klo 17-19 Paikalla rakennuspäällikkö Marko Kalliokoski. 0400-423 525 To 22.2. 0400-423 525 P. INARIN JA UTSJOEN PAIKALLISLEHTI Irtonumero 3 € keskiviikko 21.2.2024 24. Inarilaisen toimittajat avasivat Pielpan paimennuskauden viime kesänä. 044 4455 105, oskari.hannukainen@sieviasunnot.fi www.sieviasunnot.fi Rakenteilla olevan Asunto Oy Ivalon Taigan esittelyajat talvilomaviikoilla 8-10: AS OY IVALON TAIGA Os. Asunnot valmistuvat kesäkuussa 2024. Saariselällä järjestetyssä Siisteintä ikinä-seminaarissa kerrottiin muun muassa, että huippusuosittujen Paimenviikkojen halutuimpia kohteita löytyy Ylä-Lapista. Mukkavuopajantie 2, IVALO www.sieviasunnot.fi/yhtio/as-oy-ivalon-taiga Karolina Ajanki tietää yhtä jos toista kestävän matkailun ja tapahtumatoiminnan haasteista ja mahdollisuuksista. vsk. klo 17-19 To 29.2. Hakemuksia tuli tänä vuonna yhteensä lähes 15 000. Ensi kesänä lampaat saapuvat laiduntamaan tuttuun tapaan ensimerkiksi Pielpajärven kentälle. Tervetuloa! Varaukset ja myynti: asuntomyyjä Oskari Hannukainen, puh. Jutun voit lukea edelleen Inarilaisen verkkosivulta. nro 8 TAKSI IVALO 0100 87 888 Kelataksi puh 0800 05154 www.ivalontaksit.fi Ivalontie 16 | 99800 IVALO | 040 48 55 181 AUTOIHIN AUTOIHIN AURAUSKULMIEN SÄÄDÖT AURAUSKULMIEN SÄÄDÖT IVALONTIE 16 • IVALONTIE 16 • P. Lue Pidä Lappi Siistinä ry:n seminaarista sivuilta 2 ja 3.. klo 17-19 To 7.3
Se ei tee kuitenkaan saamelaisiksi meitä, jotka emme saamelaisia ole, mutta siitäkin huolimatta tästä taustasta voi olla ylpeä samalla kun tukee heidän oikeuksiaan, keille nämä oikeudet kuuluvat, sanoi vihreiden kansanedustaja Pitko.. Oikealla Pidä Lappi Siistinä ry:n järjestökoordinaattori Raisa Wegelius. Alexander Kopf kertoi, että Metsähallituksen palveluverkostoon tehtävien muutosten mittakaava selviää ja toimeenpano alkaa vuonna 2025. Jotkut ovat tosiaan koko elämänsä joutuneet kasvamaan tilanteessa, jossa joutuu pelkäämään sen puolesta, onko omalla kansalla tulevaisuutta vai tekeekö päätökset lopulta joku muu. Määräaikaan mennessä virkaa haki 14 henkilöä, joista kolme täytti kelpoisuusehdot. – Kaikki se aika, jonka saamelaiset ovat joutuneet tähän asiaan käyttämään, olisi voinut olla käytettävissä esimerkiksi työhön saamen kielten ja kulttuurin kehittämiseksi. kirkon kirkolliskokoukseen ja kaikkiin hiippakuntavaltuustoihin valittiin tiistaina 13.2.2024 uudet edustajat, kun seurakuntien luottamushenkilöt sekä hiippakunnan papisto äänestivät kirkolliskokouksen ja hiippakuntavaltuustojen kokoonpanoista. Pitko huomautti, että hän on itse syntyperäinen lappilainen: – Erään tutkijan arvion mukaan meistä Lapissa syntyneistä ihmisistä noin puolelta löytyy omasta suvusta, jos tarpeeksi kauas menee, saamelaisverta. Hänellä on koulutuksen ja työkokemuksen kautta hyvät edellytykset suoriutua virkatehtävistä ja kehittää tiedonhallintaa sekä sähköistä arkistointia. Hakemusten ja haastattelujen perusteella Nina Saniola on sopivin henkilö tiedonhallinnan asiantuntijan virkaan. Aslak Pekkala kirkolliskokoukseen Jaakko Peltomaa Vihreiden kansanedustaja Jenni Pitko oli eduskunnan saame”Verenperintö ei tee suomalaisesta saamelaista” laiskäräjälakikeskustelussa huolissaan saamelaisten nuorten jaksamisesta. Jaakko Peltomaa Suomen ev.lut. – Mietin erityisesti kaikkia niitä saamelaisnuoria, jotka ovat kasvaneet tänä aikana — kasvaneet lapsesta aikuiseksi tämän käsittelyn aikana. Nina Saniola on valittu Inarin kuntaan tiedonhallinnan asiantuntijan virkaan. Hän on koulutukseltaan tradenomi (YAMK). Keskiviikkona 21.2.2024 2 Karolina Ajanki näki lapsuudessaan kotitalonsa ikkunasta Aavasaksan vaaran joka päivä. Saniolalla on monipuolinen kokemus IT-järjestelmien ylläpidosta ja digitaalisten Nina Saniola tiedonhallinnan asiantuntijan virkaan palvelujen kehittämisestä, monikanavaisesta viestinnästä sekä asiakaspalvelusta. Aikana, jolloin Suomen valtio on toistuvasti epäonnistunut tämän lain päivittämisessä. Lopun paneelikeskusteluun osallistuivat vasemmalta Aawastock-festivaalin tuottaja Karolina Ajanki, Ylen tuottaja Pia Louhivuori, Lapin ely-keskuksen ilmastoasiantuntija Juuso Puurula, Metsähallituksen Luontopalveluiden virkistyskäytön erityisasiantuntija Alexander Kopf, Helsinki Urban Art ry:n perustaja Jaakko Blomberg ja Uudenmaan liiton projektipäällikkö Jaana Eskola. Lisäksi Saamelaiskäräjät on valinnut maallikkoedustajaksi kirkolliskokoukseen Aslak Pekkalan Inarista
Koirapuisto lisäisi siis yhteisöllisyyttä ja tekisi hyvää myös ihmisten henkiselle ja miksei fyysisellekin hyvinvoinnille. Tänä vuonna hakemuksia paimenviikoille tuli lähes 15 000. Lapsiperheet kaipaisivat Nuorgamiin lisää konkreettista tekemistä, vaikkapa valaistua pulkkamäkeä tai kesäistä frisbeegolf-rataa. – Se, mikä laissa on aiheuttanut eniten kiistaa, on niin sanotun ”Lappalaiskriteeriä ei ole muissakaan Pohjoismaissa” lappalainen on elinkeino lappalaiskriteerin poisto. – Nuorissa on tulevaisuus, mutta emme voi sälyttää kaikkea vastuuta tulevalle sukupolvelle, kun me olemme sitä ikäluokkaa, joka tekee päätöksiä nyt. Kaikkea ei voi jättää tuleville sukupolville Siisteintä ikinä! -seminaarissa pohdittiin muun muassa luonto-, ilmastoja kiertotalousasioita parinkymmenen puhujan voimin. Rivien välistä ja vähän suoraankin puheenvuoroista kävi ilmi, että olisi tärkeää saada jotakin konkreettista kohennusta Nuorgamin kylän ja kyläläisten hyväksi. Joku vitsaili, että moni saattaa ajan ihan vahingossakin kylän ohi suoraan Norjaan, kun kylässä ei ole selkeää keskustaa. Ylitornion Aavasaksan vaaralla järjestetty Aawastock-festivaali on tästä hyvä esimerkki. – Emme voi ajatella, ettei tällä minun pahvimukillani ole merkitystä, kun se on vain yksi pahvimuki. Hän totesi myös, että on hyvä huomata, että Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon tulee myös jatkossa pääsemään, vaikka ei itse puhuisi saamen kieltä: – Kielikriteeri itse asiassa laajenisi uuden lain myötä, kun riittäisi, että joku isovanhemmista on puhunut saamen kieltä äidinkielenään. Kun saapuu kirkonkylälle etelästä päin, niin näkee vain pitkän ja tylsän suoran. Tapahtumia voi järjestää kestävästi myös herkässä luonnossa ja suojelualueilla – Joulupukkiakin toivotaan mukaan Lapin kiertotaloustalkoisiin Jaakko Peltomaa Lappalaiskriteeri on aikanaan laitettu saamelaiskäräjälakiin ilman saamelaisten hyväksyntää, muistutti kansanedustaja Veronika Honkasalo (vas) saamelaiskäräjälakikeskustelussa eduskunnassa. Teos voisi olla kaksiosainen: ensimmäinen osa Tullin risteykseen siten, että se houkuttelisi Norjaan matkalla olevia kääntymään kylään. Raisa Wegelius toivoi, että esimerkiksi kulttuurija urheilupuolen esikuvat sekä ennen kaikkea vaikuttajat saataisiin sitoutettua ilmastoja kierrätysmyönteisyyteen. Tämä kriteeri liittyy siis elinkeinoon, eikä asiakirjamerkintä sellaisenaan välttämättä osoita rekisteriin merkityn henkilön olleen saamelainen. 90-luvulla lakiin lisättiin ilman saamelaisten hyväksyntää kriteeri siitä, että vaaliluetteloon pääsi tunturi-, metsäja kalastajalappalaisiksi merkittyjen henkilöiden jälkeläisiä maa-, veronkantoja henkikirjojen perusteella. Hän voisi käydä kesäkiertueella hakemassa lahjaroskat ja käyttämättömät lahjat takaisin kierrätykseen ja kiertoon. Päätöksiä ei ole tehty mihinkään suuntaan, mutta ajatusta ei missään nimessä ole haudattu. Muun muassa tähän johtopäätökseen tultiin Utsjoen kunnan kyläkiertueilloissa ja etenkin Karigasniemen ja Nuorgamin illoissa. Koirapuisto tarjoaisi luvallisen ja turvallisen temmellyspaikan koirille ja samalla sosiaalisen kanssakäymisen mahdollisuuden niiden ulkoiluttajille. Kausivalot tekisivät tietysti vaikutuksen kaupoille tuleviin norjalaisiin, ja valoja ihastellessaan heidän rinnassa vahvistuisi tunne siitä, että he ovat tuikitärkeitä asiakkaita Nuorgamin kylälle. Nyt halusimme, ettei kenenkään tarvitse pelätä esimerkiksi pudotuksia. Ei Karigasniemelläkään kausivalojen laittamista vastustettu, mutta enemmänkin väki innostui siitä, että valaisun kohteena voisikin olla jokin taideteos. Nuorgamin kylän sydän on Koulunniemi. Sitäkin mietittiin, että miltä kyläkuva ja sen palvelut tienviittoineen oikein näyttävät turistin silmin. Hän on myös muun muassa tehnyt vuonna 2020 opinnäytetyönään Metsähallitukselle Juhlat luonnon helmassa -oppaan. Saariselän seminaarissa niin ikään puhunut virkistyskäytön erityisasiantuntija Alexander Kopf Metsähallituksen Luontopalveluista kertasi, millaisten haasteiden edessä Luontopalvelut on lisääntyneiden tehtäviensä ja pienentyneen budjettinsa kanssa. Puistohan ei käytännössä ole kovin monimutkainen rakennelma, tarvitaan vain aidattu maa-alue ja roskakori. Kiertueen tarkoituksena oli kuulla kylien asukkailta ajatuksia ja ideoita siitä, miten omasta kylästä voitaisiin tehdä viihtyisämpi ja siten entistä parempi paikka asua. Nuorgam ja Karigasniemi tähysivät Norjaan Utsjoen kirkonkylä kaipasi koirapuistoa Päätoimittajalta Eetu Kupulisoja Jos tapahtuma järjestetään luonnon keskellä, se kiinnostaa. Kirjastokin kuulemma voi jäädä löytämättä. Keskiviikkona 21.2.2024 3 Jaakko Peltomaa Norjan kuningaskunta Utsjoen naapurissa on kuin läheinen ystävä, jonka luona pitäisi käydä enemmänkin ja tehdä yhteistyötä. Suomen yhdenvertaisuusvaltuutettu on todennut, että lappalaiskriteerin poisto ei ole syrjivä, sanoi Honkasalo. Seuraavan Aawastockin järjestäminen on selvittelyn alla. Pidä Lappi Siistinä ry:n järjestökoordinaattori Raisa Wegelius tiivisti seminaarin antia korostamalla, että nykyinen päättäjäsukupolvi ei voi vain jäädä odottamaan ratkaisuja tulevilta sukupolvilta. Seminaariväki toivoi, että kiertotaloudesta tehtäisiin osa Lapin matkailubrändiä. Kausivaloja ei vastustanut kukaan, mutta sitä tuotiin esille, että kausivalojen asennus kannattaa aloittaa valtakunnanrajalta kohti kylän eteläpäätä. Yksi huippusuosituksi osoittautunut vapaaehtoistoiminta ovat olleet Metsähallituksen Paimenviikot, joihin osallistuvat maksavat siitä, että he pääsevät viikoksi paimentamaan lampaita, lehmiä tai hevosia kansallispuistoissa ja suojelualueilla. Ajanki huomautti, että kun tapahtuma järjestetään yli 200 metrin korkeudessa, vaatii se kunnolliset turvajärjestelyt. – Korona on siirtänyt kävijäpainetta talvesta kesään, jolloin maasto kuluu enemmän Kopf havainnollisti positiivisen kehityksen tuomia haasteita. Eikä hyvästä tapahtumaideasta tarvitse luopua, vaikka kyseessä olisi luonnonsuojelualue. Liekö kunnioitusta tapahtumapaikkaa kohtaan vai festarietiketin täydellistä noudattamista, että tapahtuman jälkeen alueelta ei löytynyt roskan roskaa. Kylän väki kaipaa sinne pöytää ja penkkejä eikä tienpätkän asfaltointikaan haittaisi, sillä Nuorgamissa tuulee aina ja nyt pihalla lentää kesäisin hiekkapöly harva se päivä niin, että ikkunatkin ovat pölyn peitossa. Tietääkö hän, missä on vaikkapa monitoimitalo. Espoon kaupungin kulttuurisuunnittelijana työskentelevä ylitorniolaislähtöinen Karolina Ajanki on tutkinut enemmänkin, miten hauraassa luonnossa järjestetään kestäviä tapahtumia. Voimme ajaa muutosta positiivisen kautta, mutta pitää uskaltaa avata suumme myös kertoaksemme, mikä ei ole ok. Eikä tarvinnut, Karolina Ajanki havainnollisti. Koirapuistoa kirkonkylän alueella onkin toivottu pitkään ja siitä on tehty valtuustoaloitekin. Lupaehtoihin liittyy muun muassa, että yleisömäärä on rajattu, tapahtumaa ei järjestetä lintujen pesintäaikaan ja käytetään vain olemassa olevia kulkureittejä, vuoden 2022 Aawastockin tuottaja Karolina Ajanki sanoo. – Kansallispuistot ovat ainakin vielä sellainen laji, joka jaksaa lisääntyä, Kopf heitti kertoessaan, että niiden määrä on 2000-luvulla kasvanut 12:lla. – Näihin kirjoihin on merkitty niin saamelaisia kuin suomalaisia toisistaan erottelematta. Jokaisen pitää henkilökohtaisesti saada aikaan muutosta. Myös Karigasniemellä nousi esiin yhteistyö Norjan kanssa samalla pohdittiin, miten sitä voisi lisätä. Entä tuleeko matkaajalle selväksi sekään, että kylässä on peräti uimahalli. Kopf ei kuitenkaan näe, että vapaaehtoiset voisivat ottaa tehtäväkseen niitä tehtäviä, joista Metsähallituksen Luontopalveluiden muutosneuvotteluissa karsittiin. Luontoon liittyvä vapaaehtoistoiminta kiinnostaa, mistä osoituksena on, että vuosittain suojelualueilla talkoisiin osallistuu tuhansia vapaaehtoisia. – Tämä neljänteen polveen yltävä kielikriteeri on yhteneväinen pohjoismaisen saamelaissopimuksen kanssa ja on saamelaisten mukaan riittävä toteamaan saamelaisuuden saamelaiskäräjävaaleissa tarvittavalla tavalla.. Ajanki puhui asiasta Saariselällä järjestetyssä Pidä Lappi Siistinä ry:n kaksipäiväisessä Siisteintä ikinä! -seminaarissa. Jos vielä alkuvuodesta 2020 luonnossa ei ollut suurta ruuhkaa, korona ja sitä seuranneet tapahtumat käänsivät tilanteen päälaelleen. Tapahtuma teki vuonna 2022 paluun pitkän tauon jälkeen, vaikka Kruununpuisto oli muuttunut luonnonsuojelualueeksi. Utsjoen kirkonkylässä ja koko kunnassa on paljon koiria. Ja kuten koiraihmiset tietävät, mikäpä sen mukavampaa kuin jutella koirista toisen koiraihmisen kanssa! Utsjoen kyläillan jälkeen on kuulunutkin jo hyviä uutisia. Koska seminaarissa puhuttiin paljon osallisuudesta ja ihmisten kannustamisesta kokijasta tekijäksi, myös Alexander Kopf kehui vapaaehtoistyötä ja Luontopalveluiden ahkeria vapaaehtoistyöntekijöitä. Meidän pitää itse mahdollistaa se, että nykynuoret pystyvät toimimaan paremmin kuin me, Wegelius sanoi. Nuorgamissa pohdittiin, olisiko mahdollista järjestää lapsille yhteisiä kerhoja Tanan kanssa. Saariselän kaksipäiväiseen seminaariin osallistui muun muassa tapahtumantekijöitä, ympäristöammattilaisia, yhteisövaikuttajia ja kuntien edustajia ympäri Suomea. Mielenkiintoista oli, ainakin seminaarin ekologisuusteeman läpi tarkasteltuna, kun Alexander Kopf kertoi, että Ylä-Lapin alueen luontokohteiden käymälöiden jätteet menevät poltettavaksi Kittilään, osa jopa Ruotsin puolelle. – Tiesin, että luonnonsuojelualueilla järjestetyt tapahtumat eivät ole aina menneet kivuttomasti. Se on samalla Nuorgamin oma ”kaupunkipuisto”, mutta alue on vain huonolla hoidolla. – Olisi tosi kiva valjastaa joulupukki mukaan. – Suosituimpien joukossa ovat olleet Ylä-Lapin kohteet: Lemmenjoella Kaapin Jouni ja Utsjoella Välimaa, Kopf mainitsi. Haasteena tällaisten ideoiden toteuttamisessa on kuitenkin se, että Nuorgamin kylässä ei ole juurikaan kunnan omistamaa maata. Koirapuistoasia on virellä ja se etenee, kunhan maa sulaa. Kansalaisopiston toimintaa kylään haluttaisiin lisää, mutta kylästä ja kunnan alueelta ei oikein löydy ohjaajia. Yhteinen toiminta voisi kehittää myös yhteisen kielen, saamen, osaamista molemmin puolin. Utsjoen kirkonkylällä yhdeksi puheenaiheeksi nousi pitkä tylsä tienpätkä. – Muissa Pohjoismaissa ei ole käytössä vastaavaa lappalaiskriteeriä. Ja Kirkkoniemeen matkaajat ohjataan tienviitoilla suoraan rajan yli Norjaan, kun ei ole viittaa, joka kertoisi, että EU:n pohjoisimman kylän, Nuorgamin, kauttakin pääsee. – Jos tapahtuma ei uhkaa alueen luontoarvoja, se saa yleensä luvan. Teoksen aihe voisi kummuta saamelaiskulttuurista ja se voisi rakentua luonnonmateriaaleista. Aawastock-hankkeessa vuonna 2022 tuotettiin Leader-rahoituksella Kestävien tapahtumien Tornionlaakso -opas. Esimerkiksi haja-asutusalueilla ei voi vielä järjestää kaikkia jätekeräyksiä, eikä se olisi edes ilmastoviisasta. Myös Lapin erityisolosuhteita käsiteltiin seminaarissa. Hän korosti aikuisten vastuuta myös kotitalouksissa, työpaikoilla ja muissa yhteisöissä. On sattunut erittäin vaarallisia tilanteita
Kolmion muotoiset mökit seisovat paikoillaan ja ravintolasta saa Suomen parhaana palkittua poronkäristystä. Kaikki on siis kuten ennenkin. Ei aivan kaikki, sillä Muotkan Ruoktu on saanut uudet yrittäjät, jotka pitävät tunturikylän auki myös talvikauden ajan. Keskiviikkona 21.2.2024 4 ”Tiedämme, että ihmiset rakastavat tätä paikkaa” – Muotkan Ruoktun uusille omistajille Pohjois-Lapin matkailu on nyt koko elämä Historia ja nykyisyys. Kevin Lietti ja Kinga Jakubowska säilyttävät Muotkan pitkäaikaisen isännän Hans Niittyvuopion kuvan kunniapaikalla. Hans Niittyvuopion seuraajille on kunnia-asia vaalia Muotkan maineikasta historiaa.
Kinga ja Kevin miettivät etukäteen, miten Muotkan vieraat reagoivat, kun paikka siirtyy ulkomaalaisten omistukseen. Kinga Jakubowskan yritys tarjoaa ennen kaikkea naisille suunnattuja seikkailumatkoja, Kevin Lietti järjestää esimerkiksi moottorikelkkasafareita, jotka ovat pisimmillään jopa viikon mittaisia. Eikä vähiten päärakennuksen seinällä, jossa Hans Niittyvuopion kuva vahtii heitä. Kevinin tausta on Ranskan armeijan erikoisjoukoissa, joissa hän työskenteli 11 vuoden ajan helikopterilentäjänä. – Kun ostimme tämän, kuulimme, että täällä on kahden viikon päästä koirakisat, jotka meidän täytyy järjestää. Intohimoisiksi matkailijoiksi itseään kuvaileva kaksikko ihastui Muotkaan ja tunturikylään jo ensinäkemällä – tietämättä vielä silloin, että se myynnissä. Kinga ja Kevin kutsuvat Muotkan ehostamista yhteisöprojektiksi. Vastaanotto on ollut todella lämmin. Vuonna 1990 perustettu yhdistys Muotka Ruovttu Ustibat Muotkan Ruoktun Ystävät on niin ikään ottanut asiakseen vauhdittaa uusien yrittäjien alkutaivalta. Vierailemme muutamassa mökissä, joista suurimmassa osassa on täysin uusittu, modeni keittiö. Haluamme vaalia Muotkan henkeä ja pitää kiinni sen autenttisesta tunnelmasta. Pariskunta toistaa useaan otteeseen, että he haluavat vaalia Muotkan henkeä ja kunnioittaa paikan pitkää historiaa, joka näkyy ja tulee vastaan kaikkialla. Se on kuin saisi olla koko ajan lomalla, Kevin nauraa. Kun palasin reissulta, jolla kävin muun muassa Patagoniassa, lopetin kaiken muun ja päätin keskittyä vain matkailuun, Kinga taustoittaa. Koiraharrastajat olivat todella ystävällisiä ja auttoivat meitä monella tavoin, Kinga kiittelee. Kevin Lietti ja Kinga Jakubowska säilyttävät Muotkan pitkäaikaisen isännän Hans Niittyvuopion kuvan kunniapaikalla. Puolalais-ranskalainen pariskunta osti Muotkan Ruoktun liiketoiminnan lokakuussa Hans Niittyvuopiolta, joka toimi Muotkan isäntänä lähes 50 vuotta. Etelä-Suomestakin on tullut paljon tsemppejä ja viestejä, että ihmiset aikovat tulla käymään. – He rakastivat olla täällä, eikä kaamos haitannut yhtään. Keskiviikkona 21.2.2024 5 Eetu Kupulisoja – Käännämme Muotkan historiassa uuden sivun ja alamme kirjoittaa omaa tarinaamme, mutta jatkaen sitä työtä, minkä Hans teki. – Olemme kai vähän hulluja! Mutta jo näiden kuukausien perusteella voi sanoa, että se muutos kannatti tehdä. Näin vakuuttavat Tunturikylä Muotkan Ruoktun uudet omistajat Kinga Jakubowska ja Kevin Lietti. Myös kylpyhuoneet ovat saaneet kasvojenkohotuksen. – Emme ole missään vaiheessa olleet yksin. Inarin kunnan luoteisosiin on tultu jäädäkseen. Se huoli osoittautui turhaksi: vastaanotto on ollut hyvin ystävällinen. – Nyt tämä onkin meidän pieni paratiisimme. Listalle tulee muun muassa ”kaikkien rakastamaa” puolalaista keittoa sekä ranskalaisia juustoja ja viinejä. Se oli yksi syistä, miksi Hans Niittyvuopio päätti myydä monien ostajaehdokkaiden joukosta elämäntyönsä juuri Kingalle ja Kevinille. Kuten toki myös edellinen omistaja Hans, vaikka yhteistä kieltä seuraajien kanssa ei olekaan. Tämä näkyy esimerkiksi ravintolan ruokalistalla. – Vietimme teltassa unettoman yön, kun keskiyölläkin oli valoisaa. Kinga kertoo yhtenä esimerkkinä, että heti kaamoksen alettua paikalle saapui neljän naisen seurue Uusi-Kaledoniasta. Aiemmin tunturikylä on pitänyt talvikauden ajan ovensa kiinni, mutta uudet yrittäjät halusivat laajentaa toiminnan ympärivuotiseksi. Se on uutta. Vipinää riittää. Vieraita tosiaan on riitänyt. – Järjestämme työksemme lomia muille. Itse matkailin aiemmin ympäri maailmaa. Molemmilla oli valmiiksi olemassa oma matkailuyritys. – Haluamme pitää perusasiat ennallaan, mutta tuoda omia, tuoreita ajatuksia sekaan. Jokaisesta sanasta ja kaikesta tekemisestä paistaa innostus uutta yritystä ja uutta elämäntyyliä kohtaan. Muuten uusi menu yhdistelee perinteisten lappilaisten ruokien lisäksi myös omistajien kotimaiden eli Puolan ja Ranskan keittiöiden parhaita puolia. Siksi haluamme, että matkailijat, sekä suomalaiset että ulkomaiset, ja myös paikalliset voivat tuntea olevansa täällä kuin kotonaan. Saarelta, joka on lähestulkoon niin kaukana Suomen Lapista kuin olla voi. Heidän ystävänsä, perheenjäsenensä, paikalliset ihmiset sekä muut Muotkalla viihtyvät ovat auttaneet pariskuntaa ensimmäisten kuukausien aikana monin tavoin. Moni muukin on sanonut, että haluaa nähdä tämän paikan kaikkina vuodenaikoina. Myös Muotkaa vuosikymmenten ajan tukikohtanaan pitäneet metsästäjät ja koiraharrastajat ovat olleet apuna. He lupasivat tulla kesällä uudestaan. Jota pääsee halutessaan valmistamaan itsekin – avotulella, totta kai. Tiedämme, että ihmiset rakastavat tätä paikkaa. Tammikuisena päivänä tunturikylän päärakennukseen eli komeaan kelopirttiin astuu muun muassa moottorikelkkailemasta tulevia espanjalaisia että liukulumikenkäilemässä olleita ranskalaisia. Moottorikelkkasafarit ovat keskeinen osan Kevin Liettin yrityksen tarjoamia aktiviteetteja. Historia ja nykyisyys. Vieraita on riittänyt ja ovathan järjestämämme aktiviteetitkin pääosin talvisia, yrittäjät tuumivat. ”Muotkan Hanssi” on palkittu Suomen parhaan poronkäristyksen tekijänä, joten kuuluisa Muotkan käristys haluttiin ehdottomasti pitää tarjolla – tai itse asiassa kauppakirjoihin kirjattiin, että se pitää säilyttää tarjolla. Hän suunnittelee, että armeijan oppien myötä hän voisi järjestää Muotkan erämaassa esimerkiksi selviytymiskursseja. Mikä on uutta sekin, sillä aiemmin pariskunta ei ole asettunut aloilleen mihinkään. Ennen kuin ankkuri iskettiin Muotkan maihin. – Matkaileminen ja seikkaileminen avartaa. Siinä jokivarressa katselimme ympärillemme ja tiesimme, että tämä on meidän paikkamme, Kinga Jakubowska kertaa hetkiä Peltojoen penkalla. Sekä totta kai paikallista kalaa. Ensimmäisten kuukausien aikana Muotkan Ruoktun yrittäjät ovat tehneet lomakylän kiinteistöissä monenlaista remonttia. Ainakin 50 vuotta pitää olla ja päihittää Hans, he nauravat.. He ovat iloisia, että Muotkalle löytyi jatkaja. Kumpikaan ei esimerkiksi ole koskaan ostanut omaa asuntoa. – Toivottavasti tämä on meille loppuelämän mittainen matka. Puolalainen Kinga ja ranskalainen Kevin ehtivät asua Ivalossa neljä vuotta ennen muuttoa Muotkalle
Onnea mm. Nimipäiväonnitteluja, ruusuja ja risuja voi lähettää osoitteeseen toimitus@inarilainen.fi Utsjoen seurakunta Kuolleet Vieno Tellervo Länsman 77v Seurakunnan viikko UTSJOELLA: Pe 23.2 Perjantaipuuro klo 9 seurakuntatalolla Pe 23.2 Käsityöpiiri klo 10.30 seurakuntatalolla Pe 23.2 Perhekerho klo 10 nuorten tila Kulmakivessä Su 25.2 Messu Utsjoen kirkossa klo 10. Lämmin kiitos suruumme osaa ottaneille. klo 11 Messu SAARISELÄLLÄ: Ke 22.2. Kirkkokahvit. Inarin seurakunta Kuolleet Jukka-Pekka Tapio Suoninen 58v Seurakunnan viikko IVALOSSA: Su 25.2. www.inarinseurakunta.fi Seurakuntien tapahtumia Ivalo, Pyhän Nikolaoksen kirkko ke 21.2. Tuija Sorjanen ja Tuija Puomila Helsingissä. klo 17.30 Alfakurssin Raamattuilta Yhteydenotot: 040 825 2918 Sami Kauppinen Kirpputori auki ti, ke ja pe klo 11-16 sekä to klo 11-17 Puh. klo 18 Inarin srk-kodilla naisten ilta ”Siunauksen siivin”. Onnea mm. IVALON HELLUNTAISEURAKUNTA To 22.2. NAISTEN ILTA: To 22.2. Lähde: moisio.net En tiedä, miten kolmas maailmansota käydään, mutta sen tiedän, että neljäs maailmansota käydään kivin ja kepein. Perjantai 23.2. Su 25.2. Keijo Kauppinen. klo 18 kokoontuminen kirkkoherranviraston päätykolmiossa. aukioloaikoina 040 1371879, muulloin 045 266 1857/Reija tai 040 7072669/Seija. Lämpimästi tervetuloa. Mukana Inarin ja Utsjoen seurakuntien isoskoulutusleiriläiset. Iltaan sisältyy lauluja ja rukouksia ja tietenkin myös kahvitarjoilu illan alussa. klo 18 Lähetysilta mukana Hokkaset Ke 28.2. klo 17.00, ennenpyhitettyjen lahjojen liturgia ke 28.2. Lauantai 24.2. klo 18 Rukousilta Pe 23.2. klo 8.00, aamupalvelus ja kaikille avoimet aamukahvit Utsjoki, erämaja, Tenontie 393 la 24.2. Kahvitarjoilu. Keijo, Álfa 22.2. Perjantai 23.2. Aslak Uula Länsman, Aslak Paltto ja Aslak Satokangas. Sunnuntai 25.2. (Virsi 517:4) Kaikesta kiittäen ja kaivaten Eila Jaana, Harald ja Tuomo sukulaiset ja ystävät Siunaus on toimitettu läheisten läsnä ollessa. klo 17.00, ennenpyhitettyjen lahjojen liturgia Sydämellisesti tervetuloa! Rakkaamme Erkki METTÄPURO * 14.9.1937 Petsamo † 16.1.2024 Inari Herra, kädelläsi uneen painan pään, kutsut ystäväsi lepäämään. TIEDOTUS: Facebook: Inarin seurakunta. klo 10.00, liturgia, Gregorios Palamaksen sunnuntai. Siunauksen toivottaminen toiselle sisältää paljon hyvää, jota hän, jolle sitä toivotat voi tarvita sitä edessä oleviin haasteisiinsa. klo 16 seurat ry:llä. klo 17 Inarissa, Vintillä. Järjestäjinä Ivalon ev.lut. Järj. IVALONLAAKSON RAUHANYHDISTYS: Su 25.2. Eikö nyt puu olisi ollut sopivampi materiaali, tuohan näyttää krematoriolta! nousee laskee 08:08 08:03 07:59 07:54 07:50 07:46 07:41 16:38 16:42 16:46 16:50 16:54 16:58 17:02 nousee laskee 08:18 08:13 08:08 08:03 07:59 07:54 07:49 16:33 16:37 16:42 16:46 16:51 16:55 16:59 21.2. Onnea mm. Torsti Liuska. -Albert Einstein * Arkkitehdille, joka on piirtänyt noin ruman peltisen grillikodan Ivalon Kaarteen pihaan. klo 14 Sanajumalanpalvelus RIUTULA: Pe 23.2. seurakunta ja Ivalon helluntaiseurakunta Siunauksen siivin. Torstai 22.2. Tiistai 27.2. Su 25.2. Keskiviikkona 21.2.2024 6 Tällä viikolla Auringon nousuja laskuajat Miete Nimipäivät Risuja Ivalossa Keskiviikko 21.2. KERHOJA KUOROTOIMINNAT JATKUVAT NORMAALISTI, lisätiedot netistä. klo 19 Viikkomessu. Tuija, Tuire, Vanessa, Duiri 26.2. Onnea mm. Maanantai 26.2. Tarjoamme mahdollisuutta osallistua sururyhmään jakamaan ajatuksia toisten läheisensä menettäneiden kanssa. NUORGAMISSA: Ti 27.2 klo 17.00 Ilosanomapiiri rukoushuoneella Keskiviikkona hävikkiruokajako, jos jaettavaa on. Inarin seurakunta ja Ivalon helluntaiseurakunta, Lämpimästi tervetuloa! SURURYHMÄ: Oletko menettänyt läheisesi viimeisen kahden vuoden aikana. Kotisivut: www.ivalonhelluntaisrk.fi Facebook: Ivalon Helluntaiseurakunta Tervetuloa tilaisuuksiin! Kirje seurakunnasta Onko sinun helppo toivottaa toiselle siunausta, vai sanotko jotain muuta, kuten heippa, kun poistutte toistenne luota, milloin missäkin tapaamisessa. klo 17.30 Riutulan diakoniapiiri Seppo Jyrkilällä. Utsjoella Keskiviikko 21.2. klo 17 Jumalanpalvelus mukana Missionuorten tiimi Norjasta Ti 27.2. Suunnattu 7.-lk ylöspäin. Tarkemmat tiedot netistä tai Anja 0407506286 / Anu 0405071713. Nestori, Ealjá 27.2. LÄHIMMÄISPALVELU: Ke 28.2. Tuuli Tuovinen. Onnea mm. Tule kuulemaan siunauksen sisällöstä enemmän Naistenillassa Inarin seurakuntakodille 22.2 klo 18. NUORTEN ILTA: To 29.2. Lauantai 24.2. klo 18.00, ehtoopalvelus, Gregorios Palamaksen sunnuntai su 25.2. Käsi minut kantaa uuteen elämään, ikirauhan antaa, valoon jään. klo 18 Saalemin vuosikokous Su 25.2. Matti, Matias, Máhtte, Máde 25.2. Onnea mm. Aslak, Ásllat, Ágá, Áillon, Áilu 24.2. Torstai 22.2. Sevettijärvi, Pyhittäjä Trifon Petsamolaisen kirkko ke 28.2. klo 19 Messu NELLIM: To 22.2. Tuuli, Hilda, Tuulikki, Tuulia, Hildá 23.2. Torsti, Dorste Onnea mm. Sunnuntai 25.2. klo 13 Porinapirtti Maija Hakovirralla. Iltatilaisuudet ma, ti ja to klo19. Matti Saijets, Matti Valle ja Matias Välitalo. Maanantai 26.2. Aiheesta kertoo rovasti Eija Seppä, ja luentoa makustellaan pienen draaman keinoin. Tiistai 27.2
Ensimmäinen asukaspaneeli keskusteli hyvään ja turvalliseen ikääntymiseen liittyvistä teemoista ja laati hyvinvointialueelle suosituksen hyvästä ja turvallisesta arjesta kotona. Ikääntynyttä pitää myös kohdella kunnioittavasti, eikä työntekijän kiire saa näkyä kohtaamisessa. Turvallisuuteen liittyen paneeli on esittänyt suosituksessa omaa seniorineuvolaa, jolla olisi kokonaisnäkemys ikääntyneen tilanteesta. Lapin hyvinvointialueen työntekijät ovat koonneet suosituksen yhteenvedon, mutta eivät ole tuottaneet siihen sisältöä tai päättäneet sen sisällöstä. Kutsun perusteella ilmoittautuneista valittiin asukaspaneelin osallistujat huomioiden iän, asuinpaikan ja sukupuolen. Yli 3 000 vuotta elämänkokemusta Lapin hyvinvointialueen ensimmäiseen asukaspaneeliin osallistui 45 lappilaista 20 kunnasta. Tarvitaan oma seniorineuvola, joka ottaa kokonaisvastuun ikääntyneiden terveydestä, ja hyvinvoinnista, koordinoi yhteistyötä eri yksiköiden välillä ja tiedottaa ikääntyneitä. Osallistujat tapasivat heitä lähimpänä olevalla paikkakunnalla sekä saivat keskustella etäyhteyden avulla muiden paikkakuntien osallistujien kanssa. 0400 474 039 toimisto@samitervahauta.fi Esa Keskinen Lapin hyvinvointialueella kokeiltiin uutta asukkaiden osallistamisen tapaa, eli asukaspaneelia. Kutsu asukaspaneeliin lähetettiin 3 000 satunnaisesti valitulle yli 64-vuotiaalle lappilaiselle. Sää Tänään Huomenna Selkeää Puolipilvistä Pilvistïä Vesikuuroja Vesisadetta Lumisadetta Ukkosta Räntäsadetta Sumua Keskiviikkona Torstaina Perjantaina -10 -11 -3 -4 -3 -2 -2 +0 -1 -4 +1 -1 -4 -7 -2 -2 -4 -2 -3 +1 +1 -1 +2 +2 6 6 7 6 7 6 8 7 Helsinki Ke -0 Joensuu -4 Jyväskylä -2 Kajaani -2 Kemi -2 Lahti -1 Oulu Pori 1 Rovaniemi -3 Tampere -1 Turku 1 Vaasa To 1 -2 -2 -1 1 -1 2 -2 1 1 2 Pe 3 1 1 1 2 2 2 4 1 2 4 3 Inari Utsjoki Inari Utsjoki Inari Utsjoki -8 -10 -6 -10 -7 -7 -10 -11 -2 -4 -2 -2 -3 -2 -4 -3 +0 -0 -0 +1 -0 -0 -1 -0 2 3 3 Ennuste laadittu 20.2. Pieniltä paikkakunnilta nuoret ovat lähteneet opiskelemaan Lapin kaupunkeihin tai Etelä-Suomeen, eivätkä ole opiskelujen jälkeen palanneet kotiseudulleen z Toimivien ja riittävien nettiyhteyksien saatavuudessa on alueellisia eroja z Saamelaisten kotiseutualuetta ovat Utsjoen, Inarin ja Enontekiön kunnat sekä Sodankylän kunnan pohjoisosa. Suosituksen vastaanotti hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela. Asukaspaneeli sai Lapin hyvinvointialueelta syksyllä 2023 tehtäväkseen laatia suosituksen ikääntyneiden hyvästä ja turvallisesta arjesta kotona. Yli 64-vuotiaista lappilaisista koostettu asukaspaneeli teki hyvinvointialueelle suosituksensa ikääntyneen hyvästä ja turvallisesta arjesta kotona. Tällöin ikääntynyt tietää voivansa aina olla yhteydessä seniorineuvolaan”, suosituksessa kirjoitetaan. P. Asukaspaneeli kokoontui syksyn 2023 aikana kolme kertaa Torniossa, Rovaniemellä, Kemijärvellä ja Ivalossa. 3 000 vuotta elämänkokemusta: yli 64-vuotiaiden ryhmä luovutti hyvinvointialueelle suosituksensa Asukaspaneeli laati suosituksen hyvästä ja turvallisesta arjesta kotona. Satunnaisotannalla oli mahdollisuus tavoittaa mukaan myös heitä, jotka eivät yleensä osallistu vaikuttamiseen. 12.02. On todella hienoa, että tällainen joukko on aikaansa tähän käyttänyt, Jokela sanoi luovutustilaisuudessa hyvinvointialueen tiedotteen mukaan. KUVA: LAPHA Lapin erityispiirteet z 175 795 ihmistä, joista 31 prosenttia on yli 64-vuotiaita z Harvaan asuttu z Pitkät etäisyydet palvelujen pariin z Haastavat sääolosuhteet z Ikääntyneiden lapset ja lapsenlapset eivät välttämättä asu samalla paikkakunnalla ikääntyneiden kanssa. Suositus toimitetaan alueen päättäjien, kuntien ja muiden sidosryhmien tiedoksi. ”Turvallisuutta luo se, että yhdellä taholla on kokonaisnäkemys ikääntyneen tilanteesta. Keskiviikkona 21.2.2024 7 LAKIJA KIINTEISTÖASIAINTOIMISTO Sami Tervahauta, varatuomari Ivalo Utsjoki Ivalontie 12, Sähköosuuskunnan talo 99800 Ivalo Utsjoentie 38, 99980 Utsjoki Kaikki oikeudelliset toimeksiannot mm. Suositus luovutettiin Lapin hyvinvointialueelle 23.1.2024. – rikosja riita-asiain oikeudenkäynnit – perunkirjoitukset ja perinnönjaot – kauppakirjat ja kaupanvahvistukset Utsjoella keskiviikkoisin, ajanvaraus etukäteen. Järjestämislain mukaan Lapin hyvinvointialueen palveluissa on kyseisellä alueella oikeus käyttää suomen lisäksi inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea. Tasa-arvoa ja turvallisuutta palveluiden saatavuudella ja kokonaisvaltaisuudella Suosituksessa nostetaan esille useita eri teemoja digitaalisuudesta yksinäisyyteen ja tiedonsaantiin. – Laskeskelin tuossa, että jos tässä 45 ihmistä on ollut mukana ja kaikkien ikä on yli 64, ehkä siellä seitsemänkymmenen paikkeilla, niin tässä on yli 3 000 vuotta elämänkokemusta, joka näihin kansiin on kasattu. Asukaspaneelin laatima suositus ikääntyneen hyvästä ja turvallisesta arjesta kotona julkaistiin tammikuussa ja se luovutettiin hyvinvointialuejohtaja Jari Jokelalle 23.1.2024. Asukaspaneeli toteutettiin yhteistyössä Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran kanssa. Suosituksessa todetaan tasa-arvoon liittyen esimerkiksi, että palvelujen pitää olla saatavilla asuinpaikasta riippumatta kohtuullisen matkan päässä tai mahdollisuuksien mukaan palvelut tuodaan ikääntyneen henkilön luo
Kaikenlaiset spekulaatiot heräsivät ja muutamat Inarijärven pohjoispuolella asuneet ihmiset kertoivat, että he näkivät ja kuulivat jotain outoa taivaalla joulukuun lopulla. Toimittaja Pekka Sjögren on muistellut, että kun hän lompsi hopeahaalari yllään Hotelli Ivaloon, niin olisi hotellin työntekijä säikähtänyt kuollakseen, että näinkö paha on tilanne! Hän oli kuvitellut hopeahaalaria jonkinlaiseksi säteilypuvuksi. Ohjus-Veijo. tammikuuta Neuvostoliitto ilmoitti, että sotaharjoituksen aikana Barentsinmereltä laukaistu maaliohjus oli toimintahäiriön seurauksena harhautunut Suomen ja Norjan ilmatilaan. – Kaikki meni kaupaksi, kelkkahaalarit, karvalakit, kunnon käsineet ja talvikengät. Se tiedotuspolitiikka ei ollut kovin avointa, siksihän Rajavartiolaitoksen lempinimi oli silloin Salavartiolaitos, muistelee Inarinmaa-lehdestä eläköitynyt toimittaja Usko Luostarinen. Havainto oli yhtäkkiä kadonnut tutkasta Inarijärven paikkeilla. Ohjus-Veijon legenda syntyi Viranomaisten tekemien kolmen viikon tuloksettomien etsintöjen jälkeen poromies-postinkuljettaja Veijo Saijets oli viemässä moottorikelkalla postia Inarijärven pohjoispuolelle. Hotelli Ivalossa laitettiin heti ruokalista uusiksi; lihakeitto muuttui ”sirpalesopaksi” ja paistetusta lohesta tuli ”rakettirautua”. Sanomalehdet elivät 80-luvulla kulta-aikaansa, joten joku lehtitalo toi etelästä helikopterin Ivalon lentokentälle toimittajiensa käyttöön. Tammikuun alussa 1985 Helsingin Sanomat uutisoi norjalaisten tekemistä tutkahavainnoista. Rajavartiolaitoksen tiedotuslinja oli koko ohjusjupakan ajan hyvin niukka, mutta jo 2. Norja sen sijaan jo tiesi. Rajavartioston väki ja Puolustusvoimat etsi ohjusta helikoptereiden ja moottorikelkkojen avulla Inarijärven pohjoisosista. – Tämä on hieno tilaisuus, kun on ylilentokin järjestetty, vitsaili tilaisuudessa ollut matkailuyrittäjä Teuvo Katajamaa. Niinpä Ivalon kylän kaupat tyhjenivät talvivaatteista. Pariisin De Gaullen lentokentältä lensi samalla lennolla kymmeniä toimittajia Ivaloon. Vesisaaressa sijainneen Norjan tiedustelupalvelun salakuunteluasemalla oli kuultu, kuinka Kuolan niemimaalla sijainneen neuvostotukikohdan upseeri ilmoitti omilleen, että yhteys sukellusveneestä laukaistuun ohjukseen oli menetetty. Joillakin toimittajilla oli tietysti talvikamppeita myös tullessaan, mutta hekin joutuivat toteamaan 40 asteen pakkasessa, että ei taida riittää. Keskiviikkona 21.2.2024 8 Jaakko Peltomaa Joulukuun lopulla vuonna 1984 Saariselän maastossa oli menossa vihkitilaisuus. Huoltoasemien baareissakin ohjuksen mainosarvo tajuttiin ja niinpä munkit paistettiin pötkäleen muotoisiksi ja ne ristittiin ”ohjusmunkeiksi”. Veijo ajatteli hetken, että muovinen kapistus on tupuli tai joku muu väline, joka olisi jäänyt jäälle ammattikalastajien jäljiltä. Suomi ei vielä tiennyt, mitä Inarijärven yllä oli oikein tapahtunut. Toimittajat oli tarkoitus lennättää yksityisellä kopterilla Inarijärvelle, mutta tulipalopakkanen hyydytti kopterin lentokentän laidalle. Ohjus aiheutti kansainvälisen mediasirkuksen ja Ivalon kaupat tekivät ennätystulosta, kun kaikki talvivarusteet viimeistä huopatossua myöten myytiin ulkomaalaisille toimittajille. Kylmää sotaa 50 asteen pakkasessa Norjan sotilasviranomaiset tiedottivat 2. Tarkoitus oli viedä postia ainakin Paltto Veikolle, legendaariselle Suolisvuonon yksineläjälle ja veneentekijälle. Postikortteja painettiin ja jopa Joulupukki vieraili etsintäpaikalla saaden aikaan suunnatonta paheksuntaa viranomaisten ja poliitikkojen keskuudessa.. Yhtäkkiä hänen silmänsä osui lumessa törröttävään vieraaseen esineeseen. Tai paljon he eivät kyllä ehtineet nähdä mitään kaamosöisellä taivaalla, mutta moneen pirttiin kuului kovaa ääntä: tuntui siltä kuin ukkonen olisi jyrissyt ja loitontunut sitten kauemmaksi. Hetken päästi Veijolla kuitenkin raksutti, että tämä liittyy siihen ohjukseen, mitä Inarijärven jäältä on viikkokaudet etsitty. Virallinen Suomi oli vielä hiljaa, vaikka Yhdysvaltojen sanomalehdetkin alkoivat spekuloida jo kaikenlaista. Kelkkakeli oli hyvä ja Suolisvuonon suulla Veijo päätti hieman oikaista. Dieseltakseja ei tietenkään perillä sammuteltu tulipalopakkasten vuoksi, vaan ne nakuttivat koko ajan käynnissä Inarijärven jäätiköllä. Kun muovissa oli pientä syöpymistä, niin hän päätteli, että kapine on ollut tekemisissä virran ja elektroniikan kanssa. päivän iltana Ilmavoimat ilmoitti, että tutkahavainto lentävästä esineestä oli tehty. Veijo asuu puolisonsa kanssa Nellimissä, mutta on nykyisin vetäytynyt julkisuudesta. Kansainvälinen media heräsi ja ryhtyi varailemaan lentolippuja Helsinkiin ja sieltä edelleen Ivalon lentokentälle. Moni toimittaja sai elää kuitenkin etsintöjen aikana ihan herroiksi ja matkata Inarijärven halki lämpimän taksin kyydissä. Elettiin vielä vanhaa hyvää talviaikaa, jolloin Inarijärvelle tuli kantavat jäät alkutalvesta, mutta raskas lumipeite satoi myöhemmin. Hävittäjät olivat menossa Inarijärven ylle ja Inarin kunnan itälaidalle katsomaan, mikä oli se lentävä esine, joka näkyi Kaamasen Ilmavoimien tutka-aseman tutkassa hetkeä aiemmin. Ohjus suuntasi Länsi-Saksaan. Ei hän koskaan harmitellut löytöään, koska saihan siinä hiljainen poromies kertaheitolla uusia väärttejä ympäri Suomenmaata. Lapissa elettiin ennätyspakkasten kourissa ivalolaiset mittailivat yli 40 asteen pakkasia talven virallinen pakkasennätys tehtiin tosin Sallan Naruskassa: 50, 4 astetta. Eikö edes Jätkän puolen kalja-asiakkaiden yllä. Aikaisempien päivien tuisku oli pyyhkinyt lumet sen päältä, joten oli hyvää tuuriakin, että kapine sattui Veijon näkökenttään. YYA-Suomen tiedotuslinja Inarijärvellä oli niukkaa ja virallista, mutta sitä se ei voinut estää, että ohjuksen ympärille syntyi hetkeksi oikea kansankarnevaali ja mediasirkus. Yhdysvalloissa epäiltiin jopa, että Neuvostoliitto oli laukaissut Murmanskista ydinohjuksen kohti Länsi-Saksaa, mutta Kreml olisi lopulta tullut katumapäälle ja ehtinyt ampua ohjuksensa alas taivaalta Inarijärven yläpuolella. 4. Ei Teuvo eikä kukaan muukaan inarilainen vielä joulukuussa tiennyt, ettei kyse ollut mistään tavallisesta ylilennosta, vaan ihan jostain muusta. Neuvostoliitto oli ampunut sukellusveneestä Jäämereltä ohjuksen, joka harhautui Suomeen ja rysähti jää läpi Inarijärven pohjaan. Veijo osuikin oikeaan, silNeuvosto-ohjus nosti Inarijärven maailmankartalle 40 vuotta sitten löydön tehnyt poromies sai palkaksi munkkikahvit Rajan päälliköltä Ivalon kylä nousi maailmankartalle 40 vuotta sitten tammikuun paukkupakkasissa. Ivalon taksit huitelivat pitkin Inarijärven jäätä toimittajat kyydissään. He tulivat melkeinpä kesäasusteissa, nappaskengissä ja kravatit kaulassa. Rakettirautua ja sirpalesoppaa Ivalon kylän majapaikat, Hotelli Ivalo, Kultahippu, Ivalon Matkakoti, täyttyivät kaikenkarvaisesta mediaväestä. Tarina on hauska, vaikkakin herää epäily, että eikö muka ivalolaisen hotellin tarjoilija olisi siihen mennessä vielä hopeahaalaria nähnyt. tammikuuta, että Neuvostoliiton ohjus oli lentänyt Suomen puolelle. Mukana olleet toimittajat muistavat vieläkin etsintöihin osallistuneiden upseerien happamat ilmeet, kun mediaväkeä alkoi nousta sukellusavannon reunalla taksien penkeiltä: – He olivat tietysti nyreissään, kun huomasivat, ettei edes paukkupakkanen estänyt toimittajia, vaan heitä nousi lämpimistä dieselmersuista kuin jotakin herrasväkeä konsanaan. Veijo Saijets oli Inarijärven ohjuksen löytäjä. Yhtäkkiä Lapin lennoston Drakenit pyyhkäisivät juhlapaikan yli kohti pohjoista. Kansankarnevaali. Osa toimittajista tilasi moottorikelkkakyydin ja he köröttelivät reessä istuen kohti etsintäpaikkoja. Kuvassa Veijo esittelee kiehisiä, joita hän vuoli vuodesta toiseen eräpussin täytteeksi kiehispussi oli aina palkintona seurakunnan diakoniapiirin arpajaisissa. Lomatexin legendaarinen hopeahaalari oli kysytty tuote ja sehän olikin lämmin kuin mikä. Inarijärven ohjustalvena hopeahaalarista tuli maailmankuulu, ja sehän oli juuri se, mitä nimitettiin myös Kaamasen kansallispuvuksi, muisteli Inarilaisen sivuilla aikoinaan Ivalon Asuste-Känsälän kauppias Valto Känsälä
– Kun uutiseni hommasta oli lehdessä, niin kai sinne avannolle meni vielä muitakin toimittajia jälkijuttuja tekemään, taisivat mennä Nitsijärven-Partakon puolelta kelkkakyydeillä, mutta enpä heitä ollut seuraamassa ja jututtamassa. lä muoviosa oli ohjuksen ohjainlaite. Lentävä lyijykynä vaihtui Väänäseen Inarin kunnassa ei mikään muistuta enää 40 vuoden takaisesta Inarijärveen tippuneesta maaliohjuksesta. Kuva: Museovirasto.. Kovin iso se ei ollut, sillä Veijo laittoi kapineen sarkahousujen reisitaskuun. Hänhän ei ujostellut Ivalon kuppiloissa kertomasta, että on sivutoiminen Supon agentti niinkuin epäilemättä olikin. Kärsivällisesti Veijo on aina kertonut yhä uudelleen ja uudelleen tapauksesta. Kaikki kelpaa. Minulla ei ollut vielä moottorikelkkaa, mutta olin kuullut ja nähnyt ihmisten ajelevan jäillä autoilla ja rupesinkin kyselemään, että miten pääsisin jäälle autolla. – Nykyisillä tiedoillani en kyllä enää lähtisi urheilemaan pitkin Inarijärveä toukokuun lopussa, mutta eipä tuo pöljän tuuri silloin pettänytkään. Suomen ja Neuvostoliiton välit olivat korrektit ja suurlähettiläs Vladimir Sobolev esitti anteeksipyynnön ohjuksen harhautumisesta ulkoministeri Paavo Väyryselle. Laite jäi rajavartioston haltuun ja palkaksi päällikkö tarjosi Veijolle munkkikahvit rajasotilaskodissa se olikin ainoa löytöpalkkio minkä Veijo ohjuksen osasta sai. Raskaimmat osat nostettiin ylös helikopterilla. Hän naurahtaa, että nyt hän onkin jo ”valmiiksi” seilannut ja asustellutkin järvellä melkein 30 vuotta, mutta eipä tänä aikana ole mitään Inarille tippunut vain Saharan hiekkaa tänäkin talvena. Hermanni oli Norjan puolella asuva Hermanni Sotkajärvi, Norjan valtion virallinen ammattikarhunpyytäjä. Osa ihastui julkisuustemppuun, mutta pääasiassa Joulupukin poseeraaminen ohjusromun keskellä herätti paheksuntaa kylmän sodan aikana moinen touhu vaikutti kevytmieliseltä. Tai yksi asia ehkä muistuttaa hän on Inarin Kirkonkylällä eläkepäiviä viettävä Lapin Kansan aluetoimittaja Veikko Väänänen, joka aikoinaan sai pelottomista kirjoituksistaan lempinimen Lapin Kansan ”palkkatappaja”. Jos ei tuo ohjus olisi tippunut Inarijärveen, niin ehkä se olisi tippunut nyt Ukrainaan, mutta räjähdekärjellä varustettuna. – Meillä oli Pekan kanssa ihan korrektit välit. Niistä luettiin ohjusjupakan käänteitä. Julkisuus oli välillä aikamoista, kun aina ohjuksen vuosipäivinä joku toimittaja soitteli ja halusi kysellä, miten se löytäminen tapahtuikaan. Niinpä minä lähdin Lapin Kansan vanhalla Kadetilla reissuun ja huitasin järven läpi Suolisvuonon kulmille. Mutta Pekka oli niin vanhan liiton lehtimies, että hän nollasi välillä itseään alkoholilla. Mitään matkailukohdetta kyseisestä paikasta ei ole tullut, ja harva sinne enää edes osaisi löytöpaikka on pyyhkiytynyt inarilaisten muistista. Hän siunaili, että ei voi olla totta, he kun luulivat, että nyt viimein voidaan työskennellä medialta rauhassa, mutta eikös tänne vain Väänänen tule ja vielä autolla, että tervetuloa nyt sitten. Hän ymmärsi sen, että jos ei Lapin Kansa olisi minua tänne laittanut, niin joku muu olisi kuitenkin tullut ja Pekka olisi joka tapauksessa irtisanottu. Hermannin suuntavaisto ei pettänyt koskaan ja niinpä hän oli piirtänyt kartalle viivan tuo viiva, jonka Hermanni kompassinsa avulla veti, oli aika tavalla tarkalleen ohjuksen lentorata Inarijärven yllä. – Ruotsalaisen Paavolta sain vinkin ja opastuksen, että Veskoniemestä Ämmänhiekalta voisi olla vielä jääyhteys selille. Kotona Veijo tutki ohjainlaitetta isänsä kanssa ja laittoi sen sitten piironginlaatikkoon. Mediasirkus Ivalon kylällä ja Inarijärvellä oli ohi helmikuun alussa. Mutta 40 vuoden jälkeenkin, spekulaatiot vellovat, kuten aina rajaseudulla: – Eikö sieltä ole ennenkin rysähtänyt joku ohjus Inarijärven pohjaan. Oli jäänyt mieleeni jostain joku uutinen, jossa mainittiin, että loput osista nostetaan joskus myöhemmin. Järvenpää olisi oman tarinan arvoinen seikkailuineen ja suojeluspoliisi-kytkentöineen. Kyrilliset merkinnät viittasivat siihen, että lähetys oli peräisin Neuvostoliitosta. Lapin Kansan toimitusjohtaja Esko Kuusela moitiskeli minua, kun olin vaarantanut talon auton menemällä kevätjäille. Oli siellä aikamoisia railoseikkailuja välillä, mutta niin vain satuin pääsemään niistäkin yli ja vielä palaamaan takaisin. Tulipalopakkaset jatkuivat ja sukeltajien iso avanto jäätyi pian umpeen ja lumi peitti etsijöiden jäljet. Hän soitteli silloin tällöin ja antoi jopa uutisvinkkejä minulle. Kyllä ivalolaiset pysyttelivät tammikuun pakkasilla pirteissä, kertovat vanhimmat baariparlamenttilaiset. Kun Veijo seuraavan kerran vei postia Suolisvuonoon, niin näki hän löytöpaikkansa liepeillä, että lähistöllä oli oikea etsijöiden leiri moottorikelkkoineen ja helikoptereineen. Ohjuksen löytöpaikalla Inarijärvellä ei ole mitään muistomerkkiä, ei poijua tai kylttiä, kertomassa 40 vuoden takaisesta ohjusjupakasta. Matkailun edistämiskeskus (MEK) pestasi etsintäpaikalle Joulupukin ja valokuvat levisivät ympäri maailmaa. Neuvostoliitto välitti pahoittelunsa myös Norjaan. Joskus hän tuumaili hyväntuulisesti, että olihan se julkisuusmylly outoa hiljaiselle poromiehelle, mutta samallapa hän sai uusia tuttavia ja ystäviä ympäri Suomen. Veijo Saijets kertoi rajavartioston väelle tarkan löytöpaikan. Pahaksi onneksi yksi nollauskausi sattui juuri silloin, kun häntä olisi tarvittu Inarijärven jäällä. Lapin Kansasta potkut saanut Pekka Järvenpää löysi työpaikan Inarinmaa-lehdestä. – Minua vastaan lähti sieltä ohjuspaikalta ajamaan moottorikelkka, jota ajoi joku majuri. Ja kävihän avannon reunalla myös Joulupukki. – Pekkahan sai sitten potkut sen ohjustapahtuman takia. Rannat kun alkoivat olla jo aika tavalla auki. No, siihen toimari hiljeni, vaikka mahtoi olla edelleen enemmän huolissaan siitä auton rohjosta. Ohjusromu matkasi Etelä-Suomeen ja sieltä sen matka jatkui Neuvostoliittoon. Miia Tervon ohjaama draamakomedia, jota tähdittää Oona Airola (kuvassa) on nähtävillä Ivalon elokuvateatterissa keskiviikkona 21.2. Taksimiehet näkivät sen sukellusavannon ja ohjusromun Inarijärven jäällä, mutta eihän tavalliset ivalolaiset sinne menneet, eivät varmasti menneet 40 asteen pakkasilla. Veijo ei tuntenut tarvetta kaartaa kelkallaan etsijöiden luokse heitä jututtamaan, vaan hän ajeli vain ohi ja antoi etsijöiden tehdä työtään. Hermanni oli erämaassa kulkemisen ammattilainen ja hän oli nähnyt, kun ohjus pyyhkäisi Norjan taivaalla kohti Suomea. Hiljainen poromies sai uusia ystäviä Veijo Saijets viettää nykyisin eläkepäiviä kotonaan Nellimissä Pirkko-puolisonsa kanssa. Ja se Lapin Kansan edustaja, erämaassa liikkumaan kykenevä, olisi sitten meikäläinen, näin se asia päätettiin, muistelee Veikko Väänänen. Tammikuun lopulla sukeltajat löysivät Inarijärven pohjasta lähes ehjän ohjuksen pyrstön, siivekkeitä ja moottorin. Väänänen lisää, että hän on aina sanonut tulleensa Inariin perheineen ohjuksen tuomana: – Nyt painaa 75-vuotispäivä kohta päälle eli tänne sitä vanhettiin, eikä kyllä harmita. Joskus viikon päästä, kun Veijo postinjakokiireiltään ja porohommilltaan kerkesi, hän lähti Ivaloon kapine mukanaan ja vei sen Ivalon Rajakomppaniaan päällikkö Raimo Piiroiselle. – Mutta sitten kun ohjuskeväänä Puolustusvoimat yritti kaikessa hiljaisuudessa nostaa aivan kaikki loputkin ohjusromusta järvestä, niin minä olin siellä ensimmäisenä. Ei hän kantanut kaunaa minulle, vaikka tulin hänen tilalle tänne Inariin. Sain kuulla, että Itä-Inarilla lentelee armeijan Mi8-kopteri ja laskin yhteen yksi ynnä yksi ja sain päähäni, että siellähän ne ovat nyt hommissa. Häneltähän pääsi röhönauru, kun tervehdin häntä kertomalla olevani Väänänen Lapin Kansasta. Onhan niitä räjähdysääniä ja valoja kuulunut, eräs karvalakkimiehistä myhäilee. Minä kyselin viattomasti, että eikö suurempi ongelma olisi vielä ollut, jos minä olisin rojahtanut järven pohjaan auton mukana. Baariparlamentin miehet vetävät yllättäen ohjusromusta linkin myös Ukrainan sotaan: – Venäjä on kaivanut ikivanhat sotaromunsa ja ohjuksensa käyttöön. – Sinä keväänä järvessä oli keskimääräistä paksummat jäät, mutta lumet olivat jo sekä jäiltä että mailta kadonneet silloin myöhään toukokuussa. Hän huomautti myös, että olisitte jo uskoneet Hermannia, joka oli jo aikaisemmin kertonut mistä ohjusta kannattaa etsiä. Ivalon ST1:n huoltoaseman baariparlamentin vanhimmat osanottajat muistelevat, ettei ohjustalvi hirveästi kyläläisiä hetkauttanut silloin 40 vuotta taaksepäinkään: – Sanomalehdet tulivat iltapäivällä postilaatikkoon ja iltapäivälehdet R-kioskille. Inarijärveen harhautunut neuvosto-ohjus poiki lopulta myös elokuvan ”Ohjus”. Ohjusjupakan aikana Lapin Kansan toimittajana Ivalossa oli vanhan liiton toimittaja Pekka Järvenpää, ”lentävä lyijykynä”, viimeisen päälle terävä ja ammattitaitoinen lehtimies. Neuvostoliitto pyysi anteeksi Ukrainan sota ja Putinin aikakausi olivat vielä kaukana 80-luvulla. Lapin Kansassa oltiin sitä mieltä, kun sitä ohjusjupakan jälkipyykkiä käsiteltiin, että kun seuraava ohjus putoaa Inarijärveen tai minne tahansa erämaahan, niin Lapin Kansan täytyy olla ensimmäisenä paikalla. Veijo on myös arvellut, että ainakin ohjuksen putoamisvuonna etsijät ja toimittajat jättivät mukavasti rahaa Inarin kunnan alueelle, ja ehkä ohjus teki omalta osaltaan Inaria tunnetuksi maailmalla. Kuva: Elokuvayhtiö Komeetta Ohjukselta näyttää. Keskiviikkona 21.2.2024 9 Ohjus. Inarijärveen pohjasta nousseita osia soviteltiin jään päällä yhteen ja peräkkäin risteilyohjukseltahan laite alkoi näyttää
Keskustan valtuustoryhmä jätti valtuustossa viime vuoden lopulla aloitteen, jossa esitetään, että kunta edistää saamenkielisten kuntalaisten yhdenvertaisuutta käynnistämällä yhteistyön Saamelaiskäräjien kanssa perusopetuksen saamenkielisen oppimateriaalin puutteen ratkaisemiseksi. Inarin kunta valmistelee parhaillaan koltansaamenkielisen opetuksen aloittamista Ivalon koulussa. Lautakunta päätti valmistella kuluvalle keväälle Nuorisotoimen työpajapäivää. Yksi vaihtoehto on kielitoimiston mukaan se, että nimi on ns. Kunnanhallitus totesi viime vuonna aloitetta käsitellessään, että nykyiset palvelut nuorille ovat riittävät. Saamelaiskäräjät ei innostu esityksestä antaa Inarijärven saarelle nimeksi Pallatsaari Jaakko Peltomaa Saamelaiskäräjät toteaa lausunnossaan Mellanaavan testausalueen ympäristöluvasta, että testiratojen sulamisja hulevedet ja purkaumat testialueelta lähistön virtavesiin vaativat vesiensuojelun näkökulmasta erityistä huomiota. siirtonimi eli tullut alueelle muuttaneiden suomenkielisten mukana. Sivistyslautakunta päätti käynnistää rakennuksen nimikilpailun valmistelun. Virkamieskuntakin on matkan varrella hieman ehtinyt vaihtua, toteavat sivistysjohtaja Ilkka Korhonen ja lautakunnan puheenjohtaja Maritta Mäenpää. Hulevesien kyllästämien testiratojen pohjien ja lähialueiden laidunnus altistaa poron raskasmetalleille ja mikromuoveille, toteaa Saamelaiskäräjät. Pehkosella on lisäksi pohjoissaamen kielen taitoa. Kunnalle esitystä on perusteltu sillä, että saarta on kutsuttu tällä nimellä vuosikymmenet. eli pelästyä tai pallâ. Viime vuonna jätettyihin aloitteisiin kuuluu muun muassa Inarin nuorisovaltuuston jättämä aloite maksuttomien kuukautisvälineiden tarjoamisesta nuorille ja opiskelijoille. Sen sijaan ihmisoikeusjärjestöt eivät ole velvoittaneet Suomea muuttamaan saamelaismääritelmää eli poistamaan lappalaiskriteeriä. – Huoli saamenkielisestä oppimateriaalipulasta on yhteinen Saamelaiskäräjillä ja Inarin kunnalla. ehdottaa Saamelaiskäräjille tapaamisen järjestämistä vuoden 2024 aikana. Inarin kunta on puolestaan saanut hakemuksen nimetä saari kyseisellä nimellä. Tämä sijainti saattaa vaikuttaa melun kantautumiseen laajemmalle säteelle. Nimi kuvaa hyvin saaren muotoa, koska pallat tarkoittaa yhtä kuin korkea paikka tai kumpuileva maasto. Ilmari Mattuksen Itä-Inarin – paikannimistö-kirjassa todetaan, että pallat-määriteosa on mahdollisesti mukaelma tuntemattomasta inarinsaamen sanasta, joka voisi olla vaikkapa verbi palla. Saamelaiskäräjät: Mellanaavan testiratojen laajentuminen aiheuttaa riskin Ivalojoelle Inarin kunnanhallitus kävi läpi vuonna 2023 jätetyt aloitteet ja päätti esittää valtuustolle aloitteiden käsittelyn tiedoksi. metallija muovihiukkausten ja kemiallisten aineiden päätymiselle maaperästä ja kosteikkoalueilta Akujokeen sekä Ivalojokeen on ilmeinen. Seppänen sanoi, että missään vaiheessa YK ei ole tarkoittanut, että polveutumiskriteeri tulisi poistaa alkuperäiskansan määritelmästä. Keskeneräisiin aloitteisiin kuulu aloite Inarin kunnan ja Saamelaiskäräjien yhteistyöstä saamenkielisen oppimateriaalin lisäämiseksi. Saamelaiskäräjät toteaa, että erityisesti tässä tapauksessa, kun lausunnon kohteena oleva Pallatsaaret ja siitä muodostettavaksi ehdotettu Pallatsaari, poikkeaa täysin dokumentoidusta inarinsaamenkielisestä muodosta ?ivttâke?gsuolluuh, tulisi nimet suunnitella samanaikaisesti sekä saameksi että suomeksi eri kielten asiantuntijoiden ja paikallisten saamelaisten yhteisöjen kanssa, jotta voidaan varmistaa nimistön oikeellisuus. Sivistyslautakunta valitsi sivistysosaston hallintosihteerin virkaan hallintotieteen maisteri Niina Maria Pehkosen. Se mainitsee, että tältä osin aitaaminen on suositeltavaa paliskunnan näkemykset huomioiden. Kalmari halusi kuvata tilannetta myös sillä, että onko pääkaupunkiseudulla asuva neljännen polven saamelainen, ”pleikkaria pelaava nuori”, oikeutettu harjoittamaan identiteettiään menemällä vaikkapa Tenolle kulkuttamaan uhanalaisia lohia. Saamelaiskäräjät toteaa, että laajentuneen toiminnan myötä alueen maaperään tulee kohdistumaan huomattava lisäkuormitus ja riski hulevesien sisältämien, mm. Inarin sivistyslautakunta katsoi, että saamenkielisen oppimateriaalin tilanne on muuttunut viime vuosina ja olisi hyvä saada oppimateriaalista ajantasainen kartta. Perusteina valintaan olivat tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto, kokemus julkishallinnosta sekä haastattelussa esiin nousseet asiat, yhtenä niistä esille tullut näkemys julkishallinnon asioiden käsittelystä ja päätöksenteosta. mennessä, mihin toimenpiteisiin aloitteen johdosta on ryhdytty. Samalla lautakunta päätti pyytää Saamelaiskäräjien oppimateriaalikeskukselta ajantasaisen kartan eri oppiaineiden oppimateriaaleista luokkatasoittain ja kielittäin. Aloite herätti suopean suhtautumisen kunnassa ja lopulta kunnanhallitus sai merkitä tiedoksi teknisen lautakunnan päätöksen, että Inarin Kirkonkylän uimapaikka on satama-alueella. Saamelaiskäräjät toteaa, että talvikäyttöiset, suopohjaiset radat, joilta kasvillisuus on raivattu, ovat kesällä alttiina hajoavan turpeen päästöille ja humuksen huuhtoumiselle. Kivijärvellä sijaitsevan Pallatkorven maastomuoto on kuitenkin tasainen kangas, joten se ei tue hakemuksessa pallat-sanalle kuvattua merkitystä eli korkeaa paikkaa tai kumpuilevaa maastoa. Saamelaiskäräjät toteaa, että siltä osin kuin porot alueen kesäja syyslaidunnukseen soveltuvaa suoja aapakasvillisuutta laiduntavat, jäävät alueet pois käytöstä ja laidunnuspainetta kasautuu muualle. Hakemuksessa todetaan, että tulevaisuudessa koko Mellanaavan testausalue tullaan aitaamaan. Yhteinen tapaaminen olisi nyt paikallaan, koska Saamelaiskäräjien uusi kokoonpano on nyt järjestäytynyt ja käräjien toimielimissä on uusia ihmisiä. Se toteaa, että pallat-sanan etymologia ei ole yksiselitteinen. Tähän voisi viitata se, että pohjoisessa Keski-Suomessa sijaitsevassa Kivijärven kunnassa sijaitsee Pallatkorpi-niminen paikka, joka on nykyisen saamen kielten puhuma-alueen ulkopuolella. Keskiviikkona 21.2.2024 10 Jaakko Peltomaa Inarin kunta tiedustelee Saamelaiskäräjiltä kantaa siihen, voisiko Inarijärvellä sijaitsevan Hoikan Petäjäsaaren länsipuolella olevan saaren osoitenimeksi laittaa nimen Pallatsaari. Alue on Ivalon paliskunnan poronhoitoaluetta. Ei maksuttomia kuukautisvälineitä nuorille, Inarin Kirkonkylä saa uimarannan satamaan Inarin kunnanhallitus ruoti läpi viime vuoden valtuustoaloitteet Jaakko Peltomaa Inarin sivistyslautakunta päätti kokouksessaan 24.1. Inarin sivistyslautakunta on tehnyt vuosien saatossa yhteistyötä Saamelaiskäräjien oppimateriaalikeskuksen kanssa sekä yksin että yhdessä muiden kuntien kanssa. Tämä pykälä olisi tärkeää säilyttää käräjälaissa, sillä ilman tätä pykälää vain kieli olisi merkityksellinen saamelaiseksi määrittelyssä, totesi perussuomalaisten lappilainen kansanedustaja Sara Seppänen eduskunnan lähetekeskustelussa saamelaiskäräjälaista. Lappalaispykälä täytyy säilyttää, vaatii kansanedustaja Sara Seppänen Jaakko Peltomaa Keskustan kansanedustaja Anne Kalmari pohdiskeli eduskunnan saamelaiskäräjälakikeskustelussa saamelaisuutta suurella pensselillä: – Jo kansainväliset sopimuksetkin velvoittavat meitä saamelaiskäräjälain tekemiseen. Hulevesien käsittelyä on toiminnan laajentuessa tarvetta konkreettisesti kehittää Saamelaiskäräjien mielestä. Hakemuksessa esitettyä merkitystä pallat-sanalle eli korkea paikka, tai kumpuileva maasto, ei ole voitu vahvistaa selvityksissä myöskään inarinsaamenkieleen pohjautuvaksi. Saamelaiskäräjien kielitoimisto on selvittänyt lausuntopyynnössä pyydettyjä asioita. Pääsääntöisesti aloite on tullut Saamelaiskäräjien suunnalta ja silloin tilanne on saatu käytyä läpi kerralla kaikkien saamelaisalueen kuntien kanssa. eli suomeksi tarjeta. – Sitten siellä monta sataa vuotta asunut saamelainen, inarinsaamelainen, ei voi näin tehdä, pohti Kalmari. Viime vuonna tehtiin aloite myös Inarin Kirkonkylän uimarannan tekemisestä. Lausunnossa Saamelaiskäräjät toteaa, että tällä hetkellä Mellanaavalla on käytössä 38 testirataa ja käsillä oleva laajennussuunnitelma kattaa noin 40 uutta rataa, jotka toteutuisivat vaiheittain tarpeen mukaan. Saamelaiskäräjät kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että laajennusaluetta on alustavasti suunniteltu myös Akujärven kylän pohjoispuolelle, Tuhkavaaran rinteeseen. Inarin sivistyslautakunta kokoontui Saamenkielisen oppimateriaalin pula yhteisenä huolena Saamelaiskäräjien kanssa Jaakko Peltomaa – Käräjälaissa on tähän saakka ollut niin sanottu lappalaispykälä, ja se on tarkoittanut sitä, että olet voinut todistaa olevasi saamelainen polveutumisen kautta. ”Pitääkö neljännen polven pleikkari-kaupunkisaamelaisen päästä vielä Tenolle kulkuttamaan...?”. Käräjät myös toteaa, että Ivalojoen suiston elinympäristöihin ja Inarijärven vedenlaatuun kohdistuvaa kuormitusta on välttämätöntä ehkäistä hulevesien käsittelyä parantamalla ja huuhtoumia ennaltaehkäisemällä. Ainolan toiminnat ovat pääosin jo siirtyneet Ivalon vanhalle lukiolle eli vapaa-aikatalolle. Viime vuonna jätetyistä aloitteista kahden valtuustoaloitteen käsittely on vielä kesken. – Katsojasta riippuen kyse onkin joko ihmisoikeuksia loukkaavasta etnisestä puhdistuksesta tai siitä, että haluamme antaa Saamelaiskäräjille niitä koskevan päätöksenteon. Kunnanhallitus on siirtänyt aloitteen sivistyslautakunnan käsiteltäväksi ja se edellyttää, että lautakunta ilmoittaa kunnanhallitukselle 30.4
Silloin mie seison tässä. Mie tiän sen. Mie lähen sitten, ko pikkuasiat oova niin surkean mitättömiä, ettei niitä enhää näe. Sitten met seisoma tässä, ja met taiamaki seisoa pitkhään. Pesintöjä oli noin puolet vähemmän kuin vuonna 2022. -juttusarjan pienissä tarinoissa luodataan pohjoista mielenmaisemaa herkullisen murteen sanoin. Mie vahtaan ko räkänokka kläppi talsii äitisä perässä ja vahtaa märkää asvalttia. Kaksi vapautettua naarasta tuotti myös pentuja Suomeen. Näillä alueilla tapahtuneen kannan kasvun seurauksena naalit ovat asuttaneet myös uusia alueita. Naalinpentuja syntyi Norjaan, Ruotsiin ja Suomeen viime vuotta vähemmän – Suomen tulos kuitenkin historiallinen Naalikanta elpymässä. Vaikka pentueita olikin viime vuonna vähän, naalikannan kehitys on ollut pidemmällä tähtäimellä hyvin positiivista ja Fennoskandian aikuisten naalien kanta on kasvanut 2000-luvun vaihteen 40–60 yksilöstä 564 yksilöön. WWF tukee sekä seurantatyötä että käytännön suojelutoimia, kuten naalin ruokinta-asemien ylläpitoa Tunturi-Lapissa. – Vuoden 2023 pesimätulos oli naalin eteläisillä esiintymisalueilla selvästi edellisvuotta heikompi, mutta pidemmällä tähtäimellä kanta on kasvanut erityisesti niillä alueilla, joilla on tehty tehokkaita suojelutoimia. Aiemmat vapautukset ovat olleet merkittävä tekijä naalin palaamisessa Suomen pesimälajistoon. Pekka Juntin Soratien päästä -novelli: Akuutin pihalla Mie näen, miten väsyhneet ja vanhat köpöttävät sisäle päät nuokuksissa niinkö net tietäsit, ettei tuolta välttämättä tulla enhää elävänä ulos. Tämä kuva on otettu Utsjoella pesätarkastusten yhteydessä kaukaa, jotta naalien pesärauha säilyisi. KUVA: PETRI PIISILÄ/METSÄHALLITUS Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa varmistettiin viime vuonna 83 naalin pesintää ja ainakin 357 syntynyttä naalinpentua, kertoo tuore raportti. Naalipentueiden ja pentujen määrä on suoraan riippuvainen myyrien ja sopulien määrästä: huonoina sopulivuosina naaleilla on vähän ja pieniä pentueita, hyvinä vuosina vastaavasti paljon ja isoja pentueita, kertoo luonnonsuojelun erityisasiantuntija Tuomo Ollila Metsähallituksen Luontopalveluista. Mie olen nähny. Muttei se onnistu. Kolmen Pohjoismaan yhteistyö naalin suojelemiseksi lisääntyy edelleen. Mie saatan seistä tiiman tai kaksi. Mie katton maailman vilinää ja mie katton vasiten. Pekka Juntti Toisihnaan ko mieli on harmaa ko rännänpaskanen taivas, mie ajan akuutin pihale seisohmaan. Keskimäärin pentuja syntyi viime vuonna 4,3 yksilöä per pesintä, kun vuonna 2022 keskiarvo oli 4,6. Kesällä 2022 pitkäjänteinen suojelutyö tuotti tulosta, kun naali pesi Suomessa ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1996. Jaakko Peltomaa Suomen, Ruotsin ja Norjan naalin pesintöjen kokonaismäärä oli vuonna 2023 puolet sitä edeltävän vuoden ennätyksellisestä 164 pesinnästä, raportti kertoo. Tämä korostaa pitkäjänteisen suojelutyön jatkuvuuden tärkeyttä, sanoo WWF:n ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen. Mie näen ko lanssi tuo pillit vonkuen surkeimpia, miten hoitajat koittavat olla ammattilaisia ja piilottaa ilhmeistä pinthaan pyrkivän hään. Kauhu tullee aina silmistä ulos. – Viime vuonna kerättyjen dna-näytteiden perusteella Suomessa oli neljä vuonna 2022 vapautettua naalia ja yksi vuonna 2021 vapautettu naali. Aiempina vuosina vapautettuja naaleja on kuitenkin nähty myös viime vuonna niin Suomessa kuin naapurimaissa Suomen lähialueiden tuntureilla. Ko Iitamaria vähän kasuaa, mie tuon senki tänne. Mie tulen, ko minua alkaa pännihmään semmoset asiat ko ryöttänen keittiö, siivoton vessa tai kipeä polvi. Ja mie kerron, ettei net voihneet sille mithään. Yhteisen raportin lisäksi valmistella on maiden yhteinen naalin suojeluohjelma, jossa tullaan määrittelemään lajin suojelun tavoitteet ja keinot tuleviksi vuosiksi. Toimittajakirjailija Pekka Juntti kirjoitti Hilla Groupin lehdille nipun lyhyitä novelleja. Mie katon ko isä traakaa mustuhnein silmin rääkkyvää vauvaa yli pihan. Mie näen, miten väsyhneet ja vanhat köpöttävät sisäle päät nuokuksissa niinkö net tietäsit, ettei tuolta välttämättä tulla enhää elävänä ulos. Keskiviikkona 21.2.2024 11 Soratien päästä Uusi novelli joka toinen viikko, lue lehtesi verkkosivuilta. Joskus on menny kolmekki tiimaa, ko on ollut niin mahottomasti vahattavvaa. Metsähallituksen Luontopalvelut vastaa naalikannan seurannasta ja käytännön suojelutoimista Suomessa. Mie kerron sille akuutin valkosista valoista, jotka siristit sen sameat silmät sikkuhraan. Ei kuolehmaan totu ennen ko on itte kuollu. Suomessa pesimävuosi oli onnistunut, kun pesintöjä löytyi 4 ja pentuja syntyi 25.. Tämä korostaa, kuinka tärkeää on vapauttaa luonnonkantaa edustavia naaleja myös pohjoisille alueille, Ollila sanoo. Suomessa naalien pesimävuosi oli onnistunut, koska pesintöjä löytyi neljä ja pentuja syntyi peräti 25. Tarhanaaleja ei vapautettu Vuonna 2023 ei vapautettu luontoon tarhalla syntyneitä, luonnonkantaa edustavia naaleja. Mie tulen tänne silloin ko mie olen unheuttanu, mistä tässä kaikessa on kyse. Siinä met seisoma ja mie kerron sille, miten mie kerran toin tänne äitin. Mie lähen pois vasta ko maailma on niksahtanu sijoihleen, silloin ko tiskit heittää haittaamasta ja ko vetämätön piisinhormi alkaa tuntua autuuhaan yhentekevältä. – Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosissa oli runsaasti niin myyriä ja sopuleita ja sitä myöten naalipentueitakin, mutta etelämpänä Norjan ja Ruotsin tuntureilla oli jyrsijöiden pohjavuosi ja siksi myös vähän naalipentueita. Pesintöjä havaittiin vähemmän etenkin alueilla, joissa naalin pääravintonaan käyttämiä myyriä ja sopuleita oli vähäisesti. Mie kerron, miten hoitajat juoksit, miten lääkärilläki oli kiire. Viime vuonna pesintöjä oli 83, joista 40 oli Ruotsissa, 39 Norjassa ja 4 Suomessa. Suurin syy pesintöjen laskuun oli naalin luontaisen ravinnon, myyrien ja sopuleiden, vähyys osassa pesimäalueita
OTA YHTEYTTÄ! jaakko.tapala@tapala.fi • p. Toimistoni sijaitsee Ivalossa sekä Helsingissä. 0400 394 864 • VAIHTOLAVAT • NOSTURIPALVELUT • PYÖRÄKONE • PIHOJEN HARJAUKSET kukkakauppahautaustoimisto Palvelemme ma–pe klo 9–17, la 9–14, muina aikoina sopimuksen mukaan Puh. 016 662 800 Päivystys P. 016 662 800 Päivystys P. 040 188 9942 info@kiinteistovalitalo.fi Rakennusja remonttityöt Rakennuspeltityöt Perttu Kiuru, Ivalo 0400 777 459 perttu.kiuru@saunalahti.fi Rakennusja remonttityöt Rakennuspeltityöt Perttu Kiuru, Ivalo 0400 777 459 perttu.kiuru@saunalahti.fi Rakennusja remonttityöt Rakennuspeltityöt Perttu Kiuru, Ivalo 0400 777 459 perttu.kiuru@saunalahti.fi timma.fi/ beautyofwilderness Yhdystie 14, 99800 IVALO | 040 682 9077 ma 9-17 | ti-to 9-19 | pe 9-17 | la sopimuksen mukaan Tervetuloa! Toivottaa Jaana ja Jonna Parturi-kampaamo Parturi-kampaamo ja kauneushoitola ja kauneushoitola Verkosta tuoreimmat uutiset kätevästi inarilainen.fi. 0400 469 390 harri.halonen @ ehmp.fi Teen Ylä-Lapin alueella 40 vuoden kokemuksella rakennusvalvontaa ja kiinteistöjen kuntotarkastuksia Harri Halonen Rakennusinsinööri, RI Rakennustyön vanhempi valvoja, RAVS, Fise Keskuskauppakamarin auktorisoitu kuntotarkastaja (AKK) Varatuomari Jaakko Tapala Hoidan oikeudellisia toimeksiantoja Inarissa. 040-546 6874 verhoomo.kukkala@elisanet.fi www.verhoilujapuutyokukkala.fi MEILTÄ MYÖS: • Puusepäntyöt • Rullaverhot • Sälekaihtimet Tututstu monipuoliseen kangasja verhovalikoimaamme! Suomen verhoilijamestareiden liiton jäsenliike Tutustu monipuoliseen kangasja verhovalikoimaamme! Vasantie 4, 99800 Ivalo • P. 040 707 3785 Sonja Birgitta Välitalo p. 0400 691 992 HALLITIE 13, IVALO MATERIAALIJA ASENNUSTAKUU Ammattitaitoiset sähköasennukset kaikkiin tarpeisiin Ivalo 0400?599 721 Saariselkä 0400 599 731 Utsjoki ellappi@ellappi.fi 0400 686 280 Paikkakunnan parhaat palvelut Verhoiluja puutyö Kukkala Oy AMMATTITAITOA isältä pojalle jo 50 vuoden kokemuksella Verhoiluja puutyö Kukkala Oy Vasantie 4, 99800 Ivalo P. 050 3259 445 • www.tapala.fi 045 1206634 | 040 7492089 tunturinkiinteistopalvelut.fi • Asennusja huoltopalvelut • Urakointi, remontit ja tarvikemyynti • Kiinteistöhuolto TÄYDEN PALVELUN KODINKONELIIKE • Myynti ja asennus • Huolto ja korjaus P. 045 118 5239 Henry Välitalo p. 0400 695 115 www.yla-lapinlvi.fi TÄYDEN PALVELUN KODINKONELIIKE • Myynti ja asennus • Huolto ja korjaus P. 0400 691 992 HALLITIE 13, IVALO MATERIAALIJA ASENNUSTAKUU YLÄ-LAPIN PELTI OY • SAUMATTOMAT VESIKOURUT • TIKKAAT • KATTOTURVATUOTTEET • RAKENNUSPELTITUOTTEET • PELTIKATTOASENNUKSET JA -MYYNTI TIMO POIKKIJÄRVI P. 040-546 6874 verhoomo.kukkala@elisanet.fi www.verhoilujapuutyokukkala.fi MEILTÄ MYÖS: • Puusepäntyöt • Rullaverhot • Sälekaihtimet Tututstu monipuoliseen kangasja verhovalikoimaamme! Suomen verhoilijamestareiden liiton jäsenliike Tutustu monipuoliseen kangasja verhovalikoimaamme! AMMATTITAITOA isältä pojalle jo 50 vuoden kokemuksella Verhoiluja puutyö Kukkala Oy Vasantie 4, 99800 Ivalo P. • kiinteistöriidat ja muut kiinteistöön liittyvät asiat • normaalit lakipalvelut . Keskiviikkona 21.2.2024 12 Porontie 20, 99800 Ivalo j.k@hygikyyti.inet.fi p. 045 118 5239 Lahjakortit hänelle! LVI HARJU OY LVI-tarvikkeiden myynti ja asennus EErrkkkkii HHaarrjjuu 00440000 118800 442200 JJoonnnnee HHaarrjjuu 005500 335555 00000033 lviharju@gmail.com Rovan siivousja kotiapu Ivalo P. 016 662 120 info@ylalapinlvi.fi YLÄ-LAPIN PELTI OY • SAUMATTOMAT VESIKOURUT • TIKKAAT • KATTOTURVATUOTTEET • RAKENNUSPELTITUOTTEET • PELTIKATTOASENNUKSET JA -MYYNTI TIMO POIKKIJÄRVI P. 016 662 120 info@ylalapinlvi.fi IVALONTIE 4, Ivalo LVI-myymälä P. 040 738 8916 020 743 3940 Myös kotija laitoskäyntejä Inarissa, Ivalossa ja Utsjoella Ivalon Sähköasennus Oy Risto Kukkala Ammattitaidolla kaikki sähkötyöt 040 615 8985 risto.kukkala@gmail.com Männiköntie 5, 99800 Ivalo p. 016 661 100 www.kaijankukka.com Hammasteknikkomestari Erikoishammasteknikko Jyrki Isojärvi VASTAANOTTO UTSJOELLA Ajanvaraukset p. 040-546 6874 verhoomo.kukkala@elisanet.fi www.verhoilujapuutyokukkala.fi Keittiöt · Kalusteet · Remontointi · Verhoilu ja sisustus Puuja parkettilattioiden hionnat ja lakkaukset Rovan Kauneusja jalkahoitola Metsätie 5, Ivalo Ajanvarausjärjestelmä: https://kauneusjahyvinvointi.webnode.fi/ yhteydenotto/ Puh. 0400 695 115 www.yla-lapinlvi.fi Ivalontie 4 IVALO • Asennusja huoltopalvelut • Urakointi, remontit ja tarvikemyynti • Kiinteistöhuolto • LVI-urakointi • Tarvikemyynti LVI-myymälä P
– Mutta vuoropuhelu ja yhteistyö Venäjän kanssa on nyt loppunut. Amiraali muistuttaa, että lännen ja Venäjän pitkä ja hyväkin yhteistyö arktisella alueella on nyt täysin loppunut. – Natolla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin varautua odottamattomiin yllätyksiin. TAKUUTYÖNÄ! Koko remontti Puustelli-rahoituksella. Kunnanhallitus päätti esittää valtuustolle, että Lauri Titola on 15.5.2023 menettänyt vaalikelpoisuutensa paikkakunnalta poismuuton vuoksi Inarin kunnan luottamustoimiin. Titola on sivistyslautakunnan jäsenen Maritta Mäenpään henkilökohtainen varajäsen. Venäjän suurin joukkokeskittymä sijaitsee Kuolassa, Nato-rajoja vasten. Amiraali Bauerin mukaan on selvää, että kun vuoropuhelu ja yhteistyö on nyt nollassa, niin arktisella alueella voidaan nähdä yhä epäsuotuisampaa toimintaa. 0500-505 300 Ivalon vanhassa postitalossa liikeja toimistotilaa. Sotilaallinen läsnäolo vain kasvaa, kun Venäjä laajentaa ja kunnostaa arktisia sotilastukikohtiaan. Katsastukset . 044-3636 006 ja puh. – Arktinen alue hyötyi rajat ylittävästä yhteistyöstä ja vuoropuhelusta esimerkiksi Arktisen neuvoston ja Barents-yhteistyön kautta. • LVI-URAKOINTI • HUOLTO JA ASENNUS • LVI-TARVIKEMYYNTI • REMONTOINTI JA SANEERAUS • UUDISRAKENTAMINEN • ILMANVAIHTOKANAVIEN PUHDISTUKSET JA SÄÄTÖTYÖT • ENERGIATODISTUKSET ivalonrakennus.lvi@gmail.com Tero Ojaniemi 044 282 4842 • Jari Penttinen 040 723 5326 www.ivalonrakennusjalvi.fi Toimimme Pohjois-Lapissa, mm. Korjaamopalvelu . Peräsaajontie 13, 99800 IVALO 040 505 3890 / Hannu . Keskiviikkona 21.2.2024 13 Ivalon Kauppakeskus Oy Inarin Kehitys Oy Ivalossa VUOKRATAAN LIIKETILOJA Ivalon ydinkeskustassa uuden liiketalon 2. Näiden foorumien avulla Venäjään saatiin rakentava kontakti ja se vähensi jännitteitä. Rengastyöt Hannu Alenius Oy . Siellä on Pohjoinen laivasto ydinsukellusveneineen ja lentotukikohtineen. Myös pohjoisessa. IVALON RAKENNUS JA LVI SE PAIKALLINEN TOIMIJA! . TÖINEEN JA TARVIKKEINEEN. Yhteistyöstä kertoo muun muassa se, että Venäjän turvallisuuspalvelu FSB ja Kiinan rannikkovartiosto ovat solmineet sopimuksen meriturvallisuusyhteistyöstä arktisilla vesillä. Toimi tiloja Siellä missä tarvitaan, maalla sekä järvellä Toni Multasuo 041 311 9416 Siellä missä tarvitaan, maalla sekä järvellä nuohoukset ylä-lapin alueella Varaa maksuton suunnitteluaika! Rovaniemen Puustelli, Aittatie 1 p. www.hannualeniusoy.fi/ Täydenpalvelun talo henkilöautoille ja raskaalle kalustolle merkkiin ja vuosimalliin katsomatta! Tavoitamme viikottain jopa 8000 lukijaa! hillagroup.fi/mainostajalle Varaa tämä mainospaikka Varmista näkyvyytesi Eliisa Lintula 050 322 3849 eliisa.lintula@hillagroup.fi Varaa oma paikkasi: Mainostuotteet läheltäsi Mainonta · opastaminen · esillepano · markkinointi • Mainostarrat • Suurkuvat, banderollit • Opasteet, kyltit • Autoteippaukset • Ikkunateippaukset • Valomainokset • Kuvataulut • Tulosteet, lomakkeet • ja paljon muuta... Kuljetuspalvelut . Venäjän uhka voi tulla myös pohjoisesta, sanoo Naton sotilaskomitean puheenjohtaja, amiraali Rob Bauer High North News-uutissivustolla. Piiskuntie 1, 99800 Ivalo | 050 5599 819 Ivalo Jäämerentie 18, Sodankylä | 050 5599 817 info@mainoslinja.fi | www.mainoslinja.fi Sodankylä OSA HILLA GROUPIA – Meidän on varauduttava siihen, että konflikti voi ilmaantua milloin tahansa ja millä tahansa alueella, myös arktisella alueella. 010 277 7330 PUUSTELLISTA UUSI KEITTIÖ SUUNNITTELUSTA ASENNUKSEEN. Nato-amiraali: Venäjä voi iskeä pohjoisesta Inarin kuntaan on tullut tieto, että Lauri Titola on muuttanut pois Inarin kunnasta. Samalla valtuustolle esitetään, että Titolan tilalle sivistyslautakuntaan valitaan henkilökohtainen varajäsen. Nostopalvelut . Ensin Arktisessa neuvostossa, jossa dialogi ja toiminta keskeytettiin heti sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Lauri Titola muutti pois Inarin kunnasta POHJOIS-LAPIN NUOHOUS HANNU PARVIAINEN 045 228 0608 Myös kelkkanuohoukset! www.pohjoislapinnuohous.com pohjoislapinnuohous@gmail.com Y-tunnus 2680496-3 ?Savuhormien ja tulisijojen nuohous ?ilmanvaihtokanavien nuohous ?tulisijaja hormitarkastukset ?hormisaneeraukset ?tulisijojen korjaukset ?kiukaiden ja kaminoiden asennukset. Toisen kerroksen tiloihin ala-aulasta uusi iso hissi ja portaikko. Hän huomauttaa myös, että Venäjälle arktinen alue on oikea ruutitynnyri: – Sehän on Venäjän sotilaallinen linnake. Amiraali Bauer ei usko jännitteiden vähentyvän sillä, että Kiina ja Venäjä tiivistävät yhteistyötään. Alue on venäläisten aseiden testipaikka. kerroksessa eri kokoisia myymälä-, liikeja toimistotiloja. Ivalon, Inarin ja Saariselän alueella. 0400 477 206 / Tero info@hannualeniusoy.fi . Tiedustelut ja tilojen esittely puh
Kirja on täynnä terveysalan ihmisten muisteluita, mutta paljon on myös potilaiden kertomuksia vuosikymmenten varrella. Kirjan kansikuvassa ollaan tunturipelastustehtävissä. KUVA: JAAKKO PELTOMAA Juomuksilla. Ivalon terveyskeskuksen väki puhalsi yhteen hiileen ja yhteistyö oli mutkatonta. Auttajilla ja talon isännällä ei jäänyt sormi suuhun, ja niinpä isäntä laittoi reen Elanin perään ja ajaa rynkytteli jänkiä ja kiveliöitä pitkin potilaan järven rantaan, josta potilas jatkoi matkaa Ivaloon ja kaikki meni hyvin. Sopihan se ja niinpä röntgenhoitaja Sirpa Lakotieva kävi kuvaamassa potilaan nilkan. Ainakin rajakoirien omistajat saavat olla kiitollisia siitä, että saksanpaimenkoirat saivat apua ja tikkaamista pelottomilta ihmislääkäreiltä. Lääkäri Kari Penttilä on kirjoittanut Sanilan tarinan kirjaan. Tosipohjaisia tarinoita, huimia juttuja ahkiolla, moottorikelkalla tai helikopterilla hoidetuista erämaan pelastusoperaatioista tai aivan arkista, mutta neuvokasta ja sydämelläkin tehtyä terveyskeskustyötä Ivalon terveyskeskuksessa, jossa ei aina voinut kovin jäykästi työvuoroja noudattaa ja kirurgin veitsi otettiin pelotta käteen ihmishenkien säästämiseksi. Kirjahan on samalla kuin testamentti hyvinvointialueiden päättäjille ja työntekijöille. Kirjan julkistamistilaisuudessa todettiinkin, että kansikuvan aihe on dramaattinen ja ajankohtainen. Inarissa ei ole koskaan jääty toimettomiksi ongelmien edessä, vaan asiat on ratkottu käytännönläheisesti. Kaikki 469 sivua on kiinnostavaa asiaa. Tästä kertoo Terveyttä tuntureille-kirjan tarina, jossa erämaatalon mummo täytyi saada hoitoon Ivaloon, mutta pelastava kulkuneuvo, vesilentokone pystyi laskeutumaan kahden kilometrin päähän erämaatalosta. ”Lennonjohto oli levoton ja oli laittaa Drakenit ilmaan Saariselän tuntureiden ylle, kun yhteys pelastuskopteriin katkesi” – Terveyttä tuntureille -kirja on testamentti Laphan päättäjille Terveyttä Tuntureille. Kullankaivaja Heikki Pihlajamäen luottolääkäri oli Martti Rapeli. Eteläsuomalainen lentäjän sijainen, nappaskengät jalassaan, laskeutui kopterilla kurun pohjalle ja sieltä hyppäsivät hankeen mekaanikko Martti Koskinen ja lääkäri Pekka Harve, mukanaan sodanaikainen puuahkio. Aviomies oli paketoinut vaimonsa lämpimästi kuljetuskuntoon tunturin juurelle jänkäkuruun. He eivät meinanneet ensin löytää potilasta tunturikoivikosta, myös vaikea maasto hidasti kulkemista. Kopteriin odottamaan jäänyt lentäjän sijainen oli paleltua tänä aikana nappaskengissään ja pikkutakissaan. Kirjan ilmestymisajankohta sattui samoille päiville, kun Pallaksen maastossa etsittiin lumimyrskyn kouriin kadonnutta äitiä ja poikaa. Lopputulos oli onnellinen. Siitä näkee, kuinka asiat ennen hoidettiin. Kaikki meni lopulta hyvin, eikä siitäkään ehtinyt tulla vaikeuksia, että kopterin pohjalle laskeutunut kopteri katosi tuntikausien ajaksi tutkasta ja radiosta. Niinpä ei ollut ihme, että kun talon röntgenhoitaja oli synnyttänyt esikoisen ja hän oli vielä Ivalon synnytysosastolla, tuli sinne viikonloppupäivystystä hoitava lääkäri ja kysyi, että sopisiko millään käydä hetki töissä. Keskiviikkona 21.2.2024 14 Jaakko Peltomaa Ville Vaarala Terveyttä tuntureille – muisteluksia terveydenhuollosta Inarin Lapissa – on huikea kirja arkisesta ja arktisesta terveyskeskustyöstä Ivalossa, kaukana Helsingin päättäjistä ja kaukana Rovaniemen keskussairaalasta. Hieno ja liikuttavakin muistelus kirjassa on Toini Sanilalta, joka kertoo muistikuviaan niin potilaan kuin luottamushenkilönkin näkökulmasta. Virheitäkin varmasti matkan varrelle mahtui, mutta enemmän löytyy onnistumisia. Kirja on täyttä faktaa, mutta silti sitä lukee kuin jännittävää romaania. Tästä kaikesta löytyy opittavaa tämän päivän päättäjille. Yksi kirjan muistelijoista on pitkäaikainen terveyskeskuslääkäri Martti Rapeli. KUVA: VILLE VAARALA. Pihlajamäki saatiin Lemmenjoelta ihmisten ilmoille armeijan isolla MI8-helikopterilla sekä Martti Rapelin moottorikelkalla. Yhtenä päivänä legendaarinen kunnallismies Veikko Aatami Heikkilä soitti vapaapäivää viettävälle Rapelille, että Miessin kuvernööri Pihlajamäki on nyt niin heikkona, että tarvitsee kyydin Ivalon terveyskeskukseen, juttu on nyt vain niin, ettei itsepäinen kullankaivaja usko kuin ”sinua” – eli Rapelia. Kuten kuvasta näkyy, kuuluu kalastus konkarilääkärin harrastuksiin. Kesti tuntikausia ennen kuin he hiihtivät kopterin luokse mukanaan ahkioon laitettu murtumapotilas. Melkein kuin jostakin Ivalo-tv-sarjasta on peräisin kirjan tarina ”Lyhyt lento, pitkä hiihto”, jossa helikopteri noutaa syvältä UK-puistosta jalkansa loukanneen naisen. Kun terveyskeskuslääkärit olivat osa Ivalon terveyskeskuksen kalustoa, niin kuntalaisilla oli omat suosikkilääkärinsä, joihin he halusivat turvautua. Alkuaikoina Ivalon terveyskeskuksessa hoidettiin joskus eläimiäkin, ainakin koiria, jos eläinlääkäri ei ollut heti saatavilla, ja eläin vaati välitöntä hoitoa. Lennonjohto ei ehtinyt laittaa etsijöitä liikkeelle – Rovaniemellä oli harkittu jopa Lapin Lennoston Draken-hävittäjien laittamista ilmaan UK-puiston aluetta tähyilemään
– Hyvin erilaiset opiskelijat ovat päätyneet suorittamaan kaksoistai kolmoistutkintoa. Täällä myös pidetään kaikista huoli ja maanantaiaamuisin on aina Jeesipaja, missä saa apua kirjallisten tehtävien tekemiseen, hän kertoo. Pelkkä ammattikoulu olisi kuitenkin ollut liian helppo ja toisaalta pelkkä lukion todistus ei vielä riitä, koska siinä ei valmistu mihinkään ammattiin, vaan sen jälkeen täytyisi lähteä opiskelemaan lisää, hän kertoo. Muita tutkintoja suorittaneet voivat hakea suoraan oppilaitokselle jatkuvassa haussa. Sitten mietin, että lukiokin voisi olla hyvä vaihtoehto, jolloin äiti sanoi, että niitä voi käydä yhtä aikaa, hän kertoo. ”Opiskelu on yksilöllistä” Kolmatta vuotta SAKK:ssa opiskeleva Johanna Kumpuniemi tiesi jo pienenä, mitä hän tulevaisuudessa haluaa opiskella. Esimerkiksi tiettyihin tekniikan alan jatko-opintoihin suuntaavan opiskelijan voi olla hyödyllistä opiskella lukion pitkää matematiikkaa ja laajaa fysiikkaa jo toisella asteella, hän sanoo. – Täällä opiskelu on yksilöllistä, koska ryhmät ovat pieniä. Opiskelijoilta saadun palautteen mukaan käytännönläheiset ja työelämälähtöiset ammatilliset jaksot ovat tarjonneet hyvää vastapainoa teoreettisille lukiojaksoille. Opinto-ohjaajan Tea Niemelän mukaan lukioja ammattiopintojen yhdistämisestä voi olla hyötyä jatko-opintoja ajatellen. Opiskelut ovat hänen mielestään sujuneet hyvin, vaikka välillä sekä ammattiettä lukio-opintojen yhteensovittaminen tuntuu hieman raskaalta. Lukio-opintoja hän tekee Ivalon lukiossa. Jatkuva haku mahdollistaa koulutukseen hakeutumisen joustavasti ympäri vuoden. Kaksoistai kolmoistutkinnossa opinnot suunnitellaan siten, että opiskelija suorittaa vuorojaksoin opintoja SAKK:ssa ja lukiossa. Hänellä oli jo entuudestaan muutama hyvä kaveri Inarista, mutta pienessä koulussa tutustui nopeasti muihin opiskelijoihin. ”Rentoa meininkiä” Utsjokelainen Sammeli Valle on toisen vuoden kolmoistutkinto-opiskelija. Tulevaisuudessa Sammelin suunnitelmissa on jatkaa isänsä perustaman matkailuyrityksen toimintaa, joten liiketoiminnan perustutkinnon suorittaminen oli hänelle selkeä valinta. Yhteishaussa (20.2.-19.3.2024) opiskelupaikkaa hakevat tänä keväänä peruskoulun päättävät sekä ne, joilla ei vielä ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Myös opiskelujen aloittaminen SAKK:ssa sujui Sammelin mukaan hyvin. Menesjärveltä kotoisin oleva Johanna suorittaa kolmoistutkintoa ja opiskelee taideteollisuusalan perustutkintoa korukivija jalometallilinjalla. Yhteishaku alkaa – Hae opiskelemaan Saamelaisalueen koulutuskeskukseen! Saamelaisalueen koulutuskeskus (SAKK) on saamenkäsityöhön, poronhoitoon ja saamen kieliin erikoistunut toisen asteen oppilaitos, joka järjestää monialaista ammatillista koulutusta sekä nuorille että aikuisille. – Pienenä tykkäsin tehdä koruja ja sanoin joskus ruokapöydässä, että haluaisin tehdä myös sitä isona. Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa (SAKK) opiskelijat voivat ammatillisen perustutkinnon ohessa suorittaa lukio-opintoja ja ylioppilastutkinnon, jolloin puhutaan joko kaksoistai kolmoistutkinnosta. SAKK:ssa hän opiskelee liiketoimintaa ja lukio-opinnot hän suorittaa Utsjoen lukiossa. Siksi hän on tyytyväinen, että päätti jäädä opiskelemaan Saamelaisalueen koulutuskeskukseen. Yhteishaussa mukana olevat koulutukset: Liiketoiminnan perustutkinto • Merkonomi Luontoja ympäristöalan perustutkinto • Porotalouden osaamisala, poronhoitaja • Luontoalan osaamisala, luonto-ohjaaja Matkailualan perustutkinto • Matkailun asiakaspalvelija Ravintolaja catering-alan perustutkinto • Ruokapalvelun osaamisala, kokki Sosiaalija terveysalan perustutkinto • Ikääntyvien hoidon ja kuntoutuksen osaamisala, lähihoitaja Taideteollisuusalan perustutkinto • Saamenkäsityön osaamisala, artesaani o Saamenkäsityö, pehmeät materiaalit o Saamenkäsityö, kovat materiaalit Haku suoraan oppilaitokseen: Pohjoissaamen kieli ja kulttuuri, 60 op Media-ala, 60 op Utsjokelainen Sammeli Valle opiskelee Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa liiketoimintaa. Opiskeluympäristöä hän kehuu hyväksi. Perusopetuksen jälkeisen koulutuksen yhteishaku on käynnistynyt. Keskiviikkona 21.2.2024 15 Menesjärventie 4 99870 Inari 040 723 7309, www.sogsakk.fi Yhteishaku alkaa – Saamelaisalueen koulutuskeskus tarjoaa nuorille monipuolisia koulutusvaihtoehtoja peruskoulun jälkeiseen opiskeluun Ammatillisen perustutkinnon ohessa Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa voi suorittaa lukio-opintoja ja ylioppilastutkinnon. Rentoa meininkiä, mutta opiskelut etenevät koko ajan, hän toteaa. Inarilainen Johanna Kumpuniemi suorittaa taideteollisuusalan perustutkintoa ja opiskelee korukivija jalometallilinjalla.. Iskä sanoi, että koruja voi tehdä SAKK:ssa. Koska perhe, harrastukset ja tyttöystävä ovat Utsjoella, Saamelaisalueen koulutuskeskuksen pohjoinen sijainti Inarin kirkonkylällä sopi hänelle loistavasti. – Porukka on mukavaa ja opettajat hyväntuulisia eivätkä liian tiukkoja. Pienessä oppilaitoksessa opiskelu on samaan aikaan sekä yhteisöllistä että yksilöllistä. – Haluan oppia ymmärtämään yrityksen asioita sekä tietenkin liiketoiminnasta yleisemminkin
MYRSKYLUODON MAIJA To 22.2. klo 15.30 To 29.2. P. Ivalon lukion opiskelijakunta kiittää seuraavia yrityksiä anteliaista palkinnoista lukion puurojuhlan arpajaisiin Arctic River Resort, Kultahippu, Pubi.fi, Ravintola Aanaar, Neste Juutuantörmä, Scanburger. Kysy paikallisen toivetaksin saatavuutta. 0800 414 610 Kytkimien ja Kytkimien ja vauhtipyörien vauhtipyörien vaihdot vaihdot Inarijärventie 417 b, 99800 Ivalo p. Palvelemme arkisin klo 9–11 ja 12–15. 016 663 200, asiakaspalvelu@inergia.fi www.inergia.fi Seuraa meitä Muutoksia Inergian asiakaspalvelun aukioloajoissa. www.naatamo.fi seuraa meitä! on INSTAGRAMISSA , Elokuvateatteri Kaarre OHJUS Ke 21.2. 050 467 6240 Avoinna ma – pe klo 8 16 Autohuolto Ivalo Autojen Autojen huollot ja huollot ja korjaukset korjaukset KORTTIJA LUPAKOULUTUKSIA IVALOSSA • työturvallisuuskorttikoulutus 27.2. Puh. VUOKRAA NÄÄTÄMÖSTÄ MÖKKI venematkan päästä. klo 18 kiirehdi! Liput 10 €, kesto 1 h 55 min 12 LUOTTOMIES-ELOKUVA: ALL IN Pe 23.2. Perjantaisin palvelemme etäyhteyksin klo 9–11 ja 12–15. 15.3.2024 asiakaspalvelu on suljettu koulutuksen takia. klo 18 Liput 10 €, kesto 1 h 30 min 7 Lipunmyynti alkaa 30 min ennen näytöstä. Saamelaisalueen koulutuskeskus, Tunturi-Kiekko ry, K-Market Kuukkeli Saariselkä, K-Market Petsamontie, Hotelli Ivalo, Inarilainen. • tulityökorttikoulutus 28.2. 0400 500 972. Lisätietoja kouluttaja Pertti Yliniemelä, 040 610 5927 REDU Edu Oy Euronics Ivalo Petsamontie 5, Ivalo Palvelemme: ma-pe klo 10-17 PASSIKUVAUS NYT IVALON EURONICSILLÄ! Digikuva 25 € / Paperikuvat 30 € Ilman ajanvarausta. Keskiviikkona 21.2.2024 16 Katso kaikki yhteystiedot ja ajantasaiset aukioloajat lapha.fi. Kotieläimet sallitaan. klo 18 + lisänäytöksiä seur. klo 18 kiirehdi! Ma 26.2. klo 15.30 Su 25.2. klo 19 Su 25.2. Poikkeuksia aukioloaikoihin: 4.–8.3.2024 toimipisteet ovat kiinni ja palvelemme etäyhteyksin. Tarkista oman kuntasi fysioterapian/ apuvälinepalvelujen aukioloajat nettisivuiltamme lapha.fi tai kotiin jaetusta palveluesitteestä. viikolla Liput 10 €, kesto 1 h 17 min S Inarilaisen Inarilaisen Ahvenkilpailu Ahvenkilpailu Pääpalkintona 100 euron lahjakortti Pääpalkintona 100 euron lahjakortti Suutari Sepon liikkeeseen Ivalossa Suutari Sepon liikkeeseen Ivalossa lähetä kuva: toimitus@inarilainen.fi lähetä kuva: toimitus@inarilainen.fi Kommentoi ja keskustele – anna äänesi kuulua inarilainen.fi Soita ajanvaraus puh. INARIN TAKSIPALVELU 0400 982 477 IVALON TAKSIPALVELU 050 514 6585 www.ivalotaxiservice.fi Kela-taksi p. Lapin hyvinvointialue tiedottaa SUUTARI-SEPON UUSI VERKKOKAUPPA AVATTU! 139 49,90 89,95 99,39,69,90 AVAJAISTARJOUKSIA VERKKOKAUPASSA JA MYYMÄLÄSSÄ JRC Defender 195x70cm retkisänky Scandinavian Tackle Pro 5” kaira 13 Fishing Black Betty Freefall Ghost pilkkikela SUUTARISEPPO.FI MÄNNIKÖNTIE 37, IVALO | 0400 192648 KAIKKEA KALASTUKSEEN Taksit Inarin kirkonkylässä Meiltä myös KELA-kyydit. 050 597 1125 PETSAMONTIE 5, IVALO Erikoishammasteknikko Arto Kivelä Vastaanotto Ivalossa keskiviikkona 28.2. klo 18 La 24.2. klo 18 viimeinen näytös! Liput 12 €, kesto 2 t 44 min HEINÄHATTU, VILTTITOSSU JA KANA La 24.2. • hätäensiapukoulutus 29.2. Viestinurkka Palvelemme arkisin klo 9–11 ja 12–15. 050 467 6240 Avoinna ma – pe klo 8 16 Autohuolto Ivalo Kytkimien ja Kytkimien ja vauhtipyörien vauhtipyörien vaihdot vaihdot Inarijärventie 417 b, 99800 Ivalo p. Toimipisteemme ovat avoinna ma–to klo 9–11 ja 12–15. Wilderness Hotels, Aurora Spa, Ravintola Petronella, Saariselkä Bowling, Ivalo River Camping, Star Arctic Hotel, PaPaNa, Hannan Pizza, Lapland Hotels, Neste Saariselkä, Scan Burger, Ravintola Teerenpesä, Anne’s Garden, Aurora Village, Fieno, K-Supermarket, Siida, Hippupuoti, Partioaitta, K-market Inari, Hiihtopaketti Jori Sujala, Inergia, ST1, Lahjatalo Näkkäläjärvi, Sale Inari, Portti Motors, Inarin kunta, Parturi-Kampaamo, Beauty of Wilderness, Kaijan Kukka, Wilderness Hotels, Eräsoppi Ivalo, Tuovilan Gummi, Taimitupa, Shamaan Design, Inarin Hopea, Angeli Reindeer Farm, S-Market Vaskooli, Suutari-Seppo, K-Rauta Ivalo, UTAC, Pohjolan, Osuuspankki, Halpatalo Extrapiste, Parturi-Kampaamo Ritva. APUVÄLINEKESKUS TIEDOTTAA Pyydämme ystävällisesti palauttamaan tarpeettomaksi jääneet apuvälineet takaisin oman kunnan terveyskeskuksen fysioterapiaosastolle. Tervetuloa! Osoite: Koppelontie 4, Ivalo, käynti pääovesta
Lisää tapahtumasi kalenteriimme inarilainen.fi/tapahtumat Koko Lapin tapahtumat yhdessä osoitteessa Vja U-seura LAPIN KAIRA ry:n vuosikokous torstaina 29.2.2024 klo 13.00 Tökärillä, Yhdyskuja 4, Ivalo. Parittomat keskiviikot klo 11:00-15:00 Ainola(vanha lukio), Rantatie 10. Helmikuun kuukausitapaaminen. Tervetuloa! Johtokunta Inari-Utsjoen Diabetesyhdistys ry Kevätkokous to 29.2.2024 klo 17.30 Ainola (vanhalla lukiolla), Ivalo Käsitellään sääntöjen määräämät asiat Hallitus klo 16.30 Tervetuloa! Hallitus Lapin rajavartioston kilta ry:n Ivalon Osaston VUOSIKOKOUS Ke 28.2.2024 klo 18:00 Vanha lukio Rantatie 10 B Käsitellään vuosikokouksen sääntömääräiset asiat: toimintakertomus 2023 toimintasuunnitelma 2024 toimihenkilöt Tervetuloa! Puheenjohtaja O. Aivoreenit Inarissa, ti klo 12.00, Toimintatupa. Myynnissä pattereita sekä iloja suruadresseja. Ivalon Taukopirtti, ke klo 11.00, Rantatie 10. Kahvitarjoilu. Pieni paketti arpajaisiin. Järj. Lisää lappilaisia ihmisiä, tarinoita ja uutisaiheita omalla uutissivustollasi Muualta Lapista -osion löydät osoitteesta: inarilainen.fi/muualta-lapista MUUALTA LAPISTA Myydään Tee ilmoitukset kätevästi netin kautta asiakaspalvelu.hillagroup.fi/lukijailmoitukset Kevään pilkkikisoja Inarin ja Utsjoen alueella: Yleinen pilkkikisa Myössäjärvellä lauantaina 13.4. Tilaisuus avoin kaikille. Ukonjärven eteläpuolella Kuivajärveen päättyvä metsäpalsta, noin 10 ha. Lisätiedot: p.0401703242/ Emilia Hartikainen. 0407310576 Tutustumishinnat Hillan verkkokaupassa helmikuun ajan. TAPAHTUMIEN LAPPI Lehden järjestöpalsta ”Yhdistyspalsta” on nyt Tapahtumien Lappi. p. Akkanen Tuoretta muikkua ja muuta Inarin kalaa torstaisin alkaen klo 11 Ivalon torilla Tervetuloa! Lisätietoa M.Rop. Tarjolla ilmainen lämmin ateria. kello 14-16. 28.5. Inarin-Utsjoen Kuuloyhdistys ry. 0407594136. Löydä vaivattomasti näkyvyyttä uskomattomin tarjoushinnoin. ti klo 10.00-12.00 (salivuoro 9.30-11), Vasantie 1. Tulepas tutustumaan yhdistyksen vertaistukitoimintaan, kahvistelemaan ja vaihtamaan kuulumisia. Nyt pääsee taas nautiskelemaan maukkaita avotulella paistettuja lettuja, kun Maahinen avaa ovensa kaikille herkkusuille ja lettufaneille maanantaisin ja tiistaisin ainakin maaliskuun loppuun saakka. Kerho omaishoidettaville, yksin asuville tukea tarvitseville ikäihmisille sekä omaishoitajille. Paikalle on asennettuna iduktiosilmukka, joka auttaa kuulemista kuulokojeen käyttäjille. Keskiviikkona 21.2.2024 17 Kokouksia Suora Linja Liikunta ja urheilu INARI Ski ja Yoga | Kiilopää, ke klo 9.00 / ke klo 9.00, Kiilopääntie 620. Voit luottaa lukemaasi: inarilainen.fi Verkosta tuoreimmat uutiset ja parhaat jutut kätevästi mistä vain. Aivoreenit, Ivalo, ke klo 13.00, Ainola (vanha lukio) Rantatie 10. Kokoonnumme entisen Ivalon lukion tiloissa. Teemme yhdessä monenlaisia aivoja aktivoivia harjoituksia. Perhekahvila on lapsiperheiden kohtaamispaikka kerran viikossa. Yhdistys-, vertaisja vapaaehtoistoiminta INARI Kuukausitapaaminen, ke klo 13.00, Rantatie 10b. mediani.fi Tutustu verkkokauppaan ja löydä huipputarjouksemme! m ai no st aj al le .h ill ag ro up .fi Tarjous koskee verkosta ostettuja mainoksia, jotka julkaistaan viimeistään 30.4.2024. Käsitellään sääntömääräiset asiat. klo 12-16. Kiinnostaako aivojen reenaaminen. P. Tunturihiihto, jooga, hyvä ruoka ja savusauna – täydellinen resepti virkistävään päivään. Ollaan kuulolla 1.3. Jos on kysyttävää, niin nykäise hihasta, terveisin Taimi Seurujärvi. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja puheenjohtajan valinta. SkijaYoga -päivä Kiilopäällä tarjoaa täydellisen hengähdyshetken arjen kiireistä. Vain rajoitetun ajan älä jää paitsi! Verkkokaupasta ostetut mainospaikat digiin, ulkomainostauluihin ja printtiin -25 % Valitse aidosti kattava tavoittavuus ja vaikuttavuus Kaikki verkkokaupasta ostetut mainospaikat -25 % Tutustu tarjouksiin: hillagroup. Teemme yhdessä monenlaisia aivoja aktivoivia harjoituksia. Ruoka ja juoma INARI Maahisen Lettukahvila | Kiilopää, ma klo 19.00 / ti klo 14.00, Kiilopääntie 620. MLL perhekahvilat Ivalossa, 5.9. Saariselän urheilukalastajat. Saat siis tilauksellasi nyt enemmän ja laajemmin. Muualta Lapista -osio kokoaa Hillan Lapin toimitusten parhaita ja kiinnostavimpia juttuja Inarilaisen omien sisältöjen rinnalle verkossa. Tervetuloa! Hallitus Ivalon Eläkeläiset ry:n Kevätkokous torstaina 22.2.2024 klo 11 alkaen Tökärillä, Yhdyskuja 4, Ivalo. Kiinnostaako aivojen reenaaminen
käsee Kaldoaivin erämaareittiä myöten Nuorgamiin ja siitä tipahuttaa Tenolle, Tenoa myöten rajan yli ja komian Tana brun sillan alta Gávesluoktaan. – Myös Hammaskairassa on paljon mukavia paikkoja ajella.. – Kun pääsee Saariselälle asti kelkalla, niin sieltä avautuvat taas aivan erilaiset kelkkailumaastot. Inarijärven ylite Sevettiin, Sevetin baarissa nielasee nisukahvit samalla ko silittelee samojedejä. Koko väliltähän löytyy majotusta jos vaikka Jäämeressä käy kastautumassa, ja suolaveet tahtoo käyä huuhtasemassa ettei ala persvako hitsaantumaan. Lisäksi moottorikelkkauralla välillä Inarin Kirkonkylä-Hammasjärvi, tarkemmin Kaitamon Kyläjoen metsäautotiellä, on hakkuutyöt käynnissä ja puutavara-autot ajossa. – Siinä pyöreitä kiviä ja meren kuohuja tarpeeksi ihmeteltyään takasin Tenolle ja hurahuttaa Utsjoelle ja Kaamasen kautta kottiin. Nyt kelkkailukelit alkavat olla järvellä kohdillaan, kun vettä ei enää ole jään päällä, Leppäkangas jatkaa. Ivalojoelta lähtee reitit ihan joka suuntaan, ja useasti onkin tullut käytyä tuolla Hammastunturin suunnalla. Omia suosikkeja on ajella Saariselälle syömään, Tuulispäälle tulistelemaan tai vaikkapa Otsamon seudulle katselemaan maisemia. Mettähallituksen uraluvat netistä ja Norjan luvat maksella ja eikun reissuun. Pensaa ja öljyähän löytyy tuola retkellä melekeen joka pitäjästä. Ei ole vettä jäällä, joten ajelemaan pääsee oikein hyvin, Vesa Mustonen kertoo. – Aivan hyvä retki se on seki ku käväsee Ivalosta Saariselällä Kaunispäällä kahveella. Inarijärven kelkkareitit on nyt merkitty jäälle, ja kelitkin hellivät. Keskiviikkona 21.2.2024 18 Ville Vaarala Jaakko Peltomaa Kaikki moottorikelkkaurat jääpeitteisillä alueilla Inari-Utsjoki -alueella on nyt merkitty. – Seuraavaksi suuntaankin Ruotsin maille, ja luvassa olisi neljä päivää kelkan kanssa harrastamista. Tankkiin vähän pensiiniä ja pyhMinne ampaiset päiväreissulle. Jeremias Juopperi – Tässä aivan Ivalon lähelläkinhän on mahtavia kelkkailumaita, ei tarvitse välttämättä lähteä kuljettamaan kelkkaa autonperässä, vaan reissuun voi ampaista kotipihalta. Riina Pahlberg – Kivoja päiväreissuja Inarista tai Ivalosta on tosi monia. Kelkkailu ei ole nyt keleistä tai merkeistä kiinni Kelit parhaimmillaan. – Inarijärvellä liikkumista hankaloittivat kauheat pakkaset ja lisäksi vesi, joka nousi jään pinnalle. Moottorikelkkaura välillä Saariselkä-Ivalo on nyt maksuton reittiosuuden siirryttyä Inarin kunnan ylläpitoon. – Näätämön kautta jos menneepi vaikka Storbuktiin merta äimistelemään niin voi Norjan ilmatilassa heittää sitten ympäryslenkinki kun koukkaa Bugøyfjordin kautta takasin. Kelit olivat niin haastavia vielä tammikuun puolella, että reittien merkintä meni parisen viikkoa myöhempään kuin tavallisesti, kertoo Aimo Leppäkangas Metsähallituksesta. Inarijärven Nanguvuonolla kelpaa nyt ajella. KU VA : SA KU SO RV AR I Joni Maununen – No mukava kevätpuolen reissuhan on kun pyhkäsee vaikkapa Ivalosta ulkomaan reissun eli Jäämerellä mutkin. Minne ampaiset päiväreissulle. – Inarijärven kelkkareitit saatiin viimein merkittyä. – Nyt on järvellä aivan huippukelit
Sunnuntain 20 km perinteisen yhteislähdön voiton vei Teiskon Urheilijoiden Johannes Alarotu. Karsinnan jälkeen 15 joukkuetta selvisi loppukilpailuun. Inarilaisen Turo Tervon tavoite yhteislähtö kisaan lähtiessä oli tiukasti top 10. Kisa kulki hyvin, tavoitteen mukaan, sijoituksen ollessa 11. Avvilis 13.2.2024 ANÁRA GIELDDA TEKNIHKALAŠ OSSODAT TEKNISŠ UÁSÁDÂH Vilttotie, Juutuanvaarantie, Louetie já Louepolku vuávámiävtuttâs lii almolávt uáinimnáálá Aanaar kieldâtáálu teknisii uásáduvâst Avelist já kieldâ wwwsiij?oin ?ujottâsâst www.inari.fi 21.2 – 5.3.2024. sijalle. nuorten SM-kisoissa Turo Tervo hiihti nuorten SM-kisoissa Lieksassa M18 sarjan 20km kisassa niukasti top kympistä tippuen, kelpo sijalle 11. Muštt?tõõzz Jousitie da Jännepolku plaane?t??õõzzâst â?l??e tååimted Aanar kåå?dd teeknlaž juâkksa vuei?nnemnalla åårramäi???en, add. Avelist 13.2.2024 TEEKNLAŽ JUÂ??AS Vilttotie, Juutuanvaarantie, Louetie da Louepolku plaane?t??õs lij õlmmsânji vuei?nnemnalla Aanar kå?ddpõõrt teeknlaž juâkksest Â?vvlest da kåå?dd wwwseeidain addrõõzzâst www.inari.fi 21.2 – 5.3.2024. Muistutukset Jousitien ja Jännepolun suunnitelmaehdotuksesta tulee toimittaa Inarin kunnan tekniselle osastolle nähtävillä oloaikana, os. ilmestyvässä lehdessä kaikki vuonna 2023 syntyneet inarilaiset ja utsjokiset vauvat! Inarin kunta, Piiskuntie 2, 99800 Ivalo inari@inari.fi www.inari.fi TEKNINEN OSASTO Vilttotien, Juutuanvaarantien, Louetien ja Louepolun suunnitelmaehdotus on julkisesti nähtävillä Inarin kunnantalon teknisellä osastolla Ivalossa ja kunnan wwwsivuilla osoitteessa www.inari.fi 21.2 – 5.3.2024. Ivalossa 13.2.2024 INARIN KUNNAN TEKNINEN OSASTO TEKNIHKALAŠ OSSODAT Vilttotie, Juutuanvaarantie, Louetie ja Louepolku plánaevttohus lea almmola??at oaidnin láhkai Anára gielddadálu teknihkalaš ossodagas Avvilis ja gieldda wwwsiidduin ?ujuhusas www.inari.fi 21.2 – 5.3.2024. Aanaar kieldâ teknisii uásádâhân uáinimnáálá orroom ääigi, ?uj. Julkaisija: Hilla Group Oyj Painopaikka: Botnia Print Oy Ab, Kajaani hillagroup.fi/tietosuoja Inarin ja Utsjoen paikallislehti Inarilaisen toimitus: Piiskuntie 1, 99800 Ivalo Asiakaspalvelu avoinna ke klo 9–12 www.inarilainen.fi Syntyikö teille uusi inarilainen tai utsjokinen. 040 861 9714 Lukijailmoitukset: asiakaspalvelu.hillagroup.fi/ lukijailmoitukset Inarilaisen jakelu Inarilaisen jakelusta vastaa Posti Group Oyj. Finaalissa Pekka ja Turo paransivat edelleen hiihtoaan ja hiihtivät 10. Â?vvlest 13.2.2024 AANAR KÅÅ?DD TEEKNLAŽ JUÂ??AS Pekka Tervaniemi ja Turo Tervo hiihtivät lauantaina Lieksassa, nuorten SM-hiihdoissa vapaan hiihtotavan pariviestissä sijoittuen alkukilpailun karsinnassa 13. KUVA: ESKO VALIKAINEN. Poikien seuraava kisa on Lapin aluemestaruuskisat Sodankylän Kommatissa ja siitä edelleen pari viikkoa on matkustettava peräti Espooseen nuorten SM-kisojen toiseen osaan. Lehti toimitetaan force majeure –varauksin (lakko, tuotannolliset häiriöt, alihankkijoiden viivästykset yms.). Keskiviikkona 21.2.2024 19 Asiakaspalvelu: asiakaspalvelu@hillagroup.fi asiakaspalvelu.hillagroup.fi 020 750 4469 (ma–pe 9–15) Toimitus: Päätoimittaja Jaakko Peltomaa ..........040 865 3916 Toimittaja Ville Vaarala ..................050 306 7677 toimitus@inarilainen.fi etunimi.sukunimi@hillagroup.fi Tekstaripalsta ..............040 865 3916 Mediamyynti: Myyntipäällikkö Eliisa Lintula ..................050 322 3849 eliisa.lintula@hillagroup.fi Ilmoitusaineistot ilmoitukset@inarilainen.fi Ilmoitushinnat: www.hillagroup.fi/ mainostajalle Inarilainen ilmestyy keskiviikkoisin. KUVA: ESKO VALIKAINEN Pekka Tervaniemi veti sinnikkäästi 20km vajaalla tankkauksellakin sijalle 17. Lähetä vauvasi kuva ja tiedot torstaina 29.2. Cuigemiid Jousitie ja Jännepolku plánaevttohusas galgá doaimmahit Anára gieldda teknihkalaš ossodahkii oaidnin láhkai doallanáigge, ?uj. Piiskuntie 2, 99800 Avveel. sijalle. Poikkeukselliset ilmestymispäivät: www.hillagroup.fi/mainostajalle Kirjamyynti, toimituksen asiakaspalvelu puh. Vauvasivuille pääsee mukaan jokainen vuonna 2023 syntynyt inarilainen ja utsjokinen vauva, jonka valokuvan ja tiedot vanhemmat lähettävät Inarilaiseen. mennessä osoitteeseen toimitus@inarilainen.fi Kuvan oheen tulee vauvan etuja sukunimi, syntymäpäivä sekä vanhempien nimet. Muštottâsâid Jousitie já Jännepolku vuávámiävtuttâsâst kalga toimâtti. Pekka Tervaniemi valitteli ”tyhjiä jalkojaan”, jonka vuoksi kädet joutuivat koville, mutta hiihti kuitenkin kisassa sijalle 17. Force majeure –esteen vuoksi toimittamatta jääneistä lehdistä ei suoriteta hyvitystä. Jos vauvallasi ei ole vielä nimeä, ilmoita se muodossa Tyttö/Poika Sukunimi. Piiskuntie 2, 99800 Avvil. Huom! Kuvan tulisi olla mahdollisimman hyvälaatuinen ja isokokoinen! Arvomme lähettäjien kesken Inarilaisen vuosikertatilauksen! Vauvavuosi 2023 Inarilainen esittelee ke 13.3. Piiskuntie 2, 99800 Ivalo. Inarin Yritys pariviestin 10. Piiskuntie 2, 99800 Ivalo
Guttorm naurahtaa, että Suomen kansa ei enää vaaleissa muistanut, kuinka Alexander Stubb aikoinaan epäonnistui niin Kokoomuksen puheenjohtajana, kuin ministerinäkin. Ja muistakoon hän myös sen, että Venäjä on ollut meidän leipä ei naapurimaasta pääse eroon, vaikka haluaisi, sanoo pitäjänneuvos Veikko Guttorm. Pian siellä voi ajella monenlaista Naton kulkuneuvoakin. –Tiedän, että Utsjoella ja Inarissa näkyy Tarja Halosen puumerkki monessa asiassa. – Stubb häipyi ulkomaille, katosi julkisuudesta ja palasi ikäänkuin tuoreena kasvona takaisin. – Sekin keskustelu on Suomessa vielä käymättä, että mitä sitten, jos oikeasti suomalaisia tarvitaan jonnekin maailman ääreen Nato-joukkoihin, niin kuka sinne lähtee. Ja tätä linjaahan jatkoi myös Sauli Niinistö, vaikka häntä ei ole ryöpytetty niin paljon kuin Halosta. Keskiviikkona 21.2.2024 20 016 661 100 tai mimmi@kaijankukka.com VIISIKYMMENTÄ VUOTTA SAATTOMATKAA… VIISIKYMMENTÄ VUOTTA SAATTOMATKAA… On taas vuosikymmen vierähtänyt ja haluan sitä juhlistaa ystävien ja yhteistyökumppaneidemme kanssa. – Poromiehet ja porotalouden edustajat äänestivät Haavistoa ja sen takia Haaviston luku on meillä korkeampi. Tenon lohiasiassa ei ole sinänsä paljon esittelemistä, sillä lohestuskielto jatkuu ja hyvä onkin, että jatkuu. Seppo sanoi, että kyllähän se huithapeli on tuo Stubb, mutta yhdessä tuumailimme, että jospa kuitenkin kävisi niin, että virka toisi mukanaan myös järjen. Guttorm toivoo, että presidentti Alexander Stubb toimisi maltillisesti, eikä intoilisi Nato-presidenttinä Suomeen kovin paljon Nato-joukkoja, ydinaseista nyt puhumattakaan. Sydämellisesti tervetuloa Mimmi Kaijan Kukka on ollut Suomen Hautaustoimistojen Liiton jäsenliike alusta lähtien ja omaksunut liiton eettiset ammattisäännöt. – Kävin vaalien jälkeen puhelinkeskustelua Seppo Sarlundin kanssa, joka vanhana keskustan vaikuttajana ja Suomenmaan entisenä päätoimittajana tietää tilannekuvan. – Nyt on oikein urakalla moitittu Tarja Halosta hyvistä idänsuhteiden hoidosta, mutta mitä hänen olisi pitänyt tehdä toisin. Se kirpaisee meitä jokivarren asukkaita, mutta ei lohi palaudu vain muutaman vuoden kalastuskiellolla. Nythän rahaa on annettu vain suunnitteluun ja pohtimiseen. – Toivottavasti Alexander Stubb on maltillisempi presidenttinä kuin ministerinä ja Kokoomuksen puheenjohtajana. Aikanaan huomasin, että pääministeri Matti Vanhanen otti sydämenasiakseen hoitaa muutamat Utsjoen asiat. Kun rauhan aikaa elettiin, niin hän piti suhteet kunnossa naapuriin ja kauppa ja matkailu kukoisti rajan molemmin puolin. En pitäisi ihmeenä, jos tänne ennen pitkään jonkinlainen fyysinen Nato-tukikohtakin rakennettaisiin. Hän oli ja on Lapin-ystävä miehensä Pertti Arajärven kanssa, ja he kuuntelivat tarkoin aina Utsjoella käydessään, mitä meille kuuluu. Ei kukaan enää muistanut hänen toilailujaan, hän hymähtää. Veikko Guttorm ei tiedä, mikä on uuden presidentin suhde saamelaisuuteen ja mitä hän ajattelee Suomen pohjoisimmasta kunnasta Utsjoesta. KOTOISASTI HAUTAUSTOIMISTOON KAHVISTELEMAAN, olemaan hetki juhlien juurilla tietäen, kuinka elämässä kaikki on katoavaista. Tuolla Nuorgamin kaupan pihalla joku taivasteli, että mitähän ne Rajavartiolaitoksen autot pärräili tuolla Pulmankijärven tiellä äsken. Tiesin, että vanhoillislestadiolaiset ja muu vanhan liiton väki ei voi äänestää Haavistoa presidentiksi ja vaaka kääntyy Stubbin hyväksi, sanoo nuorgamilainen pitäjänneuvos, pitkän linjan keskustapoliitikko Veikko Guttorm.. Pitäjänneuvos Guttorm toivoo, että Stubb ottaisi vakavasti Suomen kohtalonkysymyksen eli suuren ja ikuisen itänaapurimme, Venäjän. Pitää varautua paljon pitempään rauhoitukseen. Se on vielä pientä, jos siellä muutama Rajan auto ajelee. – Emmehän me suomalaisparat edes tiedä, mitä vielä tapahtuu ja mitä Suomen varalle on suunniteltu. Jaakko Peltomaa Pekka Haavisto oli kuitenkin Utsjoen äänikuningas 53 prosentin äänisaaliilla. – Lohikeskus toisi piristystä Utsjoelle, toivottavasti sille löytyy rahoitus. Pitäjänneuvos Veikko Guttorm arvelee, että mikäli presidentti Stubb ulottaa tänä vuonna maakuntamatkansa Utsjoelle, niin uudelle presidentille puhutaan ainakin Tenon lohitilanteesta ja Utsjoen Lohikeskuksesta. Rivien välistä huomasin, että kyllä Olli Rehnilläkin oli ensimmäisellä kierroksella sellaista vanhaa kekkoslaisuutta, joka lähtee siitä, että naapurimaasta emme pääse eroon, vaikka haluaisimmekin. Minä hykertelin mielessäni, kun tiesin, että Vanhanen oli kuullut nämä asiat Tarja Haloselta ja hän siinä toteutti presidentin toivomuksia. Haavisto on vihreä ja vihreiden puolue on lähellä porotaloutta ja porotaloutta harjoittavia saamelaisia, ei Haaviston äänikuninkuuteen sen kummempaa syytä ole, sanoo Veikko Guttorm. – Vaalit menivät kuten ennustinkin. Pelottavalta tuntuu Stubbin uho siitä, että naapuri ymmärtää vain voimaa ja kaikki suhteet täytyy pitää poikki. Työssäni haluan tehdä hyvää yhteistyötä seurakuntien kanssa ja olla yhdessä omaisten tukena toteuttamassa parhaat ja kauniit hautajaiset. Nuorgamilainen politiikan profeetta Veikko Guttorm: Sanonta kuuluu, että virka tuo järjen toivottavasti Stubb miehistyy presidenttinä Malttia tarvitaan. – Haavisto sanoi aivan oikein, että jos Putin soittaa, niin naapurimaan johtajan puhelu pitää ottaa vastaan ja kuunnella mitä tämä sanoo, vaikka ei ole pakko uskoa. KUTSUN SINUT KESKIVIIKKONA 28.2. Minä sanoin, että ettekö te muista, että nyt ollaan Natossa. Siinä voivat isät ja äidit olla ihmeissään, kun lentokone tuo heidän poikansa tai tyttönsä sinkkiarkussa takaisin. Alexander Stubb keräsi Utsjoella 47 prosenttia äänistä. Toivottavasti Stubb nyt miehistyy presidenttinä. – Ja tämä meidän Utsjoki, Nuorgamin kylästä puhumattakaan, on aivan Nato-maan Norjan kainalossa