nro 34 TAKSI IVALO Puh. Hänhän oli innoissaan, kun oli tilaisuus päästä Lappiin, muistelevat Jallu ja Airi 1700-luvulta peräisin olevassa maaseutuasunnossaan Ranskan helteiden keskellä. 0100 87 888 www.ivalontaksit.fi PUH . Tervetuloa!! Yläkerrassa: perjantaina ja lauantaina Visurin karaoke klo 22–03 Yökerhossa: pe ja la DJ Wille klo 22–04 ja happy hour 22–00 Lounas ma–pe 11–15 À la cartea joka päivä 11–21 Ravintola auki ma–to 7–22, pe–la 8–03 ja su 8–22 Night Club Hipun Kellari avoinna pe–la 22–04:30. Häihin tuli sitten oikein yleisöryntäys, linja-autot muuttivat aikataulujaan häiden takia ja kirkonpenkissä yleisön joukossa istui hääparille tuikituntemattomia rajavartioston miehiäkin uniformuissaan. Nuori pari halusi pitää vihkitoimituksen vain omalla porukalla, mutta jostakin kummasta oli sana levinnyt pitkin Ivalon kylää, että nyt kirkossa pidetään luterilais-katolaiset häät ja paikalla on kirkkoherra Aho sekä etelästä tullut katolinen pappi. Festivaalitunnelmia Ijahis idjasta, sivu 18. Lammaspaimenessa Kaapin Jounin kentällä, sivu 14. INARIN JA UTSJOEN PAIKALLISLEHTI Irtonumero 2 € keskiviikko 22.8.2018 21. 0400-423 525 MERKKIKORJAAMO Ivalontie 16 | 99800 IVALO | 040 48 55 181 IVALONTIE 16 Huollot ja korjaukset kaikkiin automerkkeihin Gynekologi w w w .a ila m .n et Aila Miettinen Ivalossa Vastaanotto 040 556 0712 0400 982 477 INARIN TAKSIPALVELU Arrelan taksit Taksit Inarin Kirkonkylässä www.inarintaksipalvelu.fi Jean Chevalier ja Airi Kiviniemi vihittiin Ivalon rukoushuoneella vuonna 1954. –Katolinen pappi tuli Ivaloon kyllä mielellään. alkaen 7 € /kk MYÖS VERKKOLEHTENÄ www.inarilainen.fi Tässä lehdessä muun muassa: Uuden rehtorin kuulumisia Utsjoelta, sivu 4. Lue lisää sivulta 8 ja 9. vsk
Tä män jo pitkään jatkuneen vi hamielisyyden seurauksena, lain voimaantulon myötä, jäi sivät nämä kalastaja ja met säsaamelaiset omissa elinkei noissaan ja omissa asioissaan kokonaan vaille vaikuttamisen mahdollisuutta. Haltta muistuttaa, että kol tilla on toki oma kolttalaki, mutta sen takaamat oikeudet ovat pieniä ja he ovat tiukas sa maa ja metsätalousministe riön sekä oikeuslaitoksen oh jauksessa. Kirkon ja valtion käyttämillä rangaistusmenetel millä sekä häpäisyllä Suomen todellinen alkuperäiskansa oppi olemaan hiljaa ja häpeä mään itseään, yhdistys toteaa. Paketti sisältää kym menen erilaista saamenkielis tä kirjaa ja kahdeksan erilais ta suomenkielistä kirjaa. Jo kainen paketti sisältää yhteen sä 50 kirjaa, joiden on tarkoi tus vahvistaa erityisesti 3. ja 4.luokkalaisten lukutaitoa ja harrastusta. Kritiikkiä Saamelaiskäräjille Inarinmaan Lapinkyläyhdis tys ry antaa lausunnossaan voimakasta kritiikkiä Saame laiskäräjille. Näin painottaa Inarinmaan Lapinkyläyhdistys ry lausun nossaan saamelaiskäräjälaki toimikunnan esityksestä saa melaiskäräjälain muuttami seksi. Hän pelkääkin, että tulevaisuudessa suomalai nen Saamelaiskäräjät voisi vaa ti heikennyksiä kolttalakiin tai jopa lopettaa sen. Inarilais ten lappalaistaustaisten kärä jien jäsenten lukuisista pyyn nöistä huolimatta ei esimerkik si inarinsaamelaisten kalastus ja pyyntikulttuuria ole käräjä hallinnon voimin haluttu tutkia tai pitää huolta sen esille tuo misesta yleisönäyttelyissä Sii dassa ja Sajoksessa. – En usko, että muutos li sää kolttasaamelaisten mahdol lisuuksia saada edustajia Saa melaiskäräjille, koska kansam me on niin pieni. JP Tauno Haltta huolissaan kolttien asemasta. Sitä ei voi mikään muuttaa, mutta kielen voi opiskella kuka tahansa ja kulttuuriinkin voi ajan myö tä samaistua. – On kaikkein selkeintä, että koltat edustavat itse itseään ja Saamelaiskäräjät saa sitten edustaa ketä haluaa. Kirjalahjoitukset kustan taa Suomen kulttuurirahas ton Lukuklaanihanke, jon ka kanssa Saamelaiskäräjien koulutus ja oppimateriaali toimisto tekee yhteistyötä. Yhdistys toteaa, että jos pelkästään kieli tulisi vaali luetteloon merkinnän kriteerik si, seuraisi siitä jatkossa tarpee tonta epäselvyyttä. Vanha posti kortti Norjasta Kolttasaamelainen veteraani poliitikko Tauno Haltta on jättänyt lausunnon Saamelais käräjien uudistuksesta, missä hän tuo esille huolen kolttien asemasta ja Saamelaiskäräjien nykypolitiikasta. Luottamus on men nyt saamelaiskäräjälakitoimi kunnan sulauttavan esityksen myötä. Vain polveutuminen on ih misessä pysyvää ja muuttuma tonta. Kolttalaki pitää uudistaa Tauno Haltta vaatii, että kolt talain uudistus aloitetaan välit tömästi. Haltta toteaa, että Saame laiskäräjien ja Inarin kunnan edustajien puheenvuoroissa on esitetty, että kolttalain mukai set oikeudet tulisi antaa myös inarinsaamelaisille tai niistä tulisi luopua. Keskiviikkona 22.8.2018 2 Polveutuminen on pysyvintä mitä ihmisessä on. Yhdistys toteaa, että kun Suomen Lapissa elänyt ihmi nen on saanut Oulun maakun taarkistosta todistuksen, jon ka mukaan hänen tiedetään kiistatta polveutuvan alueen sa alkuperäisestä, saamenkiel tä koti ja ensimmäisenä kie lenään puhuneesta lappalaissu vusta, ja kun hän lisäksi edel leen asuu alueella ja on säilyt tänyt sukunsa kulttuurin mu kaisen elämäntavan ja sen eri tyispiirteet, kuuluu hän kan sainvälisesti hyväksyttyjen normien mukaan alueensa al kuperäiskansaan. Kulttuurinen kansanmurha Inarimaan Lapinkyläyhdis tys painottaa, että vaikka osa metsäsaamelaisista ja inarin saamelaisista menetti kielen sä, niin identiteetti ja kulttuuri eivät ole hävinneet. Ja saame laiskäräjälakitoimikunnan esi tys tulee hylätä, toteaa Haltta. Kaikki nämä hanka luudet olisivat Inarinmaan La pinkylän mukaan vältettävissä, mikäli perusteena on polveutu minen. Polveutuminen ei muutu Ihmisessä ei ole mitään muuta niin pysyvää kuin polveutumi nen. JP Polveutumista ei voi syrjäyttää Inarinmaan Lapinkyläyhdistys: Saamelaisten kotiseutualueen koulut saavat kouluvuoden al kajaisiksi ison paketin saa men ja suomenkielisiä luku kirjoja. – Näiden ihmisten jälke läisiä ei saa rangaista samasta asiasta toista kertaa kieltämäl lä nyt heidän etninen alkupe ränsä ja identiteettinsä ja erot tamalla heidät kansastaan. Mutta esitys tarkoittai si myös sitä, että Saamelais käräjien vaaliluetteloon tuli si yhä enemmän ihmisiä, kun määritelmä muuttuisi sellai seksi, että melkein kuka ta hansa pääsee vaaliluetteloon. Se muistuttaa, että kuinka kielensä menettäneet voisivat olla saamenkielisiä sen jälkeen, kun jo heidän esivanhempan sa ovat julmasti ja rangaistus ten voimalla pakotettuina jou tuneet vaihtamaan saamenkie lensä hallitsijan ja kirkon käyt tämään suomen kieleen. Yhdistys toteaa, että tämä Saamelaiskäräjien johdon vi hamielisyys ja koko kulttuurin vähättely on näkynyt jo pitkään myös konkreettisesti. Polveutuminen alkuperäiskansasta ja alueen sa pitkäaikainen asuttaminen ovat kansainvälisen lain mu kaan maailmanlaajuisesti kes keisin peruste ja kriteeri alku peräiskansan määrityksessä ja alkuperäiskansaan kuulu misessa. Ääniä keskit tämällä voisimme ehkä saada yhteisellä sopimuksella yhden edustajan, mutta mitäpä hän voisi tehdä suomalaissaame laisilla käräjillä yksin, hän jat kaa. Ei auta vaikka kielen rinnal le laitettaisiin muita täydentä viä kriteereitä ja vaatimuksia, aina ilmenee uusia mahdolli suuksia erilaisiin tulkintoihin ja niitä pitää tällaisessa yhtey dessä välttää. – Metsäsaamelaisten ja ina rinsaamelaisten esiisiä tuomit tiin sakkoihin ja jalkapuuhun, kun he eivät opetelleet, eivätkä opettaneet lapsilleenkaan suo mea vaan itsepintaisesti puhui vat saamea. Epäilemättä kuvan henkilöt ovat Norjan saamelaisia. Inarinmaan Lapinkylän mukaan polveutuminen on juu ri tämän vuoksi yleismaailmal lisesti tunnustettu myös alku peräiskansaan kuulumisen kes keisimmäksi kriteeriksi. – Nykyisen käräjähallin non haluttomuus asian esille tuomiseen johtunee siitä, että tämä ikivanhan inarinlappa laisten, nykyisten inarinsaa melaisten, pääelinkeinon ja sen historian esiin nostaminen voisi aiheuttaa yhä lisää kysy myksiä siitä, miksi heitä ei hy väksytä vaaliluetteloon, epäilee Inarinmaan Lapinkylä. Sel lainen toimenpide, tai sen mah dollistava säädös johtaisi mitä julmimpaan kulttuuriseen kan sanmurhaan, toteaa Inarinmaan Lapinkyläyhdistys ry. Monenlai set, toinen toistaan vaikeasel koisemmat todistelut alkaisivat lisääntyä ja erilaisille tulkin noille tulisi jatkossa yhä enem män tilaa. Kun pidetään ihmisen syntymä ja hänen polveutumisensa kes keisimpänä kriteerinä, kuten kaikkialla muualla maailmas sa on alkuperäiskansan kritee rinä, vältytään epäselvyyksil tä ja tulkintavaikeuksilta, mai nitsee yhdistys lausunnossaan. – Esityksen mukaan Saa melaiskäräjille tulisi lisää paikkoja, joista kylläkin osa korvamerkittäisiin Inarin kun taan. Saamelaisalueen koulut saavat lahjoituksena saamenja suomenkielisiä lukukirjoja Inarinsaamenkielistä oppimateriaalityötä tekevä Miina Seurujärvi kokoamassa kouluille toimitettavia kirjapaketteja. Kieli on sikälikin tässä yhteydessä vaikea kriteeri, että se on kenen tahansa opittavis sa. Mahtaneeko kukaan Ina rilaisen lukijoista heitä tunnistaa. Vanhaan norjalaiseen posti korttiin on kuvattu saa melaisia poronhoitotöissä. – Sen sijaan suora polveu tuminen ei ole tulkintakysy mys, vaan se on todistettu syn tymä, väestörekisteri ja pol veutumisasiakirjanäytöin. Kaikki muu voi muuttua ja kaikkea muuta, kuten kielen ja kulttuurin voi oppia, tai omak sua. Se toteaa, että on julkisesti ollut jo pitkään tie dossa, että Saamelaiskäräjien poliittinen johtoeliitti suhtau tuu vihamielisesti lappalaisten jälkeläisiin, nykyisiin kalasta ja ja metsäsaamelaisiin. Meille kolttasaamelaisille, jot ka olemme kokeneet sulautta mispolitiikan, pakkosiirrot, nä län, halveksinnan, rasismin ja ohjeet luopua koltankielestä ja kulttuurista, mutta olemme siitä selvinneet ja ylläpitäneet kulttuuriamme, on loukkaavaa ja järkyttävää, että kuka tahan sa saa omia kulttuuriperinnön ja puhua ja päättää saamelais ten puolesta, kirjoittaa Haltta lausunnossaan. Tämän työn voi tehdä ilman Saamelaiskäräjiä, sillä se on Haltan mukaan menettä nyt jo kolttasaamelaisten luot tamuksen
Sairaanhoitopiiri ajattelee asioita Rovaniemi-keskeisesti. Keskiviikkona 22.8.2018 3 Inarin sosiaalija terveyslautakunnan kokouksessa käsiteltiin viime keväänä valtuustoaloitetta, jossa ehdotettiin röntgenlaitteen hankkimista eläinlääkärin vastaanotolle. Sodankylästä löytyy yksityinen röntgenlaite ja jonkun verran inarilaiset ovat kuljettaneet lemmikkejään myös siellä. Olen ollut Kevolla vaeltamassa ja tarkoituksella jäin tänne Inariin festareille. Inarin kunnanhallitus päätti lopulta, että tietokonetomografialaitteistoa eli CT-laitetta ei hankita, mutta jätti päätökseensä sellaisen lieventävän loppukaneetin, että asiaan voidaan palata mikäli Lapin sairaanhoitopiiri muuttaa kantaansa myönteiseksi asian suhteen. Inarissa ei ole polttavaa tarvetta eläinten röntgenlaitteelle. Viikon gallup Inarilaisen toimituksesta Laminointi palvelua Suojaa tärkeät dokumenttisi kaksipuoleisella muovilla Tilaa oma Inarilainen! www.inarilainen.fi. On luonnollista, että Lapin sairaanhoitopiiri ei kannata CT-laitteen hankkimista Ivaloon. Olen kerran pysähtynyt tuohon huoltoasemalle kuuntelemaan, kun täällä esiintyi Mari Boine ja festarit taisi olla silloin loppuunmyyty. – Tänä kesänä emme ole käyneet muilla festareilla. Kun ihminen on kipeä, niin edestakainen matka saman päivän aikana Ivalosta Rovaniemelle ja takaisin on toki raskas. Saavuin vasta tunti sitten ja Vildá oli ensimmäinen esitys, jonka näin. – Tämä on ensimmäinen kerta Ijahis idjassa, en ole itse asiassa käynyt näin pohjoisessa Suomessa aikaisemmin. Saija on käynyt aikaisemmin Rovaniemellä Simerockissa. Aivoinfarktipotilashan menettää miljoona aivosolua sekunnissa. – Tänä kesänä en ole käynyt muilla festareilla. Liotus alkaisi jo Ivalossa ja näin aikaa pelastettaisiin merkittävästi. Käyn kesäisin täällä vaeltamassa ja yleensä lähtenyt pois sinä viikonloppuna, kun festarit on olleet. Kevin Boine oli todella hyvä ja häntä tulee varmasti kuunneltua jatkossakin. Röntgenlaitteen hankkiminen pieneläimiä, kuten kissoja ja koiria varten, on tänä syksynä uudelleen esillä lautakunnan kokouksessa. Jos heidän kuvantamista tehtäisiin CT-laitteella Ivalossa, niin moni 600 kilometrin matka Rovaniemen keskussairaalaan jäisi tekemättä. Kuka kiinnosti eniten Ijahis idjassa. Emme ole nähneet heidän esiintyvän aikaisemmin, mutta olemme molemmat kuunnelleet bändiä paljon. En ole nähnyt heidän esiintyvän ennen, mutta olen kuunnellut heitä paljon. – Emme ole aikaisemmin käyneet Ijahis idjassa. Viime talvena kunnan päättäjät pohtivat toisenkin terveydenhoitoon liittyvän teknisen laitteen hankintaa. Inarin kunnan päättäjät ovat siis samaan aikaan miettineet kahden suurin piirtein samanhintaisen laitteen hankintaa. Se oli kyllä mahtava. Toimenpiteen jälkeen tilat on siivottu eikä eläinten kuvaamisesta ole aiheutunut terveyskeskukselle mitään ongelmaa. CT-laite toimii esimerkiksi niin, että se kuvaa Ivalossa potilaan, jolla epäillään olevan aivoinfarkti. SDP:n valtuustoryhmä oli tehnyt aloitteen, jossa esitetään terveyskeskuksen yhteyteen hankittavaksi tietokonetomografialaitteisto. Kuva menee välittömästi vaikkapa Helsingin aivoinfarktiyksikköön, josta annetaan välittömästi asiantuntijan lausunto ja ohjeet siitä, lähdetäänkö liottamaan. Kun puhutaan CT-laitteesta, niin silloin puhutaan ihmisten hengen pelastamisesta, vammautumisen ehkäisystä, inhimillisen kärsimyksen lievittämisestä. Kun yksi ihminen halvaantuu, niin se on myös asia, joka vaikuttaa merkittävästi myös perheen, suvun ja lähipiiriin arkeen. – En ole aikaisemmin käynyt Ijahis idjassa, mutta tänä vuonna oli kerrankin aikaa. Inarin kunnan päättäjillä on nyt tilaisuus laittaa asiat tärkeysjärjestykseen eli priorisoida. Lautakunta tuli siihen tulokseen, että haluaa lisätietoja muun muassa röntgenlaitteen tarpeesta ja kustannuksista. Aloitteen tekijät totesivat, että laite olisi korvamaaton apu aivoverenkiertohäiriöiden hoidossa. Se ei kuulu ehkä perusterveydenhuoltoon, mutta Ivalossa joudutaan tekemään etäisyyksien takia paljon muutakin sellaista mitä ei esimerkiksi tehtäisi Itä-Helsingin terveyskeskuksessa. – Kyllä ehkä se, että Amoc ja Ailu Valle esiintyvät täällä, oli vähän niin kuin kirsikka kakun päällä, kun päätettiin lähteä. Mika Nieminen – Ei ollut ennakkoon mitään tiettyä bändiä, jota olisin tullut katsomaan. Tänä vuonna pääsimme paikalle, koska olemme aloittaneet opiskelut SAKK:ssa ja asumme täällä. Toinen laite liittyy kissojen ja koirien terveyteen ja toinen ihmisten terveyteen. – Olen keikkahommissa Pohjois-Norjassa ja nyt sattui olemaan viikonloppu vapaata, joten ihan hetken mielijohteesta päätettiin kavereiden kanssa tulla, kun kuultiin että täällä on tällaiset festarit. Mikään asetus ei kiellä CT-laitteen hankkimista Ivaloon. Viimeksi kävin kaksi vuotta sitten Ruisrockissa. Näin siksi, että pieneläinten röntgenkuvia on tehty jonkin verran Ivalon terveyskeskuksessa työpäivän jälkeen. jaakko.peltomaa@inarilainen.fi Kotieläinten hoito ei saa mennä ihmisten edelle Päätoimittajalta Inka Kindberg ja Saija Marjomaa – Tulimme katsomaan Felgen Orkesteria, joka esiintyy tänään illan viimeisenä. Muilla festareilla ei ole tullut käytyä tänä kesänä, kesä on kulunut töitä tehdessä. CT-laite on hyvin monikäyttöinen ja siitä on apua myös syöpäpotilaille. Juuli Vänni – En tullut kuuntelemaan mitään tiettyä bändiä
Oli kyllä hienoa, että jo lähtö vaiheessa oli enemmän lahjoituksia kuin mitä viime vuonna yhteensä. – Väistötilojen saanti on haasteellista näin lyhyellä varoitusajalla tuollaiselle luokkamäärälle. Utsjoen luonnon ja ympäristön lisäksi olen ihastunut koulun työilmapiiriin. Sodankylästä matka jatkuu Savukosken ja Sallan suuntaan. SV MLL:n ja Lions Clubin keräyslippaat sijaitsevat pullonpalautusautomaattien vieressä. Esimiestyö kuitenkin kiinnosti, joten opiskelin sitä puolitoista vuotta ja nyt olen täällä. – Tätä tahtia minulle menee tässä kuusi viikkoa, joten minulla on paljon ylimääräistä aikaa. – Evakossakaan ei kovin pitkään ole hyvä koulutyötä tehdä. Keskiviikkona 22.8.2018 4 Viikon kysymys . Kaiken kaikkiaan edessä on vielä yli 3500 pyöräilykilometriä. Ollista kuitenkin tuntui, että hänen oma pyöräilynsä olisi voinut innostaa ihmisiä enemmänkin lahjoituksiin. – Kauppiailta olemme lisäksi saaneet kuulla, että kaupassa on tultu lunastamaan kymmeniä kuitteja kerralla tai sitten on tultu monta kertaa peräjälkeen. Täytyy sanoa, että täällä on kyllä erittäin päteviä ja avuliaita ihmisiä töissä sekä koulun puolella että kunnassa muutenkin. Mikä on tilanne koulun remontin suhteen. – Kauppiaat eivät tietenkään pysty valvomaan aluetta, mutta toivoisimme, että sitä voitaisiin tehdä yhteisöllisesti ja tarvittaessa puuttua asiaan. Paras ratkaisuhan on tietenkin, että olisi ihan uusi, puhdas koulu, mutta se ei ole vielä näköpiirissä. Mitä uudistuksia koulumaailmassa on tänä syksynä tiedossa. Miten uusi lukuvuosi uudessa työ paikassa on käynnistynyt, Utsjokisuun koulun rehtori Pasi Oikarinen. Pienten puolesta -hyväntekeväisyystempaus z z Noin 5000 kilometriä pitkä Suomen ympäriajo syöpään sairastuneiden lasten ja heidän perheidensä puolesta z z Lahjoitukset menevät Aamu Suomen Lasten Syöpäsäätiölle ja Sylva ry:lle z z Ollin matkablogi osoitteessa https://pientenpuolesta. Kaiken kaikkiaan pyöräilymatkan pituudeksi tulee yli 5000 kilometriä, josta on nyt siis takana reilu 1500 kilometriä. Keski-Euroopan liikenteeseen verrattuna pohjoisen teillä on ollut hyvä polkea. – Takapyörän sisäkumi on mennyt jo kaksi kertaa puhki, joten Sodankylässä ajattelin katsoa, jos sieltä löytyisi sopivia sisäkumeja. Koko Suomen joukkue keräsi lahjoituksina yli 550 000 euroa syöpälasten hyväksi. Päivä kerrallaan Vaikka reittikartta oli suunniteltu jo hyvissä ajoin etukäteen, päiväetappien pituutta Olli ei ole halunnut lyödä lukkoon etukäteen. Leveästi hymyilevä mies keltaisessa pyöräilypuvussa astelee sisään Inarilaisen toimitukseen. Seuraavaksi hän jatkaa Luostolle, missä hän viettää ansaitun lepopäivän vanhempiensa mökillä. – Lukion puolella on jo useamman vuoden ollut menossa sähköiseen ylioppilaskokeeseen siirtyminen ja ensi keväänä on matematiikan vuoro viimeisenä aineena kirjoittaa sähköisesti. Oman saamelaislukion kehittäminen ja näkyminen yhteisössä on tapetilla. Hän on alkuvaiheessa pyöräilytempaustaan, jossa hän kerää varoja syöpään sairastuneiden lasten ja heidän perheidensä tueksi. Olet siis Utsjokisuun koulun uusi rehtori, kerro hieman työtaustastasi. – Täällä on ollut hauska pyöräillä, kun ei tarvitse navigaattoria. Nykysuuntauksen mukaan jokaisesta oppilaasta löytyy vahvuuksia ja koulupolku tulisi nähdä valmistautumisena kohti töitä ja elämää, joka tuntuu omalta. – Se on monille perheille tärkeä hetki viikosta, kun on valmis ruoka pöydässä ja voi rauhassa keskittyä leikkimään lasten kanssa. Miten uusi koulu vuosi on lähtenyt Utsjokisuun koululla käyntiin. Millainen opettajatilanne on tänä vuonna. Matkan edistymistä Olli dokumentoi ottamalla paljon valokuvia ja kirjoittamalla joka päivä blogiinsa. Hänen äitinsä Eila Määttä, omaa sukua.Takala, on kotoisin Sodankylän Torvisen kylästä. Käsittääkseni saamenkielisen opetuksen puolella opettajakelpoisuuden omaavista opettajista on ollut pula, mutta hyviä opettajia on kuitenkin ollut, jotka ovat ennenkin työtä tehneet. Pullopanteista kertyneillä lahjoitusvaroilla MLL on tähän asti pystynyt järjestämään viikoittaisen perhekahvilan ruokailun. Onko väistötilojen hankkimisesta luovuttu. Olin ensimmäiset kolme vuotta opettajan virassa Hämeessä, minkä jälkeen Ylä-Savossa Vieremällä 18 vuotta lukion ja yläasteen lehtorina. Hänen alkuperäisenä tavoitteenaan oli saada kokoon 2500 euron suuruinen lahjoituspotti. SV Hyväntekeväisyys polkaisu Suomineidon ympäri Ivalosta Ollin matka jatkui Luoston kautta Sodankylään. Nyt rahat eivät päädy sinne, minne lahjoituksen tehneet ihmiset ovat ne tarkoittaneet. Toivottavasti se auttaa myös saamaan lisää lahjoituksia, kun ihmiset huomaavat, että kaveri tekee tätä tosissaan, hän tuumii. Näillä näkymin opettajatilanne on siis hyvä ja koulutyö on päästy aloittamaan niin kuin pitääkin. – Keskuskoulurakennus on meillä käytössä, mutta viimeisimpiä mittaustuloksia ei ole vielä saatu. Vaikuttaa siltä, että ilmastointien putsaamisen, pölynlähteiden eristämisen sekä kunnon siivouksen jälkeen pöly on saatu kuriin. Matkablogi Olli on aikaisemmin osallistunut hyväntekeväisyyspyöräilyyn Team Rynkebyn Oulun joukkueessa. Olen jo ehtinyt huomaamaan, että Utsjoella on näinkin pieneksi kunnaksi hyvät IT-resurssit ja tekninen tuki, joten olen hyvin luottavainen, että kaikki sujuu jatkossakin hyvin. Viime vuonna he polkivat Pariisiin asti, mistä Olli jatkoi yksin vielä takaisin Ouluun. Mutta jos ilmenee herkistymisiä, niin sitten pitää tilannetta miettiä uudelleen. – Sillä tavoin ihmiset, jotka ovat tukeneet ja lahjoittaneet rahaa tähän tempaukseen, pääsevät mukaan reissuun. Kooltaan pienempi MLL:n lipas on houkutellut luvattomiin tyhjennysyrityksiin, joissa on myös onnistuttu. MLL:n pullopanttilippaat varkauksien kohteena. – Aloin suunnittelemaan reittiä jo viime elokuussa ja nyt sain pitkän kesäloman, joten saatoin lähteä toteuttamaan suunnitelmaani. – Kuulemani mukaan Utsjoella sähköiset yokokeet ovat menneet hyvin ja tekniikka on saatu toimimaan. Oli kyllä hienoa, että jo lähtövaiheessa oli enemmän lahjoituksia kuin mitä viime vuonna yhteensä, hän iloitsee. – Pääosin koulunkäynti jatkuu Keskuskoululla, mutta osa koulutyöstä tapahtuu muualla. Se summa on jo ylitetty, vaikka reissu on vasta alkuvaiheessa. Mutta jos lukuvuoden aikana näyttää siltä, että tarvitsee siirtyä muihin ratkaisuihin, viipalekoulua ynnä muuta on mietitty ja sellaiseen meillä on valmius. – Olen kotoisin Kainuusta, Oulujärven rannalta eli entisestä Vuolijoen kunnasta, joka on sittemmin yhdistynyt Kajaaniin. Niinpä hän alkoi kehittelemään uutta tempausta. Hän kertoo tuntevansa itsensä etuoikeutetuksi, kun saa viettää kesälomansa pyöräillen hyvän asian puolesta. Suunnittelen matkankulun päivä kerrallaan, se tekee tästä oikeasti seikkailun. – Vastaanotto on ollut hyvä ja on ollut mukava aloittaa töitä täällä. Ivalon paikallisyhdistyksen varapuheenjohtaja Kaarina Konttavaara-Guttorm kertoo, että lippaiden pohjalta on löytynyt muun muassa pinsettejä sekä jäätelötikkuja, joihin on kiinnitetty teippiä. Alakoululaisista lähinnä on joitakin luokkia Sirman koululla ja parille muulle alakoulun luokalle on varattu Ailigas-keskukseen tilat. Koko reissuun hän on varannut aikaa kahdeksan viikkoa. Sitä ennen on kuitenkin käytävä tarvikeostoksilla. – Onhan tässä ollut uudistuksia koko ajan ja perusopetuksessa uudet opetussuunnitelmat koskettavat jo kaikkia muita paitsi yhdeksättä luokkaa. Sevetistäkin kun lähti, niin sai pyöräillä 80 kilometriä ennen kuin tarvitsi kääntyä minnekään, hän nauraa. Olli Määttä on matkallaan Suomen ympäri pyöräillyt tänään perjantaina Inarista Ivaloon ja pysähtynyt kertomaan kuulumisiaan. Konttavaara-Guttorm toivookin, että lippaat saisivat olla vastedes rauhassa. Pitää koittaa toimia tilanteen vaatimusten mukaan. Menossa on neljästoista perättäinen matkapäivä. Laitoin siihen kuitenkin painesiteen ja se auttoi, Olli kertoo voinnistaan. – Opettajatilanne on sinänsä hyvä, että kaikille ryhmille ja aineille on opettaja olemassa. Saila Vaara Utsjokisuun koulu sai tänä syksynä uuden rehtorin. Polkupyöräily paikasta toiseen on ajokortittomalle miehelle mieleinen tapa liikkua. Kuun lopussa vapautuu lisäksi joitain asuntoja, joita voidaan käyttää luokkina. wordpress.com/ Ivalon isoimpien ruokamarkettien pullonpalautusautomaattien yhteydessä olevat Mannerheimin Lastensuojeluliiton keräyslippaat ovat kuluneen kesän aikana joutuneet varkauksien kohteiksi. Nyt pitää tutustua kunnolla taloon ja katsoa, mitä voidaan muiden työntekijöiden kanssa porukalla tehdä, että työnteko maistuu mukavalle. – Hyvin on kroppa kestänyt, vaikka polvi on vähän aiheuttanut ongelmia. Osa varkausyrityksistä on myös onnistunut, sillä lahjoitettujen kuittien määrä on vähentynyt normaalista
– On hieno tunne olla oman pojan valas sa. Sitä se oli myös Niskasen vanhemmille. Ivalon urheilukenttä toimi lauan taina 11.8. – Olen ylpeä teistä. Pääruokana oli hernekeittoa perinteiseen tapaan.. Olet te tehneet hyvää työtä jo suo rittamalla valamarssin ja teil lä on vielä hieno koulutusjak so edessä, Keijo Posio lau sui alokkaille ennen valan vannomista. Ollos huoleton, poikas valveil’ on!” Vesisade ei säikäyttänyt Ivalon sissejä Lapin rajavartioston komentaja Jari Tolppanen ja Rajajääkärikomppanian päällikkö Mikko Heikkilä katsastavat valajoukon. Vaik ka loppukesän keli oli epäva kainen, ei se hetkauttanut 119 Ivalon sissiä. Vala herätti isän omat armeijamuistot ja äiti Anne Niskasaari heräsi ajan kulumiseen. Valavieraille tarjottiin 350 litraa herne keittoa lisukkeineen, Lapin Sotilassoitto kunnan musiikkia, Lapin rajavartioston koi ratoimintanäytös ja rajajääkärikomppanian koulutuskaluston esittelyä. Viime vuosina valmius ja va rautuminen ovat korostuneet, sillä turvallisuustilanteen ke hityksen ennakointi on käynyt vaikeammaksi, eversti Tolp panen totesi. Pieni, tai edes suurempikaan sade ei pysäy tä maastokelpoiseksi koulitta vaa joukkoa. – Suomea on aina puolustettu yhdessä te kemällä, eversti Jari Tolppanen totesi. Tilaisuus oli avoin koko kylän väelle ja juhlavä keä saapuikin omaiset ja kutsu vieraat mukaan lukien muka va määrä kunnioittamaan va rusmiesten tärkeää päivää. – Täällä on särmää porukkaa. Tunteet ja ilonkyyneleet olivat pinnassa puolin ja toisin. Perinteistä poiketen, yleensä jossain Lapin raja kunnassa kesällä pidettä vä vala järjestettiin nyt raja jääkärikomppanialle kotoisas ti Ivalossa. Kuvat Lapin rajavartiosto Rajajääkärikomppanian alokkaat vannoivat valan Valan esilukija Keijo Posio sanoi olevansa ylpeä Ivalon sisseistä, joilla oli valapäivään mennessä takanaan jo vaativa ja raskas valamarssi. Niin Ivalossa varusmiespalveluksensa suorittavat kuin heidän kouluttajansa saivat kunnioittavia kommentteja. näyttämö nä, kun Lapin rajavartioston raja jääkärikomppanian alok kaat omaisineen kokoontuivat sotilas valatilaisuuteen. Keskiviikkona 22.8.2018 5 Ivaloon haasteita hakemaan Yksi valan vannoneista oli oululainen raja jääkäri Pietari Niskanen. Täällä on kovat olosuhteet ja vaati mukset sen mukaiset, Timo Niskanen ja Anne Niskasaari sanoivat. – Lapin rajavartiostolla on aina ollut tärkeä rooli Lapin turvallisuuden takaamisessa. Tämä on meille nyt kolmannen poikam me vala, isä Timo Niskanen kertoi. – Tulin rajajääkärikomppaniaan haasteen vuoksi. Sitten hän jatkoi rajajää käreille: – Teidät koulutetaan tais telijoiksi Lapin rajavartioston joukkoihin. Omaiset onnittelivat rajajääkäreitä valan vannomisen jälkeen. Valatilaisuuteen haluttiin kutsua kaikki rajajääkärikomppa nian toiminnasta kiinnostuneet, sillä lopulta maanpuolustus on yhteinen asia. Nyt hän on samanlai nen pulipää, mutta valaa vannomassa, Nis kasaari hymyili. Kuin vastauksena Ivalon sissit kajauttivat Valalaulussa: ”Kuullos pyhä vala, kallis Suomenmaa: sinuun koskea ei väkivalta saa! Sua suojelemme, verin varjelemme. – Kun katsoin rivissä seisovaa poikaani, tuntui että vasta äsken hän ajoi parivuotiaa na kolmipyöräisellä. Teidän vastuullanne on niiden vaaliminen. – Olen ollut viiden viikon aikana kolmes sa maastoharjoituksessa ja suorittanut puoli toistapäivää kestäneen valamarssin. Täällä pärjääminen on omasta fyysisestä kunnosta ja psyykkises tä kantista kiinni, Niskanen totesi. Sotilasvalan Niskanen koki isänmaalli seksi ja yhteenkuuluvuutta lisääväksi tilaisuu deksi. Nämä ovat erikoisjoukot ilman pää sykokeita, Niskanen sanoi. Valan otti vastaan La pin rajavartioston komentaja, eversti Jari Tolppanen, joka ylensi alokkaat rajajääkäreiksi. Haastei ta olen siis myös saanut. Timo Niskanen, Pietari Niskanen ja Anne Niskasaari valalounaalla. Voi todella sanoa suorittaneensa armeijan, kun käy sen Ivalossa. Muistakaa, että Lapin rajavartioston perinteet ovat sekä pitkät että kunniak kaat. Valan esilukijana toimi Pohjolan Osuuspankin toimi tusjohtaja Keijo Posio, joka vannoi itse oman sotilasva lansa 30 vuotta sitten Rova niemellä, Lapin rajavartioston alokkaana
Sairastuneita ja oireilevia on arviolta tuhansia. UTSJOEN SEURAKUNTA: UTSJOELLA: Hiljaisuuden rukoushetki ja viikkomessu kirkossa keskiviikkoisin klo 18. ompeluseurat klo 18 Inarin srk-kodilla. TIEDOTUS: www.utsjoenseurakunta.fi fb/Ohcejoga searvegoddi – Utsjoen seurakunta Lapin ortodoksinen srk P. Käsiohjelma 10 e. alkaen). La–Su 25.–26.8. klo 20. Jopa 600 000–800 000 suomalaista altistuu päivittäin kosteusja homevaurioille kodeissa, työpaikoilla, kouluissa ja päiväkodeissa. Trifonin pyhiinvaellus: Perjantaina 24.8. Hartaushetki Avopalvelukeskuksessa ti 28.8. 040 560 9703. Pyhiinvaellukseen osallistuu oman piispamme, Oulun metropoliitta Elian lisäksi papistoa Kajaanin ja Vaasan ortodoksisista seurakunnista. alkaen) ja torstaisin klo 9.30–11.30 (30.8. 19.7.2018 Inari Ei päivää tiedä, ei hetkeä kukaan, milloin on mentävä noutajan mukaan. klo 11.30 vedenpyhitys Sevettijärven rannassa – klo 19 vigilia Sevettijärven p.Trifon Petsamolaisen kirkossa Sunnuntaina 26.8. OUTAKOSKELLA: Talkoot Outakosken hautausmaalla ja tien varressa to 23.8. – Muumipappa Nimipäivät Torstaina Signe, Varma ja Sivnne. KARIGASNIEMELLÄ: Koululaisten siunaus kappelilla pe 24.8. Hautauksen jälkeen muistotilaisuus pidetään Inarin seurakuntatalolla. 4:57 21:28 26.8. 5:00 21:21 24.8. asti. Pastorin puh. klo 17. 5:10 21:13 29.8. Iina Palokangas, Iina Kyrö, Iina Tarkiainen, Iina Laaksonen ja Inari Mäkelä. 5:04 21:17 25.8. Maanantaina Rauli, Ralfa ja Rávle. Kastettu: Ante Uula Marttila. Helluntaisrk To 23.8. – Moni sisäilmasta sairastunut kokee herkistyneensä enemmän myös kemiallisille tuoksuille. Perjantaina Perttu, Beartu ja Birtá. Puh 040 759 6823/Reija tai 040 707 2669/Seija. Ruusuja myös MoonStarille hyvästä tanssimusiikista! T:. Onnea mm. Mukana olleet Risuja * Taksikuskille, joka levittää väärää tietoa, kaikille, kaikesta. Palstat ovat maksuttomia. Su 26.8. ja to 23.8. Tarkempi ohjelma srk:n nettisivulla ja Inarin kansalaiskanavalla. Keskiviikkoisin klo 13 Rukoustunti. Onnea mm. Ruusuja * Saariselän kyläyhdistykselle hyvistä letuista ja mukavaa että olette mukana moottoripyörätapahtumassa. Tuoksukuormaa kertyy esimerkiksi vaatteiden pesuja huuhteluaineista, ihonhoitoja kosmetiikkatuotteista ja hiustenhoitotuotteista. ILTAPÄIVÄTOIMINTA: 1–4-luokkalaisille iltapäivätoimintaa klo 13–16.30 Ivalon kirkon alakerrassa tiistaisin ja torstaisin (ti 21.8. Vihitty: Antti Kasperi Kuhmonen ja Hanna-Riikka Helena Sieppi. Kampanja nostaa esiin, että luonnolliset tuoksut ovat osa elämää, ne herättävät tunteita ja muistoja. T: Masa * Törmäsen kyläyhdistykselle tunnelmallisten latotanssien järjestämisestä Tolospirtillä. Ruusut ja risut -palsta on tarkoitettu lukijoiden yleisluontoisille kiitoksille, ja toimitus muokkaa tarvittaessa tekstejä. Keinotekoiset tuoksut vaikeuttavat hengittämistä ja lisäävät ärsytysoireita noin 10–40 prosentilla ihmisistä. INARISSA: Ensi su 26.8. Inarilaismiehelle sakot luvattomasta kivääristä Pyhiinvaelluksen liturgia Sevettijärvellä viime vuonna.. Kirpputori avoinna: Ti, To, Pe klo 11–16, Ke klo 11–18. 5:20 20:58 29.8. ”Suomi 100 – Muistojen laulut” – yksinlaulukonsertti pe 24.8. SAARISELÄLLÄ: Ensi su 26.8. – Sisäilmasta oireilevia ja sairastavia voi tukea tulemalla tuoksuitta kouluihin, työpaikoille ja muihin julkisiin tiloihin, sanoo Pohjois-Lapin Hengitysyhdistyksen puheenjohtaja Sirpa Lakotieva. Tulossa: Mtja pav-kuntoutujien toiminnallinen naisten ryhmä jatkaa kokoontumisia huom! joka toinen torstai klo 12–15 to 6.9. 8.9.1953 Lisma k. klo 11. Kotisivut: www.ivalonhelluntaisrk.fi. 040 507 1713. Ortodoksipappeja tulee myös Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä. – Silloin on hyvä vetää henkeä luonnossa ja nauttia luonnon omista tuoksuista. klo 9. NUORGAMISSA: Messu rukoushuoneella su 26.8. Lauantaina Loviisa ja Luviissá. Ekumeenista sävyä tapahtumaan tuo Barentsin kirkkojen neuvoston 12 hengen ryhmä. 5:12 21:08 27.8. Tällä viikolla Seurakuntien tapahtumia Auringon nousuja laskuajat Miete INARIN SEURAKUNTA UTSJOEN SEURAKUNTA IVALON HELLUNTAISEURAKUNTA LAPIN ORTODOKSINEN SEURAKUNTA Nimipäivät Ruusuja Risuja Veljemme ja enomme Jouni Uula (Ingan Oula) LÄNSMAN s. alkaen) Sairaalantie 5:n kerhotilassa. Naistenpäivät Ukontuvalla. – klo 9.30 juhla Sevettijärven koululla – juhlan jälkeen n. seurat klo18 ry:llä. klo 12. Hengitysliiton Tuoksuton-kampanja kiinnittää huomion keinotekoisten tuoksujen yhteismäärään. Päiväkerho on perjantaisin klo 9–11 Sairaalantie 5:n kerhotilassa. messu klo 11, Huusko. Haudattu: Saariselällä 18.8. klo 11. Signe Nuorgam. Konsertti on kiitos ja kunnianosoitus edesmenneille sukupolville, sankarivainajille ja veteraaneille. Kauko Kalevi Kässi. Tiistaina Tauno ja Duongi. Sunnuntaina Ilmi, Ilma, Ilmatar, Meret ja Meartá. PÄIVÄKERHO: Päiväkerhoon (4–5-vuotiaille) voi ilmoittautua koko ajan lastenohjaaja Sirpalle p. Isä Rauno Pietarinen Trifonin pyhiinvaelluksella ekumeniaa ja Pohjoismaista yhteistyötä Ortodoksipapilta Pohjois-Lapin Hengitysyhdistys muistuttaa, että Ilman päivää vietetään sunnuntaina 26.8. Syksyn ohjelman voi hakea ennakkoon kirkkoherranvirastolta ma–pe klo 10–14. 5:06 21:18 28.8. Muistaen ja kaivaten Siskot ja veljet puolisoineen Siskojen lapset perheineen Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan Inarin kirkossa lauantaina 1.9.2018 kello 15:00. Neuvoston tervehdyksen Sevettijärven juhlassa esittää sen hallituksen puheenjohtaja kirkkoherra Niilo Pesonen Oulusta. alkaen); Ivalossa keskiviikkoisin klo 10–12 (29.8. Dalvadas-seminaarin hartaushetki kappelilla pe 31.8. Ke 29.8. päiväkerho klo 17.30 Sairaalantie 5. Ma suljettu. Pyhiinvaelluksen ohjelma on tässä lehdessä Lapin ortodoksisen seurakunnan ilmoituksessa. 040 560 9703 tai tulla vaan. Lomalla: Diakonissa Anu Huhtamella 31.8. Kirkkokeittoa messun jälkeen. AVOIN PÄIVÄKERHO: Inarissa tiistaisin klo 10–12 srktalolla (28.8. klo 14. IVALOSSA: Ensi su 26.8. 5:16 21:03 28.8. Naisten saunailta pappilassa pe 31.8. Ilmoittautua voi Sirpalle p. messu klo 14, Huusko. – klo 9 liturgia Sevettijärven p.Trifon Petsamolaisen kirkossa. Nimipäiviä, ruusuja ja risuja voi toimittaa nettisivujemme kautta www.inarilainen.fi tai sähköpostilla osoitteeseen inarilainen@inarilainen.fi. Hartaushetki Aspa-talossa ke 22.8. Ohjaajina psyk.sh Anna-Mari Tainio p. 5:14 21:09 Lähde: moisio.net Miete Luultavasti myrskyjä onkin vain siksi, että niiden jälkeen saataisiin auringonnousu. klo 14. – klo 9 Ivalossa p.Nikolaoksen kirkossa liturgia – klo 14 Keväjärvellä p.Boriksen ja Glebin kotakappelissa rukouspalvelus ja mahdollisuus ostaa kahvia ym. Tervetuloa tilaisuuksiin! Ivalossa nousee laskee Utsjoella nousee laskee 23.8. klo 18 Rukouskokous. – klo 15.30 Nellimin hautausmaalla muistopalvelus – klo 16 ehtoopalvelus Nellimin p.Kolminaisuuden ja p.Trifon Petsamolaisen kirkossa – klo 17 kyläjuhla Nellimin satamassa, mahdollisuus ostaa ateria Lauantaina 25.8. He tulevat Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä. 5:01 21:23 27.8. Esimerkkejä lupauksista voi lukea Hengitysliiton sivuilta. ja tällöin voi keskittyä nauttimaan luonnon tuoksuista. 040 825 2918. Tämän vuoden p.Trifonin pyhiinvaellus on tulevana viikonloppuna 24.–26.8.2018. Mukana Ely-keskus ja Metsähallitus. JP Ilman päivänä nautitaan luonnon tuoksuista Pohjois-Lapin Hengitysyhdistys muistuttaa: Lapin käräjäoikeus tuomitsi inarilaismiehen ampuma-aserikoksesta 540 euron sakkoihin. Kampanjassa haastetaan tekemään itselle sopiva lupaus siitä, miten voi omalla kohdallaan vähentää tuoksukuormaa. klo 10–14. klo 17 Päivätilaisuus, mukana naistenpäivien puhujavieraat. messu klo 19, Huusko. Keskiviikkona Iina, Iines, Inari ja Iinná. Keväjärven kappelissa rukouspalveluksessa ja Sevettijärven kirkossa vigiliassa ja liturgiassa. 5:08 21:12 26.8. Aloitetaan aamukahvilla Outakosken kammilla. Su 26.8. 040 483 9867 ja diakonissa Anu Huhtamella p. IVALONLAAKSON RAUHANYHDISTYS: To 23.8. Keskiviikkona 22.8.2018 6 INARIN SEURAKUNTA Kuollut: Kauko Kalevi Kässi 74-v Ivalosta, Pauli Edvin Päiviö Loponen 68-v Kaamasesta. 4:48 21:38 24.8. Pyhiinvaellusta varten kirjoitettuja uusia jumalanpalvelustekstejä lauletaan mm. 4:52 21:33 25.8. Tekstit ovat koekäytössä ja ne kuultiin viime vuoden pyhiinvaelluksessa ensimmäisen kerran. 4:56 21:26 23.8. Esiintyjä Hannu Musakka-baritoni. Mies oli pitänyt ampuma-aselain vastaisesti ilman hallussapitoon oikeuttavaa lupaa hallussaan Husqvarna-merkkistä kivääriä. Messu Utsjoen kirkossa su 2.9. Kerhot alkavat viikolla 35 ja ilmoittautuneille tulee kerhokirje ennen sitä. alkaen Sairaalantie 5:n ryhmätilassa
Sii tä kiitos on vähintä, mitä voi kertoa. Norjan konsertit ovat kin nimeltään ”Leve livet – eläköön elämä!” Tänä vuonna vietetään myös Oskar Merikannon juhlavuotta. Aamulla on kaikki hyvin, pillereitä purkki naamaan, kone käy ja suunnittelen päivää. Hän on esiintynyt muun muas sa Lontoossa, Moskovassa ja Pietarissa. Mukana on myös paljon vanhoja ja rakkaita hengellisiä yksinlauluja. Båtsfjord, 30.8. On rahapula krooninen ja hatutus sen mukainen, oma moka, tarvii päivityksen. Vuoreija ja 9.9. Arto Pyykkö Huomenna kaikki on toisin Sanasepot Nellimin kesäjuhlien aikana pop up taidenäyttelyn järjes täneen taiteilija Lauran sukunimi on Wesamaa, ei Wesman, kuten viime viikon Inarilaisessa virheellisesti kirjoitettiin. Ohjelmas sa on muun muassa Kilpisen, Merikannon ja Sibeliuksen lauluja ja lopuksi slaavilaisen musiikin helmiä. – rikosja riita-asiain oikeudenkäynnit – perunkirjoitukset ja perinnönjaot – kauppakirjat ja kaupanvahvistukset – velkomisasiat – lahjaja perintöverosuunnittelu Asiakastapaamiset Utsjoella sopimuksen mukaan Saariselän kappelissa pidetään lauantaina 15.9. Muonion kirkko ja 12.9. Korjaus Aurinkoista satamatunnelmaa Nellimissä -juttuun. PohjoisNorjassa 28.8. Häpeä ja katumus, silloin tällöin retkahdus, äijäparka kuvittelee toisin. – Laulaminen on elä mäntehtäväni, kertoo Han nu Musakka vastanneensa kysyjille. Enontekiön kirkko, 11.9. 400 474 039 sami.tervahauta@laki.inet.fi Kaikki oikeudelliset toimeksiannot mm. Tänään olen hunningolla, rasisti ja juntti, tuotapikaa tarvitsen kai jurrin. Tunturilta Volgan rannoille Maailman oopperasaleissa ja konserttilavoilla mainetta niittänyt baritoni Raimo Laukka esiintyy syyskuussa Saariselän kappelissa. Laulajan ikä tai terveys ei vät ole asettaneet vielä min käänlaisia rajoja kiertueille. Harrastukset täytyy jättää, tää ei toimi, jokin mättää, huomenna kaikki on toisin. Suomessa Weitz on tehnyt yhteistyötä maam me eturivin laulajien kanssa. Näin mä uskon, tätä siedän, elämästä jotain tiedän, huomenna on kaikki taas toisin. Raimo Laukka on ollut kiinnitettynä Suomen Kansal lisoopperaan vuosina 1984– 2010 tehden siellä huomatta van määrän keskeisiä baritoni rooleja. Tämän paperikuvan taakse ei ole kirjoitettu mitään, eikä julkaisuajankohta ole muis tissa. Konsertti on Raimo Laukan ja Maija Weitzin luot saama matka Lapin tuntureil ta Volgan rannoille. Terveydestä saa siis olla myös kiitollinen. Elämänpituinen kunnia velka on syntynyt, kun laula jan äidin isovanhemmat pelas tuivat Suomessa 1800luvulla vallinneesta suuresta nälänhä dästä jaksamalla lähteä ruoan perässä Jäämeren rannalle. Vesisaari, 2.9. Maija Weitz tunnetaan eturivin kamarimuusikkona ja liedpianistina taustanaan solistinen toiminta pianoiltoi neen ja orkestereiden solisti na. Laulaja on hyvin pidetty esiintyjä niin Lapissa kuin Norjassa myös kielitaitonsa vuoksi. Jouluisia tonttu nukkeja ihastellaan – taitavat olla Mirjamin tekemiä. Iso pyörä päässä pyörii, ajattelen liian pitkään, sananvapaus ei ole lupaus. Kaiken lisäksi Neidenis sä on 25.–26.8. Kairoskappeli, 7.9. Hän on esiintynyt Sa vonlinnan Oopperajuhlilla useana kesänä sekä vierail lut yli kymmenessä keski eurooppalaisessa ooppera talossa. juhlatapahtu ma. Alta. Karjalainen laulajapoika Hannu Musakka pohjoisen matkalleen Kunniavelka ja juhlavuosi 72-vuotias baritoni Hannu Musakka on saapumassa perinteiselle pohjoisen kiertueelleen, joka ulottuu Jäämeren rantaan. Konserttiohjel massa on monia suomalaisil le tuttuja rakastetun säveltäjän teoksia, joihin kansallisrunoili ja Eino Leino on kirjoittanut sanat. Utsjoen seurakuntakeskus, 5.9. 040 752 2940 Piiskuntie, Ivalo LAKIJA KIINTEISTÖASIAINTOIMISTO Sami Tervahauta varatuomari, maanmittausteknikko Ivalontie 12, 99800 Ivalo p. kello 19 al kaen konsertti ”Tunturilta Vol gan rannoille”. Mehamn, 1.9. Vienankarjalaisiin kuu luva Oiva Jarva on asian ta kana ja laulajapoika vierailee myös siellä. Eikä voi unohtaa Suomen 100vuotista itsenäisyyttäkään, sillä vasta viime vuoden lopul lahan tuo virstanpylväs tuli täy teen. Hippupuodin emäntä Marjo Mustalampi Paperikuvien kertomaa, osa 3 Baritoni Hannu Musakka – karjalainen laulajapoika 72 vuotta – on lähdössä taas ker ran maksamaan omaa henki lökohtaista kunniavelkaansa sekä Lappiin että Jäämeren rannalle PohjoisNorjan kirk koihin. Kolarin kirkko. Yhteistyö eri kulttuuripii rien kanssa – ja ennen kaikkea wieniläisen musiikkimaail man kanssa – ovat kansain välistäneet hänen toimintansa. Käsiohjelmia on saatava na konserttipaikoilla kymme nen euron ja 100 Norjan kruu nun hinnalla. Konserttikierrokset käynnistyivät vuonna 2011 ja jatkuvat edelleen. Silloin tällöin tillin tallin antaa hyvän miehen mallin, usko, toivo rakkaus myös auttaa. Kuvassa näyttää kui tenkin olevan pitkän linjan yrittäjä Marjo Mustalampi sekä ivalolainen Mirjami Luukkanen. Marjo toimi Inarin kunnas sa kymmeniä vuosia yrittäjänä ja hän tuli viime vuosina tutuk si Saariselän Hippupuodistaan. Keskiviikkona 22.8.2018 7 Hammaslääkäri YRJÖ MÄKIÖ Puh. Ikinä en enää ota, lupaus on täyttä totta aina siihen seuraavaan asti. Nyt on syytä juhlaan edel leen. Karigasnie men kappeli, 10.9. Tavaksi tulleena Hannu Musakka vierailee muutamis sa vanhusten palvelukeskuksis sa laulattamassa: Utsjoki, Båts fjord ja Enontekiö. Konserttilaulajana Laukka on esiintynyt pohjois maiden lisäksi muun muassa Lontoossa, Wienissä ja New Yorkissa. Postipoika laskuineen ilahduttaa maksajaa, uutta pukkaa, vaikka entisetkin on maksamatta taas. Konsertteja on Suomen La pissa seuraavasti: 24.8.Saariselän kappeli, 3.9
Jallulla oli mukana yksi pullo jaloviinaa ja se oli erittäin tervetullut tuliainen. Kun joku ranskalainen on sanonut minulle, että hän on käynyt Suomessa, niin olen kysynyt, oletko käynyt siellä kesällä ja talvella. Tuohon aikaan tehtiin hyvin usein tarkastuksia ja niinpä sitten ennen Saarenkylää virkavalta pysäytti auton ja astui sisään. Laulu kuuluu näin: Oi kiitos, kiitos Kahvikulta. Meillä on Pariisissakin järviä, mutta nehän ovat lätäköitä verrattuna Inariin. Ja puut piti hommata itse ja sen pitikin olla asiallista puuta. Miehet makoilivat vaatteet päällä porontaljojen päällä ja toiset pistelivät tikulla lihaa suuhunsa isosta padasta. Sitten nuoret tulivat jonkun riihen kohdalle ja pistivät tanssiksi. Airi asuu nykyisin Jallunsa kanssa maaseutuasunnossaan Pariisin kupeessa Fleury en Bièren kylässä. – Se on kyllä hyvin yleinen ranskalainen sukunimi. Minä pääsin Ivalon Majalaan ja se olikin parhaita työpaikkoja siihen aikaan. – Ei sinne ihmisvilinään viitsi enää mennä. Pikku-Mikki joi shampanjaa Airia ja Jallua naurattaa, kun he muistelevat, kuinka häiden alla Airi lähti matkustamaan Ivaloon vähän ennen Jallua. Mikki tunnettiinkin laajalti eri puolilla pitäjää. Hehän soittivat joskus maniskaa oikein ketjussa ja siihen eivät kaikki pystykään. Se oli sitä aikaa, ettei siellä muilla radiota vielä ollutkaan. Soitto kuului hyvin pirttiin ja tytöt laittoivat monesti tanssiksi pirtin lattialla viulun tahdissa. – Aslak oli minulle saamen kielen professori. – Ystäväni Pentti kutsui minut heille kylään ja minä menin. Jallu muistelee lämmöllä kalareissuja Inarijärvelle, jossa hän sai kulkea appiukkonsa Mikin ja Mikin poikien kanssa. Minä tulin loppujen lopuksi hänen kanssaan hyvin toimeen ja jälkeenpäin kuulin, kuinka hän sanoi, ettei Airin olisi tarvinnut Helsinkiin lähteä, hän olisi minut pitänyt ja kouluttanut. Yhtenä kesänä Jallun sveitsiläiset ystävät tulivat Pikku-Mikkiin ja tarkoitus oli lähteä porukalla Mikin veneellä Inarille. Hän oli oikein mukava mies ja hänhän oli todistajana, kun meidät vihittiin Ivalon kirkossa. Hehän istuivat kerran Junnu-Matissa ja siellä Aslak, Pikku-Mikki ja Junnu-Matti juttelivat keskenään ja puhuivat sekaisin suomea ja saamea. Mikki oli taikuri ja metsämies Airin isästä Pikku-Mikista kertovat tarinat elävät jo omaa elämäänsä, eikä kukaan enää tiedä, mikä on totta ja mikä tarua. Mikki oli nuorena miehenä kulkenut porometsälläkin, mutta poromiestä hänestä ei lopulta tullut, eikä oikein savottamiestäkään. Hän rallatteli tahtia ja toiset nauroivat ja tanssivat. Astuin kämppään, jossa ei ollut mitään valoa. He ovat pärjänneet ja kasvattaneet isot lapsilaumat. Keskiviikkona 22.8.2018 8 Airi Chevalier, omaa sukua Kiviniemi, on asunut Ranskassa jo yli 60 vuotta. Pöydässä oli ruokajuomana puolukkamehua ja Mikki kaipaili piimää ruokajuomaksi. Myös Jallu oli tuolloin jo Helsingissä. Tulkaahan koppelolaiset sitten syömään rypäleitä, kehottaa Airi. Siinäpä ne työpaikat olivat. Mikki avasi kamarin oven ja sieltä alkoi valua piimää pirtin lattialle, niin että ihmiset nousivat jakkaroille ja pöydälle, etteivät sotkisi jalkojaan piimämereen. – Sitten vuosia jälkeenpäin tapasin vanhan ystävättäreni Rovaniemellä ja hän kysyi, muistanko mitä me aikoinaan puhuimme ritarista. Ei Suomea tunne, jos ei tiedä millainen siellä on kesä sekä talvi. He olivat taitavia soittajia. – Isä kertoi, että hänen nuoruudessaan oli Koppelon jengi taas koolla lauantai-iltana ja nuoriso lähti tapansa mukaan kulkemaan pitkin jokivartta. Siellä hän oli ollut saamen kielen opetuksessa Aslak Hetan luona. Hän oli töissä lehdistötoimistossa ja käänsi siellä tekstejä. Mutta niinhän kaikki merimiehet olivat, kun he tulivat maihin. Jos mustalaisia tuli Koppeloon, niin meille he olivat aina tervetulleita. Työpaikat tiukassa poltetussa Lapissa – Ei pohjoisessa ollut paljon työmahdollisuuksia nuorille naisille sodan jälkeen. Airin mukaan Kiviniemen Esa oli myös hyvä laulaja. Kysyin, miten olette tullut tänne ja hän kertoi olevansa kotoisin Lapista. Männyt kaadettiin, laudat tehtiin. Pariisin kotiin he eivät enää kaipaa. Airi oppi Ranskan tavat ja kielen. Mikin Osmo-poika kertoi kuulleensa aikanaan Antti Maggalta, kuinka Mikki oli metsästysreissuillaan tullut iltasella Maggan taloon kortteeriin. Kirjoitin Aslakille, kerroin olevani kiinnostunut lapin kielestä ja olen kuullut, että olette hyvä opas. – Musta raamattu on samanlainen kuin Sampo, vastaa siihen Jallu myhäillen. – Minua kiinnosti saamen kieli ja eräs sveitsiläinen tuttavani kertoi tavanneensa Vuotsossa erikoisen lappalaisen, Aslak Hetan. Samantien Mikki vilkaisi ihmeissään tyttöä ja tokaisi, että vai viiniä, ei muuta kuin maitoa ja piimää. Siinä on tarpeeksi, kun joka päivä tekee yhden asian tässä iässä. Mikki ei malttanut olla ihmettelemättä, että kylläpä olikin hapanta vettä. Kun Mikki näki, että nyt on pirtti täynnä lapsia, saattoi hän mennä kamariin ja ryhtyä siellä soittamaan viulua. Korvike kiehui ja Heikku sekä Kiviniemen Esa soittivat maniskaa. Isähän tuli hyvin toimeen myös mustalaisten kanssa. Hän oli varmasti näillä reissuillaan oppinut yhtä ja toista ja hän oli kai tavannut Petsamossa silmänkääntäjän, jolta oli oppinut näitä taitoja. Lastenlapsia asuu jo ympäri Ranskanmaata. Jallu oli töissä kielen opettajana Ranskan lähetystössä. Airi selvisi säikähdyksellä. Terävä pää oli tanssipaikka Airi muistaa hyvin, kuinka Koppelon nuoriso kokoontui aina Mutenian Heikkuun tanssimaan. Matkatavaraa oli paljon ja olipa kapsäkkeihin pakattu myös konjakkia ja shampanjaa, joita Jallu oli saanut lahjaksi suurlähettiläältä. Siitä se alkoi ja vuonna -54 meidät vihittiin Ivalon rukoushuoneessa luterilaisen ja katolilaisen papin voimin, sanoo Jallu. Ei siinä ollut pelimanniakaan sillä kertaa, mutta yksi ja toinen vingutti riihen ovea ja sen narinan tahdissa sitten tanssittiin. Aslak kertoi ottavansa lääkettä silloin kun hänellä on päänsärkyä, ja illalla hän sitten moitiskeli, että nyt päätä särkee. Syksyllä alkoi koulu. Kyllä sitä joskus on niin ihmeellisiä sattumuksia. Jeanin ystävä Pentti Kauppinen oli tullut siihen tulokseen, että täytyyhän nuoren miehen jo löytää itselleen seuraa, kun ei elämä voi olla pelkkää työntekoa. Hän kertoo, että oli ennen yhteistä matkaa Airin kanssa Koppeloon ehtinyt tehdä jo Lapin matkan Vuotsoon. Mikki vastasi, että hänet opetti oma isä ja hänen isäänsä opetti puolestaan hänen isänsä. Aamukahvi oot varahin. Joskus Mikki sitten pisti myös lauluksi ja paljon hän lauleskeli lempivirttään, Maa on niin kaunis. – Isä oli kulkenut Petsamossa kalastamassa. Niinpä ensimmäinen sana, minkä opin suomeksi, oli tulitikku. Airin mieleen tulee, kuinka vuosia myöhemmin heidän Maarit-tyttö istui Koppelossa ruokapöydässä ja pyysi ruokajuomaksi ”vettä ja viiniä”. Isä oli vielä melko poikanen, joten hänen paikka oli siellä joukon perällä pienimpien joukossa. Airi muistaa, kuinka hän kävi Rovaniemellä naapurin tytön kanssa Pohjanhovissa saunomassa saunavuoron aikana. Ja mikä se Musta raamattu edes on, hän hymyilee. Enhän Jallun kanssa naimisiin mennessäni vielä edes tiennyt, että Chevalier on suomeksi ritari. Aslak Hetta opetti saamea Jean Chevalier ja Airi Kiviniemi tapasivat toisensa Helsingissä eräässä illanvietossa. Riihen ovi soittopelinä Pikku-Mikki oli myös taitava viulunsoittaja. Joka päivä on jotakin yritettävä, ei siinä muu auta, tuumailee Airi. En ollut arvannut, että hän oli virittänytkin minulle ansan. Kyselin siltä merimieheltä, mitä jotkut sanat ovat suomeksi. Koppelossa Airin isälle, Pikku-Mikille tarjottiin shampanjaa. – Eipä sellaista näkynyt. Ei ollut rikkautta, mutta ei ollut köyhyyttäkään. Kiviniemen Santi oli kylän seppä ja hänellä oli oma pajakin, mutta sitä pajaahan käytti kyllä yksi ja toinen silloin kun tarvetta oli. Ei ollut koskaan ruuasta puute. Tiesin jo, että se on vaikea kieli, mutta ajattelin myös, että Suomi on kuitenkin maa, johon varmasti pääsee. Mikki hankki toimeentuloa kalastamalla ja metsästämällä. Hän on sydämessään koppelolainen, mutta oivalsi jo 1950-luvulla, että maassa on oltava maan tavalla. Mutenian talon perään rakennetussa Heikun asunnossa oli terävän näköinen katto, joten paikkaa kutsuttiin Mutenian teräväksi pääksi. – Normaalisti mukana sai olla kaksi pulloa ja kolmannesta olisi seurannut sakko ja ylimääräisen pullon takavarikko. Jallu on aina ollut kiinnostunut kielten opiskelusta ja suomen kieli alkoi kiinnostaa häntä jo nuorena miehenä. Hän muistelee, että se oli vuonna -43, kun hän tapasi ensimmäisen suomalaisen. Ystävä oot parahin. – Joka mieshän osasikin tehdä silloin käsillään jotakin. Nämä olivat Airi Chevalierin viime hetken neuvot, kun hän antoi ohjeita kesäistä Ranskan-matkaamme varten. Hän kulki pitkiä metsästysmatkoja, ja yöpyi matkoillaan myös monissa lapintaloissa eri puolilla Inaria. Silloin piti osata tehdä kaikkea. – Isä oli vielä niin pieni, että häntä ei hyväksytty sitä ovea vinguttamaan ja sekös häntä harmitti, sillä isä oli varma, että hän olisi soittanut sitä ovea paremmin kuin muut. Hän kasvatti puolisonsa Jallun kanssa kaksi tyttöä. Ja olen onnellinen siitäkin, että olen nähnyt kaikki Lapin vuodenajat. Kyllä ne huvit oli näköjään yksinkertaiset siihen aikaan, Airi ihmettelee. Ja mikä ihmeellisintä, se oli päissään. Niin paljon, paljon, saan minä sulta. Siitä kilpailtiin, kuka pääsee Ivalon Majalaan, sairaalaan tai Ivalon kauppoihin töihin. Airia naurattaa, kun kysyn, oliko hänen isällään Musta raamattu. Viimein se riihen ovi tippui saranoiltaan, mutta tanssithan eivät siihen loppuneet. Hän kunnostautui erityisesti ahmojen ja kettujen pyytäjänä, ja yksi aitta laitettiin kettutalliksi, jossa roikkui aina nahkoja. Myös appiukkoni Mikki Kiviniemi tutustui Aslakiin. Mutta mitä sieltä sitten etsisi, kadonnutta nuoruuttako, naurahtaa Jallu sujuvalla suomen kielellä. – Kun ne pääsivät sinne järvelle, niin siellähän he istuivat kivien ja mättäikköjen päällä, eikä Jallu ja Airi tutkivat viinirypäleiden kypsymistä. Sitten Mikki napsautti sormiaan ja piimä katosi yhtä nopeasti kuin oli tullutkin. – Olin silloin Tunisiassa ja siellä oli suomalainen merimies, joka oli Englannin laivastossa töissä. – Täytyy vain ihmetellä, miten sen ajan ihmiset olivatkin taitavia. Jallu oli päässyt jo ylioppilaaksi, kun hän katseli millaista kielenopetusta olisi tarjolla iltaisin työpäivän jälkeen. Sehän tuntui niin mahdottomalta kieleltä, että silloin se vasta alkoi kiinnostamaan minua. –Esa oli kai kuullut laulun aikanaan opettaja Hakosalon torviradiosta, kun koulu alkoi. – Kyllä se on hieno ja iso järvi. Kun Jallu huomasi, että pirtissä oli veneenteko meneillään, kysäisi hän apeltaan, että kuka on opettanut teidät rakentamaan veneitä, ja että tuskinpa te missään ammattikoulussa olette sitä taitoa oppinut. Ravintolassa riitti olympiakesänä vilskettä. Nyt oli vain niin, että kun ne pullot oli saatu sieltä lähetystöstä, niin eihän niissä ollut Alkon leimojakaan. Esa lauleskeli usein Kahvikulta-laulua ja Airikin muistaa tuon laulun sanat vielä tänäkin päivänä. Hän otti tulitikkuaskista tikun ja kysyi, mikä tämä on. Muistelen, että kerran joku mustalainen oli ennustanut isälle ja se ennustus oli sitten vielä toteutunutkin, joten hän otti siinäkin mielessä heidät vakavasti, kertoo Airi. Totta on kuitenkin se, että hän oli silmänkääntäjä ja viihdytti tempuillaan kyläläisiä ja pikkulapsia. Ja se oli yksi syy, miksi tuohon pestiin ei ollut juuri halukkaita. – Joskus tulee mieleen, että nyt olisi mukava lähteä Pariisiin. Ajattelin, että jos olisin tullut siihen 500 vuotta aikaisemmin, niin olisin nähnyt samat eleet. Ja jos ei muuta tekemistä ole, niin kävelen täällä tyhjää ympäri taloa ja pihaa. – Heikun pirtissä oli piisissä tuli. – Olin lukenut, että suomen kieli on pirullinen kieli, jossa on 14 sijamuotoa. Airi raahasi painavat laukut Rovaniemen rautatieasemalla linja-autoon. Suomen kieli on vaikea, mutta kaikki kielet ovat vaikeita, tietää Jallu. Matkustin sinne poroerotuksen aikaan. Vielä Sodankylän jälkeen tuli yksi tarkastus, mutta Airin matkalaukut eivät kiinnostaneet poliiseja silläkään kerralla. Kaikki piti tehdä ite. Kaduille on hankala lähteä kävelemään, ja jos jää kaupunkiasunnon sisälle, niin eihän siellä ole muuta tekemistä kuin television katselu. Kun emäntä harmitteli, että mistäpä täällä Kutturassa piimää nappaisi, niin Mikki vakuutti, että kyllä sitä piimää löytyy. Sitten vain joku tanssijoista avasi suunsa ja sieltä kuului, tiijai-jattaa-tiijaittaa. Antin äiti oli juuri keittänyt poronlihakeiton ja hän käski myös Mikin pöytään keittoa syömään. Jallu puhuu kunnioituksella edesmenneestä apestaan Pikku-Mikistä. Olympiakesänä -52 Airi aloitti työt Helsingissä ravintola Tullinpuomissa Mannerheimintiellä. Svetsiläiset kantelivat autostaan retkituolit ja -pöydät keskimoottoriin. Vedet oli täynnä kalaa ja mettät täynnä riistaa. Työ oli mielenkiintoista, mutta palkkataso oli niin alhainen, ettei siinä työssä varmasti rikastunut. Kerran he saunamatkan aikana pysähtyivät Ritarin Pukimon eteen, ihmettelivät näyteikkunaa ja Airi tuumaili, että Ritari… siinähän olisi kiva sukunimi. Hän ei halunnut sitoutua poronhoitoon, vaan halusi kulkea metsissä ja kalavesillä. Vanha Koppelon kylä elää Ranskassa Airin muistoissa – Kävelette lentokoneesta ulos niinkuin lampaat ja tyttärenmies Paul on teitä vastassa kentällä lapun kanssa, jossa lukee ”Jaakko”. Siellä istui sohvalla nuori nainen ja Pentti esitteli meidät ja jätti sitten kahden. Mikki ihmetteli ulkomaalaisten vempeleitä ja totesi sitten, että kyllä niillä on herroilla kiikut ja liikut. Kyrön Jukan kanssa minä tanssin siellä Heikun pirtissä ensimmäisen valssini. Aina oli syömistä, kun töitä tehtiin, tuumailee Airi. –Nämä ovat syyskuun puolella parhaimmillaan. Siitäkin olisi varmasti tullut vaikeuksia, kertoo Jallu. Ei tarvinnut olla kuin mustalainen, joka omisti hevosen, niin hän oli sitten jo ritari, vitsailee Jallu. Kysyin, onko sinulla vielä hänen osoite tallessa ja olihan se. Älkääkä suotta pakatko matkalaukkujen täytteeksi saunavastoja ja hantuukeja. On puutarhatöitä ja huushollihommia. Täällä maalla on aina jotakin tekemistä. Sieltä matka jatkui Rovaniemen kautta Helsingin ravintolakouluun. Mikki vei taikatemppujensa salaisuudet hautaan, mutta jälkikäteen on arveltu, että hänen temppunsa perustuivat hypnotismiin. Aslak vastasi, että tervetuloa Vuotsoon. Ivalon Majalan johtaja oli rouva Hällström, jota sanottiin Huuhkajaksi. Tahitin kielestä hän ei innostunut ja viron kielen kohdalla hän arveli, että sitä on turhauttavaa opiskella, kun Viroon on hankala mennä. –Jäljelle jäi sitten suomen kieli. Airi oli houkutellut vieraakseen Ranskaan jo monet kerrat ja viimein tänä kesänä oli sitten aikaa ja tilaisuutta lähteä matkaan.. Hän oli kulkenut pitkiä metsäreissuja nuorena aina kolttien puolella asti. Aikataulusyiden vuoksi ei kieliä löytynyt Jallulle kovin paljon. Airi muistelee, että kun isä keskittyi viulunsoittoon, niin silloin hän ei laulanut
Äiti ehti kirkkoon, mutta melkein se tuli siihen suoraan navetasta. Jallu kuuntelee Airin matkasuunnitelmia ja tuumailee, että Airihan voi lähteä Helsinkiin sillä välin kun hän lähtee Unkariin. – Jos sinne pohjoiseen lähtee, niin siellä pitäisi sitten kävellä paljon, eikä se enää houkuttele. Äiti muistutti poikia, että pitää sitten pokata Riita-Marialle. – Siihen aikaan niitä täitä ja lutikoita vain tuli, eikä se aina ollut kiinni likaisuudestakaan. Ei tarvittu kyytejä. Kun opettaja Hakosalolla oli kanarialintu Koppelon vanhalla koululla ja se meni heikkoon kuntoon pimeän talven aikana, niin äitin piti mennä sinnekin. Eihän Ranskan kalkkiseen veteen keitettyä teetä voi verrata siihen lapsuuden iltateehen, joka oli keitetty Ivalojoen puhtaaseen ja raikkaaseen veteen, tuumailee Airi ja kuorii samalla perunoita ”kooli” sylissään. Eikä Sandra-äiti ollut ainoa nainen, joka Ivalojoella hiihteli reppu selässä eteenpäin. – Mehän emme nähneetkään nuorena kuin vaaranlaitaa ja pottumaan vakoa, hän vitsailee. Airi naurahtaa, että hänen lapsuudessaan mällisylkien sylkeminen lattialle alkoi olla jo harvinaista ja tuomittavaa. Niinpä vain Sandra-muori taas ennen pitkää käveli ja oli oma itsensä. Hän oli lähtenyt sen vauvan kanssa sitten kotimatkalle kävelemällä. Hän on sen sijaan tosi rikkaiden asialla, hymähtelee Jallu. Sandran Hilda-sisko oli tullut pohjoiseen häntä ennen. Tuommoisetkin ihmiset siellä eli ja kaikki hyväksyttiin. Airi käy katkomassa takapihaltaan raparperia ja aikoo tehdä jälkiruuaksi raparperikiisselin. Lapset ottivat rengaskiven hyppypaikakseen. Kiviniemen Hilda leipoi Junnu-Matissa ja toi joskus hyväsydämisyyttään Riita-Marialle leipää ja pullaa. Mutta kyllä hän varmasti jotenkin kumarsi, äiti oli semmoinen jöönpitäjä. Italiakin tuli konduktöörinä tutuksi, kun juna matkasi Ranskan ja Italian väliä. Se vanha Koppelo on vain meidän vanhojen muistoissa, eikä sellaista kylää tule enää koskaan olemaan. Minusta tuntuu, että söin koko talven kaurapuuroa. – Siellä ihmiset asuivat aluksi melkein läjässä Koppelon törmällä. Jallu seuraa tarkasti uutisia ja mies arvostelee Ranskan presidentti Macronia, koska hän ei näytä ymmärtävän pienituloisia eläkeläisiä. Hän on opiskellut aikanaan myös unkarin kieltä, mutta varmuuden vuoksi hän on kaivanut esille vanhan sanakirjan verrytelläkseen unkarin kielen taitojaan. Ja kuvitella, että meidän hääpäivän aamuna tultiin äitiä hakemaan navettaan Sodankylän kunnan puolelle. Savottamiehet tulivat tutuiksi Koppelon taloissa, sillä he kulkivat niissä syömässä ja nukkumassa. Hän esittelee WSOY:n kustantamaa suomalais-ranskalaista sanakirjaa. Pojat innostuivat heittämään isommilla perunoilla ja nämä perunat Erkki tietenkin keräsi säkkiinsä. Jos tytöllä oli paksu ja pitkä tukka, niin semmoisesta päästä niitä täitä tippui. Piri-Sandra oli nuorena tyttönä tehnyt navettapiian töitä ja ollut myös eläinlääkärin isossa talossa navettapiikana. Pullon sisällä on päärynä, joka on kasvanut sinne päärynänoksasta. – Saunavastojakin äitiltä tilattiin paljon. Airi ihmettelee, kuinka kovia naisia vanhan kansan emännät yleensäkin olivat. – Sota-Reettakin lähti Sota-Matista aina omilla jaloilla asioita hoitamaan. Ja hän oli ikämies muihin verrattuna. – Kun he lupasivat tuoda äitin varmasti takaisin hyvissä ajoin, niin sitten hän lähti. Koppelon vanhalla koululla hän usein pysähtyi ja Hilma-täti tarjosi hänelle keittiössä kahvit. Nuorempana äiti oli hyvin paljon savotoilla kokkina ja hän oli kulkenut Virtaniemet, Kultalat ja kaikki. Äiti sanoi, ettei hän voi lähteä, kun hänen tyttönsä vihitään illalla. Se olikin murea käristys, kun ei sitä tuntikaupalla keitetty. Vaikka Airi arvelee, että Koppelon matkat on nyt tehty, niin kännykkä ja Skype-yhteys pitävät huolen siitä, että yhteys sukulaisiin ja ystäviin on säilynyt niin Koppeloon kuin muuallekin. – Mitenpä he siihen aikaan olisivat lähteneet. Matkustaminen oli hirveän kallista ja junalla mentiin maasta toiseen. Nukuimme laavussa rannalla, alla porontaljat ja päällä vilttiresut. – Se jäi mieleen, että äitillä oli kauhea kapina siitä, jos joku roiskautti lattialle. – Pontikan keittäminen on vanha tapa maaseudulla. Risuluutien tekijä Sandra-äiti oli solakka ja pienikokoinen ihminen, eikä hän elämänsä aikana kerennyt lihomaan. – Minä aina odotin, että pääsisin Inarille mukaan, siellä oli niin mukavaa. Äiti teki heille ruokaa ja kahvia, ja kun kahvikuppi oli ryystetty tyhjäksi, laittoi savottamies kupin kumoon ja rahakolikon maksuksi sen kupin päälle. Lapset saivat olla aika vapaita, sen jälkeen kun he olivat tehneet heille määrätyt työt. Keskellä jokea oli rengaskivi, johon tukkilaiset kiinnittivät puomeja. Kuvitella, että sen ajan nainen taivalsi tuosta vaan semmoisen matkan vauvan kanssa. Se oli sitä aikaa, että vanhempia kunnioitettiin. Kerran hän näki, että toinen täi oli hypännyt jo toisen täin selkään, mutta se lysti loppui, kun Meeri huudahti, että mitä ne tekkee, annappa ku minä tapan ja rusensi täit peukalon alle. Ivalossa herrasväki, Majala, sairaala ja kauppiaat niitä ostivat. Täällä Ranskassahan on tapana laittaa vankat kiviaidat talojen ympärille ja meilläkin on pihan ympäri aita. Jallu oli aikanaan töissä rautateillä Ranskan Makuuvaunujen palveluksessa. Ja mehua niistä puserretaan joka syksy. Ja oli pakko ollakin, kun perhe oli iso kuin ampiaispesä. Ei nyt ihan navettakamppeissa, mutta melkein. Ei aina ollut maitoa mitä räiskäletaikinaan laittaa ja harvemmin oli muniakaan, jos uutunmunat olivat päässeet loppumaan. – Tytär on miehensä kanssa suunnitellut Unkarin matkaa tälle syksylle ja minä olen ajatellut lähteä mukaan, sillä haluan vielä kerran käydä Unkarissa, sanoo Jallu. Jallu ja Airi ovat elämänsä aikana matkustelleet paljon. Äiti olikin hyvä ruuanlaittaja, jos vain on ollut mistä laittaa. Pitkä talvi kaurapuurolla Airin nuoruudessa oli itsestäänselvää, että lapset teitittelivät omia vanhempiaan ja kaikkia aikuisia ihmisiä. – Näinhän sitä ennen vanhaan potut kuorittiin, sanoo elämänmyönteinen Airi ja nauraa heläyttää kuin Pikku-Mikki aikanaan. Siellä ei kukaan ollut jouten ja Airin tehtävänä oli paistaa räiskäleitä, viruttaa kaloja ja olla muutaman kerran nuottaveneessä puittiona. Olihan minulla aikanaan pottumaakin ihan huvin vuoksi, mutta nyt ei enää jaksa maata kuokkia. Nykyisinhän ei kaupan liha maistu enää miltään, kun kaikille eläimille ja kaloille syötetään yhtä ja samaa rehua, sanoo Airi. Jallu vilkaisee uusinta Skype-viestiä, joka näyttää tulleen Ruotsalaisen Eliisalta Veskoniemestä. Riita-Maria tuli Airille lopulta hyvin tutuksi ja läheiseksikin, sillä hän oli sodan jälkeen yhden talven piikana Riita-Marian ja hänen miehensä Petterin Heikun kodissa. Joka talossa oli paljon lapsia ja se oli semmoista yhteistä elämää. – Kai se eltari oli sellainen miesten palkkaama talonmies. Airin muistikuvissa Pikku-Mikin taloon tuli myös eltari, joka huolehti savottajätkien tavaroista ja lämmitti muurin kylkeen varta vasten kiinnitettyä kaminaa, jotta pirtti oli aina lämmin. No, ehkä Kallioisen Joukolta se onnistuisi, kun hän tulee käymään… Jallu kaivaa kaapin kätköstä kylässä valmistettua pontikkaa. – Okka-veljeni murahti, että minähän en tuota akkaa kumarra. – Kaikkiin paikkoihin ne ihmiset lähtevätkin, siunailee Airi, mutta myöntää sitten, että hyvähän se on, että nuoret liikkuvat. Joku meni sitten kattomaan sitä Marjan vantusta ja huomasi, että sehän oli kutonut yhtä ja samaa peukaloa ja sitä peukaloa oli jo metrikaupalla. Hän sanoo, että jos saisi toivoa ruokapöytään jonkin vanhan ajan ruuan, niin se voisi olla vaikka hapatettuja ahvenia ja uusia pottuja. Äitihän pani meitä yhtä mittaa semmoisiin taloihin auttelemaan, missä apua tarvittiin, äiti oli niin hyväluontoinen ihminen. Kädet tekevät tarkkaa työtä, eikä Airin tarvitse edes katsella perunoihin päin. Mutta aina ne räiskäleet pysyivät koossa ja niitä syötiin usein siirapin kanssa. – Minä juuri muistan, että Neeta istuu meillä ja paikkaa verkkoa. – Äitiä oltiin yhtä mittaa hakemassa. Siellähän asuu muutama juuri minun ikäinen Koppelon serkku ja heidät olisi mukava vielä kerran nähdä. Koppelo oli ihana kylä Kun Airi Chevalier miettii maaseutuasunnossaan nuoruutensa Koppeloa, niin hän sanoo, että se oli ihana kylä. Äiti hoiti lehmiä, hevosia ja kaikkia elukoita. Siivikon Meeri oli vakituinen täintappaja ja oikein ronski siinä hommassa. Hän oli ankara viinamiehille ja isännille, jotka sylkivät lattialle. Äiti pani minut sitten sinne yhdeksi talveksi asumaan. Hän muistaa, kuinka kerran kulki äitinsä ja velipoikiensa kanssa jokivartta pitkin, niin vastaan tuli alati kumarassa kulkenut kylän tietäjämuori, pahan ilman linnuksikin kutsuttu Riita-Maria. Hilda saapui miehensä Ruotsalaisen Villen kanssa Oulun suunnalta työmaita pitkin pikku hiljaa Inariin ja he asettuivat Veskoniemeen. Airikin hyppäsi joskus kyytiin ja sai nähdä Venetsian. Ja vielä herra! Räiskäleenpaistossa Inarilla Airi-tyttö oli joskus mukana, kun miesväki lähti kotirannasta Inarille kalastamaan. Airi arvelee, että tuskinpa hän enää tulee tekemään Koppelon reissua. Kirjan alkusivulla professori Tauno Nurmela lausuu kiitoksensa herra Jean Chevalierille, joka on hyväntahtoisesti lukenut läpi teoksen ensimmäisen korjausvedoksen vuonna 1954. Tyttärentytär Maud seikkailee tänä kesänä Etelä-Amerikan vuoristoissa ja Airi kummastelee, kun ei rakas Maud-tyttö ole lähettänyt viestiä pitkään aikaan. Airi muistelee, että joku Kettu-Marjakin asusteli Koppelossa ihmisten nurkissa. Linnulla oli vitamiininpuutos. Hän kuntoutti itse itsensä. Tulee mieleen myös Sarren Helli, joka asui Akujoenniemellä ja oli edesmenneen Sarren Einon äiti. Mikki katseli ja ihmetteli kirjekuorta ja tokaisi sitten: – Tässä lukee Helvetia. Lehmille tietenkin myös puhuttiin, koska lehmähän on viisas ja ymmärtävä elukka. Airin mieleen tulee myös Ivalojoen uitto, jolloin tukit virtasivat jokivarressa ja niitä oli joskus joen täydeltä. – Joku sanoikin, että hän ei ole rikkaiden asialla. Hän oli oppinut hoitamaan eläimiä ja tälle taidolle olikin sitten kysyntää Koppelossa. Keskiviikkona 22.8.2018 9 pöytiä edes aukaistu. Ei ollut suoria lentoja Helsingistä Pariisiin. Velipoikani Okka oli siellä retkellä mukana. Erkki sai kaivaa maahan jääneet pienet potut itselleen. Ehkä Suomesta voisi sitten tuoda tuliaisiksi maustepippuria, kun ei Ranskassa nykyisin ymmärretä tuon vanhan kunnon mausteen päälle ja tarjolla on vain pippureita, joilla polttaa suunsa. Piri-Sandra hoiti eläimet Airin äiti Sandra oli omaa sukua Piri, ja kotoisin Pudasjärveltä. Jaakko Peltomaa. Hän käveli aina mielellään Koppelon ja Ivalon välin, koska se oli hyvää kuntoutusta. Kamina olikin tervetullut lisälämmitin pirtissä, jossa ei ollut tuplaikkunoita. Muistan ikäni sen Meerin täintapon. He kun olivat niin vanhoja ihmisiä, niin he olivat myös vähäruokaisia. Viinirypäleet kypsyvät Airi ja Jallu sanovat kesän kuluneen mukavasti maaseutuasunnolla. – He alkoivat olla vanhoja ja tarvitsivat jonkun ihmisen avuksi. Airia hymyilyttää, kun hänen mieleensä tulee myös Koppelon vanhan koulun jokailtainen täijahti. Fontainebleaun linna sijaitsee puolen tunnin ajomatkan päässä Airin ja Jallun kotoa. Niin äiti sitten tuli kimpsuineen ja kampsuineen. – Ellulla on kissa kadonnut Veskoniemessä, lukee Jallu viestin ääneen Airille. Joskushan me pennut käytiin Sarren pirtissä, mutta en koskaan nähnyt siellä heidän Antti-isää, hän oli aina jossakin menossa työhommissa. Heillä oli siellä kotonaan oma loukko ja minulla oma loukko, jossa asustin. – No, hän oli vaatimaton sotilas. – Eiköhän se rengaskivi vieläkin sieltä näy, jos vesi on matalalla. Lääkärit antoivat diagnoosin ja totesivat, ettei Sandra pysty enää omin voimin olemaan, eikä hän kuntoudu entiselleen. Se juontaa juurensa siitä, että hedelmiä kypsyy niin paljon, ettei kaikkia ehdi millään syödä eikä säilöä, joten niistä tehdään myös pontikkaa, sanoo Jallu kaataessaan pienet lääkeryypyt. Kerran Heimo ja Heikki tulivat työhommista lomalle ja huusivat jo kaukaa, että täisauna lämpiämään, ryssän täit ovat verenhimoisia. Meillekin tehtiin koko seinän pituudelta ritsi, jossa miehet nukkuivat. Piisi ja sylkykupit olivat sitä varten. He panivat pannuun voita tai läskiä ja kypsensivät siinä käristyksen. Isä meni hakemaan postia Kiviniemen Laurista ja sai sen kirjeen käteensä. Kerran minä puhuin Mikille, että jos lähtisitte kuitenkin käymään Ranskassa, mutta hän sanoi olevansa jo liian vanha sellaiseen. – Kyllä ne vähän aikaa säilyvät vintissä. Jalluhan on aikoinaan ollut mukanakin yhden sanakirjan teossa. Airin Sandra-äiti ja Mikki-isä eivät koskaan käyneet Ranskassa. Sandra oli kiltti ja hyväsydäminen nainen, mutta tarvittaessa hyvin topakka. – Tyttäret seisoivat pöydän ympärillä ja kaikki seurasimme tarkkana, kenen päästä ropisee täitä valkoiselle paperille. Jos hän olisi saanut nähdä Pariisin vilinää, niin minä luulen, että hän olisi varmasti tykännyt, uskoo Jallu. Suksilla hän hiihti Ivaloon ja veti perässään luutakuormaa. Isä sattui kyytimieheksi, hän vei Sandran Veskoniemeen hevosella ja siinä he sitten tutustuivat. Minä en ole koskaan ollut kova kahvinjuoja, enkä täällä Ranskassa ole juuri juonut teetäkään. Jos olisin vähän nuorempi, niin ottaisin tähän muutaman lampaan asustelemaan, niin saisi maukasta lihaa omasta takaa. Siellä asusteli aikoinaan myös Napoleon ja linnaa kiertäessä saa kieltämättä sen kuvan, että Napoleon on arvossaan tämän päivän Ranskassa. Sen kaminan päällä he joskus pyöräyttivät nopeasti käristyksen. Iltaisin Riita-Maria opetti minulle vanhanaikaisia lauluja. Helli oli taas kerran synnyttänyt lapsen Ivalon sairaalalassa. Tytöt opettelivat huushollihommia ja sitten piti pikku hiljaa oppia navettatöitä. Sängynjalkoja rassattiin lamppuöljyllä, että luteet eivät pääse niitä pitkin petiin, mutta saattoi siinä joskus palaa koko mökki öljyn kanssa värkätessä. Ja otti käyttöön metrijärjestelmän, sanoo Jallu myhäillen. – Hilda kirjoitti Veskoniemestä äidilleni, että voisiko hän tulla vähän auttelemaan. Hän tiesi mitä oli kokin työ siihen aikaan. Sandra halvaantui 50-luvulla ja joutui halvauksen takia Muurolan sairaalaan. Helsinkiin tässä vielä voisi ehkä lähteä. Airi muistaa, että äidillä oli omat vakituiset asiakkaat Ivalossa, joille hän toimitti käsitöitään. Ihmiset auttoivat toinen toisiaan. Siinä oli erikoinen postimerkki ja siinä luki Helvetia, mikä tarkoittaa Sveitsiä. – Mutta äitipä oli toista mieltä. – Mutta kuka ne lampaat sitten teurastaisi. Kettu-Marja oli vähän yksinkertainen, mutta hänet opetettiin kutomaan, että hänellä olisi jotakin tekemistä. Oli se alituinen tiskaus ja navetassa oli joka tytöllä oma nimikkolehmänsä. Airi laittelee joka päivä ruuat ja Jallu käy poimimassa pihalta aamuisin kypsät viikunat. Joskus poikaset menivät heittelemään Erkkiä potuilla ja Erkki yllytti, että eihän tuo käynyt etes kipiää, kun noin pienillä potuilla heittelette. Äiti laittoi kahvit, he juttelivat pirtissä ja sitten Helli jatkoi kävelymatkaa. Äiti meni ryömimällä eteenpäin, otti aina tuolin reunasta kiinni ja nousi sitä vasten seisomaan. Viinirypäleitä tulee tänä syksynä hyvin ja se tietää sitä, että rypäleitä syödään viikkokaupalla, kun niitähän ei pysty säilömään talveksi. Airi arvelee, että mikkiläisten nuotta saattoi olla sitä perua, kun Määtän Neeta asusteli Koppelon taloissa ja kutoi ja paikkasi pirteissä kalanpyydyksiä. Sehän oli höyryjunien aikaa eikä ollut tavatonta sekään, että juna pysähtyi välille ja matkustajat hyppäsivät ulos sahaamaan polttopuita. – Muistan elävästi, että Helli käveli vauvan kanssa Ivalosta rantatörmää pitkin kotia kohti ja pysähtyi meille. Hän hiihti reppu selässä Ivaloon. Ivalossa oli jo kilpailua talojen kesken, mutta Koppelossa oltiin kuin yhtä perhettä. – Kettu-Marja oli oikein hidas kutoja, ja siinä se istui penkillä vantusta kutomassa. – Olen paljon miettinyt sitä vanhaa Koppeloa ja olen sitä mieltä, että se oli erikoinen kylä koko kunnassa. Hän oli ahkera risuluutien ja porrasmattojen tekijä. Ei suinkhan se saa jo helvetistä postia. Neeta oli vähän erikoinen ihminen, mutta koppelolaiset olivat hyväntahtoisia ja antoivat Neetan asustella pirteissään. Neeta oli jo vanha mummo ja hänen miehensä Erkki oli kuollut. Kai se Määttä Erkkikin oli vähän erikoinen, koska hän kolusi koppelolaisten pottumaita sen jälkeen kun talonväki oli ne kaivanut. Kirje oli osoitettu herra Okka Kiviniemelle. – Kyrön Sigrid Veskoniemestä oli kuuluisa kalanhapattaja, ja toisilla se hapankala syntyi vahingossa. Eipä aikaakaan, niin jo tulee Sveitsistä kiitoskirje Okalle
Sofia Aarnio, 2. Seela Korhonen, 4. Iiris Lepojärvi ja Sofia Krupula. Kun kisat on kisailtu jaetaan palkintomitalit ja kaikki palkitaan, ihan jokainen. Inka Keskitalo, 6. Kuva: Outi Bjökstedt T9v 60m: 1. Innostus oli kova, kaveria kannustettiin ja hymy oli herkässä. Kuva: Outi Bjökstedt P5v 40m: Santeri Nykänen, Leo Ikonen, Akseli Tiainen, Eero Aarnio. Nuorimmat osanottajat eivät tainneet olla täyttäneet vielä neljääkään ikävuotta, mutta reippaasti rynnättiin lähtömerkin jälkeen kohti maalia. Kuva: Outi Bjökstedt T7v 40m: 1. Nopeimmin tonnin kipaisi Akseli Björkstedt ajassa 3:04,45. Ne enteilevät hyvää myös koulukisoihin sekä menestystä kuntien väliseen koulujen yleisurheiluotteluun. Aino Ylitepsa, 5. Elina Kotikangas. Palkintomitalien jako komealla korokkeella sekä yleisön aplodit lämmittivät ja nostivat tunnelmaa. Kuvassa keskellä nro 501. Tällaiset kisat kisailtiin Ivalon urheilukentällä. Emili Portti, 4. KK Seurakisoissa kisataan yhdessä 1000 metrin juoksun lähtöviivalla oli tungosta. Siiri Kurkela, 2. Toinen heittää voimalla ja tekniikalla komeimman kaaren. Kisassa tehtiin toki myös tukku hyviä tuloksia. Lumi Lappalainen, 6. Kuva: Sari Kotikangas P11v 60m: 1. Ukko Kärnä, 3. klo 17:00 alkaen Ivalon kentällä. Mikäli niin haluaa, voi päästä myös säännölliseen urheiluvalmennukseen omine tavoitteineen. Ilmoittautumisohjeet ovat SUL:n Kilpailukalenterissa/ seurakisat sekä Inarin Yrityksen Facebook-sivuilla kisan lähestyessä. Johanna Ikonen. Seuraavat Silja Line -seurakisat kisaillaan 9.9. Aada Tervahauta, 3. Silja Rapo, 3. Kuva: Outi Bjökstedt Piiskuntie 1, Ivalo inarilainen@inarilainen.fi P. Enni Kunttu, 4. Kuva: Minna Hartikainen-Portti T11 60m: 1. Ruut Tervaniemi, 5. Elias Tervaniemi. Sillä tavoin kaikista tulee voittajia, jokaisesta, joka lähtö-, hyppy-, heittotai loikkaviivalle asettuu. Joku hyppää korkeimmalta tai pidemmälle. Iia Keskitalo, 2. Silloin on tärkeää myös ilmoittautua kisoihin ennakkoon. Veera Nykänen, 3. Kuva: Minna Hartikainen-Portti T5v 40m: Ronja Rapo, Maire Tervaniemi, Mervi Tervaniemi, Iina Kitti. Ella Kämäräinen. Kuva: Outi Bjökstedt T13v 1000m: 1. Ennakkoon ilmoittautumalla säästää myös rahaa. Kalle Seurujärvi, 2. Jos ei nyt ollutkaan ihan ekana, niin sitten ensi kerralla. 020 710 9050 TAHTO OLI VANHEMPIEN TASKUSSA TYNNYRIN TAPPI 20,– 20,– 15,– 15,– NELLIMÖ VUONON KAUPPIAS –FREDI FREDLUNDIN TARINA KOTI JA KORTTEERI SATA VUOTTA SATUMAATA –HANS NIITTY VUOPION ELÄMÄN TARINA IVALON PELIMANNIEN HISTORIIKKI THE FORGETFUL SQUIRREL MUŠTOTTES UÁRREE 10,– 25,– 23,– 15,– 25,–. Elma Korhonen, 2. Kolmas kipaisee pikamatkan vikkelimmin ja neljäs kipittää 1000 metriä sitkeimmin. Pinja Krupula, 3. Aino Kiviniemi, 5. Keskiviikkona 22.8.2018 10 Silja Line -seurakisat on yleisurheilun matalan kynnyksen iloinen kisatapahtuma, missä kaikki ovat voittajia
10.9. Lehden mukaan Sodankylässä ei ole enää ainoa Lapin kesän kulttuurifestivaali, joka houkuttelee eteläsuomalaistakin mielenlaatua. Järj. MTB-viikot, Suomen Latu Kiilopää Tulossa 16.10. 18.9. Hekkanen hymähtää Iltalehdessä, että näin jälkikäteen voi todeta heidän tietäneen mistä puhuivat, koska juuri heidän edukseen tilanne muutettiin. Lapinhullut kokoontuvat Lemmenjoen Lumossa. Jaakko Tepon musiikkia. Sivistyslautakunta päätti viime kokouksessaan, että hakijoita haastatellaan 28.8. Savottakahvila 19.9. 5.9. mm. 8.9. Hekkanen ihmettelee samalla puheita siitä, että yrittäjien pitäisi nyt kehittää Tenojoelle vaikkapa vesiskootteriajeluita. Yhteislauluilta pieksämäkeläisittäin Duo Jaappo, esit. Saamelaismuseo Siida, Inari 28.8. Järj. Metsähallitus 7.9. Savottakahvila. Hän painottaa, että vesiskootterit eivät sovi Tenolle, joka on maailman paras Atlantin lohijoki. Haastattelujen jälkeen lautakunta pitää kokouksen, jossa tekee päätöksen koulun rehtorin valitsemiseksi. asti – Jäämerta kohti -näyttely, Siula-talo, Saariselkä, vapaa pääsy – Päivi ja Jessica Suomi -taidenäyttely, Laanihovi – Vesa Junttila -taidenäyttely, Santa’s Hotel Tunturi, Hotelli Laanihovi ja Panimo, Saariselkä – Suomen ja kansainvälinen kultahistoria, Kultamuseo, Tankavaara – Lapin kullan tie -näyttely, Tankavaaran kultamuseo Siidan näyttelyt: – Saamelaisnaisen päähine 02.01.–31.12. Metsähallitus Syyskuu 1.9. Järj. Euroopan kulttuuriympäristöpäivä Välimaassa, retkipäivä Välimaan tilalla Tenojokivarressa Utsjoella, järj. Heinonen. 16.9. Rautaista Vaaraa -musiikkiteatteri, näyttelijät Kai Lehtinen ja Heikki Rantanen. Illan aikana katsotaan vanhoja kuvia kultamailta ja lauletaan karaokea. Savottakahvila. – MULTIFORMES – Tarinallisia taidekäsitöitä Lapista 04.05.–16.09. Nainen oli kuitenkin ollut ansiotöissä niillä ajanjaksoilla jotka hän oli ilmoittanut olleensa työttömänä. Siida 20-vuotta -kulttuuri-ilta: Nanguniemen korut, Eija Ojanlatva, Saamelaismuseo Siida, Inari 18.9. Vapaa pääsy. 020 710 9052 tai inarilainen@ inarilainen.fi. Nainen oli erehdyttänyt työttömyyskassaa maksamaan hänelle perusteettomasti ansiopäivärahaa yhteensä 1410 euron verran. Kairan Poikki -lapinlauluilta, Tomi Valo. Saamelaismuseo Siida, Inari 8.9. – Johan Nuorgam – saamelaisten kulttuurilähettiläs 27.03.2018–06.01.2019 – 11 saamelaista ajankuvaa 9.5.–11.11. – Siida 20 vuotta kuvaraito 27.03.–21.10. Keskiviikkona 22.8.2018 11 Ivalontie 10 ivalon.apteekki@apteekit.net Puh. Järj. Savottakahvila. Kittilän hiljaisuus, Tornionlaakson Väylä-festivaali, Pyhä Unplugged...Inarin PaPaNa-baarinkaan tapahtumat eivät ainakaan sosiaalisen median välityksellä tunnu eroavan hirveästi Kallion tai Pyynikin meiningeistä. Kultamuistelmia ja ruskakaraoke. Savottakahvila. Työttömyyskassan väärinkäyttäjälle sakot – Pohjoinen kiinnostaa poliitikkoja, mutta vähitellen myös Etelä-Suomeen asettuneet taiteilijat ja muut kulttuurintekijät ovat alkaneet nähdä myös oman maan periferioiden merkityksiä, kirjoittaa kulttuurilehti Kaltion pääkirjoituksessa lehden päätoimittaja Paavo J. Inarin Yritys 4.9. klo 18 ”Suomalaisen rukous” – Utsjoella ma 3.9. Järj. mm. Elämme mielenkiintoisia aikoja. Metsähallitus 29.9.–6.10. Hekkanen sanoo lehdessä, että ulkopaikkakuntalaisille mökkiläisille on tullut hyvä veli-verkostojen myötä aivan hirveästi uusia oikeuksia, koska Sipilän hallitus päätti ratkaista tilanteen niin, että kyllähän minun kaverille kuuluu jotakin. Hannu Musakka – baritoni Karjalainen laulajapoika – Saariselän kappelissa pe 24.8. Meillä täällä Fennoskandian pohjoisosissa on maailman kehittynein arktinen infrastruktuuri, joten voi olettaa väen suuntaavan ennemmin tänne kuin vaikkapa Siperian pohjoisosiin, olettaa Kaltion päätoimittaja. Yhteislauluilta pieksämäkeläisittäin Duo Jaappo, esit. Vinkkaa meille! p. Silja Line -seurakisat Ivalon urheilukentällä. Luontoilta Saariselän Aurora-tapahtumatuvalla. Matkalla Pohjoisten kultamailla – Yhteislauluilta Kullankaivaja Ensio Kaustisen kanssa. Matkalla Pohjoisten kultamailla – Yhteislauluilta Kullankaivaja Ensio Kaustisen kanssa. Metsähallitus 14.9. ja haastatteluun kutsutaan hakijoista Samuli Kinnunen, Paula Nilivaara, Leila Kyngäs-Teeriniemi ja Marja Seilonen. klo 20 ”Suomi 100 – Muistojen laulut” -yksinlaulukonsertti Käsiohjelmat à 10 € Käsiohjelmat à 10 € – Karigasniemen kappelissa pe 7.9. Luontoilta Saariselän Aurora-tapahtumatuvalla. 29.8. Kirpputori, kilpailuja, yllätys Tuurista ym. Siida 20-vuotta -kulttuuri-ilta: Saamenpuvut, SiggaMarja Magga, Saamelaismuseo Siida, Inari 16.–18.11. Hekkanen toteaa, että useimmat näistä mökkejä omistavista henkilöistä rehvastelivat jo ennen uudistusta, että heillä on kavereita hallituksessa, niin että kyllä tämä nyt muuttuu. 12.9. Se Vain Elämää -musiikkiteatteri, näyttelijät Kai Lehtinen ja Heikki Rantanen. Savottakahvila. Järj. 010 281 7215 ARVONTAA ja TUOTE TARJOUKSIA, mm. Camera Borealis -valokuvaustapahtuma, Inari Näyttelyt – Merja Aletta Ranttilan taidetta esillä ja myynnissä Lemmenjoen Lumon kahvila 20.9. klo 19 seurakuntatalossa Elokuu 23.–26.8. Savottakahvila. Hän kertoo valmistaneensa kantarelleista, haavanpunikkitateista sekä haperoista kastikkeen, jonka kanssa syötiin tuoretta inarin siikaa sekä oman maan pottuja. Suomen luonnon päivä, päiväretki Lemmenjoella Kultareitin kohteisiin tutustuen, järj. Magnesium in strong voide 300 ml –15 % Perjantaina 24.8. – Utsjoen kunnanvaltuutettu ja nuorgamilainen matkailuyrittäjä Raimo Hekkanen arvostelee Iltalehden haastattelussa Sipilän hallitusta suhmuroinnista Tenon kalastussopimusasiassa. Se Vain Elämää -musiikkiteatteri, näyttelijät Kai Lehtinen ja Heikki Rantanen. Savottakahvila. Jaakko Tepon musiikkia. Jos päiväntasaajaa likeisimmillä leveysasteilla eläminen käy mahdottomaksi, on selvä, että ihmiskunta muuttaa kohti napoja. Tapahtumia Ylä-Lapissa Lapin käräjäoikeus tuomitsi utsjokelaisen naisen 210 euron päiväsakkoon petoksesta. Luontoilta Saariselän Aurora-tapahtumatuvalla. 11.9. Rautaista Vaaraa -musiikkiteatteri, näyttelijät Kai Lehtinen ja Heikki Rantanen. Käynti Ravadaksella veneellä, nokipannukahvit, Lappi-aiheisia yhteislauluja Ravadaksella, yleisö pääsee kertomaan juttuja Lapin reissuiltaan, illalla karaoketanssit baarissa. Savottakahvila. Savottakahvila 25.8. Lautakunnan jäsen Toini Sanila esitti, että hakuaikaa jatketaan, mutta häntä ei kannatettu. Lemmenjoen Lumo 15.9. klo 11–17 FYSIOLINEN EDUSTAJAT esittelemässä tuotteitaan. Järj. Nellimissä kantarelleja Lukijan kuva Kuva: Raila Sarre – Inarin sivistyslautakunta tekee edelleen töitä rehtorin löytämiseksi Inarin koululle. Raila Sarre lähetti kuvan yllätyslöydöstään Nellimissä. Perinteiset Ruskaremakat / Kullankaivuun lopettajaiskisapäivä / pihamarkkinat. Luontoilta Saariselän Aurora-tapahtumatuvalla. Lemmenjoen Lumo ja Kultamuseo 9.9. Saariselkä MTB Stages – Maastopyöräilyn etappikisa 24.8
Lähtölaskenta on jo alkamassa. Yle teki Jukka Tolosesta dokumentti elokuvan vuonna 2015. Se on omanlaistaan kulttuuria, jolla on pitkät perinteet, jopa pidemmät kuin nailonliinaisilla jadoilla verkottavilla, moderneista panssarivaunu-uistelijoista puhumattakaan. He toimivat Citymissionissa. Nimestään huolimatta kasvi on kotimaista alkuperää ja esiintyy melko harvakseltaan hiekkaisten rantojen kosteammissa pensaikoissa ja ojien pientarilla. Inarilaista luetaan Turussa –Utsjoen kunta alkaa selvitellä elinkeinoministerin pyynnöstä Teno-sopimuksen vaikutuksia Utsjoen alueeseen, uutisoi Yle nettisivuillaan. seurakuntien välistä yhteistyötä. Tiimi järjestää tilaisuuksia eri puolilla Suomea mm. Häntä pidetään yhtenä Suomen ensimmäisistä rock-kitaristeista, joka on yltänyt kansainväliselle tasolle. Hän sai syytteen törkeästä pahoinpitelystä ja huumausainerikoksesta vuonna 2007, mistä seurasi yli kahden vuoden ehdoton vankeustuomio. Taustalla on mykkänä mörkönä perinteinen kauna muutamien perhomiesten pyydä-ja-päästä-kalastusta kohtaan. Kauneimmillaan se on toki luonnonkukkana. Kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio toteaa Ylen haastattelussa, että selvityksestä on hyötyä, vaikka se tehdäänkin vasta kahden kesän jälkeen. Jukka Tolonen Utsjoen Voimaantumispäivään Inarilaista luetaan myös turkulaisella, entisten NHL-kiekkoilijoiden omistamalla kuntosalilla. Sen jälkeen Tolonen on julkaissut kaksi virsi albumia: Juudan leijona (2011) ja Valmistu Herran kansa (2014). Hehän eivät ole menettäneet mitään. Tässä yhteydessä olisi syytä puhua ennemminkin yhteiskunnallisesta taantumisesta. Siperiansinivalvatti on sukua salaateille, mutta sitä ei silti suositella syötäväksi. Vuonna 1974 Tolonen sai Suomen Jazzliiton Yrjö-palkinnon – se on suurin tunnustus, jonka suomalainen jazzmuusikko voi saada. Ikävää on ollut havaita miten vahingoniloisesti asiaan ovat suhtautuneet niin Inarijärvellä kalastavat verkkomiehet kuin uistelijatkin. Hän on esiintynyt monien kansainvälisten artistien kanssa. Kiertue Lapissa, esiintyminen Ivalon kirkossa Tolonen tulee viikon pituiselle kiertueelle Lappiin syyskuussa yhdessä Ali Niemelän kanssa. Mistäpä tuon tiesin, että juuri silloin hilla oli parhaimmillaan, ja että helteet olivat saattamassa sitä vauhdilla ylikypsäksi. Vesa Luhta Odotellessa integroitumista yhteiskunnalliseen kehitykseen Kolumni Ivalon kylän luonnonkasvien erikoisuus on siperiansinivalvatti (Lactuca sibirica). Lakimuutos yhdenmukaisuuden vaatimuksin on koputtelemassa myös pohjoisen metsästysoikeuksien ovea. Jokikalastukseen liittyy perinteisesti aivan toisenlainen näkökulma, joka ei ole auennut verkottajille. Se lisääntyy nopeasti siementen avulla, mutta häviää kilpailussa ajan mittaan korkeammille heinille. Kotitarveverkottajathan tunnetusti syövät kaikki kalansa, toki niitä noin 20 000 alamittaista lohikalaa lukuun ottamatta, joita he pyytävät ja päästävät takaisin lain vaatimusten mukaan, enemmän tai vähemmän hengissä. Pohjoisen kalastus on iänkaiken perustunut olosuhteiden tuntemiseen. Ennen varsinaista ohjelmaa on ruokatarjoilu kello 17 alkaen. Lehdissä toitotetaan suureen ääneen, miten riekoilla on jopa 13 poikasta kolmiolaskuissa, mutta ei kerrota sitä, että aikuisia lintuja oli viime vuonna 0,2 neliökilometriä kohden. Tuo sinänsä hyvältä kuulostava termi lannistuu kuitenkin, kun siteeraa erästä virkamiestä: ”Periferian asukkaidenkin on aika integroitua vallitsevaan yhteiskunnalliseen kehitykseen”. Kukinto on sinänsä jo huomiota herättävä. Esityslistalla on muun muassa liikuntatoimen ja nuorisotoimen virkajärjestelyt, Ivalon koulukeskushankkeen käynnistäminen sekä Veskoniemen kalahallin käyttöön liittyvät kiireelliset investoinnit. Nyt sinne mennään sattuman kaupalla. Hanke kehittää nimensä mukaisesti mm. Hänellä on ollut suuri vaikutus musiikin kuuntelijoihin ja muusikoihin. Utsjoen Voimaantumispäivä järjestetään 11.9.2018 ja se on toteutettu yhteistyössä hankkeen, Utsjoen seurakunnan, Citymissionin ja Ivalon helluntaiseurakunnan kanssa. Lupa jäi siis käyttämättä, sillä hilla-ansiota ei voi jättää väliin. Tarvittaessa järjestetään kuljetus Karigasniemestä ja Nuorgamista. kello 14 alkaen. Uransa aikana hän on soittanut, säveltänyt ja sanoittanut monen tyylistä musiikkia. Viime vuosikymmenen Tolonen on ollut enimmäkseen poissa julkisuudesta, mutta on yhä arvostettu muusikko. On aivan yleinen harhaluulo, että kaikki joella kalastavat päästelisivät kaloja takaisin ensin niitä mielin määrin kiusattuaan. Huonolla kalakelillä ei joelle kannata lähteä, sinne on menty hyvän sään aikana. Kun kaatomääriin tulee vajetta, voivat jo ensi vuonna muutkin hakea Inariin lupia, ja niitähän myönnetään. Ex-Criminal Day -teemalla. Nyt on aika katsoa tarkoin jokainen uusi säädöskokoelma, joka pohjoista koskee, sillä lisäintegroituminen tietää pohjoisen eräkulttuurin kuolemaa. Tolonen esittää myös hengellisiä lauluja Ivalon kirkon messussa 9.9. Kasvi on monivuotinen, joten sen löytää vuosittain samoista paikoista. Tästä on helppo siirtyä periferian yhä laajempaan integroitumiseen yhteiskunnalliseen kehitykseen myös vapaan metsästysoikeuden osalta. Se kasvaa noin puolen metrin korkeuteen ja sen kärjessä on tuuman levyiset mykeröiset siniset kukat. Kun kiintiö ulkopaikkakuntalaisille on saatu auki, niin homma sujuu kuin kanalintulupienkin kanssa – niitä myydään vaikka lintuja ei olisikaan. Hirvilupia ollaan myöntämässä viisinkertainen määrä, toistatuhatta pelkästään Inariin, ja jokainen järkimetsästäjä tietää, ettei niitä kaikkia saada kaadettua, varsinkin kun melkoinen osa talvella lasketuista hirvistä on sen jälkeen painunut takaisin Norjaan ja osa kuollut jo nälkäänkin. Asiakkaiden joukosta voi havaita monia kiekkopiireistä tuttuja henkilöitä. Huumeiden ja alkoholin käyttö ajoivat Tolosen elämän vaikeuksiin. Jukka Tolonen levyn kannessa 1970-luvulla.. Viime vuonna eivät olleet. Skandinaviassa kasvi esiintyy Lappi-painotteisesti. Joelta saadaan saalista vaihtelevasti, mutta ajankäytöllisesti se on aina moninkertaisesti tehottomampaa kuin järvikalastus. Kunnanjohtaja sanoo Ylelle, että kun uudet sopimusneuvottelut alkavat lähivuosina, niin niissä voidaan varmasti ottaa huomioon vaikutuksia. Keskiviikkona 22.8.2018 12 Rukoilkaamme, että kalastuslakiin saataisiin muutos, joka palauttaisi pohjoisen asukkailta ryöstetyt kalastusoikeudet virtavesiin. Se kukkii pohjoisessa yleensä elokuussa. 1952) on muusikko, joka aloitti uransa jo nuorena. Ivalon helluntaiseurakunta toimii Tolosen ja Niemelän isäntinä vierailun ajan ja Yhdessä toimien -hanke kutsuu heidät vierailemaan Utsjoen Voimaantumispäivään. Tämä nykyinen homma ei yksinkertaisesti toimi. Ivalon lisäksi sitä esiintyy ainakin Tenon ja Inarijoen varren kylissä, Inarissa ja Nellimissä. Ostin vähillä rahoillani keväällä luvan Ivalojokeen, tietenkin käytännössä summissa. Ne, jotka joella ahkerimmin kalastavat, ovat hekin syöneet kalansa tarkoin. Hän muistuttaa, että sopimus ei ole ikuinen, eikä sitä ole kiveen hakattu. Citymission on helsinkiläinen evankeliumiyhdistys, jonka tiimissä on jäseniä eri seurakunnista. Ylen uutisen mukaan Utsjoen kunta esittelee tulokset ministerille syksyllä. Jukka Tolonen (s. Alan ammattilaiset ja harrastajat ovat arvostaneet Tolosta 1960-luvulta alkaen koko hänen uransa ajan. Vesa Luhta Siperiansinivalvatti kukkii nyt pientareilla Näyttävä siperiansinivalvatti kukkii juuri parhaillaan pohjoisen kylien hiekkaisilla, puolivarjoisilla pientareilla. Etelämuotoinen eränkäynti kuteineen ja laitteineen on nykyään yli 300 miljoonan euron vuotuisine liikevaihtoineen valtava bisnes, jonka poliittinen painoarvo on murskaavan ylivoimainen muutaman pohjoisen perinteisestä metsästyksestä sopertelevan änkyttäjän rinnalla. Yhdessä toimien on ESR-rahoitteinen hanke, jota koordinoi Diakonia-ammattikorkeakoulu. Vankilassa ollessaan hän tuli uskoon ja raitistui. Kuljetusta koordinoi diakoni Satu Näätänen. Kukkia on yleensä useampia. Kasvi on koristeellinen ja netissä on jopa sen siemeniä myynnissä. – Inarin valtuusto pitää kokouksen tämän viikon torstaina 23.8. Tilaisuus on kaikille avoin. Juutualle on vielä joku lupa ensi viikolle, mutta veden korkeus ja muut säätilat ratkaisevat lopullisesti, oliko juuri nuo päivät järkeviä taimenenkalastuksen kannalta. Kalastuslain muutosta perusteltiin muun muassa kansalaisten tasavertaisuudella
Koko kylän sähköistäminen tai vesihuollon järjestäminen ovat isoja projekteja, joita ei pystytä rahoittamaan villasukkamyynnillä. Suurimmaksi osaksi vastaanotto on kuitenkin ollut myönteinen. Siihen asti he voivat Ullan kanssa vain tehdä parhaansa. Marja Heikinheimon kuva-arkisto. Mikä sen parempi. Yhden parin kutomiseen Marjalla menee 20 tuntia ja viikossa hän ehtii kutoa kaksi paria. Halusimme auttaa uusia ystäviämme ja sitä varten käynnistimme Ullan kanssa Back to Nepal -hankkeemme, Marja kertoo kolmen vuoden takaisista tapahtumista. – Kotiin palattuamme kuulimme, että Damarin kylä, mistä paikalliset oppaamme olivat kotoisin, oli vaurioitunut pahoin järistyksessä ja kyläläiset jääneet kodittomiksi. Sukkien hinta on asettunut 60 euroon. Vaikka pahimmasta hädästä on selvitty, ivalolaisen Marja Heikinheimon ja helsinkiläisen Ulla Paavolan maanjäristyksen uhrien auttamiseksi perustama Back to Nepal -avustusprojekti jatkuu edelleen. Maanjäristys tuhosi vesihuollon ja romahdutti ne muutamatkin kaivot. Neulottujen sukkaparien määrää Marja ei ole laskenut, mutta luultavasti se lähentelee jo paria sataa. Sinne oltiin valtion varoin rakentamassa tietä, joten järeä kaivinkone oli vuoristossa jo valmiiksi lähietäisyydellä. Marja Heikinheimon kuva-arkisto Kyläläiset kantoivat omat puulietensä viimeiset neljä kilometriä Damarin kylään, koska ”Ystävyydentietä” ei vielä ollut vuonna 2016. Se antaa myös motivaatiota jatkaa, kun rahasta ei mene euroakaan hallintokuluihin tai muuhun sellaiseen. Lankojen hinnan, noin kymmenen euroa, Marja maksaa omasta kukkarostaan. Tämä kaikki tapahtui vain muutama viikko sen jälkeen, kun Marja Heikinheimo oli vieraillut ensimmäistä kertaa Nepalissa kiiveten 5545 metrin korkeudessa sijaitsevaan Mount Everestin perusleiriin Himalajan vuoristossa. Alakoululle avustusrahoilla rakennettiin silta ja tulva-aita sekä hankittiin lapsille koulutarvikkeita. Nyt vuorilta tulee yksi vesiletku, jota koko kylä käyttää. Ei me ihan uskottu, että tienrakentajiksi päädytään, Marja nauraa. Marja ei silti suostu synkistelemään. Julkinen rahankeräys olisi paljon monimutkaisempaa kaikkine lupaprosesseineen, Marja kertoo. Marja ja Ulla päättivätkin jatkaa avustusvarojen keräämistä, mutta eri pohjalta kuin aikaisemmin. Maailmantuska Lähivuosina Marja suunnittelee vierailevansa Ullan kanssa Nepalissa katsomassa paikan päällä, mitä kaikkea avustuksilla on saatu aikaan. Olen nähnyt kuvista, että talvella siellä on luntakin maassa, Marja huokaa. Damariin kylään asti valtion varoilla ei tietä olisi saatu. Köyhältä Nepalin valtiolta sherpojen ei kannata odottaa apua ja Suomen kaltaisesta sosiaaliturvasta he voivat vain haaveilla. Sittemmin Back to Nepal -avustushankkeen varoilla tietä on jatkettu vielä läheiseen Rangelin kylään. Kyläläisillä voi kuitenkin olla mielessä jokin muu kohde ja heidän toiveisiin on hyvä vastata. Paratiisin nurja puoli Kesän aikana Marja on kutonut kahdeksan paria villasukkia ja yhdeksännestäkin jo toisen sukan. – Kun aurinko laskee, tulee täydellinen pimeys, sillä kylässä ei ole sähköjä muutamaa pientä aurinkopaneelia lukuun ottamatta. Lisäksi kyläläisille lahjoitettiin vanhoja vaatteita, Marjan ja Ullan neulomia villapuseroita ja -sukkia sekä muuta hyödyllistä tavaraa. Lapset kävelevät joka aamu kaksi tuntia kouluun ylös vuorille kivikkoisia polkuja pitkin ohutpohjaisilla sandaaleilla ja saman illalla takaisin. Tienraivaajat Kun sukkarahoja oli kertynyt tilille 6500 euroa, Marja ja Ulla tiedustelivat kyläläisiltä, haluaisivatko nämä, että rahoilla hankittaisiin puuliesiä myös naapurikyliin. Suunnittelulle ja työlle hän ei laske hintaa ollenkaan. – On ihan uskomatonta, mitä sellaisella rahamäärällä Nepalissa saa. – Ihmiset ovat valmiita satsaamaan sen verran, koska se on avustamista ja koko raha menee lyhentämättömänä Nepalin avustustilille. Saila Vaara Tiestön tasosta kertoo kuitenkin se, että 250 kilometrin matkaan saa varata aikaa 12 tuntia pomppivan Jeepin kyydissä. 30 miljoonan asukkaan Nepal on yksi maailman köyhimmistä maista ja se lukeutuu YK:n luokittelemiin vähiten kehittyneisiin maihin. Hiljalleen sana on alkanut kiertää ja ostajia on riittänyt. Vaikka pahin on jo takana, elinolot Nepalissa ovat silti hyvin alhaiset. – Esimerkiksi messuilla joka myyntitilanteessa täytyy kertoa, mihin rahat menevät. – Eihän tämä avustaminen tähän jää, kun on hyvään vauhtiin päästy. Tuhoisa maanjäristys Nepalissa keväällä 2015 aiheutti humanitaarisen kriisin, joka kosketti kahdeksaa miljoonaa ihmistä. Avustusja vaellusmatkamme Nepaliin maksamme myös omasta pussistamme. – Se on se maailmantuska, mikä on hirveä. – Jatkoimme projektia neulomalla ja myymällä sukkia, sillä emme halunneet enää pyytää raha-avustuksia, vaikkakin jotkut ovat edelleen lahjoituksia antaneet. Joskus ihmiset myös epäilevät, että sukat on teetätetty jossain ulkomailla tai neulottu koneella. Sukkaprojekti Alun alkaen Back to Nepal -hankkeen tarkoituksena oli auttaa humanitaarisen kriisin uhreja. Marja toivookin, että sherpa-oppaiden amerikkalaiset asiakkaat kiinnostuisivat ja käynnistäisivät projektin, johon myös Back to Nepal -hanke voisi osallistua. Yhden ihmisen apu on rajallista, mutta pienelläkin avulla saa Nepalissa paljon hyvää aikaan. Se tarjoaa kiertotien monsuunisadekausien aikaan. Samaan aikaan hän on kipeän tietoinen siitä, kuinka paljon on vielä tekemättä. Keskiviikkona 22.8.2018 13 Huhtikuun lopussa vuonna 2015 sattunut tuhoisa maanjäristys vaati jälkijäristyksineen yli 8 900 kuolonuhria ja joissain piirikunnissa tuhoutui jopa 90 prosenttia sen rakennuksista. – Projektin edetessä kysyimme kyläläisiltä, mihin he ensisijaisesti haluavat rahaa käytettävän ja toimimme sen mukaan. Sherpat kokivat kuitenkin hyödyllisemmäksi rakentaa kylätie neljän kilometrin päästä Thuksendusta Damarin kylään. Ensimmäinen tieosuus saatiin valmiiksi viime vuonna. Välillä ihmisiä täytyy vakuutella toden teolla siitä, että avustustyötä tehdään pyyteettömästi, Marja kertoo. Siitä saa myös itselleen erittäin hyvän mielen, kun on pystynyt auttamaan. – Paratiisissahan he asuvat noin muuten ja kyllä ihminen on hyvin pärjääväinen. Tiestön tasosta kertoo kuitenkin se, että 250 kilometrin matkaan saa varata aikaa 12 tuntia pomppivan Jeepin kyydissä. Nyt tietä pitkin pääsee Kathmanduun asti. Myös Nepalissa byrokratia voi olla joskus monimutkaista ja hankalaa, Marja toteaa. Oma ajatus on, että jos tällä kertaa hankittaisiin rinnakkaiskylään Rangeliin puuliesiä. Avustushanke onnistui yli odotusten ja yksityishenkilöiden lahjoittamilla varoilla kylän yhteentoista taloon hankittiin muun muassa uudet peltikatot, puuliedet sekä savupiiput. Sherpat ovat itse olleet alusta lähtien hyvin aktiivisia ja hoitaneet, neuvotelleet ja järjestelleet asioita. Niitä on myyty messuilla, joulumyyjäisissä sekä ystäville ja sukulaisille. Kylätietä kaivetaan
Paimenet maksavat paimennusviikostaan 400–450 euroa, kohteesta riippuen. Polku ohittaa aitan, josta ensimmäinen utelias lammas tulee kurkkaamaan kulkijaa. Kun tuli ilmoitus, että olin päässyt Kaapin Jounin paikkaan, ensimmäinen ajatus oli, että se on virhe. Kaisa kertoo, että yksinolo auttaa häntä lataamaan akkuja talvea varten. Reissun aikana Kaisan aviomies kävi pohjoisessa kaksi kertaa tuomassa lisää ruokaa ja tarvikkeita. Lampaiden laidunnus auttaa pitämään kentän avoimena. – Olen kehitellyt sellaista pientä puuhastelua. Kaisa Hörkkö on Kaapin Jounin kentällä lammaspaimenessa jo toista kertaa. Petivaatteet Kaisa toi mukanaan, samoin hyttysverkot ikkunoihin. Koirat taas eivät ole tottuneita vaeltajia. Alhaalta venelaiturilta johtaa polku ylös talolle. Vuonna 2006 Kaisa vietti kolme kuukautta yksin vaeltaen ympäri Lappia. Kilometrejä kertyi yhteensä tuhatkunta. Rantaan viettävä vehreä nurmikko ja heti pihamaan takaa alkava luonnontilainen mäntymetsä luovat upeat puitteet vanhalle saamelaistilalle. Yksi syy siihen on se, että Lapissa paimennustiloja on vain kaksi kappaletta, Utsjoella Välimaan jokisaamelaistilalla sekä Lemmenjoella sijaitseva Kaapin Jounin saamelaistila. Tänä vuonna hakukohteita oli jo 12, joissa oli jaossa yhteensä 156 paimenviikkoa. Lampaat ovat Kaisalle tuttuja jo lapsuudesta, sillä hänen vanhempansa kasvattivat niitä aikoinaan. Paimenet valitaan kuitenkin arpomalla ja kaikki ovat samalla lähtöviivalla. Lomalla se ei ole aina niin justiinsa. Vasta viimeisellä viikolla he tapasivat Kemihaarassa Peskihaaran autioituvalla, mistä jatkoivat viikon verran vaellusta yhdessä. – Lähden tästä ensin Heinäjärvelle ja vähän sään ja maaston mukaan siitä sitten eteenpäin. Liikennettä ei ole ollut paljon, vain joitakin melojia ja soutajia vuoroveneiden lisäksi. Ylhäältä talolta avautuu näkymä Lemmenjoelle, jonka takana nousee Joenkielisen huippu. Tulot kohdennetaan kyseisen tilan sekä sitä ympäröivän luonnonsuojelualueen hoitoon ja ylläpitoon. – Joka päivä olen myös putsannut niiden kopin sekä kopin ympäristön, missä ne makaavat. Kotona odottaa myös kaksi skotlanninhirvikoiraa, joiden tuominen mukana olisi ollut hankalaa. Kaisa Hörkkö oli yksi niistä, joita arpaonni suosi. Puitakin pilkoin enemmän kuin olin itse käyttänyt, vaikkakin tuntui, että siitä lähti niin kauhean kova ääni, Kaisa nauraa. Lammaspaimenessa Kaapin Jounin kentällä Osa lampaista tulee mielellään rapsuteltaviksi. Kelien hieman viilennettyä ne ovat alkaneet liikuskella enemmän, Kaisa kertoo. Löysin aitasta tuolin, jonka korjasin ja sitten istuin lukemassa tuossa nyppylällä, mihin kävi tuuli. Toisekseen Lapin kohteissa paimennuskausi on huomattavasti lyhyempi kuin etelässä, jossa ruokaa riittää lampaille kesäaikaan jopa 16 viikon ajan. Vanhin ja isoin uuhi Lilja on selvästi pomo, jota kaikki seuraavat. Erityisesti tulijoita olisi Lapissa sijaitseviin kohteisiin Utsjoelle ja Lemmenjoelle. Talo itsessään on vuokramökki. Hän sai viettää viikon Kaapin Jounin kentällä Lemmenjoella lammaspaimenessa. Kaisa Hörkölle tämä on jo toinen kesä Kaapin Jounin kentällä. Sen jälkeen hän kyyditsi Kaisan seuraavan etapin alkupisteelle, mistä Kaisa jatkoi matkaansa yksin. Tuore ruoho riittää niille ruoaksi, vaikka tarjolla on myös kuivapapanoita, joilla lampaita voi halutessaan houkutella rapsuteltaviksi. Sen vuoksi hän jätti pidemmät päiväretket tekemättä ja vietti aikaansa lukien ja ympäristöään tarkkaillen. Kaapin Jounin tilalle voi kuka tahansa tulla tutustumaan, mutta Kaisan mukaan kävijöitä on ollut vain muutamia. Yksin vaan ei yksinäinen Lapsena Kaisa kävi vanhempien kanssa monena kesänä Lapissa vaeltamassa. Nytkin kysyin kyllä mieheltäni moneen kertaan, olisiko hän lähtenyt mukaan tänne, mutta ei hän oikein innostunut. Erityisesti häntä kiehtoo paikassa sen syrjäinen sijainti ja ympärillä avautuvan Lemmenjoen kansallispuiston hienot retkeilymaastot. Yksi syy on se, että lammaspaimenviikon jälkeen Kaisa aikoo jatkaa Lapin lomaansa ja lähteä ainakin viikon mittaiselle vaellukselle. Siksi hän pyrkii joka kesä lähtemään vaellukselle. Lampaat ovat tilalla töissä ”maisemointihommissa”, pitämässä kenttää avoimena. Joel Heinon mukaan paimenilta saatu palaute on ollut pelkästään positiivista. Tuoretta ruokaa ja vaihtelua hän on saanut hilloista, jotka kypsyivät parahiksi. Hän oli myös varannut noille kerroille pariksi yöksi Metsähallituksen vuokrakämpät, joissa Kaisa pääsi saunaan ja pyykille. Keskiviikkona 22.8.2018 14 Jopa hieman sateisena ja harmaana elokuun aamuna Kaapin Jounin tila Sotkajärven rantatörmällä tekee vaikutuksen. – Ne ovat meillä aina pihassa irti ja narussa kävellessä ne kuitenkin menisivät joka kerta eri puolilta puuta, Kaisa toteaa. Heinon mukaan paimenviikkojen suosio on kasvanut vuosi vuodelta, samoin kohteiden määrä. Kaisa epäilee, että arkeen palaaminen tulee todennäköisesti vaatimaan jonkin verran totuttelua. – Halusin nukkua ikkunat auki ja muistin, ettei täällä ollut hyttysverkkoja. Saila Vaara Metsähallituksen järjestämät lammasja lehmipaimenviikot kasvattavat suosiotaan. – Ensimmäisen kerran olin täällä kaksi vuotta sitten melkein samaan aikaan kesästä. Lammaspaimenen tärkein tehtävä on ollut huolehtia siitä, että lampailla riittää puhdasta juomavettä. Kuivaruokaa hän on varannut paimenviikon jälkeiselle vaellukselle reiluksi viikoksi. Kamu taas on se kaikkein seurallisin. Siellä on sähköt, puulämmitys ja astioita ruoanlaittoon. Ne tulevat Vuotsosta lampuri Sulevi Siepiltä. Kelien hieman viilennettyä ne ovat alkaneet liikuskella enemmän. Lapissa paimennusta voidaan tehdä vain kahdeksasta kymmeneen viikkoa. Kiersin gepsin (satelliittinavigaattori) kanssa pihapiirin ja mittasin, minkä kokoinen se on. Koska hakijoita oli niin paljon, en uskonut, että tänne voisi päästä. Lampaiden kesätyö Kaisalla on kaitsettavanaan kahdeksan suomenlammasta. – Ainoa surullinen palaute tulee siitä, kun ei mahdu mukaan. – Arvostan omaa rauhaa. Lammaspaimennus on perinnemaiseman hoitoa tehokkaimmillaan Metsähallituksen vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Joel Heino toteaa, että Lappiin haki tänä vuonna niin paljon halukkaita paimenia, että vain harva pääsi haluamaansa kohteeseen. Paimennuskohteiden lampailla on tärkeä tehtävä perinnemaiseman hoidossa: Niiden laidunnus pitää maiseman avoimena ja turvaa elinympäristön joillekin uhanalaisille kasvilajeille. Kaipaan hiljaisuutta, vaikka asunkin maalla ja pystyn helposti tekemään parin tunnin lenkin, jolloin ei näe muita ihmisiä. – Tarina kertoo, että olen oppinut kävelemään Lapissa, koska mättäikössä ei voinut kontata. Sitä ennen hän saa kuitenkin nauttia vielä yksinolosta. Nyt, kun vastaavanlaista elinympäristöä on jäljellä hyvin vähän, nämä kasvilajit ovat uhanalaisia.. Eilen tyhjensin vesiastian kokonaan, pesin sen ja vaihdoin veden. Loppuviikosta päivät alkavat jo sulautua toisiinsa ja on hankala muistaa, mitä minäkin päivänä on tullut tehtyä. Heinäkuun lopun ja elokuun alun helteillä lampaat ovat pääasiassa tyytyneet makailemaan varjossa tai sisällä aitassaan. Aika ei ole kuitenkaan käynyt pitkäksi. – Välillä täytyy tarkistaa puhelimesta, kuinka kauan on aikaa lauantaihin ja vaihtopäivään. Tänä vuonna Kaisa saapui omalla autollaan ja toi mukanaan kuivamuonaa koko viikon tarpeiksi. Ympäristön tarkkailua Kaisan lammaspaimenviikolla vallitsi suurimmaksi osaksi helteinen keli. – Pari niistä tulee mielellään lähelle ja yksi on niin arka, ettei sitä ole päässyt rapsuttamaan. Viikon loppupuolella lampaiden luonteet ovat tulleet jo Kaisalle tutuiksi. Kotiin Tottijärvelle palaaminen koittaa muutaman viikon kuluttua. Ensimmäiset kohteet valmistuivat Kolille reilu kymmenen vuotta sitten. Hänelle tämä oli ehdoton ykköskohde, kun hän haki lammaspaimenviikolle. Sääskiä ei ole näkynyt. – On olemassa tiettyjä kasveja, jotka ovat aikojen saatossa sopeutuneet pihalaidunnukseen. Talon päätyikkunasta näkee suoraan joelle. Heinäkuun lopun ja elokuun alun helteillä lampaat ovat pääasiassa tyytyneet makailemaan varjossa tai sisällä aitassaan. Lampaiden vuoksi täällä on paljon kärpäsiä, joten ripustin oven eteen lakanan, jotta sekin voisi olla auki
Polttopuuksi kelpaamaton aines kasataan tien varteen sovittuihin paikkoihin, josta ne haetaan keskitetysti pois Lapin ELY-keskuksen toimesta. Työt rahoitetaan Meidän maisemat -Leader-hankkeesta ja Tenojoki Interreg Nord-hankkeesta. 0400 304 745 tai marjut.kokko@ely-keskus.fi Utsjoella talkoillaan Tenojokivarren maisemissa Inarin Nellimissä katosi veneilemässä ollut mies lauantaina 28.7.2018. 14.8.2018 rajavartioston venepartio löysi miehen läheltä paikkaa, josta miehen vene löytyi katoamispäivänä tyhjänä. Lisätiedot: Utsjoen kunta / liikuntaja vapaa-aikatoimisto, Luossa 1a, 99980 UTSJOKI Vapaa-aikasihteeri Aini Lehtonen puh.: +358 40 031 9852, aini.lehtonen@utsjoki.fi Ohcejoga gielda / Astoáiggedoaibma die?iha * Ohcejohnjálmmi skuvlla lihkadansálevuoruid galgá ohcat 26.8.2018 rádjai! Sálevuoruid ohcan áigodahkii ?ak?a 2018 – gi??a 2019, guoská valástallanservviid, organisašuvnnaid, joavkkuid, rieggáid. klo 10. Marjut Kokko Lapin ELY-keskuksesta kertoo viisivuotisista maisemanhoitosopimuksista, joita maanomistajat voivat tehdä ELY-keskuksen kanssa. Luontoaarteidemme hoito kärsii kroonisesta rahoitusvajeesta, Liikanen sanoo. Tenontien maanomistajat voivat tehdä viikon 35 loppuun asti raivauksia omilla maillaan ja sopia Tenontien varteen kasattavien raivausjätekasojen poiskuljetuksesta Lapin ELY-keskuksen kanssa. Lämpimästi tervetuloa raivaamaan ja nauttimaan upeasta kulttuuriympäristöstä. Kansallispuistojen kävijämäärät ovat lähes kolminkertaistuneet viimeisen viidentoista vuoden aikana. Kokoonnumme yhteiseen infohetkeen Suvannon/Outakosken kammille 22.8. Talkoot pidetään 22.–24.8 Fierranjohkan ja Nuvvuksen välisellä alueella. Lisätietoja talkoista saa Lapin ELY-keskuksesta Marjut Kokolta, p. Lisäksi vanhojen rakennusten kunnostukseen ja hoitoon voi hakea tukea Lapin ELY-keskuksesta tai Museovirastosta. Henkilö vahingoilta ilmeisesti kuitenkin vältyttiin. Talkoissa raivattavat kohteet on valittu maisemanhoitosuunnitelman, maanomistajien aktiivisuuden ja hirvivaara-alueiden perusteella. Raivausjäte tulee sijoittaa tienpenkalle niin, ettei se vaaranna tieturvallisuutta. * Gáregasnjárgga lihkadanhálla sálevuoruid galgá ohcat 26.8.2018 rádjai! Sálevuoruid ohcan áigodahkii ?ak?a 2018 – gi??a 2019, guoská valástallanservviid, organisašuvnnaid, joavkkuid, rieggáid Sálevuoruid ohcan šlea?gapoastta bokte astoáigge?állái: aini.lehtonen@utsjoki.fi Ozadettiinat vuoru almmut ?ielgasit: Searvi / šládja / joavku, beaivi ja áigi, masa ozat vuoru. Outakosken maaseutuseura valmistaa talkoolaisille maittavaa ruokaa joka päivä. Keskiviikkona 22.8.2018 15 SAARISELÄN KAUPPAKESKUS Saariseläntie 1 99830 Saariselkä puh. Kansallispuistot tarvitsevat lisää rahaa Vihreiden varapuheenjohtaja Liikanen: Utsjoella talkoillaan elokuussa Tenontien upeita jokimaisemia esiin. Lassedie?ut: Ohcejoga gielda / lihkadan ja astoáigge doaimmahat, Luossa 1a, 99980 OHCEJOHKA/UTSJOKI Astoáigge?álli Aini Lehtonen tel.: +358 40 031 9852, aini.lehtonen@utsjoki.fi Talkoot Polttopuuta tarjolla TALKOOVÄELLE! Tenojokivarressa 22.–24.8. Lukijan kuva Nellimin tietyömaa tiistai-iltana 14.8. Talkoot aloitetaan joka päivä klo 10. * Karigasniemen liikuntahallin salivuorot tulee hakea su 26.8.2018 mennessä! Salivuorojen haku ajalle syksy 2018 – kevät 2019, koskee urheiluseuroja, järjestöjä, ryhmiä, kerhoja. Viimeistään seuraavan hallituksen on toteutettava ympäristöhallinnon korjauspaketti, jonka osana on laitettava kuntoon myös kansallispuistojen rahoitus, Liikanen sanoo. Tuomo Kokkoniemi kertoo Metsähallituksen polttopuuluvasta maisemallisesti arvokkailla kohteilla. – Uusien kansallispuistojen myötä hoidettavien kohteiden määrä on kasvanut, mutta Metsähallituksen Luontopalvelujen määrärahat ovat Sipilän hallituksen toimesta vain vähentyneet entisestään ja korjausvelka kasvaa. 044-3636972 •majoituskuukkeli.fi Vihreiden varapuheenjohtaja Veli Liikanen vaatii Suomen kansallispuistoja ylläpitävän Metsähallituksen Luontopalveluiden määrärahojen kasvattamista, jotta kansallispuistojen luontoarvot sekä retkeilypalvelujen laatu ja kestävyys voidaan turvata matkailijamäärien kasvaessa. Utsjoen kunta / Vapaa-aikatoimi tiedottaa * Utsjokisuun koulun liikuntasalivuorot tulee hakea su 26.8.2018 mennessä! Salivuorojen haku ajalle syksy 2018 – kevät 2019, koskee urheiluseuroja, järjestöjä, ryhmiä, kerhoja. Poliisi tiedottaa: Inarin Nellimissä kadonnut henkilö löytynyt Tietyöt Nellimintiellä etenevät. Siksi Luontopalvelujen rahoituksen lisääminen on välttämätöntä sekä matkailuelinkeinojen että luonnon hyvinvoinnin kannalta. Nimimerkillä: Kontosjärventien mökkiläinen. Suomen kansallispuistojen suosio retkeilykohteina on kasvanut vauhdilla koko 2000-luvun ajan. Talkoot järjestää Utsjoen kunta yhdessä Lapin ELY-keskuksen, Metsähallituksen, seurakunnan sekä paikallisten asukkaiden ja mökkiläisten kanssa. Lapinsalmen riippusiltaonnettomuus Repoveden kansallispuistossa muistuttaa siitä, että riittävät hoitomäärärahat ovat myös turvallisuuskysymys, Liikanen huomauttaa. – Mikäli retkeilykohteiden ylläpitoon ei panosteta, nähdään jatkossa entistä enemmän retkeilyreittien ja taukopaikkojen lakkauttamisia ja luontokohteiden kulumista. Sálevuoruid geah??alat álggahit ?ak?amánu álggus, ohcciide almmuhuvvo šlea?ga poastta bokte. Työ näyttää olevan raskasta, dumpperikin joutuu välillä ottamaan nokoset. Polttopuuta on tarjolla talkooväelle valtion mailta sitä mukaa kun sitä syntyy. Salivuorot pyritään aloittamaan syyskuun alusta, hakijoille ilmoitetaan sähköpostitse. Kansallispuistojen ja Luontopalveluiden budjettirahoituksen nostoa vaati myös iso joukko suomalaisia luontoja retkeilyjärjestöjä Ulkoilufoorumin kannanotossa toukokuussa. (016) 668 741 fax. Keskiviikkona info ja kahvit klo 10 Outakosken kammilla – Polttopuuluvat, Tuomo Kokkoniemi, Metsähallitus – Maisemanhoidon tuet, Marjut Kokko, Lapin ELY-keskus – Harvennetaan ja raivataan Nuvvuksen ja Fierranjohkan välillä Joka päivä alkaen klo 10 – Polttopuuta ja maukasta ruokaa tarjolla talkooväelle. Salivuorojen haku sähköpostitse vapaa-aikasihteerille: aini.lehtonen@utsjoki.fi Hakiessa vuoroa ilmoita selkeästi: Seura / laji / ryhmä, päivä ja aika, jolle haet vuoroa. – Kestävä luontomatkailu on maallemme merkittävä valttikortti. Outakosken maaseutuseura kahvittaa väen. Talouselämä kertoi heinäkuussa, että kansallispuistot ovat nousseet Suomen vetonaulaksi myös ulkomaisten turistien silmissä. 668 680 kuukkeli.lappi.fi kuukkeli@saariselka.fi JOKA PÄIVÄ EVERY DAY 9–21 PLUSSAA KAIKISTA OSTOISTA • •RAVINTOLA–PIZZAT •HAMPURILAISET MYÖSMUKAAN •KOTIKEITTIÖ–TAKEAWAY •KOTILEIPOMO•BAKERY •SAARISELÄNSUURIN LAHJA-,TULIAIS-JA MATKAMUISTOMYYMÄLÄ •TEKSTIILIT POHJAKERROKSESSA MAJOITUSVARAUKSET, HUONEETJAHUONEISTOT Vuokraukset: • puh. Omien sahojen ja koneiden käytöstä saa talkookorvauksen. Outakosken hautausmaan lähellä sijaitsevalle kammille on matkaa Karigasniemeltä 27 km ja Utsjoelta 76 km Tenontietä. Miehen löytämiseksi on suoritettu laajoja etsintöjä. Asian tutkintaa jatketaan kuolemansyyntutkintana eikä asiasta tiedoteta enempää
mennessä: p. Kurssit alkavat poikkeuksellisesti klo 10.00. klo 18–19. Lisätietoja latukahvilatoiminnasta Aini Magga, puh. Ilm: jouko.viitamaki9@gmail. Ilmoittautumiset toimintakonsepteineen ja vuokraesityksineen 7.9.2018 klo 16 mennessä sähköpostitse aini.magga@ metsa.fi tai postitse Aini Magga/Saariselän palvelupiste Kiehinen, Kelotie 1, 99830 Saariselkä. * merkityistä saat myös kortin. myös sähköisen) TILAA INARILAINEN OPISKELIJALLE! Verkkolehden kestotilaus 39 € /vuosi, SISÄLTÄÄ NÄKÖISLEHDEN Tilaukset www.inarilainen.fi/tilaukset tai 010 666 4140 Muista tehdä osoitteenmuutos myös Inarilaiseen. Yrittäjän tulee käydä tutustumassa kohteeseen paikan päällä ennen kahvilatoiminnan aloittamista. Kuljettajien hyvinvointipäivä To 6.9. Test World Oy:n liiketoiminnan kasvaessa etsimme joukkoomme taloushallinnon ammattilaista tehtävään Kirjanpitäjä Tehtävänäsi on huolehtia osana yrityksen taloushallinnon tiimiä Test Worldin kirjanpidosta, tilinpäätöksestä ja viranomaisilmoituksista sekä tuottaa tietoa konserniraportointia varten. 040-584 0021 (24/7) ke 29.8.2018 klo 9.00–15.00 Hotelli Ivalo Ivalontie 34, Ivalo INFOTILAISUUS POROJA METSÄTALOUDEN AJANKOHTAISISTA AIHEISTA Tilaisuudessa vieraillaan myös maastokohteilla. Kaikista kursseista kuljettajat saavat ammattipätevyysmerkinnän. Metsähallitus pidättää oikeuden hylätä kaikki tarjoukset. klo 18 Ivalon paloasemalla Kaikki pelastustoiminnasta kiinnostuneet TERVETULOA! Vyöhyketerapia (Ersdal) korvakynttilähoito hermoratahieronta perinteinen hieronta Ivalossa ke 22. klo 18 Ivalon paloasemalla Inarin hälytysosaston harjoitukset alkavat keskiviikkona 22.8. Kaikkien partioryhmien aikataulut ks. – la 25.8. Valinta tehdään parhaan toimintakonseptin ja hinnan perusteella. Keskiviikkona 22.8.2018 16 PARTIO ALKAA SYYSKUUSSA PARTIOON ILMOITTAUTUMINEN Ykköset (1.-luokkalaiset) ja konkaripartiolaiset tervetuloa! Ivalon kololla (Mukkavuopajantie 2) ma 27.8. 0400 214068 Kiitämme yhteistyöstä Lemmenjoen tapahtumien järjestämisessä: Lemmenjoen kylän talkoolaiset, S-Market Vaskooli, Ivalo, Kikka Laakso / Kammigalleria, Lemmenjoki, Anjan pitsa, Ivalo, Neste, Inari, Hotelli Kultahippu. Myynti voi tapahtua myös laavusta tai muusta väliaikaisesta rakenteesta, jonka yrittäjä tuo itse paikalle. Tervetuloa! Ammattipätevyyskurssit Inarissa SiiSec Ky järjestää seuraavat kurssit Hotel Korpikartanossa: Tieturva 1-kortti Ma 3.9.* Työturvakortti Ti 4.9.* Digipiirturi, ajoja lepoajat, uusi lainsäädäntö Ke 5.9. com/0503766410 Ma Jauhelihakastike, peruna, suvisalaatti Ti Pinaattikeitto, kanan muna, ruispuikula Ke Kana-kasvis wokki, täysjyväriisi, tuore kurkku, musta herukka hillo To Lindströminpihvit, ruskeakastike, peruna, jäävuori-melonisalaatti Pe Tonnikalapasta, kiinankaali-herne salaatti Koulu ruokalista 27.8.–2.9. Lisätietoja yrityksistä www.testworld.fi ja www.millbrook.co.uk. Voit ilmoittaa jäsentietosi myös sähköisesti 31.8. 050 305 9406 tai juha.jarvenpaa@ metsakeskus.fi Poronhoito ja metsänkasvatus -hankkeen Kahvitarjoilu. Ennakoiva ajo (REAK) Pe 7.9. mennessä osoitteessa https://kuksa.partio.fi/ kotisivut/jasenhakemus.aspx . klo 18– 19 ja Inarissa Vintillä (Saarikoskentie 4) ke 29.8. Ilmoittaudu 24.8. Myös iltaisin ja viikonloppuisin Luontaishoitaja, dipl.vyöhyketerapeutti Tanja Kultti Puh. www.inarintunturisudet.partio.net YKKÖSTEN PARTIO Inarissa Vintillä torstaisin klo 15–16, ensimmäinen kokoontuminen 6.9. •www.inarilainen.fi •tilaukset@inarilainen.fi •Ma–pe klo 9–13 p. 040 594 7420 ja Moitakurun kohteesta puistomestari Markku Välitalo, puh. Ilmari Test World Oy on Ivalossa toimiva puolueeton ajoneuvojen, renkaiden ja komponenttien testaukseen erikoistunut yritys, joka kuuluu brittiläiseen Millbrook Proving Ground Ltd –konserniin. Soita Lapin turvakotiin p. klo 18 Inarin paloasemalla Ivalon nuoriso-osaston harjoitukset alkavat maanantaina 27.8. 010 666 4140. Mukaan ulkoiluvaatteet ja oma muki. Metsähallitus Lapin luontopalvelut hakee latukahvilayrittäjää Moitakurun päivätuvan piha-alueelle/tuvalle Saariselälle. 050?568?8118 En juhli ikääntymistäni. Palvelemme ma–pe klo 9–16 Piiskuntie 1, Ivalo Ilman ajanvarausta Sähköiset kuvat 25e Tulostetut kuvat 30e (sis. id=9999842 2.–6.-luokkalaisten ryhmissä etusijalla ovat jatkavat partiolaiset, uusia otetaan mukaan syyskuussa, jos tilaa on. Ivalo, Siida-museo/ Ylä-Lapin luontokeskus, Inari, Ahkuntupa, Lemmenjoki, Venekuljetukset Veikko, Jomppanen, Lemmenjoki, Marja Näkkäläjärvi-Jomppanen, Lemmenjoki, PIntiälän teatteri, Hämeenlinna,, Make Kallio, Eura, Sirpa Peltovuoma, Vuotso, Teija, Kunnari, Ivalo, Inarin kunta, Kulttuurisihteeri Mirja, Karjalainen Kiittäen Lemmenjoen Lumo & Lemmenjoen kylätoimikunta Ivalon VPK:n hälytysosaston harjoitukset alkavat tiistaina 28.8. Lisätiedot ryhmien johtajalta Viiviltä p. Tarvittaessa myös paperikuvat. 040-5200 643 Koetko lähisuhteessasi väkivaltaa tai sen uhkaa. Katso lisätiedot ja koko hakuilmoitus osoitteesta www.testworld.fi/careers. Viesti nurkka Inarilaisesta viralliset passikuvat! Myös viisumikuvat! Toimitamme kuvat heti sähköisesti poliisille. Ivalossa kololla maanantaisin klo 16:30–17:30, ensimmäinen kokoontuminen 3.9
Käynti Siwan takapihalta lastaussillan takaa. 7686 5. Sergei Fofanoff: hauki–2220–1–2220; yht. Saamelaiskäräjälain sisällön uudistaminen on saamelaisten kannalta erittäin merkittävä uudistus, kiteyttävät puheenjohtajat. Lähtö Kuuputin pihalta klo 9. tiedotteita fbsivuilta. Esitys on sisällöltään monilta osin kompromissi, eikä Saamelaiskäräjät ole vielä antanut lopullista kantaansa esityksen sisällöstä. – Saamelaiskäräjien hallitus esittää muun muassa, että seuraavat vaalit tulisi käydä muutettavaksi esitetyllä 3 §:n mukaisella äänioikeutetun määritelmällä ja että 9 §:n yhteistoimintaja neuvotteluvelvoitetta sekä oikaisulautakunnan nimittämistä tarkistetaan saamelaisyhteiskunnalta saadun palautteen pohjalta, ynnää toinen varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tärkein kansallisen lainsäädännön osa on nimenomaan saamelaiskäräjälaki. Ari Porsanger: ahven–3970–3–11910; harri–3236–3–9708; hauki–3550–1–3550; yht. Lapin ensi-ja turvakodin Kriisikeskus tarjoaaa Lapin alueella apua ja tukea vaikeissa elämäntilanteissa, odottamattoman järkyttävän tapahtuman kohdatessa tai erilaisissa elämänkriiseissä tilanteissa, joissa omat selviytymiskeinot eivät riitä. verot Aineisto ma klo 15 mennessä, mieluiten sähköpostilla: inarilainen@ inarilainen.fi Ilmoita myös laskutusosoite. fi ja Facebook-sivulta Pohjois-Lapin koirakerho: Kasvattajan peruskurssi 22.23.9. Lisätietoja Fb:ssä Inarinjärven Jouset. Keittolounas maanantaisin, hinta 3€ jäsenet, 5€ muut. Sirkka Loimo, Anja Kaarret: harri–629–3–1887; ahven–429–3–1287; hauki–2120–1–2120; yht. Lapin Susien iltarastit tiistaina 28.8. Avopalaveri joka kk:n viimeinen maanantai. 040 411 1949 Vuokrattavana Ok-talo talviajaksi, 1,5 km Ivalon keskustasta. Esitysluonnosta on käsitelty Saamelaiskäräjien hallituksessa ja asiantuntijalautakunnissa, ja siitä käydään saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaiset neuvottelut oikeusministeriön kanssa. Mukaan kelin ja harjoitustavan mukainen varustus, sekä reippaasti juomaa. 34636 g. Perillä kalapotut ja lättykahvit. Ilmoittautumet heti Ritva Alenius 0400 662751. Lisätietoja ja mahdolliset muutokset verkkosivuilta www.heinakengat.palvelee. www.lapinensijaturvakoti.fi. Ennen esitysluonnoksen viemistä Saamelaiskäräjien täysistunnon käsiteltäväksi lopullista päätöksentekoa varten, Saamelaiskäräjien hallitus esittää muutoksia, joiden myötä esitys vastaisi paremmin Saamelaiskäräjien ja saamelaisyhteisön näkemystä uudistettavan lain sisällöstä ja täyttäisi koko uudistustyön tavoitteiksi asetettujen kansainvälisten velvoitteiden vaatimukset. Harjoitusajat: Ma 16-18 ala-asteen pienessä salissa. Vapaa pääsy, ei kolehtia! Viralliset kokousilmoitukset Hinta alk. mennessä. 2000 €. Inarin-Utsjoen Reumayhdistyksen syysretki Iijärvelle Ingan ja Olavin mökille tiistaina 4.9. vain 130 tkm. Inari-Utsjoen näkövammaiset kerho 29.8. Tulehan paikalle tarkistetaan kuulosi. Inarinjärven jouset: Uusi harrastaja, tule kokeilemaan jousiammuntaa. Avoinna: ma–to klo 10–15.30 ja pe 10–13. Lisätietoja kurssilapinkp@gmail.com, ilm. 040-7538768 Aikuisten lentopallovuoro tiistaisin klo 19:30-21 Vasatokan liikuntasalissa. 25168 2. Lisätietoja Jarnolta, puh. 5294 6. Seuraa harkka ym. Vesijumpat jatkuu tiistaisin 16.10. Kriisikeskuksen palvelut ovat luottamuksellisia ja maksuttomia. 2220 Saalis: taimen 2140 g, ahven 4399 g, harri 6794 g, hauki 21303 g, kalaa yht. Keskiviikkona 22.8.2018 17 Suora Linja Ilmoitukset ma klo 15 mennessä. Katsastettu, huollettu. P. tyottomatry. 10700 3. Ivalon MLL: Perhekahvila tiistaisin klo 10-12 nuorisotila Stönöllä, Vasatie 1. facebook.com/ivalon. 0400 759 390 Honda CR-V 4-veto bensakäytt. pe. Lohkolämm., vetokoukku. Susanna Kukkala, Risto Kukkala: harri–2562–3–7686; yht. Saalemin kirppari: Metsätie 2, avoinna ti, to, pe klo 11–16, ke klo 11–18. Inarin kunnan hallintojohtajaksi keväällä valittu Mari Palolahti aloittaa viransijaisena 1.9.2018 ja vuoden alussa varsinaisesti virassa. 4801 7. Lisätietoja: Pasi Mäkinen 040 8460 787 SámiSoster ry:n Toimintatupa jää kesätauolle. Rikosuhripäivystys tarjoaa neuvoa ja tukea rikoksen uhreille, heidän läheisille ja rikosasiassa todistaville. Inarin kunnan pitkäaikaiselle hallintojohtaja Pentti Tarvaiselle tämän viikon torstaina pidettävä Inarin valtuuston kokous on virkauran viimeinen valtuusto. Jehovan todistajat Ivalon srk: Sunnuntaisin esitelmä klo 11 valtakunnansalilla. Otamme vastaan hyväkuntoisia vaatteita, tavaraa, huonekaluja. Myllytie 5, Ivalo Käsitellään sääntömääräiset asiat. 9713 4. Aj. Kilpailuun osallistui 12 venekuntaa. Hinta alkaen 10 €. Pe 19-21 ja su 19:30-21:30 ylä-asteella. autom.vaiht., 2 hyvät renkaat aluvanteilla. 37 € sis. Paini alkaa syyskuussa Inarin koulun salissa, aika tarkentuu myöhemmin. Pohjois-Inarin eräja kalamiehet ry kiittävät kilpailuihin osallistujia, tukijoita ja talkoolaisia. keskiviikkona seurakunnan kokoustilassa Sairaalantie 5 Ivalo. Ivalon kentällä. Puheenjohtaja Kokouksia Kuvassa Inarin kunnan hallintojohtajat ”kolmessa polvessa”: Rauna Kaukovalta, Pentti Tarvainen ja Mari Palolahti. P. Sädettäret: Rintasyövän sairastaneiden vesijumppa alkaa Ivalon uimahallilla tiistaina 28.8. Avaamme jälleen syyskuun alussa. Ropponen P. 0400 401 172 tauolla. Ivalon AA-ryhmä kokoontuu: pe klo 19, Päiväkeskus Valkama. Harjoitukset Akujärven vanhan koulun kentällä tiistaisin ja sunnuntaisin alkaen klo 18.00. Inarin AA-ryhmä (saamenja suomenkielinen) on kesätauolla. P. Silja Line seurakisafinaali kisat su 9.9. Kso. Ivalon Seudun työttömät ry: Kirppis ja kahvio, Vasantie 3, p. Ristiinalompolon metsätien tiekunnan VUOSIKOKOUS ke 5.9.2018 klo 18.00 os. 6,2m ja lev 1,6m. Inarin perinteinen AA-ryhmä kokoontuu maanantaisin klo 19 Pappilantie 2, Inari. Ivalossa, kurssi vaatii toteutuakseen min 25 osallistujaa ja kurssille max 45 osallistujaa. Erittäin tukeva hyväkuntoinen puinen soutu/moottorivene pit. Puhelinneuvonta ja ajanvaraus kriisityöntekijöille p.040 5537508 maanantaista perjantaihin klo 8-16. Jan Erik Tanhua, Jessika Jyränkö: hauki–9713–1–9713; yht. Taajamasprintti, lähtö Ivalon lukio, ratamestari Jari Korpi. Yleisurheilun harjoitusilloista voi esittää toiveita; karikyro@gmail.com, tai p. Avopalaveri joka kk:n 1. Inarin-Utsjoen kuuloyhdistys ry: KuuloautoInarissa to 23 .8. – Alkuperäiskansaoikeuden asiantuntijoiden, saamelaisyhteiskunnalta saadun palautteen ja Saamelaiskäräjien asiantuntijalautakuntien kannanottojen perusteella näyttää selvältä, ettei esitysluonnos ole Saamelaiskäräjien hyväksyttävissä sellaisenaan, toteaa puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio. Lapin aluetoimiston puhelinnumero 0400 979 175, Rovaniemen palvelupiste 0400 979 026, Meri-Lapin palvelupiste 040 631 8550, Ylä-Lapin palvelupiste 040 669 5383. Keskusteluaikoja kriistyöntekijöille on saatavilla maanantaista perjantaihin klo 8-18 välillä. Tuloksia Saamelaiskäräjälain muutosta valmistellut työryhmä on kesäkuussa 2018 julkistanut esityksensä saamelaiskäräjälaiksi, jonka pohjalta valmisteltu hallituksen esitysluonnos on ollut laajalla lausuntokierroksella heinäkuussa 2018. Lentopallokerhot: 6-8-vuotiaat ke klo 17-18; 9-12-vuotiaat ke klo 18-19:30; 13-16-vuotiaat to klo 17-18:30. Ivalon urheilukentän takana. Kilpailukalenteri / katso seurakisat. saakka. Lisätietoja Jukalta, puh. Kriisichat torstaisin klo 12-14 (pääsy nettisivujen kautta). Kaikki rohkeasti mukaan! Uimahallimaksu. Kaikki kerhot kokoontuvat Vasatokan liikuntasalissa. klo 9 16 Nesteen pihalla. Tarjolla ilmainen lounas. Tanssiseura Heinäkengät ry: Viikkoharjoitukset kesäMyydään Tuoretta Inarin siikaa Tapahtumatorilla torstaina klo 11 alkaen. Inarin Tai-Shin-Mun ry: KungFu harjoitusajat: Arkisin klo 18–20, Ivalontie 12. 040-7780673. 040-8431630. Kuolan piirin ja Inarin kunnan 50-vuotista ystävyyskuntasuhdetta kesällä Ivalossa juhliessa, sai henkilöstösihteeri Anne-Marie Kalla kovan kolmikon samaan kuvaan. Vene sijaitsee Kaamasessa ja olen paikalla viikolla 34. Hallintojohtaja Pentti Tarvainen jää ansaituille eläkepäiville 1.1.2019. Otamme vastaan hyväkuntoisia huonekaluja ja vaatteita sekä vapaaehtoisia kirpparille. Lisätietoja Mirvalta, puh. Saamelaiskäräjien hallitus käsitteli lausuntopalautetta ja valmisteli neuvotteluja Kuva Anne-Marie Kalla Myydään Vuokrattavana Yhdistyspalsta. Paavo Nevalainen: taimen–2140–5–10700; yht. Fb:ssa MLL IVALO ja nettisivuilla ivalo.mll.fi MLL Inarin paikallisyhdistys: perhekahvila torstaisin klo 10-12 Vintillä. 040 731 0576. – Hallitus totesi kokouksessaan, että saamelaisyhteiskunnalta sekä Saamelaiskäräjien asiantuntijalautakunnilta tullut palaute on ollut hyvin selkeää ja palautetta pyritään huomioimaan lakiesityksen seuraavissa käsittelyvaiheissa, kertoo ensimmäinen varapuheenjohtaja Heikki Paltto. Huippukuntoinen. Sisäänkäynti pääovien kautta. – Saamelaiskäräjien vaalikauden keskeisin pitkän tähtäimen tavoite on saamelaisten itsemääräämisoikeuden kehittäminen. Hp. M. Hallintojohtajat kolmessa polvessa Vetouistelukilpailut 18.8.2018 Nitsijärvellä Tulokset (venekunta: kalalaji – paino g – kerroin – pistemäärä) 1. Facebook: Tai Shin Mun Ivalo www.taishinmun.fi Inarin Ilveksen lasten liikuntakerhot alkavat viikolla 35 seuraavasti: Yleinen liikuntakerho 6-16-vuotiaille tiistaisin klo 17-18:30. Muistathan ilmoittautua ennakkoon, se on halvempaakin ja jotta vältytään ilmoittautumisruuhkalta kentällä. Seuraa ilmoittelua fb ennijengi Inarin Yritys: Junnuhiihtäjien yhteisharkat keskiviikkona ja perjantaina urheilukentällä klo 18:00. 046-613 7055. Hoku Sei Kai ry: Karatea ja kobudoa Ivalossa. Mika Hindström, Tarmo Parviainen: harri–367–3–1101; hauki–3700–1–3700; yht. klo 17-18. 0400 398 984. 31.8
Musiikillisen annin lisäksi festariohjelma sisälsi myös urheilullisen osuuden, kun molempina päivinä oli mahdollista kisata suopunginheitossa. Myös tapahtuman järjestyksenvalvonnasta vastannut New Flow Services Oy:n Tuomas Lepistö vahvistaa, että viikonloppu sujui rauhallisissa merkeissä. Pyydämme ilmoittamaan tarpeesta joko sähköpostitse tai lähettämällä varhaiskasvatushakemus kielipesään 31.8.2018 mennessä. Tapahtuman leppoisasta luonteesta kertoo myös se, että poliisi tai tapahtumanjärjestäjä ei ollut määrännyt portilla tehtäväksi sisääntulotarkastusta. Lisätietoja perhepäivähoidonohjaaja Krista Känsälä puh. Siitä huolimatta ensimmäisen festari-illan jälkeen tapahtuma-alueelta oli löytynyt vain muutamia satunnaisia tölkkejä, mikä on Lepistön mukaan kävijämäärään suhteutettuna todella vähän. Ilmoitus julkaistaan kokonaisuudessaan www.kuntarekry.fisivustolla, kunnan virallisella ilmoitustaululla ja kotisivuilla www.inari.fi. Musiikkitarjonta oli monipuolista ja konsertteja järjestettiin ulkoilmalavalla sekä Sajoksen auditoriossa. – Järjestyshäiriöitä ei täällä juurikaan ole ja ne vähätkin hoituvat keskustelemalla. 040 744 1210, sähköposti: krista.kansala@inari.fi. Almottâs almostittoo tievâslâžžân www.kuntarekry.fisiij?oin, kieldâ virgálii almottâstavlust já päikkisiij?oin www.inari.fi. SV Ijahis idjassa juhlittiin leppoisissa tunnelmissa Andorralaiset Valerie (oik.), Sandra ja Zoe viettivät viimeistä lomailtaansa festivaalitunnelmasta nauttien. Terveyttä tuovat, hyvää mieltä luovat. Marjat myyty, pakastettu, sato talteen korjattu. Seuraavan kerran he aikovat suunnistaa pohjoiseen syyskuussa. Almmuhus almmustahttojuvvo ollásit www.kuntarekry.fisiidduin, gieldda virggálaš almmuhantávvalis ja ruoktosiidduin www.inari.fi. Mustikat kun kypsiä, sinistävät käsiä. Alkuperäiskansojen musiikkitapahtuma järjestettiin tänä vuonna jo viidettätoista kertaa. Eniten päänvaivaa aiheutti perjantain kova etelätuuli, mutta siitäkin selvittiin. Moni päivisin uinut, aurinko yöllä sammunut. Lapissa he käyvät useita kertoja vuodessa muun muassa ruska-aikaan sekä talvella hiihtämässä. Tapahtumanahan tämä on täysin erityyppinen kuin esimerkiksi vesicrossiviikonloppu, jolloin poliisillakin on ylimääräisiä partioita liikkeellä. Tapahtuman apulaistuottaja Aleksi Ahlakorven mukaan tapahtuma veti hieman enemmän väkeä kuin viime vuonna, eli yhteensä noin 3200 festivaalikävijää. He kertoivat, että kymmenen päivän mittainen Lapin loma oli ollut huikea kokemus. Kielipesätoiminnan mahdollista jatkoa varten Inarin kunta tarvitsee tiedot kieli pesäpaikkojen tarvitsijoista toimintakaudelle 2018–2019. 040 620 7697 Pirkko Saarela, varhaiskasvatusjohtaja, puh. Eila-Henna Kukkala Inarin kunta, Piiskuntie 2, 99800 Ivalo Puhelin 040 188 7111, fax 016 662 628 www.inari.fi Inarin kunnan sivistystoimi hakee 29.8.2018 klo 15.00 mennessä Määräaikaista lastenhoitajaa Saariselälle ajalle 3.9.2018–31.5.2019 Lastenhoitajan työ Saariselän päiväkodissa on jaksotyötä, työ alkaa 3.9.2018 tai sopimuksen mukaan. Täällä on joka vuosi ollut todella rauhallista. Keskiviikkona 22.8.2018 18 Totuttuun tapaan festarit alkoivat perjantaina lapsille ja nuorille suunnatulla ohjelmalla. – Viikonloppu sujui oikein hyvin ja rauhallisesti alusta loppuun. Aurinko kesäyön, tehnyt helteisen työn. Hyvinkääläiset Matti Karppinen ja Riitta Tolvanen vierailivat Ijahis idjassa jo kolmatta perättäistä kertaa. Ââlmtõs ?õõ?tet obbvuõ?stes www.kuntarekry.fi-seeidin, kåå´dd veerjlaž ââlmtemtaaulâst da dommseeidin www.inari.fi Lisätietoja: Marja Helander, päiväkodinjohtaja puh. 040 744 1259 Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@inari.fi Inarin kunta, Piiskuntie 2, 99800 Ivalo Puhelin 040 188 7111, fax 016 662 628 www.inari.fi KOLTANSAAMEN KIELIPESÄPAIKKOJEN TARVESELVITYS SEVETTIJÄRVELLÄ 31.8.2018 MENNESSÄ Sevettijärven koltansaamen kielipesässä ei ole ollut tarvet ta järjestää toimintaa 1.6.2018 alkaen. Hakemukset www.kuntarekry.fi-sivuston kautta. Festivaalialueella riitti ihmeteltävää. Sanasepot Hillat, ylikypsiä nyt, rämpiminen päättynyt. Hildá Länsmanin ja Viivi Saarenkylän muodostama Vildá-duo aloitti lauantain ulkoilmakonsertit
Meillä on vapaat kädet sisällön tuottamisessa ja kuulijat ottavat paljon yhteyttä netillä ja puhelimella. – Hissu on jäänyt elävästi mieleeni, koska hän oli niin ystävällinen kaikkia kohtaan, hän sanoo. Olimme alempiarvoisia, mutta siihen aikaan kuului sekin, että kärsimme kaiken nahoissamme. Kaikki kappaleet tosin on pakko laittaa täällä sitten digimuotoon ennen soittamista. Toinen hyvä kaveri Rovaniemellä on Koposen Toivo, Ivalon poikia hänkin. Akujärvellä oli myös hyviä puolia ja voin sanoa sen, että Akujärven opettajat olivat mahtavia, heistä ei ole pahaa sanaa sanottavana. Jukka Titoff on Södertäljessä Radio Suomen tulisielu Jukka Titoff yrittää käydä Ivalossa kerran vuodessa. – Radio Suomi perustettiin Södertäljessä vuonna 2010 ja se on puhtaasti nettiradio. Hän virkistyy ja hyräilee mukana saadessaan kuulla nuoruutensa lauluja, tietää Jukka. Jaakko Peltomaa ”Sarren Einokin ehti käydä studiolla haastateltavana, hän oli aina hyvällä päällä ja toi Inaria esille Ruotsissa monin tavoin. Minulle ei ole jäänyt katkeruutta asuntola-ajoista, en ole jäänyt niitä miettimään, mutta kyllä varmasti joillekin herkemmille on niistä ajoista jäänyt traumoja. Alun perin nettiradio oli tarkoitettu ruotsinsuomalaisille, mutta kuulijoiden joukosta varmasti löytyy monenlaista väkeä. Kun on kuitenkin asunut siellä melkein 50 vuotta, niin ei Södertäljessä asumista osaa pelätä ja enemmän siellä asumisessa on hyviä kuin huonoja puolia, vaikka uutisista suomalaiset näkevät enemmän niitä huonoja, tuumailee Jukka Titoff. Ivalon kylässä elettiin vielä leppoisaa elämää ja Leiritien lapset seurasivat, kuinka Rajavartioston hevosmies haki hevosrattailla tinkimaidon jostakin maatalosta komppaniaan. Muutamia vanhoja kavereitakin Ivalosta vielä löytyy, vaikka paljon heitä on muuttanut pois ja osa on jo kuollutkin. Asiakaspalvelu puh: 020 710 9050 ja ilmoitusten jättö inarilainen@inarilainen.fi Päätoimittaja: Jaakko Peltomaa 020 710 9052 jaakko.peltomaa@inarilainen.fi Toimitus: Ville Vaarala 050 306 7677 ville.vaarala@inarilainen.fi Juttuvinkit: 020 710 9052 Ilmoitushinnat (€/pmm) 1.1.2018 ilman alv 24% alv Etusivu 1,34 1,66 Takasivu 1,12 1,39 Tekstissä 1,06 1,31 Yhdistykset 0,95 1,18 Laskutuslisä 2,42 3,00 Ilmestymispäivä: keskiviikko Tilaushinnat Suomeen Kestotilaus 64,50 €/vuosi Määräaikainen 69,50 €/vuosi, 44,70 €/6kk, 24,50 €/3kk Opiskelijatilaus kuukausi 6,80 €/kk, 37,30 €/6kk) Tilaukset muihin maihin: tiedustele hinnat toimituksesta. Jukka sanoo olevansa nettiradion tekniikkamies, juontohommissa hän on hyvin harvoin. – Ivalon kansakoulusta ja asuntolasta minulle jäi hyvät muistot. Ruotsin valtio opetti mielellään ruotsin kieltä suomalaisille muuttajille, jos heillä vain oli siihen intoa. – Olisihan ollut mukava, jos pieni pätkä niitä pitkoksia olisi säilytetty muistona. Myös tekniikka on aina kiinnostanut, joten kun minua pyydettiin hommiin nettiradioon, niin suostuin heti. – Jukallahan on vene Inarin satamassa ja tuon veneen kyydissä olen minäkin päässyt seilaamaan Inarilla. Ei sitä oikein kaikkea vanhemmille kerrottu. Jukka jäi eläkkeelle aivan äsken, eikä vapaa-ajan ongelmia ole vielä ollut, koska siitä pitää huolen vapaaehtoistyö hänen kotikaupungissaan Södertäljessä nettiradio Radio Suomen parissa. Tarkoitus oli käydä vain isää helssaamassa ja palata takaisin, mutta niinpä vain kävi, että Jukka jäi sille reissulleen. Rovaniemellä asuu Jukan hyvä kaveri Luostarisen Jukka, juuri eläkkeelle jäänyt palopäällikkö. Hän sanoo, että Akujärven koulun asuntolassa hän sai kolttapoikana kokea syrjintää monen muun kolttalapsen tavoin. Se on kummallista, että vaikka muisti pettää ja ihminen dementoituu, niin vielä silloinkin hän saattaa muistaa tuttujen laulujen sanat. – Tietenkin Ruotsi on muuttunut vuosikymmenten aikana ja Södertäljessäkin on levottomuuksia. Kovin paljon ei voinut tehdä ilkeyttä, koska silloin sai peräänsä Leiritiellä asuneen poliisin Lampis-Mikon. – Musiikki on tärkeää ikäihmisille. – Kyllähän nimenomaan siellä sai asuntolanhoitajalta kuulla mikä sitä oikein on, kun on kolttalapsi. Jos joku solisti tai yhtye innostuu levyttämään ja haluaa, että myös ruotsinsuomalaiset kuulevat tuotantoa, niin aika usein he pistävät levyn sitten postissa Södertäljeen. –Täällä on mukava käydä ja yleensä olen ajoittanut Lapin-matkani kesälle ja Inariviikkojen aikaan, jolloin tuttuja tapaa kaikkein varmimmin. Keskiviikkona 22.8.2018 19 JOKA PÄIVÄ MA–LA 7–22 SU 8–22 • K-KAUPAN TUOTTEET • BAKERYSTÄ UUNITUORETTA LEIPÄÄ AAMUSTA ILTAAN • VEIKKAUS • LÄÄKEKAAPPI • OTTO-PIKAPANKKI INARINTIE 45, 99870 INARI PUH. Olen Hanssia aina silloin tällöin nähnyt Ivalon reissuillani ja hän näyttää ihan samannäköiseltä kuin silloin 50 vuotta sitten. – Musiikki on kiinnostanut minua aina, ja olihan isäukkoni musikantti. Erityisesti jäi mieleeni opettaja Elmo Tiilikainen, joka oli huipputyyppi, liikunnallinen opettaja, joka osasi olla nuorten kanssa. Kun kävelen kotiovelta sata metriä, niin olen studiolla. Jukka on monena kesänä käynyt Riutulan suunnalla verestämässä vanhoja muistoja. Olen kuitenkin muuttanut Ruotsiin 17 vuoden ikäisenä ja siellä on lapset ja lastenlapset, joten tuskin minusta enää paluumuuttajaa tulee, hän uskoo. – Levyjä saa lähettää jatkossakin, ne ovat tervetulleita. Jukan lapset ja lapsenlapset asuvat Ruotsissa ja Jukka arvelee, että sekin on yksi syy siihen, että hän varmasti tulee asumaan myös loppuelämänsä Ruotsissa. Jos kuulin auton äänen, niin hypin metsään piiloon. Ivalossa kerran vuodessa Jukka Titoff on viime vuosina käynyt Ivalossa noin kerran vuodessa. 016-671 500 inarinkuukkeli@luukku.com www.supermarketinari.com POLTTOAINEAUTOMAATTI 24h I N A R I Jukka Titoffin ei koskaan tarvinnut olla Ruotsissa työttömänä. Jukka Titoff sanoo sopeutuneensa Ruotsiin täydellisesti. Riutulan lastenkodissa kohtelu oli hyvää. Ihmiset tykkäävät nettiradiostamme ja kannustavat jatkamaan samalla linjalla.” Jukka Titoff lähti vuonna 1970 Ivalosta piipahtamaan Ruotsin puolelle isäänsä tapaamaan. Asuimme Leiritiellä ja sen perän lapsilla aika kului ulkona juosten ja värkäten. Paljon meitä kuunnellaan Suomessakin. Hän on ollut töissä muun muassa sahalla ja Scanian palveluksessa. Jukka Titoff sanoo, että lastenkodin talonmies Hans Mattus oli mahtava mies ja hän oli tukena ja turvana lastenkodin poikasille. Jukan kanssa olimme nuorina poikina Ivalon VPK:ssa ja hänelle siitä palokuntatouhusta tuli ihan ammatti. Muuten kun sitä lapsuutta Ivalossa ajattelee, niin minusta tuntuu, ettei meille ollut mitään järjestettyä tekemistä, mutta aika kului hyvin siitä huolimatta. Hän ei osannut Ruotsiin muuttaessaan muuta kuin suomea ja vähän englannin kielen alkeita, mutta nuori mies oppi pian ruotsin kielen ja opiskeli sitä myös työnantajan järjestämillä ja maksamilla kursseilla. Joka päivä tulee käveltyä studiolle jotain tekemään, vaikka ei olisi lähetyksiäkään, kertoo Jukka Titoff. Nykyisin aika kuluu mukavasti tämän radion parissa. Toimitus on avoinna ma–pe klo 9–16.00 Tilaukset, laskutus: 010 666 4140 ma-pe klo 9-13 Tilaukset: tilaukset@inarilainen.fi Käyntiosoite: Piiskuntie 1, 99800 Ivalo Postiosoite: PL 61, 99801 Ivalo Ilmoitusten palstaleveydet: 1 palsta 39 mm 2 palstaa 82 mm 3 palstaa 125 mm 4 palstaa 168 mm 5 palstaa 211 mm 6 palstaa 254 mm Ilmoitusaineistot toimitukseen viimeistään ma klo 15 Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino, Kajaani Jakelu: Posti Group Oyj Postin jakeluhäiriöt: 0100 85160 (pvm/mpm) Ma–pe 8–16 www.posti.fi/henkiloasiakkaat/jakeluhairiotiedustelu ISSN 1456-0844 www.inarilainen.fi Toimitusjohtaja: Jari Haavisto 050-559 9813 Kustantaja: Lapin Lehtikustannus Oy Lehden saaja Jakeluosoite Postinumeroja toimipaikka Puhelin, sähköposti Maksaja, ellei ole sama kuin lehden saaja Nimi Jakeluosoite Postinumeroja toimipaikka Puhelin, sähköposti Tilaukset helposti myös netissä www.inarilainen.fi/tilaukset tai soittamalla 020 710 9050 Tilaa T ee ti la us , le ik ka a ir ti ja po st it a, po st im ak su on va lm ii ks i m ak se ttu Vastaanottaja maksaa postimaksun INARILAINEN Tunnus 5009670 00003 VASTAUS LÄHETYS Tilaushinnat kestotil. 12 kk 12 kk 6 kk 3 kk Suomi 64,50 € 69,50 € 44,70 € 24,50 € Opiskelijat 6,80 € /kk kk, Oppilaitos: Tilaukset ulkomaille: Ota yhteys toimitukseen. – Minulla oli työpaikkakin Ivalossa, olin supparina Osuuskaupalla, mutta kun työmahdollisuudet olivat Ruotsissa tosi hyvät 70-luvun alussa ja olin seikkailuhaluinen 17-vuotias nuori, niin Ruotsi vei mennessään, kertoo Jukka. Aikoinaan harrastin Södertäljessä lentopalloa ja jousiammuntaa, mutta nämä harrastukset ovat jääneet jo senkin vuoksi, että ikää on tullut. Tänä kesänä Ivalon keskustassa kävellessään Jukka huomasi, että Petterssonin Hissun kaupan näyteikkunat ovat entisellään, mutta ovi on kiinni ja liike suljettu. Se mikä minua innostaa jatkamaan radiotyötä, on ihmisten palaute. Suomalaisella musiikilla on tärkeä rooli Södertäljen Radio Suomessa, ja kun kuulijoiden joukossa on paljon varttuneita ruotsinsuomalaisia, niin heidän musiikkitoiveet otetaan huomioon. Viimeisimmällä reissullaan hän huomasi, että vanhat pitkospuut, joita pitkin hänkin aikoinaan käveli, ovat nyt viimein lahonneet jäljettömiin. Me tiesimme, ettei Mikko välttämättä saa kiinni meitä pyörällä, mutta tiesimme senkin, että hän saattaa iltasella ilmestyä kotiin vanhempia jututtamaan, Jukka naurahtaa. – Hän oli aina hyvällä tuulella eikä koskaan sanonut pahasti kenellekään. Autopeltiseppänä hän työskenteli omassa firmassa, jonka hän sittemmin myi pois. Kerranhan minä kyllästyin siihen touhuun niin, että hyppäsin parvekkeelta alas ja kävelin Ivaloon. Ivalon suunnalla asuvat hänen enonsa Seppäsen Risto ja Timo, äiti asuu nykyisin Laukaalla. Södertäljen Radio Suomen studioon lähetellään jonkin verran uutuuslevyjä eri puolilta Suomea. Paljonhan uutta musiikkia tuleekin sitten jo suoraan koneelta koneelle ilman levyjen postittamista. Kunhan vain on netti, niin meitä voi kuunnella Ruotsissa ja ympäri maailmaa. Kolttalapsia syrjittiin Jukka kävi kansakoulua eri puolilla Inarin kuntaa, muun muassa Akujärvellä
Vastakarvaan liikennöinnistä näyttää tulleen maan tapa, jolle ei tietenkään voida mitään, mutta se näkyvyyttä haittaava pensas on poistettavissa vaikka heti. Näin kiertää elämän kulku menneestä nykyisyyteen. Saariselän toimipiste on samalla Opteamin pohjoisin toimisto Suomessa. Ja ne airbnb-asuntojen järjettömät hinnat. HR-koordinaattori Suvi Siltala on kotoisin Rovaniemeltä, mutta työskentelee Saariselällä ainakin marraskuuhun asti Opteam Lapin toimipisteessä, joka löytyy Siulassa. Inga-Briitta Magga Opteam Lapin pohjoisin toimipiste löytyy Siulasta Luin Inarin uudelta kansalaiskanavalta Unto Matinlompolon irvailutekstin saamelaisuudesta ja lappalaisuudesta ja kyllä meni maku koko mieheen. Noukittu ylemmäs veneenlaskupaikan alapuolelle. Hyvä vuokralainen Sunnuntaiaamuna pihani oli taistelun jäljiltä. – Osaavien ja mahtavan persoonan omaavien työntekijöiden hankinta, ammattitaidon ylläpitäminen sekä hyvinvointia työelämässä parantavat ratkaisut ovat esimerkkejä toimintamme painopistealueista, kuvailee Suvi Siltala Opteam Lapin toimipisteestä. Tulva vienyt jo toisen ”tuubin”. Suomen lippu kuuluu olla tangossa vaikka olisi joku saamelaisliputus! Kyllä minä mieleni pahoitan joka kerta kun aina menee väärin! Vain seurakunta liputtaa oikein. Opteam on työelämää vastuullisesti uudistava rekrytoinnin ammattilainen ja muuttuvan työelämän asiantuntija. Raivostunut mummi Oliko palokunta unohtanut välineensä Karilantien päähän vai varautunut uuteen öljyvuotoon. Kukkapenkki tallottu ja sontaa ympäriinsä. Pelek ääk sie putki rikko ja. Kukat ruukuista revitty. Vai pitääkö ensin sattua jotain. Kyllä vishinkin Inarin kunnalla hyvin mennee, ku ainuva riijan aihe on joku Pohojos-Inarin jäähileasema. Airbnb-vuokraus pitäisi kieltää kokonaan tai ainakin sitä jollakin lailla rajoittaa. Noitatohtori Tulin autolla Inarin koulun etupihan kautta johtavaa katua Saarikoskentien suuntaan, kun eteeni tulla tupsahti oikealta, linja-autojen pysäköintipaikan sisäänajoliittymästä, pensaan takaa, polkupyöräilijä. Suvi Siltala kertoo, että jo ruska-aikana luodaan hyvissä ajoin kontakteja talvisesongin töistä puolin ja toisin. Anni Sarre Saunalahden polku. Sen sijaan kysyn, onko harrastajateatteriryhmä Ivaloiset jo palkittu Inarilaisteolla. Mikähän tuhoeläin. En minä kyllä Siivikolle Inarilaistekopalkintoa antas vaikka olisi viiminen inarilainen maailmassa. Kyllä kaipaan Temmeksen Eeron aikoja! Jos teet töissä sata asiaa oikein, niin siitä ei puhuta. Toisella kerta henkilöauto. Nyt kun kaipaa kunnon polkua, on aika pilannut sen. No pelek ääthä n sie, kaikk ihan niitä pelek ää! Me oomm a niitä pelon poist ajia! Opteam Lappi etsii yhteistyössä Inari-Saariselän matkailun sekä asiakasyritysten kanssa motivoituneita osaajia työskentelemään ympäri Pohjois-Lappia. Inarin kunta, mikä siinä mättää, kun liputus menee aina väärin. Nyt osaan ennakoida, mutta kuinka moni tulee vielä yllätetyksi. 75 vuotta sitten pienet jalat tallasivat tuota keväistä polkua ketterästi. Joku laki siihenkin. Nyt sekin selvisi. Keskiviikkona 22.8.2018 20 Aleksi Risto Timi 040 589 9984 Sanny 040 657 8107 040 702 1572 040 670 5556 TOIMIMME NYT MYÖS KOKO LAPIN ALUEELLA! Säästä -50% lämmityskuluista Mitsubishi ilma-vesilämpöpumpulla! Lapin olosuhteisiin -28 PYYDÄ ILMAINEN SÄÄSTÖLASKELMA Käyttövesiremontit Lämmitysremontit Viemärisukitukset Lampelankatu 6 96320 Rovaniemi vesnom.. On jopa täysin mahdotonta löytää paikallisenkaan itselleen asuntoa airbnb:n takia. – Olen siellä asiakkaita ja työntekijöitä varten, sanoo Siltala. – Odotan, että työntekijöitä saadaan Lappiin reilusti. Vaihtui sienimatka muisteluksi, ihmiselämän kulkuna erilaisina: aikuiset, vanhukset, lapset… kävelijät, hiihtäjät, porot, hevoset, myöhemmin moottorikelkat. Kääntyvät pitkät heinät ympäri jalkojen, kulkua hidastaen. Tätä polkua pitkin, isä aikoinaan kuljetti myös kuolleen suden lasten yllätysihmeeksi! ”Kuin iso, kuollut koira!”, tuli arvio lasten suusta. Olemme auki arkipäivisin ja riippuen tilanteesta, voin toki olla tavoiteltavissa siellä pitempäänkin. Lähetä viesti 040 865 3916 Sammaloitunut, heinittynyt, vanha saunalahden polku, syvälle uponnut. Mutta teehän yksi virhe, niin kyllä mainitaan. Monta taukoa vietetty Helanderin tukikohdassa Mahlatissa 1970-luvulla. Hakee jalka tukevaa astumakohtaa kävelysauvojen avulla etsien. Ihmetellen kuka moisen vaivan on nähnyt. Joka matkalle olisi oma tarinansa vuosien saatossa. Suvi Siltala Opteam Lapista palvelee Siulassa Saariselällä. Se olisi palkinnon arvoinen. Minä kun olin pitänyt Unskia sydämensivistyneenä miehenä, joka viimeisenä ryhtyy irvailemaan toisten identiteetille ja syntyperälle. Toinen oli myös lähdössä. Myöskin kulkijan askeleet