Inarilainen 20.08.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

0400-423525 Ivalontie 16 | 99800 IVALO | 040 48 55 181 INARIN JA UTSJOEN PAIKALLISLEHTI keskiviikko 20.8.2014 18.vsk. STRAND OY Ivalontie 71 99800 Ivalo puh. MERKKIKORJAAMO Lintumaantie 9 Huollot ja korjaukset kaikkiin automerkkeihin Puh. 020 742 4070 www.rautia.fi/ivalo Palvelemme: PRESSUTALLI KALUSTOLLE Mitat: 3m*2,5m*2,3m, vihreä ma-pe 8.00 - 17.00 la 9.00 - 13.00 10900 6900 Omatalo-päivä to 21.8. Lue lisää s. Boine kipusi vielä kerran lavalle yleisön pyynnöstä konserttinsa päätteeksi. Lue lisää sivulta 7. IVALO J. klo 11-15 Night Club Hipun Kellari PE / LA 23-04 Yläkerrassa: 23.8. Karaoken MM-kilpailun Suomen karsintakilpailu Ilmoittautuminen klo 20-22, kilpailu alkaa klo 22 10 ensimmäiselle nais- ja miesosallistujalle Viking Linen risteilyetukortti Tervetuloa laulamaan! PALVELEMME IVALO IVALON LENTOASEMA TAKSI IVALO, P.www.ivalontaksit.com 0100 87 888 8?21 JOKA PÄIVÄ P. Mari Boine sai yleisön pysymään lämpimänä keskiyön viileässä säässä. ark. 016 6755 700 Mari Boine oli odotuksien arvoinen Ijahis Idjan odotetuin pääesiintyjä oli norjansaamelainen Mari Boine yhtyeineen. nro 34 puhelin 020 710 9050 www.inarilainen.fi Kuvaaja : Paadar Images Murmanskin pihataidetta Karaoke PE / LA klo 21-03 Hipun Lounas 10,50 . Maailman tunnetuimmaksi saamelaiseksi kutsuttu Boine esiintyi tapahtumassa lähemmäs tunnin mittaisella ohjelmistollaan. Boine yhdistää musiikissaan vahvalla ja ainutlaatuisella tavalla jazzia, folkia, bluesia, maailmanmusiikkia sekä joikua. KUMISAAPAS NEOPREENI SIEVI LIGHT BOOT TAX FREE KESKIVIIKOSTA SUNNUNTAIHIN Pirkka kesäperuna 2kg pussi Suomi 1 00 ps PLUSSAKORTILLA Pirkka CostaRica kahvi 500g myös tumma paahto raj. 10!. 2pkt/talous ERÄ 5 99 kg Pirkka Vesimeloni Espanja 0 99 kg Lauluillaan Boine ottaa kantaa politiikkaan sekä yhteiskunnan ilmiöihin, ja käsittelee lauluissaan saamelaisten tärkeiksi kokemia asioita. 2pkt/talous 1 99 pkt (3,98/kg) Ilman plussakorttia 2,95pkt (5,90/kg) Pirkka Tuore Lohifilee Norja vakuumipakattu raj
Ottelu ja sen ympärille järjestetty tapahtumakokonaisuus tulevat varmasti muodostamaan ikimuistoisen viihdetapahtuman paikkakunnalle. 200 metrin etäisyy- delle Ivalojoen rantaviivasta. Elyn mukaan rakennukset voitaisiin teknisillä ratkaisuilla ja maanpintaa pengertämällä saattaa vaadittuun korkeustasoon, mutta sen mielestä rakennuspaikkaa on tarkasteltava laajemminkin. 2 Keskiviikkona 20.8.2014 Tunturi-Kiekko järjestää hyväntekeväisyystapahtuman Pietarinkadun Oilers lokakuussa Ivaloon Lokakuun 4. Joukkueen pelaajat koostuvat entisistä ja nykyisistä urheilutähdistä sekä eturivin viihdetaiteilijoista, jotka eivät esittelyjä kaipaa. . päivä tehdään Ivalon jäähallilla historiaa, kun Suomen kuuluisin hyväntekeväisyysjoukkue Pietarinkadun Oilers tuo jääkiekkoshow´nsa Ivaloon. Päivän aikana pelataan ottelu Tunturi-Kiekon All Starsjoukkuetta vastaan. Ely-keskus kat- soo, että kun otetaan huomioon muun muassa alueen tulvanuhanalaisuus, niin asia olisi ratkaistava kaavalla. Kyseessä olevalla alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa tai asemakaavaa. teenamme on saada tupa täyteen. ?Erityisesti kannustamme kaikkia seuran 30-vuotisen toiminnan aikana mukana olleita osallistumaan tapahtumaan. Tapahtuman ja juhlakauden kunniaksi tapahtumaviikonlopulle on ajateltu pientä seuran historiasta kertovaa näyttelyä. Kotiarkistoista löytyvästä Tunturi-Kiekon tai sitä edeltävän seuran Ivalon Kiekko-67 historiasta kertovasta tai muusta jääkiekkoaiheeseen liittyvästä näyttelyä varten lainattavissa olevasta materiaalista voi olla yhteydessä Janne Tervahautaan vaikkapa sähköpostisoitteessa janne. Jukka Rantala, Mika Siivikko, Janne Tervahauta, Ipa Mäkinen ja Jarkko Kaisanlahti ovat suunnitelleet Pietarinkadun Oilersin vierailua vuoden verran ja tässä vaiheessa kaikki näyttää hyvältä. 50 000 euroa.. Tapahtuma on paikkakunnalle varmasti sellainen ?once in a lifetime. Lisäksi haluamme Tunturi-Kiekossa muistaa juhlavuoden kunniaksi seurassa menestyksekkäästi pelanneita ja toimineita aktiiveja kutsumalla heidät Oilersia vastaan pelaavaan All Stars-joukkueeseen, myhäilevät joukkueen kasaamiseen osallistuneet Jukka Rantala ja Janne Tervahauta. . Odotuk- semme pelaajien suhteen ovat korkealla ja toivottavasti hallin jäällä nähdään NHL-kaukaloissakin meritoituneita pelaajia, hankkeen puuhamiehiin kuuluvat Jarkko Kaisanlahti ja Mika Siivikko toteavat. Tapahtuman ajankohta on erinomainen siinäkin mielessä, että Tunturi-Kiekolla alkava toimintakausi on seuran 30:s toimintavuosi. . Kunnianhimoisena tavoit- Peuravuonon selvitykset riittävät Toimintansa lopettaneen Peuravuonon sahan tilannetta ei Inarissa selvitetä. Kunnanjohtaja Reijo Timperin esitys kaatui kunnanhallituksessa äänin 3-6. Veikko Väänänen (kok) esitti Ulla Kemppaisen ja Jari Huotarin kannattamana, ettei selvitystä hankita. Kunnanjohtaja jätti pöytäkirjaan eriävän mielipiteensä. Kunta osti maat 100 000 eurolla 2011 ja kehitysyhtiö InLike rakennukset 60 000 ja koneet ja laitteet 230 000 eurolla. Ely vastustaa revontulikotia Ivalojoen rantaan Lapin Ely-keskus vaatii, että Inarin kunnanhallituksen myöntämä lupa kuuden revontulikotarakennuksen rakentamiseen Hotelli Ivalon tarpeisiin joen vastarannalle kumotaan. Olemme yhdessä Inarin kunnan liikuntatoimen ja jäähallihenkilökunnan kanssa laskeneet, että urheilukentän uusilla siirrettävillä katsomoilla voimme järjestää turvalliset ja toimivat katselutilat koko tuolle määrälle. Oilers ilmoittaa Ivaloon tulevan joukkueensa ja Oilers Bändin kokoonpanon meille syyskuun alkupuolella. Tapahtumalla kerätään varoja Tunturi-Kiekon junioritoimintaan sekä Uusi lastensairaala 2017-hankkeelle. Pietarinkadun Oilers on vuonna 1988 perustettu suomalainen näytösotteluita pelaava jääkiekkojoukkue, joka on kerännyt toimintansa aikana jo yli kaksi miljoonaa euroa hyväntekeväisyyteen. Kunnanhallitus toteaa, että ?veneliikenteen reunaehdot riippuvat olennaisesti veneen tyypistä?. Koppelon-Akujärven osakaskunnan hoitokunta on vaatinut kuntaa ryhtymään toimenpi- teisiin, jotta Akujoen siltarumpu korjattaisiin sellaiseksi, että se mahdollistaisi vesiliikenteen joella. Akujoessa on nyt rinnakkain kaksi, halkaisijaltaan 2000 millimetrin tierumpua. Pelaajalistat julkaistaan heti tuoreeltaan tapahtuman facebook- sivustolla, joilla tapahtuman toteutuksen etenemistä voi seurata. Olemme todella ylpeitä ja onnekkaita, että Oilers on valinnut Ivalon hyväntekeväisyysottelunsa tapahtumapaikkakunnaksi. kello 18. Inarilainen luetaan tarkasti Kunnanhallitus ei taivu Akujoen siltarummun isontamiseen Inarin kunnanhallitus on antanut lisäselvityksensä PohjoisSuomen Aluehallintovirastolle Akujoen siltarummun laajentamisesta vesiliikenteen mahdollistamiseksi. Kunnanhallituksen mukaan hanke on toteutettu vesioikeuden päätöksen mukaisesti eikä kunta näe asiassa aihetta muihin toimenpiteisiin, jollei asiasta toisin sovita tai kuntaa ei vel- voiteta toimenpiteisiin. Kunnan selvitysten mukaan siltarumpujen läpi pääsee kanootilla tai kajakilla ja matalan veden aikaankin niiden läpi pääsee, kunhan kumartuu. Rakennukset olisivat sijoittuneet lähimmillään noin 100 . Tervahauta on laittanut päälleen vanhan pelipaitansa ja se päätynee lokakuussa Tunturi-Kiekon historiasta kertovaan näyttelyyn. toteaa tapahtuman järjestelyjä Ivalossa johtava Ismo ?Ipa. Kunnan laskelmien mukaan tierumpujen korvaaminen halkaisijaltaan 3000 millimetrin tierummulla maksaisi asennuksineen noin 40 000 . Mäkinen. Hyväntekeväisyysottelun yhteyteen jäähallille järjestetään jääkiekkoaiheinen toimintapäivä, jolloin jäähallilla ja urheilutalon ympäristössä on tekemistä ja näkemistä koko perheelle. Hyväntekeväisyystapahtumaan kuuluvat myös iltabileet ja hyväntekeväisyyshuutokauppa, jotka järjestetään Hotelli Kultahipussa. Illan orkesterina toimii Oilers Bänd. . Olen erittäin tyytyväinen Inarin kunnan ja paikkakunnan yrityselämän mukaantulosta tukemaan tätä ainutlaa- tuista hyväntekeväisyystapahtumaa, toteaa hankekoordinaattori Mäkinen. Tunturi-Kiekko järjestää kaikille avoimen tiedotustilaisuuden tapahtumasta ja siihen liittyvistä järjestelyistä jäähallilla torstaina 21.8. Ivalon jäähalliin on mahdollista ottaa sisälle 500 katsojaa. ?Tämä on paksua kangasta, sillä kovin ohuella paidalla olisi tullut kylmä 30 vuotta sitten, silloinhan ei jäähallia ollut, muistutti Tervahauta. perttuli@gmail.com. Tapahtumaan liittyvä varainkeruu ja mainosmyynti on lähtenyt liikkeelle toivotulla tavalla.
Jos Lidl päättäisi rakentaa Ivaloon, minun tieni veisi sinne siinä missä Siwaan, S-markettiin, ja K-kauppaankin. ?Lidl varmasti lisäisi kilpailua ja vaikuttaisi hintatasoon kuluttajamyönteisesti. Enää ei tarvitsisi pysähtyä Sodankylässä kivennäisvesien ostoon, vaan nekin ostokset voisi tehdä kätevästi omalla paikkakunnalla. ?Lidl saattaisi pysäyttää myös venäläisiä maidonhakijoita, mikäli tuo ulkomaan tuontia koskeva kriisi kestää niin kauan, että liike ehtisi nähdä päivänvalon ja saattaisi kaupan pihalla olla muutama norjalainenkin auto. ?Kolikolla on myös se kääntöpuoli: K-kaupat ovat useilla paikkakunnilla kokeneet tappioita Lidl´n tulon jälkeen, joten se olisi samalla uhkatekijä olemassa oleville ketjuille ja työpaikoille. ??Liidelin. Kolttakulttuurisäätiön järjestämä Kolttakulttuuriviikko on jatkoa kesäkuun alussa järjestetylle vastaavalle tapahtumalle Nellimin ja Keväjärven kolttakylissä. Tälläkin kertaa ohjelmassa on kolttasaamelaisten perinteitä vaalivaa ja esittelevää ohjelmaa. Keskiviikkona 20.8.2014 3 Päätoimittajalta Koulusopan annetaan muhia Inarin sivistyslautakunta päätti jo kertaalleen, että ala-aste sopii niin hyvin viides- ja kuudesluokkalaisten opinahjoksi, että heidän kannattaa käydä siellä koulua jatkossakin. Onneksi Lidlissäkin valikoimassa on kotimaisia tuotteita, valikoima on kasvanut ja kaupan johto ymmärtää asiakkaitten tarpeita. Noh, tulevaisuutta on niin kovin vaikea ennustaa ja jos Lidl haluaa perustaa kaupan Ivaloon, eihän sitä kai estääkään voi? ?Voin tunnustaa, että itse käyn Lidlissä äärimmäisen harvoin, vaikka niitä täällä etelässä on ihan riittävästi tarjolla. Käytän mieluummin kotimaisia kauppaketjuja. Kuluttajille kilpailun lisääntyminen olisi luonnollisesti mieluisa asia. Valikoima laajenisi ja tuotteiden hinta todennäköisesti hieman laskisi. Kutinasta johtuva raapiminen aikaansaa useita rikkoutumia hiuspohjaan. Kaikilla päätäitartunnan saaneilla ei esiinny oireita lainkaan. Olen sitä mieltä, että sisämarkkinoidemme (siis meidän suomalaisten) kannattaisi pitkässä juoksussa suosia kotimaista kauppaa ja tuotantoa, varmistaakseen niiden elinvoimaisuuden tulevaisuudessakin. Täi-ongelma kannattaa ottaa vakavasti Kouluterveydenhoitaja Anne Talosela muistuttaa, että kodeissa on jälleen, koulujen alettua, syytä kiinnittää huomiota täi-asiaan. ?Lapsia on ohjattava käyttämään vain omia päähineitään, kampoja, harjoja ja hiusrinksuja. Linja-autoissa ei suositella paikkojen vaihtamista kesken matkan ja yökyläilyjäkin kannattaa määrätyissä tapauksissa välttää. ?Leireillä ja matkoilla täit leviävät helpoiten. Esitelmän pitää Neidenin Itäsaamelaisen museon (Østsamisk museum) Kolttakulttuuriviikon aikana voi oppia vaikkapa kurniekan valmistuksen. johtaja Honna Havas. vaikutusten uhat ja mahdollisuudet riippuvat mielestäni siitä, kenen näkökulmasta asiaa tarkastelee. Olen varma, että Lidl toisi hintakilpailua paikkakunnalle ja sitä kautta siitä koituisi ruokakauppojen asiakkaille positiivisia vaikutuksia, ainakin aluksi. Toisaalta Ivalossa on jo nyt kolmen ruokakauppaketju myymälöitä, mikä on mielestäni ihan tarpeeksi näin pienelle paikkakunnalle. ?Uuden ketjun tulo saattaisi hyvinkin tipauttaa jonkun muun toimijan pois kuvioista ja tilanne muuttuisi ennalleen. On toki arveltu, että ne eivät sisäilmansa puolesta sovellu koulukäyttöön, mutta jos arvelujen perusteella tehtäisiin kunnan kiinteistöpolitiikkaa, niin moni kunnan kiinteistöistä täytyisi evakuoida jo tänä iltana. Inarin kunnassa suunniteltiin parisen vuotta sitten kuudesluokkalaisten siirtämistä yläasteelle. Muutamia työpaikkoja tulisi kylälle lisää ja Ivalon asema kunnan keskeisenä kauppapaikkana vahvistuisi. ?Kylällä jo olevat kaupat joutuisivat hieman miettimään profiiliaan ja todennäköisesti näkisivät Lidlin tulon Ivaloon alkuun uhkana. Kunnanhallitus on myös päättänyt, että alakoululla käytössä olevien ri- vitalojen kuntoa selvitetään. Kulttuuriviikon tapahtumat ovat kaikille avoimia ja maksuttomia.. erilaisia käsityöpajoja ja käsityönäytöksiä sekä opetetaan kolttien perinneruuan, kurniekan valmistaminen. Päätös ei sopinut kunnanjohtajalle, joka otti asian otto-oikeudella kunnanhallituksen pyöritykseen. Inarin kunnanhallitus on nyt vieraillut niin ala-asteen kuin yläasteenkin puolella ja pohdinta 5.- ja 6.luokkien mahdollisesta muutosta yläasteen ja ehkä lukionkin puolelle jatkuu. Uskon silti, että kauppiaitten keskinäisen yhteistyön ja erikoistumisen myötä asiakkaita riittäisi myös Lidliin ja jo olemassa oleviin suurten ketjujen kauppoihin. ?Toistaiseksi asiakassitouttamisbonusplussapinssikortit pitävät pintansa, mutta Lidl on ehkä juuri siksikin onnistunut kasvattamaan osuuttaan kaupasta myös Suomessa. Vaikka täitä ei tänään löytyisikään, voi niitä seuraavana päivänä jo löytyä. Päätäitartunnan tyypillisin oire on hiuspohjan kutina. Jos täi pääsee koulussa leviämään, niin siitä voi tulla, ja on usein tullutkin kuukausien, jopa lukuvuoden mittainen riesa, joten sen vuoksi tämä on asia, josta tänäkin syksynä tiedotetaan koululaisia ja koululaisten vanhempia, kertoo kouluterveydenhoitaja Anne Talosela. Kurniekanpaistoa ja helmitöitä Sevettijärvellä vietetään Kolttakulttuuriviikkoa Kolttasaamelaisesta kulttuurista saa kunnon siemauksen, jos lähtee huomenna kolmeksi päiväksi Sevettijärvelle. Perheissä on tärkeää, että kaikki perheenjäsenet hoitavat hiuksensa täiongelman aikana. ?Täi on ollut kouluissa aika kiusallinen ongelma viimeiset kymmenen vuotta. Kolttakulttuuriviikon aikana järjestetään mm. Jotta asiaan löytyisi hyvä ratkaisu, niin mikäpä estäisi kysymästä nyt puolestaan viidesja kuudesluokkalaisten vanhemmilta mitä he pitäisivät parhaimpana kouluratkaisuna. Julkisuudessa on todettu, että jossakin Ylikiimingissä ja Sallassa kokemukset koululasten siirtämisestä isompien joukkoon ovat niin hyviä, että entiseen ei kuulemma palata. Näinkin saattaa olla, mutta hyvä olisi tietysti selvittää mitkä ovat kokemukset lähempää, vaikka Inarin Kirkonkylältä, jossa peruskoululaiset toimivat saman katon alla. Silläkin argumentilla on näpäytelty vanhan mallin puolustajia, että peruskoulu on yhtenäinen, mutta vanhaa perua kunnan koulut Ivalon taajamassa ovat etäällä toisistaan. Termeillä sopii viisastella, mutta ei siitäkään mihinkään pääse, ettei nykyisessä käytännössä, jossa viides- ja kuudesluokkalaiset käyvät koulua Ivalojoen koulussa Kyrönpuolella, ole mitään vikaa. jaakko.peltomaa@inarilainen.fi Kouluterveydenhoitaja: Kolmen raati Olisiko Lidl Ivalossa uhka vai mahdollisuus? Tauno Ljetoff, opiskelija Eeva Harmanen, sairaanhoitaja Jani Huhtamella, koulutusasiamies ?Asennehan sen määrittää. Itse haluan nähdä kaiken minulle annetun ja vastaantulevan mahdollisuutena. Asiasta kysyttiin vanhempien mielipidettä ja enemmistö vanhemmista oli sitä mieltä, että siirto ei käy, koska siihen ei ole mitään järkevää pedagogista syytä. Onkin jo kohtuullista, että pöytään löytyy tarkkaa tietoa noiden puisten rivitalojen kunnosta. Pyrin suosimaan kotimaista ja paikallisesti tuotettuja elintarvikkeita. Apu löytyy kahdesta itsehoitolääkkeestä, joiden oikeassa käytössä apteekin henkilökujnta antaa tietoja. Itse hieman vierastan Keski-Euroopasta ja kauempaakin rahdattuja elintarvikkeita, joiden tuotekuvauksessa on jos vaikka mitä. Toivottavasti asian tiedostaminen etukäteen ehkäisee päätäiden leviämistä. Täiden kuriin saamiseksi toivotaan lasten vanhempien ryhtyvän toimenpiteisiin niiden hävittämiseksi. Lisäksi Kolttakulttuuriviikon aikana kuullaan vanhoja kolttasaamelaisia tarinoita, leikitään perinneleikkejä ja katsotaan kolttasaamelaisista kertovia filmejä. Lauantain Kolttakinossa kuullaan myös mielenkiintoinen esitelmä Neidenin kolttaalueen historiasta. Kutina-oireiden puuttuminen ei siis poissulje tartunnan mahdollisuutta. Kouluterveydenhoitaja Talosela sanoo, että päätäiden häätäminen vaatii aina hoitoa, sillä päätäit eivät poistu hiuspohjasta itsestään. Pitkätukkaisten kannattaa pitää hiuksensa kiinnitettynä. Lasten ja kaikkien perheenjäsenten hiukset tulisi tarkistaa päivittäin kirkkaassa valossa noin kuukauden ajan. Näennäiset uhatkin muuttuvat mahdollisuuksiksi lähemmän tarkastelun myötä. Kutina johtuu päätäin syljen sisältämistä aineista sen imiessä verta ihosta. Kolttakulttuuriviikon tarkempi ohjelma löytyy osoitteesta www. kolttasaamelaiset.fi. Kolttakulttuuriviikko to- teutetaan Saamelaiskäräjien myöntämällä projektiavustuksella
Heinäntekoajan lähestyessä haettiin hevoset takaisin. Olivatko kaikki hevoset tallessa? ?Enpä muista, että sinne olisi hevosia kadonnut, eikä sitäkään sattunut, että joku hevonen olisi loukannut itsensä pahasti. Heidän piti valita paras maalaus. Ohrasta tehtiin jauhoja kotitarpeisiin, mutta sitä viljeltiin myös eläinten rehuksi. Leena Patjaksen näyttely Kuulassa elokuun loppuun Vielä on mahdollisuus käydä tutustumassa Leena Patjaksen taidenäyttelyyn kulttuuritalo Kuulaassa Ivalossa. Niissä värimaailma on aivan toista luokkaa kuin Lapin maisemissa. Leena Patjas sanoo, että taiteen tekemiseen tulee himo. ?Aina kun toinen taulu valmistuu, toista jo aloitellaan. Voi tehdä koppiharjoituksia ja kokeilla miten sormilyönti tai hihalyönti Lentopalloliiton aluepäällikkö Harri Paadar yllyttää kaikenikäisiä ihmisiä lentopallon pariin. Hän muistelee lämmöllä sellaisia miehiä kuin Iisko Sara ja Oiva Nieminen, jotka ymmärsivät juniorilentopallon päälle ja saivat tartutettua koulupoikaan lentopallokipinän. Lentopalloliiton aluepäällikkönä Paadar on toiminut nyt vuoden. Jos miehet näkivät, että joku kohtelee hevosta huonosti, niin silloin annettiin piiskaa. ?Kun savottahommat oli tehty, niin sen jälkeen isäntien piti ajaa hevosella omat polttopuut. Muutaman kerran kai hevosia tuli sieltä omin päin johonkin Akujärven liepeille. Koppelolaisten lehmät saattoivat sienten perässä kävellä Ukonjärven sivulle asti. Viime viikolla 60 koululaista kävi tutustumassa näyttelyyni. Patjas alkoi 1990-luvun lopulla toteuttaa elämänikäistä haavettaan taiteen tekemisessä. ?Kun on kerran innostunut lentopallosta, niin kyllä sitä haluaa harrastaa koko elämänsä ajan, kunhan vain ympäriltä löytyy samanhenkisiä ihmisiä sen verran, että saa pelin pystyyn kentälle. onnistuu. Kaamasesta löytyy myös taiteilijan ateljee Tunturin Taidetupa. Leena Patjas on julkaissut myös Kuus kossuvichyä Kaamasessa ?runokirjan. Inga-Briitta Magga Leena Patjas elää kuin muuttolintu. Lapsille on tarjolla pehmeitä harjoituspalloja. ?Kun lapsi vähän varttuu ja lyö pallo ensimmäisen kerran niin, että siitä kuuluu oikein lyönnin ääni, niin lentis saattaa viedä mennessään. Sääskiä ja paarmoja Nanguniemessä varmasti oli, mutta hevonenhan osasi hoidella itse itsensä ja mennä semmoisiin paikkoihin missä sääskistä ei ollut riesaa. ?Muistelisin, että hevoset saivat olla Nanguniemessä ilman kenkiä, mutta kyllä joillekin myös jätettiin holkittomat kengät jalkaan. Honkaa ja jonkun verran koivuakin ajettiin pihoihin kevättalvisin ja alkutalvesta ennen savotoiden käynnistymistä. Hän ehti tehdä 19 vuoden työputken Nokian palveluksessa. ?Nokian vuosina lentopallo oli kuvioissa koko ajan, pelasin ja valmensin. Ja hyvin hevoset Nanguniemessä pysyivät. Hän on käynyt useita taidealan kursseja ja tutkintoja. Leena Patjaksen näyttely on monipuolinen kattaus taiteilijan osaamisesta aina akvarellimaalauksista tiffanylasitöihin. ?Ensimmäinen öljyvärityöni sammakosta on työ, jolla on eniten tunnearvoa. Se oli välttämätön eläin siinä ennen sotia ja vielä sotien jälkeen harjoitetussa keräilytaloudessa. Osa jopa paremmassa kunnossa kuin sinne vietäessä. Kulkeminen ei häntä haittaa, sillä siihen hän on vanhana utsjokelaisena tottunut. ?Teen yhteistyötä muun muassa urheiluseurojen ja koulujen kanssa. Talveksi hän palaa Kanariansaarille. ?Lähdemme lokakuussa pois Lapista ja palaamme taas loppuke- väällä muuttolintujen tavoin tänne Lappiin. Myös toinen kotimaa Espanja näkyy useissa Leena Patjaksen töissä. Karhuja Nanguniemessä oli, mutta ei niitä osattu pelätä. Näyttely avattiin Inariviikkojen aikoihin ja on esillä tämän kuun loppuun saakka. Lentopallo on upea laji ja siinä jokaiselle pelaajalle tulee kentällä onnistumisia, kehon treeniä ja henkistä kasvamista, vakuuttaa lentopallon puolestapuhuja Harri Paadar.. Lentopalloliitto pyrkii siihen, että koulujen tilaisuuksissa käy myös paikallisen lentopalloseuran edustaja kertomassa, että jos laji kiinnostaa, niin sitä voi ohjatusti harrastaa paikkakunnalla. Harri Paadar sanoo, että lentopallon pariin voi tutustuttaa jo ekaluokkalaisia. ?Ekaluokkalaiset haluavat vielä leikkiä ja lentopallon avulla sitä leikkiä voi harrastaa. Kunnianarvoisa urheiluseura Pellon Ponsi perusti lentopallojaoston. Lentopallo kehittää myös lasten sosiaalisia taitoja. Sen ajan työhevosethan olivat etupäässä rauhallisia ruunia eli kuohittuja työhevosia. Olin tiivisti mukana perustamisvaiheessa ja nyt Pellossa juniorit pelaavat lentopalloa oikein innokkaasti ja lajin tulevaisuus siellä näyttää hyvältä. ?Paikkakunnalle tarvitaan aina muutamia innokkaita lentopalloihmisiä. Parempihan siellä oli ilman kenkiä, niin ei ollut sitä vaaraa, että yksi kenkä irtoaa ja hevosen pitää kulkea paripuolikengillä. Kuinka suuressa levon tarpeessa hevonen oli talven jäljiltä? ?Olihan savottahevonen kovilla, mutta toisaalta mies ja hevonen tottuivat toisiinsa ja kumpikin yleensä kohteli toisiaan hyvin. Joskus on ollut niinkin, että paikkakunnalta täysin nuupahtanut lentopalloharrastus alkaa yhtäkkiä herätä eloon uusien vetäjien voimin. Hän ehti olla yrittäjänä Kaamasen Kievarissa yli kymmenen vuotta. Yleensä he ovat lasten vanhempia, jotka ajattelevat, että nyt täytyy virittää lentopalloseura tai ?jaosto käyntiin. Ne piti viedä sinne aika kauas siltä varalta etteivät ne palaile omia aikojaan takaisin. Ne saivat olla siellä omassa rauhassa ja olla kesälomalla. Onneksi mieheni on ymmärtäväinen ja antaa minun keskittyä taiteeseen eikä ole esimerkiksi vaatimassa ruuan laittoa. Moni muistaa Leenan Kaamasen Kievarista. Kun aluepäällikön pesti tuli auki, päätin hakea sitä ja voin vakuuttaa, että en ole katunut Nokialta lähtöä. Ja tässä vaiheessa tarvitaan myös Lentopalloliiton tukea. Se oli luppoaikaa hevoselle savottatalven jälkeen. ?Kun pottumaat oli kesäkuun alkuviikoilla veltattu ja sonta ajettu, niin hevoset vietiin Nanguniemeen. Valtaosa lapsista valitsi myös sammakon suosikikseen. Se on lastenkin mielestä niin hauska. Yksinäinen sooloilija ei voita lentopallossa yhtään erää, mutta kun poruk- ka puhaltaa yhteen hiileen, niin silloin se pärjää. Aluepäällikkö Paadar tuumailee, että lentopalloharrastus on Suomessa hyvässä nousussa. Suomen lentopallomaajoukkueen menestys on omalta osaltaan lisäännyt intoa lajin harrastamiseen. ?Lentopallon harrastajista 70 prosenttia taitaa olla tyttöjä, joten siinä mielessä tästä on tullut tyttöjen laji, mutta poikiakin haluamme kannustaa lajin pariin. Näin kesäajan sai käyttää kalastukseen. ?Täysin palvellut työhevonen päätyi aikanaan metsän reunaan ja sille annettiin nikkelinukutus. Hevonenhan on niin liukas lähtemään liikkeelle, ettei karhu sitä helposti kiinni saa. ?Hevoset kulkivat Nanguniemessä pikku laumoissa ja kilostelivat toistensa kanssa. Kaikki lämpö oli puun varassa, joten sitä meni paljon. ?Hevosten kesälomassa oli kyse siitä, että ne saivat olla rauhassa, mutta oli siinä kysymys siitäkin, ettei isäntien tarvinnut käyttää aikaa hevosten hoitoon, kun ne olivat Nanguniemessä. Itse pidän myös syvistä väreistä, kertoo Leena Patjas ensimmäisestä öljyvärityöstään. Taiteilija asuu Kaamasessa kesäkuukaudet. Ja olihan siellä loppukesällä sieniäkin. Olen nähnyt, että lapsi innostuu aivan älyttömästi, kun hän huomaa miten lentopalloa käsitellään. Lentopallo on monipuolinen liikuntalaji, jota voi harrastaa minkä ikäisenä tahansa. ?Jos juniorilentopallosta puhutaan, niin se kehittää lapsen motorisia taitoja erittäin monipuolisesti. Lehmät tosin palailivat joka ilta omia aikojaan kotinavetan taakse ammumaan. Oliko hevonen joka talossa? ?Melkein jokaisessa Ivalojokivarren talossa oli yksi tai kaksi hevosta ja hetkellisesti kolmekin. Miehellä riittää työkenttää missä liikkua, sillä itäisin alue on Kuhmo ja pohjoisin tietysti Nuorgam. Kun hevoset haettiin takaisin, niin ne olivat hyvässä kunnossa. Siinä on monenlaista byrokratia ja verotusasiaakin, jotka pitää selvittää ja meiltä aluepäälliköiltä löytyy kokemusta näihinkin pulmiin. Paadarin kotiseura oli Utsjoella Utsjoen Kuohu. Hän viettää kesät Kaamasessa ja talvet etelän auringossa. Harri Paadar levittää lentopallon ilosanomaa Utsjokelaissyntyinen Harri Paadar asuu Haukiputaalla ja työskentelee Lentopalloliiton Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluepäällikkönä. Hevoset söivät Nanguniemen rannoilta kortetta ja jängiltä suoheinää. Koppelon Konisniemi ei ollut hevosten laidunpaikka, vaikka nimi tuommoinen onkin. Se oli ihan hyvä työpaikka, mutta kyllä it-maailmaa tuli nähtyä ihan riittävästi. Viime talvena Paadar vieraili Ivalon ala-asteella opettamassa koululentopalloa, kun koulu oli sellaista itse toivonut. ?Aina kun kutsu koululta tulee, niin siihen vastataan. Hevonen haudattiin siihen tai sitten se nyljettiin ja luista keitettiin saippuaa. Oliko Nanguniemi paras paikka hevosille? ?Siellä oli hevosille tilaa, eikä eväs loppunut kesken. Konisniemessä saattoi sen sijaan törmätä lehmään, sillä etenkin ennen sotia lehmätkin kulkivat vapaina. 4 Keskiviikkona 20.8.2014 Viikon kysymys ? Miten savottahevonen vietti kesää? Nanguniemessä saattoi törmätä vapaana laiduntaviin hevosiin vielä pitkälle sotien jälkeenkin, kun Koppelon, Veskoniemen ja Akujärven hevoset viettivät siellä kesää. Miten hevoset pärjäsivät Nanguniemessä kesän ajan, hevosajan nähnyt entinen koppelolainen Ville Kiviniemi? ?Hevoset pärjäsivät omin päin Nanguniemessä oikein hyvin. Myös pienimuotoinen porotalous kuului asiaan monessa jokivarren talossa ennen sotia, mutta sotien jälkeen porotalous alkoi väistyä, kun ajateltiin, että savotat antavat turvatumman leipäpuun. ?Muistan hämärästi, että olen 30-luvulla saanut varstan käteen ja sain olla aikuisten mukana varstomassa ohraa riihessä Ivalojoen Pikkusaaressa. Näin kävi pari vuotta sitten Pellossa. Eipä yhtä hyviä paikkoja ollut
Reilun puolen vuoden mittaiseksi kaavailtu pesti vaihtui kuitenkin voimalaitoksen käyttäjän viraksi, kun tehtävää hoitanut Mikko Lehtosalo sairastui ja jäi virasta pois. Pari vuotta aiemmin sähköteknikoksi valmistunut Jääskeläinen valittiin avoimeen virkaan ja seuraavana vuonna Rovaniemen maalaiskunnasta lähtöisin oleva vaimo sekä muu perhe muuttivat Inariin. Jääskeläisten perheen ensimmäinen asuinpaikka oli Kirakkajokisuulla oleva, nykyisin Inergia Oy:n edustustiloina toimiva, voimalaitoksen hoitajan talo. Vanhoista putkista jäljellä ovat laitoksen pihalle entisöidyt pätkät. Tänä päivänä Tunturiverkon alueella toimii Jääskeläisen arvion mukaan noin 40 eri myyjää ja sähkön hinta määräytyy paitsi kilpailutilanteen, myös pitkälti lainsäädännön ja verojen mukaan. Yksin näitä töitä ei tehdä. Yhtiöihin ja erityisesti asiakaspalveluun on huuhtoutunut todella hieno henkilöstö, jonka kanssa on ollut ja toivottavasti on edelleenkin helppo toimia, hän kiittelee. Eero Jääskeläinen kertoo, että viime vuoden aikana käyttöön otettu sähkön kaukoluen- ta on otettu Tunturiverkon jakelualueella hyvin vastaan, joskin vuodenajan mukaan suurestikin vaihtelevat laskut ovat aiheuttaneet lisäpainetta myös asiakaspalvelussa. ?Etäluettava mittari seuraa sähkönkulutusta reaali-ajassa ja lain mukaan tasaerälaskutus ei ole enää sallittua, vaan sähkölasku tulee sen mukaan, mikä kulutus on. Laitoksella on menossa muutaman vuoden mittainen perusparannustyö, jonka aikana voimalarakennuksessa ja koneissa tehdään tarvittavia huoltotöitä. Jos järven pinta laskettaisiin samaan tasoon kuin ennen voimalaitosta, se muuttaisi maisemaa radikaalisti. Yleisimminhän ne koskevat laskutusta eli sähkön hintaa ja kulutusta. Omaa kulutustaan kuluttaja voi seurata myös netistä löytyvän seurantasivun alta, josta voi noin vuorokauden viiveellä tarkastaa vaikkapa sen, mihin aikaan on edellisiltana vääntänyt saunan päälle, hän kertoo. Heinäkuussa 60 vuotta täyttänyt Inergia Oy:n asiakaspalvelun myyntijohtaja Eero Jääskeläinen ei lämpene ajatukselle, että Rahajärvi palautettaisiin luonnontilaan. Muita lämmöntai energianlähteitä ei tarvittu, hän kertoo. Vanhat voimalaitoksen tuloputket uusittiin 90-luvun lopulla. Asuimme Kirakkakönkäällä vuoteen 1989 saakka, jolloin ostimme Koppelosta kyläkauppanakin toimineen talon ja remontoimme siitä perheelle kodin, jossa asumme vaimon kanssa edelleen, Eero Jääskeläinen kertoo. Hinta ja kulutus huolestuttavat Vuodesta 1994 lähtien Eero Jääskeläinen on johtanut asiakaspalvelua. . Nykyään Rahajärveltä laitoksen kautta Ukonjärveen laskeva vesi kulkee Venäjällä valmistettuja metalliputkia pitkin. Pelkästä sähkölaitoksen asiakaspalvelusta tehtävä on laajentunut parissa kymmenessä vuodessa koskemaan koko Inergia Oy:n energiakonsernin asiakaspalvelua. Myöhemmin toimenkuva laajeni koskemaan myös venäläisten ja norjalaisten energiayhtiöiden kanssa tehtävää asiakasyhteistyötä. ?Yksi tehtävistäni on huolehtia siitä, että kaikkiin niihin kysymyksiin, jotka asiakkaiden mieltä energiankulutuksessa askarruttavat, vastataan nopeasti ja asiantuntevasti. Se tarkoittaisi noin kolmen metrin laskua vedenpinnassa, hän arvioi. Silloin kun sähkö oli vielä halpaa Yli 30 vuotta Inarin kunnan sähkölaitoksen, sittemmin Inergia Oy:n, palveluksessa työskennellyt Eero Jääskeläinen muistaa ajan kun sähkö oli vielä halpaa. ?1970-luvulla Inarissa oltiin vielä pelkästään Venäjän tuontisähkön varassa. Sähkö maksoi silloin muutaman pennin kilowattitunnilta eli se oli niin halpaa, että täälläkin oli taloja joissa ei ollut savupiippuja lainkaan. Voimalaitoksen tuloputkia varten uitettiin 4398 tukkia, joista sahattiin noin kymmenen kilometriä sahatavaraa, Eero Jääskeläinen kertoo. ?Kirakan voimalaitoksen vuotuinen tuotanto on tänään noin 4-4,5 miljoonaa kilowattituntia. Tunturiverkon alueen asiakkaat siis kyllä käyttävät Inarijärven vedestä Paatsjoella tuotettua sähköä, mutta he ostavat sen näil- tä markkinoilta, hän tähdentää. Sähkön siirto Venäjältä Nellimin kautta Suomen puolelle alkoi vuonna 1965. ?Ensi vuonna 50 vuotta täyttävää yhteistyötä on suunnitelmissa juhlistaa jotenkin yhdessä venäläisten yhteistyökumppaneidemme kanssa, Eero Jääskeläinen kertoo. Kati-Susanna Lompolojärvi. Eli kyse ei ole kovin suuresta määrästä, kun koko Tunturiverkon alueella käytettävä sähkön määrä on noin 150 miljoonaa kilowattituntia vuosittain, laitoksesta edelleen vastaava Eero Jääskeläinen kertoo. Heinäkuun lopulla 60 vuotta täyttäneen Jääskeläisen mukaan reilun vuoden verran miestä vanhemman vesivoimalaitoksen ylläpitokustannukset ovat pieniä ja se käy kauko-ohjauksella Ivalosta käsin. Pätkätyö muuttui virka-uraksi Viitasaarelta syntyisin oleva Eero Jääskeläinen tuli Ivaloon ja silloisen Inarin kunnan sähkölaitokseen pätkätyöläiseksi huhtikuussa 1980, kun yhtiössä tehtiin verkoston kartoitustöitä. Kuluttajille tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi omakotitalossa sähkölasku voi olla talvikuukausina useita satoja euroja ja kesällä vastaavasti alle sadan euron. Keskiviikkona 20.8.2014 5 60-vuotias Eero Jääskeläinen: Kirakan voimalaitos edelleen hyvässä kunnossa Kirakkakönkään voimalaitosta viimeisenä kunnallisena virkamiehenä hoitanut Eero Jääskeläinen toteaa laitoksen olevan vielä hyvässä kunnossa, vaikka sen tuottama sähkön määrä varsin vähäinen onkin. Pelkästään siirrosta vastaavalla verkkoyhtiöllä ei siis ole mahdollisuutta inarilaisille kuluttajille edullisempaa sähköä tarjota, ei vaikka se edelleen Venäjältä tuleekin. ?Tunturiverkon siirtämästä sähköstä lähes kaikki tulee Venäjältä ja sitä tulee niin paljon, että suuri osa siitä menee yhtiön verkoissa edelleen Inarin ulkopuolisille markkinoille. Lopputuloksena on hänen mukaansa siisti vesivoimala, seuraaviksi kuudeksikymmeneksi vuodeksi. Kesäkuussa 1953 Kirakkakönkään voimalaitoksen vihkijäisiä juhlisti useita valtiovallan ja julkisen elämän edustajia sekä iso joukko Inarin kuntalaisia. Kahden koneiston voimin toimivan vesivoimalaitoksen rakennustyö oli urakka, joka oli vaatinut muun muassa 15 000 miestyöpäivää. . Neljä vuotta myöhemmin sähköteknikon osaamista tarvittiin lain edellyttämiin sähkötöiden asennustarkastuksiin ja Jääskeläisen työt siirtyi- vät Ivaloon.
Ilm. Utsjoen srk-talolla/Kulmakivellä. OUTAKOSKELLA: To 28.8. klo 10 liturgia Sevettijärven kirkossa ja lounas seurakuntatalossa. IVALON HELLUNTAISEURAKUNTA To 21.8. 4:43 21.8. La 23.8. klo 18 vigilia. 4:52 25.8. Keskiviikkoisin rukoustunti klo 13. Pastorin puh. Su 30.8. Odota minua siellä ? suvannolla. Ulla Me tunnemme surua ja ikävää, vaan muistot kauniit meille papasta jää. Sirpa, Minttu Kari ja Miki Valtteri Jari, Tarja ja Janna Sami, Sinikka Jimi, Kalle, Ilari ja Aki veljet ja sisaret perheineen sukulaiset ja ystävät Esko on siunattu läheisten läsnä ollessa 15.8.2014. Kiitämme osanotosta. UTSJOELLA:vEnsi su 24.8. 040 5071713. IVALONLAAKSON RAUHANYHDISTYS: Ompeluseurat to 21.8. 5:01 laskee 21:54 21:49 21:44 21:39 21:34 21:29 21:24 Lähde: www.moisio.fi Veden pintalämpötilat Kevojärvi 15,8 astetta Inarijärvi 16,1 astetta Lähde: Suomen Ympäristökeskus Miete Mieli on kuin laskuvarjo: se toimii vain avoimena. - T. 24.8. Esko Olavi Aaltonen, siunasi Mauno Hepola. Ilm. ja tied. R. Mahdollisuus ostaa ruokaa. mennessä Juhalle. NUORTEN MELONTA/vaellus: La 13.- su 14.9. Sami Lappi, Sami Pohjoisvirta, Sami Kauppinen Hollolassa, Sami Titola, Samuli Mikkola ja Samuli Hyytiä. Torstaina Soini, Veini ja Speaidna. Perjantaina Iivari, Iivo ja Ivvár. Lauantaina Signe, Varma ja Sivnne. Signe Nuorgam. Sunnuntaina Perttu, Beartu ja Birtá. Maanantaina Loviisa ja Luviissá. Tiistaina Ilmi, Ilma, Ilmatar, Meret ja Meartá. Ruusuja * S-Market Vaskoolille Lapin Susien yleisurheilukisojen palkintoherkuista! T: Sudet ja yleisurheilijat * Kyllikki ja Erkki Kreiville. Voit lähettää tekstejä sähköpostitse osoitteeseen inarilainen@inarilainen.fi Lämmin kiitos kaikille Teille, jotka kunnioititte rakkaamme Leila Rannan muistoa ja otitte osaa suruumme. Kiitokset Ryhmäkoti Koivikon ja terveyskeskuksen vuodeosaston henkilökunnalle äitimme hyvästä hoidosta. Lapset Rakkaamme Esko Olavi AALTONEN *23.11.1933 Padasjoki . Nuorgam/Tana/Jäämeri. klo 14 rukouspalvelus Keväjärven kotakappelissa, klo 15.15 litania Sarmijärven muistoristillä, klo 16.30 ehtoopalvelus Nellimin kirkossa, minkä jälkeen kyläjuhla Nellimin satamassa. Vierailulla nähdään viime vuonna Alminsalissa ensi-iltansa saanut kahden pienoisoopperan kokonaisuus Ihmisen ääni & Karhu. Leila Hillevi Ranta, siunasi Mauno Hepola. Vihitty: Jukka Markus Kangasniemi ja Satu Katariina Kononen. Kastettu: Oliver Harri Juhani Pesu; Pihla Minttu Sofia Helppi. IVALOSSA: Ensi su 24.8. To 21.8. messu klo 11, Lepistö. INARISSA: Ensi su 24.8. klo 17 Ivalon kirkon srk-kodilla. Lomalla: Saamelaispappi Tuomo Huusko 7.9. EI messua. SAARISELÄLLÄ: Ensi su 24.8. 6 Keskiviikkona 20.8.2014 Seurakuntien tapahtumia INARIN SEURAKUNTA Auringon nousu- ja laskuajat Ivalossa nousee 20.8. Trifon Petsamolaisen kirkko: Pe 22.8. Ivalon kirkossa klo 14.00, jonka jälkeen muistotilaisuus seurakuntakodilla. Kuva Heikki Tuuli. Tällä viikolla Oopperalaulaja Johanna Rusanen-Kartano esiintyy myös Suomen Kansallisoopperan kokoonpanossa Inarin Sajoksessa 30.8. tuels sekä Waltonin Two pieces from the Film Music Henry V. Ihmisen äänessä Johanna Rusanen-Kartanon rinnalla musisoi Rovanimellä ja Inarissa pianisti Hans-Otto Ehrström. Oopperat esitetään Juhani Koiviston tuoreina suomennoksina. 040 5492542. ISOISKOULUTUS: 19.-21.9. klo 18 Rukouskokous. On. Su 7.9. mennessä. LAPIN ORTODOKSINEN SEURAKUNTA Ivalo, p.Nikolaoksen kirkko: Ke 20.8. 8.9. Tilanomistaja Smirnov on tullut karhuamaan velkaa leskirouva Popovalta, mutta velka unohtuu tunteiden leimahtaessa. Waltonin nokkela musiikki kannattelee Anton T?ehovin lämminhenkistä tarinaa. T: Nellimiläiset * Leluja ym. 5:04 26.8. Su 24.8. Ke 27.8. 4:33 21.8. klo 11 Päivätilaisuus. Tiistaisin klo 15 lauluhetki Koivikossa. klo 14-16 Valkamassa, lisätietoja Anu p. 4:47 22.8. Toimitus muokkaa tarvittaessa ilmoituksia. Trifonille kappelissa. 5:08 laskee 21:40 21:35 21:31 21:26 21:21 21:17 21:12 Utsjoella nousee 20.8. Pyhä Messu klo 11 kirkossa. RIPPIKOULU:vRIPPIKOULUUN ilmoittautuminen. 4:56 24.8. Rooleissa laulavat Jenni Lättilä, Hannu Niemelä ja Hannu Forsberg. asti. UTSJOEN SEURAKUNTA Keskiviikkona Sami, Samuli, Samu, Samuel ja Sámmol. Onnea mm. Monologin tulkitsee sop- raano Johanna Rusanen-Kartano ja ohjauksesta vastaa Jere Erkkilä. William Waltonin Karhussa (1967) kaksi ihmistä löytää yllättäen toisensa. Rippikouluun voivat ilmoittautua vuonna 2000 ?syntyneet tai vanhemmat, sekä nyt 8-luokkaa käyvät (aloittanut koulun 6 vuotiaana). Utsjoella ma 25.8. 28.8. Onnea mm. 5:00 25.8. Su 24.8. 4:51 23.8. Kirpputori avoinna: to ?pe klo 1116. Kylien välinen nuortenilta pe 29.8. Utsjoella. mennessä Juhalle. AVIOLIITTOPÄIVÄ: La 6.9. Juhalle 8.9. klo 10 liturgia. klo 10 päiväjuhla Sevettijärven koululla, klo 13.30 (Norjan aikaa) Neidenissä vainajien muistopalvelus kappelin äärellä, vedenpyhitys joen rannalla ja akatistos p. Ilmoit- tautuneille lähetetään leirikirje. piispa Arsenin johdolla: Pe 28.8. Deivar Nimipäivät Kuollut: Esko Olavi Aaltonen 80-v Ivalosta; Mauri Mikael Siivikko 78-v Ivalosta; Esko Ilmari Aukusti Pelto-Ääri 57-v Törmäsestä. Haudattu: Ivalossa 15.8. Rovaniemellä ja Inarissa Lapin kamariorkesterin ohjelmassa on myös Poulencin kappale Trois mouvements perpé- Mauri Mikael SIIVIKKO * 04.01.1936 . 040 8252918. Molempien oopperoiden lavastuksen ja puvut on suunnitellut Anna Kontek ja valaistuksen Vesa Pohjolainen.. Karigasniemellä ti 26.8. klo 18 Kappelilla. klo 10 aamupalvelus, ei ehtoopalvelusta. Trifonin pyhiinvaellus 28-31.8. (alkaa 28.8.) Sairaalatie 5:n kerhotilassa. klo 18 ry:llä. NUORISOTYÖ: Isoiskoulutus ke 20.8. palsta on maksuton, lukijoiden yleisluontoisille kiitoksille ja moitteille tarkoitettu palsta. 4:47 24.8. Ilm. klo 10 liturgia, klo 17 ehtoopalvelus. Sevettijärvi, p. Dalvadas ? Utsjoki . Tunteita syventää Poulencin tehoavan melodinen musiikki. mennessä Juhalle, p. Kamarioopperat vievät yleisönsä inhimillisten tunteiden ääripäihin, ja ilta tarjoaakin sekä koskettavaa kipua että vapauttavaa naurua. Francis Poulencin oopperassa Ihmisen ääni (1958) eron jälkeen yksin jääneen naisen puhelinkeskustelusta avautuu kokonainen traaginen elämänkohtalo onnettomine rakkauksineen. La 29.8. Lähettäjän tiedot tulee olla toimituksen tiedossa, nimettöminä toimitettuja tekstejä emme julkaise. Utsjoella klo 10-18 Srk-kodilla/Kulmakivi. Inarissa keskiviikkoisin klo 10-12 (alkaa 27.8.) srk-kodilla. DIAKONIA: Tulossa: Mt- ja pav-kuntoutujien toiminnallinen Naisten ryhmä aloittaa syyskauden toiminnan ke 3.9. 4:56 26.8. Ivalossa 16.8. asti; saamelaisdiakonissa Anja Karhula 31.8. Sodankylässä. kesän 2014 rippikoululaisille. klo 12 rukouspalvelus (Kolttakulttuuriviikko). P. Karigasniemellä klo 10-18 Eräkievarissa. 1.8.2014 Ivalo Lähtösi hetki lähestyi. Mietit, onko taivaassa kairoja kulkea, virtoja kalastaa? On. asti; suntio Tuula Turunen 24.8. lahjoittaneille! T: Ivalon perhepäivähoidon varahoitoryhmä Päivänsini ?Ruusut ja risut. klo 17 ehtoopalvelus. Ilm ja tied. Kotisivut: www.ivalonhelluntaisrk.fi Tervetuloa tilaisuuksiin! Suomen Kansallisooppera vierailee Inarissa Suomen Kansallisooppera vierailee elo?syyskuun vaihteessa Rovaniemellä, Inarissa ja Oulussa. 4:43 23.8. alkaen klo 10 hautausmaan talkoot. JATKORIPARI 22.-24.8. . messu klo 19, Lepistö. AVOIN PÄIVÄKERHO: Ivalossa keskiviikkoisin klo 10-12 (alkaa 27.8.) ja torstaisin klo 9.30.-11.30. klo 18 Kulmakivellä. Karhun on ohjannut Ville Saukkonen. Musiikin johtaa Rovaniemellä ja Inarissa John Storgårds ja Oulussa Kurt Kopecky. Rippikoulun aloitusviikonloppu 3.-5.10. 06.08.2014 Järven rantoja laineet huuhtelee, puut hiljaa kuiskii ja kuuntelee. Ei saavu soutaja venheelleen, ei lähde vesille verkoilleen. Rakkaudella muistaen Lahja Jarmo ja Anna-Kaisa Jaakko ja Hanna sukulaiset ja ystävät Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan haudan lepoon lauantaina 23.8. 4:38 22.8
Sevettijärven koulun oppilaat esittivät musiikkiesityksen ja katrillitanssia. Lapsiryhmien esitysten lisäksi konsertissa kuultiin alkuperäiskansavieraiden musiikkiesityksiä sekä työpajoissa aikaansaannoksia. Festivaali tutustutti yleisönsä myös länsi-afrikkalaiseen musiikkija tanssiperinteeseen. Karigasniemeläinen Ante Tenoranta osallistui työpajaan, jossa pääsi spraymaalaamaan. ?Olen nähnyt spraytaidetta kaupungeissa kaikkialla ja minusta se on hienoa. Stream-lähetys oli ainutlaatuinen lajissaan eli sen pystyi näkemään ainoastaan suorana lähetyksenä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen nettisivujen kautta. Muun muassa katrillitanssia opetetaan koulussa joka vuosi, kertoo Sivertsen. Perjantaipäivään kuului myös erilaisia työpajoja lapsille ja nuorille. Lisäksi kuultiin Tuupa Houseband Tuupa Records -levy-yhtiön omine artisteja. Lauantain erikoisuutena oli myös Fossekallen-kuoron konsertti Sajoksen auditoriossa. . Mutta tänne Siperialainen Veronika Usholik esiintyi sekä perjantaina lapsille että lauantaina pääkonsertissa. Fossekallen-kuoro on Neidenistä saapuva accappella-kuoro, joka koostuu lähes 30 suomalaisesta, norjalaisesta ja venäläisestä innokkaasta kuoroharrastajasta. Aleksi Orre oli katrilliporukan nuorin tanssija. ?Jännitti esiintyä näin isolle yleisölle, Aleksi Orre tunnustaa esityksen päätteeksi. Opettaja Seija Sivertsen kertoi, että samainen tanssiryhmä on esiintynyt myös presidentti Sauli Niinistölle. ?Ja silloin jännitti vielä enemmän, oppilaat kertovat yhdestä suusta. Seuraavan kerran lapset esiintyvät vedenpyhitysjuhlassa Sevettijärvellä tämän kuun lopulla. ?Sevettijärven koulussa sisällytetään kolttakulttuurin olemassaolo myös opintosuunnitelmaan. Hänen mielettömän taidokas äänenkäyttö löi monen ällikällä. Sevetin koululaiset esittävät kolttakatrillia. meidän maille ei saa tulla suttaamaan ilman lupaa, Ante Tenoranta muistuttaa. Perinteisistä joiusta, livðestä ja leu´ddista päästiin nauttimaan Petra Magga-Varsin, Matti Morottajan, Tiina Sanila-Aikion sekä Johan Anders Baerin esittämänä. Tapahtumaan tuli alkuperäiskansavieraita tänä vuonna Chukotkasta, Siperiasta. Ijahis idjassa kuoro esittää muun muassa kolttasaamelaista leu´ddia, kertoo tapahtuman tuottaja Anu Magga. Pääkonsertti suorana lähetyksenä netissä Ijahis idja -streamaus järjestettiin lauantain pääkonsertista. 0400 391 024 jouni.vihervalli@pp.inet.fi +DPPDVOllNlUL <5-g 0b.,g 3XK 3LLVNXQWLH ,YDOR /$., -$ .,,17(,67g$6,$,172,0,672 6DPL 7HUYDKDXWD YDUDWXRPDUL PDDQPLWWDXVWHNQLNNR ,YDORQWLH ,YDOR SXK ID[ VDPL WHUYDKDXWD#ODNL LQHW ¿ .DLNNL RLNHXGHOOLVHW WRLPHNVLDQQRW PP ± ULNRV MD ULLWD DVLDLQ RLNHXGHQNl\QQLW ± SHUXQNLUMRLWXNVHW MD SHULQQ|QMDRW ± NDXSSDNLUMDW MD NDXSDQYDKYLVWXNVHW ± YHONRPLVDVLDW ± ODKMD MD SHULQW|YHURVXXQQLWWHOX $VLDNDVWDSDDPLVHW 8WVMRHOOD VRSLPXNVHQ PXNDDQ. Konserttia seurasi ruudun äärestä parhaimmillaan noin 1500 katsojaa ympäri maailmaa. ?Nettilähetyksen laatua kehuttiin kovasti! Se on tarkoitettu ihan kaikille, mutta sen avulla esimerkiksi sellaiset saamelaiset, joilla ei ole mahdollisuutta osallistua tapahtumaan paikan päällä, saavat mahdollisuuden nauttia oman kulttuurinsa annista kotikoneelta. Ijahis idja on ainoa saamelaismusiikkifestivaali Suomessa ja siitä on muodostunut yksi merkittävimmistä Pohjois-Lapin kesätapahtumista. Lasten konserttiin oli saapunut esiintymään myös kahdeksan hengen ryhmä Sevettijärven koulun oppilaita. Pienestä naisesta lähti mitä ihmeellisimpiä ääniä aina pikkulinnun lirutuksesta karhun murinaan ja suden ulvontaan. Stream-lähetyksen järjesti Saamelaisalueen koulutuskeskuksen medialinja. Keskiviikkona 20.8.2014 7 Ijahis Idjassa sade ei juhlakansaa säikäyttänyt Ijahis Idja - alkuperäiskansojen musiikkitapahtumaa juhlittiin viime viikonlopulla tavanomaisessa syyssäässä, vesisateessa Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa. Lapsille ja nuorille omaa ohjelmaa Ijahis Idja -festivaali alkoi perjantaina perinteeksi muodostuneella lasten- ja nuortenpäivällä, johon osallistui 270 lasta ja nuorta ympäri saamenmaata. Päivä alkoi musiikkityöpajoilla, joiden ohjaajina toimivat tänä vuonna alkuperäiskansavieraiden lisäksi mm. Karasjoelta saapuva joikaaja Johan Anders Bær, inarinsaamelainen räppääjä Amoc, SomBy-yhtyeesta tutut artistit Juho Kiviniemi ja Oula Guttorm sekä Aila-duosta tutut Jessika Lampi ja Heli Aikio. Aada Vuolab on maalannut spraymaalilla ennenkin, nimittäin poroja poroerotuksissa. jesti saamelaisnuorille tarkoitetun ?Staalot kulttuurissamme?työpajan Saamelaismuseo Siidassa. Musiikkityöpajojen jälkeen lasten- ja nuortenpäivä jatkui Sajoksen edustalla järjestettävällä Ijahis Idja násttá?at - konsertilla. Tapahtuman pääkonserttiin lauantaiiltana myytiin sateisesta sääs- Inari Jomppanen, Aleksi Orre, Henry Kekäle, Henry Haataja, Janna Semenoff, Lilja Lietoff, Jasmin Semenoff, Janne Semenoff ja Helmi Lietoff olivat tulleet esittämään muun muassa perinteistä katrillitanssia perjantain Ijahis Idja- lastenkonserttiin. tä huolimatta reilut 1200 lippua, joka on lähes kolmesataa lippua enemmän kuin edellisenä vuonna. ?Jonkin verran sateinen sää ? ? ? ? ? varmasti vaikutti kävijämääriin. Lämpimällä poutasäällä kävijöitä olisi varmasti ollut enemmänkin, pohtii Anu Magga. Inga-Briitta Magga Fysioterapiahoidot lääkärin lähetteellä Hieronnat Akupunktiohoidot Kehon koostumusanalyysi Tuotemyynti Piiskuntie 5, Ivalo 016 661 388, 0400 188 732 ilv.ari-jukka@co.inet.fi VARATUOMARI JOUNI VIHERVALLI Lapintie 4, 99600 Sodankylä Ajanvaraus ja neuvotteluista sopiminen puh. Lisäksi Saamelainen lastenkulttuurikeskus Mánnu jär- Aada Vuolab ja Ante Tenoranta osallistuivat työpajaan, jossa pääsi maalaamaan spraymaalilla
Tilava sauna oli lämmin koko illan ja sen viereinen palju ahkerassa käytössä. Kesäilta jatkui vielä seurustellen ja vanhoja aikoja muistellen viihtyisässä grillikodassa, jota tunnelmoi varmasti meille kaikille rakas elementti, tuli. Iltaa elävöittivät monet vanhat tarinat. Portti ja Hannes Sieppi elivät Petsamon Salmijärvellä. Moni liikutuksen kyynelkin siinä taisi tipahtaa, kun viimeinenkin osanottaja saapui paikalle. Osa vieraista toi mukanaan vanhoja valokuvia perheidemme jäsenistä ja niitä oli nostalgista katsella ja samalla palata ajassa taaksepäin. Lisäksi hänellä oli 16 pistokasta, mutta ne olivat kaikki kuolleet. Tämän vuoksi vastaajan ei katsottu rikkoneen metsästyslakia ja syyte metsästysrikoksesta hylättiin samoin kuin syyttäjän muut vaatimukset. Syyttäjä vaati vankeutta Hampun kotitarvekasvattajalle sakkoja Indoor 2-hallin rakentaminen on hyvässä vauhdissa Mellanaavalla, kuten ilmakuvasta näkyy. Serkkutytöt Eeva ja Anitta toteuttivat kauan itäneen ajatuksen. Kenenkään yöpyjän ei tarvinnut mennä hotelliin. Indoor 2 hallin rakentaminen on aloitettu toukokuussa 2014 ja se otetaan testikäyttöön vuoden 2015 alussa. Sukumme jäsenet ovat taitavia ja mukaansatempaavia tarinankertojia. Aamulla emännät Eeva ja Anitta kattoivat ihanan aamupalan, jolle porukat pikkuhiljaa saapuivat. Saamamme palautteen perusteella järjestämme tapaamisen Eevan ja Joukon pihapiirissä. Käräjäoikeudella ei ollut syytä epäillä muuta. Syytetty luokitteli rouheen jätteeksi. Tutkittujen aineiden pitoisuuksia ei ole selvitetty, mutta käräjäoikeus katsoi ettei kysymyksessä ole lain tarkoittama suuri määrä huumausainetta.. Tarjolla oli muun muassa kuivalihakeittoa, kalaa sekä loimutettuna että graavisuolattuna ja tietenkin hilloja ja leipäjuustoa. Riekko oli ammuttu Nangujärven metsäautotiestöllä. Syyttäjä vaati, että miehen pyytämä riekko, TOZ-merkkinen pienoiskivääri ja siihen kiinnitetty kiikari on tuomittava valtiolle menetetyksi. 8 Keskiviikkona 20.8.2014 Siepin serkkutapaaminen pidettiin Suhmurassa ?Hei Siepin Hanneksen ja Hilman lapsenlapset puolisoineen! Syksyllä kyselimme innokkuutta yhteiseen tapaamiseen, ja saimme paljon myönteistä palautetta. Eeva ja Jouko Kankkusen pihapiiri oli mitä parhain serkkujen tapaamisen järjestämiseen. Syyttäjä vaati myös yhden vuoden mittaista metsästyskieltoa. Lapin käräjäoikeuden mukaan asiassa on riidatonta se, että riekko on ammuttu 100 metriä lähempänä autoa. oli aina kaipuu Petsa- moon. Lainvalmisteluasiakirjoissa ei ole tarkemmin määritelty termiä ?välittömästi?. Metsästäjä kertoi auton pysäyttämisen jälkeen panostaneensa lippaan, tupakoineensa ja kävelleensä metsässä 93 metrin matkan rauhallisesti riistaa etsien. Hyvissä ajoin, jo keväällä, kaikki Siepin Hilman ja Hanneksen jälkeläisten lapset saivat tämän houkuttelevan kutsun saapua kauniiseen Suhmuran kylään serkusten tapaamiseen. Meidän serkusten juurethan ovat Petsamossa. Kuvassa oleva suora halli on Indoor 1 ja ovaalin muotoinen on rakenteilla oleva Indoor 2. Lapin käräjäoikeus on antanut noin 1200 euron sakot hamppua kotitarvekäyttöön viljelleelle, vuonna 1978 syntyneelle inarilaismiehelle. Mies oli asunnossaan laittomasti viljellyt tai paremminkin yrittänyt viljellä 27 kappaletta huumausainelajikkeista hamppua ja pitänyt hallussaan 1076 grammaa marihuanaa. Syyttäjä katsoi, että huumausainerikos on törkeä, kos- ka sen kohteena on suuri määrä huumausainetta. Tarina kertoo, että Hanneksella eli ?Äijillä. Miehen hampunkasvatus ei oikein onnistunut, sillä häneltä löytyi 11 kasvia kasvatustarkoituksessa, mutta poliisi totesi kotietsinnän aikana, että niistä vain kolme oli enää elossa. Jaksoimme ja järjestelimme asiamme niin, että pääsimme tulemaan tähän tilaisuuteen pitkienkin matkojen päästä. Nyt vain täytyy toivoa, että joku meistä sai kimmokkeen järjestää tällaisen uudestaan. Uudelleentapaamista odotellen, ehkä jossain päin Suomea! Arja ja Terttu Indoor 2 valmistuu Riekonpyytäjä sai puhtaat paperit Mellanaavalle Lapin käräjäoikeus jätti tuomitsematta vuonna 1973 syntyneen inarilaismiehen, jota syytettiin metsästysrikoksesta. Syyttäjän mielestä mies oli tahallaan tai törkeän huolimattomuuden vuoksi välittömästi auton pysäyttämisen jälkeen ja lähempänä kuin 100 metriä autosta ampunut riekon. Evakkotaipaleelle lähtenyt Hannes lapsineen päätyi eri vaiheiden jälkeen asumaan Inariin. Hän ampui riekon kuljettuaan autolta 93 metriä eli 7 metriä alle sallitun 100 metrin rajan. On aina helppoa puhua, että ?olisipa mukavaa jos?? Aina kuitenkin vaaditaan ne ihmiset, jotka myös alkavat konkreettisesti toimimaan! Meitä vieraita täytyy myös kiittää. Indoor mahdollistaa testaamisen kontrolloidussa ympäristössä, joka säästää kustannuksia. Vielä vapaata seurustelua ja sitten puolen päivän aikoihin alkoi kotimatka kukin taholleen. Toivotamme kaikki sydämellisesti tervetulleeksi nauttimaan yhteisistä hetkistä muisteloiden kera.? Ylläolevalla tervehdyksellä lähti Siepin serkkutapaaminen etenemään. Hän oli usein istunut kotimme pihalla olevan ison kiven päällä ja katsellut kaihoisasti Salmijärven suuntaan. Lauantaina, 28.6.2014 kokoontui joukko Hanneksen ja Hilman lapsenlapsia PohjoisKarjalan Suhmurassa. Hilma kuoli kuitenkin ennen sitä, ja hänet on haudattu Petsamoon. Tarvittavat testit voidaan suorittaa suunnitellun aikataulun mukaan toivotuissa olosuhteissa, ilman, että lämpötila-, tuuli- tai sadeolosuhteet muuttuvat kesken testaamisen. Lapin käräjäoikeuden mukaan tähän kulunut aika on enemmän kuin termi ?välittömästi. Testihalli on täysin eristetty ja ilmastoitu. Isovanhempamme, Hilma o.s. Sää oli yhtä lämmin ja aurinkoinen kuin tunnelmakin. Sieppiläisillä riitti tarinaa Pohjois-Karjalan Suhmurassa. Ei voi muuta kuin vilpittömästi kiittää heitä, jotka tämän tapahtuman toteuttivat. Suositun virren sanoja mukaillen: ?kaikille tilaa riittää ja kaikille paikkoja on?. Serkkuja puolisoineen oli ilmoittautunut saapuvaksi noin 30. Oikeus katsoi, että riitaiseksi on jäänyt se, onko riekko ammuttu välittömästi auton pysäyttämisen jälkeen. Heitä tuli eri puolilta Suomea, kaukaisimmat PohjoisNorjan Svanvigista ja Inarista asti. Osa suvun jäsenistä oli tullut jo aiemmin, joten allekirjoittaneiden saapuessa paikalle väkeä oli jo mukavasti koossa. Tunnelma oli heti alkujaan välitön ja lämminhenkinen, vaikka monet eivät olleet tavanneet vuosikausiin, vuosikymmeniin tai eivät juuri ollenkaan. Sota pakotti perheen lähtemään evakkotaipaleelle Suomeen. Paikalla oli edustus lähes jokaisesta perheestä. Ruokana olivat monenlaiset Lapin herkut. Kasvatus epäonnistui, koska mies ei lopulta jaksanut hoitaa asuntonsa viljelyksiä. Asunnosta kerättiin talteen 425 gramman verran kukintoja, lehtiä ja kasvirouhetta. Syyttäjä piti rikosta myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä, kun otetaan huomioon asiantunteva kasvatustapa, kotikasvatuksen jatkaminen ja suuren määrän vuoksi ilmeinen levittämistarkoitus. Hän vaati miehelle yhden vuoden vankeusrangaistusta, mutta käräjäoikeus katsoi, että tällainen tuomio kyseisestä tapauksesta olisi selkeästi yleisen rangaistuskäytännön vastainen. Syytetty ilmoitti viljelleensä hamppua vain omaan käyttöön. tarkoittaa
Sinne kipsin sisään meni täitä ja jalkaa kutitti aivan hirveästi. Me poikaset emme kuitenkaan jaksaneet olla siinä koko aikaa, joten sitten lähdettiin muuta kylää tutkimaan. Ammusten kanssa tehtiin vaikka mitä ja täytyy nyt ihan ihmetellä, että osasimme kuitenkin pelata niiden kanssa niin, ettei mitään vahinkoja sattunut. Talossa oli parhaimmillaan yhdeksän lasta, joten oma karjatalous oli välttämätön. Ja vanhoista otettiin paulat talteen uusiokäyttöön. Poro oli kulkuväline Leo Seurujärven kotona oli pieni porokarja. muistaa, kuinka hän oli samanikäinen ja asui Partakossa. Siitä se heidän yhteiselo sitten vähitellen alkoi. Leon muistikuvissa Kokkarisen ukki on jo harmaapäinen mies, joka polttelee piippua piisin edustalla. Kortetta piti niittää järvistä ja monet reissut tehtiin myös Koutukkiin, josta löytyi hyvin vesiluhtaa. Seurujärven mökiltä on näköetäisyyys Leon vanhaan kotitaloon. Ne tiesivät, että kun illaksi palaa kotiin, niin luvassa on myös hyviä makupaloja, kuten leivänkannikoita. Yötä näillä kalareissuilla oltiin rankisessa. ?Kalaahan tuli jo viikossa tynnyrikaupalla. Aili oli vielä nuori ja meni naimisiin Einari Seurujärven kanssa, joka oli Juhon serkku. ?Lämpimiä kesiä piisasi Partakossa sotien jälkeen, mutta kyllä ne meidän rantaleikit jäivät kovin vähäisiksi. Siellä oli hyviä matalikoita, joihin siika tuli syönnille. Muuta elinkeinoa ei ollut kuin kalastus ja siitä oli aloitettava. Kun Partakkoon tuli koulu, teki Inarin kunta Seurujärven kanssa maitotingin ja heiltä toimitettiin maito koululle. Kesäajan lehmät saivat laiduntaa vapaasti. Hänen äitinsä oli Aili Seurujärvi, omaa sukua Kokkarinen. Hinattava vene oli vanha, moottorikäytöstä poistettu, ja heinäkuormaa täynnä. Talvella iso lato oli täynnä koivuista tehtyjä lehtikerppuja. Nekin syötettiin lehmille ja kerput olivat niille mieluisaa sapuskaa. ?Äiti teki maidosta viiliä ja paistoi juustoja. Hänenkin elämä oli jatkuvaa ahertamista. Anodipatterilla toimiva radio siellä kuitenkin oli, mutta siitähän ei kuunneltu kuin uutiset. Nuorukaisena hän oli mukana Einari Seurujärven urakkaporukassa, joka teki puhelinpylväät Kaamasesta Sevettiin. ?Pitkä kesä siinä touhuttiin ja nukuttiin aina siinä talossa mikä kohdalle sattui. Muistelen, että äiti olisi lähtenyt käymään Inarissa sinä aikana kun Laura piti koulua. Myyntiin menevä kala jäädytettiin ja myytiin jäisenä kapulana. Partakossa ei ole koskaan ollut kauppaa, mutta eräänlainen kaupan jakamo siellä oli parina vuotena. ?Kun kauppias Nykänen vei tavaraa Sevettiin, niin tavarat purettiin ensin rantaan Partakon koulun lähettyville. Keskikesällä vesi lämpeni ja siika pysytteli syvänteissä, joten silloin pyydettiin haukea. Joskus kalaa myytiin Ivalonkin kauppoihin. Kun apaja oli vedetty ja me poikaset toivoimme, että nyt tämä loppuu, niin Einari sanoi, että eiköhän vielä kokeilla kerran. Jotenkin nuoresta miehestä tuntui, että kolttaperällä se kortteeripaikkojen ruokatalouskin oli aika karua, vaikka enhän minä tietenkään mihinkään ylelliseen ollut tottunut itsekään. Leon kotipaikka ei ollut mikään erityinen poromiesten tukikohta, mutta kaikenlaisia Inarijärven kalastajia kotiin tupsahti silloin tällöin. Pojanviikareilla kului aika mukavasti yhdessä kävellen. Välillä kahlattiin jokien poikki, joissa vesi oli vielä hyytävän kylmää. Väylään oli tuiskahtanut sotaaikana lentokone ja tuota lentokoneen raatoakin piti käydä ihmettelemässä. Legendaarinen muurari Kokkarinen Leo Seurujärven ukki oli Mikko Kokkarinen, kuuluisa muurari, joka oli kotoisin Kuopiosta ja kulkeutunut lopulta Norjan ja Petsamon kautta Partakon rannoille. ?Mummo sattui piikomaan yhdessä talossa Näätämössä, johon muurari Kokkarinen pistäytyi reissullaan. Vuopajan rannalta on aikoinaan löytynyt vanha asumuksen paikka. ?Se on niin vanha, ettei Partakon vanhempi väkikään tiennyt kuka siinä on asustellut. Ja onhan täältä löytynyt peurakuoppiakin. Ei ollut vapaapäivää, eikä kesäloman tuuraajaa. Kaamasesta kävellen Leo aloitti koulunkäyntinsä Partakossa Laura Lehtolan pitämässä ?kiertokoulussa. Rovaniemellä se kipsattiin ja sen työn tekivät varmaankin saksalaiset. Minulla on jonkinlainen muistikuva sitten Ylivieskan evakkoajalta. Sitä oli oltava mukana kaikessa mihin pystyi. Kaikki partakkolaiset kalastivat, mutta Seurujärven Einari oli vielä tavallistakin innokkaampi. Tuossa kaikessa oli pienelle pojalle niin paljon ihmettelemistä, että hän horjahti auton alle ja jalka meni poikki. ?Siinä ei ollut aikaa jalkaa kuvata eikä kipsata, mutta se lastoitettiin. Loppukesällä lehmät innostuivat syömään sieniä ja saattoivat lurppia sienten perässä hyvin pitkälle metsään, joten joskus niitä oli lähdettävä hakemaan. ?Meillä oli pari hehtaaria niittyä, eikä se riittänyt mihinkään. Ihminen on aina viihtynyt näillä rannoilla ja mieluisa paikka tämä on minullekin. alkutaipaleella Ivalossa Leopoika jäi saksalaisen kuormaauton alle. Olympian aikakausi seurasi Antroksen jälkeen. ?Yleensä kalat myytiin Inarin Kirkonkylään. Olen aina ollut vähän tapaturma-altis, hän naurahtaa. Isoissa seuroissa oli ihmeteltävää Kerran kesässä Inarijärven rantojen asukkaat pakkautuivat veneisiin ja suuntasivat kohti Ivaloa, Ivalon isoihin seuroihin. ?Se oli lapselle kesän kohokohta, päästä näkemään ison maailman elämää. Minusta taimen on rautua parempi maultaan tänä päivänäkin. 40-luvulla sinne puksuteltiin Antroskeskimoottorin voimin. jonka virallinen termi oli tosin katekeettakoulu. Leon mukaan rautu oli kuitenkin enemmänkin satunnainen saalis. ?Ilman muuta rautu syötiin, mutta ei sen makua niin ylivertaisena pidetty. Kokkarinen kulki muurausreissuillaan joka puolella Inaria. Minkäänlaista hauen kuivaamista en muista, kyllä sen aika oli meillä ohi jo 40-luvulla. Leon mukaan syksyllä pyydettiin kalaa talven varalle. Siikaa säilöttiin kellariin niin paljon, että sitä saatiin syödä perunan kanssa pitkälle kevääseen. Hän arvelee, että tuo kellarista puuastioista nostettu siika oli ainakin jo kevättalvella eräänlaista hapansuolakalaa. Einari piti talvisin juomuksia Pautujärvessä ja myi talvikalaakin. Ja padolla otettiin ylös kaikki kala, mutta ihme kyllä on Siuttajoen taimen säilynyt, sanoo Leo. Leo Seurujärvi syntyi Partakossa 1941. Siellä tehtiin uutta tai korjattiin vanhaa. Ivalon Majalan pihallakin oli elämää, mutta vähän toisenlaista kuin seurapaikalla. Ivalossa pidettiin seuroja, mutta kyllä se samalla oli myös semmoista markkina-aikaa. Leon perhe nukkui Kyrönpuolella jonkun lesken liiterivajassa. Partakossa ei paljon muurattavaa ollut, joten Mikko kulki veneellä Veskoniemen ja Ivalojokivarren taloissa muuraamassa. Laura tuurasi sillä välin äitiä ja lypsi lehmätkin. Hilla meni Ina- riin ja sieltä hillasaavit vietiin kuorma-autolla Norjaan. Luhtaa veneellä Koutukista Leon Aili-äidillä oli navetassa aina kaksi tai kolme lypsylehmää. Vieraille löytyi aina yösija lattialta ja sinne levitettiin heinillä täytetty patjapussi. Hän teki muurausreissuja myös Petsamoon, ja hän hallitsi myös oman aikansa mullistavan uutuuden, kiertoilmauunin tekemisen. Jatkosodan evakkoreissun Leo Seurujärvi soutelee Kenttävuopajan mökkirannastaan kohti Partakonselkää. Rakennukset erottaa toisistaan Kenttävuopaja. Kenttävuopajan lähellä Siuttajoki laskee Inarijärveen. Kun äiti lypsi samaa lehmä vuosikausia, niin siitähän tuli läheinen kotieläin. ?Tässähän on lähellä ikivanha asumuksen paikka ja muistan lapsuudestani, ettei vanhempi väki tiennyt sen historiasta enää mitään. Siuttajoen taimen on varmasti houkutellut ihmiset tänne asumaan. Ei sitä itse tarvinnut sinne viedä. Joskus värkättiin isosta katajapensaasta raketti. Kesällä oltiin mukana kalastuksessa, tehtiin lehtikerppuja, ja jos ei muuta ollut, niin piti kitkeä pottumaalta rikkaruohoja, tuumailee Leo. Seurujärven talossa kalastus oli kaikki kaikessa. Jääturskaakin Einari toi sieltä aina tullessaan. Riekkoja tuli 50-luvulla hyvin aivan Partakon talojen liepeiltä, mutta joskus Einari lähti parin viikon riekonpyyntireissulle Iijärven ja Pautujärven väliseen mastoon. Äitikin kutoi sukat, lapaset ja kaikki. Siellä oli kalastajien korsuja, joissa oli hyvä nukkua. ?Riekkoa meillä ei juuri syöty, kyllä se säästettiin Norjan kauppoihin. Rantaan oli rakennettu verkkoulut ja minähän menin kiipeilemään sinne selkäorren päälle. Padollahan sitä taimenta on tuosta joesta ennen vanhaan pyydetty. Leon muistikuvissa Laura on jo iäkäs, vakavahenkinen opettaja. ?Mutta ei hän mitenkään pelätty ollut. Siinä oli jo oma hajunsa ja kun siikaa tarttui pyrstöstä kiinni, niin käteen jäi pelkkä ruoto. ?Kun niitä lapsuuden talvipäiviä ajattelee, niin aina oli pirtissä meneillään verkon rakentaminen. Koulun henkilökunta varmasti tiesi sotaromusta, mutta en muista että meitä olisi ihmeemmin varoiteltu siihen kajoamasta. Kesäloman alkaessa partakkolaiset saivat autokyydin Kaamaseen, mutta sieltä oli patikoitava jalkaisin Partakkoon. Neliheppainen petrolikone haiskahteli pahalle, mutta oli luotettava peli. Leo Seurujärvi katselee hymyillen Partakon mökillään tyttärenpoikansa, tulevan kolmasluokkalaisen, Mikko-Niileksen rantaleikkejä. ?Leke-pappa. Einari myi kalat useimmiten kauppias Nykäselle. Leo muistaa, että apajat vedettiin yleensä Partakon lähistöllä, mutta joskus käytiin Koutukissa asti. Hillahan alkoi myöhemmässä vaiheessa mennä kaupaksi myös Karasjoen kauppoihin. Siellä oli trotyylia, IT-tykin ammuksia, kiväärin patruunoita ja vaikka mitä. Niitä nakeltiin nuotioon ja sitten oltiin kiven takana piilossa. Keskiviikkona 20.8.2014 9 Partakon lapsi sai tottua työhön Eletään koululaisten kesäloman viimeisiä päiviä. Maantie oli tuutin täydeltä Saksan armeijan kalustoa. Leo ei muista, millä asioilla romanit olivat, mutta arvata saattaa, että hevoskauppaa on hierottu ja kärryistä on löytynyt kaikenlaista käsityötä, mitä on kaupattu. ?Heidän suhteen oltiin vähän varuillaan, se oli semmoista aikaa, mutta kortteeri löytyi heillekin. Leo Seurujärvi asuu Tellevaimonsa kanssa Rovaniemellä, mutta kesät kuluvat tiiviisti Partakon mökillä. ?Kun Telle lähtee kaupunkiin, niin saatan jäädä tänne ja olla vielä viikkokausia yksin. Aika ei käy pitkäksi koskaan ja verkkojen kanssa puljaaminenhan se on mieluista hommaa vanhalle partakkolaiselle, hän vakuuttaa. Jaakko Peltomaa. Isä Juho kaatui Länsi-Syvärillä -43. Sinne Seurujärvet ra- kensivat aina parin päivän ajaksi kortteeripaikan ja pystyttivät rankisen. Leo Seurujärvi muistelee, että kun hän lähti vähän ennen 18:aa täytettyään Oulun ammattikouluun, ei kotona ollut vielä sähköjä. No, orsi tipahti koivuhaarukasta ja ei muuta kuin taas jalka poikki. Jouluna minut siirrettiin toiselle luokalle, kun osasin niin hyvin lukea ja laskea. Kun Leo miettii Inarin asuntola-aikaa, niin hän ei osaa ajatella sitä huonona aikana ollenkaan. Hän muistaa, että mustalaiset liikkuivat hevosrattaillaan Partakossa asti. Kun siika rantautui alkukesällä, niin alkoi ankara nuottaaminen. Eikä siinä auttanut sanoa vastaan, Leo hymyilee. Myyntikalat kuskattiin keskimoottoriveneellä Inarin Kirkonkylän kauppoihin. Seurapaikalla oli valtavasti väkeä ja siinä oli ihmettelemistä. Koutukista tuotiin eräskin venelastillinen luhtaa. Sen niittäminen ja nostaminen oli kovaa hommaa, mutta sen lisäksi luhta piti saada vielä hinaamalla Partakkoon. Leon mukaan täysinäisen heinäkuorman hinaaminen oli taitolaji ja hinausköyttä säädeltiin aina aaltojen mukaan. Oikein kovalla tuulella oli parempi pysyä maissa. Partakkolaiset kävivät siitä tietenkin ostamassa sitä kauppatavaraa kahtena kesänä. Hapansiika oli talviravinto Leo Seurujärvi sanoo, että rautuakin kotona syötiin, jos sitä sattui pitkälläsiimalla tulemaan. Käyttämällä Antrosta ei saanut loppumaan. Haukea nostettiin verkoilla heinäntekoaikaan ja syötiin samantien. Siikahan oli yleisin myyntikala, mutta kyllä taimenkin meni kaupaksi ja siitä sai puolta kovemman hinnan mitä siiasta. En muista syötiinkö meillä kotilehmien lihaa, mutta ei semmoisesta ainakaan oikein ääneen puhuttu? Partakkolaisten lampaat viettivät kesäänsä Partakon edustalla Lammassaaressa. ?Lampaat olivat tärkeitä villan takia. Yritin raapia sitä pitkällä tikulla. Jotakin Leo muistaa myös ajasta jolloin väki oli palannut Partakkoon Ylivieskan evakkoreissulta. ?Meitä majoittui samaan taloon Käyräniemeen viisi perhettä. Kiertokoulun jälkeen aloitin Inarin kansakoulun ensimmäisen luokan. Lapset tulivat pian tutuiksi keskenään, ja heillähän kyllä tekemistä riitti. ?Inarin Kirkonkylän metsät olivat täynnä sotaromua 40-luvun lopulla. Ne söivät metsästä mitä löysivät ja palailivat iltalypsyn aikaan takaisin kotipihaan. Poro oli ruuanjatke ruokapöydässä, mutta vähintään yhtä tärkeä merkitys sillä oli kulku- ja kuljetuspelinä sekä vaihtokaupan välineenä. ?Minä en käynyt Reisivuonossa koskaan, mutta muistan kun Seurujärven Einari lähti sinne porolla monet kerrat. Reisivuonossa poronliha, hillat ja riekot vaihtuivat jauhoon, voihin ja kaikenlaiseen tarvittavaan
klo 9-17 huoneistoala 121m2 kerrosala 133m2 NYT OMATALO RAHTIVAPAA KAMPANJA LOPPUVUODEN TOIMITUKSIIN! EDUN ARVO JOPA 10.000,Omatalo 133C-13 vesikattoasennettuna pakettina IVALO Kahvitarjoilu 64.700,+rahti Talomyyjämme Huoneistoala Kerrosala pekka.piispanen@rautia.fi 121m 133m2 2 Pekka Piispanen 040 3578 829 J. Hoitosuunnitelmassa ei ole asetettu kasvutavoitetta poronhoitoalueen karhukannalle. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan Suomessa asustaa ennen keskiviikkona alkavaa metsästyskautta yhteensä 1 140?1 270 yli vuoden ikäistä karhua, joista 240?290 poronhoitoalueella. Karhunmetsästäjät voivat jättää saalisilmoituksen kaadetusta karhusta nyt myös sähköisesti riistakeskuksen ylläpitämässä Oma riista -palvelussa osoitteessa oma.riista.fi. Jos poronhoitoalueen kiintiö läntisen tai itäisen poronhoitoalueen osalta täyttyy, metsästys kyseisellä alueella keskeytetään Suomen riistakeskuksen määräyksellä. STRAND OY Palvelemme: Ivalontie 71 ma-pe 8.00 - 17.00 99800 Ivalo puh. Valtauksen omistaja Erkki Holappa kertoo, että lapion varressa sattui olemaan aivan ensikertalainen, Arto Kunelius. ?Hänellä oli todella aloittelijan tuuria. Lännempää levittäyty- misvyöhykkeeltä voidaan kaataa enintään 18 karhua ja Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pirkanmaan maakunnista kehittyvän kannan alueelta kuusi karhua. Näiden lupien lisäksi Suomen riistakeskus voi myöntää tarkkaa harkintaa käyttäen poikkeuslupia vahinkoa tai uhkaa aiheuttavien karhujen kaatamiseen. Karhunpyyntiin osallistuvien tulee siten seurata kiintiötilannetta karhupuhelimesta tai internetsivuilta. Viime vuonna saaliiksi saatiin läntisellä poronhoitoalueella 12 ja itäisellä poronhoitoalueella 27 karhua. Karhunmetsästys alkaa keskiviikkona 20.8.2014. Metsästysvuoden 2014?2015 kokonaiskiintiö Suomessa on 115 karhua, joista niin sanotuin kannanhoidollisin poikkeusluvin saa kaataa poronhoitoalueen eteläpuolella enintään 73 karhua ja poronhoitoalueella keskeytysmetsästyksessä 42 karhua. 020 742 4070 la 9.00 - 13.00 www.rautia.fi/ivalo Hiljan terveiset Båtsfjordista Herkkiä hetkiä Inariviikoilla Yksi herkimmistä kesän huippuhetkistäni oli Inariviikoilla pidetyt Ivalon Pelimannien 40-vuotisjuhlat. Vuoden 2014 pentutuotoksi RKTL on arvioinut koko maahan yhteensä 265 karhunpentua, joista poronhoitoalueella arvioidaan syntyneen 70. 10 Keskiviikkona 20.8.2014 Omatalo-päivä Rautiassa to 21.8. Kaarina, Taina, Teijo, Tellervo, Matti, Seppo, Laila, Armi ja Sisko, kiitos ihanasta yhdessä olosta. Karhunmetsästys alkaa poronhoitoalueella Poronhoitoalueella saa kaataa maa- ja metsätalousministeriön kiintiöasetuksen nojalla enintään 42 karhua, joista 12 läntisellä ja 30 itäisellä poronhoitoalueella. Tilannetta päivitetään niin ikään Suomen riistakeskuksen internetsivuilla osoitteessa www.riista.fi. Iso hippu tuli lapiolla noin yhden metrin syvyydestä. Suomen karhukannan hoitosuunnitelman tavoitteena on karhukannan tasaisempi jakautuminen ja levittäytyminen myös läntiseen Suomeen. Olet aina minussa. Kirjoitti Hilja Safiira kesällä 2014. Lemmenjoella asunut Jouni Aikio eli Kaapin Jouni oli aikoinaan niin kuuluisa mies, että päätyi myös Suomen Matkailijayhdistyksen valmistamaan postikorttiin. Tämä postikortti on painettu 1949.. ja Rakkautta osaaviin koulukavereihini. Jokaisesta saaliiksi saadusta karhusta on välittömästi ilmoitettava Suomen riistakeskukselle soittamalla karhupuhelimeen, jonka numero on 029 431 2500. Olet aina minussa. Sinä Rakas Suomi. Enkä koskaan tule unohtamaan Armo Huhtamellan (luokkakaverini) pientä pojan nappulaa, ehkä silloin jotain 6-vuotias, kun hän seisoi isänsä rinnalla ja veti haitaria niin taitavasti kuin kuka hyvänsä taitava hanuristi sen tekee. Meitä hymyilytti, yksinkertaisesti se oli suurta! Tänään näemme Reino Huhtamellan Jukka-pojan, joka on saanut periä isältään niin suuret soittajan lahjat, ja ennenkaikkea kiinnostuksen haitarinsoittoon. Tunnen merkillistä ja jonkinlaista ylpeyttä olla Törmäsen koulun entinen oppilas. Juhla näytti vetävän väkeä niin läheltä kuin kaukaa, maan rajojen ulkopuoleltakin. Sain aikoinaan Ahti Similältä pienen kutsun hänen käydessä Båtsfjordissa ja Syltefjordissa turistibussin kuljettajana. Niin läheinen ja ystävällinen oli tuo pieni paperilappu, jonka minulle työnsi käteeni eräs naismatkustajista joka oli bussin mukana. Se sai minut lähtemään Ivaloon. Sinä et nähnyt minua. Lähdin luotasi, ehkä liian aikaisin. Sinä jäit sinne. Ehkä muistat minut 20-30-40 kymmenen vuoden päästä. Sinä olet siellä. Sinä olet siellä. Olet aina mielessäni. Karhupuhelimesta voi myös kuunnella päivittäisen karhunpyyntikiintiön tilanteen poronhoitoalueella. Poronhoitoalueen karhukanta on pentuehavaintojen perusteella edelleen painottunut itärajan tuntumaan ja merkittävä osuus rajan pinnassa kesänsä viettävistä karhuista vaeltaa syksyn mittaan talviunille Venäjän puolelle. Palsinojalta 21,4 gramman hippu Palsinojalta löytyi maanantaina 21,04 gramman painoinen kultahippu. Terveiset jokaiselle Törmäseen. Lopuksi haluan lähettää terveiseni kaikille joiden luona ehdin piipahtaa siellä ollessani. Kutsu puhutti minua hyvin paljon. Kun mies alkoi huutaa kuin hinaaja, niin arvasin, että jotakin mielenkiintoista on löyty- nyt, Holappa kertoo. ?Hippu on isoin mitä Palsilta on tänä kesänä kaivettu, hän lisää. Kaapin Jouni päätyi postikorttiin Terveisin Hilja Safiira Bjerk Rakas Suomi?Sinä olet siellä! Olet aina mielessäni. Sinä olet siellä. Ylpeyttä . Vahinkoperusteisten lupien määrää ei ole rajoitettu. Karhua voidaan poronhoitoalueella metsästää asetuksen mukaisen kiintiön nojalla lokakuun loppuun asti tai niin kauan kuin kiintiötä on jäljellä. Alueellisen kiintiön mahdollisesta täyttymisestä tiedotetaan myös lehtien ja radion välityksellä. Poronhoitoalueen eteläpuolella suurin osa kannanhoidollisesta kiintiöstä (enintään 49 karhua) pyydetään Itä-Suomen vakiintuneen kannan hoitoalueelta. Kiitos kutsusta, Ahti Similä. Olikin kulunut jo melkein 10 vuotta siitä, kun olin edellisen kerran, ja silloin mieheni kanssa, pelimannijuhlissa Ivalon lukiolla. Ivalon Pelimanneissa on vuosien mittaan ollut monta Törmäsen kylän poikaa
Kunnassa on myös vanhus- ja vammaisneuvosto. Kunnanhallitus toteaa, että erityisesti nuorisovaltuuston määrääminen pakolliseksi kunnalliseksi toimielimeksi saattaa vaikuttaa nuorten haluun vaikuttaa juuri päinvastoin kuin lain laatijat ovat ajatelleet. Lausuntojen yhteenvetona voidaan todeta, että yrittäjät näkevät hankkeella olevan hyötyä heidän yritystoiminnassaan. Muutamat vastaajat korostivat, että lähiluontopolun tulee olla ympyräreitti tai kierros, ettei asiakkaiden tarvitse palata takaisin samaa reittiä. Keskiviikkona 20.8.2014 11 Ruska - Ru?ki Ota syksy vastaan säihkyvin silmin! Luomiväreillä luonnollista hehkua katseeseen. Toimitus muokkaa tarvittaessa tekstejä. Elokuu 21.-23.8. Järj. Retkipäivä Koilliskairassa, järj. Urho Kekkosen kansallispuisto ja Tankavaaran Kultamuseo. 12.9. Järj. Kunnanhallituksen mukaan monopoliyhtiöiden yhtiöjärjestyksiin tulisi ottaa maininta, että yhtiön toiminnan tavoite on yleishyödyllinen. Nuorisovaltuusto toimii ilman pakkoakin Kuntalain uudistuksen yhtenä keskeisenä seikkana, jota muun muassa Suomen Kunta- liitto pitää tärkeänä, on että uusi laki on luonteeltaan mahdollistava ja antaa kunnille mahdollisuuden organisoida toimintansa paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaan. Inarin kunnanhallitus toteaa, että esitys nuorisovaltuustojen sekä vanhus- ja vammaisneuvostojen määräämisestä pakollisiksi kunnallisiksi toimielimiksi ei ole lakiuudistuksen periaatteiden mukainen. Inarin kunnassa lienee yksi Suomen parhaiten toimivista nuorisovaltuustoista, joka vali- taan vaaleilla ja jonka asettaminen kuuluu sivistyslautakunnan toimialaan. Euroopan kulttuuriympäristöpäivien retki Laanilan kultareitille. Lauluja Lapista ja vähän muualtakin, Juha Vartiainen ja Esa Roine. 010 281 7215, Fax 010 296 0305 ivalon.apteekki@apteekit.net Paatsjoki-kävely lähestyy Nellim-Paatsjoki-tieyhteyden selvittely on poikinut Paatsjoki-kävely-nimisen tapahtuman, joka pidetään 29.-30.8. Norjalainen osapuoli järjestää Svanvikissa ohjelmaa ja yöpymisen. Kävely käynnistyy lau- antaina 30.8. Lakimuutoksen mukaisesti ensimmäiset kunnallisvaalit järjestettäisiin huhtikuussa 2017 ja nykyisten, vuoden 2016 lopulla toimikautensa päättävien valtuustojen toimikautta jatkettaisiin vuoden 2017 toukokuun loppuun. Inarilaisesta IVALON PELIMANNIEN HISTORIIKKI 15,-. Avoinna 23.9. saakka joka päivä 10-18. Jäämerta kohti -näyttely, Siula-talo, Saariselkä, vapaa pääsy Päivi ja Jessica Suomi -taidenäyttely, Hotelli Laanihovi Leena Patjaksen taidenäyttely Monenlaisia Unia 21.7.?30.8. Kuulaassa Kaijan Kukan floristimestareiden Mimmin ja Aden Oodi Ruskalle ?näyttely 5.9.?28.9. Kuulaassa Sevettijärven Kyläpajan perinteinen kesänäyttely 1.7.31.8. Kultamaitten kultakurkkujen karaoke ?Inka emäntänä. Lapin sotilassoittokunnan 45-vuotisjuhlakonsertti Sajoksessa 6.9. arkisin klo 10-16. Saara Sarparannan porokuvia Lemmenjoki Camping & Cabinsin kahvilassa 15.6.-15.9. Pertti Turusen valokuvia Inarijärveltä Sovintovaaran huipun näyttely- ja näköalapaikalla. Hyviä teemoja ovat muun muassa sota, kulta ja eläimet. Elinkeinot&kehitys Nordica toteaa lausuntojen perusteella, että reitti ei voi olla teemaltaan revontulireitti, koska laskettelurinteiden ajoittainen lumetus estää revontulten näkymisen alueella. Reitin tulee olla merkitty hyvin opastein. Hankkeen kokonaisbudjetti on 370 000 euroa ja kunnan osuudeksi on suunniteltu 185 000 euroa. Inarin kunnanhallitus käsittelee asiaa seuraavassa kokouksessaan ja hanketta esittelee silloin puistonjohtaja Pirjo Seurujärvi. Aasialaiset haluavat vaivatta maastoon Elinkeinot&kehitys Nordica on lähettänyt hankkeesta lausunnot 36 yritykselle, joista kahdeksan vastasi. Suomen luonnon päivän retki Saariselällä. Nuorisovaltuuston vahvuus on ollut se, että sillä on ollut mahdollisuus, ei pakko toimia. ?Inarin kunta toteaa, että sillä ei ole huomauttamista parlamentaarisen työryhmän ehdotukseen. Lauluja Lapista ja vähän muualtakin, Juha Vartiainen ja Esa Roine. Kolttakulttuuriviikko Sevettijärvellä. 30.8. Elämäni kunnossa ?teemaleiri arjen parantamiseen, Kiilopää 31.8. Järj. Inarin kunnan sivistysosasto 13.-20.9. Silja Line seurakisat Ivalon urheilukentällä 30.8. Erävaelluksen sm-kisat, Kiilopää 4.9. Urho Kekkosen kansallispuisto 30.-31.8. Järj. Saariselkä MTB maastopyöräilytapahtuma 30.8.-6.9. Savottakahvila. Syyskuu 4.-7.9. Savottakahvila. 9.9. Reitin yhteyteen rakennetaan luontomatkailua tukeva taukopaikka. Hankkeen tarkoituksena on parantaa puiston reitistöä ja sen palveluita uusien asiakasryhmien, erityisesti kansainvälisten asiakkaiden asettamien vaatimusten täyttämiseksi. Savottakahvila. 10.9. Yhteislaulua Esa Roineen johdolla, Savottakahvila. 16.9. Anneli Saariston Ruskan värit ?konsertti Kuulaassa. Taukopaikan huolto pitäisi sallia autolla, jotta sitä voitaisiin hyödyntää ohjelmapalveluissa liiketoiminnallisesti. Ohjelmapalveluyritykset korostivat lausunnoissaan oh- Inarin kunta nostaisi monopoliyhtiöt kuntalakiin Lausunnossaan valtiovarainministeriölle hallituksen esitykseen uudesta kuntalaista Inarin kunnanhallitus toteaa, että on hyvä, että lainsäädännössä on kiinnitetty huomiota siihen kuinka yhtiöittämisvelvollisuus kovin huonosti soveltuu monopolitoimintaan. Kunnanhallituksen mukaan lainsäädäntö on kuitenkin tältä osin jäänyt keskeneräiseksi. Savottakahvilan perinteiset piha/kirpputori markkinat. 8.9. Suomessa ei ole pidetty tarpeellisena lainsäädännön kehittämistä niin, että se nykyistä paremmin ottaisi huomioon monopolien erityisaseman. Saariselän palvelupiste Kiehinen/Urho Kekkosen kansallispuisto 11.9. Nooran karaoke, Savottakahvila. 11.9. Viimeistele vaikutelma säänkestävällä, ripsiä pidentävällä ripsivärillä Puristemainen luomiväri (useita eri sävyjä) ja Mascara (musta tai ruskea) Nyt yhteishintaan 5190 Vanha Petsamontie ei muutu Sammuntieksi Inarin kunnanhallitus on hyväksynyt teknisen lautakunnan ehdotuksen säilyttää Vanha Petsamontie-niminen katu Ivalossa. Nimiehdotus on ollut aikoinaan nähtävillä ja vasta määräajan jälkeen kuntaan saapui eh- dotus, jossa esitetään kyseisen kadun nimeämistä paikallishistorian mukaan vaikkapa Sammunkujaksi tai Samulintieksi. Alueen maat ovat aikoinaan olleet Samuli Kyrön omistuksessa ja häntä sanottiin Sammuksi. (norm. Saariselän sanomat ja Urho Kekkosen kansallispuisto. NÄYTTELYT Anita Sileniuksen töitä luonnosta, kesän ajan Saariselällä lounaskahvila Niestassa arkisin klo 10-16. Kaija Palton huopataiteen näyttely, Ateljee Huopapirtti, Lemmenjoki. Vähintä olisi, että kuntalakiin otettaisiin erityismääräys siitä, että monopoliyhtiöiden ensisijainen tehtävä ei ole voiton tuottaminen. Lapin Kamariorkesterin oopperakonsertti Sajoksessa 30.8. Oikeusministeriö on toimittanut kuntiin 1.7.2014 nettikyselyn parlamentaarisen työryhmän ehdotuksesta vaalilain muuttamisesta siten, että kunnallisvaalit siirretään pidettäväksi eduskuntavaalien yhteydessä. Retkipäivä Saariselän Piispanojalla. Kairan Kulkijat- musiikkiteatteriesitys, Savottakahvila. 15.-20.9. Ruskan taikaa kuvin ?valokuvauskurssi 15.9. Kairan Kulkijat- musiikkiteatteriesitys, Savottakahvila. 12.9. 63,80) Ivalontie 10 Baritonitorvi Tuomas Kurki Joiku Angelit © Tarmo Lehtosalo Lapin sotilassoittokunta INARI, Saamelaiskulttuurikeskus Sajos, To 4.9.2014 klo 19.00 ROVANIEMI, Kulttuuritalo Korundi, La 6.9.2014 klo 18.00 Liput: alkaen 15 ? Ennakkomyynti: Rovaniemi, Korundi 016-3222822 / www.lippu.fi Inari, Sajos 050-5651346 / www.lipputoimisto.fi www.lapinsotilassoittokunta.fi Tapahtumia Ylä-Lapissa Tapahtumat voi ilmoittaa sähköpostilla osoitteeseen inarilainen@inarilainen.fi. ja päätyy Norjan rajan yli Suomeen. Inarin kunnanhallitus on päättänyt osallistua tapahtumaan valtuuston ja hallituksen puheenjohtajien sekä kunnanjohtajan voimin. UK-puiston reitistöä kehitetään Metsähallituksen Luontopalvelut on valmistelemassa Saariselän ja Urho Kekkosen kansallispuiston palveluiden kehittämishanketta. Hankkeessa toteutetaan Saariselän matkailukeskuksen välittömään läheisyyteen uusi 1,7 kilometrin pituinen ympärivuotinen lähiluontoreitti. Koilliskairan luontokeskus, Tankavaara 4.9. Kiehisen luontopäivä. Järj. Reitin tulee olla ympärivuotisessa käytössä ja teemoitettu. Nordican mukaan reitin linjoittamisessa tulee huomioida uusina asiakasryhminä muun muassa aasialaiset, joille pitää olla lyhyet ja helppokulkuiset reitit. Moottoreilla kansallispuistoon jelmapalveluyritysten kulkumahdollisuutta syvälle kansallispuistoon ohjatusti moottoroiduilla kulkuneuvoilla tai eläinten avustamina. Maastopyöräilyn haluttiin olevan yksi kulkuneuvo puistossa ja kohderyhminä perhematkailijoiden lisäksi kokeneemmat pyöräilijät. Laavu- tai tukikohdan rakentamisen suhteen yrittäjät halusivat korkeatasoista tukikohtaa, joka olisi myös rakennuksena näyttävä. Kiilopään latulegendat 50v teemaviikko 14.9. Avoinna 11.8.?20.9. klo 10?17. Pohjolan värejä, ajan valoa ? Séverine Cuénodin maalauksia ?taidenäyttely 1.8.-28.9. Koilliskairan luontokeskuksessa Tankavaarassa Siidan näyttelyt Laineilla ja latvavesillä ?näyttely 21.2.-28.9. Gállok Protest Art- Protestitaidetta Kallakista 13.6.-21.9. Kaupanpäälle tyylikäs meikkipussi! Youngbloodin tuotteet sopivat herkällekin iholle Avoinna ma?pe 9?17, la 10?14 Puh. Kairan Kulkijat, Savottakahvila. 7.9. Yhteislaulua Esa Roineen johdolla, Savottakahvila. 13.9
Opiskelu kesti kaksi vuotta. Inarissa oli joku kampurajalkainen mies vastassa, joka kuljetti veneen pitkin Inarijärveä Nitsijärven rannalla sijaitsevaan Högmannien taloon. Poroja jouduttiin luovuttamaan kuitenkin valtiolle isoja määriä. Kerran talvella polttopuut olivat vähissä ja honkia oli kaadettu monen kilometrin päähän, muttei oltu ehditty kuljettaa härjillä taloon. Juhani teki kesällä heinätöitä ja talvella kyyditsi rovasti Itkosta poroilla. Jo nuorena lapset joutuivat rengeiksi tai piioiksi yleensä sukulaistaloihin. Birita oli lukenut Poromies -lehdestä artikkeleita, joita oli kirjoittanut JK Holster. Birita hoiti lapsia ja taloutta, niitti heiniä, siirsi härkiä, olipa vielä vasanmerkinnässä ja ettossakin. Vauva vietiin Junnaksen taloon suojaan. Junnaksen talossa oli 7-kuukautinen Inka . Iisko antoi yhden vuongelivaamen ja yhden naarasvasan Biritalle joka vuosi. Iiskon perheelle Birita oli tykätty apu. Riutulan kansakoulun yhteydessä oli tietenkin asuntola. Lapset vietiin kansakouluun veneellä Lemmenjokea pitkin ja yli Paadarin yhdessä Lemmenjoen serkkujen Antin ja Pieran sekä Uula-veljen kanssa. Riekot olivat porolihan ohella tärkeää vaihtotavaraa. Biritan mielestä silloinen Helsinki oli ankea kyläpahanen. Kuitenkin kaikki vaatteet ja kengät oli itse kustannettava. Kuuden vuoden piikomisen jälkeen Biritalla oli poroja kohtalaisen iso parttio, ja niistä Iisko huolehti kuin omista poroistaan. Birita muistaa lämpimästi Lisman aikoja. Biritan ollessa kolmivuotias isänsä sisko Priitta Högman, joka oli naimisissa Taavetti Högmannin kanssa Nitsijärveltä, oli käynyt kyläilemässä Kuivajärvellä. Birita oli toimelias ja ahkera piika. Ensin mentiin veneellä Paadaria pitkin Solojärvelle. Tavaroita ei ollut paljon ja ne sopivat yhteen rekeen. Valintaa kritisoitiin kovasti, kun tarjolla olisi ollut Birita saamenkielentaitoisena ja paikallisia oloja sekä ihmisiä tuntevana kätilönä. Hänen ei tarvinnut velaksi opiskella, ja poroja jäi vielä jäljellekin. Kätilöopistosta hän valmistui 1948, ja ensimmäinen työpaikka oli Kajaanin synnytyssairaala. Elli oli 12-vuotta Biritaa vanhempi. Kesällä 1929 Inarissa vihittiin Biritan isosisko Elli Jouni Aikion kanssa (Kaapin Jounin poika). Talon tytöt Margit ja Bigga tykkäsivät uudesta kasvattityttärestä paljon ja toivoivat, että Birita jäisi pysyvästi heidän ?siskokseen?. Erään kirjoituksen takaa paljastui Biritan veli Uula. Piikomisajasta tulikin pidempi kuin ehkä oli alkujaan ajateltu. Sunnuntaisin lismalaiset kokoontuivat yhteen ja joku luki katkelman Raamutusta, jonka jälkeen juotiin kahvit. Kenelläkään ei ollut kiire kotiin. Koko Lisman aika oli Biritalle oikeaa elämänkoulua, jossa hän oppi sitkeyttä, huomaavaisuutta ja toimeliaisuutta. Muutos elämässä Vuonna 1944 oltuaan kuusi vuotta Lismassa Birita alkoi miettiä tulevaisuuttaan. Ensin mentiin kävellen Lemmenjoelle ja sieltä veneellä alas jokea Paadariin. Kristiinan sairaalareissu kesti kauan ja äiti oli huonossa kunnossa. Sukulaiset Katri ja Nilppi Lemmensuusta hakivat vauvan hoidettavaksi itselleen ja ruokkivat ja hoivasivat kaksi ensimmäistä elinvuotta. Perhe Sittemmin Birita sai kätilön paikan Ylitorniolta 1949, mutta kesäisin hän palaili isiensä maille Kuivajärvelle. Kun Birita-tyttö kyseli, miksei isä tulee veneeseen, niin hänelle kerrottiin, että isä tulee rantoja pitkin perässä. Synnytyksiä oli paljon ja monenmoista tapahtui. Noihin aikoihin Näkkälän Iiskon renkinä oli Biritaa vanhempi Jouni - veli, jolta Iisko oli kysellyt, että lähtisiköhän Birita hoitamaan heidän lapsiaan Lismaan. Hän pitää tiiviisti yhteyttä nuorempiinkin sukulaisiin. Talon isäntä Juhani oli rovasti Itkosen renkinä Inarissa. Biritalle oli poroasiat tuttuja ja niistä syntyi vilkas keskustelu talossa. Juuri kukaan ei ollut aiemmin käynyt edes Helsingissä. Neiti Jomppanen, Te nukutte aina?. Aikana, jolloin kaikesta oli pulaa. Kansanopisto ei antanut valmiutta mihinkään ammattiin. Lapsia syntyi tasaiseen tahtiin: kaksi poikaa ja neljä tyttöä. Biritalle oli vain sanottu, että kävisitkö hakemassa hongat pois. Birita kertoo rakastuneensa Mattiin, kun Matti tuntui tutun luotettavalta ja rauhalliselta mieheltä. Tähän häätilaisuuteen tulivat myös Högmannit ja tietenkin Birita. Nykyisin Birita asuu Rovaniemellä, mutta kesäisin käy usein mökillään Kuivajärvellä. Maitoa riitti myös uudelle tulokkaalle ja vauva oli Junnaksessa hoidossa kaksi kuukautta. Tietäähän sen, kun hän oli lihapatojen äärestä joutunut köyhään Helsinkiin. Birita osti väsymyksensä voittamiseksi mm. Kätilöksi valittiin Aino Halminen Suomen Turusta. Vanhojen valokuvien henkilöiden tunnistamisessa Biritan apu on ollut aivan korvaamaton. Biritalle on jäänyt lämpimät muistot Riutulasta. Piikana Lismassa Kansakoulun käytyään Birita oli kotonaan pitkästä aikaa auttaen äitiä ja välillä Birita oli pikkupiikana Äivihjärvellä ja Elli-tätinsä luona Menesjärvellä . vauva, jota talon emäntä Mari imetti. Jäädäkö tänne Lismaan vai voisiko tehdä ja asua muualla. Birita oli kasvattityttönä tätinsä Högmannin talossa vuoteen 1929 eli kolme vuotta. Tämä ensimmäinen työpaikka oli hyvä oppipaikka, oikeat Ollin oppivuodet. Työtä tekemällä oppii selviytymään vaikeistakin töistä. Loppujen lopuksi kävi niin, että talon isäntä Taavetti ei halunnutkaan pitää talossaan kasvattityttöä Biritaa. Aivan kuin saamen miehet ovat. Birita sai suostumuksen vanhemmiltaan ja lupautui piiaksi. Seuraava talvena sitten Iis- ko lähetti postia kuljettaneen serkkunsa Aslak Jomppasen mukana härkiä ja reen, jolla Birita tavaroineen pääsi muuttamaan Lismaan. Olisikohan ollut ruualla osuutta tai sukulaisavioliitoilla, pohtii Birita. Birita oli ensimmäinen kotiseudultaan lähtenyt nainen, joka hankki itselleen oman ammatin. Yleensähän saamen naiset avioituivat poromiesten kanssa ja jäivät kotiseudulleen. Työelämä Inarissa vuonna 1949 oli kätilön paikka auki ja sitä Birita haki. Kansanopistossa ollessaan Birita päätti hakea Kätilöopistoon Helsinkiin, josta ammatista omien sanojensa mukaan ei tiennyt mitään. Opiskelu Vuonna 1946 hyvän kansanopiston todistuksen avulla hän pääsi sitten opiskelemaan Kätilöopistoon Helsinkiin. Lapsista nuorin Jouni-Piera kulki isänsä Juhanin mukana, Matti ja Aslak olivat hoidossa äitinsä sukulaisten luona Purnumukassa. Kansakoulussa 8-vuotiaana Birita meni Riutulaan kansakouluun suoraan toiselle luokalle, kun oli käynyt kiertokoulua Sevetissä. kunniajäsen Jomppaset sukuseura ry:n 19.7.2014 Siidassa kokoontunut varsinainen sukukokous päätti kutsua sukuseuran ensimmäiseksi kunniajäseneksi suvun vanhimman Birita Holsterin, o.s. Silakkaa syötiin etu- ja takaperin, tarjolla ei ollut Kuivajärven siikaa, ei poroa, oli vain silakkaa. Biritan mielestä syntyneistä vauvoista oli liian monia vajaakuntoisia. Sodan vaikutus ensi kertaa konkreettisesti ulottui Lismaan ja muihin erämaakyliin, kun Lappia alettiin evakoimaan syksyllä 1944 saksalaisten tieltä. Lunta oli paljon kuten aina talvisin. Birita kollusti neljä härkää rekineen ja ajoi honkakasan luokse. Samaan aikaan käytiin sotaa, mutta sodan vaikutus oli vähäinen erämaakylässä. Ensin piti polkea jälki kasan ympärille, että härjät pystyisivät vetämään täysiä rekiä. Sitten tarmokas Birita vyörytti hongat kyytiin ja ajoi taloon. Silloin sanottiin, että hae puut, ei niin, että voisitko hakea puut? Kaikki annetut työt oli tehtävä mukisematta. Biritan palkka piikomisesta oli kaksi kertaa vuodessa 500 markkaa, mutta hän oli onnistunut vielä neuvottelemaan lisäansion. Vanhemmilla oli vaikeuksia ruokkia monipäistä lapsilaumaa. kätilön avustuksella Kristiinalle poika Jouni-Ilmari. Siellä muiden tyttöjen kanssa oli pohdittu tulevaisuutta, mitä tehtäisiin tai opiskeltaisiin lisää. Jauhoista saattoi päätellä, että talo oli vauras ja jauhoja ja muitakin taloustarvikkeita saatiin melko helposti hankituksi Norjan puolelta. Se oli elämänkoulu parhaasta päästä, päättelee Birita. Talon tytöt olivat hyviä leipomaan, ja jauhoista ei ollut pulaa ja niitä kului paljon. Birita jäi eläkkeelle kätilön virasta 1985, työuraa kesti yhteensä 37 vuotta. Työ kätilönä oli palkitsevaa, mutta myös omalla laillaan raskasta. kalanmaksaöljyä, rusinoita ja mallasuutetta. Birita oli muuttanut kotiinsa Kuivajärvelle ja evakkoon lähdettiin sieltä syksyllä Ylivieskaan. Syntyneen vauvan Birita kietaisi oman puseron sisälle. Hänen luonaan Rovaniemellä käy mielellään häntä tervehtimässä ja kertomassa kala-uutisia. Birita haluaa korostaa, ettei tämä ole kertomus vain yhdestä naisesta, vaan yleensä saamelaisten naisten elämästä. Högmannien lapset olivat jo kasvaneet isoisiksi, niinpä Priitta oli esittänyt toiveensa saada Birita kasvattitytökseen Nitsijärvelle, jossa Högmannien koti oli. Taavetti ja Priitta Högmannilla oli kaksi tyttöä ja kolme poikaa. Niinpä sitten Iisko tuli myöhemmin käymään Kuivajärvellä ja pyysi Biritaa Lismaan piiaksi. Siitä hän on iloinen, että evakkoon Inarin suunnalta mentiin autolla ja junalla, eikä jalan. Ylivieskassa evakossa ollessa Birita tietenkin tutustui ympäristöön ja päätti mennä Kalajoen Kristilliseen Kansanopiston. Riekot olivat hyvin kysyttyä tavaraa Norjan puolella. Monet vanhat kuvat ovat alkaneet jälleen elämään. Esko Jomppanen Jomppaset sukuseura ry. Biritan saapumiseen tätinsä Priitan hoiviin oli varauduttu ja Priita - täti oli hankkinut hänelle takkikankaan valmiiksi Norjasta. Muutenkin tyttärestä pidettiin hyvää huolta. Niinpä hän päätti lopettaa piikomisurakan kevättalvella, mutta auttoi vielä Iiskoa tokan kuljetuksessa Hammastunturiin. Matin suku oli alkujaan Ruotsin saamelaisia, jotka olivat 1800-luvulla muuttaneet Ylitornioon. Samalla Juhani opetti Itkoselle saamenkieltä. Juhanin perhettä oli kohdannut kova isku, kun talvella 1920 hänen perheestään kuoli espanjantautiin äiti ja neljä lasta. 12 Keskiviikkona 20.8.2014 Birita Holster on Jomppasen sukuseuran 1. Kristiina kylmettyi ja hänen matkansa jatkui sairaalaan Ivaloon. Vene laskettiin narun varassa Juutuaa alas niin pitkälle kuin vain voitiin. Loppumatka Inariin mentiin tietenkin kävellen jokivartta alas polkua pitkin. Lapsille annettiin saamelaisperäiset nimet, oli Hannu Aslak, Anna-Kristiina, Kaarlo Paulus, Inga-Maria, Rauni Maarit ja Ulla-Margit. Tytöt häpesivät saamelaisperäisiä nimiä suomalaisessa ympäristössä ja eivät aina kehdanneet sanoa sisariensa nimiä. Talossa oli jopa kaksi renkiä. Renkien määrällä voitiin siihen aikaan mitata talon vaurautta. Vuonna 1926 kesäkuun alussa Biritan isä ja veli Nilppi lähtivät viemään 4-vuotiasta tyttöä uuteen ?kotiin?. Tässä yhteydessä Birita palautettiin omien vanhempien luokse. Ellillä ja Jounilla ei ollut vielä omaa kotia, vaan he asuivat aluksi Ellin sedän Juhani Jomppasen talossa Menesjärvellä. Lismassa venähti kaikkiaan kuusi vuotta. Birita oli ihmetellyt miehen viisaita ajatuksia. Uteliaisuus vei Biritan Holsterintielle ja tien päässä olleeseen taloon. Historia tietää, Birita Holster pitää puhetta ensimmäisessä sukukokouksessa. että valitusta Aino Halmisesta tuli sittemmin Jomppanen, sillä Aino avioitui edellä kerrotun Uulan kanssa. Varmaankin mieleenpainuvimpia tapauksia oli, kun Birita oli käymässä synnyinkodissaan Kuivajärvellä ja siellä viimeisillään olevaa Jouni - veljen vaimoa Kristiinaa piti lähteä viemään synnytyslaitokselle. Birita kertoo ruuan olleen erilaista kuin mihin oli tottunut. Suuri porotokka oli huvennut muutamaan kymmeneen poroon ja jopa ajokkaista oli pulaa. Taavetti oli varakas, voisi sanoa jopa rikkaaksi mieheksi. Taavetilla oli iso tokka, sillä poroja oli tuhatmäärin. Lismassa oli tosi hyvä kylähenki ja kaikki auttoivat toisiaan. Birita jäi leskeksi 1972 ja talous oli tiukilla. Birita oli vastannut, että kyllä hän voisi, jos vain vanhemmat siihen suostuisivat. Ensin perhe asui seitsemän vuotta Meltosjärvellä ja sitten he muuttivat Ylitorniolle omaan taloonsa. Jomppanen. Suomessa oli kaikesta puutetta, mutta Norjan puolella oli tavaraa saatavilla. Ei ollut koneita helpottamassa töitä, hartiapankkiin piti turvautua usein. Birita on vielä hyvissä voimissaan ja hänellä on ehtymätön määrä juttuja vanhoista ajoista ja ihmisistä. Myöhemmin vuonna 1952 Birita vihittiin Matti Holsterin kanssa, joka oli kyseessä olevan talon poika. Hän ei kuitenkaan onnistunut saamaan virkaa. Pahtakivellä sitten syntyi Birita . Jos Birita olisi ollut vielä tuolloin Lismassa, niin sieltä olisi kuljettu evakkoon jalan Ruotsin suuntaan lasten ja karjan kanssa. Ehkäpä ravitsemuksesta johtuen oppituntien aikana Biritaa väsytti ja opettaja sanoi Biritalle vaativalla äänellä: . Jouni ? veli oli vastannut, että saattaisipa hyvinkin lähteä. Poronhoitoa oli kohdannut monet ongelmat ja katovuodet. Kaikki yrittivät pyytää riekkoja, kun vain aika antoi myöten ettotöiden ohella. Biritalla oli nyt suuri perhe elätettävään yksin. Kuusi vuotta Birita teki yhteen menoon töitä siten, että lomillaan kävi töissä Kemijärvellä ja Inarissakin. Näin sitä silloin elettiin, naisen oli tartuttava työhön kun työhön, pelkäämättömästi. Birita tarinoi värikkäistä elämänsä vaiheista kokousväelle. Kasvattityttönä Birita Holster on syntynyt 15.7.1922 Kuivajärvellä asuneiden Kristiina ja Aslak Jomppasen neljänneksi nuorimmaiseksi 11 - lapsisessa perheessä. Keväinen luonto teki matkasta erikoisen, sillä Paadarin jäät alkoivat liikkua ja jouduttiin pysähtymään Pahtakivelle neljäksi tunniksi. Muutto Helsinkiin vaati siis uskaliaisuutta ja sopeutumista suomalaiseen kulttuuriin. Asuntolassa lapset olivat koko lukuvuoden kokonaan, eivätkä käyneet kotona edes joulunakaan. Riutulassa olot olivat hyvät, ruoka oli hyvää ja asuntolan väki hoivasi lapsia kuin omiaan. Birita rahoitti opinnot itse omia poroja myymällä
päivänä heinäkuuta Inarin Siidassa. Kokouksessa vahvistettiin vuosien 2011 . Kellothan oli saksalainen sotaväki haudannut maahan josta niitä ei osattu etsiä, kunnes saksalaisesta turistiryhmästä ilmaantui mies kyselemään kirkkoherran virastoa ja sai kerrottua missä kellot on haudattuna. Loppu onkin historiaa joka päättyy hautaajan pojan ja kuusamolaisen tytön avioliittoon. Lopuksi tutustuttiin Amerikan luterilaisen kirkon lahjoitusvaroilla rakennettuun kirkkoon ja laulettiin ensimmäinen säkeistö suvivirrestä. Ruokailun jälkeen siirryttiin kesäteatteriin seuraamaan vauhdikasta kesäteatteriesitystä, Ilmasta rahaa. Ratsujen lisäk si mukana pyöri pikku Pegasos, eli vuoden ikäinen hopeinen varsamme. Siinä syödessä päätettiin mennä istumaan terassille ja siitähän tulikin oikein mukava yhteinen hetki. Kansa oli puettuna 20-vuotisjuhla-asuun. Voittajat voittivat kisoista palkinnoksi ilmaisen ratsun Siperian tallilta vuodeksi käyttöönsä. Paroni on kisaratsuna jo voittamaton, esteet hypätään kaikkensa antaen. Toiseksi sijoittautui Nea Aarnio ratsuna vanha este konkari Nella. Sota-ajan taulu ja siihen liittyvä kertomus oli mielenkiintoinen ainakin kirkonkellojen historian osalta. täysin ilman satulaa tai suitsia pelkällä istunnalla. Myös Suomussalmen ja Sallan kirkko on rakennettu pääasiassa Amerikan luterilaisen kirkon lahjavaroin. Sukukokous valitsi toiminnantarkastajaksi Jouni Ilmari Jomppasen ja varahenkilöksi Pirkka Laakson. Ohjelmassa oli mielenkiintoisia juttuja. Sopi siitä inarilaisten näytöstä seurata. Se kertoi sosiaalihuijarista. Jotkut epäilivät että saattaa tulla esittäjiin kaviokuume, niin vauhdikasta oli teatterin esitys. Kisoissa oli vahva paikkakuntalaisedustus ja voittokin tuli oman tallimme inarilaisratsastajille. Leireillä ratsastimme ja hoidimme hevosia aamusta iltaan, saaden hevosemme kiiltämään sekä ratsastajien hymyt säteilemään kasvoilla. Näytelmän nimi oli Kaikenkelin Kaikkonen. Suurkiitos Merjalle ja Tapanille ja tietysti mukavalle kuljettajallemme Veli-Pekalle. Kaarlo Seppänen. Lippiksiä voit kysyä JouniIlmarilta, hinta on 15?. Esko Jomppanen, Jomppaset sukuseuran ry:n puheenjohtaja Eläkeliittolaiset kesäretkellä Kuusamossa ja Suomussalmella Siperiassa sydän on täynnä koiria ja hevosia. Jopa lähes lentävät! Kisat voittivat yhteispistemäärin Siiri Ranttila ja Hil- la Portti, molemmilla ratsuna sama ratsu, Paroni. Lapsuutensa muisteloista kertoivat myös Marjatta Jomppanen ja Jouni Ilmari Jomppanen. Osallistujia leireillä oli ympäri Suomea Helsingistä asti, yhteensä 16 leiriläistä. Täytyy sanoa, että ateria oli maukas ja hintalaatusuhde kohallaan. Sitten taas Kukkolan Bussiin ja matka kohti hotelli Kiannon kuohuja. Kyllä kappale oli mielestäni hyvä ja mielipiteeseeni yhtyy varmaan melkein kaikki meidän porukasta. Näytös kesti yllättävän pitkään, kaksi ja puoli tuntia, joten jouduttiin hieman siirtämään ruokailun alkua. Hän johdatteli meidät aluksi kirkkosaareen josta kertoili asiantuntevasti kirkkosaaren historiaa ja toivoi saaren säilyvän luonnontilassa. Varsinaisen historiapolun varteen oli sijoitettu neljä historiataulua jotka oli jaettu aikajänteelle kunnan perustamisesta nykypäivään. Olimme aikataulun mukaisesti perillä jossa meitä jo odotteli selväsanainen opas. Saimme yhdessä lämminhenkisen ohjelman aikaiseksi. Esko Jomppanen on aktiivisesti kerännyt ja taltioinut vanhoja kuvia ja ihmisten nimiä ja muisteloita. Lähtökahvit räiskäleineen olivat paikallaan. Kohti Ivaloa Kesäretkemme päättyi aivan liian pian kotimatkaan. Ja niin on pihakin. Tilivelvollisille myönnettiin vastuuvapaus. Sukukokous valitsi hallitukseen seuraavat; puheenjohtaja Esko Jomppanen Inarista, varapuheenjohtaja Marjatta Jomppanen Oulusta ja jäseniksi Hans Niiles Jomppanen Ivalosta, Ante Aikio Kittilästä, Kristiina Jama Pellosta ja Inkeri Heinonen Pieksämäeltä. Sankarihauta on vaikuttava, siellä on haudattuna kolmisensataa suomussalmelaista sankarivainajaa. Hiljainen kansa oli viimeinen käyntikohteemme Suomussalmella. Kolmas sija jaettiin Elna Aikion (ratsuna Nella) ja HillaMaija Logjen (ratsuna Flode) kanssa. Vasta kisoissa rata kuitenkin hypättiin kokonaisuudessaan, yhteensä 28 estettä, korkeudeltaan 60 senttiä. Käynti Turjanlinnassa on aina elämys. Nytkin oli asiantunteva opastus. Vaikka oli kova helle jaksoivat meikäläiset reissun hienosti. Eihän Suomussalmella käynti ole juuri mikään, ellei käväise Jalonniemessä. Sinne mekin suuntasimme. sekä vuosittaiset maastoestekilpailut 27.7. Mutta Namellin myymälässä vieraili suurin osa porukasta. Mahtavat karkkipussit lähtivät mukaamme kun suunnistimme Suomussalmen vanhalle kirkolle, joka on sinällään nähtävyys. Kirkon alttaritaulu on hyvin vaikuttava. Lopuksi Biri- ta kertoi värikkäästi elämästään 1920-luvulta alkaen nykyaikaan. Tehtiin teatteriarvostelut, puhuttiin musiikista, runoudesta ja monesta muusta aiheesta. "Aivan kuin me lennettäis!" (Inarilainen Siiri) ja "Tämähän on ihan kuin videopelistä" (Helsinkiläinen Norma). Paluumatkalla pysähdyimme Kemijärvellä jossa Kukkolan Bussit tarjosivat meille tosi maukkaan lohiaterian. Päivä oli kyllä aika rankka, olihan hellettä lähes 30 astetta. Kaikella elollisella ja elottomalla, kotieläimillä, vedellä kivillä ja luonnonilmiöillä oli omat haltijansa ja jumalansa, jotka vaikuttivat muinaisten ihmisten jokapäiväiseen elämään. Ante kertoi värikkäästi asioista, jotka meille nykyihmisille ovat oudompia. Filmissä vuodelta 1991 ? 1992 saimme seurata Lemmenjoen suussa asuneiden Nilppi ja Katri Jomppasen itsensä kertomana omasta elämästään ja luonnonmukaisesta elämän- menostaan. Kaapin Jouni, Marketta ja heidän tyttärensä Katri esiintyivät filmissä, joka oli kuvattu 1936 Helsingissä Suomi -näyttelystä, jossa Lappi -osasto keräsi kymmeniätuhansia katsojia. Filmistä oli muitakin saamelaisia kuten Holstereita ja kolttasaamelaisia. Sukukokous kutsui sukuseuran ensimmäiseksi kunniajäseneksi suvun vanhimman Birita Holsterin. Hevosemme nauttivat kaikesta yhteisestä toiminnasta yhtä paljon kuin ratsastajatkin, se saa koko ratsastusharrastuksemme upeaksi! Vahva luottamus hevosen ja ihmisen välillä on aina mahdollistanut ratsastuksen ja tällöin hevoset tekevät mitä ikinä heiltä pyydämmekään. Jalkapallon loppuottelu häiritsi hieman, mutta moni jätti jalkapallon katsomatta. Aamulla ei aamupalan jälkeen ollut kiirettä minnekään, laiva lähti vasta kello 11. Suunnitelmissa on seuraavaan kokouksen mennessä saada kootuksi kirja Jomppasen suvun vaiheista. Talvisin tullaan järjestämään vuosittain pääsiäislauantaisin Jomppaset sukuseuran pilkkikisat Menesjärvellä. Sukuseura on painattanut rajallisen määrän lippisiä sukuseuran omalla logolla ja tekstillä. 2013 tilinpäätökset ja vuosikertomukset. Osa ruokaili, mutta osa tyytyi pullakahveihin. Keskiviikkona 20.8.2014 13 Jomppaset sukuseura ry:n sukukokous Siidassa Jomppaset sukuseura ry:n sääntömääräinen varsinainen sukukokous pidettiin lauantaina 19. Ivalossa olimme kello 24.00. Kisa oli vaativa, ratsastajilta ja hevosil- Aluksi matkustettiin kahden pysähdyksen taktiikalla Ivalosta Kuusamoon ja majoituttiin Kuusamon Sokos-hotelliin. Olimme tilanneet opastetun Kuusamon historiapolun. Oppaaksi ilmaantui Helena Palosaari, kuusamolaissyntyinen historianopettaja. Tämäkin ratsastus toteutui metsässä, jossa myös laukattiin. Hevosemme ovat niin uskollisia ja kilttejä, sekä ratsastajien suhde hevoseen luotu niin vahvaksi, että tällainenkin ihme oli leirillä mahdollista. Esterata oli pidempi kuin vielä koskaan ja ratsastajat saivat opetella rataa ja esteitä koko esteleirin ennen kisoja. Hotelli otti meidät ystävällisesti vastaan ja huonekortit olivat valmiina odottamassa. Seuraavaksi lähdettiinkin Suomussalmen kesäteatteriin, joka on äänestetty monta kertaa Suomen parhaaksi kesäteatteriksi. Kiitos kaikille osallistujille ja upeille hevosillemme kun jaksoivat taas kantaa meitä urheasti. Tinja Myllykangas ja Siperian ponit Lyhytharjainen vuonohevonen Flode ja Hillamaija Logje. Suuntana Suomussalmi Ratsastuksen lomassa kahlailtiin ja vilvoiteltiin. Aamulla hypättiin taas Veli-Pekka Pieskin kyytiin ja lähdettiin ajelemaan kohti uudistettua Raatteen porttia. Järjestimme maastoratsastuksen leirit 22.7.-27.7. Ratsastus oli islanninhevospainotteista, luonnollisen yhteyden löytämistä hevoseen ratsastamalla mm. Meille oli varattu, uskaltaisin sanoa, että teatterin parhaat paikat. Tunnin mittainen esitys antoi melko selkeän kuvan talvisodan etenemisestä Suomussalmella. Paras voitti, oli yleinen kommentti aamupalalla. ta vaadittiin huippukuntoa sekä ehdottomasti hyvää ratsastusta. Ratsastuksien lomassa mentiin kahlaamaan puroon tai Vaskojokeen. Niinpä jokainen kömpi suoraan huoneisiinsa, mutta eihän nukkumaan voitu käydä ennenkuin valtakuntaan saatiin valituksi tangokuningatar. Rataa harjoitellessa leiriläisten suusta kuului mm. Sitten odottikin lottakanttiinissa harvinaisen maukas kinkkukiusaus kera ohrarieskan, joka oli leivottu Kuva Olavi Akkanen. Hurja hevosesterata halki Siperian metsän Osa matkalaisista lepuutti jalkojaan Raatteen Portin edustalla. aamuaikaisella. Ensin kirjailija Ante Aikio piti mielenkiintoisen esitelmän saamelaisesta mytologiasta, joka johdatti kuulijat vanhoihin uskomuksiin ja taruihin
044-3636895 Marja-Liisa Ruhanen Inarinkehitys@gmail.com Ivalontie 10 99800 Ivalo Yrityksen toimitilat hyvällä ja näkyvällä liikepaikalla voivat parantaa merkittävästi myyntiä ja kannattavuutta. Paikkakunnan hautaustoimisto v:sta 1974. Alan palvelua ja asiantuntemusta. Suomen Hautaustoimistojen Liiton jäsenliike. Palvelemme liikkeessä ma-pe klo 9-17.30, la 9-14, su 10-13 muina aikoina sopimuksen mukaan Peltikatot ja kattoturvatuotteet puh. 0400-292 247 e-mail: heikkiaarela@gmail.com Leikkaa talteen IVALO JA UTSJOKI Puh. 040-762 5182 www.kuuputti.fi Rovaniementie 305, Ivalo TAKALAPIN LUKKO PALVELUT LIIKKEESSÄMME: AVAIMET- LUKKOPALVELU-KAMERAVALVONTA MURTOHÄLYTTIMET KYLMÄLAITEHUOLTO-ILMALÄMPÖPUMPUT KODINKONEMYYNTI Kari Piirainen Markku Suonnansalo puh. Petsamontie 5-7 Avoinna ma-pe 7.30-17 P. Poltto- ja voiteluainemyynti . Sako- ja umpikaivojen tyhjennys . 016-66 11 66 Anne Mannermaa Ivalontie 7 99800 Ivalo Vapaa paikka 1 Soita 020 710 9050 Vapaa paikka 2 Soita 020 710 9050 . 040 410 5242 jari.lopina@pp1.inet.fi www.rkm-tiimi.fi LVI-JOBI OY Lvi-asennukset, -huollot 040-411 1543 jorma.ruokanen@outlook.com VUOKRATTAVANA IVALO-TALOISSA HYVÄLLÄ PAIKALLA IVALON YDINKESKUSTASSA valtatien varrella erikokoisia MYYMÄLÄ-, LIIKE-, TOIMISTO- JA ana. VARASTOTILOJA 10m² - 565 m². vapa Heti INARIN KEHITYS oy kukkakauppahautaustoimisto Ivalontie . 0400398 904 ELSA Parturi-Kampaamo Petsamontie 4 Ivalo 044 777 0908 MATKAHUOLTO-KAHVILA .883877, Linja-autoasemalla os. 040-755 5245. 14 Keskiviikkona 20.8.2014 Paikkakunnan parhaat palvelut MainosLinja Opasteet, kilvet, banderollit, tarrat, mainos- ja painotuotteet, venerekisterit 0400 153 277, 0400 252652 tuotanto@mainoslinja.fi 9RN 8FWNS 0TWNXYJ s LJJQNWFPJSSJP^SSJY s WNUXNUNIJSS^PXJY s UTXQNNSNPJQQTOF s PJQQTPTSJNXYTOF 8FWN 5JMPTSJS 0ZRUZYNJ .;&14 045-6707195 3RKMRLVHQ 5.0 7,,0, 2< Kuntotarkastukset Huoneistoremontit Vesivahinkojen kartoitus, kuivaus ja korjaus Puh. Jätehuoltopalvelut . 0400-399 882 ja 040-505 3890 Kehykset tauluihinne! Esa Kumpula Puh. Kaivinkone- ja nosturipalvelut . 016 661 100 Myös asennuspalvelu Palvelemme ympäri Lappia! Antero 040 547 1509 Seppo 0400 681 439 Rovaniemen Pelti-Seppo Oy Sipolantie 1, Rovaniemi info@peltiseppo.fi Parturi - Kampaamo P. Sorat, hiekat, murskeet . Ivalon käyntikortti ja yhteinen asiamme. Ota yhteyttä P. 040-589 4520 puh. Dimex-työvaatteet Meitä on nyt kaksi elinkeinojen kehittäjää! AUTOKORJAAMO Huollot ja korjaukset Ajanvaraus / Tiedustelu Henkilö- ja pakettiautot 0400 812622 Petri Raskas ajoneuvokalusto 050 4395488 Marko Avoinna ma-pe klo 08.00-17.00 Kaamostie 6, Ivalo lapinkonejarengas@live.com Elinkeinot & kehitys Nordica ja Kiinteistökehitys InLike Oy puh. Kuljetus- ja maanrakennuspalvelu . 040 705 4317 Katso lisätietoja sivultamme: www.nordicainari.fi Tuholaistorjunta ja hajujen poisto T:mi Heikki Äärelä puh
Vuodjenkoarta ja biila leat vealtameahttumat bargui guoski johtima dihte. Mäkelä Jyrki HN 1777 10. KOTILEIPOMO . Tehtävässä noudatetaan 4 kuukauden koeaikaa. Pro?eaktabargi ordne ja ovddida lihkadeapmái, kultuvrii ja mediabirrasii guoski doaimma. Kujala Vesa TA 7054 2. SAARISELÄN SUURIN LAHJA-, TULIAIS- JA MATKAMUISTOMYYMÄLÄ . Koivisto Matti 2283 Venekuntia 75, saalista sai 37. Kuvat Anneli Kaarret. Utsjoen kunta / Vapaa-aikatoimi julistaa haettavaksi saamenkielisen nuorisokulttuurin kehittämisen projektityöntekijän toimen ajalle 1.9.2014?31.8.2015 15 Suurimman kalan voittajien yhteispotretti . 668 680 kuukkeli.lappi.fi kuukkeli@saariselka.fi JOKA PÄIVÄ EVERY DAY PLUSSAA KAIKISTA OSTOISTA Tuotteen arvokilpi: 9?21 . nuoraidbálvalusaid laga?bálvalussan. TEKSTIILIT POHJAKERROKSESSA Pakkauksessa NO.: 47477 ja viivakoodi 6438140474773 UUDISTAMME Asiaan liittyvissä kysymyksissä kuluttajia palvelee Kauppahuone Harju Oy, puhelin 020 7431 338 Suurin kala . ohcamu?at bivdojuvvojit sáddet ?lea?gapoasttain ?ujuhussii: tommi.kanala@utsjoki.fi. Vialli set tuotteet voivat aiheuttaa sähköiskun ja tulipalon vaaran. Tuotteen käyttö tulee lopettaa välittömästi. sáddejuvvo oktan govain ja ?uvvosiiguin + CV. Lassedie?ut ja di?o?tallamat 28.8.2014 rádjai, Astoáigge?álli Tommi Kanala, 0400-319852 Friijahápmása. Projektityöntekijä järjestää ja kehittää toimintaa liikunnan, kulttuurin ja mediaympäristön parissa. Saamen ja suomen taito ovat välttämättömiä, norjan kielen taito katsotaan erityiseksi ansioksi. Arvostamme aikaisempaa kokemusta lasten ja nuorten kanssa toimimisesta ja aiemmista projekti- ja hanketyöstä sekä toiminnasta järjestö- ja kulttuuriyhteistyöverkostoissa. Palkkaus: Kokonaispalkka 2000?/kk. Palauttaminen ei edellytä ostokuittia. Saariseläntie 1 99830 Saariselkä puh. Ajokortti ja auto ovat välttämättömiä liikkuvan työn takia. Honkanen Antero TA 1913 8. eará skuvlejupmi. Barggus ?uovvut 4 mánotbaji geah??alanáiggi. Moilanen Teuvo IN 2662 5. Tarjous toimitetaan osoitteeseen: Utsjoen kunnan sivistyslautakunta, Utsjoentie 46 as.2, 99980 Utsjoki Tarjousten on oltava perillä 27.8.2014 klo 16.00 mennessä. Kuoreen merkintä ?Tarjous koululaiskuljetuksesta? OASTOJOHTOLAGA FÁLALDATBIVDDA SKUVLASÁHTUIN Ohcejogagieldda?uvgehuslávdegoddibivdáfálaldagaidlohkan jagi20142015Njuorggámaskuvlla,Ohcejohnjálmmiskuvllaja sámelogahagaoahppiidjeavddala?skuvlasáhtuin.Fálaldatgilvui guoski á??egirjjiid sáhttá vie??at ?uvgehusdoaimmahagas 27.8.2014 rádjai dahje bivdit elektrihkala??at ?ujuhusas pilvi. guttorm@utsjoki.fi Di?o?tallamat vt. rektor?uvgehusdoaimma hoavdaLauraArola,tel.0407447630.Fálaldatdoaimmahuvvo ?ujuhussii: Utsjoen kunnan sivistyslautakunta, Utsjoentie 46 as.2, 99980 Ohcejohka/Utsjoki Fálaldagatgalgetolletmearrái27.8.2014dmu16.00rádjai. Konfaluhttiimerkejupmi?Tarjouskoululaiskuljetuksesta? TUOTTEEN TAKAISINVETO SAARISELÄN TAVARATALO LED valoputki ElectroGEAR 47477 vedetään pois mark kinoilta, koska markkinoille on päässyt viallisia tuotteita, joissa on todettu olevan vakavia turvallisuuspuutteita. Kaikkonen Tapio 2344 10. Karjalainen Roni 2372 9. Emme palauta hakemuksia. Hakuilmoitus julkaistaan kunnanilmoitustaululla ja kotisivuilla, Inarilainen-lehdessä sekä työvoimatoimiston sivuilla. Ohcejoga gielda / Astoáiggedoaibma almmuha ohcanláhkai sámegielat nuoraidkultuvrra ovddideami pro?eaktabargi doaimma áigodahkii 1.9.2014?31.8.2015 Mii ohcat pro?eaktabargi, guhte ovddida sámegielat nuoraidkultuvrra, bálvala á??ehasaid sáme- ja suomagillii, lágida rádjeoktasa?barggu ja olla?uhttá ollisla. Nevalainen Paavo 4226 4. Hanke huipentuu kesällä 2015 järjestettävään nuorten kulttuurileiriin. Projektityöntekijältä edellytämme itsenäistä työotetta, oma-aloitteisuutta, organisointikykyä, verkostoitumis- ja yhteistyötaitoja ja ennakkoluulotonta asennetta. Tehtävää täytettäessä otetaan erityisesti huomioon hakijat, joilla on liikunta-/nuoriso-/sosiaalialan tai muu tehtävän suorittamiseen soveltuva koulutus. Tolonen Vesa 3217 5. Kujala Vesa 7887 3. SUPERMARKET . ?lea?gapoastta fáddán: ?Projektityöntekijä? Ohcanalmmuhus almmustahtto gieldda almmuhantávvalis ja ruoktosiidduin, Inarilainen-aviissas sihke bargofápmodoaimmahaga siidduin. OSTOLIIKENTEEN TARJOUSPYYNTÖ KOULULAISKULJETUKSISTA Utsjoen kunnan sivistyslautakunta pyytää tarjoukset lukuvuoden 2014-2015 Nuorgamin koulun, Utsjokisuun koulun ja saamelaislukion oppilaiden säännöllisistä koulukuljetuksista. ohcamu. HAMPURILAISET MYÖS MUKAAN . Mäkelä Jyrki 3182 6. Neijonen Vilho 3116 7. RAVINTOLA ?PIZZAT . pituusmittaakin piti jatkaa. MYYMÄLÄÄMME KESÄN AIKANA Inarin uistelukisojen tulokset Yksittäiset kalat Sija . Fidnu alimus boddu lea geassit 2015, goas lágiduvvo nuoraid kulturleaira. Pro?eaktabargis eaktudat: ieh?anas bargovuogi, doaimmala?vuo?a, organiserendáiddu, fierpmáiduvvan- ja oktasa?bargodáidduid ja ovdagáttohis jurdda?anvuogi. Barggu deavddedettiin váldojuvvojit erenomá?it vuhtii ohccit, geain lea lihkadan-/nuoraid-/sosiálasuorggi dahje barggu dik?umii heivvola. Moilanen Teuvo 8043 2. Nuorisopalveluina järjestetään ?nuorten hetkiä?, teemapäiviä, harrasteiltoja ja leirejä sekä kehitetään rajat ylittävää yhteistyötä yhdessä Tanan ja Karasjoen kulttuurikoulujen sekä saamelaisjärjestöjen kanssa. Tarjouskilpailuun liittyvät asiapaperit voi noutaa sivistystoimistosta 27.8.2014 mennessä tai pyytääsähköisestiosoitteestapilvi.guttorm@utsjoki.fi Tiedustelut vt. Nuoraidbálvalussan lágiduvvojit ?nuoraid bottut?, temábeaivvit, bu?aldaneahkedat ja leairrat sihke ovddiduvvo rájáid rasttildeaddji oktasa?bargu ovttas Deanu ja Kárá?joga kulturskuvllaiguin sihke sámeservviiguin. Moilanen Teuvo IN 2701 3. Tuotteen voi palauttaa ostopaikkaan, joka hyvittää siitä maksetun hinnan. BAKERY . 1,268. Kippari . Kaikkonen Tapio TA 2344 6. Työ sisältää myös iltatyöskentelyä. Tehtävään valitun tulee esittää rikosrekisterilain 6§:2 momentin mukainen rikostaustaote sekä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Lisätiedot ja tiedustelut 28.8.2014 mennessä, Vapaa-aikasihteeri Tommi Kanala, 0400-319852 Sähköinen vapaamuotoinen, kuvallinen hakemus lähetetään liitteineen + CV sähköpostilla osoitteeseen: tommi.kanala@utsjoki. fi. Sáme- ja suomagiela dáidu lea vealtameahttun, dárogiela dáidu geh??ojuvvo erenomá? ánsun. Ovddit hárjánumi mánáiguin ja nuoraiguin doaibmamis ja ovddit pro?eakta- ja fidnobarggus sihke doaimmas searve- ja kulturoktasa?bargofierpmádagain. Bálká: Oppala?bálká 2000?/mb. Sähköpostin aiheeksi: ?Projektityöntekijä?. (016) 668 741 fax. Bargu sisttisdoallá maid eahketbargguid. Bargui válljejuvvon galgá ?ájehit rihkusregisttarlága 6§:2 momeanttas mero?tallon rihkusduogá?váldosa sihke dohkkehahtti doaktárduo?a?tusa dearvvasvuo?adilistis. Mii vuostáváldit ohcamu?aid elektrihkala??at ?ujuhusas: tommi. kanala@utsjoki.fi Elektrihkala. Laji - Paino(g) 1. Keskiviikkona 20.8.2014 Haemme projektityöntekijää, joka kehittää saamenkielistä nuorisokulttuuria, palvelee asiakkaita saameksi ja suomeksi, järjestää rajayhteistyötä ja toteuttaa kattavia nuorisopalveluja lähipalveluna. Haaranen Ari 2741 8. Saalis, keskim. onhan hymykin herkässä. Kultaseppä Matti Qvickin valmistamat arvokkaat palkintouistimet. JEKM:n Moilasen venekunta sai kisojen suurimman kalansaaliin ja valitsi palkintopöydästä kaksi perämoottoria palkinnokseen. Taimen TA 13 kpl Isonieriä IN 24 Järvilohi JL 0 Harmaanieriä HN 23 Yhteensä 60 Alamittaisia 305. Suurimman kalan voittaneen venekunnan kippari. 27,9 kg 28,2 0,0 20,0 76,1 Kokonaissaalis 76,075 kg. Kalan paino, keskim. rehtori-sivistystoimenjohtaja Laura Arola, puh. 040-7447630. KOTIKEITTIÖ ?TAKE AWAY . Piilola Juha IN 1680 Kokonaissaalis 1. Nevalainen Paavo TA 2696 4. 2,056. Haaranen Ari TA 2060 7. Karjalainen Roni TA 1794 9. friijahápmása
klo 12 alkaen Aittisuvantoon.. synttäripäiväni johdosta Helga Wuopio Tervetuloa mukaan! Osallistua voi juosten, kävellen tai pyöräillen. Osallistumismaksu 4 ?/henkilö tai 8 ?/perhe. Pyöräilijöiden startti klo 9. Aitavaara - Mukanperävaarat - Ampumarata. Lisätietoja saa puhelimitse numerosta 0295 42 5373 ja ammuntojen aikana numerosta 0295 42 5340. LAPPI RÁDJEGO?ÁHUSA DIE?ÁHUS Elokuvateatteri Aslak Ivalontie 18, 99800 Ivalo Lentsikat 2 La 23.8. almmola. 50 ja muiden osallistujien startti klo 10. VESI KOURUA 5? Muuttamassa? Muista osoitteenmuutos Inarilaiseen! Synttärionnittelut Artolle tunturin kupeeseen! T: Päivi ja Reijo porukoineen Ps. Lisätietoja tehtävästä antaa hankkeen koordinaattori Elsa Laiti-Hedemäki, puh. Pro?ektii sáhttá oahpásmuvvat dárkileappot searvvi neahttasiidduin www.samisoster.fi Ohcamu?aid oktan ánsulogahallamiiguin ja bálkásávaldagaiguin galgá doaimmahit 1.9.2014 dmu 16.00 rádjai ?ujuhussii SámiSoster rs, PL 71, 99871 Anár. --------------SámiSoster ry hakee RAY:n rahoittamaan kolmivuotiseen Muistutella -hankkeeseen määräaikaista PROJEKTITYÖNTEKIJÄÄ jonka pääasiallisena tehtävänä on Utsjoen kunnan alueella saamelaisten muistisairaiden parissa tehtävä kotikäyntityö sekä vertaistukikerhojen järjestäminen muistisairaille, heidän omaisilleen ja hoitohenkilökunnalle. Etsimme henkilöä, jolla on tehtävään soveltuva koulutus ja riittävä suullinen pohjoissaamenkielen taito. klo 10 alkaen. T: Lapset Muistitte somasti minua ylenmäärin aattelitte. Siinä kiitoksen sanelen ilon kannan kaunihimman. Kiitos 70-v. klo 14.00 Su 24.8. Puukkovári da-vágeah?i . 16 Keskiviikkona 20.8.2014 LAPIN RAJAVARTIOSTON TIEDOTE VAROITUS Lapin rajavartiosto ampuu jalkaväen aseilla Kerttuvaaran ampumakenttäalueella Inarissa 26.8.2014 . Bálká mearrá?uvvá sosiálasuorggi servviid bargoeaktosoahpamu?a mielde. klo 1015 046 899 7038 RänniMestarit LIPUT: 8? 3D-näytös 10 ? Kattopellit, aluskatteet, Vesikourut, Tikkaat, Listat, Terassiplexit (lumiesteet) rakennuspaikalle toimitettuna T:mi Kalevi Kujansuun Pelti P. 040-769 3337. klo 16.00 Suomeksi puhuttu, 3D Kesto 1 h 23 min. VÁRUHUS Lappi rádjego?áhus báh?á juolgeveaga vearjjuiguin Kerttuvári báh?in?illjuguovl-lus anáris 26.8 . Kerttu-järvi - Välivaaran pohjoispää - Laanajärvi Kurujärven pohjoispää - Puukkovaa-ran pohjoispää . Lihasta valmistetut makkarat ym. 29.8.2014 päivittäin klo 07.00 . Arvostamme kokemusta vanhustyöstä, asiakaslähtöistä ja yhteistyökykyistä toimintatapaa, vuorovaikutustaitoja ja joustavuutta. Atnit árvvus bargovásáhusa boarrásiid barggus, á??eha??a vuhtiiváldimii ja oktasa?bargui vuo??uduvvi bargovuogi sihke gulahallandáidduid ja njuov?ilvuo?a. Työsuhteessa noudatetaan neljän kuukauden koeaikaa. klo 1015 Ivalon tori La 23.8. lihavalmisteet P. iltaan mennessä Tiinalle 040-525 6859 Kutsu Kutsumme jäsenistömme YHDISTYKSEN 30-VUOTISJUHLAAN Ivalon Lukion liikuntasaliin 30.8.2014 klo 12.00. Onnittelujen vastaanotto klo 11.00-11.30 - Tilaisuudessa tekstitulkkaus Sydämellisesti tervetuloa! Inarin-Utsjoen Kuuloyhdistys ry TERVETULOA INARIVIIKKOJEN PALAUTEKOKOUKSEEN kunnantalon neuvotteluhuoneeseen 113 tiistaina 2.9. 040-733 8258 SámiSoster rs ohcá RAO:a ruhtadan golmmajahkása? Muittohallat ?pro?ektii mearreáigása? PRO?EAKTABARGI Su váldobargun lea Ohcejoga gieldda guovllus johtit sápmela. Pirjolle terveiset Tervetuloa ystävät ja kylänväki Sinikka Helanderin 80-v. syntymäpäiville 22.8. Lassedie?uid barggus addá pro?eaktajo?iheaddji Elsa Laiti-Hedemäki. klo 10?14 . 0500 527 428 Sevettijärvellä pe 22. AitaváriMukanperävárit - Báh?ingeainnus. Lassidie?uid oa??u telefona bokte nummiris 0295 42 5373 ja báh?imiid áigge nummiris 0295 42 5340. KUTSU maanmittaustoimitukseen Yksityistietoimitus Vanhassa Karigasniemessä Utsjoen kunnassa, TN:o 2013-466440. Hakija Niittyvuopio Heikki, Niittyvuopio Tanja, Hivand Maarit Aika ja paikka 02.9. muitobuohcciid luhtte sihke lágidit veardása?deaivvademiid muitobuohcciide, sin lagamu?aide ja div??áriidda. Ohcat olbmo, geas lea bargui heivvola. Asianosaisten poissaolo lain mukaisesti tiedotetusta kokouksesta ei estä toimituksen käsittelyä. BOVDEHUS enamihtidnandoaimmahusa ?oahkkimii Priváhtageaidnudoaimmahus Boares Gáregasnjarggás Ohcejohka gielddas, Dn: 2013-466440. Ohccit Niittyvuopio Heikki, Niittyvuopio Tanja, Hivand Maarit Áigi ja báiki 02.09.2014 dmu 13:00, Gáregasnjárggas Gilidállu Sáivus Doaimmahusa ulbmil Doaimmahusas gie?allojuvvo stuorrajuogus vuo??uduvvon 3 mehter govdosa. Lihahyytelö 9,50 /kg . Herkulliset grilliribbsit . Palkkaus määräytyy sosiaalialan järjestöjen työehtosopimuksen mukaan. / 22? Nyt on aika juhlia. Tervetuloa ystävät ja sukulaiset Hirvasjärvelle äitimme Bertta Pehkosen 80-v syntymäpäiville su 24.8. 29.8.2014 dmu 07.00- 19.00. Várala. ja bistá jagi 2016 álgobeallai. Laanajávri . davvisámegiela dáidu. klo 17.00. www.inarilainen.fi Viestinurkka 17. guovlu: Báh?ingeainnus- Saarineitämöjávri- Sylvenvárri- Vuolimu? Kerttujávri. Ivalon Erämiehet Lisätietoja Aarre Seurujärvi 0400-398 558 KOPPELONKIERROS -liikuntatapahtuma Koppelossa 23.8.2014 Ilmoittautuminen kylätalolla alkaen klo 9.00. Matkat: Konesniemen kierros 15.5 km Mustajärven mutka 6.5 km Reitti kulkee Konesniemen hiekkapohjaisella tiellä. Inarilaisen toimituksesta Laminointipalvelua Suojaa tärkeät dokumenttisi kaksipuoleisella muovilla saumaton, tikkaat, kattosillat, lumiesteet ym. Asennettuna tai ilman asennusta. Sodankylän tori Pe 22.8. 040-769 3337. Kerttu-jávri- Välivári davágeah?i . Kurrajávrri davágeah?i . Barggus lea njealji mánu geah??alanáigi. Haravalantossa klo 14 - 15.30 Ilmoittautuminen alkaa klo 13.30 alk. Osallistumismaksu 5? Onkiminen omalla virvelillä, jossa heittopaino ja matokoukku, tai mato-ongella. Sarjat: 13-14 ?vuotiaat, 11-12 ?vuotiaat, 9-10 ?vuotiaat, 7-8 ?vuotiaat ja alle 7-vuotiaat (pienimpien sarjassa ei osallistumismaksua, kaikki palkitaan) Järj. - la 23.8.2014 Kalevalaista jäsenkorjausta sisnaa Leena Aikio puh. tel. skuvlejupmi ja doarvái buorre njálmmála. Hankkeeseen voi tutustua tarkemmin yhdistyksen kotisivuilla www.samisoster.fi Hakemukset ansioluetteloineen ja palkkatoivomuksineen tulee toimittaa 1.9.2014 klo 16.00 mennessä osoitteeseen SámiSoster ry, PL 71, 99870 Inari. PAM Inarin osasto 241 järjestää Inarijärven risteilyn la 30.8. Osasto tarjoaa kahvit ja ruuan. Ilmoittautumiset ja tiedustelut ti 26.8. geaidnovuoigatvuo?a heaittiheami giddodagain 14:52 Karigassaari, 14:97 Lavnje buvri ja 14:145 Goahtenjarga. Fuopmá?uhttimat Lága mielde die?ihuvvon ?oahkkimis á??eosola??aid eretleahkin ii eastte doaimmahusa dahkama. Toimitusinsinööri/ Doaimmahusin?enneavra Janne Tervahauta Maanmittauslaitos/ Eanamihtidanlágádus 0400-891975 janne.tervahauta@maanmittauslaitos.fi LASTEN JA NUORTEN ONKIKILPAILU su 24.8. 040 554 6547 NASUNEUVOS IVALON TORILLA ma 25.8. klo 19.00. Vaarallinen alue: Ampumarata - Saarineitämöjärvi - Sylvenvaara - Alimmainen Kerttujärvi . Työ alkaa mahdollisimman pian ja kestää vuoden 2016 alkupuolelle. Bargu álgá nu jo?ánit go vejola. 2014 kello 13:00 Karigasniemen kylätalo Saivu Toimituksen tarkoitus Toimitusta on haettu isojaossa perustetun 3 metriä leveän yleisen tieoikeuden poistamiseksi kiinteistöiltä 14:52 Karigassaari, 14:97 Lavnje buvri ja 14:145 Goahtenjarga. Toimitukseen osallistuminen Toimitukseen kutsutaan kaikki, joiden oikeutta toimitus välittömästi koskee
DigiBoxeja. Harjoitellaan eri matkojen juoksuja ja hyppyjä. Hyväkunt., 2 renk., kats. 08/14. 0400 214 068). Inarin Yritys Yleisurheiluharjoitukset torstaisin klo 17 alkaen Ivalon kentällä. Valtakunnansali, vapaa pääsy, ei kolehtia! Kauppa auki 242h4h 24h Kauppa Kaaupupakaui ki Kauppa auki 27,- 26,- Tälle palstalle voit lähettää tietoa yhdistysten tapahtumista. Palsta on maksuton, ja toimitus tarvittaessa muokkaa tekstejä palstalle sopiviksi. Ilmoittautumisen yhteydessä kerro mahdollinen ruoka-allergia. SuPerin Inarin - Utsjoen ao 118 ry järjestää Syystempauksen pe 19.9. Katso myös: https:// www.facebook.com/ivalon.tyottomatry. löydät Saariselän matkailulehti Kulta-Lapinmyös Kesän. Myynnissä irtonumeroita! Tutustu ja löydä paikalliset Kesän ajan parhaat uutiset ja lehtiluukusta ahtumat! tapmyös löydät matkailulehti Kulta-Lapin Kesän. Lehtiluukusta voit ostaa sähköisenä versiona: . klo 18 kunnantalolla. Inarin-Utsjoen Reumayhdistys ry:n jäsenilta ja samalla info-tilaisuus Rokualle lähtijöille 2.9. 050-1322 Bella 700 -87, 34hv diesel, uusittu keitin-lämmitin. Ohjelmassa ruokailu Nellimin Erähotelilla sekä mukavaa yhdessä oloa. klo 11 yleisöesitelmä: ?Voit saada iloa Jumalan palvelemisesta.. lehtiluukusta Inarilaisen myös Sanomat . Ilmoittautuminen 12.9 mennessä Virpille 040 5301844. Ivalon Seudun työttömät ry: Vasantie3, KIRPPIS ja kahvio Ivalon urheilukentän takana. Kultahipussa Arttu Wiskarin keikka, ao tarjoaa jäsenilleen juoman tilaisuudessa. La 20.9 Saariselälle, jossa ulkoilua klo 14 alkaen, ao:n vuokraamassa mökissä saunomista. P. 046 613 7055. klo 12. Mahdollisuus yöpyä lasu yö Saariselällä. 2015 kurssit nähtävillä opiston sivuilla. MLL perhekahvila pyörähtää taas käyntiin Inarissa! Perjantaina 22.8. Tiedustelut 0400 398 984. Ilvesläiset! Jos haluatte urheiluseura Inarin Ilveksen huppareita, niin hupparien mallit ovat nyt saapuneet ja nähtävänä opettaja Iiris Mäenpäällä Inarin yläasteella 25.8. Silja Line Seurakisan finaali 30.8. Ilm. Uusi kytkinpaketti + traileri -10. P. Johtokunta kokoontuu klo 17.30 SYYSKOKOUS Käsitellään sääntömääräiset asiat ja hirviasiat Johtokunta Tuoretta Inarin kalaa suoraan kalastajalta Ivalon torilla torstaina klo 11 alkaen. P. 0400-690 783. 15,- Piiskuntie 1, Ivalo Avoinna ma-pe 9-16.30 26,- Ivalon MLL: Perhekahvila Stönöllä joka tiistai klo.10-12. P. Lisätietoja: Teija p. Sompion . Inarilaisen . 050-516 5582, jätä tekstarilla soittopyyntö Vuokrattavana Saariselän ydinkeskustassa heti vapaana erikokoisia, 35-94 m², rivitalohuoneistoja saunalla tai ilman. Tiistaisin klo 19 seurakuntatalolla. Ajo-ohje: Etelästä päin tultaessa ensimmäinen risteys Inarin kirkon jälkeen oikealle Ivalon ja Inarin AA- ryhmien yhteinen auttavapuhelin päivystää tiistaisin ja perjantaisin klo 17-21 numerossa 040 3239412. Jos haluat juoda, se on Sinun asiasi. Ivalon TV-ja Videohuolto, Havukainen Jorma, Vasantie 6. P.0400-986 822 Ilmoitukset ma klo 15 mennessä. Hinta alkaen 10 ?. Kokoomuksen kk-palaveri su 24.8. klo 10?15 helmityöpaja Kyläpajalla ja klo 17-21 nuot tausta sekä tarina- ja musiikki-ilta Kolttatalon rannassa. TauluTV:n conax salauksenpurkumodulit. Antenniasennukset. Kattavaarassa (Ukonjärven lomakylän risteyksestä opastus). Saariselän Sanomat Myynnissä myös irtonumeroita! Kesän ajan lehtiluukusta löydät myös matkailulehti Kulta-Lapin Kesän. Tutustu ja löydä parhaat paikalliset uutiset ja tapahtumat! www.lehtiluukku.fi www.lehtiluukku.fi Tutustu ja löydä parhaat paikalliset uutiset ja tapahtumat! www.lehtiluukku.fi Inarilaisesta Monikäyttöinen putkihuivi 4?? Inarilainen Piiskuntie 1, Ivalo, avoinna ma?pe 9?16.30. Klo 9-11 Nuorisotila Vintillä! Tervetuloa lapsiperheelliset! Ideoidaan yhdessä mitä kivaa voisimme tehdä lapsinemme perhekahvilassa syksyn mittaan! Alle kouluikäisten liikuntakerho lauantaisin klo 11-12. Myynnissä myös irtonumeroita! Ilmoita myös ajantasalla oleva laskutusosoite. Kesän ajan lehtiluukusta löydät myös matkailulehti Kulta-Lapin Kesän. Inarin Kansalaisopisto Tutustu ja löydä parhaat paikalliset uutiset ja tapahtumat! www.lehtiluukku.fi Viralliset kokousilmoitukset Hinta alk.35 . Sopivat mainiosti myös yrittäjien henkilökunnan asunnoiksi. P. Opettajana Kimmo Luukkonen. Ivalo. Pihakirppistä voi käydä pitämäs- sä viikolla. Vene Ivalossa torstaina. Tarjolla maksuton lämmin ruoka, jonka tarjoaa elokuun ajan Maali- ja konekota. Joukkoon ovat lämpimästi tervetulleita lapset, äidit, isät, mummit, ukit, ja muut lapselle läheiset aikuiset. 25 ?. Lehtiluukusta voit ostaa sähköisenä versiona: . Lisät. fb:ssa ?Mannerheimin lastensuojeluliitto . Iirikselle voi soittaa p. Käynti Siwan takapihalta lastaussillan takaa. 2300 ?. P. H. Ropponen Asuntovaunu SMV590. Vanha, mutta siisti, h. Ma 25.8. Saariselän Sanomat Inarilaisesta paikallista kirjallisuutta Uusia kursseja: Ivalo 110313 Kuviskerho ja 110314 Maalaa taulu, Inari 110315 Taidekurssi, Törmänen 110303 ja 110304 Kuvis- ja posliinikurssi, Partakko 110422 Koruja & koristeita kierrätysmateriaalista. Inarilaisen . Ostaessasi meiltä palvelu säilyy pidempään paikkakunnalla ja apu on ongelmatilanteissa lähellä. Sompion . P. saakka. Ei rek. Jänkävaara, pompputreenit. 040-8346078. Tanssiseura Heinäkengät ry: tanssikurssi pe - la 22. Ilmoittautumiset www.inari.fi ?Kansalaisopiston opinto-ohjelma ja ilmoittautuminen?, tai 040 747 5484, 0400 342520. Työkauden 2014 . Tanssilajeina fusku, tango ja rumba-boelro, jatkotaso. Lisätiedot Mervi 040-5517683 tekstarilla. La 23.8. 040-5130746. Kolttakulttuurisäätiö järjestää Kolttakulttuuriviikon tapahtumia Sevettijärvellä 21.-23.8.: To 21.8. Avoinna ma-pe klo 9-15. - 23.8. Ivalon ala-asteen pikkusalissa, Koppelontiellä. Lähetä tekstit mieluiten sähköpostilla osoitteeseen inarilainen@inarilainen.fi. Vauhtitassut: to 21.8. Sompion . Jänkävaara, ylämäkitreenit (sauvakävelysauvat mukaan). Käykää tutustumassa, niin näette myös hupparien koot. 0400-397 853, 0400-314 881 Osmo Toyota Avensis -98, 274477 km. klo 19 Sairaalantie 3 (Inergian tiloissa) ke 27.8.2014 klo 18.00 Partakossa Kattojärven kämpällä. KESÄKOKOUS Esillä hirviasiat, hirvenpyytäjät edustus välttämätön, ja sääntömääräiset asiat. Johtokunta klo 18. KESÄKOKOUS Käsitellään hirvenpyyntiasiat, hirvenpyyntiin aikovien edustus välttämätön. Puheenjohtaja Pikku-Petsamon Metsästäjät ry Palsin metsästys- ja kalastusseura ry 27.8.2014 klo 18 Tavihaarantie 49 to 28.8.2014 klo 18.00 alkaen Tolosen pirtillä SYYSKOKOUS Esillä sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Ps. klo 11?14 kurniekkakurssi Ortodoksisella seurakuntasalilla, klo 14?15 perinneleikkejä ja koltansaamenkielinen satutunti ja klo 15?16 suopunginheittokilpailu Kyläpajan pihapiirissä, klo 16?17 Lasten Kolttakino ja klo 17?19 Kolttakino Sevettijärven koululla. 24h Maksuton yhdistyspalsta Tems ry. Lupa arvotaan kaikkien osallistujien kesken, osm. Päivällinen / illanviettoa Laanilan Kievarissa. Osallistumismaksu 2 ?/kerta. Saariselän Sanomat Myynnissä myösvoit ostaa Lehtiluukusta irtonumeroita! sähköisenä versiona: . Pe 22.8. klo 10?12 juurityönäytös ja leivänpaistoa Perinnetalon pihalla, klo 12?12.30 rukoushetki Pyhän Trifon Petsamolaisen kirkossa, klo 13?16 petun, pakurin ja parkin esittelyä sekä villan karstausta, kehräystä ja sormipaulan tekoa Perinnetalon pihalla ja klo 16?18 luutyöpaja Kyläpajalla. Lehtiluukusta voit ostaa sähköisenä versiona: . Jäsenten välinen vasalupakilpailu 23.8. Keskiviikkona 20.8.2014 17 Kokouksia Suora Linja Myydään Juutuan Erä- ja Kalamiehet ry SYYSKOKOUS ke 27.8.2014 klo 18:00 Inarin Kultahovissa. Käsitellään sääntömääräiset ja syksyn hirvenpyyntiasiat. Jokaisesta hirviporukasta edustus välttämätön. Tervetuloa! Itä- Inarin Erä- ja Kalamiehet ry:n SYYSKOKOUS pe 29.8.2014 klo 20.00 Nellimin Erähotellilla Käsitellään sääntöjen määräämät asiat sekä hirvilupien jako Johtokunta paikalle klo 19.30 Tervetuloa Johtokunta Inarin Metsästäjät ry Pohjois-Inarin Erä- ja Kalamiehet ry pe 29.8. ja nettisivuilla ivalo.mll.fi. Lapin Sudet / suunnistus: Iltarastit 26.8. 050-369 0312, 040-515 8444 Terhi 4110 ja Honda D20B + traileri Muuli 750 + kaiku, airot ja satamapressu. Perjantaina aloitetaan klo 18. Lapin Muistiyhdistys ry:n Ivalon alaosasto ja Inarin Omaishoitajat ja läheiset ry järjestävät yhdessä syysretken Nellimiin ke 17.9. 1200 ?. klo 16.30 alkaen Ivalossa Päiväkeskus Valkamassa. Nellimin inarinsaamen keskustelupiiri kokoontuu kerhotalolla perjantaina klo 15: 22.8., 29.8., 5.9., 19.9., 26.9. Kesän Sompion ajan . 0440 180 175 joka ma klo 17-18. Jehovan todistajat Ivalon srk: su 24.8. Otamme vastaan hyväkuntoisia lahjoituksia. Inarinjärven Jouset ry: ampumaharjoitukset Akujärven koululla ke ja su klo 18-21. JEKM: Tiistaisin klo 17 haulikkolajien harjoitukset. Inarin kunnan päiväkeskus Valkama: Varaukset ja avainten nouto sosiaalitoimiston kansliasta ma-pe klo 9.00-15.00, puh 040 5343924 tai 016 -687274. Ivalon AA-ryhmä kokoontuu: perjantaisin klo 19 Matkahuollon yläkerta. Jos haluat raitistua, se on yhteinen asiamme. MTY Hippuset ry: Talous- ja vertaisvelkaneuvonta puh. Kesäteltta avoinna. verot Aineisto ma klo 15 mennessä, mieluiten sähköpostilla: inarilainen@inarilainen.fi Uusi 32" LED TV 330 EUR. Uusia ja käytettyjä televisioita. Lähtö Ivalon linja-autoasemalta yhteiskuljetuksella klo 10.30. Metsään pääsee 1719 välisenä aikana ja ratamestarina toimii Markku Välitalo (p. Inarilaisen . sis. 040-731 0576 M. Sarjoja ja lajeja kaikille eri ikäluokissa. Anu-Riitalle (044-5365848) viimeistään 8.9.2014 mennessä
Heikkonen Seppo IEM 66 Sarja M50: 1. Seuran erityisalaa on saamen kielen ja kulttuurin vahvistaminen. Seuran toimintaperiaatteet eivät perustu etnisyyteen vaan tieteelliseen toimintaan ja erityisesti kieleen ja sen elävöittämiseen eri konteksteissa sekä yksilön että ryhmän tai kieliyhteisön tasolla. Opetus- ja kulttuuriministeriö ei ole tekemässä 150 000 euron leikkausta kielipesätoimintaan. Hän oli rikkonut naapurin vapaa-ajan mökistä kuusi ja sen ulkorakennuksesta kak- si ikkunaa. Vuonna -54 syntynyt nainen joutuu maksamaan sakkoja yhteensä 680 euroa. Olemme huomanneet, että täällä pohjoisessakaan kaikki lapset ja nuoret eivät enää automaattisesti opi hallitsemaan luonnossa liikkumisen taitoja. Kaikilla nuorilla ei myöskään ole tilaisuutta päästä perhepiirissään kalastamaan tai metsälle. Sen sijaan ministeri Viitanen on varautunut vielä erillisellä harkinnanvaraisella määrärahalla turvaamaan saamen kielen elvytystyöryhmän mukaisen resurssin tälle tärkeälle toiminnalle. 18 Keskiviikkona 20.8.2014 Kouluruokalista 25.?29.8. Päätös sosiaalipalvelujen myöntämisestä ja odotusajat Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista eli vanhuspalvelulaki astui voimaan 1.7.2013. KUULUTUS Tien nimeäminen Päätös sosiaalipalveluista Sosiaalipalvelujen myöntämisestä on tehtävä päätös ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun asiaa koskeva kirjallinen tai suullinen hakemus on jätetty. Heikkonen Seppo IEM 54 Sarja M50: 1. Aikio Oskari Jekm 72 Sarja M 1. Ja eräseuran nuorisokerho kun on kysymyksessä, ovat tietysti kalastus ja metsästys isossa roolissa. . Useimmissa tapauksissa ennen asian ratkaisua iäkkään henkilön palvelutarpeet on selvitetty ja palvelusuunnitelma tehty. Kielipesissä lapset oppivat kieltä nopeasti leikin ja päivähoidon arkisen aherruksen kautta. ?Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus tässäkin asiassa. Rasmussen Jyrki IEM 71 2. Saamelaisnuorten osalta nuorisotyön rahoitus tulee nousemaan ensi vuonna 700 000 euroon, kun se tämän vuoden budjetissa on 660 000 euroa. . Osoite: Inarin kunta, tekninen osasto, Piiskuntie 2, 99800 IVALO. Vanhuspalvelulain seuranta elokuu 2014 Sosiaalipalvelut on järjestettävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa (90 vrk) päätöksestä ja kiireellisissä tapauksissa viipymättä. INARIN KUNNAN TEKNINEN LAUTAKUNTA Sosiaalipalvelu Kotihoito Kotipalvelun tukipalvelut: Turvapalvelut Ateriapalvelut Kuljetuspalvelu Omaishoidontuki Säännöllinen vuorohoito Tehostettu palveluasuminen Laitoshoito Keskimääräinen odotusaika heti, kun päätös on tehty Palvelu alkaa heti kun päätös on tehty 0-7 vrk Tavoite 0 . Portti Juha Tem?s 79 3. Ensimmäinen kokoontuminen on tiistaina 2.9. On erinomainen uutinen, että nuorisoasioista vastaava ministeri tunnistaa kielipesien ja saamelaisnuorten parissa tehtävän nuorisotyön mer- Kuivajätekeräilyssä Utsjoen alueella muutos - Karigasniemi, Karigasniemi-Utsjoki ?väli ja osa Utsjoen kirkonkylää, tyhjennyspäivä ollut keskiviikko. Viikko 35 alkaen tyhjennyspäivä tiistai (parittomina viikkoina) - Utsjoki-Nuorgam ?väli ja Nuorgamin kirkonkylä pysyy samana kuin ennen, eli tyhjennyspäivä keskiviikkoisin (parittomina viikkoina) Napapiirin Kuljetus Oy / Hannu Alenius Oy Lisätietetoja p. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita ja kerho on osallistujille ilmainen. Tervetuloa hienon harrastuksen pariin ja oppimaan jokanaiselle ja -miehelle tarpeellisia erätaitoja! Lisätietoja kerhosta antavat Arto Lämsä (puh. 0443037581) ja Inka Musta (puh. Mukana on Kuuloliitto ry:n kuntoutussihteeri Päivi Väänänen, sekä Inarin-Utsjoen Kuuloyhdistyksen toimijoita. Huonokuuloiset, heidän omaisensa ja kaikki aiheesta kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan. Jakoavaimella uhanneelle sakkoja Lapin käräjäoikeus on tuominnut vuonna 1954 syntyneen naisen sakkoihin laittomasta uhkauksesta ja vahingonteosta. Nainen oli ilmestynyt Utsjoella kesäkuussa 2012 naapurinsa mökille, uhannut siellä olevaa pariskuntaa isokokoisella jakoavaimella ja huutanut tappouhkauksia. Rasmussen Jyrki IEM 55 Sarja M60: 1. Mahdolliset mielipiteet tien nimeämisestä tulee toimittaa ennen nähtävilläoloajan päättymistä kirjallisesti tekniselle lautakunnalle. Ala-Kahrakuusi Veikko RajanE 94 2. Törmänen Juhani Tem?s 67 4. Kielipesien ja saamelaisen nuorisotyön olemassaololla on keskeinen merkitys EU-alueen ainoan alkuperäiskansan kielien ja kulttuuriperinteen pitämisessä elinvoimaisena. ?Inarin-Utsjoen Kuuloyhdistys ry ja Kuuloliitto ry:n Lapin alue järjestävät Kuulopäivän Ivalossa Männikön palvelutalolla perjantaina 29.8 kello 14. Pyssykylän uistelijat. 31.8. Kerhon teemat liittyvät monipuolisesti eränkäyntiin ja muuhun luonnossa liikkumiseen. Tuomi Ris- to Tem?s 51 Sarja M70: 1. Tuomi Risto Tem?s 73 3. Törmänen Juhani Tem?s 65 Sarja M70: 1. Portti Juha Tem?s 61 3. Törmänen Juhani Tem?s 47 4. Heikkonen Seppo IEM 45 5. Tuomi Risto Tem?s 39 6. Varusteiksi riittää iloinen mieli ja eräilyyn sopivat, lämpimät vaatteet. Järj. Päätös on tehtävä sen jälkeen kun asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset on saatu. Inarin kunnan teknisellä osastolla sekä osoitteessa www.inari. fi/palvelut/tekniset palvelut/osoitejarjestelma pidetään yleisesti nähtävänä 20.8 . 3.9.2014 seuraava tiennimeämisehdotus: KERMIKÄNPOLKU Nimettävän tien sijainti: Ivalon asemakaava-alue, Kermikäntien ja Peuratien risteyksestä lähtevä kaavan mukainen tie. 0406349900). Inka Musta, Juutuan erä- ja kalamiehet. Oikeudenkäyntikulutkin lankesivat naisen maksettaviksi ja niitä hänen pitää maksaa reilut 4000 euroa. Ma Täyteläinen broilerikeitto, viljaisat, perheviipaleet Ti Kebabkastike, kolmen viljan helmi, kurpitsakaalisalaatti Ke Verimakkara, perunasose, puolukka-porkkanaraaste To Hernekeitto, juusto, appelsiinimehu Pe Tonnikalapasta, kurkkujäävuorisalaatti Uistelukalenteri 30.8. Aikio Oskari Jekm 77 Karhu: 1. Vähän syksyn säistä riippuen tarkoituksena olisi ainakin tutustua syyskalastukseen, rie- kon ansapyyntiin, hirvenmetsästykseen ja koiran käyttöön metsästyksessä. Ensi vuoden budjettiesityksessä ollaan osoittamassa kielipesätoimintaan 400 000 euroa. 40 m. 30 vrk Palvelu alkaa heti kun päätös on tehty 0-7 vrk Palvelu alkaa heti kun päätös on tehty 0-14 vrk Palvelu alkaa heti, kun päätös on tehty 50 vrk 90 vrk alle 90 vrk Palvelu alkaa heti kun päätös on tehty alle 90 vrk alle 90 vrk alle 90 vrk alle 90 vrk alle 90 vrk alle 90 vrk alle 90 vrk Inarin RHY mestaruuruuskilpailut 9.8. Luodikko Sarja M: 1. Avoin taimenmestaruuskisa. kello 15.30 Inarin koulun piha-alueella. Saamen kielellä tarkoitetaan kaikkia saamelaiskieliä. Veikkausvoittovaroista avustetaan kielipesätoimintaa 200 000 eurolla. . Kyseessä on tieteellinen seura, jonka päämääränä on edistää saamen kieltä ja kulttuuria tieteellisissä käyttöyhteyksissä. Pyssykylän uistelijat. Saamen kielelle ja kulttuurille perustettiin tutkimusseura Helsingissä on perustettu kesäkuussa Saamen kielen ja kulttuurin tutkimusseura. Seuran nuorisotoiminta on viime vuodet ollut hiljaista, ja ajatus toiminnan käynnistämisestä uudelleen virisi viime talven aikana. . Porttipahtauistelu. Järj. Taitoja päästään opettelemaan käytännönläheisesti luontoympäristössä ja vuodenajan luontaiset mahdollisuudet hyödyntäen. Syksyn aikana opetellaan muun muassa tavallisimpia retkeilytaitoja, kuten tulentekoa, majoittumista maastossa, joen turvallista ylittämistä ja rinkan pakkaamista. Tarkempi ohjelma ja kunkin kerhokerran teema muokkautuvat sen mukaan, kuinka maastossa pääsee liikkumaan ja millainen on syksyn lumi- ja jäätilanne, Arto Lämsä, yksi kerhon vetäjistä kertoo. Kerhoon ovat tervetulleita kaikki 11?15-vuotiaat nuoret. Tutkimusseuran toiminta-alueena on koko Suomi. Tutkimusseuran puheenjohtajana toimii lehtori Irja Seurujärvi-Kari ja varapuheenjohtaja-sihteerinä yliopiston lehtori Marja-Liisa Olthuis. Nuorten eräkerho starttaa syksyllä Inarissa Juutuan erä- ja kalamiehet käynnistää syyskuussa 11?15-vuotiaille suunnatun eräkerhon. Niin ajattelimmekin, että eräseura voisi kerhon avulla tarjota nuorille tilaisuuden oppia näitä hyödyllisiä taitoja seuramme kokeneiden harrastajien avulla. ?Tietysti toivomme näin myös innostavamme nuoria metsästys- ja kalastusharrastuksen pariin, kertoo Juutuan erä- ja kalamiesten puheenjohtaja Pasi Aikio. Eräkerho kokoontuu Inarissa syksyn ajan joka toinen viikko. 0400-399 882 ja 0400-383 662 Inarin kunta, Piiskuntie 2, 99800 Ivalo Puhelin 040 188 7111, fax 016 662 628 www.inari.fi Hirvi Inarin kunta, Piiskuntie 2, 99800 Ivalo Puhelin 040 188 7111, fax 016 662 628 www.inari.fi kityksen saamen kielien ja saamelaiskulttuurin elvyttämisessä ja säilyttämisessä. Ojala-Niemelä muistuttaa, että saamen kielipesissä on tehty jo 90-luvulta lähtien tärkeää työtä hyvin tuloksin. Aikio Oskari Jekm 10 Johanna Ojala-Niemelä: Kielipesille ja saamelaisnuorille luvassa lisää rahaa SDP:n kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä iloitsee saamenkielisten kielipesätoimintaan ja saamelaisnuorille myönnettävästä lisärahoituksesta. Valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman mukaisesti saamen kielten kielipesien rahoitus vakiinnutetaan. Rasmussen Jyrki IEM 59 Sarja M60: 1. Nimettävän tien pituus n. Portti Juha Tem?s 79 2. Kerhossa nuoret pääsevät käytännön kautta oppimaan hyödyllisiä erä- ja retkeilytaitoja kokeneiden eränkävijöiden opastamana. Juutuan erä- ja kalamiehet on inarilainen yli 50 vuotta toiminut eräseura, joka edistää metsästykseen ja kalastukseen liittyviä asioita, osallistuu riistanhoitotyöhön sekä tarjoaa virkistystoimintaa jäsenistölleen. Avustajalleen hän joutuu maksamaan omavastuuosuuden eli 1000 euroa ja henkisestä kärsimyksestä pariskunnalle yhteensä 800 euroa
30. ja 31.8.2014 järjestettävät kokeet ovat järjestyksessään neljännet. Lisäksi arvostellaan haukun tiheyttä, peittävyyttä ja kuuluvuutta. Outokummun tehtaalla Torniossa esiin nousivat erityisesti nykyisen päästökauppajärjestelmän ongelmat sekä meriliikenteen tiukentuvien päästörajoitusten vaikutukset suomalaisen teollisuuden kilpailukyykyyn ja työpaikkoihin. Kokeen ylituomari tarkastaa vielä arvostelun. Kuulopuheisiin ei tarvitse enää luottaa. Hirvenmetsästys oli aikanaan Suomessa aatelisten harrastus, mutta 1930-luvulla hirvikanta runsastui ja metsästys sallittiin myös rahvaalle. Koiraa arvostelee metsässä kaksi tuomaria. MYYMÄLÄGRILLI . Kansanedustajien perinteinen Lapin liiton järjestämä seutuvierailu suuntautui Pelloon, Ylitorniolle, Tornioon ja Kemiin. Arvonnan jälkeen tarkastetaan jääviydet kennelliiton sääntöjen mukaan. Käyttökokeen 1.palkinnon koira saa kun kokonaispisteet ovat 70 tai enemmän. Keskiviikkona 20.8.2014 19 Hirvenhaukkukokeet Inarissa elokuun lopulla dennettuja ominaisuuksia metsästystä varten. Esimerkiksi ei toivotun riistan haukkuminen/ajaminen kestäessään tarpeeksi kauan Toimitus on avoinna ma?pe klo 9?16.30 Päätoimittaja: Jaakko Peltomaa 020 710 9052 Myynti: Tilaukset, laskutus: 020 710 9055, 040-745 2965 020 710 9051 Juttuvinkit: 020 710 9052, 020 710 9054 Käyntiosoite: Postiosoite: Sähköposti: Piiskuntie 1, 99800 Ivalo PL 61, 99801 Ivalo inarilainen@inarilainen.fi 1.1.2014 alkaen Ilmoitushinnat (?/pmm) Etusivu Takasivu Tekstissä Yhdistykset Laskutuslisä Ilmestymispäivä: Ilmaisjakelu: ilman alv 1,20 1,00 0,95 0,85 1,50 24% alv 1,49 1,24 1,18 1,05 1,86 keskiviikko Inarin ja Utsjoen kuntien alueella Tilaushinnat muualle Suomeen 1.10.13 alk. Kestotilaus 60 ? Määräaikainen vuosi 65 ?, 3 kk 23 ?, 6 kk 42 ? Opiskelijatilaus kuukausi 6,10 . Toukka oli pikkurillin mittainen ja paksuinen, perässä ruskea piikki. IP-POLTTOAINEPISTE . Hirvikoesäännöt uusittiin 1948. Niiden mukaan kokeisiin saivat osallistua kaikki Pohjoismaiden metsästyspystykorvat. Vuonna 1956 nimitys hirvikokeet muutettiin muotoon hirvenmetsästyskokeet ja 1960 muotoon hirvenhaukkukokeet, missä muodossa se on vielä tänä päivänäkin. VEIKKAUS . Kotimaisia rotuja edustavat karjalankarhukoira ja suomenpystykorva. Kokeen keskuspaikkana toimii seurakunnan leirikeskus Pajakoskella joka on tähän tarkoitukseen erinomainen. Koemaastot sijaitsevat ympäri Inarin kuntaa. Törmäsen koulun oppilas Paavo Aittokoski löysi koulun pihalta komean toukan. Koirien metsästysominaisuuksien kirjaaminen kennelliiton tietokantaan antaa jalostukselle pohjan jalostaa to- ?Lapin kansanedustajat pitivät vuosittaisen järjestäytymiskokouksensa perjantaina Kemissä. Kokeessa tuomarit sijoitetaan maastoon ja koirat arvotaan. POSTI PALVELEE MA?PE KLO 9?17 . Saadakseen KVA arvon täytyy olla myös näyttelytulos, vähintään H. Hirvenhaukkukokeet Inarissa on varsin nuori ilmiö. Syntyi tarve koirien kehittämiseksi hirvenmetsästystä varten myös Suomessa. Hyviä koiria oli kuitenkin harvassa ja miten niitä saatiin jalostukseen, niin näiden tarpeiden tyydyttämiseksi kehiteltiin ?Suomen Kennel-Liiton hirvikokeiden säännöt karjalankarhukoiria varten?. Koira voi saada ansiopisteitä maksimissaan 100. Koira voi saada myös virhepisteitä. UUDISTUNUT HEDELMÄJA VIHANNESTISKI . Viimeisin sääntömuutos hyväksyttiin 2012 jolloin tuli voimaan yhteispohjoismaiset säännöt, joita ei kuiten- kaan ole hyväksytty käyttöön Ruotsissa. Hirvenhaukkukokeessa testataan koiran ominaisuutta löytää hirvi maastosta nopeasti, saada se haukkuun omistajan ammuttavaksi, seurata pakenevaa hirveä ja saada se uudestaan kiinteään haukkuun. Maastoon lähdetään kumpanakin päivänä kuudenseitsemän välillä ja tulokset selviävät illalla kun ryhmät palaavat maastosta. Järjestelyistä vastaavat nykyisin TEM`s ja ILES. Hirvi karkotetaan kolme kertaa joista jokaisen täytyisi päättyä kiinteään seisontahaukkuun. Pakenevaa hirveä koiran tulisi seurata vähintään viisi kilometriä. Ampumatilanne pyritään saamaan vähintään kolme kertaa koe-erän aikana. Ihannetapauksessa koira saadaan haukulta pois kutsumalla. Hirveä haukkuvia koiria on tarjolla useita eri rotuja. Ruotsista maahamme on rantautunut jämtlanninpystykorva, hälleforssin koira sekä valkoinen ruotsinhirvikoira, norjalaista alkuperää on harmaa norjanhirvikoira. Hirven pitäisi jäädä löytöpaikalle haukuttavaksi vähintään tunnin ajaksi. Hallittu jalostus on ollut mahdollista pitkäjänteisen hirvenhaukkutoiminnan seurauksena. K-KAUPAN TUOTTEET . (min. Muut rodut ovat täällä hetkellä marginaalisia mutta niissäkin on erinomaisia hirvikoiria. Koirametsästyksen suosion lisääntymiseen on syynä eri rotujen hirvenhaukkuominaisuuksien kehittyminen koko ajan paremmiksi. Alkavan istuntokauden ajan Lapin kansanedustajien puheenjohtajana toimii Markus Mustajärvi. LÄÄKEKAAPPI SUOMALAISET PIRKKA MAIDOT EDULLISEMMIN UUDISTAMME MYYMÄLÄÄMME LÄHIAIKOINA KIITOKSET PALAUTTEESTA! TUPLAPLUSSAT VÄHINTÄÄN 100 ? OSTOISTA 30.9. Hirven löydyttyä aloitetaan arvostelu. Kansanedustajat toteavatkin yhteisessä kannanotossaan, että EU:n tulee pystyä turvaamaan työpaikat ja yksipuolisten ympäristötoimien sijaan tavoitteeksi tulee ottaa globaali ilmastosopimus, johon kaikki maat sitoutuvat. 7LODXVKLQQDW NHVWRWLO NN NN NN NN ½ ½ ½ 6XRPL ½ 2SLVNHOLMDW ½ NN NN 2SSLODLWRV 7LODXNVHW XONRPDLOOH 2WD \KWH\V WRLPLWXNVHHQ 7LODXNVHW KHOSRVWL P\|V QHWLVVl ZZZ LQDULODLQHQ IL WLODXNVHW WDL VRLWWDPDOOD /HKGHQ VDDMD -DNHOXRVRLWH 3RVWLQXPHUR MD WRLPLSDLNND 3XKHOLQ VlKN|SRVWL 0DNVDMD HOOHL ROH VDPD NXLQ OHKGHQ VDDMD 1LPL -DNHOXRVRLWH 3RVWLQXPHUR MD WRLPLSDLNND 3XKHOLQ VlKN|SRVWL 9DVWDDQRWWDMD PDNVDD SRVWLPDNVXQ ,1$5,/$,1(1 7XQQXV 9$67$86 /b+(7<6. 016 871 500 044 363 6912 kuukkeli.lappi.fi inarinkuukkeli@luukku.com JOKA PÄIVÄ EVERY DAY 9?21 . SAAKKA Kuka tuntee toukan? antaa virhepisteitä. Edustajat tapasivat kuntien ja elinkeinoelämän edustajia ja tutustuivat useisiin eri alojen yrityksiin sekä Ylitorniolla Suomen pohjoisimpaan avovankilaan. Idästä on tullut eri laikarotuja, itäsiperianlaika yleisimpänä sekä länsisiperianlaika ja venäläis-eurooppalainen-laika. Yleisimpänä rotuina hirvenmetsästykseen käytetään nykyisin jämtlanninpystykorvaa ja harmaata norjanhirvikoiraa. 3kk) Tilaukset muihin maihin: tiedustele hinnat toimituksesta. ISSN 1456-0844 Ilmoitusten palstaleveydet: 1 palsta 39 mm 2 palstaa 82 mm 3 palstaa 125 mm 4 palstaa 168 mm 5 palstaa 211 mm 6 palstaa 254 mm Ilmoitusaineistot toimitukseen viimeistään ma klo 15 Painopaikka: Jakelu: Suomalainen Lehtipaino, Kajaani Itella Oyj Jakeluhäiriöt: Postin jakelu 020 452 9727 (Inarin ja Utsjoen alueella) Jakeluhäiriöt muualla: ota yhteys alueesi postiin tai toimitukseemme. www.inarilainen.fi Kustantaja: Toimitusjohtaja: Lapin Lehtikustannus Oy Jari Haavisto 050-5599813 PALVELEE KESKUSTASSA INARINTIE 51 INARI puh. Mahtaako joku tietää mikä toukka on kyseessä? Tilaa Asiakaspalvelu puh: 020 710 9050 INARIN Hirvenpyyntiaika on ovella. 7HH WLODXV OHLNNDD LUWL MD SRVWLWD SRVWLPDNVX RQ YDOPLLNVL PDNVHWWX Hirvenmetsästys tapahtuu nykyisin hyvin usein hirveä haukkuvan koiran avulla. Yksittäisen kokeen voittaa koira jonka kokonaispisteet ovat suurimmat. Kun koira saavuttaa neljä hirvenhaukkukokeen 1.palkintoa voidaan sille anoa käyttövalion arvoa. Koiraa arvostellaan viisi tuntia hirven löytymisestä. BAKERYSTÄ UUNITUORETTA LEIPÄÄ AAMUSTA ILTAAN . Koiran täytyisi myös totella isännän käskyjä ja olla ohjattavissa kaikissa tilanteissa. Hirveä haetaan kuusi tuntia siitä kun koira lasketaan irti. Säännöt hyväksyttiin vuosikokouksessa Porissa 1943. Ensimmäiset Suomen Kennel-Liiton hirvikokeet karjalankarhukoirille järjestettiin 1945 ja osanottajia oli tiettävästi kolme karjalankarhukoiraa. Karjalankarhukoira ja laikat ovat myös suosittuja erityisesti Pohjois-Suomessa
Siellä kulkee isoäänisellä perämoottorilla verkkovaras. Siinäpä sitte turistit maksatte kalliit hinnat luvista. köliraudan) Yamarin 42cc /Yamaha f20 Ivalontie 16 ovh. 21500? 16300? 10500? 18900? 16250? 8900? 10500? syyshinta 19900? 14790? 9390? 16900? 13900? 7900? 8000? 99800 IVALO Lähetä viesti 040 865 3916 Hieno kirjoitus sinä ?sekä yrittäjä että työntekijä?. Laila Aikio, laitahan kirkkovaltuustossa asia etenemään. Olen pitkän harjoittelun jälkeen oppinut maksamaan laskuni tietokoneella. Turvallista oli kanssanne sairastaa. Taas oli Utsjoella yksi erämaajärvi verkotettu talven aikana tyhjäksi verkkokalastuskiellosta huolimatta, todisteetkin löytyivät. Kukaan ei tee niin paljon ilmaista työtä yhteiskunnan hyväksi kuin yrittäjä. JL Tarjolla oli kuutta eri teelaatua. Mies, pyörä ja pieni koira su-iltana; pyydän anteeksi etten huomannut teitä! Nainen pienessä autossa. Hienoa Koposen Matti ? ja kiitos kirjoituksestasi. Ja sitten on tietenkin sairaala, mutta eihän siellä vuodeosastoa ole. Kun laitatte Inarinjärvelle verkot pyyntiin, laittakaa näköetäisyydelle. ollut lehtien palstoilla nimimerkkeineen täällä Kainuussakin, vaan kaapissaan on pysynyt, kun olen ensin ulos, kaikkien näkösille, häntä sieltä pyytänyt. Pertti Palokangas Meillä oli Inariviikkojen aikana todella mukava ja lämminhenkinen tapahtuma tuo Inarinsaamen kirkkopäivä. Älä lannistu. Yllätys oli suuri, kun huomasin semmoisenkin, että pankin nettisivuilla minua odottaa E-lasku Lapecolta. Ja se on rästissä! Tuleeko nämä automaattisesti Lapecolta sähköisenä, toivottavasti ei! Lähettäkää edelleen paperilla. Yrittäjät pyörittää tätä yhteiskuntaa, kerää verot ja maksut ja tilittää ne yhteiskunnan järjestelmiin. Ilmaiseksi. päivä. Irja Jefremoff SYYSTYHJENNYS ULOSHEITTOHINTAAN PIETARIN KALAVERKOT alkaen 26? AJOVALMIIT VENEPAKETIT Buster l/Yamaha f50 (sis. Teepöydän antimet hupenivat alle kolmen tunnin. Yleistä ravintolapäivää vietetään neljä kertaa vuodessa. Seuraava ravintolapäivä on sunnuntaina marraskuun 16. Eikä riitä edes pelkkä verkko, vaan tupuli ja merkit lähtevät myös ?voron? mukaan. Joo, opastettu hautuumakävely sopisi niin Ivalon kuin Inarin Kirkonkylänkin hautuumaille. Eikä ole Sairaalantien varteenkaan tuotu betonimyllyä, joten ei ole ostoskeskusta rakenteilla. Vain Ivalossa on mahdollista, että kylmillään olevat liikekiinteistörumilukset saavat olla vuodesta toiseen kauhistuksena matkailijoille. 20 Keskiviikkona 20.8.2014 Taksit Inarin Kirkonkylässä INARIN TAKSIPALVELU 0400 982 477 4 h Inarilaisesta 2 rk Arrelan taksit v www.inarintaksipalvelu.fi Juho Poussu p. Vesikaivoporaukset . Tietenkin saattoi huomata, että ?eliitti. Ei ainutta lohta, joten suojelkaamme Tenoa. Luonnonsuojelija. patjasarjan, peräkuomun) Buster m/ Yamaha f40 Buster xsr/ Yamaha f20 Suvi 5700cc / Yamaha f60 Suvi 5050 duo /Yamaha f40 (sis. Niissä lepäilee moni edesmennyt kulkumieskin, joiden elämästä ei kukaan tiedä mitään kun vielä vierähtää reilut 10 vuotta. Mistä johtuu. Että näin Inarin kunnassa. Kiitoksia sairaankuljetus Kukkolan hoitajalle sekä Ivalon vuodeosastolle. puuttui paikalta, mutta antaapa eliitin tuhista omassa tärkeydessään. Suomi-Venäjä-seuran Ivalon osaston POP-UP-ravintola on jo perinne. Kyllä Ivalossa vuodeosasto on, mutta se löytyy huonekalukaupasta. 0400 532 174 www.porari.fi . Kohta on Teno täysin loheton. Johtuneeko tämä maataloudesta vai mistä. Iso joukko on puolellasi, mutta osa meistä omaisista on kunnan palveluksessa, jo- ten emme uskalla puhua mitään. Ei näy Ivalon K-Marketin laajennus alkaneen. Maalämpökaivoporaukset . Porakaivojen pesut / puhdistukset urit Loput Husqvarna -ruohonleikk 28,Uusittu painos Teehuone sadepäivän pelastajana Suomi-Venäjä-seuran Ivalon osaston aktiivit järjestivät yleisen ravintolapäivän toimintaidean mukaisen POP-UP-ravintolan Ivalon työväentalolla viidettä kertaa. No tietysti kyläläisillekin, mutta silmä tottuu, kun niitä aikansa kattelee. Posti tuo laskun, avaan sen, ja maksan tietokoneella. Olen vanha ja huonomuistinen, mutta en ole mielestäni paperilaskua nähnyt. Mistä on kysymys? On hyvä, että Meeri Nivasalo jaksaa taistella vanhusten ja omaishoitajien puolesta. Tilaisuushan oli toki kaikille tarkoitettu. Kiitos myös mieskuljettajalle. Sateisesta säästä, yleisurheilun Euroopan mestaruuskisoista ja monista paikallisista tapahtumista huolimatta teehuone houkutteli runsaan vierasjoukon nauttimaan pöydän antimista. Tarjolla oli kala-ja tattipiiraita, sämpylöitä, makeita ja suolaisia tuulihattuja, Napoleon-leivoksia, charlotkaa, kääretorttua ja Isoäidin hunajakakkua. Mukana oli inarinsaamelaisia ja monenlaista muutakin osallistujaa. On yksi ?liikenteenjakaja. patjat .peräkuomun) Kala-palta r /Yamaha f20 (sis. Teepöydästä löytyi kuutta eri teelaatua: mustaa kiinalaista teetä, ruusunmarja-ja terälehtiteetä, mausteista vihreää teetä ja lohikäärmeteetä, lehmuksenkukkateetä sekä kukkaisteetä. Kyllä siellä osataan! Tämä virkistyskalastusporukka kiittää ja siirtyy matkakassoineen Ruotsin tuntureille. Utsjokeen kypsynyt Tenojoen pohja on rehevöitynyt ja vesi sameaa