Inarilainen 27.5.2026 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

0400-423 525 P. Inarin ja Utsjoen paikallislehti vuodesta 1996 Nro 21 inarilainen.fi Keskiviikko 27.5.2026 -luotettava paikallinen kyytisiInarin Taksipalvelu 0400 982477 palvelemme 24/7 TAKSI IVALO 0100 87 888 Kelataksi puh 0800 05154 www.ivalontaksit.fi Ivalontie 16 | 99800 IVALO | 040 48 55 181 IVALONTIE 16 • IVALONTIE 16 • P. 0400-423 525 Ilona PopUp Ivalossa 25.5. ja vihr. ¤ mekkoja ja hameita ¤ neuleita ja puseroita ¤ kesähousuja ja farkkuja ¤ mukavuuskenkiä ja lenkkareita ¤ reppuja ja laukkuja 79,95 Paljasjalkakengät Myös mihille. 1 Sivut 9-11. Attendon palvelutalollakin liike jatkui ja hän käveli talon pitkää käytävää rivakasti päästä päähän. 74,00 45,70 44,95 39,90 90,00 54,90 119,95 Aikamoinen Veikko Taiteilija sekä Inarin kunnan ylivertainen perinnetietäjä Veikko Rajala oli luotu liikkumaan. pun. 10-14 189,90 109,95 95,50 alk. 79,90 59,95 109,90 www.kaikkienilona.fi, 050-555 9947 Ilona-Naisten kauppa Pyhällä InsectSafe -toiminto, joka pitää sääsket ja punkit loitolla! Myös mihille. 5.6.26 Ivalontie 11 Palvelemme: ma-pe 10-18, la 10-14, pe 5.6. Kotimökissä hän hakkasi jätesäkistä tehtyä kuntonyrkkeilysäkkiä
– Koutelon tila meni pakkohuutokauppaan -77 ja siitä alkoivat Unton irtolaisvuodet. Siitä lähti vekselivetoinen kierre. Pirttimaa kävi kirjaa tehdessään tunnelmoimassa ja kulkemassa Unton jalanjäljillä Sallan suunnan kairassa, Värriöaavalla, Vuotostunturin reunalla ja Kokonaavalla: – Onhan ne maisemat jollakin lailla erikoisia, ja vähän vistonkin tuntuisia. Mutta lauma tyhmiä, punalakkisia äijänkolsoja mettässä on häpeäksi koko maalle, kuului Unto Ekin motto. Pirttimaan mukaan jo Sallan perukan nimet ovat niin hirvittäviä, että niistä voi päätellä, kuinka armottomalle seudulle tiloja on yritetty perustaa. Hän hankki itselleen hyvän konekannan ja teki itselleen pellot ja raivasi peltoja muillekin kyläläisille. Sillä perällä on Vittikkoa, Varvikkoa, Riivikonnevaa. Viina maistui koko ajan paremmin ja perhe-elämä muuttui helvetiksi. Oli kivääri ja muutaUnto Ek uudisti eräkirjallisuuden Oikea metsästäjä kulkee pyyntireissulla yksin ja saa saalista. Inarilainen // Keskiviikkona 27. – Ekin Unto oli aivan mukava mies ja hänellä oli elämä vielä hallinnassa silloin kun minä häneen tutustuin. Hän teki myös metsätöitä itselleen ja muille, mutta lopulta hänelle rapsautettiin lisäverot ja ennakkoverot. toukokuuta 2026 2 // UUTISET Jaakko Peltomaa – Asuinkelvoton paikkahan se oli, mutta epäonnekseen Untolle se asutustila myönnettiin vuonna 1966. Kun toiset Sallan asutustilalliset jo löivät hanskat tiskiin ja muuttivat Göteborgiin, niin Unto vasta aloitti tilansa raivausta, urakkaa, joka oli tuomittu epäonnistumaan, hymähti kirjailija Tuomo Pirttimaa esitellessään eräkirjailija Unto Ekistä kertovaa romaaniaan Lyijykausi (Johny Kniga 2026) Ivalon kirjastossa. – Kävi niin, että valtio perui takautuvasti pellonraivauspalkkiot. – Unto sai tilansa Sallan Kouteloon. Yksi Koutelon mies muisteli minulle Sallassa, että ne pellot olivat sellaisia, että kun rautakangella väänsi reikiä seipäälle, niin täytyi pitää kangesta tiukasti kiinni, ettei se solahda käsistä sinne suon läpi. Kun Unto Ekistä tuli asutustilan isäntä, niin hän oli juuri silloin mies parhaissa voimissaan henkisesti ja fyysisesti. Omaisuus mahtui reppuun. Minulla on hänestä tosi hyvät muistot, kertoi Heikki Kuuva kirjailija Tuomo Pirttimaalle.
– Niiden pöytäkirjojen perusteella tuli kuva ylimielisestä ja sanoisinko jopa epämiellyttävästä miehestä. Kun Unto puhui ja iski tarinaa, niin siinä ei tarvittu radiota eikä televisiota, ja sitä tarinankerrontaa hänellä riitti niin että kuulijat olivat kämpällä korvat höröllään. Suometar oli tosiaan hyvähermoinen ja paras koira mitä minulla on ollut. IVALON KIRJASTON tilaisuudessa istui myös inarilainen kirjailija Seppo Saraspää, joka aikoinaan eräpoliisina itäkairassa joutui silloisen ammatinsa vuoksi tekemisiin Unto Ekin kanssa. – Se oli jonkinlainen paperinippu käsin kirjoitettua tekstiä. – Se on tullut selväksi, että Unto oli vetävä tarinankertoja suullisesti, ja tietysti myös kirjallisesti. – Esa yritti selittää, että mitään hätää ei ole, eikä ole mitään syytä hankkia armeijan kalustoa tai helikopteria Unton poishakemiseen. Esa sai hoitajat vakuutettua siitä, että isä tulee seuraavana päivänä kämpältä pois omia aikojaan, ja näin tapahtuikin. Tajusin nopeasti, että eihän tästä tule mitään. Unto oli silloin jotakuinkin 77 vuoden ikäinen. Ei 40-luvulla ollut niin paljon paikkoja orvoille lapsille ja Unton kohtalona oli joutua Pernasaareen. Ne polut, mitä Unto tallasi, olivat sellaisia, ettei kukaan ihminen haluaisi sellaisia kävellä vapaaehtoisesti. Hän oli jo nelivuotiaana täysorpo. Unto sanoi, että tuo on hyvähermoinen koira. No, minullahan oli siellä koira, kun olin sen ottanut autooni mukaan Kuusamossa. PIRTTIMAA ON kuullut sellaisenkin tarinan, että Untolla olisi ollut suhde rajavartioston komentajan vaimon kanssa. Hän salametsästi karhuja ja ennen kaikkea hirviä. Pirttimaa tunnusti, että kun hän luki kuulustelupöytäkirjoja, niin ne eivät varsinaisesti ruokkineet hänen inspiraatiota Unto Ekiä kohtaan. Ja sitten kun Unto oli lähtenyt täältä Inarin seudulta pois ja minä olin jo raavaampi mies, niin yhtenä päivänä puhelin soi ja siellähän oli lankapuhelimen päässä Unto. Vastaus oli lyhyt, kun Unto tokaisi, että ihan vain vittuillakseni, sanoi Pirttimaa. – Unto kysyi, että sopisiko tulla hiihteleen karhunpyyntiin, ja että lähtisinkö kaveriksi karhuhommiin. Sitä hyvääkin oli ja sitä kautta sain oman myötätunnon tämän kirjani päähenkilön taakse ja pystyin jatkamaan kirjoittamista. Tuomo Pirttimaa sanoi, että Heikin tapaama poika oli joko Esa taikka Pasi, joka kuoli Nuuskakairassa karhunpyyntireissulla, kun häneltä petti sydän. Ei siitä reissusta silloin ollut hyötyä, mutta kun miettii tätä kirjaa, niin ehkä se reissu antoi eväitä kirjan tekemiseen jollakin tasolla. toukokuuta 2026 UUTISET // 3 ma karjalankarhukoira. – Istuin Unton kanssa siellä yksiössä ja yhtäkkiä hän tokaisi, että oliko sinulla karjalankarhukoira autossa. Hän joutui ”aljuksi” kahden vanhanpiian talouteen, josta matka jatkui sitten Suomen pahamaineisimpaan poikakotiin, Laukaan Pernasaareen. Sehän passasi minulle ja niin me hiihtelimme itäkairassa karhun perässä. – En ole koskaan ajatellut, että Unto olisi kirjoittanut asioita muistiin jo kymmeniä vuosia aiemmin ennen kuin se esikoisromaani Hirventappopaikka ilmestyi. Ei ole mitään pahaa sanottavaa Untosta. Yhdessä eräkirjailijamatrikkelissa on Unton kohdalla lyhyt lause, joka kuuluu, että nuoruuteen sisältyy jakso Pernasaaressa. – Pojan nimi on tosiaan unohtunut, mutta olisiko sitten ollut tuo Pasi, koska se mies nimittäin kertoi, että hänellä on sydänvaivaa, kun siinä juttelimme kahvitulilla, lisäsi Heikki. Tuomo Pirttimaalla ei ole täydellistä selvyyttä Unton rajamiespolusta, eikä siitä, mihin hänen rajamiehen taipaleensa katkesi. Ajattelin, että tulipa käytyä ja tulipa nähtyä kuuluisa Unto Ek. Tulee vähän sillä tavalla kiusallisia muistikuvia mieleen, että julkisuudessa meitä mielellään vertailtiin tai aseteltiin vastakkain, kun toinen oli olevinaan rosmo ja toinen sitten poliisi. Toki kirjoitusjälki on joskus rosoista. En tiedä, mistä kirjoista Unto oli itse saanut kirjalliset vaikutteensa, mutta tulee mieleen, että Raamatusta ja Sinuhe egyptiläisestä. Hirvenlihaa piti saada itselle ruuaksi, mutta kyllä sitä meni myös myyntiin tai vaihtokaupan välineeksi. He kertoivat kaiken tietämänsä pahan, mutta he kertoivat myös hyvän. Heikki Kuuva kertoi kirjastossa, että hän oppi tuntemaan Unto hyvin sinä aikana kun tämä työskenteli Virtaniemessä, Suovaselässä ja Käyräjärvellä. Lyijykausi-kirjan kannessa katselee lukijaa tuimailmeinen ja pistäväkatseinen mies. Ajelin sitten Sallaan ja menin sinne palvelukodin pieneen yksiöön. Hoitajat soittivat Esalle Rovaniemelle, että isää ei löydy mistään. Inarilainen // Keskiviikkona 27. Unto vastasi, en. – Hirvet ovat valtion omaisuutta ja hän ajatteli, että kostaa tällä tavalla valtiolle. Ivalon kirjastossa muisteltiin, että Unto Ek oli aikanaan ollut työssä, tai peräti työnjohtajana Tuntsan nokisavotalla. – Ei kukaan muu ole Suomen rikoshistoriassa saanut ehdotonta tuomiota metsästysrikoksista. Unto Ekin Esa-poika kertoi Pirttimaalle, että kerran Unto oli kadonnut Sallan hoitokodista. – Pojan nimeä en muista, mutta pitkään me raatasimme, kun minulle selvisi, että hän on Unton poika. Jos tänä vuonna julkaistavista kirjoista järjestettäisiin kansikuvakilpailu, niin Lyijykauden puhutteleva kansikuva olisi varmasti vahvoilla siinä kisassa. Hoitokodin väki meni paniikkiin ja hoitaja kauhisteli puhelimessa, että millä ihmeellä Unto sieltä nyt pois saadaan ja mahdollisimman nopeasti. Eikä se jäänyt ainoaksi karhunpyyntireissuksi Unton kanssa. Alkoholia meni, mutta kun miehellä oli huippu-urheilijan kunto, niin se fysiikka vain kesti 85-vuotiaaksi asti. Olen aina tarttunut niihin ja miettinyt, että kestääköhän nämä aikaa, ja kyllä ne vain ovat kestäneet ja tulevat kestämään aikaa. " Unto hetken aikaa pienessä palveluasunnossa katseli ja puhutteli koiraa. Tuomo Pirttimaa kiteytti tilaisuuden lopuksi, että Unto Ek jätti komean jäljen suomalaiseen eräkirjallisuuteen, vaikka inhimilliseltä puolelta katsoen hänen elämäntarinansa oli kertakaikkiaan surullinen ja kauheakin: – Kaikki mihin Unto ryhtyi, muuttui tarpeettomaksi. CARL GUSTAF HAGSTRÖM / JOHNNY KNIGA. Siinä oli muutaman minuutin hyvä hetki, kun Unto selvästi nautti sen koiran läsnäolosta. Nuoruutensa päivinä ennen asutustilalliseksi ryhtymistään Unto Ek oli hetken verran itärajan vartioilla rajamiehenä. Unto oli sanonut, että tästä tulee kirja. – Unton oman kertomuksen mukaan hän ei saanut keväthankien aikaan riittävästi vapaata karhunhiihtoa varten. Minä toin koiran Unton huusholliin ja Unton ilme kirkastui. Ja kun nyt taas miettii niitä Unton elämänvaiheita ja vaikeuksia, niin syvällä myötätunnolla ajattelen häntä, pohdiskeli Saraspää. – Minä tutustuin jo Ahvenjärvellä asuessani Unto Ekiin. Esa kysyi, lähdetkö Sallaan. – Minähän soitin hänelle ja kysyin, sopisiko tulla haastattelemaan. Esa mietti hetken puhelimessa ja sanoi sitten, että hän taitaa tietää missä isä on ja hakee hänet takaisin. Kun kymmenen vuotta sitten hautasin Suomettaren, niin muistin Unton luonnehdinnan. – Kaikista Suomen helvetillisistä kasvatuslaitoksista Pernasaari oli se kauhein. Sieltä hän oli kävellyt muutaman kilometrin vanhalle kämpälle. UNTO EKIÄ pidetään miehenä, joka uudisti Suomen eräkirjallisuusgenren. – Hyvin muistan Unton. Mutta eihän yksi mies mahda valtiolle mitään. Unto oli jäänyt kertojan mieleen miehenä, joka istui pöydän päässä ja kertoi juttuja aamuyöhön asti. Moni paisti on vaihtunut myös viinaan, ja varmasti myös leipään ja margariiniin, sillä hirvenpaistikin on aika yksipuolinen ravinto, jos ei muuta ole tarjolla pitemmän päälle. Unto ei enää puhunut kuin yksittäisillä sanoilla. Hän oli aina väärään aikaan väärässä paikassa. Unto vastasi, että saa tulla. – Nythän on niin, että en ole löytänyt mistään elävää ihmistä, jolle Unto olisi puhunut mitään Pernasaaresta. – Unto oli ottanut naisten polkupyörän hoitokodin seinustalta. Hänen lapsensa tiesivät Pernasaaresta vasta isänsä kuoleman jälkeen. Minä muistan hänet oikein mukavana ja puheliaana kaverina. Mutta päättelen, että Unto on työstänyt jo silloin sitä ensimmäistä romaaniaan Hirventappopaikka. – Olen aina palannut Unton kirjoihin. Tämä on Unton kertomus asiasta, mutta sekään ei välttämättä ole totta. Minulla on hänestä tosi hyvät muistot, kertoi Heikki Kuuva kirjailija Tuomo Pirttimaalle. – Mutta tyhjin toimin minä sieltä Unton luota lähdin. Sitten Esa kysyi, lähdetkö huomenna. Huumori lensi aina, kun Unton kanssa istuttiin kahvitulilla, vakuutti Heikki. TUOMO PIRTTIMAA paljasti esityksensä loppupuolella, että onhan hän itsekin tavannut ja haastattellut Unto Ekiä. Minulla oli tiedossa vain yksi lause Unton Pernasaaren ajasta. – Ekin Unto oli aivan mukava mies ja hänellä oli elämä vielä hallinnassa silloin kun minä häneen tutustuin. Komentajan vaimo olisi innostunut salasuhteesta Unton kanssa niin kovasti, että ei olisi jättänyt Untoa millään rauhaan. Vaikka Ekin perhe-elämä oli rankkaa, niin nämä perhehelvetin läpi käyneet lapset olivat avoimia ja hyvin tasapainossa itsensä kanssa. Siellä istui mies, jolla oli alkoholidementia, ja jos kysyin jotakin, niin hän vastaili yhdellä sanalla. Untohan tunsi vanhana koirienkasvattajana erittäin hyvin juuri karjalankarhukoirat. HEIKKI KUUVA kertoi, että hän on aikoinaan Sarmitunturin maisemissa tavannut karhunpyyntireissulla myös Unto Ekin pojan. Joskus satuimme saamaan karhun ja joskus ei. Tuomo Pirttimaa kertoi, että hän on elämänsä aikana lukenut Unton kirjat moneen kertaan. Unto vastasi, lähden. Unto sanoi, että tuo se sisälle. Pirttimaa kertoi erään Unton tuttavan sanoneen, että Unto oli esitellyt muistiinpanojaan joskus 60-70-lukujen taitteessa. Ei ole tiedossa miten Unto koki Pernasaaren ajat ja kuinka traumaattiset jäljet tuo poikakoti häneen jätti. Kun kymmenen vuotta myöhemmin hautasin Suomettaren, mietin, että se oli paras tiivistys siitä koirasta, Pirttimaa muisteli. Tarinan mukaan komentaja kuuli vaimonsa syrjähypyistä rajajääkäri Ekin kanssa ja siihen sitten tietysti päättyi myös Unto Ekin virkasuhde Rajavartiolaitoksen leivissä. Mutta jos hänellä on tuollaista kirjoittamisharrastusta ollut jo hyvin paljon aiemmin, niin sekin selittää sitä, että Hirventappopaikka on niin hyvä ja valmis romaani, päätteli Saraspää. Muutaman minuutin jälkeen hän sanoi, että tuo on hyvähermoinen koira. No, eihän siihen maailman aikaan tuommoista puhetta kukaan tosissaan ottanut ja Untolle varmasti naurettiin. Kun Unto Ekistä puhutaan, niin silloin ei voi unohtaa hänen lapsuuttaan. Halusin tehdä hänestä jutun lehteen. Untohan eli yllättävän pitkälle, hän kuoli vasta 85-vuotiaana. Otin sitten myös yhteyttä Unton lapsiin ja pääsin tapaamaan heitä. Niitä metsästysrikoksia Unton elämään mahtuikin, sillä hän joutui lopulta hirven salakaadoista vankilaan Katajanokalle. Itselleen hän tietenkin teki vain hallaa. Kyllä hän oli kova mettämies ja hän oli tosiaan myös hyvä tarinankertoja. Sieltähän Esa hänet löysi. Elettiin hilla-aikaa. Mutta me kaksi tulimme loppupelissä hyvin toimeen keskenämme. Ja kun ei mies saanut vapaata kevätkarhunpyynnin aikaan, niin sen vuoksi hän sanoi itsensä irti. Kun Tuomo Pirttimaa teki matkaa Unto Ekin pään sisään, niin hän luki aluksi kuulustelupöytäkirjoja ja käräjäpöytäkirjoja, joissa ruoditaan Unton metsästysrikoksia. Siellä oli vastassa äärettömän harvasanainen mies. Vankila-aika oli sikäli hyväksi Suomen eräkirjallisuudelle, että siellä hän kirjoitti Hirventappopaikkaa, joka on tunnetuin ja paras Unton kirjoista. Unto Ekin kirjoista ja sekä hänestä tehdyistä vanhoista haastatteluista välittyy sanoma, että Unto halusi kostaa valtiolle tappamalla hirviä. Esa-poika soitti hoitokotiin ja sanoi, että mitään hätää ei ole, sillä isä on kämpällä. Hän oli polkenut sillä 40 kilometriä Kouteloon. Joku joskus kysyi, että miksi sinulla on näin raamatullisia ilmaisuja kirjoissa
Osa niistä on yhä tallessa sinikantisessa vihkossa. toukokuuta 2026 4 // Ota yhteyttä: • Posti p. MUUTAMAN YÖN JÄLKEEN olen taas rakkailla rannoilla. Isältä pojalle siirtyvä työ täyttää yöt ja päivät. Haasteena on vain se, että miten saada asuntoja sille väelle, joka Inarin kuntaan muuttaa tasaiseen tahtiin. Yhdessä tekeminen on kesässä parasta. Moni näistä kirjoituksiin valmistautuvista ”ex-oppilaista” joutuu tulemaan pitkienkin matkojen takaa koululle näinä testipäivinä, ennen varsinaisia yo-kirjoituksia, mutta heillä ei ole enää oikeutta osallistua yhteiseen kouluruokailuun. Yhteistyöterveisin Teuvo Huju Inarinmaa 6.3.1996 Vanhojen Inarinmaa-lehtien katsaus Tervan tuoksuinen kesä Kolumni Rita Magga-Kumpulainen Kesän tulon lakeudella näkee luonnosta ja maamiehen askelista. Syntyi runo, joka nostattaa minussa edelleen vahvoja tunteita. 0100 5577 • ma–pe klo 8–18 ja la klo 9–16 • asiakaspalvelu@hillagroup.fi • lukijailmoitukset@hillagroup.fi • p. Tänään lakeuden avaruus on iso osa minua. Halusin pestä kädet ja kasvot synnyinjoessa. Aamun ensimmäinen ajatus liittyy maahan, ympärillä siintäviin peltoihin. Takavuosina minulla oli tapana Kutturaan tultuamme kiiruhtaa ensimmäiseksi jokirantaaan. Yhteisöllisen asumisen konsepti on toki Suomessa tuttua vanhuspalveluasumisesta, mutta tällä kertaa yhteisöllisyys tarkoittaa enemmänkin naapuriasumista ja lapsiperheasumista. Lue koko pääkirjoitus Inarilaisen verkkolehdestä. Uusi kotikunta oli mielestäni pelkkää peltoa. Se voisi olla rivitalomallinen konsepti, jossa jokaisella asukkaalla ja perheellä olisi oma rauhallinen koti, mutta samalla konseptissa korostuisi myös yhteisöllisyys. Onneksi päätoimittaja, maanviljelijä hänkin, piti aloittelijalle kattavan oppitunnin. Huomaan heti, että ei olisi pitänyt kysyä. Kun lähdin ensimmäistä kertaa haastattelemaan maanviljelijää, olin kuin ö aapisen reunalla. Yhdyskuntatekniikkakin on Pikku-Petsamossa jo valmiina. Keskuskeittiö laskuttaa koululta 15.50 mk/ateria. Eräässä runossa pelkään kovasti, että en totu koskaan uuteen maisemaan, pelkään, että taivas putoaa maahan, painaa matalaksi, pakottaa hengittämään, pudottaa tyhjän päälle. Myöhemmin pyysin joelta anteeksi. Oli mielenkiintoista kuunnella erilaisia ja innovatiivisia rahoituskuvioita ja samoin myös erilaisia ja innovatiivisia rakennuttamisideoita, niin Muonion kuin erityisesti tietysti myös Inarin kunnan alueelle. Muistikuva pyörryttää isä paikkaa venettä lapset rinkinä ympärillä lähellä lempeä katse tervan tuoksuinen kesä (Kullankutoja, Rita Magga, 2016) Kirjoittajan juuret ovat Kutturan kylässä. Kerroin tavastani myös paikallislehden kolumnissa. Toimitusjohtaja kiinnostui asiasta. Murrosikäisen tytön ajatusmaailma kulki haaveitten polkuja. Ja juuri yhteistilarakennuksessa voisi olla myös erillinen vierastila, jota jokainen asukas voisi varata ja sinne voisi majoittaa vaikkapa kylään tulleen kaukaisen serkun, isoäidin tai anopin. Se on Ritakosken kuohuissa syntyneen saamelaistytön tapa eikä siihen liity mitään maagista. Ei naurun aihe. Elävät kosken kuohut, puuveneen tutut äänet, parantava hiljaisuus. Polttava kirjoittamisen halu puski pintaan. Pitkään lakeudella asuneena uskon tuntevani maamiehen ajatusmaailmaa. Tonteistahan rakentaminen ei ole Inarin kunnassa kiinni, sillä vapaita tontteja löytyy ja Ivalon alueella erityisesti Pikku-Petsamon alueelta. Jaakko Peltomaa Päätoimittajalta Risuja ruokailusta rehtori Teuvo Hujulle Risuja Ivalon Lukion rehtorille, joka kielsi abeilta ruokailun koululla testipäivänä. Tilaisuus esimerkiksi tämänkaltaisten asioiden käsittelyyn olisi ollut tammikuun lopussa järjestetyn abiluokkien vanhempainillan yhteydessä. " Takavuosina minulla oli tapana Kutturaan tultuamme kiiruhtaa ensimmäiseksi jokirantaaan. Tänä kesänä nuorin mökkiläinen on puolivuotias. Jos ateria tilataan, se myös laskutetaan, syötiin sitä tai ei. Silloinkin sydämeni sykki synnyinjoen tahdissa. Sitä ei voinut ohittaa. LÄHIAJAT NÄYTTÄVÄT, nouseeko vaikkapa Pikku-Petsamoon uuden asumisen konsepti, jota seminaarissa esiteltiin. Yhteisöllisyys rakentuisi muun muassa siitä, että olisi yhteistilarakennus, jossa voisi hoitaa erilaisia huoltotöitä ja pestä vaikkapa pyykkiä, mutta samalla tuo yhteistilarakennus olisi kohtaamiskeskus. Voisin katsella tuntikausia avaraa maisemaa, taivasta tasaisen maan yllä, lintujen saapumista, uuden kasvun etenemistä, elämän tuoksua. Siitä sain kuulla vuosien jälkeenkin. Kaipasin vaihtelevaa maisemaa, edes pientä mäkeä. Halusin pestä kädet ja kasvot synnyinjoessa.. Uskon, että keskuskeittiö käyttää ylijääneen ruuan mahdollisimman järkevästi. Illalla mieli täyttyy tehdyn päivän askeleista. Ajatukset ovat luonnon keskellä. Koti-ikävä teki hyvää. Samoin sukulaisten näkeminen. Tämä on todella valitettavaa ja antaa oppilaille ikävän kuvan ”entisestä” opinahjostaan. Talo oli täynnä rakennusja rahoitusalan ammattilaisia, kuntien edustajia sekä muuten vain asumisesta ja rakentamisesta kiinnostuneita ihmisiä. Lakeuden peltomeren keskellä syntyneissä runoissani elää avara maisema ja kaukana siintävä taivaan ranta. Hän halusi tietää, liittyykö käsien ja kasvojen pesuun uskonnollinen ajatus, onko saamelaisilla tällainen tapa. Vastaus oli yksinkertainen. Paljon parjattua keskuskeittiön ruokaa kun kuulemma kuskataan elukoiden eineeksi runsain määrin, niin olettaisi ettei olisi suuri taloudellinenkaan menetys, jos nämä ex-oppilaat saisivat niin halutessaan syödä koululla näinä testipäivinä jäisi edes hyvä mieli menneistä kouluvuosista! Terveisin asiasta ”tuohtuneet vanhemmat” Inarinmaa 6.3.1996 Ja rehtori Teuvo Huju vastaa: Abiturienttien ruokailukäytännön suhteen ei suinkaan ole kysymys erillisestä kiellosta vaan säästötoimenpiteiden aiheuttaman käytännön jatkamisesta. Lakeuden vuodet kasvattivat toimittajaa välillä hellästi, välillä kovin ottein. Tentit sijoittuivat joka päivä eri kellonaikaan ja osanottajamäärät ovat aina erilaiset. INARIN KUNNAN ei tarvitse erikseen esitellä houkuttelevaa elinympäristöämme ja luontoamme potentiaalisille muuttajille, sillä Inarin elinympäristö ”houkuttelee itse itsensä”, sanoi Inarin kunnan tekninen johtaja Reetta-Mari Tammela puheenvuorossaan. Tässä kohdassa ei ole kysymys kovin suuresta rahasta, vaan enemmänkin käytännön järjestelyistä. Ajatus viivähtää jo tulevassa päivässä. Saan kuulla, että oikea joki se on, kalaa kuin isommissa, koski kuohuva yllä, kalat hyppivät taivasta kohti, pyytäjä saalista kantaa, oikea joki se on. Toki konseptissa on otettu huomioon myös asukkaiden ikääntyminen esimerkiksi niin, että kun jossakin asunnossa lapset kasvavat ulos ulkoleikkipaikasta, niin on tuo leikkipaikka helposti muunnettavissa vaikkapa pienviljelypaikaksi. Siinä huumassa erehdyin kysymään naapurilta, mikä tuo lätäkkö on. Oppilaiden mielikuva koulusta muodostuu muilla kriteereillä kuin tenttipäivänä saamatta jääneen kouluaterian perusteella. Siinä ei ole aina järkeä, että omassa asunnossa on neliöitä toimintaan, joita ei asunnossa kovin usein tapahdu, joten se oli yksi perustelu yhteistilojen rakentamiselle. Kysyn runossa uuden asuinpaikkani läpi virtaavasta vedestä, mikä vesi tuo on, onko edes nimeä. Kaikista säästöistä huolimatta viime vuoden talousarvio ylittyi ja kuluva vuosi on entistä tiukempi. 020 750 4469 (ma–pe klo 9–15) • asiakaspalvelu.hillagroup.fi Jäikö lehti tulematta. Inarilainen // Keskiviikkona 27. Kesällä mökillä tehdään arkisia asioita. Kirjoitin jo Ivalon keskikoulussa runoja. ALUSSA OLI VAIKEAA. Lopussa oleva runo tuo mieleen isän, äidin ja turvallisen kasvuympäristön. Neljä-viisitoista-vuotiaalle ne olivat elämän tärkeimmät asiat. Asiakaspalvelu Inarissa on kaikki vahvuudet asuntopulan selättämiseen Inarin ja Muonion kuntien yhteinen rakennusalan elinkeinoseminaari kokosi Kuutuantien varrella oleva Revontulikartanon väkeä täyteen. Nyt niille voi hymyillä. Ja lopuksi syvä huokaus: Olisi edes pieni mäki! RAKAS IVALONJOKI on ollut koko ajan mukanani lakeuden peltomeren keskellä. Itkin silmäni punaisiksi, kun ikävöin niin polttavasti synnyinjokeani, rakasta Ivalonjokea
Palvelemme sinua henkilökohtaisesti. Inarilainen // Keskiviikkona 27. Tavataan Kultakiertueella! Kurvaamme kulmillesi! Myy vanhat kultakorusi laatikon pohjilta pyörimästä. Saavu paikalle tai varaa aika! Kultasi hinta voi yllättää! Haluan ostaa kultasi! Katso aikataulu postinumerollasi! Saavumme aikataulussa ilmoitettujen paikkojen edustalle tai läheiselle parkkipaikalle. Tässä muutama sormus, katkennut kaulaketju ja eriparikorvakoruja, joiden päivän markkinahinta ylitti 2600 euroa. Katso kaikki aikataulut: kultakiertue.fi Katso aikataulut: kultakiertue.fi. Gold Adam Kultakiertue Oy • Voit myös lähettää kultasi postin kautta ostopisteeseemme arvioitavaksi Turvapaketti-palvelulla, lisätiedot: goldadam.fi OSTOPISTEET: KÄPYLÄ Pohjolankatu 1, Helsinki • TÖÖLÖ Mannerheimintie 58, Helsinki Oikea hinta kullastasi! Gold Adamin tunnistat Kultakiertue-autosta, iloisesta ilmeestä ja vihreästä rusetista. Kullan hinta on korkealla, saat asiantuntijoiltamme hinta-arviot veloituksetta. toukokuuta 2026 // 5 Usein käyttämättä jääneistä kultakoruista maksettava hinta yllättää asiakkaamme positiivisesti
Radio Inarin pitkä ja monivaiheinen historia päättyi 30. Studion avokelanauhuri oli toimittajan välttämätön työkalu Radio Inarin alkuaikoina. Kalle kirjoitti työtodistukseeni, että Peltomaa vastasi Radio Inarin toimittamisesta monesti aivan yksin. Ehkä sitä ehtii käydä tuon näyttelynkin katsomassa, Kemppainen jatkaa. – Tämähän on ennen kaikkea nuorisotyötä. VAIKKA RADIO Inaria ei enää ole, niin nuorten työpajatoiminta ei ole kadonnut minnekään. Ei sen kummempaa tänne Helsinkiin. Muutin Meri-Lappiin aikoinaan opintojen perässä, opiskelin Tornion Humakissa yhteisöpedagogiksi. Se oli hyvä ponnahduslauta nuorille. RADIO INARI on toiminut ponnahduslautana monelle media-alan tekijälle. Näyttely on avoinna Kuulaan aukioloaikoina. syyskuuta 2025, kun viimeinen lähetys juonnettiin loppusanoihin: ”Radio Inari hiljenee.” Samalla päättyi yksi merkittävä osa Inarin kunnan nuorten mediatyöpajatoiminnan historiaa. toukokuuta 2026 6 // Radio Inari antoi nuorille äänen – ja suunnan tulevaisuuteen Ville Vaarala Radio Inarin tarinaan on kuitenkin mahdollista palata – sillä Monitoimitalo Kuulaassa on esillä historiikkinäyttely. Toimittajan työn lisäksi Salonen on ollut nyt parina vuonna talvikauden Saariselkä Ski&Sport Resortilla. Siellä minä opiskelin toimitustyötä, ja toimitin Radio Inaria koko lukuvuoden. Olen ollut nyt seitsemän vuotta töissä Keminmaan kunnalla. HEIKKI KOSOLA asuu Oulussa ja työskentelee oululaisessa IT-alan yrityksessä. Sosiaaliohjaaja Heli Palolahden mukaan nuorten työpajatoiminnan merkitys korostuu jatkuvasti muuttuvassa yhteiskunnassa. Radiolähetykset tallentuivat historiaa varten näille kelanauhoille. Päätoimittaja Jaakko Peltomaa ei enää muista oman radiopätkänsä vuosilukuja, mutta hän muistelee lämmöllä aikaa, jolloin paikallisradiota juonnettiin työpäivän päätyttyä vielä ”ihan huvin vuoksi” läpi yön. – Samalla tässä painetaan freelancerina muusikkona hommia. Radio Inarin historiikkinäyttely on esillä Ivalossa, Monitoimitalo Kuulaan näyttelysalissa (Rantatie 10B, Ivalo) 4.-31.5.2026. JYRI SALONEN asuu Ivalossa ja työskentelee toimittajana Lapin Kansalla. – Radion jälkeen opiskelin Oulun AMK:ssa IT-tradenomiksi ja lopputyönä toteutin Radio Inarin nettistriimin, jota kautta kuuluvuus saatiin aluille. – Joskus saatettiin kavereiden kanssa mennä yöllä studioon, painaa lähetys-nappia ja lähettää livenä aivan uskomatonta tarinaa, ja saattoi siinä olla osuuttakin asiaan, kuten sanonta kuuluu. Nykyaikana kai tuollaiset luvattomat yölähetykset antaisivat menolipun linnaan, naurahtaa Peltomaa. Esimerkiksi Paikallislehti Inarilaisen nykyisistä toimittajista 100 prosenttia on työskennellyt joskus Radio Inarissa: Toimittaja Ville Vaarala vuonna 2012 seitsemän kuukauden ajan, 2013 yhden kuukauden ajan ja 2014 kolmen kuukauden ajan. – Lämpimät muistot on kyllä radiolta, eritoten kollega-Villen kanssa tehdystä ”Radio Inarin Grillipojat” -ohjelmasta... Muistelen häntä lämmöllä. – Körkön Sepon panos on vaikuttanut monen inarilaisen nuoren elämään. – Toivottavasti ovat säilyneet tähän päivään saakka, Jaakko Peltomaa tuumailee. VILLE VAARALA. – Ivalossa tulee käytyä vähintään kerran kuussa, toki työn puolesta neljä kertaa viikossa, mutta sitähän ei lasketa. En tiedä olisinko valinnut tätä urapolkua ilman Radio Inaria. Hänen mukaansa yhä useampi nuori tarvitsee tukea arjenhallintaan, mielenterveyteen ja oman suunnan löytämiseen. – Radiotyön opettajana oli vanha yleläinen Kalle Kuittinen – rautainen ammattilainen, joskin hieman viinaan menevä. Inarin kunnan nuorten työpajatoiminta tarjoaa 17–29-vuotiaille koulutuksen tai työelämän ulkopuolella oleville nuorille tukea arkeen, työelämään ja tulevaisuuden suunnitteluun. – Radio Inarin juuret menevät Inarin opistoon ja sen tiedotusopin linjalle. Ei studiossa aina muita kollegoja näkynytkään, varsinkaan aamulähetyksen aikaan, kun olivat monesti jääneet vaikka nukkumaan, jos olivat nukkumaan edes menneet. Toiminta Inarin kunnan Viestintäpajalla oli Sepon aikana erittäin vireää. Nyt on taskussa Medianomi (AMK) -paperit ja maisterin paperit journalistiikasta Jyväskylän yliopistosta. Lisäksi Seinätön työpaja tarjoaa mahdollisuuden kokeilla työskentelyä paikallisissa yrityksissä tuetusti. – Kun menin armeijan jälkeen radiolle, vahvistu ajatus siitä, että haluan lähteä alaa opiskelemaan. Keminmaa on paikkana rauhallinen, ei tämä mahottomasti eroa Ivalosta, vaikka tunturinäkymät puuttuvatkin. Inarilainen // Keskiviikkona 27. – Nuorten syrjäytymisuhka kasvaa koko ajan. Syynä ovat mielenterveyshaasteet ja Suomen hallituksen tiukentunut linja esimerkiksi Kelan etuuksiin, Palolahti sanoo. JARI ALA-KAHRAKUUSI asuu Keminmaassa ja työskentelee vapaa-aikaohjaajana Keminmaan kunnalla. Inarin kunnan nuorten työpajatoiminnassa jokaiselle nuorelle laaditaan oma tavoitteellinen ja vapaaehtoinen polku esimerkiksi työkokeilun, palkkatuetun työn tai kuntouttavan työtoiminnan kautta. – Valmistuttuani vuonna 2017 olen työskennellyt oululaisessa IT-yrityksessä. JUHO KIVINIEMI asuu Helsingissä ja opiskelee tietoja viestintäinsinööriksi Hämeen ammattikorkeakoulussa. JUHO KEMPPAINEN asuu Rovaniemellä ja työskentelee rekkakuskina UKK-Expressillä. VILLE VAARALA Jaakon aikaan aamulähetys alkoi aina riekon päkätyksellä, siitä kai tuo vanha logokin on perujaan... Näyttelyssä voi muistella vuosikymmenten varrella syntyneitä radiohetkiä kuuntelemalla vanhoja haastatteluja, selaamalla valokuvia ja mainosjulisteita sekä tutustumalla radioaseman käyttämään tekniikkaan ja ikonisiin Radio Inari -tuotteisiin. Pääasiallisesti teen helpdesk-työtä ja olen mukana IT-projekteissa. Toimintaan voi hakeutua esimerkiksi etsivän nuorisotyön, oppilaitosten tai TE-toimiston kautta – toki myös ottamalla itse suoraan yhteyttä. Toimintaan kuuluu muun muassa Starttipaja, jossa vahvistetaan arjenhallintaa, sosiaalisia taitoja ja omien vahvuuksien löytämistä, sekä Viestintäpaja, jossa nuoret tekevät media-alan töitä kuva-, videoja äänituotantojen parissa
Poronhoidon väistämisellä ja sopeutumisella on rajansa rajallisilla porolaitumilla, Paliskuntain yhdistyksen puheenjohtaja Matti Riipi sanoo yhdistyksen tiedotteessa. Digi ja uutissovellus ovat koko ajan käytössäsi. klo 10–14 La 6.6. – Metsähallituksella on Lapin LVS:n alueella tarkemmat metsäsuunnitelmat hakkuutavoitteineen jo olemassa, mutta näistä ei annettu paliskuntiin tietoa. Osalle maat ovat lähes kokonaan valtion hallinnoimia ja näissä vaikutukset ovat siten suurimmat. Nyt voidaan kuitenkin todeta, että Metsähallitus laiminlyö roolinsa tavoitteiden yhteensovittamisessa luonnonvarasuunnitelman osalta, Riipi jatkaa. Laskuttajaksi valitaan Hilla Group Oyj. 040 3511 771, ma–pe klo 8–16 • www.lapeco.fi Katso arkiaukioloajat ja ohjeet asemilla toimimiseen osoitteesta lapeco.fi/jateasemat Matti Riipi: ”Poronhoidon väistämisellä ja sopeutumisella on rajansa” Tarja Karjalainen Paliskuntain yhdistyksen mielestä nykymuodossaan Metsähallituksen luonnonvarasuunnitelma uhkaa kiihdyttää porolaidunten tilan heikkenemistä, samalla kansallisten ilmastotavoitteiden ja luontokadon pysäyttämisen toimet jäävät heikoiksi. – Neuvottelemalla olisimme voineet päästä lopputulokseen, johon paliskunnat ja Paliskuntain yhdistys olisivat voineet sitoutua, Nurmi sanoo. METSÄHALLITUKSEN laatima Lapin luonnonvarasuunnitelma (LVS) 2026-2031 käsittää koko Saamelaisten kotiseutualueen eteläpuolisen Lapin valtion hallinnoimat maaja vesialueet. Tätä oikeutta nakerretaan pala palalta muiden maankäyttäjien toimesta. € Tilaaja, vaihda laskutustapasi paperittomaan sähköpostilaskuun verkkopalvelussamme tai E-laskuun verkkopankissasi. Uuteen kotiin Myös vakituisen osoitteenmuutoksen voit tehdä helposti itse. Ohjeistusta alueella liikkumiseen saa henkilökunnalta. Poronhoitolain 53 pykälä koskettaa koko poronhoitoaluetta ja sen mukaiset neuvottelut on käyty muilla poronhoitoalueen luonnonvarasuunnitelmien alueilla: Saamelaisten kotiseutualueen ja Pohjois-Pohjanmaa-Kainuun alueilla. Asioinnissa kannattaa noudattaa varovaisuutta ja varata käyntiin hieman tavallista enemmän aikaa. ALUEELLA on kokonaan tai osittain reilu parikymmentä paliskuntaa. YHDISTYS korostaa, että poronhoitolaki velvoittaa valtion viranomaista neuvottelemaan paliskuntien edustajien kanssa, kun suunnitellaan poronhoidon harjoittamiseen olennaisesti vaikuttavia toimenpiteitä. Mökille Tee tilapäinen osoitteenmuutos ja nappaa lehti mukaan mökille. – Eri maankäyttömuodot vähentävät suoraan, heikentävät välillisesti ja pirstaloivat poronhoidon toimintaympäristöä – kumulatiivisia haittavaikutuksia ei tunnisteta, Paliskuntain yhdistys toteaa tiedotteessaan. Tilaa sähköpostilasku verkossa: hillagroup.fi/sähköpostilasku E-laskusopimus tehdään verkkopankissa paperilaskun maksamisen yhteydessä. SAAMELAISTEN kotiseutualueella on lisäksi tehty paliskuntakohtaiset metsäsuunnitelmat paliskunnan kanssa neuvotellen. Olemme edellyttäneet paliskuntakohtaista tarkastelua ja neuvottelua, mutta tähän ei ole suostuttu. 040 3511 771, ma–pe klo 8–16 • www.lapeco.fi Ivalon jäteaseman liikennejärjestelyt muuttuvat kesäkuun alussa. – Osallistuimme aktiivisesti luonnonvarasuunnittelutyöhön porolaidunten tilan turvaamiseksi. Inarilainen // Keskiviikkona 27. ASIAKASPALVELU VERKOSSA: asiakaspalvelu.hillagroup.fi SÄHKÖPOSTI: asiakaspalvelu@hillagroup.fi PUHELIN: 020 750 4469 (ma–pe klo 9–15) Paperilaskusta veloitetaan voimassa olevan hinnaston mukainen laskutustapalisä. TOIMINNANJOHTAJA Hanna Nurmi Paliskuntain yhdistyksestä katsoo, että hyvä hallinto valtion maa-alueilla edellyttää paliskuntien yhdenvertaista kohtelua. Yhdistys muistuttaa, että poronhoito on Lapissa merkittävä ja pitkän historian omaava elinkeino ja kulttuuri, jolla on ikimuistoinen oikeus alueiden käyttöön. Toimillaan Metsähallitus eriarvoistaa paliskunnat, Paliskuntain. – Poronhoidon tarpeet tulee tunnistaa ja ottaa vakavasti, Nurmi toteaa ja ihmettelee, miksi Metsähallitus on kieltäytynyt poronhoitolain mukaisista neuvotteluista systemaattisesti koko prosessin ajan. Metsähallituksella valtion maiden hallinnoijana on erityinen vastuu monien tavoitteiden yhteensovittamisessa. klo 10–14 Ivalon jäteasema on avoinna nyt myös lauantaisin Asiakaspalvelu puh. klo 10–14 La 30.5. Suunnitelmaa on laadittu viime syksystä alkaen. LUONNONVARASUUNNITELMAN alue koskettaa paliskuntia eri tavoin. Siirry maksuttomaan laskutukseen Tuoreimmat uutiset ja parhaat jutut kätevästi inarilainen.fi Muutoksia Ivalon jäteaseman liikennejärjestelyissä Asiakaspalvelu puh. Asiakaspalvelumme on aina auki Tee silloin kun sinulle sopii hillagroup.fi/asiakaspalvelu Jakelunkeskeytys Voit keskeyttää jakelun esim. Lue lisää verkkosivuiltamme. toukokuuta 2026 // 7 Ota yhteyttä: ivalo@destia.fi | 040 630 9975 Palvelut yksityisteille • Murskeet • Suodatinkankaat • Tasaukset tiehöylällä/alusterällä • Rummut ja liikennemerkit La 23.5. matkan ajaksi. Asemalla käynnistyvät uudistustyöt, jotka jatkuvat vuoden loppuun saakka. – Teemme paljon työtä maankäytön yhteensovittamiseksi. – Metsähallituksen tavoitteet hakkuiden lisäämisestä, sekä energiahankkeiden, kaivostoiminnan ja kasvavan matkailun edistämisestä luovat Lapin luonnonvarasuunnittelun alueeseen maankäytön paineen, Paliskuntain yhdistys sanoo tiedotteessaan
Vastuullinen juhliminen varmistaa, että päivästä jää positiivinen kokemus – sellainen, jota voi muistella vielä vuosienkin päästä. Sunnuntai 31.5. Jos joku voi huonosti, apua haetaan nopeasti – oli kyseessä ystävä, vanhempi tai viranomainen. Mikan kisa-ahven oli tukevassa kunnossa. Kevään päättyminen ja kesäloman alkaminen houkuttelevat juhlimaan ystävien kanssa. 040 865 3916 Liitä mukaan nimimerkkisi. Saapaslaisia voi nähdä nuorisotila Vintillä ja kylän lähialueella. YHDESSÄ PIDETÄÄN HUOLTA. Saattaapa saapaslaiset tulla Yrkän laavullekin paistamaan makkarat. Kommentoi juttuja, anna palautetta ja vaihda ajatuksia muiden lukijoiden kanssa. PS… Stönö ja Vintti tarjoavat myös kesän aikana monipuolista ja mukavaa toimintaa monen ikäisille lapsille ja nuorille. Ritva Sáráhkká Torstai 28.5. Alma Álbma Oliver, Olivia, Oiva, Oivi Oijá Pasi Gearral Helka, Helga Helgá Teemu, Nikodemus Niná Venla Venlá Auringon nousut ja laskut Ota osaa Mitkä asiat ovat Inarissa ja Utsjoella hyvin – entä huonosti. Turvallinen juhlintaympäristö syntyy yhteisestä vastuusta. Vintillä ja Stönöllä on virikettä monenlaista ja tietysti myös hyvää seuraa. Vanhemmilla ja huoltajilla on tärkeä rooli keskustella nuorten kanssa etukäteen juhlintaan liittyvistä odotuksista ja rajoista. Avoin keskustelu lisää luottamusta ja auttaa nuoria tekemään fiksumpia valintoja. Päättäjäiset ovat monelle nuorelle yksi vuoden odotetuimmista juhlapäivistä. Hyvällä säällä ulkosalle voi kerääntyä isompi porukka, jolloin riskit kasvavat. Toimitus valitsee parhaat viestit julkaistavaksi seuraavassa lehdessä. Erityisesti alaikäisten kohdalla päihteiden käyttö on lailla kiellettyä ja voi johtaa vakaviin seurauksiin. Mukaan ovat tervetulleita kaikki 7.-luokkalaiset ja sitä vanhemmat nuoret. Lauantai 30.5. Kun jokainen kantaa oman vastuunsa, päättäjäiset voivat olla turvallinen ja lämmin juhla kaikille. Inarin Vintillä toimintaa nuorille järjestää nuoriso-ohjaaja Sani Kurkinen ja Stönöllä nuoriso-ohjaaja Pirkko Mäenpää, koulunuorisotyöntekijä Katariina Turunen sekä kunnan etsivä nuorisotyöntekijä Topi Alasuutari. Kirjoituksia voi lähettää sähköpostitse toimitus@inarilainen.fi Ivalossa ja Utsjoella on alkanut yötön yö. maaliskuuta Hammastunturin erämaasta. Maanantai 1.6. Ivalossa Stönö on auki klo 17 – 23 ja Inarissa Vintti klo 17 – 24. Ahven nousi jäälle 20. MIKA VIRTA Oman kylän ääni. Vapaaehtoisilla on tarjolla myös kivennäisvettä ja pientä välipalaa. Kunnan nuorisotilat tarjoavat tänäkin vuonna turvallisen ja päihteettömän vaihtoehdon kokoontua kavereiden kanssa. Instagramissa@nuorisotalo_stono ja@ inarin_vintti Inarin kunnan ehkäisevän päihdetyön ryhmä Nyt on pyöreä raitapaita! – Mika Virta osallistuu Inarilaisen Ahvenkisaan Ville Vaarala Mika Virta ilmoittautuu mukaan Inarilaisen Ahvenkisaan komealla raitapaidalla. Perjantai 29.5. Painaako jokin asia mieltäsi. Parhaat päättäjäismuistot syntyvät usein yksinkertaisista asioista: ystävien seurasta, musiikista, valokuvista ja yhteisestä ilosta. Samalla juhlintaan liittyy kuitenkin vastuu – sekä omasta että muiden turvallisuudesta. Osallistu keskusteluun. Tiistai 2.6. toukokuuta 2026 8 // MIELIPIDE Nimipäivät Keskiviikko 27.5. Aurinko laskee seuraavan kerran Ivalossa 23.7. Toimitus voi tarvittaessa muokata tekstiä. Heidän tehtävänsä ei ole rajoittaa juhlintaa, vaan varmistaa, että kaikki sujuu turvallisesti. Ansaitseeko joku kehuja. Monta kymmentä penskaa meni kylmään veteen, eikä vain hukkunu meistä kukkaan.” Näin Kyllikki Tanhua kommentoi Inarilaisen Facebook-sivuilla uutista Ivalon uimahallin pitkäaikaisesta remontista sekä siitä, ettei Ivalosta löydy nyt kunnollista sisähallia lasten uimakoulua varten. HYVÄT MUISTOT KANTAVAT PITKÄLLE. Sopimattomia viestejä ei julkaista. Kaveria ei jätetä yksin, ja huolta pidetään erityisesti niistä, joilla saattaa olla vaikeaa. ja Utsjoella 27.7. Tärkeintä on muistaa, että juhlan tarkoitus on iloita onnistuneesta lukuvuodesta, ei ottaa turhia riskejä. ”Eikä kukkaan meistä hukkunu penikkana” Inarilaisen suusta ”Kyllä sitä opeteltiin virtaavassa vedessä uimaan ennen vanhaan. Kommentoi ja keskustele – anna äänesi kuulua inarilainen.fi Nyt on syytä juhlaan…mutta vastuullisesti! Sana on vapaa Koulut päättyvät tulevana lauantaina 30.5. Inarissa Saapas-toiminnan vapaaehtoiset liikkuvat päättäjäisiltana nuorten parissa. Parhaiten kesän ohjelmasta kestää kärryillä ottamalla nuorisotilojen sometilit seurantaan. Päättäjäispäivän viettoon kuuluu usein kokoontumisia, tapahtumia ja yhdessäoloa. JUHLAPAIKAN VALINTA RATKAISEE. Missä juhlia vietetään, vaikuttaa paljon illan kulkuun. Inarilainen // Keskiviikkona 27. Nyt on raitapaidalla kokoa! Ivalon Stönön ovet ovat auki päättäjäispäivän iltana. Turvallisempi vaihtoehto voi olla valvottu tila tai ennalta sovittu kokoontumispaikka, jossa aikuiset ovat tarvittaessa lähellä
Veikko aloitti koulunkäynnin Törmäsessä ja ehti käydä alun neljättä luokkaa ennen kuin syttyi talvisota ja koulunkäynti loppui siihen. Ukista oli iso apu lapsia vahtiessa, etteivät huku Paljakaisen ojaan sammakonpoikasia pyydystäessään. Joukossa oli kaikenmaailman kulkijoita, hienoista herroista aina savottajätkiin. päivä. Matkanteko oli hidasta tuhottujen siltojen ja huonokuntoisten teiden vuoksi. Eläkepäätöstä varten oli tehtävä Helsingin reissu ja samalla matkalla poikettava Bertta-siskon luona Hyvinkäällä. ”Ojan takaa aloitin ja itäraja tuli vastaan, kun lopetin.” Savotoilla ei ollut silloin pakkasrajaa, oli vain kahlattava puuntyvelle, kiskastava 18-kiloinen Dolmari-saha käyntiin ja petäjä nurin! ”Oli siinä työn sarkaa kerrakseen”, kertoi Veikko meille sisätyöntekijöille muutaman ärräpään höystämänä energiseen tapaansa. Perheen kahdeksasta lapsesta espanjantauti vei kaksi, Eevi Seliinan kuusija Viljo Alfredin kaksivuotiaana. JATKOSODAN AIKANA saksalaiset tarvitsivat paljon puutavaraa rakennuksiin ja siltoihin, niinpä metsätyömaita nousi ympäri Inarin kuntaa ja metsätöihin pakotetuille venäläisille sotavangeille tehtiin leirejä. Taiteilija Veikko Rajala pirtissään vuonna 2009. Sota jatkui ja sai uusia käänteitä. Ei niitä Ivalosta saanut ostettua, vaan oli tilattava tuttavien matkassa Rovaniemeltä. Ei auttanut muu, oli alettava suunnittelemaan uutta kotia. Vuonna 2012 Veikko maalasi taulun Paljakaisen majatalon pihapiiristä. Inarilainen taiteilija ja kotiseutuperinteen tietäjä Veikko Rajala nukkui pois 99 vuoden ikään ehtineenä kuluvan vuoden alussa, tammikuun 16. Ajankohtaiseksi tuli myös kullankaivuu, siihen hommaan oiva oppi-isä oli äiti-Annin veli Heimo Yliriesto. Äiti-Anni jatkoi kulkijoiden muonittamista, Alpe-isä oli hankkinut poromerkin ja siihen poroja, metsästi ja kesäisin kaivoi kultaa. Vankileirin tapahtumia Rajalan perhe joutui vasten tahtoaan seuraamaan, eivätkä ne mitään miellyttäviä tapahtumia olleet, kun niistä myöhemmin kerrottiin. Äiti Anna Maselia (Anni) os. Veikon elämäntaivalta tässä kirjoituksessa muistelee hänen sisarentyttönsä Kaarina Silventoinen. Kun Lapin sota vihdoin loppui, pääsi Rajalan perhe palaamaan kotikonnuilleen. Sieltä lienee saanut alkunsa Veikon kiinnostus erilaisten ihmisten elämäntarinoihin. Elämä meni kuitenkin eteenpäin, kun isä-Alpe valittiin vuonna 1929 majatalon isännäksi Paljakaiseen ja perhe muutti sinne hoitamaan valtion omistamaa kestikievaria kuudeksi vuodeksi. Jätettävä koti, vietävä porot metsään, teurastettava lehmät ja pakattava mukaan mitä siinä tohinassa mieleen tuli. Pelkoa ja kauhua Lappiin kylvivät myös venäläiset partisaanit. ISÄNSÄ KUOLLESSA Veikko oli 20-vuotias nuorimies. Siellä tienestit olivat sen verran hyvät, että rahaa jäi öljyväreihin ja kankaisiin. En yhtään ihmettele, että äitini Mari (Veikon vanhin sisko) pelkäsi vielä pitkään 1950-luvulla metsätieltä tulevia outoja kulkijoita. Olihan se pelko juurtunut sota-aikana syvälle mieleen. VEIKON SYNTYESSÄ perhe asui lossivahdin mökissä nykyisen Ivalon sillan pohjoispäässä. Veikon suhde luontoon kehittyi isän kautta. Toisaalta saksalaiset olivat siviilejä kohtaan ystävällisiä ja antoivat suurista ruokavarastoistaan säilykkeitä ja muuta ruokaa. Metsät, joet ja järvet antoivat elantoa entiseen malliin. Mielellään Veikko kertoi tarinaa, miten Juho Vihtori Nätti eli Nätti-Jussi asteli sisään kantapää edellä ja nauratti talonväkeä jutuillaan pitkälle iltaan. Metsurina kului lähes kolmekymmentä vuotta. toukokuuta 2026 // 9 Muistoja Veikosta Taiteilija Veikko Johannes Rajala 22.8.1926 – 16.1.2026. Nyt se rakennettiin toiselle puolen tietä. Evakkotalossa vastaanotto oli hyvä ja elämä melko samanlaista kuin kotona. VIIMEIN ODOTETUT eläkepäivät koittivat Veikon elämään 80-luvulla. Saunamökkiin asettui Hermanni-ukki, Alpen isä. Rajalat saivat vuokramaata Palkisojalta, ja sinne rakennettiin oma hirsitalo 1935. Isä Herman Alfred (Alpe) Rajala 1882–1946. Perhe sai majapaikan Niemelänkylästä, leskirouva Nikulan talosta. Oli taas lähdettävä evakkoon, tällä kertaa Ylivieskaan. Yhden sotavankileireistään saksalaiset perustivat Palkisojalle Veikon kotitalon naapuriin. Laanilan partisaani-iskun jälkeen Palkisojalla naulattiin ikkunoihin luukut ja Veikko joutui omien sanojensa mukaan vanhojen äijien kanssa partisaanivartioon Saarineitamoon. Yliriesto 1892–1984, oli äitinsä puolelta Morottajan saamelaissukua. JAAKKO PELTOMAA " Veikko aloitti koulunkäynnin Törmäsessä ja ehti käydä alun neljättä luokkaa ennen kuin syttyi talvisota ja koulunkäynti loppui siihen.. Inarilainen // Keskiviikkona 27. Majatalossa viivähtäneet vieraat olivat pienestä pojasta jännittäviä ja mielenkiintoisia. Hyvinkään kirkko oli jäänyt hänelle mieleen ja monesti sain kuulla kysymyksen ”oletkos käyny kattomassa sitä kirkkoa, se on semmonen valkonen kolmio?” Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Isältään hän oppi luonnossa kulkemisen ja eränkäynnin taidot. Talvisodan loputtua perhe pääsi palaamaan takaisin kotiin. Äiti-ihmisenä mietin sitä surun määrää, mitä perheessä on silloin koettu. ”Raskasta työtä se oli, mutta koskaan ei tiennyt mistä ja minä päivänä kohdalle osuu kultasuoni.” Kuusi vuotta meni voimalaitostyömailla Jäniskoskella ja Rajakoskella 1947-1953. Isä hoiti Ivalojoen yli kulkevaa kapulalossia 1920-luvulla. Oli lähdettävä evakkoon Muonioon. Näistä nuorena poikana koetuista reissuista syntyi myöhemmin monta entisajan Lappia kuvaavaa taulua. Oppi jutaamaan palkisille, laskemaan verkot, metsästämään riistaa ja nukkumaan rakovalkealla. Alajoen törmälle valmistui uusi pirtti loppukesästä 1946. Kotitalo Palkisojalla oli poltettu. Majatalopestin päättyessä oli aika siirtyä toisaalle. Mustia pilviä oli kuitenkin perheen yllä, sillä Alpe-isä sairastui vatsasyöpään ja menehtyi marraskuussa 1946. Tästä ajasta ei Veikolle jäänyt ikäviä muistoja, olihan se nuorelle miehelle seikkailua nähdä maalikyliä
Päivän kahdeksan kilometrin kävelytai hiihtolenkki Palkisvaaraan ei jäänyt tekemättä kuin kovimmilla pakkasilla. ”Oi, oi, siitä tulee vielä korvasieni”, huolehti Veikko. Varisinkin Vincenttiä Palkisojan taiteilija ihaili paljon ja luki hänestä kaiken tiedon mitä kirjastosta käsiinsä sai. Juhlallinen kokemus oli myös ikoninen, ”Punaisen Myllyn kabaree”. PALKISOJALLA, JOS missä on luonto lähellä. Silloin hän siirsi mökissä jakkarat sivuun, avasi kamarin oven ja käveli reipasta vauhtia tunnin verran, nurkassa tömäyttäen aina jalkaa lattiaan. ”Semmonen musta läikkä se oli.” Vaan olihan hieno kokemus nähdä aito taulu ja Leonarda Da Vincin siveltimen jäljet! Paljon siellä oli tauluja, joista Veikko oli lukenut ja hämmästytti tiedoillaan matkaseuruettaan. Pirtin ikkunoista näkyy virtaava Alajoki, rannoilla kasvavat koivikot muuttavat väriään vuodenaikojen mukaan. Radiosta tuli aikoinaan ohjelma, missä kerrottiin korvasienien kasvattamisesta itse. Oli opiskeltava taidekirjoista erilaisia tekniikoita ja värien käyttöä. Aiheina kotiseudun jängät, vaarat ja järvet eri vuodenaikoina. Kesä-aamuina mopon pärinä katosi jonnekin Anninkadun suuntaan ja illalla takaisin, tarakalla reppu täynnä korvasieniä, hilloja tai pulleita siikoja. Hän harjoitteli ja teki uudestaan, kunnes oli tyytyväinen. Sampanjapullo tuodaan coolerissa, lasit kilisevät ja tunnelma on odottavan jännittynyt. Sillä reissulla tuli nähdyksi Riemukaari, Orsayn taidemuseo, Montmarten kukkula ja Louvren taidemuseossa sitten matkan päätarkoitus Mona Lisa. Aamuyöstä sitten startti. Joka päivälle oli hommaa. Eipä tainnut jäädä Palkisojan ympäristössä yhtään luonnonkolkkaa Veikolta pappatunturillaan koluamatta. Talvella oli avattava tie ja avanto. Palkinto luovutettiin Inarin kunnan ja seurakunnan järjestämässä itsenäisyyspäivän juhlatilaisuudessa Ivalon kirkossa 6.12.2018. Taideguru Erkki Pirtola arvottaa ”ITE-Lapissa” -kirjassa veistoskokonaisuuden ainutlaatuiseksi millä mittapuulla tahansa (ITE= itse tehty elämä). Mitä niillä reissuilla tapahtui, sitä ei tarina kerro! " Veikko sai Inarilaistekopalkinnon ansioistaan vanhaa, inarilaista Lappia kuvaavista teoksistaan, joissa hän kuvaa lapsuutensa ja nuoruutensa inarilaista elämänmuotoa, jota ei enää ole. Yksin eli Veikko pirtissään, silti yksinäisyyttä ei koskaan valittanut. Illu laittoi asian korvansa taakse ja järjesti Veikolle ikimuistoisen matkan Pariisiin. Ja miten ne oliki noppeita ja taitavia niissä tansseissaan. Lapin linnustoa hän maalasi paljon, tutkien lintukirjoja ja von Wrightien tekniikkaa. Niihin on kaiverrettu saamelaista mytologiaa ja myyttinen taru Pyhästä Yrjänästä ja lohikäärmeestä. Taidehistorian kirjoja kerääntyi pirtin kirjahyllyyn pitkä rivi. Kovin oli taulu vain Veikon mielestä 500 vuodessa tummunut. ”Olihan siinä kapareessa niitä naisia, aina vain vähensivät vaatteita, menivät verhojen taakse ja tulivat takasin. Moulin Rouges jo paikkana ihastuttaa punaisella sisääntulosalilla mistä kohteliaat hovimestarit ohjaavat seurueet pöytiin. Saimme kuulla kertomusta reissusta monen monta kertaa ja aina yhtä innostuneesti hän palasi muistoissaan Pariisiin. Näin kävi Veikolle hänen mainitessa ystävälleen miten mukavaa olisi nähdä Leonardo Da Vincin Mona Lisa. Kesällä heinähommat ja kalastaminen. Kaksi muuta olivat luonto ja liikunta. Taulujen kehykset valmistuivat pääosin luonnon materiaaleista. toukokuuta 2026 10 // Jatkuu edelliseltä sivulta. ” Pittää kattoa välillä kauas joka päivä, liikutella silmiä ylös ja alas.” Näillä ohjeilla hän varmaan itse selvisi ilman silmälaseja koko elämänsä. Raskas työ oli vienyt tilaa näiltä kaikilta, mutta viimein eläkkeellä oli aikaa antautua täysillä maalaamiseen. Kunnioitettava saavutus! JOSKUS ELÄMÄSSÄ haaveet saattavat toteutua, kun niistä erehtyy puhumaan ääneen. Veikon kamarin aarteita, Vanhaa Lappia -sarjan teoksia ja veistetty pienoiskalusto.. Oli aloitettava säännöllinen treenaminen, vaikka eihän kunto huono ollut silloinkaan. Silloin pirssi kurvasi mökin pihaan ja siitä Ivalon Kultahippuun tai Saariselälle Panimoon. Ensimmäiset öljyvärit hän oli saanut 1950-luvulla Yrjö Aholalta, taiteilijanimeltään Irian Ristubardni. Ruskamaisema, öljyvärityö, vuodelta 1984. Oravat kiikkuvat pitkin ulkoseiniä talon vintille ja takaisin. Vincent van Gogh, Auguste Renoir ja Paul Gaguinin nimet niistä ainakin löytyivät. Pihapiirissä sirkuttavat tiaiset, pulmuset ja västäräkit. Ennen maratonia oli vietävä mopolla juomapullot seitsemän kilometrin välein reitin varteen. Olihan se hyvä lisä metsurin tienestien ja myöhemmin eläkkeen päälle. Ison kuopan ympäristöön kolmisenkymmentä lapion pistoa. Samalla syttyi innostus taiteeseen ja se into paloi hänen sisällään läpi elämän. Sinne Veikko kannusti virne suupielessä katsomaan. Taikarumpupöydän ja tuolien työstämiseen meni viisi talvea. Kaikki oli matkalla järjestetty viimeisen päälle. Siltikään Palkkarilla ei saanut koskaan heittää pienintäkään paperia tai maitopurkkia takkaan. Inarilainen // Keskiviikkona 27. Porot ja linnut. Luonto oli ehtymätön voimavara, ”sitä on mukava seurata, kun siellä tapahtuu niin paljon”. Toisinaan taiteilijaelämään kuului muutaman päivän irtiotto. Oli kaivettava metrinen, syvä kuoppa, täytettävä se paperilla ja mullalla. SAARISELÄN tunturikeskuksen läheisyys toi monia kulkijoita Palkisojan värikkääseen pirttiin ja monet heistä palasivat uudestaan kuuntelemaan Veikon eloisaa tarinointia ja ihastelemaan kamarin taidegallerian aarteita. VEIKON ELÄMÄSSÄ oli kolme intohimoa ja yksi niistä oli taide. Näin hän sai luotua maalaukseen mieleisensä tunnelman ja värit. Luontoa kuvaaviin tauluihin Veikko saattoi talvella, hämärän hyssyn aikaan, hahmotella maiseman valmiiksi näkömuistin tai ottamansa valokuvan mukaan ja kesällä siirtyä luontoon tekemään taulun valmiiksi. Voi jumalauta, olihan se ilta”. Oli hakattava puut pirtin lämmittämiseen ja muutama siveltimen veto vähintään maalaukseen. Pikkuhiljaa korvasienien myrkyllisyys nousi mediassa enemmän esiin, vakiostajat vähenivät ja Veikon voimat hiipuivat kuoppia kaivamaan. Viimeisinä vuosina askel lyheni ja matkanteko hidastui, mutta sinnikkäästi taittui 42 kilometrin matka elokuisessa yössä 27 kertaa. ”Pimeässä on mukavampi juosta, kun ei välimatkat ja ylämäet erotu niin helposti.” Karhuja varten mukana oli bensatuppo ja tulitikut. Työtä niiden saamiseksi oli kyllä tehtävä. ENNEN 60-vuotissyntymäpäiväänsä Veikko kuuli, että maratonin juoksemisen voi aloittaa myös vanhemmalla iällä. ”Liikukko sinä, muista liikkua joka päivä! Ihmisen pittää saaha joka päivä pikkuhiki pintaan, muuten sitä kangistuu!” Tämän neuvon sai jokainen pirttiin poikennut kävijä. Sienten nousemiseen meni sitten pari vuotta! Markan aikana kilosta sai parhaimmillaan kuusikymppiä. Kuva: EMS. Aamuhämärässä aikainen kulkija voi nähdä ketun tai ilveksen hiipivän metsän suojaan. Taiteilijan maalauksia ja veistoksia on ollut esillä 1980-luvulla Ivalon kirjastossa 2006 Ivalon Kultapiiskussa 80-vuotisjuhlanäyttelyssä 2013 Korundissa Arktinen ITE-näyttelyssä Rovaniemellä ja Inarin Siidassa ITE-tuntureilla-näyttelyssä Veikko sai Inarilaisteko-palkinnon ansioistaan vanhaa, inarilaista Lappia kuvaavista teoksistaan, joissa hän kuvaa lapsuutensa ja nuoruutensa inarilaista elämänmuotoa, jota ei enää ole. Olihan sitä kokeiltava ja ihan hyvällä menestyksellä sieniä putkahteli kitukasvuiseen metsikköön parinkymmenen vuoden ajan. Joskus taulu vaihtoi omistajaa, kun ensin hinnasta sovittiin. ”Nääkkö, tuola tunturinpäällä istuu puussa lintu?” Samalla tuli ohje miten näköä pidetään kunnossa. Oman kokonaisuutensa muodostavat puuveistokset. Vanhan, harmaan hirsisaunan takana siintävät Saariselän tunturit. Valkoinen paita ja parempi pusero päällä, mustat liehuvat hiukset taakse suittuna kyytiin astui iloisella mielellä oleva taiteilija. Siitä se innostus sitten syttyi. “Ajattelin, että tämmöstä se varmaan on suurilla herroilla, kun matkustavat, mutta on se Pariisi kyllä pirunmoinen kylä Palkisojaan verrattuna!” Niin jäivät nämä kokemukset Veikon mieleen, etteivät koskaan unohtuneet
EMS. Miten arvokkaita hetkiä ne olivatkaan! TAMMIKUUSSA 2021 Veikon jalka kipeytyi ja jonkun aikaa hän sinnitteli kivun kanssa mökillä, ennen kuin suostui lähtemään hoitajien mukana lääkäriin. Lopuksi Veikko tekaisi nuotion ja keitti mustassa pakissaan meille kahvit. Joskus sitä joutui kyllä istumaan mallina kämpän ainoassa nojatuolissa. Hillasuotkin koluttiin. Inarilainen // Keskiviikkona 27. Oman lapsuuteni aikana hän asui pikku kämpässä, mikä nököttää vieläkin joen törmällä lähellä Nelostietä. Oman huoneen valkoiset seinät tuntuivat väreihin tottuneesta taiteilijasta liian valjuilta. Ensin paikka vapautui Koivikosta ja kesällä Attendon hoivakodista. ”Tuo talitintti on varmasti tullu mökiltä, kun ihan selvästi tunnisti minut.” Kyllä hän sinne sopeutui, nautti hyvästä hoidosta ja varsinkin paikan monista musiikkitapahtumista. Mitenpä niitä naisen vartalon kaaria puutöihin aitoina saa kaiverrettua, jos eivät ne ole kädenmuistiin tallennettu! OMIA LAPSIA hänellä ei ollut, mutta olihan meitä sisarusten lapsia Palkisojalla ja Alajoella. ”Jospa maalaisin tänne vaikka Kaapin Jounin.” Attendossa oli hyvää ruokaa ja lämmin peti. Silti ikävä mökille oli kova, ei sellaista puhelinsoittoa tai vierailua, etteikö hänen mielessään Palkisoja ja sinne palaaminen ollut. Ja olihan siellä televisio. Monet metsäretket ehdimme yhdessä tehdä, milloin etsimässä korvasieniä tai puolukoita. Käytävällä pystyi kävellä hipsuttelemaan ja ulkona keinussa kuuntelemaan lintujen laulua. toukokuuta 2026 // 11 Naisen vuoksi ei Veikko suostunut vapauttaan menettämään, vaikka joskus saattoi ”muusan” mökille kutsua. Omakuva Vincent Van Goghin innoittamana vuodelta 1973. Sairaalassa vierähti kuukausi ja sinä aikana lääkäri teki päätöksen hoivakotiin siirtymisestä. Kuva: EMS. Myöhemmin vielä meidän jälkeläisiä useammassa polvessa, keiden muistiin Veikon ainutlaatuinen persoona ehti jäljen jättää. Muistotilaisuuden lopussa, Ivalon seurakuntasalissa hiljennyimme kuuntelemaan yhtä Veikon lempilauluista, Irwin Goodmanin laulamana ja Vexi Salmen sanoittamana: ”Maailma on kaunis ja hyvä sille Jolla on aikaa ja tilaa unelmille Ja mielen vapaus ja mielen vapaus On vapautta kuunnella metsän huminoita Kun aamuinen aurinko kultaa kallioita Ja elää elämäänsä………” Veikko-eno, olit minulle tärkeä ihminen. Sellainen pieni, isolla akulla toimiva kuvaputki tv. Pulmunen, vesivärityö, vuodelta 1999. Juteltiin kaiken maailman asiat satelliiteista aina päivän polttaviin juttuihin. Kaarina Silventoinen Nurmijärvi Ruskamaisema, öljyvärityö, vuodelta 1984. Sinne oli aina kiva juosta pelaamaan korttia tai soittamaan maniskaa. Kova päätös se oli, muttei auttanut vastaan paneminen. Siellä odottivat tekemättömät taulut ja joen takana halot hankikannolla pirttiin vetäjää
016 662 800 Päivystys P. IVALON RAKENNUS JA LVI Arrela Inari 050 337 3339 Oikeasti paikallinen KELA-taksi TAKSI 0800 414 610 Tilauspuhelu on ilmainen Tilauksen välittää taksi helsinki • Asennusja huoltopalvelut • Urakointi, remontit ja tarvikemyynti • Kiinteistöhuolto TÄYDEN PALVELUN KODINKONELIIKE • Myynti ja asennus • Huolto ja korjaus P. 0400 469 390 harri.halonen @ ehmp.fi Teen Ylä-Lapin alueella 40 vuoden kokemuksella rakennusvalvontaa ja kiinteistöjen kuntotarkastuksia Harri Halonen Rakennusinsinööri, RI Rakennustyön vanhempi valvoja, RAVS, Fise Keskuskauppakamarin auktorisoitu kuntotarkastaja (AKK) 045 228 0608 Yleislääkärivastaanotot, työtapaturmat Reseptiuusinnat Toimenpiteet kuten nivelinjektiot Ajokorttitodistukset ja T-lausunnot Kotikäynnit LÄÄKÄRIPALVELU LÄHELLÄSI Ivalo/Inari/Saariselkä/Utsjoki Voit hyödyntää sairauskulutai matkavakuutustasi. porari.f i Jaakko Poussu • p. Inarilainen // Keskiviikkona 27. 016 662 120 info@ylalapinlvi.fi. Service also available in English. TAKUUTYÖNÄ! Koko remontti Puustelli-rahoituksella. Rakennusja remonttityöt Rakennuspeltityöt Perttu Kiuru, Ivalo 0400 777 459 perttu.kiuru@saunalahti.fi Rakennusja remonttityöt Rakennuspeltityöt Perttu Kiuru, Ivalo 0400 777 459 perttu.kiuru@saunalahti.fi Rakennusja remonttityöt Rakennuspeltityöt Perttu Kiuru, Ivalo 0400 777 459 perttu.kiuru@saunalahti.fi LUOTETTAVAA KONEURAKOINTIA JA RAKENTAMISTA POHJOIS-LAPISSA KONEURAKOINTI MAANRAKENNUS REMONTOINTI 040-849 6528 INFO@SAMUMANNERMAAOY.COM WWW.SAMUMANNERMAAOY.COM puh. 0400 237 177 • jaakko.poussu@porari.fi MAALÄMPÖJA VESIKAIVOPORAUKSET • LVI-URAKOINTI • HUOLTO JA ASENNUS • LVI-TARVIKEMYYNTI • REMONTOINTI JA SANEERAUS • UUDISRAKENTAMINEN • ILMANVAIHTOKANAVIEN PUHDISTUKSET JA SÄÄTÖTYÖT • ENERGIATODISTUKSET ivalonrakennus.lvi@gmail.com Tero Ojaniemi 044 282 4842 • Jari Penttinen 040 723 5326 www.ivalonrakennusjalvi.fi Toimimme Pohjois-Lapissa, mm. 044 210 1193 www.lapinpalvelut.fi, rakennusnkh@outlook.com IVALON KATTOPALVELU OY Kattoremontit Sadevesijärjestelmät Kattoturvatuotteet 040 758 6187 Ompelupalvelu Maili Boxström Ruskatie 3 0400 795 201 Sovi tapaaminen! HAMMASLÄÄKÄRI Yrjö Mäkiö P. 040 752 2940 Varaa maksuton suunnitteluaika! Rovaniemen Puustelli, Aittatie 1 p. 016 662 120 info@ylalapinlvi.fi IVALONTIE 4, Ivalo LVI-myymälä P. www.santasmedicalvan.fi/varaa info@santasmedicalvan.fi Ilman pitkiä jonotusaikoja. 010 277 7330 PUUSTELLISTA UUSI KEITTIÖ SUUNNITTELUSTA ASENNUKSEEN. 040-546 6874 verhoomo.kukkala@elisanet.fi www.verhoilujapuutyokukkala.fi MEILTÄ MYÖS: • Puusepäntyöt • Rullaverhot • Sälekaihtimet Tututstu monipuoliseen kangasja verhovalikoimaamme! Suomen verhoilijamestareiden liiton jäsenliike Tutustu monipuoliseen kangasja verhovalikoimaamme! AMMATTITAITOA isältä pojalle jo 50 vuoden kokemuksella Verhoiluja puutyö Kukkala Oy Vasantie 4, 99800 Ivalo P. TÖINEEN JA TARVIKKEINEEN. www. 041 328 1864 AJANVARAUS (Puh/WhatsApp) ArcticVolt Ivalo Oy Sähkövikapäivystys 24/7 Sähköasennukset • Lämpöpumput Toni Pulkkinen 050 538 6918 arcticvoltivalo@gmail.com Instagram @arcticvoltivalo Facebook @ArcticVolt Ivalo Reliable electrician at your service 24/7. Ivalon, Inarin ja Saariselän alueella. 0400 695 115 www.yla-lapinlvi.fi Ivalontie 4 IVALO • Asennusja huoltopalvelut • Urakointi, remontit ja tarvikemyynti • Kiinteistöhuolto • LVI-urakointi • Tarvikemyynti LVI-myymälä P. Quick response. 016 662 800 Päivystys P. toukokuuta 2026 12 // PALVELUHAKEMISTO Ivalon Sähköasennus Oy Risto Kukkala Ammattitaidolla kaikki sähkötyöt 040 615 8985 risto.kukkala@gmail.com LVI-tarvikkeiden myynti ja asennus www.lviharju.fi | lviharju@gmail.com Verhoiluja puutyö Kukkala Oy AMMATTITAITOA isältä pojalle jo 50 vuoden kokemuksella Verhoiluja puutyö Kukkala Oy Vasantie 4, 99800 Ivalo P. 040-546 6874 verhoomo.kukkala@elisanet.fi www.verhoilujapuutyokukkala.fi Keittiöt · Kalusteet · Remontointi · Verhoilu ja sisustus Puuja parkettilattioiden hionnat ja lakkaukset • SAUNAJA KYLPYHUONE REMONTIT • MYÖS MIKROSEMENTTIASENNUKSET! • SISÄTILAREMONTIT • SEKÄ MUUT RAKENNUSJA REMONTTITYÖT! Nopea toiminta – Hyvä palvelu – Kattava osaaminen • Rakennus urakointi • Kiinteistöhuolto • Kiinteistöpäivystys • Salaoja ja sadevesiremontit • Siivous työt /esmansiivous Marko :0442101193 rakennusnkh@outlook.com Essi : 045 1662166 Siivoustyöt p. 0400 695 115 www.ylalapinlvi.fi TÄYDEN PALVELUN KODINKONELIIKE • Myynti ja asennus • Huolto ja korjaus P. Fast and safe fault repairs, installations for homes and businesses. Männiköntie 5, 99800 Ivalo p. 040-546 6874 verhoomo.kukkala@elisanet.fi www.verhoilujapuutyokukkala.fi MEILTÄ MYÖS: • Puusepäntyöt • Rullaverhot • Sälekaihtimet Tututstu monipuoliseen kangasja verhovalikoimaamme! Suomen verhoilijamestareiden liiton jäsenliike Tutustu monipuoliseen kangasja verhovalikoimaamme! Vasantie 4, 99800 Ivalo • P
Ivalon Vesikrossit järjestetään tulevana kesänä tuttuun tapaan Inariviikkojen päätösviikonloppuna heinäkuun lopussa. 0400 394 864 • VAIHTOLAVAT • NOSTURIPALVELUT • PYÖRÄKONE • PIHOJEN HARJAUKSET nuohoukset ylä-lapin alueella Henry Välitalo p. UUTISOIMME AIEMMIN tänä vuonna, että Arctic River Resort löi kättä päälle Ylä-Lapin Moottorikelkkailijoiden kanssa vesikrossien jatkosta. Kysy tarjous! 0400 688 932 Anssilappalainen@sl-transoy.com Ivalon Latu ja Arctic River Resort jatkavat hyytävää yhteistyötään Ville Vaarala Ivalon Latu ry ja Arctic River Resort tekivät kahden vuoden mittaisen jatkosopimuksen avantouinnin järjestämisestä. Piiskuntie 1, 99800 Ivalo | 050 5599 819 Ivalo Jäämerentie 18, Sodankylä | 050 5599 817 info@mainoslinja.fi | www.mainoslinja.fi Sodankylä OSA HILLA GROUPIA SE PAIKALLINEN TOIMIJA! · Katsastukset · Korjaamopalvelu · Kuljetuspalvelut · Nostopalvelut · Rengastyöt Hannu Alenius Oy · Peräsaajontie 13, 99800 IVALO 040 505 3890 / Hannu · 0400 477 206 / Tero info@hannualeniusoy.fi · www.hannualeniusoy.fi/ Täydenpalvelun talo henkilöautoille ja raskaalle kalustolle merkkiin ja vuosimalliin katsomatta! Ivalon Kauppakeskus Oy Inarin Kehitys Oy Ivalossa VUOKRATAAN LIIKETILOJA Ivalon ydinkeskustassa uuden liiketalon 2. SIIVIKKO KERTOO , että ”Närkkään” tulee tänä kesänä Ivalon ensimmäinen padel-kenttä. Toisen kerroksen tiloihin ala-aulasta uusi iso hissi ja portaikko. kerroksessa eri kokoisia myymälä-, liikeja toimistotiloja. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Näverniemessä pääsee käymään avannossa taas, kun Ivalojoki on saanut jääpeitteen. – Avantouinti vilkastaa verenkiertoa ja aineenvaihduntaa, madaltaa stressitasoja, parantaa unenlaatua sekä auttaa urheilijaa palautumisessa. Tämä mahdollistaa sen, että molemmat osapuolet pystyvät keskittymään tapahtuman pitkäjänteiseen kehittämiseen. 040 188 9942 info@kiinteistovalitalo.fi Suoritamme öljysäiliöiden poistoja kokonaisurakkana avaimet käteen periaatteella. Avaamme kesällä myös Ivaloon ensimmäisen padel-kentän. Kilpailut ovat viime vuoden tapaan kaksipäiväiset. 0500-505 300 Ivalon vanhassa postitalossa liikeja toimistotilaa. 040 145 9001 www.kaijankukka.com Siellä missä tarvitaan, maalla sekä järvellä Toni Multasuo 041 311 9416 Siellä missä tarvitaan, maalla sekä järvellä Mainostuotteet läheltäsi Mainonta · opastaminen · esillepano · markkinointi • Mainostarrat • Suurkuvat, banderollit • Opasteet, kyltit • Autoteippaukset • Ikkunateippaukset • Valomainokset • Kuvataulut • Tulosteet, lomakkeet • ja paljon muuta... Inarilainen // Keskiviikkona 27. toukokuuta 2026 PALVELUHAKEMISTO // 13 YLÄ-LAPIN PELTI OY • SAUMATTOMAT VESIKOURUT • TIKKAAT • KATTOTURVATUOTTEET • RAKENNUSPELTITUOTTEET • PELTIKATTOASENNUKSET JA -MYYNTI TIMO POIKKIJÄRVI P. Paikallista näkyvyyttä verkkokaupasta.. – Meillä on nyt paljon meneillään. 040 707 3785 Sonja Birgitta Välitalo p. 044-3636 006 ja puh. Toimi tiloja Porontie 20, 99800 Ivalo hygikyyti@gmail.com p. Kentän rakennustyöt on aloitettu ja sen on määrä avautua käyttöön kesäkuussa. 0400 691 992 HALLITIE 13, IVALO MATERIAALIJA ASENNUSTAKUU Kukkakauppa hautaustoimisto Palvelemme ma–pe klo 9–17, la 9–14, muina aikoina sopimuksen mukaan Puh. 0400 691 992 HALLITIE 13, IVALO MATERIAALIJA ASENNUSTAKUU YLÄ-LAPIN PELTI OY • SAUMATTOMAT VESIKOURUT • TIKKAAT • KATTOTURVATUOTTEET • RAKENNUSPELTITUOTTEET • PELTIKATTOASENNUKSET JA -MYYNTI TIMO POIKKIJÄRVI P. Pieniä parannuksia tehdään kesän aikana, jos näemme sen Ivalon Ladun kanssa aiheelliseksi, Arctic River Resortin yrittäjä Mika Siivikko kertoo. Jos aikataulut pysyvät, niin ensimmäiset kenttävaraukset voi tehdä meidän verkkosivulla jo ennen juhannusta, Siivikko vinkkaa. Tiedustelut ja tilojen esittely puh. – Samalla kaavalla jatketaan. Siivikko on hyvillään siitä, että Vesikrossit ajetaan useampana vuonna putkeen Näverniemessä. VILLE VAARALA mainostajalle.hillagroup.fi mainostajalle.hillagroup.fi Silloin kun sinulle sopii. Liisa Morozovan mukaan avannossa käymisellä on monia positiivisia terveysvaikutuksia
Tuomisto s. Ikävöiden Aino perheineen Tuula perheineen Jari Elisa ja Essi perheineen muut sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Kulttuurilautakunnan mukaan Máret ei vain huolehtinut arjen tehtävistä, vaan myös omistautui yhteisönsä hyvinvointiin. Seurakunnalliset IVALON HELLUNTAISEURAKUNTA To 28.5. klo 18 Rukouskokous Su 31.5. Törmäsen kyläyhdistys 814 euroa. Paatsjoen-Nellimin kyläyhdistys 964 euroa. Rakkaudella kaivaten ja ikävöiden Veli Satu, Santtu, Otto, Oiva Heli, Jani sukulaiset ja ystävät Kuolleet Rakas äitimme ja mummomme Irja Johanna Sofia KUMPULA ent. Muut LISÄTIEDOT: Facebook: Inarin seurakunta. Klo 15.00 alkaen. Kulttuurilautakunta toteaa perusteluissaan, että se jakaa vuoden 2026 kulttuuripalkinnon Inari 150ja Utsjoki 150-juhlavuosien kunniaksi inarilaiselle Mihkku Elle Maire, Maire Saijetsille ja utsjokelaiselle yhteisön ja kielen ja kulttuurin vaalijalle Rájájon Máret, Maarit Länsmanille. Kaamasen kyläyhdistys 964 euroa. Lämmin kiitos osanotosta. Utsjoen seurakunta Kuolleet Uula Antti Paltto 87v Seurakunnan viikko UTSJOELLA: Su 31.5. Kotiimme , Sotkatie 7 Elle-Mari ja Jyrki Surun koskettaessa Tee kuolinilmoitus tai surukiitos itsepalvelukanavassamme: inarilainen.fi/ lukijailmoitukset Mihkku Elle Maire ja Rájájon Máret saivat kulttuuri-palkinnon Jaakko Peltomaa Saamelaiskäräjien kulttuurilautakunta on jakanut vuoden 2026 kulttuuripalkinnon kahdelle henkilölle. Syvästi kaivaten Merita ja Arvi Niko, Nea ja Jimi Sini Minna ja Petri Saku, Santtu ja Miska Mirva ja Toni Konsta, Kaapo, Kiira, Inari ja Salla sukulaiset ja ystävät Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että äitimme siunataan 5.6.2026 klo 11.00 Ivalon kirkossa, jonka jälkeen muistotilaisuus seurakuntasalissa. Toista oli keväällä 1981. Menesjärven kyläyhdistys 814 euroa. Rakas puoliso, äiti, mummi, sisko Marja Riitta HERRANEN o.s. Kirkkoherranvirasto on avoinna ti to klo 10–14. Jos sijaltain en nousisi, taivaaseen ota tykösi. Lukijan kuvia voi lähettää osoitteeseen: toimitus@inarilainen.fi Vesi lainehti Ivalon keskustassa toukokuussa vuonna 1981. Inarin kunnan kyläyhdistykset saivat kunnalta avustuksia näin vuonna 2026: Tolosen kyläyhdistys 964 euroa. klo 9.30 vedenpyhitys ja liturgia, praasniekka. 10.5.2026 Kulje äiti kerallamme, mummo rakas mukanamme, voimanlähteenä lähellä. klo 11 Messu, pyhäkoulu messun aikana. Nuorten tapahtumat löydät instagramista: utsjoen_seurakunta MAINOS Rakkaamme Aili Aliina ALAKAHRAKUUSI o.s. Inarilainen // Keskiviikkona 27. Kotisivut: www.ivalonhelluntaisrk.fi Facebook: Ivalon Helluntaiseurakunta Tervetuloa tilaisuuksiin! Lämpimästi tervetuloa! Poikamme Janrikin ylioppilasjuhliin. JUHA P ORT TI Jaakko Peltomaa Inarin kunta jakoi toukokuun alussa kyläyhdistyksille avustuksia yhteensä 10 004 euron suuruisen summan. Eläkeläisenäkin vapaaehtoistyötä tekevän Máretin työn merkitys ulottuu syvälle useammalle sukupolvelle. Kulttuurilautakunta mainitsee perusteluissaan, että Maire on suorittanut Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa saamelaiskäsityöalan erikoisammattitutkinnon, jonka jälkeen hän on työskennellyt duodjin parissa opettajana. www.inarinseurakunta.fi KIRKKOHERRANVIRASTO ON MUUTTANUT! Palvelemme osoitteessa, Kirkkokuja 1 d, 99800 Ivalo. Ivalon kyläyhdistys 814 euroa. klo 17 suuri ehtoopalvelus, praasniekka Pe 5.6. Inarin kirkonkylän kyläyhdistys 814 euroa. Inarin kunta jakoi kylille kymppitonnin Tervetuloa! Pyhittäjä Johannes Valamolaisen tsasouna, Sevettijärventie 8750, Sevettijärvi To 4.6. toukokuuta 2026 14 // Inarin seurakunta Kuolleet Salme Marjatta Sallmén 88 v Tapio Matti Juha Ulvinen 89 v Seurakunnan viikko INARIN KIRKOSSA: Su 31.5. 9.4.2026 Ivalo Taivaan linnut, tuulet maan seuraksesi sinne saat. aukioloaikoina 040 1371879, muulloin 040 7072669/Seija. Puh. 15.11.1933 Kurikka k. Kipua tunne et, hiljaisuutta kuuntelet. 2.2.1950 k. 5.4.2026 Kiuruvesi Levolle lasken, Luojani, armias ole suojani. Kyläyhdistyksille myönnetyt summat olivat melkein samansuuruisia keskenään, vaihdellen reilun 800 euron ja reilun 900 euron välillä. Ivalon tulvavallit rakennettiin muutamaa vuotta myöhemmin. Palokangas o.s. Tässä Juha Portin ottamassa kuvassa vesi on vyörynyt Ivalon keskustaan ja Ivalon Shellin pihallakin oli enemmän käyttö soutuveneille kuin autoille. Partakon kyläyhdistys 964 euroa. Kuva on otettu tarkalleen 23.5.1981. klo 11 Messu kirkossa. Virasto sijaitsee uudisrakennuksessa Ivalon kirkon takana. Kangasniemi s. Maire Saijets tunnetaan ansioituneena saamenkäsityön opettajana. Lauantaina 30.5. klo 17 Jumalanpalvelus ja pyhäkoulu Yhteydenotot: 040 825 2918 Tapani Kauppinen Kirpputori auki ti, ke ja pe klo 11-16 sekä to klo 11-17. Maarit Länsman, joka tunnetaan myös ”kodinhoitaja-Maaritina”, on tehnyt elämäntyönsä kodinhoitajana ja perhetyöntekijänä Utsjoella. Koppelon kyläyhdistys 964 euroa. Elä muistoissa mielissämme, sävelinä sieluissamme, elämämme enkelinä, Taivaan veräjän takana. Maire on jäänyt oppilaiden mieleen rautaisena ammattilaisena, mutta myös aina ystävällisenä ja kannustavana ohjaajana. 25.4.1947 Inari k. Saariselän kyläyhdistys 964 euroa. Ivalon suurtulva vuonna 1981 Lukijan kuva Tänä keväänä ei Ivalossa ollut tietoakaan tulvista, eikä jäidenlähtökään aiheuttanut suuria tunteita, kun ne sulivat melkein paikoilleen. Konu, ent. Riutulan kyläyhdistys 964 euroa. Arajärvi s
Tunturiverkon toimintaympäristö on poikkeuksellinen: pitkät etäisyydet, vaativat sääolosuhteet ja korkea toimitusvarmuuden tarve edellyttävät johtamiselta sekä teknistä syvyyttä että operatiivista kurinalaisuutta, Koskinen toteaa tiedotteessa. Koskisen mukaan Kangasniemi tuntee verkkotoiminnan käytännön realiteetit ja kykenee kehittämään yhtiötä pitkäjänteisesti myös rajallisilla resursseilla. 020 757 0570 Palvelemme MA-PE 7-22 LA-SU 8-22 SCHOOLS OUT! NAPPAA SYÖTÄVÄN HYVÄT TARJOUKSET! 4 99 pkt Ilman Plussa-korttia 6,99 pkt Arla LOPUTON KERMAJUUSTOT 1 kg Plussa-etu -28 % Kariniemen KANANPOJAN FILEEPIHVIT 1 kg Ilman Plussa-korttia 14,29 rs PENSASMUSTIKKA 300 g (11,10/kg) Espanja, Marokko, Portugali 3 49 kpl Huhtahyvät MEETVURSTI 350 g (norm. – Haluan olla mukana kehittämässä pohjoisen sähköverkkoa palvelemaan alueen asukkaita ja elinkeinoelämää, hän sanoo. Inergia-konsernin toimitusjohtaja Tommi Koskinen kuvailee Kangasniemen yhdistävän vahvan johtamisosaamisen ja teknisen asiantuntemuksen. pantit 2,40 Kauppiaan Kauppiaan SUPERTARJOU S SUPERTARJOU S Kauppiaan Kauppiaan SUPERTARJOU S SUPERTARJOU S Kauppiaan Kauppiaan SUPERTARJOU S SUPERTARJOU S 10 99 HERKKUTORIN TISKILTÄ ERÄ Tiskiltä myös kaupan omat savukalat. toukokuuta 2026 // 15 Tunturiverkon toimitusjohtajaksi valittiin Mikko Kangasniemi Ville Vaarala Mikko Kangasniemi vastaa tehtävässään Pohjois-Lapin sähköverkon operatiivisesta johtamisesta, kannattavuudesta ja liiketoiminnan kehittämisestä. 800-1000 g IRTOKARKIT 6 99 kg 2 90 kg Fazer JÄÄTELÖT 425 ml (7,84/l) Ilman Plussa-korttia 15,65-15,90/24-pack (1,67-1,70/l) sis. Tunturiverkon toimitusjohtaja kuuluu myös Inergia-konsernin johtoryhmään. asti REILUN KAUPAN ISOKUKKAINEN RUUSU Yksittäinpakattu, Ecuador 4 90 kpl 10.3 pkt KESÄKURPITSA Espanja Ilman Plussa-korttia 6,55 pkt (15,41/l) 5 99 kg HK VILJAPORSAAN MAUSTAMATON tai SUOLATTU ULKOFILEEPALA n. Audionomit vastaavat kysymyksiin! Tervetuloa! Klubijäsenenä saat etuja, tarjouksia ja ajankohtaista tietoa sähköpostiisi Kuulokojeparistot 3 pkt 12 € Kemi Kauppakatu 13 A p. 5,19) Coca-Cola Zero myös maut, Sprite Zero ja Fanta Zero sokerittomat VIRVOITUSJUOMAT 24 x 0,33 l/pl (1,08/l) sis. KEMIN KUVAAMO MIKA AHONEN Toivon nimipäivä 4.6. – Työhistoriansa myötä Mikko tuntee verkkotoiminnan realiteetit ja omaa kyvyn kehittää Tunturiverkkoa pitkäjänteisesti siten, että rajallisilla resursseilla saavutetaan parhaat mahdolliset lopputulokset. KANGASNIEMI KERTOO ottavansa uuden tehtävän vastaan innostuneena. pantit 2,40 Rajoitus 2 erää/talous -29-30 % Plussa-etu Voimassa 7.6. Yhtiö on yksi Inergia-konsernin kolmesta tytäryhtiöstä. Kaikki tarjoukset netistä: k-supermarket.fi I V A L O Ivalontie 17, 99800 Inari p. 8 99 kg KOKONAINEN LOHI Norja TAKUUMUREA NAUDAN ENTRECOTE Suomi PORSAAN ULKOFILE naturel ja Rub maustettu 24 95 kg 9 95 kg 10.3 rs Yksittäin 5,49 rs (18,30/kg) 7 99 rs Plussa-etu -44 % Plussa-etu -49 % 24 -pack. klo 12-16! Tule liittymään maksutta uuteen Toivon Klubiin! Ilmainen kesäkassi kaikille päivän aikana kävijöille! Cerustopvahasuojat 3 kpl 20 € Arvontaa, kahvitarjoilu. Inarilainen // Keskiviikkona 27. – Mikon osaamisessa yhdistyvät vankka johtajuus ja syvä ammatillinen substanssi. 0400 212 689 Rovaniemi Korkalonkatu 2 p. Uudeksi Tunturiverkon toimitusjohtajaksi valittu Mikko Kangasniemi on työskennellyt aiemmin muun muassa Rovakairalla sekä Kemin Energia ja Vesi Oy:n toimitusjohtajana. Toivon torstai 4.6. 040 571 5022 www.toivonkuulo.fi Avoinna: ma-to 9-16, pe 9-15 HINNAT VOIMASSA TO–SU 28.-31.5.2026 ELLEI TOISIN MAINITA Tuotteita rajoitettu määrä. TUNTURIVERKKO RAKENTAA ja ylläpitää sähköverkkoa Inarin ja Utsjoen kuntien sekä Sodankylän pohjoisosien alueilla
Toisin kuin autoritaarisissa poliisivaltioissa, joissa salaista poliisia käytettiin järjestelmällisesti opposition nujertamiseen ja mielivaltaisiin vapaudenriistoihin, Suomessa haluttiin tietoisesti etääntyä tällaisesta toimintakulttuurista. toukokuuta 2026 16 // Paavo Säippä – Rohkeuden kasvot Sonja Moshnikoff Järjen ääni 1930-luvun kiihkon ilmapiirissä. Valtiollisen poliisin (Valpo) päälliköksi tuolloin nousseen Säipän elämäntyötä tarkasteltaessa paljastuu moniulotteinen kuva. PAAVON ISÄ , tehtaanomistaja Kaarlo Jaakko Säippä, perusti Ylitornion suojeluskunnan. Timo J. Säippä ei ollut mikään paperinpyörittäjä. Raskainta on olla oikeassa silloin, kun äänekäs enemmistö on väärässä”. Inarilainen // Keskiviikkona 27. Isänmaallisen kansanliikkeen (IKL) toiminta nähtiin uhkana demokratialle ja oikeusvaltiolle. Ylitorniolaisen Paavo Säipän kaltaisista ihmisistä moni pohjoisessa voisi syystäkin tuntea ylpeyttä. Inhimillisesti katsoen on kuitenkin pienempi riesa puhua mukavia kuin totta. Varatuomari Paavo Säippään ei voida liittää yksinkertaistavia oletuksia. Itseään kommunistina pitänyt työntekijä totesi,”ettei se kelvoton mies ollut”. Toimiessaan Valtiollisen poliisin päällikkönä hän navigoi vaarallisimmilla vesillä, mitä Suomen historia tuntee. J. VANHOISTA 1930-LUVUN sanomalehtikirjoituksista löytyy epäasiallisia tekstejä. Ihmisen suuruus mitataan sillä, miten hän kohtelee muita. Työntekijät tulivat Säipän kanssa toimeen, vaikka tiesivät tämän toimineen niin kutsutun ”Ohranan” eli valtiollisen poliisin johdossa. Sydämen sivistystä kuvaa perheen tehtaassa nuorena työskennelleen Erkki Hasan (2008) kertomus: Paavo vapautti hänet koulumaksuista ja mahdollisti näin tulevat opinnot. J. On arvuuteltu, “oliko se itse Paavo Säippä”, joka IKL:n lakkauttamispyrkimysten aikaan totesi: ”Käärmeeltä pitää katkaista pää poikki”. Vuoden 1918 sodan aikana suojeluskunnan päällikön rauhallinen ja järkevyyttä painottava toimintatapa auttoi rauhoittamaan vastakkaisia osapuolia ja esti väkivallan kärjistymisen. Kiinnostavan näkökulman tarjoaa eräs Ylitornion perhetehtaalla työskennellyt muistelija. 1930-luvun oikeistoradikalismi ja Lapuan liikkeen väkivaltaiset otteet, kuten presidentti K. Tapahtumat 30-luvun lopulla ja 40-luvun alussa sijoittuvat aikaan, jolloin oikeusvaltion raameista vasta keskusteltiin. Valpon edeltäjä, Etsivä Keskuspoliisi (EK) oli saanut osakseen kritiikkiä omavaltaisista otteistaan. K. Valtiollista poliisia pyrittiin uudistamaan Paavo Säipän kaudella vastaamaan paremmin modernin yhteiskunnan vaatimuksia ja tiukentunutta laillisuusvalvontaa. Lakkauttamisyritys kuitenkin pysähtyi oikeudessa. Presidentti Urho Kekkosen sanoin: ”Paavo on mies jokaista sormenpiirtoa myöten”. Säipän tehtävänä oli koota todisteita IKL:ää vastaan, jotta järjestö voitaisiin lakkauttaa oikeusteitse valtionvastaisena toimijana. Humaania miestä mustamaalataan bolševikiksi, milloin kielitaidottomaksi tai kokemattomaksi. Säippien vaikutusalueelta ei viety yhtään paikallista työläistä vankileirille. Paavo Säipän pitkän elämän yksi mielenkiintoinen vaihe alkoi vuonna 1938. Säippä puhui yhdessä ystävänsä kanssa kaksi pidätettyä sosiaalidemokraattia vapaaksi perustellen tätä sillä, että he olivat hyviä ihmisiä. Perheessä arvostettiin koulutusta ja sivistystä. Ståhlbergin kyyditys, olivat luoneet tarpeen lakkauttaa demokratiaa uhkaavat voimat. Kielitaitoinen Säippä nähtiin maltillisena hahmona. Valkoisen puolen edustajana Hannula vetosi sen puolesta, että punaisten kostonhimoinen tappaminen sisällissodan aikana lopetettaisiin. Säippä edusti uutta, korkeakoulutettua sukupolvea. Lakien noudattaminen ja inhimillinen kohtelu eivät olleet itsestäänselvyyksiä, päinvastoin, vaati rohkeutta asettua julkisesti puolustamaan niitä. Hannula muistetaan rohkeana päätoimittajana, ääriliikkeiden vastustajana ja tiukan oikeusvaltion kannattajana. Läheinen sukulaismies, ministeri ja maaherra Uuno Hannula, oli perustamassa Suomen jääkäriliikettä ja oli tärkeässä roolissa sen alkuaikoina. Hänessä yhdistyivät hauskuuttelija, älykäs humanismi ja poikkeuksellinen luonteenlujuus. LAHDEN KAUPUNGINMUSEO. 1930 ja -40 –luvuilla Suomen tilanne oli kriittinen; ulkoja sisäpoliittiset jännitteet koettelivat maan kestävyyttä. Hänen tehtä" Spä´sseb, kiitos kun sinä et vaiennut. Uuno Hannula kirjoituskoneen äärellä. Säipän johtajakaudella tavoitteena oli muokata laitoksesta nykyaikainen ja oikeudellisesti kestävällä pohjalla toimiva organisaatio, joka suojelisi valtiojärjestystä sortumatta oikeusvaltiolle vieraisiin ylilyönteihin. Muistelijan arvio siitä, että Säippä olisi joutunut luopumaan Valpon päällikkyydestä ” liiallisen kiltteyden” vuoksi, viittaa hänen inhimilliseen ja oikeudenmukaiseen toimintatapaansa keskellä poliittisesti jännitteistä aikakautta. YLIOPPILASSUKU SÄIPPÄ on tunnettu Tornionlaaksossa. Hän oli mies, joka tiesi salaiset hankkeet Suomessa ja ulkomailla, tiedoillaan hän palveli isänmaan ja pohjoisen etua. Hän olisi ottanut mieluummin kuulan. Tuikka (2016) kuvailee kolumnissaan, “Eikö sitä totuutta saisikaan sanoa”, pelkäämätöntä toimittajaa seuraavasti: “ Hannulan Uuno ei vetänyt totuuksiaan takaisin. Hän oli hahmo, joka ei pitänyt itsestään ääntä; hänestä tiedetään ja on kirjoitettu verrattain vähän. Sisäministerin Kekkosen ohjauksessa toiminut, nuorista lakimiehistä koostuva ryhmä ehti antaa käskyn tyhjentää IKL:n toimistot. Paavo Säippä ”mies jokaista sormenpiirtoa myöten”. Paavo Säippä tunnettiin miehenä, joka auttoi ihmisiä myös henkilökohtaisesti
Marja Tuomisen (2015) sekä Juha Hagelbergin (1998) tutkimukset nostavat vaiennetun johtajan selvitykset esiin. Gestapon päällikkö Heinrich Himmler saapuu tarkastamaan Petsamon nikkelikaivosta vain muutaman kuukauden Säipän erottamisen jälkeen. Rajavartioston toiminta joutui suurennuslasin alle. Uuno Hannula kirjoituskoneen äärellä. Ehkä nuori oikeustieteen opiskelija Säippä sai vaikutteita professori Rafael Erichiltä. Säippä joutui jättämään tehtävänsä tammikuun lopussa 1941. Tammikuussa 1941 Paavo Säippä kirjoitti oikeusasiamiehelle osan pidätetyistä voivan olla syyttömiä: tunnustuksia ei pidä hyväksyä. Kuulusteluissa oli käytetty väkivaltaa. Säippä ei perääntynyt. Erich oli ensimmäinen suomalainen tuomari Haagin pysyvässä kansainvälisessä tuomioistuimessa. Tämä tapahtui Kansainliiton aikakaudella, jota voidaan pitää myöhemmän Yhdistyneiden kansakuntien (YK) edeltäjänä. YK:n ihmisoikeusjulistus hyväksyttiinkin vasta vuonna 1948. Inarilainen // Keskiviikkona 27. Hän sai tappouhkauksia Isänmaallisen Kansanliikkeen (IKL) lakkauttamisaikeiden vuoksi. Vakoilujutun hoito oli ollut paikoin holtitonta. Tappouhkauksessa noin v.1938 esitetään Bobrikovin murhaa. Johtaja vastusti jälkimmäistä, vaikka se johti hänen omaan syrjäyttämiseensä. Uudistusten haasteena oli, että suurin osa Valpon henkilökunnasta ja alemmasta johtoportaasta kuului yhä vanhan johdon koulukuntaan. Kekkosen arkistossa säilytettävässä uhkauskirjeessä kerrotaan miten käy miehen, joka ei väisty. Vastakkain olivat oikeusvaltioperiaatteita vaaliva linja sekä natsi-Saksan salaisen poliisin eli Gestapon toimintatapoja ihailevat voimat. Valpon uudeksi johtajaksi valittiin Arno Anthoni, joka tunnetaan juutalaisten luovuttamisesta Auschwitzin keskitysleirille. Spä´sseb, kiitos kun sinä et vaiennut. Vaikuttavaa on, että säilytit vuosikymmeniä kirjoituksia, joissa korostettiin laillisuuden merkitystä sekä oikeusvaltion vastuuta suojella kansalaisia.” Historia opettaa meille, ettei suurin uhka ole se mitä pahat tekevät. Ote vuoropuhelustani tutkimuskohteen -Paavo Säipänkanssa: “Keväällä 2025 löydän Kekkosen arkistossa säilytettävässä mapistasi nimimerkillä kirjoitettuja rohkeita mielipidekirjoituksia ihmisoikeusrikkomuksista ja vaatimuksia niiden selvittämisestä. Länsimaiset opit poliisin toimintatavoiksi vaikuttivat olevan Suomeen vielä liian moderneja. Hän kuvaili erottamistaan kirjeessä Kaarlo Hillilälle todeten sen olleen kuin “ märkä rätti naamalle”. SÄIPÄN KAUDELTA muistetaan Petsamon suuri vakoilutapaus 1939, jolloin lukuisia siviileitä pidätettiin. toukokuuta 2026 // 17 vänään oli nostaa virkamiesten koulutustasoa ja tuoda taloon länsimaista poliisikulttuuria. Voin vain arvuutella, olitko sinä itse niiden takana vai joku muu. Selvitykset paljastavat tarkkasilmäiselle lukijalle Valpon sisäisen kahtiajaon. WIKIPEDIA/TUNTEMATON KUVAAJA. Tämä oli selvää etenkin, kun kansallissosialistisen Saksan ote Suomessa tiivistyi eri tasoilla
LUE LISÄÄ JA ILMOITTAUDU OSOITTEESSA: INARI150.FI ILMOITTAUTUMINEN AVAUTUU TORSTAINA 28.5. KLO 10.00 OSOITTEESSA INARI150.FI JA INARIN KUNNANKIRJASTOISSA.. Ilmoita tapahtumasi osoitteessa inariviikot.fi. mennessä! Vain määräaikaan mennessä ilmoitetut tapahtumat otetaan mukaan yhteismarkkinointiin, kuten koteihin jaettaviin ohjelmalehtisiin. ENNAKKOILMOITTAUTUMINEN VAADITAAN. Inarilainen // Keskiviikkona 27. Juhlan ohjelma koostuu paikallisten artistien esityksistä sekä kahvitarjoilusta. toukokuuta 2026 18 // inariviikot.fi @inariviikot #inariviikot Ilmoita tapahtumasi Inariviikoille 31.5. TORSTAINA KLO 17 Inarin 150juhlavuoden pääjuhla SAAMELAISKULTTUURIKESKUS SAJOS VAPAA PÄÄSY, PAIKKOJA RAJOITETUSTI. Tervetuloa Inarin 150juhlavuoden pääjuhlaan 25.6. Tilaisuuden yhteydessä julkistetaan myös uusi Inarin historiaa käsittelevä teos Ihmisten Inari
– 27.7.2026 rakentamislain 19 §:n mukaisesti. Inarilainen // Keskiviikkona 27. Hallitus Bátneduoddara bálgosa aitosaš GIĐĐAČOAHKKIN dollojuvvo Hotelli Kultahippu hoteallas 6.6.2026 dii 13.00 rájes. Kokouksessa käsitellään poronhoitoasetuksen 4 §:n määräämät asiat, vahvistetaan poronhoitovuoden 2025-2026 teurassuunnitelma ja -toteuttamisluettelo sekä hallituksen esittämät ja muut esille tulevat asiat. klo 16.30 kiirehdi! liput 10 €, kesto 1 h 10 PAHOLAINEN PUKEUTUU PRADAAN 2 Ma 1.6. toukokuuta 2026 // 19 ASIAKASPALVELU • asiakaspalvelu@hillagroup.fi • asiakaspalvelu.hillagroup.fi 020 750 4469 ma–pe klo 9–15 JAKELUHÄIRIÖT Posti: ma-pe klo 8-18 ja la klo 9-16, Puh. (aineisto ma 1.6. Stivra Inarin kunta, Piiskuntie 2, 99800 Ivalo inari@inari.fi www.inari.fi KUULUTUS Inarin kunnan rakennusvalvontaviranomainen asettaa ehdotuksen rakennusjärjestykseksi nähtäville 27.5. Ohcejogas 30.5.2026 Ráđđehus KOKOUSKUTSU Kaldoaivin paliskunnan VARSINAINEN KEVÄTKOKOUS pidetään Utsjoen kunnantalolla 3.6.2026 klo 11.00 alkaen. Kiitosilmoitukset ke 3.6. klo 12 mennessä). Myydään Myydään Jouni Laitin valmistama 6,5 m pitkä Tenon vene ja 20 hv Hondan perämoottori. klo 15.30 Ma 1.6. Tervetuloa! Ivalon kouluja kulttuurikeskus Kaarre, Koppelontie 4, käynti pääovesta Elokuvateatteri Kaarre BAMSE JA MEREN SALAISUUS Su 31.5. 050 467 6240 Avoinna ma – pe klo 8 16 Autohuolto Ivalo VW, Mercedes VW, Mercedes-Benz ja Skoda Benz ja Skoda sähköiset sähköiset huoltokirjat huoltokirjat Autohuolto Ivalo Autohuolto Ivalo Ostetaan talo/mökki (saa olla remontoitavaa,myös tontti kiinnostaa.Tarjoa/p.0440389389 Kj Hammastunturin paliskunnan VARSINAINEN KEVÄTKOKOUS pidetään Hotelli Kultahipussa 6.6.2026 alkaen klo 13.00. Čoahkkimis gieđahallojit boazodoalloásahusa 4 § mearridan áššit, njuovvama ollašuvvan bd-jagis 2025-2026, njuovvanplána bd-jahkái 2026-2027 ja eará ráđđehusa evttohan áššit. Mahdolliset muistutukset tulee jättää 27.7.2026 mennessä osoitteeseen Inarin kunta, tekninen lautakunta, Piiskuntie 2, 99800 Ivalo tai sähköpostitse osoitteeseen inari@inari.fi Lisätietoja: rakennusvalvonta@inari.fi Ivalossa 27.5.2026 Inarin kunnan tekninen lautakunta Kiitoksen aika inarilainen.fi/valmistuneet Tee ilmoitus kätevästi: Julkaisemme kiitosilmoituksia myös perhealbumissa. 0500500054 Siella ry:n sääntömääräinen vuosikokous kylätalo Giisassa Utsjoella ke 3.6.2026 klo 17.30. Tervetuloa! inarilainen.fi/ lukijailmoitukset Kevään ylioppilaita Uuna Gröndahl, Ruoveden lukio, ratsastuslinja. Čoahkkimis gieđahallojuvvojit boazodoalloásahusas 4 § mearriduvvon áššit, nanuhit boazodoallojagi 2025-2026 njuovvanplána ja -ollašuhttinlistu sihke stivrra ovdanbuktán áššit ja eará ovdanbuktán áššit. klo 18.30 Ke 3.6. Kokouksessa käsitellään ph-asetuksen 4 §:n määräämät asiat, teurastuksen toteutuminen ph-vuonna 2025-2026, teurastussuunnitelma ph-vuodelle 2026-2027 ja muut hallituksen esittämät asiat. klo 18 To 4.6. 0100 5577 LUKIJAILMOITUKSET lukijailmoitukset@hillagroup.fi MAINOKSET • myynti@hillagroup.fi • mainostajalle.hillagroup.fi TIETOSUOJALAUSEKE hillagroup.fi/tietosuoja TOIMITUS toimitus@inarilainen.fi Päätoimittaja Jaakko Peltomaa 010 665 7332 Toimittaja Ville Vaarala 050 306 7677 Myyntipäällikkö Eliisa Lintula 050 322 3849 Henkilökohtaiset sähköpostit etunimi.sukunimi@hillagroup.fi Piiskuntie 1, 99800 Ivalo inarilainen.fi KUSTANTAJA Hilla Group Oyj Va. klo 18.30 kiirehdi! liput 10 €, kesto 2 h 7 LAMMASETSIVÄT (DUB.) Su 31.5. Kari Moilanen puh. Juulia Järvinen, Ounasvaaran lukio, urheilulukio Katri Siivikko, Ounasvaaran lukio, Hiusja kauneudenhoitoalan perustutkinto Kaisla Suominen, Kaustisen musiikkilukio, musiikkilinja Utsjoen saamelaislukion kevään 2026 ylioppilaat Lapinkangas Jenni Lehtimäki Anna Länsman Lávra Niemelä Lilja Valle Sammeli Ivalon lukion kevään 2026 ylioppilaat Alakorva Tiia-Káren (yhdistelmätutkinto) Jumisko Janrik Kantola Milla Keskitalo Veikko Kontsas Peetu Kontsas Tuuli Korva Kaisla Krupula Pinja Kuuva Pihla Känsälä Riina Laakso Anni Laasonen Elmeri Leivo Maija Leskinen Inkeri Musta Hilda Mäenpää Jalmari Mäkitalo Vilma Oinas Silja Portti Viivi Rauhavuori Arvo Slominski Witold Tervahauta Ellen Turunen Nelli Valle Pyry Vanhatalo Roosa West Ingá Katrine Lipunmyynti alkaa 30 min ennen näytöstä ja päättyy elokuvan alkaessa. klo 18.30 viimeinen näytös! liput 10 €, kesto 1 h 49 7 S ČOAHKKINBOVDEHUS Gálddoaivve bálgosa AITOSAŠ GIĐĐAČOAHKKIN dollojuvvo Ohcejoga gielddadálus 3.6.2026 d.11.00 rájes. Utsjoella 30.5.2026 Hallitus Kokouksia. toimitusjohtaja Teija Pelto-Arvo Painopaikka Botnia Print Oy Ab, Oulu Verkosta tuoreimmat uutiset ja parhaat jutut kätevästi mistä vain Kuulutuksia Ostetaan Kytkimien ja Kytkimien ja vauhtipyörien vauhtipyörien vaihdot vaihdot Inarijärventie 417 b, 99800 Ivalo p. klo 16.30 To 4.6. Nähtävillä oloaikana kunnan jäsenillä ja muilla osallisilla on tilaisuus tehdä muistutus ehdotuksesta ja antaa kommentteja arvioiduista vaikutuksista
suljettu 22.6.2026 eteenpäin palvelemme arkisin 9-18 ja lauantaisin 9-15 Sunnuntaisin suljettu www.ivalontaimitupa.fi 0408348269 kukkakauppa, 0400125877 hautaustoimisto KUKKAKAUPAN JA HAUTAUSTOIMISTON PALVELUT PUITA PUITA PENSAITA PENSAITA PERENNOJA PERENNOJA KESÄKUKKIA KESÄKUKKIA. Pehkosen kieltäytymisen varalle valittiin Unna Korkala ja toiselle varasijalle Jorma Savolainen. Sijoituspaikkana on palvelussuhteen alkaessa Inarin koulu. Kirkkovaltuusto päätti myydä Utsjoen seurakuntatalon Yhteinen kirkkovaltuusto päätti asettaa Utsjoen seurakuntatalon myyntiin Huutokaupat.com-alustalle. Pehkosen valintaperusteena oli koulunkäynninohjaajan kelpoisuus, pohjoissaamen kielitaito sekä työkokemus alalta. PUUTARHAELÄMÄÄ Palvelemme 28.518.6.2026 Maanantaista Perjantaihin 9-18 Lauantaista Sunnuntaihin 9-15 Juhannusaattona 19.6. Maarit-Sofia Harjunen esitti valtuustolle, että pohjahinnaksi laitetaan 20 000 euroa, ja tämän pohjahinnan valtuusto päättikin asettaa yksimielisesti. Kypärät otettiin vastaan lupauksen kanssa – uusi kypärä laitetaan aina päähän, kun lähdetään pyöräilemään. Seurakuntatalon juhlasalipuolta ei ole enää tämän vuoden alusta käytetty toimintatilana. Ivalon Rotaryklubin presidentti Jari Anttonen (oik.) kävi jakamassa kypärät Ivalon koulun ykkösluokkalaisille Jeremi Rekosen kanssa. 9-15 Juhannus 20.-21.6. PUUTARHAELÄMÄÄ 20 v. Kirjoittaja toimii tällä kaudella Ivalon rotaryklubin past-presidenttinä. Tuoreimmat uutiset kätevästi: inarilainen.fi LÄHITUOTANTOA LÄHITUOTANTOA MULTAA MULTAA MEILLÄ KUKKII LAATU MEILLÄ KUKKII LAATU NEUVONTA NEUVONTA KUULUU HINTAAN! KUULUU HINTAAN! 20 v. – Pyöräilykypärä on halpa henkivakuutus, Anttonen sanoi kypärät jaettuaan. VILLE VAARALA Jenni-Emilia Pehkonen koulunkäynnin ohjaajan toimeen Jenni-Emilia Pehkonen on valittu koulunkäynninohjaajan toimeen 1.8.2026 5.6.2027. Ville Vaarala On pitkä perinne, että Ivalon Rotarit ja Lions Club Ivalo jakavat pyöräilykypärät vuorovuosittain ja tänä keväänä oli Ivalon Rotareiden lahjoitusvuoro. Ivalon Rotaryklubin presidentti Jari Anttonen muistutti nuoria koululaisia siitä, että kypärä ei ole mikään turhanpäiväinen kapistus. Seurakuntatalon pihassa olevaa hyväkuntoista kotaa ei myydä, vaan se siirretään muualle, todennäköisesti pappilan läheisyyteen. Osa seurakunnan työntekijöistä ei voi oleskella seurakuntatalossa huonon sisäilman vuoksi lainkaan. toukokuuta 2026 20 // Ivalon Rotarit lahjoittivat polkupyöräkypärät Ivalon ykkösluokkalaisille Ivalon ala-asteen ykkösluokkalaisille on luovutettu tuliterät pyöräilykypärät, joille toivotaan kovaa käyttöä. Inarilainen // Keskiviikkona 27