SISÄLTÖ 00 7 Pä än ava us 00 8 Syt yk ke itä : Va lke at, Em be r Fal ls, Ab ho rre nc e, Fö rgj ord , Mu sta n Ku un Lap set 014 Ko lum ni ja ska ba 016 He avy Co ok ing Clu b 018 Me mo ria m 02 4 Ob itu ary 02 8 Pa in of Sa lva tio n 03 2 Wo lfh ear t 03 6 Ca ske ts Op en 03 8 Vu od en 20 16 ke ikk ak uv at – fot aaj ien val inn at 04 4 Ba ttl e Be ast 05 Pö lky llä : Bla ze Ba yle y 05 4 Sa lam yh kä : Ro ttre vo re Iniq uit ou s (19 93) 05 7 Arv iot , pä äo sas sa Ob itu ary 07 8 Va nh a liit to: Im mo lati on , ha ast att elu ssa Ro ss Do lan 08 2 Ku ud es pii ri: Mit en fyy sin en lev y oik eas ti my y. 044 024 018 028 03 6 07 8 LA R S AR D AR VE JU U SO SO IN IO & AK I AN TT IL A TI M SO N N EN SC H EI N ES TE R SE G AR R A VI LH EL M IIN A LA AK KO N EN
W E L C O M E T O E M B E R F A L L S Helveti llinen ri. Tuott ajana, henkisenä oppaana ja sävellyshommissakin mukana Amaranthesta tutt u Jake E! Ja pihalla nyt cd / digital. jyväskylä, lutakko 11.03. vyöry ja sähkömyrskyrintama lähestyy Tampereen suunnalta. www.spinefarmrecords.com www.spinefarmrecords.com www.emberfalls.com ilmastonmuutokset ei paljon susilauman winter metallissa tunnu. eli ei mitään sohjossa rämpimistä, vaan sitä pirun kylmää kyytiä se on nyt ja aina. raskas, melodinen ja synkeä kolmas albumi ulkona kolmas maaliskuuta! wolfheart live 04.03 helsinki, virgin oil 10.03. oulu, hevimesta wolfheartofficial.com cd / lp / digital
Ystäväni – ja Infernon avustajan – Timo Isoahon kanssa väsäämäni Trio Niskalaukaus -opus julkaistiin vuonna 2003, mistä ei ollut enää pitkä matka orkesterin loppuun. Se ei ollut pelkkiä iskulause-T-paitoja, jallunkittaamisen ylistystä tai näennäisesti miltei koomisen kurttuotsaista jurnuttamista. Ensimmäinen se oli myös Rautiaiselle. Comebackin kritisoiminen onkin harvinaisen helppoa, pääjynkyttäjä Rautiainen kun teki yhtyeen näyttämöiltä poistumisen yhteydessä harvinaisen selväksi, että paluuta ei tule tapahtumaan. Se oli ilmiö, joka syntyi tarpeesta. 7.4.) TÄMÄN NUMERON KASAAMISEN TAUSTALLA SOIVAT SCREAMING TREES Sweet Oblivion MEMORIAM For the Fallen (ilm. Jos paluu tapahtuu niin sanotusti oikeista syistä ja into edellä, ratkaisu on mielestäni reilusti parempi kuin pitää räjähtävä keski-ikäinen energia vakan alla. Kenties Rautiaisella on jälleen sanottavaa. Niskalaukaus ei ollut pelkkä bändi. Yhdelle yhtye näyttäytyi junttimaisuuden ylistyksenä, jonkinlaisena hevin Popedana, toinen näki sen yhteiskunnallisesti kantaaottavissa sanoituksissa ja Rautiaisen huolehtivassa imagossa peräti pelastavia elementtejä. TÄMÄN lehden ilmestyessä on julkista tietoa, että takavuosina perin suosittu suomenkielisen raskaan rockin pioneeri Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus palaa. Olen kuullut tätä kirjoittaessani vasta yhden uuden Niskalaukaus-kappaleen, mutta olen jo sen perusteella varma, että bändi palasi oikeaan aikaan ja paikkaan. Bändi oli julkaisemassa vuonna 2000 ilmestynyttä Itku pitkästä ilosta -kakkosalbumiaan, ja suurempi suosio odotutti vielä itseään. Ja niinhän se lähti, vielä paljon isommin kuin osasin – tai kukaan osasi – kuvitella. 7. Kun seuraavan kerran kirjoitin bändistä pidemmästi, tarina päätyi peräti kirjan kansien väliin. vuosikerta Numero 144 Toimituksen tilaama tai sille tarkoitettu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää Pop Median kaikissa uudelleenjulkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutustai jakelutavoista. HAKEN Affinity SEPULTURA The Roadrunner Albums 1985–1996 -vinyyliboksi THE DOOMSDAY KINGDOM The Doomsday Kingdom (ilm. En tarvitse ennustajan lahjoja uumoillakseni, että uutinen on jo kostuttanut paitsi juhlamaljoja myös ilkeitä kieliä. Se, että käytännössä viisi aktiivista vuotta toimineesta heavy-yhtyeestä ylipäänsä kirjoitettiin kirja, kertoo paljon. 24.3.) STONE No Anaesthesia! Ilo pitkästä itkusta. Yhtä kaikki Niskalaukaus oli jumalattoman hyvä bändi, jolla olisi varmasti riittänyt tehtävää vaikka näihin päiviin asti – siis jos siltä olisi tuntunut myös yhtyeen riveissä. MATTI RIEKKI PÄÄNAVAUS www.inferno.fi facebook.com/InfernoMagazine twitter.com/infernomagazine instagram.com/inferno_magazine PÄÄTOIMITTAJA Matti Riekki facebook.com/riekinmatti ULKOASU Markus Paajala KANNEN KUVA Natalia Enemede KIRJOITTAJAT Ahola Tapio, Brusila Annika, Harjula Salla, Heinonen Ninni, Hintikka Tami, Hätinen Jukka, Isoaho Timo, Itäkylä Riitta, Juutilainen Joni, Järvisalo Eetu, Keränen Toni, Koskinen Kari, Koskinen Kimmo, Kujanpää Lauri, Kurunen Jerry, Kuusinen Miika, Laakso Markus, Lassila Tero, Lehto Katariina, Luukkanen Antti, Malm Mikko, Muurikainen Elli, Nuopponen Aki, Pohto Tomi, Rajala Vilho, Siltanen Vesa, Silvast Jaakko, Turunen Joona, Virtanen Aadolf, Vähäkangas Teemu, Väntänen Ari, Ylitalo Lauri TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT (arviolevyt / review copies) Inferno, PL 543, 33101 Tampere 045 110 5522 etunimi.sukunimi@popmedia.fi inferno@popmedia.fi ILMOITUSMYYNTI Oskari Anttonen, Erik Kangas, Elina Korhonen, Peter Lindroos, Oona Lukkarinen, Mikko Mali 045 110 5522 ilmoitusmyynti@popmedia.fi etunimi.sukunimi@popmedia.fi TILAAJAPALVELU 03 4246 5302 (ma-pe 9-16) tilaajapalvelu@popmedia.fi KUSTANTAJA Pop Media Oy Fredrikinkatu 42, 00100 Helsinki 045 110 5522 www.popmedia.fi TOIMITUSJOHTAJA Tuomo Häkkinen PAINOPAIKKA M?kusala ISSN 1796-7600 17. Rumban silloinen päätoimittaja Virve Valli oli riittävän rohkea ostamaan ajatukseni, että Niskis on juttu, joka lähtee. Minulla ja Trio Niskalaukauksella on erityinen suhde. Voikin hyvin olla, että Niskiksen paluulla on lopunajan merkkejä kiihtyvään tahtiin viskovassa ajassamme suurempi tarkoitus. Kuka tietää, millaista tuhoa se saisi aikaiseksi purkautuessaan väärässä ajassa ja paikassa. Kolmetoista vuotta on kuitenkin pitkä aika, jonka mittaan saattaa kääntyä kovempikin pää. Aloittelin rocktoimittajan hommiani samaan aikaan kuin jyväskyläläiset omiaan, ja ensimmäinen koskaan työstämäni kansijuttu värkkääntyi juuri Niskalaukauksesta. Inferno ei vastaa tapahtumatietojen mahdollisista muutoksista eikä tilaamattomien kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Nostalgiafestarilauteet kyllä lämpenevät ultrabraiden ja dingojenkin voimin, siihen ei apuja tarvita
Sen jälkeen taisi elämä viedä mukanaan niin, ettei tuon äänitteen työstäminen ollut päällimmäisenä mielessä. Siitä, mitä edessä odottaa, ei vielä tiedä kukaan. Tuntuu, että aika moni 1990-luvun alun death metal -yhtyeistä on palannut kuolleista. Mielestäni koko ”kulttimaine” on vähän liian ladattu epäolennaisuuksilla, sillä kyseessä on maineemme undergroundissa eli käytännössä tape trading -skenessä, joka oli 80-luvun lopulla ja vielä 90-luvun alussakin ainut tapa saada äärimetallia muille faneille. – Eli ei se pelkkää nostalgiapäissään huojumista ole, vaikka siitäkin voi joskus olla kyse. Lopussa tuli ehkä vähän kiirekin, mutta saatiin se lopulta kunnialla kasaan. Musadiggarina on tietysti mukavaa, että perinteikäs dödöily on tehnyt paluuta. Koetteko, että kulttimaineesta on ollut Abhorrencelle ainoastaan hyötyä. Miksi sen julkaisu otti näinkin kauan. Julkaisun graafinen ilme vei myös hirvittävän paljon aikaa, kun tuntui, etteivät toteutukset kelpaa tai ettei eri tekijöillä, joita kokeiltiin, ollut tarvittavaa visiota meidän toiveiden puitteissa, laulaja Jukka Kolehmainen kertoo. Nyt uudelleen aktivoitunut yhtye on saanut paluukeikkansa tehtyä ja aikoo siirtyä urallaan eteenpäin. – Lupaamatta kenellekään mitään, mukaan lukien itsemme, tarkoitus on jättää Vulgar-aikakausi taakse ja siirtyä eteenpäin. – Yhtä selkeää syytä on vaikea sanoa. – Bändin nimi näkyi vaihtolistoilla, zineissä ja harrastajien jutuissa, joten siitä jäi helvetisti jälkiä nykyharrastajille, jotka aloittelivat kymmenen vuotta sitten sen tunkion möyhimistä. Julkaisitte aikoinaan vain pari virallista pikkulevyä. Minkälaisin miettein olette seuranneet ympärillä tapahtuvaa liikehdintää. – Kun sitten joskus viime kesän lopulla saatiin päätettyä – kyse saattoi myös olla Svartin ukaasista – takaraja julkaisulle, pistettiin projekti aktiivisesti työn alle. Mitä tämä tarkoittaa. VUODEN 2013 Tuskassa purkitetun Totally Vulgarin taltiointi ei ole ihan tuorein mahdollinen. Nostalgia on hassu juttu, sillä esimerkiksi joku 90-luvun puolella syntynyt voi kokea nostalgiaa meidän keikoillamme, vaikkei ole koskaan aiemmin meitä livenä nähnyt eikä ollut edes syntynyt, kun keikkojamme soittelimme. Edessä tuntematon tulevaisuus SYTYKKEITÄ JONI JUUTILAINEN 8. Lehdistötiedotteessa kerrotaan, että live on eräällä tavalla yhden aikakauden loppu ja toisen alku. – Brutaalius on aina ollut meidän juttu. Onko bändien paluilla ollut jotain relevanttia merkitystä, vai onko homma pelkkää nostalgiassa vellomista. Yhdeksänkymmentäluvun alussa pari pienjulkaisua tehnyt Abhorrence on nauttinut kulttisuosiota startista lähtien. Musiikki, sen vaikuttavuus ja tunnelma enemmän kuin soittajien tekninen osaaminen tai muu kikkailu. Toisaalta itsekin sinun puolellasi pöytää istuneena laajamittainen retrostelu tuntuu hieman väkinäiseltä. Tai sanotaan näin, etten keksi juuri haittapuolia. Eli rankkaa tuuttausta ja syvää tunnelmaa, ehkä ripauksella Suurien Muinaisten palvontaa. Jos nyt oletetaan, että Abhorrence kirjoittaisi levyllisen uutta musiikkia, miltä bändin materiaali kuulostaisi. Toisaalta meidän ikäpolvemme saattaa hyvinkin olla tippa silmäkulmassa ja muistella ”vanhoja hyviä Lepakon aikoja”, vaikka todellisuudessa siellä värjötettiin kylmässä ja pelättiin että Putsi vie kaljat ja saadaan siltä turpaan – vaikka nähtiinhän siellä helvetin kovia keikkojakin. – Kyllä. Ihan alussa masterointi vei oman aikansa, minkä jälkeiset ensimmäiset versiot eivät tyydyttäneet meitä. – Kyse on kai ennen kaikkea siitä, millä asenteella kukin on liikkeellä. – Hieman ristiriitaisin mielin
Uranne starttasi yli 20 vuotta sitten, ja musiikkiteollisuus on muuttunut sen jälkeen paljon. Edessä tuntematon tulevaisuus SAATTO on ensimmäinen levynne kymmeneen vuoteen. – Riippuu ihmisestä ja tilanteesta. Joskus mennään hurjemmissa sfääreissä, toisinaan taas edetään hyvinkin herkillä näppäilyillä. On turha puhua kuoleman kauneudesta, jos esimerkiksi lähipiiriä on kohdannut onnettomuus. Seuraava laulu kuolemasta METALLIA PIENISSÄ PALOISSA SYTYKKEITÄ 9. Kun ihmisen kumppani, ystävä tai vaikka rakas lemmikki kuolee, se on aina sokki, mutta ajan parantaessa haavoja on lohdullista ajatella poisnukkuneen olevan paremmassa paikassa. Tämä on kaksiteräinen miekka, koska inhoan Facebookia ja vastaavia, mutta toisaalta olen joutunut myöntämään niiden edun yhtyeen markkinoinnissa. Olen ajatellut asian menevän niin, että tämän elämän teot ja puheet palkitaan seuraavassa: joko astutaan askel ylöspäin tai vajotaan alemmas. – Olisi omahyväistä olla moisesta varma etukäteen, mutta vuoden 2014 Arkuntuuletus-minikiertue antoi esimakua tulevasta. Olen yrittänyt saada aina mukaan myös rokkaavampaa materiaalia, ettei fiilistely menisi liian pateettiseksi. Tämä oli hienoa ja johti siihen, että päätettiin kasata bändi pysyvästi. Tiedä sitten miten tämä kuuntelijalle välittyy. Soitimme silloin ensimmäistä kertaa julkisesti sitten vuoden 2007 – jos mukaan ei lasketa hautajaiskeikkaa Turussa 2010. – Nyt meillä on ensimmäistä kertaa käytössämme sosiaalinen media. Onko tämä tullut teille yllätyksenä. Minkälainen albumi on kyseessä. Pitkään sairauden kynsissä riutuneelle se voi olla toivottu vapahdus, itsemurhaan sortuneelle taas pakotie. – Itse en usko taivaaseen tai helvettiin. Kappaleenne käsittelevät usein kuolemaa. – Olimme yllättyneitä, kuinka paljon ihmiset tulivat kiittelemään paluusta. Koetko, että bändinne ura on jatkuvaa etsimistä, vai onko oma lopullinen tyyli jo löytynyt. Ihmiset vanhenevat, kokoonpanot muuttuvat ja musiikkimaku kehittyy. Homma hoidettiin muutamalla lehtimainoksella ja nipulla flyereitä, ja markkinointi pohjautui puskaradioon ja tape trading -tyyppiseen kierrättämiseen. – Meidän ekoja levyjä ei juurikaan markkinoitu, 90-luvun tuotoksista puhumattakaan. – Kyllä mä uskon, että oman tyylin etsiminen jatkuu aina. Mitä kuolema sinulle edustaa. Onko nykyteknologiasta teille enemmän hyötyä vai haittaa. Tuntui, että MKL:n arvo oli hiljaisten vuosien mittaan kasvanut kuin varkain. – Annan itselleni vapaat kädet säveltäessäni. – Musiikillisesti on rauhoitettu tempoa ja ainakin omasta mielestäni karsittu ääripäitä eli yksinkertaistettu kaavaa. Kotimainen dark metal -veteraani Mustan Kuun Lapset palasi kuolleista pari vuotta sitten. Nyt käsillä on yhtyeen viides kokopitkä, jolla bändin ulosanti on tyylikkäämpää ja tasapainoisempaa kuin koskaan. Mitä olen seurannut saamaanne palautetta sivusta, vaikuttaa siltä, että paluunne on otettu fanien keskuudessa vastaan hyvin. – Nimensä mukaisesti matka teiden eroamisen ja jäähyväisten tunnetilaan muutamilla sivupoluilla väritettynä, kitaristi-laulaja Pete Lehtinen aloittaa. Tunnelmallinen metalli on se meidän juttu, mutta pelkästään siihen emme halua pohjautua. Myös levy-yhtiön markkinointi on somen ansiosta huomattavasti tehokkaampaa ja laajempaa. Aiemmin meillä oli toki kotisivut, mutta samanlaista vuorovaikutusta ei päässyt syntymään. Keikoilla porukka lauloi mukana. Hyviä aikoja nekin. – Pidän akustisesta ja klassisesta musiikista, ja niin Saatolla kuin edeltäjällään [Viimeinen laulu kuolemasta, 2007] on mukana akustinen kappale tuomassa tasapainoa ja kontrastia. Saatto on sävykästä ja monipuolista kamaa
– Tähän asti ollaan saatu palautetta pääosin ulkomailta, eikä suomen kielen käyttömme tunnu mietityttävän muita kuin suomalaisia. Päinvastoin: ihmiset ovat lähettäneet meille viestejä suomeksi ja kertoneet innoissaan kääntävänsä lyriikoita itselleen ymmärrettävään muotoon. – Ainoa rajanvetomme oli, että haluttiin folkvaikutteiden olevan autenttista suomalaista kansantraditiota, ei niitä miekkaja fantasiajuttuja. – Ollaan oltu myös hääräämässä suomalaiseen mytologiaan perustuvassa fantasiaja kauhuelokuvassa Backwood Madnessissä, jonka toivotaan lyövän läpi folk metal -yleisöille valkokankaan puolella. Meiltä on kuitenkin on lupa odottaa tulevaisuudessa englanninkielisiä biisejä. Tarkemmat ideat, ajatukset ja konseptit hioutuivat sitten ajan kanssa. – Ja meneehän Rammsteinkin maailmalla aivan täysillä! Suomen kielen käyttö antaa meille persoonaa, erottaa meidät muista bändeistä ja tukee musiikin eksoottisuutta entisestään. Me kuitenkin rakastettiin sen soundia, ja tilanteen muuttaminen tuntui henkilökohtaiselta missiolta: mepä mennään, keksitään itse tavat ja tekniikat soittaa kannelta modernilla tavalla ja näytetään kaikille, että se on aivan helvetin upeankuuloinen soitin! Kielivalintanne on suomi. – Aika monet suomalaiset kokevat kanteleen suorastaan rumaksi soittimeksi ja pitävät sitä jonain muinaisjäänteenä, mistä meillekin vittuiltiin alkuaikoina. Bändi on paljon enemmän kuin pelkkä kantele, ja kaikki biisit toimisivat myös omina teoksinaan vallan mainiosti. Muuten ei ollut varsinasta linjaa, alettiin vaan tehdä mielestämme hyviä biisejä. Onko bändin linja nyt se, jollaiseksi sen alun perin suunnittelitte. – Tiesin Valkeita perustaessani, että haluan käyttää kannelta, ja ensimmäinen jäsen jonka värväsin olikin Eppu. Valitsitteko kanteleen ihan vain siksi, että erottuisitte joukosta, vai onko taustalla joku muu ajatus. – Folk metal on ollut minulle rakkain musiikkityyli teinistä asti, mutta haluan tuoda genreen jotain uudenlaista, uuden sukupolven modernia materiaalia. Sitä varten perustin tän bändin. Musiikkia aidosta kansanperinteestä SYTYKKEITÄ P E T R I A N T T IL A 10. Silti se on maamme kansallisinstrumentti. – Jos tekee musiikkiaan vain kansainvälinen breikkaus tavoitteena, luulen, että osuu aika harvoin maaliin. Mihin uranne etenee tästä pisteestä. Eikö tämä leikkaa aika paljon saumoja mahdolliselta kansainväliseltä breikkaukselta. Kanteletta, puhdasta suomenkielistä laulua ja modernia melodista metallia yhdistelevä Valkeat tekee folk metalia täysin omalla kaavallaan. Me tehdään omanlaista juttuamme rakkaudesta musiikkiin, siitähän kaiken kuitenkin pitää lähteä. Tajuttiin samoihin aikoihin, ettei kanteleella tehdä juuri mitään nykymusiikkia ja ettei soitinta näy hirveästi muualla kuin museoissa ja alakoulun musiikkitunneilla. Sähkökanneltajamme Eppu Puhjo on taas enemmän puhtaan folkin ja Jethro Tull -tyylisen kaman ystävä eikä ole ikinä kuunnellut mitään Ensiferumia tai Moonsorrow’ta, laulaja Miikka Virtapuro avaa. – Pelkällä erottumisella ei pötkitä yhtään minnekään, jos musiikki on huonoa. BÄNDINNE mukaan nimetyn debyytin musiikkia voisi luonnehtia folk metaliksi, mutta meininkinne on aivan muuta kuin ”perus-Ensiferumia”. – Meillä on esikoislevyn jälkeen jo paljon ideoita, mihin juttuihin halutaan pureutua syvemmin, mistä halutaan kulkea poispäin ja mitä uutta väriä halutaan lisätä palettiin
Sota itsessään ei ole itseisarvo, vaan taustalla tulee olla asioita, joiden vuoksi on valmis kuolemaan. – Lopulta, kun kaivoin levyn taas esiin, huomasin miten henkilökohtainen se olikaan. Pidätkö Förgjordia puhdasverisenä black metal -yhtyeenä. Minkälainen kiekko on kyseessä. – Traagiset verityöt ovat aina olleet kansallisromantiikkamme kääntöpuoli. Förgjord sai alkunsa yli 20 vuotta sitten. Ne ovat oman aikansa ilmentymiä, etappeja kohti tätä hetkeä matkallamme kohti täydellisyyttä. Sitä huomasi kuuroutuneensa omalle materiaalilleen ja alkoi uskonpuute. Sanoituksissanne käsitellään muiden aiheiden ohessa kotimaisia henkirikoksia. Kun ei ole olemassa mitään ennalta määriteltyä linjaa, sitä palaa aina lopulta juurilleen. Tätä tarkoittaa käyttämämme termi BMSF tai SFBM – mustaa metallia osana suomalaisuuttamme ja suomalaisuutta, joka elää mustassa metallissamme. Vaikutelmaa tuetaan kertomalla tarinoita muun muassa koko kansaa ravistuttaneista henkirikoksista. Sisu ja perkele. Olin kokenut hitaan henkisen kuoleman ja vasta nousemassa uudelleensyntyneenä entisen elämäni tuhkasta. Moni intohimo on päätynyt hylätyksi tulemisen, mustasukkaisuuden ja alkoholin siivittäminä veriteoksi ja intohimorikokseksi. Sanoisin, että Förgjord on puhtaasti black metalia, ja se olisi sitä, vaikka tekisimme pelkkiä akustisia instrumentaaleja. Musiikissanne ilmenee paljon melankoliaa, jossa on tietty suomalais-traditionalistinen ja black metalille ei-niin-tyypillinen vivahde. Onko se asennetta vai ideologiaa. Tässä vaiheessa levy meni telakalle, koska halusin tyhjentää pääni, ja päätin, etten tulisi kuuntelemaan sitä ennen kuin voisin kuulla sen kuin ulkopuolinen. Mistä ajatus näinkin poikkeukselliseen sanoitusteemaan. – Kun kuuntelen joitain vanhoja biisejämme, muistan, millaisia asioita olen tuolloin tuntenut ja miten kokenut maailman ympärilläni. – Nauhoitimme levyä omissa oloissamme, ja koska aikataulua ei ollut, prosessi venyi loputtomiin. Förgjordin raa’an ja säröisen black metalin sisällä elää vahva suomalainen melankolia. Kuinka paljon visionne bändin musiikista on muuttunut. Siinä missä olimme ennen ”anti-something”, nykyään olemme enemmän ”pro-something-else”. 11. Viha itsessään antaa kenties voimaa, mutta kontrolloimattomana se polttaa kantajansa loppuun muutamassa vuodessa. – Olemme kasvaneet ihmisinä, ja koska Förgjord on ilmentymämme, se elää luonnollisesti mukana. – Onko black metal musiikkityyliä vai sanoituksia. – Orgaaninen, itse tehty, itsemme näköinen ja äärimmäisen henkilökohtainen, kielisoittaja Valgrinder vakuuttaa. – Koitti aika, jolloin kaikki, mihin olin uskonut, osoittautui turhaksi ja valheelliseksi. Tämän inspiraation vallassa sävelsin Uhripuun, noin kolmessa kuukaudessa. Kun katsoo skaalaa, mitä black metal pitää sisällään, voi nähdä, miten laajasta asiasta on kyse. Pystyin näkemään, millaisia tuntoja olin tuolloin tuntenut. Emme glorifioi tekoja tai niiden tekijöitä, emmekä myöskään tuomitse tai puolustele. Se jos mikä kuvastaa suomalaista juroutta, melankoliaa ja inhorealismin kauneutta! – Näitä tekoja on surtu yhtenä kansakuntana, ja selvittämättömien tapausten ympärillä kiertää legendoja vielä tänäkin päivänä – esimerkkeinä vaikka Tulilahden kaksoissurma ja Kyllikki Saaren tapaus. Tietynlainen spontaani räyhääminen on vaihtunut harkitumpaan aktivismiin. – Suomalaiset melodiat tulevat tiedostamatta. Sisu ja perkele METALLIA PIENISSÄ PALOISSA SYTYKKEITÄ KOLMAS levynne Uhripuu on valmis
Kaikki sanoitukset ovat saaneet pohjimmiltaan alkusysäyksensä tosielämän fiiliksistä ja tapahtumista, mutta osa teksteistä on puettu fiktiivisiin vaatteisiin. Deadlinejen kanssa meinasi tulla kiire, mutta toisaalta ulkoinen paine tuntuu luovan meihin hyvää draivia, kesken pienen keikkarupeaman tavoitettu bändikollektiivi vastaa. Kerroitte taannoin jossain haastattelussa, että ”Ember Falls on kuvitteellinen kaupunki dystopisessa tulevaisuudessa”. Musiikkinne on häpeilemättömän tarttuvaa modernia metallia. – Valloitetaan maailma yksi kuuntelija kerrallaan. Suomalainen tulokasbändi Ember Falls ei tee metalliaan kaikkein perinteisimmän kaavan mukaan. – Ehdottomasti metallibändi poppivaikutteilla. Kyllä hevi on useimmissa tapauksissa se pohjimmainen kerros, jonka päälle noita poppija elektrojuttuja maalaillaan. Tarkoitus on keikkailla kovasti ja kehittää tekemistä niin livenä kuin sävellyspuolella. Vastaako lopputulos alkuperäistä visiotanne. – Joitakin vuosia sitten olimme semmoinen ”pojat soittaa T-paidat ja farkut päällä” -bändi, mikä on helvetin tylsää. Tilanne saattaa olla tulevaisuudessa toinen. Millainen merkitys visuaalisuudella on bändinne toiminnassa. – Keikkamyynti ja management tekevät myös koko ajan kovasti hommia ulkomaankeikkojen buukkaamiseksi ja bändimme tunnettuuden lisäämiseksi Suomen ulkopuolella. Sanoituksista löytyy sekä tarinallistettua että myös suorempaa, niin sanotusti tähän maailmaan liittyvää kamaa. Seisomme sataprosenttisesti jokaisen kappaleen takana, eikä levylle jäänyt yhtäkään täytetahtia. Ovatko myös sanoituksenne täysin kuvitteellista kertomaa. Popmusiikkivaikutteet ja ennakkoluuloton kokeilullisuus takaavat, että kuulija ei jää kylmäksi. Turboahdettua modernia metallia SYTYKKEITÄ 12. Tuottaja Jake E:llä [ex-Amaranthe] oli myös korvaamaton panos laulumelodioiden hiomisessa huippuunsa. – Vähän både och. Katseet on jo varovasti suunnattu kohti kakkosalbumia sekä siihen liittyviä teemoja ja ajatuksia. – Kyllä meillä on ihan varta vasten teetetyt keikkavaatteet, tietyt rutiinit ja rituaalit kasvomaaleihin ja niin edelleen. – Levy on mielestämme todella onnistunut. Oletteko mielestänne enemmän poppibändi metallivaikutteilla kuin metallibändi poppivaikutteilla. Tollanen look voi tietysti sopia jollekin Kolme Kaveria ja Kukkapenkki -nimiselle indiebändille, mutta turboahdetulle modernille metallibändille täytyy olla mietittynä vähän spessummat rievut. ESIKOISENNE Welcome to Ember Falls ilmestyi päivälleen viikko sitten. Millaisia suunnitelmia teillä on tulevaisuuden suhteen. – Albumilla voi kuulla vaikutteita monesta eri genrestä, joten materiaalista saavat varmasti paljon irti niin metallidiggarit kuin kevyemmänkin musiikin kuuntelijat
Turboahdettua modernia metallia WWW.ARISING-EMPIRE.COM WWW.FACEBOOK.COM/ARISINGEMPIRE.DE COMING SOON! THE EUROPEAN ONLINE SHOP: WWW.SHARPTONE.NET Inferno 10 FIN TCTF-IMMI-DCS 02-17.indd 1 02.02.17 15:06
Elokuvatähdet ja muusikot ovat tuominneet Trumpin presidenttiyden jo ennen vaalivoittoa, ja nyt he marssivat mielenosoituksissa puolustamassa vähemmistöjen (kuten koulutettujen naisten) oikeuksia. Ainoat, jotka tästä oikeasti hyötyvät, oikeusoppineiden, uusnatsien ja Trumpin rikkaiden intressiryhmien ohella, ovat koomikot ja pikkuhiljaa protestia tekevät taiteilijat. Saturday Night Liven Trump-parodia on epäilemättä pelastanut Alec Baldwinin uran. Varapresidentti Mike Pence taas on uudestisyntynyt konservatiivikristitty. Aiemmat kokemukset rajoittuivat Reverend Bizarren klubikeikkaan vuonna 2005 ja elokuvaklassikkoon This Is Spinal Tap (Rob Reiner, 1984), jossa etsittiin aika pitkään tietä bäkkäriltä lavalle. Sinänsä kiinnostavasti porttikielto ei koske esimerkiksi Afganistania, Pakistania tai Saudi-Arabiaa, sielläkin kun taitaa olla bisneksiä. Protestitaiteilijat ovat oma lukunsa. Tätä kirjoitettaessa Donald Trumpin hallinto on ollut vallankahvassa kymmenen päivää. Jostain syystä valkoihoinen köyhälistö, joka nosti Diilerin valtaan, tuntuu kannattavan kaikkia Trumpin toimia lähes täysin kritiikittömästi. Kaikki jotka tunnen — asunhan kaupungissa joka on ”sininen saari ympärillä olevassa maaseudun punaisessa meressä” — ovat aivan kauhuissaan tilanteesta. Legendaarinen Woody Guthrie, Bob Dylanin keskeinen innoittaja, kirjoitti kitaraansa “This Machine Kills Fascists”. Tilausta ja tarvetta olisi… Kirjoittaja on turkulais-clevelandiläinen kulttuurihistorioitsija ja muusikko, joka avautuu myös sosiaalisessa mediassa itseään kiinnostavista ilmiöistä. Nyt taitaa olla aika kaivaa soittimet esiin ja elvyttää tosissaan poliittisten protestilaulujen perinne. Täällä on rikas kulttuurielämä, vireää pienpanimotoimintaa, kaksi pilvenpiirtäjää sekä Rock and Roll Hall of Fame. Yhdysvalloissa on pitkä perinne protestilaululle. maaliskuuta. Ja sen suhteen Trump on luvannut paljon. Hahmo naurattaa ja tuntuu lähes dokumentaariselta. Enää ei naurata. Viimeksi mainitun kirjastossa ja arkistossa on tullut jo istuttua tunti jos toinenkin. Työministeriksi on sinänsä kiinnostavasti ehdolla pikaruokamiljonääri Andy Puzder, joka diggailee minimipalkalla työskenteleviä ja robotiikkaa. Oikeastaan syy on tiedotusvälineiden polarisoitumisessa siten, että tällä porukalla on ihan omat ja omalaatuiset uutiskanavansa, jotka taitavat sijaita Fox News -kanavan oikealla puolella. Ehkä Trump tulee lanseeraamaan muurin lisäksi muitakin julkisen alan rakennustöitä, kuten moottoriteitä. Osoitehan on www.inferno.fi SKA BA V A LT T E R I H IR V O N E N. Tämän on siis luvannut patologisesti narsistinen tositelevisiomiljardööri, jonka taustalla toimiva pääideologi Steve Bannon on aidosti pelottava kovan linjan rasisti ja oikeistopopulisti. Clevelandin kaupunki on paljastunut kivaksi paikaksi elää. Hello Cleveland! VOITA WOLFHEARTIA! Tässä lehdessä haastatellun Tuomas Saukkosen johtama Wolfheart julkaisee uuden Tyhjyys-albumin 3. Eikä niillä uutisilla tai ylipäänsä medialukutaidolla ole niin väliä, kun kiinnostus kohdistuu lähinnä oman lähiympäristön asioihin. Sinä aikana on lanseerattu muun muassa kasa ”vaihtoehtoisia tosiasioita”, vaiennettu lehdistön edustajia, pilkattu naisia, päätetty rakentaa todella pitkä muuri epämääräisellä rahoituksella, yritetty nimittää hallintoon yksi hullu koira ja kasa sikarikkaita ja epäpäteviä ministereitä, hoidettu omia bisneksiä omien lasten avulla — perustuslaki törmäyskurssilla — kaveerattu Vladimir Putinin kanssa ja estetty seitsemän maan kansalaisten normaali laillinen maahantulo, koska terrorismi on pelottavaa. Andy Borowitzin kolumni New Yorker -lehdessä on niin ikään hyvää satiiria, kuten myös God, eli The Good God Above, Facebookissa asuva Isä Jumala. Tuleehan hän kannattajiensa mukaan ”kuivaamaan suon”, eli palauttamaan vallan kansalle ja antamaan teknologisoitumisen syrjäyttämille ihmisille töitä. Mene Infernon nettiin, osallistu skabaan ja voita kiekko omaksesi. Vietän täällä puoli vuotta populaarikulttuurin tulevaisuuskäsityksiä koskevien tutkimushommien merkeissä. Tuo eksyminen oli monesti mielessä, kun mietin valitsemaani ajankohtaa tulla tänne asumaan ja seurasin tarkasti maan presidentinvaaleja. Viimeisin näistä on Geneven pakolaissopimuksen ja ilmeisesti myös tuon perustuslain vastainen toimi. Aatukin käytti samaa konstia 1930-luvun Saksassa. INFERNO-KOLUMNI KIMI KÄRKI TERVEISIÄ Yhdysvalloista. Metallimuusikoilla voi olla tässäkin asiassa oma roolinsa – raskaalla musiikilla voi nimittäin olla aidosti puhuttelevuutta juuri Trumpin ydinäänestäjäryhmässä, valkoisissa duunarimiehissä. Jos Birminghamin mustuneen maan teollisesta kolkkeesta nousi aikoinaan tuomiometallin siemen, ehkä tästä epätoivosta nousee uutta raskasta ja vaikuttavaa protestimusiikkia, joka vapauttaa ihmisiä niin pelosta kuin idiotismista
3. Tai sitten ei, sinä päätät.” Megan tuomio: ”Varsinainen överipasta ihan jokaisella osa-alueella, vaan onhan lopputulos syntisen hyvääkin. Kun pasta on valmista, laske spagetti kastikkeen sekaan vähän kerrallaan välillä sekoittaen. Paista keskikovalla lämmöllä 5–10 minuuttia ja kaada sitten joukkoon kerma sekä raastettu cheddarjuusto. 2. Annoksen maku lähenteleekin sitten jo taivasta ja lämpö alakerran herran valtakuntaa – vaikkei moisiin edes uskoisi. Tästä syntyi muutaman kokeilun jälkeen Las Napalmas eli todella rasvainen habaneron terästämä makkara-juusto-kermakastike. Laske spagetti kiehuvaan veteen ja keitä minuutin verran vähemmän kuin paketin ohjeessa neuvotaan, siis noin seitsemän minuuttia. Voit määritellä tulisuusasteen oman sietokyvyn mukaan joko miedosti lämmittäväksi tai infernaalisen tuliseksi. Poista siemenet sekä chileistä että habaneroista ja pilko hienoksi silpuksi. Erilaisia makuja tulvii suuhun melkein liiaksi asti, ja erityisesti reseptin erikoisuus, selleri, tahtoo kärsiä tästä, joten sen määrän voi helposti jopa tuplata chilien kustannuksella. Syntisen härski konsepti, joka on ruokana yllättävänkin hienovarainen. Pilko sipuli, selleri, valkosipuli ja chorizo. Laita pastavesi kiehumaan ja suolaa se kunnolla. Samoihin aikoihin maistoin eräässä ravintolassa kestomakkarakastiketta, jonka innoittamana lähdin jalostamaan omaa näkemystäni annoksesta. Laita kaikki pilkotut aineet paistumaan isohkolle pannulle runsaan oliiviöljyn kera. Uhkarohkea tuliperse saattaa ottaa chilien siemenetkin peliin, omalla riskillä toki. TARPEET • iso sipuli • sellerinvarsi • 2 valkosipulinkynttä • 1–2 habaneroa • 1–2 punaista chiliä • 200 g chorizoa • oliiviöljyä • 5 dl kermaa • 100 g cheddarjuustoa • lehtipersiljaa • 400 g spagettia Tee näin: 1. Anna muhia pannulla vielä minuutin verran, ripottele päälle hienonnettu lehtipersilja ja nauti. Viktorin luonnehdinta: ”Hullaannun muutaman kerran vuodessa johonkin uuteen tai vanhaan raaka-aineeseen, ja tämä resepti on kaudelta, jolloin sekosin ruuanlaitossa kestomakkaraan ja selleriin. Chorizon mainio makeanrasvainen aromi saisi sekin tulla paremmin esille, mutta kestomakkaroista löytyy kyllä useita erilaisia, tymäkämpiäkin vaihtoehtoja kokeiltavaksi.” 16. VIKTORIN KOKATESSA SOI: Battle Beast – Bringer of Pain (2017) ”Etenkin tulisena nautittuna tämä herkku saattaa nostaa pienen ’haloon’ lähtiessään – tiedät kyllä missä.” HEAVY COOKING CLUB MIIKA “MEGA” KUUSINEN Las Napalmas -chorizopasta Brymirin laulajalla Viktor Storm Gullichsenilla on erittäin uljaalta kalskahtava nimi, eikä ruokansakaan tarvitse hävetä omaansa
”Lopetamme sillä sekunnilla, kun emme enää nauti tästä.” 18
S aksalaista Donzdorfin pikkukaupunkia verhoaa hentoinen lumihuntu, omakotitalot uinuvat vieri vieressä ja ulkona voi kuulla vain hiljaisuuden. Bändi oli vuoden päivät horroksessa, josta se ei lopulta vironnut, vaan päätyi lopettamaan kunniakkaan uransa. Kelataanpa hieman ajassa taaksepäin. Haastattelua tehdessä bändi on viikkoa vaille vuoden ikäinen. Miten tämä kaikki on edes mahdollista, mikä on Memoriamin taika. Ja Karl halusi tehdä jotain Frankin kanssa, ja tietysti minä myös. Andy: – Minä ja Karl olimme yhdessä Benedictionin keikalla Kiddien kuoleman jälkeen ja päätimme, että haluamme tehdä jotain. KUOLOA ILON KAUTTA TEKSTI TAMI HINTIKKA KUVAT TIM SONNENSCHEIN 19. Tuossa maisemassa seisoo levy-yhtiö Nuclear Blastin päämaja, jonka uumenissa on hetki sitten tärähtänyt yksi tämän vuoden odotetuimmista metallilevyistä, Memoriamin 24. Asetumme yhteen toimistohuoneista, ja yhtyeen basisti Frank Healy alkaa viritellä savuketta huuleen. Frank nousee välittömästi ja ilmoittaa, että jos ei ole röökiä, ei ole haastattelua. Andy: – Luulen, että Memoriamin taika on… Frank: – …se, että emme välitä vittuakaan! Naurunremakan jälkeen Frank vakavoituu hieman. Asia selvä, ja niin voimme asettua pöydän ääreen. Sanoin Karlille, että miksi emme ottaisi Scottia mukaan Frank: – Olit nähnyt meidät soittamassa yhdessä, joten tiesit että se toimii. Legendaarista death metal -jyrää Bolt Throweria kohtasi loppuvuodesta 2015 suru, kun yhtyeen pitkäaikainen rumpali Martin ”Kiddie” Kearns menehtyi yllättäen. maaliskuuta julkaistava For the Fallen. Uusi tila löytyy alakerran keittiöstä. Asiat ovat tapahtuneet todella nopeasti. Memoriam on uusi tulokas death metal -kentällä, mutta osa sen miehistöstä on ollut luomassa koko genreä. Bolt Throwerin alkuperäinen rumpali Andy Whale ja laulaja Karl Willets päättivät alkaa ”tehdä jotain yhdessä” yli 20 vuoden tauon jälkeen. Äkkiä levy-yhtiön edustaja kiirehtii kertomaan, että on pahoillaan, mutta tässä huoneessa ei saa sauhutella. Miten tähän on tultu. Tiesin Scottin oikeastaan vain Facebookista, ja sen, että hän oli ollut kiertueella Benedictionin kanssa. Pian mukaan saatiin Benediction-basisti Frank Healy sekä nuorempaa polvea edustava kitaristi Scott Fairfax. Frankin viereen istuu yksi kuoloja grindcoreskenen pioneerirumpaleista, Andrew ”Andy” Whale. Matkalla sinne Frank mumisee, että on aina vetänyt paljon röökiä ja aikoo tehdä niin jatkossakin. Pian Kiddien poismenon jälkeen alkoi tapahtua odottamattomia. Inferno otti selvää, mistä yhtyeessä kysymys
Olemme aina olleet hyviä ystäviä. Andy: – Joo, kyllä. Frank antaa myös itselleen roolin. Eikä hän ole lopettanut! Hänellä on satoja riffejä koneellaan. Ja sitten uuden idean, uuden idean ja niin edelleen. En halunnut olla osa sitä hommaa, mutta ei sitä voi paeta, se on ”niitä bändejä”. Hän oli tutkan tavoittamattomissa yli kaksi vuosikymmentä. Miehen meriittilistalta löytyy myös sellaisia bändejä kuin Cerebral Fix ja Napalm Death. Minulla on harjoittelusetti kotona ja treenaan sillä joka päivä noita nauhoituksia kuunnellen. Andy: – Olemme itsekin yllättyneitä, miten nopeasti kaikki on tapahtunut. Ehkä pari pientä klubikeikkaa siihen. Bolt Thrower on isompi kuin yksikään sen jäsen, se on ainutlaatuinen. Yhtyeen nuorin jäsen Scott siis tekee biisit. Sellaista se oli aikoinaan Mermaidissä. Andy ja Frank toteavat välittömästi yhdestä suusta, että kyseessä on nimenomaan ”oikea yhtye”. Death metal -punkkarit For the Fallen on death metalia… Lause jää kesken, kun Frank keskeyttää. Kyllä se mielestäni on death metalia, mutta mukana on runsaita punkelementtejä. Meidän piti olla vain neljä kaveria, jotka alkavat soittaa yhdessä biisejä, joista kaikki pitävät. Teemme biisin viikossa, ja on paljon biisejä, joita emme ole käyttäneet. – Sitä ei koskaan tapahtunut. Frank: – Kaikki kappaleet ovat meille jo hyvin, hyvin vanhoja. Andy: – En haluaisi käyttää sanaa kohtalo, mutta kaikki ikään kuin loksahti paikoilleen. Frank: – Karl kuuntelee biisejä ja tietää heti, minkä niminen jostain jutusta tulee. Seuraava albumi on varmaan ulkona tähän aikaan ensi vuonna. Kun jätin Bolt Throwerin vuonna 1994, halusin mahdollisimman kauas koko siitä jutusta. Tunnemme jo Birminghamin Mermaidin ajoilta. Frank: – Kaikki alkaa aina Scottista. Tämän ei pitänyt tapahtua, mutta onneksi tapahtui. Bolt Thrower, tai yhtye, jossa on Bolt Thrower -jäseniä. Jokaisella on oma tärkeä roolinsa musiikin synnyssä. Carcass, Napalm Death ja muut. Ja siksi olen Memoriamissa. Siitä se lähti, sen ei ollut tarkoitus tapahtua. Mustissa pillifarkuissa vetävä Frank on bändin jäsenistä se, joka näyttää päällepäin eniten punkkarilta. Huomaan haastattelun aikana jatkuvasti, että miehet palaavat toistuvasti 80-luvun tunnelmiin ja muistoihin, mutta elävät silti tiukasti tässä hetkessä. Jos olisit kysynyt muutama vuosi sitten kadulla, olenko Andy Bolt Throwerista, olisin sanonut ”en”. Andy: – Hän lähettää meille ämpeekolmosia, ja Frank paloittelee ne osiin: tämä on hyvä, tämä on hyvä ja niin edelleen. Hän saa biisin ja antaa sille nimen ennen kuin sanoja edes on, koska siltä se ja se biisi hänen mielestään vain tuntuu. Scott oli jo lopettanut kitaransoiton ja puuhaili vanhojen autojen parissa. Frank: – Huomasimme heti alussa, että tämä on hauskaa. Frank: – Levy oli itse asiassa valmis jo kesäkuussa, eikö vain. Ja sitten huomaamme, että ne ovat helvetin hyviä. Me vain nauroimme ja vitsailimme, meillä oli niin hauskaa. Olin vähän epäillyt, että Memoriam on vain projekti. – Minä olen se paskiainen, joka muokkaa Scottin ideoita. Tulee nopeasti selväksi, että lumipalloefekti lähti rullaamaan lähes välittömästi. Tuo lähes myyttisen maineen saanut klubi, jolla monet brittiläiset äärimetalliyhtyeet rämistelivät 1980-luvun puolivälin tienoilla. ”En haluaisi käyttää sanaa kohtalo, mutta kaikki ikään kuin loksahti paikoilleen.” 20. Frank: – Kyllä, kaikki loksahti paikoilleen. – Tämä on mennyt aivan väärin. Frank: – Ihmiset halusivat sen tapahtuvan, mutta kulissien takainen politiikka… Se ei koskaan tapahdu. Olisimme olleet valmiina jo paljon aiemmin, mutta näin on hyvä. Frank kääntyy Andyn suuntaan kuin selitystä vaatien. Mermaid, tosiaan. – Olen elänyt perhe-elämää, really. Katoaminen ja paluu Jos Scott Fairfax oli ripustanut keihään naulaan ja keskittynyt autopuuhailuunsa, niin Andy Whalen kohdalla metallista vetäytyminen oli vielä totaalisempaa. Frank: – Mukavaa saada sinut takaisin kuvioihin, muuten! Andy, oliko koskaan puhetta, että menisit takaisin Bolt Throweriin. Kaikki vain tapahtui, se oli kuin taikaa. Hän soittaa Benedictionin ja Memoriamin lisäksi myös vuonna 1984 perustetussa crustbändi Sacrilegessä. Andy soittaa niihin rumpujuttuja, joita emme olleet Scottin kanssa ollenkaan ajatelleet. Menemme studioon huhti-toukokuussa. Andy: – No en, ja lopulta menin katsomaan heitä 2014. Andy: – Uskomatonta, miten nopeasti viime vuosi meni. Kaikki on kuitenkin nyt kunnossa, heh. Frank: – Sieltä me tulemme. – Ajatteletko, että olemme vain death metalia, nyt kun kuulit levyn. Halusimme mennä ja soittaa ihmisille, ja ihmiset halusivat meidän soittavan. Memoriamilla on uuden musiikin luomisessa hämmentävän kova tahti, mikä tulee esille monta kertaa haastattelun aikana. Hän tekee taikojaan. Mainitsen, että kiivaasta tahdista huolimatta laatu on todella korkea. Frank: – Kiitos! Andy: – Olisimme olleet vieläkin nopeampia, jos emme olisi tehneet keikkoja. Haluaisin kyllä nähdä sen, mutta… Frank muistaa myös sen, kun Andy ja Karl jättivät Bolt Throwerin. Memoriam on aivan toiselta planeetalta. Se oli projekti ehkä ensimmäiset 15 minuuttia. Frank: – Scott tuli yhtenä päivänä idean kanssa ja kysyi, olisiko sille käyttöä. Tätä pitää selvittää. Kappaleiden synty Bolt Thrower ja Benediction ovat olleet levytystahtiensa kanssa superverkkaisia. Andyllä oli halukkuutta palata soittohommiin, mutta tietyillä vaatimuksilla. Meillä ei ollut muuta paikkaa missä soittaa, ja siellä ei ollut rajoja. Se on kuin iso bumerangi, se vain palaa luoksesi. Nyt olemme tehneet kymmenessä kuukaudessa monta keikkaa, kaksi ep:tä, flexilevyn ja pitkäsoiton. Sieltä kaikki vanhan bändit tulivat. – Hän pudotti kapulansa kesken Amerikan-kiertueen vuonna 1994 ja jätti kiertuekumppaninsa Benedictionin sinne kaiken skeidan keskelle. Frank: – Et koskaan todella paennut sitä. Olisi aiemmin, mutta pitää tehdä keikkoja. Miten Memoriam-kappaleet saivat alkunsa. Andy: – On kaksi bändiä, joissa haluaisin olla… Frank: – Discharge! Andy: – Joo kyllä, eli siis sittenkin kolme. Frank avaa aihetta hieman, mutta vain hieman. Frank: – Joo, ei meillä ole koskaan ollut pahaa verta välillämme. Tätä ei pitänyt tapahtua. Sen kohdalla asiat ovat erikoisia