KAUPPAKATU 10, TAMPERE ENNAKKOLIPUT: LIPPU.FI/YOTALO KAIKKI KEIKAT: WWW.YO-TALO.FI PE 21.10.2022 KOTITEOLLISUUS ”KUOLLEEN KUKAN NIMI” 20V LA 29.10.2022 PELLE MILJOONA BAND LA 12.11.2022 THE GHOST OF BRUCE SPRINGSTEEN & THE E-STREET BAND PE 2.12.2022 KIUAS LA 3.12.2022 KORPIKLAANI PE 9.12.2022 NORMANDIE (SWE), BALANCE BREACH
FATLIZARD.BEER
39,50 EUR. KE 2.11.2022 TAVASTIA HELSINKI Liput alk
SISÄLTÖ 00 7 Pä än ava us 00 8 Syt yk ke itä : Bla ckb raid , Cri pp led Bla ck Ph oe nix , To rtu re Kill er, Arc tor a, Co de Ete rna l 014 Ko lum ni 016 He avy Co ok ing Clu b 018 Jo e Lyn n Tu rne r 02 4 De vin To wn sen d 02 8 Lam b of Go d 03 2 Sig h 03 6 Lo rna Sh ore 04 Re ver en d Biz arr e 04 8 Pö lky llä : Ed gu yn ja Ava nta sia n To bia s Sam me t 05 4 My hk ä: Pro pa ga nd hi Su pp ort ing Ca ste (20 09 ) 05 5 Arv iot , pä äo sas sa Th eri on 074 Ku ud es pii ri: Op eth sai sin iva lko vär iä 040 024 018 036 03 2 JA N N E PE LT O N EN AG AT A N IG R O VS KA YA M IK E EL LI O T PA U L H AR R IE S
Arvelen kyseessä olleen vuoden 2007 ensimmäinen lähetyksen, jolloin Reverend Bizarre oli juuri soittanut viimeisen keikkansa Turussa. Inferno ei vastaa tapahtumatietojen mahdollisista muutoksista eikä tilaamattomien kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Jotenkin sopivaa. Olin nimittäin ollut siinä uskossa, että hän on laillani aktiivinen juoksuharrastaja, ja olisin halunnut palavasti keskustella kestävyysurheilusta ja sen kytkeytymisestä taiteeseen. Hynninen joka tapauksessa saapui lähetykseen kaljakassin kanssa, ei ollut pahasti hutikassa, mutta pienissä kuitenkin, ja mietin, kuten aina erikoishahmojen suhteen, mitähän itse haastattelusta mahtaa tällä kertaa tulla. 25.11.) SARCATOR Alkahest 7. Eritoten mieleeni on painunut yksi kerroista, joina jututin häntä Metalliliittoon, Ylen radio-ohjelmaan, jota toimitin ja juonsin vuosina 2003–2009. Tänä syksynä tapasin ensi kertaa toisen kunnon erikoismiehen, jonka Hynninenkin lehtemme haastattelussa mainitsee: Circleja Kuusumun profeetta -yhtyeistä ja vaikka mistä muusta tutun Mika Rätön. En hahmota lainkaan, mitä muuta lähetyksessä puhuttiin, mutta sen muistan, että vastauksena johonkin kysymykseen Hynninen otti ahnaan huikan keskikaljastaan ja kertoi silmät kiinni fiilistellen, kuinka hän oli nähnyt missä lie haahuillessaan metsäjäniksen ja tuntenut siirtyneensä sen nahkoihin. Yritin varmistaa ajankohdan, säilöinhän aikoinani mittavan määrän Liittoa äänitiedostoina. Tiedosto avautui. Olen haastatellut Hynnistä vuosien mittaan monesti, ja jutteloiden anti on ollut aina poikkeuksellisen mielenkiintoista. Ja erikoishahmojen joukkoon kuuluu varmuudella edesmenneen kansibändimme ääni Albert Witchfinder alias Sami Hynninen. Itse asiassa en edes tiedä, haluanko kuulla koko haastattelua enää. Kenties jumittavalla tiedostolla oli tarkoitus. Ehkä sen taika katoaisi. Hynninen on hyvä, värikäs haastateltava. Samoin kuin Hynnisen tarinan tapauksessa, pieni hetki sai odottamattoman painoarvon. MATTI RIEKKI PÄÄNAVAUS www.inferno.fi InfernoMagazine infernomagazine inferno_magazine PÄÄTOIMITTAJA Matti Riekki riekinmatti matti_riekki ULKOASU Markus Paajala KANNEN KUVA Kika KIRJOITTAJAT Hintikka Tami, Hätinen Jukka, Ikonen Niko, Isoaho Timo, Juutilainen Joni, Järvisalo Eetu, Keränen Toni, Kittilä Jukka, Koskinen Kari, Koskinen Kimmo, Kuusinen Miika, Laakso Markus, Lassila Tero, Malm Mikko, Muurikainen Elli, Nuopponen Aki, Rajala Vilho, Siltanen Vesa, Silvast Jaakko, Virtanen Aadolf, Vähäkangas Teemu, Väntänen Ari TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT (arviolevyt / review copies) Inferno, PL 543, 33101 Tampere etunimi.sukunimi@popmedia.fi inferno@popmedia.fi ILMOITUSMYYNTI Oskari Anttonen, Peter Lindroos, Oona Lukkarinen, Mikko Mali ilmoitusmyynti@popmedia.fi etunimi.sukunimi@popmedia.fi TILAAJAPALVELU 03 4246 5302 (ma-pe 9-16) tilaajapalvelu@popmedia.fi KUSTANTAJA Pop Media Oy Fredrikinkatu 42, 00100 Helsinki www.popmedia.fi TOIMITUSJOHTAJA Tuomo Häkkinen PAINOPAIKKA M?kusala ISSN 1796-7600 28. Tarina nosti karvat pystyyn, ja tämä pieni tuokio, ohikiitävä hetki, on tänäkin päivänä pitkän toimittajanurani muistettavimpia tapahtumia. Jänis katosi pusikkoon. Luuloni osoittautui vääräksi, mikä muutti hänen asemaansa mielessäni hieman, huomasin yllätyksekseni. ERIKOISMIEHET ja -naiset ovat luovan toiminnan suola ja sokeri. Hän vaikutti mainiolta, kaikesta innoissaan olevalta persoonalta, mutta yksi asia jäi kaivelemaan. Arkistoistani löytyneen S48-filen avausyritys jumitti kuitenkin koneeni niin pahoin, etten uskaltanut yrittää uudelleen. No, tulihan siitä. vuosikerta Numero 206 Toimituksen tilaama tai sille tarkoitettu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää Pop Median kaikissa uudelleenjulkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutustai jakelutavoista. Nyt on erikoismies ARCTORA The Storm Is Over PIXIES Doggerel BLACK ROYAL Earthbound TÄMÄN NUMERON KASAAMISEN TAUSTALLA SOIVAT SUEDE Autofiction IN THE WOODS… Diversum (ilm. Olin vähän pettynyt fanipoika, tai ainakin mielikuvani uupumukseen saakka itseään ruumiinkulttuurilla koettelevasta taiteilijasta mureni
Tulevaisuuden julkaisuilla tullaan kuulemaan muidenkin kädenjälkeä ja jopa oikeita rumpuja! Mitä levyn nimi tarkoittaa. Erityisesti vaikutti kuitenkin Markus Vanhalan kitaratyöskentely Shadows of the Dying Sunilla. Ensiferum ja Children of Bodom olivat ja ovat edelleen kovassa kulutuksessa. – Tarkkaa alkua on vaikea määrittää, koska olen väsäillyt tällaisia kappaleita omaksi ilokseni kitaransoittamisen aloittamisesta lähtien, kitaristi Joel Notkonen pohdiskelee. SYTYKKEITÄ JONI JUUTILAINEN ARCTORA on entuudestaan tuntematon nimi. – Viime joulukuussa päätin kuitenkin kokeilla onneani. Sen nimestä huolimatta myrsky ei todellakaan ole ohi. Kotimaisen Arctoran ensialbumi The Storm Is Over on kova isku. Se albumi sai minut kiinnittämään huomiota pieniin nyansseihin liidien soitossa. – Kokopitkän tekeminen yksin on raskasta. Jälkikäteen ajateltuna nimi tuntuu olevan juuri oikea, koska albumin loppuun vieminen ja julkaisu merkkaa minulle sitä, että myrsky on ohitse ja haasteesta on selvitty. Mistä tässä on kyse. – Jos biisin kanssa tulee jumi, josta selviäisi pallottelemalla ideoita porukalla, siitä joutuu puskemaan yksin läpi väkisin. Teit siis levyn itse, mutta promokuvassa on kokonainen bändi. Millaisin ajatuksin katsot tulevaan. Wintersunin debyytin löydettyäni kuuntelin sitä joka ilta noin vuoden putkeen ja tajusin, että tämän pojan on päästävä kitaratunneille! – Amon Amarth sen sijaan innosti aloittamaan örinäja huutolaulujen treenaamisen. Monessa bändissä olleena olen huomannut, että bändit pysyvät harvoin kasassa, jos jäsenet eivät ole alkujaan keskenään hyviä ystäviä. Arctoralla on kaikki saumat pitkälle. Moneen kertaan sai hakata päätä seinään ja istua tunteja läppärin ääressä saamatta nauhalle yhden yhtä järkevää ideaa. – Myöhemmin vaikutteita on tullut black metalin, grindja deathcoren sekä soundtrackien ja orkestraalimusiikin suunnilta. Liidikitarointiin ja melodioihin on varmasti vaikuttanut Insomnium, myös vanhemmalla tuotannollaan. Raskaan työn palkka 8. – En uskonut, että tulisin koskaan kasaamaan yhtyettä, koska sopivien jäsenten löytäminen tuntui erittäin epätodennäköiseltä. – Erittäin innokkain ja toiveikkain! Pari keikkaa on nyt vyön alla, ja bändistä on tullut äärimmäisen tiivis porukka. Musiikki kuulostaa kuitenkin suurimmilta osin kaikelta muulta kuin tyyneltä. – Lukuun ottamatta vierailevia laulajia kahdessa kappaleessa tein kaiken itsekseni kotona, säveltämisestä miksaukseen asti – masteroinnin tosin lopulta ulkoistin. – Promokuvilla halusin tehdä selväksi, että vaikka tämä on tekemäni albumi, haluan Arctoran jatkavan eteenpäin oikeana bändinä. Bändi kasaantui noin viikon sisään, mitä en olisi ikinä uskonut! Heti ensimmäisissä treeneissä huomasin, että näiden soittajien kanssa lähdetään viemään hommaa eteenpäin ja kovaa. Mitkä bändit ovat vaikuttaneet sinuun. – Nimeksi oli tulossa Haaksi ennen kuin projektista muodostui bändi, mutta puhtaasti likaisista markkinointisyistä vaihdoin nimen The Storm Is Overiksi, koska se oli mielestäni levyn biisien nimistä sopivin. Aloittaminen ja tekemisen puoliväli on jopa mukavaa ja terapeuttista puuhailua, mutta mitä pidemmällä prosessi jatkuu, sen vaikeammalta se alkaa tuntua. Taisi olla talvella 2020, kun projekti alkoi konkretisoitua ja koin olevani riittävän kykenevä kasaamaan albumin. Kauanko projekti on ollut vireillä. Musiikissasi yhdistyy monenlaisia elementtejä. Levyn lopetusraita Haaksi, joka oli vielä tuolloin neljäja puoliminuuttinen raakile, oli ainut kappale, jonka pohjalta lähdin kasaamaan kokonaisuutta. Nyt mukana on onneksi useampi tekijä, niin ei tarvitse rymistä pää edellä tiiliseinien läpi. – Pakko mainita ihan ensiksi Jari Mäenpää ja Alexi Laiho. – Vuoden alussa aloitamme luultavasti seuraavan lätyn leipomisen. Joka jätkällä on halu viedä yhtyettä maailmalle. – Biisejä on tullut ja mennyt vuosien mittaan vaikka kuinka paljon
– Olen tyytyväinen diskografiaamme, eikä tässä vaiheessa ole enää luovaa paloa, tarvetta tai pakkoa tehdä mitään, ellei tunnu siltä, että käsissä on oikeasti julkaisemisen arvoista materiaalia. – Tällä hetkellä me ollaan kuitenkin murskaavassa keikkakunnossa, ja nautitaan siitä sen aikaa mitä jäljellä on. Mitä olette hommailleet. – Phobian jälkeen kului pari vuotta, jolloin ei tehty mitään. METALLIA PIENISSÄ PALOISSA SYTYKKEITÄ Viime vuosina hissukseen ollut Torture Killer palasi markkinoille uuden ep:n kanssa. Rupeavatko sanoitusaiheet käymään vähiin. Dead Inside antaa toivoa uudesta albumista, mutta… – Uutta kokopitkää ei enää tule, Laine yllättää. Ei kiinnostanut ajatella koko nauhaa saati bändiä. On kiistaton fakta, että käsissä on viimeiset vuodet. – Ne kappaleet toimivat enemmänkin tunnelmanluojina ja kuljetuksina seuraavaan biisiin, eikä niihin olisi mitenkään sopinut laulu. 2015 jälkeen ollaan soitettu valikoivasti muutama keikka vuodessa Suomessa ja ulkomailla, joten ei me täysin kuvioista tiputtu, kitaristi Jari Laine vakuuttaa. 9. Miksaaminen tuotti kuitenkin vielä hankaluuksia. – Jo yhden oikeasti hyvän riffin keksiminen on todella vaikeaa, ja siitä hyvän biisin sorvaaminen on vielä vaikeampaa. Kaikesta päätellen toista samanlaista jaksoa ei ole luvassa. Ääni sisällä kyllä kertoo, koska on aika lopettaa. Torture Killer syntyi 20 vuotta sitten. Uutta Dead Inside -ep:tä on kuvailtu ”vaikeuksien kautta voittoon -julkaisuksi”, mikä juontaa juurensa sen materiaalin taltioimisesta. Bändi äänitti ep:n Lappeenrannan Astia-studiolla, mutta ei ollut tyytyväinen lopputulokseen. Kahdella viimeisimmällä julkaisullanne on mukana instrumentaalikappale. Kyseessä saattaa olla kuolometallistien viimeinen tuotos. – Uutta musiikkia en sulje täysin pois, mutta kyse tulee olemaan yksittäisistä kappaleista tai pienjulkaisuista. Vaikea sanoa, kuinka monta niitä on jäljellä. Kokonaisen levyn kirjoittaminen on niin valtava urakka, etten näe, että sellaiseen enää ryhdytään. – Lopullinen miksaus päätettiin tehdä itse. Väliin mahtui pitkiä aikoja, jolloin asia ei kiinnostanut pätkän vertaa. – Kun Santeri Salmi, jonka kanssa nauhoitettiin I Chose Death -ep [2012] ja Phobia, ilmoitti, ettei tee enää äänittäjän töitä, päätettiin toteuttaa nauhoite analogisesti, kuten vanhoina hyvinä aikoina. Etsittiin uusi analogistudio, jossa jälkeä korjattiin. – Ei. The Omen oli alun perin pelkkä kitaralla tapailemani synkkä kuvio, ja kun yksi perinteisempi kappale lensi roskikseen Astia-reissulla, sille aukeni paikka ep:llä. Musta vitutuksen pilvi kulki pään yllä kolme vuotta, ja voitto tarkoittaa sitä, että saatiin nauha lopulta valmiiksi. Loppusuora häämöttää M A R K U S P O V E LA IN E N NELJÄNNESTÄ levystänne Phobiasta on yhdeksän vuotta, ja totta puhuen luulin Torture Killerin jo lopettaneen. Biiseillä täytyy olla oma identiteetti ja tarkoitus – ne eivät voi olla hiilipaperikopioita vanhoista. Ilman Astiasta alkanutta farssia koko yhtyeen aikajana näyttäisi kovin erilaiselta
New Yorkin osavaltion pohjoispuolella sijaitsevilla Adirondackvuorilla asustelevan Sgah’gashowáhin musiikkia kutsutaan termillä Native American Black Metal. Ennen Blackbraidiä genren edustajiin on luettu Pan-Amerikan Native Front sekä pientä kuhinaa undergroundissa aiheuttanut Black Twilight Circle -yhteisö, jonka tunnetuimpiin nimiin kuuluvat mesoamerikkalaisesta asteekkiperinteestä ammentavat Blue Hummingbird on the Left ja Volahn. SYTYKKEITÄ Oma visio Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen kulttuurista ammentava Blackbraid vastaa yhdestä vuoden 2022 mielenkiintoisimmista black metal -levyistä. Mitä suunnitelmia sinulla on tulevaisuuden varalle. Blackbraid I -levyltä voi aistia musiikillisia viitteitä muun muassa Mg?an ja Panopticonin suuntaan, mutta eksoottisilta kuulostavat perinnemusiikkivaikutteet ja -instrumentit luovat albumille aivan omanlaisensa ilmapiirin. 10. Nyt minulla on kasassa myös livemiehistö, jonka kanssa olen aloittanut keikkailun. – Black metal -skene on aina ollut hieman hämärän peitossa, mutta mikäli viitsii nähdä hieman vaivaa, bändien löytäminen ei ole hankalaa. Millaiset artistit ovat toimineet esikuvinasi. – Skene on itse asiassa aika suuri. Siihen kuuluu noin tusinan verran hieman isompia alkuperäisamerikkalaisia yhtyeitä, jotka pitävät majaansa pääasiassa länsirannikolla. Black metal -sooloprojektit eivät ole mikään harvinaisuus, ovathan yhden miehen yksiköt kuten Arckanum, Bathory, Burzum ja Satanic Warmaster vastuussa useammastakin genreklassikoista. Kuten mainittujen tapauksessa, Blackbraidinkin pitää sooloprojektina vahva henkilökohtainen musiikillinen näkemys. – Perustin projektin helmikuussa 2022, debyyttilevyllä rumpuja lukuun ottamatta kaikesta vastaava Sgah’gashowáh (alias Jon Krieger) yllättää. Blackbraid I on äärimmäisen vahva avaus, joka on nostanut projektin nimeä pintaan lähes räjähdysmaisella vauhdilla, mistä on paljolti kiittäminen internetiä. Päällimmäinen tavoitteemme on keikkailla ensi vuonna lisää, toivottavasti myös Yhdysvaltojen ulkopuolella. Tämä kaikki oli minulle suurta inspiraatiota oman projektini perustamisessa. Kuinka pitkä historia Blackbraidiltä löytyy. Minusta tuntuu, että eurooppalaiset mediat eivät puhu amerikkalaisista yhtyeistä niin paljon kuin eurooppalaisista, mikä on ihan ymmärrettävää. – Suurin innoittajani on Dissection, Sgah’gashowáh tokaisee lyhytsanaisesti. BLACKBRAIDIN nimi ilmestyi metallikartalle kuin tyhjästä, mutta musiikkinsa herätti tasokkuudellaan mielikuvan pidemmän aikaa kyteneestä bändistä. – Päätin tehdä musiikkia soolona, koska halusin luovan vision olevan täysin omani, en kenenkään muun. – Musiikkia on tulossa ehdottomasti lisää
Nyt porukassa ei ole pyrkyreitä ja jokainen tuo hommaan oman omistautuneisuutensa ja panoksensa. Musiikin vietävänä C H A N T IK P H O T O G R A P H Y KIERSITTE juuri Eurooppaa parin vuoden tauon jälkeen. Bändi on hämmästyttävän tuottelias. Aiemmin muusikot halusivat vain matkaamme nauttimaan kaikista bändielämän hyvistä puolista, mutta he eivät olleet valmiita ottamaan mitään riskejä. Kiertueen mahdollistuminen oli äärimmäisen stressaavaa ja kallista, koska emme saaneet apua keikkamyyjiltä. – Onnella ja ilmastointiteipillä, Greaves virnistää. Aiemmin kollektiivimaisesti toiminut brittibändi on saavuttanut viimein yhtenäisen ja toivottavasti pysyvän tilan. Keikat onnistuivat hyvin, ja tuntui, että meillä oli vankka kannatus, yhtyeen säveltäjä ja multi-instrumentalisti Justin Greaves avaa. Joel [Segerstedt, laulu ja kitara] liittyi porukkaan pari vuotta sitten, ja hänen synkkä elämänkatsomuksensa sulautui täysin CBP:n musiikkiin. Kuinka moni yhtye voi sanoa, että homma tuntuu alkavan tuoreelta pohjalta lähes 20 vuoden uran jälkeen. – Siihen ei ole mitään erityistä syytä. Asiaa on hankala selittää, mutta kyse on henkilökohtaisesta matkasta, jonka aikana kuuntelen sydämeni ääntä. – Musiikissamme tapahtuu paljon, mutta sen pohja on aika yksinkertainen. Käsittelimme siis yksinkertaisesti hyviä ja mielenkiintoisia aihepiirejä, jotka saattavat olla synkemmänpuoleisia. Emme ole koskaan valinneet mitään musiikillista tyyliä, vaan yritämme vain saada homman toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla. – Rundin bisnespuoli tosin kusi aivan täysin. Onko menonne aiempaa yhtenäisempää. Meillä on itseluottamusta tehdä jotain uutta, mutta olemme samalla uskollisia juurillemme. – Teema on ehkä hieman synkempi kuin vaikkapa Great Escapellä tai Bronzella, mikä on juuri sitä, mitä Belinda [Kordic, laulu] ja minä halusimme. Miten ihmeessä kykenet pitämään homman kasassa. Miksi. Miltä matka näyttää näin nykypäivästä käsin. Ja ajatus syntyi jo ennen pandemiaa. – Monessa mielessä äärimmäisen onnistunut. – Todellakin, ja toivon, että tilanne säilyy, koska fiilis on niin erilainen kuin ennen. Tuntuu, että kaikki yhtyeet ovat enemmän tai vähemmän omillaan, mikä on lyhytnäköistä. Vuonna 2004 alkaneelle uralle mahtuu 12 studiolevyä, jotka ovat usein myös pitkiä – Banefyrekin kellottaa mukavat 97 minuuttia. Crippled Black Phoenixillä on takana kohta 20 vuotta toimintaa. Minkälainen reissu oli. Viimeisin studiolevynne Banefyre on toinen teos CBP:n ”uudella aikakaudella”, joka käsittää pysyvän ydinbändin. Banefyre on odotettua raskaampi ja synkempi albumi. – En asettanut koskaan mitään tavoitteita, eikä tämän pitänyt olla varsinaisesti oma bändini, mutta kun asiat lähtivät rullaamaan, niitä ei saanut enää pysähtymään. – Musiikki on pomo, ja mihin se haluaakaan mennä, me seuraamme. Mielestäni undergroundin tulisi pitää yhtä, jotta pääsisimme näiden hankalien aikojen yli. En halunnut tehdä uutta Ellengæstiä tai Great Escapeä, joten siltä osin levy on tietoinen ratkaisu, mutta kyseessä on enemmänkin tuotannollinen kysymys. – Olen onnekas, että saan tehdä tätä, enkä aio antaa periksi, vaikka välistä tuntuu että pitäisi. Post-metalin ja kokeilullisen rockin parissa vuotensa viettänyt Crippled Black Phoenix vaikuttaa nälkäiseltä. Touhussa on uusien jäsenten myötä uudenlainen kipinä. METALLIA PIENISSÄ PALOISSA SYTYKKEITÄ 11
Raspi on plussaa. Olin tehnyt jo muutamia soolokeikkoja ja aika oli sopiva bändin perustamiseen, kitaristi pohjustaa. Etsimme laulajaa, joka pystyy vetämään isolla skaalalla, myös korkealta, ja jolta löytyy lavakarismaa. – Sitä pohdittiin myöhemmin kesällä Seinäjoen Rock Campissä. Alkuvuodesta äänitimmekin sitten Sixth Wave -ep:n Seinäjoella. Millaisena näet nuoren polven innon ja mielenkiinnon metallimusiikkia kohtaan. – Tarkoitus on löytää laulaja seuraavalle levylle, jonka biisejä on jo alettu työstää. Rumpali Marlon Mäkelän löysin Muusikoiden.netistä. Alelta olenkin saanut vinkkejä niin soolokuin bänditekemiseen. SYTYKKEITÄ Juho Ranta-Maunus, 16, voitti kaksi vuotta sitten Guitar World -lehden järjestämän Young Guitarist of the World -tittelin. – Minun tyylini perustuu pitkälti progressiiviseen metalliin, thrashiin ja klassiseen rockiin. Ep on instrumentaalikamaa. Mäkelällä on taustaa death metalista, jossa on paljon teknistä ja nopeaa soittoa. – Olen saanut soittoani paremmin näkyville niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Olen myös päässyt esiintymään tapahtumissa ja konserteissa, mikä on tuonut kokemusta. Yhä useampi nuori kuuntelee metallia, mikä on huomattavissa somessakin. Nyt nuori mies julkaisee Code Eternal -bändinsä kanssa ensimmäisen ep:n. Basistiksi sain Aku Vuorelan EteläPohjanmaan musiikkiopistolta, eli samasta oppilaitoksesta, jossa itse opiskelen. – Pian voiton jälkeen aloitimme yhteistyön Levytukku-soitinkaupan kanssa, minkä myötä soitinvalmistaja Ibanez kiinnostui yhteistyöstä. Pitää myös olla ihminen, jonka kanssa on mukava tehdä musiikkia. Onko teillä aikeissa käyttää jatkossa laulajaa. – Syyslomalla matkustan palkintomatkalle Englantiin kuvaamaan soittovideota Guitar Worldiin. – Kesällä 2021 löydettiin sopiva kiipparisti, Matias Källi, joka on soittanut jo pitkään muissa bändeissä. Onko genrellä tulevaisuutta, vai onko musiikkityyli tuomittu dinosaurusten temmellyskentäksi. 12. – Meiltä puuttui edelleen laulaja, mutta halusimme julkaista jo musiikkia. Biisien melodioita hallitsee sähkökitara, ja sävellyksissä on paljon teknisiä mutta tarttuvia riffejä sekä mahtipontisia kitarasooloja. Se vain saattaa muuttaa hieman muotoaan. Mukana oli myös entinen Children of Bodom -kitaristi, nykyisin Thyrargossa toimiva Alexander Kuoppala. Onko se tyylilaji, joka on vaikuttanut sävellyksiinne eniten. Aku ja Marlon olivat tuolloin 15-vuotiaita, kuten minäkin. Nuoruuden innolla OLETTE tuore kokoonpano. – Se on päätyylilaji, mutta vaikutteita tulee kaikkien jäsenten lempimusiikista. Tammikuusta lähtien olenkin soittanut Ibanezin kitaroilla. Hän tuo bändiin mestarillisen soittotaidon lisäksi ikää ja kokemusta. – Aloin kasata bändiä vuoden 2021 alussa, kisavoiton jälkeen. Vuorela on puolestaan keskittynyt enemmän funk/fuusio-tyylilajiin ja ep:llä on myös Matias Källin orkestraalista kosketinsoittoa sooloineen. Bändin ep:n lisäksi olen säveltänyt myös soolomateriaalia, ja Englannissa on tarkoitus soittaa biisi tulevalta soolo-ep:ltäni. – Hain pääasiassa ikäisiäni soittajia. Musiikkianne voi kuvailla progemetalliksi. Yhtyeen nimi syntyi pian tämän jälkeen. – Mielestäni metalli on lähtenyt taas uuteen nousuun. Ihmisiltä on tullut todella paljon hyvää palautetta sävellyksistäni, Youtubeja Instagram-soittovideoistani sekä live-esiintymisistä niin soolona kuin bändin kanssa. En usko, että metalli on hiipumassa pois. Minkälaisia asioita Guitar Worldin pysti on mahdollistanut. Kuinka yhtyeenne syntyi
Nuoruuden innolla
Ja nyt siis tarkoitan kaiken.” Hän käytti tällaisista taiteilijoista esimerkkinä Kalervo Palsaa ja paria muuta, mutta voin lisätä ilman omantunnontuskia Hynnisen itsensä tälle listalle. 14. Moni Hynnisen viime vuosien projekteista ja teoksista on jäänyt rikollisen vähälle huomiolle, mutta pidän niitä elimellisinä osina kokonaistaideteosta, joka on Sami Hynninen, vuonna 1976 syntynyt ja Lohjalla varttunut taiteilija. Kun Reverend Bizarren nimi alkoi aikoinaan pulpahdella kuplaani, edustin juuri sitä kohderyhmää, jonka vuoksi trio oli manifestoitunut – kuuntelinhan fumanchuja, monstermagneteja ja sen sellaista stoneria ja epädoomia. Kun illanistujaisissa tivataan bändiä, jolla on täydellinen diskografia, useimmiten päädyn Hassisen Koneen puntaroinnin jälkeen Reverend Bizarreen. Ne, joille tämä pimeys on jo jollain asteella tuttua, saavat lohdutuksen, ja ne, joille se on vierasta, saattavat suotuisassa tilassa aistia jotain uutta.” Tämä on sekä raflaavaa että romanttista ja Hynnisen suusta useita kertoja uskottavampaa kuin minkä tahansa synkistelytai rankisteluyhtyeen poseeraus. INFERNO-KOLUMNI JUKKA HÄTINEN Rai rai ja hail Satan OLI ilmeistä, että kirjoittaisin kolumnini Reverend Bizarresta tai Sami Hynnisestä, kun kuulin yhtyeen olevan tämän numeron kannessa. Doom metal ei ollut täysin vierasta, mutta luupäinen ehdottomuus, jota yhtye edusti, alkoi todella kiehtoa. Näinä suoratoistopalvelujen ja sosiaalisten medioiden aikoina tällainen on itsestään selvää, silloin ei vielä todellakaan. Niin ikään viitisentoista vuotta sitten Hynninen kirjoitti minulle: ”Kunnioitan tekijöitä, jotka antavat taiteelleen ja asialleen kaiken. Jollain perus mainstream-metallikeikalla on taas tullut nähtyä ihmisiä, joilla ei tunnu olevan mitään henkistä elämää, hah hah. Että rai rai ja hail Satan vaan teille!” Kirjoittaja on Rumban ex-päätoimittaja, jonka horinaa kuulee nykyään Radio Helsingin Keikkahommia-ohjelmassa. Hynninen kirjoitti minulle erään haastattelun tiimoilta käydyssä sähköpostikeskustelussa 2000-luvulla: ”Oksennan pimeyttä ulos ja heitän sen ihmisten päälle. Vaikka olen kirjoittanut ideologisista tasoista ja muista olosuhteista, eipä mitään niistä olisi ilman timanttista musiikkia. Jossain toisessa ajassa Reverend Bizarre olisi voinut julkaista manifestimaiset levynsä kiitoslistoineen ja kadota, jäädä kuriositeetiksi, joka kenties löydettäisiin vuosien päästä tai sitten ei. ”Ainakin keikoilla tuli nähtyä ihmisiä, joilla oli jollain tavalla henkinen olemus. Myöskään Reverend Bizarren muiden jäsenten osallisuutta kokonaisuuteen ei pidä sivuuttaa, ilman heitä lopputulos olisi voinut olla sellainen, ettemme tietäisi mitään koko bändistä. Hellride-keskustelufoorumi, jolla etenkin Sami Hynninen lymyili, auttoi samanhenkisten ihmisten yhteisöllisyyden lisäämisessä ja verkostoitumisessa. ”Doom vaatii enemmän pitkäjänteisyyttä tai jotain omistautumista kuin monet muut musiikin tyylit”, Hynninen kirjoitti vuonna 2007. Vaikka kuinka haluaisimme pitää keskustelun hihamerkeissä ja hikisissä keikoissa, Reverend Bizarren merkitys sikisi internetissä. Musiikkityylin kuvasto oli omiaan alleviivaamaan ja korostamaan näitä. Vertaisverkot mahdollistivat obskuurien ja miksei myös populaarimpien tiputeltujen nimien tsekkauksen. Mutta mitä useampi vuosi Reverend Bizarren urotöistä on kulunut, sen selkeämmäksi käy Hynnisen taiteellisen vision ehdottomuus, tirehtöörimäinen panos ja maailmanlopun dekadentin saarnamiehen karisman merkitys. Toisessa mailissa Hynninen kirjoitti: ”Olen täällä, tässä maailmassa, työni vuoksi ja antaakseni edes vähän iloa, lämpöä ja valoa ihmisille, jotka ovat minulle merkityksellisiä ja rakkaita.” Ja tämä lehden haastattelussa Hynninen ihmettelee Aki Nuopposelle, miten ihmeessä stalkkerit ovat seuranneet häntä. Tätä on vaikea selittää. Bändin doom kumpusi underground-eetoksesta, jossa oli terve annos altavastaajan asetelmaa ja toisaalta elitismiä
LAADUKKAAN HIFIN ASIANTUNTIJA. KEF LS60 WIRELESS
Ripottele päälle tuoreita yrttejä ja tarjoile keitettyjen perunoiden tai piparjuurella maustetun perunamuusin kera. Tarkista suolan ja pippurin määrä ennen tarjoilua. Pataruokien hyvä puoli on sekin, että ne ovat yleensä hyviä vielä seuraavinakin päivinä lämmitettyinä.” Megan tuomio: ”Syksy ja pataruuat -kombinaatio on ehkä klisee, mutta erittäin toimiva sellainen. Isommat palat tarvitsevat taas pidemmän kypsymisajan. Burgundinpata tarjoaa hieman luksusta arkeen ja sopii erinomaisesti vaikka vieraille tarjottavaksi. Mausta lihat suolalla ja pippurilla, ruskista ne useammassa erässä ja siirrä sivuun. Sebastianin luonnehdinta: ”Pelkistetty versio klassisesta ranskalaisesta pataruoasta, joka valmistuu lähes itsekseen suurempia vahtimatta. Ruoanlaittojuomaksi kannattaa varata tietenkin toinen pullo punaviiniä. 5. Punaviinissä ja kunnon mausteissa lilluttelun jälkeen lopputulos ei ole mitenkään olennaisesti huonompi. Kiehauta ja lisää lihat, fondi sekä laakerinlehdet. Lisää hienonnetut valkosipulinkynnet sekä timjaminoksat ja kaada punaviini päälle. 16. Taas kerran tuli hyvä muistutus siitä, että pottumuusiakin kannattaa maustaa vaihtelun vuoksi muullakin kuin riittävällä määrällä suolaa, voita ja rasvaisempaa maitoa: piparjuuri tuo oman pirtsakan vivahteensa ja vastapainon tuhdille lihalle.” TARPEET • n. Kuori ja paloittele porkkanat haluamasi kokoon. Sellaiset tuppaavat maksamaan aika lailla, joten kukkaronnyörit kireällä pitävät voivat valita ruokaan naudan sijasta possua. SEBASTIANIN KOKATESSA SOI: Ironcross – Too Hot to Rock (1986) ”Ruoanlaiton yhteydessä tulee harvemmin kuunneltua musiikkia, mutta tätä suomiheviklassikkoa kelpaa kuunnella ruoan jäähtymistä odotellessa.” Rässimiehen ei-ressaava burgundinpata Ceaseless Tormentin laulaja-kitaristi Sebastian Fredriksson mättää pataan niin lavalla kuin keittiössä, onhan hänellä kokemusta molemmista hommista yli kymmenen vuoden ajalta. Pataruokien makumaailmat ovat tyypillisesti sen verran runsaita ja tummia, että ne vaativat omanlaisensa ilmapiirin ja ilmaston ympärilleen. 800 g rasvaista naudanlihaa kuten niskaa, etuselkää tai entrecotea • 2 sipulia • 4 porkkanaa • 1 pullo halpaa punaviiniä, mielellään Burgundin alueelta • 2 laakerinlehteä • 1–2 rkl lihafondia maun mukaan • 1–2 valkosipulinkynttä • 4–5 oksaa tuoretta timjamia • pala piparjuurta • oliiviöljyä • pippuria • suolaa HEAVY COOKING CLUB MIIKA “MEGA” KUUSINEN Tee näin 1. Isommat tarvitsevat pidemmän kypsennysajan, mutta tärkeintä on, että palat ovat melko samankokoisia. 4. Laita oliiviöljyä kuumenemaan kattilaan tai pataan. Burgundinpataansa valmistamalla ei voi kuin voittaa, sillä musta kuolo koppaa päähän korkeintaan ylensyönnin johdosta. Anna hautua hiljalleen kannen alla 2–3 tuntia välillä sekoittaen, kunnes liha hajoaa haarukalla. Leikkaa lihapalasta kalvot pois ja kuutioi se noin kolmen sentin paloiksi. Kuutioi sipulit noin sentin paloiksi ja kuullota ne oliiviöljyssä samassa astiassa kuin lihat. 2. Siksi valmistaisin tämänkin haudutettavan appeen kattilan sijasta uunissa kunnon paksupohjaisessa padassa. 3. Jos haluat porkkanoihin purutuntumaa, hauduta niitä 30–60 minuuttia. Tämä ruoka vain paranee, mitä pidempään sen antaa muhia. Helppous ja yksinkertaisuus on ruoanlaitossa aina pelkkää bonusta. Lisää tarvittaessa nestettä ja kuori pinnalta lusikalla ylimääräinen rasva
ROVANIEMI ROOM ESCAPE on tosielämän pakopeli, jossa ajan ja paikan taju katoaa ja pelin ?ow vie mennessään. ROOMESCAPE.FI HELSINKI . ANTIBAKTE ERISET PINNOITTE ET TURVAVÄL IT JA TEHOSTET TU SIIVOUS TURVALLISU US ETUSIJALLA. TULE LÖYTÄMÄÄN AVAIMESI PAKOON. Pulmia ja arvoituksia täynnä olevat huoneemme odottavat neuvokasta ryhmäänne ratkaisemaan niiden haasteet. TAMPERE . Selvitätkö tiesi ulos
18
Viitteitä Turnerin musiikillisesta perinnöstä kuullaan muun muassa purplemaisten Hammond-urkujen muodossa, mutta ne eivät ole pääosassa. Odotin albumin tekemistä tietoisesti noin neljä ja puoli vuotta, sillä halusin tehdä jotain merkityksellistä. Tässä osassa miehen diskografiaa korostuvat etenkin kymmenet coverit, joita Turner on esittänyt niin AC/DC:n, Ozzy Osbournen kuin Metallicankin tuotannosta. Tuotantopuolen lisäksi Tägtgren vastasi albumin bassoja kitararaidoista, ja hänen poikansa Sebastian toimi rumpalina. Laulajan mukaan valinta oli ehdottoman tietoinen. Miehet kommunikoivat videopuheluiden avulla ja lähettelivät raitoja toisilleen. Kolmen studioalbumin mittainen pätkä Ritchie Blackmoren yhtyeen riveissä 1980-luvun alussa on malliesimerkki siitä, mitä solisti on tehnyt koko pitkän uransa. Uusi yhteistyökumppani Yksi avaintekijä levyn rankempien soundien synnyssä oli Hypocrisyja Pain-yhtyeiden johtaja Peter Tägtgren. Soololevyjä on kertynyt kymmenen, mutta niiden anti on jäänyt keikoilla hyvin vähäiseksi ellei olemattomaksi. Laulaja kertoo, että oli aika tehdä jotain edellä mainittuja projekteja ja vierailukeikkoja suurempaa ja syvällisempää. Kun pandemia alkoi, saimme mahdollisuuden paneutua tähän kunnolla. Kaksikko halusi luoda levyn, joka yhdistää tekijöidensä erilaiset tavat luoda musiikkia. Covereita mies on veivannut myös viime vuodet. – En usko, että kukaan osasi odottaa minulta näin raskasta albumia! Se on hyvä, sillä tiedäthän, odota odottamatonta! Joskus on hauskaa järkyttää ihmisiä ja pistää heidät sekaisin. Ruotsalaistuottajan ansiosta levystä tuli kenties rokkilaulajan uran raskain. J oe Lynn Turner, 71, on tuttu jokaiselle, joka on joskus kuullut Rainbow’n kappaleen I Surrender. Tämä on juuri sitä, mitä haluan tehdä juuri nyt. Tägtgren antoi Turnerille yhden biisin sanoitettavaksi. Kaksikko päätti kokeilla, millaista musiikkia he saisivat aikaan. Levyn täytyi olla relevantti, aikaan sopiva ja tärkeä. Tämän askeleen myötä Turner päätti myös luopua peruukistaan, jota on pitänyt 14-vuotiaasta asti. – Ehkäpä menetän joitakin faneja, mutta saan vielä enemmän uusia. Laulaja halusi karistella tätä leimaa ja näyttää monipuolisuutensa. – Kaiken sen ajan valmistelin itseäni ja taiteellista puoltani. TEKSTI ELLI MUURIKAINEN KUVAT AGATA NIGROVSKAYA 19. Tuottajan ansioluettelo on täynnä raskaampaa heviä black ja death metaliin asti, joten ajatus yhteistyöstä kevyttä rockia esittävän Turnerin kanssa tuntuu vähän erikoiselta. Haluan olla täyden kaavan muusikko enkä vain jumissa yhdessä tyylilajissa. Jatkoimme iltaa juomien merkeissä ja aloimme jutella. Turner on laulanut pääsolistina noin kymmenessä bändissä, joista valtaosa lienee suurelle yleisölle täysin tuntemattomia. – Kaikki alkoi kappaleesta nimeltä Don’t Fear the Dark, joka on mielestäni todella upea. Minulla on myös hevitaustaa, joten tämä albumi ei ole sinänsä mitään uutta. Huomasimme, että jaamme samanlaisia ajatusmalleja ja asenteita, ja että meillä on paljon yhteistä. Albumin kaikki 11 kappaletta syntyivät etäyhteyden välityksellä. Mielestäni onnistuin täyttämään kaikki nuo kohdat erinomaisesti. Järjestely toimi hyvin, sillä yhteinen suunta oli selvä. Turnerin live-esiintymiset ovat koostuneet enimmäkseen Rainbow’n, Yngwie Malmsteenin ja Deep Purplen kappaleista tribuuttihengessä, joko bändin tai orkesterin kanssa. Laulaja uskoo tulevansa levyn ansiosta tutuksi aivan uudenlaiselle ihmisryhmälle. Belly of the Beast -niminen albumi kuulostaa yllättävän raskaalta Turnerin hard rockja AOR-taustoihin nähden. – Tapasin Peterin viisi vuotta sitten, kun esiinnyin hänen veljensä 50-vuotisjuhlissa. – Olen kokeillut monia eri genrejä kuten kantria ja jopa jazzia, sillä on jännittävää testata erilaisia asioita. Siksi on jopa yllättävää, että Turner julkaisee lokakuun lopussa uuden soololevyn. Muutama levy uuden yhtyeen kanssa, joskus vain yksi, ja uutta kohti. Joe Lynn Turner yhdisti voimansa Peter Tägtgrenin kanssa ja teki sooloalbumin viidentoista vuoden tauon jälkeen. Viimeisin albumi ilmestyi vuonna 2007. Minut tunnetaan enimmäkseen aikuisrockin ja balladien esittäjänä, eivätkä ihmiset tajua, että kykenen laulamaan monenlaisia tyylejä. Erilaisia vierailupestejä muiden yhtyeiden levyillä, erikoisprojekteissa tai livenä on äkkiseltään laskettuna noin sata. – Projektin suurimmaksi ongelmaksi osoittautui, että olimme molemmat jatkuvasti omilla kiertueillamme
– Miksi. Meidän pitäisi hyväksyä se, että joku voi olla eri mieltä. Laulajalla diagnosoitiin hiustenlähtöä aiheuttava sairaus, alopecia, kolmen vanhana, minkä vuoksi hän on käyttänyt peruukkia 14-vuotiaasta asti. Tällaisia asioita laulaja alkoi miettiä selvittyään sydänkohtauksesta, jonka hän sai alkuvuodesta 2018. Se on todella naurettavaa. Mitä väliä sillä on, mitä pääni ulkopuolella on. Aiheesta syntyi Dark Night of the Soul -niminen kappale. – Sanotaan, että voi todella elää vasta kun on kohdannut kuoleman, ja se on sääli. Tutkin asiaa, ja oli mielenkiintoista huomata, että tällaiset kieroutuneet henkilöt himoitsevat ainoastaan valtaa. Mitä helvettiä oikein tapahtuu. Millaista elämää elät. Ne tulevat suoraan sydämestäni ja sielustani, ja uskon, että sen voi kuulla laulussani. Vasta silloin alkaa todella ajatella. Emme tiedä mitään. Suurin inspiraationlähde sanoituksille oli tämänhetkinen maailmanmeno. Tämän levyn tekstit ovat äärimmäisen henkilökohtaisia. – Taide on aina ollut vastaus jokaiseen kysymykseen elämässäni. Mies haukkuu maailman johtajat ja hallitukset ja vaikuttaa olevan aidosti huolissaan siitä, että hänen päähänsä yritetään pistää ajatuksia. Siihen ei ole mitään syytä, mutta sellaisia me olemme. Tuollaisen kokemuksen jälkeen kaikkea kokemaansa ja myös tulevaisuuttaan alkaa kyseenalaistaa. Toinen moniulotteinen kappale on Desire. ”En usko, että kukaan osasi odottaa minulta näin raskasta albumia!” 20. Se kertoo Turnerin mukaan sarjamurhaajasta, mutta kuvastaa tavallaan myös kaikkia maailman ihmisiä. Toisaalta kohtaamme kuoleman joka päivä. Ihmiset voivat nähdä itsensä näissä kappaleissa, tai aivan missä tahansa kappaleissa. Laulaja selittää, että tupeesta luopuminen liittyy vahvasti uuteen albumiin, joten hän alkaa esiintyä uudessa lookissaan levynjulkaisukiertueellaan ensi vuonna. Turner siis uskoo pelastavansa maailman laulamalla ”take a vaccination and kill the population” -tyylisiä tekstejä. Hän oli tarkka siitä, ettei levystä tullut liian raskasta, liian AOR:ää tai liian klassista rokkia. Videopuhelussa Turner esiintyy peruukki päässään. Vain sillä on merkitystä, mitä sen sisällä on! – Olen kokenut todellista kidutusta ja ollut altavastaajana, kun kaikki nämä perslävet ovat kiusanneet, pilkanneet ja pitäneet minua jonakin kummajaisena. Turner kertoo kokemuksen muuttaneen häntä monella tavalla. Sanoja ja tekoja Turner esiintyy uuden albuminsa promokuvissa ensimmäistä kertaa julkisesti ilman peruukkiaan. Mikä on tarkoituksesi tässä maailmassa. Turner joka tapauksessa toivoo, että kuuntelijat paneutuvat levyn sanoituksiin ja niiden sanomaan. Hän kertoo kokeneensa rajua kiusaamista etenkin nuoruudessaan. Nyt maailmasta on tullut sellainen paikka, että jokainen loukkaantuu jostain asiasta joka päivä. Puhumattakaan siitä, ettei miehelle ollut mikään ongelma esiintyä Venäjällä syyskuussa, vaikka suurin piirtein kaikki muut kansainväliset artistit ja yhtyeet ovat kieltäytyneet itänaapurissa keikkailusta jyrkästi. – Elämme päivä kerrallaan, mutta emme ajattele sitä, sillä meillä on muutakin tekemistä. Perheeni ja ystävieni tuen ja kannustuksen avulla totesin, että nyt on sen aika. Se kertoo juuri siitä, mitä maailmassa tapahtuu tällä hetkellä. – Jokaisella on oikeus mielipiteeseensä eikä kenenkään pitäisi ottaa siitä nokkiinsa. Myös sisältö osoittautuu kovin yksipuoliseksi. Laulajan puuduttava palopuhe jatkuu ja jatkuu. Yritän pelastaa maailman omalla tavallani. Voit vaikka katsoa Googlesta ja lukea siitä. Koska pystyn siihen ja minulla on vapaus valita. Jos emme ole varovaisia, pistä vastaan ja taistele oikeuksiemme ja vapautemme puolesta, tulemme menettämään ne! – Koko maailma on aivan sekaisin, täydellisessä kaaoksessa. Emme voi koskaan tietää, mikä meidät tulee tappamaan. – Jos ajatellaan suuremmassa mittakaavassa, jokaisella on jonkinlainen naamio yllään. – Elämässä on kyse siitä, mitä himoitsemme. Olemme todella tyytyväisiä siihen, mitä saimme aikaan. Ainoa aito vapauden tunne on vapaus pelosta. Biisit ovat modernia metallia ja niissä on tietysti hieman ruotsalaista tuntua, sillä se on Peterin tyyliä. Olemme tietoisia siitä, että tekemillämme valinnoilla on merkitystä ja ne ovat tärkeitä, hyvässä tai pahassa. Tilanne pahenee jatkuvasti ja pian voi olla liian myöhäistä. Se kuvastaa myös meitä kaikkia, sillä jokainen meistä haluaa olla mahtavampi kuin muut. – Kaikki käy vähitellen, pala palalta. – Käsittelen levyllä joitakin näkökulmia, joita jokainen voi miettiä omalla kohdallaan. Miten jonkun maailmankuva voi olla niin vääristynyt. Sanojen takana täytyy olla tekoja. – ”Pimeä yö” on ihan oikea käsite valaistumisesta tai yliluonnollisesta esiintulosta. Kun päästään albumin teemoihin, mies alkaa on suoltaa pitkiä, kierteleviä ja kaartelevia monologeja, joissa ei ole päätä eikä häntää. Kun koko elämä vilisee silmien edessä minuutin aikana, se on melkoinen isku vasten kasvoja. Olen joutunut ottamaan paljon paskaa niskaani vihaajilta ja trolleilta, etenkin sosiaalisessa mediassa. Turnerin tajunnanvirrasta ei saa painotai edes lukukelpoista tekstiä, joten mennäänpä eteenpäin. – Tajusin, ettei elämäni tule olemaan ennallaan enää koskaan. – Viime vuosina olen sukeltanut entistä syvemmälle tunteisiini ja tilanteisiin, jotka ovat varmasti tuttuja monille muillekin. Mutta se on antanut minulle vain enemmän voimaa! Kirouksesta on tullut siunaus. – Melodiat ovat todella merkityksellisiä, mutta silti rokkaavia. – Peter on lahjakas ja loistava siinä mitä hän tekee, ja hänen tyylinsä on hyvin erityinen. Yritän saada ihmiset heräämään ja tajuamaan, että jotain täytyy tapahtua. Mielestäni musiikin ja taiteen tarkoitus on, että sillä voi puhutella ihmisiä ja herättää heissä tunteita. Hetki oli täydellinen, sillä tarvitsemme näinä aikoina enemmän aitoutta. – Jos kirjoitan kappaleita henkilökohtaisesta voimasta ja siitä, kuinka täytyy olla peloton, minun täytyy toimia niin itsekin. Haluan toimia esimerkkinä, inspiroida ja motivoida ihmisiä, jotka kamppailevat tällaisten asioiden kanssa. – Esimerkiksi Belly of the Beast on hyvin poliittinen kappale. Rankkaa tekstiä Belly of the Beast kertoo laulajan mukaan asioista, joita ”me kaikki” koemme jokapäiväisessä elämässämme. – Tämä on aina ollut avoin salaisuus, jota en ole yrittänyt peitellä mitenkään. Kaiken nähneeksi ja kokeneeksi, 46-vuotisen uran tehneeksi artistiksi hänellä on yllättävän vähän sanottavaa musiikista. He ottavat ensin vähän, sitten hieman enemmän, kunnes yhtäkkiä, kun et odota sitä lainkaan, olet vankilassa! Se on totuus. Se on tietysti luonnollista. Voit kävellä ulkona ja jäädä rekan tai auton alle. Lopputulos on eräänlainen avioliitto, silta kahden tyylin välillä, joka esittää kummankin parhaat puolet. Suurin osa ihmisistä pelkää olla oma itsensä, sillä he tuntevat, etteivät kuulu joukkoon. Olemme todella tyrannimaisen vallan alla. Päätin, että hitot tästä