Inarilainen 31.08.2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Välillä lyötiin maata polun varteen ja nostettiin jalat ylös. nro 35 Lauri Pekkala on ottanut vanhan kansan lepoasennon Jänkkävaaran karhunpesän viereen rakennetulla penkillä. Tanssit Suomi-Venäjäseura on yhteyttä ihmisten kesken. Lue sivulta 5. Niina Hautalan peliharrastus muuttui työksi. Lue sivulta 7. Sallivaarassa tarinoidaan ja laitetaan vaikka tanssiksi. Lue sivulta 23.. 0100 87 888 www.ivalontaksit.fi Irtonumero 2 ? Tässä lehdessä myös muun muassa: Matkanteko 1930-luvun YläLapissa oli vaarallista ja vaivalloista. Lue sivulta 2. Vammaisneuvosto antoi Ivalon K-Supermarketille puhtaat paperit. Lue sivulta 3. Kärnä haluaa Jäämeren radan Lue sivulta 3. Ravintola avoinna su?to klo 22, pe?la 03 Lounas arkisin klo 11?15 À la cartea joka päivä klo 11?21 Night Club Hipun Kellari avoinna pe?la klo 23?04 Karaoketanssit pe & la Tulossa: Ke 14.9. Ihmiset kävelivät pitkiä matkoja. 0400-423525 Ivalontie 16 | 99800 IVALO | 040 48 55 181 INARIN JA UTSJOEN PAIKALLISLEHTI keskiviikko 31.8.2016 20. Tällä lailla mentiin mutkalle ja lepuutettiin jalkoja, selventää Lauri. TAKSI IVALO P. vsk. MERKKIKORJAAMO Lintumaantie 9 20 vuotta paikallislehteä Huollot ja korjaukset kaikkiin automerkkeihin Puh. ?Ennen vanhaan kaikki oli omien jalkojen varassa
Näitten vahingontekoyritysten estämiseksi hän alkoi valmistuttua teollisesti karkoainetta, jonka tuoksu jonkin aikaa esti eläimiä tulemasta luvattomille alueille. Kun oli pääsiäisjuhlien aikaa, niin saamelaiset olivat kerääntyneet juhlille ja kesämuoniaan noutamaan. Siihen tuli peurakorvia ja sellaisessa merkissä olevia eläimiä, että Niilan oli helppo merkitä ne omaan merkkiinsä. Siellä voi sairastua vaikkapa vilttikuumeeseen, kuten talousneuvos Yrjö Alaruikka on muistelmissaan kertonut. Tämä juttu tuli mieleeni, kun silloisen valtion metsästyksenvalvojan kanssa kuljimme halki Hukka-Niilan entisiä palkimia. Klemola ja Poro-Ruikka vilttikuumeessa Karvasselältä ajoimme (poroilla) Solojärvelle ja sieltä iltaseksi Inarin kirkonkylään. Hukka-Niila oli reipas saamelainen, joka oli kova ja sitkeä hiihtäjä. Hiihtäen hän lumenaikana kepitti monet sudet kuoliaaksi koivusella sompasauvallaan. Tämä keskustelu tapahtui viime vuosisadan puolivälissä. Kevyesti Niila tuollaisen lupauksen voi antaa, koska hän ei ollut edes naimisissa. Annoin paliskunnille tehtäväksi kokeilla, estääkö aine poroja tulemasta viljelyksille ja kun se ei oikein ottanut onnistuakseen, niin maanviljelijät nimittivät aineen ?Alaruikan toiveuneksi?. Yhteistyössä jatkoimme koetoimintaa porolaiduntutkimuksissa ja selvitimme jäkälän käytön määrää eläintä kohden. Valto Klemola nimitettiin eläinlääkintäkorkeakoulun apulaisprofessoriksi. Olin Klemolan tavannut saman vuoden kevätkaudella ja olimme yhdessä suunnitellut porojen laidunruokintakokeen, jota olin toteuttamassa. Asevelvollisina oli opittu järjestämään kuumetta kuumemittaria hankaamalla. Niinhän otso tuli pesästään kuin tykinammus ja nousi kahdelle jalalle meitä vastaan miettien tietenkin, menisikö noita häiritsijöitä koettamaan käpälällään vai lähtisikö pakenemaan. Ennen kuin karhu ehti kuitenkaan tehdä ratkaisua, kävi Pieran koira sen persauskarvoihin kiinni. Hyvinhän se näytti käyttävän siviilissäkin, niin hyvin, että rovasti Itkonen tuli aamulla sairaalaan vointiamme tiedustelemaan. Silloin karhu kierähti koiraa paiskamaan, mutta koira ehti hypätä pakoon. Autot eivät silloin vielä liikkuneet Lapin lumisilla teillä. Karttamerkinnät Erkki Lilja / 2016 maksaa kierroksen hinnan 1000 mk ja saa taljan omakseen, mutta lihat jaetaan. Susi on aika helposti uuvutettava eläin. Poro-Ruikan versio Hukka-Niilasta Sudet vähenivät niin, ettei Niila kyennyt hankkimaan kunnon ?rammeja?. Eihän tämä ollut Lapin ihmisille lantalaisten taholta mitään uutta. Karhulle mahdollisuus Kun housut olivat kuivat ja pylly lämmin, lähdettiin karhunpesälle herättelemään otsoa ylös. Talosta oli viitisen kilometriä matkaa kierrokselle ja pianhan ne porot nulkkasivat sen matkan. Ehtoollisen anto ja viimeinen siunaus eivät kuitenkaan tulleet kysymykseen, koska potilaat olivat virkeitä kuin peipposet. Olin jo ehtinyt pyytää sairaalalaskummekin maksettavaksi. Huomasin karhun vaipuvan käpälilleen, niin ettei tohtorille ollut vaaraa ja niin rupesin auttamaan häntä ylös hangesta. Hän teki Lappiin rengasmatkan metsästyksenvalvoja Valto Klemolan kanssa. Hänen elonsa kasvoi ja lisääntyi. Niin tein ja karhu kääntyi päin Valtoa, joka työnsi kiväärinpistimen sen rintaan, mutta suistui samalla suksiltaan silmälleen kohden karhua ja huusi hätääntyneenä: ?Ammu sitä päähän, ettei se pääse käpälillään repimään.. Tästä olen kertonut aikaisemmin. Sainkin Inarin Lisman kylän lähettyviltä ostaa Piera Länsmanilta kierroksen tuhannen markan hinnasta. nimitetty karkoaine. Karhu toimitettiin Kittilän Pokkaan, jossa nahka kuivattiin ja paistit toimitettiin minulle savustettavaksi. Karvakkoselän eli Karvaselän kummituskämpällä Karhunkaatajat lähtivät iltakylmäsellä Inaria kohden Jouni Länsmanin mukana, joka lähti pororaidollaan hakemaan kauppa-keskuksesta kesänaikana tarvittavia ruoka- ja mui- ta tarvikkeita. Ensimmäinen ajoporojen syöttöpaikka oli Karvakkoselän Pirunkämpän autiotuvalla. Nimityksen autiotupa oli saanut Hukka-Niilan seikkailuista tämän paholaisen kanssa. Kumpikin mies teki virkaurallaan mittavan työn poronhoidon kehittämiseksi, vaikka joskus yhdistettiin virkamatkaan jotain viran vierestäkin. Kuitenkin asiat hoituivat näillä herroilla aina Lapin parhaaksi. Oheisessa Alaruikan muisteluksessa käy esiin Klemolan rohkeus sekä 1930-luvun alun Lapin tiestön tilanne. Hukka-Niilan kova kohtalo Alaruikka ostaa karhunkierroksen Talvikautena 1932 silloinen valtion metsästyksenvalvoja Valto Klemola soitteli puhelimella Helsingistä ja pyysi, että hommaisin karhunkierroksen ja menisimme sitten kevättalvella tappamaan karhun. Niin pääsimme lakanavuoteisiin ja kuumemittari pantiin kainaloon. Sovimme Valto Matiaksen kanssa, että se joka ampuu kuolettavan luodin karkuun, Kartasta käy selville Ylä-Lapin Inarin ja Sodankylän seudun tiestön tilanne 1930-luvulla. Kokoviivalla on merkitty autolla-ajokelpoiset tiet, joista aurattiin ainoastaan RovaniemiSodankylä- väli. Aamuauringon paisteessa hiihdettiin Kopsusjoelle saksalaisten kullanhuuhdontaparakille. Me olimme asettuneet rinnakkain kahdenkymmenen metrin päähän pesästä odottamaan, minkälainen otus sieltä työntyy hengelle. Matkaa ei jatkettu Maggalaa kohden, koska tohtorille tuli kiire, vaan hiihdimme Tankapirtille ja sieltä lumiliitäjällä Sodankylään, josta oli linja-autoliikenne Rovaniemelle. Tohtoria otti päähän tämä huono viuhka ja hän sanoi, että hän keihästää tuon karhun kiväärinpistimellä. Kun hän oli kiinnittänyt pistimen kivääriin, lähdimme hiihtäen ottamaan kiinni karhua, joka näytti rauhallisesti tarpovan vahvassa lumessa tievanrinteessä. Klemola pistää karhun Olin ensimmäisenä karhun sivulla ja Klemola sanoi: ?Ammu sitä etulapaan, jotta se kääntyy päin.. Valto tarkasti kiväärinsä ja huomasi, että luoti oli jäänyt piippuun. Kiväärinpanokset olivat Ivalojoen vesikylvyssä sen verran kostuneet, että ruutipanos syttyi niin hitaasti, että sillä ei ol- lut voimaa edes työntää luotia ulos kiväärinpiipusta. Hirvet tekivät vahinkoa eteläsuomalaisten kaurapelloissa ja porot pyrkivät pohjoisosassa maata heinäodelmikkoihin. Se hävisi kaikkeen maailmaan niin, että HukkaNiila kuoli köyhänä miehenä. Kerroin tämän tarun kerran myös Ruotsissa Jällivaarassa pidetyssä porotutkijoitten symposiumissa ja sanoin, että poronomistajat eivät luota enää porotaloudessaan paholaiseen, vaan luottavat nykyään jo tiedemiehiin ja heidän tutkimustuloksiinsa. Lumiliitäjä oli kurvisten telaketjujen varassa liikkuva tankin näköinen laite, jonka oli rakentanut joku rovaniemeläinen automies. Alaruikan toiveuni Meistä Valto Klemolan kanssa tuli hyvät kaverit sen matkan jälkeen. Asumukset olivat niin täynnä, ettemme saaneet yösijaa. Ilmoitin siitä Klemolalle, jolloin sovittiin, että keväällä pitkänperjantain aikoihin mennään sitten katsomaan karhua. Poroilla Pokkaan Keväällä tulikin sitten puhelu, jossa hän ilmoitti tulopäivästään ja pyysi hommaamaan viinakaupasta Sorbus-nimistä viinaketta karhunkaadon peijaisjuomaksi. Karhu heittäytyi neljälle jalalleen ja alkoi tarpoa tievanrinnettä ylös pakoon meitä. Kun saamenneidot huomasivat, että Niilasta vähitellen kehittyy pororuhtinas, he kilvan pyrkivät Niilalle emännäksi, eikä Niilakaan muistanut, mitä hän oli Kun elon lukumäärä alkoi lähetä kymmentätuhatta eläintä ja Niilan tyttölapsi, jonka vaimo oli hänelle synnyttänyt, alkoi olla 15 vuoden ikäinen, piru ilmestyi Niilalle tämän ollessa porojen paimennuksessa. Piru sanoi, että nyt Niila on pororikas ja hän on tullut tämän lupaamaa palkintoa, Mariaa, noutamaan. Lisäksi sovittiin, että petoa ei saa heti ampua, kun se pesästä nousee, vaan sille on annettava mahdollisuus tulla päällemme tai paeta. Otso takajaloillaan Piera Länsman kolisteli koivukalikalla pesän päälle, jotta herääpä kaveri. Puhuttiin yhtä ja toista Lapin poronhoidon hyväksi. Mieleeni nousee ?Alaruikan toiveuneksi. Eihän paholainen ristinmerkille mahtanut mitään ja niin sen piti palkkiotta palata asuinmailleen. Siinä värjötettiin yön aika siihen saakka, kunnes myrsky ja tuisku tyyntyivät. Niin myös tapahtui. Kiirastorstain aattona lähdimme Rovaniemeltä linja-autossa Kittilään ja sieltä hevosella Hanhimaahan, josta sitten matkaa jatkettiin poroilla Pokkaan, jossa vaihdettiin porot ja jatkettiin aamutuimaan Lismaan. Ivalojoen latvassa oli jäällä vettä ja tohtorin ahkio vuoti, joten vettä tuli ahkioon ja se kasteli Klemolan takamukset ja osan tavaroista. Olimme väsyneet ja rähjäytyneet matkastamme niin, että kun kuulimme, ettei sairaalassa ole potilaita, ilmoittauduimme sairaiksi. Tämä ajatus painoi häntä siinä määrin, että piru ilmestyi hänen puheilleen ja sanoi, että jos Niila haluaa suureksi poronomistajaksi, niin hän voi auttaa sillä ehdolla, että kun Niilan vaimo synnyttää ensimmäisen tytön, on se tyttö luovutettava hänelle 15-vuotiaana. Tapaus oli ollut niin jännittävä meille kummallekin, että nauroimme vapautuneesti ääneen, niin että Piera Länsman katsoi ihmeissään, olemmeko menettäneet järkemme. Niinpä hän mietti, että hänen pitäisi päästä poronomistajaksi. Meillä oli kiire Kyrön paliskunnan kokoukseen tapaamaan Länsi-Inarin saamelaisia poronhoitajia, jossa kokouksessa tapasin ensi kerran Jouni Aikion (Kaapin Jounin). Hän oli niin rehti, että järjesti meille porokyydin Ivaloon. Silloista poronhoidon paimennustehoa osoitti se, että ajokki, jonka Jouni antoi minulle ajettavaksi, oli peurakorvia. Yö lumikiepissä Ivalosta jatkui matka Kaunispäälle suksilla varustetun moottoripyörän reessä. Eihän siinä muu auttanut kuin taloon päästyä tohtorin riisua housut kuivatusta varten ja pistää pyllynsä takkaan lämpenemään. Siinä mennessään se hajoitti vihapäissään Karvasselässä olevan autiomajan takan ja puhalteli tuhkat pitkin majan lattiaa. Kova oli kosto myös Niilan porokarjalle. Niila oli huomannut sen, että jos susilaumaa ajaa takaa tiukasti kaksi päivää peräkkäin, niin sudet ovat viimeistään toisen päivänä iltana tai aamulla sauvalla kuoliaaksi kepitettävissä. Juorut olivat kulkeneet papin korviinkin. Otso nousi uudelleen takajaloilleen tiiraamaan meitä, jotta mitä nuo kaksijalkaiset ovat, joitten taholta ei mitään tapahdu. Klemolan panokset kastuneet Tässä vaiheessa Klemola kohotti kiväärinsä ampuakseen ja laukaisi, mutta mitään ei tapahtunut. Niila sanoi, että siitä oli matkaa hänen kodalleen, jossa perhe asui, niin pitkälti, että hän ottaa ajoporon kiinni ja ajaa sillä asumukselleen. Niila väljästi parhaan ja nopeimman ajokkinsa ahkion eteen ja laukotti kilpaa paholaisen kanssa kodalle ja sai sen verran etumatkaa, että ehti ensin hyökätä kodan ovelle ja huutaa: ?Tehkää ristinmerkki, muuten piru vie Marian.. Tytölle oli annettu nimeksi Maria. Klemola harrasti laboratoriossaan kemiallisten yhdisteitten valmistamista ja hänen päämääränään oli keksiä sellainen yhdiste, joka voimakkaasti tuoksui vastenmieliseltä hirville ja poroille. Opintomatkalla USA:ssa hän kuoli äkillisesti. Erkki Lilja. Tämän jälkeen alkoi Niilan poroelo täällä Lismankairassa kasvaa. 2 Keskiviikkona 31.8.2016 Poro-Ruikan ja Klemolan karhunkaato Lismankairassa Ankaria ja vaiherikkaita olivat talviset matkat tiettömässä YläLapissa vielä 1930-luvulla. pirulle luvannut ja meni naimisiin. Kaunispäältä lähdimme Kiilopään yli Kopsusjoella olevaa Maggalaa kohden, mutta Kiilopäällä tavoitti sellainen lumituisku ja -myrsky, että oli kaivauduttava hankeen
Lapin kansanedustajilta on löytynyt utsjokelaisille myötätuntoa ja kaikki ovat tehneet selväksi, ettei sopimus tee Utsjoen kuntalaisille oikeutta. Markku Eestilä lienee niinsanottu takarivin kansanedustaja, mutta herää kuitenkin kysymys heijasteleeko hänen kirjoituksensa laajemmin kokoomuksen eduskun- taryhmän kantoja. Lapin kansanedustajat ovat Teno-sopimuksessa paljon vartijoina. Niilo Jokela ja kauppias Kari Lohiniva toteavat, että kaupan ostoskori on mitoiltaan kuin tehty rollaattorin kyytiin. toksia tekemään, hän vakuutti. Vammaisneuvosto piti hyvänä palveluna myös sitä, että asiakkaan ei ole pakko tulla kauppaan sisälle, jos hän tekee ostoksensa netistä ja hakee ne sitten sovittuun aikaan kaupan parkkipaikalta. ?Kuulostaa hyvältä palvelulta. Keskiviikkona 31.8.2016 3 Päätoimittajalta Teno-sopimus kaatuu tai menee läpi Eduskunta saa tänä syksynä käsiteltäväkseen Teno-sopimuksen. Keskustan eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Oulussa nostettiin aiheesta pohjoinen puheissa kärkeen, toteaa Kärnä. Apteekin ovi aukeaa nykyisin automaattisesti ja se on Niilo Jokelan ja Ritva Hirvelän mukaan erinomainen asia. Maa- ja metsävaliokunnassa istuu Mikko Kärnä, perustuslakivaliokunnassa Markus Lohi ja ympäristövaliokunnasta löytyy Eeva-Maria Maijala. Teno-sopimuksen käsittelyyn eduskunnas- sa tulee vaikuttamaan sekin, onko se eduskuntaryhmissä asia, jossa edellytetään ryhmäkuria, vai tuleeko siitä niinsanottu omantunnon kysymys, jolloin kansanedustajalla on äänestyksessä vapaat kädet. Keskustan kansanedustajista ainakin Mikko Kärnä ja Eeva-Maria Maijala ovat olleet laajasti yhteydessä utsjokelaisiin ja tehneet selväksi, etteivät voi nyt esitettyä Teno-sopimusta kannattaa. jaakko.peltomaa@inarilainen.fi Inarin vammaisneuvosto antoi K-Supermarketille kiitettävän Ivalon tulevassa KSupermarketissa on otettu huomioon liikuntavammaisten ja ikäihmisten tarpeet. Tähän tulokseen tuli Inarin kunnan vammaisneuvosto tehdessään katsauksen Pirkan päivänä ovensa avaavaan kauppaan. Kauppias Kari Lohiniva kertoi, että invapaikat merkitään molempien ulko-ovien eteen. Vammaisneuvoston edustajat Niilo Jokela ja Ritva Hirvelä olivat tyytyväisiä kuulemaansa. He olivat hyvillään myös siitä, että kaupassa on automaattisesti avautuvat liukuovet. ?Taksi saa tuoda liikuntavammaisen tuohon pääoven eteen, joten sisään pääsee kätevästi. Teno-sopimusta käsitellään ensin eduskunnan suuressa salissa, jonka jälkeen asia edennee maa- ja metsätalousvaliokuntaan sekä perustuslakivaliokuntaan. Suurin merkitys on sillä, äänestääkö kansanedustaja tosipaikan tullen ?jaa. Tästä saa hyvin tukea ja tavarat eivät ole kärryn pohjalla niin alhaalla kuin normaalikärryssä. Ja ajastahan kaikilla on pulaa, joten sekin voi olla este kauppaan lähdölle, tuumaili Niilo Jokela. ?Tällainen palvelu on nykyaikaa. Teno-sopimus on valtiosopimus, johon ei voi tehdä muutoksia. Kauppias Lohiniva muistutti, että henkilökunta on kaupassa sitä varten, että siltä voi aina pyytää tarvittaessa apua. ?Jos asiakas ei saa jotakin tavaraa hyllystä, niin henkilökunta kyllä auttaa. Eikä seniorikärry lähde liikkeelle omia aikojaan, kiitteli Hirvelä. Kaupassa vammaisneuvosto laittoi tyytyväisenä merkille, että sieltä löytyy kiitettävästi penkkejä. Käytävätkin ovat sopivan leveitä rollaattori- ja pyörätuoli-ihmisille. Ratayhteys Jäämerelle yhdistettynä Helsingistä Tallinnaan kulkevaan tunneliin olisi huikea mahdollisuus koko Euroopalle, sanoo Kärnä. Kärnä korostaa, että pohjoisessa on kasvun mahdollisuudet. Hinnathan ovat samat netissä kuin täällä fyysisessä kaupassa, vakuutti Kari Lohiniva. Jaakko Peltomaa Inarin vammaisneuvosto teki tarkastuskäynnin myös apteekkiin. vai ?ei?. Markku Eestilä -niminen kokoomuslai- nen kansanedustaja näyttää kirjoittavan blogissaan, että kaikkien on nyt joustettava, eikä puolityhjä joki elätä matkailuyrittäjiä eikä Utsjoen kuntaa. On myös mahdollista, että ympäristövaliokunta antaa asiasta lausunnon. Ja Rovaniemellä näin, että sille on käyttöä. Sitä voi käyttää liikuntavammainen, mökkiläinen, lapsiperhe ja aivan kuka vain. Liikenneväylien korjausvelan vähentäminen ja biotalouteen satsaaminen pistävät vauhtia talouteen ja työllisyyteen. Kansanedustaja pohtii, että pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytysten parantaminen luo kasvun mahdollisuudet PohjoisSuomeen ja koko maahan. Kärnän mukaan satsaaminen Suomen luonnostaan vahvoihin puoliin, nostaa vientiä taas kasvu-uralle. ? Huono juttu on se, että apteekin parkkipaikka on pieni ja ruuhkainen. Nykyistä sopimusta ei Eestilän mukaan voi sellaisenaan uusia muun muassa siitä syystä, että se ei käy Norjalle. Poliitikkojen puheilla ei kuitenkaan ole suurta merkitystä. Pohjoisuus on pitkään nähty vain haittana ja riippakivenä, mutta nyt se on alue joka kasvaa, muistuttaa Kärnä. . Kansaedustajat voivat ainoastaan esittää sopimusta hylättäväksi tai hyväksyttäväksi. Utsjoella Teno-sopimuksen hyväksymistä vastustavat lähes kaikki. Ja sekin onnistuu, että myyjä lähtee jo ovelta asiakkaan mukaan os- Ritva Hirvelä esittelee senioriostoskärryä. Ja aulasta löytyy invawc, kertoi Lohiniva. Niilo Jokela ja Ritva Hirvelä silmäilivät tyytyväisinä kaupan tilavaa aulaa. Eikä aina apua löydy Metsähallituksen parkkipaikastakaan, sillä se on yleensä täynnä. Onneksi parkkiajan tarve on kuitenkin apteekin parkkipaikalla lyhytkestoista, he totesivat. Mikko Kärnä esittää Jäämeren rataa ja tunnelia Tallinnaan Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä toivoo Pohjoismaiden valtionpäämiesten linjaavan nopeasti yhteistyötä edellyttävistä väylähankkeista, kuten jäämeren radasta ja Tallinnaan suunnitellusta tunnelista. Kärnä toivookin, että hankkeet saisivat nopeasti tuulta alleen jo tällä hallituskaudella. . Tässä taloustilanteessa on välttämätöntä nostaa myös uudet väylähankkeet kuten Jäämeren ratayhteys keskusteluun. Pohjoismaiden valtionpäämiesten tulee nopeasti linjata, minne uusi rautatieyhteys halutaan rakentaa ja suunnittelu tulee käynnistää jo tällä hallituskaudella. . Niin suunnittelu kuin rakentaminenkin tulee toteuttaa yhteispohjoismaisesti ja hankkeelle on haettava rahoitusta EU:lta. Jos ihminen on siinä kunnossa, ettei halua tulla kauppaan sisälle, niin hän tekee ostosmatkan kauppaan tietokoneeltaan. Siihen asiakas voi jättää halutessaan rollaattorinsa ja lähteä seikkailemaan kauppaan seniorikärryn kanssa. ?Seniorikärry on muotoiltu vähän eri tavalla kuin perinteinen kauppakärry. Jokaisella on yksi ääni ja lisäksi vaikutusvaltaa oman puolueensa kansanedustajiin. Sopimukseton tila Tenojoella tarkoittaisi puolestaan sitä, että kalastus vaikeutuisi ja samalla vuosikymmenien lohi- ja oikeuskiistat räjähtäisivät todella hankalaksi lakipaketti- ja oikeusongelmaksi
Harjoituksessa opittiin paljon uutta sekä kerrattiin jo vanhastaan opittua. Erityiskiitos Lapin poliisilaitokselle, joka vuosittain mahdollistaa Vapepalle tilaisuuden harjoitella todentuntuista etsintää sekä kouluttaa meitä etsintätehtäviin. Kunnankin omistamien yhtiöiden hallituksiin suositellaan valittavaksi asianomaisen alan tuntemusta hallituksen jäsenyyteen, joten myös noista voi valtuutettujen määrä pienentyä. ?Sivistyslautakunta tulee olemaan budjetillisesti ja toiminnallisesti merkittävin lautakunta, joten sinne on varmasti halua päästä jäseneksi. ?Toivottavasti kuitenkin saadaan uusiakin kuntavaaliehdokkaita innostumaan yhteisten asioiden hoidosta ja lähtemään ehdokkaaksi ensi kevään kuntavaaleihin. Jaakko Peltomaa ?Elli-pennusta tulee vielä hyvä pelastuskoira, uskoo Pohjois-Lapin Pelastuskoirat-yhdistyksen puheenjohtaja Jonna Meranne. Elli-pentukin otti osaa etsintäharjoitukseen Inarissa Saksanpaimenkoiran pentu Elli, 14 viikkoa, oli viime viikonloppuna Inarissa järjestetyn etsintäharjoituksen nuorin osanottaja. ?Otin Ellin mukaan, jotta näen miten se sopeutuu olemaan suuressa ihmisjoukossa, jossa häiriötekijöitä on paljon. 4 Keskiviikkona 31.8.2016 Viikon kysymys ? Millaisen kunnanjohtajan Inari tarvitsee? Inarin kunnanjohtaja Jyrki Hyttinen on irtisanoutunut virastaan ja uutta kunnanjohtajaa haetaan. Minkälainen kunnanjohtaja meille pitäisi saada, Inarin kunnanhallituksen puheenjohtaja Jari Huotari? ?Kunnanjohtajan pitää täyttää vaadittavat hakukriteerit, mutta niiden lisäksi haetaan kunnanjohtajaksi henkilöä, joka sitoutuu tähän kuntaan sekä kunnanjohtajana että kuntalaisena. Inarissa on pitkät perinteet viranomaisten ja vapaaehtoisten väliselle hyvälle yhteistyölle ja tuo perinne näkyi näissäkin harjoituksissa. Harjoitus antoikin uutta oppia ja tietoa niin suomalaisille kuin norjalaisillekin. Liittymät ja muuthan sinne on rakennettu, Huotari sanoo. JP. Maakuntaorganisaatio aloittaa virallisesti 1.1.2019, mutta valmistelutyöt ovat luonnollisesti käynnissä jo nyt. ?Itse odotan tulevalta kunnanjohtajalta hyvää otetta kunnan elinvoimaisuuden kehittäjänä ja tuohon liittyen positiivisen ilmapiirin ylläpitämistä pk-yrittäjyyden, eli pienten ja keskisuurten yritysten suuntaan. Edunvalvonta on myös tärkeä tehtävä. Entä millaiseen kuntaan kunnanjohtajaa haetaan, eli kestääkö tätä meidän kuntaa kehua pestistä kiinnostuneille? ?Inarin kunnan talous on kunnossa. Saksanpaimenkoira on monikäyttöinen, se ei ole arka säälle ja se on luonteeltaan ystävällinen ja sopii perhekoiraksi. Keskustelujen ja palautteen perusteella kaikki eri toimijat saivat harjoitella omia tehtäviään harjoituksessa. Seitsemänvuotias poikanikin tulee hyvin toimeen saksanpaimenkoirien kanssa, kertoi Meranne. Ivaloon ollaan perustamassa Pohjois-Lapin Pelastuskoirat ry:tä, joka tulee toimimaan Pohjois-Lapin Koirakerhon alajaostona. Keli oli niin haastava, että osa pienistä etsintäveneistä jätettiin suosiolla satamaan, kertoi vanhempi konstaapeli Sami Valle. Kansainvälisyyttä mukana ?Kansainvälisyyttä harjoitukseen toivat mukana olleet neljä koirakkoa Norjasta. Menimme veneellä ja siellä Elli haisteli ilmaa, kertoo Ellin emäntä, psykiatrisena sairaanhoitajana Ivalossa työskentelevä Jonna Meranne. Meranteen ensivaikutelmat Ellistä pelastuskoiran alkuna olivat hyvät. ?Elli pysyi rauhallisena koko päivän ajan. Elli tulee isäänsä, joka on pelastuskoirana Pohjois-Karjalassa ja toimii siellä häly-ryhmässä. Jonna Meranne on pitkän linjan pelastuskoiraihminen ja hän omistaa myös neljävuotiaan Arttu-saksanpaimenkoiran, joka on osallistunut jo tositoimiin eksyneitä hakemalla. ?Saksanpaimenkoira ei ole ainoa koirarotu, joka sopii pelastuskoiraksi, mutta minä tykkään tästä rodusta. Väestöennusteiden mukaan Inari kuuluu niiden viiden Lapin kunnan joukkoon, joihin ennustetaan väestönkasvua vuoteen 2030 mentäessä. tutustumassa paikan päällä Veskoniemen satama-alueen tilanteeseen. Kunnan yhtiöasiat ovat myös syksyn teemoja ja tietysti valmistelussa on talousarvio. ?Voisi sanoa, että vielä ollaan perusasioitten käsittelyssä, myöhemmin tänä vuonna saadaan toivottavasti käsittelyyn Ivalon ja Inarijärven osayleiskaavat. Kunnallisvaalit käydään ensi keväänä. Kun noissa vaaleissa nousee kunnanvaltuutetuksi, niin miten kunnanvaltuutetun kausi poikkeaa vaikkapa nykyisestä? ?Merkittävin muutos tulee maakuntaorganisaation aloitettua 1.1.2019, jolloin sosiaali- ja terveyslautakunta on tarpeeton elin kuntapolitiikassa. Inarin suunnalla seuraavana koulutusaiheena voisi olla partion johtaminen. Jaakko Peltomaa Kaunispään huipulle suunnitellaan hotellia Inarilainen yrittäjä Matti Meskanen suunnittelee korkean tason hotellin rakentamista Kaunispään huipun tuntumassa olevalle tontille, uutisoi Lapin Kansa. Lapin Kansan haastattelussa Meskanen kertoo, että tontti on hankittu ja alustavia suunnitelmiakin vähän tehty. Jossakin kunnassa on ilmeisesti jo päätetty, että 2017 kesäkuussa alkavalle valtuustokaudelle ei nimitetä lainkaan sosiaali- ja terveyslautakuntaa, vaan kunnanhallitus ottaa vastuun siitä tuon välivaiheen ajaksi. ?Inarissa ei ole vielä tuosta keskusteltu, mutta tämän vuoden loppuun mennessä tuo asia on käsiteltävä. Kuntalain mukaan kunnassa on valtuuston lisäksi nimettävä kunnanhallitus ja tarkastuslautakunta. Samalla tämä oli Ellille mahdollisuus opetella tuuliilmaisun alkeita. Tarkoitan tuolla sitoutumisella myös sitä, että kunnanjohtajaksi valittava valmistelee ja johtaa kunnan tulevaan maakuntaja sotemallikuntoon. Ilmoittautuneita tuli ennakkoon peräti 90, jollaista määrää ei yleensä ole harjoituksissa nähty. ?Vapaaehtoisille täytyy nostaa hattua, että he tulevat ja innostuvat näistä harjoituksista. Norjalaiset olivat tyytyväisiä ja kiitollisia, kun saivat mahdollisuuden osallistua harjoitukseen. Satama-asiat on myös keskusteluissa, kunnanhallitus käy 5.9. Viestiliikenne takkuili välillä ja siihen syynä olivat ainakin maasto-olosuhteet. Lentotoiminnassa toden makua Valmiuspäällikkö Annikki von Pandy sanoo, että lentotoiminnan osalta vallitseva sää etsintäharjoituksen aikana oli erittäin vaativa, joten koulutusolosuhteet vastasivat sitä todellisuutta joka yleensä kohdataan tositilanteessa. ?Harjoitus oli lentomiehistölle hyvä kertaus todellisuudesta. Ja sää oli huono, mikä on harjoitukselle hyvä asia. Hyttinen on hyvillään siitä, että Kaunispään huipulle suunnitellaan hotellia ja hän arvelee, että tällainen suunnitelma on omiaan ruokkimaan positiivista kierrettä Saariselällä. ?Jospa tästä lähtisi sellainen positiivinen viesti, pohtii kunnanjohtaja hotelliuutista. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Jari Huotari ei pidä mahdottomana, että tonttien rakennusoikeutta tarvittaessa pienennettäisiin ja näin maan hinta laskisi. ?On pohdittu, vilkastuttaisiko se myyntiä. Yleensähän ihminen katoaa juuri huonolla säällä. Kadonneen etsintää harjoiteltiin Inarissa isolla joukolla. Meillä on matkailu ja kylmätestaus hyvässä nosteessa. ?Nellimin tien peruskorjauksen myötä toivottavasti myös työttömyysluvut saadaan alemmas. Joten lähtökohtatilanne tulevalle kunnanjohtajalle on hyvä. Haasteita en ala luettelemaan, valitaan henkilö ensin? ?Ja pitää myös muistaa, että nyt valitaan kunnanjohtaja Suomen suurimpaan kuntaan, siinäkin on meriittiä kerrakseen. Vastaus kysymykseen on, että tällaista kuntaa kestää kehua. Poliittinen syksykin on taas alkanut ja kunnanhallitus palannut kesälomilta. Mikä Inarin kunnallispolitiikassa nyt erityisesti puhuttaa? ?Tietenkin tuo kunnanjohtajan valintaprosessi on nyt päällimmäisenä asiana. He ihmettelivät viranomaisten ja vapaaehtoisten läheistä ja kiinteää yhteistyötä, sekä sitä, että tarjolla oli kaikille lämmin ruoka lisukkeineen, kertoo Lapin piirin valmiuspäällikkö Annikki von Pandy. Pandyn mukaan yhteistoiminta eri vi- ranomaisten ja vapaaehtoisten välillä sujuikin hyvin. ?Yhteisissä harjoituksissa henkilöt ja toimintatavat tulevat tutuiksi ja näin toiminta tositilanteessa on sitten helpompaa. Hän muistuttaa, että rakentamisen tasoa on syytä pohtia, sillä Kiinassa arvostetaan korkean luokan majoitusta. Inarin kunnanjohtaja Jyrki Hyttinen kertoo, että Saariselkä Oy:n kautta myytävinä olevista kunnan tonteista kauppoja ei ole syntynyt. Me- ranne kertoo, että alajaostoon on tulossa yksitoista jäsentä ja toiminnan järjestäytyminen on viimeistä silausta vailla. Inarin etsintäharjoitukseen Jonna Meranne on tyytyväinen. ?Täällä oli tekemisen meininki ja hyvä yhteishenki. Jokainen etsintälento piti suunnitella ennen suoritusta tarkasti huonon näkyvyyden ja matalan pilven vuoksi. ?Kiitän kaikkia mukana olleita. Valtuusto voi päättää tarvittavien lautakuntien nimeämisestä. ?Eli siis jossain vaiheessa sosiaali- ja terveyslautakunnan 18 luottamusmiehen, eli yhdeksän varsinaisen jäsenen ja yhdeksän varajäsenen luottamusmiehen pesti päättyy
Kylän koulussa on 30 oppilasta ja äskettäin saatiin kuntoon Rajakosken urheilukenttä. ?Siinä on hyvä luistella. Olisipa mukava nähdä siinä rajakoskelaisten ja ivalolaisten ystävyysjääkiekko-ottelu. Hän tuli juhlaan kotoaan Helsingistä junalla ja linja-autolla. ?Ivalo on aina mielessäni ja kaipaan täällä olevia ystäviäni, hän kertoi. Kunniapuheenjohtaja Kalervo Päkkilä ja Paatsjoen voimalaitosinsinööri, Rajakoskella asuva Sergei Stepashkin ovat vanhoja ystäviä vuosikymmenten takaa. Stepashkinin aikuiset lapset asuvat Pietarissa ja heillä on inarilaisia facebook-ystäviä. Juhlassa muistettiin seuran pitkäaikaisia jäseniä. En keksi siihen muuta syytä kuin sen, että pohjoiseen oli tullut jo aikaisemmin Ladna-palkintoja. Venäjä on aina tuossa meidän naapurissa ja siksi suomalaisten kannattaa solmia kontakteja venäläisiin ja opiskella maan kulttuuria. Kun inarilaiset sata vuotta sitten lähtivät rakentamaan Muurmannin rataa, niin tuota matkaa taitettiin hiihtäen tai kävellen. Kaukaisin kutsuvieras oli saapunut Helsin- Venäläisestä juhlakonsertista saatiin viikonloppuna nauttia kahteen otteeseen. Meillä on vapaa keskusteluyhteys Venäjään ja me tuemme lähialueyhteistyötä. Nykyinen kunniapuheenjohtaja Kalervo Päkkilä ehti toimia puheenjohtajana 24 vuotta. Joku saattoi olla parikin vuotta ratatyömaalla ja tuon ajan erossa perheestään. Haudat kunnostetaan joka vuosi Suomi-Venäjä-seuran Ivalon osasto pitää huolta kaikista Inarin alueella sijaitsevista venäläisten sotilaiden haudoista. Tänäkin vuonna hautapaikat on haravoitu, siistitty ja kukitettu. ?Paasien pystytys oli aikoinaan kova urakka. Ladna-palkinto myönnetään erityisen aktiivisesti toimivalle seuralle. ?Palkintoahan ei sitten Ivaloon tullutkaan. Ivaloa en ole unohtanut koskaan ja tänne minä kaipaan, hän kertoi. 70-vuotisjuhlassa harmiteltiin sitä, että kun Virtaniemen raja meni kiinni, niin kanssakäyminen inarilaisten ja rajakoskelaisten kanssa meni vaikeammaksi. ?Aikoinaan me pääsimme poikkeusluvalla Virtaniemen kautta Nellimiin ja Ivaloon. Nellim oli silloin lähinaapuri ja Ivalo kylä, johon saattoi tehdä päiväretken. Laulua ja tanssia oli tarjolla lauantain 70-vuotisjuhlassa sekä sunnuntain juhlakonsertissa. gistä, entinen ivalolainen Anja Sarre. ?Muutin Helsinkiin kahdeksan vuotta sitten. Ivalolaisethan ovat käyneet pelaamassa Venäjän puolella jo Murmanskissa ja Nikkelissä, hän naurahti. Juhlassa tuumailtiin, että huonoista kulkuyhteyksistä puhuminen on aina suhteellista. Meidän toiminta ei ole sidoksissa EU-politiikkaan ja pakotteisiin. Säkkinen oli perehtynyt Suomi-Venäjä-seuran Ivalon osaston toimintaan ja hän piti sitä erittäin aktiivisena. ?Teillä on ympäri vuoden ravintolapäiviä, elokuvailtoja ja monenlaista kokoontumista ja teematapahtumaa. Alpi Koponen tulee tiukasti perässä ja liittyi seuraan vuonna 1949. Virtaniemen sulkeutuminen harmittaa Suomi-Venäjä-seuran Ivalon osaston 70-vuotisjuhlaan osallistui kutsuvieraita myös Murmanskista ja Rajakoskelta. Nyt kaikki on paljon hitaampaa, kun Rajakoskelta pääsee Suomeen vain Norjan tai Rajajoosepin kautta, harmitteli rajakoskelainen Sergei Stepashkin. Rajakoskelle kuuluu Stepashkinin mukaan nyt aika hyvää. Ehkä keskusseura katsoi, että nyt riittää ja Ladna-palkinto vaihtui Ivalon osastolle annettuun kunniamainintaan. Anja Sarre ihastelee venäläistä käsityönäyttelyä. Halusin Helsinkiin, jotta saan olla mummona lähellä lastenlapsiani. Ruusut annettiin myös Kaarlo Helpille, joka liittyi Suomi-Neuvostoliitto-seuraan vuonna 1948. Ja todella suuri voimainponnistus teillä oli viime vuonna, jolloin Ivaloon tuli vieraaksenne satoja Ylä-Tuuloman voimalaitosrakentajia eri puolilta Suomea. Säkkinen tiesi, että SuomiVenäjä-seurassa harkittiin aikanaan Ladna-palkinnon myöntämistä Ivaloon. Inarin seurakuntakin halusi tehdä sinne retkiä ja yhteistyö kirkkoherra Antero Nivan kanssa sujui aina mukavasti. ?Kildinin lastenkodissa seura kävi monta kertaa viemässä sinne avustuskuormia. Lopulta nämä avustusmatkat loppuivat, kun lastenkoti alkoi pärjätä ilman avustuksiakin, kertoi kunniapuheenjohtaja Kalervo Päkkilä. ?Seurassa on ollut parhaimmillaan 320 jäsentä. Tässä mielessä olen luottavainen yhdistyksen tulevaisuuteen, vakuutti Päkkilä. Jaakko Peltomaa. Ja joskus niitä piti nostaa ylös roudan jäljiltä. Nämä ovat pelottavan pitkiä pestejä ja voi vain kuvitella mitä joku nuori sanoisi, jos hänelle tarjottaisiin luottamustoimea jostakin yhdistyksestä vuosikymmeniksi. ?Suomalainen yhdistysmaailma elää kaiken kaikkiaan mielenkiintoisia aikoja, kun väki varttuu ja nuorille ihmisille yhdistystoiminta ei ole enää se päällimmäinen harrastus, totesi seuran 70-vuotisjuhlassa puheenjohtaja Irja Jefremoff. Yhteyttä ihmisten kesken Suomi-Venäjä-seuran PohjoisSuomen piirin puheenjohtaja, suomussalmelainen maakuntaneuvos Timo A Säkkinen sanoi, että nykyisinä aikoina kansalaisjärjestöjen merkitys vain korostuu. ?Suomi-Venäjä-seuran toiminta on yhteyttä ihmisten kesken. Se oli sitä aikaa, jolloin voimalaitosrakentajatkin liittyivät Ivalon seuraan jäseniksi. Keskiviikkona 31.8.2016 5 Ivalon Suomi-Venäjä-seura on virkeä 70-vuotias Suomi-Venäjä-seuran Ivalon osasto on toiminut jo 70 vuotta. Muutoin voi sanoa, että viihdyn Helsingissä, koska on pakko viihtyä. Esimerkiksi Sisko Akujärvi, joka on toiminut rahastonhoitajana 32 vuotta. Se on pitkä aika yhdistykselle, etenkin kun muistaa, että Ivalon seuran toiminnassa ei ole koskaan ollut taukoa, eikä sitä ole koskaan toimijoiden puutteessa jätetty uinumaan. ?Meidän yhdistyksestä löytyy vielä pitkän linjan yhdistysväkeä. Innokkaita talkoomiehiä oli paljon ja yksi heistä oli Siivikon Mauri, joka pakkasi Ladan täyteen miehiä ja sitten mentiin, muisteli kunniapuheenjohtaja Kalervo Päkkilä. ?Seuran historiasta tulee mieleen ainakin ne lukuisat linja-autoretket Murmanskiin, joita olin aikoinaan järjestämässä. Teitä ei ollut, eikä yhteydenpitovälineitä
klo 10 Liturgia (Neitsyt Marian syntymäjuhla). IVALON HELLUNTAISEURAKUNTA To 1.9. Viranomaisveneet vievät lastauslaiturin tilan lähes koko pituudelta. klo 18 vigilia. srk-kodilla ja Kulmakivellä. Sodankylässä. Tänä vuonna ne risteytetään, kertoo Ami Avellán. Kuollut: Alma Kuusisto 82-v Ivalosta. Vihitty: Markku Matti Santala ja Erja Birgitta Pietiläinen. Kastettu: Eliel Juho Armas Vesanen. IVALOSSA: Ensi su 4.9. Nikolaoksen kirkko: La 3.9. . Pe 9.9. Su 4.9. Rippikouluun ilmoittautumiset ti 20.9. hän on saamelainen, joka viihtyy urbaanissa ympäristös- sä. Syysseurat: la 10.9. Aloitteella on allekirjoittajia yli puoluerajojen. Elinkeinojohtaja Samuli Mikkola on haastatellut lausuntoonsa Inarin kunnan nuorten koululaisten parissa työskentelevää koulutusalan ammattilaista. Piirustuksista muotoutuu kolmiulotteista korutaidetta. Kalastajien toiminta paranisi, mikäli nykyisestä telarannasta tehtäisiin kalastajien lastauslaituri. ?SAKK:n koulutustarjontaa pitää laajentaa? Kunnanhallitus tyytyi Nordicalta saamaansa lausuntoon ja lähettää sen aloitteen ensimmäiselle allekirjoittajalle. ISOISKOULUTUS 23.-25.9. Sanan ja Sävelen ilta; Juupaluomat. Ke 7.9. T: LaSun D-tytöt Ruusuja ja risuja voit toimittaa sähköpostitse osoitteella inarilainen@inarilainen.fi. Otan maisteritutkinnosta asti levänneen materiaalin ulos kevätaurinkoon, kastelen ja lannoitan. Hänen taiteessaan on voimakkaita kontrasteja, jotka nousevat taiteilijan omasta identiteetistään . klo 10.00 Liturgia. Kyyditysasioissa ota yhteyttä Ossi Guttormiin edelliseen päivään mennessä p: 040 748 9415. DIAKONIA: EU-ruoan jako: Utsjoen srk-kodilla to 15.9. 5:41 4.9. Angelintie 6089a, puh. To 8.9. messu klo 11, Risto Alakärppä. INARISSA: Ensi su 4.9. klo 13 ja 17 ry:llä. PARTIO: Partiot aloittavat toimintansa viikolla 36 seuraavasti: ti 6.9. Keskiviikkoisin klo 13 Rukoustunti. 5:49 6.9. / SÁRG SEURAKUNTA ?oakkalmasat Ohcejogas, Njuorggámis, Deanus ja Lák?jogas. Tilaisuudet Utsjoella, Nuorgamissa, Taanassa ja Lák?joella. Buresboahtin! Tervetuloa! www.laksjohka.blogspot.fi www.tv7.fi www.tv7plus.fi Inarilaisnuorelle sakot kannabiksen käytöstä ja välittämisestä Valtuustoaloite arktisesta osaamisesta käsitelty Lapin käräjäoikeus on tuominnut vuonna 1996 syntyneen inarilaismiehen 240 euron sakkoihin kannabiksen käytöstä ja välittämisestä. Mies ryhtyi keväällä 2015 käyttämään kannabista ja antamaan sitä myös muille, joita oli viidestä kuuteen henkilöä. Jukka Kuoppamäen konsertti klo 19. PÄIVÄKERHO: Päiväkerhoon (perjantaisin klo 9-11) voi vielä ilmoittautua lastenohjaajalle p. ja 9.12. Inka Maarika hyödyntää taidokkaasti omasta elinpiiristään löytyviä materiaaleja ja yhdistää niitä ennakkoluulottomasti moderneihin elementteihin. Konstrundanin aikana hän esittelee työskentelytilaansa ja järjestää pienen näyttelyn. -Jalostan, teen hybridejä. Herbaarioista tulee valokuvia. Valokuvista viivapiirustuksia. Joskus risteytän viivapiirustukset keskenään. Soile Nenonen ja Soile Ratavaara-Peltomaa. Sunnuntaina Ansa ja Ággi. Maanantaina yrittäjän päivä, ja nimipäivää viettävät Roni, Mainio ja Máidnu. Tiistaina Asko, Ásko ja Feles. Keskiviikkona Miro, Milo, Arho, Arhippa ja Regiinná. Onnea mm. klo 18 Utsjoen Kulmakivellä. KARIGASNIEMELLÄ: Ilolas boddu kappelilla klo perjantaisin 13-15 seuraavasti: 9.9.; 7.10.; 11.11. Lastauslaituri kaipaa kylttiä, joka rajoittaa veneiden pitoaikaa. Milo Huhtamella. Nimipäiväonnitteluja voit toimittaa sähköpostitse osoitteella inarilainen@inarilainen.fi. Ruusuja * Kenttähoitajille Jyrille ja Markolle kesäkauden yhteistyöstä. Ke 7.9. 040 828 2294. NUORISOTYÖ: Jatkis (jatkorippikoulu) 2.-4.9. syyskuuta ja Inarissa mukana ovat Inka Maarika Kangasniemi sekä Ami Avellán. Inka Maarika Kangasniemen tausta on vahvasti saamenkäsityöperinteessä, josta hän on ponnistanut ilmaisemaan itseään korutaiteen keinoin. 5:50 7.9. Kirpputori avoinna Ma, Ti, To, Pe klo 11-16, Ke 11-18. messu klo 19, Ari Juupaluoma. Ma 5.9. 5:45 5.9. 5:29 2.9. Sini Kustula, Sinikka Sihvo, Sinikka Saraspää ja Sinikka Siivikko. Lauantaina Soile, Soili, Soila ja Seará. klo 18 Jukka Kuoppamäen konsertti kirkossa. Pyhä Messu klo 11 kirkossa. alk. Painopiste on aina juurissa, toiseksi tärkein on pitsit. Juhalle p: 040 549 2542. ompeluseurat klo 18 ry:llä. Onnea mm. 040 5609703. 5:33 3.9. 5:37 3.9. klo 1217; Karigasniemen kappelilla pe 16.9. Nyt näitä koulutuksia annetaan Rovaniemellä ja kauempana. Lapin ammattiopiston rehtorin mukaan koulutuksen kehittämisen väline ja työkalu Inarissa on tällä hetkellä ainoastaan aikuiskoulutus täydennyskoulutuksen, työvoimapoliittisen koulutuksen, työelämän kanssa tehtävän rekrytointikoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen kautta, koska Lapin ammattiopistolla ei ole perusopetuslupaa Inarissa. Lapin ammattiopisto toivoo Inarin kunnalta osaamiskartoituksen teettämistä sekä puuttuvan että täydentävän osaamisen osalta. JP. puh 040 7596823/Reija tai 040 7072669/Seija, Kotisivut: www.ivalonhelluntaisrk.fi. Rukouspysäkki kodeissa torstaisin klo 18-19.15 seuraavasti: 1.9., 22.9., 13.10., 10.11., 1.12. Tervetuloa tilaisuuksiin! SÁMI ÁLGOÁLBMOT RISTTALA? GUOVDDÁ. Huumausaineen käyttö ja välittäminen kesti toukokuulle 2016 asti. JP Inarin kunnanhallitus on merkinnyt loppuun käsitellyksi valtuustoaloitteen, jossa toivotaan, että kunnassa selvitetään, onko alueelle mahdollista saada lisää ammattiin tähtäävää koulutusta ja synnyttää peräti Arktisen osaamisen koulutuskeskus. Väänänen ja Mikkola kävivät katselmuksella: Inarin satamaan tarvitaan vessat, Veskoniemeen pelisäännöt Inarin Kirkonkylän satama todettiin toimivaksi satamaksi, totesivat Inarin kunnanhallituksen jäsen Veikko Väänänen ja reittimestari Teemu Mikkola tehdessään sinne katselmuksen. Inarissakin on kehitettävää Lämmin kiitos teille kaikille, jotka kunnioititte rakkaamme Irma Nurmelan muistoa ja otitte osaa suruumme. 2542. Ivalossa Mukkavuopajantie 2:ssa: Sudenpennut Kololla tiistaisin poikalauma klo 17-18; tyttölauma klo 18-19. Onnea mm. Palsta on tarkoitettu lukijoiden yleisluontoisille kiitoksille ja moitteille, toimitus muokkaa tarvittaessa tekstejä. Konstrundan avaa ovet myös Inarissa Kahtena Konstrundan-päivänä voi vierailla rannikkoalueiden, Tampereen seudun, Hämeenlinnan ja Mikkelin taitelijoiden työhuoneissa ja imeä itseensä luovuutta, etsiä inspiraatiota ja herättää aistit. klo 18 Karigasniemen kappelilla; ja ke 21.9. Ilm. Su 4.9. Hänen näkemyksensä mukaan nuoret ovat kiinnostuneita myös toisen asteen koulutuksista talonrakennus-, tekniikka- ja kuljetusalasta. 5:54 laskee 20:52 20:47 20:42 20:38 20:33 20:28 20:23 Lähde: www.moisio.net Pintaveden lämpötilat Inari, Nellim 11,0 Utsjoki, Kevojärvi 11,1 Miete Mikä on vallassamme tehdä, se on vallassamme jättää tekemättä. . klo 17 Ehtoollistilaisuus. Waltteri Hämäläinen, p. alk) Sudenpennut klo 16-17.15; sekä Seikkailijat klo 17.30-19. UTSJOEN SEURAKUNTA UTSJOELLA: Ensi su 4.9. Tänä vuonna on mukana myös kaksi osallistujaa Inarista. Tapahtuma järjestetään 3.4. 5:52 7.9. klo 18 Rukouskokous. klo 17 vigilia (Neitsyt Marian syntymäjuhla, huom. 045 6321546. klo 12-17. Ivalossa keskiviikkoisin Sairaalantie 5:ssä kerhotilassa klo 10-12, torstaisin Sairaalantie 5:ssä kerhotilassa klo 9.30.-11.30. IVALON LAAKSON RAUHANYHDISTYS: To 8.9. ?Täällä Pohjantähden alla?- konsertti, Lumottaret. klo 10 liturgia Ivalo, p. Haastattelusta korostuu SAKK:n merkitys koulutuksen tarjoajana inarilaisnuorille. Haasteltavan mukaan Inarin kunnan tulisi miettiä miten peruskoulutettuja, noin 30-vuotiaita paluumuuttajia saataisiin takaisin Inariin, miten heille saataisiin työtä ja millaisia täydennysopintoja he tarvitsisivat. Hän korosti erityisesti yksilöllistä yrityskohtaista koulutusta eli kisälliopintoja. Haastateltava kaipasi myös SAKK:n koulutustarjonnan laajentamista. 5:46 6.9. Utsjoen vs. Osa lipputuloista paikallisen diakonian hyväksi. SAARISELÄLLÄ: Ensi su 4.9. Pastorin puh. 040 8252918. 6 Keskiviikkona 31.8.2016 Seurakuntien tapahtumia Tällä viikolla INARIN SEURAKUNTA Auringon nousu- ja laskuajat Ivalossa nousee 1.9. 5:37 4.9. Tiedustelut ja ruokakassien kotiinkuljetuspyynnöt diakonille puh: 040 . Ke 31.8. Turun tuomiokirkon nuorisokuoron käsikelloyhtyeen konsertti klo 18 kirkossa. kirkkoherrana aloittaa 15.8. konsertti klo 19 ja 21, Arja Koriseva, Jouni Somero. 5:56 laskee 20:43 20:38 20:34 20:30 20:25 20:21 20:16 Utsjoella nousee 1.9. Kerho alkaa pe 2.9. AVOIN PÄIVÄKERHO: Inarissa tiistaisin srk-kodilla klo 1012 . Torstaisin (8.9. Boriksen ja Glebin tsasouna: To 8.9. aika). Keväjärvi, P. To 8.9. viikkomessu klo 19, Juupaluoma. Kesän aikana kasvaa uutta satoa ja sen korjaan syksyllä. ?Laulujen voimaa. Ti 6.9. Inarissa srk-kodilla torstaisin (8.9. 844 6259. Katselmuksesta laaditussa muistiossa todetaan, että kehitettävääkin Inarin satamasta kuitenkin löytyy; niitä ovat kunnolliset WC-tilat, vierasvenepaikat, nykyisille laitureille sähköt sekä lammen aukaisu, johon lisättäisiin venepaikkoja. Trailereiden pitkäaikainen säi- lytys pitäisi satamassa kieltää. Viranomaisveneet väärässä paikassa Veskoniemen sataman suurin ongelma on muistion mukaan viranomaisveneiden pito lastauslaiturilla, johon kunnanhallituksen tulee puuttua. 5:33 2.9. alk) Seikkailijat klo 17.30-18.30; sekä Tarpojat klo 1718.30. klo 13 Pielpajärvellä, sekä klo 18 ry:llä; su 11.9. messu klo 14, Risto Alakärppä. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Juhalle p: 040 549 Lapset perheineen LAPIN ORTODOKSINEN SEURAKUNTA Ivalo, Männikön palvelukoti: La 3.9. 5:41 5.9. Aristoteles Nimipäivät Torstaina Pirkka ja Birki. Perjantaina Sini, Justus, Sinikka ja Siinná. Lauantaisin klo 14 Yhteiskristillinen Raamattu- ja rukouspiiri Timo ja Mia Tikkasella, os
perunkirjoitukset ja perinnönjaot . Mikä toimii ja mikä kaipaa kehittämistä, kertoo Pelin kehittäminen on monipuolinen prosessi, jossa luovuus pääsee valloilleen. ?Riippumattomana pelintekijänä parasta on, kun saa aidosti toteuttaa itseään. Pelissä neljä erilaista loppua, Niina Hautala kuvailee kehittämäänsä peliä. ?Jopa se, miten hahmon pukee, vaikuttaa tarinan kulkuun, hän lisää. Vaikka tämän tyyppisen pelin markkinarako ja kohderyhmä ovat varsin pienet, on vastaanotto ollut hyvä. ?Pelaajat tykkäsivät pelistä ja se otettiin myyntiin Steamiin, joka on pelialan suurin kauppa, kertoo Hautala. ?Aluksi halusimme vain tehdä siistin pelin, mutta kyllä me tätäkin toivoimme. Elämä jatkui ja maailmalle hän lähti jo hyvin tysliiton Pohjois-Suomen aluetyön ja Vanhempainliiton yhteinen kehittämishanke. Sydän ei jaksanut enää. Äitini syntyi Paulus Maggan toisena lapsena Yliluirolla, tiettömien taipaleiden takana. Varsinkin lapsenlapset olivat tärkeitä, ja Tiiaa hän hoisikin kuin omaansa. Nyt on äidin kivut ja tuskat poissa. Sen lisäksi virittelemme keskustelua paikallisista käytännöistä koulujen sisäilma-asioi den käsittelyssä. Muis- tan aina äidin hymyn ja iloisuuden. Vanhainkodin siirryttyä Ivaloon koneet hieman paranivat ja työ helpottui. Vaarana on, että itse asia hukkuu tunteiden mylläkkään. ?Mitä kivuttomammin ja mitä varhaisemmassa vaiheessa sisäilmaongelmiin voidaan puuttua, sen parempi sekä tilojen käyttäjien että itse tilojen kannalta, pohtii työnohjaaja Outi Leveäoja. Siitä on hyvä edetä kohti yhdessä sovittavia menettelytapoja sisäilmaongelmien käsittelyssä, Leveäoja linjaa. Kuin ihmeen kaupalla isosisko Annikki sai pelastettua äitini partisaaneilta. Äitini kerkesi olla vanhainkodin palveluksessa lähes 40 vuotta. Kaikkien nä- kökulmien . Perhettä kohtasi suunnaton tragedia, kun sotaaikaan partisaanit iskivät kotiin surmaten perheen äidin ja kaksi pienintä poikaa. Sisäilmailta on tarkoitettu vanhemmille, koulujen työntekijöille ja muille kiinnostuneille. Toki tässä on myös riskinsä ja riippumattomana pelintekijänä täytyykin omata todellista yrittäjähenkeä. ?Uskon ja toivon, että tässä on ammattini tulevaisuudessa, hän toteaa luottavaisesti. Hän on sitä mieltä, että alan hommat saattaisivat onnistua jopa Ivalosta käsin. ?Luontoa ja perhettä jää aina kaipaamaan, kun täältä lähtee Tampereelle. ?Kyllähän etätyömahdollisuudet kehittyvät jatkuvasti. Periaatteessa tänne voisi tulevaisuudessa tulla töihin, Hautala pohtii. Syksyllä Niinaa odotti paluu koulun penkille. Pelaaja tekee hahmollaan valintoja, jotka vaikuttavat siihen, miten tarina etenee ja siihen, kuinka tarina lopulta päät- Sisäilmakeskusteluun tarvitaan ratkaisukeskeisyyttä Keskustelu sisäilma-asioista ja erityisesti ongelmista nostattaa helposti suuria tunteita. Hän ajatteli aina muita, ja ovi oli auki aina vieraille. Ystäviä oli paljon ja ruoka oli vieraille pöydässä valmiina. kello 17.30. ?Tarjolla on pieni tietoisku sisäilmaongelmien vaikutuksesta lapsiin. Toisille videopelien pelaaminen on tärkeä harrastus, kun taas toisille niiden kehittäminen on työtä. Tässä pelissä pelaaja saa eläytyä tarinaan ja vaikuttaa itse juonen kulkuun. ?Tämä on tarinallinen, musiikkiteemainen visuaalinen novelli. Yhdessä tuumaillaan myös, minkälainen toimintamal- li palvelisi parhaiten koulutiloja käyttävien tiedontarpeita. Äitini Kaarina Kyrön muistolle Rakas äitini Kaarina Kyrö, omaa sukua Magga, nukkui ikiuneen 24.8.2016 Ivalon terveyskeskuksessa sairastettuaan pitkään useita eri sairauksia. Raskas työ veroitti mm. velkomisasiat . Itsekin opettajan työssään sisäilmasta sairastunut Leveäoja kaipaa ennakoivaa ja varhaista käsittelytapaa sisäilmaongelmiin myös keskustelujen tasolla. ?Avoin ja suora puhuminen asioista niiden oikeilla nimillä auttaa alkuun. rikos- ja riita-asiain oikeudenkäynnit . Hän on opintojensa ja muun työn ohella ollut mukana tekemässä pelejä niin opetus- kuin viihdekäyttöön. Ivalolaissyntyinen Niina on valmistunut Tampereen Yliopistosta kasvatustieteiden maisteriksi, mikä on osaltaan auttanut hänet peliteollisuuden pariin. ?Hain mukaan erääseen Tampereen kaupungin opetuspeliprojektin tiimiin. Häntä jäi kaipaamaan monet ystävät, puoliso, tytär perheineen sekä poika perheineen. Rakkaudella tyttäresi Teija +DPPDVOllNlUL <5-g 0b.,g 3XK 3LLVNXQWLH ,YDOR LAKI- JA KIINTEISTÖASIAINTOIMISTO Sami Tervahauta varatuomari, maanmittausteknikko Ivalontie 12, 99800 Ivalo p. Yhteistyökumppanina Ivalossa on Pohjois-Lapin Hengitysyhdistys. Hankkeen rahoittaa Savonlinnan kansanterveyssäätiö. Lapintie 4, 99600 Sodankylä Ajanvaraus ja neuvotteluista sopiminen puh. Keskiviikkona 31.8.2016 7 Harrastus muuttui työksi Peliteollisuus takoo vuosittain suuria summia rahaa. Nyt hänen kehittämänsä videopeli on myynnissä maailman suurimmassa pelikaupassa ja tänä syksynä alkoivat pelialan yliopisto-opinnot. Opintojen lopulla hän perusti muutaman kaverinsa kanssa pelifirman. Lemmings-pulmapeli ja Street Fighter 2 -tappelupeli olivat silloin kova juttu, Hautala muistelee. Sittemmin pelit ovat vieneet mennessään. Niina Hautalalle, 31, pelit ovat molempia. ?Taisin pelata ensimmäisen kerran tietokoneella 6-7-vuo tiaana. Sieltä Toivoniemestä äitini nappasi myöskin aviomiehen, Erkin, Veskoniemen pojan, joka oli sielläpäin työskentelemässä. Avioelämää kertyi lähes 50 vuotta. kuuloa ja toinen korva olikin lähes kuuro. Tämä on yksi käytännön syy, miksi it- sekin uskalsin hakeutua näihin hommiin. Poronhoitoperheessä saame oli äidinkieli, eikä hän osannutkaan sanaakaan suomea ennen kouluun menoa. Ala on selvästi tullut jäädäkseen, myös tänne Suomeen. Tavoitteena on vahvistaa pelialan osaamista entisestään. ?Aloitin kahden vuoden maisteriopinnot internet- ja pelitutkimuksen tutkinto-ohjelmassa Tampereen Yliopistolla. ?Vähän jännitti mennä taas kouluun, onhan siitä kuitenkin pitkä tauko, totesi äitiyslomaansa lopetteleva Niina Hautala. nuorena tyttönä piikomaan ja ajautui sitten Kaamaseen Toivoniemen vanhainkotiin töihin. Ensin hän oli osastolla ja sitten pyykkihuollossa. 0 400 474 039 sami.tervahauta@laki.inet.fi Kaikki oikeudelliset toimeksiannot mm. . 0400 391 024 jouni.vihervalli@pp.inet.fi Työnohjaaja Outi Leveäoja toivottaa kaikki koulujen sisäilmasta-asioista kiinnostuneet mukaan keskustelutilaisuuteen Ivalon lukiolle 6.9. Leveäoja. Myös musikaaliset lahjat tulevat hyötykäyttöön, kun äänimaailma täytyy suunnitella, kuvailee Hautala Tämä on työtä, jota Hautala haluaisi tehdä jatkossakin. ?Näen tämän alan tulevaisuuden varsin valoisana. Tunteet sinänsä eivät ole pahasta. Monet sairaudet hän sairasti, mutta elämänmyönteisyys säilyi ja ei valituksia kuulunut. Vaikka en ollut videopelejä koskaan tehnyt, oli minulla pelisilmää ja kiinnostusta alan asioihin. Tilaisuuden aluksi juodaan kahvit. Illan järjestää Reisjärven Hengitysyhdistyksen, Hengi- Jaakko Joentakanen VARATUOMARI JOUNI VIHERVALLI Koulujen sisäilma kiinnostaa vanhempia Koulujen sisäilma-asioista keskustellaan Ivalon lukiolla tiistaina 6.9. Se päätyi lopulta pöytälaatikkoon, mutta pelien tekeminen jatkui yrityksestä irrallaan, vapaa-ajalla työn ohella. Parin vuoden puurtaminen tuottaa nyt hedelmää, kun heidän pelinsä Con Amore julkais- tiin ja otettiin myyntiin pelialan suurimman verkkokaupan valikoimaan. Pelaaja päättää itse, kuinka tarina loppuu Con Amore on tietokoneella pelattava peli, joka sopii erityisesti romantiikan ystäville. kuuleminen ilman syyttelyä ja leimaamista vie jo pitkälle. lahja- ja perintöverosuunnittelu Asiakastapaamiset Utsjoella sopimuksen mukaan. kauppakirjat ja kaupanvahvistukset . Tarinan laatiminen on tärkeä osa työtä, joten mielikuvitusta täytyy olla. Lisäksi se auttoi, että kyseessä oli opetuspeli ja minulla oli kasvatustieteiden koulutusta taustalla, kertoo Hautala peliuransa alkumetreistä. ?Huomasin, että minulla on annettavaa tällä alalla, hän toteaa. tyy. kouluissa henkilökunnan, oppilaiden ja vanhempien . Yllätyksenähän se tuli, kun peli pääsi tuonne myyntiin, hän toteaa. Pelialalla on kirkas tulevaisuus Niina Hautalan peliharrastus kehittyi vähitellen työksi
8 Keskiviikkona 31.8.2016 Kahden ja puolen vuodenajan maastopyöräkeikka Aurinkoa, syysmyrskyä ja kipakkaa keliä. Saariselkä Stages MTB -maastopyöräilytapahtumassa vakavat kilpakuskit menivät menojaan, mutta isolle osalle viikonloppu tarjosi ehtaa ulkoilmaelämystä. Pisimmät matkat ajaneet tutustuivat Saariselän kinttupolkuihin, jänkään ja hiekkatieverkostoon 193 kilometrin verran. Kilpailijoiden maastopyöräilyurakka alkoi Kulmakurulle nousevalla reitillä perjantaina. Kesän runsaiden sateiden seurauksena joen ylityksessä oli oma jännityksensä, kun reittivalinnasta riippuen vettä riitti reilusti yli aikuisen miehen polven. Kärkimiesten kulku näytti jo melko vaivalloiselta sunnuntaina. Palopään polun vauhti vaati näiden pyöräilijöiden osalta kolmen sisärenkaan uhrin. Muissa sarjoissa ajettiin joko vain yksi 40 kilometrin kierros tai lyhennetty lenkki. Sunnuntaina kilpailijat ajoivat niin sanotun Kultalan kierroksen, 52 kilometrin lenkin. Tolosjoen ylityksen jälkeen pyöräilijät nousivat Kulmakuruun noin 210 metriä. Kulmakurun valloittamisen jälkeen pyöräilijät pääsivät nauttimaan useamman kilometrin kinttupolkualamäestä, jollaisia ei Suomessa ole montaa. Kisailijat muistivat pitää huolen nesteytyksestä, vaikka lauantainen sää tarjosi riittävästi vettä taivaalta. Lauantain kierroksen kohokohtia on Palopäältä etelään viettävä vauhdikas ja sileä polunpätkä. Ensimmäisenä ylös Kaunispään pohjoisrinteen kumpuilevaa polkua. Jyrkimmissä ja vetisimmissä kohdissa kokeneemmatkaan kuskit eivät häpeilleet työntää pyöriänsä ylös. Yltyvä sade, parin asteen lämpötila ja navakka pohjoistuuli muuttivat kisan pisimmän matkan, 80 kilometrin maastopyörämaratonin lyhennetyksi kaikilta muilta, paitsi kovimman elite-sarjan ajajilta lauantaina. Ensimmäinen vaihto, 50 metriä ajoa ja seuraava reikä. Teksti ja kuvat: Otto Ponto Lue kilpailun kulusta. Sivu 11.
Tavoitteena on jäljitellä joki- tai purouoman luontaista pohjarakennetta. Ylitysrakenneasiassa on nyt mainio mahdollisuus päästä ympäristöllisiin, liikenteellisiin ja kuivatuksellisiin tavoitteisiin samalla vaivalla ja rahalla. Perusajatus on, ettei vesistö voi olla vesienhoidon edellyttämässä hyvässä ekologisessa tilassa, jos jatkumossa on vaelluseste. Merkittävä ympäristöongelma Vesienhoitosuunnittelun havainnot vahvistivat epäilykset ylitysrakenteiden aiheuttamien ympäristöongelmien yleisyydestä. Siksi tievaurioiden ennustetaankin lisääntyvän. Jos otetaan huomioon pelkästään vesistöihin asennettujen rumpurakenteiden suuri määrä . Ongelma sai silloin vähän vastakaikua. Samoihin ongelmiin Suomessa törmättiin uudelleen vasta yhteiseurooppalaisen vesienhoitosuunnittelun yhteydessä 2010-luvulla. Rummun pohjaan pultattujen metallisten poikkipienojen tarkoituksena on hidastaa virtausta niin, että lohikalojen poikaset pääsevät ylävirran tuotantoalueilleen. Toimenpiteiden seurauksena pohja-aineksia huuhtoutui sivu-uomien (esimerkiksi Karnjarjoki) suulle, mikä turmeli lisääntymisalueita ja tukki sivu-uomien nousuväyliä. Tenojoen alaosaan laskeva Vuolib Borabockajoki on esimerkki viranomaisten nurinkurisesta asenteesta ympäristöarvojen huomioimisessa. noin 90 000 kappaletta . Toimenpiteiden ansiosta poikasia pääsikin ylävirtaan aiempaa enemmän. Joki kaksoishaaroineen tiedettiin eritta?in tuottavaksi poikasalueeksi. Siksi rummun läpi virtaava vesi jäätyy normaalisti ennen hyydejään muodostumista. Lisäriskejä odotettavissa Yksityisteiden ylitysrakenteissa ympäristöongelmat ovat huomattavasti yleisempiä kuin yleisillä teillä. Lisäksi ympäristöystävällisen ylitysrakentamisen ohjeisto, koulutus ja käytänteet puuttuvat. siltoja. Yksityistieverkostoa kasvattavat esimerkiksi tuulipuistojen rakentaminen sekä biotalouden lisätarpeet. Toiseksi, rummun pohjaan kiinnitettiin kolme tera?slamellia, joiden tehtävänä oli ankkuroida koko pohjan peittämä luonnonkiviaines paikoilleen. äkkijyrkäksi nousuesteeksi Karnjarjoen suulle. ta. Siinä on onnistuneesti yhdistetty niin kalojen vaellusmahdollisuus, vedenjohtamiskyky kuin paannejään torjunta. Kuva: A. Liian pienet ja korkealle sijoitetut rummut kuitenkin estiva?t lohen ja taimenen poikasten pa?a?syn tien yläpuolisille tuotantoalueille. kuivapolku ainakin toiselle rannalle. Niemelä. Maaret Karjalaista harmittaa kotijoen epäonnistunut kunnostus. Aukkolausuntojen ulkoistaminen ELY-keskuksilta konsulteille heikensi tilannetta entisestään. Arvokkaiden vaelluskalakantojen runsaus korostaa kunnostustarpeen tärkeyttä. Tämä mahdollisti myös kalojen luontevan läpiuinnin. Pihtaaminen rakennevalinnassa ja asentamisessa muuttuukin usein kalliiksi loppulaskuksi. Oiva tilaisuus muutokseen Sipilän hallitusohjelma 2015 antanee ylitysrakenneongelmien korjaamiseen lisäpuhtia. Nousua edistettiin myös kiveämällä ylityspaikan alapuolelle kynnys, joka nosti alavesikorkeutta ja vähensi rakenteen alapään vesiputousta. Monet rumpurakenteet ovat samalla vesilain vastaisia. Pelkästään Lapin maakunnassa arvioidaan olevan tuhansia ongelmarumpuja. Ihmiset mieltävät yksittäiset rumpurakenteet vähäiseksi ympäristöharmiksi, mutta totuus on toisenlainen. Vesienhoitolain periaatteiden mukaan ylitysrakentaminen ei saa synnyttää vaellusesteitä ja aiemman rakentamisen synnyttämiä ympäristöhaittoja on vähennettävä tai poistettava kokonaan rakenteita uusittaessa. Lapin tiepiiri esitti tässä vaiheessa kaksoisrummun korvaamista yhdella?, halkaisijaltaan kahden metrin suuruisella tera?srummulla ja pyysi hankkeesta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunnon. Monien rumpurakenteiden havaittiin estävän lohenja meritaimenenpoikasten pääsyn sivupurojen ?lastenkammarialueille? ja siten heikentävän arvokalojen poikastuotantoa. Lopuksi, paanneja?a?n torjuntaa tehostettiin onnistuneesti Aarne Sujalan keksinnöllä, jossa rummun molempiin pa?ihin teetettiin rekkojen peitekankaasta suojaverhot. Ensinnäkin, ovaalinmuotoinen tera?srumpu perustettiin selvästi pohjatasoa syvemmälle. Eloranta Kuva: E. Mitä alempana jokiverkostoa este on, sitä suurempi on haitta. Ilmatieteen laitoksen ennusteet povaavat maamme sadannan merkittävää kasvua ja tulvasateiden yleistymistä. Asiantuntijalausuntoa ei kuitenkaan noteerattu, vaan entinen paljaspohjainen kaksoisrumpuylitys säilytettiin. asia saakin laajan ympäristöongelman mittasuhteet. Pallo on nyt kaikilla ylitysrakenteiden parissa työskentelevillä toimijoilla. Padda-Anssi alias Anssi Eloranta. Väylästö on monin paikoin leveydeltään ja kantavuudeltaankin sopimaton nykyaikaiselle kuljetuskalustolle. Kun mittava joukko ylitysrakenteita joka tapauksessa uusitaan tai kunnostetaan, tehdään se samal- Lainvastaisessa vesistörummussa pudotus on suuri, arina estää onnistuneen hypyn, vesisyvyys on liian pieni ja kivikynnyksestä puuttuu alivesiaukko. la ekologisesti oikein ja kestävästi! Onnistunut lopputulos varmistetaan, kun urakoitsijoille annetaan asiassa täydennyskoulutusta ja kun ympäristöasiantuntija varmistaa onnistuneen asentamisen ennen urakoitsijan poistumista paikalta. Silta arvokkaisiin luontokohteisiin Silta tai suuri kaarirumpu valitaan aina, jos ylitysalueella on merkittäviä luontoarvoja, vakinainen kalasto, helposti syöpyvä maaperä tai jos onnistunut läpikulku ei ole muutoin mahdollista. Nyt tarvittaisiinkin kipeästi kustannuskestävän ja nopeasti koottavan elementtisillan kehittäjää. Jos ylityspaikka ei ole luontoarvojen osalta arvokas, myös umpiputkea voidaan käyttää tietyin reunaehdoin. Syynä tähän on se, ettei omistajan tarvitse edes vesistörummusta tehdä viranomaisilmoitus- Kuva: E. lisäkustannuksista. Rakenteen kunnossapito on kuitenkin laiminlyöty. Tunnetuin näistä on vaelluskalojen ja pohjaeläinten ylävirtaan nousun estyminen. Osa lamelleista on nyt irronnut ja poikasten läpipääsy muuttunut satunnaiseksi. Utsjoelta löytyy toinenkin merkittävä rumpuratkaisu, jonka perustamiseen Katekeetta on vaikuttanut. Asia nousi hetkellisesti julkisuuteen Utsjoella, jossa Riistaja kalataloudellinen tutkimuslaitos (nykyinen Luke) patisti tieviranomaista puutteellisten vesistörakenteiden vuoksi. Ne lasketaan uoman jäätyessä rumpuaukkojen eteen ja pa?a?lle lingotaan eristävä lumikate. Nämä toimenpiteet luvataan hallitusohjelmassa tehdä ekologisesti ja sosiaalisesti kestävästi niin, että luonnon monimuotoisuus säilyy. Ympäristöviranomaisia moititaan helposti ?ylimääräisistä. Keväällä julkaistun pilottiselvityksen (https://www.doria.fi/handle/10024/120869 ) tulos hätkähdyttää: joka kolmas rumpu on täydellinen ja joka toinen osittainen vaelluseste. Syynä voi olla esimerkiksi rummun tai putkisillan liika kaltevuus, pieni halkaisija, vähäinen vesisyvyys, suuri virtausnopeus, liukas sisäpohja, alapään pudotus sekä putken suun esteet. Haitan suuruuteen vaikuttaa myös rakenteen sijainti. Tutkimuslaitos esitti rummun korvaamista sillalla. Edellisistä tilanteista poiketen paljaspohjaista ja pyöreää putkirumpua ei nykyisin saa käyttää muualla kuin ojissa. Utsjoen ja Inarin vesistöissä on monia säädösten ja hyvien ympäristökäytäntöjen vastaisesti asennettuja rumpurakenteita, jotka odottavat joko uutta rakennetta, vanhan korvaamista tai niiden kunnostamista. Rakenteen tulee ylittää koko uoma, säilyttää luonnonpohja ja jättää ns. Tiehallinnon palveluksessa ollessaan Katekeetta suunnitteli oma-aloitteisesti Borabockajoen rumpuun teräslamellit. Tulvavedet huuhtoivat ?kuulalaakerikivet. Edellä mainitussa luvussa ei ole mukana ojarumpuja, joita on vähintään tuplamäärä. Ympäristöllisesti väärin valitut ja asennetut ylitysrakenteet ovat esteettinen, ekologinen, hydrologinen, virkistyksellinen ja vesiensuojelullinen ongelma. Kevontien alittavassa Puksaljoen rummussa on ratkaistu sekä paannejääongelmat että vesieliöiden kulkuvaatimukset. Umpirumpu pitää silloin upottaa uoman pohjan alapuolelle ja täyttää rakenteen pohja kokonaan luonnonkiviaineksella kuten Katekeetta ohjasti Puksaljoella. Pohjoiskalotin Interreg II-ohjelmassa inventoitiin Tenon sivuvesien suualueongelmia vuosina 1999-2000, jolloin Borabockajoki valittiin ylitysrakennehankkeen pilottikohteeksi. Utsjokelaisvaikuttaja Antti Katekeettaa voidaan nimittäin pitää ympäristöystävällisen rumpurakentamisen edelläkävijänä koko Suomessa. Koska rumpurakenteet kuuluvat tämän verkoston heikkoihin lenkkeihin, lähitulevaisuudessa onkin odotettavissa rakenteiden laajamittaista uudistamista ja kunnostamista. Hallitus on sitoutunut kansallisen vaelluskalastrategian edistämiseen, biotuotannon lisäämiseen ja rappeutuneen metsätieväylästön (125 000 km) perusparantamiseen. Kun uomien lajittuneita pohjia kaivettiin ja rumpurakenteet asennettiin luontaista jyrkempa?a?n viettoon, veden purkautuminen parani, mutta altisti samalla lajittuneet maa-ainekset veden eroosiovoimille. Keskiviikkona 31.8.2016 9 Padda-Anssin Ajatuksia XXII Utsjoki on ympäristöystävällisen ylitysrakentamisen edelläkävijä Ennen 2000-lukua Suomessa ei juuri keskusteltu eikä kirjoitettu vesistöjen ylitysrakenteiden ympäristöongelmista. Jos viranomaiset eivät huomioi kansainvälisesti merkittävää pilottikohdetta sekä maailman tuottavimman Atlantin lohikannan hyvinvointia, kuinka sitten lakisääteiset ympäristöarvot tulevat vähemmän merkittävissä kohteissa huomioiduksi. Pelkästään vaelluspoikashyöty olisi jo nykyhetkeen mennessä kompensoinut pienen elementtisillan vaatimat lisäkustannukset. Katekeetta uranuurtajana Vaikka ympäristöystävällinen ylitysrakentaminen on lohilaaksossakin jäänyt vaatimattomalle tasolle, kannustava poikkeuskin löytyy. Kymmenen vuoden aikana kartoitettiin yli 2 000 vesistöjen ylitysrakennetta. Esimerkiksi Inarijärveen laskevan puron alajuoksulle asennettu ongelmarumpu voi tukkia tuotantoalueita kymmenien kilometrien matkalta. Tieviranomaisen välinpitämättömyys Utsjoen ja Tenojoen sivujokien ylitykset olivat alkujaan hirsi- ja kivirakenteisia, ympa?risto?ysta?va?llisia. Omistaja itse tekee lupaharkinnan. Niiden korvaaminen rumpurakenteilla synnytti monenlaisia ongelmia. Suomi onkin Pohjoismaiden peränpitäjä tässä asiassa. Tulevaisuuskin mietityttää. Toisaalta valuma-alueiden vedensitomiskyky heikkenee, kun ojituksia lisätään ja suot käytetään turvetuotantoon: vesi valuu pääuomaan aiempaa äkillisemmin ja monet rumpuputket eivät enää vedä riittävästi. Niemelä. Puksaljokeen perustettu rumpu kuuluu lajinsa edistyksellisimpiin
Vastaanotto ja meininki oli sen verran hyvä, että Reteläiset halusivat tarjoilla myös tämän uuden näytelmän näillä kulmilla. na kulttuurihistoriallisesti merkittävän rakennuksen pelastamiseen. Hän on myös moninkertainen SM-mitalisti kultakisoista. Tankavaaran kultakisojen yhteydessä pidettiin kultamuseolla juhlatilaisuus, jossa perinteisesti palkittiin merkittävästi kultamuseon toimialalla menestyneitä ihmisiä. Tänä vuonna kultamuseon kultainen mitali myönnettiin Lauri Skantsille ansioistaan Laanilan alueen kultahistorian selvittelyssä sekä pitkäaikaisesta talkoilusta museon hyväksi. Pronssinen mitali myönnettiin ansiokkaasta talkoilusta Anita Räisäselle. Kultajuhlan aikaan saksalainen matkaaja Arndt totesi olleensa yllättynyt, että Euroopastakin löytyy vielä kultaa. Kaikki apu on tervetullutta, sanoo Tankavaaran kultamuseon johtaja Heli Heinäaho. ?Minimitavoitteemme on 3?500 euroa. Sillä saamme ikkunoiden ja hirsirakenteiden korjauksen lisäksi lisäeristettyä rakennuksen talvea varten ja kivettyä sokkelin siten ettei vesi pääse enää valumaan rakenteisiin.. Päällimmäisenä murheena on ollut vanhimman museorakennuksen, Härkäselästä siirretyn kultakämpän kunto, jota aiotaan korjata joukkorahoituksen turvin. Testa mentti pitää kirjoittaa, arkusta ja hautajaisista Mielensäpahoittajalla on selkeä näkemys. Mielensäpahoittaja on myös jo hyvissä ajoin ratkonut vanhuusajan asiat, asumisen ja muut tärkeät jutut, sillä kyllä ei kukaan muu tee niin hyviä päätöksiä kuin Mielensäpahoittaja itse. Teatteri Reten kiertuenäytelmän rooleissa nähdään Erkki Teittinen, Jussi Rekonen ja Kaamasen oma tyttö Minna Kauppinen. Mikähän kapine tämä on? Jaakkolan veljesten hillareissu erämaalammen rannalla sai yllättävän käänteen, kun rantaviivasta löytyi eriskummallinen esine. ?Tämä näyttäisi olevan sepän takoma. lukemattomien talkoiden venekyydityksistä. Museonjohtaja Heli Heinäaho suhtautuu museon tulevaisuuteen luottavaisena taloudellisista ongelmista huolimatta. Jokainen voi avustaa rakennuksen korjausta ottamalla yhteyttä museoon. Syksyn mukana Tankavaara muistelee presidentti Kekkosta UK-puiston eränkävijänä opastuskeskuksessa ja kultamiesten kaverina kultamuseolla. Kekkonen avasi ensimmäiset kullanhuuhdonnan MMkisat 1977 ja samalla kertaa muurasi Härkäselän museorakennukseen peruskiven, jota kautta kultamuseo nytkähti ratkaisevasti liikkeelle. Lisäksi museon erikoispalkinto myönnettiin Alpo Kyrölle mm. Sillä saamme korjattua Härkäselän lahonneet puuosat sekä ikkunat. 10 Keskiviikkona 31.8.2016 Kultamuseo siristelee toiveikkaana tulevaisuuteen Mielensäpahoittaja kiertueella pohjoisessa Mielensäpahottaja jättää pian halkorantteen ja lähtee Ylä-Lapin kiertueelle. Anita Räisänen palkittiin innokkaasta talkootyöstä museon hyväksi. Välitavoitteemme on 6?000 euroa. Kun Härkäselän rakennuksessa sijaitsevaa Kultamuseon kivi- ja mineraalinäyttelyä alettiin keväällä 2016 uusia, huomattiin talon olevan huonossa kunnossa. Rahoitusta kulttuurihistoriallisesti arvokkaan hirsirakennuksen korjaamiseen on etsitty sekä kansallisesta että EU-rahoista tuloksetta. ?Nyt tarvitsemme vapaaehtoisten apua, jotta Härkäselän ainutlaatuinen rakennus saadaan kuntoon. Toivon, että voisit auttaa Kultamuseota onnistumaan projektissa joko jakamalla tietoa kampanjastamme tai osallistumalla itse mesenaatti- Tuomas Kyrön kirjoituksiin pohjautuva näytelmä Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja esitetään Utsjoella torstaina 1.9 ja Savottakahvilassa sunnuntaina 4.9 Teatteri ReTen kiertueversiona. Tämä iskevä tragikomedia sai ensi-iltansa viime kesänä Keski-Suomessa, ja sai loistavat arvostelut. Teatteri Rete kiersi viime keväänä Ivalon, Saariselän ja Utsjoen alueella näytelmällä Mielensäpahoittaja ja poika. Näyttely on avoinna ruskasesongin aikana. Presidentti otti aikoinaan myös vastaan museoideaa ajaneet vanhat kultamiehet Nipa Raumalan, Yrjö Korhosen ja Heikki Kokon, jotka pääsivät sittemmin myös Linnanjuhliin. Nykyään museo toimii monipuolisesti ja on toiminut valtaosalle museovieraista mieluisana yllätyksenä. Niin kauan se oli siinä lammen rannalla ollut, että sammaleet kasvoivat sen päällä. Jaakkolan veljekset kysyvätkin Inarilaisen lukijoilta, että mikä esine mahtaa olla kyseessä? Lauri Skants kertoi olevansa hämmentynyt mutta ylpeä saamastaan kultamuseon mitalista. Kultamuseo käynnisti kampanjan Härkäselän puolesta Kultamuseo on aloittanut rahoituskampanjan Oy Lapin Kulta Ab:n vanhan päärakennuksen, Härkäselän, kunnostamiseksi Mesenaatti.me-palvelun avulla. Korkein päämäärämme on 10?000 euroa. Sillä saamme edellisen lisäksi oikaistua ja jäykistettyä hirsirakennuksen rungon. Hän piti museosta saamaansa informaatiota kiehtovana ja palve- lua todella ystävällisenä, ja aikoi seuraavaksi yrittää itse löytää kultahippuja. VL Ilosia aikoja on Mielensäpahoittajan lähtötervehdys. Tuttu jäärä alkaa valmistautua lähdöistä suurimpaan
Toiseksi kokonaiskilpailussa sijoittui Kusti Kittilä ja kolmanneksi Lauantain maastopyörämaratonin kärkijoukko pääsi vielä ensimmäisellä kierroksella laskemaan Palopäältä sumuisessa tihkusateessa. Tänään oli parempi päivä, ja pystyin ratkaisemaan kisan viimeisillä kilometreillä edukseni. Tapahtumaan osallistui yli 150 pyöräilijää ympäri Suomen ja lisäksi Norjasta, Venäjältä, Saksasta ja Virosta. Saariselän haastavat maastot keräsivät kiitosta osallistujilta samalla, kun luontoäiti lisäsi haastetta ankarilla pohjoisen sääoloilla. Perjantain ensimmäisellä etapilla, 60 kilometriä pitkällä Kulmakurun kierroksella, pyöräilijät ajoivat yli tuntureiden ja läpi soiden Hammastunturin erämaa-alueelle Kulmakuruun. Matkalla ylitettäväksi tuli myös sateisen kesän jäljiltä tulvakorkeudessa ollut Tolosjoki. Miesten elite-sarjassa Jukka Vastaranta hallitsi lähdöstä alkaen Saariselkä MTB Stagesin ensimmäistä etappia, ja voitti kisan uudella reittiennätyksellä. ?Tänään oli hyvä päivä. Sunnuntai tarjosi sään osalta osallistujille melko harvinaiset olosuhteet kesäurheiluun. Ratkaisut koko etappikisan mestaruuden ja kolmannen etapin voiton suhteen tapahtuivat viimeisellä Urupään ja Kaunispään kirikierroksella, jossa Daniel Boberg Leirbakken teki iskun, johon vain Jukka Vastaranta pystyi vastaamaan. Kisa oli todella kylmä ja märkä, mikä teki ajamisesta raskasta, Leirbakken totesi. Naisten elitesarjan kokonaiskilpailu jatkui Meiju Salmelan komennossa. Viime vuoden kokonaiskilpailun voittaja Daniel Boberg Leirbakken sijoittui ensimmäisellä etapilla kuudenneksi. Naisten sarjassa kovinta vauhtia piti Meiju Salmela, joka ratkaisi kisan edukseen heti alkumatkasta ja voitti kisan varsin ylivoimaiseen tyyliin. Kun pääsin irti porukasta, tavoitteeni oli pitää Kulmakurun pitkällä polkupätkällä niin kovaa vauhtia, että saisin riittävän suuren eron aikaiseksi, tyytyväinen voittaja kertoi maalissa. Johtajan takana kisa toisesta sijasta kävi tiukkana ja seuraavina olivat Juha Kangaskokko, Kusti Kittilä ja Toni Tähti. Rat- kaisut kärkisijojen osalta tapahtui toisella 40 km kierroksella. Edellisvuoden kokonaiskisan voittaja, perjantain etapilla kuudenneksi sijoittunut Daniel Boberg Leirbakken vei etapin nimiinsä neljän sekunnin erolla ennen Kusti Kittilää ja puolen minuutin erolla ennen Jukka Vastarantaa. Tuomarineuvosto päätyi lyhentämään kaikkien muiden paitsi elite sarjojen matkoja. Toisella kierroksella pohjoisen sää kuritti kuskeja. Juha Kangaskokko. Norjan Daniel Boberg Leirbakken sijoittui kokonaiskilpailun neljänneksi. Naisten kisassa Meiju Salmelalle riitti voittoon maaliin pääsy viimeisellä etapilla, ja hän voittikin sekä viimeisen etapin että kokonaiskilpailun selvällä erolla toiseksi sijoittuneeseen Kirsi Heleniin ja kolmanneksi sijoittuneeseen Gerit Pfuhliin. Sunnuntaina Saariselän maastopyöräilyviikonloppu huipentui perheen pienimpien KIDS Raceen, jossa alle 10-vuotiaat pyöräilijän alut pääsivät tutustumaan maastopyö- räilyyn ja mittaamaan taitojaan leikkimielisessä kisassa, jossa kaikki osallistujat palkittiin. TI / KK? HANNU ALENIUS OY PALVELEE NYT VIANORIN VÄREISSÄ KUORMA-AUTON JA RASKAIDEN RENKAIDEN ASIAKKAITA ARVOMME avajaisissa 2 kpl Nokian Hakkapeliitta Truck F -renkaita! Vianor Ivalo (Hannu Alenius Oy) Raskaat renkaat Peräsaajontie 13 Puh. Lopulta ratkaisu viimeisen etapin voitosta ratkesi siihen, kun Leirbakkenilla puhkesi takarengas hieman ennen maalia ja hän joutui ajamaan loppumatkan tyhjällä takakumilla. Toiseksi naisten sarjassa sijoittui Marika Hara ja kolmanneksi Kirsi Helen. Perjantain etappivoitto Norjaan Lauantaina pyöräilijät pääsivät tutustumaan todellisiin tunturiolosuhteisiin, kolean +4 asteen säähän ja vesisateen. Kokonaistilanteessa Jukka Vastaranta jatkoi kuitenkin myös toisen etapin jälkeen johdossa. Toiseksi kokonaistilanteessa nousi Kusti Kittilä, ja Juha Kangaskokko jatkoi etappikisaa sunnuntaina kolmannelta sijalta. Keskiviikkona 31.8.2016 11 Saariselkä MTB: Ajajat tunturissa luonnon armoilla Tämä kuva on otettu lauantain kisan jälkeen: +4 astetta, 10m/s Jäämeren tuuli ja kaatosade oli eksoottinen olosuhde ulkomaalaisille osallistujille. Kuudes Saariselkä MTB Stages maastopyöräilyn etappikisa ajettiin Saariselällä. Jukka Vastaranta kiri viimeisen etapin voittoon viemällä samalla myös kokonaiskilpailun nimiinsä. Miesten sarjassa etappikisan kokonaistilanne tiivistyi 80 kilometriä pitkän toisen etapin jälkeen. 040 505 3890 Member of Nokian Tyres. Toisen etapin voittaja Leirbakken nousi tässä vaiheessa voittonsa ansiosta etappikisan neljännelle sijalle. ?Eilen minulla oli huono päivä, enkä yksinkertaisesti päässyt lujempaa. Toiseksi sijoittui Kirsi Helen ja kolmanneksi Gerit Pfuhl. Boberg Leirbakken iski, Vastaranta ei taipunut Sunnuntain 52 kilometriä pitkälle Kultalan kierrokselle sää onneksi hieman rauhoittui, joskin aamu kylmeni entisestään. Peräti -1 asteen lämmössä leijui ilmassa lumihiutaleitakin
12 Keskiviikkona 31.8.2016 Palvelemme joka päivä klo 8-21! vataan A ! UUSI UPEA K-SUPERMARKET IVALO TORSTAINA 1.9. KLO 10.00 Avajaisjuhlallisuudet alkavat klo 10.00. Avausnauhan kauppiaiden kanssa leikkaa kunnanjohtaja Jyrki Hyttinen ja aluejohtaja Jari Saarinen. Avajaisissa tapahtuu: KAKKUKAHVIT TORSTAINA 1.9. KLO 10-18, TERVETULOA! PERJANTAINA 2.9. SERLA-REKKA PIHALLAMME KLO 10-18 TORSTAINA 1.9. klo 10 alkaen Ahti Similä ja kumppanit viihdyttämässä! 20 ? Serla WC-paperi 30 rl jättirulla (+30 %), valkoinen sekä Serla Sinivalkoinen jalanjälki Talouspaperi 16 rl valkoinen YHTEISHINTAAN KONSULENTTEJA TO 1.9. MAAKERKELÄN LEIPÄJUUSTO KLO 10-17. LAPIN LEIPOMO KLO 11-18. KAUPPIAS TARJOAA ILMAISEN K-PLUSSA-KORTIN. Plussa-kortin esittelijät paikalla to 1.9. Kertaostokseen samanaikaisesti. kuulua useita eri tuotteita, jotka maksetaan pullopantteja, Etu ei koske tarjouksia, K-Plussa-tarjouksia, nikotiinikorvausäidinmaidonkorvikkeita, tupakka-, alkoholi-, muita tuotteenomaisia eikä Postin ja Veikkauksen tuotteita, eikä palveluita. ULTRA HD TELEVISIO VUODEN KAHVIT (Juhla Mokka 24 pkt) KAPSOLO KEITIN x 2 kpl + aloituspaketti TULE NOUTAMAAN OMA ALENNUSPASSI I VA L O Ivalontie 17, 99800 Ivalo kari.lohiniva@k-superma rket.fi Palvelemme joka päivä klo 8-21. Henkilökohtaiset edut ja tarjoukset sekä inspiroivat vinkit vain sinulle saat tilaamalla sähköisen asiakaskirjeemm e k-supermarket.fi/tilaa Voimassa 31.12.2016 asti. saat prosenttiTällä VIP-passilla ja K-Plussa-kortilla alennuksen kuudella peräkkäisellä ostokerralla. Rajoitus: 1 leima/ostoskerta ja 1 etu/päivä. voi Alennukset käytetään järjestyksessä. 0207 570 570 kari.lohiniva@k-supermarket.fi Palvelemme joka päivä klo 8-21. www.k-supermarket.fi MYYMÄLÄSSÄ ARPAJAISET: saat sen ostoksien -10% yhteydessä -7% torstaina 1.9.2016. Seuraavalla kerralla saat alennusta ostoksistasi. Ilmainen fileointi. Jaossa herkullisia vinkkejä kalan käsittelyyn. Kysy kaikkea kalasta. Tervetuloa!. KLO 10 ALKAEN. Ivalontie 17, 99800 Ivalo, puh. klo 10-18. TERVETULOA UUDEN KAUPAN AVAJAISIIN PALKINTOINA MM. PANASONIC 40. Ei voi yhdistää muihin etuihin. K-ruokakauppiaasi Kari Lohiniva ja Päivi I VA L O 1. 2. 3. 4. 5. 6. -7% -7% -10% -10% Nuorgam henkilökuntineen. I VA LO K-ruokakauppiaasi Kari Lohiniva ja Päivi Nuorgam KAUPPIAAT TARJOAVAT 1000 ENSIMMÄISELLE ASIAKKAALLE RUUSUKIMPUN TO 1.9
Ei jälleenmyyjille. I VA LO Ivalontie 17, 99800 Ivalo, puh. 100 g (n. Ellei toisin mainita. 10,00/kg) Valio Hyvä suomalainen Arkijuusto 1,25 kg (3,99/kg) rajoitus: 1 kpl/talous TARJOUKSET VOIMASSA TO-LA 1.-3.9. Keskiviikkona 31.8.2016 13 OHESSA MUUTAMIA ESIMERKKEJÄ HUIMISTA AVAJAISTARJOUKSISTAMME! Pirkka 30 v. 10? Sen kunniaksi KAIKISTA* Pirkka-tuotteista 1.?4.9.2016 i us e *Alenn täv iä Pir kka -pa istot uottei ta 4 pkt y my sä tuo s i n ttei yyn ta, P rtom irkka -juomien pantteja eikä i Jari Sillanpää Kahvi 500 g (6,25/kg) rajoitus: 1 erä/talous LLA ALOI NTI K A L IL OI KAIK NEN FILE I ILMA 050 050 795 10? 1? 499 kg kg Keräkaali kg Paulared Suomi Omena Puola Kokonainen Norjan lohi 2-3 kg sk kpl Friskies Adult Koiranruokasäkki 15 kg (0,67/kg) rajoitus: 1 säkki/talous kpl HERKKUTORILTA HK Viljaporsaan Ulkofileeleikepihvi n. 0207 570 570 kari.lohiniva@k-supermarket.fi Palvelemme joka päivä klo 8-21. www.k-supermarket.fi akk Pir ke kos alk oh oli
Liikkeen täytyy myös olla reipasta koko koe-erän ajan. Jos linnut karkkoavat enimmäkseen ryhmää, niin löytökyky ansiopisteet laskevat. Norjan puolella kalavettä riittää rajalta aina meren tuntumassa oleviin isoihin punaisiin pallomaisiin merkkeihin asti. 14 Keskiviikkona 31.8.2016 Pohjoismaiden lintukoirien parhaimmisto Inariin Linnunhaukun Pohjoismaiden mestaruuskisa pidetään tänä syksynä Inarissa. Vuosittain järjestettävä linnunhaukun Pohjoismaiden mestaruuskisa järjestetään tänä syksynä Inarissa. Kaksipäiväiset mestaruuskisat järjestetään 8.-9.9.2016 joka on samalla maaottelu Suomen, Norjan ja Ruotsin kesken. Hyvien koirien saaminen on ollut vaikeaa. Olin mm. Om Pekkanen Mika, Tuomikylä Ilmajoki. koihin jolloin PM-2016 titteli jaetaan. Inarissa on meneillään aktiivinen hirven-ja karhunpyynti tuohon aikaan. Lapissa ja erityisesti Inarissa on kuitenkin erinomaisia lintukoiria, joten toivottavasti myös inarilaiset koiranomistajat innostuvat kilpailemaan koiriensa kanssa aktiivisemmin. 8. Hyvä koira löytää linnun myös puusta, mitä ominaisuutta tulee arvostaa korkealle. Kaukana alkavat haukut ovat vaikeita arvostella puusta löytönä. kerran. Jalostus tuottaa nykyisin tasaisemmin hyvillä, jopa erinomaisilla, metsästysominaisuuksilla olevia koiria. Kalastus jatkuu sillan alapuolella 31.8. Mukana oli toki muitakin yhteistyön osapuolia kuin me kalastuksenvalvojat, Arvola tuumii. Turistikalastus päättyy tänään keskiyöllä Neidenelvalla turistikalastus loppui Näätämön sillan yläpuolella 15. Hyviksi todettuja ja/tai luultuja on paritettu keskenään, tulos on ollut vaihtelevaa. Linnunhaukkukoetoiminnalla on tässä merkittävä osa. Linnunhaukkukoe kestää kerrallaan neljä tuntia. Maaottelun keskuspaikkana toimii Inarin seurakunnan leirikeskus Pajakoskella. kesällä mukana, kun yhdessä tarkastimme Kolttakönkään kalaportaiden toiminnan. Kisakoiran siirryttyä maastoon jätetään parkkeerattuun autoon ilmoitus: PM-2016 KISA näkyvälle pai- kalle. Arvola kävi elokuussa vuorostaan Suomen puolen Näätämöjoella Kosusen ja Vierelän vieraana. Vierelän mukaan vierailu vuoron perään naapurin puolella on hyväksi havaittu. FIN52379/08. Meillä on myös muuta yhteistyötä suomalaisten kanssa. Koe-erän aikana koiralla tulisi olla kolme löytömahdollisuutta jotta on mahdollisuudet huippupisteisiin. Puusta löytö pitää todeta jolloin koira saa pisteet ansiosta. Löytömahdollisuus on lintu jonka koira löytää tai ryhmä karkottaa. Koeerä alkaa kun koira lasketaan irti maastoon. Haukussa oleva lintu karkotetaan kun 10 minuuttia on täysi, jolloin koiran pitää seurata pakenevaa lintua ja saada se mahdollisesti uusintahaukkuun. Kautta aikojen on pohjolassa arvostettu hyvää linnunhaukkujaa. Torstain tulokset selvinnevät noin klo 17:00 aikoihin ja lopulliset tulokset ovat selvillä perjantaina noin klo 15:30 ai- Näätämöjoella kalastusta valvotaan molemmin puolin rajaa Iijärvestä alkunsa saava Näätämöjoki jatkaa kulkuaan Norjan puolelle. Nyt olen Ari Kosusen kanssa heidän vieraana Neidenelvalla, kalastuksenvalvoja Tapani Vierelä kertoo valvontatauolla. Kalastuksenvalvojat kävivät viime viikolla veneellä tar- kastamassa kalastuslupia aivan Neidenelvan alimman kosken, Hyljekosken, tuntumassa. Kustakin maasta maaotteluun osallistuu neljä koiraa, joista kolmen parhaan tulos/maa lasketaan yhteen maaottelun tulokseen. Tällöin pysyttämispisteet laskevat. Maastot pyritään sijoittamaan talousmetsän ulkopuolelle sikäli kuin mahdollista. Paskasaareksi kutsutun pienen saaren rannassa oli sopiva paikka rantautua ja jutella heti yhteisistä asioista. Vuoroin vieraillaan naapurin alueella Neidenelvan kalastuksenvalvoja, elvevakt, Inge Arvolan kanssa juttu luistaa kuin vesi, sillä hän puhuu todella hyvää suomea. Koiran tulee etsiä linnut noin 250-400 metrin säteellä ryhmästä ja saada linnusta haukku. Tottelemattomuus on virhe jos se häiritsee koe-erän kulkua. Pohjoismaiden parhaimmiston kokoontuessa mittelemään paremmuudesta on tasapuolisten olosuhteiden löytäminen jokaiselle haasteellista. Maastot pyritään valitsemaan huolella siten että jokaisella koiralla on mahdollisuus näyttää kyntensä linnunhaukkujana. klo 24 asti. Jokeen nousee merilohen lisäksi myös meritaimenta. Kisakoirat siirtyvät maastoon aamulla noin 7:30-8:30 välisenä aikana. Om. Teemu Ylönen, Helsinki. SPU PETTUKANGAS ROXY FI47572/12 (vuosimaljavoittaja 2015, maljapisteet 15, koepisteet 283 ). Kaksipäiväisen kisan korkeimman tuloksen saavuttanut koira palkitaan tittelillä 2016 Pohjoismaiden mestari. Suomesta kisaan osallistuu vuoden 2015 haukku-ottelun, sm-kisa, kolme parasta ja vuosimaljavoittaja 2015, Suomen Pystykorvajärjestön valintasäännön mukaan. Vaikka lintua haukkuvilla koirilla on Lapissa vankka asema metsästäjien keskuudessa, ei pohjoisen koiria ole tällä kerralla selviytynyt kilpailuun mukaan. Tämä on viimeinen tämän kesän käyntimme, sillä kalastus Suomen puolella Näätämöjoella loppuu aivan pian (20.8.). Meillä on tapana kokoontua myös kalastuskauden jälkeen ja tehdä yhdessä yhteenveto kuluneesta kesästä, Vierelä jatkaa. Suomen kieltä sujuvasti puhuva Arvola on ollut usein mukana kalastuksenvalvojien tapaamisissa. ?Meidän on helppo keskustella keskenämme. Kalastajilla on reilusti kalavettä, sillä sitä on noin 50 kilometriä. Yhteistä valvontaa jo vuosien ajan Jo vuosia suomalaiset ja norjalaiset kalastuksenvalvojat ovat suorittaneet yhdessä kalastuksenvalvontaa molemmin puolin rajaa. ?Meillä on ollut kesäisin noin yksi tapaaminen kuukaudessa. Haun aikana koiran tulee ottaa yhteyttä ryhmään säännöllisesti n 5-15 min välein. Tällaista on esimerkiksi haukun jättö joksikin aikaa tai kokonaan, puuta vasten hyppiminen ja puun raapiminen, työskentelyhaluttomuus ja tottelemattomuus. Koiraa voidaan myös rangaista virhepisteillä virheellisestä toiminnasta. Koirien ominaisuuksista on tieto liikkunut puheiden ja juttujen kautta, mitään faktatietoa ei ole ol- lut juurikaan käytettävissä. Pyydämme että ottaisitte kisakoirat huomioon noina kahtena päivänä jolloin varmistetaan mahdollisimman häiriöttömät maastot kilpailijoille. PM 2016 maastomestari Pasi Härkönen. Saunakoskella. Koiran saatua linnun haukkuun tulisi sen saada lintu pysymään haukussa 10 minuuttia saadakseen pysyttämisestä parhaat pisteet. Lisätietoa kalastuksesta löytyy sivuilta nei- den.no ja hannu.nettihotelli.org. Jälkimmäisessä osoitteessa on myös tietoa majoituksesta. Hannu Kostilainen Suomen edustajat lintukoirien maaottelussa M-15 Spn METTOKUMPAREEN HILMA BERTTA. FI23764/13 om. Janne Helo, Imatra Spu KOTIROVAN RIKU.FI23338/11 om. Reijo Ylikangas, Kalajoki Spu TUISKUNEVAN TARMO. Lippaan, vaappuun tai perhoon voi iskeä myös usean kilon jokisiika. Kalastuslupia on edelleen myynnissä ja niitä saa parhaiten netin kautta. Kävin viime kuussa suomalaisten mukana mm. Pitkät seuraamiset, 250m/yli 2min ja uusintahaukut osoittavat koiran oivallista intoa ja aistien käyttöä. Joskus linnut karkkoavat jo löydöstä tai lyhyen haukun jälkeen kauas eikä niistä saada uusintahaukkua. Maaottelu järjestetään nyt 21. Nykymuotoisen haukkukoetoiminnan ansiosta koirien ominaisuudet on saatu kerättyä tietokantaan kaikkien käyttöön. Kisamaastoja on sijoitettu eri puolille Inarin kunnan aluetta. Liian harva yhteydenpitoväli laskee pisteitä. Teemme vierailuistamme aina raportin molempien puolien esimiehille. Pula-aikana on hyvä metsäkoira ollut korvaamaton. Rajan takana joen nimi muuttuu Neidenelvaksi ja lopulta tämän komean lohijoen vedet päätyvät Pohjoiseen jäämereen. Onhan pystykorva linnunhaukkujana Lapin kairoissa juurillaan. Linnunhaukkukoetoiminnan tarkoitus on kerätä tietoa koirien ominaisuuksista jalostusta varten sekä kehittää koirien metsästysominaisuuksia linnunhaukkujana. Koirien ominaisuudet on tarkistettavissa ja dokumentoitu. artikla. ?Olemme erittäin tyytyväisiä yhteistyöhömme. Viime kuussa norjalainen kalastuksenvalvoja oli kanssamme valvontamatkalla Näätämöjoella. Siihen velvoittaa myös Näätämöjoen säännön 5
Perinteiset monotanssit ruskassa klo 14-17 joka päivä, Hotelli Laanihovi, Saariselkä 4.9. Järj. Eino Leino matinea Hiljaisuus klo 19, Erkki Kauhanen, Pyhän Paavalin kappeli, Saariselkä 2.9. Keskiviikkona 31.8.2016 15 LAPIN KAMARIORKESTERI ELOKUVAKONSERTTI ?Kevään tytär ja Chaplinin poika? ?Maailman suurimpiin kaivosyhtiöihin kuuluva Norilsk Nickel rakentaa suurta kuljetusterminaalia Murmanskin satamaan. 0400 898 212, siida@samimuseum.fi Tapahtumia Ylä-Lapissa Syyskuu 1.-29.9. Yhtiön uuden strategian mukaisesti sinne rakennetaan lähivuosina Norilskin tuotannon jalostuskeskus. ?Etelä-Norjassa Hadangerin tunturilla riehui viime viikonloppuna kova ukonilma. Vapaa pääsy. 2.9. Tankavaaran luontokeskus. KOTILOUNAS 12 ? ARKISIN KLO 11?14 Silmäasema-rekka on täällä! KARIGASNIEMI, K-MARKET HÄRKÖNEN LA 3.9. Terminaalin kautta hoidetaan Länsi-Siperian Norilskin tehtaan huoltoliikenne ja sieltä tuodaan nikkeliharkkoja Kuolan niemimaan Montshegorskiin edelleen jalostettavaksi. Ruostetta ja ruskaa: Opastettu syysretki Tankavaarassa. Norjan uutisten mukaan salama iski tunturiin monia kertoja ja tappoi yhteensä 323 poroa, jotka olivat kerääntyneet yhteen tokkaan, kertoo Inarilaisen Båtsfjordin kirjeenvaihtaja Hilja Bjerk. Jukka Kuoppamäki ?Sydämen Ruskakonsertti? Pe 2.9. Sanan ja sävelen ilta ?Vapauden voima. klo 9-18 UTSJOKI, UULAN SÄÄSTÖ MA 5.9. Kukkolan bussit 1.9. Mielensäpahoittaja ja Poika -teatteri RETE. Ei muita alennuksia.. Mielensäpahoittaja ja Poika -teatteri RETE. klo 9-18 Varaa aika rekkaan silmaasema.fi tai 010 190 200 (mpm/pvm) SILMÄLASIT Sisältää kehykset ja linssit EROON SILMÄLASEISTA? Etu laserleikkauksesta jopa -500 ?. Tule ilmaiseen hoitoarvioon Silmäaseman rekkaan. Varaa aika ennakkoon! Aurinkolasit voimakkuuksilla tai ilman -30% Rekassa myös ilmainen näöntutkimus, silmänpaineenmittaus sekä arvonta! Tarjous voimassa Silmäaseman kiertuerekassa ostaessasi normaalihintaiset kehykset ja linssit tai aurinkolasit Etu koskee uusia tilauksia. Ilmainen näöntutkimus (arvo 35?), ei koske piilolinssinäöntutkimusta. Savottakahvila. 6.9. Laulujen voimaa -konsertti klo 19 ja 21, Arja Koriseva ja Jouni Somero, Saariselän Tunturikappeli. 6.9. . Iltamessu ?Älkää murehtiko. Saamenkielinen luonto- ja kulttuurikasvatuspäivä, Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siida, Inari 2.9. Savottakahvila. 2.9. klo 19.00 Sajos, Inari Kuukauden pohjoismainen elokuva PÄSSIT / Bland män och får / Hrútar torstaina 1.9. Järj. . Ruskaremakat-tapahtuma Savottakahvilassa. 4.9. tiistaisin ja torstaisin suosittu ruskaretki Jäämeren kierros. klo 19.00 Liput: 15/12 euroa www.lipputoimisto.fi ja Sajos info Inarin Srk/ Diakoniatyö Sajos, auditorio Dolla Lisätietoa www.sajos.fi Kolttien Perinnetalolla Sevettijärvellä vietetään syyspäivää to 8.9.2016 klo 11?14 Käsityönäytöksiä, katrilli- ja leu?dd-esitys, suopunginheittokilpailu ja juuriommelveneellä soutua Sevettijärven koulun oppilaskunnan kahvio ja leivän paistoa ulkouunissa Kaikille avoin kirpputori, oma pöytä mukaan Tervetuloa! Lisätietoja: Saamelaismuseo Siida puh. Teatteri ReTe ja Minna Kauppinen. 5.9. klo 18.00 Inarin Kirkko torstai 08.09. klo 18.00 John Storgårds, johtaja Virpi Räisänen, mezzosopraano Tauro - Chaplin - Outi Tarkiainen (Grímur Hákonarson, Islanti/Island,2015) 93 min, K12 Liput ovelta: 5 euroa Liput:20e Liput: 15 / 12 ? Lapin kamariorkesterin Elokuvakonsertti ?KEVÄÄN TYTÄR JA CHAPLININ POIKA? perjantaina 2.9. Ari Juupaluoma klo 19, Saariselän Tunturikappeli 4.9. Ulla ja Ari Juupaluoma klo 19, Saariselän Tunturikappeli 6.9. Lapin kamariorkesteri, Sajos, Inari 2.-23.9. Yhteislauluilta Esa Roineen johdolla Savottakahvilassa. Sen ensimmäinen vaihe on valmis ja loputkin vuoteen 2020 mennessä. Iloisia aikoja, Mielensäpahoittaja -teatteriesitys Savottakahvilassa
Sapmelas-lehden taivalta muistellessani en malta olla sivuamatta Itkosen veljesten merkitystä saamelaiskulttuurin ja kielen turvaamisen kannalta. Se on jostakin syystä vaiettu asia. Sivistysajatuksen kannalta on olennaista panna merkille millaisen historiallisen merkityksen Itkonen antaa saamelaiskulttuurin eri tekijöil- le. eli suomea ja sukukieltä puhuvien kansojen keskuudessa. ja ?Saamelaiskiista?. Itkosen veljekset näkivät paikan päällä päivittäin Inarissa miten saamelaisiin suhtauduttiin varsin vähättelevästi, jopa piittaamattomasti, väheksyen ja halveksien, väittämällä ettei hajallaan erämaissa asuvalla väestöllä ollut mahdollisuuksia kohota suo- malaisen sivistyskansan tasolle. Ajan henki Suomen itsenäistymisen aikaan oli sellainen, että saamelaiset olivat tuomittu alistumaan suomalaisen herrakansan alaisuuteen. He kukin omalla toiminnallaan ryhtyivät määrätietoisesti murtamaan vallitsevaa kuvaa saamelaisista. Näki elämän kovuuden Itkosen veljeksistä erityisesti Toivolla käsitys saamenkansasta alkoi kiteytyä sitä mukaa kun hän kansatieteellisiä tutkimuksia tehdessään joutui kosketuksiin saamelaisalueella asuvien saamelaisten arkielämän epäkohtien, aineellisen kurjuuden, nälän, sairauksien ja apatian kanssa. Niillä ei ollut sen enempää historiaa sanan kansallisessa eli kansan muodostavassa mielessä. Kaikki kokemukset kasvattivat veljesten suhteellisuuden tajua ja muokkasivat heidän näkemyksiään realistisiksi, etäisyyttä ottaviksi. Suomen lappalaiset vuoteen 1945 T.I. Ulkopuolinen saa seikkaperäisen kuvan saamelaisten historiasta, elämästä, tavoista ja kulttuurista hänen kaksiosaisesta teoksesta Suomen lappalaiset vuoteen 1945. Ilmestymisensä jälkeen julkaisu herätti runsaasti myönteistä huomiota ja sitä pidetään edelleenkin saamelaiskulttuurin perusteoksena. Toivo Itkonen tutustui aineistoa kerätessään eri saamelaisryhmiin samoin kuin suomalaiseen paikalliseen asujamistoon. Juuri tässä on ollut Itkosen veljeksillä merkittävä rooli. Jouni Kitti. Hänen näkemyksensä ei kuitenkaan ole epähistoriallinen ja nostalginen, vaan on paljon realistisempi ja historiallisesti suhteellisen tajuisempi kuin eräiden romantikkojen. Teosta laatiessaan Itkonen joutui tunnustamaan löytyneet todisteet saamelaisten varhain kehittyneestä kulttuurista. Teoksesta näkyy miten Itkonen on huolellisesti perehtynyt keskusteluun lappalaisten muinaishistoriasta ja miten hän tunsi suurta kiinnostusta sitä kohtaan. Kirjan kuvaus osoittaa kansantieteellistä ja historiallista paikkansapitävyyttä. Kirjalle on luonteenomaista siinä laajuuden ja yhtenäisyyden yhdistäminen toisiinsa rikastuttamalla ja syventämällä näkemystä saamenkansan rikkaasta kulttuurista. Tätä saamelaisille varsin kielteistä asennetta vastaan ryhtyivät Itkosen veljekset taistelemaan tiedollisin perustein, keräämällä tietoa saamelaisten menneisyydestä ja nykyisyydestä. Tähän kuuluu myös saamenkielen kehittäminen, jota ei ole pyritty vain toteuttamaan sanastoa kehittämällä vaan myös luomalla saamenkielelle symbolista arvoa saamenkielisen kansanperinteen representaatioiden avulla. Muodostuu kokonaiskuva lappalaisten tilasta, olosuhteista ja arjen elämismaailmasta. Kirja ylitse muiden Suhteellisen autonomisena tieteellisenä teoksena Suomen Lappalaiset vuoteen 1945 välittää sanallisen mutta vakuuttavan kuvan saamen kansasta. Historiallinen totuudellisuus ja paikkansapitävyys vahvistavat kansakäsitystä kulttuurisena tosiasiana, jonka merkitys ja voima on juuri kuvan uskottavuudessa ja vaikuttavuudessa. Teos Suomen Lappalaiset vuoteen 1945 kansallisen arvon kannalta on keskeistä, että teoksen on katsottu antaneen saamen kansalle geneologian ja samalla sitä osoittavan muistomerkin. Väitän, että jos heidän tekemäänsä arvokasta pioneerityötä ei olisi ollut, vaikeaa olisi ollut lähteä tyhjästä luomaan perusteita saamelaiselle kulttuuri-itsehallinnolle. Itkosen veljesten (Toivo, Tuomo ja Erkki) isä oli Inarin kirkkoherra Lauri Itkonen. Saamelaisten elämismaailmassa oli tapahtunut 1800-luvulta lähtien suuria muutoksia, eivätkä vanhat tiedot ja arvot enää päteneet samassa määrin kuin aikaisemmin. Toivo Itkonen julkaisi myös kirjoituksia, jotka levittivät tietoa saamelaisesta kansankulttuurista ja muinaishistoriasta. Itkosen kirjan parasta antia on kansanluonteen esittelyt, taloudellisten olojen kuvaukset, asutuksen ja rakennuskannan yksityiskohtaiset luonnehdinnat, kansantapoja, pukuja, riittejä, uskontoa koskevat kirjoitukset ja sanostoa koskevat kuvaukset. Kulttuurin kirjalliset kuvaukset heijastelevat tekijänsä tietoisia ja tiedostamattomia tavoitteita ja tunteita. Kuva skannattu Tuomo Itkosen kirjasta ?Pippinä ja pappina?, joka ilmestyi 1970. Inarilaisessa kerrottiin hiljattain Lauri Itkosesta. Kansatieteilijänä häntä kiinnitti huomiota eri saamelaisryhmien kieleen ja elintapoihin. 16 Keskiviikkona 31.8.2016 Sana on vapaa Itkosen veljekset jättivät jälkensä saamelaiskulttuuriin Inarin Kirkonkylää ennen talvisotaa. Itkosen valistuksellinen teos Suomen lappalaiset vuoteen 1945 on ikään kuin retki Ruotsin vallan aikaiseen menneisyyteen, mutta samalla myös todellisuuden niihin ilmiöihin, joissa alkoi erottautua myös tulevaisuuden idut aina nykyhetkeä myöten. Niiden rooliin kuului perinteessä eläminen ja lopulta perinteenkin menettäminen suomalaisuuden jaloissa. Itkosen veljesten elämäntyön kaksi keskeisistä saavutuksista oli se, että yksi veljeksistä Toivo loi kansatieteelliset perusteet saamenkansan olemassaololle ja Erkki taas hahmotteli saamen kirjallisen yleiskielen perusteet ja samalla turvasi saamelaisille mahdollisuuden käyttää omaa kieltään. Itkosen veljesten toimintaa on myös arvioitava 1900-luvun alussa vallinneen suomalaisuuden hengen kannalta, jolloin katsottiin, että juuri historialli- sen kehityksensä ansiosta suomalaisille kuului johtava rooli ?heimonsa. Näiden kirjojen antama kuva on kuitenkin varsin erilainen verrattuna Itkosen uraa uurtavaan perusteokseen Suomen lappalaiset vuoteen 1945. Itkosten merkitys Suomen lappalaiset teoksen merkitystä saamenkansan kuvan ja kansallisaatteen synnylle ei voida täysin ymmärtää, jos teosta ei liitetä saamenkieltä koskeviin ongelmiin, joiden ratkaisuun taas T.I. sekä Veli-Pekka Lehtolan kirjalla ?Saamelaiset -suomalaiset-kohtaamisia 1896-1953. Näin olisi varmastikin käynyt, ellei näkösällä olevaa kuvaa olisi tulleet rikkomaan Itkosen veljekset omalla korkeatasoisella asiantuntemuksellaan. Edellä sanotun perusteella voidaan todeta, että Itkosen veljesten suuriarvoinen työ on luonut vahvan kivijalan saamelaiskulttuurin elvyttämiselle Suomessa ja mikseipä pohjoismaissakin. Itkosten veljesten toiminnasta välittyy tähän paivään sopiva sanoma; saamenkansalle on suotava enemmän poliittisia oikeuksia ja sen sivistys ja koulutustasoa on nostettava. Itkosen veli Erkki käytti huomattavan osan elämästään. Käytännössä se tarkoitti, että sukukansoilla katsottiin sen sijaan puuttuvan sekä sivistys, että kyky kansan muodostukseen. Sivistyneen kodin ilmapiiri antoi veljeksille perspektiiviä nähdä laajemman mahdollisuuden kurkistaa lappalaisuuteen, nähdä ne ongelmat ja mahdollisuudet, jotka liittyivät saamelaisuuden ylläpitämiseen. Itkoset puolustivat saamelaisuutta Juuri Itkosen veljesten kaltainen oppineisto on ratkaisevassa asemassa määriteltäessä saamelaisaatteen sisältöjä sekä niiden käsitteiden merkityksiä, joilla aatteen sisältö määriteltiin. Kuvaa on yritetty myöhemmin täydentää mm. Karl Nickulin kirjalla ?Saamelaiset kansana ja kansalaisina. Itkosen teoksesta syntyvä käsitys todellisuudesta, kansasta ja sen yksilöistä muistuttaa uushumanistisia ajatuksia
Kuitenkin saamenkielinen opetus ja varhaiskasvatus on lain mukaan järjestettävä. Kunnanjohtaja toteaa, että perheillä on myös subjektiivinen oikeus varhaiskasvatuspalveluihin, joten tärkeintä on, että nämä palvelut yleensä järjestetään. Saneerauksen jälkeen kuivattu liete ajetaan kompostoitavaksi Mellanaavalle. ?Saneerauksessa saadaan merkittävästi vähennettyä siirtoajojen tarvetta, kun vesi poistetaan jo lietteen muodostumispaikassa. Tarjousten jättöpäivä oli 26.8. Alue on kaavassa osoitettu puistoksi. vielä kokemusta siitä, että vesiyhtiö tekisi yhteistyötä Norjan kanssa. Aukioloajoilla ei myöskään saa tuottaa vaikeuksia ylikulkuliikenteelle. Itärajan rajanylityspaikkojen aukioloajat ovat nyt puntarissa. Laajennus tehtiin yhteistyössä Inarin kunnan teknisen osaston kanssa tien rakentamisen yhteydessä. Elokuussa aloitettiin myös Rajankankaan alueella vanhan betoniviemärin sujutustyö. Ruotsin kanssa rajayhteistyöstä on kokemuksia tälläkin alalla, huomauttaa Lepistö. Inarin puhdistamoa saneerataan Inarin Kirkonkylällä on alkanut jätevedenpuhdistamon saneeraus. Lisäksi jäteveden puhdistamolla tehdään automaatiosaneeraus Slatek Oy:n voimin, jonka tarkoituksena on tehostaa laitosten ja verkoston valvontaa sekä toimivuutta. ?Nuorgamin vesiverkon osalta selvitellään yhteistyön mahdollisuutta Tanan kunnan kanssa. Myös tu olemassa olevan vedenottamon ja ylävesisäiliön rakenteisiin kohdistuvaa saneerausta, joka tehdään omana työnä. Rakennettavat runkojohto-osuudet on isolta osin suunniteltu kulkemaan yksityisten mailla johtuen maaston muodosta ja siitä että tällöin saadaan runkolinjat lähemmäksi liitettyjä kiinteistöjä, jolloin kiinteistöjen omalla vastuulla olevat tonttijohtolinjat ovat lyhyempiä. Urakka suoritetaan T&A Mämmelä Oy:n KVR-urakkana, kertoo Paulus Lepistö. Ivalossa on tehty Jukan ja Karin Kuljetus Oy:n toimesta Kerttuojan tiellä verkoston laajennus. Puhdistamon prosessiin lisätään lietteenkuivaus. Osa investoinneista on toiminnan turvaamiseksi ja parantamiseksi tehtäviä saneerauksia ja osa on uudiskohteita, joiden avulla saadaan useampia kiinteistöjä liitettyä keskitettyyn vesihuoltoon. Inarin Lapin Vesi Oy:n toimitusjohtaja Paulus Lepistö kertoo, että Karigasniemellä on käynnistetty vesi- ja viemäriverkoston laajennushanke, joka ulottuu nykyisestä linjasta aina Karigasniemen koululle saakka. Hankkeen kustannuksia varten on haettu maaseuturahastosta avustusta 50 prosenttia toteutuneista kustannuksista ja hakemus on tällä hetkellä vireillä. Avustus on haettu kattamaan myös liittyvien kiinteistöjen tonttijohto-osuuksia, eli mikäli avustus myönnetään, saavat siitä saman 50 prosentin hyödyn rakentamiskustannuksista myös kiinteistöt. Verkoston ja liittymien rakentamisesta lähetettiin tarjouspyynnöt urakoitsijoille. Ikäihmisten asumistilannetta helpottaisi senioritalon rakentaminen Ivaloon. Senioritalon suunnittelu on merkitty investointiohjelmaan vuodelle 2018, mutta tilannetta tullaan arvioimaan uudelleen syksyn talousarviovalmistelussa. JP jätevedenpuhdistamolle kuivattavaksi. Sujutustöiden urakoitsijana toimii Eerola Yhtiöt Oy. Saariselälle parempaa painetta Saariselällä rakennetaan yhdysputki Vahtaman vedenottamolta Raitopolulle noin 180 metrin matka. Lapissa Sallan ja RajaJoosepin aukioloaikoja saatetaan supistaa.. yhtiön erääntyviä lainoja 27 000 euroa. ?Nykyisellä vuokraustasolla yhtiön kyky hoitaa menojaan on huono. ja urakan on tarkoitus olla valmis 31.10.2017 mennessä, kertoo toimitusjohtaja Lepistö. Nuorgamiin on suunnitel- Esiintymislava Sairaalantielle vaatii poikkeusluvan Inarin kunnanhallitus on käsitellyt keskustavaltuutettujen aloitetta esiintymislavan rakentamisesta Ivalon Sairaalantien varteen. syyskuuta kokoontuvassa kunnanhallituksessa. JP Ikäihmisten asumispalveluihin jonoa Inarissa Ikäihmisten asumispalveluihin on tällä hetkellä pitkät jonot, koska kunnalla ei ole tarjota tarpeeksi kyseiseen käyttötarkoitukseen soveltuvia asuntoja. Inarin kunnan tarkastuslautakunta kysyi alkukesällä raportissaan, onko tätä asiaa huomioitu kiireellisenä kunnan investointisuunnitelmassa. Inarin kunnanjohtaja Jyrki Hyttinen toteaa vastineessa tarkastuslautakunnalle, että ikäihmisten asumispalvelui- hin on jonoa, mutta heinäkuussa 2015 avattu Attendo Auroran hoivakoti on helpottanut tilannetta. Tonttijohtojen uusimiset käsitellään tapauskohtaisesti. Keskiviikkona 31.8.2016 17 Inarin Lapin Vesi Oy saneeraa vesihuoltoverkostoa Inarin Lapin Vesi Oy tekee vielä tämän vuoden aikana mittavia investointeja verkostoihin ja laitoksiin. Urakka alkaa tämän vuoden puolella rakennuksen laajennuksella, ja vuoden vaihteen jälkeen asennetaan koneet ja ohjaukset. Hygieniasyistä vesijohtoa ei uusita samassa yhteydessä, vaan vesijohto kohdealueella uusitaan keväällä maan sulamisen jälkeen. Vesijohdon uusimisen yhteydessä ne kiinteistöt, joilta puuttuu tai on kadonnut tonttisulku, voivat tilata uuden tonttiventtiilin materiaalihinnalla, mikäli sulun voi asentaa runkoputken välittömään läheisyyteen. Inarin Lapin Vesi Oy järjesti hankkeesta tiedotustilaisuuden viime toukokuussa Karigasniemen ky- ?Inarin Lapin Vesi Oy tekee kuluvan vuoden aikana mittavia investointeja verkkoihin ja laitoksiin, kertoo toimitusjohtaja Paulus Lepistö. Kun tilanne on tämä, niin seuraavaksi on pohdittava sitäkin, löytyisikö tiloille uutta käyttötarkoitusta, kertoi Inarin kunnanjohtaja Jyrki Hyttinen Inarin kunnanhallituksen tiedotustilaisuudessa. Yhtiöiden tilannetta käsitellään tarkemmin 19. Toimitusjohtaja Paulus Lepistö uskoo, että yhdysputki parantaa keskusta-alueen vedenpainetta. JP Äkillisissä tilanteissa joudutaan ottamaan suomenkielinen sijainen Inarin kunnan tarkastuslautakunta oli alkukesällä huolissaan raportissaan siitä, että pohjoissaamenkielistä varhaiskasvatushenkilöstöä ja sijaisia ei ole ollut käytettävissä tarpeellista määrää, vaan on turvauduttu suomenkielisiin sijaisiin. Inarin kunnanjohtaja Jyrki Hyttinen toteaa vastineessa tarkastuslautakunnan huomioihin, että varhaiskasvatukseen ja opetukseen on vaikea saada työntekijöitä, jotka täyttävät kelpoisuusvaatimukset, ovat työtehtävään sopivia ja hallitsevat saamen kielen. Hyttisen mukaan auki laitettuihin paikkoihin, virkoihin tai toimiin, joissa vaaditaan saamen kielen taito, tulee ehkä yk- si tai kaksi hakijaa. Viemärilinjaa uusitaan noin 850 metriä. Suomessa ei olekaan sosiaali- ja terveystoimi toivoo asiassa aloitteellisuutta paikkakunnan yhdistyksiltä. Keskustalaiset valtuutetut jättivät viime toukokuussa valtuustoaloitteen, jossa toivotaan kunnan ryhtyvän järjestämään päivätansseja Kuulaassa. JP Inarin kunnanhallitus on kuullut Siula Oy:n toimitusjohtajan Juha Tahvanaisen ja Saariselkä Oy:n toimitusjohtajan Ilkka Jänkälän selvitykset yhtiöistään. Inarin kunta on joutunut takaajana maksamaan Siulan lainanhoitotilille 28.6. Takana olevilla muoviputkilla lujitetaan muun muassa Rajankankaan alueen vanhaa betoniviemäriä. lätalolla. ?Hankkeen toteuttamiseksi Inarin Lapin Vesi Oy on lähettänyt maankäyttösopimukset niille kiinteistöille, joiden kautta runkolinjat on suunniteltu kulkemaan. Lietteenkuivauksen ansiosta lietettä ei tarvitse enää ajaa Mellanaavan Saariselän Siulaan ei löydy vuokralaisia Inarin kunnanhallitus päätti tehdä kartoituksen ulkoesiintymislavan tarpeesta kunnan alueella sekä selvittää mahdollisuudet lavan rakentamiseen ja parhaan sijaintipaikan. JP Sivistystoimi innostui päivätansseista Inarin kunnan sivistystoimi on valmis järjestämään syksyisin aloitustanssit ikäihmisille ja lisäksi päivätansseja ikäihmisille muutaman kerran vuodessa toimitila Kuulaassa. Sivistystoimi kuitenkin toivoo, että myös muut paikalliset järjestöt ja yhdistykset tulisivat mukaan järjestämään liikunnallisia päivätansseja ikäihmisille. Inarin kunnan sosiaali- ja terveystoimella ei ole resursseja päivätanssien järjestämiseen, mutta sosiaali- ja terveysjohtaja Mari Palolahti toteaa, että heillä on mahdollisuus tiedottaa tansseista asiakkaille. Vuokralaisten metsästyksessä ei ole on- nistuttu. Alustavassa käsittelyssä on todettu, että rakennusluvan saaminen esiintymislavan rakentamiseksi Sairaalantielle vaatii poikkeamislupaa. Samalla uusitaan ja muovitetaan kaivoja. Äkillisissä tilanteissa, kuten työlomissa, pohjoissaamenkieliseen varhaiskasvatusryhmään Inarissa on jouduttu muutaman kerran palkkaamaan suomenkielisiä sijaisia, jotta varhaiskasvatuspalveluille asetetut mitoitukset eli lapsimäärä yhtä kasvattajaa kohden on pystytty täyttämään. JP Inarin kunta haluaa pitää rajan auki päivittäin Inarin kunnanhallitus toteaa, että rajan on oltava auki joka päivä
Holmbergin mukaan sopimusehdotusta vastustivat neuvotteluissa kaikki paikallisten eli saamelaisten edustajat ja jälkikäteen vastalauseensa ovat antaneet Utsjoen ja Taanan kunnat, Saamelaiskäräjät, Tenon osakaskunnat ja Tenon kalastuksen paikallishallinto sekä kalastusoikeuksien haltioiden etujärjestö Norjan puolella. ?Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry toteaa lausunnossaan Teno-sopimuksesta, että Tenojoen ja sen sivujokien heikentyneiden lohikantojen tukemiseksi lohenkalastuksen nykyistä tiukempi säätely on tarpeellista. Terveysliikuntaneuvontaa saa keskiviikkoisin klo 15.00?17.00. Erityisliikunnanohjaaja Juhani Vesa, p. | Puh. Jos kokouksesta on tiedotettu lain mukaisesti, toimitus voidaan suorittaa, vaikka asianosainen olisikin poissa kokouksesta. Valitusaika lasketaan alkavaksi toimituksessa tehdystä päätöksestä tai loppukokouksesta. Doaimmahusa á??egirjjit doaimmahuvvojit váidináigge du??e bivdagis. Doaimmahusin?enevra Esko Rantakivi Telefonnummir +358 40 036 6641 ?lea?gaboasta esko.rantakivi@maanmittauslaitos.fi Doaimmahusin?enevra Esko Rantakivi Telefonnummir +358 40 036 6641 ?lea?gaboasta esko.rantakivi@maanmittauslaitos.fi SOG ORDNE - SAKK JÄRJESTÄÄ Gáktegoarrungursa | Lapinpuvun ompelukurssi (60d|h) Gursa álgá Ohcejogas Diehto- ja daiddadállu Àilegasas 2.9.2016 dmu. Henkilöiden on määrä aloittaa tehtävissään joustavasti tulevan syksyn aikana. Mikäli kiinnostuit hakemaan jotain edellä mainituista työtehtävistä, löydät hakuilmoituksen ja hakuohjeet kokonaisuudessaan nettisivuiltamme www.testworld.fi. Muuttamassa? Tee osoitteenmuutos. www.inarilainen.fi Kerttujärventie 12, 99800 Ivalo 040 357 7364 040 776 7609 (Jyrki Saarela) www.renta.fi Eanamihtidandoaimmahus, giddodatmero?tallan ?uozáhat 890-402-876-43 Porapoktsankosken buo??u nr 150A, sierra ovdu Gielda: Ohcejohka ?oahkkin Gaskavahko 21. Ryhmiä on kaksi aina torstaisin klo 10?11:00 (tehokkaampi) ja 11?12:00 (kevyempi). Doaimmahussii bovdejuvvojit daid giddodagaid oamasteaddjit ja háldda?eaddjit, geaid vuoigatvuo?a doaimmahus guoská. Työtehtävien täytössä noudatetaan 6 kuukauden koeaikaa. 040-760 5139 tai email: juhani.vesa@inari.fi Lisätietoja: http://www.inari.fi/fi/palvelut/sivistyspalvelut/ liikunta/ohjaustoiminta.html Inarin kunta, Piiskuntie 2, 99800 Ivalo Puhelin 040 188 7111, fax 016 662 628 www.inari.fi ?Saamelaiskäräjien kulttuurilautakunnan puheenjohtaja, utsjokelainen Aslak Holmberg on laatinut Tenon uudesta kalastussopimuksesta lausunnon, uutisoi Saamen Radio. 17.00. Toimituksen asiakirjat toimitetaan valitusaikana vain pyynnöstä. Toimitusinsinööri Esko Rantakivi Puhelinnumero +358 40 036 6641 Sähköposti esko.rantakivi@maanmittauslaitos.fi Maanmittaustoimitus, kiinteistönmääritys Kohde 890-403-876-60 Outakosken poikkipato Kunta: Utsjoki Kokous Torstaina 22. 17.00. Juos ?oahkkimis lea die?ihuvvon lága mielde, doaimmahusa sáhttá olla?uhttit, vaikko á??áiosola. syyskuuta 2016 kello 9.00 Paikka Seurakuntasali, os. padon lähialueen erityisten etuuksien osakastilojen omistajat. Huomioitavaa Toimitukseen kutsutaan niiden kiinteistöjen omistajat ja haltijat, joiden oikeutta toimitus koskee. Toimitukseen kutsutaan vesialueen omistaja, padon 150A osakastilojen omistajat sekä myös em. 17.00. Liikuntaneuvonta on maksuton. 15.00. Vyömateriaalit voi ostaa opettajalta. Ota mukaan käteistä. Almmuheamit ja lassedie?ut | Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Tel. Liikuntaneuvontaan tullaan sairaanhoitajan, terveydenhoitajan tai lääkärin lähetteellä tai jonkun muun ammattihenkilön suosittelemana. Toimitukseen kutsutaan vesialueen omistaja, Outakosken poikkipadon n:o 47 osakastilojen omistajat sekä myös em. Doaimmahusa á??ebáhpárat doaimmahuvvojit váidináigge du??e bivdagis. Náhkkeboahkána duddjongursa | Nahkavyön valmistuskurssi (30d|h) Gursa álgá Tolosa bárttás Tolosa-geaidnu 1010, 7.10.2016 dmu. Ajan voi varata myös itse. Tenontie 1, Utsjoki Hakija Katekeetta Antti Toimituksen tarkoitus Hakija on hakenut hakenut Utsjoen vesipiirirajankäynnissä väärään paikkaan merkityn Outakosken poikkipadon n:o 47 merkitsemistä oikeaan paikkaan Tenojoessa valtion vesialueella tai Outakosken lohkokunnan vesialueella Nuorpiniemen seudulla. Toimituksessa selvitetään Outakosken poikkipadon n:o 47 sijainti. Váldde fárrui goarrunma?iinna, árppuid, láddiid, mihttobátti, rievvnuid ja skieraid. Kurssi alkaa Utsjoella Tieto- ja taitotalo Ailigaksella 2.9.2016 klo. 18 Keskiviikkona 31.8.2016 Kutsu Toimitusnumero 2015-518307 Kutsu Toimitusnumero 2013-452599 Maanmittaustoimitus, kiinteistönmääritys Kohde 890-402-876-43 Porapoktsankosken pato n:o 150A, erityinen etuus Kunta: Utsjoki Kokous Keskiviikkona 21. Toimituksen asiakirjat toimitetaan valitusaikana vain pyynnöstä. Toimitusinsinööri Esko Rantakivi Puhelinnumero +358 40 036 6641 Sähköposti esko.rantakivi@maanmittauslaitos.fi Eanamihtidandoaimmahus, giddodatmearrádus ?uozáhat 890-403-876-60 Vuovdaguoikka doaresbuo??u Gielda: Ohcejohka ?oahkkin Duorastaga ?ak?amánu 22. 17.00. syyskuuta 2016 kello 12.00 Paikka Seurakuntasali, os. Tenontie 1, Utsjoki Hakijat Niilo Einar Marenius Aikio, Inger-Mari Aikio-Arianaick ja Aarne Juhani Aikio Toimituksen tarkoitus Hakijat ovat hakeneet Utsjoen vesipiirirajankäynnissä väärään paikkaan merkityn padon n:o 150A merkitsemistä oikeaan paikkaan Tenojoessa valtion vesialueella Jalvin seudulla. Toimituksessa selvitetään padon 150A sijainti. Boagánmateriálaid sáhttá oastit oahpaheaddjis, váldde ru?a mielde. www.sogsakk.fi SALES AND MARKETING MANAGER TRACK MANAGER TEST ENGINEER Olemme avanneet palvelupisteen Ivaloon Bovdehus Doaimmahusnummir 2015-518307 Bovdehus Doaimmahusnummir 2013-452599 Yrityksen liiketoiminnan kasvaessa ja kehittyessä etsimme joukkoomme seuraavia henkilövahvistuksia: TELINEET | TILAT | RAKENNUSKONEET RAKENNUSKONEVUOKRAAMO Kurssi alkaa Tolosenpirtillä, Tolosentie 1010, 7.10.2016 klo. Useat tutkimukset osoittavat lohikantojen heikentyneen, joten Keskusjärjestö painottaa kalastuksen säätelytoimien olevan tärkeitä merellä, Tenovuonossa ja jokialueella. liv??iige eret ?oahkkimis Váidináigi rehkenastojuvvo álgit doaimmahusas bargon mearrádusa dahje loahppa?oahkkima rájes. Jos kokouksesta on tiedotettu lain mukaisesti, toimitus voidaan suorittaa, vaikka asianosainen olisikin poissa kokouksesta. Valitusaika lasketaan alkavaksi toimituksessa tehdystä päätöksestä tai loppukokouksesta. Liikuntaneuvojana toimii erityisliikunnanohjaaja. beaivve 2016 diibmu 9.00 Báiki Seavigottesále, ?uj. ?ak?amánu 2016 diibmu 12.00 Báiki Searvigottisále, ?uj. Doaimmahussii bovdejuvvojit daid giddodagaid eaiggádat ja háldda?eaddjit, geaid vuoigatvuo?a doaimmahus guoská. buo?u lagasguovllu sierra ovdduid osola?dáluid oamasteaddjit . Fuomá. buo?u lagasguovllu sierra ovdduid osola?eansajiid eaiggádat. Fuomá. Jos ?oahkkimis lea die?ihuvvon lága mielde, Doaimmahusa sáhttá olla?uhttit, vaikko á??áiosola? liv??e eret ?oahkkimis. Váidináigi rehkenastojuvvo álgit doaimmahusas dahkkojuvvon mearrádusa dahje loahppa?oahkkima rájes. Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö toteaa, että lohikantojen tila Tenojoen valuma-alueella sekä pääuomassa että sivuvesissä on merkittävästi heikentynyt nykyisen kalastussäännön voimassaolon aikana.. Vyömateriaalia voi ostaa opettajalta, ota käteistä mukaan. Nahkavyön valmistuskurssi (30h) Kurssi alkaa Nellimin kerhotalolla 30.9.2016 klo. Ota mukaan ompelukone, ompelulankoja, verkaa, mittanauha nuppineuloja ja sakset. Test World Oy on vuonna 1991 perustettu maailman johtava puolueeton ajoneuvojen ja renkaiden talvitestaukseen erikoistunut yritys. Test World Oy kuuluu tytäryhtiönä englantilaiseen Millbrook Proving Ground Ltd -konserniin, joka omistaa yhden Euroopan johtavista itsenäisistä ajoneuvotestaukseen ja -kehittämiseen erikoistuneista teknologiakeskuksista Englannissa. Työtehtävät täytetään toistaiseksi voimassa olevina työsuhteina. Doaimmahussii bovdejuvvojit ?ázádatviidodaga oamasteaddji, Vuovdaguoikka doaresbuo?u nr 47 osola?dáluid oamasteaddjit sihke maiddái om. Tenontie 1, Ohcejohka Ohcci Katekeetta Antti Doaimmahusa ulbmil Ohcci lea ohcan Ohcejoga ?áhcebirerádjageavvamis boastto sadjái merkejuvvon Vuovdaguoikka doaresbuo?u nr 47 merkema rivttes sadjái Deanus stáhta ?ázádagatviidodagas- dahje Vuovdaguoikka laigogottis Njuorbenjárgga guovllus. Doaimmahusas ?ielggaduvvo vuovdaguoikka doaresbuo??u nr 47 sadji. Tenontie 1, Ohcejohka Ohccit Niilo Einar Marenius Aikio, Inger-Mari Aikio-Arianaick ja Aarne Juhani Aikio Doaimmahusa ulbmil Ohccit leat ohcan Ohcejoga ?áhcerádjajohtimis boastto báikái merkejuvvon buo?u nr 150A merkema rivttes báikái Deanus stáhta ?áhceviidodagas Jalvvi guovllus. Doaimmahusas ?ielggaduvvo buo?u 150A saju?teapmi. Doaimmahussii bodejuvvojit ?áhceviidodaga eaiggát, buo?u 150A osola?eanasajiid eaiggádat sihke maiddái om. 040 572 8398 Eila Syväjärvi eila.syvajarvi@sogsakk.fi ja www.sogsakk.fi Menesjärventie 4 99870 Inari www.sogsakk.fi Tilaa oma Inarilainen! Tilauskuponki sivulla 23. Uimahalli Uimahalli on auki jälleen 10.8.2016 eteenpäin. Aukioloajat syyskaudella 10.8.?20.12.2015: Maanantai klo 16.00?19.00 Keskiviikko klo 16.00?19.00 Torstai klo 16.00?19.00 Sunnuntai klo 15.00?19.00 Vesiliikunta Tiistain vesijumppa: alkaen 13.9.2016 klo 11?12:00 Ivalon uimahallilla. Torstain vesijumpat: Ikäihmisten ja liikuntarajoitteisten vesiliikunta Ivalon uimahallilla alkaen 8.9.2016 klo 10?12:00. Saamen Radion nettisivujen mukaan Holmberg kirjoittaa lausunnossaan, että Tenon uutta sopimusehdotusta ei tule hyväksyä, koska sopimukselta puuttuu paikallisten tuki. padon lähialueen erityisten etuuksien osakastilojen omistajat. Huomioitavaa Toimitukseen kutsutaan niiden kiinteistöjen omistajat ja haltijat, joiden oikeutta toimitus koskee. Ei ennakkoilmoittautumista, kertamaksu tai liikuntapassi. Terveys- ja liikuntaneuvonta Terveys- ja liikuntaneuvonta on tarkoitettu kaikille Inarin kuntalaisille, jotka kokevat tarvitsevansa neuvoja tai ohjausta liittyen liikuntaan, painonhallintaan tai terveelliseen ravitsemukseen. Henkilökohtaisessa maksuttomassa tapaamisessa liikuntaneuvojan kanssa keskustellaan liikunta- ja/tai ruokailutottumuksista, ohjataan terveyden kannalta oikeanlaisen liikunnan pariin, laaditaan liikuntaohjelma, kerrotaan alueen liikuntatarjonnasta ym. asiakkaan toiveesta ja tilanteesta riippuen
Inarin Yritys kiittää kaikkia harjoituksiin ja kisoihin, se- kä toimihenkilöiksi osallistuneita ja suunnittelee myös ensi kesänä pidettäväksi Silja Line seurakisat ohjelmassa, samoin kuin nuorten viikoittaiset SILJA LINE -SEURAKISOJEN INARIN FINAALIN TULOKSET 40 m vahauta Anna 10,88 T11 T5 8. Portti Emili 11,00 1. Äärelä Roope 8,30 2. Juntunen Mubemihkkal 8,97 3. Keskiviikkona 31.8.2016 19 Teatteri ReTe esittää Tuomas Kyrö: Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja Utsjokisuun Koulukeskuksessa To 1.9. Ranta Arno 9,35 400 m T5 1. Kunnanhallitus pyytää samalla Tilapalvelu liikelaitosta ja Inarin Kiinteistöt Oy:tä kannustamaan asiakkaitaan omatoimiseen jätteiden lajitteluun ja pois kuljetukseen. Järvinen Juulia 2,92 6. Lehmuslehti Arvi 12,17 4. Vihervirta Sunna 9,91 2. Ursin Jesse 120 3. Ranta Arno 110. Lappalainen Emma 3.08,88 4. Wäli Arho 2.09,72 3. 668 680 kuukkeli.lappi.fi kuukkeli@saariselka.fi JOKA PÄIVÄ EVERY DAY PLUSSAA KAIKISTA OSTOISTA ? ? RAVINTOLA ?PIZZAT ? HAMPURILAISET MYÖS MUKAAN ? KOTIKEITTIÖ ?TAKE AWAY ? KOTILEIPOMO ? BAKERY ? SAARISELÄN SUURIN LAHJA-, TULIAIS- JA MATKAMUISTOMYYMÄLÄ ? TEKSTIILIT POHJAKERROKSESSA yleisurheiluharjoituksetkin. Nuorten koululaisten yleisurheilukisoille seuraa nyt syksyn aikana vielä jatkoa, kun tällä viikolla tiistaina 30.8. Keskitalo Iia 3,19 3. Lappalainen Emma 3,14 4. Bálká mearrá?uvvá gieldda teknihkala. Ranta Arno 3,70 3. Lepojärvi Iris 6,27 2. Tervahauta Aada 5,68 3. Aarnio Lauri 2.48,28 P7 1. Björkstedt Akseli 3.10,84 Cooper Naiset 1. Kovanen Urho 13,69 P7 1. Juntunen Mubemihkkal 20,64 2. Ursin Jesse 3,10 4. Kumpula Riku 2,72 1. Mikkola Viivi 10,13 4. Keskitalo Iia 10,13 3. Lappalainen Emma ja Iida 10,18 5. Kisoihin ja viikkoharjoituksiin osallistuneiden nuorten kilpailutulosten kehitys on ke- sän harjoittelun ja kilpailuihin osallistumisen ansiosta ollut nuoria innostavaa ja rohkaisevaa. Tervahauta Iida 10,69 7. Ter- P11 P13 1. Tervahauta Anna 5,06 8. Lappalainen Iida 2,99 5. Siivonen Joona 11,88 4. Keskitalo Inka 22,53 2. Kunnanhallitus toivoo, että Lapin jätehuollon kuntayhtymä osaltaan edistäisi myös muiden kuin polttokelpoisten jätteiden keräämistä Inarin kunnan alueella. Vihreiden valtuutettu Mai- re Puikko jätti toukokuussa valtuustoaloitteen, jossa toivoo tehostamista kunnan kiinteistöjen jätteiden kierrätykseen. Kiinteistöpäällikkö-rakennustarkastaja Erkka Tervo toteaa lausunnossaan, että Inarin kunnan Tilapalvelu liikelaitoksen omistamissa ja hallinnoimissa kiinteistöissä jätteet kerätään pääsääntöisesti yhteen jakeeseen, eli polttokelpoiseen jätteeseen joka kuljetetaan toistaiseksi Ouluun Laanilan ekovoimalaitokselle poltettavaksi. Polttokelpoisen jätteen astioiden tyhjentämisestä ja jätteen kuljettamisesta vastaa Lapin jätehuollon kuntayhtymä Lapeco Oy. Äärelä Roope 1.59,71 4. Kemiläinen Emmi 4.08,00 9?21 1. Ikonen Johanna 3.24,36 T7 1. Lehmuslehti Arvi 2.11,84 5. Tervahauta Ante 2.12,26 800 m T9 1. Lepojärvi Iris 10,72 5. Karjalainen Lyyti 11,13 1. Lepojärvi Otso 7,07 2. Kukkala Hannes 3,97 1. Wäli Leimu 7,16 3. Kukkala Lassi 9,00 60 m T11 1. Vihervirta Sunna 1. Temonen Joa 2,50 6. Mikkola Jonne 1,85 P13 1000 m T13 P13 Kuula T11 1. Lepojärvi Otso 3.22,50 3. Äärelä Roope 14,38 3. Lappalainen Emma 6,50 4. Aarnio Lauri 12,65 5. Norjavaara Lauri 13,56 6. Tervahauta Iida 5,27 7. Björkstedt Akseli 8,44 2. Temonen Joa 6,90 3. Björkstedt Akseli 4,45 2. Karjalainen Lyyti 2.41,60 4. Kovanen Urho 2.40,59 5. Tervahauta Iida 2,63 8. Järvinen Vilja 3.47,31 3. Juos elektrovnnala. O??a geavaheaddjit sáhttet seammás lotnut ál?asále?oavdaga / -johtingoartta, ál?asáles jo?iheapmi ja biergasiidda oahpásmuvvan. Lassidie?ut ja hattit báikki alde dahje; Ohcejoga gielda / Asttuáigedoaibma Asttu-áige?álli Tommi Kanala, 0400-319852 Maire Puikon kierrätys aloitteelle myötätuntoa Inarin kunnanhallitus ilmoittaa Maire Puikolle, että Inarin kunnan kiinteistöissä ei jätteiden kierrätys esimerkiksi lajittelemalla ne eri astioihin ole nyt tarkoituksenmukaista, koska kiinteistöiltä kerätään ainoas taan polttokelpoinen jäte. Kunnanhallitus suhtautuu kuitenkin myönteisesti jätteiden kierrätykseen ja ottaa kunnan kiinteistöissä kierrätyksen käyttöön heti, kun jätteiden keräys koskee myös lajiteltuja jätteitä. on ohjelmassa Inarin koulujen väliset kisat. latu-urien sekä jääkiekkokaukalon ylläpito, talonmiesten avustaminen lumi- yms. 1.9.2016 dmu: 15?20. Gáregasnjárgga ál?asále lea o??a lihkadanhálla doaibmalanjain, ?ujuhus Ylätenontie 330, 99950 Gáregasnjárga. Nissilä Pilvi 4,21 10. Hannola Anja 4,01 P11 1. Järvinen Juulia 3.32,50 8. Hannola Anja 4.00,01 P9 1. Kukkala Lassi 5.23,04 P11 1. oma-aloitteisuutta, hyvää yhteistyökykyä ja moottorikelkan ajotaitoa. Niiden kisojen parhaat valitaan edustamaan Inaria Sallaan. Sallan kunnan liikunta- ja nuorisopalvelut järjestävät tänä vuonna Pohjois-Lapin kuntien väliset yleisurheilukilpailut lauantaina 10.9.2016. Björkstedt Kosti 3.19,34 2. Mikkola Viivi 4,62 T9 1. Tervahauta Ante 6,40 P9 1. Wäli Leimu 3.03,43 2. Pekkala Arttu 3.27,06 3. Järvinen Juulia 10,66 6. , sáhttá ohcamu?a oahppo- ja bargoduo?a?tusaiguin sáddet boastta fáro ?ujuhusain: Utsjoen kunta, tekninen toimi, PL 41, 99981 Ohcejohka/Utsjoki. Lassidie?uid addá giddodathoavda Taito Takkinen, taito.takkinen@utsjoki.fi 040 721 4270. Inarilaisnuorten urheilun tuloskehitys innostaa ULKOALUEIDEN HOITAJA Utsjoen kunnan teknisessä toimessa on haettavana määräaikainen ulkoalueiden hoitajan toimi 1.11.2016?30.4.2017 väliselle ajalle. Järvinen Vilja 8,09 5. Keskitalo Inka 8,44 P5 1. (016) 668 741 fax. Lehmuslehti Ailu 2.29,88 4. Lappalainen Iida 5,33 5. Jumisko Viona 15,83 3. Keskitalo Iia 6,94 2. Vihervirta Sunna 6,63 3. Siivonen Joona 2.00,97 2. Kukkala Hannes 4.13,95 SAARISELÄN TAVARATALO Saariseläntie 1 99830 Saariselkä puh. bargguin ja sámegieladáidu. Doaimma bargoáigi lea 38,25 h/vku. Nissilä Pilvi 2,10 1. Palkkaus määräytyy kunnallisen teknisen henkilöstön työehtosopimuksen mukaan. Hakemukset pyydetään lähettämään 30.9.2016 klo 15:00 mennessä ensisijaisesti sähköisesti Kuntarekry-järjestelmän kautta www.kuntarekry.fi. Järvinen Juulia 4,80 9. Wäli Leimu 2,95 2. Pekkala Arttu 2,85 3. Kukkala Lassi 1,75 T7 P9 P11 1. Juntunen Mubemihkkal 1.47,56 2. ohcamu. Hyytiä Vertti 10,62 4. Portti Emili 5,29 6. bargguin. Gáibidat ohccis ee. Tervahauta Aada 1.57,41 2. Ikonen Johanna 3,11 1. Virta Miro 10,06 P9 1. Mikkola Jonne 3.31,56 5. Tehtäviin kuuluu mm. Aarnio Sofia 2,88 2. Järvinen Vilja 2,57 3. Keskitalo Inka 2,47 4. Jumisko Viona 2,31 5. Temonen Evia 2,26 T11 1. Virta Janina 3145 m Pituus T9 1. ie?rá?ála?vuo?a, buori oktasa?bargodáiddu ja mohtorgielkkáin vuodjindáiddu. Jumisko Nelle 9,09 2. Tervahauta Aada 9,28 3. Keskitalo Inka 3.50,12 2.59,55 2. Vihervirta Sunna 3,30 KK 2. Lepojärvi Iris 2.44,34 P5 1. Aarnio Sofia 15,23 4. Järvinen Vilja 9,36 P5 1. áigái. Bargguide gullet ee. Tervahauta Anna 2,65 7. Lehmuslehti Ailu 11,56 2. töissä. Edellytämme hakijalta mm. Wäli Leimu 18,77 3. Kukkala Lassi 13,70 Korkeus P13 1. Muutamissa kiinteistöissä, kuten kunnanvirastolla, lukiolla sekä ala- ja yläasteella, on paperinkeräysastiat kierrätyspaperia varten. JP P13-sarjassa kilpaileva Akseli Björkstedt paineli kepein askelin 1000 metriä kelpo aikaan 3,10,84. Nuoret kisailivat yleisurheilussa Ivalon kentällä sunnuntaina 21.8. olgoguovlluid dik?u doaibma 1.11.2016?30.4.2017 gaskasa. Tervahauta Ante 9,81 5. Wäli Arho 8,25 3. Lehmuslehti Ailu 6,76 4. Aarnio Sofia 7,21 2. Jumisko Viona 7,56 3. Siivonen Joona 12,47 2. Aarnio Sofia 3.14,17 2. Inarilaisilla nuorilla on Sallan kisoissa puolustettavana ?kunta ottelun. Kukkala Valtteri 9,02 6. Kukkala Hannes 11,84 T7 T9 1. Pekkala Arttu 29,11 2. Lepojärvi Otso 3,22 2. Björkstedt Akseli 140 2. Wäli Arho 11,75 3. Björkstedt Kosti 3,18 3. Björkstedt Akseli 8,28 2. Kukkala Valtteri 9,47 4. Karjalainen Lyyti 5,55 4. 2016 klo 18.00 Kesto 1h 20 min, ei väliaikaa Liput 12? Tervetuloa! OLGOGUOVLLUID DIK?U Ohcejoga gieldda teknihkala. Keskitalo Iia 3.05,44 3. Ikonen Johanna 17,13 9. Nissilä Pilvi 12,75 1. doaimmas lea ohcanláhkai mearreáigása. láhttuid ja maiddái jiek?askearro?ilju bajásdoallu, dálualbmáid veahkeheapmi muohta jed. Eduksi katsotaan työkokemus vastaavista töistä sekä saamenkielen taito. Toimen työaika on 38,25 h/vko. Lehmuslehti Arvi 10,05 6. Mikkola Jonne 10,90 5. Ursin Jesse 7,47 3. Kumpula Riku 5,91 Pallonheitto T5 1. Virta Miro 11,66 5. Ovdun geh??ojuvvo bargohárjánupmi seammasullasa. Hyytiä Vertti 5,99 4. Björkstedt Kosti 5,62 5. Mikkola Jonne 5,20 P13 1. bargoveaga bargo- eaktosoahpamu?a mielde. Ohcamu?aid bivdit sáddet 30.9.2016 dmu 15:00 rádjai ovdasajis elektrovnnala??at Kuntarekry-vuogádaga bokte www.kuntarekry.fi. Hyytiä Vertti 2,79 4. Kukkala Hannes 2,67 5. Portti Emili 3.30,13 7. Kukkala Valtteri 1.51,55 3. voitto kiertopalkinto. Toivotamme Inarin koululaisten joukkueelle onnistunutta kisareissua ja hyvää menestystä Sallan kisoihin. 6. Aarnio Lauri 5,69 5. Kovanen Urho 4,93 6. Norjavaara Lauri 4,32 P7 1. Pekkala Arttu 6,97 2. Lepojärvi Otso 9,69 2. Björkstedt Kosti 10,34 3. Mikkola Viivi 2.17,03 3. ii leat vejola. Lappalainen Iida 3.11,95 5. Tervahauta Iida 3.20,78 6. Mikäli sähköinen hakemus ei ole mahdollinen, voi hakemuksen opinto- ja työtodistuksineen lähettää postitse osoitteella: Utsjoen kunta, tekninen toimi, PL 41, 99981 Utsjoki. Lisätietoja antaa kiinteistöpäällikkö Taito Takkinen, taito.takkinen@utsjoki.fi 040 721 4270 Utsjoen kunta / Vapaa-aikatoimi tiedottaa Karigasniemen kuntosalin avoimet ovet to 1.9.2016 klo: 15?20. Karigasniemen kuntosali sijaitsee uuden liikuntahallin tiloissa, osoitteessa Ylätenontie 330, 99950 Karigasniemi. Uudet käyttäjät voivat samalla lunastaa uuden kuntosaliavaimen / -kulkukortin, kuntosalilla ohjausta ja laitteisiin tutustumista. Lisätiedot ja hinnat paikan päällä tai; Utsjoen kunta / Vapaa-aikatoimi Vapaa-aikasihteeri Tommi Kanala, 0400-319852 tommi. kanala@utsjoki.fi Ohcejoga gielda / Asttu-áigedoaibma die?iha Gáregasnjárgga ál?asále rabasuvssat du. Temonen Evia 7,61 4
Kokoontumiset sovitaan erikseen. Tervetuloa uudet partiolaiset mukaan toimintaan! IVALOSSA otetaan 2. golleroggamii golledoidinviidodagas Moreeni Myyrät II (HL2013:0046) Anára gielddas ja lassin doaimma álggahanlobi. Mearrádus lea oaidninláhkai 30.8.?29.9.2016 Anára gielddadálus ja Davvi-Suoma guovlluhálddahusdoimmahaga á??ehasbálvalanbáikkis, Linnankatu 3, Oulu sihke interneahtas ?ujuhusas www.avi.fi/lupatietopalvelu. lk eteenpäin uusia partiolaisia. 040-5200 643 Skuvlejumis ?a?ahuvvo pedagogihka kandidáhta dutkkus (180 oahppo?uoggá). Stu?erenáigi lea sullii guokte jagi ja oahpahus olla?uhtto má?ggahápmeskuvlejupmin. Ohcanáigi lea 22.8 - 22.9.2016. Lassidie?ut skuvlejumis ja ohcanrávvagat: http://www.oulu.fi/ktk/maisteriohjelmat dahje Maria Peltola, maria.peltola@oulu.fi Irmeli Moilanen, irmeli.moilanen@sogsakk.fi Inarin kunnan sivistystoimi hakee 16.9.2016 klo 15.00 mennessä 1. Suorittaminen maksaa 40 euroa/hlö. Ota yhteyttä niin sovitaan aikataulusta: Raisa Järvenpää, puh. Muutoksenhakuohjeet ovat päätöksen liitteenä. Ivalossa ke 31.8. klo 19 Apulannan Tuukka Temosen Teit meistä kauniin -elokuva. Luulet, muttet tiedä? Lue lehti ja tiedät. Elokuvateatteri Aslakista LÄMPIMÄISET POPCORNIT JA MUUT TUOTTEET! Tule nauttimaan elokuvista! Ennakkoliput elokuviin käteisellä Inarilaisen toimituksesta. Ovelta 30 min ennen esityksen alkua. 8? 3D-näytös 10 ? Guovlluhálddahusdoaimmahat lea mearrádusainis 30.8.2016 (Dnr PSAVI/979/2016) mie?ihan Aarne Luimulai, Aki Mäkeläi ja Juha Sipponen biraslobi má?iinnala. Mearrádussii sáhttá ohcat nuppástusa 29.9.2016 rádjai. klo 18 K7, liput 10 ?, kesto 1h 43min. Tulossa ENSI-ILTAAN ke 7.9. almmuhantávvalis ja ruoktosiidduin www.inari.fi. Ââlmtõs ?õõ?tet obbvuõ?stes www.kuntarekry.fi-seeidin, kåå´dd veerjla. 040 153 3971 Pirkko Saarela, varhaiskasvatusjohtaja, puh. klo 18 Su 4.9. 7.9. ja ilm. 040-525 6859 Juhlavuoden ERIKOISINARILAINEN ilmestyy 21.9.! Rakkaat 1-vuotisonnittelut Oonalle Tampereelle! T: Mummi ja ukki. Koulutuksen järjestää Oulun yliopisto. Koulutuksessa suoritetaan kasvatustieteen kandidaatin tutkinto (180 opintopistettä). Opintoaika on noin kaksi vuotta ja koulutus toteutetaan monimuoto-opintoina. Hakuaika on 22.8 - 22.9.2016. Lisätietoja koulutuksesta ja siihen hakeutumisesta saat: http://www.oulu.fi/ktk/maisteriohjelmat tai Maria Peltola, maria.peltola@oulu.fi@oulu.fi Irmeli Moilanen, irmeli.moilanen@sogsakk.fi Saamelaisen lastentarhanopettajakoulutuksen infotilaisuus Enontekiöllä tiistaina 6.9.2016 klo 17-19, Saamelaisalueen koulutuskeskus, Ruijantie 5 ja Utsjoella keskiviikkona 7.9.2016 klo 17-19, Áilegas-keskus. Menesjärventie 4 IVALON torilla 1.9. 20 Keskiviikkona 31.8.2016 SOG ORDNE - SAKK JÄRJESTÄÄ Elokuvateatteri Aslak IKÄRAJAPASSITESTIN Ivalontie 18, 99800 Ivalo www.sogsakk.fi Ivalon toimipaikassa Passi on ikärajavalvottavia tuotteita myyville työntekijöille sekä heidän esimiehilleen. Testiä järjestetään yrityksille, yhteisöille ja TE-toimistoille. Päätökseen saa hakea muutosta 29.9.2016 saakka. lk) partiolaiset tervetuloa! INARISSA myös mahdollista jatkaa tarpojien toimintaa. Hox! Ennakkotietona: Tammikuussa aloittaa 1. 050 430 8170, raisa.jarvenpaa@sogsakk.fi Menesjärventie 4 99870 Inari www.sogsakk.fi Mitä kommunistit sanovat sotesta ja muusta politiikasta Kaikille avoin keskustelutilaisuus Utsjoella kylätalo Giisassa la 3.9. 040 744 1210 Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@inari.fi Inarin kunta, Piiskuntie 2, 99800 Ivalo Puhelin 040 188 7111, fax 016 662 628 www.inari.fi Kainuun puolukkaa HAKU SAAMELAISEEN LASTENTARHANOPETTAJAKOULUTUKSEEN, INARI www.sogsakk.fi ALMMUHUS BIRASSUODJALANLÁGA MIELDÁSA? MEARRÁDUSA ADDIMIS Myös iltaisin ja viikonloppuisin Sámi oahpahusguovddá?is álggahuvvo ?av??a 2016 rájes árrabajásgeassima lassiskuvlejupmi, mii addá mánáidgárdeoahpaheaddji gelbbola?vuo?a. Skuvlejumi lágida Oulu universitehta. LIPUT: Pohjois-Suomi Pohjois-Suomi Aluehallintovirasto on päätöksellään 30.8.2016 (Dnro PSAVI/979/2016) myöntänyt Aarne Luimulalle, Aki Mäkelälle ja Juha Sipposelle ympäristöluvan koneelliseen kullankaivuun kullanhuuhdonta-alueella Moreeni Myyrät II (HL2013:0046) Inarin kunnassa sekä toiminnanaloittamisluvan. Päätös on nähtävänä 30.8.?29.9.2016 Inarin kunnantalolla ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston asiakaspalvelupisteessä, Linnankatu 3, Oulu sekä internetissä osoitteessa www.avi.fi/ lupatietopalvelu. Heikkonen Ensimmäiset kokoontumiset ja ilmoittautuminen 8.9.16 INARI Nuorisotila Vintti, Saarikoskentie 4, Inari Sudenpennut Torstai 16.00?17.15, Viivi Törmänen Seikkailijat Torstai 17.30?19.00, Viivi Törmänen Ensimmäiset kokoontumiset ja ilmoittautuminen, 8.9.16 Tarpojaryhmä aloitetaan, jos ilmoittautuneita. su 4.9. OHCAN SÁMI MÁNÁIDGÁRDEOAHPAHEADDJISKUVLEJUPMÁI, ANÁR Käy tykkäämässä ja vaikuta leffavalikoimaan! https://www.facebook.com/elokuvateatteriaslak Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan ILMOITUS YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN MUKAISEN PÄÄTÖKSEN ANTAMISESTA Vyöhyketerapia (Ersdal) korvakynttilähoito hermoratahieronta perinteinen hieronta Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa käynnistetään syksystä 2016 alkaen lastentarhanopettajan kelpoisuuden tuottava varhaiskasvatuksen lisäkoulutus. Määräaikaista perhepäivähoitajaa ajalle 3.10.2016?30.6.2017 Sámi mánáidgárddeoahpaheaddjiskuvlejumi die?ihandilála?vuohta Eanodagas disdaga 6.9.2016 diibmu 17-19, Sámi oahpahusguovddá?, Ruijantie 5 ja Ohcejogas gaskavahku 7.9.2016 diibmu 17-19, Áilegas-guovddá? Lastentarhanopettajan sijaisen tämänhetkinen sijoituspaikka on Inarin päiväkoti, Tammukat-ryhmä. ââlmtemtaaulâst da dommseeidin www.inari.fi Lisätietoja kohdasta 1: Marikaisa Laiti, Inarin päiväkodin johtaja, puh. Inarissa kaikki uudet (myös 1. 040 744 1259 Lisätietoja kohdasta 2: Krista Känsälä, perhepäivähoidonohjaaja, puh. klo 10?13 UTSJOEN kylätalolla 2.9. 0400-877 837 PAM Inarin osasto järjestää jäsenilleen SYYSRETKEN LEMMENJOELLE LA 10.9. Viestinurkka Retki sisältää mm. Johtajana Annakaisa ?Ankka. klo 15?16 IVALON torilla 3.9. Nuppástusohcanrávvagat leat mearrádusa ?uovusin. Inarin Tunturisudet syksy 2016 ryhmät IVALO Ivalon Kolo, Mukkavuopajantie 2, Ivalo Sudenpennut poikalauma tiistaina 17.00?18.00, Mika Järvenpää tyttölauma tiistaina 18.00?19.00, Anne Lehtinen Ensimmäiset kokoontumiset ja ilmoittautuminen 6.9.16 Seikkailijat torstai 17.30?18.30, Salla Riekki Tarpojat torstai 17.00?18.30, Salla Riekki, luotsina Annakaisa ?Ankka. . lk oma lauma Ivalossa. kyydit edestakaisin Ivalosta, veneretken, kahvit ja ruokailun. Lisät. klo 10?17 INARIN torilla 2.9. Heikkonen. Luontaishoitaja, dipl.vyöhyketerapeutti Tanja Kultti Puh. Lastentarhanopettajan sijaista ajalle 3.10.2016?31.5.2017 2. klo 9?12 99870 Inari www.sogsakk.fi P. mennessä Tiinalle p. klo 13 Alustus piirisihteeri Tapio Siirilä 7 Doria etsimässä 3D dub. La 3.9. Määräaikaisen perhepäivähoitajan tämänhetkinen sijoituspaikka on Sevettijärven koltansaamenkielinen kielipesä. Hakemukset sijaisuuteen www.kuntarekry.fi-sivuston kautta. Ilmoitus julkaistaan kokonaisuudessaan www.kuntarekry.fisivustolla, kunnan virallisella ilmoitustaululla ja kotisivuilla www.inari.fi. Almottâs almostittoo tievâslâ??ân www.kuntarekry.fi-siij?oin, kieldâ virgálii almottâstavlust já päikkisiij?oin www.inari.fi. Almmuhus almmustahttojuvvo ollásit www.kuntarekry.fisiidduin, gieldda virggála