OCEANS OF SLUMBER THE BANISHED HEART 02.03.2018 The new masterpiece of Houston, Texas based progressive metal sensation! Atmospheric melodies over darkened dynamics that range from the perversely sinister to the adventurously progressive, creating an undeniably epic wall of sound! ARCH ENEMY 1996-2017 09.03.2018 STRICTLY LIMITED, HAND-NUMBERED COLLECTOR’S BOX SET! All 10 studio albums on heavy 180g black vinyl, 8 albums remastered for vinyl, 36 page booklet incl. NECROPHOBIC MARK OF THE NECROGRAM 23.02.2018 Necrophobic, Sweden’s most notorious blackened death metal band, return with satanic might. Produced by Fredrik Folkare (Unleashed, Firespawn etc.). CENTURYMEDIA .com. CHECK OUT THESE NEW RELEASES! www. lyrics, credits & liner notes. CD Box Set (with Digipak CD, woven patch, “Necrogram” metal pendant, five photocards), jewelcase CD, deluxe LP (with 180 gram vinyl, 4-page inlay and double-sided poster), digital album. Cover artwork by Kristian Wåhlin (Tiamat, Witherfall, Dissection, Emperor, Dark Funeral, King Diamond). Including bonus gatefold black 2LP featuring all cover songs the band has ever recorded. Available as Ltd. “Mark Of The Necrogram” is on par with the band’s classic albums “The Nocturnal Silence”, “Darkside” and “Death To All”, and presents NECROPHOBIC in top form
SISÄLTÖ 00 7 Pä än ava us 00 8 Syt yk ke itä : Th au ror od , Ca rdi an t, Bo tsw an a-m eta llid ok kar i, Sta tus Ab no rm is, Va rgr av 014 Ko lum ni ja ska ba 016 He avy Co ok ing Clu b 018 W. A.S .P. 02 4 Pe sti len ce 02 8 Fu Ma nc hu 03 Ha rak iri for the Sk y 03 2 An gra 03 6 Or ph an ed Lan d 04 Ju da s Pri est 05 Pö lky llä : leg en da arin en kuo loä än i Ka rl Wi llet ts 05 6 Sa lam yh kä : Asi de fro ma da y Ch asi ng Sh ad ow s (20 12) 05 9 Arv iot , pä äo sas sa Dru dkh 07 6 70 00 To ns of Me tal – pa luu lai ne ille 08 2 Ku ud es pii ri 040 018 024 036 03 2 07 6 JU ST IN BO R U C KI AN D R EA BE C KE R S FL AV IO H O PP ZO H AR R O N JU LI AN A R IE KK I
159 € (KAIKKI LIPUNHINNAT SISÄLTÄVÄT KO. 259 € VIP 1pv alk. 129 € ALAIKÄISTEN LIPUT 1 pv alk. 119 € TURBOVIP-LIPUT (K-18) VIP 3pv alk. 69 € 3 pv alk. HELSINKI SUVILAHTI 29.6.—1.7.2018 www.tuska.fi Oi ke ud et mu uto ks iin pid äte tää n NORMAALIHINTAISET LIPUT 1 pv alk. 109 € 3 pv alk. LIPPUKAUPAN PIENIMMÄN PALVELUMAKSUN) IHSAHN MOONSORROW LEPROUS SANTA CRUZ BEAST IN BLACK TRIBULATION SHIRAZ LANE STICK TO YOUR GUNS THE CHARM THE FURY MANTAR ONI GALACTIC EMPIRE CRIMFALL. 79 € , 2 pv alk
vuosikerta Numero 155 Toimituksen tilaama tai sille tarkoitettu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää Pop Median kaikissa uudelleenjulkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutustai jakelutavoista. 9.3. Tästä lähin aion välttää mokomaa osaltani. Osaan olla tarpeen tullen, siis melkein aina, hyvinkin kyyninen, ja yleensä pidän milteipä bändin kuin bändin lopettamispäätöstä hyvänä uutisena – useimmiten loppu tulee siltikin liian myöhään. Inferno ei vastaa tapahtumatietojen mahdollisista muutoksista eikä tilaamattomien kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Varsinkin yhtyeet, jotka ovat jo toitottaneet lopettamisestaan ja jatkaneet siitä huolimatta, jaksavat ärsyttää. Vaikka myönnän auliisti, että Maiden on itselleni bändeistä se tärkeämpi, syy ei piile tässä. Ja ellei toimi, tuskinpa on parempaa konstia korjata tilanne kuin olla hiljaa. Maaliskuun alkupuolella julkaistavassa Firepower-albumissa on toki puutteensa – eritoten vaivaa se totuttu ”cd-ajan” synti, liiallinen mitta – mutta parhaimmillaan sen biisit saavat tossun läpsymään railakkaasti. Silti en osaa olla hymyilemättä Priestin ukkojen, varsinkaan yltiösympaattisen oloisen Ian Hillin, 67, innokkuuden äärellä. Vanha kilpakumppani Iron Maiden taas on päässyt kansipaikalle tänä aikana useampaan kertaan. Näin nyt vain on päässyt käymään. Metalliluojamme Rob Halford, 66, puolestaan rykäisee uudella albumilla sellaisen yksilö suorituksen, ettei vastaavalle löydy raskaasta pappasarjasta vastinetta. Ikäkysymys on vailla pointtia, jos homma toimii. 7. Artistien vuosirenkaista on kirjoitettu tämänkin lehden sivuilla, myös tällä palstalla, kosolti. Hehkutus vaikuttaisi olevan puhtaan pyyteetöntä. Vakuudeksi kerron, etten ole halunnut kuunnella nuottiakaan metallimusiikkia palattuani muutama päivä sitten 70 000 Tons of Metal -risteilyltä (aiheesta löytyy raporttia lehden lopusta), mutta jopa tässä hapessa kiekko meinaa tempaista mukaansa. 9.3.) TÄMÄN NUMERON KASAAMISEN TAUSTALLA SOIVAT BLACK ROYAL Lightbringer (ilm. MATTI RIEKKI PÄÄNAVAUS www.inferno.fi facebook.com/InfernoMagazine twitter.com/infernomagazine instagram.com/inferno_magazine PÄÄTOIMITTAJA Matti Riekki facebook.com/riekinmatti ULKOASU Markus Paajala KANSIKUVA Justin Borucki KIRJOITTAJAT Ahola Tapio, Brusila Annika, Harjula Salla, Heinonen Ninni, Hintikka Tami, Hätinen Jukka, Isoaho Timo, Itäkylä Riitta, Juutilainen Joni, Järvisalo Eetu, Keränen Toni, Koskinen Kari, Koskinen Kimmo, Kujanpää Lauri, Kurunen Jerry, Kuusinen Miika, Laakso Markus, Lassila Tero, Lehto Katariina, Luukkanen Antti, Malm Mikko, Muurikainen Elli, Nuopponen Aki, Pohto Tomi, Rajala Vilho, Siltanen Vesa, Silvast Jaakko, Turunen Joona, Virtanen Aadolf, Vähäkangas Teemu, Väntänen Ari, Ylitalo Lauri TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT (arviolevyt / review copies) Inferno, PL 543, 33101 Tampere 045 110 5522 etunimi.sukunimi@popmedia.fi inferno@popmedia.fi ILMOITUSMYYNTI Oskari Anttonen, Erik Kangas, Peter Lindroos, Oona Lukkarinen, Mikko Mali 045 110 5522 ilmoitusmyynti@popmedia.fi etunimi.sukunimi@popmedia.fi TILAAJAPALVELU 03 4246 5302 (ma-pe 9-16) tilaajapalvelu@popmedia.fi KUSTANTAJA Pop Media Oy Fredrikinkatu 42, 00100 Helsinki 045 110 5522 www.popmedia.fi TOIMITUSJOHTAJA Tuomo Häkkinen PAINOPAIKKA M?kusala ISSN 1796-7600 18. ) GHOST BRIGADE Isolation Songs THRESHOLD March of Progress Pappia kyydissä KUMMASTUIN huomatessani, ettei brittimetallin ikoni Judas Priest ole patsastellut Infernon kannessa koko sinä aikana, kun olen kipparoinut tätä lehteä – pian 13 vuotta. JUDAS PRIEST Firepower (ilm. Priest täyttää pian, herranpieksut, viisikymmentä vuotta, mihin suhteuttaen on älytöntä, miten viriiliä materiaalia se pystyy edelleen tuottamaan – olkoonkin, että ilmeisesti merkittävän osan bändin nykybiiseistä värkkäävä kitaristi Richie Faulkner on toistakymmentä vuotta nuorempi kuin työpaikkansa. 9.3.) NECROPHOBIC Mark of the Necrogram PRIMORDIAL Exist Amongst the Ruins (ilm
Paljon opittiin, monella eri tasolla. Paikallinen rockja metallimusiikki on herättänyt maailmalla jo pientä huomiota, mistä käy esimerkiksi lehdessämmekin pariin otteeseen käsitelty käppähevibändi Skinflint, ensimmäinen kansainvälisen levydiilin solminut botswanalaisryhmä. Miksi dokumentin ilmestyminen viivästyi lopulta näinkin kauan. Asiaan voi tehdä muutoksen katsomalla kotimaista työtä olevan Freedom in the Dark -dokumentin, jossa pureudutaan syvälle afrikkalaisvaltion heviskenen intohimoiseen ytimeen. Mitä Freedom in the Darkin teko opetti teille. Ja kun keikkojen järjestäminen on huomattavan hankalaa, ne keikat, mitä saadaan järkättyä, vedetään todellakin täysillä! – Henkilökohtaisella tasolla kosketti myös rokkareiden halu osallistua yhteisönsä auttamiseen. Freedom in the Darkin teaseri tuli ilmoille jo kaksi vuotta sitten. Miksi valitsitte dokumenttinne kohteeksi juuri Botswanan. – Lista on loputon. Myös esimerkiksi Remuda, Barren Barrel, Dust’n’Fire ja Samehunduans sekä Botswanan ensimmäinen black metal -bändi Raven in Flesh [kuvassa Pyykkösen kanssa] ovat todella kovia, mutta eivät ole vielä saaneet musiikkiaan julkaistua. – Nähtyämme Frank Marshallin valokuvia Botswanan rokkiskenestä oli kutakuinkin saman tien selvää, että sinne on pakko päästä näkemään ja kokemaan ilmiö omin silmin ja korvin – varsinkin, kun internetistä ei löytynyt asiasta juuri mitään tietoa, dokkarin ohjaaja-tuottaja Samuli Pyykkönen alustaa. Hyväntekeväisyyshevifestivaalin lisäksi rokkarit siivosivat tienvarsia ja valistivat ihmisiä esimerkiksi malarian ja aidsin vaaroista. – Koska rockmusiikki on Botswanassa on suhteellisen tuore ilmiö, bändit ovat soittamisesta todella aidosti innoissaan. Suomessa monesti huudetaan melko tyhjästä ja ollaan asioita vastaan, vaikka todellisuudessa ei olla valmiita tekemään asian eteen yhtään mitään. – Tiiseriä julkaistaessa olimme jo melko varmoja, että elokuva olisi valmis, kunnes totesimme, että olisi tarve vielä yhdelle kuvausmatkalle, jotta saadaan kaikki tarvittavat asiat käsiteltyä. Osaa Botswanan rokkibändeistä pystyy kuulemaan pian Svart Recordsin kokoelmalevyltä. Ja vaikka suurinta osaa suunnitelluista asioista ei syystä tai toisesta saatu sittenkään kuvattua, oli erittäin oleellista, että tehtiin vielä tämä viimeinen matka. Harva suomalainen metallifani osaa nimetä yhtään botswanalaista hevibändiä. SYTYKKEITÄ JONI JUUTILAINEN MAAILMASSA on parisensataa itsenäistä valtiota. Kuinka on, pidätkö aidosti botswanalaisesta metallista. Overthrust on todella kova, samoin Skinflint. Ja mitkä ovat mielestäsi tarkistamisen arvoisia yhtyeitä. Tekemisen meininkiä Botswanassa JU H A R E IN I 8. Laajemmin maan skeneä käsiteltiin Inferno #82:n aiheelle pyhitetyssä artikkelissa. Jos vertailet Botswanan metallimusiikkimaailmaa Suomen vastaavaan, mitkä ovat mielestäsi ne kaikkein konkreettisimmat erot. – Botswanan kaikki bändit ovat todella kiehtovia ja jokainen on omalla tavallaan kiinnostava
Halusimme tehdä jotain täysin erilaista, meidän näköistämme kansitaidetta. Tokihan levyn tekeminen alusta loppuun isomman levy-yhtiön siipien alla kiinnostaisi meitä. NELJÄS levynne Mirrors on ollut ulkona viime vuoden loppumetreiltä, joten enin pöly kiekon ympärillä on ehtinyt jo laskeutua. Oikeastaan todella kaukana siitä! Mistä ajatus tällaiseen ratkaisuun. Kiekko on hyvälaatuinen omakustanne, vaikka näinkin tasokkaalle kamalle luulisi löytyvän ihan virallinenkin julkaisija. Kuten musiikinteossa, emme ajattele mitä rajoitteita edustamamme tyyli meille luo, vaan ideoimme, teemme ja julkaisemme mielestämme oikealta tuntuvia ratkaisuja. Onko aikeenanne ollut murtautua pienten hevipiirien ulkopuolelle. Vierailevat laulajat [Pasi Rantanen, Janne Saksa ja Nitte Valo] ovat tarinan ”sivurooleissa” ja muodostavat tarinasta ehjän kokonaisuuden. Löytyykö levyltä jokin yhtenäinen teema ja punainen lanka. – Kiitos kysymästä, erittäin hyvä! Treenaamme parhaillaan settiä tuleville keikoille, ja on todella freesiä soittaa uutta materiaalia livenä. – Pyrimme aina löytämään mahdollisimman hyvän kanavan levyjen julkaisulle. Sävellyksiin on haettu tarkoituksella monipuolisuutta, levykokonaisuuden toimivuudesta tinkimättä. – Jos ihan suoraan sanotaan, tässä genressä julkaistavien levyjen kannet ovat yleensä häiritsevän samankaltaisia. Millainen meininki bändin sisällä on juuri tällä hetkellä. – Mirrors on konseptilevy, joka kertoo tarinan omien tekojen vaikutuksesta ympärillä oleviin. Olette olleet mukana vuoden 2011 euroviisukarsinnoissa, joissa ylsitte semifinaaleihin asti, ja tehneet teemabiisin jääkiekkojoukkue Tapparalle. On ollut hienoa havaita, että tällaiselle musiikille on vielä kysyntää, kitaristi Antti Hänninen ilakoi. Tangoa emme Cardiantin nimen alla kuitenkaan ehkä ala tehdä, hah hah. Jo edellinen albumi keräsi hyvää palautetta, mutta uusimmallaan Cardiant kuulostaa jälleen pykälän verran kypsemmältä ja vakuuttavammalta. Haluatteko pitää narut tarkoituksella omissa käsissänne. Edeltävä levynne Verge (2013) puolestaan piipahti Suomen virallisella albumilistalla sijalla 11. – Ei varsinaisesti, mutta toisaalta emme aseta rajoja sille, mitä voimme tehdä ja mitä emme. Metallia ilman rajoitteita METALLIA PIENISSÄ PALOISSA SYTYKKEITÄ 9. Myönteistä ilmapiiriä tukee myös uuden levyn hyvä vastaanotto. Monipuolista meloheviä soittavaa Cardiantia voisi kaiketi pitää suomalaisen metallin hyvin säilytettynä salaisuutena. Itse hallinnoimamme yhtiö omistaa levyn masterin, ja siitä on tehty lisenssisopimukset Inverse Recordsin kanssa Euroopassa ja Marquee/ Avalonin kanssa Japanissa. Mainitsemasi jutut olivat bändin CV:ssä hieman poikkeavia mutta erityisen hauskoja tehdä. Uusi albuminne vaikuttaa monipuoliselta ja tunnelmiltaan vaihtelevalta teokselta. Albumin sarjakuvamainen ja takuulla huomiota herättävä kansikuva ei ole heviympyröissä ihan perinteisin
Tietty viehätys kierompaan toteutukseen kulkee mukana automaattisesti. Millaista oli nuoren hevimiehen elämä Ylivieskassa. Päästiin näpäyttään naljailijoille, kun soitettiin Deathin Crystal Mountain yläasteen bändikatselmuksessa, minkä jälkeen ruokalassa kysyttiin: ”Ootteko te niitä saatananpalvojia ja kirkonpolttajia?” No, ei oltu. – Jälkikäteen ajateltuna kaikki meni ihan hyvin, vaikka teini-iässä saattoi tuntua toiselta. – Metsästäjättären tarina alkaa, kun salaperäinen kultti kutsuu kosmisen henkiolennon auttamaan ihmiskuntaa ottamaan seuraavan askeleen eteenpäin. Aloituskappaleessa Kalpeaksi nimetty henkiolento menee kuitenkin vaatimuksissaan liian pitkälle, joten hänet vangitaan ihmisuhrin ruumiiseen ja suljetaan syvään hautaan. Huntressilla on samoja elementtejä, koska samojen ihmisten tuotoksiahan nämä ovat. Teatraalisuutta ei välttämättä ole muita levyjä enempää, mutta se tulee esiin eri tavalla, koska materiaali on niin erilaista verrattuna aikaisempaan, rumpali Antti Teirioja jatkaa. Ihmiskunta ei mahda tällaiselle voimalle mitään ja kaikki menee Statustyyliin päin helvettiä. Yläasteella tuli kommenttia tukan pituudesta ja muutakin kuittailua, mutta musiikkihommat ja samanhenkinen kaveriporukka auttoi tosi paljon. Teettekö ihan tarkoituksella mahdollisimman haastavaa kamaa. Industrial-elementeillä höystettyä nakkikeittoa, Nikke määrittelee. Millaiseksi kuvailette musiikkinne. Kuka tai mikä on ep:n nimessä mainittu Metsästäjätär. Sävellystyön alussa saattaa olla löysiä ääriviivoja kokonaisuudesta, ja jos sanoituksissa on jotain yhtenäistä teemaa, se saattaa vaikuttaa sävellyksiin, Antti lisää. – Amor Fati [2015] on mielestäni häiriintynein Status-levy. – Alt-death on ehkä paras leima, jonka keksin. Se oli piristävää, kun muut tiesi asioistasi paremmin kuin sinä itse, Nikke nostalgisoi. Sitä tekee sellaista kamaa mitä haluaa itse kuulla, soittaa ja laulaa, Nikke pohdiskelee. Pakka tuntuu kyllä sekoittuvan levy levyltä entistä pahemmin, mutta ei se ole minua haitannut. Opettajatkin näki Rotten Sound -hupparin ohi, kun todistuksiin tuli hyviä numeroita ja oli muutenkin asiallisesti, Antti jatkaa. Metallimusiikkia se ainakin on, sen voi sanoa varmaksi. Huntress on yhtä aikaa meidän sekavin mutta selkein kokonaisuus, ainakin omaan korvaan. Allekirjoitatteko tämän. – En sanoisi, että se on mikään väkinäinen pakko olla vaikeasti lähestyttävää tai antimainstreamiä. Monipuolista musiikkia on kiva soittaa, Antti peesaa. – Häiriintynyt soundi, jos sitä niin haluaa kutsua, on ollut mausteena alusta asti – ei kuitenkaan täysin tietoisena ratkaisuna tai pakollisena osana kokonaisuutta. – Pakolla tai väkisin ei tehdä mitään. Omalaatuista metallia parin levyn verran työstänyt Status Abnormis palaa entistäkin sekavampana. Juurenne juontavat Suomen kovimmalle lestadiolaisvyöhykkeelle. – Jokainen lokeroikoon miten lystää. Viehätys kierouteen SYTYKKEITÄ JO K E A LA SA A R I 10. – Aikaa ennen Statusta ja Nikkeen tutustumista paukutettiin Antin kanssa tykitystä: ainoastaan bläkkis oli aitoa. Teatraalisuus on kyllä tarkoituksellista, kitaristi-laulaja-konemies Nikke Kuki aloittaa. Tuloksena on kärsivä ja omaan mahdottomuuteensa hajoava olento, siis Metsästäjätär, joka haluaa kostoa. Kitaristi Jere Kyrö harppaa heittämään loppukaneetin. Kaiken maailman pieneläintenrituaalimutiloijaksi ynnä muuksi sai kuulla ryhtyneensä. Kaiken kaaoksen seassa kulkee kuitenkin punainen lanka. HUNTRESS-EP vaikuttaa aiempaa tuotantoanne häiriintyneemmältä ja teatraalisemmalta. Linjaanne on hankala määritellä. – Itse olen Nivalasta, mutta varmaan aika sama ”leikkaa tukkas ja *insert todella huono herjaus here*” -meininki molemmissa
– Tehdään kaikkemme, jotta mahdollisimman moni kuulee bändistä ja uudesta levystä. Miksi sopivan tyypin löytäminen on ollut niin vaikeaa. – Avausbiisi Power kertoo, että hieman heikossa hapessa oleva melohevi selviytyy, kunhan vain olemme kaikki yhtä niin fanien, metallimedioiden, levy-yhtiöiden kuin bändienkin kesken. Millaisia tavoitteita olette asettaneet tulevaisuudelle. Hän ei kuitenkaan ollut se paras tyyppi tähän bändiin, vaan enempi AOR-orientoitunut, mikä näkyi hänen muutamassa kynäilyssäänkin. Haaveet menestymisen suhteen ovat toki korkealla, mutta lähestymme asiaa enemmän sitä kautta, että teemme kaiken niin hyvin kuin mahdollista ja toivomme sen näkyvän kasvavina fanijoukkoina, myytyinä levyinä ja kuunneltuina raitoina. Sen lisäksi Andi kirjoittaa loistavia biisejä sekä lyriikoita ja rakentaa uskomattomia taustalauluja omien päälaulujensa tueksi. Luppi on huikea tyyppi ja ehkäpä maailman paras laulaja. Millaisista asioista laulatte Coast of Goldilla. METALLIA PIENISSÄ PALOISSA SYTYKKEITÄ EDELLISESTÄ Anteinferno-albumistanne on viitisen vuotta. Musiikillinen tausta ja ikäkin ovat pitkälti samat kuin muilla. – Bändi on hitsautunut paremmin yhteen, ja porukan kanssa on helppo tehdä töitä, kun tuntee kaikki jo pitkältä ajalta. – Andin kanssa ei ole sellaista ”tuo laulaja ja tämä bändi” -asettelua, vaan hän on yksi meistä. Michele Luppin kanssa hommat alkoivat hyvin, mutta vaikeanlaiset ihmissuhdeongelmat pistivät makaronin niin nippuun, ettei kaveri pystynyt toimimaan lainkaan. Ainakin helvetin melodista soppaa tämä tulee aina olemaan, oli biisi sitten akustinen tai sähköinen ja kertoi se sitten keskiaikaisista taisteluista tai mahan täyttämisestä ihmislihalla. Bändissänne on käynyt vuosien varrella useampikin laulaja. Toivomme, että kaikki iskevät itsensä vaikka Thaurorodin Spotify-sivulle ja kuuntelevat edes kolme neljä biisiä uudelta levyltä. No, siitä on aikaa! – Pyrimme tekemään yhä parempia biisejä ja myös laajentamaan musiikillista ulosantia moneen suuntaan. – Riittävän hyvät laulajat, jotka olisivat myös käytettävissä, ovat vähissä – etenkin Suomessa. – Ainakin luontoäiti on putsannut porukan tukkaa taas jokusen säikeen verran, basisti Pasi Tanskanen nauraa. Thaurorodilla on nimeä, mutta teistä ei ole kasvanut megaluokan yhtyettä. Rumpalin [Joonas Pykälä-aho] pallinaaman näin ekan kerran jo vuonna 1988… Mitä siitä on aikaa. Mikäli ei kolise, niin eihän sille mitään mahda. – Tavoite on tehdä aina vain parempia biisejä ja soittaa parempia keikkoja. Toisaalta meillä on ollut paskaa tuuriakin. – Sieltä löytyy myös iloisen power metalin kliseisintä aihetta eli ihmissyöntiä osana Neuvosto-Venäjän karkotuksia 1930-luvulla, muutamia battlerimpsuja, tarinaa Illuminatista ja katolisesta kirkosta sekä Halla, joka on jälleen metaforista osastoa bändistä, mutta henkilökohtaisemmasta näkökulmasta. Toisaalta biisin voi tulkita myös maailmanlaajuisesti kaiken tämän ihmisten räjäyttelyn ja rekkojen tungokseen ajamisen keskellä, mistä media mieluusti kirjoittaa kärjistäen ja kansojen kahtiajakautumista edesauttaen. Melodista voimaheviä tykittävä Thaurorod on saanut aikaiseksi levyn, josta yhtye saatetaan muistaa vielä pitkään. Mihin suuntaan bändi on tänä aikana kehittynyt. Tuollaiset asiat ymmärtää, mutta kun nousua tavoitteleva bändi yrittää tukea puolitoista vuotta, alkaa olla aika mahdotonta jatkaa löysässä hirressä roikkumista. – Levyllä käsitellään myös Oliver Cromwellin aikaa ja sen vaikutusta tämän päivän Britannian kansainyhteisöön, sitten on vähän metaforisesti kirjoitettua tarinaa bändin vaiheista, kertomus Victor Hugon Kurjat-romaanin Jean Valjeanista sekä Andin [Kravljaca, laulu] sanomaa siitä, että eläkää hyvät ihmiset ja ottakaa onni omiin käsiinne. Helvetin melodista soppaa T O N I FO R SS E LL 11
Ne ovat suhteellisen kaukana siitä, millaiseksi levy muodostui, mutta jokin punainen lanka rakentui ja visio lopputuloksesta tuli koko ajan selkeämmäksi. Kuinka päädyit diiliin Werewolf Recordsin kanssa. Tuntemattoman yhtyeen ”novoxrehdemo” ei valitettavasti kiinnosta ketään. – Syntikat ovat itsestäänselvyys ja joku voi väittää niiden olevan laskelmointia, vaikka todellisuudessa vallitsevasta trendistä poikkeamisessa on aina riskinsä. Onko jokin niistä muita tärkeämpi. Oli kuitenkin tietoinen päätös odottaa, että saisin vastauksen Werewolfilta, sillä sopimus kyseisen yhtiön kanssa oli pääasiallinen tavoitteeni. Sinut tunnetaan myös useista muista bändeistä. – Se on ylittänyt odotukseni, sillä pohjimmiltaan tarkoitus oli päästä toteuttamaan vuosia kypsynyt visioni black metalista. Musiikillinen, tekninen ynnä muu sellainen kehitys on toisarvoista, sillä jos juuttuu henkisesti paikoilleen, muutosta ei tapahdu muillakaan osa-alueilla. – Druadan Forest on ensimmäinen sooloprojektini, jonka perustin 20 vuotta sitten, joten merkitys on ilmeinen. – Promoversio levystä valmistui alkukesällä 2016 ja sitä lähetettiin levy-yhtiöille kuultavaksi. Vargrav taas edustaa toista tulemista, joten kumpikin on omalla tavallaan uuden alku. Outolintu kuitenkin huomataan helposti, ja juuri tästä syystä levyn sisällön tuli olla sellaista, että sen takana voi seistä rehellisesti. Kiinnostus Vargraviin on kasvanut lyhyessä ajassa niin suureksi, että toiminta sen ympärillä vie käytännössä kaiken aikani. Toimintatapani ja ajatusmallini tuntien tiedän sen olevan kuitenkin niin haastavaa, että on mahdoton sanoa, voiko kriteerini täyttävää henkilöä olla olemassa. Kummallakin on minulle suuri merkitys, joten mitään tarvetta vastakkainasettelulle ei ole. – Olen aina vihannut sitä, miten paljon varsinkin uudet yhtyeet julkaisevat keskeneräistä materiaalia. Mahtipontinen black metal eli kultakauttaan pari vuosikymmentä sitten, mutta kentälle riittää myös vakuuttavia uusia tulokkaita. Mitä albumi edustaa sinulle. Muun muassa vanhaan Emperoriin ja Limbonic Artiin vivahtava levy on monelle kuulijalle aikamatka 1990-luvulle. Tätä joukkoa edustava kotimainen Vargrav on aivan muuta kuin väsynyt toisto menneestä. Molemmilla on rooli henkisen tasapainoni ylläpitäjinä ja ne ilmentyvät tunnetilojeni ääripäinä. Kesyttämätöntä mustaa energiaa G R IM 6 6 6 12. VARGRAV on pitänyt matalaa profiilia. – Black metalia muodossa, jossa siihen alun perin tutustuin. Live-esiintymisiä Vargrav ei tule tekemään, jo pelkästään edellä mainituista syistä. Tarkoitukseni ei ole kopioida tuon aikakauden tyyliä ja tunnelmaa, mutta niiden suurta vaikutusta on mahdotonta pyyhkiä alitajunnasta. Vastauksia tuli paljon enemmän kuin osasin odottaa, ja monet olivat valmiita tekemään sopimuksen siltä seisomalta. Vargrav on purkaus kesyttämätöntä mustaa energiaa, ja Druadan Forest maalaa seesteisen maiseman mielikuvitukseni syövereistä. Oletko aikeissa kasvattaa kokoonpanoa ja tehdä keikkoja. Millaisella aikavälillä Netherstormlevy on kirjoitettu. – En sulje pois, etteikö Vargravissa vaikuttaisi tulevaisuudessa muitakin jäseniä. Millaisena näet tulevaisuutesi. Olin varma, että tulisin käyttämään rumpukonetta, mutta onneksi eräs ulkopuolinen taho sai minut vakuuttuneeksi sen olevan huono idea ja päätin soittaa rummut itse, kaikista instrumenteista vastaava v-KhaoZ kertoo. Oletko ollut yllättynyt levyn saamasta vastaanotosta. SYTYKKEITÄ Alkukantaisella energialla rullaavaa mustaa thrashiä rouhiva brittiläinen Craven Idol soittaa musiikkiaan riivauksen sanelemasta pakosta. Juuri tästä syystä profiili pysyi matalana, tai oikeastaan täysin olemattomana, ensimmäisen näytebiisin julkaisuun asti. – Ensimmäiset demot ajoittuvat vuoden 2015 lopulle. – Tulevaisuus tulee kulkemaan käsi kädessä sen kanssa, kuinka paljon olen valmis uhraamaan henkisellä tasolla saavuttaakseni päämäärät, jotka olen itselleni asettanut. – Vargravin lisäksi ainut aktiivinen bändini on Druadan Forest
Get the NUCLEAR BLAST mobile app NOW at http://road.ie/nuclearblast FOR FREE or scan this QR code with your smartphone reader! NUCLEAR BLAST MOBILE APP FOR FREE ON IPHONE, IPOD TOUCH + ANDROID! DISTRIBUTED BY Inferno 2 FIN Sammelanzeige 02-18.indd 1 05.02.18 11:21
Sanoista ihmistaimi ei tajunnut tuon taivaallista, mutta ”ai vant juu” ja ”liki tap” kuulostivat mahdottoman hienoilta. Yksi suuta muikistava seikka on muistella niitä hetkiä, jolloin omaa lempibändiä on täytynyt tyrkyttää koko maailmalle tyyliin ”ettekö ymmärrä, että tämä on parasta ikinä”. My Precious VOITA NIGHTWISH-KIRJA! Mene Infernoon nettiin, osallistu skabaan ja omaat mahdollisuuden voittaa Timo Isoahon kirjoittaman ja kuvaaman Nightwish – We Were Here -opuksen! Osoitehan on www.inferno.fi SKA BA. Päiden ympärillä on kysymysmerkkejä. Pienen ymmärtäjäjoukon kanssa on ollut mukava jakaa kokemuksia ja uusia yhtyeitä, hehkuttaa jotain mistä muut eivät tiedä eivätkä tajua mitään. Totesin, että se on tarkoituskin, koska se on thrash metalia. Etenkin teini-iässä oli helppo ravisuttaa ympäristöä äärimusiikilla, koska se lymysi undergroundin hämärissä, tavallisen kaduntallaajan tietämättömissä. Maailma oli pullollaan ihmisiä, joille Metallica oli rajuinta musiikkia mitä he tiesivät. Tai ei se oma ole ollut, mutta tuntunut siltä. Aurinko paistaa ja ihmiset hymyilevät. Police Shit, Sick Bastard ja sitä rataa. Samankaltainen kuvio on toistunut lukuisia kertoja. Siinä eroteltiin jyvät akanoista ja hyvät pakanoista. Kappaleet jäivät lähes poikkeuksetta hännänhuipuiksi, mutta se ei harmittanut pätkääkään. Tai hymyilevät, kunnes Jopollaan rundaava teini osuu kohdalle. Sama tilanne kevyempien yhtyeiden kanssa: CMX:n ja Bad Religionin hienoutta tuli julistettua koko universumille. Hyvää musiikkia oli pakko levittää ympäristöönkin. Lätkäjengin pelireissullakin piti olla musiikit muassa. Ala-asteella kaveri sanoi, ettei Megadethin musiikista saa mitään selvää. Kotona stereoita oli pakko huudattaa sen verran lujalla, ettei kellekään jäänyt epäselväksi, millaista musiikkia huoneessani kuunnellaan. Oma bändi on oma, vaikka siitä pitäisivät miljoonat muutkin ihmiset. Jos tilanne vain sen salli – ja vaikka ei olisi sallinutkaan – tungin soittimeen jotain maailman parasta musiikkia. Kesämökin rauhaankin tarvittiin ääntä. Tällainen kuvio alkoi olla vahvimmillaan ylä-asteiässä ja toistui vielä vuosien ajan sen jälkeen. Se oli varmasti monelle junnukiekkoilijalle – pelaajien vanhemmista puhumattakaan – kova paikka, kun Exploited tärähti kaikumaan pitkin jäähallia. Siitäs saivat, hyvää musiikkia. Toisinaan totuus tuutattiin täysillä kaikille, toisinaan sofistikoituneesti niin, että joku onneton/onnekas kaveri istutettiin musiikin ääreen, eikä siitä niin vain lähdetty. Olin tyytyväinen luonnehdintaan. Pienessä porukassa diggailu oli vielä ihan ok, mutta kun Obituary ponkaisi Suomen viralliselle top 40 -listalle, se ei tuntunut enää mukavalta. INFERNO-KOLUMNI TAMI HINTIKKA SE TUNNE, kun luukutat pyöränsarvessa roikkuvasta mankasta Napalm Deathin Scum-esikoislevytystä. Heti ensimmäisenä päivänä play painui ala-asentoon, ja diskanttisista kaiuttimista pölähti ilmoille Deathin debyyttilevy Scream Bloody Gore. Riparille otettiin mukaan vain tärkein eli vaatteet, mankka ja kasetit. Faijavainaa luokitteli Sepulturan Beneath the Remainsin ”tulivuorimusiikiksi”. Ristiriita oli hupainen: halusin toitottaa yhtyeen ylivertaisuutta kaikelle kansalle, mutta kuitenkin sillä ajatuksella, että kukaan ei oikeasti alkaisi kuunnella kyseistä bändiä. Ala-asteen musiikintunnin levyraadissa soivat esimerkiksi kielija kirvesmies Gene Simmonsin soolotuotanto, rautaneito Iron Maiden, teinipoikien Death Angel ja intiaanipäällikön johtama Testament. Pikkupoikana kassulta raikasi naamiosankariyhtye KISS. Se on vieläkin mukavaa, mutta enää ei haittaa vaikka ”taviksetkin” tykkäävät. Silti en pohjimmiltani tahtonut, että MINUN yhtyeeni viedään. Sitten kun Ruoste ja American Jesus soivat radiossa, sydämessä muljahti: ”ne” on vieneet mun bändit! Ihmisen elo on ristiriitojen ja epäloogisuuksien lävistämää, ja toisinaan niiden huomaaminen omassa elämässä herättää hilpeyttä. Vanhemmilta tippuivat korvat ja puista muutama ylimääräinen käpy, kun Metallica sahasi rivakasti Misfitsin Green Helliä. Siihen maisemaan kun löi Deiciden, tanner tömisi ja leukaa tippui. C-kasetille kopioidun grindcoren sulosävelet tavoittavat uteliaat korvat, ja suut vääntyvät mutruun. Jostain selittämättömästä syystä minusta on aina tuntunut hyvältä kulkea omaa musiikillista polkua. Kanssakansalaisten hämmästys on aitoa – ja nuori Jopo-mies myhäilee tyytyväisenä. Sitten höpötin parhaimmillaan koko levyn ajan: hei, hys, kuuntele miten hullunhyvät tuplabassarit, örinät, sanoitukset, soundit, melodiat, väliosat, kertosäkeet, introt tai outrot. Kyse on kokemuksesta, siitä musiikin syvälle tunkeutuvasta voimasta, joka liikuttaa juuri minua – ja sinua. Alla on fillareista parhain eli kulahtanut Jopo
Get the NUCLEAR BLAST mobile app NOW at http://road.ie/nuclearblast FOR FREE or scan this QR code with your smartphone reader! NUCLEAR BLAST MOBILE APP FOR FREE ON IPHONE, IPOD TOUCH + ANDROID! DISTRIBUTED BY Inferno 2 MSF-Ministry 02-18.indd 1 05.02.18 11:11
3. Göteborgin chili pie sopii listan jatkoksi paremmin kuin hyvin. Painele piirakkataikina vuokaan ja kaada päälle jauheliha. 2. Alkuperäistä reseptiä olen muokannut sen verran, että jauhelihan maustan valmiin tacomausteseoksen sijaan omavalintaisilla mausteilla. Viritysmahdollisuuksia löytyy kokonaan itsetehdystä pohjasta hyvin vaihteleviin täytteisiin – aivan kuten tortillalätyt, piirakan voi täyttää makunsa mukaan lähes millä vain. Leikkaa sipulista renkaita sekä tomaatista ja jalapenosta viipaleita ja asettele nämä jauhelihan päälle. Piirakka on erittäin maukasta ja helppo valmistaa. Se on myös seuraavana päivänä lämmitettynä erinomaista ja toimii tarjoiltavana erilaisissa illanistujaisissa. Leikkaapa se myös kärkevintä terää chilistä ja jalapenoista. Ne tarjoavat erinomaisen esimerkin piirakoiden helppoudesta ja monipuolisuudesta, hyvästä mausta puhumattakaan. 4. Perusaineistaan huolimatta piiras on maukas, mistä iso kiitos ranskakerma-salsaseokselle, joka tuo kokonaisuuteen maun lisäksi oivaa mehevyyttä. Akin luonnehdinta: ”Sain reseptin Göteborgissa asuvalta tädiltäni ja se on edelleenkin yksi ylivoimaisista suosikeistani. 5. Pannupitsamainen kokonaisuus tekee siitä pitsaa herkullisemman. Siinäpä Aki Häkkiselle sarkaa kerrakseen. Ja kun pakkasesta löytyy poropeukaloillekin sopivia valmiiksi pyöreitä taikinapohjia, valmistus ei voisi juuri helpompaa ja nopeampaa olla.” • valmis piirakkapohjataikina, joka laitetaan piirakka vuokaan • 400 g luomunaudan paistijauhelihaa • 1 sipuli • 2 tomaattia • 1 prk ranskankermaa • 1 prk Old El Paso -salsaa (hot tai medium thick & chunky) • mozzarellaraastetta • jalapenoja oman maun mukaan • suolaa • pippuria • chilijauhetta 16. Tarjoile piirakka vihreän salaatin ja luomuoluen kanssa. AKIN KOKATESSA SOI: The Haunted – The Haunted (1998) ”Göteborgista kajahti aikoinaan yhtä vakuuttava lätty kuin piirakka!” HEAVY COOKING CLUB MIIKA “MEGA” KUUSINEN Göteborgin chili pie Quake the Earth -solisti, tatuoija, motoristi, liikkeenpitäjä ja piirakkamies. Ruskista jauheliha ja mausta se suolalla, pippurilla ja chilijauheella. Göteborgista ei tule pelkästään laadukasta melodeathiä vaan myös eksellenttiä syötävää!” Megan tuomio: ”Vieläkö muistat Kilohaili-hapankaalipiirakan, Pedon parsapiirakan, Porometallipiirakan tai Vegaanithräsherin tofupinaattipiiraan. Ripottele vielä juustoraaste koko komeuden päälle. Yhdistä ranskankerma ja salsa keskenään ja kaada seos tasaisesti vuokaan. Anna piirakan jäähtyä rauhassa ennen annospaloiksi leikkaamista. Paista uunissa 200 asteessa noin 35 minuuttia. TARPEET Tee näin: 1
TARPEET
ID LI O VERENPUNAINEN K un rokkitähteyden nurjemmista puolista teemansa ammentanut The Crimson Idol julkaistiin vuonna 1992, se otettiin varsinkin bändin kasariaikojen perään haikailevien keskuudessa vastaan ristiriitaisesti. – Totta puhuakseni kärsin edelleen todella pahoista loppuunpalamisen oireista, niin fyysisesti kuin psyykkisestikin, Blackie avaa hymähtäen, mutta kertoo heti perään kaiken saavutetun olleen sen arvoista. Lopulta ReIdolized-albumin julkaisu venyi peräti kuluvan vuoden helmikuulle. Ja heidän silmissään paloi loputon elämän liekki, kun soitimme Chainsaw Charlien introa. – Alkuperäiset suunnitelmat olivat varsin yksinkertaiset: äänitämme nykyisellä kokoonpanolla juhlaversion albumista, teemme sen julkaisun jälkeen sopivanmittaisen kiertueen ja annamme fanikunnalle elämänsä kovimman show’n. Ajan kuluessa mainitusta on kuitenkin muodostunut yksi bändin käänteentekevimmistä albumeista. – Kun soitimme viime syksynä, sain nähdä joka ilta, kuinka eturivin ihmiset itkivät vuolaasti Hold on to My Armin aikana. Samalla kiertue laajeni laajenemistaan, koska niin monet fanit halusivat kuulla juuri tämän setin lavalla. – Muusikon elämässä on parhaimmillaan muutamia suuria hetkiä, joina hän saa luvan myöntää jopa itselleen saaneensa elämässään aikaiseksi jotain, mikä on oikeasti koskettanut ihmisiä. – En ollut kuunnellut albumin alkuperäisiä 24-raitaisia studionauhoituksia sen jälkeen, kun saimme sen valmiiksi yli 25 vuotta sitten. – Kuten minulle on tavallista, en malttanut jättää mitään puolitiehen. Kun urakka on nyt takanapäin, Blackie huokaisee syvään. Tämä kiertue oli yksi niistä. Arvelin, että nimen ReIdolized: The Soundtrack to the Crimson Idol saaneen uudelleenäänityksen tekemiseen menisi puolisen vuotta, mutta aikaa kuluikin tuplasti sen verran. Kun levyn 25-vuotisrajapyykki alkoi lähestyä, basisti-laulaja päätti äänittää albumin uusiksi ja juhlistaa sitä mittavan maailmankiertueen merkeissä. – Tällaiset hetket ovat suurimpia kunnianosoituksia, mitä muusikko voi kuulla. Juuri albumin ikonisuus sai Blackie Lawlessin tarttumaan valtavaan haasteeseen. Totta kai olin soittanut biisejä useasti ja kuullut niitä cd:ltä, mutta nyt tilanne oli täysin erilainen. Sen merkitys W.A.S.P.-fanikunnalle on ollut rajoja rikkoneen musiikin ja vaikuttavan teemansa ansiosta mittaamaton. Olin todella otettu. Tasapainoinen uusi idoli Blackie lähtee avaamaan innokkaasti The Crimson Idolin uuden version haasteita. Albumin todellinen luonne pääsi yllättämään hänet itsensäkin hänen tartuttuaan alkuperäisiin äänitteisiin. Keikkojen jälkeen sain kuulla useamman kerran, että The Crimson Idol on konkretisoinut ihmisten sisimmästä jotain, mitä he eivät olisi ikimaailmassa osanneet pukea sanoiksi. Blackie toteaa kuitenkin saaneensa parhaimman mahdollisen palkinnon rankasta työstään jo viime syksyn kiertueilla. TEKSTI AKI NUOPPONEN 18. Samalla ne saivat minut huokaisemaan itsekseni, että ehkä kaikki näiden albumien eteen näkemäni vaiva oli sen arvoista. Hänen äänessään on tyytyväistä itseironisuutta. Kun kuusikymppinen Blackie Lawless rakensi uutta versiota 25 vuotta sitten julkaistusta W.A.S.P.-klassikko The Crimson Idolista, hän ei yrittänyt peitellä albumin henkilökohtaisuutta tai jättänyt mitään sattuman varaan
ID LI VERENPUNAINEN R O SS H A LF IN Blackie Lawless alkuperäisen The Crimson Idol -albumin aikaisessa promokuvassa. 19
Joukosta löytyi Blackien omaksi yllätykseksi yksi instrumentti, joka ei ollut muuttunut 25 vuoden aikana juuri ollenkaan ja teki äänittämisestä edes hieman suoraviivaisempaa: Blackien oma ääni. – Kun istuin studiossa ja kuuntelin alkuperäisiä tallenteita, nielaisin huolella. Mielestäni se on vain hyvä asia. Täysin yksi yhteen -laulusuorituksista ei kuitenkaan voida ReIdolizedin suhteen puhua. – Rummut ovat tästä täydellinen esimerkki. kuulostaa tätä albumia juuri tällä hetkellä soittaessaan. Halusin tehdä levyn, joka kuulostaisi siltä, miltä W.A.S.P. – Sitähän voisi ajatella, että olisi jopa masentavaa tajuta, ettei tavallaan ole kehittynyt laulajana tässä välissä, mutta olen aina pitänyt ääneni väreistä sen verran, että näinkin vanhalle äijälle tämä oli vain myönteinen yllätys. Lauluissani on nyt enemmän teatraalisuutta, jollaista kappaleissa ei ole aiemmin kuultu. – Tämä oli todella vaikeaa, koska kaikki studiovarusteemme ovat muuttuneet, kokoonpanomme on muuttunut ja ajat ovat muuttuneet. Jostain syystä tuo tunne toimi vain innostajana koko projektin suhteen. Soittajien persoonat saivat kuulua kaikessa siinä mitä he tekivät, mutta albumin tummanviettelevä tunnelma ei saanut hälventyä. Kyse oli siitä, että saavuttaisimme nykyisellä osaamisellamme kaikki albumin tunnelman uumenet, toisimme nykyisen itsemme soundiin ja löytäisimme siihen uuden ulottuvuuden. Nyt joku varmasti ajattelee, että mitä tekemistä rummuilla on albumin tunnelman kanssa. Se vaati jokaisen instrumentin täydellisen tasapainon löytämistä. Vasta nyt ymmärsin sen musiikin kaikkien eri tasojen, kerrosten ja sävyjen määrän. Bändin tarkoituksena ei ollut tehdä klassikkoalbumista täysin erilaista versiota, joka korvaisi alkuperäisen tai esittäisi siitä tyystin uuden tulkinnan. 20. – Huomasin nopeasti jännittävän yksityiskohdan: vaikkei ääneni ei ole muuttunut merkittävästi, lauluni kuulostivat silti jollain hämmentävällä tavalla erilaisilta alkuperäisiin verrattuna. Sen sijaan tavoitteena oli löytää tasapaino menneen ja tämän hetken välillä. Olimme aikeissa äänittää ihan kaiken uudelleen. En muistanut niitä olevan olemassakaan. – Kun Doug [Blair] puolestaan soitti albumin sooloja, alleviivasin jo etukäteen, ettei hänen tarvitse yrittää kopioida nuotilleen toisen Dougin [Aldrich] kuvioita. – En halunnut kajota albumin sävyyn millään tavalla. Heti ensimmäisiä rumpuosuuksia äänitettyämme huomasimme, että ne kuulostavat paremmalta kuin alkuperäiset, mutta tunnelmasta puuttui ”se jokin”. – Ensimmäisellä kerralla levyn työstämiseen kului kokonaisuudessaan yli kolme vuotta. Uskokaa pois, todella paljon. Kunhan tunnelma ei murene täysin erilaiseksi, on vain hyvä, jos vuosikymmenten kypsyminen kuuluu sooloissa uusina tulkintoina. Ymmärsin eläytyneeni nyt laulamiseen paljon aiempaa enemmän. Olin valtavan vuoren äärellä, valmiina suureen haasteeseen. Voisi kai sanoa, että olen tutustunut näihin hahmoihin vuosikymmenten aikana niin hyvin, että uskalsin näytellä hieman enemmän. Nyt huomasin täysin odottamattomasti, että ainakin se The Crimson Idolin aikainen tummaääninen Blackie on edelleen olemassa. – Se oli aika hieno hetki! Olen hyväksynyt jo vuosikymmeniä sitten sen tosiasian, että ihmisääni muuttuu vuosien kuluessa, enkä kykene enää laulamaan varhaisimpien levyjemme juttuja keikoillakaan ihan sellaisinaan. – Kun kuuntelin lauluäänityksiäni ja vertailin niitä alkuperäisten versioiden kanssa, menin monta kertaa sekaisin enkä lopulta tiennyt, kumpi otto oli kumpi, Blackie naurahtaa. Ymmärsin aika nopeasti, että tämä tulee olemaan aikamoinen työmaa