Vaikka tällä kertaa ei voittoa tullutkaan, niin tasapelikin pisti pelaajien huulet hymyyn. INARIN JA UTSJOEN PAIKALLISLEHTI Irtonumero 2 € keskiviikko 21.3.2018 21. Tsempparipelaajan palkinnon sai maalivahti Venla Portti. Sivert on innokas jääkiekkomies ja hän on kulkenut jo useamman vuoden harjoituksissa ja peleissä Ivalossa. ALKAEN: Perjantaisin YLÄKERTA 03 asti Perjantaisin YÖKERHO 23–04 Lauantaisin YLÄKERTA 01 asti Lauantaisin YÖKERHO 23–04. 0100 87 888 www.ivalontaksit.fi 0400 982 477 INARIN TAKSIPALVELU Arrelan taksit Taksit Inarin Kirkonkylässä www.inarintaksipalvelu.fi Tukin E-junnut olivat yhtä hymyä sunnuntaina, kun peli Sodankylää vastaan päättyi Ivalon jäähallissa tiukkaan tasapeliin 3-3. Satun karaoke klo 22–03, Yläkerta DJ Alex Kunnari, liput 10 € , Kellari LA 24.3. Maalintekijöinä pelissä kunnostautuivat Veikko Heikkilä (vasemmalla), Joona Pohjoisvirta sekä Kirkkoniemessä asuva, mutta Ivalon jääkiekkojoukkueeseen adoptoitu Sivert Pedersen. vsk. nro 12 PUH . Kausi on loppusuoralla, joten senkin vuoksi teki mieli yrittää vielä parastaan, kertoi varakapteeni Jarkko Holmberg. 0400-423 525 MERKKIKORJAAMO Ivalontie 16 | 99800 IVALO | 040 48 55 181 IVALONTIE 16 Huollot ja korjaukset kaikkiin automerkkeihin Gynekologi w w w .a ila m .n et Aila Miettinen Ivalossa Vastaanotto 040 556 0712 TAKSI IVALO Puh. HIPUN PILKKI klo 12–16 DJ Jupe klo 16–18 & 21–24, Yläkerta VIIKONLOPUN AUKIOLOAIKAMME 2.3. Kirkkoniemessä jääkiekkoharrastus ei ole kovin vireää eikä siellä ole jäähalliakaan, vaan pelit pelaillaan ulkojäillä Jäämeren tuulten tuivertessa. –Peli oli kova ja tukilaiset luistelivat tosissaan ja kovaa, mutta voittomaali jäi nyt tekemättä. Tervetuloa!! Lounas ma–pe 11–15 À la cartea joka päivä 11–22 PE 16.3
KIRJAN SIVUILTA LÖYDÄT MUUN MUASSA HEIDÄT: A • Aho Mauno • Ahola Yrjö • Ahvenainen Veikko • Aikio Briitta • Aikio Josef Aslak • Airamo Hilda • Airamo Veikko • Aittokallio Kerttu • Akujärvi Aarne • Alatalo Niilo • Arffman Aili • Arttijeff Aleksi • Avaskari Antti • Avaskari Anu • Avaskari Kerttu B • Blomberg Urho D • Dietl E • Eemeli • Euksela Emma • Eversti Kivikko F • Falkenhorst G • Gauriloff Maria • Goodman Irwin • Gorski Säde • Guttorm Josef • Guttorm Piera • Guttorm Veikko H • Hakosalo Anna-Liisa • Hakovirta Maija • Halla Helmi • Hangaslammi Veikko • Harve Pekka • Hastrup Hissu • Hastrup Åke • Heikkelin neiti • Heinonen Hjalmar • Heinonen Ilta • Helismaa Reino • Helppi Kassu • Hietala Henni • Holmberg Nils • Honka-Kalle • Honkanen Sointu • Huhtamella Kristiina • Huhtamella Valtsu • Huhti-Heikki • Huru Aino • Huru Erkki • Huru Matti • Hänninen Jussi • Hänninen Seppo I • Ilmarinen Aarne • Innola Hilja • Isäntä Lehtonen • Itkonen Lauri J • Jefremoff Katri • Johansson Eskil • Jomppanen Aino • Junttila Fritjoff • Jutila Toivo • Järvenpää Pekka • Järvensivu Ville • Järvi-Larkas Laura • Jääskö Eila K • Kallioinen Kyllikki • Kangasniemi Oskari • Karppinen Aleksi • Karppinen Tanne • Katajamaa Jussi • Kaukovalta Rauna • Kauppias Härkönen • Kekkonen • Keskitalo Albert • Kirkkoherra Aittokallio • Kivelä Arvo • Kiviniemi Annikki • Kiviniemi Eino • Kiviniemi Elmi • Kiviniemi Hannes • Kiviniemi Heikki • Kiviniemi Hilma • Kiviniemi Juho • Kiviniemi Juho-Pekka • Kiviniemi Maija • Kiviniemi Martta • Kiviniemi Santeri • Kiviniemi Ville • Knudsen Knud • Koivisto Mauno • Kola Oiva • Kola Seppo • Koponen Alpi • Korhonen Hilke • Korhonen Leena • Koriala Sulo • Korte Adiel • Koskamo Olli • Kukkala Jenni • Kukkola Anna • Kukkola Ernest • Kukkola Esko • Kukkola Irma • Kuorikoski Elja • Kultti Arvi • Kuusisto Antti • Kuuva Pekka • Kyrö Hanna • Kyrö Hannu • Kyrö Hermanni • Kyrö Ilo • Kyrö Jaakko • Kyrö Teudoora • Kyrö Tuomas • Käck Elsa L • Lahdenmäki Reino • Lahdenmäki Vihtori • Lakkala Onni • Lampela Rauni • Lehtinen Reino • Lehtola Laura • Lehväslaiho Reino • Leminen Pekka • Leskinen Matti • Liana Kaarina • Liikemies Kivekäs • Liikennöitsijä Hannuksela • Linna Elsa • Linna Kullervo • Linna Yrjö • Linnanmäki Teija • Lumentie Linnea • Luostarinen Usko • Länsman Aslak-Antti • Lääkäri Wasastjierna M • Majuri Aspelin • Mannermaa Mikko • Mannermaa Vilho • Mansikka-aho Sirkka • Marin Jallu • Marttila Filipus • Mattila Aino • Mattila Sylvester • Mattus Anja • Mattus Hans • Maunus-Matti • Metsäperän veljekset • Mikkonen Juho Paavali • Mikkonen Martti • Mikkonen Tyyne • Moksunen Irja • Morottaja Hans • Morottaja Juhani • Mutenia Frans • Mutenia Heikki • Mutenia Kaisa • Mutenian äiji • Määttä Neeta N • Niemelä Briitta • Niemelä Enok • Niemelä Kari • Niemelä Mikko • Niemelä Seppo • Niemelä Teuvo • Niemelä Timo • Nieminen Paavo • Niva Antero • Nurminen Yrjö • Nykänen Iivari • Nykänen Jouki • Näkkäläjärvi Klemetti • Nätti-Jussi O • Ohlsson Eila • Ollilainen Vesa • Opettaja Hakosalo P • Paadar Aili • Paadar Antti • Paananen Martti • Paasikivi • Pakarinen Esa • Palokangas Eevertti • Palokangas Hermanni • Palokangas Lyydia • Palokangas Mikko • Paloluoma Meeri • Paltto Olga • Paulavirta Eino • Pekkala Matti • Pekkala Rainer • Pennanen Antti • Pettersson Hissu • Piispa Wallinmaa • Pikku-Mikki • Pikku-Riku • Planting Martti • Poliisi Alela • Polón Eino • Pooke Kai • Portti Eino • Portti MarjaTerttu • Posti Yrjö • Puhakka Aukusti • Puolakka Heikku • Päivärinta Toimi R • RajaJooseppi • Rajala Alfred • Rajala Hermanni • Rajala Veikko • Ranta AnnaLiisa • Rantala Antero • Rantala Mikko • Rautavaara Tapio • Ravola Elli • Rimpiläinen Olavi • Ristubardni Irian • Rotonen Benjamin • Rotonen Marja-Helena • Rotosen ämmi • Rouva Hällström • Ryti S • Saarinen Aarne • Sallila Jooseppi • Salovirta Werneri • Saralehto Antero • Sarre Aune • Sarre Heikki • Sarre Heino • Savolainen Erkki • Schörner • Seppänen Arto • Seurujärvi Tuure • Similä Aarre • Simonen Eino • Simonen Katja • Sinkko Niilo • Siirto-Matti • Siivikko Eevertti • Soikkonen Aira • Sormunen Moppe • Suomenrinne Kaarin • Suonvieri Anna-Liisa • Suonvieri Vilho T • Taali Kalle • Talonmies Mokko • Tervaniemi Pekka • Titoff Erkki • Tohtori af Heurlin • Toivola Helli • Tuomivaara Lauri • Tähti Annikki V • Valle Agneeta • Valle Inka • Valle Matti • Vehmas-Niilo • Vesikallio Katri • Virkkunen Meri • Virkkunen Tahvo • Virta Olavi • Voudinmäki Martti • Vuornos Erkki • Vähärautio Aarre • Vähärautio Aimo • Välitalo Eevertti • Välitalo Viljo TARJOUS!!! Inarilaisia 1 ja Inarilaisia 2 YHTEENSÄ 50,–. Keskiviikkona 21.3.2018 2 30, – TARINOITA VANHASTA INARISTA JA UTSJOELTA Kirjoja myynnissä Inarilaisen toimituksessa: Piiskuntie 1, IVALO, inarilainen@inarilainen.fi Palvelemme ma–pe klo 9–16.00 TERVETULOA! Jaakko Peltomaa: INARILAISIA 2 SOITA JA TILAA: 020 710 9050 (Hintaan lisätään postitusja laskutuskulu t) Inarilaisia 2 -kirjaan on koottu Inarilaisen parhaita juttuja vuosikymmenten varrelta
Täällä on riittävän laaja valikoima ja kauppa sattuu olemaan vielä sopivasti matkanvarrella. Mitään kansalaiskeskustelua koulukeskuksen sijaintipaikasta ei kuitenkaan missään vaiheessa syntynyt ja Ivalon ala-asteen tontille se nyt tulee. Tulin tänne ostamaan jotain evästä ruokatauolle. Kunnanjohtaja Toni K. Sen takaa löytyi erittäin vanhoja sähköjohtoja. Näin jälkikäteen voisi vielä todeta senkin, että oikein tarkalla yhdyskuntasuunnittelulla uusi koulukeskus olisi mahtunut myös Ivalon urheilukentän alueelle. Kasvu näkyy myös sykäyksittäin kasvavana vuorohoidon tarpeena. Tulin tänne varta vasten kakkukahville, kun aamuisesta kahvikupista on jo niin paljon aikaa. Miltä uusi K-Market näyttää ja mitä sieltä käydään ostamassa. helmikuuta. Muutamat asiakkaat ovat minulle jo kertoneet tarinoita vanhasta Ivalosta ja luvanneet poimia minulle tietoja tästä paikasta. Inarin kunnan syntyvyys sinänsä on laskusuunnassa, mutta tänne muuttaneita on niin paljon, että kunta on muuttovoittoinen. Illalla jos huomaa, että on se maitolitra unohtunut ostaa, niin sen saa täältä nopeasti haettua. Aloimme vetämään tätä kauppaa sitten siinä matkassa. Täällähän on tehty nyt aivan urakalla remonttia ja hyvältähän tämä lopputulos näyttää. Urheilutalo olisi purettu ja uudet urheilutilat olisivat löytyneet koulukeskuksesta. Esimerkiksi maitolitran hinta on K-market Petsamontiellä pudonnut 60 sentillä, suuntahan on kuluttajan näkökulmasta katsottuna varsin herkullinen. Ajatus tuli siitä, kun teimme liikkeelle muutostöitä ja aloimme siirtämään erästä valeseinää pois tieltä. Keskiviikkona 21.3.2018 3 Ivalon uuden koulukeskuksen pitäisi olla valmiina vuonna 2021. Johdoissa ei tietenkään ollut virtaa, mutta ne olivat niin vanhaa perua, että ne murenivat käsiin. Me koitimme ehdottaa Keskolle, että yrittäisivät etsiä tähän jonkun toisen kauppiaan, sillä meidän K-Supermarkethan on nyt nousukiidossa ja töitä riittää valtavasti. Uuden koulukeskuksen rakentaminen voi tietää peräti uuden sillan rakentamista Ivalojoen yli. Tämähän on toiminut liiketilana jo lähes 70 vuotta ja on Ivalon vanhimpia, vielä toimivia liiketiloja. Tämä K-Market on tosi nopea käydä. – Mietimme Päivin kanssa kahdeksan kuukautta, ennen kuin lähdimme tähän toisen kaupan pyörittämiseen. Tämä ei ole minun vakkarikauppani, täällä ei tule käytyä kovin usein, mutta hyvä lähikauppahan tämä on. Päivi Kolehmainen – Tämä on mukava lähikauppa. Tähän mennessä voisi sanoa, että tämä on tuntunut urakalta, sanoi Ivalon kylän K-kauppias Kari Lohiniva, kun kysin häneltä tunnelmia K-Market Petsamontien kakkukahvitarjoilun yhteydessä. Kun käyn täällä ostoksilla, niin yleensä mukaan tarttuu kahvipaketti ja sen hetkisiä tarjoustuotteita, jotakin ostettavaa löytyy joka kerta. Viime torstaina Inarin valtuusto muutti kuluvan vuoden talousarviota siten, että Tilapalvelu-liikelaitos sai 223 000 euron määrärahan Ivalon ala-asteen uusien tilatarpeiden ja varhaiskasvatuksen tilatarpeiden ratkaisemiseen. Siirrettävyys antaa myös joustoa vastata muuttuviin tarpeisiin vaikkapa päivähoidon puolella Saariselällä. Useampikin kunnan työryhmä pohtii parhaillaan tulevan koulukeskuksen yksityiskohtia, mutta siitä lähdetään, että peruskoululaisille ja lukiolaisille tarkoitettu koulukeskus valmistuu Ivalon ala-asteen tontille. Ivalon ala-asteen viidesluokkalaiset käyvät nyt koulua lukion tiloissa, koska ala-asteen pikkupuoli täytyi tyhjentää vesivahingon vuoksi. Laine muistutti, että kysymys on laadukkaista siirrettävistä rakennuksista. Liiketila ja sen tuore ilme ovat Lohinivalle uusi tuttavuus ja hän haluaisi mielellään tietää lisää kiinteistöstä ja siihen liittyvästä historiasta. Kauppiaspariskunta on nyt tehnyt uudesta kaupastaan omannäköisensä. Jos koulukeskus olisi urheilukentän ja jäähallin yhteydessä, niin siinä olisi omat etunsa. Kun tuomme pienempiä eriä tänne myyntiin, niin voimme pitää hintatasonkin hieman alempana, kauppias Lohiniva kertoo. Alkoi tuntumaan, että tähän Petsamontielle ei löydy kauppiasta, niin päätimme ettei tätä kauppaa päästetä loppumaan. Kunnanjohtaja huomautti, että vesivahinkoja tulee, kun takavuosina on säästetty kiinteistönhoidossa. Urheilukentän ympäriltähän kunta on viime vuosina lunastellut maita ja yksi teollisuushallikin purettiin kaiken varalta, mutta mitään toimintaa sen tilalle ei ole tullut. Matkailun kova kasvu ja kunnan muuttovoitto on aiheuttanut niinsanottuja positiivisia ongelmia Inarin kunnassa. – Muistan kuinka tästä takaa paloi vanha varastohalli ja kaupan kulmalla liekkejä katsoessani en olisi osannut ajatella, että olen itse joskus tässä vielä kauppiaana, Lohiniva hymähtää. VV K-Market Petsamontie jatkaa uudella ilmeellä Kari Lohiniva on muovannut kaupan valikoimaa varsinkin nuorille aikuisille sopivaksi.. Tässä on sellaisen citykaupan tuntu, sellaisen kulmamarketin, mitä löytää kaupungeista. jaakko.peltomaa@inarilainen.fi Ivalon koulukeskus valmis vuonna 2021 Päätoimittajalta Viikon gallup Eila-Henna Kukkala – Tämä on avara, valoisa ja siisti kauppa ja tämän tarvikkeet ovat hyviä. Ivalon ala-asteen ja yläasteen tonteille on viime vuosina pystytetty väistötiloja uutta koulukeskusta odoteltaessa. Näinhän on, että nykyisen sillan liikenneturvallisuutta on pohdittu valtuustokaudesta toiseen ja todettu, että kaidetta ei voi rakentaa sillalle ajoradan ja jalkakäytävän väliin. Nyt kun olemme toimineet tässä reilun kuukauden, niin olemme huomanneet, että tämä hierarkia toimii hyvin. Liiketilan historia kiinnostaa Nyt suurin remonttityö on ohi ja katseet voi kääntää tulevaisuuteen. Kun sisälle tulee, niin voi käydä hakemassa nopeasti eväät mukaan ja lähteä töihin. Tuomas Pussinen – En kyllä sisälle tullessa tiennyt, että täällä on juhlapäivä ja kakkukahvitarjoilut. Nekin ajat ovat historiaa, jolloin ala-asteen oma talonmies Pentti Kiviniemi huolsi koulua kuin omaansa eikä vesivahinkoja päässyt syntymään. – Haluaisin tietää tästä talosta enemmän. Siinä on tilaa ja kun tonttikin on koulutoimintaa varten kaavoitettu, niin kaavamuutoksia ei tarvita. On tiettyjä asioita, joita tähän pienempään kauppaan ei kannata tilata kokonaista myyntierällistä, eli me pyöritämme tavaraa kokoajan näiden kahden kaupan välillä. Siinä tuli mieleen, että tällä talolla on valtavan kauas kantava historia. Pikkupuoli on saanut purkutuomion. – Aika pitkälle kuukausi ollaan nyt tehty yhtäjaksoisesti muutostöitä tässä toisella kaupalla. Kari Lohiniva ja Päivi Nuorgam aloittivat K-Market Petsamontien kauppiaina 12
Myös paikalle asetettuja riistakameroita on käyty penkomassa jättäen ne vääriin asentoihin. Täällä on kevät ollut todella kylmä ja tuulinen, nyt ei ole päässyt vielä pilkille vaikka mieli on tehnytkin. Ollila toivoo kuitenkin, että kaikista havaituista naaleista tehtäisiin ilmoitus tuomo.ollila@metsa.fi. Pilkkikisoihin on mukava osallistua, mutta kyllä minulta moottorikelkkakin löytyy, että pääsen yksinkin kalastamaan. Mitä ruokaa valmistat pilkkisaaliista. Mikä on mukavin pilkkimuistosi. MEDIA DYNAMO OY Lapin Yrittäjät: Miia Kärnä jätti keskustan ryhmän tukemana valtuustoaloitteen valtuuston kyselytunnin järjestämisestä ennen seuraavan valtuuston kokouksen alkua ja että kunnassa laaditaan vuorovaikutteisuutta tukeva toiminnan ja talouden vuosikello. Kun lumi väistyy ja jään alla ei ole enää niin pimeää, niin harri alkaa tulla kohti rantaa, silloin sitä on mukavin narrata. Kun kilpailu ammattitaitoisesta työvoimasta lisääntyy, ovat lähtökohdat kaukana kaupunkiseuduista sijaitsevilla yrityksillä heikommat työvoimasta kilpaileviin muihin työnantajiin nähden, sanoo Lapin Yrittäjät ry:n hallituksen jäsen, Tenonlaakson Yrittäjien puheenjohtaja Vuokko Mikkola. Martin Pilkki on mukava tapahtuma ja odotan sitä innolla. Kilpailu työvoimasta kiihtyy lähivuosina. Sillä on tullut hyvin kalaa ja on sillä tullut kisoistakin menestystä. Pari vuotta sitten naalipari nähtiinkin keväällä yhdessä, mutta parin koiras katosi, ilmeisesti ketun surmaamana. Yhteiskunnallinen keskustelu, ja toimenpiteet, tulisi laajentaa käsittämään vähintäänkin näkyvissä oleviin hankkeisiin Pohjois-Suomessa ja koko arktisella alueella. Alueella on tavattu naaleja, joten häirintä voi olla kohtalokasta mahdolliselle pesinnälle. Ministeriöstä saadun alustavan tiedon mukaan taidetapahtuman valtionavustus aiotaan leikata puoleen entisestä. Ville Vaarala Kevätauringon säteet alkavat lämmittää poskipäitä ja pilkkikansa on herännyt. Kun kilpailu ammattitaitoisesta työvoimasta lisääntyy, ovat lähtökohdat kaukana kaupunkiseuduista sijaitsevilla yrityksillä heikommat työvoimasta kilpaileviin muihin työnantajiin nähden. – Harri ja ahven. Lapin Yrittäjien hallituksen näkemyksen mukaan käsillä oleva ja tulevaisuudessa paheneva työvoimapula on monisyinen ja osin rakenteellinen, eikä siten ole ratkaistavissa pelkästään yritysten ja alueviranomaisten toimesta. Tapahtuma on tärkein ja ainoa saamenkielinen vuosittain järjestetty nuorisotapahtuma, jolla on kautta vuosikymmenten ollut korvaamattoman suuri merkitys nuorille, joille omakielistä nuorisotyötä ei juurikaan ole tarjolla. – Joskus kauan sitten voitin veneen pilkkikisoista. – Kun lumi lähtee kevään tullessa tuosta jäältä, niin pilkkikelit ovat parhaimmillaan. Naalien pesintä onnistuu parhaimmin hyvinä myyräja sopulivuosina. Naalien ruokinta-automaateilla pyritään houkuttelemaan satunnaisesti joka talvi Suomen puolella vaeltavia naaleja jäämään Suomeen ja kokeilemaan pesintää. Harria saa nyt keväällä hyvin Inarin tässä päässä. päivänä. Ruotsin ja Norjan tuntureilla naalikannat ovat yhä vakaat, mutta sielläkin naali on erittäin uhanalainen, ja kantoja on pyritty vahvistamaan ruokinnoilla. Lapin Yrittäjät ry:n hallitus pitää työvoiman saatavuutta vakavana yritysten kasvun ja kehittymisen esteenä. Saamelaiskäräjät vetoaa opetusja kulttuuriministeriöön taidetapahtuman turvaamiseksi. Miina Seurujärvi jätti useiden valtuutettujen allekirjoittaman valtuustoaloitteen kielistrategian laatimimisesta Inarin kuntaan. Työvoiman saatavuus rajoittaa yritysten kasvua Kevään 2018 pk-yritysbarometrin perusteella Lapissa yli 60 prosenttia yrityksistä arvioi työvoiman saatavuuden rajoittavan merkittävästi tai jossain määrin yrityksen kasvua. Lapin osalta keskustelu on rajoittunut matkailuelinkeinon ympärille, kun kysymyksessä on kuitenkin akuutti työvoiman tarve useilla toimialoilla. Kova harrastepilkkijä Anni Kokkarinen, joko olet aloittanut pilkkikautesi. VL Naalin ruokintapaikkoja ei pidä häiritä Paistunturin erämaa-alueella naali osui riistakameran kuvaan keväällä 2015. Meinaatko kierrellä pilkkikilpailuita tänä vuonna. Myös hellan päällä tuoreesta kalasta tehty kalalaatikko on yksi suosikeistani. Mikä kala on mukavin pilkkiä. Saamelaisnuorten taidetapahtumia on järjestetty katkeamatta 1970-luvulta asti. Milloin Partakossa kala on parhaiten syönnillä. Keskiviikkona 21.3.2018 4 Viikon kysymys . Pesinnän epäonnistumisen syy on useimmiten kettu, joka on laajentanut elinpiiriään metsistä tuntureille. Valtuustoaloitteita Inarin valtuustossa 15.3. VV Työvoimapula alkaa olla vakava este kehitykselle ?Suomen hallituksen toimenpiteet työnhakijoiden aktivoimiseksi ovat oikeansuuntaiset, mutta Lapin erityispiirteet huomioon ottaen vielä riittämättömät. – Pilkkikausi aloitetaan pääsiäisenä, mutta kelithän paranevat kevättä kohden. Käytännössä naali on siten kuollut Suomessa sukupuuttoon, mutta Norjan puolella on naali pesinyt vain 25 kilometrin päässä rajasta. Keväällä on mukava päräyttää kelkalla talonkulmalta pilkkireiälle. Minä asun täällä Partakossa, Hietajoella, Inarijärven rannalla, jossa Partakonselkä aukeaa koko komeudessaan. WWF:n rahoituksella pyritty erityisluvin metsästämään mahdollisilla naalialueilla. Saamelaiskäräjät pyytää opetusja kulttuuriministeriöltä kiireellistä neuvottelua Saamelaisnuorten taidetapahtuman turvaamiseksi. Saamelaisnuorten taidetapahtumalla on kautta vuosikymmenten ollut korvaamattoman suuri merkitys Suomen saamelaisnuorten identiteetin, kulttuurija taideharrastusten sekä yhteenkuuluvuuden rakentajana. Metsähallituksen luontopalvelut ylläpitää naalin ruokintapaikkoja sekä Paistunturin että Kaldoaivin erämaa-alueilla Utsjoen puolella. – Ei ole vielä aloitettu, mutta pääsiäisenä viimeistään se kyllä aloitetaan. Kettuja on puolestaan mm. Joko pilkkikausi on aloitettu. Ruukaan pilkkiä morrilla, jonka olen itse maalannut. Työvoiman saatavuuteen liittyvät haasteet Lapissa tulevat potensoitumaan, kun matkailun kasvun ja tiedossa olevien kaivosteollisuuden investointien lisäksi suunnitteilla olevat infra sekä kaivosja bioteollisuuden investointihankkeet, Suomen rajojen sisällä ja muualla arktisella alueella, toteutuvat. – Kalakeittohan se on tietysti hyvä. Viime vuosina on yksinäisiä naaleja nähty vaeltavan Suomen puolella, vaikka viimeisestä naalin pesinnästä Suomessa on jo kulunut 23 vuotta. Kalaa voi laittaa niin monella tavalla. Muistan kuinka aloin yhtäkkiä saamaan hirveästi kalaa ja muistan, kuinka muut pilkkijät katsoivat kummastuneina kalamäärääni. Täytyy silti mennä säävarauksella, viime vuonna sää oli kyllä täydellinen. Ei sinne kylmään huvita lähteä. Utsjoen tuntureilla liikkuvia erävaeltajia ja paikkakuntalaisia pyydetään kiertämään naalin ruokinnat kaukaa, jos mahdollista. Tämänvuotinen tapahtuma on ilmoitettu järjestettäväksi Inarin Sajoksessa huhtikuun 12. Nyt tulevana viikonloppuna olen kaverini kanssa suuntaamassa Ivaloon ja Hotelli Kultahipun järjestämiin pilkkikilpailuihin, olin siellä viime vuonnakin. Metsähallituksen uhanalaisvastaava Tuomo Ollila harmittelee, että ruokintapaikkojen koordinaatteja on levitetty vaeltajien nettipalstoilla, jolloin häirintä todennäköisesti lisääntyy uteliaitten myötä. Täällä meidän perällä alkaa pilkkikilpailutkin käynnistyä pääsiäisen aikaan. Koko maan osalta työvoiman saatavuus rajoittaa kasvua noin puolessa yrityksistä. Anna Roos jätti Anna Roosin, Miina Seurujärven ja Toini Sanilan valtuustoaloitteen röntgenlaitteen hankinnan valmistelemisesta eläinlääkärin vastaanotolle. – Kaikkiin näihin lähialueen kilpailuihin aion kyllä osallistua ja olemme myös kaverin kanssa suuntaamassa Martin Pilkkeihin. Lapin Yrittäjien mielestä Suomen hallituksen toimenpiteet työnhakijoiden aktivoimiseksi ja kolmansista maista tulevien kausityöntekijöiden palkkaamisen helpottamiseksi ovat oikeansuuntaiset, mutta Lapin erityispiirteet huomioon ottaen vielä riittämättömät. Tapahtuma kuuluu osana valtakunnalliseen Nuori kulttuuri -tapahtumaketjuun ja ministeriö on johdonmukaisesti rahoittanut tapahtumaa tähän asti
Myös Kirkkohallituksen on tultava vastaan, jotta näin ei käy, linjasi Vilponen. Pohjois-Inarin ikäihmiset haluavat näiden kyselyiden mukaan palveluiden ääreen Ivaloon sen jälkeen kun kotona asuminen ei enää ole mahdollista, sanoo Avaskari. Jos Inarin seurakuntalainen haluaa siis vaikuttaa seurakuntansa elämään, niin sunnuntaina on mahdollisuus äänestää ja vaikuttaa, muistutti Kuhmonen. Aarre Vilponen huomautti, että Inarin Kirkonkylän suunnalla oppilasmäärän nousu näkyy koulukuljetusten vilkkautena ja siinäkin, että koulu alkaa käydä ahtaaksi. Kunta on muuttovoittoinen ja tänne tulee uutta väkeä etelästä. Ehdokkaat toisivat kirkkoa esille myös Inariviikoilla Hanketyöntekijä Kitti Kumpulainen juonsi vaalipaneelikeskustelua. Pitäisikö siellä olla vaikka seurakunnan teltta ja kyselylaatikko, johon myös nuoret aikuiset voisivat laittaa viestiä siitä mitä he seurakunnalta haluavat, kyseli Kumpulainen panelisteilta ja yleisöltä. Papu Peltonen oli hyvillään siitä, että Inarin seurakunnan järjestämä pääsiäisvaellus kokosi viime pääsiäisenä todella paljon talkoolaisia vaellusta rakentamaan ja toteuttamaan. Pitää osata tehdä myös heille tiettäväksi, että täällä on aktiivinen seurakunta ja siellä monenlaista toimintaa. Toki toimintaa voi aina kehittää entisestään ja aina voi yrittää myös kertoa lisää kotiseurakunnan palveluista seurakuntaisille. – Inarin seurakunnassa on todella paljon toimintoja. – On kuitenkin niin, että kun sosiaalija terveystoimi on haastatellut vuosittain ikäihmisiä, niin näissä ikäihmisten vastauksissa ei vaadita Inarin Kirkonkylään palvelutaloa. – Useille meille allekirjoittaneille tuo tarjonta liittyy tärkeänä osana omaan kulttuuriimme saamelaisina, muistutti Ilmari Laiti. Ikäihmiset kaipaavat palveluasumista Inarin Kirkonkylään SamiSoster-yhdistyksen toimistosihteeri Inger-Ánne Äärelä lukee vetoomusta Inarin Kirkonkylän palveluasumisen kehittämisestä. Äärelän mukaan Inarin Kirkonkylällä ei ole tarpeeksi ikäihmisille tarkoitettuja asuntoja, joten sen vuoksi ikäihmiset joutuvat muuttamaan Ivaloon palvelutaloon sitten kun eivät enää pärjää kotona. Panelisteilta ja muiltakin ehdokkailta tiukattiin sitäkin, pitääkö tiukan paikan tullen myydä seurakunnan kiinteistöjä vai nostaa kirkollisveroa. Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Anneli Kuhmonen toivoi, että seurakuntalaiset kävisivät aktiivisesti äänestämässä vaalipäivänä sunnuntaina. Myös Radio Inarin käyttöä seurakunnan tiedotuskanavana pohdittiin. Laine, valtuuston puheenjohtaja Anu Avaskari ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Jari Huotari. Tiitu Kemppainen oli sitä mieltä, että kirkkovaltuustoon ja seurakuntaneuvostoon on hyvä saada uusia kasvoja. Avaskari sanoo, että Inarin Kirkonkylällä kotipalvelu ja kotisairaanhoito toimivat nyt vain arkisin, mutta tarvetta varmasti olisi myös viikonlopuille. Hän uskoi myös, että idea Inariviikoille osallistumisesta otetaan tarkasteluun kevään aikana. – Utsjoen seurakunnalla on iso velkataakka ja Inarin seurakunnan talous on nyt plussan puolella. Illan aikana pohdittiin voisiko seurakunnan jäsenmääräkin lähteä lähivuosina kovaan nousuun, jos Inarin kunnan asukasluku jatkaa kasvuaan. –Vapaaehtoistyötä pitää vain entisestään kehittää, sillä sen avulla saadaan seurakuntalaisia ja myös nuoria ihmisiä enemmän seurakuntayhteyteen, hän uskoi. Panelisteilta kysyttiin, pitäisikö seurakunnan viestin olla selkeämpi. Ikäihmiset totesivat vetoomusta luovuttaessaan, että Inarin Kirkonkylä tarjoaa myös virkistävää kulttuuritarjontaa muun muassa Siidan ja Sajoksen tapahtumissa. Ivalossa asuminen haittaa sukulaisja ystävyyssuhteita ja kylästelykäynnit harvenevat, joten Ivalossa asuminen syrjäyttää vanhusväestön nopeasti omasta tutusta yhteisöstään ja vaikuttaa luonnollisesti myös heidän hyvinvointiinsa. Silventoinen muistutti, että suuri joukko inarilaisia erosi kirkosta protestina tunturipappi Anitta Kuusisen irtisanomiselle ja viran lakkautukselle. Nuorten aikuisten illoissakin väkeä on ollut vähän, Kumpulainen harmitteli. –Inarin kunnassa väki ikääntyy ja ikäihmisten palveluasumisen tarve otetaan siitäkin syystä vakavasti, hän vakuuttaa. Nuoret aikuiset saatava kiinnostumaan Aarre Vilponen muistutti Inarin kunnan väestöpohjan olevan muutoksessa. Kirkkoherra Tuomo Huusko osallistui keskusteluun toteamalla, että seurakunnassa on nyt kaksi nuorisotyöntekijää ja nuorisotyö toimii aktiivisesti, joskin autokerhotoiminta pysähtyi siihen, että Mortti lähti etelään. Kirkon toiminnan on oltava ihmisläheistä ja sillä täytyy olla valmiutta kehittyä. Kaikki pitivät ideaa hyvänä ja osa seurakuntalaisilta innostui jo pohtimaan miten muuten seurakunta voisi olla mukana Inariviikkojen ohjelmassa. Kaikki pitivät seurakunnan viestiä sinänsä riittävän selkeänä, mutta muun muassa Tiitu Kemppainen pohdiskeli, olisiko tiedotusta syytä lisätä Facebookissa, joka kuuluu nykynuorten maailmaan. Rainer Siirtola arveli, että kirkollisveron nostossa pitää olla varovainen, koska se voi aiheuttaa kirkosta eroamisia ja myös yritykset voivat suhtautua karsaasti kirkollisveron nostoon. Väkimäärä kasvaa kunnassa, entä seurakunnassa. Esitykseen laitetut perustelut palveluasumisen kehittämisestä Kirkonkylälle ovat hyviä ja ymmärrettäviä. Tilaisuutta juontanut hanketyöntekijä Kitti Kumpulainen oli omassa työssään huomannut, että nuoret aikuiset ovat ryhmä, jota seurakunnan on haasteellista tavoittaa. –Nämä vaalit ovat meillä nimeltään ylimääräiset seurakuntavaalit ja se on aiheuttanut hieman hämmennystä. Hän arveli, että tämä voisi osaltaan palauttaa myös luottamusta kotikirkkoon siinä joukossa, joka takavuosina teki sen ratkaisun, että erosi Inarin seurakunnasta. Inarin valtuustolle jätettiin vetoomus, jossa toivotaan Inarin kunnan rakentavan tai rakennuttavan mahdollisimman pian ikäihmisille tarkoitettuja asuntoja Inarin Kirkonkylälle tai kehittävän palveluasumista myös Inariin eikä keskittäisi kaikkea Ivaloon. Se on hyvin ikävää. Jos joku ajattelee, että ensi syksynä on sitten toiset seurakuntavaalit Inarissa, niin näin ei ole. Rippikoulun jälkeen voi olla haastavaa jatkaa seurakunnan toiminnassa, jos asuu kaukana Ivalosta, eikä ole autoa eikä kuljetuksia seurakunnan tapahtumiin. Joku muisteli takavuosien Öljymäki-toimintaa, joka oli käytännössä nuorisotyöntekijä Mortti Marjamäen vetämää autokerhotoimintaa ja se veti mukaan paljon Inarin Kirkonkylän poikia. Seurakunnan tulevaisuuden haasteista Vilponen totesi, että kun Inarin kuntaan tulee nyt uutta väkeä ja heidän joukossaan myös lapsiperheitä, niin seurakunnan täytyy tehdä töitä sen eteen, että myös uudet Inarin kuntalaiset tuntevat Inarin seurakunnan kotikirkokseen. Keskiviikkona 21.3.2018 5 – Me Pohjois-Inarin alueen asukkaat haluamme, että sitten, kun asuminen ei enää luonnistu omalla kylällä omassa kodissa, pääsemme muuttamaan palvelujen lähelle Inarin Kirkonkylälle. Pöydän takana keskustelijat Papu Peltonen, Tiitu Kemppainen ja Aarre Vilponen. –Seurakunnan täytyy osoittaa olevansa luottamuksen arvoinen. Hän arveli, että seurakunnan vapaaehtoistyössä toimii jopa satakunta ihmistä. –Kun suunta on tämä kunnassa, niin se tulee heijastumaan varmasti myös seurakunnan puolelle, hän uskoi. Hän totesi, että Inarin seurakuntaelämä on kuitenkin aktiivista ja kirkko oli täynnä väkeä suomalaisen messun aikaan. –Me kaikki olemme osaltamme olleet rakentamassa kuntaamme ja haluamme että meille taataan arvokas vanhuus omassa yhteisössämme, todetaan vetoomuksessa. Yleisön joukossa istunut seurakuntavaaliehdokas Tapani Silventoinen kyseli panelisteilta, miten seurakunta saisi takaisin ne jäsenensä, jotka takavuosina erosivat kirkosta. Hän päätteli näin siitä, että Yhdessä toimien-hanke lähetti postia 18-35-vuotiaille Inarin seurakuntalaisille ja kyseli miten nuorten aikuisten toimintaa kannattaisi seurakunnassa kehittää. Tiitu Kemppaisen mukaan luottamuksen palauttamiseen auttaisi myös se, että väki kirkkovaltuustossa vaihtuu. Emme oikeastaan tarvitsekaan toimintoja lisää, vaan haastetta on siinä, että saadaan nykyiset toiminnat turvattua, arveli Vilponen. Huusko piti illan keskustelua hedelmällisenä ja hän oli sen jälkeen entistä vakuuttuneempi siitä, että seurakunnassa täytyy olla olla matala kynnys ja kaikkien täytyy kokea olevansa sinne tervetullut. Näin voi kiteyttää Inarin seurakuntavaalien ehdokkaiden sanoman Ivalon kirkon alakerrassa järjestetyssä vaalipaneelissa. Inarissa käydään kaupassa, eri tapahtumissa, kirkossa ja perhejuhlissa. –On tullut mieleen täytyisikö seurakunnan olla mukana Inariviikoilla. Jaakko Peltomaa Inarin seurakunta järjestää monipuolisesti toimintaa vauvasta vaariin ja kirkolle voi antaa pikemminkin kiitosta kuin moitetta. Siellä asuvat ja asioivat tuttavamme, ystävämme ja sukulaisemme. – Sille ryhmälle pitää osata tarjota myös seurakunnan palvelua. Papu Peltonen muistutti, että Inarin seurakunnan laajuus aiheuttaa omat haasteensa seurakuntaelämään. – Tämä nyt valtuustolle jätetty esitys tulee Pohjois-Inarin ikäihmisiltä itseltään ja sehän on nyt osoitus siitä, että he haluavat palveluasumista Inarin Kirkonkylään. Kunta haluaa näin kartoittaa Inarin Kirkonkylän alueen ikäihmisten palveluasumistarvetta ja erilaisia palveluasumisen vaihtoehtoja. Sinne meillä on ollut ja on edelleen luonnollinen yhteys. Inarin kunnassa asia on jo huomioitu siten, että meillä on 100 000 euron suunnitteluraha ensi vuoden talousarviossa. Kun näin tehdään, niin kirkkoon on helppo tulla heidän jotka ovat siitä eronneet, totesi Papu Peltonen. Inarin seurakunta sai kehuja vaalipaneelilta. Vetoomuksen vastaanottivat kunnanjohtaja Toni K. Ne kaikki ovat tapahtuneet ja tapahtuvat meille tutulla Inarin kylällä, todetaan vetoomuksessa, jonka valtuustolle luovutti SamiSoster-yhdistyksen toimistosihteerin Inger-Ánne Äärelän johdolla yhdistyksen hallituksen jäsen Ilmari Laiti ja joukko muita varttuneita inarilaisia. Täytyy pitää huolta siitä, että Inari ei joudu maksumieheksi seurakuntayhtymässä, johon meidät on ajettu. Oma ilmiönsä Inarissa on sekin, että kun nuoret seurakuntalaiset lähtevät opiskelemaan, niin vanha kotiseurakunta jää silloin fyysisesti todella kauas. Jaakko Peltomaa Inarin valtuuston puheenjohtaja Anu Avaskari kertoo, että luottamushenkilöt ovat pitäneet Inarin Kirkonkylän palveluasumistarvetta esillä pitkään. Valtuuston puheenjohtaja Anu Avaskari: Ensi vuodelle varattu suunnittelumääräraha Vaalipanelistit kertoivat lähteneensä ehdolle siksi, että haluavat vaikuttaa kotikirkon asioihin. – Kyselykirjeitä lähti paljon, mutta vastauksia tuli meille todella vähän. Ehdokas Aarre Vilponen sanoi tulleensa siihen tulokseen, että hän haluaisi vaikuttaa seurakunnan luottamustoimissa vielä yhden kauden
6:48 19:45 25.3. Onnea mm. NUORGAMISSA: Messu rukoushuoneella su 1.4. Manne Rekonen. Kiirasto 29.3. klo 14–18 K-Supermarket Ivalon pihalle! Pohjois-Lapin seurakuntayhtymä / Inarin seurakunta Seurakuntavaalit 25.3.2018 Yhteisen KIRKKOVALTUUSTON jäsenten vaali 19 KUHMONEN Laila ANNELI yrittäjä 20 AIKIO LAILA Maria-Liisa toimistosihteeri 21 JOMPPANEN JOUNI Ilmari poromies autoilija 22 HIRVELÄ RITVA Sisko Kyllikki eläkeläinen 23 LEHTOLA Lyyli MARKETTA eläkeläinen 24 MUSTONEN HILMA Annikki eläkeläinen 25 VILPONEN AARRE Uolevi eläkeläinen 26 LAITI ILMARI 27 VALLELEUKKUNEN KERTTU Maija eläkeläinen 28 TERVANIEMI HENNA Maria opiskelija Lähellä Sinua -ehdokaslista Inarin seurakunnan taloudesta on pidettävä huolta Rainer P. 5:53 18:41 24.3. Onnea mm. klo 10 aamupalvelus, klo 17 ehtoopalvelus (VI paastoviikko). Kohti pääsiäistä – konsertti klo 19, Elina Vettenranta, Jouni Somero. KARIGASNIEMELLÄ: Kiirastorstain iltamessu kappelilla to 29.3. klo 12-15 Sairaalantie 5, päätykolmiossa. Maanantaina Manu, Manne, Immo, Immanuel ja Imbá. Palstat ovat maksuttomia. Pääsiäisvaellus ma-ke 26.-28.3. 6:49 19:49 26.3. klo 10 aamupalvelus, virpovitsojen siunaaminen, Lasaruksen lauantai. Raamattupiiri Verso srk-talolla torstaisin klo 15. 6:01 18:34 22.3. MIESTEN SAUNA: Lämpiää ke 21.3. Kotisivut: www.ivalonhelluntaisrk.fi. klo 19. klo 10 aamupalvelus, Suuri maanantai, klo 17 ehtoopalvelus. 6:40 19:57 28.3. iltamessu klo 18, Huusko. iltamessu klo 18, Valjakka. EI messua. Kirpputori srk-talolla ti 27.3. Lisätiedot Anna-Mari Tainio, p: 040 483 9867 tai Anu Huhtamella, p: 040 507 1713. messu klo 19, Yrjö ja Aino Rossi. klo 22. Sauli Sarre. klo 18 Pajakoskella. klo 16 ehtoopalvelus ja liturgia, Suuri torstai. klo 10. Ruusut ja risut -palsta on tarkoitettu lukijoiden yleisluontoisille kiitoksille, ja toimitus muokkaa tarvittaessa tekstejä. klo 17-19 Sairaalantie 5:ssä kerhohuoneessa. PÄIVÄKERHO: Koko perheen pääsiäisaskartelut ke 21.3. To 22.3. * Latuhuollon väelle, kyllä Jänkkävaarassa taas kelpasi viikonloppuna hiihdellä! T: Kuntohiihtäjä Nimipäiviä, ruusuja ja risuja voi toimittaa nettisivujemme kautta www.inarilainen.fi tai sähköpostilla osoitteeseen inarilainen@inarilainen.fi. Hiljainen rukoushetki kirkossa pe 23.3. Kierroksen päätteeksi kahvi-/tee-/mehutarjoilu. AVOIN PÄIVÄKERHO: Inarissa tiistaisin klo 10-12 srk-talolla; Ivalossa keskiviikkoisin klo 10-12 Sairaalantie 5, kerhotilassa; torstaisin klo 9.30.-11.30 Sairaalantie 5, kerhotilassa. Nellim, Pyhän Kolminaisuuden ja p. 6:40 19:53 27.3. 6:03 18:37 23.3. Sunnuntaina kesäaika alkaa, ja nimipäivää viettävät Aija, Aava ja Gunvor. klo 17 Seurakunnan vuosijuhla. En koskaan ylentäisi sellaista henkilöä korkeisiin tehtäviin, joka ei ole tehnyt virheitä, suuriakin sellaisia. Lämmin kiitos osanotosta. (Huom! kesäaikaan siirtyminen) Messun jälkeen seurakuntavaalit klo 11-20 kirkossa. klo 19. klo 19. Mitä parempi tyyppi on kyseessä, sitä enemmän hän tulee tekemään virheitä – sillä sitä enemmän hän kokeilee uusia asioita. Petri Laaksosen konsertti klo 19. Huhtamella * 21.1.1944 † 23.2.2018 Joka hetkestä menneestä kiittäen, me muistamme sinua kaivaten, Lapset ja lastenlapset, sisarukset perheineen sekä sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Ivalon kirkolla sisätiloissa. klo 10-14. Tiistaina Sauli, Saul ja Sávlos. Kokemusta ja vastuuta yhteisten asioiden hoitoon Pohjois-Lapin seurakuntayhtymä / Inarin seurakunta Seurakuntavaalit 25.3.2018, SEURAKUNTANEUVOSTON jäsenten vaali 53 RYYTTY LAURA Maria viittomakielen tulkki 43 KUHMONEN Laila ANNELI yrittäjä 44 AIKIO LAILA Maria-Liisa toimistosihteeri 45 JOMPPANEN JOUNI Ilmari poromies autoilija 46 HIRVELÄ RITVA Sisko Kyllikki eläkeläinen 47 LEHTOLA Lyyli MARKETTA eläkeläinen 48 MUSTONEN HILMA Annikki eläkeläinen 49 VILPONEN AARRE Uolevi eläkeläinen 50 LAITI ILMARI 51 VALLELEUKKUNEN KERTTU Maija eläkeläinen 52 TERVANIEMI HENNA Maria opiskelija Lähellä Sinua -ehdokaslista Tervetuloa kahvistelemaan ja vaihtamaan mielipiteitä ehdokkaiden kanssa PERJANTAINA 23.3. Kiirasto 29.3. EI piiriä. NUVVUKSESSA: Hiljaisen viikon iltamessu rukoushuoneella ti 27.3. Leipomistalkoot srk-talolla ma 26.3. Ti 27.3. Keskiviikkoisin klo 13 Rukoustunti. Lähellä Sinua. Avoimet opastetut kierrokset puolen tunnin välein klo 14.3018. UTSJOELLA: Messu Utsjoen kirkossa su 25.3. klo 10. klo 10 aamupalvelus. klo 16 paastoliturgia. Ilm. klo 10 aamupalvelus, klo 17 ehtoopalvelus (VI paastoviikko). Tiistaipiiri tiistaisin klo 12 srk-kodilla. munien maalausta, munakasta ja pannukakkua. Seurakuntavaalien äänestys klo 11-20 kirkossa. 6:44 19:49 26.3. Ke 28.3. To 22.3. ”Lauluja valoksi ja voimaksi”konsertti klo 19, Hanna Ekola. klo 10 aamupalvelus, Suuri torstai. Ma 26.3. TIEDOTUS: www.utsjoenseurakunta.fi fb/Ohcejoga searvegoddi – Utsjoen seurakunta. Lauantaina Kaapo, Gabriel, Kaapro, Kaappo ja Gáppe. Ma suljettu. Su 25.3. klo 11. IVALOSSA: Ensi su 25.3. Hiljaisen viikon iltamessu Utsjoen kirkossa ke 28.3. iltamessu klo 19, Rossit. ompeluseurat klo 18 Inarin srk-kodilla. Trifon Petsamolaisen kirkko: To 29.3. 5:54 18:45 25.3. Pastorin puh. klo 18 Rukouskokous. Ti 27.3. messu klo 10 (Huom aika!), Huusko, Hepola. 5:57 18:37 23.3. La 31.3. 5:58 18:41 24.3. Keskiviikkona 21.3.2018 6 Tällä viikolla Seurakuntien tapahtumia Auringon nousuja laskuajat Miete INARIN SEURAKUNTA UTSJOEN SEURAKUNTA IVALON HELLUNTAISEURAKUNTA LAPIN ORTODOKSINEN SEURAKUNTA Nimipäivät Ruusuja Ivalossa nousee laskee Utsjoella nousee laskee 22.3. klo 23.30 alkaa pääsiäisyön jumalanpalvelus. Muussa tapauksessa hän suoriutuisi enintään keskinkertaisesti, ja mikä on vakavampaa, ei osaisi nähdä virheitä ajoissa eikä korjata niitä. DIAKONIA: Toiminnallinen naisten ryhmä kokoontuu ke 21.3. HUOMAA AIKA. IVALONLAAKSON RAUHANYHDISTYS: To 22.3. Kultaisen iän kerho maanantaisin klo 13 srk-kodilla. 040 8252918. Kiirasto 29.3. Pääsiäisyön yömessu Utsjoen kirkossa la 31.3. Sevettijärvi, p.Trifon Petsamolaisen kirkko: Pe 23.3. Drucker Torstaina Vihtori ja Viktori. Kirpputori avoinna: Ti, To, Pe klo 1116, Ke klo 11 – 18. Naistenilta Kirppiksellä. klo 10 aamupalvelus, Suuri tiistai, klo 17 ehtoopalvelus. Kirkon eteisessä vaalikahvit. 6:35 20:02 Lähde: www.moisio.net Ei kukaan opi tekemättä virheitä. klo 10 aamupalvelus Suuri keskiviikko, klo 17 paastoliturgia. Ke 28.3. Ma 26.3. La 24.3. Pääsiäismunapäivä srk-talolla kaikille la 31.3. 6:35 19:56 28.3. Puh 040 7596823/Reija tai 040 7072669/Seija. Messu kappelilla ma 2.4. Ivalo, p. Perjantaina Akseli ja Áksel. KIRKKOHERRANVIRASTO: Suljettu ke-to 28.-29.3. Tervetuloa tilaisuuksiin! –Rajavartiolaitoksen kapteeni Hannu Barsk on saanut Rajavartiolaitoksen 99.-vuotispäivänä Puolustusvoimien sotatalouspäällikkön myöntämän Huollon ansioristin. Pe 23.3. –Sisäministeri Kai Mykkänen on myöntänyt Rajavartiolaitoksen ansioristin kirkkoherra Jouko Lepistölle Rajavartiolaitoksen 99-vuotispäivänä. Keskiviikkona Armas ja Ahkebeaivi. klo 11. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus Utsjoen kirkossa pe 30.3. klo 11-15. To 29.3. Tarjolla pääsiäiseen valmistautumista: mm. Sesonkiaikana iltatilaisuudet klo 19 kappelissa, keskiviikkoisin ehtoollinen. Ilosanomapiiri keskiviikkoisin Nuorgamin koululla klo 18. SAARISELÄLLÄ: Ensi su 25.3. Inarin seurakunnassa äänestys Ivalon kirkossa sunnuntaina 25.3.2018 Pohjois-Lapin seurakuntayhtymän luottamushenkilöt Laila Aikio seurakuntaneuvosto nro 44, yhteinen kirkkovaltuusto nro 20. Nikolaoksen kirkko: Ke 21.3. klo 11. INARISSA: Ensi su 25.3. Ma 26.3. Satu p: 040 844 6259. 6:44 19:53 27.3. — Peter F. To 22.3. Siirtola herastuomari, yrittäjä 15 31 Raija Sisko MAGGA o.s. klo 18
– Silloin olo oli aina hieman tukkoinen, mutta en osannut yhdistää sitä kemikaaleihin, hän sanoo. Jälkeenpäin hän on myös ymmärtänyt oireilleensa jo työskennellessään peruskampaamossa. Niin luonnolliset kuin synteettiset, eli ihmisten valmistavat kemikaalit voivat aiheuttaa terveyshaittoja allergian tai ihoärsytyksen muodossa. Suurin osa meistä joutuu kosketuksiin kemikaaliyhdisteiden kanssa käyttäessään erilaisia kosmeettisia valmisteita. Ekokampaajaksi kouluttautuminen oli oikea päätös ja se on tuonut paljon rikkautta ja uutta sisältöä elämään, Anne kertoo. Kun sitten kerran kokeilin luonnonvärejä, niin en ole sen jälkeen vaihtanut takaisin, Ulla kertoo. Näin teki myös Anne Lehtinen, joka kävi viisi vuotta sitten ekokampaajan erikoiskoulutuksen. 400 474 039 sami.tervahauta@laki.inet.fi Kaikki oikeudelliset toimeksiannot mm. Päähieronta ja energialeikkaus tarjoavat asiakkaalle levollisen, rentouttavan ja kiireettömän tuokion. Yleisimmin hiusväriallergiaa aiheuttavat fenyleenidiamiinit, kuten parefenyleenidiamiini (PPD) ja sen johdannaiset. Seuraavaksi suunnitelmissa on nokkoshiushuuhde. – rikosja riita-asiain oikeudenkäynnit – perunkirjoitukset ja perinnönjaot – kauppakirjat ja kaupanvahvistukset – velkomisasiat – lahjaja perintöverosuunnittelu Asiakastapaamiset Utsjoella sopimuksen mukaan Hammaslääkäri YRJÖ MÄKIÖ Puh. Luonnonmukaiset vaihtoehdot kiinnostavat Anne kouluttautui parturikampaajaksi alun perin jo 20 vuotta sitten. 040 752 2940 Piiskuntie, Ivalo Lauerman Laki Oy Utsjoentie 12 B, 99980 Utsjoki P. Lopetettuaan hapettavien hiusvärien käytön Anne on huomannut herkistyneensä itsekin tavallisen kampaamon tuoksuille. Aluksi Anne teki tavallisia ja luonnonmukaisia hiustenvärjäyksiä rinnakkain, mutta viimeisen vuoden ajan hän on keskittynyt pelkästään ekokampaamopalveluihin. – Luonnonvärillekin voi toki olla allerginen, ja jos on vaikka ollut monella antibioottikuurilla, niin silloin voi herkistyä siniselle pigmentille, Anne huomauttaa. – Suosio kasvaa koko ajan ja tietyn henkiset asiakkaat ovat löytäneet ekokampaamon palvelut. Shampoot ovat myynnissä toukokuusta lähtien kampaamossa sekä verkkokaupassa, mistä niitä voivat ostaa myös muut Suomen ekokampaamot sekä tietysti yksityiset asiakkaat. Ekologisuus ja luonnonmukaisuus kiinnostavat ihmisiä yhä enemmän. Ne ovat käteviä matkashampoita otettavaksi mukaan lentokoneeseen tai vaikkapa vaellukselle. Myös asiakkaat ovat ottaneet ekokampaamon palvelut hyvin vastaan. Kemikaalit kuriin Ekokampaamon asiakas Ulla Ruotsalainen on pyrkinyt tietoisesti vähentämään kemikaalien käyttöä. Yleisesti allergiaa tai ärsytystä aiheuttavia kemikaaliyhdisteitä löytyy esimerkiksi hajusteista, hiusväreistä ja säilöntäaineista. – Kun aloin pohtia paluuta kampaajaksi, tavallinen kampaamotyö ei houkutellut. Sen on huomannut myös ivalolainen parturikampaamoyrittäjä Anne Lehtinen. Toki osa asiakkaista kaipaa vanhoja tuttuja värejä, mutta suurin osa on ollut hyvin tyytyväisiä kokeiltuaan näitä, Anne kertoo. Idea siihen syntyi jo hänen erikoistuessaan ekokampaajaksi. Uuden tuotteen lanseeraus Kampaamopalveluiden lisäksi Anne on lanseeraamassa oman palashampoon. Sen jälkeen hän teki töitä sairaanhoitaja-diakonissana, kunnes paluu parturikampaajaksi tuli jälleen ajankohtaiseksi. Hänen mielestään luonnonvärit kestävät vähintäänkin yhtä pitkään kuin hänen aikaisemmin käyttämänsä kevytvärit. Annen mukaan monet asiakkaat ovat sanoneet, että luonnonväri tuntuu mukavammalta hiuspohjassa, eikä kirvele kuten hapettava hiusväri. Esimerkiksi hilloissa on paljon C-vitamiinia eli askorbiinihappoa, jolla on syväpuhdistava vaikutus. Ne on pakattu ekologisiin pahvirasioihin, joiden graafisen ilmeen on suunnitellut Tytti Bräysy.. Silti häntäkin sai alkuun hieman suostutella, ennen kuin hän päätti kokeilla luonnonvärejä. – Nokkonen ravitsee hiuspohjaa, mutta myös lisää hiusten ilmavuutta. Niiden sävyt ovat myös luonnollisempia. Shampoot ovat täysin luonnonmukaisia, eikä niissä ole käytetty säilöntäaineita. Vaikka arviot allergioiden yleisyydestä vaihtelevat, viimeisimpien väestötutkimusten perusteella noin joka neljännellä aikuisella on esiintynyt allergisia oireita. Niissä on lisänä erilaisia öljyjä, kuten kookos-, jojobaja avokadoöljyä sekä lipeävettä, joka saa aikaan saippuamaisen reaktion. 045-787 40400, toimisto@lauermanlaki.fi Avoinna sopimuksen mukaan ja ma–to klo 11–13 THL:n mukaan suomalaiset kärsivät entistä enemmän allergisista sairauksista. – Valikoimaan tulevat hilla-, puolukkasekä minttu-väinönputkishampoot osaan tulee lisäksi eteerisiä öljyjä, mutta aina löytyy myös tuoksuton vaihtoehto, Anne esittelee uusia tuotteita. Hänelle kokonaisvaltainen hoitaminen on tärkeää. Palasaippuat tulevat myyntiin toukokuussa. Viime vuosina kemikaaleista ja niiden vaikutuksista käyty keskustelu onkin johtanut siihen, että monet ovat alkaneet aktiivisesti välttämään liiallista kemikaalien käyttöä ja etsimään niille luonnollisempia vaihtoehtoja. – Minulla ei ollut varsinaista yliherkkyyttä, mutta päänahka kutisi aina jonkin verran kevytvärjäyksen jälkeen. Hiuspohjan kutinaan ja ärsytykseen Anne suosittelee merilevä-, savija hillahoitoja. Nyt hän pyörittää ekokampaamoa Ivalossa. Oireet ovat hyvin yksilöllisiä, mutta jotkut voivat saada niistä vakaviakin allergisia reaktioita. Vanhaan ei paluuta Yksi tyytyväinen asiakas on Ulla Ruotsalainen, joka on käynyt Annen vakituisena asiakkaana jo pitkään. Saila Vaara Luonnonväri tuntuu mukavammalta hiuspohjassa eikä se kirvele. Hiushuuhdetta voisi käyttää hoitoaineen sijaan, Anne vinkkaa. Anne kertoo, että uusi tuote on herättänyt paljon kiinnostusta lähipiirissä. Lehtinen kouluttautui ekokampaajaksi viisi vuotta sitten. Hiustenvärjäyksessä käytettävät hapettavat hiusvärit, eli kestoja kevytvärit kuuluvat kosmetiikan vahvimpiin aineisiin. Tämän jälkeen hiukset värjätään sinipigmenttisellä hennalla, jolloin hennan oranssisuus taittuu ruskeaksi. Yleisiä allergian aiheuttajia ovat lukuisat kemikaalit ja niiden yhdisteet, joille altistumme päivittäin. Luonnonväreillä värjättäessä hiukset ensin pigmentoidaan punaisella hennalla, joka on myös lievästi antiseptinen, jolloin se myös puhdistaa ja hoitaa hiuspohjaa. Keskiviikkona 21.3.2018 7 LAKIJA KIINTEISTÖASIAINTOIMISTO Sami Tervahauta varatuomari, maanmittausteknikko Ivalontie 12, 99800 Ivalo p
En ole opiskellut saamenkieltä, mutta hyvin olen kaikkien kanssa toimeen tullut. Hänen saamelaisuuttaan epäileville voin todeta, että Karin lähisukulaisia asuu pitkin Inarinjärven rantoja Partakosta Veskoniemeen ja Koppeloon asti. Monesti olot kotona olivat vielä kurjemmat kuin asuntoloissa. Yhdymme Kolttien kyläkokouksen näkemykseen Jäämeren radan haitallisuudesta ja vaadimme hankkeen pysäyttämistä kunnes inarinsaamelaisten maaoikeuskysymykset on saatu ratkaistua. Suomen ja Norjan erilaisia ja erisisältöisiä saamelaismääritelmiä. Varsinkin saamelaisen tutkijan asenne voi muodostua ongelmaksi suhteessa tutkimuskohteeseen. Virkistävän poikkeuksen tähän tuo Yrjö Mattilan paljon puhuva kirjoitus inarinsaamelaisten kielellisestä kolonialisaatiosta, jossa hän oikoo faktalaavussa esitettyjä väitteitä. Kuten eräidenkin korkeiden päättäjien lausunnosta, ”Olemme luulleet, että jos poromiehillä menee hyvin, on kaikilla saamelaisilla menee silloin hyvin”, voi päätellä, kenen ääni etelään kuuluu. Olisiko ollut parempi jättää heidät koteihinsa. Mustasukkaisesti puolustetaan vaikka väärinkin perustein omaa ”reviiriä”. Saamelaismääritelmä saa veren kuohahtamaan ja väittelyn puhkeamaan tämän tästä. Ei huono juttu, mutta yksin kulttuuri ei elätä. Nyt rautatien, vaikkei se Utsjoen kautta kulkisikaan. Mattilan kirjoitus osoittaa selvästi, että saamelaispolitiikan keskeiset tosiasiat ovat yleensä paremmin aktiivisten toimijoiden, toimittajien tai kansalaisjärjestöjen tiedossa. On vastustettu hurmokseen asti vedenpullottamon perustamista Karigasniemen tien varteen entiselle soramontulle vedoten veden pyhyyteen, samalla kun karigasniemeläiset itse huuhtelevat jätöksensä WC-pöntöistään samalla ”pyhällä” vedellä. Tutkimusta leimaa myös helppojen, jo tutkittujen teemojen viljely. Poikkeuksen tähän tekee kuitenkin Lapin yliopistossa 13.6.2012 tarkastetun Erika Sarivaaran väitöskirja, jossa hän tarkastelee mm. Parhaaksi vaihtoehdoksi liikenneja viestintäministeriö on nostanut Sodankylä-Inari-Kirkkoniemi-rata vaihtoehdon. – Kunta alueena on kilpailukykyinen ja elinvoimainen: – Vahvistetaan yritystoiminnan toimintaedellytyksiä – toteutetaan elinkeinostrategiaa tukevia kehittämishankkeita – Haetaan aktiivisesti uusia ja innovatiivisia kestävän kehityksen mukaisia liiketoimintamahdollisuuksia – Luontoon ja kulttuuriin pohjautuvan matkailuelinkeinotoiminnan kehittäminen ja kansainvälistyminen – esim. Aikionaan vastustettiin tien tekoa Utsjoelle. Ollaan vaatimassa anteeksipyyntöä siitä, että saamelaislapset aikoinaan on saatettu koulutuksen piiriin, kerätty syrjäkyliltä asuntoloihin, niin kuin tuhannet muutkin lapset. hyökkäävää asennetta asiaan kuin asiaan, kiivaita anteeksipyynnön ja oikeuksien vaatimuksia, tekijänoikeuskiistoja, melkeinpä rasistista suhtautumista muihin, vastustamista vastustamisen perään, asiaan kuin asiaan. Aanaar sämmiliih vastustaa jyrkästi tällaista kolonialistista ratahankkeen edistämistä tilanteessa, jossa Inarin omaleimaista saamelaiskulttuuria uhkaa kasvavan maankäyttöpaineen lisäksi ilmastonmuutos ja saamelaisten oikeusasemaan vaikuttavien lakihankkeiden viivästyminen ja ratkaisemattomuus. Valtakunta potee SOTE-kiimaa ja –kammoa, ihmetellään maakuntauudistuksen vaikutuksia, puolueiden kannatuslukemia, kaiken mahdollistavaa suvaitsevaisuutta ja suvaitsemattomuutta, kiivailua sukupuolista ja -puolittomuudesta, päiväkotien ”tytöistä ja pojista” koulu-uudistuksista, vanhusten hoidosta ja vaikka mistä. Se on lainmukainen, mikä tarkoittaa, että Kari on saamelainen. Kuitenkin kunnan väestöstä puhtaasti poroelinkeinon harjoittajia on alle 10%. On vastustettu Saana-tunturin valaisua sinivalkoisin värein Suomen kunniaksi. Moratore, kyselikö mielenosoittajista kukaan paikkakuntalaisten (enemmistön) mielipidettä. Meno on ollut samanlaista kuin muuallakin maassa, joitakin kiusataan, jotkut kiusaavat, eikä se riipu siitä, oletko saamelainen. Me saamelaiset tarvitsemme tässä tilanteessa Kari Kyrön kaltaista rehellistä ja peräänantamatonta inarinsaamelaisten oikeuksien puolustajaa, joita tähän mennessä ei ole ollut montaa. Monet saamelaisista ja lappalaisista ovat turhautuneita siihen, ettei alalla ole tapahtunut mitään merkittävää tieteellistä edistystä. Sopii kysyä miksi saamelaiskäräjien enemmistöstä ei ole siihen. Saamelaisten ”edunvalvoja” Saamelaiskäräjät riitelee päätoimisesti saamelaismääritelmästä! Kova on karsinta siitä, keitä saamelaisiksi hyväksytään. Niistä tutkijoilla on harvoin uutta sanottavaa. Onko saamelaispolitiikan tutkimuksesta todellista hyötyä vai pitävätkö tutkijat yllä vain omaa akateemista piirileikkiään, jossa tutkijat tutkivat lähinnä toistensa tekstejä. Ensinnäkin poroelinkeinolla on kaiken ylikäyvä oikeus estää moni muu maankäyttö, vaikka vaikutusta poroelinkeinon harjoittamiseen ei voida osoittaa. Useimmista ei muuta. Sitowisen kartassa käy ilmi, että rata halkoisi kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita, kuten Nukkumajoen talvikylät ja Inarin pohjoispuolen vuotuismuutto alueet. Keskiviikkona 21.3.2018 8 Sana on vapaa Liikenneja viestintäministeriö julkaisi perjantaina 9.3.2018 teettämänsä selvitykset mahdollisen Jäämeren rautatieradan mahdollisista kulkureiteistä ja niiden vaikutuksista. Jäämeren radan teko edistäisi ilmastonmuutosta, sillä todennäköisesti tarkoituksena lienee lisätä öljynporausta ja mineraalien hyödyntämistä arktisilla alueilla. Hankkeiden vaikutusten seuraamista ei ole ja samaan juttuun haetaan uusi rahoitus muutaman vuoden kuluttua. Mitä taas tulee KHO:n ratkaisun perusteluihin niin ne löytyvät kotisivuiltani osoitteessa jounikitti.fi. Jouni Kitti Saamelaisvaltuuskunnan jäsen 1975-1995 Saamelaiskäräjien jäsen 1996-1999 Saamenkielisen Sapmelaslehden päätoimittaja 1980-1999 Tutkija ei ole poliitikko! Elämme ihmeellisiä aikoja. Hallinnossa tieteenalan kysyntää laskee se, etteivät tutkijat ole useinkaan pystyneet tuottamaan uusia faktatietoja. Luonnonkäyttöön liittyvä edunvalvonta on keskeisessä osassa kunnan toimintaa. Mitä niistä on jäänyt hyötyä. Saman lailla saamelaiset ovat kiusanneet, toisiaan, suomalaisia, kolttia…! Jälkipolvet eivät kuuntele vanhempiaan, vaan yhtyvät aiheesta kehitettyyn vihanlietsontaan. Inarijärven kalastukseen. Nuttu nurin Saamelaiskäräjien kokouksessa! Vaadittu tekijänoikeuspalkkioita vanhoista julkaisuista, joissa esiintyy saamelaisia. Yksittäiset ”julkissaamelaiset” ja aktivistit pönkittävät omaa imagoaan tällaisilla tempauksilla ja yllyttävät varsinkin nuoremmat mukaan hysteriaan. Kaikilta muilta paikkakuntalaisilta ja varsinkin matkailijoilta on luonnossa kulkemisja käyttöoikeuksia koko ajan vähennetty. Joitakin saamelaispoliitikkoja on epäilty etteivät he olisikaan aitoja saamelaisia jne. Utsjoella on vastustamisen ja kateuden kulttuuri. On vaadittu päätä vadille joltakin, kun saamelaisrumpu on vilahtanut jossakin kuvassa. Olen kuunnellut monia ikäisiäni saamelaisia, jotka ovat olleet asuntoloissa. Määritelmiin käsiteanalyyttisinä asioina on suhtauduttava perustellun epäillen juuri mainituista syistä. Tutkijat voivat toki koota tosiasioita ja tuoda niitä julkisuuteen systemaattisessa muodossa. Monissa kunnan hankkeissa painotetaan kielen ja kulttuurin säilyttämistä. Suopunkiterroristien toiminta! Eikö terrorismi ole rikollista toimintaa, josta kuuluu saada rangaistus. Kiihkoilua saamenpuvun käytöstä samaan aikaan kun siitä saamelaiset itse ovat luoneet mitä kummallisimpia versioita. konsulttiyhtiö Sitowise, ja tämä ja muut selvitykset on julkistettu LVM:n nettisivuilla. Saman voi aiheuttaa muu tutkijan sidos teemaansa. Kaikki eivät selviä, vaikka heitä ei kiusattaisikaan. wannabe-saamelaiset. Toki on muistettava, että määritelmä on seurausta jostakin, eikä se vielä päätä mitään. Tuula Porsanger Utsjoki Maailmanmenoa Suomessa, Lapissa ja täällä Utsjoella. Kulttuuriyhdistys Aanaar sämmiliih ry Aanaar sämmiliih vastustaa Jäämeren radan rakentamista Kun olen viime aikoina lukenut eräiden tutkijoiden kuten Pekka Sammallahden kannanotoja siitä kuka on oikea saamelainen ja kuka ei, olen samalla joutunut pohtimaan kuinka paljon ja millaista saamelaispolitiikan tutkimusta oikeasti tarvitaan. Monta investointia ja panostusta eri kyliin on kaadettu kateudesta. Kylien ja sukujen välinen kateus on vieläkin voimissaan. Voi tätä uudistamisten ja suvaitsevaisuuden vimmaa ja mielensä pahoittajien määrää! Minä ihmettelen ”saamelaisten” nousua barrikadeille. Lisäksi se jakaisi saamelaisten kotiseutualueella kuuden paliskunnan laidunalueet kahtia, jolloin inarinsaamelaisten paliskuntien poronhoito järkkyisi kokonaan laitumien pirstoutuessa. Jos on mahdollista se, että joku saa jostakin henkilökohtaisesti taloudellista hyötyä, hyväkin idea haudataan. Aanaar sämmiliih -yhdistys pitää kaavaillun Jäämeren radan mahdollisia haittoja niin vakavina inarinsaamelaisten elinkeinoille ja kulttuurille, että vastustaa radan rakentamista. Jonkin verran EU-rahaa hankkeiden pyörittämisiin. Kohta meitä on alle 1000 asukasta, joista suurin osa on eläkkeellä ja silloin emme pysty omistamme huolta pitämään. Ilmaston lämpenemisellä olisi suora haitallinen vaikutus saamelaiseen poronhoitoon sekä vesistön lämpenemisen kautta mm. Lapin yliopistossa väitelleen Sarivaaran väitöskirja antaa siten tärkeän tiedollisen perustan eri linjausja päätösvaihtoehdoille. Suunniteltu ratavaihtoehto halkoo inarinsaamelaisten perinteiset asuma-alueet, jotka sijoittuvat Inarijärven ympäristöön, tärkeimmät porolaitumet ja vaikuttaa erämaisen Inarijärven herkkään luontoon. Siinä välissä on vastustettu tuulimyllyjä, sähkölinjaa, laskettelurinteitä, kaivoksia, kelkkareittejä, tunturiin vieviä hiihtolatuja, polkuja, maastoajoneuvouria ja kummallisimpana Panoraama-reittiä, jonka Metsähallitus olisi aikoinaan ”rakentanut” omalla kustannuksellaan. Eri ratavaihtoehtoja ministeriön toimeksiannosta tutki mm. Valitettavasti saamelaispolitiikan ja siihen liittyvien kysymysten tutkimuksen omakuva ei ole niin hyvä kuin mitä ulkoisen kysynnän ja siihen liittyvän arvostuksen valossa voisi olettaa. Olen asunut Utsjoella saamelaisväestön, oikeiden saamelaisten, keskellä yli neljäkymmentä vuotta. Aina on kouluissa ja asuntoloissa kiusattu, joka puolella maata ja kaikenlaisia lapsia. Käytännön toiminnan tutkiminen tieteessä on usein jo ontuva lähtökohta. Päätöksentekijöille viestinä tämä; kaikki poromiehet eivät ole saamelaisia, eivätkä kaikki saamelaiset ole poromiehiä! Kunnassa on viety läpi varmaankin kymmeniä matkailun edistämisja kehittämishankkeita ja uusia viritellään. Varsinkin nuoret ovat äänekkäästi vaatineet vaikka mitä, monesti asioista mitään tietämättä. matkailustrategian tekeminen – Verorahoituspohjan vahvistaminen – elinkeinostrategian toimeenpano Visio, arvot ja strategiset painotukset: – Kilpailukykyinen ja elinvoimainen Utsjoki – Yhdenvertaisuus, suunnitelmallisuus Kaikesta tästä huolimatta kunnassa tehdään päätöksiä, jotka ovat tämän strategian vastaisia. Määritelmällä on todellista merkitystä vain, jos se vastaa olemassa olevia faktoja, tutkittua tietoa, käytännön realiteetteja, nojaa perusoikeuksien noudattamiseen ja on riittävän joustava aivan niin kuin Norjan saamelaismääritelmä. Olen tutustunut Kari Kyröä koskevaan KHO:n ratkaisuun vuodelta 2011, jonka osalta minulla ei ole mitään huomauttamista. Joskus kaikkein kiivaimpia ovat nk. Kyllä kuntaan on saatava tosiaankin innovatiivisia, rohkeita, riskinottavia yrityksiä, jotka luovat uusia työpaikkoja, uusia asukkaita, uusia veronmaksajia, lapsia kouluihin ja päiväkoteihin. Tieteenalan määrällisen kasvun seurauksena tutkimus on fragmentoitunut niin maantieteellisesti ja temaattisesti kuin teoreettisestikin. Vetoamme päättäjiin, että ennen mitään ratahankkeita inarinsaamelaiset saisivat vihdoin oikeudet omiin maihinsa. Kari Kyrön saamelaisuutta ovat jotkut saamelaiskäräjien lähellä olevat tutkijat kuten Pekka Sammallahti epäilleet. Harva saamelaispolitiikan tutkija pääsee näinä päivinä suoraan vaikuttamaan saamelaispolitiikan merkittäviin ratkaisuihin eikä enemmistö taida siihen pyrkiäkään. Seuraavassa otteita Utsjoen kuntastrategiasta: Arvot – Arvo tarkoittaa kuntalaisten luonnonkäyttö mahdollisuuksien ja saamelaiskulttuurin turvaamista. Mikä on niin huonosti heillä tässä maassa, että mikään ei oikein tunnu riittävän. Vaikka hyödyllistä tietoa olisikin, sitä ei helposti pystytä tunnistamaan, sillä aina löytyy kilpailevia väitteitä. On ollut todella mukavaa olla mukana tämän yhteisön elämässä ja kehityksessä. Tutkijoiden tehtävänä on antaa poliittista päätöksentekoa varten mahdollisimman luotettavaan tutkimukseen perustuvat tiedot, jotta mahdollisesti syntyviin haitttoihin kyettään ajoissa reagoimaan. Näyttää siltä, että päätieltä maastoon poikkeaminen sallitaan vain yhden elinkeinon harjoittajille. Suomen saamelaismääritelmästä on levitetty monenlaista tietoa, esitelmöity, kommentoitu, keskusteltu ja taisteltu lehtien palstoilla käsitteisiin liittyvistä ongelmista ja kilpailtu siitä, että kenellä on oikeata tietoa ja kenellä on sen esittämiseen oikeus. Jos ei meille, niin ei ainakaan muualle, jolloin ei mihinkään mitään. Aika hyvin olen silti elämässä selviytynyt, niin kuin monet muutkin kiusatut. Päätöksenteossa kuntalaisten mahdollisuudet eivät ole yhdenvertaisia. Olen ollut asuntolassa, syrjäkyläläisenä, jopa opettajan kiusaamana. Edunvalvonta kohdistuu lähinnä poroelinkeinoon, niin kuin saamelaiset eivät harjoittaisi muita elinkeinoja. – Paikallinen luontokäsitys on laaja pitäen sisällään luonnon kestävän monikäytön, elinkeinot ja ihmisten elinympäristön. Työn ja vapaaehtoistoiminnan kautta lähes kaikki kyläläiset ja jopa kuntalaiset ovat tutuiksi tulleet. Lopuksi totean, että tutkijan tehtävä ei ole politikoita, vaan hänen tehtävänsä on olla tutkimuskohteeseensa nähden vapaa kaikista ennakkoasenteista. Tavallisen saamenkansan ääni jää kuulumatta monessa asiassa. Vain harvalla saamelaispolitiikan tutkijalla on kuitenkaan pääsyä tai mahdollista koota sellaista aineistoa, joka olisi itsessään uutta ja merkittävää. Nykyään monesti todella harmittaa paikallisten takia tämä vallitseva suuntaus, joka on levinnyt osaan saamelaisyhteisöä
Yhteensä valituksia on ahkeroitu 72 kappaletta. Käräjät on tehnyt korkeimpaan hallinto-oikeuteen valituksia myös Lemmenjoen konekaivajille myönnetyistä ympäristöluvista. Jokainen kirja sisältää teeman: tietoa jostakin varhaisen kehityksen erityisalueesta. Lisäksi se on joutunut maksamaan valituksen kohteena olleille kullankaivajille valituskorvauksia 150-2000 euroa. Metsähallitus pyysi hankkeeseen lausunnot Utsjoen kunnalta, Saamelaiskäräjiltä, Saamelaismuseo Siidalta, Paistunturin paliskunnalta ja Lapin ELY-keskukselta. Toinen lupahakemus poikkesi edellisestä, joten se vaati uuden hakemuskäsittelyn, Kokkoniemi selvittää. Nyt saamenkieliset versiot ovat kaikkien saatavilla. Nyt käsiteltävänä ollut hakemusalue sijaitsee hieman kauempana varsinaisesta lähteestä ja muinaismuistoalueen ulkopuolella, vanhalla soramonttualueella. Metsähallitus suhtautuu periaatteessa positiivisesti aluetaloutta edistäviin hankkeisiin ja uudenlaisiin luonnonvaroihin liittyviin liiketoimintoihin. Esimerkiksi kuvien muodot, värit ja rytmit perustuvat vauvojen näön tutkimukseen erikoistuneen lääketieteen tohtori Lea Hyvärisen osaamiseen. Hallinto-oikeus on hylännyt kaikki käsittelemänsä valitukset. – Käräjät on anonut valtiolta lisärahoitusta vedoten määrärahojensa vähyyteen, mutta resursseja riittää kiusantekovalitusten tehtailuun, ihmettelee Viranto. Virannon mukaan valitusperusteet ovat pysyneet entisinä ja siitä huolimatta valittaminen on jatkunut, vaikka valittajalla on varsin hyvin tiedossa ollut, että ne hylätään. Yhteensä näistä kertyy noin 50 000 euroa. Syliseikkailu), Hoahkanleaika (Loruleikki), Huradanboddu (Hyrinähetki), Hiluid Háluid (Rymyretki) ja Dánsut lea suohtas (Taikatanssi) sisältävät värikkäitä kuvia, jotka tukevat aikuisen ja lapsen vuorovaikutusta. Vuonna 2012 käräjät ehti saamallaan rahalla tehdä Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen neljä valitusta, vuonna 2013 jo 16 valitusta ja vuonna 2015 peräti 21 valitusta ja sama määrä myös 2016. Kirjojen suunnittelusta ja ideoinnista vastaa lastenpsykiatri Raisa Cacciatore ja kirjojen saamenkielisistä käännöksistä sekä saamenkielisten runojen ja lorujen kokoamisesta on vastannut Inger-Mari Aikio. Yhtä kirjoista on aiemmin voinut saada äitiyspakkauksen mukana, jos äidin äidinkieleksi on merkitty väestörekisteriin saame. – Ehkäpä sittenkin ahkerointi on hieman harhaanjohtava sana, koska valitukset monistettiin eikä niitä juurikaan yksilöity lupaja aluekohtaisesti, tietää puheenjohtaja. Se olisi valitusten rahoittajan eli valtion ja oikeuslaitoksen pilkantekoa, eiköhän myös käräjien saamelaisäänestäjien harkintakyvyn aliarvioimista, väittää Hannu Viranto tosin jatkaen, että tähänastinen toiminta on ollut siinä määrin yleisen oikeustajun vastainen, että eihän se yllätyskään olisi. Sanotulla toiminnalla ei aiheuteta haittaa saamelaiskulttuurille ja vaikutukset saamelaisten perinteiselle elinkeinolle, poronhoidolle, kalastukselle ja metsästykselle tai ympäröivälle luonnolle jäävät hyvin paikallisiksi.” Kun KHO toteaa näin kansallispuiston osalta, on selvä, että päätös pätee myös muualla. Valitusoikeus on demokratiassa perusoikeus ja pyhä asia, korostaa Viranto, mutta jatkaa, että kymmenien hylättyjen valitusten jälkeen ja nyt, varsinkin KHO:n päätöksen tultua, valitustehtailu on osoittautunut tärkeän oikeuden väärinkäytöksi. Metsähallitukselle toimitettiin myös yksi hanketta vastustava nimilista ja yksi puoltava nimilista sekä jonkin verran muita vastustavia lausuntoja. – Saamelaiskäräjät rohkaisee saamelaisia tekemään uusia, ekologisesti ja kulttuurisesti kestäviä aloitteita, joilla voitaisiin tukea saamelaisten elinmahdollisuuksia saamelaisten kotiseutualueella myös tulevaisuudessa, Saamelaiskäräjät kirjoittaa lausunnossaan. Sitä varten on perustettu paliskuntajärjestelmä. – Vai olikaan sittenkään kyse vain sattumasta. – Materiaalipankin tiedostosta voi tulostaa koko kirjan tai vaikka vain yhden sivun. – Lisäksi kuvitusta muokattiin saamenkieleen paremmin sopivaksi. Metsähallitukselta haettiin viime vuonna Sulaojan läheisyydestä vuokra-aluetta vedenpullottamolle kahteen eri paikkaan. Saamelaiskäräjät on joutunut maksamaan jokaisesta hylätystä hallinto-oikeusvalituksesta oikeudenkäyntimaksua 250 euroa ja KHO:lle 500 euroa. Periaatteessa edelleen voidaan samoilla perusteilla valittaa uusista luvista hallinto-oikeuteen, mutta KHO:n päätös merkitsee, että valitukset tullaan hylkäämään. – Sittemmin tuo 100 000 euron lisäys on vakiintunut käräjien budjettiin. Tässä tapauksessa eri osapuolten kuulemisessa tuli esille niin vahva vastustus, että alueen vuokraamiselle ei mielestämme ollut edellytyksiä. Viranto arvelee, että tämä holtiton rahankäyttö kiinnostaa paitsi veronmaksajia, myös valitusten rahoittajaa oikeusministeriötä ja myös saamelaisia. Kyseessä on ollut ammattimainen konekaivu, jolloin satojen tuhansien eurojen kaivulaitteistot ovat olleet pysähdyksissä. – Kuuntelemme kuitenkin aina tarkasti paikallisyhteisöä ja pyrimme sovittamaan erilaiset näkökulmat yhteen. JP Vauvakirjoja pohjoissaameksi. Kirjoissa on pyritty huomioimaan myös saamelainen kulttuuri. KHO katsoo, että Tukesin kokoamaa selvitystä voidaan pitää riittävänä perustana kullanhuuhdontaluvan myöntämiseksi Valitusten pääargumentti on ollut, että kullankaivu aiheuttaa haittaa saamelaisten poronhoidolle. Jaakko Peltomaa Saamelaiskäräjien valitustielle puomi – KHO hylkäsi tehdyt valitukset Metsähallitus on päättänyt olla vuokraamatta Utsjoen Sulaojan läheisyydestä Luomusjoen vierestä maa-aluetta vedenpullottamoa varten. Kun vielä otetaan huomioon kullankaivajien menetykset, nousee aiheutettujen vahinkojen kokonaissumma kuusinumeroiseksi luvuksi. Luvanhakijalle se on merkinnyt vuosien odotuksen luvan käsittelyssä ja kaivutöiden loppumista useaksi vuodeksi. -Erityisesti Hoahkanleika-lorukirjassa saamenkielisestä työstä vastannut Inger-Mari Aikio ei tyytynyt pelkkään kääntämiseen, vaan hän on kerännyt kirjaan perinteisiä pohjoissaamenkielisiä loruja, Pirttijärvi kertoo. Pullottamoa sinänsä ei suoraan vastustettu, vaan useissa lausunnoissa ehdotettiin, että sille etsittäisiin joku muu paikka Utsjoelta. – Tämä pullottamohanke kaatui nimenomaan paikkaan. SámiSosterin ?oahkis-Koossa -hanke on koordinoinut saamenkielisten versioiden julkaisua, ja kaikki viisi kirjaa ovat ladattavissa ja käytettävissä saamenkielisessä materiaalipankissa osoitteessa www.coahkis.com. Sekä Utsjoen kunta että Paistunturin paliskunta esittivät lausunnoissaan, että hakija ja Metsähallitus etsivät pullottamolle toista sijoituspaikkaa. Samanaikaisesti käräjät on itse kieltäytynyt tekemään selvityksiä. –Mielenkiintoista on, vieläkö tämän jälkeenkin käräjien valittaminen joillakin uusilla keksityillä perusteilla jatkuu. Toivottavasti tulevaisuudessa kirjat saataisiin myös inarinja koltansaameksi. Kirjat ovat ladattavissa ?oahkis-materiaalipankissa. Jaakko Peltomaa Metsähallitus ei vuokraa Sulaojalta maata vedenpullottamolle SámiSoster julkaisee digitaalisessa muodossa viisi pohjoissaamenkielistä kirjaa, jotka on tarkoitettu luettavaksi yhdessä vauvojen ja pienten lasten kanssa. Se mahdollisti Saamelaiskäräjille laajat valitusoikeudet kullanhuuhdontaluvista. – Kullankaivajat haluavat elää sopuisasti poromiesten ja saamelaisten kanssa ja kunnioittaa saamelaiselinkeinoja ja kulttuuria, mutta Saamelaiskäräjät kylvää väliin epäsopua, valittaa Viranto. Ensimmäinen paikka oli osin muinaismuistoalueella ja sai siihen perustuen kielteisen vastauksen. Keskiviikkona 21.3.2018 9 Lapin Kullankaivajain Liitto on tyytyväinen, että seitsemän vuotta kestänyt valitustehtailu on nyt saanut hylkäävän päätöksen myös korkeimmalta valitustuomioistuimelta, korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Tekijöinä on moniammatillinen osaajaryhmä, niissä on yhdistetty tiede ja taide sekä hyödynnetty tutkimusta. – Käräjillä ei ole oikeuttaa puhua saamelaisten eikä suomalaisten porotalouden suulla, katsoo kullankaivajien puheenjohtaja. – Kaikki viisi kirjaa ovat materiaalipankista vapaasti ladattavissa ja tulostettavissa, hanketyöntekijä Ida Pirttijärvi kertoo. Harvoinhan tapahtuu, että myönnetään enemmän kuin haetaan. Saamelaiset pitävät koko Sulaojan lähimaastoa pyhänä, Kokkoniemi sanoo. Sattui niin, että silloinen RKP:n oikeusministeri Anna-Maija Henriksson teki harvinaislaatuisen päätöksen, että myönnetäänkin 100 000 euroa. Vuonna 2011 järjestetyissä eduskuntavaaleissa harvinaislaatuisesti asettui ruotsalaisten RKP:n ehdokkaaksi silloinen saamelaiskäräjien puheenjohtaja. Sen sijaan olemme esittäneet yrittäjälle, että etsimme yhdessä toimintaan paremmin sopivaa kohdetta, Metsähallituksen maankäyttöasiantuntija Tuomo Kokkoniemi kertoo. Lisäksi tulevat käräjien omat kulut ja ajankäyttö. Kiitos tuli jälkikäteen vai oliko diili sovittu jo etukäteen, arvuuttelee Viranto. Kuitenkaan asianomaiset paliskunnat eivät ole yhtyneet valituksiin eivätkä ole vastustanut lupien myöntämistä. – Metsähallituksen tulee maanhaltijana käsitellä lupahakemukset aina asianmukaisesti. Valituksien mukaan Tukes ei ole riittävästi selvittänyt kullankaivun vaikutuksia saamelaisten oikeuteen harjoittaa kieltään ja kulttuuriaan. Eduskunta rahat myöntää. Kärsimään ovat joutuneet myös ne lapiokaivajat, jotka ovat juuttuneet lupajonoon, vaikka heidän luvistaan ei valitettaisikaan. Valitusprosessi on kestänyt 7 vuotta. Se on aiheuttanut Tukesille valtavasti lisätyötä, minkä seurauksena on kertynyt enimmillään yli sadan kullanhuuhdontalupahakemuksen käsittelyruuhka. – Lapin ELY-keskusta lukuun ottamatta kaikki lausujat vastustivat vedenpullottaman perustamista tälle paikalle, Kokkoniemi kertoo. Valitustehtailu alkoi vuonna 2012. Sallanfearán (suom. – Käräjät anoi oikeusministeriöltä 80 000 euron määrärahan ympäristösihteerin palkkaamiseksi. Se on tyytynyt vain esittämään haitoista yleisluonteisia väitteitä, joita ei ole pyrittykään yksilöimään lupakohtaisesti. Kirjat on tehty avuksi vauvaperheen hyvinvoinnin parantamiseen. Nyt saadut KHO:n päätökset koskevat yhteensä 8 Turvallisuusja kemikaaliviraston, Tukesin 4 hakijalle myöntämää kullanhuuhdontalupaa. KHO on hylännyt kaikki valitukset todeten, että ”…kysymys on pienessä mittakaavassa tapahtuvasta kullankaivusta alueella, jota käytetään tähän tarkoitukseen vain osa vuotta ja silloinkin tiukkojen lupamääräysten puitteissa. Virannon mukaan valitustehtailu on tullut kalliiksi niin kaivajille kuin veronmaksajillekin. – Toivottavasti kullankaivajat saavat nyt vihdoin rauhassa jatkaa työtään, toivoo liiton puheenjohtaja Hannu Viranto. KHO:n päätös on ennakkopäätös, joka merkitsee, että samoilla valitusperusteilla tehtäville valituksille ei KHO enää anna valituslupaa. Edellisen vuoden heinäkuun alusta oli astunut voimaan uusi kaivoslaki. Oikeusministeri perusteli korotusta sillä, että uusi kaivoslaki vahvistaa käräjien asemaa lausunnonantajana. Kirjat ovat apuna perheille, ja myös varhaiskasvatuksessa. Monet kullankaivajat ovat uusia lupia hakiessaan olleet yhteydessä paliskuntaan tai tokkakuntaan ja ottaneet poronhoidon näkemyksiä huomioon muun muassa rajauksissa ja kulkureittien suhteen. Kuvituksen on toteuttanut kuvataiteilija, AD Osmo Penna. Sulaojan alueella on hyvin vahva kulttuurihistoriallinen merkitys
Enkä minä tiedä onko hän unohdettu runoilija. Tuomashan keitti pontikkaa ja myi sitä sitten saamelaisille. Tällä tavalla saan selville koko nimen eikä keskustelukumppani loukkaannu, vitsailee parin viikon päästä 90 vuotta täyttävä ivalolainen kotiseutuhistorioitsija Usko Luostarinen. Mutta siitä selviää sillä, kun kysyn, että mikä se sinun nimi olikaan. Nuotio alkoi puhumaan hänen kanssaan englantia. Kun rajamiehet kirjoittivat partiokertomukseen tuosta häkkyrästä, niin joku isokenkäinen saattoi kuvitella, että se on antenni jolla kuuluu Moskova. Niemelän Eenokki sitä aikanaan minulle näytti ja hieno runo se oli. Jokaisella oli asiasta vähän eri näkemys ja joku sanoi, että nehän ovat tulleet Isostakyröstä aivan kuten kirkkoherra Itkonen kirjassaan kertoo. Hän yhdessä romaanissa sivuaa tuota aikaa ja kuvailee Inarin kulkumiesten elämää. Kun muistelen edesmennyttä toimittajaa, Jussin tytärtä Kyrön Helyä, niin joskus minua hämmästytti se hänessä syntynyt saamelaisuuden identiteetti. Lisäksi luvattiin vapautus sotaväkeen otosta ja voisin kuvitella, että perhe-elämää aloitellut Henterkki arvosti Inaria myös rauhan tyyssijana. –Henrik Kyrön silmissä Inari vaikutti houkuttelevalta paikalta paljolti siksi, että Inariin muuttaville uudisasukkaille oli luvattu 15 vuoden verovapaus. Aulis Nuotio kesytti ahmoja –1950-luvun Ivalosta tulee mieleen myös Petsamon Sanomien entinen päätoimittaja Aulis Nuotio. Aikamiehenä hän kävi kylässä Törmäsessä Niemelän talossa. V.E. Moni muu runoilija on varmasti unohdettu vielä syvemmin. Ei saattoväestä kukaan ymmärtänyt, että kysymys on lehmästä. Hän teki elämäntyönsä Etelä-Suomessa, mutta Inarissa hän oli syntynyt ja kasvanut. En tiedä miksi Itkonen ei ollut asiaa tutkinut. Kyrön-kirjassani ei ole yhtään Henterkiin liittyvää sutkautusta eikä siinä kerrota millainen hän oli luonteeltaan, koska ei hänestä ole jäänyt jäljelle perimätietoa. Jussi päätteli, että juuri siinä oli ollut Henterkin talo aikoinaan. Mutta onko tässä mitään uutta, sillä eihän minuakaan kukaan tuntenut, kun tänne 50-luvulla muutin. Hän tuli hiljalleen minulle tutuksi sinä aikana kun istuin kirkkoherranvirastossa. –Vilho Edvardin äiti toimi talonmiehenä Kirkonkylän koululla ja poika asui ensimmäiset vuodet äitinsä hoivissa. Jotenkin minua on Vilho Edvardissa sitten häirinnyt se, että hän etelässä viihtyi hyvin oikeistopiireissä. Ei hänessä tietenkään mitään ollut, mutta Nuotio taisi arvata, että jotkut ovat käskeneet rajamiesten pitää häntä silmällä. Ja mitä saamen kielen osaamiseen tulee, niin muistan tarkasti, etteivät ainakaan minun appivanhempani, jotka molemmat polveutuivat Kyröistä, osanneet saamea. Hän oli tehnyt tänne poroilla tiedusteluretken ja nähnyt, että Ivalojokivarressa on hyviä luonnonniittyjä ja ympärillä hyviä kalavesiä. –Kymmeniä vuosia sitten pidettiin Ivalon kirjastossa muisteluilta Inarin suuren runoilijan Vilho Edvardin elämästä. Hänhän asusteli kammissa Muorravaarakkajoen varrella ja harrasti ahmojen kesyttämistä. Se lehmä sidottiin hautausmaan portin pieleen siksi aikaa kun kirkkoherra oli siunaamassa vainajaa hautaan. – Mistä lienee Rahajärvikin nimensä saanut. Ei mistään löydy sellaista mainintaa, että Kyrön suvun juuret olisivat Isossakyrössä. Se on ollut niinsanottua Askolan kulttuurin aikaa. Eihän sinne ”Olen kirjoitellut ajankulukseni koneelle savottamuisteluita ja vähän fiktiotakin. Niinpä Nuotio viritti tyhjistä säilykepurkeista ja rautalangasta häkkyrän ja kiinnitti sen ylös mäntyyn. Ja huomaa sen siitäkin, että kun käyn päiväkahvilla Rautakirjan kioskilla, niin en saa mieleeni kaikkien ihmisten nimiä, jotka minua tervehtivät. Sitten huomasin, että sehän olen minä. Erno sanoi heti, että laitetaanpa puhelin kiinni ja hän soittaa minulle takaisin, niin minun ei tarvitse maksaa puhelua. Hän näki köyhyyttä ja sen ajan kulkumiehiä. Niinpä Rajajoosepin partioiden piti usein kulkea Nuotion kämpän kautta ja käydä häntä samalla vähän jututtamassa. Yhteen väliin hän piti kioskia Ivalossa, samalla paikalla on nykyisin Venevalkaman kerrostalo Petsamontien laidalla. Siitä päättelin, että ikää alkaa olla mittarissa. Hän tiesi, että minä en kuulunut kirkkoon, mutta siitä huolimatta me tulimme toimeen keskenämme ja lopulta istuin monet kerrat Nivan työhuoneessa ja me kilpailimme siitä, kuka osaa kertoa hauskempia pappila-vitsejä. –Niva nauroi monesti vedet silmissä, kun me vitsailimme keskenämme. –Kirkkoherra Antero Niva oli minun silmissäni vaikuttanut hyvin vakavalta mieheltä. –Kirkonkylän opettajat keräsivät lahjakkaalle Vilho Edvardille kolehdin ja hommasivat hänet opettajaseminaariin. –Tulee tässä mieleen myös 50-luvun Rajajoosepin vartioasema. Tulisiko se Rähä-Kaisasta, joka asui Ukonjärven saaressa. Istuin joskus Nuotion kanssa ravintolassa ja kerran meidän pöytään istahti joku englantilainen mies. En lähtenyt hänelle löytöjäni esittelemään, sillä ammatti-ihmisten työhön on sopimatonta puuttua. – Vilho Edvard oli lapsena Ivalossa ja Inarissa laittanut merkille kaiken näkemänsä. Kyselin heiltä ja muiltakin Ivalon vanhoilta ihmisiltä mistäpäin Kyröt ovat tänne tulleet. Niinpä minä soitin Ernolle Kariston kustantamoon. Keskiviikkona 21.3.2018 10 –Innostuin aikanaan selvittämään Kyrön suvun historiaa, kun huomasin, että Ivalojokivarren asukkaat ovat kaikki enemmän tai vähemmän kytköksissä Kyrön sukuun. Kylä on täynnä minulle outoja ihmisiä. Hyvä asuinpaikka se on ollutkin, kun siinä Myllypuro laskee vuopajaan ja siitä on saanut kätevästi juomaveden pirttiin ja lehmille navettaan myös keskellä talvea. Vanha polvi ja jopa muutamat vanhat sukunimet alkavat kadota historian hämärään. Törmänen ponnisti pitkälle – Yksi Kyrön suvun tunnettu edustaja oli aikanaan runoilija, lehtimies ja opettaja Vilho Edvard Törmänen. Olisi Itkonen kirkonkirjoista nähnyt, että Henterkki Kyrö oli lähtöisin Kittilästä. Nuotio oli oikeudenmukainen mies, mutta ehkä hän ajatteli, että nuo rahat eivät suoraan kuulu enää kenellekään ja kiinnostui niistä itse. – Kyrön Jussi kertoi aikanaan, että kun he kyntivät maata Kyrönpuolella, niin alkoi sieltä yhtäkkiä nousta vanhoja hirsiä. He säikähtivät ja luulivat kirkkoherran hengenmiehenä nähneen, että piru on arkun päällä vainajan kimpussa ja nyt se vei vainajan matkassaan. Hän kirjoitti siinä aivan spontaanisti runon Niemelän talosta. Ei hän kauhean ronskilla tavalla sitä kuvaile, vaan enemmänkin runollisesti. Vai lieneekö aivan ikivanha nimi, niiden ihmisten antama jotka täällä liikkuivat tuhansia vuosia sitten. –Nuotio lähti lopulta Ivalosta pois ja viimeksi tapasin hänet Haaparannalla. Ehkä joku pappi sai siitä tietoa ja käräytti sitten Tuomaan. Hän ei nähnyt nälkää, mutta tokihan huutolaistaloissa on aina niin, ettei huutolaispoikaa ensimmäisenä ruokapöytään kutsuta. Kun Vilho varttui, niin hänen kohtalona oli asua huutolaispoikana Kyrönpuolen taloissa. – Rajassa oli henkilöitä, jotka mieluusti ajattelivat, että Nuotiossa on jotakin epäilyttävää. Hauta oli auki ja arkku siellä pohjalla. Hän oli kai sodan jälkeen istunut linnassa, kun oli hoitanut Petsamon Osuusliikkeen pesänselvitystä ja sotkeentunut niihin rahoihin. – Minä kerroin sellaisenkin vitsin vanhoilta ajoilta, jolloin yksi vauras tilallinen oli vienyt kirkkoherralle lahjaksi lehmän. Papit ja nimismiehet keittivät ja myivät viinaa itsekin. En tiedä miksi näin kävi, vai olisiko hänen vaimo ollut paremmista piireistä ja se olisi vaikuttanut sitten myös Vilho Edvardin kokoomuslaisuuteen. Vielä on riittänyt unta ja nälkää ?Ivalon kylä on jo kovin toisenlainen kuin 1950-luvulla. Vaimoni molemmat vanhemmat polveutuivat Kyröistä. Me kävimme tuntikausien puhelinkeskustelun. Sen jälkeen häntä ei ole paljon muisteltu, mutta näinhän kaikille ennen pitkää käy. Hän oli yksinhuoltaja, koska isä oli hukkunut. Sen voisi tietysti päätellä, että Henterkki oli tarmokas mies, aivan kuten Tuomas Kyrö, joka tuli 60 vuotta myöhemmin uudisasukkaaksi Törmäseen. –Erno Paasilinna kirjoittaa Petsamo-kirjassaan Nuotion Petsamon vaiheista ja harmittelee, että ei tiedä mitään mihin Nuotio lähti sotien jälkeen. Viisaana poikana Vilho Edvard myös ymmärsi olla menemättä ensimmäisenä talon ruokapöytään. Henterkki ei muuttanut perheensä kanssa aivan suinpäin Ivalojokivarteen. Kun hän tuli käymään Ivalossa, niin ahma kulki mukana narun päässä. –Kun nykyisin puhutaan paljon saamelaisuudesta, niin enpä osaa kuvitella, että pitäjänneuvos Jussi Kyrö olisi esiintynyt jossakin tilaisuudessa lapinpuku päällään. – Aloin uteliaisuuttani tutkimaan asiaa ja istuin Inarin kirkkoherranvirastossa vanhoja kirkonkirjoja tutkimassa. Ja outoa väkeä olivat varmasti kylään asumaan jääneet voimalaitostyöntekijätkin ensialkuun, tuumailee Usko Luostarinen kantakahvipaikassaan Ivalon R-kioskilla. Luulisi, että noin isolla järvellä olisi oma nimi ollut jo ennen Rähä-Kaisan aikoja. – Ihmiset ovat liikkuneet ja asuneet Inarin alueella ennen suomalaisten tuloa ja myös ennen saamelaisten tuloa. 90 vuotta täyttävä Usko Luostarinen:. Sitten kun tervehtijä kertoo vaikka etunimensä, niin minä sanon, että kyllähän minä sen muistan, mutta mikä se sukunimi olikaan. Se varmasti olikin hyvä pesti kielitaitoiselle ja ihmisten kanssa toimeentulevalle miehelle. Lopulta lehmä tempaisi itsensä irti ja kirkkoherralta pääsi suusta, että nyt sen perkele vei. Siinä oli ollut kivikauden ihmisillä verstas. Kun lehmä alkoi teutaroimaan itseään irti narun päästä, niin tokaisi kirkkoherra ohimennen, että kas, kas, kun nykii. Siinä oli aikaisemmin kaivanut arkeologi aitaamansa alueen sisällä. Hän oli siellä päin jonkun hotellin portsarina. Löysin kerran Rahajärven rannalta ison laakakiven lähettyviltä vanhoja nuolenkärkiä ja niiden palasia. Jäin kyllä tykkäämään hänestä. Saapa sitten nähdä tuleeko niistä sen kummempaa...” – Kolasin muutama päivä sitten pihatietä auki ja aloin ihmetellä, kuka siinä tiellä on kävellyt niin lyhyin askelin. Kirkkoherra piti sitä toimitustaan ja katseli sivusilmällä mitä lehmä tekee portinpielessä. Todelliset runojen ystävät hänet ehkä muistavat ja muistavat siitäkin, että Yrjö Kilpinen on säveltänyt hänen runoistaan tunturilauluja. –Kun aikaa kuluu, niin kaikki muistot ja tarinat ihmisistä katoavat. –Vanhat petsamolaiset tunsivat Nuotion ja siksipä hän kortteerasi paljon myös Veskoniementien varressa Karjalaisten luona. Hyvä jos osasivat sanoa, puuris, puuris, mutta siihen se sitten jäi
Pitkäperjantaina 30.3. Kukaan ei ole menettänyt mitään siinä, että avioliittoja on solmittu saamelaisten ja suomalaisten kesken. Pitkänäperjantaina 30.3. Siihen aikaan tuollainen puoluerajojen ylittäminen oli hyvin poikkeuksellista. Liikenneministeriö on päättänyt valita Jäämeren radan linjausvaihtoehdoksi ja jatkoselvitettäväksi Rovaniemi-Kirkkoniemi-linjauksen. Kati Claudia Fofonoffilta kysyttiin kerran, että mitä hän oli apurahallaan tehnyt ja hän vastasi hankkineensa rahoilla polkupyörän. Lieneekö demokratia siitä sitten kaventunut vai laajentunut. Kotakahvio kappelin edustalla klo 1117; kahvia ja lettuja yhteisvastuun hyväksi. messu klo 19, Pekka Jauhiainen. Pielpajärvellä Jo perinteeksi muodostunut koko perheen ulkoilutapahtuma lankalauantaina 31.3. messu klo 11, Hepola. -Pääsiäisenä 1.4. Pääsiäisenä 1.4. Vielä on riittänyt unta ja nälkää, kuten sanonta kuuluu. Me vähän pelkäsimme, että everstiluutnantti evp Eero Temmes alkaa vaatia itselleen kovin niitä puheenjohtajan paikkoja. Liikenneviraston edustajat totesivat, että aikataulun vuoksi ei kyetä kaikkien havaittujen kustannuksien tarkkaan taloudelliseen arvottamiseen, minkä johdosta kustannukset, jotka tunnistetaan mutta joita ei kyetä tarkasti arvottamaan, joudutaan huomioimaan verbaalisesti. -Toisena pääsiäispäivänä 2.4. Muuan palvelustyttö näki hänet istumassa tulen ääressä, katsoi häntä pitkään ja sanoi: ”Tuokin oli sen miehen seurassa.” Pietari kielsi: ”Minäkö. Kaikki ovat samanarvoisia –Kun seuraa nykyistä keskustelua saamelaisuudesta, niin minua joskus harmittaa se, että tuntuu kuin toiset yrittäisivät olla parempia kuin toiset. Joskus olen Skype-yhteydessä etelän tuttaviin ja joskus käyn R-kioskilla päiväkahveilla. Jos Temmes valitaan siihen, niin sitten hänen on turha enää vaatia muita puheenjohtajuuksia. Pääsiäisajan tapahtumia ”Keskelle pihaa sytytettiin nuotio, ja kun väki asettui sen ympärille, Pietari istuutui muiden joukkoon. Ke 28.3. -Pitkäperjantaina 30.3. hiljaisen viikon iltahartaus klo 19, Rossit. Neuvottelussa sovittiin, että hankkeen jatkuessa valmistuneen kannattavuusselvityksen jälkeen, viranomaiset neuvottelevat Saamelaiskäräjien kanssa siitä, miten ja millaisia toimenpiteitä selvityksen jatkamiseksi ja saamelaisiin kohdistuvien vaikutuksien arvioimiseksi tehdään. Hanna Ekolan konsertti klo 19. JP Jäämeren radan linjauksesta ei neuvoteltu Saamelaiskäräjien kanssa. –Tulee mieleen edesmennyt Anna-Mari Jomppanen, joka yöpyi meillä usein Ivalon matkoillaan. Ma 26.3. Jumalanpalveluksen toimittaa kirkkoherra Tuomo Huusko. Anna-Mari tapasi sanoa, että parempihan siellä on olla montulla tienaamassa kuin sosiaaliluukulla huutamassa. Kyrön Jussi vielä enemmän, kun hän asui tässä keskipisteessä Ivalossa. Jos Anna-Mari nyt eläisi, niin saattaisi hän ihmetellä mustavalkoista asuntolakeskustelua. –Kulttuurilautakunnat, kirjastolautakunnat, elinkeinolautakunnat ja monet muut lautakunnat ovat nyt historiaa. SKDL:n johtohahmo ennen Kolan Oivaa oli vaatturi Vilho Suonvieri. konsertti klo 19, Elina Vettenranta, Jouni Somero. mennessä, p: 040 – 507 1715. Hän ei pyrkinyt suurille johtopaikoille. SDP:n valtuutettu Ilta Heinonen sitten hoksasi miten kannattaa tehdä ja hän toi minulle lapun, jossa esitti, että valitaanpa Temmes hevosenottolautakunnan puheenjohtajaksi. Neuvottelun aiheena oli Jäämeren radan selvityksen sisältö, esitetyt rata-linjaukset ja saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevien oikeuksien toteutumisen turvaaminen hankkeen esiselvityksessä ja toteutuksessa. Varaukset Salla Riekiltä 16.3. Neuvottelussa keskusteltiin reittivaihtoehdoista, kannattavuuden laskemisesta kullakin reittivaihtoehdolla ja kannattavuuslaskennassa huomioitavista seikoista. messu klo 14, Valjakka. hiljainen jumalanpalvelus ilman urkuja klo 11, Hepola. Meillä meni jutut mukavasti yhteen ja Anna-Mari oli ihminen, joka suhtautui hyvin realistisesti maailmanmenoon ja vastusti kaikenlaista kiihkoilua. messu klo 19, Yrjö ja Aino Rossi. Vaskoolihiihtojen lähtöhartaus klo 8.00, Hepola. Kattajärvellähän me rajamiehet aina pysähdyimme ja söimme siellä Hurun Aadan tekemää viiliä. Arvostin Suonvieressä myös sitä, että hän ymmärsi laajasti kulttuurin päälle ja soitti itse kannelta. –Minä ymmärsin heti, mistä on kysymys. Kotakahvio klo 11-17 kappelin edustalla; kahvia ja lettuja yhteisvastuun hyväksi. Ivalossa Palmusunnuntaina 25.3. on taas Pielpajärven erämaakirkolla alkaen klo 12. Jaakko Peltomaa Inarin seurakunnassa järjestetään perinteisesti hiljaisella viikolla tilaisuuksia eri kirkoissa eli Ivalossa, Inarissa, Saariselällä ja Pielpajärvellä. hiljainen jumalanpalvelus ilman urkuja klo 14, Hepola. Sinne piti hiihtää Ivalosta ja joskus mentiin koiravaljakollakin. messu klo 11, Valjakka. –Tämän päivän saamelaisnuoret puhuvat paheksuen asuntolavuosista, vaikka eivät he itse ole niitä aikoja kokeneet. Vaikka minullahan aika kuluu hyvin myös aivan yksin kotona ollessa. ehtoollinen klo 18, Valjakka. Anttia harmitti, kun ei hän millään keksinyt etukäteen mitä nyt on tapahtumassa. -Pitkäperjantaina 30.3. Avoimet opastetut kierrokset puolen tunnin välein klo 14.30 -18.00. sanajp klo 19, Rossit. Keskiviikkona 21.3.2018 11 aurattu talvella sitä tienpohjaa. Myöhemmin hän kyllä muuttui eikä ollut enää kipeä arvostuksen päälle. Saariselällä Palmusunnuntaina 25.3. Inarissa -Kiirastorstaina 29.3. – Saamelaiskäräjälain 9 pykälän mukaisessa neuvottelussa 18.1.2018 ei ole neuvoteltu ratalinjauksesta tai sen valinnasta, toteaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio. Toisena pääsiäispäivänä 2.4. Maanantaista keskiviikkoon 26.-28.3. konsertti klo 19, Tomi Metsäketo, Jouni Somero. Kahvinkeitosta ja tarjoilusta vastaavat jälleen kerran Inarin Lions-veljet ja Inarin seurakunta. Nurmimäki oli saanut perustaa sen tilansa Suomujokivarteen niillä puheilla, että hän pitäisi siellä lehmää ja siitä vartioasema saisi ostaa tinkimaitoa. Kotakahvio klo 8-17 kappelin edustalla; kahvia ja lettuja yhteisvastuun hyväksi. Yhdessä valtuuston kokouksessa piti valita lautakunnille jäsenet ja puheenjohtajat. Kuitenkin ihmiset ovat aivan samanarvoisia ja samanlaisia. Pääsiäisenä 1.4. Hevosenottolautakunnassa hänestä oli vähiten harmia. Kulttuurilautakunnassa saamelaiset taiteilijat olivat varmimpia apurahojen saajia. Ti 27.3. Kiirastorstaina 29.3. Akujärveltä meni Kattajärvelle yleensä porolla ajettu ahkion jälki. Kiirastorstaina 29.3. Lankalauantaina 31.3. Ryhmien kierrokset puolen tunnin välein klo 8.45 – 13.45. –Temmes oli alkuvuosina hankala kaveri, kun hänellä oli vielä halu komentaa. Onhan niissä ollut saamelaisiakin opettajia ja asuntoloiden henkilökunnastakin löytyi saamelaisia, joihin saamelaislapset saivat turvautua jos kaipasivat tukea. Lisäksi mahdolliset puutteet tai vajavuudet vaikutusten arvioinnissa on nostettava tiedoksi lopputuloksena olevaan selvitykseen. Pääsiäisenä 1.4. Olisihan siinä heinää ollut sen verran, että ainakin yksi lehmä olisi pärjännyt, mutta se karjanpito jäi haaveeksi. Kierroksen päätteeksi kahvi-/tee-/mehutarjoilu. Jomppasen Erkki ja Kyrön Jussi olivat sitten niitä johtomiehiä. Pitkäperjantaina 30.3. Viivi Törmänen, Sanna Pekkala sekä lukuisa joukko muita talkoolaisia on mukana Ristintie-pääsiäisvaelluksen rakentamisessa ja toteuttamisessa. Minä juttelin aina Aada-emännän kanssa ja hän tykästyikin minuun niin, että laittoi aina isoimman viilikupin minun eteen ja vinkkasi samalla silmää. messu klo 10, Huusko, Hepola. Tapahtumassa on myös kahvi-, teeja mehutarjoilu. Minua ja Iltaa hymyilytti se asia ja kunnanjohtaja Korhosen Antti katseli meitä pöytänsä takaa ja arvasi, että nyt on jotakin meneillään. ehtoollinen klo 19, Rossit. –Ilta oli semmoinen älykäs ja huumorintajuinen valtuutettu. Lisäksi sovittiin, että hankkeen jatkuessa nyt valmistuvan kannattavuusselvityksen jälkeen, viranomaiset neuvottelevat Saamelaiskäräjien kanssa muun muassa asioista, jotka on jatkoselvityksessä kartoitettava. Heinosen Ilta jujutti Temmestä –Silloin kun istuin valtuustossa, oli kunnassa vielä monenlaista lautakuntaa aina hevosenottolautakunnasta lähtien. Nyyssölän Veikko oli siitä erikoinen valtuutettu, että hän usein kannatti minun esityksiä, vaikka oli maalaisliitossa ja minä SKDL:ssä. Enhän edes tunne häntä.” Pääsiäisajan tapahtumat tulevat tutuiksi pääsiäisvaelluksella Ivalon kirkossa. Lemmenjoen baarinpitäjänä hän oli tutustunut kullankaivajiin ja hän oli kullankaivun puolustaja. – Saamelaiskäräjille on päinvastoin annettu ymmärtää, että ratahanke on suuruusluokaltaan sellainen, ettei sitä ole realistista toteuttaa. Hän on minua neljä päivää vanhempi, joten teitittelen häntä. Tänä talvena ei tullut lähdettyä ulkomaille, mutta tässä iässä päivät kuluvat mukavasti ja nopeasti jo siinä, kun tekee lumitöitä ja lämmittää uunia. Hänhän teki metsätöitäkin ja oli niissä hommissa tekemisissä Bogdanoffin Markuksen kanssakin, joka oli SKDL:n riveissä. Ratalinjauksen valinta on tapahtunut vaillinaisen tiedon pohjalta ja linjauksen valinnasta olisi tullut neuvotella Saamelaiskäräjien kanssa, jatkaa Sanila-Aikio. klo 9-18 Pääsiäisvaellus Ivalon kirkolla sisätiloissa. –Hevonen Rajajoosepissa silloin oli polttopuun ajoa varten, mutta lehmää ei ollut koskaan. Ministeriö on viitannut useissa kannanotoissaan 18.1.2018 pidettyyn saamelaiskäräjälain 9 pykälän mukaiseen neuvotteluun. ehtoollinen klo 18, Huusko ja messuryhmä. –Täytän muutaman viikon päästä 90 vuotta, mutta onneksi Ivalon kylältä löytyy muutama minua vanhempikin, kuten Romakkaniemen Matti
Keskiviikkona 21.3.2018 13 Parasta aikaa kotona Muuttovalmis, laadukas talopakettimme toteuttaa haaveesi omasta kodista nopeasti ja edulliseen hintaan. Mari Patanen, Saloisten Salama, 0:14:35.7 11. Inarin Tiina Idström hiihti kisassa neljänneksi. Tukikeppien joukkueenjohtaja Seppo Valjakka kertoo lumenpudotustalkoiden olevan hikistä puuhaa. – Olemme nyt monena vuonna pudotelleet lunta täällä Saariselällä, tänä talvena varsinkin näyttää tuota lunta riittävän, Valjakka tuumailee. Tunturi-Kiekon Tukikepit olivat lumenpudotuspuuhissa Saariselällä talkoovoimin. Nuorgam 18.4. Valjakan mukaan talkoisiin tarvitaan mukaan pitävät kengät, hieman varovaisuutta, sekä lumikola tai -lapio. Niila Ahokas, Inarin Yritys, 0:23:42.2 4. Virpiniemen perinteikkäiden talvikisojen miesten sarjan tämän vuoden voittaja tuli Inarista. 112 200 € MUUTTOVALMIS 62,5 m 2 Sis. Vuotso 11.4. Ruut Tornberg-Mattila, Yppärin Urheilijat, 0:13:45.5 8. Talkootuotot menevät Tunturi-Kiekon toimintaan. VV Lumet katoilta TuKin voimin Jukka Kumpula ja Kari Piirainen ovat lumenpudotuksen kivenkovia ammattilaisia. Levi 6.4. Antti Harmaala, Iin Hiihtoseura, 0:24:35.1 6.Eero Vuollet, Posion Pyrintö, 0:25:13.7 7. 0400 693 583 Koti täynnä elämää – alvsbytalo.fi Tulossa olevia Siirejä: Vuotso 6.3., Nuorgam, Levi, Karesuvanto… Siiri Alk. Niklas Niska, Ounasvaaran Hiihtoseura, 0:23:19.5 3. Reima Idström,Inarin Yritys, 0:23:09.4 2. Annonen 21.3. KK Virpiniemen Talvikisat 18.3. Kisan loppurutistusvaiheessa inarilainen selvitti kisan edukseen. 1998 •2018 20. Mitä enemmän kiekkoilijoita saamme talkoisiin mukaan, sitä nopeammin lumikerros saadaan harjanteelta pudotettua, Valjakka naurahtaa. Viljo Juntunen, Ristijärven Pyry, 0:26:23.3 Naiset yleinen, 5 km z z 1. Lumen pudotuksen suorittaneet Tukikepit ovat tukeneet nuorisojääkiekkoa muun muassa pelireissujen matka-avustuksilla. Miia Kemppainen, Kainuun Hiihtoseura, 0:13:46.8 9. Jani Sarkkinen, Ounasvaaran Hiihtoseura, 0:25:38.3 8. Tanja Kellokumpu, Tupoksen Tuisku, 0:15:23.4 Reima Idström voitti Oulussa Painava lumimassa saattaa vahingoittaa katon rakenteita kerääntyessään kinoksiksi katolle. Iina Ahokas, Vantaan Hiihtoseura, 0:12:46.9 3. Meltaus 4.4. Maria Virpi, Oulun Hiihtoseura, 0:13:35.5 7. Matias Tiiro, Metsä-Veikot 85, 0:23:58.1 5. Kysy lisää omalta Älvsbytalomyyjältäsi: Ahti Nalli, p. Vuotso 9.3. Maria Hiivala, Oulun Hiihtoseura, 0:14:58.5 12. Naisten sarjassa 5 km kisaa hallitsi olympiakävijä Riitta-Liisa Roponen. Riitta-Liisa Roponen, Oulun Hiihtoseura, 0:12:05.8 2. Maria Paatero, Oulun Hiihtoseura, 0:13:32.7 6. Reima Idström kävi miesten 10km vapaan hiihtotavan kisassa kovaa kamppailua voitosta Ounasvaaran Hiihtoseuran Niklas Niskan kanssa. Inarin hiihtäjien seuraava koitos on Suomen-cupin osakilpailu Rukalla ensi viikonvaihteessa. Tiina Idström, Inarin Yritys, 0:13:23.7 5. rahdin ja perustukset Kaikki lisävalinnat –25% 31.3.2018 asti! ahti.nalli @ alvsbytalo.fi SIIREJÄ TULEE mm. – Kyllähän tuolla katolla hiki tulee. Jonne Maunu, Keminsuun Kisa, 0:25:59.5 10. Ilkka-Petri Välitalo, Muurolan Kisaveikot, 0:25:50.4 9. Unelmasi viimeistelee kattava valikoima lisävalintavaihtoehtoja. Palkintopallilla nähtiin myös toinen inarilainen, kun Niila Ahokas pokkasi kisan kolmannen sijan. Tulokset M-10 z z 1. Eevakaisa Loukusa, Siilinjärven Hiihtoseura, 0:12:54.1 4. Anu Kivipää, Oulun Hiihtoseura, 0:14:35.0 10
kerroksessa eri kokoisia myymälä-, liikeja toimistotiloja. 016 661 100 www.kaijankukka.com Vapaa ilmoitustila! Hinta 22,00,+ alv 44,00 + alv /kk KYSY LISÄÄ P. 0400 469 390 harri.halonen @ ehmp.fi Teen Ylä-Lapin alueella 40-vuoden kokemuksella rakennusvalvonta a ja kiinteistöjen kuntotarkastuksia Harri Halonen Rakennusinsinööri, RI Ylivalvoja, YV, (Fise) Rakennuttaja, RAP, (Fise) Keskuskauppakama rin tavarantarkastaja (HTT) Ivalon Valokuvaamo • Passikuvat • Muotokuvat studiolla Ivalontie 25, p. 020 710 9050 VARATUOMARI JOUNI VIHERVALLI Lapintie 4, 99600 Sodankylä Neuvottelut Ivalossa sopimuksen mukaan Puh. 0400 469 390 harri.halonen @ ehmp.fi Teen Ylä-Lapin alueella 40-vuoden kokemuksella rakennusvalvontaa ja kiinteistöjen kuntotarkastuksia Harri Halonen Rakennusinsinööri, RI Ylivalvoja, YV, (Fise) Rakennuttaja, RAP, (Fise) Keskuskauppakamarin tavarantarkastaja (HTT) Tuulentie 6 as 2, 99800 Ivalo p. Tiedustelut ja tilojen esittely puh. 040-738 8916 020 743 3940 Myös kotija laitoskäyntejä Inarissa, Ivalossa ja Utsjoella Hammaslääkärit 0400 153 277 info@mainoslinja.fi www.mainoslinja.fi • mainoskyltit, -lakanat • tarrat, teippaukset • magneettitarrat • auringonsuojakalvot • kiinteistökilvet • canvas-taulut Ivalo Saariselkä Mainosja painotuotteet SAKOja UMPIKAIVOJEN tyhjennykset Kuljetusliike J. 016 662 800 Päivystys P. 0400 691 992 HALLITIE 13, IVALO MATERIAALIJA ASENNUSTAKUU. 016 662 120 www.ivalonkodinkone.com IVALONTIE 4, Ivalo LVI-myymälä P. Mattila ky P. 0400 391 024 jouni.vihervalli@ outlook.com • Asennusja huoltopalvelut • Urakointi, remontit ja tarvikemyynti • Kiinteistöhuolto TÄYDEN PALVELUN KODINKONELIIKE • Myynti ja asennus • Huolto ja korjaus P. Keskiviikkona 21.3.2018 14 Paikkakunnan parhaat palvelut ASIANAJOTOIMISTO AUTONEN KY Kasarmintie 10, 99600 Sodankylä Puh. 045-139 1467, 0400-871 553 yrjo.mattila@gmail.com • Sakoja umpikaivojen tyhjennys • Jätehuoltopalvelut • Kaivinkoneja nosturipalvelut • Kuljetusja maanrakennuspalvelu • Sorat, hiekat, murskeet • Polttoja voiteluainemyynti • Dimex-työvaatteet Puh. 020 710 9050 YLÄ-LAPIN PELTI OY • SAUMATTOMAT VESIKOURUT • TIKKAAT • KATTOTURVATUOTTEET • RAKENNUSPELTITUOTTEET • PELTIKATTOASENNUKSET JA -MYYNTI TIMO POIKKIJÄRVI P. 0500-505 300 Ivalon vanhassa postitalossa liikeja toimistotilaa. 0400 394 864 • VAIHTOLAVAT • NOSTURIPALVELUT • PYÖRÄKONE • PIHOJEN HARJAUKSET Yrityspalvelut www.nordicainari.fi www.mapinari.fi • Yritysneuvonta • Kansainvälistymispalvelut • Kehittämishankkeet • Oppisopimustuet yrityksille • Liikeja toimitilojen vuokraus Seuraava Paikkakunnan Parhaat palvelut ilmestyy 4.4.2018 Toimitiloja Nuohoojat NUOHOOJA Hannu Happonen 0400-641 268 Hallitie 13, Ivalo Ivalon Kauppakeskus Oy Inarin Kehitys Oy Ivalossa VUOKRATAAN LIIKETILOJA Ivalon ydinkeskustassa uuden liiketalon 2. Toimitiloja Kukkakaupat ja hautaustoimistot LVIja rakennuspalvelut Valo keilassa LVI Tero Ojaniemi 044-282 4842 Rak Jari Penttinen 040-723 5326 ivalonrakennus.lvi@gmail.com Vapaa ilmoitustila! KYSY LISÄÄ P. 0400-399 882 ja 040-505 3890 Peräsaajontie 13, Ivalo IVALO / INARI / UTSJOKI Kuljetusja jätepalvelut Porontie 20, 99800 Ivalo j.k@hygikyyti.inet.fi p. 016-661 999 ~ sähköurakointi ~ huolto / saneeraus ~ atk / televerkkoasennukset ~ paloja rikosilmoitinjärjestelmät ~ antennijärjestelmät AUKTORISOITU TALOUSHALLINTOLIITON JÄSEN Tilipalvelu Kemppainen Oy Ivalo 016-662 490 Rovaniemi 040-824 1124 tilipalvelu@tilikemppainen.fi www.tilikemppainen.fi Tilitoimistot Sähköasennuspalvelut Lakipalvelut Hammasteknikkomestari Erikoishammasteknikko Jyrki Isojärvi VASTAANOTTO UTSJOELLA Ajanvaraukset p. 040 483 8660 toimisto@autonen.fi AA Hannu Autonen 0400 391 025 Neuvottelut Ivalossa sopimuksen mukaan, myös maksuttomat oikeudenkäynnit. 0400 695 115 www.yla-lapinlvi.fi Tuulentie 6 as 2, 99800 Ivalo p. 0500-696 688 VAIN KÄTEI SMAKS U Valokuvauspalvelut kukkakauppahautaustoimisto Palvelemme ma–pe klo 9–17, la 9–14, muina aikoina sopimuksen mukaan Puh. Sähköalan ammattilainen palveluksessasi www.ellappi.fi ellappi@ellappi.fi Sairaalantie 3a, 99800 Ivalo p. Toisen kerroksen tiloihin ala-aulasta uusi iso hissi ja portaikko. 044-3636 006 ja puh
Missä määrin matkailua on viisasta kehittää, jotta myös alueen ainutlaatuinen luonto, saamelaiskulttuuri, hiljaisuus ja puhtaus säilyisivät. Kunta kuumentaa raudan ja yrittäjät takovat Haastattelujen pohjalta tärkeimmäksi tutkimustulokseksi nousee kunnan ja yrittäjien yhteistyön luonne. 040 755 5245 TAKALAPIN POJAT YHDYSTIE 12, IVALO • AVAIMET LUKKOPALVELU KAMERAVALVONTA • • MURTOHÄLYTTIMET • • KYLMÄLAITEHUOLTO ILMALÄMPÖPUMPUT • • KODINKONEMYYNTI • www.takalapinpojat.fi PALVELUT LIIKKEESSÄMME: Kodinkoneet ja elektroniikka Sipriina Hierontapiste Sirpa Kurtti Yhdystie 14, 99800 Ivalo puh. 0400-501 842 Yhteistyössä vakuutusyhtiöiden kanssa Vapaa ilmoitustila! Esimerkiksi tämän kokoisen ilmoituksen hinta: 44,00 € /kpl + alv 24% KYSY LISÄÄ P. Palvelua on helppo käyttää: kirjoitat vapaamuotoisen viestin, jossa kerrot asiastasi siltä osin kuin katsot tarpeelliseksi. Nämä ominaisuudet korostuvat kaikissa kolmessa edellä mainitussa kunnan tehtävässä. Tutkielman johtopäätöksissä pohditaan kunnan ja yrittäjien välistä yhteistyötä, jossa merkittävää näyttäisi olevan etenkin luotettavuus ja joustavuus. Yritykset kehityksen vetureina Tutkielman tulosten perusteella kuntajohdolle on siis tärkeää tunnistaa alan yrittäjien ammattitaito ja tukea yrittäjävetoista kehitystä. Kuntajohdon rooli matkailuelinkeinon kehityksessä ei ole johtaa ja kontrolloida paikallisia toimijoita, vaan toimia kehityksen mahdollistajana. Sinun ei tarvitse tietää, keneltä kysyä tai mistä oppilaitoksesta! Palvelun verkkoneuvojat ottavat kysymyksestäsi kopin ja vastaavat siihen juuri sinun tarpeesi mukaisesti. Tulokset perustuvat aineistoon, joka kerättiin haastattelemalla kunnan ja matkailun kehitysyhtiön henkilöstöä sekä kunnan luottamushenkilöitä. Tämän lisäksi toimivan vuorovaikutuksen vaatimuksina nähdään paikallisten yritysten vahvuuksien tunnistaminen ja niiden hyödyntäminen. Tartu toimeen ja hyödynnä palvelu, jota voit käyttää myös nimettömästi! Palvelusta ovat hakeneet apua kaikenikäiset. Tutkielman tuloksista kumpuaa ajatus vuorovaikutteisesta toiminnasta, jolla mahdollistetaan yrittäjien aktiivinen ja innovatiivinen toiminta, jatkuva kehitys sekä investointimahdollisuudet. Lapin koulutusneuvonta -palvelu toteutetaan yhteistyönä, jossa ovat mukana Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia, Lapin ammattikorkeakoulu, Lapin koulutuskeskus REDU, Lapin yliopisto, Lapin TE-toimisto ja Saamelaisalueen koulutuskeskus. 020 710 9050. Tämä kysymys on lähtökohta tuoreessa kandidaatintutkielmassa, jossa pohditaan kunnan ja paikallisten yrittäjien välistä yhteistyötä. 040 5828 964 Vastaanotto myös Kiilopäällä sirpa.kurtti @ sipriina.fi www.sipriina.fi Osteopatia Klassinen hieronta Hermoratahieronta Hyvinvointija hierontapalvelut • Kauneudenhoito • Kotipalvelut • Siivous Kauneus & Hyvinvointi M. Rova 045 118 5239 Esimerkiksi tämän kokoisen ilmoituksen hinta: 22,00 € / kpl + alv 24 % Vakuutusyhtiöiden kolarikorjaukset Ivalossa. Tutkimuksessa tarkastellaan näkemyksiä kuntajohdon roolista matkailun kehitystyössä. Kandidaatintutkielma: Kandidaatintutkielma: Joentakanen, Jaakko (2017) Kuntajohdon rooli paikallisissa hallintasuhteissa Inarin kunnan matkailuelinkeinon kehittämistyössä Lisätietoja ja tutkimusraportti kokonaisuudessaan saatavilla: joentakanen.jaakko.j@student.uta.fi Asutpa sitten Lapin pohjoisimmalla huipulla Utsjoella, eteläisimmässä kärjessä Simossa tai jossain näiden välillä, Lapin koulutusneuvonta -palvelu on sinun käytettävissä maksutta. Postille ja väestörekisteriin tehty osoitteenmuutos ei siirry automaattisesti Inarilaisen tilaustietoihin. Matkailun kestävä kehitys jatkotutkimushaasteena Tämä kandidaatintutkielma keskittyy pohtimaan paikallista toimijaverkkoa kuntajohdon näkökulmasta ja sen tarkoituksena on tarjota näkemyksiä julkisen sektorin johtamisen tutkimukselle. Ehkäpä sitäkin houkuttelevampaa olisi kuitenkin tutkia Inarin kunnan paikallista identiteettiä ja sen suhdetta matkailuun. Oletko miettinyt, että olisi aika opiskella jotain, muttet oikein vielä tiedä, mitä – missä – milloin – miten. Osoitteenmuutokset: • Internetissä www.inarilainen.fi • Sähköpostilla inarilainen@inarilainen.fi • Toimiston aukioloaikoina p. Jaakko Joentakanen Lisääntyneet reittilennot, horisonttiin kohoavat hotellit ja alan työntekijöiden asuntopula ovat nostaneet matkailun yhdeksi kuumimmista puheenaiheista Inarin kunnassa. ISM nähdään aineiston perusteella toimijana, joka ohjaa matkailun kehitystä ennen kaikkea alan ammattilaisten näkemyksiin ja kokemuksiin perustuen. Toisilla taas on tullut ajankohtaiseksi kokonaan uuteen ammattiin kouluttautuminen ja alan vaihtaminen. Keskiviikkona 21.3.2018 15 Kyseessä on tapaustutkimus, joka lähtee liikkeelle paikallisten hallintasuhteiden ilmiöstä ja sen merkityksestä matkailuelinkeinon kehityksessä. Paikkakunnan parhaat palvelut Kari Piirainen puh. Matkailun kehityksen yrittäjävetoisuus nähdään kuntajohdossa positiivisena ilmiönä. Automaalaamoja Automaalaamo ja peltikorjaamo Pertti Peippo, Ivalo Petsamontie 28, p. Matkailuyrityksiä on Inarissa runsaasti ja lisää perustetaan jatkuvasti, mutta millaisena kuntajohdon rooli nähdään matkailun kehityksessä. 020 710 9050 Muista tehdä osoitteenmuutos myös Inarilaiseen. Yhtenä työkaluna nähdään haastattelujen perusteella kehitysyhtiö Inari-Saariselkä Matkailu Oy. Tästä kehityshalun ja toisaalta luonnonmukaisuuden ristiriidasta saisi mielenkiintoisen tutkimustehtävän ympäristöja aluetieteelliseen tutkimukseen. Hän on kotoisin Ivalosta ja seuraa mielenkiinnolla kotiseutunsa kehitystä paikallislehdestä ja Facebookin kansalaiskanavalla. Paikallisen tason yhteistyö ja yhteiset tavoitteet korostuvat myös neuvotteluissa kunnan ulkopuolelle, kuten lentoyhtiöiden tai valtion suuntaan. Tarvittaessa verkkoneuvojat hyödyntävät laajemman tieto-, neuvontaja ohjausverkoston asiantuntemusta. Jatkotutkimuksia ajatellen olisikin mielenkiintoista laajentaa haastatteluja paikallisiin yrityksiin ja pohtia yrittäjien näkemyksiä julkisen ja yksityisen sektorin välisestä yhteistyöstä matkailuelinkeinon kentällä. Sen rooli vaikuttaisi olevan sekä yrittäjien keskinäisen, että kunnan ja yrittäjien välisen yhteistyön solmukohtana toimiminen. Paikallinen yhteistyö onnistumisen edellytyksenä – Inarin kuntajohdon rooli matkailuelinkeinon kehityksessä Kirjoittaja opiskelee Tampereen yliopistossa hallintotieteiden tutkinto-ohjelmassa, pääaineenaan julkisen talousjohtamisen opintosuunta. Joitakin ovat askarruttaneet kesken jääneet opinnot ja mahdollisuudet suorittaa ne loppuun, toisia taas uran ensimmäisen alan valitseminen. Palvelu on kehitetty Lapin TNO-palvelut –projektissa (ESR) ja sen toiminta on vakinaistettu Opiskelu kiinnostaa, mutta en tiedä… Lapin TNO-palvelujen lintukuvitus on Tmi Annika Työt muuttuvat ja osaamistarpeet sen mukana. Tulosten perusteella kuntajohdon rooliin kuuluu kolme tärkeää kokonaisuutta: positiivisen ilmapiirin luominen kunnan sisällä ja ulospäin, tavoitteellinen maankäytön hallinta, sekä budjetointi osana kehityksen mahdollistamista. 040 589 4520 Markku Suonnansalo puh. On joukossa ollut myös kysyjiä, jotka ovat halunneet parantaa mahdollisuuksiaan saada työtä. Palvelusta tavoitat lappilaisia koulutusasiantuntijoita kätevästi yhden luukun periaatteella. Joillakin kysyjillä työssä on virinnyt tarpeita osaamisen täydentämiseen tai jonkin pätevyyden hankkimiseen. Myös pesut ja fiksaukset
Muuten jokaisesta sarjasta palkitaan kuusi eniten kalaa saanutta. Paikka on vanha tuttu, entisen koulun ja nykyisen Polarberries Oy:n (Riuku-Jotos) ranta Leutolahdella. Kolmekymppisen kriisiä lähestyvä Oleg on lahjakas ensihoitaja, jonka vaimo Katja työskentelee lääkärinä sairaalan teho-osastolla. Suomi-Venäjä-seuran Ivalon osasto tarjoaa jäsenilleen ja Venäjä-klubin toiminnasta kiinnostuneille Boris Hlebnikovin palkitun Arytmia-elokuvan. Näytös on maksuton. Nuorgamin elämää kuvaavat valokuvat, äänitteet ja lehtileikkeet piirtävät yllättävän kuvan saamelaismiehen verkostoista niin suomalaisessa kuin saamelaisessakin yhteiskunnassa. Leutolahdella tavataan! Riutulan kyläyhdistys Riutulassa pilkitään huhtikuussa Riutulassa pilkitään jälleen huhtikuussa. 94-vuotias virolainen Viktor taisteli jatkosodan aikaan Suomen-poikien joukoissa eli vapaaehtoisena Suomen puolella. Elokuva esitetään Elokuvateatteri Aslakissa sunnuntaina 25.3.2018 klo 13. Näyttelyn ytimenä on Nuorgamin 1930-luvulla keräämä harvinaislaatuinen esineistö, joka on samalla ensimmäinen Kansallismuseon Saamelaismuseolle palauttama esinekokonaisuus. Näyttely avautuu 27.3.2018 kello 15.30 ja se on esillä Siidassa 6.1.2019 saakka. Elokuvan päärooleissa ovat Aleksandr Jatsenko ja Irina Gorbatšova. Lions Club Ivalon järjestämät Paikka: Ivalon Urheilutalo synt.v. 2008-2009 synt.v. Lasten sarjassa osallistuminen on ilmaista ja kaikki palkitaan. Lipun hinta on 15 euroa ja sarjat on erikseen naisille, miehille, nuorille (alle 18 v.) ja lapsille (alle 8 v.). Hän oli perinteentuntija ja kielimestari, jota monet tutkijat käyttivät lähteenään. Summa on ladattu useammalle lahjakortille ja sen saa käyttää useammassa erässä. Osaksi suomalaisten tuottama Arytmia voitti niin parhaan elokuvan, päänäyttelijän kuin myös yleisöäänestyksen palkinnot Sotšissa, Kinotavrin elokuvafestivaaleilla 2017. Arpajaispöydän tuotolla tuetaan Riutulan kyläyhdistyksen pitkäaikaista ystävää Viktoria. Kaikki palkinnot arvotaan. Näyttely kuvaa myös Nuorgamin merkitystä Inarin saamelaismuseon ideoijana ja toteuttajana, joka museoajattelussaan oli aikaansa edellä. 2016 tai myöhemmin Yhdessä hyvä tulee. Tämän vonkaleen voi voittaa omakseen kairaamatta ensimmäistäkään reikää jäähän, sillä voittaja arvotaan kaikkien pilkkilipun lunastaneiden kesken. Kaikki palkita an! Saamelaismuseon tuottama Siidan juhlavuoden näyttely kertoo Johan Nuorgamista, saamelaismuseon perustajasta. 020 710 9050. Onneaan kannattaa siis ehdottomasti tulla kokeilemaan, vaikkei hengen paloa riittäisikään itse pilkkimiseen. Hän toimi 1930-luvulla Kansallismuseon Seurasaaren ulkomuseon oppaana, joka itsekin keräsi esineistöä. Kaikkiaan palautuvia esineitä on lähes 70. Tämä merkitsee sitä, että kilpakumppaneille ei tarvitse antaa kahvintuskan iskiessä hetkeäkään etumatkaa vaan kahvit voi hörppiä omalta pilkkijakkaralta käsin. 2010-2011 synt.v. I. Osoitteenmuutokset: • Internetissä www.inarilainen.fi • Sähköpostilla inarilainen@inarilainen.fi • Toimiston aukioloaikoina p. Hänestä tuli toimittaja, poliitikko ja kulttuurimies, joka 1950-luvun lopulla perusti Inarin saamelaismuseon. Sydämen rytmihäiriön mukaan nimetty Arytmia on Boris Hlebnikovin (s. 2014-2015 synt.v. Samaan aikaan kun töissä tapahtuu muutoksia, ensihoitaja viis veisaa säännöistä. Näiden joukossa on mukana myös muutamia todellisia helmiä. Nuorgam ehti toimia Sabmelaš-lehden avustajana ja päätoimittajana, saamelaisradion perustajana sekä suomenja saamenkielisen Tunturisanomat -lehden toimittajana. Tuttua ovat myös buffetti munkkeineen ja makkaroineen sekä laadukkaat palkinnot. Siidan uusin vaihtuva näyttely Johan Nuorgam – saamelaisten kulttuurilähettiläs kertoo iijärveläisestä Johan Nuorgamista (1910– 1978), joka oli saamelaisuuden varhainen kulttuurilähettiläs. Aleksandr Jatsenko tuli suomalaisyleisölle tutuksi yhtenä televiossa esitetyn Suojasää-sarjan päätähdistä. Iijärveläinen Johan Nuorgam (1910-1978) oli saamelaisuuden varhainen kulttuurilähettiläs. 1972) ohjaama ihmissuhdedraama, joka kertoo ambulanssin ensihoitajana työskentelevästä Olegista ja tämän vaimosta Katjasta. Keskiviikkona 21.3.2018 16 Sarjat tytöille ja pojille: Aika: torstai 22.3.2018 klo 18.00 Tervetuloa koko perhe viettämään reipasta ulkoiluiltaa! HI O -NAPPULAHIIHDOT Ilmoittautuminen paikan päällä klo 17.30 alkaen. Hänen tietämyksensä näkyy T. 2012-2013 synt.v. Rakkautta on ilmassa, mutta Oleg välittää enemmän potilaistaan kuin vaimostaan. Postille ja väestörekisteriin tehty osoitteenmuutos ei siirry automaattisesti Inarilaisen tilaustietoihin. IJ Palkittu venäläiselokuva Ivalossa Yksi Inarin perinteikkäimmistä kalastuskilpailuista, Riutulan pilkkikisat, järjestetään sunnuntaina 8.4. Monille kisojen parasta antia on kuitenkin tuttujen tapaaminen ja kiireetön istuskelu nuotiopaikalla. Kilpailu käynnistyy kello 12. JP Siidan 20-vuotisjuhlanäyttely Johan Nuorgam avataan 27.3. Muista tehdä osoitteenmuutos myös Inarilaiseen. Itkosen jättimäisessä Suomen lappalaiset -kirjassa, ja hänen tarinoitaan voi kuunnella näyttelyssä niin saameksi kuin suomeksikin. Niistä on kiittäminen pääasiassa paikallisia yrittäjiä ja käsityöläisiä, jotka ovat jälleen avokätisesti tukeneet kyläyhdistystä palkintoja lahjoittamalla. Riutulan pilkkikilpailun päävoitto on jotakin uutta ja uhkeaa: tuhannensadanyhdentoista euron suuruinen lahjakortti S-Market Ivaloon. Kisapaikkana vanha tuttu Leutolahden ranta. Asiakkaat on pelastettava hinnalla millä hyvänsä. Pilkkijöitä hemmotellaan tänä vuonna kisa-aluetta kiertelevällä tarjoilukelkalla
0207 302 011 0201 -alkuiseen numeroon: Kiinteästä verkosta soitettuna 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min. Hyökkäyksessä tehokkain oli Maiju Salonen, joka upotti 6 kertaa pallon vastustajan kenttään yhdeksästä hyökkäyksestään. LaSun tytöt näyttivät parastaan ja olivat aivan ylivoimaisia. Täyttömäärä 6 kg. Se pitikin peliä tasaisena erien aluissa, mutta ennen puoltaväliä alkoi peli kääntyä Lasun tytöille. Nyt puolestaan Essi Sotaniemi viihtyi parhaiten syöttöruudussa. 1/asiakas.. Keskiviikkona 21.3.2018 17 Sarjakauden viimeiset ottelut pelattiin Haukiputaalla 17.3. Hinnat sis. Viimeisenä vastassa oli Pudasjärven Urheilijat, joka oli myös voittanut Kajaanin ja Haukiputaan. Käännämme uuden sivun Teknisten historiassa. 30 min pikapesu. Omia virheitä tuli vähän ja syöttö pysyi vaikeana. Hän teki vaikeilla syötöillään lähes puolet Lasun pisteistä ja syötti lisäksi 4 ässää. Tule ja hyödy. Tämän jälkeen koko peli olikin kahden pelaajan näytöstä. 24 %. Hyökkäyksessäkin tuli esiin monipuolisuus, iskujen suuntaus ja jujut. Ensimmäinen erä alkoi neljällä omalla syöttövirheellä ja Haukipudas johti erää. Monipuoliset ohjelmat mm. 0207 302 010 | IVALO Ark. EnergiA++ ja pesutulos A-luokkaa. Toinen peli ja vastassa Haukiputaan Heitto. Syöttöruudussa paras oli Julia Alatorvinen neljällä ässällään. Voimassa niin kauan kuin loppueriä riittää. Sitten syöttöruutuun astui Suvi Holmberg, syötti 5 ässää ja oltiin tasoissa. Pudasjärvi on voitettu! Hymy oli herkässä voittojen jälkeen. Ensimmäisenä oli vastassa Kajaanin Kuohu. VT B-tytöt jyräsi kauden päätöksessä Haukipudas vastassa. 9-17, la 10-14: Jäämerentie 7, puh. Ulkomailta tavallinen ulkomaanpuheluhinta. Noora ja Saana hyökkäsivät jälleen kovilla tehoilla. Vastustajat toisensa jälkeen jäivät jyrän alle. Mahdollisuus TUOHI Mastercard -rahoitukseen. linkous 1000 kierr./min. 2-0 (25-9, 25-11). -25% -30% -35% 279 , 449 ,Pesukone Maks. -38% -45% SODANKYLÄ Ark. Kysy lisää myymälästämme. Matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min. Lopputulos 2-0 (25-16, 2517). Noora Känsälä syötti peräti 14 ässää ja Saana Aikio hakkasi palloa vastustajan kenttään 73 % teholla. 9–17, la suljettu: Petsamontie 5, puh. Nyt loppuunmyymme varaston huimin alennuksin. alv. Olemme jatkossa entistä vahvempia, silloin tunnet meidät nimellä Euronics. TEKNISET VALIKOIMAN LOPPUUNMYYNTI NYT -60% -40% -50% PESUKONEET jopa Esim. Vastaanotto ja puolustus myös toimivat ja siellä Suvi oli parhaimmillaan. Heti alusta alkaen Lasu otti ohjat käsiinsä ja vei peliä. Kokonaisuudessaan tytöt pelasivat kauden parhaimpia pelejään. Selvät loppunumerot 2-0 (25-10, 25-10). Helppokäyttöinen suomenkielinen paneeli
Kioskin pitäjänä toimi tällä kertaa Lotta Pyykkönen. – Missäpä muualla kirjallisuuspiirin olisi yhtä mukava kokoontua kuin kirjastossa. –Hyvässä mininovellissa on noin 72 sanaa. Jukka Savunen antoi kiitosta Seppo Saraspäälle, joka on jaksanut vetää piiriä kärsivällisesti vuosien ajan. Hän kävi viime vuoden puolella katsomassa Davvenasti-elokuvateatterissa Saamelaisveri-elokuvan. Ivaloon on kuitenkin sen verran matkaa, että ei ole koskaan tullut mieleen, että pitäisi lähteä ajamaan Utsjoelta erikseen sinne jotain katsomaan, sanoi Länsman. Musiikkivideolla esiintyy suuri joukko muun muassa utsjokelaisia avustajia, jotka olivat mukana kuvauksissa Nuorgamissa. Avajaisissa katsottiin muun muassa Katja Gauriloffin käsikirjoittama ja ohjaama musiikkivideo Ánnamáret Ensemblen kappaleeseen Sálbma. Vanhemmat ja lapset sopivat aina keskenään kenen vuoro on kulloinkin tulla kioskia pitämään, hän kertoi. Ivalon elokuvateatteri Aslakissa en ole käynyt koskaan. – Metsäkämpillä hyvät tarinankertojat olivat rahanarvoisia. Ivalon kirjastossa pidetyssä tapahtumassa kirjallisuuspiiriläiset lukivat ääneen omaa tuotantoaan, joka koostui niin runoista kuin tarinoistakin. Iso merkitys on myös sillä, että piirissä on turvallinen henki. Keskiviikkona 21.3.2018 18 Utsjoen Davvenásti-elokuvateatterin kevätkauden avajaisia juhlistettiin saamelaisilla lyhytelokuvilla. –En ole koskaan pitänyt itseäni runouden asiantuntijana, saatikka runon kirjoittajana. Äänentoisto ja tekniikka ovat viimeisen päälle. Tuolla sanamäärällä voi sanoa yllättävän paljon, kunhan vain osaa tiivistää ja hioa sen sanottavansa. Kevätkauden avajaisyleisön joukossa oli mukana monia kuvauksiin osallistuneita. Jaakko Peltomaa Utsjoen elokuvateatteri saa kiitosta katsojilta Anna Näkkäläjärvi-Länsman osallistui elokuvateatterin kevätkauden avajaisiin. Seppo on ollut hyvä vetäjä. Itse elokuva oli koskettava, mutta koskettava oli myös tunnelma yleisön joukossa. Kalevalanpäivänä järjestetyssä tilaisuudessa piriin vetäjä Seppo Saraspää sai aiheen todeta, että Kalevalassakin hyvät sanankäyttäjät ovat arvossaan. Jaakko Peltomaa Sanasepot esiintyivät Ivalon kirjastossa Rauni Kukkala lukee novelliaan. – Utsjoen elokuvateatteri on kaiken kaikkiaan hieno paikka. Länsman kertoi käyneensä Davvenasti-teatterin näytöksissä muutaman kerran. Asuntola-aikojen muistot tulivat saamelaisten katsojien mieleen myös siitä syystä. Yksi kirjallisuuspiirin osanottajista on Jukka Savunen, joka on vuosien varrella kehittänyt piirin kokoontumisissa mininovellin kirjoittamisen taitojaan. Tunturissa tuuli ja satoi. Seppo Saraspää antoi kiitosta myös Ivalon kirjastolle siitä, että piiri saa kokoontua sen hyvissä tiloissa. Kirjallisuuspiirin rikkautena Saraspää piti sitä, että siellä on hyvin erilaisia persoonia ja jokaisella on oma kirjoitustyyli sekä motiivi kirjoittamiseen. Pyykkösen mukaan Davvenasti-elokuvateatteri on tervetullut lisä Utsjoen kulttuurielämään. Välillä käytiin istumassa autossa, lämmiteltiin siellä hetki ja sitten taas jatkettiin töitä. Avajaisillan elokuvia saapui katsomaan myös Sálbma-musiikkivideon avustajiin kuulunut Inga Elisa Rauna-Pieski. – Kun vertaan kolmen vuoden takaisia runojani tämän päivän runoihini, niin olen mielestäni kehittynyt. – Seppo on kirjoittamisen ammattilainen ja hän antaa aina palautteen positiivisuuden kautta. Eihän siellä iltasella muuta ajankulua ollut kuin kertoa tarinoita ja osa jätkistä nousi oikein tarinankertojien aateliin. Yksi heistä oli Tarja Länsman. Davvenasti-elokuvateatterissa on 30 katsomopaikkaa ja se toimii Áilegas-keskuksen yhteydessä. Saraspää myönsi, että hänelle oli ensialkuun vaikeaa antaa palautetta piirin runoilijoille. Kun olen liikkunut Etelä-Suomessa, niin olen niillä matkoilla saattanut käydä myös elokuvissa, jos vastaan on tullut joku mielenkiintoinen filmi. Hän kertoi olevansa mukana jo kolmatta vuotta. Hän muistutti myös, kuinka Nätti-Jussi on jäänyt historiaan hyvänä tarinankertojana, mutta voimamiehet ovat vaipuneet historian hämärään. – Onhan tämä hieno teatteri ja tämä palvelee kaikenikäisiä kuntalaisia. Siellä uskaltaa yrittää ja kokeilla, eikä ketään teilata, kertoi Tiina Suutari. Merja Mäkelä ja Tiina Suutari ovat kirjallisuuspiirin eli ”Sanaseppojen” ahkeria osanottajia.. – Onhan tämä mukava piristys kylälle. Yhteishenki piirissä on tiivis ja kaikki kannustavat toisiaan. Uskon, että tämä meidän uusi elokuvateatteri tulee olemaan kiinni ajassa ja täällä tullaan jatkossakin katsomaan elokuvia, jotka liittyvät saamelaisuuteen, sanoi Näkkäläjärvi-Länsman. Vasemmalla istuu kirjallisuuspiirin vetäjä Seppo Saraspää. Piirin runoilijoihin puolestaan kuuluu Tiina Suutari. Vuosien varrella myös piirin vetäjä on oppinut uutta ja niinpä minä olen oppinut sen, että runo ei olekaan ymmärtämisen asia, vaan runo on tuntemisen asia, hän sanoi. Meillä on muutenkin upea kirjasto, joka on aina ajan hermolla ja sen henkilökunta on aina valmiina auttamaan, vakuutti Saraspää. –Se kuvauspäivä syksyllä oli kyllä hyvin kolea. Kevätkauden avajaisiin osallistui myös Ánnámáret Ensemblen solisti Anna Näkkäläjärvi-Länsman. – Tuotto menee hyvään tarkoitukseen eli Utsjoen alakoulun leirikoulun hyväksi. Kaikki onnistui kuitenkin hyvin ja mielestäni musiikkivideo on upea, hän vakuutti. Ei hän koskaan lyttää ketään ja se on varmasti yksi syy siihen, että meillä on piirissä niin mukava henki. Katsomo on hyvä ja jalkatilaa taitaa löytyy enemmän kuin monessa muussa teatterissa. Ja siihen hiomiseen kuuluu sitten sekin, että miettii kirjoituksen rytmiä ja iskuvoimaa ja tarkastelee sopiiko johonkin paikkaan paremmin piste vaiko pilkku, kertoi Savunen. –Jotkut haluavat kirjoittaa omasta elämästään tuleville polville, jotkut haluavat kehittyä lyhytnovellien tekijöinä, ja jotakin kiinnostavat runot ja niiden kirjoittaminen. Lippuja myydään tietenkin täältä paikan päältä, mutta jos haluaa pelata varman päälle, niin lipun voi varata myös etukäteen verkkopalvelusta, hän kertoi. Toivottavasti ihmiset oppivat taas käymään elokuvissa pienen tauon jälkeen, hän lisäsi. – Tämä huone mihin teatteri on rakennettu, on aikoinaan toiminut tyttöjen asuntolahuoneena. Sálbma-musiikkivideo ihastutti yleisöä niin paljon, että se katsottiin illan aikana lopulta vielä toisenkin kerran. – Hyvät sanankäyttäjät jäävät historiaan, mutta voimamiehet unohtuvat, kiteytti kirjailija Seppo Saraspää toivottaessaan yleisön tervetulleeksi Inarin kansalaisopiston kirjallisuuspiirin eli ”Sanaseppojen” kevättapahtumaan. Elokuvateatterin aulassa ennen näytännön alkua myytiin pääsylippujen ostajille karkkia ja limonadia niinkuin leffateattereiden tapoihin kuuluu
Kilpailu kevään suurimmasta pilkitystä ahvenesta on alkanut. Pääpalkintona 100 euron lahjakortti Suutari Sepon kalastustarvikeliikkeeseen Ivalossa. Palveluiden saavutettavuutta heikentää tiedottamisen puute sekä se, että saamenkielisiä sosiaalija terveysalan työntekijöitä on vähän tai asiakkaita ei aina ohjata saamenkielentaitoisen henkilöstön asiakkaiksi. Toimeen haetaan ensisijaisesti jättämällä hakemus 6.4.2018. Skuvlemis váldodeattuhus lea rehketdoalloloahpahusa dulkomis ja dovddaldatloguid analyseremis ovdamearkkaid vehkiin. Suurin osa maastoliikenteen tarkastuksista koski moottorikelkkailua, mutta erätarkastajat valvoivat myös sulan maan aikaista mönkijällä ajoa. seuraa meitä! on INSTAGRAMISSA , käy tykkäämässä! on FACEBOOKISSA, Kuka saa tänä talvena suurimman ahvenen pilkkimällä. Terveyskeskuksessa on käytössä Effica-potilastietojärjestelmä. 16 prosenttia kelkkailijoista ajoi edelleen ilman lupaa maastoliikenneuralla tai muualla maastossa. Saamenkielen taito katsotaan erityiseksi ansioksi. Erävalvontaraportin mukaan kolme prosenttia tarkastetuista metsästäjistä rikkoi tavalla tai toisella lakia: Yleisin laittomuus oli kuljettaa asetta suojaamattomana autossa. Kalastajista 16 prosenttia kalasti luvatta tai laittomasti. Mitä aikaisemmin ihminen lähtee liikkeelle joko sen fyysisen tai henkisen asian kanssa, niin sitä nopeammin me saamme tarvittavan avun hommattua. Toimeen valitun tulee esittää hy väksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan ennen toimen vastaanottamista. Keskiviikkona 21.3.2018 19 SAARISELÄN KAUPPAKESKUS Saariseläntie 1 99830 Saariselkä puh. Bargui gullet i?itbeivviid (vu–be) laboratoria?ájánasaid váldin, sádden ja oassái analyseren sihke veaigebeivviid dikšu barggut vuostáváldimis ja ruoktobuohccidikšumis ámmátskuvlejumi mielde ja dan mielde, mii lea šihttojuvvon. Kuoreen merkintä ”Laboratoriohoita jan toimi”. Kehittämässä on Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Toimiva kotihoito Lappiin -hanke yhdessä hankekumppaneiden kanssa. Saamelaisten palveluohjauksessa korostetaan saamelaisen asiakkaan oikeutta omaan kieleen, kulttuuriin ja itsemääräämisoikeuteen. Asiaankuuluva metsästyslupa puuttui 0,3 prosentilla tarkastetuista metsästäjistä. Kelkkailijoista joka viides ajoi luvatta Erävalvonta: Metsähallituksen erävalvonta tarkasti viime vuonna 9 500 eränkävijää, selviää erävalvontaraportista 2017. Konfeluhta ala merkejupmi ”Laboratoriohoitajan toimi”. – Erityisesti kosteassa maastossa mönkijät jättävät luontoon pahoja ja hitaasti korjaantuvia jälkiä, Ahonen toteaa. Dan lassin válljejuvvon olbmos galgá leat fámus njoammudávdalága (1227/2016) 48 §:s oaivvilduvvon boahkkosuodji. Doaimma dán háve sadji lea Ohcejoga dearvvasvuo?aguovddáš. Palkkaus määräytyy KVTES:n mukaan. Juos ohcamuša ii leat vejolaš doaimmahit elektrovnnala??at kuntarekry bokte, de ohcamuša oktan ?uvvosiiguin sáhttá doaimmahit maiddái ?ujuhusain: Ohcejoga gielda, sosiálaja dearvvasvuo?adoaimmahat, PL 41, 99981 Ohcejohka. Katso kilpailun ohjeet sivulta 12! Ota osaa Inarilaisen ahvenpilkkiin! Tiedote! Utsjoen yhteispalvelu on suljettu 26.3.–2.4.2018 (viikko 13) Viikolla 14 avoinna: 3.4.–5.4.2018 (TI–TO) Utsjoen yhteispalvelu puh 040 718 9494, sähköposti: yhteispalvelu@utsjoki.fi Die?áhus! Ohcejoga oktasašbálvalus lea gitta 26.3.–2.4.2018 (vahkku 13) Vahkku 14 rabas: 3.4.–5.4.2018 (MA–DU) Ohcejoga oktasašbálvalus tel 040 718 9494, šlea?gapoasta: yhteispalvelu@utsjoki.fi Utsjoen kunta julistaa haettavaksi 6.4.2018 klo 15:00 mennessä – Laboratoriohoitajan toimen 1.6.2018 alkaen. Hankkeessa ovat keskiössä kotona asumista tukevat, varhaista tukea ja kuntoutusta tarjoavat ja teknologiaa hyödyntävät palvelut, joita tuotetaan laajassa yhteistyössä eri toimijoiden kesken ja joissa huomioidaan myös saamenkieliset ikäihmiset ja heidän palvelutarpeensa. Doibmii ohccojuvvo vuosttas sajis guo??imiin ohcamuša 6.4.2018 diibmu 15:00 rádjai Ohcejoga gieldda elektrovnnalaš bargoohcanbálvalussii ?ujuhusas www.kuntarekry.fi. Metsästäjillä luvat parhaiten kunnossa Vähiten luvattomuuksia tai laittomuuksia havaittiin jälleen metsästyksen valvonnassa. Mukana ovat Utsjoen, Inarin, Enontekiön ja Sodankylän kunnat. Doibmii válljejuvvon olmmoš galgá buktit dohkálaš doaktárduo?aštusa dearvvasvuo?adilistis ovdal doaimma vuostáváldima. – Silloin voidaan pahimmassa tapauksessa aiheuttaa tuhoja taimikoille tai häiritä petolintujen pesintää, sanoo erävalvonnan ylitarkastaja Juha Ahonen Metsähallituksesta. Koulutuksessa pääpaino on tilinpäätöksen tulkitsemisessa ja tunnuslukujen analysoinnissa esimerkkien avulla. – Mietityttääkö mistä saat tietoa, neuvoa ja apua, kun elämäntilanteessasi sitä tarvitset. Tehtä vään kuuluu aamupäivisin (ma–pe) laboratorionäytteiden otto, lähettäminen ja osittainen analysointi sekä iltapäivisin hoitajan työtehtävät vastaanotolla ja kotisairaanhoidossa am mattikoulutuksen ja sovitun mukaisesti. Ikäihmiset eivät aina voi asioida omalla kielellään ja siksi palveluneuvonnan kehittämien on noussut esille yhtenä tärkeistä kehittämiskohteista, Eriksen selventää. Kelkoilla hakeudutaan yhä useammin luvattomasti koskemattoman lumen alueelle. (016) 668 741 fax. Palvelua pilotoidaan 5.2– 22.6.2018 välisenä aikana. Hankkeessa on mukana Lapin maakunnan kaikki kunnat (21). – Nykyisessä palvelurakenteessa saamenkieliset palvelut ovat pirstaleisia ja niiden tuotantoa leimaa satunnaisuus. Hanke kuuluu ”Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa” kärkihankkeen Lapin kokonaisuuteen. Bargoáigehápmin lea dábálaš bargoáigi. Erätarkastajat tekivät ennätykselliset 435 tarkastusta suurpetojen metsästykseen liittyen. Kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla kirjattiin rikkeitä 10 prosentissa tarkastuksista. 044-3636972 •majoituskuukkeli.fi Toimiva kotihoito Lappiin -hankkeessa neuvojana toimii terveydenhoitaja Lahja Eriksen, joka tällä hetkellä työskentelee kehittäjätyöntekijänä. Sámegiela dáidu geh??ojuvvo earenoamáš ánsun. 668 680 kuukkeli.lappi.fi kuukkeli@saariselka.fi JOKA PÄIVÄ EVERY DAY 9–21 PLUSSAA KAIKISTA OSTOISTA • •RAVINTOLA–PIZZAT •HAMPURILAISET MYÖSMUKAAN •KOTIKEITTIÖ–TAKEAWAY •KOTILEIPOMO•BAKERY •SAARISELÄNSUURIN LAHJA-,TULIAIS-JA MATKAMUISTOMYYMÄLÄ •TEKSTIILIT POHJAKERROKSESSA MAJOITUSVARAUKSET, HUONEETJAHUONEISTOT Vuokraukset: • puh. – Ajatuksena on, että asia lähtee hoitumaan asiakkaan tai omaisen yhteydenotosta ilman niin sanottua luukuttamista. Hankeaika on 1.10.2016– 30.09.2018 ja saamelaisalueen kehittäjätyöntekijä on aloittanut hankkeessa 1.8.2017. Mikäli hakemusta ei ole mahdollista toimittaa sähköisesti kuntarekryn kautta, niin hakemuksen liitteineen voi toimittaa myös osoitteella: Utsjoen kunta, sosiaali ja terveystoimisto, PL 41, 99981 Utsjoki. Lassedie?uid addá dikšunbarggu hoavda Katriina Halmeaho, tel. Kelpoisuus ehtona tehtävään on terveydenhuollon ammattihenkilöistä an netun lain (559/1994) mukainen laillistus tai vastaava aikai sempi rekisteröinti. Dearvvasvuo?aguovddážis lea anus Effica-buohccidiehtovuogádat. Lisäksi neuvonnassa on tärkeää tehdä laajasti yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa, esimerkiksi kunnan sosiaalija terveyspalveluiden, SámiSosterin, seurakunnan, Kelan ja yksityisten palvelutuottajien kanssa, Eriksen kertoo. Toimen tämänhetkinen sijoituspaikka on Utsjoen terveyskeskus. Koulutuksen tavoitteena on osata muodostaa tilinpäätösinformaation avulla kokonaiskuva organisaation taloudellisesta tilanteesta ja hyödyntää sitä päätösten teossa. Työ edellyttää kykyä itsenäiseen työskentelyyn, verkosto ja tiimityötaitoja sekä aktiivista työotetta. klo 15:00 mennessä ensisijaisesti Utsjoen kunnan sähköiseen työnhakupalveluun osoitteessa www.kuntarekry.fi. Kalastajien ja luonnonsuojelualueilla liikkuneiden ihmisten toimissa oli sen sijaan enemmän huomautettavaa. Hankkeen hallinnoijana toimii Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä ja toteuttajana on Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus. Lisätietoja antaa hoitotyön johtaja Katriina Halmeaho, puh. Barggus leat dárbbašla??a návccat bargat ieh?anassii, fierbmeja tiimibargodáiddut sihke aktiivvalaš bargovuohki. Eniten huomautettavaa oli maastoliikenteessä: Yli 20 prosenttia tarkastetuista kelkkailijoista ajoi ilman lupaa tai syyllistyi laittomuuksiin. Bálká mearrašuvvá GVBES mielde. Doaimmas lea 4 mánotbaji geah??alanáigi. 040 181 0280 tai sähköpostitse etunimi.sukunimi@ utsjoki.fi Ohcejoga gielda almmuha ohcan láhkai 6.4.2018 diibmu 15:00 rádjai – Laboratoriadikšu doaimma 1.6.2018 rájes. Eriksen puhuu pohjoissaamenkieltä ja suomea, inarinja koltansaamenkiellä on mahdollisuus järjestää puhelintulkkaus. Lisäksi valitulla tulee olla voimassa tartun tatautilain (1227/2016) 48 §:n mukainen rokotesuoja. Erätarkastajat lisäsivät maastoliikenteen valvontaa. 040 181 0280 dahje šlea?gapoastta bokte ovdanamma. Toimessa noudate taan 4 kuukauden koeaikaa. Mikäli asia vaatii viranomaisen kanssa asioinnin, niin neuvoja saattaen vaihtaa asiakkaan kuhunkin kuntaan toimivallan omaavalle työntekijälle joka häntä voi auttaa. Edellisvuonna luvattomien kelkkailijoiden osuus oli 17 prosenttia. Kilpailu julistetaan lopetetuksi kun jäätilanne sen vaatii. Pitää muistaa, että myös kysymällä voi tulla tarpeet esille, Eriksen sanoo. Yleistyvä ongelma on viime vuosina ollut laiton moottorikelkkailu reittien ja urien ulkopuolella. Nämä asiat voivat liittyä esimerkiksi asunnon korjaukseen, Kela-palveluihin, hoivan tarpeeseen tai vaikka peseytymisapuun. Ilmoitathan osallistumisestasi viimeistään tiistaina 20.3.2018 sähköpostitse osoitteeseen ulla-maija.uusitalo@ utsjoki.fi Ohcejoga gieldda ealáhusdoaibma ordne beaivvi bisti rehketdoalloloahpahusskuvlema bearjadaga 23.3.2018 diibmu 8.30–15.00 gielddastivrra sáles. Kesäaikaan Metsähallituksen erävalvonta tapasi muutamia laiskoja marjanpoimijoita, jotka kävelyn sijaan ajoivat mönkijöillä marjamättäiden viereen. sohkanamma@utsjoki.fi Utsjoen kunnan elinkeinotoimi järjestää päivän kestävän tilinpäätöskoulutuksen perjantaina 23.3.2018 klo 8.30– 15.00 kunnanvaltuuston salissa. Dohkálašvuo?aeaktun bargui lea dearvvasvuo?afuolahusa ámmátbargiin addojuvvon lágas (559/1994) oaivvilduvvon lágalažžan dahkan dahje vástideaddji ovddit registreren. Amma almmuhat iežat oassálastimis ma?imuštá ma??ebárgga 20.3.2017 šlea?gapoastta bokte ?ujuhussii ulla-maija.uusitalo@utsjoki.fi. Tai kun omaisena olet huolissaan läheisestäsi, naapurina mietit miten voisit auttaa ystävää tai kun koet yksinäisyyttä ja haluaisit toimintaan mukaan, Eriksen kysyy. Lisäksi laillisuusrikkeitä kirjattiin viidessä prosentissa tarkastuksista. – On todella tärkeää, että ikäihmiset ja heidän omaisensa osaisivat ja uskaltaisivat soittaa tänne ja kysyä mieltä askarruttavista asioista. Suurpetoihin liittyviä törkeitä metsästysrikoksia kirjattiin neljä kappaletta. Jokaisessa kunnassa on henkilö ”työparina”, jonka kanssa neuvoja voi keskustella kunnan toimintamalleista ja käytännöistä asian hoitamiseksi. Työaikamuotona on yleistyöaika. Ville Vaarala Saamenkielistä neuvontaa ikäihmisille Toimiva kotihoito Lappiin -hanke tuo monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen. Vaikka maastoliikenteessä oli runsaasti huomautettavaa, lupa-asiat olivat hieman edellisvuotta paremmin kunnossa. Skuvlema ulbmilin lea máhttit dahkat rehketdoalloloahpahusinformašuvnna vehkiin oppalašgova organisašuvnna ru?alaš dilis ja atnit dan ávkin mearrádusaid dahkamis
klo 16 Liput 8 € , kesto 1 h 29 min. klo 17 Bileahttat | Liput 8 € Ohjelmisto: ailegas.fi/davvenasti Áilegas | 040 667 2229 | Utsjoentie 46 C, 99980 Utsjoki www.lapeco.fi asiakaspalvelu@lapeco.fi puh. 020 710 9050 Nouda omasi tai tilaa kotiisi Saimme Rajoitettu määrä! Hae omasi Inarilaisen toimituksesta! lisäerän myyntiin! Muista tehdä osoitteenmuutos myös Inarilaiseen. • to 19.4. Tutkimuksella maastossa mitataan ja selvitetään voimajohdon suunnittelun ja johtoalueiden käyttöoikeuksien perustamisen kan nalta tarpeelliset tiedot. pe 30.3. reitti Saariselkä ja Koppelo ajetaan ti 3.4. to 5.4. Ivalo • La 24.3. Lausunnossa tulee olla asiatunnus MML 1079/03 04/2018. reitti Ivalo ja Petsamontie ajetaan ti 3.4. Toimipisteemme on suljettu pitkäperjantaina 30.3. – ke 4.4. klo 18 ensi-ilta la 31.3. ti 3.4. Lipunmyynti avataan puoli tuntia ennen esitystä. Luolamies Pe 23.3. 0500 285 040 DAVVENÁSTI E A L L I G O V VAT E Á H T E R E L O K U V A T E A T T E R I SUOMEN HAUSKIN MIES. reitti Ivalo ja Rajanperä ajetaan ma 26.3. Johtoreitin keskilinja merkitään maastoon puukepein. K7 • Pe 23.3. reitti Saariselkä ja Kirkonperä ajetaan pe 6.4. Fin dub. Toukokuussa vuoden loppuun asti. klo 19 Marja Helander sai Suomen elokuvasäätiön jakaman Risto Jarva -palkinnon. 0500 527 428 IVALON TORILLA TO 22.3. klo 16 Su 25.3. pääsiäispäivänä 2.4. K12 K7 K12 Ferdinand To 22.3. klo 17 ja ma 2.4. Käy myös TALVIASUTTAVA KESÄMÖKKI/HUVILA läheltä Ivalon keskustaa. 040 533 4956 / Jouko Pesonen jouko.o.pesonen@gmail.com Matti Hiltunen 0400 922 291 m.hiltunen@hotmail.fi HiMaSaneeraus •Kirvesmiestyöt •Huoneistoremontit •Lattiapäällysteet •Hionnat, lakkaukset •Laatoitukset •Kalusteasennukset Nasuneuvos P. Utsjoki, Kylätalo Giisa LOPPUUNMYYNTI! KAIKKI –30 % KANGASJA KUDEAUTO PALATALO puh. reitti Inari ajetaan normaalisti. Gynekologi Seppo Kivinen 27.3.?ja?3.4. Hakemusasiakirjoihin voi tutustua kaikissa Maanmittaus laitoksen palvelupisteissä esittämällä hakemuksen asiatunnuksen (MML 1079/03 04/2018) tai niistä voi pyytää kopioita Maan mittauslaitoksen kirjaamosta, puhelin 029 530 1115. 040 3511 771 LAPIN JÄTEHUOLTO KUNTAYHTYMÄ TIEDOTTAA: Pääsiäinen aiheuttaa muutoksia jäteastioiden tyhjennyksiin viikolla 13 ja 14 VIIKKO 13 ma 26.3. reitti Saariselkä ja Törmänen ajetaan la 24.3. Suunniteltu voimajohto sijoittuisi olemas sa olevan Fingrid Oyj:n voimajohdon rinnalle ja omalle reitille Raiviovaaran alueella. Fin dub. Lapin Jätehuolto kuntayhtymä toivottaa ILOISTA PÄÄSIÄISTÄ! Paras alusasu ulkoiluun Piiskuntie?5??????????????Ajanvaraus?0207?205?830 Erikoislääkärin vastaanottoa Medinarissa Ajan?voi?varata?lääkärin?lähetteellä?tai?itsemaksavana. 016 663 200 Sairaalantie 3A, 99800 Ivalo Utsjoentie 38, 99980 Utsjoki www.inergia.fi SÄHKÖN ONLINE JA E-LASKUT Aika: Torstai 22.3.2018 klo 12.00–15.00 Paikka: Utsjoentie 38, Utsjoki / Inergia • Opastusta OMA INERGIA -palvelun käyttöön • Opastusta e-laskun käyttöönottoon / Anu Pieski, OP-Utsjoki • Lapsille piirrostehtävä – kaikki palkitaan • Arpajaiset (tuoteja lahjakorttipalkintoja) • Kahvija mehutarjoilu Mukana koko Inergian asiakaspalvelu (Ivalon asiakaspalvelupiste suljettu 22.–23.3.18) Tunturiverkko Oy hakee Maanmittauslaitokselta lunastuslain 84 §:n mukaista tutkimuslupaa 110 kV voimajohdolle Ivalo–Saari selkä, Inarin kunnassa. VIIKKO 14 ma 2.4. Rakennusliike Jouko Pesonen Oy P. Ortopedi Mikko Jokela 10.–11.4. ja 2. Postille ja väestörekisteriin tehty osoitteenmuutos ei siirry automaattisesti Inarilaisen tilaustietoihin. inarilainen.fi Kirjasten keräilykappa leen hinta on viisi euroa inarilainen@ inarilainen.fi p. klo 19 MARIA MAGDALENA. klo 18.30 Liput 8 € , kesto 2 h. K-12 pe 23.3. Tiedoksianto hakemuksesta katsotaan tapahtuneen seitse mäntenä päivänä siitä kun tämä ilmoitus on julkaistu Virallisessa lehdessä. Tutkittavien kiinteistöjen omistajilla ja haltijoilla on mahdollisuus antaa hakemuksen johdosta kirjallinen lausuntonsa viimeistään 30.4.2018 osoitteella kirjaamo@maanmittauslaitos.fi tai Maanmit tauslaitos/Kirjaamo, PL 84, 00521 Helsinki. • Julisteet, piirustukset, valokuvasuurennokset Inarilaisen toimituksesta Laminointi palvelua Suojaa tärkeät dokumenttisi kaksipuoleisella muovilla. Tämän kunniaksi esitämme Helanderin elokuvat: • Eatnanvuloš lottit • Trambo • Flowers of Kola Peninsula • Rovaniemi 50 cent • Dolastallat EXTRA: Suvi West , Sparrooabban Illan kokonaiskesto 1 h 30 min PETTERI KANIINI. pe 6.4. K-7 su 1.4. ja tarvittaessa la 7.4. K-12 to 22.3. ti 27.3. klo15 LUOLAMIES. Tutkimuslupaa haetaan kolmeksi vuodeksi 500 metrin alueelle hakemuksessa esitetyn reitin molemmin puolin. 020 710 9050 Inarilaisen toimituksesta Laminointi palvelua Suojaa muovilla • Kartat, rakennuspiirustukset • Tärkeät paperit veneeseen, autoon, kelkkaan jne. reitti Saariselkä ja Sahanperä ajetaan to 29.3. Maria Magdaleena Pe 23.3. Halutaan VUOKRATA KAKSIO ja KOLMIO Ivalosta. klo 18 Liput 8 € , kesto 1 h 43 min. klo 17 ensi-ilta! La 24.3. K-7 pe 30.3. ilman?lähetettä. Suunnitelluilta pylväspaikoilta maaperän kantavuus tutkitaan kairaamalla. Tampereella 13.3.2018 Anne AlaOrvola Maanmittauslaitos ILMOITUS tutkimuslupahakemuksesta Lapin Legendat -sarjassa ovat ilmestyneet: Lapin Legendat Hae omasi Palvelupiste Kiehinen, Saariselkä Paikallislehti Inarilainen, Ivalo Siida, Inari Tai tilaa www. klo 19 ensi-ilta SÁMI FILMMAT | Lyhytelokuvia ke 28.3. • ke 4.4 • ke 18.4. 050 544 0431 Erikoishammasteknikon vastaanotto Ivalossa • to 22.3. reitti Inari ja Nellimintie ajetaan ke 28.3. klo 17 viimeinen esitys! Liput 8 € , kesto 1h 48min. KLO 10–14 • maukkaat kaalikääryleet 11 € /kg • pippuripihvit 9,90 € /kg • lohimurekkeet 11,50 € /kg • kyljykset 6,50 € /kg Palvituotte et, makkarat ym.ym. Voimajohdon pituus olisi noin 34 kilometriä. to 29.3. Keskiviikkona 21.3.2018 20 A S L A K | I VA L O N T I E 18 | Ennakkoliput kunnantalolta arkisin klo 9–15. Vatsan ja thorax-alueen kirurgi Jarmo Salo 4.4. Puh. Petsamontie 5, Ivalo www.hammaspojat.com Puh. E S I T T Ä Ä : E L O K U V A T E A T T E R I Suomen hauskin mies Ke 21.3. Osoitteenmuutokset: • Internetissä silloin kuin Sinulle sopii www.inarilainen.fi • Sähköpostilla inarilainen@inarilainen.fi • Toimiston aukioloaikoina p. klo 19 ensi-ilta! Su 25.3