Inarilainen 19.11.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

0400-423525 Ivalontie 16 | 99800 IVALO | 040 48 55 181 INARIN JA UTSJOEN PAIKALLISLEHTI keskiviikko 19.11.2014 18.vsk. vapaa pääsy. Liput 5 ? Tulossa: 28.11. Malpractice Legendaariset Hipun pikkujoulut myynnissä, varaa omasi myyntipalvelustamme! PaPaNa Inarin napana Inarintie 47, Inari P. 040 765 1605 PALVELEMME ilman korttia 1,59 1 29 Snellman possun palapaisti 400g ilman korttia 3,69 P. klo 11?15 I-Fem festivaali . lounaslista uusittu! Night Club Hipun Kellari PE / LA www.ifem.fi la 22.11. 016 6755 700 TAX FREE Tarjoukset voimassa ke?su 19.?23.11. PLUSSA-KORTILLA Sunnuntai erikoisvehnäjauho 2kg 8?21 JOKA PÄIVÄ IVALO 1 99 Espanjan klementiinit 1 49 kg Pirkka sokeri 1kg 0 89 Tässä lehdessä mm. Juha Saari Vuoden opistoupseeri. Lue sivulta 4. Talvisotahiihto alkaa Kiilopäältä. Lue sivulta 7. P.www.ivalontaksit.com 0100 87 888 Kaamosjazz soi Saariselällä, Ivalossa ja Inarissa 20.?23.11. Varaa lippusi: lipputoimisto.fi Ohjelma: kaamosjazz.fi. OG Ikonen, Liiga Laiska, Ailu Valle 6.12. klo 21 IVALON LENTOASEMA TAKSI IVALO, PaPaNassa Karaoke PE / LA Yläkerta auki PE / LA ?03 asti Hipun Lounas 10,50 . alk. MERKKIKORJAAMO Lintumaantie 9 Huollot ja korjaukset kaikkiin automerkkeihin Puh. ark. nro 47 puhelin 020 710 9050 www.inarilainen.fi Huippuhiihtäjät Saariselälle Ravintola Saariselän kisaladut on tykitetty huippukuntoon FIS-kisoja varten. Lue sivulta 5. Pe?la 21.?22.11. KAAMOSJAZZ-illalliskonsertti Ilmiliekki Quartet, lippu 25 ? Ihanat illallismenut myyntipalvelustamme tai kaamosjazz.fi Konsertin jälkeen karaoke
Sompion lapinkylässä ?Orposten? päämies merkitytti kotakuntansa Sodankylän henkikirjoihin tammikuussa 1899. Me ammattikalastajat emme nähneet silloin mitään järkeä sen istutusten lopettamisessa. Harmaanieriä oli aina hyväkuntoista, siitä sai markkinoilla hyvän hinnan ja sitä oli järvessä paljon. Hän vaati voimallisesti harmaanieriän istutusten lopettamista. Suomen pohjoisraja suljettiin vuonna 1852, länsiraja 1889 ja jutaaminen loppui. Antero Järvinen kirjoitti (LK 18.10.) Suomen, Ruotsin ja Norjan tunturialueen ylilaidunnuksesta ja vuonna 1938 perustetun Mallan luonnonpuiston tuhoamisesta. Toisen Maailmansodan jälkeen 116 kolttaperhettä, yhteensä 439 henkeä muutti Inariin, Sevettijärvelle ja Näätämöön. Vahingot ja korvaukset loppuisivat. Norjassa tunturipeuratiheydet (0,5-1 peura/km2) ovat pieniä poroihin verrattuna. Myös Lauri Oksasen mielestä jutaaminen pitäisi palauttaa Pohjoismaissa. 2 Keskiviikkona 19.11.2014 Sana on vapaa Pelastaisiko jutaaminen porolaitumet, lopettaisi ruokinnan? Strömstadin rauhan (1751) lisäpöytäkirjan mukaan lappalaisilla oli lupa siirtyä poroineen yli rajan ja käyttää Norjan ja Suomen maata ja vettä. Laiduntamis- ja kalastusoikeus oli eri valtioissa, veromaata vain yhdessä. Vuosina 1853-82 muutti 284 lappalaista Ruotsin Karesuandoon, mutta he laidunsivat porojaan Suomessa vuoteen 1888 saakka. Vuosina 1880-1900 Utsjoelta muutti myös pysyvästi Inariin yhteensä 105 porolappalaista. Villipeurat pakenivat porolappalaisten tieltä Venäjälle, pyynti loppui ja paikalliselle poronhoidolle tuli ongelmia. Suomeen muuttaneet ?laidunpakolaiset. pelastuisivat. Tällä keräyksellä saadaan monta kouluruokaa, koulupukua sekä rahaa opettajien koulutukseen ja koulurakennuksiin, ja näin tuetaan maailman köyhimmissä oloissa asuvia lapsia, kertoo tempaukseen osallistunut tehy-aktiivi Erja Mertaniemi, joka kuvassa pakkaa Tuija Hoolin viikonloppuostoksia. Valtakunnallisen tehytiimin keräystavoite on 10 000 euroa ja keräysaika valtakunnalliseen nenäpäiväkeräykseen jatkuu vuoden loppuun. toalueelle, ja paliskuntajärjestelmä levisi suurimpaan osaan poronhoitoaluetta. Koivut ja pensaikot syötäisiin ja Norjan ja Ruotsin ?tundrat. Paliskunta-nimitys otettiin käyttöön Kuusamossa 1820-luvulla. Veikkaukset menivät pieleen. Harmaanieriän istutus lopetettiin, kun pelättiin sen risteytyvän Inarin raudun kanssa ja pelättiin, että se lähtee omin päin lisääntymään. Jo 15 vuotta sitten johtavat tutkijat olisivatkin pudottaneet 30 prosentilla eloporomääriä. Mutta näinhän kävi kuten ammattikalastaja Mero Inarilaisessa toteaa: Ei Inarijärvessä vain sitä rautua ole. Kysyin, että arvat- kaapa kumpi on nyt sitä kuuluisaa Inarin taimenta. Jotain kannattaisi tehdä?, kirjoittaa porotutkija Mauri Nieminen. tä on Metlan mukaan kangasmailla enää 120 kiloa hehtaarilla. Porojen vapaa liikkuminen elvyttäisi jäkäliköt ja vähentäisi lisäruokintaa. Sodankylään Kautokeinosta muuttivat suvut: Peltovuoma ja Turi (1878), Kainu (1880), Hetta (1882) ja Sara (1905), ja Enontekiöltä suvut: Nikodemus (1874), Hirvasvuopio ja Magga (1897). Siellä olisi taas tilaa poroille. Rajojen sulkeminen oli Norjan poronhoidolle tuhoisa. Rajasulku paransi Suomen Lapissa poronhoidon asemaa ja 1860-luvulla poromäärä kaksinkertaistui. Keisarillinen asetus poronhoidosta annettiin vuonna 1916. Muuttaneita sukuja olivat: West (1864), Aikio, Högman ja Länsman (1865), Jomppanen (1878), Kitti ja Panne (1880). Enontekiöltä Inariin muuttivat suvut: Angeli (1862), Eira (1873), Lantto (1888), Näkkäläjärvi (1932) ja Magga (1961) sekä Sodankylästä suvut: Sara ja Ponku (1893) ja Magga ja Nikodemus (1899). Tuohon kun joku ajaa kelkalla nyt, kun ei lumen alta erotu selvästi, niin huonosti käy. Ivalolainen se on katoava kala Inarijärvessä. Kun muistelen tuota aikaa jolloin harmaanieriän istutusten lopettamisesta ryhdyttiin puhumaan, niin nousee mieleeni vanha väärtini, Inarin kalastusalueen puheenjohtaja Kari Kyrö. Nyt voi hyvällä syyllä kysyä: kannattiko tuo? Minun mielestä ei. Laitumet yhä kuluvat, kulut ja ongelmat kasvavat, porotalouden imagokin kärsii. Jotain kannattaisi tehdä. Mauri Nieminen, Dos., tutkimuspäällikkö RKTL, Porontutkimusasema, Kaamanen Otin tämän kuvan Ivalojoen rannalta vanhan sahan kohdalta. Samalla pääsisivät eroon myös paliskuntajärjestelmästä. Paimennus ja jutaaminen heiltä onnistuisi, Ruotsissa ja Norjassa porot kuljetetaan kesälaitumille ja takaisin rekoilla. Suomessa on jo valmiina ?omenapuukoivikot?, jäkälättömät tunturit, kankaat ja valoa heijastavaa lunta keväällä. Porot selviävät talven yli kalliilla lisäruokinnalla. Puistoja perustettaessa luvattiin, että porojen vaikutus olisi vain villipeurojen luokkaa. Vain vuonna 1916 suojellussa Mallassa porolaidunnus on kielletty. Sitä ei tapahtunut. Istutusten lopettamista hyssyteltiin sitten sillä, että vastaavasti Inarijärveen istutetaan enemmän rautua. Suomen valtiolta koltat saivat varat 1 252 poron ostoon ja kolttatilat. Noin 4 000 kolttien poroa jäi Venäjälle. Pitkät kuljetukset lisäisivät kustannuksia jo tappiolliselle porotaloudelle. Puhuin takavuosina hyvin painokkaasti harmaanieriän puolesta. Jäkälättömälle Lapille olisi elintärkeää viedä ?lehmäporot. perustettavaksi paliskunnat 22.3.1898. Virallisesti paliskuntiin siirryttiin vuonna 1900. Vaikka raja suljettiin virallisesti, vaelsivat Kovan kylän porot Käsivarresta vielä pitkään kesäisin Norjaan. Arto puhui asiaa tuttuun tapaansa. Hän sanoi myös, että oli virhe lopettaa harmaanieriän istutus Inarijärveen. Tämä merkitsi porolaitumien pienentymistä. Venäjälle. Eniten heitä oli Inarissa (23 perhettä, 118 henkilöä) ja Enontekiöllä (19 perhettä, 95 henkilöä). Sodankylässä oli vain 10 perhettä ja 59 henkilöä. Enontekiöltä jutasi 1700-luvun puolivälissä 60 lappalaisperhettä 5 000 poron kanssa kesäksi Norjan rannikolle. Ne kuluttivat jäkäliköt ja veivät mukanaan Suomen poroja. Olen samaa mieltä. Aitojen poistamisella olisi kiire, sillä Suomen ja Norjan rajalle pystytetään jo kohta toista aitaa. Uusia aitapaliskuntiakin syntyy. Meillä kovin kalutuilla jäkäliköillä olisi yhä ongelmia, rehuruokinnasta ei päästäisi eroon. En kuitenkaan koskaan nähnyt, että kalatutkijat olisivat tällaista pelkoa nähneet. Porot hajaantuivat ja paimennus vaikeutui. Utsjoelta tuli 35 perhettä ja 4 400 poroa. 1880-luvulla poronhoitoyhdistyksiä perustettiin poronhoi- Mitäs minä sanoin! Luin mielenkiinnolla viime Inarilaisesta ammattikalastaja Arto Meron käsityksiä Inarin ammattikalastuksen tilanteesta. Vuonna 1900 oli meillä yhteensä jo 63 porolappalaisperhettä, 321 henkilöä. Palvelumaksu lippaaseen oli vapaaehtoinen ja tuotti kahtena tempaustuntina peräti 456,25 euroa. ?Me tehyläiset kiitämme keräykseen avokätisesti osallistuneita asiakkaita sekä S-Markettia. Joskus tarjosin vierailleni suolattua taimenta ja harmaanieriää. Minä luulen, että keväällä selkäkareille kuteva rautu ei vain enää pärjää säännöstellyssä järvessä ja voi olla, että Vaaranpaikka Ivalojoessa Tehyn Inari-Utsjoen ammattiosasto osallistui valtakunnalliseen Nenäpäivään auttamalla Ivalon S-Marketin asiakkaita ostosten pakkaamisella ja kantamisella. Rajoja ei avata. Ei heilläkään ollut mitään harmaanieriää vastaan. Terveisin: Viiksi-Vallu eli Jouko Nikulainen. Poroja hävisi myös omistajilta, ja porottomat ja vähäporoiset saattoivat koota näistä irtoporoista oman tokan. Rajasulkuja tehostamaan säädettiin aluksi ns. Valtakuntien väliset ja paliskuntia ympäröivät este- ja laidunaidat tulisi poistaa. Päätöksellä vietiin leipä ammattikalastajien suusta ja olihan tuo vahingoksi kotitarvekalastajillekin. Tuleehan meille jo parasta poronlihaa, taljoja ja nahkoja Venäjän luonnonlaitumilla kasvaneilta poroilta. Tämä kaikki oli kuitenkin vain unta toisesta, ei tästä maailmasta. Kesällä 1834 Norjassa oli arviolta jo 12 000 Utsjoen ja 3000 Enontekiön poroa. Vuosina 1838-44 oli vastaavasti Utsjoella ja Inarissa talvisin noin 100 Norjan lappalaista ja 50 000 poroa. Ruijassa uskomattomasti uusiutuvat jäkäliköt ovat kuluneet, ja keväänä kuoli nälkään 100 000 poroa. Ylilaidunnus on epäeettistä, epäekologista ja epäekonomista. Jäkälää löytyy paikoin jopa 18 000 kiloa kuivapainona hehtaarilta, samoin kuin Kuolasta! Valkoinen jäkälä heijastaisi valoa, mutta Ylä-Lapissa si- ?Laitumet kuluvat, kulut ja ongelmat kasvavat, porotalouden imagokin kärsii. Venäjän Senaatti määräsi ?syöttö- ja hakkuuoikeuden nauttimista varten Kruunun mailla. Porojen ja poromiesten oli pysyttävä nyt Suomen puolella. Osa Enontekiön, Kautokeinon ja Kaaresuvannon porolappalaisista aloitti kuitenkin vaelluksensa Inarin ja Kittilän kairojen halki Sompioon. Kuva otettu ennen lumisateita. Rajasuluista seurasi meillä monia vaikeuksia, jopa porokatoja. Kuluneita ovat myös muut luonnonsuojelualueet, kansallis- ja luonnonpuistot sekä suuret erämaa-alueet. ryöstölaki. Lain mukaan vieraan valtakunnan alueella tavatuista porolaumoista tuli viranomaisten takavarikoida joka kymmenes poro. Vähitellen olot valtakuntien rajoilla vakiintuivat. Jutaamista esittävien kannattaisi kysellä Suomeen muuttaneiden porolappalaissukujen halukkuutta palata poroineen taas jutaamaan, pelastamaan entisiä perinnelaitumiaan. Näin Inari ja Sodankylän Sompio saivat poronhoitoon perustuvan lappalaisasutuksensa 1800-luvun lopussa. Rajojen sulkeutuminen halkaisi lappalaisten vanhat asuinalueet ja katkaisi perinteiset ju- Tehyläisten tempaus Nenäpäivänä taamareitit. Suomessa aitoja on yli 10 000 kilometriä. Keskiosassa jäkälää on alle 50 kiloa, eteläosassa muutama kilo ja Kainuussakin vain kymmenesosa siitä mitä Kuhmon metsäpeuroilla. Asko Toljamo on esittänyt poronhoitolain uudistamista, aitojen purkua, paimennusta ja paluuta jutaamiseen koko poronhoitoalueella. Paliskuntia oli alussa 70, nykyään 56. Itärajan porot olivat usein talvisin Venäjän jäkäliköillä. Vuonna 1920 Suomeen liitetyn Petsamon alueella oli kolme kolttien vähäporoista porokylää: Paatsjoki, Petsamo ja Suonikylä. Rajojen sulkeuduttua yli 20 Kautokeinon, Kaaresuvannon ja Enontekiön porolappalaista vaelsi poroineen Inarin ja Sodankylän alueille. tiesivät jotain tulevasta poronhoitotavasta. Olihan sen järjestäytyminen alkanut meillä jo 1700-luvun lopulla (sopimukset Sodankylä 1765, Pudasjärvi 1769 ja Kuusamo 1757, 1767 ja 1770)
Valtiokin on vienyt Inarista työpaikkoja ja heikentänyt palveluitaan, sanoi Sanila. Inarin kunnanhallituksen puheenjohtaja Jari Huotari toivoi, että kunnan veroprosentit toimivat myönteisenä signaalina ulospäin. ?Meillä on Lapin alhaisin, kilpailukykyinen tuloveroprosentti. Kun he tulevat miljoonakaupungin ruuhkista ja saasteista tämmöiseen kylään, niin ehkä he eivät oikein huomaa, että kulkee niitä autoja täälläkin, hän hymyilee. Aikio uskoo, että Aasian maissa on vielä paljon hyödyntämätöntä matkailupotentiaalia. Miljoonat maksukykyiset aasialaiset mietiskelevät mihin maahan matkustaisivat. Pistämme kahvin porisemaan ja järjestelemme paikkoja. Hänelle soiteltiin silloin tällöin yhtiön asioista ja hän vastaili aina asiallisesti. Siellä on tilaa myyjille ja sekin on hyvä, että kahvilalle on reilusti tilaa. ?Kahvilassa on tarjolla makeaa ja suolaista purtavaa, kahvia ja tietysti joulupuuroa ja hedelmäsoppaa. Muusikko Ailu Valle on raivannut kalenteriinsa tilaa ja saapuu messuille esiintymään. Ailu nousee lavalle kello 13 ja kello 14. Luontokuvaaja Martti Rikkonen on luvannut tulla mes- suille kertomaan aiheesta ?miten onnistut joulukuvissa?. Jo perjantai-iltana pistämme lukiolla kahvin kiehumaan ja ryhdymme järjestämään lukiota messukuntoon Rytinä alkaa perjantai-iltana keelle, mutta näihin Joulumessuihin talkoolaisia löytyy aina yrittäjänaisten keskuudesta. Meitä on perjantai-iltana lukiolla iso joukko touhuilemassa. Toki se tiedottamisen sävy saattoi vaihdella. En muista miksi se hyvän tiedottajan kellokin jäi lopulta myöntämättä. Hyvän tiedottajan kello näkyi menneen Lapin Kamariorkesterin indententti Ulla-Maija Kanervalle ja huonon tiedottajan kieletön kello Rovaniemen Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Juha Seppälälle. Kanervaa kiiteltiin vuolaasti ja perusteluissa todettiin muun muassa, että hänen tiedotteet ja palvelualttius työtään tekeviä toimittajia kohtaan ovat tuoneet median kautta orkesterin tutuksi ja koko maakunnan ja laajemmankin yleisön tietoon. Seppälä sai kellonsa siitä hyvästä, että hän salailee asioita ja on tiedotusvastainen, eikä häntä yleensä saa edes kiinni, jotta häneltä voisi yrittää kysyä jotain yhtiön asioista. Inarissa eivät toimittajat ole tällaisia kelloja koskaan jaelleet, mikä johtuu ainakin siitä, että paikkakunnan toimittajilla ei ole yhteistä yhdistystäkään. Vanhemmat saavat näin rauhassa tehdä ostoksia sillä aikaa kun pienillä lapsilla aika kuluu parkissa. ?Myyjiä on tulossa paikan päälle paljon ja mukana on monia vanhoja tuttuja. Suomen Yrittäjänaisten puheenjohtaja Seija Estlander kertoo naisyrittäjyydestä ja hän on paikalla koko päivän naisyrittäjien infopisteellä. ?Elinkeinot&kehitys Nordican elinkeinojohtaja Janne Seurujärvi kertoo kunnan elinkeinopolitiikan kuulumiset. Nordicalle kiitos myös siitä, että se sponsoroi meille lukion tilat, Ritva Aikio kertoo. ?Joulupukki on paikalla kello 11 -16 välisen ajan. Kuitenkin ehdimme jo valita henkilönkin jolle se pitäisi antaa. Hän muistutti, että verotulot ovat kunnalle varma tulopohja toisin kuin valtionosuudet, joiden kehityksestä ei ole varmuutta. ?Toivottavasti päätöksellä pitää veroprosentit ennallaan on markkina-arvoa. Hän kertoi ajankohtaisista yhtiön asioista ja kyseli kohteliaasti, että olisiko tässä uutisen paikka. Ja kyllähän siinä yleensä oli. Ei siihen hyvän tiedottajan kelloon olisi tämän kummempia perusteluita tarvittu. jaakko.peltomaa@inarilainen.fi Ivalon Yrittäjänaisten Joulumessut lähestyvät Ivalon Yrittäjänaisten Joulumessut pidetään Ivalon lukiolla lauantaina 29.11. Ajatus myöntää tunnustuksia hyvästä ja huonosta tiedottamisesta on toki kiinnostava ja aiheesta on Inarilaisen kahvipöydässä keskusteltu silloin tällöin. Muutama vuosi sitten pohdiskelimme oikein tosissaan, että Inarilainen ryhtyisi myöntämään hyvän tiedottajan tunnustuksia. Kun he ensin vähän näkevät perinteisiä kohteita, kuten vaikka Ranskaa ja Italiaa, niin sen jälkeen he ehkä rohkenevat matkustaa myös kaukaiseen Lappiin. ?Saariselältä käy Kirkonkylässä ulkomaalaisia pitkin talvea. Keskiviikkona 19.11.2014 3 Päätoimittajalta Kenelle hyvän tiedottajan kello? Polar Press Club, rovaniemeläisten toimittajien yhdistys, jakoi äskettäin perinteiseen tapaan hyvän ja huonon tiedottajan kelloja. Mitä enemmän Saariselkä kasvaa ja kehittyy, niin sen parempi tilanne on myös Kirkonkylällä ja muissa kylissä, Aikio linjaa. Ravintola Sarritin periaatteena on tarjota paikallista ruokaa niin matkailijoille kuin paikkakuntalaisillekin. ?Inarin kala ja poro ovat tässä ravintolassa tuttuja raaka-aineita. Hän oli silloinen Inarin Lapin Vesi Oy:n toimitusjohtaja Antti Partanen. Siellä voi istuskella ja seurustella kaikessa rauhassa ennen kuin lähtee taas tutkimaan messupöytiä, Aikio vakuuttaa. Yläasteen 9.-luokkalaiset ottavat yhden lukioluokan haltuunsa ja pitävät siellä lapsiparkkia. Hän näki Inarin uhkana korkean työttömyyden, joka vaikuttaa myös verotulojen määrään. ?Moni asia, kuten uusi kuntalaki ja sote-uudistus tekevät kunnan tehtävien hoidosta haastavaa. He tulevat postiautolla ja palaavat takaisin Kukkolan bussilla. Poronverilätyt menevätkin aina kuin kuumille kiville, tietää Ritva Aikio. JP Inarin veroprosentit vuonna 2015 Inarin tuloveroprosentti vuonna 2015 on 19. Kiinteistöveroprosentit vuonna 2015: Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,35. Vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,55. Muiden asuinrakennusten veroprosentti 1,15. Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 3,00. Yleishyödyllisten yhteisöjen veroprosentti 0,00 Voimalaitosten veroprosentti on yleinen kiinteistöveroprosentti.. Toivottavasti se painaa päätöksenteossa, kun ihmiset miettivät mitä pitävät asumispaikkanaan. Myös Huotari toivoi kunnan tonttikaupan piristyvän kaavojen avulla. Hän ei siitä oikein innostunut, mutta kun huomasin lisätä, että poronverilättyjä, niin silloin hän innostui. Näin messut palaavat muutaman vuoden jälkeen alkuperäiseen pitopaikkaansa. LaSun naislentopalloilijat tulevat kantamaan pöytiä ja vastapalveluna yrittäjänaiset sponsoroivat heille pelipaidat, Aikio kertoo. Ivalon Joulumessuista on tullut inarilaisille perinne sillä tavoin, että siellä on totuttu käymään vuodesta toiseen ja se kuuluu osana ihmisten joulunodotukseen. Lakukauppiaskin on luvannut tulla messuille pienen tauon jälkeen. Kauneushoitolakin on mukana entiseen tapaan antamassa messuvieraille kasvohoitoja. Ailu Valle nousee lavalle Joulumessujen ohjelma on perinteiseen tapaan monipuolinen ja tarjolla on jokaiselle jotakin. Ja jos joku haluaa vielä varata myyntipöydän messuilta, niin hän voi ottaa yhteyttä Jaana Seipiharjuun, niin paikka lukiolta varmasti vielä löytyy. Revontulet ovat heille mykistävä näky. Jaakko Kolmonen ja hänen vaimonsa ovat usein käyneet meillä syömässä. Joskus näitä taivaalle tähyäjiä pouk- koilee siinä ajoradallakin. Nykyaikana ihmisten elinkustannukset ovat korkeat ja kunnan yhtiöiden taksatkin ovat korkealla, joten toivottavasti tällä päätöksellä pystytään osaltaan turvaamaan myös kuntalaisten ostovoimaa, totesi Huotari. JP Revontulet mykistävät Ivalon Yrittäjänaisten puheenjohtaja Ritva Aikio pitää ravintola Sarritia Inarin Kirkonkylässä Siidan yläkerrassa. ?Näin sydäntalvella on mieltä lämmittävää katsoa kuinka aasialaiset kävelevät Inarin sillalla ja ihastelevat revontulia ja tähtitaivasta. Erityisestä huomiota ja jopa myönteistä hämmennystä meissä herätti se, että hän otti hyvin paljon itse yhteyttä toimitukseen ja saattoipa joskus täällä käydäkin. Kerran rouva Kolmonen tuli kysäisemään, että mitä tänään on lounaana, ja minä sanoin, että verilättyjä. Ivalon Yrittäjänaisten puheenjohtaja Ritva Aikio sanoo, että lukio on hyväksi havaittu paikka messuille. Ajatus huonon tiedottajan palkitsemisesta tuntui uhkarohkealta, eikä oikeastaan tullut mieleenkään niin umpimielistä ihmistä, joka olisi täysin kieltäytynyt tiedottamasta asioista joista hänen kuuluu tiedottaa. Jaanan tavoittaa sähköpostiosoitteesta jaana.seipiharju@gmail.com. Ravintola Sarritin emäntä Ritva Aikio sanoo, että Ivalon Joulumessut on odotettu tapahtuma myös yrittäjänaisille. ?Talkooporukkaa messuille löytyy aina. Ritva Aikio sanoo, että tapahtuma on mieluisa myös yrittäjänaisille. ?Talkooporukkaa ei ole nykyaikana helppoa saada liik- Inari jatkaa nykyisillä veroprosenteilla Inarin kunnanvaltuusto päätti yksimielisesti, että Inarin kunta jatkaa ensi vuoden nykyisillä kiinteistöveroprosenteilla ja nykyisellä tuloveroprosentilla. Asian käsittelyn aikana pidettiin kaksi puheenvuoroa. Keskustan ryhmäpuheenjohtaja Toini Sanila totesi Inarin tuloveroprosentin olevan Lapin alhaisin ja hän piti isona saavutuksena sitä, ettei prosenttia tarvitse nostaa. Sanila toivoi, että kunta saisi uusien kaavojen avulla ripeästi tontteja myyntiin eri puolilta Inaria
He olivat lähteneet katsomaan, että mikä meitä viivyttää. Aina kun isännillä oli savottahommilta aikaa, niin niitä polttopuita haettiin. ?Koppelon metsätkin olivat ennen honkaa täynnä. Veskoniemen isäntä saattoi pistää luistimet jalkaan ja luistella Ivaloon asioita hoitamaan. Montako suksen jälkeä rannoilta löytyy nyt. Näimme, että siellähän on järven pohjassa matikoita. Pistimme koukun juomusnarun varassa pohjaan ja matikka iski siihen heti. Savottakämpillä semmoistakin tietenkin tapahtui, että huone oli aamulla jääkylmä. ?Puulämmityksen varassa oli myös Koppelon vanha koulu Ruottukkavuopajan rannalla. Ja olihan siellä muutama verkosta tullut siian äpärekin. Ivalojoessa oli ilmeisesti hyvät matikankolkkausjäät ennen vanhaan? ?Joki jäätyi alkutalvesta kantavaksi, mutta sen päälle ei satanut lunta kuin vasta joulun tienoilla. Siinä oli hyvä kolkata mateita ja siinä oli myös hyvä luistella ja potkukelkkailla. Tällä tavalla me ongimme repullisen matikoita. Kun matikat vain jököttivät siellä pohjassa, niin tuumailimme, että eikö ole mitään konstia millä niitä saisi sieltä ylös. ?Sitten huomasimme, että karvalakin korvuksethan on kiinni hakaneulalla ja ehkä tuosta hakaneulasta voisi virittää koukun. Eihän se sylki aina osunut sinne, mistä emännät olivat vihaisia. ?Ja piisin tuli toimi myös valona. Riippui vähän puun laadusta oliko savupatsas valkoinen vai vähän mustempi. Mikä merkitys oli avotakalla? ?Piisin edusta oli semmoinen lämmittelypaikka. Meitä harmitti, kun ei matkaan sattunut minkäänlaista onkea. Siinä oli jo aikaisemmin joku emäntä potkutellut ja tippunut jäihin. Nimitys julkistettiin Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen palveluksessa olevia opistoupseereita edustavan Päällystöliiton 85-vuotisjuhlatilaisuudessa Säätytalossa Helsingissä. Yliluutnantti Juha Saari on valmistunut opistoupseeriksi vuonna 1991, ja hän on palvellut Lapin rajavartiostossa eri tehtävissä, muun muassa sissiosaston kouluttajana, vartioupseerina ja vartioaseman varapäällikkönä. Opistoupseereita on palveluksessa vielä pitkään, joten tässä vaiheessa ei ole mitään syytä siirtää vartioasemien johtotehtäviä muille henkilöstöryhmille, Vuoden opistoupseeri korostaa. Miten pyykki pestiin talvella? ?Emännät pesi pyykin saunassa ja se virutettiin joessa avannossa. Koukkuun pistimme siian kyljestä kappaleen. Koulun tädit kiertelivät iltaisin huoneissa ja sulkivat peltejä yötä vasten. Paremminhan minulla silloin aika kului nyt. Se oli miesvaltaista työtä. Kyllähän se pyykkäys oli talvisin ankaraa hommaa. Kunnassa on kuusi vakituista lääkärinvirkaa, jotka on kaikki täytetty. Kaikki vakituiset lääkärit ovat sitoutuneita hyvään yleislääkärin työhön ja ovat lisäksi aktiivisia päivystäjiä. Inarin kunnan poikkeuslupahakemuksessa todetaan, että akuuttipotilaiden potilasturvallisuuden kannalta on olennaista, että lääkäri on tavoitettavissa ympäri vuorokauden.. Eikä ollut mitään trikoovaatteita, oli sarkaa ja lanellia ja savottareissun jäljiltä ne saattoivat olla vaikka kuinka likaisia. Ulkona ei ollut muuta valoa kuin kuutamo ja tähdet, mutta lapsen silmä tottui äkkiä hämäryyteen. Tyhjään peltipurkkiin jätettiin kansi ja kannen läpi tehtiin reikä. Ja kun nyt miettii, niin olihan siinä talvessa tunnelmaakin. Siinä oli hyvä lämmitellä selkää ulkoa tullessa. Pikkuisen myöhemmin tulivat sitten tilleyt ja petromaksit, joissa olikin jo kirkkaat valot. Joillakin saattoi olla teränä myös maasepän takomat oikeat terät, joissa oli kippurakärki. Sielläkin meni valtavasti honkaa. Me menimme sitten samaan avantoon. Tämmöistäkin sattui, mutta yleensä sieltä avannosta päästiin pois. En muista, että aikuiset naiset olisivat siellä juuri luistimilla kulkeneet. Eikä oikein mäntyäkään, kyllä sen polttopuun piti olla paremminkin honkakuostoa. Mihin kaikkeen polttopuuta tarvittiin? ?Koppelossakin oli isot pirtit ja niissä isot leivinuunit eli muurit. Inarijärven saaret ja rannat olivat myös honkaa täynnä ja etenkin sotien jälkeen Inariltakin haettiin monet honkakuormat. Honka paloi hyvin, eikä sitä tarvinnut kuivata. Pirtissä poltettiin talven mittaan valtavat määrät honkaa. Joskus meitä komennettiin myös töihin ja silloin piti totella. Monta kertaa haettiin jostakin tallin edustalta reki, lastattiin se täyteen lapsia ja tultiin törmää alas. ?Muistuu mieleeni sekin, että kerran luistelimme sulapaikan vieressä. Myös ikämiehet olivat aikansa kuluksi ranteella. Taskulamppuja ei ollut vielä keksitty. Vuosina 2009?2012 Saari toimi Rajavartiolaitoksen yhdyshenkilönä Suomen Pietarin pääkonsulaatin Murmanskin toimipisteessä. Nykyisessä tehtävässään Ivalon rajavartioaseman vartiopäällikkönä hän aloitti elokuun alussa. Menin kontilleni sen sulan ääreen ja hörppäsin vettä janooni. Kun pellin pisti illalla kiinni, niin lämpöä riitti hyvin yön yli. Päivystykses- sä toimii aina suorassa virkasuhteessa kuntaan työskentelevä yleislääkäri. Lunta on saanut kolata pihoilta hikeen asti ja pakkanenkin on paukkunut jo ainakin malliksi. Siinähän me opimme käytännön taitoja, ja sillä meistä tuli näin sinnikkoja. Kuva RoiFoto. Viikon kysymys Vuoden opistoupseeri, yliluutnantti Juha Saari toivoo, että Rajavartiolaitos hyödyntää kokeneiden opistoupseerien ammattitaitoa vartioasemien johtotehtävissä. Inari haluaa jatkuvan päivystyksen terveyskeskukseen Inarin kunta hakee sosiaali- ja terveysministeriöltä poikkeuslupaa, joka turvaisi jatkuvan ympärivuorokautisen päivystyksen Inarin terveyskeskuksessa. Sosiaali- ja terveysjohtaja Mari Palolahti toteaa hakemuksessa, että Inarin kunnan terveyskeskuksella on vahva rooli Pohjois-Lapin päivystystoiminnan järjestämisessä. Hyvällä tuurilla se jää vain kesti. Koivua ei minun nuoruudessani kovin paljon käytetty polttopuuna. Toimin- ta-alueeseen sisältyvät muun muassa Inarinjärvi kokonaisuudessaan, Ivalon lentokenttä, Saariselkä ja kolmen valtakunnan rajapyykki Muotkavaarassa. Nimityksen perusteluissa yliluutnantti Juha Saaren todetaan saavuttaneen niin alaisten, esimiesten kuin ulkomaisten yhteistyökumppaneiden luottamuksen ja arvostuksen. Nehän alkoivat meille paapastaa, mutta kyllä he ilahtuivat, kun näkivät että meillä on reppu täynnä matikkaa. Ja piisin edustalla vanhat ukot polttelivat piippua, kertoivat tarinoita ja sylkivät piisiin. Taloissa oli myös hella sekä avotakka eli piisi. Ei se elämä enää ollut sellaista, että kun aamulla heräsi, oli tukka jäätynyt kiinni pirtin seinään. Ivalon rajavartioaseman toiminta-alueen koko on lähes kymmenesosa Suomen maa-alueesta, noin 32 000 neliökilometriä, sisältäen 75 kilometriä Venäjän vastaista ulkorajaa ja 420 kilometriä Norjan vastaista sisärajaa. Eikä meillä ollut näköongelmiakaan, kun ei aika mennyt pieniä ruutuja tuijottaessa. Pikku-Riku hakkasi rantteella halkoja ja me pojat kantelimme puut sisälle koulupäivän jälkeen. Sen ajan emännät kuitenkin saivat vaatteet puhtaaksi, kun niitä aikansa keiteltiin saunan padassa tai muuripadassa. ?Ja pitihän ne vaatteet saada kuivaksikin talvipakkasella. Ensin ne pistettiin narulle tai ripusteltiin lehmän- tai lammasaidan päälle kuivumaan. Eihän niitä ulkona täysin kuivaksi saatu, joten lopulta jäiset vaatteet tuotiin pirttiin kuivumaan ja kyllä siellä oli kosteutta kuivauspäivinä. Vieläkö lähtisit viettämään 30-luvun talvea? ?Mikä ettei, ei sieltä pahoja muistoja ole. Naisten hommaa polttopuiden teko ei ollut kuin aivan siinä tapauksessa että miesväkeä ei ollut paikan päällä. ?Jos pakkaspäivänä liikkui Ivalojoella, niin joka talosta nousi pitkä savupatsas taivaalle. Sitten tehtiin avanto ja otettiin matikka talteen. ?Muistuu mieleeni, kuinka olin velipojan kanssa Kattajärvellä juomustamassa. Puupohjaluistimien terät saattoivat olla peräisin justeerin tai pokasahan terästä. Jo ne vetivät paljon polttopuuta päiväsaikaan. Koppelon isännät ajoivat honkia koulun pihalle talven mittaan. Kenen vastuulla oli polttopuiden teko Koppelon taloissa? ?Useimmissa Koppelon taloissa oli liiterit ja niihin pilkottiin valmiita polttopuita pitkin talvea. Siihen tökättiin vaikka öljyllä kasteltu lanellinpala ja sytytettiin tuli. En muista, että öljystä olisi koskaan ollut erityisemmin pulaa, joten aika ahkerasti sitä öljylamppuakin poltettiin. Saari on osallistunut myös aktiivisesti Päällystöliiton edunvalvontatyöhön. Nyt joki jäätyy ohuesti ja kun päälle tulee heti paksu lumi, niin ei sinne ole asiaa luistelemaan. ?Aikuiset miehetkin luistelivat Ivalojoella. Isä ja Rimmisen Pentti tulivat kävelemällä Harappimaassa vastaan. Jää oli ohut ja kirkas. Se oli kiilu ja se oli kätevä valo vaikkapa hellanloukossa. ?Kiilun rinnalla käytettiin myös öljylamppuja. Ivalojoen törmillä lasketeltiin niin paljon, ettei jokirannasta löytynyt yhtään pilkkaa koskematonta hankea. Sen ajan lapsella oli aina jotakin puuhailtavaa. Ne matikat tykkäsivät siian paloista ja pysyivät koukussa juuri sen hetken, että ne sai nostettua järven pohjasta jäälle. ?Oli iltamyöhä, kun lähdimme Kattajärveltä kotia päin täysinäisen repun kanssa. Päreaikakautta en muista, mutta olen kuullut, että vielä minun lapsuudessani on pärevaloa käytetty jonkin verran navettahommissa. Mikä oli poikasesta hauskinta, kun talvi tuli ja vedet jäätyivät? ?Matikoiden kolkkaaminen oli mukavaa puuhaa. Kun rekikelit alkoivat, niin se polttopuun haku alkoi ja jatkui pitkälle kevääseen. Ivalojoen itäpuolellakin oli taloja, ja siellä oltiin aina jännässä näiden alkutalven kelien kanssa, että koska uskaltaa lähteä jäätä ylittämään. Ivalon rajavartioaseman vartiopäällikkö, yliluutnantti Juha Saari on valittu Vuoden opistoupseeriksi. Myös potkukelkkakelit oli siihen aikaan hyvät ja potkurilla kuljettiin Veskoniemestä Ivaloon. ?Kerran luistelin sulaan Kuusiniemen kohdalla kaverin kanssa. Päivystystoiminta ja sen kehittäminen on johtavan lääkärin vastuulla. Puita tarvittiin joka vuorokausi myös navetanpataan, josta saatiin lehmille lämmintä vettä hauteisiin sekä juomavedeksi. ?Minun muistin aikana on Koppelossa aina ollut saunat ja lapsuudessani ne olivat vielä savusaunoja. 4 Keskiviikkona 19.11.2014 ? Juha Saari valittiin Vuoden opistoupseeriksi Miten sitä ennen pirtissä tarjettiin? Pohjoisessa eletään jo täyttä talvea. Otimme hakaneulasta luhvan pois ja taivutimme sen koukuksi. Kun Ivalojoki jäätyi niin että sitä kesti kävellä, niin matikoita kol- kattiin kirveen hamarapuolella jään läpi. Aikuiset antoivat meidän touhuta jäällä yksin, harvoin kenelläkään oli aikaa tulla meitä komentamaan. ?Sen ajan lapsilla ei ollut selkävikoja, kuten nyt, kun aika kuluu tietokoneiden ääressä istuen. Hän on huolissaan oman ammattiryhmänsä, opistoupseerien, osaamisen hyödyntämisestä Rajavartiolaitoksessa. ?Toivoisin Rajavartiolaitoksen hyödyntävän kokeneiden ja osaavien opistoupseereiden ammattitaitoa vartioasemien päälliköiden, varapäälliköiden ja esikuntien vaativimmissa toimialajohtajien tehtävissä. Pyykkipäivää ei voinut aina valita ja siellä saattoi olla joskus kauhea pakkanen. Olipa pakkanen kuinka ankara hyvänsä, niin nykyajan ihminen pärjää lämpimissä huoneissa vaikka teepaitasillaan. Mutta miten oli vaikkapa 70 vuotta sitten, miten silloin pirteissä tarjettiin, vanha koppelolainen Kalle Vikeväkorva? ?Puuta polttamalla. Isännät hakkasivat polttopuita rantteella ja poikasille annettiin myös kirves käteen, jos katsottiin, että he olivat jo sen verran isoja että kirveen uskalsi antaa. Piisin valon edessä oli hyvä tehdä tärkeitä askareita. Millaisia muita valonlähteitä oli tarjolla? ?Muistan sellaisenkin valonlähteen kuin kiilu. Uuneissa oli jo pellit ja niitä peltejä pukattiin aina vähän pienemmälle, että uuni varaisi lämpöä paremmin. Honkaa haettiin pitkin talvea hevosella metsästä rantteelle. Kivikasan alla oli uuni ja savut menivät ulos pienestä seinän räppänästä. Vanhat manillasäkit oli levitetty laudeliinoiksi. ?Pirttien uunit oli muurattu tiilistä tai luonnonkivistä. Luonnonkivi lämpeni hitaammin, mutta varasi vastaavasti lämpöä pitempään
Meidän yhdistyksen aktiivit Vuokko Lakkala ja Kauko Nyyssölä hakevat aamuisin elintarvikkeet kaupoista ja tuovat ne samantien tänne työttömien talolle, kertoo Ivalon seudun työttömien yhdistyksen puheenjohtaja Arto Valo. Elintarvikkeita jaetaan heille, jotka tulevat talosta niitä hakemaan. Nämä jaetaan saman tien. Joki niin kuin runo -esityksellään. Saariselän FIS- kisojen johtaja Kari Kyrö perehdytti Petri Hiltusta lumenteon saloihin. Saariselän kaksipäiväiset FIS-kisat järjestetään jo 12. Toiveissa on, että luonnonlunta saadaan ja viimeisellä viikolla saataisiin myös nousupätkä kuntoon, haaveilee kilpailunjohtaja. Kyrö on toiminut jokaisessa kotikuntansa FIS-kisassa johtajana. Tekijät valitsivat kahden rajanaapurin välissä istuvan Inarin sen ainutlaatuisuuden vuoksi. ?Kun kävimme Inarissa, vaikutuimme inarilaisten hyvästä meiningistä. Erityiskiitos myös Saariselkä- Skille, Saariselän latuhoito-osuuskunnalle sekä lumettajille ja ladun kunnostajille. Kisat alkavat lauantaina sprintin aika- ajolla kello 11 ja finaalit hiihdetään kello 12.30 alkaen. Silloin he tulevat tänne tekemään löytöjä, on Lea huomannut. Arto Valo sanoo, että Työttömien talo on ihmisille myös tärkeä kokoontumispaikka. ?Tämä on tärkeä henkireikä työttömille ja muillekin. Ihmiset ovat yhä tiukemmilla rahan kanssa ja yhä useampi inarilainen on työtön, joten ruoka-apua tarvitaan. ?Elintarvikkeet tosiaan jaetaan siinä järjestyksessä miten sitä on ja miten porukkaa sisälle tulee. Tämä taas tuo kisajärjestäjille lisäkustannuksia. Mela on eläkkeellä oleva Metsähallituksen suojelubiologi, joka on koko ikänsä liikkunut luonnossa. Latujen on täytettävä Kansainvälisen Hiihtoliiton, FIS:n asettamat vaatimukset. ?Kun kisat alkavat, ratojen pitää olla kunnossa ja kisojen TD- kaksikon hyväksyttävissä, sanoo Kyrö jämerästi. Kari Kyrö on huomannut, että tämän päivän trendi on se, että luonnonlumi tulee yhä myöhemmin ja myöhemmin. Lauantai-iltapäivänä Siidan auditoriossa nähtävät esitykset on mahdollista seurata myös Espoossa. Haltiassa livestreamauksen vä- lityksellä esityksiä pääsee katsomaan maksutta. Tapahtumaviikonlopun ensimmäisenä esiintyjänä lauantaina on myös paikallista osaamista, kun Matti Mela johdattaa katsojat valon ja varjon maailmaan. Hänen Valoja ja varjoja -esityksessä nähdään valon, sääolojen ja luonnonolojen vaihtelua ja hyödyntämistä maisemakuvauksessa. Lisäksi kameraseura on tehnyt Juutuanjoen ympäristöön kuvausreissuja jo ennen kuin suunnitelmat Camera Borealis esityksestä varmistuivat. Uusista ja vanhoista kuvista koottu esitys yhdistelee kuvaa, sanoja ja säveliä. Mies on ottanut kisojen järjestämisen vakavasti. ?Jos meinaa olla mukana kansainvälisten kisojen järjestäjänä, näin on tehtävä. Joki niin kuin runo -esitys kertoo Juutuanjoesta, sen ympäristöstä ja eläjistä eri vuodenaikoina. Pohjois-Lapin kameraseuran esitys on toinen Suomen luontokeskus Haltiaan suorana välitettävistä esityksistä. Suurin osa tekijöistä on opiskellut Tampereen yliopistossa. Joukkorahoituskampanja jatkuu vuoden loppuun osoitteessa www.mesenaatti.me/uusiinari . Uusi Inari löytyy verkosta osoitteesta www.uusiinari.fi FIS-kisat tuovat kansainvälisiä huippuhiihtäjiä Saariselälle Lumitykit ovat jauhaneet jo viikkoja lunta ja kisaladut ovat valmiina. Saariselkä on saanut hyvät arvostelut ja kisoja on aina kehuttu. Kilpailujen starttialue tulee sijaitsemaan rinteiden parkkipaikalla. Joku voi yhtäkkiä tarvita liinavaatteita, tai joku huomaa, että nyt tarvitaan astioita. Emme jemmaa näitä mihinkään siltä varalta, jos joku tulisi myöhemmin. Pienestä väkimäärästä huolimatta Inarin arki tuntuu olevan todella kansainvälistä ja kulttuurielämä vilkasta, Uusivirta sanoo. Tekijöiden mielestä paikallislehdet ovat tärkeitä, sillä niiden journalismi on lähimpänä ihmisten arkea. Esityksen kuvat on koottu useiden vuosien ajalta, luvassa on kuvia dia-ajalta ja ympäri lappia: Utsjoelta ja myös Länsi-Lapista. Työttömien talolla jaetaan elintarvikkeita ja syödään soppaa Ivalon Työttömien talolla jaetaan arkiaamuisin elintarvikkeita, joita yhdistys saa lahjoituksena pääosin Ivalon K-Marketilta ja S-Market Vaskoolilta. ?Vaskooli ja K-market ovat tehneet meidän kanssa jo pitkään yhteistyötä ja heille kuuluu suuri kiitos tästä elintarvikejaosta. Jos työryhmä saa joukkorahoituksella tarpeeksi rahaa, se julkaisee lehteä helmi?maaliskuussa 2015. ?Pop up tarkoittaa yllätyksellistä ja väliaikaista. FIS- pistejärjestelmä on luotu, jotta kilpahiihtäjien ja maastohiihtokilpailujen taso voi- taisiin määrittää mahdollisimman luotettavalla ja yhdenmukaisella tavalla joka puolella maailmaa. FIS-kisat tuovatkin kansainvälisiä huippuhiihtäjiä Saariselälle. Notkeaa verkkojournalismia kaivataan erityisesti Ylä-Lapin kaltaisilla alueilla, joilla välimatkat ovat pitkiä ja varhaisjakelu kallista. Uuden Inarin tekijät aikovat muun muassa tehdä kuvareportaaseja, uudistaa perinteisen katugallupin ja julkaista Jankuttaja-nimistä palstaa. joulukuuta lähdemme joululomalle ja talo on sen jälkeen auki taas 7. Paikallislehtiä tehdään kuitenkin usein pienillä voi- mavaroilla, ja niiden on vaikeaa pysyä nykyajan vaatimusten tasolla. Samaan aikaan avataan rinteet ja myös Kaamosjazzit valtaavat tunturin. FIS-pisteet kuvaavat paremmuutta FIS- pisteet kuvaavat hiihtäjän tasoa suhteessa muihin hiihtäjiin. Saariselän yksi bravuureista on 120 metrin yhtäjaksoinen nousu 2,5, kilometrin matkalla. kertaa 22.?23.11.2014. Miltä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus näyttää Inarissa, jonka erityisvastuualueen hallinto on 500 kilometrin päässä Oulussa?, Uusivirta kysyy. Lehden tekijät ovat nuoria journalisteja, joilla on kokemusta eri puolilta Suomea eri tiedotusvälineistä, muun muassa Lapin Kansasta ja Helsingin Sanomista. Palstalla penätään ratkaisuja Inarin arjen epäkohtiin. He vievät katsojat matkalle Juutuanjoelle tapahtumaviikonlopun lauantaina 22.11. Metsähallituksen luontokeskus Siidassa. Jo 18. Joku mattimyöhäinen voi jonakin päivänä jäädä ilman, mutta hänkin varmasti ennättää toisena päivänä tänne aikaisemmin, joten ei siinä sen kummempaa vahinkoa tapahdu, he vakuuttavat. Poronlihakeittoa lahjoituslihoista Vuokko Lakkala ja Kauko Nyyssölä hakivat maanantaiaamuna elintarvikkeita kahden pahvilaatikollisen verran Ivalon K-Marketista ja S-Market Vaskoolista. Kyselen joskus porukoilta, että millaista keittoa he seuraavaksi haluavat, mutta eipä heillä ole sen kummempia erikoistoivomuksia, paitsi hernekeitto. Sekin keitetään sitten alusta alkaen itse, hän vakuuttaa. Yhdistysväki kiittää Inarin seurakuntaa, joka tukee yhdistyksen toimintaa ja sponsoroi keittolounasta. ?Seurakunta on tärkeä tukija meille. kertaa järjestettävä luontokuvatapahtuma on tuonut Inariin alan huippuosaajia jo useana vuonna. Viime vuosina mukana on ollut myös paikallisia taitajia, mutta tänä vuonna ensimmäistä kertaa paikallinen kameraseura on ollut mukana suunnittelussa ja järjestelyissä alusta asti. ?Yhteistyötä on kyllä ollut mukava tehdä, kertoo Pohjois- Lapin kameraseuran puheenjohtaja Jouni Männistö. ?Ja varmasti siitä on ollut molemmin puolista hyötyä. Meillä on kontakteja luontokuvaajiin ja toisaalta saamme myös omia jäseniämme tai koko seuraa esille tapahtumassa. Kameraseura on mukana tapahtumassa lauantai-iltapäivänä nähtävällä Juutua . Kyrö vastaa siitä, että olosuhteet hiihtokilpailuille ovat kunnossa. Sveitsin joukkueen hiihtäjät ovat aiemminkin osallistuneet Saariselän kisoihin, mutta nyt joukkueessa on mukana myös heidän kirkkain tähtensä moninkertainen arvokisa- maailman cupin voittaja Dario Gologna. ?Näiden maailman hiihtotähtien kirkkaimpien nimien lisäksi monia muita kansainvälisiä kärkinimiä on Saariselän kisassa mukana mittaamassa omaa ja muiden kisailijoiden kilpailuvauhtia, kertoo Kyrö. Kyrö kiittelee seurojen Lapin Susien, Inarin Yrityksen ja Lapin Kairan sekä Inarin kunnan ja Saariselän yrittäjien sekä Inari- Saariselkä Matkailu Oy:n toimistoväen yhteistyötä. ?Ei näitä kisoja muuten järjestettäisi, jos kaikki eivät olisi mukana. Ja samalla tavalla hyvä tukija on kuntakin. Hän voi tulla vaikka seu- raavana aamuna, niin tavaraa riittää sitten hänellekin, Valo jatkaa. Vuokko Lakkala ja Kauko Nyyssölä ovat nähneet, että elintarvikelahjoitukset menevät hyvään tarpeeseen. Kaikkihan tänne ovat tervetulleita. tammikuuta. JP Inariin Suomen ensimmäinen pop up -paikallislehti Kahdeksan nuorta journalistia perustaa Inariin Suomen ensimmäisen pop up -paikallislehden. Jäsenille ruokailu maksaa kaksi ja puoli euroa . Sothin Olympialisissa Venäjälle kolmoisvoiton 50 km kisassa hiihtäneet Alexander Legkov, Maxim Vylegzhanin ja Ilia Chernousov, sekä edellisten Vancouverin Olympialaisten ja muiden arvokisojen Sprintin sankarit Nikolai Kruikov ja Andrey Morilov ja Sergei Lavrov tähdittävät Venäjän joukkueen laajaa osanottoa kisoihin. Erityisesti paikallislehdet ovat yllätyksellisten avausten tarpeessa. Hiihtäjät harjoittelevat nousussa hapenottoa. ?Tätä ei ole muualla Suomessa. Saariselällä tapahtuu samaisella viikonlopulla paljon muutakin. Voi olla, että joku iltapäivän puolella tuleva jää ilman, mutta eihän maailma siihen kaadu. ei-jäsenille neljä ja puoli euroa. Viime maanantaina talolla herkuteltiin poronlihakeitolla. Keittopataa hämmentänyt Lea Titoff kertoi, että lihat yhdistys sai lahjoituksena hyväsydämiseltä mieheltä, joka halusi tukea yhdistyksen toimintaa. ?Keitin näitä lihoja jo eilen kotona, että tänä päivänä ei tarvitse tuntitolkulla seistä hellan vieressä. Mitä pienemmät pisteet ovat, sen paremmasta hiihtäjästä on kyse. Talo on auki jokaisena arkipäivänä, mutta 22. Yleisölle on kisapaikalle vapaa pääsy. Tarkoituksemme on selvittää, mitä kaikkea paikallisjournalismi voi olla verkossa, ilman paperin paineita, kertoo päätoimittaja Mari Uusivirta. Lehteä tehdään ensisijai- sesti niin Inarissa asuville kuin kotipaikaltaan pois muuttaneille inarilaisille. Kokonaisia hiihtomaajoukkueita on tulossa esimerkiksi Venäjältä, Etelä-Koreasta, Kiinasta, Japanista, Sveitsistä, Kazakstanista, Valko-Venäjältä ja Armeniasta. Viime vuoden kisoissa, jotka pidettiin Sotshin Olympiakisojen alla, Saariselän FIS-kisoissa oli mukana 21 kansalaisuutta ja jokaisena kolmena kisapäivänä starttasi kaksisataa hiihtäjää. ?Viime vuoden osallistujamääriin ei varmaankaan ihan päästä. Se on myötämielinen toimintaamme kohtaan, vakuuttaa Arto Valo. Työttömien talon kirpputorivalikoimat ovat monipuoliset ja tarjolla on oikeastaan kaikkea mahdollista. ?Äskettäin taisi joku hakea juhlavaatteita ja kyllä niitäkin löytyi. Kohde valikoitui halusta tuoda esille paikallinen ja tuttu paikka. ?Halusimme paikallisena kameraseurana tuoda esille paikallisen kohteen, Männistö kertoo. ?Olemme kuvanneet Juutualla esitystä varten, mutta jo ennen tämän teeman varmis- tumistakin jäsenet ovat kuvanneet joella ja sen lähimaastoissa paljon. Yleisöä pyydetäänkin jättämään autot Saariselän keskustaan, koska rinnealueen parkkipaikat ovat kilpailujen käytössä. Kilpailujen johtajana toimii perinteiseen tapaan Kari Kyrö, joka käy tiuhaan kisapaikalla Saariselällä. Uusivirta kertoo, että verkkolehdessä tulee olemaan tunnelmaa, ääntä ja liikettä. ?Uutta Inaria tarvitaan nyt, kun Suomessa pitäisi keskustella alueiden eriarvoistumisesta. Ihmisillä on rahasta tiukkaa ja näyttää siltä, että yhä tiukemmalle vain menee, he totesivat. Ivalon Työttömien talolla syödään maanantaisin keittolounasta kello 11-13 välillä. Työttömien talolla hakijat tunnetaan ja siellä tiedetään, että jokaisella on perustellut ja hyvät syyt hakea heiltä Ivalon kauppojen lahjoittamia ruokatarpeita. ?Me jaamme nämä lahjoitusruuat heti aamusta alkaen sille porukalle joka näitä käy hakemassa. Sunnuntaina kisat käynnistyvät kello 12. Inga-Briitta Magga. ?Nämä tulevat suureen tarpeeseen. Keskiviikkona 19.11.2014 5 Camera Borealis esittelee Juutuaa Tänä vuonna Camera Borealiksessa on mukana paikallinen valokuvauksen harrastajien yhdistys, Pohjois-Lapin kameraseura. Juutua . Lehden nimi on Uusi Inari
6 Keskiviikkona 19.11.2014 , Liisa ja Elisa Kähkönen Seurakuntien tapahtumia Tällä viikolla INARIN SEURAKUNTA Auringon nousu- ja laskuajat Ivalossa nousee laskee 19.11. mennessä diakonityöntekijöille sähköpostilla osoitteeseen anja.karhula@evl.fi; anu.huhtamella@ evl.fi tai kirjallisena kirkkoherranvirastoon osoitteeseen: Inarin srk/diakonia, Sairaalantie 5, 99800 IVALO. torstaisin klo 15-16 Salibandykerho . Onnea mm. 5 lk ala-asteen tytöt ja pojat koululla. Hämäläinen * 08.01.1932 . Rukouspysäkki keskiviikkoisin klo 1819.30 koulun vuokratalon alakerrassa seuraavasti: 3.12. klo 18 vigilia. Utsjoki: alk. 4.10.2014 Tuuli vierellä kaikuu Muistuttaa ikävästä Suru on viipyvä aalto (Tenhi . T: Ivalolaiset * Ivalo River Campingille mukavasta lomailusta, ja henkilökunnalle ja erityisesti Tinalle hyvästä asiakaspalvelusta. T: Susanne * Kaksi isoa kimppua ruusuja, yksi Esa Vuomajoelle, toinen Antero Isolalle, Karigasniemen kappelin tontin raivauksesta talkoilla. klo 17 ehtoopalvelus. To 20.11. klo 13, jonka jälkeen on muistotilaisuus Männikön palvelukodissa. Muistotilaisuuteen osallistumisesta pyydetään ilmoittamaan Ivalon TaimiTupaan viimeistään 27.11. puh. 10:22 13:30 25.11. Tommi Kanala: To 20.11. Silja Forsell. Sunnuntaina Ismo ja Ára. La 22.11. klo 14 rukouspalvelus ja uuden kirkkoherran, isä Jaakko Vainion esittäytyminen. Koululaiset mukana. 10:25 20.11. 09:53 13:56 20.11. Ke 19.11. Vapaamuotoiset hakemukset pyydämme toimittamaan 5.12. Sairaalatie 5:n kerhotilassa. Ismo Kiviniemi. Maanantaina Lempi, Lemmikki, Sivi ja Sive. Tiistaina Katri, Kaija, Katja, Kaisa, Kati, Kaarina, Kaisu, Riina, Katariina, Katriina, Gáddjá, Káre, Gáre, Gáren ja Gáhte. Syksyn aikana tutustumme Suomen kirkon virallisiin lähetysjärjestöihin. Tavaralahjoituksia otetaan vastaan paikanpäällä. Onnea mm. 2.12. Kultaisen iän kerho maanantaisin klo 13 srk-kodilla. SAARISELÄLLÄ: Ensi su 23.11. Lisätietoja diakoniatyöntekijöiltä Anja 040 750 6286; Anu 040 507 1713. AVOIN PÄIVÄKERHO: Ivalossa keskiviikkoisin klo 10-12 ja torstaisin klo 9.30.-11.30. Alk. Ilm. Inarissa keskiviikkoisin klo 10-12 srk-kodilla. IVALONLAAKSON RAUHANYHDISTYS: Ompeluseurat to 20.11. Su 23.11. Kuoroharjoitukset maanantaisin klo 18 kirkolla. INARISSA: Ensi su 23.11. 040 5071713. klo 10 aamupalvelus. Sevettijärven p. klo 14-16 Valkamassa, lisätietoja Anu p. Maria Petrescu ? Mihail Petrescu . klo 9 liturgia (Neitsyt Marian temppeliintuomisen juhla). 319 852. . Onnea mm. messu klo 11, Huusko; omaishoitajien kirkkopyhä; messun jälkeen Inarin omaishoitajat ja Läheiset ry:n järjestämät kirkkokahvit srk-kodilla. klo 15-17 MIXtapahtuma ala-asteella. Keskiviikkoisin Rukoustunti klo 13. Utsjoki, Kulmakivi sunnuntaisin klo 11 seuraavasti: 23.11; 30.11.; 7.12.; 14.12. Kirpputorilla myös kahvipiste sekä arvontaa. Su 23.11. Katri Siivikko, Katri Aalto, Katja Nyyssölä, Kaisa Kallioinen, Kaisa Särkelä, Kati Mikkola, Kaisu Rytky, Riina Vuoriaro, Riina Känsälä, Kati-Susanna ja Katriina ?Kati. Tottakai talkoillaan taas ensi kesänä. Suortuva) Kaivaten äiti ja isä siskot perheineen sukulaiset ja ystävät Osku on saatettu viimeiseen lepoon läheisten läsnä ollessa. Kiitos kaikille muistamisesta suuressa surussamme. To 20.11. Ma 24.11. rakkautta! - Ratanen -. Piirin nimestä huolimatta ei tarvitse tehdä käsitöitä! PYHÄKOULUT: Nuorgam: Sunnuntaisin klo 12 seuraavasti: 23.11. 10:50 23.11. La 22.11. Nikolaoksen kirkko: Ke 19.11. klo 18 Rukouskokous. Karigasniemi, kappeli perjantaisin klo 18 seur: 21.11.; 28.11.; 5.12.;12.12. KERHOT (salibandy)/PARTIOT: Utsjoki: Partio/Vpk-nuoret: Maanantaisin seur: 24.11.; 1.12.; 8.12. Trifon Petsamolaisen kirkko: La 22.11. . p: 040 760 4202. Vuorossa oleva talviripariryhmä paikalle klo 17. EI; 30.11. Jos tarvitset sukkalankaa, ota yhteyttä diakoniatyöntekijöihin Anja, p: 040 750 6286 tai Anu, p: 040 507 1713. Sukat voi toimittaa khranvirastoon miel. välipalan, partio, vpk-toimintaa). klo 10 aamupalvelus, klo 17 vigilia (Neitsyt Marian temppeliintuomisen juhla). Juha hakee yläasteen pihasta, menemme toisinaan Kulmakivelle ja toisinaan Pelastuslaitokselle. klo 11.30 rukouspalvelus ja uuden kirkkoherran, isä Jaakko Vainion esittäytyminen. IVALON HELLUNTAISEURAKUNTA Rakkaamme Hánsa Máhtte KORPI * 29.1.1998 . 11:00 24.11. 10:41 22.11. 10:33 21.11. Haapala. Ruusuja * Utsjoen Eränkävijöiden emännille ja isännille hauskasta illasta. rh:lla; 7.12. klo 13-14.30 sudenpennut -4 lk); klo 14.45.-16.30 Tarpojat 5 lk- 8 lk). 31.10.2014 Hiljainen vaeltaja maan elon ehtoon tullen levon saa. Nuku unta rauhaisaa. Kaivaten sukulaiset ja ystävät Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että Esteri siunataan Ivalon kirkossa 29.11. 10.12. Juha: Ke 26.11; 3.12.; 10.12. NUORTENILLAT: Utsjoki: maanantaisin klo 17-19 SSL-illat (Sanaa, Soppaa ja Laulua) seur: 24.11.; 1.12.; 8.12. Kyyditysasioissa ota yhteyttä Ossi Guttormiin edelliseen päivään mennessä p: 040 748 9415. NUTTUPIIRI: Nuttupiiri kokoontuu ti 2.12. 21.9.1982 k. auttoi autonsa kanssa pulassa ollutta nuorta naista liikkeenne jo ollessa suljettu. Lähimmäisen rakkaus antaa voimia surun keskellä. alkaen vanhan apteekin tiloissa Yhdystiellä. klo 10 liturgia, kirkkokahvit ja uuden kirkkoherran, isä Jaakko Vainion esittäytyminen. Nellimin p. Pe 21.11. To 20.11. Kiitos lahjoituksestasi! Diakoniatyön kirpputori ma 10.11. Rukoushetki luomakunnan puolesta klo 19, Helen. messu klo 14; messun aikana pyhäkoulu srk-kodilla. La 22.11. 11:26 laskee 13:29 13:21 13:14 13:05 12:56 12:45 12:31 Miete On vain yksi tapa tyrehdyttää pahuus: vastata pahaan hyvällä. - Leo Tolstoi Nimipäivät Keskiviikkona Liisa, Elisa, Eliisa, Liisi, Elisabet, Elise, Liissá ja Eliissá. 2.10. Juha Reinola: To 27.11; 4.12; 11.12. Kulmakivi on Tenontie 1, srk-taloa vastapäätä oleva srk:n nuorisotila. Karigasniemi: tiistaisin klo 18-20 kappelilla seur: Juha: 25.11.; 2.12.; 9.12. Nuorgam: Juha: Ke 26.11.; 3.12.; 10.12. LAPIN ORTODOKSINEN SEURAKUNTA Ivalo, p. klo 12, jonka jälkeen muistotilaisuus Utsjoen seurakuntakodissa, joka täten ystävällisenä kutsuna ilmoitetaan. Osmo (Osku) JANHONEN s. Tuotto käytetään jouluavustustoimintaan. DIAKONIAN JOULUAVUSTUKSET: Diakoniatyön jouluavustukset myönnetään viime vuoden tapaan harkinnanvaraisesti ainoastaan hakemusten perusteella. 10:16 13:35 24.11. Työttömien yhdistyksen edullinen keittolounas maanantaisin klo 11-13 yhdistyksen tiloissa Vasantie 3. Huom! Kaikki innokkaat sukankutojat ! Otamme lahjoituksina vastaan naisten ja miesten villasukkia yksinäisten joulupaketteihin laitettavaksi. Juha: Ti 25.11.; 2.12.; 9.12. Nuorgam: keskiviikkoisin klo 15-17 Partio/Vpk-nuoret/Liikuntakerho (sis. 0400 125 877. Kuollut: Esteri Huhtamella 82-v Huuhkajasta; Elsa Valpu Saijets 90-v Nellimistä. Haudattu: Ivalossa 15.11. T: Utsjoen seurakunta ja seurakuntalaiset * Kaikille ravintolapäivään osallistuneille, asiakkaille, talkooväelle ja yhteistyökumppaneille. La 26.11. messu klo 19, Hepola. Kolminaisuuden ja p. Kotisivut: www.ivalonhelluntaisrk.fi. 11:11 25.11. klo 14 mennessä khranvir. Tiistaipiiri tiistaisin klo 12-14 srk-kodilla; ti 25.11. Pyhä Messu klo 11 kirkossa. kuljetukseen pe 21.11. joulujuhla. 24.10.2014 Vaikko mun vádjoliv??en jápminsuoivana leagis, de in bala?e bahás; dasgo don leat mu mielde. Laulusi on vaiennut. Sinua ja lauluasi kaivaten äiti ja isä Áron, Járre ja Bigga isovanhemmat tädit perheineen sedät perheineen sukulaiset, ystävät ja koulukaverit Siunaus Utsjoen kirkossa lauantaina 22.11. 10:10 13:41 23.11. klo 18 Tuula Airamolla. DIAKONIA: Mt- ja pav-kuntoutujien toiminnallinen Naisten ryhmä ke 26.11. EI; 14.12. Torstaisin klo 16-17 Salibandykerho 6 lk ylöspäin pojat sekä tytöt koululla. Su 23.11. viikkomessu klo 19, Päivi Helen. Onnea mm. joulujuhla. T: Saariselän VPK * Erittäin ystävälliselle herrasmiehelle Ivalon auto Oy:ssä, joka lauantaina 8.11. Tervetuloa tilaisuuksiin! Mitä tahtoisin En itselleni mitään, en tahtoisi. En itselleni mitään; rakkautta ympärilleni, rakkautta läheisilleni, rakkautta koko maailmalle, hyväksyntää, iloa ja onnea, kaikkea. Jass quartet klo 11, laulusolistina Selma Savolainen; liput 13,-. RIUTULASSA: Diakoniapiiri to 20.11. 17.00 Liikuntakerho /salibandykerho Outakosken monitoimitalolla; lähtö Karigasniemen koululta klo 15.00. Kerhonohjaajina Juha Reinola, p: 040 549 2542 ja Tommi Kanala p: 0400 . 10:28 13:24 Lähde: www.moisio.fi Utsjoella nousee 19.11. klo 18 (joulujuhla lasten kanssa). Jari Mikkola, Jari Similä, Jari Jääskö, Jari Lopina, Jari Puolakka, Jari Granath ja Jari Sarre. Perjantaina Hilma ja Hilbmá. Lauantaina Silja, Selja ja Seljo. 040 8252918. duo klo 11; liput 13,-. mennessä. Rukousta, raamattua ja yhdessäoloa. Liisa Visuri, Liisa Kosonen, Liisa Mikkola, Liisa Kaivosoja, Anna-Liisa Takkinen Mikkelissä, Marja-Liisa Tarkiainen, Marja-Liisa Kaikkonen, Liisa ja Elisa Kähkönen ja Elisa Nyyssönen. Torstaina lapsen oikeuksien päivä, ja nimipäivää viettävät Jari, Jalmari ja Jálbmár. Koivikossa, jolloin kuljetus Tolonen-Törmänen-suunnilta. 11.12. 10:04 13:46 22.11. Pastorin puh. Tee itsellesi arkku ?kurssiin liittyvä luento ja keskustelua klo 19 seurakuntakodilla. Trifon Petsamolaisen kirkko: La 22.11. Kulmakivellä klo 19. 09:58 13:51 21.11. T: Juhlasta nauttineet * IValoisille ja Kaamasen kotitarveorkesterille ammattitaitoisista ja hauskoista esityksistä Sajoksessa. Unto Eemeli Sarre, siunasi Tuomo Huusko. IVALOSSA: Ensi su 23.11. Talvikirppis srk-talolla 26.-29.11., ke-pe klo 12-17 ja la klo 12-16. klo 11 Päivätilaisuus. Tiistaisin klo 15 Lauluhetki Koivikossa. Tule viihtymään, kahvittelemaan ja tekemään löytöjä. NUORGAMISSA: Virkus boddu kokoontuu rukoushuoneella perjantaisin klo 13-15 seuraavasti: 12.12. KARIGASNIEMELLÄ: Ilolas boddu kappelilla perjantaisin klo 13-15 pe 12.12. Lämmin kiitos teille kaikille, jotka kunnioititte rakkaamme Kauko Leivon muistoa ja myötäelitte kanssamme suuressa surussamme. Kiitämme myös Ivalon terveyskeskuksen vuodeosaston henkilökuntaa läheisemme hyvästä hoidosta ja huolenpidosta. Eija ja lapset Rakkaamme Esteri HUHTAMELLA o.s. Karigasniemi: Tiistaisin klo 15.20 . Jos kysyttävää soita sisar Anja, p: 040 750 6286. Kirpputori avoinna: ma-pe klo 11-16. Kesärippikoulu 1 Lämmin kiitos osanotosta ja myötäelämisestä äitini Lahja Toivosen poismenon johdosta. Olemme hyvästelleet äidin hiljaisuudessa ja laskeneet tuhkauurnan viimeiselle lepopaikalle lähimpien läsnä ollessa. Aila Pehkonen Katja ja lapset Pajakoskella 21.-23.11.; rippikoululaisille on lähetetty leirikirje. UTSJOEN SEURAKUNTA UTSJOELLA: Ensi su 23.11. klo 18 Inarin srk-kodilla. MIESTEN SAUNA: Lämpiää ke 19.11. Herkut sulivat suussa ja saunakin maistui. Kirpputori on avoinna ma-pe klo 10-17 ja la klo 10-14. Onnea mm. to 1.10. klo 18 Pajakoskella. RIPPIKOULU: Rippikoululaisten ja kehitysvammaisten yhteinen TEEILTA Sairaalantie 5:ssä khranviraston kokoushuoneessa ti 25.11
Talvisotahan tunnetaan ulkomaiden keskuudessa suomalaisen puolustuksen sankaritarinana, ainutlaatuisena tapahtumana maailman historiassa. Hiihtolenkit soveltuvat kaikenikäisille ja eri kuntoisille hiihtäjille. Ku- kaan heistä ei täytä viran kelpoisuusehtoja. Kirsi Solmari irtisanoutui perusturvajohtajan virasta lokakuussa. harrastuksien parissa sekä jopa tulevissa työtehtävissä. Wimme Saari ja Tapani Rinne kävivät Ivalon ala-asteella tiistaina 28.10.2014. Ivalon ala-asteen 6.-luokka laiset toimivat konsertin tuottaji na, mistä he saivat muistoksi Oppilaat konsertintuottajina -diplomin. Talvisotahiihdot tarjoavat kaikille suomalaisille mahdollisuuden osallistua talvisodan merkkivuoden viettoon. Projektiin osallistuvat oppilaat jakavat tehtävät projektiryhmän kesken ja suorittavat ne ohjauksesta Konserttikeskuksesta saatavien tukimateriaalien avulla. Matkan pituuskaan ei ole tärkeintä, vaan itse tapahtuma, sanoo Tuomo Jantunen. Talvisotahiihtojen avausta- pahtuma järjestetään Suomen Latu Kiilopäällä 30.11.2014 eli tarkalleen 75 vuotta talvisodan alkuhetkestä. Se tunnetaan kaikkialla kansallisvaltion, itsenäisyyden ja vapauden symbolina, Jantunen kertoo. Talvisotahiihdon suojelijana toimii eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma ja kummeina entiset huippuhiihtäjät Marjo Matikainen-Kallström ja Juha Mieto, jotka myös osallistuvat Kiilopään koukkaukseen. IBM Liikuntaneuvos Tuomo Jantunen toimii Talvisotahiihdon avaustapahtuman Kiilopään koukkauksen johtajana. Yleisötyötä yhdessä tehden Oppilaat konsertin tuottajina ?Oppilaat konsertin tuottajina. päivänä 1939 Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Virolaiset haluavat muistaa veljiään, jotka olivat Suomea puolustamassa. Projektin aikana kertyvistä tiedoista ja taidoista voi olla hyötyä paitsi koulun tapahtumien, myös esimerkiksi Tapani Rinne ja Wimme Saari konsertoivat Ivalon ala-asteella. Utsjoki hakee perusturvajohtajaa Utsjoen kunnanhallitus on päättänyt jatkaa perusturvajohtajan viran hakuaikaa 12.12. saakka. Aikaisemmat hakemukset huomioidaan. Odotettavissa on lisää osallistujia heti, kun lumitilanne varmistuu. Hiihdoilla kerätään varoja paikallisille järjestäjille ja rahoitetaan talvisodan kansallisen muistomerkin pystyttämistä. ?Tulee kuluneeksi 75 vuotta talvisodasta täsmälleen sinä päi vänä, jolloin on Talvisotahiih don avaustapahtuma Kiilopääl lä. Avaustapahtuma on saanut nimen ?Kiilopään koukkaus?. ?Kukin osallistuja voi valita hiihtomatkansa, jotka ovat 7 kilometriä, 15 kilometriä ja 30 kilometriä. Talven aikana on muitakin hiihtoja tällä samalla teemalla, kertoo Talvisotahiihdon avaus tapahtuman Kiilopään kouk kauksen johtaja, liikuntaneuvos Tuomo Jantunen. . Huoltopaikat ja lämmitetyt tilat sijaitsevat Suomen Latu Kiilopäällä, Rönkönlammella, Savotta Kahvilassa, Rumakurulla ja Luulammella. Kiilopään koukkauksen ennakkoilmoittautuminen on mennyt jo umpeen, mutta ilmoittautua voi mukaan myös lähtöpaikalla Suomen Latu Kiilopäällä tai Laanilassa. ?Ilmoittautuneita on jo nyt yli 150 henkilöä. Arvioinnin tueksi halutaan perustaa ohjausryhmä. ? ? ? ? ? Fysioterapiahoidot lääkärin lähetteellä Hieronnat Akupunktiohoidot Kehon koostumusanalyysi Tuotemyynti Piiskuntie 5, Ivalo 016 661 388, 0400 188 732 ilv.ari-jukka@co.inet.fi VARATUOMARI JOUNI VIHERVALLI Lapintie 4, 99600 Sodankylä Ajanvaraus ja neuvotteluista sopiminen puh. Kyse ei ole kilpahiihdosta vaan reippaasta ulkoilusta ja mukavasta yhdessäolosta. Lähivaruskunnat ja koulut lähettävät omat joukkueensa hiihtämään. Myös Virosta saapuu hiihtäjiä, mutta myöskin muista maista. . Konsertti huipentui Wimmen kauniiseen, tunnelmalliseen joikuun. Karigasniemi? Utsjoki-kelkkareittiä selvitetään Utsjoen kunta jatkaa uurastamista Karigasniemi?Utsjokikelkkareitin toteuttamiseksi. Utsjoen kunnanhallitus päätti äskettäin elinkeinolautakunnan esityksen mukaisesti esittää val- tuustolle, että vuoden 2015 investointiohjelmaan varataan 17?000 euroa moottorikelkkareitin talousarviovaikutusten arvioinnin toteuttamiseksi. Virkaa ovat hakeneet Jarkko Väätäinen, Irma Toivanen ja Anne Parkkonen. Suomalaisten joukkojen hiihtotaidolla ja raskaissa töissä hankitulla fyysisellä kunnolla oli keskeinen merkitys armeijamme menestykselle. Wimme Saarelle ja Tapani Rinteelle oli järjestetty ruuat, fanikortteja, kiitoskortteja ja valtava tervetuloa-kyltti. Esityksen juonsivat Kia Airola ja Jan-Kristian Magga. Kouluarvosanalla Wimmen ja Tapanin konsertti sai konsertin järjestäjiltä kiitettävän arvosanan. Hiihdon lähtöpaikkoina ovat Suomen Latu Kiilopää ja Laanila. 0400 391 024 jouni.vihervalli@pp.inet.fi +DPPDVOllNlUL <5-g 0b.,g 3XK 3LLVNXQWLH ,YDOR /$., -$ .,,17(,67g$6,$,172,0,672 6DPL 7HUYDKDXWD YDUDWXRPDUL PDDQPLWWDXVWHNQLNNR ,YDORQWLH ,YDOR SXK ID[ VDPL WHUYDKDXWD#ODNL LQHW ¿ .DLNNL RLNHXGHOOLVHW WRLPHNVLDQQRW PP ± ULNRV MD ULLWD DVLDLQ RLNHXGHQNl\QQLW ± SHUXQNLUMRLWXNVHW MD SHULQQ|QMDRW ± NDXSSDNLUMDW MD NDXSDQYDKYLVWXNVHW ± YHONRPLVDVLDW ± ODKMD MD SHULQW|YHURVXXQQLWWHOX $VLDNDVWDSDDPLVHW 8WVMRHOOD VRSLPXNVHQ PXNDDQ. Muistovuoden kunniaksi järjestetään Talvisotahiihto 30.11.2014 . 13.3.2015 välisenä aikana. Tapani Rinne käytti taitavasti efektilaitteita, muodostaen monia luonnonääniä. Talvisota syttyi ja sotaa kesti kaikkiaan 105 päivää. Neuvostoliitto ei pystynyt valtaamaan Suomea mies- ja kalustoylivoimastaan huolimatta. Talvisodan hämmästyttävällä torjuntavoitolla Suomi säilytti itsenäisyytensä ja loi perustan maan kehittymiselle nykyisen kaltaiseksi hyvinvointivaltioksi. Talvisotayhdistys ry on päättänyt järjestää talvisodan muistoksi ja veteraanejamme kunnioittaen muistohiih- Talvisotahiihdon tunnus näyttää tältä. don. on Konserttikeskuksen sekä ESR-rahoitteisen Musiikki elämään -hankkeen osallistavan muusikkotoiminnan malli, jonka tavoitteena on rikastuttaa koulukonserttikokemusta ja osallistaa koululaisia tiiviimmin osaksi koulukonserttitoimintaa. Odotamme laduille 300 hiihtäjää. Keskiviikkona 19.11.2014 7 Talvisotahiihto aloitetaan Kiilopäältä Marraskuun 30
Suomi vältti täpä rästi miehityksen. Aikaisemmin jo alkaneet mutta tuloksettomana päätty neet salaiset rauhantunnustelut tulivat ajankohtaiseksi. syyskuuta. Kuva SA-kuva. Stalin suostui le mahdottomuus. Syyskuun kolmantena Hitler käynnisti sotatoimi Birken. le veysa steen pohjoisp uol ella. Välirauhansopimus allek ir joitettiin 19. Hä nen määräyksensä takia yksi kään saksalainen auto ei saa nut lähteä tyhjänä Rovanie melle. Tä mä onnistui ja viimeinen niitti siihen oli, kun varusteluminis teri Albert Speer todisteli Hit lerille, että Saksalla oli riittävät nikkelin raaka-ainevarastot sii hen saakka, kunnes suunnitteilla olevat uudet sukellusveneet, jotka muuttaisivat sodan saksa laisten eduksi, olisivat valmiit. Hitler luopui sotatoimi Bir kestä lokakuun neljäntenä päi vänä ja käynnisti sotatoimi Nordlichtin eli Revontulet, jo ka ei suojellut Nikkeliäkään. Sotatoimen tarkoituksena oli täydellinen poltetun maan tak tiikka turvaamaan saksalaisten perääntyminen. Saksalaiset evakuoivat myös suomalaisia Lapin suomalaisen väestön evakuointi Ruotsin rajalle mää rättyihin ylimenokohteisiin ja Rovaniemelle rautatiekuljetuk sia varten olisi ollut suomalai selle vähäiselle autokalustol Kuva SA-kuva. Syyskuun 2. Saksalle oli elin tärkeää turvata Petsamon nik kelituotanto. Paatsjoen Jäniskosken vo imalaitos, joka tuotti nikkeli kaivoksen tarvitseman sähkö voiman, suojattiin valtavalla teräsbetonikuvulla. päivä nä Mannerheim lähetti Stalinille kirjeen, jossa esitti aselepoa ve renvuodatuksen lopettamiseksi. Neuvostoliitto asetti rau hanneuvottelujen yhdeksi en nakkoehdoksi, että suomalais ten olisi vaadittava saksalaisia poistumaan maastamme syys kuun 15. Alkoi hie novarainen Hitlerin käännyttä minen sotatoimi Birkestä. 8 Keskiviikkona 19.11.2014 70 vuotta sitten Nelostiellä taisteltiin 1941 alkanut jatkosota oli alkuvuoden hyökkäysvaiheen jälkeen ta saantunut asemasodaksi. Päämaja käs kee aloittamaan PohjoisSuomen evakuoinnin 68. Saksa laiset linnoittautuivat sotatoimi Birken suunnitelmien mukai sesti. Suomen itsenäisyys oli vaakalaudalla. Mahdoton vaatimus Tasavallan presidentti Ris to Ryti erosi. Ke sällä 1944 Neuvostoliiton jou kot aloittivat suurhyökkäyksen, jonka suomalaiset kaikki voi mansa äärimmäisesti ponnis taen torjuivat saksalaisen ase avun turvin. Hitler määrää toi meenpantavaksi operaatio Bir ken. Saksalaiset kuorma-autokolonnat vyöryi vät etelästä pohjoiseen sotilai ta ja sotamateriaalia kuljettaen katkeamattomana jonona. Saksalaisten Lapin armeijan ylin johto ei us konut, että Ylä-Lappia ja Petsa moa pystyttäisiin puolustamaan Suomalaiset taluttavat pyöriään Kaunispäällä matkalla kohti pohjoista. montakaan kuukautta. Kaiken kaikkiaan Uts joen ja Inarin väestö ja omai suus kuljetettiin Rovaniemel le 90-prosenttisesti saksalaisel la kalustolla. Ivalossa toimiva sak salainen paikalliskomendant ti von und zu Frauenb erger suhtautui hyvin ystävällises ti ja auttavaisesti evakuoin tiin ja ehdotti itse saksalais ten osallistumista siihen. Käytössä oli Poh Suomalaisjoukot uusivat Nelostien rumpua, jonka saksalaiset ovat hävittäneet. jois-Lapin osalta kaikk iaan kolmisensataa kuorma-autoa: kunkin evakuointipäivän osal le laskettiin tulleen kaksikym mentäkaksi saksalaista kuormaautokuljetusta. Saksalaiset suorittivat evak kokuljetukset katetuilla ja is tuimilla varustetuilla autoilla. Myös linja-autoja käytettiin. Saksalaiskuljettajat suhtautui vat pääsääntöisesti ystävälli sesti evakuoitaviin. Tornion maihinnousu Suomalaiset tekivät 1.10. yllättävän ja uhkarohkean mai hinnousun saksalaisten selus. päivänä Mannerheim. Pohjois-Suomea ja Pet samoa olisi puolustettava kai kin keinoin. Seuraavana päivänä Mos kovasta ilmoitettiin Stalinin suostuneen aselepoon, joka as tui voimaan 4.9.1944 mutta ve näläiset jatkoivat tulitusta vielä vuorokauden ajan tappioi ta aiheuttaen. Hän oli aikaisem min, jotta Suomi saisi aseapua Saksasta, allekirjoittanut saksa laisten kanssa sopimuksen, ettei Suomi irrottaudu sodasta ilman saksalaisten lupaa. Pa luumatkallaan ne toivat suo malaisia. Lappi evakuoitiin 90-pro senttisesti saksalaisella auto kalustolla. Syyskuu 1. päivään mennessä. Birkestä Nordlightiin Hitler oli jo aikaisemmin saamiensa tietojen perusteella ennakoinut suomalaisten luo puvan aseveljeydestä ja olet tanut venäläisten miehittävän Suomen ja hyökkäävän pohjoi seen saksalaisia vastaan. Rydin tilal leen valittiin elokuun 8. Yksi syy tähän olisi huollon katkeami nen etelästä käsin. päivänä Suo men eduskunta täysistunnos saan hyväksyi Neuvostoliiton asettamat ennakkoehdot äänin 108?45
He olivat reippaita poikia, sekä sotilaita että siihen tarkoitukseen otettuja siviilejä, entisiä pioneereja ja äskettäin koulutettuja miinanraivaajia. Primitiivisin miinanraivaus tapahtui siten, että pitkille laudalle asetettiin trotyylipanoksia, kun ne sytytettiin, räjähdys aiheutti lähellä olevien miinojen laukeaminen. Menetelmä ei ollut varsinkaan miinamiehille vaaraton. näläisten ja suomalaisten välille demarkaatiolinja, jota suoma laisjoukot eivät saaneet ylittää. Leevi Mikkolan kirjoitta man teoksen ?Lapin polttaji en kintereillä Inariin. Maihinnousu onnistui, sillä Röytän satamas sa ei ollut saksalaisia. Nordgrenin komentama Jääkäriprikaati. Keskiviikkona 19.11.2014 9 suuri psykologinen merkitys. Saksalaiset olivat ennen läh töään tuhonneet Rovaniemen perusteellisesti toteuttaen polte tun maan taktiikkaa. n:o 4986/III-22. 27.4. Tornion mai hinnousu oli eräänlainen Lapin sodan huipentuma, vaikka suo malaisten kuukausia kestänyt uuvuttava eteneminen taistel len pohjoiseen alkoi vasta sen jälkeen. Toimenpiteisiin haavoittuneiden evakuoimisek si ryhdytty.. Käsivarsi vapautuu saksalaisista Suomen Käsivarressa Kare suvannon pohjoispuolella sak salaisilla oli vahvat asemat suo jaamassa joukkojen vetäytymis tä Pohjois-Norjasta. Keväällä toukokuun 28. 1945 kenraaliluutnantti Siilasvuo lähetti Mannerheimille sähkeen: Ilmoitan täyttäneeni Ylipäälliköltä syyskuussa 1944 saamani tehtävän. ja 4. pataljoona aloittivat koukka uksen Laaniojan ?TolosjoenAlajoen rantapenkereiden suo jassa ja katkaisivat saksalais ten vetäytymiskolonnan Mag neettimäessä alkaen kiivaasti taistellen vyöryttää Jäämeren tietä etelään kohti Kaunispää tä ja pohjoiseen kohti Palja kaisen majataloa. He rakensivat kotinsa Kaamaseen. Heille syntyi poika Pauli ja tytär Toini. Syntynyttä perhettä voidaan pitää teeveehoolaisena perusperheenä, sillä Simosta tuli miinanraivaustöiden päättyessä työnjohtaja Kaamasen TVH:n sivu tukikohtaan. Myös Toini-tytär on tehnyt elämäntyönsä tieasioiden tiimoilla samoin kuin hänen äitinsä Inga. Simo Loponen (1905?1997) jälleenrakensi siltoja ja Ylä-Lapin tiestöä sekä toimi Kaamasen TVH:n tukikohdassa työnjohtajana. Sotapäiväkirjaotteita Ote PsD:n sotapäiväkirjas ta 22.11. päivänä. Jäämerentien suunnalla lo kakuun 29. 44. III AKE. Utsjoen partio saavutta nut 20.11.44 klo 22.45 rajan. Rajalla ei partio havainnut minkäänlaista merkkiä, että siellä olisi lähipäivinä oleskel lut ketään. 11. Taiste lut alkoivat kuitenkin kiivaina Tornion alueella. päivänä saksalaiset olivat perääntyneet sotatoimi Revontulten mukaisesti Vuot son korkeudelle. Venä läisillä oli aikomus jatkaa sak salaisten perässä Inariin, mut ta everstiluutnantti Hynninen painotti, että tämä maa oli Suo mea ja suomalaiset jatkavat Iva losta eteenpäin. Virkaansa hän hoiti eläkeikäänsä saakka. Paulista kehittyi monitaitoinen teiden kunnossapitäjä, joka piti huolta Ylä-Lapin tiestöstä. mukaan suomalaiset joukot saivat ete nemiskäskyn marraskuun 5. päivänä, jolloin otettiin yhteys venäläisiin joukkoihin. Jääkärip rikaatin 2. Osasto tuhoutui Jäämerentien tuntumaan sak salaisten avattua yllättäen ase mistaan Kaunispään rinteiltä kiivaan tulituksen. Kaikki rakennukset postinpolun varrel la olivat aivan rajalle saakka en tisellään. Ja siinä hän oli oikeassa; miinanraivaajat olivat suosiossa. Ovat jättäneet taloon ra jan läheisyydessä venäläisiä. haavoittuneita, joille varanneet elintarvikkeita. Se oli täyttä nyt Moskovan aseleposopimuk sen 19.9.1944 mukaisen ehdon; karkottanut jatkosodan aikaiset aseveljensä, saksalaiset. Heidän joukossaan oli Raudussa syntynyt Simo Loponen, joka ihastui kauniiseen Lapin-neitoon Inga Brita Paadariin. Hääkellot soivat. n:o 4972/111-22. klo.18.22 Ryhmä L:n san. päivänä määrättiin Ivalon keskustan eteläpuolelle Kerttuojalle ve Taistelujen jälkeen Näin kuvasi tilannetta Hustich. päivänä Ryh mä Lagus sai III Armeijakun nalta käskyn Kaamasen saavu tettuaan pysäyttää päävoimien sa etenemisen. Ryhmän tuli jatkaa osillaan länteen Karigasniemelle tavoit teena valtakunnanraja sekä lä hettää vahva tiedusteluosasto pohjoiseen Utsjoen suuntaan tavoitteena myös siellä valta kunnanraja. Suomi oli kuitannut lopul lisesti vapautensa. Seurasi Tanka vaaran taistelu, josta saksalai set irrottautuivat onnistunees ti ja vahvistettu rykmentti jäi asemiin Kaunispään tunturiin suojaamaan pääjoukkojen ve täytymistä. Kuva SA-kuva. Taistelu tiemuseokohteessa Kuva Aki Romakkaniemen arkistot. Pioneerit purkavat Nelostiellä miinakenttää. Kaamasen lentokenttä oli kovassa käytössä 70 vuotta sitten, sen voi nähdä JU 87:n lentäjän, vääpeli Dohmayerin lentopäiväkirjaotteesta. päivänä nel jä tuntia kestäneen kiivaan tais telun jälkeen saksalaiset mur tautuivat motista ja vetäytyi vät kohti Ivaloa. Venäläiset Ivalossa Petsamosta ja etelästä ve täytyvät saksalaiset jouk ot ohittivat Ivalon jatkaen vetäy tymistään kohti Inaria. Samoin rajan takana näytti kaikki hiljaiselta. Inarin ja Ivalon välillä lienee muutamissa päivissä palanut 9000 hehtaaria metsää, ja sellaiselta seutu näyttikin tieltä katsottuna, jolla auto kiemurteli miinakeppien välitse kuin olisi ollut noustava vuorenrinnettä. Miinanraivaajat olivat yhtä suosittuja Kaamasessa, Inarissa ja Ivalossa kuin kaikkialla muuallakin pohjoisessa. 44 klo 13.30. III AKE. Tenojoen silta räjäytetty ja saksalaiset poistuneet rajan lä heisyydestä Norjan puolelta kin. Silminnäkijän kuvauksen antaa historioitsija Ilmari Hustich tiestön liikennöitävyydestä Ylä-Lapissa 1945: Varsinkin Kaamasen luoteispuolella olevissa seuduissa oli heinäkuun alussa raivonnut suuria tulipaloja, joiden savu leijaili viikkomääriä suurten järvien yllä. Saksalaiset oli vat rakentaneet sotatoimi Bir ken mukaan puolustusasemat Schutzwall Ivalo Vuotso-Tan kavaara välille. Venä läiset joukot pysähtyivät Iva loon. Toisen maailmansodan viimeinen tais telu Suomen maaperällä käytiin 27.4.1945. Erkki Lilja. Marraskuun 3. Saksalaisella perusteellisuudella tiestö tuhot tiin. päivänä Jää käriprikaatin toinen pataljoona oli suomalaisten kärjessä, kun sen tiedusteluosasto lähestyi Kaunispäätä. He pys tyivätkin tähän, sillä suoma laiset valtasivat Rovaniemen vasta 16.10. Kaamasen kenttä rakennettiin jatkosodan aikana saksalaisten rakennuskommandojen, suomalaisten työmiesten ja venäläisten sotavankien voimin. taan Tornioon. Perääntyvät saksalaiset kylvivät tuhansittain miino ja. pataljoona jäi sito maan saksalaisia, kun 3. Valtauksella oli joka tapauksessa suomalaisille Marraskuun 1. kello 13.30 mennessä saksalaiset sotavoimat on karkotettu Pohjois-Suomesta. Kuva Toini Loposen kokoelmat. S odan vaunut olivat kulkeneet Lapin teillä syksyllä 1944. Inarin ja Kaa masen seudulla tiensuunnassa käytiin perääntymistaisteluja. Marraskuun 16. 11. Jäämerentien suunnassa eteni Ryhmä Lagus, jonka rungon muodosti evers ti V. Tornion maihinnousu osoitti Neuvostoliitolle sen, et tä Suomi aikoo todella toteuttaa aselepoehtojen edellyttämät toi menpiteet. Tankavaarassa taisteltiin Saksalaisten kannalta oli erityisen tärkeää viivyttää suo malaisia niin kauan, että he eh tisivät siirtää Rovaniemen tien risteyksen kautta yli 100?000 miestä ja suuren määrän ma teriaalia pohjoiseen. Pohjoiseen vetäytyvät saksalaiset aloittivat Rovaniemen tuhoamisen loka kuun 7. Saksalainen krenatöörirykmentti oli motis sa Kaunispäällä. Marraskuun 2. Vihollinen on näin ol len sekä Karasjoen että Utsjoen suunnissa karkoitettu valtakun nan alueella. 18.22 Ryhmä L:n san
Jo tuolloin työtä tehtiin pääasiassa talkoovoimin. Myöhemmin mukaan tulivat Museoviraston tuella ensin Oulun yliopisto ja sittemmin Metsähallituksen Luontopalvelut, joiden kanssa yhteistyössä Kultamuseo on toteuttanut vuosittain useita talkooleirejä historiallisten kultakohteiden sekä niiden kulttuuriympäristöjen kunnostamiseksi ja ylläpitämiseksi. Kultamuseon pitkän linjan talkoovetoinen kulttuuriympäristötyö on jo kantanut hedelmää: Inarin kunnan vetämässä Golden Geopark of Lapland . Tarjolla oli muun muassa karjalanpaistia ja karja- voja esille. lanpiirakoita. Euroopan Geopark-verkosto on UNESCOn suojeluksessa toimiva orAri Siltala ehti ensimmäisenä ruokajonoon, kun Ivalon ortoganisaatio, joka edistää luontodoksisella seurakuntasalilla avattiin Pop up-ravintola viime matkailua ja tuo geologisia arlauantaina. Väkeä kävi ortodoksisalilla ruokailemassa pitkin Vuoden luontovapaaehtoipäivää. 040 537 3438. kartoituksen ja tutkimuksen www.siida.fi/sisdoallu/samemusea/rekrytointi 1970-luvulla. hankkeessa tavoitteena on kehittää Lapin kulta-alueen luonto-, kulta- ja geomatkailua. Hankkeen tavoitteena on jättää jäsenhakemus Euroopan Geopark-verkostolle geoparkin perustamista varten. 10 Keskiviikkona 19.11.2014 Saamelaismuseo Siida hakee 1.3.2015 alkaen museonjohtajaa Kirjalliset hakemukset 17.12.2014 klo 16.15 mennessä osoitteeseen: Rekrytointi, Saamelaismuseo Siida, Inarintie 46, 99870 Inari. Kultamuseo ja sen talkoolaiset ehdolla Vuoden 2014 luontovapaaehtoiseksi Metsähallituksen luontopalvelut palkitsevat vuosittain Vuoden luontovapaaehtoisen, Tiedustelut, lisätiedot Saamelaismuseosäätiö, joka on tehnyt ansiokkaasti arNils-Henrik Valkeapää puh. Valinnanvaraakin kylästä löytyi, sillä Ivalon yläasteen sen tunnustuksen saaja valitaan 8B-luokka piti Pop up-ravintolaa Kuuputissa ja Suomi-Venäjä- tänä vuonna 16 esitetyn henkiseuran Ivalon osasto avasi oman ravintolansa työväentalolle. lön tai tahon joukosta. Voitta- museahoavdda . ohcamu?at 17.12.2014 dii 16.15 rádjai le ovat päässeet myös Tanka?ujuhussii: Rekrutteren, Sáme musea Siida, vaaran Kultamuseo ja sen talInarintie 46, 99870 Inari. koolaiset. Kultamuseo on aloittanut Di?o?tallamat, lassidie?ut Sámemuseavuo??udus, systemaattisen kulta-alueiden Nils-Henrik Valkeapää tel. 040 537 3438. www.siida.fi/sisalto/saamelaismuseo/rekrytointi vokasta vapaaehtoistyötä suomalaisen luonnon, lajiston, retkikohteen tai vaikkapa kulttuuSámemusea Siida lea ohcamin 1.3.2015 rájes riperinnön puolesta. Tänä vuonna ehdokaslistal?álala
Karjalanpaisti maistui Pop up-ravintolassa .
. ?
. ?? jat valitsee Metsähallituksen luontopalvelujen vapaaehtoistoiminnan asiantuntijaryhmä tukenaan kansallispuistokummit Fatbardhe Hetemaj ja Mikko ?Peltsi. 12 prosenttia, mutta tappio pieneni vuosina 2011-2012. Vuonna 2013 Inarin väkiluku kasvoi pitkästä aikaa positiivisen nettomuuton ollen 10,7 prosenttia. Joulutervehdys aatonaaton, 23.12.2014, Inarilaiseen Täytä tämä kuponki ja tuo se lehden toimitukseen 16.12.14 mennessä. Yksityisten joulutervehdykset tämän kokoiseen pohjaan Voit toimittaa aineistosi myös soittamalla, 040-745 2965 tai sähköpostitse: myynti@inarilainen.fi. Muista mainita minkä kuvan haluat tervehdykseen. Yritysten ja yhdistysten käyntikortin kokoiset tervehdykset 50?, joihin saa halutessa logon. Merkitse rastilla haluamasi kuva ja kirjoita tervehdys ruudukkoon. vain 10? : TARJOUS Tilaa Inarilainen joululahjaksi, saat joulutervehdyksen kaupanpäälle! ¨? 6 kk 42? ¨? 12 kk 65? Tarjous koskee yksityishenkilöiden joulutervehdyksiä. Lehden saaja: Jakeluosoite: Postinumero- ja toimipaikka: Puhelin, sähköposti: Maksaja: Jakeluosoite: Postinumero- ja toimipaikka: Puhelin, sähköposti: ¨? 12 kk kestotilaus 60?. Vuonna 2010 Inari oli jälleen muuttotappiollinen . Peltola sekä vuonna 2013 tunnustuksella palkittu Jarmo Ahtinen. Tunnustuksen saaja julkistetaan ja palkitaan Vapaaehtoisten päivänä 3.12.2014. ?Inarin kunnan muuttotappio on kasvanut vuoteen 2008 asti, mutta vuonna 2009 saavutettiin ensi kerran positiivinen nettomuutto 0,3 prosenttia
Kaamosjazz, illalliskonsertti . klo 19 Utsjokisuun koulu . Helluntaisrk lapsi-/nuorisotyö Muuttamassa? Muista osoitteenmuutos Inarilaiseen www.inarilainen.fi Hiloi Háloi hinnat sekaisin Siida Shopissa! Tule tekemään löytöjä Siida Shopin tarjouspöydästä. Hiloi Háloi -tarjoukset voimassa 25.-30.11.2014 Siidan vuosikortti tarjous! Osta nyt, kortti voimassa vuoden 2015 loppuun saakka. klo 19 Inari* / Sajos . Vapaa pääsy. 28.11. Rovaniemen Teatteri ? S.O.S. Kuulas, Ivalo. 21.11. ja 25.11. Yhteislaulua Esa Roineen johdolla klo 19 Savottakahvilassa. Yhteislaulua Esa Roineen johdolla Savottakahvilassa. Suomalais-saksalaista rinnakkaiseloa, Marianne Junila, pääkirjasto 24. Pikkujoulut, Zorbas, Hotelli Kultahippu 24.12. erilaisia toimintapisteitä . Inarinsaamelainen sielunmaisema valokuvassa 10.10.2014?8.2.2015 Rijkuo-Maja . Normaali voimassaoloaika 12 kk ostopäivästä. Musiikkiteatteriesitys Kairan Kulkijat, Savottakahvila 21.?23.11. Kairan kulkijat -musiikkiteatteriesitys Savottakahvilassa. 25.11. klo 15-17. . Keskiviikkona 19.11.2014 11 Lapin Alueteatteri esittää Tiina Lymin tragikomedia S.O.S. . Kaamoksen katveessa -ilta Savottakahvilassa. klo 10 Saariselän laskettelukeskuksen avajaiset ja maastohiihdon FIS-kisat. Klo 14 Kaamosjazz-konsertti Bistrossa, esiintyjinä mm. Perinteinen Joulupuuro, vapaaehtoinen maksu! Savottakahvila 31.12. Ryhmät voivat varata paikkoja ennakkoon teatterin lippukassalta. 28,? Nyt jälleen saatavilla Piiskuntie 1, Ivalo Avoinna ma?pe 9?16.30 www.rovaniementeatteri.fi Tapahtumia Ylä-Lapissa Tapahtumat voi ilmoittaa sähköpostilla osoitteeseen inarilainen@inarilainen.fi. Toimitus muokkaa tarvittaessa tekstejä. Marraskuu mix-tapahtuma 6-13 -vuotiaille Ivalon ala-asteella lauantaina 22.11. Iria ?iek?a Schmidtin taidenäyttely 1.11.2014?08.03.2015.. Lasten taidetta, musiikkiesityksiä ja muumimamman pannukakkukahvila, tuotto leirikoulukassaan. Pikkujoulut, Zorbas, Hotelli Kultahippu 12.?13.12. klo 19 Inarilaisesta Ari Sipola: Sammuneen karhun majatalo Ivalon* ala-aste Liput jäsenkunnissa* perus 12 . Lasten taidetta, musiikkiesityksiä ja muumimamman pannukakkukahvila, tuotto leirikoulukassaan. Uuden vuoden vastaanotto, International Karaoke, Ilotulitus. Ivalon Yrittäjänaisten joulumessut 10?17 Ivalon lukiolla. Joulukuu 1.12. Ilmiliekki Quartet, Hotelli Kultahippu 23.11. Kansalaisopiston syyskauden katselmus ?Muumilaakson tunnelmissa?. vapaa pääsy. . näytelmä . alk. Camera Borealis luontokuvatapahtuma. Ti 25.11. Esiintyjinä Juha Vartiainen ja Esa Roine. 29.11. Sajoksen klubi-ilta 12.12. Duodji markkinat, Sajos 16.12. Videoluento: Rauhan kansa sodan jaloissa, Veli-Pekka Lehtola, pääkirjasto 9.12. luontopiste ym. . Siida 21.?22.11. / opiskelijat 8 ?, muualla 15/10 ?. Lippuja saa esityspaikoilta tunnin ennen näytösten alkua. Kansalaisopiston syyskauden katselmus ?Muumilaakson tunnelmissa?. Greenland Eyes Elokuvafestivaali, Sajos 21.11. Isältä pojalle -jouluinen konsertti, Sajos. 11.12. Videoluento: Sosiaalija terveyspalvelujen muutos ja sen merkitys, Petri Kinnunen, pääkirjasto 19.12. Lauluja Lapista ja maailmalta -ilta klo 19 Savottakahvilassa. Hotelli Kultahippu. NÄYTTELYT Jäämerta kohti -näyttely, Siulatalo, Saariselkä, vapaa pääsy Päivi ja Jessica Suomi -taidenäyttely, Hotelli Laanihovi Kulta sarjakuvissa 31.12.2014 saakka, Tankavaaran Kultamuseo Siidan näyttelyt Löytöretki Vihreälle vyöhykkeelle 26.9.2014 - 18.1.2015 Veden kuvia . Tule ja tuo kaverisikin! Järj. bingo . Ma 24.11. To 27.11. Pikkujoulut, Erik Wasama ja aavikkokauriit, Hotelli Kultahippu 8.12. Joulumarkkinat ja revontuli-ilta, Koilliskairan luontokeskus Tankavaara. 12.12. Tarjous voimassa 21.11.-31.12.2014 20.?24.11. pientä purtavaa . Vapaa pääsy. 5.?6.12. Matka luontoon kuvin ja sävelmin -konsertti, Sajos 22.11. Kaamosjazz kaukana pohjoisessa . Sajos 26.11. Kuulas, Ivalo. 24.11. Seppo Hovi ja Antti Sarpila. 22.11. Paikalliset tähdet Lauri Tammela (laulu) ja Jukka Huhtamella (haitari) esiintyvät. 17.12. Lauluja Lapista ja maailmalta -ilta Savottakahvilassa. Esiintyjinä Juha Vartiainen ja Esa Roine. 3.12. klo 21 I-Fem festivaali Papana, Inari. 22.11
12 Keskiviikkona 19.11.2014 Tervetuloa aitojen taitojen juurille! seksi n ammattilai n media-ala aaksi, pp -o Opiskelemaa to ja luon tajaksi, eräar tesaaan tai poronhoi al yö sit i, kä en taitajaks ottajaksi.. saamen kiel palvelujen tu ilu ka at m i, niksi, kokiks ¿ ZZ VRJVDNN NDWVR OLVll Z
Valiokunnan mielestä on pyrittävä välttämään ratkaisuja, jotka lisäävät alueen ihmisten välille vastakkainasettelua. Ryhmähyväksynnän eli saamelaiskäräjien päätösvallan korostaminen saamelaiseksi hyväksymisprosessissa aiheuttaa vaikeita tulkintaongelmia ja on omiaan lisäämään ristiriitoja. Valiokunnan mielestä on selvää, että lain sisältämä yhteistoimintavelvoite tulee vaikuttamaan moniin alueella har- joitettaviin elinkeinoihin. Etupenkin pienimmät koululaiset kommentoivat tanssiesitystä ?pelottavan ihanaksi?. Maa- ja metsätalousvaliokunta: Siiri Magga-Miettunen Kutturasta on lapsille mieluinen tarinankertoja. Hän kertoi vanhoja saamelaisia tarinoita pehmolelujen avulla. Hän tutkii saamelaista ja suullista kirjallisuutta. Sijaisapujärjestelmä olisi pääosin vastaava kuin vuoden 2014 sijaisapujärjestelmässä ja vuosina 2010?2012 toteutetussa määräaikaisessa kokeilussa. Ehdotettu laki koskisi poronhoitajaa, jolla on maatalousyrittäjän eläkelaissa tarkoitettu pakollinen maatalousyrittäjän eläkevakuutus ai vireillä hakemus sen saamiseksi. Vuokko Hirvosen mielestä hyvä tarinankertoja osaa ottaa kuulijansa huomioon ja osaa eläytyä tarinaan. ?Hyvä tarinankertoja osaa myös monia tarinoita ja voi siten valita, mistä aikoo kertoa ja toisaalta sovittaa sen kuulijoidensa mukaan sopivaksi. Vaalista ovat valittaneet nykyinen luottamusmies Veikko Feodoroff, Tauno Haltta ja Raimo Gauriloff. Pohjois-Suomen hallintooikeuden tuomari Pirjo Pyhäjärvi kertoo, että vaalivalitukset pyritään käsittelemään ai- Oikaisu na mahdollisimman nopeasti. ?Asian käsittely hallintooikeudessa menee siitä huolimatta ensi vuoden puolelle. Jo asianosallisten kuulemiset vievät aikaa, hän sanoo. Pyhäjärven mukaan pääsääntö on, että uudet luottamushenkilöt voivat aloittaa työnsä, vaikka vaaleista olisi valitettu. Näin siis Tanja Sanilakin voisi aloittaa luottamusmiehenä vuoden 2015 alusta. ?Yleisissä vaaleissa, kuten kuntavaaleissa, on tämä periaate, että valittu aloittaa kautensa, vaikka valituksia olisi tehty. Opettavaisin tarina oli poromiehen rengistä. tä. Laki on ehdotettu tulevan voimaan jo tammikuussa 2015. Valiokunta on kuullut laajasti asiantuntijoita ja kiinnittää huomiota erityisesti lain sisältämään saamelaismääritelmään ja yhteistoimintavelvoitteeseen. Valiokunta toteaa, että saamelaiskäräjälailla on välittömiä vaikutuksia poronhoidon lisäksi metsästykseen, kalastukseen, metsätalouteen, luontaiselinkeinojen harjoittamiseen ja matkailuun. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että saamelaismääri- Inarinmaan Lapinkyläyhdistyksen hallituksen jäsen Kari Kyrö on lähettänyt kansanedustajille vetoomuksen, jossa toivoo, että saamelaiskäräjävaaleihin nimetään puolueettomia vaalitarkkailijoita. Kyrön mukaan Suomi lähettää aktiivisesti vaalitarkkailijoita maailman eri kolkille, mutta nyt kansanedustajilla ja valtion hallinnolla olisi käsillä aivan oma vaalien rehellisyyttä telmästä saadaan koko saamelaisväestön ja muun alueen väestön laaja yhteisymmärrys. Valiokunta korostaa, että lakiehdotuksen välillisiä vaikutuksia elinkeinoihin sekä luonnonvarojen hyödyntämiseen ei ole tarpeeksi selvitetty. Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki poronhoitajien sijaisavusta. Hirvonen oli yksi tapahtuman tarinankertojista. ?Tutkin saamelaisia tarinoita ja satuja, niiden rakenteita ja merkityksiä sekä kasvatuksellisia tarkoitusperiä. on romanien tarina siitä, miksi he ovat kulkeva kansa. Kohtuullista olisi, että myös Saamelaiskäräjien nettisivuilta löytyisi selkää tietoa siitä, miten tuohon luetteloon voi hakeutua, toteaa Kari Kyrö. Hallinto-oikeus käsittelee kolttavaalista tehtyjä valituksia Pohjois-Suomen hallintooikeuteen on tullut kolme valitusta kolttien luottamusmiehen vaalista. Maatalousyrittäjien eläkelaitos maksaisi sijaisapujärjestelmän mukaisen korvauksen palvelun tuottajalle talousarviossa tarkoitukseen osoitetun määrärahan rajoissa. ?Valtioneuvoston tuore päätös vakinaistaa sijaisapujärjestelmä tuo tulevaisuuden uskoa pohjoisen perinteisen elinkeinon harjoittajille. Tarinankerrontataito on myös harjoittelun tulos, eli kukaan ei ole seppä syntyessään ja jokainen voi kehittää kerrontataitojaan. Tapahtuman kaukaisimmat vieraat tulivat Oulun Tyrnäväl- Karasjoelta kotoisin oleva, muusikkonakin tunnettu Eli Kåven kertoi tarinansa tanssin kautta. Långstromin perhe tuli pohjoiseen kertomaan oman kansansa tarinan. Nehän myös tarjoavat erilaisia tarinoita, mutta samanlaista ihmisten välistä kanssakäymistä ne eivät tarjoa niin kuin perinteiset tarinankerrontatilanteet. Toisaalta on nuoria, jotka ovat varttuneet ympäristös- Kautokeinon saamelaisen korkeakoulun professori Vuokko Hirvonen tutkii saamelaisia tarinoita ja satuja. sä, jossa saamelainen tarina- ja joikuperinne on edelleenkin hyvin vahvaa, kuvailee Hirvonen. Vuokko Hirvosen mielestä nykyään ei enää tarinoida yhtä paljon kuin ennen, sillä luonnolliset, yhteiset tarinankerrontatilanteet ovat vähentyneet. ?Nykyajan virtuaalimaailma houkuttelee niin lapsia kuin aikuisia viettämään aikaa erilaisten laitteiden parissa. Keskiviikkona 19.11.2014 13 Tarinankerronta on taito Inarin Sajoksessa järjestettiin tarinankerrontatapahtuma lapsille ja nuorille lokakuun loppupuolella. Tapahtuman pääjärjestäjänä oli Saamelainen lastenkulttuurikeskus sekä yhteistyökumppaneina Saamelaiskäräjien Skábma-elokuvakeskus ja -musiikkikeskus. Vuokko Hirvonen työskentelee professorina Saamelaisessa korkeakoulussa Kautokeinossa. Valiokunnan lausunto menee perustuslakivaliokuntaan, joka tekee asiasta päätösmietinnön. Poronhoitajien sijaisapu vakinaistetaan SDP:n kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä kiittää ministeri Huovista kädenojennuksesta poronhoitajille. ?Sijaisapujärjestelmän vakinaistaminen on viesti siitä, että poronhoitajien työtä ja elinkeinoa arvostetaan. Kolttalaissa ei tosin ole säännöksiä eikä pykälää tällaisen tilanteen suhteen. Lisäksi hänen pitäisi omistaa vähintään 50 lukuporoa yksin tai yhdessä hänelle sukua suoraan alenevassa polvessa olevan alle 18-vuotiaan henkilön kanssa, joka elää vakinaisesti hänen taloudessaan. ja tiedotusta koskeva ongelma. Hän esittääkin, että saamelaiskäräjävaalien äänioikeusluetteloon hakeutumista ja saamelaiskäräjävaalien toteuttamista varten on valtion nimettävä riittävä määrä puolueettomia vaalitarkkailijoita. Kyrö paheksuu samalla sitä, että Saamelaiskäräjät vaikeuttaa ihmisten hakeutumista Saamelaiskäräjien äänioikeusluetteloon. ?Kaikkinaisella tiedotuksen niukkuudella pyritään vahvistamaan Saamelaiskäräjien johdon pyrkimyksiä estää inarinsaamelaisten ja lappalaisten jälkeläisten pääsy äänioikeusluetteloon. Lisäksi tarinoita kertoivat Niilo Vuomajoki, Siiri Magga-Miettunen, Elin Kåven, Heli Aikio, Hilkka Magga ja Sergei Gavrilov. ?Tarinatapahtumat on yksi keino ylläpitää perinnettä ja saada ihmiset kiinnostumaan omasta kulttuuriperinnöstään. Vastaavanlaisia tilaisuuksia voidaan järjestää pienimuotoisena esimerkiksi niin, että päiväkodeissa ja kouluissa järjestetään viikoittain tai jopa kuukausittainen tarinatapahtuma, jossa eri-ikäiset lapset, nuoret ja aikuiset kertovat tarinoita ja oppivat siten tarinankerronta- ja kuuntelemisen taitoja, Hirvonen vinkkaa. Inga-Briitta Magga Kari Kyrö esittää: Saamelaismääritelmästä saatava yhteisymmärrys Vaalitarkkailijoita saamelaiskäräjävaaleihin Maa- ja metsätalousvaliokunta on lausunnon saamelaiskäräjälaista. Ja myös sitä minkälaista tietoa ne kantavat mukaan saamelaisesta kulttuurista ja historiasta. Tutkin myös, miten niitä käytetään nykykirjallisuudessa, Hirvonen kertoo. Tarinankerrontaa tapahtuu myös luonnostaan silloin, kun ollaan esimerkiksi retkillä ja istutaan nuotion ääressä. ?Oman kokemukseni pohjalta, joka on kertynyt, kun olen opettanut parin vuosikymmenen ajan saamelaista suullista perinnettä, niin voin sanoa että on paljon nuoria, jotka ovat olleet hyvin vähän tekemisessä saamelaisen suullisen perinteen kanssa. Se on tässä mielessä suppea laki ja se saattaa hidastaa asian käsittelyä. Viime viikon Inarilaisessa todettiin, että Rekoset Oy sponsoroi Pop up-ravintolapäivän tarvikkeita. Samoin on syytä selvittää vaikutukset niihin yksilöihin, jotka jätetään tiukentuvan saamelaismääritelmän ulkopuolelle. Lapin edustajista asian käsittelyyn maa- ja metsätalousvaliokunnassa osallistuivat Heikki Autto ja Simo Rundgren. Tapahtuma keräsi 150 osallistujaa. ?Mire bale kaale hin?- ?Hiukseni ovat mustat. Tilanne korjautuu ja poronhoitajat ovat nyt samalla viivalla muiden maataloustuottajien kanssa. ?Sijaisapujärjestelmä oli aikaisemmin vuosittain myönnettävän määrärahan varassa. Järjestelmän vakinaistaminen tuo turvaa ja jatkuvuutta alalle. ?Sijaisapu toimisi niin, että poronhoitaja hankkisi itselleen haluamansa sijaisen silloin, kun hän tarvitsee poronhoitotöihin apua sairauden tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden johdosta. Kysymys oli tarkasti ottaen Rakennusliike Rekonen Oy:stä, joka toimi sponsorina.
040 705 4317 Katso lisätietoja sivultamme: www.nordicainari.fi Tuholaistorjunta ja hajujen poisto T:mi Heikki Äärelä puh. Tärkeät paperit veneeseen, autoon, kelkkaan jne. . 040 162 2599, www.nutukas.fi . 050-5562614 S-market Ivalo, Petsamontie 2 . Petsamontie 5-7 Avoinna ma-pe 7.30-17 P. Huoneistomajoitusta Leivomme joka aamu tuoreet munkit ja pullat! HYVÄÄ KOTIRUOKAA PAIKALLISISTA RAAKA-AINEISTA Ivalontie 2, 99800 IVALO asiakaspalvelu@nutukas.fi , P. Pitopalvelua . Lotto ja Veikkaus Avoinna Ma-to 9-18 Pe 9-20 La 9-18 Su suljettu Tervetuloa puh. 040-755 5245. Julisteet, piirustukset, valokuvasuurennokset MYYDÄÄN SAHA- JA HÖYLÄTAVARAA Myös erikoiskoot ja ?pituudet Sahausliike T. Ivalon käyntikortti ja yhteinen asiamme. Ota yhteyttä P. Kuljetus- ja maanrakennuspalvelu . À la carte Ruokalista näkyvissä facebookissa. . Buffet-lounas ma?pe klo 11?15 . 040-589 4520 puh. Kurkinen Ky Ylä-Tenontie, Karigasniemi P. Erikoiskahvit . Sorat, hiekat, murskeet . Anniskeluoikeudet . 0400398 904 ELSA Parturi-Kampaamo Petsamontie 4 Ivalo 044 777 0908 MATKAHUOLTO-KAHVILA .883877, Linja-autoasemalla os. Dimex-työvaatteet Vapaa tila Soita 020 710 9050 Meitä on nyt kaksi elinkeinojen kehittäjää! Elinkeinot & kehitys Nordica ja Kiinteistökehitys InLike Oy puh. Sako- ja umpikaivojen tyhjennys . 0400-294 674 . Poltto- ja voiteluainemyynti . Reissumies grillileivät, salaatit . Jätehuoltopalvelut . 14 Keskiviikkona 19.11.2014 Paikkakunnan parhaat palvelut MainosLinja Opasteet, kilvet, banderollit, tarrat, mainos- ja painotuotteet, venerekisterit 0400 153 277, 0400 252652 tuotanto@mainoslinja.fi 9RN 8FWNS 0TWNXYJ s LJJQNWFPJSSJP^SSJY s WNUXNUNIJSS^PXJY s UTXQNNSNPJQQTOF s PJQQTPTSJNXYTOF 8FWN 5JMPTSJS 0ZRUZYNJ .;&14 045-6707195 3RKMRLVHQ 5.0 7,,0, 2< Kuntotarkastukset Huoneistoremontit Vesivahinkojen kartoitus, kuivaus ja korjaus Puh. 0400-399 882 ja 040-505 3890 Kehykset tauluihinne! Esa Kumpula Puh. Jäätelöannokset ja pirtelöt . Kaivinkone- ja nosturipalvelut . 040 410 5242 jari.lopina@pp1.inet.fi www.rkm-tiimi.fi LVI-JOBI OY Lvi-asennukset, -huollot 040-411 1543 lvi-jobi@lvi-jobi.fi VUOKRATTAVANA IVALO-TALOISSA HYVÄLLÄ PAIKALLA IVALON YDINKESKUSTASSA valtatien varrella erikokoisia MYYMÄLÄ-, LIIKE-, TOIMISTO- JA ana. VARASTOTILOJA 10m² - 565 m². vapa Heti INARIN KEHITYS oy Ivalontie . 044-3636895 Marja-Liisa Ruhanen Inarinkehitys@gmail.com Ivalontie 10 99800 Ivalo Yrityksen toimitilat hyvällä ja näkyvällä liikepaikalla voivat parantaa merkittävästi myyntiä ja kannattavuutta. Inarilaisen toimituksesta Laminointi palvelua Suojaa muovilla Kartat, rakennuspiirustukset ? . 0400-292 247 e-mail: heikkiaarela@gmail.com Leikkaa talteen IVALO JA UTSJOKI Puh. Makeat ja suolaiset leivonnaiset . 040-762 5182 www.kuuputti.fi Rovaniementie 305, Ivalo TAKALAPIN LUKKO PALVELUT LIIKKEESSÄMME: AVAIMET- LUKKOPALVELU-KAMERAVALVONTA MURTOHÄLYTTIMET KYLMÄLAITEHUOLTO-ILMALÄMPÖPUMPUT KODINKONEMYYNTI Kari Piirainen Markku Suonnansalo puh
Virggis lea gu?a mánotbaji geah??alanáigi. Lassedie?uid addá gielddahoavda Vuokko Tieva-Niittyvuopio, tel 0400 933 754. KODIN TO - ILMALÄMPÖ KONEM YYNTI . PUH. .DQVDLQYlOLQHQ QDLVWHQS W ,QDULVVD OLVHW 7lKWLSlLYl YDOWDNXQQDO XULNHVNXV 6DMRNVHVVD VDDPHODLVNXOWWX s//<<K>//d ? 020 152 0390 14 LQWWL 1XRUWHQ 60 VSU ,QDULVVD S 0DULDQ LOPHVW\V 0 .HVlDLND DONDD SlLQ ³ WXQWL NHVllQ 21 ??. Ovddideami vuolde leat earenoamá?it eallilanolbmuid sámegielat bálvalusat. 0400 Esko Rauh 395 089 ala s 020 444 11 www. destia.fi Työmaapää Kesku 7DORW MD K -lUNHYLQ WDSXYLODW D WHKGl NRWL -DUL $QWWR MDUL DQWWR QHQ QHQ#SXXV WHOOL FRP ZZZ VU S À Juho ja vinssaust HIERO P. Huoneistomajoitusta . 0400 399 131 Työmaapäällikko Esko Rauhala p. 0400 395 089 Keskus 020 444 11 www.destia.fi .RNR NRG P. LQ NDOXVWHHW 8 u puh. ^?????. Seuraavana päivänä hän on liturgiassa Sevettijärven kirkossa ja kirkkokahveilla palveluksen jälkeen. Isä Jaakko Vainio on kotoi- Inarinsaamelaiset ry pitää vuosikokouksen Hotelli Kultahovissa torstaina 20.11. Anniskeluoikeudet . Konfeluhta ala merkejupmi ?perusturvajohtaja?. ?Venäjän luonnonvara- ja ympäristöministeriön mukaan länsimaiden laitteiden ja teknologian toimituksia koskevat pakotteet venäläisiä yhtiöitä vastaan eivät vaikuta syväporausten ja geologiseen etsintätöiden tekemiseen Arktisella. <????????? 20 MATKAHUOLTO-KAHVILA 27 ????????? ????. Vuonna 2015 on tarkoitus porata yli kymmenen porausaukkoa Arktiselle alueelle. Keskiviikkona 19.11.2014 15 Isä Jaakko Vainio saapuu Inariin Utsjoella on haettavana PERUSTURVAJOHTAJAN VIRKA Perusturvajohtaja vastaa kunnan sosiaali- ja terveyspalveluista sekä toimii perusturvalautakunnan esittelijänä ja kunnan johtoryhmän jäsenenä. Utsjoen kunnan sosiaali- ja terveyspalveluissa on noin 55 työntekijää ja kunnalla on oma terveyskeskus. 010 Fax 010 281 7215 ivalon.ap 296 0305 teekki@a pteekit.n kaluston IVALON APTEEK KI Ivalontie 10 /DXDQWDL VDDP HODLVHQ YDOWLRSlLYlPL ,VDN 6DEDQ V\QHKHQ W\PlS 300 raskaan ja matka -sijaisau tot jatkuu . ja matk a L 3\KlLQS Ivalontie 2, 99800 IVALO 7DOYLS VHLVDXV asiakaspalvelu@nutukas.fi , P. ja 30.9. 6XQQXQWD L TTY CENTER IVALO, PETSAM ONTIE 5 . ??. EU ja USA kielsivät elokuun ensimmäisen päivän jälkeen laitteiden toimitukset syväporauksia ja öljyntuotantoa varten Arktisella alueella. kaikki OSALLISTU ARVONTAAN! 2014 www.firststop.fi Huippurengas, joka tasapainoisesti turvallisuutta, 5 195/65R1 mukavuutta, kestävyyttä 00 ja ympäristöystävällistä e suorituskykyä. sarja ? Optimaalinen pito ja vakaus jarrutuksessa urissa ? Erinomainen vakaus su nopeuksissa ? Pieni vierintävastus ja hiljainen ajoääni 00 . 020 710 9055, myynti@inarilainen.fi >????????????. 040 755 5245 Kari Piirainen puh. EU:n pakotteet koskevat koko Venäjän kaasu- ja öljytalouden sektoria. ?SDP:n Lapin piiri asetti viikonloppuna syyskokouksessaan Ivalossa ehdokkaita ensi kevään eduskuntavaaleihin. WWW.T DGYHQWWLVXQ QXQWDL TY.FI . AVAIM ET - LUKKO LIIKKEESS ÄMME: PALVELU ,VlQS 6DDP Y SHUXVWDDOWXXVN PLVS 3HUMDQWDL -RXOXS 8XGHQYXRGHQS 7$00,.8 TAKALA tiellenosto ma?pe 9?17 la 10?14 Puh. Lauantaina 22.11. Muut ! ARVONTAAN OSALLISTU Tule liikkeeseemme, arvomme P. ????? ???????????????? .RNR NRGLQ NDOXVWHHW -lUNHYLQ WDS WHKGl NRWL Laita kalenteri seinällesi, ittain. saat uuden neljännesvuos -DUL $QWWRQHQ WHOOL FRP tapahtumatietoja, vastaan Kalenteriin otetaan MDUL DQWWRQHQ#SXXV myytävänä ilmoitustiloja. OR <KG\VWLH ,YD ZZZ VUS À P. kaikkia tasapainotuksen, kierrätysHinta sisältää vannetyöt, koot: kysy tarjousta! maksun ja allelaiton. PUMPUT ? . ? :??. W. ???. 020 152 0390 S - / 5XQHEHUJLQ .883877, mme WHQ NR XODLV .RXO RORPDYLLN KLLKW Pitopalvelustai elämäs jokaiseen juhlaan 7LLVWDL P. 020 152 0390 . ??? . 040 762 5182 info@kuuputti.fi Petsamontie 5?7 99800 Ivalo .fi www.kuuputti <VWlYlQS .DOHYDODQ S VXRPDODLVHQ NXOWWXXULQ S 3HUMDQWDL S 0LQQD &DQWKLQ WDVD DUYRQ S ropuukk www.po 20 19 6XRPHQ LHQ VDDPHODLVNlUlM .HYlWS WDVDXV 5 . Moilan en, 31 palv elut Seuraava 18 sein 19 Inarila www.takalapinpojat.fi äkalente 20 isen 17 joulukuun v ri ilmestyy iime 21 Markku Suonnansalo puh. Inarista ehdolla on Valtteri Huhtamella. 045 67 JA Jum yöt. jatkuu. et Tarjous! Varaa ilmoituspaikka koko vuodeksi, saat kaupan päälle ilmoitustilan Inarilaisesta! Tarjous on voimassa 10.12.2014 saakka tai niin kauan kuin Utsjoki TEITÄ PAL Teiden VELLEN ja aluei kivia <KG\VWLH , YDOR kalapinp ojat.fi Markk ,WVHQlLV\\VS Inari ? 045 673 5810 Juho Jumisko Myofaskiaalinen teippaus, aku- ja triggerpainanta, Hieroja kalevalainen jäsenkorjaus ww w.ta L 7DSDQLQS 6XQQXQWD DGYHQWWLVXQ QXQWDL /DXDQWDL . 040 589 Markku Suonnansalo 5245 puh. Asiasta kertoo radiokanava Venäjän Ääni. Kuoreen merkintä ?perusturvajohtaja?. Lapin ortodoksisen seurakunnan kirkkoherraksi valittu pastori Jaakko Vainio kiertää tulevana viikonloppuna Inarin kunnan ortodoksisissa kirkoissa. PUH. Suoma áidna sápmela?eanetlogu gielddas bálvalusat buvttaduvvojit suoma- ja davvisámegillii. 020 710 9050 www.inarilainen.fi kinnot: mahtavat pal ngen matka ? Kahden he arvo yhteensä New Yorkiin,e! n. 2000,00 euron ? 20 kpl 100 kortteja! EXPERT-lahja Varaa heti aika renkaanvaihtoon! Vko Maanantai a: 14 Henkilö- ja Koriste T:mi Sarin LQDULODLQHQ ¿ 886, enkaat.fi www.turvallisetr Edulliset rengast Oy Tuovilan281Gummi 99800 Ivalo Palvelemme la 9.00-14.00 ma-pe 8.00-17.00 Inarijärventie p.016 662495 32-$7 /$3,1IVALO 7$.$ YHDYSTIE 14, 7$00,.88 Kari Piirainen 4520 puh. WWW.TTY.FI Juho Jumisko Hieroja Metsätie 5, Ivalo sisäänkäynti kampaamon ovesta NR . Viran tehtäväkohtainen palkka sekä muut ehdot määräytyvät KVTES:n mukaisesti. Hakija voi esittää oman palkkatoivomuksensa. ??. bálká sihke eará eavttut mearra?uvvet gielddaid virge- ja bargoeaktosoahpamu?a (KVTES) mielde. 040 589 4520 ises 24 25Laita kal26 27 sä nume 28rossa. ent A eri seinälle MATKAHUOLTO-KAHVIL löydä si ja hel posti alue UTTIparhaa en KUUPKysy t palvel myö ut. tamme i vuodelle Pitopalveluss ens vapaita ilm elämäsi020 710 9055 oitustiloja! myjuhlaan jokaiseen ynti ga TTY CENTER IVALO, PETSAMONTIE 5 . 040 7LLVWDL +(/0,.88 TTY CENTER IVALO, PETSAMONTIE . Saman pykälän 2 momentin mukaan päätös voidaan kuitenkin panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana, jos laissa tai asetuksessa niin säädetään tai jos päätös on luonteeltaan sellainen, että se on pantava täytäntöön heti, tai jos päätöksen täytäntöönpanoa ei yleisen edun vuoksi voida lykätä. Hallinto-oikeus voi asianosaisen pyynnöstä välipäätöksellään ratkaista valituksenalaisen päätöksen täytäntöönpanoa koskevan kysymyksen. Pahoittelen aikaisemmin antamani virheellisen tiedon aiheuttamaa sekaannusta. Pirjo Pyhäjärvi hallinto-oikeustuomari Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kolmen kuukauden jaksoissa. Kalenterit ilmestyvät Inarilaisen keskiaukeamalla ti 23.12.2014 ja vuonna 2015 ke 25.3., 24.6. ??????. Sámegiela dáidu geh??ojuvvo ohccái earenoamá. W????????. Muut otuksen koot: kysy , kierrätys tarjousta ! sarja Haukka kun ap na paikalla ua tar vitaan alla Lap issa . Edellytämme hakijalta ylempää korkeakoulututkintoa, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat yliopisto-opinnot sosiaalityössä, sekä riittävää johtamistaitoa. Saamen kielen taito katsotaan hakijalle erityiseksi ansioksi. Valitun on ennen viran vastaanottamista esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Eaktun lea, ahte ohccis lea bajit allaskuvladutkkus, masa gullet dahje man lassin lea ?a?ahuvvon váldoávnnasoahput dahje váldoávdnasa vástideaddji universitehtaoahput sosiálabarggus, sihke doarvái buorre hovdendáidu. 040Suonnansalo 755 5245 9?21 ? SUPERMARKET ? RAVINTOLA ?PIZZAT ? HAMPURILAISET MYÖS MUKAAN ? KOTIKEITTIÖ ?TAKE AWAY ? KOTILEIPOMO ? BAKERY ? SAARISELÄN SUURIN LAHJA-, TULIAIS- JA MATKAMUISTOMYYMÄLÄ ? TEKSTIILIT POHJAKERROKSESSA KULTA KATRIINA 1000 KAHVI 3PKT 500 G YKSITTÄIN 3,95/PKT Sana on vapaa Oikaisu kolttien luottamusmiesvaalia koskevassa asiassa Kolttien luottamusmiesvaalin vaalilautakunta on 6.10.2014 vahvistanut vaalin tuloksen, jonka mukaan Tanja Sanila on valittu kolttien luottamusmieheksi 1.1.2015 alkavalle kaudelle. Ehdolla Lapista on myös inarilaislähtöinen Mikkel Näkkäläjärvi. Otamme vastaan erkittäväksi tapahtumatietoja m kalentereihin. www.fi rststop .fi Turanza T001 2014 P. <??????. Ohcamu?aid bivdit doaimmahit jotkojuvvon ohcanáiggi 12.12.2014 diibmu 15.00 rádjai ?ujuhusain Ohcejoga gielda, PL 41, 99981 Ohcejohka. 0400Tuomo Rauh HIEROJA 399 131 ala llikko p. ??. Järjestämme palveluja yhteistyössä Inarin kunnan, Pohjois-Norjan sekä eri järjestöjen kanssa. Arvostamme erityisesti innostavaa työotetta, kykyä itsenäiseen työskentelyyn sekä yhteistyötaitoja monimuotoisessa työyhteisössä ja luottamushenkilökentässä. Kehittämisen kohteena ovat erityisesti ikäihmisten saamenkieliset palvelut. KYLM t, hinaus- PIN POJA T YHDYSTIE 14, IVAL PALVELUT O . Mii lágidat bálvalusaid oktasa?barggus Anára gielddain, Davvi-Norggain sihke sierra organisa?uvnnaiguin. Addit árvvu earenoamá?it movttegis bargovuohkái, návccaide bargat ieh?anasat sihke oktasa?bargodáidduide má?ggahámat bargoservo?is ja luohttámu?olmmo?birrasis. Ohcci sáhttá buktit ovdan ie?as bálkásávaldaga. Hakemukset pyydetään toimittamaan jatkettuun hakuaikaan 12.12.2014 klo 15.00 mennessä osoitteella Utsjoen kunta, PL 41, 99981 Utsjoki. Puheenjohtaja Anu Avaskari toivoo, että mahdollisimman monet yhdistyksen jäsenet ja jäsenyyttä pohtivat ehtisivät paikalle. ?Vuosikokouksen jälkeen Ohcejogas lea ohcan láhkai VUO??ODORVOHOAVDDA VIRGI Vuo??odorvohoavda vástida gieldda sosiála- ja dearvvasvuo?abálvalusain sihke doaibmá vuo??odorvolávdegotti á??egie?ahallin ja gieldda njunu?joavkku lahttun. Ohcejoga gieldda sosiála- ja dearvvasvuo?abálvalusain lea sullii 55 bargi ja gielddas lea ie?as dearvvasvuo?aguovddá?. kello 18 alkaen. isä Jaakko on tavattavissa kello 11.30 Nellimin kirkossa ja kello 14 Ivalon ortodoksisessa kirkossa. galgá ovdal virggi vuostáváldima buktit dohkála. MURT - KAME ÄLAITEHUOL OHÄLYTTIMET RAVALVONTA ? ? . 020 710 9055 myynti@inarilainen.fi 30 Torstai 6 5 11 P. Buffet-lounas . 040 162 2599, www.nutukas.fi HYVÄÄ KOTIRUOKAA PAIKALLISISTA RAAKA-AINEISTA tojen sekä -sijaisautot .HVlDLN D SllWW\\ ³ WXQWL NHVll Q SlLQ 3HUMDQWDL 7RUVWDL .HVNLYLLN 016 - 313 ja pakettiau Kari Piirain puh. PUH. 020 152 DGYHQWWLVXQ QXQWDL GDL-Koti DGYHQWWLVXQ QXQWDL siivouspa 046 556 lvelu 552 85 inestoimit den raken ukset, taminen, rakennuste mittauspa n lvelu Työpäällikk pohjaraken nustyöt t ja ö p. ? ???. WWW.TTY.FI . Päätöksestä on valitettu Pohjois-Suomen hallintooikeuteen. Olen puhelimitse ilmoittanut joillekin tiedotusvälineille, että vaalilautakunnan päätös ehkä olisi täytäntöönpantavissa 1.1.2015, vaikka päätöksestä tehtyjä valituksia ei siihen mennessä ehdittäisi ratkaista. Oikaisen aikaisemmin antamaani tietoa ja totean, että hallintolainkäyttölain 31 §:n 1 momentin pääsäännön mukaan päätöstä, johon saa hakea muutosta valittamalla, ei saa panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. 020 ww w.in710 9050 arilainen. fi 440 205/55R16 480 00e sisältää vannety maksun ja allelaito öt, tasapain n. Suomen ainoassa saamelaisenemmistöisessä kunnassa palvelut tuotetaan suomen ja pohjoissaamen kielillä. À la carte Leivomme joka aamu tuoreet munkit ja pullat! TEITÄ PALVELLEN Teiden ja alueiden rakentaminen, kiviainestoimitukset, mittauspalvelut ja rakennusten pohjarakennustyöt Työpäällikkö Tuomo Rauhala p. 040 755 ojat.fi www.takalapinp Kari Virta173 4615 puh. /???? ??? ??? W???. Virgái gulleva. ??. Kielto koski myös Venäjän liuskekiviöljyn esiintymiä. ?? 23 19 18 17 16 kerran 24.9. Kalenteriin otetaan vastaan tapahtumatietoja, myytävänä ilmoitustiloja. ???????? . Pitopalvelua ma?pe klo 11?15 . ???? ?????. Syyskuussa pakotteita tiukennettiin koskemaan myös palvelujen tarjoamista näille projekteille. PUH. ánsun. Válljejuvvon olmmo. ??? 24 35 26 25 KUUPUTT I 2525 Euroopan parlamentin edustajien vaalit Vko Maanantai 36 Perjantai Puolustusvoimain 26 31 1 7 38 5 15 8 9 16 Helluntaip. 14 22 15 39 21 29 22 Juhannus, Suomen 40 lipun p. Kesäp.seisaus 29 28 23 Syysp.tasaus 30 .RNR NRGLQ NDOXVWHHW <KG\VWLH ,YDOR M. ??. doaktárduo?a?tusa dearvvasvuo?adilistis. 040 en 589 4520 /DVWHQ RLNHXNV Y LHQ S VLVlDVLDLQ PLQLVW OLSXWXV VXRV . Virassa noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa. Lisätietoja antaa kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio, puh 0400 933 754.