0400-423525 MERKKIKORJAAMO Lintumaantie 9 Ivalontie 16 | 99800 IVALO | 040 48 55 181 Katja Gauriloff on Vuoden koltta 2016 Kuva Mari Korpimäki LUE LISÄÄ SIVULTA 5. LUE SIVULTA 7. Piiskuntie 1, Ivalo, puh. vsk. INARIN JA UTSJOEN PAIKALLISLEHTI keskiviikko 9.11.2016 20. 020 710 9050 Avoinna ma–pe 9–16 INARILAISIA-KIRJA 30 00. FREERÄP (Lyömättömät, Särre) Utsjoen ikäihmisillä oli lystiä. Tervetuloa!! Ravintola auki su–to 08–21, pe–la 08–03 Night Club Hipun Kellari avoinna pe–la 23–04 Lounas ma–pe 11–15 À la cartea su–to 11–20, pe–la 11–21 Karaoketanssit pe & la Viikon tarjous 15,90 € : Sipulipihvi perunamuusilla Tulossa: Joulupöytä & elävää musiikkia perjantaisin 2.12., 9.12. Väisäsen Karaoke!! alk. 21.00 Tulossa: 18.11. JONTTI& KUURO KOIRA 2.12. Jaana Isokangas Trio 9.12. 0100 87 888 www.ivalontaksit.fi TAKSI IVALO Huollot ja korjaukset kaikkiin automerkkeihin Puh. ja 16.12. 040 765 1605 www.papanabar.fi PaPaNassa PE 11.11. PaPaNa Inarin napana Inarintie 47, Inari P. nro 45 Irtonumero 2 € 20 vuotta paikallislehteä P
Tarkoituksena on hakea P-LKK:n alaosastona jäsenyyttä SPeKL:ssa. Kadonneiden henkilöiden etsinnöissä Vapepan hälytysryhmät ovat olleet mukana noin 200 kertaa vuodessa. Pelastuskoiraharrastajien tavoitteena on kouluttaa koiria ja niiden ohjaajia työskentelemään Vapaaehtoisen pelastuspalvelun hälytysryhmissä. Vapaaehtoisen pelastuspalvelun hälytysryhmiin sijoitettujen koirakoiden kokeiden tulee olla aina voimassa. Tämän vuoksi he ovat järjestäytyneet 21.7.2016 Romopään kairassa pidetyssä kokouksessa Pohjois-Lapin pelastuskoirat -nimiseksi ryhmäksi. Pelastuskoiraharrastus on ollut osa P-LKK:n toimintaa syksystä 2012 lähtien. Vapepa toimii kattojärjestönä eri yhdistyksiin kuuluville vapaaehtoisille etsijöille, jotka muodostavat hälytysryhmiä. Viranomaisten tukena ovat vapaaehtoiset, jotka ovat järjestäytyneet vuonna 1964 Vapaaehtoiseksi pelastuspalveluksi (Vapepa). Koiranohjaajalla tulisi olla suoritettu etsintäkurssi tai vastaavat tiedot, suoritettu ensiapu 1-kurssi tai vastaavat tiedot, viestintävälineiden käyttötaito ja suunnistustaito. Vapaaehtoiseen pelastuspalveluun kuuluu koiraharrastajia omien yhdistystensä kautta. Kokeiden tarkoituksena on todeta koirakoiden kyky toimia erilaisissa olosuhteissa. Koirien testaus perustuu tasokokeisiin, jotka ovat: soveltuvuuskoe (suoritetaan vain raunioilla), peruskoe, loppukoe sekä taidontarkistus. Pertti Arkko Inarin pelastuskoiratoiminta myötätuulessa Lagotto romagnolo Etta saa ilmavainun maalihenkilöstä vesistöetsintäharjoituksessa. Vuosi 2017 tulee olemaan merkittävä Inarin pelastuskoiratoiminnassa. Hälytysryhmiin hakeutuville järjestetään hälytysryhmäkoulutusta. Ne järjestävät tavoitteellista, säännöllistä koulutusta erilaisissa maastoissa ja raunioradoilla. 2 Keskiviikkona 9.11.2016 Kadonneiden henkilöiden etsiminen vaatii runsaasti viranomaisten voimavaroja. Pelastuskoiraharrastajien valtakunnalliset kattojärjestöt ovat Suomen Pelastuskoiraliitto (SPeKL) ja Suomen palveluskoiraliitto (SPKL). Pelastuskoirakoulutuksen edistymistä seurataan SPeKL:ssa pelastuskoirakokeilla, joita järjestetään maastossa hakuja jälkikokeissa sekä raunioilla. Suomen Pelastuskoiraliitto järjestää sekä testaajakoulutusta että testaajatapaamisia testaajien ammattitaidon ylläpitämiseksi. Tänä syksynä P-LKK/Pohjois-Lapin pelastuskoirissa on ollut mukana yhteensä noin 10 henkilöä koirineen. Jälkikoira etsii maavainuisesti seuraten ihmisestä maahan jäänyttä hajujälkeä. Kansainväliseen FRF-koiraryhmään pyrkivien tulee suorittaa hyväksytysti FRF-hallittavuuskoe. Jäsenyhdistysten hälytysryhmät saivat 242 hälytystä, joista 161 johtivat etsintään. P-LKK:n kautta Vapepan hälytyslistalla on kaksi henkilöjäsentä. Vapaaehtoisen pelastuspalvelun hälytyskelpoisuuteen koirakoilta vaaditaan tällä hetkellä maastossa vähintään yhden lajin (haku tai jälki) loppukoe sekä koirakon käyttöönottotarkastus (VIRTA). Se järjestää koulutusta ja harjoituksia sekä koordinoi hälytysryhmien toimintaa. Kokeiden toimihenkilöt saavat koetoimitsijakoulutuksen. Etsintään osallistui kolme P-LKK/ Pohjois-Lapin pelastuskoirien jäsentä koirineen. Pelastuskoiraharjoittelija, suomenlapinkoira ?ergi tosi tilanteessa kadonneen etsinnässä Vapepan etsintäryhmän jäsenenä. Kerhon toiminta on monipuolista ja laajaalaista, mikä on järkevää laajassa ja harvaan asutussa kunnassa, jossa koiraharrastus suuntautuu monelle taholle. Yhteen harjoituskertaan on osallistunut 3–8 henkilöä. Niiden kesto on ollut 2–7 tuntia. Harjoituksia on pidetty 1–3 kertaa viikossa. Koulutusryhmien vastaaville ja kouluttajille SPeKL antaa kouluttajakoulutusta. Viime vuonna SPeKL:oon kuului 410 jäsentä, 112 hälytyskoiraa ja 27 hälytysryhmää. Pelastuskoiria koulutetaan sekä hakuettä jälkityöskentelyyn. Hyvä pelastuskoira pystyy tarkastamaan ohjaajansa kanssa laajoja alueita nopeasti ja luotettavasti. Koirakoita ei vielä ole listalla, mutta osa koirista alkaa olla peruskoetasolla. Sijoituskelpoisuuden väestönsuojeluun saavuttaakseen koiran ohjaajineen tulee suorittaa hyväksytysti raunioperuskoe. Harjoituksissa on etsitty maastosta ”maalihenkilöitä”, seurattu ”maalihenkilön” jalanjälkiä, ja etsitty jäljille jätettyjä esineitä sekä harjoiteltu lohkoetsintää. Pohjois-Lapin Koirakerhon pelastuskoiraharrastajia poliisin johtamassa etsintäharjoituksessa Inarissa 27.8.2016. Koulutus sisältää haku-, jälki-, rakennus-, taajamaja raunioetsintää sekä koiran hallittavuutta. Sen tarkoituksena on herättää ja ylläpitää koiraharrastusta sekä edistää ja tukea koiraharrastustoimintaa. Saksanpaimenkoira Arttu valmiina ”ajamaan” jälkeä maastoharjoituksessa. Tämän vuoksi syksyn kohokohta oli, kun joukko P-LKK/Pohjois-Lapin pelastuskoirien jäseniä tasokokeissa käymättömine koirineen sai tilaisuuden osallistua Inarissa 26.–27.8.2016 järjestettyyn koirat huomioivaan Vapepan etsintäkoulutukseen ja poliisin johtamaan vesistöetsintäharjoitukseen. Hakukoira etsii ilmavainuisesti seuraten ilman mukana kulkeutuvaa ihmisen hajua. Varsinainen pelastuskoirakoulutus tapahtuu SPeKL:n jäsenyhdistyksissä. Inarin koiraharrastajien käytettävissä on tänä vuonna 20-vuotista taivaltaan juhliva Pohjois-Lapin koirakerho ry (P-LKK). Kadonneen etsimisessä ihmistä monin verroin tehokkaampi on koulutettu ja tarkastettu pelastuskoira. SPeKL:n hallituksen jäsen Martti Koponen kävi pitämässä kaikille vapaaehtoisesta pelastuskoiratoiminnasta kiinnostuneille tiedotustilaisuuden Santa’s Hotel Tunturissa Saariselässä 21.9.2016. SPeKL:n hallituksen jäsen Martti Koponen esitteli pelastuskoiratoimintaa kiinnostuneille tiedotustilaisuudessa Santa’s Hotel Tunturissa Saariselässä 21.9.2016.. Suosituksena on, että hälytysryhmän koirakot suorittavat kunkin maastolajin taidontarkistuskokeen vuosittain. Lisäksi suositellaan toisesta maastolajista vähintään peruskokeen suorittamista. Kattojärjestöön kuuluminen tekee mahdolliseksi osallistumisen monipuoliseen alan koulutukseen, avustusten saamiseen ja koirien tasokokeisiin sekä viranomaisten tukemiseen Vapepan kautta pelastuskoirakkoina (koira ja ohjaaja). Tämän innoittamana vesistöetsintää kokeiltiin myös omassa harjoituksessa. Tositilanne tuli ensimmäisen kerran vastaan, kun Vapepan kautta tuli kutsu etsimään kadonnutta henkilöä. Suunnitelmissa on tällöin toiminnan virallistaminen eli SPeKL:oon liittyminen P-LKK:n alajaostona sekä koiranohjaajien ja koirien kouluttaminen hälytysryhmäkelpoisiksi viranomaisten avuksi. Yhdistysten kouluttajat kokoontuvat vuosittain kouluttajaseminaariin. Koiran näköaisti on samaa luokkaa kuin ihmisellä, mutta kuuloaisti on neljä kertaa ja hajuaistin sanotaan olevan jopa satatuhatta kertaa parempi
Hänen luonnehdintansa saamelaispolitiikasta on apea ja hän arvelee, että Suomeen on kasvanut hyvinkoulutettu saamelaisten yläluokka, jolle jatkuvan sorron esiinkaivaminen on hyvätuloinen leipävirka. Arctic Light -luontokuvakonserttilippuja myydään ennakkoon Siidassa, Sajoksessa, Metsähallituksen palvelupisteissä/matkailuinfoissa Saariselän Kiehisessä ja Ivalossa sekä www.lipputoimisto.fi-palvelussa. Näinhän näyttää olevankin. Kuljetuksen hinta on 10 euroa/hlö. Metsähallituksen Ylä-Lapin luontokeskus Siidan vuosittainen luontokuvatapahtuma Camera Borealis viettää tänä vuonna 20-vuotissyntymäpäiviään. Saamelaisasioihin Erno jätti puumerkkinsä Isoa Inaria kiertämässä -kirjaan, jonka hän kirjoitti yhdessä Antti Tuurin kanssa. Miestä kaatui matkan varrrella. Erno Paasilinna oli loppuun asti Paasikiven-Kekkosen linjalla, joka lähtee siitä, että Venäjä on aina oleva Suomen naapuri ja Suomen on tehtävä yhteistyötä jättiläisnaapurinsa kanssa ja pyrittävä sen kanssa hyviin väleihin, huolimatta niistä pettymyksistä mitä suhde Venäjään on tuonut – ja tulee aina tuomaan. Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen valkokankaalle heijastuvat Pertti Turusen ja Martti Rikkosen luontokuvat. Haastattelin tuolloin Erno Paasilinnaa jostakin ja keskustelu ryöpsähti sivuraiteelle, kun hän alkoi puhua Kekkos-tutkimuksesta. Kuva Martti Rikkonen Kuva Pertti Turunen Kuva Pertti Turunen Supon tuore raportti Suomen uhkakuvista sai kaivelemaan esille Ernon Paasilinnan kirjoja kirjahyllystä. Poro on kuin luotu arktiseen talveen. Pääkaupunkiseutulaiset pääsevät samalle elämysmatkalle Suomen luontokeskus Haltiassa, jonne luontokuvakonsertti livestreamataan. Luontokuvatapahtuman huipentaa Arctic Light -luontokuvakonsertti. Jäämerentie vilisi Gestapon kouluttamia tutkijoita, lehtimiehiä ja taiteilijoita. Saamelainen henki puhaltaa, kun uudet ja vanhat tuulet kohtaavat luontokuvakonsertissa. Paasilinna arvosti Kekkosessa sitä, että hänellä oli pohjimmiltaan hyvin aito demokraattinen perusmentaliteetti, eikä hän koskaan halveksunut kansaa. jaakko.peltomaa@inarilainen.fi. Hän uskoi, että Kekkos-tutkimus tulee aina kääntymään päälaelleen, eikä Kekkosesta saa isänmaanpetturia tekemälläkään. Urho Kekkonen on ajankohtainen nyt, mutta taisi hän olla ajankohtainen 90-luvun alussakin. Mutta valta on raakaa, se vaatii raa’at, edustajat tuumasi Erno ja kysyi, onko hymyilevä, pyöreäposkinen vallan edustaja sen parempi. Pertti Turunen ja Martti Rikkonen jos ketkä tuntevat arktisen valon, ja heidän luontokuvansa vievät katsojat lumoavalle matkalle Lapin luontoon. Kekkonen kieltäytyi yhteisistä sotaharjoituksista Neuvostoliiton kanssa, puhdisti Helsingin KGB:n agenteista ja hommasi kovan linjan suurlähettiläs Stepanoville lopulta potkut. Lapin selkoset ovat kutsuneet luontokuvaaja Pertti Turusta jo yli kolmenkymmenen vuoden ajan. Lauantaina 26.11. kello 18 on Camera borealiksen ja Kaamosjazzien yhteinen tilaisuus. Tuskin hän näin sanoessaan arvasi, että Timo Soinista vielä ulkoministeri tulee. Niillas Holmberg, Oula Guttorm, Roope Mäenpää ja Jussi Isokoski kunnioittavat esiintymisellään nuorena hukkunutta kulttimaineessa elävää saamelaismuusikkoa ja 70-lukua. Sielunhoitoa pimeimmän vuodenajan keskelle tar joaa kauneimpien luontokuvien arktinen valo yhdistettynä elävään musiikkiin Camera Borealis -luontokuvatapahtuman huipentavassa luontokuvakonsertissa. Ovelta lippujen myynti loppuu 15 minuuttia ennen tilaisuuden alkua. Arctic Light -luontokuvakonsertti 26.11. Liput kuljetukseen saa Metsähallituksen Saariselän ja Ivalon palvelupisteistä. Arktista valoa ja musiikillista sielunhoitoa Camera Borealiksen luontokuvakonsertissa Talvi tunturissa. Jalvvi-Niillas ja Šuvvaboját on uusi yhtye, joka on perustettu esittämään yksinomaan Veijo Länsmanin rakastettuja lauluja. Pääministerikautenaan hän hiihti satojen kilometrien erämaamatkoja saadakseen tietää mitä korven asukkaille kuuluu. Jos Ernoa on uskominen, niin vieraan vallan agentteja oli Suomen maankamaralla tuutin täydeltä 1930-luvulla. Inarilainen luontokuvaaja ja biologi Martti Rikkonen on voittanut Vuoden luontokuvan kaksi kertaa. 3 Keskiviikkona 9.11.2016 Päätoimittajalta Mitähän Erno nyt sanoisi. Paasilinnan mukaan se oli selvää, että Kekkonen nousi väkivalloin kansakunnan huipulle. Tilaisuuteen järjestetään kuljetus Saariselältä ja Ivalosta. Kameraan ovat tallentuneet pohjoisen maisemat kaamoksen hämärästä keskiyön aurinkoon, Lapin eläimet ja ihminen pohjoisessa luonnossa. Tämän hän uskoi johtuvan siitä, että Suomella on, kuten Paavo Haavikko sanoi, puute sodasta. He kulkivat vielä siviilikamppeissa ja kartoittivat maastoa tulevaa käyttöä varten. Lippujen myynti ovelta aloitetaan tunti ennen tilaisuuden alkua, mikäli niitä jää ennakkomyynnistä jäljelle. Kuutamo luo loistettaan. Jazzmusiikin konkarit pianisti Veikko Hakkarainen ja huilisti/saksofonisti Esa Pethman soittivat jazzia koulupoikina jo 1950-luvulla, ja muusikonura jatkuu valovoimaisena. Pohjoisen eläimet ja revontulet ovat lumonneet miehen niin, että kuvausmatka Lappiin muuttuikin elämänpituiseksi projektiksi. Paasilinna kuitenkin ennusti, että Paasikiven ja Kekkosen perintö tullaan hylkäämään ja idänpolitiikan sijaan tulee länsipolitiikka ja Nato. Solisti Iiris Rautio osallistui jo koulutyttönä iskelmäkilpailuihin, ja siitä alkoi pitkä ura musiikin parissa sekä lauluyhtyeissä että solistina. Luontokuvakonsertin liput maksavat ennakkoon 25 euroa ja ovelta 30 euroa. Kuljetuksen aikataulu: • Saariselältä Kylpylä hotellin pysäkiltä klo 16.15 • Ivalosta Matkahuollon edestä klo 16.45 Paluu välittömästi luonto kuvakonsertin päätyttyä. Unohtumattoman elämyksen täydentävät Veikko Hakkarainen -kvartetin sekä Niillas Holmberg & Šuvvaboját plays Veijo Länsman -kokoonpanon musiikit
Hallinto-oikeus toteaa, että tällaisesta asiasta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta. ?Leiritien varrella Nurmisen Yrjöllä oli hevonen ja Rajavartioston tallissa saattoi olla kymmenenkin hevosta. Suohpanterror-taiteilijakollektiivi lähetti Suomen kansanedustajille postikortteja ja tuo niillä esiin saamelaisten huolen vireillä olevaan Teno-sopimukseen. ?Norjan ilmoitus sijoittaa maahan muutama sata Yhdysvaltain merijalkaväen sotilasta on herättänyt rajun vastareaktion venäläisessä poliitikossa. Näkyikö 50-luvun Ivalossa hevosia. Kuvatekstinä lukee: ”Toimitko sinä saamelaiskulttuurin pyövelinä?” Suohpanterror ilmoittaa, että saamelaiset vastustavat uutta Teno-sopimusta laajasti sekä Suomen että Norjan puolella. Hän oli siellä portsarina. Ne muistuttavat siitä, että saamelaisten oikeus Tenojokeen on vaakalaudalla. ?Länsirajallahan sitä on aina puhuttu. Hän teki monet kovat hiihtoreissut Hammastunturiin ahmoja metsästäessään. Törmäsen miehetkin polkivat Ivaloon niin, että puvuntakin liepeet vain lepattivat. 1950-luvulla ei ollut Lelu-Tapulin baaria, joten missä eläkeläiset silloin istuivat. ?Erno Paasilinnahan kirjoittaa Nuotion olleen Petsamon Sanomien päätoimittajana aikaansa edellä. Siellähän oli lauantai-iltaisin talo täynnä elokuvanäytösten aikaan. Metsähallitus oli vielä silloin suuri työnantaja. Sen ajan mielenkiintoisista eläkeläisistä voisi mainita vaikkapa Haajasen papan, joka oli maailmaa kiertänyt mies. Joku koiranleuka pisti jukeboksista soimaan Rautavaaran kappaleen Itse tuoppini jäljet mä tunnen. Miehet vähän ihmettelivät, että mitä se tuokin ukko täällä oikein tekee, mutta Rekhardt sanoi, että hän kuuluu miljööseen. 4 Keskiviikkona 9.11.2016 1950-luvulla ei Ivalossa tunnettu televisiota, eikä aika kulunut myöskään sosiaalisessa mediassa kirjoitellen. ?Voimalaitostöiden aikaan Ivalossa tunnettiin myös venäläinen vodka. Illalla sitten mentiin iltaa istumaan ja kolmeen pekkaan juttelemaan. Ne ajat, että ihmiset olisivat tulleet hevosella kauppareissulle, olivat kyllä ohi. Uuno vielä sanoi minulle, että hän kyllä Pakarisen tuntee. Sitten Pakarinen aloitti työväentalolla laulun ja muutaman kappaleen jälkeen hän sanoi, että eikös siellä keskirivissä istukin Hirvosen Uuno. Toki norjalaiset keittivät pontikkaa ja sitä ostivat ne jotka ainetta tarvitsivat. Eihän nykyajan ihminen, joka ajaa Nelostietä Kirakkakönkään ohi, voi tietää, että siinä oli rakentamisen aikaan melkoinen parakkikylä. Jaakko Peltomaa Mitä Ivalossa harrastettiin 1950-luvulla. ?Ivalon hautausmaalle moni saattoi kävellä, jos oli asiaa haudoille. Valjakan Antti oli puheenjohtaja, ja kokous kesti pitkälle yli puolen yön. Elämä vanhassa Ivalossa kuulostaa olleen hyvin vilkasta. Hän muistuttaa, että Norja ei ole koskaan aiemmin ollut Venäjän strategisten aseiden kohteiden listalla, mutta jos nykykehitys jatkuu, niin Norjan kansa saa pahimmassa tapauksessa kärsiä. Hän oli ehkä jo ottanut lääkettä sinä aamuna. Ainakin yhtenä kesänä hän innostui pitämään Petsamontien laidassa jäätelökioskia. Uuden sopimuksen myötä he eivät voi luovuttaa oikeuksiaan jälkipolvilleen, jotka usein vastaavat perheensä ja sukunsa ruoanhankinnasta. Ja olihan virkavallassakin viinalle persoja. Pakarinen sanoi, että hän vielä repäisee muutaman laulun ja mennään sitten juttelemaan jonnekin. ?Tapio Rautavaara pistäytyi kerran Ivalon keikallaan Ivalon Pannu-Kioskiin. Mutta tämä vodka-asia nyt on voimalaitosten historiassa semmoinen sivujuonne. ?Ivalon Majalasta sai tietysti alkoholia. Jos seisoi 50-luvulla Ivalon sillalla, niin saiko siinä ihailla veneliikennettä. Sekin tarjosi töitä ja toi elämää paikkakunnalle. ?Pannu-Kioskillahan ne sen ajan eläkeläiset istuivat. Suohpanterror muistuttaa, että Utsjoki on ainut saamelaisenemmistöinen kunta Suomessa. Se oli joku hotelli Torniossa, jossa viimeisen kerran näin Nuotion. On aina virkistävää, kun tapaa vanhan koppelolaisen tai veskoniemeläisen, joka vielä osaa puhua tuota omaa murrettaan. Meillä oli kerran maapuusavotta Kerttujärvien takana. ?Urheilukin oli erittäin suosittu ajanviete ennen. Miten teillä oikein kului aika Ivalossa silloin, kotiseutuhistorian tuntija Usko Luostarinen. En usko, että tämän päivän Inarissa puolueiden tai ammattiyhdistysten tilaisuudet jaksavat houkutella paikalle kovinkaan monia osallistujia. Polttopuita ja vettä näillä rajan hevosilla ajettiin. Ei siis ihme, että Nuotio oli Supon silmälläpidon alla. Yksi heistä oli Kukka Markus, jonka veneessä oli purje. Mutta lähin viinakauppa oli Rovaniemellä. Heitä ei ole kuunneltu sopimuksen valmisteluissa, eivätkä he ole päässeet neuvottelemaan tasaarvoisesti valtioiden valtuuskuntien kanssa. ?Kunnallisverotuksen taso on säilytettävä entisellään, esittää Utsjoen kunnanhallitus valtuustolle. Suurimmaksi osaksi verkkoja pato-oikeudet omistavat saamelaiset vanhukset, jotka eivät pysty enää itse kalastamaan. ?Utsjoen kunnanhallitus keskusteli Utsjoen kunnan poliisitilanteesta ja päätti valmistella asiasta lausunnon seuraavaan kunnanhallituksen kokoukseen. ?Sekä vanhalla että uudella työväentalolla kävivät esiintymässä kaikki aikansa huiput. Mikä oli puheenparsi 50-luvun Ivalossa. Keitettiinkö Ivalossa pontikkaa. Hän tuli sinne kävelemällä. Joskus 90-luvun alussa Tervaniemen Pekka ajoi vielä Inkansa kanssa keskimoottoriveneellä Taka-Lapin rantaan. ?Joku rankaisu varmasti tuli, mutta ei kai se mikään erityisen ankara ja häpeällinen ollut. Rajan vene oli sidottu kiinni sillan alapuolelle. ?Olihan se sellaista eteenpäin menon aikaa. Sitähän sai pullokaupalla tekemällä vaihtokauppaa. Ja polkupyörästä tuli 50-luvulla tärkeä ja huoleton kulkuneuvo. Ei se veneliikenne kuitenkaan niin jatkuvaa ollut, enkä minä enää muista sellaista aikaa, että Inarijärven rantojen asukkaat olisivat kovin paljon tulleet Ivaloon asioimaan vesireittiä pitkin. Oivasta voi sanoa, että hän oli tavallaan ammattimetsästäjäkin. Tulee mieleen monet SKDL:n järjestämät kokoukset, jolloin työväentalon baarin puoli oli aivan täynnä ihmisiä. Alempaa jokivarresta tätä murretta löytyy. Mutta että olisiko joku ihan muuten vain lähtenyt kuntoilumielessä kävelemään, niin sellaista ei tule kyllä mieleen. Enkä tiedä mihin Nuotion jäljet sieltä sitten johtavat. Tulee mieleen vanhan työväentalon piha, josta lähti latu kohti Saarineitamoa. Suohpanterror muistuttaa päättäjiä: Teno-sopimus teloittaisi saamelaiskulttuurin. Miltä Aulis Nuotio, entinen Petsamon Sanomien päätoimittaja, vaikutti. Poliisilla oli kai joku haju keittotouhusta ja hän kuljeskeli maastossa ja Kerttujärvien takanakin saadakseen keittäjät kiinni itseteosta. Vaihdon välineenä saattoivat toimia vaikkapa Hissun kaupasta ostetut sukkahousut. Saattoiko Pannu-Kioskilla istua ammattimetsästäjiä. Kesällä oli tarjolla teiden korjausta. Otin siitä veneestä silloin Inarinmaahan kuvan ja mainitsin, että tässä kuvassa on sellaista menneiden aikojen nostalgiaa. Rajoitukset kohdistuvat pääasiallisesti perinteisten kalastusoikeuksien haltijoihin eli saamelaisiin. Tulee mieleen Esa Pakarisen konsertti, jonne menin yhden Hirvosen Uunon kanssa. ?Jos tarkoitat hoon päältä puhumista, niin Ivalon Pannu-Kioskissa varmasti puhuttiin hoon päältä, jos siellä oli veskoniemeläisiä ja koppelolaisia. Markus osasi aina tulla ohi myös Ivalon sahan kohdalta, vaikka siinä oli jo 50-luvulla aikamoinen hiekkapankki. ?Jos 50-luvulla oli lauantai-iltana Ivalon Majalan seinää vasten nostettu metsäsukset, niin se saattoi olla merkki siitä, että rajamiehet olivat hypänneet Rajajoosepin vartioasemalla suksien päälle ja lähteneet vapaa-aikaa viettämään. Vanha työväentalokin oli aina väkeä täynnä. Edesmennyt Välitalon Viljo kyllä puhui mukavasti hoon päältä, mutta minusta tuntuu, että hän oli perinyt sen puhetavan äitinsä puolelta Veskoniemestä. Norjaan ei voinut turvautua, koska lähellä rajan takana ei ollut viinakauppaa. Entä oliko Ivalossa kuntokävelijöitä. Ihmettelin sitä hänen patikointia, mutta poliisi vain sanoi, että hän kuntoilee. ?Kerran meillä taisi olla työväentalolla rakennusliiton paikallisosaston kokous. Rajajoosepin vartioasemallekin oli tullut käsky, että partioiden täytyy käydä Muorravaarakkajoella aina katsomassa Nuotion puuhia. Lisäksi sopimus tekee käytännössä mahdottomaksi pyyntimuotojen opettamisen lapsille ja nuorille. ?50-luvusta kannattaa mainita myös Kirakkakönkään voimalaitoksen rakentaminen. Postikortissa kaksi saamelaista roikkuu hirtettyinä Suomen ja Norjan rajajoen ylittävään Saamen siltaan. Oliko Ivalossa tarjolla viihdettäkin. Hänhän kuljetti Ivalossa mukanaan kesyttämäänsä ahmaa. Hän oli hyvä puhuja sekä kanteleensoittaja. ?Kyllä kai sitä keitettiin monessakin paikassa. ?Taka-Lapin rannassa oli pitkä laituri, johon kalanmyyjät sitoivat veneensä. Kerttuojan kämpällä oli yksi sodan käynyt mies, jolta oli ammuttu leuasta toinen puoli pois. Sopimus sotii rajusti myös Suomen perustuslakia vastaan, joka takaa kaikille oikeuden omaan kieleen ja kulttuuriin. Saikos Ivalosta alkoholia 50-luvulla. ?Vanhat, parhaat päivänsä nähneet kulkumiehetkin, saivat yleensä savottakämpiltä jotain hommaa, mikäli eivät olleet kauhean juoppoja. Pappahan oli ajanut taksia Petsamossa sekä Pariisissa. ?Hän on jäänyt mieleeni terävänä, itseoppineena ja huumoria ymmärtävänä miehenä. Jaakko Peltomaa Suohpanterrorin postikorttikuvaan on piirretty kaksi Saamen sillan alla roikkuvaa saamenpukuista hahmoa. En tiedä miten hän siihen toimeen päätyi, mutta sekin homma varmasti onnistui kielitaitoiselta mieheltä. Kävelyhän sinänsä kuului asiaan, jos jonnekin piti lähteä. Paljon merkittävämpi asia on se, että kymmenet voimalaitosrakentajat rakensivat Ivaloon talonsa ja Inarin kunta sai näin uusia asukkaita. Duuman puolustusvaliokunnan jäsen ja Venäjän puolustusja turvallisuuskomitean varapuheenjohtaja Frans Klintsevits sanoo Norjan TV2:n haastattelussa, että Norjasta voisi tulla Venäjän ydinaseiskun kohde. ?Räätälimestari Vilho Suonvierihän se oli 50-luvun alussa SKDL:n kokoava voima Ivalossa. Voisiko se jopa olla jäänne siltä ajalta, kun Kyröt muuttivat Ivalojokivarteen. Yhteen väliin siellä Kerttujärven kämpällä alkoi päivästä toiseen pistäytyä tuttu ivalolainen poliisi. ?Ivalon asiointireissuillaan Pannu-Kioskilla saattoi pistäytyä myös Aulis Nuotio, joka asui kammissa Muorravaarakkajoella. Vanha Pekheijakin täytteli lapiolla hiekkatien kuoppia. ?Ja Niemen Veikko näytti Ivalon yhteistalolla elokuvia. Vanha lennättimen päällikkö Maurits Tanskanen oli niin innokas elokuvien katsoja, että hän istui varmasti joka näytöksessä. Mistähän tuo hoon päälle puhuminen kumpuaa. Törmäsen vanhat emännätkin pistelivät Törmäsestä jalan Ivaloon. Tämä on asia, joka jääköön kielentutkijoiden vastattavaksi. ?Korkein hallinto-oikeus on hylännyt Paatsjoen paliskunnan valituksen Nellim-Paatsjoki-yksityistiehankkeesta. Enimmäkseen piti sitten turvautua taksiin, linja-autoon tai tehdä tilaus kuorma-autonkuljettajan kanssa. Siinä pidettiin monet hiihtokilpailut ja Alatalon Niilo oli silloin kilpaladuilla mies parhaasta päästä. Siellä paneuduttiin isoihin kysymyksiin ja laadittiin muun muassa Inarin kunnan lähivuosien rakennusohjelma. Vähän myöhemmin koitti sitten Kolan Oivan aika. Vero on nyt 1,2 prosenttia ja se esitetään nostettavaksi 1,23 prosenttiin, mikä on keskiarvo Lapissa. Kun SKDL järjesti Ivalossa jonkin tilaisuuden, niin sinne tuli hyvin runsaasti väkeä. Toki hevosia oli vielä ihmisillä paljon, niitähän tarvittiin myös savotoilla. Hänhän oli pitänyt Helsingissä suurta vaatturiliikettä. ?Siten se on kuolinisku koko perinteiselle kalastuskulttuurille, toteaa Suohpanterror-taiteilijakollektiivi. 1950-luku sekä vielä 60-lukukin olivat myös politiikassa joukkovoiman ja osallistumisen aikaa. Hallinto-oikeuden mukaan kunnanhallitus oli antanut kunnanjohtajalle oikeuden käynnistää yksityistietoimitus ja kunnanhallituksen päätös koski näin vain asian valmistelua. ?Se 1950-luku oli Ivalossa sellaista osallistumisen aikaa. Kannattaa mainita, että sen ajan Metsähallituksessa oli sellaista henkeä, että ketään ei haluttu jättää oman onnensa nojaan. Ja Etolin istui baarissa aina hyvin pukeutuneena juuri kyseiseen vuodenaikaan sopivissa kamppeissa. Kunnanhallitus totesi kuitenkin jo nyt, että nykyinen poliisiton tilanne loukkaa kansalaisten yhdenvertaista ja tasaarvoista kohtelua sekä aiheuttaa turvattomuuden tunnetta kuntalaisten keskuudessa. Mitä pontikankeittäjille seurasi kiinnijäämisestä. Työllisyyden kannaltakin tuo aika oli hyvä. Muut kiinteistöverot jäisivät ennalleen. ?Ivalossahan oli 50-luvulla hyvin paljon myös entisiä petsamolaisia ja heidän tyyliinsä ei kuulunut hoon päältä puhuminen. Utsjoen veroprosentti on nyt 20,75 ja kunnanhallitus pitäisi sen entisellään myös ensi vuoden. ?Vanhoissa 50-luvun valokuvissa ei ole kauppojen edessä hevosille puomeja, joten ei ollut hevosiakaan. ?Olikohan Ivalossa sellaisen ammattikunnan edustajia… Kukkalan Oiva kyllä etsi ahman pesiä ahkerasti, tappoi ahmoja ja nosti niistä tapporahaa. Rautavaarahan ei tuosta hätkähtänyt, vaan menikin siihen jukeboksin viereen laulamaan sen kanssa kaverina. Niissä oli paikkakunnan väkeä, mutta oli tietysti myös voimalaitosten työntekijöitä rajan takaa. Sieltä joku saattoi hakea pullonsa omalla autollaan, mutta eihän niitä yksityisautoja 50-luvulla ollut kuin muutamia. Kun asiaa miettii, niin ei se hoon päältä puhuminen ole oikein ollut ivalolaisten tai törmäsläisten tapa. Myöhemmin sitten kuulin, että Laanajärven läheltä oli löytynyt keittoastiat ja paljon rankkia. Yleistä kiinteistöveroa esitetään hieman korotettavaksi. ?Ammattikalastajia paikkakunnalla tietysti oli. ?Poliisit ehkä joskus yrittivät jututtaa taksimiehiä siinä toivossa, että joku taksimies käräyttäisi kollegansa alkoholilasteista, mutta eiväthän taksimiehet tietenkään toisistaan kannelleet. Oli kämpän lämmitystä, veden kantoa ja saunan lämmitystä. Viikon kysymys
Eloku va kuiskii ajattomaksi kaapatun ajan takaa avainsanoja, lääkit seviä väläyksiä, naurahduksia, joista aavistaa kolttasaamelai sen naisen liian pitkään piilossa ollut sisäinen valtakunta. Katja Gauriloff palauttaa isomummonsa Taisia Gauri loffin siihen asemaan, joka kult tuurimme kantaäideillä kuu luu olla ja jota emme ikinä saa unohtaa. ?Tykkäsin asua myös Helsingin Kalliossa ja olen ollut urbaani ihminen. Minut yllätti englantilaisilta kerättyjen rahalahjoituksien määrä, kertoo Hänninen. ?Toivottavasti elokuva auttaa monia identiteettinsä kadottaneita ihmisiä ”jaloilleen”. ?Elokuvan sisältö oli koottu vanhasta materiaalista, joka oli hyvin leikattu. Miten liikkuvan kuvan, vangi tun ajan luonnoton ma gia saa luvan kanssa hämär tää unen ja valveen rajaa mei dän luonnottomaksi käyneessä magiattomuudessamme. Nellimistä kotoisin oleva koltansaamelainen Heidi Hänninen kävi myös katsomassa Kuun metsän Kaisa -elokuvan Inarissa. Aineisto löytyi 86vuotiaalta Mendeziltä, joka halusi lahjoittaa aineiston Saamelaismuseo Siidaan. Yh teisö, joka on kestänyt toinen toistemme kommervenkit ja silti kyennyt elämään sopusoinnus sa suhteessa maihimme, vesiim me ja toinen toisiimme. Hänninen piti kovasti näkemästään ja elokuva sai kiitosta häneltä kaikin puolin. Ja nyt huomaan, että minullahan on ollut täysi tuki omilta porukoilta eli koltansaamelaisilta tähän työhön, lisää Gauriloff. ?Elokuvan tekeminen on muutenkin aina haasteellista. Lähes 30 vuotta myöhem min on Katja Gauriloff vienyt oman kansansa kuin ensimmäis tä kertaa elokuviin – kuin koko nainen taidemuoto avautuisi ko ko merkityksellisyydessään Kat jan avatessa oman sukunsa yk sityisintä koko heimoa kosket tavaksi yhteiseksi. Katja Gauriloffin valintaa perusteltiin seuraavasti: ”14.8.1982 antoi Kolt tien kyläkokous Sevettijärvellä suosituksen ’kirjailija Robert Crottetin ja kolttien välisten suhteiden edelleen kehittämises tä järjestöjen ja yksityisten tai ryhmien taholta’. Katja Gauriloff on Vuoden koltta 2016 Kuva Maria Saijets / Yle Sápmi Gauriloff palkittiin pääpalkinnolla Saksassa Katja Gauriloff ja hänen ohjaamansa elokuva Kuun metsä Kaisa on palkittu DOK Leipzig elokuvafestivaaleilla Saksassa parhaasta animaatio-dokumenttielokuvasta viime viikonloppuna. On huojentavaa nähdä, että arvosteluiden tekijöissä on sellaisiakin, jotka ovat dokumentin ymmärtäneet. ?Elokuva on kolttayhteisölle hoitava ja yhdistävä kokemus, kiittelee kolttien luottamusmies Tanja Sanila. ?Nyt ei olla saamelais aiheessa, vaan nyt on aivan jotain muuta teon alla. Kyläko kous teki myös kolttien luottamusmies Matti Sverloffin johdolla pää töksen lähettää marjoja ja lihaa kirjailija Robert Crottetille ’suh teiden lähentämiseksi ja kiin teyttämiseksi’. Lapsen saaminen ja kiivas työtahti saivat naisen siirtymään omiin, lapsuuden maisemiin pohjoiseen. Inga-Briitta Magga Kuvaaja Enrique Mendez lahjoitti sveitsiläiskirjailija Robert Crottet’n arkistoaineiston ja kuvaamiaan valokuvia ja filmejä Saamelaismuseo Siidaan. Gauriloff on asunut perheinensä Rovaniemellä viimeiset neljä vuotta. Seassa olleet, uudet kuvatut pätkät sopivat editoinnin ansiosta hyvin sekaan, eivätkä pompanneet häiritsevästi silmille, kertoo Hänninen elokuvan teknisen puolen havainnoistaan. Ihmisten on pystyvät menemään tunteella mukaan elokuvaan ja tästäkin oli pidettävä kiinni. Mutta pienen ihmisen tulo elämäämme sai meidät muuttamaan pohjoiseen. Tänä vuonna vuoden kolttasaamelaiseksi valittu Katja Gauriloff oli samaan aikaan tervehtimässä yleisöä elokuvan Rovaniemen ensi-illassa. Taisian perheen jättämä jälki Crottetiin oli niin vahva, kansakuntien raadel lessa toinen toisiaan, ettei edes miljoonien muiden ihmisten hä tä ja tarve jälleenrakennukseen ja toipumiseen voinut pois pyyh kiä tietoa Taisian perheen ta vasta olla toisin, olla sovussa. Elokuvantekijästä se tuntui mukavalta. Ja isovanhemmat ovat myös täällä lähellä, olemme lähes päivittäin tekemisissä heidän kanssaan. Tämän muistaminen on puhdistavaa sekä elvyttävää, ja siksi Kolt tien kyläkokouksen ja Saa?mi Nue?tt ry:n yhteispäätöksen mu kaisesti Katja Gauriloff on vuo den koltta 2016.” ?Tuntuu mielettömältä saada tällainen kunnianosoitus. Tunnen olevani sukupolvien jatkumoa. Ohjaaja Katja Gauriloffin dokumenttielokuvassa Kuun metsän Kaisa nähdään Mendezin kuvaamaa ainutkertaista aineistoa kolttasaamelaisista. Näissä esiintyviä ihmisiä pitää kyllä vielä selvitellä, jos niissä sattuisi olemaan omia sukulaisiakin joukossa. Ja onkin aika meidän it semme ja muidenkin tietää, et tä niin vähän aikaa sitten meil lä on ollut toimiva yhteisö. Kuvaajasta käsikirjoittajaksi ja ohjaajaksi Katja Gauriloff on opiskellut Tampereella ammattikorkeakoulupohjaisella elokuvalinjalla taidetta ja viestintää. Seuraava saamelaisaihe on jo mielessä ja pitkällä suunnitelmissa, mutta siihen tarvitsen vielä kerätä paukkuja, Gauriloff paljastaa seuraavia työtehtäviään. Nämä asiat ovat varmasti monille tuntemattomia, joten elokuva aukaisee hyvin menneen ajan asioista, joista moni on myös vaiennut. Upea aineisto luovutettiin Saamelaismuseo Siidan Katja Gauriloffin Kuun metsän Kaisa -elokuvan juhlanäytöksessä Sajoksessa. Pukujen kirjo lämmitti mieltä Inarissa Katja Gauriloffin elokuva sai myös hyvää, positiivista ja kannustavaa palautetta. Opiskelin aluksi taidepainotteista, mutta loppujen lopuksi minulla oli pääaineina käsikirjoitus ja elokuvan oh jaus. ?Yksi suurin haaste oli kuitenkin arkistomateriaalin kokoa minen, jota olen kerännyt ympäri Eurooppaa. Palkinnon luovuttivat kolttien luottamusmies Tanja Sanila ja Saa´mi Nue´tt -yhdistyksen hallituksen jäsen Tiina Sanila-Aikio Kuun metsän Kaisa -elokuvan juhlanäytöksessä Sajoksessa. Katja kertoo Gauri loffien voimasta, kauneudenta justa, herkkyydestä, leikkisyy destä ja viisaudesta ollen itse isomummonsa vertainen tari nankutoja tässä ajassa ja sen keinoilla. Se oli niin mieluinen ja hieno yllätys erityisesti siksi, kun kannustusta saa omalta kansaltaan, kuvailee Katja Gauriloff Vuoden koltta vuosimallia 2016. IBM Kuun metsän Kaisa -elokuvan ainutlaatuinen aineisto Siidaan Vuoden koltta-tunnustus on annettu jo vuodesta 2007 lähtien: 2007 Vassi Semenoja ja Elias Moshnikoff 2008 Elias Fofonoff ja Helena Semenoff 2009 Matleena Fofonoff 2010 Satu Moshnikoff 2011 Lumimuutos-osuuskunta 2012 VilleRiiko Fofonoff 2013 Yle Sápmi 2014 Miika Lehtinen ja Markus Juutinen 2015 Kansallisarkisto ja Saamelaisarkisto ?Minulla on niin vahvat juuret kaikesta huolimatta. Arvosteluita voi olla sekä hyviä että huonoja. Katja Gauriloff on tehnyt pelkästään elokuva-alan töitä kymmenisen vuotta. 5 Keskiviikkona 9.11.2016 Kolttasaamelainen kielen ja kulttuurin yhdistys Saa´mi Nue´tt ry ja Kolttien kyläkokous valitsivat elokuvantekijä Katja Gauriloffin Vuoden koltaksi 2016 elokuvastaan Kuun metsän Kaisa. Gauriloffit kutsuvat meitä lempeästi olemaan lem peitä, sävyisiä ja sopusointuisia maailman kanssa tavalla, joka on vastaansanomaton: tällai sia olemme aina olleet. Aineistoa esitellään Skábmagovatelokuvafestivaaleilla 2017 Kuun metsän Kaisa -elokuvan yhteydessä ja myöhemmin Saamelaismuseo Siidan vaihtuvana näyttelynä. Elokuvan tekemisessä on aina haasteita Kuun metsän Kaisa -projekti alkoi 2013. Gauriloff työskenteli viimeiset puolitoista vuotta erittäin tiiviisti elokuvahankkeensa parissa. Viime viikolla Aamulehti antoi arvostelunaan viisi tähteä Gauriloffin dokumentille Kuun metsän Kaisa. Lisäksi arkistomateriaalin hallinnoiminen oli todella vaativaa työtä. Koko ilta oli aivan uskomaton ilta, huokaa Gauriloff haltioissaan. IBM. Vaikka kolttakansa on menettänyt paljon evakkoja suomalaistamisaikana, tulee meidän olla ylpeitä siitä vähästäkin, mitä meille on jäänyt elämään kulttuurista, Heidi Hänninen pohtii. Crottet’n menehdyttyä 1987, aineisto jäi hänen elämänkumppanilleen Mendezille. Omien tarinoitten ja näkökul mien tekeminen oli sitten minulle tärkeämpää. Matkan varrelle kertyi myös haasteita. Kuun metsän Kaisa Taisia Gauriloff oli sukunsa matriarkka ja vanhan perinnetiedon taitaja. Golden Doven -sarjan pääpalkinnon ja 3000 euron palkintosumman vastaanotti elokuvan tuottaja Satu Majava lauantaina Leipzigissa. Elokuvieni tiimoilta olen lähentynyt omaa yhteisöä. ?Oli ihanaa nähdä ja olin niin mielissäni siitä, että yleisö, joka oli tullut katsomaan elokuvaani runsain joukoin, oli pukeutunut saamenpukuihin ja kolttapukuihin. Katja Gauriloffin Kuun met sän Kaisa on tekona rehabilitoi va eli kunnian palauttava: vaik ka marjoja ja lihaa Crottetin eläessä hänelle lähetettiinkin, on aika muidenkin tietää työn mittavuus ja laajuus, jolla yk sityishenkilö unessa kuuleman sa kutsun velvoittamana pelasi meidän heimollemme vielä li sää aikaa, vielä lisää elämää, esti vääjäämättömältä näyttä neen poispyyhkäisyn histori an tuuliin. Hänellä on myös yritys, jonka kautta hän tekee myös muitakin elokuvaalan projektia. On myös aika muidenkin tietää Kaisa Taisia Gauriloffin voima, joka ulottui toiselle puo len Eurooppaa maailman pala essa ympärillä. Seuraava projektini on Baby Jane, joka on fiktiivinen näytelmäelokuva. Se lämmitti mieltä. ?Tietenkin oli ennennäkemätöntä kuvamateriaalia. ?On ollut vähän sellainen ulkopuolinen tunne, kun on kasvanut ja elänyt saamelaisalueen ulkopuolella. Tässä elokuvassa oli niin monta tarinan linjaa, jotka oli pidettävä selkeästi esillä. ?Aina pitää kuitenkin muistaa, että arvostelun antaa vain yksi henkilö. Ja se on tärkeä asia, että pystyn omalta osaltani viemään kolttien asiaa eteenpäin omalla pienellä työllä, sanoo Katja Gauriloff. Lisäksi dokumentissa oli mittava animaatioprojekti. Kuun metsän Kaisa -elokuvan rinnalla Gauriloff on puuhastellut uusien projektien parissa. Hänniselle elokuvassa esitetyt asiat olivat entuudestaan tiedossa olevia asioita. Välillä hän käy elokuva-alan oppilaitoksissa opettamassa ja pitämässä luentoja. Paljon on pitänyt lyödä ennen kuin on menty rikki. ?Elokuvan sisältö kertoi tiivistetysti Suonikylän elämästä ja sodan jälkeisestä evakkoja uudelleen asuttamisajasta. ?Alun perin menin opiskelemaan kuvaajaksi, mutta huomasin pian, ettei se olekaan minun juttuni
klo 18 Rukouskokous. T: Päiväkodin väki * Päivien pirta -konsertin toteuttajille, kuoroille, laulajille, lausujille ja soittajille. klo 17 Ekumeeninen iltakirkko Ivalon ort. messu klo 19, Hepola. klo 10 aamupalvelus. Ekumeeninen iltakirkko rauhan puolesta su 13.11. Ruusuja ja risuja voit toimittaa sähköpostitse osoitteella inarilainen@inarilainen.fi. 10:07 13:45 Lähde: www.moisio.net Miete Kaikki maailman ilo on syntynyt onnen tahtomisesta toisille. ?Keskustan tavoitteena on koko ajan ollut koko maan kattavien poliisipalveluiden turvaaminen ja Rajavartiolaitoksen operatiivisen suorituskyvyn säilyttäminen. klo 12 rukoushuoneella. klo 18-19.15. Janina Virta ja Janika Lukkarila. ompeluseurat klo 18 ry:llä. 9:09 14:37 10.11. Valiokunta esitti valtionvarainvaliokunnalle harkittavaksi, että poliisille myönnettäisiin 26,7 miljoonaa euroa, suojelupoliisille 2 miljoonaa euroa ja rajavartiolaitokselle 6,5 miljoonaa euroa lisärahoitusta. klo 11 Isänpäiväntilaisuus. Utsjoki: Pe 11.11. KIRKKOHERRANVIRASTO: Suljettu to–pe 10.–11.11. Lisätietoja Anjalta, p: 040 750 6286. 10:01 13:51 16.11. klo 18 khranviraston kokoushuoneessa. Esimerkiksi Rajavartiolaitoksen resursseja leikattiin rajatilanteen ollessa rauhallinen ja tämä kostautui viime keväänä, kun itärajan yli alkoi saapua turvapaikanhakijoita. Su 13.11. RIPPIKOULUTYÖ: Pe 25.–27.11.2016 Alkaen klo 17.45. klo 18 srk-talolla. La 12.11. Tällaisen lausunnon antaminen vaikutti näin huonossa taloudellisessa tilanteessa haastavalta, mutta teimme hallituspuolueiden kesken yksimielisen päätöksen. Su 13.11. Tarkemmat tiedot diakoni Irmalta, p. Tervetuloa vaihtamaan kuulumisia laulelun lomassa. mennessä Ismo Seurujärvi, p: 0400 380 270. messu klo 11, Hepola. Lisätiedot Anu p: 040 507 1713 tai Jonna p: 040 483 9867. Nämä tilanteet voivat nimittäin muuttua nopeasti. Mikko Kärnä huolissaan Suomen sisäisestä turvallisuudesta. AVOIN PÄIVÄKERHO: Inarissa tiistaisin srk-kodilla klo 10– 12. Opiskelijat järjestävät myös pienet arpajaiset. 9:19 14:27 12.11. ?Niin poliisin kuin Rajavartiolaitoksenkin toimintaympäristö on muuttunut ja lisäresursseja tarvitaan kipeästi. Mukana illassa diakonissat Anu ja Anja. Angelintie 6089a, puh. Inarin kultaisen iän kerhon ja Tiistaipiirin yhteinen retki Kittilään torstaikerhon vieraaksi. Surun äärellä-iltahetki ti 15.11. Kirpputori avoinna Ma, Ti, To, Pe klo 11–16, Ke 11–18. Muutama paikka vapaana. 09:36 14:15 12.11. Vapaa pääsy. Torstaisin Seikkailijat klo 17.30–18.30; sekä Tarpojat klo 17– 18.30. Ilm. Tervetuloa tilaisuuksiin! Auringon nousuja laskuajat Ivalossa nousee laskee Utsjoella nousee laskee 10.11. kappelilla; pe 18.11. 040 825 2918. Kaikki maailman kärsimys on syntynyt nautinnon tahtomisesta itselle. Sydän itkee kaipuuta, ikävää, enää muiston helmet kimmeltää. Ota yhteyttä Anjaan p. Maata Näkyvissä -festareille Turkuun 16.–21.11. Hiljaisuuden rukouslauluilta klo 18 kirkossa. klo 18 Kulmakivellä. Useita hallituskausia jatkuneen leikkauslinjan jälkeen tämä on osoittautunut haastavaksi. Rukouspysäkki kodeissa to 10.11. messu poikkeuksellisesti klo 10; saarna Niko Seppä (Lähetysyhdistys Kylväjä). Onnea mm. Olet lämpimästi tervetullut tapaamaan toisia hiljattain menetyksen kokeneita. entisissä Nutukkaan tiloissa ja on avoinna kolmen viikon ajan. Tulossa 2: Erityislasten (ELO) perheiden retki Leville 18.-20.11. Aihe: urheilulähetys Mongoliassa. Tiistaipiiri tiistaisin klo 12 srk-kodilla. 9:34 14:13 15.11. Ilm. klo 10–11 aamupalvelus, avoimet ovet srk-salilla klo 11–15. – Shantideva Nimipäivät Torstaina Martti, Márte, Morten, Mortu ja Márten. leivonnaisia ja käsitöitä. Alakerrassa myös esittely/myyntipöytiä. Opiskelijat kartoittavat kylän ikäihmisten toiveita ja tarpeita. Tulossa: Koko seurakunnan yhteinen adventtitapahtuma 27.11. Kyytiasioissa yhteys Jouni Esa Nousuniemeen p: 040 760 0460. UTSJOEN SEURAKUNTA: UTSJOELLA: Su 20.11. 9:29 14:18 14.11. puh 040 759 6823/ Reija tai 040 707 2669/Seija, Kotisivut: www.ivalonhelluntaisrk. Pyhä Messu klo 11 kappelissa, Alakärppä, Janne Aikio. Nimipäiväonnitteluja voit toimittaa sähköpostitse osoitteella inarilainen@inarilainen.fi. klo 18 khranviraston kokoushuoneessa. Kauko Kalervo Kosola. Lähetyksen kirkkokahvit messun jälkeen Pappilassa. Ivalossa keskiviikkoisin Sairaalantie 5:ssä kerhotilassa klo 10– 12, torstaisin Sairaalantie 5:ssä kerhotilassa klo 9.30.–11.30. Messun jälkeen joulupuuro, torttukahvit, glögit ja piparit. 09:54 13:57 15.11. Juhalle p: 040 549 2542. Työttömien yhdistyksen edullinen keittolounas maanantaisin klo 11–13 yhdistyksen tiloissa Vasantie 3. Su 13.11. Perjantaina Panu, Bánnos ja Báncu. Instrumentit loivat esityksille herkän kokonaisuuden. 9:14 14:32 11.11. Tapaamiseen kutsutaan vapaaehtoisia, joilla jo on lähimmäispalveluystävä ja niitä, jotka haluaisivat tulla mukaan toimintaan. Nuortenilta Kulmakivellä to klo 17–21 seur: 10.11.; 24.11. 09:30 14:20 11.11. Keskiviikkona Aarni, Aarne, Aarno ja Ártne. Pastorin puh. Nikolaoksen kirkko: Ke 9.11. kuljetus Saariselkä-Tolonen-Törmänen-suunnilta. jp klo 14 ortodoksikirkossa, Hepola. Sisäisen turvallisuuden ylläpito vaatii pitkäjänteistä politiikkaa eikä se kestä nopeiden lisäsäästöjen tavoittelua kulloisenkin turvallisuustilanteen mukaan. Sevettijärvi, pyhittäjä Trifon Petsamolaisen kirkko: La 12.11. Lähimmäispalvelukokoontuminen ke 16.11. Lähtö klo 7 Ivalon kirkolta, Inarista n. IVALON LAAKSON RAUHANYHDISTYS: To 10.11. 040 844 6259. Tiistaisin klo 14 Koivikossa Lauluhartaushetki. messu klo 14, Alakärppä. klo 9 liturgia Karigasniemen kappelissa. klo 14 mennessä Anu Huhtamellalle p: 040 507 1713. kuljetus Sevetti-Partakko-Kaamanen-suunnilta. klo 10 liturgia. ja 1.12. Yhteinen lounas klo 14, klo 17 ehtoopalvelus. klo 13–15. SAARISELÄLLÄ: Ensi su 13.11. Salibandykerho 6-luokkalaisille ja vanhemmille maanantaisin klo 16–17 Utsjokisuun koululla; ohjaajana Elli Reinola. PYHÄKOULUT: Nuorgam: Su 13.11. Keskustalaisten ja muiden hallituspuolueiden huoli näkyy hallintovaliokunnan lausunnossa valtion talousarvioesityksestä. Ti 15.11. Rippikoulun aloitusviikonloppu srk-talolla ja nuorisotila Kulmakivellä. Onnea mm. Lauantaisin klo 14 Yhteiskristillinen Raamattuja rukouspiiri Timo ja Mia Tikkasella, os. NELLIMISSÄ: Ensi su 13.11. Ruusuja * Harmasen Jukan perheelle lelulahjoituksesta. 040 507 1713. Kouluttajina Pekka ja Siru Harve. Mukana Anja Karhula, sekä sair.hoit.-diakonissaopiskelijat Assi ja Ritva. Inarissa nuorisotila Vintillä torstaisin Sudenpennut klo 16– 17.15; sekä Seikkailijat klo 17.30–19. Musiikkia kynttilän valossa klo 18 kirkossa, Linjama. Lisärahoitusesitys on merkittävä. Helluntaisrk To 10.11. klo 13 Leena Saijetsilla. 9:24 14:23 13.11. Hinta 120,–. Keskiviikkoisin klo 13 Rukoustunti. Keskustan edustajat pitävät tärkeänä, että sisäistä turvallisuutta käsitellään jatkossa yhtenä kokonaisuutena eikä sen määrärahoihin kohdisteta lyhytnäköisiä leikkauksia, joiden peruminen on turvallisuusympäristön muuttuessa haastavaa. Sunnuntaina isänpäivä, nimipäivää viettävät Kristian, Ano ja Ánot. T: Ivalon päiväkodin lapset ja aikuiset * Utsjoelle Antti Sujalalle liukulahjoituksesta. klo 12–15 Sairaalantie 5:ssä. 040 750 6286 tai Anuun p. Hyväkuntoista tavaraa otetaan lahjoituksena vastaan. Tiistaina Janina, Janika, Janette, Janita, Janihtá ja Janiinná. Ke 9.11. klo 11 Perhemessu. ?Edellinen hallitus syyllistyi juuri tähän. Kirpparin tuotto käytetään lapsiperheiden ja vähävaraisten joulumuistamisiin. Lauantaina Virpi ja Virba. Tavarat voi tuoda suoraan kirpparille tai etukäteen kirkkoherranvirastolle. klo 18–20 Ivalon kirkon alakerrassa vapaaehtoistoimijoille räätälöityä ensiaputietoutta. Vieraana Niko Seppä. Ivalossa nelostien ja hautausmaan risteyksessä. NUORISOTYÖ: Salibandykerho alle 5-luokkalaisille maanantaisin klo 15–16 Utsjokisuun koululla. kirkossa. T: Sirkka Vuori-Portti Risuja * Roska-auton kuljettajalle, joka katkaisi hautajaissaattueen pe 4.11. PARTIO: Partiot Ivalossa Mukkavuopajantie 2:ssa: Sudenpennut Kololla tiistaisin poikalauma klo 17–18; tyttölauma klo 18– 19. ja 9.12. Karigasniemi: perjantaisin klo 18-19: pe 11.11. IVALOSSA: Ensi su 13.11. Teemana ”Rauha”. Ota yhteyttä diakonissoihin Anjaan tai Anuun. klo 10 liturgia, klo 17 ehtoopalvelus. Illan aikana katsomme, onko tarvetta aloittaa useamman kerran tapaamisia sururyhmän muodossa. Ke 16.11. 09:42 14:09 13.11. Onnea mm. alkaen klo 11 Ivalon kirkossa messulla. kuljetukseen pe 11.11. NUORGAMISSA: Raamattuja laulutilaisuus la 19.11. Iltapäiväkahvit ke 16.11. To 10.11. Määrärahoilla suunnitellaan muun muassa välitöntä poliisimiesten määrän nostoa 7200 henkilötyövuoteen sekä Rajavartiolaitokseen kohdistuvien henkilöstöleikkausten perumista. Tarkemmat tiedot diakoni Irmalta p. Rakkaamme on siunattu omaisten ja läheisten läsnä ollessa. Maanantaina Iiris ja Lieddi. Lämmin kiitos osanotosta Keskustan kansanedustajat ja eduskunnan hallintovaliokunnan jäsenet Juha Pylväs ja Mikko Kärnä ovat huolestuneita sisäisen turvallisuuden tilanteesta. TIEDOTUS: www.utsjoensrk.nettisivu.org fb/Ohcejoga searvegoddi – Utsjoen seurakunta Lapin ortodoksinen seurakunta Ivalo, p. KARIGASNIEMELLÄ: Su 13.11. fi. klo 18–18.45 ehtoopalvelus Esa Karpoffilla, Tenontie 402. Raamattuopetus: Niko Seppä Lähetysyhdistys Kylväjä. Joona Aarni Elias Siivonen. Rukouspysäkki kodeissa torstaisin klo 18–19.15 seuraavasti: 10.11., 1.12. Iris Lepojärvi. To 10.11. klo 17 ortodoksikirkossa, Alakärppä, isä Pietarinen. Ma 14.11. kappelilla ja su 27.11. klo 12 rukoushuoneella. 045 632 1546. Kultaisen iän kerho maanantaisin klo 13 srk-kodilla. kuljetukseen pe 11.11. klo 7.40 Kuukkelin pihasta. Tulossa: Diakonian kirpputori avautuu ma 14.11. Anjalta voi kysellä lisää, p: 040 750 6286. klo 18 vigilia. 040 844 6259. DIAKONIA: Toiminnallinen naisten ryhmä kokoontuu ke 9.11. Ma 14.11. 6 Keskiviikkona 9.11.2016 INARIN SEURAKUNTA Haudattu: Ivalossa 4.11. Palsta on tarkoitettu lukijoiden yleisluontoisille kiitoksille ja moitteille, toimitus muokkaa tarvittaessa tekstejä. Diakonian myyntipöytään toivomme lahjoituksena esim. Pe 11.11. Miete Auringon nousuja laskuajat Nimipäivät INARIN SEURAKUNTA IVALON HELLUNTAISEURAKUNTA Ruusuja Risuja UTSJOEN SEURAKUNTA LAPIN ORTODOKSINEN SEURAKUNTA Seurakuntien tapahtumia Tällä viikolla Rakkaamme Kauko Kalervo KOSOLA * 27.1.1926 Kauhava † 22.10.2016 Ivalo Kaivaten Rauno Niina Heikki Reijo ja Marita Piia, Esa, Nino ja Enna Anu ja Juha Nita, Jukkis, Iina ja Elmo Anja-sisko perheineen Aimo-veli muut sukulaiset ja ystävät Niin äkkiä päivä sammua voi, ei kohtalon kello edeltä soi. Onnea mm. INARISSA: Ensi su 13.11. Nuttupiiri ti 15.11. Ilmoittautuneille lähetetty leirikirje. 9:40 14:08 16.11. Ilm. DIAKONIA: Ilolas Boddu Karigasniemen kappelissa pe 11.11. To 10.11. Lähetysja lauluilta la 19.11. Martti Sydänmetsä ja Martti Heikkuri. klo 10 liturgia, klo 17 ehtoopalvelus. 09:48 14:03 14.11
Porukkaa käy kokoontumisissa mukavasti, mutta vieläkin mahtuu mukaan, hän vakuutti. Myös Utsjoen vanhusneuvoston puheenjohtaja Marjut Mellanen katseli hyvillään ikäihmisten menoa ja meininkiä liikuntasalissa. Karigasniemen Eläkeliiton puheenjohtajana toimiva Niittyvuopio muistutti, että eläkeläiset kuntoilevat kylän uudessa liikuntahallissa keskiviikkoisin kello 16 alkaen ja torstaisin kello 13 alkaen. Utsjoen kirkonkylälle tarvittaisiin rivitalo vanhuksille, johon voisi muuttaa omasta kodista siinä vaiheessa kun asuminen siellä käy hankalaksi. Tiskin toisella puolella jonottavat nuorgamilaiset Pekka Pyrhönen ja Marjatta Kordelin. Riitta Niemelä maalivahtina topsipallossa. Kyllä sitä kotona saa aivan riittävästi olla omissa oloissa, hän vakuutti. ?Olen ihastunut Utsjoen luontoon, mutta yhtä lailla olen ihastunut näihin Utsjoen ihaniin, reiluihin ja välittömiin ihmisiin. Jumpan, lentopallon ja topsipalloilun jälkeen väki lähti seurakuntatalolle ruokailemaan ja seurustelemaan. Moni kokee, että asuminen kylällä rivitalossa olisi turvallisempaa. Ja tämä liikuntapuoli on tosin hyvin järjestetty. ?Karigasniemen oppilaat myös tarjoilivat ruuan meille. Ja rivitaloasunnossa asumisessa olisi kuitenkin oma rauha, jota he arvostavat. Ja kaikki osasivat tervehtiä, kiittelivät Uts joen kunnan ikäihmiset. Vanhusneuvostolla on omat tapahtumansa, mutta lisäksi joka kylässä on ikäihmisillä vielä omat yhdistyksensä. Porokeitto oli tosi hyvää ja ruokailun tuoton koululaiset laittavat leirikoulu kassaan. Marjut Mellanen ahkeroi keittiön puolella. Mukavahan täällä on olla ja nähdä ihmisiä. Vanhuksille tarvitaan asuntoja Mellasen mukaan Utsjoen vanhusneuvosto toimii aktiivisesti ja se huolehtii myös ikäihmisten edunvalvonnasta. Joka toinen viikko on muistikaverikerho, jossa me hyvämuistiset olemme niitä muistikavereita. Seurakunta talossa oli myös pieni hartaushetki ja Nuorgamin Ikäsählyn tarjoamaa ohjelmaa. Ikäihmiset muistelivat Utsjoen seurakuntasalilla ruokaillessaan vieläkin lämmöllä Karigasniemen reissua. Utsjoellahan on krooninen asuntopula ja se koskee myös ikäihmisiä. ?Olemme pelanneet sählyä isossa salissa ja kuntoilleet kuntosalilla. Siellä oli niin kohteliaita ja mukavia lapsia. Tämänkertaiseen tapahtumaan tuli reilut 50 ikäihmistä eri puolilta Utsjokea. Ei minullakaan eläkeläisenä enää liikaa ole tuota puuhaa ja siksipä tänne on aina mukava tulla kuntoilemaan ja tapaamaan vanhoja tuttuja. Sekin täällä jo kerrottiin, että seuraava kokoontuminen on joulukuussa ja silloin seurakunta salille katetaan joulupöytä, sanoi karigasniemeläinen Osmo Niittyvuopio Utsjoen vanhusneuvoston järjestämässä liikuntatapahtumassa Utsjoen koululla. Kaikille tarjottiin ilmainen kuljetus. Osa ikäihmisistä pelasi itsensä hikeen topsi pallossa ja toiset innostuivat pelaamaan lentopalloa. 045-787 40400, toimisto@lauermanlaki.fi Avoinna sopimuksen mukaan ja ma–to klo 11–13 ?Näitä vanhusneuvoston järjestämiä liikuntapäiviä oikein odottaa. He olivat tehneet meille ruuan, leiponeet sämpylät ja täytekakun. – rikosja riita-asiain oikeudenkäynnit – perunkirjoitukset ja perinnönjaot – kauppakirjat ja kaupanvahvistukset – velkomisasiat – lahjaja perintöverosuunnittelu Asiakastapaamiset Utsjoella sopimuksen mukaan Lauerman Laki Oy Utsjoentie 10 B, 99980 Utsjoki P. Eli Utsjoella on tekemistä niin paljon, että kaikkeen ei millään edes ehdi, naurahtaa Mellanen. Minä olen mukana Utsjoen Eloisissa. ?Olemme tehneet kuntaan aloitteen ikäihmisten asunto rakentamisen kehittämiseksi. 7 Keskiviikkona 9.11.2016 VARATUOMARI JOUNI VIHERVALLI Lapintie 4, 99600 Sodankylä Ajanvaraus ja neuvotteluista sopiminen puh. Aloitteemme on edennyt jo niin pitkälle, että kuntaan on perustettu työryhmä vanhusten asuntorakentamista miettimään. Ja eikä unohtaa voi Lapin kamariorkesteriakaan, jonka johtaja Johan Storgårds viihtyy Utsjoella ja tuo orkesterinsa tänne kerran vuodessa. Jaakko Peltomaa Utsjoen vanhusneuvosto sai ikäihmiset liikkeelle Karoliina Nuorgam viihtyi hyvin liikuntapäivässä, vaikka ei osallistunutkaan mihinkään lajiin. ?On hienoa, että ihmiset ovat ottaneet nämä tapahtumat omakseen. Vanhusneuvosto järjestää liikuntatapahtumia yhteistyössä Utsjoen liikuntatoimen kanssa. Kunnan vapaaajan sihteeri Tommi Kanala tietää miten meitä vanhoja pitää liikuttaa, kehui Niittyvuopio. ?Meillä on nyt kaksi lääkäriä ja se on tärkeä asia. Utsjoella hyvät palvelut Utsjoen vanhusneuvoston puheenjohtaja Marjut Mellanen sanoo olevansa ikäihmisenä tyytyväinen kunnan palveluihin. 400 474 039 sami.tervahauta@laki.inet.fi Kaikki oikeudelliset toimeksiannot mm. ?Liikuntahalli oli hieno, mutta vielä enemmän mieleen jäivät ne Karigasniemen koulun oppilaat. Kaukaisin osanottaja tapahtumassa oli tamperelainen Riitta Niemelä, joka oli tullut Utsjoelle kyläilemään ystävänsä Marjut Laitin luo. ?Tässä iässä ei enää auta juosta pallon perässä. Häntä kannustaa Marjut Laiti.. ?Tämähän on kaikki ilmaista meille osanottajille. ?Moni vanhus asuu jokivarressa yksin ja naapurit ovat kaukana. Karigasniemellä kohteliaat oppilaat Utsjoen vanhusneuvosto on ehtinyt tänä syksynä pitää yhden liikuntapäivän myös Karigasniemen uudessa liikuntahallissa. Meillä on aktiivinen liikuntatoimi ja uimahalliin on järjestetty mummojen prinsessauinti. Sen vuoksi olen mukana päivän tapahtumissa ja voi olla, että matkustan Utsjoelle uudestaan, kun seuraava liikuntapäivä pidetään täällä joulukuussa, hän kertoi. Yksinasuminen tuo monia haasteita lumenluonnista al kaen. Ja vapaaajansihteeri Tommi Kanala osaa ohjata ikäihmisiä ja hän on taitava hankkimaan myös rahoitusta näiden tapahtumien järjestämiseen, hän kiitteli. ?Utsjoen seurakuntakin järjestää mukavasti tapahtumia. 0400 391 024 jouni.vihervalli@pp.inet.fi LAKIJA KIINTEISTÖASIAINTOIMISTO Sami Tervahauta varatuomari, maanmittausteknikko Ivalontie 12, 99800 Ivalo p
Eri osapuolten int ressejäkin voidaan huomioida, kunhan niistä on kunnolla tieto! Pasi Asikainen, Tampere Korjaus Veikko Väänäsen kirjoitukseen Inarilaisessa 02.11.2016. Esimerkiksi yksi vuosi. Mutta häpeä lankeaa armotta myös niille, jotka on heidät sinne valinneet. Parituhatta poroa on kuollut. Ne lisäävät petovahinkojakin. Vaarallinen pernarutto voi levitä laajemmalle. Hirvasniemessä ja Jääskössä jäkälää ei ole enää nähty, ja Inarissa entinen poromies aitasi alueen ihaillakseen jäkälää. Niistä ei välitetä! Uskallan vakuuttaa, että on luotavissa suunnitelma, jossa Tenon lohi toimii menestyvässä matkailubusineksessa tärkeänä argumenttina. Heidät pitäisi ottaa nyt mukaan Luken ”puolueettomaan” laiduntutkimukseen. Mauri Nieminen Dos., Luken ulkopuolinen tutkija Kaamanen Teno-sopimus on kriittisessä vaiheessa. Näyttää siltä, että käräjillä on tarvetta tapakasvatukseen ja käytöskouluun. Se osa kirjoituksesta ei siis pidä paikkaansa ja onkohan alunpitäen kirjoituksessa ollut tarkoitus mainita saamelaisalueen ehdokkaat. Viimeisillä Poropäivillä kiellettiin puhumasta porotalouden huonosta kannattavuudesta. Ei nähdä lähellä tapahtuneita muutoksia, kymmeniä poroaitoja, tarhoja, rehuja, ruokintaa ja koneita. Jämäkät viranomaiset ovat tosin vaatineet jo sakon uhalla poromäärien pienentämistä paikoin jopa 45 prosenttia! Jamalo-Nenetsiassa, Venäjällä paikallisten mukaan 730 000 poron ylilaidunnus kulutti laitumet ja lisäsi samalla tautiriskiä. Jälkiviisaina ei tunnusteta tehtyjä virheitä, esitetään vain epärealistista jutamista porojen kanssa läpi esteaitojen Norjaan. Paliskuntain yhdistyksen Anne Ollilan mukaan poromiehet tuntevat kaikki 301 laidunkasvia, varmasti myös pyöröpaalit ja kaupalliset rehut jokaisessa paliskunnassa. Viime päivien porokirjoitteluissa ”ekologit ja professorit” selittelivät tutkimuksiaan. tekisivät pääpiirteisen ehdotuksen (A5-typistys) uudesta optimaalisesta kalastussäännöstä ilman nykysäännön rajoituksia. Jäkälää on enää keskimäärin 120 kiloa kuivapainoa hehtaarilla! Keskija eteläosassa pienennys on 40 prosenttia, ja jäkälää on vain 35 kiloa hehtaarilla. Tarjoan lähestymistapaa, jossa jokainen intressiryhmä, ainakin; ostomökkiläiset, turistikalastajat, Utsjoen kunta, Tenolla perintöoikeutenaan kalastavat, Tenon rantakulagit, Tenon matkailuyrittäjät, Inarilainen, jne. Kaikki ei ole ilmaston syytä, laitumet riittävät vain 300 000 porolle! Kaasuja öljyteollisuus ei ole tuhonnut kaikkea. Ainakaan Neeta ja Aslak eivät ansaitse minkäänlaista kiitosta tempauksillaan. Huonommat lihat menevät halvemmalla köyhille laitoskeittiöihin. Tutkijat pilasivat porolaitumet Tapakasvatusta ja käytöskoulua Koko Tenohomma pitää ajatella uusiksi Kansan Tahto erehtyi Kysymyksiä Veikko Väänäselle Kirjoita Sana on vapaa -palstalle! Inarilaisen Sana on vapaa -palstalle toivotaan ajankohtaan liittyviä, Inarin ja Utsjoen asioita käsitteleviä kirjoituksia. Vuonna 1914 kuoli tautiin alueella 100 000 poroa, sotien aikana lisää. Tulokset ovat kelvanneet aikaisemmin moniin tutkimuksiin ja myös ministeriölle. Suurin häpeä on tietysti takin ja päähineen kääntäjillä. Tänä aikana he saisivat sitä tapakasvatusta. Kannattavuus onkin parantunut, kun poronlihan hinta nousi kymppiin, vähän paloitellusta ruhosta saa maksaa jo parikymppiä kilolta. Erityisesti saamelaiset uhoavat vielä jatkotoimiakin. Toivomme, että kirjoittajat allekirjoittavat mielipiteensä omalla nimellään. Metlan, nykyään myös Lukea, tutkijat esittivät kaksi vuotta sitten poromäärien laskua ja laidunkiertoja. Eräät tutkijat kehottavat vain rauhoittumaan, panemaan jäitä hattuun ja päitä pensaisiin, peittelemään tosiasiat. Syön jatkossa enemmän kalaa ja puolta halvempaa, hyvää luonnon hirveä. Jäkälää on myös vähemmän kuin Ruijassa! On syytä muistaa, että ylisuuret poromäärät kovin kuluneilla laitumilla, porojen heikko kunto ja stressi alentavat tuottavuutta ja lisäävät myös tautivaaraa. Porojen koskemattomilla metsätalousalueilla jäkälää on lähes 15 kertaa enemmän kuin vastaavilla laidunnetuilla alueilla. Piti korostaa vain työllistävää vaikutusta. Tappoihan Kuusamossa jo porotauti, pasteurelloosi 1982 räkkäkesänä 600 stressaantunutta poronvasaa ja kymmenen vaadinta. Tuloksista ei haluta puhua. Ei voi olla totta! Nyt pitää ottaa järki käteen, myös meillä. Olisi myös hyvä, että ensikertalaisilla olisi jonkinlainen harjoitteluvaihe. Utsjoella Suomen ja Norjan välillä pitää olla vierekkäin jo kaksi esteaitaa! Tutkijat ovat vuosia selvitelleet myös muiden maiden poronhoitoa ja laitumia, onnistuneet opeillaan pilaamaan ne. Tarvitaan uusia ja ”parempia” tuloksia laitumista. ”Käytöstavat kunniaan” Jotta en syyllistyisi alatyyliseen kirjoitteluun, esitän vain muutaman kysymyksen Veikko Väänäselle. Perustelluissa tapauksissa kirjoitus voidaan julkaista myös nimimerkillä. Voidaanko enää mainostaa ja syödä luonnonporoa. Se on ensimmäinen asia mikä pitää hoitaa. Saamelaiskärä jien ympäristösihteeri Anni-Helena Ruotsala tarvitsee vain selittäviä syitä ja perinnetietoa alueella, jossa ympäristöstä on suojeltu poroille 60, tunturi alueella jo yli 80 prosenttia. Järkiporonhoitoakin tarvitaan! Poroja pitää vähentää. Ostettiinko Veskoniemen sataman lisätontti käypään hintaan ja jos ostettiin, kuka ulkopuolinen määritteli hinnan. Niin se vaan on. Osapuolet ovat tiukasti asemissa. Seppo Konttinen tietokirjailija, kansalainen Törmäsestä, korruption vastaisen liikkeen yksinpuhuja ?Viimeisillä Poropäivillä kiellettiin puhumasta porotalouden huonosta kannattavuudesta, kirjoittaa tutkija Mauri Nieminen artikkelissaan. Näyttää ja kuulostaa siltä, että käräjien edustus ja tehtävät on heille selvästi liian vaativia. Kirjoitukset voi lähettää sähköpostiosoitteeseen inarilainen@inarilainen.fi. Postiosoite on: Paikallislehti Inarilainen, PL 61, 99801 Ivalo.. 8 Keskiviikkona 9.11.2016 Sana on vapaa ”Ympäristötutkijat tulivat Käsi varteen, ottivat pienen vesinäyt teen pihakaivosta, ja kielsivät juomasta vettä: Perhanan tut kijat tulivat ja pilasivat kaivon, totesi poromies.” Lassi Valkeapään tarinassa oli totta toinen puoli. Matti Luukkonen Vaikka Saamelaiskäräjien kausi on vasta alkanut tänä vuonna, niin tässä uudessa kokoopanossa muutamat henkilöt ovat jo ehtineet kohahduttaa jopa saamelaisia, saati sitten muita. On puollettu paliskuntien ja tokkakuntien ympäriaitaamista, toimimattomia ja kuluttavia laidunaitoja, passiivista poronhoitoa. Uudistuskypsissä talousmetsissä jäkälää on 250 kuivilla ja 90 kiloa/ha kuivahkoilla kankailla. On puhuttu jopa suomalaistyyppisestä ”tarhaja rehuporojen” hoidosta alueella. Tarvitaan kertausta, ”perinnetietoa” laitumista paliskunnille ja päättäjille. Ylä-Lapin kankailla jäkälämäärä on pienentynyt yli 30 vuodessa Enontekiöllä ja Inarissa 75, Utsjoella 10 prosenttia. He tietävät parhaiten tutkittavat, kuluneet laitumet. Toimitus päättää itse julkaistavista kirjoituksista eikä mikään laki pakota julkaisemaan kaikkea mitä palstalle tarjotaan. Porojen laiduntamilla kankailla jäkälää on vain 130 kiloa hehtaarilla, yhtä vähän kuin Ylä-Lapissa. On turha puhua metsien hakkuista ja muusta maankäytöstä alueella! Yksinäisen miehen sota Käsivarressa kannattaa, ja viimeinen neljän kilometrin aitapätkä pelastaa Mallan. ”Uudistukset” eivät kelpaa kellekään. Valtakunnan metsien inventoinnissa on tutkittu jo kolmesti ja puolueettomasti pohjoisosan, viidesti keskija eteläosan talvilaitumet tärkeine ravintovaroineen. Minun tietääkseni emme kumpikaan Annin kanssa omaa saamelaisoikeuksia, vaikka Veikko Väänäsen mainitsemassa Kansan Tahdossa niin väitetäänkin. Mutta olen kyllä henkilökohtaisesti ottanut kantaa niin saamelaisja valtaväestön näkemyksiin ja oikeuksiin, mielestäni ihan tarpeeksi ja asiallisesti. Finnmarkissa jäkäliköt on taas kerran syöty tuhansilla ”liikaporoilla” loppuun, seuraa nälkäkuolemia, ellei vaelleta myös sieltä vanhaan malliin talveksi porojen kanssa Suomeen. En meidän pitäisi täällä kentällä joutua häpeämään saamelaisten omaa hallintoelintä. Eikö riitä, että näin on jo tehty, inventoitu ohjatusti jäkäliköt vain parhailla laidunalueilla. Perrnarutto voi nousta haudastaan myös meillä. Ei tiedetä, että poro söi ennen varpujen lisäksi myös jäkälää, eikä sitä, että yli 30 000 poron yliluku voi kuluttaa laitumet, myös pienen luonnonpuiston kasvillisuuden loppuun. Tuloksista vaiettiin. Tällöinkin kirjoittajan henkilöllisyyden täytyy olla toimituksen tiedossa. Oliko tontin hinta markkinahinta ja jos oli niin millä perusteilla. Kuka päätti ja miten päätettiin tontin hinnasta. Suojelualueilla jäkälää on keskimäärin 320 kuivilla ja 90 kiloa/ha kuivahkoilla kankailla. Meillä jäkälää on jo sata, jopa tuhat kertaa vähemmän kuin poronhoitoalueen eteläpuolella ja Kuolassa. Eikö puheenjohtajan pitäisi tällaisissa tilanteissa ottaa ohjat käsiin
Vanhat isännät olivatkin hyviä luistelijoita. Mustajänkä oli niin huono heinäjänkä, että siellä eivät koppelolaiset koskaan heinää tehneet, paitsi ehkä joitakin kuruja on joskus niitetty, mutta niitäkin hyvin vähän. ?Nuottaulkuja oli silloin pitkin rantaa, joihin nuotat ripusteltiin kuivumaan. Valaistus oli välillä sitä, että justiinsa näki pirtissä missä liikkui, mutta ei sen kummempaa. Tämän Kustin jälkeläiset tietävät siitä, että Pielpajärven kirkon seinästä löytyy vieläkin Kustin puumerkki, johon hän on riipaissut terveisensä ja kirjoittanut olleensa kirkon työmaalla ”Terva-Mattina”. Kun lossinhoidolta jäi aikaa, saattoi Kusti suunnata koiransa kanssa vaikka oravametsälle. Leo sanoo, että kun siian suolaa kunnolla, niin ei se mene miksikään, eikä happane, vaikka joku sellaista luuleekin. Työläshän pumpuli oli verrattuna nykyajan materiaaleihin. ?Isä lähti aikanaan Sodankylästä Inariin kävelemällä. Kartoista ja kompasseista ei tiedetty mitään. Se tulikin tarpeeseen, kun muistaa, kuinka suuria perheet olivat siihen aikaan. ?Kyllähän se Luttokin tiedettiin, mutta kun Inarilta sai taimenta, niin ei tullut mieleenkään, että pitäisi olla lohta. ?Ranssu oli hyvä nuottamies. Porukassa ne siellä kulkivat eikä yksikään hevonen karannut koskaan. Monet luistimet teki varmasti Koppelon kylän seppä Kiviniemen Santikin, jolla oli pieni paja Kiviniemen törmällä. Ja veneet olivat nykyajan soutuveneen kokoisia ja kampetta täynnä. Asentopaikoissa katseltiin aina niille puutynnyreille varjopaikkoja, jos oli kovin helteisiä päiviä. Sama oli hirven suhteen. Isä Kustin mukana Leo lähti poikasena savotoille ja oppi siellä niin hakkuriksi kuin hevosmieheksikin. ?Hevonen oli sairastunut noriin ja minä ihmettelin, että miten tuo nyt paranee. Ihmisenä hän oli oikein mukava. 9 Keskiviikkona 9.11.2016 Viekkalassa asuva 88-vuotias Leo Vikeväkorva muistaa hyvin ajan, jolloin Koppelon kyläläiset tekivät kalareissunsa Inarijärvelle soutamalla. Vähän myöhemmin hyvänä kalaja mettästyskaverina minulla oli Puolakan Kasperi. ?Talven heinät olivat työn takana, mutta ilman lehmiä ei voinut olla. ?Rautua tuli Inarilta harvoin. ?Siikaahan sieltä etupäässä nousi ja se olikin silloin mukavan kokoista ja rasvaista. ?Me verkotimme Kattajärveltä siikaa. Matikoita nuijittiin aina sen verran, että saatiin soppakalan ainekset. Kerran isä teki sitten halkoja Yhdyspankille ja minä olin kaverina. Ja kun vertaa sitä paksua pumpulilankaa nykyajan nailoneihin, niin eihän se ollut yhtä tehokas ja pyytävä, mutta saalista tuli silti. Leon nuoruudessa kalastus Inarilla tapahtui useimmiten nuottaamalla. Nuottaus oli silloin takuuvarma pyydys. Villavaatteita tarvittiin talvisin jatkuvasti, eikä niitä kaupasta saatu. Savottahevonen joutui talven aikana koville, mutta Koppelon hevosilla oli aikaa myös levätä, sillä ne päästettiin kesäksi Nanguniemeen ja ne saivat olla siellä pitkälle syksyyn. Leo sanoo, että entisajan pirteissä meni valtavat määrät honkaa talven mittaan. Nanguniemessä ne olivat täysin vapaasti ja vankistuivat. Paljon ne Koppelon miehet mettästelivätkin, mutta kalastus meni edelle ja se oli aivan elinehto. Turvekammejakaan ei koppelolaisilla ollut, kyllä se oli vain laavu. ?Oravannahasta sai niin hyvän hinnan, että sitä kannatti pyytää. Elämä oli luontaistaloutta siihen aikaan. Joka talossa karstattiin ja kehrättiin villaa. Kun tiedettiin, että orava on puhdas elukka, niin ei sen syömistä mitenkään kummasteltu. Suolattiin puupyttyihin Kalat suolattiin järvellä puupyttyihin ja osa pytyistä vietiin sitten soutamalla Ivalon kauppoihin. Kalastus oli kaikki kaikessa Koppelossa. Isän kanssa savotoille Leon isä Kusti Vikeväkorva oli ahkera ja käsistään kätevä mies. Kämpällä syödyn aamiaisen eli käristyksen jälkeen lähdettiin hevosen kanssa varsitielle. Isä oli rakentamassa Petsamon maantietä ja hän oli myös Muurmannin ratatyömaalla. Ja jos jotain sai, niin ei ollut rahaa ostaa. ?Sitä mentiin joen hiekkapankeille ja lyötiin kirveellä ohuen ja kirkkaan jään alla ollut matikka tajuttomaksi. ?Töitä piti tehdä, mutta se kuului asiaan. Sillä tuli aina kalaa. Järvihän oli tullut tutuksi jo soutuaikana. Nuo kolme venäläistä miestä olivat isoja ja riskejä, ja oppivat pian kaatamaan puita oikeaoppisesti. ?Jos oli hyvä myötätuuli, niin silloin nostettiin purje antamaan vauhtia. Koivuhan se paras polttopuu olisi, mutta hongasta tykättiin enempi, koska se oli niin vaivaton. Vikeväkorvan perheen heinäntekomatkat ulottuivat Ukonjärven pohjoisrannalle ja sen takana olevalle Martinkotajärvelle. Inarijärven lisäksi koppelolaisten vakituisia kalapaikkoja olivat Rahajärvi ja Ukonjärvi. Inarilla Koppelon miehet soutelivat vaiston ja kokemuksen pohjalta. Vuonna 1935 häntä tarvittiin Pielpajärven kirkon kattoremontissa. Leo-poikaan he suhtautuivat isällisesti. Ja saattoivat he tehdä luistelemalla reissuja Inarillekin ja innostua luistelemaan vaikka Nuoran-Juhaniin kylästelemään. Lossimökin leivinuunissa paistettiin monet kerrat oravia. Evääksi oli otettu leipää, voita, kahvia ja sokeria. ?Mettoja oli niin paljon, että niitä kyllä uskalsi verottaa. Se jätettiin viekkalalaisille. Ja jos sitä sattui tulemaan, niin se syötiin ite. Kelloja ei ollut, ja vaikka olisi ollutkin, niin ei niitä lapsille olisi annettu. Kun ensimmäiset rekikelit tulivat, niin isännät valjastivat hevosensa ja lähtivät lähimetsiin honkia hakemaan. Suolaa kyllä piti laittaa Inarilla kaloihin reilusti, että ne pärjäsivät sen viikon tai kaksikin mitä kalareissu kesti. Leo naurahtaa, että nykyajan ihminen ei tiedä sitäkään kuinka työn takana on aikoinaan ollut sekin, että huusholliin on saatu valoa. Leo muistuttaa, että ennen vanhaan alkutalvi oli myös hyvää luisteluaikaa. Ja se oli aika vapaata elämää. Muuten pärjättiin kalalla. Hän laittoi hevosen talliin ja huomasi, että eläin taitaa olla tulossa sairaaksi. Lampaanlihakin syötiin, mutta ennen kaikkea se villa oli tärkeintä. ?Se soutuaika tuli minulle tutuksi poikasena. Leon nuoruudessa koppelolaisten lehmät laidunsivat vielä vapaasti metsässä. Kerran Leo ajeli savotalta hevosen kanssa kotiin. ?Honkaa olivat Koppelon vaarat täynnä, mutta joku saattoi hakea honkakuorman Inarijärveltäkin, siellähän oli saaret ja rannat myös täynnä honkaa. Ja hankalan kulkumatkan päässäkin se Luttojoki oli. Sitten tehtiin jäähän reikää, että saatiin se matikka sieltä pois. Pumpuliverkosta tehdyt pyydykset piti aina kuivattaa ja välillä niitä piti värjätäkin, jotta ne pyysivät paremmin. Leo Vikeväkorva muistaa, että kauppakalana taimenesta sai paremman hinnan, mutta siikaa myytiin määrällisesti enemmän. Sitä mukaa kun Antros-keskimoottori levisi talosta taloon, loppuivat pitkät soutumatkatkin. ?Me kyllä isän kanssa pärjäsimme hyvin venäläisten kanssa. Iso kiviuuni kulutti valtavasti polttopuuta ja kovimmilla pakkasilla siinä paloi melkein ikuinen tuli. Oravaa ei pantu hukkaan Leon isä Kusti Vikeväkorva oli innokas metsämies ja isän matkassa kulkiessa Leokin oppi metsästyksen. Leo muistaa, että jonkinlainen manillakankaasta tehty peite viritettiin laavuksi ja siellä nukuttiin porontalja alla ja viltti päällä. Ja aika ei käynyt pitkäksi koskaan, vakuuttaa Leo Vikeväkorva kotipihallaan vanhan niittokoneen äärellä. Jaakko Peltomaa ?Muistelen poikasaikoja ihan hyvällä. Muistan sen siitäkin, että isä teki halkourakoita Ivalon liikkeisiin ja hän otti minutkin siihen halontekoon mukaan. ?Vanhat koppelolaiset olivat valmiita moottorinkäyttäjiä, kun saivat keskimoottoriveneen alleen. Nykyaikana ei oikein olekaan sellaista kirkkaan jään aikaa, että matikoita voisi edes nuijia. Leo lähti kalareissuille usein enojensa kanssa ja soutamalla voitiin mennä aina Hirvinuoraan asti. Ja vaikka sen ajan isännät eivät niin koneista tienneet, niin Antros oli helppokäyttöinen. Ne uitettiin alkukesällä Peltosen Mellan alapuolelta joen yli. Hän oli kuullut, että täällä on hyviä työmaita. Kiilu oli semmoinen, että laitettiin peltitörppöön öljyssä kietaistu rätti ja siihen tuli. Mutta pääasiassa orava oli kyllä semmoista sota-ajan pularuokaa. Vaikka jänkä on täynnä mustia upottavia suonsilmiä, niin on lehmä niin viisas, että osasi kulkea niihin uppoamatta. Sitä tuherrettiin öljylampun kanssa ja joskus viriteltiin tulet kiiluun. Jokaisella Koppelon isännällä oli lisäksi pieniä järviä, joissa käytiin kalassa vähän asuinpaikan mukaan. ?Laavussahan oli mukava nukkua, kun sen sai pystytettyä minne halusi. Laitoin ämpäriin tulikuuman tiiliskiven ja hevonen sai hengittää tervahöyryä. ?Ainakin Koppelossa elettiin jo peltiaikaa ja muuri varasi hyvin lämpöä yöksi, kun pellin pani kiinni. Leo muistaa hyvin myös ajan, jolloin keskimoottorit syrjäyttivät soutumiehen. Sitä tapaa meillä ei ollut, että kala olisi vartavasten hapatettu hapankalaksi kuten lapintaloissa joskus tehtiin. Sitä syötiin joka päivä, eikä kukaan valittanut, että pitäisi saada muutakin. Purje oli tehty manillasäkistä, ei se sen kummempi ollut. ?Ei valo tullut silloin nappulasta vääntämällä. Se pelasi, kun sai bensaa ja öljyä. Sehän oli semmoista, että aina oltiin porukalla ulkona ja aina keksittiin jotakin. Leo muistaa, että Koppelossa Harappijärven ympäristö ja Marjavaara olivat täynnä lintuja, etenkin mettoja. Kyllähän niitä pyydettiin, eikä lupia kyselty. Leon mieleen on hyvin jäänyt Mutenian Ranssu eli Mutenian äiji, joka usein oli Leopojan kanssa samassa kalaporukassa. Ja kyllä sitä poikasena ehti myös leikkiä, hiihtää ja laskea mäkeä. Silloin jokiranta ei ollut pusikkoa, koska rannat olivat niittyinä. Ja oravanlihaa ei koskaan pantu hukkaan, kyllä se syötiin. Autiotupiakin oli, mutta niissä koppelolaiset eivät yleensä viihtyneet. Yöt laavulla Kalareissut kestivät päiväkausia ja yöt vietettiin laavussa. Kun oltiin päästy Inarille, niin ensimmäisen yön aikana vedettiin ensimmäinen apaja. Ei ollut taskulamppua, mitä näpätä mukaan. ?Hevoselle ei ollut mitään käyttöä kesällä, joten senkin vuoksi ne joutivat olla Nanguniemessä sen jälkeen kun pottumaat oli käännetty. Järvellähän piti liikkua paikasta paikkaan. Eikä Ivalojoen saariakaan päästetty pusikoitumaan, koska niissä tehtiin heinää. Hevosmiehenä Leo nousi aina viiden – kuuden maissa tekemään apetta hevoselle. Siellä niitettiin jänkäheinää, joka suovattiin ja haettiin rekikelin aikana Koppeloon. Mukavaa aikaa Leo Vikeväkorva tuumaa kotonaan Viekkalassa, että lapsuusaika oli kauhean mukavaa, eikä hänellä ole sieltä huonoja muistoja. Sota-aikana Leo oli Solojärven savotalla ja joutui venäläisten sotavankien kanssa samaan porukkaan. ?Koppelossa kala säilöttiin nimenomaan suolalla. Villasta tehtiin villatikkurit, villahousut, sukat ja vanttuut. Joku Akujärven kylän isännistä saattoi käydä Lutolla lohenpyynnissä, mutta Koppelon kylässä ei Lutosta innostuttu millään lailla. Kiiluhan se otettiin mukaan, jos piti yöllä lähteä vaikka hyyssikkään. Annoimme heille omia eväitämme, voita leipää ja tupakkaa. Siihen aikaan kun Kusti oli lossinhoitajana Ivalossa, ei hän paljon kalastellut, eikä hän kauhean innokas kalamies ollut muutenkaan. Leo muistuttaa, että kun järvellä kuljettiin soutamalla, niin siinä vauhdissa oppi tuntemaan järven kaikki sopukat. Pirtissä ikuinen tuli Alkutalven askareisiin kuului vanhassa Koppelossa polttopuiden haku. Lehmät kulkivat myös pitkin Mustaajänkää. ?Muistan juuri lapsuudestani, että meillä oli ohrapellon kappalekin kaurapellon laidalla. Kalaa piti syksyllä pyytää sen verran paljon, että sitä riitti suolakalaksi kevääseen asti. Heinäntekoon Ukonjärven taakse Leo Vikeväkorva sanoo, että hänen lapsuutensa Koppelo oli maisemiltaan aivan toisenlainen kuin nykyinen. Koppelon ja Veskoniemen isännät pistivät repun selkään ja saattoivat luistella vaikka Ivaloon asioille. Kalastus oli kaikki kaikessa Koppelossa. Ohranviljelyhän oli tapana 1930-luvulla, koska kesät olivat niin lämpimiä että ohra menestyi hyvin. Alkutalvesta, kun Ivalojoki jäätyi, lähtivät poikaset kolkkaamaan matikoita jään alta. Jonkun kerran taisimme tosin olla yötä Kärppäsaaren tuvassa, mutta Punaisella tuvalla ei koskaan nukuttu. Ranssu poltteli piippua eikä hänen seurassa käynyt aika pitkäksi. Yleensäkin se polttopuun kulutus oli kovaa siihen aikaan. Sitten keksin laittaa tervaa peltiämpäriin. Hermanni sanoi myös, että ei sillä muuten olisi väliä, mutta kun minä kerran olen sen koulunkäynnin aloittanut, niin se on pakko nyt käydä loppuun, Leo naurahtaa. ?Ja lampaita oli myös joka talossa ja niistä sai villaa parhaasta päästä. Inarin siialla oli kova menekki ja Ivalosta sitä välitettiin etelään. Lehmistä saatu maito, voi ja viili oli aivan välttämätön. Eihän siinä mitään, mutta minullahan unohtui koulunkäyntikin niitä halkoja tehdessä. ?Poliisi Hermanni Kyrö tuli halkorantteelle ja sanoi, että kyllä minun pitää sinne jatkokouluun kuitenkin lähteä. Harappijärvikin oli ennen vanhaan hyvä siikajärvi, mutta se ei taas kuulunut koppelolaisten reviiriin. Se lääke tepsi ja eläin parani. Vähän joka talossa jokivarressa syötiin hirvenlihaa. Pumpuliverkko oli työläs Leo Vikeväkorva muistuttaa, että hänen nuoruudessaan kalastaminen tapahtui pumpuliverkoilla. Koppelon taloissa oli isot pirtit ja niissä iso leivinuuni, jota sanottiin muuriksi. ?Luistimet oli tietysti omatekoisia. Se oli vapaata aikaa, kelloja ei tunnettu. Koppelolaiset kulkivat Rahajärvellä ahkerasti verkottamassa, samoin Ukonjärvellä, joka oli hyvä siikajärvi
Suomi voi antaa keinoja näillä alueilla toimimiseen. Katso lisää tarjouksia K-supermarket -lehdestämme. 10 Keskiviikkona 9.11.2016 Isänpäivään K-supermarketista Herkullista ja hyvää isänpäivää! TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 10.-13.11. Mutta pohjoisia alueita pitää voida myös hyödyntää ja ihmisten pitää voida asua vaikka tundralla tai Suomen Lapissa – tehdä työtä ja tulla toimeen, sanoi ulkoministeri Timo Soini Helsingin kirjamessuilla. Soini muistutti, että arktisen alueen merkitys kasvaa taloudellisesti, poliittisesti ja sotilaallisesti. Edullista sähköä meiltä! Tee nyt järkevä lappilainen sähkösopimus. Ulkoministeri Timo Soini: Arktisissa asioissa yhteys löytyy tavallista helpommin USA:n ja Venäjän kesken. Soini nosti kirjamessuilla esille myös Jäämeren radan, joka on Suomen arktinen hanke. Kun maailmantilanne on tällainen niin vahingon mahdollisuus kasvaa, Soini pohdiskeli. Ellei toisin mainita. Kaikkialle Suomeen! Polar Tuntispot Päivän hintaan. Mutta USA ja Venäjä pitää saada toimiin mukaan, Soini huomauttaa. Soini totesi puheessaan, että vaikka USA:n ja Venäjän välit ovat muuten varsin jäiset, niin arktisissa asioissa yhteys löytyy tavallista helpommin. Me emme halua uusia Exxon Waldezeja. Tämä liittyy ympäristöön myös siten, että ilmaston lämpeneminen voi avata tärkeitä vesiväyliä Siperian ympäri. Jos Koillisväylä lyhentää laivamatkaa Aasiaan puolella, se säästää polttoainetta ja ympäristöä merkittävästi. Lapin Takuu Taatusti vakaa. –Onko niin, että yhteistyö toimii paremmin arktisilla alueilla. –Miksi yhteyttä tarvitaan. 22 90 K-Ruokamestarin Takuumurea naudan pippuripihvi ulkofileestä kg 39 90 K-Ruokamestarin Takuumurea naudan pippuripihvi sisäfileestä kg Atrian konsulentti maistattaa tuotteita torstaina 10.11. – Ja Koillisväylä avaa mahdollisuuden suuriin säästöihin. Ja voi kun naapuri olisi tarvinnut maatamme edes viisi kilometriä vähemmän, niin meillä olisi oma satama Jäämerellä, Soini harmitteli Liinahamarin sataman menetystä jatkosodan jälkeen. 99 Lobo omena Suomi kg 99 Viennetta Jäätelökakut 650 ml (1,52/l) rajoitus: 2 pkt/talous pkt -64% PLUSSA-KORTILLA Ilman korttia 2,79 pkt (4,29/l) 9 95 Isänpäiväkimppu Hollanti kpl SnackPoint ja Trube Voileipäkakkuja 500-750 g (17,20-25,80/kg) 12 90 kpl 13 95 Antell Isänpäiväkakkuja 660-860 g (16,22-21,14/kg) kpl Voimassa pe-su 11.-13.11. Kaikkien kanssa ei tarvitse olla samaa mieltä, mutta puheväleissä ollaan kaikkien kanssa. Suomi tekee yhteistyötä kuitenkin kaikkien maiden kanssa. Jaakko Peltomaa ?Pohjoisten alueiden hyödyntämisessä pitää muistaa herkän pohjoisen luonnon haavoittuvuus sekä pohjoiset alkuperäiskansat, joiden koti se on. ksu pe rm ar ke t.fi Ivalontie 17, 99800 Ivalo, puh. ?Venäjä on osallistunut matalammalla profiililla järjestön toimintaan nykyisellä USA:n johtokaudella, mutta lähettivät he edustuksen myös Anchoragen kokoukseen Alaskaan, Soini totesi. www.energiapolar.fi Asiakaspalvelu: 016 331 6100 Koskikatu 27, PL 8013 96100 Rovaniemi Tee sopimus netissä www.energiapolar.fi Ulkoministeri Timo Soini oli mukana Helsingin kirjamessuilla, jossa julkistettiin Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tekemä kirja Arktinen kattaus. Voimassa pe-su 11.-13.11. Me yritämme saada kaikki maat mukaan neuvoston toimintaan, Soini vakuutti ja muistutti, että Suomi aloittaa ensi vuonna kaksivuotisen kauden Arktisen neuvoston puheenjohtajana. klo 11–18 Voimassa to-la 10.-12.11. HERKKUTORILTA K-ruokakauppiaasi Kari Lohiniva ja Päivi Nuorgam I V A L O ww w. 0207 570 570 kari.lohiniva@k-supermarket.fi Palvelemme joka päivä klo 8-21. Lapin BIO+ Ekologisesti lappilainen. Läsnä Lapissa. 5 95 kpl Grillistämme kuumana Grillattu kokonainen broileri raakapaino 1300 g 19 95 Omasta savustamosta Savustettu lohifilee Norja, myös valkosipuli kg 11 95 HÄTÄLÄ Tuore lohifilee vakuumi, Norja rajoitus: 2 pkt/talous kg 7 99 Tuore kokonainen lohi 2-3 kg, Norja rajoitus: 1 kala/talous kg Voimassa to-la 10.-12.11. Radan päätepiste voisi olla vaikkapa Kirkkoniemessä. – Siinä olisi erinomainen kohde EU:lle, joka nauttii vankkumatonta suosiotani. Ei jälleenmyyjille
Vielä maanantaina 7.11. Uusi postilaki on ollut lausuntokierroksella ja se saattaa avata täysin uusia mahdollisuuksia postin jakeluun. Huhtalan mukaan kirjeistä yli 90 prosenttia menee aikataulussa, jolloin kirje on seuraavana päivänä asiakkaalla. 3–5 vuotta sitten maakuntalehti jaettiin varhaisjakelussa ajallaan ja taajamissa päiväposti oli pääsääntöisesti puoleen päivään mennessä jaettuna, haja-asutusalueillakin tiedettiin, milloin posti on noudettavissa laatikoista. Mikäli emme reklamoi Postin jakeluongelmista niin silloin palvelun voisi olettaa olevan kunnossa. Lehden sivut kulkevat Oulussa sijaitsevan tarkastusaseman kautta Kajaaniin Suomalaiseen Lehtipainoon. Ne alueet, joille posti kulloinkin jää jakamatta, päättää paikallinen työnjohto. Jaettavan postin vähentyessä Posti on karsinut voimakkaasti henkilöstöään. En ole saanut postia kuin kolme kertaa viikossa. Huhtala kertoi, että mikäli postin jakelussa on ongelmia, reklamoinnin voi tehdä Postin palvelunumeroon. Laskuissa tiukaksi asetetut eräpäivät ehtivät mennä ohi jo ennen kuin lasku saavuttaa maksajansa. julkaiseman tiedotteen mukaan uudessa postilaissa harvaanasuttujen alueiden jakelu tulisi toteuttaa yleispalvelun tarjoajan järjestämän hankintamenettelyn kautta. Jos on paljon sairaspoissaoloja, pyrkivät postinjakajat jakamaan postia myöhemminkin. Jari Haavisto Postin toimintaan on puututtava Kuva Suomen Postimuseon kokoelmat L ”P. Inarilainen ja Sompio valmistetaan ennalta sovitussa aikataulussa, lehdet taitetaan lopulliseen muotoonsa maanantain ja tiistain aikana ja lehdet lähtevät painoon tiistaina iltapäivällä. Myös Sodankylässä on ollut Postin jakelussa ongelmia. Postin jakeluongelmat puhuttavat osti on taas myöhässä tai jakamatta. Lapin Lehtikustannus Oy:n paikallislehdet Inarilainen ja Sompio lähetetään painoon tiistaisin iltapäivällä, lehdet painetaan Kajaanissa ja painon jälkeen Posti ottaa 100 % vastuun lehden jakelusta lehtiyhtiön asiakkaille. Jari Haavisto Suomen Postilaitos eli kulta-aikojaan 1950-luvulla ja lehdet kannettiin perille tuulessa ja tuiskussakin. Paikallislehti jaettiin minulle vasta klo 20 illalla. Tuttuja kommentteja Postin jakelupalveluista keskusteltaessa tai Pohjois-Lapin kuntien sosiaalisessa mediassa ja kansalaiskanavilla käytävästä keskustelusta. Tässä vaiheessa lehden jakeluvastuu siirtyy Postille ja Lapin Lehtikustannuksessa emme voi muuta kuin reklamoida postia, mikäli lehtiämme ei jaeta ajallaan. Postin häiriöistä tiedotetaan aina posti.fi sivuilla, esimerkiksi Ivalon ongelmista on tiedotettu Internet – sivuilla. Huhtalan mukaan Postin jakelun rytmitys muuttui viime keväänä ja nykyisin joillakin alueilla postia jaetaan aina kello 18 saakka. Jakelusopimuksemme mukaan lehdet tulee olla jaettuna keskiviikkona. Inarin Postissa on ollut viime aikoina runsaasti sairaspoissaoloja, joiden takia jakelu on viivästynyt. Reklamaatioihin on hänen mukaansa tarkoituksenmukaista ryhtyä, mikäli jakeluhäiriöitä on useampana kertana tai säännöllisesti Postissa reklamaatiot on haluttu keskittää. Postissa lehtien jakelussa käytiin viimeisimmät YT-neuvottelut keväällä, jolloin muun muassa jakelureittejä ja jakelua uusittiin, postia jaetaan iltaisin 18 saakka mutta se, että postia jaettaisiin klo 21 saakka, kuulostaa että silloin mennään äärirajoille”, toteaa pääluottamusmies Jyrki Sutinen. Postin jakelun ongelmat eivät johdu postinjakajista, heitä ei jakelun viivästyksistä voi syyttää. Postilla on käytössä asiakaspalvelu, Internet – osoite ja puhelinnumero, mihin reklamaatiot voi jättää. Monet paikallislehdet olivat muutoksessa hyvin suurissa vaikeuksissa ja osa lopetti jopa kokonaan toimintansa. Muutoksen yhteydessä on jakelureittejä muutettu, muutoksiin on jouduttu, kun jaettavan postin määrä on pudonnut. Posti pyritään kuitenkin jakamaan pääsääntöisesti klo 18.00 mennessä. Pidentyneistä jakeluajoista huolimatta postia jakavat samat henkilöt. Kun pienentyneessä työyhteisössä sattuu poissaoloja, ei henkilöstöä riitä enää jakamaan postia jokaiselle jakelualueelle. Tietyllä tavalla ymmärrämme Postin jakeluongelmat mutta kun sovimme tietyn jakeluaikataulun, siitä on pidettävä kiinni. Vuosi sitten Posti ilmoitti hyvin lyhyellä varoitusajalla, ettei se jaa enää ilmaisjakelulehtiä keskiviikkoisin. Viereinen kortteli sai tänään postin, mutta meidän kortteliin postia ei jaettu. Olen varma, että työntekijät tekevät kaikkensa, jotta postin jakelu saadaan hoidettua, sanoo pääluottamusmies Jyrki Sutinen. Posti ei kuitenkaan ole jäänyt jakamatta kahtena päivänä peräkkäin, toteaa Huhtala. Lehtien kustantajien kannalta on tärkeää, että lehdet saadaan jaettua mutta lehtien ilmoittajien kannalta on myös tärkeää, että heidän markkinointinsa menee perille. Työntekijän näkökulmasta työntekijät ovat huolissaan asiakkaista ja asiakkaita halutaan palvella kuten aikaisemminkin. Kun lehtemme asiakas maksaa tuotteesta (tilattu lehti / ilmoitus), hänen on saatava tuotteensa sovitussa aikataulussa. Lapin Lehtikustannus Oy:ssä olemme huolissaan postinjakelun ongelmista. Olisiko tässä jollekin Pohjois-Lapin yrittäjälle hyvä yritysidea. Jakeluongelmia on ollut kaikissa kunnissamme mutta erityisesti Inarin kunnassa. Ulla Parviainen kertoi, että Postin jakelussa on tehty muutoksia keväällä. Ulla Parviainen korostaa vielä kerran reklamaatioiden tarkkuuden merkitystä. Reklamaatio mahdollisimman tarkasti Postin mediasuhteiden johtaja Ulla Parviainen korosti sitä, että ongelmalliset postin jakelualueet on saatava mahdollisimman tarkasti Postin tietoon, jotta jakeluongelmat voidaan selvittää. Sutisen mukaan postin jakeluhenkilöstö ja myös sijaishenkilöstö on ajettu niin alas, että kun henkilöstöllä on poissaoloja, on kädet nostettava pystyyn. Postin jakelu on mennyt tilaajien kannalta luokattoman huonoksi. Joiltakin alueilta postin jako on siirretty seuraavalle päivälle ja osassa kuntia postia on jaettu vain kolmena päivänä viikossa. Postille tilanne on ilmeisen kiusallinen, yhtiötä on pidetty luotettavana toimijana. ”Työtä taitaa olla enemmän kuin on työntekijöitä. Posti on keskittänyt kaiken ongelmista tiedottamisen MediaDeskille, muut toimijat tuntuvat varovan minkäänlaista yhtiönsä toiminnan kritisointia. Ulla Parviainen myöntää, että äkillisten sairaspoissaolojen yhteydessä eteenkin pohjoisessa on sijaisia ollut vaikea löytää ja sen seurauksena joitakin alueita on jouduttu jättämään jakamatta. Jos jakelusopimuksessa on sovittu, että lehdet jaetaan keskiviikkona, niin silloin lehti on jaettava keskiviikkona. 11 Keskiviikkona 9.11.2016 apin Lehtikustannus Oy:ssä olemme saaneet paljon negatiivista palautetta jakelun ongelmista. osa Inarin kunnan posteista jää jakamatta mutta tämän viikon aikana tilanteen pitäisi normalisoitua. Lumikiitäjä Bombardier Snowmobile R25 Ivalon lentokentällä valmiina palvelukseen vuonna 1955. Lapin Lehtikustannus Oy maksaa useamman kuusinumeroisen summan vuodessa paikallislehtiensä jakelusta. Kun Postija logistiikka-alan unionin Lapin alueen hiljattain eläkkeelle jäänyt Lapin alueen pääluottamusmies Markku Hirvioja kritisoi vuosi sitten yhtiönsä jakeluongelmia, hän sai Postilta varoituksen. Ykkösluokassa lähetetty kirje saattaa viipyä matkallaan useita päiviä. Jos joku alue on jäänyt jakamatta, niin alue on jaettu seuraavana päivänä. Jos postilennoissa on häiriöitä tai sattuu viikonlopun pyhiä väliin tai joitakin suurempia poikkeamia, niin silloin kirjeposti saattaa viivästyä useamman päivän. Parviaisen mukaan paikallisten toimijoiden yhteystietoja ei ole haluttu antaa koska heille halutaan antaa työrauha. Postille ei ole käytössä vaihtoehtoista jakelijaa, olemme pakotettuja käyttämään tätä monopoliyritystä. Uusi postilaki tuo varmasti joitakin muutoksia mutta postilaissa on kyse suuremmasta huolesta. Posti muuttaa toimintatapojaan usein lyhyellä varoitusajalla. Kun lehdet painetaan painokoneissa, niin viimeisenä koneena on osoiteja niputuskone, missä lehtiin painetaan jakeluosoite ja ne niputetaan jakelualueensa mukaisiin nippuihin. Jakelureittimuutoksia oli tehtävä, koska kohoavia kustannuksia ei haluta jakaa asiakkaille, kertoo Ulla Parviainen. Selvitimme Postilta mistä jakeluongelmat johtuvat ja mitä asiakkaiden tulee tehdä ongelmien ratkaisemiseksi. Työmäärä on liian suuri Postija logistiikka-alan unionin eli PAU ry:n Lapin alueen pääluottamusmies Jyrki Sutinen kertoi, että resurssi on ollut koko ajan työn määrän alapuolella. Huhtala kertoo, että postia on jaettu myös klo 18 jälkeen mutta sitä ei tehdä suunnitelmallisesti. Posti pyrkii joka tapauksessa suorittamaan jakelun sopimusten mukaisesti, eikä postin jakelun ole nyt tulossa uusia muutoksia. Näissä tapauksissa posti on jaettu seuraavana päivänä. Henkilöasiakkaiden tulee reklamoida postia aina kun jakelussa on häiriöitä. Tällöin jakelua voisivat tarjota erilaiset kuljetuspalveluita tarjoavat yritykset. Liikenneja viestintäministeriön 7.11. Ylityökieltoa ei ole liiton puolesta, ylitöihin aloite tulee työnantajalta ja ylitöitä saa tehdä vain lain edellyttämän tuntimäärän, kertoo pääluottamusmies Sutinen. Hänen mukaansa jakelua tehdään aamusta iltaan ja jakelumuutoksia reiteillä tehdään jaettavan postin määrän mukaan. Kun me lehden tekijöinä maksamme Postille merkittävät jakelukustannukset ja kun te asiakkaana maksatte siitä, että paikallislehti sekä lehteen maksetut ilmoitukset jaetaan säädetyssä ajassa, olemme oikeutettuja reklamoimaan Postia huonosta jakelupalvelusta. Lehtinä emme paini ongelman kanssa yksin ja samoja jakeluongelmia on kaikkialla Suomessa. Postin jakeluhinnat paikallislehdille nousevat vuosittain 5–10 % kun palvelun taso tuntuu vain laskevan. Postilain kanssa samanaikaisesti valmisteltu liikennekaari mahdollistaisi näin henkilö-, tavaraja postikuljetusten yhdistämisen nykyistä joustavammalla tavalla. Tällä hetkellä tuntuu, että posti jaetaan sattumanvaraisesti, päiväposti saattaa olla laatikossa vasta klo 21 aikaan. Korvaavaa henkilökuntaa ei ole löydetty tarpeeksi, vaikka henkilöstöä on yritetty metsästää. Postin määrä jakaantuu tiettyihin sykleihin, tiistait ovat hiljaisimpia päiviä. Reklamoinnin voi suorittaa Internetin kautta osoitteesta http://www.posti.fi/henkiloasiakkaat/lomakkeet/postin-jakeluhairio.html tai soittamalla lehtiemme medialaatikossa ilmoitettuun jakeluhäiriö-puhelinnumeroon. Ivalon osalta haasteena on ollut sairaslomat ja postinjakelussa on toimittu lähes 50 prosentin henkilövajeella. Ykkösluokan kirjeeni saapui perille 8 päivää sen lähettämisen jälkeen”. Inarin haasteena sairaspoissaolot Postin Pohjois-Suomen aluepäällikkö Tomi Huhtala kertoi, että postin jakelussa on ollut ongelmia. Ivalon ongelmat ovat olleet tiedossa reilun kahden viikon ajan. Postilla on ollut toimijana hyvä luotettava maine ja työntekijöiden puolesta alkaa huolestuttaa, jos maine rapistuu. Sutisen mukaan tämä kertoo siitä, että työntekijät haluavat tehdä kaikkensa, jotta posti saadaan jaettua myös poissaolojen aikana, silloin painetaan niin pitkään kuin postia tai jaksamista riittää
Tämä johtuu siitä, että maaliskuussa Ukonjärvellä sattui liikenneonnettomuus, jossa kuoli kolme ulkomaalaista. ?Kun kävelimme Paalupään laella, niin huomasin ihan sattumalta kivien lomassa pienen ruskeaksi ruostuneen laatikon. Liikenneturvan edustaja Petri Niska uskoikin, että Utsjoella täytyy tulevana talvella pitää kelkkailijoille aiheesta tiedotustilaisuus. Metsähallituksen tavoitteena on selkeyttää myös latujen ja reittien varrella sekä Saariselän lähtöportilla olevaa informaatiota niin, että yritysten mainosten kokoon ja sijoitteluun saadaan ”ryhtiä” ja yhtenäistä linjaa. Reittimainonnan yhtenäistämiseksi ja mainonnan haltuun saamiseksi Metsähallitus myöntää lupia reittija latuvarsimainoksille. Yrittäjien tulee poistaa vanhat mainokset reittien ja latujen varrelta mahdollisimman pois. Urvikko. Kansikuvassa Juhan Sarre pistelee jalkaisin reppu selässä 120 kilometrin postinkantomatkaa. Kelkkailun pelisäännöt tuntuvat olevan Ivalon kylänraitilla kutakuinkin kelkkailijoiden hallussa, mutta Utsjoelta on kantautunut sellaista tietoa, että kaikki kelkkailijat eivät tiedä miten kylissä ja kylien liepeillä pitäisi ajaa. Ulkomaalainen kuljettaja oli alkoholin vaikutuksen alainen ja kuljettajan ajamassa vuokra-autossa oli kitkarenkaat. ?Olisikohan tuo maininta suutareista armeijan slangia. Saariselän taajaman uudet, Inarin kunnan laittamat viitat ovat saman tyyppisiä kuin Metsähallituksen uudet reittiviitat. Lupa mainoksen laittoon on yrittäjille maksullinen ja luvan myöntää Metsähallitus. Hän harmittelee, ettei Aimo Hoikan saarimökin kätköistä löytynyt itse lehtijuttua. ?Jos Posti näkisi tänä päivänä yhtä paljon vaivaa postin jakelussa syrjäisemmille seuduille, niin kuinkakohan hyvin vaikkapa Sevettijärven postipalvelut mahtaisivat toimia, tuumailee kansikuvan Inarilaiseen lähettänyt Olli Sundell. ?Sellainen ei ole missään nimessä tämän esityksen tarkoitus, hän vakuutti ja sai Petri Niskan vakuuttuneeksi siitä, että esitys on järkevä. Lisäksi oli toinen lappu, jossa oli teksti upseerikokelas S. Tilastot kertovat, että henkilövahinkoihin johtaneiden liikenneonnettomuuksien määrä on pysynyt Inarissa ennallaan viime vuosina. Sisältä löytyi muutama 1950-luvun kolikko ja vaalea nahanpalanen, jossa luki, että tämän jätti tänne kaksi suutaria 19.7.1953. Jos metallilaatikko on jätetty Paalupäälle vuonna 53, niin on se saanut odottaa siellä löytäjiään 63 vuotta. Huumorintajuakin on ollut, kun viesti on kirjoitettu nahkapalaan. Petri Niska kyseli kokouk sen puheenjohtajalta, Inarin kunnan maanrakennusmestari Kari Aallolta, mitä kunta ajaa takaa esittämällä Saariselällä kelkkailun sallimista kaavateille. Lehtijutun tuojalle annamme vaivanpalkkioksi paketin Presidentti-kahvia. ?Yrityksillä on mahdollisuus laittaa luvanvaraisia mainoksia Urho Kekkosen kansallispuiston ulkopuolelle etupäässä valaistujen latujen varrelle. Jos retkellä oli kaksi upseerikokelasta ja he arvelivat, ettei heistä tule vänrikkejä, niin he pitivät itseään suutareina, mutta kukapa sen varmasti tietää. Sellaista erämaataloa ei ollutkaan, johon ei posti olisi tullut. Eikä postia moitittu hitaudesta taikka siitä, että lehdet eivät kulje perille. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia oli tosin kesäkuun loppuun mennessä yhtä paljon kuin yleensä koko vuoden aikana. Saariselän portti tullaan uusi maan ensi kesänä, mutta sitä ennen myös portin ympäristö halutaan saattaa asianmukaiseen kuntoon mainosten osalta. Jos jollakin Inarilaisen lukijoista on koko tarina tallella, niin sen voi lähettää Inarilaisen toimitukseen, niin voimme julkaista koko jutun Juhan Sarren postinkantomatkasta. Metsähallitus kehottaa yrityksiä olemaan yhteydessä Metsähallitukseen, jotta luvat mainoksiin saadaan kuntoon. Tällä hetkellä mainosten kirjo on laaja. ?Kun sitä laatikon sisältöä katselimme, niin ajattelimme, että tämä on löydettäväksi tarkoitettu, joten otimme aarteen mukaamme, kertoo Vesa Kapanen. Yrittäjän tulee huolehtia, että mainos säilyy asianmukaisessa kunnossa paikan päällä. Kehyksien tulee olla siistit esimerkiksi puukehikko. Yksi tuoreimmista uudistuksista on Ivalon ala-asteen parkkipaikan liikennejärjestelyt, jotka koulun rehtorin Pirkko Ollin mukaan toimivat hyvin. Inarissa liikenneturvallisuus paranee pienin mutta varmoin askelin, sillä paljon on tehty ja tullaan tekemään asian hyväksi, totesi Liikenneturvan edustaja Petri Niska Inarin liikenneturvallisuusryhmän kokouksessa Ivalossa. Länsipuolelle rakennetaan koko ajan lisää ja liikennemäärät siihen suuntaan kasvavat, joten uudistuksia tarvitaan. ?Mitähän ainetta tuo oxo lienee ollut, niin siitä ei ole kyllä aavistustakaan, mutta ehkä joku Inarilaisen lukijoista sen tietäisi, hän naurahtaa. Osassa tiedot ovat saattaneet olla vanhentuneetkin. ?Kyse ei missään nimessä ole rahastuksesta, vaan mainoksesta perittävä kertaluontoinen maksu on hyvin kohtuullinen, sanoo Magga. ?Myös reitti ja latuturvallisuuden näkökohdasta informaation on parempi olla keskitetysti kuin hajallaan siellä täällä. Tuolloin postimiehet kulkivat vielä pitkiä taipaleita kävellen, polkupyörällä, soutaen ja sauvoen. Inarin liikenneturvallisuustyöryhmä uskoi, että suunnitelma rakentaa Saariselällä Nelostien alta alikulku Nelostien länsipuolelle on turvallisuutta parantava toimenpide. 12 Keskiviikkona 9.11.2016 A jat olivat toiset ja paremmat reilut 50 vuotta sitten. Jaakko Peltomaa Metsähallitus on uusinut Urho Kekkosen kansallispuiston alueella reittimerkintöjä, -karttoja ja opasteita. Ruosteisessa peltipurkissa on teksti ”Oxo”. Urvikko, kertoo Vesa Kapanen. ?Yhtenäiset, selkeät ja ajan tasalla olevat viitoitukset ja opasteet antavat hyvän kuvan koko Saariselän alueesta ja parantavat viihtyisyyttä, kertoo suunnittelija Aini Magga Metsähallituksesta. ?Inarissahan koulut suhtautuvat muutenkin vakavasti liikenneturvallisuuteen ja yhteistyö etenkin Ivalon ala-asteen kanssa on aina sujunut tosi hyvin, Petri Niska kiitteli. JP Paalupään laelle jätettiin 63 vuotta sitten tämä aarrekätkö, muutama 50-luvun kolikkomarkka sekä nahkapalaan kirjoitetut terveiset kahdelta suutarilta ja paperinpala, jossa lukee upseerikokelas S. Olli Sundell ja Mari-Helena Hoikka löysivät vanhan ViikkoSanomien kansilehden edesmenneen innokkaan Lapinkävijän Aimo Hoikan jäämistöstä Kustavin saarimökiltä. Reittien varrella on myös laadukkaita mainoksia, mutta löytyy sieltä myös monenlaisia lippusia ja lappusia. Vanhat pois Mainoksen sijaintipaikka katsotaan yhdessä yrittäjän ja Metsähallituksen kesken. Mainoksen enimmäiskoko on A0 ja ne tulisi kehystää. Aalto vakuutti, että Saariselällä ei tulla kelkkailemaan kevyen liikenteen väylillä. Jaakko Peltomaa Juhan Sarren pitkä postinkanto matka ?Liikenneturvallisuuden parantaminen ei ole pikavoittolaji. Terveisiä Paalupäältä! Inarin liikenne turvallisuus kohenee pienin askelin Metsähallitus ohjeistaa yrittäjiä: Reittimainokset yhtenäiseksi. Niskan mukaan yksi merkittävä parannus liikenneturvallisuudessa tulee olemaan Nellimintien perusparannus, joka alkaa ensi vuonna. Inarin kunta lähtee siitä, että kun kelkkasafarit lähtevät matkaan Saariselän keskustasta, niin turvallisin vaihtoehto olisi, että ne ajaisivat kylällä kaavateitä pitkin eikä sekaisin hiihtäjien kanssa. Aalto kertoi, että Inarin kunta yrittää saada Saariselälle viiden vuoden kokeiluajan, jonka aikana kelkkailu olisi mahdollista liikenneväylillä. IBM Vesa ja Marita Kapanen Virroilta retkeilivät syksyllä Hammastunturin erämaassa ja kävivät vaelluksensa aikana myös Paalupään huipulla
Hinnat sis. Saariselän FIS-kisat. Koko kylän yhteinen joulun avaus Siidassa. Mukana erikoissuulake karvojen ja pölyn tehoimurointiin tekstiilipintaisista huonekaluista, tyynyistä, matoista ja auton istuimista. Äänitehotaso 71 dB(A). 25,80 Värit musta, vihreä ja oranssi. Palvelemme Ma–pe 8.00–17.00 La 9.00–13.00 P. NYT hintaan 69,– norm. Kaamasen Kotitarveorkesteri ja Kaamasen Kievari 5.12. Ice Skating Tour – Koko Suomi luistelee, Inarin kylällä 27.11. Kauneimmat joululaulut Lemmen joella Kaapin Jounissa. Kiilopäähiihto Suomen Latu Kiilopäällä Saariselällä 27.11. 26.11. Siidan näyttelyt • Nili-Ailin nuket 12.9.2016–31.03.2017 • Vaeltajat – Jorma Luhdan luontokuvia Pohjois-Lapin tunturiylängöiltä 07.10.2016–23.04.2017 • Raittijärvi – Kaijukan kylä 16.10.2016– 12.03.2017 Tapahtumia Ylä-Lapissa. 19 90 249 , 199 , 199 , ELECTROLUXIN TESTIVOITTAJA! Meidän Talo -lehti 8/2015 299 , Pölynimuri UltraOne ZUODELUXE+ A-energialuokka, A-suodatuskyky ja A-puhdistustulos kovalta lattialta. ja 30.11. KAUPAN PÄÄLLE S-Fresh tuoksurakeita. Mielensäpahoittaja ja poika -teatteriesitykset, Laanilan Savottakahvila 29.11. 1.12. YläLapin luontokeskus Siida ja Inarin evankelisluterilainen seurakunta. Järj. Duodjimarkkinat ja Duodjikirpputori Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa 26.11. Koot S–XXL Poranteräja ruuvikärkisarja MAKITA 201-os. asti niin kauan kuin tavaraa riittää Pipo POWERCAP led-valolla 19,95 norm. Järj. 1/asiakas, ei jälleenmyyjille. Tehokas ja pitkäikäinen akku, joka latautuu nopeasti ja tarjoaa vakaan, tasaisen imuvoiman. Meillä voit maksaa TUOHELLA. Pölysäiliö on siisti ja helppo tyhjentää. Järj. 17.12. Tämä on luokkansa paras ja eniten testejä voittanut imuri. asti tai niin kauan kuin varatut erät riittävät (ellei toisin mainita). Kysy lisää myymälästämme. 13.11. Kaiken kansan pikkujoulut, Laanilan Savottakahvila 7.12. 13 Keskiviikkona 9.11.2016 ISÄLLE RAUTIASTA SOFT PACK SNICKERS 79,90 Paketissa villapaita, pipo ja villasekoitesukat. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Piia Södergård, uoma.design@pp.inet.fi, 044 538 3721. herkkupöytä Santa’s Hotel Tunturissa Saariselällä. 9–18 , la 9–14 MYYMÄLÄ Osoite tie Puh. Luontovalokuvaja elokuvatapahtuma Camera Borealis, Siida. Keittiömestarien 25. 3.12 Kaamasen Taiteiden Yö, järj. Matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min. Pölynimuri UltraSilencer ZEN ZUSANIMA58 Imuroi tehokkaasti kuiskaavan hiljaisella 58 dB imurilla. Lapin Sudet ry 17.12. Järj. Pölynimuri UltraFlex ZUFFLEXA TESTIVOITTAJA! Paras mahdollinen A-energialuokka, A-puhdistustulos kovalta lattialta sekä A-suodatus. Isänpäiväbrunssi Laanilan Kievarissa. Perinteiset joulumyyjäiset Ivalon ala-asteella. 24 %. Inarin Yritys, Lapin Sudet ja Lapin Kaira 22., 25. Automaattitehonsäätö sekä pölypussin ja suodattimen elektroninen ilmaisin varmistavat, että toimintakyky on aina optimaalinen. Lapin Keittiömestarit ry. alv. Lämpökenkä HORN AND HOOFS NYT hintaan 64,95 norm 79,– Neopreenisaapas. Inari-Saariselkä Matkailu Oy. ja 1.12. 9–17, la–su suljettu Pölynimuri UltraOne ZUOORIGW+ Manuaalinen imutehonsäätö kiertokytkimellä, erittäin tehokas AeroPro™ Extreme-suulake, sekä AeroPro™ 3 in 1 -piensuulake. Kortti voimassa 24 kk. 020 152 0390 | Ark. Aattoaamun joulupuuro, Laanilan Savottakahvila NÄYTTELYT • Jäämerta kohti -näyttely, Siula-talo, Saariselkä, vapaa pääsy • Päivi ja Jessica Suomi -taidenäyttely, Hotelli Laanihovi • Arja Kotirannan huovutustyönäyttely 18.7. Järj. Laadukas Allergy Plus™ -suodatin ja imurin tiivis rakenne estää hiukkasvuodot. Koot 39–46 Lahjak ortti Prese ntkor t Kesko_ lahjako rtti_kort it_PAIN O.indd 2 2.5.201 3 12.02 ILAHDUTA LAHJAKORTILLA! Valitsemallesi summalle 10–500 €. 99,90 Tarjoukset voimassa 16.11. Yhteislauluillat, Laanilan Savottakahvila 24.–27.11.2016 Kaamosjazzit Saariselällä. Kattavat lisäsuulakkeet: AeroPro Parketto Pro ja erittäin ohut ja joustava FlexPro, joka mahtuu matalienkin huonekalujen alle. XX–XXX XXXX 0201 -alkuiseen numeroon: Kiinteästä verkosta soitettuna 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min. Liput www.lipputoimisto.fi 25.–27.11. Lapin Keittiömestarit ry 12.11. tekniset.fi Marraskuu 11.11. Saamelaismuseo ja YläLapin luontokeskus Siida. Katso myös www. Järj. Imuri on käyttömukavuudeltaan ylivoimainen ja sen äänitaso on miellyttävän hiljainen 66 dB(A). Ulkomailta tavallinen ulkomaanpuheluhinta. 18.–20.11. Varsi-imuri ZB2952 Kaksi imuria samassa: varsi-imuri lattioiden puhdistukseen ja irrotettava käsiimuri muille pinnoille. Latauksen ilmaisin. Keittiömestarien Herkkupöydän 25-vuotisjuhlaillallinen Ravintola Kaltiossa Saariselällä. Hopeakurssi Savottakahvilassa. Ruura ja runo -monologi, Laanilan Savottakahvila 9.–11.12. Mielensäpahoittaja ja poika -teatteri esitys Savottakahvilassa. Järj. AeroPro Extreme -suulake on optimoitu tehokkaaseen ja tarkkaan pölynpoistoon. 99 , 99 , Pölynimuri Classic Silence ZCS2100WEL Pestävä Hygieniasuodatin E12. 020 742 4070 Ivalontie 71, Ivalo www.rautia.fi Akku-/laturipaketti BOSCH 18V POWER4ALL 1 × 2,5 Ah Akkupuukkosaha BOSCH PSA 18 LI SOLO Nyt YHTEISHINTAAN 169,– SUOMALAISTEN PUOLELLA Meillä voit maksaa TUOHELLA – kysy lisää myymälästä Ark. Iloisia aikoja, Mielensäpahoittaja -teatteriesitys, Laanilan Savottakahvila Joulukuu 1.12. Mukana erityinen, pehmeäharjaksinen parkettisuulake. 24.12. Petsamontie 5, 99800 Ivalo | Puh. TESTIVOITTAJA! TM Rakennusmaailma -lehti 2016 VAUHTIA SIIVOUSPÄIVÄÄN Teknisiltä Electrolux -testimenestyjillä Pölypussi S-BAG Megapack Yhteensä 12 pölypussia. Tarjoukset ovat voimassa 19.11. alkaen Neljän Tuulen Tuvalla Kaamasessa
Vapakalastajien siimat sekaisin Tenosopimuksessa. Jakolaskussaan hän unohtaa niin ikään ulkopaikkakuntalaisten perillisten tilat ja jakamattomien, moniosakkaisten perikuntien omistamat kiinteistöt, joissa on myös ulkopaikkakuntalaisia osakkaita. Allekirjoitettu sopimus on näiltä osin epäonnistunut, koska se antaa sopijavaltioille mahdollisuuden määrätä lupien hinnat erilaisiksi rajajokialueen vastakkaisilla rannoilla. Maaja metsätalousministeriön ajama ulkopaikkakuntalaisten kiinteistönomistajien kalastajaryhmä on vielä pahentanut tilannetta. Siksi ilmassa on epätietoisuutta ja hermostuneisuutta. Lupapaperin lunastuksen yhteydessä sitten tarkastettaisiin ostajan henkilöllisyys. toukokuuta saakka. Tavoitteet ovat perusteltuja, mutta keinot monelta osin eivät. Samanlainen menettely Tenollakin tarjoaisi oivan mahdollisuuden harpata saaliskeskeisyydestä elämyskeskeisyyteen ja taata mahdollisimman monelle kalastajalle kalastusmahdollisuudet. Norja on pitkään ollut Suomea huolestuneempi esimerkiksi Karasja Iesjokien lohikannoista. Kalastusluvan tulostus tehtäisiin maksun aikana saadun tunnistenumeron perusteella Utsjoella. Toisin sanoen säädösesityksessä mainittu kolmasosan mökkiläispaine voi todellisuudessa keikahtaa vaikka kuinka suureksi, ellei ELY-keskus rakenna luvanmyyntijärjestelmään tarvittavia estomekanismeja. Taviksilla ei liene asiaa mökkiläisten kiintiökorille, mutta toisinpäin on. Muiden maiden kalastajien lupakiintiöistä ja niiden hinnoista ei mainita esityksessä lainkaan. Tavalliseen ulkopaikkakuntalaiseen venekalastajaan verrattuna mökkiläiselle on näin tosiasiallisesti varattu kalastusaikaa kaksinkertainen tuntimäärä/vrk. Aluksi Suomi esitti mökkiläisille omaa kalastusvuorokausikiintiötä. Tasapuolisuus vaatii, että ainoastaan taviskalastajat saisivat ostaa heille Suomen puolella kiintiöidyistä vuorokausiluvista esimerkiksi 15. Tätä edellyttää myös henkilökohtaisen lupakiintiön ja saalismäärien seuranta. Tällä hetkellä epäselvää on, voivatko Norja ja Suomi jättää halutessaan osan kiintiöistään kokonaan myymättä ja mikä sellainen tilanne olisi. MMM:n suomalaisille taviskalastajille varaamista kiintiövuorokausista taistelisivat silloin norjalaisetkin vapamiehet. Lupavuorokausi kiintiöiden viidakko Sopimusuudistus tähtää Tenon lohen säilyttämiseen terveenä, tuottavana ja monimuotoisena. Tulevaisuudessa saattaa olla melkoinen hintasekamelska. Eihän se voi niin mennä, että ensin haalitaan Suomen puolen henkilökohtainen maksimikiintiö ja sitten hamstrataan vielä Norjan tarjoamat taviskalastusvuorokaudet tai toisinpäin. Lupavuorokauteen sisältyvä kalastusaika eri kalastajaryhmille on myös eripituinen. Ulkopaikkakuntalaisten vapakalastuksen säätelyn perustaksi valittu kiintiöjärjestelmä on monimutkainen ja sisältää huomattavan joukon erityisongelmia. Sen sijaan Norjan puolelta myytävät vuorokausiluvat voisivat olla koko luvanmyyntiajan sekä suomalaisten kalastajaryhmien että luonnollisesti myös norjalaisten käytettävissä. Tämän mukaan ne mökkiläiset, joiden kalastuksellinen osakkuus yltää mainittuihin maksimimääriin, eivät saisi enää haalia lisävuorokausia taviskiintiöstä. Useimmilla maailmankuuluilla lohijoilla kalastuksen säätely on nivottu todelliseen saalismäärään. Kun kokonaissaalismäärälle asetettu yläraja ylittyy, on helppo ryhtyä tarvittaviin säätelytoimiin. Varatut ja perutut luvat eivät välttämättä mene kaupaksi, koska tavallinen Tenon kalastusmatkailija tekee matkapäätöksensä hyvissä ajoin ennen matkan toteutusta. Tämä saattaa johtaa siihen, että Norjasta ostetut lupavuorokaudet tulevat olemaan kalliimpia kuin Suomessa. On esitetty, että halpoja mökkiläislupia saisi ostaa korkeintaan 150 eurolla, jos tilan manttaaliluku on suuri. Padda-Anssi Alias Anssi Eloranta Padda-Anssin Ajatuksia XXVI Vapakalastajien siimat ovat sekaisin Tenosopimuksessa, kirjoittaa Padda-Anssi. Samalla pakotettaisiin nämä tavikset lunastamaan mahdollisesti kalliimpia norjalaisia veneja rantalupia. Pureksimatta on vielä sekin ongelma, että voivatko mökkiläiset haalia lisälupavuorokausia mille tahansa kalastusalueelle Suomessa ja Norjassa tai pysyykö osakkuuden mukainen kalastuskaan oman osakaskunnan alueellisessa vuorokausikiintiössä. Lausunnot Tenosopimuksen voimaansaattamisasiakirjoista piti antaa ministeriölle 19.10. Tähän lienee päädytty jakamalla lupakiintiö (3 360 vrk) mökkiläisten kiinteistöjen lukumäärällä (480) suhteuttamatta kiintiötä ko. Taistelu taviskiintiöstä Taviskalastajien kalastusmahdollisuuksien polkeminen ei jää pelkästään heille määritetyn lupavuorokausikiintiön kaappaamiseen. SVK:n edustajana sopimusneuvotteluissa toimi mökkiosakas. Ensin mainittua on jo aiemminkin sovellettu Tenon kalastushistoriassa. Tällaisessa tilanteessa tietovajetta täytetään helposti huhuilla, joiden varassa asenteet syntyvät ja käyttäytymispäätökset tehdään. Epäselviä kysymyksiä on aivan nokko. Ja jälleen ollaan myös eriarvoisuus-kysymyksen äärellä. Siksi myynnin on perustuttava henkilökohtaisuuteen. Lupakikkailun torjunta edellyttää myös luvan luovutuksen kieltämistä. Suomen puolen lupatulokassaan tulee huomattavaa tulovähennystä, kun kalastusmatkailijoiden lupavuorokaudet kiintiöidään ja ulkopaikkakuntalaiset mökkiläiset voivat ostaa edullisempia vuorokausilupia. Sallitaanko mökkiläisten kaiken muun etuoikeutuksen lisäksi päästä vielä hyväksikäyttämään Suomen puolen tavallisten kalastusmatkailijoiden lupakiintiötä. Kun Norja ei sitä hyväksynyt, ministeriö kaappasi yhden kolmasosan tavallisille maattomille kalastusmatkailijoille (myöhemmin taviskalastajat) varatusta kiintiövuorokausikorista uudelle mökkiläisryhmälle. Siksi onkin odotettavissa, että Norja tullee säätelemään vapakalastusta sekä lupamäärää pienentämällä että luvan hintaa korottamalla. Se tarkoittaa muun muassa edellä kuvattua tavisten etukäteisostooikeutta, henkilökohtaisuutta ja koko luvan maksamista heti ostohetkellä. Venemäärä pysynee kuitenkin vain yhtenä. Eikä tilannetta suinkaan helpota se, että ”etukäteisallekirjoituksen” vuoksi eduskunta voi nyt päättää vain joko hallituksen esityksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Luvat sähköiseen myyntiin Lapin ELY-keskukselta edellytetään nyt reaaliaikaista, tasapuolista ja keinotteluvapaata luvanmyyntijärjestelmää. Tulevat ja olevat perillisten omistamat kiinteistöt ovat yleisiä (noin 500 kiinteistöä), ja niissä on sidoksissa huomattava määrä osakkuudesta. Virastosta valistettiin, että lupien myyntijärjestelmää ja sen kriteeristöä vasta kehitetään ja valmista tullee kevättalvella. Kuinkas silloin menetellään. ”kimppakämppien” osakkaat. Ulkopaikkakuntalaisten vapakalastajien luvat ovat yksi niistä. Osakkuusluvun kasvaessa kalastusvuorokausien määrä voi kohota enimmillään 15 venetai 30 rantakalastusvuorokauteen. Kalastusvuorokausien maksimimäärä voisi olla 10 veneja 15 rantakalastusvuorokautta. Vain sillä tavoin kyetään pitämään kiintiöiden ryhmäja aluekohtainen käyttö hallinnassa. Lupavuorokausikiintiöön perustuva vapakalastuksen säätely toimii välillisesti, kun taas saalismääräperusteinen tuottaa suoraan kiloja/tai kappalemääräistä tilannetietoa. Tämän jälkeen taviskalastajien kiintiökorissa ostamatta olevat lupavuorokaudet tulisivat myös ulkopaikallisten osakkaiden käyttöön. Ratkaisuun lienee päädytty muiden kuin kalabiologisten seikkojen vuoksi. Tuottavuustavoitteen saavuttamiseksi kalastuskuolevuutta on vähennettävä 30 prosentilla. Kun ulkopaikkakuntalaiset mökkiläiset tyhjentävät kiintiönsä ja haluavat lisää lupavuorokausia, kenen korille he sitten voivat mennä ja millä ehdoilla. Näiltä osin neuvottelutulos on epäonnistunut ja poikkeaa kansainvälisestä käytännöstä. Koska norjalainen Tenojoen kalastusoikeudellisten kalastajien järjestö (Tanavassdragets fiskeforvaltning) ei saa valtion tukea, se tarvitsee toimintansa pyörittämiseen aiempia vuosia enemmän lupatuloja. Entäpä jos oletuksista huolimatta Suomessa myytävät lupavuorokaudet tulevatkin olemaan halvempia kuin Norjassa. Sopimushorrosta seuranneesta vauhtisokeudesta ja hyvän hallintotavan puutteesta kielivät lausuntokummajaiset: viimeistelemätön valmistelu, kyseenalainen lausuntokäytäntö ja sopimuksen allekirjoittaminen ennen asianosaisja eduskuntakäsittelyä. Lupajärjestelmä laahaa sopimusten perässä Luvanmyynnin kehittäminen on annettu Lapin ELY-keskukselle. kiinteistöjen osakkuuslukuun. Silloin pyynti on oikea-aikaisesti lopetettavissa vaikka kesken pyyntikauden. Mökkiläisten kalastusvuorokaudet ovat 24 tuntia, kun taas taviskalastajillla 17 tai 12 tuntia, kalastustavasta riippuen. Tällainen säätely edellyttää luonnollisesti ajantasaista saalisseurantaa ja kalastajien rehellistä saalisilmoitusta. Kuitenkaan sopimuskokonaisuuden kannalta keskeisiin kysymyksiin kuuluvasta vapakalastajien kalastuspaineesta ja sen määräytymisestä ei annettu oleellisia yksityiskohtia. mennessä. Ryhmäja bulvaanikeinottelijalta on eliminoitava massaostomahdollisuus. Vapaa-ajan kalastaja-lehdessä (5/2016) hän esittää virheellisesti, että jokainen mökkiläiskiinteistö saisi yhtäläisesti 3,8 rantaja 3,8 soutulupaa per kiinteistö. Samalla se kampittaa myös lupahintaan liittyvät keinotteluyritykset. On hämmentävää, ettei Tenolla Suomen puolella ole vieläkään käytössä saalisrajoituksia. Seurantajärjestelmät yhdenmukaisiksi Tenoa koskevat Norjan ja Suomen tietojärjestelmät tulisi yhdentää siten, että ne pystyvät ”seurustelemaan” reaaliajassa toistensa kanssa. Ryhmäkiintiön (kalastusmatkailija/osakaskalastaja) lisäksi tarvitaan kalastajakohtainen lupakiintiö, koska jaettava lupavuorokausien kokonaismäärä on jatkossa merkittävästi aiempaa pienempi. Mikäli mökkikiinteistön osakkuusluku on vähintään 0,5, se oikeuttaa automaattisesti yhteen kalastusvuorokauteen ja yhteen veneeseen. Erilainen hintapolitiikka Nykyaikainen kalavesien hoito pyrkii yhtenäiseen, koko valuma-alueen kattavaan säätelyjärjestelmään. 14 Keskiviikkona 9.11.2016 Maaja metsätalousministeriön parjattu Teno-viestintä toistaa itseään. Jakamattomien perikuntien osakkaat lienevät juridisesti samassa asemassa kuin ns
Palkkaus määräytyy KVTES:n mukaan, tehtävänmukainen palkka 2144,49 €/kk. 040 843 6216. Se kyllä suututtaa, sanoo Helsingin Sanomien haastattelema Suohpanterrorin edustaja Jenni Laiti. Toinen esimerkki on saamelaismääritelmä; Korkein hallinto-oikeus hyväksyi saamelaisiksi ihmisiä, joita Saamelaiskäräjät ei lue heimoon kuuluviksi. Paluukuljetukset n. Lapin Terminaalit Oy on kiinteistöyhtiö, jolla on Lapissa kymmenkunta kiinteistöä. Toimessa on neljän kuukauden koeaika. Bálká mearrašuvvá gielddaid virgeja bargoeaktosoahpamuša (KVTES) mielde, dán bargui gullevaš bálká 2144,49 €/mb. Bargu lea guovttevuorubargu. Hakemukset liitteineen pyydetään lähettämään 21.11.2016 klo 15.00 mennessä kuntarekry.fi kautta: https://www.kuntarekry.fi/fi/ työpaikka/119595. Vuodjenkoarta ja iežas biila leat vealtameahttumat. ?Lumen tuotto on tehokkaimmillaan, kun pakkasta on –10 ja –20 asteen välillä. Doaimmas lea njealji mánotbaji geah??alanáigi. Lagasdikšus gáibiduvvo sosiálafuolahusa ámmátbargiid dohkálašvuo?aeavttuin addojuvvon lága (272/2005) 8 §:s oaivvilduvvon gelbbolašvuohta (bargui heivvolaš sosiálaja dearvvasvuo?asuorggi vuo??odutkkus, lagasdikšu dahje eará vástideaddji dutkkus). Sámegiela dáidu geh??ojuvvo earenoamáš ánsun. Petsikon suunnalta tulevien kuljetusten lähtöajat tarkentuvat ennakkoilmoittautumisien jälkeen. Juos ohcamuša ii leat vejolaš doaimmahit elektrovnnala??at kuntarekry bokte, de oahcamuša oktan ?uvvosiiguin bivdit doaimmahit maiddái ?ujuhusain: Ohcejoga gielda, sosiálaja dearvvasvuo?adoaimmahat, PL 41, 99981 Ohcejohka. Mikäli hakemusta ei ole mahdollista toimittaa sähköisesti kuntarekryn kautta, niin hakemuksen liitteineen voi toimittaa myös osoitteella: Utsjoen kunta, sosiaalija terveystoimisto, PL 41, 99981 Utsjoki. Yksikössä on käytössä Effica-potilastietojärjestelmä. Juos ohcamuša ii leat vejolaš doaimmahit elektrovnnala??at kuntarekry bokte, de oahcamuša oktan ?uvvosiiguin sáhttá doaimmahit maiddái ?ujuhusain Ohcejoga gielda, sosiálaja dearvvasvuo?adoaimmahat, PL 41, 99981 Ohcejohka. Työ on kaksivuorotyötä. Työ on kaksivuorotyötä. Liikuntaa ohjaavat Tommi Kanala ja Katariina Roiha. Beavttálmahtton bálvalusássama ossodat fállá birrajándor bálvalusássama muitobuohcci olbmuide. Laitin mielestä Suomi kolonisoi Saamenmaata edelleen röyhkeästi. Hakemukset liitteineen pyydetään lähettämään 21.11.2016 klo 15.00 mennessä kuntarekry.fi kautta: https://www.kuntarekry.fi/fi/ työpaikka/119591. ?Inarin Peuravuonon uusi omistaja on Lapin Terminaalit Oy. Tarkempia tietoja tehtävästä antaa avopalvelun ohjaaja Taina Jylhä puh. Laanilan ja Tervahaudan välillä sekä Iisakkipään laskettelurinteillä. 040 843 6216. Doibmii válljejuvvon olmmoš galgá buktit dohkálaš doaktárduo?aštusa ovdal doaimma vuostáváldima. Tarkempia tietoja tehtävästä antaa avopalvelun ohjaaja Taina Jylhä puh. 668 680 kuukkeli.lappi.fi kuukkeli@saariselka.fi JOKA PÄIVÄ EVERY DAY 9–21 PLUSSAA KAIKISTA OSTOISTA • •RAVINTOLA–PIZZAT •HAMPURILAISET MYÖSMUKAAN •KOTIKEITTIÖ–TAKEAWAY •KOTILEIPOMO•BAKERY •SAARISELÄNSUURIN LAHJA-,TULIAIS-JA MATKAMUISTOMYYMÄLÄ •TEKSTIILIT POHJAKERROKSESSA Inarilaista voi ostaa irtonumerona useasta paikasta! Myös Inarilaisen toimistolta noudettavat lehdet maksavat 2 € /kpl. Konfeluhta ala merkejupmi” Lähihoitajan toimi”. boradeapmi. 15 Keskiviikkona 9.11.2016 ”Hálidan oahppat” Eallilan olbmuid lihkadanboddu skuvlaguovddážis Ohcejohnjálmmis duorastaga 1.12.2016 dmu 10.30 rájes Sáhtut: dmu 9.00 Gámasmohkki dmu 9.15 Gáregasnjárga, Hánssa Baari dmu 9.45 Njuorggán. Lagašdikšus gáibiduvvo sosiálafuolahusa ámmátbargiid dohkálašvuo?aeavttuin addojuvvon lága (272/2005) 8 §:s oaivvilduvvon gelbbolašvuohta (sosiálaja dearvvasvuo?asuorggi dán bargui heivvolaš vuo??odutkkus, lagašdikšu dahje eará vástideaddji dutkkus). Tai niin pitkään, kun koko lumetettava latu (Laanila– rinnekeskus) on saanut riittävän lumivaipan latujen tekoa varten. Baltic Bulk tekee Kevitsan kaivoksen kuljetuksia. Kuun vilkkaimpia lentoasemia tilauslentojen määrällä mitattuna ovat viime vuoden tapaan Kittilä (150) ja Rovaniemi (140), joissa tilauslentojen määrän odotetaan säilyvän viime vuoden tasolla. (016) 668 741 fax. Lähihoitajalta edellytetään sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun lain (272/2005) 8 §:n mukaista pätevyyttä (tehtävään soveltuva sosiaalija terveysalan perustutkinto, lähihoitaja tai muu vastaava tutkinto). Utsjoen kunta julistaa haettavaksi 21.11.2016 klo 15:00 mennessä – lähihoitajan toimen sijaisuuden (Tehostettu palveluasumisyksikkö Dorvu) ajalle 27.12.2016–6.11.2017. Ohcejoga gielda almmuha ohcan láhkai 21.11.2016 dmu 15:00 rádjai – lagašdikšu doaimma 1.1.2017 rájes Doaimma sadji lea vuosttassajis ruoktobálvalus Ohcejohka/ mánnábearašbargu. Lagasdikšu barggut leat eanaš boarrásiid dikšun sihke doaibmannávccaid ja eallinhálddašeami doalaheapmi. ?Inarin kunta on viime vuosina investoinut latulumetustekniikkaan, mutta edelleenkin lumen teko vaatii keskeytyksetöntä pakkasjaksoa, jonka aikana lämpötila tulisi olla koko ajan alle –4 astetta, kertoo Jarmo Katajamaa Saariselkä Ski&Sport Resortista. Dárkilut die?uid barggus addá rabasbálvalusa jo?iheaddji Taina Jylhä tel. Enontekiölle odotetaan saapuvan 58 ja Kuusamoon 11 tilauslentoa. Ossodagas lea anus Effica buohccidiehtovuogádat. klo 15 Lähdetään liikkumaan, tervetuloa! UTSJOEN VANHUSNEUVOSTO Utsjoen kunta julistaa haettavaksi 21.11.2016 klo 15:00 mennessä – lähihoitajan toimen 1.1.2017 alkaen Toimen ensisijainen sijoituspaikka on kotipalvelu Utsjoki/lapsiperhetyö. 040 843 6216 tai taina.jylha@utsjoki.fi. Lihkadanbottu jo?iheaba Tommi Kanala ja Katariina Roiha. Konfeluhta ala merkejupmi” Lähihoitajan toimi”. Yhtiö on osa konserrnia, jossa on Baltic Bulk Oy. Lapin Terminaalit Oy maksoi sahasta huutokaupassa 135 000 euroa ja Inarin kunnan elinkeinoyhtiö InLike Oy hyväksyi tarjouksen. Sähköistä näköislehteä on saanut irtonumerona jo aiemminkin. Uusi omistaja on kertonut aikovansa vuokrata tilat sahayrittäjälle. Saariselän latujen ja rinteiden lumetus aloitettiin Inarilaisen toimituksesta Laminointi palvelua Suojaa tärkeät dokumenttisi kaksipuoleisella muovilla Muuttamassa. IBM ?Meillä ei ole kansallista itsemääräämisoikeutta. Searvva donge, buresboahtin! OHCEJOGA BOARRÁSIIDRÁ??I ”Tekee mieli oppia” Ikäihmisille liikuntaa Utsjoella koulukeskuksessa torstaina 1.12.2016 klo 1030 alkaen Kuljetukset: klo 9.00 Kaamasmukka klo 9.15 Karigasniemi, Hansa Baarin pihalta klo 9.45 Nuorgam. Saamen kielen taito katsotaan erityiseksi ansioksi. Laskettelukausi avataan Kaamosjazzien viikonvaihteessa 25.11. Lähihoitajalta edellytetään sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun lain (272/2005) 8 §:n mukaista pätevyyttä (tehtävään soveltuva sosiaalija terveysalan perustutkinto, lähihoitaja tai muu vastaava tutkinto). Kuljetusja ruokailujärjestelyiden takia pyydetään ilmoittautumaan ennakkoon Marjut Mellaselle p. Doaimmas lea njealji mánotbaji geah??alanáigi. Kuoreen merkintä ” Lähihoitajan toimi”. Ruoktobálvalusas lea anus Effica áššehasdiehtovuogádat. Kuljetus Utsjoen seurakuntakodille, missä ruokailemme ja nautimme muusta ohjelmasta. Ruoktobálvalusa barggut leat eanaš mánnábearrašiid ruovttus dáhpáhuvvi dikšun ja fuola atnin. Beazet guovllus boahttiid sáhtu áigetávval ?ielgá go diehtit, geat leat vuolgimin. Bálká mearrašuvvá GVBES:a mielde, barggu miel meroštallon bálká lea 2144,49 €/mb. Toimeen valitun on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus ennen toimen vastaanottamista. Näköislehteä pääsee tilaamaan osoitteesta: www.lehtiluukku.fi Näköislehti maksaa irtonumerona 1,80 € /kpl. Doibmii válljejuvvon galgá buktit dohkálaš doaktárduo?aštusa dearvvasvuo?adilistis sihke rihkusregisterlága 6 §: 2 momeanttas dárkkuhuvvon rihkusregisterváldosa ovdal doaimma vuostáváldima. Sámegiela dáidu geh??ojuvvo earenoamáš ovdun. Ajokortti ja oma auto ovat välttämättömät. Toimeen valitun on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan sekä rikosrekisterilain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu rikosrekisteriote ennen toimen vastaanottamista. Toimessa on neljän kuukauden koeaika. Ruoktot vuolgit sullii dmu 15. Bargu lea guovttevuorobargu. Ohcamušaid oktan ?uvvosiiguin bivdit sáddet 21.11.2016 dmu 15.00 rádjai kuntarekry.fi bokte: https://www.kuntarekry.fi/fi/ bargosadji/119595. Kotipalvelun työtehtävät ovat pääsääntöisesti lapsiperheiden kotona tapahtuvaa hoitoaja huolenpitoa. ?Lumetusta jatketaan yhtäjaksoisesti kolmessa vuorossa tämän alkavan pakkasjakson loppuun. Ohcamušaid oktan ?uvvosiiguin bivdit sáddet 21.11.2016 dmu 15.00 rádjai kuntarekry.fi bokte: https://www.kuntarekry.fi/fi/ bargosadji /119591. Myös tuuli ja ilman kosteus vaikuttavat lumen tuotantoon, lisää Katajamaa. Ivalossa on sen sijaan luvassa runsasta kasvua: lentoasemalle odotetaan saapuvan 93 charter-lentoa, mikä on 36 lentoa enemmän kuin viime vuonna. Tehostetun palveluasumisen yksikkö tarjoaa ympärivuorokautista palveluasumista muistisairaille henkilöille. Sáhtuid ja mállásiid dihte bivdit almmuhusaid ovddalgihtii, váldde oktavuo?a Marjut Mellasiin tel. Kuoreen merkintä ” Lähihoitajan toimi”. 040 843 6216 dahje taina.jylha@utsjoki.fi. Palkkaus määräytyy KVTES:n mukaan, tehtäväkohtainen palkka 2144,49 €/kk. Saamen kielen taito katsotaan erityiseksi ansioksi. Fárru Ohcejoga searvegottevissui, gos ee. Latujen lumetus on aloitettu 3.11. Ohcejoga gielda almmuha ohcan láhkai 21.11.2016 dmu 15:00 rádjai – lagasdikšu doaimma sadjásašvuo?a (Beavttálmahtton bálvalanássanossodat Dorvu) 27.12.2016–6.11.2017 áigái. UTSJOEN KUNNANVALTUUSTON KOKOUSKUTSU Kokousaika 11.11.2016 klo 12:00 Kokouspaikka Kunnanvirasto, valtuuston istuntosali Käsiteltävät asiat: § 37 Laillisuus ja päätösvaltaisuus § 38 Pöytäkirjan tarkastajien valinta § 39 Työjärjestyksen hyväksyminen § 40 Kunnan tuloveroprosentin vahvistaminen vuodelle 2017 § 41 Kiinteistöveron vahvistaminen vuodelle 2017 § 42 Lisämääräraha-anomus Karigasniemen toimipisteen haittaaineiden poistamiseen § 43 Määrärahan siirto hankkeelta 2029 hankkeelle 2022 § 44 Tiedoksi saatettavat asiat Pöytäkirja pidetään nähtävillä kunnanvirastolla 25.11.2016 Valtuuston puheenjohtaja Aulis Nordberg OHCEJOGA GIELDDASTIVRRA ?OAHKKINBOVDEHUS ?oahkkináigi 11.11.2016 dmu 12:00 ?oahkkinbáiki Gielddadállu, váldostivrra ?oahkkinlatnja Gie?ahallanáššit: § 37 Lágalášvuohta ja mearridanváldi § 38 Beavdegirjji dárkkisteaddjiid válljen § 39 Bargoortnega dohkkeheapmi § 40 Gieldda boahtovearroproseantta nannen jahká 2017 § 41 Giddodatvearu nannen jahkái 2017 § 42 Lassimearreruhtaohcamuš Gáregasnjárgga doaibmasaji vahátlašávdnasiid jávkadeapmai § 43 Mearreru?a sirdin áigumušas 2029 áigumuššii 2022 § 44 Áššit diehtun Beavdegirji dollojuvvo oaidninláhkái gielddadálus 25.11.2016 Váldostivrra ságadoalli Aulis Nordberg SAARISELÄN TAVARATALO Saariseläntie 1 99830 Saariselkä puh. 040 081 6885 keskiviikkoon 23.11.2016 mennessä. ?Tilauslentoja odotetaan saapuvan Lappiin joulukuussa reilut 450 kappaletta. Muista osoitteenmuutos MYÖS INARILAISEEN www.inarilainen.fi. Esimerkkejä löytyy paljon, mutta yksi niistä on Laitin mukaan se, että Suomi ei ole ratifioinut ILO:n sopimusta, vaikka se parantaisi monien saamelaisten oikeuksia. Inarilaista voi ostaa irtonumerona hintaan 2 € /kpl seuraavista paikoista: • Ivalon R-Kioski, Ivalontie 4 • S-Market Ivalo, Petsamontie 2 • K-Supermarket Ivalo, Ivalontie • Saariselän Kuukkeli • K-Market Inari, Inarintie 51, Inari • K-Market Pohjanrinne, Karigasniemi • Uulan Säästö, Utsjoentie 1, Utsjoki • K-market Näätämö, Näätämö • K-market Auralan säästö, Nuorgam Viilentyvä sää ja pakkanen ovat käynnistäneet joka vuotisen lumetusprojektin Saariselän laduilla ja rinteillä. Lähihoitajan työtehtävät ovat pääsääntöisesti vanhusten perushoitoa sekä toimintakyvyn ja elämänhallinnan ylläpitämistä. Kotipalvelussa on käytössä Effica-asiakastietojärjestelmä. ja kausi jatkuu äitienpäivään. Mikäli hakemusta ei ole mahdollista toimittaa sähköisesti kuntarekryn kautta, niin hakemuksen liitteineen voi toimittaa myös osoitteella: Utsjoen kunta, sosiaalija terveystoimisto, PL 41, 99981 Utsjoki. 040 081 6885 ma?imuštá gaskavahku 23.11.2016. Dárkilut die?uid barggus addá rabasbálvalusa jo?iheaddji Taina Jylhä tel
klo 15 Ehkäisevän päihdetyön viikon elokuvaesitys lapsiperheille. Myyn niitä EDULLISESTI , kaikki on edelleen OMATEKOISIA . +358 40 534 4977 MUKANA Kermikkä Porotarvikkeet Juhani Tanner facebook.com/ oulunnahkaaitta ma 7.11. (vähän etuajassa) Tunturihotellin uuden Giellas-rakennuksen ravintola Kaltiossa kello 15–17. mennessä Helille 040-845 3265 Johtokunta Huom! Varaathan käteistä mukaan omia ostoja varten! ISÄNPÄIVÄNÄ 13.11. Sen jälkeen siirryn iloisesti töihin tutustumaan Lapin Keittiömestareiden Herkkupöytään. klo 18 R&A kiertue Kolme muistoa nuoruudestani TERVETULOA TURKISAUTOON MYYNNISSÄ SUOMALAISTA LAATUTAVARAA OULUN NAHKA-AITTA KY puh. Voimme kuitenkin tavata kokkareilla lauantaina 12.11. klo 18 Zodiac sunnuntai 18.12. klo 17 Liput 8 € , kesto 1 h 13 min S S Luokka kokous 2 – Polttarit Ke 9.11. Ivalo Ivalon Auto klo 9-18, ke-to 9.-10.11. Ti 15.11. Villakaulurit, työkintaita . klo 18 Pertti Turusen luontokuvia Veikko Hakkarainen Quartet & Iiris Rautio Martti Rikkosen luontokuvia Niillas Holmberg & Šuvvaboját plays Veijo Länsman Dievddut torstaina 8.12. Tervetuloa! Ritva S(avela) Tilaa oma Inarilainen!. NOUTOPÖYTÄ klo 12.00-16.00 17,90eur Lapset 5-12 11,90 PIKKUJOULUT & YKSITYISTILAISUUDET TIEDUSTELUT Ivalontie 17 +358 44 706 0070 bcivalo@icloud.com Bistro & Café Ivalo TAX FREE KELLOJA KORUKAMARI KELLOT*KORUT*KIHLAT*LAHJAT*PARISTOT*PALKINNOT KIIKARIT*KAIVERRUKSET*KELLOJEN JA KORUJEN KORJAUSTYÖT MUISTA ISÄÄ! Hopeiset SUOMI-LEIJONA riipukset RANNEJA KAULAKETJUT laatalla tai ilman ZIPPO-SYTYTTIMET POHJOIS-SUOMEN KAIVERRUSPALVELU Ivalontie 10 IVALO p. supia, minkkiä, lammasta, kettua, majavaa, piisamia...) AIKATAULUT HYLKEENNAHASTA kenkiä, lakkeja, kintaita, tossuja housuja ja anorakkeja LAAJA VALIKOIMA . Moottorikelkat: Lynx ST 500 kov: 2002 ja Ski-Doo Summit sdi 600 kov: 2007. Myssyjä, tuppivöitä . Karigasniemi K-market Härkönen klo 9-20, ma 14.11. klo 17 Ma 14.11. 12 Elokuvateatteri Aslak Ivalontie 18, 99800 Ivalo LIPUT: 8 € 3D-näytös 10 € Ennakkoliput elokuviin käteisellä Inarilaisen toimituksesta. 12 KUUN METSÄN KAISA LA 12.11. klo 16.15 ensi-ilta! Su 13.11. klo 18 Frozen Huurteinen seikkailu keskiviikko 23.11. klo 9.30 päivähoidon ja kotihoidon lapsille. Tilaisuuksissa pohdimme yhdessä kunnan ja järjestöjen yhteistyötä nyt ja tulevaisuudessa. Tervetuloa! KAHVITARJOILU klo 10–17 Osteopatia Klassinen hieronta Hermoratahieronta Varaa aikasi ajoissa! P. klo 18 R&A kiertue Sparrows sunnuntai 20.11. klo 18 Kuukauden pohjoismainen elokuva The Idealist/Idealisten keskiviikko 7.12. INARI: keskiviikko 16.11.2016 klo 18.00–20.30 auditorio, Hotelli Ivalo UTSJOKI: torstai 17.11.2016 klo 17.30–20.00 Ailikastalo – Áilegasdállu Lisätietoa: Lapin sosiaalija terveysturvayhdistys ry, koordinaattori Marika Ahola, puh. 040-777 6626 Palvelemme: ma 10–17, ti–pe 9–17, MYÖS LA 12.11. Lisäksi myydään eläinlääkärin tarkastamaa ja lihanjalostamon purkittamaa hirvenlihaa muutaman purkin erissä sekä mahdollisesti muuta omaisuutta. Vapaa pääsy! Kesto 45 min Captain Fantastic Ehkäisevän päihdetyön viikon elokuva nuorille Pe 11.11. Käsityömyymälä, kirppis, matkahuolto ja elintarvikemyymälä pyritään hoitamaan normaalisti. Kilinja kaninnahkoja sekä muita turkisnahkoja. Tilaisuudet on tarkoitettu kaikille kunnan asukkaille, kyläyhdistyksille, eri järjestöjen edustajille, viranomaisille ja luottamushenkilöille. 0400?955?364 / Pirjo Åström v Hermoratahieronta v Kasvo-, käsi-, ja jalkahoidot Tulen tekemään hoitoja Utsjoelle Vastaanotto Lapinkylässä 14.–17.11. KLO 19 Liput 8 € Kesto 1 h 22 min 7 Elokuvateatteri Aslakista lämpimäiset popcornit ja muut tuotteet! Tule nauttimaan elokuvista! Tapahtumia Sajoksessa Arctic Light -Luontovalokuvakonsertti lauantaina 26.11. klo 18 Hotelli Ivalon kammi Tarjolla kammin joulupöytä kaikkine herkkuineen Tervetuloa jäsenet avec! Illallinen 20 €/hlö Ilmoittautuminen ti 15.11. Inari hotelli Inari klo 9-19 pe-su 11.-13.11. klo 18 Lemmikkien salainen elämä keskiviikko 21.12. klo 19 Beaivváš Sámi Našunálateáhter Duodjimarkkinat ja duodjikirpputori lauantaina 26.11. Suomalaisia nahkakäsineitä vauvasta vaariin myös aidolla turkisvuorella . Älkää ostako turhaan mitään tavaroita, ja kukatkin ehtivät kuihtua ennen kotiinmenoa. 10–14 www.kellojakorukamari.fi alk. klo 18 There will be blood torstai 1.12. 16 Keskiviikkona 9.11.2016 Pikkupetsamon Metsästäjät ry PEIJAISET la 19.11. klo 18 Liput 8 € , kesto 1 h 34 min. Maksu huutokaupan jälkeen käteisellä tai pankkikortilla. Utsjokisuun kyläyhdistys ry KALASTAJAT HEI Olen lopettanut kiertämisen mutta on jäänyt vielä KALASTUSVERKKOJA . klo 18 Vapaa pääsy! Kesto 1 h 59 min. Karjalainen, 18.11. Kelkat ovat olleet useita vuosia käyttämättöminä. KAHVILA ON SULJETTUNA 14.–18.11.2016. La 12.11. Supija majavakintaita . Korvaläppiä, hupunreunoja . 040 5828 964 Vastaanotto myös Kiilopäällä sirpa.kurtti@sipriina.fi www.sipriina.fi Avaan UUSISSA TILOISSA Yhdystiellä 15.11. klo 13.15 eläkeläisesitys, liput 6 € . Tuppinahkaa, sisnaa, lampaantaljoja Huutokauppa Lapin poliisilaitoksen Inarin poliisiasemalla 17.11.2016 klo 13.00 Myydään valtiolle tuomittua tai muuten valtiolle siirtynyttä omaisuutta. klo 10-18 Nilllas Holmberg esiintyy duodjimarkkinoilla lauantaina 26.11 klo 14 Elokuvia keskiviikko 9.11. Huopasyylinkejä KÄSITYÖLÄISILLE Poron nappanahkaa (paljon eri värejä). Vuotso K-Sieppi klo 9-18, ti 8.11. Remontin vuoksi Utsjoella KYLÄTALO GIISÁ SULJETAAN PE 11.11.2016 KLO 15. Villahousuja, puseroita, jussipaitoja, lasten villahaalareita . klo 19 Ma 14.11. 12 Pikku korppi ja suuri kilpa-ajo Pe 11.11. Myytävät kelkat ovat nähtävänä klo 12 alkaen. Osallistua voi myös laittamalla haluamansa lahjoituksen kyläyhdistyksen tilille, FI 7312 0130 0010 3191, viite Muistokeräys L. 040 518 9169 Olemme perustaneet Leo Karjalaisen muistokeräyksen TarvikeCenteriin ja Hotelli Ivaloon. Skoolataan, kun tavataan. Sodankylä tori klo 9-18 KARVALAKKEJA Koko perheelle (mm. Ovelta 30 min ennen esityksen alkua. mennessä. Keväjärven Kyläyhdistys ry En vietä 70-vuotispäiviäni sen kummemmin. 25 € Sipriina Hierontapiste Sirpa Kurtti Yhdystie 14, 99800 Ivalo puh. Käy tykkäämässä ja vaikuta leffavalikoimaan! https://www.facebook.com/elokuvateatteriaslak Syysprinssi Su 13.11. Soitellaan Timo Kaniin Keminmaa 0400-178 223 Kunta ja järjestöt hyvinvointia edistämässä Tule kuulemaan ja keskustelemaan järjestöjen roolista, yhteistyöstä ja vaikuttamismahdollisuuksista kuntalaisten hyvinvoinnin ja palveluiden turvaamisessa muuttuvassa yhteiskunnassa. Utsjoki Uulan Säästö klo 9-18, ti-ke 15.-16.11. klo 18 R&A kiertue Les Cowboys sunnuntai 11.12 klo 18 Doria etsimässä keskiviikko 14.12. klo 18 Liput 8 € , kesto 1 h 23 min Pulpettikinon lyhytelokuvanäytös Pe 11.11
17 Keskiviikkona 9.11.2016 Suora Linja Ilmoitukset ma klo 15 mennessä. Ivalon Urheiluampujat: 7-14 vuotiaiden ampumakoulu työväentalolla ke klo 18. klo 18 toiveuusintana Frozen. Sunnuntaisin klo 18-20 Lentopallo yleinen. P. klo 15. puheenjohtajan, hallituksen ja toiminnantarkastajien valinta seuraavalle kolmivuotiskaudelle sekä toimintaja taloussuunnitelma tulevalle vuodelle. Olemme avoinna tiistaina 15.11. klo 15. Osoite: Pedar Jalventie 1, 99980 UTSJOKI. p. klo 18. Ivalon ja Inarin perinteisen AA-ryhmän yhteinen auttava puhelin päivystää ma ja pe klo 17-21 numerossa 040-323 9412. Ivalon Eläkeläiset ry: Viikkotapaaminen Ivalon työväentalolla ke klo 10. 0400 662751. Kaikki mukaan. 044-362 7095 Romuakkuja. Inarin Yritys Hiihtolatu auki Saariselällä jo Laanilaan saakka. Hallitus Inarin Yrittäjät ry:n SYYSKOKOUS JA YRITTÄJÄJUHLA Santa’s Hotelli Giellas Ravintola Kaltiossa Saariselällä 25.11.2016 Kokous alkaa klo 18.00. Terv. Inarin Alakoulu). Mll:n Utsjoen yhdistys ja SPR:n Utsjoen osasto Lapin Susien jumpat yläasteen salissa: TI klo 19-20, tehosteppi. Su 13.11. TO klo 17.30-18 satujumppa 3-4 vuotiaille, klo 18-18.30 riemuliikunta 5-6 vuotiaille, klo 18.30-19.30, reisi-vatsa-peppu-jumppa. Lisät. Kerho on ikäihmisille ja lapsiperheille yhteistä toimintaa, askartelua, leikkiä, pelailua ja yhdessä oloa 2.12. Bailatino klo 17 18, Teija ohjaa, paikka on Rantatie 10. 040 700 8154 tai vuokko.mikkola@netikka. Kokouksessa käsitellään hallituksen puheenjohtajan valinta, hallituksen jäsenten ja varajäsenten valinta, kahden toiminnantarkastajan valinta, vah vistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2017, vahvistetaan vuotuisen jäsenmaksun suuruus sekä valitaan edustajat piirin ja liiton ko kouksiin vuodelle 2017 sekä kutsutaan kunniapuheenjohtaja yhdistykselle. Käytettyjä kilpahiihtovälineitä, junnuja aikuisten mittoja on saatavana. SuPer Inarin -Utsjoen ao 118 ry: Pikkujoulut Inarin Kultahovissa, jouluateria pe 2.12. Saalemin kirppari, Metsätie 2, avoinna ma, ti, to, pe klo 1116, ke klo 11-18. Nasuneuvos, p. klo 10-14. Lisätietoja vuoroista ja ryhmistä Heidiltä. 2016 klo 18 Hotelli Ivalo auditorio Käsitellään vuosikokoukselle kuuluvat asiat Johtokunta Ivalon Urheiluampujat ry SYYSKOKOUS 23.11. Ivalon MLL: Perhekahvila ti klo 10-12 urheilutalon Stönöllä. SámiSoster ry pitää Toimintatupaa Inarin kirkonkylässä seurakuntatalon huoneistossa. Hinta 50 €/pinometri, sisältää alv:n. Viikottaiset liikuntavuorot Urheilutalolla ma ja pe klo 11-13. Vapaa pääsy, ei kolehtia!. Ivalon AA-ryhmä kokoontuu: pe klo 19, Päiväkeskus Valkama. Ohjeet ehdokkaaksi asettumisesta löydät: ao807@tehy.net. P. YRITTÄJÄJUHLA KLO 19.00 Kuljetus lähtee Inarista Hotelli Inarin edestä klo 16.45 ja Ivalosta K-Marketiin edestä klo 17.30. Tilattavissa tuoreet possun ½ ja ¼ paloiteltuna. Ruokailu sisältää joululautasen, josta paikallisyhdistys maksaa 10 € ja itselle jää katettavaksi 17 € . 25.11. Inarin-Utsjoen kuuloyhdistys ry SYYSKOKOUS Koivikossa to 24.11.2016 klo 15. Käynti Siwan takapihalta lastaussillan takaa. klo17.30-18. Lapset liikkumaan vapaasti aikuisen kanssa! Sählykerhot: La 12.11. Paluu juhlan jälkeen. Ilmoittautumiset 21.11.2016 mennessä. Tervetuloa! Eläkeliiton Inarin Yhdistys ry SYYSKOKOUS pe 18.11.2016 klo 13.00 Ivalon kirkon seurakuntasali Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Keskiviikkoisin klo 18-19 Amppariliikuntakerho n. Inarin AA-ryhmä kokoontuu ti klo 19 Inarin seurakuntatalolla, Pappilantie 2. Inarin perinteinen AA-ryhmä kokoontuu ma klo 19 Inarintie 42 A sisäpiha (Ent. 5-7, Ivalo. Sunnuntaisin klo 16:30-18 Lentopallo naiset. klo 19 sisäampumaradalla. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Ivalon paikallisyhdistys ry:n SYYSKOKOUS perjantaina 2.12.2016 Hotelli Ivalon takkahuoneessa klo 17.30 alkaen. Kuivaa n. Tiistaisin klo 19:30-21:30 Lentopallo yleinen. Ajoohje: Etelästä päin tultaessa ensimmäinen risteys Inarin kirkon jälkeen oikealle. Swing klo 18 19.30, Kimmo ohjaa. Elokuvakerho Filbmari Sajoksessa sunnuntaina 20.11. Saunomismahdollisuus. Otamme vastaan hyväkuntoisia vaatteita, tavaraa, huonekaluja. pe. klo 19. Kerho on tarkoitettu kaikenikäisille vauvasta vaariin, mutta lapset tulevat yhdessä aikuisen kanssa. 040-776 9002. Torstaisin klo 18-19 Lentopalloa lapsille. fb:ssa ’Mannerheimin lastensuojeluliitto – Ivalo’ ja nettisivuilla ivalo.mll.fi. Ivalon urheilukentän takana. Kaksio 54,5m² Ivalon keskustassa. Perjantaisin klo 18-19 Sulkapallo yleinen. P. Myös opiskelijajäsenet tervetulleita! Ao:n hallitus toivottaa jäsenistön lämpimästi tervetulleeksi! Tenonlaakson Jyty Ry:n SYYSKOKOUS 16.11.2016 klo 19 Pub Rastigaissa. Myös aal.ivalo@gmail.com Utsjoen AA-ryhmän palaverit seurakuntakodilla nuorisotila Kulmakivellä su klo 19. Ropponen. P. klo 19 Hotelli Ivalon kabinettiin (2 krs.) Ivalon Tuppi ry: Tupen kunnanmestaruuskisat ravintola Kultahipussa la 19.11 alk klo 11. Mikäli paikallisyhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian syys kokouksessa käsiteltäväksi, on siitä ilmoitettava yhdistykselle kirjallisesti vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta. Hallitus klo 14.30. Kokouksia Ostetaan Inarin Kansalaisopisto Maksuton yhdistyspalsta Myydään Tuoretta Inarin kalaa suoraan kalastajalta Ivalon torilla torstaina klo 11 alkaen. 8-12 vuotiaille. klo 19. Inarin-Utsjoen Reumayhd. Seppo Kola. KE klo 18.30-19.30, pumppi (jokaiselle tunnille ilmoittaudutaan erikseen viikoittain: lapinsudet.jumpat@gmail.com). Nellimin Pyry: Liikunnan ohjaaja Juhani Vesa Nellimin kerhotalolla 15.10. Perheliikuntavuoro Ivalon urheilutalon jumppasalissa perjantaisin klo 10-11 alkaen. Myös ratkennut pehmo voidaan hoitaa yhdessä. Loppuviikosta latu avataan myös Kaunispään rinteiden puolelle. 045601 3523 Kotona tehtyä eläkeläisen käsityötaidetta Ivalon torilla 10.11. 040 747 5484, 0400-342 520. Inger-Anne Äärelä, puh 040 760 9338. mennessä Ritva Alenius p. Tule keskustelemaan tulevaisuuden Inarista! Lisätiedot: pj. Tule kokeilemaan jousiammuntaa, uusi harrastaja! Inarin Veneilijät. Klo 11.30-13 salibandykerholaiset (1.-3.luokkalaiset), josta viimeiset 30 min lapset vastaan vanhemmat sählymatsi. Aiheena nallesairaala. Tarjolla lämmin ruoka. Yhteiskuljetus lähtee vanhalta linja-autoasemalta klo 18. 040-5130746. Junnuhiihtäjät tiistaina ja perjantaina harkat stadikalla. Lisätiedot ja ilmoittautuminen osoitteessa www.inari.fi ”Kansalaisopiston opinto-ohjelma ja ilmoittautuminen” tai puh. Ivalon urheilutalolla perhesählytapahtuma. Aihe: Karjalaiset sukumme. Ritva Hirvelä, 040 726 5341, ritva. Otamme vastaan hyväkuntoisia huonekaluja ja vaatteita sekä vapaaehtoisia kirpparille. Kahvit ja arvontaa. Syyskauden ohjelma löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta www.heinakengat.palvelee.fi. Kokouksessa esillä sääntömääräiset asiat. Hinta alkaen 10 €. Tervetuloa. Perjantaisin klo 19-21 Lentopallo yleinen. Ruokailua varten ennakkoilmoittautumiset heti syyskokouksen jälkeen pidettävään pikkujouluun numeroon 040 197 7792 viimeistään 25.11.2016. Ruokailun vuoksi (mahd. Lisätietoja www.facebook.com/ filbmari Keskustan Inarin kunnallisjärjestö kutsuu jäsenet, keskustalaiset luottamushenkilöt varajäsenineen sekä kuntavaaliehdokkaaksi aikovat rakentamaan yhdessä kunnallisjärjestön kuntavaaliohjelmaa Hotelli Ivaloon ma 14.11. 046-613 7055. ry: Pikkujoulut Hotelli Ivalo 26.11. Ao:n varsinaisella jäsenellä on mahdollisuus asettua ehdokkaaksi Inari-Utsjoen Tehyn ammattiosaston hallitukseen 11.11.2016 mennessä. klo 11 yleisöesitelmä: ” Kuka on sinun Jumalasi?”. Ylä-Lapin Karjalaseura ry: Kuukausitapaaminen ja tarinailta Ivalon ortodoksikirkon seurakuntasalilla to 10.11. Alle kouluikäisten liikuntakerho koulun jumppasalissa 1112 joka toinen lauantai. Avopalaveri joka kk:n viimeinen ma. Haetaan paikan päältä. Yhteydenotto: Antero 0400-396 064 Luistelusuksisetti, monot Salomon 43-44, sukset Atomic 184, sauvat Exel 165. hirvela@pp.inet.fi. Tanssiseura Heinäkengät ry: Ke 9.11. Lapin aluetoimiston puhelinnumero 0400 979 175, Rovaniemen palvelupiste 0400 979 026, Meri-Lapin palvelupiste 040 631 8550, Ylä-Lapin palvelupiste 040 669 5383. Eläkeliiton Inarin yhdistys ry. Utsjoen Kuohun ohjatut liikuntaryhmät ja liikuntasalivuorot: Maanantaisin klo 18:1519:00 Alle kouluikäisten (3-6v) lasten liik.kerho. 13 srk:n kokoushuone Sairaalantie 5. klo 18. Pöytä kalakauppias Matti Ropposen vieressä. 0500 527 428. Avopalaveri joka kk:n 1. 040-731 0576 M. klo 19. Nellimin äidinkielisten inarinsaamelaisten savâstâllâmkurssi kerhotalolla joka toinen to klo 16-18.15. Kokoonnumme 18.11. Jumppa klo 11. 040-218 9671 Uusi kurssi:110328 Korttipaja, Kaamanen Jokitörmä 2.-3.12, ilm.viim. Kahvila on suljettuna 14.18.11. Pieni paketti arpajaisiin. Jos haluat juoda se on Sinun asiasi, jos haluat raitistua se on yhteinen asiamme! Ivalon AAL-ryhmä (alkoholistisessa/toimintahäiriöisessä perheissä kasvaneille aikuisille) UUSI KOKOUSAIKA: Aina kuukauden 1. Tenonlaakson Yrittäjät ry:n SYYSKOKOUS Pub restaurant Rastigaisa, Utsjoki 26.11.2016 klo 18 Sääntömääräiset asiat Hallitus YRITTÄJÄILTA klo 19– Ilm. Ti 14.11. Inarin Ikipojat ja -tytöt kuntolenkki, lähtö stadikalta sunnuntaina klo 17:00. Avoinna: mato klo 10-15.30 ja pe 10-13. Kuntosali klo 11-13, sulkapallo klo 11-12, ohjattu jumppa klo 12-13. luokkalaiset), josta viimeiset 30 min pelataan lapset vastaan vanhemmat (tai kummit/mummit ja muut) sählymatsi. Järj. Jehovan todistajat Ivalon srk: Su 6.11. Ivalon Seudun työttömät ry: Kirppis ja kahvio, Vasantie 3, p. Muutokset mahdollisia, lisätietoja Teija p. Terhokerho palvelutalo Koivikossa kerran kuukaudessa maanantaisin klo 9.30-11. Tervetuloa. Sunnuntaisin klo 15-16:30 Ammuntaa. Määrät sopimuksen mukaan. Inarin Sydänyhdistys ry. Isänpäivänä maksuton kauden aloitus ( myös ei-jäsenille)! TunturiTerhokerho kokoontuu Utsjoella avopalvelun ruokasalissa to10.11. To 10.11. Ilmoittautuminen viim. Käsityömyymälä, kirppis, matkahuolto ja elintarvikemyymälä pyritään hoitamaan normaalisti. Lähdetään porukalla Saariselälle FISkisoihin ja talkoisiin koko viikonvaihteeksi 18.20.11., tai 19.-20.11. Lisätiedot + sitovat ilmoittautumiset 17.11. Inarinjärven jouset: harjoitukset Ivalon ala-asteen isossa salissa, ti klo 18.30-21.30 ja su klo 18-21. Halukkaat ottakaa yhteys 0400 398 984. Lapset voivat ottaa oman pehmolelun mukaan, jolle antavat hoitoa. su klo 14 Valkamassa, Petsamont. klo 18.30 20.00 Rumba-Boleron alkeet, Pekka ohjaa. Salsan jatko klo 18 19.30, Reija ohjaa. Kahvitarjoilu Tervetuloa! Inarin Sydänyhdistys ry:n SYYSKOKOUS pe 18.11.2016 klo 13.00 Urheilutalolla Esillä sääntöjen määräämät asiat. Klo 1011.30 sählykerholaiset (esi-2. Hallitus Inarin – Utsjoen Tehy ao 807 SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS Perjantaina 25.11.2016 klo: 18.00 Hotelli Kultahippu, Ivalo Aiheina sääntömääräiset asiat mm. Utsjokisuun kyläyhdistys ry: Remontin vuoksi Utsjoella Kylätalo Giisá suljetaan pe 11.11. Inarin MLL: Perhekahvila Vintillä torstaina klo 10-12. Ottakaa mukaan sauvat, juomaa, vaihtopaita ja sään mukainen varustus. mennessä Elinalle 0405959836. Ei kuitenkaan su 25.12.2016 eikä su 1.1.2017 Kuukauden viimeisenä sunnuntaina avopalaveri. ruokavaliorajoitukset) pyydämme sitovat ilmoittautumiset sihteerille s-postitse (outimarjut@gmail.com) tai tekstiviestillä p. Sitovat ilmoittautumiset 21.11. pe 18.11.2016. Koko perheen sunnuntaisauna ja avantouinti Vasatokan rantasaunalla sunnuntaisin klo 1618. facebook.com/ivalon.tyottomatry. Hallituksen kokous 16.11. Tule mukaan! www.sydanliitto/inari.fi Lapin Muistiyhdistys ry:n Ivalon alaosaston Muistikahvila muistisairaille, heidän lähiihmisille sekä asiasta kiinnostuneille pe 11.11 klo 15 17 Kirkkoherranviraston kokoushuone, Sairaalantie 5 Ivalo. Käsitellään sääntömääräiset asiat. metristä koivuhalkoa noudettuna Pelkosenniemen Luirolta. Rikosuhripäivystys tarjoaa neuvoa ja tukea rikoksen uhreille, heidän läheisille ja rikosasiassa todistaville. Avopalaveri joka kuukauden viimeinen ti. Saamenja suomenkielinen. Seuraa fb:ssa ryhmää ”ennijengi”. Tervetuloa Hallitus Lapin Sudet ry VUOSIKOKOUS ke 23.11. Käsityöpiiri 16.11
Ââlmtõs ?õõ?tet obbvuõ?stes kåå´dd veerjlaž ââlmtemtaaulâst da dommseeidin www.inari.fi. Pulpettikinon lyhytelokuvanäytös Saamme ensi perjantaiksi 11.11. Inarin kunta, liikuntatoimisto, Piiskuntie 2, 99800 Ivalo. Kiertue-elokuvia tulevat esittämään muun muassa maakuntateatterit, elokuvakerhot, erilaiset tapahtumat sekä kuntien kulttuuripalvelut. Kun metsän asukkaat ovat pulassa, peloton taistelija Prinssi Ki-Ki-Do ryhtyy taisteluun • Lepakon aika Saksa 2015, 4 min. Ehdotus on nähtävillä myös Inarin kunnan kotisivulla www.inari.fi Palvelut – Tekniset palvelut – Kaavoitus – Vireillä olevat kaavat – Asemakaavat. Helsinki International Film Festival – Rakkautta & Anarkiaa, tuttavallisemmin R&A, tuo ohjelmistoaan ja festivaalitunnelmaa myös Kehä III:n ulkopuolelle. Myyrä huomaa, että kaikilla muilla eläimillä on ystävä, paitsi hänellä. klo 9.30 esitettäväksi ennen näkemättömiä eurooppalaisia lyhytelokuvia Aslakiin. Käsikirjoitus ja ohjaus ovat pitkän näyttelijänuran tehneen Matt Rossin käsialaa. Pohjois-Suomi Pohjois-Suomi ILMOITUS YMPÄRISTÖNSUOJELUJA VESILAIN MUKAISEN PÄÄTÖKSEN ANTAMISESTA Aluehallintovirasto on päätöksellään 7.11.2016 (Dnro PSAVI/ 3726/2015) myöntänyt Kalervo Ruohoniemelle luvan koneelliseen kullankaivuun kullanhuuhdonta-alueilla Rautaojan Kulta I ja Rautaojan Kulta II Sotajokeen laskevan Rautaojan varrella Inarin kunnassa sekä valmisteluluvan ja oikeuden aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. Hakemukset toimitetaan os. 0400 313 532. 18 Keskiviikkona 9.11.2016 Inarin kunta, Piiskuntie 2, 99800 Ivalo Puhelin 040 188 7111, fax 016 662 628 www.inari.fi Inarin kunnan sivistystoimi hakee 18.11.2016 klo 15.00 mennessä Perhepäivähoitajan vuorotteluvapaan sijaista ajalle 1.12.2016–30.4.2017 Perhepäivähoitajan vuorotteluvapaan sijaiseksi haetaan henkilöä, joka voi työskennellä omassa kodissaan Ivalon alueella. Eriskummallinen maanjäristys pistää kuitenkin paikat sekaisin joka ikinen yö, ja sehän poroa harmittaa • Pikkuli tahtoo lomalle Suomi 2015, 5 min. Kohdeavustuksia jaetaan 3.000 €. Råtta Booris haluaa myöntää virheensä ja päästä putkaan rauhoittumaan, mutta poliisit eivät vangitse kansalaisia ilman pätevää syytä. Ivalossa 2.11.2016 INARIN KUNNANHALLITUS Ilmoitus julkaistaan kokonaisuudessaan kunnan virallisella ilmoitustaululla ja kotisivuilla www.inari.fi. 0400 172 304. Korvatakseen vahingon Pikku Korppi osallistuu ystäviensä kanssa ympäri metsän pidettävään vauhdikkaaseen ajokilpailuun, jonka palkintorahojen turvin olisi varaa täyttää taas muonavarasto. Oma perhe on kuitenkin yllätyksiä täynnä.... 040 744 1259 Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@inari.fi Inarin kunta, Piiskuntie 2, 99800 Ivalo Puhelin 040 188 7111, fax 016 662 628 www.inari.fi Inarin kunnan sivistysosastossa julistetaan haettavaksi 7.12.2016 klo 15.00 mennessä seuraavat avustukset: NUORISOTYÖ Julistaa inarilaisten nuorisoyhdistysten ja nuorten toimintaryhmien haettavaksi vuoden 2016 kohdeavustukset. Almmuhus almmustahttojuvvo ollásit www.kuntarekry.fisiidduin, gieldda virggálaš almmuhantávvalis ja ruoktosiidduin www.inari.fi. Mearrádus lea oaidninláhkai 7.11.–7.12.2016 Anára gielddadálus (Piiskuntie 2, Avvil) ja Davvi-Suoma guovlluhálddahusvirgedoaimmahaga áššehasbálvalansajis (Linnankatu 3, Oulu) sihke interneahtas ?ujuhusas www.avi.fi/ lupatietopalvelu. • Råtta Booris myöntää virheensä Suomi 2015, 5 min. Yhden lyhytelokuvanäytöksen kesto on noin 50 minuuttia. Miriam rakentaa lumiukkoa perheensä kanssa, kun kulkukoira ilmestyy paikalle. • Susi Saksa 2015, 4 min. Pikkuli ihailee joutsenperhettä, oma perhe tuntuu tylsältä. Ben ja Leslie Cash ovat hartiavoimin rakentaneet sankan metsän siimekseen omavaraisen ja omalaatuisen kodin, jossa Ben määrätietoisesti koulii pariskunnan kuudesta lapsesta vahvoja, sivistyneitä ja eloonjäämistaitoisia. Hakulomakkeita saa liikuntatoimistosta. Voi, kuinka hauskaa olisi haukkua yhdessä koiran kanssa tai kiekua kukon rinnalla... Mutta rakkauden huipulla Inka alkaa ymmärtää, että heidän hullu rakkautensa onkin muuttumassa Juhanan hulluudeksi. Koira on silminnähden ihastunut lumiukkoon eikä suostu lähtemään. Suomenkielisen dubbauksen on ohjannut Juha Wuolijoki (Joulutarina). Mearrádussii oažžu ohcat nuppástusa 7.12.2016 rádjai. Päätökseen saa hakea muutosta 7.12.2016 saakka. Hakemukset toimitetaan 23.11.2016 mennessä liikuntatoimistoon. Samalla urheilijalla on oikeus yhteen stipendiin kalenterivuonna. Pikkuli unelmoi matkasta perheensä kanssa. Avustuksia myönnetään valmennukseen, koulutukseen, kurssitoimintaan, tilojen vuokriin, kaluston hankintaan ja kunnossapitoon 1.12.2015– 30.11.2016 välisenä aikana käytettyihin menoihin. Almottâs almostittoo tievâslâžžân www.kuntarekry.fi-siij?oin, kieldâ virgálii almottâstavlust já päikkisiij?oin www.inari.fi. Humoristisen ja ajatuksia herättävän elokuvan vahvan pääosan tulkitsee Taru sormusten herrasta -trilogiasta tuttu Viggo Mortensen. Elokuvat ovat joko ilman dialogia tai suomeksi puhuttuja. Pian hänelle selviää, ettei se ole vain parantamisen keskus vaan samalla myös etulinjan taistelutanner sodassa näkymättömiä voimia vastaan, jotka ovat päättäneet tuhota meidän todellisuutemme. • Pikkuli, joutsenen poika Suomi 2015, 5 min. Nuppástusohcanrávvagat leat mearrádusa ?uovusin. • Miriamin kulkukoira Viro 2015, 5 min. Jahdatessaan matoa hän kokee yllätyksen. Taianomaista tunnelmaa elokuvaan tuo islantilaisyhtye Sigur Rósin luoma musiikki. Marvelin Doctor Strange on tarina maailmankuulusta neurokirurgista tohtori Stephen Strangesta, jonka elämä muuttuu kertaheitolla, kun hän menettää käsiensä toimintakyvyn rajussa auto-onnettomuudessa. kohteisiin liittyvistä menoista sekä yhdistysten tiedot. ALMMUHUS BIRASSUODJALANJA ?ÁHCELÁGA ?UOVVU MEARRÁDUSA ADDIMIS Guovlluhálddahusvirgedoaimmahat lea mearrádusainnis 7.11.2016 (Dnr PSAVI/3726/2015) mie?ihan Kalervo Ruohoniemii lobi mášiinnalaš golleroggamii golledoidinviidodagain Rautaoja Kulta I ja Rautaoja Kulta II Soahtejohkii luoiti Rautaoja guoras Anára gielddas sihke válmmaštallanlobi ja vuoigatvuo?a álggahit doaimma nuppástusohcamis fuolakeahttá. LIIKUNTAPALVELUT Julistaa inarilaisten liikuntatoimintaa järjestävien yhdistysten haettavaksi vuoden 2016 kohdeavustukset. • Myyrä ja kastemato Saksa 2015, 3 min. Almottâs almostittoo tievâslâžžân kieldâ virgálii almottâstavlust já päikkisiij?oin www.inari.fi. Päätös on nähtävänä 7.11.–7.12.2016 Inarin kunnantalolla (Piiskuntie 2, Ivalo) ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston asiakaspalvelupisteessä (Linnankatu 3, Oulu) sekä internetissä osoitteessa www.avi.fi/lupatietopalvelu. Alli Haapasalon ohjaama Syysprinssi pohjautuu Anja Snellmanin (Kauranen) samannimiseen menestysromaaniin, joka julkaistiin vuonna 1996. Hakemukset sijaisuuteen www.kuntarekry.fi-sivuston kautta. Pikkuli seuraa joutsenia ja yrittää olla kuin he, mutta he eivät piittaa Pikkulista. Råtta Booriksen vaihtoehdot jäävät vähiin ja Silakka Anneli saa hävetä. Hakemukset toimitetaan os. Kokonaiskesto 42 min. Asemakaavaehdotus ja -selostus ovat yleisesti nähtävillä 9.11.–9.12.2016 Inarin kunnantalon teknisellä osastolla Ivalossa ja Saariselän Siulassa. sinä vuonna, kun stipendiin oikeuttava tulos saavutetaan. Hakukaavakkeita saa nuorisotoimistosta. Avustuksia myönnetään toimitila-, koulutus-, leiritoimintaja tapahtuma-/ matka-avustuksina tai avustuksena kansainväliseen toimintaan. Ilmoitus julkaistaan kokonaisuudessaan www.kuntarekry.fisivustolla, kunnan virallisella ilmoitustaululla ja kotisivuilla www.inari.fi. Samalla Ben joutuu vaikeiden kysymysten äärelle pohtiessaan, mitä vanhemmuus pohjimmiltaan tarkoittaa ja millaisen hinnan hänen lapsensa ovat joutuneet maksamaan isänsä unelmasta. Muutoksenhakuohjeet ovat päätöksen liitteenä. Syysprinssi Syysprinssi-elokuvassa nuoret kirjailijanalut ja kulttuuriprovokaattorit Inka (Laura Birn) ja Juhana (Lauri Tilkanen) rakastuvat palavasti, ja kiihkeästä suhteesta tulee molemmille elämän muuttava kokemus. Tämän murroksen barrikadeilla kaksi nuorta esikoiskirjailijaa kohtasi toisensa ja koki lyhyen mutta intohimoisen, kauniin mutta myös rujon rakkauden. 040 744 1210 Pirkko Saarela, varhaiskasvatusjohtaja, puh. • Prinssi Ki-Ki-Do; Kuumailmapallo Slovenia 2015, 5 min. Urheiluseurojen on tehtävä stipendianomukset kirjallisesti. Tarina hellyttävästä, kaakaota juovasta hirvestä, joka ahkeroi lumitöiden parissa päivät pitkät. Lisätietoja antaa liikuntasihteeri, puh. Kouluruokalista 14.–18.11. Ma Kermainen kalakeitto, ruispala leipä Ti Yrttiporsaskastike, perunamuusi, porkkana-appelsiinisalaatti Ke Verde-kasvispasta, cole slaw salaatti To Hedelmäinen broilerikastike, moniviljariisi, purjo-vihersalaatti Pe Pyttipannu, sinappirelish, tomaatti Doctor Strange 3D 3D-versio. Hakemukseen on liitettävä tositejäljennökset em. Elokuva sijoittuu vuosiin 1980–1981, jolloin punk-liike ja uusi aalto olivat rantautuneet Suomeen ja nuoret taiteilijat hakivat kiihkeästi paikkaansa yhteiskunnassa. Mutta yhtäkkiä pusikosta hyppääkin esiin katsoja. Jos ei ole mahdollisuutta tehdä sähköistä hakemusta, tulee hakemus toimittaa postitse: Inarin kunta, sivistysosasto/varhaiskasvatusjohtaja, Piiskuntie 2, 99800 Ivalo. Lisätietoja antaa nuorisosihteeri, puh. Ennen pitkää Strange – aseenaan uudet maagiset voimat – joutuu valitsemaan, palatako entiseen elämäänsä maineen ja mammonan keskelle vai jättääkö kaikki se taakse ja puolustaa maailmaa aikamme voimakkaimpana velhona. Menestyneiden urheilijoiden palkitseminen Inarin kunta myöntää kansallisesti ja/tai kansainvälisesti menestyneille urheilijoille stipendejä kunnan voimassaolevien sääntöjen mukaisesti. Aina ei kuitenkaan voi päästä kauas, mutta läheltä voi löytää jotain oikein hauskaa. Ââlmtõs ?õõ?tet obbvuõ?stes www.kuntarekry.fi-seeidin, kåå´dd veerjlaž ââlmtemtaaulâst da dommseeidin www.inari.fi Lisätietoja: Krista Känsälä, perhepäivähoidonohjaaja puh. Ohjelmistossa nähdään myös päiväkotija alakouluikäisille suunnattuja lyhytelokuvanäytöksiä, jotka tarjoavat visuaalisesti huikaisevan kattauksen eurooppalaista animaatiota. Muistutukset kaavaehdotuksesta tulee toimittaa nähtävilläoloaikana, os: Piiskuntie 2, 99800 Ivalo. Kun järkyttävä tragedia särkee luonnonläheisen idyllin, eksentrisen perheen on jätettävä erilainen elämäntapansa ja palattava ihmisten ilmoille. Inarin kunta, Nuorisotyö, Piiskuntie 2, 99800 Ivalo. Almmuhus almmustahttojuvvo ollásit gieldda virggálaš almmuhantávvalis ja ruoktosiidduin www.inari.fi. Suositellaan päiväkoti-ikäisille • Moro, poro Unkari 2015, 6 min. tai hyppiä tai tanssia Lepakko ei haluaisi olla yksin ja etsii itselleen ystävää. Elokuva kertoo vahvan tarinan oman kutsumuksen löytämisestä, hyväksynnästä ja ryhmätyön tärkeydestä. Kun koiran omistaja saapuu aamulla noutamaan koiraansa, selviää, mikä lumiukossa niin kiehtoi. Kun yö saapuu maatilalle pikkulepakko nousee ylös. Ivalossa 7.11.2016 INARIN KUNNAN SIVISTYSOSASTO Inarin kunta, Piiskuntie 2, 99800 Ivalo Puhelin 040 188 7111, fax 016 662 628 www.inari.fi KUULUTUS KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VT 4:N YMPÄRISTÖ Ehdotusvaihe Kaavoitus koskee valtatien ja Kiveliöntien välistä aluetta Saariselän keskustassa. Kiertueen elokuvat saivat ensiesityksensä Rakkautta & Anarkiaa -festivaalilla 15.–25.9. Pikku korppi ja suuri kilpa-ajo Useista kirjoista tuttu Pikku Korppi Raitasukka riemastuttaa nyt suomeksi puhutussa elokuvassa! Pikku Korppi Raitasukka tuhoaa vahingossa eläinten yhteisen ruokavaraston. Susi vaeltelee metsässä etsien sopivan rauhallista paikkaa salaiselle harrastukselleen. Kohdeavustuksia jaetaan 3.000 €. Hakulomakkeita saa liikuntatoimistosta ja liikuntatoimen internetsivulta, jossa myös urheilijastipendisääntö on nähtävillä. Haluttiin irti 70-luvun poliittisesti tunkkaisista asetelmista ja haastettiin suuria ikäluokkia. Captain Fantastic Koskettavassa draamaelokuvassa pelkistettyä ja eristäytynyttä elämää luonnon helmassa viettänyt perhe joutuu lähtemään luomastaan lintukodosta ja kohtaamaan modernin maailman erilaiset arvot ja maailmankatsomuksen. Elokuvan päärooleissa näyttelevät Lauri Tilkanen ja Laura Birn.. Stipendi voidaan myöntää urheilijalle, joka edustaa Inarin kunnassa toimivaa urheiluseuraa tai edustaa lajia, jolle ei löydy seuraa Inarista ja on henkikirjoitettuna Inarin kuntaan 1.1.–31.12. Kun länsimainen lääketiede ei tarjoa apua, hänen on pakko etsiä hoitoa – ja toivoa – yllättävästä suunnasta: salaperäisestä paikasta nimeltä Kamar-Taj. R&A-kiertue järjestetään Suomen Kulttuurirahaston myöntämän apurahan turvin syyskuun lopulta alkaen tämän vuoden loppuun saakka
020 710 9052 S-posti: inarilainen@ inarilainen.fi Asiakaspalvelu puh: 020 710 9050 ja ilmoitukset Päätoimittaja: Jaakko Peltomaa 020 710 9052 jaakko.peltomaa@inarilainen.fi Toimitus: Tuija Sorjanen 010 666 4149 tuija.sorjanen@inarilainen.fi Juttuvinkit: 020 710 9052 Ilmoitushinnat (€/pmm) ilman alv 24% alv Etusivu 1,28 1,59 Takasivu 1,07 1,33 Tekstissä 1,01 1,25 Yhdistykset 0,90 1,12 Laskutuslisä 1,50 1,86 Ilmestymispäivä: keskiviikko Tilaushinnat Suomeen Kestotilaus 60 €/vuosi Määräaikainen 65 €/vuosi, 42 € / 6 kk, 23 € / 3 kk Opiskelijatilaus kuukausi 6,10 €/kk (min. Laji pesii Siperiassa Ural-vuoriston itäpuolella. –Yhdistyksen toiminnassa on mukana runsaasti vapaehtoisia aikuisia. Mäntysirkku löytyi kuolleena Ivalosta Hotelli Ivalon pihalta löydettiin 4.11. –Yhdistys tarjoaa toiminnassaan eri-ikäisille tilaisuuden toimintaan tai vapaaseen yhdessäoloon kerhojen tai tapahtumien kautta. ?Koulu oli kyllä hyvä, mutta mehän olimme vain 13-vuotiaita ja olihan se kova pala joutua asumaan viikot Inarissa asuntolassa. Laji harhautuu silloin tällöin Länsi-Eurooppaan, pääasiassa syksyisin ja talvisin. 19 Keskiviikkona 9.11.2016 JOKA PÄIVÄ EVERY DAY 7–22 • K-KAUPAN TUOTTEET • BAKERYSTÄ UUNITUORETTA LEIPÄÄ AAMUSTA ILTAAN • VEIKKAUS • LÄÄKEKAAPPI • OTTO-PIKAPANKKI INARINTIE 45, 99870 INARI PUH. Hankkeen toteuttaa Lääkäriasema Aslak Sodankylästä. Myllymäki kyseli myös mahtaako kukaan vielä löytää kuvasta itseään. 016-671 500 inarinkuukkeli@luukku.com kuukkeli.lappi.fi POLTTOAINEAUTOMAATTI 24h INARI KERRO JUTTUVINKKI ! Puh. ?Kartanpiirtäjäkouluun lähteminen kyllä katkesi siihen, kun äiti sanoi, että et kyllä lähde niin kauas kuin Kajaaniin, Pirjo Pihkakoski muistelee hymyillen. Linnun kuvasi Mauri Sydänmetsä. Kunniakirjan myöntämisestä päätti inarilainen moniyhteisöllinen Selvä Peli -työryhmä. Toimitus on avoinna ma–pe klo 9–16.00 Tilaukset, laskutus: 020 710 9051 Käyntiosoite: Piiskuntie 1, 99800 Ivalo Postiosoite: PL 61, 99801 Ivalo Sähköposti: inarilainen@inarilainen.fi Ilmoitusten palstaleveydet: 1 palsta 39 mm 2 palstaa 82 mm 3 palstaa 125 mm 4 palstaa 168 mm 5 palstaa 211 mm 6 palstaa 254 mm Ilmoitusaineistot toimitukseen viimeistään ma klo 15 Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino, Kajaani Jakelu: Posti Group Oyj Jakeluhäiriöt: Postin jakelu 020 452 9727 (Inarin ja Utsjoen alueella) Jakeluhäiriöt muualla: ota yhteys alueesi postiin tai toimitukseemme. Hän kiinnitti koulussa huomiota minuna piirustustaitoihin. Elmo sanoi, että minulla olisi varmasti edellytykset lähteä opiskelemaan Kajaaniin kartanpiirtäjäkoulutukseen. Jatkokoulua Pirjo kävi Inarin Kirkonkylällä. Hän sanoi myös, että hän vaikka maksaa osan opinnoista sitten. JP Ivalon kansakoulun oppilaita vuonna 1956. Pirjo Pihkakoski katseli vanhaa kuvaa kotonaan Temmeksessä ja löysi siitä itsensä sekä monia muita vanhoja luokkatovereita. Pirjo Pihkakoski sanoo, että hänellä on Elmosta erittäin hyvät muistot. Juhani Myllymäki onnitteli tällä vanhalla kansakouluaikaisella luokkakuvallaan 20-vuotiasta Inarilaista 5.10. Neljän hengen huoneissa me tytöt asuimme ja nukuimme kerrossängyissä. lehdessä. Laji on tavattu Suomessa viimeisen 30 vuoden aikana kahdeksan kertaa, viimeksi vuonna 2008 Kirkkonummella. Viime vuonna kunniakirjan sai veljeskaksikko Yrjö ja Timo Portti Inarista. Elmo Tiilikaisen luokalla -56 Vuoden 2016 Selvä Peli -kunniakirja on Inarissa myönnetty Mannerheimin Lastensuojeluliiton Ivalon paikallisyhdistykselle. Se Inarin Kirkonkyläkin oli hyvin pieni siihen aikaan, ei siellä monta taloa ollut. Luokkakuvassa oleva opettaja on Elmo Tiilikainen, joka nykyisin viettää eläkepäiviä Tampereella. Aina sitä odotti viikonloppua, että pääsee kotia Ivaloon. MLL:n Ivalon paikallisyhdistys sai Selvä Peli -kunniakirjan. kuollut mäntysirkku. Käräjien edustajaksi Kolttakulttuurisäätiön hallitukseen nimettiin Neeta Jääskö Inarista kaudelle 2017–2020. ?Saamelaiskäräjien hallitus on nimennyt utsjokelaisen Nilla Tapiolan edustajakseen ja varajäseneksi inarilaisen käräjien varapuheenjohtajan Heikki Palton Metsähallituksen Lapin maakunnan alueella olevaan neuvottelukuntaan. Minullahan oli piirtämisen arvosana kymmenen. ?Elmo oli sellainen urheilullinen, oikein reipas ja kannustava opettaja. ?Kuvassa on ainakin Mauri Bogdanoff, Juha Sorvari, Aarre Maunu, Tapani Silvennoinen, Pirjo Palokangas eli minä, nykyinen Pihkakoski, Irja Hilli, Sampo Kinisjärvi, Terttu Taali, Erkki Valjakka, Ulla Partinen, Pirkko Paadar, Martti Bogdanoff, Esko Vaaranmaa, Kullervo Rauhala, Sylvi Kaarret, Leo Palokangas, Maila Seurujärvi, Ulla Kariniemi, Irmeli Korhonen, Marja-Liisa Moksunen, Tuula Leskinen ja Kaija-Liisa Rauhala. Seuraa, kommentoi ja tee kehitysehdotuksia: www.facebook.com/lappilainenterveyskioski Tule kertomaan oma mielipiteesi! TERVETULOA INARILAISTEN KYLIEN YHTEISEEN KYLÄKOKOUKSEEN Matkahuoltokahvila Kuuputti, Ivalo lauantai 19.11.2016 klo 13.30 www.aslak.. ISSN 1456-0844 www.inarilainen.fi Toimitusjohtaja: Jari Haavisto 050-5599813 Kustantaja: Lapin Lehtikustannus Oy Tilaa Tule mukaan kehittämään Lappilaista TerveysKioskia! Nyt suunnitellaan uutta ratkaisua, jolla tulevaisuudessa voidaan tarjota terveyspalveluja sivukylilläkin. –Sen tavaramerkiksi on muodostunut Ivalon perhekahvila, joka nykyään toimii viikottain Ivalon kylän nuo riso tila Stönöllä. Perusteluissaan työryhmä toteaa: –Yhdistys (perustettu 1923) on toiminut aktiivisesti yhtäkestoisesti jo 1990-luvun alusta lasten ja nuorten hyväksi. Lappilainen TerveysKioski -hankkeella selvitetään mahdollisuuksia kokeilla terveyskioskien toimivuutta terveydenhuollon osana Pohjoisja Itä-Lapin alueella. 3kk) Tilaukset muihin maihin: tiedustele hinnat toimituksesta
Ladut kunnostetaan päivittäin ja ne ovat kaikkien hiihtäjien vapaasti käytettävissä. Alueelle saapuneiden kotimaisten ja ulkomaisten joukkueiden urheilijat ja valmentajat ovat aamuhämäristä iltaan saakka innolla käyttäneet Saariselän hyvin hoidettuja latuja harjoittelussaan. FIS-kisojen aikana; 18.– 20. Kulttuuri on tuhoon tuomittu, ellei se kehity ja uudistu. Tunnustan vaikuttamismahdollisuuksieni rajat, mutta parhaani yritän. Ilmoittautuminen on vasta alkanut Joukkueisiin ja kisojen osanottoon palataan ensiviikon lehdessä. Oy 0400 250 220 kari.taxi @ hotmail.com Kaikkien meiltä yli 3000 € kalusteryhmän tilanneiden kesken (1.11.–31.12.2016) arvomme 1000 € matkalahjakortin Toimitukset 31.3.2017 mennessä Keittiömies Oy Rantatie 2, 99800 Ivalo 0400-277 035, keittiomies1@gmail.com Sana on vapaa Suuresti arvostamani koltta-aktiivi ja pitkän linjan vaikuttaja Tauno Haltta esitti (Inarilainen 26.10.2016) huolensa kolttakulttuurin tuhoutumisesta. Saksa, Venäjä, Japani, Itävalta, Viro, Korea, ValkoVenäjä, Kazakstan, kaukaisimmat joukkueet tulevat USA:sta ja yksi hiihtäjä peräti Australiasta. Joskus tämän edellyttää rohkeita avauksia ja uudenlaista otetta asioihin. Kaikille paluu kotiseudulle ei ole mahdollista, ja siksi teenkin hartiavoimin töitä, että muualla asuville koltille avautuisi mahdollisuuksia päästä yhteyteen kulttuurinsa kanssa. Tervehdin ilolla kaikenlaista aktiivisuutta, mikäli tavoitteena on kehittää ja edistää kulttuuriamme. Tulevaisuutemme on valoisa, jos osallistumme ja kannamme kortemme yhteiseen kekoon. Saariselän latujen lähtökodalta Kaunispään rinteiden kautta laskettelukeskukseen latu on hiihtäjien turvallisuuden vuoksi suljettuna, ja vain FIS-kisojen kilpailukäytössä seuraavasti. Kunnioitan ja arvostan ikäihmisiä kulttuurimme historian ja perinteiden tuntijoina ylitse kaiken. Joukkueen jäsen lähdössä Laanilan suuntaan varhain tiistaiaamuna. järjestyksessään XIV Saariselän kansainväliset FISkisat. Kuva Antti Hurskainen Inarilaisesta uusin JÄNKÄ 7 €. latu on yleisöltä suljettuna päivittäin klo 16 saakka. Seuraavaksi on tekeillä, ja viikon lopulla jo myös käytössä vaativampi, urheilijoiden suosima latu Kaunispään rinteeltä laskettelukeskukseen. Ne ovat mielestäni tukeneet toisiaan ja olen pystynyt luomaan vaikuttamistyöhöni laajempaa perspektiiviä. Tauno Haltta on tuohtunut, että kolttien viimeisin kyläkokous toteutettiin Inarin kunnantalon valtuustosalissa. Tämäkin latu on toki vapaasti kaikkien hiihtäjien käytettävissä muulloin kuin kisojen aikana.. Otan mielelläni vastaan niin Haltan kuin kaikkien muidenkin asiantuntijoiden neuvoja, opastusta ja ohjausta. Pitkään viipynyt talvisäiden tulo ja nyt reipas ilmojen jäähtyminen vapautti laduntekijät ja kisajärjestäjät jännityksestä, kun alueen hyvätehoinen lumetusjärjestelmä saatiin käyntiin. Kokouspaikka oli Kolttaneuvoston valitsema, en ollut päättänyt paikkaa itsekseni. Toivoisin kovasti, että kolttakansa pystyisi toimimaan yhdessä tuumin ja päämäärätietoisesti sen hyväksi, että koltat kylästelevät, juttelevat, vaihtavat kuulumisia ja tarinoivat vanhoista ajoista vielä satoja vuosia sen jälkeen, kun meistä tämän päivän eläjistä on aika jättänyt. Ikävää, ettemme ole olleet tilaisuudessa keskustella hänen mieltään huolettavista asioista kasvokkain. Lehdestä ja sen sisällöstä saamani palaute on ollut innostunutta ja hyvin positiivista. He valmistautuvat Saariselän leirillään vajaan kolmen viikon kuluttua käytäviin Rukan W-cup kisojen avaukseen. Lämmin kiitokseni kaikille aktiivisesti kolttakulttuurin eteen toimijoille, teette arvokasta ja tärkeää työtä. Kansainvälisten joukkueiden hiihtäjien päätavoitteena näille lumille on Lahdessa helmikuussa 2017 käytävät pohjoismaisten hiihtolajien MM-kisat. 11. Samaan aikaan esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on virinnyt hyvin aktiivinen kolttakulttuurityö ja Saamelaisalueen koulutuskeskus mahdollistaa koltansaamen kielen ja kulttuurin opiskelun virtuaalisesti riippumatta siitä, missä opiskelija asuu. Luottamusmieskauteni alkuaikaa sävyttivät pätevyyteni arvostelu ja valintani kyseenalaistaminen. Itsestään asiat eivät tapahdu, vaan ne on pantava tapahtumaan. Otan nöyränä vastaan minua kohtaan esitetyn kritiikin sillä edellytyksellä, että se on perusteltua ja rakentavaa. Toimittamani Tuõddri peerel -lehti on ilmestynyt nyt neljä kertaa. Yhtä lailla kuitenkin tiedettiin, että ladulle on hyvä saada myös jatkoa, niin pian kuin mahdollista. Meille kaikille nuoremman polven koltille olisi hyödyksi keskustella vanhempien ikäpolvien kanssa asioista. Tauno Haltta on kertomansa mukaan kokenut myös aikoinaan kulttuurista vieraantumisen, mutta löytänyt yhteyden uudelleen palattuaan juurilleen. Onneksi minulla on ollut mahdollisuus tähän, sillä varsin suuri joukko Haltan ikäpolven kolttasaamelaisia on ollut lämpimästi tukemassa ja neuvomassa minua luottamusmiehen urallani – ja myös ennen sitä. En toki suostu ottamaan tunnolleni kolttakulttuurin tuhoutumista, vaikka tällainen kyseenalainen kunnia harteilleni yritetään Haltan kirjoituksessa sälyttää. Tavoitteeni on saamelaiskulttuurin edistäminen, itsekkäitä tavoitteita minulla ei ole. ja siitä annetun latutakuun tiedettiin riittävän alkuun ja takaavan hiihtäjien mielenkiinnon alueen hiihto-olosuhteita kohtaan. Yksi keskeisistä päämääristäni luottamusmiehen toimessani on ollut edistää Kolttakulttuurikeskushanketta, joka nähdäkseni olisi suuri ja tärkeä harppaus historiamme tallentajana ja tulevaisuuden turvaajana. KK Itävallan joukkueen jäsenet saavat kesänaikaankin hiihdellä Ramsaun jäätikön lumilla 2700 metrin korkeudessa. Virheiden kaivelulla ei ole koskaan saatu aikaan mitään rakentavaa. Poliittista valtaa ei mielestäni ole sekoittanut luottamusmiehen pestiini, vaikka Haltta näin väittää. Ne hidastivat ehkä jonkin verran työni täysipainoista aloittamista, mutta nyt olen jo vauhdissa! Kolttien yhdistäminen onnistuu vain, jos haluamme sitä itse kukin tykönämme – sama pätee kulttuurin kehittymiseen. Enkä kyllä edes tiedä, kuinka luottamustoimia voisi hoitaa itsekkäin perustein. Olen kaikin voimin pyrkinyt toteuttamaan lupaustani yhdistää hajallaan olevaa kolttakansaa, takanani on noin puolet luottamusmiehen pestistä, joten onneksi työaikaa on jäljellä – työsarkaa ainakin on. Vielä jonakin päivänä joku tämän päivän kolttanuori muistelee haikeana vuotta 2016 ”vanhoina, hyvinä aikoina”. on testihiihtokilpailu ja latu suljetaan klo 12–13 tunniksi. Kiitän Tauno Halttaa keskustelunavauksesta. Asialistaakaan en Haltan väitteen mukaisesti ole laatinut yksin, vaan aivan sääntöjemme mukaisesti. On aivan totta, että minulla on kolttien luottamusmiehenä toimimisen lisäksi myös muita merkittäviä luottamustoimia. Tanja Sanila Kolttien luottamusmies Kolttien tulevaisuus on valoisa, jos niin tahdomme Saariselän kisat hyvissä olosuhteissa Järjestyksessään XIV Saariselän kansainväliset FIS-kisat saadaan käydä hyvissä hiihto-olosuhteissa. Mielelläni kuulisin, mikä tällaisen ajatuksen on tuottanut ja toki pyrkisin korjaamaan toimintaani, mikäli tarpeen. Nyt kun säilölumilatua on hiihdetty pian parisen viikkoa, onkin parahiksi sen jatkeeksi saatu jo hyväkuntoinen 4 kilometrin mittainen, uudella tykkilumella tehty latu Saariselältä Laanilaan. Jo ennen, Rukan W-cup avausta, vain reilun viikon kuluttua kilpaillaan, pe 18.11. He ratkaisivat talven kisoihin viimeistelyleiripaikkansa Saariselän hyväksi hyvin latujen ansiosta. Tällä ladulla hiihdetään viikon kuluttua Saariselän FIS-kisat. Säilölumella tehdyn lenkin ja 1.11. Persoonallisuuksien yhteentörmäyksiä ei voine koskaan kokonaan välttää, mutta itse asiaan niiden ei saisi antaa vaikuttaa. 20 Keskiviikkona 9.11.2016 0400 982 477 INARIN TAKSIPALVELU Arrelan taksit Taksit Inarin Kirkonkylässä www.inarintaksipalvelu.fi Nosturi-/vaihtolavaja hinauspalvelu Aurauspalvelu/alusterä Rakennustarvikkeet-/rakennusjäte kuljetus yms. Luottamushenkilönä toimin sääntöjen puitteissa, mutta kuitenkin oman persoonani mukaisesti – juuri sen saman, jonka vuoksi minut on tähän toimeeni vaaleissa valittu. Helppopiirteinen latu Laanilaan on erityisesti kuntohiihtäjien ja ”kaiken kansan” suosiossa. Lehti on tavoittanut paljon sellaisia kolttia ja kolttien jälkeläisiä, joiden yhteys kulttuuriimme on aikojen saatossa katkennut. – su 20.11. Keskiviikkona 16.11. Niin ihania kuin vanhat ajat ovatkin, ne eivät enää koskaan palaa. Pienelle osalle latuja on yleisölle lyhytaikaisia käyttörajoituksia. Kolmipäiväisiin kisoihin osallistuu parisensataa hiihtäjää, olympiavoittajia, maailmanmestareita ja W-cup-voittajia yli kymmenestä kansakunnasta, mm. Nosturi kääntyvällä kouralla Soralava – rahtilava – roskalava Kari G. Virheetöntä ihmistä ei ole ja pahoittelen syvästi, jos toimintatapani on loukannut jotakuta