59€ lippu.fi/opeth HELSINGIN JÄÄHALLI BLACK BOX. Fullsteam Agency by arrangement with Northern Music and United Talent Agency proudly presents KESKIVIIKKO 15.1.2020 Liput alk
LIPUT MYYNNISSÄ NYT! × PROVINSSI.FI/LIPUT #PROVINSSI × @PROVINSSI + kymmeniä lisäyksiä luvassa! 25.–27.6.2020 TÖRNÄVÄNSAARI, SEINÄJOKI SYSTEM OF A DOWN HASSISEN KONE CHARLI XCX KORN DISTURBED DEFTONES GOJIRA HATARI
In stores 17 th January 2020 Sons Of Apollo return with their sophomore studio album, following their hugely sucessful debut ‘Psychotic Symphony’. w w w . Jeff Scott Soto (Trans-Siberian Orchestra, ex-Journey), Ron ‚Bumblefoot‘ Thal (ex-Guns N’ Roses), Billy Sheehan (The Winery Dogs, Mr. Expansive yet concise, this album nods to the band’s traditional touchstones – the feral scree of Sonic Youth, Rush’s symphonic anthems, the textured bliss of My Bloody Valentine – while morphing effortlessly into newer forms. c o m. Big), Derek Sherinian (Black Country Communuion, ex-Dream Theater) and Mike Portnoy (The Winery Dogs, Transatlantic, ex-Dream Theater) will be touring in Europe in the first half of 2020! X: THE GODLESS VOID AND OTHER STORIES In stores 17 th January 2020 Five years on from the release of their previous record, Austin’s beloved art-rock heroes return with their tenth album. i n s i d e o u t s h o p . d e | w w w . i n s i d e o u t m u s i c
i n s i d e o u t s h o p . Big), Derek Sherinian (Black Country Communuion, ex-Dream Theater) and Mike Portnoy (The Winery Dogs, Transatlantic, ex-Dream Theater) will be touring in Europe in the first half of 2020! X: THE GODLESS VOID AND OTHER STORIES In stores 17 th January 2020 Five years on from the release of their previous record, Austin’s beloved art-rock heroes return with their tenth album. SISÄLTÖ 00 7 Pä än ava us 00 8 Syt yk ke itä : My Fu ne ral, Th y Ca taf alq ue , Blo om ing Ca rrio ns, Lo wb urn 014 Ko lum ni ja ska ba 016 He avy Co ok ing Clu b 018 Ap oc aly pti ca 02 4 Me tal De Fac to 02 8 Bli nd Gu ard ian Tw ilig ht Or ch est ra 03 2 Am orp his 04 Me sta rill ine n 20 10luk u – kat sau s me nn ee n vuo sik ym me ne n me rkk ite ok siin 05 Pö lky llä : exMo rbi d An ge lja No ctu rnu s AD -m ies Mik e Bro wn ing 05 4 Sa lam yh kä : Zo dia c Min dw arp an d the Lo ve Re act ion Tat too ed Be at Me ssi ah (19 86 ) 05 7 Arv iot , pä äo sas sa Ma rko Hie tala 07 8 Va nh a liit to: Sat yric on in Re be l Ext rav ag an za 20 vuo tta , ha ast att elu ssa Sat yr 08 2 Ku ud es pii ri 040 018 032 078 02 4 M AR KU S PA AJ AL A M IK AE L KA R LB O M M AR C EL LE LI ËN H O F VI LL E JU U R IK KA LA In stores 17 th January 2020 Sons Of Apollo return with their sophomore studio album, following their hugely sucessful debut ‘Psychotic Symphony’. Jeff Scott Soto (Trans-Siberian Orchestra, ex-Journey), Ron ‚Bumblefoot‘ Thal (ex-Guns N’ Roses), Billy Sheehan (The Winery Dogs, Mr. w w w . Expansive yet concise, this album nods to the band’s traditional touchstones – the feral scree of Sonic Youth, Rush’s symphonic anthems, the textured bliss of My Bloody Valentine – while morphing effortlessly into newer forms. d e | w w w . i n s i d e o u t m u s i c . c o m
The epic Power Metal chronicles of VICTORIUS continue with a brand new chapter in space! The Space Ninjas attack The Space Ninjas attack JEWEL CASE | LTD GATEFOLD VINYL | DIGITAL OUT 24.01. LTD Digipak | LTD Vinyl | DIGITAL TEMPERANCE is back with their heaviest album to date – Viridian incorporates brilliant symphonic metal at its best! VIRIDIAN. LTD DIGIPAK | LTD 2-LP GATEFOLD VINYL | DIGITAL LTD PICTURE 2-LP GATEFOLD EXCLUSIVELY AVAILABLE VIA NAPALMRECORDS.COM! OUT 24.01. Satyricon ’s groundbreaking Black Metal milestone OUT 13.12. JEWEL CASE | LTD GATEFOLD VINYL | DIGITAL The power of women from Denmark! KONVENT deliver THE Death Doom debut of the puritan masochism OUT 17.01
MATTI RIEKKI PÄÄNAVAUS www.inferno.fi facebook.com/InfernoMagazine twitter.com/infernomagazine instagram.com/inferno_magazine PÄÄTOIMITTAJA Matti Riekki facebook.com/riekinmatti ULKOASU Markus Paajala KANSIKUVA Markus Paajala KIRJOITTAJAT Ahola Tapio, Brusila Annika, Harjula Salla, Hintikka Tami, Hätinen Jukka, Isoaho Timo, Itäkylä Riitta, Juutilainen Joni, Järvisalo Eetu, Keränen Toni, Koskinen Kari, Koskinen Kimmo, Kujanpää Lauri, Kurunen Jerry, Kuusinen Miika, Laakso Markus, Lassila Tero, Luukkanen Antti, Malm Mikko, Muurikainen Elli, Nuopponen Aki, Pohto Tomi, Rajala Vilho, Siltanen Vesa, Silvast Jaakko, Turunen Joona, Vainio Vilja, Virtanen Aadolf, Vähäkangas Teemu, Väntänen Ari, Ylitalo Lauri TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT (arviolevyt / review copies) Inferno, PL 543, 33101 Tampere etunimi.sukunimi@popmedia.fi inferno@popmedia.fi ILMOITUSMYYNTI Oskari Anttonen, Peter Lindroos, Oona Lukkarinen, Mikko Mali ilmoitusmyynti@popmedia.fi etunimi.sukunimi@popmedia.fi TILAAJAPALVELU 03 4246 5302 (ma-pe 9-16) tilaajapalvelu@popmedia.fi KUSTANTAJA Pop Media Oy Fredrikinkatu 42, 00100 Helsinki www.popmedia.fi TOIMITUSJOHTAJA Tuomo Häkkinen PAINOPAIKKA M?kusala ISSN 1796-7600 19. On varsin turha kiistellä aiheesta, joka itseänikin perheenisänä on joskus mietityttänyt, eli tarvitaanko lapsille suunnattua hevibändiä ihan oikeasti, sillä loppujen lopuksi Hevisaurus ei ole pelkästään muksujen meininkiä – ennen muuta se on hyvin tehtyä musiikkia, josta lapsi ja vanhempi kykenevät nauttimaan yhdessä. Kaikki toimii. Inferno ei vastaa tapahtumatietojen mahdollisista muutoksista eikä tilaamattomien kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Rokkaaja kaiveli hetken taskujaan ja iski sen jälkeen pikkupojan käteen plektran. 7. Viisivuotiaani puolestaan sai tärkeän rokkiopetuksen kotonamme pistäytyneeltä kitaristilta, joka soittaa palavan soolonpätkän Hevisauruksen vierailijoita pursuavalla 100-videobiisillä. Lisäksi liskojen lyriikoista löytyy viljalti opetuksia, joista aikuisetkin voisivat ottaa onkeensa. Laadukkaat, usein opastavia viittauksia klassikkoteoksiin sisältävät biisit on rakennettu rakkaudella, ja niiden kadehdittavan liukkaasti liikkuvissa sanoituksissa on koukkua enemmän kuin laatikollisessa ”normaaleja” hevilevyjä. Rrrrrräyh! MARDUK Panzer Division Marduk MØL Jord PARADISE LOST Tragic Idol TÄMÄN NUMERON KASAAMISEN TAUSTALLA SOIVAT X Los Angeles AMORPHIS Tuonela SATYRICON Rebel Extravaganza NYT, kerrassaan rautaiseksi osoittautuneen Bändikouluun!-albumin (joka on arvioitu levysivuillamme) myötä, se on todettava suoraan: Hevisaurus on Suomen kovimpia heavy metal -bändejä. Ellei niistä kovin. Hevisauruksen parissa viihtyy todistetusti niin viisivuotias kuin nelivitonen, ja sitäkin voi pohtia, kuinka paljon heavy metalin perustarjontaa “lapsellisempaa” sen musiikki lopulta on, miekka ja magia -osaston bändeistä nyt puhumattakaan. ”Hei, miten mustakin tulee rokkaaja?” veijari tiedusteli kitaristilta. vuosikerta Numero 175 Toimituksen tilaama tai sille tarkoitettu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää Pop Median kaikissa uudelleenjulkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutustai jakelutavoista
Onko uudistunut kokoonpano vaikuttanut asiaan, vai mistä näette tämän terävyyden johtuvan. – Omalta kantilta. Päätettiin kuitenkin julkaista jotain myös fyysisenä, ja kasetti oli siihen osittain myös kustannussyistä paras vaihtoehto. Meillä on melkein kymmenen vuoden ikäero uusien tyyppien kanssa, mikä on tuonut mukaan uusia ja tuoreita näkökulmia. Hetki keskitytään ep:n biisien fiilistelyyn keikoilla, mutta kevään keikoilla kuullaan kyllä jo uuttakin materiaalia. Graveblaster ilmestyi fyysisesti kasettina. Pääpaino tulee olemaan thrash/crossoverissa, mutta albumit mahdollistavat myös kokeilevamman materiaalin. SYTYKKEITÄ JONI JUUTILAINEN GRAVEBLASTER esittelee aiempaa tiukemman ja voimakkaamman My Funeralin. Viisitoista vuotta toiminut My Funeral on tehnyt työtään kotimaisen thrash metalin alamaailmassa, mutta uusi ep antaa merkkejä siitä, että nousu korkeampaan sarjaan on vihdoin ajankohtainen. Sanoituksiin oli helppoa ja luonnollista purkaa nuo tunteet. Uskon, että nimenomaan ahdistus on se, mikä ajaa minut tekemään taidetta. Kerrotte, että Graveblaster kuvastaa ihmiselon pimeää puolta ja mielenterveyden ongelmia. Uskon, että uusi levy on ulkona 2021 alkupuolella, ja tässä välissäkin julkaistaan kyllä jotain. Carlos [Correa] saatiin Tomin toisesta bändistä The Overthronista. – Kaseteista on myös hyviä muistoja lapsuudesta, ja on pakko myöntää, että tämäkin ep soundaa hyvältä juuri kasetilta. – Seuraava kokopitkä on tosiaan sävellyksen alla. Voimaa ahdistuksesta 8. – Musiikinkuuntelu on siirtynyt nykyään eri streamauspalveluihin ja sinne mekin panostetaan. Jollakin tapaa se on mystisempi kuin cd. – Eipä ole tullut mietittyä tätä tavaramerkin kannalta, mutta ehkä siinä alkaa sitä olla. Kärsin myös ajoittain itsetuhoisista ajatuksista ja omaan jonkinlaisen viehtymyksen itsemurhaan, kuolemaan ja pimeän puolen asioihin. Cd ei ole poissuljettu, mikäli löytyy joku yhteistyötaho joka sen haluaa julkaista. Syksyllä 2017 tuli paha romahdus ja sain paniikkikohtauksen. – Pääasiallinen sävellystyö on ollut minun harteillani, mutta seuraavalle albumille on tulossa viimein myös muiden säveltämää materiaalia. Teillä on varmaan maailmanennätys thrash-sanan käytössä biisien nimissä. Onko cd-aika osaltanne jo ohi. Miltä kantilta käsittelette aihetta. Tämähän on ihan hieno nippelitieto esimerkiksi Metal Archivesiin! Edellisestä kokopitkästänne on kohta viisi vuotta, joten uusi levy on varmaan jo suunnitteilla. Minkälaisia metkuja teillä on mielessä. Niitä on päässyt vähän puolihuolimattomasti yhdeksän syntymään. Alkuun me kokeiltiin soittaa triona, mutta aika pian huomattiin, että mukaan tarvitaan toinen kitaristi. – Tomin [Louhesto] myötä rumpuihin on saatu nopeutta, enempi tuplabassareita ja ennen kaikkea lisää punkkia. – Opettelin elämään asian kanssa, ja tunnistamaan, mikä ahdistaa ja aiheuttaa paniikkikohtaukset. Silloin tuli tajuttua, että olen varmaan kärsinyt koko elämäni ahdistuksesta ja jonkinlaisista paniikkikohtauksista. – Kokoonpanon vaihtuminen on varmasti yksi suurimmista osasyistä, laulaja-basisti Ilkka Sepponen myöntää. En halua pakottaa itseäni tekemään tietyn nimisiä biisejä, mutta paljastetaan nyt kuitenkin, että näitä on varastossa odottelemassa oikeaa hetkeä. Carlos on hyvä vetämään puhtaita lauluja, joten ainakin niitä tullaan lisäämään. Onko tämä muodostunut jo ihan tarkoitukselliseksi perinteeksi ja tavaramerkiksi. Ensisijaisena toiveena on kuitenkin vinyylijulkaisu. – Vanhasta porukasta osa asui Keski-Suomessa, missä myös treenattiin, mutta nyt saatiin treenis Helsinkiin, joten on ollut kunnolla aikaa treenata ja sovittaa biisejä
– Jos ajatellaan ihan rakennetta, tämä on lyhin levyni, mutta silti 47 minuuttia pitkä, yhtyeen ainoana jäsenenä vuodesta 2011 toiminut Tamás Kátai aloittaa. Voimaa ahdistuksesta METALLIA PIENISSÄ PALOISSA SYTYKKEITÄ G Y Ö N G Y I K U D LI K KUINKA yhdeksäs kokopitkäsi Naiv vertautuu aiempiin julkaisuihisi. Albumin sanoitukset on kirjoitettu jälleen unkariksi, joten niiden viesti on hankalasti hahmoteltavissa. Se inspiroi myös minua tuomaan kokonaisuuteen uusia ideoita ja tuoretta energiaa. Tällaisia tuntemuksia tulee varmasti jokaiselle, enkä tiedä, milloin lopullinen stoppi koittaa, mutta ainakin toistaiseksi olen kyennyt kulkemaan vaikeuksien yli. Kasvoin maaseudulla lähellä Romanian rajaa, ja niihin aikoihin musiikki oli minulle eräänlaista eskapismia. Albumilla on mukana tusinan verran vierailijoita, mikä ei ollut suunnitelmissa, mutta kappaleet tarvitsivat lisäinstrumentteja ja niiden purkittaminen oikeiden tyyppien kanssa oli hauskaa hommaa. Musiikkisi on uniikkia ja monen mielestä erikoistakin. – Joskus tuntuu kieltämättä siltä, että olen tehnyt osani ja kaivan kuivaa kaivoa, mutta olenpa ainakin kertonut kaiken, mitä minulla on sisälläni. Olen varma, että myös se ilmenee sanoituksistani. Suurin osa kuulemastani tuntuu kuitenkin olevan pelkää harmaata massaa, jonka parissa en tunne yksinkertaisesti yhtään mitään. Vapaata musiikkia 9. Olen kyllästynyt nykyaikaiseen heviin ja ehkä hieman huono seuraamaan uusia hyviä juttuja, joita genrestä varmasti löytyy. Pidän toki siitä, mutta se ei ole ollut enää kaikkein tärkein juttu. – Sanoitukset ovat lyhyempiä kuin ennen, ja yhdeksästä biisistä kolme on instrumentaaleja. – Musiikki on ehkä vähemmän raskasta, koska en ole ollut viime aikoina kiinnostunut metallista. Unkarilaisen Thy Catafalquen ura täysin omaehtoisen musiikin parissa saa jatkoa. Se on hauskaa paitsi minulle myös kuulijoille, koska pyydän muusikoita usein improvisoimaan, mikä tuo musiikkiin tiettyä raikkautta. Kuinka se inspiroi sinua käytännössä. – Rakastin Skotlantia ja muutto Unkariin, erityisesti Budapestiin, tuntui raskaalta. Naivin inspiraationa toimi naivistinen taide. – Tällä kertaa en kokenut tarpeelliseksi luoda liian eeppistä tai rönsyilevää kamaa, ja samalla halusin tehdä perinteisen kymmenen kappaleen albumin, josta tuli lopulta yhdeksänbiisinen. – Kykyni ovat rajalliset, ja se on yksi syy, miksi rakastan kutsua albumeilleni vieraita. Syntyykö tällainen kama ihan luonnostaan. Avantgardistinen projekti esiintyy tällä kertaa totuttua vähemmän metallisena, mutta oman ilmeensä säilyttäen. – On mielenkiintoista, että ihmiset näkevät musiikkini outona, koska minusta se ei ole sitä, Kátai ihmettelee. Pidän vapaan musiikin luomisesta, joten kaipa tuo on minulle ihan luontevaa. Muutin viime vuonna Skotlannista takaisin Unkariin, ja koin, että kappaleista tulee kuulua tietynlainen harhailu ja halu löytää oma paikkani. En välitä myöskään bisnespuolesta, ja koska minulla on päivätyö, musiikki on pelkkä harrastus, jonka kautta voin luoda taidetta juuri kuten haluan. – Tajusin, että tekemiseni on hyvin lähellä sitä, mitä naivistiset taiteilijat tekevät. Onko musiikin tekeminen muuttunut sinulle ajan myötä haasteellisemmaksi. Mitä teksteistä löytyy. – Kuuntelen monenlaista musiikkia, ja luulen, että minulla ei ole ole oikein kykyä kuulua mihinkään ryhmään tai skeneen. – Otin selvää, kuinka naivistit maalaavat, ja yritin tehdä musiikkia samalla tavalla. Heillä ei ole alan koulutusta ja heidän töissään on lapsekas, hieman unenomainen meininki, joka puuttuu pitkälle opiskelleiden ja ammattimaisten taiteilijoiden töistä. Eihän se tietenkään välity samalla tavalla nuotteihin, mutta asenne on sama
Onko jatkossa tarkoitus kirjoittaa lisää suomenkielistä kamaa. Musiikkisi on selkeästi death metalia, mutta sitä on hankala sijoittaa mihinkään alagenreen tai aikakauteen. Toistaiseksi sopivia yksilöitä ei ole kuitenkaan sattunut kohdalle, lukuun ottamatta PkE:tä, joka on tullut mukaan kuvioihin hoitelemaan basso-osuuksia. Teet Blooming Carrionsin musiikkia melko lailla yksin. – Keikkailu on tietysti aivan eri asia, ja Blooming Carrionsin vieminen liveympäristöön on juttu, joka on aika ajoin vahvasti mielessä. Kotimaisen Blooming Carrionsin esikois-ep:llä soi mielenkiintoiselta kuulostava death metal, joka pyrkii omaperäisyyteen ilman paineita. Kuolemaa luomisen tarpeesta SYTYKKEITÄ 10. Sisters in Blooming Flesh -ep:n viimeisen kappaleen nimi on Lehto. – Pöytälaatikkooni on kertynyt vuosien varrella kamaa laidasta laitaan, mutta uusi materiaali tuntui sen verran radikaalisti erilaiselta, että oli luonnollista luoda bändille uusi nimi. Kaikki optiot ovat kuitenkin aina auki. VAIKUTAT parissa muussakin bändissä, mutta minkälaiseen tarpeeseen perustit Blooming Carrionsin. Koko konsepti kypsyi muutaman vuoden ennen kuin ensimmäinen demo lopulta tuli pihalle. Minkälaiset bändit ovat inspiroineet sinua kirjoittamaan tällaista musiikkia. – Toistaiseksi olen nauttinut luomistyöstä ja äänityksistä eniten, kun olen saanut toteuttaa asioita yksin ja täysin kuten haluan, joten uskon, että sama linja tulee jatkumaan tappiin asti. Hommaa ajaa jokin sisäinen ja syvä, alitajuntainen palo toteuttaa visiota sataprosenttisesti oman näkemykseni mukaan. – Eniten inspiroivat yhtyeet, jotka rikkovat raja-aitoja eivätkä suostu asettumaan normien vangiksi, mutta ovat silti niin sanotusti asian ytimessä enemmän kuin mitkään tiukasti genrerajoja tuijottavat bändit ja artistit. Oma syrjäinen asuinsijaintinikin on toistaiseksi hankaloittanut kokoonpanon kasaamista, ja on jotenkin paljon nautinnollisempaa ammentaa kaikki energia luomistyöhön kuin bänditoiminnan pyörittämiseen. – En suoraan sanottuna osaa kuvitella Blooming Carrionsia yhtyeeksi, joka tekisi klubikiertueita, tai edes perinteisiä metallifestareita, mutta yksittäiset erikoiskeikat jossain luonnonläheisessä paikassa, esimerkiksi Itävallan House of the Holyn tai Norjan vuoristossa järjestettävän Till dovre fallin kaltaisessa ympäristössä olisivat omanlaisensa unelmien täyttymys. – Taustani on vahvasti black metalissa, mutta jossain vaiheessa raskaampi ja kimurantimpi lähestymistapa alkoi tuntua kiehtovammalta, bassoa lukuun ottamatta kaikesta muusta vastuussa oleva EvM paljastaa. Paineita en osaa sen suhteen kuitenkaan ottaa, vaan tärkeintä on säilyttää intuitio ja rajattomuus. – Luomisen tarve on ollut itselläni jatkuva niin kauan kuin muistan, eikä Blooming Carrions siinä suhteessa eroa mitenkään muista bändeistä. Drowned, Brulvahnatu, Obtained Enslavement, Kvist, Antediluvian, Alfarmania, Disembowelment, Ritual Chamber, Stargazer… – Mitään tiettyä esikuvaa ei ole mielekästä lähteä suoraan kopioimaan, vaan ihanne olisi pyrkiä samanlaiseen omaperäisyyteen. Oletko aikonut kasvattaa BC:stä kokonaisen keikkailevan bändin. – Suomeksi kirjoittaminen on eri tavalla antoisaa kuin englanniksi ja tulen tekemään niin jatkossakin, mutta eri asia on, päätyykö mikään kirjoituksista minkään kappaleen sanoihin
– Alkuun ajattelin, että tästä levystä tulee väliinputoaja, kun ukkoa lähti ja tuli Doomsayerin jälkeen ja välillä oli vähän vaikeuksia saada treenattua, mutta siitä tulikin se ”paras levy tähän asti”. Alkuun oli ajatus, että levyn nimi olisi ollut sama, mutta sitten tuli tuo Phantasma vastaan ja olin heti myyty. – Huomattiin jo ekalla demolla ja ep:llä, että eiväthän vanhat metallimiehet mihinkään karvoistaan pääse, eli kyllä meillä on taustalla selkeesti metallisempi ote. P IR JE M Y K K Ä N E N DOOMSAYER-debyytistänne on neljä vuotta. – Keski-Euroopassa on ollut kova pöhinä nyt muutaman vuoden. Näetkö Lowburnin musiikin kokeilullisena. – Phantasma-albumin kanssa kävi niin, että siellä on pari hyvinkin spontaania biisiä, joita ei käytännössä treenattu lainkaan ennen nauhoituksia, mikä jätti itselleni sellaisen freesin fiiliksen kokonaisuudesta, kitaristi-laulaja Tomi Mykkänen aloittaa. Ihan samaa nostetta ei ole kuin vuosituhannen vaihteessa, mutta ehkäpä täältä vielä tullaan. Musiikkinne menee stonerin alle, mutta kamassa on paljon muitakin vivahteita. No, ehkä keikat alkavat täälläkin vetämään hiljalleen enemmän porukkaa. – Itselläni on ollut Phantasman teon jälkeen tuottelias kausi, ja puhelimesta löytyy 40–50 enemmän tai vähemmän valmista biisi-ideaa. SYTYKKEITÄ Alkukantaisella energialla rullaavaa mustaa thrashiä rouhiva brittiläinen Craven Idol soittaa musiikkiaan riivauksen sanelemasta pakosta. Mukana on myös meidän julkaisuille jo perinteinen Kingston Wall -viittaus. Jo kansikuvasta saa kaivettua monta erilaista merkitystä… Onko albumilla joitain juttuja, joihin haluaisit kuulijoiden kiinnittävän erityisesti huomiota. Toki me halutaan olla niiden perusrypistysten välillä kokeilullisia, että pysyy mielenkiinto yllä. Joku voisi laskea, montako filliä levyllä on, hah hah! Siellä on muutenkin aika paljon piilotettua korvakarkkia, joka saattaa palkita, kun sen löytää. Kun vielä kansitaiteilija sai siitä hyvät fiilikset ja kuvattua hyvin levyn nimeä, sanoituksia ja musiikkia, tuntui että kaikki loksahti paikoilleen. – Noista biiseistä löytyy paljon vähän erikoisempaa, jos niihin perehtyy. Minkälaisena näet musiikkityylin tilan vuoden 2019 lopussa. Hiton kovia bändejähän sieltäkin tulee! Ja nyt kun monet festarit ja järkkääjät alkavat saada jalansijaa, on jo näkyvillä, että esimerkiksi vanhemmat amerikkalaisbändit alkavat taas aktivoitua. – Hyviä nuoria bändejä on nousussa, ja jotkut vanhat jyrät vielä pöristelee nuoruutensa innolla. – Kyllä se tavallaan pikkaisen kirpasee, että meillä on paljon enemmän kiinnostusta ja levymyyntiä muualle kuin Suomeen. Mihin suuntaan bändin sävellyskynä on mielestänne tänä aikana kehittynyt. Kun vertaa edeltäjään, uusi on paljon rohkeampi näyttö ja muutenkin kunnianhimoisempi vetäisy. Metallinmakuisen stoner rockin parissa toimiva Lowburn raapii toisella levyllään aiempaa rohkeammissa ja kunnianhimoisemmissa merkeissä. – Kyllähän se on Henkan [Vahvanen] puolesta aikamoista rumpupornoa. Rohkea näyttö 12. Tavallaan se vanha Pohjoismaiden ja Englannin akseli on joutunut antamaan valtikkaa eteläisemmälle Euroopalle, mikä ei haittaa. Siellä on taas vähän erilaisia juttuja, joita on kiva lähteä työstämään eteenpäin. Phantasma-sanalle löytyy useita eri merkityksiä. Phantasman nauhoituksissa ei käytetty klikkejä, joten jälkeenpäin oli kiva alkaa perehtyä rakenteisiin ja tempoihin, että kappas, tässähän vaihtuu joka kierrolla tahtilaji! Stoner rock ei ole ollut Suomessa koskaan mikään hirveän iso juttu. – Albumilla on kappale Ghosts, jossa on käsitelty elämän pienuutta ja turhamaisuutta. Mitä se edustaa teidän tapauksessanne
Edu Kettunen alk. 35 € • 30.11. KULTTUURITALO TICKETMASTER LA 8.2.LOGOMO LIPPU.FI anssi kela Mun täytyy kävellä näin -elämäkertakonsertti TO-PE 30-31.1. JVG alk. Insomnium // LOGOMO-SALI, Tku Pe 21.2. Matti Johannes Koivun Uskomaton Folktrio + Kanerva // TEATRO-SALI, Logomo Pe 14.2. Jason Ringeberg alk. Sanni // LOGOMO-SALI, Tku Su 19.4. Shaolinin Kung Fu -Munkit // LOGOMO-SALI, Tku Ke 6.5. Apulanta // LOGOMO-SALI, Tku To 12.3. The Simon & Garfunkel Story alk. Patti Austin Plays Ella Fizgerald // KULTTUURITALO, hki TULOSSA MYÖS MM.. Clifters // TEATRO-SALI, Tku La 14.3. KULTTUURITALO TICKETMASTER LA 14.3. Rohkea näyttö sunborn liven kevään keikat 2020 TULOSSA LOGOMOON MYÖS MM. Suomen suurin lastenfestivaali: Hevisaurus, Ti-Ti Nalle, Kikattava Kakkiainen alk. KULTTUURITALO TICKETMASTER PE 6.3.LOGOMO LIPPU.FI Mustasch + Crashdïet + Kaarle Viikate PE 7.2. Jiri Nikkinen The Beatles Tribute Band plays Abbey Road alk. Litku Klemetti, Kynnet // TEATRO-SALI, Tku Pe 20.3. Karina // KULTTUURITALO, hki La 28.3. 39,50 € 19.10. The 69 Eyes alk. 29,50 € • 20.12. LOGOMO LIPPU.FI IAN ANDERSSON PLAYS JETHRO TULL PE 13.3. CMX Ora & Labora alk. 42,50 € 6.12. Apocalyptica + Wheel // LOGOMO-SALI, Tku Pe 13.3. Melissa Horn alk. 1.10. 44,50 € • 23.11. 23,75 € • 5.12. 32 € • LIPUT LOGOMON KEIKOILLE: LIPPU.FI SOMEONE LIKE YOU THE ADELE SONGBOOK TO 5.3. Knipi // TEATRO-SALI, Tku Pe 21.2. 32 € • 30.10. Jade Bird + Lake Jones // KULTTUURITALO, hki La 22.2. Olavi Uusivirta // LOGOMO-SALI, Tku La 7.3. LOGOMO LIPPU.FI La 18.1. Kolmas Nainen // LOGOMO-SALI, Tku La 29.2. 16 € • 9.10
”Tämä on musiikkia, joka maalaa jylhää yömaisemaa, jota katsellessa saa antaa silmäkulman kostua, pään painua ja hartioiden lysähtää”, totesi Hintikan Tami valinnastaan. Aivan liian monet raottavat kasuaalisesti kannikoitaan ja löyhäyttävät ilmoille merkityksetöntä tuubaa, joka saastuttaa planeettaamme entisestään. Kiitos siis tekijöille, jotka jaksavat jahdata täydellistä albumia ja haastaa niin itsensä kuin kuulijansakin. Parhaassa tapauksessa sanoillakaan ei ole väliä, vaan tulkitsijan välittämä tunnelataus toimii yhtä havainnollisena kommunikaatiovälineenä kuin kieli tai tekstin sanoma: ”Vaikka sanaakaan ei ymmärrä, juuri laulu lähettää väristykset selkäpiihin ja kyyneleet poskille. Liekö kyseessä vanhojen jäärien aiheuttama streamausaikakauden tilastopoikkeama, mutta mestariteoksia arvostettiin nimenomaan taiteellisina kokonaisuuksina eikä läjänä tarttuvia ralleja. Kuulija: älä tyydy siihen, mitä algoritmit ja suosikkiartistisi kulloinkin suoltavat, vaan vaadi mestariteoksia, sillä loppupeleissä vain ne säilyvät paraatipaikalla niin sinun kuin tekijöidenkin sydämissä. Levyn on näin ollen kypsyttävä ja kasvettava sisään rauhassa ennen kuin se voidaan ongelmitta hyväksyä osaksi kaanonia. Keskiöön nousi luonnollisesti laulajan tulkinta, koska solisti välittää kehonsa kautta myös tekstisisällön, eikä ihmisääntä herkempää ja inhimillisesti resonoivampaainstrumenttia ole olemassa. Kirjoittaja on tilastofani, musiikin ongelmakäyttäjä ja Kuolemanlaakson biisintekijä, joka ei ole julkaissut uutta musiikkia vuosiin, koska taisi juuri ajaa itsensä nurkkaan. Teoriassa mestariteos voisi olla teknisesti täydellisesti toteutettu albumi, mutta käytännössä – kuten valintojen perusteluistakin ilmenee – musiikin tärkein yksittäinen elementti on tunne ja sen autenttinen välittäminen. Se saattaa olla vuosien hiomisen tuloksena kehittynyt bändin identiteetin kulminoituma, kuten päätoimittajan valitsema 13. Kun albumi julkaistaan, se kamppailee arvostuksesta jokaista ennen sitä ilmestynyttä levyä vastaan. Kritiikki on aina kriitikon subjektiivinen näkemys teoksen arvosta, joten yksikään palstalle päätynyt valinta ei ole sinänsä oikea tai väärä, mutta vain ani harva loistokas äänite ansaitsee mestariteosstatuksen. Mestariteoksen määritelmä on väistämättä sidoksissa aikaan. Mitä mestariteokselta siis vaaditaan. Aito tunne sen sijaan joko välittyy tai ei välity, eikä sitä pysty feikkaamaan hymiöllä tai Snapchat-pupunkorvilla. Listaukseen osallistui 15 skribenttiä, joista huutavan suuri enemmistö on yli 30-vuotiaita miehiä. Samaan tapaan levyarvioissa kuilu 4,5:n ja 5:n kirveen välillä on matemaattisesti marginaalinen mutta henkisesti kolossaalinen. INFERNO-KOLUMNI MARKUS LAAKSO TÄMÄN numeron pääjutussa ruoditaan 2010-luvun mestariteoksia. Valtaosa levyistä oli pärjännyt hyvin vuoden parhaat -äänestyksissä ja myyntilistoilla, kun taas jotkut edustivat selkeästi undergroundia. Kullekin lehden kirjoittajalle suotiin mahdollisuus valita yksi päättyvänä vuosikymmenenä julkaistu suurtekele ja rustata siitä kevyehkö ruumiinavausraporttti. Mestariteoksen alkemiaa VOITA MUSTASCH-LIPUT! Mene Infernon nettiin, osallistu skabaan ja omaat mahdollisuuden voittaa sisäänpääsyn (itsellesi ja kaverillesi) ruotsalaiskopla Mustaschin helmikuiselle Suomen-keikalle. Paradise Lost -albumi, tai jotain täysin ennenkuulumatonta, joka räjäyttää käyntiin heikompien perässähiihtäjien buumin. Albumi miellettiin edelleen ”trippinä, joka tempaa mukaansa”, ”palikoina, jotka muodostavat yhdessä ällistyttävän palapelin” ja eheänä yksikkönä, jonka ”täydellisesti rakennettu draaman kaari pitää kuulijan tiukasti otteessaan alusta loppuun”. Siinä tulee miettineeksi, mistä musiikissa on lopulta kysymys”, kiteytti Rajalan Vilho osuvasti. Musiikin julkaisemisen kynnys on madaltunut digitaalisen jakelun, äänityslaitteiden halpenemisen ja itsekritiikin ehtymisen myötä. Odottamattomampaa oli sen sijaan konseptialbumien dominanssi listalla. En osallistunut itse koosteeseen, mutta mestariteoksen käsite alkoi kiehtoa minua sen verran roimasti, että väläytin Infernon tutkivan kolumnistin virkamerkkiäni ja korjasin aineiston käsiini ennen kuin se meni painoon: ”Detective Laakso, internal affairs." Valintojen kirjo osoittautui värikkääksi kuin hipin kukkaiskuosi Haight-Ashburyssa rakkauden kesänä 1967: power metalista funeral doomiin, metalcoresta eeppiseen pakanametalliin, teknisestä nytkytyksestä satanistiseen poprockflirttailuun ja kaikkeen siltä väliltä. Levyt voisi siis kärjistäen jakaa yleisesti hyväksyttyihin ja kuulijan omaa makua korostetusti peilaaviin mestariteoksiin. Kuulijan on sukellettava automaattisesti syvälle esittäjän välittämään tunnetilaan heti äänitteen kuullessaan tai kokemus jää mestariteosta vaisummaksi. Samoin vanhempaa äänitettä on kyettävä peilaamaan omaan julkaisuaikakauteensa ja kulttuurikonteksteihinsa, mutta mestariteos on aina lähtökohtaisesti ajaton. Rosoisuus ei saa kuitenkaan olla itseisarvo vaan tyylikeino, joka ei sovi kaikille. Siksi rosoinen toimii usein huomattavasti tehokkaammin kuin sieluttomaksi puunattu, kuten Sólstafirin ja Triptykonin esimerkit todistavat. Osoitehan on www.inferno.fi SKA BA T E D LI N D É N. Tähän lehteen listatuissa äänitteissä korostuivat jonkinasteinen kokeellisuus, ennakkoluulottomuus ja innovatiivisuus, mikä näkyi useimmiten erilaisten elementtien yhdistämisenä yllätyksellisellä tavalla. Mestariteos kasvaa osaksi sinua kuin rakas ystävä tai mentori, jonka kanssa voit käydä inspiroivaa dialogia täältä ikuisuuteen. Kuulija on saattanut pyörittää mestariteokseksi nostamaansa äänitettä satoja kertoja ennen kuin hän on löytänyt uuden potentiaalisen kandidaatin. Ei ollut yllättävää, että kriitikkoraati mainitsi mestariteoksista hersyneen nimenomaan negatiivisiksi miellettyjä tunteita, kuten aggressiivisuutta, surua, vihaa ja melankoliaa, jotka kääntyivät säveltaiteen keinoin voimaannuttaviksi ja positiivisiksi. Mestariteos on rohkea, uniikki, tuore, intohimoinen ja erikoinen. Tämän jos minkä pitäisi inspiroida tekijöitä jatkamaan albumien julkaisua eikä alistua digitaaliseen soittolistasillisalaattiin. Se esittelee jotain uutta mutta leikkaa samalla palan artistin senhetkisestä sielunmaisemasta ja ojentaa sen kuulijalle raakana ja verisenä, herkkyyksineen ja vahvuuksineen
37,50€ | K-18 | OVET 19:00 31.3.2020 TAMPERE | PAKKAHUONE LIPUT ALK. TOM GABRIEL WARRIOR’S PERFORMS SUPPORT T U S K A L I V E & G R E Y B E A R D P R O U D L Y P R E S E N T 30.3.2020 HELSINKI | TAVASTIA LIPUT ALK. 37,50€ | K-18 | OVET 19:00 TUSKALIVE & GREY BEARD PROUDLY PRESENT -IN ASSOCIATION WITH K2 AGENCY LTD
• 500 g friteerattua tofua • 2 pientä sipulia • 2 punaista paprikaa • 1 iso valkosipulinkynsi • 1 rkl kuivattua Birds Eye -chiliä murskattuna (chilin määrä: ei heikoille) • 3 rkl rypsiöljyä (käytä tofujen frittiöljyä, niin hävikki vähenee) • 3 rkl keltaista Kaeng Kari -currytahnaa • 2 rkl palmusokeria (voi korvata esim. Kaada joukkoon kookosmaito, tölkin huuhteluvesi, soijakastike, sokeri (plus halutessasi natriumglutamaatti) ja ananaspalat liemineen sekä tofut ja pähkinät. HEAVY COOKING CLUB MIIKA “MEGA” KUUSINEN Tamperelainen perinneruoka Kääg ja Gorepalo juustokakku kahdelle Työnjako doomahtavan punkahtavaa death metalia ruhjovassa Fosforos-yhtyeessä menee niin, että Sisli hoitaa laulut ja jälkiruoan, Niini taas bassot ja pääruoan. Tarjoile annos thai-jasmiiniriisin kanssa. Kuumenna öljyä ja currytahnaa hetki isossa pannussa. Kerran keltaista currytahnaa paistaessa sytytti, että nyt ollaan Kääg-mausteen äärellä, ja siitä tämän kotitekoisen version kehittely sitten lähti. 3. Kuullota pari minuuttia. 4. Tee näin: 1. Siksi tässä kakussa makeutta taittavat happamat marjat. Vihaan sitruunaa makeissa ruoissa, ja kahviloiden juustokakuissa on sitä lähes aina. Sokerileipurin hommat eivät ole oikeastaan lainkaan oma juttuni, joten kakku jota ei kohoteta on varsin turvallinen, lässähtämätön valinta ja suositeltavissa kaikille poropeukaloille! Jos juustokuorrutus repeää jäähtyessä, keksimurulla ja marjoilla saa piilotettua pienet pintavauriot.” Megan tuomio: ”Yksinkertainen on usein hyvää ja kaunista, murjominen ja ronskius toimivat niin musiikissa kuin kyökissä, vastakohdat täydentävät toisiaan ja perusasioiden ääressä on hyvä olla, kunhan niihin ei jumitu.” TAMPERELAINEN PERINNERUOKA KÄÄG 16. Suikaloi sipuli ja paprika, hienonna valkosipuli ja murskaa chilit. 6. ruokosokerilla) • 3 rkl vaaleaa soijakastiketta • (puolikas tl natriumglutamaattia jos käytät) • 1 purkki ananaspaloja liemineen • 4 dl purkki kookosmaitoa ja 1 dl tölkin huuhteluvettä • pussillinen (n. Hauduta muutama minuutti, kunnes sipuli ja paprika pehmenevät hiukan. Lisää pannulle valkosipuli ja chili sekä sipuli ja paprika. 2 dl) paahdettuja cashewpähkinöitä • suurukseen 0,5 dl maissitärkkelystä ja 1 dl vettä Niinin ja Sislin luonnehdinta: ”Kääg on Tampereen seudun kiinalaisten ravintoloiden suosittu darramättö. Tee suurus valmiiksi sekoittamalla vesi ja maissitärkkelys. Friteeraa tofut etukäteen. 5. Lorota suurus pannulle sekoittaen samalla keitosta ja anna kiehahtaa, kunnes seos sakenee. 2
GOREPALOJUUSTOKAKKU KAHDELLE. Koristele komeus tuoreilla marjoilla ja keksimurulla. Kumoa keksimuruseoksen päälle kerros marjoja. Aloita pohjalta. Jos käytät karpaloita, lisää marjojen päälle sokeria taittamaan happamuutta, tai jätä lisäämättä, jos kakut ovat mielestäsi aina liian makeita. Sinäkin voit toki tehdä niin, mutta itse kippaan piparkakut blenderiin ja surautan ne muruksi. 5. Voit siivilöidä perunajauhon ja tomusokerin, jos olet neuroottinen sattumista, mutta itse en jaksa. 3. Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen. Kakun voi tehdä karpaloilla, puolukoilla tai millä tahansa muillakin marjoilla, ja oikeastaan kakusta voi korvata ainesosan jos toisenkin. Resepti on tarkoitettu halkaisijaltaan 20 senttimetrin irtopohjavuokaan, joten tuplaa reseptin ainesosat, jos käytössä on isompi vuoka. Kaada seos marjatäytekerroksen päälle. Kakkuresepteissä keksit yleensä murskataan haarukalla tai milloin milläkin hidastöisellä sosimella ikään kuin jonkinlaisena masokistisena rituaalina. Levitä seos voidellun irtopohjavuoan pohjalle tasaiseksi kerrokseksi. NIININ JA SISLIN KOKATESSA SOI: Ohjus – Ohjuskaaos-ep (2019) ”Keittiöön saa luotua resepteihin sopivan rauhallisen tunnelman laittamalla taustamusiikiksi joensuulaisen soitinja lauluyhtyeen miellyttävän uutuusteoksen.” Pohja: • 100 g vegaanisia piparkakkuja (tai suklaahippukeksejä) • 40 g Keijua (tai kookosöljyä) Marjatäyte: • 1–1,5 dl karpaloita tai puolukoita • (0,5 dl kookossokeria tai ruokosokeria) Juustokuorrutus: • 1 prk maustamatonta Påmackan-kauralevitettä • 200 g maustamatonta Alpro Go -soijarahkaa • 1,5 rkl perunajauhoa • 1 dl tomusokeria Koristeluun karpaloita tai puolukoita sekä piparkakkumurua, jos kaikki piparit eivät kuluneet jo pohjaan. Jos taas käytät kookosöljyä, sulata öljy ensin vesihauteessa. Sekoita Keiju vatkaimella keksimurun joukkoon ja jatka kunnes massa on tasalaatuista. 2. Sekoita juustokuorrutuksen ainesosat vatkaimella tai käsin. Sekaan voi ja saa jäädä isompia sattumia. Paista 175 asteessa 20 minuutin ajan, tiputa lämpö 150 asteeseen ja jatka paistamista toiset 20 minuuttia. Tee näin: 1. Anna jäähtyä ja ota irtopohjavuoan reunus varovasti irti vasta, kun kakku on täysin jäähtynyt. 4. Parhaimmillaan kakku on paistoa seuraavana päivänä
Apocalyptica innostui jatkamaan samaa musiikillista linjaa 7th Symphonylla (2010) ja Shadowmakerillä. Maailma kuitenkin pani kehitykselle stopin – tai sitten se oli kohtalo, musiikillinen evoluutio tai bändin sisäinen älykäs suunnittelu. Rumpali Mikko Sirén arvelee, että jos yhtye olisi runtannut Shadowmakerin perään nopeasti uuden albumin, se olisi jäänyt samaan jatkumoon. Samalla se muutti bändin suunnitelmia katkaisemalla musiikillisen putken, jossa bändi oli ollut jo vuosia. A pocalyptican uuden albumin nimi sisältää sanaleikin. Se lausutaan ”cell zero”, ja taideteoksena se merkitsee Apocalypticalle paluuta olennaiseen ja persoonalliseen, siihen nollapisteessä luotuun alkusoluun, joka aikoinaan lähti jakautumaan musiikiksi ja sen maailmanlaajuiseksi suosioksi. Tammikuussa julkaistava Cell-0 jää historiaan albumina, joka johdatti Apocalyptican takaisin ytimen äärelle. Jossain vaiheessa tuo mutaatiokehitys eteni niin pitkälle, että Apocalypticalla oli ajoittain vaikeuksia tunnistaa itseään. Oli miten oli, nyt sellistit Perttu Kivilaakso, Eicca Toppinen ja Paavo Lötjönen sekä rumpali Mikko Sirén ovat valjastaneet Apocalyptican luomaan uutta palaamalla vanhaan. Juhlakiertueen oli alun perin tarkoitus olla melko pienimuotoinen parinkymmenen keikan projekti, mutta se venähti kahden ja puolen vuoden mittaiseksi. Cell-0 sisältää muitakin merkityksiä. Sen sijaan nostalgiakiertueella Apocalyptica muisti, mistä oli tullut. Cell-0 viittaa tietenkin selloon, tuohon uhkeaan instrumenttiin, joka tekee Apocalypticasta uniikin ja jolla yhtye niittaa metallin ja klassisen toisiinsa. Kaikki alkoi tavallaan alusta sen jälkeen, kun Apocalyptica oli tehnyt parin vuoden kiertueen Shadowmaker-albuminsa (2015) perään. SIUNAUS JA KIROUS TEKSTI ARI VÄNTÄNEN KUVAT VILLE JUURIKKALA 18. Sinne päästyään sellometallin suurmiehet käsittivät, että matkaa voi jatkaa kaksilla raiteilla. Worlds Collide -albumin (2007) singlet, varsinkin hittimaakari Max Martinin kanssa kirjoitettu I Don’t Care, soivat niin paljon Amerikan radioasemilla, että bändin menestyksennälkä kasvoi. Sen sijaan, että olisi jäänyt viettämään ansaittua sapattivuotta, bändi päätti järjestää konsertteja Plays Metallica by Four Cellosin (1996) kunniaksi
”Uralla on ollut sellaisia hetkiä, että Apocalyptica on pyrkinyt kuulostamaan tavallisemmalta rockbändiltä kuin se oikeasti on.” 19
Se päätti etsiä uusia reittejä, kun entiset eivät tuntuneet enää vievän eteenpäin. Cell-0:n tekeminen oli aikamoinen pinnistys. Musaa ei voi tehdä ihan vain itselleen. Apocalyptica voi sanoa täysin puhtain sydämin, että Cell-0 on juuri sellainen. – Kyllähän levyltä puuttuu se käsittämätön pommibiisi, joka voisi soida Amerikan radioissa. – Hassua kyllä, niillä keikoilla bändin oma identiteetti oli vahvemmin läsnä, vaikka me soitettiin pelkästään Metallican biisejä. Toisaalta Cell-0 voi olla juuri se levy, jonka vuoksi Apocalyptica katoaa suuren yleisön tutkasta. Me arrattiin ja suunniteltiin yhdessä, ja käytännössä jokainen tuotti omat biisinsä itse. Kivilaakso ja Sirén puhuvat Cell-0:n äänityksistä niin kuin ne olisivat tapahtuneet ulottuvuudessa, jossa oli olemassa vain Apocalyptica. – Juhlakiertue johdatti meidät takaisin instrumentaalimusaan eli sinne, mistä kaikki lähti, Sirén kertoo. Siksi on pakko uskoa siihen, että omana itsenään oleminen on tässä kohdassa kovin mahdollinen ratkaisu. – Ja olihan sillä Silver Lining Musicin parrakkaalla jäbällä myös sellainen käsitys, että tämä on just se juttu, jota Apocalypticalta tässä kohdassa kaivataan, Kivilaakso lisää. – Me haluttiin päästä sekä treenikämpällä että studiossa syvälle siihen fiilikseen, että on vain me neljä, Kivilaakso sanoo. – Kun rockmusiikki hävisi mainstreamistä, meidän radiosinkut eivät menneet enää läpi, Sirén sanoo. Sirén ei miellä albumia riskiksi. – Tämä voi olla kaupallinen itsemurha ja päätön idea, mutta ei me oletetakaan, että tällainen levy myisi hirveästi, koska siinä ei ole mitään selvää promootiovälinettä, radiobiisiä. Joskus kuulee jopa pohdiskeltavan, mahtaako marginalisoituminen tehdä musiikille hyvää. Mutta me tehtiinkin Cell-0 ensisijaisesti itsellemme. Kahdesta ekasta sinkusta saatu palaute on ollut niin mielettömän positiivista, että siinä on mieli levännyt. Apocalyptican kohdalla vastaus kuuluu kyllä. Toisaalta Cell-0 voi olla täsmäisku, jota meidän core-fanikunta kaipaa. Esimerkiksi levy-yhtiö ei voinut protestoida bändin suunnanmuutosta vastaan, koska Apocalypticalla ei ollut äänitysvaiheessa levytyssopimusta. Se viedään bändin sisäisen inkvisition eteen, minkä jälkeen se ehkä ylittää kynnyksen, jonka jälkeen sillä on bändille yhteinen sanoma. Me päätettiin alkaa tehdä taidemetallia ja instrumentaalimusaa. – Jos oikein itsekriittiseksi alkaa, niin kyllä uralla on ollut sellaisia hetkiä, että Apocalyptica on pyrkinyt kuulostamaan tavallisemmalta rockbändiltä kuin se oikeasti on, Kivilaakso myöntää. Maksimit irti Rockmusiikki ei ole valtavirtaa. Perttu Kivilaakso jatkaa, että juurille palaamisen idea alkoi kyteä, kun juhlakiertue palautti homman raiteilleen. Cell-0:lla on neljä sävellystä Toppiselta, neljä Kivilaaksolta ja yksi Siréniltä. Siksi ei voi tietää, miten levy striimaa ja moniko sen löytää. Ne, jotka kuuntelevat vain yksittäisiä biisejä netissä, saavat kyllä edelleen sitä puolta. ”Tämä voi olla kaupallinen itsemurha ja päätön idea.” 20. Inkvisition edessä Bändilevyistä puhutaan usein sentimentaaliseen ja arvostavaan sävyyn. Hän sanoo, että Apocalyptica on tehnyt tietoisia ja tarkkaan harkittuja päätöksiä. Se impulssi sysäsi meidät irti kuviosta, jossa tehdään radiosinkkuja ja metallilevyjä. Se on kiehtova prosessi. Siinä ei ole sinänsä mitään pahaa. Tosi kouluttavaa ja opettavaista. Meillä on hyvä viba siitä lafkasta. Siis sen sijaan, että kaikki yritettäisiin pakottaa samaan muottiin. – Apocalyptica on nimenomaan neljä erilaista jätkää yhdessä. Aikoinaanhan tätä alettiin tehdä sillä periaatteella, että aletaanpa kolaa jotakin tosi outoa kavereitten kanssa. Cell-0 saattaa olla taiteellinen voitto, mutta samalla se voi olla iso riski. Biisit, joita voisi pitää harha-askeleina tai itsensä kadottamisen soundtrackinä, ovat vain osa sitä voimaa, joka on pitänyt Apocalyptican liikkeellä vuodesta 1993 lähtien. – Meidän ei tarvinnut miettiä mitään muita aspekteja kuin bändin sisäistä inkvisitiota. – Me kuitenkin tajuttiin, että meidän ei tarvitse pyrkiä pelkästään siihen suuntaan. Kivilaakso tietää tämän kyllä. Siis se jengi, joka koki esimerkiksi Shadowmakerin vieraaksi. Nukuin muutaman pakollisen tunnin, jotta pysyin järjissäni, soitin ja kelasin. Kun uutta musaa työstetään, jokainen tuo pöytään omia ideoitaan, sävyjään ja mausteitaan. Me ohjelmoitiin Mikon kanssa kaikki levyn elektroniset sounditkin itse, eli nekin langat olivat omissa käsissä. – Me tehtiin diili vasta valmiin levyn kanssa tyyliin ”tätä tulee, olkaa hyvä”, Sirén sanoo. Ne diggaavat meistä ja musasta ylipäänsä ja osaavat miettiä, mikä olisi paras tapa viedä mitäkin juttua eteenpäin. – Mehän ollaan tehty aiemmin levyjä huipputuottajien ohjauksessa. Se saattaa palauttaa Apocalypticalle uskottavuuden, jota popvoittoiset vuodet ovat kuluttaneet. Niin oikeastaan olikin, jos ulottuvuutena pidetään sitä musiikkialan osaa, jossa Apocalyptica operoi. Me haluttiin vangita bändin oikea ydin myös omaan uuteen musaan. Oli mageeta tajuta, että vau, nythän tosiaan on niin, että nämäkin päätökset täytyy tehdä itse, Kivilaakso naureskelee ja jatkaa yllättyneensä työn määrästä. Sitä kautta musa muuttui progemmaksi, kokeellisemmaksi ja vapaammaksi. – Sillä rundilla me huomattiin, miten valtavan innoissaan jengi otti vastaan alkuaikojen Apocalyptican. Ei mitään sellaista, että ovatko biisit riittävän lyhkäisiä radiosoittoon tai jokainen kertsi tarpeeksi selkeä. Levyn tekemisestä teki helpompaa se, että maailmallisia houkutuksia oli vähemmän. Instrumentaalisen taidemetallin kaupalliset mahdollisuudet ovat sen verran rajalliset, että niitä ei kannattanut ajatella. Sinkkubiisien miettimisen sijaan me voidaan tehdä jotakin taiteellista, jonka äärellä bändi on kukkeimmillaan. Joidenkin Apocalyptican aiempien, alleviivatun yleisöystävällisten radiosinkkujen soidessa on kieltämättä tullut mieleen, että bändi suorastaan karsastaa omaa ainutlaatuisuuttaan saavuttaakseen uutta yleisöä. Työskentelytapa antoi paljon vapautta, mutta myös kaiken vastuun. – Eikä me edes valehdeltu Silver Lining Musicille, että oltaisiin muka tehty kolmeminuuttisia kaupallisia ralleja. Tässä vaiheessa uraa bändin pitää ottaa vahvoja askelia, joilla se täyttää oikean taiteellisen ambitionsa. Ulkopuolisen kanssa työskennellessä pystyy aina sysäämään vastuun epäonnistumisesta ja onnistumisesta muille. Yhtyeen itsensä tuottaman levyn ideana oli, että jäsenet kaivavat yhteisvoimin esille Apocalyptican ytimen. Sirén huomauttaa, että sellaiset hetket on viisainta nähdä osana pitkää jatkumoa. – Mä asuin Sonic Pump -studiolla kaksi viikkoa sessioiden lopulla. – Cell-0 on kädenojennus core-faneille, jotka muutenkin ovat eniten kokonaisten albumien perään. Sillä on paljon uskollista yleisöä, mutta mikäli kehitys kehittyy ennusteiden mukaan, rock jää elämään bluesin ja jazzin lailla omaksi, ulkopuolelta jokseenkin huomaamattomaksi genrekseen. Se on siunaus ja kirous. Juhlarundilla me regressoiduttiin takaisin teini-iän tunnelmiin ja tajuttiin, että sellainen on iso ja tärkeä osa Apocalypticaa