Inarilainen 7.1.2026 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

0400-423 525 P. 1 Sivut 2-3. Kyllähän porolla ajo sitten alkoi jotenkin sujua ja perille päästiin, minne oltiinkin matkalla. Inarin ja Utsjoen paikallislehti vuodesta 1996 Keskiviikko 7.1.2026 Nro 1 inarilainen.fi INARIN TAKSIPALVELU 0400 982 477 Paikallinen KELA-taksi TAKSI IVALO 0100 87 888 Kelataksi puh 0800 05154 www.ivalontaksit.fi Ivalontie 16 | 99800 IVALO | 040 48 55 181 AUTOIHIN AUTOIHIN AURAUSKULMIEN SÄÄDÖT AURAUSKULMIEN SÄÄDÖT IVALONTIE 16 • IVALONTIE 16 • P. 0400-423 525 Tepu juurtui Utsjoelle Tepu Guttorm näki vuosikymmenten varrella monenlaiset Utsjoen koulumaailman ja kylän muutokset. Talvella hiihdettiin, ensimmäinen hammaslääkärimatka Ivaloon aloitettiin hiihtämällä Kaamaseen, siitä pääsi postiauton kyytiin. Joskus pääsi poron kyytiin ja siinä olikin opettelemista. Hänen tullessaan koulu oli kaksiopettajainen ja maantietä ei ollut, kuljettiin Tenoa ja Utsjokea pitkin. Hiihtomatkalla piti yöpyä mennen tullen Petsikon tai Peruämmirin tuvalla. Kirjeessä äidille hän kertoi, kuinka poron pulkasta suistui lumihankeen ja matkaseurue nauroi törmän päällä
Tepu näki koulun ja kylän muutoksen. Tenojoki on oikea Lapin helmi, ei helmi on liian vaatimaton nimi, se on timantti. TALVI TULI 1952 marraskuussa, kirjeissä kerrottiin porokyydillä kulkevista vieraista, pyydettiin lähettämään villalankaa sukkia ja villanuttua varten. Parasta on kuitenkin tunturit, väliin ne ovat kullankeltaisena sammalesta, väliin taas iloisen vihreänä tunturikoivusta, joskus vain harmaa kiveliö. Tepu opetteli saamen kielen jo alkuvuosinaan Utsjoella. Kunnassa pidettiin tärkeänä, että oppilaat oppivat hyvin myös suomen kielen ja selviävät tulevaisuudessa kielellisesti paremmin kuin vanhemmat evakkomatkallaan. 50-luvulla oppikouluun jatkavia oppilaita oli vielä aika vähän. Hän teki Utsjoesta kotinsa, oli ihanaa kun ikkunasta sai katsoa rakasta maisemaa ja komeaa Ailigastunturia. Täytyy tunnustaa, että paras osa Lapista on näihin asti jäänyt näkemättä. tammikuuta 2026 2 // UUTISET Aino Guttorm Tepu, Terttu Guttorm olisi täyttänyt yhdeksänkymmentäviisi vuotta marraskuun 22. Kunnalla oli silloinkin säästötarpeita, eikä ylimääräistä oppimateriaalia saanut tilata. Väliin koskia, paras niistä Köngäs; jossa viime kuussa katkesi Osuuskaupan moottorikin kiveen karahtaessaan. Talvella hiihdettiin, ensimmäinen hammaslääkärimatka Ivaloon aloitettiin hiihtämällä Kaamaseen, siitä pääsi postiauton kyytiin. Saamen kielen opetuksesta oli aina jotain keskustelua koululautakunnan ja opettajien välillä. Ihanat pitkät särkät, oikeat hiekkasärkät ilahduttavat silmää ja joskus on kilometrin verran kiviriuttaa antamassa omaa hauskaa säväystään ympäristölle. Koulu laajeni, kuntaan syntyi lisää lapsia 1950-60-luvuilla ja koululla tarvittiin jo kolme opettajaa. Kyllähän porolla ajo sitten alkoi jotenkin sujua ja perille päästiin, minne oltiinkin matkalla. Kaunis, luonnon hioma ja Luojan valmistamista kehyksistä parhaisiin asetettu.” SAMA LUONNON rakkaus säilyi hänen mielessään koko elämän. Sellainen ihana, karu ja juuri sellaisena tenhoava…. Siihen puoliso Hans oli hyväksi avuksi, yhdessä lueteltiin koulupiirin talot jokivartta alas ja mietittiin, minkä ikäisiä lapsia oli Puksalassa, Jomppalassa, Tsieskulassa ja missäkin talossa, ja montako uutta koulutulokasta oli tulossa. Koulutarkastajakin oli käynyt, hänellä ei ollut valittamista opetuksesta. Korkeat siniset tunturit vuonomaisen kapean ja syvän joen kummallakin puolen. Matka Utsjoelle oli sanoinkuvaamattoman ihana, hän kuvaili matkalla näkemäänsä kirjeessään kotiväelle Helsinkiin: ”Paras oli moottorimatka Karigasniemestä tänne Tenoa myöten. Hänen tullessaan koulu oli kaksiopettajainen ja maantietä ei ollut, kuljettiin Tenoa ja Utsjokea pitkin. Saamen kielen kirjoitusasu vaihteli tuohon aikaan, mutTepu olisi täyttänyt 95 vuotta Kauno Ojala Loimaalta kiittelee bussimatkan opasta Tepua.. Palkasta piti lyhentää opintolainaa, rahat ostoksiin ja lainanmaksuun lähetettiin postin mukana äidille Pukinmäkeen. Kerätyillä tiedoilla tilattiin oppimateriaalia Koulukeskuksesta ja laadittiin lukujärjestyksiä. Joka kevät piti arvioida kouluun tulevien lasten lukumääriä. Joskus pääsi poron kyytiin ja siinä olikin opettelemista. Hiihtomatkalla piti yöpyä mennen tullen Petsikon tai Peruämmirin tuvalla. Tepu käytti opetuksen suunnitteluun paljon Opettajakorkeakoulun opiskeluaikaisia materiaalejaan, kirjeissä hän pyytää äitiä ja siskoa lähettämään Okk:n kasvistonsa ja luonnontieteen vihkot, tietosanakirjoja ja muita kirjoja, jotka eivät mahtuneet lähtiessä mukaan. Inarilainen // Keskiviikkona 7. Maisemat ovat kuin Sveitsin Alpeilta. päivänä, juuri ennen Utsjoen kaamoksen alkua. Oppikouluun menijät taas vähensivät yläluokkalaisten määrää. Hän tuli Utsjoelle nuorena opettajana 1952 elokuussa. Kirjeessä äidille hän kertoi, kuinka poron pulkasta suistui lumihankeen ja matkaseurue nauroi törmän päällä. Eri luokka-asteilla oli erilaisia opetussuunnitelmia, määräykset tulivat Kouluhallitukselta ja tämä vaikutti lukujärjestyksessä tuntimääriin. Jouluaika oli hänestä erityisen kaunista, kaamoksen hämärä ja kynttilät, joulun valmistelu hyvissä ajoin joka vuosi oli hänen rauhan aikaansa. Postimies kävi koululla aika usein kirjeistä päätellen. LUKUJÄRJESTYKSISSÄ PITI ottaa huomioon yhdistelmäluokkien eri luokkatasojen oppitunnit, niin että ne sopivat yhteen, jolloin kolmasluokkalaisilla on ”hiljaisia töitä” esimerkiksi kirjoitusta ja neljäsluokkalaisilla vaikka matematiikkaa. Tepu puolusti saamen kielen opetusta, vaikka usein saamen opetus tarkoitti vähennettyjä tunteja jostain muusta aineesta
tammikuuta 2026 UUTISET // 3 ta onneksi joitakin lehtiä ilmestyi saamen kielellä. Kirjojen tilausta maakuntakirjastolta tai muilta kirjastoilta hoidettiin kotoa puhelimella tai kirjeitse ja kirjalainoja lähetettiin kaukana asuville kuntalaisille postissa. Tilastot olivat tärkeitä. Se oli heistä aika hurja ajatus, isä oli työssä VR:n Pasilan konepajalla ja äiti trikootehtaassa. Kirjaston historiikissa todetaan, että vuosittainen lainausmäärä 1972 oli ”vain” noin 12000 kirjaa vuodessa, eli jaettuna kunnan asukasmäärällä n. Anni-täti luki iltaisin ääneen Välskärin kertomuksia, vakaasti uskonnollinen pappa ei tykännyt jumalattomista kirjoista, mutta tätä lapset saivat kuunnella. Tepu kävi pari viimeistä kouluvuottaan äitinsä luona lähes kaikilla koulun lomilla. Oma sisko tuli usein pitkiksi ajoiksi Utsjoelle ja siskokset tekivät päivän retkiä vanhoihin tuttuihin paikkoihin. Lapsena Tepu lainasi isänsä kirjastokortilla kirjoja Malmin kirjastosta, kun lasten lainausraja oli vain muutama kirja viikossa. Hän lähti mukaan kunnallispolitiikkaan ja oli 1973 ensimmäinen nainen Utsjoen kunnanvaltuustossa ja toimi vuosien varrella ainakin tusinassa lautakunnassa sekä lautamiehenä käräjillä ja hoiti Utsjoen pääkirjastoa kaksikymmentäkolme vuotta. KIITOKSET UTSJOEN vanhustenhoidolle ja Seitakartanon väelle, jotka mahdollistivat Tepun viimeisten vuosien asumisen Utsjoella. Kirjoittaja on Tepun tytär Aino Utsjoen uudet opettajat 1952 Tepu Tuominen ja Mari Puurunen. 11.7.2025 Tepu pääsi valitsemalleen paikalle rakkaan Hansinsa viereen. Opiskelusta Arkadiassa tuli vain oppikirjakuluja, koska VR:n työntekijöiden lapset saivat vapaapiletit juniin. Talvisodan alettua 1939 Helsingin koulut suljettiin. Tyttöä oli jännittänyt kouluun meno kovasti, koska kotikieli oli saame eikä hän osannut suomea montaa sanaa. Välillä kouluun osallistui koko serkuslauma. Vastauskirjeissä saattoi olla kiiltokuvia, autokortteja ja lehtileikkeitä jokaisen harrastuksen mukaan, joskus jopa kympin seteli. Kansakoulun opettaja suositteli Tepua vapaaoppilaaksi Arkadian yhteiskouluun Helsingin keskustaan. Siellä saattoi olla tarjolla tuoretta pullaa ja mehua. Tepu kävi Muistiyhdistyksen kursseilla ja oli Utsjoen yhdyshenkilönä. Tepu oli ottanut koulukirjat mukaan ja alkoi pitää koulua nuoremmille serkuilleen. TEPU JÄI eläkkeelle 1990, melkein neljänkymmenen kouluvuoden jälkeen. Tepu oli mukana peruskoulun opetussuunnitelmien teossa, kokeiluissa ja opiskeli innokkaasti peruskouluasioita. Eläkeläisenä saattoi olla äidin luona pitempiä aikoja ja tavata samalla lapsenlapsiaan, jotka kaikki asuivat etelässä. He olivat aktiivisia Utsjoen vanhusten virkistyspalveluiden käyttäjiä. Hän asui Seitakartanossa melkein seitsemän vuotta. Kirjastolla oli aukioloajat, mutta niissä joustettiin niin, että kirjoja pääsi lainaamaan ja palauttamaan muinakin aikoina. TEPU SAI paikan Utsjoen Seitakartanosta ja siirtyi sinne asumaan syksyllä 2018. Lapsesta alkaen Tepu oli innostunut oppimisesta ja opettamisesta. 10 kirjaa/hlö/v. Eläkkeellä ehti lapsenlasten kevätjuhliin ja valmistujaisiin. 90-luvun vuosina Tertun äitikin ikääntyi ja tarvitsi apua. Oppilaat tulivat koulukyydeillä jopa 50 km päästä eikä lapsilla ollut ennen koulun alkua hyviä ajanviettopaikkoja, niinpä joku keksi mennä aamuvarhain koulun naapurissa asuvan opettajan luo. Kansakoulunopettaja ehdotti Tepun vanhemmille tytön oppikouluun menoa. Lapsenlapset tulivat Tepun luo mummolaan moneksi viikoiksi kesäkuussa, heti kun koulu loppui mummolta ja lapsilta. Peruskoulun vuosina luokkakoot kasvoivat, erityislapset olivat edelleen samoissa ryhmissä. Tepu toimi monta vuotta retkioppaana bussimatkalaisille. Hiilet sotkivat mökin ja vaatteet ja papan taloutta pitänyt 27-vuotias Anni-täti laittoi lapset siivoamaan kesken koulunpidon. Tepu oli innostunut koulunkäynnistä ja kävi Arkadian yhteislyseota ylioppilaaksi saakka hyvin tuloksin. Niin kauan kuin oli mahdollista, Tepu ja Hans kävivät käsityöja harrastuspiireissä, missä tehtiin puusta, luusta ja langasta lähes taidetta, hienoja käyttöesineitä. Talvisin Tepu kirjoitti lapsenlapsilleen kirjeitä, hänellä oli muutenkin laaja kirjeenvaihto. Tepu ja Hans veneen laskussa. Myös tyttäret lapsineen kävivät äidin luona. Alkuaikoina hän ajatteli olevansa siellä työssä, muisti teki tepposiaan, hänen muka aina piti huolehtia siitä, että kaikki saivat ruokaa ja ulos mennessä oli kunnon jalkineet. Kirjastonhoitaja hoiti normaalin lainauksen lisäksi kaukolainat, valitsi ja lähetti siirtokirja-kirjalaatikot vanhainkodille ja kunnan muihin kyliin, missä oli ns. Hän oli suorittanut kirjastotutkinnon jo ennen opettajatutkintoa. Kiitokset Tepun saattamisesta hänen viimeiselle matkalleen Utsjoen seurakunnalle ja saattoväelle sekä häntä muulla lailla muistaneille. Mouhijärvelle papan mökkiin tuli sotaa pakoon myös serkkuja Tampereelta. siirtokirjasto. VUODET KULUIVAT , Tepu ja Hans vanhenivat. Utsjoen kirjasto kasvoi Tepun aikana, vuosina 1953-1976 neljän sadan kirjan kirjakaapista yli kymmeneen tuhanteen niteeseen. Matka sinne oli tosin hiukan hankala, ensin kävelyä pari kilometriä mutaisia pellonreunoja Pukinmäen asemalle, siitä junalla Helsingin keskustaan ja vielä kilometrin kävely Arkadiankadulle. Kirjojen hankintaa varten Tepu sai käydä kesäisin työssä, ensin naapureissa lapsia hoitamassa, myöhemmin kirjakaupassa ja Elannon myymälässä. Tepun ensimmäisenä kirjastonhoitovuotena 1953 lainoja oli 1048, sitä ennen lainausmäärät vuosittain olivat jotakin kymmeniä eikä kaikilta vuosilta ole edes tilastotietoja. Inarilainen // Keskiviikkona 7. Hyvänä tarinoiden kertojana Tepu oli haluttu opas Pohjois-Norjan ja Varangin alueen retkibusseihin, hänellä oli muutamia vakituisia pohjoisen retkenjärjestäjiä, jotka varasivat bussimatkoilleen opastuksen joka syksy samoihin aikoihin. Tepun opastusretket Jäämerelle saivat jäädä kun Hans ei halunnut jäädä yksin kotiin. Tepun entinen oppilas kertoi, että hänen helpotuksekseen Tepu toivotti oppilaat saamen kielellä tervetulleeksi kouluun syksyllä 1954. Perinteisen utsjokisen tavan mukaan sukulaiset, tyttärenpoika veljensä pojan kanssa, kaivoivat haudan ja saattoväki loi haudan umpeen. Tepu nukkui pois Utsjoen vuodeosastolla 24.6.2025. Nuorin, 6-vuotias Ulla, valitti äidilleen Tertun pitävän liian kovaa kuria ja antavan liian vaikeita läksyjä, kirjaimet ja numerot kun piti laittaa keskelle ruutua. Tepu järjesti lapsenlapsille puuhaa, sai kutoa kangaspuilla, pääsi vaarin kanssa kalaan, tehtiin retkiä kalakämpälle, tunturiin ja Jäämeren rannoille. Vanhemmat olivat juuri rakentaneet omakotitalon Pukinmäen pelloille kaavoitetulle alueelle, talo oli kesken ja oppikoulun käyminen oli kallista. Ei ihme että Tepun kirjeet olivat odotettuja. Hän piti yhteyttä maakuntakirjastoon, siirtokirjakokoelmien hoitajiin ja tietysti hoiti tilastot ja kuului kirjastolautakuntaan. Uusia kirjoja tilattiin ja laitettiin lainauskuntoon, lehtija kirjatilaukset hyväksyttiin kirjastolautakunnassa ja tietysti aina piti seurata määrärahojen riittämistä. Tepu koululaisena Pukinmäen kodin pihalla.. Aluksi oli ollut vaikeaa olla kuuntelematta koulun kelloa, piti oikein keskittyä muuhun tekemiseen ettei ensimmäisinä eläketalvina ajatellut välituntivalvontaa ja sitä, mitä tunteja lapsilla oli meneillään. Omat lapset lähtivät maailmalle oppikoulun myötä ja jäivät etelään asumaan saatuaan ammatit. Ihan kuin Tepu olisi fyysisestikin painunut kasaan, niin raskas suru oli. Hans tarvitsi paljon apua viimeisinä vuosinaan kun muistikin huononi. Oli raskas isku Tepulle, kun puoliso Hans menehtyi 2011 ja poika samana vuonna. Tepu lähetettiin veljensä kanssa papan, Tepun äidin isän luo Mouhijärvelle. Kirjasto oli Tepulle tärkeä. (kuvaaja TK Lakomäki). Tästäkin vielä lopulta elämänpiiri kutistui, päivien kulku meni ruoka-ajasta toiseen ja aamusta iltaan omassa huoneessa. Lastenlasten kirjeet olivat odotetuimpia ja vastausta mummolta ei tarvinnut kauaa odottaa. Hän oli nuorena Helsingin olympialaisten aikaan suorittanut opastutkinnon Helsingissä. Hän jätti harrastuspiirit ja keskittyi kotiasioihin. Peruskoulun tullessa opettajat olivat innoissaan, peruskoulu lupasi kaikille yhtäläiset mahdollisuudet ja opetussuunnitelmissa otettiin huomioon jopa saamen kieli. Tätä serkut muistelivat vanhoinakin naureskellen aina tavatessaan. Omien lasten kevätjuhliin ja päättäjäisiin oli ollut vaikea päästä, opettajalla oli aina samat juhlat työn puolesta. Tepu hämmästeli, kuinka hän ennen muisti kaikkien oppilaittensa nimet ja syntymäpäivät, vielä heidän vanhempiensa ja isovanhempiensakin nimet ja syntymäpäivät ja nyt ei tahtonut muistua mikään nimi mieleen. TEPU HOITI kirjastoa heti saavuttuaan Utsjoelle, mutta virallinen kirjastonhoitaja hänestä tuli 1953. Hän kävi aluksi Malmin kansakoulua Helsingin Pitäjässä. Hauskoja muistoja oli myös hiilellä täytetyistä ”kaasunaamareista”, kaulaan ripustettavista flanellikankaisista hiilipusseista, joita yhdessä opeteltiin käyttämään
Toivon, että näille alueille suunniteltuun toimintaan löytyy rohkeutta sitoutua myös kuntalaisten keskuudessa. Muista käyttömuodoista saanee valtuusto kuulla erikseen, esitykseen liittyy tällä kertaa vain laskelma käyttökustannusten vertailusta nykyisen kiekkokentän ja huoltorakennuksen sekä suunnitellun uuden hallin välillä. Kunnanhallituksella on nyt varaa esittää valtuuston päätettäväksi monia rahankäyttömuotoja, muun muassa Ivalon jääkiekkosuojan rakentamiseen 4 miljoonaa markkaa. Kunta täyttää 150 vuotta, ja juhlavuosi tulee näkymään ja tuntumaan monella tavalla. Inarilainen // Keskiviikkona 7. Sitähän voimme vain arvailla. Kun päätökset on tehty, niihin on myös uskallettava luottaa ja sitoutua. Hän ei tuntunut pääsevän asiasta yli ja aina kun viime vuosina muistelimme menneitä kahvipöydässä, niin kyllä ne keskustelut liukuivat myös saamelaisasioihin. Kaikki ne nuo vanhat partisaanit nukkuu pois Ivalosta ja välistä alkaa jo tuntua, että joutaisihan täältä itsekin,” tuumaili Reiska muutama kesä sitten. Matkailua ei kuitenkaan tule vain lisätä määrällisesti, vaan kehittää harkiten Inarin arvojen ja ympäristön ehdoilla. Hän oli aikanaan sinne hakenut, mutta ei ollut päässyt. PARLAMENTAARISEN TYÖRYHMÄN puheenjohtajan Antti Rinteen näkemys antaa keskustelulle tärkeän kehyksen. Ei ole Perttikään enää reppunsa kanssa kulkemassa tuossa kylällä. Muissa investointikohteissa merkittäviä summiakin edustavat kaksi määräaikaista projektia, joissa toisessa kehitetään luontomatkailua yleensä ja toisessa Pohjois-Lapin vaellustuotteita erityisesti. Lisäksi kunnassa on saatu tunnustusta muun muassa kulttuurityöstä, luontomatkailusta ja yhteisöllisestä kehittämisestä. Lapin hyvinvointialueen säästöpaineet tuntuvat myös Inarissa. Hyvää juhlavuotta ja hyvää vuotta 2026 kaikille inarilaisille. Näin päätti Inarin kunnanhallitus 9.4.1996 pitämässään kokouksessa. HYVINVOINTIPALVELUISSA ELÄMME voimakkaan muutoksen aikaa. Itse suhtaudun tähän ristiriitaisin ajatuksin. YHTEISÖLLISYYS JA VAPAAEHTOISTYÖ ovat Inarin vahvuuksia, ja ne nousevat erityiseen rooliin keväällä 2026, kun Inarissa hiihdetään hiihdon SM-kilpailut. Vanha postiautonkuljettaja oli elävä Pohjois-Lapin historiankirja, joka oli aikoinaan tuntenut kaikki inarilaiset ja utsjokelaiset. Hän tunsi teiden varsilla jokaisen vanhan talon ja tiesi, kuka siellä on aikoinaan asunut. No, sehän oli Reino Palokankaan kuolemasta kertonut muistelus, jonka otsikko kuului: ”Reino Palokangas nukkui pois kotisohvallaan 80-vuotiaana Reilu jätkä oli kaikille tuttu Espanjaa, Ivaloa ja Nuorgamia myöten”. Vanhat Ivalon väärtitkin kuolivat hiljalleen pois ja yhä vähemmän oli Ivalon kesässä sellaisia, joiden kanssa saattoi iskeä tarinaa. Inarilaisen evp-päätoimittaja Markku Arvelin muistelee hymyillen, kuinka Reino vielä joskus 15 vuotta sitten istui K-Supermarketin katuterassilla yhdessä pöydässä ja iski siitä suvereenisti tarinaa kahteen vieruspöytään. Kuntalaisten osallistamista ja vuorovaikutusta erityisesti maankäytön suunnittelussa haluamme kunnassa kehittää jatkuvasti. Säästöt eivät ole itseisarvo, mutta ne voivat avata mahdollisuuksia uudenlaisille ratkaisuille. Hän osasi kuvata jokapäiväisiä tilanteita, ongelmia ja tapahtumia käyttäen todenmukaista ilmaisutapaa.” JONKINLAISTA HAIKEUTTA Reiska tunsi myös viime vuosina Ivalossa. Siihen kuuluvat laajat selvitykset, kuntalaisten kuuleminen ja lopulta päätöksenteko. Asiakaspalvelu Reino Palokankaasta kertova juttu oli vuoden luetuin MIKÄ OLI Inarilaisen vuoden 2025 luetuin juttu. Inarinmaa 11.4.1996 Hyvää juhlavuotta meille inarilaisille! Kolumni Janne Tervahauta Vuosi 2026 on Inarille erityinen. Siksi sen kehittämisestä on uskallettava puhua avoimesti ja selkeästi. Elinvoima ei synny epävarmuudesta tai jatkuvasta uudelleenarvioinnista, vaan siitä, että kunta seisoo omien linjaustensa takana. Eriävät mielipiteet ja näkökulmat kertovat siitä, että asioilla on merkitystä. Vuosi 2026 alkaa Inarissa muuten tutulla tavalla. Reinohan oli selviytyjä, joka pärjäsi missä päin maailmaa vain ja tuli toimeen kaikkien kanssa. Kaavoitus on viranomaisvalmisteinen, huolellinen ja demokraattinen prosessi. 0100 5577 • ma–pe klo 8–18 ja la klo 9–16 (pvm/mpm) • asiakaspalvelu@hillagroup.fi • lukijailmoitukset@hillagroup.fi • puh. Vuosi 2026 alkaa jännittävissä merkeissä myös tältä osin, kun pääsemme tammikuussa seuraamaan suorassa lähetyksessä valtakunnallista urheilugaalaa ja jännittämään, valitaanko Tunturi-Kiekko vuoden urheiluseuraksi. Ivalon terveyskeskuksen yöja viikonloppupäivystys on herättänyt vilkasta keskustelua, ja linjaksi on valittu vanhasta kiinni pitäminen. Keskustelua riittää, näkemykset vaihtelevat ja tulevaisuutta rakennetaan keskellä muutosta. Toisaalta on selvää, että jos elinkeinotoimintaa supistetaan tai siitä paikoin luovutaan, sillä on vaikutuksensa koko kunnan elinvoimaan. Nämä huolet ovat ymmärrettäviä, eikä niitä pidä sivuuttaa. Erityisesti vanhusten asumispalveluissa, kotihoidossa ja ennaltaehkäisevässä työssä on tilaa kehittää palveluja, jotka vastaavat paremmin tulevaisuuden tarpeisiin. Inarilla voisi olla edellytykset toimia kokeilijana ja suunnannäyttäjänä, ei vain sopeutujana. Kysymys ei ole siitä, kuka on oikeassa, vaan siitä, miten elämme yhdessä niin, ettei yhden oikeuksien vahvistaminen synnytä toisen kokemaa eriarvoisuutta. Se jos mikä olisi hieno tunnustus koko paikalliselle yhteisölle. Kaksi uutta projektia esitellään kunnanvaltuustolle sen kokoontuessa 18. Ystäväpiiriä oli kertynyt ympäri Lappia ja ympäri maailmaa. Vanhojen Inarinmaa-lehtien katsaus. Inarin nuorisovaltuusto on palkittu Vuoden nuorisovaltuustona. Tuttuja oli niin paljon, ja kun juttumoottori oli iskussa, niin Reiska pystyi näin yhtä aikaa turisemaan kahden pöydän kanssa. Valtiontalouden heikko tilanne näkyy kaikessa toiminnassa. Kunta ostaa myös PT:n entiset polttoainesäiliöt ja aikoo käyttää niitä jäteöljyjen ja vastaavien säilytystiloina. Vuosi 2026 haastaa meitä luottamaan päätöksiin, uudistuksiin ja ennen kaikkea toisiimme. Enää ei kuitenkaan puhuta suojasta vaan kauniimmalta kalskahtavasta ”Monitoimihallista”. Jos haluamme säilyttää ja kehittää kunnallisia palveluja, tarvitsemme alueita, joilla matkailu saa kasvaa ja uudistua. Kirjoittaja on Inarin kunnanhallituksen puheenjohtaja. Inarin kunnan maksuosuus näihin kahteen projektiin on yhteensä 750 000 markkaa. Vuoden yrittäjäpalkinto on myönnetty Mari ja Jouko Lappalaisen omistamalle Wilderness Hotelsille, Saamelaismuseo Siida on valittu Vuoden museoksi. Tai kuten Jouni Kitti mutta eri Jouni kuin tuo Kyrönperän Kitti Jouni on asian kuvannut parilla lauseella: ”Reino oli mies jolla oli aina sana hallussa. Päälle päin Reiska oli ronskiotteinen ja samalla myös hyvin suorasanainen mies. Hankkeiden kokonaiskustannukset ovat yhteensä 1 815 000 markkaa ja muina osapuolina ovat muun muassa KTM ja Metsähallitus. Pieni katkeruus Reinolle oli jäänyt päälle siitä, että häntä ei koskaan kelpuutettu Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Haluan nostaa esiin muutaman teeman, jotka tulevana vuonna koskettavat inarilaisia laajasti. Olemme rakentuneet kahden kansan alueelle, suomalaisten ja saamelaisten. Se näkyy ilmeessä, tapahtumissa, tuotteissa ja ennen kaikkea fiiliksessä ympäri kuntaa. Kokouksen merkittävimpänä keskustelun aiheena oli yleisesti tiedossa oleva hyvä tilinpäätös eli plus-merkkisiä markkoja jää kunnan tilille yli yhdeksän miljoonaa markkaa. Minä huomasin, että Kangasniemen Perttikin on lähtenyt äitimuorinsa luokse yläilmoihin. Jaakko Peltomaa Päätoimittajalta Ivaloon tehdään monitoimihalli kiekkoilijoille Inarissa eletään projektien kulta-aikaa. Inari on historiallisesti ollut kohtaamispaikka, ja sellaisena sen tulee myös säilyä. Tietysti niitä lukukertoja muistokirjoitukselle kertyi paljon jo siitä syystä, että asia oli kuten otsikkokin kertoi: ”Reilu jätkä oli kaikille tuttu”. päivä huhtikuuta Anno Domini 1996. VIIME VUOSINA Inari on saanut poikkeuksellisen paljon tunnustuksia. Juhlavuosi on yhteinen asia, ja toivon, että mahdollisimman moni löytää oman tapansa juhlia tätä upeaa kotikuntaamme. ”Ei se ole Jaska tämä Ivalo enää entisensä. Viime vuosina taisi riittää jo yksikin pöytä, kun vanhat juttukaverit vähenivät. tammikuuta 2026 4 // Ota yhteyttä: • Posti puh. Kunnalla on niissä jokaisessa oma roolinsa, vähintään yhteisen ymmärryksen rakentajana. Inarin tulevaisuus rakentuu kyvystä elää moninaisuudessa. Nämä eivät ole sattumaa, vaan kertovat osaltaan kunnan elinvoimasta ja aktiivisesta tekemisestä. MATKAILU ON Inarin elinvoiman perusta. Voimme sanoa, että on Lappi ja on Saamenmaa. Kyseessä on iso ponnistus, joka vaatii laajan joukon vapaaehtoisia ja yhteistä tekemisen henkeä. Mikä sitten on lukijoita Palokankaan Reiskassa niin kovasti kiinnostanut. Rahasta oli kyse myös PostiTelen kanssa tehdyssä sopimuksessa, jossa Inarin kunta rakentaa vuokralaisena olevalle PT:lle sopivia tiloja yhteensä 472 000 markalla. Komissio on valtion asettama ja sen tehtävänä on selvittää saamelaisten ja valtion sekä muiden viranomaisten välisiä historiallisia vääryyksiä sekä edistää sovintoa. Kun kattoo näitä ihmisiä ja kattelee minkälaisia uusia sukunimiä kylä on täynnä, niin eihän heitä tunne. Kilpailut ovat järjestäjille suuri mahdollisuus, mutta ne onnistuvat vain, jos moni meistä lähtee mukaan talkoisiin. Samalla on hyväksyttävä, että osa toimenpide-ehdotuksista herättää huolta mahdollisesta eriarvoisuudesta, erityisesti maankäytön kysymyksissä alkuperäiskansan ja muun alkuperäisväestön välillä. Tämä ei ole vastakkainasettelua, vaan tosiasia, jonka tunnistaminen auttaa etsimään oikeudenmukaisia ratkaisuja. Poikkeuksia ei Inarissa ole perinteisesti tehty, ja hyvä niin. Saamelaisten totuusja sovintokomission työ ja sen 68 toimenpide-ehdotusta koskettavat myös Inaria. On tärkeää, että tämä prosessi etenee ja sisältää konkreettisia toimia. Kunnan kaavoituksessa on osoitettu alueita matkailurakentamiselle, ja näillä alueilla rakentamista tulee voida hyväksyä laajasti. 020 750 4469 (ma–pe klo 9–15) • asiakaspalvelu.hillagroup.fi Jäikö lehti tulematta
Tien pinta oli tapahtuma-aikaan liukas. Rahajärventien suunnasta kohti Inarijärventietä ajaneen henkilöauton kuljettaja ei saanut autoaan pysäytettyä vaan törmäsi Ivalosta kohti Inaria matkanneeseen henkilöautoon. Hän on 19-vuotias ulkopaikkakuntalainen henkilö. Rajoitus 2 ps/asiakas. Lisäksi onnettomuudessa oli osallisena ajoneuvo, joka oli ajanut Valtatietä 4 kohti pohjoista ja kolariautoja väistäessään osunut tiellä olleeseen kaiteeseen. Valtatietä 4 ajaneen auton kuljettaja oli havainnut Rahajärventieltä tulleen auton, joka ei pysähtynytkään risteykseen. Metsähallituksen tämänhetkisen arvion mukaan Inarijärven rantametsät ovat virkistysmetsiä. Hotellihanke sijaitsee Saamenmaan metsiä kartoittaneen työryhmän mukaan alueella, jonka metsät pitäisi suojella. Mobiilietu voimassa 1.-11.1.2026. Muut osalliset kuljetettiin jatkohoitoon Ivalon terveyskeskukseen. Kaksi matkustajaa loukkaantui vakavasti ja heidät kuljetettiin Norjan pelastuksen kopterilla jatkohoitoon Norjaan. Kaikki tarjoukset netistä: k-supermarket.fi TAVALLISTA PAREMPAA JA EDULLISESTI! Atria NAUTA-VILJAPOSSU JAUHELIHA 700 g (8,56/kg) Savuhovi OHUEN OHUET KOKOLIHALEIKKELEET 150 g (16,67/kg), ei naudanpaisti Kalaonni SAVUKIRJOLOHI Vakuumipakattu Rajoitus 2 kalaa/talous Pringles PERUNALASTUT 160-185 g (10,76-12,44/kg) 5.Ilman aktivointia ja Plussa-korttia 2,08 ps (2,77/kg). Rahajärventietä tulleen auton kuljettajalla ei ole vaadittavaa ajo-oikeutta. Tuotteita rajoitettu määrä. 020 757 0570 Palvelemme MA-PE 7-22 LA-SU 8-22 Apetit PERUNA & KEITTOKASVIS KASVISSEKOITUS 750 g Pakaste, ei luomu 1.ps (1,33/kg) Ilman Plussa-korttia 4,17-4,53 kpl (22,65-25,17/kg) Ilman Plussa-korttia 2,98 pkt (19,87/kg) Ilman Plussa-korttia 2,65-2,95 prk (14,32-18,44/kg) Atria KANAN MINUUTTIFILEET 570-780 g (8,96-12,26/kg) 6 99 rs Ilman Plussa-korttia 8,95 rs (11,47-15,77/kg) Plussa-etu -21 % -21 % Plussa-etu -24-32 % Plussa-etu Plussa-etu -40-44 % 10.Karl Fazer SININEN SUKLAALEVY 180 g sekä MAKUJA TUMMASUKLAALEVYT 180-200 g (12,50-13,89/kg) Rajoitus 2 erää/talous KURKKU Pakattu 2 pkt 2 99 kg 8 99 kg 1 99 prk -51 %. Lehden mukaan Metsähallituksella on siis asiassa kaksoisrooli. Etu vain sovelluksesta. Iltalehti mainitsee artikkelissaan, että Saijets avasi loppusuoralla olevan kartoitushankkeen tuloksia Koneen Säätiön, Greenpeacen ja Luonnonmetsät Sápmi-työryhmän järjestämässä esittelytilaisuudessa. Häntä epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, törkeästä vammantuottamuksesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta. Lehden mukaan Luonnonmetsät Sápmi-työryhmä kyseenlaistaa sen, että Nanguniemen kaava-alueen vuokraamisesta on sopinut sama taho, joka nyt tutkii, täyttävätkö metsät suojelukriteerit. Autossa olleet henkilöt eivät loukkaantuneet. Inarilainen // Keskiviikkona 7. Tässä ajoneuvossa oli kuljettajan lisäksi yksi matkustaja. 016 661 122 | maalikonekota@maalikonekota.fi | Palvelemme ma-pe 8-17.30, la 9-14 Nyt alkoi Sportiassa Nyt alkoi Sportiassa ALE! ALE! HINNAT VOIMASSA TO–SU 8.–11.1.2026 ELLEI TOISIN MAINITA. tammikuuta 2026 // 5 Rahajärventien risteyksessä pelti rytisi aamuyöllä Kaksi henkilöä loukkaantui vakavasti liikenneonnettomuudessa Inarissa 27.12.2025. Työryhmän mukaan Nanguniemen rakentamiselle kartoitetut metsät kuitenkin täyttävät hallituksen suojelukriteerit, sillä valtapuuston ikä on yli 200 vuotta. Lisäksi kolmas ajoneuvo törmäsi tiellä olleeseen kaiteeseen väistäessään kolariautoja. Tykkää meistä facebookissa KAIKKI TALVITAKIT JA -HOUSUT KAIKKI TALVITAKIT JA -HOUSUT -20% – -50% 20% – -50% Ivalontie 8 Ivalo puh. 4 kpl 5 99 pkt AKTIVOI VIIKON MOBIILIETU! ERÄ ERÄ ERÄ SUOMI SUOMI SUOMI I V A L O Ivalontie 17, 99800 Inari p. Onnettomuus tapahtui Valtatiellä 4 Inarijärventien ja Rahajärventien risteyksessä hieman ennen klo 05. Ilman lämpötila oli noin +1 astetta ja yön aikana oli satanut vettä. Luonnonmetsät Sápmi tyrmää Jasper Pääkkösen hotellihankkeen Jaakko Peltomaa Luonnonmetsät Sápmi-työryhmä kyseenlaistaa Jasper Pääkkösen hotellihankkeen, jota suunnitellaan Inarijärven Nanguniemeen. Kolarissa oli osallisena kaksi henkilöautoa, joissa toisessa oli kuljettajan lisäksi yksi matkustaja ja toisessa autossa kolme matkustajaa. Luonnonmetsät Sápmi-työryhmän vetäjä Jan Saijetsin mukaan alueella täyttyvät myös hallituksen laatimat metsiensuojelukriteerit. Asiasta uutisoi Iltalehti
Ja olen kiinnittänyt erityistä huomiota, että kunnanjohtaja on hyvin ansiokkaasti nostanut näitä asioita viime aikoina erilaisissa yhteyksissä ja tammikuussa meillä on tapaamisia meidän naapurikuntien johdon kanssa. Se vaikuttaa sitten suoraan niihin vetoja pitovoimatekijöihin, minkä takia ihmiset täällä viihtyvät ja haluavat elää ja asua, hän muistutti. Lisämäärärahaesitykset hyväksyttiin. Tästä on hyvänä esimerkkinä pyöreän pöydän neuvottelut, joissa on mukana Utsjoen kunta, yrittäjät, Metsähallitus, paliskunnat ja Saamelaiskäräjät. Tieva-Niittyvuopio muistutti, että Utsjoen kunta on vahva palveluiden tuottaja: – Kun kunta supistaa jotakin toimintaa, olipa se sitten liikuntatoimi tai joku muu, vaikkapa vapaa-ajan toimi, niin sille ei ole tulossa korvaavaa toimijaa yksityissektorilta. – Suuri kysymys on, että mihin me kohdistamme meidän rajalliset resurssimme. Inarilainen // Keskiviikkona 7. – VALTAKUNNANTASOLLA PÄÄTTÄJILLÄ on joskus tapana arvostella edellistä hallitusta kaikista virheistä ja vaikutuksista. Kokouksessa käytiin läpi vuoden 2026 talousarvio sekä parin seuraavan vuoden taloussuunnitelma. Minusta on hyvä, että huomioidaan tämmöinenkin henkilöryhmä, koska kuntalain mukaan he ovat kuitenkin kunnan jäseniä. Hän sanoi luottavaisesti, että Utsjoella on hyvin kokeneita henkilöitä kunnan johdossa, joten utsjokelaisilla on lupa odottaa, että kunta seilaa tulevaisuudessakin vielä eteenpäin jos ei ihan myötätuulessa, niin luovimalla kuitenkin. Huolimatta säästöpaineista ja yhteistoimintamenettelystä yhteistyö on sujunut hyvin. On uudet monitoimitalot, koulurakennukset ja osaava henkilöstö. Päivitetty kunnan hallintosääntö hyväksyttiin, samoin luottamushenkilöiden palkkiosääntö. – Missä vaiheessa sitten siirrytään kriisikuntien joukkoon, niin en tiedä, hän pohdiskeli. – On ollut hyvä huomata se, että mökkiläiset havainnoi tätä kunnan toimintaa laajasti ja sieltä tulee yksityiskohtaisiakin ideoita, hän sanoi ja antoi elinvoimatiimille kiitosta mökkiläiskirjeestä. – Kuntastrategian mukaan elinvoiman kärjet ovat meidän perinteiset elinkeinot, erityisesti poronhoito ja toisena vahvana sektorina matkailu. Oikeat ratkaisut vahvistavat meidän elinvoimaa ja väärät ratkaisut sen sijaan heikentävät veropohjaa ja murentavat juuri niitä tekijöitä, joihin elinvoima meille perustuu. Kokouksen lopuksi kunnanjohtaja Päivi Kontio kiitti kuluneesta vuodesta sekä päättäjiä että kunnan työntekijöitä. Hän oli huomannut, että ainakin pari kertaa on mennyt mökkiläiskirje ulkopaikkakuntalaisille kiinteistön omistajille. Hän muistutti, että Utsjoki ei ole muusta maailmasta irrallinen saareke, vaan siihen vaikuttavat kansainväliset kehitykset ja paikallisemmalla tasolla muun muassa hyvinvointialueen ratkaisut. – TÄSTÄ TULEE ilmeisesti vuosittainen kuvio. Tämä talousarvioesitys on tiukan ja huolellisen työn tulos, sanoi kunnanhallituksen puheenjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio. Kunnanjohtaja Päivi Kontio kertoi, että niinsanotusta mökkiläiskirjeestä on tullut ihanaa ja idearikasta palautetta. – Talousarviossa tämä näkyy poronhoidon huomioimisessa, maankäytön suunnittelussa ja viranomaisyhteistyössä. Kunnan tehtävä on varmistaa, ettei päätöksillä heikennetä elinvoiman toimintaedellytyksiä, vaan eri elinkeinojen käyttömuodot sovitetaan hyvin yhteen. Guttorm huomioi, että Utsjoen kunta joutuu nyt ottamaan syömävelkaa joka vuosi. Näistä aika nopeasti löytyy niitä selvityksiä siihen, miksi tänäkin vuonna talousarvioesitys on miinusmerkkinen. Sivistyksen toimiala on euromääräisesti suurin ja hyvinvointijohtaja Pirjo Seurujärvi totesi, että tiukemmalle ei toimialan budjettia voi enää kiristää. VÄINÖ GUTTORM käänsi valtuustosalin eturivistä katseensa kunnanjohtaja Päivi Kontioon ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopioon. Talousarvio käytiin läpi toimialoittain. – Samanaikaisesti me kohtaamme täällä valtakunnantasollakin koetut haasteet, joita ovat muun muassa ikääntyminen, muuttoliike, useammin meiltä poispäin suuntautuva, sekä rakenteellinen riippuvuus valtionosuuksista, jotka meidän tuloslaskelmasta ovat 300 000:lla vähentyneet viimeisen kahden vuoden aikana. – Verotulojakaan ei automaattisesti kerry, vaan mitä enemmän työpaikkoja kuntaan syntyy, niin sitä enemmän on verotulojakin. Kunnan työntekijät saivat kiitosta raskaasta valmistelutyöstä, kun säästöjä on pitänyt etsiä pitkin syksyä. – Meillä on hyvät perusedellytykset kehittää sitä. – Pohjoinen yhteistyö ja pohjoisten alueiden strateginen ohjelma on valtioneuvoston kansliassa valmistelussa ja siihen Utsjoen kunnan tulee olla vahvasti mukana. Jos tämä on tulevaisuudessakin se trendi, niin ei se nyt hirveän hyvältä näytä, hän sanoi. Poiketen tästä keskustelun tasosta, minä en siihen yhdy, vaan päinvastoin totean, että aikaisemman valtuuston ja hallituksen työ on ollut vastuullista ja on ollut kohtuullisen helppo sen varaan rakentaa uutta talousarviota ja tulevaa taloussuunnitelmaa, sanoi Tieva-Niittyvuopio. Ei nähtäisi heitä vain tunkeilijoina, vaan yritetään katsoa, olisiko heillä jotakin annettavaa kunnalle muutoinkin kuin vain kiinteistöverojen muodossa. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio muistutti myös siitä, että kaikki kustannukset kasvavat, ja sekin osaltaan aiheuttaa sen, että taloussuunnittelun liikkumavara on pieni. Aijäämän ennuste vuonna 2026 on noin 245 000 euroa. Vuoden vaihteessa elinvoimajohtajan viran jättävää Tanja Lepistöä kiitettiin kunnassa tehdystä työstä. Myös Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymän perussopimus ja hallintosääntö hyväksyttiin keskusteluitta. – Valtion harkinnanvarainen tuki meille, 34 000 euroa, tuntuu suorastaan, jos ei nyt ihan loukkaavalta, niin siihen suuntaan kuitenkin, hän hymähti. Puheensa lopuksi Guttorm nosti esille myönteisen havainnon. Hänen mukaansa talousarvio ei ole vain lukuja, vaan se on myös arvovalintoja, millaisena Utsjoki halutaan pitää ja millaiseksi kehittää. Tässä tehtävät valinnat ovat ratkaisevia. TIEVA-NIITTYVUOPION MUKAAN Utsjoen vahvuus on sen omaleimaisuudessa, luonnossa, paikallisessa kulttuurissa ja osaamisessa. Pientä kriittistäkin sävyä Väinö Guttorm tosin esitti sanoessaan, että olisi ehkä odottanut vielä enemmän näkökulmaa siihen, että mistä niitä tuloja hankitaan muualtakin kuin verotulojen kautta. Lisämäärärahaa tarvitaan muun muassa Laphan käytössä olevien tilojen kuntotarkastukseen. Kunnanhallituksen puheenjohtaja muistutti, että hyvinvoiva henkilöstö on kunnan paras voimavara eikä talouden tehostaminen saa olla henkilöstölle liian raskasta. Talousarvio ja taloussuunnitelma hyväksyttiin esitetynlaisena. tammikuuta 2026 6 // Utsjoen valtuusto hyväksyi alijäämäisen talousarvion vuodelle 2026 Jaakko Peltomaa Utsjoen kunnanvaltuusto kokoontui vuoden viimeiseen kokoukseen 17.12. Näiden rinnalle on tärkeää nostaa vahvasti nyt rajayhteistyö Norjan kanssa. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio piti puheenvuoron, jossa hän kertasi budjetin valmistelua ja kunnan vaikeaa tilannetta taloushaasteiden alla. – Ilmeisesti odotukset olivat kuitenkin sadoissa tuhansissa. Sivistystoimi, mukaan lukien vapaa sivistystyö ja koulutus, ovat nyt Utsjoen kunnan suurin toimiala. Valtuutettu Väinö Guttorm oli keskustelun aikana huolestunut siitä seikasta, että Utsjoen kunta sai vain 34 000 euroa harkinnanvaraista, vaikka sitä oli haettu 600 000 euroa. Poronhoito on ollut ja on edelleen Utsjoen kunnan elinvoiman keskeinen tukijalka, Tieva-Niittyvuopio painotti
Toimi näin: Mene osoitteeseen hillagroup.fi/tunnukset ETUKORTTI TIINA TILAAJA 1234567 Kun olet aktivoinut Hilla-tilisi kannattaa puhelimeen ladata Hilla Etukortti! Ohjeet löydät: hillagroup.fi/edut SILMÄLÄÄKÄRIN VASTAANOTTO Silmätautien erikoislääkärit: Sulevi Kaipiainen Satu Länsman Kaarina Vannas Jukka Sulonen Vapaita aikoja tammi-, helmija maaliskuussa Ajanvaraukset: IVALON SILMÄLASI Petsamontie 3, Puh. 2 Aloita valitsemalla ”Luo Hillatunnukset”. Kujalan mukaan syykin tähän on selvä eli Putinin sota. Aloitteen jätti Ida Lassila Pohjois-Lapin Vihreistä ja sen ovat allekirjoittaneet Vihreiden valtuustoryhmän lisäksi osa vasemmistoliiton ja SDP:n valtuutetuista. CNN:n uutinen suden suuhun joutuvista Joulupukin poroista on huomioitu myös Kremlissä. Mikäli et tiedä asiakasnumeroasi, toimitamme asiakasnumerosi kun täytät tietosi lomakkeelle: hillagroup.fi/asiakasnumero 3 Klikkaa kohdasta ”Oletko jo lehden tilaaja?”. Hiihtostadionin kahvilassa on pidetty MLL:n perhekahvilaa ja tila on hyväksi havaittu yhteisölliseksi kohtaamispaikaksi toki pientä tuunaustakin tarvittaisiin. Klikkaa sen jälkeen ”Aktivoi tili” -painiketta. CNN on haastatellut myös Luonnonvarakeskuksen vanhempaa tutkijaa Katja Holmalaa, joka pitää kuusamolaisen poroisännän teoriaa täysin mahdollisena: – Ennen Ukrainan sotaa susia metsästettiin hyvinkin tehokkaasti ja niistä myös maksettiin kunnon palkkioita, hän sanoo. Inarin hiihto-stadionin kahvilasta halutaan kohtaamispaikka Jaakko Peltomaa Inarin kunnan pitää käynnistää vuoden 2026 aikana Inarin hiihtostadionin kahvilatilan kehittäminen niin, että tilasta muodostuu monikäyttöinen, yhteisöllisyyttä vahvistava ja helposti saavutettava paikka eri yhdistysten, ryhmien ja kuntalaisten toiminnalle. CNN:n mukaan Suomen susikanta on noussut nopeasti räjähdysmäisesti. Aloitteessa todetaan, että tila tarjoaa jo nyt mahdollisuuksia esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliitto on järjestänyt siellä perhekahviloita mutta nykyisellään irtaimisto ja varustelu eivät aivan riitä palvelemaan monipuolisesti tilan käyttäjiä. Hiihtostadionin kahvilatila vapautui yhdistysten käyttöön koulun väistötilatarpeen päätyttyä ja nyt se liitetään kunnan tilavarausjärjestelmään vuoden 2026 aikana. CNN on vieraillut kuusamolaisen poroisännän Juha Kujalan luona, joka kertoo suurimman osan susista tulleen Venäjän puolelta. 5 Täytä tähdellä merkityt kentät ja rastita kaikki ehdot niihin tutustuttuasi. Pääset samoilla tunnuksilla myös sovellukseen, kommentoimaan ja jakamaan lukuoikeudet kolmelle samassa osoitteessa asuvalle perheenjäsenelle. ANNA-LY YDIA LAITI Venäjän ulkoministeriön virallinen edustaja Maria Zaharova teilaa CNN:n uutisen Suomen poronhoitoalueen kasvavasta susiongelmasta ja pohdiskelee, että kaiken takana voisikin olla ”länsimaiden porsaiden kosto siitä, että heitä on kutsuttu sikojen kätyreiksi”. tammikuuta 2026 // 7 Digi kuuluu tilaukseesi Olet nyt aktivoinut Hilla-tilisi ja luonut itsellesi tunnukset. CNN:n mukaan Venäjältä tulevat sudet tappavat aiempaa enemmän Joulupukin tunnetuksi tekemiä eläimiä eli poroja. Ennen sotaa sotilaat ja nuoret metsästäjät verottivat rajaseudulla susikantaa, mutta nyt nämä miehet ovat sotimassa Ukrainassa eikä ole enää ketään, joka olisi jäänyt metsästämään susia. Saat sähköpostiisi vahvistuksen tilin aktivoinnista. 1 Luo tunnukset ja uutiset ovat aina mukanasi. 016 661 065 info@ivalonsilmalasi.fi CNN: Venäjän sudet tappavat Joulupukin poroja Jaakko Peltomaa Yhdysvaltalaiskanava CNN uutisoi jouluviikolla näyttävästi, että Venäjän sodalla Ukrainassa on kauaskantoisia seurauksia. Inarilainen // Keskiviikkona 7. Zaharova ei kommentoi susitilastoja, porohävikkiä eikä varsinaisesti mitään muutakaan CNN:n uutisessa esitettyjä näkemyksiä, vaan näkee asian omalla tavallaan: – Ehkä tämä on länsimaisten eläinten kosto porsaiden puolesta, Zaharova ehdottaa. Vuosi sitten susia oli vajaa 300 nyt määrä on CNN:n tietojen mukaan noussut 430:n tuntumaan. 4 Kirjaa kenttiin asiakasnumerosi ja postinumerosi. CNN lisää, että valtio maksoi pitkään venäläisille palkkion jokaisesta tapetusta sudesta, mutta armeijan rekrytointi Ukrainan sotaa varten on ollut niin intensiivistä, että maastokelpoiset metsästystä harrastavat miehet ovat käyneet rajan pinnassa vähiin. Kommentoi ja keskustele – anna äänesi kuulua inarilainen.fi. Näin esitetään valtuustoaloitteessa, joka jätettiin joulukuussa Inarin budjettivaltuustossa. Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova on kommentoinut uutista räväkällä tyylillään: – Onnittelut uuden pohjanoteerauksen saavuttamisesta! Nyt näyttää siltä, että venäläiset sudet, jotka CNN:n toimittajien ja suomalaisten asiantuntijoiden mukaan terrorisoivat Lapin poroja, joutuvat pakotteiden kohteeksi, Zaharova kirjoittaa viestipalvelu Telegrammissa. Aloitteen jättäneet valtuutetut toteavat, että myös Inarin Yritys on suhtautunut myönteisesti tilan kehittämiseen laajemman käyttäjäkunnan tarpeisiin. He ehdottavat, että asiasta järjestetään yhteinen suunnittelutilaisuus heti vuoden -26 alussa. Voit jatkaa sisäänkirjautuneena lehden verkkosivuille
Ivalossa on alkanut kaamos. Sitten kun Saariselän matkailukylän WC:t ovat kompostoivia, eikä lopputuotetta Akujoen kautta Ivalojokeen ja Inarijärveen laskevia, ei Inarin kunnassa sitä ennen ole ekologista matkailua eikä liioin kestävän kehityksen mukaista matkailua. Mellanaava sai jälleen ympäristöluvan jatkaa, mutta ei yksimielisesti. > MIESE KYLLÄ komppaan tuota minun vanhaa kaveria, tuota Rannan Rikua, ku se tuossa joulun alla tulleessa lehessä puhu siitä totuusja sovintokomission työstä. Poliitikko, joka kätkee kunniakkaan menneisyytensä Suomi-Venäjä-Seuran puheenjohtajana, saa jäädä minun puolestani omaan arvoonsa. Siellä nousee jälleen esille se purkuputken vetäminen Ivalojokeen tahkotörmäläisten, viekkalalaisten, koppelolaisten ja kaikkien muittenkin kiusaksi. Mosku teki väkivaltaa kolttasaamelaisia kohtaan. Eli hänessäkin oli monta puolta. Hamekangasta Inarin metsästysseuroille. Toimitus voi tarvittaessa muokata tekstiä. Yksinhän siellä saa monesti hiihdellä. Sitä ei Inarin kunnassa ole. Sinulla on sydän paikallaan. > KYSYMYS: ”KUN kerran peruskouluopetus antaa lapselle ja nuorelle mahdollisuuden rakentua yhteiskunnan hyödylliseksi jäseneksi, niin mikä määrittelisi lapsen kotona suuntaviivat samansuuntaisiksi peruskoululle annettujen suuntaviivojen kanssa?” Vastaus: ”Lähimmäisenrakkaus”. Se on ainoa Lapin vesistö, jonka luokka on pudonnut tasolle ”välttävä”. Aikuiset miehet…puretaan koko mökki pois ja pelatkaa ulkojäillä. Ehdotan ”Inarinmaamme” kun on se Salon Martin tekemä kansallislaulu Inarinmaakin valmiina. > OLEN NYT parin viikon ajoin tarkkaillut Jänkkävaaran latuverkostoa. Osa vihasi häntä, koska Mosku varasteli savukoskelaisten poroja. Putinisti > INARIN SIVISTYSLAUTAKUNTA voisi nyt ensi vuonna viimeistään korjata takavuosien kömmähdyksen ja antaa Inarilaisteon Kari Niemelälle tuosta hänen Niemelän suvun historiikista, joka on samalla Törmäsen kylän ja oikeastaan hyvin pitkälle myös Ivalojokivarren historiikki. Aurinko nousee seuraavan kerran 17.1.2026. > MIKÄ TULEE Inarin uuden historiakirjan nimeksi. > EI OLE kiva niellä jokivedestä Saariselän matkailijoiden kakkapyllyn aiheuttamia kolibakteereja. Jäi selvästi mieleeni, kuinka hän vähätteli siihen kotijärveensä tulevia päästöjä. Näin miettii Tapaninpäivänä Pikku ketun pesässä: Pertti Albert Väinönpoika Palokangas > JÄIN MIETTIMÄÄN, että mistä tässä oikein keskusteltiin ja keskusteltiinko ollenkaan asiasta vai syntyikö kiista asian vierestä. > KIITOS HELI PALOLAHTI ja Nina Niittyvuopio kun osoititte sympatiaa meille jotka joudumme kärsimään kohtuuttomista vuokrankorotuksista. Miksi se halli alkuun teille niin hyvin kelpasi. Se virallinen vasemmisto nuoleskeli kunnanjohdon, sanonko mitä. > ÄLKÄÄ TULKO minulle puhumaan ekologisesta matkailusta. Net ei välttämättä olheet ne olosuhthet kaikilla kovin hyvät niinä aikoina. Jos rakennus on epäkäytännöllinen ja huono, niin sitten on. Tulen vielä kuuntelemaan useaan kertaan ko. Voi taivahan jumala. > PIENI OLI tosiaan kunnassa se puolustajien joukko, jotka olivat Inarin kehitysvammaisten puolella Ivalon ryhmäkotiasiassa. Eikö käytettäisi sanaa kolttasaamelainen. Järkyttävää sähkön tuhlausta! Nykyaikana! Eivätkö tämän päivän hiihtäjät ole kuulleet otsalampuista. Nuoret eivät voisi pahoin ja syntyvyys lisääntyisi. Nimet pöytään, jos on tietoa. Hän sanoi ihan selvästi, että pienet päästöt tekevät hyvää järvelle, kun siihen tulee ravinteita ja kala saa ruokaa. Tiistai 13.1. Mutta osa tuli toimeen Moskun kanssa oikein hyvin, sillä Mosku palkkasi pororenkejä savukoskelaisten keskuudesta ja maksoi hyvin. KANNATAN Ivalon sääsuojahallin purkamista ja jäähallin rakentamista Ivaloon. Niin että kannattaa miettiä, missä se harrastajaporukka kulkee ja mitä se haluaa! > VAIKKA EN toivokaan pikaista tapaamista samoissa merkeissä, minulla on ilo kiittää Ivalon TK:n vuodeosaston henkilökuntaa erittäin hyvästä hoidosta ja huolenpidosta. Puhdasta ja saasteetonta sähköä. Miten ne peltikatot sun muut olisi sen kummemmaksi muuttuneet vuosikymmenten aikana. > PITÄÄKÖ TULLA jäähallille pyyhkimään aikuisten miesten pyllyjä, kun on niin avutonta tuo touhu puheiden mukaan. Luistelijoita ja jääkiekon pelaajia tuntuu riittävän. Hän vertaile siinä vesistön kuormitusta ja metsien hakkuita. Siellä palaa valot yötä myöten. Erityistä siinä oli myös se, että Inarin vasemmisto, tai silloinen niinsanottu vasemmisto, meni kunnan eliitin puolelle. Varatarkkailija > YLLÄTYIN KOVASTI, kun katselin telkusta vanhaa dokumenttia, missä Pentti Linkola kulki hevosensa kanssa kalalla järven jäällä. Kiitoksia meidän vähävaraisten puolesta. > VALTUUTETTU HELI PALOLAHT i (kesk.). > KAIKKI MAHDOLLISET aito-keskustan kunnallispoliitikot. 040 865 3916 Liitä mukaan nimimerkkisi. Lisätään se saamelainen siihen. Toivon, että olette samalla linjalla kuin edesmennyt toimitusjohtaja Pentti Kellokumpu Kirakkakönkään voimalan suhteen. Ei muuta ko hyvvää uutta vuotta kaikille! LapinUkko > EN YHTÄÄN väheksy Ivalon sääsuojahallin käyttäjiä. Hyvää uutta vuotta! VT > RIKKOOKO POLIISI virkavelvollisuutta, kun ei keskeytä valottomalla pyörällä ajamista. Kummiskin minulla on mielikuva, ettei sitä uutta sääsuojahallia, tai jäähallista silloin puhuttiin, mitenkään moitiskeltu. Jaa, jaa; oi aikoja, oi tapoja, oi moraalin rappiota! > ERÄÄN KERRAN vankilan pappi sanoi meille vangeille: ”Te tyydytätte itsenne naiseen.” ”Mutta harvemmin kuin sinä sen teet”, kuului kuulijoiltaan kuitti! Muistelee: Pertti Albert Väinönpoika Palokangas > KOLTTASAAMELAINEN ON kolttasaamelainen eikä joku yleismassaan häivytetty itäsaamelainen! > OLLA KOLTTA on jotakin spesiaalia ja erikoista ja siten sangen arvostettavaa. Aku, Aukusti, (August) Ávgos Torstai 8.1. En minä itäsaamelainen-sanaakaan paheksu, mutta ei vain tuo itä ole kovin suuressa huudossa tänä päivänä.. > KATRI KULMUNI. Perämerihän se olisi ollut luonteva osoite Porttipahdan kautta. Ei siitäkään mihinkään pääse. Tai yllätyin niistä Linkolan ajatuksista. Puhdistettu jätevesihän menee nyt vähän hukkaan. Ihan vain mielenkiintoinen näkökulma tähän paikalliseen Akujoki-keskusteluun. > KUN VALTAKUNNANSÄHKÖVERKKO katkeaa ja polttoaineen toimitukset katkeavat ja hyydyttävät aggregaatit, niin Inarin kunnassa tullaan vielä itkemään Kirakan voimalan perään. Ja savukoskelaistenkin suhtautuminen Moskuun oli kaksijakoista. valtuuston nauhoitteet ja teen analyysin niistä kommenteista, joita Avaskari sai. Tokihan voimme riidellä koltta-sanan päältä, jos haluamme, mutta tuntuu kovin teennäiseltä. Penttihän sanoi, että Kirakan voimala on ikuinen. Hän ei siis pitänyt tällaista vesistön kuormitusta kovin huonona asiana – tietysti sopivassa mittakaavassa. Mutta kiinteistöyhtiön toimitusjohtajalle ja sen vaikenevalle hallitukselle ette tekään mitään voineet. tammikuuta 2026 8 // MIELIPIDE Nimipäivät Keskiviikko 7.1. Eipä siitä Inarin kunnan silloiselle johdolle voi suurta kiitosta antaa. Kyllä ennen sai alkaa taluttamaan, jos ei ollut valoja. Voisiko joku kertoa tätä historiaa. Jokainen Inarin historiasta jotain ymmärtävä Inarin sivistyspoliitikko on sen lukenut, eli ei kovinkaan moni. Missä välissä tuosta hallista tuli noin kelvoton. Nyt pitää lapsekkaat höpinät jättää pois ja puolustaa omavaraisuutta. Teknologinen kehitys otsalamppujen suhteen on ollut huikeaa eivätkä ne nykyisin painakaan juuri mitään. Kommentoi juttuja, anna palautetta ja vaihda ajatuksia muiden lukijoiden kanssa. Ansaitseeko joku kehuja. Uudet sukupolvet kasvavat kentälle. Melko neitimäistä touhua syyttää ilman, että edes kerrotaan ketä arvostellaan. Kauhulla odotamme vuoden vaihtumista ja vuokran korotusten voimaan tuloa. > ONKO TULEVASSA Inarin historiankirjassa huomioitu paikkakunnan vanhat murteet. Siellä asuntolassa ku olivat, niin ainaki saivat ruokaa joka päivä. Huvittavaa seurata tätä, kuinka sitkeästi myyttiä pyhästä Trifonista vaalitaan – ja kiltisti kolttaväki on näytelmässä mukana. Jos joku julkaisisi sellaista lehteä missä on vain hyviä uutisia, tilaisin varmasti. Eihän siinä alussa ollut muita puolustajia kuin kaksihenkinen SDP:n valtuustoryhmä ja Inarin vasemmiston ryhmästä irtaantuneet ja oman ryhmänsä perustaneet Ville Kiviniemi ja Urpo Huhtamella. > PÄÄTOIMITTAJA KIRJOITTI Moskusta ihan asiaa. Mutta hänellä oli myös väärtejä kolttakansan joukossa. > INARIN METSÄSTYSSEURAT: Kenen seurue etelästä ampui vasan orvoksi. > HELI PALOLAHDELLE kiitos, kun sivistyneistön edustajana kannoit huolta korkeista vuokrista. Minä itse olen myös Jänkkävaaran latujen käyttäjä yksi niistä harvoista käyttäjistä. > JOUKO MATTILA puhuu haastattelussaan vankkaa asiaa kaikella lailla ja oikeassa hän on myös tuon Inarin kehitysvammaisten ryhmäkodin suhteen. Missä välissä Ivalon jäähallista tuli sääsuojahalli. Heidät käännytettiin, eivät kolttasaamelaiset vapaaehtoisesti varmaankaan omaa uskontoaan olisi vaihtaneet. Järjetöntä purkaa vanha hintansa haukkunut omavaraista sähköä tuottava vesivoimala. Mie lissäisin siihen sen, että ihmiset sulkee silmänsä sille tottuueelle, että lapsilla oli monesti paremmat olot siellä asuntolassa ku kotona. Lauantai 10.1. Miksi yleensä käyttää sanaa koltta. > INARILAISET POLOISET ovat kauhistelleet sitä, mitä Mellanaavan p-puhdistamo on tehnyt Akujoelle. > SYLILLINEN RUUSUJA Laphalle ja muille sote-palvelujen kehittäjille! Ei se kyllä ole teillekään ihan tyhjänpäiten sitä palkkaa maksettu, kun seuraavan saavutuksen voitte ansioluetteloihinne naputtaa: Saamelaiskäräjät ja kuntalaiset ovat yksimielisiä yhdestä asiasta lääkäripäivystyksestä eikä kummassakaan leirissä kukaan pistä hanttiin edes kunniakkaan perinteen vuoksi. Kommentoi ja keskustele – anna äänesi kuulua inarilainen.fi Tekstarit: > OLEN APRIKOINUT, voisiko Mellanaavan jätevedenpuhdistamon purkuputken kytkeä inarilaisten juomavesiverkostoon. Titta, Hilppa Gunnár Veikko, Veli, Veijo, (Veikka) Veaiku Nyyrikki Siiggur Kari, Karri Njulgu Toini Eivor Nuutti Nuvtte, Nuhtte Auringon nousut ja laskut Ota osaa Mitkä asiat ovat Inarissa ja Utsjoella hyvin – entä huonosti. Sopimattomia viestejä ei julkaista. Ja maalaisjärkeni väittää, että ikä ei ole tehnyt rakennukselle hallaa. Mitä päästöjä nyt mahtoivat olla, ehkä sitten jätevedenpuhdistamon päästöjä. Historia tulee heidätkin tuomitsemaan. Mutta olisiko kannattanut pitää turpamme kiinni. Suurin kiitos tietysti kuuluu 90-luvun inarilaispoliitikoille, jotka olivat täysiä surkimuksia taipuessaan Sodankylän tahtoon, että Saariselän ja siinä samalla Sodankylän Kiilopään paskavedet johdetaan Inarin kunnan puolelle inarilaisten nautittavaksi. Perjantai 9.1. Jälkimmäisen hän tuomitsee ehdottomasti. > KARI AKUJÄRVEN poismenon myötä ei Kirakan voimalaitoksella ole puolustajaa. Miksi ette aukaisseet suutanne silloin kun hallia suunniteltiin. Sunnuntai 11.1. Kuka myi lihaa. Kirjoituksia voi lähettää sähköpostitse toimitus@inarilainen.fi Utsjoella on alkanut kaamos. Palataan vanhaan, jos se on parempi niin. Ainoa Inarin valtuutettu, joka nostit puheeksi mahdottomat vuokrankorotukset. Maanantai 12.1. Missä välissä hallin rakenteet, seinät ja katto on pilalle menneet, kun ei tunnu enää kelpaavan. Painaako jokin asia mieltäsi. > HEITTÄKÄÄ JO höpöttämästä nuo Ivalon monitoimihallipuheet. Toimitus valitsee parhaat viestit julkaistavaksi seuraavassa lehdessä. > KYLLÄ. > TRIFON PETSAMOLAINEN käännytti koltat kristinuskoon. Aurinko nousee seuraavan kerran 9.1.2026 Osallistu keskusteluun. Kukapa sen muu tietäisi kuin se väki jotka siellä pelaa ja luistelee! Mutta miksi yleensä tehtiin tuollainen rakennus. Anu Avaskarilla sentään kokeneena poliitikkona jalat maassa. Inarilainen // Keskiviikkona 7. Miksi se on niin huono. > OLIPA HYVÄ kirjoitus Pasi Koskiselta
Yleisö kokoontui Juutuacupin palkintojen jaon jälkeen hiihtostadionin kahvioon kuuntelemaan seuran hiihtojoukkueen kuulumisia, joista kertoi joukkueen jäsen ja Suomen Hiihtoliiton nuorten U18 joukkueen valmentaja Jeremias Lipsanen, tuttavallisemmin Jere. Inarin Yrityksen hiihtäjä Jeremias Lipsanen kertoili Inarin hiihdon edustusjoukkueen tuoreita kuulumisia. Yhdessä olo ja ulkoilu kuuluvat inarilaiseen talveen kuin liikuntamuotona hiihtokin. päivinä hiihdettävien SM-kisojen teematalven avaus järjestettiin sunnuntaina 28.12. Tapahtumasta jäi lämminhenkinen tunnelma. Seitsemän miehen joukkue valmistautuu jo innokkaasti tuleviin koitoksiin, ensin Vantaan Skandinavia-cupiin ja pian Kuopion SM-hiihtoihin. SMkisat Inarin 2026 ja Inari 150 vuotta -tapahtuman järjestelytoimikunnan puheenjohtajan Jari Huotarin sydämellinen avauspuhe loi lämpimän tunnelman, jossa kaikki kilpailijat ja läsnäolijat toivotettiin tervetulleiksi osaksi SM-kisojen teematalvea. Osallistujia saapui niin Inarin kyliltä kuin Utsjoelta ja ympäristökunnista, mikä osoitti hiihtotapahtuman vetovoiman ja yhteisöllisyyden voiman. Talven huipennus ovat tietenkin Inarin SM-kotikisat keväällä. Eikä suotta, sillä Kari Perätalo voiteli yli 30 paria suksia tapahtuman aikana, Heimo Helppi avusti. Joukkueesta 7 miestä osallistuu viikon kuluttua Vantaalla Skandinaviacupin osakilpailuun ja siitä vain viikko eteenpäin Kuopiossa hiihdettäviin talven ensimmäisiin SMhiihtoihin, joihin Lipsanen haki parin päivä treeneissään vauhtia Juutuanvaaralta. Inarissa, ja järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Jari Huotari oli tyytyväinen niin osallistujamäärään kuin tapahtuman sujuvuuteenkin. Tapahtumien järjestelyt ovat täydessä vauhdissa, eikä järjestelyjoukon jäsenillä juuri ole aikaa hengähtää joulunakaan. Huhtikuun 10.–12. Inarilainen // Keskiviikkona 7. SM-hiihtojen teematalven avaustapahtuma toi Inariin taas iloista yhdessäoloa ja urheilun riemua, kun yli 60 nuorta ja aikuista kokoontui Hiihtostadionille, Juutuanvaaran maisemiin. Kisassa ensimmäisinä ladulle rientäneet odottavat jo hiukan malttamattomina lähettäjältä lähtölupaa latumestari Heikki Ranttilan kunnostamille kisaladuille. SMkisa teematalven tapahtumaan oli ideoitu myös maksuton suksien voitelu. Heidän halunsa menestyä ja edustaa Inarin värejä ansaitsee yhteisön tuen ja kannustuksen – toivotamme joukkueelle menestystä tuleviin kilpailuihin. Nuorten ja aikuisten yhteinen hiihtotapahtuma tarjosi mahdollisuuden kokea talven kauneus ja kannustaa toisiaan ladulla, samalla kun Juutua-cupin avauskilpailu nostatti toki jännitystä ja innostusta niin lapsiin kuin aikuisiinkin. tammikuuta 2026 // 9 SMhiihtojen teematalvi käynnistyi vauhdikkaasti Jaakko Peltomaa Kevään lähestyessä Inarissa tunnelma kohoaa, kun sekä kolmen päivän SM-hiihdot Juutuanvaaralla että Inarin kunnan 150-vuotisjuhla tekevät vuodesta poikkeuksellisen merkittävän. Nyt järjestetty maksuton yleisötapahtuma, SMhiihtojen teematalven käynnistäminen toimi samalla osallistujille reippaana ulkoilupäivänä, jossa leikkimieliset kilpahiihdot, suksien voitelun ja huollon opastukset sekä lasten ja nuorten hiihtokerhon tiedotukset loivat yhteisöllistä henkeä. Yhdessäolo ja ulkoilu kuuluvat inarilaiseen talveen kuin liikuntamuotona hiihtokin.. Juutuanvaaran lumiset rinteet tarjoavat yhä uudelleen olosuhteet, joissa talven tarinat syntyvät. Tapahtumassa huomioidaan myös Inarin kunnan 150-vuotinen taival. Kodassa nautittiin nuotion lämmöstä, paistettiin makkaraa ja tarjottiin mehua sekä kahvia, minkä lisäksi taustamusiikki, pienet arpajaisvoitot ja monipuoliset ohjatut liikunta-aktiviteetit innostivat kaikenikäisiä liikkumaan. SMkisa teematalven avaussanat Inarissa lausui kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jari Huotari (vas.) Huotari toimii kolmipäiväisten SMhiihdot Inari 2026 -tapahtuman järjestelytoimikunnan puheenjohtajana. Inarin Yrityksen hiihtäjät, kuten tapahtumassa mukana ollut Jeremias Lipsanen, näyttävät esimerkkiä paikallisesta menestyksestä ja periksiantamattomasta asenteesta. Inarin kunnan 150-vuotisjuhla keväällä antaa lisää syytä juhlaan, kun Suomen hiihdon huiput kokoontuvat yhteen luomaan uusia muistoja ja unohtumattomia hetkiä. Samalla miesten kesken sovittiin jo vuoroista uuden vuoden jälkeen alkavaan tykkilumi-souviin, jolla keväisten SMkisojen stadionalueen ja Juutuanvaaran alarinteiden kisalumien riittävyys varmistetaan. Järjestelyt etenevät aikataulun mukaisesti, ja perinteiset kisatalkoot kokoavat väkeä viikoittain myös tulevan kevään aikana. " Tapahtumasta jäi lämminhenkinen tunnelma. Lapsia lähtöviivalla
Inarilainen // Keskiviikkona 7. tammikuuta 2026 10 // m ai no st aj al le .h ill ag ro up .ﬁ 20 26 M a Ti Ke To Pe La Su Vk H U H TI KU U 14 15 16 17 18 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 M a Ti Ke To Pe La Su Vk TO U KO KU U 18 19 20 21 22 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 M a Ti Ke To Pe La Su Vk K ES Ä KU U 23 24 25 26 27 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 M a Ti Ke To Pe La Su Vk H EL M IK U U 5 6 7 8 9 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 M a Ti Ke To Pe La Su Vk M A A LI SK U U 9 10 11 12 13 14 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 M a Ti Ke To Pe La Su Vk TA M M IK U U 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 M a Ti Ke To Pe La Su Vk H EI N Ä KU U 27 28 29 30 31 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 M a Ti Ke To Pe La Su Vk EL O KU U 31 32 33 34 35 36 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 M a Ti Ke To Pe La Su Vk SY YS KU U 36 37 38 39 40 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 M a Ti Ke To Pe La Su Vk LO KA KU U 40 41 42 43 44 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 M a Ti Ke To Pe La Su Vk M A R R A SK U U 44 45 46 47 48 49 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 M a Ti Ke To Pe La Su Vk JO U LU KU U 49 50 51 52 53 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 K um pp an is i m en es ty vä än m ar kk in oi nt iin .
tammikuuta 2026 // 11 m ai no st aj al le .h ill ag ro up .ﬁ 20 26 M a Ti Ke To Pe La Su Vk H U H TI KU U 14 15 16 17 18 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 M a Ti Ke To Pe La Su Vk TO U KO KU U 18 19 20 21 22 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 M a Ti Ke To Pe La Su Vk K ES Ä KU U 23 24 25 26 27 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 M a Ti Ke To Pe La Su Vk H EL M IK U U 5 6 7 8 9 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 M a Ti Ke To Pe La Su Vk M A A LI SK U U 9 10 11 12 13 14 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 M a Ti Ke To Pe La Su Vk TA M M IK U U 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 M a Ti Ke To Pe La Su Vk H EI N Ä KU U 27 28 29 30 31 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 M a Ti Ke To Pe La Su Vk EL O KU U 31 32 33 34 35 36 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 M a Ti Ke To Pe La Su Vk SY YS KU U 36 37 38 39 40 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 M a Ti Ke To Pe La Su Vk LO KA KU U 40 41 42 43 44 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 M a Ti Ke To Pe La Su Vk M A R R A SK U U 44 45 46 47 48 49 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 M a Ti Ke To Pe La Su Vk JO U LU KU U 49 50 51 52 53 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 K um pp an is i m en es ty vä än m ar kk in oi nt iin .. Inarilainen // Keskiviikkona 7
IVALON RAKENNUS JA LVI Hallinnoi tilauksiasi verkossa asiakaspalvelu.hillagroup. Piiskuntie 1, 99800 Ivalo | 050 5599 819 Ivalo Jäämerentie 18, Sodankylä | 050 5599 817 info@mainoslinja.fi | www.mainoslinja.fi Sodankylä OSA HILLA GROUPIA Ompelupalvelu Maili Boxström Ruskatie 3 0400 795 201 Sovi tapaaminen! Jo 50 vuotta kukkakauppa hautaustoimisto Palvelemme ma–pe klo 9–17, la 9–14, muina aikoina sopimuksen mukaan Puh. 016 662 800 Päivystys P. 0400 695 115 www.yla-lapinlvi.fi Ivalontie 4 IVALO • Asennusja huoltopalvelut • Urakointi, remontit ja tarvikemyynti • Kiinteistöhuolto • LVI-urakointi • Tarvikemyynti LVI-myymälä P. 040-546 6874 verhoomo.kukkala@elisanet.fi www.verhoilujapuutyokukkala.fi MEILTÄ MYÖS: • Puusepäntyöt • Rullaverhot • Sälekaihtimet Tututstu monipuoliseen kangasja verhovalikoimaamme! Suomen verhoilijamestareiden liiton jäsenliike Tutustu monipuoliseen kangasja verhovalikoimaamme! AMMATTITAITOA isältä pojalle jo 50 vuoden kokemuksella Verhoiluja puutyö Kukkala Oy Vasantie 4, 99800 Ivalo P. 044 210 1193 www.lapinpalvelut.fi, rakennusnkh@outlook.com • LVI-URAKOINTI • HUOLTO JA ASENNUS • LVI-TARVIKEMYYNTI • REMONTOINTI JA SANEERAUS • UUDISRAKENTAMINEN • ILMANVAIHTOKANAVIEN PUHDISTUKSET JA SÄÄTÖTYÖT • ENERGIATODISTUKSET ivalonrakennus.lvi@gmail.com Tero Ojaniemi 044 282 4842 • Jari Penttinen 040 723 5326 www.ivalonrakennusjalvi.fi Toimimme Pohjois-Lapissa, mm. 040 765 7338, 0400 948 667 pohjoislapinsahko@outlook.com Varaa maksuton suunnitteluaika! Rovaniemen Puustelli, Aittatie 1 p. 040 707 3785 Sonja Birgitta Välitalo p. 0400 469 390 harri.halonen @ ehmp.fi Teen Ylä-Lapin alueella 40 vuoden kokemuksella rakennusvalvontaa ja kiinteistöjen kuntotarkastuksia Harri Halonen Rakennusinsinööri, RI Rakennustyön vanhempi valvoja, RAVS, Fise Keskuskauppakamarin auktorisoitu kuntotarkastaja (AKK) IVALON KATTOPALVELU OY Kattoremontit Sadevesijärjestelmät Kattoturvatuotteet 040 758 6187 Ivalon Sähköasennus Oy Risto Kukkala Ammattitaidolla kaikki sähkötyöt 040 615 8985 risto.kukkala@gmail.com Verhoiluja puutyö Kukkala Oy AMMATTITAITOA isältä pojalle jo 50 vuoden kokemuksella Verhoiluja puutyö Kukkala Oy Vasantie 4, 99800 Ivalo P. 040 752 2940 Männiköntie 5, 99800 Ivalo p. tammikuuta 2026 12 // PALVELUHAKEMISTO Mainostuotteet läheltäsi Mainonta · opastaminen · esillepano · markkinointi • Mainostarrat • Suurkuvat, banderollit • Opasteet, kyltit • Autoteippaukset • Ikkunateippaukset • Valomainokset • Kuvataulut • Tulosteet, lomakkeet • ja paljon muuta... 0400 695 115 www.ylalapinlvi.fi TÄYDEN PALVELUN KODINKONELIIKE • Myynti ja asennus • Huolto ja korjaus P. 016 662 800 Päivystys P. TAKUUTYÖNÄ! Koko remontti Puustelli-rahoituksella. 040-546 6874 verhoomo.kukkala@elisanet.fi www.verhoilujapuutyokukkala.fi MEILTÄ MYÖS: • Puusepäntyöt • Rullaverhot • Sälekaihtimet Tututstu monipuoliseen kangasja verhovalikoimaamme! Suomen verhoilijamestareiden liiton jäsenliike Tutustu monipuoliseen kangasja verhovalikoimaamme! Vasantie 4, 99800 Ivalo • P. Urakkatai tuntityönä. 040-546 6874 verhoomo.kukkala@elisanet.fi www.verhoilujapuutyokukkala.fi Keittiöt · Kalusteet · Remontointi · Verhoilu ja sisustus Puuja parkettilattioiden hionnat ja lakkaukset Pohjois-Lapin Sähkö Oy Kiinteistöjen sähkötyöt, antennija atkverkkoasennukset. Rakennusja remonttityöt Rakennuspeltityöt Perttu Kiuru, Ivalo 0400 777 459 perttu.kiuru@saunalahti.fi Rakennusja remonttityöt Rakennuspeltityöt Perttu Kiuru, Ivalo 0400 777 459 perttu.kiuru@saunalahti.fi Rakennusja remonttityöt Rakennuspeltityöt Perttu Kiuru, Ivalo 0400 777 459 perttu.kiuru@saunalahti.fi • Asennusja huoltopalvelut • Urakointi, remontit ja tarvikemyynti • Kiinteistöhuolto TÄYDEN PALVELUN KODINKONELIIKE • Myynti ja asennus • Huolto ja korjaus P. 016 661 100 www.kaijankukka.com Henry Välitalo p. Ivalon, Inarin ja Saariselän alueella. Inarilainen // Keskiviikkona 7. 016 662 120 info@ylalapinlvi.fi IVALONTIE 4, Ivalo LVI-myymälä P. 010 277 7330 PUUSTELLISTA UUSI KEITTIÖ SUUNNITTELUSTA ASENNUKSEEN. 040 188 9942 info@kiinteistovalitalo.fi Luotettavaa koneurakointia ja rakentamista Pohjois-Lapin alueella KONEURAKOINTI MAANRAKENNUS UUDISRAKENTAMINEN REMONTOINTI KIINTEISTÖHUOLTO ALIURAKOINTI 040-849 6528 info@samumannermaaoy.com www.samumannermaaoy.com OTA YHTEYTTÄ JA PYYDÄ TARJOUS! HAMMASLÄÄKÄRI Yrjö Mäkiö P. fi Jättää ilmoituksen helposti VOIT MUUN MUASSA LVI-tarvikkeiden myynti ja asennus www.lviharju.fi | lviharju@gmail.com Siellä missä tarvitaan, maalla sekä järvellä Toni Multasuo 041 311 9416 Siellä missä tarvitaan, maalla sekä järvellä. TÖINEEN JA TARVIKKEINEEN. 016 662 120 info@ylalapinlvi.fi • SAUNAJA KYLPYHUONE REMONTIT • MYÖS MIKROSEMENTTIASENNUKSET! • SISÄTILAREMONTIT • SEKÄ MUUT RAKENNUSJA REMONTTITYÖT! Nopea toiminta – Hyvä palvelu – Kattava osaaminen • Rakennus urakointi • Kiinteistöhuolto • Kiinteistöpäivystys • Salaoja ja sadevesiremontit • Siivous työt /esmansiivous Marko :0442101193 rakennusnkh@outlook.com Essi : 045 1662166 Siivoustyöt p. P
Me olemme saaneet myös opetusja kulttuuriministeriöltä positiivista viestiä. – Poroperheiden lapset pääsevät osallistumaan yhdessä erotuksiin ja toimimaan kulttuurinsa mukaisesti, muta samalla koulutyöstä huolehtien. Hyvinvointijohtaja Seurujärvi nosti puheessaan esille myös, kuinka perinteiset elinkeinot, kuten porohoito, on huomioitu sivistystoimessa kuntastrategian mukaisesti. Tiedustelut ja tilojen esittely puh. – Meidän pienellä kunnalla on tässä saamenkielisessä opetuksessa todellakin paljon kokoamme suurempi rooli, hän painotti. Hän kertoi myös, että ministeriön suhtautuminen oli positiivista ja sieltä annettiin myös sellaista viestiä, että Suomessa on erityislukioita moniin kieliin, on myös matematiikkalukiota ja liikuntapainotteista lukiota, mutta saamen kieliin painottuvaa lukiota ei vielä löydy mistään. kerroksessa eri kokoisia myymälä-, liikeja toimistotiloja. Hyvinvointijohtaja Seurujärvi uskoi valtuutettujen hyvin tietävän, miksi opetus Utsjoella maksaa niin paljon. Hän nosti esille oppilasmäärien pienenemisen, mutta muistutti, että trendi on aivan samanlainen kautta valtakunnan. tammikuuta 2026 PALVELUHAKEMISTO // 13 SE PAIKALLINEN TOIMIJA! · Katsastukset · Korjaamopalvelu · Kuljetuspalvelut · Nostopalvelut · Rengastyöt Hannu Alenius Oy · Peräsaajontie 13, 99800 IVALO 040 505 3890 / Hannu · 0400 477 206 / Tero info@hannualeniusoy.fi · www.hannualeniusoy.fi/ Täydenpalvelun talo henkilöautoille ja raskaalle kalustolle merkkiin ja vuosimalliin katsomatta! YLÄ-LAPIN PELTI OY • SAUMATTOMAT VESIKOURUT • TIKKAAT • KATTOTURVATUOTTEET • RAKENNUSPELTITUOTTEET • PELTIKATTOASENNUKSET JA -MYYNTI TIMO POIKKIJÄRVI P. – Me joudumme pitämään kolmea koulua ja meillä on uudet koulut, joita maksamme. – Suomessa on muutoin tosi paljon kuntia, jotka ovat menneet yhteen kouluun. UTSJOELLA ON perusopetuksen hankkeena saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen pilottihanke. Tulevien seitsemän vuoden aikana Suomesta vähenee lähes satatuhatta perusopetuksen oppilasta. 0500-505 300 Ivalon vanhassa postitalossa liikeja toimistotilaa. 0400 394 864 • VAIHTOLAVAT • NOSTURIPALVELUT • PYÖRÄKONE • PIHOJEN HARJAUKSET nuohoukset ylä-lapin alueella POHJOIS-LAPIN NUOHOUS HANNU PARVIAINEN 045 228 0608 Myös kelkkanuohoukset! www.pohjoislapinnuohous.com pohjoislapinnuohous@gmail.com Y-tunnus 2680496-3 ♦Savuhormien ja tulisijojen nuohous ♦ilmanvaihtokanavien nuohous ♦tulisijaja hormitarkastukset ♦hormisaneeraukset ♦tulisijojen korjaukset ♦kiukaiden ja kaminoiden asennukset Hammasteknikkomestari Erikoishammasteknikko Jyrki Isojärvi VASTAANOTTO UTSJOELLA Ajanvaraukset p. päivä joulukuuta Saamelaisten totuusja sovintokomission raportti jätettiin, niin siellä yksi erittäin harvoista positiivisista esimerkeistä liittyi Utsjokeen. Ja tulevalle syksylle, jos ei me saada yllättäin kovin paljon uusia opiskelijoita, meillä on silloin aika monta, jotka ovat jo loppuvaiheessa opintoja, sanoi Utsjoen kunnan hyvinvointijohtaja Pirjo Seurujärvi esitellessään Utsjoen budjettivaltuustossa sivistystoimen asioita. Toisen kerroksen tiloihin ala-aulasta uusi iso hissi ja portaikko. Inarilainen // Keskiviikkona 7. Mehän olemme nyt tehneet merkittävää yhteistyötä Turun yliopiston kanssa. Tällä hetkellä siellä on 17 opiskelijaa. – Sanoisin, että meidän opettajat ovat jo nyt venyneet aika paljon ja tämä on tosi kuormittavaa. – Suunnitelmissa on kehittää meidän lukiosta arktista erityislukiota, jossa on muutoskeskiössä luonto ja kulttuuri. Toimi tiloja Utsjoki haluaa kehittää lukiostaan arktisen erityislukion Jaakko Peltomaa – Lukion tilanne ei juuri nyt näytä kovin hyvältä. Se on käynnissä nyt kahdeksatta lukuvuotta ja oppilaita on noin 200 yli sadassa koulussa. Koko kunnan alueella toimii siis vain yksi koulu, mutta meillä se ei ole mahdollista. – Mehän olemme kokoamme suuremmassa roolissa saamenkielisen opetuksen edistämisessä, muistutti Seurujärvi valtuustosalissa. Konkarivaltuutettu Aulis Nordberg sanoi, että opettajamäärä on asia, jota ei voi pelkällä matematiikalla edes laskea. Kaikki on kyllä laskettu, eikä siellä ole yhtään ylimääräistä ihmistä, hän sanoi. Samalla Seurujärvi muistutti, kuinka haasteellista ja paineellista työtä Utsjoen kunnan opettajat joutuvat tekemään toimiessaan yhdysluokissa. Valtuutettu Vesa Länsman kysyi puheenvuorossaan, miten kouluilla näyttää olevan niin paljon henkilöstöä verrattuna oppilasmääriin. 040 738 8916 020 743 3940 Myös kotija laitoskäyntejä Inarissa, Ivalossa ja Utsjoella Hallinnoi tilauksiasi verkossa asiakaspalvelu.hillagroup. Otsikko oli senkaltainen kuin ”Etäopetuksen alkaminen riemastutti”. – Yhdellä opettajalla saattaa olla neljää eri vuosiluokkaa ja hän joutuu seuraamaan neljää opsia. Meidän lukiolaiset ja yliopisto-opiskelijat suoritti samaa kurssia, ja vetäjinä olivat meidän opettajat ja yliopisto-opettajat. – Haluan nostaa esille myös sen, että kun 4. Seurujärven mukaan yhteinen opintoviikko onnistui hyvin ja nyt on suunnitteilla opintojaksoja, joita vedetään etänä. 044-3636 006 ja puh. Utsjoella halutaan kehittää kunnan omaa lukiota ja suunta on kohti arktista erityislukiota. fi Jättää ilmoituksen helposti VOIT MUUN MUASSA Ivalon Kauppakeskus Oy Inarin Kehitys Oy Ivalossa VUOKRATAAN LIIKETILOJA Ivalon ydinkeskustassa uuden liiketalon 2. HYVINVOINTIJOHTAJA SEURUJÄRVI vakuutti, että opettajia ei ole yhtään liikaa, kun etenkin otetaan huomioon kielikylpyopetukset ja saamenkieliset ja suomenkieliset kieliryhmät. Uskon, että meillä opettajat tosiaan venyvät aivan riittävästi ja vähän liikaakin, hän totesi. 0400 691 992 HALLITIE 13, IVALO MATERIAALIJA ASENNUSTAKUU Porontie 20, 99800 Ivalo hygikyyti@gmail.com p. Meillä on ollut tälle syksylle jo yksi yhteinen opintoviikko, jossa Turun yliopiston opiskelijoita ja opettajia tuli Utsjoelle. Valtuutettu Länsman kummasteli vielä, kuinka mahtaa vaikkapa Helsingissä opettajat riittää, kun Utsjoellakin täytyy olla tämmöiselle oppilasmäärälle näin iso henkilöstö. Hän joutuu tekemään ikäänkuin neljä eri oppituntia sille yhdelle tunnille. Vaikka lähiaikojen oppilasennuste on Utsjoen lukion kannalta laskeva, niin oli Seurujärvi kuitenkin toiveikas: – Meillä on hyviä suunnitelmia lukion varalle. Seurujärven mukaan raportin esimerkki on hyvänä pohjana, kun Utsjoki on keskustellut Saamelaiskäräjien ja ministeriöiden kanssa siitä, miten toiminta saataisiin vakinaiselle pohjalle. – Se käytäntö siellä koululla on tarkkaan harkittu ja se on mikä on. 0400 691 992 HALLITIE 13, IVALO MATERIAALIJA ASENNUSTAKUU YLÄ-LAPIN PELTI OY • SAUMATTOMAT VESIKOURUT • TIKKAAT • KATTOTURVATUOTTEET • RAKENNUSPELTITUOTTEET • PELTIKATTOASENNUKSET JA -MYYNTI TIMO POIKKIJÄRVI P. SEURUJÄRVI KERTOI, että nyt laaditaan suunnitelma ja toimenpideohjelma, jotta asiassa päästään eteenpäin parin kolmen vuoden aikana ja voidaan hakea erityislukio-statusta. Suunta on rajusti laskeva ja ihme toki olisi, jos suuntaus ei näkyisi myös Utsjoella. EETU KUPULISOJA Lataa sovellus inarilainen.fi/ lataasovellus ja uutiset ovat vain yhden klikkauksen päässä.
Onhan kyseessä Jeesus-lapsen syntymäjuhla. aukioloaikoina 040 1371879, muulloin 045 266 1857/Reija tai 040 7072669/Seija. Päätteeksi eteiskahvit. Pyhäkoulu messun aikana SAARISELÄN KAPPELISSA: Tunturipappina Oili Trygg Su 11.1. www. Verkosto toimii yhteistyössä valtiollisten, kunnallisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. (Eino Leino) Kaivaten Lapset ja lastenlapset perheineen Siunaus toimitettu. Siksi hyvän uuden vuoden toivotukseen voisi liittää jo ajatuksen valmiudesta olla tukena tarvittaessa. Inarilainen // Keskiviikkona 7. Siihen liittyy valoa, kimalletta ja hyviä tuoksuja, joiden esikuvana toimii Betlehemin tähti sekä itämaan tietäjien antamat lahjat: kulta, mirha ja suitsuke. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €, levyn kanssa 20 €. klo 11 Messu. Järjestäjinä Inarin seurakunta ja Ivalon helluntaiseurakunta. Luukkaan (2:14) jouluevankeliumin sanoin: Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa. Kirkon alkuaikoina Herramme syntymäjuhlaa sekä Hänen kastettaan Jordanissa juhlittiin molempia 6. Inarin koulun rehtori on valinnut viranhaltijapäätöksellä Jasmin Semenoffin opettamaan ortodoksiuskontoa kevätlukukauden -26 ajan. Joulu on perinteisesti lasten juhla. INARIN KIRKOSSA: Su 11.1. (Joh.3:13-17) Jumalan kolmen persoonan läsnäolo kasteessa antaa sille ihmiskuntaa pelastavan merkityksen. Uudenvuodenpäivä on kahdeksas päivä Jeesuksen syntymäjuhlasta. Lämmin kiitos osanotosta. liturgiassa lauletaan: ”Te kaikki, jotka olette Kristukseen kastettuja, olette pukeneet Kristuksen yllenne. Lapin lastenkulttuuriverkostoon kuuluvat Enontekiö, Inari, Keminmaa, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Ranua, Rovaniemi, Savukoski, Sodankylä, Tervola, Tornio ja Ylitornio. Jokainen kristillisen kasteen vastaanottava ihminen puolestaan kastetaan Kristukseen. Jumalan Poika osallistuu ihmiskunnan kohtaloon syntymällä yhdeksi meistä. Evankeliumi Luukkaan mukaan kertoo: ”Kun oli tullut kahdeksas päivä ja lapsi oli ympärileikattava, hän sai nimen Jeesus, jonka enkeli oli ilmoittanut ennen kuin hän sikisi äitinsä kohdussa”. Kristuksen syntymässä sekä Hänen kasteessaan ilmenee Jumalan rakkaus meitä ihmisiä kohtaan. Jasmin Semenoff opettaa ortodoksiuskontoa Inarilaisen suusta Jätevesien purkupaikka on aina hankala, joku siitä kärsii aina, vaikka kuinka olisi hyvä puhdistustaitos ja tekniikka. Ei se ijäks sammu, ken elämästä lähti. Tiedämme, että hyvien asioiden lisäksi vuoteen voi sisältyä myös vastoinkäymisiä, sairastamista, erilaisia haasteita, vaikeuksia ja koettelemuksia. Verkosto edistää lasten ja nuorten kulttuuripalveluiden saavutettavuutta ja saatavuutta sekä paikallista ja alueellista yhteistyötä. Moniammatillinen yhteistyöverkosto synnyttää uudenlaisia toimintatapoja ja tuo taideja kulttuuritoiminnan luontevaksi osaksi lasten hyvinvointia edistävää työtä. inarinseurakunta.fi Kirkkoherranvirasto avoinna ti-to klo 10–14 Utsjoen seurakunta Seurakunnan viikko UTSJOELLA: Su 11.1. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €, levyn kanssa 20 €. Se on Jeesus-nimen päivä. Konsertilla tuetaan seurakunnan nuorisotyötä. joulukuuta alkoi ensimmäisinä vuosisatoina Rooman kirkossa. Samassa yhteydessä taivaasta kuuluu Isän ääni: Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt. että 6.1. Evankeliumissa kuvataan Pyhän Hengen laskeutuvan kyyhkysen muodossa Jeesuksen päälle. Hän on kanssamme myös tulevana vuonna. Seurakunnalliset IVALON HELLUNTAISEURAKUNTA To 8.1 klo 18 Rukouskokous Su 11.1 klo 17 Jumalanpalvelus ja pyhäkoulu. Kotisivut: www.ivalonhelluntaisrk.fi Facebook: Ivalon Helluntaiseurakunta Tervetuloa tilaisuuksiin!. Silti vuosi kokonaisuutena voi olla hyvä. Uuden vuoden alussa katsomme menneeseen ja tulevaan. Toivotukset saivat minut pohtimaan, millainen vuoden pitäisi olla, jotta se olisi hyvä tai onnellinen. Mukana Anu ja Petteri Mannermaa sekä esirukousja musiikkiryhmä. Jeesusnimi merkitsee ´Herra on apu, Herra pelastaa´. klo 11 messu Utsjoen kirkossa MAINOS Jaakko Johannes KEMPPAINEN * 4.10.1928 Ivalo † 3.12.2025 Ivalo Päivä kun nousee niin sammuvi tähti. Valiokunta antoi joulurahaa lasten kulttuurille Valtiovarainvaliokunta on taiteen ja kulttuurin edistämiseksi kohdentanut 60 000 euroa Lapin lastenkulttuuriverkoston toiminnan kehittämiseen. Sekä 25.12. Siihen nimeen on turvallista luottaa alkavana vuonna, tuopa vuosi eteemme mitä tahansa. Siinä nimessä julistetaan syntejä anteeksi. Se voi olla jopa värikäs selviytymistarina. Puh. Muuta nimeä, joka meidät pelastaisi, ei ole annettu. Rakkaamme Aimo Veli Voitto KALLIOKOSKI * 9.1.1940 † 3.12.2025 Kaivaten lapset perheineen sisko perheineen Kaunis on kuunnella kutsua Luojan, nukkua pois, kun jo uupunut on. tammikuuta. klo 18 Aamut on niin kauniit -konsertti, Tero Kuparinen. Jumala siunatkoon sinua vuonna 2026! Tarja Halonen, Utsjoen seurakunta Kirje seurakunnasta Joulu, uusivuosi ja teofania (loppainen) muodostavat juhlakauden, joista joulu ja teofania ovat vanhoja kristillisiä juhlia. Mutta jos jätevesi sisältää ravinteita, niin kyllä sen oikea purkualue on kuiva metsämaa ja sellaista otollista käyttämätöntä maa-aluetta on leveänä kaistana lähes 1300 km, samalla siitä olisi hyöty puolustukselle, voisi rajan yli tunkeilijoita paljastaa hajuantureiden avulla. Menneeseen katsoessamme voimme kiittää kaikesta hyvästä, mitä olemme saaneet kokea. Hän on luvannut kuulla meitä, kun me rukoillemme. Kuolleet ”Hyvää Uutta Vuotta! Onnellista Uutta Vuotta!” Kirje seurakunnasta Näitä toivotuksia oli mukava saada ja lähettää joulukorttien mukana. Hän on ihmiskunnan keskelle syntynyt Jumalan Poika. Siunattua alkavaa vuotta toivottaen, Heikki Harvola Ivalon pappi 28.12.2025 asti Lapin ortodoksinen kappeliseurakunta Joulu ja teofania kantavat uuteen vuoteen Jaakko Peltomaa Inarin koulun sivutoiminen tuntiopettaja Disa Piispa-Harvola on ilmoittanut, että ei jatka enää ortodoksiuskonnon tuntiopettajana kevätlukukaudella 2026. LISÄTIEDOT: Facebook: Inarin seurakunta. Kristus liittyi Jordanilla kasteen kautta koko ihmiskunnan kohtaloon. Siinä nimessä kristillinen kirkko julistaa evankeliumia. tammikuuta 2026 14 // Inarin seurakunta Kastetut Jovnna Heandarat Magga Seurakunnan viikko IVALON KIRKOSSA: Pe 9.1. Siinä nimessä kristityt kokoontuvat erilaisiin tilaisuuksiin ja rukoilevat yksin ja yhdessä. Vieraita Ranskasta ja Keuruun Isosta Kirjasta. Rakkaamme on siunattu läheisten läsnä ollessa. Vuoden vaihtuminen herättää odotuksia ja toiveita koskien tulevaa vuotta. Joulun keskipiste on eläinten suojassa nukkuva Jeesus-lapsi. Yhteydenotot: 040 825 2918 Tapani Kauppinen Kirpputori auki ti, ke ja pe klo 11-16 sekä to klo 11-17. Uuden vuoden toivotuksen lähettäjän mielessä voi olla eri asioita kuin toivotuksen vastaanottajan mielessä. Erilaisten vaikeuksien keskellä kaikki ihmiset tarvitsevat tukea. Yhteistyötä koordinoi Enontekiö, ja koordinaattorina verkostossa toimii Jenni Tapionlinna. Seimen lapsessa on läsnä Jumalan pelastava voima. Yhteislaulua ja rukouspalvelua. Su 11.1. Halleluja.” (Gal 3:27).” Miten Jeesuksen syntymäjuhla ja Hänen kasteensa juhla liittyvät toisiinsa. Juhlan nimi on teofania, mikä tarkoittaa Jumalan ilmestyminen. Noin 30-vuoden iässä Kristus aloittaa julkisen toimintansa ottamalla vastaan kasteen Johannekselta Jordan-virralla. Konsertilla tuetaan seurakunnan nuorisotyötä. Meidän toivomme lepää jouluna Betlehemin seimessä. Lämmin kiitos osanotosta. Jotta vuosi olisi hyvä, siihen yleensä kuitenkin liitetään nimenomaan positiivisia asioita esimerkiksi oma ja läheisten hyvä terveys, turvallinen elämä, elämä ilman sotaa, riittävä toimeentulo, yksinäisyyden sijaan läheisiä ihmissuhteita, ystävät, joita voi mennä tapaamaan ja jotka tulevat tapaamaan, tasapainoinen perhe-elämä, lapsille ja nuorille edellä mainittujen lisäksi menestys koulussa ja opinnoissa ja työikäisille töitä. Vaikka Kristus antoi henkensä ristillä, hän nousi kuolleista kolmantena päivänä. Kristuksen syntymäjuhlan viettäminen omana juhlanaan 25. Kiitos Männikön palvelutalon henkilökunnalle isän hyvästä hoidosta. klo 18 Rukouksen ja musiikin ilta. Saamme kiittää myös siitä, että olemme selviytyneet läpi vaikeuksien tähän päivään ja sanoa: Tähän asti on Herra meitä auttanut. Lännessä loppiaisena muistellaan itämaan tietäjiä, mutta ortodoksisessa perinteessä silloin muistellaan Herran kastetta. Näin Pekka Kyllönen pohdiskelee Mellanaavan purkuputken sijoituspaikkaa Inarilaisen Facebook-sivuilla. klo 14 Aamut on niin kauniit -konsertti, Tero Kuparinen. Hän nostaa, kantaa ja pelastaa
– Tästä on tullut hyväksi havaittu tapa. SIPPO NEVALAINEN muisteli juhlassa Inarin järvipelastustoiminnan alkua. Kokkoluoto-alus pääsi heti tositoimiin, kun Kasarin reunalla oli vene ajanut kiville ja siellä oleva venekunta täytyi hakea pois. Se on myös asia, jonka Vapepa Inari erittäin hyvin hallitsee. En muista olenko koskaan pelännyt niin paljon kuin siinä kyydissä. Kännykkäaikaa ei vielä eletty. Se ei toimisi ilman Vapepaa tai vaikkapa ilman VPK:ta, hän korosti. Uuden ajan suojapeite on parempi kuin tavallinen avaruushuopa. Meidän piti saada viranomaisten luottamus ja sen vuoksi tarvittiin koulutusta. Sieltähän tultiin mielellään esittelemään toimintaa ja kun vielä paikkakunnalta saatiin innokkaita mukaan tulijoita, niin siitä lähti liikkeelle Inarin järvipelastusyhdistyksen taival. – Minä menin puhelimeen ja siinä ilmeni, että metsureita kuljettaneen auton päälle oli kaatunut puu ja Ivaloon tarvittiin lääkäri ja hoitaja saattamaan niitä miehiä, jotka olivat loukkaantuneet. Sinne vietiin säkkejä ja rajavartioston varusmiesosasto räjäytti lumet säkkien päälle. Tämänkaltaisia organisaatioita perustettiin samaan aikaan ympäri Lappia, mutta yleensä niiden toiminta hiipui 70-luvun aikana. Inarilainen // Keskiviikkona 7. tammikuuta 2026 // 15 Jaakko Peltomaa – Vapepan merkitys on ollut Inarissa tärkeää koko tämän 40 vuoden ajan. Kun ihmisiä on yhä enemmän kotihoidossa ja muistisairaudet yleistyvät, niin tämä johtaa myös siihen, että etsintöjen tarve ei ainakaan vähene. – Virta-koiraharrastus näyttää kiinnostavan ja vetävän tosi paljon nuorempaa väkeä. Vapepan merkitys korostuu erityisesti meillä pohjoisessa, jossa toimitaan pienillä resursseilla. Toki täältä on saanut myös hyvää oppia huippukouluttajilta, mutta ei voi väheksyä myöskään tätä hyvää yhteishenkeä, hän korosti. Annikki hoksasi terveyskeskuksessa, että siellähän on Saariselällä esitteillä Tohmajärvelle menevä ambulanssi. Nevalainen lahjoitti Vapepan käyttöön modernin kuplamuovisen suojan, jota tarvitaan kylmänsuojauksessa. Silloin me muuten testattiin ensimmäistä kertaa Rajavartiolaitoksen helikopteriin saatuja uusia lämpökameroita. – Mitä vaativampi harjoitus, niin sitä tarkemmin pitää vahtia, ettei mitään vahinkoa pääse tapahtumaan. Alettiin järjestämään viestinnän, etsinnän ja pelastuspalvelun peruskursseja. Vapepa Inarin 40-vuotishistoriikin esittänyt Vapepa-konkari Annikki von Pandy kertoi, että vapaaehtoisen pelastusorganisaation juuret voidaan Inarissa jäljittää aina vuoteen 1964. Vapepan alkutaipaleella todettiin, että etsintätehtävät tulevat olemaan ne suurimmat ja haasteellisimmat tehtävät. Kun he sitten sondien kanssa menevät siellä, niin yhtäkkiä kuuluu lumen alta ähinää. Sippo Nevalainen totesi, että kun Vapepa Inarista puhutaan, niin ei voi unohtaa kahta Pekkaa, Pekka Koivukangasta ja Pekka Harvea, joiden kädenjälki on näkynyt toiminnan kehittämisessä. Se on semmoinen painopiste, jota täytyy painottaa tänä päivänäkin. Sen jälkeen ei olekaan vastaavanluonteista harjoitusta saatu pystyyn. Ryhmät lähtivät liikkeelle Rajajoosepista, Ivalosta, Saariselältä, Kiilopäältä ja Vuotsosta, ja koko orkesteri kokoontui sitten Luirojärvellä. Ja kylmyys on asia, jota meillä riittää vuoden ympäri, hän vakuutti. Hän sanoi, että vapepalaisille täytyy antaa suuri kiitos toiminnastaan, kun muistaa vielä sen asian, että kaikki ovat vapaaehtoisesti mukana. – Urheilukalastajien ja kulkijoiden määrä alkoi kasvaa Inarijärvellä, mutta se oli pelastajista tyhjä. Huotarin Arppa, joka siinä oli pomona, päättikin, että he lähtevät eteläpäästä. HUHTAMELLA LUKI myös Kaksama Craftilta tulleen tervehdyksen. He arvelivat ensin, että sinne lumen alle on laitettu mankka säkin sisälle. Voi olla myrskyä ja pakkasta, mutta aina löytyy porukkaa. Järjestäytymiskokouksessa Rousun Aarno oli koolle kutsujana ja ensimmäiseksi Vapepan puheenjohtajaksi valittiin Nevalaisen Sippo. Se on nimittäin asia, joka hyvin usein korostuu tositilanteessa. Kun Vapepa järjestäytyi Inarissa -85, niin vapepalaiset olivat viranomaisten kanssa yhtä mieltä siitä, että painopistealueet tulevat olemaan Saariselän alue ja kesäisin Inarijärvi. Juhlassa palkittiin ansioituneita vapepalaisia. Sattumalta samaan aikaan oli Kiilopäällä maailmanlaajuinen median konferenssi, ja kun tämä kantautui Vapepan korviin, niin he pyysivät Kiilopäältä mediaväkeä seuraamaan harjoitusta. – Onneksi lähtivät eteläpäästä. Yksi suurimmista harjoituksista oli UK-puiston harjoitus helmikuussa -88. Hän nosti esille myös Rajajoosepissa pari vuotta sitten tapahtuneen turvapaikanhakijoiden laajan maahantulon. Mutta kun he rupesivat kaivamaan, niin lumen alta löytyi sinne hautautunut varusmies. – Soitin Koivukankaan Pekalle seminaariin ja kysyin, että voisimmeko vaihtaa ambulanssin Saariselällä. Täällä korostuu viranomaisten ja vapaaehtoisten välinen yhteistyö. Oli niin hirveä myrsky ja se taksikuski oli aikamoinen rämäpää, kun hän ajoi tosi lujaa. Samalla piti miettiä, mistä saadaan kalustoa ja kalustolle rahoitusta. – Sekin todettiin, että meillä on täällä kaiken kaikkiaan suuria erämaa-alueita, missä ihmiset liikkuvat. Voitte arvata, että myös mediahuomio oli taattu. – Muistutuksena vaan, että kylmänsuojaus on eristämistä eikä peittelemistä. – Nykymuotoisesti Vapepa perustettiin sitten Ivalossa 23.11.1985. Esa Huhtamella luki tervehdyksiä, joita vanhat Inarin vapepalaiset ja muutkin tahot olivat lähettäneet 40-vuotisjuhlaan. – Oli hirveä myrskypäivä ja taksi lähti viemään minua ja Korhosen Leenaa Ivaloon. – Kylmältä suojautumisen kalusto ja materiaali on aina ollut meille tärkeää läpi linjan. Ehkä ei ole enää sellaisia yhteyksiä ja tahoja, jotka voisivat tuollaisen harjoituksen koota, hän epäili. Hyvät kokemukset Vapepa-yhteistyöstä oli myös Ivalon ylikonstaapeli Olli Vihervirralla: – Vapepa on poliisille lähes korvaamaton yhteistyökumppani. Annikki von Pandy kertoi, että lokakuussa -88 Saariselällä pidettiin isoa pelastusseminaaria, kun yhtäkkiä respasta tultiin sanomaan auditorioon, että alakerran puhelimeen pitäisi saada joku terveyskeskuksen työntekijä. Jan-Eerik ja Hannele Paadar totesivat tervehdyksessään, että Kaksama Craft on valinnut turvallisuuden vuositeemakseen: – Teette tärkeää työtä. – Keli oli sellainen, että kun Kokkoluoto pukkasi ulos Jääsaaren salmesta, niin aluksen runko tärisi ja vene sukelsi aallonpohjasta toiseen, mutta eteenpäin mentiin ja porukka saatiin kyytiin ja Veskoniemeen turvaan. Hakkaraisen mukaan Inarin luonto ja maisemat ovat aina hänen mielessään, mutta sitäkin enemmän mielessä ovat Inarissa tutuiksi tulleet ihmiset. Jopa 40-vuotisjuhlan aikanakin oli vapepalaisia mukana etsinnöissä, joita tehtiin Kiilopään alueella sinne kadonneen 75-vuotiaan naisen löytämiseksi. Minä otin sitten yhteyttä Meripelastusseuraan ja kysyin, että löytyisiköhän teiltä apuja. Se oli ennakoimaton asia, johon viranomaisten täytyi varautua nopeasti ja mukana oli myös Vapepa järjestämällä huoltoa ja muonitusta. Kun maailma muuttuu ja peruspalveluiden toteutuminen tällä meidän alueella on huolenaiheena, niin minusta tuntuu, että vapaaehtoisten merkitys vain entisestään korostuu ja kasvaa, sanoi Inarin kunnan hallintojohtaja Mari Palolahti tervehdyspuheessaan Vapaaehtoisen pelastuspalvelun Inarin paikallistoimikunnan 40-vuotisjuhlassa. – Eihän siellä ollut sitä kämppäkapasiteettia kovin paljon, joten osa yöpyi teltoissa, lämmitetyissä tai jopa ilman lämmitystä. Kuulaaseen oli avattu juhlapäivän ajaksi Vapepa-näyttely, johon koottu kalusto kertoi siitä, kuinka teknologia on kehittynyt myös pelastuspalvelun alalla. – Kylmänsuojauksen merkitystä ei voi vähätellä. – Varusmies oli ollut kaksi tuntia lumen alla, mutta onneksi sinne oli jäänyt niin iso ilmatasku, että hän selvisi hengissä. Vapepa Inarin puheenjohtajana toimii nykyisin Hannu Siivikko. Ivalossa näytti siltä, että potilaat täytyy viedä Rovaniemelle pelastuslaitoksen vanhalla lentokentän ambulanssilla. Silloin Inariin perustettiin vapaaehtoinen pelastusorganisaatio ja puheenjohtajaksi tuli nimismies Väinö Alapeteri. Annikki muisteli myös vuosikymmenien takaista Saariselän lumivyöryharjoitusta, johon aloite tuli viranomaistaholta. Annikki von Pandy sanoi, että hänelle tuo tapaus opetti sen, että mikään ei ole harjoituksissa niin tärkeää kuin turvallisuus. Vapepa Inari täytti 40 vuotta. Hän nosti esille myös koiratoiminnan kehittymisen. Palolahti mainitsi, että paikallinen Vapepa-toimija on ollut viime vuosina mukana isoissa harjoituksissa poikkeusolojen johtoryhmän pöydässä Inarin kunnassa. Olen nyt ollut Erjan kanssa mukana toiminnassa parikymmentä vuotta ja täytyy sanoa sekin, että täällä on saanut tutustua tosi hienoihin ja mahtaviin ihmisiin ympäri Lapin. Se oli iso harjoitus ja siinä oli monenlaisia toimintoja. Sehän onnistui ja niin Saariselältä eteenpäin matka jatkui tuliterällä ambulanssilla. Se korostaa sitä asiaa, että eri toimijat täällä Inarin alueella tuntevat toisensa ja heidän on helppo olla yhteyksissä ja verkostoitua silloin kun tulee tilanne, jossa täytyy oikeasti toimia, hän sanoi. – Siinä testattiin UK-puiston pelastussuunnitelmaa, käytiin läpi reitistöjä ja harjoiteltiin ensiapua ja pelastamista. – Etsinnät saattavat osua mihin viikonpäivään tai mihin kellonaikaan vain. Esa Huhtamellan onnittelupuhetta kuuntelevat Kimmo Kovanen, Paula Hautala, Terhi Heinänen, Hannu Siivikko ja Erja Siivikko. Yksi tervehdys oli tullut Leena Hakkaraiselta, joka toimi Inarissa asuessaan aktiivisesti Vapepassa vuodet 2003-2012. Ehkä Koivukankaan Pekan jälkeen oli pari hieman hiljaista vuotta, mutta kun Annikista tuli valmiuspäällikkö, niin sitten alkoi taas aktiivinen ja järjestelmällinen kehittäminen. Ivalossa taksimies kysyi, että kotiinko teidät viedään, ja minä sanoin, että pitää ajaa terveyskeskukseen, kun meidät on hälytetty töihin. ANNIKKI USKOI, että jatkossakin kaikkein suurin rooli Vapepalla tulee olemaan etsinnöissä. Inarin alueella on tällä hetkellä neljä Virta-koiraa eli pelastuskoirakkoa. HARMANEN NOSTI samalla esille potilaiden kylmänsuojauksen. Meripelastusseura oli tullut minulle tutuksi työn kautta, kun olin ollut merivartiokoulussa luutnanttikurssilla. Taksikuski sanoi siihen, että olisitte tämän kertoneet jo Saariselällä, niin hän olisi ajanut lujempaa. Kriisitilanteissa teidän työnne on ollut erittäin arvokasta ja varsinkin etsinnät olisivat olleet paljon vaatimattomampia, jos ei teitä olisi ollut mukana. Tänä päivänä meidän Vapepa on hyvällä mallilla myös valtakunnallisesti katsoen. Sekin tulee mieleen, että sen seminaarin lauantaipäivänä oli tarkoitus järjestää sulan maan harjoitus rastiharjoituksena, mutta Saariselälle satoikin puoli metriä lunta. Kylmähän se useimmiten tappaa, ei niinkään vamma, hän muistutti. Sekin todettiin samalla, että myös tulvatehtävät ja monenlaiset huoltotehtävät eri tilanteissa, kuten evakuoinneissa ja metsäpaloissa, tulevat väistämättä kuulumaan Vapepan rooliin. – Pelastuspalveluseminaarit olivat Harven Pekan ajatus ja hänen suhteillaan niitä kehitettiin. Vainajat peitellään, kuului Sippo Nevalaisen tietoisku. Hakkarainen kirjoitti, että Vapepassa korostui yhteinen tekemisen meininki ja siellä solmittiin elämänikäisiä ystävyyssuhteita. ANNIKKI MUISTELI puheessaan myös lukuisia isoja ja erilaisia harjoituksia sekä pelastuspalveluseminaareja. – KULMAKURUUN LAVASTETTIIN sitten se lumivyörytilanne. Sippo Nevalainen kertoi muistavansa erittäin hyvin tuon suuren harjoituksen, jonka aikana yövyttiin Luirojärvellä. Hyvää yhteistyötä Vapepan kanssa korosti myös palomestari Jukka Harmanen tervehdyksessään: – Ei Oy Suomi Ab toimisi ilman vapaaehtoisia. Mukana oli myös kuuden kilon Arppi-puhelin, jota myös Annikki oli aikoinaan kantanut matkassaan ja silloin tuo painava mötikkä oli aikansa huipputekniikkaa. Ja tosi paljon Virta-koiria myös käytetään etsinnöissä. Ohjaamme vuosittaisen lahjoitusvaramme Inarin paikallistoimikunnalle eli Inari Vapepalle, joka on 40 vuoden ajan tehnyt tärkeää työtä ja jossa vapaaehtoiset toimivat ja antavat omaa aikaansa täydestä sydämestään, kuului Kaksaman Craftin tervehdys. Sitten lähti paikalle tulemaan Saariselän VPK ja tarkoitus oli, että se tulee pohjoispäästä
Lapin Radiota ei valitettavasti enää ole, mutta toisaalta eipä olisi enää mittavan yleissivistyksen ja Lappi-tuntemuksen omaavia radiotoimittajiakaan. Neuvostoliitosta ei saanut tuolloin tuoda honkia Suomeen. Emeritus-lääkäri Pekka Raudaskoski, Ivalossakin kunnanlääkärinä 1950-luvulla muutoin piipahtanut, teki varsinkin 1960-luvulla pitkää lääkärin työpäivää Rovaniemellä. Anttu oli niin eläinrakas, että jätti ruokaa lattialle jopa hiirille, mitä hänen naispuoliset ystävänsä hieman vieroksuivat. Kirjasta saa mielenkiintoisen ajankuvan vuosikymmenten takaisesta Särestöstä. tammikuuta 2026 16 // Esko Ranta jatkaa elämäntyötään Lapin legendojen elämänkerturina Miika Sirkiä Jaakko Peltomaa Anton Särestöniemi vaali veljensä elämäntyötä ja oli innolla kehittämässä myös museon musiikkitoimintaa. Hänen mielestään Särestön konserttitarjonta toisi lisäarvoa niillekin, jotka tulevat tutustumaan hänen pikkuveljensä maalaamiin teoksiin. Alunperin oli kyllä suunniteltu vuokraflyygelin paikalle tuontia, mutta kun Anttu kuuli ja ymmärsi minkälainen ruljanssi vuokrapelin raijaaminen paikan päälle olisi, niin hän kylmän rauhallisesti laittoi kelkkarahansa flyygeliin. Ensimmäisessä konsertissa ateljeessa esiintyi joulukuussa 1989 Sibelius-viulukilpailun voittaja, israelilainen viulutaiteilija Yuval Yaron. ”Joutsen ei ollut helppo vastus, se sai tytön kiinni, tuikkasi päänsä kellohameen alle ja puraisi”, kirjassa kerrotaan. Koiransa hän opetti olemaan haukkumatta oman pihapiirin oravia. KEIJO EERIKÄINEN JAAKKO PELTOMAA " Kirjasta saa mielenkiintoisen ajankuvan vuosikymmenten takaisesta Särestöstä. Aarne Ylitalo kertoo kirjassa, kuinka hän löysi ateljeerakennukseen hirret tuolloin vielä hakkaamattomasta aarniometsästä Härkäpäälaelta Pokantien läheltä. Maarit Rajamäki ja Reidar Särestöniemen teos. Särestössä on menneinä vuosina ollut erilaisia eläimiä, esimerkiksi koiria on riittänyt rapsuteltaviksi. Anttu koki elämäntehtäväkseen Särestön ja velipoikansa Reidarin perinnön vaalimisen. Toki Rannan on helppo kirjoittaa lappilaisista legendoista, edesmenneistä ja yhä elävistä, kun tietopohjaa löytyy enemmän kuin keneltäkään muulta Lapin Radion kultaisina vuosina hän kiersi reportterina pitkin maakuntaa ja oppi käytännössä tuntemaan kaikki ihmiset. Antun aika – Särestön kamarikonserttien legendaariset vuodet -kirjan on kustantanut Väyläkirjat. Niinpä uusi moottorikelkkakin jäi ostamatta, kun Anttu ostaa paukautti Särestöön upouuden flyygelin. Anton Särestöniemi oli mukana konserttijärjestelyissä, ja hänen persoonallaan oli tärkeä osa konserttien ainutlaatuisuudessa. Tirmoolin maistelu tuli tutuksi lukuisille vieraille. Virallisesti Särestön kamarikonsertit -yhdistys syntyi laajentunutta konserttitoimintaa varten kaksi vuotta Antun kuoleman jälkeen marraskuussa 1999. 85-vuotias Ranta on koostanut ”väärtistään” Anton ”Anttu” Särestöniemestä Antun aika -kirjan, joka ehti julkaisuksi vielä taiteilija Reidar Särestöniemen satavuotisjuhlavuodeksi. Särestö on ollut aina tunnettu tarinankerrontaperinteestään. Monet mehukkaat jutut ovat tallentuneet myös Lapin radion toimittajana työskennelleen Esko Rannan nauhurille. Särestön arvokkaan pihapiirin rakennukset on kaikki työstetty muhkeista hirsistä. Ounasjoen rantamilla oltiin ajan tasalla myös maailman tapahtumista. Ranta muistelee seuranneensa ikimuistoista hetkeä vanhassa pirtissä Antun ja tämän vanhempien Matin ja Alman kanssa. Radiotoimittaja Esko Rannan nauhurille on kertynyt särestöläistä tarinankerrontaa. Kirjassa kerrotaan, että Anttu muun muassa elätti pihamaalle kaivetussa lammessa siipirikkoa joutsenta. Kustantamon takaa löytyy yksi tarmokas puurtaja Tuomo Korteniemi, joka on ottanut elämäntehtäväkseen kustantaa lappilaisten kirjailijoiden tekstejä ja vaalia kustantamissaan kirjoissa Lapin kulttuuriperinnettä ja historiaa kukaan muu kustantaja ei sitä vaalikaan. " On hienoa, että Anttukin on saanut arvoisensa elämänkerran Särestön perinteen vaalijana. " Kirja kertoo paitsi Antusta ja Reidarista, myös Särestön Kamarikonserttien vuosista.. Vuoden 1969 kuukävelyä seurattiin lukuisissa pirteissä ympäri maailman radiosta tai televisiosta, myös Särestössä. Kirjassa Ranta kertoo, että Anttu koki ja näki, että taide ja musiikki ovat veljiä keskenään. Anttu oli suuri eläinten ystävä. Työtä riitti kellon ympäri, joten välillä Pekka riuhtaisi itsensä viikonlopuksi Särestön rauhaan lepäämään. Opuksen sivuilla paljastetaan esimerkiksi tunnetun saunajuoman, tirmoolin, pääraaka-aine: Anttu valmisti juomaa raparpereista, joita kasvoi Särestön pirtin takana olevan perunapellon vieressä. ”Reidar oli tietysti onnellinen ja innoissaan, että hän saa maalata rauhassa omassa galleriassaan, eikä tarvitse sutia Särestön vanhan pirtin seiniä”, kirjassa todetaan. Ennen Anttua ilmestyi muun muassa Kitti-Jounin elämästä kertova kirja. Kirja kertoo paitsi Antusta ja Reidarista, myös Särestön Kamarikonserttien vuosista. Hän ei kerännyt itselleen maallista mammonaa ja laittoi aina Särestön asiat edelle muita. ”Saapikhan net auki tuota kapselin kantta”, Alman kerrotaan sanoneen ja aloittaneen jälleen yhden särestöläisen tarinatuokion. KIRJASSA pääsevät ääneen Antun lisäksi myös muun muassa Särestöniemien kanssa ystävystynyt Raudaskosken perhe, aktiivisesti Särestössä vieraillut Rauni Räsänen, Antun pitkäaikainen kihlattu Sirkka-Liisa Ikävalko, viulisti ja kamarikonserttien johtaja Maarit Rajamäki ja konserttien luottovalokuvaaja Jaakko Alatalo. Särestön Kamarikonsertit oli aikanaan ensimmäisiä toimijoita, joka alkoi järjestää kansainvälisen tason klassisen musiikin konsertteja Lapissa. On hienoa, että Anttukin on saanut arvoisensa elämänkerran Särestön perinteen vaalijana. Esko Ranta on eläkepäivillään alkanut täysipäiväiseksi kirjailijaksi. Inarilainen // Keskiviikkona 7. Toivottavasti Esko Ranta jatkaa elämäntyötään lappilaisten legendojen parissa. Hän on kirjoittanut henkilökuvan muun muassa legendaarisesta saamelaispoliitikosta ja entisestä Sápmelaš-lehden päätoimittajasta Jouni Kitistä. Esko Ranta oppi Lapin Radion vuosinaan tuntemaan Lapin maakunnan, sen ihmiset ja historian perin pohjin. Alatalon kuvien lisäksi kirjassa on Lapin Kansan toimittajan Antti Sallisen valokuvia. Rajamäki sai aikoinaan idean maailman huipputaiteilijoiden konserttiesiintymisistä Särestössä. Ranta kertoo kirjassa yllättävästä mustasukkaisuuskohtauksesta, kun valokuvausta varten Anttua halannut nainen sai peräänsä ison linnun. Pyyteetön ja Särestön kulisseissa viihtynyt ”Anttu” on ehdottomasti elämänkertansa ansainnut. Kittiläläisistä hirsistä tehty ateljee valmistui vuonna 1965, ja se tuhoutui irtaimistoineen tulipalossa uudenvuodenyönä 1977. Kun mies eläkepäivillään katsoi, että aika ei tahdo kulua pelkästään pyörän satulassa, niin ryhtyi hän kirjoittamaan kirjoja tuntemistaan, edesmenneistä tai yhä elävistä Lapin legendoista
1 Anton Särestöniemi sai vuonna 1992 kunnan taidepalkinnon tekemästään työstä kittiläläisen kulttuurielämän hyväksi. tammikuuta 2026 // 17 Anton ”Anttu” Särestöniemi (1921-1997) 1 Anton Särestöniemi tunnettiin etenkin hänen veljensä Reidar Särestöniemen taiteen vaalijana. Hän teki myös siepakoita eli karvakenkiä myyntiin asti. 1 Anton Särestöniemi kuoli kotonaan Särestössä saunan jälkeen 76-vuotiaana helmikuussa 1997 1 Lähde: Kittilälehden arkistot Ennen tien valmistumista Anton ”Anttu” Särestöniemi rahtasi kaikki vierailijat Särestöön ja takaisin Ounasjoen yli. JAAKKO ALATALO. Vietti elämästään neljä vuotta rintamalla. 1 Reidarin tapaan luonto ja sen säilyminen oli tärkeää myös Antulle. Kellokokoelma sisältää noin 500 kelloa, joista esillä on Vanhan Särestön pirtin seinällä noin puolet. Hänellä oli seuranaan pitkäaikainen kihlattu ja paljon ystäviä ja tuttavia, jotka saattoivat viipyä pitkiäkin aikoja. 1 Anttu huolehti Särestön kuljetukset veneellä, hevosella ja moottorikelkalla. Reidarin kuoltua Antonin sanottiin olevan Särestön isäntä ja sielu. 1 Anttu ei maalannut, mutta valmisti muun muassa huonekaluja, työkaluja ja tarve-esineitä Särestön pirttiin. Konserttitoiminnan käynnistyessä ateljeesaliin lainattiin muualta flyygeli. 1 Anttu oli innolla suunnittelemassa ja kehittämässä museotoimintaa. Inarilainen // Keskiviikkona 7. 1 Hänen roolinsa museosäätiön perustamisessa ja sen myötä museon avaamisessa oli tärkeä. 1 Anttu työskenteli aikoinaan muun muassa savotoilla ja sodan jälkeen useilla tieja siltatyömailla sekä rakennuksilla. Hänet nähtiin Linnan juhlissa vuonna 1986, kun museo oli hiljan avattu. 1 Särestön suvussa oli tarinankerronnan perinne, jota Anttu jatkoi uskollisesti. 1 Reidarin kuoleman jälkeen Anttu jäi yksin asuttamaan Särestöä. Lopulta Anttu osti oman. 1 Antun keräämät kellot ovat yksi Särestön nähtävyyksistä
Inarin kunnanhallitus merkitsi joulukuisessa kokouksessaan Pohjois-Suomen aluehallintoviraston tekemän päätöksen tiedoksi. – Typen poiston tehostaminen on iso uudistus ja nyt samaan aikaan on varmasti aiheellista tutkia laitoksen tilaa muutenkin. – Kun meillä nyt päivitetään maapoliittista ohjelmaa, niin meidän täytyy olla huolissaan tulevaisuudesta. Nordberg halusi nostaa esille asian josta hän puhui jo ympäristöjaoston kokouksessa. – Kun mietitään sedimenttien puhdistusta pohjasta, niin mahdollisten maksajien kartoittaminen on yksi haaste, epäilee kunnanjohtaja. Jos tätä ei joku pysäytä, tai jos ei huolehdita niin, että meidän kunnan taajamien puhdistamot pystyy nämä käsittelemään, niin tänne ei enää rakenneta omakotitaloja kaava-alueitten ulkopuolelle, varoitti Nordberg. Toisin sanoen tapahtuu niin, että kolmannen luokan pohjavesialueita ei ole enää olemassa. Peruskokonaisuus säilyy Mellanaavalla ennallaan ja purkupaikkoihin ja avotoimintaan ei edellytetty muutoksia, mutta typpiasia täytyy tutkia, lisää kunnanjohtaja Kasurinen. tammikuuta 2026 18 // Mellanaavan puhdistamo sai ympäristöluvan Jaakko Peltomaa Aluehallintovirasto on myöntänyt Inarin Lapin Vesi Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan Mellanaavan jätevedenpuhdistamon toiminnalle ja käsiteltyjen jätevesien johtamiselle Akujokeen. Jaakko Peltomaa Utsjoen budjettivaltuuston lopulla valtuutettu Aulis Nordberg kertoi valtuustolle ja viranhaltijoille terveiset ympäristöjaoston kokouksesta. Päätöksessä on määrätty otettavaksi käyttöön laitosmainen tehostettu typen poisto kolmen vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Akujokeen on vuosikymmenten saatossa kohdistunut erilaista kuormitusta useammaltakin taholta. Jää kyllä isot saappaat, mutta toivottavasti niihin löydetään täyttäjät, sanoi valtuuston puheenjohtaja Mika Aikio. – Haluan kiittää sinua näistä vuosista elinvoimajohtajana. Jokainen uusi hotelli lisää vesistön kuormitusta ja aika paljonkin, hän huomautti. – Harmi, että lähdet. Ilmeisesti Savukoskikin on nyt haluamassa tähän jäseneksi. – Nyt on vireillä pohjavesiluokitus. Aulis Nordberg harmitteli, että hänen synkkä puheenvuoronsa ajoittui kokouksen loppupuolelle, jossa kiiteltiin yli valtuustoryhmien elinvoimajohtajan pestin jättävää Tanja Lepistöä. Enontekiöllä tämä on kuulemma jo viety loppuun. Käsitellyt jätevedet johdetaan Mellanaavalta Akujokeen. Kuskataanko naamanpesuvedet Utsjoelta Ivaloon kirnuttavaksi. – Sehän on muuten aika merkittävä lautakunta, jonka rooli on vähän jäänyt sivuun. " On hyvä, että ympäristölupa saatiin, mutta typen poistohan siellä sitten mainitaan, että se vaatii kehittämistä.. – Tämä on kehityssuunta, jossa ei ole mitään järkeä. – Jokainen uusi hotelli tuo taloudellista kasvua, mutta samalla tapahtuu muutakin. – Ympäristölupa sisältää toistasataa sivua. Meidän on oltava tosissaan huolissaan siitä, miten meidän alueita käytetään ja miten näitä luontoarvoja käytännössä kunnioitetaan, linjasi Avaskari. Se on samalla pitkä tekninen dokumentti ja sitä asiantuntijat käyvät parhaillaan läpi, ja meillä on konsulttikin siinä mukana. On syytä käydä kaikki läpi ja kartoittaa vaikkapa se, onko moottorissa osia, jotka ovat vanhenemassa. – Iso lautakuntahan se on, kun siellä tehdään päätöksiä, jotka koskevat Sodankylää, Inaria, Utsjokea, Muoniota ja Enontekiötä. Kansalaiskeskustelussakin on pohdittu Akujoen tilaa ja kunnanjohtaja arvioi, että siellä on varmaankin syytä tehdä toimenpiteitä. Arvostan häntä suuresti myös ihmisenä, vakuutti Nordberg. Myös moni muu valtuutettu halusi käyttää puheenvuoron ja antaa tunnustusta Lepistölle. " Toisin sanoen tapahtuu niin, että kolmannen luokan pohjavesialueita ei ole enää olemassa. Kaikki on johdettava umpisäiliöön. – On hyvä, että ympäristölupa saatiin, mutta typen poistohan siellä sitten mainitaan, että se vaatii kehittämistä. ”Jokainen uusi hotelli kuormittaa vesistöjä” Valtuutettu Anu Avaskari halusi nostaa keskusteluun vahvemmin Inarin luonnon kantokyvyn ja matkailun kasvun välistä suhdetta. Akujoen suupuolta Ivalojoelta päin kuvattuna. Jaakko Peltomaa Valtuutettu Anu Avaskari (kok) toi Inarin budjettivaltuuston lähetekeskustelussa julki huolensa Inarin luonnon kestävyydestä. Hänen mukaansa luontoarvojen kunnioitus ei voi jäädä vain juhlapuheisiin, vaan luontoa ja vesistöjä täytyy käytännössä oikeasti kunnioittaa. – Tanja on tehnyt hyvää työtä elinvoimajohtajana. Mellanaavan suhteen on nyt ihan peruspositiivinen tunnelma, mutta tuo typen poiston kehittäminen tulee vaatimaan työtä ja haasteita. Nyt siellä Sodankylässä on tehty aloite, että jaoston paikka määritellään uudelleen Sodankylän hallinnossa. Kolmen vuoden aikana sitä laitteistoa pitäisi kehittää ja tämä on useamman miljoonan paketti, linjaa Inarin kunnanjohtaja Tommi Kasurinen. Se on myös vähän erikoinen jaosto, kun se on ollut Sodankylän teknisen lautakunnan alaisuudessa. Inarilainen // Keskiviikkona 7. Naamanpesuvedetkin johdetaan säiliöön ja meiltä ne kuskataan tankkiautolla kahdensadan kilometrin päähän Ivalon puhdistamolle kirnuttavaksi. Alusta lähtien olet aina innokkaasti kertonut kaikista kuvioista, mitä elinvoimatiimissä on meneillään, sanoi Väinö Guttorm. – Se tarkoittaa toteutuessaan Utsjoelle sitä, että täällä ei sallita minkäänlaisia likavesien imeytyksiä haja-asutusalueilla
toimitusjohtaja Teija Pelto-Arvo Painopaikka Kalevamedia, Oulu Verkosta tuoreimmat uutiset ja parhaat jutut kätevästi mistä vain Arrela TAKSI 050 337 3339 Inari Tilaa KELA-taksi 0800 414 610 Ajamme myös SOTE-kyydit Tapahtumakalenteri siirtyi verkkoon ! Maksuton tapahtumakalenteri julkaistaan ainoastaan lehtiemme verkkosivuilla. Kiinnostuitko. Verkkokaupassa voit valmistaa mainoksesi itse! -25 % alennus uusille verkkokauppaasiakkaille koodilla: UUSI KESÄHILLALAINEN. Etsimme osaajia erilaisiin tehtäviin: • Toimittajia paikallisja maakuntamedioihin • Valokuvaajaa • Mediapalveluiden toteuttajia mainosvalmistukseen ja taittoon Meillä saat tehdä töitä omalla tyylilläsi ja olla oma itsesi. Lue lisää: hillagroup.fi/tapahtumakalenteri Kytkimien ja Kytkimien ja vauhtipyörien vauhtipyörien vaihdot vaihdot Inarijärventie 417 b, 99800 Ivalo p. 050 467 6240 Avoinna ma – pe klo 8 16 Autohuolto Ivalo VW ja Skoda VW ja Skoda sähköiset sähköiset huoltokirjat huoltokirjat Autohuolto Ivalo Autohuolto Ivalo Synnytysja naistentautien erikoislääkäri Seppo Kivinen 13.1.2026 ja 14.1.2026. Tutustu paikkoihin ja jätä hakemus. Inarilainen // Keskiviikkona 7. Haku alkaa 7.1.2026. Voit ostaa mainontaa printtiin, verkkoon tai ulkomainostauluille juuri silloin, kun se sinulle parhaiten sopii, sillä verkkokauppamme on aina auki. tammikuuta 2026 // 19 ASIAKASPALVELU • asiakaspalvelu@hillagroup.fi • asiakaspalvelu.hillagroup.fi 020 750 4469 ma–pe klo 9–15 JAKELUHÄIRIÖT Posti 0100 5577 LUKIJAILMOITUKSET lukijailmoitukset@hillagroup.fi MAINOKSET • myynti@hillagroup.fi • mainostajalle.hillagroup.fi TIETOSUOJALAUSEKE hillagroup.fi/tietosuoja TOIMITUS toimitus@inarilainen.fi Päätoimittaja Jaakko Peltomaa 010 665 7332 Toimittaja Ville Vaarala 050 306 7677 Myyntipäällikkö Eliisa Lintula 050 322 3849 Henkilökohtaiset sähköpostit etunimi.sukunimi@hillagroup.fi Piiskuntie 1, 99800 Ivalo inarilainen.fi KUSTANTAJA Hilla Group Oyj Va. Paikallisuus ja oikeat kanavat ovat avainasemassa. hillagroup.fi/tyopaikat ETUKORTTI TIINA TILAAJA 1234567 inarilainen.fi/edut Etuja ja elämyksiä Jaa digilukuoikeuksia perheenjäsenillesi Hallinnoi tilauksiasi asiakaspalvelu.hillagroup. fi. Tarjoamme kesätöitä useilla paikkakunnilla Lapissa, Kainuussa, Keskija Pohjois-Pohjanmaalla. Sinustako Kesätiimi 2026 rakentuu, ja etsimme joukkoomme tyyppejä, jotka tarttuvat työhön hyvällä asenteella ja omalla otteellaan. Korvanenäja kurkkutautien sekä allergologian erikoislääkäri Pekka Sipilä 14.1.2026 Terveystalo Ivalo, Piiskuntie 5 Ajanvaraus puh: 0900 30000 ja www.terveystalo.com Kaikenlaista Mainosta helposti klikkaa - osta suunnittele - näy mainostajalle.hillagroup.fi Verkkokauppa tekee mainonnan ostamisesta vaivatonta
Pitihän sitä kumminkin vielä tavata tuttuja kahvipöydän ääressä, kun ei ollut enää kiirettä minnekään. Tämänkertainen joulukonsertti aloitettiin laululla Kun joulu on, jokaiselle tutulla kappaleella joka sai meidät joulutunnelmaan. Satu muisteli, että aikoinaan, kauan sitten, hän oli esiintynyt Törmäsen ala-asteen oppilaiden kanssa Törmäsen Joulujuhlassa, oppilaat laulaneet joululauluja muun ohjelman lomassa läsnä olleille kuuntelijoille. Kaikilla oli niin hyvä joulumieli, erinomaisen konsertin jälkeen. tammikuuta 2026 20 // Asuntoseminaari 2026 TI 13.1.2026, kouluja kulttuurikeskus Kaarre Mahdollisuus osallistua myös etänä Tilaisuudessa kuullaan asiantuntijapuheenvuoroja. Ilmoittaudu mukaan! Rakennetaan yhdessä Haaveissa vain… Tunnelmallinen joulukonsertti Törmäsen Keitaalla Valtteri Huhtamella On joulukuu, tiistai 16.12.2025, Törmäsen keidas. Lisäksi Melan vapaaehtoisella työtapaturmavakuutuksella vakuutettuja yrittäjiä ja heidän perheenjäseniään oli 50. Rumpali Vesa Kuusijärvi ei nyt ollut mukana. Melan henkilökohtainen palvelu pysyy maakunnissa Ville Vaarala Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela huolehtii maatalousyrittäjien sosiaaliturvasta ja tukee heidän työkykyään eri elämäntilanteissa. Haavekuva esiintyy Duona tai Triona, riippuen tilaisuudesta. Sen jälkeen olikin hyvä poistua joulun odotukseen, tietenkin kahvilan kautta. – Sähköisen asiointipalvelun kautta kannattaa tarkastaa myös oma työeläkeotteensa ja arvio tulevasta eläkkeestä, vinkkaa asiakasvastaava Magga. Nyt he tulivat Törmäsen Keitaalle esiintymään, ja sille on ihan oma erityinen syynsä. Lavalla solisti Satu Kiviniemi ja kitaristi-laulaja Markus Virranmäki. Tämän vuoden alusta Mela otti käyttöön sukupuolineutraalit ammattinimikkeet, samalla Mela-asiamiehen ammattinimike vaihtui asiakasvastaavaksi. Tuo muisto lämmitti solistin sydäntä ja halusi luoda samaa lämmintä tunnelmaa kotikyläänsä Törmäseen joulun alla. Keitaalle oli saapunut reilut 50 henkilöä konserttia kuuntelemaan. Inarilainen // Keskiviikkona 7. Vakuutettuja maatiloja oli 20. Mukana myös talotehtaita ja ryhmärakennuttamisen asiantuntija. Muusikot ovat aloittaneet yhteisen keikkataipaleensa vuonna 2025. Satu ja Markus tulivat esittämään vielä ihanan Tulkoon joulukappaleen. Jäämme odottamaan seuraavaa konserttia, joka mahdollisesti on luvassa, mielenkiinnolla odotamme tulevaa! Törmäsen Keitaan joulukonsertissa oli tunnelmaa. – Tärkein tehtäväni on koro st a a oi kei n m ä ä r itellyn MYEL-työtulon merkitystä yrittäjän elämänpolulla, tiivistää Vuotsossa asuva asiakasvastaava Inga-Briitta Magga. Kuulimme myös laulun Taivas sylissäni, muiden ihanien joululaulujen kera. Inarin ja Utsjoen kuntien alueella MYEL-vakuutettuja yrittäjiä oli vuoden 2025 syksyllä 201, koko maassa MYEL-vakuutettuja yrittäjiä oli noin 47 000 ja vakuutettuja maatiloja noin 34 000. Satu sanoi, ettei tämä ollut ensimmäinen kerta kun hän esiintyy Keitaalla. Vuotsossa asuva Inga-Briitta Magga on tammikuusta lähtien Mela-asiakasvastaava. Tuoreimmat uutiset ja parhaat jutut kätevästi: inarilainen.fi. Laulujen välissä Satu kertoi, että tämä konsertti oli hänelle unelmien täyttymys, siinä oli se erityinen syy tulla Törmäsen Keitaalle esiintymään. Asiakasvastaavat neuvovat asiakkaita muun muassa oikein mitoitetun MYEL-työtulon valinnassa. Inarin ja Utsjoen vakuutetuista naisia oli 55 ja miehiä 146. – Jos tilalla tapahtuu muutoksia pinta-aloissa tai olosuhteissa, suunnitellaan yhtiöittämistä tai osakeyhtiössä on tapahtunut muutoksia, vakuutus pitää tarkistaa. Tällä kertaa yhtye esiintyy duona; Satu Kiviniemi ja Markus Virranmäki. Vielä viime vuoden puolella Maggan ammattinimike oli Mela-asiamies. Muutoin voi seurata yllätyksiä lomituksessa tai henkilövahinkojen korvaamisessa, muistuttaa Magga. Saimme kuulla ihanan rentouttavan jouluisen konsertin, joka päättyi Sylvian joululauluun, mutta kuuntelijat halusivat vielä kuulla jotain konsertin päätteeksi ja saivatkin sen. Joulukonsertin tarjosi meille HAAVEKUVA. Myös Melan sähköistä asiointipalvelua kehitetään jatkuvasti. Kyseessä on rovaniemeläinen akustinen cover bändi johon kuuluu solisti Satu Kiviniemi, kitaristi ja laulaja Markus Virranmäki sekä rumpali Vesa Kuusijärvi. Haavekuva Trio eli rumpali Vesa Kuusijärvi, solisti Satu Kiviniemi ja kitaristi-laulaja Markus Virranmäki. Ilta oli alkamassa ja odotimme mielenkiinnolla illan joulukonserttia. Nuoren naisen unelma, joka näin toteutui