Inarilainen 8.4.2026 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Kun hän huomasi, että Inarin kunta julistaa nimikkoneulekisan käyntiin, niin hän innostui heti asiasta ja Inari-villapaita lähti syntymään. Inarin ja Utsjoen paikallislehti vuodesta 1996 Nro 14 inarilainen.fi Keskiviikko 8.4.2026 INARIN TAKSIPALVELU 0400 982 477 Paikallinen KELA-taksi Ivalontie 16 | 99800 IVALO | 040 48 55 181 AUTOIHIN AUTOIHIN TUULILASIEN VAIHDOT TUULILASIEN VAIHDOT IVALONTIE 16 • IVALONTIE 16 • P. 1 Sivu 9 VILLE VAARALA ”Inarissa on ihmisen hyvä elää”, sanoi kokuvieraamme Sofia Pohjanen 1 Sivu 6 Oskari ja Saara jäivät kaipaamaan vain sushiravintolaa ja kalustekirppareita 1 Sivut 15-17. 0400-423 525 P. 0400-423 525 TAKSI IVALO 0100 87 888 Kelataksi puh 0800 05154 www.ivalontaksit.fi Inari sai nimikkoneuleen Marja Heikinheimon aika ei ole käynyt pitkäksi eläkkeellä. Hän on myös kirjoittaja – ja toki myös innokas käsitöiden tekijä. Hän on monipuolinen liikkuja, marjastaja, sekä kotipuutarhan hoitaja
FAKTA Kipeät muistot nousivat esille 1 Valtioneuvosto asetti komission yhteistyössä saamelaiskäräjien ja kolttien kyläkokouksen kanssa vuonna 2021. 1 Marraskuussa luovutettu loppuraportti sisältää kolme osaa: saamelaisten historiaa ja oikeuksien loukkauksia valottava asiantuntijaraportti, 400:n saamelaisen kuulemiset ja komission työn pohjalta tehdyt toimenpide-ehdotukset. 1 Perinteisten elinkeinojen elintila kapenee ilmastonmuutoksen, teollisten maankäytön, matkailun ja militarisaation edetessä. Raportti Kyllä se on ollut yhtä taistelua kuvaa saamelaisten kokemuksia koko elämän skaalalla: kouluja asuntola-ajoista kaukana kotoa, saamen kielen puhumisen kieltämisestä, arkipäivän rasismista ja pakkokristillistämisestä. Esille nousevat myös perinteiset elinkeinot sekä koltanja inarinsaamelaisten asema ja kokemukset. Monille kouluajoista on kipeitä muistoja, jotka heijastuvat yhä. 1 Kuultavat kertovat laajasti saamelaisiin liittyvästä tietovajeesta suomalaisessa yhteiskunnassa ja sen seurauksista. Siinä on tullu esille, kuinka vähän sitä vieläkin tunnetaan. Kesällä läpi menneen saamelaiskäräjälain vanavedessä voidaan saada aikaan lisää uudistuksia. 1 Yleisin teema, josta kerrottiin, oli kouluja asuntolakokemukset, joista lähes puolet kertoivat. Saamelainen poronhoito perustuu siidoihin eli tokkakuntiin, jotka hoitavat poroja yhdessä. 1 Saamelaisyhteisöt ovat vakavasti huolissaan tulevaisuudestaan, asiantuntijat ja kuullut kertovat yhteneväisesti. 1 Tehtävät: tunnistaa ja arvioida historiallista ja nykyistä syrjintää, valtion sulauttamispolitiikkaa ja oikeuksien loukkauksia, selvittää niiden vaikutukset ja vahvistaa saamelaisten oikeuksien toteutumista Suomessa sekä ehdottaa, miten yhteyttä saamelaisten ja Suomen valtion välillä voidaan edistää ja lisätä tietoisuutta saamelaisista Suomen alkuperäiskansana. Saamelaiset kertoivat elämäntapansa ja vuosikymmenten koetut vääryydet valtion viralliseen raporttiin. – Ohan se iso asia. Muistan monta kertaa, kun se yksi siivooja läppäs luutulla pitkin pääInarilainen // Keskiviikkona 8. Jos yksilö ei ole itte pystyny vaikuttamaan siihen, että saamen kieli on jääny pois. – Se kertoo, mitä on tapahtunu ja mitä ei ole osattu tunnistaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Kyllä se aika vahvistavaa on Saamelaiskäräjien politiikalle, Juuso sanoo. – Valtionhallinnosta uhkuu uhmaa, että he aikovat alkaa toimenpanna asioita. On itsekin päätä mäntyyn takoneena yrittänyt selvittää esimerkiksi saamelaisen poronhoidon merkitystä tai maankäytön tapoja, joissa on ylikävelty. Menettämisen vaikutus nousee esille. Juuso on itse poliitikkona kokenut usein, että saamelaista elämäntapaa ei tunneta tarpeeksi. TIINA TAPIO. huhtikuuta 2026 2 // UUTISET Aika on saamelaisille toiveikas Saamelaisten totuusja sovintokomission kuulemisilla on iso merkitys, Saamelaiskäräjien toinen varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso sanoo. – Oli tiedossa, mitä sieltä voi tulla, ihan viranomaisväkivallasta eteenpäin. Totuusja sovintokomissio on tehnyt tukun käytännön esityksiä, joilla saamelaisten oikeuksia pitäisi alkaa edistää. Me ei saatu puhua saamen kieltä. Saamen kielet ovat uhanalaistuneet. KOMISSION kuulemisiin osallistui noin 400 saamelaista. Tiina Tapio Nyt ei yksikään valtion viranomainen voi väittää, ettei tiedä. – Noin 70 prosenttia noista esityksistä on käräjien eri vaalikausien esityksiä. Kun ei ymmärretä, asioita on vaikea muuttaa. Ne on jokseenkin tietynlainen tabu Suomessa. Saamelaiskäräjien toinen varapuheenjohtaja, tällä hetkellä puheenjohtajan sijaisena toimiva karesuvantolainen Tuomas Aslak Juuso näkee, että saamelaisten totuusja sovintokomission loppuvuodesta luovuttama loppuraportti kuulemisineen on vahva todistus. Maaja vesioikeuksista sekä porotaloudesta kerrottiin vähemmän. Se puolestaan hieman yllätti, että kielikysymykset nousivat lopulta niin merkittäviksi. Suomalaisyhteiskunta ja sen päättäjät on kieltäytynyt asiaa ratkaisemasta systemaattisesti, Juuso sanoo. Myös saamen kieleen ja saamenkieliseen opetukseen liittyvät kysymykset nousevat vahvasti esille. Niitä on vaikea enää verhoilla piiloon, Juuso sanoo. Kuultavat kertovat myös esimerkiksi suomalaisen yhteiskunnan tietämättömyydestä ja perinteisten elinkeinojen ahtaudesta yhteiskunnan päätöksenteossa. – Jotkut väittävät esimerkiksi, ettei siidajärjestelmää ole olemassakaan, Juuso antaa esimerkin poronhoidosta. – Itse olin pohtinu, että maaja vesioikeudet tulevat enemmän esille. 1 Useat kertojat käsittelevät lisäksi saamen kielen menettämistä ja kielen elvytystyötä. Kaudella 2020-2023, kun totuus-ja sovintokomissio asetettin, Juuso oli Saamelalaiskäräjien puheenjohtaja. Hän ajattelee, että osalla suomalaisista on jo laajempaa ymmärrystä saamen kielen menettämisen kokemuksista, mutta arvokasta on, että kokemukset on nyt sanoitettu. 70 prosenttia kuulemisista oli saamelaisten kotiseutualueella. Saamelaiset elävät Juuson mielestä poliittisesti toiveikasta aikaa. Karesuvantolainen Tuomas Aslak Juuso on toiminut Saamelaiskäräjiien puheenjohtajistossa kolmella vaalikaudella. – Kansan suusta on nyt suoraan kerrottu. 1 Komissio kuuli yhteensä lähes 400 henkilöä, kaikkia henkilöitä ja ryhmiä, jotka halusivat tulla kuulluiksi. Mitkään kuulemisissa kerrotut asiat eivät yllättäneet Juusoa. Siitä huolimatta Suomessa puhutut inarin-, koltanja pohjoissaame ovat edelleen myös äidinkieliä ja elpyvät. Tällä hetkellä toinen varapuheenjohtaja sijaistaa äitiyslomalla olevaa puheenjohtajaa Pirita Näkkäläjärveä toukokuuhun saakka
Edeltävä sukupolvi, niin kuin isäni, he olivat hiljaa. Tuomas Aslak Juuson työ komission asettajatahossa Saamelaiskäräjillä vahvisti omaa luottamusta prosessiin. Maaja vesioikeuskysymyksissä keskustelua ei Juuson mielestä oikein ole edes päästy aloittamaan. – Saamelaisten kanssa yhteistyössä on neuvoteltava, millä tavalla esitykset toteutetaan, se on meiän näkökulmasta aivan elinehto. Kyllähän meillä huoneessa oli tietenkin se oma piiri, ja isojen tyttöjen huone oli yläkerrassa, sinnehän me aina puikahdimme juttelemaan. En pääse aina perille, mutta kyllä minä vain joskus pääse. Suuri etappi oli 1990-luvun loppu, kun perustuslaki tunnusti saamelaisten alkuperäiskansastatuksen. Aika ei välttämättä ole vielä kypsä, Juuso muistaa ajatelleensa neljä vuotta sitten Saamelaiskäräjiien puheenjohtajana. Työ komission asettajatahossa Saamelaiskäräjillä vahvisti omaa luottamusta prosessiin. – Puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana nämä toimet on vaikuttanut siihen, että mulla on ollut luottamusta lähteä tähän myös yksilönä. – Uskon, että siinä vaiheessa kun komissiossa oli pyörremyrskyä ja komissaareja ja sihteereitä erosi, se vaikutti paljon siihen, että ihmiset pohti, osallistuuko ne. Saamelaiset totesivat, ettei osallisuus toteudu näin. Tiedämme, miksi saamelaiset ovat hiljaa: he eivät ole samaa mieltä. Saamelaisten oikeuksien vahvistaminen vaatii konkreettisia toimia. Juuso itse osallistui kuulemiseen. Yhtäältä Juuso kohtaa vihapuheen ja saamelaisten oikeuksien edistämisen vastustamisen sosiaalisessa mediassa. Pitää olla valmistelussa mukana alusta asti. Saamelaiset ajavat poronhoitolain kokonaisremonttia ja saamelaisille omaa poronhoitolakia, joka tunnustaa siidat. Enontekiö on ensinnäkin laaja alue ja alueellisia eroja on. Uuden kunnanjohtajan Eero Ylitalon kanssa yhteistyölle voi löytyä pohjaa, Juuso uskoo. 1 Saamelaisesta poronhoidosta säädetään omalla lailla ja luodaan saamelaista poronhoitoa varten oma hallinto. – Jossakin vaiheessa olin itsekin sitä mieltä, ettei ole edellytyksiä jatkaa. Kaksi komissaaria ja pääsihteeri erosivat, ja valtion kanssa piti neuvotella lisärahoituksesta ja -ajasta. – Syrjintä pystytään näyttämään varhaiskasvatuskeisseillä. 1 Loppuraportti pitää komission mukaan saattaa myös eduskunnan käsittelyyn. Kunnasta on Juuson mukaan paistanut ajattelutapa, että saamen kielen oppimisen tulee lähteä kotoa, mikä on toki totta, mutta laajemmin kyse on lain toteutumisesta. – Se on ollut voimauttavaakin. Inarilainen // Keskiviikkona 8. En aina ymmärtänyt, mitä muut puhuvat. " Uskon, että siinä vaiheessa kun komissiossa oli pyörremyrskyä ja komissaareja ja sihteereitä erosi, se vaikutti paljon siihen, että ihmiset pohti, osallistuuko ne. 1 Maaja metsätalousministeriön laatii yhdessä saamelaisen ilmastoneuvoston kanssa tutkittuun ja perinteiseen tietoon perustuvan ilmastonmuutokseen sopeutumisohjelman. Asuntolassa oli Kalinka, niin minä roikuin sen helmassa ja huusin aina häntä tulkkaamaan minulle. Juusolle oli tärkeää tuoda näkemystä perinteisestä saamelaisesta porotaloudesta ja siidajärjestelmästä, joka hänen mielestään tulee tunnustaa. 1 Valtioneuvoston kansliaan perustetaan saamelaisasioita koordinoiva yksikkö, jota johtaa saamelainen valtiosihteeri. 1 Saamelaisten kotiseutualueen jäljellä olevat valtion vanhat metsät suojellaan hakkuilta. – Ehkä nyt on momentumia, kun on yhdessä kunnan kanssa taisteltu Karesuvannon terveysasemasta ja Muonion vuodeosastosta. – Siinä on Tenon asioihin liittyvää, poronhoidon kokonaisuutta, ilmastonmuutokseen sopeutumisohjelmaa. (Saamelaisten totuusja sovintokomission loppuraportti OSA II, kuulemiset) Enontekiöllä saamelaisviha näkyy poronhoidossa paliskunnan sisällä. Paliskuntajärjestelmä tehtiin aikoinaan tyhjän päälle ja monistettiin sellaisenaan joka paikkaan, Juuso kuvaa. En mie hirveästi tätä silti mieti. Saamelaisten lohenkalastajien perinnetieto on otettava tasavertaisesti huomioon tutkimustiedon rinnalla. Aina kun Kalinka katosi, niin itkin sen perään, että missä hän nyt on. Enontekiöllä valtaväestö on enemmistönä. Koko Suomessa saamelaisia elää 11 000. 1 Konkreettisia toimia saamelaisten aseman parantamiseksi ovat esimerkiksi: 1 Valtioneuvosto saattaa YK:n työjärjestön (ILO) itsenäisten maiden alkuperäisja heimokansoja koskeva yleissopimus nro 169 voimaan tuomalla sopimus eduskunnan ratifioitavaksi. – Sitä pyrimme varjelemaan, että saamenkieli säilyis, ja se säilyis rikkaana. – Tietyistä vaikeuksista on päästy yli ja niitten kanssa on opittu elämään. Nämä ei ole vain tuntemuksia. – Selvästi näen, että täällä joissakin asioissa onnistuminen jää kiinni vain tahtotilasta. Nyt lausunnolla oleva poronhoitolain uudistus on Juuson mukaan kompromissi, jossa hyvää on se, että ensimmäistä kertaa saamelaisten kulttuuriset oikeudet poronhoitoon ollaan kirjaamassa lakiin. – Kun ottaa koko kokonaisuuden huomioon, ehkä pientä kehittymistä on tapahtunut, Juuso sanoo. Me toivomme, että seuraavan sukupolven ei tarvitse kärsiä samoja kokemuksia, me emme hyväksy sitä. Ne vaikuttavat nuorten poronhoitajien elämään ja hyvinvointiin. Mutta ennen pitkää se kävi niin, että myöskin he alkoivat puhumaan suomea. Kaikki poliittiset päätökset tehdään siitä näkökulmasta, että saamelaisilla ei pidä olla enemmän oikeuksia, heidän ei pidä päästä kehittymään, ei elinkeinojen tai kulttuurin ja kielen puolesta. Komissio ehdottaa, että valtioneuvoston kansliaan perustetaan saamelaisasioita koordinoiva yksikkö, jota johtaa saamelainen valtiosihteeri. Prosessi oli raskas. Enontekiöllä on vanhempia, jotka eivät halua lapsiaan suomenkieliseen varhaiskasvatukseen, koska lapset kääntävät kielensä suomeksi. Juuso on ollut neuvottelemassa valtion kanssa uudesta työryhmästä, jossa on edustus Saamelaiskäräjiltä. 1 Komissio sai ehdotuksia saamelaisten oikeusaseman parantamisesta kuulemiltaan saamelaisilta, asiantuntijoilta ja tilaamiensa erillisselvityksen tekijöiltä. (Saamelaisten totuusja sovintokomission loppuraportti OSA II, kuulemiset) KUULEMISIIN osallistuneiden määrä, noin 400, olisi Juuson mukaan voinut olla suurempikin. SAAMELAISKÄRÄJÄT FAKTA Komissio ehdottaa toimia 1 Totuusja sovintokomission loppuraportti on ensiaskel sovinnon tiellä, komissio toteaa. Kyllähän minä vieläkin näen unia, että olen menossa porolla tai kävelen tunturin yli ja olen menossa kotiin, milloin milläkin konstilla. Epäluottamus komissiota ja käytännössä Suomen valtiota kohtaan saattoi johtaa siihen, ettei osa halunnut osallistua kuulemisiin. Komissio ei valinnut kiertää poronhoitoyhteisöissä, mitä Juuso harmittelee. Käsivarren paliskunnassa on omanlainen tilanteensa, Näkkälässä omansa. Suomen valtion pitää sitoutua pitkäjänteiseen ja johdonmukaiseen saamelaispolitiikkaan. Erittäin paljon käytiin keskustelua, niin sitten kuitenkin käräjät päätti etsiä uudet komissaarit ja jatkaa. Hyvä kysymys, Juuso toteaa. Syrjintälautakunta on todennut, että välittömän syrjinnän todennäköisyys on ollut, ja kunnalle on asetettu muistini mukaan uhkasakko. Kuntapäättäjät haluavat heidän äänet ja meidän saamelaisten äänet ovat niin pieni osa, että ei niillä ole mitään vaikutusta poliittisessa päätöksenteossa. Valtionhallinnon kehittäminen on iso asia. 1 (Yhteenveto saamelaisten totuusja sovintokomission ehdotuksista) " Etelämmässä voi olla oma hallintonsa ja saamelaisella kotiseutualueelle omansa.. Juuson mukaan Enontekiö on onnistunut heikoiten saamelaisalueen kunnista takaamaan saamenkielistä varhaiskasvatusta. huhtikuuta 2026 UUTISET // 3 tä, että pitäkää turpanne kiinni ja puhukaa suomea. Oman kokemuksen kertominen henkilökohtaisesti näkökulmasta oli uutta. Koko komissio oli jonkin aikaa vaakalaudalla. Niin meidän piti alkaa sitä varomaan puhumasta. – Olen itse pitänyt alusta asti esillä, että jos Suomessa ei ole poliittista tahtotilaa parantaa saamelaisten oikeuksia, sitä ei tapahdu. – Etelämmässä voi olla oma hallintonsa ja saamelaisella kotiseutualueelle omansa. 1 Valtio tunnustaa kalastuslainsäädännössä saamelaisten kalastusoikeudet saamelaisten kotiseutualueella ja turvaa saamelaisille oikeuden osallistua saamelaisten kotiseutualueen kalastusta koskevaan päätöksentekoon. Valtiosihteerin nimittää valtioneuvosto yhteistyössä saamelaiskäräjien ja kolttien kyläkokouksen kanssa. (Saamelaisten totuusja sovintokomission loppuraportti OSA II, kuulemiset) Minähän en osannut suomen kieltä ollenkaan, kun menin kouluun. Vuonna 2009 syrjintälautakunta, nykyinen yhdenvertaisuusja tasa-arvolautakunta, asetti kunnalle uhkasakon, koska kunta ei ollut järjestänyt varhaiskasvatuksen saamenkielisiä palveluja riittävästi. Aina vain kotiin. KUULEMISISSA kerrotaan syrjintäkokemuksista, joita yksilöidään myös saamelaisalueiden kuntiin. Juuso on 41-vuotias. KUN Juuso miettii koko elämäänsä, tieto ja tietoisuus saamelaisista ovat Suomessa sinä aikana lisääntynyt hieman. Komissio koki alussa mahdottomaksi saada työnsä tehtyä asetetussa kahden vuoden aikarajassa. Ongelmia on varhaiskasvatuksessa. Kokemuksia on myös Enontekiöltä, missä valtaväestön ja saamelaisten juovalla on pitkä historialliset juuret, loppuraportti toteaa. Saamelaiskäräjät on listannut kiireellisimmät toimet, joista pitää aloittaa. VALTIONEUVOSTO perusti totuusja sovintokomission ehdotuksia käsittelemään tuoreeltaan parlamentaarisen työryhmän, jossa ei ollut edustusta Saamelaiskäräjiltä. On epävarmaa, onko tulevaisuutta poronhoidossa, kun ei ole lain tukea tai et saa apua poliiseilta (Kyllä se on yhtä taistelua” – Saamelaisten totuusja sovintokomission loppuraportti OSA II, kuulemiset) MILLAINEN ON saamelaisten asema Enontekiön kunnassa. TYÖNSÄ yhteenvetona totuusja sovintokomissio ehdotti, millä kaikin tavoin saamelaisten oikeuksien toteutumista tulee edistää. Saamelaisella valtiosihteerillä tulee olla tukenaan asiantuntijaryhmä, joka koostuu ministeriöiden, saamelaiskäräjien ja kolttien kyläkokouksen nimeämistä edustajista. Siellä on suomalaisen ja saamelaisen poronhoidon konflikteja paljon. 1 Tenojoen kalastussäännöstä Suomen ja Norjan välillä neuvoteltaessa ennakkoehdoksi asetetaan Tenojokilaakson saamelaisen lohenkalastuskulttuurin suojaaminen, elinvoimaisuus ja tuleville sukupolville siirtäminen. Jollain tavalla valtaväestö on ajatellut, että saamelaisia kohtaan saa käyttäytyä miten haluaa. Poliitikkona Juuson täytyy olla toiveikas. – Ei tiedetä vielä tarpeeksi. Poliitikko on tottunut puhumaan asioista kollektiivisesta näkökulmasta. Saamelaisten polkemista on ollut Enontekiöllä pitkään. Hän uskoo, että joillekin vanhojen asioiden kertaaminen kuulemisessa olisi avannut vanhoja haavoja, ja siksi eivät menneet kuultavaksi. Toisaalta kuulemisiin osallistuneet voivat kokea helpotusta siitä, että omalle kokemukselle on nyt virallinen tunnustus, Juuso uskoo. Saamelaiset vanhemmat joutuvat yhä taistelemaan subjektiivisesta oikeudestaan. Tämä nuorempi sukupolvi on onneksi vähän rohkeampi. Toisaalta saamelaiskäräjälaki meni läpi, ja kansanedustajista huomaa, että heillä enemmän kykyä ja halua keskustella. Lista on pitkä eikä sitä voi panna tärkeysjärjestykseen, Juuso sanoo. Saamenkielisten oikeuksien toteutuminen on Juuson mukaan paljolti kiinni kunnanjohtajasta ja poliittisesta tahdosta. Se näkyy kuulemisissa arjen vuorovaikutuksessa, paikallisissa yhteisöissä ja suhtautumisessa saamelaiskulttuuriin ja -oikeuksiin. Ajatus oli, että käräjiä konsultoidaan erikseen jokaisesta asiakohdasta. Se on iso asia. 1970-luvulta lähtien kehitysaskeleita on otettu kielen ja kulttuurin kysymyksissä
Aiemmin olin vaalitarkkailijana Ukrainassa. Keväällä 1982 Inarin kunnanjohtaja Antti Korhonen kysyi, voisiko Erkki ryhtyä kunnan palkkaamaksi geologiksi etsimään malmiaihioita ja edesauttamaan kullanhuuhdontaa. Olin ensimmäisten joukossa osoittamassa mieltä Tehtaankadulla Venäjän suurlähetystön edessä, kun Venäjä iski Ukrainaan. 020 750 4469 (ma–pe klo 9–15) • asiakaspalvelu.hillagroup.fi Jäikö lehti tulematta. Nyt kuitenkin Orpon hallitus ajaa mahdollisuutta avata tie auki maalla, merellä ja ilmassa. Kreivin asiantuntemusta ja organisointikykyä tarvittiin myös monien kultakisojen järjestämisessä. 0100 5577 • ma–pe klo 8–18 ja la klo 9–16 • asiakaspalvelu@hillagroup.fi • lukijailmoitukset@hillagroup.fi • p. Kreivi osasi innovoida ja kehittää myös kullankaivulaitteistoa. Virallinen titteli oli kylläkin kunnangeologi, ja tuota pestiä hoiti vuosia inarilainen geologi Erkki Kreivi. Asiakaspalvelu Inarin kunnalla oli joskus jopa oma geologi Suomen kautta aikojen paras pilapiirtäjä Kari Suomalainen piirsi vuonna 1982 Helsingin Sanomiin pilapiirroksen, jossa rähjäinen ukko, herrasmiehen hattu päässä, ja lapio kädessä, ja toisessa kädessä tyhjä säkki, jossa teksti ”valtion budjetti”, kolkuttelee Inarin kunnanviraston ovea. Kolmanneksi: Suomen alueelle ei pidä sijoittaa pysyvästi minkään muun maan asevoimia eikä myöskään sotilasliitto Naton tukikohtia. Markus Mustajärvi rauhanei räyhänpuolustaja entinen Eduskunnan puolustusja tiedusteluvalvontavaliokunnan jäsen reservin kapteeni, ei Natoeikä puna-armeijassa " Olin ensimmäisten joukossa osoittamassa mieltä Tehtaankadulla Venäjän suurlähetystön edessä,. Viimeistään silloin minulle valkeni, että Venäjä ja Ukraina ovat yhtä korruptoituneita maita. Taloudellisesti surkein suoritus Suomen päättäjiltä oli hyväksyä F-35 hävittäjähankinta. Kaivostoimintaa Inarin kunta ei halua edistää, sellainen on nykylinjaus, mutta vuonna -82 oli toisin. Esitin eduskunnan puolustusvaliokunnassa 19.01.2023 neljä lausumaa. Lue koko artikkeli Inarilaisen verkkosivuilta! Inarinmaa 24.1.1996 Suomi on miehitetty maa Kolumni Nyt, kun miehittämättömät ilma-alukset kuljettavat räjähteitä Suomen maaperälle ja lähialueille, lienee paikallaan pohtia, kuunneltiinko varoittavia sanoja silloin, kun Suomen Nato-jäsenyydestä päätettiin eduskunnassa. Siellä järjestettiin työttömille nuorille kullankaivukurssi. Oma lukunsa on sitten se tuki ja lisäkoulutus, mitä hän antoi kullankaivajille Ivalojoella ja Lemmenjoella. Neljänneksi: Suomi ei salli eikä anna minkään muun valtion tai sen asevoimien käyttää maamme aluetta tai ilmatilaa vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan. Lemmenjoen kaivajia hän auttoi vuosien varrella muun muassa kaivospiirien tekemisessä. Eduskunnan säätämien kulttuuri-itsehallintolain ja saamelaiskäräjiä koskevan lain voimaan tulokaan eivät ole vielä sellaisenaan lopettaneet eri lappalaispiirien näkemyseroja oikean lappalaispolitiikan noudattamisesta. Hän koulutti ja kurssitti kullankaivajia, ja hänen toimestaan pidettiin muun muassa räjäytyskurssia ja imurointikurssia. Erkki Kreivi on kunnangeologina kolunnut Inarin kuntaa läpi pitkin ja poikin, ja hänen geologinvaistonsa osui muun muassa monien malmiaihioiden äärelle. Jaakko Peltomaa Päätoimittajalta Lappalaisuusmääritelmän väljentyminen lisää äänestäjien määrää käräjävaaleissa Vanhojen Inarinmaa-lehtien katsaus Lappalaiskulttuurija perinneyhdistyksen järjestämä avoin kokous Ivalossa sunnuntaina 21.1.1996 keräsi lähes salin täyden yleisöjoukon, osa muuten vain uteliaina ja osa aidosti kiinnostuneina kulttuuri-itsehallintolain toteuttamisesta lappalaisten perinteitä noudattaen. Lopputuloksena, kun länsivallat pakenivat maasta, Yhdysvallat etunenässä oli, että naisten ja lasten asema kurjistui entisestään. Inarilainen // Keskiviikkona 8. Suomen Nato-jäsenyyttä ajettiin kymmeniä vuosia. Kyse ei ollut heidän vapauttamisesta, vaan kuuliaisuuden osoittamisesta Natolle eli Yhdysvalloille. Paljon on maailma ja Inarin kunta muuttunut sitten vuoden 1982. Myöhemmin valtauksella inarilaiset saivat kaivaa vapaasti. Sitä tietä on edetty. Lääninrovasti Jouko Lepistö selosti kokoukselle väestökirjanpidosta vastaavana virkamiehenä miten vaaliluettelo on vastedes koottava ja miten siihen haluavan tulee osoittaa kuuluvansa lappalaisten jälkeläisiin asiankirjanäytön avulla. Esimerkiksi Afganistanin sodasta Suomi maksoi yli miljardin. Ovella kunnantalon portsari huutaa kunnanjohtajalle, että täällä olisi taas yksi tyrkyllä. Ja Erkkihän ryhtyi toimeen. Inarin kunnalla oli jopa oma valtaus Moberginojalla. Osapuolet sanovat kyllä tahtovansa puhaltaa samaan hiileen, mutta nyt puhalletaan vielä niin kovasti, että tuhkat lentää vastapuolen silmille. Kielitaitovaatimusta on uudessa laissa väljennetty ja muutenkin näyttää siltä, että nyt Lappalaiskulttuurija perinneyhdistykseen ryhmittyneet lappalaissukujen jälkeläiset ovat mukana ainakin seuraavia saamelaiskäräjiä valittaessa neljän vuoden kuluttua. Tänä päivänä Inarin kunnan talous on hyvin pitkälti matkailun varassa kaiketi kaukana, mutta silti hyvänä kakkosena tulee sitten elinkeinona arktinen testaus. Kiinnitimme silloin kallionkylkeen kyltin, joka kertoi, että tältä paikalta Eevert Kiviniemi aikoinaan Suomen toistaiseksi suurimman kultahipun löysi. Kun kunnangeologin pesti aikanaan päättyi, niin eipä Erkki Kreivi tietenkään kullankaivajia hylännyt senkään jälkeen, eikä ole hylännyt vieläkään. Kuitenkin DCA sopimuksen myötä tämä tuli mahdolliseksi ja Suomeen voidaan sijoittaa viisitoista Nato-tukikohtaa ilman suomalaisten mahdollisuutta valvoa niiden toimintaa. Sitä paitsi, laitkin muuttuvat ja niinpä mm. Toiseksi: Suomen on ilmoitettava, ettei se salli missään olosuhteissa ydinaseiden sijoittamista Suomeen eikä sen maa-alueita, ilmatilaa tai merialueita käytettävän ydinaseiden kuljetukseen tai läpikulkuun. Vain sotilasliittojen ulkopuolella Suomella on mahdollisuus pysyä suursodan syttyessä sotatoimien ulkopuolella. Tuo rähjäinen, reikäisissä housuissa Inarin kunnantalon ovea kolkuttava mies oli olevinaan valtiovarainministeri Ahti Pekkala. Kymmenkunta vuotta sitten kolusin Erkki Kreivin ja tietokirjailija Lauri Skantsin kanssa Luton latvoilla, Laanilan suunnalla. Omalla tavallaan Inariin kyllä palkattiin -82 kunnallinen kullankaivaja. laki saamelaiskäräjistä muuttaa saamelaisten/lappalaisten yhtenä edustuselimenä toimivaan saamelaiskäräjien vaaliluetteloon kelpuutettavien kriteereitä. Onpa Kari repäissyt pilapiirroksen ylälaitaan myös keksimänsä otsikon; ”Inariin kunnallinen kullankaivaja”. Ensinnäkin: Suomi ei hae sotilasliitto Naton jäsenyyttä, vaan pysyy myös jatkossa sotilaallisesti liittoutumattomana. huhtikuuta 2026 4 // Ota yhteyttä: • Posti p. Loppulasku, yli kolmekymmentä miljardia euroa, on kolminkertainen siihen nähden, millä hanke markkinoitiin suomalaisille
Nordbergin valintaa esitti Eemeli Hekkanen ja esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Voit olla meihin yhteydessä sähköpostitse: lukijailmoitukset@hillagroup.fi tai puhelimitse: 020 750 4469 (ma–pe klo 9.00–15.00). huhtikuuta 2026 // 5 Tervetuloa Pihlan Toimiva Koti -päiville Pihlan jälleenmyyjien Toimiva Koti -kiertue saapuu alueellesi 11.–16.4. Myyntipäälliköiden yhteystiedot löytyvät verkosta osoitteesta: mainostajalle.hillagroup.fi Tapahtumakalenteri verkossa ! Kiitos Vaskoolihiihdon tukijoille, talkoilijoille ja osallistuneille! Näemme ensi vuonna 3.4. Hankkeen tavoite on, että sen päättyessä Utsjoen Lohikeskuksen keskeiset kumppanit on löydetty, sopiva omistusmuoto on selvitetty ja sijainti valittu sekä näkemys Lohikeskuksen keskeisistä toiminnoista on päätetty.. Ilmastosuunnitelma on työkalu suunnitelmalliselle ilmastotyölle ja siinä keskitytään kasvihuonepäästöjen vähentämiseen. Inarilainen // Keskiviikkona 8. Utsjoen lohikeskuksen esiselvityshanke päättyi vuoden 2024 lopussa. Utsjoen kunnanjohtaja Päivi Kontio toteaa esityksessään kunnanhallitukselle, että esiselvityshanke osoitti Lohikeskukselle selkeän tarpeen ja paikallisten vahvan tuen. Tuet samalla paikallista junioritoimintaa Pasi Romppanen Pielisikkunat Oy 050 358 6306 pasi.romppanen@pihla.fi Mika Illikainen Ikkunakumppanit Oy 045 617 1075 mika.illikainen@pihla.fi Petri Kuukasjärvi Ikkovet Oy 050 439 4621 petri@ikkovet.fi Mukana valtuutetut Pihla jälleenmyyjät: Janne Ollikainen Wakki Oy 044 360 3355 janne.ollikainen@pihla.fi Makkaratarjoilu klo 11–14 La 11.4. Valitse Suomen suosituin ja tee kodistasi toimiva Pihlan edistyksellisillä ikkunoilla ja ovilla. klo 11–15 S-Market Ivalo, Petsamontie 2, 99800 Inari 1 3 2 4 Hyödynnä myös kiertuekampanja – valitse yksi neljästä huippuedusta (voimassa kiertueen ajan) KLIK-venttiilit kaupanpäälle Antennilasit kaupanpäälle Sälekaihtimet kaupanpäälle Oven tilaajalle Yale Doorman kaupanpäälle (väh. Aulis Nordberg Utsjoen Lohikeskuksen ohjausryhmään Jaakko Peltomaa Utsjoen kunnanhallitus nimesi alkuvuonna käynnistyneen Lohikeskuksen jatkosuunnitteluhankkeen ohjausryhmään Utsjoen kunnan edustajaksi pitkäaikaisen kunnallispoliitikon, Aulis Nordbergin (vas). Jos haluat ilmoittaa yrityksen järjestämän tapahtuman tai tilaisuuden painetussa lehdessä, voit ottaa yhteyttä myynti@hillagroup.fi tai soittamalla suoraan yritysmyyntiin. Inarin kunnan talousarviossa 2026 ja toimintasuunnitelmassa 2026-2028 on päätetty laatia kunnan ilmastosuunnitelma. Laitahan päivämäärä muistiin! Aimo Koistinen ilmastosuunnitelman ohjausryhmään Jaakko Peltomaa Inarin kunnanhallitus nimesi Aimo Koistisen edustajaksi Inarin kunnan ilmastosuunnitelman ohjausryhmään. Tule tapaamaan ikkunaammattilaisia ja keskustelemaan kotisi ikkunaja ovitarpeista. klo 11–17 & Ma 13.4. 7 tuotetta) Maksuton tapahtumakalenteri julkaistaan verkkosivuilla inarilainen.fi/tapahtumat Jos haluat ilmoittaa yhdistyksen, seuran tai yhteisön kaikille avoimen tapahtuman tai tilaisuuden painetussa lehdessä, voit tehdä maksullisen ilmoituksen helpolla ja nopealla tavalla edullisesti itsepalvelussamme: asiakaspalvelu.hillagroup.fi/lukijailmoitukset Tarvitsetko apua tai sinulla on kysyttävää. -päivät Toimiva Koti -kiertueen kampanjaaikana tehdyistä tilauksista lahjoitetaan 5 €/tuote Tunturi-kiekon junioritoiminnalle. Laitahan päivämäärä muistiin! Kiitos Vaskoolihiihdon tukijoille, talkoilijoille ja osallistuneille! Näemme ensi vuonna 3.4
Voittoa ei sitten tullut, mutta pääsimme kärkikolmikkoon ja se oli todella iso juttu. Jotkut ovat pohtineet sitä, mahtaisiko uudessa jäähallissa olla sitten käyttömaksuja, ja miten se vaikuttaa harrastamisintoon. Liikuntasuositus on tullut viime vuosina alaspäin eikä tunti päivässä kuulosta paljolta, mutta ei puoletkaan nuorista pääse tähän tulokseen. SOFIA POHJANEN on tällä hetkellä myös Inarin kunnan liikuntakummi. Seuraava vuosi on sitten kuudes vuosi Inarissa. – Olipa se joukkuelaji jääkiekkoa, tai mitä hyvänsä, niin siellä lapsi oppii liikunnan lisäksi ryhmässä toimimista. Inarin kunnan päättäjät ovat tänä talvena hätkähtäneet tuoreesta tutkimustiedosta, joka kertoo oikeastaan hälyttävän huonoa inarilaislasten liikkumisesta. Sofian mukaan Inarin kunnan alueelta löytyy monenlaista joukkueurheilulajia, joten lapsilla on mistä valita. Se kertoo siitä, että täällä ihmisen on hyvä olla, tehdä töitä ja harrastaa, myhäilee juomusvieraamme, Tunturi-Kiekon valmennuspäällikkö ja Inarin kunnan liikuntakummi Sofia Pohjanen. Sen kautta on kulkenut ja kasvanut satoja pelaajia, samalla Tunturi-Kiekon maailma on tullut tutuksi ja läheiseksi heidän vanhemmilleen, jotka ovat toimineet huoltojoukoissa ja olleet mukana pelireissuilla viikonloppuisin. Sofia on itse miettinyt, että voisihan monitoimihallin yhteydessä olla vaikkapa päiväkoti. Ivaloon tullessa laskeutuu sitten omaan kuplaansa. Sellainen tila, josta voisi seurata vaikkapa hallin pelejä. Ja minua voi vetää hihasta tuolla kadulla ja saa kysyä ja ottaa puheeksi liikunta-asiat. – Mehän oltiin ehdolla vuoden urheiluseuraksi. Joku lapsi voi puolestaan vanhempien kanssa pohtia, että olisiko joku tietty liikuntaharrastus hänelle sopiva, mutta ensimmäinen askel lajin taikka seuran pariin on kuitenkin vielä ottamatta. Kun muuten miettii, kuinka paljon meillä on Inarin kunnan alueella järjestettyä liikuntaa ja erilaisia liikuntakerhoja, niin tarjonta on kattava ja eri vaihtoehtoja on hämmästyttävän paljon. Koimme taimenkoukut ja verkot. Kyse on tuoreista Move-tuloksista, joilla mitattiin 5.8.-luokkalaisten fyysistä kuntoa. Täällä on tekemisen meininki, mutta samalla elämänrytmi on kuitenkin rennompi. Voin toki pohtia aikuisten kanssa myös aikuisten liikunta-asioita, mutta käytännössä liikuntakummi tarjoaa ja mahdollistaa liikuntaelämyksiä lapsille ja nuorille. Meistä kaikki voivat tehdä oman osansa sen eteen, että lapsi liikkuisi enemmän kotona, koulussa ja harrastuksissa. – Ja yksi oppi mikä myös on hyväksi, on se, että oppii häviämään. Pelipasseja on 250 eli enemmän kuin ikinä. Mutta ne inarilaisten nuorten tulokset ovat vielä huolestuttavampia. Ne ovat oikeastaan tosi huolestuttavia. Ukonjärvellä meitä odotti myrskyisä kevätsää ja tyhjät taimenkoukut. Sofia huomauttaa, että kun Sodankylään tuli uusi jäähalli, niin siellä seuratoiminta nousi ihan uudelle tasolle. Se on sääsuojahalli, jossa on suoja päällä, eikä sitä ole eristetty. Liikuntakummi Sofia kuitenkin pohdiskelee, että syiden etsimisen lisäksi on syytä katsoa eteenpäin ja miettiä, mitä olisi tehtävissä: – Se on ainakin selvää, että meidän pitää saada liikuntakasvatusta nostettua lapsille. Kotona ei saa sysätä kaikkea liikunnallista vastuuta kouluille ja harrastusten järjestäjille. Kalastus on Sofialle tuttua puuhaa, joskin hän tunnusti, että Inarin kunnassa vuodet ovat menneet niin nopeasti ja aina on ollut tarjolla niin paljon kaikkea muutakin hauskaa ulkoilma-aktiviteettia, että aika vähiin se kalastus on kuitenkin jäänyt. – Jos tästä verkosta nyt tulisi niitä Ukonjärven siikoja, niin kyllä kai ne savustimeen laitetaan, arveli Sofia. Siellä kaikki ovat tervetulleita ja kaikki kannustavat ja tukevat toisiaan, vakuuttaa Sofia. Täällä on upea luonto, hienot harrastusja ulkoilumahdollisuudet sekä huikeat ihmiset. – Sääsuojahallihan ei nyt maksa mitään. – Onhan se sellainen Tunturi-Kiekko -family…Se on kuin yhteisöllinen ja yhteen hiileen puhaltava lämminhenkinen perhe. Tarjontaa on, mutta ehkä enemmän on haasteena se, miten sen tarjonnan löytää ja miten uskaltaa heittäytyä mukaan. – Se, että meidän lapset ja nuoret eivät liiku, on varmaan monen asian summa. Puhuimme kalastuksesta ja ennen kaikkea inarilaisten ja inarilaisten lasten ja nuorten liikkumisesta, hälyttävän huonoista Move-tuloksista, ja tietenkin Ivalon sääsuojahallista. – Monitoimihallin käyttöaste nousee korkeammalle kuin pelkän jäähallin, joten ymmärrän ajatuksen oikein hyvin. Se jää pohdittavaksi ja nähtäväksi. Voi sanoa, että jääkiekon harrastaminen on inarilaisille edullista. Ja miksei siellä voisi olla myös vanhemmille ihmisille yhteisöllisyyttä nostattava tila. Niiden mukaan pojista 55 prosenttia on fyysisesti heikossa kunnossa ja tyttöjen keskuudessa luku on vielä vähän korkeampi eli 58 prosenttia, sanoo Sofia. INARIN KUNNASSA ja kuntalaisten keskuudessa käydään parhaillaan keskustelua uuden monitoimihallin tarpeellisuudesta ja rakentamisesta. – Kyllähän siellä näin loppukeväästä, kun sinne menee, niin vähän siellä semmoinen perunakellari haisee… Inarin kunnan tahtotila on nyt se, että jos jääkiekolle tehdään uusi halli Ivaloon, niin se ei tule olemaan enää pelkkä jäähalli, vaan se on monitoimihalli. Sofia arveli, että ei sitä yhtä siikaa varten viitsi savustinta virittää: – Täytyy hakea kaupasta toinen kala kaveriksi, tai ehkäpä kuitenkin paistan tämän pannulla, voissa, oikein rapsakaksi, hän suunnitteli. Mutta täällä olen vieläkin. – Vaikka keli oli näin kauhea, niin kyllä tämä silti sisällä olemisen voittaa, sanoi Sofia Pohjanen. Ja se on tosiaan oikeasti sääsuojahalli, eikä jäähalli, vaikka tietysti puhekielessä jäähallista puhutaankin. – Voin tulla vaikka kotiin juttelemaan liikunta-asioista. Tunturi-Kiekon valmennuspäällikkö ymmärtää hyvin, että uudesta hallista puhutaan ja hyvin hän ymmärtää myös ne näkökulmat, joissa todetaan Ivalon sääsuojahallin olevan jo käyttöikänsä päässä. Ja vastuuta pitää antaa myös koteihin. Se, että päästiin top-kolmoseen, oli niin iso juttu, että ei sitä osaa edes sanoa. Tämänkertainen juomusvieraamme oli Tunturi-Kiekon valmennuspäällikkö, Inarin kunnan liikuntakummi Sofia Pohjanen. Sofia Pohjanen tuntee olonsa kotoisaksi niin Ivalon sääsuojahallin sisällä kuin sen ulkopuolellakin, kaikkialla Inarin kunnassa. Sofia Pohjanen toivoo, että jokainen juniori löytää oman lajinsa, mistä tykkää ja mitä haluaa harrastaa. SADAT JA KENTIES tuhannet inarilaiset ovat kulkeneet jossain vaiheessa elämäänsä Ivalon sääsuojahallin ja Tunturi-Kiekon kautta. Yksi kala verkosta on aina hieman surullinen näky ruuanlaiton kannalta. Sofia Pohjanen sanoo, että sinne uuden monitoimihallin jäähalliosion puolelle varmasti riittää väkeä. – Meillähän on nyt Lapin toiseksi isoin jääkiekkoseura. On puhuttu välimatkoistakin eli siitä, että on pitkät matkat kotoa jonkun harrastelajin pariin, ja vuorotyötä tekevillä vanhemmilla ei ole aina mahdollisuutta kuljettaa lasta sen harrastuksen luokse. Inarissakin on lapsia, jotka eivät ole vielä löytäneet itselleen positiivisia liikuntaelämyksiä. Taimenkoukuista emme edelleenkään saaneet mitään, mutta verkosta nousi yksi komea siika. huhtikuuta 2026 6 // Sofia Pohjanen on huolissaan inarilaisten lasten ja nuorten liikkumisesta Jaakko Peltomaa Ville Vaarala – Minun piti tulla Inariin pariksi vuodeksi. Rovaniemellä alkaa jo syke laskemaan ja Sodankylän korkeudella se tasoittuu. Ihmiset ovat heitelleet kaikenlaisia ideoita ilmoille, mitä monitoimihallissa voisi olla. Inarilainen // Keskiviikkona 8. Se on ilmaista ja toki se on kyllä iso etu käyttäjille. Voihan toki olla, että jos uusi halli tulee, niin siellä olisi käyttömaksut. VILLE VAARALA. Valtakunnallinen liikuntasuositus on nykyään se, että lapsen ja nuoren pitäisi liikkua tunti päivässä. – Liikuntakummin isoin kohderyhmä on lapset ja nuoret. Huomaan sen siitä, kun ajelen kotipuolesta kohti pohjoista. Siellä oppii huomioimaan toisia, siellä oppii kunnioittamaan vastustajia, ja oppii myös ymmärtämään tuomareita ja toimitsijoita. Nyt juuri pitääkin heittää ajatuksia julki, jotta parhaimmat niistä pääsevät jatkoon. – Ne valtakunnalliset luvut eivät olleet kauhean hyviä. Se on taitolaji ihmiselle sekin, että oppii häviämään, kokee pettymyksiä ja osaa ne pettymykset käsitellä. – Inarissa on oma tietynlainen elämäntyyli ja kulttuuri olla ja elää. – Onhan se oman aikakautensa tuote tuo Ivalon nykyinen sääsuojahalli. Minä näen asian kyllä niin, että kun harrasteolosuhteet paranevat, niin toiminta on entistä mielekkäämpää ja mukaan tulee vielä enemmän lapsia. Erilaisia syitä varmasti löytyy paljonkin. Tunturi-Kiekon valmennuspäällikkönä hän sanoo, että Tunturi-Kiekon pariin ovat kaikki junnut tervetulleita
Poikkeuksellisen lämpimän kevätsään vuoksi Ivalon urheilustadionilta loppui lumi ja tämän vuoksi Leijonahiihtoa ei tänä vuonna voida järjestää. Tuomio on yksimielinen. Hän oli lyönyt nyrkillä naista sukupuolielimen alueelle ja saanut riisuttua naisen alapään. Tuomo Pirttimaa esittelee uutuuskirjaansa Ivalossa Jaakko Peltomaa Kirjailija Tuomo Pirttimaan tuore teos Lyijykausi on elämäkerrallinen romaani kirjailija ja salametsästäjä Unto Ekistä. Raiskauksen yhteydessä hän oli lisäksi solvannut naista. JUSSI P OHJAVIRTA Jaakko Peltomaa Inarin koulun rehtori on viranhaltijapäätöksellä valinnut Katja Raution koulunkäynninohjaajan toimeen 1.8.2026 alkaen. Inarilla oli suuri merkitys Unton repaleisessa elämässä. Unto Ek oli elämänsä varrella myös rajavartijana itärajalla Inarin kunnan alueella. Tilaisuuden lopuksi kahvitarjoilu ja mahdollisuus keskusteluun. Kirjassa vankilasta vapautunut salametsästäjä palaa pohjoiseen. Sallalainen Unto Ek (1934–2019) oli suomalaisen eräkirjallisuuden uudistaja, joka joi, kaatoi riistaa, haastoi riitaa ja kirjoitti aina kun voi. Katja Rautio koulunkäynninohjaajaksi Inarissa tehdystä raiskauksesta 2 vuotta ja 6 kuukautta vankeutta Lapin käräjäoikeus on tuominnut Marko Juhani Vornasen (s.1983) Inarissa vuonna 2024 tehdystä raiskauksesta 2 vuoden ja 6 kuukauden mittaiseen ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Inarilainen // Keskiviikkona 8. Oman kylän ääni Aito, luotettava, läheinen.. Hänellä on vankka pohja esiintyjänä ja kouluttajana vuosituhannen vaihteesta lähtien. Hän haluaa kirjoittaa – ja kostaa. Pirttimaa esittelee uutuuskirjaansa Ivalon kirjastossa 21.4. ILMOITTAUDU: INARI.FI → TURVALLISUUS → INARIN TURVALLISET KYLÄT ILMOITTAUDU MESSUILLE ESITTELIJÄKSI! Kristiina Komulainen on viestinnän ja vuorovaikutuksen (FM, AMK), konfliktinratkaisun sekä sisäisen turvallisuuden (AMK) ammattilainen. Hiljaisella miehellä on kuitenkin mielessään muuta. Loppuun saakka hänen mielessään kummitteli vaihtoehto, toteutumatta jäänyt unelma elämästä Inarissa. Sunnuntai 12.4. salaattipöytä, leivät, levitteet, kahvi/tee ja jälkiruoka Buresboahtin! Pyereest puáttim! Tiõrv pueʹttem! Ivalon Nappulahiihdoista tulee ensi keväänä Leijonahiihto Jaakko Peltomaa Ivalon Leijonahiihtojen järjestäjänä on Lions Club Ivalo. Kaikki ovat tervetulleita Ivalon kirjaston tilaisuuteen. Jauhelihakastike -perunat / pasta Broilerinfile ja bearnaisekastike -riisi Uunikirjolohi -perunat Porolasagne Lihapyörykät -perunat / pasta Lounaan hinta 13€ Lounas klo 11.3016.00 Tervetuloa! Sis. Hän oli pitänyt asianomistajaa voimakkaasti kiinni vartalosta, repinyt hiuksista ja estänyt naista poistumasta. Aikaisemmin Leijonahiihdot on tunnettu myös Nappulahiihtojen tai Hippohiihtojen nimellä, mutta Lions Club Ivalo päätti tänä keväänä, että kun ”leijonaklubi” kerran kisat järjestää ja kantaa niistä päävastuun, niin laitetaanpa kisojen nimeksi pitemmittä puheitta Leijonahiihto. kello 18 alkaen. Seminaari on suunnattu kaikille kuntalaisille! Ilmoittautumisen yhteydessä mahdollisuus jättää panelisteille kysymyksiä. huhtikuuta 2026 // 7 kevätjuhla kevätjuhla Inarin kansalaisopiston Inarin kansalaisopiston Torstaina 16.4.2026 klo 18 alkaen Monitoimitalo Kuulas (Rantatie 10b) Tervetuloa! Tervetuloa! INARIN TURVALLISET KYLÄT -HANKKEEN PÄÄTÖSSEMINAARI LA 9.5.2026 KOULUKESKUS KAARRE, IVALO KLO 13-16 Inarin turvalliset kylät -hanke 1.3.2025 31.5.2026 heini.kontsas@inari.fi Pääpuhujana Kristiina Komulainen “Kyläturvallisuus ei synny sattumalta, turvallinen kylä syntyy vuorovaikutuksesta” Paneelikeskustelussa mm. Leijonahiihdoissa on aina luvassa liikunnan ja kilpailun riemua ja tulevaisuuden hiihtotähtien ensimetrejä. Komulainen on oppinut työn ja opintojen kautta, että haastavat tilanteet voidaan usein hoitaa ilman kuluttavaa konfliktia ja parhaimmillaan ne vahvistavat ihmissuhteita ja yhteisöä. Sijoituspaikkana on palvelussuhteen alkaessa Inarin koulu. Inergian toimitusjohtaja Tommi Koskinen, Lapin pelastusjohtaja Markus Aarto, Inarin hallintojohtaja Mari Palolahti. Mies kiisti syytteen katsoen sukupuoliyhteyksien tapahtuneen yhteisymmärryksessä. Erityisesti kirjailija toivoo paikan päälle vanhoja Unto Ekin rajamieskollegoita, niitä harvoja, jotka vielä mahdollisesti ovat elossa. Jos vielä löytyy vanhoja rajakarhuja, jotka olivat samalla vartiolla Unton kanssa, niin he ovat lämpimästi tervetulleita tilaisuuteen. Minimessut, jossa paikalliset yhdistykset esittelevät toimintaansa ja harrastusmahdollisuuksia. Tuomio ei ole lainvoimainen. Koulunkäynninohjaajan paikkaa haki määräaikaan mennessä 15 hakijaa. Lauantai 11.4. Hänellä on kelpoisuus koulunkäynninohjaajaksi, sekä pitkä työkokemus koulunkäynninohjaajana toimimisesta. Inari ja Tanja olivat yhden kesän nuoren rajamiehen toiveiden täyttymys, mutta kaikki meni toisin kuin hän suunnitteli. Hankalasta maineestaan huolimatta Unto Ek on saanut töitä kesäksi. Kouluttamisen lisäksi Savosta kotoisin oleva Komulainen toimii tällä hetkellä myös rikostutkijana Helsingissä, että vierailevana tutkijana UEF Aivotutkimusyksikössä liikkuen monitieteellisessä projektissa lääketieteen, oikeustieteen ja psykologian rajapinnoissa. Historian ensimmäiset Leijonahiihdot hiihdetään vuoden 2027 keväällä. Vapaa-ajalla hän viihtyy luonnossa ja pohjoisenkin maastot on tullut osin tutuksi jalan, suksilla sekä enduropyörän päällä.” HEERSKUH HEERSKUH HEERSKUH SM-hiihtojen SM-hiihtojen SM-hiihtojen kisaravintola kisaravintola kisaravintola SAKK:ssa SAKK:ssa SAKK:ssa Menesjärventie 4 Menesjärventie 4 Menesjärventie 4 HEERSKUH SM-hiihtojen kisaravintola SAKK:ssa Menesjärventie 4 Perjantai 10.4. Tuomo Pirttimaa on Kuusamossa asuva kirjailija ja vapaa toimittaja, joka tunnetaan niukkasanaisesta, vahvatunnelmaisesta ja psykologisesti tarkkanäköisestä kerronnastaan. Lions ladyt tulevat tapansa mukaan palkintojenjakopisteelle huolehtimaan siitä, että kaikki osanottajat saavat palkinnon ja mehua riittää kaikille kilpailijoille
Koulurakennuksethan on yhä kovalla käytöllä, mikä on hienoa. Mutta painotan, että maanpuolustus ei tarvitse yhtään minkäänlaista oikotietä – päinvastoin. Tiistai 14.4. Maanantai 13.4. > EIKÖ INARILAISET järjestöt ole huomanneet, että rajavyöhyke ei enää hidasta Raja-Joosepin kentälle menoa. Kannattiko oikeasti poiketa Kekkosen ja Paasikiven viitoittamalta polulta. Tiistai 14.4. Toden totta, hyvällä syyllä voi kysyä Saamelaisten totuusja sovintokomissio; puhuitte kyllä Moskusta, mutta ette Pärtsä-Inkeristä. Meinaan vaan, että Venäjän mediassa Ivaloa on jo ajat sitten luonnehdittu ”Arktiseksi Spartaksi”. Isänmaan asialla > MIKÄ MAHTAA olla upean Nordlingin polun kohtalo Toivoniemessä, sitten kun omistaja vaihtuu. Kertokaapas ivalolaiset, onko Ivalossa enää ketään tai mitään, missä tavallisen polkupyörän voisi korjauttaa! > EROSIN SUOMEN LUTERILAISESTA kirkosta, koska arkkipiispamme puolustaa islamilaisuutta, tai paheksuu islamifobiaa. Elias, Eelis, Eeli, Eliel, Elia, Eljas Elejas, Elias, Eles Tero Riggu Minea, Minka, Verna Gideš Julia, Julius, Janna, Juuli, Janni, Juliaana Julejus, Juljá, Jullá Tellervo Edel, Delle Taito Ruben, Dáidu Auringon nousut ja laskut 05:45 20:37 05:41 20:45 05:40 05:36 05:31 05:27 05:22 05:18 Keskiviikko 8.4. Hyvä idea kyllä muutoin tuollainen vanhojen retkeilijöiden loppusijoituspaikka. Ja mitä suomen kielellä tarkoittavat puheet Siulan väestönsuojasta. > OLEN EDESMENNEEN Teukka Katajamaan linjoilla. Sunnuntai 12.4. Ja saunan voi lämmittää Anterin vartioaseman kellarissa, jossa on hyvät löylyt antava sauna. Millä lailla. Milloinkas saamme lukea makkeita juttuja Ivalon polliisijupakasta. Voikin sanoa, että me inarilaiset, meidän inarilaisten kansanliike, tuo tarpeettoman tien kaatoi. Kuka. Tuppaavat olemaan aina tyhjiä. > VANHAT ELÄKEPÄIVIÄ viettävät rajamiehet pitää viedä Ivalon, Inarin ja Utsjoen kyläbaareista Anterin vartioasemalle kuulovartioon. OLISIKO kannattanut rakentaa edes ihan Nelostien laitaan, niin olisi bussipysäkki vieressä. Vuokko, teit meille hyvää ja olit aina niin hyvällä tuulella, kun Rastigaisaan asteli. Timperiä en lähtisi syyttämään, sillä valtuustohan tämän Siulan on siunannut. Inarilainen // Keskiviikkona 8. Tähänkö on tultu. -Myytinmurtaja > MIKSI IHMEESSÄ Ivalojoen yli toinen silta. Kaikesta päätellen hänen surmattiin kansalaissodan jälkimainingeissa Inarissa. Ihania eläkepäiviä sinulle! Ethän jätä meitä utsjokelaisia muuten. Jeesushan jo opetti; menkää ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni – ja harhaoppiset joutuvat helvettiin. Inarin kunta voisi ottaa mallia teistä! > ARVOSTAN ANU AVASKARIA kunnallispoliitikkona monessa suhteessa, mutta paljolti myös siksi, että hän aikoinaan kunnanhallituksen puheenjohtajana katkaisi hulvattomat Inarin kunnan edustamiset ja toi juomatapakulttuurin kunnan tilaisuuksiin. > ONKO AUTIOTUPIEN palovaroittimien paristojen vaihto kenenkään vastuulla. 20:41 20:45 20:49 20:53 20:57 21:01 05:36 05:32 05:27 05:22 05:17 05:12 20:50 20:54 20:58 21:03 21:07 21:11 Ota osaa Mitkä asiat ovat Inarissa ja Utsjoella hyvin – entä huonosti. Ja keloa pitäisi olla sisustuselementtinä. Jos aloitetaan SKDL:stä ja sen edeltäjästä vasemmistoliitosta, niin varsin myönteisiähän ne näkemykset Saariselästä olivat sielläkin. Ja Kremlissä Ivalon kohdalle on jo ajat sitten piirretty nuolet ja punaiset ristit – joten Ivalo pyyhitään sitten kartalta ensimmäisten joukossa. Oletan, että paikallisuus näkyy, kun näin Inari 150-v.-juhlavuotta vietetään! > RASTIGAISA OLI ihana paikka keskellä Utsjokea. Silloin voivat vesitasotkin liikenneidä kylän kohdalla. Ja kai sieltä ikkunoista pitäisi näkyä jonkinlaista Lapin-maisemaa, eikä huoltoaseman seinä taikka Nelostie. Miksi ihmeessä hän näin tekee. Kuinka kauhea onkaan virheiden lista, jos Siulan älyttömyyksiä aletaan toden teolla listata. Silloinhan se hyödyttää inarilaista elinkeinoelämää ja majoittajia. Uskokaa pois. Torstai 9.4. Sitä, mitä ei muualta saa. > TUNTURI-PYÖRÄNI IRTISANOI yhteistyösopimuksen viime syksynä. > EN TUNNE ANU AVASKARIA, 70 v, mutta mielenkiinnolla luin Inarilaisen pitkäaikaisena tilaajana hänen haastattelunsa. > PÄRTSÄ-INKERI OLI inarinsaamelainen selviytyjä, työteliäs, uljas nainen. Minä ainakin muistan Siulan alkuajan, ja silloin koko talo oli liikkeitä ja elämää täynnä! Aivan täynnä joka paikka! > INARIN KUNTA, HO-HOHOI! Laittakaa Saariselän Siulaan asuntoja keikkatyöläisille yms. > UTSJOEN KUNNALLE iso kiitos, kun teidän valtuuston kokouksia voi seurata jälkikäteenkin Youtube-kanavalta. Suoma, Suometar Uksáhkká Torstai 9.4. Parempiakin kohteita olisi sille energian tuhlaukselle! > MILLAISTA ESIMERKKIÄ somessa saamelaisnuorille näyttää kasvatusalan ammattilainen, joka ei vaivaudu asentamaan puhelimeensa saamen fontteja, eikä tiedä miten saisi oikeat merkit oikeille paikoilleen teksteissään. Vanhan liiton yksinkertainen polkupyörä pelittäisi vielä, kun saisi kunnon huoltoa ja korjausta. Nyt varsinkin olisi paikallaan, kun on Inarin kunnan juhlavuosi. Sopimattomia viestejä ei julkaista. Onko se rakennuksena epäonnistunut, vai bisneksenä, vai miten. Ei muuta kuin Rajan panvaakenilla Anteriin, ja rynnäkkökiväärit matkaan. Koppelon koulu valmistui muutamaa vuotta myöhemmin. > SIULA. > INARILAINEN HALLITSEE mukavasti tuon historiajuttujen kirjoittamisen. Sinne saisi vallan mainiosti hyviä asuintiloja saariselkäläisille keikatyöläisille, ja toki myös sijaisuuksia tekeville hoitajille, opettajille, yms…siistejä yksiöitä, ns. Lauantai 11.4. Lauantai 11.4. No niin, sitä minäkin. > RAKKAAT INARILAISEN lukijat, ottakaa huomioon tosiasiat! ”llman henkeä ruumis on kuollut, ja henki ruumiin eläväksi tekee, sillä ihmisessä oleva henki on elämän henki!” Ymmärtää: -Pertti Albert Väinönpoika Palokangas > MINKÄ TAKIA Kaarteessa pihavalot kilpailevat auringon kanssa (aurinko voittaa). 040 865 3916 Liitä mukaan nimimerkkisi. Tuntuu jännältä ajatella, että juuri hänen ääntä on säilynyt sadan vuoden takaa nauhoitettuna livde-laulun muodossa. Opettaako Raamattu, että on jokin muukin oikea uskonto kuin kristinusko. Siellä pelittää niin suomen kieli kuin saamen kielikin. Siellä sitten kokkivuorot pystyyn, että on joka päivä ruokaa. Ansaitseeko joku kehuja. Armeija haluaa Kutturan oikotien harjoitusleikkikentäksi. Inarin valtuustossa taitaa olla enää vain yksi valtuutettu, joka oli päättämässä Siulan rakentamisesta. Ja toinen kunnioitettu Teuvo, Teuvo Niemelä, teki miehen työn kerätessään adressiin nimiä Kutturan oikotietä vastaan. Ja hän oli muuten ratkaisevassa äänestyksessä Siulaa vastaan, joten kunnioitus ja pisteet hänelle. Toimitus valitsee parhaat viestit julkaistavaksi seuraavassa lehdessä. Sunnuntai 12.4. Se on se perisuomalainen synti. > JÄNNÄ NÄHDÄ, mitä iValoiset tuo näyttämölle ensi kesänä. > EI TUO SAARISELÄN SIULA oikein näytä siltä, että siellä Lapin-hullut seniorit haluaisivat vanhuudenpäiviään viettää. Painaako jokin asia mieltäsi. > ONKO KOPPELON kylätalon väki ja Koppelon kyläyhdistys huomannut, että Koppelon koulu täyttäisi, tai voi kai sanoa, että täyttää, tänä vuonna 100 vuotta. Ainakin minun mielikuvissani Lapin-hullujen seniorikoti olisi puuta. Inarilaisuutta ei kummiskaan taida olla kuin tuo Inari-nimi muuten englanninkielisessä firmassa. Se oli kuin toinen olohuoneemme. Toimitus voi tarvittaessa muokata tekstiä. Kirjoituksia voi lähettää sähköpostitse toimitus@inarilainen.fi ”Maanpuolustus ei tarvitse Kutturan oikotietä” Inarilaisen tekstarit. Eikö ne väestönsuojat ole siellä Siulan kellarissa koko ajan. No jokainenhan sen tietää. Koulu alkoi 100 vuotta sitten yksityisrakennuksessa eli ns. Se on valmis estradi kesällä se loiva Luttojoen ranta. Hänhän vastusti Kutturan oikotietä luonnonsuojelullisista syistä. Pitää tehdä alikulkutunneli joen pohjaan, se on halvempi ja järkevämpi. Nykyisin se tunnetaan ns. Timperin kauden monumentti. Ja myös tulevaa suursotaa ajatellen, alikulkutunneli voisi olla parempi kuin joen päällä oleva silta. Mistä on kysymys. > OLISI MUKAVA lukea Inarilaisesta, miksi Siula on tyhjä. > SAARISELÄN TYHJÄ Siula. Miksi hajottaa vähäisiä voimavaroja?. Siinä on hyvää ammattitaitoista reserviä hukkakäytöllä. huhtikuuta 2026 8 // MIELIPIDE > INARI-NIMET OVAT kovaa valtuuttaa, niinpä ainakin yksi ”käsityöpuoti” ratsastaa netissä Inari-sanalla, mutta Hong Kongissahan ne käsityöt tehdään, tai käsityöt, ja käsityöt. Ivalo   Utsjoki   Ivalo   Utsjoki   Ivalo   Utsjoki   Ivalo   Utsjoki   Ivalo   Utsjoki   Ivalo   Utsjoki   Ivalo   Utsjoki   Nimipäivät Keskiviikko 8.4. > EIKÖ SINNE SIULAN väestönsuojiin voi mennä kaikki saariselkäläiset, sitten kun Suomi käynnistää sodan Venäjää vastaan. -Entinen ivalolainen > SAARISELÄN SIULASTA tulisi kaikkein helpoiten Inarin uusi kunnanvirasto. > NIIN, MINKÄ SORTIN kulttuuripalkinnon tuo Skábmagovat olisi ansainnut. Eikö ne pelitä, onko niissä jotakin vikaa. > PYKEIJÄN KYLÄ ON suomalaisin kylä koko Pohjois-Norjassa, mutta juuri Pykeijän kirkossa ei koskaan ole toimintaa Norjan suomalaisella seurakunnalla. -Terveisin pitkäaikainen Kaamasen mökkiläinen > MILTÄHÄN SE NÄYTTÄISI, jos pitkän historian omaava Tunturi-Kiekko saisi rinnalleen toisen jääkiekkoseuran Inarin kunnan alueelle. Toivottavasti SAKK ja miksei myös Inarin kunta, myötävaikuta uuteen omistajaan, että pitäisi polun kunnossa. > OLIPAS MUKAVAA lukea Inarilaisesta Erkki ”Viljonpoika” Välitalon kuulumisia. Perjantai 10.4. Mutta suurin osa vanhoista Inarin kunnallispoliitikoista vastusti Saariselkää ankarasti. Nöyrästi toivoisin lisää näitä kunnollisia henkilöhaastatteluja Inarilaiselta. Mistä tämä johtuu. Onko siellä inarilaista yleisöä – onko tapahtuma enemmänkin muulta tulevan väen kulttuuritapahtuma. Koppelon vanhana kouluna Konesniementien ja Ivalojokisuun välisessä maastossa. Oli pakko, kun alkoholista oli tullut ongelma joillekin Inarin kunnan edustajille – ja kaikki tapahtui vielä veronmaksajien eli kuntalaisten rahoilla. Miten niin Siula on epäonnistunut. Typerältähän se näyttäisi. Perjantai 10.4. Siellä olisi kiva ajella ja harjoitella sotaa, jotta armeijalla on jotakin tekemistä näin rauhan aikana. Matkailun kulttuuripalkinto. Ovat päällä koko ajan yötä, päivää, pyhää, arkea. > PAASIKIVI JA Kekkonen ymmärsivät, että pienen idän ja lännen rajamaan voima ei voi olla koskaan sotilaallista voimaa, vaan henkistä voimaa, joka varmistetaan puolueettomuuspolitiikalla, kansainvälisillä sopimuksilla ja rauhanomaisella diplomatialla. Junnu-Matissa. Kertokaa jotka tiedätte. Ne olivat ennen maan parhaan paikallislehden parasta antia. No, kertokaa yksikin nimi. nukkumissoppeja sinne vaan, niin se on kaikkein paras ratkaisu. Maanantai 13.4. Siellähän on mitä upein paikka konserteille, esityksille, näytelmille. > AINAKIN VIELÄ VIIME vuonna näytti Saariselän Siulan yläkerrassa olevan paikallaan Jäämerta kohti-näyttely. Ihmettelenkin, eikö Inarin kunnan alueen hiihtoväki mahdu yhteen seuraan?. Kuinka kauan kestää, että suomalaiset ymmärtävät kuinka kaukonäköinen Kekkonen oli sanoessaan, että kokoomusta ei saa koskaan päästää Suomen hallitukseen. Eikö sille löytyisi paikkaa mistään muualta. Sehän on hieno näyttely. Ketkä. -Paavi Haavikko > TUOTA VIRTTÄ sitä jaksetaan veisata, että alussa oli muutama poliitikko, jotka kaukonäköisesti haluttivat kehittää Saariselkää. Viljon kirjaahan minä aina luen, kun koti-ikävä tulee. > KUTTURAN OIKOTIELLÄ ja maanpuolustuksella ei ole mitään tekemistä keskenään
Marja Heikinheimo on Ivalosta kotoisin ja hän on asunut pohjoisessa koko elämänsä. – Olen iloinen, että juuri Nuppu voitti lapaskilpailun, hän on tehnyt hienoa työtä, Marja vakuuttaa. Paidasta hehkuu Inarin kunnan slogan: ”Voimakas luonnostaan”. Hän naurahti, että mikäli jonkun mielestä keltainen väri on liikaa, niin eihän mikään sitten estä sen pois jättämistä ja paidan neulomista mustalla ja vaalealla langalla. En ole aikaisemmin suunnitellut omaa mallia ja ohjetta käsitöihini, mutta tähän kilpailuun osallistuessani innostuin myös neuleiden suunnittelemisesta, joten tulevaisuudessa neuleohjeita voisin kokeilla suunnitella lisääkin. Lapasten värit perustuvat Inarin kunnan vaakunaan. Siinä on vähän kaamoksen erityistä valoa, Inarin vaakunan värimaailmaa sekä meidän ainutlaatuista luontoa. Kaiken kaikkiaan tämä oli hieno ja jännittävä kisa ja toivottavasti tämä tuo sellaista mukavaa yhteisöllisyyttä tähän Inarin kunnan juhlavuoteen, sanoo Marja. Käsityöt ovat olleet hänen intohimonsa jo nuoresta alkaen. MARJA KIIKUTTI oman työnsä sitten Ivalon kirjastoon, ja helmikuussa 2025 alkoikin pitkä ja jännittävä odotuksen aika. 150-vuotias Inarin kunta on saanut omat nimikkoneuleet. Inarilainen // Keskiviikkona 8. Ivalon Halpatalo Extra Pisteessä on myynnissä valmiita lankapaketteja Inari-villapaidan ja Inari-lapasten kutomiseen. Marja Heikinheimolle oli heti selvää, että villapaidan täytyy olla tietyllä tavalla ajaton. Kisa oli kuitenkin kova ja jännitystä riitti loppuun saakka. Nythän ohje on kaikille vapaasti toteuttavissa ja painettuna ohjeen voi hakea vaikkapa valon kirjastosta, kertoi Marja. – Minä bongailin netistä erilaisia teemavillapaitoja, katselin maakuntavillapaitojen mallia, ja erilaisia luontoaiheisia villapaitoja. Oli suuri ilo saada osallistua tähän tapahtumaan!” Nimikkoneuleiden julkistamistilaisuudessa kerrottiin, että Inarin kansalaisopisto suunnittelee syksyksi 2026 Inari-villapaidan ja -lapasten neulontakurssia. Mitään tiukkaa aikataulua hänellä ei yleensä villapaidan teossa ole, mutta muutaman kerran hänen on täytynyt kiirehtiä syystä tai toisesta ja silloin villapaita on valmistunut kolmessa päivässä. Aloitin ensimmäiset käsityöni 4-5. Inari-villapaitaan löytyy ohjeet myös painettuna. Marja Heikinheimo suunnitteli Inari-villapaidan niin, että se sopii niin miehille kuin naisillekin. Lapasten suunnittelun inspiraationa ovat toimineet Saamenmaan luonto, perinteet ja arvot. Neuleohjeet voi myös ladata Inarin 150-juhlavuoden verkkosivuilta. Islanninvillapaidoista minä en ole oikein missään vaiheessa innostunut. Nuppu Niemimuukko ja Inari-lapaset. Ääniä annettiin lähes 800. – Nyt on mennyt paljon vihreää lankaa, eli minulla on meneillään vihreä kausi. Pikkuisen on mukana myös saamelaisuutta. Yksi tärkeimmistä merkityksistä on se, että käsitöillä voin osoittaa kiitollisuutta ja rakkautta läheisiäni kohtaan. Voi sanoa, että tämän neulepaitamallin suunnittelussa minua inspiroi rakkaus tätä omaa kotiseutua kohtaan. – Inari-villapaita sopii tietysti ulkoiluun ja vaikka pilkkireissulle, mutta minä ajattelin samalla sitä, että tämmöisen paidan pitää olla myös edustuksellinen ja sitä voidaan käyttää monenlaisissa juhlissa, joita pidetään sisätiloissa. Inari-villapaidaksi äänestettiin Marja Heikinheimon villapaita nimimerkillä Lapin Marja, ja Inari-lapasiksi Nuppu Niemimuukon lapaset Riekkojen Taival. Ja pian aloin suunnitella paitaa, tein ruutupiirroksia ja piirsin kuvioita. Lahjana käsityöt ovat sellaisia, että samanlaisia ei kaupasta millään rahalla saa. MARJA KERTOO, että villapaitoja valmistuu pitkin vuotta tasaiseen tahtiin. – Sehän on hienoa, että paikkakunnan liike on tällä tavalla mukana näiden nimikkoneuleiden tunnetuksi tekemisessä. Villapaidasta voi nähdä myös kypsiä hehkuvia hilloja, mikä ei ihme olekaan, sillä hillastus, samoin kuin muu marjastus, kuuluu Marja Heikinheimon joka kesäisiin ja syksyisiin askareisiin. Puikot kilkattavat oikeastaan joka päivä, kertoi Marja. Marja Heikinheimo lisää, että toki hän on mielenkiinnolla tarkastellut myös Nuppu Niemimuukon suunnittelemia Inarin nimikkolapasia. -luokalla kunnolla, pitkälti erilaisilla virkkaustöillä. NUPPU NIEMIMUUKKO lähetti kisaan kiitoskirjeen, jossa tervehtii inarilaisia näin: ”Inari-lapaset. Teen käsitöitä paljon lahjaksi läheisilleni, ja jokainen silmukka niihin on neulottu rakkaudella ja lämmöllä. Ehkä ne ovat jotenkin liian paksuja neuleita minun makuuni, hän epäilee. – Minä ajattelin ja vähän pelkäsin, että siellä on mukana oikein kovia villapaitojen tekijöitä. – Mitään kalan kuvia en lähtenyt suunnittelemaan, enkä riekkoja, tai muitakaan lintuja. Sydämet ja kaksi riekkoa kuvaavat Inarin kunnan keskeisiä arvoja: toisista välittämistä ja yhteisöllisyyttä. VILLE VAARALA JOHANNA VUORELA. -luokalla neuloin ensimmäiset villasukkani ja siitä asti kutominen on kulkenut arjessani joka päivä. 5-6. Oli ihana yllätys kuulla, että oma puseroni voitti. Kun Marja Heikinheimo huomasi, että Inarin kunta on julistanut nimikkoneulekisan käyntiin, niin hän innostui heti asiasta. Mutta nyt kisan päätyttyä näyttää siltä, ettei ihan niitä kaikkia kovia tekijöitä ollutkaan lähtenyt mukaan syystä tai toisesta. Se aina vähän vaihtelee, mistä sävystä ja millaisista paidoista milloinkin innostuu. Ivalolainen Marja Heikinheimo oli kirjastossa paikan päällä, mutta nykyisin Keskipohjanmaalla asuva Nuppu Niemimuukko lähetti tilaisuuteen kiitoksensa ja tervehdyksensä. Siksi Inari-villapaita ei saa olla niin paksu, että siinä on tukala olla sisällä. Mallien kaupallinen hyödyntäminen on kielletty. Käsitöiden tekeminen on minulle monin tavoin erittäin tärkeää arjessa. huhtikuuta 2026 // 9 ”Inari-villapaita sopii niin juhlaan kuin pilkkiretkelle” Jaakko Peltomaa Ville Vaarala Kilpailuun osallistuneista töistä valittiin molemmista kategorioista kolme finalistia, joista yleisö pääsi äänestämään suosikkinsa. Pidän eniten lapasten, villasukkien ja villapaitojen kutomisesta ja niitä tuleekin tehtyä eniten. Lähestyvän juhlavuoden kunniaksi Inarin kunta käynnisti joulukuussa 2024 oman villapaitaja lapasmallikisan. Marja teki voittajavillapaitansa Novitan Nalle-langasta, koska se on laadukas, mutta samalla sen verran ohut, että paidasta ei tule hirmuisen paksu. Paidasta välittyy Inarin kunnan slogan, Voimakas luonnostaan. Sieltä voi napata mukaansa myös painetun ohjeen. Voittajat julkistettiin Ivalon kirjastossa Tarinoiden Inarin ääninäyttelyn avajaisten yhteydessä. – Työeläkkeelle neljän vuosikymmenen jälkeen päästyäni neulomisesta on tullut kesän puutarhahoidon, marjastuksen sekä liikunnan ohella rakas ja tärkeä harrastus. Rannetta koristavat Inarijärven aallot ja kämmenselkää riekon askeljäljet. Tämmöisiä pointteja ajattelin, kun paitaa suunnittelin
Inarilainen // Keskiviikkona 8. huhtikuuta 2026 10 // • • • • • • •
huhtikuuta 2026 // 11 • • • • • • •. Inarilainen // Keskiviikkona 8
Inarilainen // Keskiviikkona 8. huhtikuuta 2026 12 // • • • • • • •
Inarilainen // Keskiviikkona 8. huhtikuuta 2026 // 13 • • • • • • •
Utsjoen seurakunta Seurakunnan viikko UTSJOELLA: Pe 10.4. Kotisivut: www.ivalonhelluntaisrk.fi Facebook: Ivalon Helluntaiseurakunta Tervetuloa tilaisuuksiin! FAKTA Lisätietoa taiteilijoista 1 Jussi Kamunen on monipuolinen valosuunnittelija, jolla on vahva tausta esittävän taiteen, teatterin ja oopperan parissa. 26.5.1930 Petsamo k. Entä miltä se näyttää ja kuulostaa. Harri Kuittinen on pitkän linjan äänisuunnittelija, säveltäjä ja artisti. Paloniemen töitä on nähty näyttelyissä ja festivaaleilla Suomessa ja ulkomailla, ja niitä on myös yksityiskokoelmissa. Lämmin kiitos osanotosta ja muistamisesta. Toiminnallinen ryhmä naisille mielen hyvinvoinnin tueksi, tervetuloa! Ohjaajina diakonissa Anu Huhtamella p. Diakonia NAISTENRYHMÄ MIELUISA: To 9.4. Koulutukseltaan hän on rakennuspiirtäjä, restonomi ja saamenkäsityön artesaani. Muut IVALONLAAKSON RAUHANYHDISTYS: SRK:n seurat pe 10.4. HartausKe 15.4. Runoilta.Su 12.4. Inarin Siidassa avautuu huhtikuussa Metsähallituksen tuottama Muuttuva ilmasto – Pohjoisen periferian tulevaisuus-näyttely, jossa taide ja tutkimustieto kulkevat rinnakkain. klo 15.30 Raamattupiiri. Hänen töitään ovat mm. klo 14 Sanajumalanpalvelus. LISÄTIEDOT: Facebook: Inarin seurakunta. Ruotsissa toteutetaan ulkona neljä pisaranmuotoista jääteosta, jotka ovat sulamisen eri vaiheissa. Mansikka-aho on työskennellyt vuodesta 1995 lähtien Metsähallituksessa, jossa hän toimii tällä hetkellä Luontopalvelujen virkistyskäytön asiantuntijana. klo 12 Sairaalantie 5, päätykolmiossa. Kun ilmastonmuutos koskettaa – taide ja tutkimus kohtaavat Inarissa Jussi Kamusen teos: ”Hiljainen nousu 4”. Aamupalaa, kahvistelua ja yhteistä ohjelmaa.Su 12.4. NELLIMIN ORTODOKSIKIRKOSSA: Su 12.4. 040 5071713 ja psyk.sh Jonna Holmberg (Lapha) p. Teosten toteuttajina ovat taiteilijat Jussi Kamunen, Harri Kuittinen, Ilkka Paloniemi ja Kirsi Mansikka-aho. Näyttely on osa rajat ylittävää pohjoismaista Climate change communication and adaptation in Arctic protected areas CLAP-hanketta. Taideteosten lisäksi näyttely tarjoaa tietoa ilmastonmuutoksesta sekä keinoista, joilla siihen voidaan varautua luonnonsuojelualueilla. 1 Kirsi Mansikka-aho on itseoppinut kuvittaja. klo 18 Hiljaisuuden messu. Tämä on ensimmäinen kerta, kun pohjoisten luonnonsuojelualueiden toimijat tuottavat yhdessä ilmastonmuutosta käsittelevän näyttelykokonaisuuden. Saamelaisyhteisön näkökulma tuo esiin, miten ilmastonmuutos kytkeytyy kulttuurisiin oikeuksiin, perinteiseen tietoon ja elinkeinojen jatkuvuuteen – kysymyksiin, jotka ovat pohjoisessa arkea jo nyt. Tietä suoraa jotkut vaeltaa, teiden päässä jossain ne toisensa jo saavuttaa. Inarilainen // Keskiviikkona 8. klo 10–12. Viikkomessu. Norjassa esillä on valoja ääniteos, joka on Inarissa nähtävän teoksen sisarteos. www. klo 11 Messu.Ke 22.4. Hänen teoksensa hyödyntävät keinovaloa – neonia, lasereita ja digitaalisesti muokattua valoa – tutkien sen suhdetta ihmiseen. klo 18 Inarin srk-kodilla, La 11.4. klo 8.30 Aamupala ja viikon avaus Ailigastalossa kaiken ikäisille. Pielpajärven kirkkopolun taulut sekä Lemmenjoen Kultareitin ja Kevon luonnonpuiston opastetaulujen kuvitukset. Puhtila)) Syvästi kaivaten Kaija ja Tero Artemi ja Sanni Esa Kati Janne perheineen Miikka perheineen siskot, veli, sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. klo 11 Sanajumalanpalvelus kirkossa. KARIGASNIEMELLÄ: Ma 13.4. Puh. NUORGAMISSA: Keskiviikkoisin klo 14 Alakouluikäisten kerho liikuntasalissa.Ke 15.4. Hän on erikoistunut valoja videosuunnitteluun sekä valotaiteeseen. SAARISELÄN KAPPELISSA: Tilaisuudet klo 19. klo 16 rauhanyhdistyksellä. IVALON HELLUNTAISEURAKUNTA To 9.4 klo 18 Rukouskokous Su 12.4 klo 17 Seurakunnan vuosijuhla, pyhäkoulu Yhteydenotot: 040 825 2918 Tapani Kauppinen Kirpputori auki ti, ke ja pe klo 11-16 sekä to klo 11-17. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia pohjolassa avataan vaikuttavilla ja kookkailla valoja ääniteoksilla sekä digitaalisten kuvitusten avulla. Pohjantähden alla -konsertti, Petri Laaksonen.Pe 10.4. huhtikuuta 2026 14 // Inarin seurakunta Seurakunnan viikko IVALON KIRKOSSA: Su 12.4. kello 18 alkaen Siidaan, Inariin. Ti 14.4. – Loimme näyttelyn, joka avautuu yhtä aikaa Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa, koska ilmastonmuutos ei tunne rajoja. Virasto sijaitsee uudisrakennuksessa Ivalon kirkon takana. Surun koskettaessa inarilainen.fi/lukijailmoitukset JUSSI KAMUNEN. TIISTAIPIIRI: Tiistaisin klo 12 Ivalon kirkon alakerrassa. KULTAISENIÄN KERHO: Maanantaisin klo 13 Inarin srk-kodilla. 1 Ilkka Paloniemi on teatteritaiteen maisteri ja valotaiteen suunnittelija sekä kuraattori. (Novikov-Osanin (suom. Metsähallitus kutsuu taiteen ystäviä sekä asiasta kiinnostuneita näyttelyn avajaisiin keskiviikkona 16.4. Kirkkoherranvirasto on avoinna ti-to klo 10–14, paitsi ke 15.4. inarinseurakunta.fi KIRKKOHERRANVIRASTO ON MUUTTANUT! Palvelemme osoitteessa, Kirkkokuja 1 d, 99800 Ivalo. To 9.4. Metsähallituksen näyttelyn lisäksi samanaikaisesti avautuvat näyttelykokonaisuudet myös Ruotsin Abiskossa ja Norjan Reisan kansallispuiston Háldi-opastuskeskuksessa. Hiljaisuutta, rukousta, Raamatun tekstejä, Taizé-lauluja, ehtoollisen vietto. 040 1592111. Hartaus. 1 Hiljainen nousu teoksen äänisuunnittelun on toteuttanut Harri Kuittinen. 16.2.2026 Ivalo Tietä kaitaa toinen käydä saa, ponnistellen kulkee kun askel syvään vajoaa. Musiikki ja kuorot KUOROT: Torstaisin kokoontuu kirkkokuoro klo 16.30 ja naiskuoro klo 18 Ivalon kirkossa. MAINOS Kuolleet Rakkaamme Yrjö RENSUJEFF s. Messu.Ma 13.4. Lisäksi Kamunen toimii esitystekniikan ja näyttämötekniikan suunnittelijana sekä teatterikonsulttina esittävän taiteen rakennusja peruskorjaushankkeissa. Luetaan yhdessä valittuja kohtia. klo 19 Nuortenilta +13 -vuotiaille nuorille koululla. Jaakko Peltomaa Miltä ilmastonmuutos tuntuu pohjoisessa. Suuret kiitokset myös Männikön palvelukodin hoitajille huolenpidosta. klo 18 Nuortenilta +13 -vuotiaille nuorille srk-kodilla.Ma 13.4. Tieto-osuudet ovat Norjassa ja Ruotsissa samanlaiset kuin Inarissa, mutta taideteokset ovat uniikkeja kussakin maassa. Taide on keskeisessä roolissa: valoja ääniteokset sekä digitaaliset maalaukset muodostavat ainutlaatuisen ja visuaalisesti vaikuttavan kokonaisuuden, kertoo Metsähallituksen virkistyskäytön erityisasiantuntija Kirsi Ukkonen. aukioloaikoina 040 1371879, muulloin 040 7072669/Seija
– Onhan tuota tullut itsekin seurattua ja on ollut mielenkiintoista huomata, miten eri kohtauksia on leikattu ja mitä on otettu mukaan. huhtikuuta 2026 // 15 Jaakko Peltomaa Ville Vaarala – On helpompi keksiä asioita, mitkä täällä Inarissa ovat paremmin kuin etelässä. Kuvauksia oli hirveästi ja paljon kuvattiin, ja suurin osa materiaalista leikataan pois, sehän on pelin henki tv-sarjoissa. Pariskunta keskittyy miettimään oikein toden teolla, eikö Ivalosta todellakaan puutu mitään. Me oltiin Saaran kanssa kypsytelty ajatusta pohjoiseen muutosta ja minä tiedostin sen, että minun työkokemuksella ja koulutuksella kannattaisi nyt hakea tuota palveluohjaajan paikkaa, kun ei niitä oman alan työpaikkoja sitten muuten varmaan hirveästi tule olemaan auki noin pohjoisessa. Tuntuu sillä lailla vähän hassultakin katsella noita vanhoja juttuja, kun niiden jälkeen on jo ehtinyt tapahtua paljon kaikkea uuttakin kivaa, kertoo Oskari hymyillen. – Autokaupat ovat kieltämättä Ivalosta kaukana. Oskari ja Saara miettivät Pikku-Petsamon kotinsa keittiössä, että mitkä olivat ne syvälliset syyt, joiden vuoksi he hyvästelivät Kaarinan ja muuttivat Inariin. Keskellä kultainennoutaja Valka. – Sitten koekuvauksen kautta päädyttiin sarjaan. Oskari sanoo, että reality-tv-sarjan kuvaukset muistuttivat vähän armeijan meininkiä. Etelässä tottui siihen, että oli mukava piipahtaa autokauppojen pihoille renkaita potkimaan, kun autokuume iski, hän lisää. Me oltiin lomareissuilla kierretty Lappia monelta kantilta ja Inari oli jäänyt mieleen kivana paikkana. – Intissäkin touhutaan aina kovasti ja mennään jonnekin, mutta siellä määräpaikassa sitten taas järjestellään ja ennen kaikkea odotetaan. Sitten Oskari sanoo, että ehkä muutaman kerran he ovat kaivanneet Turun puolen hyviä ravintoloita. SAARA TEKEE työtä juristina ja hän on jatkanut entisessä työpaikassaan etäyhteyksien avulla. Jatkuu seuraavalla sivulla – Inarissa elämänlaatu on jopa parempi kuin Etelä-Suomessa. Mutta toisaalta, sitten kun käymme etelässä, niin siellä voi mennä syömään sitä sushia. – Muutossa kiehtoi se ajatus, että kumpikaan ei tule toisen valmiiseen elämään, vaan uusi luku aloitetaan yhdessä. VILLE VAARALA KATSO VIDEO VERKOSSA inarilainen.fi. Se on sitten sitä suurempaa ylellisyyttä, kun voi etelän reissulla piipahtaa sinne ravintolaan. Oskarin ja Saaran Inariin muuttoa ja ensivaikutelmia Inarissa asumisesta on voitu kevään aikana seurata Ylen Unelma Lapista-tv-sarjasta. Unelma Lapista-tv-sarjaan Oskari ja Saara päätyivät ihan sattumalta. – Semmoista oikein hyvää sushiravintolaa ei ole Ivalossa. He muuttivat Ivaloon Turun seudulta Kaarinasta. Eipä nopeasti ajatellen tule edes mieleen, mitä me olisimme jääneet etelästä kaipaamaan, kun tänne muutimme, tuumailevat Oskari ja Saara Adler uudessa omakotitalossaan Ivalon Pikku-Petsamossa. Inarilainen // Keskiviikkona 8. Hän laittoi tuotannolle viestiä, että hän on saanut työpaikan Ivalosta, muutto pohjoiseen on edessä vaimon kanssa, niin että he voisivat osallistua tällaiseen tv-sarjaan. Mutta ilman sushiravintolaakin ihminen voi elää laadukasta elämää pohjoisessa. ”Inarissa elämänlaatu on parempi” Unelma Lapista tv-sarjan Oskari ja Saara jäivät kaipaamaan etelästä vain sushiravintolaa ja kalustekirppareita. Itsehän me ei voitu vaikuttaa sisältöön. SAARA KERTOO , että ensimmäinen kuvauspäivä ja hieman toinenkin jännitti häntä, mutta sen jälkeen kävi niin, että kameran läsnäolo unohtui. Ajattelin, että onpa loskaisen ja pimeän näköistä, mutta sitten ajattelin, että mitä minä valitan, kun etelässähän koko talvi on tällaista loskaista ja pimeää, kertoo Saara hymyillen. Kun pari päivää sitten kävelin kuntosalilta kotiin, niin oli hämärää ja ympäristö näytti niin pimeältä, kun valkoinen lumi oli sulanut tienpientareilta ja puista. Toki autokaupat ja huonekalukirpparit ovat Ivalosta aika kaukana, mutta sitä suurempi on elämys, kun etelän reissuilla pääsee niihin katselemaan ja kiertelemään, tuumailevat Oskari ja Saara. Ensiasunto löytyi Ivalosta vuokra-asunnosta, mutta nyt he asuvat jo omassa lamellihirrestä tehdyssä uudessa omakotitalossa Pikku-Petsamossa. – Minulle ei ole tullut vielä kertaakaan mieleen, että haluaisin muuttaa takaisin. Oskari ja Saara ovat nyt asuneet Ivalossa parisen vuotta. – Katsojillehan kaikki näyttäytyy tuoreena, mutta meillehän nuo kaikki jutut ovat jo historiaa. Huomasin, että Ivalossa on auki ikäihmisten palveluohjaajan paikka. Mitään tosi vannoutuneita retkeilyihmisiä tai kalastajia me emme olleet Inariin muuttaessamme, mutta täällä Inarissa asuessa retkeily, kalastus ja metsästyskin, ovat alkaneet yhä enemmän kiinnostaa, kertoo Oskari. – Minä olin Turun seudulla töissä vammaispalveluyksikössä johtotehtävissä. Oskari huomasi Facebookista, että kappas vain, tuollaiseen tv-sarjaan etsitään osallistujia. Oskari huomauttaa, että hänelle ja Saaralle nuo tv-sarjan tapahtumat tuntuvat jo kaukaisilta asioilta. Tv-sarjan kuvauksetkin ovat paljon siirtymistä, odottamista ja mikittämistä, hän naurahtaa. Kun Oskarilta ja Saaralta kysyy, mitä he ovat jääneet etelästä tai Kaarinan kaupungista kaipaamaan, niin vastaus tulee kahvipöydässä spontaanisti: – Ei yhtään mitään! Saara lisää, että on oikeastaan helpompi keksiä sellaisia asioita, mitkä ovat Ivalossa paremmin kuin etelässä. Ja tietysti me oltaisiin muutettu Lappiin ilman tätä tv-sarjaakin, Oskari huomauttaa
Jos täällä keität ikäihmisten tilaisuudessa kahvit, niin ihmiset ovat tyytyväisiä ja sanovat, että kappas vain, joku jaksoi meille keittää kahvit. Saara lisää, että hänellä ei ole ajokorttia, joten Pikku-Petsamosta on nopeampi kävellä Ivalon keskustaan kuin Sylvenvaarasta. Peliaika on monesti vaikkapa iltakahdeksasta yhdeksään ja siinä ehtii mukavasti kälättää kaikki juorutkin. Ja se olisi tietysti hienoa, jos Ivalossa olisi joku paikka, jossa voisi nähdä ja ostaakin saamelaiskulttuuriin liittyviä käsitöitä. Viime kerralla opettelimme sydäniskurin käyttöä ja paikan päällä oli kymmeniä osanottajia. Etsivä nuorisotyö on monesti mukana näissä autoverstasjutuissa. – Tietysti hyvin paljon olen jutellut Törmäsen Mummolassa ja muutenkin myös Kyllikki Tanhuan kanssa. – Toukokuussa onkin vika Mummola ennen kesätauon alkamista. – Inarilaiset ikäihmiset edustavat sellaista pärjäämisen ja selviytymisen kulttuuria. SAARA SANOO, että hänen porukat kyllä ilmaisivat olevansa pahoillaan, kun hän muuttaa kauaksi pohjoiseen. – Ehkä alussa jännitti, että miten sitä integroituu Ivaloon, mutta kaikki on mennyt hyvin. Muutto on kuitenkin tyssännyt siihen, että hän ei ole voinut muuttaa, kun oma äiti asuu Helsingissä. – Työporukan yhteisiä kokoontumisia ja yhteisiä hetkiä minä olen joskus kaivannut täällä Ivalossa, kun olen nyt tehnyt töitä vain etänä. – Etelässä kiertelemme paljon kaikenlaisia suuria kalustekirppareita. Päätös rakentaa ihan oma talo syntyi sitten yllättävänkin nopeasti. Oskarin mukaan Inarissa ymmärretään hyvin laajasti yhteistyön merkitys. " Ehkä alussa jännitti, että miten sitä integroituu Ivaloon, mutta kaikki on mennyt hyvin. – Inarilaiset ottavat elämän realiteetit vastaan sellaisina kuin ne ovat. Kiitoksia Inarin kunnalle, joka tarjoaa edullisen liikuntapassin meille kuntalaisille. Ivalossa sellaista ei ole, mutta ilman sitäkin tulemme toimeen ja tuleepahan sitten jo Rovaniemen korkeudella kierreltyä kaupungin suuret kirpparit. Jos tulisi mieleen, että nyt pitää palata etelään, niin ainahan tämän saa myytyä tai vuokrattua. Sitä yhteistä höpöttämistä kasvotusten työkaverien kanssa joskus kaipaa, mutta nyt on toisaalta sitten käynyt myös niin, että vanhalla työpaikalla on väki paljon vaihtunut. Suurin osa on jo minulle ihan vieraita ihmisiä. Kun miettii, mitä se yhteydenpito oli oikeasti, niin aika vähäistähän se oli, sanoo Saara. Väki opetteli sydäniskurin käyttöä innolla ja olihan se suuri oivallus monelle huomata, että seinällä on siis tuollainen sydäniskurilaite, joka nappia painamalla tekee kaiken ja voi pelastaa ihmishengen. Hän on huomannut, että Inarin kunnan alueelta näyttää puuttuvan sellainen yhteiskäyttöön sopiva varastotila-autotallihalli. En tiedä, mikä se uusi ala voisi olla, mutta mielessä on välähtänyt myös rakennusala. Se vaihtoehto kuitenkin suljettiin nopeasti pois, kun ei Koppeloon ole kevyen liikenteen väylää. Jos joku asia jää tekemättä, tai siirtyy viikolla, niin siitä ei oteta stressiä. Etelän kaupungissa joku tulisi siihen kahvipöytään tarkkailemaan, että onko jokainen kahvikuppi nyt samaa paria, ja onko se kahvi nyt liian kuumaa vai onko kylmää. OSKARI PITÄÄ itseään etuoikeutettuna, kun hän saa tehdä työtä ikäihmisten parissa ja hän on myös Törmäsen Mummolan kautta saanut tutustua moneen upeaan inarilaiseen ikäihmiseen. – Meillä oli Ivalon vuokra-asunnossa hengitysoireita ja kun katselimme vaihtoehtoisia vuokra-asuntoja, niin ei sieltä löytynyt oikein mieluisaa. Minä kun olen autoharrastaja, niin suunnitelmissa olisi tilat kahdelle autolle. Täällä ei olla koko ajan varpaillaan ja täällä arvostetaan pieniä eleitä. Hän on elämäniloinen ja suorasanainen ikäihminen, ja juuri sellainen lappilainen pärjääjätyyppi. Siellä on kiva porukka ja siellä tulee juteltua ihmisten kanssa. Oskari Adler tietysti tunnetaan Inarin kunnan alueella myös ikäihmisten kokoontumispaikasta, Törmäsen Mummolasta. Inarilainen // Keskiviikkona 8. Sieltä pitäisi aina lähteä jollakin kulkuneuvolla harrastusten pariin ja asioita hoitamaan. Jos näyttää siltä, että naapurin mummo ei ole käynyt omalla postilaatikollaan moneen vuorokauteen, niin kyllä hänen naapurinsa asiaan reagoivat, kun katsovat, –Olihan oman talon rakentaminen tuskaista ja stressaavaa, ei sitä voi kieltää. Kun tuota asiaa nyt oikein pysähtyy miettimään, niin tulee mieleen, että keitä varten ihmiset elämäänsä elävät ja pitäisikö tehdä rohkeammin päätöksiä oman elämänsä puolesta, Oskari pohdiskelee. " Olen kuunnellut Törmäsen Mummolassa väkeä herkällä korvalla ja oppinut heiltä hienoa elämänasennetta.. – Yhteistyö on varmasti ennen vanhaan ollut pärjäämisen edellytys Lapin olosuhteissa ja se yhteistyön perinne kantautuu sieltä. Saara on ehtinyt Ivalossa asuessaan miettiä jopa alan vaihtoa. Etelässähän kuntosaliharrastus maksaisi niin paljon, että se on vähän jo este harrastuksen aloittamiselle, kertoo Saara. Harva Inariin muuttanut pariskunta ehtii vielä parin ensimmäisen Inarin vuotensa aikana rakentaa oman talon, mutta Oskari ja Saara asustelevat jo tyytyväisinä uudessa Kiiruna-talojen lamellihirsikodissa. Mutta eipä ole käynyt sellainen ajatus mielessä, tuumailevat Oskari ja Saara. Saara sanoo olevansa enemmän ”yksinäinen susi”, joka ei tunne niin tarvettakaan hakeutua kontakteihin. Olen vain omassa mielessäni ehtinyt miettiä, että Ivalosta tällainen halli puuttuu ja se voisi olla sellainen toiminto, jolle voisi olla täällä innostusta, Oskari tuumailee. Maisemat ikkunoista eivät niin suuresti vaikuta Lapin maisemilta, mutta toisaalta tarjolla on kaunista koivikkometsää ja rauhallisuutta. Oskari kiersi tarkoin läpi kaikki Inarin kunnan vapaat omakotitalotontit. huhtikuuta 2026 16 // Jatkuu edelliseltä sivulta Entä miltä tuntuu asua tuhannen kilometrin päässä kaikista sukulaisistaan ja ystävistään. – Me katseltiin hetkisen myös yhtä tonttia Koppelon kylästä. Kyllikki on kyllä täyttä timanttia, vakuuttaa Oskari. – Isäni on monesti haaveillut Lappiin muuttamisesta. – Jos olisi ollut ihan loputtomat kassavarat, niin ehkä se Sylvenvaara olisi kiehtonut. – Tämä ympäristönvaihdos Ivaloon on tosiaan aiheuttanut sitten sen, että olen hieman ajatellut, että voisi olla hauskaa opiskella jotain uutta ja tehdä jotain ihan uutta. – Olen kuunnellut Törmäsen Mummolassa väkeä herkällä korvalla ja oppinut heiltä hienoa elämänasennetta. Käyn siellä melkein joka päivä. Sylvenvaarakin tuntui hienolta paikalta, mutta kun hän laski kustannuksia, niin lopulta parhaalta paikalta alkoi näyttää Pikku-Petsamon alueen tasainen koivikkometsä. Yksi elävä esimerkki, nainen täyttä timanttia, on Kyllikki Tanhua, sanoo Oskari. Täällä pohjoisessa on sellainen pärjäämisen ja itsetekemisen kulttuuri paljon korkeammalla kuin etelän kaupungeissa. Kuntosalilla käymisestä on tullut minulle säännöllinen harrastus Ivalossa. Ja onhan Inarissa myös sellainen välittämisen kulttuuri. – Vanhat kaverit ovat kieltämättä kaukana, mutta toisaalta monesti tulee iltaisin pelailtua kavereitten kanssa. – Kummiskin se käytäntö oli etelässä sitä, että mun vanhemmat kävi meillä kylässä maksimissaan kaksi kertaa vuodessa. Oskari on kova puhumaan ja hakeutumaan juttusille ihmisten kanssa. Mutta piti ottaa arkirealismi käteen ja ymmärtää, että maatöiden tekeminen rinnetonttiin olisi ollut moninkertaisesti kalliimpaa kuin mitä ne olivat tässä Pikku-Petsamossa, sanoo Oskari. Ja talliin pitäisi saada myös kotistudio, jossa voi soittaa rumpuja ja tehdä kaikenlaisia musajuttuja, kertoo Oskari. – Autotalli tontilta vielä puuttuu, mutta se tulee ehdottomasti ennen pitkää. OSKARI JA SAARA katselevat hyvillä mielin uutta kotiaan. – Tuollaisia hallitiloja on etelässä ja ne kokoavat yhteen nuoria autoharrastajia, ja joskus vähän vanhempiakin. Ja olen kavereille ja sukulaisille sanonut, että teille löytyy nyt pohjoinen kyläpaikka täältä Ivalon Pikku-Petsamosta, että tervetuloa, tuumailee Oskari. Ja minä ajattelin, että jos hankkisin kortin, niin sitä olisi sitten kuitenkin omalla tavallaan kodin vanki jonkin kylätien laidalla. Mutta kaikki meni hyvin ja nyt sitä asutaan Pikku-Petsamossa omassa talossa. Niissä on se idea, että nuorten ei tarvitse omilla kotipihoillaan rassailla kilometrien päässä toisistaan niitä ajoneuvoja, vaan he voivat kokoontua porukalla rassailemaan ja samalla juttelemaan
– Se tuntui ihan hetken siltä, että ei hitto, mitähän nyt tapahtuu, kun ei ole mitään yhteyksiä. Sen vuoksi olen hakeutunut mukaan myös paikalliseen kunnallispolitiikkaan ja olen mukana Ivalon Kokoomuksen hallituksessa. Ja olihan se kaupunkilaispojalle kokemus, kun näki lintumetsällä omasta kännykästään, että nyt katoavat kaikki kentät, ei saa yhteyttä mihinkään. Inarin kuntaan muuttaa uusia asukkaita tasaiseen tahtiin ja Oskari ja Saara ovat myös näitä uusia asukkaita, jotka osaltaan pitävät Inarin kuntaa muuttovoittoisena ja Inarin kunnan veroäyriä maakunnan alhaisimpana. Mutta eipä ole käynyt sellainen ajatus mielessä, tuumailevat Oskari ja Saara. Mitä jos katkeaa vaikka jalka…kaikenlaista kummallista sitä voi näin kaupunkilaistaustaisena miettiä, kun joutuu Inarissa metsään, naurahtaa Osku. Jos tulisi mieleen, että nyt pitää palata etelään, niin ainahan tämän saa myytyä tai vuokrattua. IVALOLAISET KYSELEVÄT Oskarilta ja Saaralta, että joko sitä on kalasteltu ja miten on metsästyskortin laita. – Me opiskelemme tätä inarilaisuutta pienin askelin. – Minua kiinnostaisi kalastus. Enhän minä siitä tiedä yhtään mitään. – Sehän juuri onkin hienoa, että niin paljon on edessäpäin. – Emme me kyllä inarilaisessa arjessamme ajattele yhtään, että me olemme nyt niitä Inariin muuttajia, jotka pitävät Inarin kunnan talouden rattaita pyörimässä. Mutta kaikki meni hyvin ja nyt sitä asutaan Pikku-Petsamossa omassa talossa. Pieni vilkaisu Saaran ja Oskarin pihamaalle kertoo, että sieltähän puuttuu vielä inarilaisen omakotitaloasumisen tunnusmerkit; veneet ja moottorikelkat. Varmaan sitä kalustoakin pihalle tulee, mutta ensin pitäisi saada piha siivottua lautaromusta ja saada se autotalli, sanoo Oskari. Heiltä on myös kyselty, joko Inarin ja pohjoisen luontoja retkikohteet ovat tulleet tutuiksi, ja Saara ja Oskari ovat joutuneet myöntämään, että paljon on vielä kokematta ja näkemättä pohjoisesta. Minä olen täällä päässyt yhden kaverin kanssa mukaan lintumetsälle ja kyllä siellä tuli vähän sellainen fiilis, että kyllä jossakin välissä pitää suorittaa metsästyskortti. VILLE VAARALA " Me opiskelemme tätä inarilaisuutta pienin askelin.. – Kokemukset avun hakemisesta herättivät kipinän, että haluan vaikuttaa järjestelmään ja auttaa ihmisiä. Inarilainen // Keskiviikkona 8. Pitäisi oikeasti nähdä kädestä pitäen, että millä tavalla sitä kalastusta voisi harrastaa ja mikä olisi minulle sopivaa kalastusta, sanoo Saara. Ehkä meidän pitäisi perustaa yhdistys Ivalon turkulaiset, vitsailevat Saara ja Oskari Adler. – Nukun parhaiten omassa sängyssä ja rutiinit ovat tärkeitä, joten oikein pitkät erämaavaellukset eivät houkuttele, sanoo Saara. Toki me ollaan se huomattu, että Turun seudulta on muuttanut yllättävän paljon ihmisiä tänne Ivaloon. –Olihan oman talon rakentaminen tuskaista ja stressaavaa, ei sitä voi kieltää. huhtikuuta 2026 // 17 että kaikki ei ole ehkä kunnossa ja reagoivat asiaan, jos ei muuten, niin tekemällä vaikkapa huoli-ilmoituksen. Täytyy kai kuntosalilla kysellä, että kuka teistä kalastaa, vaikka vastaus taitaa olla, että kaikki. Oskari on lähtenyt aika vaatimattomista lähtökohdista ja joutunut turvautumaan tukeen, kun armeijassa rikkoutuivat molemmat polvet. Mitään viikkokausien vaelluksia pariskunta ei ole suunnitellut, mutta mielessä on käynyt jo lyhyt yhden tai kahden yön telttaretki ensi kesänä
Inarin kunnan elinkeinorakenteen matkailupainotteisuus lisää varhaiskasvatuksen työntekijäja sijaistarvetta erityisesti matkailun sesonkiaikoina, kertoo Inarin kunnanhallituksen puheenjohtaja Janne Tervahauta. Varha-Inari-hankkeen tavoitteena on parantaa varhaiskasvatuksen osaavan työvoiman vetoja pitovoimaa Inarin kunnassa sekä vahvistaa työvoiman ja työpaikkojen kohtaantoa. Runkosarjan ensimmäiset pelit pelattiin syyskuussa ja viimeiset pelit helmikuun lopulla. – Tässä näkyy taustalla myös se Inarin kunnan sellainen positiivinen ongelma, että meille muuttaa lapsiperheitä. – Meillähän on Inarin kunnassa varhaiskasvatuksen työvoiman vaihtuvuus ollut suurta. Finaaliin Asti johti peliä yhdellä maalilla aivan viimeisille sekunneille, kunnes nuorisojoukkue painoi pallon maaliin ylivoimalla ja ilman maalivahtia, eli viidellä kenttäpelaajalla. MENNESSÄ. TERVETULOA JUHLISTAMAAN INARIN AKTIIVISTA YHDISTYSTOIMINTAA ILLALLISEN JA LIVEMUSIIKIN PARISSA 22.5. Runkosarjan tehokkaimpana naispelaajana palkittiin Julia Similä. Ivalon sählypuulaakin lopputurnaus pelattiin maaliskuun lopulla. Välieräpelistä kehkeytyikin oikea trilleri. huhtikuuta 2026 18 // Yhdistysjuhla 22.5. Oman kylän ääni Aito, luotettava, läheinen.. Lopputurnauksessa palkittiin myös Puulaakikauden parhaat onnistujat: Runkosarjan pistepörssin voitti Markku Taskila. FINAALISSA KOHTASIVAT AC Saariselkä ja Ivalon Komiat. Ratkaisua haettiin siis jatkoajalta. LUE LISÄÄ JA ILMOITTAUDU 30.4. Inarin alueen työttömissä työnhakijoissa on hyvin vähän tai ei ollenkaan varhaiskasvatuksen osaajia, joten alueen työnhakijoiden uudelleenkouluttaminen alalle ja osaavan työvoiman etsiminen alueen ulkopuolelta korostuvat toimenpidetarpeina. AC Saariselkä varmisti paikkansa neljän parhaan joukossa voitettuaan puulaakin runkosarjan. Hankkeen kohderyhmiä ovat vastavalmistuneet ja uransa alkuvaiheessa olevat varhaiskasvatuksen ammattilaiset, varhaiskasvatusalan opiskelijat ja tulevat opiskelijat eri koulutusasteilla, alasta kiinnostuneet työnhakijat sekä työllisyyspalvelujen asiakkaat. Tällä kertaa kannua nosti AC Saariselkä, mutta Ivalon Komiat vaikuttivat siltä, että puulaakimestari tulee ensi vuonna vaihtumaan. Toisessa välierässä pelasivat Finaaliin Asti sekä Ivalon Komiat. Lumipallon kultahaaveet tyssäsivät kuitenkin runkosarjan voittaneeseen AC Saariselkään, joka voitti niukkamaalisen välieräpelin ja eteni kultaotteluun. Inarin kunnanhallitus päätti hakea elinvoimakeskukselta Pohjois-Suomen ESR-haussa Varha-hankkeelle rahoitusta kevättalven aikana päättyvässä rahoitusjaksossa. – Toivottavasti tämä hanke nyt vastaa Inarin kunnan erityishaasteisiin, joita ovat pitkät etäisyydet, jatkuva osaajapula ja henkilöstön suuri vaihtuvuus. Teräsmies-palkinnon sai KJ:n Mikko Keränen. Samalla kunnanhallitus päätti sitouttaa Inarin kunnan enintään 29 246 euron omarahoitusosuuden maksamiseen. Pisimmän reitin mitalipeleihin pelasi Lumipallo, joka hävisi päivän ensimmäisen ottelunsa, mutta punnersi itsensä jatkopeleihin Last change-ottelun kautta. Henkilöstöä toki myös eläköityy ja sitäkin kautta tarvitaan uusia ihmisiä, sanoo Inarin kunnan hallintojohtaja Mari Palolahti. HOTELLI IVALOON! TAPAHTUMASSA JAETAAN YHTEISÖN VOIMA -TUNNUSTUS MUISTA JÄTTÄÄ EHDOTUKSESI TUNNUSTUKSEN SAAJASTA 19.4. Lopputurnauksen MVP-palkinnon, eli parhaan pelaajan palkinnon sai neljä peliä torjunut Lumipallon maalivahti Timo Ämmälä. Inarilainen // Keskiviikkona 8. Meidän täytyy samalla huolehtia saamenkielisistä palveluista ja se on lisähaaste tämän perushaasteen päälle. Parhaan maalivahdin palkinnon sai Perttu Onnela. Meille ei tule pelkästään sesonkityöntekijöitä käymään, vaan meille muuttaa perheitä ja samalla varhaiskasvatuksen tarve kasvaa. Finaaliin Asti kohtasi Lumipallon pronssiottelussa. Hankkeella halutaan vastata kokonaisvaltaisesti varhaiskasvatuksen työvoimahaasteisiin ja -tarpeisiin. Ivalon Komiat halusivat selvästi enemmän finaaliin ja iskivät voittomaalin ennen peliajan loppumista. MENNESSÄ: INARI150.FI Valokuvailta 23.4.2026 KLO 17–18.30 SAAMELAISMUSEO SIIDA VAPAA PÄÄSY TERVETULOA KATSELEMAAN VANHOJA VALOKUVIA JA MUISTELEMAAN MENNYTTÄ AIKAA INARISSA! Dänkki Briha 12.4. Vuoden junioripelaajana palkittiin Ante Tervahauta. SUNNUNTAI KLO 18 INARI150 INARI150 INARIN-KUNTA KATSO KAIKKI JUHLAVUODEN TAPAHTUMAT INARI150.FI Suomenkarjalaista kansanrunoutta ja elektronista popmusiikkia IVALON KOULUJA KULTTUURIKESKUS KAARRE LIPUT: 15 € / 12 € AC Saariselkä voitti Ivalon sählypuulaakin Ville Vaarala Muut joukkueet joutuivat pelaamaan tiensä mitalipeleihin pudotuspelien kautta. Pronssiottelussa Finaaliin Asti oli Lumipalloa parempi. SANNI SEURUJÄRVI Inarin kunnassa on pula varhaiskasvatuksen osaajista Jaakko Peltomaa Inarin kunta etsii uuden hankkeen avulla helpotusta varhaiskasvatuksen osaavan työvoiman vetoja pitovoimaan Inarin kunnassa
Lämpimästi tervetuloa! Hammasteknikkomestari Erikoishammasteknikko Jyrki Isojärvi VASTAANOTTO UTSJOELLA Ajanvaraukset p. Riutulassa Muddusjärven Leutolahdella yleiset pilkkikilpailut klo 12-16. Riutulan kyläyhdistys ry. Järj. Pääpalkintona 100 euron lahjakortti Suutari Sepon kalastustarvikeliikkeeseen Ivalossa. Ahven on saatava pilkkimällä Inarin tai Utsjoen kunnan alueelta. Järj. huhtikuuta 2026 // 19 ASIAKASPALVELU • asiakaspalvelu@hillagroup.fi • asiakaspalvelu.hillagroup.fi 020 750 4469 ma–pe klo 9–15 JAKELUHÄIRIÖT Posti: ma-pe klo 8-18 ja la klo 9-16, Puh. Ajassa kiinni, katukuvassa esillä. Tiedot ja valokuvan voi lähettää Inarilaisen sähköpostiosoitteeseen: toimitus@inarilainen.fi Toimitus valitsee voittokalan. 0407310576 Tiedotustilaisuus Tenon kalakannoista Luonnonvarakeskus järjestää avoimen tiedotusja keskustelutilaisuuden Tenojoen kalakantoihin ja niiden tilaan liittyen Karigasniemen kylätalo Sáivussa torstaina 9.4. Tai lähetä molemmat kuvat, eihän tämä niin vakavaa ole, vaikka palkinnossa onkin kyse myös rahasta. KILPAPILKKIJÄN SUPERVIIKONLOPPU Perjantai 24.4. klo 15.30 orig. Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan yllätyspalkinto. Osta liput ovelta tai ennakkoon Lippu.fi:stä THE SUPER MARIO GALAXY MOVIE La 11.4. Sunnuntaina 26.4. klo 18 orig. Järj. 050 467 6240 Avoinna ma – pe klo 8 16 Autohuolto Ivalo Kytkimien ja Kytkimien ja vauhtipyörien vauhtipyörien vaihdot vaihdot Inarijärventie 417 b, 99800 Ivalo p. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Käsitellään sääntömääräiset asiat. INARILAISEN PERINTEINEN ahvenkilpailu on taas täällä! Kilpailu kevään suurimmasta ahvenesta on alkanut. Vaikuttavaa näkyvyyttä ulkomainostauluissa. 040 738 8916 020 743 3940 Myös kotija laitoskäyntejä Inarissa, Ivalossa ja Utsjoella Rivit Kokouksia Törmäsen yhteisen vesialueen kalastuskunnan (osakaskunta) YLEINEN KOKOUS pidetään 24.4.2026 klo 18:00 Törmäsen Keitaalla. Mukava olisi myös tietää, mistä vesistöstä ahven on pilkitty, mutta ”Mettäjärvikin” käy. 050 467 6240 Avoinna ma – pe klo 8 16 Autohuolto Ivalo Ilmastointihuollot Ilmastointihuollot ja nelipyöräja nelipyöräsuuntaukset suuntaukset Tuoretta Inarin kalaa torstaina klo 11 alkaen Ivalon torilla. Järj. Sevettijärven ja Näätämön kyläyhdistys ry. klo 18.30 liput 12 €, kesto 2 h 37 min 12 Kytkimien ja Kytkimien ja vauhtipyörien vauhtipyörien vaihdot vaihdot Inarijärventie 417 b, 99800 Ivalo p. klo 18 La 11.4. SM-rautupilkki, Inarin Tuulispääjärvi, klo 12-16. Tervetuloa! p. 0100 5577 LUKIJAILMOITUKSET lukijailmoitukset@hillagroup.fi MAINOKSET • myynti@hillagroup.fi • mainostajalle.hillagroup.fi TIETOSUOJALAUSEKE hillagroup.fi/tietosuoja TOIMITUS toimitus@inarilainen.fi Päätoimittaja Jaakko Peltomaa 010 665 7332 Toimittaja Ville Vaarala 050 306 7677 Myyntipäällikkö Eliisa Lintula 050 322 3849 Henkilökohtaiset sähköpostit etunimi.sukunimi@hillagroup.fi Piiskuntie 1, 99800 Ivalo inarilainen.fi KUSTANTAJA Hilla Group Oyj Va. Kevään pilkkikisoja Inarin ja Utsjoen alueella voi ilmoittaa sähköpostiosoitteeseen toimitus@inarilainen.fi Toimitus julkaisee niitä harkintansa mukaan. Hoitokunta Tuoreimmat uutiset ja parhaat jutut kätevästi inarilainen.fi Inarilaisen pilkkikalenteri – merkkaa kilpailut kalenteriisi! 19.4. TAVOITA TIELLÄLIIKKUJAT mainostajalle.hillagroup.fi. klo 18 Liput 15 €, eläkeläiset & opiskelijat 12 €. Aiheet:  Tenon lohikantojen tila  Tenon kyttyrälohikannan kehitys  Tenon taimenkantojen tila  Lohen alasvaellustutkimus Paikalla asioista on kertomassa tutkija Panu Orell. Lauantaina 25.4. englanniksi To 16.4. Lähetä myös kuva ahvenesta Inarilaisen päällä tai vaihtoehtoisesti kuva, jossa mukana ahven ja sen pyytäjä. Kokouksen tarkastettu pöytäkirja on nähtävillä hoitokunnan puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla sekä sihteerillä kahden(2) viikon ajan 8.5.2026 alkaen. Kilpailu loppuu, kun jäätilanne käy vaaralliseksi. Inarilainen // Keskiviikkona 8. Inarijärven Peuravuonolla ”Keväjärven siikapilkkien” iltakilpailu, klo 18-21. klo 18-20. Keväjärven kyläyhdistys ry. Sevetin Pilkit, Sevetin Baarin rannassa. englanniksi Liput 10 €, kesto 1 h 38 min 7 OPERAATIO AVE MARIA Pe 10.4. Törmäsen Eränkävijäin Metsästysja Kalastusyhdistys ry. Tervetuloa! Ivalon kouluja kulttuurikeskus Kaarre, Koppelontie 4, käynti pääovesta Elokuvateatteri Kaarre GANGSTAFOLKBÄNDI DÄNKKI BRIHA KONSERTTI Su 12.4. toimitusjohtaja Teija Pelto-Arvo Painopaikka Botnia Print Oy Ab, Oulu Verkosta tuoreimmat uutiset ja parhaat jutut kätevästi mistä vain Kaikenlaista Myydään Lipunmyynti alkaa 30 min ennen näytöstä ja päättyy elokuvan alkaessa. Lähetä toimitukseen ahvenen paino ja pituus
Nykyään on tärkeää esteettömyys, ja Siulan sisäänkäynnin edessä on portaikko. Kunnanjohtaja huomauttaa, että asuntoja sinne olisi jonkin verran mahdollista ihan oikeasti tehdäkin: – Yläkertaan on vedetty putket ja sähköt valmiiksi. Inarilainen // Keskiviikkona 8. Kunnanjohtaja lisää, että tämä omalla tavallaan tuo myös haasteita. Saariselän Siula-rakennus on nyt hiljainen, kun siellä tilapäisesti toiminut Kuukkeli lähti uusiin ja sille rakennettuihin tiloihin. Kunnanjohtaja Kasurinen lisää, että juuri nyt Lappi vetää ja erilaisista tiloista on pulaa, joten siinä mielessä Siulalla voisi olla juuri nyt ratkaisun paikka ja se voisi mennä kaupaksi. Kaavahan sallisi Siulan yläkertaan huoneita. Sosiaalisessa mediassa ja tekstiviestipalstoilla on soviteltu Siula-rakennukseen milloin mitäkin, ainakin kunnantaloa ja asuntoja. Siellä kumuloituu monta haastetta ja siellä olisi niin monenlaista järjestettävää asiaa, että ne alkavat askarruttamaan kiinnostuneita yrittäjiä sekä pankkia, pohdiskelee kunnanjohtaja Kasurinen. Siulan tilanne on haastava, vaikkakin siinä on moniakin ostajia ja vuokralaisia ollut neuvottelemassa ihan loppumetreille saakka, kertoo Inarin kunnanjohtaja Tommi Kasurinen. Hän lisää, että suunnitelmat ovat lopulta vain kariutuneet, joko rahoitukseen, tai sitten kylmään realismiin rakennuksen käytettävyydestä. – Kiinteistönvälittäjä yrittää parhaillaankin strukturoidusti hakea Siulaan ratkaisua. – Onhan siinä paljon haasteita. Harri Hirvasvuopio ehdolla Saariselän Siulan hallitukseen ”Kun Lappi nyt vetää, niin toivottavasti Siula menisi kaupan”. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Janne Tervahauta nostaa myönteisenä asiana esille Siulan ympärillä olevan käyttämättömän rakennusoikeuden. Onhan neuvotteluissa oltu aika lähellä maaliin menoa ja joillakin olisi ollut juuri tavoitteena majoituskapasiteetin rakentaminen siihen tontille, hän sanoo. Siula-talon keskellä on tyhjää tilaa, iso aukko, jollaisia ei nykyisin tehtäisi. TARJA KARJALAINEN. Valola on ollut Siulan hallituksessa. 20 prosenttia kaava sellaisen mahdollistaisi, hän sanoo. Siulan hallitukseen tarvitaan uusi jäsen, sillä Lauri Valola on ilmoittanut eroavansa kaikista luottamustehtävistä paikkakunnalta poismuuton vuoksi. Siula-talo on ollut hiljainen sen jälkeen, kun siellä tilapäisesti toiminut Saariselän Kuukkeli-kauppa muutti uuteen kauppakeskukseen. huhtikuuta 2026 20 // Inarin kunnanhallitus nimesi Harri Hirvasvuopion ehdokkaaksi Saariselän Siula Oy:n hallitukseen. – Se voisi olla jonkinlaisena ratkaisuna se käyttämätön rakennusoikeus. – Ennen pitkää joku ratkaisu on tehtävä kuitenkin Siulan suhteen, vaikka se olisi raskaskin, hän epäilee. – Rakennus on niin piikkipaikalla Saariselällä, että siinä on oltava aika tarkkana, ettei talo jäisi sitten rämettymään, jos ei yrittäjällä olisikaan riittäviä pääomia sen laittamiseksi. Saariselän Siula on hyvin näkyvällä paikalla Saariselän kyläkuvassa. Kunnanhallitus kehottaa yhtiötä pitämään tarvittaessa ylimääräisen yhtiökokouksen uuden hallituksen jäsenen valitsemiseksi. Eikä rakennus ole kovin energiatehokas