AMORAL PROFANE OMEN KUOLEMANLAAKSO OMNIUM GATHERUM USA:SSA ANETTE OLZON RASKAAN ROCKIN ERIKOISLEHTI 2/2014 I HINTA 6,50 euroa A E P E IKA R S A A T Y T YY
CHECK OUT! NUCLEAR BLAST MOBILE APP FOR FREE ON IPHONE, IPOD TOUCH + ANDROID! DISTRIBUTED BY Get the NUCLEAR BLAST mobile app NOW at http://road.ie/nuclearblast FOR FREE or scan this QR code with your smartphone reader!
Vesa ranta 36 Valtteri Hirvonen 14 005 Päänavaus 006 Sytykkeitä: mm. Woland, Mantar, Benighted, Fleshpress… 010 Inferno-kolumni & skaba 012 Heavy Cooking Club: Lurk-unelmavävyn Lurk & Turf 014 Amoral 018 Gamma Ray Pete Voutilainen 22 022 Profane Omen 024 Conan 026 Kuolemanlaakso 028 Whispered 030 Omnium Gatherum Amerikassa, osa 1/2 036 Sonata Arctica 044 Pölkyllä: ex-Nightwish Anette Olzon 30 048 Salamyhkä: Mary Beats Jane (1994) 051 Arviot, pääosassa KYPCK 068 Demot, pääosassa Shrapnel Storm 071 Vanha liitto: Artillery, haastattelussa Michael Stützer 074 Kuudes piiri: Modern Heavy Metal -projekti
Feat. 12 classic songs of KING CRIMSON‘s early 80s to mid-90s repertoire, feat. + MARTY FRIEDMAN - “Guitar Universe 2” Tour: 1st MAY TAMPERE - Klubi · 2nd MAY HELSINKI - Nosturi BIGELF TWILIGHT MASSACRE INTO THE MAELSTROM · Out February 28th III: BENEATH TRIDENT‘S TOMB · Out March 14th BACK FROM BEYOND · Out March 21st Produced by Alain Johannes (ELEVEN, QUEENS OF THE STONE AGE, THEM CROOKED VULTURES, CHRIS CORNELl, etc.) Feat. 3 current members of that historic band. Featuring outstanding guests such as Mats Levén, Michael Starr, Jeff Scott Soto, Tom S. THY WILL LIVE IN TOKYO www.INSIDEOUTMUSIC.com I AM HERESY VAMPIRE THE MITCH LUCKER MEMORIAL SHOW (Ending Is The Beginning) Out March 14th Feat. Pure horror death metal. GUS G. guest vocalists Robb Flynn, Max Cavalera, Randy Blythe, Phil Bozemann, Tim Lambesis and many more. Out March 14th I AM THE FIRE The long awaited debut solo album by FIREWIND / OZZY OSBOURNE guitarist Gus G. Englund, Billy Sheehan, David Ellefson, Jeff Friedl, Daniel Erlandsson and many more! Mixed by Jay Ruston (STONE SOUR, ANTHRAX, STEEL PANTHER) Available as SPECIAL EDITION DIGIPAK CD and LIMITED 180gr LP. Mike Portnoy on drums The third and final full-length album of the experimental US all-star black metal project Legendary Florida Death Metal pioneers MASSACRE return with their first studio album in almost 20 years! I AM HERESY THE CRIMSON PROJEKCT VAMPIRE Out February 28th Out February 28th Out February 28th A mix of shimmering black metal with catchiness and dark acoustic elements. www.CENTURYMEDIA.com. Nathan Gray from BOYSETSFIRE
Edelleen. Biisit ovat pirun tarttuvia. Juuri nyt. Nyt sitten rustaan tätä hengenhädässä, koska pakkohan verenimijöiden kovuutta on päästä huutamaan! Vampire-platan liukas avausraita tekee pelin kerralla selväksi: nämä jätkät eivät jää lähtötelineisiin makaamaan, vaan nakkaavat paskat seinään ja keskisormen naamaan. Mutta sittenpä tuli joukkio vampyyreja ja imaisi siitä veret. Ja sama meno jatkuu koko vinyylimittaisen räiskäleen. Ja perhana, sekös pisti ukkelin veisaamaan väärinpäin käännettyä hoosiannaa. Satuin nimittäin pistämään luottomies Kari Koskisen arvion (s. Jos Vampire olisi lasketteluluokkaretkellä oleva koltiainen, se laskisi päissään mustat stretchit jalassa ja joka rinteen syöksyllä. Inferno ei vastaa tapahtumatietojen mahdollisista muutoksista eikä tilaamattomien kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Vampiressa tuntuisi toimivan kaikki tarvittava. Mietipä hetki, minkä nimisiä ryhmiä levyhyllystäsi löytyy. Päätoimittaja Matti Riekki Ulkoasu Markus Paajala Kirjoittajat Ahola Tapio, Hintikka Tami, Itäkylä Riitta, Juutilainen Joni, Järvisalo Eetu, Keränen Toni, Koski Panu, Koskinen Kari, Koskinen Kimmo, Kuronen Mikko, Kurunen Jerry, Kuusinen Miika, Laakso Markus, Lassila Tero, Lehto Katariina, Luukkanen Antti, Malm Mikko, Mustonen Sanna, Nuopponen Aki, Rajala Vilho, Silvast Jaakko, Virtanen Aadolf, Vähäkangas Teemu, Ylitalo Lauri Toimitus (arviolevyt / review copies) INFERNO PL 543 33101 Tampere Tilaajapalvelu (ark. i Matti Riekk taja Päätoimit Anteeksi, hampaanne ovat niskassani Nyt meni näin: Olin jo kirjoittanut toisen, mielestäni ihan mukiinmenevän Päänavauksen, kerrankin vieläpä ajoissa, aikaa ennen pahimpia painokiireitä. Kitaravalleja ei tarvita, ne korvataan tärkeimmällä: perkeleellisellä uholla ja energialla. Samantyyppisestä suoran rockin, punkin ja eri metallityylilajien (lähinnä löylytys, musta ja kuolema) ristisiitoksesta on saatu viime vuosina nauttia jokusenkin asiallisen aktin toimesta, mutta sitten Kvelertakin debyytin (selvyydeksi: Vampire ei kuulosta juurikaan heiltä) mikään vastaava ei ole iskenyt tähän malliin. 8-16) (03) 4246 5302 tilaajapalvelu@popmedia.fi Kustantaja POP MEDIA OY Fredrikinkatu 42, 3.krs , 00100 Helsinki Puhelin: (09) 4369 2407 Telefax: (09) 4369 2409 www.popmedia.fi Toimitusjohtaja Tuomo Häkkinen Markkinointijohtaja Pasi Myllymaa Ilmoitusmyynti Oskari Anttonen 040 563 0642 Peter Lindroos, Oona Lukkarinen, Mikko Mali Puhelin: 045 110 5522 ilmoitusmyynti@popmedia.fi Sähköpostit etunimi.sukunimi@popmedia.fi Kannen kuva Vesa Ranta Painopaikka Lönnberg Print & Promo ISSN 1796-7600 inferno@popmedia.fi | www.inferno.fi 14. Vaan mitäpä väliä kokoonpanolla, kunhan ampuu. Ja se bändin nimi, ei se ole lopulta kovinkaan pöljä. En osaa sanoa, tuntuuko kymmenen seuraavan kuuntelun jälkeen enää samalta. vuosikerta Toimituksen tilaama tai sille tarkoitettu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää Pop Median kaikissa uudelleenjulkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutus- tai jakelutavoista. Jos Vampire olisi 80-luvulla valokeilaan ilmaantunut englantilaishevibändi, se joisi pappien oksennusta ja lempisi kuolevia porttoja. Melodioita vilautetaan, kun tilanne vaatii. 66) ja toisen kovan jätkän, Joni Juutilaisen kehujen saattelemana soittimeen ruotsalaisen Vampireyhtyeen debyyttialbumin. Niin, nyt meni näin. Syväluotaavaa tutkimusta en ehtinyt enkä edes halunnut tehdä, mutta se, että bändin neljä jäsentä verhoutuu taiteilijanimien (Hand of Doom, Black String, Command ja Ratwing!) taakse ja lehdistötiedotteessa ylipäänsä mainitaan ”anonyymius” lienee merkki, että taustalla on muista yhteyksistä aiemmin tutuksi tulleita tekijäukkoja. Jos Vampire olisi iskä, se voittaisi muiden iskät likaisella pelillä. Sinällään tässä ei ole mitään vallankumouksellista. Nautin siitä, että tältä ylipäänsä tuntuu. Enkä välitä. Soitto on roisisti roiskittua mutta tiukkaa, soundit sopivasti suttuiset. Inferno 5
Käsittelemme black metalille ominaisia teemoja enemmänkin negaation kautta, tuhosta uuden luomiseen, helvetistä taivaaseen, pimeydestä valoon, voittoon ja ikuisuuteen. – Diili syntyi ilman suhteita, kasvokkain asianomaisten kanssa keskustellen, vastaa kitaristi LXIV. Woland on ensimmäinen norjalaiselle Indie Recordingsille kiinnitetty suomalaisbändi, mitä voidaan pitää saavutuksena, sillä levy-yhtiön listoilta löytyy norskiäärimetallin kermaa aina Keep of Kalessinista Aura Noirin kautta Gehennaan. Hoituiko diili suhteilla vai ihan perinteisellä ”demoa lafkalle ja nimet paperiin” -meiningillä. – Viime helmikuussa W (laulu) ja managerimme Toni Törrönen matkustivat Norjaan keskustelemaan diilistä mukanaan muutama promokuva ja raakaversioita silloin vielä keskeneräisestä Hyperion-levystä. Bändi ei edusta black metalin mustavalkoisinta haaraa, vaan mei6 Inferno ningissä on paljon monen puritaanin halveksimia ”moderneja sävyjä” ja kokeilullisuutta. – Tällä hetkellä, Hyperionilta löytyvät kappaleet Conquer All ja Live Forever kertovat pelin hengen ja suunnitelmamme.. Vaikka musiikki nojaa vahvasti black metalin perinteeseen, tekstit määrittelevät Wolandin yhtyeenä. Black metalissa myös sanoitukset ovat luonnollisesti suuressa roolissa, joten minkälaista rakennelmaa olette Hyperionilla hakeneet. On mahdotonta työstää musiikkia, johon ei koe minkäänlaista sidettä tai kipinää. Ovatko sanoitukset tukemassa musiikkia vaiko toisin päin. liisa ketonen Joni Juutilain Sytyttäjä en Black metalin kääntöpuolella Usein kovin yksiulotteisena näyttäytyvä black metal -kuvasto ei ole musiikkityylin konservatiivisia arvoja vastaan taistelevaa Wolandia varten. – Musiikilliset ambitiomme ulottuvat huomattavasti black metalin melko sulkeutuneen piirin ulkopuolelle. Vaikka nyt julkaistavan debyyttimme promootio on luonnollisesti tällä erää pääprioriteettina, seuraavan albumin hahmottelu on jo käsillä. Yhtyeen muusikot eivät ole ihan aloittelijaporukkaa, ja levy onkin soitto- ja sävellystaidollisesti varsin mallikas teos. Minkälaisissa maailmoissa levyn sanoitukset pyörivät. Musiikillisesti Woland on ja tulee olemaan kameleontti, mutta lyyrinen tematiikka on se astinkivi, jolta Woland nousee black metalin yläpuolelle. – Koska ”moderni” on usein näissä yhteyksissä synonyymi crossoverille ja kokeilullisuudelle, luulen, että kokoonpanojen lyhyeen ikään vaikuttaa musiikillisten ambitioiden laajuus; mielenkiintoa vain yhdentyyppiseen ilmaisuun on haastava pitää yllä ja vuorokaudessa on rajallinen määrä tunteja. Jatkoimme albumin hiomista valmiiksi, ja syyskuussa, lopullisen tuotoksen kuultuaan Indie ilmoitti haluavansa yhteistyöhön kanssamme. – Jos tematiikan haluaa tiivistää yhteen sanaan, apoteoosi olisi var- maankin se osuvin. Aika ei ollut vielä kypsä ja yhteistyön mahdollisuus jätettiin auki. Tällaiset kokeilulliset ja niin sanotusti modernit black metal -pohjaiset bändit ovat tavanneet jäädä melko lyhytkestoisiksi projekteiksi – syystä tai toisesta. – Musiikki ja tekstit ovat syntyneet rinta rinnan, mutta kuitenkin omina prosesseinaan, allekirjoittaneen ottaessa musiikillisen vastuun ja W:n sanoituksellisen. Onko Wolandin suhteen tehty mitään pidemmän tähtäimen suunnitelmia. Wolandin tekstien kerrotaan ”katsovan tulevaisuuteen nietzscheaanisella visiolla”, ja mukana on paljon vaikutteita myös muilta filosofeilta. Allekirjoittaneelle viimevuotisen Nosturin-keikkamme kohokohdaksi nousi hetki, jolloin salista poistui väkeä keskisormiaan heiluttaen. Tässä vaiheessa on vielä täysin mahdotonta sanoa, kuinka suuri pesäero debyyttiin tulee olemaan. En voi myöskään kieltää, etteikö puritaanien halveksunta tuntuisi täysin yhtä hyvältä kuin saamamme ylistävä vastaanotto. Miten ja miksi Wolandin linjasta muodostui juuri tällainen
– Ei tietoisesti ainakaan. – Uusia biisejä syntyy helposti pelkän jamittelun kautta. Mielenkiintoa on herättänyt myös melodista metallia naislaululla esittävä Psalms for the Dead Sun, jossa soittaa entinen kitaristimme Antti Haapala. Kun jotain hienoa tulee, saatamme jauhaa samaa juttua tuntikausia! Jos kykenemme soittamaan itsemme transsinomaiseen tilaan, siitä tietää, että biisi on tarpeeksi hyvä säilytettäväksi, kitaristi-laulaja Hanno kertoo. saatiin parempi ja raaempi kokonaisuus. Nyt kun kyseinen ryhmä on jäissä, onko teillä aikeita pyrkiä ”kalifiksi kalifin paikalle”, näin kärkkäästi ilmaistuna. On nopeaa kaahausta sekä menoa raskaasta riffittelystä puhtaisiin kitaroihin, aloittaa Wolfheartin livemiehistössäkin vaikuttava kitaristi-laulaja Esa Uusimaa. Rujosti jyräävän Death by Burning -levyn massiivista soundia on hankala kuvitella kahden miehen aikaansaannokseksi. – Ensimmäisenä tulee mieleen Dragged into Sunlightin Hatred for Mankind (2009), joka on ihan vitun sairas levy! Albumi kirjaimellisesti tukahduttaa kuulijansa eikä päästä otteestaan ennen kuin hän on täysin hajalla. Heidän keikoillaan on kova meno ja he tukevat toisiaan eri tapahtumissa. Teemme ää- nitykset omillamme, joten siltä osin olemme täysin omavarainen bändi. Arvostan Tuomaksen roolia, ja hänen jälkensä kuuluu musiikissamme. Kaksikko on luonut raskaan soundinsa ilman poppakonsteja, puhtaasti raa’an voiman ja vihan kautta. no, sitä on hankala selittää sanoin. Onneksi bändi ymmärtää, missä kulkee suoran kopioinnin ja kunnioittavan tribuutin välinen raja. – Se tarkoittaa, että musiikissamme on tietynlainen aggressiivinen ja pimeä fiilis. Musiikkianne kuunnellessa ei voi välttyä mielikuvista Before the Dawniin. Eräällä kaverillamme on studio, jossa myös treenaamme. Ovathan sanoituksetkin toki aika synkkää kamaa, mutta annamme mieluiten musiikin puhua puolestaan. Rakastan tuota levyä! Marius Drews Ghost Town on bändin toinen levy (Lost Souls -debyytti ilmestyi 2011), ja Rain of Acid on monelle varmasti täysin outo nimi. Samantyylisen musiikin takia otin aikoinaan yhteyttä tuottajaamme Tuomas Saukkoseen, ja siitä yhteistyömme alkoi. Inferno 7. lisä ajankoä taisju hwww.i ttuja nf erno.f i Sami Pulkkinen, Jussi Virtanen Saukkosen suojatit Vaasalaisen Rain of Acidin melodinen death metal kuulostaa tutulta. Mitä mieltä olette itse tästä määritelmästä. Aloitetaan siis perinteisellä, eli millainen levy Ghost Town on. Äänitimme levyn todella nopeasti, tuotimme sen itse ja rahaa kului vähemmän kuin perusbändillä viinaan viikonlopun aikana! Lehdistötiedote kuvailee musiikkianne sanoilla “everything as black as possible”, mutta musiikistanne löytyy aika paljon sävykkyyttä ja monipuolisuutta. Miltä paikallinen metallikenttä näyttää nyt. – Meillä ei ole varsinaisesti mitään sanomaa, vaan yritämme tuoda tunteen esiin musiikkimme kautta, ja olemme mielestäni onnistuneet tässä hyvin. – Levyn soundi on massiivinen ja selkeä. Omaa hommaa tässä kuitenkin tehdään. – Monipuolinen, melodinen, synkkä ja melankolinen. Vaasan metalliskene oli viitisentoista vuotta sitten kovassa tikissä muiden muassa ...and Oceansin, Enochian Crescentin, Rotten Soundin ja Throes of Dawnin myötä. – Nousevia bändejä ovat Extinction in Progress, Apus ja Slivers of Silence. Ja ainahan se on plussaa, jos Before the Dawn -fanit tykkäävät! Uusia elämyksiä aukeaa biisejä tehdessä jatkuvasti, ja katso- taan, millainen seuraava levymme sitten on. Levylle hiottiin myös uusi, matalampi laulutekniikka, millä Musta tuntuu Darkthronen, Melvinsin ja Motörheadin äpärälapseksi kuvailtu saksalais-turkkilainen Mantar on aito tapaus. Osaksi tähän vaikuttaa, että pohjakitaroita on nauhoitettu neljä raitaa ja niissä on käytetty laajoja soinnutuksia. Kun nyt hevihommassa kiinni ollaan, niin mikä mahtaa olla mielestäsi maailman raskain levy. Mantarin orgaaninen esikoislevy on kaikkinensa ”täyttä tavaraa” ilman mitään ylimääräistä. – Itse levyllä ei ole päällekkäisiä raitoja tai kitarasooloja, mistä johtuen äänitysprosessi oli aika helppo ja Death by Burning kuulostaa juuri siltä miltä Mantar aina. Musiikki on väkivaltaista ja myös melko tuhoisaa... Hommassamme ei ole mitään ”siistiä”, koska puhdas raivo ei ole kovin piristävää
Kirjoitimme uudelle levylle kappaleen Spit, joka on brutaali ja intensiivinen biisi, ja ajattelin kysyä Niklasta vetämään laulut kappaleen synkemmälle väliosalle. Adrien on myös Kevinin (Foley, rummut) vanha ystävä, kova kitaristi ja kaikin puolin loistojätkä! – Kun Liem ilmoitti lopettavansa, valinta oli meille helppo, koska Adrien oli jo periaatteessa osa porukkaa. Valitettavasti näen näitä tapauksia työssäni päivittäin. Viimeisin albuminsa Asylum Cave (2011) oli kuitenkin ehkä pienehkö pettymys parin hurjan turpasaunan jälkeen, minkä myös bändin vokalisti Julien Truchan allekirjoittaa. Lähetimme demoversion, Niklas tykkäsi kappaleesta ja annoimme vapaat kädet sen kanssa. Miten saitte houkuteltua Niklasin mukaan. Muut kuuntelevatkin sitten enemmän punkkia ja hardcorea, heavy metalia ja jopa räppiä ja poppia, minkä ansiosta Benightedin musiikissa esiintyy niin paljon erilaisia sävyjä. Uuden levyn sanoitusten kerrottiin kuitenkin kertovan kannibalismista... Kuinka paljon joudut selittelemään ihmisille sanoitusten todellista sisältöä, sillä aika moni taitaa ymmärtää tekstit väärin. Pelko juontaa juurensa hänen lapsuuteensa ja vanhempiinsa, jotka aiheuttivat hänen seksuaalisuutensa heräämisen tavalla, joka näkyy Experience Your Flesh -musiikkivideollamme. Asylum Cave oli melko tavanomainen brutaali death metal -albumi, mutta uusi levy Carnivore Sublime on äärimmäisin, järjettömin ja hulluin levy, jonka olemme saaneet aikaiseksi. Viimeistään neljännellä levyllään, vuonna 2006 ilmestyneellä Identisickillä nykyisen linjansa löytänyt Benighted pieksää brutaalia death metaliaan selvin grind- ja hardcoremaustein. Levy kertoo juuri niistä vanhemmista, joiden tulisi lasten sijaan hankkia vaikkapa koira. Yksi syy Benightedin rajuun nykysoundiin on uusi kitaristi Adrien Guérin. – Kyllä, mutta tässä tapauksessa kannibalismi on vain yksi sivujuonteista. – Jokainen meistä pitää äärimetallista, mutta minä taidan olla ainoa, joka jaksaa todella kuunnella ja seurata skeneä. – Monet fanimme ovat innoissaan, kuinka harvinainen death/ grind-bändi olemme, koska biisimme jäävät helposti mieleen ja niissä on jopa kertosäkeitä, joiden mukana voi huutaa keikoilla! Levyllä vierailee Shiningin Niklas Kvarforth, jota ei ihan ensimmäiseksi kuvittelisi kuulevansa Carnivore Sublimen kaltaisella albumilla. Ranskalainen Benighted on eri maata, yhtye kun repii tositapahtumiin pohjaavat aiheensa esiin ihmismielen synkimmistä onkaloista. Tositarinoita sairaasta mielestä Monelle death metal -bändille hurmeiset sanoitukset ovat pelkkää fiktiota. – Olen toiminut viimeiset kaksitoista vuotta hoitajana psykiatrisessa sairaalassa, ja kaikki mistä kerron teksteissä pohjaa kokemuksiini ja tositapahtumiin. – Ennen kuin entinen kitaristi Liem (N’Guyen) jätti bändin, Adrien tuurasi häntä keikoilla, myös Morbid Angelin kanssa heitetyllä Euroopankiertueella. – Carnivore Sublime kertoo puolestaan rajatilatapauksesta, jolla on pelko hylätyksi tulemisesta. Carnivore Sublimesta julkaistaan myös tupla-cd, jonka bonuslevy koostuu covereista, livevedoista ja parista demobiisistä. Kvarfothin laulu on hullua kuunneltavaa ja katseltavaa! Hän jopa kuristi itseään vyöllä saadakseen ääneensä aitoa kuolonvärinää, mikä oli todella uskomatonta! Benightedin sanoitukset ovat olleet kautta linjan tylyä luettavaa. – Kukin kolmesta viimeisimmästä levystä kertoo tarinan erikoisesta henkilöstä, hänen traumoistaan, mielentilastaan ja elämästään. Yritän kertoa, että psyykkisistä ongelmista kärsivät ihmiset ovat usein haavoittuvaisia, mutta eivät välttämättä vaarallisia. Hän oli heti messissä ja tuli jopa kanssamme studioon kahdeksi päiväksi. Erityisesti veto Rammsteinin Du Riechst So Gut -biisistä herättää mielenkiintoa ja osoittaa, että Benightedin jätkille maistuu muukin kuin raaka äärimetalli. Hänen roolinsa uudella levyllä 8 Inferno on suuri, sillä hän kirjoitti yli puolet kaikesta materiaalista. – Ymmärrän pointtisi. – Emme tunteneet toisiamme kunnolla, olimme tavanneet vain kerran joillain festareilla. Tarinan mies ei kestä tilannetta, jossa hän tajuaa tyttöystävänsä olevan raskaana, minkä ansiosta hänen tulisi “jakaa” naisensa lapsen kanssa. Lopulta mies päätyy syömään tyttöystävänsä, jotta saisi olla hänen kanssaan ikuisesti.. Asylum Cave kertoi skitsofreenikosta, jolla oli pakkomielle Josef Fritzlin tapaukseen, ja koska media ruokki tarinaa jatkuvasti enemmän, henkilö ajautui itsetuhoisuuteen, koska kuvitteli koko jutun olevan hänen syytään
Biisimateriaali käy läpi pitkän hiomisprosessin, minkä ansiosta ulos ei tule mitä sattuu vaan tavoiteltu lopputulos. Bändi kyllä jatkaa peruskokoonpanollaan joku päivä, mutta nimi, jonka alla joskus jotain julkaisemme, saa vaihtua. – Fleshpress pyrkii olemaan livebändi niin levyillä kuin keikoillakin. – Emme ole erityisemmin määritelleet itseämme, mutta tyyli on vuosien saatossa edennyt luontevasti, mistä johtuen syntyvä materiaali muodostaa kulloisellekin levylle ominaisen linjan. – Fleshpressiä on joskus luonnehdittu termillä ”psychodelic sludge”. Itse suosin, kuten kaikki artistit tuppaavat tekemään, viimeisimpiä biisejämme, joten eniten olen kuunnellut Nespitheä sekä Vanishing Sessionsin (2006) kappaleita. Kylmää nihilismiä Suomalaisen sludgen takuuvarmimpiin onnistujiin kuuluva Fleshpress ei tyydy kompromisseihin, vaan haastaa itsensä ja kuuntelijansa lyijynraskailla levykokonaisuuksilla. Sludgepiireissä erilaisten päihteiden aiheuttama rappioroman- tiikka on melko yleistä, joissain tapauksissa jopa ihailtuakin. En ole vieläkään kuullut vastaavanlaista musiikkia. lisä ajankoä taisju hwww.i ttuja nf erno.f i Tuomas Tammi Ura paketissa Kotimaisen death metalin klassikkobändeihin kuuluva Demilich on elänyt viimeiset vuodet on/off-tilassa. Kulttibändin uusi levy vie ilmaisun aiempaakin moniulotteisemmille linjoille. – Varsinkin uudempi materiaali on kestänyt mielestäni todella hyvin. Soitto ja tuotanto tosin paljastavat tavaran olevan ajalta ennen ProToolsia. Kaikkia tietysti kiinnostaa, tekeekö vuonna 1995 ”virallisesti hajonnut” Demilich enää uutta comebackiä ja musiikkia vai onko bändi lopullisesti jäissä. Onko levy- ja live-Fleshpressissä mielestänne merkittäviä eroavaisuuksia. Yhden Fleshpress-keikan todistaneena olen sitä mieltä, että bändinne murskaava musiikki pääsee parhaiten esiin livetilanteessa. Kokoelman vanhimmat biisit ovat vuodelta 1991. Viimeinen niitti oli keskustelu kokoelman julkaisseen Svart Recordsin kanssa, laulaja-kitaristi Antti Boman kertoo. Ehkä suurin ero on livetilanteen vieläkin spontaanimpi energia, suurempi äänivalli ja usein levyiltä poikkeavien vapaampien sovitusten tuoma yllätyksellisyys. Tästä voi vetää johtopäätöksiä, ettei suhtautuminen ole romanttista saati ihannoivaa, vaan kylmän nihilististä. Kuinka tiukasti pidätte kiinni tavaramerkiksenne muodostuneesta kokeilullisen sludgen leimasta, vai ollaanko bändin nimissä valmiit julkaisemaan mitä sattuu tulemaan. Suurin osa levyistäkin on livenau- Inferno 9. – Lukuisten paluiden jälkeen en enää uskalla sanoa mitään, mutta kyllä me nyt pyrimme pysyttelemään haudassa. Nyt ura on laitettu pakettiin massiivisen kokoelmalevyn muodossa – kenties viimeistä kertaa. Lähtikö ajatus tästä julkaisusta bändin puolelta vai jonkin ulkopuolisen tahon toimesta. Linja ei ole lineaarinen, vaan elää jatkuvaa muutosta viitekehyksen sisällä, kollektiivisesti haastatteluun vastaava bändi kertoo. hoituksia, kuten myös uusin albumi, jolla päällekkäisnauhoituksia ovat vain laulu, muutama soolo ja elektroniikka. Millainen suhde Fleshpressillä on näihin teemoihin. – Kokoelman piti alun perin sisältää vain demot eikä ollenkaan Nespitheä (bändin ainoa studiolevy, 1993), mutta vajaan kahdeksan vuoden aikana kypsyi ajatus koko tuotannon laittamisesta pakettiin. Hiljattain ilmestynyt Tearing Skyholes taitaa tosiaan olla monipuolisinta Fleshpressiä tähän asti. Kuinka hyvin Demilichin musiikki on mielestäsi kestänyt aikaa ja millaisin mielin kokoelman kappaleita tulee kuunneltua. Demilichin kaiken nauhoitetun materiaalin kattava 20th Adversary of Emptiness on varsin tyypillinen kokoelma, jollaisia monilta vanhemman liiton death metal -bändeiltä tuntuu näinä päivinä ilmestyvän
Toivon, että tulevat juttuni saavat lukijat ajattelemaan asioita hiukan avarammin ja kokeilemaan hullujakin ideoita. Saatte siis jatkossa nautiskella noin viidessä Infernon numerossa per vuosi jonkinlaisesta keski-ikäisen osa-aikahevarin tajunnan avautumisesta. He olivat paikalla tunteja ennen sinua, rakentamassa lavaa, ja ovat siellä vielä tunteja sen jälkeen kun olet lähtenyt, purkamassa sitä. Ensimmäinen sääntö: jos olet muusikko, älä ole kusipää! Tätä voi oikeastaan soveltaa kaikille elämänalueille, mutta Black Flagin entisen vokalistin ja nykyisen julkisen puhuvan pään Henry Rollinsin SKABA Kimi Kärki pastorismies ohjeet, jotka näin hampurilaisen keikkapaikan takahuoneessa, summaavat ajatuksen tietystä nöyryydentarpeesta erityisesti kiertäville muusikoille. Yhtyeen musiikissa oli tarpeeksi jotain vanhaa, paljon lainattua ja helvetilliset määrät sinistä. Kalervo Palsa väänsi aikoinaan reipashenkisesti pornahtavan sarjakuvan eläkeläisen muisteluista. Vuosina 1995–2007 vaikuttanut ensimmäinen vakava orkesterini Reverend Bizarre nimittäin saattoi olla muusikonurani kaupallinen huipentuma. n www.infern Osoitehan o login, utisia, levyb u s ö y m ät d y luja. Siksi onkin erityisen tärkeä muistaa tuo ensimmäinen sääntö ja olla loukkaamatta edes niitä, jotka mahdollistavat toimintasi. iselle Metalfe u k sä e k n sa k Sa o.fi. Yhtye oli Palsan tinkimättömän taiteen musiikillinen vastine. PS. Heidän kuuluisi saada palkkasi ja sinun heidän.” Suurimmalta osin keikkamuusikon pääosin koruton elämä ja tuon mainitun palkan vaatimattomuus onneksi estävät muutenkin virtsan nousemista aivoverenkiertoon – tien pölyn toistuva pureminen opettaa aitoa nöyryyttä ja suuntaa harjoitteluvaiheen jälkeen mielen kohti duunarin etiikkaa. Kellään ei ole aikaa rocktähden paskanjauhannalle. aba! Metalfest-sttk iin, vastaa on ne ut Mene Infern oit voittaa lip v ja n e se k y kysym stille. Itse en vielä lähesty eläkeikää, paitsi ehkä mainstream-muusikkona. Telkkarit on jo rikottu ja takkaan kustu: kokeile heittäytymistä vain lavalla, mieluiten kun tiedät, että joku ottaa kiinni. Harvinaislaatuisesti saimme tehdä täysin mitä tykkäsimme ja tekemisellämme kohtuullista menestystä ja ennen muuta kansainvälistä kulttimainetta jo keski-ikään tullessamme. Netistä lö nakkokuunte en ja a it io rv livea. Pitkät päivät tien päällä, odottelu, epäsäännöllinen ravinto, lyhyet adrenaliinipiikit, kaikkialla tarjolla olevat päihteet ja joskus myös hivelevä huomio toki ohjaavat automaattisesti ihmisiä välillä ”poikkeukselliseen” käyttäytymiseen. Kirjoittaja on turkulainen kulttuurihistorioitsija ja muusikko, joka avautuu myös sosiaalisessa mediassa itseään kiinnostavista ilmiöistä. Suomalainen metallimusiikki oli monipuolisesti tapetilla. Tämä siitä huolimatta, että saatat kuvitella epämääräisen statuksesi tuottavan sinulle erioikeuksia. Kun käyttäydyt kuin runkkari, lapsenomainen esiintymisesi ei tee heihin minkäänlaista vaikutusta. Menneissä ja tulevissa seikkailuissa mukaan tarttunutta elämänkokemusta on kenties hauska jakaa eteenpäin myös kolumnistina. Suomennan tähän hiukan soveltaen olennaiset jutut: ”Kuuntele keikkajärkkäreitä ja ole lavalla pyydettynä aikana. Lavateknikoille on ihan sama oletko David Bowie vai maitomies. En kylläkään ole heittänyt kirvestä kaivoon, käyn yhä useamman rintaman sotaani monissa musiikillisissa tyylilajeissa. Päädyimme lopulta Suomen listoille oikeastaan miltei täydellisen epäkaupallisella musiikilla; täyteen ahdetuilla mutta ultrahitailla levyillä ja parinkymmenen minuutin ”singleillä”. Pastori muistelee Riekki pyysi saarnaamaan, ja päätin hetken harkittuani suostua tekemään joka toiseen numeroon jotain. Takana oli Spinefarmin ja sen takaisen kummisedän, Universal Music -yhtiön markkinointikoneisto, levyjen ilmestymisaika 2000-luvun alkuvuosina taas jollekin poikkeavalle ja jopa sairaalloisen avantgardistiselle suotuisaa. Nyttemmin, mainstream-eläkeläisenä saan jatkaa tinkimättömällä linjalla, mutta tuskin tulen enää nauttimaan samanlaisesta nosteesta. Aloitetaan perusjutuista. Jos pää meinaa räjähtää, sieltä pitää joskus voida poistaa painetta
37 €, ovelta 38 € (mikäli jäljellä) | Ovet klo 20.00 | K-18 Ke 23.4.2014 Tavastia, Helsinki. Finnish Metal Events Presents Liput: www.tiketti.fi | ennakkoon alk
Sekoitellaan huolella kulhossa ja käristetään kuumalla pannulla (mielellään parilalla) noin 1,5 minuuttia per puoli. Laita pihvit tämän jälkeen folioon tekeytymään noin kymmeneksi minuutiksi. Etenkin punajuuripyree on mainio, uusi ja raikas tuttavuus. Kunnon luraus kalakastiketta ja öljyä, mukaan vielä korianteria, pippuria sekä ruokosokeria. Nälkä tosin lähtee lähes takuuvarmasti, ruokailijan koosta riippumatta, ja ainekset ovat kuitenkin mukavan yksinkertaisia, jopa maanläheisiä. Punajuuripyree: Pilko punajuuret uuninkestävään astiaan ja lisää sekaan runsaasti oliiviöljyä sekä balsamicoa (tai viinietikkaa), yksi murskattu valkosipulinkynsi per punajuuri, suolaa, pippuria ja hyppysellinen ruokasokeria. Lisää rucolaa sekä toinen leivänpuolikas, ja lopputuloksen pitäisi muistuttaa erehdyttävästi hampurilaista! Asettele cocktailtikkuihin muutama ravunpyrstö, jotka pystytetään teokseen. Anna muhia parissasadassa asteessa peitettyinä 45–60 minuuttia, kunnes punajuuret ovat sopivan pehmeitä. Tämä komeus sitten pannulle noin kolmeksi minuutiksi, liikaa nestettä välttäen. Chilin määrään kannattaa suhteuttaa muidenkin ainesten annostelu. Laske tälle pedille pihvi, jonka päälle huomattavalla tyylitajulla maustevoi, punajuuripyree sekä raitasoosi. muodostamaan kokonaisuudesta hampurilaistyyppinen lopputulos.” Megan tuomio: ”Kun tällaisiakin burgerireseptejä on olemassa, miksi ihmeessä jonottaa syömään kämäistä amerikanihmettä eli naudanlihapihvillä täytettyä lättänää vehnähöttöpullaa. Myöhemmin yöllä jälkiruuaksi Emperoria.” 12 Inferno Artun oma luonnehdinta: ”Surf & Turf -ruoka sisältää ajatuksen merenelävien ja liharuuan yhdistämisestä samaan annokseen, joka sopii etiketinvastaisuudessaan mainiosti Lurkin filosofiaan. Ravuille marinadiksi limenmehu, raastettua inkivääriä ja valkosipulia sekä sopivasti Artun KOKATESSA SOI: Ladytron - Destroy Everything You Touch (2005) ”Ladytron on illanviettoa hyvin kuvaava musiikillinen valinta, ja tätä ruokaa tehdessä kerkeää kuunnella biisin jos toisenkin. Mukaan pieni valkosipulinkynsi raastettuna ja kimppu pilkottua korianteria. Raitasoosi: Aloita soosin teko ottamalla 250g ”juhamietojogurttia”, johon raastetaan yhden limen kuori ja lisätään samaisen möllykän mehu. Marinadiksi valkosipulia, timjamia, rosmariinia, oliiviöljyä, suolaa ja pippuria. Tarkoitus on paistaa, ei keittää. Heitä leivät parilalle pihvien jälkeen käristymään. Pihvit: Hae lihatiskiltä entrecote-pihvit, yksi per syöjä on sopiva annostus. Tiikeriravunpyrstöt: Pakasteravuista kannattaa poistaa hieman nestettä vaikka talouspaperilla. Alusta sopivat palaset mustapippurilla ja öljyllä. Tästä tulee annoksen turf-osio, ja surfin muodostavat perinteisen itämaisesti marinoidut tiikeriravunpyrstöt ja raikas raitakastike. Kiehauta desi kermaa per kaksi punajuurta ja survo kaikki yleiskoneella pyreeksi. Valmistusprosessin aikana käyvät kaikki nesteet. Mustapippuria myllystä, suolaa sekä miehen annos ruokosokeria, avot! Leipä: Hampurilaista varten kaupan tuorehyllystä ciabattaleipä. Kaikki vaiva Lurk & Turfin eteen kannattaa, vaikkei anoppia tai appiukkoa olisikaan hurmattavana.”. Vaikka ainesosia on useita, ne täydentävät toisiaan mainiosti, eikä mikään jyrää toista alleen. Piparjuurimaustevoi: Raasta sopiva mötkylä piparjuurta, aseta pannulle kissanpäänkokoinen pala voita ja sekoita raastettu piparjuuri sulaan rasvaan. Sämpylä on napattu mukaan chiliä. Tikkuja ei kannata syödä. Asemoi ne vaikkapa hellan viereen lämmön takaamiseksi. Lurk & Turf on yhdistelmä eri resepteistä ja vaikutteista lopputuloksen ollessa jotain uutta, tässä tapauksessa siis katkarapu-entrecote-hampurilainen itämaisilla vivahteilla. Ruokajuomaksi ehdottomasti raikas mutta mehevä Pinot Noir. Jäähdytä jääkaapissa hetki, minkä jälkeen kääri seos kelmuun, kelmu taas folioon ja asettele patukka pakastimeen muuntumaan takaisin voiformaattiin. Rumankaunista ja painavaa sludgen ja doomin sekoitusta jauhavan Lurkin kitaristista Artusta paljastuu keittiössä kenties hieman yllättäenkin melkoinen kulinaristi ja anoppien hurmaaja. Resepti on muunnelma rucolasalaatista, johon on ollut tapana laittaa rucolan lisäksi uunissa tehtyjä punajuuria, jogurttikastiketta, mausteita sekä yrittimarinoitua hyvää naudanlihaa, esimerkiksi sisäfileetä. Kokeilu kaikessa on vain suotavaa ja siihen kannustetaan. fi Unelmavävyn Lurk & Turf Miika "Mega" Kuusinen Tutkiva kulinaristi HCC-palstan perimmäisenä tarkoituksena ei ole esitellä gourmet-ruokia, mutta pannassa ne eivät silti ole. lisää reseptejä www.inferno. Hampurilainen: Aseta kevyesti kärtsätty leipä lautaselle, päälle muutama kunnon siivu punasipulia sekä rucolaa. Artun ruokakombossa aletaan olla lähellä fine dining -käsitettä. Riisiviinietikka sopii myöskin
Vietävän hyvää. Tutustu palveluihimme osoitteessa musicfinland.fi Mentorointi Viestintä Tuet ja tapahtumat Tutkimukset Nuotisto. Sibeliuksesta se lähti, kotimaisen musiikin kansainvälinen menestys. Suomalaisella musiikilla menee hyvin! Sitä viedään ulkomaille menestyksekkäästi yhä enemmän. Kansainvälistymisessä kumppaneina ovat alan kovimmat ammattilaiset, Music Finlandin asiantuntijat. Silti kuljemme leuka rinnassa naapuria kadehtien. Täysin syyttä
Amoral kuuluu selkeästi jälkimmäiseen ryhmään: tähänastisen levytysuransa aikana bändiltä on kuultu niin teknistä death metalia, hard rockia kuin progeakin. Ja sitten on bändejä, joiden tekemisiä musiikilliset raja-aidat eivät pidättele. Amoralin kitaristikaksikko, alusta asti mukana ollut Ben Varon ja edellisellä Beneath-albumilla (2011) ensiesiintymisensä bändissä tehnyt Masi Hukari kertovat, että tällä kertaa tarkoituksena oli luoda aiempia albumeja eheämpi levykokonaisuus. – Tosi aikasessa vaiheessa tuli levyn eka ja viimenen biisi, joissa on yhtenäinen joskin hyvin eri tavalla toteutettu teema. – Sillon ei vielä tiedetty, että tästä tulee teemalevy. Yhtyeen kuudes albumi Fallen Leaves & Dead Sparrows kertoo tarinaa nostalgiasta, addiktiosta ja vääristä valinnoista. Sitten se lähti rönsyilemään. Teksti Tapio Ahola Kuvat Valtteri Hirvonen Amoral on tehnyt uransa ensimmäisen teemalevyn. Ei paljoa, mutta jos ne ääripäät ottaisi veks, Ben sanoo. Sitten jossain vaiheessa huomattiin, että nämä muutkin biisit sopii hyvin yhteen, ihan silleen tarinana, miten se solju eteenpäin, Ben jatkaa.. – Meitä ei ole tunnettu niistä kaikkein tiiveimmistä paketeista, levyt on Reptilesta (Reptile Ride, 2007) lähtien ollut aika rönsyileviä. Yhtenä innoittajana uudelle levylle toimivat edellislevyn pitkät progebiisit. Ne kaksi ekaa ehkä vielä pysy siinä tekninen death metal -osastossa. Se oli vaan, että nämä kaksi biisiä on kokonaisuus. Niissä on samat nuotit, jotka on soitettu eri lailla, Masi muistelee. Nyt Amoral on saanut valmiiksi kuudennen albuminsa Fallen Leaves & Dead Sparrowsin. Nyt mietittiin, että voisi vähän yrittää tiivistää. Muistoja viattomasta ajasta M aailma on täynnä bändejä, joiden kaikki levyt kuulostavat samalta. Kahden minuutin punkbiisin jälkeen saattoi tulla yhdeksän minuutin progebiisi. 14 Inferno – Keikoilla kun soitettiin niitä levyn julkaisun jälkeen, niin mä olin, että onko näitä vaan kivempi soittaa, onko tämä enemmän meidän juttu. Ja se tuli jo melko aikasessa vaiheessa – kun oltiin rundilla Ensiferumia lämppäämässä, ne uudet biisit oli luonnostaan sen henkisiä, kun joka ilta soitettiin Beneathin progeralleja. Sitten se rönsyilevä fiilis jäi päälle myös vapaapäiviin ja alkuiltoihin, kun takahuoneessa näppäili kitaraa, Ben kertoo. Musiikin ja tekstin symbioosi Progea on uudessa levyssä myös se, että kyseessä on tyylipuhdas tarinallinen teemalevy. Se tuli tosi luontevasti sitten, että otetaan ne elementit ja koitetaan jalostaa niistä kokonainen albumi. Ja kaikki näytti olevan samaa mieltä
Ei tässä ole kyse siitä, että kaikki mitä me tehdään perustuu siihen, että me laitetaan Wingerin eka levy soimaan, koska ennen ”Hyvässä laulajassa pitää olla jotain, mikä vetää vähän vastakarvaan.” Maailman siistein skeba Ben myöntää olevansa nostalgiaan taipuvainen ihminen. Albumin sanoitukselliset teemat löytyivät Benin mukaan luontevasti. – Hyvä esimerkki on, kun Soundissa oli 1995 mainos Jackson-kitarasta. Masi sanoo olevansa ennemminkin nostalgiakammoinen – tai ainakin siltä saattaa päällepäin vaikuttaa. mata, että ihan samalla lailla mä olen itse se tyyppi, joka katsoo niitä vuoden 1991 kitaralehtiä, että ”ai vitsit, toi kun tulee vastaan, niin ton mä nappaan”. – Ehkä parissa kuussa sen jälkeen, kun oltiin saatu eka ja vika biisi tehtyä, tuli se synopsis, että tästä tämä voisi kertoa, ja sehän vaikutti sitten myös sävellysprosessiin, Masi sanoo. Ei edes mikään kummonen skeba, se oli puunvärinen perusmalli, mutta mun mielestä se oli maailman siistein kitara. – Mä olen aina miettinyt, että se on se juttu, joka estää kehittymästä ja haastamasta itseään uusiin asioihin. Tämän päälle otin tarkastelun alle väärät valinnat, ja erityisesti omaan elämään isosti vaikuttavat valinnat. – Ihminenhän tykkää ajatella, että kaikella on tarkoitus, tai että aina voi korjata tilanteen, muuttaa kurssia, saada asiat taas oikeille raiteilleen. Viisitoista vuotta myöhemmin, kun joku myi sellaista Muusikoiden.netissä, mä en edes miettinyt, saman tien samana päivänä poistin sen. Sitten on kauheeta tämmösen teemalevyn kanssa pyöriessä huo- Inferno 15. Näin ei kuitenkaan aina ole, ja ajatus peruuttamattomasta virhevalinnasta on pelottava. – Aihepiirit, joista kokonaisuus alkoi muodostua, olivat nostalgia ja sen mukana tuleva ”asiat oli ennen paremmin” -ajattelutapa, vanhenemisenpelko – joka tietenkin on omiaan ruokkimaan nostalgiaa sekä menneen päivän kaipuuta – sekä addiktio, sen tarkemmin rajaamatta addiktion kohdetta. Eihän mulla ollu mitään mahdollisuutta saada sitä, mulla oli sillon halpa ritsa, jonka vanhemmat oli onneks ostanut, mutta mä leikkasin sen mainoksen irti ja fanitin sitä. Albumin päähenkilö oppii tämän karuimmalla mahdollisella tavalla eli kokemalla sen itse. – Mutta sen kanssa voi myös oppia elämään. Pari ekaa biisiä vaikutti siihen, millaista tekstiä alkoi tulemaan, mikä taas vaikutti siihen, millasia loppubiisit oli musiikillisesti, mikä taas vaikutti viimesiin teksteihin. Sama tauti, mutta silti elää siinä kieltäymyksessä, että se ei olis nostalgiaa. Ei ole ikinä ollu tällasta symbioosia musiikin ja tekstin välillä jo tekovaiheessa, Ben sanoo. – Se oli hauska, miten kaikki tosiaan vaikutti kaikkeen. Sitten himassa mietin, että ei tämä nyt niin siisti ollut kun mä muistin
osuudet on taltioitu Kuopiossa Marco Hietalan kanssa. – Esimerkiksi Stonen koko tuotanto, Masi heittää väliin. Miten siistiä oli kuulla se eka hevilevy, Metallican Black Album. Mä ymmärrän kyllä sen, että jos sä tykkäät soittaa heviriffejä kitaralla, se ei vielä tarkota, että sulla on sanottavaa sanotuksellisesti, ja se on ihan ok. Se studio oli tosi pieni huone – me oltiin siellä polvet suussa, siellä ei ollu vissiin ikinä ennen ollu kolmea ihmistä. Jos mä pyydän jotain, niin se on eri asia jos Marco Hietala pyytää sen saman asian, Ben jatkaa. – Esimerkiksi Stonen koko tuotanto. Ja nyt on jo selvää, että tämä on parasta Aria mitä on levyllä kuultu, Amoralin tai sen soolotuotannon puolesta, että kyllä jotain on tehty oikein. Meillä ei ollu mitään muuta tekemistä kuin äänittää sitä levyä. On monta hienoa biisiä, joita mä en pysty kuunteleen, kun ne sanat on niin typerät, sä huomaat että ne on tehty niin vasurilla. Se oli hyvä kokemus, varsinkin kun alettiin pinota stemmalauluja, mitä ei ollu demotettu. Jotenkin se oli jo aikasessa vaiheessa selvää, että lauluun kaivataan ulkopuolista tuottajaa, vaikka periaatteessa tietotaito löytyisi bändin sisältäkin, Masi sanoo. Albumin laulu- Harva bändi on joutunut samanlaisen paskamyrskyn kohteeksi kuin Amoral muutama vuosi sitten, kun yhtye. Oltiin sellasessa käpysessä motellissa, katsottiin vaan iltaisin Poliisit-ohjelmaa ja syötiin pizzaa. Se oli ihan uutta. – Ari kuuntelee enemmän jotain bändin ulkopuolista tyyppiä. 16 Inferno kaikki oli paremmin. No Anaesthesia! on koko levy pelkkää kitaraneroutta alusta loppuun, se olisi kovin levy koskaan, ellei siinä laulettaisi siitä mistä siinä nyt lauletaankaan, Ben jatkaa. – Ari (Koivunen, laulu) on kiertänyt paljon Marcon kanssa noissa Raskasta joulua -hommissa ja ne on siellä muodostaneet tiiviin ystävyyden. – Veikkaan, että parilla viime levyllä on mennyt lyriikoihin vähintään yhtä paljon aikaa kuin musiikin tekemiseen. Amoralleirissä sanoituksia pidetäänkin arvossa. Mutta mun mielestä se on aina ollu hassua, kun sanoitus on vaan niin iso osa biisiä. Enhän mä saa mistään musasta enää samaa fiilistä, Ben sanoo. – Mutta olihan se hienoa mennä viikoksi Kuopioon äänittämään. Venattiin seuraavaa aamua, että pääsee taas laulamaan. Joskus tulee fiilis, että tämä olisi maailman paras biisi, jos tähän ois tehty hyvä teksti, Ben pohtii. Laulusessiot Kuopiossa Vastakarvaan Fallen Leaves & Dead Sparrows -levyllä bändillä on myös mielenkiintoinen uusi yhteistyökumppani. Mutta olihan silloin joskus viattomampi meininki. Uuden levyn sanoituksellinen linja vaikuttaa miesten puheita kuunnellessa hyvin punnitulta ja hiotulta
Monista bändeistä tietää, miltä viisi seuraavaa levyä kuulostaa, kun ne on lukinnu, että me ollaan nyt tätä. Ja moni ei edes tiedä sitä, ne ottaa Arin vaan hyvänä laulajana, jolta taittuu melkein mikä vaan, Masi sanoo. Arin ääni jakaa mielipiteitä, niinku mun mielestä hyvän laulajan kuuluukin. – Just ne biisit, jotka olisi jonkun mielestä voinut jättää jollekin muulle projektille, sai mut ja Juffin ( Juhana Karlsson, rummut) juoksemaan treenikämpälle vuosien jälkeen. Lauloko se heviä siellä. ”Jos me tehtäisiin nyt Reptile Ride kutosta, niin olisi siinä vähän se fiilis, että lähetään töihin.” vaihtoi sekä laulajaa että musiikkityyliään. – Jotenkin porukka sai sen kuulostamaan siltä, että nyt kaikkien suosikkibändi meni pilalle. – Hyvässä laulajassa pitää olla jotain, mikä vetää vähän vastakarvaan. Suurin osa jengistä ei ole oikeasti us- www.facebook.com/kiirarock YO -TALO TAMPERE 18.04.2014 konu, että toi on oikeasti voittanut jonkun Idols-kilpailun. Musta tuntuu, että siinä oli sitä, että nyt pitää hypätä muotijunan kyytiin, nyt dissataan tätä koska tämä on Idols-Ari. Jatkuva muutoksentarve on hyvässä ja pahassa se, mikä on pitäny tätä bändiä liikkeellä. Mutta me soitettiin pikkuklubeilla ja meidän levymyynti oli ihan naurettavaa, että ei ne kaikki voineet tykätä niin helvetisti siitä edellisestä. Olen nappulasta asti fanittanut melodista metallia ja melodista laulua, mutta olin kuitenkin soittanut koko muusikonurani death metalia. Ennen kun se ehtii ajattelemaan, että onko joku juttu tälle bändille paras ratkasu, niin miettii että nyt muuten lähtee, hard rock! – Toisaalta Show Your Coloursin voi nähdä myös niin, että siinä määriteltiin yksi ääripää, että paljon tuon kasarimmaksi se ei enää mene. Samalla Ben myöntää, että ensimmäisen Koivusen kanssa tehdyn levyn, Show Your Coloursin (2009) kohdalla homma lähti hiukan lapasesta. – Sillä ei ole samanlaista stigmaa ku täällä Suomessa. – Nyt kun kuuntelee sitä neloslevyä, niin kyllä mä voin myöntää, että huumautu siitä, kun on laulaja joka pystyy vetämään mitä vaan. Siinä vaiheessa kun mä liityin bändiin oli selvää, että ihan niin kasaria ei tehdä, Masi muistelee. – Toki ulkomaillakin on niitäkin faneja, jotka tykkäs siitä vanhasta Amoralista ja kokee, että Ari pilasi bändin. Amoralillakin oli ennen örisijä, mutta mitä käy vanhalle Extreme-fanille, kun laulajana on Ari Koivunen. Olit sitten Axl tai Prince tai Ari Koivunen, niin kaikki ei tule tykkäämään, mutta ne jotka tykkää, todella sitten tykkää. Etenkin ihmisiä tuntui ärsyttävän, että uudeksi laulajaksi liittyi Idols-tähti Ari Koivunen, ja nettifoorumeilla moni julisti polttavansa Amoral-paitansa jo ennen kuin oli edes kuullut nuottiakaan yhtyeen uutta tuotantoa. Sponsored by. Ulkomailla Koivusen mukaantulo ei saanut aikaan samanlaisia vihareaktioita. Jos ei tykkää niin ei tykkää, ei siinä mitään. Oltiin niin innoissaan siitä, että voitiin soittaa jotain ihan uutta tän bändin sisällä. Mä totuin Axliin vasta yli kakskymppisenä, mä pidin sitä sietämättömänä laulajana ennen sitä, Masi päättää laulajapohdiskelun. Musta se tuntuisi vähän tylsältä. Muualla kuin Suomessa ei oikein pääse edes laulukilpailuihin hevimetallilla. Meillä kummallakin oli vähän kyllästymistä siihen pelkkään örinään ja tekniseen näyttöön. Sitten kun pääsi tykittämään isoa kertosäettä, siellä rumpujen takanakin oli jätkä hangonkeksiä. Jatkuva muutoksentarve Amoral on siis edennyt kuudenteen albumiinsa, kolmanteen Ari Koivusen kanssa. Toki siellä oli niitäkin ihmisiä, jotka oli ostaneet kolme ekaa levyä ja tykkäs death metal -riffittelystä, ja kun yhtäkkiä kuulostetaankin Wingeriltä, niin kaikki ei voi tykätä, Ben sanoo. Näyttää siltä, että tämä bändi tekee mitä haluaa, nettifoorumeiden huutelijoista välittämättä. – Jos me tehtäisiin nyt Reptile Ride kutosta, niin olisi siinä vähän se fiilis, että lähetään töihin. Yleisön reaktio tuli bändille yllätyksenä lähinnä volyyminsa takia – Amoral kun ei ollut mikään iso bändi. Ben toteaakin, että vaikka Amoralille ominainen vaihtelu on ehkä karkottanut joitain kuulijoita, bändille itselleen se on ollut ensiarvoisen tärkeää jo motivaation kannalta. Se oli uskomatonta nähdä ensimmäistä kertaa meidän historiassa ne fanaattiset fanit, jotka tuli Arin mukana, Ben jatkaa
Se on tämän takana, Kai Hansen toteaa lakonisesti. – Ei, vaan se on Illuminati. Poistun bändin kannoilla studion oleskelualueelle ja naureskelen powerpioneereille, että tehän testasitte tätä hommaa koko viikon ja nyt se tietenkin mättää. 18 Inferno – Nyt olisi hyvä aika käydä savukkeella, jos siltä tuntuu, joku henkilökunnasta ilmoittaa. Melkein katastrofi Olkoon teknisen probleeman takana salaseura tai ei, äänentoiston toimimattomuus lienee Gamma Rayn viimeisen puolen vuoden aikana kokemista vastoinkäymisistä sieltä pienimmästä päästä.. Odotamme kaikki luvassa olevaa puolituntista livespesiaalia, joka Gamma Rayn on tarkoitus heittää tulevan levynsä Empire of the Undeadin ennakkokuuntelun lomassa. Asiaa kummastelee myös edessämme toimettomana seisoskeleva Gamma Ray -nelikko, laulajakitaristi Kai Hansen, kitaristi Henjo Richter, basisti Dirk Schlächter ja ryhmän viimeisin jäsen, rumpali Michael Ehre. Ja oikeastaan koko studion henkilökunta. Teksti Jaakko Silvast kuvat Matthias Mineur Maaliskuun lopussa ilmestyvällä uudella Gamma Ray -albumilla jutellaan sielujen keräämisestä, kaaoksesta, harmaista pukumiehistä ja King Arthurin Avalonista. Kummisedän kuolematon valtakunta I stun hampurilaisen Chameleon-studion yhden äänityshuoneen lattialla ja ihmettelen samaa, mitä seuranani oleva 30 muun journalistin ja fanin porukka – miksei soitto soi. Ongelmana on, että Hansenin laulumikrofonia ei saada toimimaan sitten millään. Ja siitä, miten kotistudio poltetaan maan tasalle
– Eike lähetti minulle viestin, että ”studio on palanut, ja tämä ei ole vitsi”. Tietoa oli tosi vaikea saada ja Eikekaan ei voinut auttaa, koska rakennukseen ei päästetty ketään tsekkaamaan vahinkoja, Kai Hansen muistaa. Oli tietysti hienoa, että studion pojat olivat tehneet kaikesta varmuuskopioita, joten mitään ei menetetty, Henjo Richter toteaa. Bändi itse oli Etelä-Amerikassa jatkamassa Hellish Rock pt. Ja sai meidät keskittymään paremmin. – Ei. – Näimme tapahtuneen myös hyvänä asiana, koska se auttoi meidät ulos tavanomaisesta rutiinista. Se toi tietynlaisen turruttavuuden tunteen. Olin tietysti sokissa, ja seuraavaksi mietin, mitä tapahtui kaikille niille nauhoituksille ja kaikelle työlle, jonka olimme tehneet uutta levyä varten... Mutta se oli sen arvoista ja teki tästä albumista tuoreemman kuuloisen. Luettuani viestin pistin puhelimen syrjään ja totesin, että ok. Toisinaan se oli rankempaa, koska se vei enemmän aikaa, ja jokainen oli tietysti sitä mieltä, että se oma idea on kaikkein paras. Jotain paljon pahempaa sattui marraskuun 18. Studion Hansenin ja Schlächterin ohella omistanut Dark Agen Eike Freese pelastautui rakennuksesta minuutteja ennen tuhoa. Puoleen tuntiin en tehnyt mitään. Pahinta oli tietämättömyys siitä, mitä kaikkea oli tuhoutunut. Voisin kuvitella, että niillä saattoi olla tekemistä palon syttymissyyn kanssa, Michael Ehre arvelee. Kun hänellä oli ideoita, hän soitti ne meille kitaralla mieluummin kuin laittoi hyvin valmisteltuja demoraitoja netin kautta. Istuin vain ja katselin ulos ikkunasta. Takaisin teinivuosiin Gamma Ray työsti musiikkia Empire of the Undead -levyä varten alun perinkin totutusta poikkeavalla tavalla. Näin myös kuvia katosta, eikä sekään ollut palanut kokonaan, ja ajattelin, että jospa tuhoa ei sittenkään ollut tullut kovinkaan paljoa. Ja se oli ehdottomasti oikea tapa toimia. – En ollut uskoa sitä. Bändi käänsi tapahtuneen voimavaraksi viimeistellessään tulevaa albumia Chameleonin suojissa. Kun kappaleita demotellaan yhdessä bändin voimin, biisit rakentuvat eri tavalla, Richter sanoo. II -rundia maanmiestensä Helloweenin kanssa, kun yhtyeen kotiluola Hammer Studios paloi käyttökelvottomaksi. Sitten aloin etsiä tietoa ja kuvia tapahtuneesta netistä. – Suurin osa biiseistä tehtiin kimpassa treenikämpillä. Löysin joitain kuvia palaneesta rakennuksesta ja niissä näytti, ettei tuli ollut yltänyt meidän studioomme, varastohuoneisiin studion alapuolelle kylläkin. Uudessa ilmapiirissä ja ympäristössä työskenteleminen auttaa katsomaan asioita tuoreesta näkökulmasta, Hansen sanoo. Henjo Richterin mukaan koko prosessi oli paluuta juurille. Kai ei halunnut väsätä demoja etukäteen, vaan hänen mielestään kappaleet piti tehdä yhdessä. – Jokaisella oli mahdollisuus tuoda mukaan oma juttunsa ja ehkä muokata toisten tuomia ideoita. Inferno 19. Onni onnettomuudessa oli, että ihmishenkien menetykseltä säästyttiin. Selvisikö koskaan, mikä palon lopulta aiheutti. päivänä 2013. Minullekin homma oli uutta pitkästä, pitkästä aikaa. Tämä antoi mahdollisuuden toimia enemmän bändinä, mikä on tänä päivänä melko epätavallista. Mutta paikka oli iso vanha teollisuushalli, jonka yhteen osaan oli kerättynä erilaisia tavaroita, kuten vanhoja pesukoneita. Teimme kuten teini-ikäisinä
Tämä kaikki vain tapahtui. Se pitää musiikin mielenkiintoisena myös koko genressä. Kuten Sweetin tyypit. Oli ehdottoman tärkeää kirjoittaa erityyppistä materiaalia, koska muuten kaikki 20 Inferno muuttuu helvetin tylsäksi. Edellä mainittu avoimuus erilaisille ideoille kulminoituu jo mainitussa Avalon-eepoksessa. – En osaa sanoa, miksi kirjoitin moisen biisin vasta nyt. ”Oli ehdottoman tärkeää kirjoittaa erityyppistä materiaalia, koska muuten kaikki muuttuu helvetin tylsäksi.” Pointti oli siinä, että nyt biisit kuulostavat orgaanisemmilta ja ihmismäisemmiltä, Ehre komppaa ja jatkaa: – Aloitimme kaiken vanhassa studiossa, missä oli se hyvä puoli, että aikarajoituksia ei ollut ja matskun parissa sai painia niin kauan kuin halusi. Hän muistaa tarttuneensa kitaraan ensi kertaa kymmenvuotiaana. – Siltähän se näyttää, ja olen siitä tosi iloinen. En todellakaan. Osassa kappaleista tampataan ilkeästi ja jopa thrashisti kitaroiden. – Olin parhaan kaverini luona, ja hänen isoveljensä kaveri oli jättänyt sinne sähkökitaransa. Tai ehkä jopa auttamaan heitä eteenpäin elämässään. Yleensä silloin asiat rullaavat parhain päin. Olet ollut perustamassa niin Helloweenia, Gamma Raytä kuin Iron Savioriakin. Kuullun perusteella kävi selväksi, että levy on sisällöltään moninainen. Se oli unelma ja siten sen näin, en niin, että se joskus toteutuisi. Minusta se on kuitenkin positiivinen juttu. Aion ehdottomasti tehdä tällaisia kappaleita tulevaisuudessakin. Isoveli ei ollut talossa, joten nappasin kitaran ja tuumin, että wau, tämä on siistiä. – Aah, en. Ja itse asiassa, kun nauhoitin Avalonin lauluja, totesinkin, että olisipa Bruce (Dickinson) täällä, koska hän laulaisi tämän biisin tuosta vaan. Minulle esimerkiksi biisit Hell Bent tai Empire of the Undead ovat peruja hard rock -juuristani ja Unisonicista, tosin niistä kappaleista pitikin tulla ilkeämpiä ja rähisevämpiä. Olisikohan teini-ikäinen Kai Hansen uskonut, jos hänelle olisi kerrottu, mitä kaikkea hän on saavuttanut viisikymppisenä. Toki tiedän paljon Maidenistä, koska rakastan sitä bändiä. Suurimman osan materialista jälleen kerran säveltäneen Kai Hansenin selvitys alleviivaa Richterin ja Ehren pohjustusta tuoreen levyn tekotavoista. Iron Maiden Ympäri Eurooppaa saapuneille heavytoimittajille soitettiin kaikkiaan yhdeksän raitaa koko levyn 12 kappaleen mitasta. Kai Hansen – onko niitä. Ehkä se kertoo tarpeesta tehdä tiettyjä asioita rohkeasti ja vapaasti sen enempää suunnittelematta. Sen jälkeen vietin monesti aikaa musiikkikauppojen ikkunoiden takana katselemassa kitaroita. Biisi kuulostaa silti Gamma Rayltä ja siinä on paljon hienoja juttuja, Hansen ruotii. Osa taas on tuttua, Gamma Rayn perinteille ominaista powerhuttua. Perintöä vaalien Kai Hansen juhli ennakkokuuntelutilaisuuspäivänä 51. Se on yksi tie. Ja se on parasta, mitä muusikolle voi tapahtua.. Mutta tavallaan seurasin aina sitä unelmaa. Nautin vain metallin soittamisesta siten kuin sen tunsin. Henjo Richterin mukaan kappaleen pääriffi ja runko olivat kasassa jo ennen viime vuonna julkaistua Master of Confusion -ep:tä, mutta biisi ei ollut tuolloin valmis mukaan minilevylle. – Ehkä olisin nyökytellyt, että toki, koska jotenkin tunsin sen. Toinen on koettaa yrittää keksiä asioita uudelleen ja uudistaa itseään muusikkona. Mukana on myös eeppisintä Gamma Raytä koskaan kymmenminuuttisen Avalon-kappaleen muodossa. Se oli ehkä melodisempaa ja nopeampaa ja saksalaisempaa, mutta emme edes kuvitelleet luovamme jotain aivan uutta. – Olen kuullut kyseisen levyn kertaalleen. Pidätkö itseäsi power metalin kummisetänä. En ylpeile sillä, mutta iloitsen, että olen ehkä inspiroinut tyyppejä tarttumaan kitaraan ja tekemään tiettyjä asioita, seuraamaan jotakin. Ja pidän sitä suuressa arvossa. Olet silti jo jättänyt jälkeesi melkoisen perinnön. Ja minä menin murtamaan vielä neljä kylkiluutani kaiken keskellä. Ennakkokuuntelutilaisuudessa lisäkseni myös muutama muu nosti esiin kappaleen yhteydet The Final Frontier -levyn aikaiseen Iron Maideniin. Ainahan sitä ottaa vaikutteita myös omasta biisinkirjoituksestaan, varsinkin, jos itse pitää siitä ja fanit pitävät siitä. Painetta koettiin siksi, että loppuosa levystä tehtiin muualla, mutta vielä enemmän sen vuoksi, että julkaisuajankohdasta oli jo päätetty. Niistäkin osa oli pelkkiä raakamiksauksia. Se ei ollut tarkoitus. – Emme yleensäkään noudata biisien teossa mitään kaavaa tai konseptia. syntymäpäiväänsä. Me otimme vain vaikutteita siitä, mitä kuulimme ja mitä pidimme siisteinä juttuina, ja rykäisimme kaiken takaisin ulos omalla tavallamme. Olemme avoimia kaikille ideoille. Ei kaikkien biisien täydy kulkea esimerkiksi samantyylisellä tuplabassarikompilla. Minä unelmoin, hypin sängylläni akkari kädessä ja kuvittelin esiintyväni sadoille ihmisille