SHINING FAITH NO MORE ARCTURUS KORPIKLAANI DRUDKH TRIBULATION SVART RECORDS RASKAAN ROCKIN ERIKOISLEHTI 4/2015 I HINTA 7,80 euroa
Available as: Special Edition Digipak incl. SAMAEL Original Album Collection . Out April 24th A rare classic of brutal US death metal finally returns expanded with DEMO & EP TRACKS. ESSENTIAL FOR FANS OF SUFFOCATION, DYING FETUS, INCANTATION! Available as Limited Edition Digipak / Digital Album / Gatefold 2LP (via www.CMDISTRO.com) www.CENTURYMEDIA.com. PYREXIA Sermon Of Mockery (Extended Edition) . patch, LP+CD, Digital Album OUT NOW! ODYSSEY/SCALA . Think again. Available as CD+DVD or LP+DVD. Out May 15th TesseracT‘s first live concert recorded over 42 nights throughout Europe and Russia on the Altered State World tour. NEVERMORE Original Album Collection . Out May 15th (Dead Heart In A Dead World / Enemies Of Reality / This Godless Endeavor) An album collection of the Seattle based HEAVY/POWER METAL LEGEND! Three of the most admired albums of the band at the PRICE OF ONE (!) CD album. Out May 15th (Passage / Eternal / Rebellion & Exodus) An album collection of the truly LEGENDARY BLACK METAL / GOTHIC METAL outfit! Three of the most admired albums of the band at the PRICE OF ONE (!) CD album. Featuring the return of vocalist, Daniel Tompkins. You think you know DEEZ NUTS
Bunget 074 Kuudes piiri. 38 14 22 30 TIM TR ONCK OE ESTER SEGARRA DUSTIN RABIN 005 Päänavaus 006 Sytykkeitä: Infernal War, Saturnian Mist, Whorion, Mind Riot, Seremonia, Famine Year 010 Inferno-kolumni & skaba 012 Heavy Cooking Club 014 Faith No More 020 Drudkh 022 Korpiklaani 026 Arcturus 030 Shining 034 Tribulation 038 Kamelot 046 Pölkyllä: Svart Records 050 Salamyhkä: Loud Rocks (2000) 051 Arviot, pääosassa Paradise Lost 068 Demot, pääosassa Diversion End 071 Vanha liitto: Negur
ALISSA WHITE-GLUZ (ARCH ENEMY), TROY DONOCKLEY (NIGHTWISH) AND CHARLOTTE WESSELS (DELAIN)! ! 01.05. OUT Available as LTD Deluxe Mediabook + Bonus CD w/ 15 Tracks, LTD Edition Gatefold Double Vinyl + 5 Bonus Tracks, Jewel Case and Digital Download! AN ALBUM BURSTING WITH DARK MELANCHOLY, AGGRESSIVE METAL AND SOUL-SOOTHING MELODIES! FEAT. Digipak DVD + 2-CD, LTD 3-LP TRIPLE VINYL and Download! DELUXE EMBOSSED WOODEN BOXSET LIMITED TO 666 COPIES! (INCL. OUT Available as LTD. ! 08.05. OUT ! 08.05. EXCLUSIVE MEDIABOOK DVD + 2-CD, FLAG, PENDANT) EXCLUSIVELY AVAILABLE VIA WWW.NAPALMRECORDS.COM! A monUmental once-in-a-lifetime event! Available as LTD Edition Digipak + 2 Bonus Tracks , LTD Vinyl and Download! Finest swedish Heavy Me tal Next Gothic Metal must-have by mastermind Morten Veland! Deluxe Box Set (LTD Edition Digipak + Poster Flag + Pendant) exclusively available via www.napalmrecords.com LIVE! 29.09 Jyväskylä / Lutakko 01.10 Joensuu / Kerubi 02.10 Seinäjoki / Rytmikorjaamo 03.10 Helsinki / Circus WWW.FACEBOOK.COM/ NAPALMRECORDS DOWNLOAD THE FREE NAPALM APP FOR BOTH IPHONE AND ANDROID! VISIT OUR ONLINE STORE WITH OVER 20.000 ITEMS – SPECIAL EDITIONS, CDS, VINYL, DVDS, MERCHANDISE: WWW.NAPALMRECORDS.COM!. OUT Available as LTD Edition Digipak, LTD Vinyl, and Download! ! 08.05
Vieläkin kauemmin lieskoissa tanssannut Miika ”Mega” Kuusinen juhlii samaan syssyyn satasia Heavy Cooking Clubinsa kera. Palautetta saa lähettää ihan milloin vain. Meilasin näissä merkeissä tilaajillemme päätoimittajan tervehdyksen ja pyysin lähettämään minulle palautetta, ihan millaista vain. Päätoimittaja Matti Riekki Ulkoasu Markus Paajala Kirjoittajat Ahola Tapio, Brusila Annika, Harjula Salla, Heinonen Ninni, Hintikka Tami, Isoaho Timo, Itäkylä Riitta, Juutilainen Joni, Järvisalo Eetu, Keränen Toni, Koski Panu, Koskinen Kari, Koskinen Kimmo, Kurunen Jerry, Kuusinen Miika, Laakso Markus, Lassila Tero, Lehto Katariina, Luukkanen Antti, Malm Mikko, Mustonen Sanna, Nuopponen Aki, Rajala Vilho, Silvast Jaakko, Virtanen Aadolf, Vähäkangas Teemu, Väntänen Ari, Wakonen Juha, Ylitalo Lauri Toimitus (arviolevyt / review copies) INFERNO PL 543 33101 Tampere TILAAJAPALVELU (ARK. On mahdotonta sanoa, missä muodossa Inferno ilmestyy kymmenen vuoden kuluttua – vai ilmestyykö missään – mutta tähänastinen reissu on ollut kunniatehtävä. 8-16) (03) 4246 5302 tilaajapalvelu@popmedia.fi Kustantaja POP MEDIA OY Fredrikinkatu 42, 3.krs, 00100 Helsinki Puhelin: 045 110 5522 www.popmedia.fi Toimitusjohtaja Tuomo Häkkinen Ilmoitusmyynti Oskari Anttonen 040 563 0642 Erik Kangas, Peter Lindroos, Oona Lukkarinen, Mikko Mali Puhelin: 045 110 5522 ilmoitusmyynti@popmedia.fi Sähköpostit etunimi.sukunimi@popmedia.fi Kannen kuva Tim Tronckoe Painopaikka Lönnberg Print & Promo ISSN 1796-7600 inferno@popmedia.fi | www.inferno.fi 15. Tämä tässä on laskujeni mukaan sadas Infernon numero, jota olen ollut tekemässä. Löydyn osoitteista matti.riekki@popmedia.fi ja www.facebook.com/riekinmatti. Sadatta kertaa TULEVA vappu tarkoittaa minulle kymmentä vuotta Infernoa. vuosikerta Toimituksen tilaama tai sille tarkoitettu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää Pop Median kaikissa uudelleenjulkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutustai jakelutavoista. Ja sitten numero satayksi suunnittelupöydälle. Arvostan sitä kovasti. Siispä: tattista pöytään, tyypit. Matti Riekki PÄÄTOIMITT AJA 5 INFERNO. Inferno ei vastaa tapahtumatietojen mahdollisista muutoksista eikä tilaamattomien kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. ”Hevibuumi” tuli ja meni, ja niin meni myös koko printtimedian pitkään kukoistanut valtakausi. Maailma on muuttanut menneen kymmenen vuoden aikana muotoaan merkittävästi. Ihmiset tuntuvat tietävän, etteivät paperille painetun maailman puhurit ole juuri nyt niitä suotuisimpia ja haluavat pyyteettömästi kannustaa. Availen juhlan kunniaksi päätäni normaalia lyhytsanaisemmin ja käytän merkkini kiittääkseni teitä, kaikenkarvaiset tai karvattomat lukijamme, että olette pysytelleet sivuilla. PS. Sitä onkin tullut muikea nivaska, ja mikä vielä mukavampaa, palautteen anti on ollut rakentavaa ja rohkaisevaa
Infernal War on repinyt teemoja toisesta maailmansodasta, ja pari yhtyeen jäsentä on soittanut vuosia sitten sessiomiehinä avoimesti kansallissosialistisessa Honorissa. Uusi levy Axiom tuo nopeaan ja väkivaltaiseen ilmaisuunne vaihtelua keskitempoisen death metalin muodossa. Löytyykö hyllystäsi musiikkia, joka saattaisi tulla yllätyksenä faneillenne. – Meillä on omat juttumme, työmme ja asumme eri paikoissa, mutta sekään ei selitä tätä taukoa. – Minusta käsite puolalaisesta black metal -soundista on jo kaM A CIE J MUT WIL Joni Juutilainen SYTYTTÄJÄ donnut. Selvä homma. – En sanoisi niin, mutta asiat vain kulkivat tähän suuntaan. Koetteko kuitenkin olevanne osa paikallista skeneä tai metalliliikettä. Kukaan ei tiedä heitä Puolassa, mutta käsittääkseni he ovat jonkinlainen kulttibändi Suomessa. Mielestäni tulos on parempi kuin koskaan aiemmin. – Siinä nyt kävi näin. – Emme ole tyypillinen bm-yhtye, siis skandinaavista vertailupohjaa käyttäen, vaan soundissamme on paljon vaikutteita vanhan koulukunnan thrash/blackistä sekä todella häijystä death metalista. Sen jälkeen olette pysytelleet varjoissa. Warcrimer, oletteko te natsibändi. Joskus 1990-luvun alkupuoliskolla esimerkiksi Behemoth, Graveland, Infernum ja Mysteries edustivat tätä linjaa, mutta nykyisin bändit ovat yksilöllisempiä. – Pitää myös mainita, että rakastan Mana Manaa! Kaverini nauhoitti minulle Complete... Pitkälti nämä faktat ovat pöyristyttäneet antifasistit, joiden mukaan Infernal War kuuluu nsbm-genreen. Sama bändi, uusi ilme 6 INFERNO. – Emme todellakaan, emme ole koskaan olleet. Teimme levyä ilman mitään paineita tai deadlineja, ja kun aloitimme säveltämään, teimme senkin huolella ja harkiten. Tarkoituksena ei ollut soittaa niin nopeasti kuin pystymme, vaan pääpaino oli hyvissä riffeissä ja sovituksissa, joten bändin perusmeininki on edelleen sama, mutta nyt se ilmenee hiukan erilaisessa muodossa. Joskus aiemmin meihin oli helppo lätkäistä kansallissosialistinen leima, koska emme olleet poliittisesti korrekteja, mutta, oikeasti... Kyllästyittekö pelkkään suoraviivaiseen mättämiseen. Aika kulkee nopeasti, eikä tälle viiveelle ollut erityisempää syytä, laulaja Herr Warcrimer tokaisee. Infernal War ei kuulosta kovinkaan puolalaiselta – siis siinä mielessä, jossa karski puolalainen black metal -soundi on opittu tuntemaan. Voisi kuvitella, että elät pelkkää metallia. – Luulen, että merkittävä osa kokoelmastani olisi sitä! Olen avoin eri genreille, ja kuuntelen kaikkea mahdollista Ultravoxista Genocide Organiin, Ash Ra Tempelistä Sonic Youthiin, Christian Deathistä Magmaan ja The Beatlesistä Einstürzende Neubauteniin. EDELLINEN kokopitkänne Redesekration: The Gospel of Hatred and Apotheosis of Genocide ilmestyi vuonna 2007. kaikki -levyn (1996) kun olin nuori, ja rakastuin bändiin täysillä. meillä on faneja ja ystäviä Aasiassa, Etelä-Amerikassa ja jopa joissain Afrikan maissa. Axiom on Lähinnä Mardukin suoraviivaisempana ja vähemmän melodisena ”pikkuveljenä” tunnettu Infernal War julkaisi uuden levyn kahdeksan vuoden tauon jälkeen. Emme itse kuulu mihinkään yhteisöön, sillä keskitymme vain omaan tekemiseemme emmekä välitä muista, vaikka on tietysti joitain kovia bändejä, joiden toimintaa tuemme ja fanitamme. erittäin intensiivinen, aggressiivinen ja ilkeä levy, mutta sillä on myös aiempia kiekkojamme synkempiä, hitaampia ja groovaavampia osioita. Teillä ei ole ollut ongelmia kokoonpanon tai levyyhtiönne Agonian kanssa, joten miksi uuden levyn teko kesti näin kauan. – Olisi ollut tylsää toistaa Redesekrationin ja Terrorfrontin (2005) linjaa. Itse fanitan bändejä ympäri maailman, ostan heidän levyjään ja treidailen tavaraa heidän kanssaan. Nsbm-leima ei yksinkertaisesti päde meihin, ja mitä tulee Antifa-porukkaan, he eivät ole mitään muuta kuin punikkifasisteja. Tällä kertaa musiikissa on myös monen kuulijan kaipaamaa vaihtelua
Mistä debyyttilevynne tekstit sitten kertovat. Bändi löytää paikkansa kerta kerralta paremmin, mutta lähtökohta on, että biisit toimivat ilman sinfonisia elementtejä. – Sen tarina vie kuulijan kohtaamiseen suuremman vallan kanssa, ja aallot kantavat lopputuloksen seurauksena kauas ja avaavat portteja, joita ei olisi koskaan saanut avata. – Missä kohtaa materiaalin säveltäminen loppuu, on sen ajan murhe. – Musiikki ja teema muodostuivat omalla painollaan. Värkkäilin muutamat demot mun ja Mind Riot -kitaristi Juhan [Javanainen] vanhoista ideoista, ja mieleen tuli myös Inferno Go-Go’n uudelleenjulkaisu, jota olen pohdiskellut aika ajoin. – Olemme värkkäilleet Mind Riot -demoja viimeisen vuoden aikana, mutta kyse on omasta huvista. – 1990-luvun puoliväliin mennessä grunge ja alternative rock olivat likimain tappaneet metallin, ja monet metallibändit ajautuivat tekemään kummallisia kokeiluja. Kolmannen julkaisun kirjoittamisen Kummallisten kokeilujen veneessä Portit auki vaihteen death metal, oli sekin henkitoreissaan. Debyyttilevymme Peakin [1995] video pyöri MTV:n Headbanger’s Ballissa, ja julkaisukuvio oli kunnossa. LISÄÄ AJANKOHTAISJUTTUJA WWW.INFERNO.FI Sama bändi, uusi ilme 7 INFERNO. Bändinne nimestä tulee mieleen yhdistelmä sanoista whore ja orion. – Ensimäistä kertaa tuo on huomattu oikein, toisin kuin Briteissä, missä oli yhdistetty “who” ja ”rion”. – Mokoma piti viime keväänä puolen vuoden breikin, joten energiaa vapautui pöytälaatikon tonkimiseen. Oliko aikeenanne tehdä tämänsuuntaista kamaa, vai muodostuiko musiikki tällaiseksi ihan itsestään. MIKSI halusitte laittaa päivitetyn version levystä ulos juuri nyt. En seuraa Suomen metalliskeneä hirveesti, saatikka tunne sieltä ketään, mutta riveihin kiinnitetyt miehet ovat halunneet paikkansa. Tuohon aikaan monet bändit etsivät uusia yhdistelmiä ja julkaisivat musiikkia genrejen väliin. – Uskon, että Mind Riot sai täyden mahdollisuuden, vaikka kakkoslevy Inferno Go-Go jäikin lanseeraamatta. Mind Riot saattaa olla tuttu nimi 1990-luvun suomalaista metallikenttää seuranneille. Mitä nimenne tarkoittaa. Ymmärrän toki, että vanhemmat kuninkaat ovat jättäneet sinfoniset elementit paikkaan, jota on vaikea ohittaa ilman että varjot seuraavat kulkijaa. Pysyykö tiukka miesrivi tukena loppuun asti, aika näyttää. Tarina on vasta alkanut ja se kirjoitetaan loppuun. – Jos tässä tarkoitetaan, että Whorion on välivaihe, kunnes löytyy jotain parempaa, en usko niin. Olet tehnyt komean uran Mokomassa, mutta haittaako sinua, että läpilyöntiä Mind Riotin kanssa ei tapahtunut. – Paluu astetta ”puhtaampaan” metalliestetiikkaan tapahtui kohdallani vasta Mokoman Kurimuksen [2003] myötä, monta oppia ja kokemusta rikkaampana. Onko kenties aika lähteä yrittämään uudestaan. Yhden miehistönvaihdoksen se on jo vaatinut. On melko epätodennäköistä mutta teoriassa mahdollista, että saamme biisit joskus muidenkin kuultaviksi! olen jo aloittanut, eikä loppua näy, päinvastoin. Siinä veneessä mekin keikuimme. Teillä on väkevää soittotaustaa muiden muassa Northerista ja Dauntlessista. Viimeiseksi jääneen Isolation-demon myötä aukesi vielä mielenkiintoisia tilaisuuksia, mutta en halunnut enää tarttua niihin. Esikoislevy The Reign of the 7th Sector myllyttää siinä määrin komeasti, että bändillä on kaikki edellytykset suurempaankin suosioon. Ihailin Annalan Markon riffikynää suuresti jo silloin, joten kutsu Mokomaan oli, jos ei unelmien täyttymys, niin ainakin askel eteenpäin. Joudun pitämään tämän suhteen verhoja edessä, sillä vastaus tulee julkaisun muodossa, jahka on nimikkolevyn aika. Bändistä ei ole kuulunut mitään sitten vuoden 1996 Inferno Go-Go -levyn, joka ilmestyi yllättäen uudestaan Sakara Recordsin suojissa. Itselleni hyvin tärkeä kasvualusta, 90-luvun LÖYSIN soundistanne nimiä kuten Dimmu Borgir, Septicflesh ja Shade Empire. Edellä mainittuja kunnioittaen, materiaali on kirjoitettu toisenlaiset tunnelmat mielessä, muun muassa Dying Fetusin, Decapitatedin ja Nilen linjoilla, kitaristi-laulaja Ep Mäkinen aloittaa. Levy edustaa bändin rockimpaa puolta, mutta on tunnistettavissa myös metalliksi. Usein kaltaisenne bändit ovat jääneet lyhytikäisiksi yhden tai kahden levyn projekteiksi. Koetko, että levy oli aikoinaan väliinputoaja näiden kahden genren välissä. Kalenterissa ja ajatuksissa oli tilaa, jotta sain uuden paketin ja masterin puuhailtua, laulaja-kitaristi Tuomo Saikkonen muistelee. – Hain toisenlaista lähestymistapaa tulkita teknistä äärimetallia. Tarinahan menettää voimansa, jos lopputulos on tiedossa. Sinfonian, rautalankapornoilun ja melodiikan taistelu kuulijan huomiosta on jatkuvaa, ja balanssin löytyminen vie aikaa. Olennainen oli sanottu ja kipinä sammunut. Nuorella suomalaisbändillä Whorionilla on kova meno päällä. Rehellisesti puhuen, näetkö Whorionin kovin pitkäkestoisena bändinä
– Kun kyse on blackistä, ei ole järkeä tehdä mitään tuttua ja turvallista. Taskussa on levydiili alan piireissä tunnetun levy-yhtiön kanssa, mutta bändi ei ala varmistelella vaan sukeltaa rohkeasti sinne, missä vesi on syvintä ja sameinta. CHAOS Magick on kappalemateriaaliltaan hieman Gnostikoi Ha-Shaitan -esikoistanne (2011) haastavampi. Punttisali menee meditaatiosta ja meditaatio sävellyksestä. Ratkaisu tuo vitusti enemmän voimaa ja alkukantaista energiaa keikkoihin, mutta kehitykseen johtaneet syyt ovat toisaalla. Kuinka vältät kyrpiintymisen musiikkitouhuun. – Minä. Burzumia, Emperoria, Cannibal Corpsea ja Bruce Springsteeniä] masteroimaan levyn, oli piste i:n päälle. Pyörität bändin ohessa levy-yhtiötä, distroa ja studiota. Joe Cockerin ja Jimi Hendrixin kanssa musisoineen rumpalin] Conrad Isodoren kera sopivan symbolisesti jouluaattona pelkillä akustisilla instrumenteilla. – Viimeinen niitti oli, kun tuli jammailtua [mm. Vaikuttavaa tilannetta säesti hänen näkemyksensä ”percussion is the first instrument, everything builds upon that”, jonka otin merkkinä. Se, kuka tai mikä kontrolloi minua, on ihan toinen juttu, mutta todellisuudessa lienen jossain paranoidin skitsofreenikon ja onnistuneen maagikon välimaastossa. Se, Mustaa metallia ja salatieteitä 8 INFERNO. – Kyrpiintymisen välttää, kun pistää välit poikki paskanjauhajiin ja löytää oikeat tyypit, joiden kanssa tekee mitä haluaa ja pitäytyy semmoisessa tekemisessä, joka kiinnostaa OIKEASTI eikä yritä miellyttää muita – tajuaa, että vastaa itse omasta itsestään. Saturnal Recordsissa en ole ainoana puikoissa, joten aikaa jää muuhunkin, koska musiikinteko on pääprioriteetti ja kaikki muu on oikeastaan tapahtunut melkein vahingossa siinä sivussa, hah. Syvyyteen vaan, ja jos sinne hukkuu, ei ollut vain tarpeeksi vahva ja näin pitikin tapahtua. Ei oikein tiedä mitä odottaa, kun tämmönen saatanallinen erikoispörinäbändi lähtee noin ison lafkan mukaan, mutta jo nyt on avautunut enemmän ovia kuin aiemman uran aikana yhteensä. Jos olisin nähnyt vuosia sitten vilauksia nykymetodeistamme, en olisi uskonut, että ne olisivat mahdollisia saati kovin terveellisiä kenellekään. – Raskas työ vaatii raskaat huvit, mutta elämä pyörii black metalin, okkultismin ja musiikin ympärillä, eikä näitä osaa enää erottaa toisistaan. Rakensimme oman studion [Blackvox], joten demottelut, reenaaminen ja lopullisen nauhoitteen tuottaminen itse mahdollistivat taiteellisen vapauden. Olette nykyisin esimerkiksi Emperoria julkaisseen Candlelightin bändi. – Kun katselee lopputulosta ja prosessia, niin hieman paradoksaalisesti aito ja rehellinen luominen tuntuu menevän kliseen mukaan, jossa ”teokset luovat itse itsensä” käyttäen taitelijoita vain välikappaleinaan. Kuka tai mikä ohjaa toimianne. Mikä taas määrittää meitä yhtyeenä ovat okkultismi, magia, satanismi ja mystiikka. – Ihan hyvillä. Haettiinko lisämiehenä mukaan tulleen perkussionistin myötä enemmän tehoa erityisesti keikoille. totaalisen hulluuden välillä. Koetko biisinkirjoitusmetodinne muuttuneen viimeisten vuosien aikana. Zetekh pyörittelee. Chaos Magickin tunnelma pyörii kiehtovalla tavalla itsekontrollin ja Suomalaisen Saturnian Mistin kurssi on kovassa nousussa. Ainoa tietoinen muutos oli tehdä kokonaisvaltaisempi levy, joka käsittäisi laajemman tunneskaalan ja musiikillisen ilmaisun, laulaja ja säveltäjä fra. – Kyllä vain. Lyömäsoitinosastonne on mennyt sitten Gnostikoin täysin uusiksi. Mitä muuta mahtuu nuoren miehen elämään. Millaisin mielin otitte Candlelightin tarjouksen vastaan. – Myös kitaristit osallistuivat sävellyksiin aktiivisemmin, ja muutenkin toimittiin yhtyeenä saumattomammin. Voodoossa on esimerkiksi riitti, jossa hakataan rumpuja niin kauan, että tolkku lähtee, joudutaan transsiin ja sitä kautta henkimaailmoihin tai jaettuun tietoisuudentilaan muiden riittiin osallistujien kanssa. Minulla on viehtymys samanismiin ja erityisesti voodoohon. että Candlelight ehdotti Tim Turanin [joka on masteroinut mm
Kuka on mielestänne historian merkittävin mystikko tai okkultisti. Onko näin. Onko pelkoa siitä, että bändi alkaa olla liian metallia kunnon hc-punkkareille. SANT TU SÄRK ÄS Energistä ja raivokasta hardcoremetallia soittava Famine Year tiukentaa linjaansa julkaisu julkaisulta. Spontaania toteutusta UUSI albumi Kristalliarkki tuo Seremonian musiikkiin entistä enemmän psykedeliaa ja kosmisia pulputuksia. Mikä on pahin epäkohta tämän päivän maailmassa, eli jos saisitte valtaa muuttaa yhden asian, mitä muuttaisitte. Paholaisen kanssa jo kolmen levyn ajan vehdannut Seremonia on vienyt menneille vuosikymmenille kumartelevaa hevirokkiaan jatkuvasti vakavampaan, psykedeelisempään ja ennen kaikkea parempaan suuntaan. LOPUN alkua -seiskatuumainen on hieman aikaisempia tuotoksianne ”sävykkäämpi”, tiukempi ja monipuolisempi. Se, diggaavatko punkkarit tai hevarit vai ei, on lopulta melko yhdentekevää. Niin sanotusti ”isoista nimistä” voisin mainita Aleister Crowleyn ja H.P. Päätättekö levynne linjan jo ennen äänitysprosessia, vai onko toimintanne enemmänkin spontaanilla pohjalla. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän vasemmalla sitä alkaa olla. Näin lyhyiden ja simppelien kappaleiden säveltämisen voisi kuvitella hoituvan melkeinpä liukuhihnatyönä. Kun biisissä on vain kaksi erittäin yksinkertaista riffiä, niiden on paras olla täyttä asiaa! Sanoituksissanne otetaan kantaa maailman ongelmiin. – Maailmassa on vaikuttanut niin monta upeaa persoonaa, että yhden valitseminen on mahdotonta. Lähes kaikilla meistä on pieniä lapsia, ja väistämättäkin sitä ajattelee, minkälaiseen maailmaan he tulevat kasvamaan. – Ennemminkin homma toimii niin, että aluksi tulee tehtyä monimutkaisempia juttuja, joita sitten karsitaan ja saadaan ne kuulostamaan meiltä. LISÄÄ AJANKOHTAISJUTTUJA WWW.INFERNO.FI Mustaa metallia ja salatieteitä 9 INFERNO. Koetteko itse samoin. Sanoisin että jako on 70/30 – spontaanius on siis voiton puolella, basisti Ilkka Vekka mietiskelee. Kunhan talous kasvaa, kaikki on näennäisesti ok. – ”Suuret linjat” ja teemat suunnitellaan huolella, mutta itse toteutus hoituu spontaanimmin. Kaikki muut paitsi rumpali Tumppi ovat veivanneet aikoinaan metallia, ja eihän se voi olla kuulumatta, basisti Niklas kertoo. – Ainakin minä koen. Musiikkinne ja erityisesti sanoituksenne tihkuvat ajan rattaissa hioutunutta mystiikkaa, ja Kristalliarkki viitannee erääseen lestadiolaislahkolegendaan. – Me ollaan aina oltu melko metallivaikutteinen bändi, mutta Lopun alkua on kuitenkin vähiten metallinen levymme. Debyytillä oli muutenkin tiettyä pastissinomaisuutta, ja sanoitukset olivat välttämätön osa joka tarvittiin levylle. Ihmisen tekstejä tuli pohdittua jo aika paljon syvemmin. Peliä yksinkertaisilla palikoilla – Pahin epäkohta on järjetön ahneus ja itsekkyys, joka ajaa tasaisen varmasti päin helvettiä, luonnosta, ihmisistä ja siitä mihin tämä päätyy piittaamatta. Blavatskyn. Lisäksi, kun tällä kentällä pelataan todella yksinkertaisilla palikoilla, joita tuhannet bändit ovat pyöritelleet vuosikymmeniä, on haasteellista saada biiseistä mielenkiintoisia ja edes yhtään persoonallisen kuuloisia. Ei rönsyillä enää niin paljoa, vaikka me ei olla ikinä oltu mikään yhden tyylisuunnan bändi. – Takana on aika monta julkaisua, joten biisit ja ulosanti ovat tiukentuneet vuosien varrella. Vielä esikoisenne (Seremonia, 2012) aikaan sanoituksellinen maailmanne oli jokseenkin naiivia ”Riku Rinne -osaston” saatanallisuutta, mutta Ihmisen (2013) myötä meininkinne rupesi tietyllä tavoin vakavoitumaan
PS. Kaupungin vanha keskusta, French Quarter, on onneksi paljon muutakin kuin karmivan turistinen Bourbon Street tissibaareineen, rihkamakauppoineen ja läikkyneen oluen tahraamine kivetyksineen. 1600–1800-luvuilla Beninistä laivatut mustat orjat ja heidän jälkeläisensä kokoontuivat sinne laulamaan ja tanssimaan keskenään. Ajauduin aukiolle lähes puolivahingossa yritettyäni ensin turhaan sisään Saint Louis No. Peter Fonda ja Dennis Hopper kiipesivät tuohon luiden puutarhaan salaa muurin yli kuvaamaan Easy Riderin taiteellista ja ahdistunutta lsd-trippiä. Eyehategod livahti huvittavasti Suomeen reissuni aikana. He käyvät läpi maneereita ja vetävät monta settiä viikossa. Osa soittajista on rutinoituneita, helvetin taitavia mutta osittain siksi tylsiä. Osa näistä tyypeistä olisi Suomessa heti isoja tähtiä, ainakin New Orleans Swamp Donkeysin karismaattinen laulajatrumpetisti James Williams, joka siirtyi tajuttoman biisin tupakka ja trumpetti kädessään laulettuaan lavan takaosaan soittamaan tuubaa antaen tilaa banjon ja klarinetin kamppailulle. Täällä jopa Tremen nostama Kermit Ruffins vetää taksimatkan takana joka tiistaista jamiaan Bullet’s Sport Barissa. Itse palasin erittäin coolin voodoo-oppaan NU’Awlons Natescottin kanssa seuraavana päivänä koputtamaan kuningatar Marie Laveaun haudan ovea ja ihmettelemään Nicolas Cagen itselleen valmisteleman pyramidihaudan absurdismia. Kaupunki täynnä huumaavan aitoa ja esitettyä voodoota, hoodoota, jazzia, bluesia, vaikutteita Ranskasta, Espanjasta, Afrikasta ja suiston syövereistä, jälkiä hurrikaani Katrinasta ja trooppisesta auringosta. Mutta myös musiikin pariin: todellinen meininki löytyy kauempaa Frenchmen Streetiltä, missä upeat bändit soittavat toisiaan suohon niin kadulla kuin klubeilla, lähes yötä päivää. Joskus hiljaisuus synnyttää ja pitää yllä yhä uusia kerroksia helvetillistä meteliä. Netistä löydät myös uutisia, levyblogin, livearvioita ja ennakkokuun teluja. Jo ennen eurooppalaisten tuloa houmas-intiaanit käyttivät paikkaa sadonkorjuuriitteihinsä. Mutta tuona ensimmäisenä päivänä, hautuumaan vartijoiden torjumana, ajauduin Congo Squarelle istumaan. Ehkä se on siksi saanut jäädä rauhaan matkamuistokojuilta ja hälinältä. Eikä välttämättä kaipaa muuta. Saint Vitus -kitaristi Dave Chandlerin talolle kävi kuulemma Katrinan kynsissä kehnosti, kellarin tulvaveteen upposi muun muassa vanhoja kelanauhoja. Kaupunki on nimittäin todellinen musiikin syntykoti ja edelleen perinteisyydessäänkin vireä. Aukio valtaa yhden osan laajempaa Louis Armstrongille omistettua puistoa, jossa sijaitsee myös gospellegenda Mahalia Jacksonille omistettu esiintymisareena ja Louisianan vanhin vapaamuuraritemppeli, Perseverance No. Reissu oli myös ensivisiittini myyttiseen New Orleansiin, jota olin ahminut etukäteen populaarikulttuurin tuotteista: Easy Rider, Elä ja anna toisten kuolla, Treme, True Detective... Onneksi saamme nauttia hänen seurastaan Suomessa jälleen kesäkuussa, vieläpä itsensä Scott Reagersin kanssa. Aukio on mielestäni kaupungin todellinen, hiukan salattu sydän. Luultavasti moni heistä tietää tien nousevan pystyyn täällä, vertaistensa joukossa. Paikka generoi jotenkin itsestään selvällä tavalla oman pyhyytensä. Musiikin hälinää ja voimaa vaikuttavampi kokemus oli kuitenkin Congo Squaren hiljaisuus. Suuntasin sivummalle, rauhallisille ja rappeutuneita parveketaloja täynnä oleville ravintolakaduille, joilta saa hyvää cajun-sapuskaa. Siten se on todellinen rituaalien kyllästämä afroamerikkalaisen musiikin kehto, bluesin kautta myös heavymusiikin syntykoti, perinteissään, tuskan jäljissään ja yhtään mistään mitään ymmärtävien kunnioittamassa hiljaisessa voimassaan yksi ilman muuta vaikuttavimmista paikoista, joissa olen vieraillut. Tuo katu on taatusti imaginaarinen kaipuun kohde, josta saavat mielessäni eniten irti epävireisesti hoilaavat Hurriganes-fanit ja ylipainoiset, sekoilevat jenkkilaumat, jotka tarvitsevat vastineen ruotsinlaivoillemme. Mietin pitkään tuota poikkeuksellista hiljaisuutta ja rauhaa, joka kunnioitti sieltä yhä ympäri maailmaa kaikuvien äänien historiaa. Kirjoittaja on turkulainen kulttuurihistorioitsija ja muusikko, joka avautuu myös sosiaalisessa mediassa itseään kiinnostavista ilmiöistä. SKABA Voita Paradise Lostia! Mene nettisivuillemme skabailemaan, ja voit voittaa levyarviosivu jemme päätähden tulevan albumin T-paidalla! Osoitehan on www.inferno.fi. Hiljainen blues Kimi Kärki PASTORISMIES ESTER SEGARR A. TÄMÄ kolumni valmistui lentäessäni New Yorkin ja Tukholman välillä, paluumatkalla Yhdysvalloista kahdesta konferenssista ja yhdeltä akustiselta keikaltani. Yksi ainoa metalliklubi ei muuta sitä tosiasiaa, että täällä tehdään myös laadukasta raskasta musiikkia, varsinkin rämeeltä haisevaa sludgea. 1 -hautausmaalle. 4, jossa sittemmin esiintyivät myös mustat jazzmuusikot
Get the NUCLEAR BLAST mobile app NOW at http://road.ie/nuclearblast FOR FREE or scan this QR code with your smartphone reader! NUCLEAR BLAST MOBILE APP FOR FREE ON IPHONE, IPOD TOUCH + ANDROID! DISTRIBUTED BY Inferno FIN UnleashKorpiTVCHello 04-15.indd 1 01.04.2015 11:31:45
Vaahdota sähkövatkaimella keskenään tuorejuusto, sokeri ja jauhot. Beast brownies & Herrevos cheesecake Miika "Mega" Kuusinen TUTKIVA KULINARISTI LISÄÄ RESEPTEJÄ WWW.INFERNO.FI TUOMAKSEN KOKATESSA SOI: Alfahanne – Alfapokalyps (2014) ”Tämä itselleni uusi tuttavuus tarttui korvaan, kun juhlimme pian julkaistavaa Forgotten Horrorin levyä Kassaran luona. Eksotiikkaa voi hakea erilaisilla makusuklailla, joista etenkin minttuversio voisi tuoda mukavaa raikkautta muuten raskaaseen makuun. Lisämakeutta beast browniet eivät minusta kaipaa, mutta kyllähän suklaamuruset tuovat oman mukavan säväyksensä makuun. 4. Taisi olla vuonna 2009, kun päätin leipoa monessakin bändissä kanssani soittavalle rumpalille, eli Kassaralle, syntymäpäiväkakun. Kun sokerissa ja voissa ei ole säästelty, hampaat alkavat sulaa jo ensimmäisen vähänkään reilumman palan jälkeen. Anna jäähtyä. TARPEET BEAST BROWNIES . Juustokakku on astetta kevyemmän makuinen, vaikka sisältää sekin toki kaloreita enemmän kuin riittävästi. 3. 3 pakettia Philadelphiatuorejuustoa . Juustokakkuja on monenlaisia, ja päädyin tekemään epätoivoisena kolme erilaista ennen kuin sain mieleiseni. 2 g leivinjauhetta . Lisää tämän jälkeen kevyesti vatkaten yksi kananmuna kerrallaan juustomassaan. Täyte: 1. 1/2 pakettia Digestivekeksejä . Lämmitä uuni 175 asteeseen. 2 rkl vehnäjauhoja . Sekoita murskaan voi ja sokeri. 230 g voita . 10 ml vaniljauutetta tai jonkin verran vaniljasokeria . Tuomas Karhunen kitaroi ja bassottelee makeissa bändeissä kuten Forgotten Horror, Jess and the Ancient Ones, Deathchain ja True Black Dawn. Säännöllisesti näitä herkkuja valmistamalla niin meijerien tulos kuin oma paino kääntyy takuuvarmasti nousuun – ja voivuoret laskuun. Lori oli käymässä luonani Ruotsissa, ja hän kun on amerikkalainen, tuli idea tehdä näitä. Taikinaa vuokaan kaataessa siihen kannattaakin lisätä oman maun mukaan esimerkiksi pieniä suklaamurusia, jotta tuotos maistuisi makeammalta. 125 g voita (sulana) . Paista noin 165 asteessa kymmenisen minuuttia. Paista noin 165 asteessa reipas tunti, tai kunnes juustokakun pinta saa väriä. Myös kyökin puolella syntyy makeaa ja tummaa jälkeä. Vaan kuka täysjärkinen niitä nyt laskee, kun herkuista on kysymys. Appelsiinitai sitruunaversiolla saattaisi saada makunystyröille mukavaa pirtsakkuutta, ja rahkatäytteiseksi versioksi muuntautuminen käynee sekin helposti, jos kaipaa vaihtelua. 4 kananmunaa . Tuomaksen luonnehdinta: ”Beast Brownies -resepti on Therionista tutun Lori Lewisin kanssa taannoin kyhätty. Juustokakun tekeminen oli vuosia sitten työn ja tuskan takana. 230 g sokeria . 3 dl sokeria . Anna juustokakun jäähtyä rauhassa vuoassaan, ja siirrä se jääkaappiin tekeytymään yön yli. Kesäinen levy.” TEE NÄIN: BEAST BROWNIES 1. Olen erittäin huono kuuntelemaan uusia julkaisuja, ja tämä olikin piristävä yllätys. Tämä versio olikin synttärijuhlilla menestys: miehet halusivat poseerata valokuvissa kakkupalan kanssa, ja naiset vaativat reseptiä.” Megan tuomio: ”Kevään ja sadannen Heavy Cooking Club -reseptin kunniaksi tarjolla on sekä mustaa että valkoista makiaa. Eipä leipominenkaan välttämättä ole kauhean vaikeaa, kuten nämäkin reseptit hyvin osoittavat. 2. 3 tl vaniljasokeria . Taputtele seos irtopohjavuoan pohjalle. 60 g Van Houten -kaakaojauhetta tai vastaavaa (ei mitään O’boy-juttuja) . TEE NÄIN: HERREVOS CHEESECAKE Pohja: 1. Voitele vuoka voilla ja vihalla. Itse asiassa on tärkeää, että brownie jää vähän raa’aksi, tai tuotos tulee muistuttamaan enemmänkin kakkupohjaa. On melkoisen merkillistä, kuinka hyvältä maustamaton tuorejuusto maistuukaan kakun päällysteenä. 1 purkki ranskankermaa . Paista uunissa 25–30 minuuttia, mutta varo paistamasta liikaa. 3. Lisää loputkin raaka-aineet sekoittaen ja kaada seos keksipohjan päälle. Jokin salainen ainesosa on kuitenkin jäänyt minulta kirjaamatta, koska nyt tulos ei ollut aivan yhtä makea ja suklainen. 2 tl sitruunamehua 12 INFERNO. Lisää loputkin aineet, sekoita hyvin ja kaada taikina uunivuokaan. 4 kananmunaa . 3 g suolaa HERREVOS CHEESECAKE Pohja: . Murskaa keksit. Sulata voi astiassa ja lisää sokeri, kananmunat sekä vaniljauute. 2 rkl sokeria Täyte: . 2. 2
Beast brownies & Herrevos cheesecake
” Finland! Finlaaaaaaand! What’s uuuup. Faith No More ei muutenkaan tee juttuja ihan tavanomaisesti. Unohtaa ei sovi myöskään huomattavia hip hop -otteita bändin We Care a Lot -ensihitillä, josta lähtien yhtye on kuulunut henkilökohtaisiin suosikkeihini. Perseeseen asti ulottuvilla, jo harmaantuneilla dreadlockeilla (eli hiusnakeilla) varustettu 52-vuotias mies on tulla luurista läpi. Hämmennyksensekaiselta ällistymiseltä ei vältytä. Se on niin moniulotteinen, että sen ilmaisun yhdestä osasta kehkeytyi kokonainen genre, joka ehti syntyä ja kuolla yhtyeen poissa ollessa. Se on taiturimaisen vekkuli, vakava, kaoottinen ja sulava ilmiö. Syvemmät rumpujutut jäävät tällä erää kysymättä, vaikka niistä herralla olisi varmasti mielenkiintoista kerrottavaa. Taaskaan. Siis Faith No Moren riveissä. Niitä on ruodittu riittämiin Faith No Moren vuonna 2009 sangen yllättäen tapahtuneesta paluusta lähtien. Keskeytä jos alan höpöttää, muuten et saa mitään kysyttyä. Mutta nyt ei kaivella vanhoja. Faith No More edustaa parhautta. KOSKINEN KUVAT DUSTIN RABIN HÄMMENNYKSEN ASIALLA 14 INFERNO. Sen edeltäjästä Album of the Yearistä on vierähtänyt 18 vuotta. Naurua ja taukoamatonta puhetta tulee niin että korvissa surisee. Itsensä tuntien mies varoittaa heti alkuun 20 minuutin haastatteluajan käyvän helposti lyhyeksi. Bändin pari ensimmäistä levyä esimerkiksi oli omintakeista, tribaalirytmitettyä post-punkin ja metallin ristisiitosta. TEKSTI KIMMO K. – Sinä sitten liidaat. No, kysyttävää olisi vaikka kuinka, mutta koetetaan keskittyä olennaiseen. Nyt ihmetellään sitä, millainen on bändin kahdeksas levy Sol Invictus. Omaksi ja faniensa yllätykseksi bändi aktivoituu nyt myös levyrintamalle. Vasenkätinen äijähän takoo oikeakätisellä setillä, eikä ollenkaan tavanomaiseen rokkityyliin. Olen aina sairaan innoissani, kun olen yhteydessä Suomeen!” Faith No More -yhtyeen rumpali Mike ”Puffy” Bordin ei meinaa pysyä pöksyissään. Ja sitten minusta tuntuu lopuksi pahalta
”Sol Invictus ei kuulosta aiemmilta levyiltämme, koska eivät ne muutkaan kuulosta!” HÄMMENNYKSEN ASIALLA 15 INFERNO
Eikö. Mutta, anna palaa. Olen ihan tohkeissani, kun jengi alkaa saada oikeasti sen kuultavaksi. – Kun päätimme alkaa heittää paluukeikkoja, olimme vakavissamme. Kiva että palasivat, mutta ei voi välttyä ajatukselta, että bändi teki sen lähinnä vittuillakseen. – Tuon sanan kanssa pitää olla tarkkana. Jos olet nähnyt minut soittamassa, missä tahansa, annan joka jumalan tipan itsestäni, ehdoitta. Faith No More on yhtyeenä konstikas ilmestys. Jossakin vaiheessa touhu alkoi siis muuttua vakavaksi. Tämä on käynyt ilmi sekä bändin keikkojen että levyjen ja toisaalta myös mediassa esiintymisen kautta. Mehän teemme itsestämme aivan pellejä vähän väliä, mutta musan suhteen olemme täysin vakavissamme. Sen levyjen kansissa voi olla omituisesti valittuja kuvia hässivistä sarvikuonoista, lentävistä polkupyöristä tai säärimeren keskellä myhäilevästä Benny Hillistä. Teimme päätöksen, jossa sitouduimme jälleen soittamaan tätä musiikkia. – Ehdottomasti. Sen me tiesimme olevan vakavaa. – Oletko kuullut sen jo. Se on arvottava määrite. Se on ollut hirmuinen salaisuus, ja vielä tosi kauan. Bändi saattaa esiintyä promokuvissa papinliperit kaulassa, pastellisävyisissä puvuissa tai ihan vaan kalsareissa. Olemme ihan saatanan tosissamme musiikkimme suhteen. Tuntemus, joka heräsi bändin paluusta lavoille, oli lähinnä idean mukana virnuilu. Silti tuskin kenellekään on epäselvää, että sisällön suhteen kyse ei ole pelleilystä – oli kappale sitten 16. Siinä piilee Faith No Moren juju ja tenho: kaikki pompöösi egoilu loistaa poissaolollaan, eikä venkoilu tunnu silti rahtuakaan päälleliimatulta. Itsemme suhteen emme ole vakavia, toivottavasti kukaan ei erehdy luulemaan moista. Itse asiassa tuo on varmaan paras ikinä kuulemani kuvaus siitä, heh heh! Bändi ei heitellyt paluukeikkoja hassuttelumielessä kovin kauan, ja hommassa sujahti vuosi jos toinenkin. Emme tule koskaan tekemään tätä puolivillaisesti, mitä tulee esiintymisiin
Omaksi huvikseen se höysti settiään taas uusilla covereilla, kuten itseironisesti valitulla Peaches & Herbin juustoa tihkuvalla r’n’bkappaleella Reunited. Ensin emme voineet tietää, miltä homma tuntuisi, tai olisiko siinä ylpeyttä, jännitystä ja innostusta ja rakastaisimmeko koko hommaa taas kuten aiemmin. Vaikka yhtyeen katalogi on tullut koluttua sinkkuineen päivineen läpeensä, Sol Invictus on suurelta osin tyystin ”Musiikkihan on universumi. – Tämä hiljalleen etenevä prosessi oli ainakin minulle erittäin rehellinen lähestymistapa. Ei nämä jätkät. Pojankloppi seisoo kalsareissaan ja pussi päässä. Mutta kuten aina, hullutkin ideat toimivat. – Se kortti piti katsoa omin silmin. Vain itse sen kokee oikeasti. Toisaalta, jos on FNM:nsä kuunnellut, junnaavasti puhelaulusta suureen kertsiin pamahtavasta kappaleesta huomaa ilmeiset yhtäläisyydet bändin ensimmäisiin hitteihin, We Care a Lotiin ja Epiciin. Tiettävästi uuden materiaalin tuottaminen ei temmannut Bottumia mukaansa välittömästi, eikä noin 30 tuntia vuorokauteensa mahduttavalta tyypiltä vaikuttavalla Pattonilla ollut yksinkertaisesti aikaa. Eli aikaa meni, mutta toinen vaihtoehto olisi ollut, että olisimme heittäneet vielä pari keikkaa, ja se olisi ollut siinä. Aihepiiri ei määritä tyylilajia, sillä samaa teemaa käsittelee myös erittäin tykki raita Cuckoo for Caca (King for a Day, Fool For a Lifetime, 1995), jossa ei ole mitään vitsikästä. Miksemme siis koluaisi joka helvetin sopukkaa siitä – myös manalaa, heh heh!” 17 INFERNO. – Ennen levyn tekemistä meidän oli soitettava suuri määrä keikkoja, jotta tunsimme taas olevamme se sama bändi. Rakastan sitä! En tiedä kuinka se muille uppoaa, mutta itse tykkään siitä aivan sairaasti. – Meni vuoden verran tajuta tämä. Vai tuntuisiko se siltä, että joo, joo, tämä on jo tehty. Mutta vitut siitä! Itsehän siinä ollaan takahuoneruokia syömässä ja kaljoja kittaamassa. Ennakkobiisi Motherfucker ainakin on saanut paljon lokaa niskaansa. – Tämän takia minusta tuntuu vahvasti, että lopputulos on rehellinen ja kaunis. Vanha kone käynnistyy Fanien viihdykkeeksi tarkoitetuilla comeback-keikoillaan yhtye luonnollisesti soitti vanhoja biisejään. Myöhemmässä vaiheessa bändi esitti mashupeja Introduce Yourself -levyn (1987) Chinese Arithmetics -biisistä ja Lady Gagan Pokerfacesta tai Lily Allenin Fuck You’sta. Suunnilleen kaksi ja puoli vuotta vierähti siihen, että saimme asian hoitoon. – Tähän on vastattava ei. Kappaleraakileita esiteltiin hiljalleen kiipparisti Roddy Bottumille ja laulajanero Pattonille. Omaa latua, omaa laatua Uuden luominen valtavaksi paisuneen arvostuksen ja muhkean musiikillisen perinnön jälkeen voisi tuntua jopa pelottavalta... Tämänkö pitäisi vakuuttaa maailman kansa – tai edes yhtyeen fanit – siitä, että levy on kuuntelemisen väärti. Pelko on taas arvottava termi, jota pitää välttää. Musiikin tekeminen ei pelota, eikä myöskään sen esittäminen lavalla. Biisien rakentaminen alkoi Bordinin, Billy Gouldin (basso) ja Jon Hudsonin (kitara) jameista. Keikkamyyjä myy mielellään miljoona keikkaa ja manageri toitottaa sen olevan mahtavaa. Toukokuun 29. Vitsihuumori ei syö Faith No Moren uskottavuutta nimenomaan ilmaisun intensiivisyyden, kiistämättömän taidon ja yleisen vakuuttavuuden takia. Vaikka tokihan muutama dollari olisi helähtänyt musikanttien kirstuun, vaikka bändi olisi piereskellyt levyn täyteen tai lopsutellut nivaskan vanhoja biisiaihioitaan. Jotakin annettavaa. Kun uusi albumi Sol Invictus tulee toukokuun lopulla saataville, sen kantta koristaa omituinen mustavalkokuva. Huumori on oleellinen osa bändiä, eikä yhtyeestä olisi tullut ilman taustalla muhivaa omituista leikillisyyttä varmastikaan niin suosittua ja vaikutusvaltaista kuin se on. Kun keikkasuma oli purettu, yhtye rauhoittui valmistautumaan jatkoon – jos siis sellaista tulisi. Tai no, yhtyeen irtoraitojen joukosta kaivettu Das Schutzenfest on sentään ehtaa höpöä: kusinen saksalaishumppa, jolla solisti Mike Patton hölisee ja hoilottaa germaanien kieltä amerikkalaisesti murtaen jotakin paskantamisesta. Mutta ei. loungea, lattaria tai gospelia. Mutta ennen kuin uuden levyn raidat saatiin taiottua ideamaailmasta esiin ja biteiksi, yhtyeen oli tunnettava, että sillä on jotakin annettavaa. Jotakin, mikä lisäisi osia kokonaisuuteen, Mike Bordin sanoo. Oli selvää, että jos aikoisimme jatkaa yhdessä, meillä olisi oltava jotakin sanottavaa. Tämän bändin kohdalla. Ja kun bändi löytyi, se tuntui mahtavalta! Mitä enemmän soitimme, sitä vahvemmin jokaisesta meistä tuntui, että uudelleenlämmittelytouhua ei voi jatkaa pitkään. Päivä 2014 Faith No More ilmoitti kuitenkin Twitter-sivuillaan Pattonin kuvan kera, että ”on aika ryhtyä vähän luovaksi”. Toisaalta, jos se olisi tehnyt asiat bisnesmielessä järkevästi, bändi olisi varmasti kyennyt tunkeutumaan maailmanluokan eturintamaan, jokaisen huulille
En tiedä… Hassua kyllä, jutskasin juuri eteläamerikkalaisen kynäniekan kanssa, ja hän kysyi mistä biisistä diggaan eniten. Se ei kuulosta aiemmilta levyiltämme, koska eivät ne muutkaan kuulosta! Uuden levyn materiaalissa tuntuu olevan elementtejä, joita ei ole kuultu aiemmin vastaavassa roolissa. Valmiiksi pureskeltua vaihtoehtorockia on ainakin turha odottaa. – Biisien tekeminen oli pikemminkin jännittävää. Silloin keskitymme vain itseemme. Se kyllä kuulostaa FNMtuotokselta, mutta myös hyvin pitkälti aiemmin kuulemattomalta sellaiselta. Olemme sitoutuneet siihen. Muuten jätkät tylsistyvät. Siinä mielessä tuo kommenttisi on suurin mahdollinen kohteliaisuus. – Ehkä meistä on tullut parempia tekemään biisejä. Omaehtoisuus ja erilaisten näkemysten toteuttaminen on bändin ydinajatus, mutta laatu pysyy. Synkkä ja painostava Angel Dust (1992) on todellakin erilainen kuin energiaa ja iloakin pursuva läpimurtolevy Real Thing (1989). Kiitos siitä. Näin lopputuloksesta muodostuu rehellinen luonnostaan. Se on luonnonlaki. Ja siinä on mainio akkari. – Mutta ei juttu ole niin, ettemmekö piittaisi siitä, tykätäänkö musastamme. Levy kuulostaa aidosti siltä, että se on tehty bändille, ei fanien miellyttämiseksi. En voi kuvitella että oli, mutta… tiedätkö, musiikkihan on universumi. – En halua ulkoisten tekijöiden vaikuttavan lopputulokseen. Taas ilmeni rakkaus siihen, mitä hänen kajarinsa tuotti… Se tunne, kun soitamme jotakin ja huomaamme, että jestas, nyt toimii! Kaikki tämä olisi ollut mahdotonta vuonna 2009. Ei siinä ole ulkoista painetta. Ei sellaisessa ole mitään arvoa. Emme tee musiikkia, jos ihmiset eivät kuuntele sitä. Kun tekee parhaansa, se on sisäistä, se on me. Osaamme nyt kenties rakentaa myös tunnelmia, jotka hyödyntävät tuota biisinkirjoitustaitoa. Rakastan kaikkia lapsiani saman verran, mutta esimerkiksi Black Friday -biisistä pidän tosi paljon. Se oli tunteikasta ja voimallista. Bordin hykertelee, kun kuvailen levyä haastavaksi ja taiteelliseksi pläjäykseksi, jolla on tavallaan aivan omat mahtavuuden lakinsa. Tarkoituksellista erilaisuudentavoittelu ei kuitenkaan ollut. Bordin häkeltyy ja on suorastaan revetä liitoksistaan, kun kerron huomioni Matador-kappaleesta. Se kertoo, että levy on linjassa katalogimme kanssa. – Ei muutosta voi tehdä tarkoituksella. – Kuulijoiden reaktioitakaan en pelkää. Meissä on riittämiin, Bordin vakuuttaa. Sisäsyntyisyydestä ja tietystä tervehenkisestä itsensä viihdyttämisen tavoitteesta kertoo kuitenkin se, että kappaleita on moneen lähtöön. – No joo, se on yksi. – Ahhahhaaa, mahtavaa! Ei minulla ole mitään hajua moisesta, en tiedä mikä G-, H-, Ftai Q-sointu on… Mutta tuo on todella siistiä. Emme tunteneet toisiamme. Ja se on aika kovaa hommaa! Pysyvä muutos Sol Invictus on jälleen uusi luku Faith No Moren historiassa, ihan musiikillisestikin. Ei kukaan jaksa soittaa tusinaa samanlaista biisiä. Tuo on hankala kysymys. Ja jos ajatellaan The Real Thingin ja Angel Dustin välistä eroa… Naureskelimme pressissä aina, että levy-yhtiö vihaa tätä levyä! Me rakastimme sitä ja lafka vihasi. Bändissä on viisi todella erilaista yksilöä, joten on turhaa etsiä näkemystä sen ulkopuolelta. En tiedä, en ole koskaan kysynyt, oliko tuollainen tarkoituksellista. Se ei ehkä ole aina viihdyttävää tai edes sitä mitä odotat, mutta se on aina parhaamme. Mutta Angel Dust on myös kivenkova klassikko, jota arvostetaan edelleen suuresti. En voi edes ottaa niitä huomioon, vaikka arvostankin syvästi sitä, että ihmiset pitävät musiikistamme. muuta kuin olisi olettanut. – Olemme koettaneet saada kaikille levyillemme paljon variaatiota. Kuten aina ennenkin. Sen riffissä käytetyt soinnut saavat biisin viittaamaan black metaliin. – Yritämme aina antaa parhaamme. Jos erilaista ilmaisua tavoittelee tietoisesti, siitä ei tule aitoa, Bordin sanoo. Mehän olimme aikoinaan levylafkalla, ja jos heidät päästää mukaan häsläämään, on kusessa. Rakastan sitä, että ihmiset kuuntelevat meitä ja ammentavat musastamme jotakin, mutta tekovaiheessa prosessia ympäröi jonkinlainen pyhyys. Erilaisuus ei silti ole lainkaan ilmiselvää, ja Bordinin kysyessä esimerkkejä mieleen tulee vain akustisen kitaran aiempaa suurempi rooli. – Joka ainoa FNM-albumihan on ollut erilainen, eikö. Me tappelimme aina lafkaa vastaan. Sanotaan näin, että jos se on oikein, rehellistä ja orgaanista, siitä tulee ehkä erilaista. Kuinka hienoa oli palata tilanteeseen, jossa kuikuilen rumpujeni takaa Billyä tekemässä sormillaan aivan samaa kuin vuonna 1983 autotallissa. Yhdellä biisillä [Rise of the Fall] on kastanjetit, ja se on aika siisti juttu. Miksemme siis koluaisi joka helvetin sopukkaa siitä – myös manalaa, heh heh! ”Bändissä on viisi todella erilaista yksilöä, joten on turhaa etsiä näkemystä sen ulkopuolelta.” 18 INFERNO. – Miten mahtavasti sanottu. Ensinnäkin, se kertoo minulle, että levy on kannattanut tehdä, se on laadukas ja ainutlaatuinen… Sen vuoksi tuo imartelee suuresti
Olen noista levyistä todella ylpeä. Hän oli tuohon aikaan uskomattoman synkässä tilanteessa elämässään. Musan voima esittäytyy näin, se on syvempää kuin kieli. Mutta jos reagoit kappaleeseen tuolla tavoin, se kertoo minulle, että tavallaan uskot sen biisin. Se siis tempaa tunnetasolla mukaansa, ja se on mahtavaa. En katsele MTV:tä tai kuuntele radiota. Levyllä on synkkiä teemoja, kuten vaikka Matador. Jääkö Faith No More elämään. – Rakastin aikaa Ozzyn kanssa. En tosin ole varma, miten se yhteys ilmenee. Joo, jollakin tavalla varmaan, joo. – Bill esitteli sen meille palasina, ja niistä osioista muodostui tuo seitsenminuuttinen kappale. Jos minut leikkaa auki, löytää Louis Armstrongin, Robert Johnsonin, Jimi Hendrixin, Black Flagin ja Black Uhurun. Kyllä, olen samaa mieltä. Siihen reagoi noin syvemmin, eikä fiilis jää vain verbaaliselle ”tykkään/en tykkää” -tasolle. Siinä hoetaan että ”we will rise from the killing floor”. Vielä 20 vuotta ja 20 levyä. En koe dialogin tai tilanteen takia näyttelijöiden esittämiä henkilöhahmoja uskottavina. Joo, se on kelpo vertaus, vaikka soundi onkin eri. Onko uusi alku vain lyhyt pyrähdys vai onko myös jatkoa tulossa. Enemmänkin niin, että sydän jättää lyönnin väliin, henki salpautuu hetkeksi tai heppi alkaa jöpöttää, Bordin heittää. Tuohan on siis paras levyjen arvostelujärjestelmä. Vähän kuin takaisin tulevaisuuteen! – Jälleen, olen otettu tuosta. – Upeaa. Voisin nähdä lisää olevan tulossa, mutta samaan tapaan voisin nähdä myös, että lisää ei tule. Bordin on sanojensa mukaan täysin tietämätön nu-metalista, mutta on toki ylpeä, jos hän ja bändinsä on inspiroinut joitakuita tekemään jotakin – kuten esimerkiksi Kornia suunnilleen kaikki biisinsä. Eipä sitä paljon suoremmin voi enää sanoa, heh heh. Se kertoo, että musiikki iskee jotenkin tunnetasolla. Se on lahja. Alice in Chains -mies Jerry Cantrell otti Bordinin rytmittäjäkseen upealle Degradation Trip -levykaksikolleen (2002). Emme todellakaan odottaneet moista, joten se on todella arvokasta. Meistä tuli ystäviä, ja osa yhteisistä ystävistämme kuoli tuona aikana. Trion täydensi Ozzyn bändistä kaverina siirtynyt basisti Robert Trujillo. Pitkän paussin ainoan vakinaisen pestinsä Bordin teki FNM-ajoilta tutuksi tulleen Ozzy Osbournen bändissä. Tuo vastaus ei ole tällä hetkellä luettavissa korteista. Eihän ne myyneet nimeksikään, mutta ne ovat todella hyviä. – Okei... Kuuntelenkin noita kiekkoja oikeasti kotona, enkä yleensä kuuntele koskaan mitään, jota olen itse ollut tekemässä. Olimme kaikki studiossa yhdessä ja homma oli melko intensiivistä. Niissä on upean viistoja hetkiä. Sellaisia, että jos joku bisnesheppu olisi hönkinyt niskaan, niitä ei olisi koskaan syntynyt. Ei siis ihme, että mielenkiintoisia hommia riitti myös aikana, kun Faith No More ei ollut aktiivinen. Se määrittää minua ja tekemisiäni erittäin paljon. Harmi vain, että ajalta ei taida löytyä muuta taltiota kuin netistä löytyvät livepätkät. – En voi sanoa asiasta mitään suuntaan tai toiseen. Pääsipä hän myös syvästi ihailemansa Black Sabbathin rumpaliksi, tuuraamaan Bill Wardia vuonna 1997. Hommasin perheen ja kasvatin lapset, joita rakastan todella. Ja tämäkin on minusta hyvä juttu. Ja vielä samaan suuntaan. Tässä on kyse kuolemasta, uudelleensyntymästä ja pelastuksesta. Sol Invictusta tuli kuunneltua haastattelun pohjiksi useita kertoja, ja nimenomaan Matador oli se kappale, joka hyppäsi aina kokonaisuudesta esiin. Tiedän, että äänitimme kasan kappaleita, joista pidän yhtä paljon kuin näistä. Bordin tuurasi David Silveiraa Kornissa vuosituhannen vaihteessa, ja voi hyvin sanoa, että bändi oli tiukimmillaan ja groovasi parhaiten juuri tuolloin. Olen Black Sabbath -mies niin läpikotaisin kuin voi. Runsaasti pystyssä jököttäviä tomeja käyttävän rumpalin otteista löytyy groovea etsimättäkin, ja jämäkkää biittiä irtoaa moneen lähtöön. Toivottavasti autoin häntä. Opin häneltä valtavasti, oikeastaan kaiken. Mutta entä sitten. Piti vain hypätä toisen tyypin nahkoihin ja tehdä sama homma alkuperäistä kunnioittaen. Mies takoi pimeyden prinssin tahtia vuosituhannen vaihteesta aina vuoden 2007 Black Rain -albumille. Ja Black Sabbathin. – Tuo todisti minulle, että pystyn tekemään erilaisia juttuja ja lähestyä asioita eri kulmasta. Se oli hieno hetki. Sekin reissu oli hieno. Hän sai myös kyseenalaisen kunnian soittaa uudelleen vanhat Ozzy-kiekot Blizzard of Ozz ja Diary of a Madman. BIITTIPEIKKO MUIDEN PALVELUKSESSA MIKE Bordin on kovan tason rumpali, jolla on todella omintakeinen tatsi. Vedimme biisin Etelä-Amerikassa, ja se tuntui hyvältä myös lavalla, joten se jäi matkaan. Niin erilaiselta FNM-levyltä kuin Sol Invictus tuntuukin, siinä on omiin korviini selkeä yhteys bändin kahteen ensimmäiseen albumiin We Care A Lotiin (1985) ja Introduce Yourselfiin. Vähän samalta se ainakin tuntuu... Tämähän on uusi alku. uudelta, tuoreelta... Siltä vaikuttaa, mutta kukaan ei taida tietää. En ajattele sitä vaan täyttyvää keikkakalenteria, joka hoidetaan seuraavaksi alta pois. Voittamattoman auringon väristyksiä Mainittu Matador on muutenkin huomionarvoinen kappale, sillä se aloitti uuden levyn tuotantoprosessin. – Rakastan Jerryä. En ollut koskaan kuullut Kornin musiikkia, ennen kuin piti opetella biisit. En sano tätä mitenkään bändiä vähätellen, mutta niin se oli. Se, että hän oli silti noin luova ja sai sen synkkyyden kanavoitua musiikiksi, oli minusta vitun sankarillista. Tai ainakin minä äänitin. Emme olleet tehneet niin aiemmin, mutta nyt olimme yhdessä työstämässä, piirissä, kasvotusten. Alkuun palaaminen jollakin tasolla on vaikeaa. – Minulla on usein samanlainen ongelma leffojen suhteen. Vaikka mainituilla laulaa Pattonin edeltäjä Chuck Mosley, meininki tuntuu jotenkin yhtä alkukantaiselta. Ihokarvat nousivat pystyyn. – Ozzyn kanssa soittaminen oli todella nastaa. En tiedä!. ja siltä, että olemme kaikki samassa veneessä ja vedämme yhtä köyttä
Siksipä otin yhteyttä bändin levy-yhtiönä vuodesta 2008 toimineen Season of Mistin promoottoriin Gunnar Sauermanniin, joka omaa hyvät ja aktiiviset yhteydet Sayenkoon. MUSIIKKI PUHUU PUOLESTAAN TEKSTI JONI JUUTILAINEN 20 INFERNO. Ukrainalainen Drudkh edustaa juuri näitä arvoja. Olen saanut kunnian tavata hänet, ja hän jopa lähetti minulle myöhemmin Mihail Bulgakovin Saatana saapuu Moskovaan -kirjan sekä paljon muuta kamaa, Sauermann sanoo. Ainoa huono puoli on hänen järkähtämätön päätöksensä hylätä haastattelupyynnöt, koska niiden välityksellä hän saisi helposti pyyhittyä kaiken paskanjauhannan ja väärät huhut Drudkhin, Hate Forestin ja hänen muiden bändiensä yltä. Turhien syytösten kohde Vuonna 2002 syntynyt Drudkh on jyrkkä bändi: ei haastatteluja, ei promokuvia, ei keikkoja. Sosiaalinen media ja keskustelupalstat tulvivat uutisia, huhupuheita ja faktoja sekä arkisia hassuttelukuvia ennen niin mystisistä taiteilijoista. Tarjolla on siis kaikkea, jonka puute kaappasi 1990-luvun puolivälin jälkeen yllekirjoittaneenkin etsimään pienimpiäkin tiedonjyviä alan lehdistä, levynkansien kiitoslistoista ja ties mistä. Päätin kuitenkin uhmata kaikkia sääntöjä ja kaivoin mutkien kautta esiin Drudkhin toisen alkuperäisjäsenen Roman ”Thurios” Blagihin (laulu ja koskettimet) yhteystiedot. No, ajat muuttuvat, mutta jotkin asiat pysyvät vuodesta toiseen samoina: rankka undergroundmetalli on ja tulee aina olemaan pohjimmiltaan oma maailmansa, jonka pariin ajaudutaan puhtaasta mielenkiinnosta musiikkia ja sen lieveilmiöitä kohtaan sekä intohimoisesta halusta löytää ”jotain syvempää”, joka pysyttelee etäällä valtamedioiden rahanhimoisista hyppysistä. – Ystävyyteni Romanin kanssa on syventynyt vuosien mittaan, ja hänen kanssaan on helppo työskennellä, koska hänen visionsa musiikin suhteen on niin selkeä. Yhtyeen johtohahmona pidetään kielisoittimista vastaavaa Roman Sayenkoa, jonka antamien lausuntojen perusteella häneen on turha yrittää ottaa kontaktia. Suuri osa metallimusiikin mystiikasta on luonnollisesti kadonnut internetin saavuttua jokaisen peruspulliaisen ulottuville. Mystiikka on määrittänyt metallimusiikkia sen alkuhämäristä lähtien. Kaikki bändistä löytyvä tieto on tiukassa, ja kun aiheesta kehtaa udella, vastaukset ovat ympäripyöreää tai ristiriitaista jaarittelua, usein jopa suoraa vaikenemista. – Roman on äärimmäisen vaatimaton, rehellinen, sivistynyt ja älykäs mies, jolla on korkea moraali. ”En aio puhua bändistä mitään”, mies vastasi suoraviivaisesti mutta kohteliaasti. Maailman pitäisi ehdottomasti kohdata mies musiikin Mitä mahtaa löytyä lähes täydellisessä mediapiilossa elävän black metal -yhtye Drudkhin takaa. Kenties kaikkein konkreettisimmin se on ilmentynyt black metalissa, jonka artistit ovat usein kätkeneet inhimilliset piirteensä kasvonaamioiden, taiteilijanimien ja muiden vastaavien ulkomusiikillisten tekijöiden taakse. Lähdimme ottamaan asiasta selvää verkosta löytyvien tiedonhippusten sekä parin välikäden avulla