Nurkkaus toimi yhdistettynä asuin-, ruoka-, makuuja konttorihuoneena. nro 12 P. Hipun Pilkki 12-16, ilmoittautumiset 11-12 ja osallistumismaksu 10 € Iskuporakone n. 16:30, vapaa pääsy 15 €/kpl -pipo UUTUUS Pipoja saatavilla toimituksestamme Piiskuntie 1, Ivalo, ma-pe klo 9-16. vsk. Partanen tosin arveli, että Inarin alueelle kultaunelmat ovat kuitenkin merkinneet paljon: ne ovat tuoneet tullessaan uusia asukkaita ja jopa maanteitä. Partanen totesikin Saariselän luontoillassa Aurora-kodalla, että Saariselän matkailukaupunki on noussut kultaunelmien päälle. Lue sivulta 2. 0100 87 888 www.ivalontaksit.fi TAKSI IVALO PUH . Saariselällä oli ennen nykyisen matkailukaupungin syntymistä toisenlainen historia: Se oli seutua josta etsittiin kultaa tosissaan. Tietokirjailija Seppo J. INARIN JA UTSJOEN PAIKALLISLEHTI Irtonumero 2 € torstai 23.3.2017 21. 0400-423 525 MERKKIKORJAAMO Ivalontie 16 | 99800 IVALO | 040 48 55 181 IVALONTIE 16 Huollot ja korjaukset kaikkiin automerkkeihin Tältä näytti vuonna 1902 kaivosyhtiö Prospektor Oy:n tukikohdassa Laanilassa yli-insinöörin nurkkaus. Useimmiten nuo kultaunelmat valuivat maahan pettymysten kyynelinä. GTK/Vanhat kuvat Tervetuloa!! Lounas ma–pe 11–15 À la cartea joka päivä 11–21 Ravintola auki su–to 08–22, pe–la 08–03 Night Club Hipun Kellari avoinna pe–la 23–04 Karaoketanssit pe & la Pe 24.3. Iskuporakone, liput 10 € La 25.3
Partasen mukaan kulta on monella tavalla vauhdittanut?Inarin?Lapin?elämää?150. Insinööri Wille Hahl, Prospektorin ja Kerkelän kultayhtiöiden palveluksessa ollut insinööri julkisti 1918 laajan tutkimuksen kultaesiintymistä Ivalojoen ja Laanilan alueella. Pahaojalle oli kuljetettu Englannista rahdattu höyrykone, jonka piti toimia kultatyömaan koneiden voimanlähteinä. Kun Mäkinen vanheni eikä polkupyöräily kauppareissulle Ivaloon enää onnistunut, saivat nuoremmat kullankaivajat ylipuhuttua miehen ja tämä muutti Inarin Kultamieskotiin. Partanen ihmetteli, että kovin ovat ”autiotuvat” muuttaneet ilmettään, mutta näin varmasti pitää ollakin. ?Hän?väittää,?että?alueelta saadaan nostettua ylös 13 000. likaiset. Kun asiaa nyt ajattelee, niin ehkä oli parempi, että Hahlin?esittämät?ajatukset?Ivalojoen rantojen ja pohjan perkaamisesta kaivinkoneilla ja uivilla ruoppaajilla jäivät toteutumatta. ?Nämä. Laanilan majatalo oli tärkeä Laanilan majatalo on lähtemätön osa kultahistoriaa, sillä sen ystävällinen isäntäväki Max ja Elina Peronius kestitsivät koko 1930-luvun kullankaivajia ja kaivoivat itsekin kultaa. ?Vanhoissa?kultamiehissä. Tämä on tauti, joka on kuolemaan päättyvä, mutta onneksi ei kuolemaan johtava tauti. ??Hänhän?oli?innokas?kullanetsijä.. He?olivat?täysin?sinuja?itsensä. Tien läheisyydessä on useita kullankaivun menneisyydestä kertovia kohtia, tie noudattelee viime vuosisadan alussa kultayhtiö Prospektorin toimesta raivattua kärrytien linjaa ja tien rakentamiseen käytetty sora on otettu kulta-alueelta ja sen arvioidaan sisältävän kilomäärin kultaa. Hän. vuoden ajan. muun muassa Åke Lindmanin elokuvasta Lapin kunnan kimallus. vaikutti. ??Kun. kantoi. hieman sitä, miksi neuvostodesantit hyökkäsivät taloon heinäkuun alussa 1943 ja toinen joukko tuhosi läheisellä Laaniojan sillalla linja-auton.?Hyökkäyksissä?kuoli?viisi henkilöä, heidän joukossaan piispa Wallinmaa. ??Tämä?tarinahan?on?tuttu. Kun hän palaa muistoissaan vanhoihin kultamiesväärteihinsä, niin ehkä yksi asia nousee kuitenkin ylitse muiden. Partanen muisteli, kuinka kaksi suurta kultayhtiötä Lapin Kulta ja Ivalo Oy:t kilpailijat itsensä ja toisensa hengiltä muutamassa vuodessa. Partasen mieleen tulee edesmenneistä kultamiehistä monia hauskoja tapauksia. virkamatkoillaan vaskoolia ja teki kaikkialla?koevaskauksia.?Hän. Saarinen, J. Seppo J. Kun tästä yhteydestä puhutaan, niin ei voi unohtaa liikemiehenä ja veijarina?historiaan?jääneen?Heikki Kivekkään yritystä rakentaa terveyskylpylä Saariselälle 1910-luvun loppupuolella. Alamäki alkoi kuitenkin nopeasti. Väärentämisestä ja alkoholin salakaupasta seurasi vuoden ja kolmen kuukauden kuritushuonetuomio. Kultaryntäys oli jo hiipunut, mutta kourallinen miehiä oli unohtunut asumaan purojen varsille. Hän. ?Tämä. merimiehet Ervast ja Lepistö nakkasivat Plantingin pöydälle kultasaaliin, niin oliko se liikaa vanhalle Plantingille, joka kuitenkin piti itseään kullanetsijänä, tuumasi Partanen. Partanen puhuessaan Saariselän ja Laanilan alueen kultahistoriasta Saariselän Aurora-kodassa. ?Usko?on?monesti?loppunut kullankaivajalta tai kokonaiselta?sukupolvelta.?Hiljaisten vuosien jälkeen on syntynyt uusi kultaryntäys. Partanen uskoi, että Luttojoen maisemista voi vieläkin nähdä jäänteitä suurisuuntaisesta terveyskylpyläsuunnitelmasta. Partanen on monesti miettinyt, mikä sai Plantingin tällä tavalla hairahtumaan laittomuuteen. Kivekäs oli saanut ostoluvan 20 litralle spriitä laboratoriolaitteiden pesua varten.?Hän?oli?väärentänyt?määrän 220 litraan. Seppo J. Luton kaivosrakennus Laanilassa toukokuussa 1903. ?Ystävystyin?noiden?elämän evakkojen kanssa. nuo. Ehkä on Inarin kunnan onni, että se emäkallio on löytämättä ja Inari on saanut rikastua sillä, että kullankaivajien silmissä on elänyt loppumaton toivo kullan löytämiseen. Jos kaikki matkailuun ja kultaan liittyvät suunnitelmat olisivat toteutuneet, niin näyttäisi Inarin kunta tänä päivänä toisenlaiselta. oli kulkenut Ruijanpolkuakin ja on varmaan silloin Luttojoen rannalla nykyisen lomakaupungin kohdalla huljutellut vaskoolia. Partasen mukaan majatalon isäntä Max Peronius työskenteli saksalaisten auttajana ja oppaana, joten talossa vieraili paljon saksalaisia sotilaita. Lapin Kullan johtaja, insinööri Toivo Koivisto ja perustaja Heikki Kivekäs ajautuivat riitoihin, joka yleensä oli merkki yhtiön taloudellisista vaikeuksista. ?Kesinä?1924-1925?yhtiöiden palkkalistoilla oli satoja miehiä. Plantig varasti merimiesten Ervastin ja Lepistön ilmoittaman kultapaikan Ivalojoen Saariporttikoskella miesten levitettyä hänen virkapöydälleen löytämänsä kaksi kiloa kultaa. kultaa.. ?Matkailukin on muuttunut sadassa vuodessa ja tämmöistä pitää olla kiinalaisille, eikä savunhajuista mustunutta kömmänää. Partanen kertoi kullankaivun ja matkailun sivuavan toisiaan vuosikymmenien varrella montakin kertaa. Kultamiehet sovussa itsensä kanssa Seppo J. Viimeinen Saariselän alueen elinkautinen oli Jaakko Mäkinen, joka asui vuosikymmeniä karussa mökissään?Hangasojan?Kuivakurulla. Partasen mukaan ensimmäinen tieto alueen kullasta löytyy vuodelta 1867. kanssa.?He?asuivat?vuoden?ympäri mökeissään, joku saattoi viettää talvensa kämpässään lumen saartama, eikä nähnyt muita ihmisiä kuukausiin. päättyivät siihen, kun poliisit vangitsivat Kivekkään Pahaojan kämpän pihalla työmiestensä edessä huhtikuussa 1927. ihailen sitä, kuinka hyvin he tulivat toimeen itsensä kanssa. Kivekäs vaati Koiviston takavarikoimia koneen käyttöohjeita itselleen ja uhkasi myydä yhtiön omaisuutta. voi. Lapin kultahistorian ensimmäinen suuri sankari ja konna, Lapin kihlakunnan kruununvuoti Konrad Wilhelm Planting lähetti 23. ?Tie. Maantien valmistuttua Sodankylästä ohi Kaunispään 1913 tuli kultayhtiön pääkonttorista peruskorjauksen jälkeen Laanilan Kestikievari, joka toimi Saariselän ensimmäisenä matkailuyrityksenä jatkosotaan saakka. Sieltä ja täältä nousi tervastulen katku ja piipun savu, kun kultamiehet illan tullen kokkasivat sapuskaa ja tutkivat päivän saalistaan. Saariselän matkailukaupunki on rakennettu kultaunelmien päälle Puistonjohtaja Pirjo Seurujärvi esitteli kirjailija Seppo J. jälkeensä. Kulta vaikutti tiestöön Ensimmäinen kärrytie Laanilaan valmistui 1902 kultayhtiö Prospektorin ansiosta Vuotson alapuolelta Könkäältä. Loppumatka piti taittaa hevoskärryillä Laanilan alueelle. Maantie oli tuolloin valmiina Rovaniemeltä Sodankylään ja siitä ylöspäin yhtiö kuljetti tavaroita, koneita ja laitteita veneillä Kitistä pitkin Könkäälle. rannalle ehdittiin viedä jopa rakennushirret. Niillä oli suuria työmaita Laanilan Kuivakurussa, entisissä Prospektorin kaivoksissa, Sotajoen Moberginojalla ja Pahaojalla, Uijeminhaarassa; Ivalojoella Sotajoen suussa ja Kultalassa. Tällä matkalla hanke sitten kaatuikin. Partaselle kaikille avointa Aurora-päivätupaa ennen esitelmätilaisuuden alkua. vuosikymmen myöhemmin Petsamoon rakennettavan tien linjaukseen eli nykyiseen Nelostiehen. Moni legendaarinen kullankaivaja, kuten Heikki Kokko, Jukka Pellinen ja Aaro Raumala, aloittivat kultamiesuransa Laanilan majatalossa. Paikallinen hevosmies lähti kuljettamaan hankkeen helsinkiläistä rahoittajaa?Aittajärvelle.?Hevosmies, joka oli ilmeisesti Hirvas-Niila ihmetteli kyydittävälleen, miksi tämä menee rahoittamaan Kivekkään kaltaisen huijarin toimia. Terveyskylpylä Saariselälle Kirjailija Seppo J. Minusta ei tullut kullankaivajaa, mutta kultakuumeen sain, joka pani tutkimaan arkistoja, karttoja, vanhoja kirjoituksia ja kullankaivun historiaa. Kivekäs kuoli kuritushuoneella istuessaan. selittää. Aittajärven. Inari rikastui kultahaaveilla Seppo J. Partanen hurahti Lapin kultaan 1960-luvulla tutustuttuaan Lemmenjoen viimeisiin elinkautisiin. Moni saattoi tirauttaa silloin kyyneleenkin enemmän ne taisivat olla pettymyksen kuin ilon kyyneleitä. Sen alapuolella virtaava Laanioja antoi aloittelijalle niin paljon kultaa, että siitä riitti suuntaa koko elämälle. Edesmennyt Luppo-Matti kertoi parikymmentä vuotta sitten, että hirret lahoavat siellä minne kylpylän piti nouseman. Töitä tehtiin jopa talvella. Kaksi vuotta kirjeen lähettämisen jälkeen tämä kunnioitettu Lapin korkein laillisuusvalvoja, nimismiesten esimies syyllistyi tekoon, joka vei hänen maineensa, omaisuutensa ja henkensä. Saariselän kansainvälinen matkailukaupunki seisoo lukuisten kultaunelmien päällä. ?Luttojoen. Jaakko Peltomaa Nelostie Tankavaarasta Ivaloon on Lapin tiepiirin päätöksellä nimetty ”Kultaiseksi tieksi”. lokakuuta Kittilästä kirjeen Vuorihallitukselle ja kehotti tutkimaan Luttojoen rantojen kultapitoisuutta Tenojoen, Kietsimäjoen, Inarijoen, Vaskojoen, Menesjoen, Ivalojoen ja Repojoen lisäksi. ??Ne. kiloa. H.. Se on tuonut uusia asukkaita, taloja, teitä, siltoja, yrityksiä. Olen sairastanut kultakuumetta puoli vuosisataa. esittelee maailman kultakentillä käytettyjä suuria koneita ja kaivumenetelmiä, joita käyttämällä kulta saadaan varmasti ylös. Jos sielun silmin katsotaan millainen Saariselän ydinkeskusta oli 1800-luvulla, niin voi kuvitella, että nykyisten hotellien paikallakin oli kultamiesten kömmänöitä ja rankisia. toistakymmentä kaivoskuilua, teitä, siltoja, rakennuksia sekä rautaromua, joka nykyisin saa metallinilmaisimella kultaa etsivät huutamaan hetken riemusta ennen pettymystä, kertoi kirjailija Seppo J. Torstaina 23.3.2017 2 – Näkyvimmät merkit Saariselän maastoon on jäänyt 1900-luvun alkupuolen suurista kultayhtiöistä, jotka kaikki lopettivat toimintansa neljässä tai kuudessa vuodessa rahoittajien kyllästyessä pumppaamaan rahaa tuottamattomiin kaivoksiin. jättivät. erimielisyydet
Olen tietenkin aloittanut jo töiden hakemisen, mutta tuppaa olemaan vähän rajallisesti näitä mahdollisuuksia täällä Inarissa. Kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio toteaa Palokuntalaisessa, että kunnan peruspalvelut on saatu kohtuullisesti turvattua Utsjoen suuresta koosta ja harvasta asutuksesta huolimatta. Laatikkomyymälällä tarkoitetaan kauppaa jossa ei ole palvelusektoria ja sen valikoima on suppea. Jos paikkakunnalla on vain yksi kauppa, eli monopoli, niin se heikentää sen kaupan tilannetta. Kaksi kovaa ottaa tällä hetkellä täällä Ivalon kylällä yhteen, niin siinä on hyvin vaativa pesti. Sen huomaa siitä, että nyt eletään niin sanottua hiljaista aikaa, mutta silti asiakkaita on riittänyt. Heti seuraavana päivänä tulin pomon juttusille. – Nyt kun K-market tulee, se vahvistaa K-puolen tarjontaa, on niin sanottu laatikkomyymälä ja palvelumyymälä. jaakko.peltomaa@inarilainen.fi Utsjoelle kuuluu hyvääkin Päätoimittajalta Henry Kesti, S-market Ivalon marketpäällikkö – Kilpailutilanne ei muutu miksikään. Hän harmittelee sitä, että lähin poliisi on Utsjoelta nyt 160 kilometrin päässä tilanne ei kunnanjohtajan mukaan ole välttämättä edes perustuslain mukainen. – Olen tyytyväinen, kun työt jatkuvat. – Ollaan valmiita vastaamaan haasteeseen. Ja kun on kilpailua, niin kauppakunto pidetään parempana. Tarvittaessa Utsjoki voi hälyttää lääkintähelikopterin Norjasta ja kopteri lennättää potilaan tilanteesta riippuen Rovaniemelle, Ouluun tai Norjaan. Palvelut pelaavat kuntalaisille ja vieraille myös ensihoidossa ja pelastustoimessa. Kari Lohiniva, K-Supermarket Ivalon kauppias – Oikeastaan parempi, kun on kylällä semmoinen nopea ostospaikka. Alusta asti oli tiedossa, että on mahdollista, että tästä loppuu tämä Siwan toiminta. Toivon, että Siwan työntekijöillä säilyy työpaikat. Meillä lähtee tosi hyvä porukka uuden haasteen kimppuun. Kassalla ei tarvitse väkisin hymyillä, kun työporukka saa toisensa nauramaan. – Siwan poistuminen tulee vaikuttamaan meidän asiakaskuntaan ja on vaikuttanut jo nyt. Kaisu Ljetoff, Siwa Ivalon myyjä – Onhan se nyt jännää, kun tulee uudet kassasysteemit ja kaikki, se on silloin jo ihan uusi kauppaketju. Utsjokelaisilla ei ole kai nyt muuta vaihtoehtoa kuin tehdä töitä sen eteen että seuraava sopimus olisi parempi. Vieläkin parempi siellä olisi asua, jos lainvalmistelua ei leimaisi selvä tietämättömyys ja kunnioituksen puute pohjoisen asioita kohtaan. Kyllä kaikille asiakkaita löytyy. Kolme kauppaa säilyy tässä Ivalon kylällä, uskon että kaikilla riittää asiakkaita. Se oli reilusti tehty noilta työnantajilta. – Kyllä tänne olisi mahtunut kaikki nämä kaupat, ei olisi tarvinnut lopettaa. Tämän voi huomata, kun lukee tuoreinta Palokuntalainen-lehteä, jossa on näyttävä reportaasi Utsjoelta otsikolla ”Utsjoella vallitsee hyvän elämisen meininki”. Torstaina 23.3.2017 3 Tämän lehden ilmestyessä eduskunta on mitä ilmeisemmin hyväksynyt Teno-sopimuksen. Se pelaa hyvin ja myös yhteistyö rajan molemmin puolin on toimivaa. huhtikuuta K-markettina ja Inarin Siwan toiminnan lakattua ei kiinteistön jatkosta ole vielä varmaa tietoa. Olemme kiinnostuneita Inarista, oma henkilökohtainen mielipide on se, että haluaisin meidän omistajillemme myös Inarin kylälle palveluita. – Inarin tilanne on mielenkiintoinen. Olisi tietenkin mukava, että siihen kauppa jäisi, sillä kilpailu on aina tervetullutta. – Minut on irtisanottu, kun olen sen verran vähän aikaa ollut tässä kaupassa töissä. Miltä tulevaisuus näyttää Siwattomassa Inarin kunnassa. Vaikka tuoreimmat Utsjoen uutiset ikäviä ovatkin, niin samalla voi todeta senkin, että kuuluu Utsjoelle hyvääkin. Sanotaanko näin, että tämä on ollut hyvä vuosi, ei pelkästään sen takia, että Siwa tekee lähtöään, kertoo K-market Inarin myymäläpäällikkö Pirkko Rajaluoto. Eli olen vähän niin kuin itseoppineena tässä työskentelemässä. Lehden mukaan norjalainen helikopteri on Utsjoelle ehdoton, sillä Suomen puolen helikopterit sijaitsevat liian kaukana. Toki osa asiakkaista on aasialaisia. En oikeastaan edes hakenut tänne Ivalon Siwaan töihin, vaan olin eräs ilta täällä ostoksilla ja työkaveri kysyi minua tänne töihin. Rajavartijoilla turvallisuusvajetta voisi korvata, mutta hekin ovat Utsjoella harvinaisia. Kesko osti taannoin Suomen Lähikaupan Siwat ja Valintatalot, joita muutetaan nyt K-marketeiksi. Viikon gallup Siwa Inarin poistuminen näkyy jo nyt kylän toisen kaupan, K-market Inarin asiakaskunnassa. Lehti muistuttaa myös rajakaupasta, joka kukoistaa Karigasniemellä ja Nuorgamissa. – Sääli, jos Inariin ei saada toista K-markettia. Rento työilmapiiri on tärkeä, tosi tärkeä. Ivalon Siwa avataan 27. Ikävä uutinen utsjokelaisten kannalta on myös seurakunnan lakkauttamisprosessi. Se on aina kylälle hallaa, kun kauppoja poistuu. Vaikka myisit kuinka halvalla, mutta olet kylän ainut kauppa, niin kyläläiset pitävät hintoja kalliina. Toivotan uudelle K-kaupalle kohtuullista menestystä. Lehden mukaan Utsjoella on oivallettu, ettei kukaan ole vahva yksin. Toivottavasti nyt sesonkien aikana joitain töitä löytyisi, Hakovirta tuumaa. – Eiköhän me täällä Ivalossa kolmestaan toimeen tulla. Palokuntalainen-lehti on tietysti kiinnittänyt erityistä huomiota pelastustoimen toimivuuteen. – Kahden K-kaupan kanssa kilpaileminen asettaa omat haasteensa kaupan käyntiin, mutta me tehdään oma hommamme mahdollisimman hyvin ja tarjotaan omistajillemme laajat valikoimat, edullinen hintataso ja ennen kaikkea hyvää palvelua. K-marketin jäädessä kylän ainoaksi kaupaksi, on myymälä valmis ottamaan haasteen vastaan. Se on iso isku saamelaiselle kalastusmuodolle ja Utsjoen matkailuelinkeinolle. Toisaalta se on meille hyvä juttu, mutta se luo myös paineita, jos jäädään ainoaksi kaupaksi. Ei ole ollut vielä kauppiaan kanssa puhetta siitä, tuleeko Inarin Siwasta meille työntekijöitä. – Minulla ei ole minkään näköistä kaupanalankoulutusta, mutta olen perusja ammattikoulun aikana ollut kesäja iltatöissä tuossa Inarin Siwassa. Tähänkin asti on sellainen täydennysostospaikka ollut, jossa on helppo käydä, kun maito on kotoa loppunut. Ihmiset pitävät erilaisista kaupoista ja on hyvä, että on sitä valinnanvaraa. Lisäksi pitää kehua tuota meidän pomoa. VV Tuleeko K-market Inarista kylän ainoa ruokakauppa?. Hän on asiallinen ja tarpeeksi tiukka, Airin kanssa on helppo tehdä töitä. Inarin Siwassa työskentelevä Jenni Hakovirran mukaan Siwan toiminta loppuu huhtikuun puolessavälissä. Kunta ja palveluntuottajat ovat verkostoituneet ja tekevät töitä periaatteella, että jokainen Utsjoella liikkuva vieras on tärkeä. Kunnanjohtaja Tieva-Niittyvuopio toteaa, että Utsjoki on saamelaisen kulttuurin ydinkunta, jossa ihmisten on jatkossakin hyvä asua. Lentokenttiä löytyy viisi kappaletta 200 kilometrin säteeltä ja ne näyttävät tuovan Utsjoelle kaukaisia matkailijoita. – Meillä on tosi hyvä työilmapiiri, ei ole ikinä ollut sellaista fiilistä, että ei olisi tehnyt mieli tulla töihin. – Kovaan kilpailuun joutuu tuleva kauppias. Norjan puolen Tanan ja Karasjoen kuntien palokunnat tulevat tarvittaessa apuun Suomen puolelle, samoin Utsjoen ja Karigasniemen VPK:t antavat apua Norjan puolelle
Lähetä toimitukseen ahvenen paino ja pituus. – Uutta pilkkirintamalla ovat nämä kevennetyt tasapainot, jotka ovat tosi suosittuja ison ahvenen pyynnissä. Nykyään pilkkikansa on silminnähden vanhentunut. Toki sielläkin porukkaa pyörii, mutta ei niin hirveästi. Suutari-Sepon veikkaus Inarilaisen ahvenkilpailun voittajakalan painoksi on 1,250 grammaa. Se on melko suuri se kenttä jossa nämä uutukaiset uivat. Ahvenen pyyntiin lähdettäessä käytetään monesti pystypilkkejä ja niissä käytetään yleensä matoa syöttinä. – Kyllähän se tietenkin puhuttelee. Viikon kysymys . Nämä uivat vähän erilailla, kuin normaalit tasapainopilkit. Harmittaa, kun ei näillä keleillä pääse kaloja narraamaan. Pilkkiminen on harrastuksena alkanut ukkoutumaan ja akkautumaan, pilkkikilpailuihin tarvitsisi lisää nuorisoa, keski-ikä alkaa olla siinä reilusti 40 vuoden yläpuolella. Kilpailu kevään suurimmasta pilkitystä on alkanut. Alkuviikosta viimeksi kävin ahvenia nuilta apajilta pyytämässä. Nuoria harrastuksesta kiinnostuneita on aina vähemmän ja vähemmän. Viime vuoden pilkkikausi laitettiin pakettiin Ruotsin puolella, josta ensikertalaisen tuurilla jäälle nousi 1,7 kilon voittoahven. Paistikalat usein näiltä lammilta saa mukanaan kantaa, ei tarvinnut pettyä tälläkään kertaa. Missä ovat parhaat ahvenapajat. Kylämme teiden kunnossapito yrityksille riitti varmasti töitä noin tuimassa tuiskeessa. Tämä on tosi mahtava kampe, Pakanen kehaisee. – Nuorempana vähän paremmalla menestyksellä. Kun harri tuli matalaan, niin he saivat mahottomasti näillä niitä kaloja ylös, vettä ei tarvitse olla kuin 20 senttiä. Pystypilkit on kehitelty juurikin ahvenen pyyntiin. . Ville Vaarala Uutta pilkkirintamalla ovat nämä kevennetyt tasapainot, jotka ovat tosi suosittuja ison ahvenen pyynnissä. Silloin kun harri tulee matalaan, niin Leechit on siihen tilanteeseen ykkösvalinta. Ennen pilkkikilpailuissa oli läjäpäin lapsia ja nuoria viettämässä viikonloppua perheen ja sukulaisten parissa. Milloin on seuraava pilkkireissu. Toki madollahan on pyydetty iän kaiken. Viime viikon perjantain ja lauantain aikana Ivaloon satoi yli 20 senttimetriä tuoretta lunta. Kilpailu julistetaan lopetetuksi kun jäätilanne sen vaatii. Nyt vain joka iikka nauttimaan perheen kesken näistä tulevista kevätpäivistä. Tietoa tulee sieltä ja täältä, joten olisi tärkeää saada yhteinen tietopaketti kaikkien luettavaksi. Tietenkin isommat, niin sanotut matokoukut toimivat paremmin kastemadon kanssa. Onko niistä tullut menestystä. Nykyään voisi sanoa, että vähän vaihtelevalla menestyksellä. Oletko harrastanut pilkkimistä jo kauan. Toki morreilla saa myös hyvin ahventa ja itse en ole pystypilkeillä pyytänyt enää vuosiin. Sunnuntain kaunis kevätpäivä menikin pilkkimisen merkeissä. Kun harjus tulee matalille vesille, niin tämä Koppiainen valutetaan pohjan tuntumaan ja pikkuisen liikutellaan. – No nehän on salaisilla metsäjärvillä. Tänä vuonna tavoite olisi päästä Enontekiön Pilkkiviikoille, kun sieltä tuli viime vuonnakin menestystä. Harjuskausi on aluillaan, mutta kuumimmillaan se on kevään viimekeleillä. Nyt on silti paras keskittyä ahvenen pyyntiin, jos haluaa varmempaa saalista. Torstaina 23.3.2017 4 Harrastepilkkijä Kimmo Kokkarinen, joko olet aloittanut oman pilkkikautesi. Kevennetyt tasapainopilkit ovat tämän kevään juttu, mutta viime vuoden hittituote on tämä Koppiainen. – Tuossa alkutalvestahan tuo kausi on jo korkattu. Lähetä myös kuva ahvenesta Inarilaisen päällä tai vaihtoehtoi sesti kuva, jossa mukana ahven ja sen pyytäjä. Toimit kesäisin Inarin kunnan alueella kalastuksenvalvojana, onko kalastuslaki puhuttanut pilkkikansaa. Tällä hetkellä eletään ahvenja harjuskautta. Iso harri ei voi vastustaa tätä viehettä, se kyllä tulee hakemaan sen pois. – Heti seuraavilla vapailla. Työkiireet ja muut harrastukset syövät treeniaikaa, joten menestys on tästä syystä vähintäänkin vaihtelevaa. . Haluaisin kuitenkin sanoa, että vanhemmat veisivät ja opettaisivat lapsiaan enemmän mukavan pilkkiharrastuksen pariin. Joko kevään pilkkikausi tulee aloittaa. Palaute, jota nämä Koppiaiset saivat Inarilla viime keväänä harreja pyytäneiltä kalastajilta, oli positiivista. Inarilaisen perinteinen ahvenkilpailu Kuka saa tänä talvena suurimman ahvenen pilkkimällä. – Isot ahvenet ovat komeita, toivottavasti tänä vuonna tulee taas kuvia, joissa ahvenet ovat Inarilaista isompia. Lisää nuoria pilkkimisen pariin – Sanotaan, että nuoriso ei harrasta enää niin innokkaana pilkkimistä. Tietenkin täältä löytyy tasapainopilkkejä niille jotka ruukaavat tasapainoilla pyytää. Nyt lähtisin silti liikkeelle lätkällä. – Viime kevät oli semmoinen, että oikeastaan kun kevät lähti käyntiin, niin lähtivät jäätkin sulamaan, nehän katosivat samoin tein. Kerkesin viime keväänä testata tätä Koppiaista vain hetken, kun se kevät meni miten meni, Pakanen harmittelee. Pakanen odottaa innolla kevään parhaita pilkkikelejä. Olet siis kiertänyt pilkkikilpailuita. Tällä kertaa ei kalaa jäälle asti saatu, mutta mikäs siinä oli kauniista kevätsäästä nauttiessa.. Muistan nuorempana kuinka on monet pilkkikilpailut tullut mummon kanssa kuljettua. Tätä parempaa kevätpäivää on vaikea löytää ja siitähän piti ottaa ilo irti oman pilkkikauteni avaamisella. Se on täällä taas. Olisi mahtavaa, jos saisimme nuorisotoimintaa lajin ympärille, Pakanen toivoo. – Niin nuoresta kuin pilkkivapa on käsissä pysynyt, isovanhempien ja vanhempien opissa tietenkin. Sanoit, että pilkkikelit paranevat kevättä kohden, ovatko parhaat ottikelit jo käsillä. Kärpäsen toukka on selättänyt onkilieron Pakanen kertoo pyytävänsä tätä nykyä mieluummin toukalla, kuin kastemadolla. Tänä keväänä pitää laittaa tämä kevennetty tasapaino testiin, en ole vielä kummemmin tasapainoilla pilkkinyt, mutta olisihan se syytä testata. Alkutalvesta pyydetään siikaa, harvemmin silloin ahven tarttuu syöttiin. Toinen, jonka laitan testiin, on tämä Koppiainen. Nyt melkein tarvitsee kalan kohdalle tehdä se reikä, että sen saa napattua. Nämä Markku Aution Mutu-Leechit ovat verrattomia harjuksen pyyntiin. Tällä hetkellä tarvitsee pilkkiessä hieman tuuria ja tietämystä siitä, missä se kala oikein lymyilee, Seppo Pakanen tietää sanoa. Kevään pilkkisesonki oli erittäin lyhyt. Laittaisin jonkun perhomorrin siihen päähän ja pari toukkaa kylkeen. Viime pilkkireissusta on vierähtänyt Torniossa suoritettujen opiskelujen vuoksi jo muutama vuosi, joten käännyin alan ammattilaisen puoleen. Tämä paketti soveltuu raudun, harrin, sekä ahvenen pyyntiin. Kevättä kohden ja ilmojen lämmetessä pilkkijät tuppaavat virkistyä. Kevennetyt tasapainopilkit ovat tämän kevään juttu Koppiaiset soveltuvat etenkin matalassa vedessä uivien harjusten narraamiseen. Sepolta mukaan lähti pilkkivapa, Kapraalin punakupari-lätkä, karviaisen perhomorri ja purkillinen toukkia. Ville Vaarala Kevään saapuessa pilkkikansa herää henkiin ja virittää kalavehkeet tulevia pyyntireissuja varten. Pilkkireissulla morriin laitetaankin kolme toukkaa poikittain. Sunnuntain koittaessa heräsimme kuitenkin jo aivan erilaiseen aamuun, aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Tasapainot ovat siitä hyviä, että ei tarvitse laittaa viehe siiman päähän roikkumaan ja alkaa nytkyttämään. Ahven saatava pilkkimällä Inarin tai Utsjoen kunnan alueelta. Näillä vehkeillä saadaan se harri liikkeelle, sillä harjukset ovat vielä syvällä ja ne eivät ole vielä liikekannalla. Apu löytyikin noin kahden kilometrin päästä Ivalon kylältä, Suutari-Sepon kalastustarvikeliikkeestä. Kukaan ei ole moneen vuoteen onnistunut saamaan nuoria mukaan lajin harrastamiseen. Viime keväänä Pakasen pilkkikausi jäi lyhyeksi, sillä kevään alkaessa alkoivat jäätkin jo tehdä lähtöään. – Tällä hetkellä suosittelen lätkäpilkkiä, kun jään alla on vielä pimeää, se on ehdottomasti paras. Itse ruukaan kuitenkin avata pilkkikauteni siikapilkkiaikana heti jäiden tultua. – Mato ei oikein pysy näissä morrien pienissä koukuissa. Tiedot ja valokuvan voi lähettää Inarilaisen sähköpostiosoitteeseen: inarilainen@inarilainen.fi Toimitus valitsee voittokalan. – Kyllä se lempparipaikka on tuolla Kirakkajoen puolella, Jakujärven ja Kirakkajärven seutuvilla, siellä ei ole tungosta. Pääpalkintona 100 euron lahjakortti Suutari Sepon kalastustarvikeliikkeeseen Ivalossa. Alkutalvesta siika nousee jäälle pienillä morreilla. – Se riippuu vähän siitä mikä saaliskala on kohteena
Reissun jälkeen hän sanoi, että oli tosi mukavaa, mutta riitti aivan hyvin, Kämäräinen naurahtaa. Tuona vuonna yöpymisiä oli 4500 ja viime vuonna sama luku oli 13 700, tästä luvusta 85 % nuorisokäyttöä. Ensimmäisenä päivänä asiakkaille opetetaan pohjoisia erätaitoja, päivään kuuluu lumimajoitteen tekeminen, hiihto ja pilkkiminen. Vaihto-opiskelijoiden suosiossa Aikamatkat Oy tuo Vasatokkaan korkeakouluopiskelijoita, jotka ovat vaihto-opiskelijoina suomalaisissa yliopistoissa tai ammattikorkeakouluissa. Tuen avulla palveluita voidaan tarjota mahdollisimman edullisesti. Turnauskutsu löytyy Vasatokan Facebookista, Kämäräinen tiedottaa. Jo aamulla aletaan udella, että koska ne revontulet oikein näkyvät. Crosskenin päivä jatkuukin perinteisen hiihtotyylin opettelulla.. Odotan tältä reissulta saunomista ja jäämeressä uimista, italialainen Francesca kertoo tehdessään lumimajoitetta tuulisella Muddusjärven jäällä. Tänne voi tulla perheen tai ystävien kanssa liikkumaan ja se on vain yhden puhelinsoiton päässä. Kolmantena päivänä käymme Siidassa ja Inarin porofarmilla, Vasatokassa työskentelevä Riitta Kämäräinen listaa. Kun kysyin tytöiltä, mikä Pohjois-Lapissa viehättää eniten, he sanoivat kuin yhdestä suusta: ”Revontulet”. Metsähallituksen luovuttua kunta perusti nykyisen osakeyhtiön, Nuorisokeskus Vasatokan vuonna 2004. Nuorisokeskus Vasatokka on vaihto-opiskelijoiden paratiisi Ensimmäisen päivän ohjelmaan kuuluu pohjoisiin erätaitoihin tutustumista. Inarin Riutulassa sijaitsevan Nuorisokeskus Vasatokan päärakennus on vanha lastenkoti, joka perustettiin vuonna 1907. Etenkin marras-, jouluja helmikuussa Riutulaan olisi enemmänkin tulijoita, mitä Vasatokkaan mahtuu, tällöin osa vaihto-opiskelijoista tekee matkansa Saariselälle ja Leville. Maailma tulee meidän tykö. Suurin osa Riutulaan tulevista vaihto-opiskelijoista ei ole ennen ollut näin pohjoisessa. Torstaina 23.3.2017 5 Suomessa on 10 valtakunnallista nuorisokeskusta, Vasatokka on keskuksista pohjoisin. – Meiltä voi varata aikoja myös tuohon liikuntasaliin. – Pitää sanoa, että revontulet ovat tietenkin aina kaikkien suosikki täällä pohjoisen taivaan alla. Maailma meidän tykö. Meillä käy vuosittain yli 60 eri kansallisuutta, se on iso määrä ottaen huomioon sijaintimme. Riitta Kämäräinen vuokraa suksia Robert Crosskenille. – Toisin kuin usein ajatellaan, kunta ei tue meidän perustoimintaa eurollakaan, tulot tulevat ministeriöltä ja asiakkailta. Vuonna 2004 henkilökuntaan kuului kaksi ihmistä, nyt meitä on täällä töissä yhdeksän ympärivuotista. Riutulassa teemaan kuuluu pohjoinen kulttuuri ja luonto. Samalla tontilla on siis tehty töitä lasten ja nuorten parissa jo ennen Suomen itsenäistymistä ja yli 100 vuotta. Vuodesta 2008 Nuorisokeskus Vasatokan toimitusjohtajana toiminut Mika Suomaa kertoo hieman Vasatokan toiminnasta. Ville Vaarala Meillä käy vuosittain yli 60 eri kansallisuutta, se on iso määrä ottaen huomioon sijaintimme. Tämä on ministeriön rahoittama erillishanke vuodesta 2010, Suomaa kertoo. – Aurinkoa ja sen lämpöä on hieman ikävä täällä tuiskussa. Saariselkä ja Levi ovat hiihtokeskuksia, Vasatokka eroaa näistä paikoista täysin, sillä keskuksen kaikissa ohjelmissa on kasvatuksellinen tai opetuksellinen tavoite. Huhtikuun ensimmäisenä viikonloppuna järjestetään lentopalloturnaus, siihen voi osallistua, kun ilmoittaa joukkueen Vasatokan sähköpostiin. Marras-, jouluja helmikuussa päiväohjelmaan lähtijöitä oli parhaimmillaan 80. Toisena päivänä me järjestämme retken jäämeren rannalle Pykeijaan. Nuorisolain mukaan alle 29-vuotiaat lasketaan nuoriksi. Vasatokka tuottaa palveluita nuorisoryhmille ja nuorisokävijöille. Kesä on Vasatokassa rauhallisempaa ja rennompaa aikaa. Nuorisokeskuksen tiloja vuokrataan ympäri vuoden kokouksiin, pienimuotoisiin juhliin ja tapahtumiin, sekä liikunnalliseen käyttöön. – Ohjattuun päiväohjelmaan on nyt lähdössä 30 asiakasta. Liikuntasalista löytyy peruspalloiluvälineet ja vuokra on vain 15 euroa tunnilta. Opettajat ja nuorisotyöntekijät tuntevat meidän palvelut, mutta muutoin taitaa olla meidän toiminta vierasta, Suomaa tuumaa. Valmennukset ovat arjenhallintajaksoja syrjäytymisvaarassa oleville nuorille. Vaihtarit ovat täällä kerrallaan neljä yötä. Hiihdosta tykätään myös hulluna, yksi poika skippasi Pykeijan reissun ja kävi hiihtämällä Inarissa asti. Me ollaan nyt viikko täällä reissussa, tänään lähdetään vielä moottorikelkkailemaan, espanjalainen Blanca sanoo. Vaihto-opiskelijat poseeraavat tekemänsä lumimajoitteen ympärillä. – Vasatokassa on myös sosiaalista nuorisotyötä, niin kutsuttua Nuotta-valmennusta. Lastenkotina rakennus toimi 70 vuotta ja kiinteistö siirtyi lahjoituksena Nuorten Naisten Kristilliseltä Yhdistykseltä (NNKY) kunnalle vuonna 1987. Liikevaihdosta kuntalaisilta tulee noin 10–15 %, muut tulot tulevat jostain muualta. Nuorisokeskuspalvelut valtion tukemana Opetus ja kulttuuriministeriö tukee nuorisokeskustoimintaa. Joinain kesinä on järjestetty myös lasten kesäleirejä. Aamupalan jälkeen ennen päiväohjelmaa Vasatokan asiakkaille käytiin yhteisessä tilaisuudessa läpi nuorisokeskuksen pelisäännöt. Ensimmäiset 10 vuotta Metsähallituksen Villi Pohjola pyöritti tätä toimintaa. Toinen ryhmistä lähti hiihtämään ja toinen suuntasi nokkansa kohti Muddusjärveä ja lumimajoitteen tekemistä. – Tunnettuus on iso haaste nuorisokeskuksissa. Jokaisella nuorisokeskuksella on oma juttunsa. Kun yhteinen sävel oli löytynyt, jaettiin asiakkaat kahteen ryhmään. – Nuorisokeskus on toiminut vuodesta 1994 alkaen. Kesäaika hiljaisempaa Kesäisin Vasatokan asiakaskunta koostuu pääsääntöisesti perheistä ja yksittäisistä matkailijoista. He tulevat tänne etsivän nuorisotyön tai nuorten työpajatoiminnan kautta. – Täällä tuulee aivan hulluna, kylmyys tuntuu hieman käsissä, mutta muuten keho on pysynyt hyvin lämpimänä. Koulujen alkaessa alkaa Muddusjärven rantaviiva täyttyä taas leirikoululaisista
La 25.3. Paikka vaihtelee. To 23.3. La 25.6 klo 19 Rene Laulajainen Saariselän kappelissa. Kiirunan saamelaisteatteri tekee kiertueen heidän ja Rospuuttoryhmän yhteisellä esityksellään Co2lonialNATION kevään 2017 aikana. klo 17 Viljo R Koivisto ja Heikki Mäntyniemi. kappelilla, 19.5. EI pyhäkoulua, 23.4. Esityksen yksi keskeinen teema on kolonialismi ja sen repivä voima saamelaisten kulttuuria ja identiteettiä kohtaan. IVALON LAAKSON RAUHANYHDISTYS: Ompeluseurat to 23.3. konsertti klo 19, Tomi Metsäketo, laulu, Jouni Somero, piano. Ilmoittautuneille lähetetään leirikirje. 040 750 6286 tai sähköposti anja.karhula@evl.fi RIPPIKOULUTYÖ: Kesä II kokoontuu 24.-26.3. Nikolaoksen kirkko: IV paastoviikko: Ke 22.3. Ilm. Angelintie 6089a, puh. klo 10 aamupalvelus. Trifon Petsamolaisen kirkko: Ke 22.3. Sanan opetusta ja musiikkia. Pastorin puh. Karigasniemen kappelilla perjantaisin klo 18-19: 24.3.; 31.3.; 9.4. KARIGASNIEMELLÄ: Ensi su 26.3. NUTTUPIIRI: kokoontuu tiistaisin seur: ti 28.3., 25.4., 9.5.: Utsjoella Kulmakivellä klo 18. Lauantaina Aija, Aava ja Gunvor. Oulussa sekä Helsingissä. mennessä Anja Karhula, p . klo 15 Sairaalantie 5:ssä. 6:29 20:07 30.3. kokoonnumme Männikössä. Co2lonialNATION on siis teatterillinen totuuskomissio Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän suhteista ja usein myös suhteettomuudesta saamelaisiin. Joni Palokangas, Joni Maununen, Joonas Peuraniemi, Joonas Mäkinen, Joona Pohjoisvirta, Joona Siivonen ja Jonne Turunen. Ivalo TERVETULOA! Rakas Äitimme Ulla-Maija KESKINEN o.s. Keskiviikkona Joni, Joonas, Joona, Jonne, Jonni, Joavnna, Jovnna, Jonás, Joná ja Jompá. IVALOSSA: Ensi su 26.3. Vihitty: Jarkko Mikael Kaisanlahti ja Kati-Susanna Lompolojärvi. klo 18 kirkossa. Torstaina 23.3.2017 6 Tällä viikolla Seurakuntien tapahtumia Auringon nousuja laskuajat Miete INARIN SEURAKUNTA UTSJOEN SEURAKUNTA IVALON HELLUNTAISEURAKUNTA LAPIN ORTODOKSINEN SEURAKUNTA Nimipäivät Ruusuja Ivalossa nousee laskee Utsjoella nousee laskee 24.3. Onnea mm. Tiistaina Armas ja Ahkebeaivi. 040 508 2853. 6:43 19:50 26.3. Nuortenilta keskiviikkoisin klo 16-19 Notskilla seur: ke 29.3.; 26.4.; 17.5. Lippuja näytöksiin voi ostaa ovelta 30 min ennen esitystä. Su 26.3. Maanantaina Sauli, Saul ja Sávlos. Sauli Mujo. messu klo 11, Alakärppä. klo 18 paastoliturgia; kirkkokuoro laulaa palveluksen. messu klo 18, Alakärppä. 5:52 18:42 24.3. Ehtoollinen. Ohjelmassa lautapelejä, pientä syötävää, jutustelua, merkintä passiin aktiivisesta osallistumisesta. Tervetuloa tilaisuuksiin! Viljo R Koivisto ja Heikki Mäntyniemi Sanan opetusta ja musiikkia La 25.3.2017 klo 17 Helluntaiseurakunnassa Metsätie 2 TERVETULOA! Majataloilta Rene Laulajainen Ivalon helluntaiseurakunnassa sunnuntaina 26.3.2017 klo 17.00 Metsätie 2. Palveluksen jälkeen isä Rauno puhuu arkipäivän hengellisyydestä. Juhalle 30.4. Kiertue starttasi helmikuun alussa Norjan Trondheimistä ja viimeinen esitys nähdään toukokuun puolessa välissä Ruotsissa. 6:25 20:11 Lapsi kasvaa parhaiten epätäydellisten vanhempien huomassa. INARISSA: Ensi su 26.3. AVOIN PÄIVÄKERHO: Inarissa avoin päiväkerho tiistaisin klo 10-12 srk-kodilla; Ivalossa: avoin päiväkerho keskiviikkoisin klo 10-12; ja torstaisin klo 9.30-11.30 Sairaalantie 5:ssä. Kastettu: Unna Elina Hannus. Keskiviikkoisin klo 13 Rukoustunti. 044 306 7554. 6:30 20:01 29.3. Ti 28.3. konsertti klo 19, Rene Laulajainen. V paastoviikko: Ke 29.3. klo 18 ry:llä. klo 12-15 Sairaalantie 5:ssä. Lähtö klo 12 Ainon ja Reijon pihasta Akujärveltä Nellimintie 705. klo 11 Messu, 30.4., 14.5. EI pyhäkoulua, 21.4., 28.4. Inarissa. Onnea mm. Saamelaisilla kirkkopäivillä Ruotsin Arvidsjaurissa. Hinta 50,-. perhemessu klo 11, 14.4. PARTIO: Sudenpennut kokoontuvat kololla Ivalossa Mukkavuopajantie 2:ssa kevätkaudella seur: Ykköset (1 lk tytöt ja pojat) torstaisin klo 16.30-17.30; johtajana Annakaisa Heikkonen, p. SAARISELÄLLÄ: Ensi su 26.3. Hartaus; 1.6. erityislasten perheiden retki Rytijärvelle Aino ja Reijo Palokankaan mökille makkaranpaiston ja pilkkimisen merkeissä. Sudenpentutytöt (2-3 lk) tiistaisin klo 18-19; johtajana Anne Lehtinen, p. Käsikirjoitukseen ovat osallistuneet Feodoroffin lisäksi Niillas Holmberg ja Simon Issát Marainen. Etelä-Pohjanmaan Poliisilaulajien konsertti klo 19. Ma 27.3. 6:43 19:54 27.3. Lomalla: Kappalainen Mauno Hepola 20.3.-2.4 . 6:39 19:58 28.3. Esitys on dokumenttiteatteria, jossa luodaan taiteen keinon teatterillinen totuuskomissio. Seikkailijat ja Tarpojat (4-7 lk tytöt ja pojat) torstaisin klo 17.30-19; johtajana Sohvi Kuusitunturi, p: 045 849 0590. Lauantaisin klo 14 Yhteiskristillinen Raamattuja rukouspiiri Timo ja Mia Tikkasella, os. klo 10 aamupalvelus, klo 17 ehtoopalvelus. Hartaus ja Herran pyhä ehtoollinen AVOlla torstaisin klo 14.20 – 15 seuraavasti: 6.4. Mammatreffit: Äitien, isien ja lasten avoin tapaaminen tiistaisin klo 14-15.30 kappelilla. Sekä meidän saamelaisten suhteista ja niiden särkymisestä toinen toisiimme. Huhtikuun alussa myös Suomen teatterikansa pääsee nauttimaan esityksestä, kun saamelaisteatteri saapuu pohjoiseen. Kirpputori avoinna: Ma, Ti, To, Pe klo 11-16, Ke klo 11-18. klo 11 Messu ja 21.5. Huhtikuun lopulla esitystä nähdään myös mm. Kysele tarkemmin seurakunnan diakonilta p: 040 844 6259. Inarin esityksiin ennakkolippuja voi ostaa Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen infosta sen aukioloaikoina. Vuotsossa, 5.4.Utsjoella sekä 6.-7.4. 5:47 18:46 25.3. UTSJOELLA: Perhekerho kokoontuu joka tiistai seurakunnan nuorisotilassa Kulmakivellä klo 10 – 11.30; järjestäjänä diakoniatyö. ja lisätied. 6:25 20:05 30.3. 6:34 19:57 28.3. ja 12.5. EI pyhäkoulua., 26.5. Ilolas boddu perjantaisin klo 13.15. Inarissa nuorisotila Vintti, Saarikoskentie 4 seur: Sudenpennut (1-3 lk tytöt ja pojat) torstaisin klo 16-17.15; johtajana Inarin srk:n nrso-ohjaaja Viivi Törmänen, p: 050 568 8118. messu klo 14, Alakärppä. Tulossa: Su 2.4. Lappi-Cup Rovaniemi, 5.5. kappelilla. Sesonkiaikana iltatilaisuudet iltaisin klo 19 kappelissa; keskiviikkoisin viikkomessu klo 19. Palsta on tarkoitettu lukijoiden yleisluontoisille kiitoksille ja moitteille, toimitus muokkaa tarvittaessa tekstejä. Näkövammaisten tapaaminen ma 27.3. Työttömien yhdistyksen edullinen keittolounas maanantaisin klo 11-13 Vasantie 3:ssa. Näyttelijöinä toimivat Elina Israelsson, Mio Negga ja Sarakka Gaup. Esityskielinä ovat englanti sekä pohjoisja luulajansaame. Kastettu: Tuomas Kimi Valtteri Halonen, Maria Lucia Margareetta Valle. klo 17 Majataloilta, Rene Laulajainen. Ilmoittautumiset hyvissä ajoin Jouni Esa Nousuniemelle p: 040 760 0460. to 30.3. seuraavasti: 7.4. — Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen Perjantaina Kaapo, Gabriel, Kaapro, Kaappo ja Gáppe. messu klo 19, Antti YliOpas. NUORISOTYÖ: Iltapäivä-Notski maanantaisin klo 13-17 Sairaalantie 5:ssä. Ilm. 040 8252918. Pajakoskella. * Mukavasta perjantaista lukion oppilaskunnalle ja yläasteen 8-luokkalaisten tukioppilaille! Vohvelit olivat herkullisia lukiolla ja yläasteen tukioppilaiden leikit ja juttelut hauskoja ja kivoja. Tiistaisin klo 14 Koivikossa Lauluhartaushetki. 040 823 9482. Ruusuja ja risuja voit toimittaa sähköpostitse osoitteella inarilainen@inarilainen.fi. 5:52 18:46 25.3. Esitys kestää 90min ilman väliaikaa. TIEDOTUS: www.utsjoenseurakunta.fi fb/Ohcejoga searvegoddi – Utsjoen seurakunta Ivalo, p. 6:39 19:53 27.3. SAAMELAISTEN KIRKKOPÄIVÄT: Nuortenleiri 14.19.6. Kosonen * 22.7.1939 Tampere † 2.2.2017 Utsjoki Jokaisessa poisnukkuneessa ystävässä me kadotamme osan itsestämme, usein juuri parhaan osan. Osa esityksestä on tekstitetty suomeksi. Majoittautuminen teltassa tai laavussa. klo 18 Rukouskokous. Sunnuntaina kesäaika alkaa, ja nimipäivää viettävät Manu, Manne, Immo, Immanuel ja Imbá.Onnea mm. Hiljaisuuden rukouslauluilta to 23.3. Ti 28.3. Nellim, Pyhän Kolminaisuuden ja p. Teatteri esiintyy kiertueellaan Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Seikkailijat (4-6 lk tytöt ja pojat) torstaisin klo 17.30-19; Johtajana Viivi Törmänen. mennessä p: 040 549 2542. DIAKONIA: Toiminnallinen naisten ryhmä kokoontuu ke 22.3. on peruttu pakottavista syistä. PYHÄKOULUT: Nuorgamin rukoushuoneella sunnuntaisin klo 12: 26.3., 2.4., 11.4., 16.4. Nimipäiväonnitteluja voi toimittaa sähköpostitse osoitteella inarilainen@inarilainen.fi. Sudenpentupojat (2-3 lk) tiistaisin klo 17-18; johtajana Mika Järvenpää, p. Tiistaipiiri tiistaisin klo 12 srk-kodilla. Ehtoollinen; 4.5. puh 040 7596823/Reija tai 040 7072669/Seija, Kotisivut: www.ivalonhelluntaisrk.fi. 6:34 20:02 29.3. Kiirunan Saamelaisteatteri saapuu Suomeen. aika!) Huom: Palvelukset Ivalossa ja Keväjärvellä 23.-24.3. Kultaisen iän kerho maanantaisin klo 13 srk-kodilla. Co2lonialNATION on esitys, joka aloittaa teatteritaiteessa sen, mikä poliittisten toimijoidenkin tulisi jo työssään aloittaa. Esityksen on ohjannut Keväjärveltä kotoisin oleva Pauliina Feodoroff. 5:48 18:50 26.3. 045 6321546. Buorre mátki eadni Kari Johanna ja Jussi Ystävät Siunaus toimitettu 25.2.2017 kotipihalla läheisten läsnä ollessa. Co2lonialNATIONesitys esitetään 3.4. RUKOUSPYSÄKKI: keskiviikkoisin klo 18-19.15.seuraavasti: 13.4.; 4.5. T: Ivalon ala-asteen 6-luokat * Kaikille niille, jotka auttoivat Polo-Mummoa Koppelontiellä lumituiskuisena lauantaipäivänä. Esityksen suositusikäraja on 14 vuotta. Lämmin kiitos Äitiämme hoitaneille ja muistaneille. (huom. La 25.3. Manne Rekonen
Seuraavalla viikolla tuli raskas rekkakuorma, kuparirullia muistaakseni 23 kappaletta ja viisi kupariseppää. Vielä 10-20 vuotta niin se patinoituu fosforin sini-vihreäksi ja sitä väriä ei voi maalari jäljentää. Tulipas nyt juttukaveri.” Eivät huomaa piian levottomuutta. Sitten hän oli tykönänsä hetken hiljaa ja sanoi: No hän ottaa sen katon teon kuparista sillä peltikaton hinnalla. Käki kukahtelee koivikossa. Tämä on sanatarkasti totta, en lähde tästä asiasta vuorokirjoitteluun. Hän huomasi ettei ole omalla alueellaan urakoinut mitään. Tämä oli kahden toisilleen tuntemattoman miehen rakentava neuvottelu hyvässä mielessä ilman mitään säätöä. 400 474 039 sami.tervahauta@laki.inet.fi Kaikki oikeudelliset toimeksiannot mm. Hän kysyi tarkennusta: paljonko tarkasti sen peltikaton tarjoushinta oli, samoin kattoneliöt. Sain tämän firman johtajan puhelimeen. Hän sanoi olevansa Kittilästä lähtöisin eikä ole Lapin läänissä mitään urakoinut, joten Ivalon kirkon katto oli sopiva kohde. Rakennustoimikunta pyysi minua, joka olin seurakunnan rakennusvalvoja, että tutkisin miten paljon se kuparikatto maksaisi. Puhelinnumeron annan ja olen valmis keskustelemaan. Vanha hirsimaja törröttää järven rannalla. Mattikin tulee sisälle ja on tekevinään lähtöä, kiittelee talonväkeä ja puikahtaa ovenräppänästä ulos. Hänen Mattinsa. Ei ole talonväki huomannut Matin käydessä kuinka he Ailin kanssa aina tilaisuuden tullen vaihtavat lempeitä katseita, ei sen enempää, vain katseita. Lastenlapset pyörivät lattialla. Yritetään olla rauhallisena. Siinä kahdestaan kirkkoa katsellessa sovimme urakkasopimuksen allekirjoitustilaisuuden nyt tulevalle perjantai-iltapäivälle kirkkoherranvirastossa. Olihan minullakin oma taustani, monet urakkasopimukset ja neuvottelut omassa firmassani. Puna lehahtaa poskille. ”Jo vain”, haukottelee emäntäkin. Torstaina 23.3.2017 7 Hammaslääkäri YRJÖ MÄKIÖ Puh. Nyt ei enää tarvitse niin salailla. Sanoin, että minäkin olen kolme kirkon kattoa urakoinut omana urakkanani, Pohjanmaalla sekä Keski-Suomessa. Tämän ilmoitin keskiviikkoaamuna kirkkoherranvirastoon, että urakkasopimus on syntynyt, katto tehdään kuparista ja hintana sama kuin peltikaton hinta. Siitä alkoi kohu, että voiko olla totta. Muun työn ohella piika-Aili käy päivisin verkkoja soutamassa. Harvakseen kuuluu hiljaa: ”Komea tukka, vieterinauha flanellihousut. Pyysin häntä miettimään mikä neuvoksi, kupari olisi paras. Tiesin firman joka on arvostettu kuparikattojen tekijä. Kirkkojen katot ovat haastavia tekijälleen. Hän oli tiistaina tulossa käymään Kittilässä ja saman päivän aikana tulisi vielä Inariin. Sydän tuntuu tekevän ylilyöntejä. Aili käväisee ulkona. Arvioitu Ivalon kirkon kuparikaton ikä on noin 250 vuotta ilman mitään hoitokustannuksia. 0400 391 024 jouni.vihervalli@pp.inet.fi Lauerman Laki Oy Utsjoentie 12 B, 99980 Utsjoki P. Aikanaan tuli häät ja poismuutto. Ilman tätä neuvottelua Ivalon kirkossa olisi maalaamaton peltikatto. Presidentti Kekkonen vieraili aikanaan kahdella eri työmaallani. Oltiin hyvin aikataulussa, olihan vielä kevätkesä. Katse on kaukana menneisyydessä. Kulkee ensin varpaisillaan ja kun tulee etäisyyttä tarpeeksi, ponkaisee juoksuun. Käyttäen satoja vuosia vanhaa työmenetelmää kaksi kuukautta ja katto oli valmis. Ailin ollessa ulkona kerrotaan ne tuoreimmatkin uutiset. Matti ja Aili viettävät jo vanhuuttaan. Matti on soutanut veneensä niemen taa ja kävellyt kohtauspaikalle. Pelkäsin, että hän varmaan pian lopettaa tämän puhelun. Vanhemmat on kalassa. Pian täyttää porina tuvan, paljon on kerrottavaa. Risti tehtiin eloksoidusta alumiinista joka kestää kilvan kuparikaton kanssa. Tiistai-iltana sitten menimme Ivalon kirkkoa katsomaan yhdessä. Ei. Isäntä on jo suivaantunut ja tuskastunut piian onneen: ”Ei enää muuta osaa kuin aina vain ulvoo ”tuota tietä tuonne”. Tänä päivänä kun seurakuntien varat ovat vähissä, on herännyt kysymys, mistä varat silloin 30 vuotta sitten kuparikattoon. Ilta-askareet on suoritettu. Ei nähnyt kukaan, äkkiä vain sisälle, ettei epäilyksiä synny. Sain keskustelumme taas lähestymään Ivalon kirkon kattoa. Tuota tietä tuonne”. Työt edistyivät hyvin ja työn laatu oli hyvä. Hän vilkuilee salaa järvelle. Tiesin, että hänen firmansa valmisti kuuluisan vaativan Tampereen kirjastotalon kuparikaton. Muina miehinä sitten ilmoitetaan, että vieras tulee, kuka lie. Hetken tykönänsä mietittyään ilmoitti ottavansa sen urakan kuparista sen peltikaton hinnalla ja että Ivalon kirkko on sopiva kohde. Äkkiä hän hätkähtää ja vilkaisee ympärilleen. Pian kuorsaus täyttää mökin. Mentiin läpi neliöt ja tämä peltikaton urakka sekä tarjouksen rahasumma. ”Puuris, puuris”, tervehtii vieras kädestä. Seuraavaksi tämä miesporukka lähti Norjaan Oslon kaupunkiin pyöreää maamerkkiä kuparoimaan. Joka kokureissu raikuu sama laulu. Tätä olen miettinyt, että mitkä kaikki asiat vaikuttivat hänen päätökseen. Minun tyytyväisyyttäni lisää katon kestoikä, 250 vuotta ilman hoitokustannuksia. Hän oli hyvin auttavainen ja sanoi muistavansa Ivalon kirkon ja katon johon liittyi suuri osa pystyseinistä. Aili soutaa isännälle verkkoa ja hoilaa onnellisena: ”Tuota tietä se kulta kulki, tuota tietä tuonne.” Koko vuono vain kaikaa. Vain hiirenkorvaan puhkeavat koivut tietäisivät kertoa, mitä nuoret puhuvat, vai tarvitsivatko sanoja lainkaan. Hän sanoi kirkon suhteen muistaneensa kaiken oikein. Siellä täällä pörrää kirsisääski. Seurakunta teetti urakan ulkopuolisena työnä ikkunoitten ulkopuolisten puuosien päällystyksen. Tämä on heidän ensimmäisen kohtaamisensa. Joskus tämä katto on vielä komea ja arvokas nähtävyys. Onnella ei ole nyt rajoja. Oikea hinta olisi ollut yli puoli miljoonaa euroa kalliimpi. Minä välittömästi hyväksyin tarjouksen. Ivalon kirkon vesikatto oli tullut tiensä päähän. Vanha sairaalloinen emäntä, isäntä ja piika. Suurin ulkomaille tekemäni rakennusurakka oli Islantiin; 68 omakotitaloa ja 40 miestä puoleksitoista vuodeksi. Saavuttuaan paikalle Aili näkee vain Matin hymysuut ja pikisilmät, jotka nekin nauravat. Vahvistimme siinä puhelimessa lyömällä kättä päälle. Mattikin ilmestyy ulos ja kävelee hänen luokseen ja ohimennen kuiskaa: ”Tule Suovalahteen salaa, kun talonväki nukkuu.” Vastaus tulee nyökkäyksenä. Syyskesästä ilmestyi kultasormus Ailin nimettömään. Seurakunnalla oli rakennustoimikunta joka jo edellisenä syksynä kilpailutti kirkon vesikattourakan. Silloin hän jo uskaltaa kertoa isäntäväelle, mitä he Matin kanssa ovat päättäneet. Vilkaisee vielä kerran. Hän, hän se on, Matti sieltä soutaa. On kevät. Seuraavaa kevättä varten muovitetusta pellistä museovirasto vaati, että täytyy noudattaa aikaisempaa työtapaa kaksin kerroin käännetyin saumoin. Hän innostui kovasti kun kuuli, että olen myös urakoinut kirkkojen kattoja, joten meillä riitti puhumista. Numerosummat löytyvät seurakunnan taloustoimistosta sen ajan pöytäkirjoista. Oli kevätkesän sunnuntai-ilta, lankapuhelimien aikaa. Tunsin kuinka suuren mestarin kanssa keskustelin. Taas hän säpsähtää ja vilkaisee ympärilleen. Isäntä vilkaisee ikkunasta: ”Mattihan se sieltä. Hän sanoi, tämä on pieni raha kuparikattoon verraten – olisiko seurakunnalla lisää rahaa. Kalaa tulee hyvin, vaikkei ole kuin muutama pumpuliverkko pyytämässä. Navetassa on yksi lehmän kanttura, jota pitää ruokkia ja aamuin illoin lypsää. Matti istuu ja imeskelee piippuaan. Seurasi ristiäisiä, välillä myöskin hautajaisia. Tätäkin rahaa me on vuosi säästetty. Uskon, että tämä katonteko toi suuren tyytyväisyyden urakoitsijalle ja työmiehille. Enää on iltakahvin keitto ja piika on vapaa talon töistä. Eihän vain kukaan huomaa hänen tähyilyjään. Tätä salaperäistä tapailua jatkui. Ehkä tänä päivänä ymmärretään paremmin kuinka arvokas katto kirkossa on. Sanoin, että me on juuri peruskorjattu Inarin kirkko ja seurakunnan muita kiinteistöjä. Naapurin tultua kylään vaihdetaan kuulumisia. Keinutuoli kiikahtelee. Erämaa huokuu rauhallisuutta. Veitikka silmäkulmassa hän katsoo Ailia. Hiljaa hivuttautuu Aili ovelle ja puikahtaa ulos, seisoo tovin oven takana, ei kuulu mitään. 040 752 2940 Piiskuntie, Ivalo VARATUOMARI JOUNI VIHERVALLI Lapintie 4, 99600 Sodankylä Ajanvaraus ja neuvotteluista sopiminen puh. Aili puikahtaa ulos. – rikosja riita-asiain oikeudenkäynnit – perunkirjoitukset ja perinnönjaot – kauppakirjat ja kaupanvahvistukset – velkomisasiat – lahjaja perintöverosuunnittelu Asiakastapaamiset Utsjoella sopimuksen mukaan Kerron nuoremmille sukupolville miten saatiin aikanaan Ivalon kirkkoon kallis kuparikatto, sillä minua on pyydetty ja vaadittu kertomaan tästä asiasta, josta ei tunnu kenelläkään olevan tietoa. Naama asetetaan peruslukemilleen. Anni Sarre Vanhan ajan romanssi Anni Sarre kirjoittaa vanhan ajan romanssista, äitinsä muisteluiden pohjalta.. ”Ole sie siinä”, on Aili ärähtävinään, vaan hymy nykkii suupielissä. ”Joutaa tässä nyt levolle,” hän tuumailee. Iltakahvit on juotu. Tälle työtavalle ei pellin valmistaja uskaltanut antaa takuuta. Inarissa 14.3.2017 Unto Suoninen 040 536 5237 Ivalon kirkon kuparikatosta Ivalon kirkon kuparikatto tulee olemaan vielä komea ja arvokas nähtävyys, kirjoittaa kuparikaton tarinan hyvin tunteva Unto Suoninen. Kyllähän tiedettiin, että kupari olisi paras vaihtoehto, mutta se maksaisi miljoonaa. 045-787 40400, toimisto@lauermanlaki.fi Avoinna sopimuksen mukaan ja ma–to klo 11–13 • Fysioterapiahoidot lääkärin lähetteellä • Hieronnat • Akupunktiohoidot • Työfysioterapiapalvelut • Tuotemyynti Piiskuntie 5, Ivalo 016 661 388 0400 188 732 ilv.ari-jukka@co.inet.fi www.ivalonlaakintavoimistelu.fi LAKIJA KIINTEISTÖASIAINTOIMISTO Sami Tervahauta varatuomari, maanmittausteknikko Ivalontie 12, 99800 Ivalo p. Ailin mielestä menee koko ikuisuus, ennenkuin isäntä alkaa levitellä taljoja lavitsalle. Mökissä asustaa kolme ihmistä. Hän rauhoittuu ja lähtee sisälle. Aurinko valaa kirkkauttaan
Kunnan elinvoimaisuuden kehittämisen vuoksi toivon, että vastakkainasettelun sijaan pyrkisimme löytämään tuoreita näkemyksiä eri elinkeinojen ja ajatusmaailmojen yhteensovittamiseksi. Erityisesti pitää huolehtia pienistä yrityksistä, joita on suurin osa alueellamme. Tällöinkin kirjoittajan henkilöllisyden täytyy olla toimituksen tiedossa. Kun katson, miten hyvin suurin valtuustoryhmä on kunnan asioita pian päättyvällä kaudella hoitanut, ainakin itse luotan näin tapahtuvan jatkossakin ja etsin oman ehdokkaani kokoomuksen listalta. Meidän tulee entisestään vahvistaa nuorten koulutusta matkailuammatteihin. Inarin kunnan taloutta on havaintojeni mukaan hoidettu erittäin hyvin. Keskustan Inarin paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Teuvo Katajamaa sekä keskustan kuntavaaliehdokkaat Hannu Alenius Sergei Kp Fofonoff Marko Haataja Aleksi Kinnunen Kari Knuutila Kalle Kuhmonen Miia Kärnä (sit.) Risto Kössö Reijo Palokangas Toini Sanila Yhdessä olemme vahvempia Vihreiden kunnallisvaaliehdokkaat olivat tavattavissa ravintola PaPaNassa Inarin Kirkonkylällä perjantai-iltana 17.3. Osa koulutuksesta voidaan tehdä SAKKin toimesta, mutta koulutusta löytyy monipuolisesti Rovaniemeltä ja muiltakin paikkakunnilta Lapissa. a Kirjoitukset voi lähettää sähköpostiosoitteeseen inarilainen@inarilainen.fi. Miten saamme nuoremme ohjatuiksi tähän opiskeluun ja työllistymään omaan kotikuntaansa. ja paikalla olleiden kanssa keskusteltiin akuuteimmista kuntalaisia koskevista asioita. Meillä on maakunnan alhaisin veroäyri, joka lisäksi on pysynyt vuosia vakaasti samalla tasolla. Uuden kunnan tärkeimpiä tehtäviä on kunnan elinvoimaisuudesta huolehtiminen. Uusia reittejä suoraan ulkomailta on avattu, mutta yhteyksiä Helsingistä esimerkiksi Aasian lennoilta on ainakin ajoittain niukasti. Opettajien jaksamisen ja saamenkielisen opetuksen tukemisen tarve ei ole sittemmin poistunut mihinkään. Esimerkiksi Näätämössä kaupankäynti ja matkailu on virinnyt, mutta asunnoista on pulaa. Turvalliset, terveelliset tilat, pätevä henkilöstö sekä uudet oppimisympäristöt tuovat tasa-arvoa asuinpaikasta, taustasta tai varallisuudesta riippumatta. Jotta ikääntyvät kuntalaiset voivat asua mahdollisimman pitkään kotonaan, he tarvitsevat riittävät palvelut hyvän elämän perustaksi. Siinä yleishyödyllinen yhteisö voi olla rakennuttajana ja se saisi valtiolta korkotukilainaa rakentamiseen, asukkaat osallistuisivat 15 prosentin omaosuudella. Ja aivan varmasti äänestän, mihin kannustan kaikkia äänioikeutettuja. Siellä investoinneilla on nopeimmin saatavissa tuottoja ja lisää työpaikkoja. Tarvitaan osaamiseen ja kokemukseen perustuvaa näkemystä, mutta myös muutosten keskellä esille tuleviin uusiin mahdollisuuksiin on uskallettava tarttua ennakkoluulottomasti. Nyt rohkaistukaa kaikki asuntoa haluavat laittamaan kuntaan vuokra-asuntohakemus! Tilaisuudessa muisteltiin kuinka aikoinaan parjattiin ”rinkkasatiaisiksi” etelästä Inariin luonnon vuoksi muuttaneita. Pitäisi ennen kaikkea saada lisää perheasuntoja. Saamenkieliseen opetukseen saadaan sataprosenttinen valtionapu ja se mahdollistaa riittävien opetusresurssien saamisen kuntaan. Edelleen on kuitenkin satsattava saamenkielisten opettajien koulutukseen. Meidän pitää voimistaa sitä, että nuoret näkevät oman kuntamme työmahdollisuudet oikein ja positiivisesti. Ihmisten huoli palveluiden sujuvuudesta on otettava vakavasti. Äänioikeutetut päättelevät itse, löytyykö joukostamme sopivaa laatua olevia henkilöitä pitämään huolta yhteisistä asioista – yhdessä. Mistä tällainen yleishyödyllinen yhteisö löytyisi, jäi ilmaan kysymyksenä. Samoin paluumuuttajina matkailutyöpaikan saatuaan on kylään tulossa nuoria, mutta he joutuvat majoittumaan sukulaisten nurkkiin tällä hetkellä. Asuntoja ja palveluita tarvitaan kaikilla sivukylillä. Myös porotalouden ja luontaiselinkeinojen harjoittajien työtä on arvostettava ja edistettävä heidän mahdollisuuksiaan harjoittaa ammattiaan. Hehän olisivat olosuhteet, ihmiset ja tavat valmiiksi tuntevia työntekijöitä ja myös pysyviä kuntalaisia ja veronmaksajia. Keskusteluissa etsittiin myös ratkaisua vuokra-asuntopulmaan ja pohdittiin olisiko asumisoikeusasunto ratkaisu. Kunnan tulee aktiivisesti ja yhteistyössä naapurikuntien kanssa vaikuttaa siihen, että tästä ei tule kasvun pullonkaulaa. Se on myös hyvä merkki sille, että kun sote-uudistuksen myötä maakunnalle siirtyy kunnalta suuri osa tehtävistä ja samalla kunnallisverotuloista iso osa siirtyy valtion verotuksen piiriin, kunnan talous on vankalla pohjalla kunnan jäljelle jäävien palveluiden tuottamiseksi. Voisiko mikään kunta saada parempaa rinkkasatiaista asukkaakseen, nauroivat läsnäolijat hyväksyvästi. On kunnan etu tukea yrityksiä myös omistajanvaihdostilanteissa. Äänestämisen rinnalle Inarissa tarvitaan muitakin hyväksi koettuja ja uudenlaisia osallistumisen muotoja, sillä vain siten kuntalaisten ja muiden toimijoiden osaaminen ja kokemus saadaan käyttöön oman kotikunnan rakentamiseen. Mielestäni Inarin kunnassa voitaisiin jalkautua useamminkin eri puolille kuntaa asukkaiden huolien ja toiveiden kuuntelemiseksi. Menemättä yksittäisten valtuutettujen henkilökohtaisiin syihin olla lähtemättä ehdolle näissä kuntavaaleissa myönnämme, että keskustan ehdokaslista on lyhyempi kuin edelliskerralla, mutta se on mielestämme erinomaisen kattava. Tässä vaiheessa on vihreiden mielestä kunnan tultava mukaan turvaamaan matkailun tulevaisuutta rakentamalla tarpeeksi vuokra-asuntoja. Kuntaan on esitetty vuosien ajan että Inarin kk:lle rakennettaisiin lisää vuokra-asuntoja, mutta vastauksena on tullut että koska Kirkonkylällä ei ole asuntojonossa ihmisiä, silloin tuskin on tarvetta rakentaa. Yrittäjien jaksamiseen on kiinnitettävä huomiota. Perustelluissa tapauksissa kirjoitus voidaan julkaista myös nimimerkillä. Samanlaista vähättelyä on yhäkin kuultavissa kunnan poliitikoissa kun ovat epäilleet, että jos kunta rakentaa vuokra-asuntoja, niihin majoittuu erilaisilla tuilla eläviä työtä vieroksuvia asukkaita. Inarin kunnan tärkein elinkeino on matkailu. a Voit myös tuoda kirjoitukset toimitukseen, joka löytyy keskeltä Ivalon kylää.. Nuorten palvelut tulee rakentaa paikallisesti nuorten tarpeista lähtien. Yrittäjiä kehotetaan usein itse rakentamaan asunnot kokeille, tarjoilijoille, siivoojille, eräja safarioppaille ym. Etelästä tulee kausityöläisiä, jotka maksavat kunnallisveronsa kotikuntiinsa ja joita on joka vuosi värvättävä uudelleen. a Toivomme, että kirjoittajat allekirjoittavat mielipiteensä omalla nimellään. Matkailu tarvitsee myös työn tekijänsä mutta kuinka saada työntekijöitä jos heille ei ole tarjota asuntoja. Entisenä sosiaalija terveyslautakunnan puheenjohtajana ja nykyisenä sairaanhoitopiirin valtuuston jäsenenä olen havainnut, että jos emme itse pohdi, miten saamelaisten sosiaalija terveyspalvelut turvataan tulevaisuudessa, kukaan muu ei tee sitä puolestamme. Eräs läsnäolija tunnustautui rinkkasatiaiseksi joka on tullut aikoinaan Inariin, kouluttautunut eräoppaaksi, perustanut perheen, kasvattanut lapset ja työskennellyt matkailussa koko ajan, jopa siten että jo aikuiset lapsetkin työllistyvät nyt matkailussa. a Toimitus päättää itse julkaistavista kirjoituksista eikä mikään laki pakota julkaisemaan kaikkea mitä palstalle tarjotaan. Matkailussa on työvoimapulaa samaan aikaan, kun kunnassa on työttömyyttä. Se kertoo paljon. Saariselkää pitäisi kehittää pysyvien asukkaiden kylänä. Edellä olevia asioita toivon uuden valtuuston vievän eteenpäin. Kumppanuutta ja verkostoitumista on lisättävä kunnan sisällä yhtä lailla kuin kuntien välilläkin. mutta kuinka yritys, joka on juuri investoinut esimerkiksi hotellin laajentamiseen, pystyisi enää lisäinvestointeihin. Matkailu on kasvava elinkeino Inarissa – sen tietävät kaikki, jopa OECD (Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö) viime viikolla haastoi Suomen mainostamaan Lappia matkailumaana enemmän. Vaikka monipuolinen elinkeinorakenne on vahvuus ja turva suhdannevaihteluita vastaan, matkailussa on runsaasti kasvupotentiaalia sekä lyhyellä että pidemmällä aikavälillä. Päiväkodin kapasiteetin lisääminen ja ala-aste voisivat olla seuraavana vuorossa. Suurimmaksi ongelmaksi nousi puheissa se, että Inarin Kirkonkylällä ei ole vuokra-asuntoja tarpeeksi. Torstaina 23.3.2017 8 Jokaisella kunnalla on vahvuuksia ja osaamista, jonka pohjalle voidaan rakentaa yhteistä tulevaisuutta. Vaikka matkailukausi on vuosi vuodelta kehittynyt enemmän ympärivuotiseksi, tätä pitää pyrkiä edelleen voimistamaan. Ja suuri osa nuoristamme lähtee koulun päättymisen jälkeen opiskelemaan ja töihin etelään. alalla toimivat olisivat laajentamaan vuokra-asuntojen rakentamiseen. Finavian investointi Ivalon lentoaseman laajennukseen oli hieno asia. Saimme sekä ajanmukaiset että suuremmat tilat kasvavien matkustajamäärien käyttöön. Inarin Kirkonkylällähän on jo pari yksittäistä henkilöä rakennuttanut paritaloja vuokrakäyttöön ja ne ovat koko ajan vuokrattuina. Arvostan jokaista uutta kuntavaaleihin mukaan lähtenyttä nuorta. Siinä tärkeässä roolissa ovat yritykset. Maire Puikko, pj Pohjois-Lapin Vihreät ry Davvi-Lappi Ruonát rs Vihreiden ehdokkaiden tapaamisessa puhuttua Kirjoita Sana on vapaa-palstalle! Inarilaisen Sana on vapaa-palstalle toivotaan ajankohtaan liittyviä, Inarin ja Utsjoen asioita käsitteleviä kirjoituksia. Olen tavallinen kuntalainen ja veronmaksaja enkä kuulu mihinkään puolueeseen. Erityisen huolissani olen sivukylien elinvoimaisuudesta ja ikääntyvien arjen turvallisuudesta. Väänäsen ääni tullee varmasti kuulluksi lehteriltäkin, mutta myös heikoimpien äänen on kuuluttava. Matkailun kasvu tarvitsee tuekseen monenlaisia uusia yrittäjiä, joita pitää neuvoa ja tukea yrittäjäelämän alkutaipaleella. Liikenneyhteydet ovat matkailun kehittämisen kannalta elintärkeitä. Menot on sovitettu tuloihin, mutta tulevaisuuteen on myös osattu ja uskallettu panostaa. Mukana on eri-ikäisiä ja eri alojen osaajia, uusia kasvoja ja kokeneita konkareita. Kuten Väänänen kirjoitti, kuntalaisten asioiden hoitamiseen tarvitaan kaikkia valtuutettuja, olivat he mitä puoluetai muuta ryhmittymää tahansa. On eri asia kuulla kuin kuunnella. Yhdessä olemme vahvempia suurtenkin muutosten keskellä. Hyvinvointi tehdään yhdessä. Edunvalvontaa tarvitaan myös muun muassa rakennusten arvon määrittelyssä niiden siirtyessä pois kunnan omistuksesta. Toini Sanila yrittäjä keskustan kuntavaaliehdokas Elinvoimaa paikallisista yhteisöistä ja omista vahvuuksista Sana on vapaa Paluumuuttajana vuodelta 2012 haluan tuoda muutamia kunnallisvaaleissa mielestäni tärkeitä asioita ja näkökohtia esille. Sitä ei vain ole otettu huomioon että koska kylällä asuvat tietävät ettei asuntoja ole, eivät he silloin edes hakeudu asuntojonoon. Lukion ja SAKK:n valmistumisvaiheessa oleville opiskelijoille voitaisiin järjestää säännönmukaisesti ideapajoja nuorten palveluiden kehittämiseksi sekä mahdollisten uusien innovaatioiden löytämiseksi vaikkapa alueen yritysten kanssa. Matkailijoille tarjottavat uudet palvelut tulevat ainakin osittain myös meidän inarilaisten käyttöön ja lisäävät hyvinvointiamme. Jokaiselle nuorelle on räätälöitävä henkilökohtainen opinto-, työtai harjoittelupolku. Jäin kolmisen vuotta sitten eläkkeelle lähes kolmenkymmenen vuoden uran jälkeen opettajan ja rehtorin virastani Sevettijärven koulussa. Me haluamme kuunnella, ja siksi tarjoamme jo vaalien aikana useita tilaisuuksia tulla tutustumaan ehdokkaisiin ja hakemaan yhteistä näkemystä asioista avoimesti keskustelemalla. Toisena ratkaisumallina tuli esille, että jospa löytyisi yksittäinen toimija, jolla olisi rahaa rakentaa vuokra-asuntoja. Matkailualalla työskentelevä henkilö toi esille, että hotellin työntekijät ovat joutuneet majoittumaan vuokrattavaksi tarkoitettuun hotellisviittiin yhteismajoitukseen, kun kylältä ei löydy asuntoja. Matti Vanhanen Saariselkä Inarin Kokoomukselle kuuluu kiitos asioiden hoidosta Veikko Väänänen peräänkuulutti 8.3. Muutamia nimiä mainittiin, mutta mietitytti kuinka kiinnostuneita kauppaym. ilmestyneessä Inarilaisessa yhteistyötä yli puoluerajojen arvioiden samalla sävyisästi, että ”keskusta koki todellisen romahduksen ehdokkaiden määrässä ja aika paljolti laadussakin”. Paikallisilla näkemyksillä on tärkeä rooli sosiaalija terveyspalvelujen uudistuksen sekä maakuntauudistuksen valmistelussa. Inarinjärvessä näen paljon potentiaalia kesämatkailun lisäämiseksi, nimenomaan palvelutarjontaa kehittämällä ja lisäämällä. Kuntamme eri osissa on useita hyviä ja menestyviä matkailuyrityksiä, mutta panostusten painopisteen pitää mielestäni olla Saariselän alueella. Heidän työnsä tuloksena monet kodit pysyvät lämpiminä ja sivukylät elävinä
Pian Ivalojoella oli jo sata miestä onneaan koettamassa. Ruokaillessa voi aistia kullankaivajien elämän ja toiveiden ilmapiirin yli sadan vuoden takaa. – Se, että pääse liikkumaan luonnossa ja luoda asiakkaille hienoja luontoeläyksiä, luonto-opas Peeter Veltson vastaa. Kullankaivun keskeinen pelikenttä Päivän päämääränä on kuitenkin Ivalojoen Kultala, joka on Lapin pitkän ja värikkään kultahistorian keskeisin paikka keskellä erämaata. Kruunun tukikohdassa tarkastettiin kullankaivajien etsintäluvat, punnittiin löydetty kulta ja perittiin siitä vero valtiolle. – Kelkkasafareilla tärkeintä on turvallisuus. Hänen haaveenaan oli rakentaa Ritakoskelle Lapin kullankaivun keskus. Eräoppaan työ on monipuolista ja jokainen päivä on erilainen. Suurin osa asiakaista, joita Ivalojoella käytetään, ovat ulkomaalaisia matkailijoita, Veltson valottaa. Kuva on otettu Kultalan opastaulusta. Vähintään englantia pitää osata. Pihapiirissä on Kultalan Kruunun Stationin lisäksi rantasauna ja varastoaitta. Vuonna 2013 mies suuntasi Joensuuhun käydäkseen eräopaskoulun. Luontomatkailu työllistää suuren joukon eräja luonto-oppaita. Viimeisenä kohteena oli Ivalojoki, joka vihdoin toteutti retkikunnan toiveet merkittävien kultaesiintymien löytymisestä. Lisäksi alueella on alkuperäisten piirustusten mukaan rakennettu leipomo ja väentupa. Ivalojoki kiinnostaa ulkomaalaisia Safarille osallistuvat italialaiset ovat lähdössä ensimmäistä kertaa ajamaan kelkalla. Torstaina 23.3.2017 9 Lapin matkailu on kovassa kasvussa. – Tällä alueella pääsee tutustumaan koko kullankaivun historiaan, joka sisältää paljon värikkäitä persoonia sekä mielenkiintoisia rakennuksia ja rakennelmia. Perehdytän asiakkaat turvalliseen moottorikelkalla ajoon ja samalla opastan; mistä se käynnistetään, missä löytyy jarrut ja hätäkatkaisin, listaa Veltson. Ja tämä kaikki on tapahtunut erämaassa, jossa ainoa kulkuväylä on ollut paikoittain haastava Ivalojoki, kuvailee eräopas Peeter. Ammattitaitoisten ja avuliaiden oppaiden kanssa ovat kaikki retkelle osallistujat hyvissä ja luottavaisissa käsissä. Aseman aktiivisimmat vuodet olivat 1870– 1900, jolloin siellä majaili parhaimmillaan 38 miestä. Eräopaskoulusta hän palasi takaisin Lappiin ja pääsi koulutusta vastaavaan työhön eli oppaaksi Lapin Luontolomille. Ritakosken historiaan kuuluu ehdottomasti vaasalainen Heikki Kivekäs, joka oli rohkea yrittäjä. Kivekäs myi valtauksensa ja omaisuutensa helsinkiläiselle tilanomistaja Nestor Toivoselle lokakuussa 1920. Lopuksi kysyn Peeteriltä, mikä luonto-oppaan työssä on kaikkein parasta. Esimerkiksi ”Pysähdy” ja ”Lähdetään liikkeelle!” osoitetaan erilaisin käsimerkein. – Keväällä joessa on paikoin sulia kohtia rannoilla, joita pitää kiertää kaukaa. – Ivalojoelle tehdään noin puolenkymmentä kelkkasafaria talven aikana, mutta toivottavasti määrä nousee. Haastatteluaamuna eräopas Peeterin agendalla oli viedä kuusihenkinen pienryhmä moottorikelkkasafarille Ivalojoen Kultalaan. – Aivan aluksi tutustumme moottorikelkkaan ja sen toimintoihin. – Piipahdamme vielä Kivekkään höyrypannulla, joka tuotiin hevosilla Ritakoskelle kevättalvella vuonna 1915 hankikelien aikaan, kertoo Veltson. Heikki Kivekkään päämääränään oli kilpailla itsensä Kruunun Stationin kanssa. Kelkkasafari starttaa Saariselältä, jossa pääsee alkumatkasta nauttimaan avarista Saariselän tunturimaisemista. Näistä yksi on Peeter Veltson, joka toimii oppaana Lapin Luontolomat -ohjelmapalveluyrityksessä, Saariselällä. Kultalassa on myös retkeilijöiden käyttöön 1996 rakennettu vuokratupa. Seuraavaksi kelkkareitti kulkeekin jo Ivalojoen jäätä pitkin. Yksi Luontolomien ainutlaatuisista kelkkasafarikohteista on Ivalojoen Kultala, joka on tunnettu historiallisena kultamiesten toiveikkaana työmaana. Kultala kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin ja se on rakennussuojelukohde. Kuvassa höyrypannun historiasta ovat kertomassa Lapin Luotolomien oppaat Peeter Veltson (oikealla) ja Jimi Salonen. – Lisäksi oppaan pitää olla ulospäin suuntautunut ja pitää olla pelisilmää. Luminen vierailu Ivalojoelle:. Inga-Briitta Magga Luonto-opas luo työkseen kokemuksia ja elämyksiä Kultalan pihapiirissä on Kultalan Kruunun Stationin lisäksi alkuperäiset rantasauna ja varastoaitta. Oppaan työssä vaaditaan ennen kaikkea hyviä sosiaalisia taitoja. Tärkeimpiä muistettavia asioita kelkkasafarilla on, että pitää reilua turvaväliä edellä menevään kelkkaan. Kaunispään jälkeen pärisevä joukko laskeutuu outamaahan ja kohti Ivalojokilaaksoa. Kivekkään kartanossa kuppi kuumaa Kelkkasafarin ensimmäinen etappi on Ritakosken kämppäkartano, jossa pysähdytään hetkeksi. Ohjatuilla safareilla pitää toimia oppaan ohjeiden mukaisesti, eikä saa sooloilla, muistuttaa Veltson. Veltson on koulutukseltaan myös kokki ja ravintola-hotelli esimies. Heikki Kivekäs 1863-1928 komeilee Ritakosken kämpän seinällä. Monipuolinen ja vastuullinen ammatti Luontolomien eräoppaat Peeter ja Jimi loihtivat retkikunnalle kenttälounaan Kultalan Metsähallituksen tuvassa. Kultalassa on myös retkeilijöiden käyttöön 1996 rakennettu vuokratupa. Hän tuli aluksi töihin Saariselälle vuonna 2011, jolloin hän työskenteli Teerenpesässä. Lapin Luontolomien eräopas Peeter Veltsonin mukaan ohjatuilla kelkkasafareilla on tärkeintä turvallisuus. – Oppaan työ on hyvin sesonkiluontoista ja oppaiden määrä riippuu aina sesongista. He kertovat ajaneensa skootterilla kotimaassaan, mitä he itse pitävät arvokkaana kokemuksena ja josta on hyötyä myös kelkalla ajoon. Nykyään Ritakoski on yksi Metsähallituksen autiotuvista. Kivekkään höyrypannu sai alkuperäisen mallisen katoksen vuonna 2010. Ja kielitaito on tänä päivänä ehdoton taito. Talviaika on matkailukeskuksissa sesonkiaikaa ja yritysten oppailla pitää kiirettä. Vakituisemmin työllistämme 4-8 opasta ympäri vuoden, Katajamaat kertovat. Ivalojoen kulta löytyi, kun senaatin lähettämä retkikunta kartoitti Lapin kultaesiintymiä kesällä 1868. Ritakoski on entisöity vuonna 1991. Hirviemo kahloo upottavassa lumessa viime kesän kaksosvasojensa kanssa. Heikki Kivekkään haaveena oli rakentaa Ritakoskelle Lapin kullankaivun keskus. – Haasteellisinta on saada asiakkaat ymmärtämään, etteivät oppaan neuvot ja ohjeistukset ole turhia ja ettei niitä turhan päiten käydä yhdessä läpi. Lisäksi alueella on leipomo ja väentupa. Lisäksi opas esittelee käsimerkit, joita tullaan käyttämään safarin aikana. Erityisesti luontomatkailu on kovassa huudossa. Vuonna 1870 valtiovalta rakennutti Ivalojoelle tukikohdan, Kruunun Stationin, josta käsin suoritettiin kullankaivun valvontaa ja hallinnointia. Safareilla pitää toimia oppaan ohjeiden mukaisesti, eikä saa alkaa sooloilla. Itse joella pääsee näkemään muutakin elämää. Maakotka liitelee uteliaana. Lapin Luontolomat Oy on yksi Saariselän vanhimpia yrityksiä, jonka omistaa Teuvo ja Tuula Katajamaa. Kultamuseo ja Metsähallitus nostivat maan sisään painuneen höyrypannun vuonna 2008. Kivekkään aikaansaannoksia ovat Ritakosken kämpät sekä suuret kaivuujäljet höyrypannuineen Ritakosken alapuolella. Peeter Veltson on kotoisin Virosta. – Yleensä nautimme Ritakosken kämpän pihalla kupin kuumaa mehua ja tutustumme itse tilaan. – Vaadimme oppailtamme luontoja paikallistuntemusta, eräopastutkintoa tai vastaavia taitoja sekä ensiaputaitoja, kerrotaan Lapin Luontolomilta. Lapin luontomatkailu sisältää erilaisia matkailutuotteita kuten järjestettyjä moottorikelkka-, koiravaljakkoja porosafareita sekä opastettuja vaelluksia ja kalastusretkiä. Safari on koko päivän kestävä ohjelma. Ivalojoen Kultalan päärakennus on aina avoinna tutustuttavaksi. Kultauutiset levisivät laajalti ympäri maan. Kultala on rakennettu valtion viranomaisten tukikohdaksi vuonna 1870. Ja koskikipparin koulutus ja taidot ovat meillä välttämättömät, koska kesäisin tarjoamme paljon joella tapahtuvia ohjelmia ja aktiviteetteja. Todellinen kultaryntäys Ivalojoelle alkoi seuraavana kesänä 1869, kun kaksi kokenutta kullankaivajaa huuhtoi paikalta kaksi kiloa kultaa. Kivekäs harrasti myös alkeellista maanviljelystä pitäen muutamaa hevosta ja lehmää
Inarin harjuksen keskikoko on reilut puoli kiloa, mutta ei kilon harrikaan ole harvinaisuus. Litin voittotaimen tuli Ivalojoesta kosken niskalta. Taimensaaliit olivat parhaimmillaan, kun rannat vetivät jäähileeseen. ¬?Ja se tuli soutamalla. ?Olen käynyt Vänernillä kerran aikaisemminkin. Päävalmentaja Jylhälle Inarijärven kalastusreissut ovat tärkeitä ”akkujen latausreissuja”. päivä heinäkuuta. Inarilla liikkuessaan hän huomasi, että ihmiset ovat innostuneet pitkäsiimapyynnistä. Muutaman kerran sai tosin huonosti merkittyä pitkäsiimaa väistellä kulkureitillä, ettei olisi saanut pitkäsiimaa peräänsä, mutta suurin osa varmasti pelaa pitkäsiimojensa kanssa niin kuin pitääkin. Väreissä onkin mistä valita. Vänerniltä nousee kalaa Vesa Tolonen ja joukko muita Inarin Uistelijoiden aktiiveja teki viime vuoden huhtikuussa uisteluretken Vänernille Ruotsiin. Mitä hitaammin menee, niin sitä paremmin harjus iskee. Hymy oli herkässä Inarijärven rannalla elokuussa 2016: Pauli ja Juuso Viitala sekä Reijo Jylhä. ?Kala nappasi keskellä päivää 27 asteen helteessä. Minulla vain sattui olemaan tuuria, koska taimenta tuli kyllä ihan mukavasti ja sain toimitettua RKTL:lle monet näytteet taimenista, kertoo Liti. Rasvaevällinen luonnonkala on välittömästi vapautettava ja laskettava takaisin veteen. Paulilla kädessään 2,4 kilon taimen ja Juusolla 1,5 kiloinen taimen. Taimenella oli painoa 5110 grammaa ja se nousi veneeseen 24. Tulee mieleen, että edesmenneen Karjalaisen Leksan kanssa aina vaihdeltiin värejä ja kokeiltiin mistä taimen nyt innostuisi. Vesihän on juomakelpoista ja siitä otetaan alueella oleviin asutuskeskuksiin juomavettä. ?Harria soutaessa pitää soudella hiljakseen. heinäkuuta: noin kahdeksan kiloa punalihaista yhden iltapäivän ja illan aikana. Jan-Erik ”Liti” Tanhua pääsi Ivalojoen taimenellaan viime vuonna Inarin Uistelijoiden Lohikala-sarjan ensimmäiselle sijalle. Kolme kalaa päivässä Vesa Tolonen kertoo, että Vänernillä taimenen ja järvilohen alamitta on 60 senttiä – pyrstöä ei supisteta. ?Uistellessa tulee aina kokeiltua eri värejä ja oranssi oli nyt kova sana. Torstaina 23.3.2017 10 ?Inarijärvi oli viime kesänä uistelijoille vähän tavallista kitsaampi. Taimenen päällä oranssinen kumiraksi, joka oli valttia viime kesän pyynnissä. Tolonen arvelee, että uistelukesästä teki haastavan yksinkertaisesti se, että kesä oli sateinen ja vesi korkealla. Teija Simula ja hopeanvärinen 3,1 kilon painoinen rautu. Liti Tanhua sanoo, että hän on tykännyt olla mukana Inarin Uistelijoissa ja seuIvalojoki antoi taimenta Liti Tanhuan taimen Inarilta; 78 senttiä ja 5,370 kiloa. Mies kertoi tehneensä kolme viikonloppureissua Inarille ja lopputuloksena oli vain yksi mitat täyttävä kala. Vänern-järvi on Ruotsin suurin järvi ja Euroopan kolmanneksi suurin. Inari oli viime kesänä kitsas uistelijoille Tomi Ahmasalo ja keskikesän taimen Inarilta; painoa 2 kiloa 500 grammaa.. Rannaltakin on mukava heitellä, mutta tykkään soutaa, koska se on sopivasti fyysistä touhua. Sitä pidetään peräti Euroopan parhaana lohikalajärvenä. Varmasti jollekin uistelijalle Inarijärvi oli myös antelias, mutta rohkenisin väittää, että enemmän oli pettyneitä kuin tyytyväisiä uistelijoita. Isot harjukset näyttävät käyneen Ivalojoessa vähiin. Inarin uistelukilpailussa kaksi päivää myöhemmin sama paikka antoi samalle venekunnalle enää yhden raudun. ”Hyvä saalis, mutta huono ajoitus”, Pyykkö sanoo. Harri on parhaimmillaan savustettuna. Järvi on viisi kertaa suurempi kuin Inarijärvi. ?Kylmyys ei haitannut, koska olin hommannut kokohytällisen veneen. Se on hieno uisteluvesi ja puhdasvetinen. Samainen oranssi kumiraksi näytti viime kesänä olleen muutenkin tehokas pyytäjä. Suurimmat olivat 2,5 kilon rautu ja 2,1 kilon taimen. Moni on moittinut viime kesän taimensaaliita, koska vesi oli korkealla. ?Uisteluveneiden määräkin näytti viime kesänä olevan vähenemään päin. ?Istukkailta on leikattu Oranssinvihreä lippa oli tämän Inarijärven harjuksen mieleen. Vänernillä on panostettu paljon taimenja lohikantojen parantamiseen luonnonkantaa rauhoittamalla. Rautu nousi saaliiksi muikkuverkosta – ja päätynyt verkkoon varmaankin siksi, että oli uinut muikkujen perässä. Inarijärvestä Liti nosti oranssinvärisellä kumiraksilla 5,370 kiloa painavan taimenen. Ja tietenkin tuommoinen vene aina maksaa, mutta mietin asiaa siltä kannalta, että kun täällä kuitenkin asutaan ja kun vapaa-aikaa vietetään Inarijärvellä, niin miksi ei sitten investoisi veneeseen ihan kunnolla, hän perustelee. Minä kuljin Inarilla melko ahkerasti viime kesänä, mutta saalista nousi veneeseen keskimäärin yksi kala kymmenessä tunnissa, luonnehtii Inarin Uistelijat ry:n tiedottaja Vesa Tolonen Inarijärven viimevuotista avovesikalastustakautta. Liti kertoo, että hänen uistelusaaliit Inarijärvellä paranivat syksyä kohti mentäessä. Raudun lisäksi muikkuverkoista löytyi jäätuura. Mitään muuta vikaa järvessä ei ole kuin se, että sinne on pitkä matka: Ivalosta noin 1650 kilometriä. Jouni Niemelä pyysi harrin 26.6.2016 ja sijoittui 0,720 kilon painoisella kalalla harrisarjan viidenneksi. Reijo esittelee rautua, jolla painoa 1 kilo ja 200 grammaa. Tolonen uskoo, että moni uistelija vaihtoi viime kesänä taimenen uistelun harrin pyytämiseen, jotta kalareissun aikana pääsisi tuoreen kalan makuun. Lapin Kansan toimittaja, Inarijärvellä ahkerasti kalastava ja mökkeilevä Risto Pyykkö ja Olli Karvonen (kuvassa) uistelivat kesän parhaan saaliinsa 14. Liti kertoo, että jokunen harrikin Ivalojoesta tuli, mutta niistä ei nykyisin ole niin väliä, koska ne ovat pieniä. Huppujakin on satoja erivärisiä. Kolme isoa taimenta tuli saman tunnin sisään. ?Pitkäsiimapyynti on silmämääräisesti arvioiden lisääntynyt ja hyvä pyyntivälinehän se onkin. Tolosen mieleen jäi myös erään etelän miehen tokaisu huonosta kalakesästä. Siinä saa liikuntaa ja kyllähän soutamalla pääsee parempaan tuntumaan ottipaikkojen lähelle
Ihmiset ovat liikkuneet siellä ja kalastaneet järveä niin kauan kuin ihmiset ovat Inarin suunnalla asuneet. Kalastusreissu tehtiin viime vuoden huhtikuussa. Vaikka Pirilän sielu lepää Inarilla, niin välillä on hauska koluta muitakin vesistöjä. Inarin Uistelijat järjestää ensi kesänä Inarijärvellä Midnight Sun Trolling-uistelukisan ensimmäistä kertaa. kello 12. Vänernin jokisuut on rauhoitettu kutuaikana usean kilometrin matkalta ja rauhoitusalueella on silloin kalastaminen kielletty. 4. Tässä porukassa ei tietoa pimitetä. Anssi Mikkilä, 4010 g, taimen, Inari, 27.7.2016. Muut kalat-sarja 1. ?Valvojat voivat tarkastaa veneen vesillä tai rannassa. Keskiyön kisa Inarilla Ensi kesänä Inarin Uistelijat järjestävät Inarijärvellä uuden uistelukisan, jonka nimi on Midnight Sun Trolling 2017. Inarilla liikkuessa tulee aina mietittyä järven historiaa ja tarinaa, tuumailee Pirilä. Viime kesänä hän teki ensimmäisen uistelureissunsa Pallasjärvelle ja saaliiksi nousi 7,9 kilon järvilohi. 3. ?Inarijärvi on sellainen järvi, että juuri kun luulee löytäneensä vuosien kokemuksella varman kalapaikan, niin silloin järvi antaa opetuksen eikä sitä kalaa vanhoilta paikoilta tulekaan. Pirilä naurahtaa, että hän ei pidä hilloista, joten hänen puolestaan Inarijärven hillat saavat olla rauhassa. Riku Karjalainen, 2,50 kg, Kilpisjärvi, 1.7.2016 Ahven-sarja 1. 5. ?Jos uistelijan vene ei ole tupaten täynnä, niin silloin varmasti voi hypätä järvelle mukaan ja nähdä mitä se uistelutouhu oikein on, hän vakuuttaa. ?Neurologille ei taitaisi olla riittävästi töitä Ivalossa. JP Inari oli viime kesänä kitsas uistelijoille Uistelu-cup 1. Rautu-sarja 1. Janne Laakko, 3,09 kg, Sevettijärvi, 4.8.2016 4. Leo Karjalainen, 1,50 kg, Harrijärvi, 15.4.2016. Siiman päässä oli pyyntivälineenä ”Violettiruskea Anchovy Special huppu, omalla siimareiällä ja salakka”. ?Päivän ruokakala saatiin aina veneeseen ja pysyimme kalassa joka päivä. Ari Porsanger, Ivalo-, Nellim 5, Inari 5, Veskoniemi 24, Nitsi 27, Inarijärvi 31,2, muu 20, yhteensä 102,2. Kesäpäivä oli Pirilän ensikäynnillä aurinkoinen ja tyyni. Eino Korkalainen, 10,25 kg, Keyritty, 2.7.2016. Maija Moilanen, 1,56 kg, Porttipahta, 24.8.2016 2. 2. Järvellä kulki mukana myös kaksi koiraa. Teuvo Moilanen, 10,45 kg, Porttipahta, 22.8.2016. Leo Karjalainen, 5,34 kg, Sevettijärvi, 23.7.2016 2. Niitä ei valitettavasti enää valmisteta, joten tarkkana saa olla ettei omaa varastoaan tuhlaile”, sanoo Riitta Pirilä.. 3. Mervi Karjalainen, 1,40 kg, Harrijärvi, 15.4.2016. Meillä ei ole tarvetta hamstrata sitä kotiin Rovaniemelle. ?Kisassa on myös leppoisa mökkisarja, joka pidetään kello 14-20. Entä miksi ylilääkäri Pirilä ei ole ryhtynyt Ivalon terveyskeskuslääkäriksi, jolloin Inarille pääsisi uistelemaan heti kotiovelta. 5. Liti Tanhua, Ivalo 40, Nellim 5, Inari 5, Veskoniemi 19, Nitsi 28, Inarijärvi 5, muu-, yhteensä 92. ?Pallasjärven järvilohet ovat istutettuja, ja istutus on jo lopetettu, mutta vielä sieltä niitä nousee. 4. Viimassaari oli viime kesänä meille hiljainen, vaikka aikaisemmin se on ollut varma kalapaikka. ?Valvonta on tosi kovaa, mutta muuten siellä kyllä koki olonsa tervetulleeksi. Teuvo Moilanen, Ivalo 31, Nellim 40, Inari 27, Veskoniemi 22, Nitsi 36, Inarijärvi 28,8, muu , yhteensä 135,8. Se riittää meille, että saa valmistaa kalasta ruokaa retkellä. Jaakko Peltomaa Inarijärvi oli rakkautta ensisilmäyksellä Riitta Pirilä uisteli Pallasjärveltä 7,9 kiloisen järvilohen. Liti muistuttaa, että jos jotakin kiinnostaa uisteluharrastuksen aloittaminen tai haluaisi vaikka kerran elämässään kokea millaista on olla uisteluveneessä Inarijärvellä, niin silloin kannattaa nykäistä hihasta yhdistyksen jäseniä. Jos he huomaavat jonkun rikkeen, niin silloin saa varautua kalastusvälineiden ja jopa veneen takavarikointiin. Sekin jäi Tolosen mieleen, että kaloja ei saa suolistaa veneessä, vain veret saa laskea. Markku Uusitalo, 15,50 kg, lohi, Tornionjoki, 8.6.2016. Riku Karjalainen, Ivalo-, Nellim 5, Inari 28, Veskoniemi 31, Nitsi 35, Inarijärvi 30, muu 24, yhteensä 124. Liti Tanhua, 5110 g, taimen, Ivalojoki, 24.7.2016. Jouni Niemelä, 0,72 kg, Inarijärvi, 29.6.2016. Tomi sai veneen toiselta laidalta muutamia mittataimenia. Lohikala-sarja 1. Palkinnot ovat hyviä ja pääpalkintona on 40 hevosvoiman Yamaha-perämoottori, kertoo Vesa Tolonen. Seura järjestää kisan yhteistyössä Tarvike Center Ivalo Oy:n kanssa. Risto Pyykkö, 2,55 kg, Inarijärvi, 14.7.2016 5. 3. Olihan se vaihtelua uistella siellä, koska Pallaksella voi käyttää oikeaa raksia toisin kuin Inarilla, hän kertoo. ?Sienistä tykkään ja viime kesänäkin Inarilta löytyi aivan mahtavasti sieniä. Järvi oli varmaan samanlainen jo tuhat vuotta sitten. Teuvo Moilanen, 1,32 kg, Porttipahta, 24.8.2016 3. 5. Ruotsalaiset kohtelivat turistikalastajia oikein ystävällisesti, vakuuttaa Tolonen. 2. rasvaevä pois ja sen saa ottaa kunhan täyttää mitan. ”Itselläni on eniten kokemusta raksiuistelusta tai pitäisikö sanoa kumikalan virityksestä, koska Inarilla ei siis oikeaa täkykalaa saa käyttää. Päälle tulee vielä kovat rapsut, jotain parintuhannen euron luokkaa. Jesse Nokkonen, 1,38 kg, Inarijärvi, 24.4.2016. Jaakko Peltomaa ran toiminnassa on saanut tutustua uusiin uistelun harrastajiin. Eetu Nokkonen, 0,76, Mettäjärvi, 10.4.2016 Harri-sarja 1. Reksa Salmen, 3180 g, taimen, Inari, 1.9.2016. kello 12 ja päättyy sunnuntaina 9.7. Suuri erämaajärvi oli valtavan kaunis ja pohjoinen karu luonto ja puhdas vesi lumosivat hänet heti. Inarin Uistelijat ry:n vuoden 2016 tuloksia Vesa Tolonen ja 6,5 kilon taimen Vänerniltä. Seurallahan on jäseniä eri puolilta Suomea. Berkley Gulp Löja on toiminut keinosyöttinä hyvin. Roni Karjalainen, 2708 g, taimen, Inari, 16.7.2016. Riku Karjalainen, 2354 g, taimen, Inari, 16.7.2016. Torstaina 23.3.2017 11 ?Kävin Inarijärvellä ensimmäisen kerran kesällä 2005 ja se oli rakkautta ensisilmäyksellä, kertoo Inarin Uistelijat ry:n jäsen, kalastusopas ja Lapin keskussairaalan neurologian ylilääkäri Riitta Pirilä. Kilpailu järjestetään yön yli-kisana, koska Inarin yöttömässä yössä on lähtemätön tunnelma ja sellaista on moni toivonut. ?Inarijärvi on niin erämainen ja laaja, ettei siihen kyllästy koskaan. Veneen kajuutta toimi yöpaikkana. Päivässä saa ottaa enintään kolme kalaa per kalastaja. 4. Mutta eihän sitä tiedä mitä sote-uudistus tuo jatkossa tullessaan, joten elän toivossa, vitsailee Riitta Pirilä. Pirilä arvelee, että Inari ei ehkä viime kesänä antanut saalista aivan entiseen malliin, mutta yhtään sellaista päivää ei ollut, etteikö jotakin saalista olisi tullut. Leiripaikka pystytettiin aina rannalle ja sinne pystytettiin myös telttasauna. Riitta Pirilä kertoo, että hän liikkui uistelukaverinsa kanssa Inarijärvellä viime kesänä kolme viikkoa yhtä soittoa. Susanna Kukkala, Ivalo 27, Nellim 31, Inari 5, Veskoniemi 26, Nitsi-, Inarijärvi 47, muu-, yhteensä 131. Hauki-sarja 1. Liti Tanhua, 1,29 kg, Mettäjärvi, 3.5.2016. ?Kisa alkaa lauantaina 8.7. Tai voihan tietysti voi olla, että kovat konkarit ovatkin neuvoneet harhaan meitä nuorempia, Liti naurahtaa. ?Porukka vaihtaa paljon vinkkejä ja tietoa keskenään. Antti Virranniemi ja Karri Koramo sekä 8 kilon järvilohi Vänern-järvellä. 2. Pallasjärvi on pieni ja kaunis järvi. Juutuakin on semmoinen joki, että monella on sieltä semmoista erityistietoa ja perhotietoutta, että niitä neuvoja on kuunnellut tosi mielellään. 2. Sarjat ovat yleinen sarja, mökkisarja ja joukkuekilpailu. Reksa Salmen, 3,20 kg, Inarijärvi, 1.9.2016 3. Mökkisarjalaisetkin kisaavat suurimmasta taimenesta ja 40 hevosvoiman Yamahasta, joten kilpailuun löytyy tässäkin sarjassa motiivia, sanoo Midnight Sun Trolling-kisan johtaja Riitta Pirilä
Järj. Saariselkä on POP ry. Esa Roine & Juha Vartiainen: Suomalaisten mestareiden jalanjäljillä -konsertti klo 19 Savottakahvilassa. Raimo Laukka & Jarmo Tinkala: Unohtumaton Georg Ots -konsertti klo 19 Savottakahvilassa. Ikääntyvien yliopiston etäluento ”Arktisen alueen ajankohtaisia kysymyksiä maailmanlaajuisesti” Ivalon kirjastolta. Järj. LumiLattarit, Santa’s Hotel Tunturissa. Toukokuu 6.5. 15.4. 2017. Yhteislauluilta, lauluja Lapista Esa Roineen johdolla klo 19 Savottakahvilassa. – 30.8.2017 Hinnat: 745.00 e/hlö/2hh 965.00 e/hlö/1hh Ilmoittautumiset viimeistään 20.7.2017 Matkoille mahtuu mukaan 40 lähtijää. Järj. Lapin yliopiston Avoin yliopisto 30.4. Ivalo – Murmansk – Karjala – Pietari – Ivalo 05. 27.ja 29.3. lähtijämäärä 15 hlöä. Järj. 23.4. 36 Kallio Jorma varatuomari, kaupunginjohtaja evp. 0400 981243 Merja p. Vapaa pääsy. Kiirunan saamelaisteatteri esittää:Co2lonialNATION, Utsjoki 6.4. Porokuninkuusajot Inarissa. 26.3. Kiirunan saamelaisteatteri esittää:Co2lonialNATION, Vuotso 4.4. Opettajina Arto Petjala ja Bettina Karppinen, lajit Salsa, Salsa Rueda, Samba ja Cha cha. Raimo Laukka & Jarmo Tinkala: Taakse jäänyttä elämää -konsertti klo 19 Savottakahvilassa. Ilmoittautumiset viim. Muista kesän ja loppuvuoden matkoista ilmoittelemme myöhemmin. Matkat toteutuvat jos lähtijöitä on 25. Suomen Porokilpailijat ry. Lions-Clubin Hippo-nappulahiihdot Ivalon urheilutalolla. Vaskoolihiihto Saariselällä. Hillclimb Ski Saariselällä 17.5. Lions-Club Ivalo. 040 733 8134 Kukkolan Bussien kevään ja kesän matkoja 2017 Jäämeren kierros Tiistaisin huhtikuussa sekä lankalauantaina 15.4. Vappurieha ja Pulkkamäen MM-kisat Ski Saariselällä. ja 11.4. Järjestäjänä Tanssiseura Heinäkengät ry. Lapin yliopiston Avoin yliopisto Siidan näyttelyt: Aili ja nuket 12.9.2016 – 7.5.2017 Vaeltajat – Jorma Luhdan luontokuvia Pohjois-Lapin tunturiylängöiltä 07.10.2016 – 23.4.2017 Yksi esine, tuhat tarinaa Karvakengät 09.01.2017 31.12.2017 Kentänpäässä-lastennäyttely 7.4.2017 – 8.4.2018 Máttut – Juuret 18.05.2017 27.08.2017 Opinpolut 31.05.2017 01.10.2017 Poroperheen arki 2.9.2017 – 29.10.2017 Maksaja: Kansallinen Kokoomus KAIKILLE HYVÄ INARI – KUNTALAISTEN ASIALLA JATKETAAN! 28 Akujärvi Kari kiinteistönhoitaja, kirvesmies 29 Aleksandroff Mika insinööri (AMK) 30 Avaskari Anu sosionomi (AMK), päihdetyöntekijä 31 Hannola Janne opettaja, FM 32 Harmanen Eeva sairaanhoitaja (AMK) 33 Harri Markku 34 Hautamäki Seppo 35 Huotari Jari rajakapteeni evp. Arvet tunturissaluontoilta, Aurora taukotupa 31.3.-1.4. 5.4. Lofootit 26. 29.3. Lapin Sudet ry. Sarjat v.2007 syntyneet ja sitä nuoremmat. Ilmoittautumiset viimeistään edellisenä päivänä klo 16.00 mennessä. Kiilopää-Saariselkä-Ivalo-Inari-SevettijärviPykeija-Nuorgam-Utsjoki-Kaamanen-InariIvalo-Saariselkä-Kiilopää. Hinta: 115.00/hlö (ei lapsialennusta), min. Matti ja Liisanäytelmä Savottakahvilassa. 53. Arktista ilmaa, Ski Saariselkä Huhtikuu 1.-2.4. Pidätämme oikeudet muutoksiin. 26.4. Retroski Ski Saariselällä 16.-18.4. – 11.6.2017 Hinnat: 745.00 e/hlö/2hh + viisumi 85 e 967.00 e/hlö/1hh + viisumi 85 e Ilmoittautumiset viimeistään 20.4.2017 Kylpylämatka Pärnuun 13.21.5.2017 Hinnat: 780.00 e/hlö/2hh (täysihoidolla) 765.00 e/hlö/2hh (puolihoidolla) 970.00 e/hlö/1hh (täysihoidolla) 955.00 e/hlö/1hh (puolihoidolla) Muutamia paikkoja vielä jäljellä. 19.4. Inarin Kultapullokisat 22. 37 Katajamaa Marko yrittäjä 38 Kangasniemi Inka (sit.) artesaani, muotoilun opiskelija 39 Kellokumpu Antti-Oskari opiskelija, luonto-ohjaaja 40 Lompolojärvi Kati-Susanna tullitarkastaja 41 Nivasalo Meeri eläkeläinen 42 Parviainen Raimo taksiyrittäjä 43 Pekkala Aslak ensihoitaja, sairaanhoitaja (AMK) 44 Pietikäinen Vesa rakennustarkastaja 45 Roinesalo Pekka isännöitsijä 47 Tapio Antti energia-insinööri 48 Tuovila Anne restonomi (YAMK), opettaja (AMK) 49 Vikeväkorva Mika kirvesmies 50 Warséll Essi vuoropäällikkö, opiskelija 51 Yliluoma Satu liikenneopettaja, yrittäjä 46 Sanila Tanja kolttien luottamusmies, läänintaiteilija TaM Kukkolan Bussit www.kukkolanbussit.com info@kukkolanbussit.com Marjatta p. 3.4. Lauluja maailmalta -yhteislauluilta Esa Roineen johdolla Laanilan Savottakahvilassa. Pönttöilta Siidassa: Miljoona linnunpönttöä -talkoot ja vinkkejä pönttöjen huoltoon 21.-23.4. Järj. Järj. Waltteri Torikka & Juha Savela Savottakahvilassa. 14.4. Lisätietoja matkoista ja varaukset:. Ikääntyvien yliopiston etäluento ”Pohjoisen luonnon monimuotoisuus, luontokäsitysten muutokset menneitten vuosikymmenten aikana” Ivalon kirjastosta. 6.-7.4. Torstaina 23.3.2017 12 Tapahtumia Ylä-Lapissa Maaliskuu 23.3. Kiirunan saamelaisteatteri esittää:Co2lonialNATION, Inari 10. 24.3. Lisätietoja: www.heinakengat.palvelee.fi/lumilattarit. 10.4.2017
Torstaina 23.3.2017 13 Murmanskissa ivalolaisten kanssa luisteli kaukaloon Nikkelin joukkue. Ottelu alkoi hienoisen epävarmuuden merkeissä, mutta kun ivalolaiset totesivat heiltä kiekkoilun onnistuvan, niin tulostakin alkoi syntyä. Turnauskausi on loppusuoralla ja vielä on Tromssan reissu ja pisteiden lasku. Puolustajat Pekka Kelloniemi, Antti Mikkanen, Kari Piirainen ja Teemu Koskinen katkoivat siivet Nikkelin hyökkäyksiltä. Lopussa yritti TuKepit vielä kuudella neljää vastaan, mutta tolppaa lähemmäksi ei päästy. TuKiKepeillä on viikon päästä Ivalossa kotimainen ikämiesturnaus. Tasatilanteessa kolme minuuttia ennen loppuvihellystä Tromssa sai hyökkäyksen alivoimalla 2-1 tilanteeseen viidennen maalin. Ei siis etumatkaa miehistön suuruudessa, eikä oikein muussakaan. Hyökkäyksiin panostettiin ja aika-ajoin viidestä ivalolaisesta oli neljä vastustajan maalin takana. Maaleista neljä oli ykkösketjun ja kaksi kakkosen uurastamia. On aiemmilta turnausmatkoilta jäänyt hieman huonompaa kokemusta, mutta nyt ne voi ravistella pois niskastaan. Kakkosketju Petteri Seppänen, Jani Korpi ja Antti Mustonen jatkoivat siitä mihin ykkönen päätti. JaVa BHL:n kausi Tromssan reissua vaille valmis On sota tuimaa, ei Juno päätä huimaa, lauloivat TuKiKepit Murmanskin jäähallin pukuhuoneessa. Matka on pitkä ja siellä ratkeaa BHL:n tämän kauden sijoitukset. Maalintekijät ivalolaisista: Jonne Harju 3, Mikko Siitonen 4, Mikko Kemppainen 2 ja Teemu Koskinen 2. Kovaa oli onnitella voittajia, mutta TuKiKepeille jäi vielä kahden viikon päähän revanssi Norjaan. Kun oikein tarkkaan laski, niin hekin olivat kahdella ketjulla liikkeellä. Viides on Nikkelin joukkue ja kuudentena on Kirkkoniemen Buckers.. Kolmen ja puolen tunnin tauko. TuKiKepit vieraili viime viikonloppuna Murmanskissa. Tromssan porukkakin lisäksi vauhtia ja toisen erän puolessa välissä he tulivat tasoihin. Maalivahtina Janne Tervahauta torjui melkein kaiken, mikä hänelle jäi osaksi. Puoliajalla tilannetta tarkasteltiin jo 4-2 tilanteessa. Kierrokset olivat molemmilla joukkueilla huipussaan. Puoliajalla lukemat olivat jo 6-1 ivalolaisille. Ottelu alkoi ja TuKiKepit olivat ensimmäiset minuutit niskan päällä ja saivat jo 2-0 johdon puitua aikaiseksi. Syöminen, venyttelyä ja Tromssan porukka alkoi pakkautua koppiin. Kaikki katselijat tervetuloa, ilman nuuskaa tai nuuskan kanssa. Sattui lipsahduksia ja lopputulos 11-4 oli olosuhteisiin katsoen ehkä hieman liian mairitteleva. Puolustuksilla oli vaikeuksia vastustajien hallinnassa ja parhaimmillaan ivalolaisilla oli viittä miestä vastassa kolme Tromssan pelaajaa. Jani Korpi ja Petteri Seppänen parantelivat kierroksiaan. Ykkösketju Jonne Harju, Mikko Siitonen ja Mikko Kemppainen pyörittivät Nikkelin joukkuetta miten tahtoivat. Maalin tekijöinä Jonne Harju ja Mikko Siitonen. Tromssan turnaukseen TuKiKepit matkustaa aprillipäivänä. Toisessa erässä laskettiin Seppäsen Petteri toiseen pariin ”luistelijaksi”. Nyt sarjaa johtaa Murmanskin joukkue, toisena on Olenegorsk, kolmantena Tromssa ja neljänneksi tipahti TuKiKepit Ivalosta
Torstaina 23.3.2017 14 Läsnä Lapissa. 0207 570 570 kari.lohiniva@k-supermarket.fi Palvelemme joka päivä klo 8-21. Ei jälleenmyyjille. Hankkeen tarkoituksena on kunnostaa kalasatama ja kohentaa sen virkistyskäyttöä muun muassa leikkikentän avulla. Katso lisää tarjouksia K-supermarket -lehdestämme. Tee sähkösopimus www.energiapolar.fi tai soita 016-331 6100 Lapin Takuu + vaihto-oikeus www.energiapolar.fi Asiakaspalvelu: 016 331 6100 Koskikatu 27, PL 8013 96100 Rovaniemi Uutuutena vaihto-oikeus! Nyt uusiin Lapin Takuu -sopimuksiin vaihto-oikeus edullisesti vain 2,50 €/kk. ksu pe rm ar ke t.fi Ivalontie 17, 99800 Ivalo, puh. K-ruokakauppiaasi Kari Lohiniva ja Päivi Nuorgam I V A L O ww w. klo 19.00 Sajos, Inari La 1.4. Ellei toisin mainita. 1 99 Jäävuorisalaatti Espanja kg 1 99 Luumutomaatti Espanja kg 3 99 Emmi Raclette AOP juusto 200 g (19,95/kg) kpl Emmi Fondue original 400 g (12,48/kg) 4 99 kpl K-Juustomestarin Maasdam tai Emmental 500 g (7,98/kg) 3 99 kpl 1 55 Hot dog -nakki 250 g (6,20/kg) pkt ps 2 3 € Tikkuperuna 750 g (2,00/kg) yksittäin 1,79 ps (2,39/kg) Sushi-viikonloppu Suomen pohjoisin tavallista parempi ruokakauppa 6 99 HK Viljaporsaan spare ribs n. Lapin Takuu uudistui. Liikuntasihteerin lausunnon mukaan Nellimissä on tällä hetkellä kolme kouluikäistä lasta. klo 16.00 Santa’s Resort, Kakslauttanen Jutta Seppinen, johtaja Pipoka-trio: Veli Kujala, harmonikka Jarmo Julkunen, kitara Petri Keskitalo, tuuba Bach Decoust Finzi Davies Fagerudd 2 99 Tuore vihreä parsa 500 g (5,98/kg) Espanja nippu 9 90 HERKKUTORILTA Naudan jauheliha 10% Suomi kg HERKKUTORILTA Tuoreet koljafileet Norja, SÄÄVARAUS! Vastuullisesti kalastettu! 13 90 kg HERKKUTORILTA Tuoreet punakampelafileet nahaton Alankomaat, SÄÄVARAUS! Vastuullisesti kalastettu! 15 95 kg 9 95 Leroy Tuoreet Oishii sushit 10 kpl/lajitelma 290 g (34,31/kg) rs HERKKUTORILTA Sushit 1 € kpl TARJOUKSET VOIMASSA TO-LA 23.-25.3. Asiakkaanamme olet jo mukana kuukausiarvonnoissa! Tutustu palkintoihin netissä www.energiapolar.fi/suomi100 – Inarin kunnanhallitus on todennut Nellimin leikkikenttä-aloitteeseen, että sellainen sisältyy Ideat kehiin kylien kehittäjänä-hankkeeseen. 2,0 kg kg 2 29 Vaasan Mini hot dog Sämpylät 324 g (7,07/kg) ps. Sinustako vuosisadan voittaja. LAPIN KAMARIORKESTERI KAMARISINFONIAKONSERTTI ‘Kauneutta ja jännityksellisyyttä’ Pe 31.3
maiddái sámegielat joavku). 2011 riegádan mánát, geat álggahit ovdaoahpahusa 5-jahkásažžan, almmuhuvvojit ovdaoahpahussii lagasskuvlii ássanbáikki mielde. sáhtu mánnásis, de son galgá doaimmahit vuo?ustallojuvvon ohcamuša ?uvgehuslávdegoddái (?uj. 040-809 7466, pilvi.guttorm@utsjoki.fi – Rehtori EevaLiisa RasmusMoilanen, puh. myös saamen kielinen ryhmä). 040-809 7466, pilvi.guttorm@utsjoki.fi – Rektor EevaLiisa RasmusMoilanen, tel. Esiopetuksen järjestäminen Utsjoen kunnan kouluissa Esiopetuksen perusteisiin ja kuntakohtaiseen opetussuunnitel maan voit tutustua internet osoitteessa http://opspro.peda.net/ utsjoki. luokan) vuotta säädettyä aikaisemmin tai myöhemmin, tulee huoltajien ottaa yhteyttä rehtorisivistys toimenjohtajaan saadakseen lisätietoa asiasta. Saamelaiskäräjien kirkolliskokousedustaja Ulla Maarit Magga tulee tekemään toukokuisessa kirkolliskokouksessa aloitteen, joka Pekkalan mukaan saattaisi turvata Utsjoen seurakunnan tulevaisuuden. Ovdaoahpahussii oassálastin ii leat bákkolaš. Oahppageatnegasvuo?a álggaheapmi eará láhkai go dábála??at Juos fuolaheaddji háliida iežas máná álggahit skuvlavázzima (vuo??ooahpahusa 1. Pekkala jätti kokouksessa eriävän mielipiteen, jossa toteaa, ettei hyväksy tässä vaiheessa Utsjoen seurakunnan liittämistä Inariin kappeliseurakunnaksi. Mikäli Utsjoen seurakunta jatkaisi vanhaan tapaansa itsenäisenä, niin seurakunnan varat loppuisivat tämän vuoden lokakuussa. sivistysjohtajarehtori Lisätietoja antavat: – Vt. – Nuorgamin koulu: ensisijaisesti perusopetuksen 0–6.vuo siluokat, saamen ja suomenkielinen opetus. 040-181 0296, eeva-liisa.rasmus@utsjoki.fi – Veahkkerektor Pirjo LänsmanKiimalainen, tel. sivistysjohtajarehtori Marjatta Krogerus, puh. 040-744 7630, marjatta.krogerus@utsjoki.fi – Kanslista Pilvi Guttorm, tel. 040-766 5765, pirjo.lansman@utsjoki.fi – Apulaisjohtaja Sisko Länsman, puh. – Ohcejohnjálmmi skuvla: vuo??ooahpahusa 0–9.-jahkeluohkát, sáme ja suomagielat oahpahus. Skuvlasáhttu Mu?uid skuvlasáhtus lea addojuvvon ?uovvovaš ráva: – Skuvla galgá lágidit sáhtosteami, jos oahppi skuvlamátki lea vihtta kilomehtera guhkit. Ovdaoahpahusa lágideapmi Ohcejoga gieldda skuvllain Ovdaoahpahusa vu??osiidda ja gieldda iežas oahppaplánii sáhtát oahpásmit interneahtta?ujuhusas http://opspro.peda. Utsjoentie 46 a 2, 99980 Ohcejohka) ma?imustá be 15.5.2015. ?uvgehushoavda-rektor Lassedie?uid addet: – Vd. – Utsjokisuun koulu: perusopetuksen 0–9.vuosiluokat, saa men ja suomenkielinen opetus. Epäsäännöllisestä koulunkäyn nistä on syytä informoida lapsen opettajaa. Verkkosivuilla ohjelmaan tutustutaan jo nyt, joten toimi nopeasti! Inarin kirkkovaltuusto hyväksyi kirkkoneuvoston samana iltana tekemän esityksen, että Utsjoen seurakunnan voi liittää Inarin kappeliseurakunnaksi. Dan ovdii ovdaoahppis lea vuoigatvuohta beaivedikšui ovdaskuvlla olis. – Jos koulumatka on alle 5 km ja se oppilaan ikä tai muut olo suhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi, on oppilaalla oikeus maksutto maan kuljetukseen taikka oppilaan kuljettamista tai saatta mista varten myönnettävään riittävään avustukseen. Oppilaaksiotto alueena Tenojokivarsi Välimaasta alaspäin valtakunnan rajalle saakka sekä Pulmankijärven alue. Esija perusopetusta antavat oppilaitokset: – Karigasniemen koulu: perusopetuksen 0–9.vuosiluokat, saamen ja suomenkielinen opetus. JP Inarin kirkkovaltuusto esittää Utsjoen liitosta Pekka Pekkala ja Laila Aikio jäivän yksin. Juos fuolaheaddji háliida om. 0400-268 550, sisko.lansman@utsjoki.fi Buorit ovdaskuvlamánáid fuolaheaddjit, Dál lea áigi almmuhit ovdaoahpahussii, ma?imustá 31.3.2017! Loga reivve dárkilit ?a?a ja doaimma addojuvvon rávvagiid mielde. Kaikki 26.5. 0400-268 550, sisko.lansman@utsjoki.fi Inar iv iikot .f i 21.–30.7.2017 Ilmoita nyt tapahtumasi Inariviikoille! Tapahtumajärjestäjät voivat nyt ilmoittaa tapahtumansa Inariviikkojen ohjelmistoon osoitteesta www.inariviikot.fi löytyvällä lomakkeella. Oahppinváldinguovlun Deatnogáddi Áilegasnjárga – Anárjohgáddi gitta gieldda rádjái sihke Gámasmohki guovllus ássit gitta gieldda rádjái. Oppilaaksiottoalueena Teno jokivarsi Ailigasniemestä pohjoiseen (alaspäin) Peuraan asti sekä Utsjokivarsi. Oppilaaksiottoalueena Tenojokivarsi Ailigasniemi – Inarijokivarsi kunnan rajalle saakka sekä Kaamasmukan suunnassa asuvat kunnan rajalle saakka. Utsjoen tie 46 a 2, 99980 Utsjoki) viimeistään pe 13.5.2016. Skuvla ordne Gáregasnjárggas sáhtu beaiveruoktu Gollerásis skuvlii i??es ja ruovttoluotta go skuvla nohká. Kirkkovaltuuston päätökseen sisältyy maininta, että Inarin seurakunta esittää kirkkohallitukselle, että mikäli Utsjoen kappeliseurakunnan taloudellinen tilanne myöhemmin kohenee kestävälle pohjalle, Utsjoki palautetaan itsenäiseksi seurakunnaksi. Ovdaja vuo??ooahpahusa addet oahppalágádusat: – Gáregasnjárgga skuvla: vuo??ooahpahusa 0–9.-jahkeluohkát, sáme ja suomagielat oahpahus. 040-766 5765, pirjo.lansman@utsjoki.fi – Veahkkehoavda Sisko Länsman, tel. 040-744 7630, marjatta.krogerus@utsjoki.fi – Kanslisti Pilvi Guttorm, puh. Eahpejeavddalaš skuvlavázzimis lea buorre informeret máná oahpaheaddji. Gi??adearvvuo?aiguin Marjatta Krogerus, vd. Oahppinváldinguovlun Deatnogáddi Jeagelveajis vulos guvlui riikkarájá rádjai sihke Buolbmatjávrri guovlu. Esioppilaalla ei ole oikeutta osallistua perusopetuksen oppi laille järjestettävään iltapäivätoimintaan eikä oppilaskerhoi hin. Oahppinváldinguovlun Deatnogáddi Áilegasnjárggas davás (vulos) Bievrrá rádjai sihke Ohcejohsiste ássit. maiddái Ohcejohnjálmmi skuvlla sámegielat joavku) dahje ovttastahttimiin vuo??ooahpahusa oahpahusjovkui (Njuorggáma skuvla, Ohcejohnjálmmi skuvlla suomagielat joavku ja vej. Tällöin rahaa ei enää olisi palkkoihin ja muihin maksuihin. net/utsjoki. Koulukuljetus Muutoin koulukuljetuksesta on annettu seuraava ohje: – Koulun on järjestettävä kuljetus, jos oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pidempi. myös Utsjokisuun koulun saamenkielinen ryhmä) tai yhdistettynä perusopetuksen opetusryhmään (Nuorgamin koulu, Utsjoki suun koulun suomenkielinen ryhmä ja mahd. – Njuorggáma skuvla: vuosttassajis vuo??ooahpahusa 0–6.jahkeluohkát, sáme ja suomagielat oahpahus. Ovdaoahpahus lágiduvvo jogo sierranas ovdaoahpahusjoavkkus (Gáregasnjárgga skuvlla sámegielat joavku, vej. Oppivelvollisuuden poikkeuksellinen aloittaminen Mikäli huoltaja haluaa lapsensa aloittavan koulunkäynnin (perusopetuksen 1. Fuolaheaddjit galget deavdit skuvliiboahtinalmmuhusa fuolala??at sáttareivve rávvagiid mielde ja máhcahit dan ?uvgehusdoaimmahahkii nu johtilit go vejolaš!!! Maid skuvlabeaivvi ma??á. Ovdaoahpahus lea juohke beaivve 3–5 diimmu, vahkus oktiibuot 19 diimmu. luohká) jagi árat go lea ásahuvvon dahje ma??elut, de galgaba fuolaheaddji guovttos váldit oktavuo?a rektor-?uvgehusdoaimmahovdii vai oažžuba lassedie?u áššis. Valtuutettu Pekka Pekkala esitti Laila Aikion kannattamana, että päätöksen tekemistä lykättäisiin ohi toukokuisen kirkolliskokouksen, mutta he jäivät yksin ajatuksineen. Tarvittaessa voit pyytää meiltä paperiversiota. Esiopetukseen osallistuminen ei ole pakol lista. Lapsi voi siis osallistua siihen kaikkina viikonpäivinä tai vain joinakin viikonpäivinä. ?uvgehushoavda-rektor Marjatta Krogerus, tel. Dárbbu mielde sáhtát bivdit mis báberveršuvnna. Sitä vastoin esioppilaalla on oikeus päivähoitoon esikou lun ohessa. Esiopetus Kunnassa vuonna 2011 syntyneet lapset sekä pidennetyn oppi velvollisuuden piirissä olevat v. mennessä ilmoitetut tapahtumat julkaistaan kesällä alueen kotitalouksiin ja yrityksiin jaettavassa ohjelmalehdessä. Esiopetusta järjestetään joko erillisessä esiopetusryhmässä (Karigasniemen koulun saamenkielinen ryhmä, mahd. Esiopetusta on joka päivä 3–5 tuntia, viikossa yhteensä 19 tuntia. 2012 syntyneet lapset, jotka aloittavat esiopetuksen 5vuotiaina, ilmoitetaan esiopetukseen asuinpaikan mukaiseen lähikouluun. Ovdaoahpahus Gielddas jagi 2010 riegádan mánát sihke guhkiduvvon oahppageatnegasvuo?a biirii gullevaš j. Torstaina 23.3.2017 15 Hyvät esikoululaisten huoltajat, Nyt on aika ilmoittautua esiopetukseen, viimeistään 31.3.2017! Lue kirje tarkoin läpi ja toimi annettujen ohjeiden mukaan. Koulu järjestää Karigasniemellä kuljetuksen päiväkoti Gollerássista kouluun aamulla ja takaisin koulun päätyttyä. – Jos skuvlamátki lea avuollái 5 km ja dat oahppi agi dahje eará dili vuhtii váldimiin šaddá oahppái menddo váigadin, ráseheaddjin dahje váralažžan, de lea oahppis vuoigatvuohta nuvttá sáhttui dahje oahppi sáhtosteami dahje mie?ušteami várás mie?ihuvvon doarvái stuorra doarjagii. Huoltajien tulee täyttää kouluuntuloilmoitus huolellisesti saa tekirjeen ohjeiden mukaan ja palauttaa se sivistystoimistoon mahdollisimman pian!!! Mitä koulupäivän jälkeen. Pekkalan mukaan prosessi olisi nyt syytä pysäyttää ja tehdä tarvittavat päätökset vasta kevään kirkolliskokouksen jälkeen. kuljetuksen lapselleen, hänen on toimi tettava perusteltu anomus sivistyslautakunnalle (os. 040-181 0296, eeva-liisa.rasmus@utsjoki.fi – Apulaisrehtori Pirjo LänsmanKiimalainen, puh. Kevätterveisin Marjatta Krogerus, vt. Mikäli huoltaja haluaa em. Mánná sáhttá nappo oassálastit dasa buot vahkubeivviid dahje dušše muhtun vahkubeivviid. Ovdaoahppis ii leat vuoigatvuohta oassálastit vuo??ooahpahusa oahppiide ordnejuvvon veaigebeaivedoaibmamii iige oahppirieggáide. Pekkala toteaa, että kirkkolain mukaan seurakuntajaon muuttamisesta ja liittämisestä päättää Kirkkohallitus
0400 166 593, 0400 176 862 ivalonrajasahko.fi veijo.mikkola@ivalonrajasahko.fi Sähköasennuspalvelut Asianajotoimistot Hammasteknikkomestari Erikoishammasteknikko Jyrki Isojärvi VASTAANOTTO UTSJOELLA Ajanvaraukset p. 016-661 999 ~ sähköurakointi ~ huolto / saneeraus ~ atk / televerkkoasennukset ~ paloja rikosilmoitinjärjestelmät ~ antennijärjestelmät AUKTORISOITU TALOUSHALLINTOLIITON JÄSEN Tilipalvelu Kemppainen Oy Ivalo 016-662 490 Rovaniemi 040-824 1124 tilipalvelu@tilikemppainen.fi www.tilikemppainen.fi Tilitoimistot I valon R ajasähkö o y s ähköuRakoIntI ja asennuspalvelut V eijo M ikkola P uh . Sähköalan ammattilainen palveluksessasi www.ellappi.fi ellappi@ellappi.fi Sairaalantie 3a, 99800 Ivalo p. 040-738 8916 020 743 3940 Myös kotija laitoskäyntejä Inarissa, Ivalossa ja Utsjoella Terveyspalvelut 0400 153 277 info@mainoslinja.fi www.mainoslinja.fi • mainoskyltit, -lakanat • tarrat, teippaukset • magneettitarrat • auringonsuojakalvot • kiinteistökilvet • canvas-taulut Ivalo Saariselkä Mainosja painotuotteet SAKOja UMPIKAIVOJEN tyhjennykset Kuljetusliike J. Mattila ky P. 0400-399 882 ja 040-505 3890 Peräsaajontie 13, Ivalo IVALO / INARI / UTSJOKI Kuljetusja jätepalvelut Porontie 20, 99800 Ivalo j.k@hygikyyti.inet.fi p. 020 710 9050 Vapaa ilmoitustila! KYSY LISÄÄ P. Palvelemme ma–pe klo 9–18, la 9–14, muina aikoina sopimuksen mukaan Puh. 045-139 1467, 0400-871 553 yrjo.mattila@gmail.com • Sakoja umpikaivojen tyhjennys • Jätehuoltopalvelut • Kaivinkoneja nosturipalvelut • Kuljetusja maanrakennuspalvelu • Sorat, hiekat, murskeet • Polttoja voiteluainemyynti • Dimex-työvaatteet Puh. 044-3636 006 ja puh. 0400 394 864 • VAIHTOLAVAT • NOSTURIPALVELUT • PYÖRÄKONE • PIHOJEN HARJAUKSET Yrityspalvelut www.nordicainari.fi www.mapinari.fi • Yritysneuvonta • Kansainvälistymispalvelut • Kehittämishankkeet • Oppisopimustuet yrityksille • Liikeja toimitilojen vuokraus Seuraava Paikkakunnan Parhaat palvelut ilmestyy 12.4.2017 Toimitiloja Nuohoojat NUOHOOJA Hannu Happonen 0400-641 268 Hallitie 13, Ivalo Ivalon Kauppakeskus Oy Inarin Kehitys Oy Ivalossa VUOKRATAAN LIIKETILOJA Ivalon ydinkeskustassa uuden liiketalon 2. Alan palvelua ja asiantuntemusta. Torstaina 23.3.2017 16 ASIANAJOTOIMISTO AUTONEN KY Kasarmintie 10, 99600 Sodankylä Puh. 0400 166 593, 0400 176 862 ivalonrajasahko.fi veijo.mikkola@ ivalonrajasahko.fi Paikkakunnan parhaat palvelut. Toimitiloja Kukkakaupat ja hautaustoimistot kukkakauppa-hautaustoimisto Paikkakunnan hautaustoimisto v:sta 1974. 0500-505 300 Ivalon vanhassa postitalossa liikeja toimistotilaa. 016 662 120 Piiskuntie 7, Ivalo www.ivalonkodinkone.com LVI-palvelut LVI-Palvelut Inarissa LVI-Palvelut Inarissa Vertti Linna p. Toisen kerroksen tiloihin ala-aulasta uusi iso hissi ja portaikko. 050 329 4598 vertti.linna@ gmail.com myös Pianonviritykset, korjaus, huolto Vapaa ilmoitustila! KYSY LISÄÄ P. 016 661 100 www.kaijankukka.com PARTURIKAMPAAMO 050-533 5761 Ivalon kauppa keskus 2. krs Parturi-kampaamot • Asennusja huoltopalvelut • Urakointi, remontit ja tarvikemyynti • Kiinteistöhuolto Päivystys 0400 695 115 www.yla-lapinlvi.fi TÄYDEN PALVELUN KODINKONELIIKE • Myynti ja asennus • Huolto ja korjaus P. Tiedustelut ja tilojen esittely puh. Suomen Hautaustoimistojen Liiton jäsenliike. 040 483 8660 toimisto@autonen.fi AA Hannu Autonen 0400 391 025 Neuvottelut Ivalossa sopimuksen mukaan, myös maksuttomat oikeudenkäynnit. kerroksessa eri kokoisia myymälä-, liikeja toimistotiloja. 020 710 9050 Kauneudenhoitoa Kauneudenhoito Kotipalvelut Siivous 045 118 5239 Kauneus & Hyvinvointi M. Rova Ivalontie 12, Ivalo Valokeilassa I valon R ajasähkö o y s ähköuRakoIn tI ja asennuspalve lut V eijo M ikkola P uh
040 755 5245 TAKALAPIN POJAT YHDYSTIE 12, IVALO • AVAIMET LUKKOPALVELU KAMERAVALVONTA • • MURTOHÄLYTTIMET • • KYLMÄLAITEHUOLTO ILMALÄMPÖPUMPUT • • KODINKONEMYYNTI • www.takalapinpojat.fi PALVELUT LIIKKEESSÄMME: Kodinkoneet ja elektroniikka Rakennusja huoltopalvelut YLÄ-LAPIN PELTI OY • SAUMATTOMAT VESIKOURUT • TIKKAAT • KATTOTURVATUOTTEET • RAKENNUSPELTITUOTTEET • PELTIKATTOASENNUKSET JA -MYYNTI TIMO POIKKIJÄRVI P. 0400-398 904 Ivalon Valokuvaamo • Passikuvat • Muotokuvat studiolla Ivalontie 25, p. Mitat ja mallin hän kävi hakemassa Nellimistä, edesmenneen Antero Sarren sanista. Jarmo ”Jame” Helander on saanut saaliiksi erikoisluvalla kaikkiaan noin 250 kettua viidessä vuodessa. JYSKY Reijo teki sanin Tekijä ja tuote. Sanista oli myös matalampi ja laajapohjaisempi työreki-malli. Samoilla alueilla pesisi myös naali, jos tilaa vain olisi. Metsä.fi-lehti toteaa, että ilman ketunpyyntiä punakettu valtaa kaikki naalin pesäalueet eikä naalille jäisi tilaa. Luvan voi saada kokenut paikkakuntalainen metsästäjä ja metsästäjät valitaan tarkoin. Kokeilujeni mukaan kuusi taipuu mäntyä sutjakammin eikä murru yhtä helposti, kertoo Reijo. 040 589 4520 Markku Suonnansalo puh. – Ehkä raaskin sen myydäkin. Kun kysyn, kauanko sanin teossa kului aikaa, Reijo naurahtaa: – Äitini jo aikoinaan sanoi, että kun teet käsityön, tee siitä niin hyvä ettei kukaan kysy paljonko sulta kului siihen aikaa. Metsä.fi-lehti mainitsee, että ketunmetsästys Suomen tunturialueella on tärkeää riistanhoitotyötä niin naalin kuin riekonkin näkökulmasta katsottuna. Kettukanta näillä alueilla on vahva. 040-861 5952 www.hierontasametta.com Sipriina Hierontapiste Sirpa Kurtti Yhdystie 14, 99800 Ivalo puh. Paikkakunnan parhaat palvelut Eläkkeellä oleva monialayrittäjä, puutöissäkin käsistään käteva Reijo Linna tekaisi sanin. Sitä mukaa kun erikoisluvan saaneet metsästäjät harventavat kettukantaa Somen tuntureilta, tulee Norjan puolelta lisää kettuja. Metsähallituksen julkaisema Metsä.fi-lehti kirjoittaa, että kettukantaa pienentämällä vaikutetaan naalin liikkeisiin ja mahdollisiin pesintöihin Suomen tuntureilla. Kettujahti tunturissa edistää naalin suojelua Metsä.fi-lehti: ”Olen pari kertaa kohdannut naalin ja näky on ollut niin sympaattinen, että haluan omalla ketunpyynnilläni vaikuttaa siihen, että naali saadaan takaisin Suomeen”, Jame Helander sanoo.. Hyvä, oikeista materiaaleista tehty ajosani painaa vähemmän kuin ahkio. Mäntyä ovat myös Vasko Moshnikoffin valmistaman, Kansallismuseossa olevan sanin jalakset. Käytännöllisyys, kauneus ja keveys yhdistyvät sanireessä. 040 5828 964 Vastaanotto myös Kiilopäällä sirpa.kurtti @ sipriina.fi www.sipriina.fi Osteopatia Klassinen hieronta Hermoratahieronta Automaalaamoja Vakuutusyhtiöiden kolarikorjaukset Ivalossa. Painoltaan se lähestyy jopa koirarekeä, jona se olisikin varsin hyvin käytettävissä. – Enemmänkin ketunpyytäjiä mukaan mahtuisi, varsinkin Utsjoen eteläosaan, Helander tuumaa lehdessä. Myös pesut ja fiksaukset. Ajomies istui korkeammalla ahkiolla ja hänellä oli parempi näkyvyys sekä ympäristöönsä ja ajokkaisiin. Komeja suomalaiset kutsuivat syrjääneiksi. Yleisimmin sanin materiaalina käytettiin kuusta ja koivua, mutta myös mäntyä. Sanoo vain, että onpa hyvin tehty... Tai sitten siirrän pirttiin huonekaluksi. Suomeen evakkoina siirtyneet koltat kuten Kuollan komitkin tarvitsivat ajoreekseen komeasti kolmivaljakolla vedettävää, korkeahkoa sania. 0400 691 992 HALLITIE 13, IVALO MATERIAALIJA ASENNUSTAKUU Keittiöt, lasit Keittiömies 0400-277 035 Keittiökalusteet Lasit Suunnittelusta asennuksiin Jukka Kosonen, Rantatie 2 keittiomies1@gmail.com www.keittiomies.fi Kehykset tauluihinne! Lapin Taidekehystämö Ky P. Karl Nickulin ja muiden kansantieteilijöiden valokuvista päätellen Inariin siirtynyt sani näyttää vähän matalammalta kuin Kuollassa käytössä olleet. Ajosanissa on istuinlava ja selkänoja. Utsjokelainen metsästäjä Jarmo Helander pyytää ammattimaisesti punakettuja Ylä-Lapin tunturialueella Suomen riistakeskuksen ja Metsähallituksen erikoisluvalla. Koltat omaksuivat saninsa mallin Kuollassa naapureiltaan komeilta 1800-luvulla. Lehden mukaan Jame pyydystää kettuja Paistunturin erämailla ja Kaldoaivin erämaa-alueella Utsjoen Ailigastuntureilla. Sanissa on neljä takaviistoa kaplasta, inarilaisittain ketaraa mutta niitä ei ole yhdistetty pajuilla, vaan puulla ja puutapeilla. Niitten teossa on käytetty hyväksi kuusen, koivun tai männyn veistettyjä juurikäyriä. Torstaina 23.3.2017 17 Kari Piirainen puh. – Oman rekeni jalakset tein kuusesta. 0500-696 688 VAIN KÄTEI SMAKS U Valokuvauspalvelut ja kehystämöt Esimerkiksi tämän kokoisen ilmoituksen hinta: 27,50 € / kpl + alv 24 % Hierontapalvelut HIERONTAHOITO-RUVVIMTIPŠU SAMETTA Anitta Porsanger Koulutettu hieroja / hermoratahieroja Ivalo, P. Työkalut olivat tekijällä vähän monipuolisemmat kuin koltan kirves ja puukko, mutta verstas pääasiassa samaa avaraa taivasalla-mallia. Paistunturin erämaa-alueella erikoisluvan saaneita ketunpyytäjiä ei ole kovin montaa. Kettu pesii tuntureiden hiekka-alueilla suurissa luolastoissa. Linnan Reijo ei kuitenkaan aio kokeilla saninsa vetäjäksi enempää koiraa kuin porojakaan
Järjestäjä maksaa arpajaispalkintojen arpajaisveron. Kunnanjohtajan kuntasopimuksen allekirjoittaminen ei herättänyt puhumisen tarvetta muissa kuin vasemmiston valtuutettu Matti Kyllösessä. Laine sanoi pyrkivänsä olemaan inarilaisten luottamuksen arvoinen ja hän muistutti, että työhuoneen ovi on auki kuntalaisille. klo: 16-18 5.4. Isoja haasteita on edessä ja yksi niistä kunnan kiinteistöjen sisäilmaongelmien ratkaiseminen. klo: 16-18 30.3. klo 14-16 Erähotelli Nellim SEVETTIJÄRVI: to 30.3. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Jari Huotari kommentoi Kyllösen puhetta toteamalla, että kunnanjohtajan työ menisi kovin kankeaksi, jos hän raportoisi matkoistaan ja liikkeistään jatkuvasti kunnanhallitukselle. klo 15-17 Hotelli Inari NELLIM: ti 28.3. Kyllönen oli lukenut sopimusta ja ymmärtänyt, että kunnanhallituksen puheenjohtaja päättää, saako kunnanjohtaja ottaa puolisonsa mukaan määrättyihin edustustehtäviin, kuten vaikkapa itsenäisyyspäivän vastaanotolle presidentinlinnaan. Hän tunnusti, että voi tehdä työnsä alkutaipaleella virheitäkin, mutta hyvänä puolena hän piti vastaavasti sitä, että hän on aika nopea oppimaan. klo: 16-18 1.4. Laine kertoi tulleensa työpaikalleen maanantaina ja aika on mennyt asioihin tutustuessa ja ihmisiä tavatessa. klo 14-16 Bistro&Cafe Ivalo INARI: ma 27.3. klo 18-20 Peuralampi camping Inarin valtuusto toivotti tervetulleeksi kunnanjohtaja Toni K. klo: 16-20 28.3. JP Kuntajohtajan sopimus allekirjoitettiin Inarin valtuustossa Kuntajohtajan kuntasopimus on allekirjoitettu ja Inarin kunnanhallituksen puheenjohtaja Jari Huotari ja valtuuston puheenjohtaja Anu Avaskari kättelevät uutta kunnanjohtajaa Toni K. klo: 16-18 7.4. Kunnanhallituksen toimintaa vasemmistovaltuutettu Kyllönen luonnehti halvaantuneeksi. klo 14-16 Saariselän Kuukkeli-K market IVALO: su 26.3. Hän piti harmillisena sitä, että Inarin kunnanjohtajat ovat viime aikoina vaihtuneet tiheään. – Timperin lähdön jälkeen kunnassa ei ole syntynyt mitään toiminnallista juttua, joka toisi kuntaan työpaikkoja. klo: 16-18 6.4. klo: 16-18 8.4. Käytännön työn kannalta on sujuvampaa, että kunnanhallituksen puheenjohtaja on näistä asioista vastuussa kunnanhallitukselle. klo: 16-18 3.4. Lainetta.. Arvontaja pilkkikilpailun palkintojen yhteisarvo yli 55.000€. 2017 LUOSTOLLA 7.-8.4. Työttömyys on huolestuttavan korkealla, joten uuden kunnanjohtajankin täytyy tehdä töitä investoreiden löytämiseksi, sanoi Kyllönen. KOKOOMUS KAHVILA AUKAISEE OVENSA osoitteessa Yhdystie 14 Tervetuloa kahville keskustelemaan Kokoomusporukan kanssa Aukioloajat: 26.3. Kyllösen mukaan näin ei ole ennen tehty. klo: 12-16 Ivalon sähköja kodinkoneliike Piiskuntie 7, Ivalo P: +358 (0)16 662 120 www.ivalonkodinkone.com h.l@ivalonkodinkone.inet.fi IVALON KODINKONEJA KYLMÄKONEHUOLTO Täyden palvelun kodinkoneliike Yhdystie 8, Ivalo 016-662 800 Erä poistotuotteita alennushinnoin REMONTTIMUUTTOMYYNTI!! IVALON KOKOOMUS TIEN PÄÄLLÄ Tule keskustelemaan ja tapaamaan kuntavaaliehdokkaitamme 2017! SAARISELKÄ: la 25.3. www.martinpilkki.fi VOITA TOYOTA HENKILÖAUTO! VOITA TOYOTA HENKILÖAUTO! Kaikkien arvan ostaneiden kesken arvotaan Toyota Auris ja Yaris henkilöautot sekä runsaasti muita tavarapalkintoja. klo: 16-20 4.4. Puh. Laine korosti keskinäistä luottamusta sitä tarvitaan, jotta asioita saadaan hoidettua. 0400 718 575 Voit ostaa arvan myös netin kautta. Kyllönen toivoi, että kun Inariin tullaan, niin täällä sitten myös ollaan, eikä lähdetä pois vedoten vaikkapa perhesyihin. Kyllönen irrotti kielenkannat ja ihmetteli, miksi nykyiseen kuntasopimukseen on kirjattu lämpimiä kädenpuristuksia. Laajassa kuvassa kunnanhallituskin toki seuraa ”miten kunnanjohtaja liikkuu ja missä.” Kokoomuksen valtuutettu Veikko Väänänen kuittasi Kyllösen puheenvuoron vaalipuheeksi ja muistutti, että Inarissa kunnanjohtajat eivät ole tosiasiallisesti kovinkaan usein vaihtuneet toisin kuin naapurikunnissa. Laineen. Arvan hinta: 20,LUOSTOLLA 7.-8.4. Tällaiset asiat pitäisi alistaa Kyllösen mukaan koko kunnanhallitukselle. Valtuuston kokouksessa Laine allekirjoitti kuntajohtajan johtajasopimuksen, kuten tapoihin kuuluu uuden kunnanjohtajan aloittaessa työnsä. 2017 ARPOJA MYYTÄVÄNÄ POHJOIS-LAPISSA SEURAAVISSA PAIKOISSA: IVALO: Suutari-Seppo, R-Kioski, S-Market Vaskooli, K-Supemarket, Maali ja Konekota, Lions Club Ivalo ry:n jäsenet. INARI: Neste. Matti Kyllönen vakuutti, että uudella kunnanjohtajalla riittää töitä ja haasteita. Torstaina 23.3.2017 18 Lions Club Sodankylä ry. Kunta on Laineen mukaan suuri kooltaan, mutta myös asioiltaan
Inarista nuorten SMhiihtoihin osallistuivat Janina Virta ja Juho Riipi, molemmat sarjaan 23 v. Vaalipäivä 9.4.. Sanna Henriksson Oulun Hiihtoseura 14.36,18 0.54,28, 4. sarjan 20 km matkalla kisan ylivoimainen voittaja oli Ylivieskan Kuulan AnnaKaisa Saari. Naisten 23v. mennessä! Kuntalaisia kiinnostaa mielipiteesi ja kantasi tärkeisiin kuntaa koskeviin asioihin! Ennakkoäänestys alkaa 29.3. Vapaalla 20 km matkalla sijoitus parani muutaman sijan, ollen 22. lehteen perjantaihin 31.3. M ak sa ja : D av vi -L ap pi R uo ná t / P oh jo is -L ap in Vi hr eä t 61 Tervetuloa kuuntelemaan kuntavaaliehdokkaiden näkemyksiä Inarin kunnan tulevaisuudesta. KK Nuorten SMhiihdot Ounasvaaralla Janina Virta hiihti nuorten SM-kisoissa Ounasvaaralla lauantaina perinteisen 5 km matkalla 26. Sunnuntain 30 km matkalle Riipi ei vajaakuntoisena startannut lainkaan. • Päätöstenteko avointa, läpinäkyvää ja oikeudenmukaista. • Pyrimme lisäämään kierrätystä, vuokra-asuntoja, joukkoliikennettä, luonnonvarojen jatkojalostusta ja luontaiselinkeinojen sananvaltaa maankäytössä. Lopuksi esiintyy opebändi Rehtorin mukulat. Keijon aika oli päivän kolmanneksi nopein 15 km matkalla heti yleisen sarjan Lasse Paakkosen ja Matias Tiiron jälkeen. Liminka 18.3. Naisten 5 km pertsalla Janina Virran sijoitus oli 26. Molempien vauhti olisi riittänyt myös yleisen sarjan kisassa hyvään sijoitukseen. Lauantain perinteisen 10 km matkalla talven aikana liian monia vastoinkäymisiä kohdanneen Juho Riipin sijoitus oli 41. 2. Tarjoilusta ja juonnosta vastaa OAJ:n Inarin paikallisyhdistys Vaali-iltamat Kuulaassa 1.4.2017 klo 18.00 Vaali-iltamat Kuulaassa 1.4.2017 klo 18.00 Kevään arvokisojen sumaan kuuluvat myös nuorten SM-hiihdot, tällä kertaa Ounasvaaralla. Toivottavasti tilanne korjautuu tulevaisuudessa ja Juutuanvaaran huippulatujen rinteillä nähdään tulevaisuudessa taas hiihtäjiä kamppailemassa SMmitaleista. 020 710 9050 Ilmoitusvaraukset torstain 6.4. Mukana paneelissa yksi ehdokas joka puolueesta ja muut ehdokkaat tervetuloa yleisön joukkoon. Myös Juutuanvaaralle oli kisojen hakuvaiheessa, vuonna 2014 näitä kisoja suunniteltu, mutta Inarin kevättalviset majoitusmahdollisuudet ovat tällä hetkellä auttamatta riittämättömät. Juha-Matti Heinonen Saloisten Reipas 38.53,54 2.33,16 KK Limingan Hiihdot Keijo Pintamo-Kenttälä varmistelee hyvillä hiihdoillaan paikkaansa Inarin Yrityksen SM-viestijoukkueeseen. Anu Junnila Oulun Hiihtoseura 14.12,34 0.30,44, 3. Kirsi Pääkkönen Utajärven Urheilijat 15.37,72 1.55,82 Miehet 35 vuotta 15 km V 1. • Edistämme paikallista identiteettiä ja yhteenkuuluvuutta. Inarin Keijo PintamoKenttälä ja avovaimonsa SannaMaija Pohjanvesi hallitsivat molemmat 35 vsarjojaan Limingan vapaan hiihtotavan kisoissa viime lauantaina. Sanna-Maija Pohjavesi Inarin Yritys 13.41,90, 2. Janina Virta sen sijaan paransi sunnuntain 20km vapaan yhteislähtökisassa muutaman pykälän sijoitustaan, ollen vapaalla 22. Jukka Oikarinen Suomussalmen Rasti 38.12,24 1.51,86, 3. Tulos on sikälikin mielenkiintoinen, että se mahdollistanee hänen sijoittumisensa seuransa Inarin Yrityksen miesten 4x10km SM-viestijoukkueeseen parin viikon kuluttua Kontiolahdella. Keijo Pintamo-Kenttälä Inarin Yritys 36.20,38. Kuntavaalit ovat ovella! Ehdokas! llmoita Inarilaisessa ja varmista näkyvyytesi! Nyt sinulla on hyvä mahdollisuus kertoa vaaliteemastasi ja tavoitteistasi Ilmaisjakelu kaikkiin talouksiin Inarissa ja Utsjoella torstaina 6.4.! inarilainen@inarilainen.fi p. Naiset 35 vuotta 5 km V 1. Eero Juola Oulun Hiihtoseura 38.34,85 2.14,47, 4. Torstaina 23.3.2017 19 Kai Jentala, metsätalousinsinööri, eräopas, Akujärvi 62 Emilia Nieminen, VTM, aineenopettaja, Inari 63 Juho Niskanen, opettaja, Ivalo-Törmänen 64 Maire Puikko, luontokartoittaja, Menesjärvi 65 Anna Roos (sit.), kuvataiteilija, Inari kk 66 Birit Schenk (sit.), nettivastaava, Inari 67 Miina Seurujärvi (sit.), kielityöntekijä FM, Partakko • Tavoittelemme ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä ja tasa-arvoa. sijan
Hallituspuolueita äänestämällä se viesti ei mene perille. Ilmoittautumiset eeva-maarit. Väitetään, ettei kunnalle jää esimerkiksi sosiaalija terveyspalvelujen kanssa mitään tekemistä. 040-1810273 KOTISIVUJEN ABC -työpaja 31.3.2017 klo 9–16 Kotisivusi ovat yrityksesi käyntikortti! Työpajassa havainnollistetaan, miten rakennetaan kotisivut, joilla yritys erottuu edukseen kilpailijoista sekä markkinoi palveluitaan ja tuotteitaan tyylikkäästi, tarkoituksenmukaisesti ja päätelaiteriippumattomasti. Doaimmas lea njealji mánotbaji geah??alanáigi. Muun muassa. RUOKTOSIIDDUID ABC -bargobádji 31.3.2017 diibmu 9–16 Du ruotkosiiddut leat du fitnodaga galledankoarta! Bargobájis ?ájehuvvo ovdamearkkaiguin, man láhkai ráhkadit ruoktosiidduid, maiguin fitnodat earuhuvvá bures gilvaleaddjiid gaskavuo?as sihke vuovdala bálvalusaidis ja buktagiiddis fiinát, vuogála??at ja lea sorjjasmeahttun rusttegis, mii lea diehtojohtolatoktavuo?a geažis. Dan áigge fitnodateaiggát oahppá, maid oassesurggiid galgá váldit vuhtii a) jos ráhkada ieš ruoktosiidduid b) oastá ruoktosiidduid ráhkadeami c) mat dahkkit váikkuhit siidduid gávdnomii ohcanmašeniin ja mobiilarusttegiin. Toimessa noudatetaan neljän kuukauden koeaikaa. Mutta me pystymme katsomaan kortit. Torstaina 23.3.2017 20 22 Harri Krogerus yrittäjä, puuseppä Guttorm Hillevi opiskelija 19 Aikio Mika kirvesmies 23 Aikio Elle Kaaren terveydenhoitaja 28 Ahlakorpi Arto eläkeläinen 30 Nordberg Aulis rakennusmestari 29 Kosunen Markku muurari 31 Seppänen Maiju äiti, opiskelija 27 Ahlakorpi Anni puheenjohtaja 26 Aikio Riitta eläkeläinen 25 Niemi Seppo ajoneuvoasentaja 20 Laiti Tuomo opiskelija 21 Koivisto Anni op.järj. Teksteissään he herjaavat ja nimittelevät henkilöitä joista eivät pidä. Bargobádji lea geavadalagaš ja konkrehtalaš. Joka tapauksessa kuntien tulee pystyä huolehtimaan esimerkiksi avohoidon puolella kartoitus-, konsultointi-, seurantaja raportointitehtäviä, muuten asioita ei pystytä millään hoitamaan. Saamenkielen taito katsotaan hakijalle erityiseksi eduksi. Sámegiela dáidu geh??ojuvvo ohccái erenoamáš ánsun. Ja juuri nyt, juuri näissä vaaleissa valittaville päättäjille on tulossa vaikeampia ja vaativampia edunvalvontatehtäviä kuin koskaan ennen. puheenjohtaja 24 Utsjoen Sosialidemokraattien ja Vasemmistoliiton vaaliliiton ehdokkaat ovat tavattavissa • Karigasniemessä Kalastajan Majatalossa 25.3 klo 16 • Nuorgamissa Rajamarket Suomenrinteen kahvilassa 31.3 klo 18 Peruspalvelut! Tuli SOTE tai ei. Jonka sai aikaan eräs tutkijaprofessori... Ritva Savela Nyt pitää äänestää! Ivalon Auton Mauri Leppänoro luovutti Lions Clubin sääveikkauksen pääpalkinnon Lions Club Ivalon presidentille Henry Kestille, joka toimittaa palkinnon voittajalle. Koulutuksen järjestää Utsjoen kunnan VirtuaaliÁilegas hanke. Doibmii sáhttá válljet mearreáigása??at dán suorggi oahppi, geas ?a?ahuvvon oahpuid vuo?ul leat doarvái buorit vejolašvuo?at barggu dikšumii ja guhte mu?ui deavdá gáibiduvvon gelbbolašvuo?aeavttuid. Doibmii válljejuvvon galgá doaimmahit dohkálaš doaktárduo?aštusa dearvvasvuo?adilistis ja rihkusregisttarduogáža ?ielggadeamis addojuvvon lága (504/2002) mieldásaš rihkusregisttarváldosa ovdal doaimma vuostáváldima. MISSÄ Áilegas-keskuksessa KENELLE Yrityksille, joilla ei ole kotisivuja tai on koti sivut, mutta ne halutaan uusia tai ne eivät toimi, ovat huonot tai ne vain ovat, eikä niitä hyödynnetä KOULUTTAJA Kirsi Mikkola, Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy, www.liiketoiminta.fi Koulutus on ilmainen, mutta edellyttää ennakkoilmoittautumista 27.3.2017 mennessä. Eivätkä ministerit toki niin yksinkertaisia ole, etteivät ymmärtäisi samojen ihmisten, samoine murheineen ja samoine vähenevine rahavaroineen asuvan kunnissa ja valtakunnassa. Tiedon karttuessa elämänkatsomus laajenee. Älkää häpäiskö statustanne Kun itsestäänselvyys pettää Kuntavaaleihin on vähän joka puolella Suomea ollut vaikea saada ehdokkaita, ja erilaisissa kyselyissä äänestäjät ovat epäröineet, josko viitsivät lähteä edes numeroa lappuun laittamaan. Annetaan ymmärtää, että ”jokaisella kunnalla on ne ihan ikiomat asiansa, joiden tulevaisuudesta päästään nyt äänestämään”. Sen aikana yrittäjä oppii mitä osa-alueita tulee huomioida a) jos rakentaa itse kotisivut b) ostaa kotisivujen tekemisen c) mitkä tekijät vaikuttavat sivustojen löytyvyyteen hakukoneissa ja mobiililaitteissa. Hämäämisestä siinä on kysymys. Kunnes peräti kaksi professorin arvonimen saavuttanutta henkilöä melkein romutti käsitykseni. En pidä enää mitään itsestäänselvänä. Näissä vaaleissa jokaisen annetun äänen merkitys on valtava. aikio@utsjoki.fi tai 0400-151 294. Utsjoen sivistyslautakunta julistaa haettavaksi Pohjoissaamenkielisen lastentarhanopettajan toimen Utsjoen päiväkodin saamenkieliseen osastoon 1.5.2017 alkaen Perhepäivähoitajan toimi Nuorgamin ryhmäperhepäiväkotiin 10.5.2017 alkaen. Tarkkaan katsottuna kaikki edellä olevat kuuluvat myös hallituksen listoille. Niin on. Lastentarhanopettajan toimen kelpoisuus määräytyy sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun lain 272 /2005 mukaan. Pitkälti heidän vastuullaan tulee olemaan se, minkälainen on kunnan neuvottelutilanne uudistusten (ehkä) toteutuessa. Toimeen voidaan valita määräaikaisesti alan opiskelija, jolla suoritettujen opintojen perusteella on riittävät edellytykset tehtävän hoitamiseen ja joka muutoin täyttää vaaditut kelpoisuusehdot. Hakemukset liitteineen pyydetään lähettämään 31.3.2017 klo 16 mennessä kuntarekry.fi kautta: https://kuntarekry.fi/ Lisätietoja antaa päivähoidon ohjaaja Sari Inkinen puh. Kun ei kuulemma ole merkitystä vaaleilla, kun tulee sote. Mutta uskon kuitenkin, että jossakin on vielä niitäkin, jotka ovat löytäneet sen viisauden. Tämän mielikuvan sain lapsuudessani. On myös kaavoitus, jota sitäkin yritetään kaikessa hiljaisuudessa viedä kunnilta, on kuntalaisten valitusoikeus, joka tehdään niin kalliiksi ettei siihen suurimmalla osalla ihmisiä ole enää varaa. Askel askeleelta kavutessa tiedonportaita ylös. Työpaja on käytännönläheinen ja konkreettinen. Olen aina uskonut, että mitä korkeammin koulutettu henkilö on, niin sitä viisaampi. aikio@utsjoki.fi dahje 0400-151 294. Kyllä muuten jää. Toimeen valitun tulee toimittaa hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan ja rikosrekisteritaustan selvittämisestä annetun lain (504/2002) mukainen rikosrekisteriote ennen toimen vastaanottamista. Bálká mearrášuvvá dán barggu mielde ja GVBES:a mielde. He vähättelevät ja halventavat toisten mielipiteitä tavalla joka on iso miinus heidän arvolleen. Hallituksen puolelta yritetään vähätellä kuntavaalien merkitystä valtakunnan politiikkaan. On aivan selvää, että jos nyt annamme hallitukselle selkeän viestin siitä, että on korkea aika siirtyä kaavakuvista oikeiden ihmisten oikeiden asioiden oikeanlaiseen hoitamiseen, meillä on vielä tulevaisuus tässä maassa ja tässä kunnassa. Tosin kaikki eivät pääse tai pyri huipulle. Ohcamušaid ?uvvosiiguin bivdit sáddet 31.3.2017 dmu 16 rádjai kuntarekry.fi bokte: https://kuntarekry.fi/ Lassidie?uid addá beaivedivššu jo?iheaddji Sari Inkinen tel. Skuvlema ordne Ohcejoga gieldda VirtuaaliÁilegas projeakta.. Mutta, he, jotka sinne lopulta pääsevät... Nimittäin. Tulee lisää näkemystä, ymmärrystä, suvaitsevaisuutta ja myötäelämisen taitoa. Vuo??obálvalusat! Lei dal SODE dahje ii. Sana on vapaa Joskus voi käydä niin, että itselle selvät asiat pettää pahasti. Almmuheamit eeva-maarit. tavoittavat sivistyksen korkeimman tason...viisauden. Tämä vain yhtenä esimerkkinä. Kuten homekoulut, lasten päivähoito, lukiolaisten mahdollisuus opiskeluun, eläkkeiden tosiasiallinen ostovoima, joka vaikuttaa suoraan esimerkiksi pienyrittäjien toimeentuloon. GOS Áilegas-guovddážis GEASA Fitnodagaide, main eai leat ruoktosiiddut dahje lea ruokto-siiddut, muhto háliida o?asmahttit daid dahje dat eai doaimma, leat fuoni dahje dat dušše leat, eaige dat adnojuvvo ávkin SKUVLEJEADDJI Kirsi Mikkola, Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy, www.liiketoiminta.fi Skuvlen lea nuvttá, muhto lea dárbbašlaš ovddalgihtii almmuhit 27.3.2017 rádjai. Ja itsestäänselvä lakkaa olemasta itsestäänselvä. Mánáidgárdeoahpaheaddji doaimma gelbbolašvuohta mearrášuvvá soasiálafuolahusa ámmátlaš bargoveaga gelbbolašvuo?aeavttuin addojuvvon lága 272 /2005 mielde. 040-1810273 Ohcejoga ?uvgehuslávdegoddi almmuha ohcanláhkai Davvisámegielat mánáidgárdeoahpaheaddji doaimma Ohcejoga beaiveruovttu sámegielat ossodahkii 1.5.2017 rájes Bearasbeaivedivššu doaimma Njuorggána joavkobearašbeaiveruktui 10.5.2017 rájes. Palkkaus tehtävänmukainen KVTES:n mukaan