9/2016 I HINTA 8,90 euroa MESHUGGAH SONATA ARCTICA KORN AMARANTHE TESTAMENT DARKTHRONE NARNIA. ELÄMÄ ON RASKASTA
SUOMEN SUOSITUIN KEIKKAHAKU METELI.NE T facebook.com/meteli.net twitter.com/meteli instagram.com/metelinet SELAA SUOMEN LISÄKSI MYÖS VIRON, RUOTSIN, SAKSAN JA SVEITSIN KEIKKOJA. UUTTA METELISSÄ!
SUOMEN SUOSITUIN KEIKKAHAKU METELI.NE T facebook.com/meteli.net twitter.com/meteli instagram.com/metelinet SELAA SUOMEN LISÄKSI MYÖS VIRON, RUOTSIN, SAKSAN JA SVEITSIN KEIKKOJA. UUTTA METELISSÄ!
ILMOITUS
SISÄLTÖ 00 7 Pä än ava us 00 8 Syt yk ke itä : Pa ga nd om , Bo b Ma lm strö m, Qu ake the Ear th, Ala se ja Silv er Bu llet 014 Ko lum ni ja ska ba 016 He avy Co ok ing Clu b 018 So na ta Arc tic a 02 3 Tes tam en t 02 6 Me shu gg ah 03 2 Am ara nth e 03 6 Ko rn 04 Da rkt hro ne 04 6 Da rk Tra nq uil lity 05 Pö lky llä : en tin en Wa rni ng -, nyk yin en 40 Wa tt Su n -po mo Pa tric k Wa lke r 05 8 Sa lam yh kä : Ke nn Na rdi Da nc ing wit h the Pa st (20 14) 06 1 Arv iot , pä äo sas sa Sp irit us Mo rtis 07 8 Va nh a liit to: Na rni a, ha ast att elu ssa Ch rist ian Lilj eg ren 08 2 Ku ud es pii ri: Mu sav ide oid en uu si kul taaik a. 046 018 032 036 02 3 04 VIL LE JU U R IK KA LA D IR K BE H LA U LA R S JO H N SO N ES TE R SE G AR R A
Dutch blackened death doom metallers Soulburn return with their third album darker than ever! Soulburn feature the originators of Asphyx, Eric Daniels on guitar and Bob Bagchus on drums, as well as Twan van Geel (Legion Of The Damned/ Flesh Made Sin) on vocals/bass and Remco Kreft (Grand Supreme Bloodcourt/ Xenomorph) on second guitar. Edition Mediabook incl. 07.10. The eighth studio album by Porcupine Tree guitarist John Wesley. A timeless mix of Rush, Pink Floyd & Porcupine Tree offering powerful riffs, strong hooks, and a good dose of grit! 04.11. 11.11. ‚Delicious Rock Noise‘ was produced by Ross Orton (Arctic Monkeys, The Kills, Drenge) and is the re-release of their highly remarkable debut album “Dark Black Makeup” featuring two exclusive bonus tracks! www.INSIDEOUTMUSIC.com www.ANOTHERCENTURY.com www.CENTURYMEDIA.com DELICIOUS ROCK NOISE A WAY YOU’LL NEVER BE EARTHLESS PAGAN SPIRIT The 11 th full-length album by Gothenburg’s melodic death metal pioneers! Also available as Ltd. 10” + CD in luxurious Artbook with 5 new songs covered in synthetic leather with hot foil stamping, 60 pages booklet with historical photos, past & present. 2 bonus tracks! to 04.11.. SICK OF IT ALL RADKEY JOHN WESLEY SOULBURN WHEN THE SMOKE CLEARS 18.11. 30 Years Anniversary release of the legandary New York Hardcore band
Yhtäkkiä aivot muuntavat Meshuggahin monotonisen melun progressiiviseksi. Hankalaa se oli itsellenikin. On melkoisen hurjaa, millaisen maailman silkka volyymi muovaa näennäisen yksinkertaisesta jyystämisestä. Monet yhtyeen levyistä onkin tullut yksinkertaisesti hylättyä, jolleivät ne ole auenneet parilla kolmella kuuntelulla – kenties väärin, mutta aika ei vain riitä kaikkeen. En ole fanittanut bändiä intohimoisesti sitten vuonna 1995 julkaistun Destroy Erase Improve -mestariteoksen. vuosikerta Numero 141 Toimituksen tilaama tai sille tarkoitettu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää Pop Median kaikissa uudelleenjulkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutustai jakelutavoista. TÄMÄN takia kaikki ne uudet djent-bändit palvovat yhtyettä. IIVARINEN Melankolia MESHUGGAH The Violent Sleep of Reason SPIRITUS MORTIS The Year Is One (ilm. MATTI RIEKKI PÄÄNAVAUS www.inferno.fi facebook.com/InfernoMagazine twitter.com/infernomagazine instagram.com/inferno_magazine PÄÄTOIMITTAJA Matti Riekki facebook.com/riekinmatti ULKOASU Markus Paajala KANNEN KUVA Dirk Behlau KIRJOITTAJAT Ahola Tapio, Brusila Annika, Harjula Salla, Heinonen Ninni, Hintikka Tami, Hätinen Jukka, Isoaho Timo, Itäkylä Riitta, Juutilainen Joni, Järvisalo Eetu, Keränen Toni, Koskinen Kari, Koskinen Kimmo, Kujanpää Lauri, Kurunen Jerry, Kuusinen Miika, Laakso Markus, Lassila Tero, Lehto Katariina, Luukkanen Antti, Malm Mikko, Muurikainen Elli, Nuopponen Aki, Pohto Tomi, Rajala Vilho, Siltanen Vesa, Silvast Jaakko, Virtanen Aadolf, Vähäkangas Teemu, Väntänen Ari, Ylitalo Lauri TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT (arviolevyt / review copies) Inferno, PL 543, 33101 Tampere 045 110 5522 etunimi.sukunimi@popmedia.fi inferno@popmedia.fi ILMOITUSMYYNTI Oskari Anttonen, Erik Kangas, Elina Korhonen, Peter Lindroos, Oona Lukkarinen, Mikko Mali 045 110 5522 ilmoitusmyynti@popmedia.fi etunimi.sukunimi@popmedia.fi TILAAJAPALVELU 03 4246 5302 (ma-pe 9-16) tilaajapalvelu@popmedia.fi KUSTANTAJA Pop Media Oy Fredrikinkatu 42, 00100 Helsinki 045 110 5522 www.popmedia.fi TOIMITUSJOHTAJA Tuomo Häkkinen PAINOPAIKKA M?kusala ISSN 1796-7600 16. 11.11.) TÄMÄN NUMERON KASAAMISEN TAUSTALLA SOIVAT DARK TRANQUILLITY Atoma (ilm. 4.11.) DARKTHRONE Arctic Thunder NICK CAVE & THE BAD SEEDS Skeleton Tree Matematiikka: 5 MARISIN viime Päänavauksessa, kuinka ruotsalainen Opeth-yhtye on menettänyt kirjoissani merkitystään pudottamalla ilmaisustaan raskaan rockin ja samalla ainutlaatuisuutensa. Kaiken takana on volyymi! Vai… mitä. W. Älyää, kuinka helvetin monimutkaista ja kiharaisuudessaan kaunista musiikkia bändi oikeastaan esittääkin. Lienee planeettamme tasapainon kannalta paikallaan kompensoida kitinää positiivisella viestillä länsinaapureistamme. Sanoman keskiössä on Meshuggah-yhtye, jonka uusi The Violent of Sleep Reason -albumi on saattanut vaikeuksiin jopa yhtyeen kovimpia faneja. Tällä kertaa päätin tarrata hullua huilusta oikein kunnolla ja pyöritin kiekkoa sinnikkäästi kerta toisensa jälkeen. Vihdoinkin olen osa sitä suurta maailmanlaajuista salaseuraa, joka ymmärtää, mistä Meshuggahin taiteessa on kysymys. Luurit päässä. Koskinen ilmaisi hämmennyksensä edellisnumeron pääarviossa, ja tästä lehdestä löytyvän haastattelun tehnyt Salla Harjulakin myöntää, että albumin sisälle pääseminen on perin konstikasta. Musiikki + matematiikka ei tuotakaan vain luotaantyöntäviä lopputulemia. Kimmo K. Ja näin kävi, mutta vasta kun älysin kuunnella levyä todella kovaa. Äänenpaine alkaa irrottaa tamppauksesta hienosyisiä nyansseja, aivan kuin vetelisi painepesurilla peruskalliota, joka paljastaisi likakerroksen alta värikkäitä maalauksia. 7. Täysin väkinäistä toiminta ei ollut, sillä albumi vihjasi, että jos jaksan parissaan, minut palkitaan. Inferno ei vastaa tapahtumatietojen mahdollisista muutoksista eikä tilaamattomien kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta
Kukaan vakikokoonpanostamme ei ole varsinaisesti sanaseppo, ja kävi hyvä tuuri, että Annilla on kiinnostusta tehdä kanssamme yhteistyötä. – Tällä tavalla voimme panostaa jokaiseen kappaleeseen nimenomaan yksilönä. Miksi näin. – Levyformaatissa ei missään nimessä ole mitään vikaa, mutta halusimme kokeilla erilaista lähestymistapaa, kitaristi Janne Lunnas vakuuttelee. METALLIMUSIIKKI on tunnetusti vahvasti levylähtöistä, mutta te julkaisette ainoastaan irrallisia sinkkubiisejä. Kuinka kunnianhimoisia olette. Kappaleet yksilöinä SYTYKKEITÄ JONI JUUTILAINEN 8. – Suomi on haastava kieli, ja jos kirjoittaminen ei ole hallussa hyvin, homma menee helposti korniksi. Perinteisiä bändija levyformaatteja kaihtava Alase työstää suomeksi laulettua melankolista metallia biisi kerrallaan. Mahdollisuudet homman epäonnistumiseen ovat kuitenkin suuret. Eri laulajien käyttö tuo ajallisia haasteita, eli kiireisiä ihmisiä joutuu monesti odottamaan pitkiäkin aikoja. – Minä ja Mikko [Häkälä, kitara] kehitettiin edellisessä bändissämme yhteinen sävel biisinkirjoittamiseen. Kun bändin laulaja vaihtuu biisistä toiseen, saattaa helposti kuvitella, ettette ole tyytyväisiä mihinkään. Silti meidän uutta materiaalia ei tarvitse odottaa monta vuotta. Kappaleen yksilöllisyys korostuu myös valitsemalla juuri sen tyyliin ja tunnelmaan sopivat laulajat. Sanoituksista vastaa Anni Aho, joka ei ole varsinaisesti mukana bändissä. – Osa sanoituksista on ollut alun perin runoja ja osa räätälöity meitä silmällä pitäen. – Laulajat valikoituvat yleensä kesken biisintekoprosessin, kun alustavia laulusovituksia on jo valmiina ja kappaleen päärakenteet muodostuneet. – Meillä on aika paljon kunnianhimoa, mutta ymmärrämme myös omat taidolliset resurssimme biisinteon ja tuottamisen suhteen. Esimerkiksi Kiduksien sanoitus oli huomattavasti pidempi teksti, joka muokattiin Annin kanssa yhdessä kappaleeseen sopivaan mittaan. Tässä vaiheessa mietin, kenen ääni ja laulutyyli biisiin sopisi ja tiedustelen kiinnostusta osallistua. Olen kyllä ollut jokaisen proggiksessa vaikuttaneen henkilön tekemisiin äärimmäisen tyytyväinen, ja täytyy myöntää, että ihmettelen, miten hyvin kaikki on tähän mennessä onnistunut. Mikä perinteisessä levyformaatissa on vikana. Sellaista musiikkia, jota kuunnellessa voi tuntea tyytyväisyyttä ja ylpeyttä tekemisistään. Edellisessä bändissä tyyli oli määritelty tiukemmin tiettyyn genreen, mutta nyt kun meillä ei ole liian tarkkoja raja-aitoja, yhteistyö pääsee entistä paremmin oikeuksiinsa. Mitä annettavaa yhtyeellänne on tuhansien ja taas tuhansien muiden metallibändien joukossa. Kirjoitatko kappaleet kunkin laulajan suuhun sopiviksi vai valikoituvatko laulajat vasta valmiin biisin myötä. Aika harva varmaan sanoisi minkäänlaista demotusta kuulematta, että voi ehdottomasti lähteä mukaan. Molemmilla on hieman erilainen osaaminen, ja kliseisesti voisi sanoa, että täydennämme toisiamme. Jokaisella Alasen kappaleella on eri laulaja, ja esimerkiksi kirjoitushetkellä uusimman Kidukset-biisin keulakuvana vierailee Swallow the Sunin Mikko Kotamäki. – Kun yhdistämme juttumme, meillä on yleensä tunne, että nyt syntyi musiikkia, jolla on oma äänensä ja joka kestää kuuntelua
Kun lopulta saavumme, voimme nähdä luksuksennälän paikallisten sameissa silmissä. – Paremmasta. – Tuomme tuulahduksen onnesta ja tyytyväisyydestä Suomen jokaiseen työttömiä täynnä olevaan navettaan ja palaneeseen teollisuushalliin. Ja jos näkyy, miten se vaikuttaa toisten kuvaan Suomesta ja suomalaisista. – Maailma on ottanut askeleen lähemmäs suurta hermostuneisuutta, ja se on valitettavaa. – Kuka hyvänsä vähälahjainen pystyy keikkumaan listakärjessä tehden musiikkia vähälahjaisille, mutta vaati todellista selkärankaa tehdä listojen häntäpäässä korkeakulttuuria eri vähälahjaisille. – Ensin suomalainen punastuu hieman ja on hetken tyytyväinen Suomen globaalista tunnettuudesta. Helvetin rikkaista suomenruotsalaisista kootun Bob Malmströmin porvaricore on edennyt kolmannelle levylle. Minkälaisesta sodasta tässä on kyse. Olette persoja rahalle. Näytämme perussuomalaisille, että syy luuseriuteen löytyy peilistä eikä rajavalvonnan löyhyydestä. – Ideana ei ole ollut välittää viestiä puhtaasti sanojen kautta, sillä Suomessa sisälukutaito on aina ollut hieman kyseenalaista, jopa oman kielen kohdalla. Tällä kertaa käydään sotaan kunniallisten asioiden puolesta. Toinen syy on käyttäytymistieteellinen ja paljon kiintoisampi: kun tyylikäs ja hiemankaan ulkomaalaiselta vaikuttava henkilö mainitsee jotakin Suomesta, suomalaisessa alkaa kiehtova reaktioiden ketju. Lahden ja Lappeenrannan kaltaiset ulkohuussit odottavat Malmströmin keikkoja kuin toimeentulotukea. – Näytämme sisämaakaupunkien syrjäytyneille, että on toivottavaa muuttaa sinne, missä on töitä. Minkälaista palautetta olette saaneet ulkomailta. Näytämme vihreille, että hekin voivat auttaa kaupungistumisessa muuttamalla pois kaupungeista. Kun polttaa puku päällä sikaria ja soittaa kynnet hoidettuna punkkia, ei siinä tarvita kuullunymmärrystä. Tulemme murskaamaan kaiken negatiivisen ja alkukantaisen ajattelun positiivisuuden panssarikolonnalla. Näytämme myös rannikkokaupunkien purjehtijoille, että on toivottavaa perustaa tehtaat sisämaakaupunkeihin. Miksi soitatte musiikkia, jolla ei tienaa mitään. – Emme halunneet laskeutua suomalaisten tasolle jakamalla ämpäreitä, joten oli keksittävä toinen keino. Sitten suomalainen tuntee pienen kuumotuksen poskissaan ja miettii, näkyykö se ulospäin. – Puolassa ja muualla ei edetä piilomerkityksillä, vaan todetaan ihan sormella osoittaen, että meillä on rahaa ja loistava tulevaisuus, teillä on likaiset ikkunat ja surullinen menneisyys. UUDEN levynne nimi on Vi kommer i krig. Levyltä löytyy paljon suomeksi huudettuja sanoja. Täällä viestiin on ujutettu sisältöä vaurauden saloista ja suomenruotsalaisuuden iloista, ja ulkomaille viedessä putoaa vain suomenruotsalaiskuvio pois. Kunniakkaan ja kunniattoman ero on siinä, taisteleeko jonkin puolesta vai jotakin vastaan. Kaikki muuttuu vielä paljon paremmaksi. Me kampanjoimme hyvän ja oikean puolesta, sujuvaa suomea haasteleva kitaristi Olof Palmén vakuuttelee. Vesittyykö bändin konsepti, jos ei ymmärrä sanoja. Näytämme demareille ovea. Tulemme puhdistamaan Suomen ulkopuolisia kykyjä pelkäävän kierosilmäisen kansan kylvämällä herranpelkoa ja lahjakkuuden siemeniä. Meillä on tallelokerot jo niin täynnä, ettei tätä tarvitse tehdä rahasta. Paremman väen hardcorea METALLIA PIENISSÄ PALOISSA SYTYKKEITÄ 9. Miksi
– Meitä pyydettiin kasaamaan rivimme yhden keikan ajaksi tammikuussa 2014. En vain yksinkertaisesti osaa kirjoittaa siitä, kuinka coolia metallimusiikki on. Mutta miksi. – Minä ja toinen perustajajäsenemme Martin Carlsson [kitara] olimme heti täysillä mukana, mutta muille jätkille homma ei käynyt, joten etsimme apua muualta. MELODISIA koukkuja vilisevää thrashiä paiskovan Pagandomin ura loppui pari vuotta Crushtime-esikoisen (1994) jälkeen. Homma oli yksinkertaisesti liian hauskaa hukattavaksi! Miltä tuntui kirjoittaa uutta musiikkia näinkin monen vuoden jälkeen. Nyt yhtye on kuitenkin kehissä hyvä Hurt as a Shadow -levy mukanaan. Olimme silloin muinoin vain yksi Göteborgin bändeistä. Nyt aikamiehet ovat palanneet näyttämään nuoremmilleen kaapin paikan. – Sanoitukset ovat nykyisin ehkä hieman aikuismaisempia, mutta teemat käsittelevät samoja asioita kuin ennenkin: hyväksikäyttöä, uskontoa, epärehellisyyttä ja muuta vastaavaa. – Hahaha, en todellakaan... – Uskon, että asioilla on vielä mahdollisuus mennä parempaan suuntaan. – Aivan ehdottomasti! Ekalta demolta löytyvä Spiritual Psycho kertoo uskonnollisesta fundamentalismista, ja kappale on valitettavasti yhtä ajankohtainen kuin vuonna 1989. Itse tein musiikkia Eleven Picturesille ja From Now Onille. – Keikasta saatu palaute oli kuitenkin hyvää ja bändikemia kohdillaan, joten mieli muuttui täysin. – Olemme tehneet jonkin verran musaa vuoden 1996 jälkeen, joten hyvä ja positiivinen vire löytyi helposti. – Olen itse kova The Hauntedja At the Gates -fani, joten minusta on ihan vitun käsittämätöntä, että olemme tärkeä osa tuota Göteborg-metallin ketjua. Rehellinen musiikki ilman paskapuheita ja poseerausta löytää aina kuulijansa, oli genre mikä tahansa. Vasta viime vuosien aikana olemme ymmärtäneet, että At the Gatesin, Dark Tranquillityn ja In Flamesin jätkät olivat kovia Pagandomfaneja kakaroina. Jatkuuko sama linja myös uudella albumilla. Sittemmin miehiä on nähty Transport Leaguen kaltaisissa bändeissä, mutta Pagandomin paluuseen ei uskonut varmaan kukaan. Vuonna 1987 alkunsa saaneella Pagandomilla on merkittävä rooli Göteborg-metallin synnyssä. Treenasimme kappaleita parilta ekalta demolta, eikä homman pitänyt edetä siitä mihinkään. Martin oli pitänyt virettä yllä tekemällä musaa Flow’n, Slow Death Systemin ja Niklas Engelinin [In Flames, Engel] kanssa. Koetko itse, että olitte niinkin vaikutusvaltainen bändi. Menneisyyden sanoituksianne on kuvailtu yhteiskuntakriittisiksi. Sören Fardvik on jämäkkä rumpali, ja Anders Björler [At the Gates] ilmestyi mukaan kuin tyhjästä. Meillä ei ollut todellakaan mitään sen kummempia paluuaikeita, mutta keikkaa järkkäili vanha ystävämme, joka on ollut fani ihan alusta alkaen, ja siitä ajatus lähti, basisti-laulaja Christian Jansson vastaa. Lehdistötiedote hehkutteli avoimesti, että Pagandom on toiminut In Flamesin kaltaisten yhtyeiden esikuvana. – Yritimme tehdä biisejä kahdestaan useammankin kerran, mutta homma toimi vasta sitten, kun laitoimme Pagandomin taas kasaan. Luuletko että teille löytyy vielä uusi sukupolvi potentiaalisia kuulijoita. Koko metalliskene on muuttunut paljon sitten 1990-luvun alkuvuosien. Isompiensa esikuva SYTYKKEITÄ 10. Thrash metal on yhteistä maatamme ja määrittelee meitä muusikkoina
Karkeasti sanoen koneisto haluaa, että työväenluokka kävisi päiväduunissa ja maksaisi tästä lihavan siivun valtion kassaan. Ruvettiin vaan työstään uutta matskua spontaanisti, ja tämmöstä siitä sitten tuli, kymmenen biisin verran. Tuottamattomille keksitään pakotteita ja vialliset yksilöt pyritään lakaisemaan maton alle. Kaltaisianne bändejä ei ole Suomessa mitenkään liikaa. Metallista hardcorea pidetään usein kovien jätkien musiikkina. – Tämä on jatkoa ensimmäiselle We Choose to Walk This Path -albumille [2012], jolla latua mätää systeemiä vastaan taputeltiin pesäpallomailalla. Valtio ja sen rakkikoirat haluavat rajoittaa ihmisten käyttäytymistä, ajattelua ja toimintatapoja aina pukeutumiseen saakka. Declaration of War on musiikkityylinne puitteissa aika monipuolinen levy. Toiselle levylleen ehtinyt oululainen hardcoremetallibändi Quake the Earth tekee aggressiivista musiikkia väkevällä sanomalla. Vapaa-aikana tuotetaan uusia tuotteliaita ihmisiä ja nautitaan valtamedian syöttämistä uutisista sekä katseet polttavista asioista pois kääntävästä sisällöstä. – Sotaa julistetaan suurta kontrollikoneistoa vastaan. Eli semmoista kohtelua saa kuin antaa. Mehän ollaan helkkarin lunkeja tyyppejä, mutta rajat tulee kaikilla joskus vastaan. Minkälaisesta sodanjulistuksesta on kyse. Vähän niinku cross kitchen -meininkiä: otetaan makuja ja yhdistellään lautaselle sulavaksi ateriakokonaisuudeksi, Häkkinen jatkaa. Oliko tarkoituksennekin irtautua pelkästä suorasta huutamisesta ja mättämisestä. LEVYNNE nimi on Declaration of War. – Tulimme normaalisti treeneihin, ja ei mennyt tiiman vertaa pidempään, kun hoksattiin, että tämähän vois toimia yhelläkin skeballa. Mut ei sillä ole mitään väliä, koska me halutaan soittaa just tällaista musaa ja keikoille eksyneet ihmiset on pääsääntöisesti diggaileet siitä energiasta, mitä ollaan saatu tuotettua, Häkkinen sanoo. Itse yritän läpsiä hieman ihmisiä poskille ja katselemaan ympärilleen sanoitusten ja musiikin avulla. – Mutinaa ei saa kuulua, ja kontrollia lisätään hiljalleen erilaisten työkalujen ja kiristyvien lakien avulla. – Energiaa pitää olla, sillä keikat on ainakin mulle semmoinen purkautumiskanava, jossa pääsee päräyttämään tuntemuksia pihalle kunnolla ja tekemään sitä kautta itselle hyvää oloa. Nykyisiä metalcorebändejä, kun katselee, niin aika kaukana siellä ollaan kovista jätkistä, hah hah. – Jos keikkatarjontaa katsoo, niin ei, heh. Nyt on otettu hitusen terävämmät pelivälineet käyttöön ja laajennettu samalla musiikillisesti pakkaa, laulaja Aki Häkkinen aloittaa. – Henkilökohtaisesti en usko, että esimerkiksi Apulannalle on ollut varsinaisesti koskaan tilausta, vaan nekin jäbät on paiskineet määrätietoisesti hommia ja tehneet itelleen skeneen sen kolon. Nyt ne soittelee sit jäähalleissa, näin esimerkkinä. Esimerkiksi nyrkkeilysalilla käynti tekee samaa. Kuinka kovia jätkiä olette. – Niinku meidän huppareiden selässä todetaan, ”show respect, get respect”. Kontrollikoneistoa vastaan METALLIA PIENISSÄ PALOISSA SYTYKKEITÄ 11. – Meillä on aika moninainen musamaku, ja varmaan sitten yhdistelemisestä tulee ulos tämmöstä kuin tulee... Onko tällaiselle musiikille tilausta. Mut silleen ollaan kovia jätkiä, että uskalletaan sanoa omat mielipiteet. – Levynteko sai alkunsa, kun Juhani [Lahdenperä] jätti bändin ja tuumattiin, että mistä sitä pieraistaan yhtäkkiä toinen kitaristi, sitä ensimmäistä kuusikielistä hoitava Jani Kakko kertoo
Levyn tärkein elementti on kuitenkin laulumelodioiden ja kitarariffien yhteispeli. Kumarruksia elokuville voi bongata myös musiikin sisältä sekä erilaisten efektien muodossa. SCREAMWORKS on varsin tanakka ja väkevä esikoinen. Halusimme tehdä 80ja 90-lukujen rehellistä heviä, mutta tuoda sen tähän päivään, kitaristi-laulaja-kosketinsoittaja Hannes Horma sanelee. Grave Digger, Primal Fear, Iced Earth... Hopealuotia käytetään tunnetusti ihmissusien, vampyyrien ja muiden hirvitysten nitistämiseen. Minkälaisista elementeistä levy on rakennettu. Kyllä hopealuoti hoitaa homman siinä missä tavallinenkin. Sinfoniametallia kauhuleffojen jäljillä SYTYKKEITÄ 12. – Screamworks on teemalevy, jonka jokainen kappale kertoo kauhuelokuvan tarinan meidän näköisenä tulkintana. – Sanoitukset ohjasivat levyn soundia elokuvamaisempaan suuntaan, joten orkestraatiot ja kuoro olivat luonnollinen ratkaisu. – Yleensä se tulee luonnostaan, demoja tehdessä biisit kuitenkin hiotaan kuntoon ihan hevibändin muodossa. Musiikkinne vaikutteet ovat suhteellisen helposti havaittavissa, mutta minkälaisia verrokkibändejä lukisitte itse samaan sarjaan Silver Bulletin kanssa. Esimerkiksi The Slaughterhouse kertoo Texasin moottorisahamurhaajasta. – Yleensä metsästämme öisin yökerhojen ja pintaliitopaikkojen ympäristöissä. Levyn biisit ovat aika mahtipontisia ja moniulotteisiakin. Ehkä jopa Accept ja Judas Priest voisivat mennä samaan sarjaan – tosin koskettimet ovat kaikilla mainituilla huomattavasti meitä pienemmässä osassa. Kenen suuntaan te ampuisitte hopealuotinne. Kun katselee levynne biisilistaa, jokainen nimistä voisi olla kauhuleffan titteli – esimerkkeinä vaikkapa Buried Alive, Under the Spell ja Within the Dark. Mahtipontista heavy metalia esittävä Silver Bullet on saanut valmiiksi ensimmäisen levynsä. Käsittelette kauhuteemoja ilmeisesti myös sanoituksissanne. Biisejä ei kasvateta väkisin, vaan mahtipontiset kohdat ovat osa niitä heti alusta asti. Orkestroidut elementit lyövät sillä kättä kauhuteemojen kanssa, ja lopputulos on suomalaisittain aika epätavallinen. Lähteekö meininki näin isolleen luonnostaan vai täytyykö kappaleita kasvattaa ajatuksen kanssa. – Levyä lähdettiin rakentamaan ajatuksella, että tehdään sellaista musiikkia, jota itse haluaisimme kuunnella. – Uskoisin, että saksalainen perinnehevi sekä jenkkipowermetallibändit ovat lähimpänä. Tämän jälkeen alkaa orkesterin ja kuoron sovittaminen. Myös King Diamond -vaikutteita kuullaan ympäri levyä, joten sekään ei ole kaukaa haettu. Se on myös hyvä tapa täyttää veripussit livekeikkoja varten. Molemmille annetaan riittävästi tilaa hengittää, eikä äänimaisemaa tukita liiallisella kikkailulla
Get the NUCLEAR BLAST mobile app NOW at http://road.ie/nuclearblast FOR FREE or scan this QR code with your smartphone reader! NUCLEAR BLAST MOBILE APP FOR FREE ON IPHONE, IPOD TOUCH + ANDROID! DISTRIBUTED BY Inferno FIN Nightwish 10-16.indd 1 29.09.16 12:04
Ja eikö vain paikalla soinut Arise–Dead Embryonic Cells -medley. Näin stadionbändiksi paisunut entinen thrashremmi kuitenkin teki. Vielä Helsingin Kulttuuritalolla 1992 bändin settilista oli sellaista timanttia, ettei mitään määrää. Ikään kuin bändi ei sanoisi ”nauttikaa tästä”, vaan ”hyväksykää tämä”. Osoitehan on www.inferno.fi. Niinpä. Biisit eivät tietenkään tulleet kokonaan, onneksi. Vauhti ei ollut 20 vuotta sitten muotia, ja Metallicakin oli viskannut farkkuliivinsä pois silmistä ja mielestä. Medleyt ovat usein vanhojen, uskollisten fanien kosiskelua hetkinä, kun yhtye on uudistunut ja kehittynyt. Heartwork on hieno biisi, sitä ei kukaan metallimusiikista jotain ymmärtävä voi kieltää. Tämän muisteleminen tekee pahaa vieläkin. Omalla kohdallani kenties karuin medleypelleily on ollut Sepulturan ja Soulflyn heiniä. Mutta hetkinen, mitä nyt! Juuri kun ollaan pääsemässä totaaliseen grindaukseen ja hurmioon, kaikki on ohi. Bändi oli syvällä rotkossa, mikä näkyi myös settilistassa. Näin Metallican ensimmäistä ja toistaiseksi viimeistä kertaa Helsingissä vuonna 1996. Siis se, että kappaleet viipaloidaan, typistetään ja katkotaan kylmästi yhdeksi nipuksi, hyvien biisien vajavaiseksi sekasikiöksi. Se ei käy, se ei vaan kerta kaikkiaan käy. Todellisuudessa hyvien kappaleiden paloittelu ja uudelleenkokoaminen synnyttää Frankensteinin hirviö -efektin: hyvässä tarkoituksessa synnytetty irto-osiensa summa päätyy olemaan pieleen mennyt kokeilu, joka aiheuttaa enemmän harmia kuin iloa. Toiset tuntevat ilmiön nimellä medley, toisille se on potpuri. Niin paljon kuin vanhaa pötkötukkaa ja hänen (ammoisia) tekemisiään arvostankin, hänkään ei saa anteeksiantoa, kun ollaan liikkeellä potpurihommissa. Vaivaiset neljä vuotta myöhemmin Nummirockissa Korn ja Roots olivat tehneet tehtävänsä, ja johan siellä pompittiin tribaaliperkussioiden rytmissä. Minut se jättää kalmanviileäksi. Yhtä kaikki, se on jälleen iskenyt. Juu, tulivathan siellä Kill ‘em Allin menopala Whiplash ja puhki soitettu Master of Puppets, Creeping Deathkin soi. Netistä löydät myös uutisia, levyblogin, livearvioita ja ennakkokuunteluja. INFERNO-KOLUMNI TAMI HINTIKKA OLET katsomassa iki-ihanan Carcass-yhtyeen keikkaa ja kuulet tutun, legendaarisen rumpukompin alkavan. Homma muuttuu Heartworkiksi, tuosta vain, ilman varoitusta. Vieläkin, kahdenkymmenen vuoden jälkeen, tuntuu lähes käsittämättömältä, miten Sepulturan heimoveljet muuttuivat muutamassa hassussa vuodessa. Ja kosiskelunäkökulma on vain yhtyeellä itsellään, medleyt ovat nimittäin oikeasti keskisormenheilautus niille, jotka ovat olleet bändin kelkassa alkumetreiltä asti. Heitänpä vielä yhden todisteen potpuripainajaisesta. Mikäli edellä luetellut esimerkit eivät liikauttaneet mitään, kuvittelepa Iron Maiden vetämässä Hallowed Be Thy Namen ihania alkusäveliä ja räväyttämässä seuraavassa hetkessä käyntiin Can I Play with Madnessin. Mutta – ja tämä on vakavaa – Fight Fire with Firen kaltaisia rässin täysosumia ei vain missään nimessä eikä olosuhteissa aleta pätkimään, lohkomaan tahi muutenkaan kohtelemaan kaltoin. Tällainen introjen ja outrojen sotkeminen biiseihin antaa varmaan soittajille jotain, kenties joillekin kuulijoillekin. Siis aivan luokattoman surkea idea, toteutuksesta puhumattakaan! Siinä meinasi todellakin päästä ”desperate cry”. Yleensähän tämä on tarkoittanut sitä, että hyvistä bändeistä on tullut paskoja ja ne ovat kääntäneet selkänsä menneisyydelleen. Teko on silti tuomittava, se on väärin. Kaukana takana olivat thrash-ajat, kaukana edessä Master of Puppets -teemakeikat. Jos pilkot klassikon ja luulet, että tosifani on tyytyväinen, olet väärässä. SKA BA E ST E R SE G A R R A. Tässä tapauksessa aika ei kultaa muistoja, mutta onneksi hieman haalistaa niitä. Kyseinen esitys oli jopa medleymaailman mittakaavassa omalla karsealla tasollaan. Frankensteinin hirviö lavalla VOITA DARKTHRONEA! Mene Infernon nettiin, osallistu skabaan ja olet osa Darkthrone-aiheisten tuotepakettien arvontaa. Kaikki Larsin ja poikien puuhista jotain ymmärtävät tietävät, että tuo oli Metallican taipaleella musiikillisesti synkkää aikaa. Kaksi vuosikymmentä eteenpäin, ja Max Cavaleran Soulfly vetää samaista yhdistettyä kaksikkoa! Avauduin tästä jo taannoisessa, Infernon netistä löytyvästä keikkaraportissani, mutta asiaa täytyy hämmästellä, kummastella ja paheksua vielä erikseen. Vielä Arise–Dead Embryonic Cells -tynkäkaksikkoakin järjenvastaisempaa oli Maxin trubaduuripohjalta rämpyttelemät Policia ja Desperate Cry. PS. Millainen pätkähybridi tuo debyytin ja kakkoskiekon biisejä yhdistänyt neronleimaus oli, sitä en onneksi enää muista tarkasti. Kirjoittaja on Infernon avustaja. Kyllä vain, sehän on hittibiisi ja iskusävelmä Ruptured in Purulence! Oi sitä auvoa, kun pääsee todistamaan livenä tuon Symphonies of Sickness -levyltä tutun ryöpytyksen
Get the NUCLEAR BLAST mobile app NOW at http://road.ie/nuclearblast FOR FREE or scan this QR code with your smartphone reader! NUCLEAR BLAST MOBILE APP FOR FREE ON IPHONE, IPOD TOUCH + ANDROID! DISTRIBUTED BY Inferno FIN SonataSammel 10-16.indd 1 29.09.16 12:25
Heitä ystävien kanssa femmat, syö, nauti ja eheydy! Uulan luonnehdinta: ”Tämä ruoka on jo klassikoksi muodostunut turva, joka lohduttaa ja tuo voimaa näinä mielenkiintoisina muutoksen aikoina. Anna hautua 13 minuuttia 40 sekuntia ja lisää sitten pieneksi pilkotut suolakurkut ja tomaattipyree. Eeppisempi lihaversio kannattaa toki valmistaa padassa uunissa, mutta tämä arkisempi nakkitulkintakin vie kielen mennessään. Pilko sipulit valitsemallasi tekniikalla pieneksi ja laita ne kuullottumaan puoleen voimäärästä. Jälki on kiehtovaa ja herkullista kuten edustamansa yhtyeen musiikki. Laita myös kuoritut ja puolitetut perunat suolattuun veteen kiehumaan siten että ne juuri peittyvät. 2. UULAN KOKATESSA SOI: Devin Townsend – Transcendence (2016) ”Levy sisältää ykseyden voimaannuttavaa energiaa. Sekoita nakkien ja sipulien joukkoon vehnäjauhot ja loput voista. Itse soosi tuo syksyiseen kokonaisuuteen täyteläistä vastapainoa punertavalla värillään.” 16. Vahva punainen viini on suositeltavaa sekä kokkauksen että valmiin ruoan seuraksi.” Megan tuomio: ”Stroganoff on vanha ruokaklassikko, joka näemmä taipuu minimaalisin muutoksin helposti myös nykyaikaan. Rankaise nuijalla hienoksi sattumia kuitenkaan pelkäämättä – ne tuovat luonnetta. Lisää juuri ennen tarjoilua stroganoffin päälle pari kourallista pieneksi hakattua persiljaa. Perunat ovat tällä välin luultavimmin jo kypsyneet, joten kaada keitinvedestä reilut puolet pois, lisää joukkoon avokadot ja voi. Lisää sen jälkeen smetana, kaprikset ja mausteet. Paistele hetki, lisää kiehuva vesi sekä liemikuutio ja sekoita tasaiseksi. Katsahda ulos ikkunasta ja hymyile. 1. Pottumuusia on tullut tehtyä muun muassa bataatti-, porkkanaja kukkakaaliversioina, mutta avokadon lisäämistä en ole koskaan tullut edes harkinneeksi. Ja on helevetin hyvä.” HEAVY COOKING CLUB MIIKA “MEGA” KUUSINEN Vileen hipin soijanakkistroganoff vihreällä muusilla Sleep of Monstersin kitaristi Uula Korhonen hippeilee lieden ääressä enemmän kuin salatieteilee. Hyvinhän sekin näemmä kokonaisuuteen uppoaa antaen raikkaan maun ja kauniin keväisen värin. Lisää muutaman minuutin kuluttua pieneksi silpaistut soijanakit ja paistele niin että saavat väriä. 4. Sisälle päästyäsi aloita. 3. TARPEET SOOSI: • 54 g voita • 1 sipuli • 7 valkosipulinkynttä • paketti soijanakkeja (esimerkiksi Hälsans kök) • 6 dl vettä • 2 rkl (speltti)vehnäjauhoja • 1 kasvisliemikuutio • 1 purkki eli 2 dl smetanaa • miehekäs kourallinen kapriksia • 2 suolakurkkua • 130 g tuubi Muttitomaattipyreetä tai vastaavaa • 1 tl jauhettua paprikaa • 1 tl jauhettua cayennepippuria (jos pelkäät tulta, vähemmän) • nippu persiljaa • mustapippuria, reilusti MUUSI: • noin kilo perunoita • 2 kypsää avokadoa • voita omien tarpeittesi mukaan Tee näin: Nouse syksyisestä järvestä vesihöyryn kohotessa temppelistäsi kohti kuun valaisemaa äärettömyyttä. Suolaa ei tarvitse erikseen lisätä, sillä suolakurkut hoitavat asian puolestasi
Get the NUCLEAR BLAST mobile app NOW at http://road.ie/nuclearblast FOR FREE or scan this QR code with your smartphone reader! NUCLEAR BLAST MOBILE APP FOR FREE ON IPHONE, IPOD TOUCH + ANDROID! DISTRIBUTED BY Inferno FIN Testament 10-16.indd 1 28.09.16 17:15
Henrik: – Nyt meillä on kasassa sellainen 30–35 kappaleen nippu, josta voidaan vaihdella biisejä joka ilta. Tämäkin mutka käännettiin eduksi suuntaamalla katseet tulevalle kiertueelle. – Tiimalasin ääripäissä voi puolestaan nähdä realistisemmat vaihtoehdot: koko ihmiskunnan tuhon, jonka myötä maailma ottaa omansa takaisin, tai päinvastaisen tilanteen, jossa olemme tuhonneet kaiken ympäriltämme ja ihmiskunnan rippeet elävät kurjuudessa tuhon keskellä. Sen tiimalasirakennelma antaa mahdollisuuden monenlaisille tulkinnoille kappaleiden teemoista. – Olemme sekä yksilöinä että ihmiskuntana entistä kovemmalla vauhdilla matkalla siihen suuntaan, jossa kaikki tekemämme valinnat vaikuttavat koko maailman tulevaisuuteen. Tämän ohella levy pääsee viittaamaan hieman virnuillen Yhdysvaltain presidentinvaaleihin sekä meidän tavaramerkilliSonata Arctica on edennyt jo yhdeksänteen levyynsä – siitäkin huolimatta, ettei huippusuosittu melometalliryhmä ole tehnyt kovaäänisimpien kuulijoiden mukaan yli vuosikymmeneen mitään oikein. Tässä jutussa bändi vastaa nettikirjoittelijoiden syytöksiin. Voi jopa TEKSTI AKI NUOPPONEN KUVAT VILLE JUURIKKALA 18. Tony: – Voin sanoa olevani kuulijoiden kanssa samaa mieltä siitä, että me ollaan oltu helvetin laiskoja tämän suhteen. – Tämä teema heijastuu albumilla kolmeen kappaleeseen. Vaikka ne hititkin on seassa, meidän keikoilla saattaa tapahtua nyt melkein mitä vain. olla, että versioidaan itseämme pian akustisesti levylläkin ja rundataan sen myötä! Valintojen maailma Edessämme komeilee Sonata Arctican yhdeksännen albumin The Ninth Hourin vähintäänkin yksityiskohtainen kansi. SAMA MITÄ PUHUTAAN, KUNHAN PUHUTAAN H elsingin Sanomatalon kahvilassa naureskelevat laulaja Tony Kakko ja kiipparisti Henrik Klingenberg jaksavat löytää meneillään olevan promokiertueen ympäriltä hopeareunuksia, vaikkei kaikki ole sujunut täydellisesti. Henrik: – Otettiin vapaan aamun kunniaksi Tonyn kanssa itseämme niskasta kiinni ja rakenneltiin koko tulevan kiertueen settilistan runko valmiiksi tavallista huolellisemmin. Jos unohdetaan vakiomäärä uusia biisejä, oltaisiin voitu tonkia repertuaaria vähän enemmän jo aiemmin. Tony: – Myös kesän akkarisetit osoittautui niin mahtavaksi jutuksi, että niille tullaan varmasti kuulemaan jatkoa. Kannen taustalla näkyy se utopiamaailma, johon kaikki tämä voisi päätyä, jos ihmiskunta kykenisi saavuttamaan harmonian luonnon kanssa, Tony sanoo. Kaksikko oli matkustanut muutamaa päivää aiemmin Tukholmaan vain huomatakseen, että heidät oli kutsuttu paikalle vääränä päivänä
siin ihmissuhdekoukeroihin, joihin liittyen yksi kappale jatkaa erästäkin jo vuosien ajan jatkunutta teemaamme. Sävellyskynä ei kuitenkaan lähde missään vaiheessa täysin käsistä. Tässä mielessä ”Tässä hommassa joutuu olemaan niin paljon reissussa ja siihen menee tuloihin nähden niin paljon aikaa, että jos tästä ei kaiken päälle tykkäisi enemmän kuin mistään, touhulle tulisi stoppi hyvin äkkiä.” Henrik Klingenberg 19. En halua kulkea siitä, missä aita on matalin. – Itsehän en ole mikään saarnamies, ja tiedostamme hyvin sen ironian, että olemme myös itse osa tätä ongelmaa. Musiikin tekeminen on kuitenkin usein niin leppoisaa, että sanoittamisen haaste odottaa vasta sen jälkeen. Tiedostan hyvin, että kuulijalle saattaisi riittää aika paljon suoraviivaisemmat ratkaisut, mutta sanoitusten tekeminen on itselleni niin tärkeä asia, etten voi tehdä sitä vasemmalla kädellä. Se on sellainen asia, jonka suhteen voisin kohdella itseäni ihan eri tavalla. Koko bändillä on vahva käsitys siitä, mitä Sonatan nimissä halutaan tehdä ja mitä ei. The Ninth Hourin kohdalla tämä tarkoittaa hallitun vallatonta kokonaisuutta, joka kartoittaa koko Sonatan maailman ääripäät. Tony jatkaa kertomalla, kuinka oma vanhemmuus on avannut silmiä entisestään ja saanut arvuuttelemaan, millainen maailma jälkipolville jää. – Käytän sanoittamiseen säveltämiseen verrattuna varmasti tuplasti aikaa. Eli venytellä joka rivin päätteeksi yhtä vokaalia nuottien mukaan. Tony: – Olen kerännyt aina erilliseen säkkiin ideoita, jotka tulevat joskus päätymään sooloalbumilleni. The Ninth Hourin teemat eivät olekaan niinkään näkemyksiä siitä, miten asioiden tulisi olla, vaan ennemmin huomioita kaikesta ympärillämme tapahtuvasta. – Toistaiseksi tältä pallolta on aika vaikea lähteä minnekään muualle, joten meidän vastuumme on suurempi kuin osaamme ajatellakaan. – Haluan löytää aina juuri ne oikeat tavat sanoa asioita, oikeat metaforat tätä kaikkea kuvaamaan. Murhaballadeja unohtamatta. Maailmassa on niin paljon hulluutta, että sieltä löytyisi savottaa vaikka parillekymmenelle konseptialbumille, jos haluaisi lähteä rypemään tässä kurjuudessa kokopäiväisesti. Tony kuitenkin myöntää, että sanoittaminen on hänelle toisinaan haastavaa – ja vieläpä ihan omasta syystä. Musiikilliset luovuudenlähteet eivät ole ehtyneet vielä sadankaan Sonata Arctica -kappaleen jälkeen. Siitähän se hullu sanapalapeli sitten vasta alkaa! Lennä, navigoi, kommunikoi Sonata Arctican musiikillinen poukkoilu on muuttunut viime vuosina luonnollisemmaksi määrätietoisuudeksi
Tony: – Vanhenin levyn tekemisen aikana varmaan viisi vuotta, kun halusin puristaa itsestäni tiiviillä aikataululla irti kaiken mahdollisen. Samalla tulimme ajatelleeksi, että levyn kanssa kiertäminenhän voisi olla hauska tempaus. Naps. Sekin toimii usein monipuolistajana, mutta nyt keskittyneesti lennokas albumi kuulostaa raikkaalta. Tällä uudella levyllä ilmeisesti taiteellinen kunnianhimo ja kaupalliset realiteetit eivät sopineet mitenkään yhteen. Naps. Valmista. Henrik: – Sävellysja äänityssessiot olivat aika intensiiviset, koska pidimme viime vuoden puolella neljän kuukauden tauon. Joten tuloksena taitaa olla laiha kompromissi.” Tony: – Stones [2012] meni kieltämättä todella pitkälle hard rockin suuntaan, mutta kerrankin tällainen irtiotto ei ollut minun vikani! Tai siis vika ja vika, mutta en ajatellut kappaleita välttämättä kovin sonatamaisiksi, mutta jätkät olivat ehdottomasti sitä mieltä, että totta hitossa tehdään nämä. Annoin itselleni 20 minuuttia aikaa. Henrik: – Aika monta kertaa siinä käy niinkin, että Tony tuo kuultavaksi jonkin aika veijarimaisen biisin ja kertoo jo etukäteen, että kuunnelkaahan huviksenne tämä, vaikkei biisi ole Sonata-tyylistä musiikkia. Ideat ulos tajunnasta. Toisinaan jokin biisi ei kuulosta vielä demovaiheessa yhtään Sonatalta, mutta loppupeleissä, meidän soittamana, se on juuri sitä. Tuodaanpa pöytään muutamia otteita nettikirjoittelusta. Yleensä meillä on tapana hieroa levyjä pidempään. Henrik: – Sonatan formaatista on tullut ilahduttavan väljä, mutta joku raja siinäkin on oltava. bändi on kokonaisuudessaan oma tuottajansa, ja kun esittelen ideoita, muut osaavat sanoa, ovatko ideat Sonataa. Jos Sonatan edellinen levy Pariah’s Child (2014) suuntasi edeltäjänsä rokkaavista sivuhaaroista takaisin powermetallisempaan suuntaan, The Ninth Hour on yhtä aikaa keskittyneempi ja monipuolisempi albumi. Helpompaahan meidän olisi ollut tehdä se kahden balladin ja kahdeksan tuplabasarirallin levy. Parhaana esimerkkinä on Japanin-bonusraita, jonka säveltämisen aloitin viikkoa ennen masterointia. Toisinaan vaikuttaa siltä, ettei Sonata tee kerta kaikkiaan mitään oikein. Mehän olimme Reckoning Nightin [2004] jälkeen suosiomme huipulla, ja mikäs olisi ollut helpompaa kuin jatkaa power metal -rallien parissa. – Mitä taas tulee Ecliptican uudelleenäänitykseen [2014], se tehtiin tasan kahdesta syystä: Alusta alkaen yläja alamäet mukanamme kokenut japanilainen levy-yhtiö pyysi sitä oikein kauniisti. Voin sanoa, että rahoiksi sillä levyllä ei lyöty. Meillä kaikilla on aavistus siitä. Tony: – Lopulta bändi lähti äänittämään valmiita kappaleita ja jäin itse hiomaan lisää timantteja. Toisaalta, jos me aiomme tehdä vielä seuraavankin Sonata-levyn, musiikin on kuulostettava Sonatalta. Se onnistuisi varmasti ja menestyisi hyvin, mutta kovin aitoa ja intohimoista se ei olisi. Henrik: – Meille käy toisinaan niin, että säveltäessämme levyä vuodenkin aikana ihan sessioiden alussa syntyneet kappaleet ovat täysin erilaisia lopussa tehtyihin verrattuna. Ei me nyt ihan ykskaks voida pamauttaa ilmoille maailman parasta reggaelevyä, koska se olisi aika huonoa Sonata Arcticaa! Sonata Arctica on altistanut power metalin perinteisiä kahleita murrettuaan itsensä tilanteeseen, jossa bändiä koskeva kirjoittelu on vähintään värikästä, kuulijat kun hajottavat bändin kaikki tekemiset atomeiksi. Siinä piilee koko Sonatan taika! Tony: – Vaikka meidät luetaan usein power metaliksi, meidän ei tarvitse olla sen lokeron vankeja. Väärin julkaistu! Väärin tuotettu! ”Voi olla, että yhtyeen suosio oli Stones Grow Her Namen jälkeen laskussa ja viime levyllä tehtiin perinteisempää Sonataa, jotta laiva ei uppoa. Samoista syistä Ecliptica äänitettiin uusiksi. Alkuvuodesta meillä oli kasassa muutamia kappaleita, kun lähdimme kiertueelle Nightwishin kanssa. Henrik: – Se toimi sen yhden albumin verran hyvin, mutta seuraavalla levyllä oli taas päästävä tekemään jotain ihan erilaista. Eikä varsinkaan oikeista syistä. Tämä on kuulunut musiikissa lievänä rönsyilynä, mutta nyt tiukempi malli johti hetkessä elämiseen. 20. Tony: – Varman päälle pelaamalla olisi saattanut Unia ja monet muut jäädä tekemättä. Kello käyntiin. Tony: – Pian tämän jälkeen ollaankin äänittämässä biisiä Sonatan sessioissa, kun bändi on sitä mieltä, että totta hemmetissä tämä on Sonataa! Itse uppoudun usein niin syvälle musiikkini maailmoihin, etten tiedosta tätä enää itse