Inarilainen 19.2.2025 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

1 Lue lisää sivulta 20. Inarin ja Utsjoen paikallislehti vuodesta 1996 Nro 8 | Irtonumero 3,50 € inarilainen.fi Keskiviikko 19.2.2025 Ivalontie 16 | 99800 IVALO | 040 48 55 181 AUTOIHIN AUTOIHIN TUULILASIEN VAIHDOT TUULILASIEN VAIHDOT IVALONTIE 16 • IVALONTIE 16 • P. Vilja Järvinen, 16 vuotta, käy lukion lisäksi myös ammattikoulua – kaksoistutkinnon suorittaminen vaatii motivaation lisäksi tarkkaa aikatauluttamista. 0400-423 525 INARIN TAKSIPALVELU 0400 982 477 Paikallinen KELA-taksi TAKSI IVALO 0100 87 888 Kelataksi puh 0800 05154 www.ivalontaksit.fi Vilja Järvinen muutti opintojen perässä Keväjärveltä Rovaniemelle Tervetuloa lukemaan Inarilaisen opiskeluteemalehteä. 0400-423 525 P
Rakennustyöt alkoivat syksyllä 2024. SAKK:n kehitysjohtaja Janne Näkkäläjärvi kertoo, että Toivoniemen teurastamon kuntotutkimus osoitti, että siellä olisi täytynyt tehdä mittavat remontit ja uudistukset. Opetusteurastamon ja lihankäsittelytilojen suunnittelu on jo alkanut. Pääkoulun remonttia lähdettiin viemään sillä oletuksella, että kaikki, opetusteurastamoa myöten, tulee samaan – SAKK:n monivaiheinen perusparannushanke on valmistunut aikataulun mukaisesti ja alle kustannusarvion, kertoivat SAKK:n kehitysjohtaja Janne Näkkäläjärvi, rehtori Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen ja Senaatti-kiinteistöjen Pohjois-Suomen aluejohtaja Lauri Peltonen. Jeerassa on ihan hyvä sisäsauna, mutta opiskelijat ovat innostuneet lämmittämään sitä remontoitua rantasaunaa niin ahkerasti ja tekemään siellä itse saunapuita, että sisäsauna on yleensä kylmillään, kertoi SAKK:n tilapalveluvastaava Virpi Valle-Perätalo. Rakennushankkeen alkuperäinen kustannusarvio oli 10,8 miljoonaa euroa, mikä alitettiinkin noin 10 prosentilla. – Uudistuneissa tiloissa pystymme toteuttamaan opetusta laadukkaasti opetusmenetelmiä kehittäen. Sen kunnostuksen korjauslasku olisi ollut aivan valtava ja olisiko vanhasta kuitenkaan saanut korjaamalla nykyajan vaatimukset täyttävää, pohti rehtori Moilanen-Rasmus. OSANA TOIMINTOJEN yhdistämistä koulun asuntolatoiminta keskittyy jatkossa Inariin niinsanotun Jeeran alueelle. JAAKKO PELTOMAA. SAKK-hankkeen pääja arkkitehtisuunnittelusta vastasi Arkkitehtisuunnittelu Voutilainen Oy Rovaniemeltä ja rakennuttajana toimi valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt ja pääurakoitsijana Juto Rakennus Oy. Oikeastaan ne ovat hotellitason huoneita ja kaiken lisäksi näköalapaikalla, hän lisäsi. – Jeerassa tulee olemaan nykyaikaiset yhden hengen huoneet vessalla ja suihkulla. helmikuuta 2025 2 // UUTISET SAKK yhdistää toimintansa Inarin Kirkonkylälle – Uusi opetusteurastamo palvelee myös alueen paliskuntia Jaakko Peltomaa Saamelaisalueen koulutuskeskuksen (SAKK) Toivoniemen toimitilojen käyttö Kaamasessa päättyy ja paikka tulee myyntiin. SAKK yhdistää poronhoidon, kalastuksen, luonto-osaamisen ja duodjin eli saamelaisten käsitöiden teon ja muunkin opetuksen Inarin Kirkonkylälle ja sen läheisyyteen. Nahankäsittelytilat uudistettiin kokonaan takomon kanssa erilliseen Paja-rakennukseen. Tavoitteena on parantaa tilojen laatua sekä toiminnallisuutta ja samalla yhdistää toimintoja Inarin kylälle. Tällä hetkellä Kaamasen Toivoniemessä olevat asuntolapaikat siirtyvät Inariin syksystä 2025 alkaen, kun uusi asuntolarakennus valmistuu keväällä Jeeraan Sarviniementien varrelle. – Jeeran asuntola-alueesta tulee tosi laadukas vapaa-ajan keskus. – Kun mietti sitä asiaa, että toiminnat keskittyvät Inarin Kirkonkylälle, niin onhan se valtava helpotus ja liikenneturvallisuuskysymyskin, kun ajorumba Inarin ja Toivoniemen välillä loppuu, sanoi Valle-Perätalo. Tiedotustilaisuudessa SAKK:n väki oli sitä mieltä, että nyt oli kaikella tavalla järkevää jo luopua Toivoniemen rakennuksista. Uudessa opetusteurastamossa tullaan huomioimaan myös työergonomia paremmin, joka sekään ei ole Toivoniemessä parhaimmasta päästä. – Peruskorjatut toimitilat ovat nykyaikaisia ja käyttäjien toimintaa tukevia työympäristöjä, joissa on hyvät edellytykset hoitaa nykyvaatimusten mukaista koulutusta ja työtehtäviä, kertoo Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Miikka Teppo. Inarilainen // Keskiviikkona 19. Sehän tarkoittaa myös sitä, että tulevien kokkien ammatillinen osaaminen on laajempaa. – Kuntotutkimus osoitti huolestuttava tuloksia. Viihtyvyys ja hyvinvointi tulevat lisääntymään. – Ravintolaja cateringalan koulutus pystyy hyödyntämään teurastamon jatkojalostustiloja. Olemme erittäin iloisia onnistuneesta lopputuloksesta ja hyvästä yhteistyöstä toimitilahankkeen aikana, toteaa SAKK:n rehtori Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen. SAKK:n monivaiheinen perusparannushanke Inarissa on valmistunut aikataulun mukaisesti ja alle kustannusarvion. Ei olisi ollut enää mitään järkeä lähteä kunnostamaan vanhoja Toivoniemen rakennuksia. SAKK:n rehtori Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen iloitsee siitä, että oppilaitos on saanut nyt ajanmukaiset ja terveysturvalliset tilat, joissa sekä opiskelijat että henkilöstö viihtyvät ja voivat hyvin. Siellähän on kuntosali, rantasauna ja musiikkihuone. – Pääkoulun uudistaminen on osa laajempaa Saamelaisalueen koulutuskeskuksen toimitilojen kehittämissuunnitelmaa. Samalla oppilaitoksen arvoihin kuuluva yhteisöllisyys paranee, kun ammatillinen koulutus saadaan saman katon alle, sanoo rehtori Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen. Senaatti-kiinteistöjen rakennuttamassa hankkeessa pääkoululla tehtiin teknisten korjaustöiden lisäksi toiminnallisia muutoksia, kuten opetustilojen uudelleensijoittelua uusia oppimisympäristöjä mukaillen. – Kun Inarissa on uudet ja toimivat rakennukset, niin sehän tuo myös mittavat energiasäästöt. Myös kulkeminen vähenee ja sitä kautta liikenneturvallisuus ja tilojen käyttöaste paranevat. SAKK:n rehtori Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen esittelee uutta hybridiopetustilaa, jonka nimi on Neppir. Nyt toinen asuntolaohjaaja on ollut Toivoniemessä, mutta jatkossa molemmat asuntolaohjaajat ovat tässä samalla kylällä. UUSI OPETUSTEURASTAMO korvaa Toivoniemen teknisesti ja toiminnallisesti vanhentuneet tilat. Koulutustoiminta oli käynnissä koko hankkeen ajan, ja muutostyöt tehtiin kolmessa vaiheessa
Ja ylläpitämissämme kiinteistöissä työskentelee tällä hetkellä Inarin kunnan alueella hieman vajaat 250 ihmistä, kertoi Senaatti-kiinteistöjen Pohjois-Suomen aluejohtaja Lauri Peltonen. Kun teurastamon tonttivaihtoehtoja kartoitettiin, niin parhaimmaksi paikaksi osoittautui Inarin Kirkonkylän pohjoispuolella sijaitseva Metsähallituksen omistuksessa oleva ns. Ei tämä päälle päin näytä niin erikoiselta tilalta, mutta tämä palvelee erityisen hyvin etäopetustilanteissa ja on kaiken kaikkiaan hyvin merkityksellinen luokka SAKK:n opetuksessa, sanoi rehtori Eeva-Liisa Rasmus Moilanen. lanssialue. helmikuuta 2025 UUTISET // 3 kylään. NÄKKÄLÄJÄRVEN MUKAAN SAKK:n opetusteurastamo ja jatkojalostustilat voivat korvata alueen paliskuntien omia teurastamoita, joista osa alkaa olla elinkaarensa päässä. Toivottavasti tämä kannustaa alalle uusi tekijöitä. – Noin 50 henkilötyövuotta työskentelee meidän hankkeissa täällä Inarin alueella. Teurastamoa kun ei kannata ihan ehkä vilkkaimman asutuksen ympärille rakentaa, hän sanoi. – SAKK:n monivaiheinen perusparannushanke on valmistunut aikataulun mukaisesti ja alle kustannusarvion, kertoivat SAKK:n kehitysjohtaja Janne Näkkäläjärvi, rehtori Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen ja Senaatti-kiinteistöjen Pohjois-Suomen aluejohtaja Lauri Peltonen. – Paliskunnat ovat viestineet tyytyväisyytensä tästä meidän teurastamohankkeesta. Inarilainen // Keskiviikkona 19. Senaatilla on Pohjois-Suomessa tällä hetkellä hankkeita meneillään yli 500 miljoonan edestä. SAKK on ainoa ammatillinen oppilaitos, joka tarjoaa Suomessa poronhoidon koulutusta, sanoo Näkkäläjärvi. Nykyaikainen teurastamo ja koulutustoiminta palvelevat myös huoltovarmuutta. SAKK:n toimintojen keskittäminen samaan kylään tuo tullessaan monia hyötyjä. – Tämä on muokattu vanhasta hallintosiivestä poistamalla väliseinät ja varustamalla tila nykyaikaisella opetustekniikalla. Ja onhan kyse myös huoltovarmuudesta täällä meidän arktisella alueella. Inarin kunnan alueella on SAKK:n perusparannushankkeen lisäksi menossa Ivalon rajavartioston kasarmialueen uudistaminen. Tiedotustilaisuus pidettiin uudessa hybridiopetustilassa, joka on saanut nimen Neppir. JAAKKO PELTOMAA JAAKKO PELTOMAA
Alkuun ehdolla oli kaksi mallia. Itsekin olen saanut kuulla olevani ”narkkaileva homokommunisti”, joka on jo sen verran roisi ilmaus, että siitä voisi olla melkein ylpeä. Sitähän moni näyttää jo sylki suusta valuen odottelevan. Pitäisikö jonkun vähän nipistää kesälomistaan käynnistääkseen jotakin muuta keinoa tuon tärkeän tutkimusaseman tälle kulmalle saamiseksi. Siinä puolestaan näkyy solvaajan oma epävarmuus ja pelko. Valtonen ja Juutinen toteavat, että tämä kehitys on kuitenkin haurasta ja vaatii kaiken mahdollisen tuen. Kolumni Viikon rankin kommentti tuli Venäjän ex-presidentiltä Dmitri Medvedeviltä: ”Huumevieroituksesta ja pelosta heikot, epälegitiimit paviaanit”, tarkoittaen tällä pakkorauhaa vastustavia ukrainalaisia. Eipä taida meidän Sauli pystyä samaan, ja hemmetin hyvä niin. Kiusaajien joukossa oli suomalaisten lisäksi myös paljon muita saamelaisia. helmikuuta 2025 4 // SÄHKÖPOSTI • asiakaspalvelu@hillagroup.fi • lukijailmoitukset@hillagroup.fi PUHELIN 020 750 4469 VERKOSSA asiakaspalvelu.hillagroup.fi Asiakaspalvelu palvelee ma–pe kello 9–15 Koltansaame on yhä kriittisesti uhanalainen kieli Vielä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä monet ajattelivat, että koltansaamea ja kolttakulttuuria on mahdotonta elvyttää, sillä niin paljon oli menetetty. He mainitsevat erillisselvityksessä, että kaikesta positiivisesta kielenelvytyksestä huolimatta koltansaame on UNESCO:n arvion mukaan edelleen kriittisesti uhanalainen kieli. Vain harvoilla on siihen rohkeutta, sillä mikä tahansa mielipide voi kostautua. Naapuri Sodankylä ainakin ajoi omaa etuaan tarmokkaasti ja näkyvästi. Sen jälkeen on vain ajan kysymys, milloin aito demokratia ja ajattelun vapaus kielletään Suomessa. Tätä muiden murteiden puhujat vieroksuivat. Usko Luostarinen Inarinmaa 1.7.1987 Vanhojen Inarinmaa-lehtien katsaus Iloista sätkyttelyä maailmanlopun porteilla. Kirjoittajat toteavat, että myös kirjakielen lyhyt historia luo omat haasteensa. Kolttasaamelaisten historiaan Neuvostoliitossa kuuluu selvityksen mukaan sellainen kummallisuus, että Neuvostoliitto suhtautui 1920ja -30-luvuilla jopa suopeasti koltansaamen opetukseen, ja jos kolttanuorella riitti intoa ja kykyä, niin tie oli auki vaikkapa Leningradin Pohjoisten kansojen instituuttiin. Pitäkää huoli ettette muutu idiootiksi vahingossa pelkästään somealustojen kautta. On viimeinen hetki oppia arvostamaan mitä on kirjasivistys matalaotsaiseen sometteluun verrattuna, ja mitä on tarkistettu tieteellinen fakta pelkän olettelun rinnalla. Rohkenen ujosti kysyä: mitenkähän tässä käy tällä taktiikalla. Viime vuonna ja menneenä talvena kyselin aina silloin tällöin kunnallismiehiä tavatessani, että miksi Inarin kunta noudattaa niin matalan profiilin politiikkaa tätä asiaa hoitaessaan. Toivottavasti olen väärässä. Jaakko Peltomaa Päätoimittajalta Tuleeko porotutkimusasema. Selvityksen mukaan kolttasaamelaisia kiusattiin yleissti ja jopa niin rankasti, että muutamissa tapauksissa kiusaajia erotettiin koulusta. Käytännössä liki kaikki äidinkieliset koltansaamen puhujat asuvat nyt Suomessa. Halu verrata solvattavaa kaikkein heikoimmissa asemissa oleviin ihmisiin, eräänlaisiin epämenestyjiin, kuvastaa solvaajan haavetta esiintyä solvattuja parempana ihmisenä. Vesa Luhta Inarilainen // Keskiviikkona 19. Odotettavissa on totaalinen kansalaisten valvominen Kiinan tyyliin, tekoälyn käyttö vaarallisen ajattelun karsimiseksi, epäilyttävien naapureitten ilmiantamiset, vapaan lehdistön hävittäminen, kirjaroviot, vähemmistöjen pakkosiirrot ja keskitysleirit. Ne voivat auttaa myös havahtumaan. Se kuuluu jokaisella kansalaiskanavalla ja jopa eduskunnassa räävittömyyksiin saakka, sananvapauteen vedoten, tosin vain omaan sananvapauteen. Siitä tulee nauttia täysin siemauksin, tuntea vapaan kulkemisen hakuma, ja oppia jos ei rakastamaan niin ymmärtämään niitä jotka ovat eri mieltä. Paliskuntien yhdistyksen kannanotto oli enteellinen, vaikka Juhani Magga ja Veijo Tervonen ovatkin epäilemättä tehneet parhaansa. Trumpin umpirikkaat alustaneropatit poistivat ensimmäiseksi googlen kalenterista Naisten päivän ja Pride-päivän. Koltansaame vaatii erityistä panostusta myös siksi, että yhteisön sisällä on ollut vain lyhyen aikaa ja aina hyvin vähän koulutettuja ihmisiä, joilla on tietoja taitopääomaa toimia kielityöntekijöinä sekä edistää suunnitelmallisesti kielen tilannetta. Kaikkien kannattaisi lukea, kun se on vielä mahdollista, Aldous Huxleyn ”Uusi uljas maailma” tai George Orwellin ”1984”. Trumpin toinen kausi näyttää tuovan perinteisen pienempiensä kiusaamisen laillistetuksi toiminnaksi. Samalla kolttasaamelaisten kielellinen itsetunto on kasvanut, ja he ovat alkaneet vaatia lisää omakielisiä palveluja ja koulutusta lapsilleen. Samoin Kittilä ja Rovaniemen maalaiskuntakin, ne pyrkivät vaikuttamaan päättäjiin epäsuorasti luomalla lehdistön kautta heille myötämielisyyttä ja näin ikäänkuin yleinen mielipide vaatisi ratkaisua heidän hyväkseen. Sitä on osattu kyllä Suomessakin sotien ja rauhankin aikana. Henkisen sivistyksen näivettyminen on ollut iät ajat muotia Inarissakin, varsinkin jos puhutaan saamelaisten oikeuksista, luonnonsuojelusta tai junantuomista. Venäjällä on joitakin iäkkäitä kielenpuhujia, mutta jatkuvuutta koltansaamella tuskin on Venäjällä. Vastapuoleksi oletettujen enemmän tai vähemmän oikeutettu solvaaminen muistuttaa hämmentävästi koulukiusaamista sitä käytetään aina kun mahdollista. Taktiikkaan kuuluvat luottamukselliset keskustelut Helsingin päässä ja muut sen tapaiset keinot puolien pitämiseksi. Julmuudella ei ole rajoja. Jospa siellä syvissä vesissä jotakin tapahtuu, mutta haittaisiko tuo julkisuuskeinojen käyttäminenkään sen jälkeen kunhan se olisi saatu todella isokenkäisten ratkaistavaksi hallitun rakennemuutoksen keinoin. Tutkijoiden Taarna Valtosen ja Markus Juutisen Saamelaisten totuusja sovintokomissiolle tekemä selvitys Kolttasaamelaisten yhteisöjen kielija koulutustilanne 1850-luvulta 2020-luvulle kertoo, että tämän jälkeen kehitys on kovalla työllä saatu käännettyä parempaan suuntaan. ”Hyödyllinen idiootti” on neuvostoaikainen vakoilutermi, joka päti vaikkapa marxilaisiin. Molempia kirjakielimalleja yhdisti se, että ne pohjautuivat puhujamäärältään suurimpaan eli Sevettijärven murteeseen. Psykologisen sodankäynnin täsmäohjattua retoriikkaa on vastustajan saatanallistaminen. Norjasta löytyy selvityksen mukaan Suomesta muuttaneita koltansaamen puhujia, mutta Norjassa puhuttujen Näätämön ja Paatsjoen murteilla ei enää ole puhujia. Asuntolakokemuksia erillisselvitys sivuaa jonkin verran. Ehkäpä jossain nousee valtaan ns. Ehkäpä tämä dystooppinen tulevaisuuskuva ei toteudukaan. Se ilmoitti rakentavansa rakennukset ja tulevansa muutenkin vastaan valtiovaltaa kunhan he vain saisivat laitoksen alueelleen. Olisiko täkäläisten kannalta aivan typerää koettaa mitä saataisiin aikaan tällä uudella valtakunnan hallituksella ja eduskunnan voimasuhteilla. Seuraavaksi käydään älykköjen, tutkijoiden, pedagogien ja kansalaisjärjestöjen kimppuun, tämä tiehän on käyty aikoinaan natsi-Saksassa ja suoritettu näyttävästi myös Venäjällä. Juuri nyt kannattaa ymmärtää mikä arvo on saada elää demokratiassa, vaikkapa hiukan rakenteellisen korruption mädättämässä. Epävarmana ja vailla todellista tietoa olevana aion tällä kertaa pohdiskella missä mallissa otsikossa mainittu asia oikein on. Sevettijärvellä ei ollut alkuun yläastetta, joten Sevetin koululaiset kävivät yläasteen Inarin ”monietnisessä asuntolakoulussa”. Muuten, näin pelkään, koko homma liukenee pois käsistä ja meille rivikansalaisille jää kuva, ettei sitä edes tosissaan yritettykään hoitaa kotiin. Ehkäpä Trump ja hänen tietotekniset neronsa painavat jossain vaiheessa jarrua. Maakunnan valtalehteä lukiessa havaitsi, kuinka toiset kunnat näkyvästi toivat esille erinomaisuuttaan tutkimusaseman sijoituspaikkana. Jonkin verran koltansaamen opetusta ja kielenpuhujien asenteita vaikeutti Suomessa erilaiset näkemykset kirjakielestä. valistunut itsevaltias, joka esimerkillään palauttaa ihmisoikeudet ja suvaitsevaisuuden. Minulle vastanneet omat päättäjät selittivät Inarin pyrkivän hoitamaan jutun myönteisesti kabinetin kautta. Sevettijärven koulussa käytettiin kielentutkijoiden ja kolttasaamelaisten kieliaktiivien kehittämää mallia, mutta Matti Sverloff taas käytti itse kehittämäänsä kirjakieltä opetuksessa Inarin yläasteella 1970-luvulla. On helpompi mukautua vaikka sortoon kuin käydä taistelemaan totalitaristisia vallanpitäjiä vastaan. Vuonna 1937 kaikki muuttui ja Stalinin vainoissa tuhottiin saamenkieliset oppikirjat ja kolttasaamelaiset opettajat, kolhoosien johtohenkilöt ja muut korkeammissa asemissa olleet koltat teloitettiin. Vaivalla hankitut vähemmistöjen oikeudet on saatettu uudelleen surkimusten uikutukseksi. Ne auttavat käsittämään mistä on kysymys. Sen mitä eniten pelkää itsessään, sen projisoi muihin
Dál lea erenoamáš buorre dilálašvuohta bargat fiinna duovdagiid birrasis Suoma davimus Lappis. Osallistumislinkit: utsjoki.fi/tapahtumat Heidi lášmmohallan Searvva mielde oktasaš lášmmohallanboddui oktii mánus! Jo?iheaddjin Heidi Keskitalo. ja 6.5. Kunnanvaltuuston kokous 6.3. Lihkadanrávven Nuvttá bálvalus jo?iha o??a aktiivvalaš eallima guvlui. Liikuntaneuvonta Maksuton palvelu ohjaa kohti uutta aktiivista elämää. Gielddastivrra ?oahkkin 6.3. dmu 15 rádjai: https://www.kuntarekry.fi/tyopaikat/utsjoki/. klo 9.30-10.30 Kylätalo Giisa, Utsjoki Ke 26.2. dmu 8.30-8.45 teamsli?kka bokte. Esityslista julkaistaan kunnan sivuilla noin viikkoa ennen kokousta: https:// www.utsjoki.fi/kunta-ja-paatoksenteko. · Luokanopettajan virka (2) · Pohjoissaamenkielinen luokanopettajan virka (3) · Pohjoissaamenkielinen luokanopettaja (2) · Kielten lehtori · Matemaattisten aineiden lehtori · Koulunkäynninja iltapäivätoiminnan ohjaaja · Peruskoulun päätoiminen tuntiopettaja · Päätoiminen tuntiopettaja, saamenja suomenkielinen opetus · Päätoiminen saamenkielinen tuntiopettaja Katso tarkemmin ja hae 5.3. UTSJOKI • OHCEJOHKA • Pienet ryhmät – yksilöllinen opetus • Uudet terveet koulutilat • Maksuton opiskelu ja tukea asumiseen • Monipuolinen lukio-opetus – mahdollisuus kaksoisja kolmoistutkintoon • Saamelaiskulttuuri & kansainvälisyys • Mahtava pohjoinen luonto ja upeat harrastusmahdollisuudet Tervetuloa Utsjoen lukioon! Lisätiedot: utsjoki.fi/lukio Hae ja aloita unohtumaton lukioelämä Suomen pohjoisimmassa lukiossa! Buresboahtin Ohcejoga logahahkii! Oza ja álggat agála??at mielas seailu logahateallima Suoma davimus logahagas! • Smávva joavkkut – oktagaslaš oahpahus • O??a dearvvas skuvladoaibmasajit • Nuvttá stu?eren ja doarjja ássamii • Má?ggabealat logahatoahpahus – vejolašvuohta duppaldutkosii ja golmmaoasat dutkosii • Sámekultuvra & riikkaidgaskasašvuohta • Áibmadas davviguovllu luondu ja fiinna áiggeádjevejolašvuo?at Lassediehtu: utsjoki.fi/lukio Utsjoen kunta | Ohcejoga gielda | www.utsjoki.fi Luossa 1a, 99980 Utsjoki/Ohcejohka | +358 40 188 6111 Töihin opetusalan tehtäviin! Nyt on oiva tilaisuus työskennellä Suomen hienoimmissa maisemissa pohjoisimmassa Lapissa. Inarilainen // Keskiviikkona 19. · Luohkáoahpaheaddji virgi (2) · Davvisámegielat luohkáoahpaheaddji virgi (3) · Davvisámegielat luohkáoahpaheaddji (2) · Gielaid lektor · Matemáhtalaš ávdnasiid lektor · Skuvlavázzinja eahketbeaidoaimma jo?iheaddji · Vuo??oskuvla váldodoaibmasaš diibmooahpaheaddji · Váldodoaibmasaš diibmooahpaheaddji, sámegielatja suomagielat oahpahus · Váldodoaibmasaš sámegielat diibmooahpaheaddji Geah?a dárkilut die?uid ja oza 5.3. ?uovvovaš Ohcejoga gielddastivrra ?oahkkin lea duorastaga 6.3.2025. Gávnna aiddo dutnje heivvolaš lihkadanhámi! Oktavuo?a: lihkadanbagadallái Timo Huupponen, 040 678 6965, timo. klo 8.30-8.45 teamsin välityksellä. Liikuntaneuvonta on tarkoitettu kaikenikäisille kuntalaisille, jotka liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän. Lihkadanrávven lea oaivvilduvvon buot ahkásaš gielddaolbmuide, geat lihkadit dearvvasvuo?aset dáfus menddo uhcán. Áššelistu almmustahttojuvvo gieldda siidduin sullii vahku ovdal ?oahkkima: https://www.utsjoki.fi/kunta-ja-paatoksenteko. Ma??ebárggaid 11.3., 8.4. Ohcejoga gielda, gos leat gávcci jagiáiggi ja fiinna luondu, ohcá oahpahussuorgái bargiid Ohcejohnjálmmi, Njuorggáma ja Gáregasnjárgga skuvllaide. klo 15 mennessä: https://www.kuntarekry.fi/tyopaikat/utsjoki/ Bargui oahpahussuorgái bargiid. Tiistaisin 11.3., 8.4. klo 11.30-12.30 Ravintola Beaivvás, Nuorgam To 27.2. klo 9.00-10.00 Ravintola Guossi, Karigasniemi Tervetuloa juttelemaan paikan päälle! Kontio gilis – Gielddahoavda deaivá ássiid Ga 26.2.2025 dii 9.30–10.30, Ohcejogas gilidállu Giissás Ga 26.2.2025 dii 11.30–12.30 Njuorggámis Beaivváš restorá??as Du 27.2.2025 rájes dii 9.00–10.00 Gáregasnjárggas Guossi restorá??as Buresboahtin háleštit báikki ala! Heidin jumppa Tule mukaan yhteiseen taukojumppaan kerran kuussa! Ohjaajana Heidi Keskitalo. Utsjoen kunnanvaltuuston seuraava kokous on torstaina 6.3.2025 klo 13. huupponen@utsjoki.fi. Löydä juuri sinulle sopiva liikkumismuoto! Ota yhteyttä: liikuntaneuvoja Timo Huupponen, 040 678 6965, timo.huupponen@utsjoki.fi. Searvanli?kkat: utsjoki.fi/tapahtumat. ja 6.5. Kahdeksan vuodenajan upealuontoinen Utsjoki hakee tekijöitä opetusalan tehtäviin Utsjokisuun, Nuorgamin ja Karigasniemen kouluihin. helmikuuta 2025 // 5 Kontio kylillä – kunnanjohtaja tapaa asukkaita Ke 26.2
29.4.2025 Pasi Ahposen (Greenwood) maalauksia ja taidetta eri vuosikymmeniltä Vapaa pääsy. Tervetuloa! Lisätietoa tulevista tapahtumista: www.inari.fi/kirjasto sekä Facebook: Inarin kunnankirjasto Inarin kunnankirjasto Pääkirjasto Piiskuntie 4, 99800 Ivalo IVALON TAKSIPALVELU 050 514 6585 www.ivalotaxiservice.fi Kela-taksi p. helmikuuta 2025 6 // SKINI SUKSIPAKETTI: TWIN SKIN PERFORMANCE + SITEET NNN VAUHTIA TALVEEN VAUHTIA TALVEEN Ivalontie 8 Ivalo puh. klo 18 Markku Erkkilä 1.4. klo 18 Harri Ahonen 8.5. Haluatko mukaan vaikuttamaan kotikuntasi asioihin. 0800 414 610 Keskeltä läpi Lähde Keskustan ehdokkaaksi alueja kuntavaaleihin. klo 18 Arvo Myllymäki NÄYTTELY IVALON KIRJASTOSSA 24.2. Ilmianna itsesi ja ota yhteyttä kuntayhdistyksen puheenjohtajaan Janne Tervahautaan, 0400 485 998.. 050 467 6240 Avoinna ma – pe klo 8 16 Autohuolto Ivalo VW ja Skoda VW ja Skoda sähköiset sähköiset huoltokirjat huoltokirjat Autohuolto Ivalo Autohuolto Ivalo KIRJAILIJAVIERAITA IVALON KIRJASTOSSA 12.3. klo 18 Venla Jyrkinen 18.3. 016 661 122 | maalikonekota@maalikonekota.fi Palvelemme ma-pe 8-17.30, la 9-14 79 95 299,299,TWIN SKIN TWIN SKIN PERFORMANCE PERFORMANCE +SIDE NNN +SIDE NNN SAUVAT SAUVAT HIIHTOPIPOT HIIHTOPIPOT TAKALA RACING 34 90 39 90 TWIN SKIN PRO TWIN SKIN PRO +SIDE NNN +SIDE NNN 369,369,149,149,TUOVILA TUOVILA JA TOUKARI JA TOUKARI HIIHTOPUVUT HIIHTOPUVUT 59 59 90 90 TARVAALA TARVAALA LÄMPÖSHORTSIT LÄMPÖSHORTSIT UNISEX UNISEX alkaen 34 34 90 90 XC PRO XC PRO MONOT MONOT 109,109,Kytkimien ja Kytkimien ja vauhtipyörien vauhtipyörien vaihdot vaihdot Inarijärventie 417 b, 99800 Ivalo p. Inarilainen // Keskiviikkona 19. Oletko harkinnut ehdokkuutta, mutta emme ole vielä hoksanneet kysyä sinua
– Täällä huomioidaan jokainen opiskelija. Yleensä aika riittää, mutta olen välillä sesonkina tehnyt myös osa-aikatöitä Lahjatalo Näkkäjärvi Oy:ssa, joten vähän meinasi tuossa joulun alla päivät venähtää. – Aluksi tuntui, etten osannut mitään. – Viime vuonna leivoin pari sataa laskiaispullaa opettajan kanssa, eiköhän tänä vuonnakin pullat pyöräytetä. Suvi King Jouna Linkola hioo kokin taitoja. Äiti on aina kannustanut ja kehunut. – Ei käy tylsäksi, Jouna naurahtaa. Ei vain mennä oppikirjan mukaan eteenpäin, vaan myös keskustellaan. Äidille leivoin myös äskettäin syntymäpäiväkakun. Jounan tulevaisuuden polut ovat vielä auki, mutta yksi asia on varmaa: olipa kyseessä keittiö, matematiikan koe tai festarilava, hän heittäytyy täysillä mukaan. Uusia makuja ja yllätyksiä keittiössä Keittiötyöskentelyssä Jounaa on yllättänyt, kuinka yksinkertaisia monet hienostuneilta vaikuttavat ruoat oikeasti ovat. Itse haaveilen kuitenkin ammattikorkeakoulusta ja jostain teknisestä alasta. Inarilainen // Keskiviikkona 19. Hän soittaa bassoa Freak Out -bändissä, jonka jäsenet ovat inarilaisia nuoria, mutta opiskelevat eri puolilla Suomea. Keikkoja silti järjestyy, ja yhteissoitto pysyy mukana kiireisestä arjesta huolimatta. Neljännessä jaksossa olen matikkaa lukuun ottamatta pakolliset aineet ykkösten kanssa ja suoritan samalla valinnaisia aineita, Jouna kertoo ravintolaja catering-alan opintojen ja Ivalon lukion opintojen yhdistämistä. Olihan siellä jotkut ohjeet, mutta ne olivat englanniksi ja todella pelkistetyt – ammattikokeille varmasti selvät, mutta itselleni alkuun haastavia. helmikuuta 2025 OPISKELU // 7 Jouna Linkola yhdistää keittiön, lukion ja bassonsoiton – ja elää vauhdikasta arkea Ivalon lukion pitkän matematiikan tehtävät, Saamelaisalueen koulutuskeskuksen, työssäoppimispaikkojen ja kotikeittiön kiire ja bänditreenit – Jouna Linkola jongleeraa kahden eri koulutuspolun välillä, tekee sesonkitöitä ja soittaa bassoa Freak Out -yhtyeessä. Ja ruoka on parempaa! Keittiössä jo pienestä pitäen Keittiössä touhuaminen ei ole Jounalle uusi juttu – ruoanlaittoharrastus alkoi jo lapsena. Toivottavasti keikkaa järjestyy ensi kesänäkin, Jouna sanoo. Aikaiset aamut ovat tulleet tutuiksi, sillä koulumatka Ivaloon vaatii bussikyytiä. – Viime kesänä olimme soittamassa muun muassa Sodankylän elokuvajuhlilla, Sompio rockissa, Kittilän Kallossa ja Inari Pridessa. Ryhmät ovat pienempiä, opettajat rennompia, ja kaikkiin ehtii tutustua. – Opintojaksot vaihtelevat. Ensimmäinen jakso meni täällä SAKK:ssa, toinen jakso lukiossa, ja tällä hetkellä kuljen kakkosten mukana. Kevään juhliin Jounalla on jo monta reseptiä mielessä. – Tulevaisuudessa kokkaaminen säilyy todennäköisesti harrastuksena, mutta kokin työllistymismahdollisuus on aina olemassa. Eivät kaikki olisi antaneet kolmevuotiaan paistella kalapihvejä penkin päällä, hän muistelee hymyillen. – Lukioaamuina herään 6.30, ja bussi lähtee 7.20. Ja siinä sivussa syntyy todennäköisesti pari sataa laskiaispullaa. Se on mukavaa vaihtelua lukioarkeen. Kokki ja basisti Jounan arki ei täyty pelkästään ruuanlaitosta ja matematiikasta. Siellä pitäisi jo tuntea reseptit, mutta ohjeita ei ollut – joku vain sanoi nopeasti, mitä mihinkin ja paljonko. Kokeille on töitä joka puolella, ja koulutuksen kautta saa myös hygieniapassin ja muita hyödyllisiä taitoja. Keittiöinnostus alkoi jo nuorena äidin kannustuksesta. – Iltaisin kuluu tunteja matematiikan yhtälöiden parissa. Bassosoundit raikuvat Kallon kyläpäivillä, kun Jouna Linkola viihdyttää yleisöä Freak Out-bändinsä kanssa.. Rento meininki ja parempi ruoka Jouna kiittelee Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ilmapiiriä. Sitten, kun aloin kerätä raaka-aineita, olinkin jo unohtanut ohjeen. Ensimmäinen työssäoppimisjakso Wilderness Hotellin keittiössä oli opettavainen kokemus. – Esimerkiksi paahtovanukas Crème Brûlée on yllättävän helppo tehdä – kunhan muistaa, että ei polta sitä pohjaan, kokemusta on!, Jouna naurahtaa. Kotona olen neljän aikoihin. Parivuotiaana Jouna paistoi kalapihvejä kotikeittiössä. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen harjoituskeittiö on paikka, jossa ammattilaiseksi kasvetaan. Silloin kun olen SAKK:ssa, niin saan välillä herätä myöhemmin eikä tarvitse istua koko päivää luokkahuoneessa. Erityishaasteena ammatillisten ja lukio-opintojen yhdistämisessä on pitkä matematiikka, joka on ainoa pakollinen lukiokurssi myös ammatillisten jaksojen aikana. Luultavasti Oulussa on eniten vaihtoehtoja
Paikkoja on auki myös ympäristö-, geologiapuolella sekä IT:ssä. Inarilainen // Keskiviikkona 19. Suurin osa paikoista sijoittuu tuotantoon ja kunnossapitoon. Toimintamme perustuu vastuun kantamiseen ihmisistä, ympäristöstä ja yhteiskunnasta. Haemme nyt Kesätyöntekijöitä Boliden Kevitsan monimetallikaivokselle Sodankylään. Palkkaamme tulevana kesänä noin 90 kesätyöntekijää. Musiikkiopisto tarjoaa monipuolista opetusta kaiken-ikäisille, musiikkileikkikoulusta aina aikuisopintoihin asti. Pellossa on loistavat puitteet harrastaa: jääja keilahalli laskettelurinteet ja laaja latuverkosto huikea luonto eränkäyntiin ja kalastukseen. sijalla • Lapin paras alle 50 ylioppilaan lukio* • kansainvälisiä mahdollisuuksia Erasmus+ -ohjelman kautta • laaja opintoja kielitarjonta • paikalliset painotukset opinnoissa • opiskelijamyönteinen ilmapiiri ja sopivat ryhmäkoot • vahva yhteishenki • yhteistyötä korkeakoulujen ja työelämän kanssa • aktiivinen alumnitoiminta • mahdollisuus suorittaa lukiodiplomit liikunnasta, kuvataiteesta, musiikista ja tanssista Kemijärven lukion uusi musiikkilinja alkaa syksyllä 2025! Lue lisää ja katso ohjeet yhteishakuun: kemijarvi.fi/musiikkilinja VAIHTOEHTOINA: laulu soitin tanssi Musiikki rikastuttaa elämää, edistää hyvinvointia ja voi olla elinikäinen harrastus – tai jopa tie ammattiin. 18.2.-18.3.2025 18.3.2025 A R E Y O U R E D U . Tuotamme metalleja, jotka ovat välttämättömiä yhteiskunnan kehittämiseksi tulevia sukupolvia varten. fi. www.sodankyla.fi/sodankylan-lukio *STT:n lukiovertailussa keväällä 2024 Suomen pienten lukioiden (alle 50 ylioppilasta) joukossa Lapin paras ja koko Suomessa 7. Päätuotteemme ovat kuparija nikkelirikasteet. Ilmoittautumiset alkavat 1.4.2025 Eepos-palvelussa. AMMATILLISEN KOULUTUKSEN YHTEISHAKU redu.fi Katso tarkemmat tiedot sekä paikkakuntakohtainen tarjonta osoitteesta redu.fi/yhteishaku Hae osoitteessa opintopolku.fi Koulutuspaikkakunnat: Kemijärvi, Kittilä, Rovaniemi, Sodankylä ETUKORTTI Etuja ja elämyksiä inarilainen.fi/edut Hallinnoi tilauksiasi verkossa asiakaspalvelu.hillagroup. Lue lisää: kemijarvi.fi/koillis-lapin-musiikkiopisto Kemijärven lukion ja Koillis-Lapin musiikkiopiston yhteistyössä toteuttama uusi musiikkilinja tarjoaa lukiolaisille ainutlaatuisen mahdollisuuden yhdistää lukio-opinnot musiikkiin. Tervetuloa opiskelehmaan Pelhoon, Suomen kalastuksen pääkaupunkhiin! Pellon lukio toimii vuonna 2021 valmistuneen Meän Opinahjo -monitoimitalon tiloissa. helmikuuta 2025 8 // Boliden Kevitsa on Pohjois-Suomessa Sodankylän kunnassa toimiva moderni monimetallikaivos ja merkittävä työllistäjä. Rikasteet sisältävät myös kobolttia, platinaa, palladiumia ja kultaa. Hae nyt, sillä hakemuksia käsitellään jo hakuaikana! Lisätiedot ja haku: www.boliden.com/fi/ura Hakuaikaa on 28.2.2025 asti. Yhteiskunta tarvitsee metalleja – ja me tarvitsemme sinua! Tulevaisuutesi alkaa Lappiasta! Hae yhteishaussa 18.2.–18.3.2025 lappia.fi/yhteishaku Ilmainen B-luokan ajokortti ensi syksynä aloittaville! Elä ja opiskele luonnon keskellä – rakenna tulevaisuutesi Lapin sydämessä YHTEISHAKU 18.2.–18.3.2025 Sodankylän lukio on pieni ja lämminhenkinen oppilaitos, jossa saat laadukasta opetusta viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä
– Yhteistyössä on tarkoitus toteuttaa myös ensilumen ladut, kertoo Hoito-osuuskunnan toimitusjohtaja Reima Idström. Inarilainen // Keskiviikkona 19. Tämä hyödyttää kaikkia matkailualueen yrityksiä ja mahdollistaa niiden tarjoamia ohjelmapalveluja. Suomalainen tutkinto antaa pätevyyden myös Ruotsin ja Norjan työmarkkinoille. Inarin kunta ja Hoito-osuuskunta vastaavat yhdessä kelkkaurien, hiihtolatujen ja talvipolkujen ylläpidosta. Inarin kuntastrategia 2030 korostaa paikallisuuden, yhteisöllisyyden, rohkeuden ja vastuullisuuden merkitystä kunnan kehittämisessä. Tarkastelun kohteena ovat olleet Manner-Suomen 293 kuntaa. Inari on vetovoimainen kunta. helmikuuta 2025 // 9 Kasvatusja ohjausalan perustutkinto Kommunikaation ja viittomakielen ohjaaja Lastenohjaaja Ropistovuosi, opistovuosi oppivelvollisille YHTEISHAKU 18.2.-18.3.2025 www.opintopolku.fi Hae opiske lemaa n mahd ollisuu ksien Roval a-Opi stoon ! www.rovala.fi/rovala-opisto Katso kauas valitse viisaasti Yhteishaku 18.2.-18.3. INARIN KUNTA ja Saariselän alueen Hoito-osuuskunta kilpailuttavat kelkkaurien, latujen ja polkujen kunnossapitosopimukset tuleville talvikausille. kuntatalous, työllisyys, tulonsaajien ansiot sekä väestömuutos. Tämä yhteistyö kattaa myös Kakslauttanen– Ivalo-alueen moottorikelkkaurat, joiden käyttö on nyt entistä helpompaa, sillä Metsähallituksen aiemmin perimä uralupamaksu on poistettu. Indeksin perusteella voidaan vertailla kuntien vahvuuksia sekä sitä miten elinvoimaisia eri kokoluokan kunnat ovat tällä hetkellä. Sijoitus on osoitus Inarin kunnan vahvasta kehityksestä. Indeksin muuttujia ovat mm. sogsakk.fi Hedenäset Pintakäsittelyala Rakennusala Tekstiilija muotiala Övertorneå Ravintolaja catering-ala Sosiaalija terveysala Sähköja automaatioala Tietoja viestintätekniikka Övertorneå Ajoneuvoala Talotekniikka Suorita suomalainen perustai ammattitutkinto tai tutkinnon osia. – Moottorikelkkauria on siirretty metsäautoteiltä pois noin 11 kilometriä, siltoja on korjattu ja reittimerkintöjä parannettu, kertoo Inarin kunnan reittimestari Kyösti Lyöri. Inari on elinvoimavertailussa kokoluokkansa toiseksi vahvin kunta Suomessa Lapin matkailukunnat pärjäsivät hyvin kuntien elinvoimaa ja sen edellytyksiä kuvaavassa EVP-indeksivertailussa. Talvireittien käyttömäärät ovat kasvaneet huimasti matkailijamäärän lisääntyessä, ja reittien huoltoon panostetaan entistä enemmän, iloitsee Inarin kunnanjohtaja Tommi Kasurinen. Yhteistyössä ylläpidettävien reitistöjen kunnossapidon laadun säilyttäminen edellyttää yhteistä panosta. www.utbnord.fi Tutustu haussa oleviin työvoimakoulutuksiimme Est 1970 Koulutus Nord Avain pohjoismaisille työmarkkinoille Koulutus Nord Ruotsin Övertorneålla on yhteispohjoismainen koulutuksen järjestäjä, joka tarjoaa työvoimakoulutusta Suomen, Norjan ja Ruotsin työmarkkinoiden tarpeisiin. Inarin kunnan kehitysjohtaja Henna Kontsas pitää sijoitusta erinomaisena: – Kunnan strategiassa elinvoiman kehittäminen on keskeinen painopiste, joka tukee sekä kuntalaisten hyvinvointia että kunnan vetovoimaisuutta. Opiskele merkonomiksi, luonto-ohjaajaksi, poronhoitajaksi, matkailun asiakaspalvelijaksi, kokiksi, artesaaniksi tai lähihoitajaksi! Kysy myös tutkinnon osa -koulutuksia, ammattija erikoisammattitutkintokoulutuksia (porotalouden ja saamenkäsityöalan ammattitutkinto, saamenkäsityöalan erikoisammattitutkinto) sekä saamen kielten ja kulttuurin lukuvuosikoulutuksia (inarinsaamen kieli ja kulttuuri 45 op, pohjoissaamen kieli ja kulttuuri 60 op ja media-ala, 60 op). – Tämä kaikki tekee Saariselän reiteistä entistä houkuttelevampia ja turvallisempia. Strategia kiteytyy visioon ”Inari – Voimakas luonnostaan”, jossa painotetaan elinvoimaa, luonnon kestävää käyttöä, saamelaisuutta ja hyvän elämän edellytyksiä.. ETUKORTTI Etuja ja elämyksiä inarilainen.fi/edut Saariselän talvireittien käyttömäärä kasvussa – Yhteistyöllä saavutettu laatua – Saariselän matkailualue on noussut entistä houkuttelevammaksi kohteeksi, kiitos alueen yrittäjien investointien sekä Inarin kunnan ja Saariselän alueen Hoito-osuuskunnan tiiviin yhteistyön. Tämä antaa hyvän pohjan jatkaa kunnan kehittämistä ja houkutella uusia asukkaita ja yrityksiä alueelle
Lauantai 22.2. Sunnuntai 23.2. Toimitus voi tarvittaessa muokata tekstiä. . Ansaitseeko joku kehuja. helmikuuta 2025 10 // MIELIPIDE Ivalo . Eija Eijá Torstai 20.2. Painaako jokin asia mieltäsi. Kirjoita Sana on vapaa -palstalle Kirjoituksia voi lähettää sähköpostitse toimitus@inarilainen.fi Vanhan matikkarysän jäänteet ovat muistona Inarijärven muinaisista kalastajista 12.2.2025 ilmestyneessä Inarilaisessa oli juttua kalastukseen liittyvästä Inarijärven tarinaillasta. Illan kuluessa made on myöskin tullut keskusteluun mukaan ja jutussa mainitaan tilaisuuden juontajan Irja Jefremoffin todenneen, että Ivalojokisuulla Matalassasalmessa Ukonjärven ja Inarijärven välillä voi nähdä jäänteitä matikkapadoista. Sopimattomia viestejä ei julkaista. . . Perjantai 21.2. Olli Sälevä Rovaniemi Matikkarysän jäänteitä Inarijärven pohjassa. Ivalo . Ivalo . . Elokuussa 1996 olin palaamassa Inarijärven melontaretkeltäni Ukonjärven lomakylään ja silloin huomasin tuolla Matalassasalmessa veden alla pystyssä olevat puukepit. . Tiistai 25.2. OLLI SÄLEVÄ Lukijan kuva. . Perjantai 21.2. Tiistai 25.2. Heli, Heljä, Helinä, (Hely) Gollá Keijo, Alva Álfa Tuuli, Hilda, Tuulikki, (Tuulia) Hildá Aslak Ásllat, Ágá, Áillon, Áilu Matti, Matias Máhtte, Máde Tuija, Jessica, Tuire, (Vanessa) Duiri Auringon nousut ja laskut 08:13 16:33 08:23 16:27 Viikon ajatus 08:09 08:04 08:00 07:56 07:51 07:47 Elämä palkitsee ne, jotka pysyvät uskollisina itselleen. . Ivalo . Keskiviikko 19.2. . Maanantai 24.2. Utsjoki . . Torstai 20.2. Ivalo . Inarilainen // Keskiviikkona 19. Ivalo . Maanantai 24.2. Lauantai 22.2. Utsjoki . 16:37 16:41 16:45 16:49 16:53 16:57 08:19 08:14 08:09 08:05 08:00 07:55 16:32 16:36 16:41 16:45 16:49 16:54 Ota osaa Ylä-Lapin kuumimmalle keskustelupalstalle! Mitkä asiat ovat Inarissa ja Utsjoella hyvin – entä huonosti. Siellähän niitä matikkapatojen jäänteitä näkyy veden alla, kun eihän ne vedessä kovin nopeasti lahoa. Utsjoki . Toimitus valitsee parhaat viestit julkaistavaksi seuraavassa lehdessä. 12.02 Sää Nimipäivät Keskiviikko 19.2. Utsjoki . . Arvelin niiden liittyvän johonkin pyydykseen, mutta sen tarkempaa en noista osannut päätellä. 040 865 3916 Liitä mukaan nimimerkkisi. Ivalo . . . . Utsjoki . Netistä löytyi tietoa liistekatiskasta, luultavasti tämä Matalansalmen pyydyskin on ollut tuollainen liistekatiska. Sää Tänään Huomenna Selkeää Puolipilvistä Pilvistïä Vesikuuroja Vesisadetta Lumisadetta Ukkosta Räntäsadetta Sumua Keskiviikkona Torstaina Perjantaina -3 -4 -5 -4 -7 -8 -6 -5 -4 -6 -3 -4 -2 -2 -5 -3 -7 -4 -5 -1 -2 -5 -2 -0 5 6 3 7 8 8 9 8 Helsinki Ke -2 Joensuu -7 Jyväskylä -4 Kajaani -7 Kemi -6 Lahti -4 Oulu -5 Pori -2 Rovaniemi -5 Tampere -4 Turku -1 Vaasa -5 To -7 -3 -3 -6 -1 -4 -1 -5 -2 1 -1 Pe -0 -1 -0 -0 2 -2 1 2 1 Inari Utsjoki Inari Utsjoki Inari Utsjoki -4 -3 -4 -5 -5 -4 -5 -5 -1 -2 -3 -3 -4 -2 -1 -2 -3 -6 -5 -3 -5 -5 -7 -6 5 5 4 Ennuste laadittu 18.2. Utsjoki . Vuosien kuluessa tapahtuma on unohtunut, mutta nyt tuossa lehtijutussa asia tuli esille ja näin tuli myös selvyys mihin nuo puukepit liittyvät. . Sunnuntai 23.2. Utsjoki
Juontajana toiminut Sáranne Näkkäläjärvi sanoi, että kaikkein odotetuin ja tärkein Vanhojen tanssi-tapahtuma on se mikä tanssitaan illalla Kaarteen juhlasalissa. Aikaisempina vuosina on ollut pojista pulaa, joten lähdin auttamaan. Inarilainen // Keskiviikkona 19. Tuntuu siltä, että nyt sitä ottaa nämä tanssit liiankin rennosti, naurahti Jimi Juusela. VILLE VAARALA. – Tämähän on paras kurssi minkä liikunnanopettaja voi pitää. VILLE VAARALA Hotelli Ivalossa juontajana toimi Sáranne Näkkäläjärvi. Hotelli Ivalon Vanhojen tansseissa äänentoistosta huolehti liikunnanopettaja Mikael Vähäsarja, joka on opettanut lukiolaisille tanssikuvioita yhdessä liikunnanopettaja Jari Korven kanssa. VILLE VAARALA – Tämä on oppilaille vaihtelua ja kaikki ovat tosissaan, mutta hyvällä tuulella, Mikael Vähäsarja kertoo juuri ennen hotellin tanssien alkamista. VILLE VAARALA Milla Kantolan ja Veeti Linnan asut sointuivat hyvin yhteen. VILLE VAARALA – Kolmatta kertaahan minä jo tanssin. Kyllähän Vanhojen tanssit on hieno perinne. Eikä Ivalon lukiossa ole mittään hättää, kun treenit alkaa hyvissä ajoin jo lokakuussa. Ivalon lukion Vanhojen tanssit pidettiin perinteiseen tapaan myös Hotelli Ivalossa torstaiiltana, sen jälkeen, kun tanssiaiset olivat ohi Ivalon Kaarteen juhlasalissa. Ellen Tervahauta ja Kaisla Korva olivat valmiina Hotelli Ivalon parketille. Ilman näitä ei lukiossa olisi mitään kivaa. Näitä tarvitaan ja nämä ovat vaihtelua opintojen välissä, hän vakuutti. Ja kaiken lopussa on hyvä palkinto eli nämä esitykset, sanoi liikunnanopettaja Mikael Vähäsarja. Kaikki odottivat päivän ensimmäisiä tansseja jännityksellä, ja kun Kaarteesta oli selvitty kunnialla, niin sitten hotellille tultiin jo tanssimaan ilman turhaa jännittämistä. – Täällä voi jo vähän irrotella ja ranskalaiset ovat hyväntuulisia katsojia, myhäili Jimi Juusela. Ehkä ne tokat tanssit sujuivat minulta kaikkein parhaiten. On tämä Hotelli Ivalonkin tapahtuma hieno juttu ja ranskalaismatkailijat tuntuvat aina tykkäävän kovasti, kertoi Sáranne. VILLE VAARALA Johanna Nieminen tuli Sevettijärveltä katsomaan tyttärensä Maija Leivon Vanhojen tansseja. helmikuuta 2025 // 11 Ivalon lukion vanhat pyörähtelivät tuttuun tapaan Hotelli Ivalon parketilla Ville Vaarala Jaakko Peltomaa Hotelli Ivalon tanssit tuntuivat olevan ”vanhojen” mieleen. – Se on se tärkein, kun siellä ovat vanhemmat ja kaikki tutut katsomassa. – Minä tanssin vanhoissa viime vuonna. Kaikilla on kova motivaatio oppia, jotta ei tulisi virheitä
Peruskoulun jälkeen muuttoauto vei hänet pieneen lukioon yli 600 kilometrin päähän kotoa. – Kyllä minun mielestäni. Nuorille on järjestetty paljon vapaa-ajan toimintaa. 3. Utsjoella saa myös tottua siihen, että vaikka ollaan Suomessa, ollaan myös Saamenmaalla. Sitten tarvitsee rohkeutta muuttaa omilleen ja itsenäistymiseen, etenkin jos muuttaa kauempaa. – Vanhempani suhtautuivat muuttoon hyvin, melkein jopa kannustivat kokeilemaan siipiä. – Jos kavereilla tai itsellä on ajokortti voi käydä vaikka joka viikko Norjan Tanassa ostamassa karkkia ja syömässä perinteisen norjalaisen nakkisämpylän (pølse med brød), tai muuten vain katselemassa Norjan puolen luontoa ja Jäämerta. Jennin arki Utsjoella on monella tavalla sitä, mitä se on Suomen muillekin lukiolaisille. Opiskelijat ja opettajat tulevat myös hyvin nopeasti tutuiksi ja lukioyhteisö on melko tiivis. Hän valmistui ylioppilaaksi viime keväänä. Utsjoella erilaista on se, että luonto on läsnä arjessakin vahvasti. Inarilainen // Keskiviikkona 19. Kyllä Utsjoki silti toi yllätyksiäkin. Toki tekemistä löytyy kylältäkin ja hän on tottunut siihen, että kun kylällä on jokin hauska tapahtuma, niin paikalla ovat silloin ”kaikki”.. He myös auttoivat muutossa. Tunturit kohoavat suoraan koulun takaa. Konkreettisia asioita mitkä ovat hyödyllisiä niin kunnollisia ulkovaatteita ja kerrastoja kannattaa hankkia, että pysyy lämpimänä. Käyn koulussa, teen läksyjä, harrastan, näen kavereita ja poikaystävää. helmikuuta 2025 12 // Muuttoauto toi Jennin Utsjoen lukioon yli 600 kilometrin päähän kotoa Jaakko Peltomaa Iiläinen Jenni Lapinkangas, 17, opiskelee nyt toista vuotta Suomen pohjoisimmassa lukiossa, Utsjoella. Luonnonläheisiä harrastuksia on helppo harrastaa, esimerkiksi kalastusta. Utsjoen luonto ja lähiretkeilyalueet ovat tulleet Jennille tutuiksi. – Erilaista on myös se, että ihmisiä on vähän. NORJASSA MATKAILU on kasvattanut suosiotaan viime vuosina. Olin myös kuullut siskoltani paljon Utsjoesta, ja se kuulosti kiinnostavalta paikalta. VAIKKA VÄLIMATKA Iin ja Utsjoen välillä on pitkä, olivat Jennin vanhemmat hyvin kannustavia ja positiivisella mielellä muutosta. Utsjoellekin on tullut lukiolaisia sitä kautta, että he ovat tulleet ensin vaihtoon yhdeksi jaksoksi ja tykästyneet niin paljon, että ovat jääneet tekemään opinnot loppuun. Lukioryhmät ovat todella pieniä ja kaikki tuntevat toisensa. Kolmen suora: 1. Jenni itse aloitti saamen kielen opinnot alkeista heti lukion alussa, jotta saa paremman käsityksen Utsjoesta ja uusien ystäviensä kulttuurista. – Halusin lukiokokemuksesta jotain uutta ja nimenomaan pieneen lukioon. – Suosittelen Utsjoen lukiota sellaisille, jotka haluavat pieneen lukioon ja jotka pitävät luonnossa liikkumisesta. – Arki on aika normaalia, tavallista koulunkäyntiä. Utsjoki on noin 1200 ihmisen saamelaisenemmistöinen kunta. – Suuri ero Iihin on se, että eletään kahden kulttuurin ja kielen keskellä. Jenni kannustaa nuoria rohkeasti tutkimaan erilaisia opiskelumahdollisuuksia myös muualla, jos sellaiset kiinnostavat. 2. – Utsjoella tarvitsee uteliaisuutta ja sosiaalisia taitoja, kuten varmasti kaikissa uusissa paikoissa. Onko pienuus Utsjoen lukion vahvuus. Mitä opiskelijan kannattaa ehdottomasti tuoda mukanaan Utsjoelle. – Kannattaa kokeilla, ei menetä mitään ja kyllä muuallakin pärjää. Utsjoella sekin on arkea, koska kunta sijaitsee Norjan rajalla. – Eniten yllätti se, että ihmiset olivat todella tuttavallisia ja kavereita sai nopeasti. Lähin isompi asutuskeskus Norjan puolella on Tanan kunnan keskusta. Jenni Lapinkankaan isosisko oli muuttanut Utsjoelle lukioon pari vuotta aiemmin. Isosiskon onnistunut lukiokokemus rauhoitti myös vanhempia. Jenni oli myös vieraillut Utsjoella siskonsa luona, joten hänen ei tarvinnut muuttaa aivan vieraaseen paikkaan. Utsjoella luonto on lähellä ja luo loistavia harrastusmahdollisuuksia. Toki toimintaa on Iissäkin, mutta täällä on paljon helpompi osallistua, kun kaikki muutkin osallistuvat. Uusi paikka voi yllättää. Jos kylällä on jokin tapahtuma, siellä on paikalla melkein koko kylä. Myös Utsjoen pienuus tuo oman erityisyytensä arkeen. Utsjoen saamelaislukiolla opetus on hyvin yksilöllistä pienten ryhmäkokojen ansiosta, joten opettajalla on hyvin aikaa jokaiselle opiskelijalle. Utsjoen lukiossa on tällä hetkellä 25 opiskelijaa. Koska myös asuminen on lukiossa käytännössä ilmaista, sitäkään ei tarvinnut murehtia. Erilaista on tietysti se, että asuu itsenäisesti, kun ei asu enää kotona. Olin ajatellut, että se voisi olla pienessä paikassa hankalampaa. Toki täällä on myös kaamos, mutta siitäkin selviää. – Utsjoella on hyvät mahdollisuudet liikkua luonnossa ja tuntureilla, ja se onkin täällä hyvin tavallinen tapa viettää aikaa. Millaiselle ihmiselle voit suositella Utsjoen lukiota. Koulussa kuulee saamea ja osallistumme moniin saamelaisiin kulttuuritapahtumiin. Mihin vain menee, aina löytää jonkun tutun. Etukäteen ei kannata vanhempienkaan murehtia, aina voi kuitenkin muuttaa takaisin, jos asiat eivät sujukaan. Silloin kun muutin, isä sanoi, että jos tulee hätä, ei se ole kuin kahdeksan tuntia ja me ollaan siellä hakemassa sinua. Vapaa-ajanviettomahdollisuudet ovat Utsjoella parhaimmasta päästä, kuten tästä Jennin esittelemästä komeasta harjuskuvastakin voi päätellä
Inarilainen // Keskiviikkona 19. Talvella hiihdän tunturissa: latuja en kaipaa, sillä hiihtäminen umpihangessa on parasta. Mutta haluaisin palata jossain vaiheessa takaisin pohjoiseen. Muu perhe palasi Nakkilaan, mutta minä halusin jatkaa lukion loppuun Utsjoella. Koulurakennus on uusi, joten meillä on terveet tilat opiskella. Perheemme on reissannut Lapissa aina, joten minäkin olen ollut tuntureilla pikkulapsesta asti. Mutta ilman saamen taitoakin Utsjoella pärjää. – Asun lukion vieressä asuntolassa, jossa minulla on oma huone. Paras paikka Utsjoella Mikä on paras tai mieleisin paikka Utsjoella. Juoksen tuntureilla ja pyöräilen. – Olen huomannut, että täällä tutustuu paljon helpommin ihmisiin kuin etelässä. Pienessä ryhmässä opetus on henkilökohtaista. Vapaa-aika kuluu luonnossa – Vapaa-ajalla harrastan liikuntaa. – Adolfin Kammi Kaldoaivin erämaassa. Keltainen velomobiili, jota sanotaan myös kinneriksi, lienee monelle tuttu näky kylillä, sillä ajan sillä noin 10 000 kilometriä vuodessa. Lisäksi käyn pelaamassa sählyä ja lentopalloa. – Tulevaisuuden ala on vielä epävarma, mutta täältä on pakko lähteä muualle opintojen perässä. – Retkeilen pyörälläni myös Norjan puolella ja olen ajellut sillä myös kotona Nakkilassa. Utsjoen luonto on todella hieno tuntureineen ja erämaineen, joten Lapin uniikki luonto on kokemisen arvoinen.. Jatkoin syksyllä biologialla ja saksalla ja keväällä kirjoitan äidinkielen, matematiikan, fysiikan, englannin ja ruotsin. Tällä hetkellä meitä on kaksi samassa asunnossa. – Saamen kieltä kuulee päivittäin, mutten valitettavasti osaa kieltä. Olin viime vuonna muutaman kuukauden Nakkilan lukiossa ja ero ison ryhmän ja Utsjoen pienen ryhmän välillä on iso. Samuel aloitti lukion Utsjoella samana vuonna, jolloin koko perhe vietti vuoden Utsjoella. Täällä olisi maksuton kuntosalikin, mutta sinne en ehdi. Ajo kotiin vie kolmisen vuorokautta yhteen suuntaan. Keittiö ja kylpyhuone on yhteinen muiden kanssa. Esimerkiksi fysiikan tunneilla olen vain minä, joten pystyn etenemään fysiikan opinnoissa omassa tahdissa. Kielitaidosta olisi ollut hyötyä, kun tein pari kuukautta seurakunnassa kanttorin töitä. Uimahalli on lukiolaisille ilmainen ja käyn siellä saunomassa. Asuminen on meille ilmaista. Ihmiset tulevat juttelemaan ja ovat kiinnostuneita, kuka olet ja mistä tulet. Utsjokelaisista noin puolet on saamelaisia. Tervetuloa Utsjoen lukioon! Samuel kannustaa hakemaan opiskelemaan Utsjoen lukioon, varsinkin jos luonto sekä liikkuminen ja retkeily luonnossa kiinnostavat. – Jäin, koska tunturiluonto vetää puoleensa juoksemaan ja hiihtämään. Onhan nämä maastot aivan toista kuin Nakkilan tasaiset peltomaisemat. helmikuuta 2025 // 13 Vapaa-ajanviettomahdollisuudet ovat Utsjoella parhaimmasta päästä, kuten tästä Jennin esittelemästä komeasta harjuskuvastakin voi päätellä. Nakkilasta kotoisin oleva Samuel Ekko (17) käy kolmatta vuotta Utsjoen lukiossa. – Täällä on pienet ryhmät, joten yksilöllistä opetusta on saatavissa ja opinnoissa voi edetä joustavasti. Kotona Nakkilassa käyn lomilla. Kauempaa kotoisin oleville lukiolaisille tarjotaan asunto. Ihmisiin tutustuu helposti Utsjoella tutustuu helposti ihmisiin. Se on vesiputouksineen ja koivikoineen kuin pieni keidas puuttoman paljakan keskellä. Pienen lukion iloja – Meitä kolmasluokkalaisia on kymmenen ja meillä on mukava yhteishenki. Myös Kevon kanjoni on hieno paikka. Samuel Ekko viihtyy Utsjoen lukiossa ja pohjoisen tuntureilla – Jäin, koska tunturiluonto vetää puoleensa juoksemaan ja hiihtämään, kertoo Samuel Ekko. – Opettajina työskentelevät vanhempani olivat kauan halunneet tehdä töitä Lapissa ja niin asuimme koko perhe vuoden täällä. – Vanhemmat ottivat rauhallisesti ja jopa kannustavasti vastaan tiedon siitä, että haluan Utsjoen lukioon, kertoo Jenni. Olisi kannattanut aloittaa saamen opiskelu silloin, kun aloitin lukion. Aloitin kirjoitukset jo viime keväänä, kun kirjoitin kemian. Kirjoitusten jälkeen on muutettava Utsjoelta opiskelemaan
– En minä sitä lapsena märehtinyt, sillä lapsena mennään intuitiivisesti vain tilanteesta toiseen. Aina uudet sukupolvet joutuvat käymään samat asiat läpi. – Tiedän, että se ei ole itsestäänselvää, että pystyy juoksemaan tai liikkumaan miten huvittaa. Palefacen mukaan sanoissa on valtava voima ja sanat ovat vallankäytön välineitä. – Se on kammottavaa, mutta toisaalta myös saavutus, sanoi taiteilija Karri Miettinen Inarissa. – Minun Pentti-ukkini osti Kaamasesta talon 70-luvulla ja olen viettänyt siellä pitkiä aikoja. – Välillä tuntuu, että tietyt sanat ovat tiettyjen ryhmien lyömäaseita, tai sitten ne ovat valtaapitävän eliitin hallitsemia, mutta todellisuudessa sanat kuuluvat kaikille. PALEFACE OLI peruskoulun viidennellä, kun hän sairastui Guillain-Barrén oireyhtymään. Mutta kun venäläinen ystäväni laulaa Moskovan kadulla Bob Dylanin laulua, niin miliisi vie hänet välittömästi putkaan ja hänelle lätkäistään pari kuukautta vankilaa päälle. Siellä oli ex-pääministeri Sanna Marin ja sitten minä. M.A. Paleface sanoi oppineensa sen, että ihmisoikeuskamppailussa ei tule koskaan mitään lopullista voittoa. Toisaalta voin sanoa, että tämä on myös meikäläisen suurin saavutus. – Hiljattain poliisi ratsasi yhden kaupungin uusnatsisolun. – Tietyt voimat ja oranssikasvoisen miehen edustajat nousevat aina vain esille ja yrittävät peruuttaa asioita, joita ihmisoikeustaistelijat ovat saavuttaneet. Voin haukkua siellä ministereitä, eikä minua kukaan hae pois. Nyt jälkikäteen tajuan, että se aika jätti minuun jälkensä. – Siitä on jo aikaa, se oli CD-levyjen kultakautta, kun keikan jälkeen vanha punkkari tuli sanomaan, että älkää tehkö CD:tä, sillä CD tukee sotia. Se oli vähän huvittavankin kuuloista, mutta kun vanha punkkari sen tosissaan sanoi, niin arvostus sille. Inarilainen // Keskiviikkona 19. Lievemmissä luonnehdinnoissa hän on kommari, joku taas pitää häntä vain saatanan sössöttäjänä, johon ei auta muu kuin nyrkinisku syvälle aivoihin. – Minä voin mennä vaikka tuonne Sajoksen pihalle laulamaan protestilaulua Suomen hallituksesta. helmikuuta 2025 14 // Paleface puhui sanojen voimasta Šielâssa: ”Ketään ei laiteta uuniin” Jaakko Peltomaa – On aika huvittavaakin, kun ajattelee, että musta on tullut internetin syvän päädyn hahmo. Alkujärkytyksen jälkeen olin otettu, että neljästä hahmosta minä olin nimenomaan tuo örähtelijä. Pyörätuoli kiinnosti skidinä ja opettelin keulimaan sillä. Tämä onkin aika jännää, että lopullista voittoa ei saavuteta koskaan. Olen siellä yksi suvakkikuvaston punavihreistä mädättäjistä, joihin puretaan pahaa oloa nimimerkillä ja omalla nimelläkin, ihmetteli räppäri, taiteilija Paleface alias Karri Miettinen puhuessaan sanoista ja sanataiteesta Inarin uuden koulun eli Šielân tiloissa ennen keikkaansa Papanassa. Paleface örähteli huppunsa sisältä, että riistäjät. Kai se tuli jostain siitä, että pienen ceedeelevyn takana on valtava amerikkalainen levyjätti ja se on sitten valtavaa teollisuutta, josta menee lonkerot myös aseteollisuuteen. – Minä lähden siitä, että ketään ei laiteta uuniin. Mari Perankosken Sini Sabotage näytteli takapuolta ja Petri Nygård joi vain kaljaa. Koen saaneeni tuosta kokemuksesta suuren myötätunnon erilaisia ihmisiä kohtaan. Kun on Suomi-räpin pitkäaikaisin puurtaja, niin lopulta pääsee myös sketsihahmoksi Putous-ohjelmaan. JAAKKO PELTOMAA. Karri-poika joutui muutamaksi kuukaudeksi pyörätuoliin ja hän oli pitkään pois koulusta. -Papanan konserttiin en jaksa tulla, lähden kotiin Lismaan lukemaan ja nukkumaan, kertoi Palefacen ihailijaksi tunnustautuva Riitta. Paleface sanoi keränneensä talteen kaiken löytämänsä itseensä kohdistuneet herjausja solvauskirjoitukset. Hän muistutti, että ei siitä kovin pitkä aika ole, kun suomalaisia taiteilijoita vietiin käräjille ja jopa vankeuteen, kun he puolustivat sananvapautta ja ilmaisivat itseään taiteen keinoin. Hänet vietiin Jyväskylän kesästä helikopterilla putkaan. Sieltä löytyi satoja kiloja räjähteitä ja sitten lista ihmisistä, joihin aiottiin kohdistaa poliittinen attentaatti. – Siellähän meitä oli pikku-räppäreiden mehukesteillä kaikki mun ystävät. Puolustan ihmisoikeuksia ja lähden siitä, että ketään ei kiusata. PALEFACE OLI kiitollinen siitä, että Suomessa on, ainakin omalla tavallaan, sanomisen ja ilmaisun vapaus. Paleface piti tätä kummallisena siinä mielessä, että hänen puheensa ja vaatimuksensa eivät ole loppupelissä kovin radikaaleja. PALEFACE NOSTI samalla hattua vanhoille punkkareille, jotka elävät niin kuin opettavat. – On tämä kieltämättä johtanut siihen, että joskus mietin, olenko turvassa aivan kaikkialla mihin haluaisin mennä, tai ovatko läheiseni turvassa. – Hannu Salama, Harri Koskinen, Mattijuhani Koponen, he ainakin joutuivat käräjille. Eihän nämä mun jutut ole sen kummempia kuin meidän kaikkien mummojen opetukset. Numminen lainasi yliopiston kirjastosta gynekologian oppikirjan ja luki sitä jazzbändin tahdissa. Kun Pentistä aika jätti, niin talo myytiin ja Kaamasen reissut olivat historiaa, mutta paljon on Lismasta Palefacea kuuntelemaan tullut Riitta Näkkäläjärvi osti myös taiteilijan elämänkertakirjan Protestilaulaja. Antti Holma eli Elastinen oli ADHD-pikkupoika, joka ei pysynyt hetkeäkään paikallaan. Lista oli aika lyhyt. Paleface kertoi, että Inari on hänelle tuttua seutua lapsuusvuosilta. Paleface pääsi Sanna Marinin kanssa uusnatsien tappolistalle. Se oli iso kokemus siitä, että ihminen ei aina voi valita omia ominaisuuksiaan tai päättää omia olosuhteitaan. Nämähän on mummoilta opittua tavaraa ja otteita jostakin YK:n ihmisoikeusjulistuksesta vuodelta 1948, ei nämä sen vaarallisempia ole, hän naurahti. Tämä on pelottavin asia, mihin olen joutunut
Lismasta Palefacea kuuntelemaan tullut Riitta Näkkäläjärvi osti myös taiteilijan elämänkertakirjan Protestilaulaja. Mutta mun oli pakko tehdä se. Ei aktivismi ole mitään selkääntaputtelua ja paistattelua. Piti mennä 50 vuotta, kunnes tuli muuan V.A. – Upeasti vedätte kertosäkeen. -Papanan konserttiin en jaksa tulla, lähden kotiin Lismaan lukemaan ja nukkumaan, kertoi Palefacen ihailijaksi tunnustautuva Riitta. " Olihan jo Helsinki– Shangri-La omanlaisensa statement, mutta internetin syvimpien pimeiden loukkojen maalitaulu musta tuli vasta Emme suostu pelkäämään jälkeen. Kuvassa Pasi Valtonen, Karri Miettinen, Jaakko Valtonen, Juha Valtonen ja Atte Miettinen. Ehkä meillä oli telepaattinen yhteys, tai sitten Ailulla on käytössä jotain vakoilutekniikkaa, vitsaili Paleface. Kun Paleface ennen Inarin Kirkonkylään tuloa kävi syömässä Ivalon Kultahipussa, niin häntä vastaan käveli, ei kukaan muu, kuin Ailu Valle itse. Illan aikana hän esitti myös pari biisiään ja yhden laulun kertosäkeen sai laulaa yleisö. – Sibeliuksen Finlandia elää omaa elämäänsä eri puolilla maapalloa ja minä tykkään tästä Song of Peace-laulusta. – Moni tarjosi Finlandiaan sanoituksia, mutta Sibelius sanoi, että tämä on instrumentaaliteos. – Se oli ihmeellinen tapaaminen. HÄN HEMMOTTELI inarilaisia myös Finlandia-sävellykseen tehdyllä vanhalla amerikkalaisen metodistikirkon rauhanlaululla. Sibeliushan teki Finlandian ylioppilaiden kapakkaillanistujaisiin protestisävelmäksi aikana, jolloin siellä vastustettiin tsaarinvaltaa. helmikuuta 2025 // 15 muistoja Kaamasen ajoilta. Inarilainen // Keskiviikkona 19. Paleface on tehnyt yhteistyötä Ailu Vallen kanssa. Nyt tiedän mistä löydän uuden kuoron, kun tarvitsen sellaista keikalle, nauratti Paleface inarilaista yleisöään. Tämä onkin meidän yhteinen eka keikka. Karri Miettisen isä Pekka Miettinen on ylirajavartija evp Jaakko Valtosen lapsuudenystävä. Koskenniemi, joka teki Finlandiaan sellaiset sanat, että ne kelpasivat myös Sibeliukselle. Se on tosi kusinen asema olla, mutta se on myös aktivistin rooli. JAAKKO PELTOMAA. Miettisen pojat viettivät kesää Valtosen mökillä Nellimöjärven rannalla vuonna 1989
Alkujaan Vienan Karjalan miesväki kulki Jäämeren rannalla kalastamassa ja moni pestautui muutamaksi kuukaudeksi kalastusalukseen. Petsamo oli kansojen sulatusuuni ja yksi kansallisuus siellä olivat Vienan karjalaiset. SUOMEN MENETETTY itäinen käsivarsi, Petsamo, elää vielä tiiviisti vanhojen petsamolaisten muistoissa. He jättivät jälkeensä Pikku-Petsamon nimen. Myös luonteva kanssakäyminen Petsamon Jäämeren rannan asukkaiden ja Norjan Jäämeren rannan asukkaiden kesken käy ilmi kirjasta. Tänä päivänäkin alueen virallinen nimi on kartoissa ja osoitepaikkatiedoissa Pikku-Petsamo. Alkuun he asuivat Ivalon kylän laidalla tilapäismökeissä, armeijan parakeissa ja losokämpissä, kunnes tilalle alkoi nousta oikeita pieniä asuinmökkejä. Kirjassa on pieni alkuteksti myös Anna-Riitta Mosorinilta, jossa kerrotaan, kuinka kansainvälinen paikka Petsamo aikoinaan oli. Kotiseutu on aina ihmiselle rakas, joten ei ihme, että vieläkin joka vuosi ilmestyy vanhojen petsamolaisten omaelämänkertateoksia ja pieniä muistelmia oman suvun Petsamon historiasta, evakkotaipaleista ja jälleenrakennusajasta. Kun Petsamossa ravasi tutkijoita, kirjailijoita, kansanperinteen kerääjiä, valokuvaajia, sun muita, niin ei ole mitenkään tavatonta, että aivan tavallista arkeaan elävät petsamolaiset päätyivät aikakirjoihin tavalla tai toisella. Inarilainen // Keskiviikkona 19. Tämän voi nähdä myös Lyydia Anisimoffin sukupuusta, josta löytyy muun muassa puolalaista verta. Kirja on tehty yhteistyössä Anna-Riitta Mosorinin kanssa sekä Lyydian sisaren tyttären Pirkko Lindholmin kanssa. Nyt tuo sukupolvi on kuollut, mutta jälkensä nuo Ivalon itälaidan Petsamon siirtolaiset jättivät historiaan. Elämä oli köyhää, mutta petsamolaisuus yhdisti ja iltaisin kokoonnuttiin jonkun petsamolaisen pirttiin muistelemaan menneitä, soittamaan huuliharppua – ja hieman itkemäänkin kadotettua kotiseutua praskamukin ääressä. EI ELÄMÄ tietenkään Petsamossakaan aina kovin ylellistä ollut, mutta toimeen tultiin, kun meri antoi kalaa. Niilo Saverikon muistelmiin vuoHe ovat jo kuolleet, mutta he jättivät jotakin jälkeensä Ivaloon – He jättivät Pikku-Petsamon Porovaarassa. Mosorin oli korvaamaton tietolähde Petsamon vienankarjalaisista suvuista ja Pirkko puolestaan oli Lyydialle korvaamaton apu tietotekniikan käytössä ja monenlaisen muunkin tuen muodossa. Katovuodet ja nälkä koettelivat Vienan Karjalaa ja silloin Jäämeren rannoille muutti pysyvästi väkeä Pohjois-Vienan kylistä ja Vienanmeren rannikkokylistä. helmikuuta 2025 16 // Jaakko Peltomaa Jäämerentien varteen Ivalon itälaidalle asutettiin sodan jälkeen kymmeniä petsamolaisperheitä. Tien laitaan ja Ivalojoen Karsimukan rannoille syntyi oikea petsamolaisten kylä. He pitivät Vuoreijassa leipomoa. Muuttopäätös oli helppo, sillä olihan seutu tuttu ja osin sen asukkaatkin miesväelle jo tuttuja heidän aikaisemmin tekemiensä kalastusreissujen ansiosta. Arkangelin ja Vuoreijan välit olivat aikanaan tiiviit pomorikaupan ansiosta. Lyydia syntyi vuonna 1938 Petsamon Porovaaran kylässä. Osa heistä oli kolttasaamelaisia, mutta monet asukkaista olivat myös Petsamon karjalaisia, aikoinaan Vienan Karjalasta Petsamoon vaeltaneita nälkäpakolaisia. Kulkuyhteydet eivät olleet ongelmana, sillä kulkihan Trifonan ja Vuoreijan välillä peräti matkustajahöyryalus. Lyydian esi-isistä Vasili Anisimoff oli juuriltaan puolalainen. Ovella seisova poika jäänyt tunnistamatta. Kuvassa oikealta leski Vasilista eli Vassi Kemoff, hänen tytär Eudokia Anisimoff, Martta Hiltunen ja Serafima eli Sarkka Vassintytär Kemoff sylissään Eudokian Katri-tytär. Jäämeren rannikko oli monien kansojen sulatusuuni. Hän oli muuttanut Vuoreijaan vuonna 1865 Etelä-Venäjältä Astrakhanin kaupungista Arkangelin kautta vaimonsa Anna Gregoriovnan kanssa. Kirjaa varten on käyty tarkoin läpi kaikki Suomen Petsamon ajan historialliset lähteet, joissa kirjailijan perhe jollakin tavalla esiintyy. Muistikuvani ovat onneksi yllättävän selkeitä, koska lapsen mieleen jää tärkeimmät tapahtuneet asiat koetun mukaisesti, kirjoittaa Lyydia Anisimoff. Kirjansa alkusivuilla Lyydia tuo esille, kuinka suurin osa petsamolaisista on jo nukkunut pois ja muistelijat ovat vähässä: – Olen perheemme ainoa elossa oleva henkilö muistelemaan niitä aikoja ja valitettavasti toisilta en voi enää kysyä mitään. Suomen Petsamon ajan muistelijoihin liittyy myös Leila Virolainen, alkuperäiseltä nimeltään Lyydia Anisimoff, joka kirjoitti viime vuonna omakustannekirjan Petsamon evakon muistelmat. JAAKKO PELTOMAA. Valokuvan on ottanut Hannes Pukki vuonna 1929
Lyydia mainitsee, että hänen vanhempansa tutustuivat Pikku-Petsamossa pariskuntaan, joka omisti Kittilän kunnan Vuoman kylässä pienen maatilan. Eipä Suomen ajan Petsamosta ole paljon nähtävillä, eikä itärajan taakse edes pääse, kun Ukrainan sota on katkaissut suhteet ja liikenteen. Lyydian muistoissa Pikku-Petsamon suunnalla oli kaatopaikka ja sinne tuotiin karamelliä ja elintarvikkeita Taka-Lapin kaupan tulipalon jäljiltä. Perheen äiti kävi siivoamassa useissa ivalolaisperheissä ja myös Taka-Lapin vastaavan rouvan kotona. Koulumatkaa oli Ivalojoen toiselle puolelle yli kolme kilometriä, eikä koulukyydeistä tietenkään tiedetty mitään. Mitenpä lukea kotona läksyjä, kun karbiidivalo oli vain pieni tuikku. Kun läksyjen teko oli mitä oli hämärässä, niin sitä tarkemmin piti yrittää oppitunneilla omaksua kaikki se mitä opettaja opetti. Inarilainen // Keskiviikkona 19. Lyydia mainitsee kirjansa loppusanoissa, että laulussa sanotaan, Hangosta Petsamoon, mutta hänen tiensä kulki päinvastoin, Petsamosta melkein Hankoon: – Löysin täältä itselleni miehen, menimme naimisiin ja avioliittomme kesti 40 vuotta. Emäntäkurssin käynyt Lyydia toimi sirkkeliporukan kokkina ja sirkkeliporukassa hän tienasi huomattavasti paremmin kuin Vuoman kylän osuuskaupassa. Lyydia kummasteli, miksi portaiden alle on laitettu tuollainen neulatyyny, mutta aikuiset hymähtivät, ettei se ole mitään tärkeää. Anisimoffin perheen tarina Pikku-Petsamossa päättyy siihen, kun he muuttivat Ivalosta Kittilään. Kun uistinta vedettiin edestakaisin joessa, niin aina nousi veneeseen harjusta ja taimenta. Karbiidilamppu antoi valoa losomökkiin ja Lyydia on vasta aikuisena ymmärtänyt, että aika paljonhan tuo alkeellinen valaistus rajoitti arkielämää ja jopa läksyjen tekoa. Lyydia ihmettelee, kuinka köyhää se elämä saattoikin olla Pikku-Petsamon vuosina. Pojille Pikku-Petsamo oli ihanteellista asuinseutua, koska se oli täynnä sotaromua, ammuksia sekä jotain armeijan ammusmateriaalia, jota sanottiin kuttaperkaksi. Räme piti jumalanpalveluksia yhdessä Pikku-Petsamon talossa ja mukana oli myös kanttori Hentunen. Vaihtovaatteitahan ei paljon ollut valittavaksi asti. Myös Enojärvet asuivat Pikku-Petsamossa ja heidän talon luona oli mahtava rinne, jossa oli mukava lasketella suksilla ja pahvinpaloilla talvisin. Saaveista hakattiin puukolla marjatönkin palasia ja marjat keitettiin sopaksi tai laitettiin piirakan päälle. Petsamossa heinänteossa Lyydian mummo osasi seisauttaa verentulon, kun joku oli niittänyt kaveriaan pohkeeseen. Kanttori opetti lapsille liturgiaan kuuluvia lauluja, ja se oli itsestään selvää, että kanttorilla tai rovastilla oli aina mukana karamellejä, joita jaettiin lapsille. helmikuuta 2025 // 17 delta 1921 on päätynyt kertomus, kuinka Petsamon metsävaroja arvioimassa ollut Saverikko poikkesi Porovaarassa mökkiin, jossa oli kotona vain vasta vihitty kaunis 17-vuotias nuorikko, Eudokia Anisimoff, kirjailijan äiti. Anisimoffin perhe pääsi asumaan Ivalon kylän itälaidalle. Lyydian muistikuvissa hänen äitinsä kutoi lapsille kangaskenkiä, joita käytettiin keväisin ja pitkälle syksyyn. Petsamon evakon muistelmat kertoo Anisimoffien perheen elämästä Petsamossa, evakkotaipaleesta ja jälleenrakennusajasta. Eihän Ivalojoki Jäämeren veroinen ollut, mutta se antoi uistimilla taimenta ja harria ja verkoilla siikaa. Äiti saikin joskus jotakin ylimääräistä ”tiskin alta” Taka-Lapista. Vaivihkaa Lyydia-tyttönen kuitenkin kuuli emäntien keskustelevan neulatyynystä – neulatyynyn oli tarkoitus kirota erään tyttären ja nuorukaisen alkava parisuhde, kirouksen asettaja kun oli sitä mieltä, että parisuhteen pitää kariutua. Lyydia ihmettelee, kuinka kotimökki oli talvi-iltaisin kosteutta täynnä, kun lapset työntyivät sinne märillä vaatteillaan. KORTTIAIKAA ELETTIIN ja Kansanhuollosta sai perheen pääluvun mukaan ostokortteja, ja vain niitä vastaan sai kaupasta sokeria, jauhoja ja rasvoja. Myöhemmin Lyydian korviin kantautui, että ivalolaiset jakajat ja Ivalon parempi väki pitivät huolen siitä, että he saivat itse viedä kotiinsa parhaimmat vaatteet. Sienet suolattiin omaan saaviin vahvaan suolaveteen, joka ei talvellakaan jäätynyt. Ivalojoen ranta ei ollut aivan huono asuinpaikka vienankarjalaisperheelle. JAAKKO PELTOMAA ALFRED KOLEHMAINEN. Avustustavarat vietiin Ivalon kansakoulun lähellä olevan ison talon vintille. Ja hillaa löytyi likeiseltä Neitiaavalta. Mieheni sairastui vakavasti ja nukkui pois 2012. Jäniskosken voimalaitoksen rakentaminen alkoi 1947 ja työmaalle pääsi myös Anisimoffin perheen isä ja kaksi veljeä. Ivalojoki antoi hyvin kalaa sotien jälkeen. LYYDIA MUISTAA myös Amerikasta Ivaloon tulleet UNNRA-avustuslähetykset. Petsamossa vienankarjalaiset olivat aina tottuneet keräämään kodin ympäriltä talven sienet ja marjat. Tässäkin mielessä Pikku-Petsamo oli hyvä asuinpaikka. Kuivaniemeltä perhe muutti Ivaloon, koska siellä oli kymmeniä muitakin petsamolaisperheitä ja isä-Efraim oli sitä mieltä, että Ivalossa olisi hyvä elää, kun siellä on niin paljon petsamolaisia sukulaisia. Jäniskosken ansiosta perheen elintaso hieman koheni ja miehet toivat losomökkiin tuliaisiksi myös haitarin. Kastikkeena oli kulhossa kalanmaksaöljyä, johon kalanpalasia kasteltiin. Ja voi, kuinka se kalanmaksaöljy oli hyvän makuista, kirjoittaa Saverikko vuonna 1921. Perhe kävi keräämässä Karsimukan reunoilta erikoista heinää, jota kuivattiin ja siitä hakattiin oikeaoppista kenkäheinää. Edesmennyt Niilo tunnettiin Petsamon Pavarottonina ja monet vanhat ivalolaiset muistavat vieläkin, kuinka Niilo kajautti venäläisen kansanlaulun Nadjan kuin paraskin oopperalaulaja. Moni perhe sai asunnokseen armejan parakkiteltan ja tuollaisessa parakissa Anisimoffitkin asuivat sen aikaa, että isä Efraim sai tehtyä mökin omin käsin. Lyydian muistikuviin on jäänyt käsitys, että Kansahuolto olisi jakanut kangaskenkien kaavoja sekä kankaita perheenäideille, joten se olisi innostanut tällaisten kenkien tekemiseen. Talossa ei ollut sillä hetkellä muuta ruokaa kuin suolattua turskaa. Tällä kertaa niitä ei vain laitettu karvakengän täytteeksi, vaan äidin tekemien kangaskenkien lämmikkeeksi. Emäntä arvioi, että kolmen tai neljän tunnin keittämisellä turskasta saadaan liiat suolat pois ja siitä syntyy päivällinen. Lampun kanssa piti yleensäkin toimia varovasti, sillä yleisesti uskottiin, että karbiidi saattaa räjähtää. Anisimoffin lapsilla ei aina ollut kaikilla kunnon kenkiäkään, joten he kävivät vuorotellen koulussa. Lyydia Anisimoffin perhe lähti Lapin sodan alta evakkoon Kalajoelle, josta matka jatkui Kuivaniemelle. – Ruokakin valmistui lopulta. Hän ihmettelee myös äitiään, joka illanhämärässä kävi läpi lasten vaatteet ja sai ne kuivaksi aamuun mennessä, jolloin lasten täytyi kävellä kouluun. Myös kengät ja vaatteet olivat kortilla. PIKKU-PETSAMON vuosilta Lyydia muistaa myös ortodoksikirkon rovastin Yrjö Rämeen vierailut. Kuttaperkka syttyi helposti ja pamahti mahtavasti, kun sen asetti kannon päälle. Mummo laittoi kätensä haavan päälle ja mumisi joitakin sanoja, jonka jälkeen verentulo pysähtyi. Talvella matka hieman lyheni, kun puolessa välissä matkaa oikaistiin jään yli toiselle puolelle jokea. Kerran Pikku-Petsamon lapset saivat herkutella vatsansa täydeltä myös kaatopaikalta löytyneillä makeisilla. Parkkinan kirkko oli Anisimoffin perheen kotikirkko. Lapset kävivät vuorollaan katselemassa vinttiä, joka oli täpösen täynnä laadukasta tavaraa ja vaatetta. Losomökissä soitto ja laulu raikui ja monesti siellä tai jonkun muun pikkupetsamolaisen talossa pidettiin iltamia. Hän pääsi siskonsa kautta töihin inarilaiseen sirkkeliporukkaan, joka sahasi lautaa ja lankkua Saksaan. Vienankarjalaisten keskuudessa Petsamossa eli vielä ripaus luonnonuskoa ja luonnonparannuskeinotkin tunnettiin. Karjalaisella luonteella kaikesta kuitenkin selvittiin, eivätkä lapset tienneet olevansa köyhiä, koska elämä oli samanlaista muissakin Pikku-Petsamon mökeissä. Ulos ei paljoa nähnyt, sillä yksiruutuiset ikkunalasit olivat huurussa. Lyydia arvelee, että suojelusenkeli oli varmasti mukana noilla reissuilla, sillä eihän jää aina ollut kovinkaan kantavaa loppusyksyllä tai loppukeväällä. Marjat säilytettiin puusaaveissa ja talvella ne jäätyivät. LYYDIA MUISTAA , että kerran yhden Pikku-Petsamoin mökin portaiden alta löytyi pieni kangastyyny, johon oli pistetty useita nuppineuloja. ISÄ EFRAIM ikävöi Jäämerta ja sen kalansaaliita, mutta ei Ivalojoen rantakaan vanhalle Jäämeren miehelle aivan kelvoton asuinpaikka ollut – parempihan se oli kuin Tervolan musta kuusikkokorpi. Tämän maatilan he ostivat ja Kittilään muutti Lyydiakin, mutta vielä kerran hän palasi Ivaloon. AHDAS LOSOKÄMPPÄ ei ollut kovin virikkeellinen paikka lapsille, joten he viettivätkin vapaa-aikansa ulkosalla. Vanha Jäämeren kalastaja varmasti oppi pian näkemään ja vaistoamaan, mihin kalanpyydykset kannattaa Ivalojoessa virittää. Kovin ylellinen ei Pikku-Petsamoon noussut ”omakotitalo” ollut, sillä se tehtiin losoista. Niinpä Lyydia meni hienon kaupunkilaistakkinsa kanssa kotiinsa ja siellä äiti päivitteli, että voi, kun olisit huomannut ottaa edes kengät itsellesi. Vinttihän oli aivan täynnä tavaraa, joten olisi sieltä Lyydiallekin pitänyt lohjeta muuta kuin epäkäytännöllinen takinreplu. Joku aikuisista viittoi kädellään kaunista takkia ja sanoi, että tämä on Lyydialle. Anisimoffin perhe oli erittäin musikaalista ja velipojista Niilo oli taitava laulaja. Sieniä löytyi, eikä niiden keräilijöitä ollut liikaa, sillä vanhat ivalolaiset varmasti jättivät sienet keräämättä ja syömättä. Losokämpässä iso perhe asui viisi vuotta. Söimme sitä tuvassa sormin. Mutta Norjan Svanvikin näköalapaikalta voi nähdä Petsamon Nikkelin piiput, siinäpä kaikki mitä tänä päivänä voimme Petsamosta nähdä. Lapsille tuli joulu keskelle kesää, kun he löysivät kaatopaikalta hieman nokeentuneita Budapest-konvehtilaatikoita, joiden sisällä oli makoista suklaatia, joka oli saanut hieman savun aromia joukkoonsa. Oli kiireetön sunnuntaipäivä ja Saverikko päätti, että jäädäänpä tupaan porisemaan ja odottamaan kalapäivällisen syntyä. Jäin taivaltamaan tätä elämääni eteenpäin. Mökki ei ollut liian tilava, sillä aina osa porukasta nukkui siskonpetissä lattialla ja tilanpuuteen takia jonkun täytyi nukkua myös pöydän alla
Illoissa voit antaa esirukouspyyntösi yhdessä rukoiltavaksi tai pyytää henkilökohtaista esirukousta luotettavilta rukouspalvelijoilta. Pekankulmassa, Petsamonja Piiskuntien risteyksessä. klo 18 Rukouskokous Su 23.2. Olet lämpimästi tervetullut! DIAKONIAN KIRPPUTORI: Diakonian kevätkirppis on auki 24.2.-15.3. klo 11 messu, pyhäkoulu messun aikana. klo 15 nuorgamin kerho alakouluikäisille, koulun liikuntasalissa. Sydämellisesti tervetuloa! Pe 21.2. Muistotilaisuus lähiomaisetn kesken. Iltapalaa tarjolla. SAARISELÄN KAPPELISSA: Su 23.2. Yhteistä laulua johtaa musiikkiryhmä, jota johtaa seurakuntapastori Petteri Mannermaa, joka on myös musiikin maisteri. Kiitos kotihoidon ja terveyskeskuksen henkilökunnalle äitimme hyvästä hoidosta. aukioloaikoina 040 137 1879, muulloin 045 266 1857/Reija tai 040 707 2669/Seija. KE 19.2. KARIGASNIEMELLÄ: Ma 24.2. Diakonia LÄHIMMÄISPALVELUILTA: HUOM. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Anja p.040 750 6286. www.inarinseurakunta.fi Utsjoen seurakunta Seurakunnan viikko UTSJOELLA: To 20.2. Kiitos Attendon henkilökunnalle Timon hoidosta. helmikuuta 2025 18 // Inarin seurakunta Kuolleet Timo Aukusti Saniola 83v Seurakunnan viikko INARIN KIRKOSSA: Su 23.2. Palokangas * 2.5.1934 Ivalo † 28.1.2025 Ivalo Ei syki enää sydän lämpöinen on poissa rakas, läheinen. ( Ps. Tämän kerran aiheena: ”Millainen Jumala on.” Tervetuloa tutustumaan kristinuskon perusteisiin yhdessä toisten kanssa! Pohdimme muun muassa sitä, miten kolme persoonaa voi olla yksi Jumala ja sitä, miten Jumala voi olla hyvä, kun maailmassa on niin paljon pahaa. Tervetuloa! SEURAKUNNAN KERHOT, VÄLIPALAPYSÄKKI JA KUORO jatkuvat edellisviikoilla ilmoitetulla tavalla. klo. klo 19 viikkomessu. LISÄTIEDOT: Facebook: Inarin seurakunta. 121:1-2) Petteri Mannermaa, seurakuntapastori, Inarin seurakunta Kirje seurakunnasta Verkosta tuoreimmat uutiset ja parhaat jutut inarilainen.fi. KIRKKOHERRANVIRASTO suljetaan klo 12. klo 18 lähimmäispalvelussa toimivien tapaaminen kirkkoherranviraston päätykolmiossa. 20.10.1941 k. Su 23.2. 28.1.2025 Takana elämän tuulet, eessä rauha iäisyys Timoa muistaen omaiset Siunaus toimitettu. klo 16 seurat rauhanyhdistyksellä. klo 11 messu kirkossa, Juha Maalismaa. IVALON HELLUNTAISEURAKUNTA To 20.2. Ke 26.2. Rakkaudella kaivaten Lapset perheineen lastenlapset perheineen muut sukulaiset ja ystävät Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan Ivalon kirkossa 28.2. Illat järjestetään yhteistyössä Ivalon helluntaiseurakunnan kanssa. Kotisivut: www.ivalonhelluntaisrk.fi Facebook: Ivalon Helluntaiseurakunta Tervetuloa tilaisuuksiin! Mijjân räähis Rakkaamme Anna Maria KUUVA * 4.10.1938 Nellim Ahvenjärvi † 8.1.2025 Ivalo Hiärrá lii muu paaimân, ij must mihheen váilu. klo19 messu. Lämmin kiitos osanotosta. Ikuisesti ja lämmöllä kaivaten Leila perheineen Petri Antti perheineen Siiri Helmi perheineen Leila perheineen Pertti Serkut perheineen Wilima ja lapset sukulaiset ja ystävät Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme että rakkaamme siunataan 28.2.2025 klo.15:00 inarin kirkossa, jonka jälkeen muistotilaisuus papanassa, tervetulleita ovat kaikki Pentin läheiset ja ystävät. Tervetuloa laulamaan yhdessä hengellisiä lauluja ja rukoilemaan toinen toisemme puolesta esirukouspyyntöjen mukaan. Minä saan avun Herralta, hä neltä, joka on luonut taivaan ja maan. Inarilainen // Keskiviikkona 19. 23:1 Aaibâšmáin Kaivaten Saammâl-viljâ Aune-uábbi Heikkâ-viljâ Sisarusten lapset perheineen Siunaus toimitettu läheisten saattamana. klo 17.00 ehtoopalvelus kirkossa, ruokailu ja ohjelmaa kylän Kodalla. AINEELLISEN AVUN MAKSUKORTIT VÄHÄVARAISILLE: Aineellisen avun maksukortteja on jälleen jaossa vähävaraisille henkilöille ja perheille Inarin seurakunnan diakoniatyössä 10.2.14.3.2025 (tai siihen asti, kun kortteja riittää). Ivalon kirkossa klo 18. klo 13 hartaus Utsjoen Laphan Goahtissa ja klo 14 avopalvelukeskuksessa. klo 17 Jumalanpalvelus Yhteydenotot: 040 825 2918 Sami Kauppinen Kirpputori auki ti, ke ja pe klo 11-16 sekä to klo 11-17. NUORGAMISSA: Ke 26.2. Otathan yhteyttä diakoniatyöntekijöihin: Anu Huhtamella 040 5071713 tai Anja Karhula 040 7506286 Muut IVALONLAAKSON RAUHANYHDISTYS: Su 23.2. RUKOUKSEN JA MUSIIKIN ILTA: Ke 26.2. Maksukortit jaetaan henkilökohtaisesti sovittuna tapaamisaikana. MUUTTUNUT AIKA! Ke 19.2. Tai haluaisitko laulaa rukousja ylistyslauluja yhdessä toisten kanssa. klo 18 Ivalon kirkon alakerrassa. Hyväkuntoista tavaraa otetaan lahjoituksena vastaan. Minä kohotan katseeni vuoria kohti. 29.1.2025 Katkesi kultainen rihma, vierähti hopeinen lanka, hetkenä aamun hiljaisen, saapui iäisyys, rauha ikuinen. klo 12 päiväkahvit ja yhteistä tekemistä seurakuntatalolla. Ilmoittaudu yhteiskuljetukseen, Kaisalle 0407522966. Iltapalaa tarjolla. Ps. klo 10.00 liturgia ja kirkkokahvit Sevettijärven kirkossa Ivalon kirkon täyttää rukous ja laulu Oletko kaivannut, että saisit apua elämäntilanteeseesi, sairauteen tai mihin tahansa sinua vaivaavaan asiaan. Mistä saisin avun. MAINOS Rakkaamme Ulla Inkeri VUORELA o.s. Rakkaamme Pentti Iisak Olavi PAADAR s. klo 10 perhekerho ja klo 18 nuortenilta +13 -vuotiaille nuorille srk-talolla. Kiitämme osanotoista ja Anna-Maijan hyvästä hoidosta Palvelukeskus Koivikossa. Illassa on mahdollisuus myös henkilökohtaiseen esirukoukseen. klo 17 kirkkoherranvirastotalon päätykolmiossa, Sairaalantie 5. Maksukortin arvo on 40 euroa ja sillä voi hankkia elintarvikkeita sekä välttämättömiä perustarvikkeita Stai K-ryhmän kaupoista. Ma, ti, to ja pe iltatilaisuudet klo 19. klo 13 Matti Vallella. Kuvasi kultaisen suljemme kätköihin sydämen. Tapahtuma järjestetään yhdessä helluntaiseurakunnan kanssa. klo 18 alkaen. Puh. Mukana Elon väkeä Rovaniemeltä. Mannermaa Petteri, Huhtamella Anu NELLIMIN PORINAPIRTTI: Pe 21.2. Tuotto diakoniatyölle. klo 19 nuortenilta +13 -vuotiaille nuorille kappelilla. USKON PERUSTEET: To 20.2. Mahdollisuus on myös sairaiden öljyllävoiteluun sekä rippiin ja synninpäästöön. 11.00. Kuolleet Seurakunnalliset Surun koskettaessa inarilainen.fi/ lukijailmoitukset Tee kuolinilmoitus tai surukiitos rauhassa itsepalvelukanavassamme: Porotorstai Sevettijärvellä to 20.2. Ke 26.2. Pe 21.2. 11.5.1955 k. Kirpputori avoinna ARKISIN klo 1017 JA LAUANTAISIN klo 10-14. Mikäli vastauksesi jompaan kumpaan kysymykseen on kyllä, niin sinun paikkasi on kuukausittaisissa rukouksen ja musiikin illoissa, jotka alkavat keskiviikkona 26.2. Veljemme Timo Aukusti SANIOLA s. ERITYISLASTEN (ELO) VANHEMPIEN TAPAAMINEN: Ma 24.2
Lapin osuus tuosta määrästä on 2 935 kilometriä ja tämän lisäksi Lapista löytyy moottorikelkkailu-uria peräti 5 000 kilometriä. Siinä kun joutuu joka 50 metrin välein potkia lunta tai värkätä vesikossa, niin aikaa kuluu nopeasti, Leppäkangas jatkaa. Miltä näyttivät kelkkakelit sunnuntaiajelijan vinkkelistä. Metsähallituksen virkistyskäytön asiantuntija Aimo Leppäkangas kertoo, että Inari-Utsjoki alueen kaikki moottorikelkkareittien merkinnät ovat valmiina – alueelle on nyt pystytetty noin 8000 reittimerkkiä, mikä tarkoittaa noin 400 ajettavaa kilometriä. Käänsimmä kelkat sitte takasin Saariselkää kohti, sillä suunnitelmissa olisi viettää siellä yksi yö. Jussi Ruotsalainen käväisi katsomassa ystävänsä Jaakko Nurmen kanssa millä mallin Inari-Kittilä-alueen kelkkailukelit ovat. Leppäkankaan mukaan lunta on riittävästi. Leppäkankaan mukaan tänä talvena Inarilla ei ole nimeksikään vesikkopaikkoja. VILLE VAARALA. Jussi Ruotsalainen käväisi ystävänsä Jaakko Nurmen kanssa katsastamassa Inari-Kittilä-alueen kelkkailukelien kunnon. helmikuuta 2025 // 19 Inarin ja Utsjoen moottorikelkka-reittien ja -urien merkit ovat paikoillaan – ”Reittejä pitkin on hyvä ja turvallista liikkua” Ville Vaarala Eletään helmikuuta ja Inarijärven jäätilanne näyttää todella hyvältä. Inarijärvellä kelkkailukelit ovat parhaimmillaan. Jaakkohan ajeli tuohon ”puoliväliin” Leviltä. – Tämän lisäksi lumi on tiivistynyt hyvin, jonka vuoksi maastossa on todella hyvä ajaa. – Pokassa meillä oli mökki vuokrattuna. Jumissa taidettiin olla vaan kerran ja sekin ihan omasta syystä. Inarilainen // Keskiviikkona 19. Kaikenkaikkiaan kilometrejä kerty reissun aikana 520. Teräsjäätä oli 35-40 cm, eli järvellä reittejä pitkin on hyvä ja turvallista liikkua. Tässä vaiheessa oli muuten koko reissun parhaat kelit. Inarijärven eteläpäässä railot on merkitty varoitusmerkeillä, ja pohjoispääkin saadaan vielä merkattua, Leppäkangas kertoo. Muuten reitti oli ihan ok kunnossa. REITTIEN MERKKAUS sujui tänä talvena todella jouhevasti. – Eihän siellä tarvinnut värkätä vesikoiden kanssa taikka potkia lunta, kun teki tikoille reikiä. Siihen kun varaa hyvät eväät matkaan, ja pysähtyy Inarissa tankilla, sekä Suovasaaressa ja vaikka Rautujärvellä tulistelemassa, niin päivä menee oikein mukavasti. – Tänä talvena ulkoistimme jääpeitteisten alueiden tikotuksen Inarijärven, Muddusjärven, Hammasjärven ja Partakko-Sevetti-Näätämö osalta, Leppäkangas kertoo. Inarissa Nesteellä ja Papanassa välitankkaus, ja järven kautta kotiin. Syvä railokin tuli vähän pahasti vastaan, mutta hyppäs kelkka ja mies onneksi sen yli, kun ehti viime hetkellä vääntämään kaasua. Matkalla syötiin välipalaa Savottakahvilassa, ja Vuotson kaupalla tankattiin sekä kelkat että ukot. – Kun teräsjäätä on paljon, ja lämpötilat ovat vaihdelleet melkoisesti, ovat jäät jossain kohti nousseet ja muodostaneet railoja. Aamulla vielä tankkaus retrohanasta ja jatkettiin omiin suuntiin. Kilometrejä siinä kertyy satakunta kappaletta. Toki varovaisemmin saa ajaa, kun on paljon syviä ojia, mitkä tulee yllättäen. Tästä syystä reittien merkkaamisessa meni vain puolitoista viikkoa. Mutta miltä siellä reiteillä oikein näytti, sen saa Jussi itse kertoa: – Aivan ensiksi minä ajoin Saariselälle yöksi, ja seuraavana päivänä minun piti nähdä reissukaverini Jaakko Nurmen kanssa Vuotsossa. Merkillepantavaa on myös se, että tänä talvena jäälle on noussut ”entisvanhanaikaisesti” railoja. Myös maataipaleiden lumitilanne näyttää hyvältä. Minulla meni kuitenkin variaattorista rullat, ja jouduin ajamaan takaisin Ivaloon korjaamolle. Suomessa on yhteensä noin 3 800 kilometriä virallisia moottorikelkkailureittejä. Railot eivät ole kovin isoja, mutta niitä on syytä varoa. GPS:n kanssa pystyttiin kuitenkin ihan hyvin reitillä. – Toinen suositeltava reitti lähtee Koppelosta Nellimiin päin. Vielä viime viikonloppuna ei ”sesonki” ollut vielä alkanut tai siltä se ainakin tuntui, kun sunnutaiajelun aikana Nanguvuonolla ei näkynyt kuin kaksi muuta kelkkailijaa. Siinä pääsee mukavasti ympäri, kun ajaa Inarista takaisin Ivaloon Hammasjärven kautta. Käväsimme saunassa ja söimmä hyvin: oli käristyssoppaa, kiisseliä ja kiisseliä... – Saariselällä kävimmä pariin otteeseen syömässä, ja vetastiin siihen päälle kevyt märkyli... Jaakko lähti kohti Leviä ja minä yläkautta kohti Ivaloa. Talvisulapaikkoja löytyy aina, ja ne tulee olla jokaisen kelkkailijan tiedossa. Suosittelen kuitenkin, että jos ei paljoa ole kelkalla ajellut, niin pitää olla varovainen, kun lähtee reiteiltä seikkailemaan. – Ajoimme järven yli vuoden toisella viikolla, ja mittasimme jäänvahvuutta Vasikkaselältä ja Sammakkoselältä, sekä Inarin suunnalta. – Ivalo-Inari -väli on hyvä. Normaalisti vastaavassa on menny helposti kolmatta viikkoa – tupla-aika. Aamulla kuitenkin startattiin kelkat ja käytiin pörräämässä vähän Saariselän ympäristössä reittejä läpi, kunnes käänsimme kelkat kohti Pokkaa. Urat ovat maksullisia, epävirallisia reittejä, ja niillä ajamiseen tulee hankkia Metsähallituksen uralupa. Tämän lisäksi tammikuun leudot kelit sulattivat hieman lumikerrosta pois, jonka johdosta järvellä on entistäkin parempi liikkua. Siitä sitte peukalo suorana ehdin melkein Vuotsoon Jaakkoa vastaan, kohtasimme noin 15 kilometriä Vuotson yläpuolella. Sitä alko olla jo sen verran väsyny, ettei jaksanu tulla patikon kautta. Tais se olla ainakin toisesta suunnasta merkitty, mutta näkyvyys oli tosiaan niin olematon. MILLAISIA SUNNUNTAIAJELUREITTEJÄ Metsähallituksen virkistyskäytön asiantuntija Aimo Leppäkangas suosittelisi aloittelevalle kelkkailijalle. – Porttipahdan tekojärvellä näkyvyys oli sen verran heikko, että vaikka reitti oli merkattu, niin tikut katosivat välillä näkyvistä, kun ei tahtonut nähdä seuraavalle asti
Myös Ivalon päästä pidetään huoli siitä, ettei tytär näe nälkää – Viljan isä Jussi pakkaa pakasteena tyttärelle mukaan pyytämäänsä riistaa ja kalaa, ja äiti Susanna laskuttaa nolla euroa poimimistaan marjoista. Opinpolku vei Viljan kauas kotoa jo nuorella iällä – ”Vuokran jälkeen käyttöön jää vain kymppejä” Vilja Järvinen, 16 vuotta, käy lukion lisäksi myös ammattikoulua – kaksoistutkinnon suorittaminen vaatii motivaation lisäksi tarkkaa aikatauluttamista. – Sinun täytyy tehdä kaikki lukiojutut sen lukiojakson aikana, sillä kun menet amikseen, niin et sinä pysty tehdä niitä lukion tehtäviä enää silloin. Järvinen kertoo saaneensa kotoa hyvät edellytykset itsenäiseen asumiseen. Ja eihän minun tarvitse mitään yksin tehdä, kun asumme Alisan kanssa saman katon alla. Jos olisin ottanut pelkän amiksen, niin sitten minulla olisi vain se yksi ala, jonka olisin opiskellut. Lapin kauniin luonnon keskellä ja maailman pohjoisimman sekä Suomen merkittävimmän keramiikkatehtaan, Pentikin vieressä. JÄRVINEN KERTOO hakeneensa myös töitä lisätienestin saamiseksi. Järvinen muistuttaa, että samalla kun opintojakso vaihtuu, vaihtuu myös koulu, koulukaverit ja opeteltavat asiat. – Kun kuukausibudjetti on tiedossa, niin rahat eivät lopu kesken. – Siellä täytyy muistaa, että mitä on tehnyt kaksi viikkoa sitten. Lukiojakson jälkeen ammattikouluopinnot tuntuivat Järvisestä helpoilta. – Kyllä se taitaa olla sitten Ikean reissu edessä... Sen suurempaa koti-ikävää ei 16-vuotias ahkera opiskelija ole vielä ehtinyt potea, sillä arki uudessa kodissa, aivan Rovaniemen keskustan kupeessa, on täynnä kouluhommia ja kaikkea uutta ja jännittävää. Arjen opettelu on ollut todella helppoa, ei me olla Alisan kanssa edes vielä riidelty kertaakaan. Järvinen suosittelee kaksoistutkintoa sellaisille jotka pystyvät sopeutumaan eri asioihin. Meillä on kiinteät asumiskulut, ja minun osuuteni on noin 270 euroa kuussa. Kaksikko asuu Rovaniemellä opiskelija-asunnossa. Yksin jos muuttaa, niin se saattaa olla tosi yksinäistä, Järvinen lisää. Tämän lisäksi kaksoistutkintoa suorittavan Vilja Järvisen suunnitelmissa on suuntautua opinnoissaan ensihoitajaksi. Vaikka kahden koulun välillä seilaaminen tuo mukanaan paljon haasteita, on Järvinen löytänyt oikeat työkalut niiden selättämiselle. – Suosittelen lämpimästi, että jos nuorena muuttaa pois kotoa, niin pitää huolen, että siinä lähellä asuu joku, johon voi tarvittaessa turvautua. VILJA JÄRVINEN muutti viime syksynä opintojen perässä Rovaniemelle kotoaan Ivalon Keväjärveltä. Idea Lapin pääkaupunkiin muutosta tuli isosisko Juulialta, joka muutama vuosi aikaisemmin lähti lentopallon perässä Rovaniemelle opiskelemaan. Lukio luo pohjan, jonka avulla voi mennä vaikka yliopistoon tai ammattikorkeakouluun. Inarilainen // Keskiviikkona 19. Lähin paikka, missä ensihoitoon pystyy suuntautumaan löytyy Rovaniemeltä. Sinne sitä sitten lähdettiin isosiskon jalanjäljissä. Järvinen ja Vuontisvaara ovat hyviä ystäviä, he tutustuivat ratsastusleirillä muutama vuosi sitten, ja päättivät yhdessä hakea Rovaniemelle opiskelemaan. ja edullinen asuntola! ... helmikuuta 2025 20 // KERAMIIKKA Meillä voit valita mittavan määrän keramiikkaa ja kuvataidetta osaksi lukio-opintoja! Maksuttomat ... JÄRVISEN MIELESTÄ kaksoistutkinnon suorittamisessa parasta on vaihtelu. Tukia minä saan noin 300 euroa, eli kuukauden ruokiin jää muutama kymppi, Järvinen kertoo. Lukiossa asiat meni niin, että jos jotain hommaa ei tehnyt, niin siitä napsahti sitten hylätty. Jos haluaa vain samanlaiset rutiinit, niin ehkä sitten kannattaa ottaa hoitaakseen pelkästään ammattikoulu tai lukio. ja edullinen asuntola! oppikirjat kuntosalikortti tietokone kausilippu lähirinteisiin LIIKUNTA YRITTÄJYYS Lue lisää: posio.fi/posion-lukio posionlukio Täältä löydät yhdistelmän taidetta, liikuntaa ja yhteisöllisyyttä. Siellä ei enää kukaan muistuttele, että muistappa tehdä nämä asiat tai mepä annetaan sinulle vielä viikko aikaa tehdä tämä ja tuo. Siinä on Vilja Järvisen ja Alisa Vuontisvaaran viikkobudjetti. Kukaan ei varsinaisesti katso meidän peräämme, mutta taidamme olla sen verran itsenäisiä, että pärjäämme oikein hyvin. – Tämä arki on hyvin vaihtelevaa. Yhden työpaikan kanssa olen kuitenkin jo jutellut, että voisin mennä sinne heti sitten, kun tämä Ivalon työharjoittelujakso loppuu. Ostosten hinta: 37 euroa. Opiskeleminen on enemmän käytännöllistä, ja jos siellä tunnilla ei kuuntele, niin silloin ei kyllä tiedä, että mitä oppitunnilla pitää tehdä. Vilja Järvinen muutti opintojen perässä Rovaniemelle. Järvisen mukaan ammattikouluopiskelijoille on tarjolla ilmainen aamupala ja lounas, joita hän hyödyntää ilomielin. – Kaikkein suurin muutos on ollut siirtyä yläasteelta lukioon. – Olen käynyt yhdellä tallilla, ja minun elämä täyttyy ylipäänsä sillä, että asun kaupungissa ja saan lähteä kämpiltä keskustaan käppäilemään. Ville Vaarala 37 EUROA. – Amiksen toisella vuodella pyrin suuntaamaan opinnoissani ensihoitajaksi. Hän suorittaa kaksoistutkintoa Ounasvaaran lukiossa sekä Redu Rovaniemen yksikössä. Ajan tappaminen ei tuota entiselle ivalolaiselle ongelmia. Ensimmäisellä palkalla Vilja Järvinen aikoi sisustaa omaa kotiaan. Sillä täytyy saada vatsa täyteen seuraavana seitsemänä päivänä. – Meillä on mukava kaksio, jossa on molemmilla omat huoneet. Mutta miten 16-vuotiaalla nuorella riittää rahat kaupungin sykkeessä. Siirtyminen peruskoulusta lukioon oli Järviselle silmiä avaava kokemus. Tältä näyttää kämppisten viikon kauppalista: neljä omenaa, neljä banaania, tuorekurkku, paahtoleipä, ruisleipä, kanaa 200g x2, jauhelihaa, jogurttia, kermaa, riisiä, pastaa, tomaattimurskaa, nuudelia, kalkkunaleikettä, juustoa, levitettä, perunaa, maitoa, kauramaitoa, mysliä, pakastemarjoja, kananmunia. – Minä olen aina halunnut suorittaa myös lukion. Ensimmäinen lukiopätkä meni vielä harjoitellessa, mutta tärkeintä on se, että kaikki kurssit menivät läpi, Järvinen naurahtaa. Kotiin jäi isän ja äidin lisäksi neljä koiraa, joita nuori opiskelija myöntää aika ajoin ikävöivänsä. VILLE VAARALA. – Vielä en kuitenkaan pystynyt mitään hommia aloittaa, kun tulin tänne Ivaloon työharjoittelujaksolle. Kaksoistutkinnon suorittaminen oli Järviselle alusta alkaen selvä asia. – Kyllä siellä on opetettu, että miten ne vaatteet pestään ja pasta keitetään. Haasteitakin löytyy, sillä ammattikoulun arki on erilailla vaikeaa lukion pänttäämiseen verrattuna