Inarilainen 21.09.2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

vsk. Koppelon kylä on Maudille tärkeä, sillä se on hänen Ranskassa asuvan Airimummonsa kotikylä. Ravintola avoinna su?to klo 22, pe?la 03 Lounas arkisin klo 11?15 À la cartea joka päivä klo 11?21 Night Club Hipun Kellari avoinna pe?la klo 23?04 Karaoketanssit pe & la Lue lisää sivulta 12. Irtonumero 2 ? Inarin valtuustossa kiisteltiin satamista Tehdyistä ja tekemättömistä satamakaupoista syntyi suukopua Inarin valtuustossa, ja hyvä veli -järjestelmästäkin puhuttiin. Sivu 2. Joko porokello toimii? Viikon kysymys sivulla 4. Utsjoki ihmettelee yhä jätehuollon järjestämistä Utsjoen valtuusto palautti jätehuollon järjestämisen teknisen toimen valmisteltavaksi viime viikon kokouksessaan. Sivu 4. Miten Inarilaisen taival alkoi? Markku Arvelin käy läpi Inarin paikallislehden alkutaipaletta historiajutussa. Taksit Inarin Kirkonkylässä INARIN TAKSIPALVELU 0400 982 477 Arrelan taksit www.inarintaksipalvelu.fi Sivut 8?9. Inarilaisen kummipoika Severi Kotikangas elää nuoren miehen elämää Sivu 13. Erkki Lilja: Vanha Jäämerentie oli hurja taival Sivut 14?15. 0100 87 888 www.ivalontaksit.fi Inarilaisen 20 vuoden mittaisen taipaleen kunniaksi lehdessä muun muassa: ?Koppelossa asuminen on kuin lepoa Pariisin jälkeen, sanoo 19-vuotias arkkitehtiopiskelija Maud Simon Thomas, joka tuli Koppeloon arkkitehti Sinikka Ropponen-Brunelin vieraaksi ja samalla työharjoittelijaksi. 0400-423525 Ivalontie 16 | 99800 IVALO | 040 48 55 181 INARIN JA UTSJOEN PAIKALLISLEHTI keskiviikko 21.9.2016 20. nro 38 TAKSI IVALO P. MERKKIKORJAAMO Lintumaantie 9 Huollot ja korjaukset kaikkiin automerkkeihin JUHLA- Puh
Valtuutettu Matti Kyllönen (vas) sanoi kunnan ostaneen maata Veskoniemestä arvioitua hintaa korkeammalla. Nanguniemen sataman ostamatta jättämistä hän ei pitänyt viisaana, sillä se oli tarjolla edullisesti ja satamia tarvitaan nyt ja etenkin tulevaisuudessa, kun Inarijärven matkailu kehittyy. ?Nanguniemi sisältyy meidän kaavaan. Kannattaa muistaa, että Saariselällä on satsattu miljoonia tontteihin, mutta tuloa ei ole vielä tullut. Valtuutettu Kari Akujärvi sanoi, että kunnan kannattaa kehittää pääasiassa Inarin, Veskoniemen ja Nellimin satamia. Akujärvikin oli tyytyväinen siihen, että kunta sai viimein Veskoniemestä maata. ?Kukaan täysjärkinen ei ala Nanguniemen satamaan kalasatamia tekemään, hän vakuutti. Jaakko Peltomaa Inarin valtuusto hyväksyi kokouksessaan 12.9.2016 uuden kuntastrategian. . Sanilan mukaan maakauppa on ristiriidassa kunnan maanostoperiaatteiden kanssa. Hän sanoi, että maakaupasta tulee sellainen mielikuva, että hyväveli-järjestelmä osti maata. Sanila epäili, että vaaditaan vielä ?aika paljon. 2 20 vuotta paikallislehteä Keskiviikkona 21.9.2016 e Osuuskauppasi tarkoitus on tuottaa palveluja ja hyötyjä omistajilleen. AINA EDULLISTA. 259 049 pss 298 499 239 pkt 1 92 kg Suomalainen Omena Myllyn paras Täysjyvä raketti spagetti 350 g (1,40/kg) pkt Valio Hyvä suomalainen arkijuusto 1,25 kg (3,99/kg) Snellman Voileipäkinkku 300 g (7,97kg) UUTUUS ! 379 pkt Kuusamon juusto Sini- ja punaleima emmentaljuustot 300 g (12,63/kg) 339 pkt Valio Mifu paistettava ruokarae 330 g (10,27/kg) ONNITTELUT 20-VUOTIAALLE INARILAISELLE! kg HK Kariniemen koipipala marinoitu n. Pusikkoon pitää rakentaa talvisäilytystilat ja laitureita on lisättävä, mutta Sanila kysäisi, saako niitä lisää edes laittaa. ?Nanguniemi tarjolla edullisesti? Sanila muisteli myös kunnanhallituksen päätöstä jättää ostamatta Nanguniemen satama. Hän ei pitänyt päätöstä hyvänä, sillä kymppitonni olisi ollut halpa hinta syvästä satamasta. Toini Sanilan ajatukset sai- Vasemmistovaltuutetut Timo Väisänen ja Matti Kyllönen kyselivät valtuustossa, oliko järkevää jättää ostamatta edullisesti tarjolla ollut Nanguniemen satama. vat tukea vasemmiston valtuustoryhmältä. Täällä puhutaan siitä, että ostetuille maille pitää saada välitöntä käyttöä. Inarilaisuudesta tulee yhteinen voimavara . Hän muistutti, että Veskoniemestä on löytynyt halukkuutta maan myymiseen jo 90-luvulta alkaen, mutta määrätyistä syistä asiat eivät edenneet vuosiin. Väänäsen mukaan jo Veskoniemen tien peruskorjaus ete- ni sillä perusteella, että kunnan pääsatama tulee olemaan Veskoniemessä. Tavoitteenamme on, että Inari on kuntalaisten mielestä hyvä, turvallinen ja viihtyisä paikka asua ja elää. ja inarilaisia yhdistää eniten ja monipuolisimmin luonto. Sen pitäisi ol- la kunnan omistuksessa, sanoi Kyllönen. ?Taustalla yksimielinen päätös? Toni Sanilan kriittistä puheenvuoroa arvosteli kunnanvaltuuston puheenjohtaja Anu Avaskari (kok) muistuttamalla, että taustalla on kuitenkin kunnanhallituksen yksimielinen päätös. Inari 2020 -strategia on kunnianhimoinen ja se on uusi tapa toimia, kertoo Inarin kunnanjohtaja Jyrki Hyttinen. . Inarilaiset ihmiset ja yritykset arvostavat kuntaa, luottavat sen toimintaan ja voivat olla kunnastaan jopa ylpeitä, toteaa kunnanjohtaja Jyrki Hyttinen. Strategiatyö käynnistettiin viime helmikuussa kartoittamalla Inarin kunnan toimintaympäristön muutokset ja tekemällä kunnan nykytilan analyysi. Hän ei ihmetellyt sitä, että Metsähallitus haluaa eroon Nanguniemen satamasta, joka on haasteellinen ylläpitää, siellä ei ole sähköjä ja sinne vievä tie on huono. ?Kannattaa miettiä mihin sitä infraa laitetaan. Avaskarin mukaan kunnassa on jo vuosikausia ol- lut esillä se asia että Veskoniemestä tarvitaan maata. Valtuutettu Veikko Väänänen (kok) oli hyvillään siitä, että kunta sai viimein maata Veskoniemestä. rahaa, jotta Veskoniemen satamasta saadaan toimiva. Mitä järvimatkailuun tulee, niin sehän on hiljenemään päin, mihin yhtenä syynä lienee polttoaineen kalleus. 1,5 kg pkt Danone Activia jogurtit 4 x 125 g (3,84/kg) UUTUUS ! 398 pkt Atria Viljaporsaan filee minuuttisuikale 350 g (11,37/kg) Ivalo, Petsamontie 2 ma?su 8?21 Satamakaupoista erimielisyys Inarin valtuustossa Inari 2020uusi kuntastrategia on valmis Toini Sanila puhui hyväveli-järjestelmästä Veskoniemen ja Nanguniemen satama-asioista ja niihin liittyvistä tehdyistä ja tekemättömistä kaupoista syttyi ilmiriita Inarin valtuustossa. Valtuutettu Toini Sanila (kesk) palasi Veskoniemen satama-alueen maakauppoihin ja ihmetteli, miksi kunta osti sieltä maata kolme kertaa kalliimmalla hinnalla. Strategiatyöryhmä jatkoi ja täydensi työtä syyskuuhun asti. JP. sosiaalisen median kautta sekä Inarin kunnan oman henkilöstön kuuleminen strategiakyselyn avulla. Positiivinen inarilaisuus hyödyttää kaikkia kuntalaisia sekä tunnetasolla että konkreettisesti. Keskeistä nykytilan analyysin teossa olivat nykyisten suunnitelmien lisäksi noin 30 sidosryhmän edustajan haastattelut, kuntalaisten äänen kuuleminen kunnanjohtajan kylävierailuilla ja mm
Kirkkohallitus käsittelee asiaa lähiaikoina. Utsjoen seurakunnan kirkkoherra Arto Seppänen on il- moittanut siirtyvänsä eläkkeelle 1.2.2017 alkaen. Tutkivaa journalismia tarvitaan ja asioita taustoittavat jutut kiinnostavat. Lehti ilmestyi ensin nimellä Uusi InarinMaa, 4.12.1996 lehden nimi muutettiin Uudeksi Inarilaiseksi ja 29.10.1997 alkaen Inarilainen on ilmestynyt nykyisellä nimellään. Kun vanhoja lehtiä selaa niin paikallislehden perusilme on säilynyt hyvin kuluneet kaksi vuosikymmentä. Ilmoitukset olivat tuolloin markoissa mutta tuotteet olivat pitkälle samanlaisia kuin tälläkin hetkellä. Paikallislehden vahvuutena on, että se kertoo paikallisista uutisista, tapahtumista ja ihmisistä. Lehtien juttuja tekevät ammattitoimittajat, jotka ovat sitoutuneet noudattamaan lehtitoiminnan periaatteita, tällöin uskottavuus lehtien juttuihin säilyy. Uusi postilaki ei sinänsä vaikuta kerran viikossa ilmestyvien paikallislehtien toimintaan mutta aluelehtiin vaikutus on merkittävä. Lehdet ovatkin joutuneet sijaiskärsijöiksi, kun asiakkaat eivät saa tilaamiaan lehtiä ilmoitettuina aikoina. Lehtiyhtiömme puolesta haluan kiittää myös Inarilaisen työntekijöitä, teette paikallislehti Inarilaista isolla sydämellä. luvulla. Postin toiminta on ollut suurissa vaikeuksissa, kun jaettavan postin määrä on pudonnut rajusti, vain postipa- kettien määrät ovat kasvaneet. 3 20 vuotta paikallislehteä Keskiviikkona 21.9.2016 Toimitusjohtajalta 20 vuotta paikallislehteä Inarissa ja Utsjoella Maailma oli monella tapaa erilainen 20 vuotta sitten Inarilaisen ilmestyessä 16.9.1996 ensimmäisen kerran uusien henkilöiden vetämänä. 18 välisenä aikana. Jari Haavisto, Lapin Lehtikustannus Oy toimitusjohtaja Barentsin kirkot kokoontuivat Murmanskissa Barentsin kirkkojen neuvosto piti 20-vuotisjuhlan kokouksensa Murmanskissa, Montsegorskissa ja Apatiitissa syyskuun 15.-19. päivinä. Neuvostoon kuuluvat Suomen, Ruotsin ja Norjan luterilaisten kirkkojen pohjoisimmat hiippakunnat, Oulun ortodoksinen hiippakunta ja Venäjältä Muurmanskin, Arkangelin ja Petroskoin ortodoksiset hiippakunnat sekä luterilainen Inkerin kirkko. Vuonna 1996 perustettu neuvosto toimii kirkkojen välisenä siteenä mm. Posti on ilmoittanut olevansa valmis luopumaan haja-asutusalueiden postinjakelusta, mikäli sopiva yrittäjä löytyy. Tervetuloa avoimien ovien tapahtumaan huomenna keskiviikkona 21.9. klo 12 . nuoriso-, ympäristö- ja alkuperäiskansoja koskevissa kysymyksissä. Se on myös järjestänyt pyhiinvaelluksia pohjoisella alueella. Nyt vietetty 20-vuotisjuhla osuu yksiin Muurmanskin ortodoksisen hiippakunnan 20-vuotisjuhlan ja Murmanskin kaupungin 100-vuotisjuhlan kanssa. Paikallislehden tilaamalla ja sitä lukemalla pysyy hyvin tietoisena siitä, mitä omalla kotipaikkakunnalla tapahtuu. Lapin Lehtikustannus Oy:n lehdet Sompio, Inarilainen ja Saariselän Sanomat ovat allekirjoituksellaan sitoutuneet noudattamaan Julkisen Sanan Neuvoston toimintaperiaatteita ja mikäli joku kokee tulleensa kohdelluksi jossakin jutussa väärin, hänellä on mahdollisuus siitä valittaa JSN:lle. Paikallislehti Inarilaisen täyttäessä 20 vuotta uskomme edelleen lehtiyhtiössämme tulevaisuuteen ja haluamme omalta osaltamme toimia kehityksessä aktiivisesti mukana. Otamme ensi vuoden vaihteessa käyttöön uuden toiminnanohjausjärjestelmän ja lehden tuotantojärjestelmä, joka tukee myös sähköisiä mahdollisuuksia. Onkin syytä vakavasti harkita, voisimmeko ottaa postin jakelun hoitaaksemme Sodankylän, Inarin ja Utsjoen kunnissa. Elämme muuttuvassa maailmassa missä sähköinen media sekä sosiaalinen media valtaavat alaa. Uusimpien tutkimusten mukaan lehtien asema ei ole uhattuna ja lehtiä tullaan tilaamaan ja lukemaan myös tulevaisuudessa. Posti muutti ilmaisjakelulehtiensä jakopäiviä lyhyellä varoitusajalla tämän vuoden alusta ja se pakotti muun muassa Inarilaisen siirtymisen tilattavaksi lehdeksi. Eduskunnan käsiteltäväksi tulee pian esitys uudesta postilaista. Oulun ortodoksista hiippakuntaa kokouksessa edustivat isä Rauno Pietarinen ja kanttori Anneli Pietarinen. Rauno Pietarinen Sevettijärven koululaisten katrilli Barentsin kirkkojen juhlafestivaaleilla. Utsjoen seurakunta ajautui kassakriisiin Utsjoen seurakunnan taloudellinen tilanne on huolestuttava. Vuoden 2015 tilinpäätöksessä näkyy ennestäänkin heikon talouden romahdus. Seurakunnan talouden nykyinen heikko tila johtuu ennen kaikkea Karigasniemen kap- pelin rakentamisesta. Vanhan homevaurioisen kappelin tilalle valmistui uusi kappeli vuonna 2015. Seurakunnalla on tällä hetkellä akuutti kassakriisi-, Samalla sillä on edessään myös pitkän ajan rahoitusongelma, jota seurakunta ei pysty yksin ratkaisemaan. Anomus kriisiavusta Utsjoen kirkkovaltuusto on laatinut 10.6.2016 kirkkohallitukselle anomuksen erityiskohtelusta, jossa Utsjoen seurakunnan taloudellinen asema turvattaisiin kokonaiskirkon varoista kirkolliskokouksen päätöksen turvin. Lisäksi kirkkoherran viran hallinnollisia tehtäviä hoitava rovasti Jouko Le- pistö on lähettänyt kirkkohallitukselle anomuksen kriisiavusta, jolla turvattaisiin palkanmaksu seurakunnassa loppuvuodeksi. Oulun hiippakunnan tuomiokapituli on puoltanut Utsjoen seurakunnan anomuksia. Posti on ollut pakotettu muuttamaan toimintaperiaatteitaan ja muutoksia on tehty jopa paniikin omaisin toimenpitein. Vaikka alueellisilla lehdillä on ollut viime aikoina suuria haasteita niin paikallislehdet ovat säilyttäneet hyvin asemansa muuttuvassa lehtimaailmassa. Lehdet ovat erittäin riippuvaisia jakeluyhtiö Postin toiminnasta. Postin jakelumäärä on pudonnut lähes samalle tasolle kuin 1950 . Paikallislehti ilmestyy yleensä kerran viikossa ja lehti luetaan tarkemmin ja siihen palataan yhä uudestaan viikon aikana. Tuomiokapituli totesi kokouksessaan 13.9., että Utsjoen seurakunnan kirkkoherran virkaa ei julisteta tässä vaiheessa haettavaksi seurakunnan kokonaistilannetta koskevan prosessin ollessa kesken. Utsjoen seurakunnan jäsenmäärä oli vuoden 2015 lopussa 945. Seurakunta on väkiluvul- taan toiseksi pienin Oulun hiippakunnassa. Seurakunta on koko kirkossa omaleimainen, koska se on ainoa saamelaisenemmistöinen seurakunta. JP. Useamman kerran viikossa jaettavat lehdet jaettaisiin suuremmissa taajamissa edelleen päivittäin mutta haja-asutusalueella kuten PohjoisLapin kunnissa, lehdet jaettaisiin vain kolme kertaa viikossa. Paperinen lehti tulee säilymään edelleen päätuotteena mutta haluamme olla aktiivisia myös sähköisissä palveluissa. Inarilaisen lukijat ansaitsevat meiltä tekijöiltä suuren kiitoksen, olette ottaneet lehden omaksenne, olette aktiivisia palautteen ja juttuvinkkien antajia, iso kiitos teille aktiivisuudestanne ja palautteesta, jota olemme saaneet. Teemme lehteä juuri teille lukijoillemme, joten jatketaan samalla mallilla. Uudessa laissa esitetään muun muassa jakelupäivien rajaamista kolmeen jakelupäivään viikossa. Uutiset ja maailman tapahtumat ovat nopeasti kaikkien luettavissa sähköisistä välineistä, tarvitaanko lehtiä enää. Vaikka maksamme joka vuosi reilusti kuusinumeroisen summan Postille jakelusta, niin siitä huo- limatta jakelu on usein myöhässä tai jää jopa joiltakin alueilta tekemättä luvattuna toimituspäivänä. Juhlakokous ja kolmen pohjoismaan nuorisoryhmät kiersivät Kuolan niemimaalla aina Kantalahdessa ja Apatiitissa saakka. Inarin seurakunnan ja Suomen kirkon saamelaistyön ryhmässä oli koululaisia kirkkoherra Tuomo Huuskon, pastori Erva Niittyvuopion ja kanttori Jari Linjaman johdolla. Sevettijärven koululaisia olivat paimentamassa rehtori Johanna Nieminen ja opettaja Seija Sivertsen
Takkisen mukaan se olisi arvion mukaan noin 80000 euroa nykyistä käytäntöä halvempi, kun kiinteistökohtaisia astioita ei tarvittaisi. 4 20 vuotta paikallislehteä Viikon kysymys ? Keskiviikkona 21.9.2016 Eero Laesterä Utsjoen valtuustolle: Joko porokello on estänyt kolareita? Porokello on nyt noin kuudensadan ammattiautoilijan käytössä. Suomessa ei Laesterän mukaan ole montaa kuntaa, joka olisi Kittilää velkaisempi. Peruskunnaltaan vähävelkaisena näyttäytyvä Inari on konsernivelaltaan syvemmissä vesissä kuin Utsjoki. ?Siellä on oikea konsernirakenne ja lainaa on upotettu sinne enemmän kuin teillä, Laesterä hahmotti. Vakava asuntopula, mutta investointeihin ei ole hetkeen varaa Utsjoella investointitarve on vahva, mikä on Laesterän mukaan kiinnostavaa, koska viimeisen kymmenen vuoden aikana kunta on investoinut lähes kaksinkertaisesti keskimääräiseen suomalaiseen kuntaan nähden. ?Aivan viime vuosina teidän investointien määrä on ollut lähes kolminkertainen muihin verrattuna. Tästä huolimatta Utsjoen investointipaineet ovat suuret etenkin asuntorakennuksen näkökulmasta. Lapin kuntiin verrattuna Utsjoen investoinnit kalpenevat kuitenkin Pelkosenniemen, Kittilän ja Inarin tekemiin investointeihin nähden. Käyttäjäksi lähteminen on vapaaehtoista. Miksei joku haluaisi käyttää Porokelloa? ?Syitä siihen miksi joku ei lähtisi käyttämään porokelloa voi olla vaikkapa siinä, että ei ole paljon ajoa poronhoitoalueella tai kokee että ei tarvitse tietoa tiellä liikkuvista poroista. Syyskuun puoliväliin mennessä on porokellolla annettu 30 000 varoitusta annettu. Näiden sotepalveluiden siirtyminen maakuntien vastuulle voi helpottaa tai jopa pelastaa Utsjoen kuntatalouden tilanteen, kertoi kuntatalouskonsultti ja hallintotieteiden tohtori Eero Laesterän viime viikon torstaina kunnanvaltuustolle. Laesterä oli evästämässä valtuutettuja tulevan budjetin laadinnassa. Keskimäärin verotettavaa tuloa Utsjoella on 13800 euroa Utsjokea edellä ovat Kittilä, Inari ja Sodankylä. Mahdollista on myös, että jätteen määrä kasvaisi, koska asukkaita ei kannustettaisi vähentämään jätteen määrää toisin kuin kiinteistökohtaisessa keräilyssä. ?Aluekeräysmalli ei ole myös- kään oikein nykyisen jätelain hengen mukainen. Haittoina olisi suuremmat investointikustannukset, koska kunta joutuisi hankkimaan astiat. Kun valtionosuudet sitten kasvoivat 2009 lähtien yli kymmenen prosenttia vuodessa, päättäjät valtasi euforinen olo rahankäytön suhteen, arvelee Laesterä. ?Kun tulot kasvavat, menotkin tuppaavat aina kasvamaan. Tällöin euroja on ehkä käytetty railakkaammin kuin mitä muualla on käytetty, tohtori moitti. Millä vahvistettaisiin omaa verorahoituspohjaa? Suomen kuntiin verrattuna Utsjoki on hyvin riippuvainen valtionosuuksista, ja Lapissakin vain Sallan kunta saa isomman siivun tuloistaan valtiolta. Hänen mukaansa kilpailutuksen voittava yritys voisi myös ottaa jollakin aikavälillä hoitaakseen laskutuksen. Useampi valtuutettu suhtautui puheenvuoroissa epäillen mahdollisuuksiin päästä Lapecon piiriin. Kunnan nykyinen jätetaksa on pohjautunut Takkisen mukaan täysi Lapecon vaatimaan taksaan, minkä takana on ollut ajatus, että kunta pääsisi mukaan Lapecon piiriin. Silloin siirryttäisiin aluekeräysmalliin. Utsjoki on Lapin kuntien keskitasoa investoinneissaan. ?Lapissa investointien määrä on todella railakas. Tuleva soteratkaisu vienee kunnalta valtionosuuksia, mutta myös menot vähenevät. Laesterän viesti strategiaa pohtiville valtuutetuille on, että valtio on arvaamaton kumppani kunnalle, ja siksi kunnan olisi syytä pyrkiä vahvistamaan omaa verorahoituspohjaansa. Kuntalaisten verotulopohja on Lapin kunnista kuitenkin neljänneksi suurin. Se ei ole käytännössä riittänyt jätteenkeräys- ja käsittelymaksuihin, Takkinen selvitti. Takkisen puheenvuoron jälkeen valtuutetut hahmottelivat jatkotoimia. Keskustan valtuutettu Veikko Porsanger vaati tekniseltä toimelta selviä laskelmia ja kilpailutusta. ?Kilpailutus pitää tehdä riittävän pienissä yksiköissä, jotta paikallisilla yrittäjillä on mahdollisuus osallistua, Porsanger sanoi. Perussuomalaisten Ismo Manninen esitti niinikään kilpailutusta. Etenkin Sodankylässä verotettavan tulon määrä on valtakunnan kärkiluokkaa, ja siinä näkyy kaivoksen tuomat tulot. ?Yksikin iso sektori tai yritys voi vaikuttaa kuntaan nopeasti ja hyvinkin näkyvästi, Laesterä sanoi. Lainakanta Lapin keskikastia Utsjoen kunta on velkaantunut asukasta kohden 1600 euroa enemmän kuin muut samankokoiset kunnat maassa. Koko maan tarkastelussa Utsjoki on 60 nettovelkaisimman joukossa. Kuntien velkaa on Laesterän mukaan mielekkäintä tarkastella koko kuntakonsernin laajuisena, jolloin kunnista ulkoistettujen yksiköiden lainat ovat mukana. Tästä näkökulmasta Utsjoen velka on kehittynyt kohti maan keskiarvoa vuodesta 2012 lähti- en. Minulla ei ole tarkkaa lukua Lapissa liikkuvista ammattiautoilijoista, puhutaan kuitenkin useammasta tuhannesta yrityksestä, automäärät ovat luonnollisesti vielä isommat. Muun muassa New York times kirjoitti sivuillaan aiheesta, ja kaukaisin juttu minkä löysin oli Australiassa. Otto Ponto Sote voi pelastaa kunnan talouden Sosiaali- ja terveyspalveluiden menot ovat Utsjoella 85 prosenttia kunnan kaikkien menojen kasvusta. Julkistamme alustavat tulokset myöhemmin mutta hyvältä näyttää! Meillä on iso joukko tyytyväisiä käyttäjiä. Millä aikataululla porokelloa on tarkoitus saada kaiken kansan käytettäväksi? ?Projekti on nyt keskittynyt keräämään varoittajien joukkoa niin että varoitusdatasta tulee kattava. Kun tiedotimme Porokellosta ensimmäisen kerran kesäkuun alussa, juttu ylitti uutiskynnyksen useissa maissa ja mantereilla. En tiedä onko se tulevaisuudenuskoa tai jotain muuta, Laesterä pohti. Otto Ponto Valtuusto haluaa tekniseltä toimelta tarkat luvut jätehuollon järjestämisestä Jätehuollon järjestämisen vaihtoehtojen kustannukset pitää selvittää konkreettisesti ja sitten kilpailuttaa kunnolla, Utsjoen kunnanvaltuusto päätti viime viikon kokouksessaan. Utsjoki joutuu edelleen rahoittamaan jätehuoltoaan verovaroilla lähes sadallatuhannella eurolla vuodessa, mikä on kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopion mukaan koko jätehuolto-ongelman ydin. Jätetaksaa muutettiin 2014, mutta kunnanjohtajan mukaan näyttää siltä, ettei muutos ole johtanut toivottuihin muutoksin eikä ole avannut tietä Lapecon jäseneksi. Tekninen johtaja Taito Takkinen kävi läpi kunnan kolme vaih- toehtoa: aluekeräyksen, kiinteistökohtaisen keräämisen sekä nykyisen mallin, joka on näiden yhdistelmä. ?Viime vuoden taksan tuotto selvisi tammikuussa. Millaista kattavuutta tällainen määrä edustaa Lapissa liikkuvien ammattiautoilijoiden määrään verrattuna, hankkeen projektipäällikkö Maria Timo Huhtala? ?Porokello-laitetta jaetaan nyt poronhoitoalueella liikennöiville ammattiautoilijoille. Voiko siitä arvioida, minkä verran kolaritilanteita on ehkä vältetty? ?Ei vielä pysty arvioimaan vaikutuksia. Hirvet vain käyttäytyvät eri tavalla kuin porot joten ihan samaa ideaa hirvivaroittamiseen ei voi monistaa. Porokelloa esiteltiin Skotlannissa liikennealan seminaarissa. Kunnan väestörakenne on jo niin ikääntynyt, ettei se enää ole kunnan suurin huoli. Tällä vuosituhannella väestö on vähentynyt Utsjoella vain alle prosentin luokkaa vuodessa, ja sama tahti jatkuu tulevina vuosina . Laesterän mukaan kuntaa, jossa ei ole alle vuoden ikäisiä lapsia, ei voida pitää kovin elinvoimaisena. ?Vällyjen alla pitäisi tapahtua jotain. Viime vuosina selkeä positiivnen käännös on kuitenkin tapahtunut kunnan sisällä Karigasniemellä ja Nuorgamissa, mutta esimerkiksi keskustaajamassa on väki vähentynyt. Väen vähenemistä voi Laesterän mukaan tarkastella myös kunnalta vähentyvien verotulo- jen kautta. ?Tulonmenetys 2014?2020 on noin 220000 euron luokkaa, Laesterä totesi. Utsjoki verottaa enää kuntien keskikastissa Suomessa kunnat ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana kiristäneet tuloverotusta huomattavasti. ?Kun Utsjoella oli vaaran vuodet noin kymmenen vuotta sitten, se oli samalla eniten verottavien kuntien joukossa, Laesterä totesi. Nyt muut kunnat ovat korottaneet tuleverotustaan suhteessa enemmän kuin Utsjoki, joten kunta on tuloveroasteeltaan kuntien keskikastia. Kiinteistöveron kerääjänä Utsjoki puolestaan on yhä tiukumpien verottajien joukossa kiinteistöverolajista riippumatta. Vuosituhannen alusta kertynyt alijäämä katosi pari vuotta sitten Laesterä kehui Utsjoen taloudenpitoa siltä osin, että vuosituhannen alusta kuntatalouteen kertynyt alijäämä on kääntynyt viimeisen parin vuoden aikana ylijäämäiseksi. ?Sama suunta täytyisi pitää vielä pari kolme vuotta, kunnes sote-uudistus toteutuu. Vuosituhannen ensimmäisen vuosikymmenen aikana menojen kasvu oli 2,6 prosenttia. Viimeistään loppuvuodesta 2017 porovaroitukset voi saada mobiilisovelluksella. Loppusyksyn pimeilläkö teho vasta kunnolla testataan? ?Kyllä, marraskuu on pahin porokolaririskiaika ja silloin odotetaan, että Porokello on ammattiautoilijoilla ahkerassa käytössä. Voisiko vastaavanlaisen sovelluksen kehittää varoittamaan muista eläimistä, esimerkiksi hirvistä? ?Mielestäni voisi ja pitäisikin. Porokelloa käyttävät ovat antaneet hyvää palautetta ja se on maksuton. Tavoitteena pitäisi olla, että jätteen aiheuttaja maksaa sen käsittelyn, Takkinen evästi valtuutettuja. Keskustan valtuutettu Uula Tapiola penäsi Takkiselta tietoa, paljonko kunnalla on saamatta maksamattomia jätteenkeräysmaksuja. Keskustelun pohjalta puheenjohtaja Aulis Nordberg muotoili päätösehdotuksen, jonka mukaan asia palautetaan takaisin teknisen toimen valmisteltavaksi ja esitys hyväksyttiin. OP. Laitteita on jaettu lähes 600 ja käyttäjiä niillä on pitkästi yli tuhat. Porokello on lähtenyt lennokkaasti käyntiin ja ammattiautoilijat ovat ottaneet hyvin laitteen ja roolin varoittajana vastaan. Hänen mukaansa Utsjoen kunnan tilanne ei ole huonoimmasta päästä, mutta seuraavien 2?3 vuoden aikana ennen sote-uudistusta on Laesterän mukaan vaikea löytää rahaa uusien avausten tekemiseen. Utsjoella tärkeintä olisi Laesterän mukaan saada kuntaan lapsia. Suurinta vaikutusta kolarimäärään odotetaan tapahtuvan kun tavalliset tiellä liikkujat saavat varoitukset käyttöönsä vuoden 2017 lopulla. Laesterän mukaan kehitys on hyvä, koska jatkossa kuntien velkataakkaa arvioidaan nimenomaan konsernilainan kautta. Kittilän konsernilaina kuntalaista on yli 10000 euroa. Projektin tavoitteena on puolittaa porokolarit vuoteen 2020 mennessä. Millaisia käyttökokemuksia muuten on tullut? ?Meillä on paraikaa meneillään käyttäjätyytyväisyyskysely ja nyt kun 50 vastaajaa on vastannut kyselyyn, tulokset näyttävät erittäin lupaavilta. Miten siellä otettiin porokello vastaan? ?Jaakko Ylinampa oli esittelemässä Porokelloa Skotlannissa ja esitys sai kuulemani mukaan raikuvat aplodit. Kokeilu on herättänyt paljonkin mielenkiintoa Suomessa ja jopa ulkomailla. Porokello on ollut vasta vähän aikaa olemassa, ei sen vaikutuksia ole vielä syytä arvioida
Hän arveli, että monta nykyistä ongelmaa olisi jäänyt syntymättä, jos kouluilla olisi vielä vanhan kansan talonmiehiä, jotka eivät kuljeskele käytävillä i-padit kourassa. ?Lykkääminen ei auta? Lähtevältä kunnanjohtajalta Jyrki Hyttiseltä kyseltiin myös mielipiteitä Ivalon kouluasioihin. Ivalon yläasteen lisäksi ongelmia toki löytyy muualtakin. Ja on niinkin, ettei jatkuvasti voida laittaa rahaa van- han korjaamiseen. Valtuutettu Teuvo Katajamaa (kesk) kaipasi aukotonta kiinteistöselvitystä, jotta valtuusto tietäisi paremmin mitä pitää tehdä ja mistä rahat otetaan. Katajamaan mukaan sekin on selvitettävä, mitä tyhjiksi jääneille kiinteistöille tehtäisiin. ?Jarruja päälle ja tehdään kunnolliset tutkimukset, jotka kertovat myös sen, saako vanhasta kunnollista. Myös varavaltuutettu, sivistyslautakunnan puheenjohtaja Aarre Vilponen (kesk) kaipasi aikalisää koulukeskusteluun ja sen selvittämistä, eikö sinänsä avarasta ja tilavasta Ivalon yläasteesta tule korjaamalla enää mitään. ?Saariselälle pienten koulu? Teuvo Katajamaa yllytti valtuutettuja pohtimaan myös Saariselän koulua. Seppänen piti selvänä, että valtionapua ei koulun rakentamiseen tule. Kuinka hyvä koulu Pudasjärven hirsikoulu sitten on. Hän elvytti vanhan idean Saariselälle tehtävästä pienten koulusta. Minkäänlaisten valesokkelien rakentamisten hän ei uskonut asiaa parantavan. ?Joskus sisäilmaongelmia on korjailtu lisäämällä tuule- tusta, mutta sekään ei ole lääke, jos haitalliset aineet vain leviävät entistä paremmin sisätilaan. Valtuutettu Timo Väisänen (vas) kaipasi Ivalon yläasteen kunnosta tarkkoja tietoja. Sekin on syytä selvittää, menestyisikö meillä tunturikoulu, joka tarjoaisi etäopetuspaikkoja etelän lapsille, hän sanoi. Valtuutettu Kari Akujärvi (kesk) kaipasi vanhoja aikoja, jolloin kouluilla oli talonmiehet ja he hoitivat kiinteistöjä kuin omaansa. Koulun matalalle kivijalalle ei mahda mitään ja kun lisäksi huomioidaan yläasteen kaikenlaiset vuotamiset, niin epäillä sopii pötkitäänkö yläasteen kanssa enää pitkälle. Tässä yhtenäiskoulussa olisi tilat Ruokapalvelulle sekä elokuvateatteritoiminnat sisältävä auditorio. Ivalon ala-asteen koulun henkilökunta kannattaa samaa vaihtoehtoa kuin johtoryhmä ja Ivalon alueen koulujen rehtorit ovat yhtenäiskoulun kannalla. Jaakko Peltomaa Kevyempi vaihtoehto, jossa yläaste toimisi lukion yhteydessä ja ala-asteen tontille olisi rakennettu lisää tilaa, maksaisi noin 11 miljoonaa euroa. ?Ivalon alueen olemassaolevien koulujen pinta ala on 10 500 kerrosneliömetriä. 020 710 9052 tai inarilainen@inarilainen.fi. Päivisin tilat ovat vajaalla käytöllä. JP Törttöilläänkö jossain? Lähetä juttuvinkki: p. Senhän me tiedämme sitten kun aikaa on kulunut vaikkapa tuo 25 vuotta, sanoi Hyttinen. Jaakko Peltomaa Uusi yhtenäiskoulu, vai lukion kylkeen yläaste? Uudelle kouluratkaisulle hintaa jopa 20 miljoonaa Ivalon urheilutalon remontti lykkääntyy Inarin kunnan johtoryhmä kannattaa Ivalon kouluverkon ratkaisemista niin, että Ivalon lukion yhteyteen rakennetaan kokonaan uusi Ivalon yläasteen koulu. Tilapalvelun laskelmien mukaan uuden yhtenäiskoulun rakentaminen maksaisi noin 20 miljoonaa euroa. Ivalon urheilutalon peruskorjaus on vedetty pois vuoden 2017 talous- ja toimintasuunnitelmasta esille nousseiden kouluasioiden vuoksi. Tähän uuteen lukion ja yläkoulun yhdistelmään tulisi tilat myös Ruokapalvelulle sekä auditorio, joka voisi toimia myös elokuvateatterina. Auditoriosta, joka rakennettaisiin Ivalon lukion yhteyteen, on jo olemassa suunnitelma. Ivalon ala-astetta hän sivusi toteamalla, että siellä sattui viime talvena putkirikko, mikä on muistutus siitä, että ala-asteen putket ovat vanhoja. ?Korjaukset eivät poista ongelmaa? Valtuutettu Veikko Väänänen (kok) epäili, että Ivalon yläasteen ongelmat eivät enää korjailemalla poistu. Tällä hetkellä tilanne kouluilla ei kuitenkaan ole hälyttävä, eikä sisäilmamittauksissa ole ainakaan toistaiseksi löytynyt mitään raja-arvoja ylittäviä pitoisuuksia. Sisäilman laadun mittauksia jatketaan kuluvan lukuvuoden aikana, toteaa Tilapalvelun selvityksessä Erkka Tervo. JP ?Kulttuuri kuuluu kaikille, totesi Inarin kunnan sivistysjohtaja Irja Seppänen puhuessaan Ivaloon suunnitellusta auditoriosta, johon sisältyisi myös elokuvateatteri. Hän kertoi, että elokuvateatteri Aslakissa muun muassa penkit kaipaavat uusimista ja vessat aiheuttavat haasteita pyörätuolilla kulkeville. Erityistä huolta kannettiin Ivalon yläasteen tilanteesta. Sivistysjohtaja Irja Seppänen kertoi Ivalon yläasteen ongelmana olevan liian matala kivijalka, josta kosteus nousee mattoon saakka. Koulu toimisi päiväkodin yhteydessä ja siinä opiskelisivat ykkös- ja kakkosluokkalaiset. ?Kun Törmäsen koulua ei ole, niin saariselkäläisten kuljetusmatkat pitenevät. Nykyisen urheilutalon käyttö painottuu iltapäivään ja iltaan. ?Ikävä tulee hyvää miestä, sanoi Katajamaa. tä uuden rakentamisesta vanhan kylkeen ei ole aina saatu hyviä kokemuksia. ?Väistötilaa löytyy? Sivistysjohtaja Irja Seppäseltä kyseltiin, löytyykö Ivalosta tarvittaessa väistötilaa koulunkäyntiin ja löytyisikö uuden koulun rakentamiseen valtionapua. Vähemmilläkin neliöillä siis pärjättäisiin, mutta kertainvestointina kokonaan uuden koulun rakentaminen on iso. ?On toki muistettava, että lukion, ylä- ja ala-asteen keskiikä on tällä hetkellä 55 vuotta eli tulevaisuudessa on varauduttava uusien tilojen rakentamiseen koulunkäyntiä varten. Hyttinen neuvoi valtuutettuja sen verran, että piti ainakin koulupäätösten lykkäämistä huonona asiana. Valtuuston puheenjohtaja Anu Avaskari (kok) kuittasi Puikon puheenvuoron toteamalla, että SAKK lähtee van- han emäntäkoulun tiloista Inariin sisäilmaongelmien vuoksi. Avaskarin mukaan Inarin kunnan pitää tarttua vakavasti sisäilmaongelmiin. Sivistysjohtajan mukaan myös Viestintäpajan ja samassa rakennuksessa olevan asuinosan muuttamista koulutiloiksi voisi selvittää. Johtoryhmä ratkaisisi kouluverkkoasiat lisäksi niin, että Ivalon ala-asteen tontille viipalekoulun tilalle rakennettaisiin niinsanottu Pikkukoulu, johon tulisi tilat iltapäivätoiminnalle, kielipesille, varhaiskasvatuksen vuorohoitoryhmälle sekä kaksi luokkatilaa. Ivalon alueen koulujen henkilökunnalta on pyydetty mielipiteitä eri investointivaihtoehdoista. Seppäsen mukaan kunnan ikääntyneitä koulukiinteistöjä on aika ajoin korjattu, mutta jatkuva korjaaminenkin tulee kalliiksi. Samaa selvitystä odottelee Tilapalvelulta koko Inarin kunnanhallitus. Varavaltuutettu Ritva Savela (sd) oli sitä mieltä, että asiat eivät enää parane odottamalla, joten Ivalon alueen kouluverkkoa on lähdettävä rivakasti suunnittelemaan uusiksi. Vasemmistovaltuutettu Matti Kyllönen uskoi, että Ivalon alueella keskitetty koulurakentaminen tuo etuja, vaikkakin hän muistutti, että päätöksiä on sitten tehtävä myös tyhjiksi jäävien koulukiinteistöjen kanssa. Valtuutettu Aslak Pekkala (kok) vaati yläasteen kohtalosta nopeita suunnitelmia. Pudasjärven hirsikoulun rakensi Lemminkäinen ja Pudasjärvi maksaa koulusta 1,7 miljoonaa euroa Lemminkäiselle seuraavat 25 vuotta. Sitä voisi olla kunnantalollakin, jos soteuudistus vapauttaa sinne lisää tilaa. Valtuutettu Maire Puikko (vihr) kyseli, voisivatko yläastelaiset käydä muutaman vuoden koulua entisen emäntäkoulun tiloissa. Koulun sisäilmaongelmia hoidetaan tällä hetkellä sisäilmapuhdistimilla. Seppäsen mukaan jotkut yläasteen opettajat eivät pysty toimimaan yläasteen tiloissa ja heille on järjestetty työtilaa lukiolta. Sivistysjohtaja Seppänen muistutti, että Inarin kunnassa ei ole homekouluja, mutta sisäilmaongelmista kärsiviä kouluja kylläkin. Väisänen piti selvänä, että päättäjillä on oltava faktaa päätöksenteon pohjaksi ennen kuin voidaan päättää siitä, rakennetaanko Ivaloon vaikkapa kymmenen miljoonaa maksava koulu. Valtuutettu Anne Tuovila (kok) muistutti, että mikäli lukion yhteyteen rakennetaan uutta, niin sekin voi olla haaste. Hän ei halunnut maalata uhkakuvia, mutta muistutti vain, et- Valtuuston ikäpresidentti Teuvo Katajamaa hyvästeli kunnanjohtaja Jyrki Hyttisen valtuuston kokouksen päätteeksi. Eli rahoitusmalleja koulujen rakentamiseksi on monenlaisia. Hyttisen mukaan asian ratkaiseminen on varmasti monimutkaista, mutta mitään hyvää ei saavuteta päätöksiä lykkäämällä, eivätkä sisäilmaongelmat parane odottamalla. ?On puhuttu hirsikoulustakin. Hän muisteli, että kun lukiolaiset laitettiin väistötiloihin lukioremontin ajaksi, niin tilaa löytyi eri puolilta Ivaloa. ?Tilapäisiä tiloja varmasti löytyisi nytkin. Ivalon terveyskeskuksen tiloista osa meni käyttökieltoon. Ja mitä tulee Inarin Kirkonkylän monitoimitaloon, niin sieltä on osa ihmisistä lähtenyt toisiin töihin, muistutti Väänänen. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Jari Huotari (kok) sanoi, että koululaisille pitää olla terve kasvuympäristö, eikä päätöksiä Ivalon kouluasioista voida siirtää edes vuoteen 2019. Hän kaipasi myös kiinteistöselvitystä. 5 20 vuotta paikallislehteä Keskiviikkona 21.9.2016 Sisäilmaongelmat vaivaavat Ivalon kouluja Valtuustoa huoletti erityisesti Ivalon yläaste Inarin valtuusto oli vuoteen 2019 ulottuvan talous- ja toimintasuunnitelman lähetekeskustelussa huolissaan kunnan koulujen kunnosta ja sisäilmasta. Hän muistutti, että ala-asteella uusittiin äskettäin ikkunat ja koulujen kunnostamiseen on muutoinkin jo käytetty isoja rahoja. ?Sisäilmaongelmat ovat vakavia, mutta homekoulukunta emme ole, hän sanoi. ?Koulukeskusteluun rohkeutta? Valtuutettu Toini Sanila (kesk) peräänkuulutti valtuutetuilta rohkeutta ja innovatiivisuutta. Hän toivoi, että Inarissa mietittäisiin myös koulukeskuksen rakentamista, vaikka se maksaisikin 20 miljoonaa euroa. ?Lasketaan, mitä se merkitsee esimerkiksi velan kasvulle. Varhaiskasvatuspuoli on tärkeä ja muutaman vuoden päästä se on meidän tärkein hallinnonala. Myös Aslakin ilmanlaadusta on tullut palautetta. Aslakin käyttöaste on Seppäsen mukaan kova. JP Jos Ivaloon rakennetaan uutta koulutilaa, niin silloin on syytä tutkia se vaihtoehto, että liikuntatilat sijoitetaan koulun yhteyteen. Tilapalvelu liikelaitoksen kiinteistöpäällikkö-rakennustarkastaja Erkka Tervo toteaa, että jos liikuntatilat ovat kou- lun yhteydessä, niin silloin niiden käyttöasteet saataisiin korkeammiksi. Ivalon lukion opettajakunta kannattaa samaa ratkaisua kuin johtoryhmä. Ivalon yläasteen koulun henkilökunta kannattaa vaihtoehtoa ?2 a?, joka tarkoittaa sitä, että Ivaloon rakennettaisiin uusi yhtenäiskoulu, johon siirtyisi Ivalon lukio, Ivalon yläasteen koulu ja Ivalon ala-asteen koulu
Kyyditysasioissa ota yhteyttä Ossi Guttormiin edelliseen päivään mennessä p: 040 748 9415. Minna Hartikainen-Portti ja Marikaisa Laiti 17.22,0 4. hartaus avopalvelukeskuksessa klo 14.20. Rukouspysäkki kodeissa torstaisin klo 18-19.15 seuraavasti: 22.9.; 13.10., 10.11., 1.12. Seurakunnan kappalaisena toimii Waltteri Hämäläinen, p. Onnea mm. Koko muu joukko kirmaisi innolla näiden tiennäyttäjien jälkeen. mennessä Juhalle p: 040 . 7:13 28.9. Ilolas boddu kappelilla klo perjantaisin 13-15 seuraavasti: 7.10.; 11.11. ja 9.12. Maire Tervaniemi 1.36,0 500m P6-v 1.Uula Ryytty 2.39,0 2. Kyläkuoro kirkossa joka toinen maanantai klo 18.30 seur: 26.9.; 10.10.; 24.10.; 7.11.; 21.11.; 5.12. 040 760 4202 tai Anja Karhulalle 040 750 6286. Ilm. Elias Tervaniemi 7.46,0 3. Niila Ryytty 8.26,0 4. Yhteiskuljetus Valkamasta, lähtö klo 10.30. Lisätiedot Anu, p: 040 507 1713 tai Jonna, p: 040 . Yhteinen viikonloppu alkaa pe klo 18 päivällisellä ja päättyy sunnuntaina perhemessuun Ivalon kirkkoon. Pekka Tervaniemi 7.36,0 T12-v 1. Käsiohjelma 12,-. DIAKONIA: EU-ruoan jako: Utsjoen srk-kodilla to 15.9. 7:17 Keskiviikkona 21.9.2016 laskee 19:14 19:09 19:05 19:00 18:56 18:51 18:46 Lähde: www.moisio.net Miete Elämä ilman kyyneliä on autiomaa ilman sadepisaraa. . klo 1217; Karigasniemen kappelilla pe 16.9. Aikio * 21.8.1925 . klo 18 kappelissa; Hannu Musakka, Janne Aikio. klo 13 ry:llä. PARTIO: Partiot Ivalossa Mukkavuopajantie 2:ssa: Sudenpennut Kololla tiistaisin poikalauma klo 17-18; tyttölauma klo 1819. Torstaisin Seikkailijat klo 17.30-18.30; sekä Tarpojat klo 1718.30. Pauliina Wäli 15.20,0 2. Ruut Tervaniemi 9.49,0 3,2 km P14-v 1. Nuttupiiri alkaa ti 4.10. Sari Aarnio 19.55,0 Miehet hölkkäsarja 1. Marko Tervaniemi 16.36,0 2. Kalle Sulkamo 19.42,0 3. 16.9. mennessä Valkamaan tai Anu/srk puh: 040 5071713. Toiminnallinen naisten ryhmä kokoontuu ke 28.9. Ilm. 040 8252918. Lämpimästi tervetuloa ! Tulevaa: EU-ruokajako vähävaraisille pe 30.9. Sofia Aarnio 7.08,0 P10-v 1. Nuortenilta Kulmakivellä torstaisin klo 17-21 seur: to 6.10. Palsta on tarkoitettu lukijoiden yleisluontoisille kiitoksille ja moitteille, toimitus muokkaa tarvittaessa tekstejä. Juttuvinkit: p. Tommy Ryytty 20.20,0 Kesport Harjuksen lahjoittamat palkinnot osuivat arvonnassa Emili Portille ja Emmi Kemiläiselle. Pyhä Messu klo 11 rukoushuoneella. NUORISOTYÖ: Salibandykerho alle 5-luokkalaisille maanantaisin klo 15-16 Utsjokisuun koululla. Lisätietoja Anjalta. Inarin Yrityksen perinteinen tapahtuma on osanottajille maksuton. 0400 392 224; mail: waltteri.hamalainen@evl.fi, www.utsjoensrk.nettisivu.org, fb/Ohcejoga searvegoddi-Utsjoen seurakunta NUVVUKSESSA: Su 25.9. Kirsti Länsman 19.23,0 6. Erityisen mukavaa oli nähdä kaikkein nuorimpien 4 ja 6 vuotisten tyttöjen ja poikien sarjoissa mukana olleiden muutaman sadan metrin kisapyrähdykset. 549 2542. Lauri Aarnio 58,0 2. Lauantaisin klo 14 Yhteiskristillinen Raamattu- ja rukouspiiri Timo ja Mia Tikkasella, os. Perheleiri 30.9.-2.10. Laura Ryytty 19.42,0 7. Turkuun. Konsertti pe 23.9. 020 710 9052 tai inarilainen@inarilainen.fi Rakkaamme Anna Marja VESKONIEMI o.s. Pyhä Messu klo 11. 7:10 28.9. 7:02 26.9. 7:05 26.9. klo 18 suuri ehtoopalvelus. IVALON HELLUNTAISEURAKUNTA To 22.9. Tavoitteena on saada ihmisiä mukaan kuntolenkille ja siten edistää myös kaikkien osanottajien kuntoa ja terveyttä. Täysihoitohinta 40,-/ perhe. messu klo 11, Alakärppä. 6 20 vuotta paikallislehteä Seurakuntien tapahtumia Tällä viikolla INARIN SEURAKUNTA Auringon nousu- ja laskuajat Ivalossa nousee 22.9. Kaikkien osanottajien kesken arvottiin lisäksi kaksi Kesport Harjuksen lahjoittamaa palkintoa. Yhteislähdössä kärkeen kahden kierroksen juoksijat Yhteislähtö paukun jälkeen kärkeen säntäsivät kahden kierroksen juoksijat 14v. Vesa Väisänen, Vesa Luhta ja Vesa Pietikäinen. Keskiviikkona Arja, Lenni ja Lenne. messu klo 14, Alakärppä. mennessä khranvir. Tievatuvalla. Ihanaa, että tallainen palvelu on kunnan järjestämänä ja vaikuttavaa on, että wc:t niin hyvin pidetty ja siistinä. 844 6259. NUORTEN RETKI: Maata Näkyvissä-tapahtumaan 16.21.11. / klo 19 Ragnhild ja Arild Måsø luhtte / luona, Lák?johka, Deatnu Buresboahtin! Tervetuloa! www.laksjohka.blogspot.fi www.tv7.fi www.tv7plus.fi Janina Virta uuteen reittiennätykseen XXXIX Juutuan Hölkkä Inarissa Tämän vuoden Juutuan Hölkkä saatiin juosta upeassa syyssäässä. Aurinko paistoi täydeltä terältään pilvettömältä taivaalta ja lämpötila kohosi aamupäivän tyyneydessä yli kymmenen asteen. Mukavasti neljättä kymmentä hölkkääjää kokoontui jo hyvissä ajoin tapahtumapaikalle, ilmoittautumaan mukaan ja valmistautumaan omaan kuntosuoritukseensa. Kaikenkokoisille ja -muotoisille perheille suunnattu toiminnallinen viikonloppu Tievatuvalla Kiilopään tien varrella. Inarissa nuorisotila Vintillä torstaisin Sudenpennut klo 16-17.15; sekä Seikkailijat klo 17.30-19. DIAKONIA: Pav- ja mt-kuntoutujien virkistyspäivä Pajakoskella ke 21.9. Tervetuloa tilaisuuksiin! SÁMI ÁLGOÁLBMOT RISTTALA? GUOVDDÁ. Leimu Wäli 6.49,0 2. Ilm. Janina Virta 11.54,0 (uusi naisten reittiennätys) Naiset kilpasarja 35-v 1. Kristiina Ranttila 14.18,0 Naiset hölkkäsarja 1. Jouna Linkola 8.38 P12-v 1. Kosti Björkstedt 7.04,0 2. pe 23.9. messu klo 19, Erkki Taivainen. AVOIN PÄIVÄKERHO: Inarissa tiistaisin srk-kodilla klo 1012. Arho Wäli 2.40,0 1,6 km T10-v 1. Kultaisen iän kerho maanantaisin klo 13 srk-kodilla. SAARISELÄLLÄ: Ensi su 25.9. Tiistaipiiri tiistaisin klo 12 srk-kodilla; ti 27.9. Kisassa kovinta vauhtia piti 14v sarjan Akseli Björkstedt, hän kiersi tuon 3,2 km lenkin aikaan 11:35. Ensi vuonna kävijäennätykseen? Ensi vuonna on Juutuan Hölkän 40- vuotisjuhla tapahtuma. Nyt mukana ollut osanottajajoukko lupasikin innostaa kavereitaan ensi vuonna niin pal- jon mukaan, että tämän perinteisen Inarilaisen tapahtuman n. 30 vuotta vanha osanottajaennätys pannaan uusiksi. Tulokset: 130m P4-v 1. Pastorin puh. Emili Portti 7.24,0 2. Inker-Anni Lin- Naisten reittiennätyksen juossut Janina Virta. kola 19.12,00 5. Onnea mm. Akseli Björkstedt 11.35,0 T14-v 1. klo 10 hartaus. Nellim, Pyhän Kolminaisuuden ja pyhittäjä Trifonin kirkko: La 24.9. Olette esimerkkinä muille kunnille! Ps: Kehuja löytyy myös fbsivuiltamme. T: Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaisten ruskaretkeläiset * Meerille, joka aina ilahdutat päiväkodin ja toimintakeskuksen väkeä. * Kaikille Nälkäpäiväkeräykseen osallistuneille kerääjille ja lahjoittajille, ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen oppilaskunnalle aktiivisesta osallistumisesta keräyksen toteuttamiseen. Angelintie 6089a, puh. klo 18 Rukouskokous. Juhalle p: 040 549 2542. klo 17 Päivätilaisuus. Keskiviikkoisin klo 13 Rukoustunti. Sodankylässä. T: SPR Inarin osasto * Atslemin upeasta retkestä järjestäjälle eli Luton miesten perinnetoimikunnalle sekä vielä erikseen ruusut historian tunteneelle oppaallemme sekä varmakätiselle kuljettajalle. T: Luton miehen jälkeläinen Ruusuja ja risuja voit toimittaa sähköpostitse osoitteella inarilainen@inarilainen.fi. 7:06 27.9. Kirpputori avoinna Ma, Ti, To, Pe klo 11-16, Ke 11-18. puh 040 7596823/Reija tai 040 7072669/Seija, Kotisivut: www. ivalonhelluntaisrk.fi. 6:59 25.9. Mervi Tervaniemi 1.35,0 2. / SÁRG SEURAKUNTA ?oakkalmasat Ohcejogas, Njuorggámis, Deanus ja Lák?jogas. Tilaisuudet Utsjoella, Nuorgamissa, Taanassa ja Lák?joella. Ga / Ke 28.9 d. Eero Aarnio 1.43,0 T4-v 1. Toki runsaan kannustajajoukon fiilistä nostattivat myös nuorten kilpasarjojen 1 ja 2 kierroksen mittaisten kisasuoritusten tiukat rutistukset ja kiitettävän rohkeasti mukaan lähteneiden naisten ja miesten kuntosarjojen leppoisan letkeä meno. Hiihtäjä juoksi reittiennätyksen Naisten sarjassa nähtiin uusi Juutuan Hölkän reittiennätys kun hiihtäjänä kunnostautunut Janina virta kipitti 3,2 km maastoreitin aikaan 11:54. Entinen reittiennätys oli Marke Rautialan ja Marjo- Riitta Loukkolan nimissä 11:58. Emmi Kemiläinen 15.18,0 T16-v 1. 15.9.2016 Kun muistelemme yhteisiä teitä, kuinka sä ahkeroit, rakastit meitä. Ei kaipuuta sanat, kukkaset peitä, on sydän, silmät täynnä kyyneleitä. Rakkaudella muistaen ja kaivaten Sulo Mirja perheineen Ritva perheineen muut sukulaiset ja tuttavat Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan haudan lepoon 24.9.2016 Inarin kirkossa klo 15, jonka jälkeen muistotilaisuus seurakuntakodilla. UTSJOELLA: To 29.9. Alma Kuusisto. IVALOSSA: Ensi su 25.9. Kaikki kunto- ja kisatapahtumaan osallistuneet palkittiin näyttävällä plakaatilla ja naisten ja miesten kilpasarjojen parhaat pokkasivat komeat pokaalit. Su 25.9. Onnea mm. Mauri Riestola ja Mauri Leppänoro. Perjantaina Minja, Miisa, Mielikki, Milot ja Mielat. Lauantaina Alvar, Auno ja Jeansa. Sunnuntaina Kullervo ja Siivár. Maanantaina Kuisma ja Gáivvas. Tiistaina Vesa ja ?oavvá. Espanjalainen sananlasku Nimipäivät Torstaina Mauri, Mávra, Mávrres ja Mures. 6:57 24.9. kokoontuminen Koivikossa. Kirkkokuoro tiistaisin klo 14-15.30 kirkolla. INARISSA: Ensi su 25.9. ja 27.10. KARIGASNIEMELLÄ: Su 2.10. Mukaan mahtuu 25 ensiksi ilmoittautunutta. LAPIN ORTODOKSINEN SEURAKUNTA Ivalo, Koivikon palvelutalo: La 24.9. ISOISKOULUTUS 23.-25.9. 7:01 25.9. Hillá Portti 14.32,0 Naiset kilpasarja 1. 045 6321546. Salibandykerho 6-luokkalaisille ja vanhemmille maanantaisin klo 16-17 Utsjokisuun koululla; ohjaajana Elli Reinola. 6:55 24.9. 7:13 laskee 19:11 19:07 19:02 18:58 18:54 18:49 18:45 Utsjoella nousee 22.9. klo 12-15 Sairaalantie 5:ssä. Miska Kangasniemi 19.48,0 2. 6:51 23.9. Markku Kangasniemi 27.44,0 Ikämiehet hölkkäsarja 1. Arja Mikkola. Nimipäiväonnitteluja voit toimittaa sähköpostitse osoitteella inarilainen@inarilainen.fi. Ruusuja Haudattu: Ivalossa 16.9. Ivalossa keskiviikkoisin Sairaalantie 5:ssä kerhotilassa klo 10-12, torstaisin Sairaalantie 5:ssä kerhotilassa klo 9.30.-11.30. IVALONLAAKSON RAUHANYHDISTYS: Syysmyyjäiset la 24.9. Olavi Kangasniemi 23.19,0 Miehet kilpasarja 4,5 km 1. Ilmoittautumiset 15.10. klo 18 Kulmakivellä. sarjassa kilpaileva Akseli Björkstedt ja naisten kilpasarjan Janina Virta. Tiedustelut ja ruokakassien kotiinkuljetuspyynnöt diakonille puh: 040 . klo 12-17. 483 9867. 7:09 27.9. klo 10-18 työttömien yhdistyksellä Vasantie 3. UTSJOEN SEURAKUNTA * Inarin kunnalle! Inarin kk:n yleiset wc:t ovat siistit ja kauniit. 6:53 23.9
Vaikka vierailut olivat usein vain lyhyitä käyntejä, niin nämä siteet olivat hänelle lujat ja tärkeät. Fysioterapiahoidot lääkärin lähetteellä . Kikalle se oli viimeinen, mutta saman tunnelman tulkitsijana meille jäi hänen lempirunonsa. --- Markku Arvelin Lapissa kaikki kukkii nopeasti Maa, ruoho, ohra, vaivaiskoivutkin Tuon usein tuntenut oon raskahasti Kun katson kansan tämän vaiheisiin On vastaus vain yksi Lapin suvi Sit` aatellessa mieli apeutuu On lyhyt Lapin linnunlaulu, huvi Ja kukkain kukoistus, ja riemu muu Oi oppi ottakaatte joutsenista Ne lähtee syksyin, palaa keväisin On meidän rannoillamme rauhallista Ja turvaisa on rinne tunturin Havisten halki ilman lentäkäätte Tekoja luokaa, maita valaiskaa Mut talven poistuneen kun täältä näätte Ma rukoilen, ma pyydän, palatkaa . Hieronnat . Rakas paikka oli myös vanha mummola Mikkelissä, jonka Kikka hankki itselleen. Ivalo oli kuitenkin Kikan kotipaikka ja tänne hän matkoiltaan aina mielellään palasi. Ruska maalasi voimakkailla väreillä Vuostimon rantoja. Viimeisen sanan tässä sai kuitenkin Kikka. Tämmöistä ?Olen joka vuosi iloisesti yllättynyt SAKK:n opiskelijoiden töiden tasosta. Ennen Ivaloon tuloa hän toimi Kalajoen apteekissa ja kun Ivalon apteekkioikeudet vapautuivat 1990-luvun alussa, hän pisti hakemuksen sisään, tuli valituksi ja aloitti apteekkarina marraskuussa 1994. Otin laivasta kuvan ja kehystin sen. perunkirjoitukset ja perinnönjaot . Aluksen nimi oli Kikka. Voimariipus on kaunis käyttöesine, jota voi käyttää arjessa, mutta yhtä hyvin myös juhlassa, sanoo Silvennoinen. Taso on korkealla Myyntinäyttelyyn tulevia töitä tutkimassa opettaja Göran Blomster, Saamelaismuseon oppilaitosyhteistyöstä vastaava Pia Kantola ja opiskelijat Eero Pekkala, Taru Mikkola ja Riikka Silvennoinen. Siidassa siitä, millaisia tuotteita tänne kaivattaisiin myyntiin ja teemaksi otettiin käytännöllinen lahjaesine. Siihen perustui myös tutustuminen Vesa-Matti Loiriin, joka piipahti kesälomillaan usein Kultahipussa. Hän koki toiminnan niin tärkeäksi, että eläkkeelle jäätyään tarkisti heti huolestuneena, että hän varmasti saa jatkaa mukana toiminnassa. - Onko kaikki varmasti hyvin, oli hyvin tyypillinen Kikan kysymys, kun hänen kanssaan pysähtyi juttelemaan. Tämä myyntinäyttely on nähtävillä Siidassa marraskuun loppuun, kertoo Pia Kantola. Opiskelijoille myyntinäyttelyn järjestäminen on samalla ?Asiakaslähtöinen valmistaminen?-opintokokonaisuus, jossa Saamelaismuseon museokauppa on asiakkaana. ?Tämä on tosi hyvä ja opettavainen juttu meille opiskelijoille. Kun tämän päivän matkailija liikkuu ja ostaa tuotteita, niin hän etsii juuri käytännön arkeen soveltuvia lahjaesineitä enemmän kuin sellaisia kapineita jotka laitetaan hyllyn päälle koristeeksi, kertoo opiskelija Riikka Silvennoinen. Silvennoinen toi Siidaan myyntiin voimariiipuksen, joka on tehty pahkasta, poron- luusta, poronnahkasta sekä hopeasta. Ensin hoitamaan yksin jääneen vanhan äitinsä asioita ja viime vuosina katsomaan tyttärensä perhettä ja erityisesti ainoaa lastenlastaan, pikku Miisaa. Etelän matkoillaan hän poikkesi varsinkin viime vuosina aina myös kouluaikaisten ystäviensä ja serkkujensa luona. Ja sen voi mainita, että oppilaiden tuotteet ovat aina menneet täällä hyvin kaupaksi, hän kertoo. Kun myyntinäyttely puretaan marraskuun jälkeen, niin opintokokonaisuus jatkuu vielä hetken. ?Pidämme yhdessä palautepalaverin ja kerromme myynnin näkökulmasta millaista palautetta asiakkaat töistä antoivat, kertoo Kantola. Entä sitten, jos Siidan tuodut työt jäisivät myymättä? ?Jos tuote ei mene kaupaksi, niin se ei tarkoita sitä, että se olisi huono tai asiakkaalle sopimaton. lahja- ja perintöverosuunnittelu Asiakastapaamiset Utsjoella sopimuksen mukaan. Tuotemyynti Piiskuntie 5, Ivalo www.ivalonlaakintavoimistelu.fi ilv.ari-jukka@co.inet.fi VARATUOMARI JOUNI VIHERVALLI Lapintie 4, 99600 Sodankylä Ajanvaraus ja neuvotteluista sopiminen puh. Kun polkumme sen jälkeen vuosien ajan aina ajoittain risteytyivät, niin vaihdoimme hyvin usein sanan jos toisenkin. Ehti kuitenkin kulua vielä neljä vuotta ennen kuin ne eläkepäivät alkoivat. Jäimme molemmat pois työelämästä samoihin aikoihin. Hän oli luonteelta huolehtiva ja kannustava kuuntelija, jolta löytyi ymmärrystä keskustelukumppanin huolenaiheisiin. Kun opiskelijat valmistuvat SAKK:sta ammatin tasolle, niin heidän pitää hallita asiakaslähtöinen valmistaminen ja tehdä yhteistyötä monien tahojen kanssa. Akupunktiohoidot 016 661 388 . Huomasin kuin- ka tuntemastani määrätietoisesta yrittäjästä oli tullut ensin eläkeläinen ja nyt hänestä oli tullut mummo. Mielellään hän sinne kuitenkin aina tarpeen mukaan matkusti. Opiskelijat paneutuvat aina huolella tuotekehittelyyn ja on etuoikeus saada heidän töitä myyntiin, vakuuttaa Pia Kantola. SAKK:n opettaja Göran Blomster on ylpeä opiskelijoista ja heidän töistään. ?Tämä on aina opettavainen kokemus meidän opiskelijoille. Lapin kesä oli päättymässä. Hän on voinut jäädä kypsyttelemään asiaa ja monesti kauppa syntyy myöhemmin, kuten lahjaesineiden kohdalla usein käykin, tietää Pia Kantola. Jaakko Peltomaa Kirsi-Marjut Helenius 1952 - 2016 Kirsi-Marjut eli Kikka Helenius syntyi Helsingissä olympiavuonna 1952, kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin Yhtenäiskoulusta keväällä 1971. Koulun jälkeen hänen opintonsa suuntautuivat apteekkialalle ja hän valmistui farmaseutiksi vuonna 1974 ja proviisoriksi vuonna1980. Vuostimon kesäpaikka kirjattiin myös vajaat kym- menen vuotta sitten lähtemättömästi Suomen musiikkihistoriaan, kun Vesa-Matti Loiri äänitti muusikkokavereidensa kanssa tunnetun Ivalo - Inari - Kasari levytrilogiansa siellä. Puheliaisuus, iloisuus ja helposti lähestyttävyys olivat tyypillisiä Kikan luonteenpiirteitä. Ja Siidahan on hyvä ja turvallinen yhteistyökumppani. Eläkevuosia hän ehti nähdä vain neljä ja monet suunnitelmat jäivät kesken kuten ne tällaisissa tilanteissa aina tekevät. Värjäykseen on käytetty pakuria. ?Sain innoituksen tämän riipuksen tekemiseen puukkoon käytettävistä materiaaleista ja puukon kahvasta. Kävin viemässä kuvan apteekkiin Kikalle ja toivottelin hänelle onnellisia eläkepäiviä aluksellaan, joka todistettavasti odotteli jo emäntäänsä Haminan satamassa. Hän myi apteekkinsa kahdeksantoista vuotta myöhemmin ja siirtyi kesällä 2012 eläkkeelle. Vaikka Kikka oli syntynyt ja käynyt koulunsa Helsingissä ei hän koskaan ilmaissut kaipaavansa sinne takaisin. Siitä tuli vähitellen hänen toinen kesäaikainen kotinsa. Myös muistotilaisuus päätettiin laulamalla se yhteisesti. Vaikka Kikka ei näkynyt kovin paljon julkisuudessa, niin sitäkin enemmän hän tuki taustalla monia paikallisia järjestöjä esimerkiksi lahjoittamalla niille niiden tarvitsemia apuvälineitä. Yrittäjänaisten toiminnassa hän oli mukana yhdistyksen uuden aktivointikauden alettua reilut kymmenen vuotta sitten. Elokuun illat alkoivat pimetä ja lämpömittarin lukemat laskivat. velkomisasiat . Omat tunteensa hän piti peitossa tai paljasti niitä aivan lähiystävilleen. Minä opin tuntemaan Kikan työelämässä heti hänen tultuaan Ivaloon. Se oli tuttu paikka myös Kikalle, joten ei mikään ihme, että Loirin tulkitsemasta Lapin kesä -kappaleesta tuli Kikalle hyvin rakas. 0400 391 024 jouni.vihervalli@pp.inet.fi +DPPDVOllNlUL <5-g 0b.,g 3XK 3LLVNXQWLH ,YDOR LAKI- JA KIINTEISTÖASIAINTOIMISTO Sami Tervahauta varatuomari, maanmittausteknikko Ivalontie 12, 99800 Ivalo p. Työfysioterapiapalvelut 0400 188 732 . Kohtasimme sen jälkeen harvakseltaan, mutta aina silloin keskustelumme pakollisten terveydentilatarkistusten jälkeen kääntyi lapsenlapsiin. Tämä oli minulle täysin uusi puoli Kikasta. Tyttärentytär Miisa oli hänelle aarre, josta hän jaksoi puhua ja jonka oppimat uudet asiat olivat aina hänelle ihailun aihe. Tieto Kikan kuolemasta yllätti kuten tällaiset uutiset aina tekevät. Hän oli suorapuheinen ja meidän keskusteluissam- me erityisen kiinnostunut kunnallisesta päätöksenteosta. Asiakas on voinut tykätä siitä, mutta hän ei ole vain tehnyt ostopäätöstä. Oma koti löytyi heti Ivaloon muuton jälkeen Tahkotörmästä Ivalojoen partaalta ja myöhemmin hän hankki vielä kesäpaikan läheiseltä Vuostimojärveltä. 0 400 474 039 sami.tervahauta@laki.inet.fi Kaikki oikeudelliset toimeksiannot mm. . Siidalla ja SAKK:lla on jo pitkään ollut hyvä yhteistyö näyttelyiden ja harjoittelijoiden kautta. Ensimmäisistä myyntiviikoista tuli niin hyvää palautetta sekä opiskelijoilta että asiakkailta, että käytäntö on jatkunut. kauppakirjat ja kaupanvahvistukset . 7 20 vuotta paikallislehteä Keskiviikkona 21.9.2016 SAKK:n opiskelijoiden kädentaitoja myyntiin Siidaan Saamelaismuseo Siidaan on laitettu myyntiin SAKK:n korukivi- ja jalometallialan opiskelijoiden tekemiä tuotteita. ?Tämä on nyt kolmas vuosi, kun meillä on täällä SAKK:n opiskelijoiden töitä. rikos- ja riita-asiain oikeudenkäynnit . Eikä hän koskaan säästellyt sanojaan tai ääntään, jos hän ei pitänyt jostain kunnassa syntyneestä ratkaisusta. Kun keväällä 2010 olin käymässä Haminassa, niin huomasin satamassa kuiville nostetun pienen hinaajan. Ensin neuvottelimme voimariipusta en ole nähnyt aikaisemmin missään ja ihminen, joka ostaa tämän, saa matkassaan palan Lappia
Se oli minun ensimmäinen jou- sen kanssa tehtyjen sopimustaloudesta, joten minun oli myös lulahjani. Samalpimuksen jatkumisesta, mutta maksajana oli siitä eteenpäin Uk- la ilmoitin lehden ilmestyvän lokakuusta alkaen vain kerran viiko-Media Oy. Heillä ei tuolloin ollut vakituista työtä, mutta aikaa sitäkin enemmän. Oli käynyt yllättäen niin, että hyvä ja varsin osuva Inarinmaa -nimi kahden pohalkuun jo seuraavana päivänä Inarinmaan konkurssista. Meillä oli vielä neljä päivää aikaa seuraavan lehden ilmesty- joisen kunnan paikallislehdelle alkoi olla hankaluuksia tuottava miseen, sillä olimme päättäneet noudattaa Inarinmaan ilmesty- painolasti uudelle julkaisulle. Tulkoon sekin kirjattua näin julkisesti muistiin, tilanne oli nimittäin huomattavan poikkeuksellinen, sillä tekijöille ei maksettu ensimmäisiltä kuukausilta laisinkaan palkkaa. Sen viimeiseksi numeroksi jäi maanantaina 9.9. Toinen oli vakituinen työpaikka eikä se- ten pitämisestä. lehti jäi tulematta, niin sen ka- kin paikallislehtien henkistä jatkuvuutta, kun taas yllä mainitulla ru kohtalo selvisi kaikille. Nimen kirkiviikko. Yhteinen tekemisemme painottui iltoihin johtuen minun työajoistani ja varsinaiset kirjoitustyöt kukin meistä teki kotonaan. Leikkaa-ja-liimaa -taitosta vastasi inarilaisen lehtityön varsinainen pioneeri Pasi Ruotsalainen. Taisi mennä aina jouluun asti ennen kuin minä sain ensimmäisen tilini. Se oli minun ensimmäinen joululahjani. Ritva Savela keen, jouduin selvittämään Toimitilat oli helppo löyasian lehdessä uudelleen lukitää, sillä Inarinmaa oli toiminut joille, että emme ole sama yhvuokratiloissa keskellä kylää ja riitti, kun sovin vuokraisännän (Merita-pankki) kanssa vuokraso- tiö ja emme vastaa konkurssiin menneen lehden veloista. Tilanne oli jatkunut samanlaisena pitkään, mutta siinä vaiheessa kysymys oli jo suoranaisesta eloonjäämistaistelusta, sillä oli selvää, etteivät alueen pienet tilaajamäärät eivätkä rajalliset ilmoitustulot riittäneet molempien lehtien hengissä pysymiseen. Tämä siksi, etteivät lukijat ja tilaajat parhaimmassa tapa- kanssa. Sitten alkoi näkyä merkkejä kahden keskenään kilpailevan paikallislehdenlehden ylipääsemättömistä vaikeuksista. Uusi lehti perustetaan Lehden ensimmäisessä numerossa 16.9.1996 päätoimittaja Markku Arvelin antoi lehdelle kasvot. Sen tuloksena julkaisimme Ruska-lehden, mutta jo seuraavana kevättalvena, yhtiön perustamisen jälkeen, jatkoimme harjoittelua julkaisemalla muutaman numeron Pohjois-Lapin Viikkolehteä. nä oli sana Uusi ja jälkimmäisessä sanassa oli kaksi isoa alkukirKylällä tosin liikkui kaikenlaisia huhuja, mutta kun kolme päivää jainta eli InarinMaa. Kesän kynnyksellä ensimmäinen niistä heittikin pyyhkeen kehään ja syyskuun alussa toinen. Syntynyttä lehtityhjiötä paikkaamaan syntyi Inarilainen viiden päivän varoitusajalla. Pakollista esihistoriaa Paikallislehti Inarilaisen syntyhistoria alkaa itse asiassa jo vuoden 1996 alkupuolelta, kun tammikuussa merkittiin yhtiörekisteriin sen tuleva kustannusyhtiö Ukko-Media Oy. Toinen oli vakituinen työpaikka eikä sekään ollut yhtään pahasta, että meillä oli mukava työporukka, muistelee Inarilaisen alkutaipaleella mukana ollut Ritva Savela. Ja tulkoon sekin ammattiyhdistysväen kiusaksi kirjoitettua. Itse asiassa kesti vielä pitkälle syksyyn ennen kuin kulurakenne muuttui ja tulos alkoi kääntyä positiiviseksi. 8 Kaksi ensimmäistä vuotta: 20 vuotta paikallislehteä Keskiviikkona 21.9.2016 Inarilaisen synty Vuoden 1996 alussa Inarissa kilpaili kaksi paikallislehteä verisesti tilaajista ja niukoista ilmoitusmarkoista. Kylän viimeinen ja ainoa paikallisleh- kahdella pienellä eroavuudella näyttää myös sitä, että kysymyksessä oli kaksi eri julkaisua ja kaksi eri kustantajaa. ti oli lopettanut toimintansa. Asiassa taidettiin kuitenkin lopulta onnistua aika kehnosti, silOlimme henkisesti varautuneita tällaiseen tilanteeseen, mutta lä heti alkumetreistä alkaen tukäytännön toimet uuden lehden li kyselyjä vanhan Inarinmaan perustamiseksi jäivät allekirjoittaneelle. Vuotta Inarilaisen syntykronologia - 31.1.1996 kaupparekisteriin merkittiin kustannusyhtiö Ukko-Media Oy - 16.9.1996 ilmestyi ensimmäinen lehti nimellä Uusi InarinMaa - 4.12.1996 lehti alkoi ilmestyä nimellä Uusi Inarilainen - 29.10.1997 lehden nimeksi vakiintui Inarilainen myöhemmin syksyllä 1997 olimme vankistaneet asemamme sellaiseksi, että lokakuussa tiputimme nimestä etuliitteen pois. Päivät olivat maanantai ja kes- Ensimmäinen lehti ilmestyi nimellä Uusi InarinMaa. Jo syyskuun tehtävä kaikki sopimukset toi- kään ollut yhtään pahasta, että meillä oli mukava lopussa, viiden ensimmäisen työporukka? numeron ilmestymisen jälminnan alkuun pääsemiseksi. . Olimme val- myös sekaannukset konkurssin tehneen lehden ja uuden välillä. miit aloittamaan työn, joten uuden lehden kokoamisessa päästiin Sotkujen selvittely vei aikaa ja häiritsi työntekoa. Näin reilun vuoden soutamisen ja huopaamisen jälkeen lehti otti käyttöön nykyisen nimensä Inarilainen. Voimavarana tekijät Näin jälkikäteen on erityisen helppo nähdä, että uuden lehden käynnistämisen todellinen voimavara olivat sen valmistamiseen sitoutuneet tekijät. Syy asiaan oli se, että ?Taisi mennä aina jouluun asti ennen kuin minä sain rästilaskujen maksamisesta ja minä kannoin vastuun kaikesta ensimmäisen tilini. ilmes- joitustapa tosin poikkesi alkuperäisestä siten, että sen etuliitteetynyt lehti, mutta me ulkopuoliset emme sitä silloin vielä tienneet. Tämän jälkeen oli helppo sopia pesänhoitajan kans- kossa, keskiviikkoisin. Lehti jatkoi ilmestymistä yksipäiväisenä, mutta niin jatkuivat sa konkurssipesän kaluston käytöstä, joten nämä tärkeät ulkoiset puitteet saatiin selviksi vain kahdella puhelinsoitolla. Tämän aivoriihen tuloksena syntyi idea sesonkipainotteisista matkailulehdistä. Hän oli nimittäin perustanut 1980-luvun lopulla Inarinmaa -lehden, mutta joutunut henkilökohtaisista syistä johtuen luopumaan siitä, mutta jotain oli jäänyt hampaankoloon, kun veri veti häntä näin jo seuraavalla vuosikymmenellä takaisin lehtialalle. Ehdimme vuonna 1995 julkaista kotiseutuyhdistykselle vuosikirjan ennen kuin siirryimme harjoittelemaan lehden tekoa. Olimme nimen suhteen taas lähtökuopissa. Nimeäminen tapahtui kuitenkin nopeasti, sillä seuraava lehti uksessa edes ehtisi huomata uuden yrittäjän markkinoille tuloa. Sama koski tietenkin ilmoittajia, jotka tulisivat olemaan varsinai- joulukuun 4. Se lupaus toteutui vasta omistajan vaihdoksen jälkeen viime vuonna. nen kivijalka lehden toiminnan jatkumiselle. Ja niin vain kävi, että ensimmäinen lehti ilmestyi suunnitelmien mukaisesti neljän päivän varoitusajalla maanantaina 16.9.1996. Syyskuussa 1996 Inarissa ilmestyi enää Inarinmaa -lehti. päivä 1996 ilmestyi nimellä Uusi Inarilainen. Se il- Lehden nimi aiheutti sotkua mestyi kahtena päivänä viikossa. Jouduin toiminnan selkiyttämisekmisaikatauluja kaksi kertaa viikossa, maanantaisin ja keskiviik- si purkamaan marraskuun lopussa sopimuksen konkurssipesän koisin. Äkkiä oli syntynyt tilanne, ettei Suomen suurimmassa kunnassa tehty enää omaa lehteä eivätkä paikallisiin uutisiin tottuneet lukijat voineet lukea niitä mistään, mutta mikä tärkeintä; paikalliset yritykset eivät pystyneet enää ilmoittamaan palveluistaan reaaliaikaisesti toiminta-alueensa asukkaille. Siihen asti laskujen maksuun osallistui hyvin keskeisesti myös Inarin kunta, joka maksoi minulle opettajan palkkani ja minä maksoin sillä lehden laskuja ja aina tarpeen mukaan pieniä korvauksia myös muille talkoolaisille. . Yhtiön tarkoituksena oli julkaista erikoislehtiä, erityisesti matkailupainotteisia sesonkilehtiä ja muita kysynnän edellyttämiä ajankohtaisia painotuotteita. Idea toimintaan oli syntynyt edellisen syksyn aikana jossain illan istujaisissa ja kun silmiini sattui vielä sopivasti pääkaupunkiseudulla ilmestyneestä lehdestä pikkuilmoitus yhtiön perustamisesta, niin sellainen perustettiin helsinkiläisen lakitoimiston avulla. Itse toimin tuolloin Ivalon yläasteella historian lehtorina, mutta kanssahaaveilijani olivat monissa eri julkaisuissa vankan kokemuksen lehtityöskentelystä hankkineet Pasi Ruotsalainen ja Ritva Savela. Kasvot pysyivät seuraavina vuosina samana, mutta lupaus lehden muuttumisesta tilattavaksi ei. Tämä taas johtui siitä yksinkertaisesta totuudesta, että lehtien tulot eivät kattaneet niiden kuluja. Nimivalinnalla haluttiin osoittaa vähintäänmyöhemmin keskiviikkona 12.9
Esimerkiksi kun ensimmäiEn itse tuolloin tulolivat epävarmoja uuden nen lehti tehtiin vielä leikkaa-ja-liimaa -tekniikalla, milut koskaan ajatelleekpaikallislehden tilasta. Vanha totuus siitä, että hyvin luettu lehti on ilmoittajan paras apuväline tavoittaa asiakkaansa, osoittautui nopeasti todeksi. Inarilaisen kaksi ensimmäistä vuotta olivat työntäyteistä aikaa. Kaikki ymmärsivät tilanteen epävakai- niin sitä nihkeämpää oli toiminnan vakinaistaminen. Ne voidaan määritellä myös toisilla termeillä oikeudenloukkauksiksi, korjattaviksi epäkohdiksi tai vaikka ei-tasapuoliseksi päätöksenteoksi. Ei siis mipi käyttää lehden tekemikään ihme, että ilmoittajat seen laitettu aika varmemman työpaikan etsimiseen. Ohjelma oli Hyvät ja huonot uutiset ja meillähän niitä kumpiakin on riittänyt. Lehden tehtävä on itse asiassa tuottaa huonoja uutisia. Mielestäni kuitenkin paras todiste Inarilaisen onnistumisesta paikallislehtenä oli se, että tästä vuonna 1996 lähes puolivahingossa aloitetusta lehtiharrastuksesta löytyi meistä monelle mukana olleelle lopuksi vakinainen ammatti. Mutta tästä lisää ensi kerralla! Markku Arvelin Lehden perustaja 1996 ja omistaja vuoteen 2014 asti. Se sääskoolaiset varmasti joutuiti rasittavilta öisiltä matkoilta, mutta vaikeudet eivät ol- ten numeroiden onnettovat miettimään kerran jos leet vielä ohi. Tekniikka oli poukkoilevaa, yhteydet kat- maksi osoittautunut nimitoisenkin, että olivatko he valinta. Toinen tärkeä kokonaisuus olivat henkilöhaastattelut ja tietenkin taustastani historian opettajana johtuen paikalliseen historiaan liittyvät tapahtumat. Vastuualueen Minulle on jäänyt keväästä 1997 mieleen Pohjolan Osuuspannykytitteli olisi varmaankin DM eli Desk Manager. kin johtajan Esko Kiviniemen sanat, kun olin asioimassa pankissa. Inarinmaan avustajia ja muita alan ihmisiä vilahteli lähes vii. Ei siis ollut mikään ihme, että hänet saattoi seuraavana aamuna löytää rättiväsyneenä nukkumasta keittiön pöydän alta. Kilpailijasta oli jo kuitenLoppupelissä tämä tapahtuma saattoi kuitenkin olla molem- kin innokkain puhti pois, joten sen ilmestyminen loppui lyhyeen. mille osapuolille ainoa oikea ratkaisu, sillä ainakin lehden toiKeväällä 1997 pidettiin kunnallisvaalit. Mo- ohi. Sellaisia talkoolaisista kuukausipalkkaisiksi, niin hyvässä yhteisymmärryk- henkilöitä ovat mm. Niitä on riittänyt poimittaviksi esityslistoilta tai saatu vinkkeinä lukijoilta. Myös entisen Inarinmaan työntekijöistä ja siin ja kasvu merkitsi suoraan lehden taloustilanteen kohentumisavustajista löytyi väliaikaisia apureita, mutta myös tulevia työnte- ta. Tämä vaihe kesti lomalta työelämään palaava Sirpa Huumonen, joka tarvitsi palvain seuraavan kevään, mutta on edelleen onnistunut käytännön kattoman harjoittelupaikan muutamaksi kuukaudeksi. Ilmoitusten määrän kasvu oli koihin paikkakunnalla oli vakituista työpaikkaa vailla useita hen- kaikkineen positiivinen signaali myös meille lehden tekijöille, silkilöitä, joilla oli tarvittavaa lehtialan kokemusta ja jotka innostui- lä monet ilmoitussopimukset perustuivat henkilökohtaisiin suhteivat sen perustamisesta. Yleensä se koira on älähtänyt, johon kalikka on kipeimmin kalahtanut, sillä pienen ihmisen asiat ovat lehdelle yhtä tärkeitä, jos ei tärkeämpiäkin, kuin yhteiskunnan hyväosaisten. Lehden tekemisessä ei koskaan voi olla kaikkien kaveri, mutta ei siinä tarvitse myöskään olla kenenkään vihamies. Mutta tekeminen oli myös kiinnostavaa. Ja erittäin tyytyväinen olen, että juuri sinun lehtesi on raunet näistä ensimmäisten Inarilaisten tekoon osallistuneista ikinuo- hoittanut tilanteen. Kun aloimme julkaista paikallislehteä, niin oli alusta alkaen selvä, että lehden sivujen piti keskittyä tiukasti vain paikallisiin uutisiin, joista hyvänä esimerkkinä oli kunnallisen päätöksenteon seuraaminen. Yksi heistä oli Biritta Lyöri, joka jatkoi lehden palveluk- kin toimenkuvan edellyttämiin taulukkopalkkoihin. sessa tutuissa tehtävissään toimituksen etutiskillä. Hänen mukanaan poistui myös yrityksen ensimmäi- uusiutuvan, kun markkinoille palasi edellisten nurin menneiden nen auto, jolla olisi tietenkin ollut käyttöä myös toimitustyössä. kahden lehden omistajien yhteisyritys. Ne olivat lopullinen mituskunnan yhteishenki tiivistyi tämän jälkeen merkittävästi. piristysruiske ilmoitusmyynnille ja kun vielä Inarin kunnan ilmoiToimituksen ensimmäisistä työntekijöistä voidaan todeta, että tukset alkoivat löytyä viikoittain Inarilaisen sivuilta, niin pahimoli oikeastaan ihmeellinen sattumus, kun lehden perustamisen ai- man yli oli kesään mennessä päästy. Jari oli tuolloin mies paikallaan! Kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana onnistuttiin johdonmukaisella toiminnalla luomaan vankka perusta lehden taloudelle, herätettiin lukijakunnan kiinnostus, lisättiin jatkuvasti ulkokuntalaisten tilaajamääriä sekä vakiinnutettiin Inarilainen alueen tärkeimmäksi ilmoitusvälineeksi. Ei riittänyt, suuden ja ahersivat yhteisen tavoitteen hyväksi. Se saattoi tuoda liikeilivat ja lähetykset piti aloittaa alusta.? hypänneet oikean kelkan aksi mieleen entisen Inakyytiin vai olisiko paremrinmaan kuprut. Koko ajan opittiin uutta. Se näkyi jokaisen tilipussissa, kun pystyimme siirtymään kunkijöitä. Ihmisluonto vain on sellainen, että käytännössä näissä hommissa yleensä syntyy enemmän niitä vihamiehiä kuin kavereita. Ote viimeisestä pääkirjoituksestani 29.1.2014 Kun on asiaa muistiin, että kun lehden tekijät muuttuivat vuoden lopussa 1996 rista näkyvät edelleen erilaisissa media-alan tehtävissä. Ainoastaan suhtautuivat aluksi hyvin varovaisesti uuteen julkaisuun, jota payksi talkoolaisista, Pasi Ruotsalainen, käytti tätä optiota ja poistui himmillaan epäiltiin vain entisen yrittäjän bulvaaniksi. joukosta parin ensimmäisen lehden jälkeen lähdöstään mitään ilLoppuvuodesta 1996 kilpailutilanne näytti yllättäen vielä moittamatta. Palkka oli pieni (minimipalkka), mutta vat vielä muutama vuosi myöhemmin työskentelemään vakinaise oli säännöllinen ja sovittua oli myös se, että ryhdymme noudat- sina Inarilaisessa. tamaan alan palkkataulukkoja vasta kun lehden tulot vakiintuvat Perustamisen jälkeisenä keväänä toimitukseen käveli äitiyssille tasolle, että rahaa riittäisi palkanmaksuun. Teknisten hankaluuksien takia lähettämiset venyivät ja sitoivat lähettäjän pysymään koneen ääressä kunnes hän sai vastaanottajalta vahvistuksen kaiken materiaalin perille saapumisesta. Se säästi rasittavilta öisiltä matkoilta, mutta vaikeudet eivät olleet vielä ohi. Harjoitteluopetus paikallisesta sopimisesta, joka terminä kummittelee edel- jakson jälkeen hän jäi taloon ja on tällä hetkellä itse asiassa Inaleen mukana nykyneuvottelujen mörkönä ja usein vielä neuvot- rilaisen pitkäaikaisin työntekijä. telujen kompastuskivenä. Vaikka palkanmaksua pidetään usein työpaikan saamisen tai Lehtikilpailu tyyntyy vaihtamisen tärkeimpänä edellytyksenä, niin Inarilaisen alkumet- Jos lehden perustaminen tapahtuikin syyskuussa 1996 vikkelästi, reillä palkoista ei puhuttu. Tavoite oli tieten- että lehdelle löytyi tekijöitä, sillä sitäkin tärkeämpää jatkuvuuden kin lehden toiminnan vakiinnuttaminen ja sen seurauksena mah- kannalta oli ilmoittajien hankkiminen eli toisin sanoen rahoitukdollisen työpaikan varmissen järjestäminen. taminen itse kullekin. Paikalliset yritykset ?Koko ajan opittiin uutta. Esimerkiksi kun ensimmäinen lehti tehtiin vielä leikkaaja-liimaa -tekniikalla, mikä vaati aineiston vientiä satojen kilometrien päässä sijaitsevaan kirjapainoon, niin jo muutaman numeron jälkeen siirryttiin sähköiseen tiedonvälitykseen. Se lisäsi lukijoiden kiinnostusta, mikä näkyi lisääntyvänä toimituksen oven käymisenä. Yksi erikoisimmista oli havainto, että olemme olleet tietämättämme tammikuun puolivälissä Venla -palkitun TV-ohjelmaformaatin esikuvana. Olen tyytyväinen, kun paikallislehtien välinen kilpailu on koittain toimituksessa, koska kaikki apu oli tuolloin tarpeen. Tekniikka oli poukkoilevaa, yhteydet katkeilivat ja lähetykset piti aloittaa alusta. Heikki Orava, Jarmo Siivikko, Vesa Luhsessä sovittiin, että kaikki saivat samansuuruista palkkaa tehtävis- ta ja Helena Sahavirta, joista ensimmäinen ja viimeinen palasitä ja vastuista riippumatta. Keskiviikkona 21.9.2016 9 20 vuotta paikallislehteä rauhoitti lehtitaistelut Paikallislehden tehtävä Paikallislehden seitsemääntoista vuoteen on mahtunut kaikenlaista. Lukijat eivät jaksaneet odottaa iltapäivää tai iltaa, jolloin posti jakoi lehden kotiin, vaan se piti hakea uunituoreena heti ilmestymisen jälkeen aamupäivällä suoraan toimituksesta. Olimme onnistuneet keksimään lehtimaailman ikiliikkujan. Inarilaisen viikoittainen lukupaketti kiinnosti enenevässä määrin lukijoita ja lukijoiden määrän kasvu taas kiinnosti ilmoittajia. Inarilaisessa tämän vastuun kantoi uhrautuvasti Jari Jääskö, joka joutui usein valvomaan pitkiä öitä koneen ääressä. Ehkä vaati aineiston vientiä satojen kilometrien päässä sisi, että lehden ensimmäikä siihen vaikutti jonkin jaitsevaan kirjapainoon, niin jo muutaman numeron jälsinä viikkoina nämä talverran myös ensimmäiskeen siirryttiin sähköiseen tiedonvälitykseen
Ihmiset haluavat lukea mitä kylissä tapahtuu ja mieluummin niin, että nuo jutut ovat ammattilaisten tekemiä. Inarilainen ei ole objektiivinen yltiösaamelaisuutta puolustavissa kirjoituksissaan. vähän uuteen kuosiin. En tiedä onko silloin tarkoituskin kirjoittaa enemmän vaikkapa matkailijoille. Jaakko Peltomaa on jo pitkän linjan journalisti ja osaa hommansa myös paikallislehden linjaamisessa. Ja se on tietes hyvä, että urheiluakin on, ja talkoopohjaltahan seurat niitä tekevätkin ja kiitos siitä. Inarilaisen henkilöhaastattelut ovat lehden parasta antia. ?Finnair lisää lentoja pohjoiseen?. Kaiken muunhan löytääkin netistä. Ihmettelen joidenkin inarilaisten rutinaa siitä, että heidän paikallislehti on nyt maksullinen. Me etelän lukijathan olemme aina maksaneet Inarilaisesta ja olemme maksaneet sen mielellämme. Inarilaisessa on upeita pitkiä henkilöhaastatteluja ja artikkeleita. Tilattavassa lehdessä pitäisi olla paljon enemmän paikallista sisältöä. Onko kyseessä linjamuutos vai onko tekijäkunta ?keventynyt?? Ehkä tuntuma paikallisuuteen on hieman hakusessa tai sitten paikallisuutta halutaan ?opettaa. Esimerkiksi Jyskyn, Lahdenmäen Reino, Kiviniemen Joukon ja Luostarisen Uskon jutut olisivat todella tervetulleita. Ja kaikki Inarin historiaan liittyvä on mielenkiintoista lukea. Mutta jos sisältö pysyy tällaisena, niin kyllä sen vielä maksaa. Ei netissä niitä oikein olekaan. Tämä parantaisi kovasti oman kunnan nuorien tilannetta. Lehti tarttuu aina käteeni sen saavuttua. Olin valmis maksamaan kuusikymppiä lehdestä, koska olen siihen tottunut ja lehdessä on aina muutamia hyviä juttuja. Joskus kaikesta valittavat kylämummot voisivat teksteineen pysyä pois Sana on vapaa-osiolta. En lue hirveästi lehtiä, mutta jos luen, niin se on yleensä Inarilainen. Aivan uskomaton määrä on vuoltu historiallisia kiehisiä. Eikö lehdellä ole resursseja niiden tekemiseen uuden omistajan aikana? Inarilaista lukemalla pysyy hyvin jyvällä mitä Inarin kunnassa tapahtuu. Ja voisi tehdä juttusarjan vaikkapa pitkäaikaisista ilmoittajistanne, joita on paljon. Inarilainen on vakiinnuttanut asemansa paikkakunnan omana lehtenä. Inarilaisen linja ei ole, onneksi, paljon muuttunut paikallisuutta arvostavasta Arvelinin linjasta. Ei kerran viikossa ilmestyvässä - ja tarkkaan luetussa - lehdessä kannata tuhlata tilaa puolensivun kuviin. Urheilukuvien laatu usein huono, mutta nehän eivät olekaan toimittajien ottamia. Sarjakuvia olisi mukava lukea. Jos lehti muuttuu Sompioksi, niin silloin Inarilaista ei ole mitään syytä tilata. Miksi Usko Luostarisen pakinoita ei voi lukea Inarilaisesta. Tykkään enemmän viihdeuutisista kuin pitkistä teksteistä, mitä on tylsä lukea. Lehdessä voisi olla enemmän nuoria kiinnostavia aiheita, kuten koulusta ja nuorten vapaaajan toiminnoista. Saraspäätäkin olisi kiva lukea taikka Luostarisen Uskon ?Uskon postia?-palstaa. Peltomaan pääkirjoitukset ovat lyhyen iskeviä ja paikallisiin asioihin terävästi kantaa ottavia. Eikä edes omistuksen muutos Pyssykylään tätä asemaa kovin pahasti hetkauttanut. Keskiviikko on inarilaisten päivä. Parasta lehdessä on paikallinen pikku-uutisointi, sekä vanhojen inarilaisten kertomukset menneistä ajoista. Onnittelut inarilaiselta Inarilaiselle. Inarilaisilla ja utsjokisilla on kynä hallussa, joten heidän houkuttelemisensa mukaan ei pitäisi olla vaikeaa. Olen aiemmin vuosien varrella sanonut monissa yhteyksissä, että Inarilainen edustaa paikallislehtien kärkeä; hahmottaa oikein paikallisten asioiden tärkeyden ja kiinnostavuuden sekä pystyy olemaan samalla myös oikeasti journalistinen käydessään rohkeasti kiinni esimerkiksi kunnallisiin asioihin. Hyvin monet paikallislehdet pehmoilevat - minusta ihan turhaan - pelätessään milloin joidenkin yritysten tai poliittisten kuppikuntien tai niitä ohjastavien virkamiesten hivutusta. Yleensähän silloin kyse on ilmoitustuloista sillä kunnollinen toimitustyö ei voi olla kuin hyödyksi tilattavalle paikallislehdelle. Hyviä tarinoita ja kuvia, mutta ei niin hyviä kuin Kaamasen lehdessä. Meidän mielestämme Inarilainen on hyvä ja laadukas paikallislehti. Ja vielä nämä kehtaavat Inarilainen oli parhaimmillaan silloin, kun Arvelin, Niskanen ja Peltomaa kirjoittivat paikallisia juttuja tuutin täydeltä! Henkilöhaastattelut aivan mahtavia. Ehkä jotain Lapin Radiossa, Lapin Kansassa ja Yle Sapmissa. Voisitte perustaa uuden juttusarjan ?Mitä löytyy nimen takaa?. Somehan täyttää nykyisin kiivaimman uutisnälän. Ei varsin kuulosta houkuttelevalta tämmöiset valtakunnan uutiset. Atselemin retki ja Kevon kummat menot sentään lukemisen arvoisia. Puhumattakaan Vuorelan Ullasta ja muista paikkakunnan loistavista naispuolisista kirjoittajista. Inarilaista lukemalla pysyy ajan tasalla. No katsotaanpa lehteä numero 36. Joidenkin ulkopuolisten kirjoittajien tekstejä saisi kuitenkin tiivistää tai ainakin katkoa helpottavilla väliotsikoilla joskus jopa puuduttavaa lukukokemusta. Inarilainen on laadukas lehti, koska siinä on hyvät ja ajankohtaiset artikkelit. Monipuolista luettavaa myös nuorille. Mielestäni Inarilaisessa on yllättävän mielenkiintoisia juttuja verrattuna siihen kuinka pienen alueen lehti kattaa. Lehti tuo myös sellaisia historiallisia asioita esiin, joita kaikki eivät tiedä ja jutut ovat kiinnostavia. Kaikki ilmoitukset löytyvät selkeästi. Inarilaista luetaan maailmalla-palsta on hauska! Inarilainen voisi ilmoittaa työpaikkoja, mihin lukiolaisetkin voisi hakea. Hienoa, kun on lehti jossa kerrotaan lähialueen tapahtumista. Inarilainen on hyvä lehti. Olis vaan enemmän juttuja vanhoista ajoista. Inarilainen on edullinen! Aikoinaan kun muutin alueelle, ihmettelin miten paikallislehti tulee ilmaiseksi joka kotiin. Tiedän kerran viikossa ilmestyviä pienempilevikkisiä lehtiä, joiden hinnat jopa pikkuisen Inarilaisen hintoja kalliimmat.. Jotenkin se tuoksahtaa eteläisemmän Suomen valtalehtien epäonnistuneelta apinoinnilta. Inarilaisen toimittajien pitäisi jalkautua enemmän Inarin ja Utsjoen kyliin. Jatkakaa vain samalla linjalla! Toivottavasti Inarilaisen uudet omistajat ymmärtävät, miksi lehteä tilataan. Sen sivut eivät täyty vain tavanomaisista kunnallisista ja kirkollisista ilmoituksista, markettitarjouksista tai pororavien tuloksista. Edellisten lisäksi saamme viikosta toiseen lukea kiinnostavasti Saamenmaan ja naapurivaltioidenkin menneisyydestä ja nykyisyydestä. Mieluummin sitä Uskoa lukisi kuin lehteen monistettuja yleishyödyllisiä kannanottoja. 60 euroa on kipuraja kerran viikossa ilmestyvästä ohuesta lehdestä. Inarilaisessa on myös paljon tietoa Inarin kunnan historiasta ja niitä juttuja on mukava lukea. Keskiviikkona 21.9.2016 Inarilaisesta saa hyvin selville paikallisia tapahtumia ja niiden perustietoa. On mukava kun Inarilainen kirjoittaa juttuja erilaisista ihmisistä ja asioista. Vanhoista ajoista kertovat haastattelut ja artikkelit ovat Inarilaisen parasta antia. Nykytilanteessa, jossa maakunnallinen lehti on herpaannuttanut otteensa melko tyystin kunnallisten uutisten teosta ja etenkin kunnallisten asioiden kriittisestä seuraamisesta saati tutkimisesta, näen Inarilaisen uutisvastuun alueellaan vain kasvaneen. Toki katson, että myös paikalliset tarinat ja kevyetkin uutiset ovat paikallislehden perusmateriaalia. Jos tullaan vuosien varrelta tähän päivään, täytyy sanoa Inarilaisen annin keventyneen ja osin menneen vähän uloskin paikallisuudesta. Uutiset ovat mielestämme hyvin kirjoitettuja ja paikallisesti läheisiä sekä ajankohtaisia. Mukava on lukea viikoittain paikallisuutiset lehdestä. Kiitos hyvästä lehdestä. On aina mukava lukea paikkakuntalaisten juttuja. Lehdessä voisi olla enemmän artikkeleja, jotka kiinnostavat nuoria lukijoita, koska suurin osa lehden aiheista on suunnattu aikuisille. Inarilaisen asema tämän alueen paikallislehtenä on vankkumaton. Lehdessä on todella hyvät jutut. Palstoillanne on myös kiitettävästi kunnioitettu erilaisuutta ja valtavirrasta poikkeavia näkemyksiä. Lehden pitäisi kantaa myös yhteiskuntavastuuta ja ymmärtää, ettei tällainen kumartelu ole hyväksi saamelaisillekaan eikä yleensä Inarin kunnan kehitykselle. Aina kun Inarinmaan lapinkylä kauhistelee, tuomitsee tai ihmettelee jotakin, niin kyllä varmasti antaa Inarilainen palstatilaa. Journalismi on laji, jossa ei voi miellyttää kaikkia. On harmi että Inarilainen menetti sinne jonnekin etelään Annamari Niskasen kaltaisen täysiverisen journalistin. 10 20 vuotta paikallislehteä Inarilaisen lukijat antavat palautetta Inarilainen pyysi lukijoiltaan palautetta 20-vuotisen taipaleen kunniaksi. Muuten tosi hyvä lehti! Tosi hyvä lehti, helppo ja mukava lukea. Haluan nyt Lannanmaan miehenä ja siten puolueettomalta kentältä ojentaa vuokkokimpun ja onnitella toimitusta. Imartelematta voi julistaa, että Inarilainen kuuluu paikallislehtiemme aateliin. Annamari teki Inarilaisessa sekä tiukkaa uutistyötä että lämminhenkisiä ja ihmisläheisiä reportaaseja. Siispä jotain sellaista Arvelinin ajan terävyyttä ainakin minä Inarilaiselta kaipaisin ja luulenpa että sitä kaipaa moni muukin lehdestä nykyisin myös tilausmaksun maksava lukija. Inarilainen antaa hyvin tietoa lähiajan tapahtumista koko Lapin alueelta, kiitos siitä. Lehti on kaikin puolin hyvä, mutta muutama sketsi aina jokaisessa lehdessä voisi olla kiva. Inarilainen on mukava luettava ja siinä on kaikkia aiheita pitkin kuntaa. Ja olisi kiva, että olisi enemmän luontoaiheisia kuvia. Kuvat voisivat olla parempilaatuisia ja enemmän uutisia urheilumaailmasta. Vanha kunnon Inarilainen tipahtelee nyt maksullisena postilaatikkooni. Kunnanhallituksen ja lautakuntien uutisointi on tarkkaa ja teksti ei ole mitään kapulakieltä. On tänä vuonna ollut upeita valokuvia Inarilaisessa. Toki täytyy sanoa, ettei Inarilainen enää tarjoa ihan samanlaista lehdenlukunautintoa kuin joskus kymmenen vuotta sitten, mutta se ei ole Inarilaisen vika. Ei ole ikinä turhaa tekstiä. Tässä sitä tulee: Lapinvuokkokimppu 20-vuotiaalle Inarilaiselle! Ylä-Lapin soihtu on näin yltänyt aikuisikään. Haavisto saisi tiivistää tekstiään ja keskittyä Inarin asioihin. Hyvä Jaakot! Sekä päätoimittajan että kesätoimittaja Joentakasen jutut todella mielenkiintoisia ja hyvin kirjoitettuja. Inarilainen-lehdelle Inarilaisteko-palkinto! Saa lukea paljon kunnan historiasta ja tapahtumista. Hänhän on mahtava kirjoittaja, joka lisäksi tuntee Inarin kuin omat taskunsa. Inarilaisesta löytyy myös hyvin paikkakunnan palvelujen yhteystietoja. Ja tekstaripalstahan on aina rautaa. Kolmen raadissa oli joskus niin kovaa porukkaa, että palstaa luki ilolla! Etelä-Suomen turisti ja lehden kestotilaaja, joka myös käy Inarissa 1-3 kertaa vuodessa, kaipaisi juttusarjaa PohjoisLapin sotahistoriaan liittyvistä paikoista. Terve Inarilaisen toimitus. Luetaan Inarilaista täällä Petäjävedelläkin. Sillä se on tarpeellinen ja hyvä keksintö. Haluaisin enemmän mielipidetekstejä ja kertomuksia. Ette ole paikallislehtien hippunen vaan todellinen Isomus. Pikkukylässä asuvana lukijana toivoisin enemmän juttuja ja ajankohtaisia uutisia kunnan eri puolilta, pikkukyliltä, joissa melkein koko ajan on jotain tekeillä ja tapahtuu mielenkiintoisia asioita! Lehtihän voisi mobilisoida kylistä tiedottajia tai jopa kirjoittajia. ?Hirvenmetsästykseen useita muutoksia?. ?Jätevesiasetus menossa oikeaan suuntaan?. Hyvä lehti, mutta missä nyt ovat pakinoitsijat. Moitteena sanon sen, että jotkut valokuvat ovat epätarkkoja ja jotkut aukeamat ovat värittömiä ja ankeita lukea. Kiitos näistä 20 vuodesta. Yksi miinus on tosin se, että tästä pitää paikkakuntalaisten maksaa. ?Kansallispuistojen suosio jatkaa kasvuaan?. Jaskaa myös pidetään arvossa, vaikka tokihan jokaiselle journalistille löytyy myös niitä arvostelijoita ja vähättelijöitä. Rohkeasti vain tarinaa paperille ja lehteen! Hyvä lehti luettavaksi tauoilla. Aina kun on joku tapahtuma tai kurssi, sen löytää helposti tästä lehdestä. Jos jotain vielä kaipaisin, niin lyhyitä muisteluksia saisi olla enemmän. Sen kuvat luonnehtivat uutisia hienosti ja otsikot ovat mielenkiintoa herättäviä. Luettu jo vuosia. Hyvä lehti. Aina oikein odottaa lehteä niiden takia. Pysyy hyvin ajan tasalla oman paikkakunnan asioista. Kaikki paikallisista ihmisistä tehdyt haastattelut luen aina mielelläni. rutista, etteivät saa mielipiteitään julki! Eipä paljon kiinnosta Inarilainen. Lehteä on mukava lukea ja siitä näkee helposti kaikki tapahtumat ja palvelut paikkakunnalla
Hiilipahkasieniin Gibbera vaccinii peittää lehdet paksulla, nokimaisella karstalla. OP. Myös sienitaudit voivat riivata puolukkaa. Ylhäisö jopa vietti matsutake-juhlia. Yritys on hänelle siis ennalta hyvin tuttu ja hirsitalojen pystyttäminen käy käden käänteessä. Harmaita laikkuja lehtien pintaan luo Mycosphaerella stemmatea on myös yleinen sienitauti. Ensi vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun Vaaran ensimmäiset puuproomut kulkivat Kemijoen virran ylitse. Nykyään kädentaitoja pidetään yllä yritystoiminnan ja hirsitalojen pystytyksen muodossa Ivalon Lintumaalla. Isäkin pääsee nyt nauttimaan eläkepäivistään, kun yritykselle saatiin jatkoa. Luken tutkija Kauko Salo tunnisti sen kenties siniorakkaaksi. Siniorakkaan malto on todella sitkeää. Tosin kiireapulaisvarauksella, Vaara naurahtaa. Markku Vaara on työskennellyt alalla jo reilun 20 vuoden ajan. Nämä sienitaudit turvottavat puolukan lehtiä ja käpristävät niitä. Alkava syksy vaikuttaa mahtavalta sienestäjän näkökulmasta, mutta se toi myös yllätyksen kokeneen sienimiehen matkan varrelle. Mikkonen on löytänyt useita puolukanvarvun ympärille kasvaneita sieniä. Yleisin sienitauti on pöhösienten aiheuttama. Sienen vangiksi jäänyt puolukka on Salolle tuttu näky, mutta ei niitä aivan joka metsässä kuulemma tule vastaan. Puolukalla useita sienitauteja, mutta myös yhteiseloa Luken tutkija Kauko Salo saa lähes päivittäin kännykkäkameralla otettuja kuvia, joita sieniharrastajat lähettävät. No samaa hirsitalojen pystytystähän se oli. Puutavaraa ei mene hukkaan, sillä hakkeella ja lastuilla lämmitetään hallit sekä kuivaamo. Puolukka jäi sienen vangiksi Japanilaiset telttailivat ja hullaantuivat männyntuoksuvalmuskasta Kokenut sienimies Martti Mikkonen kulkee usein Ivalojoen pohjoispuolisilla karuilla metsäkankailla sienestämässä. Matsutakea eli männyntuoksuvalmuskaa Mikkonen on kerännyt 1980-luvulta lähtien. -Silloin japanilaiset suurlähetystömiehet telttailivat täällä aivan haltioissaan ja selittivät hienosta sienestä. Se kasvaa yleisenä mäntykankailla. Salon mukaan sienen kasvaessa itiöemän sisään jää melko usein pieniä männyn oksia ja puolukan varpuja. Eli unelmien loma-asunto voidaan periaatteessa tehdä asiakkaan omistakin puista. Niissä uskotaan sen tuovan onnea ja hedelmällisyyttä. Myöhemmin sienestä tuli japanilaisten aatelisten suosima raakaaine. Lisäksi voimme tehdä pienempiä, siirrettäviä mökkejä tehtaalla valmiiksi asti. Samalla sieni kaappaa puolukan lehdet omaan käyttöönsä. Se alkaa tuottaa omia itiöitänsä puolukan lehdillä, milloin myös lehtien yhteyttämiskyky lakkaa. Jos näkee puolukanvarvun turvonneiden punaisten lehtien kera, kyseessä voi puolestaan olla Mycosphaerella rubefaciens -nimisen kotelosienen runtelema kasvi. 11 20 vuotta paikallislehteä Keskiviikkona 21.9.2016 Vaaran Hirsitalot Oy koki sukupolven vaihdoksen Vaaran suku on työskennellyt puutavaran parissa jo pitkään. Salon mukaan kuvien taso on jo melko hyvä, joten hän pystyy usein tunnistamaan lajeja niistä. Puolukka voi elää symbioosissa joidenkin sienten kans- sa, etenkin karussa ja happamassa kangasmetsässä. Tällöin mökki ei pääse kastumaan missään vaiheessa. Ville Vaarala Markku Vaara kertoo käyttävänsä työssään mahdollisimman paljon paikallista puuta. Ensimmäistä kertaa hän tuli isänsä yritykseen töihin vuonna 1995. Sadan vuoden ajan, 1600?1700-luvuilla, sienen syöminen oli jopa kielletty muilta kuin aatelilta. Martti Mikkonen löysi Ivalojoen varren mäntykankailla kulkiessaan kumman puolukan ja sienen yhdistelmän. Vaaran Hirsitalot valmistaa vuosien kokemuksella ja vankalla ammattitaidolla jokaisen tarpeeseen sopivat mökit ja hirsitalot. ?Meiltä voit valita oman lomaparatiisisi valmiista mallistostamme tai voimme muuttaa sitä juuri sinulle sopivaksi. Voihan meitä lähestyä myös valmiin piirustuksen kanssa. ?Aiomme ottaa myös sahaustoiminnan käyttöön, jolloin on mahdollista sahata sekä omia että asiakkaan puita. Tänä kesänä sitten tuli hyvä sauma ostaa tämä yritys ja kaupat tehtiin. Vaaran Hirsitalot Oy koki kesän alussa sukupolven vaihdoksen, kun yrityksen omistajuus siirtyi Martti-isältä hänen pojalleen Markulle. ?Yrityksen ostaminen oli pyörinyt mielessäni jo pitkään. Kävin myös reissunpäällä katsomassa, millaista tämä työ on muualla. Siitä lähtien olen niitä kerännyt. Männyntuoksuvalmuska on japanilaisille lähes myyttinen sieni, joka mainitaan jo 700-luvun runoteoksissa. Mikkonen esitteli Inarilaiselle puolukkasieniyksilöä, jossa oli vielä muutama marjakin näkyvissä tummanruskean sienen pinnalla. Vuosikymmenten sienestyskokemuksesta huolimatta Mikkonen ei ole onnistunut tunnistamaan, mistä sienestä mahtaa olla kysymys. ?Siinä on kyllä orakkaan tuntua, mutta väri ei täsmää. Haju puolestaan muistuttaa jotakin kääpää, sanoo Mikkonen. Ehkäpä siniorakas Kysytäänpä ammattilaiselta. Luonnonvarakeskuksen tutkija Kauko Salon mukaan kysymyksessä on todennäköisesti jokin nahkaorakas. ?Saattaisi olla siniorakas eli Hydnellum caeruleum, Salo vastaa. Siniorakkaan lakin reunassa on valkoista ja sinistä väriä. Lakin alta löytyvät siis piikit, kuten kaikilla orakkailla, Salo selvittää. Mikkonen on muuten kerennyt sienestäjän urallaan ennenkin outojen ja uusien sienten ääreen
Myöhemmin paikan kävivät katsastamassa kunnan teknisen osaston päällikkö Arto Leppälä ja kunnanjohtaja Jyrki Hyttinen, mukana tuolloin myös kunnan- hallituksen puheenjohtaja Huotari. Hän kiihdytti itsensä vauhtiin, jossa jarrut eivät pitäneet ja jossa hänen sanomanaan jäi YouTuben videolla elämään törkeä, muutamia valtuutettuja ja myös maan myyjää loukkaava syytös. Sanila nimittäin väitti, ja yhä netissä väittää, että Veskoniemen maakauppaan liittyi jokin ?hyvävelijärjestelmä?. Tuossa törkypuheenvuorossaan Sanila ei maininnut nimiä, mutta kun Veskoniemen maakauppaa selvittämässä olleiden nimet tulivat julkisessa kokouksessa muutoin esil- le, ei liene epäselvää keitä Toini hyvillä veljillä osoitteli. Se hyvä puoli kirjoittamisessa kuitenkin on, että siinä ehtii muutaman sekunnin pitempään miettiä mitä antaa ulos ja tarvittaessa vielä lukea uudelleen sanomansa. Talo alkaa olla valmis, mutta pihalta puuttuu vielä vessa, naurahti Jenniina. Jenniina Kallioinen kertoi Sinikan opettaneen kurssilaisille muun muassa pienoismallien mittasuhteita sekä sitä miten ekologisuus voidaan ottaa huomioon arkkitehtuurissa. Ekologisuutta on myös se, että pienoismalliin löydetään materiaalit luonnosta. Lukiolaiset tekivät Ivalon kylän pienoismallin. Hänellä on muistikuvia ensimmäiseltä reissulta, jolloin hän oli 7-vuotias ja vieraili Koppelonsa mummonsa Airi Chevalierin kanssa. Maudin mummo Airi on omaa sukua Kiviniemi ja hän lähti nuorena naisena Koppelosta maailmalle ja muutti lopulta miehensä Jeanin eli Jallun kanssa Pariisiin. ?Osa juuristani on täällä Koppelossa ja olen iloinen siitä, kuinka lämpimästi minut on otettu vastaan kaikissa taloissa joissa olen Sinikan kanssa käynyt. 19-vuotias Maud oli Sinikan oikeana kätenä ja huolehti muun muassa 3D-mallinnuksesta tietokoneella. ?Maudista on ollut tosi iso apu. Ja kyllähän Matin viime kokouksen sanomisesta kävi ilmi se, että kunta teki emämunauksen kun ei ostanut halvalla Metsähallituksen Nanguniemen satamaa. Sen kehittämiseen kun ei olisi tarvinnut enää kuin rakentaa kunnollinen tie ja sähkölinja ? ja tietenkin uusia laituriraken- teita. Kun tieto osoittautui perättömäksi, kävimme Jari Huotarin (kok.) ja Kari Akujärven (kesk.) kanssa maanomistajatahon edustajan Kari Kyrön kanssa katsomassa mahdollisesti hankittavaksi sopivaa 11 hehtaarin aluetta. Esimerkiksi Leppälän arvio oli, että maa oli hintansa väärti ja että kauppa kannatti tehdä. Kun Sanilan puheisiin joudutaan jälleen kerran puuttumaan, siitä seuraa tietenkin itku ja parku ja syytöksiä miksi ?yhtä ihmistä aina kiusataan?. Tuota tuota, hieman harkintaa mitä leukavärkeillään paapattaa niin eiköhän näiltä jälkikirjoituksiltakin ja -selvittelyiltä vältyttäisi. Veikko Väänänen ei niin hyvä veli, kunnanvaltuutettu. Isoisä on aina ollut kiinnostunut maailman kielistä ja hän on opiskellut suomea ja saameakin. Suunnitteluryhmässä on monen alan osaamista, arkkitehdistä LVI-insinööriin ja ehkä akustikkoon saakka, kertoo Sinikka Ropponen-Brunel. Hän sanoo, että arkkitehtuuri on tulossa mukaan koulujen opetussuunnitelmaan, joten ehkäpä Koppelon kylätalolla tehtiin jo historiaa aloittelemalla arkkitehtuurikasvatusta Inarin kunnassa. Yksi osanottajista oli Ivalon ala-asteen viidettä luokkaa käyvä Jenniina Kallioinen. Hän tuli innolla kurssille kahden viikon ajan aina koulupäivän jälkeen. ?Olen rakentanut unelmataloni pienoismallia. Mattihan jopa ehdotti, että kun seuraavan kerran kunnan alueelle tulee tienpäällystysurakoitsija, hänet voitaisiin tilata nykäisemään kestopäällyste Nanguniemen tielle. Se poliittisesta hölötyksestä halvimmillaan. Toini Sanila (kesk.) katsoi löytävänsä poliittisen iskun paikan haukkumalla Veskoniemen sataman laajennushanketta. Kurssille tuli mukaan kaikenikäisiä ja nuorimmat osanottajat olivat ala-asteikäisiä. 12 20 vuotta paikallislehteä Keskiviikkona 21.9.2016 Koppelon kylätalolla rakennettiin pienoismalleja Koppelon kylätalolla rakennettiin innolla pienoismalleja parin viikon ajan arkkitehtikouluttaja Sinikka Ropponen-Brunelin opastuksella. Yhtenä päivänä Ivalon lukion oppilaita kävi tutustumassa pienoismallien tekoon. ?Olemme tutustuneet pienoismallien rakentamiseen ja kurssin aikana on tutustuttu myös siihen, mitä kuuluu arkkitehdin ammattiin. Täällä olo on kuin lepoa, ihastelee Maud Airi-mummonsa kotikylää. Jaakko Peltomaa Maud Simon Thomas oli Kop- Sana on vapaa Vakavaa syyttelyä ja tyhjää hölötystä Inarin kunnanvaltuuston kokous 12.9. korvaten muodikkaampaa niinkutusta. Kun Matti Kyllönen (vas.) puhuu ummet ja lammet viljellen jotain ammattiyhdistysliturgiaa, ei siihen ole sinällään mitään puuttumisen tarvetta. Pääasia että pysyttelee hereillä ja miettii korkeintaan mitä hänen äänestäjänsä tuostakin sanomasta sisäistävät. Vaikka sitten käyttäisi paljon niin kutsuttuja välisanoja, jollainen meillä Inarin valtuustossa on ?tuota tuo- ta. Sanilan mielestä jos maata kerran piti saada, siitä ei olisi kuitenkaan pitänyt maksaa nyt sovittua hintaa. Sanilalle kävi jälleen kuten on käynyt aiemminkin. Ei tällaista kurssia oli- si varmaan yksin ehtinyt vetämäänkään, uskoi Sinikka. Juuret ovat Koppelossa pelossa toistaa kertaa elämänsä aikana. Olen käyttänyt luonnonmateriaaleja, kuten jäkälää, kiveä ja balsapuuta. Täällä Koppelossa liikkuessa olen muistellut Airi-mummon tarinoita ja tiedän, että hän on kotoisin hyvin vaatimattomista oloista ja kokenut myös sota-ajat. Oli kuitenkin aikamoinen yllätys, että täällä on näin paljon sukulaisia ja heitä löytyy Ivalojoen varrelta lähes joka talosta, kertoi Maud hymyillen. Maud sanoo, että hänen juuria löytyy toki muualtakin kuin Koppelosta aina Hollantia ja Libanonia myöten. ?Kaikki juuret ovat yhtä tärkeitä. Pienois- Viidesluokkalainen Jenniina Kallioinen innostui pienoismallien rakentamisesta. Ivalon lukiolaisetkin kävivät tutustumassa pienoismallien tekoon opettaja Rodney Francettin johdolla. malli näyttää miltä Ivalo näyttää ilmasta katsottuna. ?Ivalon pienoismalli on tosi jännän näköinen, kun kylä näkyy ilmasta, vakuutti Jenniina. Pienoismallikurssilla oli tiiviisti mukana myös ranskalainen kolmannen vuoden arkkitehtuurin opiskelija Maud Simon Thomas. Mummo on säilyttänyt yksinkertaiset ja vaatimattomat elämäntavat myös Ranskassa. Airi on Maudille rakas mummo, mutta yhtä tärkeä on myös isoisä Jallu. ?Isoisä tuli aikoinaan kielenkääntäjäksi Helsingin olympialaisiin ja löysi sillä reissulla mummon. Sitäkin käytiin läpi, mitä suunnitteluryhmä tekee. Valtuustohölötyksessä sylki tuo suuhun sanoja, joiden väliin ei jää sekuntiakaan aikaa harkintaan. Minä olin ensimmäinen joka otti yhteyden Veskoniemen satama-alueen maanomistajiin tiedustellen oliko perää tiedolla, jonka mukaan kunnalle ei ole haluttu myydä maata. Olen itse melko heikko puhuja ja pystyn ilmaisemaan itseäni selvästi paremmin kirjoittamalla. oli jälleen hyvä esimerkki siitä millaisiin svääreihin voi oman äänen rakastaminen valtuutettuja viedä. Jallu-vaari on todellinen maailmanmatkaaja. Koppelossa Maud on syksyn aikana nauttinut rauhasta ja hiljaisuudesta. ?Pariisin ruuhkissa ei ole mitään rauhallista. Häntäkin harmittaa se, että vastoin viranhaltijalta saatua tietoa laajennusta varten löytyikin kylästä maata ja siitä vieläpä osa omakoti- tai loma-asuntotonteiksi kaavoitettavaksi
Tuosta ymmärryksestä tunnen kyllä kiitollisuutta. syyskuuta. Toimintakeskuksessa muistetaan aina talonväen synttärit ja pyöreät vuosikymmenet erityisesti antavat aihetta juhlaan. Taksi oli tuonut päivänsankarin aamulla kotoaan toimintakeskukseen. Severi ei täysin pysty hallitsemaan lihaksiaan, joten pyörätuoli on ollut kulkuvälineenä koko elämän. Mukana oli herkkuja, joita kotiväki oli edellisenä iltana leiponut. Kun asiat on kerran saatu järjestymään, ei muuttaminen ja elämän muutos tunnu kovin houkuttelevalta. Severi ei myöskään pysty ilmaisemaan itseään sanallisesti, joka tuo kanssakäymiseen omat haasteensa. Mutta varmasti he ovat oppineetkin jotain Severiltä ja toivottavasti heistä kasvaa suvaitsevaisia ja sellaisia ihmisiä, jotka eivät elä minä itseasenteella, pohtivat Inarilaisen kummipojan Severi Kotikankaan vanhemmat. Jaakko Peltomaa. Ehkä se johtuu siitäkin, että tämä on pieni kunta, jossa kaikki suurin piirtein tuntevat toisensa. Sitten tulivat EllaSofia ja Elina. ?Tyttöjenkin on pitänyt elää vähän Severin mukaan, kuten meidänkin. Piirroksen teki pikkusisko Elina. Työkaverit pitävät yhtä Ivalolaiset voivat harva se päivä nähdä toimintakeskuksen väkeä kävelemässä Ivalon kylän raitilla. Nyt nuorukaisena Severi osallistuu arkisin toimintakeskuksen päivätoimintaan. ?Meillä on kotona aamuisin kova ruljanssi, kuten jokaisessa lapsiperheessä. Silloin mietitään, että mikähän Severillä nyt on ja yritetään piristää kaverin mieltä. Nuoren miehen elämää On arki-ilta Kotikankaan kodissa. Severi istuu pyörätuolissaan olohuoneessa isän ja äidin kanssa. Se vaatii etukäteisjärjestelyjä ja työtä, mutta se on meidän arkea. Lähdemme aina kylälle syömään pitsaa, sanoo Elina. Kun koulussa piti piirtää kuva perheestä, niin Elina piirsi ja kuvassa koko perhe hymyilee. Ja Sarihan oli pitkään kotona Severin kanssa. Jokunen viikko sitten näytti toimintakeskuksessa olleen levyraatikin. ?Ryhmiksessä Severin asioita ovat järjestäneet Laura Nurmela ja Tuula Tuure, aivan mahtavia ihmisiä kumpikin. Vanhempana tietysti toivoo, että lapsi saa olla aina tekemisissä sen oman avustajan kanssa, mutta ainahan näin ei ole, sillä on kesälomia ja muuta. ?Ja Severin avustajat, Tanhuan Sirpa ja Laiturin Jaana ovat mahtavia ihmisiä. Mustikkapiirakka ja pulla ovat Severin herkkuja, ja tosi kova suosikki on pitsa. Severin voi jättää luottavaisin mielin toimintakeskukseen. Severin avustaja tulee meille kahdeksalta. Piakkoin käynnistyy luovan ilmaisun ryhmä. pelaamaan. Viimeksi Kuulaassa käytiin viime viikolla, jolloin siellä pidettiin päivätanssit ja solistina oli Janne Tulkki. ?Aina kun Ivalossa jotain tapahtuu ja tapahtuma vaikuttaa kiinnostavalta, niin toimintakeskuksen väki lähtee liikkeelle. Väki voi olla silloin menossa vaikkapa urheilutalolle, tai Kuulaaseen. Omaishoito mielletään useimmiten niin, että omainen hoitaa vanhusta, mutta omaishoito on sitäkin, että vanhemmat hoitavat lastaan. Severin perhe. Joskus on koko porukka liikkeellä, joskus vain osa. Hän huolehti Severin kuntoutuksesta ja tiesi mikä apuväline milloinkin on tarpeen. Ja kun työssään viihtyy, niin miksi vaihtaa. Ella-Sofia on kaverin luona ja Elina kurkistelee keittiöstä, että mitä siellä olohuoneessa tapahtuu. Martta ja Jarmo ovat oppineet Severin siellä jo tuntemaan? Hyviä ihmisiä ympärillä Severi Kotikankaalla on ollut elämässään onni saada hyviä ihmisiä ympärille. Anu oli jo eläkkeellä, kun hän vieläkin kantoi Severi on kuulunut aina pikkusiskojensa Elinan ja Ella-Sofian arkeen. Joskus on tuntunut siltä, että jotkut lääkärit ovat halunneet vain lisätä uusia lääkkeitä vanhojen lääkkeiden päälle ajattelematta millaisia sivuvaikutuksia kaikkien lääkkeiden syöminen aiheuttaa. Urheilua ja mustikkapiirakkaa Inarilaisen kummipoika Severi Kotikangas Janne Tulkin konsertissa. puukäsitöitä, joku puolestaan kangastöitä. Severin päivyristä sitten luemme päivän kuulumisia, tuumailee Seppo. Severi on määritellyt perheen elämää 20 vuotta ja on selvää, että on asioita, jotka on päätetty juuri Severin ehdoilla. ?Työurani olisi voinut ehkä olla toisenkinlainen, mutta olen jo aikoinaan sanonut työnantajalle, että meidän perheen elämä on täällä Ivalossa ja Severin ympärillä. 13 20 vuotta paikallislehteä Keskiviikkona 21.9.2016 Inarilaisen kummipoika Severi 20 vuotta Inarilaisen kummipojan Severi Kotikankaan 20-vuotissynttäreitä vietettiin vauhdikkaasti Ivalon toimintakeskuksessa 13. Se oli asia, jota vanhemmat aikansa miettivät. Millainen isoveli on Elinan mielestä? ?Severi on mukava ja tykkää ainakin urheilun katsomisesta, vastaa Elina. Hän kertoo hoitavansa joskus Severiä Ella-Sofian kanssa. Isä ja äiti saattavat olla käymässä kaupassa tai asioilla ja sen ajan pikkusiskot pitävät Severiä silmällä. Severi on nuori mies ja yritämme muistaa sen. Muuta kummaa piirroksessa ei ole kuin isälle piirretty pitkä tukka, joka tuli kuulemma vahingossa. Tuleeko perheeseen muita lapsia Severin jälkeen. Ivalon mummo ja ukki olivat myös mukana, toinen mummu Hirvaalta laittoi komean kukkakimpun päivänsankarille. Inarilaisen ikätoveri Severi Kotikangas kiersi elämänsä ensimmäiset vuodet tutkimuksissa eri sairaaloissa, sillä hänellä ilmeni jo muutaman kuukauden ikäisenä epilepsia. Ja minä lähden töihin ja samoin Sari, jonka työmatka onkin vähän pitempi, kun se on Riutulan Vasatokassa, kertoo Severin isä Seppo Kotikangas. ?On iso asia meille, että avustaja tulee aamuisin kotiin. Se on iso helpotus, sanovat Seppo ja Sari. Toimintakeskuksessa riittää ohjelmaa Ivalon toimintakeskuksessa riittää päivisin monenlaista ohjelmaa ja Severi osallistuu yhteisiin juttuihin niin paljon kuin mahdollista. On tietysti rakkaat lähisukulaiset, mutta myös Inarin kunnasta on löytynyt luotettavia ja vastuullisia ammatti-ihmisiä. Severi on mukana talon elämänmenossa ja kavereidensa mukaan näyttää tykkäävän erityisesti musiikin kuuntelusta ja television urheiluohjelmien seuraamisesta. Vuosien yhdessäolo saman katon alla on hitsannut porukan tiiviiksi ja työkaverit kyllä huomaavat senkin, jos Severillä on huono päivä. Se muutti pienen pojan sekä hänen perheensä elämän kertaheitolla. Kerran viikossa väki lähtee urheilutalolle kunnan erityisliikunnanohjaajan järjestämään jumppaan. Parin viikon päästä toimintakeskuksen väki lähtee useamman päivän leirille Kiilopääntien varteen Tievatuvalle. Fysioterapeutti Anu Paalanen on jo eläkkeellä, mutta virassa olleessaan hän teki paljon Severin eteen. Sieltä matka jatkui Ivalon ala-asteen pienluokkaan, jossa hän osallistui kouluopetukseen henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaan. Kun Severi oli äskettäin viikon terveyskeskuksessa keuhkokuumeen takia, niin kyllä täällä tuntui iltaisin siltä, että jotain puuttuu. ?Eikä voinut tehdä Severin kanssa iltalenkkiäkään Ärrälle ?uhkapelejä. Iltasella syntymäpäiviä vietettiin kotona kotiväen ja sukulaisten kesken. Sen vuoksi on tärkeää, että Severin lähellä on tuttuja ihmisiä, jotka näkevät ja ymmärtävät miltä tuntuu. Severi oli pienenä hoidossa Ivalon päiväkodissa. Jos koko perhe lähtee Severin kanssa retkelle, niin ei tuollaiselle retkelle lähdetä niin vain. Severin kalenterista luemme aina mitä päivän aikana on tapahtunut. Yhä edelleen äiti on tietenkin se joka hoitohommat tietää ja enimmäkseen hoitaakin, Seppo sanoo. Sari puolestaan sanoo, että Severi on lähtemätön osa perheen elämää. ?Joku saattaa joskus sanoa, että meillä on varmasti raskasta ja miten jaksamme. Ehkä jossakin isossa kaupungissa olisi ollut vaikeampaa asua, jos siellä palvelut ja valtavan suuri avuntarvitsijoiden joukko eivät kohtaa toisiaan, tuumailevat vanhemmat. Kun vanhemmat miettivät, mitkä asiat ovat huonosti, niin mieleen tulee lääkekulttuuri. Severillä on nyt aika toimiva epilepsialääkitys, vaikka oireita ei ole pois saatukaan. Severiä valmistellaan toimintakeskukseen ja tytöt, Elina ja EllaSofia tekevät lähtöä ala-asteelle. Hän käy päivät toimintakeskuksen askareissa ja luotamme siihen, että siellä on omat päivärutiinit, jotka kyllä hoituvat ilman meitäkin. Päivittäinen ulkoilu kuuluu Severin ohjelmaan. Toimintakeskuksessa työkaverit ovat oppineet tuntemaan Severin iloisena ja hymyilevänä nuorena miehenä. viikoittain tanssitunteja. Jos joku saa valmiiksi oikein upean käsityön, niin sitä käydään ihastelemassa koko porukalla. Yksi toimintakeskuksen työntekijöistä pitää ?toikkarissa. Severi tekee sinne päiväretken. ?Toimintakeskus on hyvä paikka ja on tosi mukavaa, että siellä on monenlaista ohjelmaa. Sitä on niin paljon, että kaikkea nyt ei voi yhdessä lehtijutussa muistaakaan. Samalla työkaverit antoivat päivänsankarille lahjansa, joka oli lahjakortti Maali-Konekotaan. Koko porukka lauloi Severille onnittelulaulun ja lisäksi työkaverit Hanna ja Kristiina esittivät yksinlaulua. Osa toimintakeskuksen työntekijöistä tekee huolta Severin asioista. ?Inarin kunnassa asiat on kyllä hoidettu aina hyvin. Toimintakeskuksessa Severin työkaverit olivat tehneet kortin, joka annettiin Severille kahvipöydässä. Kännykät on keksitty, jos tulee hätä. ?Severi tykkää kaikista herkuista. Isä kertoo, että Severi on ollut päivällä Janne Tulkin konsertissa, mihin Elina sanoo 8-vuotiaan tytön varmuudella, ettei tiedä edes kuka Janne Tulkki on, ja olipa kuka hyvänsä, niin ei hän kuitenkaan ole Antti Tuiskun veroinen. ?Tässähän se 20 vuotta on mennyt. Ihminen, joka elää tätä arkea, ei ajattele tuollaista. Jos he huomaavat päivän aikana Severistä, että jokin asia ei ole nyt kunnossa, niin he kertovan havaintonsa meille. Jos Sari-äiti pitää joskus omaishoitajan lomaa, niin Severi asuu sen ajan ryhmäkodissa ja kulkee sieltä toimintakeskuksessa. Severi istuu pyörätuolissa ja hymyilee. Ja Severin voi joskus nähdä liikkeellä kahdestaankin avustajansa kanssa
Tätä tietä Vesisaari ja koko Ruijan rannikko on saanut enimmät suomalaiset asukkaansa, jotka Jäämeren kalapatojen ääressä ovat saaneet niukan ja kuitenkin muun Lapin oloihin verrattuna varsin mukavan toimeentulon. Omista pelloistaan he saivat vain hyvin vähäisen osan vuoden Suolistaipaleen tuvan edustalla veneenvetoradan rakentajia. Ville Kaarret on muistellut Järvenpään historiaa ja on ollut Metsähallituksen suunniteporukassa, joka taakotti tielinjaa Järvenpäästä Näätämöön 1953 Inarin komitean aloitteesta. viljan tarpeestaan. Kesäaikaan päästiin kuitenkin vähemmällä kävelymatkalla nousemalla Kemijokea Pelkosenniemelle asti ja siitä edelleen veneellä Luirojokea ylös Sompionkylään, josta Kyrö (Ivalo) oli vain kahdeksan, tosin vaivalloisen peninkulman päässä. V. Se on Lapin valtasuoni: näemme mielikuvituksessamme sen mutkittelevan suo-, metsä- ja tunturimaiseman halki pölyisenä juovana, jonka sallima nopeus ja kuormitus liittävät pohjoisimman pohjoisen asukkaat nykyajan elämän sykkeeseen. Mutta vain muutamia kilometrejä syrjässä siitä erämaan tunnelma valtaa mielen - kuinka avuttomia olisimmekaan ilman tätä inhimillisen voiman luomaa yhteyttä, kuinka avuttomia olivatkaan näiden erämaiden harvalukuiset asukkaat ennen kuin tämä tasainen tienpinta jatkui heidän talonsa edustalle saakka! Heillä oli omat kulkutiensä: joet, järvet ja maataipaleilla metsät, suot ja tunturit, joihin hitaasti syöpyi polun uraa. Jauhot oli sen vuoksi tuotava muualta, ja mukavin hakupaikka oli merenrannikko, jonne venäläiset toivat niitä vuosittain suuria laivalasteja. Ja inarilaiset osasivat hinnoittaa arvokkaan palveluksensa sen täyteen arvoon. Talonpoikaissääty hyväksyi anomuksen, ja keisari kehoitti senaattia pohtimaan ehdotusta, mutta tuloksena oli ainoastaan pieni määräraha, joka käytettiin Tschuolistaipaleen, Tschuolisjärven ja Inarijärven välisen kannaksen tasoittamiseen. Kyröstä tai Inarin kirkolta lähtien oli ensin taivallettava Inarijärven koko suunnattoman ulapan yli. Jos rahaa oli vielä, lähetettiin joku miehistä takaisin Näätämöön nou-. Järven kiertäminen, jota sitäkin yritettiin, merkitsi melkein varmaa kuolemaa, mutta sama kohtalo saattoi ehättää heikoimmat siinä Tschuolisjärven rannallakin ennen kuin pelastava vene ilmestyi näkyviin. Varsinkin nälkävuosina, esim. Kesällä oli kuusi viikkoa vapaan kaupan aikaa, jolloin parrakkailla argangelilaisilla oli lupa verotta vaihtaa tavaransa, jauhot, ryynit, hamput, köydet jne. Yhdestä venekuormallisesta, jonka toi Tschuolisjärveltä Kyröön, veneenomistaja peri joskus maksua enemmän kuin koko veneen hinnan. Nämä epäkohdat Taka-Lapin liikenneoloissa olivat liian räikeät, jottei niihin olisi ainakin ohimennen täytynyt maan hallitusvallankin kiinnittää huomiota. Odotus täällä asumattomassa, karussa seudussa oli siedettävää niin kauan kuin ilmat pysyivät suotuisina ja eväät riittivät, mutta sitten alkoi kurjuus. rannikon asukkaiden vasta pyydystämään kalaan. Polku Näätämöstä Järvenpäähän lienee tosin ollut monien kulkijoiden selväksi tallaama, mutta sinne päästyä ei rannasta voinut odottaa tapaavansa venettä, jolla purjehtia järven yli. Hän oli eturivin miehiä Lapin tiestön kehittämisessä kirjoittaen siinä ohessa monia kaunokirjallisia kuvauksia matkoistaan. Uljas Petsamon valtatiemme täyttää tänä vuonna (1939) kymmenen vuotta. Näätämössä oltiin jo ihmisten ilmoilla, ja sieltä pääsi purjeveneellä melko mukavasti Vesisaareen, Jäämeren kalastuksen pääpaikkaan. Jo viisikymmentä vuotta sitten oli liikenteen vilkkaus pakottanut viranomaiset ryhtymään toimenpiteisiin, jotta kulkijoilla, joita talvisaikaan saapui Keski-Suomesta saakka, olisi mahdollisuuksia selvitä eksymättä tämän sadan kilometrin mittaisen saarisen selän yli. Tähän aikaan olisi inarilaistenkin ollut edullisinta ostaa tarvitsemansa jauhot, mutta heillä ei ollut mitään keinoa kuljettaa kesällä raskaita kuormia maataipaleiden yli. Ivalon ja Inarin väli oli luonnollisesti mukavimmin veneellä kuljettavissa. Järvenpäässä ei vielä ollut minkäänlaista asumusta, ei myöskään Pakanajoella, jonne myöhemmin perustettiin kruunun metsänvartijan asunto Jankkila. Vielä 1890 ei myöskään mitään kulkuväyliä oltu viitoitettu Inarijärvellä, nykyinen ´taakitus´, jollainen johtaa ainakin Ivalosta Tschuolisvuonon suulle, on tarpeettomana rappeutumassa. Samoin raukesi ainakin ensimmäinen aloite, joka tarkoitti majatalon aikaansaamista Järvenpäähän, mutta jo 1890-luvulla nykyisen majatalon pitäjän Akseli Kaarretin isä kuitenkin eikä ihmishenki ollut silloin talvisten pakkassäiden kourissa paljon arvoinen. Vasta kun joulukuun pakkaset olivat vahvistaneet Inarijärven jäät, saattoivat he lähteä ostosmatkalleen. Viitoituksesta huolimatta tie saattoi kokemattomalta joutua hukkaan tamaan ruokatarpeita, mutta kun odotusta kesti viikkokausia, oli pian kaikki keinot käytetty. Nimimerkin takana on todennäköisesti tie- ja vesirakennusten insinööri Olli Martikainen, joka teki useita virkamatkoja pohjoiseen. Kuvan on ottanut insinööri Santeri Kiianlinna, joka oli päällikköna Ivalo-Inari-tien rakentamisessa. Matkailu -lehden vuoden 1939 numerossa on nimimerkki O.M. kirjoittanut matkakuvauksen Jäämerelle. 14 20 vuotta paikallislehteä Keskiviikkona 21.9.2016 Vanha Jäämeren Tie ?Silloin - kun hän vaikkapa vähän harhailtuaan löytää Vartiaisen ojan jyrkälle törmälle ja äkkiä näkee edessään kolmikerroksisen, vasta valmistuneen rakennuksen, joka osoittautuu samaa Vartiaisen nimeä kantavaksi hotelliksi, - hänen mielessään mennyt aika ja nykyisyys merkillisesti sulavat yhteen?? Matkamiehiä Pisterin niemen nokkaan rantautumassa vuonna 1914. Monilla ei kuitenkaan ollut mitään rahan arvoista, jolla vaihtaa itselleen jauhoja, mutta heillä kangastivat mielessä Jäämeren antoisat kalavedet, joista saattoi karttua vähän säästöä kotiin vietäväksikin. Sinä valtaväylänä, jota myöten tämä varsin huomattava liikenne tapahtui, oli nykyään vähän tunnettu Inarin Järvenpään - Näätämön reitti. Vuoden 1885 valtiopäivillä teki Lapin tuomiokunnan edusmies anomuksen, että ajotie rakennettaisiin Tschuolisjärven ja Näätämön välille. Veneessä hattupäinen on Tie -ja vesirakennushallituksen pääjohtaja Karl Snellman, joka matkusti Järvenpään ja Pakanajoen kautta Jäämerelle tarkastaen samalla suunnitellun tielinjan. 1850-1860-luvuilla, oli useita kymmeniä perheitä muuttanut Suomesta aina Muurmannin rannikolle saakka ja siten pelastunut nälkäkuolemasta, joka tuli synnyinmaassa tuhansien osaksi. Kesällä Inariin päin lähtevien matkamiesten kulku ei ollut sanottavasti helpompaa. Mutta mikä suunnaton voimankoetus silloin olikaan matka Suomen Lapin kautta Jäämeren rannikolle! Ken nykyään valitsee harvinaisen ja vaivalloisen Inarijärven yli Näätämöön (Neiden) johtavan reitin, tajuaa sen, mutta vasta vanhat kuvaukset elävöittävät sen todellisen vaaran, nälkä- ja pakkaskuoleman uhan tunnun, joka esim. viime vuosisadalla vallitsi Jäämeren matkalaisen mielessä. Inariin kuljettiin vielä tämän vuosisadan ensimmäisenä vuosikymmenenä tavallisimmin Kittilän kautta, josta on matkaa Inarin kirkolle melko mukavasti kuljettavaa polkutietä 18 peninkulmaa. Viiden peninkulman maamatka Järvenpäästä Näätämöön ei siten suinkaan ollut sen vaivattomampi kuin Inarijärven ylittäminen. On kummaa ajatella, mitä se merkitsee Lapin elämälle. 1910 olivat maantiet Rovaniemeltä Kittilän Könkäänkylään ja Sallaan sekä Sodankylään valmiina, mutta pohjoisempana ei oltu edes polkuja viitoitettu. Jokavuotinen käynti Jäämeren rannikolla oli inarilaisille, jopa sodankyläläisillekin, suorastaan elämän välttämättömyys
Ehdotuksiin sisältyi kehäsahalaitos ja kovalevytehdas Inarijärven Nanguvuonoon sekä tieyhteyksien rakentamista, joista tärkein hanke oli yhteys Norjaan Virtaniemen kautta. Inarijärvelle esitettiin höyrylaivaliikennettä. Senaatin asettama Lapin- maan taloudellisia oloja tutkiva komitea matkasi Maanmittaus?Ylihallituksen insinöörin Otto Savanderin johdolla Inarista Norjaan 4.8.1902 tutkaillen tarkasti tiehankkeen rakentamistarvetta. Tien rakentamisen tarpeellisuutta vauhditti Suomen ja Norjan suunniitelma selluloosatehtaan rakentamisesta Paatsjokisuuhun. Mutta sitten lämpö voitti kylmyyden ja jäämassojen sulaminen alkoi. Haastekäskyn syyksi mainittiin, että niin pohjoisella paikalla ei kukaan voi elää maanviljelyksestä, koska ranta on niin kivistä, ettei mitään peltoa voida tehdä siihen.. Syntyi Inarinjärvi ja sen pohjoisosaan lähes 15 kilometrin pituinen suora, kapeahko Suolisvuono ja sen jatkeeksi samansuuntainen penikulman pituinen Suolisjärvi. Ikimuistoinen valtareitti Norjan rajalle viitoitettiin ja suokohdat porrastettiin. Kuvernööri hyväksyi 31.5.1897 maantien rakentamisen Pohjois-Inarista Norjaan, josta oli edelleen pääsy Jäämerelle. (koneellinen menetelmä) Tie-ja vesirakennusten Ylitirehtööri Karl Snellman tarkisti välin 1914 kävellen PohjoisInarilta Norjan Näätämöön. Maantien rakentaminen Ivalosta Petsamoon 1916 syrjäytti Näätämön suunnan. Myös jousimatkaa käytettiin (varsijousen nuolen kantama). Kuvernöörin määräyksestä . (suunnitteli) tielinjan nuorempi ?kommisionslantmätare. Piti vuonna 1905 ilmestyneessä mietinnössään maantien rakentamista Norjan rajalle yhtenä Lapinmaan tärkeimmistä tieyhteyksistä. Esitettiin höyrylaiva liikennettä Ivalojokisuusta halki Inarijärven Suolisvuonoon. Tie-ja vesirakennusten Ylihallitus tutkitutti tarkan tiesuunnan Norjaan ja laati kustannusarvion joka on päivätty helmikuussa 1913 Oulussa, Piiri-insinööri Konrad Nordvall. Voipa olla niinkin, että hänestä tämä matka, vaikka hän myöntääkin maisemien kauneuden, tuntuu hiukan yksitoikkoiselta ja epämukavalta. Ja tietolähteemme lisää: ?Tunnettua on, ettei yksikään ihminen koko Inarissa elätä tai edes vastedes (!) voi elättää henkeään ainoastaan maanviljelyksellä, joka ei koskaan kannata siellä, mutta kuitenkin löytyy Inarissa 60 taloa...?. Maa kohosi ja maasto sai vähitellen nykyisen muotonsa. Vuonon ja järven välistä noin 40 metrin levyistä maakannasta kutsutaan nykyisin Suolistaipaleeksi. lienee saanut oikeuden rakentaa talon. ?Opiksi ja varoitukseksi. Seuraillessaan Järvenpäästä edelleen huonosti näkyvää polkua Pakanajoelle ja Näätämöön saakka, hän tuskin voi innostuksestaan huolimatta tällä viiden peninkulman välillä olla silloin tällöin uudelleen päivittelemättä huonoa onneaan, joka on ohjannut hänet raskaalle taipaleelle, kohta unohduksiin jäävää vanhaa Jäämeren tietä koluamaan. Oskar Tiger vuonna 1887 tiesuunnan Jäämerelle. Kruununvouti Charles Emile Ahngerin useampaan kertaan Järvenpään majatalon rakentamista. Hanke toteutui vuonna 1891 ja samalla rakennettiin Inarinjärven vesireitille, jotka viitoitettiin, Pisterin autiotupa ja samaten Tschuolistaipaleen autiotupa. Petsamoon valmistui tie 1930 valmistunut tie sai nimen Jäämerentie, joka 1938 nimettiin valtie n:o4. Petsamo menetet- tiin Neuvostoliitolle 1944. Valtioneuvoston vuonna 1952 asettaman ns. Keskiviikkona 21.9.2016 15 20 vuotta paikallislehteä Koillisen kulkuyhteyden kronikka Ensimmäinen suunnittelija Olof Burman v.1598 Kaarle herttuan määräyksestä. Hanke, jossa oltaisiin hyödynnetty Inarin metsävaroja, raukesi 1960 luvun alussa. Ensimmäinen auto Suomesta Norjan Näätämöön 1969. Kaamanen-Sevetti-Norjan raja valmistui lopullisesti 1992. Inarin Nellimöstä kulkuyhteys Norjaan Paatsjoelle suunnitteilla 1953 lähtien. Vuosituhansia sitten oli Inarin seutu kilometrejä vahvan jäätikkökerroksen puristuksessa. M. Pakanajoken metsänvartijan torppa eli Jankkila ennen lisäosan rakentamista. Erkki Lilja. Inarin komitean tehtävänä oli selvittää alueen puunhankinnan, kuljetusten ja paikallisen jalostuksen mahdollisuudet. kerrottakoon tässä vanhan lähteen mukaan, kuinka valtiovalta aikoinaan suhtautui mainittuun majatalon perustamishankkeeseen: ?Vaikka eräs toimelias ja rehellinen Suomen talonpoika pyysi lupaa saadakseen ruveta asumaan kysymyksessä olevalla paikalla sekä lupasi määräajan kuluessa laittaa uudisasunnon säädettyyn kuntoon, joko hänelle myönnettäisiin apua tai oltaisiin myöntämättä, onnistui muutamien kateellisten luulotella eräälle herkkäuskoiselle, että olisi suorastaan mahdotonta saada uutisasuntoa toimeen tälle paikalle, ja hän sekä kielsi sen perustamisen että haastatti ehdotuksen tekijän oikeuteen hänen menettelynsä tähden. Silloin - kun hän vaikkapa vähän harhailtuaan löytää Vartiaisen ojan jyrkälle törmälle ja äkkiä näkee edessään kolmikerroksisen, vasta valmistuneen rakennuksen, joka osoittautuu samaa Vartiaisen nimeä kantavaksi hotelliksi, hänen mielessään mennyt aika ja nykyisyys merkillisesti sulavat yhteen ja hän tajuaan voimakkaasti ne siteet, jotka vähitellen ovat näkymättöminä punoutuneet yhdistämään peninkulmien takaisen Inarin tähän vauraaseen Jäämeren maisemaan ja jotka nyt ovat taasen, ehkä ainiaaksi hellinneet. Sen jälkeen hän osaa an- taa arvoa Akseli Kaarretin vieraanvaraisuudelle ja vasta lämmitetyn savusaunan tuoksuille. Nämä osoittivat koilliseen kohti Jäämeren Näätämövuonoa. Näkemiensä kauniiden näköalojen lisäksi vaeltaja saa palkakseen aavistuksen elämästä menneinä vuosikymmeninä tässä ajan unohtamassa Lapin kolkassa. Järvenpään majatalo. O. Eipä kumma, että Lappi sai odottaa Jäämerentietään! Nykyään matkailija nauttii kesätuulen lauhkeassa hengessä moottorimatkasta Inarijärven Ukonselän, Kasarinselän ja muiden pienempien nimellisten tai nimettömien selkien yli ja läpi epälukuisten, pienten ja suurten saaristojen, ja - jos hän käyttää postimoottoria - yöpyessään Partakon kesätaloissa suututtelee turhaa viivytystä, kun ei saa samaa vauhtia jouduttaa matkaa Järvenpäähän saakka. Tiesuunnitelma Kessin alueen kautta Norjan rajalle tehtiin ja merkittiin maastoon vuosina 1955-1956. tangotti. Suuri Muotoilija oli viitoittanut ja rakentanut kulkureitin; Näätämön valtareitin. Burmanin käyttämiä mittayksiköitä; kivenheiton levyinen kannas, mitä kaunein päivämatka
Kertaosto isesti. maksetaan samanaika Alennukset käytetään tuotteita, jotka tarjouksia, pullopantteja, kuulua useita eri , K-PlussanikotiinikorvausEtu ei koske tarjouksia aisia eita, tupakka-, alkoholi-, muita tuotteenom äidinmaidonkorvikk en tuotteita, eikä etuihin. eikä Postin ja Veikkauks yhdistää muihin palveluita. 16 20 vuotta paikallislehteä TULE NOUTAMAAN OMA ALENNUSPASSI saat sen ostoksien yhteydessä to-su 22.-25.9. Seuraavalla kerralla saat alennusta ostoksistasi. I VA L O Ivalontie 17, 99800 Ivalo kari.lohiniva@k-superma rket.fi Palvelemme joka päivä klo 8-21. Henkilökohtaiset edut ja tarjoukset sekä inspiroivat vinkit vain sinulle saat tilaamalla sähköisen asiakaskirjeem me k-supermarket.fi/tilaa Voimassa 31.12.2016 asti. I VA L O 1. -10% lla saat prosenttija K-Plussa-korti Tällä VIP-passilla la peräkkäisellä ostokerralla. alennuksen kuudel 4. . oskerta ja 1 etu/päivä kseen voi Rajoitus: 1 leima/ost järjestyksessä. pantit 3,60 2099 24 pack Voimassa 15.9.2016 alkaen Ivalontie 17, 99800 Ivalo, puh. 0207 570 570 kari.lohiniva@k-supermarket.fi Palvelemme joka päivä klo 8-21. www.k-supermarket.fi 099 kg Punainen paprika. Ei voi henkilökuntineen. Päivi Nuorgam Kari Lohiniva ja K-ruokakauppiaasi 2. 3. -7% 5. -7% -7% 6. -10% -10% Keskiviikkona 21.9.2016 ONNITTELUT Inarilainen -lehdelle 20 vuoden taipaleesta! K-supermarketin Ruokamarkkinat TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 22.-25.9 . Ellei toisin m ainita Ei jälleenmyyjil . le. Elinan kotileipomo ja Vuohelan leipomo GLUTEENITTOMIA TUORELEIPIÄ aina keskiviikkoisin HERKKUTORILTA Omasta Grillistä Kuumana Grillikylki 1095 kg Voimassa to-la 22.-24.9. 9? 1295 1795 Voimassa to -la 22.-24.9. kg 3 pkt Juhla Mokka kahvi Talon omajauhettu Naudan jauheliha 10% 695 kg Voimassa to-la 22.-24.9. HERKKUTORILTA Takuumurea naudan sisä- ja paahtopaisti Takuumurea naudan ulkofilee HERKKUTORILTA OMASTA SAVUSTAMOSTA HK 990 149 099 palana, Suomi Tuoreet silakkafileet Voimassa to-la 22.-24.9. 1990 695 HK Ruokatalli 900 g (6,66/kg) 650 g (30,75/kg) Norja kg S ARAU SÄÄV Suomi Savustettu lohifilee Savustettu kirjolohipala kg Suomi Costa Rica HERKKUTORILTA palana, Suomi Kurkku Banaani kg HK 500 g (6,00/kg) myös tummapaahto rajoitus: 1 erä/talous HERKKUTORILTA Voimassa to -la 22.-24.9. Karjalanpaisti kg Voimassa to-la 22.-24.9. Poronkäristys kg Vaasan Puola HK Ruispalat 12 kpl/660 g (2,41/kg) Jahti tanko kg 599 1999 Nescafe Kulta Olvi rs Pikakahvi 180 g (32,17/kg) 1,5 kg (5,30/kg) 159 ps 795 kpl I VA LO 579 ps ps III-olut 4,5 % 24 x 0,33 l (2,20/l) sis
Toinen henkilö, jonka haluan nostaa esille, oli ehkä hieman räväkkäotteisempi ja suoran toiminnan kannattaja Terho Kinisjärvi, jota myös ?Tumpiksi. Osa kunnan viranhaltijoista kuten kunnan-, maanmittaus- ja kiinteistöinsinöörit olivat sivutoimisia, nämä päätettiin kokoaikaistaa. Oulun poikalyseon ja ylioppilaaksi tulon jälkeen Reijo oli 2-3 vuotta töissä Postilla ennen kuin lähti opiskelemaan Tampereen yliopistoon. 17,10) Voimassa 30.9. Keskusta oli syrjäytetty ja sitoutumattomat olivat Inarin kunnan suurin valtuustoryhmä. Siirtoviemärin rakentaminen Saariselältä oli yksi merkittävimmistä projekteista. Vaimo Laila toimii yrittäjänä Saariselällä. Reijo kertoi, että ?syyskesällä salama rikkoi Muuramen kunnan tietokoneita ja kirjanpito oli tekemättä pitkältä ajalta, kuitit toki olivat tallella mutta siinä tuli perehdyttyä huolella taloushallintoon?. Kurssi kuitenkin keskeytyi, kun Reijo valittiin Muurameen kunnankamreeriksi. Julisteet, piirustukset, valokuvasuurennokset SB12 DUO Ivalontie 10, 99800 Ivalo . Kuntaan liittyvät asiat Reijo on omien sanojensa mukaan pystynyt unohtamaan ja hän ei Inarin kunnan asioista sen suuremmin kanna huolta, uudet työntekijät vastaavat tekemisistä. Maks. Timperi haki kunnanjohtajan tehtävää ja hän tuli valituksi. Taloustilannetta tervehdyttämään Inarin kunnan poliittinen tilan- SB12 MINT/ MENTHOL 250 ml Ajanvaraus arkiaamuisin 8:00?9:00 Reijo Timperi nauttii eläkepäivistään Paikallislehti Inarilainen kirjoitti syksyllä 1998 kuinka Inarin kunta on kuin seisovaa vettä . Timperin mukaan Inarin kunnan suurena haasteena on ollut kolmen taajaman kehittäminen samaan aikaan. Inarin kunnassa oli tuohon aikaan myös varsin vahva Saariselkä vastaisuus. 64 cm leveät asiakirjat . / 10 cm AUDIOVALO OY Kuulonhuoltopalvelu Inarilaisen toimitus sijaitsee Ivalon keskustassa, PUH: 050 464 3006 www.audiovalo.fi Piiskuntie 1, Avoinna arkisin 9?16.30, P. 1990?luvulla enegia-alalla puhalsivat uudet tuulet ja monet kunnat myivät osuutensa energiayhtiöistään. 2000?luvun Inergiasta tehtiin perustavaa laatua oleva työ ja energiayhtiö päätettiin säilyttää kunnan omistamana yhtiönä. Inergian toimitusjohtaja Pentti Kellokumpu sitoutui Inergian pitkän aikavälin suunnitelmiin ja sille asetettuihin tuotantovelvoitteisiin. Kartat, rakennuspiirustukset Suojaa tärkeät dokumenttisi kaksipuoleisella muovilla Aamusta iltaan raikas hengitys ne oli sekava vuoden 1996 kunnallisvaalien jälkeen. ?Kun Saariselällä panostettiin tonttiasioihin, niin Inarin taajamassa investoitiin samaan aikaan Sajokseen, kalanviljelylaitokseen, Inarin koulukeskukseen ja lämpölaitokseen kolmen vuoden aikana 25 miljoonaa euroa?, kertoo Timperi kunnan haasteista. Mieliin painuneita päättäjiä ?Päättäjistä on mieleeni jäänyt erityisesti kaksi kunnanhallituksen puheenjohtajaa. asti Onnittelut 20-vuotiaalle Inarilaiselle! Puh. Aloitimme yhteistyön valtion, maa- ja metsähallituksen sekä myöhemmin Laatumaan kanssa ja lopputulema on Saariselällä on keskustan alueella rakennusoikeutta kaikkiaan 160 000 kerrosneliömetriä ja kaavoituksella on luotu ympäristöön toinen mokoma. Inarin kunta omistaa nyt tuosta oikeudesta 80 000 kerrosneliömetriä. Reijo Timperi ei ole omien sanojensa mukaan koskaan kannattanut leikkauksia vaan mieluummin hän on ollut huolissaan mistä kuntaan saataisiin lisää tuloja, tulopohja pitäisi saada aina vahvemmaksi. 2000?luvun alussa tulopohjan vahvistamiseksi korotettiin veroprosenttia roimasta, myös menoja alettiin katsoa uudella tavalla ja henkilöstöä sitoutettiin uusiin toimintatapoihin. 17 vuotta myöhemmin, kun Reijo Timperi jäi eläkkeelle, Inarin kunnan veroäyri oli Lapin pienin ja Inarin kunta oli noussut reilun 300 kunnan joukossa 25 taloudellisesti menestyneimmän kunnan joukkoon. 250 ml Kuulonmittaus, laiteasennus, huolto, kojeparistot, letkut, suodattimet, kuivaimet, kuulosuojaimet ja kuulon apuvälineet Nyt henkilökohtaiset kuulosuojaimet metsästyskaudelle! . ?Kavereiden kanssa olen toki pohtinut joitakin asioita, miten ne menevät, mitään uutta ja yllättävää ei kuitenkaan viimeisen vuoden aikana ole tullut, jota en olisi jo tiennyt?, kertoo Reijo Timperi. Kun Inarilainen vuonna 1998 kirjoitti Inarin kunnan olevan kuin seisovaa vettä niin Timperin mukaan Inarin kuntaa tulee edelleen kehittää rohkeasti, ettei tähän ilmaisuun tarvitsisi palata uudelleen. 40 taloushallintoon, palkanlaskentaan ja kirjanpitoon kuuluvaa henkilöä ja lomakauden alkaessa kunnanjohtaja joutui miettimään, miten talouspuolen asiat hoidetaan kesälomien aikana. Näin saatiin kolmeen taajamaan biopolttolaitokset ja ne liitettiin osaksi Inergia?konsernia. Saariselän ja matkailun kehittäminen Merkittävimpinä asioina kunnanjohtajakautenaan Reijo Timperi mainitsee elinkeinotoiminnan, matkailun ja Saariselän kehittämisen. Taloudellisia ratkaisuja oli etsitty kamreerimaisilla säästöillä, lomautuksilla ja säästövapailla. Tärkeät paperit veneeseen, autoon, kelkkaan jne. . ?Uudistamiseen taisi mennä 5 . tuntui ettei kunnassa tapahdu mitään. Inarin kunnan tilanne oli tuolloin toisenlainen kuin nyt, kunta oli taloudellisesti kriisiytymässä. 020 710 9050 Reijo Timperi syntyi Limingassa ja kävi koulut Oulussa. ?Moni kantaa huolta siitä, ettei tonttikauppa Saariselällä käy mutta minusta pitäisi nähdä asiat siten, että Saariselälle on luotu resurssit tehdä 10?30 vuotta työtä matkailukeskittymän rakentamiseen?, sanoo Reijo Timperi. Saariselän lisäksi Inarin kunnassa on satsattu paljon myös Ivalon ja Inarin taajamien kehittämiseen, jokaisella keskuksella on oma tärkeä tehtävänsä. Kunnallisneuvos Voitto Tervahauta, jon- ka kanssa keskusteltiin paljon ja tehtiin hedelmällistä yhteistyötä. Maks. Inarin kunnan tulopohja oli kaventunut merkittävästi ja sitä oli yritetty korjata henkilöstösäästöillä, lomautuksilla, säästövapailla ja 1996 vaalien jälkeen poliittinen tilannekin oli sekava. Kunnanjohtajan alaisuuteen kuului 30 . Siinä sitä oli menoa ja meiskettä, taisi kiihkeimpinä Saariselän kehittämisvuosina silloinen kunnanhallituksen puheenjohtaja jopa radiossakin kiroilla, kun oli jokin asia vireillä. Eroamisen syynä ei ollut oma vaan aviopuolison toiminta, minkä takia hän menetti luottamuksen. Inarin kunnanjohtajan paikka oli ollut pitkään haussa, edellinen kunnanjohtaja joutui jättämään tehtävänsä sairauden takia. kutsutaan. Silloin kun tulin kunnanjohtajaksi vuonna 1998, Saariselällä ei ollut yhtään vapaita tontteja kuin Kukkola . Inarilaisen toimituksesta Laminointipalvelua Kuumalaminointi . yhtiöillä. Pituus jopa 50 metriä Hinta 1 . Yliopistossa hän luki kunnallisaineita, kunnallispolitiikkaa, taloutta ja oikeutta valmistuen 1970?luvun lopulla. Yliopiston jälkeen ei heti löytynyt työpaikkaa ja Reijo haki opiskelemaan Helsingin yliopiston elinkeinoasiamieskurssille. Ensimmäisenä vuonna osinkoa oli maksettava 50 000 markkaa, seuraavana vuonna 100 000 markkaa ja muutaman vuoden päästä summat muuttuivat euroiksi ja suurimmillaan yritysrypäs maksoi noin 800 000 euroa osinkoa Inarin kunnalle. Reijo Timperi kiittää Pentti Kellokummun ja muutamien Ivalontie 10 14 00 (norm. Tänä kesänä Reijo on ollut Limingassa enemmän, koska hänen äitinsä on vakavasti sairastunut ja hän on tarvinnut apua voidakseen asua kotonaan. Kunnanjohtajan valinnassa oli monia kiemuroita, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Teuvo Niemelä oli tehtävässä jonkin aikaa, yksi henkilö valittiin mutta hän perui tulon, hallintojohtaja Pentti Tarvainen hoiti tehtävää hetken aikaa ja sitten kunnanjohtajan tehtävä tuli auki. Myös elinkeinoasioita ryhdyttiin ajamaan uudella tavalla, koska niiden hoitaminen oli jäänyt säästöissä taka-alalle. Kuntaan oli valittu 1996 vaaleissa elinkeinopoliittinen ryhmä poliittisista päätöksentekijöistä mutta se ei ollut kokoontunut kertaakaan kahteen vuoteen. Rutiineihin meni paljon aikaa monissa kunnan organisaatioissa ja organisaatiorakennetta piti uudistaa. ?Inarin kunta oli talouden ja elinkeinopolitiikan suhteen kriisiytynyt mutta Vuoden 2000 kunnallisvaalien johtavana teemana oli kunnan toimintojen aktivoiminen. Kuntalaiset äänestivät aktiivisen toiminnan puolesta markkinoineita ehdokkaitaan ja koko kunnan kehitys lähti uudella tavalla liikkeelle. Syy ei ollut välttämättä se, että olisi tehty vääriä päätöksiä vaan Paavo Lipposen toinen hallitus, joka leikkasi rajusti kuntien valtion osuuksia. Meillä on ollut paljon keskusteluita kunta- ja maakuntaasioissa?, kertoo Reijo Timperi. Koti Ivalossa Reijo Timperi on omasta mielestään sopeutunut hyvin eläkeläisen rooliin, koti on Ivalossa missä pitkä talvi tulee oltua. Timperillä on vapaa-ajan asunto Lumijoella meren rannalla ja siellä tulee oltua keväällä, kesällä ja syksylläkin kalan pyynnissä. 010 281 7215 ivalon.apteekki@apteekit.net keskeisten poliitikoiden selkeää käsitystä ja yhteisymmärrystä siitä, miten yhtiötä rakennettiin. Poliittiset päättäjät rohkaisivat myös kunnan viranhaltijoita aktiivisempiin toimenpiteisiin ja näin myös tehtiin. Kunnan hallintoa tehostettiin karsimalla turhia lautakuntia. ?Sain vinkin hakea Inarin kunnanjohtajan paikkaa mutta olin jo päättänyt, etten enää ryhdy kunnallisiin tehtäviin?, muistelee Reijo. Inarin Lapin Vesi ja Saariselän vesiyhtiö yhdistettiin Inergiaan. 6 vuotta ennekuin lautakunta- ja virkarakenteet saatiin muutettua ja päätettyä kaikissa organisaatioissa sekä hyväksytettyä kunnanvaltuustossa?, muistelee Reijo Timperi. Inergian kehittäminen Reijo Timperin aloittaessa kunnanjohtajan tehtävät energiayhtiö Inergia ei maksanut kunnalle lainkaan osinkoa. Toinen suuri ponnistus oli kotimaisen polttoaineen käyttöönotto ja suurten polttolaitosten rakentaminen Ivaloon, Saariselälle ja Inarin kirkonkylälle. Reijo Timperi asuu Ivalossa, liikkuu ja ulkoilee paljon sekä pitää huoltaan kunnostaan ja terveydestään. ?Olen lähes samoissa mitoissa kuin silloin, kun tulin kunnanjohtajan tehtävään 18 vuotta sitten?, toteaa Reijo Timperi. Jari Haavisto. Muuramen jälkeen Reijo valittiin Jämsänkosken kunnankamreeriksi, sieltä Forssan kaupunginkamreeriksi ja sitten Forssan kaupunginjohtajaksi. Reijo muistelee, että ?Talous- Toimipiste Ivalon apteekin yhteydessä palvelut olivat kohtalaisen hyvässä kunnossa?, muistelee Reijo Timperi. Kunnallisvaaleista vauhtia kehittämiseen Reijo Timperi vapaa-ajan asunnollaan Lumijoella. hallinnon eri tehtäviä tuli tehtyä yli 20 vuotta mitä erilaisimmissa asioissa?. Reijo toimi Forssan kaupungissa kahdessa eri tehtävässä kaikkiaan 12 vuotta. / arkki 17 20 vuotta paikallislehteä Keskiviikkona 21.9.2016 Kylmälaminointia . Reijo Timperiä on aina pidetty vahvana talousjohtajana ja työuran kautta hän on saanut talousasioista vahvan kokemuksen. Muuramessa ensimmäinen tehtävä oli budjetin laadinta. Kolmantena henkilönä voin nostaa keskusteluja sparrauskumppanina pitkäaikaisen kokoomuksen kunnallispoliitikon Raimo Kostamovaaran. A3-koko Hinnat alkaen 1 . Hän joutui kuitenkin eroamaan kaupunginjohtajan tehtävästä
Dimex-työvaatteet Puh. 016 662 120 Keittiömies www.takalapinpojat.fi Esimerkiksi tämän kokoisen ilmoituksen hinta: 35,75 . 0500-505 300 Hammasteknikkomestari Erikoishammasteknikko Jyrki Isojärvi VASTAANOTTO UTSJOELLA Ajanvaraukset p. magneettitarrat . Liike- ja toimitilojen vuokraus Ivalo - Saariselkä 0400 153 277 info@mainoslinja.fi www.mainoslinja.fi www.yla-lapinlvi.fi Parturi-kampaamot Kari Piirainen puh. 040 483 8660 toimisto@autonen.fi AA Hannu Autonen 0400 391 025 Neuvottelut Ivalossa sopimuksen mukaan, myös maksuttomat oikeudenkäynnit. Yrityspalvelut . Kuljetus- ja maanrakennuspalvelu . canvas-taulut TAKALAPIN POJAT YHDYSTIE 12, IVALO Tilipalvelu Kemppainen Oy Ivalo 016-662 490 Rovaniemi 040-824 1124 tilipalvelu@tilikemppainen.fi www.tilikemppainen.fi ASIANAJOTOIMISTO Keittiöt, lasit www.kaijankukka.com Sähköasennuspalvelut Ivalon Rajasähkö oy sähköuRakoIntI ja -asennuspalvelut . auringonsuojakalvot . Mattila ky P. 045-139 1467, 0400-871 553 yrjo.mattila@gmail.com Veijo Mikkola Puh. 0400 691 992 HALLITIE 13, IVALO MATERIAALI- JA ASENNUSTAKUU ? ? ? ? ? SAUMATTOMAT VESIKOURUT TIKKAAT KATTOTURVATUOTTEET RAKENNUSPELTITUOTTEET PELTIKATTOASENNUKSET JA -MYYNTI - puutarhatyöt: puiden ja pensaiden leikkaukset / poistamiset, haravoinnit, pihakivetysten teko, nurmikonleikkuut, ym.. www.helpottavaherman.fi Reipas työmies avuksi vaikka seniorille! Muist kotitalouasvähennys Olipa työ iso pieni niin soitatai ! Pienet kodin korjaustyöt mhuolto ja ja ulkomaala m. Yritysneuvonta . Huolto ja korjaus P. Kehittämishankkeet . 0400 444 7a8la 0 Kuljetus- ja jätepalvelut Kukkakaupat ja hautaustoimistot Paikkakunnan hautaustoimisto v:sta 1974. tarrat, teippaukset . 040 589 4520 Piiskuntie 7, Ivalo www.ivalonkodinkone.com 050-533 5761 Petsamontie 3 Kauneus ja hyvinvointi HOITUVI hoivaa, tukea, virkistystä 040 834 2668 kukkakauppa-hautaustoimisto Puh. PIHOJEN HARJAUKSET Porontie 20, 99800 Ivalo j.k@hygikyyti.inet.fi p. Sorat, hiekat, murskeet . kiinteistökilvet . / kpl + alv 24 % LVI-palvelut Päivystys 0400 695 115 Suunnittelusta asennuksiin PALVELUT LIIKKEESSÄMME: . PYÖRÄKONE . AVAIMET - LUKKOPALVELU - KAMERAVALVONTA ? . VAIHTOLAVAT . 0400 394 864 SAKO- ja UMPIKAIVOJEN tyhjennykset Kuljetusliike J. Kiinteistöhuolto Keittiökalusteet Lasit . KYLMÄLAITEHUOLTO - ILMALÄMPÖPUMPUT ? . 040 755 5245 Helpottava Herman Monipuolista apua kotiin ikäihmisille, sekä perheille, myös omaishoito. Hyödynnä kotitalousvähennys! PARTURIKAMPAAMO 0400-277 035 Jukka Kosonen, Rantatie 2 keittiomies1@gmail.com www.keittiomies.fi Rakennus- ja huoltopalvelut TÄYDEN PALVELUN KODINKONELIIKE . 016 661 100 NUOHOOJA Hannu Happonen 0400-641 268 Hallitie 13, Ivalo Toimitiloja YLÄ-LAPIN PELTI OY TIMO POIKKIJÄRVI P. Sako- ja umpikaivojen tyhjennys . 0400-399 882 ja 040-505 3890 Peräsaajontie 13, Ivalo Seuraava Paikkakunnan Parhaat palvelut -hakemisto ilmestyy 5.10.2016. mainoskyltit, -lakanat . Jätehuoltopalvelut . 18 20 vuotta paikallislehteä Keskiviikkona 21.9.2016 Paikkakunnan parhaat palvelut Tilitoimistot Asianajotoimistot Kodinkoneet ja elektroniikka AUTONEN KY Kasarmintie 10, 99600 Sodankylä Puh. KODINKONEMYYNTI ? AUKTORISOITU TALOUSHALLINTOLIITON JÄSEN Mainos- ja painotuotteet . NOSTURIPALVELUT . sisäukset ym. Jussi Kukk p. Alan palvelua ja asiantuntemusta. Kaivinkone- ja nosturipalvelut . kerroksessa eri kokoisia myymälä-, liike- ja toimistotiloja. Toisen kerroksen tiloihin ala-aulasta uusi iso hissi ja portaikko. Ivalon vanhassa postitalossa liike- ja toimistotilaa. Tiedustelut ja tilojen esittely puh. 044-3636 006 ja puh. 040-738 8916 020 743 3940 Myös koti- ja laitoskäyntejä Inarissa, Ivalossa ja Utsjoella Sähköalan ammattilainen palveluksessasi ~ sähköurakointi ~ huolto / saneeraus ~ atk / televerkkoasennukset ~ palo- ja rikosilmoitinjärjestelmät ~ antennijärjestelmät www.ellappi.fi ellappi@ellappi.fi Sairaalantie 3a, 99800 Ivalo p. Kansainvälistymispalvelut . 016-661 999 IVALO / INARI / UTSJOKI . Poltto- ja voiteluainemyynti . Urakointi, remontit ja tarvikemyynti . Asennus- ja huoltopalvelut . MURTOHÄLYTTIMET ? . Oppisopimustuet yrityksille www.nordicainari.fi www.mapinari.fi . Myynti ja asennus . Suomen Hautaustoimistojen Liiton jäsenliike. Palvelemme ma?pe klo 9?18, la 9?14, muina aikoina sopimuksen mukaan Nuohoojat Markku Suonnansalo puh. 0400 166 593, 0400 176 862 ivalonrajasahko.fi veijo.mikkola@ivalonrajasahko.fi Terveyspalvelut To itiloijm a Ivalossa VUOKRATAAN LIIKETILOJA Ivalon Kauppakeskus Oy Inarin Kehitys Oy Ivalon ydinkeskustassa uuden liiketalon 2
0500-696 688 Tilaa Inarilainen, niin ei tarvitse arvuutella! Tilauskuponki sivulla 31. Älä ohita hirvivaaraa piittaamatta Hirvionnettomuuksien vaara on suurimmillaan syksyn tullen ja metsästyskauden alkaessa. Tosin viime vuosina vahinkojen määrät ovat lähteneet taas kasvuun. . Älyratkaisuja haetaan kuitenkin myös tälle sektorille ja parhaillaan on menossa esimerkiksi eri tahojen yhteinen, ns. 0207109050 Valokuvauspalvelut ja kehystämöt Kehykset tauluihinne! Lapin Taidekehystämö Ky P. Olli Luukkainen sekä paikallisia päättäjiä ja opettajia. Makkaranpaistoa . Passikuvat . Valokeilassa Kei ttiö kalu Suu Lasit steet n ase nitte Ke nnukslusta it iin 040 mietiö Juk 0s k keit a Kos 277 tio on 035 w mies en, R ww 1@ ant .kei gm atie ttio ail.c 2 mie s.fi om Hierontapalvelut HIERONTAHOITO-RUVVIMTIP?U SAMETTA Anitta Porsanger Koulutettu hieroja / hermoratahieroja Ivalo, P. Vuodesta 2002 alkaen hirvieläinvahinkojen määrä on vähentynyt tasaisesti. Silloin lapsille ja naisille oli omat osastotkin. Meitä aktiiveja on tällä hetkellä vain kymmenkunta. Pitkän uran palokuntatehtäviä tehnyt Aarre Vilponen miettii hetken ja vastaa; ?Nykyajan ihminen ei halua sitoutua mihinkään. Ja näistä meillä Inarissa on puutetta, lisää Vilponen. Toiminnan kunnollinen pyörittäminen vaatisi noin parikymmentä henkeä hälytysosastoon. Meillä pitäisi olla enemmän koulutettuja henkilöitä hälytystehtäviin. ohjaus, neuvonta . Tämä on mukava harrastus, joka sopii kaikille, houkuttelee Ami Avellán ihmisiä mukaan vapaaehtoistoimintaan. Toimintaan pääsee mukaan tulemalla harjoituksiin, ilmoittautumista ei tarvita. Hän aloitti VPK-toiminnan kuitenkin jo paljon aikaisemmin, pienenä poikana Savukoskella. ?Vuonna 1985 naapurini Martti Kosonen patisti minut mukaan vapaapalokuntatoimintaan ja sillä tiellä olen vieläkin, muistelee Aarre Vilponen. Aarre Vilponen toimii tällä hetkellä Inarin VPK Ry:n puheenjohtajana. hieronta hakemistossa! Ajanvaraus 040 635 9557 Toimitilat Kylätalo Giisá Utsjoentie 9, 99980 Utsjoki Kysy lisää p. Mutta nyt asia on toisin. Vilponen huomauttaa jo heti kättelyssä, että hän on jo sen verran ikäihminen, ettei ihan kaikkeen enää osallistu. ?En enää laita päälleni paineilmalaitetta, jonka avulla pystyy työskentelemään savussa. Mutta yritän olla mukana muulla tavalla, kevyemmissä tehtävissä. 0400-398 904 19 20 vuotta paikallislehteä Keskiviikkona 21.9.2016 Ivalon Valokuvaamo . kinesioteippaus . Tielle ryntäävän hirven mahdollisuus onkin hyvä pitää mielessä ja hirvi kannattaa aina yrittää ohittaa takapuolelta, sanoo Trafin johtava asiantuntija Jussi Pohjonen. . / kpl + alv 24 % LYMFAHOIDOT JA HIERONTAPALVELUT Lymfaterapeutti, urheiluhieroja Lauri Wesslin, puhelin 040 700 8146 Lisätietoja hoidoista:www.laurinhierontapalvelut.fi Fysioterapeutti Tmi Aini-Irmeli Fysioterapiapalveluita Ilmoita edullisesti Inarilaisen palvelu- . Suunnitelmissa on myös, että VPK alkaisi keräämään kannatusjäseniä, jolloin ihmisillä olisi mah- dollisuus tukea rahallisesti Inarin VPK:n toimintaa. ?Ostamalla t-paidan tukee hyvää ja arvokasta työtä. Ajoneuvon pakollinen liikennevakuutus korvaa liikennevahingossa loukkaantuneiden henkilövahingot. Inarin VPK-toiminta tarvitsee vapaaehtoisia mukaan Inarilainen Aarre Vilponen on ollut mukana Inarin vapaapalokunnan toiminnassa yli 30 vuotta. Muotokuvat studiolla VAIN IS KÄTESU MAK Ivalontie 25, p. Harjoitukset ovat keskiviikkoisin Inarin paloasemalla. Inga-Briitta Magga Opettajat isosti yhdessä! Kaikille avoin yleisötilaisuus maanantaina 26.9. klo 15?17 Ivalon K-supermarketin pihalla. Miltä näyttää koulutuksen ja varhaiskasvatuksen tulevaisuus Pohjois-Lapissa? Mukana mm. tule mukaan! Lue lisää: oajlappi.fi Inarilainen.indd 1 15.9.2016 15:28:44. 040-861 5952 www.hierontasametta.com Esimerkiksi tämän kokoisen ilmoituksen hinta: 16,50 . Hirvieläimistä varoittavat merkit tulee jokaisen huomioida ja ottaa tosissaan, koska ne sijoitetaan oikeasti vaarallisiin hirvien tienylityspaikkoihin. . Autoilijan kannattaa olla tarkkana erityisesti hämärän aikaan, mutta hirvistä varoittavia liikennemerkkejä on syytä noudattaa aina, muistutettiin tänään Jyväskylässä järjestetyssä Hirvivaara-seminaarissa. . Hirvet eivät tunne liikennesääntöjä, joten me autoilijat joudumme usein törmäyskurssille niiden kanssa, muistuttaa liikenneturvallisuusinsinööri Anne-Maria Pesonen KeskiSuomen Elystä. . Perinteisesti hirvistä on varoitettu muille autoilijoille väläyttämällä valoja, mikä on hyvä keino edelleen. Välillä ol- laan toimittu niin vähillä henkilöstömäärillä, että toiminta on ollut vaarassa loppua kokonaan. Nyt olemme saaneet uusia jäseniä mukaan ja olemme saaneet VPK:n toiminnan heräämään uudestaan henkiin, kiittelee Vilponen. Tällä hetkellä Inarin VPK:n hälytysosasto toimii Ivalon VPK:n alaosastona. ?Me emme pysty tekemään pelastuslaitoksen kanssa omaa sammutussopimusta, jossa pystyisimme vastaamaan niihin kriteereihin mitä se vaatisi. kansanedustaja Mikko Kärnä, OAJ:n pj. VPK-nainen Ami Avellán tarttuu tarpeen vaatiessa paloauton puikkoihin, kuten myös itse Vilponen. Toimijoista on puutetta ja kaiken ikäisiä toimijoita tarvittaisiin mukaan, sekä naisia että miehiä. ?Meillä on ollut välissä henkilöstöongelmia. terapeuttinen harjoittelu . keskustelevien autojen pilottiprojekti, jossa autoilijat välittävät ajantasaista tietoa toisilleen liikenteen vaaranpaikkojen lisäksi myös hirvistä. Hirvieläinonnettomuuksia tapahtuu liikenteessä vuosittain noin 1 500. Rahankeräämiseksi Inarin VPK Ry on painattanut t-paitoja omalla logollaan. VPK on kuitenkin puhtaasti harrastustoimintaa, josta on etua ja apua omalle yhteisölle ja lähimmäisille. Inarin VPK:lla on kuitenkin käytössään sammutusauto, johon luotetaan. Sitä paitsi VPK on kansalaisrikkaus. ?Toivomme rinkiimme uusia vapaapalokuntalaisia. Jos lähtee mukaan vapaapalokunnan toimintaan, on mielikuva, että siihen sitoutuu liikaa. Näissä vahingoissa loukkaantuu yli sata ja kuolee muutamia henkilöitä vuosittain. Näistä saadut tulot menevät puhtaasti Inarin VPK:n tukemiseen, sanoo Avellán. Halukkaat rohkeasti mukaan harjoituksiin Mikä voi olla syynä, että nykyajan ihmisiä ei sitten saada mukaan VPK-toimintaan. Ami Avellán on yksi Inarin VPK:n aktiiveista. Mahdollisuus tukea Inarin VPK:n toimintaa Inarin VPK tekee talkootyötä toimintansa turvaamiseksi. Meillä VPK:ssa on paljon muitakin tehtäviä, kuten hälytyksillä esimerkiksi liikenteenohjausta tai yhdistyspuolella hallinnollisia hommia, Aarre listaa. Vajetta on Inarissa on ollut aika ajoin erittäinkin aktiivista VPK-toimintaa
Valjastin ajokkaani joka oli kovasti toisten perään ja siksi vähän rauhaton. Odottelin vielä, että kunhan ajokkaani ensin rauhoittuu niin mekin lähdemme. Siihen aikaan pitkäperjantai oli kylästelyn suhteenkin samanlainen kuin Joulupäivä, että niinä päivinä ei ollut tapana kylästellä. Se saattaa hyvinkin olla meidän seuraava matkamme kohde kun me täältä vuoronperään joskus lähdemme. Tämä ihmisen silmälle näkymätön ympärillämme oleva maailma on koko ajan meidän läsnä. Härjät olivat reilun kilometrin päässä kämppämäen takana. Kun olin puolessa välissä, niin aloin huudella niille ja ne jotka olivat irti, niin tulivatkin vastaan kortteen houkuttamina, kun joka kerta vein aina tuliaisiksi pienen kortenipun. Toisille se on etäämpi, kun taas toisille se on hyvinkin lähellä. Kokemuksesta voin sanoa, että siinä tilanteessa kun hiljalleen jatkaa matkaa ja alkaa itse tarkkailemaan ympärilleen, niin usein huomaa jonkin lähellä olevan eläimen. Päätin, että kun yhteinen tokka oli kettukankaalla ja tänään aikoivat naapuritkin käydä vielä lihaporon hakemassa, niin sinnehän minäkin lähden, enkä muuta hommaa tee sitten koko päivänä. Monesti on myöskin enneuni tuonut tulevaan tapahtumaan kosketuksen jonka nukkuva on aamulla herätessään muistanut ja jäänyt sitä pohtimaan. Muut härjät olivat jo ehtineet häipyä ja ajokkaani meni niin lujaa kun vain poron koparista lähtee. Tiesin jo minkä lihaporon minä käyn hakemassa. Otin suopungin ja hihnan viilekkeisiin ja pienoiskiväärin käärin viltin sisään ja kaaristin sen taljan päälle ahkioon. Istuin ahkioon ja sitten sitä lähdettiin. 20 20 vuotta paikallislehteä Keskiviikkona 21.9.2016 Muistojani näkymättömän maailman kohtaamisesta Monet ovat kokeneet että meitä ympäröivässä maailmassa on muutakin elämää kuin vain se mitä meidän silmämme näkevät. Katsoin komeita sarvia, että tuollapa lähdenkin tällä kertaa ko sillä ei ole pitkään aikaan ajettu. Otin oikein varovasti sen kaulasta roikkuvasta hihnan pätkästä kiini, otin hihnan ja panin sille pangan päähän, ihailin vielä sen sarvia ja mietin, että on sillä hyvät lonkat ja nivelet ko nuin hyvin on pystyny rasvaamaan sarvensa niiden kasvuvaiheessa. Porolla on takajalkojen koparoiden välissä rasvasuti jolla se voitelee kasvavat sarvensa. Keli oli jäisen liukas, luiston puolesta melkeimpä parhaasta päästä. Kaikkia näitä kuitenkin pidetään ympärillämme olevan näkymättömän maailman mukana olemisena. Pitkäperjantain kokemus Oli pitkänperjantain aamu reilu 60 vuotta sitten kun kotona heräsin, muistin samassa yöllä nähdyn painajaismaisen uneni ja sanoin, että minä näin unta, että tänään minulle tapahtuu jotakin ikävää, ja sen vuoksi minä en aio tänä päivänä tehdä mitään. Istuin vielä pitkään sänkyni laidalla ja mietin mitä vähemmän vaarallista voisin tehdä sinä päivänä. Jos pysähtyy, niin varsinkin lymyävä eläin useimmiten karkottuu ja pakenee. Ympärillämme oleva näkymätön maailma on lähes miltei käsin kosketeltavissa tai jotenkin sillä tavalla, kuitenkin hyvin lähellä jonka vaistomaisesti tuntee vaikka siitä ei käsin koskettavaa otetta voi ottaakaan. On useita erilaisia tilannetapauksia joissa näkymätön käsi on koskettamalla tai otteellaan antanut varoituksen. Näkyjäkin on esiintynyt, joka sinä hetkenä on kadonnut kun henkilö on vilkaissut muualle. Otin vielä pienen kortenipun kainaloon ja lähdin vetämään ahkiota härkiin päin. Ne olivat tottuneet siihen, että makupaloja sieltä on tulossa, ja kuka ensimmäiseksi ehtii niin se saa eniten. Minulla oli mummon veljeltä Kitti Hannulta valmiiksi vennetty lainakko taamottavana, joka oli hyvin rauhallisen oloinen. Sillä oli harvinaisen komeat kelosarvet, se itse ei ollu mitenkään isokokoinen, olin jo opettanut sitä niin paljon että sillä saattoi jo ajella aivan lyhyellä vuotturaipan jatkolla. Heitä kuunnellessa tuli sellainen ihmeellinen tunne, että he aivan kuin olisivat varoneet mitä uskaltavat kertoa kun he katselivat ympärilleen ja olivat pelokkaan oloisina, että eivät he vain mitenkään läsnä olevaa näkymätöntä maailmaa puheillaan loukkaisi. Tämä henkimaailma on koko ajan olemassa meidän ympärillämme. Eläin valpastuu ja ihminen herkistyy ja aistii, että nyt on jotakin lähellä. Jarrutteluista huolimatta vauhti vain kiihtyi kiihtymistään kun vielä aluksi oli hieman myötäistä. Ja kohta mentiin kämppämäkeä alas joka kaartuu vielä loivasti hihnan puolelle, siinä ajokkaani huomasi että muut härät näkyvät menevän kie-. Vanhat ihmiset sanoivat sitä henkimaailmaksi, ja vahvistivat sen kuka mitenkin omilla kokemuksillaan. Samalla tavalla kuin ihminen kulkee metsässä, niin ihmisen ja metsän eläimen välille syntyy näkymätön sähkökenttä, meidän silmä ei vain näe ympärillämme olevaa sähkökenttää. Usein sen muistaa vasta sitten kun kyseessä oleva asia on jo tapahtunut. Myöskin matkallelähtöesteitä joillekin on sattunut, joka on lopulta koitunut henkilön pelastukseksi, jälkeenpäin sanotaan että hänen aikansa lähteä ei ollut vielä. Tai sitten joku näkyvä on tuonut tulkitsemattoman viestin ja näyttänyt tulevan tapahtuman omalla toiminnallaan. He puhuivat myöskin henkiolennoista joita sanoivat olevan. Suti on nahkaisessa tupessaan oleva rasvapensseli jota mekin lapsena käytimme väripensselinä. Kun viimeinenkin kortepalanen oli syöty, niin muut härät lähtivät hiljalleen takaisin mistä olivat tulleetkin