e e e i i i i , K o o K e e i i i a a e 9 9 9 9 4 . . . E A A A A E. E E E E E E & E K o o r 4
Su 9.2.2025 Helsinki, Jäähalli, Black Box
CD | 2LP IN GATEFOLD | 4LP BOX SET 3CD EARBOOK | DIGITAL WWW.NUCLEARBLAST.COM @NUCLEARBLASTRECORDS Inferno FIN Nightwish 08-24.indd 1 Inferno FIN Nightwish 08-24.indd 1 31.07.24 14:17 31.07.24 14:17. IN STORES 20.09
SISÄLTÖ 00 7 Pä än ava us 00 8 Syt yk ke itä : Lu cid ity, An ciie nts , Pro jec t Sile nc e, Ra ts Wi ll Fea st, Inf eri a 014 Ko lum ni 016 He avy Co ok ing Clu b 018 Lep rou s 02 2 Cr yp tic Ha tre d 02 6 Ha mm erf all 03 2 Wi nte rsu n 04 2 Pö lky llä : jou hik ko me tall in isä Ter o Ka llio mä ki 04 4 Sa lam yh kä : Gr im Re ap er See Yo u in He ll (19 83) 04 7 Arv iot , pä äo sas sa Na ils 06 6 Ku ud es pii ri: Tar ja ja Ma rko yhd ess ä taa s 032 018 02 6 04 2 O N N I W IL JA M I KI N N U N EN TA LL EE SA VA G E AV -Y LÄ N N E G R ZE G O R Z G O LE BI O W SK I
CD | LP | PIC LP | DIGITAL WWW.NUCLEARBLAST.COM @NUCLEARBLASTRECORDS Inferno FIN Wintersun 08-24.indd 1 Inferno FIN Wintersun 08-24.indd 1 01.08.24 10:53 01.08.24 10:53. IN STORES 30.08
Tai että siitä kasvaa niin suosittu. JULKAISIN taannoin someprofiilini tarinoissa videon, jolla enemmän tai vähemmän raskasta ”suomirockia” hamalta ysäriltä välittänyt Maj Karma soittaa viimeistä keikkaansa. MATTI RIEKKI PÄÄNAVAUS www.inferno.fi InfernoMagazine infernomagazine inferno_magazine PÄÄTOIMITTAJA Matti Riekki riekinmatti matti_riekki ULKOASU Markus Paajala KANNEN KUVA Onni Wiljami Kinnunen KIRJOITTAJAT Hintikka Tami, Hätinen Jukka, Ikonen Niko, Isoaho Timo, Juutilainen Joni, Järvisalo Eetu, Keränen Toni, Kittilä Jukka, Koskinen Kari, Koskinen Kimmo, Kuusinen Miika, Laakso Markus, Lassila Tero, Malm Mikko, Muurikainen Elli, Nuopponen Aki, Ollila Mape, Pohto Tomi, Rajala Vilho, Siltanen Vesa, Silvast Jaakko, Virtanen Aadolf, Vähäkangas Teemu, Väntänen Ari TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT (arviolevyt / review copies) Inferno, PL 543, 33101 Tampere etunimi.sukunimi@popmedia.fi inferno@popmedia.fi ILMOITUSMYYNTI Oskari Anttonen, Peter Lindroos, Oona Lukkarinen, Mikko Mali ilmoitusmyynti@popmedia.fi etunimi.sukunimi@popmedia.fi TILAAJAPALVELU 03 4246 5302 (ma-pe 9-16) tilaajapalvelu@popmedia.fi KUSTANTAJA Pop Media Oy Fredrikinkatu 42, 00100 Helsinki www.popmedia.fi TOIMITUSJOHTAJA Tuomo Häkkinen PAINOPAIKKA Printall ISSN 1796-7600 24. Ja toivon, että se pitää. Sitä edustaa myös Viikate, joka sekin soitti Karmarockissa. 30.8.) ORANSSI PAZUZU Muuntautuja (ilm. Bändi saavutti vau-efektin, jota Rajalan Vilho muutaman sivun päässä kolumnissaan ruotii, ilman kitarapedaaleja kummempia tehosteita. Onneksi lähdin katsomaan. Vihoviimeisenä kappaleena kuultiin Onnellinen loppu. 11.10.) 7. Tuo hetki kuvastaa montaa asiaa, myös muutoin kuin vertauskuvallisesti hajoamista: lavalla on selvästi yksilöitä, jotka kulkevat omia polkujaan, mutta yhdessä he luovat soundin, jossa sykkii jaettu sydän. Keikka oli loistava, vielä selvästi parempi kuin viikkoa aiemmin Tampereen Pakkahuoneella. Inferno ei vastaa tapahtumatietojen mahdollisista muutoksista eikä tilaamattomien kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Parinkymmenen sekunnin pätkällä raivokas Attentaatti-biisi räjähtää käyntiin ja yhtyeen jäsenet – rumpalia lukuun ottamatta – kirmaavat eri suuntiin. Maj Karman mukana suomalaiselta rockmusiikkikentältä poistui kertaheitolla aimo annos omaehtoisuutta ja roima vihaa tai rakasta -optio, mutta silti olen tyytyväinen yhtyeen päätökseen. Kun todistin Maj Karman (Kauniit Kuvat) ensi kertaa livenä Tampereen kauan sitten lakkautetussa Mexas-ravintolassa, en olisi voinut ikipäivänä kuvitella, että näen yhtyeen lauteilla vielä liki 30 vuotta myöhemmin. vuosikerta Numero 226 Toimituksen tilaama tai sille tarkoitettu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää Pop Median kaikissa uudelleenjulkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutustai jakelutavoista. 30.8.) KALLOMÄKI Huunpurema TÄMÄN NUMERON KASAAMISEN TAUSTALLA SOIVAT TRUE BLACK DAWN Of Thick-circling Shadows NAILS Every Bridge Burning (ilm. Joskus on pakko mennä, mutta aina ei ole pakko palata. Perinteisellä nimikkofestarillaan Harjavallan Karmarockissa jäähyväiset jättänyt bändi oli skarppi ja lujassa iskussa, mikä on tietysti ainut oikea asiaintila lopettaa hommat. Kai joskus on vain pakko mennä CRYPTIC HATRED Internal Torment ANCIIENTS Beyond the Reach of the Sun (ilm. Sen jälkeen tunnelma oli haikea mutta sananmukaisesti onnellinen. Sama koskee oikeastaan koko raskaan suomenkielisen rockin vuosituhannen taitteesta liikkeelle lähtenyttä maininkia. Onneksi näin tämän. Onneksi bändikin näytti onnelliselta
Minkälainen albumi se on omasta mielestänne. Hiertävätkö genremääritelmät. – Omasta mielestämme me ollaan luotu jonkinlainen soundi tälle bändille, ja tavoitteena voisi ehkä olla lypsää siitä soundista asioita irti niin monipuolisesti kuin pystytään – luoda nahka aina uudelleen seuraavalla levyllä. – Tämä on ehkä edellisiä hiukan synkempi, niin teemaltaan kuin säveltaiteellisesti. Eli tavoitteita ei olla juurikaan asetettu. – Itse kun toimin meidän visuaalisuuden tuottajana, se on luonnollisesti erittäin tärkeää. Hänen ympärillään on lankoja, joita pitkin hän yrittää edetä, kuitenkin vain päätyäkseen takaisin sinne mistä lähti. Usein biisejä tehdessä silmissä alkaa vilkkua visiot, minkälainen grafiikka mihinkin sopisi. Pitäisi melkein tutustua bändiin tarkemmin, kun siitä on kerran saatu vaikutteita. Minkälaisia tavoitteita teillä on Lucidityn suhteen. – Mielestämme kaikki kolme ovat keskenään erilaisia, enkä osaa sanoa, onko kyse niin sanotusti kehityksestä. Useampaan eri genreen tyrkätty Lucidity tekee musiikkiaan levy kerrallaan. Mitään poliittista tai kantaa ottavaa taustalla ei ole, enemmänkin vain havaintoja. Tästä voidaan siis päätellä, että soittimessa on ollut synkähköä progea. – Joskus aikoinaan oikein mietiskeltiin, mikä se tavoite voisi olla. Meillä on aina jotenkin sisäänrakennettu tarve tehdä sellaista musiikkia, mitä itse haluttaisiin kuunnella. Totta puhuakseni en osaa antaa itsekään mitään yksinkertaista ja tarkkaa kuvausta, koska kuten sanoit, meillä on vaikutteita monesta suunnasta. Synkkää progressiivisuutta 8. Kyseessä on ilmeisesti konseptialbumi. – Tarinassa on hahmo, joka on jumittunut eräänlaiseen rinnakkaistodellisuuteen, jossa hän elää samat hetket uudelleen ja uudelleen. – Teema on noussut jonkinlaisesta havainnoinnista, miten nykyihminen operoi päivästä toiseen seuraten sokeasti samoja reittejä ja kyseenalaistamatta mitään, mitä ympärillä tapahtuu. Musiikkinne niputetaan usein melodiseksi death metaliksi, mutta mukana on paljon muutakin. Vielä hauskempaa on seurata vertauksia muihin bändeihin, kun sieltä nousee monesti sellaisia, mitä meistä kukaan ei kuuntele! Esimerkiksi Queensrÿche on noussut kertaalleen, mikä on melko huvittavaa, kun me ei siitä oikein välitetä. – Ehkä toisinaan on käynyt mielessä, ettei me olla lähelläkään melodista death metalia, mutta ei me siihen isommin kiinnitetä huomiota. – Tällainen ajatus nousi esiin etenkin erään Pink Floyd -dokumentin jäljiltä, kun David Gilmour kertoi The Dark Side of the Moonin kansitaiteen valinnan tapahtuneen vain vilkaisulla kyseisen kannen suuntaan, tietämättä mitä sen taustalla on. Jokaiseen levyyn on vaikuttanut luonnollisella tavalla se musiikki, joka sillä hetkellä pyörii soittimessa. Kuinka tarkkaan suunnittelette Lucidityn visuaalisen ilmeen. – On ollut hauskaa seurata, minkälaiseen genreen meidät laitetaan. Bändillä on takana jo pari vuosikymmentä uraa. Siihen tulee kiinnitettyä huomiota ehkä liikaakin, sillä tuntuu, että visuaalisuuksien tekemiseen menee enemmän aikaa kuin itse biisien kirjoittamiseen. Kun oltiin hetki tuijoteltu toisiamme hiljaa, todettiin ettei se ehkä ole hedelmällistä. Tuskin pystyn tulevaisuudessakaan pistämään luovuuttani paussille, joten eiköhän visiot pyöri silmissä seuraavienkin kanssa. Ehkä myös progressiivisempi, laulaja-kitaristi Martti Pohjosaho pähkäilee. Voitko avata hieman sen aihepiiriä. Yleensä kuvailen meidän musiikkia synkäksi raskaammaksi progeksi. SYTYKKEITÄ JONI JUUTILAINEN ESCHERIAN on kolmas levynne
– Euroopan-kiertue oli yksi tämän vuoden kohokohdista. – Kun lauluosuuksien jakamista jatkettiin vuosien varrella, alettiin jaotella niitä enemmän kunkin omaan huutotyyliin perustuen. Entistä äärimmäisempi UUDEN levynne nimi on Hellhole. Homma lähti siitä, että kun meidän musa ei ole mitään maailman yksinkertaisinta soittaa ja kaikki joutuvat keskittymään myös instrumentteihinsa, laulujen jaottelu eri jäsenille helpottaa kaikkien suorituksia. – Se on mielestämme parasta Rats Will Feastiä, kaikkein hiotuin ja harkituin kokonaisuus. – Kiertue oli myös osoitus diy-periaatteiden toimivuudesta. Suomessa esimerkiksi Surut, Dome Runner ja Gray State tekevät todella hyvää musiikkia. Niiden ja eri äänimaailmojen yhteen hiominen on välillä todella saumatonta, välillä turhauttavaa ja epämääräistä. Yhteiskunnallinen näköalattomuus, modernin elämän autius sekä siitä seuraavat epätoivo ja inho ovat keskeisiä teemoja. – Se kuvastaa ehdottomasti tätä maailmaa ja siinä elämistä, kitaristi-laulaja Joona Kyrö nyökkää. Hommaa vietiin sävellysten ja sovitusten osalta entistä äärimmäisempään suuntaan, ja yleissoundi on edellisiä julkaisuja raskaampi. METALLIA PIENISSÄ PALOISSA SYTYKKEITÄ Kiemuraista hardcorea murjova Rats Will Feast pitää langat omissa käsissään. Minkälainen levy on omasta mielestänne. Kuvastaako se maailmaa yleisesti. Mistä suurimmat musiikilliset innoittajanne löytyvät. Miten olette päätyneet tällaiseen ratkaisuun. Lauluista vastaavat kaikki bändin jäsenet. Vaikka musiikki on intensiivistä ja kaoottista, haluttiin, että biiseissä on koukkuja ja tietynlainen draaman kaari. Meitä kaikkia inspiroi vuosituhannen vaihteen hardcore ja metalcore, esimerkiksi Equal Vision Recordsin tai Deathwishin 2000-luvun alun katalogit. Tämä ilmenee muun muassa siten, että tekstit ovat melko fragmentaarisia ja moniäänisiä. Opettiko se bändielämästä jotain uutta. – Kuuntelemme musiikkia monipuolisesti myös punkin ja metallin ulkopuolelta, ja kaikilla tuntuu olevan erilaiset musiikilliset taustavaikuttajat. – Nimi kuvaa kokonaisuuden tunnelmaa ja heijastelee teemoja, jotka pyörivät kapitalismikritiikin ja siihen liittyvien tunnetason kamppailujen ympärillä. 9. Uutuus vaikuttaa tasapainoisimmalta tuotokseltanne tähän saakka. Se opetti myös massiivisen reissun realiteeteista, suunnittelusta, budjetoinnista, aikatauluttamisesta ja muusta. Kaikki tuo on tietysti raskasta ja vaatii paljon työtä, mutta on kiertueen toteutuessa äärimmäisen palkitsevaa. Pidemmällä kiertueella oleminen opetti, mitä bändissä soittaminen pohjimmiltaan on: yhdessäoloa ja toisten seurasta nauttimista, ihmisten kohtaamista ja vuorovaikutusta erilaisten yleisöjen kanssa. – Aggressiivisuus, kokeellisuus, kaoottiset rytmit ja paikoin psykedeeliset melodialinjat ja äänimaisemat pääsevät oikeuksiinsa. Biisejä säveltäessä ja lauluja sovittaessa mietitään, missä kohdassa kenenkin ääni kuulostaisi parhaalta ja onko kenenkin soitto-osuus sellainen, että sen pystyy soittamaan samalla kun laulaa. Musiikissamme kuuluu myös paljon muita vaikutteita. Rundi oli itse buukkaamamme ja osoitti, että tällaisten reissuja tekeminen on mahdollista ilman virallisia välikäsiä tai keikkamyyjiä. Hardcore-piireissä ympäri maailman riittää innokkaita ja taitavia tyyppejä. Kiersitte taannoin useammankin maan verran Eurooppaa. – Kun tuttujen bändit rikkovat rajoja ja soittavat omaperäisesti, se inspiroi meitäkin menemään seuraavassa riffissä entistä lujempaa. – Halusta ilmaisun monipuolisuuteen. Soitettiin yhteensä 15 keikkaa kolmessa viikossa ja kahdessatoista eri maassa, ja soitto hioutui yhteen todella hyvin. Hellhole ei ole sinänsä ”koronalevy”, mutta siitä näkee ja ehkä myös kuulee, että se on tehty ja kirjoitettu pandemian aikana
Eri aikakausien lapsi EDELLISESTÄ albumistanne Voice of the Voidista on kahdeksan vuotta. Esimerkiksi kappale The Torch on tarina sinnikkyydestä ja vastoinkäymisten voittamisesta. Perheessäni oli vakavia terveysongelmia, jotka johtivat... Miksi uuden materiaalin tekeminen kesti niin kauan. Musiikissanne yhdistellään taitavasti vaikutteita eri aikakausilta. ja toisaalta synkkiä, pahoja kohtia – kaikki saman katon alla. Mitä tällaiset tunnustukset merkitsevät sinulle. Beyond the Reach of the Sun vaikuttaa kohtalokkaalta levynnimeltä, mutta itse musiikki on eloisaa ja monipuolista. En pystynyt käyttämään kovinkaan paljon aikaani musiikin tekemiseen, kitaristi-laulaja Kenneth Paul Cook kertoo. – Siihen vaikuttivat monet tekijät. Pidätkö jonkin tietyn vuosikymmenen musiikkia muita parempana. no, vuosien toipumiseen. Lähitulevaisuudessa aiomme pitää kaasun pohjassa. – Myös se vaikutti, että meillä on tapahtunut joitain kokoonpanomuutoksia edellisen levymme jälkeen. Periaatteessa teemmekin demokraattisen päätöksen tiimimme kesken. – Tarkoitukseni ei ole koskaan kirjoittaa musiikkia, jotta se voittaisi palkintoja. SYTYKKEITÄ Monipuolista metallia Mastodonin ja Opethin hengessä soittava Anciients on tehnyt huipputason levyn. – En välttämättä, sillä mielestäni melkein kaikilta vuosikymmeniltä löytyy upeaa musiikkia. Niin kauan kuin valinnat edustavat albumia hyvin, olen tyytyväinen enemmistön päätökseen. En ole varma, pystyisinkö valitsemaan yhtä aikakautta, koska ne kaikki osuvat nappiin eri tilanteissa tai tunnelmissa. Ovatko albumin teemat niin synkkiä kuin otsikko antaa ymmärtää. Oliko sen singlejen valitseminen vaikeaa. Pohjimmiltaan kyse on siitä, että luodaan jotain, joka tuntuu haastavalta mutta myös palkitsevalta. Kaikki ei kuitenkaan ole pelkkää tuomiota ja synkkyyttä. SH IM O N P H O T O 10. Death metal, Seattle-skene ja 1990-luvun upea hiphop... – Se oli ehkä yksi vaikeimmista asioista, ainakin minulle, Cook huokaa. – Kappaleet, jotka meidän pitäisi mielestäni valita, eivät välttämättä ole aina parhaita singleiksi. Progressiivinen rock tuntui olevan parasta 1960ja 1970-luvuilla, thrash/speed metal taas 1980-luvun alkupuolella. Tuo kaikki on nyt takana ja olemme yrittäneet korvata menetettyä aikaa. Sen lisäksi covid varasti pari vuotta prosessista. – Levyllä on kappaleita, jotka käsittelevät synkempiä teemoja. Kun otetaan huomioon levymme pituus ja luonne, haluamme vaihtaa tunnelmia kappaleiden sisällä pitääksemme niin kuulijat kuin itsemme mukana. Jotkin tyylilajit kuitenkin kuulostavat korvaani paremmilta tietyiltä aikakausilta. Albumi vaikuttaa vahvalta ja tasaiselta kokonaisuudelta. – Mielestäni sanoituksellisten ideoiden ja teemojen tulisi sopia musiikkiin. – Sen lisäksi on tietysti ilahduttavaa saada tunnustusta, ja olemme kiitollisia, että meitä edes harkitaan tuollaisten palkintojen saajiksi. Ja siitä, että kokoonnumme yhteen hyvien ystävien kanssa ja teemme jotain, joka yhdistää meitä ja jonka parissa meillä on hauskaa. Sävellyksessä voi siis olla piristäviä, kauniita kohtia... Voititte kotimaassanne Kanadassa arvostetun Juno-palkinnon edellisellä levyllänne
Äänitimme myös levyn materiaalin aika pitkälti uusiksi, joten sitäkin kautta soundimaailmaan tuli varmasti uudistusta. Tainted ja Neon God taitavat olla vanhimmat kappaleet. – Tilannetta ollaan seurailtu paljon ja kuunneltu palautetta, ja siellä on kyllä ihmisiä aika laidasta laitaan. Melkeinpä kaikkiin sanoituksiin sekoittuu todellisuutta, mutta yleisesti tarinat tulevat itselleni mielenkiintoisista asioista, kuten mytologiasta, kirjoista ja peleistä. On epäilty industrial-sanan takia, että musiikki olisi enemmän Rammstein-tyylistä. Ovatko sanoituksenne puhdasta fantasiaa vai onko mukana väläyksiä arkielämästä. Musiikillanne näyttää olevan hyvin kuulijoita suoratoistopuolella. – Kappaleita tuli uusittua moneen kertaan. – Moni vanhempi biisi tippui kuitenkin pois ja tilalle laitettiin tuoreempia sävellyksiä. Genreissä, joita meidän seuraajat kuuntelee, on aika isoja harppauksia synthwavestä deathcoreen, mutta yleisin kuuntelija taitaa olla synthwaven ja darksynthin sekä perusmetallin ja melodeathin kuluttaja. Delacroix’n mukaan musiikki on säilynyt tuoreena senkin vuoksi, että kuopiolaisyhtyeen jäsenistö vaihtui matkan varrella kitaristin ja basistin verran. – Yllättyneiltä kuuntelijoilta on tullut paljon palautetta, että musiikkimme onkin rankempaa mitä on luultu. Kuinka tällaisen musiikin sävellystyö käytännössä tapahtuu. Todellisuuden ja fantasian välissä OLEN ymmärtänyt, että aloititte uuden albuminne materiaalin kirjoittamisen jo vuonna 2018. – Riippuu paljon kappaleesta, mutta yleisin tapa aloittaa on joko pohjariffi tai hyvä synamelodia. Toki festarikeikatkin ovat mieluisia, koska niissä on aina asiantunteva tekniikka eikä keikka jää ainakaan äänistä kiinni.. Minkälainen keikkaympäristö on Project Silencelle kaikkein ihanteellisin. Alkuperäinen pohja Neon Godillekin on rakentunut jo 2012, mutta sitä on muokattu sen jälkeen aika runsaasti. – Efektit ja industrial-koneäänet tulevat aivan viimeisessä vaiheessa. Koneet ovat olennainen osa musiikkianne. Tuntuuko The Voidin materiaali yhä tuoreelta ja ajankohtaiselta. Yleensä teen demon, jossa on kitara, basso ja rummut, joiden päälle rupean luomaan synia ja lopulta myös koneita, jos ne vain kappaleeseen sopivat. – Levyllä on yksi täysin todellisuuteen liittyvä kappale, Disease, joka kertoo menetyksestä ja on jo sen takia sanoituksiltaan simppelimpi. Halusin sanoittaa suoraan ja yksinkertaisesti ne tunteet, mitä näiden asioiden käsittely aiheutti. – Kaikkialla on mukava soittaa, mutta isommilla klubeilla on aina oma tunnelmansa ja soundit pääsee varmasti oikeuksiinsa. Poikkeuksia toki on, ja joskus niistä on syntynyt kokonainen biisi, kuten esimerkiksi Tainted, johon tein kertsin konenakuttelut ensin ja sitten vasta riffin. – Uuden levyn ja sinkkujen tiimoilta uusia kuuntelijoita on tullut mukavasti, mikä on yllättänyt positiivisesti, Delacroix ilahtuu. Eri aikakausien lapsi METALLIA PIENISSÄ PALOISSA SYTYKKEITÄ Äärimetallia, synthwaveä ja industrialia yhdistelevä Project Silence on tehnyt hiljalleen nousua alansa kärkeä kohti. – Sekä että. Oletko itse huomannut, että teillä olisi erityistä kohdeyleisöä. – Muutama kappale alkoi muodostua Infinity-levyn [2018] jälkeen, ja valmiimmassa muodossa ne alkoivat olla seuraavana vuonna, laulaja-konevastaava Delacroix vastaa. Muokkasin esimerkiksi koskettimet soundillisesti uuteen muotoon vasta viime vuonna ja tein vielä viime hetken syntikkakuviointia
Ovatko tekstinne ihan puhdasta mustaa huumoria. Seuraavana päivänä napsittiin satoja selfiekuvia ihanan yleisön kanssa ja ihmiset tulivat jutustelemaan milloin mistäkin. – Biisejä miettiessäni suunnittelen aina tarinaa. Esimerkkinä Full Metal Shagged, joka kertoo festareista, kolmannesta teltasta ja tietenkin pelkäämättömästä ”Katto Kassisesta” ilman kumia. 35 vuotta tykitystä on pitkä aika. – Juuri siltä, mitä se tuohon aikaan oli. Sanoitukset ovat täyttä huumoria, mutta osin ne ottavat myös kantaa. Kappaleidenne nimien perusteella olette perehtyneet melkoiseen sanakikkailuun. – Muutenkin, kun katselen näitä genrejä, niin Great Dane herätti juuri vanhoja julkaisuja kuolleista. Bändit harrastavat comebackvetoja enemmän kuin seksiä. – Nostetta on tullut, ja keikkamme Nummirockissa todisti sen. Oletteko huomanneet lisääntynyttä kiinnostusta Inferian kohdalla. Ensimmäinen versio, joka ep:stä tehtiin, oli mielestäni huomattavasti parempisoundinen ja hitusen nopeammalla tempolla taputeltu. SYTYKKEITÄ Suomen pitkäikäisimpiin aktiivisiin äärimetallibändeihin luettava Inferia ei ole vielä lähelläkään loppuaan. Aikaa ei kuitenkaan ollut riittävästi, joten nyt keskitytään uusiin kappaleisiin ja tuleviin keikkoihin. Inferia luikertelee märässä rämeikössä seuraavatkin 35 vuotta. Onko kyseessä spontaani rykäisy vai pidempään mietitty juhlajulkaisu. – Se oli tarkoitus julkaista juuri tänä vuonna, mikä toteutuikin hienosti, kitaristi-laulaja Jani Huttunen myöntää. Miltä teos kuulostaa korvissasi tänä päivänä. Spotify-kuuntelut ovat lisääntyneet niin kotimaassa kuin ulkomailla. Vakavaa huumoria ASS Appeal Madness -ep juhlistaa 35-vuotista uraanne. Jos se syntyy keskosena, tehdään ep ja nautitaan nyt tästä 35-vuotisesta urasta. – Tämä versio kuulostaa oman aikansa musiikilta ja korvani kestää soundimaailman, vaikka edelleen fiilistelen sitä ensimmäistä siemensyöksyversiota. – Great Dane -levy-yhtiö halusi julkaisuun mukaan meidän vanhan ep:n, koska he ovat julkaisseet uudelleen muidenkin bändien vanhoja ralleja. – Nyt näyttää valoisalta, nuorison ja old school metal -miesten myötä grindin tulevaisuus on lupaava. Esimerkiksi Against Infibulation kertoo naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja silpomisesta. Millaisena näet Inferian tulevaisuuden. Kun kuulin, että lafka aikoo julkaista Spawned at the Dawnin uudelleen, ajattelin että olisi hauska äänittää se uusiksi tällä kokoonpanolla ja uusilla soundeilla. 12. Uuden julkaisun bonuksena kuullaan todellakin ensimmäinen virallinen levytyksenne, Spawned at the Dawn -ep vuodelta 1993. Kun se lähetettiin Saksaan, jotain oli mennyt pahasti pieleen ja päädyimme uudelleen studioon. Sain monta kommenttia viihdyttävistä välispiikeistäni, jotka yleisön mielestä eroavat muista tämän genren bändeistä. Tuntuu, että brutaali death/grind on saanut hieman nostetta lähivuosien aikana. Meiltä on syntynyt myös uusia biisejä, ja seuraavaksi julkaistaan kokopitkä levy
This EP brings together all the singles released since ”Now!”, capturing the essence of Roulettes latest musical explorations. As frontman of legendary Swedish maniacs Nifelheim, Hellbutcher upheld the bad name of real black metal with an iron fist. BLACK LODGE RECORDS KVAEN THE FORMLESS FIRES There are many great extreme metal bands in Sweden, but only one from Kalix. For fans of Royal Hunt, Yngwie J. It embodies the essence of traditional, swedish melodic death metal. Vakavaa huumoria THERMALITY THE FINAL HOURS Third release from the rising stars of melodic death metal, Thermality. This remote beauty spot near the Finnish border, on the northernmost shores of the Baltic, is home to Jacob Björnfot, creative mastermind behind melodic black/death metal project Kvaen METAL BLADE RECORDS WWW.SOUNDPOLLUTION.SE. A must for fans of In Flames, Children of Bodom, Amon Amarth, and Arch Enemy. Featuring Henrik Brockmann (ex-Royal Hunt) & Luca Sellitto. The album is a testament to the band’’s dedication to their craft. PROSTETHIC HELLBUTCHER HELLBUTCHER From the depths of the black metal underground, one of its most elite figures returns with a new band and an even more evil attitude. By far Heavier than its predecessor without losing the primeval melodies. Malmsteen, Masterplan & Scorpions VICISOLUM PRODUCTIONS HORNDAL HEAD HAMMER MAN Head Hammer Man continues the soundtrack to the real life events taken from the Swedish hardcore/sludge outfit, Horndal, namesake hometown. This album is about the unsung hero, Alrik Andersson, and the dramatic events in Horndal during the Great Strike in Sweden in 1909. Now with this eponymous new band, the frenzied mission continues: nothing less than total metal mania will do METAL BLADE RECORDS PORTRAIT THE HOST For almost two decades, Sweden’’s Portrait has delivered their brand of heavy metal darkness to the masses. Following 2021’’s critically acclaimed ”At One With None”, the band returns with their sixth album ”The Host”, their first ever concept album METAL BLADE RECORDS ROULETTE FROM NOW UNTIL TODAY Roulette Introduces their brand-new EP, ”From Now Until Today”. BLACK LODGE RECORDS TIMELESS FAIRYTALE A STORY TO TELL Debut album from this Melodic Heavy Metal Sensation
Hauskanpitoa ja kivoja muistoja, ei sen kummempaa. Jos tavoitellaan vau-efektiä ja se saavutetaan, hieno juttu. Nyt, kun olemme tekemisissä lähinnä koneiden kanssa, tai ainakin niiden välityksellä, kaipaamme sitä ehkä enemmän kuin koskaan ennen. Minutkin, ja sinut, saadaan ihastelemaan massiivisia spektaakkeleita silmät ymmyrkäisinä, kun asialla on tarpeeksi ammattitaitoista väkeä ja resurssit ovat kunnossa. Avajaiset olivat äärimmilleen viety esimerkki siitä tapahtumateollisuuden trendistä, jossa vaikkapa bändin X stadionkeikalla ei riitä se, että yhtye soittaa keikan. Yleisö pitää yllättää, hämmästyttää ja saada tuntemaan epäuskoista ihastusta moneen otteeseen keikan aikana. En voi olla maailman ainoa ihminen, joka kaipaisi ennemmin yhteyden ja läsnäolon tunnetta, jonkinlaista kestävän merkityksen luontia. Ei alkuunkaan. Taidan olla paitsi kääkkä myös tekopyhä. Jyrkemmissä skeneissä rosoisuus elää ja voi hyvin, mutta valtavirrassa kaikki on steriiliä. Kun AC/DC soitti Tampereella Ratinan stadionilla vuonna 2010, oivalsin yhtyeen olemuksesta jotain olennaista: lavalla oli pubirockbändi, joka on niin hyvä, että se ”joutuu” soittamaan stadioneilla, koska faneja on niin paljon. Mitä suurempaa, sen steriilimpää. Olen todennäköisesti kelkasta pudonnut kääkkä, mutta jollakin tavalla jaksan yhä uskoa siihen, että inhimillisen yhteyden tunne on asia, jota me kaikkein eniten kaipaamme. Ja se soittaa juuri niin kuin se sattuu juuri tänään soittamaan. Uskon vakaasti, että lajimme perusominaisuutena on halu kokea merkitystä, käsitellä vaikeita tunteita ja ennen kaikkea luoda syvää keskinäistä yhteyttä. En ole varma. Ei taustanauhoja, paitsi kappaleiden välissä, eikä todennäköisesti edes klikkiä. Onpa harvinainen tilanne! Olihan keikalla sentään pyroja ja komeat videotornit ja niitä isoja rantapalloja, joita on nykyään kaikilla, mutta kaikesta huolimatta pääosassa oli soitto, ja siinä oli jotain hyvin inhimillistä. Tajusin, että suuri onkin oikeastaan aika pientä ja yksinkertaista, ja se taas on itse asiassa todella suurta. Vähän samantapaisissa tunnelmissa katselin Metallicaa Olympiastadionilla viime kesäkuussa. Sellaisia tunteita ei saa rahalla. Mutta minusta viis, koska eniten tässä hämmentää esiintyvien taiteilijoiden vapaaehtoinen halu hirttää itsensä tarkkaan koreografiaan, jota suuret spektaakkelit edellyttävät. Suurista puitteista huolimatta bändi oli alkuvoimainen, rosoinen ja erittäin inhimillinen. Tarvitaan vain jotain sanottavaa. Minäkin ihastelin ranskalaisten osaamista toinen toistaan korskeampien kohtausten äärellä, mutta samalla sisälläni kalvoi pieni epämukava tunne. Tätä nimitetään vau-efektiksi, jota on myös tutkittu bisneksen näkökulmasta. Kun nyt pääsin kääkkäilyn makuun, niin annetaan palaa. Kliinisyys on tietysti aikamme kuva. Minä myös tiedän, että livekeikalla on mahdollisuus kaikkeen tähän, eikä siihen tarvita spektaakkelia. 14. Vau mikä maailma PARIISIN olympialaisten avajaiset olivat kaikkien aikojen spektaakkeli tapahtumateollisuuden historiassa. Nerokas käsikirjoitus, absurdin mahtipontiset ohjelmanumerot, historian ja kaikkien tunteman kaupunkiympäristön kekseliäs esilletuonti, kaikki oli uskomatonta. INFERNO-KOLUMNI VILHO RAJALA että asiakkaalle syntyy pysyvästi positiivinen tunneside yritykseen. Kun yritys tuottaa asiakkaalleen vau-efektin tuotteellaan tai palvelullaan, on todennäköistä, V IL H O R A JA LA Metallica. Vau-efekti on pohjimmiltaan sama tunne, jota koimme lapsena huvipuistossa. Mutta luoko se todellista merkitystä, vai onko se sittenkin pelkkää pintaa. Vau-efekti voi ehkä vahvistaa tätä yhteyden tunnetta, mutta voi se kyllä myös jyrätä sen. Kyseessä oli ikään kuin päinvastainen vau-efekti. Kaikki riippuu tietysti siitä, mitä tavoitellaan. Hienoa oli, siinä se. Minusta vain tuntuu, että nykyään sitä tavoittelevat kaikki. Tajusin, että tässähän on bändi, joka soittaa
Vau mikä maailma B R R M u s i i k k i | S o v i o n k a t u 1 3 , 9 2 1 R a a h e | i n f o @ b r r. f i Legendaarisen Orangen kitaraja bassolaitteet kokeiltavissa liikkeessämme!. f i | 8 2 2 3 1 3 5 | v e r k k o k a u p p a @ b r r
Valuta ja huuhdo kikherneet ja laita ne kulhoon. Aineksetkin löytyvät pääosin aina kaapista.” TARPEET • 13 kpl ruispaloja • tölkki luomukikherneitä • kourallinen cashewpähkinöitä • reilu kourallinen auringonkukansiemeniä • vajaa purkillinen Hellmans Vegan Mayoa • puolikas punasipuli • tuoretta ruohosipulia • tuoretta tilliä • juustokuminaa • savupaprikajauhetta • valkosipulijauhetta • chilijauhetta • pussi vegaanista Oddly Good Original -juustoraastetta • öljyä • silmusalaattia • Myrttisen valkosipulisuolakurkkuja • purkki Deliciest-kaurafraichea HEAVY COOKING CLUB MIIKA “MEGA” KUUSINEN 1. Ajat muuttuvat, ja sitä myötä myös musiikki ja ruokakulttuuri. Pilko punasipuli kuutioiksi ja kääntele lusikalla sekaan. Jokainen syököön ja kuunnelkoon mitä haluaa, kunhan vain maistuu. Lado ruisleivät pellille ja lisää jokaisen pohjalle hieman oliivitai rypsiöljyä. Hauska idea ja hyvää vaihtelua. 2. 3. 4. Jaa tahna jokaiselle leivälle. Mehevää proteiinia löytyy riittävästi, ja loppu on omasta maustekädestä kiinni. Teknisten suoritusten eli galaksien absorboimisen, ruoanvalmistuksen sekä keikan soittamisen aikana hikoillut elintärkeät suolat saadaan palautettua viimeistään suolakurkkujen avulla. Lisää reilulla kädellä juustokuminaa ja valkosipulijauhetta, kevyemmin savupaprikajauhetta ja chilijauhetta. Jos koostumus on vetinen, lisää auringonkukansiemeniä. 16. Koostumuksen tulisi olla sellainen, että mössö on helposti lusikoitavissa. Nämä vegaaniset herkkuleivät valmistuvat kohtuullisen pienellä vaivalla ja maistuvat seuraavanakin päivänä vaikka kylmänä suoraan jääkaapista. Ja jos maha ei muka täyty, vedä naamariin useampi. Sekoita sauvasekoittimella tahnaksi. Heitä sekaan pähkinät, siemenet, majoneesi ja mausteet. Jos taas liian kiinteä, lisää majoneesia. Laita pelti kylmään uuniin ja paista 200 asteessa, kunnes juusto sulaa. Pää tyhjiöön ja avot!” Megan tuomio: ”1980-luvulla kitarat pörisivät muhjuisesti HM-2-pedaalin avustuksella raavaiden miesten ääntelehtiessä kaikenlaisista hirveyksistä matalalta korahdellen. Kaikelle on aikansa ja paikkansa, eikä uusi vastaan vanha -tyyppinen vastakkainasettelu ole kovinkaan hedelmällistä. Severin luonnehdinta: ”Mikäli suuret muinaiset murkinoisivat muutakin kuin galakseja ja toisia planeettoja, rohkenen väittää, että he nauttisivat näitä herkullisia lämpimiä voileipiä. Ripottele juustoraaste leipien päälle. KOKATESSA SOI: Xoth – Interdimensional Invocations (2019) ”Tämän ruoan kanssa tarvitaan ehdottomasti avaruusteemaa, ja tällä levyllä sitä tarjoillaan.” Aionien takaiset lämpimät kosmosteluleivät On aina hienoa, kun nuorempi sukupolvi muokkaa vanhoista klassikoista omannäköisiään. Vegaaniseen tahnaan pohjautuvien lämpimien leipien makua ei voi millään muotoa haukkua. Omnivortexin laulaja-kitaristi Severi Saarioja tekee mainitunlaista työtä paitsi death metalin myös lämpimien leipien parissa. Tarjoiluvaiheessa lisää leivän päälle silmusalaattia ja lautaselle Myrttistä sekä kaurafraichea. Lämpimät leivät puolestaan päällystettiin lenkkimakkaralla ja ananaksella. Leikkaa saksilla vajaa kourallinen ruohosipulia ja tilliä ja lisää joukkoon. 6. 5. Maistele ja lisää tarvittaessa mausteita. Bonuksena täytteenä toimiva kikhernetahna on todella monikäyttöistä ja sitä voi lisätä lähes mihin tahansa ruokaan sellaisenaan
FATLIZARD.BEER
Vaikka Leprous-albumit eivät ole Solbergin päiväkirjoja, varsinkin Pitfalls (2019) ja Aphelion (2021) sekä hänen sooloalbuminsa 16 (2023) peilaavat matkaa läpi miehen menneisyyden, käsittelemättä jätettyjen traumojen ja masennusjaksojen. Viitisen vuotta sitten Solberg puhui lyhyesti, pidättyvästi ja harkituin lausein. Parikymppiset leprouslaiset tempaistiin kiertueelle toisensa perään ja yleisömäärät kasvoivat. Lahjakkaat nuoret pantiin nopeasti merkille, ja bändin oma levytystaival alkoi vuonna 2009. Ihan kuin pahin olisi ainakin toistaiseksi takana. Levyt ovat pohdiskelevia, paljaita, synkkiä ja loputtoman melankolisia. Uusi Melodies of Atonement soi puolestaan helpottuneesti ja vapautuneesti. Hän alkaa heti keskustelun alussa suorastaan vitsailla siitä, etteivät Leprous-albumit olisi sellaisia kuin ovat, jos hänellä ei olisi ollut pakonomainen tarve löytää uusia tapoja ilmaista tuntemuksiaan. TEKSTI AKI NUOPPONEN KUVA GRZEGORZ GOLEBIOWSKI 18. E inar Solberg on vanginnut Leprousin sanoihin ja säveliin niin paljon sydäntään ja sieluaan, ettei elettävää hetkeä voi käsitellä summaamatta, millaisia vaiheita laulaja-synisti on käynyt läpi. Solberg ja valtaosa Leprousin varhaisesta – ja osin nykyisestä – kokoonpanosta pääsivät kiertämään norjalaislegenda Ihsahnin yhtyeessä. Einar Solbergin itsetutkiskelu Leprous-levyillä on saavuttanut pisteen, jossa värit ovat jälleen kirkkaampia ja melankolian keskeltä paistaa valoa. Uudella Melodies of Atonement -albumilla ei värjötellä pimeydessä vaan matkataan kohti sisäistä rauhaa. Sekä fanit että yleisö ylistivät heidän jokaista levyään. Ei ole ihme, että aloitteleville muusikoille kävi totutusti: nuoruuden traumat sysättiin sivuun, mutta demonit eivät pysy poissa ikuisesti. Pian Leprous keikkaili Ihsahnin lämppärinä. Kaikki alkoi unelman lailla. Ilmaise itseäsi oikein Se elämänvaihe, jota Einar Solberg kulloinkin häntä haastatellessa elää, kuuluu aina hänen tavassaan puhua. Melankolia on yhä läsnä, mutta jokin on muuttunut: tummimpienkin sointujen seasta kajastaa valoa. Nyt hänen äänessään kuuluu hymyä ja eloa
19
Melankolia ei ole kadonnut pirskahtelevista sävellyksistä mihinkään, mutta lasi on nyt vähintään puoliksi täynnä ja Solberg juhlistaa elämää ja selviytymistä eri tavalla kuin ennen. 20. Uskon, että aika moni kykenee samastumaan tähän ajatukseen. Leprous taas tähtää toteuttamaan kaiken bändisoitolla. Vai onko tarina edennyt luku luvulta, hiljalleen. Sain huomata albumin valmistuessa, että olen todella liikkunut eri paikkaan, hän myhäilee. Joskus Leprousin kaltainen syviä teemoja käsittelevä progemetalli todellakin kaipaa suoruutta ja lillukanvarret on hyvä kasvatella tyystin muualle. Bändin soinnin ohella heti albumin ensimmäinen kappale tekee selväksi, että Solberg on siirtynyt itsetutkiskelussaan seuraavaan lukuun. Kuuluvin asia tässä on se, että Solberg saattaa äänittää tulevaa soolomusiikkiaan oikean orkesterin kanssa. Loppu itsensä tukahduttamiselle Yhdessä loistamisella on Melodies of Atonementilla useampia merkityksiä. Solberg tarkentaa summaavansa levyllä paljon aiheita, joista hän kirjoitti erityisesti Pitfalls-albumilla – masennuksestaan ja siitä, miten vaikeaa oli olla masentunut, kun ei kokenut sen olevan osa ydinminäänsä. – Vastasin, että itse asiassa kirjoitan nykyään paljon positiivisemmin, mutta toisinaan ylikompensoin omaa ekstroverttiuttani antamalla ymmärtää, että olen sulkeutunut introvertti. Ne keskittyivät hyvin paljon ilmaisuun, jota tarvitsin kertoakseni taistelustani masennukseni ja itseni etsimisen kanssa. – Voin henkisesti paremmin kuin koskaan elämässäni. – Musiikissa ihan pienenpienet yksityiskohdat voivat muuttaa kaiken, ja voin antaa tästä täydellisen esimerkin, hän sanoo. – Tulin tulokseen, että sooloalbumini oli liian samanlainen kuin Aphelion, mikä johtui pitkälti siitä, että purin sille kaikki loput tuntemukset, joita minulla silloisessa tarinassani oli. Sain kuulla asiasta paljon, minua yritettiin hyssytellä ja lopulta intoni ammuttiin alas todella törkeästi, mikä sai minut sulkeutumaan kuoreeni. Tunteeni ovat yhtä vuoristorataa. Sävellykset eivät muuttuneet, mutta yksi ainoa asetus Fender Twin -vahvistimesta takasi, että ilmaisumme saavutti sitä raakaa suoruutta, jota sanomamme kaipasi. Huomasin tämän viimeksi tällä viikolla, kun aloimme treenata uusia kappaleita. – Pitfalls ja Aphelion ovat ehdottomasti sisaralbumeita, kun taas Melodies of Atonement on pohjasävyltään hyvin erilainen. Samaan tapaan jokainen levyn kappale kertoo askeleesta kohti onnentunnetta ja siitä, miten ihminen kyseenalaistaa itse itseään. Tiedän hirvittävän paljon ihmisiä, jotka eivät uskalla tai kehtaa olla omia itsejään ja näyttää tunteitaan avoimesti. Ero Leprousin ja soolomateriaalin välillä tulee siis kasvamaan. Videon kommentteihin ilmestyi puolivakava letkautus siitä, miksei Solberg voisi kirjoittaa positiivisempia sanoituksia. – 16 oli eräänlainen purkaus asioita, jotka oli vain sanottava. Näin kävi, kun Solberg purki tuntojaan ja luovuuttaan viime vuonna julkaistulle 16-sooloalbumille. Solberg pohtii kysymystä, onko Leprousin kahdeksan albumin mittaisessa tarinassa ollut tiettyä käännekohtaa, joka olisi muuttanut yhtyettä lopullisesti. Se muutti soundimme rockilla tavalla suoremmaksi. Ne jopa tuntuivat ihan erilaisilta soittaa. Sen takana ei ollut kovin vahvaa visiota. – Työskentelemme yhä samojen ihmisten kanssa, joten näiden kolmen levyn soundimaailmat muistuttavat toisiaan, mutta sisimmältään ne ovat hyvin erilaisia. Nyt tiedän paljon aiempaa selvemmin, että tulen keskittymään soolomusiikissani orkestraalisempaan ja elokuvallisempaan ilmaisuun. Albumi tyhjensi tuolloisen pankkini. Leprousissa voimme tehdä jotain ihan muuta. – Olen dynaaminen ihminen. – Tässä mielessä se on enemmän Leprousia kuin kaksi edeltävää levyä. – Kappale kertoo ensimmäisestä askeleesta, jonka otin saavuttaakseni onnen. Tarkoitan sitä, kun opettelin olemaan yksin. – Olimme matkalla suuntaan, jossa Leprous-musiikissa oli enemmän bändin ulkopuolisten kuin sen jäsenten soittamia asioita, enkä halunnut tämän trendin jatkuvan Melodies of Atonementilla. Tai oikeastaan olen palannut ennalleni. Haluan ilmaista sen suoraan, myös musiikissani, enkä piilotella mitään puolta tunne-elämästäni. Olin nuorena erittäin avoin ja iloinen persoona, joka innostui kaikesta. – Elämäni tärkein oppitunti on ollut, että vaikka elän täällä Norjassa ja pohjoiseen etikettiimme kuuluu tunteiden vähäeleisyys, minun ei tarvitse enää asettaa itseäni siihen muottiin, hän toteaa. – Tämä oli ensimmäinen kerta, kun vastasin Youtube-kommenttiin, koska se huvitti minua kovasti, Solberg nauraa. Se oli tietenkin puoliksi vitsi, mutta aivan kuten kappaleen sanoituksessa, myös sen tittelissä ja tuossa kommentissa puhutaan oikeasti varsin positiivisista asioista. Se oli tärkeä matka, jonka sain onneksi tehdä Leprousin tuella, mutta nyt meidän on taas aika loistaa yhdessä. Sitä, kun harjoittelin olemaan itsekseni ajatusteni kanssa ilman, että koen pakokauhua pääni sisällä. Juuri ennen haastatteluhetkeä Leprous julkisti musiikkivideon kappaleesta Silently Walking Alone. Miksei kappaleen nimi voisi olla ennemmin Loudly Running Together. Se vahingoitti minua paljon. – Tiedän, että musiikissa olisi uskottavinta vain velloa surussa, toivottomuudessa tai vähintään melankoliassa, mutta halusin kirjoittaa täysin avoimesti siitä, millaista on tuntea olevansa askel askeleelta enemmän elossa. – Kun teimme Malina-albumia [2017], muutimme kitarasoundiamme siten, ettei siinä ollut lainkaan gainiä