Inarilainen 22.06.2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

vsk. nro 25 PaPaNan JUHANNUS!! eskiyöllä K nus juhan !! PE 24.6. kokko Stepa, J-P-Ovela&Soppa, Talonpoika Lalli, Asis, Amoc&Ruzze, Dj MidSummer LA 25.6. SCANDINAVIAN MUSIC GROUP alk. . 22.00 À la cartea joka päivä klo 11?21 Ravintola auki ma?to klo 24, pe?la 03 ja su 22 Uusittu lounas arkipäivisin klo 11?15 Night Club Hipun Kellari pe?la klo 23?04 Kellarissa perinteiset Juhannusbileet Perjantaina Juhannustanssit tahdittaa Lapin Tähti, liput 10 ? Kokko rassi Kesäoteinna av PÄIVÄ JOKA Ter ve tuloa! ! rannassa klo 20 www.papanabar.fi PaPaNa Inarin napana Inarintie 47, Inari P. klo 8?15, la 25.6. Gullstenin mukaan Ivalo on kova ja siksi hyvä palveluspaikka. Kotiutuneita muistutettiin hyvän kunnon ylläpitämisestä. Sivu 5. PALVELEMME ma?la 8?21 su 12?18 IVALO P. 040 765 1605 Tinja Myllykankaan norjanvuonohevoset tulivat Utsjoen kirkkotuville ilostuttamaan lapsia ja tarjoamaan heille ratsastusta. Lue sivulta 3. Kesä kului uiden Mukkavuopajassa Viikon kysymys selvittää, miten lapset viettivät aikaansa 70 vuotta sitten. Sivu 4. Ivalo oli kova palveluspaikka Ylirajajääkäri Sampo Gullsten sai Luton leukun. 0400-423525 Ivalontie 16 | 99800 IVALO | 040 48 55 181 INARIN JA UTSJOEN PAIKALLISLEHTI keskiviikko 22.6.2016 20. SU 26.6. KLO 21 ASTI! KOKO KAUPPA MYYDÄÄN TYHJÄKSI 99 ?20?40% ALELLA rs Juhannusviikon aukioloajat ke ja to klo 8?21, pe 24.6. klo 8?21 TAKSI IVALO Puh. 0100 87 888 www.ivalontaksit.fi Irtonumero 2 ? Kevon tutkimusasema on kansainvälinen Turun yliopiston tutkimusasema Kevolla on tutkijoiden tukikohta etenkin kesäisin. Sivut 8-9. Saamelaiskäräjien vaalikausi alkoi Poronhoitajat kiittelivät Saamelaiskäräjien panosta elinkeinon hyväksi. Sivu 11. Kalastuslaista uusi lakialoite Sivu 12.. MERKKIKORJAAMO Lintumaantie 9 20 vuotta paikallislehteä Huollot ja korjaukset kaikkiin automerkkeihin Puh. 016 6755 700 Tarjoukset voimassa ma?pe 20.?24.6.2016 Juhla Mokka kahvi 500 g 9 K-PLUSSA-KORTILLA (?24%) 1/talous 00 Coca-Cola Atria viljaporsaan virvoitusjuomat 1,5 L Fileepihvit K-PLUSSA-KORTILLA naturell 700 g tai (?64%) fariini 1kg 5 00 2/talous (sis. 3pkt pantit 4ploa 1,60e) ilman K-Plussa-korttia ilman K-Plussa-korttia 3,99/pkt 2,79/pl 5 TAX FREE LOPPUUNMYYNTI KE 22.6. klo 8?21, su 26.6
pantit Lapin Kulta Olut 18-pack 0,33 l tlk (2,79/l) Ivalo, Petsamontie 2 ma?su 8?21 Huom! Palvelemme myös juhannusaattona ja -päivänä klo 8?21. 2 Keskiviikkona 22.6.2016 Osuuskauppasi tarkoitus on tuottaa palveluja ja hyötyjä omistajilleen. JUHANNUS HERKUT omasta kaupasta 0 89 Suomi Varhaisperuna, multa 12 90 1 49 kg kg Hätälä Norjan lohi vakuumipakattu 1 ras Liettua Grilliherkkusienirasia 400 g (3,73/kg) 0 98 HK Poprilli 400 g (2,45/kg) 49 pkt HK Kabanossi grillimakkarat 360?400 g (4,14?3,73/kg) 69 2 6 49 2 1 HK Kariniemen Kananpojan liekkija hunajasiivet 700 g (3,84/kg) Atria Vinaigrette kaalisalaatti 300 g (4,97/kg) 95 kg Snellman Grilliribs BBQ- marinoitu n. 700 g 49 Pingviini Maustetut kermajäätelöt ei laktoositon, 1 l 6 95 Atria Porsaan XXXL Texas grillipihvit 900 g (7,72/kg) 19 26 sis
Seppänen jää piakkoin eläkkeelle. Historiallisesti arvokas alue Historiallinen kirkkotupa-alue löytyy Utsjoelta Mantojärven rannasta. Ukki soitti lankapuhelimella kerran viikossa Taka-Lappiin ja tilasi ruokalähetyksen. Oli helpompi ajaa autolla Maunusen pihaan, kävellä siitä rantaan ja heilutella käsiä, josko joku vastarannalla huomaisi ja lähtisi hakemaan. Tämä on oikein hieno tilaisuus, kuvailee kirkkoherra Arto Seppänen Utsjoen seurakunnasta. ?Samalla lapset oppivat myös omasta ympäristöstään ja oppivat tuntemaan myös paikallishistoriaa, lisää Seppänen. Kirkkoherra Arto Seppänen asuu kirkkotupien naapurissa. Hänen mielestään oli tärkeää, että kurssilla vieraili myös kirjallisuuden professori Vuokko Hirvonen kertomassa tarinoita entisestä ajasta. ?Hän toi mukanaan historiallista perspektiiviä aiheeseen. Kertomukset avasivat lasten näkemystä ja toivat lisää inspiraatiota luomaan omaa tarinaa, Aura Pieski kuvailee. Toiminnanohjaaja Magga- Varsin mieltä lämmitti erityisesti se, että tapahtuma oli sisällöltään monipuolinen ja lapsille iloa tuottava. Keskiviikkona 22.6.2016 3 Päätoimittajalta Lapsuuteni kesämuistoja Mummolan rannassa oli ukin veistämä vanha keskimoottorivene. Olin kinunnut, että lähtisimme ukin ja mummon kanssa käymään Impi-tädin luona. Niinpä ukki yhtenä iltana pyöräytti Bernardin käyntiin veivistä ja niin sitä puksuteltiin Paskaniemen taakse Kallioniemen rantaan. Ilta kului mukavasti, kun ukki ja Aukusti innostuivat tarinoimaan. Silloin elettiin 70-luvun loppua. Tapahtuma oli suunnattu ennen kaikkea lapsiperheille. 1930-luvulla alueella on ollut yli parikymmentä tupaa. Soutuveneellä hän sen sijaan kulki. Paljon hän muisteli myös isänsä, Petteriäijin kertomuksia. Tytöt olivat erittäin tyytyväisiä kurssiin. vä jatkaa Utsjoella, sanoo Magga-Vars. Inga-Briitta Magga. Hän opiskeli nukketeatteria vuosina 2003-2005, sitä ennen hän työskenteli näyttelijänä 15 vuotta. Repertuaari oli monipuolinen, aina työväenlauluista virsiin. Ohjelmassa oli nukketeatterin lisäksi ratsastusta ja kasvomaalausta. Kun 10-vuotiaana lukee Viljo Suutarin romaanin ?Leiri?, ei koskaan unohda millaisiin herkutteluhetkiin mädäntynyt hevosenliha innoitti nälkiintyneitä vankeja. Ukki saattoi pirtissä istuessaan pistää lauluksi. Ja perunoiden kuori oli kuin silkkiä. Mutta hyviä nekin potut olivat. Eihän mummolaan mennyt vielä kuin kärrytie, joka oli vesisateen jälkeen yhtä rapakkoa. Pakettiauto toi pahvilaatikon vastarannalle ja siitä se haettiin soutamalla. Pottumaita oli kaksi, yläpottumaa ja ala- pottumaa. Ja tarinoita hänellä riitti. Mummolan potut olivat keltaisia ja niin makeita, että niitä teki mieli syödään ihan siltään. Hän on laulaja ja esiintyi tapahtumassa kirkkotuvilla, esittelee Kiira Savikko. Nukketeatteri-kurssi järjestettiin Ailigas-talossa, Utsjoen kylällä. Tekniikat eivät olleet hänelle entuudestaan tuttuja. ?Tein marionetti-nuken, jonka nimi on Poli. Jos Saludo ja Pulmu-sokeri olivat lopussa, niin sitten tilattiin niitäkin. Ukki oli jo vanha mies ja keskimoottorivene sai hänen puolesta olla rauhassa tuon reissun jäl- keen. Kurssille osallistuneet lapset ja aikuiset pääsivät kokeilemaan kursseilla tekemiään nukkeja esityksessä sekä tuottamaan oman esityksen perinteisessä kulttuuriympäristössä. Kurssille osallistunut 11-vuotias Kiira Savikko Inarista tykkäsi erityisesti nukkejen tekemisestä. Tästä on hy- Kiira Savikko Inarista ja Senja Aikio Utsjoelta osallistuivat viikon mittaiseen nukketeatterityöpajaan Utsjoella. Myös mummon isän, Mutenia-äijin, sananparsia ukki jaksoi kerrata ja niille naureskella. jaakko.peltomaa@inarilainen.fi Nukketeatteria ja ratsastusta Utsjoen kirkkotuvilla Lasten kesä avattiin yleisömenestyksellisesti kesäkuun toisena viikonloppuna Utsjoen kirkkotuvilla Saamelaisen lastenkulttuurikeskuksen Mánnun järjestämällä lasten tapahtumalla. Lähemmäs sata kävijää vieraili Utsjoen kirkkotuvilla osallistuen lasten järjestämiin nukketeatteriesityksiin. Nyt rakennuksia on 13. Kirkkotupia tiedetään olleen törmällä jo 1700-luvulla. Kirkkotupa-alueella on ollut sekä kirkkotalleja, asumiskäyttöön tarkoitettuja tupia tai kammeja että aittoja ja vajoja. Kirkkotuvilla pidettiin myös leiririppikouluja ennen kuin muualla Suomessa niistä edes tiedettiin. Hän on toiminut pappina yli 40 vuotta, joista 24 vuotta on vierähtänyt Utsjoella. Opettajana toimi nukketeatteri-taiteilija Teija Sivula. Äiji oli kuollut Nils-Petteri Kiviniemenä, mutta alkuperäinen sukunimi oli Morottaja. Sivula on esittänyt lastenteatteria sekä työskennellyt pitkään pääkaupunkiseudulla Kuluneen viikon aikana lapset viettivät aikaa nukketeatteri-nukentekokurssin merkeissä, joka liittyi olennaisesti itse viikonlopun päätapahtumaan. Kukapa silloin tiesi, että siinä pistellään suuhun vanhaa maatiaislajiketta, jonka kohtalona on pian kadota historian hämärään. Harrilautan veto ja rantarautusten pyydystäminen rantavedestä äyskärillä. Ne olivat parhaimpia ajankuluja silloin. Yläpottumaan potut olivat rupisia. Mummo sanoi sen johtuvan siitä, että siinä oli rakennusaikana poltettu tiiliä. Siinä ei ollut vielä lasikuitupäällystettä ja moottorina oli Bernard. Vain kerran muistan ukin ajaneen tuota venettä. Sadepäivinä oli etsittävä lukemista mummolan kirjahyllystä. Kirkkotupakenttä on ollut ennen vanhaankin ihmisten perinteinen markkina- ja kokoontumispaikka. Museovirasto kunnosti aluetta 1970-80-luvulla, jolloin paikalla olleet tuvat peruskorjattiin ja muutamia poisvietyjä tupia palautettiin. Kurssille osallistuneet lapset pääsivät kokeilemaan kursseilla tekemiään nukkeja teatteriesityksessä. lastenkulttuurikeskus Annantalossa nukketeatterikasvattajana. ?Saamelaiset myytit ja tarinat ovat aina kiehtoneet minua. Kirkkotuvat ovat täydellinen paikka lasten tapahtuman järjestämiseen, sanoo nukketeatteritaiteilija Teija Sivula. ?Tämä on kolmas kesä täällä Utsjoella ja olen rakastunut tähän paikkaan, huokaa Sivula haltioissaan. Nukketeatteri- kurssin tarkoituksena oli opettaa lapsille teatterinuken eri tekniikoita sekä itse tuottaa esitys alusta-loppuun. Ja Taka-Lapin ruokalähetyskin tuli siihen rantaan. Lisäksi paikkakunnan oma muusikko Anna Näkkäläjärvi-Länsman laulatti yleisöä. Utsjoen kirkkoherra Arto Seppänen kävi myös seuraamassa lasten touhuja kirkkotupien kentässä. ?Tällainen tapahtuma on oikein tervetullut kirkkotupien pihamaalle. Utsjoen kirkkotuvilla on kuvattu myös elokuva Joulutarina, joten monet lapsiperheet tunnistavat paikan heti. Tapahtuma keräsi yleisöä muutaman tunnin aikana yhteensä lähemmäs sata henkilöä. Saamelaisen lastenkulttuurikeskuksen toiminnanohjaaja Petra Magga-Vars oli tyytyväinen siihen, että sää suosi tapahtumaa ja että ihmiset löysivät paikan päälle runsain joukoin. ?Tapahtuma onnistui myös siksi, kun meillä oli hyvinä yhteistyökumppaneina Utsjoen seurakunta ja kirkkotupa-yhdistys antamassa näin hyvät puitteet tapahtumalle, kiittelee Magga-Vars. Erilaista nukketeatteria joka tuvassa Kuluneen viikon nukketeatterinukentekokurssi liittyi olennaisesti itse viikonlopun päätapahtumaan. Lisäksi tarkoituksena oli tutustuttaa lapset alueen paikalliseen historiaan. 13-vuotias Senja Aikio Utsjoelta piti mukavana sitä, että sai oppia erilaisten nukketeatteri-tekniikoita. ?Kirkkotuvilla teatteriesi- tyksiä esitettiin eri rakennuksissa ja se oli erilaista kuin mitä aikaisemmin on tehty, kuvailee Aikio. ?Paikalliset lapset ovat kädentaidoiltaan todella taitavia ja omatoimisia, jos verrataan etelän lapsiin, kertoo Teija Sivula viikon kokemuksistaan. Utsjokelainen opettaja Aura Pieski osallistui nukketeatterikurssille saamenkielisenä apuohjaajana
Sitten sairaalaa ryhdyttiin evakuoimaan ja minua myös muiden potilaiden mukana. Pyykkipadan ääressä olen minäkin porstannut lakanoita pyykkilautaa vasten puhtaaksi. Kalastiko teidän perhe Mukkavuopajassa? ?Siitä pyydettiin haukea, ahventa ja siikaa. 4 Keskiviikkona 22.6.2016 Viikon kysymys ? Miten lapsilla ennen kului aika? Ennen vanhaan ei kesälomaa viettävälle lapselle ollut tarjolla ohjattuja liikuntatuokioita urheilukentällä, eikä liioin ollut tietokoneita ja kännyköitäkään. Miten teillä Ivalon lapsilla kului kesä silloin 70 vuotta sitten, Irma Kukkola? ?Uiminen oli siihen aikaan vakituinen harrastus. Eikä siellä ensi alkuun ollut muita talojakaan kuin isäni Yrjö Nurmisen sinne pystyttämä. ?Itse minun oli opeteltava uimaan ja itse piti huolehtia siitä, ettei huku. Oli pidetty semmoinen tapahtuma kuin osuuskauppamarssi, jossa poljettiin pyörillä Rovaniemeltä Hämeenlinnaan. Meidän maiden sisällä oli suo, ja aluksi olin Arin kanssa siellä paimenessa, että lehmät eivät kävele jänkään. Sota-aikana venäläisvangitkin saivat sen pässin puskemisia maistaa. ?Siitä pässistä tulee mieleen suomalainen sotasairaala, joka toimi vuonna 1937 rakennetussa uudessa Majassa nykyisen Hotelli Ivalon alueella. Meillä oli myös pässi, mutta pojat opettivat sen tahallaan pahankuriseksi. Keitettiin vain kattilallinen pottuja. Niistä lehdistä tehtiin sitten eläimille haude kuumaan veteen. Meidäthän vietiin Ouluun lääninsairaalaan. Ei sitä laskettu, että montakohan pottua kukainenkin syö. Kesät olivat kuumia ja lasten aika kului mukavasti vedessä. Isä sanoi, että he eivät tule minua onkimaan, niin että siellä vedessä pitää pärjätä omin päin. Oliko Mukkavuopajassa puhdas vesi? ?Siihen aikaan vesi virtasi vuopajassa, eihän sitä oltu suljettu ajattelemattomasti luukuilla niin kuin nyt. Ostokorttikuponkien laskeminen ja liimaaminen oli asiointitytön työnä. Hän sanoi minulle, että kyllä minullekin on lastenkotipaikka jo varattuna. Se ei ihan riittänyt, joten meillä oli myös vuokraniittyjä Hirvimellassa ja Kaalimaassa, joka nykyisin tunnetaan Näverniemenä. Kaupastahan ei niitä saanut. Siellä padan alla oli tuli, joka lämmitti pesuveden. Kun sekaan laittoi vähän ruisjauhoja, niin siitä tuli maittava ape lehmille. ?Kun lehdet oli riivitty, niin sitten oli aikaa lähteä vaikka kiipeilemään puihin. Tiedämme haastatteluista, että saksalaisten sotilaiden lisäksi paikalla hoidettiin myös kyläläisiä, ja kohde on näin tärkeä osa paikallista kulttuuriperintöä. ?Paikalliset ovat tienneet kohteen aina, mutta kulttuuriperintöviranomaisilla ei ollut kohteesta mitään tietoa ennen vuotta 2015. Vapaaehtoisten osallistujamäärä kaivauksiin on rajoitettu sen vuoksi, että kaikki vapaaehtoiset saavat hyvän kokemuksen ja huolellisen perehdytyksen kaivaukseen. Ei tullut mieleen, että heitetäänpä kengät pois. Entä oliko teillä lampaita? ?Lampaita oli ja Mukkavuopajan saaressahan niitä oli hyvä pitää kesällä, kun saari oli siihen aikaan autio ja tyhjä. Me lapset haimme rattailla Majalasta ruuan jätteet ja ruokimme possut niillä. Sen kumit olivat jo resut, mutta onneksi sain Kansanhuollosta ostoluvan. Joskus televisiosta näkee kaikenlaisia työkaluja, ja silloin tulee mieleen, että olisipa joku isän työkaluista säilynyt, niin niistä näkisi millaisia niiden oikeasti pitää olla. Kaivaukset käynnissä Inarissa kesällä 2015. Vapaaehtoiset ovat tervetulleita osallistumaan toisen maailmansodan aikaisen kohteen kaivauksiin Inarissa elokuun ensimmäisellä viikolla. Minä uin siinä vuopajassa. Se oli edistystä, kun Kataisen Einari hankki mopon ja Lasse pääsi sen kyydissä savotalle. ?Lapsuusajasta tulee mieleen se asia, että silloin kaikki korjattiin ja tehtiin itse. Kyllä minua tietysti pelotti seistä Törmän juttusilla, mutta kannattihan se kysyminen, kun siitä pääsin saman tien työelämään. ?Niiltä ajoilta tulee mieleen ensimmäinen polkupyöräni. Turnipsia kasvatettiin eläinten ruuaksi. Sehän oli aikaa, jolloin vuopajassa oli myös siikaa. ?Me otimme ensi alkuun veden vuopajasta, mutta seuraavana kesänä oli jo kaivokin. Ja viili säilyi kahverissa eli kylmäkomerossa. ?Viili oli tehty emalikuppeihin. Luvan saamiseen vaikutti se, että minulla oli kaupan johtajan suositus. Polkupyörä oli silloin arvossaan? ?Se oli arvotavaraa. Sinne työnnettiin pitkiä rankoja polttopuuksi. Siitä tuli vihainen ja kauhea puskija. Pääsin Taka-Lapille asiointitytöksi. Lipiäkivi toimi pesuaineena ja se oli ostettu kaupasta. ?Saippuaahan monet tekivät itse keittämällä eläinten luita. Ja muoviahan ei minun lapsuudessa vielä oltu keksitty. Kun -56 menin Eskon kanssa naimisiin, niin silloin ostin elämäni ensimmäisen muoviämpärin. Jos isä sahasi polttopuita, niin istuin rangan päässä painona. Kerran isä oli hommannut minulle jostakin punaiset samettikengät. Kun jalka kasvoi, niin lopulta varvas tuli ulos kengästä, mutta ei se niiden pitoa hidastanut. Hirvimellaan kuljettiin veneellä ja minä keittelin siellä pottuja niittäjille. Hakijoina olivat asevelvolliset. Se pyörä palautui Ivaloon ja minä sain sen ostaa. Isän tekemät työkalut olivat aina käteen sopivia ja ne olivat myös siroja. Piti saada villalankaa, josta tehtiin sukat, vanttuut ja villapuserot. Monitieteinen tutkimusryhmä arvioi Pohjois-Suomen toisen maailmansodan aikaisen kulttuuriperinnön merkittävyyttä osana Lapin alueen laajempaa historiallista, kulttuurista ja ympäristöllistä vuorovaikutusta, sanoo projektin johtaja, professori VesaPekka Herva Oulun yliopistosta. Arkeologi Oula Seitsonen Oulun yliopistosta kertoo, että sota-aikaisia sairaala-alueita ei ole aiemmin tutkittu arkeologisesti Suomessa, eikä sen puoleen muuallakaan Euroopassa. ?Enemmän on tutkittu sotilaallisia kohteita, kuten puolustusasemia ja sotilas- sekä vankileirejä. Niissä korteissa oli postimerkit valmiina. Minähän en uinut Ivalojoessa, koska asuimme Leiritiellä Mukkavuopajan varressa. Heillä oli siellä vakituinen asentopaikka. Isäkin teki aina itselleen viikatteen varret, kirveen varret ja haravat alusta alkaen. Soutelimme veneellä keskelle vuopajaa ja siitä oli hyvä polskahtaa veteen. Osa heinistä tuotiin tuoreena veneeseen kuormattuna, loput haettiin talvella hevosella. ?Lasten hommana oli kesäisin lehtien riipiminen. Siinähän oli silloin muutenkin vaikka minkälaista liikettä. Sain työpaikan, kun kävin johtaja Törmältä kysymässä asiointitytön paikkaa. Vuonna -44 jouduin umpisuolen takia sairaalaan leikkaukseen. Jos jotakin jäi yli, niin se annettiin lehmille. Oliko nuorisolle tarjolla kesätöitä? ?Minä sain ensimmäisen työpaikkani 14-vuotiaana. Se oli erikoinen ja kallis kapine silloin. Haravan piikit tulivat pihlajasta. Paikat täyttyvät ilmoittautumisjärjestyksessä. Jaakko Peltomaa Missä ruoka säilyi kesällä, kun jääkaappeja ei ollut? ?Ruoka ei pilaantunut, kun se laskettiin kaivoon. Ja monta kertaa sitä tipahdettiin puun oksalta vuopajan veteen. Minulle on jäänyt elävästi mieleen se, että juuri puissa kiipeily oli kauhean mukavaa puuhaa. Niitä niitettiin siipiviikatteella. Isä ehti mukaan saattamaan minua ambulanssiin ja antoi minulle äidin kutomat villasukat sekä voileipiä, joiden päällä oli sen vihaisen pässin lihaa. Meidän pojat kulkivat savotalla polkupyörillä. Siellä hän kävi Kangasniemen Oskarin kanssa. Ja siitä naimisiinmenosta on aikaa nyt 60 vuotta, kokonainen ihmisikä. Jaakko Peltomaa Kaivaukset järjestetään jatkosodan aikaisella saksalaisella sairaala-alueella Inarin Kirkonkylällä.. Ja hame repesi jatkuvasti kiipeilytouhuissa. ?Kun sitä puissa kiipeilyäkin ajattelee, niin joskus vähän ihmettelee nykynuorisoa, joka kyselee, että onko heille aurattu luistinradat ja tehty valmiiksi yhtä ja toista, jotta pääsee harrastamaan. ?Olin aina isän tyttö ja mukana siellä missä isä oli jotakin tekemässä. Lisäksi oli porkkanaa ja naurista. Naurista varten oli poltettu alue. Ei siinä ajassa oikein pystynyt elämään, jos ei osannut tehdä asioita käsillään. Se sairaalan evakuointireissu on oma tarinansa. Siinäkin on täytynyt olla hyvä vesi, koska vielä vuonna -55 raja haki siitä vettä hevosella. Ivalossa oli polkupyöräkorjaamokin, Palokankaan Arvo piti sitä Petsamontiellä Taka-Lapin ja Majalan välissä. Ja se ainoa lääke oli hotapulveri. ?Mutta siitä pässistä ja lampaista puhuen, niin lampaita tarvittiin niiden villan takia. Ja kesäpäivinä, jos oli joutilasta aikaa, vedettiin uistinta. Yöllä kortteeritalossa minulla meni vatsa kauhean kipeäksi ja eihän siinä muu auttanut kuin antaa lääkettä. Ja he kulkivat Ivalosta Rahajärvelle pyörillä, milläpä muulla. Missä lehmät olivat kesällä? ?Muistan sen alkuajan, jolloin meidän lehmät olivat kesäisin metsässä aivan vapaasti. Onneksi isä tuli pian hakemaan ja niin sitä lähdettiin, minulla vielä vatta auki ja siinä letkukin. Kuusi venäläistä vankia veti aisasta ja kaksi miestä työnsi perästä. Pestiinkö vuopajan rannalla myös pyykki? ?Vuopajassa laiturin päässä pyykki virutettiin ja rannalla oli kivien päälle laitettu pyykkipata. Haukihan, jos ei se aivan hellehauki ole, on paras paistinkala tänä päivänäkin. Ja sota-ajalta jäi mieleeni se, että vangit hakivat kaivosta vettä valtavalla parintuhannen litran tynnyrillä, jota he kiskoivat edessä olevasta aisasta. Äiti tykkäsi hapattaa hauen, mutta muu väki ei hapankalasta tykännyt, koska siitä tuli kauhea haju pirttiin. ?Toinen isän kalapaikka oli Rahajärvi. Lehmät kuitenkin oppivat pian sen itsekin, ettei sille suolle ole asiaa. Mistä Leiritiellä saatiin lehmänruoka? ?Vuopajan rannat olivat täynnä luhtaniittyjä. Portin Elvi osallistui tapahtumaan ruotsalaisella Erlan-polkupyörällä. Joskus siinä oli kyllä useitakin patoja porisemassa, kun muutkin tulivat vuopajan ääreen pyykille. Se oli ihan selvää, että vuopajassa oli puhdas ja juomakelpoinenkin vesi. Meillä se laskettiin juomavesikaivoon tai karjakeittiön alla olevaan kaivoon. Tai eihän siihen aikaan ollut vielä Leiritietä, mutta asuimme nykyisen Leiritien alueella. Joskus pyysin isän kanssa haukea rantaluhikoista. Palkkioksi siitä sikojen hoidosta isä sai Majalalta ilmaisen sian. Kasvatettiinko perunaa? ?Meillä oli iso perunamaa. Puukuppeja ei minun aikana ole enää käytetty. Villasukan menekki oli ennen vanhaan suurta, kun eihän mitään alussukkaa ollutkaan. Yleisö saa osallistua arkeologisiin kaivauksiin Inarissa Oliko teillä sikoja? ?Isällä oli Majalan kanssa yhteiset siat. Tutkimuskohteena ovat Lapin sodassa vuonna 1944 tuhotun saksalaisen sotilassairaalan rauniot Inarissa. Kaivaukset järjestää Helsingin ja Oulun yliopistojen ?Lapin synkkä kulttuuriperintö?-projekti ja Saamelaismuseo Siida. ?Projektimme pyrkii ymmärtämään saksalaisten sotilaallisen läsnäolon materiaalisiin jäänteisiin liitettyjä moninaisia kulttuurisia arvoja ja merkityksiä. Myin sinne sota-aikana siskon kanssa kortteja haavoittuneille. Siellä minä en tiennyt kotiväen olinpaikkaa, eikä kotiväki tiennyt minun olinpaikasta mitään pitkään aikaan. ?Lastenkodin johtaja tuli yhtenä päivänä sairaalaan katsomaan omia hoidokkejaan. Kun lypsyaika koitti illalla, niin ne ymmärsivät tulla sieltä omin päin kotiin. Jos haukea tuli, niin se laitettiin ilman muuta ruuaksi ja vaikka paistettiin. Isä tarpoi airolla ja hauki ui verkkoihin. Myös raparperi tunnettiin ja siitä keiteltiin kiisseliä itsetehtyjen perunajauhojen kanssa. ?Tulee mieleen se entisajan perunankeittokin. Joskus tosin saattoi joku lehmä lyödä makuulle ja minun tehtävänä oli sitten käydä sitä hätistelemässä liikkeelle
Nyt mielessä ovat jatko-opinnot ja hän haluaisi päästä lääkikseen tai lukemaan farmasiaa. ?Se oli tietenkin huono juttu, ettei täällä ollut oikein hyviä mahdollisuuksia lukea pääsykokeisiin. Kun tiukassa paikassa ajatteli, että täältä pääsee kuitenkin harjoituksen loputtua kasarmille ja joskus vielä kotiinkin, niin sillä tavalla sitä taas jaksoi, tuumaili Välitalo. Vaikka maastossa olikin raskasta, niin Välitalon mukaan siellä oli kuitenkin myös parasta. ?Metsässä aikaa kuluu nopeasti. ellei jopa valtakunnan parasta. Sotilaspastori Jouko Lepistö toivotti varusmiehille Jumalan siunausta tilanteessa, jossa he joutuvat jättämään rajajääkärikomppanian hyvät olot ja valmiit päivittäiset ateriat. ?Olette palvelusaikana testanneet rajojanne ja voittaneet itsenne. Jos ei pääse opiskelemaan, niin ehkä edessä on välivuosi ja sitten pitää taas pyrkiä kouluihin. Ivalossa varusmiehen vapaahetket kuluvat paljolti sotilaskodissa. Keskiviikkona 22.6.2016 5 Ivalossa on lystimmät oltavat ?Sukulaiset ja kaverit olivat niin paljon kehuneet Ivaloa, että halusin Ivalon rajajääkärikomppaniaan, kertoi Ivalon rajajääkärikomppanian kotiuttamisjuhlassa Luton leukulla palkittu ylirajajääkäri Sampo Gullsten. Gullsten piti selvänä, että hän ei halua Sodankylän ruuhkiin, vaan lähtee Ivaloon, jossa on lystimmät oltavat ja tekemisen meininki. Kotiuttamisjuhlassa Kittilän mies vakuutti, että valinta oli ollut oikea. ?Palvelusaika kului hyvin, kun luppoaikaa ei juuri ollut. Työn puutetta ei kuulemma ole, koska Levillä rakennetaan aina. Suoraan porohommiin Sissiristillä palkittu inarilainen Jussa Seurujärvi kertoi lähtevänsä varusmiespalveluksesta suoraan porohommiin. ?Pitää mennä korjaamaan aitoja. Sitten kun pääsi maastoon, niin siellä aika kului taas hyvin. ?Maastossa oli raskainta unen puute. Ensimmäisellä yön yli-harjoituksella oli pakkasta neljäkymmentä astetta. Tehkää samoin jatkossakin. Lisäksi toimistohommat ovat rästissä armeija-ajan vuoksi. Kun tahdotte parhaanne tehdä, niin Taivaan Jumala on teitä ja toimianne siunaamassa, vakuutti sotilaspastori Lepistö. Jaakko Peltomaa. Osallistukaa kertausharjoituksiin ja ylläpitäkää hyvää kuntoa. Apulaiskomentajan mukaan varusmiehet siirtyvät reserviin osaksi rajajoukkoja. Juuri Ivalosta kotiutuvat miehet ovat niitä, jotka kohtaavat vihollisen ensimmäisten joukossa, jos tositilanne tulisi joskus eteen. Hän kertasi viime talven tapahtumia, jolloin 1700 turvapaikanhakijaa tuli Lappiin. Kansalaisuuksia tästä joukosta löytyi 31. Onpahan jotakin mitä muistella siviilissä, vakuutti ivalolainen lääkintäalikersantti Matias Välitalo. rukkaa ja kyllä hekin kiittelivät meidän ruokia. Mukava muistella Ivalolainen lääkintäalikersantti Matias Välitalo vakuutti, että varusmiespalvelusajalta jäi hyvät muistot, joita kelpaa siviilissä muistella. ?Metsäkeikoilla oli välillä tosi rankkaa. Välitalon mukaan sotku on ehdoton paikka. Täällä kävi Sodankylän Jääkäriprikaatin po- ?Ivalon rajajääkärikomppaniasta jäi tosi hyvät kokemukset. Jos joutui olemaan pitkiä aikoja kasarmilla, niin se kävi raskaaksi. Poromiehen pitää tehdä niitäkin, hän naurahti. Seurujärvi arveli, että palvelusajassa oli tympeintä kaikenlainen odottelu kasarmilla. Palvelusajalta hänelle jäi hyvät muistot. ?Aliupseerikouluun en edes pyrkinyt, kun täältä oli kiire porotöihin. Ehkä olisin silloin voinut valita toisen ja helpomman palveluspaikan, mutta se ei tullut minulle mieleenkään. Taivalkoskelta kotoisin oleva Turpeinen valitsi Ivalon siksi, että kaverit olivat kehuneet Ivaloa ja kiitelleet sitä kovaksi paikaksi. ?Ja täällä on Suomen parhaimmat ruuat. Mutta jos en olisi poromies, niin ehkä olisin miettinyt sitäkin vaihtoehtoa. Suomen parhaat ruuat Kotiutuvan varusmiehen puheen pitänyt kokelas Hans Turpeinen kertoi kohdanneensa suurimman palvelusajan vastoinkäymisen silloin, kun polvilumpio murtui. ?Sain puolen vuoden lykkäyksen ja sen jälkeen tulin taas Ivaloon. Ensimmäinen lomapäivä meni aina nukkuessa. Seurujärvi oli hyvillään siitä, että valitsi palveluspaikaksi Ivalon. Tykkäsin kaikesta, hän vakuutti. Välitalolle oli alusta alka- en selvää, että hän hakeutuu aliupseerikouluun. Siellä istuskellaan ja juodaan kahvia. Toinen vaihtoehto on makoilla punkassa ja näpytellä kännykkää. Innokkaimmat käyvät myös uimassa. ?Varusteet ovat rajajääkärikomppaniassa laadukkaat. Tällä hetkellä tilanne Suomen pitkällä itärajalla on suhteellisen rauhallinen. Sainio vakuutti kotiuttamispuheessaan, että Ivalossa annetaan huippuluokan tiedustelijan koulutusta ja Rajavartiolaitoksen antama varusmieskoulutus on parhaasta päästä . Onneksi unta sai sitten taas kasarmilla ja viikonloppuisin kotona. Raja-asemat ja niiden henkilöstö olivat äärimmilleen työllistettyjä. Eikä mettäkeikkojen olosuhteet muuttuneet koskaan paremmiksi vaikka vuodenajat vaihtuivat. Kun näki ja kuuli millaisia kamppeita Puolustusvoimien puolella on, niin kyllä meillä ne ovat huippuluokkaa, hän vakuutti. Lääkintäalikersanttina Välitalo päivysti paljon sairastuvalla ja joskus hän siellä yöpyikin. ?Sairastuvalla ehti lukea pääsykokeisiin. Ja olihan tämä kova paikka. Toisaalta oli tottunut jo nukkumaan muiden kanssa tuvassa, ja jos sairastuvalla ei ollut ketään muita kuin minä, niin se alkoi tuntua jo liian hiljaiselta, hän naurahti. Kertausharjoituksia ja hyvää kuntoa Lapin rajavartioston apulaiskomentaja, everstiluutnantti Jussi Sainio muistutti kotiutuvia varusmiehiä heidän velvollisuuksistaan. ?Teillä pitää olla valmiutta osallistua Suomen puolustukseen. Vaatteet kastuvat aina ja yöt ovat kylmiä, Gullsten naurahti. Gullsten kertoi menevänsä armeijan jälkeen niihin hommiin mistä oli tullutkin eli rakennustöihin Kittilään. Pitää nyt katsoa miten käy. Ruuat täällä ovat tosi hyviä
Eikä haittaa ollenkaan, vaikka joskus lukiessa jopa hymy nousisi huulille. Tämä on ensimmäinen kertani toimittajan saappaissa, joten nyt muistivihko ja kamera kouraan ja kova yritys päälle. ?oakkalmasat juohke beaivve d. Tervetuloa mukaan paikan päälle tai netin kautta! Suorat lähetyksen netin kautta www.tv7plus.fi www.laksjohka.blogspot.fi www.tv7.fi www.tv7plus.fi Tervehdys hyvät lukijat! Nimi on Joentakasen Jaakko ja miellyttävä tehtäväni on kirjoitella tämä kesä juttuja paikallislehteemme. Ensi su 26.6. messu klo 19, Valjakka. PIELPAJÄRVELLÄ: Juhannusp. konfirmaatiomessu klo 11 kappelissa. LAPIN ORTODOKSINEN SEURAKUNTA Sevettijärvi, p. Trifon Petsamolaisen kirkko: To 23.6. Olen erittäin tyytyväinen. Nykyinen auto on palvellut jo vuodesta 1995 ja kohta se voi- daan laittaa myyntiin. . alkaen ma-pe klo 1218 to 4.8. asti; lastenohjaaja Sirpa Tanhua 6.7. klo 15.30. Pe 24.6. Venekyyti lähtee laivarannasta Inarista klo 10 Pielpavuonoon, josta paluumatkalle lähdetään n. Onnea mm. asti; saamelaisdiakonissa Anja Karhula 23.6. ?Ne näyttävät säilyvän ilmakehässä pitkälle 2030-luvun jälkeenkin?, toteaa Ilmatieteen laitoksen tutkija Pia Anttila. Rakkaamme Oili KETTUNEN o.s. ja Utsjoella 26.7. Lähde: www.moisio.net Pintaveden lämpötilat Inari, Nellim 12,6 Utsjoki, Kevojärvi 9,6 Miete Ota riski! Koko elämä on riskiä. Ensi su 26.6. Aatu Kivelä, Aatu Pulkkinen ja Aatto Huhtamella. Perjantaina Juha, Janne, Jani, Jukka, Juho, Jussi, Johannes, Juhani, Juhana ja Johán. 13.30 ga 20.7. Klo 12.50 Ruoka. Tarkoituksena on järjestää kilpailu, jossa jokainen voi ehdottaa omaa näkemystään auton koristeluun. EI messua. 045 6321546. 0206 100 203 tai sähköisesti www.ort. fi/keskusrekisteri IVALON HELLUNTAISEURAKUNTA To 23.6. Kunnianhimoinen tavoitteeni on tehdä tekstiä, joka kiinnostaa juuri sinua. Kirjastoauton kävijämäärät ovat olleet viime aikoina nousussa, joten käyttäjiä uudelle autolle löytyy varmasti, toteaa Leivo lopuksi tyytyväisenä. Jaakko Joentakanen. klo 18 Rukouskokous. asti; diakonissa Anu Huhtamella 22.07. Kirpputori avoinna Ma, Ti, To, Pe klo 11-16, Ke 11-18. Kotisivut: www.ivalonhelluntaisrk.fi. SÁMI ÁLGOÁLBMOT RISTTALA? GUOVDDÁ. 13 ja d. klo 10 liturgia, p. Klo 10.40 Linja-auto lähtee srk-talolta, matkalta pääsee kyytiin. Johannes Kastajan syntymäjuhla (Juhannus). EI messua. 040 8252918. 25.6. lá 23.7. Keskiviikkoisin klo 13 Rukoustunti. Juha Järvinen, Juha Mikkola, Juha Sandell, Juha Lindroos, Juha ja Jani Vesanto, Jani ja Janne Kyrö, Juho Hätälä, Jussi Aalto, JukkaPekka Laaksonen, Janne Tervahauta, Jani Saniola, Jukka Sarajärvi, Juhana Jalkanen ja Lauantaina juhannuspäivä ja Suomen lipun päivä, nimipäivää viettävät Uuno ja Beaivvet. Sunnuntaina Jarkko, Jere, Jarno, Jarmo, Jorma, Jeremias ja Ju?gi. Lauantaisin klo 14 Yhteiskristillinen Raamattu- ja rukouspiiri Timo ja Mia Tikkasella, os. Uudessa kirjastoautossa tulee korostumaan entistä laajempi palvelutarjonta. Tuleva monitoimipalveluauto tuleekin mahdollistamaan esimerkiksi neuvontatilaisuuksien tai pienten terveyspalveluiden järjestämisen, kertoo kirjastotoimen johtaja Eija Leivo. Leivo on ollut alusta asti vetovastuussa uuden kirjastoauton hankinnassa ja nyt projektin loppusuora alkaa häämöttää. . 2.6.2016 Niin äkkiä päivä sammua voi, ei kohtalon kello edeltä soi. Sydän itkee kaipuuta ikävää, enää muiston helmet kimmeltää. Rakkaudella kaivaten Leena Petri, Kati, Noora ja Joni Pirkko perheineen muut sukulaiset ja ystävät Rakkaamme on siunattu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Seurakuntien tapahtumia INARIN SEURAKUNTA Vihitty: Keijo Mikael Pirttijärvi ja Ida Maria Ikonen. Kastettu: Ulla Irene Valkeapää. IVALOSSA: Juhannusp. Jumalanpalvelukset myös: www.ort.fi/lappi. Virkatodistusten tilaus: p. klo 15, jolloin vene Inarissa n. Kirkko auki kesällä 20.6. Klo 14 JUHLA, Tervehdykset, Arton Puhe, Vapaa sana, Kahvi. asti. SAARISELÄLLÄ: Juhannusp. Pitkän linjan ivalolaisena tämä pesti so- piikin minulle kuin poro liikenneympyrään. Nyt kirjoitellaan ihmisistä, tunteista, tapahtumista, tarinoista ja kaikesta siltä väliltä. Onnea mm. Onnea mm. klo 18 vigilia. Pastorin puh. . Klo 16 Paluu kyydit lähtee. 25.6. 25.6. Uutuuttaan kiiltävän monitoimiauton voikin siis jo varsin pian bongata kuntamme katukuvasta palvelemassa asiakkaita. . Lapsille omaa ohjelmaa klo 12.30 ke 20.7. asti; kanttori Jari Linjama 29.6.-16.7. UTSJOEN SEURAKUNTA Kuollut: Niko-Heikki Länsman 39-v Utsjoelta. Haudattu: Utsjoella 18.6. Myös Nuorgamilaisille kyyti: Ilmoittautumisia ottaa vastaan diakoni Irma, p: 040 844 6259. KARIGASNIEMELLÄ: Su 26.6. 25.6. Jarmo Katajamaa, Jarmo Pyhäjärvi, Jarmo ja Jarkko Mikkola, Jarmo Huhtamella, Jorma Särkilä, Jorma Mikkilä, Jorma Portti, Jorma Sarre ja Jorma Herrala. Maanantaina Elviira, Elvi ja Elve. Tiistaina Leo, Lejo ja Ledjo. jp klo 12, Huusko. Juhannuksen ajan vapaata yhdessäoloa Ukontuvalla. messu klo 11, Valjakka. klo 12.30 Linja-auto lähtee kohti srk-taloa. Onnea mm. Niko-Heikki Länsman. UTSJOELLA: Juhannusp. Ensi su 26.6. Venekyydin hinta: 12,-/aikuiset; lapset puoleen hintaan. IVALONLAAKSON RAUHANYHDISTYS: Juhannusseurat pe 24.6. T: Pyöräilijä Kielletyt ympäristömyrkyt vähentyneet pohjoisen Suomen ilmasta Pohjoiseen mentäessä ympäristömyrkkyjen pitoisuudet lähes poikkeuksetta pienenevät. Kiellettyjen torjunta-aineiden pitoisuudet Skandinavian taustailmassa ovat pienentyneet tyypillisesti 30?70 prosenttia viimeisen viidentoista-kahdenkymmenen vuoden aikana. Pallaksen mittausasemalla eräiden aineiden pitoisuudet ovatkin jo painumassa mittausmenetelmän havaintorajan alle. Toisaalta DDT:n kaltaiset aineet näyttävät nykyisellä muutosnopeudella vähenevät erittäin hitaasti. mennessä: Veikko Kivimäki 040-825 2918 tai Auli Halonen 0400 737 733 Järjestää: Ivalon Helluntaiseurakunta/lapsi- ja nuorisotyö Inarin kunnan sivistyslautakunta on hyväksynyt esityksen uuden kirjastoauton hankinnasta. Jo vuonna 2004 aloitettu selvitystyö kirjastoauton päivittämiseksi tuottaa nyt tulosta. . Kuntalaisille on teetetty muutama laaja kysely ja näiden pohjalta on kartoitettu käyttäjien palvelutarpeita. Buresboahtin Lák?johkii dahje tv7 bokte! Njuolggosátta www.tv7plus.fi Arctic North Kesäkonferenssi Lák?joella, Taanassa 19-24.7.2016. Tilaisuuksia joka päivä klo 13 ja klo 19. Angelintie 6089a, puh. klo 18 Kaarina ja Jari Linjamalla Inarissa pappilassa. PÄIVÄKERHO: Kerhoihin haku meneillään; kerhohakemuskaavakkeita saatavilla khranvirastossa. Lomalla: Kappalainen Mauno Hepola 10.07. messu klo 11, Huusko. INARISSA: Juhannusp. Petri Vuoriaro, Petri Kumpula, Pekka Huhtamella, Pekka Meskanen, Petteri Portti ja Peetu Kontsas. Nimipäiväonnitteluja voit toimittaa sähköpostitse osoitteella inarilainen@inarilainen.fi. Ruusuja * Teille, jotka poimitte pyörän tarakalta pudonneen laukkuni ja toitte sen kotiportaille. Semenoff * 8.8.1944 . Palataan asiaan lehden sivuilla! Jaakko Joentakanen Uusi kirjastoauto Inarin kuntaan lasten kesäleiri ukontuvalla! 6.-9.7. konfirmaatiomessu klo 11 kirkossa. Tiedoksi: su 31.7.2016 ARTO-papin läksiäisjuhlat. Kyyditys Karigasniemeltä klo 9 Kari G linja-auto lähtee K-extran edestä; klo 10 Taksikyyti lähtee Nuorgamista. Ihminen, joka menee pisimmälle on usein se, joka uskaltaa tehdä ja kokeilla rajojaan. Varman päälle kulkeva vene ei koskaan pääse etäälle rannalta. - Dale Carnegie Nimipäivät Torstaina Aatu, Aatto, Aadolf ja Ádo. Onnea mm. 2016 leikkejä, lauluja, pelejä, raamattutunteja, uusia ja vanhoja ystäviä, hyvää ruokaa, uimista ja saunomista. Tervetuloa kaikki 6-13 -vuotiaat. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 1.7. 25.6. Leo Sereda ja Leo Kumpula. Keskiviikkona Petri, Pekka, Petra, Petteri, Peetu, Pietari, Pekko ja Piera. messu klo 14, Valjakka. Olen 21-vuotias pikkukylän poika, jolla on taipumusta kiinnostua kaikesta mahdollisesta, mikä ei varmastikaan tässä hommassa ole haitaksi. Tampereen yliopisto on houkutellut minut suuren maailman hulinaan, mutta edelleen rakas kotikylämme on maailman paras paikka, johon saa palata aina takaisin. Klo 11 Messu Utsjoen kirkossa. Myös nimikilpailu tullaan järjestämään, toteaa Leivo ja kannustaa kaikkia lähtemään mukaan ideointiin. Auton odotetaan valmistuvan alkuvuodesta 2017. puh 040 7596823/Reija tai 040 7072669/Seija, suljettu juhannusaattona. / SÁRG SEURAKUNTA Tervetuloa tilaisuuksiin! Arctic North Geassekonferánsa Lák?jogas, Deanus, 19.7.2016 24.7.2016. 19. Mánáide sierra prográmma d. 6 Keskiviikkona 22.6.2016 Tällä viikolla Auringon nousu- ja laskuajat Ivalossa ja Utsjoella on alkanut yötön yö ja aurinko laskee seuraavan kerran Ivalossa 20.7. la 23.7. Siitä voi joku tuunata hyvän auton itselleen, naurahtaa Leivo. Se, miltä uusi kirjastoauto tulee näyttämään, on kuntalaisten käsissä.
Vaikka tuomaristo ei ymmärtänyt puhuttua kieltä he olivat vaikuttuneita rauhallisesta ja selkeästä näyttelemisestä scifi-näytelmässä. <5-g 0b.,g 3XK 3LLVNXQWLH ,YDOR LAKI- JA KIINTEISTÖASIAINTOIMISTO Sami Tervahauta varatuomari, maanmittausteknikko Ivalontie 12, 99800 Ivalo p. perunkirjoitukset ja perinnönjaot . 0400 391 024 jouni.vihervalli@pp.inet.fi +DPPDVOllNlUL Perjantain avajaiskulkueessa upeat saamelaispuvut herättivät runsaasti huomiota. Näytelmän olivat ohjanneet Atso Akkanen ja ElleMaarit Näkkäläjärvi. Raati arvioi esitystä: ?Mielikuvituksellinen ja absurdi aikamatka Inarista avaruuteen.? Anarâ?-planeetân Komovuotâ-Heikkâ otti yhteyttä videon välityksellä luokkahuoneeseen. Lauantaina tutustuttiin Anni Rapinojan näyttelyyn, Ihmisen luonto, Vaasan modernin taiteen museossa. Katselmuksessa oli kaikkiaan yli 60 esitystä. Näytelmä tarjosi katsojille saamelaista scifi-komediaa, jota yhteiskunnalliset keskustelut olivat innoittaneet. rikos- ja riita-asiain oikeudenkäynnit . 0 400 474 039 sami.tervahauta@laki.inet.fi Itsetehty raketti ei kestänyt avaruusvierailua. Taustalla Anarâ?-planeetân Komovuotâ-Heikkâ, joka otti yhteyttä videon välityksellä luokkahuoneeseen. Kaikki oikeudelliset toimeksiannot mm. . kauppakirjat ja kaupanvahvistukset . Saamenkielinen esitys Komuvuotâsämmiliih sai 500 euron stipendin. lahja- ja perintöverosuunnittelu Asiakastapaamiset Utsjoella sopimuksen mukaan. Upeat kattokruunut oli tehty eläinten papanoista! VARATUOMARI JOUNI VIHERVALLI Lapintie 4, 99600 Sodankylä Ajanvaraus ja neuvotteluista sopiminen puh. Keskiviikkona 22.6.2016 7 Inarin koulun oppilaille kiitosta teatteritaidetapahtumassa Inarin koulun oppilaat osallistuivat ryhmällään Njäälgissekka Vaasassa pidettyyn lasten ja nuorten valtakunnalliseen teatteritaidetapahtumaan, Teatrikseen. velkomisasiat . Näytelmässä saamelaiseen kouluun otettiin yhteyttä ulkoavaruudesta, ja koulu päätti rakentaa raketin vieraillakseen uusien tuttaviensa luona. Vasemmalta: opettaja ja ohjaaja Atso Akkanen, Matti Iisakki Musta, Saammal Rodgers, Antte Heatta, Sáárákáisá Seurujärvi, Fasku Oskal Magga, Edessä oikealta: Rufina Kangasniemi, Anne Näkkäläjärvi, Britt-Inga Näkkäläjärvi, opettaja ja ohjaaja Elle Maaret Näkkäläjärvi, Emma Sieppi. Teatriksen raati koostui ammattinäyttelijöistä ja ohjaajista. Inarin koulun esitys sai runsaasti kehuja mielikuvituksellisuudesta, kantaaottavuudesta ja näyttelijöiden eläytymisestä
Jos haluaa sanoa jotakin kattavaa arktisen alueen ilmastonmuutoksesta, on aineiston syytä kattaa mahdollisimman laaja alue. Jo Kevon aseman alkuaikoina työ oli kansainvälistä. Kun asiaan perehtyy, löytyy vuorovaikutussuhteista syvyyttä myös Kevolla.. Lisäksi lähellä on palsasuoalueita ja Jäämerellekin on melko lyhyt matka, Suominen sanoo. Lisäksi Kevolta on mittaustuloksia 60 vuoden ajalta. 8 Keskiviikkona 22.6.2016 Kevon asema on luonnontutkijan tukikohta Kevon tutkimusaseman linnunpöntöistä kerätään tänä vuonna kirjosiepon ja talitiaisen munia tutkimusta varten. Tänä vuonna kerätään kirjosiepon ja talitiaisen munia hormonipitoisuusmäärityksiin Elykeskukselta saadulla tutkimusluvalla. Niiden lämpötila seuraa lounaisessa Suomessa sijaitseva mittauspisteen lämpötilaa Lähiaikoina käynnistyy myös toinen tutkimus, jossa lämmitetään aidattua koealaa. Ilmastonmuutoksen tutkimuksessa projektit ovat usein myös kansainvälisiä. Tämä homma on ihan kivaa eikä mahdotonta oppia, hän sanoo. Siitepölyn seuraaminen kertoo myös ilmanlaadusta. Silloin arktisen alueen tutkimusasemaverkosto auttaa tutkijaa. ?Lapinvuokkoon liittyvään tutkimukseen pyydettiin näytteitä Kevolta, Kanadasta, Grönlannista, Venäjältä ja Huippuvuorilta, Suominen kertoo. Vastaavia pyyntöjä tulee nykyään paljon. Turussa tai Helsingissä nauhat ovat keväi- sin katupölystä lähes mustia. Turkulainen Andersson tutustui Kevon tutkimusasemaan vuosituhannen vaihteessa ja oli täällä projektitöissä siitä lähtien. Siitepöly suurennetaan 400-kertaiseksi. Arktinen luonto on jonkin verran vähälajisempaa, joten luonnon järjestelmä näyttää ainakin pintapuolin yksinkertaisemmalta. Sitten vain tunnistetaan, minkä kasvien siitepölyä näytteessä on. Ja lasketaan jokainen hiukkanen. Tutkimusteknikko Tommi Andersson tarkastaa, mikä on tämän pöntön tilanne. Tutkimusteknikko Tommi Andersson istuu mikroskoopin ääressä pienessä huoneessa, katsoo laitteen läpi männyn siitepölyhiukkasia ja laskee ne. Kelivaraa olisi syytä jättää. . Kun näytteet tutkitaan Kevolla, voi ennusteen laatiminen nopeutua. Siitepölyä kerätään käsityönä. Sinne Anderson lähettää sähköpostitse kuvia hiukkasista, joiden tunnistaminen on vaikeaa. . Siksi pönttöjäkin täytyy olla runsaasti. Takapihan sää netistä Harvassa paikassa saa internetistä yhtä tarkan tiedon säästä kuin ikkunasta katsomalla. Kasveja kasvatetaan lämmitetyissä kasvihuoneissa. Tutkijapiireissä Kevo on tunnettu jo pitkään. Ilmastonmuutoksen näkee Suomisen mukaan myös Kevon aseman lähiluonnossa liikkuvista oravista. Moneen tutkimukseen halutaan aineistoa usealta suunnalta arktista aluetta. Yhdellä tutkimusalalla on tarkoitus lämmittää maata, ja sekin vaatii virtaa. Ennen tutkittiin koko kesä, nyt vain piipahdetaan Kun tutkimusasema 50-luvun lopulla aloitti toimintansa, saapuivat tutkijat yleensä koko kesäksi asemalle. Aseman perustaja Paavo Kallio opetti, että Kevon korkeudella mänty tuottaa itämiskykyisiä siemeniä kerran kolmessakymmenessä vuodessa. Nykyinen akateeminen tutkimus taas on sellaista, että tutkijat saapuvat ehkä hieman viikonloppua pidemmäksi ajaksi. Kevon tutkimusasemalla tieto on niin tarkkaa kuin voi olla. Aseman alkuaikoina monet mittalaitteet vaativat päivystävää henkilökuntaa. Vanhan nauhan hän pilkkoo vuorokauden mittaisiin pätkiin ja valmistelee mikroskooppityöskentelyä varten. Vuosittain Kevon pöntöissä pesitään keskimäärin 30:ssä, koska lintutiheys pohjoisessa on alhaisempi kuin etelässä. Lisäksi tutkimusaseman alueella on Suomen Ympäristökeskuksen mittauspisteitä. Ilmassa ei ole pölyä tai muitakaan pienhiukkasia. . Ilmatieteen laitoksen sääasema valmistui 1961 ja Seismografisen instituutin seismografiasema samalla vuosikymmenellä. Tämä on Utsjoen Kevon tutkimusaseman työntekijälle tyypillinen työtehtävä. He lukivat mittareista tulokset kolmen tunnin välein ja välittivät ne Helsinkiin. Andersson kapuaa sinne tikkaita pitkin, vaihtaa uuden liimanauhan keräimeen. Kevon aseman lähimaastoihin on rakennettu jonkin verran tutkimukseen tarvittavaa infrastruktuuria. Kevolla keräin on vanhan päärakennuksen Pekolan katolla. Kevolla kerätään aineistoa, mutta varsinainen tutkimus tehdään useimmiten muualla. Siitepölyn laskeminen on yksi osa ketjua, jonka lopputuloksena kuka tahansa voi tarkistaa siitepölytilanteen ja -ennusteen verkosta. Viimeiset viisi vuotta hän on ollut aseman henkilökuntaa, kun sai valmistumisensa jälkeen töitä asemalta. Hyönteisiä pyydystetään valorysällä, jo- ka tarvitsee sähköä. Oravat ovat tulleet Kevolle vasta, kun männyt ovat alkaneet tuottaa siemeniä säännöllisemmin. Kun mikään kasvi ei kuki Kevolla, on Anderssonin mukaan Utsjoen näytenauhoihin vaikeaa tarkentaa mikroskoopilla. Yksi aseman mittauspisteistä on Ilmatieteen laitoksen sääasema. Nykyään suurin osa laitteista toimii automaattisesti ja välittää mittaustulokset verkon kautta eri tahoille. Kevolle on kasaantunut monenlaisia mittauslaitteita siksi, että paikalla on ollut väkeä, joka pitää laitteista huolta. Opettelen mielelläni uutta. Andersson on yksi seitsemästä henkilöstä, jotka Kevon asemalla työskentelevät. Siitepölyn laskemisen jälkeen Andersonin toimenkuva vaihtuu kasvikunnasta eläinkuntaan. Kevolla on 145 pikkulinnun pönttöä, joissa pesivät leppälintu, lapintiainen, kirjosieppo ja talitiainen. Yksi saksalainen ryhmä saapuu perjantaina ja lähtee viikonlopun jälkeen, Otso Suominen kertoo. Ilmastonmuutos ykkösaiheena Ilmastonmuutos on vallannut ykkössijan Kevolla tehtävien tutkimusprojektien pääaiheena, tai ilmiönä, jota tutkimus vähintään sivuaa. 1960-luvulla mitattiin erilaisten ekosysteemien tuottavuutta laajassa kansainvälisessä projektissa, ja silloin Kevo sai edustaa tundraalueen ekosysteemiä. Aseman johtajan Otso Suomisen mukaan valtaosa Kevolla tehtävistä tutkimuksista koskee joko suoraan tai sivuaa jollakin tavalla ilmastonmuutosta. Kevo onkin Suomisen mukaan oivallinen paikka ilmastonmuutoksen tutkimiseen. ?Tutkimuksen kannalta ollaan kiinnostavassa paikassa metsärajan tuntumassa jokilaaksossa. Sinne sen laatii yliopiston aerobiologian yksikkö, jota Andersson auttaa muiden töidensä ohessa. Ennen tätä kevättä siitepölynäytteet lähetettiin postilla Turkuun asti analysoitaviksi. Se helpottaa muutoksen näkemistä. Yhdessä alkavassa Oulun yliopiston projektissa tutkitaan, miten pohjoisen kasvit reagoivat lämpenevään ilmastoon, kun valon määrä ja rytmi pysyy ennallaan. Tehdään nopeat näytteenotot ja palataan sitten tutkijankammioihin tekemään tutkimus loppuun. Toisinaan tutkija ei edes saavu Kevolle, vaan pyytää aseman henkilökuntaa ottamaan tarvittavat näytteet ja lähettämään ne tutkittaviksi. Kesäkaudella Kevolla tehdään töitä intensiivisesti, eikä kelloa Otso Suomisen mukaan juurikaan vilkuilla. Joskus tutkimusryhmillä on niin tiukka aikataulu, että sää voi sotkea suunnitelmat. Tunnistamisessa auttaa venäläisten laatima opaskirja sekä kollegat aerobiologian yksikössä
Keskiviikkona 22.6.2016 9 Laajoja lehtipuutuhoja aiheuttaneen tunturimittarin laboratoriokantaa pidetään yllä Kevon asemalla. Asemanjohtaja Otso Suominen katselee tutkimusaseman alkuperäisestä päärakennuksesta aukeavaa maisemaa Kevojärven yli. Tämä kirjosiepon pesä oli hylätty, koska pesään ei ollut moneen päivään ilmestynyt uusia munia. Siitepölyn laskeminen on käsityötä. Tutkimusteknikko Tommi Andersson on opetellut uutta tehtävää kevään ajan. 1950-luvulla alkaneessa tutkimushankkeessa pyritään kartoittamaan koko Inarin lapin kasvusto neliökilometrin tarkkuudella. Kun Suominen aloitti johtajana, vakituisia työntekijöitä oli 11. Nyt vakituisluontoista väkeä on seitsemän. Tällä vuosituhannella tutkimus on laajentunut uuteen lajiin, hallamittariin. Laajoja koivikkotuhoja aiheuttaneet massaesiintymät muistetaan Ylä-Lapissa. Kevon asemalla ylläpidetään halla- ja tunturimittareiden laboratoriokantoja. Kuolan niemimaan sulattojen ilmansaasteita seurattiin 1980-luvulla Kevolla on tutkittu pitkään ilmansaasteitakin. Neuvostoliiton Kuolan niemimaan sulattojen päästöistä kulkeutuneita päästöjä alettiin seuraamaan tarkasti 1980-90-luvuilla. Vanhaan karttaan lyöty nuppineula kertoo, missä tutkijat ovat käyneet. Männyn siitepölyhiukkanen on Tommi Anderssonin mukaan kuin Mikki Hiiren pää. Mittarit ja palsasuot perinteisimmät tutkimusaiheet Kevolla nosti arvot terveysrajan yläpuolelle. Kevon asema tunnetaan tutkijapiireissä etenkin koivun ja sitä syövien mittariperhosten tutkimuksesta. Koko näyteliuska käydään läpi, minkä jälkeen voidaan keräimen imemän ilmamäärän perusteella laskea siitepölyn määrä ilmassa. Suurimman osan tutkimuksesta tekevät eri puolilta Suomea ja maailmaa tulevat vierailevat tutkijat. Tutkijat julkaisevat tutkimuksen kotiyliopistoissaan ja Kevo ehkä mainitaan tutkimuksessa. Turun yliopisto kuitenkin ymmärtää tutkimusasemalla tehdyn työn luonteen ja arvon. Se onkin päättänyt, että pitkän aikavälin strategiassa nykyisten kenttätutkimusasemien toimintaan sitoudutaan. Rahoitusta toki leikataan, ja Kevollakin väki on viime vuosina vähentynyt. Tunturimittarien tutkiminen alkoi jo 1960-luvulla. Heistä kolme työskentelee talvikauden pääosin yliopistolla Turussa. Otto Ponto. Neuvostoliiton romahdettua sulatot ajettiin alas, mutta viimeaikoina toimintaa on elvytetty, ja päästöt ovat nousussa, Suominen sanoo. Viime vuonna Norjan puolella Nikkelin lähellä yhdellä mittauspisteellä yksittäinen päästö Hallitus leikkaa, mutta yliopisto arvostaa tutkimusasemiaan Kevon tutkimusasemalla tehtyä työtä on hieman vaikea mitata, Otso Suominen myöntää
Lapin asukeille oudon kohteliaisuutensa vuoksi kutsuttu uusi myymälänhoitaja palkkasi isän syksyllä 1935 kauppaan apupojaksi ja myöhemmin monenlaisiin muihinkin tehtäviin. Uskon, että sinne hänet kävi noutamassa tuo kaatuneiden rintamatoverien sielujen muodostama valkoinen kurkiaura, josta kertovaa laulua hän viimeisinä aikoinaan kovin mielellään kuunteli. Lepää rauhassa, isä . Silloin sisareni Kaija-Liisa kutsui heidät Vaasaan, josta löytyi mukava asunto aluksi sisareni asunnon läheltä ja sittemmin Vuorikodin palvelukodista, jossa isä asuikin kuolemaansa saakka. Isä halusi ehdottomasti tulla haudatuksi kotikyläänsä sukulaistensa kanssa samoihin multiin. Osuusliikehän oli ehtinyt muodostua hänelle miltei toiseksi kodiksi Ivalossa Petsamon Osuuskaupan palveluksessa. Siellä asuimme väliin samassa talossa, väliin naapureina toistakymmentä vuotta, kunnes vaimoni Anjan tapaturmainen kuolema rekan ruhjomana vei henkisen toimintakykyni niin, etten enää kyennyt huolehtimaan vanhemmistani kunnolla. Ivalon Sahan lautatarhalla voidakseen maksaa Osuuskassan jutussa hänen kontolleen tuomitut suuret korvaukset. Hänen ollessaan parin vuoden ikäinen lääkärit eivät enää uskoneet hänen selviävän vanhemmat sisarukset jo vieneen espanjantaudin kynsistä. Näin isä maksoi kaikki hänelle sälytetyt epäoikeudenmukaiset korvaukset viimeistä penniä myöten. Tuuloman työmaan loputtua hän sai paikan Inarin kunnan Sähkölaitoksen varastonhoitajana ja tässä tehtävässä hän toimikin sitten menestyksekkäästi eläkeikään saakka. Päästyään eläkkeelle isä muutti äidin kanssa meidän luoksemme Haukiputaalle ja Ouluun, jonne olin opiskelujeni myötä asettunut ja jossa olin käynnistänyt teknologiayrityksen toiminnan. Moneen otteeseen hän ehti viimeisinä aikoinaan iltaisin rukoilla Taivaan Isää, että tämä päästäisi hänet kärsimyksistään ja kutsuisi luoksensa. jolloin isä olisi täyttänyt 97 vuotta. Kaitakosken ja Tuuloman voimalaitostyömaat pelastivat viimein isän kurimuksesta, sillä sieltä hän sai koulutustaan ja kokemustaan vastaavaa kohtalaisen hyvin palkattua työtä varastonhoitajana ja -tarkkailijana. He eivät kuitenkaan tunteneet pienen Kalevin tahdonvoimaa ja elämänhalua. Toisen kerran hänen elämänsä oli vaarassa päättyä jatkosodan aikana hänen sairastuttuaan rintamalla, Aunuksen lähellä vakavaan keuhkosairauteen. taistelemaan myös elämästään niin sairauksia kuin aseellista vihollistakin vastaan. Tästä petoksesta isä ei koskaan täysin henkisesti toipunut. Amerikasta kotiutunut Elmer Pyykkönen, ?Kiitosäijäksikin. Hän pääsi kuitenkin hoitoon Saksan silloin jo valtaamaan Puolaan, terveelliseen vuoristoilmaan ja toipui jälleen lähes toivottomasta tilanteesta. Palattuaan parantolamatkaltaan Puolasta isä ei vielä ollut riittävän terve rintamalle, joten hän suoritti toipilaana Helsingissä Osuuskauppakoulun. Päivämäärää ei kuitenkaan vielä ole varmistettu. Vuosien työskentely osuusliikkeen palveluksessa, juuri saatu kaupallinen koulutus ja jo ennestään tunnettu aktiivisuus yhteisten asioiden hoidossa tukivat häntä, kun hänet valittiin sodan jälkeen Inarin Osuuskassan konttorinhoitajaksi ja samalla hoitamaan omalta osaltaan Inarin kunnan jälleenrakennuksen rahoitusta. Ylivieskan evakkoreissulta tarttui tomerasti isän käsipuoleen Haapakosken Irma Tytti, joka ottikin hoitaakseen perheen kotiasiat ja lahjoitti siinä sivussa miehelleen kaksi lasta, sisareni Kaija-Liisan ja pari vuotta myöhemmin minut. Kauan tätä auvoa ei kuitenkaan kestänyt, sillä pari sukulaista ja naapuria kehitti juonen isän pään menoksi. Äiti on viettänyt viime vuodet Alzheimerin kynsissä sairaalan vuodeosastolla. Äidin ja isän Ylivieskan juuri palaneessa kirkossa solmittu avioliitto ehti jatkua onnellisena melkein 70 vuotta. Tuota rajapyykkiä he eivät kuitenkaan koskaan ehtineet aivan saavuttaa, vaan isän ruumiinsiunaus suoritettiin Vaasassa juuri tuona merkkipäivänä, ja sen jälkeen hänen ruumiinsa tuhkattiin. 10 Keskiviikkona 22.6.2016 Kalevi Rauhalan muistolle Pari päivää ennen kevään suurta juhlaa, perjantaina 29.4.2016 sulkeutuivat 26.7.1919 syntyneen isäni Kalevi Kullervo Rauhalan silmät viimeistä kertaa. Äiti huolehti sillä aikaa perheen elatuksesta omalla työllään mm. sen sinä olet todellakin ansainnut. Tohmajärvellä 9.6.2016 Kullervo Rauhala. He keplottelivat Osuuskassasta melkoisen summan rahaa ja saivat Inarin Osuuskassan konttorinhoitaja vaimoineen ja tyttärineen vastavalmistuneen pankkirakennuksen seinustalla vuonna 1948. Rauhalan perhe 1950-luvun alussa - Irma, Kalevi, Kaija-Liisa ja Kullervo. Nuoripari Irma ja Kalevi Rauhala Ylivieskan kirkossa vuonna 1946. Kalevi Rauhalan 95-vuotissyntymäpäivät Laanilan Savottakahvilassa kesällä 2014. sen näyttämään siltä, että isä olisi ne ottanut. Uurna haudataan Ivalon hautausmaalle Inariviikkojen aikaan, ilmeisesti 26.7. Vakavan sairauden runtelemalle 92-vuotiaalle äidilleni Irma Tytti Rauhalalle kokemus olisi ollutkin liian raskas. Kun rakennustoiminta oli Inarin kunnassa elpynyt ja itärajan takana suomalaiset rakensivat suuria voimalaitoksia, isä yritti kuitenkin vielä käynnistää uudelleen Pihtikankaan Tiilitehtaan toiminnan Luton tien varressa Kurupään alla. Yhtiön entisen omistajan aikana syntyneet vanhat verorästit painoivat kuitenkin niin paljon, ettei siitä koskaan saatu kannattavaa, vaikka toiminta sinällään oli tuottavaa. Aivan yhtä tärkeä toive oli, että hänen kuolinkellonsa soitettaisiin hautausmaan portinpielessä olevilla Ivalon entisen rukoushuoneen kelloilla, joita isä on ollut viemässä Petsamon Osuuskaupan puolesta paikoilleen ja joilla hän on parikymppisenä nuorena miehenä soittanut ensimmäisiä talvisodan aikaisia ilmahälytyskelloja venäläisten pommikoneiden lähestyessä Ivaloa. Uskon vakaasti, että nyt isä saa vihdoinkin levätä rauhassa kovan ja ajoittain kovinkin raskaan elämänsä jälkeen. Yksi Inarin Kyröjen suvun pitkäikäisimmistä edustajista ei saanut nähdä 97-vuotispäiväänsä. Isä, pappa, isopappa ja jo 70 vuoden ajan rakastettu aviomies, niin talvi- kuin jatkosodankin läpikäynyt veteraani pääsi kaipaamaansa lepoon. Yksin hänen ei tarvinnut lähteä, sillä sisareni Kaija-Liisa istui hänen vierellään, pidellen hänen kättään ja silitellen hänen lähes valkoisia hiuksiaan. rauhallisesti. Isä joutui pitkän elämänsä aikana kokemaan monenlaista . Niinpä tehtaan tuotanto oli muutaman vuoden jälkeen ajettava alas. Isä ei kuitenkaan antanut vaikeuksien alla periksi, vaan teki raskasta työtä mm. Inarin Osuuskaupan Ivalon myymälässä ja tavallaan maksoi lisäksi asumisemme isän kotitalossa tekemällä navettatyöt aamuin illoin. Isä lähti nimensä mukaisesti niinkuin oli elänytkin
Kummastusta vieraiden puolelta herätti myöskin se, miksi saamelaiskäräjien edustajat menivät nauttimaan juhlakakkukahvit erilliseen saliin kutsuvieraidensa Sallivaaran poroisäntä Nils-Heikki Näkkäläjärvi ja Muddusjärven poroisäntä Osmo Seurujärvi olivat myös saapuneet juhlistamaan Saamelaiskäräjien uutta toimikautta. Anna Morottaja, Petra Magga-Vars ja Ingá-Máret Gaup-Juuso joikasivat omilta alueiltaan ja koltansaamelainen Katri Jefremoff leuddasi yleisön sydämiin. Kaikilla saamelaisilla tulisi olla oikeus saada terveydenhoitopalveluita, huolimatta siitä missä valtiossa he asuvat, sanoi Aili Keskitalo. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio oli iloinen siitä, että Ruotsin ja Norjan Saamelaiskäräjien presidentit ja korkeimmat virkamiehet olivat saapuneet juhlaan vieraaksi. Molemmat miehet olivat yhtä mieltä siitä, että Saamelaiskäräjät on tärkeä yhteistyökumppani saamelaisalueen paliskunnille. ?Saamelaiskäräjät auttaa meitä paljon muun muassa kaivoslupa-asioissa. Saamelaisalue on edustettuna kyllä esimerkiksi Paliskuntain yhdistyksessä, mutta meidän saamelaisten ääni hukkuu siellä päässä. Osmo Seurujärvi kertoo, että Saamelaiskäräjiltä ja toisilta saamelaispaliskunnilta on saatu tukea. ?Yksin paliskunta on niin pieni toimija esimerkiksi Metsähallituksen taikka Tukesin kanssa, vaikka paliskunta onkin maantieteellisesti laaja ja osakkaita paljon, miettii Osmo Seurujärvi. ?Olen pitkään toivonut omaa etujärjestöä saamelaispaliskunnille. Esityslistalla oli myös uusi laulu, jonka Holmberg oli tehnyt omalle kotipaikkakunnalleen Utsjoelle, jossa on ollut lyhyen ajan sisällä paljon raskaita tapahtumia. ?Mietin mitä voin tehdä Utsjoen hyväksi ja samalla keventää kylän murheen taakkaa. Tein laulun, Niillas Holmberg kertoi esitellessään uutta sävellystään. Rajojen välisen yhteistyön haasteet Saamelaiskäräjien avajaisissa puhuivat Suomen Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikion lisäksi Norjan Saamelaiskäräjien presidentti Aili Keskitalo, Ruotsin Saamelaiskäräjien hallituksen puheenjohtaja Håkan Jonsson sekä kansliapäällikkö Asko Välimaa. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio kertoi juhlapuheessaan uuden vaalikauden tavoitteet. ?Tavoitteiden olisi tarkoituksenaan toteutuessaan mahdollistaa se, että tulevaisuudessa olisi mahdollisuus elää saamelaisena, joskus jopa niin ettei yksittäisen saamelaisen tarvitsisi aina erikseen taistella esimerkiksi omakielisen opetuksen tai palveluiden eteen, vaan ne olisi yhteiskunnassa tarjolla, kuvaili Sanila-Aikio saamelaisten tulevaisuutta. ?Tavoitteet ovat kohtuullisia ja oikeudenmukaisia, korosti Sanila-Aikio. Norjan Saamelaiskäräjien presidentti Aili Keskitalo korosti tervehdyspuheessaan rajojen välistä yhteistyötä saamelaisten kesken. ?Saamelaiskäräjillä on paljon yhteistä tekemistä. Sillä puolen on vielä paljon tekemistä ja parantamisen varaa, miettii Sallivaaran paliskunnan poroisäntä ja myös Paliskuntain yhdistyksen varapuheenjohtaja Nils-Heikki Näkkäläjärvi. Inga-Briitta Magga Koltansaamelainen Katri Jefremoff leuddasi tunteella. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio aloitti juhlan tervehdyspuheella. Saamelaiskäräjien edustajista alle puolet osallistui ekumeeniseen jumalanpalvelukseen, joka pidettiin ennen itse virallista avajaisjuhlaa Inarin kirkossa.. Ortodoksipappi Rauno Pietarinen kertoi puheessaan, kuinka ortodoksisella kirkolla on erityinen ymmärrys saamelaiskulttuuria kohtaan. ?Olemme vähemmistökirkko. Juhlayleisö jäi kuitenkin kaipaamaan tasavallan presidentti Sauli Niinistön osallistumista avajaisjuhlaan ja siitä riittikin pohdintaa vielä kahvipöydässäkin. Niillas Holmberg esitti tilaisuudessa omia lauluja ja runoja. Me rukoilemme viisautta työhön saamen kansan hyväksi, sanoi kirkkoherra Tuomo Huusko saarnassaan. Jumalanpalveluksen jälkeen alkoi Sajoksessa itse avajaisjuhla, jossa kuultiin eri puolelta saamenmaata musiikkiesityksiä kaikilta saamen kieliryhmiltä. Meidän paliskuntaan tulee päivittäin kaivospuolen lausuntoja ja asioita, joihin olemme saaneet apua käräjiltä, kiittelee Näkkäläjärvi. Muddusjärven paliskunnassa on taas ollut ongelmia metsänhakkuiden ja Metsähallituksen kanssa. Toivotan Jumalan siunausta nyt, kun uusi vaalikausi alkaa. Nytkin on monia asioita, joissa tarvittaisiin apua, lisää Seurujärvi. ?Saamelaiskäräjät, paliskunnat ja Paliskuntain yhdistys pitäisivät toimia yhdessä enemmän. Ymmärrämme, millaista on olla vähemmistönä, sanoi Rauno Pietarinen. Kirkkoherra Tuomo Huusko toivotti onnea 20 vuotta täyttäneelle Saamelaiskäräjille. . Terveydenhuolto on toinen ala, missä meillä riittää haasteita. Keskiviikkona 22.6.2016 11 Saamelaiskäräjien uusi vaalikausi polkaistiin virallisesti käyntiin Suomen Saamelaiskäräjien vaalikauden avajaiset on järjestetty perinteisesti keväisin, mutta tällä kertaa kauden 2016?2019 avajaisjuhla saatiin pidettyä vasta viime viikon keskiviikkona. Avajaistilaisuus oli kaikille avoin ja juhlaan osallistui noin 100 vierasta. Saamelaiskäräjien vaalikauden viralliset avajaiset aloitettiin Inarin kirkossa järjestettävässä Saamalaiskäräjien ekumeenisella avajaisjumalanpalveluksella, johon osallistui alle puolet saamalaiskäräjien edustajista. Ehkä tässä saamelaiskäräjät voisi olla asian vetäjä ja alullepanija. Saamenkielen suhteen meillä on yhteisiä haasteita ja Saamelaiskäräjät ponnistelevat saamenkielen kehittämisen puolesta. Poromiehet kertoivat olevansa tyytyväisiä Saamelaiskäräjien toimintaan saamelaisalueen poronhoitoa kohtaan. kanssa, eivätkä tulleet seurustelemaan äänestäjiensä kanssa samaan ?pöytään?. Poroasioissa käräjiä kiitellään Sallivaaran paliskunnan poroisäntä Nils-Heikki Näkkäläjärvi ja Muddusjärven poroisäntä Osmo Seurujärvi olivat tulleet juhlistamaan saamelaiskäräjien uuden toimikauden avajaisia
Uskon että ne on mahdollista sovittaa yhteen, hän sanoo. Demarinuorissa Jäämeren Meiltä myös rata ei herätä suuria intohimoja puolesta tai vastaan. mennessä) juri.laurila@metsa.fi tai 040-138 5965/ Juri Laurila www.metsa.? Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi näkisi kuntapolitiikassa mielellään sukupolvenvaihdoksen. PEFC/02-31-17 8. Puolueen maahanmuuttopolitiikkaa täytyy seurata, että pysytään solidaarisella linjalla ja että hädänalaisia autetaan, Näkkäläjärvi sanoo. Jos sosiaalidemokraatit pääsevät seuraavissa eduskuntavaaleissa hallitusvastuuseen, silloin demarinuorten on Näkkäläjärven mukaan tarkkailtava emopuolueen talouspoliittista linjaa. Viime aikoina keskusteluun on jälleen noussut rautatieyhteys Jäämerelle. pykälää muutettaisiin niin, että Inarin, Utsjoen ja Enontekiön alueella vakituisesti asuva henkilö voisi omakustannusarvoa vastaavaan hintaan saada vuodeksi kerrallaan luvan viehekalastukseen valtion omistamille lohen ja taimenen nousualueille, joille lupia saa nykytilanteessa samasta kiintiöstä turistien kanssa. Maa- ja metsätalousministeriössä selvitetään yhä, voisiko asiaa hoitaa asetuksella, mutta Mikko Kärnän mukaan tulkinta näyttää tällä hetkellä siltä, että tarvittaisiin laki. Niistä poronhoitoalueen ulkopuolella syntyi noin puolet. Kanta on Luken mukaan kasvanut vain Keski-Suomessa, ja muualla Suomessa kanta LUMIESTEET, KULKUSILLAT ja SEINÄTIKKAAT I e to?p tarvittaessa asennettuna. Ota reippaasti yhteyttä Janne Raasakka 0400 251 800 janne.raasakka@rautia.fi Ivalontie 71, IVALO www.rautia.fi Otto Ponto Metsähallitus järjestää eläkeläisretkeilyn Ranualle Metsähallituksen Lapin alueelta eläkkeelle jääneille henkilöille. Lähtö retkeilylle on Rovaniemeltä Metsähallituksen toimitalo Pilkkeen edestä 5.7.2016 klo 8.00 Ohjelma: - työmaavierailu - Lounas hotelli Ilveslinnassa - Metsähallituksen ajankohtaiset asiat - Vierailu Metsähallituksen vanhalle Ranuan toimistolle - Kulttuurihistoriallinen luontokohde Auttiköngäs - Lähtökahvit Pirttikahvilassa - Paluu Rovaniemelle noin 17.30 Palvelemme Ma-pe 8.00-17.00 La 9.00-13.00 P. Aloitteen allekirjoittivat Mikko Kärnä (kesk.), Markus Lohi (kesk.), Johanna Ojala-Niemelä (sdp.) ja Markus Mustajärvi (vas.). Aloitteessa 10. Perjantaihin mennessä aloite ei ollut vielä rekisteröitynyt eduskunnan jär- Ilveksiä syntyi Lapissa 7?8 pentuetta Luonnonvarakeskuksen tuoreen arvion mukaan Lapissa on viime vuonna syntynyt 7?8 ilvespentuetta. Rovaniemen seudulla on jonkin verran jäseniä, ja kuntavaaliehdokkaitakin on ilmoittautunut. Koko poronhoitoalueelle arvioidaan syntyneen 9?11 pentuetta. Näkkäläjärven mielestä rata toisi mukanaan hyvää, kun kulkureittien varrelle kasaantuu hyvinvointia. ?Se pitää sumplia niin, että perinteiset elinkeinot voivat jatkaa radasta huolimatta. 12 Keskiviikkona 22.6.2016 Kalastuslakialoite syksyllä eduskuntaan Lapin kansanedustajat jättivät viime viikolla lakialoitteen uuden kalastuslain 10. Siksi Kärnä halusi aloitteen mahdollisimman nopeasti eduskuntaan. Eduskunta jää ennen juhannusta kesätauolle, joten aloitteen käsittely alkaa aikaisintaan syyskuussa, kun syksyn istuntokausi alkaa. Yli vuoden vanhoja jestelmiin. Aloitteen mukaan kalastuslain valmistelussa tapahtui vakava virhe, kun Ylä-Lapin asukkaiden maksuton kausilupa ei koskenutkaan lohen ja taimenen nousualueita Teno- ja Näätämöjoen vesistön eikä Tuulomajoen ja Paatsjoen alueita. Lohen ja taimenen kalastus on aloitteen mukaan elintärkeä harrastus monelle ylälappilaiselle, koska alueen harrastusmahdollisuudet ovat eräpainotteiset. Meiltä nyt saumattomat SADEVESIKOURUT OP määrämittaisina Tuore puheenjohtaja on saanut tehdä pitkiä päiviä otettuaan nuorisojärjestön johdon päätoimekseen. 020 742 4070 METSÄHALLITUKSEN ELÄKELÄISRETKEILY RANUALLE 5.7.2016 Ilmoittautumiset (30.6. Emopuoluetta täytyy Näkkäläjärven mukaan tar- ä ertäeella i k e u n al omm a t n u 1.7. A un ? . k 6 in nar 30. ja tarvittaessa asennettuna. Kuntavaaleissa tavoitteena sukupolvenvaihdos vittaessa provosoida, mutta itseisarvo se ei ole. Inarin suunnalla on hiljaisempaa, Mikkel Näkkäläjärvi sanoo. on pysynyt ennallaan tai laskenut hieman. Luken ilveskanta-arvio muodostuu muun muassa suurpetoyhdyshenkilöiden, poronhoitajien, rajavartijoiden ja Suomen riistakeskuksen pentuehavaintoihin. Sadevesijärjestelmät ja kattoturvatuotteet Rautiasta Demarinuorten uusi puheenjohtaja Mikkeli Näkkäläjärvi: Demarinuoret pyrkivät saamaan 700 nuorta ehdokasta sosialidemokraattien listoille seuraaviin kuntavaaleihin ensi huhtikuussa. Toukokuun lopussa sosiaalidemokraattien nuorisojärjestön puheenjohtajaksi valittu inarilaislähtöinen Mikkel Näkkäläjärvi toteaa, että kuntatasolla olisi aika saada aikaiseksi sukupolvenvaihdosta. ilveksiä on Lapissa Luken mukaan 60?75 yksilöä ja poronhoitoalueella yhteensä 100?115. Koko Suomessa on noin 2490?2560 yli vuoden ikäistä ilvestä. Tarkoitus on tehdä tulevaisuuteen katsovia aloitteita, sanoi Näkkäläjärvi. Nuorisojärjestön tärkein keino vaikuttaa kulkee puolueen kautta. Näkkäläjärven mukaan asiakysymysten ujuttaminen emopuolueen asialistalle on tehokasta, ja näin demarinuoret ovat onnistuneet tekemään muun muassa sosiaaliturvamallinsa kohdalla. . Ennen kuntavaaleja nuorisojärjestöllä on edessään emopuolueen puoluekokous. ?Yritetään saada nuoria johtotehtäviin kuten tähänkin asti. Muutenkin syrjäseudut ovat työväenpuolueen nuorisosiivelle melko etäinen ja hankala alue. . Pykälän muuttamiseksi
Lapin Luontolomat 9.8. -näyttely kesä-heinäkuu ?Der Weg nach Lappland? -näyttely heinäkuu. BO: Sør-Varangeriin 200 sotilasta, panssarintorjuntaja ilmatorjunta-aseita Norja tuo Sør-Varangerin tukikohtaan lisää sotilaita ja aseistusta, kertoo verkkolehti The Independent Barents Observer. Savottakahvila. Juhannuksen aukioloajat TO 23.6. Ijahis Idja, alkuperäiskansojen musiikkifestarit Saa- Syyskuu IVALO PALVELEMME ma?la 8?21 su 12?18 P. HUOMIOI POIKKEUSAIKA! T. Saariselkä on POP ry. 17.7. Lemmenjoen juhannusjuhlat Lemmenjoen Lumossa; koko perheen onkikisat, karaoketanssit, juhannuskokko ym. 24.-25.6. Järj. Watercross-kelkkakisat Ivalossa. Santa´s Hotel Tunturi 19.-21.8. Nyt myydään KOKO KAUPPA tyhjäksi ?20?40% ALELLA. Hotelli Ivalossa Pelimannitanssit 23.7. klo 8?21 pe 24.6. Savottakahvila. 21.8. Mielensäpahoittaja ja Poika -teatteri RETE. Järj. Kultakilpailut Kutturan Kioskilla. 23.7. Savottakahvila. 10.9. Keskiviikkona 22.6.2016 Tapahtumia Ylä-Lapissa Tapahtumia voi ilmoittaa sähköpostilla osoitteeseen inarilainen@inarilainen.fi. Musiikkia syyskuunillassa -konsertti sellolla /Seeli Toivio ja Heikki Sassi/ laulu. Tasona on alkeisjatko-/jatko. Toimitus muokkaa tarvittaessa tekstejä. Kesäkuu 24.6. Rajalle sijoitetaan 200 sotilasta, panssarintorjuntaaseita sekä kevyitä ilmatorjunta-aseita. Entisestään Sør-Varangerissa on 600 rajavartijaa, joiden tehtävä on valvoa Norjan ja Venäjän välistä 196 kilometrin mittaista rajaa. . K-Supermarket Ivalo avataan loppukesästä. Savottakahvila. 4.9. Järj. Saariselkä-viikko. Järj. Risteily Paratiisissa, Inarijärvellä. Saariselkä on POP ry 17.-21.8. Kultakuumeen tartunta! Kutturasta Toloseen kumilautoilla. Järj. Ruskakaraoke Lemmenjoen Lumon baarissa. 11.9. Ruskanodotusta -musiikkikonsertti, Seeli Toivio /sello ja Heikki Sassi/ laulu. - 24.7. Norja on Nato pohjoisessa, sanoi Norjan Konservatiivipuolueen ja Suurkäjärien jäsen Frans Bakke-Jensen lehdelle. Bakke-Jensenin mukaan uuden sotilasjoukon tehtävänä on viivyttää mahdollista hyökkäystä niin kauan, että sotilasliittouman joukot ehtivät apuun. Norjan puolustusministeri Ine Eriksen Søreide kuvaili lehdelle Venäjän kasvavaa sotilasvoimaa suurimmaksi muutokseksi norjalaisessa turvallisuusympäristössä. Puolustusministeri Ine Eriksen Søreide totesi, että turvallisuusympäristön muutokseen ei voi varautua enää silloin, kun kriisi on päällä, Barents Observer kertoo. Søreide esitteli puolustusministeriön laatimaa pitkän aikavälin suunnitelmaa vuosilla 2017?2020. Tärkeimpänä tavoitteena suunnitelmassa on Norjan puolustusvoimien budjetin kasvat- taminen 165 miljardilla kruunulla seuraavien 20 vuoden aikana. Suunnitelma suosittelee muun muassa, että Norja hankkisi neljä uutta sukellusvenettä korvaamaan vanhentuvia malleja. Lisäksi investointeja pitäisi tehdä modernin ilmatorjuntajärjestelmän hankkimiseksi. OP INARIVIIKOT 22.?31.7.2016 23.?25.7. Parisuhdeleiri-kesäteatteriesitys Myymme VIIMEISET KESÄKUKAT edullisesti TORSTAINA 23.6. Kokki tarjoilee PYTTIPANNUA alkaen klo 10.00. Uusi erä upeaa KESÄNEILIKKAA 3 ?, KELTAINEN MARKETTA 6 ?, LOBELIA 1 ? Tervetuloa! www.kaijankukka.com Ä A! H Y VÄ N U ST N A H JU LOUNAS 12 ? JOKA PÄIVÄ 26.7. Lasten päivä 27.7. Kirkkovenesoutu 30.7. WaterCross-kelkkakisat KESÄTAPAHTUMIA KAIKENIKÄISILLE! Inariviikoilla 2016 on luvassa perinteisiä kyläjuhlia, lastentapahtumia, markkinoita, torihulinaa, konsertteja, pelimannitapahtumia, taidenäyttelyitä, retkeilyä, tanssia, teatteria, Ivalo Rock -baarifestarit, Gamas Blues -festarit sekä tietysti WaterCross-kelkkakisat. Katso ohjelma: www.inariviikot.fi Tervetuloa Suomen suurimman ja kauneimman kunnan kesätapahtumiin 22.?31.7.2016 Inariin! TANSSII - LAULAA - SOI - KALASTAA - HUUHTOO - TARINOI... #inariviikot. Nightless Night, Endless Light -valokuvaustapahtuma Saariselällä. Savottakahvila. 23.9. -11-13-20-23.9 Musiikkia syyskuunillassa -konsertti sellolla /Seeli Toivio ja Heikki Sassi/ laulu. Järj.Saariselän Keskusvaraamo. Elokuu 2.9. Järj. Järj. klo 8?21 to 23.6. Savottakahvila. 13.9. Savottakahvila. 20.8. Savottakahvila. 8.9. Perinteinen Rokulipäivävietto, Savottakahvila. 22.7. Inariviikkojen tapahtuma Juutuan koskenlasku. Ylä-Lapin Moottorikelkkailijat ja Hotelli Kultahippu. melaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa 19.8. klo 8?15 la 25.6. Lapin Luontolomat 30.7. - 25.9. Lemmenjoki-näyttely 11.5. - 4.9. Näyttelyt pääkirjastossa Ivalossa ?Barents - Luonto ei tunne rajoja. Ruskaremakat-tapahtuma Savottakahvilassa. 6.9. Musiikkia elokuunillassa -konsertti, Seeli Toivio /sello ja Heikki Sassi /laulu. klo 8?21 . Musiikkia syyskuunillassa -konsertti sellolla /Seeli Toivio ja Heikki Sassi/ laulu. Heinäkenkätanssileiri Ivalossa. Inariviikot . Savottakahvila. 20.9. Elokuunillassa Waltteri Torikan konsertti, Savottakahvila. 7.-8.8. Kultamaitten tietoviisaskisa/kaksiosainen kilpailu Savottakahvilassa. 20.7. Lapin Luontolomat 28.7. Mielensäpahoittaja ja Poika -teatteri RETE. Puumajuoksu. ja 28.-29.8. Arctic Light -tapahtumahanke. 2.7. klo 9?17 JUHANNUSAATTO klo 9?13 LA ja SU suljettu YHTEISPAKETIT palvelupisteisiin lähetään torstaina 23.6. Ivalontie 10 HYVÄÄ JUHANNUSTA! NÄYTTELYT Jäämerta kohti -näyttely, Siulatalo, Saariselkä, vapaa pääsy Päivi ja Jessica Suomi -taidenäyttely, Hotelli Laanihovi Saamelaispoika Nigá kansojen juurilla -taidenäyttely Kuulaassa 1.6.- 9.7. Pihla Öhvin taidetta 1.6.-30.7. Kahvila Giisa, Utsjoki. Arja Kotirannan huovutustyönäyttelystä Inarissa, Lomakylä Lapponiassa 1.-17.7.ja 18.7. alkaen Neljän Tuulen Tuvalla Kaamasessa. ke 22.6. Suomalaisia maailmalta -musiikkia, Waltteri Torikka, Savottakahvila. 16.8. Silja Line seurakisat Ivalon urheilukentällä. 17.7. Lemmenjoen perinteiset kultakisat alk. Järj. Silja Line seurakisat Ivalon urheilukentällä. 21.8. Irti stressistä-hyvinvointija liikuntatapahtuma Lemmenjoen Lumossa. 23. Jänkhällä Jytisee -moottoripyöräilijöiden vuosittainen tapahtuma Saariselällä. Opettajana Kimmo Luukkonen, tanssilajeina humppa, tango ja fusku. Tanssiseura Heinäkengät ry. 27.7. Saariselkä MTB -maastopyöräilytapahtuma Saariselällä. Savottakahvila. 18.9. klo 8?21 Puh. Lapin Luontolomat 15.-23.7. kts. www.inariviikot.fi 22.7. Musiikkia syyskuunillassa -konsertti sellolla /Seeli Toivio ja Heikki Sassi/ laulu. klo 21. Juhannuskultakisat Saariselän Panimon pihamaalla. Tervetuloa tosi edullisille ostoksille! Nopeimmat ehtivät ensin! Juhannusviikon aukioloajat: Suuret Kiitokset kuluneista vuosista kaikille asiakkaillemme ja Oikein Hyvää Juhannusta & Kesää! Kaupan viimeinen aukiolopäivä su 26.6. Musiikkia syyskuunillassa -konsertti sellolla /Seeli Toi- 7.8. Perinteinen Ivalojoen kumilauttaretki Kutturasta Toloseen. Kultaperinne Ry Heinäkuu 1.-3.7. Paikallinen Kaamasen Kotitarveorkesteri: Kohuiltamat -teatteriesitys. Kauppias ja kaupan henkilökunta vio ja Heikki Sassi/ laulu. klo 14. 22.-31.7. Hotelli Ivalossa Peliman- 13 nitanssit 23.7. Lauluja Lapista ja maailmalta, Seeli Toivio /sello ja Heikki Sassi /laulu. Savottakahvila. 26.-28.8. Järj. Sarren Sukujuuret ry Tapaaminen Nellimin Erähotellin Kodalla 1.-3.7. Rautaa Rajalle -tapahtuma Santa´s Hotel Tunturissa Saariselällä. 28.-30.8. Järj. 010 281 7215 ivalon.apteekki@apteekit.net Siidan näyttelyt STILL/LIFE - Tapio Wirkkala Retrospective Exhibition 24.3. 016 6755 700 TAX FREE K-Market Ivalo sulkee ovensa remontin vuoksi kesän ajaksi sunnuntaina 26.6. Järj
Herättyään klo ½9 ap. ja huusi ulos, jolloin n:o 2 tuli sisälle, n:o 1 pani silloin revolverin kertojan ohimolle, sanoen ?skrif. tavaroita sisältävän läjän ääressä, jossa kertoja nyt näki kuulemansa, ilmeisesti paineesta aiheutuneen räjähdyksen tapahtuneen, ja sytytteli mies heinillä ja muulla roskalla läjässä olevia tavaroita palamaan, hajalleen lentäneitten patruunalaatikoiden jo palaessa ja patruunoiden parastaikaa paukkuessa. Sytyttelijä (n:o 1) otti nyt kertojan huostaansa ja n:o 3:n jäädessä sytytystä jatkamaan ja n:o 2:n pysyessä paikallaan ulompana, lähti häntä viemään konttorihuoneeseen, jolloin talon luona vahdissa oleva mies (n:o 4), kertojan mennessä sivuitse, sanoi hänelle suomeksi: ?kyllä se on häpeä, että Suomenmaan läpi tuommoisia tavaroita kuljetetaan, ja teki suomalainen ...?, johon kertoja vastasi, että ?kukapa se ei maataan puolusta!. 2t40m f.m. 1916. - G. Stenberg.?Todistuksen alle piti sitten huoneeseen todistajiksi kutsuttujen Viljam Herajärven ja Valter Viikin panna nimensä. Kilpisjärvi 7/6 kl. ja huomauttaen että kertoja kyllä tiesi, mikä määrä muutakin tavaraa oli varastossa, käski n:o 1, kertojan kysyttyä, mitä hänen piti kirjoittaa, kertojan kirjoittaa, itse merkiten tavaramäärät n:o 2:n sanelun mukaan seuraavan todistuksen: ?Härmed bevittnas, att genom Norge till Finland importerats cirka 60 tons patroner och skrapnelltändare, 35 tons taggträdsstänger, 144 stycken fälltelefonlådor, 14.400 tons droger samt diverse annat krigs..... band, ..ilket allt förstörts. Tilaisuudessa oli todistajana läsnä merikapteeni Aarne Eino Attila Rahm. Kilpisjärven asemalla olevassa toiminimi Karl Boströmin välitysliikkeen venäläistä valtiontavaraa sisältävässä varastossa yöllä kuluvan kesäkuun 7. Päähän Kilpisjärven asemalta, kuului sieltä päin tärisyttävä räjähdys, minkä jäl- Enontekiön nimismiehen Ilmari Itkosen pöytäkirjan aloitus. keen matkaa vielä jonkun verran jatkettiin pelästyneillä hevosilla, mutta läksi kertoja sitten, jätettyään hevoset, juoksujalkaa, revolveri kädessä, kiirehtimään sinnepäin, mistä räjähdys oli kuulunut, ottaakseen selvää, mistä se oli johtunut. 14 Keskiviikkona 22.6.2016 Nimismies Ilmari Itkosen laatimat pöytäkirjat Kilpisjärven pamauksesta 1916 Virkansa puolesta Itkosen oli laadittava ja allekirjoitettava Boströmin virkailijoiden ja todistajien läsnäollessa pöytäkirja, jossa oli myös tarkat tuntomerkit räjäyttäjistä. Pöytäkirja ei lähtenyt sellaisenaan koskaan Itkosen esimiehille, vaan jäi pöytälaatikkoon. ?Pöytäkirja, jonka allekirjoittanut Enontekiön piirin kruununnimismies laati alempana lähemmin kerrottavassa poliisitutkinnassa Kilpisjärvellä kesäkuun 18 päivänä 1916. Kertoja pantiin sitten sohvan taakse konttoriin, josta siellä ollut haulikko korjattiin pois. Meni kertojas ulos ja näki siellä yhden miehistä (jäljempänä mainitaan n:o 3) seisovan pihalla olevan .?.kasan vieressä ja kysyi tältä, oliko hänellä ja hänen kumppaneillaan passeja, tahtoen niitä tarkastaa, jolloin tämä vastasi, ilmoittaen kumppaneineen olevansa kotoisin Oulun läänistä, että heillä kyllä oli nimimiehenpassit, lisäten vielä että tuolla ne olivat tuvassa, vaan mitäpä niistä tarkastaisi. - Tämän jälkeen olivat räjähdyttäjät kertojan näkyvistä poissa noin tunnin ajan puuhaten jotakin ulkona, josta koko ajan kuului kovaa patruunain rätinää, ja puheenalaisen varastoläjän eteläpäässä olevien, puulaatikoihin pakattujen ?ellinsytyttäjien loppuajalla myöskin jo ruvetessa paukkumaan. tälle puolen Norjan rajaa, tuli kuitenkin vastaan sanantuoja, minkä antamien tietojen johdosta kertoja katsoikin parhaaksi kääntyä takaisin. Hänen saavuttua klo ½12 yöllä noin ½ km. Tultuaan varastoalueen reunassa olevan tullikopperon luo, huomasi kertoja, että yksi miehistä (n:o 1), jonka hän sittemmin havaitsi joukkueen johtajaksi, hääräili lähet- tyvillä, varaston pohjoisimpana osastona ulkona taivasalla olevan vaatepaaluja, kiväärin patruunoita, piikkilankasaksia, lääkeaineita, kenttätelefoneja, .... ellinkärkiä y.m. ja käännyttyään sinne päin näki kertoja siellä kiven takaa nousevan miehen, joka pyssy, nähtävästi mauserpistooli, häneen ojennettuna vielä käski: ?heittäkää revolveri pois, heittäkää maahan!?, jonka vuoksi kertoja klatsoi parhaaksi totella ja heitti revolverin pois. Takana ollut mies, jonka keretoja nyt, samoin kuin hänen edessään seisoneen miehenkin, tunsi aamullisiksi miehiksi (edellinen n:o 3, jälkimmäinen n:o 2) tuli ja otti kertojan revolverin ja lähti viemään häntä asemalle päin. ruokatavaraa. Saatuaan ostaa haluamiaan ruokia, lähtivät miehet mainittuna tiistai-aamuna kello 9 Norjaan päin. Saman tiistain iltana kello ½9 kertoja sitten, aikoen mennä pääkonttoriin Skibotteniin ilmoittamaan asemalla tehtyjen töitten tuloksista ja samalla käydäkseen lääkärissä, läksi, mukanaan työmies Valter Viik, hevosilla Norjaan päin. ja uhaten brousningilla komensi ?kädet ylös?, jota käskyä seisoja siekailematta tottelikin, mutta samalla kuuli kertoja takaapäin toisen äänen, joka huusi hänelle samat sanat ?kädet ylös. päivää vasten tapahtuneen räjähdyksen ja senjälkeisen tulipalon johdosta kuulusteltiin:. 1:ksi mainitun aseman hoitajaa, merikapteeni Johan Gustaf Stenbergiä, joka kertoi seuraavaa: ?Kuluvan kesäkuun 5 päivänä maanantai-iltana, kello 5 ja 6 välissä saapui asemalle, kävellen Kilpisjärvellä olevan talvitien viertä, etelästäpäin neljä miestä, jotka menivät majatalon puolelle ja ilmoittaen tulevansa etelästä ja olevansa menossa kalanpyyntiin Norjaan, aikoivat olla majatalossa yötä. Sitten läksivät kaikki neljä miestä ajamaan järveä myöten eteläänpäin?. Pöytäkirjan, joka ei lähtenyt eteenpäin, tuntomerkit räjäyttäjistä: ?Räjähdyttäjäin tuntomerkit, joista 2:ksi kuulusteltu Viljam Herajärvi kertoi pääasiassa yhtäpitävästi, olivat kapteeni Stenbergin kuvauksen muikaan seuraavat: N:o 1:n, johtajana esiintyneen: arviolta 35 vuotias, lyhyt (noin 5½ jalkaa pitkä), solakka vartaloinen, parraton, vaaleaverinen, suoranenäinen, kasvojen piirteet säännölliset, silmät harmaansiniset, terävän ja vilkkaan näköinen, puku jokseenkin työmiehen vaatetusta muistuttava, nahkatakki, pieni sporttilakki päässä, mustat anturasaappaat jalassa, selässä viheriä rensseli; puhui saksaa ja ruotsia sekä mukiinmenevästi, joskin murtaen, suomeakin. Päästyään noin 100 metrin päähän lähimmästä varastosta kertoja näki edessään tien vieressä erään miehen seisovan selin häneen ja katsovan varastoon päin, jolloin kertoja, huomattuaan ettei seisoskelija ollut omia miehiä, huusi hänelle: ?mikäs piru sinä olet?. Mainitun ajan mentyä tuli n:o 1 jälleen sisälle, mutta kun kuitti ei silloinkaan ollut valmis, rupesi hän laskettelemaan ?donnerwettereitä. Sen jälkeen saapui konttoriin johtaja (n:o 1), pyytäen saksaksi kuittia työstään, ja kun kertoja kieltäytyi sellaista antamasta, poistui johtaja sanottuaan että kuitin piti olla valmis 10 minuutin kuluttua. Kertoja vaati tämän jälkeen miehiä heti poistumaan asemalta, mihin he vastustelematta ilmoittivat suostuvansa, jahka ensin saisivat vähän silavaa y.m. Yöllä piti kertoja varastolla vahtia tiistaiaamuun kello 6 asti, jolloin hän herätti vartioitsemaan työnjohtaja Viljam Herajärven. ja porstuasta huusi vielä n:o 1 ottavansa hevosen ja miehen kyytiin, mutta lähettävänsä ne kyllä takaisin ja maksavansa siitä. (kuvauksen mukaan johtaja oli Willamo) N:o 2, joka tuntui opasmaiselta, oli arviolta 40 vuotias, lyhyt ja tanakka, tummahkoverinen, tummatukkainen, pienet tummat viikset, hieman ylöspäin kaareutuva nenä, silmät syvänsiniset ja vähän pullollaan, takki ja housut, joiden polvessa oli paikka, harmaasta mustaruutuisesta vaatteesta, pieksusaappaat jaloissa, päässä suomalainen karvainen naapukkalakki, selässä aivan uusi suomalainen nahkalaukku; puhui ruotsia ja saksaa ja selvää suomea. (kuvauksen mukaan Relander) N:o 3: noin 25-27 vuotias, pitkä ja vankka mies, vaa-. Huoneesta lähtiessään sanoi n:o 2 kertojalle suomeksi: ?olette ollut hyvin liki kuolemaa, hyvästi!. Kertojan saavuttua noin 1½ kilometrin pää..
1894 kirjoilla Vaasan läänin Karstulan pitäjässä kertoo olleensa töissä mainitulla Siilastuvalla 3 kuukautta ja oli silloin myös kun tulipalo sattui kapteenin kanssa menossa Norjaan ja kertoo samoin kuin kapteenikin kaikesta tapauksesta, sanoen olleensa tupaan hätyytettynä heti kun tuli paikalle kap- Jääkärieversti Johannes Willamo. teenin kanssa. Ilmari Itkosen suhtautumisen jääkäriliikkeeseen osoittavat hänen laatimansa kahdet raportit Kilpisjärven tapahtumista. Erkki Lilja Pöytäkirja, jonka Ilmari Itkonen laati ja joka meni virallisesti Itkosen esimiehille: Kruununvouti Ilmari Itkonen (oikealla) ja pastori Lilja lähdössä 1921 vastaanottamaan petsamolaisten valaa heidän valitessaan Suomen kansalaisuuden. ta, alkuaan gretliininvärisestä kankaasta, jalassa tav. Lapin komitea 1938 asiantuntijajäsenenä. Yhtenä syynä Ilmari Itkosen taustalle jäämiseksi on esitetty, että hän toimi virkamiehenä venäläisessä virkakoneistossa, joka sorti Suomen laillista hallitusvaltaa ja suomalaisuutta. Mutta tämä ei pidä paikkaansa, sillä Ilmari Itkonen oli läpi isänmaallinen Suomen itsenäisyyden kannattaja ollen salaisesti täysin rinnoin jääkäriliikkeen puolella, mutta virkamiehenä ei voinut tuoda sitä julki toimiessaan Enontekiön piirin nimismiehenä. Tehtävää hän hoiti kahdeksan kuukautta ja palasi Enontekiölle josta muutti 1927 Ouluun hoitamaan Oulun läänin notaarin tehtäviä. Nimismies Ilmari Itkonen suojeli jääkäreitä ja oli Venäjän virkakoneistolta salassa täysin jääkäriliikkeen kannalla. Erkki Lilja Jääkärikenraalimajuri Juho H. (kuvauksen mukaan Suvirinne) Kertojan, kapteeni Stenbergin, kysymyksessä olevista henkilöistä tapahtuman kestäessä saaman käsityksen mukaan olivat he, lukuunottamat- Jääkärieversti Ilmari Relander. ta n:o 2:ta, opasta, joka saattoi olla suomalainenkin, saksalaisia, mitkä siitä huolimatta, että he yleensä olivat työmiehen tamineissa ja tekeytyivät työmiehiksi, tekivät, ainakin n:ot 1, 2 ja 4, jossakin määrin sivistyneen vaikutuksen?. ?Pöytäkirja. ja rajankäynti komissioneissa kuuluen mm. Pöytäkirja tehty siinä poliisikuulustelussa, jonka allekirjoittanut toimitti Oulun Läänin Herra Kuvernöörin suullisen määräyksen johdosta, ratsukonstaapeli Kalle Roosin läsnä ollessa, Oulun läänin Kilpisjärvellä Siilastupa nimisellä alueella tapahtuneen tulipalon johdosta, ja jossa kuulusteltiin alempana mainituita henkilöitä, kuluvan kesäkuun 29 ? 30 päivinä 1916. Työmies Waldemar Wiik synt. (kuvauksen mukaan Heiskanen) N:o 4: noin 25 vuotias, pit- kä ja solakka, tummaverinen, tumma tukka, musta täysparta, etenevä alaleuka, kulunut doffelinen jahtitakki päällä, vaatteet suklaanruskeat, sporttilakki päässä, pieksusaappaat jalassa, selässä viheriäinen laukku, kädessä kirves; näytti pukunsa puolesta paremmin herrasmie- Jääkärikapteeni Armas Toivo Vilho Suvirinne. heltä kuin toiset; puhui saksaa, ruotsia ja suomea, kaikkia nopeasti. Pappilan 13-lapsisesta Itkosten sisarusparvesta tunnetuimpia ovat kansantieteilijä ja Lapin tutkija T.I. Tuntomerkeistä ei voi antaa parempaa selvää kuin toisetkaan paikalla olijat kertoo olleensa todistajana siinä tilaisuudessa kuin kapteeni antoi miehille jonkun kuitin?. Pöytäkirjasta ilmenee, ettei räjäyttäjien tuntomerkkejä kuulusteltavat tienneet. Keskiviikkona 22.6.2016 15 Inarin kirkkoherra Lauri Itkosen vanhin poika Ilmari Itkonen Enontekiön piirin kruununnimismiehen, varatuomari Lauri Ilmari Itkosen (1888-1972) isä oli Pulkkilan kappalainen Lauri Itkonen, joka muutti perheineen 1899 Inariin, josta Lauri Itkonen oli saanut kirkkoherran viran. Enontekiöllä 1914-1927 ollessaan hän toimi lukuisissa kunnan luottamustehtävissä ja vuonna 1921 hänet komennettiin virkaatekeväksi kruununvoudiksi vasta perustettuun Petsamon lääniin. Itkonen oli asiantuntijana useissa valtakuntain välisissä poronhoito . Lapin läänin sihteerinä hän oli vuoteen 1952. Heiskanen.. Pieksut, harmaa sporttilakki päässä, selässä säkkirensseli; puhui saksaa, ruotsia ja suomea, viimemainittua kenties vähän ruotsiin murtaen. (Toivo Immanuel) Itkonen ja hänen nuoremmat veljensä kirjailija, Lapin ja sen asioiden väsymätön puolestapuhuja, rovasti Tuomo Itkonen ja akateemikko, kielitieteilijä Erkki Itkonen. Sisarusparven vanhimman, varatuomari Ilmari Itkosen mittava elämäntyö on jäänyt kuuluisimpien veljiensä nimen varjoon
päivän alusta elokuun 31. päivän loppuun. III. Länsirajan muodostaa Tissikivisaaren läntisen niemennokan päästä suora linja Elinaniemen keskikohdalle, josta rantaviivaa seuraten Partajängänniemen pohjoispään kohdalta suorana linjana Mutustelmaniemen pohjoispäähän, josta Lyijyniemestä suorana linjana Hirvasniemeen kärjen kautta Uruniemen kärkeen ja siitä edelleen lomakylä Inari rantaan. II. Rauhoituksesta vapautetut vuopajat alkavat suoralta linjalta Ivalojoen rantaviivan ulkopuolella. Kalastuksen rajoittaminen Sarmi joessa taimenen lisääntymisen turvaa miseksi Kaikenlainen kalastus lukuun ottamatta jään alta tapahtuvaa kalastusta täkykoukuilla ja pilkillä Sarmijoen suussa Sarmivuonossa linjalta Mustaniemi . päivän loppuun alueella, jonka ulkorajan muodostaa Ämmänhiekan matalikon ulkoreuna Kuukasniemen kärkeen, josta suorana linjana Kaskamosaaren pohjoispään kummelille, josta sen välittömässä läheisyydessä olevalle itäviitalle ja siitä suoraan Pitkä-Mauran keskikohdan niemen kärkeen, josta Pitkä-Mauran eteläkärkeen, Pitkä-Mauran eteläkärjestä suoralinja Kota-Mauran niemen eteläkärkeen, josta suorana linjana Korkia-Mauran eteläkärkeen, josta Korkia-Mauran rantaviivaa seuraten Rauhastosaarten pohjoispään tasalle. Verkkoa ei saa käyttää koskessa eikä 200 m lähempänä kosken suuta tai niskaa. III. Oukosen niemi. Verkkoa ei saa käyttää koskessa eikä 200 m lähempänä kosken suuta tai niskaa, eikä Lemmenjoen suuta Paadarjärvessä. II. Kaikenlainen kalastus lukuun ottamatta vavalla ja vieheellä tapahtuvaa kalastusta on kielletty Alajärveen laskevassa Alajoessa. IV. päivän alusta joulukuun 15. päivän alusta marraskuun 30. Siitä edelleen rantaviivaa seuraten Pielpavuonon Kesäkalalahden saaren tasalta suorana linjana Pielpavuonon poikki, josta rantaviiva seuraten Pahtaniemen länsirannan keskikohdalle, josta suorana linjana Ulmosensaaren eteläkärjen kautta Ekorrensaaren eteläkärkeen ja siitä Lammassaaren itäkärkeen josta Vuopajaniemen kärkeen. Kalastuksen rajoittaminen Juutuan vuonossa järvitaimenen pääsyn turvaa miseksi kutualueille I. Kaikenlainen kalastus on kielletty lukuun ottamatta vavalla ja vieheellä tapahtuvaa kalastusta elokuun 1. päivän loppuun. IV. Rauhasto saarten pohjoispään tasalta suorana linjana länteen Aittasaaren eteläkärkeä sivuten Mahlatin Taajomavaaran rantaan, josta rantaviivaa seuraten Piltsiniemen pohjoiskärkeen, josta Mahlattisaaren rantaviivaa seuraten, Laattianiemen kummelille, josta suorana linjana itäviitan kohdalta Mahlattinuoran suun poikki Patokotaniemen J-taululle, josta rantaviivaa seuraten Kivilahden suun poikki Hämähäkkiniemen Kallio- kosken länsilahteen, josta suorana linjana Mutasaaren länsipäätä sivuten Konesniemen kärjen kolmijalkakivelle, josta suorana linjana Kaijasaaren pohjoiskärjen kautta Veskoniemen kärkeen (Niemelä). 4.?Kalastuksen rajoittaminen Ivalo joessa pohjasiian ja järvitaimenen li sääntymisen turvaamiseksi I. päivän loppuun. IV. päivän alusta syyskuun 30. päivän loppuun Inarijärvessä vesialueella, jonka ulkorajat ovat: Juutuanjoen suussa Pappilanniemen kärjen ja Vuopajanniemen kalliokärjen kautta kulkeva linja ja jonka ulkorajan muodostaa Tissikivisaaren keskikohdan yksityismaan rajasta pohjoisen ison Aviosaaren koillis- pään välinen suora linja, josta suorana linjana länteen Pielpaniemen keskikohdalle pienen niemen nokkaan. Kalastuksen rajoittaminen Vasko joen, Lemmenjoen ja Menesjoen ve sistössä järvitaimenen lisääntymisen turvaamiseksi I. Verkkoa ei saa käyttää koskessa eikä 200 m lähempänä kosken suuta tai niskaa. V. Kalastuksen rajoittaminen Kaa masjoessa taimenen ja harjuksen li sääntymisen turvaamiseksi I. Verkkokalastus on kielletty Vaskojoessa, Lemmenjoessa, Menesjoessa, Kettujoessa ja Matkakoskessa ja niihin laskevissa sivujoissa lukuun ottamatta järvilaajentumia heinäkuun 1. Kaikenlainen kalastus on kielletty Hammasjoessa, Nuovakkajoessa, Rullajoessa, Karvajoessa, Appisjoessa alimmaiseen Appislompoloon saakka ja Kyläjoessa. Kalastuksen viikkorauhoitus Ivalojoessa on maanantaisin ajalla 15.6.?30.8. Kalastus on myös kielletty edellä mainittuna aikana Rahajärvessä 400 m lähempänä Kirakkajoen suuta. II. Verkkokalastus on kielletty Syysjoen suun alapuolisella alueella heinäkuun 1. Juomusniemi syyskuun 1. päivästä elokuuta, ja päättyy joulukuun 15. päivästä marraskuun 30. päivän alusta joulukuun 15. päivän loppuun. päivän loppuun. 7.. Veskoniemen kärki (Niemelä) . Kaamasjoessa ja Muddus- sekä Vastusjärvessä 200 metriä lähempänä joen suuta tai niskaa ja Muddusjärven ja Vastusjärven välisellä vesialueella verkkopyynnissä saa käyttää enintään 2 metriä korkeaa ja yksisäikeistä vahvuudeltaan enintään 0,17 mm monofilverkkoa vuoden 2016 loppuun, jonka jälkeen langan vahvuus saa olla enintään 0,15 mm. Rauhoitusaikana pyynnissä saa käyttää korkeudeltaan enintään 2 metrin korkeaa ja yksisäikeistä vahvuudeltaan enintään 0,17 mm monofilverkkoa vuoden 2016 loppuun, jonka jälkeen langan vahvuus saa olla enintään 0,15 mm. 2.. Rahajärvessä kaikenlaisen kalastuksen kielto ulottuu 200 m kalatien suusta järvelle päin. 8.. Kaikenlainen kalastus on kielletty Juutuanjoessa koko vuoden linjalta Pappilanniemen kärki . Kalastuskielto Ukonjärvessä ulottuu 200 metriä voimalaitosuoman sivuille rantaviivaa pitkin mitattuna ja jokisuun edustalle oleville kareille. Rauhoitusaikana kalastus on sallittu edellä mainitun rauhoitusveden ulkopuolelle rajatuilla Juutuanvuonon rantakaistaleilla kalastus oikeuden omaavilla Pahtaniemen länsirannan keskikohdalta linja Ulmosensaaren eteläkärkeen josta suoralinja Ekorrensaaren eteläkärkeen ja siitä Lammassaaren itäkärjen kautta Vuopajaniemen kalliokärkeen. Kalastussäännön antaminen perustuu kalastuslakiin 16.4.1982/286 ja siihen tehtyihin muutoksiin, sekä kalastusasetukseen 30.121982/1116 ja siihen tehtyihin muutoksiin. Siltä osin kun kalastusta ei säädellä tässä kalastussäännössä, noudatetaan uutta kalastuslakia 10.4.2015/379 ja kalastusasetusta 26.11.2015/1360. Tämä kalastussääntö on voimassa 1.1.2014? 31.12.2016 II LUKU PYYDYKSET 2§ Sallitut pyydykset Kalastukseen oikeutetut saavat käyttää kalastusoikeutensa ja kalastuslain ja -asetuksen rajoissa sekä jäljempänä säädetyin rajoituksin seuraavia pyydyksiä: 1) pohjaverkkoa 2) pintaverkkoa järvissä 3) rysää ja isorysää järvissä 4) liikkuvaa rihmapyydystä (nuotta, trooli) järvissä sekä merkityillä paikoilla jokialueilla 5) katiskaa järvissä ja jokien suvantopaikoissa 6) pitkäsiimaa järvissä 7) harrilautaa 8) vapaa- ja viehettä sekä perhoa 9) täky- ja iskukoukkua 10) maderysää ja madepatoa jään alla 11) atrainta järvissä 12) lippoa 13) harppuunaa järvissä. 3§ Pyydysten käyttöä koskevat yleiset rajoitukset Muun kuin muikun tai reeskan kalastukseen tarkoitetussa pintaverkossa tulee solmuvälin olla vähintään 75 mm. Viikkorauhoituksen aikana on Ivalojoen rauhoitusalueella kaikenlainen kalastus kielletty katiskapyyntiä lukuun ottamatta. päivän alusta marraskuun 30. Kaikenlainen kalastus on kielletty Kiella joessa ja siihen laskevissa sivujoissa Karigasniemen maantiesillasta ylöspäin ja Stuorraäytsijoessa. II. Kaikenlainen kalastus on kielletty KalL 26§ 2 mukaisesti Kirakkajoen voimalaitoksen kalaportaiden kalatien kohdalla Ukonjärvessä ja Rahajärvessä. päivän loppuun. päivästä marraskuun 30. Kaikenlainen kalastus on kielletty Kirakkajoessa kesäkuun 1. Rauhoitusaikana on sallittu kalastaminen jään alta täkykoukuilla ja pilkillä. Huom! kalastusasetuksen 26.11.2015/1360 3 luku 12§ mukaan vaelluskalavesistöön kuuluvassa joessa kalastus verkolla on kielletty elokuun 15. päivästä marraskuun 30. Kaikenlainen kalastus on kielletty Alajärvestä laskevan Alajoen Myllykoskessa. V. päivän loppuun. 6.. Kalastuksen rajoittaminen Juutuan joessa taimenen lisääntymisen turvaa miseksi I. Kalastuksen rajoittaminen Tsiutta joessa taimenen lisääntymisen turvaa miseksi Kaikenlainen kalastus on kielletty Tsiuttajoessa Pautujärvelle asti ja Tsiuttajokisuussa Inarijärvessä linjalta Heinäniemi . Vaelluskalavesistöön kuuluvassa joessa kalastus verkolla on kielletty kaikissa vaelluskalajoissa elokuun 15. Kaikenlainen kalastus on kielletty lukuun ottamatta vavalla ja vieheellä rannalta tapahtuvaa kalastusta 4-tien sillalta Alakosken niskalle kesäkuun 1. Rauhoitusalue alkaa Ivalojokisuussa linjalta Konesniemen pohjoiskärjen kolmijalkakivi . Koko joessa on sallittu kalastaminen jään alta täkykoukuilla ja pilkillä, mutta täkykoukkujen syöttinä ei saa käyttää muista vesistöistä tuotua kalaa. 3.?Kalastuksen rajoittaminen Inari järvessä Ivalojokisuun vesialueella poh jasiian ja järvitaimenen kutualueille pääsemisen turvaamiseksi Kaikenlainen kalastus on kielletty lukuun ottamatta vavalla ja vieheellä tapahtuvaa kalastusta Ivalojokisuussa syyskuun 1. Kaijasaaren länsireuna . Rauhoituksen ulkopuolelle rajataan kaikki Ivalojoen vuopajat Toloskoskesta alaspäin. Taimenenhyppäämäniemi . 16 Keskiviikkona 22.6.2016 ? Inarin kalastusalueen kalastussääntö 2014?2016 Inarin kalastusalueen päätös 27.5.2013 www.inarinkalastusalue.fi I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1§ Soveltamisalue ja voimassaolo Tätä kalastussääntöä sovelletaan Inarin kalastusalueen toimintapiirissä eli Inarin kunnan a lueella. Vaelluskalavesistöön kuuluvassa joessa kalastus verkolla on kielletty kaikissa vaelluskalajoissa elokuun 15. päivän alusta heinäkuun 31. Kaikenlainen kalastus on kielletty lukuun ottamatta vavalla ja vieheellä tapahtuvaa kalastusta rannalta ja veneestä Jäniskosken niskalta Jurmukosken niskalle kesäkuun 1. Kaikenlainen kalastus lukuun ottamatta täkykoukuilla ja pilkillä tapahtuvaa kalastusta on kielletty Ivalojoessa ja siihen laskevissa sivujoissa syyskuun 1. Sarmijoki lompolot mukaan lukien Sarmijoen niskalle Sarmijärvessä linjalle Rovaniemen länsireuna . päivän alusta marraskuun 30. päivän loppuun. Ivalojokisuun kalastuksen rajoitusalueella ja Ivalojoessa verkkokalastus on kielletty kaikissa vaelluskalajoissa 15. päivän lopussa kalastusalueen päätöksellä. 5.. Rauhoitusajan ulkopuolella Ivalojoessa saa käyttää pyynnissä korkeudeltaan enintään 2 metrin korkeaa ja yksisäikeistä vahvuudeltaan enintään 0,17 mm monofilverkkoa vuoden 2016 loppuun, jonka jälkeen langan vahvuus saa olla enintään 0,15 mm. Pyynnissä saa käyttää enintään 2 metrin korkeaa ja yksisäikeistä vahvuudeltaan enintään 0,17 mm monofilverkkoa vuoden 2016 loppuun, jonka jälkeen langan vahvuus saa olla enintään 0,15 mm. Verkkokalastus on kielletty koko vuoden Lankojoessa.. päivän loppuun. Huom! Kalastusasetuksen 26.11.2015/1360 3 luku 12§. Vaelluskalavesistöön kuuluvassa joessa kalastus verkolla on kielletty elokuun 15. päivästä marraskuun 30. Partakonsaaren länsipään eteläinen niemen nokka, josta suorana linjana Haapaniemen eteläisen niemen nok- ka kesäkuun 21. päivän loppuun. päivää. Pintaverkolla tarkoitetaan veden pintaan tai lähemmäksi kuin 1,5 metriä veden pinnasta asetettua verkkoa. Muikun ja reeskan pyyntiin tarkoitetun pintaverkon suurin sallittu solmuväli on 22 mm. III LUKU 4§ Kalastuksen rajoittamien Inarin kunnan alueella Kalastuslain- ja asetuksen määräysten lisäksi kalastusalue asettaa kalastuslain 1 §:n tavoitteiden saavuttamiseksi Inarin kalastusalueen vesiin seuraavat pyyntirajoitukset vesien omistuksesta ja hallinnasta riippumatta kalastuslain 37§:n 2 momentin mukaisesti. 1.. Viikkorauhoituksella pyritään turvaamaan taimenen nousua Ivalojokeen nykyistä paremmin. Huom! Kalalastusasetuksen 26.11.2015/1360 3 luku 12 §. päivän alusta marraskuun 30. Kaikenlainen kalastus on kielletty lukuun ottamatta vavalla ja vieheellä tapahtuvaa kalastusta Kaamasjoessa Syysjoen suun yläpuolisella alueella ja Kiellajoessa maantiesillasta alaspäin kesäkuun 1. päivän alusta elokuun 31. päivän alusta marraskuun 30. loppuun. Huom! Kalastusasetuksen 26.11.2015/1360 3 luku 12 §. Vuopajanniemen kärki 4-tien sillan kohdalle. II. Kalastuksen rajoittaminen Kirak kajoessa taimenen ja harjuksen li sääntymisen turvaamiseksi I. Kaijasaaren pohjoiskärki . päivän loppuun. III. Pintaverkon käyttö on kielletty ennen elokuun 20. päivään. 9.. Kalastussäännöllä toteutetaan Inarin kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaa. Vuonon etelärannalla Mutustelmaniemestä Lyijyniemen kärjen kautta Hirvasniemen kärkeen ja edelleen Uruniemen kärkeen ja siitä Lomakylä Inari rantaan. Rauhoitusaikana kalastaminen on sallittu jään alta täkykoukuilla ja pilkillä, mutta syöttinä ei saa käyttää muista vesistöistä tuotua kalaa. II. Kielto koskee samana aikana myös kalastusta 200 m lähempänä Kirakkajoensuuta tai niskaa Hammasjärvessä, ylimmissä Jakulompoloissa, Kirakkajärvessä, Jakujärvessä, ja alimmaisissa Jakulompoloissa
Muissa vesissä harjuksen alamitta on 30 cm. Kaikki alamittaiset kalat sekä elävät että kuolleet tulee laskea välittömästi takaisin veteen. 8§ Kalatautien leviämisen ehkäiseminen (MMM:n asetus 1376/2004) I. Asetuksen mukaan nimi ja puhelinnumero tai postiosoite on merkittävä pyydyksen uloimman kohon tai lippusalon yhteyteen. Lisäksi on käytettävä kalastusoikeuden osoittavaa merkkiä missä sellaiset ovat käytössä. Pintapyydys merkitään kahdella lipulla Pintapyydys eli lähemmäksi kuin 1,5 metriä vedenpintaa ulottuva pyydys, tulee vesiliikenteen käyttämillä alueilla merkitä kahdella päällekkäin kiinnitetyllä lipulla. Samoin on poistettava tarpeettomaksi käynyt turo tai muu kalaveden hoidosta, kalanviljelyssä tai saaliin säilytyksessä käytetty laite tai rakennelma. lukuun ottamatta Inarin retkeily alueen vesiä, joissa kalastus on sallittu vavalla ja vieheellä. Retkeilyalueen vedet ovat: Lentokonelampi, Mukkajärvi, Harrijärvi, Myössäjärvi, Martinjärvi, Isokivenjärvi (Karhunpesävaaran ja Antti-Petterinvaaran välissä), Ukonjärven Rautujärvet, Polkupuolijärvi, Tuulisjärvi, Pikku-Tuulisjärvi, Immosen kalajärvi, (Jänkäjärvenpään itäpuoli), Ahven-Rautujärvi, Ronkajärven-Rautujärvi, Saukko-Tupapään Rautujärvi, Nukkumajoen latvajärvi ja Isotaipalejärvi (Tuulispään länsipuoli). IV LUKU ERINÄISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ 5§ Pyydysten merkitseminen (kalastusasetus 1116/1982, muutos 4.4.2012) Kalastuslain 33 §:n mukaan pyyntiin asetetut kiinteät ja seisovat pyydykset on merkittävä siten, että ne ovat muiden vesistössä liikkuvien havaittavissa. Salko ja lippu vesiliikenteen joukkoon Kalastusasetuksen 16 §:ssä vesialueet jao tellaan vesiliikenteen käyttämiin ja muihin alueisiin. välisenä aikana. Huom! kalastusasetuksen 26.11.2015/1360 3 luku 12§ mukaan vaelluskalavesistöön kuuluvassa joessa kalastus verkolla on kielletty elokuun 15. ja 16.11.-30.4. saaren rantaa Rautusalmensaaren itäreunaa . päivästä marraskuun 30. Muilta vesistöalueilta edellä mainituille vesistöalueille tuotavien veneiden ja kanoottien ym. Tissikivisaaresta etelään linja kulkee Tissikivisaaren läntisestä niemennokasta suorana linjana Elinaniemen keskikohdan välinen vesialue. Ivalojokisuussa alueella, jonka ulkorajan muodostaa Rauhastosaaren, Korkia-Mauran, Pitkä-Mauran ja Kaskamosaaren pohjoiskärjen kautta Kuukasniemen päähän kulkeva linja. Tsarmivuonossa alueella, jonka ulkorajan muodostaa Mustaniemen ja Taimenenhyppäämäniemen kautta kulkeva linja. Nellimövuonossa alueella, jonka ulkorajan muodostaa Kenttäsaaren kautta kulkeva linja. Partakonlahdessa alueella, jonka ulkorajan muodostaa Kesäniemen eteläkärjen, Partakkosaaren keskikohdan ja Heinäniemen kautta kulkeva linja. Tsurnuvuonossa alueella, jonka muodostaa Palosaaren pohjoiskärjen kautta kulkeva linja. 7§ Kalojen pyyntimitat Kalastusasetuksen 26.11.2015/1360 I luku 2§ Luonnonvesistä pyydettyjen kalojen tulee täyttää seuraavat mitat: 1) LOHI vähintään 60 senttimetriä 2) JÄRVILOHI vähintään 60 senttimetriä 3) TAIMEN vähintään 50 senttimetriä 4) sellaisesta purosta tai lammesta, johon ei ole vaelluskalayhteyttä järvestä, pyydetty TAIMEN enintään 45 senttimetriä 5) NIERIÄ Inarijärvessä vähintään 45 senttimetriä 6) kalastusalueen kalastussäännön mukaan NIERIÄN myös Nitsijärvessä, Ukonjärvessä ja Muddusjärvessä vähintään 45 senttimetriä 7) Kalastusalueen kalastussäännön mukaan, HARJUS Lutto-, Näätämö-, Juutuan- ja Silisjoessa 35 cm. Kaikenlainen kalastus on kielletty Kulasjoessa lompolot ja järvilaajentumat mukaan lukien Luttojoen ja Kulasjoen yhtymäkohdasta ylävirtaan, sekä Luttojoessa lompolot ja järvilaajentumat mukaan lukien Lutto- ja Kulasjoen yhtymäkohdasta ylävirtaan. II. Nilijärven ja Rautaperäjärven välisessä Rautaperäjoessa on kalastuksen rauhoitus kaikelta kalastukselta 1.9.?15.10. Kohon tulee ulottua vähintään 15 senttimetriä pinnan yläpuolelle. ja 1.9.-15.11. päivän alusta heinäkuun 30. päivästä marraskuun 30. Syöttikalojen tuominen muilta vesistö alueilta Tenojoen, Näätämöjoen, Paatsjoen, Tuulomajoen ja Uuutuajoen vesistöjen alueelle, samoin kuin niiden siirtäminen näiden vesistöjen välillä on kielletty. Kärmeniemen rantaa niemen itäisimmän niemen päähän, josta suorana linjana Mopenniemen päähän ja siitä rantaviivaa seuraten vuonon perälle. Huom! kalastusasetuksen 26.11.2015/1360 3 luku 12 § mukaan vaelluskalavesistöön kuuluvassa joessa kalastus verkolla on kielletty elokuun 15. Vesiliikenteen käyttämiä alueita ovat mm. väylät, mutta myös muut alueet, joilla veneilyä on. päivään. 14.?Kalastuksen rajoittaminen Näätämöjoen vesistössä kalastuslain 1 §:n tavoitteiden saavuttamiseksi lohi-, järvitaimen-, harjus- ja rautukantojen lisääntymisen turvaamiseksi I. Pintapyydys tarvitsee lisäksi välikohon jokaista alkavaa 120 metriä kohden. päivän alusta marraskuun 30. päivän loppuun. Huom! kalastusasetuksen 26.11.2015/1360 3 luku 12 § mukaan vaelluskalavesistöön kuuluvassa joessa kalastus verkolla on kielletty elokuun 15. päivään. 13.. Verkkokalastus on sallittu Rautujärvessä (Rautuoja) kesäkuun 1. Kaikenlainen kalastus on kielletty Luttoja Kolmosjoessa lompolot ja järvilaajentumat mukaan lukien 1.5.-15.6. Yli 10 metriä pitkät pyydykset tai jadat on merkittävä samanlaisin merkein molemmista päistä. päivän loppuun. 17.?Raudun lisääntymisen turvaamiseksi rautu (nieriä) salvelinus alpinus on rauhoitettu Inarin kalastusalueella (Inarin kunnan alueella) 15.9.?30.11. Myös näkyvämpiä merkkejä saa käyttää, esimerkiksi korkeampaa lippusalkoa ja isompaa lippua. Pyydyksen suunta on ilmoitettava yhtä tai useampaa selvästi erottuvaa merkkiä käyttäen. Kalastuksen päätyttyä Kalastuksen päätyttyä on pyydykset sekä niihin kuuluvat merkit ja muut kalastukseen käytetyt tarvikkeet, jotka eivät kuulu vesistössä laillisesti olevaan kiinteään kalastuslaitteeseen, viipymättä poistettava vedestä. Myös pintapyydysten lippusalko tulee varustaa vähintään 2 senttimetriä leveällä heijastimella. välisenä aikana. III. Kalastuksen rajoittaminen Nellimvuonossa ja Nellimjoessa järvitaimenen lisääntymisen turvaamiseksi Verkkokalastus on kielletty 1.9.?31.10. Syöttikalojen käyttäminen näillä vesistöalueilla harjoitetussa onkimisessa, pilkkimisessä ja viehekalastuksessa on kielletty. II. Nellimjoessa Nellimöjärveen asti ja Nellimvuonossa alueella, jonka ulkorajat ovat: Nellimvuonon perä, josta rantaviivaa Korkeloniemen (Nellimniemi) länsipää . Verkkoa ei saa käyttää edellä mainittujen jokien lompoloissa 200 m lähempänä kosken suuta tai niskaa. III. Rauhoitusaikana on sallittu kalastaminen jään alta täkykoukuilla ja pilkillä. Huom! kalastusasetuksen 26.11.2015/1360 3 luku 12 § mukaan vaelluskalavesistöön kuuluvassa joessa kalastus verkolla on kielletty elokuun 15. KalA 21 §. 6§ Troolikalastuksen harjoittaminen Trooliin jääneen alamittaisen taimenen, järvilohen, nieriän sekä harjuksen elävänä järveen palauttamiseksi saa troolia vetää enintään nopeudella 3,7 kilometriä tunnissa (2 solmua) ja trooli on koettava vähintään 1,5 tunnin välein. (KalL 37.2) Troolikalastus on kielletty seuraavilla alueilla KalL 1 §:n tavoitteiden saavuttamiseksi: Juutuanvuonossa 4-tien sillalta linjalle Tissikivisaaren keskikohdan yksityismaan rajasta Aviosaaren koillispäähän, josta suorana linjana länteen Pielpaniemen keskikohdan pienen niemen nokka. taimenen lisääntymisen turvaamiseksi. Huom! kalastusasetuksen 26.11.2015/1360 3 luku 12 § mukaan vaelluskalavesistöön kuuluvassa joessa kalastus verkolla on kielletty elokuun 15. Kaikenlainen kalastus on kielletty lukuun ottamatta vavalla ja vieheellä tapahtuvaa kalastusta Lutto- ja Kolmosjoessa lompolot ja järvilaajentumat mukaan lukien 16.6.-31.8. päivään. 10.?Kalastuksen rajoitukset Inarin retkeilyalueen vesissä rautu- ja järvi taimen- ja harjuskantojen lisäämiseksi ja turvaamiseksi Kaikenlainen kalastus on kielletty Inarin retkeilyalueella seuraavissa järvissä lukuun ottamatta vavalla ja vieheellä tapahtuvaa kalastusta: Lentokonelampi, Mukkajärvi, Harrijärvi, Myössäjärvi, Martinjärvi, Isokivenjärvi (Karhunpesävaaran ja Antti-Petterivaaran välissä), Ukonjärven Rautujärvet, Polkupuolijärvi, Tuulisjärvi, Pikku-Tuulisjärvi, Immosen kalajärvi (Jänkäjärvenpään itäpuoli), Ahven-Rautujärvi, Ronkajärven-Rautujärvi, Saukko-Tupapään Rautujärvi, Nukkumajoen latvajärvi ja Isotaipalejärvi (Tuulispään länsipuoli). 11.?Kalastuksen rajoittaminen Nitsi järvessä järvitaimen-, nieriä- ja harjuskannan lisääntymisen turvaamiseksi Kaikenlainen kalastus on kielletty Koskikaltiojoessa ja 500 m lähempänä jokisuuta Nitsijärvessä. 12.. Elävien viljely- ja luonnonvaraisten kalojen ja desinfioimattoman mädin siirtäminen muualta Suomesta Tenojoen, Näätämöjoen, Paatsjoen, Tuulomajoen tai Uutuajoen vesistöjen kesken on kielletty, samoin kuin niiden siirtäminen näiden vesistöjen välillä on kielletty. V LUKU 9§ Kalastuksen valvonta Tämän kalastussäännön määräyksiä valvovat kalastusalueen tehtävään asettamat kalastuksen valvojat ja Metsähallituksen-, Lapin ELY-, poliisin-, rajavartiolaitoksen henkilöstö säännöstensä mukaisesti. Kalastuslainsäädäntöä ja tätä kalastussääntöä vastaan tehdyt rikokset ja rikkomukset ovat virallisen syytteen alaisia. Inarin kalastusalue ?. Kalastuksen rajoittaminen rautu-, järvitaimen- ja harjuskantojen lisäämiseksi ja turvaamiseksi Kaikenlainen kalastus on kielletty vavalla ja vieheellä tapahtuvaa kalastusta lukuun ottamatta Haapajärvissä 2 kpl ja Vuononojajärvessä (Partakko), Laanajärvessä (Törmänen), Saarineitamojärvessä (Rajankangas Ivalo), Kuoppajärvessä ja Pontikkalammessa (Hammasjärvi), Rautujärvessä (Menesjärvi, Illesti), Hannujärvessä, Vanhajärvessä, Ylimmäisessä Appislompolossa, Koijerijärvessä ja Rautujärvessä (Jursulannokka). 16.. Veneliikenteen käyttämillä alueilla pyydys on merkittävä vähintään 1,2 metriä vedenpinnan yläpuolelle ulottuvaan salkoon kiinnitetyllä, vähintään 20 senttimetriä leveällä ja korkealla neliön muotoisella lipulla. Keskiviikkona 22.6.2016 III. Vesiä joissa kohomerkintää voidaan käyttää, ovat esimerkiksi pienet järvet ja lammet ja syrjäiset lahtialueet. Myös rantojen, karien ja kasvillisuuden läheisyydessä sijaitsevat alueet ovat sellaisia, joissa pyydykset erittäin epätodennäköisesti aiheuttavat haittaa vesiliikenteelle. Kaikenlainen kalastus on kielletty lukuun ottamatta vavalla ja vieheellä tapahtuvaa kalastusta Näätämöjoessa Opukasjärven ja Iijärven välisellä vesialueella lukuun ottamatta Kaarti- ja Vuontislompoloita, Silisjoessa lukuun ottamatta 17 lompoloita, Vaijoessa, Nikulasjoessa, Vainosjoessa ja Kuosnijoessa. välisenä aikana. IV. päivästä marraskuun 30. Postisaaren itä ja pohjoisreuna . vesikulkuneuvojen, sekä kalastusvälineiden ja -tarvikkeiden tulee olla täysin kuivatut tai desinfioidut ennen niiden käyttämistä näillä vesistöalueilla. III. päivästä marraskuun 30. päivään. 15.. Lippujen värillä ei ole väliä. päivän loppuun. VI. Tässä tapauksessa riittää pienempi lippu (15 cm) kuin vesiliikenteen käyttämillä alueilla ja lippusalko voi olla 40 senttimetriä korkea. Jäältä kalastettaessa pyydys ja kalastamista varten tehdyt, halkaisijaltaan yli 40 senttimetrin avannot on merkittävä vähintään 1,2 metriä jään pinnasta ulottuvalla merkkisalolla, joka ei ole väriltään valkoinen. Näkyvämpiä merkkejä saa käyttää Asetuksessa määritellyt merkitsemistavat ovat vähimmäisvaatimuksia. Kalastuksen rajoittaminen Surnujoessa järvitaimenen lisääntymisen turvaamiseksi Kaikenlainen kalastus on kielletty Surnukoskessa elokuun 1. Lisäksi kaikissa pyydyksissä käytettävien köysien on oltava uppoavia tai ne on painotettava uppoaviksi. Pyydyksiin nimi ja yhteystiedot Pyydyksiin on merkittävä kalastajan nimi ja yhteystiedot. Kalastuksen rajoittaminen Lutto joen vesistössä järvi- ja purotaimen sekä harjuskannan vahvistamisen turvaamiseksi (Tuulomajoen vesistö) I. Kaikenlainen kalastus on kielletty lukuun ottamatta vavalla ja vieheellä tapahtuvaa kalastusta Rautujärvessä (Rautuoja) Sevettijärven lounaispuolella, Mannisen lammessa Nilijärven itäpuolella, Taimenjärvessä ja Ukonlahden lammessa (Sevettijärven Ukonlahti), Liidenin lammessa (Näätämö) ja Kontinpaistamajärvessä (ylempi). V. Kaikenlainen kalastus on kielletty lukuun ottamatta vavalla ja vieheellä tapahtuvaa kalastusta Vaasalijärvessä, Pahtareikäjärvessä, Tuulijärvessä ja Vainosjärvessä 15.9.-15.10. päivästä marraskuun 30. Kaksoislipuin merkityn pintapyydyksen kohdalla on voimassa 50 metrin suojaetäisyys, missä ei ilman erityistä oikeutta saa harjoittaa kalastuslain 8 §:ssä tarkoitettua kalastusta (esimerkiksi uistelua). Koho riittää pienillä vesillä Vesialueilla, joilla vesiliikennettä ei pääsääntöisesti harjoiteta tai on muuten ilmeistä, että pyydykset eivät haittaa vesiliikennettä tai vesialueen käyttöä, riittää pyydysten merkintä koholla. Lippuja saa halutessaan käyttää kohojen sijaan myös alueilla, joissa vesiliikennettä ei ole. Lippusalko tulee sen lisäksi varustaa vähintään 2 senttimetriä leveällä heijastimella. Mitä 1 momentissa on säädetty, koskee myös talvikalastuksessa käytettävää 16 §:ssä tarkoitettua merkkiä. Kenttäsaaren koillisreuna . Kärmeniemen länsiniemi . Kaikenlainen kalastus on kielletty Sevettijärven ja Jänisjärven välisessä Jäniskoskessa 600 metriä lähempänä maantiesiltaa Sevettijärvessä ja 700 metriä lähempänä maantiesiltaa sen alapuolella Jänisjärvessä. II
Näin lähti pelit kulkemaan ja peliiloa kehuttiin vastustajienkin toimesta. Epäonnistumiset otetaan haasteena, joista opitaan eikä niitä jäädä murehtimaan. Pystyttiin pe Lapin Sudet Hämeenlinnassa laamaan tasaisia pelejä ja saa tiin jopa jokunen voittokin van hempia tyttöjä vastaan. Oheis ohjelmana tänä vuonna oli ava jaisissa esiintynyt Sanni, sekä kisadiscossa esiintynyt Aurora. Lapin Sudet osallistui len tisvuoden päätapahtumaan täy dellä bussilastillisella. Pal kinto myönnettiin Lapin Susien toiselle E-tyttöjen joukkueelle, jota valmensi Riku Kontsas. Lapin Sudet kiittää kaikkia kauden aikana tukeneita! Kesän yleisharkat on nyt meneillään, ja syksyllä jatketaan taas lajihar joittelua. Joukkuetta luotsasi Susanna Järvinen, ja pelaajat Veera Nykänen, Juulia Järvinen, Katri Siivikko ja Angeliina Patokallio.. Sijoitus 87., sarjas sa oli huikeat 114 joukkuetta. Nuoremmat E-tytöt ovat ke hittyneet pelillisesti vuoden ai kana huimasti. Pelit kul kivat vuoristorataa, ja harmil liset loukkaantumiset vähensi vät pelaajia. 18 Keskiviikkona 22.6.2016 ???Lapin Sudet Power Cupissa Neljä päivää pelkkää lentopalloa! L entopalloliiton suurta pahtuma Power Cup Hä meenlinnassa kesäkuun toisella viikolla keräsi jälleen valtavan määrän osallistujia, yhteensä 893 joukkuetta osal listui eri sarjoihin, ja pelaajia yli seitsemän tuhatta. Tä mä olikin tytöille viimeinen yhteinen pelireissu. Pelilli nen kehitys otti isoja askelia tur nauksen aikana, sillä neljän päi vän aikana pelattiin saman ver ran pelejä, kuin koko keväänä yhteensä. Tytöt läh tivät hakemaan oppia ja koke musta tulevien kausien sarjasta ja pelitavasta pelaamalla D-ju nioreiden tsemppisarjaa. Powerissa pelit lähtivät tahmeasti käyntiin, ja pidettiin taktiikkapalaveri, jos sa päätettiin ottaa uusi ilme pe leihin, tärkeintä olisi pelata hy Riku Kontsaksen luotsaama E-tyttöjen joukkue palkittiin Lentopalloliiton tsemppipalkinnolla. Pelaajat joukkueessa Anja Hannola, Inka Keskitalo, Riina Känsälä, Tuuli Kontsas ja Ella-Sofia Kotikangas. B-tytöt vauhdissa, Ida Grönmo hyppää, Emma Krupula (8) varmistaa. my huulilla ja iloita onnistumi sista. Jouk kueita osallistui eri sarjoihin yh teensä kuusi, vanhimmat B-tyt töjä ja nuorimmat ekaluokkalai sia F-junioreita. Torstaina pelattiin pelit kyl mässä ja todella tuulisessa sääs sä. Power Cupista on muodostunut vuo sien varrella maailman suurin lasten ja nuorten lentopallotur naus, jossa pelataan neljän päi vän aikana lähes 5000 ottelua, usealla sadalla kentällä. Tytöt paransivat jo ka pelissä, ja sijoittuivat lopul ta hienosti tilalle 15., kun sar jassa joukkueita oli 81. Lentopalloliitto jakoi en simmäistä kertaa Power Cupissa uuden tsemppipalkinnon, jonka valintaperusteina oli mm. Mukaan ovat terve tulleita myös uudet harrastajat! SJ E-tyttöjen toinen joukkue sijoittui hienosti sijalle 15. Tytöt esittivät hyvää joukkuepeliä ja hienoa tsemppaamista viimei seen peliin asti. Perjantaina sää oli jo parem pi, ja lauantaina ja sunnuntaina aurinkokin pilkoitteli välissä ja lämmitti mukavasti. B-tytöt ovat pelanneet pit kään yhdessä, ja monella on peruskoulu nyt suoritettu. Lopullinen sijoitus turnauksessa oli 37., joukkueita tsemppisarjassa oli 44. LaSun vanhemmat E-tytöt päättivät hyvin sujuneen kau tensa Power Cupissa. jouk kue kunnioittaa peliä, vastus tajaa ja tuomareita, joukkueen valmentajat ja pelaajat kannus tavat toisiaan positiivisesti kai kissa tilanteissa ja joukkueesta huokuu hyvä yhteishenki
Juhannuspäivä omistetaan kirkossa Johannes Kastajalle. ja 21.8. kaikki aloitetaan samaan aikaan klo 18. Juho Frimania (vas), Janina Virtaa ja Petri Alataloa hymyilyttää vielä tässä vaiheessa rullahiihtoharjoitukseen lähtö. Vaikka vuoret järkkyisivät ja kukkulat horjuisivat, minun rakkauteni sinuun ei järky eikä minun rauhanliittoni horju. Näin meidän jokaisen nimeen sisältyy lupaus Jumalan rakkaudesta, jonka yhteyteen meidät on jo kasteessa otettu. Siksi elämällä on tarkoitus ja merkitys. Monet meistä ovat tänäkin vuonna osallistuneet ristiäisiin. Raamatun Johannes oli ko- vasti odotettu ja kaivattu lapsi, rukousvastaus. Se ei ole turha. Toivotan hyvää juhannusta kaikille! Tuomo Huusko 9?21 ? ? RAVINTOLA ?PIZZAT ? HAMPURILAISET MYÖS MUKAAN ? KOTIKEITTIÖ ?TAKE AWAY ? KOTILEIPOMO ? BAKERY ? SAARISELÄN SUURIN LAHJA-, TULIAIS- JA MATKAMUISTOMYYMÄLÄ ? TEKSTIILIT POHJAKERROKSESSA PALVELEMME JUHANNUKSENA POIKKEUKSELLISESTI 11?21 JUHANNUSPYHÄNÄ PE 25.6. Ohjelmaan kuului ensikauden tavoitteiden asettelua ja tarkistuksia suunnitelmiin, sekä kovaa peruskuntoharjoittelua rullasuksilla ja Saariselän mainioissa tunturimaastoissa. Inarin Yrityksen nuoret pitivät oman leirinsä Inarissa kotimaisemissaan. Hiihtäjät tehdään kesällä- sanonta pitää paikkansa. Hiihtoon tarvittavia erityisominaisuuksia on parasta hankkia juuri kesäharjoittelusta. Hän kutsui ihmisiä etsi- mään uutta suuntaa elämässään ja johdatti Jumalan pyhyyden ja armon yhteyteen. Ehkä joku kysyi meidänkin syntymämme tai ristiäistemme aikoihin tuon kysymyksen: Mitähän tästä lapsesta tulee? Elämä on näyttänyt sen, mitä meistä on tullut. Näiden tapahtumien takia Raamattu kertoo ihmisten ihmetelleen ja kyselleen: Mitähän tästä lapsesta tulee. Raamatun sivuilla kerrotaan, mitä hänestä tuli. Sinä olet mi- Saariseläntie 1 99830 Saariselkä puh. Tuo valo ilmestyi Jeesuksessa kuin yöttömän yön aurinko, joka karkottaa yön pimeyden ja varjot. Siksi Jumala vakuuttaa ja lupaa meille: Älä pelkää, minä olen sinut lunastanut, minä olen sinut nimeltä kutsunut. (016) 668 741 fax. Johanneksesta tuli väkevä saarnamies. Raamattu kertoo, kuinka kokoonnuttiin pienen vauvan ympärileikkaus- ja nimenantojuhlaan. Kokemukset lapsen syntymästä, kasteesta ja nimenannosta yhdistävät meitä. Kisoja käydään kesän aikana Ivalon kentällä kaikkiaan kolmet. Onhan meillekin annettu nimi, ja suurin osa meistä on kastettu Jumalan lapsiksi ja seurakunnan jäseneksi. Reipas kolme tuntia ja 40 kilometriä tästä eteenpäin hotellin suihkuun palatessa ilmeetkin olivat jo nälkäisempiä. Lajeja ja sarjoja on kaikenikäisille ja kaikkien lajien harrastajille. Seuraavat kisat ovat 17.7. Hän syntyi iäkkäille vanhemmille, ja lapsen nimikin oli ihmeellisellä tavalla enkelin etukäteen ilmoittama. 668 680 kuukkeli.lappi.fi kuukkeli@saariselka.fi JOKA PÄIVÄ EVERY DAY PLUSSAA KAIKISTA OSTOISTA nun. Nimi liittyi Johannes Kastajan tehtävään valmistaa tietä Jeesukselle Kristukselle. Hän puhui Jumalasta ja tarjosi vastausta ihmisen ikiaikaiseen kaipaukseen tulla puhtaaksi kaikesta siitä, missä elämä on ryvettänyt. Keskiviikkona 22.6.2016 19 Hartauskirjoitus SAARISELÄN TAVARATALO Mitähän tästä lapsesta tulee? Juhannusaattona vietetään Johanneksen nimipäivää. Silja- Line seurakisoissa palkitaan kaikki osanottajat, ja 2 euron osanottomaksulla voi osallistua samana päivänä kolmeenkin lajiin. KUULUTUS Juniorihiihtäjien harjoitusleirillä käytiin läpi rullasuksiharjoittelun perusasioita. Inarin Kirkonkylältä turvallisesti suojatietä Nikulanperän tienhaaraan ja asiallisesti suojavarustettuna matka taittui junnuilta keveästi useaankin kertaan. Tuota tietä mekin saamme kulkea. Nuorilla se tarkoittaa monipuolista liikuntaa; hiihtoharjoittelun lisäksi yleisurheilua, pallopelejä, suunnistusta, soutua, vaelluksia ja voimailua. Silja Line seurakisat Ivalon kentällä Jo kolmantena kesänä peräjälkeen pyörähtää Ivalon kentällä käyntiin kesän Silja- Line seurakisojen sarja. Sajádatlávva boahtá fápmui dáinna gulahusain. Ohcejohka 22.6.2016 Ohcejoga gielda. On pika- ja keskimatkan juoksuja, pituus- ja korkeushyppy, sekä kuulantyöntö, keihään- ja pallonheitto. Jos joku ei vielä näistäkään löydä omaa lajiaan, voi järjestäjille esittää myös oman lajitoi- veensa. Leirikutsun oli kuullut 13 innokasta hiihtäjänuorta jotka kahden päivän aikana seuran valmentajien ohjaamina hankkivat tälle suvelle jo kolmannella harjoitusleirillään lisää oppia kesänajan harjoitteluunsa. Kesäharjoittelu on tärkeää kaikissa ikäluokissa Hiihtäjien kesänajan harjoittelu tiedetään jo pitkän kokemuksen perusteella tärkeäksi kaikissa ikäluokissa. Olemme kukin oman elämänpolkumme kulkeneet tähän juhannukseen. Olemme eläneet oman elämämme lahjaa. JA SUNNUNTAINA 26.6. HYVÄÄ JUHANNUSTA! Hiihtoharjoittelua ympäri vuoden: Hiihtäjät tehdään kesällä Nippa nappa alkaa vanha lumi olla sulanutta ja Inarin hiihtäjät harjoittelevat jo uutta kautta varten kovalla innolla. Tiina ja Reima Idström olivat yli kahden viikon korkean paikan leirillä Itävallan Al- peilla ja samalla reissulla ajoivat nelipäiväisen maastopyöräilyn Alpentour-kisatapahtuman. Tarkoituksena on myös markkinoida Saariselän syksyistä kansainvälistä Saariselkä MTB stages 26.- 28.8.2016 tapahtumaa. Osa seuran aikuishiihtäjistä piti kolmipäiväistä sulanmaan harjoitusleiriään Saariselällä viime viikonvaihteessa. Väliin vedettiin harjoitus Inarin urheilukentällä ja Juutuanvaarassa ja jopahan maistuivat leiriemäntien ruokapöydän antimet, eikä untakaan tarvinnut odotella. Utsjoen kunnanvaltuusto on 29.4.2016 § 16 hyväksynyt korttelit 3, 7 ja 8 sekä VR- ja katualueita käsittävän Aittisuvannon asemakaavan. Valtuuston päätöksestä ei ole valitettu, päätös on lainvoimainen. Asemakaava tulee voimaan tällä kuulutuksella. Utsjoki 22.6.2016 Utsjoen kunta GULAHUS Ohcejoga gielddastivra lea 29.4.2016 § 16 dohkkehan Áitesavvona sajádatláva, masa gullet koartilat 3,7 ja 8 sihke VRja gáhttaviidodagat. Gielddastivrra mearrádusas ii leat váidojuvvon, mearrádus lea lágafámola?. Ehkä voimme sanoa, että Jumala on pitänyt huolta ja siunannut elämäämme kaikista elämän vaikeuksista huolimatta. Johannes-nimeen sisältyy lupaus, sillä tuo nimi tarkoittaa: Jumala on armollinen. Juhannus kertoo Jumalan armon ja rakkauden valon ilmestymisestä maailmaan
Juhannuksena kannattaa pyrkiä välttämään ennakkoon tiedossa olevia ruuhka-aikoja. Kiitos kaikille muistamisesta! Kiitos juhlan järjestäjille ja soittajille hyvästä musiikista Kaisa Kitti TERVETULOA! Juhlimaan kanssani 90-vuotissyntymäpäivääni 2.7.2016 klo 14.00 alkaen Mantonivalle Terveisin Hannes Helander asiakaspalvelu avoinna heinäkuussa ma?pe 9?15 Marja ja Ilpo Onnittelut kultahääpäivänä 24.6.2016 (viettävät hääpäiväänsä rakkaalla Inarin Väylän mökillä) Piiskuntie 1, Ivalo, puh. Miärádâs nr 84/2016/1 (Dnr PSAVI/3619/2015) lii lasseen luuhâmnáál ?ujottâsâst www.avi.fi/lupa-tietopalvelu. Vuokrataan MYYMÄLÄ-, LIIKE- JA TOIMISTOTILOJA MYÖS IVALO-TALOSTA. TIEDUSTELUT, TILOJEN ESITTELY JA VUOKRAUKSET Pirkko Valkamo, puh. Päätös on nähtävänä 17.6.?18.7.2016 Inarin kunnantalolla ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston asiakaspalvelupisteessä (Linnankatu 3, Oulu). Mearrádus lea oaidninláhkai 17.6.?18.7.2016 Anára gielddadálus ja Davvi-Suoma guovlluhálddahusvirgedoaimmahaga á??ehasbálvalanbáikkis (Linnankatu 3, Oulu). Lisätietoja antaa ympäristöylitarkastaja Mari Murtomaa-Hautala puh. Váidináigi nohká 18.7.2016. 0295 017 664. www.lapeco.fi asiakaspalvelu@lapeco.fi puh. Nyyttikestiperiaate. Registrerenkántuvrra boasta?ujuhus: PL 293, 90101 Oulu, ?lea?gaboasta: kirjaamo.pohjois@avi.fi. Uksa?ujuhus: Linnankatu 1?3, 90101 Oulu ALMOTTÂS PIRÂSSUOJÂLEM- JÁ ?ÄCILAAVÂ MIÄLDÁSII MIÄRÁDÂS ADDELMIST Tave-Suomâ kuávluhaldâttâhvirgádâh lii ?uávdám ?uávuvâ? ucâmu?ää?i: Aanaar kyeli?oddâdemlájádâs pirâs- já ?äcituálulaavâ lopemiärádâsâi tärhistem, Aanaar. Mearrádus nr 84/2016/1 (Dnr PSAVI/ 3619/2015) lea lassin lohkan láhkai ?ujuhusas www.avi.fi/ lupa-tietopalvelu. Hakijana asiassa on Luonnonvarakeskus. oh?amu?á??i: Anára guolle?addadanlágádusa biras- ja ?áhcedoallolobi lohpemearrádusaid dárkkisteapmi, Anár. Myös omilla valinnoilla voi vaikuttaa matkaamisen sujuvuuteen. Miärádâsân uá??u uuccâ. Samalla olimme kevään viimeisellä jumppatunnilla erityisryhmien liikunnanohjaajan Katja Räsäsen ohjaamina. Väidimäigi nohá 18.7.2016. Päätös nro 84/2016/1 (Dnro PSAVI/3619/2015) on lisäksi luettavissa osoitteessa www. avi.fi/lupa-tietopalvelu. kello 13?20 välillä, kertoo Liikennevirasto. Kohtalaisen paljon menoliikennettä on myös perjantaina 24.6. 0295 017 664. Kirjaamon postiosoite: PL 293, 90101 Oulu, sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi. Käyntiosoite: Linnankatu 1?3, 90101 Oulu ALMMUHUS BIRASUODJALANLÁGA- JA ?ÁHCELÁGA MIELDÁSA. yhteiskuljetuksista. 0400 414 294 Juhannuksen menoliikenteessä vilkkainta torstaina Juhannuksen menoliikenteen ennustetaan olevan vilkkaimmillaan torstaina 23.6. 020 710 9050, inarilainen@inarilainen.fi Sydänyhdistys jumpalla LEMMENJOEN T: Markus, Pirjo ja Tapani Inarin sydänyhdistys on tässä kuvassa jumppatuokiossa Ivalon urheilukentällä. Lasetiä?uid addel pirâspajetärhisteijee Mari Murtomaa-Hautala puh. MEARRÁDUSA ADDIMIS Davvi-Suoma guovlluhálddahusvirgedoaimmahat lea ?oavdán ?uovvova. Jos liikenne häiriintyy esimerkiksi onnettomuuksien takia, voivat nopeudet laskea vielä tätä arviotakin alemmaksi. Päätökseen saa hakea valittamalla muutosta valitusosoituksen mukaisesti Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusaika päättyy 18.7.2016. Lemmenjoen Lumo p. 044 3636 006 ja 0500 505 300. Valmistuneita Sampo Kirjarinta, tuotantotalouden diplomi-insinööri, Oulun yliopisto Inarilainen julkaisee inarilaisten ja utsjokisten valmistumisuutisia. Occen ää?ist lii Luánduriggodâhkuávdá?. Ohccin á??is lea Luondduresursaguovddá?. 040 3511 771 LAPIN JÄTEHUOLTO KUNTAYHTYMÄ TIEDOTTAA: JUHANNUS aiheuttaa seuraavia muutoksia jäteastioiden tyhjennyspäiviin viikolla 25 Inari: - torstain 23.6.2016 reitti ajetaan keskiviikkona 22.6.2016 - perjantain 24.6.2016 reitti ajetaan torstaina 23.6.2016 H Y V Ä Ä J U H A N N U S T A ! ================================= Inarin Veneilijät Veneilykauden avajaiset Kaikunuorassa Tyllylahden veneilytukikohdassa 1.-2.7.2016 Lähempiä tietoja Tuomolta puh. väidimáin nubástus väidim?ujottâs mield Vaasa haldâttâhrievtist. / 22? na 23.6. Lassidie?uid addá birasalladarkkisteaddji Mari Murtomaa-Hautala tel. Viranomaiset suosittelevat varaamaan matkaan tarpeeksi aikaa, sillä ruuhkat ja tietyöt voivat hidastaa matkantekoa. Kuljettajaksi kannattaa valita virkein ja varmasti selvä kuski. Juhannuksen menoliikenne keskittyy torstaina ja perjantaina pääkaupunkiseudun ulosmenoteille. 20 Keskiviikkona 22.6.2016 Pohjois-Suomi Pohjois-Suomi ILMOITUS YMPÄRISTÖNSUOJELU- JA VESILAIN MUKAISEN PÄÄTÖKSEN ANTAMISESTA Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on ratkaissut seuraavan hakemusasian: Inarin kalanviljelylaitoksen ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräysten tarkistaminen, Inari. Tunnin loputtua kiitimme Katjaa kuluneesta vuodesta ja toivotimme hyvää jatkoa uusiin haasteisiin. Sirkka Mansikka-aho Iso kiitos kaikille jotka teitte juhlastani JUHLAN! Vasko TEM?s ry kiittää palkintoja kisaan ja arpajaisiin lahjoittaneita: Nokian Renkaat Oyj, Maali-Konekota Oy, Verhoilu- ja Puutyö Kukkala Oy, Rautia Ivalo, Ivalon Auto Oy, Inergia Oy, Ellappi, Lahjatalo Näkkäläjärvi, Pa-ka Tuulenpesä, Suutari-Seppo, Ravintola Teerenpesä, T:mi Sarin Koriste, Tiina Huttunen, Sanna Muotkajärvi, Teija Portti, Siiri Karttunen, Raili Huhtamella.. Menoliikenteen vilkkaimpana päivänä torstai- Viestinurkka 17. 0295 017 664. Kirjimkonttur postâ?ujottâs: PL 293, 90101 Oulu, ?le?gâpostâ: kirjaamo.pohjois@avi.fi. Jotteem?ujottâs: Linnankatu 1?3, 90101 Oulu HOITUVI hoivaa, tukea, virkistystä 040 834 2668 Monipuolista apua kotiin ikäihmisille, sekä perheille, myös omaishoito. Hyödynnä kotitalousvähennys! IVALON KAUPPAKESKUS OY INARIN KEHITYS OY Toim tiloja i- IVALON YDINKESKUSTASSA VUOKRATAAN LOPPUKESÄLLÄ AVATTAVAAN K-SUPERMARKETIN YHTEYTEEN TULEVIA UUSIA LIIKETILOJA Katutasoon avataan kahvila-ravintola. ETSIMME RAVINTOLA-ALAN YRITTÄJÄÄ, tässä vaiheessa vielä mahdollisuus vaikuttaa kahvila-ravintolan konseptiin ja sisustukseen. Kiinteistön toisesta kerroksesta VUOKRATAAN MYYMÄLÄ-, LIIKE- JA TOIMISTOTILOJA kooltaan 40?400 m². Toisen kerroksen tiloihin uusi iso hissi ja portaikko. VUOKRATAAN MYÖS OUTLET MYYMÄLÄLLE. pääkaupunkiseudulta ulos lähtevää liikennettä on esimerkiksi valtatiellä 4 yli puolet enemmän kuin tavanomaisena kesäviikonloppuna. Ruuhkatuntien aikana liikenne voi jonoutua ja nopeus saattaa laskea jopa 20?40 km/h normaalia alemmaksi. Miärádâs lii uáinimnáál 17.6.?18.7.2016 Aanaar kieldâtáálust já Tave-Suomâ kuávluhaldâttâhvirgáduv ä??igâspalvâlemsaajeest (Linnankatu 3, Oulu). Tiedot voi lähettää osoitteeseen inarilainen@ inarilainen.fi JUHANNUS 24.6. KOKO PERHEEN KALASTUSKISAT JUHANNUSKOKKO KARAOKETANSSIT Järj. Mearrádussii oa??u váidimiin ohcat nuppástusa váidin?állosa mielde Vaasa hálddahusrievttis. Katjan johdolla olemme saaneet vetreyttä jäseniimme monipuolisessa ohjauksessa. 0400 854 203, häneltä saa tietoa mm