0400-423 525 -luotettava paikallinen kyytisiInarin Taksipalvelu 0400 982477 palvelemme 24/7 TAKSI IVALO 0100 87 888 Kelataksi puh 0800 05154 www.ivalontaksit.fi Tuua Gröndahl tähtää Alppien olympiarinteisiin Naisten vapaalaskun Pohjoismaiden mestari Tuua Gröndahl, 17, on löytänyt lajin pariin vanhempiensa Junnun ja Ingan kautta. Kuvassa myös Laki-koira. Urheilijanuori muutti lajin perässä pois kotoa ja opiskelee nyt Kittilän Levi Snowsport Academyssä. Alppikoulun ansiosta Tuua saa käydä lukiota tavallista kalenteria joustavammin. 1 Sivut 2-3 VILLE VAARALA. Inarin ja Utsjoen paikallislehti vuodesta 1996 Keskiviikko 7.10.2026 Nro 40 inarilainen.fi Ivalontie 16 | 99800 IVALO | 040 48 55 181 AUTOIHIN AUTOIHIN AURAUSKULMIEN SÄÄDÖT AURAUSKULMIEN SÄÄDÖT IVALONTIE 16 • IVALONTIE 16 • P. 0400-423 525 P
– Kyllähän siinä jännitti. – Olen lukiossa ja käyn sen ohella alppikoulua – ja nimenomaan freeride-linjaa. Georgian Tetnuldi-vuorella opitusta takaperinvoltista on tullut ivalolaisen vapaalaskijan Tuua Gröndahlin tavaramerkki. Ensimmäisissä kisoissa hän sijoittui toiseksi. LAJIIN KUULUU olennaisena osana myös turvallisuus. Hänen vanhempansa ovat harrastaneet vapaalaskun lisäksi vesicrossia ja motocrossia, ja isoisä on ajanut moottorikelkalla kilpaa. – Parhaille laskupaikoille ei pääse millään hissillä, vaan sinne joutuu kävellä kauramoottorin voimin. Kädet ja jalat tärisivät, olihan edessä kilpailun ratkaiseva lasku. Kyllä se pitää päästä semmosiin paikkoihin minne ei mene hissiä, siellä ei ole muut laskeneet, Tuua kertoo. Myös varusteilla on merkitystä, kun vauhti on kova ja lumi syvää. Huolissaan hän ei kuitenkaan ole, sillä vapaalaskussa turvallisuusasiat on mietitty tarkkaan. Kilpailun lopputulosta jouduttiin odottamaan pitkään. Esimerkiksi jos Tuua kiipesi siskonsa Uunan kanssa pihapuuhun, äiti ja isä huusivat alhaalta, että ettekö muka korkeammalle pääse! Tuuan suvussa on pitkät perinteet extremelajien parissa. Vapaalaskukilpailuissa Tuua Gröndahlin lumilauta on malliltaan splitboard. Parhaat laskupaikat löytyvätkin usein jalkapatikalla. Tuua luuli tässä vaiheessa jääneensä kokonaan mitalisijojen ulkopuolelle. Inarilainen // Keskiviikkona 7. – Minä olen laskenut Saariselän metsiä ihan pikkuisesta asti. TUUA GRÖNDAHL ON löytänyt lajin pariin vanhempiensa Junnun ja Ingan kautta. Tuua tiedostaa hyvin omat taitonsa, ei hän lähde turhaa kikkailemaan. Pohjaan kiinnitetään nousemisen ajaksi nousukarvat. TUUA GRÖNDAHLIN ALBUMNI. – Iskähän on harrastanut lajia kavereidensa kanssa paljonkin, hän on käynyt maailmalla laskemassa eri kohteita kavereidensa kanssa. Kilpailussa lasketaan ennalta määritetyllä kilpailualueella. Opintojen ohella hän pystyy käymään treeneissä ja osallistumaan alppikoulun järjestämille reissuille. Ylhäällä minua jännitti ihan kauheasti. Jännitys oli valtaisa, sillä ivalolaisnuori ei vielä tiennyt, miten hänen laskunsa oli tuomareiden silmissä onnistunut. Täällä saan yhdistettyä hyvin oman lajini ja lukion. Täytyy laittaa kovat suositukset tuolle meidän koululle, se on ollut kyllä mahtava paikka. – Junnu ja minä olemme laskeneet laudoilla teini-ikäisistä asti. Palkitsemistilaisuudessa kerrottiin ensiksi, kuka tuli kolmanneksi, sen jälkeen kuulutettiin kuka tuli toiseksi, ja kun sekään en ollu mä, niin siinä kohtaa mulla tuli tippa linssiin. Sen jälkeen on vuorossa koulu. Rumpujen päristelyiden saattamana hän kuuli yllätyksekseen kuitenkin oman nimensä. Myös Tuuan äiti tiedostaa lajiin kuuluvat riskit. – Laskijalla pitää olla paukkureppu, piippari millä voi paikantaa toisen piipparin ja sondi eli pitkä tikku, jolla pystyy paksunkin lumipeitteen läpi löytämään ihmisiä. – Ja olinhan minä. Tuuan vanhemmat ovat aina kannustaneet lapsiaan erilaisten harrastusten pariin. Alppikoulun ansiosta Tuua saa käydä lukiota tavallista kalenteria joustavammin. Äiti ja isä kävivät Norjassa laskureissulla ja äiti oli törmännyt siellä johonkin Facebook-ryhmään, jossa kerrottiin yläkouluakatemiasta ja hän kysyi, olisinko minä kiinnostunut. – Sehän pittää vaan tiedostaa, että riskit kuuluvat lajiin. Laskulinja on kuitenkin kilpailijan itsensä valittavissa, ja voittaja määräytyy arvostelujen perusteella. Jos jokin kiinnosti, sitä myös rohkaistiin kokeilemaan. Vapaalaskua ja lumilautailua on harrastettua aina koko perheen voimin. lokakuuta 2026 2 // UUTISET Tuua Gröndahl tähtää talviolympialaisiin Ville Vaarala Kun Tuua Gröndahl seisoi Riksgränsenin kisaseinän huipulla viime keväänä, jännitys oli melkoinen. Tytöt kun olivat pieniä, he aloittivat laskettelun suksilla, mutta aika nopeasti he vaihtoivat lautaan, olisivatko olleet 5tai 6-vuotiaita. Koulukaverit onneksi olivat tsemppaamassa siellä ylhäällä. Harrastajan täytyy käydä koulutuksia ja lumiturvallisuuskursseja mitkä varmistavat sen, että laskija oppii tarkkailemaan laskettavaa maastoa kriittisin silmin. Lauta halkaistaan ylöspäin menoa varten kahdeksi ”sukseksi”. Lasku itsessään tuntui hieman huteralta. Kuvassa myös Tuuan äiti Inga Gröndahl. TUUA GRÖNDAHL kävi peruskoulun Ivalossa. Tuuan äiti Inga arvelee, että tyttären menestyksen salaisuus piilee toistojen määrässä. Tuua oli päättänyt laskea hankalamman reitin. Tuuan mukaan laji on helppo aloittaa myös Saariselällä. Laudalla laskeminen on hänelle niin normaalia, että pystyssä pysymiseen ei tarvitse uhrata energiaa saatikka ajatusta. Tänä päivänä hän opiskelee Kittilän Levi Snowsport Academyssä. – Joinain päivinä ohjelmassa on koulun järjestämiä oheistreeniä, Ennen kuin vapaalaskusta tuli Tuuan päälaji, harrasti hän muun muassa motocrossia ja lentopalloa. Lajissa yhdistyvät tekninen osaaminen, vuoristotaidot ja luovuus. Vapaalaskussa lasketaan vuorenseinämiä alas, mutta olennaisena osana lajiin kuuluu myös se, että ennen laskua täytyy päästä ylös. Akatemia järjesti neljä leiriä vuodessa, kaksi leiriä Rovaniemellä, yhden Levillä ja yhden Ruotsin puolella Riksgränsenissä. Urheilijanuoren arkipäivä alkaa monesti kuntosaliharjoituksella. Kisarinne oli möykkyinen, jyrkkä ja jäinen. Takana oli viimeinen lasku Ruotsin Riksgränsenillä järjestetyssä Scandinavian Big Mountain Championships -kilpailussa. – Taisi olla hyvä päätös laskea sellainen vähän hankalampi reitti, sillä kun pääsin alas, niin mulle tultiin heti sanomaan, että toi meni tosi hyvin. – Sitte ne sanoki mun nimen sieltä, olin silleen että ”WOW mitä ihmettä!” Olihan se mahtavaa kuulla, että minä olen nyt vapaalaskun naisten sarjan Pohjoismaiden mestari, Tuua tunnelmoi. Tuomarit arvioivat suoritusta viidessä eri kategoriassa: linjavalinnassa korostuu tekninen vaativuus ja luovuus, kontrollissa laskun hallinta, tekniikassa laskutekninen suoritus, sujuvuudessa laskun rytmi ja johdonmukaisuus sekä ilma ja tyyli -osiossa hypyt, temput, alastulot ja ilmassa tapahtuva ilmallisuus. Voihan sitä tuossa pihallakin kompastua ja loukata ittensä. Nyt onnistun tekemään molempia samaan aikaan, ja vielä täysillä. Harjoituslaskuja ei sallita, joten linja tulee pystyä päättämään ja toteuttamaan pelkän visuaalisen tarkastelun pohjalta. – Eli Tuua on laskenut ihan pienestä pitäen. Koulun jälkeen lähdetään harrastamaan, kesäkaudella aikaa kuluu muun muassa alamäkipyöräilyn parissa. VAPAALASKU ELI freeride on laji, jossa laskija valitsee itse laskulinjansa luonnon muovaamassa maastossa. – Muistan kuinka me valmentajan kanssa katseltiin kisaseinää ennen viimeistä laskua sieltä alhaalta päin, ja lähdettiin sitten kiipeämään kohti huippua. Vapaalaskua voi harrastaa suksilla, telemarkilla tai lumilaudalla. Ne olivat Tuuan toiset suuremman luokan freerideeli vapaalaskukilpailut. Tässä lajissa on kuitenkin se turvallisuusaspekti vahvasti esillä, ei sillä mennä suin päin ihan mihin vain
Koko Inarin kunta jännitti alkuvuodesta Kuura Koiviston matkaa Milano-Cortinan talviolympialaisissa freeskin slopestylessä ja big airissa. Mää kuulin, että sää oot nykyään ihan ison luokan tekijä noissa vapaalaskuhommissa ja oli ihan huippua kuulla, miten oot lähteny kans Ivalosta ja miten pitkälle sun oma tekeminen on kantanu. ANT TI AUT TI KATSO VIDEO VERKOSSA inarilainen.fi kuten jalkapalloa tai muita joukkueurheilulajeja. Ensi kaudella on sitten luvassa lisää uusia temppuja, Tuua lupailee. Olen käynyt vasta kaksissa kilpailuissa, ehkä tämä tuntuu eriltä ensi kauden jälkeen, kun kisakokemusta karttuu enemmän. – Tuntuuhan se ihan hullulta, ei siihen ole päässyt vielä ihan kiinni. – Eli lyhyesti: ole rohkea, tartu haasteisiin ja haasta itseäsi etenkin niillä osa-alueilla, jotka tuntuvat vaikeilta. Etitään pehmeää lunta ja tehdään temppuja siinä samalla. Tiedostan sen, että olen jo aika korkealla, mutta asia ei ehkä ole vielä konkretisoitunut. – Olen seurannut Kuuran uraa aina siitä asti, onhan se siistiä että Ivalosta on päästy Saariselän rinteiden kautta edustamaan Suomea olympialaisissa. – Alppikoulun ansiosta voinkin sanoa, että osaan suunnistaa. Tuuan tavaramerkkinä on takaperinvoltti, jonka hän oppi ja hioi kuntoon viime vuonna Georgiassa. – Kuura kävi kerran yläasteaikaan meidän koululla Ivalossa. Jos onnistutaan, niin iloitaan ja jos ei onnistuta, niin sitte nauretaan porukalla. Valmentajamme vaatii meiltä sen, että joka alkava kausi pitää käydä suunnistamassa, ja saada ainakin yksi hyväksytty rata hyvässä ajassa. – Vapaalaskussa lajin luonne on se hauskanpito. Vapaalaskijan täytyy osata myös liikkua luonnossa omatoimisesti, joten valmentajat edellyttävät laskijoiltaan suunnistustaitoa. Kilpailutilanteessa laskupaikalle kiivetään noin tunnissa ja itse suoritus, eli kisalasku, hujahtaa ohi minuutissa tai kahdessa. Hänen leipälajeihinsa kuuluu Slopestyle ja Ski Big Air. Kotisohvalla Kuuraa kannusti myös vapaalaskija Tuua Gröndahl. Kannustan kyllä kovasti, ja jos tarvitset vinkkejä tai apua lajin parissa etenemisessä, niin ole vain minuun yhteydessä. IVALOSTA ON ponnistanut maailmalle muitakin huipputason talviurheilijoita. Vuoden 2006 Torinon olympialaisissa Autti sijoittui halfpipessa viidenneksi. – Voisikin sanoa, että tähän lajiin kuuluu myös suunnistaminen. Mukaan mahtuu myös lepopäiviä ja omatoimisia pkeli peruskuntolenkkejä, Tuua listaa. Ville Vaarala Ivalolainen vapaalaskija Tuua Gröndahl, 17, kertoi Inarilaiselle haaveilevansa paikasta vuoden 2030 talviolympialaisissa. Inarilainen otti yhteyttä Tuuan nimeämiin esikuviin ja kysyi, mitä he haluaisivat sanoa nuorelle urheilijalle, joka on ottamassa ensimmäisiä askeliaan kohti kansainvälistä huippua. – Jos nuori urheilija asettaa jo tässä vaiheessa tavoitteeksi, että haluaa mennä vuoden 2030 talviolympialaisiin, niin se on tavallaan sellaista hienoa ennakkoluulottomuutta, joka otetaan varmasti hyvillä mielin huomioon. Siinä vaaditaan rohkeutta ja pitkäjänteisyyttä, vastoinkäymisetkin kuuluvat asiaan, mutta niistä ei kannata lannistua vaan oppia. Hän kertoi meille urheilijaurastaan ja siitä, että Suomessakin on olemassa alppikouluja. Hiihdetään ylös kaveriporukalla ja lasketaan sitten alas. Vapaalasku on hieno laji ja luonto tuo siihen oman lisänsä, siitä on paljon hyötyä että viettää vuorilla mahdollisimman paljon aikaa. VAPAALASKUSSA ON Tuuan mukaan kyse myös hauskanpidosta. Mutta onhan se hullua, että näin nuorena, ja tällaisesta paikasta lähteneenä voi päästä omassa lajissa pitkälle. Vapaa-ajalla laskupaikalle kiipeäminen saattaa kestää jopa neljä tuntia, sillä kiireellä ei ole sijaa tässä lajissa. RIKSGRÄNSENILLÄ TUUAN kaulaan ripustettiin Pohjoismaiden mestaruusmitali. Nyt hän asettaa itselleen kunnianhimoisen tavoitteen: vuonna 2030 Tuua Gröndahl haluaa laskea Ranskan Alpeilla järjestettävissä talviolympialaisissa.. lokakuuta 2026 UUTISET // 3 Tuua Gröndahl tähtää talviolympialaisiin Ennen kuin vapaalaskusta tuli Tuuan päälaji, harrasti hän muun muassa motocrossia ja lentopalloa. On hienoa että on tavoitteita ja on tärkeätä pystyä nauttimaan myös itse matkasta kohti niitä tavoitteita. Lajin kilpailullinen puoli on saamassa myös uudenlaista näkyvyyttä, sillä vapaalaskusta on tulossa vuoden 2030 talviolympialaji. Kuvassa myös Tuuan äiti Inga Gröndahl. Osaan kulkea metsässä ja tuntureilla paperikartan ja kompassin avulla. Saariselän rinteistä kilpailuihin siirryttäessä lajin luonne muuttuu. SKI SP ORT FINLAND Enni Rukajärvi on yksi suomalaisen lumilautailun suurista nimistä – hän voitti urallaan muun muassa slopestylen maailmanmestaruuden ja kaksi olympiamitalia. Rinne on jyrkkä, niin se on vaikea toteuttaa. VILLE VAARALA Esikuvat kannustavat Tuua Gröndahlia – ”Ole rohkea, tartu haasteisiin ja haasta itseäsi” Ivalolaislähtöinen Kuura Koivisto on kulkenut pitkän tien kohti huippua. ANTTI AUTTI – Toivon Tuualle onnea ja menestystä, seuraa unelmiasi urheilun ja laskemisen saralla. Se oli siistiä kuulla, vaikka en silloin vielä tiennytkään, että tulen Levi Snowsport Academyssä opiskelemaan. Se, että olet kiinnostunut vapaalaskusta, on lyhyesti sanottuna merkki siitä, että sulla on rohkeutta mennä tässä lajissa heti ”syvään päähän”. – Se on sellainen temppu, jota nähdään aika harvoin naisen lumilautasarjassa. Kun nuorelta urheilijalta kysyy, miltä tuntuu ponnistaa Ivalosta oman lajin kärkikastiin, vastaus tulee harkiten. KUURA KOIVISTO – Moikka Tuua, Kuura tässä. ENNI RUKAJÄRVI Rovaniemeläinen Antti Autti voitti vuonna 2005 maailmanmestaruudet halfpipessa ja big airissa sekä voitti X Gamesin lumikourukilpailun. Hänen täytyy tietää, että jos me eksymme vuorelle, niin pääsemme sieltä pois paperikartan ja kompassin avulla. Uskalla kysyä kokeneemmilta apua sekä nauti. – Nii ei muuta ku isot tsempit! Jatka omalla polulla, se selvästi on kantanut tännekin asti. Inarilainen // Keskiviikkona 7. Jos joka päivä tekee töitä jollain tapaa haaveidensa ja tavoitteidensa eteen, ne tulevat joka päivä väistämättä lähemmäksi. Tosi isot tsempit! ENNI RUKAJÄRVI – Ensinnäkin hienoa kuulla Tuuan suunnitelmista ja tavoitteista! Kuulostaa hyvältä
Valtuustosalissa tuntui kaiken kaikkiaan olevan vakava huoli inarilaisnuorten jaksamisesta, joten epäilemättä nuorten tilanteeseen, koulunuorisotyöntekijään ja nuorisotyön resursseihin, tullaan vielä palaamaan. Laanilasta hevosella Kaunispään tunturin yli ja lopuksi sieltä ambulanssiautolla Rovaniemelle. En haikaile kesän ja auringon perään. Lassilan mukaan on selvää, että nykyiset kunnan nuorisotyöntekijät eivät riittävästi ehtisi kouluille mikäli koulunuorisotyöntekijästä luovutaan. Muistan oikein hyvin, että hän kantoi kahvipöytään “kultareunaiset” kahvikupit ja lautaset. Siivikon mukaan tällainen esitys ei ole linjassa siihen, mitä valtuutetut olivat hetkeä aiemmin kuulleet Inarin nuorisovaltuustolta, joka on syvästi huolissaan muun muassa nuorten mielenterveydestä, ja samalla koulukiusaaminenkin nousee esille nuvan esityksistä. Olemme pärjänneet hyvin tämän päätöksen kanssa. Isä, Maire-serkku ja minä istumme keittiön pöydän äärellä. Oulusta mukana on saamelaisia, joiden juuret ovat Inarissa, Sodankylässä, Utsjoella, Enontekiöllä. Kerhomme on tarkoitettu Oulun alueella asuville saamelaisille. 1 pnä oli muutamia poromiehiä liikkunut poroineen metsässä Inarin Pyhäjärvellä Uutelan kylän lähettyvillä. Kaikkia hymyilyttää. Minulle passaa oikein hyvin, että kesällä sataa vettä vaikka päivä tolkulla. Syksy on ilon ja rauhoittumisen aikaa. Puun lehtien rapina on kauneinta musiikkia. Syksyn lapsi mä oon Kolumni Rita Magga-Kumpulainen Olen syksyn lapsi. Joukossamme on inarinsaamen ja pohjoissaamen puhujia, mutta myös pelkästään suomenkieltä käyttäviä. Vihreiden valtuutettu Ida Lassila puolusti koulunuorisotyöntekijän tarvetta ja hän katsoi, että kunnan nuorisotyö tarvitsee ylipäänsä lisäresursseja. Aluksi oli hänet kuljetettava porolla lähellä olevaan Uutelan kylään, sieltä edelleen erään norjalaisen evakon hevosella Inariin. Täytin muistaakseni 13-14-vuotta. Sekään ei haittaa, että aurinko pysyttelee pilven takana. Kerhossa on joka kerta mukana Kempeleen seurakunnan pappi. Valokuva, isän laulu ja onnittelusanat kulkevat mukanani minne kulkuni johtaakaan. Näitä käytettiin vain silloin, kun oli vieraita. SYKSYYN KUULUU TIETYSTI Saamenkerho. Keskellä pöytää on herkullisen näköinen täytekakku. lokakuuta 2026 4 // Ota yhteyttä: • Posti p. Kyseinen valokuva ja muistikuva ovat minulle äärettömän tärkeitä. Parasta hoitoa kiireisen arjen keskellä. Nyt kerhopappina on jo toista kautta muutama vuosi sitten Inarin seurakuntalaisille tutuksi tullut Juha Maalismaa. Kirjoittaja on Kutturasta maailmalle lähtenyt media-alan ammattilainen. Pääsimme silloin noin kerran kuussa viikonlopuksi kotiin. Siivikko pohdiskeli samalla, onko kuntalaisten parissakin nähtävillä eräänlaista väsymistä, mikä voisi johtua vaikkapa siitä, että ollaan väsyneitä matkailuun, tai kenties jostakin muusta. Tämä satoja kilometrejä pitkä matka vei noin viisi vuorokautta, sillä vasta myöhään tiistaita vasten yöllä saapui häntä tuova auto perille Rovaniemelle. Ehkäpä joku Inarilaisen lukijoista tunnistaa kuvan henkilön. klo 13-14.30. Kohteliaasti hän jätti Sodankylän kunnan nimen mainitsematta. Vanhasta paperikuvasta ei löydy mitään tietoja. Siitä on säilynyt muistona värivalokuva. Korhoselta kysyttiin, heikentääkö koulunuorisotyöntekijän tehtävän lakkauttaminen palvelutasoa ja hän vastasi suoraan kysymykseen suorasti, että kyllä heikentää. Poro pillastui koiran haukunnasta, poromies lennähti puuta vasten Pohjois-Pohja 7.2.-45: Viime viikon torstaina, t.k. Tällöin tuli hänen oikean jalan reisiluuhunsa vakava luunmurtuma. Loukkaantumispaikalta alkoi onnettomuuden uhrin aikaa vievä ja vaivalloinen matka Rovaniemen sairaalaan. Inarista yhä hevoskyydillä Ivaloon, sieltä autolla Laanilaan. Siivikko teki valtuutettujen lähetekeskustelun aikana sen iloisen huomion, että vaikka Inarin kuntaan kohdistuu pitkästä aikaa taloudellisia uhkakuvia, niin näyttää valtuutettujenkin kesken olevan vielä sentään hyvä pöhinä päällä. Sivistysjohtaja Ilkka Korhonen muistutteli alustuksensa aikana, että valtuutetuthan sen lopulta päättävät, mikä on koulunuorisotyöntekijän pestin, joka on määräaikaiseksi perustettu, kohtalo. Minua hävetti ja itketti. Asiakaspalvelu ”Meillä on Inarissa vieläkin hyvä pöhinä päällä” Nuorisovaltuusto esitteli Inarin valtuustolle kärkihankelistansa ja nuvalaisen puheenvuoron jälkeen, ja oikeastaan pitkin päivää, valtuutetut palasivat siihen aiheeseen, että Inarin koulunuorisotyöntekijän pesti on kunnasta katoamassa. Näin suuri ikäjakautuma sopii mielestäni erinomaisesti nimenomaan saamelaiskerhoon. Kerhomme käynnistyi Kempeleen seurakunnassa jo maaliskuussa 2024. Hänen ansiostaan saamenkieltä käytetään kerhossamme jatkossa varmasti enemmän. Hän on noin 50-vuotias. Inarilainen // Keskiviikkona 7. 020 750 4469 (ma–pe klo 9–15) • asiakaspalvelu.hillagroup.fi Jäikö lehti tulematta. Siivikko huomautti, että hyvin eivät voi enää opettajatkaan, jotka ovat ylikuormitettuja, ja jos ei suorastaan piipaa-auton, niin muun avun tarpeessa. Muuten olimme asuntolassa. Yhden syntymäpäivän muistan. Vanhimmat kerholaiset lähestyvät 90 vuotta ja nuorimmat ovat muutaman vuoden ikäisiä. ÄITI-RIITUKIN OLI kahvittelemassa, vaikka ei näykään valokuvassa. Jaakko Peltomaa Päätoimittajalta " Hän antoi kollegoilleen kiitosta myös siitä, että täällä ei porukat riitele keskenään tyhjänpäiväisistä asioista, kuten jossain naapurikunnassa. KETKÄ SAAMENKERHOSSA käyvät. Saamea ei puhuta koko ajan, mutta esimerkiksi hartaus, virret ja laulut ovat enimmäkseen saameksi. Kaukomaan matkat eivät ole kuuluneet koskaan elämääni. Inarilaisen toimitus päättelee, että tämä kuva on otettu joskus 1990-luvun alussa tai 1980-luvun lopussa Ivalon paliskunnan poroerotuksesta. Muistan, että isä lauloi minulle onnittelulaulun. Kempeleestä kerholaisia on keskimäärin 8. Joulukuussa on mahdollisuus mennä Ouluun laulamaan saamenkielisiä joululauluja. Maisema, kesäpeittonsa pudottaneet puut ja taivaan kannen taakse ulottuva avaruus toimii sielun puhdistajana. Minusta ei saa missään tilanteessa auringon palvojaa, ei mökillä Kutturassa eikä kotona Kempeleessä. Lue aiheesta lisää Inarilaisen verkkosivuilta. Kuvasta näkee, että vieraita ei ole, joten kupit otettiin käyttöön nuorimman tytön syntymäpäivän kunniaksi. Inarilaisen paperikuva-arkiston aarteita. Kuvasta näkee, että olimme jo muuttaneet uuteen taloon. Kuka on kuvassa näkyvä lapsi, niin sitä emme tiedä. Ensimmäinen kokoontuminen Kempeleen Pyhän Kolminaisuuden kirkossa on sunnuntaina 11.10. Seuraava kokoontuminen on 8.11. Osa käy mukana silloin tällöin, mutta moni tulee tuttuun joukkoon joka kerta. KUN OLIN LAPSI, meillä Kutturassa ei vietetty syntymäpäiviä. Syksyinen metsäkävely on ehdottomasti parhainta lepoa keholle. Helle ei ole ollut koskaan paras ystäväni. Hänen mukaansa nuorisotyö on yleensäkin asia, jolla ei saa tasapainottaa sivistyksen taloutta. Emme ole tehneet kielestä ongelmaa. Noin 6 kilometrin päässä sanotusta kylästä oli Aslak Niittyvuopio-nimisen miehen poro pillastunut toisen poromiehen koiran haukkumisesta ja lähtenyt kiitämään niin vinhaa vauhtia, ettei Niittyvuopio enää pystynyt sitä hallitsemaan, vaan sinkosi pulkastaan puuta vasten. Isä sanoi myös muutaman sanan päivänsankarille. Kempeleläisten lisäksi mukana on oululaisia ja muita Kempeleen naapurikuntalaisia. Rasittavasta matkasta ja vaikeasta vammasta huolimatta oli potilas vielä Rovaniemelle saapuessaan olosuhteisiin katsoen hyvässä kunnossa. 0100 5577 • ma–pe klo 8–18 ja la klo 9–16 • asiakaspalvelu@hillagroup.fi • lukijailmoitukset@hillagroup.fi • p. Heidän taustansa ovat Inarissa, Utsjoella ja Sodankylässä. Inarin historian lehdiltä. Hän antoi kollegoilleen kiitosta myös siitä, että täällä ei porukat riitele keskenään tyhjänpäiväisistä asioista, kuten jossain naapurikunnassa. Kyse on viimeisimmistä valokuvista, mitä kotona otettiin ennen isä-Niilan kuolemaa. Arki on sopivan selkeä vasta kun päästään syksyyn. Valtuutettu Jarmo Siivikko (vas) hämmästeli, miten tässä näin on käymässä, että valtuustolle esitetään kalvoa, jossa koulunuorisotyöntekijän pesti päättyy
990 € /hlö/2hh TERVETULOA TAAS MATKOILLEMME Kukkolan Bussit www.kukkolanbussit.com info @ kukkolanbussit.com KukkolanBussit Ivalo, Finland TERVETULOA TAAS MATKOILLEMME Kukkolan Bussit www.kukkolanbussit.com info @ kukkolanbussit.com KukkolanBussit Ivalo, Finland. Reitti: Reitti: Ivalo-Rovaniemi-Oulu-Lahti Ivalo-Rovaniemi-Oulu-Lahti (yö)-Helsinki-Tallinna-Pärnu (yö)-Helsinki-Tallinna-Pärnu AmadeusAmadeusmusiikkinäytelmä musiikkinäytelmä Lisätietoa teatteriesityksestä www.rovaniementeatteri.fi Kylpylämatka Kylpylämatka Pärnuun Pärnuun Kylpylähotelli Tervis Kylpylähotelli Tervis La 8.5 – 16.5.2027 (9 päivää) La 8.5 – 16.5.2027 (9 päivää) Teatteriviikonloppu Teatteriviikonloppu Rovaniemelle Rovaniemelle La-Su 24.-25.10.2026 La-Su 24.-25.10.2026 TERVETULOA TAAS MATKOILLEMME Tulppaani/kukkaismatka bussilla keväiseen Amsterdamiin Tulppaani/kukkaismatka bussilla keväiseen Amsterdamiin Kukkolan Bussit www.kukkolanbussit.com info @ kukkolanbussit.com KukkolanBussit ”Taas on tulppaaneita tulvillaan, iloinen Amsterdam” NYT ON AINUTLAATUINEN TILAISUUS LÄHTEÄ IVALOSTA AMSTERDAMIIN 23.4. Väliltä myös kyytiin. 25 lähtijää. Huoneiden luovutus 25.10 klo 11:00. Lähtö Ivalon linja-autoasemalta La klo 09:00, teatteriesitys klo 19:00. Alk. Väliltä myös kyytiin. 1 hengen huoneen lisämaksu 50,00 eur. Laiva lähtee Helsingistä klo 17:15. Kuluton peruutus 6.3.2023 mennessä. Varaukset sähköpostilla: info@kukkolanbussit.com tai puhelimitse: 0400 696 678 Tapani Kukkola / 040 733 8134 Merja Kukkola / 0400981243 Marjatta (Maiju) Varaukset tehtävä viimeistään 1.3.2023 mennessä. Hinta: 990 €/hlö/2hh:ssa 1310 €/ hlö/1hh:ssa www.haikko.fi www.viiking.ee Varaukset sähköpostilla: info@kukkolanbussit.com tai puhelimitse. Ilmoittautumiset 16.10.2026 mennessä. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: 040 7338134/Merja 0400 696678/Tapani Matka toteutuu, jos vähintään 20 lähtijää. Käynti Prismassa jos halukkaita, jonka jälkeen kohti kotia. – 30.4.2023 8 päivää Matkareitti: Ivalo Helsinki merimatka Viking Line -Tukholma Kööpenhamina GroningenAmsterdam Hampuri Travemünde Helsinki Ivalo. Varaukset tehtävä viimeistään 14.4.2023 mennessä. Alk. Matka toteutuu, jos vähintään 25 lähtijää. 040 738 8916 020 743 3940 Myös kotija laitoskäyntejä Inarissa, Ivalossa ja Utsjoella Oman kylän ääni Aito, luotettava, läheinen: inarilainen.fi Kommentoi ja keskustele – anna äänesi kuulua inarilainen.fi TERVETULOA TAAS MATKOILLEMME Tulppaani/kukkaismatka bussilla keväiseen Amsterdamiin Tulppaani/kukkaismatka bussilla keväiseen Amsterdamiin Kukkolan Bussit www.kukkolanbussit.com info @ kukkolanbussit.com KukkolanBussit ”Taas on tulppaaneita tulvillaan, iloinen Amsterdam” NYT ON AINUTLAATUINEN TILAISUUS LÄHTEÄ IVALOSTA AMSTERDAMIIN 23.4. Kuluton peruutus 6.3.2023 mennessä. 990 € /hlö/2hh Matkan hinta: Matkan hinta: 925,00 eur/hlö/2hh 925,00 eur/hlö/2hh 1 hengen huoneen lisämaksu 265,00 eur. Matkaan voi tulla myös väliltä! Suomen osuuden matkareitti: Ivalo Sodankylä Rovaniemi Oulu Jyväskylä Lahti Helsinki Matkan hinta sisältää: * Bussikuljetuksen ja oppaan. Laiva lähtee Helsingistä klo 17:15. 040-529 1599 kari.mustonen@sotkamonporakaivo.fi LÄMPÖPUMPUT Thermia SOTKAMON PORAKAIVO Olemme alueella lokakuussa Avajaiset to 15.10. – 30.4.2023 8 päivää Matkareitti: Ivalo Helsinki merimatka Viking Line -Tukholma Kööpenhamina GroningenAmsterdam Hampuri Travemünde Helsinki Ivalo. Lähtö: Lähtö: Ivalosta Linja-autoasemalta La klo 06:00 Ivalosta Linja-autoasemalta La klo 06:00 Kyytiin myös reitin varrelta. Merja 0407338134, Tapani 0400696678 Ivalo, Finland Matkaohjelma löytyy www.kukkolanbussit.com sivuilta. Saavumme Amsterdamiin pitkän Afsluitdijk patotien kautta (32 km, Zuiderzeen pato). HAIKON KARTANON KEVÄTKIMARA JA PÄRNUN KYLPYLÄ! 17.5 – 27.5.2023 Tähdittäjinä Haikon Kartanossa Maria Lund, Tapani Kiminkinen, Merja Larivaara Matka sisältää: * Bussikuljetukset mennen-tullen Haikon Kartano: * 18.5 aamiaisen, konserttimenuun, kylpylän käytön * 19.5 aamiaisen, lounaan, kylpylän käytön Spa Hotel Viiking, Pärnu: * 19-26.5. 1395 € /hlö/2hh Alk. Hintaan sisältyy: Hintaan sisältyy: Kuljetus, lääkärintarkastus, Kuljetus, lääkärintarkastus, lounaat Suomen puolella sekä buffetruokailut lounaat Suomen puolella sekä buffetruokailut laivalla mennen tullen ja majoitus Lahdessa laivalla mennen tullen ja majoitus Lahdessa mennen tullen Hotelli Greenstarissa, Pärnussa mennen tullen Hotelli Greenstarissa, Pärnussa Hotelli Terviksessä, superior-huoneet, täyshoito Hotelli Terviksessä, superior-huoneet, täyshoito +2-3 hoitoa/päivä. Varaukset tehtävä viimeistään 14.4.2023 mennessä. Reitti: Ivalo-Oulu-Lahti-Porvoo-Hki-Pärnu. 18 ja pe 16.10 klo 20 Siida Clubba ravintola Sarritissa DJ Petra Laitin johdolla Entiset ainoat Saamelaisen taiteen aika Hammasteknikkomestari Erikoishammasteknikko Jyrki Isojärvi VASTAANOTTO UTSJOELLA Ajanvaraukset p. majoitukset standard huoneissa, * Puolihoito * Hoitopakettiin kuuluvat hoidot 2-3 hoitoa/pvä * Laivamatkat mennen tullen ruokailuineen. Ilmoittautumiset 7.4.2027 mennessä. 1395 € /hlö/2hh Alk. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Lisätiedot ja ilmoittautumiset: KukkolanBussit KukkolanBussit Merja/ 040 733 8134 Merja/ 040 733 8134 Tapani 0400 696 678 Tapani 0400 696 678 info@kukkolanbussit.com info@kukkolanbussit.com Ilmoittautumiset 7.4.2027 mennessä. Hinta: 990 €/hlö/2hh:ssa 1310 €/ hlö/1hh:ssa www.haikko.fi www.viiking.ee Varaukset sähköpostilla: info@kukkolanbussit.com tai puhelimitse. Merja 0407338134, Tapani 0400696678 Ivalo, Finland Matkaohjelma löytyy www.kukkolanbussit.com sivuilta. majoitukset standard huoneissa, * Puolihoito * Hoitopakettiin kuuluvat hoidot 2-3 hoitoa/pvä * Laivamatkat mennen tullen ruokailuineen. Voimme myös tarvittaessa postittaa ohjelman. Voimme myös tarvittaessa postittaa ohjelman. Matka toteutetaan jos väh. lokakuuta 2026 // 5 ■ Hitsauspalvelut (mm. Sekin on jo nähtävyys sinänsä. Matka toteutuu, jos vähintään 25 lähtijää. klo. HAIKON KARTANON KEVÄTKIMARA JA PÄRNUN KYLPYLÄ! 17.5 – 27.5.2023 Tähdittäjinä Haikon Kartanossa Maria Lund, Tapani Kiminkinen, Merja Larivaara Matka sisältää: * Bussikuljetukset mennen-tullen Haikon Kartano: * 18.5 aamiaisen, konserttimenuun, kylpylän käytön * 19.5 aamiaisen, lounaan, kylpylän käytön Spa Hotel Viiking, Pärnu: * 19-26.5. Oppaamme Satu liittyy mukaan Helsingistä. Lähtö Ivalosta 23.4.2023 klo 01:00. Lähtö Ivalosta 23.4.2023 klo 01:00. Matkaan voi tulla myös väliltä! Suomen osuuden matkareitti: Ivalo Sodankylä Rovaniemi Oulu Jyväskylä Lahti Helsinki Matkan hinta sisältää: * Bussikuljetuksen ja oppaan. 1 hengen huoneen lisämaksu 265,00 eur. Oppaamme Satu liittyy mukaan Helsingistä. Matka toteutetaan jos väh. Reitti: Ivalo-Oulu-Lahti-Porvoo-Hki-Pärnu. Kyytiin myös reitin varrelta. Matkan hinta 185,00 eur/hlö/2 hh:ssa (Hinta ilman yöpymistä 135,00 eur/hlö). * Viking Line A4 Seaside standard-hytin, buffetillallisen ja meriaamiaisen laivalla Hotelliyöpymiset: * Kööpenhaminassa, Groningenissä (puolihoito), Amsterdamissa (saapumispäivän illallinen sekä aamiaiset) * Sisäänpääsyt: Clara Marian juustotilalle, Keukenhofin kukkamaailmaan * Finnlines 10 m2 tai 16 m2 hytti, brunssi, illallinen ja aamiainen Hinta: 1395 €/2hh/hlö tai + 360 €/1hh-lisä Matka toteutetaan jos on vähintään 25 lähtijää. * Viking Line A4 Seaside standard-hytin, buffetillallisen ja meriaamiaisen laivalla Hotelliyöpymiset: * Kööpenhaminassa, Groningenissä (puolihoito), Amsterdamissa (saapumispäivän illallinen sekä aamiaiset) * Sisäänpääsyt: Clara Marian juustotilalle, Keukenhofin kukkamaailmaan * Finnlines 10 m2 tai 16 m2 hytti, brunssi, illallinen ja aamiainen Hinta: 1395 €/2hh/hlö tai + 360 €/1hh-lisä Matka toteutetaan jos on vähintään 25 lähtijää. 25 lähtijää. maastohitsaus) ■ Raskashuolto ■ Ilmastointihuollot 044 320 7909 ■ lapinliikkuva.fi MAALÄMPÖJÄRJESTELMÄT JA VESIKAIVOT SYKSYN TOIMITUKSIIN SOTKAMON PORAKAIVO Sotkamon Porakaivo Oy Lastaajantie 4, 88610 Vuokatti Kari Mustonen p. Varaukset sähköpostilla: info@kukkolanbussit.com tai puhelimitse: 0400 696 678 Tapani Kukkola / 040 733 8134 Merja Kukkola / 0400981243 Marjatta (Maiju) Varaukset tehtävä viimeistään 1.3.2023 mennessä. Sekin on jo nähtävyys sinänsä. Saavumme Amsterdamiin pitkän Afsluitdijk patotien kautta (32 km, Zuiderzeen pato). Inarilainen // Keskiviikkona 7. +2-3 hoitoa/päivä. Hintaan sisältyy kuljetus, majoitus Sokos Hotel Vaakunassa, aamiainen, lippu teatteriesitykseen, kuljetukset teatteriin ja takaisin
Keskustelutilaisuudet ovat osa tätä työtä kokoamalla yhteen saamelaisyhteisön näkemyksiä sovintotyön jatkamisesta ja sen tulevaisuudesta. Olen iloinen, että tämä kirja on nyt tässä ja aika näyttää, tuleeko jatkoa. Esikoiskirjansa julkaissut kasvatustieteen tohtori ja opettajana elämäntyönsä tehnyt Haantie kertoi, että koko kirjan idea sai alkunsa siitä, kun hän luki iltasatuja omille lapsenlapsilleen. Pöytälaatikossa on kyllä materiaalia ja valmista tarinaakin. Saamelaisyhdistyksille tarkoitetuissa kutsuvierastilaisuuksissa tavoitteena on luoda tila yhteiselle keskustelulle, jossa voidaan yhdessä pohtia sovinnon mahdollisuuksia, tarpeita ja ehtoja saamelaisyhteisön sisällä. Tilaisuuksiin on kutsuttu saamelaisyhdistysten edustajia jäsenineen, eivätkä ne ole avoimia yleisölle, mainitaan tiedotteessa. – Saamenkielisen lastenkirjan ilmestymisestä on varmasti aikaa siitäkin, mutta en todellakaan muista, koska viimeksi olisi julkaistu paikallinen satukirja suomen kielellä. – Minä luin satukirjoista hyviä satuja heille. lokakuuta 2026 6 // Terttu Haantie julkaisi ensimmäisen satukirjansa Jaakko Peltomaa Ivalon kirjastossa koettiin hetki lappilaisen ja inarilaisen kirjallisuuden juhlaa, kun Terttu Haantie julkaisi siellä uutuuskirjansa Helmeri ja kumppanit valloittavat vaeltajat. Kun lapsi ottaa kirjan käteen ja lukee sitä, tai jos hän kuuntelee, kun vanhempi lukee hänelle iltasatua, niin siinä tapahtuu paljon sellaista hyvää, mitä kännykän ruutu ei tuo tullessaan. Haantie arveli, että ehkä kirjan kirjoittamiseen oli toinenkin motiivi kuin se, että hänen piti saada tarinat omasta päästä kirjalliseen asuun. Inarilainen // Keskiviikkona 7. Kyllä nämä harvinaisia tapauksia joka tapauksessa ovat ja nyt on aihetta juhlaan, hän vakuutti. Ehkä ne ovat niitä koulutonttuja, jotka asuivat niissä lakkautetuissa kyläkouluissa ja kenties asuvat vieläkin, kertoi Haantie, jonka väitöskirja käsitteli aikoinaan Lapin lakkautettuja kyläkouluja. Niin minä sitten monet kerrat kertoilin satuja ihan omasta päästäni. Vaikka pienet lapset ovatkin maailman kriittisimpiä kuulijoita, niin sai Terttu heiltä sen verran kannustavaa palautetta, että kirjaprojekti jatkui ja lopulta valmistuikin. Saamelaiskäräjät kutsuu saamelaisyhdistysten jäseniä keskustelutilaisuuksiin Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi avaa tilaisuudet, joita pidetään syksyn aikana osana Saamelaisten totuusja sovintokomission jatkotyötä. Mielikuvituskin lähtee lentämään ja seuraavana päivänä lapsi voi innostua piirtämään niitä hahmoja jotka edellisillan iltasadussa seikkailivat. Kuisman mukaan siitä on varmasti aikaa, kun täällä on viimeksi julkaistu paikallinen satukirja. Materiaalia olisi pöytälaatikossa kuulemma lisääkin, joten aika näyttää, koska vietetään Tertun seuraavan lastenkirjan julkistamisjuhlaa. Terttu Haantie on julkaissut ensimmäisen satukirjansa ”Helmeri ja kumppanit Valloittavat vaeltajat”. Lisäksi mukana on totuusja sovintoasioiden asiantuntijoita alustamassa sekä taiteellisia esityksiä virittämässä osallistujia keskusteluun. – Laitoin juttujani ylös ja siinä lähti idea kirjasta tulemaan. Haantie naurahti julkistamistilaisuudessa, että kun sitä juttua näytti riittävän ja pulppuavan omasta päästä, niin viimein hän ajatteli, että täytyy kai näitä tarinoita laittaa viimein ylöskin. – Keskustelutilaisuuksien tarkoituksena on kuulla saamelaisyhteisön näkemyksiä siitä, millä edellytyksillä totuusja sovintokomission loppuraportin jälkeen sovintotyötä tulisi jatkaa sekä tarjota mahdollisuus yhteiseen keskusteluun sovinnon merkityksestä saamen kansalle, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi Saamelaiskäräjien tiedotteessa. Osallistuminen on mahdollista etänä. Ruutuaika valtaa alaa, mutta minä toivoisin, että satukirjat pitäisivät aina pintansa. Saamelaiskäräjät mainitsee tiedotteessaan, että se käy vuoropuhelua myös esimerkiksi kolttien kyläkokouksen, Saamelaispaliskunnat ry:n, saamelaisalueen paliskuntien ja Tenon osakaskuntien kanssa totuusja sovintotyöstä. Sitten parina iltana kuului sieltä sängystä, että mummi, voisikko sie vielä kertoa jotakin omasta päästä. Terttu Haantie kertoi, että hän kävi ennen kirjan kokoamista ja julkaisua päiväkodissa ja eskarissa lukemassa lapsille tarinoita Helmeristä, joka seikkailee nyt uutuuskirjassa. En ole varma, täytyykö tehdä vielä kirja, johon laitan ne pöytälaatikossa olevat koulutontut seikkailemaan. VILLE-RIIKO FOFONOFF / SÁMEDIGGI | SAAMELAISKÄRÄJÄT. Jaakko Peltomaa Saamelaiskäräjät järjestää syksyn aikana keskustelutilaisuuksia osana saamelaisten totuusja sovintokomission loppuraportin jatkotyötä. Saamelaiskäräjät tekee parhaillaan työtä saamelaisten totuusja sovintokomission loppuraportin ehdotusten edistämiseksi. Puheenjohtaja Näkkäläjärvi avaa tilaisuudet. Julkistamistilaisuuden avannut kirjastonhoitaja Arja Kuisma muistutti, että nyt julkaistava kirja on lajissaan hyvin harvinaista herkkua Inarin kunnan alueella. – Satuja, iltasatuhetkiä ja lukemista ylipäätään tarvitaan myös tänä päivänä. Paikalla on myös Saamelaiskäräjien hallituksen edustajia kuulemassa yhteisön näkemyksiä ja osallistumassa keskusteluun. Tilaisuudet on suunnattu saamelaisyhdistysten edustajille ja jäsenille. Kirja on lastenkirja ja siinä on runsas ja mielikuvitusta ruokkiva kuvitus, josta vastaa kittiläläinen taiteilija Anja Sirkka
Kaavan tavoitteena on tehostaa Viskitien ja Laanilan ympäristön käyttöä matkailuja lomarakentamisen alueena. Tammela kertoi valtuustolle myös Saariselän yrittäjien näkemyksen, joka hänelle esitettiin Saariselän Master Plan-työpajassa. Inarin valtuusto hyväksyi Välimaan ja Viskitien kaavat, joilla päästään kehittämään Saariselän eteläpään alueita. – Siellä on jo aiemmin kaikki pientaloalueet myyty, ja tontit, pääasiassa yhtä, tai kahta vaille rakentuneetkin, hän kertoi. HIRVASVUOPIO HUOMAUTTI , että toki nyt ollaan hyväksymässä Saariselälle kohtuullisen pientä tonttimäärää, mutta hän toivoi, että pian päästään miettimään uutta kaavaa, jossa mahdollistetaan lisää omakotitontteja Saariselälle. Uudet kaavat vaikuttavat hyvältä, kun sinne on jätetty puustoa ja metsää, sanoi valtuutettu Marko Tiainen (kesk). KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN laajennus Välimaan alueelle vastaa kasvavaan pysyvän asumisen tonttikysyntään Saariselällä. Inarin kunnanjohtaja Tommi Kasurinen totesi esitellessään kaavaehdotuksia valtuutetuille, että takana on pitkä vääntö ja tiukkoja neuvotteluja Metsähallituksen kanssa. lokakuuta 2026 // 7 Inarin valtuusto kopautti Saariselälle yli 80 uutta rakennuspaikkaa Jaakko Peltomaa Inarin valtuusto hyväksyi kokouksessaan Saariselän Viskitien ja Välimaan asemakaavaehdotukset. Lassila suhtautui kaavaan epäillen, koska se ulottuu lähelle kansallispuiston rajaa. Arkistokuva. Tammelan mukaan Välimaan suunnittelualue on 13 hehtaaria ja siitä 6,7 hehtaaria säilyy luonnonomaisena viheralueena. Välimaan alue on kooltaan noin 13 hehtaaria ja sinne on tulossa 20 pientalotonttia ja kaksi rivitalotonttia.. Valtuutettu Anna Virolainen-Hynnä oli sitä mieltä, että Saariselkää voisi tiivistää nykyisestään, jolloin palvelut olisivat helpommin saatavilla ja liikkuminen alueen sisällä olisi nykyistä helpompaa. Lopulta yhteinen näkemys kuitenkin löytyi ja kunnanjohtaja Kasurinen toteaakin Inarin valtuuston kokouksen jälkeen laaditussa tiedotteessa, että Inarin kunta kiittää Metsähallitusta ja Inergiaa hyvästä yhteistyöstä kaavojen valmistelussa. Inarin valtuusto hyväksyi syyskuun kokouksessaan Viskitien ja Välimaan asemakaavat. Hän mainitsi, että ei ole aina järin innoissaan matkailun kasvusta, eikä etenkään massamatkailusta, mutta kun Inarin kunnan linjaus on, että tuulivoimaa ei haluta, eikä myöskään kaivoksia, niin jäljellä on matkailu ja siinä kuvassa nyt puheena olevat Saariselän alueen kaavat ovat hyviä ja edustavat hallittua matkailun suunnittelua. Yhteinen näkemys Saariselän kasvupotentiaalista ja alueen pitkäjänteisestä kehittämisestä on ollut tärkeä lähtökohta uusien tonttialueiden suunnittelulle. Kuluvan vuoden aikana Saariselällä on hyväksytty myös useita muita asemakaavamuutoksia. Kaava mahdollistaa 60 uutta loma-asumiseen osoitettua rakennuspaikkaa Viskitien alueella sekä kaksi matkailupalvelujen rakennuspaikkaa Laanilantien varteen. Inarin kunta mainitsee tiedotteessaan, että niillä on muun muassa edistetty Urkinpuiston ulkoilualueen kehittämistä sekä mahdollistettu uusia liiketontteja ja pysäköintialueita. Teknisen toimen johtaja Tammela huomautti valtuustosalissa, että Saariselällä on nyt välitön asuintonttipula. Avaskarin mielestä Välimaan ja Viskitien kaavat vaikuttavat hyvin tehdyiltä, sillä molempiin kaavoihin jää luontoa ja puustoa ihmisille nähtäväksi. – On ilo tuoda näitä kaavoja viimein tänne päätöksentekoon. Kaavojen myötä Saariselälle avautuu yhteensä yli 80 uutta rakennuspaikkaa. Alueelle osoitetaan 22 uutta rakennuspaikkaa omakotija rivitalorakentamiseen. Viskitien asemakaavan laadinta käynnistyi Metsähallituksen aloitteesta. Kaavojen myötä Saariselälle avautuu yhteensä yli 80 uutta rakennuspaikkaa sekä vakituiseen asumiseen että matkailuja lomarakentamiseen. Lassila esitti kaavan palauttamista takaisin valmisteluun, mutta hän sai äänestyksessä taakseen vain Anna Virolainen-Hynnän (vihr) ja kaava meni valtuuston kokouksen aikana läpi. Lisäksi Vanhaseläntielle on osoitettu uusi rakennuspaikka asumiseen. Inarilainen // Keskiviikkona 7. Yrittäjien taholta nousi esille Saariselän positiivinen kasvuvire. Teknisen toimen johtaja Reetta-Mari Tammela toi valtuustossa esille myös sen, että molempiin kaavoihin on haluttu jättää aika tavallakin ”vihreää” eli luonnonmukaisuutta. Valtuutettu Anu Avaskari (kok) huomautti, että kansallispuisto ja erämaa-alueet ovat niin tiukasti lainsäädännöllä suojeltuja, että sinne nyt päätettävillä kaavoilla ei olla menemässä, eikä sen puolesta tarvitse pelätä. Nämä kaavat ovat jatkoa hyvälle kehitykselle. Toivottavasti nyt päästään aluetta rakentamaan, sanoi Hirvasvuopio. TAMMELA NOSTI esille sen, että vanhaa puustoa halutaan säilyttää, ja sekin huomioitiin valmisteluvaiheessa, että kerroskorkeuksia laskettiin.Mikäli asemakaavat saavat lainvoiman, Välimaan ja Viskitien alueilla voidaan käynnistää katujen sekä kunnallistekniikan rakentaminen jo kesällä 2027. Vihreiden valtuutettu Ida Lassila suhtautui Välimaan kaavaan kriittisesti, kuten oli suhtautunut jo teknisen lautakunnan käsittelyssä. – Olen asunut Saariselällä 30 vuotta ja Saariselkää on kaavoitettu hyvin. Hänen mukaansa kaavoituksia täytyisi tehdä entistäkin tarkemmin, sillä riskinä on, että ne pirstovat luontoa yhä enemmän ja samalla pirstotaan porojen laidunalueita. – Ehdotan, että palautetaan valmisteluun ja rakennusoikeutta lasketaan, hän sanoi. Valtuutettu Harri Hirvasvuopio (kesk) ilmoitti olevansa onnellinen, että valtuusto on nyt tässä tilanteessa, että se voi hyväksyä uuden omakotitaloalueen kaavan Saariselälle. Kunnanjohtajan mukaan haastava ja aikaa vievä asia oli etenkin se, että kunta ajoi läpi rakennusvelvoitetta, jonka mukaan rakennuslupaa on haettava kolmen vuoden kuluessa, ja mikäli näin ei tapahdu, niin asia raukeaa tai edessä on kovahkot sakot. Inarin kunta mainitsee tiedotteessaan, että tavoitteena on, että osa tonteista voidaan avata varattavaksi jo ensi vuoden aikana. Viskitien alueella suhdeluku on vielä hieman suurempi. Nyt ollaan tuomassa esityksiä Saariselän laajojen, eteläpään alueitten kehittämiseksi, kuvaili asiaa valtuustolle teknisen toimen johtaja Reetta-Mari Tammela. YRITTÄJIEN NÄKEMYS oli, että Saariselän väestömäärä voisi työpaikkojen ja kehittämisen kannalta olla huoletta moninkertaisempi nykyiseen nähden, jos siellä vain olisi asuntoja sekä tonttitarjontaa. – Tekninen johtaja meille jo avasikin Saariselän tilannetta, eli siellä ei ole omakotitalotontteja eikä rivitalotontteja
Työntekijöiden ja resurssien suhteen tilanne on hänen mukaansa varsin hyvä: jokaisessa työtehtävässä on vakituinen ja pätevä työntekijä, ja seurakunnalla on mahdollisuus kunnostaa kirkko ja pappila. Pohjois-Lapin seurakuntayhtymän yhteisessä kirkkovaltuustossa keskeisiä kysymyksiä ovat talous ja remontit, kun taas seurakuntaneuvostossa käynnistyy seurakunnan strategiatyö. 040 865 3916 Liitä mukaan nimimerkkisi. seurakunnan talouteen ja kiinteistöihin liittyvistä kysymyksistä. – Pohjois-Lapin yhteisessä kirkkovaltuustossa päätetään mm. Maanantai 12.10. Mies tuomittiin muun muassa törkeän vahingonteon yrityksestä, mikä syntyi siitä, että hän oli oikeudettomasti tunkeutunut äitinsä omakotitaloon sillä hetkellä, kun tämä ei ollut siellä paikalla. Sopimattomia viestejä ei julkaista. Hän oli ajellut autolla ympäri Ivaloa ja lämmitellyt sen suojissa. Pohjois-Lapin seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston ja seurakuntaneuvoston vaalien ehdokaslistat on julkaistu. AUTON OMISTAJAN mukaan auto haisi luvattoman käytön jälkeen niin pahalle, että kukaan hänen työntekijöistään ei enää halunnut sitä käyttää. Auto löytyi joulukuussa Ivalon hautausmaan parkkipaikalta. Tulevalla vaalikaudella luottamushenkilöt pääsevät vaikuttamaan myös seurakunnan tulevaisuuden suuntaan. Valtuustoon valitut luottamushenkilöt päättävät oikeasti tärkeistä asioista, Sorjonen jatkaa. Perjantai 9.10. Tulevaisuuden suurimmaksi haasteeksi hän nostaa kuitenkin väestökehityksen. – Mikäli kunnan väkiluku pienenee, niin seurakunnankin jäsenmäärä vähenee ja se voi muodostua tulevaisuudessa haasteeksi. Utsjoen seurakunnan jäsenmäärä muuttuu suunnilleen samassa suhteessa kuin kunnan väkiluku. SYYTETTY KERTOI esitutkinnassa kuljettaneensa asetonipulloa matkassaan sen vuoksi, että hänen piti puhdistaa asetonilla saunan ikkunan tiivisteitä. niihin liittyviä asioita tullaan käsittelemään ensi valtuustokaudella. Ennakkoäänestys järjestetään 3.– 7.11.2026 Utsjoen pappilassa (Utsjoentie 565) päivittäin klo 9–18. Näin ollen seurakuntaneuvoston osalta on muodostumassa sopuvaali. Sorjonen muistuttaa, että jokainen voi suhteuttaa lukua siihen, millaista ehdokasmäärää vastaava osuus tarkoittaisi suuressa kaupunkiseurakunnassa. Neljä kuudesta ehdokkaasta tulee näin ollen valituksi. Yrittäessään päästä taloon sisälle ilman avaimia, oli mies rikkonut rautakangella talon ikkunan. Mies oli väittänyt asuneensa tapahtumahetkellä talossa, koska muuta asuntoa hänellä ei ole ollut, mutta asianomistaja kertoi, ettei miehellä ollut mitään lupaa mennä hänen asuntoonsa hänen poissaolonsa aikana. Mies kertoi samalla, että hän oli juonut vedellä lantrattua Sinolia. Torstai 8.10. Ansaitseeko joku kehuja. Pirjo, Pirkko, Birgitta, Pipsa, Piritta, Pirita Birgget, Bikká Torstai 8.10. lokakuuta 2026 8 // Ivalo Utsjoki Ivalo Utsjoki Ivalo Utsjoki Ivalo Utsjoki Ivalo Utsjoki Ivalo Utsjoki Ivalo Utsjoki Nimipäivät Keskiviikko 7.10. Poliisin ottamien valokuvien perusteella autossa on ollut miehen jäljiltä tupakantumppeja sekä ruokaa. Toimitus voi tarvittaessa muokata tekstiä. Pojalla ja äidillä oli ollut jonkinlaista kanssakäymistä keskenään, sillä poika oli käyttänyt äitiään aiemmin sairaalassa, mutta tuossa yhteydessä äiti oli kieltänyt poikaa menemästä asuntoon hänen poissa ollessaan. Tiistai 13.10. Painaako jokin asia mieltäsi. Mies tuomittiin maksamaan auton omistajalle 100 euroa auton puhdistuksesta.. Talo oli miehen käynnin jäljiltä ollut sotkuinen ja siellä oli ollut runsaasti tupakantumppeja lattioilla. Pohjois-Lapin seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston vaalissa tilanne on toinen, sillä ehdokkaita on kuusi ja paikkoja neljä. Käräjäoikeuden mukaan autojen omistajille aiheutui taloudellista vahinkoa polttoainekustannuksina, kun he joutuivat hakemaan autonsa noin 70 kilometrin päästä. Utsjoen seurakuntaneuvoston osalta on tulossa sopuvaali, koska ehdokkaita ja paikkoja on saman verran. Tekoaikaan oli toki talvi, joten autossa olleet ruuat eivät ole ehtineet pahemmin pilaantua ja haista sinä aikana kun ajoneuvo oli ulkona, mutta asiassa on jäänyt epäselväksi, kuinka kauan ajoneuvo oli sisätiloissa ennen sen tyhjentämistä. 18:04 18:00 17:56 17:51 17:47 17:43 07:55 07:59 08:03 08:07 08:12 08:16 18:03 17:58 17:54 17:49 17:44 17:40 Ota osaa Mitkä asiat ovat Inarissa ja Utsjoella hyvin – entä huonosti. Pienessä seurakunnassa ehdokkaiden määrä ei ole suuri, mutta suhteessa seurakunnan jäsenmäärään ehdolle lähteneiden joukko on merkittävä. Lauantai 10.10. Omistajan mukaan auton sisusta olisi täytynyt vaihtaa kokonaan, jotta autoa olisi voitu käyttää. Lintumaan teollisuusalueelta mies otti käyttöönsä henkilöauton marraskuussa 2024. Äänestämään päästään kuitenkin Pohjois-Lapin seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston vaalissa. Meillä on pian alkamassa Utsjoen kirkon ja pappilan remontit ja mm. Sen yhteydessä luottamushenkilöt pääsevät vaikuttamaan seurakunnan tuleviin painopisteisiin. – Meillä on aktiivinen ja toimiva seurakunta, Sorjonen kuvailee. Äänioikeutettuja ovat kaikki Utsjoen seurakunnan jäsenet, jotka täyttävät 16 vuotta viimeistään vaalipäivänä. Kirjoituksia voi lähettää sähköpostitse toimitus@inarilainen.fi Utsjoella sopuvaali seurakuntaneuvostoon – Äänestämään päästään Pohjois-Lapin seurakuntayhtymän yhteiseen kirkkovaltuustoon Ville Vaarala Utsjoella päästään äänestämään marraskuussa seurakuntavaalien merkeissä. Mitään ikkunanpesuun tai muihin hygieenisiin toimiin viittaavaa ei kuitenkaan tutkinnan aikana nähty eikä mies itsekään enää käräjäoikeuteen joutuessaan yrittänytkään sepittää mitään ikkunanpesusta, vaan tunnusti, että oli vain puhunut esitutkinnassa ikkunoiden puhdistuksesta, koska ei ollut kehdannut kertoa käyttävänsä sitä päihteenä. klo 16.30–18.30. Lisäksi ennakkoon voi äänestää Karigasniemen kappelissa (Ylätenontie 104) 3.11. Poliisin tutkinta-aineiston kuvissa näkyvät tupakantumpit mies kertoi keränneensä taskuunsa kylältä siinä tarkoituksessa, että hän polttelee niitä myöhemmin. Syyttäjän mukaan tällä teolla oli yritetty vahingoittaa omaisuutta, mutta teko oli jäänyt yritykseksi, koska ilmeisesti tuli ei ole lähtenyt leviämään kynttilän palaessa loppuun. Lauantai 10.10. Seurakunnan nykytilannetta Sorjonen pitää hyvänä. Samalla hän oli rikkonut kiinteistöllä olevan ulkovaraston ja autotallin ovien lukot. Tiistai 13.10. – Eli mihin käytämme tulevaisuudessa resursseja ja millaiseen suuntaan kehitämme seurakunnan toimintaa, Sorjonen tiivistää. Sorjonen kannustaa seurakuntalaisia käyttämään äänioikeuttaan vaaleissa. Myös seurakuntalaiset osallistuvat aktiivisesti seurakunnan toimintaan. Kummallakin kertaa hän oli halunnut päästä autolla Sevettijärventiellä asuvan tuttavansa luokse. klo 14–17 sekä Nuorgamin uudella koululla (Herrakuru 18) 4.11. Perjantai 9.10. TÖRKEÄÄN VAHINGONTEKOON hän syyllistyi myös jättämällä omakotitalon makuuhuoneen lattialle kynttilän palamaan aukinaisen asetonipullon viereen. Inarilainen // Keskiviikkona 7. Pohjois-Lapin seurakuntayhtymän yhteiseen kirkkovaltuustoon on ehdolla kuusi henkilöä, joista neljä valitaan. Varsinaisena vaalipäivänä sunnuntaina 15.11.2026 äänestys järjestetään Utsjoen pappilassa klo 11–20. Erityisesti häntä ilahduttaa se, että kokeneiden ehdokkaiden rinnalla mukana on myös nuoria. Hilja Jaská Ilona Máren Aleksi, Aleksis Áles Otso, Ohto Bierdna, Bienná Aarre, Aarto Lágon Tanja, Taina, Taija Ibbá Auringon nousut ja laskut 07:45 18:08 07:51 18:08 07:49 07:53 07:57 08:01 08:04 08:08 Keskiviikko 7.10. – Kirkko ja pappila ovat Utsjoen seurakuntalaisille rakkaita, joten uskoisin, että jo tämä asia yksistään on hyvä perusta lähteä äänestämään omaa ehdokasta päättäjäksi. Maanantai 12.10. Toimitus valitsee parhaat viestit julkaistavaksi seuraavassa lehdessä. Seurakunnan jäsenmäärän pienenemiseen vaikuttaa eniten muuttoliike ja vähäinen syntyvyys. Sunnuntai 11.10. Utsjoen seurakuntaan kuuluu 746 jäsentä, joista noin 1,1 prosenttia on ehdolla seurakuntaneuvostoon. POHJOIS-LAPIN seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston ehdokkaat Utsjoella ovat: Jouni Nousuniemi, Karigasniemi Maarit Harjunen, Nuvvus Oskari Kontio, Nuorgam Pekko Rauhala, Utsjoki Tarja Halonen, Utsjoki Väinö Guttorm, Utsjoki SEURAKUNTANEUVOSTON VAALISSA ehdokkaita on Utsjoella kahdeksan: Jouni Nousuniemi, Karigasniemi Kirsti Guttorm, Aittijoki Maarit Harjunen, Nuvvus Oskari Kontio, Nuorgam Pekko Rauhala, Utsjoki Ursula Waltari, Utsjoki Tarja Halonen, Utsjoki Väinö Guttorm, Utsjoki Seurakuntaneuvoston vaalissa ehdokkaiden määrä vastaa täytettävien paikkojen määrää. 55-vuotias lantrattua Sinolia juonut ivalolaismies sai rötöstelyketjustaan 810 euron sakot Vuonna 1971 syntynyt ivalolaismies määrättiin Lapin käräjäoikeudessa 810 euron sakkoihin rötöstelyketjustaan, johon liittyy muun muassa kotirauhan rikkomista, paikkojen särkemistä ja autojen varastelua. Sunnuntai 11.10. KAKSI SYYTETTÄ kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta mies sai siitä, että hän oli kaksi kertaa ottanut luvattomasti käyttöön auton Ivalon kylän alueelta. UTSJOEN KIRKKOHERRA Anu Sorjonen kertoo olevansa iloinen jokaisesta vaaleihin lähteneestä ehdokkaasta
Inarilainen // Keskiviikkona 7. lokakuuta 2026 // 9 Ville Vaarala Jaakko Peltomaa Minä ja koirani: Rymy Kolme ja puolivuotias jämtlanninpystykorva Rymy tervehtii iloisena Inarilaisen toimittajia kotipihallaan Törmäsessä. Häntä heiluu ja haukku kuuluu – ja pian meitä tervehtii myös talon isännän Jarkko Mikkolan toinen koira, vuoden ikäinen jämtlanninpystykorva Amos. Jatkuu seuraavalla sivulla Rymyllä oli unohtumaton Venäjän reissu, jos se vain osaisi kertoa... VILLE VAARALA KATSO VIDEO VERKOSSA inarilainen.fi
– Kyllä kai se karjalankarhukoira ja norjanharmaakin hyviä mettäkoiria ovat, mutta minä olen tottunut näihin. Tai joskus se saattaa reagoida, mutta niin, että sehän työntyy lähemmäksi katsomaan, että mistä tuo haju tulee ja mettämiehet kattovat siinä nuotiolla, että sieltä karhu katselee puitten välistä heitä, Jarkko naurahtaa. Joskus iltapäivän puolella saatan tehdä tuletkin ja evästellä. Rymy on sen verran nuori, että se ei jää vielä tulille loikoilemaan, vaan se painelee silläkin aikaa mettässä ja kattelee näkyisikö sitä karhua. Rajaviranomaiset aloittivat kansainvälisen yhteistyön koiran palauttamiseksi ja Jarkko saikin tiedon, että Rymy on löytynyt Venäjän puolelta. Vaikka onhan ne vanhat konkarit liikkeellä jo aikaisemminkin. Jarkko on tänäkin syksynä kulkenut karhumetsällä Rymyn kanssa samoissa Inarin itäpuolen maisemissa kuin viime syksynäkin. Odotusaika vain venähti reiluun kahteen kuukauteen ja välillä Jarkko ehti jo tuskaantua ja ajatella, että tuskinpa Rymy enää kotia pääsee. RYMYN PALAUTTAMINEN Venäjältä kesti harvinaisen pitkään. Aika tavallista se on, että tuletkin tehdään. Jämtlanninpystykorva on hyvä koira hirvija karhumetsällä ja kotioloissa nämä ovat sitten oikein mukavia ja kilttejä koiria, jotka eivät varmasti tee pahaa kellekään, hän vakuuttaa. – Raja-aitaahan nyt on rakennettu, mutta kyllä koira löytää niistä paikat, joista pääsee toiselle puolelle. Jarkko muistelee, että kai siinä Suomen puolellakin viranomaiset jo vähän arvelivat, että eihän tästä nyt tule mitään ja koira jää Venäjän puolelle. – No sitten kun kaksi ja puoli kuukautta oli kulunut, niin sieltähän Venäjän puolelta rajamiehet toi Rymyn rajalle ja suomalaiset rajamiehet oli koiraa vastassa. Siellä on oltu tosiaan nytkin, mutta en ole uskaltanut Rymyä löysätä, ettei se väsyneenä jää taas kiinni Venäjän tiehen. Hän laskeskelee, että taisi joskus kolmekymppisenä aloittaa karhumettällä kulkemisen tosimielessä. Ruokaa sille oli annettu ja oikeastaan vähän liikaakin. Joku ihmetteli joskus, että eikö se karhu haista niitä kahvitulia ja pötki kauaksi karkuun savun hajua. Olisiko ollut sitten niin, että se rajavartioston väki tuossa rajan takana tarvitsi koiran palauttamiseen luvan vaikka Moskovasta. – Ja mettähän on täynnä marjoja, siitä saa sitten ne sokerit, Jarkko Mikkola vinkkaa. Kun pussin huitaisee naamariin kävelyretken aikana ja hörppää jostakin vielä vettä päälle, niin taas jaksaa kävellä karhun perässä. Jotenkin käväisi mielessä, että juurikohan venäläiset olisivat sen kanssa pyytäneet hirviä silloin viime syksynä. Nyt minulla on kaksi koiraa ja sehän ei haittaa sinänsä yhtään mitään, että toinenkin koira tuli otettua, naurahtaa Jarkko Mikkola. Joku on pitänyt Rymystä hyvää huolta ja ruokkinut sitä hyvin. JARKKO MIKKOLA on 43-vuotias nuori mies. Hän seurasi koiransa liikkeitä tutkan kautta ja huomasi siitä, että nyt on Venäjän raja lähestymässä ja hetken päästä oli Rymy pinkaissut rajan toiselle puolelle. VAIKKA VENÄJÄLLE ei voi tänä päivänä oikein kiitosta antaa isossa kuvassa, niin näyttää Jarkon mukaan kuitenkin siltä, että rajaviranomaisten välinen yhteistyö toimii kuten ennenkin. Metsästäjiä ei sillä puolen ole enää niinkään paljon kuin ennen, kun taitavat ne mettämiehet olla tuolla Ukrainan puolella sotimassa tai mullan alla. JARKKO ON tottunut metsästelemään juuri jämtlanninpystykorvilla eikä hän osaa edes kuvitella, että hankkisi jonkun muun rotuisen koiran kuin jämptin. Sen jälkeen ei auttanut muu kuin jäädä odottamaan, että mitä kuuluu ja tuleeko Rymy vielä takaisin. Yleensä Venäjän puolelle menneet metsästyskoirat palautetaan Suomeen paljon nopeammin – sikäli kuin ne yleensä palautetaan, kaikkia rajan taakse menneitä koiria kun ei saada koskaan takaisin. Mutta eipä siitä sen pahempaa seurannut ja näyttää se raapaisujälkikin jo kadonneen. Se on kuitenkin vähän niin, ettei karhu välttämättä reagoi savuun. Moosesjärven tielle se laukkoi luotisuoraan ja siihen ne jäljet sitten loppuivat minun osalta, Jarkko muistelee. Ja olisiko taustalla sitäkin, että venäläinen haluaa pitää rajasuhteet kunnossa siltä varalta, jos joskus vielä rajaliikenne aukeaa. Jarkko mainitsee, että kyllähän tänäkin vuonna joku koira Venäjän puolelle juoksee, mutta toivoa täytyy, että ne pääsevät sieltä myös takaisin. Se jäi siihen makkaamaan, eikä tullut ennen kuin minä kävin sen hakemassa. – Siihen asti olin innokas jääkiekkoilija, mutta kolmekymppisenä sitä oli jo parhaat voimansa antanut kiekkohommiin, joten aloin kulkemaan hirvija karhuhommissa. – Kaksi ja puoli kuukautta oli pitkä aika odottaa, että tuleeko Rymy takaisin vai ei. KARHUT YLITTELEVÄT mielellään nyt rajaa Inarin puolelta Venäjälle, koska Venäjän erämaissa on rauhallista. – Koirahan osaa väistää karhua, mutta siinä oli vain hetken verran huonoa tuuria, kun karhu ylti raapaisemaan leuan alta. Karhunkin Rymy jo tänä syksynä haukkui, mutta kaato jäi vielä tekemättä. Mutta eläimen perässä Rymy sinne meni ja sehän oli vain tekemässä omaa työtään. Jarkko oli vuosi sitten elokuun lopulla karhunpyynnissä Inarin kunnan itärajan tuntumassa Hanhipään puolella. Minä hätäännyin siinä jo hommaamaan toista koiraa, kun ei tiennyt, tuleeko Rymy takaisin, ja halusin varmistaa, etten jää syksyllä ilman mettästyskoiraa. Ja sitähän minä en tiedä, missä se siellä oli ne kaksi ja puoli kuukautta, mutta kuvittelisin, että ihan siinä lähellä rajaa, missä rajavartijat ja muut Venäjän viranomaiset pyörivät ja asuvat parakeissaan. Jarkolla on housun taskussa muutama pikakaurapuuropussi, ja niistä hän saa energiaa kävellessään Rymyn kanssa karhumetsällä. Siitä saa mukavasti energiaa. – Onhan se karjalankarhukoira hyvä ja varmasti norjanharmaakin on ok, mutta minä olen tottunut jämptiin. – KAUHEA VAUHTI sillä oli ja elukan perässä se laukkoi. Nämä pitää isännästä hyvin kiinni, kun metsässä ollaan. Pikapuuropussi on karhunpyytäjän pikaeväs kulun päällä. – Sitähän minä en tiedä, ja tietääkö sitä Suomen puolella kukaan, että miksi se palauttaminen kesti niin kauan. – Meidän puolella alkaa olla sitä metsästäjää ja retkeilijää niin paljon, että kulkijamäärä on melkoinen. – Olen ikäni kulkenut niissä maisemissa, joten sinne veri vetää karhumetsälle. Sehän ei siinä tapauksessa lähtisi siitä pois ennen kuin joku tulee hakemaan. Eikä se ihan vielä täysin venäjää puhunut, kyllä se suomeakin ymmärsi, myhäilee Jarkko. Inarilainen // Keskiviikkona 7. – Kun syksyllä ammuin sille hirven, niin se haukkui kyllä hyvin, mutta näytti, että se laukauksen jälkeen pelkäsi tosi paljon. Minä olin Rajajoosepissa mukana ja koirahan tuli minun luokse kuin isännän tykö ainakin ja kyllä se minut vielä tunsi. Jarkko sanoo, että sehän on tietysti selvä, että venäläiset ovat heti ymmärtäneet, että Rymy on karhuja hirvikoira. Karhut menevät välillä Venäjän puolelle rauhaan. VILLE VAARALA. Jarkko Mikkola on tänä syksynä kulkenut Rymyn kanssa melkein kaikki vapaapäivänsä karhumettällä. Sitä en tiedä, että kumman perässä se lopulta oli, karhun vai hirven. Jarkko Mikkola heräilee karhumetsälle aamuisin kello 5.30. Rymyn Venäjän reissun takiahan minulla on nyt myös tämä toinen koira Amos. Siellä on varmasti Moskovassa nyt suurempiakin huolia kuin yhden koiran palauttaminen, niin ehkä se luvan saaminen viivästyi ja rajamiehet eivät tietenkään uskaltaneet tehdä mitään kun suuren päällikön lupa puuttui, pohdiskelee Jarkko. – Aikaisin aamusta sitä on lähdettävä. Hän tuumailee, että kyllähän Rymyllä varmasti olisi paljon kerrottavaa Venäjän reissustaan, jos se vain osaisi kertoa näkemästään. – Sen minä huomasin heti, että Rymyä oli pidetty ja kohdeltu hyvin. Rymy teki läheistä tuttavuutta emäkarhun kanssa ja tuon kontaktin jäljiltä Rymy sai leukaansa pienen viillon. Vaikka kyllähän sitä vieläkin tulee käytyä pappakiekkoa pelaamassa, harvemmin tosin, mutta aina kun Jarkko Mikkola on vannoutunut jämtlanninpystykorvamies. Kuvassa vuoden ikäinen Amos. – Nakkaan vain hiutaleet kuivana suuhun ja vähän vettä siihen perään. Salmisen Lasse kerkiää tulla mettästä jo pois siinä vaiheessa kun meikäläinen on vasta menossa. lokakuuta 2026 10 // Jatkuu edelliseltä sivulta Rymy nousi vuosi sitten valtakunnankuuluisuuteen, kun se metsästysreissullaan ylitti Venäjän rajan ja jäi rajan taakse peräti kahdeksi ja puoleksi kuukaudeksi. Kun Rymyä ei kuulunut takaisin, otti mies yhteyttä Lapin rajavartiostoon ja kertoi, että nyt on metsästyskoira Venäjän puolella. – Yhteistyötä ei muuten ole ja raja on kiinni, mutta ilman muuta on hyvä, että rajavartiostojen välillä kommunikointi pelaa ja koiratkin näköjään palautetaan kotimaahansa vanhaan malliin
Rymy on Jarkon hyvä kaveri ja karhunpyynnissä aivan välttämättömyys. Jarkko Mikkola on vannoutunut jämtlanninpystykorvamies. – Ilman hyvää koiraa ei karhunpyynnistä tule mitään. Ja sillä lailla mikään karhunpyyntireissu ei mene hukkaan, että nehän ovat aina treeniä koiralle. – Eihän huonoa karhunpyyntireissua olekaan. Siihen ei oikein muuta lääkettä ole kuin että täytyy kävellä sen kanssa porotokan vierestä, pitää liinassa ja kävellä toiseen suuntaan. Pihahäkin puolelta pääsee luukun kautta sisäkoppiin ja sieltä taas takaisin. Nämä kopit tulivat tänä vuonna palvelusikänsä päähän. Kuvassa vuoden ikäinen Amos. Jarkko lisää, ettei huono koira ole Amoskaan, mutta toki se on vielä niin nuori, että on ”keskeneräinen kapistus”. – Amos on porolle vähän liian innokas. Jarkko sanoo, että isäukko Juha on tietenkin ollut hänelle aikoinaan oppimestarina karhunpyynnissä, mutta paljonhan sitä on sitten oppinut asioita itsekin kokemuksen ja erehdyksen kautta. – Onhan se karjalankarhukoira hyvä ja varmasti norjanharmaakin on ok, mutta minä olen tottunut jämptiin. Koira saa harjoitusta ja liikuntaa. Jarkko on nikkaroinut koirilleen hienot lämpimät koppitilat varaston puolelle. Ja olihan se ilon päivä silloin viime vuonna, kun paras kaveri ylitti jälleen rajan, mutta tällä kertaa Suomen puolelle. Inarilainen // Keskiviikkona 7. lokakuuta 2026 // 11 innostun menemään hallille, niin mukavaahan siellä on luistella ja pelailla. VILLE VAARALA VILLE VAARALA VILLE VAARALA. Joskus voi kaatua se karhu, mutta jos ei saa karhua, niin saa ainakin liikuntaa ja tulee nähtyä maisemia ja tulisteltua. Eihän sen mukavampaa puuhaa olekaan
Tunturi-Kiekko liikuttaa viikottain satoja ihmisiä aina pienimmistä luistelijoista ikämieskiekkoon saakka. Uusi konsepti on herättänyt innostusta myös ohjaajissa. – Tässä yhdessä lauseessa on ytimekkäästi todettu, mihin tämä päätös kokonaisuutena perustuu ja miksi paliskunnan hallitus on hylännyt puolisoiden välisen porokaupan, todettiin puolustuksen taholta. Inarilaisen saamien tietojen mukaan miehen sukujuuret tulevat muun muassa Ivalojokivarteen. Syyte syrjinnästä tuli paliskunnan hallitukselle siitä, että syyttäjän mukaan hallitus rikkoi lakia, kun se hylkäsi vuonna 2023 tehdyn kaupan poromerkistä ja kahdesta siitosporosta. Muddusjärven paliskunnan hallitus on lähtenyt siitä, että kaupan hyväksyminen ei olisi tarkoittanut vain yhden lisäosakkaan tuloa paliskuntaan, vaan se olisi tuonut mukaan kokonaan uuden perhekunnan, joka ei ole saamelaisen poronhoitoyhteisön jäsen. Sen mukaan paliskunnassa ei ole enää tilaa uusien osakkaiden poromäärien lisäämiseksi, kun asiaa katsotaan saamelaisen poronhoidon harjoittamisen ja laidunten riittämisen näkökulmasta. Me ollaan ainoa pelkästään jääkiekkoon suuntautunut seura, joka on tässä nyt mukana, Pohjanen kertoo. Valmennuspäällikkö Sofia Pohjanen kertoo Fun Skate -konseptista, jossa eri tasoisille luistelijoille on omat ryhmänsä. Kaisanlahden mukaan jääkiekko on hyvä harrastus. – Edellytykset on siis ihan elämänmittaiseen harrastukseen, Kaisanlahti summaa. – Meitä ohjaajiakin kiinnosti Tunturi-Kiekon valmennuspäällikkö Sofia Pohjanen ja puheenjohtaja Teemu Kaisanlahti iloitsevat uuden kiekkokauden vilkkaasta aloituksesta. Paliskuntaan kuuluva nainen oli myynyt merkin ja porot uudelle aviomiehelleen. Puolustus katsoi, että paliskunnan hallitus on pyrkinyt päätöksellään turvaamaan paliskunnan päätoimisten poronhoitajien elinkeinoa, joka nauttii perustuslain suojaa. Syyttäjä tuo esille sen, että nainen on alkuperältään vienankarjalainen ja mies puolestaan on alkuperältään inarinsaamelainen, mutta hän ei ole kuulunut Muddusjärven paliskuntaan. SYYTTÄJÄN MUKAAN paliskunnan hallitus on asettanut kyseisen naisen ja hänen aviomiehensä ilmeisen eriarvoiseen tai muita olennaisesti huonompaan asemaan kansallisen tai etnisen alkuperän sekä perhesuhteiden tai muun näihin rinnastettavan seikan perusteella. PUOLUSTUS LUKI paliskunnan hallituksen päätöksestä kohdan, jossa kerrotaan, että Muddusjärven paliskunnassa noudatetaan saamelaista tapaoikeutta, joka koskee esimerkiksi poromerkkikäytäntöjä, tokkakuntien laidunalueitten hallintaja käyttöoikeutta sekä paliskunnan osakkuutta, tokkakunnan jäsenyyttä ja sukumerkkikäytäntöjä. Hauska sattuma on myös se, että viikon viimeisellä vuorolla sunnuntaina askissa ovat seuran ikämieskiekkoilijat. – Jääkiekko on harrastuksena mukava ja yhteisöllinen ja mikä parasta, siinä tulee oikeasti hiki. lokakuuta 2026 12 // Ivalossa kiekkoilun voi aloittaa lähes minkä ikäisenä tahansa Ville Vaarala Tunturi-Kiekon uusi kausi on käynnistynyt vauhdikkaasti. Kyseessä on useiden jääurheiluseurojen yhteishanke, jossa jää on jaettu erilaisiksi luisteluradoiksi ja harjoitukset koostuvat muun muassa peleistä ja leikeistä. Puolustuksen mukaan täysin ulkopuolisia henkilöitä ei ole otettu osakkaaksi, kun on yritetty pitää poromäärä suurimMuddusjärven paliskunnan johto istuu käräjillä syrjintäsyytteestä Signe Similä, Miklas Vaarala, Maria Granqvist ja Kaarlo Similä aikovat tulla hallille myös seuraavana maanantaina.. Siinä yhdistyvät liikunta ja yhteisöllisyys. Siinä ne ovat minun mielestäni ne kaksi tärkeintä asiaa. Vuosi toi mukanaan paljon uutta opittavaa, mutta myös tekemistä on riittänyt. Saa kuntoa nostettua ja samalla paljon uusia kavereita. Edustusjoukkue on pelannut ensimmäisen kotipelinsä, jonka se voitti murskalukemin Kemin Lämäreitä vastaan 19-2. – Ainahan siinä on paljon uuden oppimista ja hommia riittää, mutta onneksi seuran kunniapuheenjohtaja Janne Tervahauta on sparrannut minua ja auttanut eteenpäin. Puolustuksen mukaan tärkeä maininta paliskunnan hallituksen pöytäkirjassa on myös se, jossa todetaan, että paliskunnan poroja laidunnetaan talvilaidunalueilla tokkakunnittain. Viikon kiekkoilut käynnistyvät aina maanantaisin lapsi-vanhempiluistelulla, jossa kaukalo on täyttynyt mukavasti entisistä TuKilaisista ja heidän lapsistaan. On tärkeää, että seuran sisällä saadaan jaettua vastuuta ja tehtäviä, Kaisanlahti kertoo. Seuran puheenjohtaja Teemu Kaisanlahdelle viime kausi oli ensimmäinen seuran johdossa. Tuntuu, että osallistujamäärä on tuplaantunut joka viikko. TUNTURI-KIEKON TOIMINTA on rakennettu niin, että seurassa voi harrastaa läpi elämän. Inarilainen // Keskiviikkona 7. – Määkään en ollut itse tähän aiemmin tutustunut, mutta meitä pyydettiin pilotoimaan tätä toimintaa. Tällä kaudella seura tarjoaa myös uudenlaista toimintaa 3–10-vuotiaille. Mutta mukaan on mahtunut myös uusia kasvoja. – Tosi hyvin ollaan saatu porukkaa tälle vuorolle. Jaakko Peltomaa Muddusjärven paliskunnan hallitusta syytetään Lapin käräjäoikeudessa syrjinnästä, poronhoitorikkomuksesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. SYYTTÄJÄ LUKI valtuustosalissa paliskunnan hallituksen päätöksiä raskauttavassa mielessä, mutta vastaavasti puolustus lähti siitä, että kaikki paliskunnan hallituksen pöytäkirjoihinsa aikoinaan laittamat perustelut kaupan hylkäämisestä ovat laillisia ja kertovat Muddusjärven paliskunnan tavasta ja oikeudesta noudattaa saamelaista tapaoikeutta. Hallituksen mukaan kyseinen mies ei saa päätoimeentuloaan poronhoidosta. Paliskunnan hallitus totesi aikoinaan hylkäävän päätöksensä perusteluissa muun muassa, että kyseinen nainen ei ole avioeronsa jälkeen Muddusjärven paliskunnan saamelaisen yhteisön jäsen, eikä hän omaa ensisijaista poronhoito-oikeutta Muddusjärven paliskunnassa, minkä hän voisi jakaa edelleen kolmannelle, ulkopuoliselle osapuolelle. Käräjiä ryhdyttiin käymään Inarin valtuustosalissa viime viikon keskiviikkona ja ne jatkuvat tällä viikolla. Maanantain luisteluvuorolla nuorimmat osallistujat ovat hieman alle kolmevuotiaita. Uusia kasvoja on tullut tosi paljon mukaan, ja tekeminen on ollut hyvää ja iloista, Kaisanlahti sanoo
Valtuuston puheenjohtaja Mika Aikio katsoi, että Utsjoen kunta on nyt laatimassa selkeitä pelisääntöjä hinnoitteluun. käsittelemään vuoden 2025 tilinpäätöstä ja muita kunnanhallituksen edelleen päätettäväksi esittämiä asioita. Kokouksen lopulla valtuutettu Sammol Lukkari nosti esille sen, kuinka Utsjoen kunnan luottamushenkilöihin kohdistuu netissä kasvavaa häirintää. Tämä on juuri heille suunnattu, hyvin matalan kynnyksen toimintaa, Pohjanen sanoo. – Itse kyllä vähemmän seuraankin sitä keskustelua. Valtuutettu Uula Tapiola painotti puheissaan järvinäkymien ja yleensä vesinäkymien merkitystä. Lopulta päätösehdotukset hyväksyttiin pienin muutoksin. Keskiviikon käräjäistunnossa aviopuolisoita avustanut juristi nosti puheessaan esille sen, että kenties paliskunnassa on epäilty aviomiehen olevan ”väärää saamelaista sukua”. VILLE VAARALA Jaakko Peltomaa Utsjoen kunnanvaltuusto kokoontui 21.9. Vuoden 2025 tilinpäätös oli hieman yli 600 000 euroa alijäämäinen. Tilinpäätös hyväksyttiin ja valtuusto myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille vuodelta 2025 tilintarkastuskertomuksen mukaisesti. Inarilainen // Keskiviikkona 7. Olen konservatiivinen siinä mielessä, lisäsi puheenjohtaja Aikio. Tunturi-Kiekon toiminnassa on tänäkin vuonna omat ryhmänsä myös tyttöja naiskiekolle. Valtuutettu Vesa Länsman kommentoi asiaa muistelemalla, että aikoinaan valtuustosalissa vastustettiin kovasti kirjastotoimen vähennyksiä ja Länsmanin mukaan tilanne on nyt onneksi sellainen, että kirjaston käyttäjät ovat tyytyväisiä ja kirjasto toimii oikein hyvin. Avustaja ilmoitti pitävänsä ala-arvoisena sitä, että myös paliskunnan teknistä sihteeriä ollaan nyt syyttämässä. Niiden ajankohdista seura tiedottaa myöhemmin.. Pohjasen mukaan myös Ivalo-liiga ja Ivalo-liiga Juniors pelataan tälläkin kaudella. Lukkarin mukaan sekään ei ole oikein, että luottamushenkilö joutuu vapaa-ajallaan kokemaan väkivallan uhkaa. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio esitti, että päätösehdotuksesta jätetään pois kappale koskien vesistöön rajautuvia tontteja ja annetaan asia työryhmälle selvitettäväksi. Tämän käytännön saamelaiset poronhoitajat ovat sisäistäneet ja puolustuksen mukaan paliskunnan hallitus on perustellut, miksi nainen ei voi omaa, saamelaiselta mieheltään aikoinaan saamaansa sukumerkkiä luovuttaa edelleen täysin ulkopuoliselle henkilölle. Asiantuntijoina näillä porokäräjillä tullaan kuulemaan ainakin Juha Joonaa, Jan Saijetsia sekä Esko Aikiota. Aikion mukaan netin keskustelukieli voi todellakin olla ”sylettävää” ja hän toivoi yleisesti ottaen kaikkien käyttävän harkintaa ennen kuin painavat ”enteriä”. Tunturi-Kiekossa halutaan tarjota tekemistä koko perheelle ja rakentaa harrastajille mahdollisuus kulkea seurassa pienestä lapsesta aina aikuisiän kiekkoiluun saakka. Valtuutettu Vesa Länsman sanoi, että tonttien myynti täytyy tehdä niin selkeäksi, että kun joku haluaa tontin ostaa, niin ”kunta sen myypi”. Valtuutetut Väinö Guttorm, Urho Guttorm ja Eemeli Hekkanen kannattivat esitystä. Valtuuston puheenjohtaja Aikio vakuutteli, että asiat ratkaistaan varmasti parhain päin, kun työryhmä niitä vielä miettii ja kun vielä Uulakin on mukana tuon työryhmän kokoonpanossa, kuten Aikio itsekin. Hän totesi myös, että porovarkauden taustalla on ”osittain samoja epäiltyjä”. Hyvinvointijohtaja Pirjo Seurujärvi tosin nosti lyhyesti esille Utsjoen kirjaston uudelleenjärjestelyt, joihin kuuluu työntekijän vähennys ja omatoimikirjaston roolin vahvistaminen. Pariskuntaa avustanut juristi totesi, että naisen poroja alkoi prosessin aikana katoilla ja lopulta koko porokarja varastettiin. Hän nosti esille myös sen, että kyseinen prosessi on aiheuttanut naiselle työkyvyttömyyttä. Lukkari vetosi valtuustosalissa muihin poliitikoihin ja muistutti, että päätökset tehdään oikeasti siellä, eikä trollitehtaassa nimeltä Facebook. – Suurin ongelma miksi meillä ei juuri rakenneta asuinrakennuksia on pankkien nuiva suhtautuminen tähän alueeseen, ei se tontti, oli se kallis tai halpa, sanoi Aikio. Hänen mukaansa omatoimikirjaston käyttö on onnistunut hyvin. Kokouksessa käsiteltiin pitkään ja perusteellisesti tonttihinnoittelun tarkennusta ja kunnan tonttien myyntiehtoja. PUOLUSTUKSEN TAHOLTA nostettiin esille myös sukumerkkikäytäntö. Muddusjärven paliskunnassa sukumerkkikäytännöissä on omat säännöksensä ja merkit muistuttavat toinen toisiaan ja ovat helposti tunnistettavissa. Mukaan toivotaan tyttöjen lisäksi myös naisia, joille jääkiekko ei ole entuudestaan tuttu harrastus. Mika Koskenniemi nousee Veikko Porsangerin tilalle Utsjoen valtuustoon man sallitun rajoissa ja on yritetty käyttää pirstoutuneita laidunalueita kestävästi ja on pyritty turvaamaan päätoimisten poronhoitajien toimeentulo. Hän katsoi, että hinnoittelu ei ole yleensäkään se juttu millä Utsjoelle saadaan rakentamista, tai ei saada, vaan nyt on kyse selkeiden pelisääntöjen laatimisesta. Kehitysja ympäristölautakunnan valitsema työryhmä jatkaa tonttihinnoitteluun ja myyntiehtoihin liittyvien asioiden tarkentamista. Tilinpäätös ei herättänyt juuri keskustelua. Valtuuston puheenjohtaja Mika Aikio totesi, että hänen kuntapoliittisen uran aikana on tosiaan tullut myös uusia tapoja tehdä politiikkaa ja keskustella. Muilta osin valtuusto hyväksyi päätösehdotuksen. Hän muistutti, että sihteerillä ei ole asemaa paliskunnan hallituksen päätöksenteossa, mutta epäili, että syyttäjä on nyt lähtenyt hakemaan ”erilaisen kohtelun mallia”. Tarkastuslautakuntaan valittiin puheenjohtajaksi Juha-Matti Röntynen ja varapuheenjohtajaksi Mika Koskenniemi. – Välillä se into voi lopahtaa, mutta hallille voi tulla aina takaisin, Pohjanen vinkkaa. lokakuuta 2026 // 13 Tunturi-Kiekon valmennuspäällikkö Sofia Pohjanen ja puheenjohtaja Teemu Kaisanlahti iloitsevat uuden kiekkokauden vilkkaasta aloituksesta. Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja, kunnanvaltuutettu Veikko Porsanger on irtisanoutunut kunnan luottamustoimista. Hallitus ei puolestaan kumonnut omia päätöksiään, vaikka hallinto-oikeus katsoi niiden olevan poronhoitolain vastaisia ja rikkovan yhdenvertaisuuslakia sekä hallintolakia. Viime vuoden tilinpäätöksen hyväksyminen on viivästynyt muun muassa uimahallin saneeraukseen liittyvien seikkojen vuoksi, joihin valtuusto halusi lisäselvityksiä. Länsman toivoi, että tontit menevät kaupaksi, vaikka käytännössä ei tonttia ole myyty joka vuosikaan. Valtuutettu Väinö Guttorm pohdiskeli, että vesistönäkymä on tulkinnanvarainen, koska joskus näkyy vettä reilusti ja joskus vain vähän, vaikka menisi kuistin päälle katselemaan. Tapausta on käsitelty aikaisemmin Pohjois-Suomen hallinto-oikeudessa ja se kumosi paliskunnan hallituksen tekemät päätökset. Valtuutettu Hekkanen lohkaisi, että mikäli tontin vieressä on vaikkapa puro, niin se epäilemättä nostaa sitten hintaa. – Toivottavasti ei tarvitsisi enää jatkossa kärsiä unettomista öistä sen takia, että olen luottamustehtävissä, hän sanoi. Tarvittiin kaksi äänestystä asiakohtien käsittelyn jatkamisesta. KOLMEN SYYTETYN avustaja puolestaan kimpaantui tällaisista puheista ja sanoi, ettei heillä ole tietoa siitä, että asianomaiselta olisi varastettu poroja, eikä asia kuulu tähän oikeudenkäyntiin. Keskustelun aikana pohdittiin muun muassa sitä, mitä käytännössä tarkoittaa vesistönäkymä tontille ja pitääkö vesistönäkymän ansiosta nostaa tonttien hintaa. Sellaisia, jotka haluavat päästä luistelemaan ja kokeilemaan, millaista jäällä oleminen on mailan kanssa. kauheasti tämä kyseinen konsepti ja ollaan oltu tosi innoissamme siitä, että saatiin tämä nyt mukaan meidän seuratoimintaan. Valtuusto myönsi Porsangerille eron ja totesi hänen tilalleen valtuustoon nousevan Mika Koskenniemen. – Vuorolle toivotaan myös heitä, joille jääkiekko on aivan uusi asia. Hänen mukaansa näillä näkymillä täytyy olla merkitystä hinnoittelussa. Hänen mukaansa aikanaan omassa prosessissa sitten selviää, mitä on tapahtunut. KÄRÄJIÄ KÄYDÄÄN Ivalon valtuustosalissa kolmella kielellä, suomeksi sekä kahden vastaajan pyynnöstä myös inarinsaameksi ja koltansaameksi. Avustajan mukaan aviopari on kaiken kaikkiaan käyttänyt sellaista asiointitapaa, joka on ollut omiaan aiheuttamaan skeptisyyttä ja vastakkainasettelua
Tervaniemi Henna, FM 21. Kenties istahdat muutamaksi minuutiksi tai jäät tunnin kestävän palveluksen ajaksi. Riepula Jouni, yrittäjä VI LÄHELLÄ SINUA -EHDOKASLISTA 27. Seipiharju Jaana, YTM, työllisyysasiantuntija IV SEURAKUNNAN PUOLESTA – EHDOKASLISTA 19. Kukkala Hannele, kerroshoitaja 25. Näkkäläjärvi Pirita, puheenjohtaja VII IVALON SOSIALIDEMO KRAATTINEN TYÖVÄENYHDISTYS -EHDOKASLISTA 37. Viikolla 42 avoinna ke to klo 10–14. klo 11 Sanajumalanpalvelus Pulmangin kirkossa. Tennilä Anne, eläkeläinen 34. Nuorgam Nea, poronhoitaja 36. Tässä jumalanpalveluksessa on ”juoni”, joka on laulettua ja luettua teologiaa. Diakonia NAISTEN RYHMÄ: Ke 14.10. 040 7506286 anja.karhula@ evl.fi. Kortit jaetaan henkilökohtaisesti sovittuna tapaamisaikana. Huhtamella Tarja, eläkeläinen 18. Kosola Niina, merkonomi, lähihoitaja 11. UTSJOKI Pe 9.10. Yhteisöruokailupäivinä 10.11. Mustonen Hilma, eläkeläinen 41. klo 18.30 Opistoilta ry:llä. KIRKKOKUORONHARJOITUS pidetään klo 14-15.30. Kemppainen Elina, lähihoitaja 30. Tervetuloa mukaan seuraamaan tai osallistumaan. Aikio Marita, oppimateriaalisuunnittelija 35. Se alkaa maailmanluomisesta (psalmi 104) ja seuraa ihmiskunnan vaiheita syntiinlankeemuksesta Jumalan Pojan maailmaan tulemiseen päättyen meidän omaan kuolemaamme eri laulujen ja rukousten välityksellä. Kemppainen Tiitu, yrittäjä 17. klo 18 Rukousilta Su 11.10. Yliluoma Satu, yrittäjä, liikenneopettaja 22. Pohjois-Lapin seurakuntayhtymän yhteiseen kirkkovaltuustoon on Inarissa ehdolla 21 henkilöä, joista valitaan 15. aukioloaikoina 040 1371879, muulloin 040 7072669/Seija. Palojärvi Sirkka, eläkeläinen 5. Tähän on varattu aikaa myös aiheeseen liittyviin kysymyksiin. Pekkala Aslak, rajavartiomestari 3. Muut IVALONLAAKSON RAUHANYHDISTYS: To 8.10. EHTOOPALVELUS ALKAA KLO 17 . Huhtamella Tarja, perhepäivähoitaja, eläkeläinen 39. Aikio Marita, oppimateriaalisuunnittelija 14. 040 5071713 anu.huhtamella@evl.fi tai Anja Karhula p. Utsjoen seurakunta Seurakunnan viikko NUORGAM: Su 11.10. Eläkeikäisille tarkoitettu avoin ryhmä. Puh. Yliluoma Satu, yrittäjä, liikenneopettaja Varsinainen vaalipäivä on 15.11.2026. Tervaniemi Ruut, opiskelija SEURAKUNTANEUVOSTON VAALISSA ehdokkaita on Inarissa 20, joista valitaan 12: V RAUHANYHDISTYKSEN EHDOKASLISTA 23. Kuhmonen Anneli, yrittäjä 33. Ville Vaarala Inarissa päästään äänestämään marraskuussa seurakuntavaalien merkeissä. Voit varata ajan ottamalla yhteyttä diakoniatyöntekijöihin: Anu Huhtamella p. Ehtoopalveluksessakin ”juoni”. Nikolaoksen kirkko: Ke 7.10. Voit viettää aikaa yhdessä muiden kanssa tai vain poiketa kurkistamaan kirkkoa tai seurata kuoroharjoitusta. Pääsemme kuulemaan eri aiheista pienen alustuksen, jonka aihe esitellään viikoittain Inarilainen-lehdessä ortodoksisen seurakunnan ilmoitusten yhteydessä. Näkkäläjärvi Pirita, puheenjohtaja III IVALON SOSIALIDEMOKRAATTINEN TYÖVÄENYHDISTYS – EHDOKASLISTA 16. Paikalla ovat pappi isä Rauno Pietarinen ja kanttori Anneli Pietarinen. Jomppanen Jouni Ilmari, autoilija, poromies 29. Tervaniemi Henna, FM 42. Kuhmonen Anneli, yrittäjä 12. lokakuuta 2026 14 // Inarin seurakunta Kastetut Iikka Juhani Vierelä Alina Elle Sabrina Magga Kuolleet Hilda Korhonen 100v Seurakunnan viikko INARIN KIRKOSSA: Su 11.10 klo 11 Messu, pyhäkoulu messun aikana. Laaja ehdokasjoukko Inariin: 21 kamppailee paikoista seurakuntavaaleissa Tervetuloa! IVALO, p. Kolminaisuuden kirkko Su 11.10. Avoimet ovet päättyy klo 17 alkavaan ehtoopalvelukseen, joka kestää noin puoli tuntia. Kemppainen Elina, lähihoitaja 9. 040 539 7131 ja kanttori Anneli Pietarinen, p. Mustonen Hilma, eläkeläinen 20. Seipiharju Jaana, YTM, työllisyysasiantuntija VIII SEURAKUNNAN PUOLESTA -EHDOKASLISTA 40. Lähetys Ke 21.10. Keskitalo Paulus, luokanopettaja 10. klo 10 aamupalvelus, avoimet ovet, klo 14 kuoroharjoitus, klo 16 alustus ”Pyhä Henki elämässä” ja keskustelua, klo 17 ehtoopalvelus. Lapset ja perheet PERHEKERHOT, PÄIVÄKERHOT JA KOULULAISTEN IP-KERHO: Kerhot ovat tauolla syyslomaviikolla 42, 12.–16.10. Anneli Pietarinen, ortodoksinen kanttori Avoimet ovet Ivalon ortodoksisessa kirkossa lokakuussa " Voit viettää aikaa yhdessä muiden kanssa tai vain poiketa kurkistamaan kirkkoa tai seurata kuoroharjoitusta. ISÄ RAUNO puhuu ihmisen hengelliseen elämään liittyvistä eri aiheista klo 16-16.50. Pääset seuraamaan ortodoksisen kuoron harjoittelua seurakuntasalilla. Ehkä olet kiinnostunut kuorolaulustamme, niin voit laulaa yhdessä kanssamme. NELLIMIN PORINAPIRTTI: Ke 14.10. Kosola Niina, merkonomi, lähihoitaja 32. Kemppainen Tiitu, yrittäjä 38. Kotisivut: www.ivalonhelluntaisrk.fi Facebook: Ivalon Helluntaiseurakunta Tervetuloa tilaisuuksiin! Seurakunnat Kirje seurakunnasta Kaikille avoin tutustumiskohde Ivalossa odottaa vierailijoita keskiviikkoisin klo 10-18. Tämä on vanhin kristittyjen jumalanpalvelus ja juontaa alkunsa lähes muuttumattomana ensimmäisiltä vuosisadoilta Kristuksen syntymän jälkeen. DIAKONIAN KIRPPUTORI: Avoinna 12.10.alkaen ma-pe klo 10–17, la 11–14.Hyväkuntoista tavaraa otetaan vastaan. Pappi tai kanttori kertoo siitä pääkohdat palveluksen alussa, jolloin osallistujat tai seuraajat kokevat tapahtumat yhdessä, mutta kuitenkin omakohtaisesti. klo 12 Sairaalantie 5 päätykolmiossa.Naistenryhmä tarjoaa matalan kynnyksen vertaistukitoimintaa sinulle, joka olet kiinnostunut mielen hyvinvoinnista ja kaipaat seuraa, vaihtelua sekä virikkeitä arkipäivääsi. klo 19 Viikkomessu. Ivalon pappi isä Rauno Pietarinen, p. Riepula Jouni, yrittäjä II LÄHELLÄ SINUA -EHDOKASLISTA 6. Kukkala Hannele, kerroshoitaja 4. ja 15.12. alkaen. klo 17 Jumalanpalvelus Yhteydenotot: 040 825 2918 Tapani Kauppinen Kirpputori auki ti, ke ja pe klo 11-16 sekä to klo 11-17. Inarilainen // Keskiviikkona 7. Instagram: inarinseurakunta; www. Laulu on tavallisesti neliäänistä. Kenties haluat vain sytyttää kirkossa tuohuksen (kirkkokynttilän) edesmenneitäsi muistaen. klo 17 vigilia Ke 13.10. Tervetuloa mukaan! AINEELLISEN AVUN MAKSUKORTTIJAKELU: Aineellisen avun hankkeen maksukorttijakelu vähävaraisille henkilöille ja perheille 12.10. klo 8.45 Kylväjän aamuhetki ja lähetyslounas Sotaniemillä, Angelintie 1446b. Eläkeikäisille suunnattu avoin ryhmä. Pekkala Aslak, rajavartiomestari 24. mennessä Marjutille p. klo 10 liturgia Utsjoen kirkossa. Samaan aikaan, kun kuoro harjoittelee seurakuntasalilla, on isä Rauno kirkossa valmiina esittelemään kirkkoa tai vastaamaan kävijöiden kysymyksiin. POHJOIS-LAPIN seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston ehdokkaat Inarissa ovat: I RAUHANYHDISTYKSEN EHDOKASLISTA 2. Kirkonkellot kutsuvat klo 9.50 kävijöitä aamupalvelukseen. KULTAISENIÄN KERHO: Maanantaisin klo 13–15 Inarin seurakuntakodilla. Jomppanen, Jouni Ilmari, autoilija, poromies 8. 040 843 4300. LISÄTIEDOT: Facebook: Inarin seurakunta. Tennilä Anne, eläkeläinen 13. klo 17 ehtoopalvelus Utsjoen pappilassa Mantojärven rannalla La 10.10. klo 10 liturgia, kyläkuoron harjoitus klo 12. Kiireellisissä asioissa voitte ottaa yhteyttä p.040 1394849 (Tapio Koivu) tai p. Ennakkoäänestys järjestetään ti 3.11.– la 7.11.2026. SAARISELÄN KAPPELISSA: Su 11.10. Keskitalo Paulus, luokanopettaja 31. HUOM! Tiistaina 13.10. 040 5071713) yhdessä vertaisohjaajien kanssa. La 10.10. Voit aloittaa päiväsi klo 10 seuraamalla ortodoksisen kirkon aamupalvelusta. Aikio Laila, merkonomi, toimistosihteeri 7. inarinseurakunta.fi KIRKKOHERRANVIRASTO: Palvelemme osoitteessa, Kirkkokuja 1 d, 99800 Ivalo. Pohjois-Lapin seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston ja seurakuntaneuvoston vaalien ehdokaslistat on julkaistu. 040 6608767 (Mari Valjakka). Aikio Laila, merkonomi, toimistosihteeri 28. Kirkkokahvit ja isä Rauno Pietarinen puhuu aiheesta ”Ihmeet”. TIISTAIPIIRI: Tiistaisin klo 12–14 Ivalon kirkon alakerrassa. Ryhmän toimintaa ohjaa diakoniatyöntekijä Anu Huhtamella (p. AAMUPALVELUS ALKAA KLO 10. ei piiriä. Nuorgam Nea, poronhoitaja 15. Lähetyslounas: Ilmoitathan tulostasi viimeistään 16.10. klo 13 Outi Paadarilla. Palojärvi Sirkka, eläkeläinen 26. Nuorten tapahtumat löydät instagramista: utsjoen_seurakunta MAINOS IVALON HELLUNTAISEURAKUNTA To 8.10. PAPIN ”VASTAANOTTO” on klo 1415.30 kirkossa. klo 10 aamupalvelus, avomet ovet, klo 14 kuoroharjoitus, klo 16 alustus ikoneista ja keskustelua, klo 17 ehtoopalvelus NELLIM, p. 040 152 0588. virasto SULJETTU
Karigasniemen vanha masto pois käytöstä ja uusi tilalle Kuuluisa entinen Ivalon nuori on hänkin, yrittäjäveteraani Marko Tervaniemi. – Olihan se tärkeä paikka, olin kesät siellä töissä ihan ”pikkutytöstä” asti. – Olen kaivanut naftaliinista teemaan sopivan puvun ja vinon pinon musiikkia aina soulista rock’n’rolliin ja tunnettuihin entisajan klassikoihin. Tapahtumatiedotteen mukaan illan musiikista vastaa DJ HennaK, joka kaivaa soittolistalle kultaisen nuoruusajan ikimuistoisimpia hittejä. Uusi masto varmistaa tv-, radioja muiden kriittisten palveluiden jatkuvuuden pitkälle tulevaisuuteen. Baari palvelee ja discomusa pauhaa klo 20:stä aina klo 22 asti. ENTISTEN NUORTEN discoon voi osallistua yksin, kaksin tai koko kaveriporukan voimin. Stönö on jäänyt hänen mieleensä muutenkin positiivisessa valossa. HENNA KARPPINEN kertoo, että Kultahipun Kellari oli hänen nuoruudessaan ”The Place to be”. MARIA KAUPPILA INARIN KUNTA Jaakko Peltomaa Digita ilmoittaa rakentavansa Karigasniemeen uuden maston vanhan maston tilalle. Näin kertoo Inarin kunnan kulttuurituottaja Johanna Vuorela Inarin kunnan tiedotteessa. Ja jos nuoriso ei kokoontunut illanvieton merkeissä Kellarissa, niin sitten: – Hipun Yläkerrassa ja sitten lähdettiin Saariselälle. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Digitan mukaan töistä saattaa aiheutua lyhyitä katkoksia ja tehonalennuksia radioja tv-lähetyksiin töiden aikana. Kuva: Inarin kunta. Discomusiikin makuun Hennan nuoruudessa lapset ja nuoret pääsivät ensimmäistä kertaa Nuorisotila Stönöllä. Maston rakennustöitä tehdään syyskuun ja lokakuun aikana. – Stönöltä on kyllä hyvät muistot. Nyt on aika palata hetkeksi takaisin nuoruusvuosien tunnelmiin. Kaksi toistaiseksi tunnistamatonta inarilaisnuorta vanhalla Stönöllä. Muistatko, miten Hipun kellarissa tanssittiin, hittibiisit soivat ja ilta jatkui aamuun asti. Inarin juhlavuoden kunniaksi järjestettävä Entisten nuorten disco kutsuu tanssijat legendaariseen Kultahipun Kellariin perjantaina 23.10. Inarilainen // Keskiviikkona 7. – Kaiva siis tanssivetimet esiin, Rukka-takki naulakosta, jenkkihuivit kaapista ja tule verestämään nuoruusmuistoja Kultahipun Kellariin, Henna Karppinen kannustaa. Maston peittoalue ulottuu myös Suomen ja Norjan rajaseudulle, mikä tekee mastosta tärkeän osan koko pohjoisen viestintäinfrastruktuuria, kertoo Digitan toimitusjohtaja Riku Helander yhtiön lähettämässä tiedotteessa. Illan musiikista vastaa DJ HennaK. – Karigasniemen hanke on hyvä esimerkki siitä, miten huoltovarmuudenkin kannalta kriittisten palveluiden jatkuvuus varmistetaan pitkäjänteisesti eri puolilla Suomea. Kellarissa tunnelma oli aina kotoisa ja rento, ei voinut tietää mitä tuleman pitää ja ketä siellä on. lokakuuta 2026 // 15 Entisten nuorten disco kutsuu inarilaiset takaisin Kultahipun Kellariin Jaakko Peltomaa Ville Vaarala Oletko entinen inarilaisnuori. Vanhan maston osat päätyvät kierrätykseen ja purkamisella halutaan myös varmistaa se, että rakenteista jää mahdollisimman vähän jälkiä tunturimaisemaan. Digita ilmoittaa purkavansa kuvassa näkyvän vanhan maston sen jälkeen, kun uusi on valmistunut. Ja jos tanssijalka vipattaa ja tunnelmaa sekä porukkaa riittää, niin iltaa voidaan jatkaa hieman pidempäänkin. Biljardia ja elokuvailtoja kavereiden kanssa, mikä se olis ollut sen parempaa. Karigasniemen vanha masto on tullut elinkaarensa päähän. Kannattaa tulla paikalle, Henna Karppinen suosittelee. Dj:n tehtävät ovat miehelle tuttuja, ja ehtipä Marko hurjassa nuoruudessaan myös levyttää iskelmäpitoisen levyn. Sen tilalle rakennettava uusi masto mahdollistaa Digitan mukaan tärkeiden viestintäpalvelujen jatkumisen alueella luotettavasti tulevina vuosikymmeninä. Karigasniemen mastosta lähetetään radioja tv-palveluita sekä korkealaatuisia mobiilipalveluita. Vuosiluku ei ole Inarin kunnan tiedossa, mutta vaatetuksesta päätellen ”ysäriä” eletään
Heillä oli mukana omat eväät, joista mekin saimme osamme. Minusta se oli vaikeaa, mutta totuin siihen paremmin vuosi vuodelta. Ruokavaliomme oli aika yksinkertainen, ja kun teimme koko ajan rankkojakin maastoretkiä, makean mieliteko oli suuri. Vieraat majoittuivat Pekolassa, ja PK:n kamarikin oli yhteisessä majoituskäytössä. Naapureilla ei aina ollut perunoita myytäväksi. Vuosi 1963 oli meille vaikea, kun PK oli Kanadassa eikä ollut järjestämässä asioita, etenkään rahaa. Keksimme, että Mielihyvästä tulisi parempaa muusia paistettuna. He olivat omissa ruoissa ja keittelivät usein lohisoppaa. Säilykkeitä kului, mutta panin jonkin purkin syrjään, kun syys-lokakuussa tulivat vielä lintupojat. " Tiskausvuorot koskivat kaikkia Kevonniemellä asuvia.. Kuistin nurkalla oli letku, jossa juoksi vesi ylempänä rinteellä olevasta lähteestä. Kauhasen Heikki juoksi pitkillä jaloillaan joskus puroilla tammukoiden perässä. Kala olisi ollut hyvä ravinnon lähde, mutta porukkamme ei yleensä kalastanut. Varangerbotnissa oli leipomo, josta ostimme vähillä taskurahoillamme mahdollisimman kermaiset leivokset ja hunajaa keksien päälle. Mitä heille laittaa ruoaksi. Radion toimittaja Tauno Äijälälle asia oli kovin yllättävä, ja hän yritti laistaa siitä. Mielihyvä-perunamuusijauhe oli tärkeää, koska perunoiden saanti Kevolle oli vaikeaa. Asuimme alkuun Pekolassa, kun muita rakennuksia ei vielä ollut. ostettiin myöhemmin yleensä säkeittäin (PK järjesti jostakin rahaa). Sitten kun Käkeläkin valmistui, tavaroita säilytettiin talon alakerran kuistilla. Hyviä hillavuosia oli kuitenkin harvoin, eikä mustikkakaan ollut aina satoisa. MARJAT OLIVAT tärkeitä. Ja maitokin maistui. Makaroonia sai helpommin. Me opiskelijat kuljimme yleensä kaksittain Turun tehtaissa ja yrityksissä. Olimme kyllä öisin Patonivassa virvelöimässä, mutta harvoin siellä titti tarttui onkeen. Kerran pyysin kotoa säkin perunoita. Tuona kesänä tulivat kaiken lisäksi vieraaksi professorit Arne Rousi Turusta ja Jaakko Säkö Piikkiöstä. Kävimme joskus – tavallisesti Ymen autolla – Norjan puolella. Kerjäsimme Kevolle myös ruokailuvälineitä, astioita ja tekstiilejä. Myöhemmin saimme lahjoituksena pakan Marimekolta, upeaa vihreää, Maija Isolan suunnittelemaa kangasta, josta tuli pöytäliinat vuosikymmeniksi, tähän päivään asti. Kun Kevolla oli rakennusmiehiä, he usein kalastivat ja saivat lohiakin. Elsalla oli tapana leipoa taatelikakkua meillekin, mikä oli herkkua. Kun Kevolla järjestettiin kansainvälisiä Sienisymposio Kevolla elokuussa 1970. Kun tätä tehtiin useampana vuonna, tahtoi tulla ongelmia. Raili oli vahingossa ottanut jauhoa pesupulverisäkistä, jota sitäkin säilytettiin kuistilla. Elsa (Kevon säähavaintoaseman hoitaja Elsa Käck) oli istuttanut muutaman mustaja punaherukkapensaan Kevonsuuhun, ja saimme joskus hyödyntää myös niitä. " Vuosi 1963 oli meille vaikea, kun PK oli Kanadassa eikä ollut järjestämässä asioita, etenkään rahaa. Olin Kevolla useimmiten elokuussa, jolloin keräsimme sieniä syödäksemme. Käytiin Huhtamäen, Raision ym. Heillä oli myös voita ja he irvailivat meidän mirrimargariinillemme. Meillä ei ollut vuokaa tai muuta sopivaa astiaa paistamiseen, mutta käytimme tähän tarkoitukseen alumiinista vesinaappua, josta oli kädensija poissa. Nukuimme rannan puolen kerrossängyissä, ja isommassa olohuoneessa oli ruokapöytä. Säilykkeet olivat etenkin vinköttiä (sikanautaa), vähemmän nötköttiä (nautaa), joka oli arvokkaampaa. Margariini oli ns. Inarilainen // Keskiviikkona 7. Väkeä kuitenkin oli paljon. Puolukka kypsyi yleensä vasta syyskuussa. Kuulin, että pääsisin opiskelutoverieni Elvin (Korhonen) ja Liisan (Harmoinen) kanssa Kevolle kasvija sienihommiin elokuussa 1961. Kerran oli käynyt niin, että olimme keittäneet teetä. Tiivistemehuksi saatiin joskus kanisteri sekamehua. Tärkeämpää oli saada keitellä rantakivikossa nuotiokahveja. Vesisaaressa poikettiin joskus syömässä karbonaareja, joskin sellaiseen törsäämiseen ei aina ollut varaa. Viereiseen huoneeseen katettiin pitkä ruokapöytä, jonka ääreen kaikki nipin napin mahtuivat. kissamargariinia, mikä nimi liittyi sen aikaisiin väitteisiin margariinin valmistusaineista. Siitä saimme talousvetemme, ja pienet tiskitkin hoituivat siinä. Sitten hän sekoitti jauhot veteen, lisäsi suolaa ja maistoi seosta, mutta syöksyi sitten kovaa vauhtia vesiletkun alle huuhtomaan suuta. Kangas oli aika voimakkaan väristä eikä miellyttänyt varsinkaan arkkitehti Kestilää, joka oli sitä mieltä, ettei verhoja tarvittu lainkaan. Yhtenä vuonna oli erittäin hyvä hillavuosi, ja tuoreet marjat eivät tahtoneet enää maistua, mutta keitettyinä pakissa ne vielä kelpasivat. Kerroimme kahvin loppuneen. YHTENÄ KESÄNÄ tanskalainen opiskelijaryhmä oli Kevolla viikon verran. Saatiin näkkileipää, margariinia ja säilykkeitä. Niin hän matkusti Helsinkiin, minkä jälkeen kahvi ei tainnut loppua kertaakaan. Kerran Suomisen Raili oli päättänyt tehdä pannukakkua, ja otti säkistä sitä varten jauhoja. PK (Kevon tutkimusaseman johtaja professori Paavo Kallio) istui pöydän päässä. Jokunen purkki voitiin saada myös lihapullia ja palapaistia. Muuten menimme järven rantaan tiskaamaan, kunnes Kestilään tuli vesijohto. OLIN KYLLÄ tehnyt ruokaa 13-vuotiaasta lähtien asuessani kortteereissa, mutta täällä oppi tekemään ruokaa melkein tyhjästä, kun ainekset olivat sitä ja tätä. lokakuuta 2026 16 // Suomen pohjoisimman yliopistollisen tutkimusaseman tarinoita: Kevon tutkimusaseman ruokahuollon synty Esteri Ohenoja Tulin Jyväskylästä Turun yliopistoon 1950-luvun lopulla opiskelemaan biologisia aineita. Yksi pieni yritys antoi aikamoisen kasan lusikoita, veitsiä ja haarukoita. Joskus reissu oli turha, sillä lehmät eivät olleet aina palanneet ajallaan tunturista. Hauskaa oli. Mikään ei kuitenkaan auttanut. PK sanoi tapansa mukaan ”paha juttu”, ja jatkoi ”pitää lähteä Helsinkiin”. Turusta tultaessa mukana oli tietysti matkaeväät, mutta Kevolla ollessa ruoan sain sieltä, mikä ei ollut yksinkertaista. Meren rannoilla kolusimme paljon, ja rantavalleilta löytyi joskus hyödyllisiä tarvikkeita, laivoista huuhtoutuneita alumiinija posliiniastioita. Marjoista tehtiin kiisseliä ja puuroa, sienet syötiin yleensä haudutettuina ja paistettuina vain suolalla ja pippurilla maustettuna. " Marjat olivat tärkeitä. Olimme Utsjoella kaikki paljon maastossa, ja Kevolle palattuamme valmistimme aina itse ruoat. Pian huomattiin, että piti saada emäntä huolehtimaan varsinkin vieraista, joiden määrä lisääntyi koko ajan. Saimme heiltä kalojen päät ja selkärangat, mistä syntyi ihan maittavia keittoja. Tiskausvuorot koskivat kaikkia Kevonniemellä asuvia. yritysten johdon puheilla. Leipää pyytäessämme joku johtaja tokaisi: ”Mutta tehän saitte jo viime vuonna!” Heltyivät kuitenkin. Jauhot ja ryynit, maitojauhe ym. Herkkutattia ei paljon näkynyt, mutta koivunpunikkitattia kasvoi sitäkin enemmän Kevonniemenkin koivikoissa. SEURAAVANA TALVENA olin mukana Turussa Kevo ruoan hankinnoissa, jotka toteutettiin kerjäämällä. Herrat taisivat katsoa sitä pitkään, mutta muusista tuli kyllä ihan hyvää. Barkerilta saimme pakan kangasta ikkunaverhoja varten. Kestilään pantiin aikoinaan ohuet yksiväriset verhot. Saimme maitoa naapureista, ja Sujalan perheeltä Puksalan kioskilta. Elokuun alussa saimme hilloja, joita ahmimme soilla kulkiessamme. Me siinä ihmettelimme, mitä oli tapahtunut. Elokuun alussa saimme hilloja, joita ahmimme soilla kulkiessamme. Osasimme syödä myös haperoita ja kehnäsientä, ja kangasrouskukin vältti, jos sienivuosi oli muuten huono. Niitä kuitenkin ommeltiin ja ripustettiin Pekolan ikkunoihin. Joistakin tanskalaisista tuli meille pitkäaikaisempiakin ystäviä, kuten monista muistakin ulkomaisista ruokavieraistamme. Olipa heillä herkut! Söin ensi kerran elämässäni muun muassa tonnikalasäilykettä
Ne pidettiin lämpiminä styrox-laatikoissa. Maastossa keitettiin kahvit isolla pannulla. lokakuuta 2026 // 17 kongresseja, tarve vakinaisemmasta henkilökunnasta keittiössä vahvistui. Ensimmäinen emäntä oli opiskelija Riitta Parviainen, ja apuemäntiäkin palkattiin myöhemmin. Kun Kevolla kävi hienoimpia vieraita tai oli jokin juhlapäivä, ”keittiöhenkilökunta” sonnustautui kansallispukuihin kuten kesäkuussa 1965. Ei meille itsellekään jäänyt sämpylää, mutta oma oli vikamme. Meitä oli kaikkiaan viitisenkymmentä henkeä, suuri osa ulkomaalaisia. Mokiakin sattui silloin tällöin, mutta meitä ei kuitenkaan pahemmin kovisteltu, vaikka rehtorit unohtuivat Kevonsuuhun ja Kulttuurirahaston asiamies Salonen poikineen Kevojärven pikkusaareen. Varsinkin eräs ranskalainen pariskunta valitti. Kuitenkin isotkin tapahtumat hoidettiin usein talkoovoimin. Sienisymposio Kevolla elokuussa 1970. Kokousten juhlaväki oli aina hyvin tyytyväinen, ja Kevo sai kehuja myös monilta ulkomaalaisilta vierailta. Tuo järjestely antoi meille enemmän aikaa maastoretkiin ja kerättyjen materiaalien käsittelyyn. Eväänä meillä oli isoja sämpylöitä, joissa oli jauhelihapihvi välissä. Emäntien ruoat ja leivonnaiset tekivät kyllä kauppansa. " Kokousten juhlaväki oli aina hyvin tyytyväinen, ja Kevo sai kehuja myös monilta ulkomaalaisilta vierailta.. Vakituisen emännän työ Kevolla loi vakautta kesiin. Inarilainen // Keskiviikkona 7. Ohjelmassa oli retki Tenon varteen. Näin ollen tarjottava loppui, ennen kuin kaikki olivat saaneet osansa. Kerran tuli kuitenkin noottia. Tosin he olivat valittaneet ukonilmastakin, joka oli häirinnyt heitä Utsjoen hotellissa. Kuva on peräisin Turun yliopiston arkistosta. Kevolla oli isompi kokous (taisi olla se UNESCOn kongressi). Ritva Kyrö oli pääemäntä, ja Sujalan tyttöjä tuli apuemänniksi aina tarpeen mukaan. Se vaati monesti työtä yötä päivää, kun siinä sivussa oli huolehdittava myös majoituksista, siivouksesta, pyykinpesusta ja myös vieraiden venekuljetuksista. Kuvassa opiskelijat Paula Siltanen, Esteri Kankainen ja Heli Heikkilä. Teimme monen päivän retkiä ja kävimme Kevolla välillä saunomassa. Jokaisen oli määrä saada yksi sämpylä, mutta jakelussa ei huomattu, että jotkut nälkäiset nuoret miehet olivat ottaneet kaksi sämpylää
Palhâšume jyehimaagah láá čuávuvááh: Aanaarlâštahopalhâšume mieđettuvvoo vuosâsajasávt aanaarlii ulmui tâi siärvádâhân, kote lii merhâšitteht toimâm páihálii kulttuur pyerrin. Čuvgehuslávdegoddi gieđahallá evttohusaid ja vállje Anárlašdahku bálkkašumi oažžu skábmamánu čoahkkimis. Evttohusat Anárlašdahku bálkkašumi oažžus dahkkojuvvojit Anára kulturčállái dahje čuvgehuslávdegoddái. Eʼtǩǩõõzz Aanartuâjjciist vuäǯǯjen tuejjeet Aanar kultturpiizzra. Ciist jue’ǩǩemvuâđ liâ puõ’ttinallšem: Aanartuâjj lij cistt, kååʼtt uu’det aanrõš ooumže leʼbe õutstõʼsse, kåå’tt lij miârkkšõõvee’l tuåimmjam pääiklaž kulttuur ou’dde. Inarin kunta, Piiskuntie 2, 99800 Ivalo inari@inari.fi www.inari.fi Inarilaisteko 2026 Inarin kulttuuritoimi ottaa vastaan perusteltuja ehdotuksia Inarilaisteko 2026 -palkinnon saajaksi 30.10.2026 saakka. Bálkkašumi juohkinvuođustusat leat čuovvovaččat: Anárašdahku lea bálkkašupmi, mii addojuvvo anárlaš olbmui, guhte lea mearkkašahtti láhkai doaibman kultuvra buorrin. Inarin kunnantalolla harjoitukseen osallistuivat kunnan poikkeusolojen johtoryhmän lisäksi Lapin hyvinvointialue, Inergia Oy, Inarin seurakunta ja Inarin alueen vapaaehtoinen pelastuspalvelu (VAPEPA), mainitaan Inarin kunnan nettisivuilla. Näiden kokemusten pohjalta jatkamme varautumisen kehittämistä myös tulevaisuudessa, toteaa Inarin kunnanjohtaja Tommi Kasurinen Inarin kunnan nettisivuilla. Inarilainen // Keskiviikkona 7. Ovtâskâs ulmuuh já seervih pyehtih toohâđ iävtuttâsâid palhâšume luovâtmist. Asiasta kerrotaan kunnan nettisivuilla. Evttohusaid guođđin: boastta fáro: Anára gielda /kulturdoaibma, Piiskuntie 2, 99800 Avvil dahje šleađgaboastta bokte: mirja.karjalainen@inari.fi Anára gieldda kulturdoaibma lea 1978 jagi rájes luohpadan jahkásaččat “Anárlašdahku“ –bálkkašumi gieldda iehčanasvuođa ávvudeami oktavuođas. Kunnan nettisivuilla mainitaan, että laajalla ja harvaan asutulla alueella pitkät etäisyydet sekä mahdolliset sähköja tietoliikenneyhteyksien häiriöt korostavat paikallisen varautumisen merkitystä. Sivistyslautakunta käsittelee ehdotukset ja tekee valinnan Inarilaisteko-palkinnon saajasta marraskuun kokouksessa. Iävtuttâsâi kyeđđim poostâ peht: Inarin kunta/kulttuuritoimi, Piiskuntie 2, 99800 Avveel tâi šleđgâpostáin: mirja.karjalainen@inari.fi Aanaar kieldâ kulttuurtoimâ lii ive 1978 rääjist luovâttâm ihásávt 1000 euro stuárusii Aanaarlâštaho -palhâšume kieldâ jiečânâsvuođâpeeivi juhleest. Taarbšeʼmmen ciist vueiʼtet uʼvdded määŋgid vuäǯǯjid. Yhteinen harjoittelu ja valmiuksien säännöllinen testaaminen ovat keskeinen osa kunnan kokonaisturvallisuustyötä. Iävtuttâsah Aanaarlâštaho-palhâšume uážžon tahhojeh Aanaar kieldâ kulttuurčällei. Bálkkášumi sáhttá dárbbu mielde juohkit máŋgga oassái. Aanar kultturtuåimm Anárlašdahku 2026 Anára kulturdoaibma váldá vuostá evttohusaid Anárlašdahku 2026 – bálkkašumi oažžus 30.10.2026 rádjai. Inarin kulttuuritoimi Aanaarlâštaho 2026 Aanaar kulttuurtoimâ váldá vuástá agâstâllum iävtuttâsâid Aanaarlâštaho 2026 -palhâšume uážžon 30.10.2026 räi. Priváhta olbmot ja searvvit sáhttet evttohit bálkkašumi luohpadeamis. Vuođustallon sivas bálkkášumi sáhttá mieđihit maid olbmui dahje servošii, man ruovttugielda ii leat Anár. lokakuuta 2026 18 // LA 14.11.2026 KLO 11-15 IVALON KOULUJA KULTTUURIKESKUS KAARRE Hyvinvointipäivä ILMOITTAUDU NÄYTTEILLEASETTAJAKSI 18.10. Agâstâllum suujâ vuáđuld palhâšume puáhtá mieđettiđ meid ulmui tâi siärvádâhân, mon päikkikieldâ ij lah Aanaar. Palkinto voidaan tarvittaessa jakaa useampaan osaan. Čuovviittâslävdikodde kieđâvuš iävtuttâsâid já taha valjim Aanaarlâštaho-palhâšume uážžost skammâmáánu čuákkimist. Esitykset Inarilaisteko-palkinnon saajaksi tehdään Inarin kunnan kulttuurisihteerille. Myös Inarin turvalliset kylät -hankkeessa tehtyä työtä hyödynnettiin harjoituksessa. " Harjoitukseen osallistui lähes 500 organisaatiota eri puolilta Suomea. Yksityiset henkilöt ja yhdistykset voivat tehdä esityksiä palkinnon luovuttamisesta. Ehdotusten jättö postitse: Inarin kunta/kulttuuritoimi, Piiskuntie 2, 99800 Ivalo tai sähköpostitse: mirja.karjalainen@inari.fi Inarin kunnan kulttuuritoimi on vuodesta 1978 lähtien luovuttanut vuosittain 1000 euron suuruisen Inarilaisteko -palkinnon kunnan järjestämässä itsenäisyyspäivän juhlassa. Harjoitus tarjosi kunnalle mahdollisuuden testata toimintavalmiuttaan poikkeusoloissa ja tarkastella valmiussuunnitelmien toimivuutta. Palhâšume puáhtá táárbu mield jyehiđ maaŋgâ uásán. MENNESSÄ: Lisätietoja: leena.korhonen@inari.fi / 040 643 4305 Inarin kunta, Piiskuntie 2, 99800 Ivalo inari@inari.fi www.inari.fi Kuulutukset valtuuston kokouksesta 24.9.2026 Inarin valtuusto on hyväksynyt päätöksellään 24.9.2026 seuraavan kaava-asian: § 175 Kaunispään asemakaavan laajennus, Viskitie § 102 Kaunispään asemakaavan laajennus, Välimaa Ivalossa 30.09.2026 Inarin kunnanhallitus Kulluuttâs Aanaar kieldâ váldustivrâ lii tuhhiittâm miärádâssáin 24.9.2026 čuávvoo kaavaääši: § 175 Kaunispään asemakaavan laajennus, Viskitie § 102 Kaunispään asemakaavan laajennus, Välimaa Avelist 30.09.2026 Aanaar kielđâstivra Kuultõs Aanar kåʹddvälddõs lij priimmâm tuʹmmstõõǥǥines 24.9.2026 tän kääʹvvääʹšš: § 175 Kaunispään asemakaavan laajennus, Viskitie § 102 Kaunispään asemakaavan laajennus, Välimaa Âʹvvlest 30.09.2026 Aanar Aanar kåʹddhalltõs Gulahus Anára gielddastivra lea dohkkehan mearrádusain 24.9.2026 čuovvovaš lávvaášši: § 175 Kaunispään asemakaavan laajennus, Viskitie § 102 Kaunispään asemakaavan laajennus, Välimaa Avvilis 30.09.2026 Anára Anára gielddaráđđehus € Tilaa sähköpostilasku helposti verkossa: hillagroup.fi/sähköpostilasku Tilaaja, siirry maksuttomaan laskutukseen Inarin kunta oli mukana valmiusharjoituksessa Jaakko Peltomaa Inarin kunta osallistui 29.9.– 1.10.2026 Lupaja valvontaviraston järjestämään valtakunnalliseen valmiusharjoitukseen. Privattoummu da õutstõõzz vueiʼtte tuejjeed eʼtǩǩõõzzid ciist ouddmõõžžâst. Inarin kunnan mukaan harjoitus perustui kuvitteelliseen tilanteeseen, jossa kansainvälisen turvallisuusympäristön heikentyminen, kriittisen infrastruktuurin häiriöt ja kasvava sotilaallisen voimankäytön uhka edellyttävät viranomaisilta tiivistä yhteistyötä erityisesti väestönsuojeluun, väestönsiirtoihin ja tilannekuvan muodostamiseen liittyvissä tehtävissä. Palkinnon jakoperusteet ovat seuraavat: Inarilaistekopalkinto myönnetään ensisijaisesti inarilaiselle henkilölle tai yhteisölle, joka on toiminut merkittävästi paikallisen kulttuurin hyväksi. Vuâđđuum määinast ciist vuäitt miõttâd ooumže leʼbe õutstõʼsse, koon dommkåʼdd iʼlla Aanar. Anára kulturdoaibma. Eʼtǩǩõõzzi kue’đđmõš påå’št mie’ldd: Inarin kunta/kulttuuritoimi, Piiskuntie 2, 99800 Ivalo leʼbe ne’ttpåå´št mie’ldd: mirja.karjalainen@inari.fi Aanar kåå’dd kultturtuåimm lij ee’jjest 1978 ääʼljeeʼl ouddam 1000 eu’rred šooraž piiriee’jji “Aanartuâjj“ – ciist kåå’dd jiijjâsvuõttpeei’v prää’znǩest. Aanaar kulttuurtoimâ Aanartuâjj 2026 Aanar kultturtuåimm väldd vuâstta eʼtǩǩõõzzid Aanartuâjj 2026 –ciist vuäǯǯjen 30.10.2026 räjja. Čuõvtemluʼvddkåʼdd ǩiõttˈtââll eʼtǩǩõõzzid da tuejjad vaʼlljummuužž Aanartuâjj -ciist vuäǯǯjest skammˈmannu såbbrest. Perustellusta syystä palkinto voidaan myöntää myös henkilölle tai yhteisölle, jonka kotikunta ei ole Inari. – Valmius ja varautuminen eivät ole vain viranomaisten tehtävä, vaan ne perustuvat laajaan yhteistyöhön. Harjoitukseen osallistui lähes 500 organisaatiota eri puolilta Suomea. Inarin kunnassa varautumistyötä on kehitetty pitkäjänteisesti eri viranomaisten kanssa
KOKOONTUMISISSA KOKEILLAAN erilaisia tapoja ruokkia omaa lukemista ja kirjoittamista. klo 17 – 19 Inarin Saamelaiskirjastossa. Kirjallisuustreffit on tarkoitettu aikuisten lukemisja kirjoittamisharrastuksen virikkeeksi ja syventäjäksi. 2026 mennessä. Elokuvateatteri Kaarre Lipunmyynti alkaa 30 min ennen näytöstä ja päättyy elokuvan alkaessa. Rivit inarilainen.fi/ lukijailmoitukset Etuja ja elämyksiä inarilainen.fi/edut ETUKORTTI TIINA TILAAJA 1234567 " Kirjallisuustreffit on tarkoitettu aikuisten lukemisja kirjoittamisharrastuksen virikkeeksi ja syventäjäksi. mainostajalle.hillagroup.fi Mainostathan siellä missä asiakkaasi ovat. Kiinteistöt 148-409-29-20 ja 148-409-29-24. Tänään printissä, digissä joka päivä. klo 18.00 viimeinen näytös! Liput 12 €, kesto 2 h 9 min Klaus Härön uutuuselokuva HETKI ENNEN VALOA Ke 7.10. Treffeillä tuotettuja tekstejä ei tarvitse jakaa, ellei halua, mainitaan tiedotteessa. Osallistuminen on maksutonta. Kuulutus julkaistaan kokonaisuudessaan verkkosivuilla / Gulahus almmustahttojuvvo ollásit ruoktosiidduin / Kulluuttâs almostittoo tievâslâžžân päikkisiijđoin / Kuultõs čõõđtet obbvuõđstes dommseeidin: http://sodankyla.tweb.fi (Kuulutukset). Ympäristönsuojeluviranomaiselle osoitettavat kirjalliset muistutukset ja mielipiteet on jätettävä 13.11. Kirjallisuustreffit järjestää Inarin kunnankirjasto. Ilmoittaudu mukaan: pohjoisinlappi.fi/kutsuleader-30-v-juhlaan Kuulutuksia Saamelaiskirjastossa uutta harrastustoimintaa aikuisille Inarin Saamelaiskirjasto tarjoaa tulevana talvikautena uutta harrastustoimintaa kirjallisuudesta ja kirjoittamisesta kiinnostuneille aikuisille. Kuulutus/yleistiedoksianto ja asiakirjat ovat nähtävillä viranomaisen verkkosivuilla 7.10.-13.11.2026 välisen ajan. Seuraavat kokoontumiset ovat ke 21.10. Puh. Asiasta kertoo Lukutaitotyö haltuun kirjastoissa-hankkeen hanketyöntekijä Reija Portti lähettämässään tiedotteessa. 0407310576 Halutaan ostaa loma-asunto/asunto Inarijärven rannan tuntumasta. lokakuuta 2026 // 19 ASIAKASPALVELU • asiakaspalvelu@hillagroup.fi • asiakaspalvelu.hillagroup.fi 020 750 4469 ma–pe klo 9–15 JAKELUHÄIRIÖT Posti: ma-pe klo 8-18 ja la klo 9-16, Puh. Jokaisella treffikerralla kirjoitetaan lyhyt teksti ja keskustellaan jostakin yhteisesti luetusta tekstistä. Treffit pidetään Saamelaiskirjastossa keskiviikkoisin noin kerran kuukaudessa kello 17 – 19. Lisätietoja ympäristötarkastajalta p. Yhteinen teksti voidaan lukea kokoontumisen aikana tai jo etukäteen. Osallistuminen ei vaadi aikaisempaa harrastuneisuutta, eikä sen tarvitse olla säännöllistä. Tervetuloa! Ivalon kouluja kulttuurikeskus Kaarre, Koppelontie 4, käynti pääovesta DIGGER To 8.10. Haketie 23, 99800 Ivalo. Kaikenlaiset sähkötyöt. Lisätietoja toiminnasta saa osoitteesta anna. Kirjallisuustreffit-nimisessä toiminnassa keskustellaan yhteisesti luetusta tekstistä sekä verrytellään kirjoittamista. 040 184 9658. Asiat: sääntöjen määräämät asiat, satama asia, kotisivut ja osakaskunnan sääntömuutos 9 §. roos@inari.fi. ja ke 25.11. klo 18.30 tekijävierailijana näytöksessä elokuvan käsikirjoittaja Kirsi Vikman Pe 9.10. 040 5559790 Veskoniemen osakaskunnan JATKOVUOSIKOKOUS alkaa Veskoniemen satamassa 23.10.2026 klo 12.00. Tervetuloa! p. P. 0100 5577 LUKIJAILMOITUKSET lukijailmoitukset@hillagroup.fi MAINOKSET • myynti@hillagroup.fi • mainostajalle.hillagroup.fi TIETOSUOJALAUSEKE hillagroup.fi/tietosuoja TOIMITUS toimitus@inarilainen.fi Päätoimittaja Jaakko Peltomaa 010 665 7332 Toimittaja Ville Vaarala 050 306 7677 Myyntipäällikkö Eliisa Lintula 050 322 3849 Henkilökohtaiset sähköpostit etunimi.sukunimi@hillagroup.fi Piiskuntie 1, 99800 Ivalo inarilainen.fi KUSTANTAJA Hilla Group Oyj Toimitusjohtaja Teija Pelto-Arvo Painopaikka Botnia Print Oy Ab, Oulu Verkosta tuoreimmat uutiset ja parhaat jutut kätevästi mistä vain Kaikenlaista Ostetaan Myydään Kokouksia Tuoretta Inarin kalaa torstaina klo 11 alkaen Ivalon torilla. klo 18.00 Su 11.10. klo 18.00 Liput 10 €, kesto 1 h 27 min 7. 0500219317 Arktisen Lapin ympäristönsuojelu, PL 60, 99601 Sodankylä kirjaamo@sodankyla.fi | www.arktisenlapinys.fi Arktisen Lapin ympäristönsuojelu ILMOITUS / YLEISTIEDOKSIANTO YMPÄRISTÖLUVAN MUUTOSHAKEMUKSESTA Toiminnanharjoittaja Lapin Jätehuolto kuntayhtymä, Ivalon jäteasema. Inarilainen // Keskiviikkona 7. Leader pohjoisin lappi ry Leader pohjoisin lappi ry Lauantaina 21.11.2026 klo 11:00-18:00 Kitisenrannan kulttuuritalo Vasantie 11, 99600 Sodankylä Kutsu Kutsu Kutsu Tervetuloa vuosikymmenien varrella paikallisessa kehittämistyössä mukana olleet hankkeiden toteuttajat ja kylätoimijat, kyläyhdistykset, hankehakijat, kuntien edustajat, yhteistyökumppanit ja muut sidosryhmät. Hoitokunta Sähköurakoitsija Ivalossa
Visit Sport & Kultur Minifestival LAUANTAI KLO 20 24.10.. PERJANTAI KLO 20 MONITOIMITALO KUULAS JENNY JA ANTTI WIHURIN RAHASTON SEKÄ ROVANIEMEN KAUPUNGIN KOKOELMISTA KOOTTU NÄYTTELY. VAPAA PÄÄSY! Näillä main MA-PE KLO 8.30-20 4.-27.11. VAPAA PÄÄSY! 23.10. Inarilainen // Keskiviikkona 7. VAPAA PÄÄSY! Hyvinvointipäivä 14.11. AVAJAISET 3.11. LÄHDE KULTTUURIMATKALLE KIRKKONIEMEEN! VISIT SPORT & KULTUR MINIFESTIVAL JÄRJESTETÄÄN LAUANTAINA 24.10.2026 KLO 20 ALKAEN KIRKKONIEMEN SAMFUNDSHUSETISSA. LISÄKSI PAIKALLISTEN YRITTÄJIEN MYYJÄISET, KUNINKAALLINEN NUKKETEATTERI JA SAAMEN KIELIKAHVILA. lokakuuta 2026 20 // INARI150 INARI150 INARIN-KUNTA KATSO KAIKKI JUHLAVUODEN TAPAHTUMAT INARI150.FI Juhlavuosi, joka yhdistää INARIN KUNTA ON PERUSTETTU 25.6.1876 JA TÄYTTÄÄ 150 VUOTTA VUONNA 2026. KLO 17-19. IVALON KOULUJA KULTTUURIKESKUS KAARRE ESILLÄ YHDISTYKSIÄ, YRITYKSIÄ JA HYVINVOINTIALAN TEKIJÖITÄ. JUHLAVUOSI NÄKYY MONIPUOLISENA TAPAHTUMATARJONTANA KOKO VUODEN AJAN. LAUANTAI KLO 11-15 Entisten nuorten disco HOTELLI KULTAHIPUN KELLARI ENTISTEN NUORTEN DISCO KUTSUU TAKAISIN HIPUN KELLARIIN! ILTA JATKUU KLO 22 ASTI TAI MYÖHEMPÄÄN, MIKÄLI PORUKKAA RIITTÄÄ