Inarilainen 25.05.2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Mika Aikio toivoo lohituristien muistavan olevansa lomalla. Nikke Ankara Night Club Hipun Kellari PALVELEMME ma?la 8?21 su 12?18 Tarjoukset voimassa to?su 26.?29.5. K-PLUSSA-KORTILLA Valio meijerivoi 500g norm. Saaliskiihko on usein ollut varsin kova. Lue viikon kysymys sivulta 4. Leader Pohjoisin Lappi kaipaa lisää nuoria ryhmän hallitukseen, kertoo hallituksen jäsen Kirsti Kustula. Ylä-Lapin ylioppilaat keväällä 2016 Katso lista Inarin ja Utsjoen uusista ylioppilaista. Sivu 11. Tervetuloa! IVALO 939982 euroa Edes tällä summalla ei Törmäsen koulusta saataisi toimivaa, totesi Inarin kiinteistöpäällikkö-rakennustarkastaja Erkka Tervo. suolainen raj. 2 pkt/ talous 1 99 (?20 %) ilman K-Plussa-korttia 2,49 K-PLUSSA-KORTILLA Ivalon jääkiekkonaiset Chamonix?ssa Lue kisaraportti Tunturi-Kiekon naisten harrasteturnausmatkasta Sveitsin Chamonix?hin. 0400-423525 Ivalontie 16 | 99800 IVALO | 040 48 55 181 INARIN JA UTSJOEN PAIKALLISLEHTI keskiviikko 25.5.2016 20. MERKKIKORJAAMO Lintumaantie 9 20 vuotta paikallislehteä Huollot ja korjaukset kaikkiin automerkkeihin Puh. 016 6755 700 TAX FREE Osallistuthan Mustang kaasugrillin (800e) arvontaan! Arvonta suoritetaan 1.6. Kariniemen kananpojan filee- K-menu kananmuna Pirkka Costa Rican M10 580g banaanit pihvit 260-320g 2 (?25 %) 99 rs ilman K-Plussa-korttia 3,99 0 99 rs 0 99 kg TAKSI IVALO Puh. 0100 87 888 www.ivalontaksit.fi Lisää nuoria Leader-hallitukseen Sivu 4. Poro-Ruikka ja Kekkonen hiihtivät Lapissa Erkki Lilja kertoo laajassa historiakatsauksessaan presidentti Kekkosen ja Poro-Ruikan kohtaamisista sekä Kekkosen hiihtoreissujen käänteistä. Sivut 14-15. Lue Inarilaista ja tiedät, mitä täällä tapahtuu.. Suurimpana riskinä Tervo pitää vanhaa ja huonoa vesikattoa, joka on viime talvenakin vuotanut kolmesta kohdasta. Lue lisää sivulta 3. P. asti Tulossa: Pe 3.6. Pelien lisäksi joukkueen jäsenet ehtivät Aguille Du Midille yli 3800 metriin. Sivu 7. Mahtuvatko turistit ja paikalliset Tenolle? Viikon kysymys selvittää Tenon kalastuskesän juonia. vsk. nro 21 Irtonumero 2 ? Isänmaan portinvartija Seppo Valjakka on lähdössä eläkkeelle. Lue lisää sivuilta 8 ja 9. À la cartea ma?la klo 11?20, Su 11?18 Ravintola auki su?to 21.00 Yläkerta avoinna pe?la 21?02 Night Club Hipun Kellari pe?la 23?04 Lounas arkipäivisin klo 11-15 Viikon tarjous 14,90 ? - Broilerin filettä paholaisen kastikkeella ja kasvisrisotolla Tarjous voimassa 31.5
Majoituin Metsähallituksen vuokratuvassa Tikankolossa. Se ilmestyy elokuussa, nimi on Poromafia. 470 prosenttia. Saamea A-kielenä opiskelevat pärjäsivät parhaiten kuullun ymmärtämisessä. Äidinkielenään saamea opiskeli neljä inarinsaamen ja 33 pohjoissaamen oppilasta ja A-kielenä seitsemän inarinsaamen, neljä koltansaamen ja 29 pohjoissaamen oppilasta. Saamea äidinkielenä opiskelevat saavuttivat keskimäärin 60 prosenttia ja A-kielenä opiskelevat 46 prosenttia kokeen enimmäispistemäärästä. Inarilaista olen tilannut ja lukenut jo pitkään enkä vähiten siksi, että löydän siitä runsaasti taustatietoa romaaneihini. vuosiluokan oppilaat, jotka opiskelivat saamea perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan äidinkielenä tai A-kielenä. Yhteensä heitä oli 77 oppilasta kahdeksasta koulusta. Heikoimmin he pärjäsivät kielentuntemuksessa, jossa koltansaamen ratkaisuosuus oli 20 prosenttia, inarinsaamen 32 prosenttia ja pohjoissaamen 38 prosenttia. 5 oppilasta ja pienimmissä vain 1 . Muun muassa koltansaamea äidinkielenä ei opiskellut kukaan, projektipäällikkö Mari Huhtanen toteaa. Vain neljän oppilaan kotikielenä oli pelkästään saame ja lopuilla saamen lisäksi suomi tai pelkästään suomi. Saamea äidinkielenään opiskelevat kirjoittivat vapaaajallaan saameksi hyvin vähän eivätkä lukeneet saamenkielisiä kirjoja. Osaamisen tasossa oppilaiden välillä oli suuria vaihteluja. ?Kaikkien kolmen saamen kielen tilanne on edelleen huolestuttava, sen osoittavat jo oppilaiden pienet määrät arvioinnissa, samoin oppilaiden vähäinen saamen kielen käyttö kotona tai vapaa-aikana. Mari Huhtanen Tilanne edelleen huolestuttava Saamen kielten säilymistä on tuettu 1990-luvulta alkaen muun muassa kouluopetuksella ja kielipesätoiminnalla. Tarjoan otosta lukijapalstallenne. Tyttöjen osaaminen oli äidinkielen ja A-kielen arvioinnissa poikia parempaa kaikilla Inarilaisen Ahvenpilkin satoa sisältöalueilla lukuunottamatta äidinkielen puhumisen tehtäviä, joissa tyttöjen ja poikien osaaminen oli melko samalla tasolla. Äidinkielessä tyttöjen koko kokeen ratkaisuosuus oli 65 prosenttia ja poikien 57 prosenttia; A-kielessä puolestaan tyttöjen ratkaisuosuus oli 52 prosenttia ja poikien 39 prosenttia. Äidinkielessä suurin ero oli luetun ymmärtämisessä, jossa tyttöjen ratkaisuosuus oli 18 prosenttiyksikköä poikien tulosta parempi, ja A-kielessä kirjoittamisessa, jossa tyttöjen ratkaisuosuus oli 24 prosenttiyksikköä parempi. Jaakko Peltomaa Oppimateriaalit usein suomenkielisiä tai hankittava Norjasta Opettajakyselyyn vastasi 16 opettajaa. Tarina sijoittuu Utsjoelle. Tilannetta ei myöskään helpota se, että oppilaat käyttävät saamen kieltä vähän kotona ja vapaa-aikana, osoittaa Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen tutkimus. ?Kaikkien kolmen saamen kielen tilanne on edelleen huolestuttava, sen osoittavat jo oppilaiden pienet määrät arvioinnissa, samoin oppilaiden vähäinen saamen kielen käyttö kotona tai vapaa-aikana. Äidinkielessä arvioitiin kielentuntemusta, luetun ymmärtämistä sekä kirjoittamista ja puhumista, A-kielessä edellä mainittujen lisäksi kuullun ymmärtämistä. Inarilaista luetaan Nuuksiossa Tämä komea ahven nousi kevättalven aikana Sevetin reitin varrelta. Hyvää kesän alkua! Mikko-Pekka Heikkinen Helsinki. 68 prosenttia. 2 oppilasta. Saamen kielten arvioinnilla tuotettiin tietoa osaamisen tasosta, opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden saavuttamisesta ja koulutuksen tasa-arvon toteutumisesta. Ongelmana on kuitenkin pula pätevistä opettajista ja erityisesti oppimateriaaleista. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) arvioi keväällä 2015 saamen kielten oppimistuloksia. Useimmissa saamen opetusryhmissä oli 3 . Saajana Else Kangasniemi. Tässäpä kuva kevättalvelta, jolloin nautin viimeisistä lumista Nuuksion kansallispuistossa Vihdin Saarilammella. Molemmissa oppimäärissä osattiin parhaiten pohjoissaamea. Lisätoimia kielten elvyttämiseksi tarvitaan kuitenkin edelleen. Saamen kielten hyväksi tarvitaan elvytystoimia. A-kieltä opiskelevat harrastivat saamea vapaaajalla kuuntelemalla satunnaisesti saamenkielistä musiikkia. Saamen kielen hyödyllisyyteen suhtauduttiin kuitenkin melko myönteisesti. Tyttöjen osaaminen parempaa Äidinkielessä puhumisen tehtävät sujuivat parhaiten, sillä niiden keskimääräinen ratkaisuosuus oli yli 80 prosenttia molemmissa saamen kielissä. Inarinsaamen oppilaille vaikeinta oli luetun ymmärtäminen, jonka ratkaisuosuus oli vain 22 prosenttia. Pohjoissaamen oppilaiden heikoin alue oli kirjoittaminen . Opettajien mielestä hyvien oppimistulosten saavuttamista vaikeuttivat erityisesti käytössä olevien oppimateriaalien niukkuus ja laatu sekä liian vähäinen tuntimäärä. Heidän ratkaisuosuutensa oli 58 . Nuotio siinä pihalla. Kielenopettajan kelpoisuus oli hieman yli puolella (56 %) opettajista. Olen juuri viimeistelemässä kolmatta romaaniani. Opettajat joutuivatkin käyttämään paljon suomenkielisiä materiaaleja tai hankkimaan materiaalia esimerkiksi Norjasta. Opettajien motivaatio korkealla Opettajat olivat kuitenkin erittäin motivoituneita opettamaan saamen kieltä. Ensimmäistä kertaa tehtyyn arviointiin osallistuivat kaikki 7.?9. 2 Keskiviikkona 25.5.2016 Uhanalaisten saamen kielten oppimistulokset arvioitiin ensimmäistä kertaa: Elvytystoimia tarvitaan edelleen Saamen kielten suullinen kielitaito osoittautui kirjallista vahvemmaksi vastavalmistuneessa oppimistulosten arvioinnissa. Vapaa-ajalla monet oppilaat käyttävät saamen kieltä vain vähän, ja kouluopetuksella onkin tärkeä asema saamen kielten elvyttämisessä
?Ja meillä on nuoria, jotka osaavat nämä hommat?, totesi Tapiola. Noin 10 prosenttia Utsjoen kuntalaisista käy töissä Norjan puolella. Tämä vahvistaa sen, että terveydelle haitallisia epäpuhtauksia on sisäilmaan kulkeutunut. Moni sisäilmaongelma poistuisi, jos vain ilmanvaihto saataisiin säädettyä ja mitoitettua tiloihin sopivaksi, pidettäisiin aina päällä, käytettäisiin oikein ja huollettaisiin säännöllisesti. . Hän toteaa, että silmin havaittavia vuotopaikkoja talvikaudelta 20152016 rakennuksen sisältä löytyy kolme kappaletta. Vesikatto on perimätiedon mukaan vuotanut myös aiempina vuosina ja näin ollen on hyvin suuri todennäköisyys, että rakennuksessa on piileviä vesivuotojen aiheuttamia kosteusvaurioita rakenteissa. Utsjoen matkailu oli hyvin pitkään kesämatkailua, mutta nykyisin myös talvimatkailu on alkanut kehittyä. kahvila ja Matkahuolto.. Lampelan kustannusarvioon ja pyytää tarkempaa selvitystä siitä, mitä vajaalla miljoonalla eurolla olisi saatu aikaan. Kiinteistöpäällikkö-rakennustarkastaja Erkka Tervo on laatinut selvityksen ja hän toteaa, että Insinööritoimisto J. Lampelan kustannusarvion loppusumma oli sen hetkisten lähtötietojen ja alustavien, karkeiden suunnitelmien tiedoilla laadittu. Tervon mukaan yksityiskohtaisemman suunnittelun ja uusien rakenneavausten perusteella voitiin todeta, ettei koulusta saada varmuudella ja rakennusteknisesti toimivaa, eli rakennusta joka on turvallinen ja terveellinen sekä oppilaille että henkilökunnalle. Vuotava vesikatto suuri riski Erkka Tervon mukaan suurimpana riskinä on useista eri kohdista vuotanut vanha ja huonokuntoinen vesikatto. Utsjoen yritysten liikevaihdosta noin 80 prosenttia tulee vähittäiskaupasta ja vähittäiskaupan asiakkaista arviolta 90 prosenttia on norjalaisia. Insinööritoimisto J. Rautio on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri ja aloittaa työnsä elokuussa. Perusturvajohtajaksi haki kolme henkilöä, joista kunta haastatteli Raution ja Mirka Linnan. ?Kylätalo Giisan lämmitysjärjestelmä uusitaan. Konkreettinen osoitus matkailun kasvusta on myös se, että Karigasniemelle rakennetaan parhaillaan hotellia. Valtuutettu ja kauppias Uula Tapiola muistutti valtuuston keskustelun aikana viisaasti, että matkailu vetää eniten kehitystä. Hän totesi myös, että uusi yrittäjä ei tarvitse kauheita investointeja, kun hän lähtee viemään väkeä erämaihin. Riskitekijänä on ihmisten ostokäyttäytymisen muutokset. Keskiviikkona 25.5.2016 3 Päätoimittajalta Utsjoki luottaa matkailuun ja Norjaan Utsjoen tulevaisuus näytti kohtuullisen hyvältä, kun Utsjoen valtuusto kävi keskustelua Utsjoki-mallin esiselvityshankkeen raportin innoittamana. Valtuutetut tuntuivat näkevän matkailun, rajakaupan ja Norjan kunnan tulevaisuuden kulmakivinä. Myös Ivalon yläasteen kunnosta on keskusteltu. Ympäristöyksikön johtaja Minna Saramo sanoo, että yläaste on toki vanha, mutta mitään erityistä tai laajaa sisäilmaongelmaa sieltä ei ole tehdyissä mittauksissa löytynyt, ei myöskään tehdyssä oirekyselyssä. Ne ovat samalla mikrobitoiminnalle otollinen kasvualusta. Tervon mukaan ulko- ja väliseinien sekä ylä- ja välipohjien aukaiseminen lisää kustannuksia, mutta samalla myös niiden aukaisematta jättäminen on terveellisyyden ja turvallisuu- Nellimin kalasatamaan laavu Inarin kunnan tekninen johtaja Arto Leppälä on myöntänyt Paatsjoki-Nellim-kyläyhdistykselle oikeuden rakentaa avolaavu, hiekkalaatikko ja keinu. Yritysten lukumäärä on Utsjoella nousussa. Koulujemme sisäilmaasioita seurataan aktiivisesti sekä kouluilla että kunnan monialaisessa sisäilmatyöryhmässä. Koulussa on havaittu satunnaista oireilua etenkin joissakin luokkatiloissa ja näihin tiloihin on hankittu ilmanpuhdistimia. Kun työpaikkoja ei niin vain ole tarjolla, niin moni utsjokelainen työllistää itsensä ryhtymällä yrittäjäksi. Rakennelmat tulevat Nellimin kalasataman alueelle. Inarin kunnanhallitus ei puutu linjaautoaseman näkyvyyteen ?Kun pohtii kuntotutkimuksen tuloksia, vuotavaa kattoa, vaurioita ulkoseinissä ja alapohjan kuntoa, niin on vaikea kuvitella mitä alkuperäisestä Törmäsen koulusta olisi jäljellä remontin jälkeen, sanoo Inarin kunnan ympäristöyksikön johtaja Minna Saramo. den nimissä riski jota ei kannata ottaa. ?Näin voidaan todeta, ettei 939 982,26 euron suuruiseksi arvioidun remontin laajuudella koulusta saada toimivaa, kirjoittaa kiinteistöpäällikkö-rakennustarkastaja Tervo selvityksen lopussa. Koulua ei voi jatkaa Törmäsessä Inarin kunnanhallituksen kokouksen jälkeen pidettyyn tiedotustilaisuuteen osallistunut ympäristöyksikön johtaja Minna Saramo kertoi, että tutkimusten perusteella on selvää, ettei koulunkäyntiä voi jatkaa Törmäsen nykyisessä koulussa. ?Kaikissa kuntotutkimuksen yhteydessä otetuissa näytteissä havaittiin mikrobeja eli homeita, hiivoja ja bakteereja. Rakenteissa havaittiin selvästi myös ilmavuotoa sisälle päin minkä seurauksena epäpuhtauksia virtaa sisäilmaan vaurioituneista rakenteista ja muun mu- assa alapohjasta. ?Törmäsen koululla oli jatkuvaa oireilua silloin kun siellä koulua käytiin. Kun pohjoismaalaisista juuri norjalaiset ovat innokkaimpia verkkokaupan käyttäjiä, niin voi se olla hidaste sille, että Utsjoelle nousisi uusia kauppoja. Utsjoen väkiluku on kasvussa Nuorgamissa ja Karigasniemessä. Utsjoen rajakaupan vahvuus on se, että Norjan puolen lähialueilla asuu 70 000 asukasta ja määrä on kasvussa. Kunnan osuus on 7 700 euroa. Rehtorin mukaan tiloja on myös mahdollista järjestellä uudelleen tarpeen mukaan. ?Täytyy muistaa, että sisäilmaongelma ei ole läheskään aina homeongelma. Hyvästä esimerkistä käy Petteri Vallen perheyritys, joka avasi kevättalvella ravintolan Tenon rantaan. Valle kertoi avajaisissa, että heillä talvimatkailu kehittyy lumen, hiljaisuuden ja saamelaisen perinteen voimin, ja jokaista näitä kolmea elementtiä Utsjoelta löytyy. Nykyaikana ne välitunnit saattavat kuitenkin vierähtää kiinteistön sisällä, jolloin kuormitus ilmanvaihtokoneille on aivan eri luokkaa. . Terveydensuojelulain mukaan koululla on siis ilmeinen terveyshaitta eikä koulunkäynti koulussa ole mahdollista ilman kattavaa remonttia. ?Kun pohtii kuntotutkimuksen tuloksia, vuotavaa kattoa, vaurioita ulkoseinissä ja alapohjan kuntoa, niin on vaikea kuvitella mitä alkuperäisestä koulusta olisi jäljellä remontin jälkeen. Saramon mukaan on myös turha spekuloida sitä, että Törmäsen koulu olisi viime talvena saattanut toimia turvapaikanhakijoiden majoitustilana. . Kun puhutaan kaksi tai kolme vuorokautta kestävästä hätämajoituksesta, niin sitä ei voi verrata koulunkäyntiin, jossa koulun väki altistuu päivittäin mikrobeille, hän painottaa. Tiloja voidaan järjestellä yläasteella Kansalaiskeskustelu Inarin kunnan omistamien kiinteistöjen ja erityisesti koulujen kunnosta on viime aikoina ollut vilkasta. Lämmitysjärjestelmän uusiminen maksaa yhteensä 22 000 euroa. Kun näitä lukuja tarkastelee, niin rajakauppa ja Norja ovat Utsjoelle tärkeitä. Loppuosa rahoitetaan Pohjoisimman Lapin Leader ry:n kautta. Vielä kun Utsjoen asuntopulaan löytyisi ratkaisu, niin kunnan tulevaisuus näyttäisi entistä valoisammalta. jaakko.peltomaa@inarilainen.fi Törmäsen koulusta ei saa toimivaa miljoonalla eurolla Vajaalla miljoonalla eurolla ei olisi saatu Törmäsen koulusta toimivaa ja terveellistä rakennusta. Siinäpä sitä haastetta kerrakseen. ?Ongelmia kouluilla saattaa tuottaa muun muassa se, että ilmanvaihto on mahdollisesti aikanaan suunniteltu ja säädetty siten, että koulut tyhjenevät aika ajoin oppilaista, kun he lähtevät välitunnilla ulos. Näitä kosteusvaurioita ei voi havaita silmillä. Lampela laati viime vuonna Törmäsen koulusta kustannusarvion, jonka loppusumma oli 939 982 euroa. Kunnanhallitus päätti vielä tänä keväänä palata J. Rajakaupan kasvu olisi tervetullutta, mutta sen onnistuminen riippuu norjalaisten ostokäyttäytymisestä. Kuntahan on myös selvittämässä laajemminkin kiinteistökantaansa, joten nämä kouluasiat tulevat sen myötä varmasti myös tarkempaan tarkasteluun, sanoo Saramo. Jaakko Peltomaa Inarin kunnanhallitus ei ryhdy toimenpiteisiin Ivalon linja-autoaseman näkyvyyden suhteen. Inari-Saariselkä Matkailu Oy on valtuuttanut hotellinjohtaja Ismo Mäkisen vetoamaan Inarin kuntaan, että Ivalon linja-autoasema tulisi paremmin esille Ivalon kyläkuvassa. Kunnanhallitus tyytyi teknisen johtajan Arto Leppälän selvitykseen, jossa hän toteaa, että kunta ei ole vastuussa yksityisen yritystoiminnan muutoksen aiheuttamista mukauttamistoimista matkahuolto- ja linja-autoaseman osalta. Leppälän mukaan Inarin kunta rakennutti muutama vuosi sitten linja-autoaseman Ivalon keskustaan, mutta yrittäjän harkintavallan mukaisesti yrittäjä on kuitenkin siirtänyt toimintansa muualle. JP Utsjoelle uusi perusturvajohtaja Päivi Rautio on valittu Utsjoen uudeksi perusturvajohtajaksi. Giisassa eli vanhassa kunnantalossa toimii mm
Leader-jäsenyys on maksutonta ja avointa kaikille kotiseutunsa kehittämisestä kiinnostuneille. Inga-Briitta Magga. Suorittaminen on tullut lomallekin. Tenon lohta ei näillä säännöksillä pelasteta. Riittääkö Tenolle nuoria paikallisia kalastajia? ?Toivottavasti nuoret innostuvat. Ruuhkaa ei ole, aamuseitsemältä on vaikea jonottaa. Olen saanut nähdä, miten monimuotoinen tämä meidän alue on ja kuinka voimavaroja yhdistämällä pienetkin toimijat saavat mahdollisuuksia vaikuttaa oman alueen asioihin. Kirsti Kustulalle on myös kertynyt tietoa ja kokemusta siitä, millaisia hankkeita kannattaa tukea ja mitkä vaativat vielä lisää valmistelua. Onko sitten kehittäjäyhdistyksen omassa toiminnassa kehitettävää? . Hallitus analysoi vuosittain toteutunutta toimintaa ja suuntaa sitä uudelleen. Leader-ryhmän hallituksen jäsenet ja heidän varajäsenensä valitaan yhdistyksen vuosikokouksessa vuodeksi kerrallaan. Jos ne tulevat voimaan, mitä en toivo mutta pahoin pelkään, se ei ole kenenkään etu. Hallituksen jäsenten valinta alueellisen tasapainon säilyttämiseksi on melkoinen prosessi, sillä jokaisen kunnan alueelta valitaan jäsen jostain edustajaryhmästä. Lisäksi pyritään siihen, että hallituksessa olisi mahdollisimman monenlaista strategiaa tukevaa osaamista. . Onneksi paikallisten kalastusaika on päivällä, jolloin ei ole niin tungosta. Minkä sellaisen neuvon annat lohituristeille, joka heidän olisi hyvä muistaa? ?Toivon, että kalastajat olisivat lomalla. Anopin ja appiukon vanhasta rakennuksesta remontoitiinkin sittemmin Leaderin investointituella Tolosen pirtti, pienehkö kokoontumistila kylään. Tässä luottamustoimessa opiskelija tai vastavalmistunut saa kokonaiskuvan hankemaailmasta. Oppilaitoksissa osataan yleensä suunnitella ja toteuttaa hankkeita, mutta tässä näkee sen päätöspuolen ja oppii tietämään, mitä kautta rahoitusta voi hakea. Yhdistys tulee uudella ohjelmakaudella kiinnittämään erityistä huomiota alueelle tärkeisiin, mutta menneellä kaudella haasteellisiksi osoittautuneisiin kehittämiskohteisiin, erityisesti elinkeinojen kehittämiseen ja biotalouteen sekä nuorten ja saamelaisten elinympäristön kehittämiseen. Siinä yhdentoista kylän ihmiset innostuivat todella miettimään omia tarpeitaan kylien elinvoimaisuuden lisäämiseksi ja toisaalta omia voimavarojaan hankkeiden toteuttami- seksi, Kustula kehuu. Nordican hallinnoimassa hankkeessa koottiin kylien kehittämistarpeet yhteen, laadittiin kehittämissuunnitelmat ja kärkihankkeet. Myöhemmin kylässä on tehty maisema-, turvallisuus- ja kehittämissuunnitelmia, Kirsti Kustula kertoo. Näköalapaikka alueen kehittämiseen on saanut Kirsti Kustulan pysymään mukana Leader-toiminnassa. . EU:n ohjelmakaudella 2014?2020 Leaderiin on varattu runsas viisi prosenttia EU:n rahoitusosuudesta eli noin 300 miljoonaa euroa julkisia varoja. Muuten on vaikea sanoa, miltä kesä näyttää. Koska kalastussesonki alkaa? ?Juhannuksesta kolme viikkoa eteenpäin on kiihkeintä aikaa. Mahtuvatko sekä turistit että paikalliset samalle joelle? ?Koko ajanhan turistien määrä lisääntyy. Hankkeiden avulla perustettiin yli 40 uutta yritystä ja luotiin noin 60 uutta työpaikkaa. 4 Keskiviikkona 25.5.2016 Viikon kysymys ? Mahtuvatko sekä turistit että paikalliset Tenolle? Kalastuskausi on Tenolla aluillaan. Miltä tuleva kesä vaikuttaa kalastuksen kannalta, Utsjoen kirkonkylän yhteisen kalaveden osakaskunnan puheenjohtaja Mika Aikio? ?Luonto ja kesä ovat monta viikkoa etuajassa. Saaliskiihko tuntuu olevan kova. Toivon, että he nauttisivat lomasta ja kalastamisesta. Millä tunnelmilla suhtaudutte kalastussäännöksiin, jotka rajoittaisivat Tenon kalastusta ja joiden on määrä alkaa ensi vuonna? ?Sekaisella tunnelmalla. Oma kumilautta helpottaisi seuran jäsenten yhteistä harrastustoimintaa Ivalojoella. . Nuoret pyytävät enemmän ongella. Tuija Sorjanen Kirsti Kustula: Kotiseudun kehittämisen näköalapaikalla Leader Pohjoisin Lappi on Utsjoen, Inarin, Sodankylän, Pelkosenniemen, Savukosken, Sallan ja Kemijärven kuntien alueella toimiva Leader-ryhmä, jonka asema on hiljalleen vahvistunut ja kehittynyt. Ohjelmakaudella 2007?2013 Leaderryhmä rahoitti noin 180 hanketta yhdistyksille, yrityksille ja kehittämisorganisaatiolle. Kesällä voi olla hyvin kuivaa. Monella kalastajalla kalastaminen loppuu, koska he ovat pystyneet pyytämään seisomaverkoilla vain kevättulvalla. Inarissa toteutettu Ideat kehiin -kehittämishanke oli mielestäni erittäin hyvä. Nyt ollaan siirtymässä tuumasta toimeen ja investointitukihakemus kylille on vetämässä. Lisää nuoria hallitukseen Leader Pohjoisimman Lapin kantavana ajatuksena on paikallisen asiantuntemuksen ja osaamisen hyödyntäminen alueen kehittämistyössä. Tänä keväänä Kustula on ollut kannustamassa AC Tolosen porukkaa hakemaan investointitukea kumilautan ostamiseen. . Minulle tuli mieleen vasta kysyttäessä, että koska Enontekiö kuuluu toisen Leader-ryhmän toimintaalueeseen, Leader-rahoitusta voi olla Tolosen kylästä kotoisin oleva Kirsti Kustula toivoo nuoria Leader-ryhmän hallitukseen. ongelmallista hakea koko saamelaisaluetta koskevien hankkeiden toteutukseen. Noin rajuille säännöksille ei tuntuisi olevan tarvetta. Mitä haittaa säännöksistä olisi paikallisille? ?Jos esimerkiksi kulkutuskalastus jää neljään vuorokauteen, niin voi sanoa, että pyyntikulttuuria ollaan ajamassa alas. Toivoisin hallitukseen lisää erityisesti nuoria. Kulkutus, patokalastus ja seisomaverkot ovat nykyisin huru-ukkojen hommia. Perinteisten kalastuskeinojen tulevaisuus kyllä huolettaa. Leader Pohjoisin Lappi korjasi tuosta potista itselleen asukaslukuun suhteutettuna eniten koko Suomessa, 8,1 miljoonaa euroa. Heillä on jäänyt suoritusrytmi päälle. Luontainen poistuma on kova. Sodankylässä, Selman pirtissä. Vuosikokoukseen voivat osallistua kaikki Leader-ryhmän jäsenet. Tukea on haettu paikallisiin hankkeisiin, esimerkiksi Sámi Duodji ry hankki Leader-investointituella lasten ja nuorten opetuskäyttöön ompelukoneita ja Sámi Siida ry haki tukea paikannimistön tallentamiseen Utsjoella. Nyt pyytäminen jäisi kokonaan pois. Ovatko perinteiset kalastustavat uhattuina? ?Ne ovat uhattuina jo muutenkin, koska ikäjakauma Tenolaaksossa on se mikä on. Sitäkin ihmettelen suuresti, että talvikot eivät ole vähentyneet vaan pikemminkin lisääntyneet ja tutkijat väittävät, että mereen palaavien lohenpoikasten määrä on lisääntynyt koko ajan. Paikalliset päättävät siis itse alueensa yhteisöjen ja yritysten ideoiden rahoittamisesta alueen strategiaan pohjautuen. Ideoita itselle ja muille Tolosesta kotoisin oleva porotilan emäntä Kirsti Kustula päätyi alueen Leader-ryhmän hallitukseen ensimmäisen kerran vuonna 2000 osallistuttuaan vuosikokoukseen. . Samoin on seisomaverkkojen kanssa. EU:n ja valtion rahoitusosuus tuosta on 6,5 miljoonaa euroa ja kuntien osuus 1,6 miljoonaa. Hankkeiden rahoituksesta päättää Leader-ryhmän hallitus, jossa on neljä edustajaa toiminta-alueen kunnista, neljä edustajaa yhdistyksistä ja neljä yksityistä alueen asukasta tai yrityksistä. Kyllä sinne vielä on mahtunut, mutta tunnelma on tiivis. Ei minulla ollut mitään käsitystä, mihin oikeastaan olin osallistumassa, mutta minua kiinnosti erityisesti Tolosen kylän kehittäminen. Näkisin kehittämisen arvoisena asiana, että saamelaiset voisivat hakea rahoitusta myös kahden eri toiminta-alueen yhteisiin hankkeisiin, Kustula sanoo. Hallituksen jäsen toimii usein Leaderin äänitorvena omassa kylässään. Vesi alkaa olla jo yllättävän alhaalla. Yksityishenkilöjäsenen ei tarvitse olla ammattilainen, tärkeintä on mahdollisimman laaja-alainen näkemys hallituksessa, sanoo Kustula. Seuraava vuosikokous pidetään 31.5. Suomessa on kaikkiaan 54 Leader-ryhmää, joista jokaisella on oma kehittämisohjelmansa ja joissa käytännön työtä tekevät toiminnanjohtaja, sihteeri ja hankkeisiin palkatut työntekijät. Leader-tuki muodostuu EU:n, valtion ja kuntien rahoituksesta. Yritykset rakensivat hankkeissa uusia yritysverkostoja ja kehittivät uusia tuotteita ja palveluita. Leader on paikallista kehittämistä, jonka tavoitteena on tukea maaseudun yritysten ja yhteisöjen investointeja ja kehittämistä. Eivät asiat voi jokiosuudella kovin huonosti olla
Suomenkielisessä opetuksessa olevien lasten vanhemmat ja oppilaat itse ovat toivoneet, että saame vieraana kielenä -oppiaineen tuntimäärää lisättäisiin. Yhtenä merkittävimmistä Inarin kunta otti viime syksynä vastuulleen Sevettijärven koltankielisen kielipesän. Seppäsen mukaan jokainen lapsi pääsee tällä hetkellä Inarissa kielipesään, jos haluaa, vaikka joskus voi joutua jonottamaan. Utsjoellakin kielipesiin pääsee, jos haluaa. Kunta on sopinut, että pääsääntöisesti joka toinen vuosi mahdollisuus on sosiaali- ja terveystoimen työntekijällä ja joka toinen vuosi opetus- ja sivistystoimen työntekijällä. Äidin- kielenä kaikkia saamen kieliä voi opiskella Inarin kunnassa lukion loppuun saakka. Saamen opiskelun voi Inarissa aloittaa missä vaiheessa koulutietä tahansa. Seppäsen mukaan niiden pitäisi olla vähintään tätä päivää. Saamelaiskäräjät kehittää oppimateriaaleja opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän rahoituksen turvin. Tämä huomioidaan tulevassa opetussuunnitelmassa. Inarissa yksi parannus on myös se, että Inarin koulussa pohjois- ja inarinsaamenkielistä esikoulua käyvät oppilaat saavat ensi lukuvuodeksi oman esiopettajan. Esimerkiksi matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa opetetaan suomeksi, koska niihin ei ole löytynyt saamea puhuvaa opettajaa. Inarin kunnan sivistystoimen rekrytointiperusteissa saamen kielen taitaminen katsotaan eduksi. Tälle vuodelle rahoitus on 500 000 euroa. Saamelaiskäräjien oppimateriaalisihteeri Hannu Kangasniemi kertoo, että oppimateriaaleja pyritään tekemään digitaalisille alustoille ja uusien opetussuunnitelmien mukaisesti. Tähän mennessä esikoululaiset ovat olleet samassa ryhmässä ykkös-, ja kakkosluokkalaisten kanssa. Päteviä opettajia tarvitaan Nyt ratkaisevaa olisi löytää päteviä ja sopivia opettajia ja saada käyttöön nykyistä parempia oppimateriaaleja. Osa kirjoista kaipaisi kuitenkin päivitystä 2000-luvulle. Seppänen ei näe vaihtoehtona sitä, että sivistystoimi työnantajana tukisi erityisesti niitä, jotka osaavat saamea mutta eivät ole muodollisesti päteviä opettajia, saamaan opettajan koulutusta. ?Motivaation opettajan työhön on lähdettävä itsestä, Seppänen sanoo. Sen sijaan Inarin kunta saa valtiolta tukea, jotta kunnan henkilökunta voisi opiskella saamea. Utsjoella on tämän lukuvuoden ajan toiminut Suomen ensimmäinen saamen kielikylpyluokka. Toistaiseksi hankaluus on ollut se, että ihmisiä, jotka sekä taitavat saamen kielen että ovat päteviä ja sopivia opettajia, on ollut hankala löytää. Paras tilanne on pohjoissaamessa. ?Pitää olla pedagogi, että osaa käyttää erilaisia menetelmiä ja tunnistaa tilanne, jossa oppilaat eivät ole innostuneita, Seppänen sanoo. Utsjoella erityisesti aineen- Saamenkielisiä oppimateriaaleja on nyt enemmän kuin 1990-luvulla, jolloin Maarit Niittyvuopio aloitti opettajantyönsä. Saamenkielisiä kirjasarjoja on Niittyvuopion mukaan tarjolla yleensä yksi, kun suomenkielisiä luokkia opettavat opettajat voivat valita useista kirjasarjoista. opetuksessa on sama tilanne: joka aineeseen ei löydy kelpoisia aineenopettajia. Sisältö sinänsä ei ole muuttunut, mutta painotukset ovat erilaisia. Ja jos puhutaan uusista oppimisen muodoista, kuten vaikka ilmiöoppimisesta, niin materiaali vaatii uudenlaisen katsantotavan. A2-kieltä jatkossa kaksi tuntia viikossa Saamenkielistä opetusta tarjotaan Inarin kunnassa kaikilla saamen kielillä, Inarin koulussa inarin- ja pohjoissaameksi sekä koltansaame äidinkielenä, Ivalon ala- ja yläasteen kouluissa pohjoissaameksi ja inarinsaameksi. Rahoitus myönnetään oikeusministeriöstä sijaisten palkkaamiseen. Luokan lapset tu- levat kielipesistä. Opetussuunnitelmatyössä on myös työskennelty saamen opetuksen kehittämiseksi, sivistystoimenjohtaja Laura Arola kertoo. Jos rahoitus järjestyy, ensi syksynä olisi opetuspuolen vuoro. Yksi hankaluus saamen opetuksessa on se, että oppimateriaalit ovat osin vanhentuneita. Sen lisäksi, että peruskoulussa opetusta annetaan saameksi, saamea voi opiskella ala-asteella alkavana A2-kielenä, yläasteella alkavana B2-kielenä tai lukiossa alkavana B3-kielenä. Sevettijärvellä koltansaamea voi opiskella äidinkielenä ja vieraana kielenä. Kaikki Suomessa puhuttavat saamen kielet ovat tarjolla. Ensi syksystä alkaen A2kieltä voi Inarin kunnassa opiskella ensimmäiseltä luokalta saakka kaksi tuntia viikossa kaikissa kouluissa. Kaikkiaan Inarin kunnassa annettiin vuonna 2015 saamenkielistä tai saamen kielen opetusta 11 525 tuntia. Se on tarkoitettu lapsille, jotka eivät puhu saamea ensimmäisenä kielenä, mutta jonka perhe haluaa, että lapsi kasvaa kaksikieliseksi. Keskiviikkona 25.5.2016 5 Kuva: Otto Ponto Saamenluokan opettaja Maarit Niittyvuopio ohjasi Ellen Tervahautaa ja Siiri Saijetsia saamenluokan kevätjuhlanäytöksen harjoituksissa Ivalon ala-asteella tiistaina. Saamen opetuksessa otettiin lukuvuonna edistysaskelia Saamen kielten opetuksen tilanne on Inarissa ja Utsjoella kohtalaisen hyvä, sanovat Inarin ja Utsjoen kuntien sivistysjohtajat. Kysyntää saamen kielen opetukselle ja saamenkieliselle opetukselle on koko ajan ollut enenevässä määrin, ja Inarissa kysyntään pystytään vastaamaan, sanoo sivistysjohtaja Irja Seppänen. Suurimmat kysymykset liittyvät tällä hetkellä muodollisesti pätevien saamentaitoisten opettajien rekrytointiin ja oppimateriaalien puutteellisuuteen. Edistysaskeleita on kuluneen vuoden aikana otettu. Tänä vuonna tuntimäärä on ennusteen mukaan on 11 700. ?Se on paljon se, Seppänen sanoo. Tuija Sorjanen. Ensin kartoitetaan, miten materiaalit kannattaa tehdä. ?Vanhentuminen ei tarkoita, että oppimateriaalit olisivat käyttökelvottomia
Seuraava kokoontuminen ke 25.5. KARIGASNIEMELLÄ: Ensi su 29.05. tytöille ja pojille Kulmakivellä. 6 Keskiviikkona 25.5.2016 Tällä viikolla Auringon nousu- ja laskuajat Ivalossa ja Utsjoella on alkanut yötön yö ja aurinko laskee seuraavan kerran Ivalossa 20.7. Tiistaisin klo 15 Lauluhartaushetki Koivikossa. d. Keskiviikon kerho kesätauolla. DIAKONIA: Mt- ja pav-kuntoutujien toiminnallinen Naisten ryhmä kokoontuu seuraavan kerran ke 1.6. Sárdnideaeddji Tuija Valtanen ICEJ diehtojuohkinbagi / Puhumassa Tuija Valtanen ICEJ: julistustyöntekijä Buresboahtin! Tervetuloa! www.laksjohka.blogspot.fi, www.tv7.fi, www.tv7plus.fi Ahvenpilkin satoa? * Yleisölle, palkintoja lahjoittaneille ja yrittäjille yhteistyöstä. Onnea mm. Teemu Peltoniemi ja Teemu Pohjoisvirta. Nimipäiväonnitteluja voit toimittaa sähköpostitse osoitteella inarilainen@inarilainen.fi. Ruusuja * Inergian Harri Ukkolalle ja Eero Jääskeläiselle voimalaitoksen esittelystä ja kestityksestä! T: Ivalon ala-asteen 1. Angelintie 6089a, puh. Onnea mm. Onnea mm. Palsta on tarkoitettu lukijoiden yleisluontoisille kiitoksille ja moitteille, toimitus muokkaa tarvittaessa tekstejä. Muuttamassa? Muista osoitteenmuutos Inarilaiseen. www.inarilainen.fi Helena Keskitalo pilkki nämä kolme ahventa Inarin kunnan alueelta kevättalvella. Ilm. Onnea mm. Kotisivut: www.ivalonhelluntaisrk.fi. 040 549 2542. RIPPIKOULULEIRI: 16.-23.6. Juhan Sammeli Saijets. Kastettu: Nella Aurora Haake, Nanna Jennika Henttunen. IVALOSSA: Ensi su 29.5. klo 9-10. messu klo 11, Hepola. INARISSA: Ensi su 29.5. Su 29.5. klo 17 Päivätilaisuus. Ma 30.5. Ritva Aikio, Ritva Ojaniemi, Ritva Mikkola, Ritva Heiskanen Turussa, Ritva Jomppanen Rovaniemellä ja Ritva Savela. Lauantaina Alma ja Álbma. Sunnuntaina Oliver, Olivia, Oiva, Oivi ja Oijá. 30.4.2016 Saariselkä Sinua vie tunturitie, kepeä taivaltaa, laen ylvään näät aavan taa. Suvea tuoksuu yö, takana kiire, työ, edessä aamu on auringon maa. (Jouko Tekoniemi) Kaipauksella Liisa Heikki siskot perheineen muut sukulaiset ja ystävät Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että Joukon uurnan siunaustilaisuus on Ivalon kirkossa sunnuntaina 29.5.2016 kello 16.00, jonka jälkeen muistotilaisuus seurakuntasalissa. Severiina Pääkkönen pesee pyykkiä Ivalojoen rannassa 1950-luvulla. Tervetuloa tilaisuuksiin! SÁMI ÁLGOÁLBMOT RISTTALA? GUOVDDÁ. 3lk ja 4lk . / SÁRG SEURAKUNTA ?oakkalmasat Ohcejogas, Njuorggámis, Deanus ja Lák?jogas. Tilaisuudet Utsjoella, Nuorgamissa, Taanassa ja Lák?joella. Ga / Ke 25.5. klo 18 Pajakoskella. UTSJOEN SEURAKUNTA Haudattu: Karigasniemellä 21.5. Sekaleiri (10-14-v) ke-su 8.-12.6. aika! AVOIN PÄIVÄKERHO: Ivalossa to 26.5. Hienoa kokea tällaista inhimillisyyttä! Kaikkea hyvää Teille! T: Oma moka! Ruusuja ja risuja voit toimittaa sähköpostitse osoitteella inarilainen@inarilainen.fi. Kysele diakonilta p: 040 844 6259. luokkien oppilaat ja opettajat Mervi, Linnea ja Pertti Seurakuntien tapahtumia INARIN SEURAKUNTA Kuollut: Juhan Sammeli Saijets 83-v Inarista. Haudattu: Inarissa 22.5. Keskiviikkoisin klo 13 Rukoustunti. / klo 19 Israels ?oahkkin / Israel tilaisuus Ragnhild ja Arild Måsø luhtte / luona, Lák?johka, Deatnu. 045 6321546. Kulmakivellä. DIAKONIA: EU:n ruoka-apua saatavilla diakoniatoimistolta Utsjoen kunnan vähävaraisille. IVALON HELLUNTAISEURAKUNTA To 26.5. kevätretken merkeissä. Lisätiedot diakonissa Anu Huhtamella p: 040 507 1713 tai Jonna Meranne, p: 040 483 9867. NAISTEN SAUNA: Lämpiää ti 31.5. Huom. päättäjäiskerho klo 9.30-11.30 Sairaalantie 5:ssä kerhohuoneessa. Karigasniemellä perjantaisin klo 18-19 Nuoremmat . Minna Saramo, Minna Timperi ja Mimmi Gröndahl. Perjantaina Ritva ja Sáráhkká. Pastorin puh. Juhalle p. Lauantaisin klo 14 Yhteiskristillinen Raamattu- ja rukouspiiri Timo ja Mia Tikkasella, os. Kaloilla on painoa 950 grammaa, 1048 grammaa ja 1151 grammaa. Nellimiläinen kotitarvepilkkijä Reino Lahdenmäki nosteli tämän ahvenen vakituiselta pilkkilammeltaan kevättalvella. Pyykinpesua 1950-luvun Ivalossa Rakkaamme Jouko Eino Matias KORKEAMÄKI * 10.8.1940 Helsinki . Pyhä Messu klo 11 kappelissa. PYHÄKOULUT: Nuorgamissa sunnuntaisin klo 12-13. tytöille ja pojille Kulmakivellä. Mike Dooley Nimipäivät Torstaina Minna, Vilma, Miina, Mimmi, Vilhelmiina, Miinná ja Vilbmá. Onnea mm. Oliver Paadar ja Olivia Paadar. Maanantaina Pasi ja Gearral. Se on sitä mitä aiot tehdä sen jälkeen kun olet lukenut tämän. . klo 18 Naistenilta. 040 8252918. EI messua. IVALONLAAKSON RAUHANYHDISTYS: To 26.5. ja tied. messu klo 14, Hepola SAARISELÄLLÄ: Ensi su 29.5. siivoustalkoot klo 17.30 ry:llä. PÄIVÄKERHO: Perjantain kerhon päättäjäiset pe 27.5. Tunnelma vaikuttaa kiireettömältä, mutta mitäpä sitä suotta tosin hötkyilemään, kun eletään vielä 50-luvua.. ja Utsjoella 26.7. Lähde: www.moisio.net Miete Elämä ei ole odottamista, toivomista ja haaveilemista, se on tekemistä, olemista ja joksikin tulemista. Riitta Sirpa Hannele Härkönen. UTSJOELLA: Rukouspysäkki kodeissa keskiviikkoiltaisin klo 18-19.15. Vesipadasta näyttää nousevan höyryä, joten sen alle on laitettu tulet. Sanaa, laulua, keskustelua ja rukousta. T: Saariselkä on POP ry * Poliiseille jotka ajatitte meidät P-paikalle Ivalo-Saariselkä -välillä. klo 18 Rukouskokous. vanhemmat klo 19-20 seur: 20.5., 27.5. KESÄN LEIRIT: Natiaisleiri (6-9-v) ma-ke 6.-8.6. Kirpputori avoinna Ma, Ti, To, Pe klo 11-16, Ke 11-18, puh 040 7596823/Reija tai 040 7072669/Seija. Pasi Valle ja Pasi Aikio. Tiistaina Helka, Helga ja Helgá. Keskiviikkona Teemu, Nikodemus ja Niná
Vanhemmille jää kuitenkin vielä pientä hommaa, heidän tulee huolehtia siitä, että kypärää käytetään tulevinakin vuosina. JP Lapintie 4, 99600 Sodankylä Ajanvaraus ja neuvotteluista sopiminen puh. lahja- ja perintöverosuunnittelu Asiakastapaamiset Utsjoella sopimuksen mukaan. Klubin puolesta kypärät luovuttivat oppilaille Vesa Pietikäinen ja Jari Huotari. Kaikki oikeudelliset toimeksiannot mm. . Järjestelyt tapahtumaa varten on aloitettu jo syksyllä. VARATUOMARI JOUNI VIHERVALLI kille tokaluokkalaisille komeat pyöräilykypärät. Parempiin tunnelmiin ei voisi lätkäkautta päättää. Suomen museoväki kokoontuu nyt Inariin Inarissa tehdään historiaa, kun Valtakunnalliset museopäivät järjestetään Inarissa tällä viikolla. 0 400 474 039 sami.tervahauta@laki.inet.fi Ivalon ala-asteen kakkosluokkalaiset saivat Ivalon rotaryklubilta tuliterät pyöräilykypärät. Ohjelmassa on Vaskoolia matkaeväiden sponsmyös poromies Nils-Heikki Palton joikupuheenvuoro. Pohjoisen maiseman ja taiteen suhdetta käsittelevät pu- Ivalon ala-asteen kakkosille pyöräilykypärät Ivalon ala-asteen 2.-luokkalaiset ovat suorittaneet tänä keväänä perinteiseen tapaan pyöräilyn ajokortin. Tämä tarkoittaa sitä, että ajo- kortin saanut tokaluokkalainen on opiskellut liikenneturvallisuuteen liittyviä asioita, hänen pyöränsä kunto on tarkistettu ja todettu turvalliseksi, lisäksi hän on suorittanut teoriakokeen sekä pyöräilyradan haastavat tasapainoilu- ja jarrutustehtävät. Hän on käytännön harjoittelua vaille valmis kulkemaan itsenäisesti pyörällä kouluun, kunhan muistaa käyttää kypärää! Onneksi kaikilla on nyt kypärä, sillä Vesa Pietikäinen ja Jari Huotari lahjoittivat Ivalon rotaryklubin puolesta kai- heenvuoroissaan kuvataitelija Maaria Wirkkala ja valokuvataitelija Jorma Puranen. Opastetut retket suuntautuvat Utsjoelle, Sevettijärvelle ja Tankavaaraan. Vuoden museo -palkinnon finalistit ovat Aboa Vetus & Ars Nova, Didrichsenin taidemuseo, HAM Helsingin taidemuseo, Postimuseo ja Ålands sjöfartsmuseum. Vuoden museojulkaisu -palkinto jaetaan julkaisulle, joka tavoittaa poikkeuksellisen hyvin kohderyhmän sisällön ja esitystavan innovatiivisuudella. Loppukilpailuun on valittu neljä painettua julkaisua ja yksi digitaalinen julkaisu. Museopäivien aikana pidetään myös Suomen museoliiton 93. Viikonlopun mittainen turnaus pidettiin 23.-24.4. Hymy ei juuri matkan aikana mioitu myös paikallinen näköhyytynyt yhdelläkään pelaajalla. kulma. vuosikokous. Päivä meni joutuisasti akkuja lataillen ja hyvästä ruuasta nauttien. Turnauksessa meidät oli jaettu kahteen lohkoon, jossa kussakin pelasi neljä joukkuetta. Saamelaismuseon tutkija Päivi Magga tarkastelee saaHaluaisimme vielä ko- sauksesta sekä Erähotelli Nel- melaista maisemaa ja kulttuuko joukkueen puolesta kiittää limiä upeista tiimihuppareista. riympäristöä oman työnsä lähmatkaa tukenutta seuraamme tökohdista. Tämänvuotiseen tapahtumaan on ilmoittautunut miltei 200 osallistujaa museoista ja niiden taustaorganisaatioista. huhtikuuta naisjoukkueen autojen startatessa Ivalosta ilmassa oli innostusta, hieman myös jännitystä tulevasta. Museopäivien vieraat pääsevät näin syventämään tietämystään saamelaisalueen kulttuuriympäristöstä. Museopäivien Museogaalassa julkistetaan Vuoden museo- ja Vuoden museojulkaisu -palkintojen saajat. Museopäivät järjestetään ensimmäistä kertaa näin pohjoisessa. ja mukana oli kaikkiaan kahdeksan joukkuetta Ranskasta, Sveitsistä sekä me Tukittaret Suomesta. Keskiviikkona 20. Saamelaismuseo Siidassa iloitaan tulevista päivistä. Myös Siidan ulkomuseoalue on retkikohteena. Ensin autolla Rovaniemelle, josta lentäen Helsingin ja Frankfurtin kautta Geneveen ja sieltä vielä varatulla kuljetuksella Chamonixiin. Perille saavuimme puolen yön maissa, ja koko joukkue oli siinä vaiheessa jo täysin valmis unten maille. Perjantai meillä oli onneksi aikaa vain kierrellä ja tutustua kaupunkiin, osa joukkueesta päätti nousta hissillä ylös Aguille Du Midiin, joka on 3800 metriä korkea huippu Mont Blancin Summitissa. Edessä fyysisesti uuvuttava viikonloppu, jota edelsi vuorokausi matkustamista. 0400 391 024 jouni.vihervalli@pp.inet.fi +DPPDVOllNlUL <5-g 0b.,g 3XK 3LLVNXQWLH ,YDOR LAKI- JA KIINTEISTÖASIAINTOIMISTO Sami Tervahauta varatuomari, maanmittausteknikko Ivalontie 12, 99800 Ivalo p. Vuoden 2016 museopäivien teemana on kulttuuriympäristö. Valtakunnalliset museopäivät on museoalan vuoden tärkein koulutus- ja verkostoitumistapahtuma. kauppakirjat ja kaupanvahvistukset . velkomisasiat . Voittajiksi tiensä taisteli sveitsiläinen Tchek Tchek one two-niminen harrasteporukka. Turnauksen pääasiallinen tarkoitus oli pitää hauskaa ja nauttia yhdessäolosta, pientä kilpailuhenkisyyttä tietenkään unohtamatta. Päivä oli pilvinen joten huippuja ei alhaalta laaksosta näkynyt. perunkirjoitukset ja perinnönjaot . Tapahtumapaikkana ovat Sajos ja Siida. Suomen Museoliiton ja Saamelaismuseo Siidan kokoama ohjelma koostuu seminaareista, kokouksista, tapahtumista ja viimeisenä päivänä on järPinkeissä Erähotelli Nellimin sponsoroimissa huppareisjestetty retkiä lähialueille. sa joukkue poseeraa paikalliselta joukkueelta saaduissa piOhjelmassa on hyvin huopoissa turnauksen päätyttyä. Pauliina Feodoroff Tunturi-Kiekkoa, Tu-Kin papRiina Laitinen kertoo Gramota-arkiston hakupajoukkuetta bensakustannukprosessista Unescon Maailman siin osallistumisesta, S-Market muisti ?listalle. Lauantaina pelasimme jokaista oman lohkomme joukkuetta vastaan, eli kaikkiaan pelejä kertyi päivän aikana kolme. Tuota kilpailuhenkisyyttä oli havaittavissa myös meidän joukkueen taistelutahdosta, vaikka aikaisempaa pelikokemusta ei tältä talvelta ollutkaan kertynyt muuten kuin junnuja vastaan treenaillen. Sellaisella kipinällä ja tahdolla puski joukkue eteenpäin ja tsemppasi toinen toistaan, että parempaa fiilistä ei olisi voinut toivoa. Tuo uudelleen syttynyt into paistoikin jokaisen pelaajan kasvoilta paluumatkalle lähtiessä, ja kovasti jo puheltiin, että ensi vuonna otetaan ehdottomasti uusiksi. Päivät järjestää Suomen Museoliitto yhteistyössä Saamelaismuseo Siidan ja Inarin kunnan kanssa. Suomen museoliitto on vuonna 1923 perustettu museoiden keskusjärjestö. Museopäivät on merkittävä valtakunnallinen tapahtuma, jolla on suuri merkitys Saamelaismuseo Siidalle sekä Inarin kunnalle. rikos- ja riita-asiain oikeudenkäynnit . Keskiviikkona 25.5.2016 7 Tunturi-Kiekon naiset Ranskassa Ivalon naisten jääkiekkojoukkue sai aiemmin tänä keväänä kutsun Ranskan Chamonixissa järjestettävään harrasteturnaukseen. Voittojen ja tappioiden perusteella pelasimme sitten sunnuntaina myös toisen lohkon joukkueita vastaan semifinaali- ja finaalipelit. Me voitimme yhteensä kolme ottelua viidestä ja kokonaissijoituksemme turnauksessa oli viides
Ja sitten kun se vaate tulee rajamiehille, niin se on muuten hyvä, mutta siitä puuttuu se goretex, Seppo naurahtaa. Rynnäkkökivääristä pistooliin Seppo Valjakka muistelee hymyillen 80-luvun viestiliikennevälineitä. Eihän nuori mies olisi osannut arvostaa korpivartiolle pääsemistä. 1980-luvun Raja-Joosepista Sepon mieleen tulevat ne monet lapsiperheet, jotka silloin siellä asuivat. ?Täällä oli säpinää silloin ja rivitalot olivat täynnä asukkaita. Lapsia pyöri pihalla joka paikassa. Ylirajajääkäri näyttää 80-luvun kuvassa toimittajan mielestä suoraan sanoen vanhukselta. ?Kai ne ihmiset näyttivät silloin vanhemmilta. Ja näin tehtiin, oli mikä oli. Partioreissut hiihdeltiin kumisaappailla. Rynnäkkökivääristä oli myös haittaa, kun ajoi moottoripyörällä tai laski tunturinrinnettä suksil-. Matti lämmitti kämppää ja ihmetteli nuoren miehen unenlahjoja. ?Aamulla matka jatkui Kippisjärveltä takaisin Jooseppiin kelin jatkuessa kolmenkympin pakkasena. Seppo Valjakka tuumailee, että rajavartijoiden työvaatetus on nykyisin hyvällä mallilla. ?Vaikka onhan niitä vaate- ja kenkäuudistuksia välillä saanut ihmetellä täällä kentällä. Tikkataulu on kiinnitetty vartioaseman saunan seinään. ?Raja-Joosepin tiekin on muuttunut täysin 32 vuoden aikana. Viisikymppisen Ritvasen kulmakarvat ovat harmaat ja kasvot ovat jo syvillä uurteilla. Ennen rajalle tuloa olin ehtinyt opiskella sähköasentajaksi ja asentaa sähköt Hotelli Ivaloon. Joosepissa riitti vilskettä Seppo Valjakan ensimmäinen työpaikka löytyi Raja-Joosepista. Sehän oli ollut sellaista, että partiokäsky kuului, että kohteesta A mennään paikkaan B. Kuvat ovat täynnä tuttuja miehiä ja mukavia muistoja. Hän oli hiljaa mielessään pelännyt, että Rajavartiolaitos laittaa hänet vaik- ka Anteriin tai Käyräjärvelle. Sehän oli alkuaikoina tuhannella mutkalla ja rapa lensi. Yhdessä kuvassa pidetään kiinni Neuvostoliiton puolelta, Moosesjärven vartiolta karannutta sonnia. Aloitin nämä hommat -84. Ei hänen aikana ollut kelkkoja ja mönkijöitä niin kuin nyt, tuumailee Seppo Valjakka, 53 vuotta, kuvaa katsellessaan. Seppo Valjakka tekee Raja-Joosepissa viimeisiä työpäiviään. Keli oli ollut harvinaisen raskas ja olin niin väsyksissä, että pistin sapuskan jälkeen nukkumaan. Yöllä piti sitten polttaa se tyynykin, kun oli niin kylmä. Rajavartijan ammatissa ei ole koskaan tun- Vielä viimeiset tikanheitot. Ja kun väki väheni, niin eihän se viimeinenkään perhe täällä enää yksin viihtynyt. Seppo Valjakka kertoo, että Raja-Joosepissa tutuiksi tulleet häntä vanhemmat rajamiehet olivat käyneet läpi kovan koulun. Sepon mieleen tulee eräskin partioreissu, jolloin pakkasta oli lähemmäs 30 astetta ja hän hiihteli Matti Uurtamon kanssa Kippisjärven kämpälle. ?Kämpässä oli tietysti vielä kylmempi kuin ulkona. aikoinaanhan Joosepissa asui rajamiehiä perheineen. Monessa kuvassa ollaan partiomatkalla. Koulutaksi kulki Raja-Joosepin ja Ivalon väliä. Joissakin kuvissa aseman väki istuu jouluaterialla. Myös lapsia näkyy näissä kuvissa . Tie oli yhtä huono kuin Nellimin tie, tai oikeastaan huonompikin, muistelee Seppo Valjakka. nettu pakkasrajoja, koska rajavalvonnan pitää pelata olipa keli mikä hyvänsä. Jossakin lumen alla on sinne pudonnut kelkka. Pistimme kaminaan tulet ja paistelimme eväsmakkarat. Minä tosiaan ehdin nähdä sen ajan kun täällä asui perheitä, mutta aika pian se aika alkoi muuttua ja perheet muuttivat pois. Silloin ei ollut lainkaan varmaa, että partio saa erämaasta yhteyden vartioasemalle sen ajan vehkeillä. ?Kantamat oli mitä oli ja se oli ihan tuurista kiinni, saiko yhteyden vai ei. Yksi muutos Sepon työuran aikana oli se, että rynnäkkökivääri vaihtui pistooliin. ?Rynnäkkökiväärihän se oli ainoa työkalu pitkän aikaa. Varusmiesaikana heräsi kiinnostus. Ja tänä päivänä rajavartija saa, ja hänen pitääkin ajatella itse ja olla omatoiminen. Kippisjärvellä uni maistui Kun Seppo Valjakka tuli Raja-Jooseppiin, niin huopakumisaapasta ei vielä tunnettu. Sen jälkeen on vielä pätkä kesälomaa ja sitten alkavat eläkepäivät. ?Tasan 32 vuotta tulee palvelusta. Tulilla yöpymisen aika oli jo ohi. Yhdessä kuvassa näkyy vain valkoista lunta ja merkkikeppi. Ja lieneekö kova rajamieselämäkin kuluttanut ennen aikojaan. He olivat tulleet palvelukseen aikana, jolloin esimiehen sana oli laki ja sitä toteltiin, vaikka ei siinä olisi ollut järkeäkään. ?Heiltä kuuli vaikka minkälaisia juttuja. Väärti oli tehnyt jotakin pahaa ja häntä rangaistiin sillä, että käskettiin viettää yö mettässä. Ja silloinen sissiosaston päällikkö, kapteeni Pajuniemi sanoi, että hän puoltaa, jos innostun hakemaan rajalle töihin. Sepon silmään sattuu myös kuva 1980-luvun alusta, jossa ylirajajääkäri Seppo Ritvanen seisoo aseman pihassa sukset jalassa valmiina lähtemään partiomatkalle. Ritvasen kuvan alle on kirjoitettu, että ylirajajääkäri Seppo Ritvanen on pian 50 vuotta ja näin ollen hän on lähdössä viimeiselle partiomatkalleen. Ja se oli partiossa aina tiellä. Makkarahan se oli silloin pääruokana reissussa, ei vielä sen hienompaa tunnettu. Kerran tosin tuli käsky yöpyä puun juurella pakkasella työkaverin kanssa. 8 Keskiviikkona 25.5.2016 Raja-Jooseppi oli Seppo Valjakalle kuin toinen koti Vanhempi rajavartija Seppo Valjakka silmäilee Raja-Joosepin vartioaseman sohvalla aseman kuva-albumeita. Häntä ei kuitenkaan päästetty sinne yksin, joten minähän sinne jouduin kaveriksi, koska olin porukan nuorin. ?Kaatelimme yöksi muutamia keloja nurin ja yksi laitettiin tyynyksi. Minun aikana tyyli alkoi onneksi jo muuttua. Huopakumisaappaan tultua markkinoille hommasivat rajamiehet niitä ensin itse, kunnes Rajavartiolaitoskin vakuuttui uudesta keksinnöstä. ?Minun aikana partioreissuilla yövyttiin aina mökissä. Se oli välttämätön pakko selässä, mutta ainahan se painoi. Työ- pöydän ääressä joku majuri piirtää uuden goretex-vaatteen ja sellainen sitten tehdään. Mitä enemmän oli pakkasta, niin sitä useammat villasukat tungettiin kenkään
Rajan ylihän sai mennä vain Pohjoismaiden kansalainen ja hänkin tietysti vain viisumilla. Raja-Joosepissa on tosi hyvä porukka ja tämä on semmoinen työyhteisö, että siinä on ollut kiva tehdä töitä. Mutta meillähän se juuri toimiikin, koska täällä on ammattitaidon lisäksi aikaa valvontaan, koska liikenneruuhkia ei ole, huomauttaa Seppo. Tullin väkeä ei Raja-Joosepissa 80-luvulla ollut ja välillä rajamiehet tekivät oman toimen ohessa tullinkin tehtäviä. ?Nyt täällä on tullin väkeä saman katon alla ja yhteistyö pelittää puolin ja toisin. Se toimi lähipartioiden tukikohtana, ja joskus siellä myös yövyttiin. ?Partiokämppänä se ei ole ollut enää pitkään aikaan. Olemme työkavereita, emme kilpailijoita, Seppo vakuuttaa. Keittiö on Joosepin sydän Seppo Valjakka istuu kahvilla vartioaseman emäntien Rea Keräsen ja Pirkko Saajon seurassa. Ei se tosin nuorempana ollut mikään temppu sekään kahlata siellä jääkylmässä vedessä, hymyilee eläkepäiviin valmistautuva vanhempi rajavartija Seppo Valjakka. Jaakko Peltomaa. He uskoivat sen sitten ja lopuksi otettiin yhteiskuviakin sulassa sovussa. Ja valvontatekniikka on kehittynyt huomattavasti. Tämähän juuri pitää yllä työhyvinvointia, jos joku, hän painottaa. Rantasaunassa hyvät löylyt Hän ylistää myös vartioaseman pihassa olevaa vanhaa rantasaunaa. Kun rajat aukeni, Seppo Valjakka sanoo suoraan, että kun eläkepäivät koittavat, niin Raja-Jooseppia tulee varmasti ikävä. ?Olen ollut täällä 32 vuotta. Tehtävät ja vaatimukset ovat muuttuneet. Keskiviikkona 25.5.2016 9 niin matkailijavirta alkoi ja se on ollut enemmän tai vähemmän vilkasta sen jälkeen. Kerran kaksi Hufvudstadsbladetin ruotsalaista toimittajaa tuli tänne Ladalla aikomuksenaan mennä rajan yli. ?Saimme huonolla ruotsin kielen taidollamme selvitettyä, että Venäjälle ei pääse ilman viisumia. Eikä 80-luvulla ollut valvonnan apuna tietokantoja, joista oli yhteydet koko maailmaan. Varastettuja autoja Raja-Joosepissa narahtaa kiinni silloin tällöin. Siellä on aina peruslämpö päällä, joten muutama sylillinen halkoja saa saunan nopeasti löylykuntoon. Metsästystäkin harrastelen, mutta isompi kalamies en ole koskaan ollut. Neuvostoliittokin oli silloin voimissaan. ?Kyllähän silloin oli liikenteessä hiljaisiakin päiviä. Eivätkä ne huonoja autoja olekaan, vaan viimeisen päälle olevia luksusautoja. ?Ammattimainen rikollisuus kokeilee eri väyliä ja ajattelee, että viedäänpä varastettua tavaraa Joosepin kautta Suomeen, koska se on noin hiljainen paikka, ettei siellä varmasti toimi valvontakaan. Sauna lämpiää usein talvisinkin töiden jälkeen. Illalla sain 40 asteen kuumeen sen lämmityshomman päätteeksi. Ensimmäinen turvapaikanhakija Seppo Valjakka aloitti rajamiestaipaleensa aika- na, jolloin Raja-Jooseppi ei vielä ollut kansainvälinen rajanylityspaikka. Ei se mikään ihmeellinen homma minun sukupolvelle enää ollut. Tuossa Luttojoessakaan ei tullut koskaan heiteltyä uistinta, vaikka muistan kyllä, kuinka vanhempi kollegani, edesmennyt Karppisen Sauli sieltä veteli isoja taimenia. Seppo sanoo, että Raja-Joosepin vartioaseman keittiön merkitystä ei voi liikaa korostaa, kun puhutaan Raja-Joosepin työyhteisöstä. ?Varmasti joku kenraali on joskus piirrellyt rukseja myös Joosepin keittiön ylle, mutta onneksi se on säilynyt. Toinen ajankulu on pappakiekkoilu TukiKepeissä. Siksi se ikävä voi tulla, mutta muuten olen kyllä valmis eläkkeelle. Nyt on aikaa niillekin paremmin. Porohommia teen ihan mielenkiinnon vuoksi. Lisäsin puita vähän väliä ja sitten tulin saunasta ulos hiki päässä raikkaaseen ilmaan. Kun alamäessä lensi nurin, niin se kaulasta roikkunut pyssy aiheutti joskus pahaakin jälkeä. Seppo naurahtaa, että Rajavartiolaitoksen kenraaleista tuntui pitkään mahdottomalta ajatus, että rajamiehet eivät enää olisikaan ?pitkän pyssyn miehiä?. ?Kai se rajavartijan imago vaati heidän mielestään järeää kalustoa. Yhä enemmän pitää tuntea lakia ja säädöksiä. ?Tämä paikka on Raja-Joosepin sydän, vakuuttaa Seppo. la. Turistiliikenteestä ei tiedetty paljoakaan. ?Onhan tämä liikenteen puolesta nyt erilainen paikka mitä 80-luvulla. Se tulee nyt mieleen, että aivan alussa kun nainen lähti partioon, niin hänen matkaansa lähti kaksi miestä. Jos matkalla tulisi hiihtoturisteja vastaan, niin heidän kohdalla tietysti pysähdyttäisiin ja kyseltäisiin kuulumiset ja varmistettaisiin, että kulkijoilla on kaikki hyvin. ?Ja ehkä sellaisen partioreissun jättäisin tekemättä, jossa täytyy riisua housut pois ja ylittää syystulvan vallassa oleva Suomujoki kahlaamalla. En tiedä suojeltiinko siinä sitä naista vai toista miestä, Seppo vitsailee. Joosepista yhteydet maailmalle Neuvostoliiton aikana saattoi hiljaisimpana päivänä hurruutella Murmanskista vain kalanrehua Suomen puolen kettutarhoille vievä venäläinen rekka. Kuuden tunnin päästä minulle soitettiin, että herrat ovat peruneet tulonsa ja saunan lämmityksen saa lopettaa. Minähän kuvittelin nuorena, että pääsen eläkkeelle viisikymppisenä, mutta niin se vain eläkeikä rajamiehen työssäkin pikkuhiljaa nousi ylemmäksi. Seppo Valjakan koti on Ivalossa ja Oulussa, mutta hän uskoo, että aikaa tulee nyt entistä enemmän vietettyä Inarin kunnassa. ?Minähän olen puuhastellut porohommia työn ohessa. Nythän sitä kelpaa kelkallakin ajaa, kun kalusto on viimeisen päälle luotettavaa toisin kuin ennen vanhaan. ?Ehkä UK-puistossa ovat ne parhaimmat maisemat tällä perällä. Helteisinä kesäiltoina on saunasta mukava pulahtaa uimaan Kontiolampeen. Entä millaiselle partioreissulle Seppo Valjakka vielä haluaisi lähteä? ?Ehkä semmoiselle kelkalla tehtävälle partioreissulle, joka suuntautuisi aurinkoisena kevättalven päivänä UK-puistoon ja kohti Sokostia. Moosesjärven vartiohan oli omavarainen paikka, jossa piti olla lihaa omasta takaa. Minähän en saanut olla partionjohtaja seitsemään vuoteen, koska olin porukan nuorin. Savusaunan lämmityksessä Raja-Joosepin asuinkentällä sijaitseva Huhti-Heikin kämppä oli aikoinaan rajavartioston partio- kämppä. Sitten kun joka miehelle tuli pistooli, niin eipä se enää painanut mitään, eikä ollut tiellä. Ja kun järjellä ajattelee, niin onhan se kätevämpikin tositilanteessa, se on helppo ottaa käteen. ?Alussahan Jooseppiin tuli vain muutamia pistooleita ja partionjohtaja sai kantaa sitä. Santapäältä joskus tähyilimme sinne aikamme kuluksi ja seurasimme sitä vartion elämää. Sitten myöhemmin nähtiin se lehtikin ja siinä luki kissankokoisin kirjaimin, että kylmäkiskoiset rajamiehet eivät päästäneet saattuetta Murmanskiin. Raja-Joosepin vanhat rajamiehet pitävät ensimmäisenä Kuolan niemimaalta tulleena turvapaikanhakijana sonnia, joka karkasi Venäjän puolen Moosesjärven vartiolta Suomen puolelle. ?Sonni oli karannut Moosesjärveltä ja tullut Kippisjärvelle. Maailma on muuttunut ja tekniikka kehittynyt niin, ettei ole mitään järkeä jäädä noin lähelle yöpymään. Raja-Joosepin asuinkentän savusaunassa Seppo ei koskaan saunonut, mutta saunamajurina hän sai kerran kunnian olla. ?Kerran lämmitin sitä saunaa kuusi tuntia kahdenkymmenen asteen pakkasessa. Työntekijöille on tarjolla itsetehtyä hyvää ruokaa ja sitä syödään porukalla kerran päivässä aseman pöydässä. Kaksi kesää olin töissä Helsingin satamassa, mutta sen kesti, kun tiesi, että se on vain väliaikaista. Yksi Joosepin miehistä oli urheilumies ja hän sai sen sonnin kiinni 15 kilometrin juoksun jälkeen. Moosesjärven vartiotakaan ei ole ollut olemassa enää valovuosiin. Seppo ehti työuransa aikana nähdä myös naisrajavartijoiden tulon taloon. ?Kai niitä ennakkoluuloja oli naisia kohtaan aluksi, mutta ne kyllä karisivat pian
ja DNA Veppi 4G Teho -liittymä) 24 kk hintaan 22,90 ?/kk, jonka jälkeen 19,90 ?/kk, määräaikainen sopimus 24 kk (yhteensä 553,50 . Järj. kts. www.inariviikot.fi 23.7. Liittymän enimmäisnopeus 50 Mbit/s on saavutettavissa rajoitetusti 4G LTE-verkossa (normaali vaihteluväli 5-40 Mbit/s). Ruskanodotusta -musiikkikonsertti, Seeli Toivio /sello ja Heikki Sassi/ laulu. Savottakahvila. 26.-28.8. 248,40 ? dna.fi/kotinetti Laitetarjoukset voimassa 5.6. Lapin Luontolomat 15.-23.7. Inarin kunta 9.6. Korko 0 % ja kulut 0 ?. Saariselkä on POP ry. 17.7. Kultaperinne Ry Heinäkuu 1.-3.7. Kultakuumeen tartunta! Kutturasta Toloseen kumilautoilla. Järj. Avoinna 1.6.-9.7. ja 28.-29.8. Savottakahvila. 20.8. Järj. Järj. Vaihtohyvitys: Hyvitämme toimivasta ja ehjästä puhelimesta tai tabletista vaihdossa uuteen 20?414 ?. Maksiminopeus 3G-verkossa 42 Mbit/s, vaihteluväli 0,4?25 Mbit/s. DNA Kotimokkula 4G WLAN B315, erikseen ostettuna 185 . 297,36 ? norm. Inariviikot . Santa´s Hotel Tunturi 19.-20.8. 279 ? tai 6,90?/kk/36 kk yht. Pohjolan luonnonkukkapäivän retki Inarin Siidasta. DNA:n matkapuhelin- tai liikkuva laajakaista-liittymäasiakkaana voit saada vielä ylimääräisen lisähyvityksen. Lapin Luontolomat 30.7. Järj. Saariselkä-viikko. Järj. Järj. 553,50 ?. Apple iPhone 5S Huawei Mediapad T1 8.0 Samsung Galaxy Tab A 298 ? 149 ? 249 ? tai 8,26 ?/kk/36 kk yht. Järj. Yksi hyvitys / laite. Toimitus muokkaa tarvittaessa tekstejä. Toukokuu 29.5. Suomalaisia maailmalta -musiikkia, Waltteri Torikka, Savottakahvila. 16.8. Perinteinen Ivalojoen kumilauttaretki Kutturasta Toloseen. Tuotteita rajoitettu erä, 1 kpl/asiakas. Ylä-Lapin Moottorikelkkailijat ja Hotelli Kultahippu. Elokuu 7.8. Pidennetty takuu: Ostamaasi puhelimeen tai tablettiin 36 kk takuu mikäli valmistajan myöntämä takuu on lyhyempi. Elokuunillassa Waltteri Torikan konsertti, Savottakahvila. 7.-8.8. Juutuanvuonon ranta-alueiden yleissuunnitelman työpaja Hotelli Inarin kabinetissa Inarissa. Rautaa Rajalle -tapahtuma Santa´s Hotel Tunturissa Saariselällä. NÄYTTELYT Jäämerta kohti -näyttely, Siula-talo, Saariselkä, vapaa pääsy. Päivi ja Jessica Suomi -taidenäyttely, Hotelli Laanihovi. Saamelaispoika Nigá - kansojen juurilla, Marketta Nilsen. arkisin klo 12-18 kansalaisopiston ja kulttuuritoimen näyttelytila Kuulas, Ivalo Siidan näyttelyt STILL/LIFE - Tapio Wirkkala Retrospective Exhibition 24.3. Määräaikaisen sopimuskauden jälkeen tilaus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana sopimuksen mukaisella hinnalla. Jänkhällä Jytisee -moottoripyöräilijöiden vuosittainen tapahtuma Saariselällä. sis. Watercross-kelkkakisat Ivalossa. Avausmaksu 3,90 ?. Järj. Ijahis Idja, alkuperäiskansojen musiikkifestarit Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa 19.8. Inariviikkojen tapahtuma Juutuan koskenlasku. Musiikkia elokuunillassa -konsertti, Seeli Toivio /sello ja Heikki Sassi /laulu. Savottakahvila. 21.8. Järj. Puumajuoksu. Järj. Kultamaitten tietoviisaskisa/kaksiosainen kilpailu Savottakahvilassa. 20.7. Pidennetty takuu on voimassa 20.10.2015 ja tämän jälkeen DNA:lta ostetuille matkapuhelimille ja tableteille. Lapin Luontolomat 9.8. Kiilopään tunturijuoksut 19.-21.8. asti. Laitteiden värit ja saatavuus vaihtelee. Lisätiedot: dna.fi Tapahtumia Ylä-Lapissa Tapahtumia voi ilmoittaa sähköpostilla osoitteeseen inarilainen@inarilainen.fi. Luovakka -luonnontuotteiden keruukurssin teoria- ja infopäivä Ivalossa. Saariselkä on POP ry 17.-21.8. DNA Kotinetti 4G (sis. Lauluja Lapista ja maailmalta, Seeli Toivio /sello ja Heikki Sassi /laulu. Päätelaitteet: Voit ostaa puhelimet ja tabletit jopa 36 kk maksuajalla vaikka et olisikaan DNA:n liittymäasiakas. Perinteinen Rokulipäivävietto, Savottakahvila. 22.-31.7. Sarren Sukujuuret ry Tapaaminen Nellimin Erähotellin Kodalla 1.-3.7. 148,32 ? norm. Nightless Night, Endless Light -valokuvaustapahtuma Saariselällä. Kultakilpailut Kutturan Kioskilla. 27.7. Elinkeinot & kehitys Nordica. Kesäkuu 5.-11.6. 10 Keskiviikkona 25.5.2016 NOPEA DNA 4G ON NYT LAPISSA! Hyödynnä 4G-verkon nopeus. Risteily Paratiisissa, Inarijärvellä. 169 ? tai 4,12 ?/kk/36 kk yht. 24 kk kokonaishinta yht. Kolttasaamelaisten Perinnetalon avajaiset Sevettijärvellä 10.-12.6. Järj. Takuu kattaa laitteen valmistusviat, kun laitetta on käytetty asianmukaisesti ja ohjeiden mukaan. Hanki meiltä edulliset laitteet ja liittymät DNA:n nopeaan ja kattavaan verkkoon. DNA Kotinetti 4G: Nopea netti kaikkiin kodin laitteisiin 22,90 ? /kk/24 kk DNA Kotinetti 4G sisältää: DNA Veppi 4G Teho (17,90 ?/kk/24 kk, jonka jälkeen 19,90 ?/kk) ja DNA Kotimokkula 4G B315 (5 ?/kk/24 kk, yht. 120 ?). Järj. Pohjois-Lapin Koirakerho ry. 19.6. Lapin Luontolomat 28.7. avausmaksu 3,90 ?). Juhannuskultakisat Saariselän Panimon pihamaalla. Yöttömän Yön agilitykilpailut Santa´s Hotel Tunturin tapahtumatorilla. Järj. Arctic Light -tapahtumahanke. 2.7. Metsähallitus /YläLapin luontokeskus 24.-25.6. Kiilopään keräkurmitsat -lintuviikko Suomen Latu Kiilopäällä. 6.6. - 25.9. Lemmenjoki-näyttely 11.5. - 4.9. Pedar Jalvi -muistonäyttely 12.4.-29.5. . Hyvitys ei voi ylittää uuden laitteen hintaa
Tilaisuudessa mukana Ivalon Apteekki, Aurora Spa ja Inarin Hopea. Yritys- ja tuote-esittelyä sekä pientä yllätystä.