Lämmikettä talven varalle! TREBLINKA Shrine Of The Pentagram GRAVE ABRAMELIN NECROWRETCH Necropsy Transgressing The Afterlife Bestial Rites 2009-2012 OUT NOW! OUT NOW! OUT NOW! OUT NOW! WARBRINGER HEART OF A COWARD MASSACRA ARCH ENEMY IV: Empires Collapse The Complete Demo Recordings 1986-1991 Severance The Complete Recordings 1988-2002 Day Of The Massacra Black Earth (re-issue + bonus) OUT NOW! 01/11/2013 01/11/2013 DARK FUNERAL KRISIUN Diabolis Interium Black Force Domain Attera Totus Sanctus Apocalyptic Revelation (Re-issue + Bonus) ANGELUS APATRIDA (Re-issue + Bonus) Evil Unleashed / Give ‘Em War Angelus Exuro Pro Eternus 15/11/2013 22/11/2013 08/11/2013 (Re-issue + Bonus) (Re-issue + Bonus) DEICIDE In The Minds Of Evil (Re-issue + Bonus) 29/11/2013 www.CENTURYMEDIA.com 22/11/2013
DELUXE ARTBOOK (2CD, DVD + Bonus 2CD), SPECIAL EDITION 2CD+DVD MEDIABOOK & 180g GATEFOLD 2LP (+ 2CD) incl. Booklet DESOLATION ROSE · OUT NOW! The masters of cinematic and melodic symphonic rock are truly back where they belong, at the beating heart of the modern day progressive rock scene! Also available as LTD. mix OUT NOW! Featuring members past and present of YES, EMERSON, LAKE AND PALMER, GENESIS, KING CRIMSON, NIGHTWISH, KAMELOT, LACUNA COIL, GRAND MAGUS and many more... 2CD MEDIABOOK (incl. Also available as LTD. bonus disc with 8 new studio tracks!) & 180g GATEFOLD 2LP+2CD VINYL EDITION SPIRITUAL BEGGARS (Re-issue 2013) Out now! www.INSIDEOUTMUSIC.com Re-issue of Spiritual Beggars´ debut album from 1994 with 18 rare and previously unreleased bonus tracks! www.CENTURYMEDIA.com. GENESIS REVISITED - LIVE AT HAMMERSMITH OUT NOW! SOLD OUT SHOW AT HAMMERSMITH APOLLO IN LONDON WITH ALL THE OLD GENESIS CLASSICS! Special guests including: Nik Kershaw, John Wetton (Ex: KING CRIMSON, ROXY MUSIC, URIAH HEEP, WISHBONE ASH, ASIA) and Steve Rothery (MARILLION) 19 songs and nearly 3 hours of music across 3 AUDIO CDs and 2 DVDs with 5.1
44 TJ FOWLER 18 007 Päänavaus 008 Sytykkeitä: mm. Red Fang, Man Must Die, Ghost Voyage, Mokoma… 014 Länsirintama & skaba 016 Heavy Cooking Club: ex-hardrockari Annican munakoisot Eedenistä 018 Satyricon 022 Hell 024 Seremonia 26 026 Amorphis Venäjällä 034 Ragged Saints 036 Turmion Kätilöt 040 Hail of Bullets 044 Sepulturan Chaos A.D. 20 vee, kainalossa Soulfly ja Ratos de Porão 052 Pölkyllä: Monster Magnetin Dave Wyndorf 36 056 Salamyhkä: Blackstar - Barbed Wire Soul (1997) 059 Arviot, pääosassa Medeia 079 Vanha liitto: Gehenna, haastattelussa Sanrabb 082 Kuudes piiri: kuinka käy keikkailun?
CSI-UUTUUDET • Las Vegas kausi 12 • Miami kausi 10 • New York kausi 8 29 95 prismasta löydät myös aiemmat tuotantokaudet Ennennäkemätöntä elokuvahistoriaa! JARI HALOSEN kulttielokuvat nyt DVD-julkaisuina /kpl 1495 /kpl 9 95 /DVD
Harvalla on kuitenkaan ansioluettelossaan pientä vallankumousta, jollaisen Chaos A.D. soi aikoinaan urakalla, mutta värikkäimmät muistot Sepultura nikkaroi päähäni elävänä vuoden 1996 Nummirockissa. -albumi nostatti ilmestyessään 1993. Brassijyrä Sepultura teki periaatteessa samaa, mutta toisin kuin useimmilla aikalaisillaan, sen musiikki muuttui lisätarttuvuuden myötä tavallaan entistä rajummaksi, vimmaisemmaksi. Matti Riekki a aj Päätoimitt Kaaos on meissä Raskaan rockin historia on pullollaan bändejä ja levyjä, joista voisi naputella pitelemäsi numeron kansijutun kaltaista tarinaa. Samaa voi sanoa myös levyllä käytetyistä, yhtyeen kotimaasta juoruavista kansanmusisointimausteista. 1990-luvulle tultaessa Metallican, Megadethin ja jopa Slayerin kaltaiset mammutit alkoivat löysätä kierroksiaan ja vallata valtavirta-asemia helpommin lähestyttävine levyineen. Jos bändi veti touhun seuraavalla Roots-levyllään tappiin, monien mielestä jopa liian, Chaos A.D:llä näillä tehokeinoilla onnistuttiin luomaan jotain metalliympyröissä ennen kuulematonta. Moni metallinkuuntelija päätti Sepultura-suhteensa Chaos A.D:hin. Inferno ei vastaa tapahtumatietojen mahdollisista muutoksista eikä tilaamattomien kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Oli tämän jälkeisistä liikkeistä sinänsä mitä mieltä tahansa, Sepulturalle täytyy nostaa hattua, että se on pysynyt radikaaleista, joillekin peräti ylitsepääsemättömistä muutoksista huolimatta tarkoituksenmukaisena myös tuoreemmilla studiolevyillään. Inferno 7. Tunnetta tehostivat niin Brasilian kuin muunkin maailman yhteiskunnallisista epäkohdista pontta repineet lyriikat. Vaikka vuonna 1996 julkaistu Roots on sekin nostettu klassikon asemaan, useissa korvissa levy uhkaa tukehtua liialla hiivalla turvotettuun materiaaliin ja nu-metal-vaikutteisiin. Kouriintuntuvammaksi. Viimeistään Max Cavaleran poistuminen yhtyeen vahvuudesta albumin perään sinetöi monen fanin paheksunnan. Päätoimittaja Matti Riekki Ulkoasu Markus Paajala Kirjoittajat Ahola Tapio, Hintikka Tami, Itäkylä Riitta, Juutilainen Joni, Keränen Toni, Koski Panu, Koskinen Kari, Koskinen Kimmo, Kuronen Mikko, Kurunen Jerry, Kuusinen Miika, Laakso Markus, Lassila Tero, Lehto Katariina, Malm Mikko, Mustonen Sanna, Nuopponen Aki, Rajala Vilho, Silvast Jaakko, Virtanen Aadolf, Vähäkangas Teemu, Ylitalo Lauri Toimitus (arviolevyt / review copies) INFERNO PL 543 33101 Tampere Tilaajapalvelu (ark. Kehujen tulvaa paisuttaa, ettei albumilla ole mitään turhaa – kokonaisuus on monipuolisuudestaan huolimatta saumaton. Kaaosta ja crossoveria tämäkin. Se näkemys saattaa olla äkkiseltään hankalasti vastaanotettavissa, mutta nyky-Sepultura jyystää thrashtaidettaan kiistämättömästi omassa kaukalossaan. Sepultura ei ollut maapallon ainoa metalliyhtye, joka kertasi ihan oikean, käsin kosketeltavan maailman synkeää puolta, mutta harva onnistui tekemään sen yhtä vakuuttavasti ja aidon oloisesti. vuosikerta Toimituksen tilaama tai sille tarkoitettu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää Pop Median kaikissa uudelleenjulkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutus- tai jakelutavoista. Omassa soittimessani Chaos A.D. Chaos A.D. Viimeistään tällä levyllä Sepulturasta kuoriutui bändi, joka kuulosti vahvoine vaikutteineenkin ainoastaan itseltään. Tai oikeammin nikkarina ei ollut itse yhtye, vaan yleisöön kuulunut rumpalilupaus Kai Hahto, joka oli jostain syystä päättänyt erottua joukosta tummasta huutamalla biisien välissä Kirkaa. 8-16) (03) 4246 5302 tilaajapalvelu@popmedia.fi Kustantaja POP MEDIA OY Fredrikinkatu 42, 3.krs , 00100 Helsinki Puhelin: (09) 4369 2407 Telefax: (09) 4369 2409 www.popmedia.fi Toimitusjohtaja Tuomo Häkkinen Markkinointijohtaja Pasi Myllymaa Ilmoitusmyynti Oskari Anttonen 040 563 0642 Maria Eerola, Peter Lindroos, Oona Lukkarinen, Mikko Mali, Veikko Virtanen Puhelin: 045 110 5522 ilmoitusmyynti@popmedia.fi Sähköpostit etunimi.sukunimi@popmedia.fi Kannen kuva Roadracer Records Painopaikka Lönnberg Print & Promo Paperi: 65 g/m2 Solaris Brite Kansi: 200 g/m2 Galerie Art Matt ISSN 1796-7600 inferno@popmedia.fi | www.inferno.fi 13. Olivat bändin keikat millaisia nostalgiaryppäitä tahansa, kukaan ei voi väittää, etteikö esimerkiksi uusimmalla The Mediator Between Head and Hands Must Be the Heart -albumilla soittaisi bändi, jolla on vankka näkemys omasta tekemisestään. Moinenkin ansaitsee arvonsa. soi taustalla tätäkin kirjoitettaessa, ja kaiuttimista runnova groove kuulostaa täysin ajattomalta
– Meillä päin narkkaaminen, alkoholismi ja jopa suuri osa psyykesairauksista laitetaan ainoastaan luusereiden piikkiin, mikä tekee aiheesta keskustelemisen hankalaksi. Millainen suhde teillä on näihin asioihin. – Red Fang perustettiin, koska halusimme tehdä musiikkia ilman taloudellisia päämääriä. Ei minulla ollut toiveitakaan mistään levy-yhtiöistä tai keikkamyyjistä. huom.) ei juurikaan dokaile. Myös Beam on huomannut kuhinan skenen ympärillä. Ainoa tavoitteeni oli tehdä kunnon jenkkikiertue, jollaista en ollut aiemmin päässyt tekemään. Oudointahan tässä on, että näitä bändejä tuntuu yhdistävän se, kuinka erilaisia ne ovat – siis musiikillisesti. Millainen merkitys Red Fangillä on teille ja miksi alkujaan perustitte bändin. Yhdysvaltain Portlandista saapuva nelikko on soittanut tiensä ihmisten sydämiin letkeästi groovaavalla stoner metalilla, joka kuulostaa nykyisellään aiempaakin orgaanisemmalta ja energisemmältä. – Mitä tulee huumeisiin taiteessa, joillekin ne ovat keino tuoda esiin puolia, joita he ovat liian ujoja näyttämään muille. Kyse on enemmänkin ideologisesta yhteydestä. Amerikasta tulee Baronessin, Howlin, ASG:n ja Mastodonin kaltaisia yhtyeitä, jotka istuvat samaan kiltaan Red Fangin kanssa. Whales and Leeches -albumi jatkaa nopeaan tahtiin suosiota keränneen Red Fangin noususuhdannetta. Voiko hyvää surinarockia edes tehdä täysin selvin päin. Mutta joo, onhan tässä kenties yksi olennainen yhdistävä tekijä, eli kaikkien arvostus The Melvinsiä kohtaan. Vuonna 2005 perustetun porukan jäsenet eivät ole enää teini-ikäisiä, ja miehillä on bändin ohessa perheelämää ja arkipäiväisiä velvoitteita. – Levy tehtiin eri metodilla kuin aiemmat, koska tiukat aikarajat pakottivat meidät kovaan työtahtiin. Huumeet voivat auttaa murtamaan monia henkisiä patoja, mutta usein seurauksena on vain suuri paskatulva.. – Emme olleet ihan teinejä bändiä perustaessammekaan, hymähtää nelikymppinen Beam. – Albumi on ehkä puhtain näyte Red Fangistä. Olemme jo pohdiskelleet myös seuraavaa videota, mutta emme ole vielä päässeet sopuun asiasta. Huumoripitoiset musiikkivideonne ovat saavuttaneet suuren suosion netissä. Meidän genremme taitaa olla ”ulkopuoliset”... – Voin kertoa, että ainakaan minulla ei ollut toivoakaan itseni elättämisestä musiikilla. 8 Inferno – Porukka puhuu tästä koko ajan enemmän, joten hommassa täytyy olla jotain perää. Monissa tapauksissa huumepäissään tehty musiikki on kuitenkin yksinkertaisesti surkeaa. James Rexroad Joni Juutila inen Sytyttäjä Metallimusiikin ulkopuoliset Aito, rehellinen ja sympaattinen ovat adjektiiveja, jotka kuvaavat täydellisesti kolmannen levynsä julkaissutta stonerjyrä Red Fangiä. – Koska meitä on hieman hankala kategorisoida, on helpointa laittaa bändit samaan ryhmään. Kun olen itse tullut vanhemmaksi ja selväpäisemmäksi ja nähnyt mitä paskaa huumeet ja kova ryyppääminen aiheuttavat, noiden aiheiden hehkuttaminen tuntuu aika ahdistavalta. – Kyllä! Teemme parhaillaan hommia Whitey McConnaugheyn kanssa, joka on käsikirjoittanut ja ohjannut kaikki videomme, ja pätkä tulee Blood Like Cream -biisistä. Itsekin olen käynyt läpi melkoisen ryyppyvaiheen sekä kokeillut erilaisia huumeita, mutta tekeekö se minusta huonon ihmisen. He ovat ”fuck the rules” -metallin kummisetiä. Onko uudelta levyltä suunnitteilla videoita. Mielestäni levyn energisyys on seurausta siitä pienestä paineesta jonka koimme, kun jouduimme puristamaan ulos näinkin paljon musiikkia melko lyhyessä ajassa. – Tietysti voi! Jos muistan oikein, esimerkiksi Melvinsin Buzz (Osborne, kitara & laulu, toim. Homma hoideltiin fiilispohjalta ja myös intuition varassa, koska meillä ei ollut tilaisuutta hioa ottoja tai editoida biisejä yhtä rajulla kädellä kuin ennen, basisti ja liidilaulaja Aaron Beam tarinoi. En osaa sanoa. Musiikki antaa minulle mahdollisuuden käsitellä henkilökohtaisia ja hankalia tunteita, joista en osaa oikein puhua, ja musiikin avulla olen myös löytänyt itsestäni puolia, joita en tiennyt olevan olemassakaan! Kun puhutaan raskaasti pörähtelevästä stonerista, mielikuviin astuvat lähes välittömästi huumeet ja/tai rankka ryyppääminen
Valitettavasti myös keikkailu jäi vähemmälle. – Yksi sopiva biisi nostettiin edelliseltä ep:ltä. – Tavoite on, että bändi saa uusia kuulijoita, ja toivon mukaan saadaan rutkasti lisää keikkoja. Bändi on ollut kasassa viitisen vuotta, mutta olette olleet aktiivisia ja saaneet aikaan paljon. Levy haluttiin tehdä kokonaisuutena eikä kasata kokoelmaa aikaisemmista tuotoksista, joten säveltämiseen, sovittamiseen, demotteluun ynnä muuhun meni oma aikansa, kitaristi Jukka Myllymäki kertoo. Moisiin vertauksiin pitää suhtautua ylpeydellä. Ei lukijan tarvitse olla metallidiggari, tai edes musiikin suurkuluttaja. lisä ajankoä taisju hwww.i ttuja nf erno.f i Marjaana Malkamäki Progea ja sarjakuvaa Metallimusiikki ja sarjakuvat kohtaavat harvemmin. Kaikkien osa-alueiden tulee palvella tarinaa, joten omat kohellukset ja kommellukset karsittiin, elleivät ne oleellisesti tukeneet kokonaisuutta. Asioiden hoitaminen vaatii tietenkin panostuksensa, mutta asioita hoidetaan rakkaan homman parissa ja rajoitteita on tullut lähinnä vain taloudellisista syistä. Lopulta tavoitteenamme oli tehdä sarjakuva, joka avautuisi hiljalleen kuin moniulotteinen konseptialbumi. Tarinan edetessä Akselille alkaa selvi- tä musiikin salaperäinen voima, joka voi olla avain kauniisiin tai kammottaviin, nuottiviivaston ulkopuolelta esiin ryömiviin asioihin. – Tyyli on elänyt matkan varrella ja muovautunut levylle aiempaa yhdenmukaisemmaksi. Puoliksi vitsinä heitetty idea jäi kytemään, ja vuosien aikana tarina muovautui Spinal Tap -henkisestä parodiasta kunnianhimoisemmaksi projektiksi. Kuinka esimerkiksi ei-metalli-ihmiset ovat ottaneet kirjasen vastaan. Kuinka paljon sarjiksesta löytyy yhteyksiä oikeaan elämään ja henkilökohtaisiin kokemuksiin. Aiemmilla julkaisuilla on ollut enemmän vaihtelua, joskin peruselementit ovat samat; musiikki on raskasta, mutta myös tarttuvilla kertosäkeillä ja melodioilla on painoarvoa. Levyjä julkaisevilla yhtyeillä on pakostakin jonkinlaisia tavoitteita ja päämääriä, joten millaisin odotuksin olette matkassa. Koetteko musiikkinne jotenkin leimallisesti suomalaiseksi. – Kipinä syttyi jo 2006 ollessamme KP:n kanssa jollain keikalla. – Musiikki toimii allegoriana kaikelle luomistyölle ja itsensä toteuttamiselle, joten mielestämme kirjaa voi suositella kaikille. JP Ahonen ja KP Alare tarttuivat härkää sarvista ja toteuttivat visionsa Perkeros-sarjakuvakirjan muodossa. Suomalaista metallia Tuttuja kotimaisia metallimusiikkisävyjä heijasteleva Nation Despair on saanut aikaiseksi vakuuttavan esikoislevyn – ja vieläpä lähes täysin omin voimin. kappale tarkastelee ihmisen ja ihmiskunnan viime hetkiä eri näkökulmista. – Olemme nähneet vaivaa sovitusten kanssa ja biisejä demoteltiin ennen studiosessioita. – Suomalainen metalliperintö kuuluu musiikissamme, ollaanhan tässä kasvettu vaikkapa juuri Amorphisin tuotosten kanssa. – Keskiössä on itsetunto-ongelmainen perfektionisti, Akseli, joka yrittää luotsata metallibändiään keikkalavoille, pakoillen samalla arjen ongelmia yhä syvemmälle musiikkiin. Perkerosissa on lukuisia tasoja, joten tarinasta löytyy paljon uutta, mikäli jaksaa käyttää omia hoksottimiaan ja raaputtaa pintaa syvemmälle. – Puntaroimme paria potentiaalista vaihtoehtoa, mutta päätimme lopulta hoitaa homman loppuun saakka omillamme. Millaiselle porukalle Perkerosia pääasiallisesti markkinoidaan. Levyn soundiin haluttiin panostaa, joten levy nauhoitettiin Samu Oittisen kanssa Fantomilla, mutta osin myös omalla studiollamme. Millainen ponnistus debyyttilevy kaikkinensa oli. Kaikkineen prosessi vei noin vuoden, jonka aikana ei juuri muuta ehditty tekemään. Only Embers Left -levy sisältää kotoisia piirteitä, ja vertauksia vanhaan Amorphisiin, Insomniumiin ja Noumenaan tullee eteen tasaisin väliajoin. Päätitte julkaista albumin omin voimin, mikä ei ole harvinaista tämän päivän metallibändeille. Pahitteeksi ei myöskään olisi, jos seuraavalle levylle saataisiin jokin pätevä ulkopuolinen taho mukaan talkoisiin viemään bändiä eteenpäin. – Levyn tunnelmaa ja melodisia sävyjä on ohjannut ajatus eräänlaisesta konseptilevystä, jossa jokainen Inferno 9. JP Ahonen, kerrohan lyhyesti, mistä idea Perkerosiin lähti, ja millainen tarina toimii sarjakuvan kantavana teemana. – Valehtelisin jos väittäisin, ettei hahmojen taustoissa olisi paljon meitäkin, mutta suurin osa henkilökohtaisista kokemuksista raakattiin pois ihan suosiolla. – Kirja on otettu todella lämpimästi vastaan, mikä on ollut käsittämättömän hienoa! Perkeros on kiistatta tähänastisen urani henkilökohtaisin ja rakkain työ, ja jos itse saisin päättää, en enää muita projekteja tekisikään
Enenevissä määrin esiintyvää melodisuutta löytyy myös albumin muista kappaleista, joten kyse ei ole yksittäisestä osumasta. – Mainitsemisen arvoisia paikallisia bändejä ovat Exile the Traitor, Coexist sekä Colonies of God, jossa toimin laulajana myös. Heikki Santasalo Hitaasti ja varmasti Parilla ep-julkaisullaan hyvää palautetta ja huomiota itselleen kerännyt Ghost Voyage on julkaissut aavemaisia tunnelmia huokuvan esikoislevynsä. Loppujen lopuksi onnistuimme mainiosti kattavan ja tunnelmallisen kokonaisuuden luomisessa. Bändi on saanut kuulla varmaankin tarpeeksi vertailuja My Dying Brideen, Swallow the Suniin ja vastaaviin melodisiin doom metal -nimiin, vaikka ilmeisimmät vaikutteet ovat karsiutuneet sitten ep-julkaisujen. – Historiamme aikana olemme saaneet paljon uusia kuulijoita ja. Tätä mystistä tunnelmaa olen kuitenkin halunnut tuoda biiseissä esille. – Se on on harkitusti teemalevy. Millainen teemallinen kokonaisuus on kyseessä. Ghost Voyage etenee hitaasti ja varmasti – kuten biisitkin – ihmisten tietoisuuteen ja pyrkii esiintymään eduksi omalla synkällä tunnelmallisuudellaan. – En seuraile skottilaista skeneä mitenkään sen kummemmin, sillä teemme vain omaa hommaamme ja ainoastaan se kiinnostaa minua. Tätä mielikuvaa on korjailemassa juuri neljännen levynsä julkaissut aggressiopommi Man Must Die. Nautin siitä, kun kappaleissa on tunnelmallisia kohtia, jotka jättävät kuulijalle aikaa hengähtää ja uppoutua musiikin erilaisiin virtauksiin. Heijastaako musiikin aggressiivisuus persoonallisuuttanne. Bändin nimeen viitaten, millaisia kokemuksia aaveista tai muista yliluonnollisista asioista omaat. Vai onko musiikkinne aavemainen tunnelma pelkkä fiktiivinen lisäelementti. lisä ajankoä taisju hwww.i ttuja nf erno.f i Malcolm Douse Kiltit miehet kilteissään Mitä tulee mieleen skotlantilaisesta metallimusiikista. Suunnilleen Suomen kokoisesta populaatiosta ei löydy montaa menestynyttä metallibändiä, mitä voi pitää jopa pienenä ihmeenä. Skotlantilainen metalliskene on todellakin pysynyt melkoisena mysteerinä. Mikä on ”se juttu”, joka erottaa Ghost Voyagen muista saman genren bändeistä. Rakennamme biisiä tämän pohjalta kokonaisuutta sen ympärille luoden, ja joskus joitain musiikillisia samankaltaisuuksia saattaa kehittyä tahtomattaan. – Muutama biisiaihio oli jo tuolloin valmis, ja näitä lähdettiin työstämään juuri tämän tulevan levyn ympärille ja omalle paikalleen. Tietyn mielikuvan mukaan skotit ovat viskipäissään heiluvia riitapukareita, mutta kuinka mahtaa olla asianlaita teidän kanssanne. Kolmella edellislevyllään kohtuullisen kimuranttia ja nopeaa death metalia esittänyt Man Must Die yllättää jo uuden Peace Was Never an Option -levyn varsinaisessa avauskappaleessa Hiding in Plain Sightissa, joka on selkeästi bändin tähän mennessä melodisinta tavaraa. 10 Inferno – Vastaan pääosasta sävellyksiä Panun (Gavrilov, kitara) kanssa, ja varmasti omalla musiikinluomisvietillämme on aina joku kipinä, mistä kaikki saa alkunsa – esimerkiksi tunnelma, sää, mielentila tai musiikki. Repiikö moinen hermoja. live-esiintymiset ovat varmasti jääneet monen mieleen. – Joo, tällä kertaa mukana todellakin on sävykkäämpiäkin osioita, mutta mielestäni olemme löytäneet hyvän balanssin melodian ja vihaisuuden välillä, laulaja Joe McGlynn aloittaa. Ajatus lyötiin lukkoon jo hyvissä ajoin heti aikaisempien julkaisujen jälkeen, kitaristi Taneli Jämsä sanelee. – Minua on aina kiehtonut kaikki paranormaali ja yliluonnollinen, vaikka en ole päässyt vielä kokemaan mitään tällaista. – Määrätietoisuus ja selkeä linjaus omaan soundiin. – Ei, emme ole mitenkään erityisen aggressiivisia tyyppejä emmekä heilu ympäriinsä kännissä tapellen. Aivan, ei juuri mitään. Vastaavana yleistyksenä voisin heittää, kysyvätkö suomalaiset aina yhtä typeriä kysymyksiä, hahaha. Endless Oceans haiskahtaa vahvasti teemalevyltä. Tunnetuin kovemman linjan skottimetallimuusikko lienee Man Must Dien basisti Daniel Firth, joka soittaa nykyisin myös Cradle of Filthissä. Tämän vuoden Sauna Open Air -keikka todisti myös, että emme jää jalkoihin kovassakaan porukassa. Man Must Dien musiikki on aika väkivaltaista
– Juonellisten rockelokuvien historia on täynnä toinen toistaan messevämpiä epäonnistumisia, mutta jostain syystä isot bändit tuppaavat tarttumaan konseptiin kylläisessä vaiheessa uraa. Voi olla, että Saikkonen ei maksa sillä kertaa.. – EMIn aikainen tuotantopäällikkömme, edelleen hyvä ystävämme Gabi Hakanen totesi biisistä tuoreeltaan, että kyseessä on kovin hittimme ikinä. Konseptilla on paha maine, vaikka on sen pauloissa joskus onnistuttukin. – Stam1nan kohdalla päädytään todennäköisesti samantyyppiseen malliin. Kotimainen The Wall on joka tapauksessa vielä tekemättä – olisiko Sakara-porukalla kiinnostusta moiseen. Loput ep:n kappaleista ovat omaa tuotantoa. Sakara-levy-yhtiön puuha- ja puhemies, kitaraa Mokomassa kurittava Tuomo Saikkonen menee suoraan asiaan. Ilmaiseksi YouTubeen ei ole vaihtoehto. Keikkojen taltioimisen vaikeimpana haasteena Saikkonen pitää purkitettavan konsertin valikoimista. Taltiointi on erittäin kallista puuhaa, joten jonkinlainen rahastusmalli täytyy kuitenkin olla olemassa. Saikkosen mukaan varsinaisen live-dvd:n julkaiseminen on tätä nykyä lähinnä kaupallinen itsemurha, eikä moista edes harkittu. – Kolmikärki leikkasi keskelle Amerikan-metallin diggailua sellaisella voimalla, että tuo oivalluksen hetki muistuu edelleen vahvasti mieleen. Muistan kävelleeni Joutsenon raitteja 15-vuotiaana Yrjänän tekstejä mylvien. Puberteettimylvintää, nyt myös suomeksi! – Linnun coverointia olemme fiilistelleet keikkabussin kosteissa kemuissa jo vuosikausia. Bändin pitää olla sopivan latautunut keikkaan, mutta liikaa ei saisi kelailla ja jännittääkään. Sakaran kymmenvuotiskeikka taltioitiin ajatuksella, että sen materiaalia tultaisiin todennäköisesti käyttämään Stam1nan dvd:llä. Mokomalaiset vierastavat roolileikkejä, mutta ihmettelen, ettei Stam1na ole vielä tällaista tehnyt. – Toki ne lavantakaiset tapahtumat itseänikin kiinnostavat, vaikka soittajana toivoisi, että pelkkä musakin riittäisi. Onneksi on ep-formaatti, ei sääntöjä! Ep sisältää myös kaksi varsin mielenkiintoista cover-repäisyä. Parasta on, mikäli hölmöily nivoutuu osaksi muuta sisältöä. Koko dvd oli katseltavissa kertaistumalta, ja keikkojen välissä aina matkustettiin. “En tiennytkään laulun omaavan niin tumman metallin sävyjä”, Martikaisen Jarkko totesi ominaiseen tyyliinsä demon kuultuaan. Ehkä Hyrdellä (Staminan Antti Hyyrynen) on käsikirjoitus jo pöytälaatikossa. Carcassiin kallistuvalle sovituksellemme löytyi vihdoin sauma tältä löyhästi 90-lukuteemaa noudattelevalta ep:ltä. Sydän paikallaan sai totuttuun nähden käänteisen käsittelyn, sillä alkujaan toissavuotisella Varjopuoli-levyllä akustisena debytoitu kipale saa nyt sähköisen muodon. Yksi-nimeä kantavan viisibiisisen ep-levyn, joka on ryyditetty vallan tukevilla kuvabonuksilla. – Vahva mielikuvani on, että merkittävä osa ostajista pettyy, mikäli mukana “vain” musiikkia, Saikkonen sanoo. Samalla kuvatun Mokoma-keikan anti jäi odottamaan sopivaa julkaisualustaa, kunnes päätös ep:n julkaisusta sinetöi sen kohtalon. Ensimmäinen näistä, Lintu, on CMXyhtyeen varhaistuotantoa, Raivoep:n rivakka avaus vuodelta 1989. – Koska tallenteita tehdään harvoin, sitä tietenkin toivoisi parhaan keikan osuvan kohdalle niin bändin kuin yleisönkin suhteen. Markon (Annala, laulu) valinta on mielestäni oivallinen. Niinhän se menee oikeastikin, ja hauskaa on. Hän kertoo, että bändin marraskuisen Yksi-pikkulevyn biisipaikalta yksi löytyvä kappale Yksi on alkujaan viimevuotisen 180 astetta -täyspitkän sessioista. lisä ajankoä taisju hwww.i ttuja nf erno.f i Sami Jämsen Teksti Matti Riekki Lainahöyhenissä ja vähän omissakin Mokoma julkaisee 8.11. Monelle Yksi-ep:n varsinainen täky saattaa olla sen kylkiäisenä tuleva kokopitkä kuvallinen keikkataltiointi Tampereen Pakkahuoneelta viime keväältä. – YUP on saman tason varhainen suuresikuva kuin CMX:kin. Monta taltiointia on mennyt alle odotusten kamerajännityksen takia. Luontainen reaktiomme tähän oli tietenkin tiputtaa ralli pois levyltä, Saikkonen lasauttaa. Helpompi hengittää puolestaan tippui 180 astetta -kiekolta samoista syistä kuin ep:n nimiraapaisu. Skannasimme levyn sisällön Mokoma-kitaristi Saikkosen kanssa. Viimeisimmän albuminsa Sakaralle levyttäneen YUP:n He lensivät öisin julkaistiin alun perin bändin toisella suomenkielisellä ep:llä Julmasti juhlallista. Vuosi oli 1991. Jutunkirjoitushetkellä ei ole vielä päätetty, sisällytetäänkö liveosuuden oheen niin sanottu hölmöilyosio, joka tuntuu olevan pakollinen, mutta monesti myös kiusallinen osa musiikki-dvd-tuotantoja. Biisi ei liene suurelle yleisölle tuttu mutta sitäkin väkevämpi. Useampaan yritykseen ei ole kirjaimellisesti varaa, joten oikeaan on osuttava kerralla tai ei ollenkaan. Vaikka itse sanonkin, Mokoman Mäntit tien päällä -dvd:n keikkareissumetafora oli onnistunut. – Totta puhuen, varsinainen syy tippumiseen oli biisin vahvasti 90-lukulainen poljento, joka ei mielestämme silloin istunut kokonaisuuteen. Metallicalta saatiin juuri niin sanottu juonellinen rockelokuva, vaikka tässä(kin) tapauksessa juoni on ilmeisen löyhä. Celtic Frostilta kalskahtava riffittely painettiin niin syvälle mustiin kuin osattiin. Saikkonen sanoo, että ilman CMX:n debyyttilevyn Kolmikärjen (1990) ja tätä edeltäneiden ep:iden vaikutusta hän tuskin olisi löytänyt koko suomenkielistä musiikkia, puhu12 Inferno mattakaan että olisi alkanut soittaa mokomaa. Levyn toinen kierrätys nousee aika lailla samasta sammiosta
Liittämällä oikean sähkökitaran tai -basson pelilaitteistoon voit harjoitella yli viittäkymmentä tunnettua kappaletta. Rocksmith 2014 Edition on nopein tapa oppia soittamaan kitaraa. 69,95. Uudessa Session –tilassa voit jammailla soittoosi mukautuvan taustabändin kanssa! Rocksmith 2014 peli ja kitarakaapeli PC, PS3, Xbox 360 "…on ihme, ellei Rocksmith 2014:sta kehkeydy kitaransoiton itseopiskelun maailmanlaajuinen standardi..." rumba.fi alk
Onko misuilla kenties muka jotenkin ulkopuolinen olo. Mikseivät ne perusta omia bändejään. Mikseivät ne osaa soittaa. Miksi ei. Angela Gossow on riehunut lavoilla käytännössä ainoana ”naismetallistina” nyt jo ties kuinka monetta vuotta, joten eikö liene aika jonkin brunetenkin nousta välillä lauteille, hei. Osa ruotsalaismiehistä jopa väheksyi teon feminististä merkitystä ja vaati kunnon tasa-arvosokeerauksen ja metallin machopelleilylle naureskelun nimissä samanlaista pinkkiä variaatiota myös kundeille. Homojen ja feminatsien keitaassa on myös naispuolisia metallimuusikoita enemmän kuin Suomessa, vaikka määrä tosin on täälläkin yhä melko alhainen. Nyt on niilläkin oma hupparinsa, jossa headbangata yleisön joukossa, kun isot pojat soittavat lavalla. Shiningin huppari sai muuten kansainväliseltä kuulijakunnaltaan vitsin ymmärtävien naurahdusten lisäksi aika monta kauhistunutta kommenttia ja pyhää lupausta olla enää koskaan kuuntelematta moista homometallia. Luulisi sitä nyt, että jollain muullakin kuin Gossow'lla on munaa. Shininghan kampanjoi naisten oikeuksien puolesta myös keikoillaan. Mutta Ruotsi nyt onkin maa, jossa miehet tunnetusti ovat vähemmän miehekkäitä kuin esimerkiksi talvisodan karaisemassa Suomessa. Mun tyttöystävä ei edes tykkää metallista, ja hyvä niin, koska sori nyt vaan että yleistän, mutta suurin osa teistä metallikeikoilla käyvistä mimmeistä on rumia ylipainoisia gootteja, jotka ei edes osaa meikata, ja poppia kuuntelevat urheilijatytöt nyt vaan sattuu olemaan paljon pantavampia. Ei sillä, että itse moisia hömpötyksiä ostaisin saatikka arvostaisin. Tai ehkä Gossow on poikkeus, joka vahvistaa sen säännön, että naiset eivät vaan osaa eivätkä halua. Eikö ne jaksa treenata soittamista vai mikä on. Ken tietää, ehkä Shiningin vaaleanpunainen huppari kannustaa tyttöjä ja naisia jopa perustamaan omat sokeeraavat, vereen ja mustaan huumoriin keskittyvät bändinsä. ww.inferno.fi w n o n a h e it Oso , blogin s uutisia, levy yö m t ä yd lö PS. lupaamia as . SKABA lturau p e S a t i o V raa! a v a t y fl l u ja So n, osallistu n nettii n Mene Inferno voittaa otsiko it o v ja n a a b ska ioita. Riitta Itäkyl ä Göteborgin-kir jeenvaihtaja Kaksi naisvokalistia death metalissa olisi kieltämättä ehkä liikaa, ei tässä nyt mitään vallankumousta sentään kaivata, mutta jos naiset kerran ovat olevinaan niin tasa-arvoisia, niin kai nyt joku ämmäkin voisi välillä tarttua edes basson varteen, eikä mieluiten mikään variksenpelätin, kiitos! Miesmuusikothan ovat tunnetusti seksuaalisia puolijumalia, ja vaikken mikään homo olekaan, niin esimerkiksi Glen Benton on todella seksuaalinen ilmestys lavalla ja oma maskuliininen esikuvani, joten samat vaatimukset vaan hameväellekin! Sanoi ne feminatsit sitten mitä tahansa, mutta ne nyt sanookin mitä tahansa, koska ne on rumia ja katkeria! Mikä on, missä ne kuumat naismuusikot piilevät. Olenhan itseni vakavasti ottava, ainoastaan mustaan nahkaan pukeutuva sarkastinen rocktoimittaja, katu-uskottava pahis ja ”yksi jätkistä”, enkä mikään helvetin tyttö. ja ennakkok a it io rv a ve li. Shiningin pojat tekivät varsinaisen kulttuuriteon ja etten sanoisi feministisen sekä sosiaalispoliittisesti merkityksellisen yhteiskunnallisen urotyön julkaisemalla merch-sivuillaan uuden hupparinsa. Ladyfit-metallia Itsemurhaglooriaan, vereen ja mustaan huumoriin viehättyneet veijarit Ruotsin Shiningissa tekivät hiljattain jopa omassa mittakaavassaan sokeeraavan ja rohkean taiteellis-esteettisen suunnanmuutoksen. Mutta hyvä, että joku ajattelee niitä tyttöjäkin. Bändi teki herrasmiehen palveluksen meille, joilla on pidempi niska, pienempi vyötärö, isompi rinnanympärys ja yleisesti ottaen hempeämpi väriskaala kuin keskivertometallistilla. Mutta hei enivei jätkät, mä tarjoan kaljat ja kebabit sille, joka kertoo mulle että mikäköhän siinä on kun misut ei soita metallia, mitä, häh. Se on väriltään heleän vaaleanpunainen ja kooltaan, ah, ei mikään rekkakuskin XXL Fruit of the Loom, vaan – tack, Niklas! – ihanan viehkeä ”lady fit”. Niillä tytöt saavat toisinaan jopa nousta lavalle – iiik! – joko saamaan puukon käsivarteensa tai Niklaksen kovan mikrofonin suuhunsa, koska seksivau, sadismi, sokki ja niin edelleen. Miksi ihmeessä.... Netistä uunteluja. Missä ne tytöt muuten luuraavat. Poikien kotimaassa uuteen huppariin suhtauduttiin asiaankuuluvalla kuivalla huumorilla
Annican oma luonnehdinta: ”Törmäsin Eedenin grillattuun munakoiso-yrttisalaattiin Amerikan-reissulla, ja siitä tuli heti lemppari pitkän ja epäsäännöllisen hiilaripitoisen pastamössö-leipä-protskupulveridieetin jälkeen. ? fetamuruja ? oliiviöljyä ? tomaattia ? valkosipulia ? basilikaa ? persiljaa ? minttua Omat lempparit ovat kivennäisvesi ja/tai viini, tai mitä nyt tekeekään mieli. Ripottele päälle vähän sitruuna mehua, suolaa myllystä, reiluja fetamuruja sekä vähän kylmäpuristettua oliiviöljyä. Jäähdytä ja anna nesteiden ja kitkeryyden valua pois. Nykyään ei menisi sellainenkaan alas kuin melko poikkeuksellisessa tilanteessa. Muista myös kiitos ja ruokarukous lentävälle spagettimonsterille tai muulle valitsemallesi taholle. Tee munakoisoon viiltoja molemmin puolin ja grillaa kunnes kuori hieman mustuu ja neste tihkuu. Leikkaa karkeasti puoli kourallista basilikaa, saman verran persiljaa sekä minttua ja sekoita. 2. Miika "Mega" Kuusinen Tutkiva kulinaristi Eedenin munakoisojuustoyrttisalaatti Tarpeet ? munakoiso ? sitruunamehua ? suolaa 1. Kruunaa keko yrttiseoksella ja kas, eikun syömään. lisää reseptejä www.inferno. Järvi on kaunis, ja koivujen ympäröimässä grillipaikassa soi tietysti kesään ja syksyyn kuuluva suomalainen tango. Paras syömäni liha oli grillimakkaran lisäksi teininä nautittu raaka tartarpihvi, joka sisälsi muun muassa raakaa keltuaista, sipulia sekä pippuria. Sekoita erillisessä kipossa pieniksi leikattuja tomaattipaloja (esimerkiksi kirsikkatomskuja), vähän hienonnettua valkosipulia ja oliiviöljyä. 4. Varsin yksinkertaisista aineksista, joskaan ei aivan kädenkäänteessä, syntyvä salaatti on vallan maukas ja täyttää raavaammankin uroksen pötsin, kiitos salaattijuuston eli fetan ja yleismauste pekonin. Leikkaa munakoiso sopiviksi paloiksi ja aseta lautaselle. Näillä eväillä minä odotan Tuomiopäivää. Laita seos munakoisonpalojen päälle. Ja jos nälkä ei tunnu lähtevän vaan pelkästään siirtyvän, jälkiruuaksi kannattaa tehdä vaikka syksyn omenista, kaurahiutaleista, voista, sokerista ja kanelista uunipaistos ja nauttia se jäätelön kanssa.”. Pekonihan sopii melkein kaikkeen, kunhan vain paistaa tarpeeksi rapeaksi ja valuttaa rasvat pois. Jos salaatti tuntuu liian taivaallisen terveelliseltä, pitää paistaa reilusti pekonia sekaan. Myös kaupan kana maistuu jotenkin teollisuusviskositeetilta, marinoiduista lihoista nyt puhumattakaan. Olen monesti yrittänyt, mutta kun aina jää syömättä, luovutin. Isoisän rakentama Tupsula vie minut aina ajassa taaksepäin, jolloin jokaisen herrasmiehen laulaman laulun sanat oli kirjoitettu sydämestä ja täyttä totta. Mökillä teen parhaan version tästä munakoiso-yrttisalaatista. fi Parhaan suomalaisen hard rock -albumin Badly Dreamingin (1988) julkaissut Annica ei ole ikävä kyllä tehnyt levylleen seuraajaa, mutta naisen itsensä voi löytää Helsingin Pitäjänmäessä sijaitsevan Ravintola Hemman keittiöstä ja salaattipöydän liepeiltä. 3. Vaihtoehtoisesti laita munakoiso uuniin 225 asteeseen noin 45 minuutiksi, minkä jälkeen paista pannulla vielä vähän väriä pintaan. Jotain makeata vielä jälkkäriksi laulun ja naurun lisäksi, koska nämä pidentävät ikää. Olenhan romantikko, joskin nykyään myös lievästi sarkastisempi.” Annican KOKATESSA SOI: Olavi Virta – Vieras paratiisissa (1956) tai Punaiset lehdet (1962) ”Ukin rakentamassa mökissä kokatessa kuunnellaan sen ajan musaa ja meininkiä.” 16 Inferno Megan tuomio: ”En ole koskaan oikein tahtonut ymmärtää salaatteja oikeana ruokana, mutta niin vain on ikuisen lapsen mieli alkanut muuttua cashewpähkinöillä täydennetyn pekoni-avokadosalaatin (Inferno 11/2011), kunniantuntoisen lihansyöjän rapean salaatin (Inferno 3/2012) ja nyt viimeistään ihanaäänisen naisen esittelemän reseptin myötä. Ajatus punaisen lihan syömisestä ei sadasta syystä innosta enää ollenkaan, eikä koskaan ollut muutenkaan meikäläisen juttu. Munakoiso on jäänyt raaka-aineena hyvinkin etäiseksi, mutta yllättävän ruokaisaksi tuo tumma pötikkä osoittautui
Jokaisella haastateltavalla on oma persoonallinen tapansa puhua ja esiintyä; Vikernes on poliittinen, Fenriz huumorintajuinen ja Hellhammer tuttuun tapaansa poliittisesti epäkorrekti. Moni bändiä alusta asti seurannut katsoo Satyriconin pikemminkin kaatuneen rähmälleen tai vähintään kompuroineen jo vuoden 2002 Volcanolevyn riisutulla linjalla. 18 Inferno Palataan myöhemmin tarkastelemaan, miksi. – Minulla on tunne, ettei black metalia tulisi venyttää liian pitkälle. Dokumentti ei ole täydellinen, mutta se onnistuu antamaan mielenkiintoisen näkökulman black metaliin musiikin alalajina ja ennen kaikkea kulttuurillisena reaktiona kulutusyhteiskuntaan ja kaupalliseen maailmaan, jossa kaikelle, myös alakulttuureille, löytyy lopulta oma hintansa. Miehen tunteellisuus ja omistautuneisuus visuaaliselle taiteelle osoittautuvat nimittäin kaikkein raaimmaksi, mieleenpainuvimmaksi ja ”mustimmaksi” osaksi koko puolitoista tuntia kestävää black metal -dokumenttia. Nahanluomisen haasteet Satyriconin rumpalina Frost kokee olevansa vastuussa black metalin ”eteenpäin viemisestä”. – En ole nähnyt koko dokumenttia, hän naurahtaa puhelimessa. Viime levyjen keskitempoinen, säe–kertosäe–säe-malliin perustuva, perinteisen hard rockin kanssa flirttaileva popahtava black metal oli Frostin omien sanojen mukaan ”musiikillinen projekti”, joka kuulemma saatettiin päätökseen Age of Nerolla. – Tällä kertaa tuumimme, että meidän tulisi ottaa toisenlainen kosketuspinta ja keskittyä mieluummin. Nyt riittänee tieto, että Frost on taiteensa vakavasti ottava muusikko, joka ei kuitenkaan tunnu piittaavan niin sanotusta maineesta. Teksti Riitta Itäkylä ”Satyricon on enemmän black metal kuin koskaan”, väittää keskitempoinen Frost ja kiistää koskaan uhranneensa kaupallisuuden alttarilla. Bändin uusin levy on kahdeksas, ja se on nimetty yksinkertaisesti ja ytimekkääksi Satyriconiksi. Satyriconissa ja 1349:ssa vaikuttava, luodinnopeasta blastbeatistään tunnettu rumpali antaa dokumentissa itsestään vähän muista muusikoista poikkeavan kuvan, ensin naisellisen ”pehmeytensä”, mutta dokumentin edetessä nimenomaan tunteellisen voimansa takia. Kunnes V meidät ottaa uonna 2009 ilmestyneessä amerikkalaisessa Until the Light Takes Us -dokumentissa kuullaan useita norjalaisia muusikoita ja heidän mielipiteitään muun muassa Norjasta, 1990-luvun alusta, black metal -musiikin kehityksestä ja musiikista yleensä. – Taso täytyy pitää jollakin tapaa korkeana, erityisenä ja tavallisesta poikkeavana. Frostin mukaan uusi albumi on eräänlainen uusi alku ja suunta, joka poikkeaa vuoden 2006 Now, Diabolicalin ja sitä kaksi vuotta myöhemmin seuranneen Age of Neron linjasta. Hän myöntää olevansa iloinen black metalin saamasta huomiosta, etenkin mitä tulee taiteilijoihin ja elokuvantekijöihin, mutta loppujen lopuksi itse musiikki ja sen sisältö ovat kaikkein tärkeintä. Kameran seuratessa Frostia pitkin Oslon loskaisia katuja katsojan huomio kiinnittyy ensimmäiseksi miehen kauniisiin, androgyynisiin kasvonpiirteisiin ja tyyneen puhetapaan. Frostin puhuessa black metalista hän ei puhu politiikasta, moraalista tai edes musiikista, vaan mainitsee heti alkuun sanat visuaalisuus, identiteetti ja taide. Muun muassa Burzumin Varg Vikernesin, Darkthronen Fenrizin ja Mayhemin Hellhammerin ohella dokumentissa esiintyy Kjetil-Vidar Haraldstad, joka tunnetaan paremmin taiteilijanimellään Frost
Oliko uuden nahan luominen tällä kertaa jotenkin erityisen haasteellista. – Mutta suuria haasteita toki oli. Se tuntuu kyllä välillä pyristelevän uusille vesille, mutta junnaavan keskitempoisen hard rockin veto on vahva ja sen virta vie sittenkin suurimman osan levystä mukanaan. Koimme, että sitä tarvitaan lisää ja se vahvistaisi bändiä huomattavissa määrin. Battery vai Bathory Työnjako Satyriconin kahden täysjäsenen välillä on selkeä: Frost on vastuussa keulahahmo-Satyrin säveltämistyön kanavoimisesta ja ideoiden täytäntöönpanosta. Levystä on hankala saada otetta. Mies on kuuluisa blastbeateistään Inferno 19. tunnelmaan, tunteisiin ja energioihin muotojen ja struktuurien sijasta. Ymmärrys omasta roolista ja rumpalin merkityksestä on kasvanut vuosien aikana. Uutta levyä kuunnellessa on vaikea uskoa, että kyseessä olisi ihan niin suuri tyylillinen harppaus kuin Frost haluaa uskotella. – Yksi todella suuri haaste oli onnistua integroimaan biiseihin dynamiikkaa. Hän kertookin tyytyväisyys äänessään aloittavansa 1349:n kuudennen levyn nauhoitukset kuluvan lokakuun aikana. Ei ole mikään salaisuus, että Frostin musiikillinen vaikutusvalta on huomattavasti suurempi hänen toisessa bändissään. Age of Nerosta on ehtinyt vierähtää kokonaiset viisi vuotta. On todella, todella harvinaista, että äärimetallissa löytyy sitä. Mitä Satyriconiin tulee, kyseessä on Satyrin vetämä taiteellinen luomistyö, josta Frost itsekin kuvailee saavansa paljon irti
Kaupallisuus on sitä, kun yrittää vastata muiden odotuksiin ja tuoda esille jotain, joka on tarkoitettu tyydyttämään ne vaateet, joiden oletat kohdistuvan itseesi. Satyr on siis johtaja, jota Frost kirjaimellisesti komppaa. Silloin täytyy aina perustaa omanarvontuntonsa johonkin, joka on jo olemassa ja hyväksyttyä. Se keskittyi kasvavassa määrin luontoon, mytologiaan, goottiestetiikkaan tai uuspakanuuteen alkuperäisen viiltävänkylmän ja anarkistisen ”nihilismin” sijasta. Uudella Satyricon-levyllä kuullaan balladi nimeltä Phoenix. Sinun on muistettava, että kaupallisuuden ja kaupallisen menestyksen välillä on olemassa hyvin suuri ero. Vuonna 2002 ilmestynyt Volcano voitti kasan palkintoja, myös Norjan Grammyn. Olisi paljon helpompaa olla vain tavallisessa. "Kaupallisen levyn tekeminen on sama kuin tehdä juuri niin kuin ihmiset vaativat. – Se on ollut musiikillinen matka, hän kuvailee kryptisesti. – Olemme täällä tehdäksemme asioita, jotka tiedämme joutuvan kovan kritiikin kohteiksi. – Tehdä jotakin kaupallista on sama kuin tehdä jotain, joka on konservatiivista ja turvallista. Yleisesti ottaen se oli vain menossa täysin väärään suuntaan. No, me teemme aina nimenomaan päinvastoin." ja nopeudestaan, mutta tätä nykyä hän haluaa painottaa tarkkuutta, kokemusta ja tunnetta ylikorostetun ja monimutkaisen teknisyyden sijasta. ”Kokeellisuudella” Frost ei tarkoita musiikillista muutosta sinänsä, vaan tietynlaista musiikillista muutosta: – ...tuoda epäkonventionaalisia elementtejä black metal -musiikkiin, kuten esimerkiksi naislaulua, koskettimia tai huiluja... Kaupallisen levyn tekeminen on sama kuin tehdä juuri niin kuin ihmiset vaativat. Yksinkertaisuus ja keskitempoisuus ovat nousseet uuden vuosituhannen Satyriconin tavaramerkeiksi, mutta Frost ei myönnä ”riisutun” Satyriconin olevan yhtään vähemmän ”black metal”. Hänen vierellään istunut norjalainen naispuolinen artisti sanoi pitävänsä black metalia pelottavana, mutta kehuu yllättyneenä ja ilahtuneena Satyrin olevankin ”maailman kiltein”. Vuoden 2009 tienoilla Satyr istui hymyillen norjalaisessa Thomas og Harald -puheohjelmassa naurattaen kuivalla ja kohteliaalla huumorillaan niin yleisöä kuin juontajiakin. – Keskityin vain soittamaan ja pohtimaan sitä, miten rummut voivat tuoda oman panoksensa kappaleen kokonaisuuteen ja auttaa koko kappaletta kuulostamaan hyvältä. – Ei ole olemassa mitään konfliktia. – Kaikki kuulostaa niin erilaiselta kuorosovitusten kanssa. – Ne vanhat biisit varsinkin ovat todellisia ”biisejä”, koska rummut eivät ole koko ajan etualalla. Vuosituhannen vaihteen jälkeen kääntyi kuitenkin myös Satyriconin suunta. Verta, hikeä ja musiikkia Uusi Satyricon-levy ei siis Frostin mukaan ole kaupallisen menestyksen nimissä suoritettu tarkoituksellinen vanhan toisto, vaan kovan työn ja taiteellisen kunnianhimon tulos. Satryriconin mukaan moinen ei mahtunut enää alkuperäisen black metalin määritelmään ja bändi koki koko kulttuurista kadonneen jotakin oleellista. Tästä huolimatta kaupallisuus käsitteenä saa miehessä aikaan innokasta pohdintaa. – Itse tykkään kuunnella yksinkertaista musiikkia, kuten esimerkiksi Bathorya. Muutettuani soittotyyliäni, ja kun soittoni on läpikäynyt tiettyä kehitystä, olen yhä enenevissä määrin alkanut ymmärtää rumpujen roolin ja sen, että biisien kokonaisuus on se kaikkein merkityksellisin elementti. Vuoden 1999 Rebel Extravaganza oli konemaisen kylmä ja avoimen misantrooppinen reaktio black metalin silloiseen tilaan. – Aloitimme nytkin kiertueen oopperatalolla Oslossa oopperan kuoron kanssa, Frost naurahtaa kuivasti ja sanoo kokemuksen olleen ”fantastinen”. Se on luonnollisempi ajattelutapa, siis se, että rumpujen ei tarvitse ottaa niin paljon tilaa musiikillisesti. Siinä laulusta, puhtaasta sellaisesta, vastaa norjalainen sooloartisti Sivert Høyem. No, me teemme aina nimenomaan päinvastoin. 20 Inferno – Skene oli täynnä bändejä, joilla oli niitä elementtejä, koskettimia, puhdasta laulua, viuluja, orkestraatioita, goottisuutta. Tuntui että moni bändi menetti pimeyden, armottomuuden ja sen tietyn särmän sekä käsityksen siitä, että kyseessä on itse asiassa paha-aikeinen musiikki. – Hän opasti minua, kuuluu rumpalin oma määritelmä. Emme koskaan edes ajattele moista, olemme yhä hyvin kaukana sellaisesta mentaliteetista. Pimeydestä parrasvaloihin Genre, joka syntyi kanavoidakseen ihmisvihaa, pimeyttä, kuolemaa ja tuhoa, oli 90-luvun lopulle tultaessa rauhoittunut ja ruvennut avaamaan porttejaan uusille musiikillisille vaikutteille. Hän painottaa bändin evoluution olevan itse asiassa linkki takaisin vanhoihin hyviin aikoihin. Bändin kahdeksas täyspitkä on ollut Frostille mielenkiintoinen kokemus, jota hän on valmis puolustamaan varsin henkilökohtaisista syistä. – Ei ole mitään järkeä menestyä jossakin asiassa, ellei nauti siitä mitä tekee. Olemme täällä tehdäksemme sellaisia asioita, joita tiedämme tiettyjen metallityyppien pitävän kaupallisina, mutta jotka todellisuudessa ovat täysin päinvastaisia. Ja se on jotain, mitä emme ole koskaan tehneet, emmekä tule koskaan tekemään. – Meille oli aina tärkeää pitää huolta siitä, että käytämme kontrasteja emmekä koskaan eksyisi kokeellisuuteen. Now, Diabolicalin (2006) yhteydessä Satyricon esiintyi Oslossa kaupungin filharmonikkojen ja Norjan radion orkesterin kanssa. – Matka itsessään on usein paljon mielenkiintoisempi kuin varsinaisen päämäärän saavuttaminen. Jos olemme tehneet jotain menestyksekkäästi menneisyydessä, emme halua toistaa sitä, sillä sehän on jo tehty! Kun puheeksi tulevat kaupallisuuden ja taiteen väliset heiluvat raja-aidat, Frost tuntuu syttyvän ensimmäisen kerran haastattelun aikana. Hän kieltäytyy kuitenkin tunnustamasta minkäänlaista taiteellista ristiriitaa. Yhteenvetona voidaan todeta, että moni niistä elementeistä, joita Frost sanoo 90-luvun lopulla vieroksuneensa, on sittenkin löytänyt tiensä myös Satyriconiin ja bändin nykyiseen äärimetallireseptiin. – Bändin säveltäjänä ja johtajana hän antaa minulle tehtäviä ja määränpäitä