7/2015 I HINTA 7,80 euroa ”TOIVOTTAVASTI PYSTYN SOITTAMAAN NIIN KAUAN KUIN ELÄN.”. IRON MAIDEN GHOST AMORPHIS SYMPHONY X REFUSED TOMB OF FINLAND POWERWOLF BTBAM ELÄMÄ ON RASKASTA
Get the NUCLEAR BLAST mobile app NOW at http://road.ie/nuclearblast FOR FREE or scan this QR code with your smartphone reader! NUCLEAR BLAST MOBILE APP FOR FREE ON IPHONE, IPOD TOUCH + ANDROID! DISTRIBUTED BY Inferno FIN Amorphis 08-15.indd 1 04.08.2015 17:39:09
Oulu, Jäähalli BLACK TEMPLE IT ALL ENDS DEVIL CITY ANGELS HEADS HELD HIGH OUT NOW! 10 SONGS OF SOLID NO-BOGUS FACE-MELTING, TWIN-GUITAR, SMART-ROCK ACTION. OUT SEPTEMBER 11TH. IT´S ABOUT TIME TO SET THE RECORD STRAIGHT AND BLOW ALL SHIT AWAY! THE BONES DELIVER THEIR SIXTH FULL-LENGTH ALBUM!. „Day Session“ bonus disc with 5 tracks) or as 180gr. Jyväskylä, Lutakko * 16.10. Seinäjoki, Rytmikorjaamo * 17.10. Turku, Logomo 15.10. GUNS, SWEET & LYNCH, TOM KEIFER and THE WINERY DOGS OUT NOW. Tampere, Pakkahuone · 14.10. SPOCK’S BEARD OUT NOW! NINE NEW ORIGINAL SONGS FROM CALIFORNIA PROG ROCK LEGEND SPOCK‘S BEARD! OUT SEPTEMBER 11TH. The debut album of the hard rock supergroup consisting of Rikki Rockett (POISON), Tracii Guns (L.A. GUNS), Rudy Sarzo (QUIET RIOT, OZZY OSBOURNE, WHITESNAKE) and Brandon Gibbs (CHEAP THRILL)! For fans of POISON, L.A. RIVERSIDE‘s 6th studio album is their finest hour and an absolute milestone of atmospheric progressive rock. Also available as LTD. The eagerly anticipated debut album of Sweden‘s most violent live act! On tour with IN FLAMES: 13.10. 2LP (with extra track and album on CD as bonus). LOVE, FEAR AND THE TIME MACHINE OUT SEPTEMBER 4TH. EDITION 2CD MEDIABOOK (incl
42 26 34 48 ROBER T JOHN JOEY PIPPIN TIMO ISOAHO NICK BIRTWISTLE 007 Päänavaus 008 Sytykkeitä: Pressure Points, Myrkur, Bonehunter, Alfahanne, Concrete Swine, Crimson Sun 012 Inferno-kolumni & skaba 014 Heavy Cooking Club 016 Ghost 020 Refused 022 Powerwolf 026 Amorphis 031 Between the Buried and Me 034 Iron Maiden 038 Tomb of Finland 042 Lemmy Kilmister 048 Pölkyllä: progelähetystyöntekijä Neal Morse 052 Salamyhkä: Watchtower Control and Resistance (1989) 055 Arviot, pääosassa Iron Maiden 071 Vanha liitto: Symphony X, haastattelussa Michael Romeo 074 Kuudes piiri
Täs siul on sellanen hää o Sus! facebook.com/WolfheartRealm spinefarmrecords.com CD / 12”/ 2x10” BOX / DIGITAL NYT KAUPOISSA WOLFHEART ghost-o. SHADOW WORLD CD / LP / Digital NYT KAUPOISSA Kylmää kyytiä! Paleltumia! Palovammoja! Muilutus MeloDeathin hyytävään ytimeen! Mis sie tarviit oikee hyvää miestä. cial.com universalmusic.. Se on susilauma nyt!
Täs siul on sellanen hää o Sus! facebook.com/WolfheartRealm spinefarmrecords.com CD / 12”/ 2x10” BOX / DIGITAL NYT KAUPOISSA WOLFHEART ghost-o. Itse sain osani edellisen vuosituhannen viime hetkillä, kun Motörhead oli soittamassa Oulussa osana Monsters of the Millennium -kiertuetta, jonka muina bändeinä nähtiin Dio ja Manowar. Lemmyä kahdeksan vuotta sitten ensi kertaa haastatellut Vilho Rajala puolestaan kertoo tämän lehden jutussa, kuinka kohtaaminen legendan kanssa löi hänen elämäänsä savuavan leiman vuosiksi eteenpäin. Ensin mainitusta en muista yhtään mitään, jälkimmäisestä sen, että kusella ollessani jäähallin miestenhuoneen wc-pöntön vesi väreili yhtyeen soiton voimasta. Dion, vanhan suursuosikin, ensitapaaminen jännitti, koska olin muodostanut aikojen saatossa mieleeni kuvan hyvin hankalasta kaverista, mutta mieshän vaikutti edustavan kaikkea muuta ja oli ennen kaikkea hyvin kohtelias – hän jopa kätteli jokaisen tilaisuuteen osallistuneen toimittajan erikseen. Se on susilauma nyt! 7 INFERNO. Sellaista, joka saa naiset kehräämään ja miehet toivomaan, että olisi pokkaa kantaa lanteillaan samanlaista panosvyötä. 8-16) (03) 4246 5302 tilaajapalvelu@popmedia.fi Kustantaja POP MEDIA OY Fredrikinkatu 42, 3.krs, 00100 Helsinki Puhelin: 045 110 5522 www.popmedia.fi Toimitusjohtaja Tuomo Häkkinen Ilmoitusmyynti Oskari Anttonen 040 563 0642 Erik Kangas, Peter Lindroos, Oona Lukkarinen, Mikko Mali Puhelin: 045 110 5522 ilmoitusmyynti@popmedia.fi Sähköpostit etunimi.sukunimi@popmedia.fi Kannen kuva Robert John Painopaikka Lönnberg Print & Promo ISSN 1796-7600 inferno@popmedia.fi | www.inferno.fi 15. Tämä tuskin on sokkipaljastus, mutta miehessä on karismaa. Inferno ei vastaa tapahtumatietojen mahdollisista muutoksista eikä tilaamattomien kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. vuosikerta Toimituksen tilaama tai sille tarkoitettu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää Pop Median kaikissa uudelleenjulkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutustai jakelutavoista. Päällikkö vastasi mutisemalla jotain ”vitun Kivisistä ja Sorasista” ja pisti palamaan. Sekään ei jumalan kyseessä ollen haittaa. Kun hän ryhtyi sytyttämään punaista Marlboroa viskikolan kaveriksi, joku kiirehti kertomaan, ettei tupakointi ole sallittua, sillä viimeisenä pöytään istuva Manowar ei pidä kessunsavusta. Fucking Flintstones JOS on joskus sattunut samaan huoneeseen Ian Fraser ”Lemmy” Kilmisterin kanssa, tuskin unohtaa kokemaansa. Lemmy on rock’n’rollin ruumiillistuma eikä rockiin välttämättä liitetä ensimmäiseksi älyllisiä arvoja, mutta hänellä on selvästi, kaikesta rälläämisestä huolimatta, pollassa muutakin kuin promilleja. TODISTIN 16 vuotta sitten Oulussa myös Manowarin lehdistötilaisuuden ja myöhemmin keikan. Nimmareita pyydeltiin, kaverikuviakin otettiin. En voi mitenkään muistaa, mistä kaikesta itse haastatteluosuudessa puhuttiin, mutta se on jäänyt mieleen, että vaikka kiertäneen oloisen Lemmyn silmät harittivat ja ukkelin olemus näytti huutavan kylpyä (minusta hän ei kuitenkaan vastoin yleistä uskomusta haissut pahalle), hänestä välittyi myös jotain terävämpää. Ne ovat edelleen visussa tallessa, jossain. Itse olin aloittanut ”virallisen” rockkirjoittamisen samana syksynä ja rustaamassa keikasta arviota Rumbaan. Olivat Lemmyn jäljellä olevat toimintavuodet rockin parissa nyt sitten kuinka vähäiset tai lukuisat tahansa, toivon, että hän kykenee nauttimaan niistä ja kaatuu aikanaan buutsit jalassa, panosvyö täynnä. Päätoimittaja Matti Riekki Ulkoasu Markus Paajala Kirjoittajat Ahola Tapio, Brusila Annika, Harjula Salla, Heinonen Ninni, Hintikka Tami, Isoaho Timo, Itäkylä Riitta, Juutilainen Joni, Järvisalo Eetu, Keränen Toni, Koski Panu, Koskinen Kari, Koskinen Kimmo, Kurunen Jerry, Kuusinen Miika, Laakso Markus, Lassila Tero, Lehto Katariina, Luukkanen Antti, Malm Mikko, Mustonen Sanna, Nuopponen Aki, Rajala Vilho, Silvast Jaakko, Virtanen Aadolf, Vähäkangas Teemu, Väntänen Ari, Wakonen Juha, Ylitalo Lauri Toimitus (arviolevyt / review copies) INFERNO PL 543 33101 Tampere TILAAJAPALVELU (ARK. Ne löytyvät tämän tarinan otsikosta. Avustajamme Riitta Itäkylän, jota ei hetkauteta ihan vähällä, Lemmy sai jokunen vuosi sitten lähettelemään päätoimituksen suuntaan ihastuneita tekstiviestejä. Kukin yhtyeistä piti ennen illan jäähallikonserttia tiedotustilaisuuden, ja taisi olla niin, että Ronnie James Dio starttasi hommat. Matti Riekki PÄÄTOIMITT AJA SHADOW WORLD CD / LP / Digital NYT KAUPOISSA Kylmää kyytiä! Paleltumia! Palovammoja! Muilutus MeloDeathin hyytävään ytimeen! Mis sie tarviit oikee hyvää miestä. Mitä taas tulee elämääni kyseisen konsertin jälkeen, joka kerta, kun olen törmännyt tavalla tai toisella näihin ”metallin kuninkaisiin”, päässäni on kaikunut ensimmäiseksi kaksi käheää sanaa. cial.com universalmusic.. Aikamoinen kattaus, siis. TOISENA vuorossa oli Lemmy, joka kopisteli pressitilana toimineeseen tylsään pukukoppiin karikatyyrimäisissä kamppeissaan mustine pillifarkkuineen ja länkkärihattuineen kaikkineen
– Karin pesti toi hyvää näkyvyyttä myös meille, koska bändimme mainittiin lähes kaikissa Insojen rundista kertovissa uutisissa. Mielestäni olemme urautuneet selkeästi eri suuntaan niin soundillisesti kuin tyylillisestikin. Lopussa täytyy nostaa pöydälle vertailut Opethiin. – Alussa Opeth-vertaukset ehkä hieman rassasivat, mutta nykyään asia lähinnä huvittaa. – Itsekritiikki ja sovitustaito ovat kasvaneet viime vuosina, ja ehkä juuri siksi osa kappaleista sävellettiin kokonaan uusiksi. – Biisit ovat kokeneet monta muodonmuutosta ja osa niistä on sävelletty lähes kokonaan uusiksi sitten ensimmäisten demotusten. – Aloitimme False Lightsin äänitykset tammikuussa 2013, ja kesken niiden meihin otti yhteyttä Jaakko Huippumenestykseen yltäneet kotimaiset progemetallibändit ovat vähissä. Siinä mielessä en usko, että siitä on ollut haittaa. Toisen levynsä julkaisseella Pressure Pointsilla on kuitenkin kaikki edellytykset loikata kotimaan pikkulavoilta suuremmille kentille. Huomasitteko kiinnostuksen bändiänne kohtaan nousseen näiden tuurauskeikkojen myötä. – Varsinainen hiljaiselo alkoi kolmisen vuotta sitten FME-keikan jälkeen. Mitä olette puuhailleet näiden ”hiljaisten vuosien” aikana. Bändin nykysuunnan huomioiden ihmettelen, jos vertauksia tulee uuden levymme myötä. Lähdittekö hakemaan selkeämpää ilmaisua tietoisesti. Laulaja-kitaristi Kari Olli tuuraili Ville Frimania Insomniumissa, mikä oli varmasti teille hyvää promootiota. Kymmeniä minuutteja materiaalia on lentänyt roskakoriin, ihan vain kappaleiden eheyden nimissä, ja monia hyviä riffejä jäi pois, koska ne eivät palvelleet biisiä riittävästi. Jaakkoa kuullaankin revittelemässä heti levyn parissa ekassa biisissä. – Myös levy-yhtiö vaihtui, mutta päätimme silti aloittaa levyn äänitykset. Vain päiviä ennen rundia silloinen kitaristimme Juho Suortti ilmoitti jättävänsä yhtyeen löydettyään Jumalan. Tänä keväänä solmimme sopimuksen saksalaisen 7Hardin kanssa, ja yhteistyö on toiminut alusta asti. Jos bändimme musiikkia kuitenkin haluaa kuvailla sitä tietämättömälle, kyseinen vertaus on luultavasti helpoin tapa selittää, minkälaista musiikkia soitamme. Jotkin biiseistä, esimerkiksi avausraita Wreckage, ajoittuvat jo aikoihin, MIK AELA L OFR O TH jolloin debyyttimme vasta odotti julkaisuaan. Pikapaikkaajaksi löytyi Timo Ruokola, jonka pesti vakinaistettiin myöhemmin. Lehtinen, joka oli kiinnostunut kitaristin paikasta. Timolla oli tuolloin taukoa omalla bändirintamallaan, mutta myöhemmin kiireet pakottivat myös Timon jättämään bändin. False Lights hengittää vapautuneemmin kuin paikoin aika täyteenkin ammuttu debyytti. Lisäksi kontaktit tien päällä näkyivät tasaisena tykkäysvirtana Facebook-sivullamme. Ei pelkkää Opethia Joni Juutilainen SYTYTTÄJÄ 8 INFERNO. Luultavasti näkyvyyden vaikutus realisoituu vasta hieman myöhemmin, mutta ensivaikutelma on, että Karin tuurauksella on ollut positiivinen vaikutus sekä yleisömääriin että levymyyntiin. Viime levyn jälkeen olimme melko aktiivisia muun muassa keikkarintamalla, joten koko aikajaksoa ei voi mielestäni niputtaa samaan, basisti Janne Parikka vastaa. Kuinka reippaasti nämä oikeasti rassaavat, ja onko pelkoa siitä, että tästä voisi olla teille jopa jotain haittaa. Joitain yhtäläisyyksiä löytynee edelleen – taustalla kuitenkin kummittelevat samat viiksekkäät progevaikuttajat. Jaakko osoittautui mieheksi tontilleen, ei pelkästään kitaristin kykyjensä, vaan myös erinomaisen laulutaitonsa ansiosta. – Alkuvuonna 2011 kiersimme Pohjoismaita ja Baltiaa Nilen lämmittelijänä. REMORSES to Remember -esikoisenne julkaisusta on hyvän matkaa yli viisi vuotta. Levy on ollut valmiina jo hyvän aikaa, ja kuten jokainen muusikko tietää, oman hengentuotteen päällä istuminen on todella turhauttavaa. – Opeth on luonut genren ja on itseoikeutetusti sen pioneeri, joihin kaikkia muita etäisestikin samalta kuulostavia verrataan
Alfahanne tulee aina olemaan Alfahanne, ja tämän kuulee jokaisesta biisistämme. Tutussa räkäisessä ympäristössä saavutettiin juurikin sellainen fiilis mitä haluttiin. Miksi käytätte näin monia vierailevia laulajia. Ainoa tavoitteemme on ollut alusta asti tehdä parasta mahdollista musiikkia; musiikkia, jota haluamme itsekin kuunnella. Levyillänne on ollut monia vierailevia solisteja, ja uusimmalle ääntään lainailevat Hornan ja Turmion Kätilöjen Spellgoth, Kvelertakin Erlend Hjelvik, Sorhinin Nattfursth sekä Shiningin Niklas Kvarforth. Sanoituksenne ovat erittäin synkkää luettavaa. Elokuvista, kirjoista, sarjakuvista, elämästä, uskonnoista... Kuinka helppoa tai vaikeaa oikeanlaisen fiiliksen taltiointi on studio-oloissa. Emme ole puhumassa toivosta tai toivottomuudesta, vaan heijastamme yksinkertaisesti, mitä tässä synkässä maailmassa tapahtuu. Miltä kuulostaisi Kvelertak soittamassa Kentiä. – Se on tapa tuoda musiikkiimme soveltuvien tyyppien panos levyillemme, ja jokainen jätkä on tehnyt aivan loistavaa työtä. Jos kuuntelet molemmat levyt peräkkäin, huomaat, että ne todellakin linkittyvät toisiinsa, kitaristi Fredrik Sööberg myötäilee. ALFAHANNEN uusi levy on selkeää jatkoa viimevuotiselle Alfapokalyps -debyytille. – Levy nauhoiteltiin parissa illassa treenikämpillä Hämys-bändissä vaikuttavan Tomi Salakan kanssa. vituttamaan. Teemme mikä tuntuu oikealta, ja se EVIL Triumphs Againiä kuunnellessa korviin iskee ensimmäisenä musiikin järjetön energialataus. Linjaanne on varmaan helpointa kuvailla black/thrashiksi. Minkälaisista asioista ja vaikutteista ammennatte voimaa musiikkiinne. – Vertailut uuden ja edellisen levyn välillä ovat ihan ymmärrettäviä, ja meille kehitys on ollut selvä juttu. Koetteko, että Bonehunter on jonkinlainen vastaisku nuorten kuulijoiden suosimia mikä-lie-core-bändejä vastaan. – Metallista ja punkista. – Sanomamme voi siis olla pimeä ja toivoton, mutta sitähän elämä pohjimmiltaan on. Oululainen Bonehunter vastaa takuulla yhdestä tämän vuoden rajuimmista ja energisimmistä debyyttialbumeista. Samoilla geneerisillä saundeilla samoja jämäriffejä jyystäville bändeille: fuck off! Kyllä heviin kuuluu niitit, nahka, Saatana, vaarantunne, Venom ja niin edelleen. Tällä kertaa bändi on tosin säätänyt linjaansa pykälää melankolisemmaksi ja pehmeämmäksi – tuttuja black metalja rockvaikutteita unohtamatta. Aina kun syntyy jotain uutta, se on tuomittu saman tien kuolemaan. Kolmikon Evil Triumphs Again -levyn raaka ja intensiivinen soundi muistuttaa, että metalli on edelleen paholaisen musiikkia. Bändinne muusikoiden keski-ikä taitaa olla suht alhainen, ja tämän tyylilajin pauke tuntuu olevan enimmäkseen jo varttuneempien soittajien heiniä. – Alfahannen ydin on rapistuneiden yhteiskunnallisten illuusioiden romauttamisessa ja ihmisten tyhmyyden osoittamisessa. Näillä mielikuvituksettomilla triggerienpaukuttajilla ei ole näistä mitään hajua. Varmaan suunnilleen siltä kuin ruotsalaisen Alfahannen mainio uutuuslevy Blod Eld Alfa. – Uusi levy saattaa toki olla hieman synkempi kuin edeltäjänsä, mutta synkkyys ja hyvät melodiat ovat aika mainio yhdistelmä, eikö vain. Onko tässä maailmassa mitään toivoa. – Kyllä, nämä nykyajan muoviset ja sieluttomat paskahevit pistävät Synkkiä heijastumia nykymaailmasta Niittejä, nahkaa ja Venomia on meidän tapamme hoidella nämä hommat. On myös siistiä vetää satunnaisia keikkoja heidän kanssaan, mutta meidän ei oikeastaan tarvitse selitellä tekemisiämme. Vaikutteita on monia! C AR OLINE HUMBLA Ei pelkkää Opethia LISÄÄ AJANKOHTAISJUTTUJA WWW.INFERNO .FI 9 INFERNO. Jos levy olisi nauhoitettu ”oikeissa studiotiloissa”, sen soundi olisi varmasti paljon epäautenttisempi, basisti-laulaja Satanarchist niittaa
– Näinkin voisi varmasti sanoa. Voisin sanoa, että minulla on ollut olemassa idea tällaisesta projektista jo kauan. RASMUS M ALMSTR ØM lapsuudesta. Samalla levy on myös jotain paljon henkilökohtaisempaa ja monimutkaisempaa kuin ainoastaan yhden naisen suhde johonkin valtioon tai alueeseen. – Kyllä, levy on osittain juuri sitä. – Otin häneen yhteyttä, koska hän oli yksinkertaisesti ainoa tuottaja, jonka kanssa halusin tehdä töitä. Se rupesi saamaan muotoaan joskus myöhäisessä teiniiässä. Kirjoititko M:n jonkinlaiseksi kunnianosoitukseksi tanskalaisille juurillesi ja kotimaallesi. Hän on työskennellyt mallina, esiintynyt Chanelin mainoksessa, tehnyt ilmeisen trendikästä popmusiikkia New Yorkin ytimessä ja päätti kaiken tämän jälkeen perustaa – tietysti – black metal -yhtyeen. Toivottavasti tulen aina muistamaan ja kunnioittamaan juuriani. Tunteeni ja persoonallisuuteni olivat täysin tukahdutettuja, joten tämän kaiken täytyi päästä ulos jotain kautta. – En kutsuisi Myrkuria varsinaisesti bändiksi, koska tämä on täysin oma juttuni. Julkaisutahti vaikuttaa nykymittapuulla suhteellisen hurjalta, joten sinulla lienee melko selkeä visio bändin suunnasta. M-levy sisältää paljon tyypillisiä skandinaavisia black metal -vaikutteita sekä erityisesti 90-lukulaiseen norjalaiseen mustaan vivahtavia kansanmusiikkielementtejä. Onko tavoitteenasi rikkoa jotain black metalin kirjoittamattomia sääntöjä ja raja-aitoja. Kuinka ajauduit yhteistyöhön Garmin kanssa. Musiikkisi eroaa raa’asta, pimeästä ja yltiösaatanallisesta ”perusblackistä” lähinnä siinä, että se on monin paikoin erittäin kaunista ja unenomaista. Musiikillisesti nämä projektit ovat kaukana Myrkurista, joten oliko black metaliin ja erityisesti sen aggressiivisuuteen tarttuminen sinulle erityisen hankalaa. – Ei ollut, ei todellakaan. Tätä ennenhän olin soittanut lähinnä folkkia ja klassista musiikkia, tanskalaislähtöinen multi-instrumentalisti kertoo. Sinut tunnetaan kansainvälisissä musiikkipiireissä parhaiten Ex Cops -yhtyMyrkurin sydän ja sielu Amalie Bruun on mielenkiintoinen nainen. Onnekseni hän piti ep:stäni ja tahtoi tuottaa myös ensimmäisen levyni. Minulla on ollut vaikeuksia saada mitään irti niin sanotusti ”tavallisesta musiikista”, joten tulen etsimään aina erilaisia ääripäitä enkä välitä paskan vertaa siitä, mitä sääntöjä tai normeja eri genrejen sisälle on asetettu. Myrkurin tapauksessa folk kumpuaa luonnollisesti kaukaa Bruunin Tukahdutettuja tunteita purkamassa 10 INFERNO. Popurani jälkeen olin niin täynnä vihaa ja raivoa, että siirtymä oli erittäin helppo luonnollinen. eestä sekä omalla nimelläsi julkaistusta soolomateriaalista. Ei lienee siis sattumaa, että M:ltä löytyy todella suoria vaikutteita vanhaan Ulver-tuotantoon ja erityisesti sen klassikkostatusta nauttivaan Bergtatt-albumiin (1995). Myrkurin soundin takana häärää monista yhteyksistä tuttu tuottaja, Ulver-mies Kristoffer ”Garm” Rygg. Olet julkaissut tänä aikana jo yhden ep:n (Myrkur, 2014), kokopitkän M-levyn sekä kolme pienempää julkaisua. MYRKUR sai alkunsa noin kaksi vuotta sitten
Vielä vuosi sitten ei olisi uskonut, että tässä tehdään haastattelua Infernoon, ja hiljattain päästiin tekemään ensimmäinen isompi festarikeikka muun muassa Michael Monroen kera. Musiikillinen linja on muodostunut pikkuhiljaa, mutta joitain rajoja on asetettu. – Homman tekee mielenkiintoiseksi, että yhtyeen jäsenillä on kirjava musiikkimaku, joten vaikuttajina voivat olla monen eri genren artistit. Idea toimi, joten samalla linjalla ollaan jatkettu. Maltillista nousujohdetta Mikä mahtaisi olla urallanne piste, josta ei yksinkertaisesti enää pääse korkeammalle. JANIC A L ÖNN Raskasta rockia ja kalseaa neuvostokuvastoa. Hyvinkin kypsältä kuulostavaa levyänne kuunnellessa mieleen ponnahti nimiä kuten Lullacry, All Ends ja Amaranthe – eikä pelkästään naislaulun osalta. – Idea syntyi ensimmäistä ep:tä [Ural Express, 2012] tehdessä. Kyllä, mikäli suomalaisen Crimson Sunin mainiota debyyttilevyä on uskominen. On täysin mahdollista, että seuraava äänite tehdään kokonaan Suomessa. Meidän tapauksessamme moderni soundi tarkoittaa laadukasta äänituotantoa, maukkaita ja tarttuvia biisejä ja omalaatuista soundia. Julkaisujenne äänimaailmoja on ruuvattu kuntoon isojen nimien (Paul Bento, Collin Jordan) avustuksella. Miksi näin. Kävikö sopivan kokoonpanon etsiminen missään vaiheessa turhauttavaksi. Ollaan liian vanhojakin teinilehtien kansiin, mutta olisihan se hienoa päästä tekemään esimerkiksi kiertue jonkun oman esikuvabändin kanssa. Onko linjanne syntynyt ihan tarkoituksella, vai onko aika ajanut teitä ikään kuin huomaamatta tähän suuntaan. Ideoitiin sen nimeä, ja Ural Express kuulosti hyvältä, joten kannet tehtiin Neuvostoliitto-hengessä. – Uuden sukupolven metalliskenessä on havaittavissa, että uusia metallicoja ja ironmaideneitä ei enää tule. – Metalliskenelle tekee hyvää, kun jotain raikasta tapahtuu, ja siihen me pyrimme. – Meille on avautunut mahdollisuus tehdä hommia noiden ihmisten kanssa, joten olisi ollut typerää jättää tilaisuus käyttämättä. Jokainen bändi haluaa tehdä töitä ihmisten kanssa, jotka ovat tehneet hommia omille suosikkiyhtyeille, ja jos kyseessä olisi pelkkä myyntikikka, se on toiminut huonosti. Suomessakin tehdään hyvää jälkeä, joten onko kyseessä pelkkä myyntikortti. – Me ollaan realistisia tavoitteissa, eikä meistä kukaan elättele toiveita mistään megasuosiosta. – Kaikki julkaisumme on äänitetty Suomessa vahvalla ammattitaidolla. Musiikissamme on kuitenkin paljon jenkkivaikutteita, joten on luontevaa, että on lähdetty hakemaan soundia sieltä. LISÄÄ AJANKOHTAISJUTTUJA WWW.INFERNO .FI 11 INFERNO. Soundi muodostuu raskaista riffeistä, hyvistä synamelodioista, rytmisistä koukuista sekä totta kai Sinin [Seppälä] loistavasta äänestä. Voidaanko naislauluvetoisessa metallimusiikissa kehitellä enää mitään uutta ja aidosti toimivaa. Paras kansitaiteesta tullut kohteliaisuus on, että levy näyttää siltä, että se voisi olla myynnissä 80-luvun neuvostoliittolaisella huoltoasemalla, rumpali Jukka Penttinen virnistää. Tai Ugandassa. BÄNDINNE tuntuu pelailevan vanhan neuvostohenkisen teemaston kanssa, ainakin mitä julkaisujen nimiin ja ulkoasuihin on katsominen. Mainitsette lehdistötiedotteessa levynne kuulostavan modernilta. Tämä on yhdistelmä, jolla Concrete Swine pyrkii poraamaan tiensä kuulijoiden tietoisuuteen. Samalla linjalla jatkaa myös Siberia Jam 74 -ep. Kokoonpano-ongelmista kärsineen yhtyeen ensimmäinen levy Towards the Light on vihdoin valmis. Jossain vaiheessa se muuttui jopa turhauttavaksi, bändikollektiivi aloittaa. – Meidän homma on ollut maltillisen nousujohteista. Modernia metallia HAMINALAISEN Crimson Sunin juuret ovat vuosituhannen alussa, minkä jälkeen porukka on työstänyt nykyisellä nimellään muutaman demon ja yhden ep:n. Koetteko, että metalliskene tarvitsee jonkinlaista konkreettista uudistusta ja kasvojenkohotusta. Ollaan esimerkiksi menty alusta asti yhdellä kitaralla ja ilman örinöitä. Onneksi tiukkoja genrerajoja uskalletaan murtaa, metallipuristien kauhuksi. – Bändin jäsenten vaihtuminen on tapahtunut yleensä kivuttomasti, mutta sopivan laulajan löytäminen oli yllättävän hankalaa
Sellainen on tarina, jota halutaan kertoa, ja jonka osana halutaan olla tulevaisuudessakin levyjä ostaessa. Uuden bändin levyn kanteen saa korkeintaan lämätä niitä ”features members of Önnönnöö” -tarroja, joilla sitä sitten myydään – tai ollaan myymättä. Se on takuu tuotteesta ja kaikkea sitä, mitä toimituksessa on ensimmäisestä Cronos-haastattelusta lähtien hengitetty. Kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. julkaistava The Book of Souls -albumi! Osoitehan on www.inferno.fi. Se on jokainen kahvikuppi ja neukkarissa mapinkanteen tuherrettu Stone-logo, ei pelkästään ryhmä toimittajia, taittaja ja painokone. Infernon brändin tekee jokainen pieni hetki sen matkalla sadanteen ja ties kuinka monenteen numeroon, ihan sama kuka lehden on perustanut tai kuka sen halvatun heavy Cooking Clubin keksi. Se on biografia, diskografia, historia ja tarina. Ei vaan voi. Vanha nimi jäädytetään vaikka treeniksen kattoon, niin kuin pelinumeroille jääkiekossa tehdään, ja sen jälkeen sitä ei saa käyttää enää kukaan. Ei, koska tämä lehti on brändi. Sekä nykyiset että etenkin tulevat, jotka tulevat näkemään nykyhetken historiana. Tarina siitä, kuinka ryhmä ihmisiä keksi yhdessä jotain mullistavaa ja loi parhaassa tapauksessa kokonaan uuden genren kaikkine lieveilmiöineen. Tai vaikka Immortalia. Perkele!) on kaksi, ja ne vanhat sedät, jotka Venomin aikanaan perustivat, alkavat julkisesti kiistelemään siitä, kumpi on oikeampi, kaikki häviävät. Venomeja. Se on enemmän kuin osiensa summa. Joskus jopa vuosikymmeniä jatkunut tarina voi lässähtää nopeasti maailman ankeimmaksi farssiksi. Jos Venomeita (Venomia. Teemu Suominen SOBERISTI SKABA Voita Maideniä! Mene Infernon nettiin, osallistu skabaan ja nappaa mahdollisuus voittaa omaksesi Iron Maidenin 4.9. Eihän Slayereitäkään ole montaa. Bändin nimi kertoo sen tunnelman, jonka sen logo on luonut, niin musiikissaan kuin sen ulkopuolellakin. Eli eikö tässä nyt voitaisi sopia, että kaksi samannimistä bändiä ei enää vetele. kitaristi, bändi pitää nimetä uudestaan. EI voi olla kahta Venomia. Jos nyt vaikka Infernon operatiivinen johto lähtee ja perustaa uuden musiikkilehden, eivät he voi nimetä sitä Infernoksi. Sepulturoita. Ei se mene muuallakaan niin. Eikä Entombedia, ihan sama lisääkö siihen perään jotain kirjainyhdistelmiä vai ei, se ei vain voi olla mahdollista. Mutta tarinoilla ei voi olla kahta erilaista loppua, vaikka kuinka haluaisi. Se on typerää, ei teitä voi olla kahta. Tulevaisuuden biografioissa mainitaan aina, että lopulta Venomeita oli kaksi ja ne tappeli ja oli tosi noloja. Tai Sepulturoja. Eivät vain ne vanhat sedät, vaan myös fanit. Sepulturia. Miten se sanotaan. PS. Netistä löydät myös uutisia, levyblogin, livearvioita ja ennakkokuunteluja. Ja se on ikävä kyllä lopulta se, joka parhaiten muistetaan. Nolo loppu nakertaa aina hyvästä tarinasta myös alkupään, kysykää vaikka Hitleriltä. Että jos haluaa soittaa heviä vanhan yhtyeensä jälkeen, oli sitten sen perustaja tai kaksi vuotta sitten riveihin liittynyt 19. Tarinan, jonka ympärille kerääntyy lauma ihmisiä, joita yhdistää jokin. Ei se käy, että Abbath on Immortal ja Immortal on Immortal. He haluavat mieluummin yhden tarinan, yhden yhtenäisen biografian ja yhden Venomin, joka kantoi äärimetallin lippua kunniallisesti loppuun asti. Ihan sama, niitäkin on vain yksi. Siitäkin huolimatta, että alkuperäisiä jäseniäkään ei ole yhtä enempää. Kirjoittaja on vuorikiipeilijä. Vanhojen kinastelevien miesten pitää nyt ymmärtää, ennen kuin vetävät itseltään maton kokonaan alta, että jokainen nimi ja logo on aina enemmän kuin bändin osien summa. Kun nuoret vuonna 2030 löytävät ensin Bon Jovin, sitten Metallican, sitten Slayerin ja lopulta Venomin matkallaan kohti äärimmäistä musiikkia, he miettivät, että vähänkö ankeeta että black metalin pioneerit olikin lopulta ihan tyhmiä ahneita setiä, hienosta alusta huolimatta. Tai jos Infernon omistaja Popmedia päättää lopettaa lehden, ei se lähde perustamaan toista samannimistä rinnalle
Get the NUCLEAR BLAST mobile app NOW at http://road.ie/nuclearblast FOR FREE or scan this QR code with your smartphone reader! NUCLEAR BLAST MOBILE APP FOR FREE ON IPHONE, IPOD TOUCH + ANDROID! DISTRIBUTED BY Inferno FIN COB 08-15.indd 1 04.08.2015 17:40:24
Linssikeitto abnormis Miika "Mega" Kuusinen TUTKIVA KULINARISTI LISÄÄ RESEPTEJÄ WWW.INFERNO.FI ANTIN KOKATESSA SOI: Ulver – Wars of the Roses (2011) ”Kuulaankaunis äänijoki kontrastiksi lämminsävyiselle ruualle. mustapippuria . Kuten kaikki hyvät ja yksinkertaiset reseptit, myös ’linssikeitto Abnormis’ on helposti muunneltavissa. Antin luonnehdinta: ”Monikasvoinen ja yllättävän tukeva vegesoppa. 300 g kidneypapuja . Ruoka on valmis, kun linssit tuntuvat syötävän pehmeiltä. Jos tomaattisuus haittaa, sitä voi taltuttaa esimerkiksi hunajalla. TARPEET . 1–2 rkl tomaattisosetta . Liotusajaksi suositellaan tuntia, mutta vähempikin riittää. 2. basilikaa Get the NUCLEAR BLAST mobile app NOW at http://road.ie/nuclearblast FOR FREE or scan this QR code with your smartphone reader! NUCLEAR BLAST MOBILE APP FOR FREE ON IPHONE, IPOD TOUCH + ANDROID! DISTRIBUTED BY Inferno FIN LOG-METAL-GRAV 08-15.indd 1 05.08.2015 09:18:46 14 INFERNO. Homma lähtee käyntiin linssien kylmässä vedessä liottamisella. 200 g vihreitä linssejä . Lihan ja muiden kasvisten lisääminen ei ole lainkaan mahdotonta; maustepuolelle voisi lisätä vaikka chiliä, rosmariinia ja pari laakerinlehteä. sattumat häiritsevät tai hampaat ovat huonot, sopan voi toki soseuttaa, jolloin makukin muuttuu hieman. Ainekset ja määrät ovat tässä vain suuntaa antavia, koska tietty vapaus ruuanlaitossa on aina mukavaa. 4. 500 g tomaattimurskaa . suolaa . Jos taas ruokaisuutta haluaa lisää ilman kuollutta eläintä, pottu tai porkkana sopii sekaan kuin nenä päähän. Allekirjoittanut ei saa Ulverin teoksista muutenkaan kyllikseen.” TEE NÄIN: 1. Annetaan muhia puolisen tuntia ja sekoitellaan välillä. Mikäli keitto haisee ja maistuu liiaksi hipille, sitä sopii jatkaa jauhelihalla tai yleismauste pekonilla. Jos ns. Kun sipulit ovat kuullottuneet tarpeeksi, kipataan sekaan lionneet linssit, kidneypavut, tomaattimurskaja sose sekä 3–4 desiä vettä. 3. Mahdollisuudet ovat lähes rajattomat, ja kelpuutan tämänkin evään myös jatkossa ruokapöytääni. Pilkotut ainekset nakataan kattilaan ja kuullotetaan oliiviöljyssä. valkosipulia . Vain mielikuvitus ja makuaistin sietokyky rajoittavat.” Megan tuomio: ”Linssejä ei ole tullutkaan aiemmin syötyä, saati kokattua, mutta eipä viilannut jyväskyläistyneen bändin rumpalismies minua linssiin. Soppa todellakin oli sakeaa, melkoisen tuhtia ja maukasta, etenkin kun siihen oli haettu lisäterää trendikkäästä, mutta silti lähes joka paikkaan sopivasta Srirachan ja makean chilikastikkeen yhdistelmästä. Kaikkea sitä oppii, kun vanhaksi elää.” Amor Fati -levyään juuri julkaiseva Status Abnormis on neljän normaalin miehen joukko, jolle maistuu keitto – rumpali Antti Teiriojalle tosin ilman lihaa. Tämä ei ole ihan pakollista, mutta lyhentää keittoaikaa ja tekee valmiista ruuasta hieman parempaa. 1–2 punasipulia . Mausteita oman maun mukaan. Kuten vege-eväitä vähänkään laittaneet tietävät, maustaminen on kaiken A ja O, käytetään sitten mitä mausteita hyvänsä. Linssien hukuttamisen jälkeen pilkotaan punasipulit ja valkosipulit – raekoko on tekijän käsissä
Get the NUCLEAR BLAST mobile app NOW at http://road.ie/nuclearblast FOR FREE or scan this QR code with your smartphone reader! NUCLEAR BLAST MOBILE APP FOR FREE ON IPHONE, IPOD TOUCH + ANDROID! DISTRIBUTED BY Inferno FIN LOG-METAL-GRAV 08-15.indd 1 05.08.2015 09:18:46
Levy käsittelee elossa olemisen ongelmia. – Melioralla pohditaan ihmisyyden ja jumaluuden suhdetta, pienen ihmisen paikkaa maailmassa ja kaikkea kunnianhimoa, sekasortoa ja absurdiutta, jota elämään kuuluu, A Nameless Ghoul kertoo. En voi olla täysin varma, puhunko A Nameless Ghoulin vai sittenkin Papa Emeritus I–III:n tai vaikka Ghostin roudarin tai managerin tai ihan kenen hyvänsä kanssa. Koko kolmen vartin keskustelun aikana linjalta ei kuulu rasahdustakaan merkiksi siitä, että toinen osapuoli olisi liikkuvassa autossa. Kaikki tietävät olevansa osa yhteisöä, mutta useimmat eivät tyydy asemaansa. Tässä yhteydessä sanan positiivisuus saa sarkastisia sävyjä. Hän kertoo olevansa A Nameless Ghoul, yksi Ghostin soittajista, ja pahoittelee heti kärkeen mahdollisia häiriöitä puhelinyhteydessä. Samankaltaisia kohtaloita koetaan myös oikeassa maailmassa. A Nameless Ghoul vertaa nykyelämää elokuvaan, jonka tekijätiimissä on pelkkiä ohjaajia ja pääosanesittäjiä. Mutta väliäkö tuolla. Sellainen ryhmä ei saa aikaan kaksista leffaa. A Nameless Ghoul puhuu musiikin suhteesta aikaan, Saatanan olemuksesta, asioiden absurdiudesta ja valeasuisen sankarin elämästä. Sitä voi kuunnella viihteellisenä kauhurockina, mutta sen teemoista voi myös löytää kritiikkiä vaikkapa jatkuvan kasvun tavoittelua kohtaan. Siitä on seurannut, että ihmiskunta voi jatkuvasti huonommin. Ghostin kolmas levy Meliora tarkastelee ihmiskunnan piinaa taas uudesta näkökulmasta. Taustalta ei myöskään kuulu muiden puhetta tai mitään muitakaan ääniä. Haastattelun antava kaveri on älykäs ja hyvin perillä Ghostin asioista. Tarujen Ikaros lumoutui lentämisestä niin, että meni liian lähelle aurinkoa ja kuoli. Nykyihminen pyrkii jatkuvasti korkeammalle ja eteenpäin. Se käsitteli pahan läsnäoloa maailmassa ja sitä, kuinka ihmiset ovat päättäneet tiettyjen asioiden (kuten seksuaalisuuden) olevan paholaisen metkuja. Toisin kuin kuvan perusteella voisi luulla, Ghost laulaa enemmän elämästä kuin kuolemasta. On aika ironista, että parempaan pyrkiminen aiheuttaa pahoinvointia. Mies vastaa puhelimeen iloisella äänellä ja autenttisella englannilla, jossa ei kuule jälkiä minkään maan aksentista. TEKSTI ARI VÄNTÄNEN PAREMPI / PAHEMPI PAREMPI /PAHEMPI 16 INFERNO. Se tuntuu erikoiselta. Sen kaikki albumit käsittelevät pohjimmiltaan ihmiskuntaa eivätkä henkiolentoja, ja Meliora on omalla pimeällä tavallaan kantaaottavaa musiikkia. Ruotsia halkova keikkabussi kun ei ole paras paikka puhua. Kukaties puhelimessa on Dave Grohl, joka on kuulemma soittanut Ghostin keikalla A Nameless Ghoulin asussa. Hän haluaa olla aina vain tehokkaampi ja parempi. Teatraaliselta ja eskapistiselta kauhurockbändiltä sellaista ei osaa odottaa edes näin peitellyssä muodossa. – Albumi ei kuitenkaan lähesty noita asioita talouden tai politiikan kannalta, vaan sielun hyvinvoinnin ja filosofian kulmasta. Mistä senkään tietää, vaikka ne kaikki olisivat naamioidensa alla Dave Grohlin näköisiä. Opus Eponymous -debyytillään (2010) Ghost kertoi ihmiskuntaa lähestyvästä tuhosta ja pahuudesta. Sillä pääsee jo pitkälle. – Melioran futuristinen supermetropolien maailma heijastaa aikaa, jota nyt elämme. Toinen albumi Infestissumam (2013) jatkoi samaa tietä pidemmälle. Jäsentensä henkilöllisyyksiä salaileva ja miehistönvaihdoksista valehteleva Ghost panee epäilemään kaikenlaista. – Länsimainen ihminen ei löydä paikkaansa maailmasta. Henkisen pahoinvoinnin ja yleisen välinpitämättömyyden noteeraavia kulutuskriittisiä puheenvuoroja julkaistaan päivittäin sosiaalisessa mediassa. Albumin latinankielinen nimi merkitsee ”parempaa” ja jatkuvaa parempaan pyrkimistä. Elämisen kustannukset ovat vaikuttaneet dramaattisesti elämän suosioon. Papa Emeritus III johdattaa Ghostin uuteen aikakauteen, jonka nimi on Meliora, ”parempi”. – Se on yhteiskunnallinen kommentti, A Nameless Ghoul sanoo. ”Maailmalle olisi parempi, jos roskat lajiteltaisiin ja syötäisiin vegaanista ruokaa eikä tuhottaisi otsonikerrosta, mutta helvetti, tuokaa minulle hiuslakkaa, jotta saan tukkani pystyyn ja näytän rocktähdeltä! Ja tuokaa samalla myös sitä sun tätä!” Kaikki toivovat, että muut tekevät maailmalle hyvää, ettei heidän itsensä tarvitsisi nähdä sitä vaivaa
Esimerkiksi sen, miten eri uskonnot pyrkivät yksinkertaistamaan monimutkaisia ja monitahoisia asioita. Saatanan symboliikka Amerikkalainen satanistiyhteisö Satanic Temple tuli tunnetuksi, kun se ilmoitti tahtovansa pystyttää pukinpäistä hahmoa esittävän Baphometin patsaan Oklahoman osavaltion hallintorakennuksen eteen, ihan siihen kymmenen käskyn monumentin viereen. – Ghost ilmaisee itseään näin, koska haluaa paljastaa asiat kaikessa absurdiudessaan. PAREMPI / PAHEMPI ”Olemme kovasti yrittäneet miettiä, miltä uudelta bändiltä haluaisimme kuulostaa, mutta sellaista ei ole vielä kuulunut. Vaikutteemme tulevat levykokoelmistamme, jotka päättyvät 20 vuoden taakse.” 17 INFERNO. Kun puhutaan moniulotteisista ilmiöistä, on vaikeaa sanoa, mikä on oikein ja mikä väärin
Se kertoo nettisivuillaan kannattavansa hyvänsuopuutta ja empatiaa, terveen järjen käyttöä, rationaalista ajattelua ja oikeudenmukaisuutta. – Alan bändejä on niin paljon, ettei occult rock ole enää kiinnostavaa. Humanismi on monella tapaa uskontojen vastaista, koska se puolustaa oikeutta sanoa mitä haluaa, uskoa mihin huvittaa ja hallita omaa elämäänsä. Skene tuijottaa taaksepäin ja useimmat yhtyeet yrittävät kuulostaa menneisyyden bändeiltä. Saatana edustaa nimenomaan ikivanhojen dogmien kyseenalaistamista. Oklahoma ei patsasta huolinut, mutta kohu oli globaali ja Baphometille löytyi paikka Detroitista. Jossain vaiheessa me saatamme astua ulos.” 18 INFERNO. – Se onkin se iso juttu tässä kontekstissa. Vaikkapa sitä, että joku joukko vangitsee ihmisiä mestatakseen heidät koko maailman edessä. – Ihmiskunnalle olisi hyväksi, jos se seisoisi nöyränä suuren tuntemattoman edessä ja tunnustaisi, ettei tiedä, mitä siellä jossakin on. Sehän soitti myös orkestroituja balladeja ja sillä oli soulja funkvaikutteita ja paljon muuta. Hyvä, homot! Kuten Ghostin, myös Satanic Templen provokatiivinen toiminta on sekä viihdyttävää että ajattelemaan herättävää. Keskimääräinen occult rock -yhtye kuulostaa vanhalta Black Sabbathilta, Ghostin soundi taas on popimpi ja metallisempi. – Raamatun vastapainoksi on kulttuurista satanismia. Ei ole hyvä, että bändit jäävät märehtimään tiettyjä elementtejä. Ehkä Sabbath Bloody Sabbathin ilman outro-osaa. Sittemmin tuo ateistijoukko on ollut tapetilla muun muassa tehtyään aloitteen satanistisen filosofian oppimateriaalien jakamisesta kouluissa ja puolustaessaan naisten oikeutta aborttiin. Kun hysteerisen konservatiivinen Fox News haastattelee Satanic Templen joviaalia puhemiestä Lucien Greavesiä, moni katsoja huomaa kaksi asiaa: ”saatana” edustaa eri ihmisille hyvin eri asioita ja paha vaikuttaa jalommalta kuin hyvä. Vaikka chicagolaisen Kuma’s Cornerin valmistamasta Ghostin nimikkohampurilaisesta (sisältää vihkivettä) suivaantuneet uskovaiset saattavat luulla toisin, Ghostin saatana on kulttuurinen, ei raamatullinen symboli. Ghostilla ja Satanic Templellä on jotakin yhteistä. Kenelläkään ei ole oikeutta toteuttaa sellaisia fantasioita oikeassa elämässä. Raamatussa Saatana on pahuuden synonyymi, ja pahuus on ihmisyyden vakavin uhka. Kuten vaikkapa juuri vapautta valita, haluaako synnyttää lapsen vai ei. Me soitamme shock rockia, koska se on mielestämme tosi siistiä! Olemme siis egoistisia yksilömulkkuja, jotka miettivät vain omaa etuaan. Occult rock -skene on tullut viime vuosina yhä suositummaksi. Punamustista viisikantalogoistaan huolimatta Satanic Temple ei vaikuta lainkaan pahalta porukalta. Mutta vaikka Ghostia ei voi täysin erottaa sen bändeistä, musiikin kohdalta liitos on löyhä. A Nameless Ghoulin mielestä occult rock on parhaimmillaan, kun se herättelee ajattelemaan. Sellaisia tekoja ei yleensä tehdä Saatanan nimessä. – Me teemme tätä, koska Ghost täyttää tarkoituksensa kulttuurin kannalta. Ja sehän vasta onkin satanistista. Jos occult rock johdattaa ihmiskuntaa lähemmäs valaistumista, jossa ei enää koeta tarpeelliseksi kiduttaa toisia ihmisiä siksi, että joissain kauan sitten kirjoitetuissa kirjoissa on käsketty tehdä niin, se on hieno ilmiö. – Seksuaalisuudessa tuomitsen vain pedofilian sekä kaikenlaisen pakottamisen ja hyväksikäytön. Mitä musiikkiin tulee, Ghost ei halua kadota joukkoon. Bändillä on kuitenkin monenlaisia muitakin merkityksiä. Raamatun näkökulmasta abortti on taas paha asia. Useimmat ihmiset ymmärtävät sen. Occult rock -skene noteeraa ainoastaan Symptom of the Universen ja Hole in the Skyn kaltaiset hevikappaleet. – Ne doomaavat ja groovaavat yhtyeet eivät ota huomioon, että Black Sabbath oli paljon muutakin. Mutta mitä pahuus on. No, mitä siihen voi sanoa. Vaikka sitä miten vääntelisi ja kääntelisi, kulttuurinen saatana edustaa humanismia. Joku kristitty voi tietysti väittää loukkaantuvansa siitä, että joku toinen on homoseksuaali, mutta... – En ole lukenut Satanic Templen manifestia, mutta tietysti kannatan esimerkiksi juuri naisten oikeutta päättää lasten hankkimisesta ja omasta seksuaalisuudestaan, A Nameless Ghoul sanoo. Ääniä ajassa Satanistiset teemat viehättävät muitakin yhtyeitä kuin Ghostia. ”Kun emme ole lavalla ja esiintymis asuissa, olemme yksityishenkilöitä. Kummankin imago on riittävän saatanallinen herättääkseen närkästystä konservatiivipiireissä, mutta molempien sanoma on perimmiltään inhimillinen. Jos fanit haluavat nimikirjoituksen tai moikata tai haistatella, he voivat odotella bussimme vieressä. Siihen törmää elokuvissa, kirjallisuudessa ja rockmusiikissa 50-luvulta black metaliin
Sitten alkaa mulkoilu ja kikattelu. Bändin viehättävin piirre on se, ettei jäsenten henkilöllisyyttä tunneta. Papa Emeritus III on laulaja ja fiktiivinen hahmo, mutta ennen muuta metafora Ghostin nykytilasta. Vaikutteemme tulevat levykokoelmistamme, jotka päättyvät 20 vuoden taakse. Monia ystäviäni on epäilty Ghostin jäseniksi. Meillä on ollut vasta kourallinen keikkoja, ja muu bändi liikkuu yhdessä bussilla, kun taas Papa ilmestyy keikkapaikoille vasta vähän ennen keikan alkua. Kunhan pääsemme lähtemään omalle kiertueellemme, näette, mitä tarkoitan. A Nameless Ghoul sanoo, ettei Ghost tee taidettaan tyhjiössä mutta yrittää kuitenkin katsoa nykypäivän tuolle puolen ja välttää vanhan toistoa. Ghostissa on virkistävää mysteerin tuntua, joka tuntuu kiinnostavalta sosiaalisen median röntgenkatseen läpivalaisemassa maailmassa. Jos fanit haluavat nimikirjoituksen tai moikata tai haistatella, he voivat odotella bussimme vieressä. Ghostin jäsenistä näkyvin on kasvottomien ja nimettömien Ghoulien keskellä messuava laulaja Papa Emeritus, joka on ollut vaihtuvinaan joka levyllä. Keikoilla on tietenkin enemmän tähtihetkiä. – Kun teen biisejä, yritän palata siihen mielentilaan, jossa olimme, kun Ghostin ensimmäistä levyä sävellettiin. Se oli intuitiivista, rehellistä ja leikkisää tekemistä. Yritän ohittaa koko asian mahdollisimman huomaamattomasti. – Musiikkialalle on jo pitkään oksenneltu nimibändien jäljitelmiä. He arvostavat yksityisyyttämme ja jopa varjelevat sitä. Yleensä sellaisissa keskusteluissa on läsnä joku, joka tietää, että olen Ghostissa. Kun paavin haamun näköinen laulaja vaihtuu mutta ääni pysyy ennallaan, Ghost tuntuu parodioivan uskonnoissa vallitsevaa pysähtyneisyyden tilaa. A Nameless Ghoul väittää, ettei Ghostin teatraalisen salaperäistä imagoa suunniteltu kilpailuvaltiksi. Bändi ei tietenkään tiedä tulevaisuudestaan sen enempää kuin kukaan muukaan, mutta taitekohdissa menneisyys näyttäytyy entistä selkeämpänä. Sitten ne antavat vaikutteiden muuttaa itseään. Ainakaan occult rockin ei pitäisi olla mikään muotti. Oletko esimerkiksi koskaan ollut tilanteessa, jossa ihmiset puhuvat Ghostista tietämättä, että sinä olet bändissä. He hehkuttavat netissä, että ”täältä tullaan, Dortmund!” ja kertovat lentonsa aikataulut, jotta lentokentällä olisi vastassa faneja, jotka ottavat kuvia ja jakavat niitä netissä. Sellainen siitä on kuitenkin tullut. – Sellainen ote sotii sitä vastaan, mitä occult rockin pitäisi olla... Niiden tyyppien elämissä täytyy olla valtavan suuria tyhjiä kohtia. Nu-metal, metalcore ja emo ovat kammottavaa muottimusiikkia. Tai siis enhän minä tiedä, mitä sen pitäisi olla! Black Sabbathia, Black Widow’ta, Covenia vai Candlemassia. Saamme julkisuutta tarpeeksi eli sen verran, että sitä pystyy käsittelemään. – Hän ilmaisee itseään selkeämmin kuin edeltäjänsä. – Olemme kovasti yrittäneet miettiä, miltä uudelta bändiltä haluaisimme kuulostaa, mutta sellaista ei ole vielä kuulunut. Pystymme elämään tavallista elämää. Ghostin kaltaisessa bändissä kunniaa musiikista ja menestyksestä ei saa henkilö, jolle se kuuluu, vaan hänen esiintymisasunsa. Voisi kuvitella, että naamioitu sankari kokee monenlaisia ikimuistoisia hetkiä. En koskaan lietso sitä tilannetta enkä yllytä toista kehumaan tai haukkumaan bändiämme. Jossain vaiheessa me saatamme astua ulos. Se kaikki kuuluu liiketoimintamalliin ja on todella mautonta, hysteeristä ja väsyttävää. Meistä liikkuu paljon juttuja. Kun on päässyt uran alkuun ja saa mahdollisuuden edetä sillä, ajautuu helposti sivuraiteille. Tasapäisyys ei piinaa yksinomaan okkulttista rockia. – Kun emme ole lavalla ja esiintymisasuissa, olemme yksityishenkilöitä. – Monet bändit tarkkailevat isompia bändejä ja panevat merkille, montako breikkiä biiseissä on, kuinka kovaa kertsin pitää lähteä ja niin edelleen. Melioran ilmestyessä ilmaan kohoaa taas kuvaannollista valkoista savua merkiksi siitä, että uusi epäpyhimys on astunut laulajanvirkaan. Toistaiseksi. Ghostin bisnesmalli perustuu siihen, että sen julkisuuskuvassa on suuria pimeitä alueita. Uudesta keulakuvasta puhuminen ei kuitenkaan ole pelkkää harhaanjohtavaa hupailua. Toisen liityttyä bändiin Ghostista tuli parempi ja elinvoimaisempi. Papa Emeritus III on bändin tähti ja kapellimestari. – Ekshibitionistiset tarpeensa saa kyllä tyydytettyä ihan vain olemalla bändissä. – Monien muiden bändien jäsenillä on avoin Facebook, Twitter ja Instagram. Hän ei ole sellainen tyyppi, joka hengailee bändin jätkien kanssa. – Olen kyllä. Ne ovat pelkkiä hiilipaperikopiota tämän päivän ilmiöistä. Tätä kolmatta en vielä tunne kovin hyvin. Useimmat ihmiset ymmärtävät sen. Pimeällä alueella Ghostin raskaalla kädellä soitetussa demonisessa popissa ei ole paljoakaan ennenkuulumatonta, mutta musiikki onkin vain yksi osa kokonaisuutta. – Papa Emeritus I:n ja II:n kausien välillä oli selkeä ero. Toistaiseksi lordimainen salailu on onnistunut, sillä Ghost ei ole niin tunnettu bändi, että juorulehdet kynsisivät sen jäseniltä naamarit päästä. – Lainaan Ghost-kollegani sanoja, jotka occult rock -bändien ja kaikkien muidenkin olisi hyvä muistaa musiikkia tehdessään: ”Vuonna 1973 bändit eivät yrittäneet kuulostaa sen vuoden bändeiltä vaan vuoden 1974 bändeiltä.” Hän jatkaa, että Ghostin laulujen tekeminen ei perustu siihen, mitä uutta ympärillä tapahtuu. Sitten on bändejä, joilla on niin paha pakkomielle nykyajasta, etteivät ne osaa etsiä vaikutteita mistään muualta. Uuden Papan myötä alkaa uudenlainen aikakausi, tai niin Ghost ainakin haluaa antaa ymmärtää. A Nameless Ghoulin mukaan siinä on kyse myös kunnioituksesta. Mitä keikkoihin tulee, hän tulee olemaan entistä näkyvämmässä osassa. Mitä voit tässä vaiheessa sanoa varmasti uudesta Papasta. Tuntemattomuudessa on myös lannistava puoli. Kuulostakoon teennäiseltä ja ylevältä, mutta sanon sen silti: Ghost on aina pyrkinyt rakentamaan eilisen vaikutteista huomisen musiikkia piittaamatta siitä, sopiiko se tähän päivään. 19 INFERNO. Tässä vaiheessa historiaa rockbiisien kirjoittaminen on tanssia menneisyyden, tämän hetken ja tulevaisuuden päällä, ja vain harva osaa ja uskaltaa askeltaa ajassa eteenpäin
Niille, jotka eivät tiedä, kerrottakoon, että bändi hajosi hieman The Shape of Punk to Comen julkaisun jälkeen ilmeisen katkerissa tunnelmissa. Saarilavalla juuri ennen Faith No Morea soittanut ruotsalaisnelikko soitti hämmästyttävän hyvin ollen sekä maaninen että huumorintajuinen. Bändissä ehti soittaa kolme muutakin basistia. 1990-luvun lopulla bändin keskinäiset välit olivat huonommat kuin koskaan. Emme edes puhuneet Refusedista välivuosina ollenkaan, emme edes muille ihmisille. – Se oli ihan hirveää. Uusi levy Freedom on juuri ilmestynyt. Tiesimme, että rahaa ei tule, mutta meillä oli silti hyvin ehdoton asenne bändiin. – Refused oli koko elämämme. Täydellinen tarina. Onko kaikki pilalla, vai onko tämä uusi uljas luku hienossa tarinassa. Provinssi on pudottanut nimestään sanan rock, mutta kyllä tätä särökitaroin soitettavaa musiikinlajia tarjoiltiin yhä kesällä 2015. Kertakaikkisen vahva levy hajotti bändin, eikä kukaan uskonut, että Refused palaisi. Hardcorepunkista aivan omiin sfääreihinsä kasvanut yhtye paloi kirkkaalla liekillä koko olemassaolonsa ajan ja kuoli sitten. Edeltäjä The Shape of Punk to Comesta on vaatimattomat 17 vuotta. – Huomasin kyllä heti, että tässä bändissä on aika vaikea olla, heh. Refusedin keikka ylsi yllättäen koko festivaalin parhaimmistoon. – Punkyleisön mielestä se oli juuri oikeanlainen päätös bändin uralle, ja nyt me olemme pilanneet kaiken tekemällä paluun, Steen naureskelee. Koska on valmista Steenin ja Flaggen lisäksi Refusediin kuuluvat laulaja Lyxzén ja rumpali David Sandström. Nyt tuntuu oudolta, että ajattelin niin, Steen miettii. Palataan kuitenkin aikaan hieman ennen keikkaa. Refusedin The Shape of Punk to Come -albumi (1998) on saanut miltei myyttiset mittasuhteet. Kun yhtye loppui, minäkään en uskonut, että se koskaan palaisi. – Magnusille taisi tulla vähän yllätyksenä se, miten täysillä me kolme elimme Refusedia varten, Steen arvelee. – Minä olin sataprosenttisen varma, että se ei tapahtuisi. Vaikka loppu oli narratiivin kannalta täydellinen, inhimillisesti katsoen se oli surullinen. Flagge hoiti basistin virkaa 1990-luvulla ollen välillä pois ja palaten taas. Nyt tarjolla on uusi levy Freedom. Mutta sitten, kun päätimme kolme vuotta sitten tehdä taas keikkoja, homma lähti ihan odottamattomaan lentoon. Vakavat välirikot eivät ole mikään naurunasia. Kokonaisuuden kruunasivat käsittämättömän hyvät soundit ja laulaja Dennis Lyxzénin riemastuttava tapa ottaa lava haltuun. Hipsin takahuonetiloihin juttelemaan kitaristi Kristofer Steenin ja basisti Magnus Flaggen kanssa. Kukaan ei uskonut, että Refused palaisi, ei edes bändi itse. ELÄMÄÄ EHDOTTOMUUDEN JÄLKEEN TEKSTI VILHO RAJALA 20 INFERNO. – Minulla oli paljon vaikeita tunteita koko bändistä. Aivan täyttä painajaista, Steen sanoo vakavana. Varmaan kaikilla meillä oli