NumeRO 8 N FINNJETI ! A HISTORI Isot Koneet 4/2013 UUTUUSLEHTI ILMESTYY 5.9.2013 Turbiinikulkija 4/2013 • Hinta 8,50 Eur www.isotkoneet.fi della Nyt on tosta! raska 259 ton nia ! Huh ,! huh Jättiläiskuormaaja Maansiirtoa Texasin tyyliin Erikoiskuljetus: HSL raitiovaunu Ukrainan rikkikaivos 740001-1304 • PAL VKO 2013-44 Viipale mediat 6 414887 400015 TUTUSTU JA TILAA: WWW.KONEURAKOINTI.FI • LEHTIPISTEISSÄ KAUTTA MAAN 5.9.2013 Työrukkanen Neuvostoliiton malliin Iljušin Il-76 13004 MAANRAKENNUS • KIINTEISTÖHUOLTO METSÄKONEURAKOINTI • MAATALOUS Lentävä työrukkanen – Iljushin Il-76MD-90A • LeTourneau L-2350 -pyöräkuormaaja • Mahtavat Matkakohteet: Kylmän sodan sikariputki KÄYTÄ QR-KOODIA LEHDEN TILAAMISEEN 52 tonnin maksimikuorma 96 metriä! USS Growler Mahtava matkakohde! h! / m k ,8 4 7 5 a Jop MEGA- MATKAILUA Pikajunalla vai lentäen?
MIL-SAFARIT.COM Jokaisella autolla on tarina. Isot Koneet tilaajapalvelu: 03-2251 948, ma–pe 8.30–16.00 tilaajapalvelu@ isotkoneet.fi Hae lähimmästä Lehtipisteestä tai tilaa kotiisi: www.klassikot.fi TIN FINNJERIA! HISTO Nu ME RO 8 ISOT KO NE ET 4/2013 Turbiinikulkija a 8,50 Eur 4/2013 • Hint et.fi www.isotkone 259 ton nia ! Ne Työrukkanen mahtavimpia koneita! Nyt myö iPadissa s ! aaja Jättiläiskuorm xasin tyyliin Maansiirtoa Te s: Erikoiskuljetunu HSL raitiovau Ukrainan Rikkikaivos Viipale mediat 13004 sikariputki Kylmän sodan 740001-1304 et: tavat Matkakohte ormaaja • Mah L-2350 -pyöräku tod Nyt osnkasta! ra 15 3 6 4148 87 4000 • PAL VKO 2013-4 LeTourneau Il-76MD-90A • anen – Iljushin Lentävä työrukk Lataa Vanhat Koneet App Storesta QR-koodilla , HuHH! Hu ella lliin uvostoliiton ma Iljušin Il-76 ksimikuorma 52 tonnin ma Maailman riä! 96 met S uS OwlER GR Mahtava matkakohde! 4,8 Jopa 57 k m /h! EGIlAu-A MTK A MA Pikajunalla vai lentäen. 050-375 0859 Kun muutat, kerro myös meille. RAUTAISTA LUETTAVAA Kaikki ilmestyneet numerot nyt iPadissa! Sotilasajoneuvosafarit 1-50 hengen ryhmille www.mil-safarit.com • puh. Tutustu ja tilaa: www.isotkoneet.fi
TIEN PÄÄLLÄ • KOEAJOT • UUTISET • YRITYSESITTELYT • TAPAHTUMAT • HARRASTEET Reissaa, tutkii, testaa. Kuljetus- ja konealan uutisten jäljillä aikaa ja vaivaa säästämättä. Tutustu ja tilaa: www.raskaskalusto.fi
LeTourneaun jättiläinen alkaa olla jo maksimien rajoilla. Ja sitten luonto puuttuu peliin ja kuittaa tilanteen 6-0. 30 Tuhannen tuulen voimalla Me ihmiset rakennamme valtavia koneita, jotka tehdään kestämään vaikka mitä. 48 Megamatkailua Suurnopeusjunat tarjoavat kilpailukykyisen vaihtoehdon lentämiselle, kun joukkoja pitää siirtää vauhdilla paikasta toiseen. Tutustumme tarkemmin vaunun saapumiseen rataverkolle ja sen ominaisuuksiin. Vierailemme aluksella joka rakennettiin tosimielellä. Suolla tarvittavat koneet ovat kovia ja toiminta tehokasta. 12 Iljushin Il-76MD-90A Iljushin Il-76MD-90A pohjautuu vuosikymmeniä vanhaan perusratkaisuun. 4 18 Rikki ja ruosteessa olevat koneet Tämä louhos palveli aikanaan Neuvostoliiton rikkituotantoa nostaen sen omalla panoksellaan maailman kärkikastiin. Tämä koulutuskäytössä oleva alus on asiallisen kokoinen ja omaa luokkaansa oleva merisotaopisto. Aina ei onneksi ole kuitenkaan kyse tositoimista. 54 Isot turvekoneet Toimitus jalkautui keskelle nevaa seuraamaan, miten lämpöenergiaa nostetaan maasta. Mutta tiesittekö, että se rikkoi ennätyksiä ehkä jopa pysyvästi. ”Tieverkko ja kuljetuskalusto eivät olleet Suuren ja Mahtavan Neuvostoliiton paras puoli, joten siivillä siirtäminen oli usein nopein, helpoin ja jos sillä olisi ollut suurtakin väliä, halvin tapa.” 40 Uutta rautaa raiteille Helsingin seudun liikenne sai ensimmäisen uuden sukupolven raitiovaunun käyttöönsä. Nyt vain rauniot ovat jäljellä. 34 Kauhalla antava Maailman suurimmilla montuilla tarvitaan maailman suurimpia koneita. Sisällys Artikkelit Kannessa 24 Mahtavat Matkakohteet: Kylmän sodan sikariputki Meren alla käytiin ja käydään hiljaista sotaa. Uusilla päivityksillä siitä on saatu kuitenkin tämän päivän tasalla oleva lentokone, jonka työkykyä riittää vielä pitkälle tulevaisuuden suuriin haasteisiin. 64 Kolumni 65 Pienoismalli. 46 Vieras kaukaa idästä Japanilainen JDS Kashima teki laivastovierailun Suomeen. Vakiot 6 Seulottua 58 Itämeren turbiinikulkija GTS Finnjet on alus, josta monella suomalaisella on ainakin jonkinlaisia muistoja
Ulkoasu Tero Björklund, Markku Ikonen, Thomas Backman, Meniina Lundström Postiosoite Isot Koneet, PL 350, 65101 Vaasa toimitus@isotkoneet.fi Käyntiosoite Isot Koneet Tiilitehtaankatu 49, 65100 Vaasa Kustantaja Viipalemediat Oy Puh. Aika kulkee eteenpäin ja koneet suurenevat, eikö niin. Aluksi ei ollut kyse kuin taloudellisista faktoista. alv 9%) www.isotkoneet.fi -> Tilaa lehti Tilaajapalvelu Puh. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. Käytännössä ne saattavat kuitenkin jäädä rauhaan tarpeettomina päihitettävinä. Myöhemmin tekniikka, tarpeet ja ekologiset näkökulmat alkoivat näytellä suurempaa roolia suunnittelussa. Muutama kymmenen tuhatta litraa polttoöljyä vajaassa vuorokaudessa kuluttava laiva tai kerrostalon kokoinen kaivinkone oli ihan ok, kunhan tavoitteisiin päästään. Tässä numerossa pääset tutustumaan lähemmin joihinkin näistä historiallisista virstanpylväistä, jotka periaatteessa olisivat lyötävissä milloin tahansa viisaan insinöörin toimesta. Taitaa olla Uffenkin vähitellen aika aloittaa talvivalmistelut. Isot Koneet on kestotilattu ja muutkin varmuusvarastot täytön alla. Tämä ajatusmalli ei välttämättä pidä kyllä paikkaansa. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. Materiaali: Isot Koneet -lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Kuka vanhoja muistelee. Öljystä tuli kallista sodan takia ja kaivinkoneet hylättiin, koska kaivoksen tuotta- Päätoimittaja Kari Mattila Toimittajat Antti Kautonen, Juha Pokki, Arttu Toivonen Avustajat tässä numerossa Allistair Cooke, Marina Lystseva, Magnus Olsson, Juha Riihimäki, Kalle Ryökäs, Sergiy Kochergin Tuotantopäällikkö Tomi Saloniemi man raaka-aineen valmistustapa kehittyi. 5. Tulevaisuuteen uskottiin vahvasti, kuten varmasti nykyäänkin, mutta erilaisella pontevuudella. Ei mennyt kuin muutama vuosi, ja ääni kellossa muuttui konkreettisesti. Kehitys lähti kehittymään eri reiteille jättäen samalla muutamia ennätyksiä voimaan ehkä ikuisiksi ajoiksi. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. Entisajan ennätykset koneiden parissa eivät välttämättä ole rikkoutuneet vaikka kehitys niin sanotusti kehittyy. 70-luvun alussa raaka-aineet olivat valjastettavissa täysin ihmisen käyttöön, maapallo oli loputon aarreaitta ja kaikki kuului sille, joka sitä hallitsi. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. Vielä uusi lumilapio emännälle... Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. Kim Dahl: 050-4147 539 Peppe Haapala: 050-4147 559 Susanne Ripsomaa: 050-4147 553 www.isotkoneet.fi > Mediakortti Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@isotkoneet.fi Painopaikka: UPC Print, Vaasa ISSN-L 2242-5055 Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Isot Koneet -lehden kirjallista lupaa on kielletty. 06-2810 170, fax 06-2810 112 Toimitusjohtaja: Ari Isosomppi Ilmoitusmyynti Juha Pokki Toimittaja juha.pokki@isotkoneet.fi Tilaa Isot Koneet! Kestotilaus 29,90 € (4 numeroa vuodessa, sis. 03-2251 948 (ma-pe 8.30-16.00) E-mail tilaajapalvelu@isotkoneet.fi www.isotkoneet.fi -> Palaute Myynti R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. Kun tässä lehdessä esitellyt vanhemman polven laitteet, kuten GTS Finnjet sekä neuvostoliittolaiset laahakaivinkoneet olivat suunnitteluvaiheessa, oli maailma erilainen. Aika on ajanut niiden ohi, mutta me emme tule niitä unohtamaan. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta
”Billy Parker”-koneella lentäjä on varmasti saanut pidellä kypärästään kiinni Boeingin lentäessä ohi. Vehkeessä oli neljä Solarin valmistamaa kaasuturbiinia, joista jokaisessa oli tehoa 1170 hevosvoimaa – kaikkineen siis 4680 heppaa. Valitettavasti Minin hyvät takapenkkitilat on jouduttu muutostyön myötä hukkaamaan, vaikka takaluukku autosta vielä löytyykin. Kuva: redhead88/Panoramio Läheltä liippaa Kuvan lentolaitteet muistuttavat, miten vauhdikasta lentokoneiden kehitys oli 1900-luvun alussa. Rakennustelinemäinen Curtiss Pusher ”Billy Parker” -kone on vuodelta 1914, ja kyseinen Model D -sarja oli ensimmäisiä missään määrin sarjatuotettuja lentokoneita. Mylly on 78-litrainen, 12-turboahtiminen, 3500-hevosvoimainen diesel, josta irtoaa vääntöä käyttökelpoiset 14 000 newtonmetriä. 6 Cumminsin diesel-Mini Kun pikkudiesel ei riitä: tältä näytti Goodwood Festival of Speediin raahattu Cummins-moottorinen Mini. On se vain iso. Ai niin, oliko Overland Train sitten maailman pisin maakulkine. Pellin alla olisi selvästi tullut turhan ahdasta, joten Cumminsilla päätettiin venyttää Miniä takapäästä QSK78-moottorin mahduttamiseksi. Nykyisellään TC497:n etummainen yksikkö kököttää Arizonan Yumassa turistien ihailtavana. Overland Train kun sai kuljetettua vain 150 tonnia tavaraa kerralla, mikä on sen kokoon nähden kenties pettymys. Ei, se kunnia menee mauritanialaiselle malmikuljetukselle Zoueratesta Nouadhibouhun. Yhdysvaltalainen maansiirtokalustovalmistaja LeTourneau käänsi 1950-luvulla katseensa maakuljetuksiin, mahdollistaakseen junankaltaiset kuljetukset sielläkin minne kiskojen vetäminen olisi turhan rankka koitos. 700-kilometrisellä, 12 tuntia kestävällä yhteydellä kehutaan liikennöivän kolmikilometrisen junan. Curtiss’n ohi porhaltaa kuvassa Boeing B-47B75-BW Stratojet vuodelta 1947. Overland Train tarvitsee aina ihmisen vierelleen mittakaavaksi. Vauhtia oli parhaimmillaan 20 mailia tunnissa erämaan keskellä. 11 tonnia painavalla koneella varustettu Mini on todennäköisesti myös tarvinnut pientä vahvikepaikkaa pohjaan.. Overland Train kattoi kaikkiaan 12 vaunua, ja näistä pyhitettiin kaksi pelkästään turbiinien ja generaattoreiden mukanaviemiseen. Näillä pyöritettiin generaattoreita, joista saatiin voimaa sen jokaisen 54 pyörän pyörittämiseen. Aikaisempien yritysten jälkeen, vuonna 1962 LeTourneau toi puolustusvoimien testattavaksi kaikkein mahtavimman tuotteen: Overland Trainilla oli pituutta jämäkät 174 metriä. Koneilla on siis vain reilut kolmisenkymmentä vuotta ikäeroa, ja siltikin ne tuntuvat olevan täysin eri maailmoista. Projekti kuihtui kuitenkin aikanaan, sillä samana vuonna kun laite otti ensimmäiset rullauksensa, toi helikopterivalmistaja Sikorsky markkinoille omat rahtikopterinsa, joilla lasti siirtyi ketterämmin hankaliinkin paikkoihin. Seulottua Erämaajuna pyörillä Tältä näyttää 50 vuoden takainen LeTourneau Overland Train, yksi pisimmistä koskaan valmistetuista maakulkineista
Ammattiliitto Teamsters vastusti näitä ankarasti, ja järjestön kuuluisa puheenjohtaja Jimmy Hoffa julisti, ettei yhdenkään Teamsters-läisen tarvitsisi koskaan ajaa tällaista laitetta. Loppujenlopuksi varsinaisena ongelmana lienee ollut muunmuassa se, että tien pintaan sijoitetusta ohjaamosta näkyvyys on varsin huono verrattuna normiohjaamon tarjoamaan näköalaan – äkkiseltään itseä jopa hirvittäisi sompailla tällaista pakettia maantievauhdissa. Voisiko ohjaamon sijoittaa jonnekin muualle, vaikkapa kontin alle. Pohjimmaisena ajatuksena lienee ollut kiertää tuolloisia Mississipin 55 jalan mittarajoituksia, sillä kontin alapuolella makaava kabiini mahdollistaisi ajoneuvon koko pituuden hyödyntämisen kuljetuskapasiteetiksi. J oskus, lentokentällä koneessa istuessa ja lähtöä odottaessa, katse kiinnittyy erilaiseen konttikalustoon, joka touhuaa lentokoneiden ympärillä. Vaihteistona oli ZF:n 16-vaihteinen Ecosplit, ja koko veturilla oli korkeutta vain urheilulliset 117 senttimetriä. Ajettavuusongelmat kun lopuksi kaatoivat Steinwinterin projektinkin, ja Mercedeksen yhteistyöhalut olivat rajalliset. Siltikin, kokeilullisuus on virkistävää. 7. Ja kaiken lisäksi sitä ajattelee, liukuisiko kuorma herkästi ajoneuvon päältä törmäystilanteessa: syitä kertyy, mikseivät tiet ole Cab-Undereita täynnä. Jälkimmäinen, moduulira- kenteiseksi suunniteltu paketti vaikuttaa kuvan perusteella jopa varsin ketterältä kääntymään, ja muotoilussa näkyy Luigi Colanin kynänjälki. Ajoneuvoja tehtiin kahden prototyypin verran, mutta tuotantoon niillä ei menty. Ajoneuvon suunnittelija, stuttgartilainen Manfred Steinwinter sai yhteistyöapua Mercedes-Benziltä, ja moottoriksi valikoitui Mersun 280-hevosvoimainen OM 422 V8. Myös Saksassa kokeiltiin aikanaan samanlaista järjestelyä: kuvissa näemme Büssingin valmistaman Decklaster Typ Supercargon vuodelta 1965, sekä huomattavasti virtaviivaisemman Steinwinter-toteuksen vuodelta 1987. Alta lipan Miksi kuorma-auto on juuri sellainen, jollaisena sen tunnemme. Saksalaisen Büssingin Decklaster. Ferrarin logoa muistuttava merkki muuten viittaa kotikaupunki Stuttgartiin, ja hevonen on sama kuin Porschen logossa. Tulee miettineeksi, miltä senkaltaiset näyttäisivät normaalissa tieliikenteessä muiden kuormaautojen seassa. Uskokaa pois, tätäkin on joskus kokeiltu. Strickin prototyyppi ja kaavakuva. Myös ilmanvastus on ollut varmasti melkoinen, tavallinen ohjaamo kun voidaan muotoilla aerodynaamisemmaksi kuin lentävää tiiliskiveä muistuttava kontin alta ohjattava paketti. Sama ajatus lienee ollut useammallakin kuorma-autovalmistajalla, sillä matalakeulaisia, maata viistäviä kokeilumalleja on tehty monessakin maassa. Yhdysvaltalainen valmistaja Strick kokeili 1970-luvulla Cab-Under -prototyyppiä, jossa nimenmukaisesti ohjaamo oli sijoitettu kontin alle
Seulottua Siperia opettaa Cab-Under -jutussa mainittu Luigi Colani on takuuvarma erikoisuudentavoittelija, jos haluaa nähdä jotakin virtaviivaista isossa kokoluokassa. Eikö. (WZM):n kanssa uuden Rosomak-panssariajoneuvojen valmistuslisenssisopimuksen. BAM-veturi ei ole myöskään ainoa Colanin neuvostoliittolais-yhteistyöhanke, vaan mies kurkisti myös ekranoplanien maailmaan. Kuvat: Colani Colanin suunnitelma Siperian-yhteyden veturiksi sopii kuin hansikas käteen. Ei sillä, on mies suunnitellut vesihanojakin. Vielä kuorma-automuotoilua erikoisempana aluevaltauksena Colanin portfoliosta voidaan nostaa siperialaiset höyryveturit. Rosomakissa kerrotaan yhdistyvän ajoneuvon suuri kantavuus sekä monipuolinen teknologia, ja nämä ominaisuudet mahdollistavat korkean suojaustason sekä raskaiden asejärjestelmien samanaikaisen integroinnin ajoneuvoon liikkuvuuden tästä kärsimättä. Ajoneuvoa kuljettaa Scanian DI 12 -diesel, joko 480tai 543-hevosvoimaisena versiona. Saksalainen Colani on muotoillut jos jonkinlaisia tutkielmia jo vuosikymmenien ajan, ja esimerkiksi tähtipyyhkijäiset Mercedes-kuormurit yhdistetään aina Colaniin. Erityisesti 1970-luvun lopun pressikuvat punaisen savun kehystäminä antavat taianomaisen väläyksen Luigi Colanin pääkopan sisuksista. Uuden sopimuksen myötä Patria ja WZM pääsevät jatkokehittämään vuonna 2003 aloitettua yhteistyötä. Lida-niminen suunnitelma vuodelta 1983 on hämmästyttävän dinosaurusmainen rakennelma, eikä sitä voi luulla kenenkään muun suunnittelemaksi. Rosomakeja jatkossakin Patria tiedottaa allekirjoittaneensa yhdessä Puolan valtion omistaman Wojskowe Zaklady Mechaniczne S.A. Rosomak-nimi merkitsee puolaksi ahmaa. WZM saa nyt valmistaa Rosomakeja lisenssillä vuoteen 2023 asti, sekä tuottaa ajoneuvon kunnostus- ja ylläpitopalveluja vuoteen 2052. Vuoden 1979 tutkielma BAM (Baikalo-Amurskaja Magistral)junayhteydelle on jollakin tapaa valkoisen hansikkaan näköinen veturisuunnitelma, ja paikallaankin, jopa pienoismallikoossa se näyttää kulkevan montaasataa kilometriä tunnissa. Rosomak on modulaarinen 8x8-vetoinen panssaroitu pyöräajoneuvo, joka pohjautuu Patria AMV –tuoteperheeseen. Patria 8 säilyttää Rosomak-panssariajoneuvon tuoteoikeudet, ja toimittaa jatkossakin yksinoikeudella WZM:lle ajoneuvon oleellisimmat komponentit.
Se tarkoittaa sitä, että varustelu tilataan traktorimyyjältä, se tapahtuu kustannustehokkaasti, nopeasti ja varusteilla on sama takuu kuin traktorillakin. Unlimited-varuste -esimerkkejä: • alaterä • lämmitetty tuulilasinpyyhin • kattovilkkujärjestelmä • peruutuskamera • alkolukko • Webasto • keskusvoitelujärjestelmä • automaattinen sammutusjärjestelmä • led-työvalot • tablettitietokone • huippustereot • metsävarustelun esiasennukset Minne tuuli kuljettaa Erikoiskuljetuksia suorittava Silvasti on aloittanut Suomen suurimpien tuulivoimaloiden kuljetukset maanteitse. Saa traktori tehdä hommat itse, kun minä istun kuistilla kahvilla. Tavallaan Valtran Unlimited-räätälöinti siis vertautuu esimerkiksi BMW:n Individual-henkilöautovarusteluun, joka tunnetaan varsin erikoisista sisustaväreistä. Valtran Unlimited-varustelu merkitsee asiakastilauksen toteuttamista tarkalleen pyyntöjen mukaan: ”Jos asiakas haluaa kullatun traktorin tai leopardinnahkaisen penkin, niin me teemme sellaisen. Käytännössä suurin osa tilauksista liittyy traktorilla tehtävään työhön, kuten alaterä, metsävarusteet, keskusvoitelujärjestelmät, majakat ja niin edelleen”, kertoo Unlimited-toiminnasta vastaava Petri Loukiala. 9. Uudet voimalat pystytetään Simoon; voimalat ovat teholtaan 4,5MW, napakorkeus on 140m ja niiden siipien pituus on 62,5m. Minä kun tilaan seuraavan traktorin, siinä saa olla ihmeauto KITTin varusteet. Myöhemmin esimerkiksi varaosatiskillä varaosamyyjä näkee rungonnumeron perusteella myös jokaisen Unlimitedverstaassa asennetun osan”, sanoo Loukiala. Varustelua täydentävät myös Unlimitedlattiamatto, penkinsuojat, rattilogo ja keulamerkki. Rajoittamaton Valtra-varustelu Valtralta saa mitä vain kunhan pyytää, kertoo tiedote. Alkuvaiheessa Unlimitedpalvelua tarjotaan vain Suomessa, mutta ulkomaanmarkkinatkin kiinnostavat. Eikä kyseessä ole mikään pika-asennus takapihalla: ”Unlimitedverstas on osa Valtran tehdasta
Vielä 46 metrin säteellä sillä voidaan nostaa 1000 tonnia tavaraa. Nosturin maksiminostokapasiteetti on kaikkiaan 1500 tonnia, 31,5 metrin säteellä. Satavuotias loistoristeilijä. Sata metriä pitkät alukset saattoivat kuljettaa jopa kolmetoista tonnia puutavaraa, ja näiden lisäksi kuljetushommissa työskenteli 60-80 miestä aikalaisraporttien mukaan. 10 Kuvat: rus-biography.ru Belyana-tukkiproomut ovat olleet mahtava näky Volgan aalloilla.. Jostakin syystä tavalliset tukkiuitot eivät aina passanneet veli venäläisen pirtaan sata vuotta sitten, vaan tukit kasattiin isoihin proomuihin ylöspäin levenevään muotoon. CAL 64000-1500 Litronicia käytetään Pohjanmerellä sijaitsevan Global Tech I -tuulivoimalapuiston asennustöihin. Itse Litronic tehtiin osissa Rostockissa, ja kasattiin Cristin telakalla Puolan Gdyniassa, jopa 600 tonnin painoisista osioista. Nämä Volga- ja Vetluga-joilla 1900-luvun alussa seilanneet Belyana-alukset rakennettiin tukkikuljetuksiin. Yli viiden megawatin tehoisten turbiinien ja roottoreiden asennus käy tällä laitteistolla turvallisesti. Siinä on parru liikkunut. Puomin pituus on 105 metriä, ja itse nosturi painaa 1500 tonnia. Mökit sitten aikanaan myytiinkin käypäiseen hintaan. Siirrettävä silta. Nostokorkeus kannelta lähtien on yli 120 metriä. Seulottua Litronic töissä Ensimmäinen Liebherr-Werk Nenzing GmbH:n valmistama CAL 64000-1500 Litronic -nosturi on päässyt työhommiin. Tukki jos toinenkin Puusta kasattu lentotukialus. Myös öljy- ja kaasuteollisuudella tulee olemaan käyttöä tämän luokan nostokapasiteetille. Nosturi asennettiin HGO InfraSea Solutions-yrityksen Innovation-nimiseen alukseen, joka otettiin käyttöön viime vuoden puolella Bremerhavenin satamassa. Mikä mahtavinta, tukkipinojen päälle väsättiin vielä pari sopivan kokoista mökkiä, jotka siirtyivät samalla kätevästi paikasta toiseen. No ei
Kupolin lisäksi kuvissa voi ihailla paikalle kuljetettavaa reaktorin kaasunpoistojärjestelmää, sekä yhtä kolmesta matalapaineturbiinin roottorista junanvaunuun nostettuna. Koneen ontto, tynnyrinmuotoinen runko piti itse sisällään 120-hevosvoimaisen de Havilland Gipsy III-moottorin ja propellin. Alunperin tarkoituksena oli testata venturi-mallisen moottori-runkoratkaisun toimivuutta myöhempää käyttöä varten, jolloin näitä asetelmia soviteltaisiin isomman lentokoneen siipiin vierekkäin. 11. Ja sitten tulee reaktio: Jumankauta, mikä mötkö! Kuvan laitos on vuonna 1932 valmistunut StipaCaproni. Kuvissa lasketaan paikalleen Unit 3:n suojarakennuksen aluskupolia, jolla on mittaa 40 metriä, korkeutta 12 metriä ja painoa massiiviset 900 tonnia. StipaCapronista saatiin myös muita tuolloisia koneita reippaasti hiljaisempi, mutta ilmanvastuksen takia myös hitaampi. Testilennot kuitenkin suoritettiin tällä yksittäisellä ”tynnyrillä”. Kuvat: Georgia Power Company Tynnyri-Stipa Toisinaan sitä lentokoneita tutkiessa törmää johonkin, joka ensin vetää hiljaiseksi. Stipa-Capronista rakennettiin aikoinaan vain ainokainen prototyyppi, mutta vuosituhannen vaihteessa valmistui australialaistekoinen 3/5-mittakaavainen replika kreivi Capronin hyväksymänä. Paikalleen laskettava kupu herättää kunnioitusta, mutta myös muilla voimalan osilla on kokoa. Käytännössä vaikutelma on kuin lentäisi siivekkäällä hiustenkuivaajalla, josta on jätetty kahva pois; siltikin aikalaisraportit kertovat koneen olleen todella vakaa lentää ja laskeutumisvauhdiltaan huomattavan rauhallinen. Rakennettavat voimalat ovat ensimmäiset uudet Yhdysvaltoihin tulevat ydinreaktorit Three Mile Islandin onnettomuuden jälkeen, joka tapahtui vuonna 1979. Uustuotanto-Stipalla lennettiin kaksi 600 metrin testilentoa kuuden metrin korkeudessa, ja replika-möhkö saatettiin todeta toimivaksi. Homman ydin Tässä rakennetaan uutta Georgia Powerin Vogtle-voimalaa Georgian Waynesboroon, Yhdysvaltoihin
Tämä a laite on n moni idästä kumpuav vi Hy a. tenä niistä Iljushin Il-76 yh , sa us uh to sä es yd edelleen tä Tek sti: Juha Pokki • Ku 12 vat : Marina Lystseva. ss ee itt la a ss vetoise . ilmailu y t ä v ä Lent a ta parantamisen vara ut m , aa tt uu m a at nn Toimivaa ei ka monessa neuvostoa en te at ria pe t lu ol on siinäkin on
n e n a k yöruk 13
Mielenkiintoiseksi nämä koneet tekee myös niiden elinkaari. Totta kai koneissa oli tarkoitukseen muokattuja rakenteellisia eroja, mutta suunnittelussa otettiin myös huomioon mahdollisuus kriisitilanteiden kärjistymisestä. Kone sai NATO-koodinimen Candid ja pelkän rahtikonekäytön lisäksi se pääsi monenlaisiin muihin työtehtäviin. Niinpä matkustaja- ja rahtikoneita toteutettiin niin, että tarvittaessa lomalento Krimille voitaisiin peruuttaa ja samalla koneella heittää vaikkapa chartervuoro pommituksen merkeissä muutamin strategisin sisätilamuutoksin. Niinpä ei ollut mikään ihme, että Il-76 sai valmistuksen alettua vuonna 1974 monta roolia myös maanpuolustushommissa. Tieverkko ja kuljetuskalusto eivät olleet maan paras puoli, joten siivillä siirtäminen oli usein nopein, helpoin ja jos sillä olisi ollut suurtakin väliä, halvin tapa. Silti ne toimivat ja sisältävät edistyksellisiä ja jopa uniikkeja ratkaisuja, vaikka toisinaan tuntuu, että parantamisen vara on suunniteltu mukaan jo piirustuspöydällä. ilmailu N euvostoteknologiaa on käsitelty lehtemme sivuilla moneen otteeseen. Aikeissa oli luoda uusi siviilipuolen kulje14 Vaikka alunperin kyseessä oli virallisesti siviilikone, ei käytännön eroa maan tavan mukaan sotilaskoneeseen juurikaan ollut. Hyvin monet laitteista ovat kestäneet aikaa erittäin hyvin. Tällä kertaa esittelemme yli neljä vuosikymmentä vanhan lentokoneen, joka edelleen jaksaa räimiä läpi raskaita tehtäviään. Uuden koneen tuli korvata Antonov An12 kaikessa, ollen suurempi, kantavampi ja tehokkaampi. Vaikka virallisesti kyseessä oli siviilikone, tuohon aikaan neuvosto ilmailussa siviili- ja sotilaskoneen ainoa ero oli karrikoidusti pintaan sivellyssä värissä. Siitä on vaikka mihin. Tietotaitoa tähän lajiin riitti niin suunnittelukuin toteutuspuolelta, ja konetta värvättiin siis toteuttamaan tällä kertaa suunnittelutoimisto Iljushin. Tähän päivään mennessä. tuskone raskaita kuormia varten. Mitä tänään suunniteltaisiin. Iljushin Il-76, olkaa hyvät. Niinpä ne ovat länsikoneisiin verrattuna jonkinlaisia selviytyjiä. Syynä on tietynlainen nostalgia ja kontrasti, ovathan laitteet muotoilultaan ja tekniikaltaan hyvin usein melko hurjia. Suuri ja mahtava Neuvostoliitto tarvitsi kuljetuskykyä erilaisten koneiden siirtelyä varten ympäri valtiota. Puhdas suunnittelupaperi nostettiin pöydälle Iljushinin toimistolla vuonna 1967. Tässä täytyy ottaa huomioon se, että ne ajat, olosuhteet ja järjestelmä, jotka vallitsivat koneita luodessa, ovat lakanneet olemasta
palonsammutuksessa. Tekniikka ja taidot kuitenkin Ohjaamossa on aito tunnelma. Neuvostoajan turmista ei ole tietoa, joten ne jäävät pelkän spekulaation tasolle – luultavasti näitäkin on tapahtunut. Voimaa ja jylinää löytyy, kun hanikat vedetään tehoasentoon. 15. Nämä vesipommittajat voivat kuljettaa 49?000 litraa vettä, mikä on kolme ja puoli kertaa enemmän kuin yhdysvaltalainen vastine C-130 Hercules. Niitä on myös varusteltu elektroniseen sodankäyntiin, tiedusteluun, viestintään ja ilmatankkauskoneiksi. Il-76 onkin poikinut vuosien varrella noin 50 erilaista varianttia ja lähes 1?000 kappaletta prototyyppikone Izdelije-176:sta moderniin IL-76MD-90 -kuljetuskoneeseen saakka. Massiivinen kone hakee hetkessä tehoja ynnä nopeutta, jota tarvitaan lentoonlähtöön raskaalla kuormalla. Kaikki ei ole aina mennyt ihan käsikirjoituksen mukaan, Neuvostoliiton romahtamisen jälkeiset tilastot kertovat, että noin 20 kertaa on tultu alas ikävällä tavalla ja usein henkiä menettäen. Eri variantit ovat kuljettaneet laskuvarjojääkäreitä, toimineet kosmonauttien kouluttamisessa ja lentävinä sairaaloina leikkaussaleineen. Turkoosi väri on psykologisin testein hyväksi havaittu ja kahvoissa on nupit mallia sosialistinen muovitehdas. Mutta kaiken tämän lomassa sykkii uutta ja modernisoitua tekniikkaa ja instrumentiikkaa valmiina tositoimiin vielä pitkälle tulevaisuuteen. Siviilipuolella niitä on käytössä mm. ua! tunt Tilan Itämaan iö m l i o t n le se on ollut käytössä lähes neljässäkymmenessä eri maassa jopa Yhdysvaltoja myöten
ilmailu Minkähän hintaisia ovat paikat tuon akvaario ikkunan takana. FAKTAA Pituus: 46,60 m Korkeus maassa: 14,76 m Kärkiväli: 50,50 m Siipien pinta-ala: 300 m2 Moottorit: 4 kpl PS-90A-76 Suurin lentoonlähtöpaino: 210 t Suurin kuorma: 52 t Polttoainetta: 109 500 l Lentonopeus: 820-850 km/h Miehistö: 5 henkilöä 16 Lähdön tunnelmaa!. Uffelle kun käy yleensä aina niin, että istuinrivi löytyy juuri siitä siiven kohdalta
Tarpeeksi suuri se silti on moneen savottaan! Kylmän sodan ajan vanhasta ratsusta saatiin uudistusten myötä moderni ja kilpailukykyinen lentokone. 52 tonnia kuormaa on hieman vaikea hahmottaa esineinä, mutta esimerkiksi maansiirto- koneiden toimittaminen olisi lastenleikkiä. Polttoaineenkulutus laski samalla 12 prosenttia ja koneen lentomatka piteni 18 prosenttia. Izdelije 476 eli objekti 476 oli kehittelynimenä tälle vahvasti modernisoidulle raskaalle kuljetuskoneelle. Tavaran lastaamisesta vastaa kaksi kappaletta kolme tonnia vetäviä vinssejä ja neljä kappaletta kymmenen tonnia nostavia nostureita. Lattian rullilla kuorman siirtely helpottuu huomattavasti, joten vinssien täyttä vetokykyä ei välttämättä tarvita, vaikka kyseessä olisi painavakin kappale. Merkittävin rakenteellinen muutos oli siipipaneeleiden uudelleensuunnittelu pidemmiksi kappaleiksi ja samalla siipien sisällä olevien polttoainesäiliöiden miettiminen uusiksi. Eilen, nyt, huomenna. Erilaisissa sotilastehtävissä joukkoja liikahtaa myös melkoinen määrä. Katsotaan sitten uudestaan, joko niitä eläkepäätöksiä aletaan leimaamaan. Kaikki ulottuvuudet ovat koneessa megaluokkaa, vaikka ihan maailman suurimmasta lentimestä ei vielä puhutakaan. Ulkoiset muutokset näkyvät tarkkanäköisille lähinnä moottoreiden kohdalla. Siperian öljykentille laitteet ja materiaali siirtyvät huoletta. Rahtiovi sijaitsee tässä konetyypissä ainoastaan perässä, ja sitä kautta hoidetaan myös ilmapudotuksissa ja laskuvarjohypyissä käytävä liikenne. 145 perusjantteria tai 126 laskuvarjojääkäriä varusteineen on vielä normimäärä. Uudet moottorit täyttävät myös kansainväliset päästönormit ja pelaavat paremmin äärimmäisissä lämpötiloissa. Kuljetustehtävissä uusittu Il-76 on melkoinen ässä. Kun ruuma jaetaan kahteen kerrokseen, siirtyy nurmiporia peräti 225 kappaletta sinne missä rähinää käydään. Lentoelektroniikka laitettiin myös uusiin puihin. Henkilöstöä saadaan ruumaan reipas määrä. kehittyvät, ja tämä vuonna 2012 julkistettu päivitys tuo koneen nykypäivän tarpeiden ja vaatimuksien tasalle. Nyt kone pystyy toimimaan 12 kilometrin korkeudessa ja lentämään täydellä kuormalla 4?100 kilometrin etäisyydellä. Tätä konetta alettiin muokkaamaan Il-76MD:n eli modifitseerovannij Dahl’nij, pitkille matkoille modifioidun koneen ratkaisujen perusteella. Nyt navigointijärjestelmänä on Kupol-III-76M yhdessä SAU-76-lennonhallintajärjestelmän ja KSEIS-KN76-näyttöjärjestelmän kanssa. Ei mitään purkkaa ja paikkamaalausta. Aiemmat D-30KP-moottorit korvattiin uusilla Aviadvigatel Perm PS-90A-76 -moottoreilla, joista jokainen neljästä tarjoaa 17?400 kiloa työntövoimaa. Suoritusarvoina sen on tuumittu kestävän 10?000 laskeutumista niin päällystetyillä kuin päällystämättömillä kentillä ja 30?000 lentotuntia kaikissa olosuhteissa. 40 vuotta vanha konetyyppi sai 30 vuotta lisää mittariin. 17. Tarkoituksena oli luoda eräänlainen uusi lähtökohta tuleville sovelluksille – kun pohjaratkaisu olisi päivitetty, sen päälle voitaisiin ryhtyä taas niputtamaan erilaisia variantteja. Iljushin Il-76MD-90A on hyvä esimerkki vanhan parantamisesta uudelle tasolle. Näiden avulla koneen maksimikuorma saatiin 52 tonniin aiemmasta 48 tonnista ja suurin lentoonlähtöpaino 210 tonniin edellisen 190:n sijaan
Rikkikaivos Rikki ja ruosteessa t e e n o k t a olev 18
Tuulen ulvonta rapistuvissa ua utt mu i ks ma am ke an ri juu ei voi hergin rajamailla keikkuva maisema htia. Syksyn ja tal iky os vu ää en t nu tu ah tap Javorivin rikkikaivoksilla ei ole . ven mmeniin mitään. Teksti: Juha Pokki • Kuvat: Sergiy Koc ko ho ko n ivä pä at ov o oh ru a rakenteissa ja kahisev 19
Javoriv sijaitsee Lvivin oblastissa, Javorivskin rajoonissa lähellä Puolan rajaa. i u q m tu e n o c , m a s u ti Konekuskin konttori on ollut tyhjillään jo 13 vuotta ja asian tila jää tällaiseksi. Tämä ei kuitenkaan onnistu pelkällä paluuveden paineella, joten keskimmäistä putkea pitkin puhalletaan kuumaa ilmaa, joka vaahdottaa rikin ja tekee massasta kevyempää. Reilusti yli kiehumispisteen oleva a t s i a j Hil kkiri n i u . Pyriitti eli rikkikiisu tai katinkulta on sulfidimineraali, jonka sisältämä rikki täytyi erotella kivestä. Näiden hyödyntämiseksi käytettiin niin sanottua Fraschin menetelmää, joka on hyvin yksinkertainen ja tuottaa erittäin puhdasta rikkiä. Myöhemmin 1970-luvulla tapahtui vielä uusi mullistus, kun rikkivetyä sisältävästä maakaasusta alettiin erotella rikkiä. Putkiston uloimmassa kerroksessa virtaa superkuuma 165 celsiusasteinen vesi. Kaupunki perustettiin jo 1400-luvulla ja tuli kuuluisaksi rikkipitoisesta maaperästään. O Rikkikaivos lemme jälleen Ukrainassa, edesmenneen Neuvostoliiton raaka-ainetuotannon sydänmailla. 115-asteinen rikkivaahto nousee maanpinnalle valmiina jatkokäsittelyyn Paineella pintaan. Siinä maahan porataan rikkiesiintymään asti ulottuva reikä. Reikään upotetaan kolmen sisäkkäistä putkea. Merkittävä muutos tuotantoon tuli kuitenkin vuonna 1959, kun Ukrainasta löytyi merkittäviä maanalaisia rikkiesiintymiä. F raschin menetelmä teki nopeasti itsestään tärkeimmän rikinhankintakeinon Neuvostoliitossa, ja pyriittilouhosten tuotanto kutistui 19 prosenttiin. Palataksemme maan kamaralle, siirrymme tutkimaan Javorivin vanhojen koneiden tarinaa. 20. Neuvostoliiton rikkituotannosta liki 90 prosenttia tuli aluksi Ural-vuoristosta pyriittiä louhimalla. k a l l a a teht vesi pumpataan 25–30 barin paineella esiintymään, ja se liuottaa rikin maaperästä. Tällä vuonna 1974 avatulla rikkikentällä kaksi valtavankokoista Novokramatorsk-vaijerikaivinkonetta vartioivat maisemaa rikinkäsittely- pta sum si dolu is il h m ia u q ia c s le o Sitaatti Me doles nim aciusdae. Tämän jälkeen rikki nousee keskimmäisen ja uloimman välistä putkikerrosta pitkin maan pinnalle