Inarilainen 20.5.2026 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

10-14 14,90 54,90 29,90 Rullaavaan kävelyyn! 119,90 ¤ mekkoja ja hameita ¤ neuleita ja puseroita ¤ kesähousuja ja farkkuja ¤ mukavuuskenkiä ja lenkkareita ¤ reppuja ja laukkuja www.kaikkienilona.fi, 050-555 9947 Ilona-Naisten kauppa Pyhällä 89,90 33,00 Myös valkea, musta, oranssi 69,95 89,95 54,90 Koot: 44-50 108,00 79,95 129,95 119,95 Ivalontie 16 | 99800 IVALO | 040 48 55 181 IVALONTIE 16 • IVALONTIE 16 • P. Sitten se on siinä ja alkaa kaikki kesän touhut ja kalastukset, sanoi Ensi Aikio, joka lähti Nitsijärven pilkeistä kotimatkalle tuliterän kirveen ja puukon kanssa. Inarin ja Utsjoen paikallislehti vuodesta 1996 Nro 20 inarilainen.fi Keskiviikko 20.5.2026 Ilona PopUp Ivalossa 25.5. 0400-423 525 P. 0400-423 525 -luotettava paikallinen kyytisiInarin Taksipalvelu 0400 982477 palvelemme 24/7 TAKSI IVALO 0100 87 888 Kelataksi puh 0800 05154 www.ivalontaksit.fi Pilkkikansan pyhiinvaellus päättyy Nitsijärvelle – Huomenna vielä Tuulispääjärvelle rautuja pilkkimään. 5.6.26 Ivalontie 11 Palvelemme: ma-pe 10-18, la 10-14, pe 5.6. 1 Sivut 9-11
Kojuilla voisi olla käyttöä joulutorilla, jos meillä olisi sellainen. toukokuuta 2026 2 // UUTISET Valtuustoaloite haluaa torikojut Ivalon, Inarin ja Saariselän toreille Jaakko Peltomaa Inarin kunnanhallitus keskusteli torikojuista ja toriasioista, mutta se halusi kuitenkin siirtää torikojuja koskevan valtuustoaloitteen teknisen lautakunnan käsiteltäväksi. – Eurooppalaiset ovat tottuneet joulutoreihin ja ne ovat suosittuja, mutta meidän alueellahan niitä ei vielä ole. Tiedotustilaisuudessa kunnanjohtaja Tommi Kasurinen sanoi, että torikojujen tiimoilta voi pohtia toriasioita hieman laajemminkin. Inarilainen // Keskiviikkona 20. Keskustan valtuustoryhmä ja valtuutettu Jarmo Siivikko (vas) esittävät aloitteessaan, että torikojujen tarve ja toteuttamismahdollisuudet Ivalossa, Inarissa ja Saariselällä selvitetään. Mutta tällaiset asiat vaativat pohdintaa ja hieman rohkeuttakin, ja odotellaan nyt ensin teknisen lautakunnan selvitys, kertoi KasuriPitkän linjan muikkukauppias Matti Ropponen kuuluu Ivalon Sairaalantien varrella olevan Ivalon kylän torin kalustoon.. Samalla he esittävät, että kunta ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin torikojujen käyttöön saamiseksi. Mutta tästä täytyy olla aikaa, ja joka tapauksessa kunnan omistuksessa ei tällaisia kojuja ole, ei ainakaan enää, kertoi Inarin kunnanhallituksen puheenjohtaja Janne Tervahauta Inarin kunnanhallituksen tiedotustilaisuudessa. Ne voisivat palvella erilaisissa tapahtumissa, vaikkapa esimerkkinä mainiten keväisissä Vaskoolihiihdoissa. Ajattelen myös, että jos tällaisia kojuja hankittaisiin, niin niiden olisi hyvä olla monikäyttöisiä. Aloitteen tiimoilta on muisteltu semmoistakin, että kunnassa olisi jossain vaiheessa ollut punaisia torikojuja. – Kunnanhallitus siirsi asian teknisen lautakunnan käsittelyyn ja odotamme, että lautakunta ilmoittaa kunnanhallitukselle 31.8. mennessä, mihin toimenpiteisiin aloitteen johdosta on ryhdytty
toukokuuta 2026 UUTISET // 3 Jaakko Peltomaa Utsjoen kunnanhallitus myönsi kokouksessaan sivutoimiluvan kehitysjohtaja Veli-Matti Ruotsalaiselle yritystoiminnan harjoittamiseen. palveluasuminen, terveyskeskus, varusmiehet) sekä kotiäänestys. Kunnanhallitus päätti perustaa työryhmän selvittämään asiaa. Lisäksi Karigasniemen vanha terveystalo päätettiin myydä 9 700 eurolla. Myös kunnanjohtaja Päivi Kontion sivutoimilupa hyväksyttiin äänestyksen jälkeen luvuin 4–2. Päätöksen mukaan yritystoiminta ei häiritse hänen työtehtäviään kunnassa. Inarilainen // Keskiviikkona 20. Kunnanhallituksen jäsen Mateusz Moilanen jätti päätöksestä eriävän mielipiteen. Kunnan kirjastotoimen lukutaitohanke ja sen 20 prosentin omarahoitusosuus esitetään edelleen kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi. Ja äänestysalueet voidaan kunnanhallituksen näkemyksen mukaan säilyttää ennallaan siinäkin mielessä, että toistaiseksi vaaleihin on saatu riittävästi väkeä vaalilautakuntiin. Keskusvaalilautakunnan mukaan äänestysalueiden yhdistämisen vuoksi täytyisi jatkossa kiinnittää erityistä huomioita ennakkoäänestysmahdollisuuksien laajentamiseen eri puolilla kuntaa, erityisesti Näätämö-Sevettijärven alueella sekä Inarin Kirkonkylällä ja Saariselällä. Se on merkittävä tapahtuma kylien ikäihmisille, ja toki kaikille muillekin, hän lisää. Kalla toteaa, että ennakkoäänestyspalvelua ei ole mahdollista olennaisesti laajentaa ilman lisäresursseja. Myös Inarin kunnanjohtaja Tommi Kasurinen on tyytyväinen, että valtuustolle lähtee nyt esitys, jonka mukaan Inarin kunnan nykyinen kuuden äänestysalueen jako säilytetään ennallaan. Toki autoistuminen on lisääntynyt ja maailma muuttunut, mutta onhan se matka edelleen pitkä vaikkapa Nellimistä Ivaloon tai Kaamasesta Inariin. Äänestysalueiden vähentäminen siirtäisi painopistettä ennakkoäänestykseen, mutta ei hänen mukaansa poistaisi pitkien etäisyyksien aiheuttamaa saavutettavuushaastetta vaalipäivänä. Kontio perusteli sivutoimeaan muun muassa norjan kielen taidon ylläpitämisellä. Nythän kunnassa on kuusi eri äänestysaluetta ja lautakunnan näkemys oli, että niitä voisi jäädä jäljelle kaksi. Tiedotustilaisuudessa nousi sivumennen esille myös monesti puheena ollut ajatus Ivalon Yhdystien muuttamisesta niin, että sillä ei olisi läpiajoa, ja alue voisi tällöin toimia torina. kesäkuuta mennessä. Nämä äänestysalueet olisi karsittu Inarin kunnasta pois, mikäli Inarin keskusvaalilautakunnan esitys olisi edennyt myötätuulessa. Kunnanhallitus päätti, että aiemmin annettu varoitus jää voimaan. – Vaaleissa äänestäminen on kuntalaisille hyvin sellainen periaatteellinen perusjuttu, joten tässä ollaan silläkin tavalla herkkien asioiden äärellä. – Ja onhan se merkittävä tapahtuma käydä vaalisunnuntaina äänestämässä, ja varsinkin, jos saa äänestää tutussa äänestyspaikassa. KALLA TOTEAA, että Inari on pinta-alaltaan Suomen suurin kunta, ja pitkät etäisyydet korostavat vaalipäivän äänestyspaikkojen saavutettavuuden merkitystä. Vähentämällä äänestysalueiden määrää taattaisiin keskusvaalilautakunnan mukaan vaalisalaisuuden säilyminen sekä vaalilautakuntien kokoon saaminen ja päätösvaltaisuuden varmistaminen koko kunnan alueella. Sittenhän on tietysti pakko tehdä uusia ratkaisuja, jos ei jäseniä löydy vaalilautakuntiin ja tekemään sitä työtä sinne äänestyspaikalle äänestyspäivän ajaksi, lisää Tervahauta. Lisäksi kunnalle on saapunut viranhaltijan laatimia häirintäilmoituksia, jotka koskevat kunnanjohtajaa ja hyvinvointijohtajaa. Lupaja valvontavirasto on myöntänyt hankkeelle 25 000 euron valtionavustuksen. Esimerkiksi Näätämöstä Inarin kirkonkylälle on noin 144 kilometriä Sevettijärven äänestysalueelta. Viestintäja yhteistoimintapäällikkö Kalla kirjoittaa, että keskusvaalilautakunnan esitys äänestysalueiden yhdistämisestä pidentäisi äänestäjän matkaa vaalipäivän äänestyspaikalle seuraavasti; Sevettijärveltä Inarin kirkonkylään 112 kilometriä, Nellimistä Ivaloon 41 kilometriä, Kaamasesta Inarin Kirkonkylään 28 kilometriä ja Törmäsestä Ivaloon 6 kilometriä. Voidaan todeta, että kaikissa alueissa muutos ei olisi merkittävä ja oman äänestysalueen poistuminen voisi vaikuttaa siihen, että äänestäjä valitsisi ennakkoäänestysmahdollisuuden. Utsjoen kunnanhallitus myönsi sivutoimilupia ja perusti työryhmän selvittämään häirintäilmoituksia Valtuustoaloite haluaa torikojut Ivalon, Inarin ja Saariselän toreille Pitkän linjan muikkukauppias Matti Ropponen kuuluu Ivalon Sairaalantien varrella olevan Ivalon kylän torin kalustoon. VILLE VAARALA Keskusvaalilautakunta olisi karsinut Inarin äänestysalueet kahteen Jaakko Peltomaa Törmänen, Nellim, Kaamanen, Sevettijärvi. Selvitysryhmän työn pitää valmistua 8. Joskus kun jotakin muutetaan, niin saadaan tilalle entistä parempaa palvelua, mutta kyllä kunnanhallitus katsoi, että nykyinen käytäntö on toimiva näissä äänestyskäytännöissä, sanoo Inarin kunnanhallituksen puheenjohtaja Janne Tervahauta. Kylien äänestyspisteiden säilyttäminen on myös kylien palvelujen tukemista. Inarin kunnan viestintäja yhteistoimintapäällikkö Anne-Marie Kalla on ottanut kunnanhallitukselle laatimaansa esittelytekstiin hyvin myönteisen kannan äänestysaluejaon säilyttämiseksi ennallaan. Jäljelle olisi jäänyt kaksi äänestysaluetta; Ivalo ja Inari. KUNNASSA ON nykyisellään erittäin laajat ennakkoäänestysmahdollisuudet: Ivalossa ennakkoäänestys seitsemänä päivänä pääkirjastossa, Inarin Kirkonkylällä viitenä arkipäivänä Sajoksen kirjastossa, kirjastoauto toimii liikkuvana ennakkoäänestyspaikkana useita päiviä eri kylissä, lisäksi järjestetään laitosäänestykset (mm. Valtuustokauden 2022–2025 keskusvaalilautakunta on alueja kuntavaalien 2025 jälkeen tehnyt kunnanhallitukselle esityksen äänestysalueiden määrän muuttamisesta. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että kylissä saa äänestää kuten tähänkin asti. Puheenjohtajana lautakunnassa toimi esityksen teon aikana Juha Saari. – Sehän on Master plan-suunnitteluasiaakin miettiä, mihin toritoiminta voisi Ivalon alueella istua, pohdiskeli kunnanjohtaja.. -Meillähän on kuntastrategiassakin mainittu kylien tukeminen. Summa oli julkisessa huutokaupassa saatu korkein tarjous. KESKUSVAALILAUTAKUNTA PERUSTELI esitystään muun muassa sillä, että Inarin kunnan väestö jakautuu kunnan alueella epätasaisesti, ja osalla alueista äänestäjien määrä on vähäinen. Inarin kunnanhallitus otti käsittelyyn keskusvaalilautakunnan esityksen äänestysalueen muuttamisesta Inarin kunnassa ja sen esitys valtuustolle on, että Inarin kunnan nykyinen kuuden äänestysalueen jako säilytetään ennallaan. Syy uuteen päätökseen oli puolueettomuuden varmistaminen, sillä nyt asia käsiteltiin ilman kunnanjohtajan läsnäoloa pykälän käsittelyn aikana. Kunnanhallitus käsitteli uudelleen 24.2.2026 tehtyä päätöstä, jonka mukaan viranhaltijalle annettiin varoitus. – Keskusvaalilautakunta teki sellaisen esityksen, että se kyllä pakotti kunnanhallituksen miettimään tätä asiaa. Keskusvaalilautakunta esittää, että Inarin kunnassa äänestysalueita vähennetään kahteen äänestysalueeseen. Nykyinen äänestysaluejako on ollut toimiva ja toistaiseksi on tosiaan saatu vaalilautakuntiin jäsenet ja vaalilautakunnat kokoon kaikkiin äänestysalueisiin, sanoo kunnanjohtaja. nen
Näin kuvaa Lappiin muuttamistaan Neljän Tuulen Tuvan isäntä Hannu Kotilainen ja emäntä Marjatta Niskanen sanoo samaa: ”Ohiajava autoilija ei kenties ehdi tajuamaan paikan ihanuutta, mutta jos viivähtää muutaman tunninkin paikalla, niin moni on sen jälkeen tulossa toistekin.” Kolme vuotta Neljän Tuulen Tuvan isännyyttä hoitanut pariskunta muutti Kaamaseen Sonkajärveltä Ylä-Savosta, jossa heillä oli 10 vuoden ajan motelli ”Sukeva”. Kohteeksi voi joutua niin julkisuuden henkilö kuin vaikkapa sateenkaarikokous. Neljän Tuulen Tuvan sesonki on kesäaikaan. Hyvästä ruoasta harva sentään kieltäytyy. Kansankielisesti tätä sanotaan osuvasti apinoimiseksi, joka näyttäytyy tarpeena seurata vaikkapa muotia tai tiettyä TV-sarjaa; yleisemmin kunkin ajan ja paikan trendejä. Tilanne kertoo hyvin siitä, millaista elämä on täällä Inarissa, pitkien välimatkojen kunnassa. Uinninvalvoja ja uimaopettaja Jorma Sarre muistuttaa, että luonnonvesissä uimakoulun järjestäminen vaatii paljon valmisteluja: tutkittu ja aidattu alue, riittävästi valvojia ja huolelliset turvallisuusjärjestelyt. Majoitustiloja ei kaupata sillä, että niissä olisivat kaikki nykyajan elektroniset vempaimet. Kirjoittaja on ivalolainen pitkän linjan luonnonsuojelija. Ville Vaarala Toimittajalta. Inarin kunnassa ollaan ajauduttu hyvin poikkeukselliseen tilanteeseen – alueelta ei löydy tarvittavia tiloja uinnin opettamiseen. Taitava manipuloija osaa kuvata tavoitteensa yleväksi ja siten asetettua itsensä hyvän ajajaksi. Hän viittaa ihmisen sosiaalisuuteen ja tarpeeseen pyrkiä käyttäytymään niin kuin kussakin tilanteessa muutkin näyttävät tekevän. VIIMEISTÄÄN 1920-LUVULLA oivallettiin, että valtavia ihmismassoja voidaan käsitellä ja lietsoa tekemään mitä vain, kunhan heihin vaikutetaan iskevällä propagandalla. Tilanteissa on läsnä useimmiten nuoria tyttöjä, jotka ovat esiintymisjännityksen tai ulkoisen stressin vaivaamia. Eräällä monista Lapin matkoistamme satuimme pysähtymään tässä paikassa, kuljimme ympäristössä ja totesimme paikan mitä kauneimmaksi. Sarre muistuttaa, että luonnonvesi on armoton: uimahallissa veteen näkee todella hyvin, sillä kaakelit ovat valkoisia ja vesi on sinistä ja kirkasta. Monet kertovat kyllästyneensä nykyajan kiireisiin ja tahtovat olla välillä hiljaa ja sekä sisintään että ympäröivää luontoa kuunnellen. Kun venäläiset sotilaat juoksivat joulukuussa 1939 Taipaleessa kohti kiväärimiehiä, niin kyse oli siinäkin puhtaasta massahysteriasta. Asiakaspalvelu Kesä on Neljän Tuulen Tuvan parasta sesonkia – Lapin hulluus meidät tänne toi. Tunnelma oli ahdistava, ja jos joku olisi vähänkään yllyttänyt joukkoa perinteiseen lynkkausmielialaan, niin riekaleisin vaattein ja mustin silmin olisivat työtään tehneet virkamiehet paikalta poistuneet. Uudistetut tilat otetaan käyttöön kesän 2027 jälkeen. TÄNÄ PÄIVÄNÄKIN ON havaittavissa isoja ja pieniä lietsomisia massahysteriaan. Kesän aikana ruokatarjoilu on valintapöydästä ja hiljaisempana aikana se tarjoillaan pöytiin. Kun mieliä ylikiihotetaan, niin totuutta on mahdoton erottaa valheista ja panetteluista. Tämän vuoksi uimataidottomalla lapsella pitää olla aikuinen vieressä koko ajan. Kevätkaudella uinteja ei ollut lainkaan, ja nyt mietinnän alla on jo ensi lukuvuosi. Syy voi siis olla sosiaalinen, mutta todennäköisemmin evolutiivinen, ja johtunee lajimme muinaisesta historiasta – se nivoutuu selviytymiseen vaaratilanteista ja siinä kuolleeksitekeytymiseen, joka voi tänä päivänäkin pelastaa vaikkapa haavoitetun karhun raivolta. Miehinen joukkohysteria on aivan yhtä yleistä, mutta se on tavallaan jäänyt huomiotta, sillä se on legimitoidumpaa, ja siihen liitetään jopa ylevyyden tunnetilaa. Massahysterialla luotiin ja ylläpidettiin niin natsi-Saksan kuin Neuvostoliiton valtioita. Inarinmaa 13.3.1996 Vanhojen Inarinmaa-lehtien katsaus Modernin massahysterian anatomia Kolumni Vesa Luhta Tietokirjailija Jani Kaaro julkaisi viime vuonna erinomaisen teoksen Massahysteria. Etenkin Ivalon koululta tilannetta kuvataan haastavaksi. Pitääkö koulun järjestää bussikuljetuksella uintipäiviä lähikyliin ja -kaupunkeihin. Ihminen on perusluonteeltaan laumasielu. 11 Mercedestä. RUOKAA, JUOMAA, MAJOITUSTA! Neljän Tuulen Tuvalla on tarjottavanaan 66 vuodepaikkaa kesällä ja 24 talvella. Miten tämä on mahdollista, ja miksi pääasiassa vain tytöt pyörtyvät. JA ENTÄPÄ uimakoulut. Henkilökohtaisesti muistan Inarista miehiseen massahysteriaan liittyneen tilaisuuden viime vuosituhannen lopulta. Talo tarjoaa rehellistä perusruokaa, ei lämmitettäviä eineksiä ja mm. Uimataito ei saisi jäädä remonttien jalkoihin Ivalon kasarmialueen liikuntaja uimahallin perusparannus on käynnissä. Nekin ovat nyt väkisin reilun vuoden katkolla. KAARO TUO TEOKSESSAAN esiin varsin mielenkiintoisen ilmiön, joka on joukkopyörtyileminen. Tällaiset tilanteet tuntuvat mahdottomilta, mutta niitä tapahtuu kaiken aikaa. Sama motelli on tullut monelle television katselijalle tutuksi, sillä vuosina 1986-87 televisiossa esitetty kotimainen sarja matkailuyrittäjän elämästä filmattiin juuri tuon motellin tiloissa. Peruskorjaukset ovat tarpeellisia ja varmasti pitkällä aikavälillä hyvä asia. Hänen kotiseudullaan oli metsäyhtiöillä suuria metsäpalstoja, joiden hakkuissa käytettiin aikoinaan kämppämajoitusta samaan tapaan kuin Inarissakin aikoinaan ja savottapirssinä Hannu Kotilainenkin tuntee hyvin tämän, jo unohduksiin vaipuvan elämänmuodon. Uimarannalla keskittyminen ei saa herpaantua esimerkiksi somen takia, joten puhelin on hyvä pitää uimarannalla taskussa tai repussa. Kylpylä on tarkoitus avata uudistettuna vuoden 2027 aikana. norjalaiset ovat kiitettävästi panneet tämän merkille ja käyvät ohikulkiessaan ruokailemassa. Myös julkisivua kunnostetaan vanhaa ilmettä kunnioittaen. Väkevämpiä kuin tavallisia ruokajuomia kaipaava saa myös toiveensa täytettyä, anniskeluoikeudet talo sai viime loppiaisen aikaan. Pieni helpotus tilanteeseen on tullut siitä, että Hotelli Ivalo on avannut kuntalaisille saunaja pulahdusmahdollisuuden. Jos heidät olisi pantu juoksemaan yksin kuolemaansa, siitä ei olisi tullut mitään. Kunnantalon valtuustosali täyttyi vihaisista miehistä, kun silloinen ympäristökeskus tiedotti Natura-ohjelman paikallisista vaikutuksista. Esimerkkejä löytyy lähihistoriastakin lukuisia. Kun sitten yritys tuli myyntiin, me emme epäilleet lainkaan viihtymistämme täällä ja niin se on ollutkin... Kalaporukoita asustaa niinkin halvalla kuin 40 markkaa yö ja siihen sisältyy myös saunomisoikeus. Selityksiä massahysteeristen kohtausten naisvoittoisuudelle ei anneta kirjassa kuin tapauskohtaisesti, ja silloin se katsotaan liittyvän yhteisesti koettuun stressiin. Tällöin pääosissa olivat puhtaasti miehet, joiden mielestä oli hienoa pukeutua tietyllä tapaa ja laulaa samoja kiihotusmarsseja. 020 750 4469 (ma–pe klo 9–15) • asiakaspalvelu.hillagroup.fi Jäikö lehti tulematta. Samaan aikaan myös Saariselän kylpylähotellissa on käynnissä laajamittainen rakenteiden ja kylpylätilojen peruskorjaus. Hassulta tuntuisi, jos Helsingin koulut järjestäisivät uintituntinsa Turussa. Inarin kunnassa lähimmät uimahallit löytyvät tällä hetkellä Utsjoelta, Sodankylästä, Karasjoelta, Tanasta ja Kirkkoniemestä. Taustalla oli tuolloin erityisesti MTK:n käynnistämä kampanja Natura-ohjelmaa vastaan, ja ohjelman kohderajojen teknisesti kömpelöt rajapiirrokset. Ensimmäinen oma taksi oli V8-moottorilla varustettu Ford Mercury ja sen jälkeen ajokkina oli mm. Kaikkiaan 28 vuotta kestänyt taksimieskausi on Hannu Kotilaisen mielestä enemmän kuin joku ravintolakoulu tai joku muu enemmän teoriaan perustuva opetus. Oheen rakentuu absurdi väitteiden sekamelska, josta itse yhteisö ei heti toivu, jo siksi sellaiseen tulee puuttua ajoissa. Yhtäkkiä yksi pyörtyy, ja kun vieressä oleva huomaa tämän, pyörtyy hänkin, ja lopulta muutaman sekunnin aikana makaa kentällä 60 esiintymisasuista tyttöä umpipökertyneenä. 0100 5577 • ma–pe klo 8–18 ja la klo 9–16 • asiakaspalvelu@hillagroup.fi • lukijailmoitukset@hillagroup.fi • p. Melkeinpä päinvastoin: moneen asiakkaaseen puree se, että huoneissa ei ole televisiota eikä radiota, puhelinkin on toisaalla. Remontin aikana uimahallin pukutiloihin tehdään toiminnallisia muutoksia, esteettömyyttä parannetaan ja rakennuksen talotekniikkaa uusitaan sisäilman laadun sekä energiatehokkuuden parantamiseksi. Ajatus luonnonvesissä järjestettävistä uimakouluista on noussut esiin, mutta sekään ei ole yksinkertainen ratkaisu. Hannu Kotilaisen varsinainen ammatti on kuitenkin ollut taksimiehen ammatti. Uinti on ainoa laji, joka pitäisi opetussuunnitelman mukaan käydä koululiikunnassa läpi. Inarilainen // Keskiviikkona 20. Pieni allas ei kuitenkaan ratkaise koululaisten uimaopetuksen ongelmaa. Suomen EU:hun liittymistä vastustaneet tahot saivat moraalisen osavoiton kampanjan kautta. Silti samalla pitäisi löytää ratkaisu siihen, miten inarilaisille lapsille turvataan uimataidon opetus myös remonttien aikana. Poika jatkaa taksissa, mutta sielläkin ovat ajat muuttuneet: on enimmäkseen vain koululaisja sairaskuljetuksia, rempseistä savottamiehistä ei tavata enää merkkiäkään. Lisäksi veden lämpötilan pitäisi olla noin 22 astetta – uimakoulun järjestämiseen tarvittaisiin myös lämmin kesä. On kuitenkin turhaa tehdä joukkohysteriasta eräänlaista naistentautia. Joessa näkyvyys on aivan eri luokkaa, siellä ei välttämättä näe paria metriä pidemmälle. Turvallisuus korostuu luonnonvesissä aivan eri tavalla kuin uimahallissa. toukokuuta 2026 4 // Ota yhteyttä: • Posti p. Selitys tähän käyttäytymiseen on yksinkertaisesti turvallisuuden tunne. Taksin piti osata palvella asiakkaitaan monipuolisesti ja hienotunteisesti, asiakkaiden perustarpeet ja muut mieltymykset huomioon ottaen. Sarja uusittiin vuonna 1992
Lisäksi kahteen ämpäriin on piilotettu 100 euron lahjakortti Tokmannille. 0,05/l, norm. Aidon yllätysämpärin tunnistaa siitä, että sen sisältä löytyy yllätys. 0,05/l, norm. 501767113 SÄÄSTÄ 33 % Norm. Grillausala 63×41,5 cm. Inarilainen // Keskiviikkona 20. 502100130 Ilman Plussa-korttia 249,00 Plussa-etu -20 % Ruohonleikkuri FXA RMP39Q Muovirunkoinen ruohonleikkuri, 39 cm leikkuuleveys, 127 cm³ nelitahtimoottori, bioleikkaus ja keräyssäiliö. Lajikkeet White ’Beltran’ ja ’Gasana’ pink. uuden ivalon tokmannin AVAJAISiin torstaina 28.5. 501767113 SÄÄSTÄ 33 % Norm. Tomaatilla makeat kirkkaanpunaiset hedelmät. 502825443 Ilman Plussa-korttia 149,00 Plussa-etu -13 % Terassilauta Kuhmo mänty sydänpuu 28×127 mm Kotimainen mäntylauta, lahoakestävä ja myrkytön. 0,07/l. 502100130 Ilman Plussa-korttia 249,00 199 Plussa-etu 20 % 5 SÄKKIÄ 10.199.129.3 49 11 95 Puutarhamulta Cello 40 l Kalkittu ja lannoitettu puutarhamulta sopii monipuolisesti kasveille. Nouda uusin tarjouslehti K-Raudasta tai lue se verkossa k-rauta.fi/pihalla LÖYTÖJÄ K-RAUDASTA Tarjouksista toimeen voimassa 20.5.-2.6.2026 Kaikki pihalle & puutarhaan 2 Osta maalia & voita 18 Rakenna uusi terassi 24 Mukavaa mökkielämää 34 Ruohonleikkuri FXA RMP39Q Muovirunkoinen ruohonleikkuri, 39 cm leikkuuleveys, 127 cm³ nelitahtimoottori, bioleikkaus ja keräyssäiliö. Teho 10,5 kW + 2,5 kW. Teho 10,5 kW + 2,5 kW. 502751120 Ilman Plussa-korttia 3,95 Plussa-etu -11 % /m Mansikkaja tomaattiamppeli 23 cm Mansikalla makeat ja aromaattiset marjat. 502228055, 502228056 Ilman Plussa-korttia 16,95 Plussa-etu -29 %. Grillausala 63×41,5 cm. 10 Puutarhamulta Cello 40 l Kalkittu ja lannoitettu puutarhamulta sopii monipuolisesti kasveille. 502825443 Ilman Plussa-korttia 149,00 129 Plussa-etu 13 % KAIKKI MITÄ KASVIKAUTESI TARVITSEE, NYT TÄÄLLÄ. 500971042 Ilman Plussa-korttia 17,95 11 95 Plussa-etu -33 % Kaasugrilli Cello Classic 3i 3-poltin kaasugrilli sivukeittimellä ja valurautaparilalla. 2,99 /säkki 5 säkkiä Kaasugrilli Cello Classic 3i 3-poltin kaasugrilli sivukeittimellä ja valurautaparilalla. Pituudet 3600–5400 mm, ei vaadi pintakäsittelyä. 0,07/l. toukokuuta 2026 // 5 Ilm ain en äm pä ri on pa ras äm pä ri! IVALO, Neitamontie 2 | avoinna ma–pe 8–20, la 8–18, su 10–18 Avajaispäivänä jaamme 1000 ensimmäiselle Tokmannin yllätysämpärin. Verino tai Tumbling Tom. 2,99 /säkki 5 säkkiä 5 SÄKKIÄ Kesäkukka-amppeli 23 cm Runsas valikoima amppelikasveja erilaisiin kasvupaikkoihin. klo 8 Lämpimästi tervetuloa Viikon tarjoukset voimassa 20.5.-2.6.2026 kaikissa K-Raudoissa sekä verkossa: K-Rauta.fi Saatavuus vaihtelee myymälöittäin, osa tuotteista toimitusmyyntinä. Ei ennakkovarauksia, ei jälleenmyyjille. Varmista pituudet kaupasta. Lajikkeina mm
– Palaan mielelläni töihin vanhempainvapaan jälkeen. JAAKKO PELTOMAA. Mielen hyvinvointia tukeva sovellus tai verkkokurssi kuntalaisten käyttöön (kokeilu), yhteensä 4,55 prosenttia. Pirita Näkkäläjärvi oli mukana europarlamentaarikkojen tapaamisessa Saariselällä maaliskuussa 2026. Tämä täydentää samalla hyvin sitä aluetta, hän lisää. Osallistuvan budjetin 2026 äänestystulos: 1. Osallistuva budjetti toteutettiin Inarin kunnassa nyt kahdeksatta kertaa. Voittajaehdotuksen toteutuksesta vastaa tekninen toimi yhteistyössä vapaa-aikatoimen kanssa. Kun aluetta uudistetaan muutenkin, niin tähän kokonaisuuteen tämä äänestyksen tulos sopii hyvin, hän kertoo. Inarijärviristeilyjä kuntalaisille, 6,2 prosenttia. ”Kuntalaisten kymppitonnina” tunnettu määräraha on tänä vuonna tuplattu 20 000 euroon Inarin kunnan 150-juhlavuoden kunniaksi. Inarin kunnanhallituksen puheenjohtaja Janne Tervahauta sanoo, että osallistavan budjetin kohteet ovat nyt mukavasti kiertäneet eri kyliä, kun on tehty muun muassa kuntoportaita ja frisbeegolfratoja, ja nyt oli sitten Saariselän vuoro. Inarilainen // Keskiviikkona 20. toukokuuta 2026 6 // Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi palasi vanhempainvapaalta Jaakko Peltomaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi on ollut vanhempainvapaalla tammikuusta 2025 lähtien. Suomen eduskuntavaalit pidetään tämän Saamelaiskäräjien vaalikauden aikana huhtikuussa 2027. Ulkokuntosali Saariselälle Urkinpuistoon, yhteensä 49,17 prosenttia. Yhteisöllisiä tapahtumia eri kylissä eri teemoilla, yhteensä 31,4 prosenttia. Saariselän Urkinpuistossa sijaitsee nyt muun muassa jalkapallokenttä sekä matonpesupaikka. – Saamelaiskäräjät on valmistautumassa eduskuntavaaleihin ja edistämässä saamelaisille tärkeitä prioriteetteja vaalien yhteydessä, puheenjohtaja Näkkäläjärvi sanoo. – Siellä Urkinpuiston alueella ollaan muuttamassa muun muassa katujärjestelyjä. 4. Nyt hän kuitenkin aloittaa kokoaikatyön. RENEW EUROPE Jaakko Peltomaa Vuoden 2026 osallistuvan budjetoinnin määräraha, 20 000 euroa, käytetään ulkokuntosalin rakentamiseen Urkinpuistoon Saariselälle. Näkkäläjärvi palasi vanhempainvapaalta tiistaina 12.5. Saariselän Urkinpuisto saa ulkokuntosalin Kuntalaisten kymppitonni tuplaantui Inarin juhlavuoden kunniaksi. – Kovasti oli ulkokuntosalia Saariselälle toivottu. – Haluan kiittää erityisesti puheenjohtajan sijaista Tuomas Aslak Juusoa ja ensimmäistä varapuheenjohtajaa Leo Aikiota vastuideni hoitamisesta poissa ollessani. 5. – Haluan mainita muutamia asioita, joilla on erityisen hyvät mahdollisuudet parantaa saamelaisten elinoloja Suomessa. 3. Vanhempainvapaa on tuonut uusia näkökulmia elämään niin ihmisenä, saamelaispoliitikkona kuin johtajana. Saamelaiskäräjien nykyinen vaalikausi jatkuu vuoteen 2027 asti. Asiantuntijoille ja vanhemmille suunnattua koulutusta/ohjausta lasten ja nuorten erityisen tuen tarpeen tunnistamiseen ja tukemiseen, yhteensä 8,68 prosenttia. 2. Sillä aikaa toinen varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso on toiminut puheenjohtajan sijaisena. Niitä ovat uuden saamelaiskäräjälain yhteistoimintaja neuvotteluvelvoitteen (9 §) totuttaminen, totuusja sovintokomission toimenpiteiden toteuttaminen ja EU-asioiden edistäminen, Näkkäläjärvi sanoo. Inarin kunnanjohtaja Tommi Kasurinen ilahtui voittajaehdotuksesta, sillä ulkokuntosali täydentää sopivasti Urkinpuiston kokonaisuutta. Puheenjohtaja Näkkäläjärvi oli mukana muutamassa työasiassa vanhempainvapaansa aikana: uuden saamelaiskäräjälain hyväksymisessä eduskunnassa, presidentti Stubbin vierailulla Helsingissä, saamelaisten kansallispäivän juhlassa Inarissa ja europarlamentaarikkojen tapaamisessa Saariselällä. Esitys ulkokuntosalista Saariselälle voitti äänestyksen yhteensä 119 äänellä ja se sai 49,17 prosenttia kaikista äänistä. Inarin kunnan osallistavan budjetin äänestyksen perusteella Urkinpuisto saa myös ulkokuntosalin. Kiitokset myös koko Saamelaiskäräjien hallitukselle tärkeästä poliittisesta työstä erilaisten aiheiden parissa tähän asti kuluneen vaalikauden aikana, sanoo puheenjohtaja Näkkäläjärvi
Määräaikaiseen kuraattorin tehtävään kahdeksi ja puoleksi vuodeksi on valittu 1.7 alkaen KTM Petra Laiti. 040 3511 771, ma–pe klo 8–16 • www.lapeco.fi Katso arkiaukioloajat ja ohjeet asemilla toimimiseen osoitteesta lapeco.fi/jateasemat PUMPPUPÄIVÄT 21.–22.5. 050 3223 849 eliisa.lintula@hillagroup.fi Tutustu viime kesän julkaisuun: Painosmäärä 25 000 La 23.5. – Olen erittäin iloinen, että Siida työpaikkana kiinnostaa osaavia asiantuntijoita. TAKALAPIN POJAT Tervetuloa tutustumaan Daikinlämpöpumppuihin klo 10-16, osoitteeseen Yhdystie 12, IVALO Katso tapahtuma: takalapinpojat.fi PO LI IT TI N EN M AI N O S • M AK SA JA : PE RU SS U O M AL AI SE T RP Perussuomalaisten 3. Päivitä parempaan – valitse Daikin. Medianomi Ellen-Maarit Juuso aloittaa 1.9 Siidan viestintäasiantuntijana. Anne Olli opettajan virkaan Inarin koululle Inarilainen Inarin koulun pohjoissaamenkielisen aineenopettajan virkaan on valittu Anne Olli. Samalla voimme uudistaa Siidan viestintää ja vuorovaikutusta niin saamelaisyhteisöille kuin entistä monialaisemmalle kansainväliselle yleisölle, sanoo museonjohtaja Taina Máret Pieski Siidalta tulleessa tiedotteessa. 050 597 1125 PETSAMONTIE 5, IVALO ERIKOISHAMMASTEKNIKKO ARTO KIVELÄ Vastaanotto Ivalossa keskiviikkona 27.5.. Siidan uutena näyttelyamanuenssina aloittaa 17.8. Varaa paikkasi Eliisalta! p. klo 10–14 Ivalon jäteasema on avoinna nyt myös lauantaisin Asiakaspalvelu puh. Daikinin laadukkaat, Euroopassa valmistetut lämpöpumput on suunniteltu pohjoisen oloihin ja tehty kestämään. Hänet valittiin virkaan Inarin koulun rehtorin viranhaltijapäätöksellä ja valinta on jo vahvistettu. Oman kylän ääni Aito, luotettava, läheinen: inarilainen.fi Ajanvaraus joka päivä puh. Tavoita matkailijat Kulta-Lapin omassa tutussa kesälehdessä, joka ilmestyy ke 10.6.2026 Kulta-Lapin Kesä on jaossa lehtirekeissä Sodankylässä, Vuotsossa, Tankavaaralla, Saariselällä, Ivalossa, Inarissa, Utsjoella ja Nuorgamissa. FM, duojár Reetta Tornensis. klo 10–14 La 30.5. Inarilainen // Keskiviikkona 20. klo 10–14 La 6.6. varapuheenjohtaja SIMO GRÖNROOS sunnuntaina 24.5. Näiden rekrytointien myötä voimme kehittää näyttelytoimintaamme ja toteuttaa tulevaisuudessa myös vientinäyttelyitä. toukokuuta 2026 // 7 mainostajalle.hillagroup.fi Mainosvaraukset ja -aineistot viimeistään ke 27.5.2026. klo 15.00-16.00 Ivalossa K-Supermarket, Ivalontie 17 TERVETULOA! Nimityksiä Siidassa Saamelaismuseo Siidaan on valittu kolme uutta asiantuntijaa vahvistamaan työtä saamelaisen kulttuuriperinnön hyväksi
Lauantai 23.5. 040 865 3916 Liitä mukaan nimimerkkisi. Suomen laki ei aina kulje käsi kädessä saamelaisten oikeuksien ja perinteisen saamelaisen oikeustajun kanssa. Lauantai 23.5. Maanantai 25.5. Näin siitä huolimatta, että hanketta on vastustettu saamelaistahojen ja muiden paikallisyhteisöjen toimesta vuodesta 2019 asti kaavavalituksin, mielipidekirjoituksin kuntapolitiikan tasolla. toukokuuta 2026 8 // MIELIPIDE Ivalo   Utsjoki   Ivalo   Utsjoki   Ivalo   Utsjoki   Ivalo   Utsjoki   Ivalo   Utsjoki   Ivalo   Utsjoki   Ivalo   Utsjoki   Nimipäivät Keskiviikko 20.5. Hotellihankkeesi alta kaadettaisiin juuri tällaisia metsiä, joita Suomi on kaiken lisäksi sitoutunut suojelemaan osana EU:n luonnon monimuotoisuusstrategiaa. Painaako jokin asia mieltäsi. Toteutuessaan hanke loukkaisi saamelaisten perustuslaissa turvattua oikeutta harjoittaa ja kehittää kulttuuriaan ja perinteisiä elinkeinojaan, kuten poronhoitoa. Se, että matkailukompleksin rakentamisella on lainvoima, ei tarkoita sitä, että prosessi olisi eettinen ja oikeudenmukainen. Tätä mukaillen pyydämme, että antaisit tämän linnun lentää ja tyytyisit ihailemaan Nanguniemeä vapaana ja elävänä. Sopimattomia viestejä ei julkaista. Nanguniemen hotelli ei myöskään ole yksittäistapaus: se on osa luontokatoa kiihdyttävää ja saamelaiskulttuuria uhkaavaa jatkumoa, jossa Saamenmaan luonnonmetsiä ja perinteisiä elinkeinoja nakerretaan pala palalta. Yksittäisen matkailukohteen rakentaminen suuren Inarijärven rantaan voi vaikuttaa pieneltä asialta, mutta se kuitenkin hävittää lopullisesti osan rakentamatonta Inarijärven rantaviivaa ja Ivalon paliskunnan laitumia. Hankkeesi loukkaisi saamelaisten oikeuksia ja rikkoisi kansallisia ja kansainvälisiä ihmisoikeusperiaatteita. Perjantai 22.5. Sunnuntai 24.5. Saamelaisten totuusja sovintokomission joulukuussa 2025 julkaisemassa loppuraportissa suositellaan turvaamaan saamelaisen porohoidon edellytykset sekä suojelemaan saamelaisten kotiseutualueen jäljellä olevat valtion vanhat metsät. Valtaosa saamelaisten kärsimästä alistamisesta ja pakkosulauttamisesta on tapahtunut aluetta kulloinkin hallinneen valtion lakien mukaisesti. Inarilainen // Keskiviikkona 20. Toimitus voi tarvittaessa muokata tekstiä. Nanguniemen hankkeen kohdalla tarvittavia neuvotteluja ei ole pidetty, eikä paikallisten vastustusta hanketta kohtaan ole huomioitu. Ansaitseeko joku kehuja. Tunnettu saamelaistaiteilija Áillohaš, Nils-Aslak Valkeapää, totesi, ettei lintua voi pitää kädessään tappamatta sitä. JAAKKO PELTOMAA " Hanke on kaavoitettu boreaaliseen luonnonmetsään, joka on Ivalon paliskunnalle korvaamatonta aluetta toimien muun muassa paliskunnan porojen siirtoreittinä.. Maanantai 25.5. Perjantai 22.5. Sunnuntai 24.5. Torstai 21.5. Tiistai 26.5. 00:26 00:44 Ota osaa Mitkä asiat ovat Inarissa ja Utsjoella hyvin – entä huonosti. Konsta, Kosti, Konstantin Geažotmiella Hemmo, Hemminki Heammu Lyyli, Lyydia Livli Tuukka, Touko Duvká Urpo Urbán Minna, Vilma, Miina, Mimmi, Minni, Vilhelmiina Miinná, Minná, Vilbmá, Mimmi Auringon nousut ja laskut 01:57 00:14 01:45 01:28 Keskiviikko 20.5. Kirjoituksia voi lähettää sähköpostitse toimitus@inarilainen.fi Avoin kirje Jasper Pääkköselle ja muille Nanguniemen hotellihankkeen toimijoille ja tukijoille Sana on vapaa Arvoisa Jasper Pääkkönen, olemme seuranneet jo vuosia luksushotellihankkeesi etenemistä kotiseudullamme Inarijärven rannalla, ja tällä hetkellä näyttää siltä, että kaivinkoneen kauha voidaan upottaa Nanguniemen maahan milloin tahansa. Kaikista saamelaisten kulttuuriin ja oikeuksiin vaikuttavista hankkeista tulee neuvotella FPIC-periaatteen, eli vapaan ja tietoon perustuvan ennakkosuostumuksen mukaisesti. Lilja, Karoliina, Lilli, Lila Karoliinná, Liljá Torstai 21.5. Nanguniemen hankkeella voi olla lain siunaus, mutta ei meidän hyväksyntäämme. Hanke on kaavoitettu boreaaliseen luonnonmetsään, joka on Ivalon paliskunnalle korvaamatonta aluetta toimien muun muassa paliskunnan porojen siirtoreittinä. Tiistai 26.5. Toimitus valitsee parhaat viestit julkaistavaksi seuraavassa lehdessä. Allekirjoittaneet: Kestävä Kaavoitus Inari -kansanliike SSN Suomen saamelaisnuoret ry Inarijärven maisemat näyttävät tältä Nanguniemen rannalta kuvattuna
Ei tarvinnut sitä siimaa ihan paljaassa kädessä pidellä, naurahti Jouni. – Eihän Nitsijärvellä ollut kuin omaa väkeä. Jouni muisteli, että hänen lapsuudessaan ei Inarilla liikkunut turisteja. Jouni Saijets muisteli, että eihän sitä hänen lapsuudessaan ollut mitään hienoja pilkkivehkeitä, mutta silloin pilkkitarvikkeet tehtiin itse. – Kyllä tulee mieleen sekin aika, kun me asuttiin Harjuniemessä. MIESTEN SARJAN voitti inarilaiselle pilkkikansalle tuttu mies, Suomen pilkkimestareiden kärkikaartiin lukeutuva Rauno Leppänen. Jos oltiin soutelemassa tai puksuttamassa veneellä jonnekin, niin saattoihan joku laittaa uistimen siiman päähän ihan vain aikansa kuluksi. Isäni ei vain ajanut kelkalla koskaan. Se vuonohan oli kuin pakastearkku silloin, se oli aina varma kalapaikka. Kyllä aika on muuttunut. – Nyt puhutaan ilmastomuutoksesta, että se verottaa kalakantaa ja etenkin punalihaista. Mitenpä ne olisi turistit tulleet Nitsijärvelle, kun eihän sitä ennen vanhaan ollut teitäkään, mitä pitkin ajella. – Tämä oli aivan mahdoton rautujärvi, mutta sitten Metsähallitus istutti tänne kääpiörautuja ja poisti raudulta mitan. Hän sanoi, että kyllähän ne semmoiset saa kaloja, jotka konneella kulkee. Se oli virhe Metsähallitukselta, mutta näin kävi, kun Metsähallitus ajattelee vain lupienmyyntiä ja sitä, mistä saisi rahaa. NITSIJÄRVEN PILKKIKISOJEN seniorikaartiin kuului itseoikeutetusti partakkolainen Jouni Saijets. toukokuuta 2026 // 9 Jaakko Peltomaa – Tämähän on meille Pohjois-Inarin eräja kalamiehille jo vuosikymmenien perinne, että pidämme toukokuussa kisat, joihin pilkkikausi ikäänkuin huipentuu. Suuria taimenia ei tällä kertaa kannettu punnituspaikalle, mutta siiansapakoita ja ahvenia nousi kisa-avannoista sitäkin enemmän.. Ei niitä tässä järven jäällä niin hirveästi ehdi nähdä, mutta enemmänkin tuolla palkintojenjaossa sitten. Ja välipäivinäkin on pilkitty ihan vapaaehtoisesti sieltä ja täältä. Jatkuu seuraavalla sivulla Pilkkikonkarit Jouni Saijets, Anja Kaarret ja Rauno Leppänen. – Nykyään on parhaimmillaan kymmeniä uistimia vedossa veneestä ja kalaparvetkin voi nähdä tietokoneelta. Inarilainen // Keskiviikkona 20. Kaikki koneistuu, akkuporakairoista lähtien. – Kala ei tunnu olevan syönnillään ainakaan minulle, mutta eipä sitä tässä iässä tarvitse niin tosissaan kisatakaan. Tällä kolmikolla on yhteensä pilkkikokemusta melkein 200 vuotta. Jouni on kotoisin Nitsijärven rannalta Harjuniemestä, joten hän kisasi siis vanhalla kotijärvellään. Mutta kyllähän se varmasti myös tämä nykyaika ja koneaika verottaa kalakantaa. Anja on varmaan kävellyt täällä nyt semmoisille paikoille, mistä nousee siikaa, kertoi Jouni. Järvestä nosteltiin sitten kaikki raudut mitä tuli, ei siinä katsottu, onko se kääpiörautua vai alkuperäistä. Ajankuluahan tämä on, ja mukava nähdä samalla tuttuja. Puolen sataa pilkkijää saapui päättämään kisakautensa auringonpaisteiselle Nitsille. JOUNI SAIJETS sanoi, että ei Nitsijärvi eikä yleensäkään Inarijärvi ole enää samanlainen kala-aitta kuin hänen lapsuudessaan. Rauno Leppänen ja Anja Kaarret kruunattiin kauden päättäneissä Nitsijärven pilkeissä Pilkkikisakansan pyhiinvaellus päättyi toukokuussa äitienpäivän aattona Nitsijärven jäälle. Ei ollut oikein kairojakaan, mutta oli tuura, jolla käytiin hakkaamassa reikä, eikä siinä kauan tarvinnut pilkiskellä, niin jo oli kymmenkunta harria ongittu päivän ruuaksi. Muistan, kun moottorikelkat tulivat ja kaikki siirtyivät konekantaan järven jäällä. Ja kisat on tietenkin Nitsijärvellä, koska tämä on jäävarmempia paikkoja ja helposti saatavilla, kertoi kisojen tulosvastaava Onni Siitonen. – Kisoja on kierretty Inarin alueella viime viikkoina ihan kiitettävästi. Aurinko on paistanut, kalaa on paistettu ja savustettu, ja mukavaa on ollut. Anja kallisti kuvassa hieman päätään, jotta Souvarit-lippis näkyy paremmin. Nyt auton keula kääntyy viimein Etelä-Suomea kohti, myhäili Rauno. Ja pilkkivapana oli lautapalanen, johon oli tehty koloja. Sevetin Pilkkikisoista mentiin Tuulispääjärvellä raudun SM-pilkin kisoihin ja sieltä sitten tänne Nitsijärvelle talven päätöskisoihin. Minusta tuntuu, että tuo minun sukulaistyttö Kaarretin Anja se näissäkin kisoissa palkinnoille pääsee. Jouni Saijets sanoi, että hänen lapsuudessaan Nitsijärvi oli todellisen rautujärven maineessa. Ja uistimenveto oli aika vähäistä. – Ei ollut mitään kaupan pilkkilusikoita, mutta sitä tehtiin ne pilkit oikeista lusikoista, vaikka eihän niitäkään ollut niin valittavaksi asti
Aikoinaan Metsähallitus antoi niitä vuokramökkitontteja, mutta sekin aika on nyt ohi, ei tarvi pelätä liiallista mökittymistä. – Sodankylässä alkaa pilkkikausi heti alkutalvesta, mutta minusta pilkkiminen ei ole oikein kaamosajan hommaa. Ja heinäkuussa pitää lähteä perinteiseen tapaan Pudasjärvelle kesäpilkkeihin. Ja kaikki kisat ovat olleet mukavia ja sopivasti erilaisia. ANJA KAARRET kertoi, että hänen talvipilkkikalenteriin on viime vuosina tullut aivan uusi kisa ja se on Kiirunan pilkkikisa. – Olen viettänyt Inarissa laatuaikaa. Inarin kunta suojelee ja hoitaa Inarijärveä kaavoituksella. Jos saisi niitä rautuja sen verran, että pääsisi vielä paistamaan, niin sitten voi lopettaa hyvillä mielin pilkkikauden, kertoi Ensi. – Kisakausi päättyy nyt, mutta huomenna lopetan pilkkikauden. Hän muisteli, että on nyt kolmatta kertaa Nitsijärven kisoissa. MAKKARANPAISTOSTA NITSIJÄRVEN rannalla vastasi Ilkka Ollila, joka vitsaili, että olipa yhdistys mikä hyvänsä ja olivatpa mitkä talkoot vain, niin hänen kohtalonaan on aina grillata makkaroita. Ilkka lisäsi, että jos ei juttu kovin pitkälle leviä, niin hän voi sanoa, ettei hän, kaikesta huolimatta, osaa arvostaa rautua ylitse muiden. Pohjois-Inarin eräja kalamiehet ry kiittää osallistujia ja tukijoita. – En ole tyytyväinen tähän kauteen. Kesällä jos ei ole kalastusta, niin sitten hoidetaan perunamaata, ja kerätään hillat ja puolukat. – Muistan hyvin sen tapauksen, kun hän yritti saada sitä taimenta ylös. – Tekemistä on aina eläkeläisellä. Toiseksi naisten sarjassa sijoittunut Marita Siivikko sai saalista 1438 gramman verran. – Kevätsiian pyynti, eli jäänvierussiian pyynti, alkaa pian tuolta Pisterivuonolta. KALAA SAATIIN 10324 grammaa ja kilpailussa oli osallistujia 46. Kaarretin Anjahan on minun kummitäti ja hänen matkassa sitä on nuorena poikana kuljettu kisoissa ja sieltä niitä oppeja on ammennettu, kertoi Jari. – Mukavat oli kisat. Hän jo soitteli ja sanoi, että jäät kyllä kestävät, mutta lumi on maastosta loppunut, joten koko matka mennään sitten mönkijällä, eikä kelkkaa enää tarvita, kertoi Ilkka. – Kiirunat kisat on kanssa oikein mukavat kisat ja sinne on tarkoitus mennä taas ensi talvenakin. Pilkkikilpailut Nitsijärvellä 9.5.2026 – tulokset: MIEHET 1.Rauno Leppänen 2556 g 2.Esa Kuosmanen 683 g 3.Juho Jumisko 434 g 4.Jukka Korhonen 373 g 5.Niilo Semenoff 364 g 6.Jaakko Moilanen 178 g 7.Jaakko Porsanger 115 g 8.Rauno Semenoff 33 g 9. – Onhan sitä kalaa joskus ollut järvissä toisella lailla kuin nykyisin. Ensi talvena sitten taas. On ollut hauskaa kulkea kisoista toiseen, mutta nyt kyllä tuntuu siltä, että kesätauko on paikallaan. Jokainen pilkkii lautan päältä sitten kolme tuntia. Ei mennyt hyvin tämä talvi. Hän sanoi kolunneensa kevään aikana kaikki mahdolliset pilkkikisat. Pilkkikisaväki kummeksui, miksi ivalolaispilkkijä Heikki Haapanen puuttui Nitsijärven kisoista, mutta hänelle luvattiin antaa nyt välivuosi ilman sanktioita, mikäli mies ilmestyy paikalle ensi kevään kisoihin. Ehkä se nainen ei antanut tarpeeksi löysiä ja saattoi se siimakin olla liian heikkoa taimenelle. Ei esimerkiksi Riutulan kisoja ja Sevetin kisoja voi verrata toisiinsa. Lutolla käynti kuuluu avovesikauden aloituksiin, hän linjasi. – Näätämöjoki on auki ja lähirannat niin sulia, että nyt on parempi odotella verkkopyynnin alkua. – Tämähän on vähän kuin kotikisa, kun vanhemmat on tästä Nitsijärven rannalta lähtöisin. Tämä on tuttu järvi ja kotiseutuhengessä tulin ottamaan osaa, vaikka enhän minä nykypäivänä ole mikään pilkkikisoissa kävijä. Tuli nollatulos, mutta ei harmita. Mikko Korppila 30 g NAISET 1.Anja Kaarret 2005 g 2.Marita Siivikko 1438 g 3.Ensi Aikio 951 g 4.Hilkka Fofonoff 447 g 5.Vappu Brännare 371 g 6.Raili Huhtamella 217 g 7.Eeva Hannula 129 g – Muutama ahven on repussa, mutta tuskin tässä palkinnoille pääsee, epäili Niilo Semenoff. Ollila lisäsi, että Inarijärvihän on käytännössä säännöstelyallas. – Mukavahan täällä on grilliä hoitaa ja katsella hyväntuulisia ihmisiä. Ja kalastan rannalta ja uistattelen. ANJA KAARRET voitti 2005 gramman saaliilla naisten sarjan. – Yöllähän niitä Tuulispääjärven rautuja pitää pilkkiä, silloin syönti on parhaimmillaan. – En ymmärrä kansallispuistopuheita. Mitenpä sitä voisi harmittaa, kun sai nauttia neljä tuntia kevätauringosta, hän naurahti. HÄN MUISTELI, että viime talven Nitsijärven kisoissa joku rouva kairasi avannon hänen lähelle ja naisen pilkkiin iski iso taimen. toukokuuta 2026 10 // Jatkuu edelliseltä sivulta NIILO SEMENOFF oli tullut Nitsijärven pilkkeihin kotoaan Näätämöstä. Nehän sellaiset lauttapilkit, joissa osanottajat ovat lauttojen päällä ja ne lautat hinataan veneellä eri paikkoihin. Vaikka Anja Kaarret tunnetaankin ammattipilkkikisailijana, niin hän sanoi, että aivan alkutalvesta hän ei mielellään osallistu pilkkikisoihin. Mutta ei kalastus tähän lopu, vaikka jäät lähtevätkin. Mikä Inarijärveä uhkaa. – Olin minä Sevetin pilkeissäkin, mutta ei sieltä minulle tullut oikein mitään. Inarilainen tunnettu kotitarvekalastaja Jari Sarre osallistui myös innolla Nitsijärven pilkkeihin. Jos ei se muuten lämmitä, niin lämmittää se aurinko ainakin mieltä, vakuutti Anja hyväntuulisesti. Taimen päihittää raudun, mutta ylitse kaiken on Vetsijoen nousulohi. Miten tässä malttaa taas odottaa ensi kevättalvea ja Inarin pilkkivesiä, sanoi Rauno Leppänen esitellessään kalansaalistaan, jolla irtosi miesten sarjan ykkössija. Minä olen tottunut virtaavan veden kaloihin. Ne Sevettijärven kalat eivät ole nykyisin oikein hyviä, sillä niissä tahtoo olla niitä matoja. Minä en vielä hötkyile pilkkikauden avaamisen kanssa, sillä minä avaan sen vasta juhannusviikolla. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, niin olen juhannuksen alla kaverin luona Norjassa rautupilkillä. Minun ei tartte verkkoja edes laittaa, kun kalaa tulee sen verran onkivehkeilläkin, hän kertoi. Pilkkikisakauden päätökseen osallistui myös ivalolainen Sinikka Siivikko. – Onhan se ihan kelpo ruokakala, mutta se on löysälihainen minun makuuni. Ja varmaan Lutollakin tulee käytyä. Pudasjärvelle pitää lähteä lauttapilkkeihin. Anja lisäsi, että hänen osaltaan pilkkikausi taisi nyt päättyä Nitsijärven kisoihin. – Miten säänöstelty järvi voisi olla kansallispuisto. Joku kaveri kävi siinä avannon kohdalla katsomassakin, ja lopulta se taimen meni menojaan. Siikaa minä tavoittelin Sevetissä, mutta ei se sattunut minun kohdalle uimaan. Sitten tietysti, jos luonnonsuojelijat saavat säännöstelyn lopetettua, niin se on eri asia. Jokaisessa pilkkikisassa on ihan erilainen tunnelma. Vaikka eihän ne madot kuulemma mitään haittaa, kun kalat kypsentää ruuaksi, mutta on se vähän ilkeän tuntuista, kun kalan vetää fileiksi ja yhtäkkiä sieltä ne madot nostaa päätään kalan lihan sisältä, hän naurahti. Niilo Semenoff kertoi, että hän lopettaa pilkkikautensa nyt Nitsijärven pilkkikisoihin. Eihän pilkkikisoissa pahantuulisia ihmisiä edes kulje. Mutta eipä sieltä montun reunalta tullut taimenta eikä rautuakaan. Kyllä sitä mummoa otti päähän, se jäi mieleen. Kyllä siellä joka vuosi on tullut käytyä, eikä siitä perinteestä pääse eroon. Jari kertoi, että hän kalastaa käytännössä vuoden ympäri ja oikeastaan kaikilla menetelmillä. Ei tänne tule asutusta pitkin rantoja. Muutenkin voisi enemmän puhua Inarijärven säännöstelyn lopettamisesta ja Paatsjoen pohjapadosta kuin kansallispuistosta, sanoi Ilkka Ollila. – Taktiikkana oli, että mennään iso edellä ja mennään isolla punalihaisella punnituspaikalle. Sevettijärvessä minä en verkottele. ENSI AIKIO nappasi naisten sarjan kolmannen sijan. Kuljin 36:t kisat ja vain yhden voitin. Jos saisin arvonnasta tuon täytekakun, niin minä kutsuisin huomenna kaikki nämä kisaajat kakkukahveille. Heti kun jäät lähtee, niin heitän verkot veteen, että saa siikaa. Täytyihän sitä olla, kun ennen vanhaan vietiin kalaa Partakosta jopa vesilentokoneella Inarin kauppoihin, sanoi Jouni Saijets. Minä käyn vielä huomenna Tuulispääjärvellä pilkkimässä. Henry Kesti onnittelee naisten sarjan hopeasijalle tullutta Marita Siivikkoa.. ILKKA OLLILA otti samalla siviilihenkilönä kantaa Inarijärven kansallispuistohankkeeseen. Nyt on tullut pari ahventa tänä päivänä ja ahventa minä nyt yritänkin pilkkiä näissä kisoissa, kertoi Niilo. En tiedä, mistä on kysymys, ehkä täytyy nyt alkaa harjoitella ahkerammin, vitsaili Anja palkintojenjaon aikana Nitsijärven rannalla. Se tuntuu vähän liian kylmältä touhulta silloin, mutta heti kun aurinko vain alkaa näkyä, niin sitten pilkitään. JARI SARRE sanoi, että hänellä oli Nitsijärven kisoissa tavoitteena saada punalihaista. – Nythän pitää alkaa kulkemaan kohta Souvareiden keikoilla. Ne ovat niin erilaiset kisat, ja juuri siinähän se pilkkikisojen suola onkin, hän vakuutti. On muutama viikko pilkitty oikein kunnolla. Inarilainen // Keskiviikkona 20. Tämä on niin tuttua ja kivaa porukkaa, sanoi Sinikka. On kisattu ja pilkitty ihan omia aikojaan
Tunnelma on aina hyväntuulinen, myhäilivät talkoomiehet Ilkka Ollila, Henry Kesti ja Onni Siitonen. – Nitsijärven pilkkikisojen imago on siinä, että näihin kisakausi päättyy. toukokuuta 2026 // 11 – Muutama ahven on repussa, mutta tuskin tässä palkinnoille pääsee, epäili Niilo Semenoff. Inarilainen // Keskiviikkona 20. – Kesällä pitää ilman muuta päästä Pudasjärvelle lauttapilkinnän kisoihin. Ja Souvareiden keikoillakin on nyt kunnolla aikaa kulkea, kun on eläkkeellä, suunnitteli Anja Kaarret. Pussissa on Anjan saalis, jolla hän nappasi naisten sarjan kirkkaan voiton.
– Minun mummon äiti on puhunut saamea. Ennen opintojen alkua Lea kävi kerran jäsenkorjaajan käsittelyssä ja oli tämän jälkeen vakuuttunut siitä, että oma uusi ammatillinen suunta on löytynyt. Erityisen rakas hänelle on Lapin kevättalven valo. Näissä hommassa vierähti noin 16 vuotta, kunnes mieleen alkoi hiipiä haave jostain uuden ammatin opiskelusta. Lea kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 2001. Isän perustelut olivat, että sisarusparven toisiksi nuorimmalla tyttärellä oli hyvät otteet ja hierojan näpit. Tästä tittelistä ei hänen äitinsä kertoman mukaan ämmin kuullen kestänyt puhua ollenkaan, mutta Lea ottaa asian huumorilla. Inarilainen // Keskiviikkona 20. AIKANAAN KUKKALA muutti lukion toisluokkalaisena puoleksi vuodeksi Ivalosta Englantiin, Birminghamin lähellä olevaan pikkukaupunkiin au pairiksi oppiakseen kieltä. Se siitä vannotusta valasta, etLea Kukkala nauttii luonnosta. Kukkalan 86-vuotiaan Sodankylästä lähtöisin olevan äidin sukujuuret kiertyvät metsäsaamelaiseen Vasaran sukuun. Tämä aiheutti nuoressa Leassa hienoisen vastalauseen, “miksi aina minä”, vaikka tarjolla olisi ollut kuusi muutakin sisarta moiseen hommaan. Ja pesti oli, mikäpä muukaan, kuin kouluterveydenhoitaja! Tätä työtä Lea teki myös lähikunnissa yhteensä kolmisen vuotta, jonka jälkeen alkoi lisäksi ura Haapaveden äitiysneuvolassa. toukokuuta 2026 12 // Anne Liukkonen Ivalolaissyntyisen Lea Kukkalan edesmennyt verhoilija-yrittäjä isä patisteli usein tytärtään hieromaan käsityöläisen jumiutuneita hartioita. – Voisko olla tylsempää, hieroja! Ei ikinä! Eikä koskaan yrittäjäksi! MUTTA KUINKA sitten kävikään. – Minä en edes tiennyt, mitä se on, mutta luotin omaan intuitiooni. Tätä ennen Lealla ei ollut hajuakaan, mihin oli ryhtymässä. Sosiaaliseksi erakoksi itseään tituleeraava Lea Kukkala kaipaa Lapin valoisaa kevättä ANNE LIUKKONEN " Parasta täällä on se, että ollaan lähellä kaikkea, keskellä Suomea.. Tämä kokemus teki Leasta aikuisen, ainakin äidin huomioiden mukaan. Lealle oli tuohon aikaan päivänselvää, että hänestä ei tule ikinä ainakaan kouluterveydenhoitajaa, ei missään nimessä hierojaa, puhumattakaan yrittäjäksi ryhtymisestä. Sattuman ja siskon hyvän “myyntipuheen” ansiosta Lea saapui Haapavedelle vuorotteluvapaan sijaiseksi vuonna 2006. VAJAAT VIISI VUOTTA sitten olivat jäsenkorjaajan paperit taskussa ja samaisen isosiskon patistamana Lea teki liiketoimintasuunnitelman ja avasi oman yrityksensä ovet 1.3.2022. – Äidin ämmi (isoäiti) oli metsäsaamelainen ja ämmin ukki on ollut kuuluisa Lapin noita. Hän itse ei koe olevansa saamelainen, vaikka onkin sekoitus Inarin saamelaista ja Metsäsaamelaista viidennessä polvessa. Isosiskon heitosta innostuneena Lea päätyi opiskelemaan työn ohessa kolmivuotisen kalevalaisen jäsenkorjaajan tutkinnon. Inarin seurakunnan kirkonkirjoista löytyy ensimmäinen maininta suvun esi-isästä, joka oli vuonna 1691 syntynyt Joonas Morottaja. Tähän sukupolveen on loppunut sujuva saamen kielen puhuminen, mutta osaa Leakin jokusen sanan. Jo parikymmentä vuotta Haapavedellä vaikuttaneen Lea Kukkalan juuret isänsä puolelta ulottuvat vanhaan inarinsaamelaiseen Morottajan sukuun. Tätä seuranneen kansanopistovuoden jälkeen suuntana oli Kajaani sekä terveydenja sairaanhoitajaopinnot, josta matka jatkui ammattiin valmistumisen jälkeen takaisin pohjoiseen, mutta vain hetkeksi
Pelkosenniemen seurakunta toimi Toholammin seurakunnan yhteydessä. Hän tykkää myös siitä, että saa kuunnella asiakkaiden avautumisia, eikä tämä kuormita Leaa millään lailla. – Täällä saisi olla enemmän yhteen hiileen puhaltamista. ENNEN KAIKKEA esillä ovat kuitenkin ihmiset. Leasta ei pitänyt koskaan tulla kouluterveydenhoitajaa, eikä missään nimessä hierojaa, puhumattakaan yrittäjää. FAKTA Lea Kukkala 1 Ikä: 44 1 Harrastukset: työ, kanteleensoitto, kanttorin sijaisuudet, neulominen, kuntosali, lukeminen ja äänikirjat 1 Aamuvai iltaihminen: Ehdottomasti ilta! 1 Kuvaile itseäsi muutamalla sanalla: Introvertti, empaattinen, herkkä, hajamielinen, haaveilija. Niitä paimensivat nuoret tytöt. Evakkotietä tuotiin esiin muun muassa kolmessa yleisötapahtumassa, joita Lestijokiseudun sukututkijat ry. – Lapin ihmiset ja Lapin asiantuntijat ovat kertoneet myös siitä, mikä tilanne oli, kun ihmiset palasivat koteihinsa, Koski kertoo. Sodankylän kunnantoimisto oli Kannuksen KPO:n rakennuksessa kahvilan naapurissa, Sodankylän apteekki toimi Lohtajalla. Lapin sodan evakoiden unohtumista Karjalan evakon rinnalla ei selitä se, että evakko oli väliaikainen, sillä kaikille se ei ollut. Täällä pidetään Nivalan reissua työläänä, mutta vertailukohtana Lean isä on aikoinaan kuljettanut isosiskoa muun muassa Rovaniemellä soittotunneilla, johon Ivalosta on matkaa 300 kilometriä per sivu. Hänen mielestään lappilaiset ottavat ennemmin kontaktia, kuin pohjoispohjanmaalaiset. – Monet ottivat meihin tapahtumien jälkeen yhteyttä ja kertoivat evakoiden tarinoita omasta perheestään, ja halusimme koota ne kirjaksi, kertoo Lestijokiseudun sukututkijat ry:n sihteeri Reetta Kolppanen Kannuksesta. " Äidin ämmi (isoäiti) oli metsäsaamelainen ja ämmin ukki on ollut kuuluisa Lapin noita. Urakka oli valtava, varsinkin kun suuri osa ihmisistä lähti matkaan paikoista, joissa ei ollut teitä. Sosiaaliseksi introvertiksi itseään kuvaava Lea tarvitsee myös paljon omaa aikaa ja omissa oloissaan oleskelua. – Yksi kirjan tarina kertoo tyttöjen karjanajoreissusta, Koski kertoo. TARINOISTA on koottu kirja Sodan jaloista Keski-Pohjanmaalle – Lapin sodan evakot Lestijokiseudulla 1944–1945, joka julkistettiin Kannuksessa huhtikuun viimeisellä viikolla. Koen, että stressitasot on laskenut. Lapin Kansa oli ainoa media, joka uutisoi evakoista syysja talvikaudella 1944-1945 jatkuvasti. – Parasta täällä on se, että ollaan lähellä kaikkea, keskellä Suomea, Lea kuittaa ja jatkaa: – Ivaloonkin on vain se kuuskaksviis. – Eihän se kissakaan kiitoksella elä, mutta sain ensimmäisen yrittäjä vuoden aikana enemmän positiivista palautetta kuin koskaan. – Monet sallalaiset joutuivat lähtemään kotoaan kolme kertaa, Raija Koski sanoo. Lapissa vietetystä lapsuudesta ja nuoruudesta Lealle on jäänyt käsitys välimatkojen suhteellisuudesta. toukokuuta 2026 // 13 tä ei koskaan hierojaksi eikä yrittäjäksi. Tämä on hyvä paikka Lean mielestä. Kirjoittajia on yli 40, ja editointityö oli valtava, Koski myöntää. Nyt hän on niitä kaikkia. Muuton aikoihin eräs Haapavedeltä lähtöisin oleva nainen oli pyytänyt Lean veljeä välittämään siskolleen terveiset: – Haapavetiset on hitaasti lämpiäviä, mutta kun ne ottaa omakseen, niin ne ottaa. Petsamo, puolet Sallasta ja Paanajärven alue Kuusamosta jäivät sodan uusiksi piirtämän rajan taakse. järjesti paikallisten seurakuntien kanssa. – Tykkään työstäni ja yrittäjyydestä tosi paljon. Yli neljänsadan sivun mittaan mahtuu sata tarinaa, joista useimmissa viitataan useampiin ihmisiin. Lea suoritti pari vuotta sitten hierojan ammattitutkinnon ja aloitti juuri edelliseen jatkumona opiskelemaan hieronnan erikoisammattitutkintoa. Yhden maakuntia erottavan asiaan Lea kuitenkin mainitsee huomanneensa. NYT, PARIKYMMENTÄ vuotta muuton jälkeen Lea mietiskelee paikkakunnan tilannetta ja tulevaisuutta. – Nyt on viimeinen mahdollinen aika kerätä näitä, Lestijokiseudun Sukututkijat ry:n puheenjohtaja Raija Koski sanoo. Tässä työssä Lea kokee olevansa oikeasti hyödyksi: – Tää on mulle just oikea. Tämän kommentin jälkeen naurusta ei meinaa tulla loppua. ANNE LIUKKONEN ”Halusimme tehdä kunnianosoituksen evakoille ja heitä vastaanottaneille” Kaisa Suomala Lapin sotaa muisteltiin viime vuonna monissa tilaisuuksissa, koska vuonna 2025 sodan päättymisestä tuli 80 vuotta. – Kotiseuturakkaus tulee konkreettisesti esille evakkotarinoista, ihmiset halusivat niin kovasti palata sinne, Teuvo Tuorila sanoo ja Raija Koski toteaa, että osa poromiehistä palasi pohjoiseen vähin äänin ennen kuin siihen olisi ollut lupaakaan. Tavarat kulkivat eri matkaa, jos kulkivat. – Kaaos oli mahdoton, toimituskuntaan kuuluva Teuvo Tuorila sanoo. KAISA SUOMALA. – Lapin kevättalvi on kaikista kaunein, se on niin valoisa ja ihana. Lehmät vietiin turvaan, osa Ruotsiin, osa ihmisten mukana Pohjanmaalle. Kissat, koirat, kanat ja siat tapettiin lähtöpaikoilla, lampaat päästettiin vapaaksi. Ivalolla ja Haapavedellä Lea ei asuinpaikkana näe juurikaan eroa, eikä kokenut tänne muuttaessa minkäänlaista kulttuurishokkia. – Monissa pitäjissä asukasluku käytännössä kaksinkertaistui, mutta Keskipohjanmaa ei kirjoittanut heistä juuri mitään. Moni yrittäjäkollega ei usko korviaan, kun kuulee tyytyväisen Lean toimivan unelma-ammatissaan ilman yrittäjyyteen helposti liitettävää stressiä. Lisäksi yleisölle avoimet kirjan esittelyja myyntitilaisuudet järjestetään alueen kirjastoissa seuraavasti: Kannus 4.5., Toholampi 6.5., Lohtaja 7.5., Kälviä 12.5. – Koko ajan itkettää ellei naurata, kiteyttää Reetta Kolppanen. – Olemme halunneet tehdä kirjallamme kunnianosoituksen näille ihmisille ja niille, jotka ottivat heitä vastaan, hän sanoo. Tapahtumat saivat aikaan lumipalloefektin. Kirja nostaa esille senkin yksityiskohdan, että ihmisten lisäksi evakuoitiin viranomaisia, laitoksia ja instituutioita. Ääni haluttiin antaa sekä evakoita vastaanottaneille keskipohjalaisille että kotoaan lähteneille lappilaisille. ja Himanka 21.5.. Evakkokirjan toimittaja on Raija Koski. Yrittäjyys mahdollistaa myös työn ohessa opiskelun. Viisaita sanoja ovat myös ne, että moittimisen sijaan pitäisi puhua positiivisesti omasta pitäjästään ja olla ylpeä tästä kaupungista. Synnyinseuduiltaan Lea kaipaa sen ainutlaatuista luontoa, erityisesti maalis-huhtikuuta. Omat julkistustilaisuudet järjestetään toukokuun lopulla Sodankylässä ja Rovaniemellä. – Tavaroita varastettiin, vesisade tuhosi, saksalaiset polttivat, Raija Koski jatkaa. Väyläkustannus näytti kirjalle heti vihreää valoa, kun kirjan toimittaja Raija Koski ehdotti kustannussopimusta. Maantieteellinen sijainti ei selitä eroa, sillä molemmat toimitukset sijaitsivat tuolloin Kokkolassa: Lapin Kansan toimitus oli evakuoitu sinne. Tilaisuudet olivat Himangalla, Kälviällä ja Toholammilla, jonne evakkoja oli siirretty Sodankylästä, Sallasta ja Pelkosenniemeltä. Ennen muuttoaan Haapavedelle Lea oli ajanut vain kerran keskustan läpi Karsikkaalta tullessaan, mutta muuta kokemusta hänellä ei tulevasta kotikaupungistaan ollut. – Tässä työssä ei ole koskaan valmis. KOSKI KERTOO monen kokeneen, että Lapin sota ja sen evakot ovat väheksytty ja vaiettu asia. Toimituskunnan ydinryhmään kuuluivat myös Teuvo Tuorila, Reetta Kolppanen ja Mikko Kleemola. Keskipohjanmaan sivuilla he eivät juuri näkyneet, Koski sanoo. Yrittäjyydessä parhaiksi asioiksi Lea mainitseekin ensimmäisenä sen, että voi itse valita työajat. VASTAPAINONA TYÖLLE ja opiskelulle Lea Kukkala koettaa käydä säännöllisesti itsekin erilaisissa hieronnoissa ja hoidoissa, että pysyy kunnossa. Inarilainen // Keskiviikkona 20. EVAKUOINTI tehtiin syksyllä 1944 kahdessa viikossa. Ivaloon Lea suuntaa autonsa keulan ainakin kolme kertaa vuodessa; pääsiäisenä, kesällä ja jouluna. Keski-Pohjanmaalla oli muisteluun erityinen syy: tänne oli tullut ja myös juurtunut iso määrä sodan jaloista evakuoituja ihmisiä
Ivalon kirkossa vietetään Kansanlaulumessua. klo 15.00 alkaen Puustellintie 17 Tiervâpuáttim! Pihla Kuuva Tervetuloa juhlistamaan Tiia-Káren Alakorvan ylioppilasja ammattitutkintoa 30.5.2026 klo 16 alkaen Saariselälle (Poropaikantie 11). klo 10 liturgia Nellim, Pyhän kolminaisuuden ja pyhittäjä Trifonin kirkko: Su 24.5. Kortit jaetaan henkilökohtaisesti sovittuna tapaamisaikana. LISÄTIEDOT: Facebook: Inarin seurakunta. 017 6880 120, lappi@kivilahde.fi Avoinna ma-pe klo 10-16, tai sopimuksen mukaan www.kivilahde.fi Kivilähteen kauneimmat HAUTAKIVET Laaja muistomerkkivalikoima sekä ammattitaitoinen hautakivien suunnittelupalvelu. klo 16 kevätjuhla rauhanyhdistyksellä. 040 5071713 ja psyk.sh Jonna Holmberg (Lapha) p. Lämpimästi tervetuloa. klo 17.30 pihatalkoot toimitalolla. klo 11 Messu kappelissa. Utsjoen seurakunta Seurakunnan viikko KARIGASNIEMELLÄ: Su 24.5. Inarilainen // Keskiviikkona 20. Muut IVALONLAAKSON RAUHANYHDISTYS: To 21.5. Meiltä lisäksi lisäkaiverrukset sekä entisöintityöt. Nuorten tapahtumat löydät instagramista: utsjoen_seurakunta MAINOS Seurakunnalliset Tervetuloa! Sevettijärvi, Pyhän Trifon Petsamolaisen kirkko La 23.5. Kansanlaulumessuja vietetään eri puolilla Suomea usein juuri alkutai keskikesällä. Lähetys LÄHETYKSEN KEVÄTJUHLA: Su 24.5. Laulujen aiheet liikkuvat paljolti luonnon ja luomakunnan teemoissa, ja kansansävelmät on koottu eri puolilta Suomea. Kansanlaulumessu Ivalon kirkossa sunnuntaina 24.5. Voit varata ajan ottamalla yhteyttä diakoniatyöntekijöihin: Anu Huhtamella p. Hänestä tulee seurakunnan jäsen ja osallinen kaikesta hyvästä mitä Jumala antaa. Messun laulujen melodiat ovat monille tuttuja kansansävelmiä, joihin runoilija Anna-Mari Kaskinen on tehnyt hengelliset tekstit. klo 14 Inarin srk-kodilla. klo 11 Helluntaipäivän kansanlaulumessu. toukokuuta 2026 14 // Inarin seurakunta Kuolleet Irja Johanna Sofia Kumpula 76v Seurakunnan viikko IVALON KIRKOSSA: Su 24.5. Kevät on kristityille juhla-aikaa. Puh. 040 7506286 anja. Kyseessä oli Pyhä Henki, joka täytti ihmiset. On ihmeellistä ajatella, että kun ihminen uskoo ja kastetaan, hän syntyy uudelleen, Pyhän Hengen vaikutuksesta. Katja ja Jouni P.S. pidetään päättäjäiskerhot. Virasto sijaitsee uudisrakennuksessa Ivalon kirkon takana. Diakonia NAISTENRYHMÄ MIELUISA: To 21.5. Pekko Rauhala kirkon nuorisotyönohjaaja, Utsjoki IVALON HELLUNTAISEURAKUNTA To 21.5. Messun jälkeen tarjolla eteiskirkkokahvit. klo 18 Rukouskokous Su 24.5. Juuri Pyhässä Hengessä Jeesus on yhä keskellämme. Allergioiden vuoksi ei kukkia. 040 5071713 anu.huhtamella@evl.fi tai Anja Karhula p. klo 17 Jumalanpalvelus ja pyhäkoulu. Vieraina Tom ja Inger Marie Guttorm Karasjoelta. Juhlia vietetään Kultahipun kokoustilassa (Petsamontie1) klo 15.00-20.00. AINEELLISEN AVUN MAKSUKORTTIJAKELU: Aineellisen avun hankkeen maksukorttijakelu vähävaraisille henkilöille ja perheille 18.5. klo 11. Kansanlaulumessua. Hän opettaa meitä ja palauttaa mieleemme mikä oikeasti on tärkeää. www. Kivialan palvelut luotettavasti koko Lapin alueella! Lämpimästi tervetuloa Maijan ylioppilasjuhlaan 30.5. Hän on puolustaja, auttaja ja lohduttaja. Helluntai on yksi kolmesta tärkeimmästä kirkkovuoden juhlista pääsiäisen ja joulun kanssa. Kotisivut: www.ivalonhelluntaisrk.fi Facebook: Ivalon Helluntaiseurakunta Tervetuloa tilaisuuksiin!. 040 1592111. Sen jälkeen toteutettiin ensimmäiset kristilliset kasteet. Lauluja säestää viisihenkinen yhtye, jossa kuullaan mm. Raamatun Apostolien teoissa kerrotaan kuinka eri maista tulevat ja keskenään eri kieliä puhuvat ihmiset olivat koolla. 23.-24.5. Su 24.5. inarinseurakunta.fi KIRKKOHERRANVIRASTO ON MUUTTANUT! Palvelemme osoitteessa, Kirkkokuja 1 d, 99800 Ivalo. Lisätiedot diakonissa Anu Huhtamella p. Tämän messun yhteydessä Inarin seurakunta haastaakin messuvieraita pukeutumaan omaan kansallis-, saamentai perinnepukuun. Tapahtui ihme: he alkoivat ymmärtää täysin erikielisten ihmisten puhetta. Kansanlaulumessussa tuuletetaan kansallispukuja Ivalon kirkossa vietetään 24.5. Lapin Helluntaijuhlat Rovaniemen Helluntaisrk:ssa Yhteydenotot: 040 825 2918 Tapani Kauppinen Kirpputori auki ti, ke ja pe klo 11-16 sekä to klo 11-17. karhula@evl.fi. Kevätretki. Kirje seurakunnasta Tuomas Heikkilä, Kanttori (vs.) Helluntaina 24.5. aukioloaikoina 040 1371879, muulloin 040 7072669/Seija. Syntymäpäivä Kirje seurakunnasta Sunnuntaina vietetään kristillisen kirkon syntymäpäivää helluntaita. Teemme luonnoksen hautakivestä yksilöllisten toiveiden mukaisesti. kanteletta, haitaria ja viulua. Pyhän Hengen työ on jatkuvaa. Lapset ja perheet PERHEJA PÄIVÄKERHOT: Viikolla 22, 25.–29.5. Kirkkoherranvirasto on avoinna ti to klo 10–14. klo 10 vedenpyhitys ja liturgia, kirkon praasniekka LAPIN KIVILÄHDE Kairatie 81, Rovaniemi Puh. Arto Leivo ja Johanna Nieminen Nyt on juhlan aika Tervetuloa ylioppilasjuhliini 30.5. Pyhä Henki on meille annettu lahja, joka vaikuttaa meissä. Yhtäkkiä kuului kohahdus, kuin tuulenpuuska ja taivaalta tulevat lieskat laskeutuivat jokaisen päälle. alkaen
Hän arvaili myös muikun voivan jollain aikataululla jopa hävitä järvestä. Hän oli ilmatieteen laitoksen tilastoista selvittänyt, että pohjoisessa erityisen lämpimiä kesiä ovat olleet 1937 ja 1972 ja nyt kaksi peräkkäistäkin kesää 2024 ja 2025. Esityksen kommenttipuheenvuorona kuultiin vielä Hanna Nurmen arviot susikannoista. Ensin Jouko Kumpulalla poronhoitoon, toisena Samu Mäntyniemellä ja Camilla Ekbladilla suteen ja maakotkaan, kolmantena Antti Paasivaaralla metsäpeuraan, metsätalouteen ja suurpetoihin liittyen ja neljäntenä vielä Kari Oinosella samanaikaisten tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutuksista poronhoitoon. Ehkä 50 vuoden päästä voidaan todeta, kumpi ennustus on osunut lähemmäksi… Kommenttipuheenvuorolla Inarijärvestä jatkoi Nellimissä jo pienestä pitäen kalastukseen vihkiytynyt Aimo Koistinen. ERNO SALONEN ERNO SALONEN. Kylmään ilmastoon alun perin sopeutuneella poroille ovatkin kaksi viime kesää pitkine hellejaksoineen ja jopa lämpimine öineen olleet tukalia ja jopa liikaa moniin tavoin – sama pätee myös joillekin kalakannoille esim. Molempien puheista ilmeni, että toistaiseksi säätelemättömään karhukuvaukseen alueen poronhoitajat suhtautuvat hyvin kriittisesti ja sen sallimista pitää harkita jatkossa. Tarkoituksena oli hyödyntää tutkimustiedon ohella yhä paremmin myös paikallista perinnetietoa. Poroja kalapäivien nimellä Luken ja Paliskuntain yhdistyksen organisoima tapahtuma järjestettiin nyt kuudetta kertaa. matalissa liikaa lämpenevissä jokivesissä. Hän toi esille joitakin jo viime vuosina nähtyjä kehityssuuntia kalastuksesta ja kalakannoista ja ennakoi mm. Itämeren puolelta Jäämeren puolelle siirryttiin seuraavissa Tenon loheen ja kyttyräloheen pureutuvissa esitelmissä. Päivien ensimmäinen sessio: Poro ja maankäytön haasteet piti sisällään neljä tuulivoima-alueisiin ja – tuotantoon ja niiden vaikutuksiin pureutuvaa esitystä. PÄIVIEN KOLMAS SESSIO: Muutokset ja sopeutuminen – alkoi toisen päivän aamun Nico Alioravaisen esitelmällä ”Inarijärven kalakannat ja kalastus 2040 – mikä muuttuu ja muuntautuu?”. Kalojen ja porojen muutoksiin sopeutumisen lisäksi myös poronhoitajiin ja heidän hyvinvointiinsa kiinnttivät huomion Arja Rautio ja Ulla Timlin yhteistutkimuksessaan otsikolla ”Hyvinvointiiin vaikuttavat tekijät ja tulevaisuudenodotukset saamelaisissa poronhoitajayhteisöissä”. Kuvassa olevalla Ivalojoen hienolla hiekkarannalla viihtyvät myös porot räkkää ja hellettä paossa. Seuraavaksi yleisölle tarjottiin mieleenpainuva Aslak Palton ja Ville-Riiko Fofonoffin dokumenttielokuva: ”Poro – saamelainen elinkeino muuttuvassa maailmassa”, jossa oli autenttista kuvausta niin poroerotuksista, petojen maastossa tappamista poroista kuin nuorten poronhoitajien tulevaisuuden näkymistäkin. Yliopistotutkija Sirpa Rasmus kertoo pitkistä, kuumista kesistä, mm. 2024 ja 2025 ja niihin sopeutumishaasteista porotaloudessa. Karttakuvissa näkyy myös Paatsjoen kaikki seitsemän (5 Venäjän ja 2 Norjan) vesivoimalaitosta, Inarijärvi sivuvesistöineen Suomen puolella sekä kalatalousvelvoitealueen rajaus (sinisellä). Tutkija Nico Alioravainen kertoo Inarijärvestä ja sen kalakannoista Poro-ja Kalapäivillä Arktikumissa. Ensin pitkän linjan Luken tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro valotti kattavasti Tenon lohikantojen ja myös Tyynenmeren puolelta tuodun vieraslajin, kyttyrälohen kantojen kehitystä. vapakalastus ja katiskapyynti lisääntyisivät. Inarilainen // Keskiviikkona 20. verkkokalastuksen vähenevän järvellä jatkossa, kun taas esim. Kaksi päivien viimeistä esitystä käsittelivät sutta ja karhua. Tähän yhteyteen voidaankin päivien ulkopuolelta mainita Inarijärvellä kohta 40 vuotta muikkua talvinuotanneen Juha Kyrön aiempi toteamus: ”Muikku ei meitä enää jätä”. toukokuuta 2026 // 15 Poroja Kalapäivät kokosivat kansan koolle Rovaniemen Arktikumissa Erno Salonen Tervetuliaissanat päiville lausui Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Hanna Nurmi. Ensin Katja Holmalan ja Helena Johanssonin esityksessä keskityttiin nimenomaan poronhoitoalueen susikantohin ja niiden kehitykseen. Ahvenen ja hauen runsastuminen näyttäisi edelleen jatkuvan. Päivien viimeinen esitelmä käsitteli sitten kaupallista karhukuvausta poronhoitoalueen eteläosissa, Kuusamossa ja Suomussalmella, professori emeritus Ilpo Kojolan toimesta. Seuraava puhuja, Nuorgamissa Tenon kalastukseen aivan pienestä pitäen vihkiytynyt Aslak Holmberg täydensikin hienosti edellistä esitystä ja pohti lopuksi myös kyttyrälohen hurjina nousuvuosina 2023 ja 2025 norjalaisten omalla jokiosuudella Tana Brun alapuolella tekemää kyttyrälohen poistopyyntiä ja sen mielekkyyttä – jos Norja jatkossakin korjaa talteen kyttyrälohet jo alajuoksulta koko joen sulkevalla poistopyyntipadollaan. Puheenjohtajina toimivat ohjelmajohtaja Katja Holmala ja erikoistutkija Mikko Jokinen Lukesta, jotka pitivät ammattimaisella otteella huolen esitelmien jälkeisten kysymysten ja keskustelun aikataulutuksesta. Venäjän puolella susikanta vaikuttaa selvästi voimistuneen yli neljä vuotta kestäneen Ukrainan sotatilanteen myötä, kun itänaapurin puolella susien metsästys on vähentynyt. TOINEN SESSIO: Kalakannat tulevaisuudessa – alkoi ensin Itämeren ja Tornionjoen vesistön puolelta, Jenni Prokkolan esityksellä lohen/lohenpoikasten selviytymisestä meren muuttuvissa olosuhteissa ja jatkui Raisa Nikulan esityksellä Tornionjoen valuma-alueen kunnostushankkeesta TRIWA Life ja sen kalastovaikutuksista. Porojen sopeutumisella pitkiin kuumiin kesiin 2024 ja 2025 ohjelmaa jatkoi Sirpa Rasmus. Kommenttipuheenvuoro siihen kuultiin vielä Mikko Jokiselta
Pirjo Konttinen Utsjoen kyläyhdistys ry:n ylläpitämä kylätalo Giisa taipuu monenlaiseksi tilaksi. Ja jos ei suoranaisesti perheenjäsen hukkunut meren pohjaan, niin ainakin jokainen pykeijalainen tunsi läheisesti jonkun meren pohjaan joutuneen. Kirjoittajana olen itse saanut eräänlaista vertaistukea lukemistani surua koskevista teksteistä. Arvelen, että avoimet pöytäkirjamerkintäni viestittävät toisillekin asioista, jotka kärsimysten aallonpohjasta kannattelevat ihmistä eteenpäin. vietettiin kylätalossa uutuuskirjani julkistamishetkeä. Pykeijan Ystävien netisivuilla esiintyjistä kirjoitetaan näin: ”Rooleissa ja solisteina esiintyvät Bahar Yegane, Ulpu Siponen, Roosa Honkanen, Kalle Virtanen, Stefanie Tuurna, Hannu Lepola ja Arto Myllärinen. Pirjo Konttisen kirja ” Yesterday – Paluuni eiliseen” on kuvaus ajasta kuolemansurun äärellä parikymmentä vuotta sitten ”eilen”. Näin sanoi ohjaaja-käsikirjoittaja Arto Myllärinen Pykeijan tai Pykeijän kuten kylän suomalaisjuuriset kylänsä nimen sanovat, kesällä 2019, kun hän toimi kertojana Rakkauden kaikuja-oopperassa, jota esitettiin silloin heinäkuussa useita kertoja Pykeijän kirkossa. Illalla 5.5. Turhaan äidit sytyttelivät myrskylyhtyjä illalla meren puoleiseen ikkunaan näyttämään kotirannan suuntaa merikalassa olleelle miesväelle. Rakkauden kaikuja on ainutlaatuinen Pykeijan ja Jäämeren rantojen asuttamisesta kertova musiikkinäytelmä, joka tekee paluun tulevana kesänä Pykeijan kirkkoon. Suomalaiset lähtivät metsä-Suomesta karkuun pettuleipää, mutta viimeiseen asti tuo pettuleipä heidän seuranaan oli, sillä viimeiset muruset syötiin repun pohjalta Jäämeren rannalla. Se kertoo ruijansuomalaisten matkasta pohjoiseen sekä rakastumisista, jotka syntyivät paikallisväestön ja uusien tulokkaiden kohdatessa – kielten, kulttuurien ja sydänten rajapinnoilla. Pykeijän Ystävien nettisivuilla näytelmän synnystä mainitaan näin: ”Kuunnellessaan Pykeijän menneisyyden kertomuksia ja viipyessään kylän kallioilla hän tunsi tehtäväkseen antaa tälle ainutlaatuiselle historialle äänen ja saattaa sen kaikkien koettavaksi.” Ihmiset ovat kyselleet kesän 2019 jälkeen, eikö tuota oopperaa voisi vielä kerran esittää Pykeijan kirkossa. Meri antoi aina kalaa ja samalla elantoa. Rakkauden kaikujaooppera tekee paluun Jäämeren rannalle. Perille pääsy merisen kala-aitan äärelle tiesi sitä, että toimeentulo oli tästä lähtien taattu. Rakkauden kaikuja kalliossa on musiikkinäytelmä, joka kumpuaa vanhoista tarinoista, tuulesta ja muistista. ” Pykeijän Ystävät ovat vahvasti mukana tukemassa näytelmän toteuttamista talkoovoimin. Alunperin oli tarkoitus, että kaikki jäisi kesään 219, mutta kyselyitä ja pyyntöjä tuli niin paljon, että ainutlaatuinen musiikkinäytelmä päätettiin herättää henkiin vielä kerran. Marja Guttorm tuli kirjan julkistamisjuhliin Nuorgamista. Näytelmän ohjaaja ja käsikirjoittaja Arto Myllärinen toimii myös Pykeijän Ystävien puheenjohtajana. Myllärinen tarkoitti lausahduksellaan sitä, että meri otti omansa jokaiselta perheeltä, joka aikoinaan vaelsi nälkää pakoon tuuliselle Pykeijän niemelle. Lavalla nähdään tulevana kesänä musiikin ammattilaisia Suomesta. Kahvilan, käsityömyymälän ja matkahuollon lisäksi se tarjoaa myös paikan kokouksille ja kulttuurin esilletuomiseen. Kun Jäämeri näytti mahtinsa, niin vene kaatui ja saattoi sen mukana mennä niin isät kuin pojatkin. Meri otti omansa jokaiselta perheeltä. Kyyneleittä ei Pykeijassa selvinnyt kukaan Jaakko Peltomaa Kyyneleittä ei Pykeijassa selvinnyt kukaan. Kesällä 2019 Pykeijan kirkossa koettiin jotain hyvin ainutlaatuista ja ainutkertaista. toukokuuta 2026 16 // Utsjoen kylätalo Giisa taipuu moneen Giisa on hieno paikka myös oman kylän kulttuurin esilletuomiseen. Omassa pitäjässä tehtyjen kirjojen esilletuomiseen ja niiden pienimuotoisiin julkistamisjuhliin oma kylätalo sopii myös mitä parhaiten. Oopperan harjoitukset, esittämiset ja kaikki järjestelyt vaativat kesällä 2019 hyvin paljon ja toki tietysti jo ennen kesääkin. Pykeijän Ystävien nettisivuilta löytyy tarkempia tietoja muun muassa esityksen aikatauluista ensi heinäkuussa. Joukko taitavia harrastajia sekä joukko kovan luokan musiikin ammattilaisia aina oopperalaulajista alkaen, esitti Pykeijan historiasta kertovaa musiikkinäytelmää. Nyt toukokuun ajan Giisassa on näytteillä Mikael Waclinin Filmikuvia järviltä: ”Ihmisiä järvillä”. Kirjaa on saatavilla Utsjoen kylätalo Giisan myymälästä. ”Yesterday 2002 Paluuni eiliseen” on kuvaus kuolemansurun ääreltä.. Inarilainen // Keskiviikkona 20. Utsjokelaisen Minna Saastamoisen/Studio Borgan taidokas taittotyö nostaa kauniisti esiin kirjan sanomaa; toivon ja ylösnousemususkon ulottuvuutta elämän rankimpien syvyyksiin äärellä. Mutta oli Pykeijassa asumisen hintakin kova
mennessä: inariviikot.fi Lipunmyynti alkaa 30 min ennen näytöstä ja päättyy elokuvan alkaessa. Ahvenkisan voittokala nousi vuonna 2024 tällaisella setillä. klo 19 Su 24.5. Kisakaloja otetaan vastaan vielä sunnuntaihin 24.5.2026 asti. Nyt kun eletään toukokuun loppupuolta, ja päivällä on 15 astetta lämmintä, niin kilpailu on hyvä puhaltaa poikki. Tervetuloa katsomaan ja kannustamaan lahjakkaita nuoria. Tyttövauva Syntymäaika: 05.05.2026 Pituus ja paino: 52,5 cm / 4455 g. tanssiryhmä esiintyy Kaarteen auditoriossa. Lähetä syntyneen / syntyneiden tiedot verkkosivun lomakkeella. Tervetuloa! Ivalon kouluja kulttuurikeskus Kaarre, Koppelontie 4, käynti pääovesta Elokuvateatteri Kaarre MORTAL KOMBAT II Su 24.5. Tänä vuonna ääniä annettiin 242 kappaletta ja äänestyksen voitti 119 äänellä ulkokuntosali Urkinpuistoon Saariselälle. klo 15.30 Liput 10 €, kesto 1 h 49 min LASTEN TANSSIRYHMÄN ESITYS: ELÄKÖÖN RAKKAUS! La 23.5. ohjelma KLO 14: LASTEN LAAVUKONSERTTI: ULPU MATTUS-KUMPUNEN & KIVIKÄÄRMEEN MAALAUSTA MUKKAVUOPAJAN PERHEPUISTO, IVALO KLO 17: LASTEN TANSSIRYHMÄN ESITYS: ELÄKÖÖN RAKKAUS! & TOMI TOMIN UUSI YSTÄVÄ -ELOKUVA IVALON KOULUJA KULTTUURIKESKUS KAARRE KAIKKIIN TAPAHTUMIIN ON VAPAA PÄÄSY TERVETULOA! Ilmoita tapahtumasi Inarviikoille 31.5. Kuljettaja käytettiin terveyskeskuksessa jatkotutkimuksissa. Samalla myös Inarilaisen pilkkikalenteri on kaluttu loppuun tältä kaudelta, pilkkikansan pyhiinvaellus päättyi tällä kertaa Nitsijärven jäälle. klo 18 La 23.5. Asiasta kertoo Lapin poliisi viikonlopputiedotteessaan. klo 17 vapaa pääsy! Kesto 1 h S Inarilainen julkaisee syntyneiden tietoja ilmaiseksi. Lähetä myös kuva ahvenesta Inarilaisen päällä tai vaihtoehtoisesti kuva, jossa mukana ahven ja sen pyytäjä. Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan yllätyspalkinto. Inarilaisen Ahvenkisa päättyy – vielä ehdit osallistua kilpailuun Ville Vaarala Perinteisesti Inarilaisen Ahvenkisa on käynnissä niin kauan kuin jäätilanne sen sallii. Voittajaehdotuksen toteutuksesta vastaa tekninen toimi yhteistyössä vapaa-aikatoimen kanssa. VILLE VAARALA. toukokuuta 2026 // 17 Inarin kunta, Piiskuntie 2, 99800 Ivalo inari@inari.fi www.inari.fi Vuoden 2026 osallistuvan budjetoinnin voitti ulkokuntosali Urkinpuistoon Saariselälle Inarin kunnan osallistuvassa budjetoinnissa 2026 kuntalaiset saivat päättää, miten 20 000 euroa käytetään. klo 18.30 viimeinen näytös! Liput 10 €, kesto 1 h 56 min 16 LAMMASETSIVÄT (DUB.) Pe 22.5. Onnelliset vanhemmat: Ilona Liikanen ja Tuomo Vaaraniemi. Mukava olisi myös tietää, mistä vesistöstä ahven on pilkitty, mutta ”Mettäjärvikin” käy. Lähetä toimitukseen ahvenen paino ja pituus. Pääpalkintona 100 euron lahjakortti Suutari-Sepon kalastustarvikeliikkeeseen Ivalossa. TORSTAI KLO 14-16 IVALON KOULU-JA KULTTUURIKESKUS KAARRE KOPPELONTIE 4, IVALO KATSO KAIKKI JUHLAVUODEN TAPAHTUMAT INARI150.FI LISÄTIETOJA / LASETIÄĐUH / LÂÂ ʹSSTEÂĐ/ LASSEDIEĐUT: ANNE-MARIE.KALLA@INARI.FI, 040 723 0697 KRISTA.LEIVO@INARI.FI, 040 744 1210 Säämi kielâkähviviäsu Sääʹm ǩiõllkååʹffpäiʹǩǩ Sámi giellakafea INARI150 INARI150 INARIN-KUNTA KATSO KAIKKI JUHLAVUODEN TAPAHTUMAT INARI150.FI Lasten kulttuurin juhlaviikon lauantain 23.5. 7 Tanssiesitys avaa ilmaisen lastenelokuvanäytöksen: TOMI TOMIN UUSI YSTÄVÄ La 23.5. Ryhmän ohjaaja ja koreografi on Janita Rantanen. Tiedot ja valokuvan voi lähettää Inarilaisen sähköpostiosoitteeseen: toimitus@inarilainen.fi Toimitus valitsee voittokalan. Vauvauutisia Kuljettaja vietiin terveyskeskukseen huumepikatestin jälkeen Jaakko Peltomaa Sunnuntaina aamuyöllä poliisipartio pysäytti Rovaniementiellä Ivalossa henkilöauton, jonka kuljettajalle tehty huumausainepikatesti oli positiivinen. klo 17 Vapaa pääsy! Kesto: 3 min Syksystä yhdessä harjoitellut 10-12 v. Inarilainen // Keskiviikkona 20. Osallistuvassa budjetoinnissa on neljä vaihetta: ehdotusten jättäminen, ehdotusten läpi käyminen kunnassa, äänestys sekä voittajaehdotuksen toteuttaminen. Lisätietoja: reetta-mari.tammela@inari.fi tai tuija.mikkonen@inari.fi Lisätietoa osallistuvasta budjetoinnista: www.inari.fi INARI150 INARI150 INARIN-KUNTA Saamen kielikahvila 21.5. Tai lähetä molemmat kuvat, eihän tämä niin vakavaa ole, vaikka palkinnossa onkin kyse myös rahasta. Poliisitiedotteen mukaan asiaa tutkitaan rattijuopumuksena ja huumausaineen käyttörikoksena
/ 9.6. / 29.6.) Ulko-Vintti klo 13-15 Kesä-Vintin päättäjäiset 29.6. KOULULAISTEN PÄIVÄLEIRIT Nuorten toiminta Seuraa seurakunnan Instagramia @inarinseurakunta Lapsi-vanhempi-liikuntakerho yleisurheilukentällä maanantaisin klo 17:00-17:45 (viikot 20-26) Superkerho yleisurheilukentällä 6-10-vuotiaille Viikosta 20 alkaen maanantaisin klo 18-19 ja keskiviikkoisin klo 17-18. 12.6. Kohderyhmänä 1.-4.-luokkalaiset. klo 10-17 Lapset 5€ / aikuiset 10€ Päivän aikana voit kokeilla Vasatokan välineistöä ja pelailla omatoimisesti Alue avoinna klo 10-17, tule ja nauti kun sinulle sopiI!. / 18.6.) Pikku-Vintti klo 14-17 K13 Kesäkahvila klo 17-20 Perjantaisin ei toimintaa Huom! VINTTI KIINNI HEINÄKUUN KEPPARILEIRI 1.-4.6. klo 13-15 futis 10-12-vuotiaille Ivalon urheilukentällä KESKIVIIKKOISIN 3.6. Ilmoittautuminen 20.5. / 18.6. Ivalon kirkolla 10.6. KESÄ 2026 SUP-LAUTAILUPÄIVÄT Vain uimataitoiset 7.-luokkalaiset ja sitä vanhemmat IVALON UIMARANNALLA PE 12.6. / Ti 9.6. toukokuuta 2026 18 // Nuorisotila STÖNÖ Ti 2.6. Huom! Kiinni pe 12.6. klo 10-15. LIIKENNEPUISTOT ma-pe klo 12:00 17:30 INARIN KIRKONKYLÄLLÄ 1.6. / 23.6.) Kaikkien Vintti klo 13-17 Keskiviikkoisin (3.6. Kaikille avoimet porrastreenit Toukokuussa keskiviikkoisin klo 18:30 alkaen Kesäkuussa torstaisin klo 18:30 alkaen Liikunnallinen päiväkerho Kesäkuussa viikot 23-25 Ilmoittautuminen ja lisätietoa seuran nettisivuilta @nuorisotalo_stono @inarin_vintti @vapaa_aikatoimi_inari @nuortentyopajainari @liikunnanohjaajat Ilmoittautuminen 21.6. / 16.6. Kohderyhmänä 1.-6.-luokkalaiset. Klo 17:00 20:00 (7.-luokkalaiset ja sitä vanhemmat) Huom! STÖNÖ KIINNI 12.6. 3.-luokkalaiset ja sitä vanhemmat voivat osallistua ilman huoltajaa. 13.8.2026 Nuorisotila VINTTI Maanantaisin (1.6. IVALOSSA 15.6. lounaan 40€ / 4 päivää, 10€ / päivä. klo 13 futis nuorille Inarin koulun kentällä TORSTAISIN 4.6. / 16.6. / Ti 9.6. / 24.6.) Uimarannalla klo 12-15 HUOM! Ke 17.6. Ilmoittautuminen päättyy 31.5. / To 4.6. / 11.6. KLO 13-17 LIIKUNNANOHJAAJIEN KESÄKUU NUORTEN TYÖPAJA SEKÄ ETSIVÄN NUORISOTYÖNTEKIJÄN palvelut käytettävissä normaalisti koko kesän ajan. Tiistaisin (2.6. YÖTTÖMÄN YÖN MELONTARETKI 25.6. Sateella suljettu. / Ke 3.6. 3h 60€ / hlö, sis. / 22.6. klo 10-15. klo 13-15 futis 13+ vuotiaille Ivalon urheilukentällä Heinäkuun ohjelma varmistuu kesän edetessä. Päiväleiri 6-13-vuotiaille Leiripäivät klo 9-16 sis. / To 11.6. klo 20 Muddusjärvelle kahden hengen avokanooteilla Vasatokan melontaoppaiden johdolla. Ilmoittautuminen päättyy 31.5. 30.6. / 10.6. mennessä. Klo 15:00 16:30 Voit käyttää omia kiekkoja tai lainata niitä kerhosta. MUUTOKSET MAHDOLLISIA. SUP-lautailupäivä uimarannalla klo 13-17 Torstaisin (4.6. / To 11.6. Kesäkuussa maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 18-19. SEURAA TIEDOTTELUA SOMESSA! Inarin seurakuntatalolla 15.6. / 17.6. varusteet ja retkieväät Säävaraus, kovalla tuulella retki melotaan joella Ikäraja 12v (vanhempien kanssa) TIISTAISIN 2.6. ja 11.6. / 8.6. Lisätietoa ja ilmoittautumiset: inarinseurakunta.fi Inarin kunnan alueen lasten ja nuorten kerhot, leirit ja tapahtumat FRISBEE-kerho Koulukeskus Kaarteen pihalla Ti 2.6. Alle kouluikäiset ja 1.-2.-luokkalaiset huoltajan vastuulla. Huom! Kiinni pe 19.6. / 9.6. Retken kesto n. Inarilainen // Keskiviikkona 20. ja 16.6. mennessä vasatokka.fi-verkkokaupan kautta tai sähköpostilla vasatokka@inari.fi KESÄINEN PUUHAPÄIVÄ 24.6. KLO 12-16 INARIN UIMARANNALLA KE 17.6. / To 4.6
Myydään K O K O U S K U T S U Utsjoen Sähköosuuskunnan varsinainen vuosikokous pidetään 29.5.2026 klo 12.00 alkaen Nuorgamissa vanhan koulun tiloissa. Čoahkkimis giehtadallojuvvojit boazodikšunásahusa 4 § mearriduvvon áššit, rádjaáidi Palgatjohka-Guoldná, Suoma ja Norgga gaskasaš rádjaáiddi bajásdoalliid nammadeapmi sihke stivrras ovdanbukton ja eará ovdanboahtti áššit. KOKOUSKUTSU Muotkatunturin paliskunnan sääntömääräinen kevätkokous pidetään Inarissa Riutulan Vasatokassa tiistaina 28.5 2026 klo 11.00 alkaen. 0100 5577 LUKIJAILMOITUKSET lukijailmoitukset@hillagroup.fi MAINOKSET • myynti@hillagroup.fi • mainostajalle.hillagroup.fi TIETOSUOJALAUSEKE hillagroup.fi/tietosuoja TOIMITUS toimitus@inarilainen.fi Päätoimittaja Jaakko Peltomaa 010 665 7332 Toimittaja Ville Vaarala 050 306 7677 Myyntipäällikkö Eliisa Lintula 050 322 3849 Henkilökohtaiset sähköpostit etunimi.sukunimi@hillagroup.fi Piiskuntie 1, 99800 Ivalo inarilainen.fi KUSTANTAJA Hilla Group Oyj Va. Kokouksessa käsitellään: PH asetuksen 4§;n määräämät asiat, vahvistetaan phv;n 2025-2026 teurassuunnitelman toteutumisluettelo teurastussuunnitelma phv:lle 2026-2027 valitaan uusia liikennevahinkoarviohenkilöitä muut hallituksen esittämät asiat 11.5.2026 Hallitus Vuokrataan asunto Ivalosta 4henkinen lapsiperhe olisi muuttamassa Ivaloon elokuussa, jos sinulla tai tutullasi olisi tarjota meille koti, soittele niin kerron lisää. Karigasniemellä 9.5.2026 Hallitus Kokouksia Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys, Ivalon osasto miesten ryhmä kokoontuu Kuulaassa ti 26.5.2026 klo 14:30-16:00. Utsjoki 7.5.2026 Utsjoen Sähköosuuskunta Hallitus Báisduoddara bálgosa ÁITOSAŠ GIĐĐAČOAHKKIN dollojuvvo Guossis Gáregasnjárggas duorasdaga 28.5.2026 dbm 17.00. Partakossa 15.5.2026, hallitus Mudusjäävri palgâs EIDUSÂŠ KIĐĐÂČUÁKKIM vástuppeeivi 29.5.2026, tijme 14.00 Anarist Saijoosist Čuákkimist kietâdâllojeh ptasâttâs 4§ meridem ääših, já stiivrâ oovdânpuáhtám sehe eres oovdân puáttee ääših. Jäämme lomalle. Giehtadallojuvvojit bdá 4 § mearridan áššit. Gápmasis 15.5.2026 Stivra Muddusjärven paliskunnan VARSINAINEN KEVÄTKOKOUS perjantaina 29.5.2026, klo 14.00 Inarissa Sajoksessa Käsitellään poronhoitoasetuksen 4 § määräämät asiat, sekä hallituksen esittämät ja muut esille tulevat asiat. toimitusjohtaja Teija Pelto-Arvo Painopaikka Botnia Print Oy Ab, Oulu Verkosta tuoreimmat uutiset ja parhaat jutut kätevästi mistä vain Tarjotaan vuokralle Kytkimien ja Kytkimien ja vauhtipyörien vauhtipyörien vaihdot vaihdot Inarijärventie 417 b, 99800 Ivalo p. KIINTEISTÖHUOLTO LVI ASENNUS JA –URAKOINTI HIRSIRAKENTAMINEN ULKOMAALAUKSET REMONTTITYÖT P PO OH HJJO OIIS S--L LA AP PIIN N K KIIIIN NT TE EIIS ST TÖ ÖP PA AL LV VE EL LU UT T O OY Y OMISTAJAN JA VUOKRAAJAN KUMPPANI – IVALO, SAARISELKÄ, KIILOPÄÄ, INARI, NELLIM… Pidämme huolta kiinteistöistä ympäri vuoden ja vuorokauden VAIHTOSIIVOUKSET IKKUNOIDEN PESUT, SIIVOUKSET MÖKKIHUOLINTA METSÄJA PIHATYÖT MUUT PALVELUT JJoouunnii R Riieeppuullaa,, 00444455557755119977 jjaa M Maaiijjaa R Riieeppuullaa,, 00444455557755115500 S Säähhkkööppoossttii:: iinnffoo@ @llaappiinnkkiiiinntteeiissttooppaallvveelluutt..ffii w ww ww w..llaappiinnkkiiiinntteeiissttooppaallvveelluutt..ffii • KIINTEISTÖHUOLTO • LVI ASENNUS JA –URAKOINTI • HIRSIRAKENTAMINEN • ULKOMAALAUKSET • REMONTTITYÖT POHJOIS-LAPIN KIINTEISTÖPALVELUT OY Jouni Riepula, 044 557 5197 ja Maija Riepula, 044 557 5150 s.posti: info@lapinkiinteistopalvelut.fi www.lapinkiinteistopalvelut.fi OMISTAJAN JA VUOKRAAJAN KUMPPANI – IVALO, SAARISELKÄ, KIILOPÄÄ, INARI, NELLIM… Pidämme huolta kiinteistöistä ympäri vuoden ja vuorokauden • VAIHTOSIIVOUKSET • IKKUNOIDEN PESUT, SIIVOUKSET • MÖKKIHUOLINTA • METSÄJA PIHATYÖT • MUUT PALVELUT Hammasteknikkomestari Erikoishammasteknikko Jyrki Isojärvi VASTAANOTTO UTSJOELLA Ajanvaraukset p. PERJANTAI KLO 14 Stönö 40 vuotta STÖNÖ, IVALON URHEILUTALO VAPAA PÄÄSY TERVETULOA JUHLIMAAN NUORISOTILA STÖNÖN YLI 40-VUOTIASTA TAIVALTA! INARI150 INARI150 INARIN-KUNTA KATSO KAIKKI JUHLAVUODEN TAPAHTUMAT INARI150.FI ASIAKASPALVELU • asiakaspalvelu@hillagroup.fi • asiakaspalvelu.hillagroup.fi 020 750 4469 ma–pe klo 9–15 JAKELUHÄIRIÖT Posti: ma-pe klo 8-18 ja la klo 9-16, Puh. Käsitellään muut esille tulevat asiat. Kokouksessa käsitellään poronhoitoasetuksen 4 § määräämät asiat, raja-aita Palgatjoki-Kuolna, Suomen ja Norjan välisen poroesteaidan kunnossapitäjien nimeäminen sekä hallituksen esitykset ja muut esille tulevat asiat. Vapaa 1.6.2026. Inarilainen // Keskiviikkona 20. Kaamasessa 15.5.2026 Hallitus ČOAHKKINBOVDEHUS Muotkeduoddara bálgosa njuolggadusvuloš giđđačoahkkin dollojuvvo Anáris Rivdola Vasatokkassa 28.5.2026 diibmu 11.00. Tervetuloa! Markku 040-5129108. Joni 044-251 8224 Yhdistysja seuratoiminta ILMOITUKSET SÄHKÖPOSTITSE lukijailmoitukset@hillagroup.fi VERKOSSA asiakaspalvelu.hillagroup.fi Rivit Kokouksia Invaramppi 100x500 cm, 150 €. Käsitellään pha:n 4 §:n määräämät asiat. 050 467 6240 Avoinna ma – pe klo 8 16 Autohuolto Ivalo Ilmastointihuollot Ilmastointihuollot ja nelipyöräja nelipyöräsuuntaukset suuntaukset Vuokrattavana Ivalon keskustan tuntumassa saunallinen kaksio. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat (15 §). 0453164757. Puh. 0400 237 177 • jaakko.poussu@porari.fi MAALÄMPÖJA VESIKAIVOPORAUKSET Ivalon Paliskunnan VARSINAINEN KEVÄTKOKOUS pidetään Tolosen Pirtillä (Tolosentie 1010) lauantai 30.5.2026 alkaen klo 17.00. p.040 589 3316. porari.f i Jaakko Poussu • p. Tapahtumaan on saatu avustusta Laphalta. Tilinpäätösasiakirjat ovat nähtävillä kotisivuillamme www.uso.fi 20.5.2026 alkaen. Pärttihist 15.5.2026, stivrâ. Parvekeovi karmeineen 95x195 cm, kahdella lämpöovella 100 €. toukokuuta 2026 // 19 Stönö 40 vuotta 22.5. Gáregasnjárggas 9.5.2026 Stivra Paistuntunturin paliskunnan SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS pidetään Guossissa Karigasniemellä torstaina 28.5.2026 klo 17.00. 050 467 6240 Avoinna ma – pe klo 8 16 Autohuolto Ivalo Kytkimien ja Kytkimien ja vauhtipyörien vauhtipyörien vaihdot vaihdot Inarijärventie 417 b, 99800 Ivalo p. 040 738 8916 020 743 3940 Myös kotija laitoskäyntejä Inarissa, Ivalossa ja Utsjoella www
Skuvlejumi lágidit Guolástanturismma máhtu ovddideapmi Ohcejogas -prošeakta ja Riikkaidgaskasaš turismma stuorrunbálggis -prošeakta. Bures boahtin oahppat bienasta bitnii mo sáhtát ráhkadit iežat neahttasiidduid! Bargobádji dollojuvvo vuossárgga 25.5.2026 dii 15-17. fi tai kevo@utu.fi UTSJOKI • OHCEJOHKA. Kuntosalit Utsjoen kuntosalilla naisten ja miesten vuorot Naisten vuorot: maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 6-9 Miesten vuorot: tiistaisin ja torstaisin klo 6-9 Nuorgamin kuntosali on muuttanut vanhalle koululle (Herrakuru 18). toukokuuta 2026 20 // Utsjoen kunta | Ohcejoga gielda | www.utsjoki.fi Luossa 1a, 99980 Utsjoki/Ohcejohka | +358 40 188 6111 Utsjoen uimahalli Aukioloajat 18.5.2026 alkaen: Maanantai klo 15-19, tiistai klo 15-19, keskiviikko klo 12-16 ja torstai klo 12-16. Tiedustelut kuntosalin avaimista Timolta, timo.huupponen@utsjoki.fi, 040 678 6965. Ohcejohka ma 9.6.2026 dmu 12-18 Njuorggán ga 10.6.2026 dmu 12-18 Gáregasnjárga be 12.6.2026 dmu 12-18 Lágideaddjin Lapha ja Ohcejoga gielda. Kontio gilis Ga 10.6 dmu 10 Gáregasnjárga, Gilidállu Sáivu Du 11.6. dmu 15 Ohcejohka, Gilidállu Giisá Fárus ovddidanjođiheaddji Veli-Matti Ruotsalainen ja gielddainšeneavra Kimmo Ankelo. Teasttaide oassálastin ii bistte guhká, teasttat leat álkki ja maiddáidorvvolačča. Lassediehtu Timos, timo.huupponen@utsjoki.fi, 040 678 6965 Onko nettisivujen perustaminen ajankohtaista – tai olisiko aika päivittää vanhat sivut uuteen. Kahvitarjoilu. Työpajan järjestävät Kalastusmatkailuun liittyvän osaamisen kehittäminen Utsjoella -hanke ja Kansainvälisen matkailun kasvupolku -hanke. klo 13.30-18.00, Kevontie 470 Ohjelma: https://sites.utu.fi/kevo/news/kevon-avoimet-ovet/ Kahvitarjoilu. Ohcejoga vuojadansále Rabasáiggit 18.5.2026 rájes: Vuossárga dmu 15-19, maŋŋebarga dmu 15-19, gaskavahkku dmu 12-16 ja duorastat dmu 12-16. Àlšasálet Ohcejoga álšasále vuorut nissoniidda ja albmáide. Mihtiduvvo gorutčoahkku, čárvunfápmu, varradeaddu ja -sohkar ja testejuvvo doaibmanákca. Jearaheamit álšasále čoavdagiin Timos: timo.huupponen@utsjoki.fi, 040 678 6965 Kunnon Mummola, yli 65-vuotiaat Karigasniemen koululla ti 26.5.2026 klo 11-14 Kunnon Mummolassa tarjotaan mahdollisuus osallistua tasapainoa ja toimintakykyä arvioiviin testeihin. Tarkista paikat kunnan sivuilta tapahtumakalenterista. Dárkkis báikkiid gieldda siidduin dáhpáhuskaleandaris. Voit osallistua joko paikan päällä Utsjoen kunnantalolla tai etänä Teamsin kautta: utsjoki.fi/tapahtumat. Teasttaid lassin Kunnon Mummolas lea vejolašvuohta mihtidahttitgorutčoahku. Tapahtumasta vastaavat alueellinen liikuntajärjestö Lapin Liikunta ry sekä Utsjoen kunta. Bargobádji ordnejuvvo hybrida-hámis. Lisätiedot Timolta, timo.huupponen@utsjoki.fi, 040 678 6965 Kunnon Mummola, badjel 65-jahkásaččat Gáregasnjárggas, skuvla, ma 26.5. Lisätiedot: Elina Vainio, elina.vainio@utu. klo 12 Nuorgam, Ravintola Beaivvaš To 11.6. Testien lisäksi Kunnon Mummolassa on mahdollisuus mittauttaa kehonkoostumus. Testit ovat nopeita, helppoja ja ennen kaikkea turvallisia. Tervetuloa oppimaan askel askeleelta, miten voit luoda omat verkkosivut! Työpaja maanantaina 25.5.2026 klo 15–17. Nissoniid vuorut: suossárgga ja gaskavahku dmu 6-9 Albmáid vuorut: maŋŋebárgga ja duorastaga dmu 6-9 Njuorggán álšasále lea fárren boares skuvlii (Herrakuru 18). klo 15 Utsjoki, Kylätalo Giisa Mukana kehitysjohtaja Veli-Matti Ruotsalainen ja kunnaninsinööri Kimmo Ankelo. Mii fállat káfe. Työpaja toteutetaan hybridinä. Lisätiedot Timolta, timo.huupponen@utsjoki.fi, 040 678 6965 Buresveadjinbeaivvit bargoahkásaččaide Boađe mihtidit iežat veadjima, testet doaibmanávcca ja gullat áššedovdiid rávvagiid buoret árgabeaivái. dmu 11-14 Kunnon Mummolas fállat vejolašvuođa oassálastit teasttaide, mas meroštallatdássedeattu. Lassedieđut: Elina Vainio, elina.vainio@utu. Teasttain ii dárbbaš bivastuvvat iige šieđđaluvvat, sáhtát boahtit dábálašbiktasiiguin. Utsjoki ti 9.6.2026 klo 12-18 Nuorgam ke 10.6.2026 klo 12-18 Karigasniemi pe 12.6.2026 klo 12-18 Järjestäjinä Lapha ja Utsjoen kunta. dmu 12 Njuorgám, Restoráŋŋa Beaivváš Du 11.6. Mitataan kehonkoostumus, puristusvoima, verenpaine ja -sokeri ja testataan toimintakykyä. Testeissä ei tarvitse hikoilla eikä hengästyä, voit siis tulla paikalle tavallisissa vaatteissa. Koulutuksessa saat asiantuntijan vinkit siihen, mitä verkkosivujen suunnittelussa kannattaa huomioida, esimerkkejä verkkosivujen luontityökaluista, käytännön apua ja ohjausta. Kontio kylillä Ke 10.6 klo 10 Karigasniemi, Kylätalo Sáivu To 11.6. Lassedieđut Timos: timo.huupponen@utsjoki.fi, 040 678 6965 Hyvinvointipäivät työikäisille Tule mittamaan hyvinvointisi, testaamaan toimintakykysi ja kuulemaan asiantuntijoiden vinkit parempaan arkeen. Lisäksi paikalla on hyvinvointialan yrittäjiä. fi tai kevo@utu.fi Geavu rabas uvssat Be 12.6.2026 dii 13.30-18.00, Kevontie 470 Prográmma: https://sites.utu.fi/kevo/news/kevon-avoimet-ovet/ Gáfestallan. Báikki alde maid buresveadjinsuorggi fitnodatdoallit. Dáhpáhusa ordnejit guvllolaš lihkadansearvi Lapin Liikunta ry ja Ohcejoga gielda. Skuvlejumis fidnet áššedovdi tipssaid dasa maid neahttasiidduid plánemis gánnáha váldit vuhtii, ovdamearkkaid neahttasiidduid hábmenbargoneavvuin, geavatlaš veahki ja rávvema. Sáhtát searvat báikki alde Ohcejoga gielddadálus dahje gáiddusin Teams bokte: utsjoki.fi/tapahtumat. Inarilainen // Keskiviikkona 20. Leago neahttasiidduid ráhkadeapmi áigeguovdil dahje leago áigi beaividit boares siidduid. Kevon avoimet ovet Pe 12.6