ENSLAVED KILLING JOKE HATEFORM THE CROWN AVENGED SEVENFOLD MELVINS LORDI VS. AADOLF
RASKAAN ROCKIN ERIKOISLEHTI 8/2010 I HINTA 5,90 euroa
Fullsteam Agency & Inferno proudly present
Where Death Is Most Alive, part II, 2010
To 28.10.2010 Jyväskylä, Lutakko
18/15 EUR, Ennakko: www.jelmu.net
Pe 29.10.2010 Oulu, Club Teatria
22/25 EUR, Ennakko: Tiketti ja Lippupalvelu
La 30.10.2010 Seinäjoki, Rytmikorjaamo
20/18 EUR Ennakko: Tiketti ja Lippupalvelu
Su 31.10.2010 Tampere, Klubi
19/23 EUR, Ennakko: Tiketti
Ma 1.11.2010 Helsinki, Nosturi
22 EUR, Ennakko: Tiketti ja Lippupalvelu
Ti 2.11.2010 Turku, Klubi
18/22 EUR, Ennakko: Tiketti
www.darktranquillity.com www.fullsteamagency.com www.tiketti.fi www.lippupalvelu.fi
www.virgin-steele.com
Limited 3LP+CD Box coming soon!
CD & LP
CD & 2 LP
The Prime Mover is back!
,,We Are Volsung"
- the new studioalbum. the single ,,Arising Thunder". Out September 27th! New tourdates under: www.zodiacmindwarp.com
,,The Best Of A Decade"
80 minutes of hot rock for a cool price! Out Now! 24th October - Finland - Helsinki - Nosturi 25th October - Finland - Tampere - Pakkahuone 26th October - Finland - Turku - Karen www.ufo-music.info
,,Aqua"
The new studioalbum incl. 11 brand new tracks! Available as Special Edition 2CD Digipak and standard Jewel Case CD. 12 brand new tracks! Out October 25th! www.powerworld.org
anz_FIN_Inferno_210x140.indd 1
13.09.10 12:09. Out September 27th! www.angra.net
,,Human Parasite"
A great mixture between Hard Rock and Heavy Metal. ,,The Black Light Bacchanalia"
The new studio album incl. The new studio album incl. Out October 25th
014 Axis: Londinium & murhapapa ja mama 016 Heavy Cooking Club: Ajattara-ruoJAn katapultinrakennuseväs 018 ENSLAVED 024 SADiSTiK ForEST 026 THE mAN-EATiNg TrEE 028 KiLLiNg JoKE 032 AVENgED SEVENFoLD 036 HATEForm 041 HAiL oF BuLLETS
044 Dimmu
052 054
Borgir
THE CroWN Aadolf LorDi-basson varressa 058 Pölkyllä: Norjan perusheviääni JorN LANDE 060 Salamyhkä: miDNigHT SuN 063 Arviot, pääosassa KiLLiNg JoKE 084 Demot, pääosassa THE NiBiruAN 086 Vanha liitto: mELViNS, haastattelussa Dale Crover 090 oma nahka: metallin jokapaikanhöylä TuomAS SAuKKoNEN
Nathan Gallagher
"Minua huolestuttaa, että nuorem massa polvessa, tai missä tahansa sukupolvessa, ei ole enää jäljellä minkäänlaista kapinaa."
Jaz Coleman. 009
Päänavaus 010 Sytykkeitä: viikatoitu SorSAKoSKi, iNSomNium, LiTHuriA, KATrA..
Mutta mitä kertoo nykymaailman "rockmeiningistä", että kohahduttamiseenkin tarvitaan kaksikymmentä vuotta vanhoja aineksia ja vieläpä irtirevittyinä genrestä, jolla ei ole tavallisesti mitään tekoa kyseisessä aviisissa. Oli miten oli, Norjan herättämät mielikuvat ovat vahvoja. Ps. VaikutusValtainen englantilainen rocklehti Mojo julkaisi hiljakkoin jostain kumman syystä jutun Norjan black metal -skenen 90-luvun alkupuolen surullisenkuuluisista tapahtumista. Päänavaus
Päätoimittaja Matti Riekki Ulkoasu Markus Paajala Kirjoittajat Ahola Tapio, Hintikka Tami, Hynninen Sami, Hyttinen Heta, Itäkylä Riitta, Jalonen Miika, Juutilainen Joni, Kask Evelin, Keränen Toni, Konttinen Marja, Koski Panu, Koskinen Kari, Koskinen Kimmo, Kuronen Mikko, Kurunen Jerry, Kuusinen Miika, Laakso Markus, Lampinen Teemu, Lassila Tero, Lehtonen Marko-Oskari, Malm Mikko, Mustonen Sanna, Nuopponen Aki, Rajala Vilho, Saurama Anna, Schildt Saku, Silvast Jaakko, Sundström Pia, Valjakka Hanna, Virtanen Aadolf, Vähäkangas Teemu, Ward Jason, Ylitalo Lauri Toimitus (arviolevyt / review copies) INFERNO PL 543 33101 Tampere TilaajaPalvelU (ARK. Jo näillä esimerkein voidaan sanoa, että laadussa löytyy, eikä Norjan raskasmusiikillinen perintö ehkä makaakaan pelkkien vanhojen sensaatioarvojen varassa, kuten on niin usein ajateltu. Vastaus on ilmiselvä: Mojo halusi kohahduttaa, ravistella hieman toistuviin Beatles- ja Dylan-kansiin tai legendojen suoriin perillisiin tuudittautunutta lukijakuntaansa. Uusi tulokas, viime numerossa haastateltu Kvelertak ei sekään hiihdä kaukana. tässä lehdessä puhuu nyky-Norja, vaikkakin pitkän kokemuksen syvällä bassolla. Onneksi vain levy-sellaista. 8-16) (03) 4246 5302 tilaajapalvelu@popmedia.fi Kustantaja POP MEDIA OY Malminkatu 24, 00100 Helsinki Puhelin: (09) 4369 2407 Telefax: (09) 4369 2409 www.popmedia.fi Toimitusjohtaja Tuomo Häkkinen Markkinointijohtaja Pasi Myllymaa ilmoitusmyynti Oskari Anttonen 040 563 0642 Erik Kangas, Peter Lindroos, Mikko Mali Puhelin: 045 110 5522 Sähköpostit etunimi.sukunimi@popmedia.fi Kannen kuva Joachim Luetke Painopaikka ArtPrint Paperi: 80 g/m2 Mbrite Silk Kansi: 200 g/m2 Galerie Art Matt ISSN 1796-7600 inferno@popmedia.fi | www.inferno.fi 10. Mikä pisti silmään, oli itsensä tappaneesta Mayhem-solisti Deadista jutun piristeeksi taitettu kuva. Infernon lukijoiden keskuudessa mielikuvat ovat joltisellakin varmuudella metallimusiikkiin liittyviä. Ennen muuta herätti ihmetystä, miksi näinkin arvovaltainen julkaisu alentuu toimimaan sokkilehdistön metodein. Kuvavalinnalla ei silti ollut juurikaan suhdetta juttuun. AD:mme, kova kalamies, hihkaisi tämän lehden taittamisen lomassa "turska!". Harvempi varmaankaan ajattelisi adjektiivin kautta. Siis se, jossa mies makaa aivot seinillä pian omankin loppunsa kohtaavan Euronymousin kuvaamana. vuosikerta
Toimituksen tilaama tai sille tarkoitettu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää Pop Median kaikissa uudelleenjulkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutus- tai jakelutavoista. Katso osoitteesta www.inferno.fi.
Matti Riekki
päätoimittaja
Inferno
9. Vaikka musta ei ole enää niin mustaa ja ideologioistakin on hankala ottaa selvää, musiikillisesti bändeillä tuntuu pyyhkivän hienosti. Aloin pitää blogia. Minkäs sitä mielensä kuville mahtaa. Jo "pimeällä vuosikymmenellä" toimineet Dimmu ja Enslaved ovat lajinsa terävintä kärkeä. Henkilökohtaisesti en ole niinkään Dimmun miehiä, mutta tuore Enslaved-albumi on suurin piirtein parasta, mitä norjalaisten kanssa voi tehdä laput korvilla. Okei, jos ollaan tarkkoja, kuvassa oli kylläkin Mayhem-bootlegin kansi, joka on nikkaroitu tästä kuuluisasta otoksesta. Pölkyllä-palstalta löytyvä Jorn Lande taas on perushevilaulajien tunnustettua tekijämieskaartia. Veikkaisin, että aatoksista löytyy ensimmäisenä joko corpsemaalattu mustametallisti tai hieman muinaisempi metallimies, viikinki. Seuraavaksi mietin, mitähän norjalaisen Scream Magazinen lukijoilla tulee ensimmäiseksi mieleen sanasta "Finland"... Sillä ei lopulta ole juurikaan merkitystä, ovatko ne "negatiivisia" vai "positiivisia". Inferno ei vastaa tapahtumatietojen mahdollisista muutoksista eikä tilaamatta jätettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta.
NORJA, NORJEMPI, NORJIN
Mitä sinulla tulee ensimmäiseksi mieleen sanasta "Norja". Olen nykyaikainen. Jos kysymys esitettäisiin vaikkapa nyt Suomen Kuvalehden avaussivulla, sana herättäisi maan lipun jälkeen todennäköisesti hieman lukijan mielenlaadusta riippuen mielikuvia joko öljystä, murtomaahiihdosta tai korkeasta hintatasosta. Silti, ensimmäiset asiat, jotka sana "Norja" tuo mieleeni, ovat 1990-luku, Darkthronen mustavalkoiset levynkannet sekä se kuuluisa kuva Deadista. Eihän siinä mitään, onhan aiheella paitsi kuriositeettiarvonsa myös rockhistoriallista merkittävyyttä harvoin nimittäin "rock" on tullut yhtä kansakunnan iholle kuin palavien kirkkojen hohteessa
Sorsakosken mukaan yhteys onkin ilmeinen. Viikate kuitenkin totesi tuolloin Kaarle Viikatteen oman äänialan riittämättömäksi kappaletta tulkitsemaan. Paitsi tietenkin kun meikäläinen tuli siihen, se alkoi kuulostaa meikäläiseltä. Lopputulos julkaistiin ladattavana syyssinkkuna syyskuun alussa. Sen tulkitsee näet itse Topi Sorsakoski. Sytykkeitä metallisen maailman polttopiste
Harvoin on suomalaisessa musiikissa suljettu ympyrää yhtä tyylikkäästi kuin Viikatteen Hautajaissydänkappaleessa. Kaikkein sävähdyttävin oli tietenkin tämä Ronnie James Dion lähtö, Sorsakoski huokaa. Lienee kaikille selvää, että Topi Sorsakoski on Viikatteelle kenties se kaikkein merkittävin musiikillinen lähtökohta, joten yhteistyö on enemmän kuin luontevaa. Kallehan oli laulanut siitä jo demolaulun, eikä se lopullinen oikeastaan siitä juuri muuttunut. Kun ollaan avoimin korvin ja avoimin mielin liikkeellä, aina saattaa kaikenlaista hienoa tapahtua. Mutta olen kyllä radiosta kuunnellut Mokomaa ja näitä. Vaikka tällaiset suomalaiset nimet ovat miehelle tuttuja, Sorsakoski kertoo mieluiten pidättäytyvänsä vanhassa liitossa. Siinä istuessa kuunneltiin pari kertaa Hautajaissydän läpi, minkä jälkeen Sorsakoski totesi, että biisi on hyvä ja hän voi sen laulaa. Niinpä yhtye päätti pyytää Sorsakoskea laulamaan sen. Lokakuun 13. Mulle se kolahti heti, että jes, se on tässä, Sorsakoski kertoo kuunteluhetkestä Chryslerissa. Mutta eipä niistä nyt osaa sanoa vielä oikein mitään.
10
Inferno. Kappaletta on arvioissa luonnehdittu muun muassa Agents-pastissiksi. En seuraa nykyaikaa kovin paljoa. Kun mä teen itse koko ajan keikkaa, en ole kerinnyt käymään katsomassa heitä missään festareilla tai klubeilla. Olen nähnyt Kallea keikoilla, siis että se on ollut katsomassa meitä. Sehän on hienosti soitettu ja toteutettu, ja onhan siitä se selvä mood löydettävissä. Sorsakosken mukaan keskusteluita jatkosta ei hänen lyhyen studiovisiittinsä aikana käyty. Mutta yhtä hyvin se voisi olla vaikka Shadows, tai mikä tahansa muu rautalankabändi.
TOPI SORSAKOSKI & VIIKATE
sorsakoski kertoo, että Viikate oli hänelle tuttu yhtye jo ennestään. Kyseessä on kappale, joka äänitettiin alun perin jo Kuu kaakon yllä -levyn sessioissa. päivänä alkaa taas tiivis keikkaruljanssi, joka kestää tammikuun loppuun.
hautajaissydän ei ainakaan vielä poikinut suunnitelmia siitä, voisiko Viikatteen ja Sorsakosken yhteistyö jatkua. Kyllähän ne lempparit on edelleen ne samat vanhat, Purplet ja muut. Tämän lehden ilmestyessä Topi Sorsakoski lomailee Amerikan-asunnollaan. Kappale on sen verran hyvin onnistunut, että sen kuulisi mielellään esitettävän livenäkin. Ilman häntä Viikatetta ei välttämättä olisi edes olemassa.
Vilho Rajala
sytyttäjä
sytykkeita.inferno@popmedia.fi
Voi Vain kuVitella, millainen oli Kaarle Viikatteen täpinä sinä kesäiltana, kun hän istuutui Topi Sorsakosken kanssa tämän Chrysleriin Kouvolassa. Myös innostus oli molemminpuolista. Paljon korrektimpi julkaisu on luvassa 29.9., kun biisi julkaistaan seiskatuumaisena vinyylinä, b-puolenaan instrumentaaliversio samasta kappaleesta. Täytyy tästä genrestä vielä sanoa, että surullisia uutisia sieltä alkaa nyt tippua. Ei ihme, sillä Kaarle Viikate on ollut vähintäänkin tuttu näky yleisössä Sorsakosken keikoilla
Bändin uusi levyyhtiö on Century Media records. Mitään pahaa sanomista meillä ei heistä ole, koska heidän ansiostaan me ollaan tässä tilanteessa. Century Median kanssa asiat lähtivät liikkeelle jo viime joulukuussa, kun oltiin Saksassa Swallow the Sunin ja Omnium Gatherumin kanssa. Olemme heille erittäin kiitollisia. Kun keikkoja alkoi tulla, mies tarttui myös kitaraan. Kalliojärven mukaan levyllä sovellettiin "more is more" -tyyppistä äänitysfilosofiaa. Lisää on kuitenkin toivottavasti tulossa. Se äänitettiin Pertun studiolaitteilla, ja ensimmäinen versio tehtiin studion vanhassa lokaatiossa. Suunnitelmissa on, että se saataisiin ulos syksyllä.
Death metal tuntuu siittävän kiinnostavia ja tasokkaita yhtyeitä tähän maahan jatkuvasti. Bändin vanha lafka Candlelight tarjosi tietenkin jatkosopimusta. Bändi starttasi 23.9. Ei ole kauaa siitä, kun Insomnium-keikoilla saattoi kuulla terävän version Nepenthe-biisistä. Tämän Infernon ilmestyessä bändi kiertää jo eurooppaa Dark Tranquillityn kanssa.
INSOMNIUM ISOON TALLIIN
Basistilaulaja Niilo Sevänen on selvästi tyytyväinen uuteen sopimustilanteeseen. Debyyttilevy Pimps of the Living Dead julkaistiin heinäkuussa Redhouse FMP-lafkan kautta. Siinä vaiheessa vaikutti jo todella hyvältä. Lopulta mies kuitenkin kaivaa varsin kuvaavan ilmaisun. Terhi Ylimäinen
Alusta saakka Candlelight recordsille levynsä tehnyt Insomnium otti askeleen isompaan suuntaan. Kun Perttu muutti studion eri paikkaan, hän totesi, että levyn soundi on ihan liian huono verrattuna siihen, mikä potentiaali uudessa mestassa on. Lopullisen levyn soundi on sopivan mädäntuoksuinen, kuten on meininki muutenkin, promokuvista ja nettisivuista lähtien. Muitakin vaihtoehtoja oli kyllä mukana vielä keväällä. Kalliojärvi miettii pitkään, kun pyydän luonnehtimaan Lithuriaa yhdellä lauseella. Managerimme Jukka Varmo hoiti neuvottelut kesän aikana loppuun Century Median kanssa, ja tarjous oli lopulta niin hyvä, ettei siitä parantunut kieltäytyä. Seväsen mukaan seuraavan täyspitkän äänitys on ohjelmassa jo ensi keväänä. Insomnium nosti osakkeitaan tuntuvasti viime vuonna ilmestyneellä Across the Dark -levyllä, joten ei ihme, että kysyntää löytyi. Toisella kerralla soitosta tuli minusta vähän
pirteämpää kuin siinä ekassa versiossa. Tarkoitus oli kokeilla, millaista jälkeä tulee kun on kaksi jäbää vetämässä voksuja, Kalliojärvi kertoo. Tämän syyssinkun julkaisu oli Century Median toive. Bändin jäsenistöä vaikuttaa myös Tracedawnissa, joten aikataulujen sovittelu yhteen on tuttua kauraa. Lithurian varsinainen laulaja on Jarno Kolehmainen. Kahden laulajan kokeilu onnistui hyvin ja Kalliojärveä pyydettiin liittymään bändiin. Lithuria on viisi vuotta vanha bändi, johon Kalliojärvi liittyi kitaristilaulajaksi viime vuonna. Lafkan A&R-mies Jens Prüter näki siellä meidän keikan ja ihastui ilmeisesti ihan aidosti meidän meininkiin, Sevänen kertoo. Nyt se aika on tullut. Syyskuun alussa bändi julkaisi netissä biisin nimeltä Weather the Storm, jolla vierailee Dark Tranquillityn Mikael Stanne. On jotenkin erittäin sopivaa, että Insomnium liittyy saman lafkan talliin, jossa mittavan uran teki muun muassa yhtye nimeltä Sentenced. Euroopan-kiertueen Dark Tranquillityn kanssa. Siitä tuli erittäin onnistunut biisi. Rumpali Perttu Kurttila soitti mulle toissa kesänä ja kysyi, että kiinnostaisiko tulla ainakin levylle vetämään lauluja. Siellä on tuplailtu vähän kaikkea, heh... Death metalin Anthrax, ainakin spedefaktorilla mitattuna!
Inferno
11. Tätä kirjoitettaessa bändin keikkakalenterissa on tasan yksi merkintä. Nysväsin kotona kitaran kanssa, hän kuittaa. Mainittujen lisäksi Lithuriaan kuuluvat kitaristi Tuomas Yli-Jaskari ja basisti Antti Poutanen. Bändi ja Prüter vaihtelivat viestejä, tapasivatkin FME:ssä ja vielä toukokuussa Dortmundissa. eräs tämän syksyn debytanteista on helsinkiläinen Lithuria.
TUOREEN MÄDÄN TUOKSUA
kun laulaja Niko Kalliojärvi jätti Amoralin, tuntui melkoisen selvältä, että mies tullaan vielä näkemään metallihommissa. Ja mikäs siinä, kyllä tänne kelpaa. Sävellettiin se todella nopeasti, mutta jotenkin siitä tuli erittäin maittava, Sevänen kehuu. Lithurian ja Amoralin välissä mies ei tehnyt omien sanojensa mukaan mitään näkyvää. Pimps of the Living Dead äänitettiin varmuuden vuoksi kahteen kertaan. Siitä huolimatta Candlelight tippui aika nopeasti pois tässä kisassa
On kiinnostavaa nähdä, millainen draama asiasta vielä kehkeytyy, sen verran
kipeältä asia puolin ja toisin vaikuttaa. Mä tulen olemaan tyrmistynyt, jos vastaanotto on täysin sitä, että takerrutaan
menneisiin. nyt Katrasta on kasvanut yhtye, jonka toinen levy on tehty omin voimin.
alku aina hankalaa. Meksikossa piti liikkua turvamiesten kanssa. Joka tapauksessa, debyyttilevy sai Napalm Recordsin kiinnostumaan bändistä, ja lafka myös julkaisi levyn englanninkielisen version vuonna 2008. Millainen on henkisen panssarin vahvuus bändissä kakkoslevyn julkaisun kynnyksellä. Monitoimimies Auerkallio (mm. Kolme vuotta sitten Katra-niminen laulaja pompsahti kaiken kansan tietoon esiintyessään Suomen euroviisukarsinnoissa. on äärimmäisen vaikea kuvitella ketään muuta hänen tontilleen.
DT MP = ??
25 Vuotta Dream Theateria riitti Portnoylle. Levyn taustalla häärivät Risto Asikainen ja Ile Vainio, eikä siitä nyt sen enempää. Nyt Katra on uudessa alussa Out of the Ashes -levyn kanssa. Koskettimet levylle soitti Aleksi Munter, kukas muu. Etelä-Amerikassa tuntuu olevan meininki aika hullua. Tuntuu pahalta ajatellakaan Dream Theateria ilman Mike Portnoyta, mutta en halua olla muiden jätkien tiellä, Portnoy sanoo, mutta muistuttaa samalla kitkerästi, että hänen isänsä nimesi aikoinaan koko bändin. Vaikka Katra on nyt toisella kierroksella, vanhat synnit ovat vielä monella tuoreessa muistissa. Tällä, Beast Within -nimisellä levyllä oli jo mukana bändin itse tekemiä kappaleita. Portnoyn ilmoitusta seuraavana päivänä DT:n kosketinsoittaja Jordan Rudess latasi YouTubeen improvisoidun pianopätkän, joka kuulemma heijastelee hänen tuntemuksiaan asiasta. Napalm-diili on Katralle sikäli mainio asia, että ulkomailla homma meinaa tunnustelujen mukaan toimia, ja siellä tällaiselle meiningille on myös markkinoita. syyskuuta julkaistiin hämmentävä tieto siitä, että rumpali Mike Portnoy jättää Dream Theaterin. Vaikka Portnoy
12
Inferno
yritti omien sanojensa mukaan tulla vastaan ja suostua tekemään jotain DT:n kanssa ensi vuonnakin, neuvottelu ei onnistunut. En ollut tutustunut oikeastaan koko bändiin ennen kuin Johannes soitti ja kysyi, voinko tulla soittamaan keikkoja, hän kertoo. Out of the Ashes julkaistaan Suomessa 27.10.
Keskiviikkona 8. Tämä on nyt oikea bändi eikä mitään perseilyä, ja levy tehtiin puhtaalta pöydältä. Minulla on ollut hauskempaa ja paremmat välit näiden bändien kanssa kuin Dream Theaterin kanssa vähään aikaan, Portnoy sanoo tiedotteessaan. Laajasti on jo ehditty veikkailla, että Portnoy palaa aikaa myöten takaisin. Katraan kuuluvat
KATRA ON NYT BÄNDI
hänen lisäkseen kitaristit Kristian Kangasniemi ja Teemu Mätäsjärvi, basisti Johannes Tolonen ja rumpali Matti Auerkallio. Saksassakin ihmiset tunnistivat meidät kadulla, Auerkallio kertoo. Bändi kävi heinäkuussa Meksikossa Theatre of Tragedyn kanssa ja vuosi sitten kesällä Saksassa parillakin keikalla. Spekulaatio tulevasta DT-rumpalista on tietenkin myös käynnistynyt, koska bändi ilmoitti tuoreeltaan ylväästi aloittavansa uuden levyn nauhoitukset tammikuussa.. Bändin soittajat tekivät levylle pari biisiä mieheen ja laulaja Katra Solopuro kirjoitti tekstit. Avenie, Soulfallen) ei ollut vielä Katrassa mukana ensimmäisen levyn aikaan. Nyt on kuitenkin täysin eri vaihde silmässä. Muu bändi päätti jatkaa jonkun muun kanssa. Eron taustalla on se, että Portnoy tunsi olevansa niin sanotusti loman tarpeessa, kun taas muut jäsenet eivät. Katran euroviisuseikkailu plagiaattiepäilyineen oli oma omituinen lukunsa, eikä merkillinen poprock-etno-ooppera-debyyttilevykään osunut ihan kultasuoneen. Asia kirkastui hänelle, kun hän pääsi maistelemaan hieman muiden bändien meininkiä, kuten Hailin, Transatlanticin ja viimeisimpänä tietysti Avenged Sevenfoldin
D E
PR E - L I S T E N I N G, M E R C H A N D I S E A N D M O R E :. N U C L E A R B L A S T. CHECK OUT!
W W W
Aivot joutuivat pesuun. Kaksi ensimmäistä kysymystä jääköön kirkon pohdittavaksi. Onko metalli niin pahassa jamassa, että se riippuu yhä kiinni kirkon mielipiteessä, kuin lapsi napanuorassa. se teidän Jumalanne on jo kuollut.
Lontoon-kirjeenvaihtaja
Riitta Itäkylä
14
www.arock.fi
Inferno. Sanan varsinaisessa merkityksessä, siis. Vaikka Rachel Mannin sanat ovat vapaamielisyydessään kunnioitettavia, käsi nousee väkisin hieman hämmentyneenä ylös. Kolmas kysymys kiinnostaa enemmän, ja siihen on helppo vastaus: "Kyllä." Turhauttavan moni metallibändi on yhä niin läpeensä pakkomielteinen kristinuskosta, että kokee tarvetta sylkeä verbaalisesti Raamatun päälle jokaisen tilaisuuden tullen. Hyvä, Rachel! Ehkä kirkkoherra kävi sittenkin Lord Vicarin keikalla. Herää muutama kysymys. "Vihdoinkin joku uskovainen ymmärtää meitä!" "Metalli kertoo taivaasta ja helvetistä, rock on sister, RIP Dio." Ja niin edelleen. LONDINIUM .
Deicide
eläMMe hurMoksellisia aikoja. Metallifani Mann kävi kesällä Sonispheressä, headbangasi nurmella ja haluaa innoissaan muistuttaa muita kirkon jäseniä siitä hurmoksesta, johon metalli parhaimmillaan kuulijansa saattaa. Onko Englannin kirkko niin pahassa jamassa, että se tarvitsee uskossaan apua Slayerilta. Ja uskosta Jumalaan, tietenkin. AXIS. Elämme vuotta 2010. Saimme pienen vihjeen siitä, minkälaista mahtoi olla Kreikassa silloin ennen, kun papittaret tanssivat ja vapauttivat sisäisiä käärmeitään pakanallisissa temppeleissään. Kaaoksen, muutoksen, eläimellisen hurmoksen ja pimeyden voimien jumalalta. Anglikaanisen kirkon pappi, kirkkoherra Rachel Mann Manchesterista olisi varmasti ollut kanssani samaa mieltä, jos hän olisi sattunut olemaan paikan päällä. Glenbentonit ja tomarayat, ottakaahan siis opiksi... Mitä tekemistä pimeän voiman ja alkukantaisen eläimellisyyden kanssa on kirkon kanssa. Anglikaaninen tai evankelisluterilainen kirkko tuskin edustaa oleellista estettä kenenkään yksilönvapaudelle. "Esiintyi" on niin laimea sana. Monen bändin olisi jo aika katkaista se napanuora ja suunnata kapinansa ja/tai energiansa tärkeämpiin kohteisiin. Pystyssä tai ei, Paavi tulee Lontooseen kuitenkin liian myöhään, mokoma. Mannin puheet aiheuttivat yllättävän paljon keskustelua foorumeilla. Paavi on tulossa käymään täällä ensi viikolla, oikein pääministerin kutsumana. Mann kirjoitti hiljattain Church Times -lehteen artikkelin otsikolla "Tervehtikää pimeyden iloja", jossa hän toteaa kristittyjen voivan "oppia paljon" hevimetallimusiikilta. Ihmisellä on pimeä puoli, jonka hänen seurakuntalaisensa lakaisevat kuulemma maton alle, mutta jota Slayer sen sijaan kanavoi ihailtavan intensiivisesti. Lord Vicar... aivopesi. Ne hinkattiin toimintakyvyttömiksi alkukantaisella märällä rätillä, joka oli eittämättä uitettu itse Dionysoksen veressä, hiessä ja ties missä. Koska siis osallistun veroillani miehen Englannin-reissun kustannuksiin, tunnen olevani oikeutettu ja jopa velvoitettu näyttämään hänelle vähän nähtävyyksiä. Suurin osa kommentoijista oli iloisia. Kyllä, juuri siltä. Maanläheisemmin ilmaistuna: keikka oli kova. Hän ehti nimittäin jo missata vuoden hartaimman ja hurmoksellisimman tapahtuman. Lord Vicar, jonka nimeä hän pappiskastiin itsekin kuuluvana olisi varmasti osannut arvostaa, esiintyi Doom Over London -minifestivaalilla syyskuun alussa. Ironista kyllä, Rachel Mann antaa tahtomattaan vihjeen siitä, kuinka monoteististen uskontojen ikeestä pääsee helpoiten irti: hän toivoo kirkon ottavan enemmän mallia Dionysos-jumalalta. Olettaen tietenkin, että kaupunki on vielä viikon kuluttua pystyssä. Kova halu tappaa Jumala ei kerro mistään muusta kuin erikoisesta viharakkaus-suhteesta
Matka sieluun, itseen ja omaan voimaan.
Mielenhäiriöstä eteenpäin
Vuoden 2003 Below the Lights käynnisti aikakauden, jolloin Enslaved jätti black metalin rajaviivat yhä kauemmas taakseen. Skandinaavinen mytologia kertomuksineen, hahmoineen ja etenkin niitä kuvastavine riimuineen ei kuitenkaan suo sijaa asioiden yksinkertaistamiselle. TEKSTI Riitta Itäkylä
auden Vap
I
KUVAT Mirjam Orm
an Vikingstad
I
enslaved www.myspace.com/
jat or
norjan enslaved on nimensä väärti.
enneisyyden norssimytologiassa Odin,
M
jumalten jumala, edustaa maskuliinista voimaa ja sodankäyntiä. Levyn kannessa ihmishahmo luo katseensa alas maahan sisäisten ja ulkoisten voimien ristitulessa. Odin on arvaamaton ja kaikkivoipa eli kaikkea sitä, mikä meissä ihmisissä aiheuttaa pelonsekaista kunnioitusta. Palvontaa, jopa. Oli tietenkin myös inspiroivaa huomata, että niin moni muukin reagoi siihen positiivisella tavalla.
18
Inferno. Taiteessa usein vanhana ja parrakkaana vaeltajana kuvattu olento valjastaa kuolevaisia Ragnarökiin eli lopulliseen sotaan ja antaa miesten maksaa kalleimman hinnan sen puolesta. Se oli valtava askel, josta seurasi upea vapaudentunne. Äärimetallin, rockin ja progen siivin 1990-luvun Norja-skenen tuhkasta noussut Enslaved ymmärtää tämän, ja Axioma Ethica Odini jatkaa bändin lentoa kauas yli kliseiden horisontin. Olimme saaneet aikaan jotakin, jota emme oikein osanneet pukea sanoiksi, kitaristi ja päälauluntekijä Ivar Bjørnson muistelee bändin uran tärkeää käännettä. Odin on paitsi jumala, myös matka. Odin on yksi jumala lukuisten jumaltarinoiden joukossa ja vielä jotain muuta
m oniin voisi kyllä johtaa liian m ." kuluttajanasiavalituksiin
Inferno
19. tä "Laulajamme haluaisi mei utta se kutsuttavan rockiksi..
No, niissä ekoissa bileissä tarjoiltiin kyllä ilmaista viinaa, joten oli se kai sen arvoista. Kaupallisesta menestyksestä ja valtamedian arvostuksesta huolimatta Enslaved ei ole rokkiyhtye, vaikka solistinsa niin haluaisikin uskotella. Se on kasvanut sitten 90-luvun alun, niin tematiikaltaan kuin musiikiltaankin. Odin, tuo moniulotteinen pirulainen, on saanut ansaitsemansa soundtrackin.
Vahvat rajat
Jos Enslavedin musiikilliset julkaisut ovat luoneet kaksijakoisen ja jopa ristiriitaisen vaikutelman olemalla yhtäaikaisesti sekä melodioiltaan iskeviä että monimuotoisuudessaan hämmentäviä, voidaan samaa sanoa myös koko bändin matkasta metallin tarkkaan kartoitetuilla teillä. Se ei varsinaisesti lukeudu black metal -joukkoon, vaikka syleileekin raivoisasti ihmismielen pimeyttä. Se, sanalla sanoen, myy. Joten moni ei enää edes vaivaudu paikalle. Ei se meille kiusaantuneisuutta aiheuta. Enslaved on kaukana tiensä päästä, mutta tietä käydään askel askeleelta itsevarmemmin ja, mikä oleellisinta, uteliaammin. Se riippuu siitä, missä kohtaa käyrää löytyy "normaali", kitaristi aloittaa. Huvittuneella nöyryydellä. Kun sitten kaikki sanoitukset ovat paperilla, alkaa suunnanohjaus. Meillä on kuitenkin myös valoisa puolemme ja positiivista energiaa. Halu tuottaa levy itse syntyi Ivarin mukaan silkasta kunnianhimosta. mutta se voisi kyllä johtaa liian moniin kuluttajanasiavalituksiin. "Liberaalilla" hän ei tarkoita kaiken hyväksymistä, vaan pikemminkin henkilökohtaista vapautta.. Sama pätee nytkin, ehkä jopa aiempaa enemmän. Haluan todella, että ensimmäiset ideat tulevat suoraan jostakin sisältä ja vain antaa sen tapahtua. Se on Norjan musiikkiteollisuuden arvostama ja voittaa kotimaansa Spellemann-palkintoja. Vuotta 2003 edeltäneet erimielisyydet musiikillisen suunnan suhteen ja niistä johtuneet miehistönvaihdokset soivat mahdollisuuden koota ajatukset ja suunnistaa vaiston perässä leveämmälle kaistalle. Nyt kävi päinvastoin: ensimmäiset biisit olivat kiireellisiä ja päädyimme seuraamaan niiden suuntaa. Laulajamme (Grutle Kjellson) haluaisi meitä kutsuttavan rockiksi... Mutta entä äärimetalli. Ei kuitenkaan poliittisessa mielessä, vaan päinvastoin. Olemme äärimmäisiä siinä mielessä, että olemme mielestäni melko liberaaleja. Se on kasvanut ulos määritelmistä. Vertebraella ensimmäiset pari sävellystä oli pehmeämpiä ja koko levy suuntautui sen mukaan. Olemme ei-poliittisia ja mitä tahansa sellaista vastaan, jota voidaan käyttää dogmaattisessa ja alistavassa mielessä. Luulenpa, että olimme vähän uskaliaampia säveltämisen ja sovittamisen suhteen, koska tiesimme, että tulemme kuitenkin lopulta äänittämään ja tuottamaan kaiken itse. "Uskalias" on nimittäin osuva sana. Levyn musiikki ei jää teemansa varjoon, vaan päinvastoin istuu siihen kuin valtaistuimelle.
20
Inferno
Enslavedin levyt ovat, etenkin Isasta lähtien, antaneet kuulijalleen kiehtovan kaksijakoisen vaikutelman: ne iskevät välittömästi, mutta kuitenkin vaivihkaa. Kyllä ja ei. Olemme olleet näissä alan pippaloissa ja ne ovat aika kamalia, totta puhuen. Siitä lähtien koko homma on perustunut kokeiluun. Axioma Ethica Odini on bändin yhdestoista julkaisu ja ensimmäinen bändin itsensä kokonaan tuottama. Otamme sen kohteliaisuutena. Ivar kertoo bändin kieltäytyneen muutamaan otteeseen ottamasta lämmittelijöikseen poliittisesti tai uskonnollisesti sitoutuneita esiintyjiä. Se on kuin mielenhäiriö. Mutta viimeisimmissä, paitsi se, että viina piti maksaa itse, siellä oli myös jotain rajoituksia, että kuinka usein ja mihin aikaan sitä voi ostaa. Ivar suhtautuu asiaan kuten kunnon taiteilijan kuuluukin. Kalliit kaljahinnat sikseen, Ivar arvostaa bändinsä saamaa huomiota ja ottaa sen kiitollisen vakavana vastaan. Kriitikoiden ylistämät Isa (2004), Ruun (2006) ja Vertebrae (2008) jättivät sittenkin tilaa muusikoiden perfektionismille. Sanoisin, että levyn suunta määräytyy yleensä sen jälkeen, kun kaksi ensimmäistä kappaletta on kirjoitettu. Enslaved on kasvanut myös perinteisemmässä mielessä. Yhteiskunnan toiminta- ja ajatusmallien jatkuva kyseenalaistaminen venyttää ihmisen maailmankuvaa kohti tietynlaista äärilaitaa. Kokonaisuuden hahmottamiseen saattaa kulua yllättävänkin pitkä aika. Bjørnson ei ole väärässä sanavalintoineen. Niin käy iän mukana... Sanoisitko teillä olevan "äärimmäisiä" mielipiteitä tai näkökulmia missään mielessä. Ne ovat
todella tylsiä ja se kaikki on vain semmoista näyttäytymistä, mikä ei merkitse meille oikeastaan mitään