VoÏVoD
oBITUArY
ISIS
TUSKA-SPESSU: IMMorTAL, KorPIKLAAnI, nEUroSIS...
RASKAAN ROCKIN ERIKOISLEHTI 5/2009 I HINTA 5,90 euroa
Amorphis kiertää maat ja mannut
Katso saatavissa olevat värit sivuiltamme.
· · · · · VX2018 bassorumpu VX1008 tom tom VX1209 tom tom VX1414 lattiatomi SH1455 SensiTone-sarjan teräsvirveli · · · · · · BC-900 puomi/suora symbaaliteline C-900 suora teline H-900 hi-hat teline S-900 virveliteline P-900 pedaali TH-88I tomipidikkeet x 2 · · · · ·
Pearl Vision VBX 20" rumpusetti 900-sarjan telinepaketilla Rungot 100% koivua Toimitusaika max. 2 arkipäivää varastossa oleville tuotteille. 2 arkipäivää varastossa oleville tuotteille. Katso saatavissa olevat värit sivuiltamme.
VBX2018 bassorumpu VBX1008 tom tom VBX1209 tom tom VBX1414 lattiatomi SS1455S SensiTone-sarjan teräsvirveli · · · · · · BC-900 puomi/suora symbaaliteline C-900 suora symbaaliteline H-900 hi-hat heline S-900 virveliteline P-900 pedaali TH-900I tomipidikkeet x 2
MAAHANTUONTI:. Calle Fahllund
VISION VX RUMPUSETIT ALKAEN 744 (840) 744
VISION VBX RUMPUSETIT ALKAEN 990 (1150) 990
Pearl Vision VX 20" rumpusetti 900-sarjan telinepaketilla Rungot lehmusta ja koivua Toimitusaika max
CDON.COM loudly presents:
15,95
DVD
e ng h t , reat Str Prestige G and dership Lea
19,95
3 DVD
Kissology: T
he Ultimat e Kiss Colle ction Vol.1 - 1974 -1977
014 Axis: Londinium ja Murhapapa & Mama 016 Heavy Cooking Club: THE ZOMBIn ANDREn vuokaruoka 018 Jalometalli: VOÏVOD 022 Nummirock: MASTERSTROKE 024 Ilosaarirock: ISIS 028 Jalometalli: ASPHYX 030 Jalometalli: DEATH ANGEL
009 010
034 AMORPHIS
Nummirock: MURDERSHOCK Ilosaarirock: OBITUARY 048 Nummirock: WARBRINGER 051 TUSKA-SPESSU: 052 infoaukeama 054 Korpiklaani 060 Neurosis 063 Sabaton 064 Immortal 068 Eluveitie 071 Tuska- Vanha liitto: Suicidal Tendencies
042 044
Raportit: SWEDEN ROCK ja SAUNA OPEN AIR 078 Silmäterä: metallijuhlien visuaalisuus 082 Soittimeni örinän salat: MYNNI LUUKKAINEN, TOMMI "ROTTEN" VIRRANTA, TAPIO WILSKA ja KJ CHAOS 087 Arviot, pääosassa GHOST BRIGADE 108 Demot, pääosassa GHOUL PATROL 111 Jalometalli- Vanha liitto: AGENT STEEL 114 Oma nahka: TOMI JOUTSEN
074. Silloin kävi mielessä, että onko tässä mitään järkeä. Siellä oli ehkä 13 ihmistä. Kerran oltiin Saksassa 3000 hengen sisäfestareilla pääesiintyjinä ja tultiin sieltä suoraan johonkin Kuopion lähiöön keikalle. Jarkko Aaltonen
Päänavaus Sytykkeitä: HALFORD vaatebisnekseen, A.R.G:stä ANGER CELLIIN, NUCLEAR BLASTin bändikisa tulee taas 012 Kiirastuli: Alkaako Tuska seestyä
Tällöin ratkaistaisiin monta ongelmaa yhdellä napakalla iskulla. Tilanne on se, että moni vähän isompi levy-yhtiö on luopunut promootiossaan kokonaan fyysisten levyjen jakelusta. Meillä musiikkilehtimaailmassa albumia vastaava perusyksikkö on tietysti siitä kirjoitettava levyarvio. Hyvää suvea!
Matti Riekki
päätoimittaja
Inferno
9. Koska säännöksi vakiintunut mitä aiemmin sen parempi -toimintamalli tuskin tulee näilläkään markkinoilla väistymään, levykritiikin tulevaisuus on kysymysmerkki yksi monista, joita musiikkiteollisuuden nykyaika herättää. Rutinoituneimmatkin käpypartiot julkaisevat uusia levyjä, jos eivät muuten, niin sen vuoksi, että niiden varjolla voi soitella ympäri maailman vanhaa tuotantoa. Kun fyysisiä levyjä vielä saapuu, ne on usein raiskattu piratisminvastaisen taistelun nimissä milloin saksalaisaksentilla honottavalla voice-overilla, milloin piippauksilla tai feidauksilla. edellä mainitusta juontuu iso nippu ongelmia, joiden puimiseen tämän palstan tila ei piisaa (järjestelmän todellisesta tehosta piratisminkitkemisessä puhumattakaan), mutta vakavin vitsaus on, että arviosivuilla kyetään entistä harvemmin toteuttamaan kritiikin alkuperäistä ajatusta, siis lopullisen myyntituotteen arvostelemista. 8-16) (03) 424 653 40 tilaajapalvelu@popmedia.fi Kustantaja POP MEDIA OY Malminkatu 24, 00100 Helsinki Puhelin: (09) 4369 2407 Telefax: (09) 4369 2409 www.popmedia.fi Toimitusjohtaja Tuomo Häkkinen Markkinointijohtaja Pasi Myllymaa Myyntijohtaja Mika Nikula ilmoitusmyynti Peter Lindroos, Oskari Anttonen, Erik Kangas Puhelin: (09) 4369 2408 Sähköpostit etunimi.sukunimi@popmedia.fi Kannen kuva Markus Paajala Painopaikka ArtPrint Paperi: 80 g/m2 Mbrite Silk Kansi: 200 g/m2 Galerie Art Matt ISSN 1796-7600 inferno@popmedia.fi | www.inferno.fi 9. Vaikka cd ei ole niin "paketti" kuin näyttävin kansitaitein varustettu vinyylilevy kuvapusseineen, ei levy-yhtiön iPoolista ladattu filekimppu ilman hajuakaan kansista tahi muusta oheiskamppeesta ole millään sama asia kuin kaupanhyllylle päätyvä lopullinen julkaisu etenkin kun nykyisin cd-levyjen kylkiäisinä kaupataan usein dvd:tä tai jotain muuta bonusta. Inferno ei vastaa tapahtumatietojen mahdollisista muutoksista eikä tilaamatta jätettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta.
Levyfileet: 0 kilo
Tämän numeron sisuskaluilla, festareilla, kaupataan kärjistäen vain yhtä asiaa: levyjä. Kysymys "Miksei sitä ja tätä ole arvioitu Infernossa?" saa tässä nyt yhteisen, toivon mukaan selventävän vastauksen. Tilalle on pystytetty monenkirjava järjestelmä, jonka hedelmänä kriitikko on entistä useammin pakotettu arvostelemaan tietokoneelle imettyjä mp3-tiedostonippuja, ei äänilevyjä. Inferno huitelee kesälomille, seuraava numero on tulilla 28.8. Ei toimi. Musiikkia sisältävä albumi on edelleen se yksikkö, joka helpoiten määrittää artistin tai bändin olemassaolon, oli keikkailusta saatava taloudellinen hyöty sitten kuinka suuri tahansa. vuosikerta
Toimituksen tilaama tai sille tarkoitettu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää Pop Median kaikissa uudelleenjulkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutus- tai jakelutavoista. ps. JoiTain olennaisiksi luokiteltavia äänitteitä ei löydy levysivuiltamme siitä yksinkertaisesta syystä, ettei meille ole toimitettu aiheesta arvioon vaadittavaa promolevykopiota. Jos pyörii. Päänavaus
Päätoimittaja Matti Riekki Ulkoasu Markus Paajala Kirjoittajat Ahola Tapio, Hakkarainen Mikko, Hynninen Sami, Itäkylä Riitta, Jalonen Miika, Juutilainen Joni, Kask Evelin, Keränen Toni, Konttinen Marja, Koski Panu, Koskinen Kari, Koskinen Kimmo, Kuronen Mikko, Kurunen Jerry, Kuusinen Miika, Laakso Markus, Lampinen Teemu, Lassila Tero, Lehtonen Marko-Oskari, Malm Mikko, Mustonen Sanna, Orell Lassi, Paavonen Mia, Pohto Tomi, Rajala Vilho, Saurama Anna, Schildt Saku, Silvast Jaakko, Sundström Pia, Valjakka Hanna, Virtanen Aadolf, Ward Jason, Ylitalo Lauri Toimitus (arviolevyt / review copies) INFERNO PL 543 33101 Tampere TilaajaPalvelU (ARK. Niin kauan kuin fyysinen äänilevy vielä on ylipäänsä olemassa, myös niistä kirjoitettujen arvioiden tulisi vastata todellisuutta. Tätä on hankala hyväksyä. uTopiassa media saisi lopullisen, myyntiin tarkoitetun tuotteen ja jutut kirjoitettaisiin vasta levyn ilmestymisen jälkeen. Niitä löytyy tästäkin numerosta yli 80 kappaletta, mutta tarjoilu ei ole aukotonta, kuten jotkut teistä säännöllisesti huomaavatkin. Jäämme odottamaan, miten levy pyörii jatkossa
Ei siis ole ihme, että Rob Halford myy nyt paitsi musiikkia, myös vaatteita. Metal God Apparel -linjaan kuuluu lanseerausvaiheessa muutamia t-paitadesigneja, mutta Halford lupaa, että lisää tulee jos niin halutaan. Jenkit juhlivat klassikkolevyä etuajassa, ja voi olla, että itse juhlavuonna kekkeröidään Euroopassa, Suomessakin. Idea syntyi, kun bändi ei halunnut veivata samoja biisejä kuin viime kesänä Masters of Metal -kiertueella. Siitä kertovat jo designien nimet, kuten "Eternal Chaos", "Thunder God" ja "Savior". Henkilökohtaisesti haluaisin tuoda British Steel -kiertueen myös Pohjoismaihin, Halford toteaa. Nyt soitamme koko British Steelin, ja siitä tulee todella hienoa. Nyt saatavilla olevat t-paidat eivät ole ihan tavallisia bändipaitoja, vaikka niissä toki lukee "Metal God". Metal God Records -levymerkki on vielä tuoreempi asia. Sytykkeitä metallisen maailman polttopiste
Sony BMG
ROB HALFORDISTA ON MONEKSI
Jos piTäisi nimetä joku bändi, joka on vastuussa siitä, millaisiin hynttyisiin metalliväki tänäkin päivänä yleisesti sonnustautuu, se bändi olisi Judas Priest. Uskon, että alamme työstää uutta materiaalia ensi joulun jälkeen, Halford lupaa.
Metallijumalien metallijumala on jo jonkin aikaa pyörittänyt omaa Metal God entertainment-tuotantoyhtiötään. Levyähän ostetaan edelleen, sitä kuunnellaan ja rakastetaan ympäri maailmaa, Halford toteaa. Metallijumala on kiertämisestä tietenkin innoissaan. Metal God Apparelin virallinen startti oli kesäkuun alussa. Pääpointti on siinä, että vaatteet ovat tyylikkäitä. Bändi kiertää kesän PohjoisAmerikkaa ja esittää kiertueella vuoden 1979 British Steeliä kokonaisuudessaan. Loppukesän ajan Rob Halfordin elämän täyttää kuitenkin Judas Priest. Kertoo paljon ihmisistä, mitä he pukevat päälleen kun menevät klubeihin ja baareihin, hän toteaa. Halford sanoo, että tarkoitus oli nimenomaan ajatella paitoja vähän kokonaisvaltaisemmin, ikään kuin asusteina. Joku sitten hoksasi, että British Steel täyttää ensi vuonna 30 vuotta. Jos kysyntää riittää, vain taivas on rajana. Minua on aina kiinnostanut pukeutuminen. nyt yhtiö on laajentunut Metal God Apparel -vaatteisiin ja Metal God records -levyihin. Kuulostaa lupaavalta. Emme ole koskaan aiemmin soittaneet mitään levyä kokonaisuudessaan livenä. Itse rob Halfordin pitää kiireisenä Judas Priest.
Vilho Rajala
sytyttäjä
sytykkeita.inferno@popmedia.fi
10
Inferno. Aloimme sitten pohtia asiaa. Siinä on oikeastaan metallihenkisen pukeutumisen historia pähkinänkuoressa. Kyseessä on juuri se levy, jolta löytyvät muun muassa Breaking the Law, Living after Midnight ja Rapid Fire, jos nyt joku ei sitä tiedä. Katsoimme toisiamme epäuskoisina hetken, heh... Entä onko mitään ajatuksia siitä, koska viime vuonna julkaistu Nostradamus saa jatkoa. Se on luonnollisesti sitten se seuraava asia, johon ryhdymme. Sen esikoisjulkaisu on Halfordin oma live-dvd, joka julkaistaan syksyllä. Farkkuja, takkeja, koruja, mitä tahansa, hän luettelee. Kun Rob Halford keksi ajaa Hell Bent for Leatherin aikana moottoripyörällä lavalle, hän päätti myös pukeutua asiaankuuluvasti mustaan nahkaan
Tietenkin joskus yhtye ei ole ihan parhaassa terässä, tai konsertti menee muuten vain eri lailla kuin on suunniteltu. Lisäksi voisin huomauttaa, että onhan Slayerkin yksi oman alansa mainstream-nimistä. Tuska Open Airin promoottori Jouni Markkanen ei myönnä, että Tuskan ohjelmistoa olisi tieten tahtoen pyritty keventämään. Enää ei vain valitettavasti ole samanlaisia bändejä täyttämään vastaavia slotteja, siis ainakaan sopivassa hintaluokassa. Edellinen kommentti tuo nopeasti mieleen surullisenkuuluisan The Sisters of Mercyn keikan vuonna 2006. Tämä on tietenkin aina ikävää. Ja kun ohjelma on tehty, sillä mennään. Markkasen mukaan kysymys on enemmänkin siitä, että Tuskan kokoluokan metallilegendat alkavat olla koluttu läpi. Muutenhan muutkin promoottorit alkaisivat sihdata samoja bändejä, Markkanen sanoo hymyä äänessään. Tälläkin kertaa vanhan liiton metallistien nälkää sammuttaa hollantilainen Pestilence, fiilistelyosastolta löytyy Neurosis ja nousevia kykyjä esitellään power metal -bändi Sabatonin muodossa. Kiirastuli
TEKSTI Saku Schildt
Perusfestivaalit pursuavat metallia ja samaan aikaan Tuska open Airissa raikaavat radiosuosikit. Koko Tuska-festivaalihan perustettiin nimenomaan siksi, ettei heavya ei oikein löytynyt mistään, Markkanen jatkaa.
markkanen muistuttaa, että Tuska on aina ollut musiikillisesti laaja-alainen festari, josta voi yhyttää monenlaisia raskaan musiikin saralla operoivia bändejä. BfMV kuitenkin peruutti saapumisensa ja tilalle pestattiin vanha kunnon Suicidal Tendencies, joten hevareiden mielenrauha saatiin palautettua. Koska kyseessä on vain joten kuten metalliksi, tai Sistersin tapauksessa edes raskaaksi rockiksi luettavia nimiä, on tällaisten erikoisuuksien läsnäolo ihmetyttänyt jyrkimpiä heavymörköjä. Markkanenkaan ei ollut itsekään keikasta järin tohkeissaan. Mikäs tässä on oikein homman nimi?
Fields of the
nephilimin Ca
rl McCoy, Tusk
Alkaako Tuska seestyä?
Heavypiireissä alkoi melkoinen kuhina ja kauhistelu, kun tulevan kesän Tuska-festivaalin pääesiintyjät julkistettiin. Tuolloin sunnuntain pääesiintyjäksi kiinnitetyn orkesterin laimea esitys sai bändin fanikunnankin kiemurtelemaan kiusaantuneena. Olisi aika turhaa alkaa listata bändejä, joita olisimme ehkä halunneet mukaan, mutta jotka eivät syystä tai toisesta onnistuneet. On kuitenkin mielenkiintoista, miten perusfestareiltakin löytyy valtavasti metallitarjontaa. Tämä nykytilannehan on monin tavoin ihanteellinen, kun olemme metallityöläisinä tehneet jo vuosien ajan töitä, jotta heavymusiikki voisi paremmin. Tunnelmalliset fiilistelybändit tarjoavat lisäksi tervetulleen hengähdystauon rankemman tykittämisen seassa. Täytyy muistaa, että Tuskan liput maksavat aika lailla vähemmän kuin vaikka Sweden Rockin liput, ja myös yleisökapasiteettimme tulee vastaan, Markkanen kertoo. Sanotaanko, ettei se keikka ollut aivan sitä, mitä olin odottanut. Oikeastaan minua väsyttää ylipäätään puhua koko bändistä, kun se ei loppujen lopuksi tule koko tapahtumaan.
an takavuosien
outolintu.
Syövätkö perusfestarit nyt Tuskan leipää. Biisit olivat kyllä mitä pitikin, mutta itse performanssi oli hieman hämmentävä, promoottori naurahtaa.. Niillä saattaa olla myös periaate, ettei konsertin melutasoa saa rajoittaa, jolloin esiintyminen Helsingin ydinkeskustassa on mahdotonta. Oma lukunsa ovat myös festarin japanilaiskiinnitykset Mucc ja Girugämesh. Olisi kuitenkin nurinkurista olla jotenkin huonona, kun metalli voi hyvin ja sitä löytyy festareilta paljon. Mikäli järjestäjien alkuperäiset suunnitelmat olisivat pitäneet kutinsa, olisi pääesiintyjinä nähty tanskalainen Volbeat sekä herra paratkoon! teinien suosikki Bullet for My Valentine. Huhtikuun Kiirastulessa haastateltiin asian tiimoilta Ruisrockin promoottori Juhani Merimaata sekä Provinssirockin Juha Koivistoa, ja mitä tapahtuikaan heti lehden ilmestymisen jälkeen. Aika monet näistä bändeistä, jotka menevät Ruisrockiin tai Provinssiin, olisivat meille joko aikataulullisesti mahdottomia tai yksinkertaisesti liian tyyriitä, Markkanen sanoo. Markkanen kuitenkin kertoo, että nämä hämmentävätkin kiinnitykset ovat poikineet jälkikäteen enimmäkseen hyvää palautetta. Viime vuonna hakkasimme pajatson aika tyhjäksi tuolta saralta. Musiikillisesti Slayerista ja Bullet for My Valentinesta ei tietenkään voida puhua edes samana päivänä... Eihän kaikesta tarvi pitää, mutta tällainen etukäteen tuomitseminen on vähän kapeakatseista, Markkanen toteaa. Provinssi kiinnitti esiintyjälistalleen Manowarin, tuon "true metalin" kiteytymän, jota on anottu Tuskaan jo vuositolkulla.
12
Inferno
Tuskan perinteisiin on myös kuulunut, että joka vuonna festarilla soittaa jokin outo, metalliyleisölle päänvaivaa aiheuttava ilmestys. Bändien esitysten aikana kaljatelttojen jonot ovatkin pidentyneet huomattavasti. Viime vuonna päälavalle kapusi hypnoottinen Fields of the Nephilim, toissavuonna outolinnun virkaa hoiti säröisesti maalaileva Isis ja sitä edellisenä goottilegenda The Sisters of Mercy. Enemmän niistä on etukäteen jotain polemiikkia, kun bändit ovat monille vieraita, eikä se ainoa MySpacesta löytyvä biisi juuri sillä hetkellä satu kolahtamaan. Melkoinen harppaus mainstreamin suuntaan, ainakin jos vertaa edellisvuoden Slayerilla ja Morbid Angelilla kuorrutettuun kattaukseen
order online today: www.napalmrecords.com
SYRACH - A DARK BURIAL
JET BLACK DOOM SYMPHONIES FROM THE DEPTHS OF NORWAY.
RELEASE DATE: 22.07.2009. LIMITED VINYL AVAILABLE VIA NAPALMRECORDS.COM
AHAB - THE DIVINITY OF OCEANS
A BALEFUL LEVIATHAN OF FUNERAL DOOM METAL!
RELEASE DATE: 22.07.2009
MY DESTINY
THE NEW 6-TRACK MCD FROM THE GOTHIC METAL SENSATION. INCLUDES 4 NON-ALBUM TRACKS! RELEASE DATE: 22.07.2009
top prices, an excellent customer service, & the fastest delivery make us the European metal mailorder
Pitkälle levittäytyvä niitty on avaran taivaan ja tuulen alla. Onhan tuo kaikki ihan totta, ja terveisiä vaan maanpäälliseen paratiisiin, mutta kyllä sitä kuulkaa paistaa risukasaankin. Niin sitä käy kun palaa auringossa. Olla. Union Jackillä on ehkä pari muodikasta festaritatsaa jossain isovarpaan ja nilkan välimaastossa, mutta loppukeho on pelkää autiota ihoa. Moikata ankkoja ja joutsenia. Sain jokin aika sitten idean. Mutta silti, näistä suorastaan ylellisistä yksityiskohdista huolimatta, on kieltämättä myönnettävä Suomella olevan hihassa yksi valttikortti ylitse muiden. Nimittäin, perienglantilainen rakkaus historiallista maaseutua, eroottista kauhua ja kosteita nummia kohtaan olisi oiva maaperä sellaiselle festariperinteelle, joka saisi Suomineidonkin niiaamaan nöyränä meidän suuntaamme. Kaksi sanaa: kaupunki, festari. Joka vuosi säntillisen säännöllisesti kesän kynnyksellä vikisen, kuinka Suomessa kaikki on niin ihanaa, lämpöäkin arvostetaan siellä ihan eri tavalla koska koko talvi ollaan väristy pimeydessä, terasseilla suomalaiset suorastaan hehkuvat avoimuutta ja kerrostalojen hisseissä naapurit rikkovat kuukausien mykkäkoulun ja heittävät rennosti läppää, bussikuskit tervehtivät iloisesti, räppärit ja pissikset ja metroseksuaalihevarit ja mitä-näitä-nyt-on leikkivät yhdessä piirileikkejä steissillä, Vanhanenkin innostuu nauttimaan ykköskaljan ja kansa Inarista Espooseen ei muuta tee kuin pitää kahdeksan viikon kesälomia ja ravaa festareilla. Päitä katkottiin, ruumiit mätänivät ja vesi värittyi verestä ja suolista. AXIS: . Essexin maakunnassa on Maldon-niminen pikkukaupunki, jossa Pohjolan hurjapäät nousivat maihin 900-luvun lopulla, mutta olivat pakotettuja perääntymään paikallisten miekkojen noustua vastarintaan. Tajusin hiljattain, että lähipuistossa on pieni silta, jonka toiselle puolelle liikenteen meteli ei kuulu. Paikka löytyy pienen kävelymatkan päästä venesatamasta, ja nykyään se on hieman eristyksissä itse kaupungista. Tässä maassa on rutkasti viikinkien, saksien ja ties kenen aikaisia taistelutantereita. Teillä on siellä lääniä ties kuinka monen Englannin verran, ja silti Suomi-neito on tatuoitu täyteen festareita nilkoista kainaloon saakka. Onnellinen johtopäätös: rauha ja hiljaisuus ovat lähempänä kuin luulinkaan. Se on kuin mustasukkaisuus: "Mitä sillä on mitä mulla ei ole, muka." Ei mikään ihme, että Suomella on maagisen muumimaan maine. Kaupungin kanaalien varrella on vähemmän hiljaista, mutta sielläkin voi polttaa ihonsa ja nauttia kesäpäivistä ja siemailla pussikaljaa. Jos omaisin pienintäkään käytännön järkeä tai bisnesvainua, olisi Englannissa pian yksi kesäfestari enemmän.
www.arock.fi
14
Inferno. Seisoin hiljaa taistelun muistolaatan edessä katsellen ympärilleni. Tästä on tullut kerrassaan paha tapa. Tiedän: joka kesä sama juttu, mutta kesänviettosuunnitelmia tehdessä sitä päätyy huomaamattaan tuumimaan Kaisaniemen ja Hyde Parkin eroja. LONDINIUM AXIS.LONDINIUM
Nummia ja rockia
JaHas, on taas se aika vuodesta. Enkä nyt puhu saunoista tai salmiakeista tai edes talvisodan hengestä. En edes osaa laskea, kuinka monta rautatieasemaa ja puistoa tässä kaupungissa on, mutta jos yhdeltäkin
Lontoon-kirjeenvaihtaja
Riitta Itäkylä
asemalaiturilta pääsisi tepastelemaan suoraan keskelle Morbid Angelin keikkaa, kotiseutuylpeyteni kasvaisi toiseen mittakaavaan. Siellä solisee pikku puro, ja iltapäiväaurinko paistaa mukavasti nurtsille. Niin että kuten sanottu, kyllä sitä kelpaa täälläkin. Kävin niistä yhdellä hiljattain
Mahdollisesti ylijäänyt ruoka rokkaa mainiosti sunnuntain krapulagourmeena, jos eivät kebabit tai pizzat (muka) innosta. Repii vaan lihan ja käräyttää sen riisin kera pannulla. Ruokailun ajaksi on syytä asetella ruokalappua rintapieleen ja varata myös serviettiä kädenulottuville, sillä koipien syöminen on aina yhtä sottaista puuhaa. Heavy cooking club
Tarpeet:
arinoitua 3 broilerin m reisikoipea iä äjyvästä riis reilu 3 dl pitk 3 porkkanaa g) maissia ½ prk (n. Maissista ja porkkanasta saa riisille mukavaa makeutta, ja miksei kaveriksi kelpaisi jopa hunajakin. Parhautta, jos ei jaksa notkua keittiössä tuntitolkulla. Aterian kylkeen mahtuu mukavasti salaattikin, ken vihreää tahtoo. 4 Ripottele vuokaan kauttaaltaan chilirouhetta maun mukaan. Koko preppausoperaation suorittaa kymmenessä minuutissa, riippuen kokkaajan veitsenkäyttötaidoista. H5N1 con arroz on todella helppo ja edullinen setti mausta tinkimättä. Mausteita on syytä käyttää runsaalla kädellä, sillä niin kana kuin riisikin on sellaisenaan varsin mautonta. Lisää kimpaleet riisin ja maissin kanssa veteen. Bon appétit." Megan tuomio: "Broilerinkoipien riisipeti on vanha keksintö, mutta helppoudessaan lyömätön, ja se sopiikin mainiosti näin kesän alkuun, kun valkoisia, broilerinkintun näköisiä alaraajojakin näkyy aina kauppoja myöten. sentin paksuisiksi lohkoiksi. nummessa ja Pellavassa esiintyvän The Zombin kitaristi Andre Lindgren kehottaa puolestaan maistamaan uunivuoasta. Helpoin tapa onkin unohtaa aterimet kokonaan ja järsiä koipea roomalaisittain kädestä."
Miika "mega" Kuusinen
tutkiva kulinaristi
16
Inferno. 150 tio svisliemikuu 1 kana- tai ka aa m 1 dl ruokaker 4 dl vettä chilirouhetta
H5N1 CON ARROZ
Deathin Chuck Schuldiner käskytti Zombie ritualissa juomaan hurmeen maljasta. Lorota kerma kyytipojaksi puolen tunnin päästä. Ei haittaa, vaikka veteen jää lillumaan vähän isompiakin vonkaleita. Sekoita koko hässäkkää hieman.
Napalm Death Enemy of the Music Business (2000) "Vihaisena veitsi viipaloi kitkatta."
Andren KOKATESSA SOI:
3 Asettele broilerinreidet vuoalle mahdollisimman irti toisistaan ja kaada paketin jämämarinadit kanojen päälle. now you want more! Tee näin:
1 Lorota kraanakuumaa vettä uunivuokaan ja murenna kana- tai kasvisliemikuutio sekaan. Andren oma luonnehdinta: "Resepti on jäänyt mieleen äidin kokkailemana lapsuudesta, ja muutamien kämmien ja omien variaatioiden kautta olen päätynyt tähän versioon. 2 Halkaise porkkanat ja suikaloi ne sitten n. Sekoita vähän, että kuutio hieman liukenee. 5 Laita vuoka 200-asteiseen uuniin noin tunniksi. Chiliä pelkäävät voivat tyytyä perinteiseen curryyn, mutta kokeilunhaluisempi kokki hakee lisämakua vaikkapa erilaisista makukermoista
Löydä sisäinen peikkosi
Metalli kukoisti Kanadan kaupunkikeskuksissa, ja siellä piskuista työläiskaupunkia pidettiin junttiseutuna, jossa elivät metsien miehet ja lehmiä lypsävät karjakot. Snake toi monen jokerin pöytään omituisesti mongerretun narinalaulunsa, ranskalaispe-
räisen ääntämyksensä ja punkista oppimansa sosiaalisen protestin, jonka kriittisyys ei aina kuultanut läpi Voïvodin 1980-luvun dystopiakuvauksista. Muun bändin oli vaikea tajuta, missä kohdin soittoon piti yhtyä tai missä kertosäe oli. Ulkomusiikillista identiteettiä joudutti se, että Away väkersi tahollaan ümlautintäyteistä, teräväpiirteistä kalligrafiaansa ja apokalyptista kuvataidettaan, joskus jopa kuukausia per teos. Vielä War and Painin (1984) jälkeen kaikki maailman portit eivät auenneet, mutta kimpsunsa Montrealiin siirtänyt Voïvod paikkasi omatoimisuudellaan. Vuonna 2050 se on sulanut kokonaan ja elämme melkein vuotta 2010. Se auttoi bändiä luomaan vahvan persoonallisuuden, joka erottui muista, vokalisti Snake muistelee. Voïvodin kehittymistä nopeutti Piggyn musiikillinen suuntavaisto, jota Snake, Away ja Blacky seurailivat parhaansa mukaan. Jos joskus saisin jonkun heräämään tokkurastaan, se olisi helvetin hienoa, mutten usko siihen. Jonquière kasvatti luonnettamme taistelijoina ja selviytyjinä. Snake saarnaa pitkään jättiyrityksistä, niiden liiketaloudellisesta ahneudesta ja haluttomuudesta ryhtyä vihreään pelastustyöhön. Musiikin sanomaa oli vaikea levittää kansainvälisen nauhanvaihdon ulkopuolella. Edes tiedemiehet eivät osaa ennustaa kehitystä. Hänestä taiteilijat ja muusikot muodostavat vastavoiman, "fight clubin", jonka tulisi nostaa esiin maailman parantamisen kannalta merkittävät asiat. Aihe on edelleen sama. Jonquièren eksentrikot tiesivät, mihin tulevaisuusvisioineen iskeä. Emme laskeneet treenitunteja tai -päiviä. Löytyy voima ja selviytymishalu, jotka olivat iso osa persoonallisuuttamme. Olemme menettäneet hallinnan. On turhauttavaa toistaa samoja asioita, mutta se on ainoa aseeni henkilökohtaisten paskajuttujeni kierrättämisen ohella, hah. Piggyn pää oli täynnä ideoita ja hän soitti niitä ulos hullun halulla. Blacky oli näyttänyt räväkkyytensä ja ylimitoittanut pommeihin syötetyn ruudin määrän. Esikoispitkäsoitto, teknovampyyrin kuusiosaisen (levyt vuosilta 1984-1989 ja Voïvodin paluu Phobosilla, 1997) sotakronikan kivijalka
War and Pain (1984) naamioi yhtyeen kotikaupungin korruptiota ja kauhuja. Nykyisin tilanne on toinen. Hyvä niin, mutta puhutaanko mieluummin vaikka sodasta ja tuskasta?
Kylmän sodan kronikka
Voïvodin aikamuoto on futuuri, mutta rockjournalismissa on valitettavasti usein sorruttava imperfektiin. Takahikiltä joutui liftaamaan tuntikausia kaupunkiin levyostoksille tai keikoille. Naapurikylässä äänitetty levy oli musiikillisesti intensiivinen sekoitelma lo-fi-ääniestetiikkaa, hardcore punkia (tuohon aikaanhan näistä puhuttiin vielä yhdessä), Motörheadin svengiä, vinkusooloja ja holtitonta huutorääkylaulua. Snake osaa nyt suhtautua anekdoottiin ajan tuomalla leppoisuudella: "Ai menikö jokin vikaan vai?" Vajaa kuukausi ennen Tshernobylin ydinkatastrofia ilmestyneellä Rrröööaaarrrilla (1986) musiikillinen edistys jatkui, mutta henki oli musta: Voïvod halusi tehdä maailmanhistorian apokalyptisimman, raastavimman ja
Inferno
19. Ihmiset jatkavat huoletonta unissakävelemistään. Lukuun ottamatta muutaman levyn 1980-luvulla julkaissutta Deaf Dealeria, paikallisia kilpailijoita ei juuri ollut. Pohjoisnapa sulaa kaksinkertaisella nopeudella. Vaistomaisesti se kuitenkin tiesi, pitikö Piggy kuulemastaan vai ei. Treenasimme joka päivä, koska häiriötekijöitä ei ollut. Voïvodin slaavilaisen sotaherruuden ja kybervampirismin progeen, hardcore punkiin ja thrash metaliin juottanut kokoonpano oli valmis.
Oman itsensä kyborgi
Voïvodin kyberneettinen outous kasvoi ja omalakistui Jonquièren eristyksessä ja rauhassa marraskuusta 1982. Jo 1900-luvun alussa uutta juhlistaneet futuristit tiesivät, että tulevaisuus ei paljastu missään niin kouraisevana syntymän ja kuoleman hybriditilana kuin koneiden ja teknologian näyteikkunassa nimeltä sota. Voïvod esiintyi luonnollisesti myös itse, vaadittavan isoin elkein. Nuclear Warin rävähtäessä pommien kera soimaan katosta alkoi tippua tiiltä ja koko lava oli lähellä tussahtaa maan tasalle. Mentaliteetti oli kotikaupungista liikekannalle haluavalle nuorelle yhtyeelle hyväksyttävä: "Nyt tai ei koskaan." Kun kuuntelee War and Painia, huomaa ettei soundi ole kovin hieno, mutta asenne ja vaisto on kohdallaan. Ei mitään videopelejä tai internetiä, heh. Lauloin jo 20 vuotta sitten niistä, jotka osallistuvat maailman tappamiseen. World War III -nimellä paiskattu minifestivaali toi Yhdysvaltain pohjoispuolelle ensimmäistä kertaa eurooppalaisen metallin tähtinimiä, Celtic Frostin ja Destructionin. Marraskuussa 1985 se järjesti Montrealissa kanadalaisittain historiallisen tapahtuman. Bändi kehittyi kovaa vauhtia, mutta levy oli tehtävä kun mahdollisuus siunaantui
Sotilashelikopterien roottorit eivät onnistuneet hälventämään ilmasta levylle leijaillutta sorron ilmapiiriä. Voïvod-fanille. Sielunetsinnän, joka oli niihin aikoihin osittainen eufemismi ansioituneelle kamanvedolle, piti tapahtua muualla. Yhtye osoitti jo huomattavaa kiinnostusta crossover-musiikkia kohtaan, mutta sessioiden tuloksena syntyi kenties Voïvodin metallisin ja tiukin levy, yksi kehityshakuisen thrashin kirkkaimmista helmistä. Levyn Pink Floyd -koveri Astronomy Dominesta irtosi myös nelikon ensimmäinen pienen mittakaavan radiohitti. The Outer Limits on Voïvodin avaruuslevy, olimme todella matkalla ulommaisille rajoille. Bändin silloisilla sisäisillä ongelmilla ei ollut yhteyksiä valitsemaamme musiikkityyliin, on puhdasta sattumaa että hasardi tapahtui silloin, kun halusimme seurata omia vaikutteitamme. Saimme tehdä mitä halusimme, mikä johti Jack Luminousin kaltaiseen 17-minuuttiseen raitaan. Menimme päätä pahkaa kohti äärimmäistä. " os haluaa J saada korv ansa vuot amaan vert a, Rrrööö aaarrria on pakko kuunnella!"
raskaimman levyn. Kappaleet ovat tarttuvia,
suoruus virkistää perinteisen Voïvod-kieroilun keskellä. Harris Jones (levyn tuottaja) oli aika avomielinen kaveri, mitä kokeilemiseen tuli. Bändi ei ensinnäkään ollut enää menossa minnekään, Snake perustelee perään lähtöään. Kun Voïvod oli tehnyt raikkaan, kaikuisan ja psykedeelisesti uudistusvoimaisen albumin, laulajasta tuntui ettei yhtye voinut enää mennä mihinkään. Snaken omaksi joutsenlauluksi muodostui The Outer Limits (1993). He lakkasivat toivomasta uutta Astronomy Dominea. Voïvod-vampyyria seurasi jalostuneempi Korgüll-tuhoaja, joka oli selviytynyt useista ydinsodista ja janosi kiekon kannessa uutta tuhottavaa. Voïvodin uran erääksi vedenjakajaksi osoittautunut levy kuulostaa tänäkin päivänä hätkähdyttävän oivaltavalta. Teknologia ei ollut samalla tasolla kuin nykyisin.
To the Death! muttei sittenkään
Voïvod ei ole bändi, joka jäätyisi edes voittavaan kaavaan, joten Dimension Hatrössin jälkeenkin se suuntasi kohti tuntematonta. Tanakassa hard rock -etukenossa posottava kiekko nyrpisti fanien hajuelimiä valtoimenaan, mutta tänään, yhtyeen 2000-luvun suoritusten läpi suodatettuna, se ei ole ollenkaan huono levytys. Jos haluaa saada korvansa vuotamaan verta, tätä levyä on pakko kuunnella! Apokalyptinen ote kuuluu aidosti levyn soinnissa. Livenä piti tietysti käyttää samplereita ja triggereitä rumpujen kanssa, mikä oli kiinnostavaa mutta joskus aika vaativaa tasapainoisen soundin kannalta. Ja Voïvod-vampyyri oli jo avaruudessa! Seuraavana vuonna ilmestynyt Dimension Hatröss osoitti, kuinka huumaavaa vauhtia yhtye kehittyi. Tähän vaikutti se, että silloinen levyyhtiömme ei asettanut meillä minkäänlaisia kaupallisia menestymispaineita. Sait minut juuri tajuamaan, että Angel Ratin suoraviivaista rokkiotetta voi todella verrata kahteen uusimpaan levyyn. Kylmän sodan loppumisen ja rautaesiripun laskeutumisen kulmilla ilmestynyt Angel Rat (1991) oli osuvalla ajoituksella Voïvodin ensimmäinen tunnelmaltaan leppoisahko levy. Meillä oli hulvattoman hauskaa. Yhtye oli oppinut leikittelemään suvereenisti lauluefekteillä, kitarasoundeilla, riitasoinnuilla, musiikkityyleillä ja tahtilajeilla. Ei mikään levy-yhtiöiden suosima temppu, mutta teimme niin ja levystä tuli yksi parhaista... Ei ole yllättävää, että isolle osalle bändin yleisöä, myös tämän jutun kirjoittajalle, Dimension Hatröss on SE Voïvod-levy ja yksi kaikkien aikojen hienoimmista uhrauksista metallin tieteelle.
20
Inferno
Kokeilimme kaikenlaisia juttuja, Snake muistaa. Levyn soundi on todella kolkko... Lauluja äänitettiin ovipuhelimen kautta studion alakerrasta, introja haettiin oudoista koneista ja materiaaleista. Levy äänitettiin Berliinissä, joka oli vielä jaettu muurilla ja miehitetty armeijan joukoilla ja kalustolla. Heavy metal oli suurelta osin luhistumassa.. Levyn myötä Voïvodin alkuperäinen miehistö oli kokeva ensimmäisen särönsä, kun basisti Blacky lähti kävelemään. Killing Technologyllä (1987) tultiin kohti Eurooppaa. Tuntemattomasta syntyi yhtyeen kaupallisesti menestynein levy Nothingface (1989), joka vei sen kiertueelle tulevaisuuden suurnimien Soundgardenin ja Faith No Moren kanssa