ELÄMÄ ON RASKASTA. 1/2020 I HINTA 9,90 € STEVE HARRIS RAGE LAURI PORRA VUODEN LEVYT JA LIVEKUVAT MITÄ METALLIARTISTI LUKEE?
TAMPERE . 10.2.20 . 37,50€ | K-18 | OVET 19:00 TUSKALIVE & GREY BEARD PROUDLY PRESENT -IN ASSOCIATION WITH K2 AGENCY LTD TOM GABRIEL WARRIOR’S PERFORMS T U S K A L I V E & G R E Y B E A R D P R O U D L Y P R E S E N T SUPPORT. THE CIRCUS 11.2.20 . 37,50€ | K-18 | OVET 19:00 30.3.2020 HELSINKI | TAVASTIA LIPUT ALK. PAKKAHUONE TUSKALIVE & GREY BEARD PRESENT IN ASSOCIATION WITH COBRA AGENCY 31.3.2020 TAMPERE | PAKKAHUONE LIPUT ALK. HELSINKI
PALVELUMAKSU 3,50€ ) IKÄRAJA: S / K 1 8 • OVET 1 9 : • ENNAKOT: TO U R 2 . 37,50€ | K-18 | OVET 19:00 TUSKALIVE & GREY BEARD PROUDLY PRESENT -IN ASSOCIATION WITH K2 AGENCY LTD TOM GABRIEL WARRIOR’S PERFORMS T U S K A L I V E & G R E Y B E A R D P R O U D L Y P R E S E N T SUPPORT. Proudly Present TI 28.1.2020 HELSINKI • THE CIRCUS LIPUNHINTA ALK. PAKKAHUONE TUSKALIVE & GREY BEARD PRESENT IN ASSOCIATION WITH COBRA AGENCY 31.3.2020 TAMPERE | PAKKAHUONE LIPUT ALK. THE CIRCUS 11.2.20 . HELSINKI . i s Wa y t o Se l f De s t r u c t i o n T U S K A L I V E & G R E Y B E A R D P R E S E N T 10.2.20 . 14.2.2020 HELSINKI TAVASTIA LIPUT ALK. TAMPERE . i s Wa y t o Se l f De s t r u c t i o n TO U R 2 . 22,50€ K-18 K-18 | OVET 20:00 ENNAKOT: TIKETTI w w w . 3 T E E T H . 37,50€ | K-18 | OVET 19:00 30.3.2020 HELSINKI | TAVASTIA LIPUT ALK. O R G T U S K A L I V E & G R E Y B E A R D P R O U D L Y P R E S E N T Europe Tour M M X X TUSKALIVE And GREY BEARD By Arrangement With K2 AGENCY LTD. 50,50€ (SIS. 22,50€ K-18 | OVET 20:00 ENNAKOT: TIKETTI 15.2.2020 TAMPERE OLYMPIA LIPUT ALK
13.2.2020 14.2.2020 15.2.2020 20.2.2020 21.2.2020 22.2.2020 26.2.2020 27.2.2020 28.2.2020 29.2.2020 Möysä Apollo Rytmikorjaamo Tapper Klubi WS Arena Tavastia Nuijamies Teatria Lutakko Lahti Turku Seinäjoki Tallinna Tampere Vaasa Helsinki Lappeenranta Oulu Jyväskylä
SISÄLTÖ 00 7 Pä än ava us 00 8 Syt yk ke itä : Cri ms on Su n, De ad Co sm on au t, Ae thy ric k, De ad En d Fin lan d, Am be rian Da wn 014 Ko lum ni ja ska ba 016 He avy Co ok ing Clu b 018 Ste ve Ha rri s / Th e Bri tis h Lio n 02 2 Inf ern on luk up iiri – tee ma jut tu me tall iart isti en mi elik irja llis uu de sta – osa 1 02 8 Ra ge 03 2 Ku vai nfe rno – me nn ee n vuo de n ko vim ma t live oto kse t 04 Vu od en 20 19 lev yt 04 4 An tti Hy yry ne n / Sta m1 na 05 2 Pö lky llä : mo nit oim im uu sik ko Lau ri Po rra 05 8 Sa lam yh kä : Da ng er Da ng er – s/t (19 89 ) 05 9 Arv iot , pä äo sas sa De mo ns & Wi zar ds 07 6 De mo t, pä äo sas sa Ch ao sfo rm 07 8 Va nh a liit to: Ga ng Gr een 044 022 018 032 052 02 8 JA R M O KA TI LA M AR KU S PA AJ AL A JO H N M C M U R TR IE JÖ R G TO C H TE N H AG EN M IK KO PY LK KÖ
C M Y CM MY CY CMY K mustasch_soundimainos.pdf 1 25.11.2019 14.16
7. Toivon, ettei metallimusiikista tehtäisi enää yhtään puolivillaisen pöljää dokumenttia. Toivon, että yleisö tulisi vastaan luopumalla omista keikkanautintoa hapantavista härveleistään. Toivon, että ”levykäisiä” ja ”vinskoja” kutsuttaisiin levyiksi ja vinyyleiksi. Toivon, että joku keksisi tavan tuhota Aadolf Virtasen QR III -lp, ettei se soisi enää koskaan Infernon pikkujouluissa. Inferno ei vastaa tapahtumatietojen mahdollisista muutoksista eikä tilaamattomien kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Toivon, ettei levykritiikeissä enää todettaisi, että arvioitavalla albumilla ei keksitä pyörää uudelleen. Toivon, etteivät rockmuusikot antaisi haastatteluja, elleivät halua antaa niitä tai keksi mitään sanottavaa. 6.3.) POISON WHISKY Enter the Meatgrinder CULT OF LUNA A Dawn to Fear TÄMÄN NUMERON KASAAMISEN TAUSTALLA SOIVAT GODFLESH A World Lit Only by Fire MASSIVE ATTACK Mezzanine BLACK SABBATH Black Sabbath (ilm. Toivon, että jo aikoinaan yhdentekevien rockyhtyeiden comebackit kiellettäisiin lailla. Toivon, että bändit hylkäisivät mallintavat vahvistimet, triggerit, korvamonitorit ynnä muun rock’n’rollista viimeisenkin hapen polttavan roinan. MATTI RIEKKI PÄÄNAVAUS www.inferno.fi facebook.com/InfernoMagazine twitter.com/infernomagazine instagram.com/inferno_magazine PÄÄTOIMITTAJA Matti Riekki facebook.com/riekinmatti ULKOASU Markus Paajala KANSIKUVA Markus Paajala KIRJOITTAJAT Ahola Tapio, Brusila Annika, Harjula Salla, Hintikka Tami, Hätinen Jukka, Isoaho Timo, Itäkylä Riitta, Juutilainen Joni, Järvisalo Eetu, Keränen Toni, Koskinen Kari, Koskinen Kimmo, Kujanpää Lauri, Kurunen Jerry, Kuusinen Miika, Laakso Markus, Lassila Tero, Luukkanen Antti, Malm Mikko, Muurikainen Elli, Nuopponen Aki, Pohto Tomi, Rajala Vilho, Siltanen Vesa, Silvast Jaakko, Turunen Joona, Vainio Vilja, Virtanen Aadolf, Vähäkangas Teemu, Väntänen Ari, Ylitalo Lauri TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT (arviolevyt / review copies) Inferno, PL 543, 33101 Tampere etunimi.sukunimi@popmedia.fi inferno@popmedia.fi ILMOITUSMYYNTI Oskari Anttonen, Peter Lindroos, Oona Lukkarinen, Mikko Mali ilmoitusmyynti@popmedia.fi etunimi.sukunimi@popmedia.fi TILAAJAPALVELU 03 4246 5302 (ma-pe 9-16) tilaajapalvelu@popmedia.fi KUSTANTAJA Pop Media Oy Fredrikinkatu 42, 00100 Helsinki www.popmedia.fi TOIMITUSJOHTAJA Tuomo Häkkinen PAINOPAIKKA M?kusala ISSN 1796-7600 20. Toivon, että minkä tahansa sisäisesti riitaantuneen bändin pilkkominen kahdeksi tai useammaksi liki samannimiseksi yhtyeeksi olisi tuomittava teko. Toivon, ettei Slayer tekisi enää ikinä yhtään mitään. Toivon, että loputonta saattohoitoa läpikäyvät kehäraakkibändit saisivat viimein rauhan ja katoaisivat maailman lavoilta oikeasti. 13.2.1970) …ETTÄ 50-vuotiaaseen metallimusiikkiin pesiytyisi tuore, innostava vaara. vuosikerta Numero 176 Toimituksen tilaama tai sille tarkoitettu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää Pop Median kaikissa uudelleenjulkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutustai jakelutavoista. 2020-luvun lähtöviivalla toivon… MY DYING BRIDE The Ghost of Orion (ilm. Toivon, ettei tarvitsisi kuunnella sössötystä ”siitä ainoasta oikeasta Sepulturasta” vielä tätäkin vuosikymmentä. Toivon, että ihmisiä riittäisi myös näiden uusien bändien keikoille. Samalla toivon, etteivät maamme vinyyliharrastajat joutuisi maksamaan levyistään nykyisenkaltaisia, koko ajan älyttömämmiksi käyviä hintoja. Toivon, että artisti saisi millä tahansa tavoin toistetusta musiikistaan kohtuullisen korvauksen. Toivon uusia bändejä, jotka kuulostaisivat joltain muulta kuin saattohoidettavien kehäraakkien lapasessa lämmitetyiltä katalogeilta. Toivon, että Entombed olisi yhtä kuin LG, Nicke, Uffe ja Alex
– Kuten sanottua, bändin jäsenet ovat kokeneet monenlaisia elämänmuutoksia, joista kaikki eivät valitettavasti olleet positiivia. – Fates on meille monella tavalla tärkeä levy, perustajajäseniin kuuluva kitaristi Joni Junnila aloittaa. Vaikuttaa siltä, että bändinne kohdalle on asetettu uuden levyn myötä aika kovat odotukset. Kehitys ja jatkuvuus JA N IC A LÖ N N 8. Mukavasti mielenkiintoa esikoisellaan herättänyt Crimson Sun liikkuu toisella levyllään aiempaa monipuolisemmissa tunnelmissa. Levy on todiste siitä, että pystymme ylittämään henkilökohtaiset vaikeudet ja tekemään haluamaamme musiikkia suurtenkin elämänmuutosten keskellä. – Nykypäivänä musiikkia on tarjolla niin paljon, että vertailu on ihan ymmärrettävää eikä siitä tulisi ottaa nokkiinsa. Miltä vertailu muihin bändeihin tuntuu, ja viekö se mielestänne liikaa huomiota omalta musiikiltanne. – Ensinnäkin se edustaa jatkuvuutta. Toivoisin kuitenkin, että kyseiset vertailijat keskittäisivät energiansa musiikin tarkkaan kuunteluun ja löytäisivät ne nyanssit, joista kunkin yhtyeen ”oma juttu” muodostuu. Onko tämä puhdasta hourailua. Joissain Towards the Lightin aikaan tehdyissä arvosteluissa pelättiin, että Crimson Sun jäisi yhden levyn ihmeeksi, mutta Fates todistaa, että Crimson Sun ei aio jäädä yhden eikä kahden levyn ihmeeksi, vaan yhtye kehittyy ja kasvaa. – Säveltäessä on menty fiilis edellä, eli kirjoitettiin sellaista musiikkia, joka miellytti kirjoitushetkellä ja tuntui meiltä itseltämme. Toki on selvää, että emme olleet tekemässä mitään kantrilevyä. Millaisena itse näette kokonaisuuden. Emme tee musiikkia niin, että listaamme ranskalaisin viivoin, mitä levylle voi tulla ja mitä ei. Tunnetiloja on muutettu musiikiksi ja tekstiksi, ja levylle on valittu biisejä, jotka tuntuivat sillä hetkellä ”aidoimmilta”. – Itse sävellysprosessi kesti noin kaksi ja puoli vuotta, sillä ensimmäiset albumille päätyneet ideat ovat ajalta heti The Spirit of Unchainable -ep:n [2107] jälkeen ja loppumateriaali syntyi oikeastaan muutamassa kuukaudessa viime vuonna. Kohdallanne mainitaan usein Amaranthe, mutta itse en kykene löytämään bändien väliltä suuria yhtäläisyyksiä. – Levy edustaa meille seuraavaa isoa askelta – askelta, jolla yritämme lyödä jalkaamme entistä tiukemmin musiikkikentän oven väliin, kunnes se lopulta, pitkäjänteisen työn tuloksena, avautuu. – Toiseksi albumi edustaa jatkuvuutta ja kehitystä myös meille itsellemme. Fates kuulostaa korviini hieman esikoista synkemmältä ja kohtalokkaammalta. Minkälainen prosessi Fatesin synnyttäminen oli. Koemme albumin sisällön siksi, mitä Crimson Sun on juuri tällä hetkellä. Minkälaisia odotuksia teillä itsellänne on. Bändimme jäsenten elämäntilanteet ovat muuttuneet ensimmäisen kiekon julkaisun jälkeen nopeasti ja toisinaan ennalta-arvaamattomasti. SYTYKKEITÄ JONI JUUTILAINEN KEHUTUSTA Towards the Light -debyytistänne on yli neljä vuotta, joten uuden levyn kanssa ei ole kiirehditty. Bändin mukaan albumi on iso askel eteenpäin. Albumin musiikillinen spektri on melko laaja, siltä löytyy vähän kaikkea kasarihevistä viimeisen biisin blastbeateihin
– Olen kovan luokan Maiden-fani, mutta en voi käyttää biisejä, jos ne kuulostavat liikaa Maideniltä. Miltä tulevaisuus vaikuttaa. Jos saamme hyvän tarjouksen ja ajoitus on oikea, lähdemme kiertämään. Lisäksi 1970-luvun Judas Priest on valtava inspiraationlähde, ja myös Candlemass on tehnyt vaikutuksen ollen yhtä aikaa sekä raskas että melodinen. Onko teillä suunnitelmia lähteä kiertämään. Hän oli aluksi epäileväinen, mutta suostui lopulta. Kehitys ja jatkuvuus METALLIA PIENISSÄ PALOISSA SYTYKKEITÄ SO IL E SI IR T O LA EXPECT Nothing -esikoisestanne on päälle kaksi vuotta. Merkittävin ero kuitenkin on, kuinka Pelle on kehittynyt laulajana. Ovatko mainitut teille ne kovimmat yhtyeet. Doom on aiempaa doomimpaa, melodiat ovat melodisempia ja soittotaito on paremmalla tasolla, basisti Mattias Reinholdsson aloittaa. Lauloin aluksi itse, mikä oli mielestäni ihan ok, mutta ei yhtään sen enempää. Kun kasasin levyä, tiesin, että mukaan pitää saada kaksi pitkää biisiä. Näetkö Dead Kosmonautin perinnemetallibändinä. – Uskon, että uudella albumilla ääripäät ovat paremmin esillä. Se liippaa liian läheltä! – Näen Sabbathin Mob Rules -levyn eräänlaisena roolimallina, se on yksi suurista suosikeistani. Emme kuitenkaan ole retroa siinä mielessä, että käyttäisimme vanhoja soittokamoja yrittäen kuulostaa vaikkapa Black Sabbathin Sabotagelta. – Micke ehdotti, että katsoisin Youtube-pätkiä, joissa Pelle vetää Mercytribuuttia Nifelheimin ja Processionin jätkien kanssa. Hän oli debyytillä todella hyvä, mutta Gravitasilla hän on loistava! Tosiaan, laulajanne on Nifelheimissä kärisevä Per ”Hellbutcher” Gustavsson, jonka loistava puhdas ääni tuli yllätyksenä. Modernia perinteikkyyttä 9. – Tiesin, että hän on ollut vuosikymmeniä kova Iron Maiden -fani, mutta en tiennyt Pellen ”toisesta äänestä”. – Nautimme soittaa tämän bändin kanssa livenä, mutta meillä kaikilla on kiireitä muiden projektiemme kanssa. Hän tiesi, että etsimme laulajaa. Dead Kosmonautin toisella levyllä ajaton heavy metal soi juuri niin komeasti kuin ruotsalaiset homman osaavat. – TPL-lafkan pomo Micke Persson on vanha ystäväni ja varmaan ensimmäinen bändiämme kuullut tyyppi. Kuinka Pelle löysi porukkaanne. Jo alussa sain ajatuksen, että albumin ensimmäinen puoli koostuu suoraviivaisista kappaleista ja toinen on progempaa kamaa. Leukani tipahti kirjaimellisesti lattialle! Soitin parin minuutin kuluttua Pellelle ja pyysin häntä laulamaan Dead Kosmonautiin. – Ainoa varma asia on, että olen jo kirjoittamassa seuraavaa levyä. Oliko hankalaa löytää oikea balanssi ”lyhyiden” ja eeppisten kappaleiden välille. Mitkä ovat sen suurimmat erot uuteen Gravitas-levyyn. – Meille oli tärkeää tehdä ennen kaikkea albumikokonaisuus. – Kun teimme Expect Nothingin, meillä oli joitain kappaleita valmiina Gravitasille, joten se ja näiden välissä tullut Rekviem-mini-lp [2019] olivat jo tuolloin kypsymässä. Rakenne on ehkä epätavallinen, mutta minusta se toimii. Mies on todellinen löytö! Gravitas on dynaaminen ja monipuolinen albumi. Olemme siinä mielessä moderni bändi, että pyrimme hyödyntämään uutta teknologiaa mielenkiintoisten soundien etsimisessä. Rima on korkealla, mutta Dickinsonin tai Halfordin tapaisia laulajia ei kasva ihan joka kylässä. – Kaikki mainitut ovat tehneet loistavia levyjä hyödyntäen koko metallin kirjoa, ja juuri tätä haen Dead Kosmonautin kanssa. – Minusta me edustamme old schoolia, mutta emme toivottavasti kuulosta ikälopuilta. En väitä, että olemme samassa sarjassa Judas Priestin, Iron Maidenin ja Dion aikaisen Black Sabbathin kanssa, mutta vertaan musiikkiamme heihin
Albumin meininki ei vaikuta kovin valoisalta. Olette ehtineet olla kasassa hyvän tovin. Tämä on kuitenkin meille ainoa tapa toimia ja olemme tehneet kaikki neljä levyä samalla tavalla. – Kappaleiden nimiä lukiessa levystä muodostuu ehkä jopa totuutta synkempi kuva. Esimerkiksi levyn päättävä In Memoriam on hyvinkin henkilökohtainen biisi. – Tapamme työstää levyjä on hieman erilainen moniin muihin bändeihin verrattuna, koska nauhoitamme studiossa aina vain kahta biisiä kerrallaan, kitaristi-basisti Santtu Rosén vastaa. Ja vaikka tietää, että seuraava pamaus saattaa olla vielä kovempi, sitä alkaa odottaa innolla. Muuttuuko uuden musiikin säveltäminen ajan myötä hankalammaksi. Kun levyt kasaantuvat pienistä palikoista, myös sävellyksiä pystyy aina hieman hienosäätämään levyn vaatimaan suuntaan. – Tunnelma, tunnetilat ja draaman kaaret ovat olleet meillä todella tärkeitä elementtejä. Kolmannen iskun jälkeen kuulija alkaa olla koukussa ja voi jättää nuijan pois. Millaisia aiheita sanoitukset käsittelevät. – Se on kuin löisi sysimustalla puunuijalla päähän, mutta lempeästi, siten että tajuihin palatessa on mukavan pörröinen olo. Jos tällaisia järkäleitä olisi työstössä koko levyllinen kerralla, tulisi tehtyä varmasti helpommin kompromisseja ja keskittyminen pienimpiin yksityiskohtiin saattaisi herpaantua. Massiivista melodeathiä SYTYKKEITÄ JA N N E P A P P IL A 10. Meille onkin usein sanottu, että musiikistamme löytyy paljon soundtrackmaisia piirteitä, mikä varmasti korostuu entisestään, kun syntikat ovat todella vahvasti esillä. Kuinka kuvailisitte musiikkianne ihmiselle, jolla ei ole mitään tietoa heavy metalin olemassaolosta. – Toki metodi on aika työläs ja kallis, sillä jokaisen session aluksi täytyy kasata soittimet uudestaan ja säätää niiden soundit. Mikä on se Dead End Finlandin ”oma juttu”, joka erottaa teidät muista metallibändeistä. Jokainen kappale kertoo oman pienen tarinansa, mutta sanat on yritetty kirjoittaa sellaiseen muotoon, että mahdollisimman moni löytäisi niistä jotain tarttumapintaa. Se helpottaa sävellystyötä, kun osaa ottaa toisten vahvuudet huomioon aina entistä paremmin. Levy käsittelee toki ihmiselon nurjempia puolia, mutta olemme yrittäneet ujuttaa sinne tänne pieniä toivonhippuja. – Tämä kaksi kappaletta kerrallaan -tyyli helpottaa hieman myös säveltämistä. Välillä on päinvastoin, eli materiaalia syntyy yli omien tarpeiden. TEITTE uutta levyä noin kolme vuotta. Se on erityisen työlästä, sillä säätöjen pitää vastata edellisen kerran soundeja, jotta levy kuulostaisi lopulta ehyeltä. – Tähän on syynä se, että kappaleistamme löytyy jopa kaksisataa raitaa, joihin keskittyminen onnistuu helpommin pienemmissä paloissa. Dead End Finlandin suuri soundi on monen pienen osan summa. Onneksi jälkimmäinen vaihe on toistaiseksi ollut yleisempi. Muutamassa biisissä teksti on suorempi ja kuvaa selkeämmin jotain tiettyä tapahtumaa. – Olemme olleet kasassa 12 vuotta, ja koko ajan samalla kokoonpanolla. Välillä tuntuu, että takki on täysin tyhjä eikä tunnu syntyvän mitään kelvollista. – Levyn tunnelma on synkkä, mutta samalla mielestämme kaihoisan kaunis. – Se työ itsessään menee hieman sykleissä. Missä merkeissä Inter Vivos syntyi. – Yritämme laventaa melodisen death metalin käsitettä hieman, silläkin uhalla, että pahimmat puristit pitävät musaamme liian kevyenä
– Luovuutemme jatkoi kukkimistaan, emmekä kokeneet minkäänlaista mittavampaa hengähdystaukoa tarpeelliseksi, joten levyllinen biisejä oli kasassa ja nauhoituskunnossa varsin pian. – Ei ole kyse siitä, minkä tahdomme kätkeä, vaan mille haluamme antaa mahdollisimman paljon tilaa. A. – Polku on pysynyt itsepintaisesti samana, mutta luonnollisesti askeleet vievät eteenpäin, joten ympäröivät maisemat ovat muuttuneet matkan edetessä. Miksi se on kohdallanne niin olennaista. Asteen verran ryhdikkäämpi METALLIA PIENISSÄ PALOISSA SYTYKKEITÄ. – Exile kantaa samaa soihtua kuin edeltäjänsä, mutta kenties asteen verran ryhdikkäämmällä otteella. Tahdomme niiden olevan niin rautaisia kuin mahdollista, mutta haluamme säilyttää niissä tietyn välittömyyden ja yhteyden alkuperäiseen inspiraatioon. Jatkavatko sanoitukset esikoisen viitoittamalla linjalla vai viistääkö polku täysin uuteen suuntaan. Vexd teki mainiota työtä, ja hänen pöytään tuomansa näkemys teki mukavasti pesäeroa debyytin äänimaisemaan. – Itse olen hieman liian lähellä levyä arvioidakseni tätä, mutta sen pystyn sanomaan heti lonkalta, että ei se ainakaan vähemmän monipuolinen ole. Emme tehneet muutoksia varsinaiseen luomistyöhön monipuolisuuden lisäämisen nimissä, joten mikäli näin on käynyt, siitä saa kiittää vain ja ainoastaan meitä ohjailevaa inspiraatiota. Muutaman vuoden kasassa ollut kotimainen black metal -duo Aethyrick puskee julkaisuja ulos kovalla tahdilla, mutta korkean tason säilyttäen. Viemme sävellykset ja sanoitukset loppuun huolella ja harkiten, mutta ilman analyyttista laskelmointia. Aethyrick on juuri sitä, mitä itse musiikilta haemme, eli ideologisesti latautunutta, kylmää tunnelmointia, joka puhuttelee niin kuuloaistia, sydäntä kuin sieluakin. Tällä osa-alueella on tapahtunut luontaista kehitystä myös taitojen karttuessa, sillä ennen ensimmäistä demoamme [The Trident-Bearer, 2017] näitä kyseisiä äänihuulia ei ole tähän hommaan valjastettu. Gnosis on mielestäni sävellyksellisesti debyyttiä monipuolisempi teos. Tahdomme häivyttää persoonamme ja inhimillisen itsemme taka-alalle, koska millään sellaisella ei ole tässä yhtälössä todellista painoarvoa. Millaisena Gnosis näyttäytyy sen tekijöille. – Ainoa asia, jota on tietoisesti kammettu aiemmasta muotista ulos, on laulupuoli, sillä koimme, että laulut kaipasivat aavistuksen lisäväriä. – Kun biisi on valmis, se on valmis, eikä se kehity ainakaan parempaan suuntaan, jos sitä jää jatkotyöstämään kuukausitolkulla. – Musiikillinen kotimme on jo rakennettu tämän genren kivijalan päälle, emmekä kumpikaan ole nykyään kovin innokkaita kutsumaan itseämme kylään vieraisiin tupiin. JS R A ST A S UUSI levynne ilmestyi vain hieman yli vuosi Praxis-debyytin jälkeen. Levy on nauhoitettu samalta pohjalta kuin aiemmat tekeleet, mutta siirsimme miksausvastuun ensimmäistä kertaa bändin ulkopuolelle. Debyyttilevyn sanoitukset pyörivät puoliuskollisesti nimenomaan esoteerisen työn tekemisen ympärillä, kun taas uudella levyllä kantava teema on siirtynyt tekemisestä niitetyn tiedon sisäistämiseen ja erityisesti sen soveltamiseen. Miksi Aethyrickin välityskanavaksi valikoitui juuri black metal. Vain itse taiteella ja sen luomilla tuntemuksilla on väliä, ei sillä, kuka on tehnyt mitäkin valmiin teoksen eteen. – Tässä on saavutettu sellainen artistinen täysi-ikäisyys, jossa tietää kirkkaasti, mitä omalta musiikiltaan haluaa ja miten haluttu lopputulos saavutetaan, duon toinen puolisko Exile paljastaa. – Tämä on sekä alleviivaus ulospäin että painokas alaviite sisäisesti – se muistuttaa myös meitä itseämme siitä, että Aethyrick on kokonaisuus, joka on paljon enemmän kuin vain näkyvien osiensa summa. Haitteko tätä ihan tarkoituksella. Ei siinä sitten viitsinyt alkaa jarrutella ihan vain jarruttelun ilosta. Pidätte yhä vahvasti kiinni anonymiteetistänne
Aika näyttää. Luulisin, että tänä vuonna tehdään taas keikkoja ja kiertuetta. – Bändistä löytyy miksaajaja masteroijasuuruus Emil Pohjalainen [kitara], joka otti levyn hoitaakseen. Myös edellisen levyn [Darkness of Eternity, 2017] julkaisemisen jälkeen oli pitkä breikki. Omalla mukavuusalueella 12. Olen ollut tähän asti tyytyväinen kotimaisten mestarien ja seppien – Karmilan, Jussilan, Forsbäckin ja niin edelleen – työhön, mutta nyt lähdettiin hakemaan uutta ja freesiä soundia. Näin on todennäköisesti myös Pohjalaisen kanssa. Toisen mielestä taas tulisi pitää aina se kerran valittu suunta. Osaatko suunnitella tulevaisuutta, vai kulkeeko Amberian Dawn päivä ja levy kerrallaan. Liittouduin kiippariasioissa Kebun [Sebastian Teir] kanssa, ja hän toi mukanaan oman maagisen tunnelmansa. Jonkun mielestä uusiutuminen on tervettä ja toivottavaa... Uusi levy vie teitä kauemmas niin sanotusta neoklassisesta metallista, vaikka sitäkin vielä löytyy. Teillä on takana jo kahdeksan kokopitkää levyä. Alussa asioista hieman neuvoteltiin, sillä pian töiden aloittamisen jälkeen kävi ilmi, että emme ole tekemässä ”perinteistä soundia”. – Olen päässyt nauttimaan kiertue-elämän ihanuudesta sen verran, että ihan kaikille mahdollisille rundeille ei jaksa enää lähteä. – Olen liikkunut musahommissa omalla mukavuusalueellani, eikä minulla ole ollut tarvetta tehdä muunlaista musaa kuin olen halunnut tehdä. – Voisi sanoa, että ”vain Herra mun aikani arvata voi”. Uusimmallaan soikin vahvasti Abba-vaikutteinen popmetalli. Onko tämä luontaista kehitystä vai tarpeen sanelema muutos. Bändin kitaristina ukko toki pysyy, mutta nyt vaikuttaa siltä, että vehje on oven välissä myös miksausasioiden kanssa. Siitä ulos pääseminen edellytti musatyylin totaalista muuttamista. Onko popahtavan kaman ja mahtipontisen metallin työmetodeissa lopulta suuria eroja. – Biisinteko on ollut minulle luonnollista puuhaa, ja jos on tullut luova paussi, en ole pakottanut itseäni siitä ulos, vaan olen palannut sorvin ääreen sitten kun siltä on tuntunut. Täytyy tosin korostaa, että tämä ”popmetalli” ei ole nykypopilla vaan enemmänkin 80-luvun popin jutuilla maustettua heviä. – Voisin kuvitella, että sinfonisesta metallista on helpompaa siirtyä popimpaan kamaan kuin toisin päin. Sinfonisesta metallista tutuksi tullut Amberian Dawn on ruuvannut linjaansa popimpaan suuntaan. Meillä synkkasi hyvin, joten voi olla, että hommia jatketaan tulevaisuudessakin. Haasteena on tehdä hyviä biisejä ja olla rehellinen itselleen, myöntää jo tekemisvaiheessa, jos biisi ei olekaan täyttä priimaa. – Se kuulostaa juuri siltä kuin halusinkin sen kuulostavan, kosketinsoittaja-säveltäjä Tuomas Seppälä toteaa. Kyseessä on tältä osin tarve, mutta se tarve ei tule yhtyeen ulkopuolelta eikä painostuksena. Ikä vaikuttaa sen verran, että laatu korvaa määrän. On tärkeää olla duuninsa suhteen objektiivisesti kriittinen. – Musatyylimme on uusiutunut, joten koin tarpeelliseksi uudistaa myös äänimaiseman. MILLAISENA Looking for You näyttäytyy tekijöilleen. Itselleni tyyleissä ei sinänsä ole ”vaikeuseroa”. SYTYKKEITÄ Alkukantaisella energialla rullaavaa mustaa thrashiä rouhiva brittiläinen Craven Idol soittaa musiikkiaan riivauksen sanelemasta pakosta. Ollaan tehty pitkäjänteistä duunia ja saatu hommaa koko ajan hissukseen eteenpäin, ja itse olen nöyrästi kiitollinen kaikesta mahdollisesti tulevasta aktiviteetista ja menestyksestä. Festareita sen sijaan ei voi olla liikaa ja niitä toivotaan! Viime aikoina on ollut kivoja kokemuksia festareilta, esimerkiksi 70 000 Tons of Metal oli yksi uran parhaita reissuja. – Olen pyrkinyt koko musa-urani ajan uudistamaan asioita, enkä tykkää toistaa itseäni. Eli eipä tässä oikein voi veikata tulevaisuuden suhteen mitään. Tällä hetkellä koen perinteisen power metalin aika tylsäksi ja saan enemmän kiksejä tästä popimmasta tyylistä. – Mielestäni albumi on onnistunut, ja siinä on omalaatuinen soundi ja klangi… Mikä on pääasiassa kosketinsoittimien ansiota
Omalla mukavuusalueella Transcend boundaries – DELAIN invites you to Apocalypse & Chill A poetic sound rises with AMBERIAN DAWN “Melodic ABBA-Metal from Finland” OUT NOW! LTD DIGIPAK | LTD VINYL | DIGITAL VIRIDIAN TEMPERANCE is back with their heaviest album to date Viridian incorporates brilliant symphonic metal at its best! OUT 07.02. SERENITY evolves while retaining their roots – Ancient stories and catchy melodies poured into 12 symphonic hymns LOOKING FOR YOU /NAPALMRECORDS /NAPALMRECORDS /NAPALMRECORDSOFFICIAL /NAPALMRECORDS visit our online store with music and merch WWW.NAPALMRECORDS.COM. LTD DIGIPAK | LTD GATEFOLD VINYL | DIGITAL LTD DELUXE BOX EXCLUSIVELY AVAILABLE VIA NAPALMRECORDS.COM! OUT 31.01. LTD DIGIPACK | LTD GATEFOLD VINYL | DIGITAL LTD DIGIPACK | LTD GATEFOLD VINYL BLACK | DIGITAL OUT 31.01
En siis ole kiinnostunut hurskastelemaan, mutta ajoitus on kertakaikkisen hassu: Seiskan paljastusjutussa kerrottiin Hynysen osallistuvan Vain elämää -ohjelman seuraavalle kaudelle. Osoitehan on www.inferno.fi SKA BA. Mutta ketäpä meistä ei saisi ristille vanhoista sanomisistaan. Viidesosa maamme väestöstä katsoi perjantaisin, kuinka kipinät sinkoilivat poptaivaan kirkkaimpien tähtien välillä ja kappaleet syntyivät uusien tulkintojen myötä uudelleen. Et pidä Kotiteollisuudesta. kausi, Arttu Wiskari etunenässä) tai unettavien persoonien vertaistukiryhmä (koko 9. Tätä se parhaimmillaan on. Parin suvantokauden jälkeen nähty kymppikausi palautti ohjelman ”ilmiöksi”. Nyt ei kuulosta yhtään miehen puheelta, mutta siis sellainen jäätävä ikävä, kun toinen ei ole paikalla”, Jouni Hynynen kertoo ja ottaa katsekontaktin puolisoonsa: ”Hirveä kiire on sinua katsomaan.” Tämä kohtaus ei ole toimittajan sepittämää fiktiota vaan totisinta totta Mikko Kuustosen ja Hanna Brotheruksen parisuhdeohjelmasta Kimpassa. Vaikka sitä on esitetty kymmenen tuotantokautta, mukana ei ole ollut yhtään metallilaulajaa. Toki Hynynen on rakentanut äijäimagonsa roiskimalla näitä tuulipukupopulistisia heittoja ympärilleen. Jo kuopatun radio-ohjelman Kultabassokerhon Jarkko Strömberg sanoi Cheekin Vain elämää -osallistumisen kynnyksellä ”cheekmanian satavan meidän kaikkien laariin”. Valovoimaisten ja lahjakkaiden (omassa jutussaan, tykkäsit siitä tai et) artistien ajatustenvaihtoa heille ”turvallisessa” ympäristössä. Ei se mitään. Vain elämää olisi eksponentiaalisesti järkevämpi kohde kuin tv-ohjelmaksi kuvattu naistenlehtihaastattelu – siis jos haluaisi tehdä uransa suhteen siirtoja. Aiemmin on vitsailtu ohjelman ”kiintiöräppäristä”, joka on ollut suurelle yleisölle tuntematon, mutta loikannut ohjelman myötä suosion portaita useamman askelman kerrallaan. Underground-räppiin profiloituneen ohjelman kuuntelijat tietenkin suuttuivat tästä, mutta Strömberg oli oikeassa. Valtavirrassa voidaan porvarillisen pulskasti, mutta isänmurha kuohuu alakulttuurissa kuin kolapulloon viskattu Mentos-pastilli. Fanit tietenkin hurrasivat idolinsa suoraselkäisyydelle vain nähdäkseen hänet toisessa Sanomakonsernin ohjelmassa keskustelemassa rakkauselämästään Kuustosen kanssa mölkynpelaamisen lomassa. Samalla kun genre on kasvattanut suosiotaan muutaman popimmasta puusta veistetyn kiiltokuvapojun johdolla, siitä on tullut moniäänisempää, innovatiivisempaa ja rohkeampaa kuin koskaan. Kirjoittajan Vain elämää -unelmakokoonpanossa olisivat ainakin Muska Babitzin, Teemu Bergman, Sami Hynninen, Islaja ja Jussi Lehtisalo. Hynysen edesottamukset ovat sinulle yhdentekeviä. Raskaamman musiikin ystäville Vain elämää voi edelleen tuntua vieraalta, eikä ihme. Minusta mukiin kyynelehtivä Jouni Hynynen olisi täydellinen näky perjantai-illan televisiossa. Pahimmillaan Vain elämää on kaiken kainalopieruksi vetämistä (8. Eiköhän tälle kulttuuriselle appropriaatiolle olisi aika laittaa stoppi ja esitellä ohjelmassa ihka oikea kiintiöhevari. Muistojen matka kaikkien tuntemien hittien tekohetkiin ja uusien näkökulmien tarjoamista niihin. Ja kuten totuttua, kaverille kanssa. INFERNO-KOLUMNI JUKKA HÄTINEN ”TÄMÄHÄN on ihan mahdotonta avautumista. kausi). Onkin ymmärrettävää, että keskiverron hevidiggarin mielikuva ohjelmasta on viinilasiin pillittävä poppari, jollaisia iltapäivälehdistö käytti ravintonaan ensimmäisten tuotantokausien aikana. Kaudelta julkaistut kokoelma-albumit kuunneltiin Suomen virallisen albumilistan kärkikolmikoksi. Mutta se räpistä! Vain elämää -formaatin kotimaassa Hollannissa nähtiin ”suomalaisväriä” viime kaudella, kun Floor Jansen tähditti ohjelmaa ja hänen päivänään kuultiin useampikin Nightwishversiointi. On vaikea keksiä syitä, miksi Hynysen ei kannattaisi osallistua Vain elämää -ohjelmaan nyt, kun se paskan lässyttäminenkin näemmä onnistuu, kädenjälkeä covereiden saralla on testattu Sotakoira-levyillä ja soolona työstäminen on korkattu Maanalaisena Armeijana. Toisilta oppimista ja itseltä antamista. Artisti itse kiiruhti kiistämään väitteen. Kiintiöhevari hakusessa VOITA ROCK IN THE CITY -PILETIT! Mene Infernon nettiin, osallistu skabaan ja omaat mahdollisuuden voittaa liput ensi kesän Rock in the City -festarille vapaavalintaiseen kaupunkiin. Samalla räpistä on tullut koko kansan viihdettä ja Suomen suosituinta musiikkia. Täällä puolestaan Vain elämää -taustabändi on päässyt soittamaan raskaampaa rockia Anssi Kelan Luokkakokousversioinnissa ja Toni Wirtasen esittäessä Sanni-coverin Soita mua (S&M). En pysty käsittämään, miksi musiikin ystävä ei tahtoisi kuulla nykyperspektiiviin asetettuja taustoja suosikkiartistinsa uran hiteistä ja hudeista, näkemyksiä työmetodeista ja tarinoita suosion huipuista ja notkoista sekä alan raadollisuudesta. Kuulostaa pienoiselta kurssinkorjaukselta muutaman vuoden takaiseen kolumniin, jossa Hynynen kirjoitti televisiossa avautumisen ja ”paskan lässyttämisen” olevan luonteensa vastaista. Itsekin olen joskus ajatellut, että Kotiteollisuudelta tarvitsisi levyhyllyyn muutakin kuin Eevan perintö -albumin. Kitaramusiikin räpiköidessä divarisarjassa olisi syytä pistää television prime timeen henkilöitä, joilla sellainen pysyy näpeissä. Olisikin ihme, jollei jossain vaiheessa ladulle ilmaantuisi omista kämmenistä irronnutta hiekoitusta
Älä siis osta valmista salsaa tai pistä lättyjä mikroon, vaan tee kunnolla ja paista ne! Nää on niin hyviä, et huomaat yhtäkkiä olevas yhtä tukossa ku Pynnösen Jesse! Resepti onnistuu hyvin vegenäkin, kun vaihtaa jauhelihan kasvisperäisiin tuotteisiin, esimerkiksi vöneriin tai oumphiin." Megan tuomio: ”Laiskoilla tai poropeukaloisilla kokeilla on nykyään helppoa, kun aivan päteviä valmistuotteita löytyy lähes joka lähtöön. HEAVY COOKING CLUB MIIKA “MEGA” KUUSINEN VILLEN KOKATESSA SOI: Baron, Gray State ja Third Chance ”Syönnin lomassa on hyvä kuunnella vähän hitaampaa musaa. 4. Älä käristä! 6. Vaan kyllähän tässäkin tapauksessa itsetehty chismol pesee kaupan mössön joka suhteessa. Kun liha on kypsää ja paprikat pehmenneet, peitä pannu kannella tai foliolla ja laita satsi odottamaan tarjoilua. Tee näin: 1. Aloita chismolin valmistus silppuamalla sipuli, paprika, chili ja tomaatit. Kannattaakin tutustua suomalaiseen myllysoundiin ja ottaa haltuun yllä olevat bändit.” Helvetin hyvät enchiladat Niin musiikki kuin syöminen voi salvata hengen, tietää lahtelaista hardcorea junttaavan Out of Breathin kitaristi Ville. Suositan seuraamaan reseptiä, sillä ite tehty chismol ja paistetut tortillaläpyskät ovat tän jutun ydin. Paista jauheliha pannulla. Sekoita parin minuutin jälkeen joukkoon pilkotut paprika ja tomaatit sekä kumina, suola ja pippuri. 5. 2. Todellinen hifisti tekisi lätytkin alusta alkaen itse, mutta eri hyvä näinkin.” 16. Tämän reseptin sain hyvältä hondurasilaiselta frendiltä, eli kyseessä on autenttinen mättö. Muista laittaa ekana musat soimaan! Oma valintani on Mayhemin uusi Daemon-albumi, joka antaa hyvät tahdit pilkontaan. 3. Lisää letun päälle jauhelihatäytettä, chismolia, suikaloitua valkokaalia ja murennettua fetaa. Rapeus on reseptin avainsana paistetuista maissilätyistä täytteeseen, johon hieman yllättävä ainesosa, kaali, tuo oman osuvan ja maukkaan lisänsä. Paista tortillalettuja pannulla tilkassa öljyä, kunnes ne ovat saaneet vähän väriä. Murenna fetajuusto omalle tarjoiluun sopivalle astialle. Sekoita ainekset, lisää mausteet, purista sitruunamehu mukaan ja lisää päälle paljon hakattua korianteria. Kääri lätty rullalle ja vedä naamariin! Kylkeen vielä kylmä bisse, niin morjes! TARPEET Enchiladat: • 400 g jauhelihaa • paprikaa • 1–2 tomaattia • 3–4 rkl kuminaa • 2 tl suolaa • 2 tl pippuria • 1 rkl valkoviinietikkaa • maissitortilloja (mieluiten niitä pienikokoisia, joita saa hyvistä kaupoista) • valkokaalia • fetajuustoa Chismol eli tutummin salsa: • 1 sipuli • 2 paprikaa • chiliä oman fiiliksen mukaan • 1–2 tomaattia • 1–2 tl kuminaa • 1 tl suolaa • yhden sitruunan mehu • nippu korianteria Villen luonnehdinta: ”Oon aina digannu väliamerikkalaisesta keittiöstä. Silppua valkokaali ohuiksi suikaleiksi, pirskottele päälle etikkaa ja siirrä odottelemaan tarjoilua
lippupalvelu More to come... PRICES STARTING AT BARONESS SYMPHONY X INSOMNIUM JINJER BELZEBUBS VLTIMAS HIGH ON FIRE PERTURBATOR MIDNIGHT ORANSSI PAZUZU HACKTIVIST SKYND 159,00 € All Rights Reserved
Esimerkiksi Powerslave-albumin maailmankierSteve Harris lähestyy virallista eläkeikää, mutta legendaarisen brittimuusikon työskentelytahti tuntuu vain kiihtyvän. Maineikas bassomestari on kipparoinut maailman kolmen – ne kaksi muuta ovat luonnollisesti Black Sabbath ja Metallica – vaikutusvaltaisimman metalliyhtyeen joukkoon hamaan loppuun asti lukeutuvaa Iron Maideniä vuodesta 1975 ja myynyt siinä sivussa eri arvioiden mukaan noin sata miljoonaa albumia. Esiintymisiä on jäänyt taakse tuhansia, ja erityisesti 1980-luvulla Iron Maidenin armoton rundaaminen herätti suoranaista hämmennystä. VÄSYMÄTÖN LEIJONAKUNINGAS TEKSTI TIMO ISOAHO 18. I ron Maidenin perustaja, pääasiallinen säveltäjä ja henkinen johtaja Steve Harris on harvinainen heavy metal -legenda. Tänä vuonna Harrisin ohjelmasta löytyy paitsi useamman kuukauden Iron Maiden -kiertue myös hänen johtamansa British Lion -yhtyeen uusi studioalbumi ja vino keikkapino
Yhtye on viettänyt puhelinhaastattelua edeltävät päivät uusitun livesetin treenaamisen parissa. Tartutaanpa ajatukseen klubikiertueesta: mikäli joku Infernon lukija ei satu tietämään, kerrottakoon, että saarivaltakunnan rocklubit eivät ole joulukuussa hehkeimmillään. Mutta eihän ’Arry pelkästään tähän tyydy, sillä myös hänen toisella yhtyeellään British Lionilla on edessään aktiivinen vuosi. Olen kiertänyt maita ja mantuja 70-luvun lopulta asti, VÄSYMÄTÖN LEIJONAKUNINGAS 19. No, Harris kiertää Iron Maidenin kanssa (ainakin) kolmen kuukauden ajan Australiassa, Aasiassa ja Euroopassa. Jalat maan pinnalla Steve Harris vastaa luuriinsa vanhoilla kotikulmillaan Lontoossa. Miltä esimerkiksi alkanut vuosi näyttää. Suomeen yhtye saapuu heti kesäkuun alkupuolella, jolloin luvassa on Legacy of the Beast -maailmankiertueen vanhan mantereen osuuden avauskonsertti. Vauhti oli aikamoisen hurja, kun otetaan huomioon matkapäivät Euroopan, Eteläja Pohjois-Amerikan, Aasian ja Australian välillä. – Se on oikein hyvä kysymys, Harris naurahtaa ja jatkaa: – Vastaus on kuitenkin helppo: en tykkää laakereilla lekottelusta ja kaikenlainen lomailu tekee minut nopeasti pitkästyneeksi. The Burning -kakkosalbuminsa juuri julkaissut bändi soittaa useilla samoilla festivaaleilla Iron Maidenin kanssa, ja yhtye nähdään myös Tampereen Rockfestissä. Muusikko saa maaliskuun puolivälissä täyteen 64 vuotta – eläkeikä siis lähestyy –, mutta leppoisat lekottelupäivät eivät kuulu Harrisin suunnitelmiin. Festarivetojen lisäksi British Lionin kalenterissa komeilee kokonainen Yhdysvaltain-kiertue. Eletään joulukuun puoliväliä, ja British Lionilla on edessään kuusi klubikeikkaa eri puolilla Isoa-Britanniaa. Tänä vuonna 45 täyttävän Iron Maidenin tahti on luonnollisesti rauhoittunut vuosikymmenten raastavien rattaiden puristuksessa, mutta Steve Harrisin oma vauhti ei osoita minkäänlaisia hiipumisen merkkejä – pikemminkin päinvastoin. tue sisälsi 189 keikkaa yhdentoista kuukauden aikana, mikä tarkoittaa, että Iron Maiden esiintyi keskimäärin 1,7 päivän välein melkein vuoden ajan. Englannissa ei ole tapana asentaa ikkunoihin kaksinkertaisia laseja tai miettiä muitakaan rakennusteknisiä hienouksia, mikä tarkoittaa tietenkin sitä, että vuosikymmeniä muhineelta homeelta ja virtsalta tuoksahtavat rokkiluolat ovat lähes poikkeuksetta suorastaan luotaantyöntäviä paikkoja. Mielenkiintoisena detaljina mainittakoon, että Iron Maidenin piti viedä Powerslave-rundi myös Etelä-Afrikkaan, mutta lopulta esiintymiset peruuntuivat kierroksen otsikossa komeilleen slavery-sanan takia. Juuri nyt jonkun mieleen saattaa nousta esimerkiksi tällainen kysymys: miksi ihmeessä Steve Harris viihtyy näissä vähintäänkin kalseissa brittiklubeissa vaikka voisi siemailla viihtyisällä Portugalin-huvilallaan viileitä Trooper-mallasjuomia
Mutta siis nimenomaan yhtyeessä – kyseessä ei todellakaan ole mikään Steve Harris ja taustabändi -tyyppinen ratkaisu! Steve Harris British Lion -pitkäsoitto oli mielenkiintoinen tuttavuus, olihan kyseessä Iron Maideniä vuosikymmenet johtaneen muusikon ensimmäinen ydinbändin ulkopuolinen levytys. Olen edelleen sisimmässäni se itälontoolainen työläiskundi, joka on joutunut tekemään lujasti töitä jokaisen ansaitun punnan eteen. Tämä oli yksi syistä, miksi halusimme kumartaa 20. Sinne asti meidän täytyy mennä, mikäli lähdemme jäljittämään British Lionin juuria. British Lion on British Lion, emmekä aio koskaan ratsastaa Iron Maidenin tuotannolla. On silti varsin eri asia matkustaa Ed Force Onella (Iron Maidenin käyttämä lentokone) vaikkapa helteisestä São Paulosta Rio de Janeiroon kuin bussilla sateisesta Chesteristä Colchesteriin. Totuus on itse asiassa aivan toisenlainen. – Olemme esiintyneet British Lionin kanssa myös monilla erilaisilla festivaaleilla. – Tiedän olevani äärimmäisen onnekas, kun saan nauttia tänä päivänä sekä megakokoisen että hieman pienemmän yhtyeen tarjoamista mahdollisuuksista. – Olen aina pitänyt Portugalista, ja pistin kavereideni kanssa jo aikoinaan, vuonna 1989, pystyyn Eddie’s Bar -nimisen kapakan Faron lähelle Santa Barbara De Nexeen. Korostan vielä kerran: Iron Maidenin jo aikoja sitten saavuttama asema on äärimmäisen hieno asia, mutta en todellakaan halua paistatella ainoastaan niissä kirkkaimmissa valoissa. Yhtä kikkakuutosta hyväksi käyttäen nyrkkimeren esiin taikominen olisi tietenkin huomattavasti helpompaa: British Lion voisi paukauttaa sinne tänne setin varrelle muutaman Maiden-numeron, vaikkapa joitakin harvemmin livenä kuultuja bravuureita. Tämä on todellista parhaat puolet molemmista maailmoista -meininkiä, ja mikäpä sen hienompaa! Tasavertainen yhtye Palataan ajassa taaksepäin, jonnekin kolmenkymmenen vuoden taakse. Se oli tämän yhtyeen ensimmäinen, joskin hyvin epävirallinen esiintyminen, Harris muistelee. British Lionin kaverit [kitaristit David Hawkins ja Grahame Leslie, laulaja Richard Taylor ja rumpali Simon Dawson] alkoivat tulla tutuiksi samoihin aikoihin, ja eräänä iltana 1990-luvun alkupuolella päädyimme soittamaan yhdessä Eddie’s Barin pienellä lavalla. Diggaan siitä haasteesta yli kaiken! Monet British Lionin keikat ovat tuoneet varsin elävästi mieleeni Iron Maidenin alkuajat piskuisissa itälontoolaisissa rokkiluolissa, kun saimme – ja jouduimme – pistämään todellakin parastamme, jotta yleisö ei olisi lähtenyt lätkimään seuraavaan paikkaan jonkun paremman orkesterin toivossa. Iron Maiden on minulle aina numero ykkönen, mutta myös British Lionista on tullut vuosien aikana minulle äärimmäisen tärkeä yhtye. Iron Maiden on toiminut festarien pääesiintyjänä noin vuodesta 1983, joten jokin muu esiintymisslotti taitaa tuntua vähintäänkin eksoottiselta. – Totuus taitaa löytyä jostakin sieltä väliltä. – Tämän sanoessani en kuitenkaan tarkoita, että British Lion olisi minulle jonkinlainen ”Steve, avaahan taas silmäsi ja palaa tosiasioiden äärelle” -työkalu. Otsikko ei siis kertonut täysin selkokielisesti, onko kyseessä Harrisin ensimmäinen sooloalbumi vai miehen johtaman uuden yhtyeen debyyttilevytys. On mielettömän mukavaa soittaa välillä iltapäivän auringossa, hengailla vapaalla loppupäivä ja tavata vaikkapa kollegoita. mutta en ole vieläkään kyllästynyt tähän touhuun. – Samaan aikaan haluan pitää jalkani maan pinnalla. British Lion on tasavertaisista kaveruksista koostuva yhtye, ja varsinkin nyt ilmestyneen kakkoslevyn kappaleet on kirjoitettu pitkälti yhteistyössä. Pienemmillä festareilla olemme soittaneet illan viimeisenä aktina, mutta toisinaan olemme kivunneet lavalle huomattavasti aikaisemmin. – Kun soitamme British Lionin kanssa jollakin klubilla vaikkapa kolmensadan ihmisen edessä, ehkä kaksi kolmasosaa näistä tyypeistä on Maiden-fanaatikkoja ja jotkut heistä saattavat tietää jopa kappaleidemme sanat. Rakastan sydämeni pohjasta British Lionin jätkiä ja kirjoittamaamme musiikkia. Sen yhden kolmasosan voittaminen puolellemme... – Halusimme julkaista ajattomalta kuulostavan rocklevyn, ja minun kirjoissani ajaton taitaa tarkoittaa nimenomaan 70-lukua. Ennakkoon mietitty kysymyslista tuntuu hänen puhetulvansa äärellä aikamoisen turhalta. – Emme tietenkään voineet olla täysin varmoja, saammeko julkaistua jonakin päivänä toisenkin albumin, vaikka se oli toki toiveissamme. Se on minun mielestäni pelkästään hienoa. – Täsmälleen. – Tuo on aivan totta, mutta se olisi aivan liian helppo ratkaisu. Emme missään nimessä halunneet tehdä ylituotettua, lukemattomilta muilta nyky-yhtyeiltä kuulostavaa albumia. Pikemminkin rokkaavan kuin metallisen kokonaisuuden melodiakulut nostivat kerran jos toisenkin mieleen Harrisin ikisuosikit Thin Lizzyn, Ufon ja Wishbone Ashin, ja myös teoksen soundimaailma kuljetti kuulijan kohti menneitä aikoja. Harris tuntuu pääsevän vauhtiin, ja tarinaa tulee tuutin täydeltä. Kun toimii vuosien ja vuosien ajan osana Iron Maidenin hemmetin liukkaaksi rasvattua jättikoneistoa, saattaa vieraantua niin sanotusta oikeasta todellisuudesta. Ja jos ollaan ihan tarkkoja, itse asiassa diggaan rundaamisesta tänä päivänä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Kun nousemme iltapäivällä jonkun tšekkiläisen festarin estradille, meidän täytyy tehdä hartiavoimin töitä saadaksemme yleisön kädet nousemaan kohti taivasta. Syksyllä 2012 saimme viimein julkaistua British Lionin nimeä kantaneen ensilevyn. Monien mielestä tämä on varmasti kummallista, mutta niin se vain on. Ja tämä on todellakin asia, jota vastaan haluan taistella viimeiseen asti. Samaan aikaan taidan olla tässäkin yhtyeessä jonkinlainen kantava voima... Arvostan suunnattomasti sitä, että saan tehdä rakastamaani asiaa edelleen, kaikkien näiden vuosikymmenten jälkeen. Kun nousee illan viimeisenä lavalle vuosikymmenten ajan, se muuttuu väistämättä itsestäänselvyydeksi. – On toki selvää, että tykkään Iron Maidenin menestyksen mukanaan tuomista fasiliteeteista, eikä minulla tietenkään ole mitään vaivatonta matkustamista, hienoja hotellihuoneita ja viihtyisää backstageä vastaan. Pitkäsoiton kannessa komeili teksti ”Steve Harris British Lion”. – Puhuimme yhteisen bändin perustamisesta vuosien ajan, mutta Iron Maideniin liittyvät kiireet tuntuivat loputtomilta