Lue sivulta 3. Tässä lehdessä mm. Kisoja seuraamaan oli saapunut kaikkien aikojen ennätysyleisö. Tervetuloa!! Satun karaoke Lounas ma–pe 11–15 À la cartea joka päivä 11–21:30 Ravintola auki ma–to 7:00–0:00, pe–la 8:00–3:00 ja su 8:00–0:00 Night Club Hipun Kellari avoinna pe–la 23–04 Pe ja la Inarijärvi on Loirin paratiisi Lue sivulta 2. Mikä on Koppelossa parasta. Lue lisää kisatunnelmista sivuilta 8 ja 9. Lauantaina moottorikelkkojen ulvomista ihasteli jopa 2600 uteliasta silmäparia. vsk. Aamupäivän vesisateen väistyttyä oli kisatunnelma parhaimmillaan. Ivalontie 11, 99800 Ivalo Avoinna arkisin klo 9–17.30 ja lauantaisin 9–16.00 TEKSTIILI NIKULA Loput KENGÄT –50 % SIS. 0400-423 525 MERKKIKORJAAMO Ivalontie 16 | 99800 IVALO | 040 48 55 181 IVALONTIE 16 Huollot ja korjaukset kaikkiin automerkkeihin Ivalon WaterCrossit ajettiin viikonloppuna Kultahipun rannassa. INARIN JA UTSJOEN PAIKALLISLEHTI Irtonumero 2 € keskiviikko 2.8.2017 21. nro 31 Gynekologi w w w .a ila m .n et Aila Miettinen Ivalossa Vastaanotto 040 556 0712 TAKSI IVALO Puh. 0100 87 888 www.ivalontaksit.fi PUH . PAITA ja RUSETTI (rajoitetusti) –50 % KAHDET YHDEN HINNALLA Very Nice -FARKUT Loput JUHLAPUVUT –70 % ALENNUKSIA jopa LOPPUUNMYYNTI Inariviikot Special!
Loiri harmitteli, ettei enää pysty veneilemään yksin, mutta tänä kesänä hänen poikansa on lupautunut uistattelukaveriksi. Vesi on järvellä kuulemma korkealla, joten saapa nähdä sitten yöllä sinne mentäessä, onko laituri veden alla, myhäilee Vesa-Matti Loiri, kiittää palaverista ja alkaa valmistautua illan keikkaan. Mukana kamppailemassa hyvistä sijoituksista ovat tietysti mukana Pohjois-Suomen omat huippusuunnistajat. En halua, että Inarissa ketään jätetään ovien taakse. Sitten, päivän päätteeksi, iso taimen saattaa iskeä vasta kun ollaan lähellä kotilaituria. Tunturisuunnistus on järjestetty aikaisemmin Kiilopäällä vuosina 1989, 1996 ja 2010 ja Saariselällä 1991, 2001, 2005, 2013 ja 2015. Markkinoilla nähtiin niin paikallisia yrittäjiä kuin kauempaakin tulleita myyjiä. Ivalolainen ammattikalastaja Matti Ropposen kalakojulla riitti jonoa. Oikeilla reitinvalinnoilla on ratkaiseva merkitys kilpailussa onnistumiseen. Järjestävänä seurana toimii Lapin Veikot Sodankylästä. – No voi perkele, mäkin harmittelin. – Kierrämme ainakin isoa Jääsaarta. Inariviikkojen markkinoista nautittiin kesämekoissa, kun lämpömittarit kohosivat hellelukemille saakka. Ja muutama tunti kun ajellaan autolla, niin ollaan Inarijärven rannalla, joka on minun maanpäällinen paratiisi. Portin pojat tekivät sitten kämpän. Vesa-Matti Loirin konsertti Sajoksessa myytiin loppuun muutamassa viikossa. Kaikesta päätellen luvassa on kova keikka. Hän on mökkeillyt Veskoniemessä pian 30 vuotta. Suomen Ladun Kiilopään Tunturikeskus toimii tulevana viikonloppuna Suomen Tunturisuunnistuksen kilpailukeskuksena. – Kyllä sekä vohvelit että makkara on maistunut. Ratamestarit Annika ja Keijo Vaara kertovat, että tulevan Tunturisuunnistuksen maasto on parasta tunturimaastoa mitä Suomesta löytyy. Kangasniemen mukaan Ropposen siiat nautittaisiin savustettuna. Rovaniemellä oli seisova helle, polttelin rautatieaseman pihalla sikaria ja ajattelin, että nyt ollaan jo Lapissa. – Myynti on ollut ihan hyvä. Inarin Yrittäjät ry:n järjestämät kesämarkkinat korvasivat aikaisempina vuosina nähdyn Inariviikot-teltan ohjelmaa. Enkä mä muuten olisi suostunut, mutta nyt ollaan Inarissa, joka on mulle toinen koti. Jaakko Peltomaa Inarijärvi on Loirin paratiisi Tunnelma Sajoksen takahuoneessa ennen keikkaa oli lämminhenkinen. Aion olla Veskoniemessä nyt kaksi viikkoa, ja jos saan asiat järjestymään, niin toivottavasti pitempäänkin. Kuvassa kunnanhallituksen puheenjohtaja Jari Huotari, kitaristi Peter Lerche, Vesa-Matti Loiri ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja Anu Avaskari. Huoneen pöydällä on pullo äänenavaajaa, Carmolis-pullo, sekä mustakantinen paksu vihko, jonka kannet ovat repaleiset ja osa sivuistakin on vuosien varrella jouduttu teippaamaan kiinni. Keskiviikkona 2.8.2017 2 ”Jumalauta, kohta mä olen tuolla ja pistän uistimet veteen.” Näin Vesa-Matti Loiri ajatteli mielessään, kun matkasi kohti Sajosta ja katseli auton ikkunasta aina silloin tällöin pilkottanutta Ukonsaarta ja Inarijärveä. Suomen Tunturisuunnistus on Suomen tunturialueella järjestettävä kaksipäiväinen, kahden henkilön partiona tapahtuva partiosuunnistus. – Yleensä olen tullut lentäen, mutta nyt lastasimme Helsingissä auton junaan. Jarno Hunnakko oli iloinen, kun asiakkaita riitti. Tällaiset markkinapäivät ovat virkistäviä itse kullekin, Hunnakko hymyilee makkaroita käännellen. Sajoksen lehdistöhuoneessa ennen konsertin alkua taiteilija Loiri kertoo, että yksi kaveri soitti hänelle ja harmitteli, että lippu jäi saamatta. Se on taiteilijan keikkaraamattu, josta löytyvät laulujen sanat ja tärkeät muistiinpanot. Siikaa on mennyt nyt hyvin, Ropponen kertoo. Ropposen mukaan kala kelpaa aina paikallisille. Kuvat Ville Vaarala Sirkusja teatteriesitys Toripura viihdytti markkinaväkeä toriaiheisella esityksellään. Tolosen kyläyhdistyksen kahvilassa oli pitkin päivää pitkä jono ja pöydät täynnä. Sajoksen konserttien jälkeen Vesa-Matti Loiri lähti Veskoniemen mökilleen. 1990-luvulla sarjavalikoimaan ovat tulleet henkilökohtaisetja kuntosarjat. Taiteilija Loiri katsoi, että Inarissa hän esiintyy kuin kotonaan, kotiyleisön edessä. Tuija Puomila Kesämarkkinoilla suosittiin paikallista Olli Kangasniemi (oikealla) haki Matti Ropposelta siikoja, kun omaan koukkuun oli tarttunut vain taimenta ja lohta. Kiilopäällä suunnistetaan 34. Pitkät matkat ja suuret korkeuserot mittaavat kilpailijoiden kykyjä selviytyä haastavassa, mutta paikoin nopeakulkuisessa maastossa. Kaksipäiväiseen kilpailuun on ilmoittautunut lähes 800 suunnistajaa ympäri Suomea. Suomen Tunturisuunnistus. Taiteilija Loirin mieli rauhoittui jo Rovaniemen rautatieasemalla, jonne juna toi hänet ja kitaristi Peter Lerchen keikkapäivän aamuna. Sitten juttelin Inarin kunnan kulttuurisihteeri Mirja Karjalaisen kanssa ja päätimme, että pidetään toinen konsertti. Sadat ihmiset jäivät harmittelemaan, etteivät ehtineet saada lippua. – Ensin sieltä ostettiin tontti ja se on ollut elämäni parhaimpia ostoksia. Paljon on käynyt tuttuja asiakkaita, jotka tietävät mitä tulevat hakemaan. Maasto on hyväpohjaista tunturikangasta sisältäen suuria korkeuseroja, pääosin avotunturia, osittain tunturikoivikkoa ja avointa mäntymetsää. Pääsarjoissa juoksee nimekkäitä huippusuunnistajia kuten Jere Pajunen parinaan Juha Hyyryläinen, Tuomas Tervo/Pekka Itävuo ja viime vuoden voittajapari Matti Kivelä/Kimmo Kymäläinen, naisten pääsarjassa Susanna Tervo/Laura Hyyryläinen, Outi Hytönen/Maija Ojanen ja Sanni Kymäläinen/Reetta Lassila. Joskus on uistateltu Inarilla tuntikausia yhtä soittoa, mutta ei ole saatu mitään. Heinäkuussa kalalla on eniten kysyntää
Olen opiskellut venäjää nuoresta asti. Vaarallisia ja jänniä sanoja venäjäksi ja muita kieliasioita Kolumni Mikko Kärnä – Ainakin tämä aktiivinen kyläyhteisö, mukavat ihmiset ja kylätalo jonka ympärillä monet toiminnot pyörivät. Kun Mikki rupesi raataamaan isän kanssa, niin sai siinä nauraa niitä juttuja kuunnellessa. Mirja Karjalainen – Luonto, ihmiset ja rauhallisuus, ovat Koppelon parhaat puolet. Ja tiesitkö, että ”moi” on venäjäksi ”minun”. Monet kirjaimet ovat samannäköisiä. Voi meloa Ukonjärvelle, mutta voi meloa myös Koppelon ja jokisuun kaislikkovuopajissa ja ihmetellä niiden erikoista tunnelmaa. Tosin meistä näkyi jo kilometrin päähän, että olemme ulkomaalaisia. Tietenkin se olisi sen verran korkea, että veneet voisivat kulkea alta. Varokaa siis säikähtämästä Venäjällä! Kun kävimme äitini kanssa Pietarissa, hän vahingossa sanoi ”hui”. Paavo Siivikko – Kylätalo on vilkastuttanut mukavasti Koppeloa. Kylätalo on hieno juttu, sillä se pitää kylän virkeänä. – Kun pojankasperi oli reilun kymmenen vuoden vanha, niin hän sai vaihtaa haravan viikatteeseen. Venäjäksi ”rai” tarkoittaa paratiisia. Eikä vanhaa kouluakaan pidä unohtaa. Kylässä on paljon lapsiperheitä ja lasten olisi turvallisempaa pyöräillä kevyen liikenteen väylää pitkin. Mitähän nämä ovat. Nautin siitä, että saa jumpata vetäjän tahdissa. Sinikka RopponenBrunel – Luonnonläheisyys, hauskat ihmiset sekä kylätalo. – Kylätalokin on hieno juttu, sillä talossahan on kovasti toimintaa ympäri vuoden. – Huomasin saavin vieressä, että sen pohjasta oli lähtenyt kasvamaan pitkiä soiroja, enkä muista ennen tällaisia nähneeni. Kun taas venäläiset tarkoittavat kyseisellä sanalla miehen sukupuolielintä, mutta brutaalilla ja alatyylisellä tavalla sanottuna. Sari Pöyhönen Kirjoittaja on asunut Murmanskissa syksystä 2010 asti. Mehän etsimme aikanaan pitkään ja tarkoin asuinpaikkaa Inarin kunnan alueelta ja lopulta se paras paikka löytyi Koppelon Konesvaarasta. Vuosi Pietarissa opetti minulle tarpeeksi venäjää, jotta pääsin opiskelemaan yliopistoon Jyväskylään. Olisi hienoa, jos sellainen joskus tulisi. Mummo ja muut varmasti tajusivat, ettei ”hui” tarkoita meidän kielellämme mitään rumaa. Inarijärvikin on Koppelon hyvä puoli, sillä Koppelo on portti Inarijärvelle. Näin kesällä myös venesatama lisää autoliikennettä. Ennen tuota vuoden intensiivikurssia opettelin itsekseni kyrilliset kirjaimet ja muutaman lauseen kuten Minun nimeni on Sari (”Menja zovut Sari”) ja Minä rakastan sinua (”Ja Ljublju tebja”). Paratiisissahan kerrotaan olevan hauskaa. Siinähän saisivat ivalolaisetkin mahtavan pyöräreitin Koppeloon. Moni kysyy, onko venäjä vaikea kieli. Me nimittäin kiroilemme raa´asti tietämättämme venäjäksi. Kansanedustajan kesä on semmoista työn ja perhe-elämän sovittamista. Lienevätkö nämä saavissa itäneet soirot leviä, sieniä tai jotain muuta. Ehkä joku Inarilaisen lukijoista tietää ja kertoo muillekin, hän ihmettelee.. Koppelontiellä on aikamoinen autoliikenne, mutta paljon siellä on kävelijöitä ja pyöräilijöitäkin. Inarilainen kysyi Koppelon kyläjuhlan osallistujilta, mikä on Koppelossa parasta. Ohikulkeva mummo, eli venäjäksi baabushka, teki kauhistuneena ristinmerkkejä ja katsoi meitä kiroilijoita paheksuvasti. – Jos jotain kehittämiskohteita tuo esille, niin kevyen liikenteen väylä olisi tervetullut. Kreikassa ja Venäjällä käyneet tietävät, miltä kyriliikka näyttää ja tuntuu: 19-vuotiaana Pietarissa tunsin itseni ekaluokkalaiseksi, joka ei osaa vielä lukea eikä kirjoittaa. Kotona saa kyllä asua niin omissa oloissa metsän keskellä. Muitakin jänniä sanoja venäjän ja suomen välillä on. Mutta ne eivät ole hieroglyfejä tai kiinalaisia merkkejä. Mikä on Koppelossa parasta. – Minulla sielu lepää kesällä jo kotipihassa Konesvaarassa. Otetaan vaikkapa suomalaisten huudahdus ”rai rai rai”. Apteka on apteekki, optika on optiikka, Finljandija on Suomi. Kylätalolla on toimintaa koko vuoden ja erityisesti talvella. Ne olivat juhlahetkiä, jos saareen poikkesi Pikku-Mikki. Viikon gallup Koppelon kyläjuhlat kuuluivat perinteiseen tapaan Inariviikkojen ohjelmaan. Haluan olla perheen kanssa ja ladata akkuja, mutta täysin irti kansanedustajan työstä ei pääse koskaan. Suomalaisia se hauskuuttaa, koska noinhan me tervehdimme. Eli melko hauska nimi joelle: Pesujoki. Se tekee kielenoppimisesta mielenkiintoista ja koko elämän mittaista. Joskus tulee mieleen oma kouluaika vanhalla koululla ja se kuinka Nangujärvellä asunut Kuuvan tyttö tuli meille Viekkalaan odottamaan kotiinkuljetusta. Pärjään venäjällä hyvin, mutta aina tulee vastaan tilanteita, etten aina ymmärrä tai osaa. – Kevyen liikenteen väylä on sellainen koppelolaisten haave. Kokkosaareen me tulimme ennen vanhaan Viekkalasta soutamalla ja joskus Santi-enon veneen perässä. Täytyy sanoa, kun kansanedustajana on päässyt maata kiertämään, etteivät tällaiset toimivat kylätalot ja elävät kyläyhteisöt ole enää itsestäänselvyys. Ja jos opettelee aakkoset, osaa lukea. Pietarilaisessa korkeakoulussa oli ulkomaalaisille tarjolla maksullinen vuoden kurssi, jolla oli minun lisäkseni muutama suomalainen ja yksi norjalainen. Kokkosaaressa aika kuluu hyvin ja siellä tulee muisteltua myös lapsuuden heinäntekoreissuja Kokkosaareen. –Hienoa kylässä on myös venesatama, josta pääsee Inarijärvelle. Silloinhan suomalainen pitää hauskaa rankasti. Hillasuot ovat talon takana ja pienen kävelymatkan päässä on Harappijärvi, joka on mukava pilkkijärvikin. Lapsia saattaa olla jo enemmän kuin sillä hetkellä kun Koppelon koulu lakkautettiin. – Koppelon hieno puoli on myös Ivalojoki. Sen jälkeen avautuu moni sana vain arvaamalla. Suurin este lienee se, että kyrilliset kirjaimet näyttävät erilaisilta, kuin meidän latinalaiset kirjaimemme. – Kevyen liikenteen väylähän olisi vielä kova juttu Koppelossa. Se lausutaan kahdella koolla eli ”moikka”. Inarilainen kotitarvepuutarhuri meni ottamaan kasteluvettä pihalla olevasta peltisaavistaan, joka kesän aikana on täyttynyt sadevedellä. Venäläinen kirosana on ”hui”, jota me käytämme aivan normaalissa ja kauniissakin arkikielessä. Siellä on hyvä jumppakerho ja kuntosali. Nyt on kulunut kaksikymmentä vuotta siitä, kun lähdin ensikerran Pietariin. Haasteita asumisessa joskus on, kuten tänä kesänä, kun rankkasade vei tien mennessään. Hienoja paikkoja on paljon. Venäläiselle ”moika” tarkoittaa sanaa pesu. Jos sellainen tulisi, niin olen jo haaveillut kauniista riippusillasta Lammasniemen yli. Veteen ja luontoon saa aivan erilaisen kosketuksen kanootilla lipumalla kuin moottoriveneestä. Ehkä siinä on joskus käyty pesemässä ja peseytymässä. Olli Akkanen – Tulee mieleen rauhallisuus ja turvallisuus. Täällä on paljon lapsia. Keskiviikkona 2.8.2017 3 Venäjässä on sana, josta minun pitää aina varoittaa suomalaisia. Kannustan ihmisiä melomaan kanootilla Ivalojokea pitkin. Sää oli helteinen ja kansa liikkeellä. Konesvaara on rauhallinen asuinpaikka ja kivenheiton päässä on Peukalojärvi, joka on aivan erämaisen oloinen järvi, eikä sinne autojen ääni kuulu. Korealaisille, kiinalaisille ja muille aasialaisille järjestettiin oma ryhmä. Kylätalon myötä Koppelo on virinnyt uudestaan elämään. Kyrilliikassa on sama systeemi kuin meilläkin: kirjain vastaa äännettä. En missään nimessä haluaisi sinne vetäjän paikalle, sillä se on hommaa, joka pitäisi ottaa sitten tosissaan. Hänen isänsä oli kätevä tulla Viekkalaan porolla Akujärven kautta. – Minähän olen juuriltani Koppelon Morottajia ja aikaa tulee vietettyä hyvin paljon tuossa Kokkosaaressa olevassa mökissä, joka ei ole kaukana tämän kylätalon pihapiiristä. Siihen aikaan heinäkuun lopun helteillä kuului joka puolelta Ivalojokivartta niittokoneen kalkatus ja viikatteen liippaus. Olin 19-vuotias, kun lähdin Pietariin opiskelemaan venäjää venäjäksi 1990-luvun lopulla. Pietarin keskustassa on kanava tai pieni joki nimeltä Moika. Minusta on mukava kulkea kylätalon jumpalla. Siinä saa samalla liikuntaa sekä mukavaa yhdessäoloa
Inariviikkojen 2017 innostavin somettaja valitaan syyskuussa. ”Yksityisen tilapohjaisen omistuksen ulkopuolella olevaa maata alettiin kuitenkin lainsäädännössä (1683, 1734) pitää kruunun maana. Tuija Puomila Tikka lensi 238 kertaa Hannu Kurttila käynnisti tikanheiton neljän tunnin kilpailun. Ilmeisesti vanhat lapinkylien rajat, jotka noudattivat vedenjakajia, pyrittiin säilyttämään. – Lastentapahtumien tarjonta keräsi erityisen paljon kiitosta Inariviikoilla. Maarekisteriin uudistiloiksi mukautetut saamelaisten omistamat kalastusja uudistilat kuitenkin merkittiin kruunun uudistiloina ilmeisesti niiden muodostamistavan (kruunun uudistilajärjestelmään mukauttamisluonnon eli asukkaan hallintaoikeuden) takia. ”Lapinveromaat jäivät 1740-luvulta lähtien pois oikeuskäytännöstä, hallinnosta ja lainsäädännöstä lukuun ottamatta Inaria ja Utsjokea, joissa lapinveromaita muutettiin kalastusja uudistiloiksi pitkälle 1800-luvulle. Ja lapsiperheille tietysti paljon puuhaa! Toiveita otetaan mielellään vastaan. Arpaonnisuosi tällä kertaa Paavo Vilppolaa. – Kyllähän täällä innokkaita heittelijöitä on koko kunta täynnä, mutta minkäänlaista virallisia pelejä ei järjestetä. Hän muistutti niin nuorta itseään. Yhteensä Inariviikkojen kävijämäärä kipusi reiluun 11 000 kävijään. heinäkuuta. Ympäri vuotta koitamme parhaamme mukaan järjestää kaikkea, mutta kyllä Inariviikot ovat se ikkuna kaikkeen. Tahdoimme kiittää Loiria näistä konserteista, joten luovutimme hänelle ja Peter Lerchelle Sávja Oy:ltä hankitut erähenkiset lahjat, puusta muotoillut astiasetit. Lisäksi K-Supermarketin superyö veti yhtäjaksoisesti 38 tunnin aukiolon aikana ostoksille lähes 60 prosenttia enemmän asiakkaita kuin tavallisen perjantain ja lauantain aukioloaikoina yhteensä. Sää oli mahtava lähes kaikissa tapahtumissa. Neljä tuntia kestänyt kilpailu täytti Niinikosken kaikki odotukset. Kultahipun rannassa oli kyllä tunnelma katossa. Kurttila olikin innokas heittäjä, joka heitti tikkaa useamman kierroksen ajan. Muodollinen maanomistussuhteiden järjestäminen siirtyi kuitenkin Suomen jouduttua Venäjän hallintaan vuonna 1809. Paikalliset tuomioistuimet ja virkamiehet pitivät saamelaisten veromaiden omistusta perintöluontoisena aina 1740-luvulle asti. Kilpailun ensimmäiseksi heittäjäksi saapui Hannu Kurttila. Erityisen paljon kehuja on satanut lastentapahtumille. Tuija Puomila Inariviikot tähdittivät jälleen heinäkuun loppua. Mutta -kuinka asiakirjanäytön kiinteistötoimituksissa huomioon ottamatta jättämisen takia syntyneet virheet korjataan vastaamaan talojen perustamiskirjoja ja kansainvälisen ihmisoikeussopimuksen määräyksiä. Lapinkylän rajojen sisällä oleviin ”ei kenenkään” –maihin oli yhteinen käyttöoikeus (pyynti, niityt ym.) vain oman lapinkylän asukkailla. Arvi Hagelin Saamelaisten maankäyttöoikeudesta Sana on vapaa Suomen Tikkaurheiluliitto STURL ry järjesti tikanheiton neljän tunnin kilpailun osana Inariviikkojen ohjelmistoa. Asiakirjanäyttö on Korkeimman oikeuden taholta tunnustettu isojakotoimituksen kriteeriksi vasta tuomiossa 2197/30.6.1993, jossa sanotaan, että erityisperusteisten kalastusoikeuksien tulee perustua asiakirjanäyttöön. Loiri oli onnellinen saadessaan esiintyä Inarissa ja legendan lausumat sanat konsertin alussa koskettivat varmasti koko yleisöä. Korkeimman Oikeuden mukaan kalastusoikeudet eivät voi perustua maaoikeuden päätökseen eivätkä toimitusmiesten laatimiin luetteloihin. Lisäksi Niinikoski lahjoitti Vilppolalle uudet kotimaiset Pakkaus Piippo Packaging Oy:n valmistaman tikkataulun ja virallisen kilpatikkasarjan. Perimätiedon mukaan molemmat länsmanit saivat tappelussa surmansa ja heidän ruumiinsa haudattiin Nuvvuksen kalmistoon. Kilpailuun sai osallistua niin monesti kuin tahtoi, mutta kahtena peräkkäisenä vuorona ei saanut heittää. Osallistujia oli yhteensä 59 ja kilpailusuorituksia jopa 238. Etenkin suurperheet kiittelivät sitä, kuinka lähes kaikki tapahtumat olivat ilmaisia tai vähintäänkin edullisia. Vesa-Matti Loirin konsertit olivat yksi Inariviikkojen odotetuimmista tapahtumista. (Oikeusministeriö, Lapinmaan maaoikeudet, 2006)” ja toisaalta ei kenenkään maiden, siis vailla kenenkään saantoa olevien jakamattomien maiden ”allmenning” yhteiseen käyttöoikeuteen. Monet harmittelivat, kuinka niin taitavat soittajat eivät saa arvoistaan yleisöä paikalle. Niin kuin edellä olevasta käy ilmi, Oikeusministeriön Lapinmaan maaoikeudet-tutkimus on antanut täsmällisen vastauksen ILO:n alkuperäiskansasopimuksen nro 169 artiklan 14 tarkoittamaan saamelaisten perinteistä asuinaluetta koskevaan omistusja hallintaoikeuskysymykseen, sekä yksityisen tilapohjaisessa omistuksessa olevan maan että yksityisen tilapohjaisen omistuksen ulkopuolella olevan maan osalta. – Monet uusistakin tapahtumista ovat saamassa jatkoa. Kilpailut olivat täynnä jännitystä alusta loppuun saakka. (Oikeusministeriö, Lapinmaan maaoikeudet, 2006)” On ymmärrettävää, että lapinveromaita muutettiin kalastusja uudistiloiksi Utsjoella ja Inarin pohjoisosassa pitkälle 1800-luvulle, sillä rajankäynnissä 1751 Tanskan hallinnoimiin alueisiin kuuluneiden lapinkylien, Arrisby, Tenoby, Avjovarre ja Tana, Tenojoen ja Inarinjoen itäpuoliset osat siirtyivät Ruotsin hallintaan. (Oikeusministeriö, Lapinmaan maaoikeudet, 2006)” Yksityisestä tilapohjaisessa omistuksessa olevasta maasta, siis saamelaisten perintöön perustuvasta veromaasta, muodostettiin kalastustiloja ja uudistiloja. Parempaa Inariviikkojen huipentumaa ei olisi voinut olla. Saamelaisten maata kutsuttiin perintömaaksi, viimeistään 1690-luvulta lähtien lapinveromaaksi. Yksityisestä tilapohjaisessa omistuksessa olevasta maasta muodostettiin Inarissa ja Utsjoella 1800-luvun puolivälissä saamelaisten omistamia kalastustiloja ja uudistiloja maakaaren 1734 mukaisesti ja yksityisen tilapohjaisen omistuksen ulkopuolella olevasta maasta kruunun uudistiloja asukkaan hallintaoikeudella. Ilta oli rankka Veskulle, mutta se pilke mikä hänen silmäkulmassaan oli lavalla, oli jotain aivan uskomatonta. Perustuvatko ne oikeushistorialliseen asiakirjanäyttöön vai hallinnollisiin viranomaistoimituksiin ja päätöksiin. Tarjosivatko krossit jännitystä. kuninkaankivin, toinen Kivikosken rannalle ja toinen lähelle Vetsikon kylää. Monelle tämä saattoi olla viimeinen mahdollisuus nähdä Vesa-Matti Loiri esiintymässä, jonka vuoksi järjestimmekin tuon Runoilijan tie -lisäkonsertin. Tenobyn ja Avjovaaran raja Inarinjoessa oli Doarrebas, joka oli saanut nimensä Avjovaaran ja Tenobyn lapinkylien isäntien (länsman) tappelusta mainitussa paikassa. – Tapahtumia voi jo ilmoittaa mukaan vuoden 2018 ohjelmakalenteriin Inariviikot.fi-sivuilta löytyvällä lomakkeella. Saamelaisten oikeusaseman kannalta oli keskeistä, ettei veromaita heiltä otettu pois, vain niiden status muuttui kun ne mukautettiin kruunun uudistilakäytäntöön. Jatkuvatko Inariviikot ensi vuonna samalla mallilla. Mielelläni auttaisin ja opastaisin tikkaseuran perustamisessa, jos kiinnostus riittäisi, Niinikoski pohtii. Ensimmäisen juhlavuoden kunniaksi on tarkoitus koittaa keksiä jotain erikoista, mutta vielä ei ole lyöty mitään lukkoon. Tulos on kaikkien heittojen yhteissumma. Oikeushistoriallisen asiakirjanäytön perusteella, joka asiakirjanäyttö muodostuu käräjäoikeuden tuomioista 1600-luvulta lähtien, saamelaisten maankäyttöoikeus perustuu toisaalta perinnöllisten veromaiden omistukseen ”Saamelaisten perinteinen sukuja perhekohtaisten pyyntimaiden ja -vesien hallinta ja periytyminen siirtyivät myös kruunun oikeusja verokäytäntöön. Toivotaan, että ensi vuonna paikalle eksyisi enemmän väkeä. Pelimannipäivilläkin innostettiin myös lapsia. Gamas Bluesit tullaan järjestämään 20.–21. Viikon kysymys ?. Ensi vuonna yritetään lyödä ainakin tänä kesänä syntynyt neljän tunnin tikanheiton pohjatulos 4 326 pistettä. heinäkuuta. Monen tapahtuman kohdalla ilmeni aivan uutta innostusta. Keskiviikkona 2.8.2017 4 Mihin perustuvat saamelaisten maankäyttöoikeudet. Kun isojakotoimitukseen perustuvan kansallinen kiinteistörekisterin tiedot ovat ristiriidassa oikeushistorialliseen asiakirjanäyttöön perustuvan saamelaisten yksityisessä tilapohjaisessa omistuksessa olevan maan osalta, niin eikö oikeusvaltioperiaate edellytä kiinteistörekisteriä korjattavaksi vastaamaan oikeushistoriallista asiakirjanäyttöä ja alkuperäisiä talonkirjoja. Ensi vuoden Inariviikoilla pyritään rikkomaan tämän vuoden ennätys. Kumpi ratkaisee saamelaisten maankäyttöoikeudet, kansainvälinen ihmisoikeussopimus vai kansalliset, asiakirjanäytöstä piittaamattomat kiinteistötoimitukset. – Ensi kesänä Inariviikot järjestetään jo kymmenettä kertaa. Ivalojoen iltamelonnasta jäi tällä kertaa 10 halukasta rannalle, kun enempää ei voinut ottaa joelle mukaan, joten tällekin tapahtumalle voimme odottaa jatkoa. Nykyinen Angeli, joka on saanut nimensä ilmeisesti asuinkentästä (äng, anger) Tanskan hallinnon aikana, kuului Avjovaaran lapinkylään, eikä siksi ole ensinkään kummallista, että kylän asukkaiden historiallinen tausta on ”Norjassa”. Kilpailuun osallistuneiden kesken arvottiin kaasukäyttöinen muurinpohjapannu. ”Olen kotona”, hän sanoi. Rajankäynnin 1751 yhteydessä nykyisen Utsjoen kunnan ja Inarin kunnan pohjoisosan asukkaat veromaineen siirtyivät Ruotsin alaisuuteen ja vuoden 1734 maakaari säänteli myös näillä alueilla asuinmaiden omistussuhteita. Sajoksen konsertit toimivat hyvin, joten ehkä jotain sellaista on odotettavissa myös ensi vuonna. – Molemmat konsertit sujuivat oikein hyvin. Kilpailua järjestämään saapuneen Suomen Tikkaurheiluliiton sihteeri Pekka Niinikosken mukaan myös pohjoisesta löytyy taitavia tikanheittäjiä. Helikopteri oli mukava yllätys koko yleisölle, hienoa kun ohjelmaan kuuluu jotain uutta. Vuoden 1734 lain maankaari ei hyväksynyt enää ylimuistoista nautintaa maanomistuksen perustaksi jakamattomissa metsissä, jollaiseksi almenningiksi myös Lappi valtiovallan kannan mukaan nähtiin. Olivatko Inariviikot onnistuneet. – Watercross-kisojen roisketta seurasi ennätykselliset 2 600 kävijää, mikä on aivan loistavaa. – Ivalon Pelimannipäiviä vietetään tuttuun tapaan heinäkuun toiseksi viimeisenä viikonloppuna. Rajankäynnin yhteydessä Arrisbyn lapinkylän rajat merkittiin Tenojoen rantaan ns. Mikä on Suomen oikeusvaltiorooli saamelaisten maaoikeusongelmaa ratkaistaessa. Lapsiperheet ovat Inariviikkojen kannalta todella tärkeitä, ja siksi heille halutaankin tarjota mahdollisimman paljon toimintaa. Asiakirjanäyttövaatimus ei kuitenkaan voi koskea vain erityisperusteisia oikeuksia, vaan kaikkia kiinteistökohtaisia maaoikeuksia. Inarin kunnan Suomi 100 -juhlakonsertti myytiin odotetusti loppuun melko nopeasti, eikä ihme. Panostettiinko niihin tänä vuonna erilailla. Vesikrosseja katseltiin helteisessä säässä. Kalastustiloja koskevat kiinteistötoimitukset vahvistettiin asianmukaisesti käräjäoikeudessa eikä ole epäilystäkään siitä, etteivätkö toimitukset olisi perustuneet maakaaren 1734 määräyksiin. Yleisö otti jälleen hyvin vastaan sekä uudet että perinteiset tapahtumat, ja vierailivat kaikissa runsaslukuisesti. Yleisö ylisti tämän vuoden blues-keikkoja. Kilpailusta on tarkoitus muodostaa perinne, jossa pyritään aina rikkomaan edellisvuoden heittotulos. Mimmien esitys oli aivan ihana. Kesä ei olisi voinut osua parempaan saumaan, kun lähes koko tapahtuman ajan päästiin nauttimaan aurinkoisesta säästä. Kuva Ville Vaarala Miten Inariviikot sujuivat, kulttuurisihteeri Mirja Karjalainen. – Inariviikot sujuivat alusta loppuun erittäin mallikkaasti. Kilpailun yhteispistemääräksi tuli 4326 pistettä, joka on nyt virallinen Inariviikkojen neljän tunnin kilpailuennätys. Näyttää kuitenkin siltä, että Suomen hallintoviranomaisille saamelaisten maaoikeuksien ratkaisemisesta on muodostunut arvovaltakysymys sen sijaan, että haluttaisiin noudattaa oikeusvaltioperiaatetta. Kilpailut kruunasi WaterCross 600 -luokan voiton napannut oman kylän Aki Pesonen ja hauska lisä oli uimamaisteri-palkinto, joka annettiin Jonne Haapasaarelle. Niinpä kalastustilat, perinteistä asumista edustavina asuinpaikkoina, ovat olleet saamelaisten omistamia asuinalueita, eikä omistussuhteiden muuttumisesta ole asiakirjanäyttöä mukautettaessa kalastustilat ensin kruunun uudistilajärjestelmän mukaisiksi ”uudistiloiksi” ja sittemmin isojakojärjestelmän mukaisiksi ”isojakotaloiksi”. Täyttikö artisti yleisön odotukset. Ajankohta tulee olemaan 20.–29. Etenkin lastenja päätapahtumat ovat saaneet paljon kehuja
Ohjelmistoon oli muistettu ottaa myös edesmenneen Ivalon Pelimannien basistin Artturi Rannan sanoittama ja säveltämä ”Ikuinen evakko”. Kai se tuo Espanjassa asuminen on ollut hyväksi, kun naiset tulevat halailemaan ja kehuvat minun nuorentuneen, vitsaili Reino. Oikein mukava oli kuunnella nuoren miehen Petri Tanhuan laulua. – Nämä Pelimannipäivät ovat minulle yksi kesän kohokohta ja kuljen täällä laulamassa niin pitkään kuin pojat vain pyytävät. Tätä ei ole lähdetty uudistamaan kuten Kaustisen kansanmusiikkijuhlaa, vaan täällä kunnioitetaan perinteitä. Ketäpä Reino Palokangas ei tuntisi. Nuorempi kuulijakunta muisti Nergin myös jykevä-äänisenä ja kunnioitusta herättävänä Lapin rajavartioston sissikouluttajana. Putaan Pelimannit sai laajalti kiitosta esiintymisestään. Ei kai esiintyjiä voisi paremmin palkita kuin täydellä salilla kuulijoita, vakuutti Ivalon Pelimannipäivien pääjuhlassa Helvi Hangasvaara. – Tietenkin siinä tulivat mieleen myös monet muistot ja edesmenneet pelimannit. Nyt on Inariviikot menossa, mutta uskon, että minulla kuluu aika muutenkin, ilman että tarvitsee kulkea tapahtumissa. Reino tuumiskeli pääjuhlan kahvitauolla, että osa kappaleista oli niin tunteikkaita, että mieli herkistyi väkisinkin. Matkustaminen on eläkeläiselle sen verran kallista, että pitää tarkoin miettiä koska täällä käy ja miksi. Pääjuhlaa ei tällä kertaa päätettykään vanhaan tuttuun Inarijärveen, vaan lopuksi laulettiin Inarijärvi vanhalla sävelmällä, mutta Pekka Lukkarin tekemillä sanoilla. Nytkin on pääjuhlassa sali täynnä yleisöä. Lukkarin sanoituksessa Inarijärvi ei ole hylätty, vaan se on ”niin kallis lapsilleen, eikä löydy maailmassa, vertaistas`maineinen.” Kun Inarijärvi ei alkanutkaan tutuilla sanoilla, lauloi häkeltynyt juhlakansa ensimmäiset sanat penkeissä puolittain istuen. Todelliset kansanmusiikkitapahtumat ovat Lapissa hiipuneet. Kun perinteissäkin on mitä ammentaa, niin ei silloin pidä väkisin ryhtyä muuttamaan vanhaa uudeksi, painotti Helvi. Kakkukahvijonossa hän tervehti vanhaa väärtiään, Kittilän tytär Helvi Hangasvaaraa.. Jaakko Peltomaa – Ivalon Pelimannipäivien ja erityisesti tämän pääjuhlan arvo ja merkitys vain kasvaa vuosien varrella. Vanha poljettava matkaharmoni sai levätä vain vauhdikkaan Säkkijärven polkan aikana. Jutajaisetkin on modernisoitu niin, ettei se ole enää meidän varttuneiden lappilaisten mieleen. Hän kulki aikoinaan Pelimannipäivillä Kittilän Tyttäret-naiskuoron mukana. Tarmo Mansikka-aho, Pekka Marin ja Ilkka Roininen laulavat Katupoikien laulun. Ainoa tapahtuma taitaa olla tämä pelimannijuhla. Esko Ranta haastattelee pelimannimestari Jorma Nergiä. Ivalon Pelimannit halusi esittää Muistojen Kultalan myös Reino Huhtamellan kunniaksi, sillä 75-vuotias Reino sai tänä vuonna tasavallan presidentiltä lentokapteenin arvonimen. Moni on joukosta poissa, mutta ovathan pojat saaneet onneksi mukaan myös uutta verta. Keskiviikkona 2.8.2017 5 Ivalon Pelimannipäiville osallistuminen on Helvi Hangasvaaralle vuosien perinne. Ivalossa pelimannihenki vain elää ja kukoistaa. Kahvitauolla juhlaväki pohti, että Muistojen Kultalan sanat kertovat koskettavasti Inarin kultahistoriasta ja kun sävellyskin on komea, niin voisi Muistojen Kultalaa esittää enemmän myös Inarin virallisissa juhlissa. Pekka Pekkala ja Reino Palokangas nousivat kuitenkin muutamassa sekunnissa ylös, muu väki seurasi perässä, ja näin Inarijärvi tuli laulettua seisten vanhaan inarilaiseen tapaan. – Nyt osallistuminen on tietenkin ollut vähempää, kun en asu enää Ivalossa. Ei ehkä Inarijärveä korvaamaan, mutta sen rinnalle. Hän kertoi, että Ivalossa asuessaan hän osallistui hyvin uskollisesti pelimannijuhlaan. Kokoonpano on monipuolinen, sillä siihen kuuluu myös viulu sekä matkaharmoni. Aika on vuosien varrella tehnyt tehtävänsä kuorolle ja nyt Ivalon Pelimannipäivillä esiintyy tytärten sijaan vain yksi Kittilän tytär, Helvi itse. Tämähän on mahtava juhla ja täällä saa samalla nähdä vanhoja kavereita ja sukulaisia. Pelimannihenki elää ja kukoistaa Ivalossa Helvi Hangasvaara laulaa. Pitkästä aikaa pääjuhlassa kuultiin myös Muistojen Kultala, jonka on sanoittanut Arvo Ylitalo ja säveltänyt Reino Huhtamella. – Olen viihtynyt Espanjassa oikein hyvin ja käyn Ivalossa aika harvakseltaan. Pääjuhlan juontaja Esko Ranta kehui myös Petri Tanhuan lauluääntä ja nimitti tätä kruunaamattomaksi tangokuninkaaksi. Pelimannimusiikin ystäville Ivalon Pelimannipäivät onkin kaikkein suurin juhla. Petristä Ivalon Pelimannit ovat saaneet komean ja hyvä-äänisen solistin, Reino vakuutti. Pääjuhlassa kuultiin paljon sota-ajan lauluja 100-vuotiaan Suomen ja sotaveteraanien kunniaksi. Nyt ajoitin Ivalon-matkani varta vasten niin, että pääsen tänne Pelimannipäiville. Oikealla haitarilla säestävät Ivalon Pelimannien konkarit Reino Huhtamella ja Ahti Similä. Pääjuhlan kaukaisin osanottaja oli Reino Palokangas, joka oli saapunut Ivaloon kotoaan Espanjasta
Päivi-pappi tavattavissa kylätalo Giisássa torstaisin klo 10–11.30. – Ympäristön kannalta paras valinta on vaihtaa ainakin osa lihasta kasviksiin, Rohweder tiivistää. Martta Eeva Katriina Haapanen. Muistotilaisuutta vietämme perheen kesken. Kosketti hiljaa posken nukkaa, silitti hellästi harmaata tukkaa. elokuuta ihmiset ovat kuluttaneet loppuun maapallon tänä vuonna tuottamat uusiutuvat luonnonvarat. Kulutamme arjessamme tuotteita, joiden raaka-aineet ovat usein peräisin paikoista, joissa paikalliset asukkaat ovat riippuvaisia hyvinvoivasta luonnosta. 3:55 22:32 9.8. Se on myös velvollisuutemme, sillä hyödynnämme päivittäin tuotteita, jotka ovat peräisin maailman eri kolkista, Rohweder huomauttaa. – Ympäristön kannalta on kestämätöntä, että elämme jatkuvasti velaksi. Kastettu: Emilia Olivia Kesti. 3:13 23:18 06.8. Onnea mm. 3:34 22:53 5.8. Ilmoittautuminen puh: 040 844 6259. Rakkaudella Mervi On isän neuvot loppuneet, hän hiljaa nukkui pois. klo 18 vigilia (Kristuksen kirkastumisen juhla). klo 11. Hänet tavoittaa puh: 040 844 6259. Tuuli hiljaa puhaltaa. Vihitty: Juha Sakari Siivikko ja Vilma Ilona Portti; Joni Henrik Hoppula ja Viivi Juulia Kukkola. äiti ja isä siskot ja veljet perheineen appivanhemmat muut sukulaiset ja ystävät Rakkaamme siunataan Ivalon kirkossa perjantaina 11.8.2017 klo 13. Keskiviikkona 2.8.2017 6 INARIN SEURAKUNTA Haudattu: Ivalossa 28.7. – Voimme vaikuttaa maailman luonnon hyvinvointiin omilla valinnoillamme. Ystävällisesti kutsuna ilmoitetaan. Sunnuntaina Keimo, Toimi ja Uddi. Veera Nykänen. Messun jälkeen kirkkokahvit srk-kodilla. Maatalouskäytössä olevasta maasta noin 70 prosenttia käytetään lihan ja muun eläinperäisen ruoan tuotantoon. Perjantaina Veera ja Verá. asti; diakonissa Anja Karhula 6.8. SAARISELÄLLÄ: Ensi su 6.8. Tiistaina Silva, Sylvi, Sylvia ja Silvá. Diakoniatyöntekijä Irma Alastalon läksiäiset seurakuntatalolla su 13.8. 3:45 22:42 7.8. Maailman ylikulutuspäivä on se päivä, jona kulutuksemme laskennallisesti ylittää vuotuisen maapallon luonnonvarojen kestävän käytön. UTSJOELLA: Hautausmaatalkoot ke 2.8. Hiilijalanjälkeämme paisuttaa erityisesti asumiseen ja liikkumiseen käytetty energia, mikä on maailmanlaajuisesti suurin syy ylikulutukseen. Rakkaudella Hanna Soile ja Kari Miika ja Milla Markus Harri ja Miia Saga, Saana, Essi ja pikku Roomeo, Valtteri, Jenna Henry Juuso sisarukset perheineen sukulaiset ja ystävät Rakkaamme siunataan Ivalon kirkossa 12.8.2017 klo 13.00, jonka jälkeen muistotilaisuus seurakuntasalissa. Ylikulutuksen suurimpia syitä ovat ruoantuotanto sekä liikenteen ja asumisen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt. asti; talouspäällikkö Eila Seipäjärvi 27.8. Jos toivot kotikäyntiä, ota yhteyttä. Trifon Petsamolaisen kirkko: La 5.8. INARISSA: Ensi su 6.8. 3:50 22:37 8.8. Naisten saunailta pappilassa to 10.8. Jäi kaipaus suuri vain meille ja ukin ohjeet elämän teille. 1-luokalle menevien lasten koulutielle siunaaminen. Lomalla: Kirkkoherra Tuomo Huusko 6.8. * Janitalle tanssikurssista, kerta toisensa jälkeen ihailemme kuinka saat lapset hallintaan ja tanssimaan! T: Huokaileva yleisöstä Ruusuja ja risuja voit toimittaa sähköpostitse osoitteella inarilainen@inarilainen.fi. asti; diakonissa Anu Huhtamella 13.8. Omaiset Lämmin kiitos kaikille Kati Haapasen muistoa kunnioittaneille ja ottaessanne osaa suruumme. Lihan, kananmunien ja maitotuotteiden tuotantoon tarvitaan aina myös kasvikunnan tuotteiden kasvatusta rehua varten, joten eläinperäisillä tuotteilla on lähes poikkeuksetta suuremmat ympäristövaikutukset kasviperäisiin tuotteisiin verrattuna. Onnea mm. 3:19 23:11 07.8. Nellimin kirkolla klo 12-14 alkaen pappi neuvoja halukkaille vanhojen hautaristien uusimisesta. Myös kestävästi pyydetty tai viljelty kala on ympäristön näkökulmasta oiva vaihtoehto; erityisen suositeltavia ovat kotimaiset lähivesien kalat. IVALOSSA: Ensi su 6.8. Suomalaisten kansallinen ylikulutuspäivä oli jo 3. — Johann Wolfgang von Goethe Torstaina Nea, Neea, Linnea, Vanamo ja Linne. Diakoniatyöntekijän sijainen Satu Näätänen aloittaa 1.8. Kukkien sijaan muistamiset Mikon muistotilille FI35 5641 42200 65805 Lämmin kiitos teille kaikille jotka kunnioititte rakkaamme Tuija Niemisen muistoa ja otitte osaa suureen suruumme. 1-luokalle menevien lasten koulutielle siunaaminen. NUORGAMISSA: Messu rukoushuoneella su 20.8. Kuluttajien kannattaa suosia vastuullisesti tuotettua ruokaa sekä vähentää ruokahävikkiä. Ota hänet vastaan. Myös ruoantuotannolla on osansa luonnonvarojen kestämättömässä käytössä. 3:06 23:24 05.8. klo 10 alkaen. Haudattu: Utsjoella 29.07.2017 Helvi Aili Katri Poutasuo. 3:29 22:58 4.8. asti. Keskiviikkona Erja, Nadja, Eira ja Ervá. TIEDOTUS: www.utsjoenseurakunta.fi fb/Ohcejoga searvegoddi – Utsjoen seurakunta Lapin ortodoksinen seurakunta Nellim, Pyhän Kolminaisuuden ja p. asti; suntio Erja Tuhkala 11.8. La 5.8. 2:59 23:31 04.8. Palsta on tarkoitettu lukijoiden yleisluontoisille kiitoksille ja moitteille, toimitus muokkaa tarvittaessa tekstejä. Ylikulutuksen seuraukset näkyvät näiden usein maailman köyhimpien ihmisten ympäristössä esimerkiksi metsäkatona, kuivuutena, makean veden puutteena, maaperän eroosiona ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisenä. Vaikutamme valinnoillamme ympäristön hyvinvointiin muualla Suomalaiset kuluttavat oman osansa maailman luonnonvaroista laskennallisesti nelisen kuukautta maailman keskiarvoa aiemmin. messu klo 14, Hepola. Sisko Maria Ylikörkkö. Messun jälkeen kirkkokahvit srk-kodilla. Meidän pitäisi moninkertaistaa kykymme tehdä ympäristön kannalta parempia valintoja ja kuluttaa kestävämmin, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder. Kuluttajien valintojen lisäksi tarvitaan järeitä politiikkatoimia, sanoo asunto-, energiaja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. klo 10 liturgia (Kristuksen kirkastumisen juhla). UTSJOEN SEURAKUNTA: Kuollut: Helvi Aili Katri Poutasuo 73-v Utsjoelta. Nosti siiville rakkaamme armaan, vei turvaan paikkaan varmaan. huhtikuuta. Näin emme olis tahtoneet, on meiltä paljon pois. Rohkeudessa on nerokkuutta, voimaa ja taikaa. Tällä viikolla Seurakuntien tapahtumia Auringon nousuja laskuajat Pintaveden lämpötilat Miete INARIN SEURAKUNTA UTSJOEN SEURAKUNTA LAPIN ORTODOKSINEN SEURAKUNTA Nimipäivät Ruusuja Ivalossa nousee laskee Utsjoella nousee laskee 03.8. – Teemme paljon hyviä pieniä toimia kielteisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi, mutta jatkuva kulutuksen kasvu syö tekojemme hyödyt. Kulutuksellamme Suomessa on vaikutuksia globaalisti: esimerkiksi suomalaisten ruoankulutukseen liittyvistä luonnon monimuotoisuusvaikutuksista yli 90 prosenttia syntyy ulkomailla. messu klo 11, Hepola. KARIGASNIEMELLÄ: Messu kappelilla su 6.8. messu klo 19, Hepola. Ylikulutuspäivän ajankohta perustuu Global Footprint Network -tutkimuslaitoksen laskelmiin. Klo 12 grillimakkaraa ja hartausPäätöskahvit klo 14. klo 17. Lähetyksen vohvelikahvila viikoilla 31 ja 32: me–pe klo 12– 17, la–su klo 12–16. Omaiset Rakkaamme Urpo Anselmi HUHTAMELLA * 24.5.1946 † 19.7.2017 Lähti lentoon enkeli taivaan tuli luokse väsyneen sairaan. Su 6.8. Keskiviikkona 2. Ota hänet vastaan kotisatamaan. Virta kantaa kulkijaa. 3:38 22:53 Kevojärvi, Kevoniemi 13,0 Inari, Nellim 15,1 Mitä tahansa voitkaan tehdä tai unelmoida …aloita se. Eira Murro, Eira Oikarinen ja Eira Sietiö-Pietikäinen. 3:32 22:59 09.8. Isää rakkaudella ikävöiden Panu, Tommi ja Tinja Hiljennyt on sydän kallis, sammunut on katse hyvä, lepää käsi apuun valmis, meille jää vain suru syvä. Sauna klo 17, iltahartaus ja iltapala klo 19 alk. Siunattu: Ivalossa 30.7. Messu Utsjoen kirkossa su 13.8. 3:26 23:05 08.8. Jokainen voi vaikuttaa ylikulutukseen pohtimalla, miten asuu, liikkuu ja syö. Lauantaina Salme, Sanelma ja Leandu. Nimipäiväonnitteluja voi toimittaa sähköpostitse osoitteella inarilainen@inarilainen.fi. Rakkaamme Mikko Tapani PEKKALA * 3.2.1972 † 24.7.2017 Ota hänet vastaan. asti; saamelaispappi Mari Valjakka 6.8 asti.; lastenohjaaja Sirpa Tanhua 25.8. Maanantaina Lahja ja Álgen. Alkuvuonna julkaistu WWF:n Lihaopas ohjaa tekemään ympäristön kannalta parempia valintoja lautasella. klo 11. Saamelaiskirkko avoinna kesällä ma–pe klo 12–18 ajalla 19.6.–4.8. Ota hänet vastaan rantaan suuren rauhan maan. 3:40 22:47 6.8. klo 11. Uudistuvat luonnonvarat on käytetty tältä vuodelta. 3:24 23:03 3.8. Jos kaikki kuluttaisivat suomalaisten tavoin, tarvittaisiin yli kolme maapalloa, jotta kulutus olisi kestävällä tasolla
Kaupallinen kalastaja, luontaiselinkeinotilallinen Janne Utriainen pitää myös käsittämättömänä kunnan äkillistä päätöstä lopettaa jäiden kuljetus Partakkoon, Kotalahteen ja Nitsijärvelle. Maisemanhoitosuunnitelma käynnistetään elokuussa yhteistyössä maanomistajien ja kyläläisten kanssa. Rakennusten omistajat voivat tilata maksutta asiantuntijat omalle tilalleen varaamalla etukäteen ajan Lapin ELY-keskuksesta p. Inarin kunta ilmoitti kesän alussa avovesikauden kynnyksellä, että jäiden toimitus Partakon alueelle loppuu hygieniasyistä. 040 752 2940 Piiskuntie, Ivalo Inarin kunnan päätös lopettaa jäähuolto Partakon alueella ei saa kiitosta Partakon kaupallisilta kalastajilta eikä muiltakaan alueen asukkailta ja toimijoilta. Eikä pidä väheksyä myöskään kotitarvekalastusta ja sitä kuinka Inarijärvi on yksi sellainen asia, joka vetää tänne uusia asukkaita. – Minulle Partakon jäähuollon loppuminen tietää sitä, että käyn hakemassa jäät Inarin Kirkonkylän satamasta. Meiltä saat halutessasi oman tukihenkilön. 400 474 039 sami.tervahauta@laki.inet.fi Kaikki oikeudelliset toimeksiannot mm. Voit sopia myös henkilökohtaisen tapaamisen palvelupisteeseen. Kymmenkunta minuuttia vierähtää Nesteellä, koska juon siellä hätäisesti munkkikahvit, kertoo partakkolainen ammattikalastaja, luontaiselinkeinonharjoittaja Auvo Valtonen. – Käsittääkseni jäähiletoimitusten lopettamista on perusteltu silläkin, ettei Partakon alueella ole ammattikalastajia tai ettei tänne tarvita jäitä. Kaksivuotinen hanke on osa Pohjoisimman Lapin Leader ry:n hallinnoimaa Meidän Maisemat – hanketta. Pysyvä asutus on kuitenkin Partakossa, joten siellä jäähileaseman paikka on. Mikä on rikosprosessi. Matkailijat lähtevät muualle Partakon matkailupaikka Jounilan isäntä Jouni Ylitapio sanoo, että hänen asiakkaansa ovat olleet helisemässä tänä kesänä, kun jäitä ei Partakon jakelupisteeltä enää saa. Rakennusperinnön asiantuntija Tapio Pukema ja restaurointimestari Marko Korkeasalo ovat käytettävissä Karigasniemen kylätalo Saivússa 9.8. Hän muistuttaa myös asian laajemmasta näkökulmasta. Hankkeessa laaditaan Karigasniemen ja Nuvvuksen väliselle alueelle maisemanhoitoja toimenpidesuunnitelma. Tänä kesänä Partakon kalastajilla oli hyvää tuuria, kun alkukesä oli kylmä ja varjopaikoista otettiin luonnonjäätä talteen kaloja varten. Meihin voit ottaa yhteyttä puhelimitse tai verkossa halutessasi myös nimettömänä. Miten se tehdään. Janne Utriainen kirjoitti jäätoimitusten lopettamisesta Lapin Kansaan 10.5. Viime kesänä jääpalvelu pelasi vielä hyvin ja asiakkaat maksoivat mielellään siitä ilosta, että saivat jäähilettä. – Partakko on sentään elävä kylä ja tässähän kaupalliset kalastajat, kotitarvekalastajat ja matkailijatkin eniten liikkuvat. He saavat kalastuksella vähemmän tuloa kuin ykkösluokan kaupalliset kalastajat. – Käsittääkseni kalatalouden kehittämisrahasto on sitä varten, että sieltä rahoitetaan sellainen asia kuin Pohjois-Inarin jäähuolto. 0400 304 745 tai marjut.kokko@ely-keskus.fi. – Luin Tarvaisen kirjoituksen tarkoin ja ihan rakentavasti hän asiaa siinä kuitenkin pohtii, joten olen toiveikkaalla mielellä. Tällä tavalla tehdystä jäästä syntyy jääpaloja, eikä hilettä. otsikolla ”Onko Inarin voimakas luonnostaan?”. Alkutuotantoa pitää tukea Utriaisen mukaan kunta teki väärin, kun se avovesikauden alussa katkaisi jäähuollon. Alue on Tenojokilaakson valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Hän sanoo, että jäähuolto Partakon alueelle pelasi hyvin silloin kun Jouni Mattus vastasi Pohjois-Inarin jäähuollosta. Hän sanoo, että kunnan päättäjien kannattaa vilkaista RKTL:n eli nykyisen Luonnovarakeskuksen tilastojakin. Kylätalo Sáivussa on lisäksi kartta, johon ehdotuksia avattavista maisemakohteista toivotaan jätettävän. Miten siellä kär ä jillä toimitaan. Palvelumme on luottamuksellista ja maksutonta. Utsjoella käynnistyy maisemanhoitohanke. Paikalle ovat tervetulleita kaikki aiheesta kiinnostuneet. – Partakossa on etupäässä niinsanottuja kakkosluokan kaupallisia kalastajia. Utriainen epäilee, että kunnassa on voinut syntyä väärinkäsityksiä ammattikalastajien määrästä, koska nykyisin on olemassa eri luokan kaupallisia kalastajia. 040 706 6847 tai mhkoskiniemi@gmail.com. Nyt luonnonjäät ovat sulaneet ja osa kalastajista on vetänyt verkot ylös, kun kylmäketju ei pelaa, Kokkonen harmittelee. 99800 Ivalo 96200 Rovaniemi Katja Huotari Päivi Alanne-Kunnari toiminnanohjaaja aluejohtaja 040 669 5383 0400 979175 lappi@riku.fi www.riku.fi TUKEA JA NEUVOJA SINUN EHDOILLASI! Tilanne on yllättävä ja aiheuttaa epävarmuutta ja ahdistusta, pelkoakin. Inarin edellinen valtuusto teki valtuustokautensa viimeisessä kokouksessa aloitteen jäähuollon järjestämisestä. Kohteiden hoidosta vastaa maanomistajat, mutta hoitoa vauhditetaan jatkossa hankkeilla. – Jäähuoltoa tarvitsevat kaupalliset kalastajat, mutta yhtä laillahan jäätä tarvitsevat myös kotitarvekalastajat ja matkailukalastajat. Rikosuhripäivystyksen (RIKU) tehtävänä on tarjota tukea ja neuvoja rikoksen uhreille, heidän läheisilleen ja rikosasiassa todistaville. Hän painottaa, että jäätoimitukset olisi ensisijaisesti turvattava Partakon kylässä. Mielessä voi olla monia kysymyksiä: Pitääkö tehdä rikosilmoitus. klo 12 ja Utsjoen Kirkkotuvilla 11.8 klo 12. Pikkuisen huolettaa, jos kunta ajaa sitä Kotalahteen, jossa ei ole asutustakaan. Partakko on oikea paikka jäähileasemalle, ja samoinhan sataman paikkakin olisi juuri Partakossa. Niistä näkee, että Partakon alueella kalastetaan paljon, joten partakkolaiset eivät puhu tyhjää. Päivien teemana ovat vanhat rakennukset, näiden kunnostus ja hoito sekä taloudellisen tuen hakeminen. Miten se jäiden kuljetus muuttui epähygieeniseksi juuri sillä hetkellä kun hän lopetti työt. Heillekin kalastus on kuitenkin työtä ja voihan olla, että he pärjäävät paremminkin kuin ykkösluokan kalastaja, jolla on kalliit välineet ja paljon velkaa. Eikä kylmäketjua pidä katkaista. Inarin kunnan toiminta ihmetyttää kaupallisia kalastajia Partakon jäähuolto katkaistiin kesän alussa Utsjoen kunta käynnistää maisemanhoitohankkeen kylämaisemien kunnostamiseksi. Jos kunnan suunnitelmissa on rakentaa Pohjois-Inariin jäähileasema, niin Partakossahan sen paikka on. – Jotkut kunnan päättäjät ovat ajamassa jäähileasemaa Kotalahteen. Illan aikana keskustellaan alueen maisemallisista ongelmakohdista, suunnitellaan kunnostustoimenpiteitä ja perehdytään taloudellisen tuen hakemiseen. En tiedä mikä siinä Kotalahdessa on niin erikoista, että jotkut vaativat jäähileasemaa ja jopa satamaa sinne. Suunnitteluun liittyvä infotilaisuus ja työpaja pidetään 17.8. Inarijärven kehittämisestä, kalastusmatkailusta ja alkutuotannosta kyllä paljon puhutaan, mutta sen kehittämisen voisi aloittaa ruohonjuuritasolta turvaamalla jäähuolto, sanoo Jouni Ylitapio. Partakko on tärkein Pohjois-Inarin jäähuollon lopettamista harmittelee myös Pekka Kokkonen, joka on yksi Partakon alueen kaupallisista kalastajista. Enkä usko, että tällaisen perusinfran rahoittaminen on niin rahastakaan kiinni, enemmän on kai kyse siitä mitä päättäjät haluavat tehdä ja mitä pitävät tärkeänä. – Rakentakoon vain, mutta sitä odotellessakin jäähuollon pitäisi pelata ja sehän pelaisi, kun jakelupiste toimisi, perustelee Valtonen. Rikos voi olla lievä tai hyvin vakava. Kirjoitus poiki hallintojohtaja Pentti Tarvaisen vastineen niin Lapin Kansaan kuin Inarilaiseeenkin. Sehän pitäisi säilyttää ja sitä pitäisi oikeastaan rakentaa lisääkin, sanoo Janne Utriainen. Partakossa pitää olla jakelupiste, johon jäähilettä toimitetaan Inarista, tai sitten tarvitaan jäähileasema. – rikosja riita-asiain oikeudenkäynnit – perunkirjoitukset ja perinnönjaot – kauppakirjat ja kaupanvahvistukset – velkomisasiat – lahjaja perintöverosuunnittelu Asiakastapaamiset Utsjoella sopimuksen mukaan Hammaslääkäri YRJÖ MÄKIÖ Puh. Ylitapio toivoo, että Inarin uudet päättäjät ottavat tosissaan Partakon alueen jäähuollon. Se ei ole tätä päivää, että jäitä jäädytetään maitopurkeissa ja muovipulloissa pakastearkussa. Uusi kunnanjohtajakin on kalamiehiä ja hän varmasti ottaa meidän ongelman tosissaan, sanoo Utriainen. klo 18 Karigasniemen kylätalolla. – Kaivos tulee ja menee, mutta alkutuotannon työpaikat ja Inarijärvi pysyvät. Utriainen painottaa, että jos kunta aikoo rakentaa Pohjois-Inarille jäähileaseman, niin sen paikka on Partakossa. – Jos kunta miettii Pohjois-Inarin jäähuollon uudelleenjärjestelyjä ja suunnittelee jäähileaseman rakentamista, niin se on ihan hyvä, mutta eihän kylmäketjua saa katkaista olivat uudet ratkaisut mitä hyvänsä. Meidän maisemat -hankkeen puitteissa järjestetään lisäksi kaksi rakennusperinnön kunnostukseen liittyvää työpajaa yhteistyössä Lapin ELY-keskuksen kanssa. Valtosen mukaan oli erittäin ikävää, että ilmoitus jäähuollon loppumisesta tuli kaiken lisäksi avovesikauden kynnyksellä. Tuo viime metreillä jätetty aloite oli kasvojen pesua vanhoilta päättäjiltä, mutta täytyy tietysti toivoa, että uudet päättäjät ottavat aloitteen tosissaan. Onko siellä niin vaikutusvaltaisia mökkiläisiä vai mistä on kysymys, hän ihmettelee. OTA YHTEYTTÄ! Ylä-Lapin palvelupiste Lapin aluetoimisto Ivalontie 10 Maakuntakatu 29-31 B, 3 krs. – Tällainen tieto yllätti täysin. – Mielenkiintoista on se, että jäähuollon lopettaminen ajoittuu juuri siihen hetkeen, kun Jouni jäi eläkkeelle. Hallintosihteeri Pentti Tarvainen kirjoitti lehdissä, että kalatalouden kehittämisrahasto tulee rakentamaan alueelle jäähileaseman tänä tai ensi vuonna, jos valtuusto niin päättää. Ajokorttia ei ole, joten ajelen Inariin veneellä ja edestakaiseen jäiden hakumatkaan kuluu yksi työpäivä. Hoitosuunnitelmassa kartoitetaan arvokkaimmat maisemakohteet, tukikelpoiset alueet ja esitetään kustannusarvio tärkeimpien kohteiden hoitamiseksi. Ei tätä ryhmää voi mitenkään väheksyä. LAKIJA KIINTEISTÖASIAINTOIMISTO Sami Tervahauta varatuomari, maanmittausteknikko Ivalontie 12, 99800 Ivalo p. Suunnitelmat satamasta on tehty vuosia sitten, mutta ne ovat hautautuneet kunnantoimistolle, ihmettelee Kokkonen. Jääpalahan ei ole jäähileen veroinen, sillä jääpala rikkoo ja jäädyttää kalan pinnan. Suunnitelman laatii Marika Koskiniemi, joka ottaa kyläläisiltä vastaan ehdotuksia kunnostettavista kohteista p. Mahdollisuus kalastaa Inarijärvellä on tuonut Inarin kuntaan monia hyviä uusia veronmaksajia. Jos Veskoniemen satamassa on tehty kysely Partakon jäähuollon tarpeesta, niin voi tietysti olla, että siellä on vastailtu, ettei jäitä tarvita, hän naurahtaa. Mitään vaihtoehtoja alkutuotannon jäähuollon järjestämiseksi ei ole esitetty. Kunnan pitää rakentaa kattava infrastruktuuri kyliensä pohjoiselle alkutuotannolle. Keskiviikkona 2.8.2017 7 Kuka tahansa voi joutua rikoksen uhriksi. Jaakko Peltomaa Lähiruokaa, alkutuotantoa ja Inarijärven kehittämistä pitävät tärkeänä kaikki, joten kummalta tuntuu, että Inarin kunnassa puretaan jäähuoltoa, joka on perusinfraa. Tarvitsenko asianajajan. – Tämä jäättömyys on aiheuttanut jo sen, että osa kalastusmatkailijoista vannoi, ettei tule enää tänne ensi kesänä
Inariviikot olivat lapsiperheiden juhlaa Pihla Helppi (oikealla) onnistui nappaamaan suuren taimenen. Myös pikkusisko Olivia nappasi kalan. Toista kertaa Inariviikkojen onkitapahtumaan osallistuneesta Emiliasta kalat olivat melko hurjia. Hyvin ovat jaksaneet tulla paikalle. – Nyt tämä vesialue on suljettu, mutta kesän lopussa se avataan, jotta kalat pääsevät pois. Nyt on molemmat nähty, eli oli onnistunut reissu, tytöt naureskelevat. – Ne täytyy laskea ihan maahan saakka, sillä vähänkin suurempi pudotus voi aiheuttaa vahinkoa noin pienelle pennulle. Kyseessä on siis tärkeä tapahtuma. Kaksostytöt Iina ja Anni Koskinen olivat palaamassa Norjasta kotiin Espooseen, mutta pysähtyivät matkalla Saariselälle Huskypäivään.. Päivän aikana tapahtumassa vieraili noin 250 henkilöä. Tapahtuma oli vapaamuotoinen lukuun ottamatta rajavartioston näytöstä, jossa esiteltiin rajakoiran työskentelyä. Työntekijät näyttivät kuinka koirat valjastetaan reen eteen valjakoksi. Kaikille innokkaille riitti onki ja kaikki osallistuneet palkittiin, oli kala napannut tai ei. Konttavaara-Guttorm kokee tapahtuman tärkeästi sen opettavaisuuden vuoksi. Espoosta kotoisin olevat kaksostytöt Anni ja Iina Koskinen onnistuivat molemmat nappaamaan pennun syliinsä. Sitä ennen olisi hyvä, jos mahdollisimman moni niistä kalastettaisiin pois. Ei ehditty olemaan kuin vartti, niin eka kala nousi jo rannalle. Ja näin kesäisin näissähän on mahdollisuus tavata myös kavereita, hän hymyilee. Husky Barin koirat ovat alaskanja siperianhuskyja. Yleisön joukossa kulkeva Mikael Valtari neuvoi käsittelemään pentuja vapaasti, mutta varovaisesti. Valtarin mukaan huskyt ovat helpInariviikoilla suurta kiitosta keräsivät etenkin lasten tapahtumat. MML Ivalon järjestämässä tapahtumassa opastettiin liikennekäyttäytymisessä ja tutustuttiin ensiapuvälineisiin. Meidänkin neiti ehti ottaa pienet tirsat autossa matkalla tänne, hän naurahtaa. Viime kerralla nousi hauki myös todella nopeasti ja taidettiin vielä olla tässä samalla paikalla! Sipola naureskelee. Vasta kuusiviikkoiset huskypennut kirmasivat pihassa ilahduttamassa paikalle saapunutta väkeä. Kulttuurisihteeri Mirja Karjalainen pyöri tapahtumapaikalla varmistamassa, että kaikki sujui mallikkaasti. Parhaiten kala on napannut tuolla sillan päädyssä, suihkulähteen luona on syönyt vähän huonommin, Karjalainen pohtii. Keskiviikkona 2.8.2017 8 Taimenta nousi onkitapahtumassa Perheillä piti kiirettä tiistaina, kun koko päivä oli täynnä lapsille suunnattua ohjelmaa. – Parasta on se, että lapset ovat oikeasti kiinnostuneita tutustumaan näihin ammatteihin. Hän kiittelee kovasti sitä, kuinka innolla kaikki yhteistyökumppanit lähtivät jälleen rakentamaan tapahtumaa. Eli kaikki kalastamaan Haravalantolle! kannustaa Karjalainen. Tapahtumaa järjestämässä ollut Kaarina Konttavaara-Guttorm oli hieman huolissaan siitä, jaksaisivatko lapset saapua paikalle, kun alkupäivä oli jo täynnä kaikenlaista ohjelmaa. Myös tapahtumapaikat oli valittu onnistuneesti, kun ei tarvinnut ajella pitkiä matkoja tapahtumasta toiseen. Muuten kaikki näpertely on hyväksi, voi silitellä mahasta, tunnustella tassunpohjia tai koskettaa korvia. Se on koulutuksen kannalta parempi, että ne tottuvat kaikenlaiseen käsittelyyn, Valtari opasti. – Istutustaimenta tässä ongitaan, mutta entuudestaan lammessa saattaa olla jonkin verran haukea ja ahventa. Monipuolinen ja edullinen tapahtumakattaus saivat paljon kehuja etenkin suurperheiden vanhemmilta. – Kaikki on sujunut hyvin, on ihana nähdä noin innokkaita lapsia. Puolen päivän jälkeen suunta otettiin kohti Haravalanttoa, jossa järjestettiin perinteinen lasten onkitapahtuma. Liikennekäyttäytymistä harjoiteltiin ammattilaisten opastuksella Tänä vuonna toista kertaa järjestettävä lasten liikennepuistotapahtuma esitteli poliisin, ambulanssin ja rajavartioston työtä. Tytöt olivat palaamassa Norjan reissulta perheensä kanssa, ja matkalla he pysähtyivät Inariviikoille tutustumaan huskyihin. Haravalantossa kellui lähes 200 kohoa, kun lapset narrasivat taimenia. Yleisöä pyydettiin siirtymään hieman kauemmaksi, koska innostuneet koirat saattoivat ärähdellä malttamattomuuttaan. – Emilialle tämä on nyt toinen onkitapahtuma. Palkinnoksi oli kunniakirja, värityskirja ja pillimehu. Osanottomäärä oli kuitenkin positiivinen. Kala potki sen verran hurjasti, että oli parempi esitellä kalaa yhdessä Heidi Nefflingin kanssa. Mirva Sipola piti onkia sillä aikaa kun tyttäret Emilia ja Olivia ihastelivat jo saatuja kaloja. Molemmat olivat onnistuneet nappaamaan yhden taimenen. – Tärkeintä oli nähdä huskyja ja poroja. Huskypennut herättivät ihastusta Keskiviikkopäivänä Saariselän Husky Barissa järjestettiin koko perheen Huskypäivä
Valjakossa seisoessaan koirat pitävät melkoisesti ääntä, mutta liikkeelle lähtiessä eläimet hiljenevät nopeasti. Kuva Ville Vaarala Huskypentu Pasta valoitti sydämiä väkijoukossa. Kuva Ville Vaarala Aleksi Ukkola maisteli mehua lämpimässä auringonpaisteessa. Vuoden kun näiden kanssa touhuaa, niin kyllä ne oppii tuntemaan. – Monet ihmettelevät, että millä joku voi muistaa yli 200 koiran nimet. Tuija Puomila Inariviikot olivat lapsiperheiden juhlaa Meri-Tuuli Hekkalaa kiinnosti poliisien työ. Kuva Ville Vaarala Toista kertaa järjestettävästä liikennepuistotapahtumasta nautittiin hellelukemissa. Koiravaljakkonäytöksessä huskyt valjastettiin reen eteen. Yhtäkään Facebook-kaveriani en tunne yhtä hyvin, kuin näitä koiria, Valtari kertoi yleisölle. Sitä ennen ne saivat kuitenkin oiman annoksen halauksia ja rapsutuksia yleisöltä. Tällä kertaa koirat joutuivat pettymään ja palaamaan takaisin tarhaan ilman juoksureissua. Mustavalkoinen Laku ei meinannut pysyä sukissaan, vaan pomppi haukahdellen ympäriinsä valjaissa. Tapahtumassa riitti rapsuttajia. Kuva Ville Vaarala Tulevaisuuden ambulanssikuski Teemu Tuomisto (edessä) tarkasti, että kaikki välineet ovat matkassa. Valjakkoon valittiin kuusi koiraa, mutta yhteensä tilalla on noin 260 huskya. Keskiviikkona 2.8.2017 9 poja käsitellä ja erinomaisia valjakkoajoon. Pasta löysi mukavan lepopaikan Kasper Dahlinin sylistä reessä. seuraa meitä! on INSTAGRAMISSA , käy tykkäämässä! on FACEBOOKISSA,
Kuuluttaja heitti läppää kelkkansa upottaneista uimamaistereista ja yleisö naureskeli hyväntahtoisesti mukana. Loppuivathan Ylä-Lapin talviset kelkkakelit tänä vuonna jo kesäkuussa. – Tekniikan kanssa ei varsinaisesti ollut ongelmia. Yleisö haukkoi henkeä aina, kun kilpailija lähestyi Ivalojoen keskelle ollutta hyppyriä. Kisa-alueelle saapuessa mielen valtasi festarifiilis. Dronen lennättäjä kunnioitti isomman ilmailualuksen toivetta ja laskeutui maahan silloin, kun helikopteri lähti nostamaan uponnutta kelkkaa vedestä. – Iso kiitos sponsoreil. Tänä vuonna tehtiinkin Ivalon Watercrossien uusi kävijämääräennätys. Kylä oli jälleen kerran tupaten täynnä. Krosseissa on vetovoimaa Aamupäivällä kisakansan kastellut sadekuuro vaihtui nopeasti hikikarpaloiksi, kun sadepilvet väistyivät ja aurinko pääsi porottamaan pilvettömältä taivaalta. Kisakansaa oli Kultahipun rannassa ennätysmäärä ja vaikka ensimmäisen startin aikana vettä tuli taivaan täydeltä, pääsi yleisö nauttimaan hellelukemista loppupäivän ajan. Kelkat nousivat Ivalojoesta Hollolasta saapuneen helikopterin voimin. 600-luokan kärkiajan paukutti ivalolainen Aki Pesonen ja avoimen luokan ykköseksi kruunattiin norjalainen Morten Blien. Krosseja tuli lauantain aikana seuraamaan jopa 2600 kävijää. Pientä säätöä olisi tietenkin voinut tehdä, mutta jos voittaa haluaa, niin ensiksi minun täytyy oppia ajamaan, Pesonen letkauttaa virnistäen palkintojen jaon jälkeen pokaali kädessään. – Antakaa aplodit pojil, he ajoivat lujaa. Varikkoaluella kisoja seurannut, vesikrossikonkari Joni Maununen luonnehti kisapäivän tunnelmaa ison maailman meiningiksi. Menestystä Ivaloon YLM:n ajajat ottivat tuplavoiton tämän vuotisissa mittelöissä. Oikein Amerikan meininkiä näissä kinkereissä, kun on helikopterit ja kaikki, Maununen naurahtaa. Alue oli jaoteltu järkevästi. Nuoren ivalolaisen vesikrossilupauksen puheista voi kuulla, kuinka lajissa halutaan kehittyä koko ajan. – nähtävää oli maalla, merellä ja ilmassa Kuva Tuija Puomila massa ilmatilassa lenteli myös pieni drone -kamerahelikopteri, mutta ei tietenkään samaan aikaan. Ylä-Lapin Moottorikelkkailijat ry ja Kultahippu ovat saaneet jälleen yhdessä aikaan erityisen hienon tapahtuman. Helikopterin kanssa saIvalon Watercrosseissa oli tänä vuonna ison maailman meininkiä. Sekä anniskeluettä ikärajaton kisa-alue mahtuivat sopuisasti joenpientareelle. –Ei se ole mieheltä vauhti kadonnut vaikkei ole vesille päässytkään, laukoi kisojen kuuluttaja Jarkko Ylläsjärvi, kun Antti Holmberg laskeutui veteen komean loikan päätteeksi. Kelkkoja ampaisi vetten päälle tasaiseen tahtiin. Suomalaiset pelottaa aina, ruotsalaiset on niin nössöjä, ettei heistä ole vastusta, kajautti avoimen sarjan voittoon ajanut Morten Blien. Pesonen kaasutteli itsensä avoimessa kolmannelle sijalle. Dronen ja helikopterin lisäksi Kultahipun ilmatilassa piipahtivat myös kisakansan uskaliaimmat yksilöt, sillä paikalla oli mahdollista kokeilla myös benjihyppyä. Varsinkin kisojen taso on nykyään kova. Keskiviikkona 2.8.2017 10 Kelkkojen pärrääminen alkoi lauantaina jo varhain. Kelkkojen pärrätessä on hyvä suojata perheen pienimpien kuulo. Jussa Näkkäläjärvi on nuoresta iästään huolimatta kova vesikrossifani. Ensimmäinen kelkka ampaisi Ivalojoelle jo pitkälti ennen puoltapäivää. Vesikrossit tarjosivat viihdettä koko rahan edestä Varikolla kuljettajat auttavat toinen toisiaan. Taivaan selkeydyttyä alkoi kisa-alueelle virrata koko ajan enemmän porukkaa. Moottorikelkkojen ulina on yksi niistä asioista joita tiedostamattaan kesällä kaipaa. – Laji on kyllä kehittynyt paljon tuolta 90-luvulta. Vesikrossit ovat ehdottomasti Ivalon ja ehkä jopa koko Pohjois-Suomen suosituin kesätapahtuma
Olli-Matti Niemi, SodMk z z 10. Antti Holmberg, Ylm z z 9. Jan-Erik Hakkarainen, Ylm z z 10. Antti Holmberg, Ylm z z 6. Pasi Leivo, Ylm z z 5. – Herranen aika tätä miestä, tuosta tilanteesta ei kukaan muu kuin Jussilan Verska olisi saanut kelkkaansa jatkamaan kilpailua, hehkutti kuuluttaja, kun Jussila tempaisi hirvittävän loikan joen keskellä loikoilleesta hyppyristä. Tämän vuoden kilpailuista päällimmäiseksi mieleen jäi tapa jolla upotetut kelkat nostettiin niskavilloista kuivumaan. Kyösti Lyöri, Ylm z z 5. Aki Pesonen, Ylm z z 4. Mukava huomata, että kun hirveällä kiireellä varikolla menee kahessa luokassa lähöstä toiseen, niin porukka on auttamassa ja laittamassa kelkkoja valmiiksi, tankkaamassa ja jäähyttelemässä neljän lehtipuhaltimen kanssa, ei tarvinu ite ku käyä vaihtamassa kelkkaa ja juomassa vettä, Pesonen kiittelee. Jouni Muru, KeMk z z 4. –Ei se ole mieheltä vauhti kadonnut vaikkei ole vesille päässytkään, laukoi kisojen kuuluttaja Jarkko Ylläsjärvi, kun Antti Holmberg laskeutui veteen komean loikan päätteeksi. Juuso Junttila, SodMk WaterCross Open z z 1. Niillas Jovnna Länsman, EtMk z z 8. Aki Pesonen, Ylm z z 2. Tero Lokka, LaMk z z 3. le, kavereille ja kaikille, jotka on antanut teknistä tukea ja neuvonu, kun omat konstit loppuu. Henri Kallojärvi, KiMk z z 7. Jouni Muru, KeMot Ivalo WaterCross 2017 tulokset. Jere Lantto, PeMk z z 8. Jukka Kemppe, Ylm z z 9. Jani Tryyki, TorMK z z 6. Näyttävistä hypyistään tunnetulle Versku Jussilalle myönnettiin tänä vuonna kisojen kiertopalkinto. Ei enempää eikä vähempää, kuin kopterikyyti suoraan varikolle. Olli Magga, SodMk z z 3. Ville Vaarala WaterCross 600 z z 1. Simon Hetta, KiMk z z 7. Avoimessa hän oli aika-ajojen toinen ja lopputuloksena kolmas sija. Ivalolainen Aki Pesonen kaahaili itselleen 600-luokan aika-ajoissa pohjat ja lopulta voiton. Morten Blien, Ylm z z 2. Keskiviikkona 2.8.2017 11 Vesikrossit tarjosivat viihdettä koko rahan edestä Yleisö haukkoi henkeä aina, kun kilpailija lähestyi Ivalojoen keskelle ollutta hyppyriä
Lapin Sudet ry 29.9. Laura muisteli historiaa Matille avoimesti ja kiireettä. TAKUUMUREA NAUDAN SISÄJA PAAHTOPAISTI PALANA, SUOMI 12 95 KG Voimassa TO-LA 3.-5.8. Taiteiden yö kirjastossa 16.9. Silja Line seurakisat Ivalon urheilukentällä. Järj. Järj. Kurssi “Verkkokokousjärjestelmien käytön perusteet”. Järj. Santa´s Hotel Tunturi 25.-27.8. Iltarastit Kiilopäällä. 17.-19.8. Ijahis Idjan musiikkiseminaari Siidan auditoriossa. 22.8. Jänkhällä Jytisee -moottoripyörätapahtuma Saariselällä. Lapin Sudet ry Lokakuu 12.10. Seminaarin teemana on perinteisen saamelaismusiikin merkitys modernissa musiikkimaailmassa. Valtakunnallinen Yrittäjän päivä tapahtuma Ivalon urheilukeskuksessa. 0207 570 570. Lapin Sudet ry Syyskuu 3.9. Järj. Kolmipäiväiset Saariselän FISkisat. Novellikoukku Pääkirjastossa torstaisin 17.9. Vuonna 1941 hän muistelee ampuneensa yli 500 oravaa. Järj. 5.9. Järj. Järj. Keskiviikkona 2.8.2017 12 Suomen Pohjoisin Tavallista Parempi Ruokakauppa SAKU III-OLUT 4,4% 24 X 0,33 L TLK (2,32/L) SIS.PANTIT 3,60 21 99 24-PACK Voimassa 1.5.2017 alkaen TOMAATTI SUOMI TUORE KOKONAINEN KAINUUN KIRJOLOHI RAJOTUS: 2 KALAA/TALOUS 9 95 KG Voimassa TO-LA 3.-5.8. Lapin Sudet ry 12.9. Luonnonpäivä Lemmenjoen kansallispuistossa Kaapin Jounin tilalla. Lentopallotapahtuma junioreille Ivalon urheilutalolla. Ruskajolkka -tunturijuoksutapahtuma Saariselällä. Sivulta 65 Iisakki Paadar oli nuorena miehenä erittäin ahkera oravanmetsästäjä. Ellei toisin mainita. Silja Line seurakisat Ivalon urheilukentällä. Lapin Sudet ry 24.8. Inarin Yritys 8.8. Perinteinen Puumajuoksu Saariselällä. Järj. Inarin Yritys Paikallisjournalismia Suomen huipulta! 30 ,– Jaakko Peltomaa: INARILAISIA TARINOITA VANHASTA LAPISTA! Paikallislehti Inarilaisen parhaita juttuja vuosilta 2002–2016 on nyt ilmestynyt kansien välissä! Kirjoja MYYNNISSÄ Inarilaisen toimituksessa: Piiskuntie 1, IVALO Palvelemme ma–pe klo 9–15.00 TERVETULOA! SOITA JA TILAA: 020 710 9050 (Hintaan lisätään postitusja laskutuskulu t) Kirjassa mm. Järj. TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 3.-6.8. Järj. “Mobiililaitteet haltuun” -kurssi yrityksille. SIIDA – Suoma sámiid Álbmotmusea Suomen saamelaisten Kansallismuseo Suomi 100 / Luonnonpäivät 27.8. Iltarastien Päättäjäiset Törmäsessä. Iltarastit Koppelossa. Iltarastit Ivalossa Mukanperävaarassa. Saariselän Keskusvaraamo 26.8. kari.lohiniva@k-supermarket.fi Tapahtumia Ylä-Lapissa Elokuu 6.8. Lapin Sudet ry 13.8. Pidempi aukioloaika! PALVELEMME JOKA PÄIVÄ KLO 22 ASTI TUORETORILTA PINGVIINI VANILJAKERMAJÄÄTELÖ 1 L, EI LAKTOOSITON 1.PKT PINGVIINI LAKTOOSITON VANILJAKERMAJÄÄTELÖ 1 L 2.PKT SUOMI SUOMI APRIKOOSSI 500 G (2,98/KG) RANSKA 1 49 RS TUMMA RYPÄLE 500 G (2,58/KG) EGYPTI 1 29 RS NEKTARIINI ITALI 1 49 KG PERSIKKA ITALIA 1 49 KG VIRIKE KANAMUNA M10, 580 G (1,72/KG) 1.RS 2 PS TIKKUPERUNA 750 G (2,00/KG) 3.I V A L O Tavallista parempi ruokakauppa PALVELEMME JOKA PÄIVÄ KLO 8-22. Järj. Iltarastit Jänkkävaarassa Ivalossa. Järj. Järj. Järj. Marraskuu 17.19.11. Järj. Saariselkä MTB Stages Maastopyöräilyn etappikisa Saariselällä. Lapin Sudet ry 15.8. Iltarastit Morokkavaarassa. Järj. Inarin Yritys 29.8. Rautaa rajalle -jenkkiautotapahtuma 12. 25.-27.8. Sivulla 180. Järj. Järj. TALON OMA NAUDAN PAREMPI PAISTIJAUHELIHA 10% SUOMI 10 95 KG Voimassa TO-LA 3.-5.8. Järj.SAKK ja Elinkeinot & kehitys Nordica. 19.8. Saamelaismuseo Siida 19.8. Ivalontie 17, 99800 Ivalo, puh. Lapin Sudet ry 16.20.8. Seminaariin on vapaa pääsy. SAKKin Arktista Pedagogiikkaa-hanke yhteistyössä Elinkeinot & kehitys Nordican kanssa. Saariselkä on POP ry. Ijahis Idja -alkuperäiskansojen musiikkitapahtuma Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa. Ei jälleenmyyjille. Hyvänä oravavuonna nuoresta miehestä tuntui, että hän oikein kylpee rahoissa. • Kemppaisen veljekset ovat Kyrönkylän historiaa • Keskimoottoreiden aikakausi oli aito ja kiireetön • Ahku-vanhus kyntää yhä Inarijärven aaltoja • Vanha Veskoniemi oli ihana kylä • Vanhassa Koppelossa elettiin kalapotulla ja kaurapuurolla • Inari oli sodan jälkeen Villiä Pohjolaa • Kunnan Antti hoiti Inarin asioita lähes 50 vuotta ”Kun Laura oli vaeltanut 40 vuotta katekeettana Inarin erämaissa, oli hänelle sattunut paljon. Lapin Sudet ry 16.9. Iltarastit Ivalon taajamassa. Kiirehän oli hänelle, vanhassa Lapissa kasvaneelle ihmiselle, tuntematonta…” Katkelma jutusta Laura-tädin mökki ”Kun sitä Petsamon aikaa ja evakko reissuja muistelee, niin alkaa tuntua, että onko tuo kaikki ollut tottakaan”, hymyilee 93-vuotias Klaara Tammela kodissaan Inarin Kirkonkylällä. kerran Saariselällä
Kokouksessa valittiin uudeksi sukuseuran puheenjohtajaksi Hans Niiles Jomppanen Ivalosta, varapuheenjohtajaksi Marjatta Jomppanen Oulusta ja jäseniksi Ante Aikio Kittilästä, Tytti (Kristiina) Jama Pellosta, Esko Jomppanen Inarista ja Pentti Paadar Utsjoelta. Lapin yliopiston Tieteen päivillä pohditaan vapautta ja rajoja 2 € Inarilaisesta Murmansk – pieni kaupunkiopas. inarilainen.fi Kirjasten keräilykappa leen hinta on viisi euroa inarilainen@ inarilainen.fi p. Tieteen päivät on valtakunnallinen tapahtuma, joka järjestetään joka toinen vuosi seitsemällä eri paikkakunnalla. Kaikki esitystekniset keinot ovat Science slamissa sallittu ja perinteisten PowerPointien lisäksi esimerkiksi soittaminen, laulaminen ja tanssiminen on sallittu. Lapin yliopiston Tieteen päivät on kaikille avoin tapahtuma ja se järjestetään 8.–9. Jäsenmaksuksi päätettiin keskustelujen jälkeen vahvistaa 5 €/vuosi. Osallistu Inariviikkojen kehittämiseen ja anna palautetta osoitteessa www.inariviikot.fi/fi/palaute. retkiä, tutustumisia esi-isien asuinpaikkoihin ja sukulaisiin sekä pienimuotoisia tapaamisia ja yhteydenpitoa suvun jäsen kesken. Viimeksi tapahtuma on järjestetty Rovaniemellä vuonna 2014. sananvapautta, tieteen vapautta, kummia kokemuksia voimavarana, ihmisen muokkaamista lääketieteellisesti, vapauskäsityksen muuttumista vuosien saatossa sekä lääketieteen ja taiteen rajoja. Opinpolut 31.05.2017 01.10.2017 Poroperheen arki 2.9.2017 – 29.10.2017 Syyskuussa Lapin yliopistolla järjestettävien Tieteen päivien ohjelma rakentuu tänä vuonna ”Vapauden rajat” -teeman ympärille. Uusia pelaajia otetaan LaSun tyttöjoukkueisiin ja pojille perustetaan oma joukkue, mikäli kiinnostusta riittää. Kaikkien palautteen kera yhteystietonsa jättäneiden kesken arvomme syyskuussa 2 kpl 10 euron lippua Elokuvateatteri Aslakiin. Rovaniemellä tapahtumaa on järjestänyt Lapin yliopiston viestintäpalvelut vuodesta 2011. Tieteen päivät on suurelle yleisölle suunnattu, eri tieteenaloja luotaava tapahtuma, jossa eri alojen asiantuntijat keskustelevat ja väittelevät tieteen ja taiteen ajankohtaisista virtauksista. Kokouksessa oli 49 osallistujaa. Uudenpuheenjohtajan Hans Niiles Jomppasen johdolla käytiin vilkasta keskustelua toiminnan kehittämisestä tulevaisuudessa jäsenistön toiveiden mukaisesti. KAIKILLE INARIVIIKKOJA 2017 TOTEUTTANEILLE! Osallistu Inarilaisen Hauki-kisaan! Kts. Kaikki halukkaat pääsevät kokeilemaan lentopalloa. Lisäksi tieteen asiantuntijat vierailevat päivän aikana Lyseonpuiston lukiossa. Perjantaina 8.9. syyskuuta 2017. 020 710 9050 Nouda omasi tai tilaa kotiisi Saimme Rajoitettu määrä! Hae omasi Inarilaisen toimituksesta! lisäerän myyntiin! Jomppaset sukuseuran kolmas varsinainen sukukokous pidettiin Siidassa lauantaiana 15.07. Valtakunnallisen Tieteen päivät -tapahtumasarjan tavoitteena on kertoa suurelle yleisölle tieteen uusimmista tuloksista ja mahdollisuuksista. 040 511 7723 Kahvio avoinna 12-16 TERVETULOA! Lapin Legendat -sarjassa ovat ilmestyneet: Lapin Legendat Hae omasi Palvelupiste Kiehinen, Saariselkä Paikallislehti Inarilainen, Ivalo Siida, Inari Tai tilaa www. Nuorten tiedepäivän aikana lukiolaiset tutustuvat yhteiskuntasimulaattoriin sekä roolipeliin maailmankaupasta. Science slamin ideana on, että tutkijat kilpailevat noin 10 minuuttisilla esityksillään yleisön suosiosta ja yleisön äänien perusteella yksi esitys voittaa kisan. Teemaa lähestytään sekä yksityiskohtiin syventyen että suuria kokonaisuuksia hahmotellen. Kaikkiaan päivillä esiintyy lähes kolmekymmentä maamme johtavaa tieteen ja taiteen asiantuntijaa. Keskiviikkona 2.8.2017 13 TERVETULOA TUTUSTUMAAN LENTOPALLOON! Lapin Sudet ry järjestää junioreille (6-14v.) suunnatun lentopallotapahtuman SU 13.8. Päivän päätteeksi LaSun junnut pelaavat valmentajiaan vastaan näytösottelun. Tieteen päivien yhteydessä järjestetään myös nuorten tiedepäivä perjantaina 8.9.2017. Ohjelmass a: * laji-info * ketteryysra ta * pallotaito ja * pelaamista Lisätietoja: Elina Heikkilä p. järjestetään parin vuoden tauon jälkeen Science slam -tapahtuma. Keskustelussa tuotiin esille mm. Tieteen päivien luennoissa ja paneeleissa käsitellään mm. sivu 22 Näyttelyt Jäämerta kohti -näyttely, Siula-talo, Saariselkä, vapaa pääsy Päivi ja Jessica Suomi -taidenäyttely, Laanihovi Vesa Junttila -taidenäyttely, Santa’s Hotel Tunturi, Hotelli Laanihovi ja Panimo, Saariselkä Suomen ja kansainvälinen kultahistoria, Kultamuseo, Tankavaara Siidan näyttelyt: Yksi esine, tuhat tarinaa Karvakengät 09.01.2017 31.12.2017 Kentänpäässä-lastennäyttely 7.4.2017 – 8.4.2018 Máttut – Juuret 18.05.2017 27.08.2017 Toipilas on nähtävillä Saamelaismuseo Siidassa Inarissa 25.7.–27.8.2017. Kokous päätti yksimielisesti hallituksen esityksen mukaisesti muuttaa seuran sääntöjä siten, että sukuseuran varsinainen kokous pidetään joka viides vuosi hallituksen määräämänä päivänä kesä-heinäkuussa. Myös vanhemmat ovat tervetulleita tutustumaan lajiin! Uusille ohjaajille ja valmentajille on aina tilaa! Tule kisaamaan ketteryysradalla ja pelaamaan LaSun lentopalloilijoiden kanssa! Mukaan sisäliikuntavarustus ja juomapullo. Tieteen päiviä tukevat Suomen Kulttuurirahasto ja Tieteen tiedotus ry. klo 12 alkaen Urheilutalolla. Jomppaset sukuseura valitsi uuden puheenjohtajan KIITOS Tunnelmia tapahtumista löydät somesta aihetunnisteilla #inariviikot, #inariweeks ja #anárvahkut
Jorma Savukoski haavoittui Vuosalmella reiteen. – Muuan Orajärven Kalle omisti maata molemmin puolin tietä. Vuonna 1912 elettiin pula-aikaa ja isä päätti lähteä Petsamoon leveämmän leivän perään. Venäläiset kovistelivat serkkupoikaa, että tämän vene on tullut Venäjän puolelle. Ruumiita tulee vastaan ja maataistelukoneet lentävät pään yläpuolelta ja ampuvat eteen ja taakse. – Salmijärvelle päästyä isä oli jo melko väsynyt ja näännyksissä. Ranta Viljamihan tosin ampui yhden sellaisen koneen alas. Valtakunnanrajaa ei tunnettu Jorma Savukosken mukaan Petsamon elämää rikastutti sekin, että kulku Norjaan oli täysin vapaata. Siellä oli hyvä kohtelu, hyvät ruuat ja meille löytyi puhtaita vaatteitakin. Salmijärveläiset saivat kalansa läheltä, eikä tarvinnut matkustaa Jäämeren rantaan kalastamaan. Talonväkihän tykästyi isään, kun huomasi, että tuossahan on hurja viikatemies. Hän kuului ”hilkun miehiin” eli 1925 syntyneeseen ikäluokkaan. Samalla Paasilinna sinetöi oman kohtalonsa. Jossakin nurkassa saattoi nukkua helmenpyytäjä, erakko Wegelius, joka asusteli erämaissa ja kävi välillä maalikylissä. Savukoski muistaa, että ensimmäisinä päivinä rintamalla miehet pohtivat puoliksi tosissaan, että eiköhän lähdetä käpykaartiin. Aamulla isä kyseli, olisiko talossa hommia ja Matti sanoi, että heinäntekoa ainakin löytyisi. Savukoski sanoo, että ennen Nikkeliyhtiön tuloa oli Salmijärvi apatiaan vaipunut hiljainen kylä. Yrjö Jylhää, ja etenkin hänen runoaan Vaienneet voittajat, on tullut lausuttua eräätkin kerrat, kertoo Jorma Savukoski.. Savukosken mukaan Väinö Paasilinna oli vakava mies ja kaikin puolin oikeudenmukainen poliisi. – Lintuja meillä kyllä pyydettiin paljon. – Eihän siinä täysosuman jälkeen muu auttanut kuin hoiperrella kotiin. Elämä lähti alkuun ruotsalaisten lahjoittamisissa levyistä koottavista lahjataloista. Hänet raahattiin JSP:lle ja sieltä matka jatkui kenttäsairaalaan ja sotasairaalaan. Keskiviikkona 2.8.2017 14 Jorman isä oli kotoisin Merijärveltä. – No ei se kuitenkaan tullut meille kenellekään kysymykseenkään. Se oli fiksua porukkaa ja petsamolaiset kävivät kilvan saksalaisen hammaslääkärin vastaanotolla, kun hammashoitoa kerran oli tarjolla. Hän sai Raahessa muutaman kuukauden pituisen, kohtuullisen olemattoman varusmieskoulutuksen. Venäläinen hyökkäsi valtavalla voimalla. Savukosken mukaan virasta erottaminen aiheutti Paasilinnassa valtavan katkeruuden ja sen myötä hän vaipui kommunismiin. Sen muistan siitäkin, että kaikki vuodevaatteet oli täytetty linnunhöyhenillä. – Kun 18-vuotias rääpäle viedään etulinjaan, niin paskahan siinä meinaa tulla housuun. Rääpäleenä rintamalle Jorma Savukoski joutui rintamalle 18-vuotiaana. Ja isäni iski silmänsä Ranta Matin tyttöön ja siitä se heidän tarina alkoi. Salmijärven kylässä ei ovia lukittu ?Vietän vapaaherran elämää, mutta jos johonkin isänmaalliseen juhlaan kutsutaan lausujaksi, niin sellaiseen vielä lähden. Kiire oli, koska ryssä oli jo Kuvernöörinkoskella ja hyökännyt Tölleviä myöten. – Me lähdimme evakkoon jäätä pitkin Norjan puolelle. – Tuo tapaus kertoo, kuinka kaikki entinen oli mennyt. Avioliittoja solmittiin paljon rajan molemmin puolin, joten se tietenkin lisäsi kanssakäymistä entisestään. Omaa asumusta Wegeliuksella ei enää ollut, koska norjalaiset rajavartijat olivat polttaneet hänen kalamajansa Vouvatusjärvellä vuonna 1925. Hänhän ajoi yksinkertaisten kolttariepujenkin asiaa. Savukoski sanoo, ettei desanteilla ollut mitään mahdollisuuksia Salmijärvellä, jossa saksalainen suojasi isolla voimalla nikkelikaivosta. Hän pääsi nukkumaan Ranta Matin taloon. En tiedä oliko isällä ollut muita vaihtoehtoja kuin antaa kotitalo saksalaisten asuttavaksi. Välit saksalaisiin olivat muuten kyllä hyvät. Siellä Jänkäperällä oli aina tappeluita ja ihmishenki oli löyhässä. Kotona jo tiedettiin kaupan tuhoutuneen ja kun äiti näki minun tulevan elävänä kotiin, niin kylläpä hän siunaili ja kiitti Jumalaa. Savukoski kertoo, kuinka hänen norjalainen serkkunsa oli sotien jälkeen verkoilla Salmijärvellä. Kaivosmiehet ja muukin väki lähtivät iltaisin tansseihin Maamiesseuran talolle. Heitä ei hitsannut yhteen henki kuten meitä, vaan politrukit jotka kyttäsivät puna-armeijan joukoissa ja pitivät huolen, ettei kukaan käänny takaisinpäin. En muista tarvitsiko niitä lintuja edes ampua, kun ansoillakin niitä tuli niin paljon. Viljamihan oli erittäin kovissa paikoissa sota-aikana. Täysosumassa kuoli kahdeksan ihmistä. Saksalainen asutti kotitalon Talvisodan jälkeen petsamolaiset pääsivät vielä kerran kotiseudulleen. Jorma pisti siistin lautalaatikon Osuuskaupan kahvilan eteen, nosti sen päälle kaksi harjaa ja ryhtyi lankkaamaan tanssiväen kenkiä. – Siinähän kävi niin, että saksalaiset asettuivat meidän taloon ja me asuimme pihalla bunkkerissa. Matkanteko oli hidasta ja Rovaniemeltä isä käveli erään toisen kulkujätkän kanssa kohti Petsamoa. Se on kova kirja ja kaikki tarinat ovat tosia. Venäläinen pääsi välillä pommittamaan Petsamoa, mutta desantteja ei Salmijärven kylässä osattu pelätä. Sieltä me pienestä ilmaluukusta katselimme saksalaisten liikkumista pihalla. Asettakin käsiteltiin, mutta patruunoita ei raaskittu kuluttaa – ei oikeita, eikä edes paukkupatruunoita. Kerran venäläinen kone pudotti pommin keskelle Salmijärven Taka-Lapin Osuuskaupan liikerakennusta. Paasilinna ryhtyi kovistelemaan Nikkeliyhtiötä, joka ilman lupia kaivoi salmijärveläisten mailta hiekkaa. Jorma Savukosken isä pääsi myöhemmin Nikkeliyhtiön palvelukseen laturiksi. Kun talon emäntä aamulla ryhtyi kahvinkeittoon, katsoi hän kuinka monta yövierasta talossa on ja pisti kuppeja lisää pöytään. Siellä hän sai kahvia ja sapuskaa. Äitini sisko oli mennyt naimisiin Norjan puolelle. Yhtiö otti siekailematta maita, jos katsoi sen tarpeelliseksi ja Paasilinna joutui siinä puolustamaan omaakin kotiaan. Olin pieni pojannappula ja vapisin konstaapelin edessä, kun hän silmäili minua ja lausahti, käyttäytyminen Jorma Savukoski, muista sitten käyttäytyminen. – Sieltähän se Erno-pojankin katkera yhteiskuntavastaisuus kumpusi. Me jäimme rintamalle ja pidimme yhtä. Koltathan asuivat Kuotsjärven mahtavilla hiekkarannoilla. Paasilinna sai Nikkeliyhtiön vihat Jorma Savukoski tienasi elämänsä ensimmäiset 50-pennisensä lankkipoikana. Matkamiehiä tuli pirtteihin vaikka keskellä yötä ja he etsivät jostakin nukkumasopen. Vaikka eipä sillä, kyllä Erno hyvä mies oli ja kuoli aivan liian aikaisin. Sitä ennen se oli ollut vielä sulana. Tullimies vain katseli sitä jatkuvaa tavaran vientiä rajan yli ja sanoi kerran vetoavasti, että jos kävisitte vaikka kerran mallin vuoksi hänenkin toimistolla. Norjalaiset olivat ystäviä silloinkin, kun petsamolaiset lähtivät talvisodan jaloista pakoon. Ei se enää ollut sellainen ystävyyden raja kuin meidän aikana ennen sotia. – Minulla oli siihen hommaan lupa konstaapeli Väinö Paasilinnalta, joka taisi vielä silloin olla Gullstén. Laturina hänellä ei ollut aikaa heinäntekoon, joten niinpä Jorman lapsuuskodissa ei ollut lehmiäkään. Jorma vietiin Karjalan kannakselle tositoimiin ja ensivaikutelma oli hirvittävä. Erno sentään uskalsi aina pistää vastaan näille piruille… Vaikka Nikkeliyhtiö teki mitä halusi, niin Savukoski huomauttaa, että toki se myös sai Salmijärven kylän kukoistamaan ja tarjosi töitä. Asukasluku nousi hurjasti ja samalla petsamolaisten verotus voitiin laskea olemattomiin. Kalle oli juoppo ja ihmiset ristivät hänen kauppaneuvokseksi. Niitä vaihdettiin norjalaiseen margariiniin ja 25 kilon vehnäjauhosäkkeihin. Näin muistelee Petsamon Salmijärven kylän elämää Petsamo-seuran kunniapuheenjohtaja Jorma Savukoski. Maat olivat jänkäperällä, mutta hän myi niistä pieniä tontteja ja ihmiset rakensivat niille kaikenlaisia kopperoita. Jorma sattui asioimaan sillä hetkellä kaupassa, mutta hän oli lastaussillan alla ja selvisi hengissä. Olen lukenut hänen kirjoittamat sotamuistelmansa. Yhtäkkiä paikalle ampaisi venäläinen rajapartio pikaveneellä. Ne matalalta lentävät panssaroidut maataistelukoneet olivat pirullisia aseita, eikä niille kiväärimies voinut muuta kuin etsiä suojaa. Petsamon ja Norjan välisellä valtakunnanrajalla ei ollut mitään käytännön merkitystä. Jumalan armosta Salmijärvi oli jäätynyt viikon sisällä aivan kantavaksi. Välirauhan aikana saksalaiset tulivat Petsamoon ja Savukosken pihapiiriin heitä asettui pataljoonan verran. – Veimme Norjaan hilloja, riekkoja ja poronlihaa. Hän astui liian suurille varpaille ja maaherra erotti hänet virastaan. Jos halusimme kalaa, niin laitoimme verkot Salmijärveen ja sieltä tuli taimenta ja siikaa. Norjassa meillä oli mahtava vastaanotto. – Kyllähän minäkin so– Salmijärvi on minun lapsuusmuistoissani rauhallinen kylä, jossa ovia ei lukittu koskaan. – Paasilinna oli todella oikealla asialla
Tuoreet Suomen mestarit vuodelta 2017, miehissä Jarkko Turunen ja naisissa Leila Hongisto.. Varusteet oli mitä oli, mutta meillä oli tahto puolustaa kotia sekä rautainen fyysinen kunto.” Salmijärven kylässä ei ovia lukittu silliä, niin sehän sai liikkeelle myös salmijärveläiset. Se ei hänen silmissään ollut mikään suositus. – Petsamolaisten asuttaminen Tervolan Varejoelle asumattomaan korpeen oli monille nöyryytys. Tänä vuonna Miesten sarjan voiton vei Veikon vävypoika Jarkko Turunen ja veteraanit voitti Veikko itse. Hän sanoo, että uudessa asuinpaikassa on ollut totuttelemista, mutta vaimon sairauden vuoksi kotona asuminen ei enää onnistunut. Yleistunnelma kisoissa oli erinomainen. Myös Tankavaaran kultamuseota uhkaa valtion rahavirtojen tyrehtyminen, ja museonjohtaja Heli Heinäaho kaipaa edelleen mesenaatteja, vaikka keväinen kampanja museon vanhan Härkäselkä-rakennuksen pelastamiseksi onnistuikin. Kun rasvasilliparvi ahtautui Petsamovuonolle ja vuono oli mustanaan ”Kun sain sotareissulla ensimmäiset armeijan housut jalkaani, niin olipa niillä pituutta. Vanhin veljenikin oli sodassa viisi vuotta ja hän toimi komppanianpäällikön lähettinä. Siinä on Muddusjärvi ja muut hyvät kalavedet lähellä. Keskiviikkona 2.8.2017 15 tareissun tein, mutta aina tulee kuitenkin mieleeni ne pitkän linjan miehet, jotka sotivat viisi vuotta. Muita viikonlopun onnistujia olivat Pelle Koski, joka oli sekä miesten että jokerisarjan kakkonen, veteraanien kolmonen ja lisäksi palkinnoilla myös molemmissa perinnepannusarjoissa, sekä Leila Hongisto, joka otti naisten mestaruuden, hänelle jo toisen. Vapaa pääsy alueelle takasi uusia kasvoja myös yleisön joukkoon. Suojeluskunta ei ollut meriitti Jorma Savukoski on tehnyt elämäntyönsä poliisina Rovaniemellä. Olen myöhemmin nauranut, että olisipa silloin ollut kamera, niin nykypolvi näkisi miltä näytti suomalainen sotilas. Hän on miettinyt Varejoelle ja Inariin asutettujen petsamolaisten kohtaloita ja on ehdottomasti sitä mieltä, että Inari oli helpompi paikka evakoille. Kullanhuuhdonnan uhkat ovatkin nykyisin jatkuvasti lisääntyvässä lupaviidakossa ja sen vuoksi kohoavissa maksuissa. Inariinkin tuli mitaleita, kun Pilvi Nissilä nappasi lasten sarjan kultaa sekä Pirkko Savolainen naisten sarjan pronssia. Huumosen Laura, Rannan naapuritalon tyttö siellä on, mutta onko muita, hämmästelee Savukoski ajan kulumista. ?Joskus tulee mieleen, että kenelle sitä Ivaloon soittaisi, mutta eihän siellä ole enää ketään. VL Tankavaarassa jaettiin perinteisesti kullanhuuhdonnan SM-tittelit Lasten sarjassa pienimmät saavat käyttää henkilökohtaista avustajaa. ?Se kuva syöpyi pojan mieleen ja saattoi vähän vaikuttaa poliisikouluun pyrkimiseen. Loppupisteissä cup-mestaruuden vei tuttu mies, torniolainen Veikko Keränen. Veteraanien lähtö, Veikko Keräsen hiekat matkalla kohti vaskoolia, hiput kohti putkea ja mies itse kohti voittoa. Parin vuoden päästä pidettävien MM-kisojen vuoksi sekä kisa-areenaa että ohjelmaa testattiin, ja tulosta voi pitää onnistuneena. He ostivat viinansa ja ehtivät juodakin ne ennen kuin istuivat autoon paluumatkalle. Inaristakin jätkät tulivat Rovaniemelle viinakauppaan. Kaukana ollaan kuitenkin 25 vuoden takaisista ajoista, joissa pelkästään miesten sarjassa oli jopa 270 osallistujaa. Aikaa Savukosken pienen olohuoneen pöydällä mittailee kaunis puinen kello. Nuorimmat olivat innoissaan lauantai-iltana heille järjestetyssä omasta illasta diskoineen ja aarteenetsintöineen. Minähän olin Petsamossa ollut ennen sotaan lähtöä suojeluskunnassa ja ehdin jo kuvitella, että siitä olisi etua kouluun pääsemisessä. Tulosta täydensi Maija Keräsen hopeatila naisten sarjassa. Savukoski sai sodan jälkeen nähdä poliisina Rovaniemellä kaiken mahdollisen. kerran peräkkäin. Joku petsamolainen meni lainaamaan isosta talosta lapiota, mutta talossahan asui vauraita ja ylpeitä tervolalaisia eikä sieltä työkalua lainattu. Ei ollut pinnaushenkeä, mutta se oli tietenkin eri asia, jos rintamalla kesken kaiken pääriepu kertakaikkiaan sekosi. ?Meille veteraaneille oli aikanaan selvää lähteä isänmaata puolustamaan. Housun liitinki ylti kaulaan asti. Eivätkä ne Inarin jätkät Pohjanhovissa istuneet, ne on Nätti Jussin tarinoita ne jätkien Pohjanhovissa istumiset. Siinähän lukee, että kellon on Jormalle tehnyt nuoremman polven petsamolainen Seppo Kola. Jaakko Peltomaa Tankavaara on pysynyt uskollisesti kultaväen vaskausmittelöiden Suomen mestaruuskisojen järjestäjänä, nyt jo 44. Kaiken päälle Veikko Keränen korjasi vielä jokerikisan rahapalkinnon. Paasilinnan perhe nöyryytettiin sitten Varejoella aivan kaukaisimpaan korpiloukkoon. Hän naurahtaa, että oli poikasena nähnyt Petsamossa lentäviä poliiseja, joilla oli komeat poliisintakit, housut ja vyöt yllään. – Haastattelija tutki minun papereita ja tokaisi, että tehän olette kuulunut suojeluskuntaan. Inari oli hyvä petsamolaisille Jorma Savukoski harmittelee sitä, että Inarin kunnassa asuneet vanhat petsamolaiset ikätoverit ovat jo kuolleet. Keräsen perhe on tehnyt kovaa jälkeä jo vuosikausia sekä SMettä MM-tasolla. Lähetin hommaan ei ollut koskaan tunkua, koska lähetti menee sinne minne kukaan muu ei halua mennä. Meidän perheestä viisi miestä oli rintamalla ja meillä oli varjelusta, koska kukaan ei kaatunut. Minä pärjäsin heidän kanssaan puhumalla, kun otimme puheeksi kuka missäkin päin oli sota-aikana tapellut. Suomalainen jätkä oli kuitenkin myös reilu. Petsamo ja Inari olivat naapurikuntia ja moni inarilainen oli aikanaan käynyt Petsamossa sillinpyynnissä. ?Sodan käyneet jätkät ottivat viinaa ja tappelivat. Savukoski viettää vaimonsa kanssa eläkepäiviä Sotainvalidien Veljeskodissa Rovaniemellä. Hän kehottaa vilkaisemaan mitä kellon kaiverruksessa lukee. Ennen vanhaan ei terve mies halunnut kruununraakiksi, mutta nykyisinhän puolet miehistä karisee pois kutsunnoissa ja kesken palvelusta, hymähtää Lapin sotaveteraanipiirin kunniapuheenjohtaja. Savukoski meni Helsinkiin poliisijohtajien tentattavaksi ja sai siellä muistinpalautusta siitä, että maassahan olikin nyt uusi komento ja ”kommunistipirut” oikein suosivat poliisikoulun täyttämistä käpykaartilaisilla. Salmijärven taloissa tuoksui sillitalvena väkevä paistetun sillin tuoksu kuukausikaupalla. Mukava huomio oli myös se, että osallistujamäärä oli pitkästä aikaa hienoisessa nousussa. Hän oli hyvä lähetti, koska osasi toimia erämaassa. Uutta oli se, että MM-tasolla epävirallisina sarjoina pidetyt koitokset pidettiin erillisinä vaskauksina jo torstaina, ja samassa yhteydessä järjestettiin myös Suomen cupin finaalikisa. Ivalolaisen Pirkko Savolaisen kisauran huipentuma pronssia naisten sarjassa saa auringonkin paistamaan. – Mikä oli Petsamon Siepeillekään sen parempi asuinpaikka kuin Sikovuono. Lapin Kullankaivajaliiton puheenjohtaja Hannu Viranto totesikin, että muinovuosien kiistat kullankaivajien ja Tankavaaran välillä ovat pelkkä historian anekdootti, jolla ei ole enää yhteyttä tämän päivän todellisuuteen. Portin Einokin oli Jorman parhaita kavereita, mutta hänkin nukkui pois vuosia sitten
Kansaa oli asemahuoneessa ja sen vaiheilla ja pitkin tietä kokoontunut suuresti tervehtimään tätä ensimäistä rautatiejunaa. Arkkitehti Thure Hellströmin piirtämään ja vuonna 1921 valmistuneeseen nykyisen punatiilisen Hämeenlinnan asemarakennuksen seinään kiinnitettiin metallinen laatta Valtion rautateiden ja Helsinki-Hämeenlinna rataosuuden 100-satavuotisjuhlien yhteydessä 1962. maaliskuuta 1862, joka on Valtion raitateiden eli VR: n perustamispäivä. ”Roimun Rotkossa”, itäpäätyyn on kiinnitetty metallilevy kertomaan asemarakennuksen vaiheista.. Yksi rautateiden puolestapuhuja oli voimahahmo J. Kunkin rataosuuden tultua valmiiksi Ylihallitus luovutti rataosan Rautatiehallituksen hallintaan, joka vastasi liikenteestä kalustoineen ja rataosuuksien kunnosta. Oulun läänin kirkoissa luettiin kuulutus, joka peräänkuulutti työväkeä ratatöihin: …tämän kautta ilmoitettawaksi, että, salwumiehet, (timpermannit), sepät, nikkarit, kiwen halkaisijat, ja erinomakkain työn tekijät ja auttelijat, kaikesta laadusta, sisällä olewana kesänä saawat hyödyllisen ja wakinaisen työn rautatien teoksessa… Kuulutuksessa, jonka oli allekirjoittanut Oulun läänin kuvernööri A. Tieja vesirakennusten ylihallituksen laatiman KemiRovaniemi rautatien pituusprofiilin päätepisteeseen Rovaniemelle oli Helsingistä 973 kilometrin matka. maaliskuuta 1919. ”Kotimaalta. Väkeä kokoontui ja harjaantui rautatienrakentamiseen ja ratajakson valmistuttua siirtyi työmaalta toiselle. Rovaniemen vanhan asemarakennuksen, jonka edessä on nykyisin nelostie ns. Valtion rautateiden synty Kerran viikossa ilmestyvä Hämeen seudun paikallislehti ”Hämäläinen” kirjoitti numerossa 3 perjantaina 31. Lavonius Oulun Maankansliassa 5. Rautatie ei ole millekään maalle, joka tahtoo seurata yleisen sivistyksen kehittymistä, enää mikään valitsemisen esine, vaan välttämättömyys. Vuoteen 1923 saakka rautateiden suunnittelu ja rakentaminen kuuluivat Tieja vesirakennusten ylihallituksen toimenkuvaan. Snellman. (Johan Vilhelm Snellman 1857) Suomenlahden lainehilta Perä-Pohjolan perukoille – Jäämerenradan alkupamaus Helsingin ensimmäisen rautatieaseman suunnitteli arkkitehti Carl Albert Edelfelt. Artikkeli Hämäläisessä no. Asemarakennus tuhoutui sisällissodassa ammusjunan räjähtäessä ratapihalla. Oli syntynyt rautatienrakentajien ammattikunta, joka kansan suussa sai nimen ”rallarit”. Kenrali Stjernwall sydämellisesti tätä kohteluista ja lupasi taas ylihuomenna, jos ei esteitä satu tuottaa tuliMotto: Nykyisen ajan historia todistaa, ettei rautatietä ja sivistystä voida erottaa toisistaan. Rakennushanke oli mittava kestäen viisitoista vuotta. Sanomalehdissä otettiin railakkaasti asiaan kantaa. Aamupäivällä klo 11 juhlajuna ajoi Oulujoen sillan korvaan, jossa senaatin varapuheenjohtaja von Troil kenraalikuvernöörin puolesta avasi Oulun radan: ”Tuottakoon tämä, pohjoisin rautatie maanpiirillä, edistystä Perä-Pohjolalle sekä hengellisellä että aineellisella alalla.” Juhlat jatkuivat vielä seuraavanakin päivänä, jolloin juhlajuna palasi Helsinkiin. Asema rakennettiin vuonna 1860, mutta se osoittautui liian pieneksi. Oulussa oli riemunpäivä perjantaina 29.10.1886. Uuden ammattikunnan synty Kiihkeänä käydyn rautatiekeskustelun lopetti 4.3.1857 keisarillinen käskykirje, jonka mukaan maahan oli rakennettava ensimmäinen rautatie Helsingistä Hämeenlinnaan. Ja jo silloin visionäärit uskoivat radan ulottuvan tulevaisuudessa Jäämerelle. ehdotuksesta arkkitehti Eliel Saarisen työn, jonka mukaan uusi asema olisi hieman pohjoisempana kuin vanha. Uusi asemarakennus, jolle koko Suomen kansalle tutut tunnusmerkit ovat kellotorni ja Eemil Wikströmin suunnitelmat ”Lyhdynkantajat”, vihittiin käyttöönsä 5. Saimaan kanavan valmistuttua 1856 heräsi keskustelu rautateiden rakentamisesta, puolesta ja vastaan, joskus hyvinkin kiihkeänä. päivänä kesäkuuta 1857, ilmoitettiin työväen vastaanottopaikat. Hämeenlinnassa on tänäpäiwänä ollut suuri riemu, ensimäinen tulihewonen, Lemminkäinen tuli tänne kello 11 app., tuoden seurassansa usiampia waunuja. 3. Säännöllinen matkustajaliikenne Helsingin ja Hämeenlinnan välillä alkoi 17. Hurraahuudot kaikuivat iloisesta sydämestä. Keskiviikkona 2.8.2017 16 Lokakuun puolessa välissä 1909 oli Rovaniemellä riemun päivä, jota varten kirjoitetussa 13-säkeisesessä juhlarunossa oli säe: ”Side, joka yhdistääpi / laajan Lapin laitumet / Perä-Pohjolan perukat ja Suomenlahden lainehet.” Se side oli kauan odotettu rautatie, joka oli kivunnut Helsingistä Suomenlahden helmasta pohjoiseen Rovaniemelle. Hiljaa kauas päästään, on meillä ollut vanha sääntö, jonka totuus luultavasti elää kauemmin kuin rautatiekuume”. Miltäs elämä tuntui, kaikki ja malja Maallemme tyhjennettiin varsin kilvan riemulla. päivänä tammikuuta 1862. Kaupunkilaiset oliwat asemahuoneissa toimittaneet sopivat tuliaiset ja ensimäinen malja juotiin tälle ensimäiselle tulihewoselle omistaen sen rautatien päällikölle, kenrali Stjernwallille, sitten toinen rautatien upseeristolle. Uudesta asemasta järjestettiin suunnittelukilpailu 1904 ja raati valitsi 21. V. Rautatie oli valmistunut. Vanha asema purettiin uuden valmistuessa ja raiteita jouduttiin hieman lyhentämään. Työ vaati suunnittelun ja satoja rakentajia, joita piti värvätä muualtakin kuin rakennettavan osuuden lähistöltä. Silloin oli Hämeenlinnan ensimmäisessä, arkkitehti Carl Albert Edelfeltin piirtämässä asemarakennuksessa kansalaisjuhlat, joissa tuotiin esiin, ettei liikennettä ja sivistystä voi erottaa toisistaan. Hiljaa kauas päästään Rautatien rakentamisen alkaminen Suomessa ja suuntavalinnat eivät olleet itsestään selviöitä. Rautateiden vastustajat kirjoittivat vallitsevasta rautatiekuumeesta ja totesivat: ”Rautateiden luonnoton nopeus on aivan tarpeeton meidän maassamme, missä ei ole totuttu hätiköimään. Rautatiekuumeen vastustus sai laajalti kannatusta
Puurakenteisen Rovaniemen rautatieaseman on piirtänyt arkkitehti Hellström. Sen sijaan yläjuoksulta on kuultu myös ilahtuneita äänenpainoja ja miksi ei. Nyt tähän ei päästy. Sopimuksen lähtökohta on Atlantin lohen suojelu ja siinä se toden totta on onnistunut. Sopimuksen myötä syntynyt uusi kalastussääntö on herättänyt ristiriitaisia tunteita ja median maalaama kuva on valitettavan yksipuolinen. Virkamiestyönä neuvoteltu sopimus parafoitiin viime vuonna, ja tämän jälkeen sen estämiseksi oli varsin vähän tehtävissä, vaikka sen kielteiset vaikutukset olivat hyvin tiedossa. Se oli Valtion rautateiden syntymäpäivä. Asia tuli hyvin esille myös eduskunnan asiantuntijakuulemisissa. Keskiviikkona 2.8.2017 17 Rovaniemi juhlii, juhlii Perä-Pohjola, Lapinmaa. Siksi rahvas rautarinta, känsäkämmen kansa tuo juhlamielen taivahalle kiitollisen katseen luo, kun se näkee, ett´ on valmis, ett´ on avoinna nyt tie, joka maailman markkinoille tinkimättä tuotteet vie. Ne määritellään asuinpaikan ja omistusoikeuksien mukaan. Mistä rahvas rautarinta saanut syyn on ilohon. Suuri osa nousulohista pyydetään siellä. Tenojoen kalastussopimusta on turha yrittää kaataa pelkästään istuvan hallituksen vastuulle, sillä sen on tiedetty olevan tulossa jo aikaisemmin. – Eduskunta ei ole hyväksynyt ILO 169 -sopimusta alkuperäiskansojen oikeuksista. Huolestuttavinta asian käsittelyssä on sopimuksen politisoiminen. Siksi juhlii Rovaniemi, siit´ on riemu julkinen, että nyt on solmittuna side suureen Suomehen. Törmänen kirjoitti Rovaniemen riemu-nimisen juhlarunon, jonka lausui ”ratajuhlassa” kansakouluntarkastaja, pastori K. Miksi juhlii, miten syksy riemun rintoihimme saa. kutuvaltioperiaatteen mukaisesti Norjan tulisi hyväksyä, että Tenojoen ja sen sivuvesien lohen suojelemiseksi sen tulisi asettaa voimakkaita rajoituksia omalle vuonokalastukselleen. Metsähallituslakiin on heti palautettava saamelaiskulttuurin haittaamiskielto, kalastuslakiin on palautettava paikkakuntalaisten maksuton kalastusoikeus valtion nyt hallinnoimilla vesialueilla. Tenosopimuksen politisoiminen taas edistää ainoastaan saamelaiskäräjien tavoitetta kollektiivisten maaja vesioikeuksien tunnustamisesta. Sama ryhmittymä ja aktivistiryhmä Suohpánterror (suopunkiterrori) kieltäytyvät tunnustamasta valtion omistusoikeutta Tenojokeen. Metsähallituslaista poistettiin tieten tahtoen kielto heikentää saamelaiskulttuurin harjoittamisedellytyksiä ja uusi Tenon kalastussopimus hyväksyttiin, vaikka perustuslakivaliokunta totesikin sen loukkaavan saamelaisten perustuslaillisia oikeuksia, listaa SKP:n puheenjohtaja Juha-Pekka Väisänen Suomen valtion viimeaikaisia sortotoimia. Nyt on keitetty sellainen sekametelisoppa, että tästä ei pian ota enää kukaan selvää. Tenon kalastussopimus uusiksi SKP vaatii: Inarilaisesta Kertomus ketun ja kalastajien ystävyydestä 15 00 Veikko Ripatti: AKSU-KETTU Inarilaisesta Jaakko Peltomaa: INARILAISIA 30 00. lokakuuta 1909 vakinaiselle liikenteelle ja jätettiin Rautatiehallituksen huostaan. Näitä paikallisyhteisöjä ei kuitenkaan määritellä etnisiteetin tai saamelaiskäräjien vaaliluetteloon kuulumisen mukaan. Lohta, isoa lohta, on noussut Tenoon tänä vuonna huimia määriä. Aiempien sopimusneuvotteluiden piiriin ei sisällytetty Norjan Tenovuonossa tapahtuvaa kalastusta. Juhlajuna saapui saman päivän aamuna Helsingistä. Kerkkonen. päivänä maaliskuuta 1862. Juhla-asussaan se oli lokakuun 15. Myös muuhun toimintaan panostaneiden yrittäjien majoituskapasiteetti sen sijaan on ollut tänäkin kesänä aivan täynnä. Mitä sanoisivat tuolloin vaaliluetteloon kuulumattomat maaja vesialueiden omistajat Utsjoella. Mikko Kärnä Eläköön epäpoliittinen Teno! Kärnän eduskuntaterveiset Suomen Kommunistinen Puolue (SKP) antaa saamelaisten vaatimalle moratoriolle täyden tukensa ja vaatii, että Suomen valtio välittömästi sanoo irti Norjan kanssa solmitun Teno-sopimuksen ja aloittaa uudet neuvottelut yhdessä saamelaiskäräjien kanssa ja Tenon vesistöalueen saamelaisyhteisöjen johdolla. Juhlapuheensa Rovaniemellä Tieja vesirakennusten ylihallituksen ylitirehtööri Karl Snellman lopetti toivomukseen: ”Tuottakoon se vaurastumista ja uutta elon voimaa tänne pohjanperille. Rovaniemelle rautatie saapui 1909. Eläköön Suomi, eläköön Perä-Pohjola, eläköön Lapinmaa!” Ylitirehtööri Karl Snellmanin toivomus on saanut jo vuosia vireillä olleen lisävivahteen. Neuvottelut Suomen ja Norjan välisestä sopimuksesta aloitettiin molempien sopijavaltioiden aloitteesta vuonna 2012. Ei varmaankaan päätä taputeltaisi. Lapin kansanedustajat vetosivat viimeiseen saakka tuolloiseen maaja metsätalousministeri Kimmo Tiilikaiseen, jotta sopimusneuvottelut avattaisiin uudelleen. Eduskunnan maaja metsätalousvaliokunnan sopimukseen esittämät ponnet velvoittavat kuitenkin hallitusta ryhtymään asian suhteen toimenpiteisiin. Sopimuksessa on ongelmansa, ja niiden korjaamiseen on nyt panostettava. Uskonut teräskiskojen vielä joskus johtavan ohi Ivalon Jäämeren rannoille. Sopimuksen pysäyttäminen olisi voinut olla mahdollista, mikäli kyseessä olisi ollut yksinomaan Suomen asia. Hyvä kompromissi on sellainen, johon kaikki ovat mahdollisimman vähän tyytymättömiä. Karl Snellmanin toivomus Hämeenlinnan juhlien jälkeen Oulussa oli riemupäivä 1886 rautatien saapuessa sinne. Voisiko Norja antaa 100-vuotiaalle Suomelle lahjaksi uuden, oikeudenmukaisen Tenojoen kalastussopimuksen, jossa puututtaisiin myös vuonokalastukseen. Rautatien Helsingistä Suomenlahden lainehilta pitäisi ulottua Norjaan Jäämeren rantamille. Asiaa tiedusteltiin Norjalta, mutta Norjan valtiolla ei ollut tähän halukkuutta. Kemissä junaan oli noussut rautatien rakennustöiden johtaja yli-insinööri E. Keisarillisen senaatin määräyksen mukaan luovutettiin Kemin–Rovaniemen rautatie kokonaisuudessaan 16. Tenojoen kalastussopimuksen virheiden korjaamisen tulisikin olla mahdollisimman epäpoliittinen prosessi. J. Side, joka yhdistääpi laajan Lapin laitumet, Perä-Pohjolan perukat ja Suomenlahden lainehet. Mutta kun ei ollut. Ja samalla Jäämerenradan syntymäpäivä. Kyseessä on äänekäs etnonationalistinen separatismi, jota ei voi, sen ymmärrettävistä motiiveista huolimatta, hyväksyä. Siksi juhlii Perä-Pohjola, kun sen valtaa aavistus, että nyt on vaihehetki, eessä onnen aika uus, aika jolloin valjeta voi Pohjolankin pitkä yö, jos vaan liittoon lyöttäytyypi tieto, taito, tarmo, työ. Ken vaan viitsii ponnistella, huoletonna leivän syö. Erityisen raskaasti uusi sopimus iskenyt niihin Utsjoen yrittäjiin, joiden liiketoiminta on perustunut ainoastaan kalastusmatkailuun. päivänä, jolloin koko Rovaniemi riemuitsi, sillä se oli viimeinkin saanut rautatieyhteyden. Ns. Nyt on tarvis taito, tarmo, nyt saa arvon tieto, työ. Nämä oikeudet osoitettaisiin tällöin ainoastaan saamelaiskäräjien vaaliluetteloon kuuluville. Juhlikaa, juhlikaa Rovaniemi, Ylimaa! Muistakaa, muistakaa: Köyh´ on rakas Suomenmaa! Juhlikaa, juhlikaa Rovaniemi, Ylimaa! Muistakaa, muistakaa: valistus on pääomaa! Juhlikaa, juhlikaa Rovaniemi, Ylimaa! Muistakaa, muistakaa: Työtä vaatii isänmaa! Varmaakin on Pohjois-Lapin suurin runoilija Vilho Edvard Törmänen nähnyt ja visioinut tulevaisuutta kirjoittaessaan juhlarunoa. Winter ja muita rakennuttajia. Erkki Lilja Eetun kirjoittama juhlaruno Inarilainen osittain unhoonjäänyt runoilija ja kirjailija V.E. Tenojoen alajuoksulla sopimuksen kalastusrajoitukset ovat herättäneet lähinnä raivoa. Miksi kansa kaikkialla kirkkovaatteissansa on. Asian ympärillä hämmentävät vasemmistoagitaattorit ja saamelaisaktivistit tekevätkin asioiden hoitamisen oikealle tolalleen entistä vaikeammaksi. Rovaniemen riemu Terveisiä Utsjoen helteistä! Tätä kirjoittaessani kirkonkylällä on hetki sitten alkanut Ellos Deatnu -tukikonsertti, joka on protesti Suomen ja Norjan välillä solmittua Tenojoen kalastussopimusta vastaan. Paikalla saattoi olla 5-6 eri tahoa, jotka kaikki vastustivat sopimusta, mutta jokainen vastusti sitä eri syistä ja tahot vieläpä riitelivät keskenään. Nyt on tarvis yhteismieltä, osuustoimi onnen tuo, kun vaan kansa itse herää, onnen itsellensä luo. Tukikonsertti ongelmallista sopimusta vastaan on sinällään erinomainen osoitus joukkovoimasta, mutta valitettavasti siitä tehtiin saamelaisradikaalien ja laitavasemmiston performanssi. Perinteisten kalastusmuotojen on voitava jatkua, mutta samalla on turvattava myös Utsjoelle elintärkeän matkailuelinkeinon jatkuvuus. Tenojoen saarissa on parhaillaan kaksi saamelaisaktivistien leiriä, joissa ei tunnusteta Suomen lain voimassaoloa ja vaaditaan ”saamelaisen tapaoikeuden” tunnustamista. Ylä-Tenolle pääsee nyt enemmän lohta kuin vuosikymmeniin. Molempien maiden parlamentit hyväksyivät lopulta sopimuksen varsin yksimielisesti. Rakennus säästyi sodissa ja on Rovaniemen kaupungin käytössä joskin osittain vähäisen ulkomuodon muutoksen kokeena. Ulottukoon tämän radan elvyttävät vaikutukset aina Kemijärvelle, Kuusamoon ja Lapinmaan viimeiseen sopukkaan asti. hevosen tänne.” Varsinainen aikataulullinen rautatieliikenne alkoi 17. Aktivistien kanssa on sinällään helppoa olla samaa mieltä siitä, että paikallisyhteisöillä tulisi olla enemmän päätäntävaltaa sen suhteen, kuinka niiden alueita ja resursseja käytetään
Kovempaakin pyörällä pääsee, mutta silloin on edettävä omalla lihasvoimalla. Täysjousitettu vuoden 2016 Haibike Full Fat SIx’n kolmen tunnin vuokrahinta oli 40 euroa ja koko vuorokausi olisi maksanut 60 euroa. Korkea hankintahinta pistää väkisin pohtimaan, onko sähköpyörää järkevä ostaa, vai olisiko vuokraaminen kustannustehokkaampi vaihtoehto. Se onkin lajin paras tuntomerkki. Täysjousitettu Fatbike on ensi näkemältä kunnioitusta herättävä laite. Kivitasku on pesimäpaikoillaan näkyvä ja istuu usein pystyssä asennossa korkeilla kivillä ja kalliohuipuilla. Sinirintaa tavataan etenkin kosteissa tunturikoivikoissa ja vähäisemmässä määrin havumetsäalueen rantapensaikoissa. Keskiviikkona 2.8.2017 18 Viikon lajit Opi tuntemaan 100 lintulajia vuoden aikana Pohjois-Lapin linnut Leppälintu Leppälintua ei kannata etsiä erityisesti lepikoista eikä sellaisia Pohjois-Lapissa paljon olekaan. Lajille tyypillisten aiheiden lisäksi laulussa on mukana jopa kymmenien eri kotija ulkomaisten lintulajien matkintaa ja jopa poronkellojen kilinää. Ylämäessä eron huomaa selkeästi. Kaikissa puvuissa lajin tunnistaa ruosteenpunaisesta pyrstön tyvestä, voimakkaasta valkoisesta silmäkulmajuovasta sekä pitkistä jaloista. Usein tuntuukin, että kuskilta loppuu uskallus ennemmin kuin pyörä jää suohon jumiin. Sinirinta Etupuolelta nähty juhlapukuinen koirassinirinta on helppo tunnistaa: säihkyvän sininen laaja leukalappu, jonka keskellä ja alapuolella on ruosteenpunaista, erottaa sen kaikista muista lajeista. Huippunopeudet eivät kuitenkaan pääse karkaamaan, sillä laki määrää, että mikäli vauhti kasvaa yli 25 km/h, avustus leikkautuu automaattisesti pois päältä. Keskikesällä pesän tai poikueen lähellä emot varoittelevat ”hyit-tet-tet” -sarjalla. Teknisemmässä maastossa pienempi avustus on usein järkevämpi vaihtoehto, jolloin ennättää kropallaan tai jarrulla reagoimaan vastaantuleviin esteisiin. Kyse on edelleen pyöräilystä, mutta tuntuu kuin reisissä olisi tuplasti enemmän potkua. Sekä lintu että puu on nimetty värinsä mukaan: leppä tarkoittaa vanhastaan verta. Eritasoisia avustusvaihtoehtoja on neljä ja kun sen kertoo kahdellakymmenellä vaihteella, on käytettävissä olevia vaihtoehtoja 80! Kokemus osoitti, että tehokkain avustus ei aina ole paras. Pahassakin paikassa pitää muistaa polkea, sillä avustus toimii ainoastaan, kun pyörällä poljetaan. Wooou, voiko pyöräily olla tällaista. Kivitaskun yleistuntomerkki on pyrstön musta T-kuvio valkoisella pohjalla. Sinirinnan laulu on loputtoman monipuolinen alkaen usein ”sry-sry-sry” -sarjalla ja kiihtyen erilaisten kirkkaiden ja nopeasti vaihtuvien osien sikermäksi. Juhlapukuisella koiraalla myös alapuoli on laajalti punertava, yläpuoli on harmaa, kurkku ja pään alaosa mustat ja silmäkulmajuova valkoinen. Sähköavusteiset pyörät yleistyvät kovaa vauhtia. Muutamalla polkaisulla pyörä tuntuu vetävän itsestään ja naama oli niin sanotusti näkkärillä. Parhaimmillaan pehmeällä alustalla ja jyrkissä nousuissa Fatbiken renkaat kantavat hyvin ja Haibike etenee pehmeällä alustalla, kuten suossa tai hiekassa todella hyvin. Saariselän tunturialueella riittää jyrkkiä mäkiä ja haastetta, joten päätin ottaa heti luulot pois ja suuntasin kohti Kaunispää -tunturin huippua. Leppälintu laulaa Lapissa usein keskellä yötä hieman surumielistä, lyhyttä säettä, joka alkaa ”iih-tryi-tryitryi” loppuosan vaihdellessa jonkin verran. Molemmilla sukupuolilla on myös harmaa selkä, tummat siivet, valkoinen vatsa ja haalean ruosteenrusehtava rinta. Vastaavan pyörän ostohinta on maahantuojan sivuilla noin 4600 euroa. Kuva Janne Antola. Leppälinnulla verentai ruosteenpunainen väri näkyy erityisen hyvin pyrstössä, joka on kokonaan ruosteenpunainen. Ilman avustusta mäen olisi joutunut taluttamaan tai ainakin nousuvauhti olisi ollut melkoista matelua. Pyörä luokitellaan 250W:n teholla sähköavusteiseksi polkupyöräksi, joten sitä ei tarvitse katsastaa, eikä siihen tarvita omaa liikennevakuutusta. Alan harrastajien kesken sähköavustus jakaa voimakkaasti mielipiteitä, osa vastustaa sähköpyöriä periaatteen vuoksi, toiset vannovat sähköavusteisuuden tuovan lisää moniulotteisuutta harrastukseen. Kaikenlaiset kivikkoiset ja avoimet ympäristöt kelpaavat pesimäpaikoiksi myös metsäisillä alueilla ja ihmisasutuksen piirissä. Juhlapukuisella koiraalla on lisäksi musta ”rosvonaamari”. Lisäksi leppälintu väristää pyrstöään erityisesti varuillaan olessaan. Kyllä sähköläskillä hien saa pintaan, siitä ei ole epäilystäkään. Kutsuääni on ”hii-tak”. Hintaan sisältyi kypärän, pumpun ja paikkavälineiden lisäksi lukko. Karolina Arén Sähköavusteisella fatbikellä tunturiin Tunturille on helppo päästä efatbikella. Ensipuraisu Akku kiinni, näyttö paikalleen ja oli aika suunnistaa kohti tuntureita. Kivitasku Koko maassa esiintyvä kivitasku on kivirakkojen tyyppilintu yhdessä pulmusen kanssa. Nuorella koiraalla ja vanhalla naaraalla (kuvassa) sinisyys on paljon vaatimattomampaa, mutta rinnasta hahmottuu sama kuvio. Omasta kuntotasosta ja maaston haastavuudesta riippuen avustuksen suuruutta voi vaihdella. Kivitaskun karhea laulu on varsin monipuolinen sisältäen myös jonkin verran matkintoja. Järkälemäinen ulkomuoto, Rockshockin Pluto – ilmakeula, Maguran nelimäntäiset levyjarrut ja Yamahan valmistava moottori lupaavat hyvää. Neljä tuumaa leveä takapyörä ei sudi ja avustus tuo kaivattua lisäapua jyrkässä tunturissa. Pyörän massan tuntee, mutta eteneminen on helppoa. Lähtö täydellä avustuksella on kokemus, jota on vaikea pukea sanoiksi. Muodostaakseni oman mielipiteeni päädyin vuokraamaan sähköavusteisen fatbiken Saariselältä, Lapin Safareiden toimipisteestä. Ruskeasävyisellä naaraalla ei punaisen pyrstön lisäksi ole selviä pukutuntomerkkejä
– Silloin oli tyttöjen vuoro olla rippikoulussa. Kirkkoherra Suominen oli varmaan väsynyt paimentamaan nuoria ja siksi pojat ja tytöt kävivät rippikoulua vuorovuosin. Marjut Laiti pääsi ripille Tampereella vuonna 1963. Meitä oli paljon, kaikki tyttöjä. Hyljelahdessa on sotavankien joukkohauta, mutta juutalaisvankien lopullinen kohtalo on arvoitus. Kirkko oli tietysti kylmä, kun ei ollut lämmityslaitteita, mutta me lämmitimme kirkkoa avaamalla ovet aurinkoisina päivinä. Ystävystyin siellä. Eivät tytöt näyttäneet tarvitsevan mitään paimennusta. Rippikoulua oli kaksi viikkoa syksyllä ja kaksi viikkoa keväällä ja talvella piti olla mukana kinkereillä. Sotavankimuistelmien perusteella juutalaisia vangit majoittuivat ja työskentelivät erillään muista ja heidän kohtelunsa oli muita vankeja kovempaa. Lisäksi iltaisin järjestetään Siidassa arkeologista kenttätyötä käsitteleviä yleisöluentoja ja ekskursiot Kaamasen ja Karigasniementien sotahistoriallisille kohteille. Kaivauskohde on toisen maailmansodan aikainen saksalaisten vankileiri Inarin Hyljelahdessa. Aivan uutta tietoa on saatu esimerkiksi vankien elinja majoitusoloista, suhteesta vartijoihin, sekä vankileirien tilallisista järjestelyistä. Naiset muistelivat, kuinka koulua käytiin käräjätuvassa ja tytöt majoittuivat pappilan pihatupaan. Jokaisella oli omat eväät, poronpaistit ja muut, ja tuossa oli liedellä monta pientä kattilaa. – Meillä oli kaikilla gáktit ja nutukkaat ja säpikkäät ja kenkäheinät mukana. Itse pihatupa kirvoitti monet muistot, sillä siellä ovat monet rippikoululaiset asuneet. Juutalaisille sotavangeille tarkoitettuja leirejä ei tunneta Suomesta muita, eikä niitä ole maailmallakaan tutkittu, ja kaivaukset valaisevat toivottavasti myös tätä yhteyttä. Toinen tarina kertoo, että rippikoulupojat kiipesivät kirkon kellotorniin, hyppäsivät katon harjalle ja kiersivät tornin luukkujen tasolla olevalla kapealla ulokkeella kävellen, käsistä kiinni pitäen ja toinen toisiaan tukien. 668 680 kuukkeli.lappi.fi kuukkeli@saariselka.fi JOKA PÄIVÄ EVERY DAY 9–21 PLUSSAA KAIKISTA OSTOISTA • •RAVINTOLA–PIZZAT •HAMPURILAISET MYÖSMUKAAN •KOTIKEITTIÖ–TAKEAWAY •KOTILEIPOMO•BAKERY •SAARISELÄNSUURIN LAHJA-,TULIAIS-JA MATKAMUISTOMYYMÄLÄ •TEKSTIILIT POHJAKERROKSESSA MAJOITUSVARAUKSET, HUONEETJAHUONEISTOT Vuokraukset: • puh. Yleisö pääsee myös halutessaan tutustumaan kaivauksiin (ajo-ohjeet saa Siidan lipunmyynnistä). Leirillä työskenteli neuvostoliittolaisia sekä muita sotavankeja ja pakkotyöläisiä tienteossa ja metsätöissä, ja paikalla on myös sotavankien hauta. Historioitsija Lars Westerlund on tutkimuksissaan yhdistänyt Hyljelahden leirin saksalaisten Polarstraflager-rangaistusleiriin, jossa majoitettiin myös venäjänjuutalaisia sotavankeja. Keskiviikkona 2.8.2017 19 SAARISELÄN KAUPPAKESKUS Saariseläntie 1 99830 Saariselkä puh. Nämä tutkimukset ovat valaisseet monia teemoja, joista ei löydy tietoa kirjallisista lähteistä. Se oli koulumaista ja nuorempi siskoni pääsi rippikoululeirille. Kaarina Kolehmainen kävi rippikoulun Lumijoella vuonna 1962. Vankileirejä ja niistä tehtäviä tulkintoja voi hyödyntää myös laajemmin linsseinä, joiden kautta voi tarkastella erilaisia yleismaailmallisia kysymyksiä, joilla on merkitystä myös tänä päivänä, esimerkiksi käsityksistä vangeista ja pakolaisista, asenteista heitä kohtaan, sekä luonnon ja ihmisten suhteista. Kaarinallekin kylän kotiompelija oli ommellut valkoisen mekon. Kerroimme kirkkoherran vaimolle ja Martta Suominen leipoi leipää ja jaoimme eväämme niin että hänkin sai. Uula Paadar muisteli rippikouluaan Ivalon vanhalla rukoushuoneella. – Me veisasimme täällä yhdessä paljon, koska meillä oli virsiäkin ulkoläksyinä. Kirsti kertoo, että hän asui Outakoskella ja oli rippikoulun aikaan ensimmäisen kerran käymässä Utsjoella. 044-3636972 •majoituskuukkeli.fi Kirsti Paadar ja Rauha Karjalainen olivat rippikoulussa vuonna 1958. Kannoimme puita ja vettä vuorotellen. Rippikoulumuistojen illassa saatiin myös välähdys myös nykypäivän rippikoulusta: leikkiä, Punaisen kirjan lauluja ja iltahartaus Juha Reinolan johdolla. Jälkeenpäin voi ehkä ihmetellä, kuinka paljon vastuuta nuorille tytöille annettiin. Ohjelmaan kuului raamattutunteja ja iltanuotioita. Tietysti kerroimme toisillemme kummitusjuttuja ja muita tarinoita. Läksyjäkin oli ja niitä opeteltiin yhdessä, Katekismusta piti osata ulkoa. – Isä toi hevosella rippikouluun. Rippilahjaksi Marjut sai korvakorut. Olin hänelle kateellinen koska se kuulosti niin paljon kivammalta. Yleisötilaisuudet ovat ilmaisia, eikä erillistä ilmoittautumista tarvita. Lapin synkkä kulttuuriperintö -projekti (Helsingin ja Oulun yliopistot) ja saamelaismuseo Siida (Inari) järjestävät yhdessä arkeologiset yleisökaivaukset toisen maailmansodan aikaisella saksalaisten vankileirillä Inarissa 7.–16.8.2017. – Olin Perniössä ja opettajanani oli teologi Irja Kilpeläinen. Pojilla oli tumma puku. Päivi Aikasalo Rippikoulumuistoja pappilan pihatuvassa Utsjoella muisteltiin menneitä pappilan pihatuvan rippikoulumuistojen illassa. (016) 668 741 fax. Kaarina muisteli lisäksi, että hänen rippikouluryhmänsä oli ensimmäinen, jolloin tytöillä oli valkoinen puku. Monitieteiseen tutkimusryhmään kuuluu arkeologeja, historioitsijoita, museologeja ja etnologeja Suomesta, Norjasta, Skotlannista (Glasgowin yliopisto), Italiasta (European University Institute) ja Kanadasta (Athabasca yliopisto). Kävimme rippikoulua kotoa käsin. Rauha muistaa myös yhden tytön, jolla ei ollut eväitä lainkaan. Luennoitsijoiden joukossa on myös vankileirien ja konfliktien tutkimukseen erikoistunut skottitutkija Iain Banks. Rippikoulu kesti kolmisen viikkoa ja se päättyi pääsiäisenä vietettyyn konfirmaatiojuhlaan. – Opiskelimme katekismusta ja raamatunhistoriaa, mutta erityisesti muistan, kuinka rippikoulun päätteeksi piti siivota koko rukoushuone, pesimme lattiat porukalla. – Meillä oli siskonpeti tässä pihatuvassa, kaikki mahduimme tähän. Liisa Helander oli ollut rippikoululeirillä vuonna 1955. Joku poikaporukka oli vienyt tytöt soutaen saareen ja jättänyt tytöt sinne yöksi. Maailman kylmyys valkeni minulle tämän tytön hädän kautta. – Kotona oli juhlat, kummit ja isovanhemmat olivat juhlassa mukana ja rippikuvatkin otettiin. Meillä oli koton pieni rippijuhla ja rippikuva otettiin valokuvaamossa, kertoo Marjut. Kerran Martta Suominen toi meille tuoretta pullaa. Molemmat naiset muistelevat rippikoulun hyvää tunnelmaa. Lapin synkkä kulttuuriperintö -projektin tutkijat ovat kartoittaneet vuodesta 2006 lähtien erityyppisiä toisen maailmansodan aikaisia kohteita Suomen ja Ruotsin Lapissa, myös saksalaisten vankileirejä. – Kävin rippikoulua koulun jälkeen ja lauantaisin. Kinkereillä meidät rippikoululaiset vietiin kinkeritalon kamariin ja siellä kuulusteltiin läksyä. – Meitä oli paljon, varmaan noin 50 rippikoululaista yhtä aikaa. Kaivauksille osallistuu tutkijoiden ja opiskelijoiden lisäksi vapaaehtoisia kaivajia, jotka ovat ilmoittautuneet mukaan ennalta. Yleisökaivaukset toisen maailmansodan aikaisella saksalaisella vankileirillä Inarissa Ilmatorjunta-aseen tähtäin ja saksalainen muki.. Tarina kyllä kertoo, että poikien rippikoulussa tapahtui enemmän. – Hänen hätänsä kyllä kosketti meitä kaikkia. Lauantaina pääsimme pappilan pihasaunaan. Mikään huuto ei auttanut – pappikin oli matkoilla
mennessä: yrjo.portti@pp.inet.fi tai tekstarilla 040 707 2668, jolloin hinta on vain 2 € /kisapäivä. Lehteä on saatavilla koko kesän ajan niin kauan kuin painosta riittää. Kurssit järjestetään etäopintoina Adobe Connect järjestelmässä. Master ja veteraanisarjoja voidaan lisätä, mikäli halukkaita kisaajia mukaan ilmaantuu. Keskiviikkona 2.8.2017 20 Korkeakoulutettu työnhakija, etsitkö uusia uramahdollisuuksia. Kurssit ovat laajuudeltaan 2 ov ja sisältävät 40 tuntia etä opetusta sekä 40 tuntia opiskelijan omaa työtä. asennettuna ja ilman Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Säämi máttááttâskuávdáš Sää´mvuu´d škoou´l’jemkõõskõs Menesjärventie 4 99870 Inari 040 723 7309 www.sogsakk.fi SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS JÄRJESTÄÄ ETÄOPETUKSENA ILTAISIN Pohjoissaamen kielen sanastokurssin varhaiskasvatusja sote-alan työntekijöille ajalla 14.9.–14.12.2017. Matkalla Pohjoisessa Sodankylä Inari Utsjoki Kulta-Lapin 2017 KESÄ KESÄ JAOSSA 30 000 KPL KESÄKUUN ALUSSA! Kulta-Lapin Kesä -matkailulehti ker too matkailutarjonnasta Keskija Pohjois-Lapin alueella: Sodankylä Inari Utsjoki. Haku Lapin innovaatioassistentti – valmennukseen on avoinna 6.8.2017 asti. Kai ken ikäi sille avo ime t Ivalon urheilukentällä su 6.8. Inarinsaamen kielen sanastokurssin varhaiskasvatusja sote-alan työntekijöille ajalla 1.9.–25.10.2017. Lajit: M, N, M19, N19, M17 ja N17: 100m, 1500m, korkeus, keihäs; P15 ja T15: 100m, 1000m, kor keus, keihäs; P13, T13, P11 ja T11: 60m, 1000m, korkeus, junnukeihäs; P9, T9, P7, T7: 60m, 600m, korkeus, pallo; P5 ja T5: 40m, 400m, pallo. Laaja jakelu Lehteä on jaossa maksutta noutopisteissä Keskija Pohjois-Lapin alueella 30 000 kpl. Laaja jakelu Lehteä on jaossa maksutta noutopisteissä Keskija Pohjois-Lapin alueella 30 000 kpl. Ensimmäisellä oppitunnilla pidetään perehdytys opiske luympäristöihin. HAKU PÄÄLLÄ ! Ryhdy Innoassariksi ja löydä sisäinen sparraajasi. Aloitusaika ilmoitetaan valituille opiskelijoille lähempänä kurssin alkua. 044 520 5223 tmivehvis@gmail.com www.vehvis.fi • Kylpyhuonesaneeraukset • Vesieristykset sertifioidusti • Laatoitustyöt • Ym. Annamme sinulle välineitä menestymiseen ja autamme sinua kehittymään omalla urallasi seuraavalle tasolle. Soita 046 899 7038 Ränni-Mestarit IVALOSSA KESKUSTASSA pe 4.8. Salme Kiitos ihanat ihmiset ja talkooväki Sanna Vältät ilmoittautumisruuhkaa kilpailupaikalla kun Ilmoittaudut ennak koon 5.8. Mukaan voivat hakea kaikki lappilaiset, yli 25 vuotiaat, korkeakoulututkinnon suorittaneet työnhakijat. Maksut kisa paikalla. KISAT ALKAVAT KLO 18:00. Lehteä on saatavilla koko kesän ajan niin kauan kuin painosta riittää. klo 10–15 saumaton, tikkaat, kattosillat, lumiesteet ym. remonttityöt VESIKOURUA 5 . Kulta-Lapin Kesä -matkailulehti kertoo matkailutarjonnasta Keskija Pohjois-Lapin alueella: Sodankylä Inari Utsjoki. Voit ilmoittautua myös kisapäivänä kentällä klo 16.30–17.00, jolloin hinta on 3 € /kisapäivä. www.lapinamk.fi/innovaatioassistentti LISÄTIETOJA JA HAKUOHJEET VALMISTUNUT Salonen Saara-Maria, Inari University of Brighton BA Honours in English Language and English Literature Juhlimme kotonani Jalventie 6 Inarissa Lauantaina 12.8 klo 17.00 alkaen Tervetuloa TMI VEHVIS p. Lisätietoja: 0400398 984. Koltansaamen kielen sanastokurssi varhaiskasvatusja sote-alan työntekijöille Toteutus syksyllä 2017. Lisätietoa kursseista ja opiskeluympäristöstä: www.sogsakk.fi/virtuaalikoulu Irmeli Moilanen, puh. Lehtitelineitä on siellä missä sekä paikallinen väki, että matkailija liikkuvat: ruokakaupoissa, huoltoasemilla, ja monissa matkailukohteissa. 050 407 2257 / virtuaali@sogsakk.fi Sähköinen hakulomake täytetään 10.8.2017 mennessä osoitteessa: www.sogsakk.fi/virtuaalikoulu > Koulutukset > Alkavat koulutukset Se päivä oli ihanin Nyt se on jo eilinen… Kiitos ystävät. Vaatimuksia osallistumiseen: tietokone, internetyhteys, headset (sankaluuri), webbikamera ja saamen kielen fontit. Lehtitelineitä on siellä missä sekä paikallinen väki, että matkailija liikkuvat: ruokakaupoissa, huoltoasemilla, ja monissa matkailukohteissa. Matkalla Pohjoisessa Sodankylä Inari Utsjoki Kulta-Lapin 2017 KESÄ KESÄ JAOSSA 30 000 KPL KESÄKUUN ALUSSA! Viestinurkka 18€/23€ Juho Aleksi Kosonen, a kemian kandidaatti, Tromssan yliopisto Valmistuneita Inarilaisen toimituksesta Laminointi palvelua Suojaa tärkeät dokumenttisi kaksipuoleisella muovilla