käy tykkäämässä! FACEBOOKISSA, – Ensinnäkin minä olen mamu. nro 16 PUH . Ja minulle on tärkeää ajankulua ja kuntoilua myös Inarin kansalaisopiston ukkojumpalla käynti. Sillä voimme aloittaa tämän jutun, myhäilee kirjailija Niilo Aikio kotonaan Mantojärven rannalla 80-vuotispäiviensä kynnyksellä ja jatkaa: – Minut salakuljetettiin yhdeksän kuukauden ikäisenä kopassa Norjasta Suomen puolelle. Inarin Sivut 16 21. Minähän joskus vuosia sitten jo soittelin kansalaisopistoon ja kyselin, eikö kunta voisi alkaa tämmöistä jumppaa pitämään. Yläkerrassa Satun karaokea pe klo 22–03 Yökerhossa DJ Elmeri pe ja la klo 23–04 TULOSSA: 27.4 YÖKERHON SISÄÄNPÄÄSYMAKSUT JA IKÄRAJAT MUUTTUVAT: -klo 23-00. Yläkerrassa The Bilebändi & Yökerhossa Wappubileet Kultapullokisat 20.–22.4.2018 54v. Lue lisää sivulta 5. 0400-423 525 MERKKIKORJAAMO Ivalontie 16 | 99800 IVALO | 040 48 55 181 IVALONTIE 16 Huollot ja korjaukset kaikkiin automerkkeihin TAKSI IVALO Puh. Ensin sanottiin, ettei siihen oikein löydy vetäjiä, mutta sitten Jyrki alkoi vetäjäksi ja hän onkin oikein pätevä kaveri siinä touhussa, vakuuttaa ukkojumpan vanhin osanottaja Jorma Välitalo. – Siinähän ne talvipäivät menevät, kun kantelee puita sisälle ja kolailee pihaa. Jyrki Kivi vetää jumppaa kaksi kertaa viikossa ja olen yrittänyt olla mukana joka kerta. Toukokuussa 85 vuotta täyttävälle Jormalle polttopuunteko on mieluisaa kuntoilua. vsk. Lue lisää sivulta 9. liput 2,50€, ikäraja K-18 -klo 00-04, liput 5,00€, ikäraja K-20 Yökerhossa DJ Wille Yläkerrassa Peten karaoke 22-03 Tervetuloa!! Lounas ma–pe 11–15 À la cartea joka päivä 11–21 28.4 Yökerhossa DJ Wille 23-04 Peten karaoke myös lauantaina 22-03! Ma 30.4. 0100 87 888 www.ivalontaksit.fi 0400 982 477 INARIN TAKSIPALVELU Arrelan taksit Taksit Inarin Kirkonkylässä www.inarintaksipalvelu.fi – Kyllä nämä lopputalveksi riittävät, tuumailee ivalolainen eläkepäiviä viettävä postiautonkuljettaja Jorma Välitalo tarkkaillessaan takapihalla olevia polttopuupinoja. INARIN JA UTSJOEN PAIKALLISLEHTI Irtonumero 2 € keskiviikko 18.4.2018 21. Olin ei-toivottu lapsi ja sain uuden kodin Pulmankijärven rannalta
– Kun selässä luki, että ”Inarinjärven Jouset”, niin kyllähän siellä kilpailijat tulivat kyselemään, että miten te oikein treenaatte siellä pohjoisessa. – Pohjoisen jousiammuntakisoja on tullut jonkin verran kierrettyä, mutta nämä olivat ensimmäiset SM-kilpailut mihin seuramme osallistui. – Kyllä siellä Ouluhallissa kuulutettiinkin, että ”Nyt Inarinjärven Jouset tunnetaan, ensi vuonna ette pääse näin helpolla”, Arffmann naurahtaa. – Mahtavasti meni herroilla kisat ja ensi vuonna lähdetään tietenkin hakemaan kultaa, mitalikahveille saapunut Inarin kunnnan liikuntasihteeri Juhani Vesa kannustaa. Viime vuonna jousiampujille myönnettiin Selvä Peli-kunniakirja tunnustuksena merkittävästä inarilaisten nuorten puolesta tehdystä työstä. Ville Vaarala Inarinjärven Jouset menestyivät jousiammunnan SM-kilpailuissa Jousiammuntaa voi mennä kokeilemaan Ivalon ala-asteen isoon saliin tiistaisin ja sunnuntaisin kello 18.00 alkaen. Maaliskuussa Inarinjärven Jouset matkasivat jousiammunnan Halli-SM 2018 -kilpailuihin. – Kun on treenannut ja tekeminen on omasta mielestä hyvällä tasolla, niin kyllä kilpailuissa saa hyvällä mielellä ampua. Timo Rauhala, Antti Kotikangas ja Veikko Arffmann kukitettiin onnistuneiden SM-kilpailujen jälkeen. Olihan se hienon kuuloista, kun 150 nuolta rämähti Ouluhallissa samaan aikaan. Seuraava haaste Inarinjärven Jousilla on löytää seuralle uudet ulkotreenipaikat, jotta tulevasta kesäkaudesta saataisiin kaikki irti. Onhan meidän seuramme tuttu pohjoisen muille jousiseuroille, mutta osalle eteläläisistä me olimme uusi tuttavuus, Rauhala kertoo. SM-hopeajoukkueen Markku Kotikangas on yksi Inarinjärven Jousien aktiivijäsenistä.. Pohjoisuus on hyvä jäänmurtaja Jousiampujien keskuudessa ei pipo kiristä, vaan väliajoilla juttu lentää ja keskusteluja käydään samanhenkisten ihmisten kanssa. Reijo Palokangas, Inarinjärven Jousien entinen puheenjohtaja kahvitti tuoreet mitalistit. – Loppua kohden alkoi joukkuekisassa hieman jännittämään, mutta hyvinhän se meni. Lisäksi Inarinjärven Jousien Veikko Arffmann sijoittui neljänneksi taljajousen 70-sarjassa. Kotiintuomisiksi ivalolaisilla oli neljä SM-hopeaa, Timo Rauhalan toinen sija vaistojousen miehet 50-sarjassa, sekä toinen sija vaistojousen joukkuekisassa. Kuvasta puuttuu työmatkalla ollut Markku Kotikangas. Keskiviikkona 18.4.2018 2 Inarinjärven Jouset ry on tullut monille tutuksi heidän lajipisteillään kuntamme eri tapahtumissa. Hopeajoukkueen muodostivat Antti Kotikangas, Markku Kotikangas ja Timo Rauhala. Ei sielläkään tarvitse muuta, kun tekee vain sen perussuorituksen, antaa vaan itsensä ampua, Timo Rauhala tuumaili, kun kysyin hänen fiiliksiään SM-kilpailuista. Meillä oli koko ajan reaaliajassa tieto siitä missä tilanteessa mennään, Inarinjärven Jousien puheenjohtaja Antti Kotikangas sanoo kisoja muistellessaan
Heistä on hienoa, kun voivat päättää omista asioistaan, heitä kuunnellaan ja kuullaan. Eikä se kai liene kiveen hakattua, että jos joku haluaa Ivaloon, hän ei sinne pääsisi jos vaikka Kirkolla olisikin oma palvelutalo. Mummoistakaan tuskin kukaan oli alle tonnin varusteilla matkassa. – Luin, että on jo kartoitettu, missä Kirkonkylän vanhenevat ihmiset haluaisivat asua sitten, kun se ei enää onnistu kotona. Siksi rakennukset tulisi sijoittaa luontevasti kylään, että asukkaat pääsevät halutessaan asioimaan vaikka rollaattorin kanssa. Ja tässä tapauksessa, kun asiakkaat, asukkaat ovat ikäihmisiä, oman kulttuurin ja kielen käyttäminen toisi viihtyvyyttä viimeisiin elinvuosiin. Sitä ei tulisi sijoittaa minnekään metsän keskelle vaan kylän parhaalle paikalle. – Olen ollut vanhusten palvelukeskuksessa töissä reilut 10 vuotta ennen eläkkeelle jäämistäni ja se aika sai minut vakuuttuneeksi, että ikäihmiset tarvitsevat toisiaan, turvallisuutta ja yksilöllisyyttä. ’’Saamelaisilla muistisairailla usein myöhemmin opitut kielet unohtuvat ja jäljelle jää ensimmäisenä opittu saamenkieli’’, kirjoittaa SámiSoster ry nettisivuillaan. – Ei sovi myöskään unohtaa, että kunnan eri osien tasapuolisen kehittämisen kannalta olisi hyvä muistaa myös ikäihmiset eikä aina vain puhua yksinomaan päiväkodeista, kouluista tai nuorisotiloista, mitkä nekin ovat toki tärkeitä. Omistan nykyään vain kahdet sukset, puiset 270-senttiset Heikkisen puusukset ja hiukan lyhyemmät lasikuituiset Karhut, joista en oikein pidä. Saamelaiskulttuuri ja -yhteisö tarvitsee vanhimpiaan, jotta se voi elää ja jatkua vahvana. On tärkeää, että ihmisillä on mahdollisuus valita viimeisiksi elinvuosikseen paikka, jossa hän viihtyy ja voi viettää rikasta, täysipainoista elämää loppuun asti.. Ihmiset eivät ole välinetestaajia, vaikka alan lehdet näin tuntuvat velvoittavankin. Ei toki myrkyllisiä määriä, mutta kuitenkin. Ylipäätään ikäihmisille eri vaihtoehtojen tarjoaminen on hyvää asiakaspalvelua, se toisi yksilölle positiivisen kokemuksen että tämän tarpeet ja toiveet huomioidaan. Saamani nautinto hiihtämisestä on täydellinen, samanlainen kuin jo lapsena. Heistä on tosi mahtavaa päästä joskus pois kotinurkista, vaikka pistäytymään kaupassa tai kirjastossa. – Nyt, kun me suuret ikäluokat alamme tarvitsemaan entistä enemmän tukea ja palveluita, on tarkeää, että palvelun laatu on asiakkaille sopivaa. Välineistä ja vaatteista irtoaa kaiken aikaa mikrohitusia luontoon, erityisesti fleeceja goretex-kuteista. Se tarkoittaa että jokainen suomalainen aikuinen panee erävarusteluun tonnin joka vuosi. Sunna Nousuniemi – Ilman muuta kirkonkylälle pitää saada ikäihmisten palvelutalo! Inarin kunta on Suomen suurin kunta ja sen pitäisi tasapuolisesti hajasijoittaa palveluita, ja asuntojahan tänne tarvitaan kaikenikäisille. Vieläköhän ala-asteen tontti on vapaa. Naapurit olisivat tuttuja ja voisi puhua omalla kielellään ja muistella menneitä. Ulkoiluja erästelyvarusteiden liikevaihto on ollut viime vuosina yli 300 miljoonaa euroa. Ei kaikki rakasta bingoa tai virsiseuroja vaikka niissäkään ei ole mitään vikaa. Heistä on mukavaa, kun käy vieraita, on mukavaa kokoontua yhdessä laulamaan tai muistelemaan ja kertomaan tarinoita. Henkilökunnankin kanssa voisi kommunikoida äidinkielellään, toivottavasti. Voisi kai Ivalostakin joku haluta Inariin ja miksi se ei kävisi päinsä, samoja kuntalaisiahan sitä ollaan. Ikäihmiset ovat kuitenkin elinaikanaan osaltaan tehneet kunnasta sellaisen mikä se on tänään. – Inarin kirkonkylä on ollut aina itsellinen taajama ja inarilaiset ovat olleet ylpeitä inarilaisuudestaan. – Inarin palvelutalon voisi rakentaa saamelaiskulttuuriin perustuvaksi sisällyttäen sen ohjelmaan saamenkielisiä tarinahetkiä, musiikkia ja perinteisiä ruokia, ja kielipesät voisivat myös käydä tervehtimässä palvelutalon asukkaita. Mihin hemmettiin tuo kaikki roina mahtuu kun minulla jo kahden metsäsuksiparin sijoittamisessa kesävarastoon on ongelmia. Tällä hetkellä kirkonkylän ja sen pohjoispuolella sijaitsevien pikkukylien ikääntyvällä väestöllä ei ole muuta palvelutaloasumusvaihtoehtoa kuin Ivalo, joka voi monelle tuntua vieraalta ympäristöltä. Tarvitaanko Inarin Kirkonkylään palvelutalo ikäihmisille. Vaikka kylä on jäänyt Ivalon varjoon monessa asiassa, Inari on kuitenkin inarinsaamelaisuuden keskus. Jotkut ovat ilmoittaneet haluavansa Ivaloon. Olisiko siitä syystä, ettei Inarissa ole vielä sellaista palvelutaloa, jossa voisi tulla toimeen. Keskiviikkona 18.4.2018 3 Vietin viime viikolla aikaani Kiilopäällä ja seurasin miten hiihtokansa rynnisteli innoissaan ladulle upean keväisen auringon paistaessa. Se on inarilaisten kotijärvi. – Vaikka keskittäminen on päivän sana ja kovasti muodissa, en ole ollenkaan varma, onko se ainoa oikea tapa toimia. Sitä paitsi tuttu ympäristö, läheltä mahdollisesti löytyvät sukulaiset ja tuttavat lisäävät turvallisuuden tunnetta ja kaikella sellaisella on varmasti positiivisia heijastusvaikutuksia seniorin henkiseen ja fyysiseen terveyteen. Enemmistöllä noita varusteita käytetään vain viikon vuodessa, jos sitäkään. – Näkisin tärkeänä, että Inarin kylälle rakennettaisiin nimenomaan inarinsaamelaisuuteen perustuva toimintakeskus. Kuten Kullervo Kemppinen jo totesi, kumisaappaita parempia kenkiä ei ole olemassakaan. – Kaksikielisestä/saamelaisnäkökulmasta jatkaakseni, esimerkiksi muistisairaiden ikäihmisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta on olennaista, että yksilö saa olla tutussa ilmapiirissä, mahdollisimman lähellä sukuaan ja muita sosiaalisia kontaktejaan. Lisäksi Sajoksessa ja Siidassa on jatkuvasti mielenkiintoisia ja monipuolisia kulttuuritapahtumia, joissa voi samalla tavata tuttuja. Siihen aikaan jos latu oli huono, niin hiihdettiin sen vierestä, leveä puusuksi kyllä kantoi sen verran että eteenpäin päästiin. Hiihdän vain umpista, koska se antaa minulle riittävän nautinnon ja aikaa katsoa luonnon yksityiskohtia, seurata tiaisten leikkiä oksalla ja korppien tanssia ilmassa. – Mutta ennen kaikkea palvelutaloa tarvitaan varmistaaksemme, että vanhemmat sukupolvet ovat näkyvissä yhteisössämme. – Olisi myös tärkeää, että kunta ryhtyisi laatimaan kielistrategiaa, koska esimerkiksi juuri saamenkielisten ikäihmisten palvelut ovat puutteellisia. Jokainen joka luulee, että täytyy olla modernit maastokengät, siirtykööt polulta tunniksi oikeaan maastoon sateen jälkeen. Voiteita käytettiin jos oli. Muovia, lasikuitua, kevytmetallia loputtomiin. Siellä on Siida ja Sajos, kylältä aukeaa Iso järvi joka muistuttaa olemassaolollaan perinteestä, joka on kytkeytynyt järveen jo aikojen alusta. – Muistelen joskus vuosituhannen alussa kirjoittaneeni Inarilaiseen, kuinka Etelä-Suomesta kotoisin oleva samoilijaryhmä ideoi Utsjoella tyhjillään olevaan hotelliin samanhenkisten ”vanhainkotia”. HiFistelyvälineitä toisensa perään, suoraan uusimpien testitulosten myyntiluetteloista. Kun tulevaisuus näyttää myös terveysja sosiaalipuolella yhä enemmän rakentuvan ulkopuolisten ostopalveluiden suuntaan, niin uskoisin tällaiselle palvelutalolle olevan ennen pitkään paljonkin kysyntää. Jokaisella ladulle lähtijällä oli uudet tyylikkäät hiihtotrikoot, kapeat, laduille sopivat modernit sukset, siistit hiihtokengät jotka sopivat vain tietyn mallisiin siteisiin, pohjissa monenlaisia voiteita, vyöpussissa lisää varalla, kirkkaanvärisessä repussa muoviset juomapullot urheilujuomineen, energiapatukoita, aurinkolaseja, paksumpi taukotakki, taitettava minijakkara, ja kovimmilla menijöillä vielä varpaissa rakonestolaastarit ja haarovälissä vauvatalkkia hiertymiä estämään. Kolttasaamelaisuus tulisi myös hyvin esille, asukkaiden tarpeista lähtien. – Ikääntyessä ihmisen tulee sopeutua oman fyysisen voiman ja terveyden heikkenemiseen, jolloin oma itsenäisyys alkaa kaventua ja riippuvuus muista ihmisistä kasvaa näihin muutoksiin mukautuminen on helpompaa itselleen tutussa ympäristössä. Kokeissa niitä löytyy UK-puiston perukoilta Haltin huipulle. Oma juttunsa on sitten tuo paljon puhuttu mikromuovi. Ne eivät maadu. Tärkeintä on avoin mieli, halu tuntea ja oppia lukemaan luontoa ja maastoa. Mietin miten aikoinaan työnnyttiin halvoilla leveillä Järvisen puusuksilla hakemaan samaa nautintoa, niiden kärjissä oli luettelo kuinka monta olympiakultaa ja maailmanmestaruutta niillä oli saatu. Eihän ne perhanat kuivu aamuunkaan mennessä. Palvelutalo kirkonkylällä antaisi saamenkielisille ikäihmisille paremmat mahdollisuudet pysyä kosketuksessa saamelaiskulttuuriin ja –yhteisöön. Paras pitovoide oli ennalta nautittu käristys. – Jo rakennuksen ja palvelujen suunnittelussa tulisi lähteä ikääntyvien saamelaisten ihmisten tarpeista. Päälläni minulla on käytännössä samat vaatteet kuin kylillä, villapaita ja farmarit, kylmemmällä ilmalla sarka-asu. Jos siihen pannaan vielä matkat kodista suorituspaikoille eli useimmilla etelästä Lappiin, niin summa kaksinkertaistuu. Välineet eivät ole oikeasti se suuri juttu, se on sitä vain miljoonabisnekselle. Välineet voivat olla jopa tämän nautinnon tiellä. Metsästäjille tuohon summaan voi laittaa vielä puolet lisää. Vesa Luhta Kun ulkoilijoista tehtiin välinetestaajia Kolumni Kolmen raati Markku Arvelin – Kyllä tarvitaan ja vieläpä ehdottomasti! – Otaksun useimpien ikäihmisten haluavan pysyä elämänsä viimeisinä vuosina mahdollisimman tutussa ympäristössä ja monelle kunnan pohjoisten kylien asukkaista, ei siis pelkästään kirkonkylässä asuville, sellaista edustaa juuri kunnan entinen pääkaupunki eli Kirkonkylä. Perhe ei olisi liian kaukana, voisivat piipahtaa tervehtimässä kauppareissullaan isovanhempia. Me tarvitsemme toinen toistamme. Pihapiiriin avaruutta, ikkunanäkymä selkeä, sisustus lämminhenkistä ja värikästä niin, että kokonaisuus henkisi kodikkuutta ja viihtyisyyttä. Siteet ovat retkisiteet ja kenkinä rantilliset kumisaappaat. Aila Kiviniemi – Tähän voisi vastata yhdellä sanalla, tarvitaan. Asiasta kirjoitti jokin valtakunnallinen viikkolehtikin, mutta lopulta haave kuopattiin hiljaisuudessa. Palvelutalon myötä olisi helpompi kartoittaa ja kehittää saamenkielisille ikäihmisille kohdennettuja palveluita. Kyllästyin välinemaailmaan jo vuosikymmeniä sitten
– Hyvin tavallinen arkiruoka saattoi olla myös keitetyt perunat ja ruskeakastike. Meilläkin oli sitten aitassa Norjan tavaraa, kuten sokeria ja vehnäjauhosäkkejä. Joskus ihmisiä kävi meillä kotonakin ja he pyysivät isältä apua sosiaaliasioissa. Parhaasta päästä oli Pekka Puupää. Ivalossa. Nuorisoneuvosto nostaa esille etenkin kolttasaamelaisten kalastuksen Näätämöjoessa, koska mahdollisen uuden Kirkkoniemen sataman rakentamisella Näätämövuonoon tulee olemaan vaikutuksia Näätämöjoen lohija taimenkantoihin. – Mäenlaskuun kelpasivat hyvin myös vesikelkat ja reet. Pororaitokin joella saattoi joskus näkyä, mutta kyllä se minun muistin aikana alkoi olla jo sen verran harvinaista, että sitä piti pysähtyä oikein katsomaan. Paljon he kävelivätkin Koppelon ja Ivalon väliä. En muista että olisin Hakosalon huoneessa kuunnellut Markus-setää, paremminkin sieltä radiosta tuli jotain opetusohjelmaa. Ivalojokihan oli minun lapsuudessani oikea kala-aitta. – Se oli vaatimatonta verrattuna tähän päivään. Sitähän laskettiin milloin mitäkin joentörmää. Kaleva tuli ennen sotia ja Kansan Tahto sotien jälkeen. Jo maaliskuun 29.3. sekä mustarastas 13.4. ja telkkä Virtaniemeen 6.4. – On siellä hiihdettykin, se oli yksi liikkumismuoto. Nuorisoneuvosto katsoo, että radan rakentaminen vaikeuttaisi saamelaisnuorten tulevaisuutta jatkaa poronhoidossa jakamalla laidunmaat useassa paliskunnassa sekä lisäisi nuorten saamelaisporonhoitajien psyykkistä kuormaa. Teehuone on mukava paikka pistäytyä sunnuntai-iltapäivällä ja nauttia tarjottavista vaikkapa yhdessä tuttavien ja ystävien kanssa. Melkein aina sen tunnisti, kuka siellä joella hevosella ajaa. – Saamelaisalueella nuorten poismuutto on jo entuudestaan suuri ongelma. Pyörähän oli jo ylellisyyttä siihen aikaan. Isäsi toimi Koppelon suunnalla sosiaalitarkkailijan luottamustoimessa. Näkyikö se perheesi elämässä. Jäämeren rautatie tuhoaisi saamelaisen poronhoidon Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto:. Nuorisoneuvosto esittää liikenneja viestintäministeriölle, että ratavaihtoehtojen kartoitusprosessi käynnistetään uudelleen ottaen huomioon saamelaisten kestävää kehitystä noudattavat elinkeinot sekä neuvotteluvelvoitteen asianmukaisen noudattamisen. ja vihervarpunen jo 7.4. Ja kesällä oli aivan tavallista, että naisväki souti asioille. Ei sitä lepoaikaa naisilla ollut päivisin, jos ei juuri miehilläkään. Meillä poronhoito oli jo loppumassa eikä poroista ollut juuri muuta jäljellä kuin merkki. – Kirjasto oli Koppelon koululla. Sitä en muista kävelivätkö naiset reppu seljässä Ivaloon, ehkä sitä vähän vältettiin, kun ei se reppu selässä kulkeminen ollut naisilla muotia niinkuin nyt. On ne Reisivuonon reissut yli Inarijärven olleet varmasti ankaria, sillä jäi mieleeni, kuinka isä puhui yhdestä matkastaan, jolloin hän paluumatkalla nukahti hevosen suitsiin. Isä antoi tuliaisiksi paperipussin, jossa oli kuivattuja sekahedelmiä. Saattoi hän mennä moottorin kyydissäkin, jos joku oli moottoriveneellä Ivaloon menossa. Se oli täynnä lihavaa siikaa ja muutakin kalaa, mutta sitten maailma alkoi muuttua, tuli säännöstelyt ja kaikkea muutakin ja kalantulokin väheni. Nuorisoneuvosto voi mielellään osana Saamelaiskäräjiä auttaa liikenneja viestintäministeriötä lisäämään puuttunutta vuoropuhelua sekä ymmärrystä saamelaiselinkeinojen ja -kielten merkityksestä saamelaisille. Vaikka isä oli SKDL:n ihminen ja eri aatemaailmaa Avaskarin Antin kanssa, niin semmoinen mielikuva minulla on, että he pohjimmiltaan ymmärsivät toisiaan hyvin ja vetivät yhtä köyttä asioissa. – Meillä oli radio aika aikaisin. – Kaleva ja Kansan Tahto ovat jääneet mieleeni. – Äitillä ei ollut aikaa istua radiota edes kuuntelemaan, mutta sivumennen hänkin sitä kuunteli, jos se pirtissä pauhasi. Kiviniemi. VL Västäräkki ja peippo jo saapuneet Suomi-Venäjä-seuran Ivalon osaston venäjä-klubilaiset järjestävät sunnuntaina 22.4.2018 POP-UP-teehuoneen Ivalon työväentalolla kello 12.00-15.00. Miten lasten talvipäivät kuluivat Koppelossa. Jokainen haki sitten Marin kamarista sen postin sitä mukaa kun kerkesi. Mellanaavalle ja sepelkyyhky Ivaloon 14.4. Muistan sen hyvin, kun meidän perhehän asui aluksi heidän kanssaan saman katon alla. Mari oli se pääpostinhoitaja ja heidän huushollinsa se pääpostipaikka. Miten posti kulki ennen vanhaan. Oliko elämä parempaa ennen vanhaan. Miten posti kulki Koppelon kylään ennen vanhaan, 1930 syntynyt Säde Gorski, o.s. Sehän oli sen ajan äitien elämä sitä, että joka hellanloukkoon aamulla joutui, niin hellanloukosta itsensä löysi illalla. – Hevosliikennettä oli jatkuvasti, kun yläkoppelolaiset ja veskoniemeläiset kulkivat joella Koppelontörmän sivu. Meille lapsille kaikki lehdet olivat tärkeitä sen takia, että me luimme niistä tarkoin sarjakuvat. – Se olikin aikaa, ei sitä pahasta maailmasta tiedetty silloin mitään! Iltaisin oltiin hyvin paljon ulkona, eikä lunta peljätty, kun siinä kahlattiin. Ne taisi olla isän tekemät sukset, hänhän kyllä osasi suksia tehdä ja veisti monet sukset myös Siivikon tytöille, sisarensa lapsille. Jos moottorit olivat miesväen mukana Inarilla, niin naisporukka lähti asioita toimittamaan soutamalla Ivaloon. Millaisen kuvan valtio antaa nuorelle elämänvalintojaan pohtivalle – niin saamelaiselle kuin suomalaisellekin – poronhoitajanuorelle poronhoidon arvostuksesta, jos saamelaisen poronhoidon kannalta näin tärkeitä hankkeita suunnitellaan kuulematta lainkaan poronhoitajia. Oliko Ivalojoella liikennettä talvella. Luultavaa on että muuttoaalto jatkuu kiivaana edelleen. Jollakin saattoi olla sukset, eikä niitä ollut ristitty, se laski suksilla joka halusi. Ruotsin puolen Saamenmaalla tämä on ollut havaittavissa lisääntyneinä itsemurhina. Nuorisoneuvosto toteaa, että ennen kaikkea saamelaisten kotiseutualueen nuoret joutuvat elämään nyt tehtävien Jäämeren rataa koskevien päätösten kanssa ja siksi erityisesti nuorten ääntä on kuultava. IJ Herkuttelua Venäjä-klubin teehuoneella Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto vastustaa Rovaniemi-Kirkkoniemi-junaratayhteyden rakentamista. Oliko Koppelossa sinun lapsuudessasi kirjastoa. Kun lehti oli oikein tarkkaan luettu ja käsitelty, niin se meni sitten hyyssikkään vessapaperiksi. Näkyikö joella hiihtäjiä. Jos oli tyhjä margariinipaperi, niin äiti kaapi vielä siitäkin kaiken tarkasti paistinpannulle, käristi siinä jauhot ja siitähän tuli oikein maukas kastike. Piti laittaa ruoka, kahvit, tiskata, laittaa taas ruoka ja taas kahvit ja tiskata. Jaakko Peltomaa Postinkulusta tai paremminkin sen huonosta kulkemisesta puhutaan nykyisin paljon. Mari haki talvella postin Ivalosta suksilla, kesällä pyörällä tai kävellen. Näin etenkin silloin, jos miesväki oli savotoilla eikä kalaa ollut sillä hetkellä kellarissa. Joskus pukattiin porukalla rislareki vaaraan ja laskettiin sillä. Se ei ollut vielä sitä aikaa, että olisi tytöille ollut hiihtohousuja eli niinsanottuja pitkiksiä. Hakosalollahan oli yhteen väliin huoneessaan häkissä myös joku lintu, en ole satavarma oliko se papukaija, vai mikä, mutta erikoista sekin oli siihen aikaan. Kala oli paljolti pääravinto ja ennen sotia varsinkin. Niitä lapset söivät kuten tänä päivänä syödään karkkeja, ja loput sekahedelmät keitettiin sopaksi. – Aivan 30-luvun alkupuolelta muistan, että koppelolaisetkin kävivät hevosilla Reisivuonossa. Millaista postia teille tuli. Jos isännät olivat hevosen kanssa savotalla, ja emännillä oli asiaa Ivaloon, niin silloin sinne mentiin vaikka hiihtämällä. Tottapa isä oli hoitanut sitä hevosta niin hyvin, että hevonen päätti antaa kuljettajan nukkua ja se jolkutteli kiltisti omin päin pitkin jäätä aina Koppeloon kotirantaan asti. Myös muut perinteiset saamelaiselinkeinot kalastus, metsästys ja keräily sekä matkailu kärsisivät. Tuli sieltä mitä hyvänsä, niin olihan se kaikki erikoista sen ajan lapsille. Ei siitä näystä romantiikkaa puutu. Nuorisoneuvosto ei halua joutua suremaan enää yhtäkään itsemurhan tehnyttä saamelaisnuorta ja toivoo valtion huomaavan radan rakentamisen tai jopa sen suunnittelun vaikutuksen psyykkisten ongelmien syntyyn. – Meidän naapurissa Junnu-Matissa oli tosin poroja, ja siitä saattoi joku lähteä ajoporolla liikkeelle asioita toimittamaan. Tutuista muuttolinnuista saapui västäräkki jo lauantaina Törmäsen Alajoelle ja peippo sekä Menesjärvelle että Ivalon Rajankankaalle sunnuntaina. – En tiedä kuinka laaja se hänen reviiri oli sosiaalitarkkailijana, mutta niissä tehtävissä hän kuitenkin kulki joskus pitkin jokivartta ja kävi jossakin talossa katsomassa mitä sinne kuuluu. Muista muuttajista kiuru tuli jo 13.4. Eikä siihen kastikkeeseen tarvinnut kummoisia aineita. Keväinen lämpöaalto ei ole ainoastaan sulattanut katuja ja alentaneet lumenpintaa. – Koululla opettaja Hakosalon huoneessa oli radio ja sinne hän vei joskus meidät oppilaat jonossa ja siellä me istuimme huoneen lattialle. – Isä oli yhteen aikaan aivan kiinni niissä luottamustoimissaan ja kyllähän siellä joskus oli riitaisiakin kokouksia, kun eri ryhmät ottivat yhteen. Oliko teillä kotona radio ennen sotia. Olihan siinä opettajan huoneessakin kattelemista, kun se oli niin hienosti laitettu verrattuna sen ajan karuihin koteihin. Kun ajattelee sitä ruokapuoltakin. Siltaa ei tietenkään ollut vielä Mustanjoen yli, joten pyörä piti viedä veneellä joen yli. Minä otin joskus isän leveät mettäsukset ja tulin niillä alas vaaran laitaa. Se radio oli arvotavara, ei siihen saanut mennä koskemaan, eikä minulla haluttanutkaan mennä sitä koskemaan. Ihmisillä oli isot pottumaat, nuotat ja verkot, joten ei sitä juuri kukaan nälkää nähnyt, mutta ainahan saattoi jotain tapahtua, joka horjutti arkista elämistä ja silloin tultiin Santi-isän luokse ja uskottiin, että kyllä hän sosiaalitarkkailijana asian järjestää. Keskiviikkona 18.4.2018 4 Viikon kysymys . Ei ne helppoja päiviä olleet Marillakaan, kun piti kantaa sitä postia, hoitaa huushollia ja vielä lehmänkantturat navetassa. – Hiihtäjistä tulee mieleen Kiviniemen Sandra, joka hiihteli Ivaloa kohtia vesikelkka perässään. Uutisia ja määrättyjä ohjelmia siitä kuunneltiin, mutta ei se aamusta iltaan asti ollut auki, koska radiota ja sen paristoa, piti säästää. Ja sen ajan lapsille ne sanomalehdet olivat sillä tavalla ajankulua, että niistä etsittiin ja arvuuteltiin kaikenlaisia sanoja ja lauseita, ja kun joku arvasi oikein, niin hän sai siitä sitten pisteen. on nähty piekana, laulujoutsen saapui Kettujoelle 30.3. Jos hän lähti kuntaan sitä asiaa toimittamaan, niin päivähän siinä sitten vierähti. En muista että siellä olisivat aikuiset asioineet, kun ei siellä heille oikein mitään ollut, jos ei nyt sitten jotain koulun ylemmille luokille tarkoitettua asiakirjallisuutta. Tulee oikein mieleen, kuinka se pienikokoinen Sandra-reppana hiihtää pitkin joen jäätä, eikä ne ketineetkään varmasti olleet niin kaksiset. Kyllä hän kanssa oppi tietämään, mitä se on se elämä, niinkuin moni muukin siinä ajassa elänyt nainen. Radan rakentaminen vaikeuttaisi nuorten tulevaisuutta jatkaa poronhoidossa jakamalla laidunmaat useassa paliskunnassa lisäten nuorten poronhoitajien psyykkistä kuormaa. Kelkka oli täynnä Sandran risuista tekemiä porrasmattoja, uuniluutia ja porrasluutia. Venäjän kielestä ja kirjallisuudesta kiinnostuneet voivat tehdä edullisia löytöjä klubin kirjatorilla. – Se voi tuntua muistikuvissa paremmalta ajalta, mutta olihan se monella lailla niin alkeellista ja semmoista taistelua, ettei sitä kaipaa, kun oikein tosissaan ajattelee. lähtien. Minäkin luin lapsena paljon niitä kirjaston kirjoja, mutta ne kirjat olivat tosiaan satukirjoja ja nuorille tarkoitettuja kirjoja. Aisakellojen kalke kuului rannalle ja kyllähän se nyt ajateltuna oli ihana näky. Hän myi niitä käsitöitään ainakin Majalaan. Me tyttäret laskimme hame päällä, mutta olihan alla sentään alushousut ja villahousut. Suksenteko on jäänyt mieleeni siitä, että muurin päällä oli aina koivupuita kuivumassa. Meillä asunut vanhapoika Reini-setä sen oli varmasti hommannut, isällä ei niin ollut aikaa semmoiseen, kun hänen aika kului niin paljon Ivalossa kaikenlaisissa kokouksissa juostessa. Se oli sanomalehden kiertokulkua, eikä siinä katottu oliko se hyyssikkään viety sanomalehti enää niin kovin puhdaskaan vaiko ei, se ajoi siellä varmasti asiansa. Pulmusia on ollut liikkeellä runsaasti jo 1.4. Assimilaatiopolitiikka on jo entuudestaan aiheuttanut ja aiheuttaa saamelaisnuorille psyykkisiä ongelmia, joita ei ole varaa ottaa lisää, toteaa nuorisoneuvosto. Tarjolla on haudutettua teetä ja vohveleita monenlaisin suolaisin ja makein täyttein. Ja oli sitä kuormaa joskus selässäkin. Sinisorsa nähtiin samoin Kortamo-ojalla 14.4. – Posti kulki, kun Kiviniemen Mari eli Aleksin Mari lähti pyörähtämhän Ivalossa ja haki postin sieltä. – Se on jäänyt oikein hyvin mieleeni, että hän sanoi ihmisille selvästi, että hänpä ottaa tämän asian hoitaakseen, mutta se ei hoidu päivässä eikä se välttämättä ole yksin hänen päätettävissään, mutta hän tekee mitä voi
– Oma äitini sai minut aviottomana. Niilo oli 1980-luvulla Pohjoismaiden saamelaisneuvoston vt. Työtunteja ei laskettu, kun työtä tehtiin ilmaiseksi tai ruokakorvauksella. Minä vakuutin, että jos päätös ei ole myönteinen, niin tulemme uudestaan ja istumme täällä niin kauan, että myönteinen päätös tulee. – Mutta näin tapahtui hyvin harvoin. Kärpännahkat menivät aina Norjaan. Minähän olen aina ollut verkkopyytäjä. – Kun he sieltä tulivat, niin minä lähdin käymään Hormassa Norjan puolella kylästelemässä. Kerran kodinhoitaja tuli käymään Niilon kotona, ja illansuussa äiti ja kodinhoitaja innostuivat lähtemään Kustin lämmittämään saunaan. Kerran hän oli irrotellut niitä pitkän ajan ja se oli pahinta räkkäaikaa. Alkukesällä tärkeä merkitys oli myös vesilinnuilla. – Kyllä tähän ikään mennessä elämään mahtuu ikäviäkin asioita. Keskikesällä ne sotkivat verkkoja, ja piikkikylkisiä kampeloita oli ikävä irrotella sormilla. Mutta se lause oli vain jäänyt päähäni, kun Saara oli vannottanut minulle paimenessa, että jos lehmälauma karkaa viljapellolle, niin aja ne sieltä pois risulla lyömällä. – Ensimmäinen peto jonka ammatikseni metsästin oli kärppä. Olen sitten kuulemma hokenut evakkotalon pirtissä vanhalle Elia-papalle, että minä lyön. Pulmankijärvellä Aikion perhe eli pienimuotoisella karjataloudella ja kalastuksella. Ei sillä ollut merkitystä, kuinka tuottoisasti joku lehmä lypsää, mutta se oli vanhaan aikaan tärkeää, että lehmä osaa olla päivän metsässä ja tulla sieltä illaksi takaisin. Porojahan ei taloudessa ollut lainkaan. Toinen asia, mistä olen iloinen on se, että Saamen lippu alkoi liehua sinä aikana kun olin pääsihteeri. Kumisaapas jää aina toiseksi, kun kosteus pysyy sisällä ja jalkaa palelee. Ottoisäni oli tarkka mies ja hän kyllä irrotteli aina ne kampelat verkoista rannalla. Lienevätkö ihmiset syöneet ne nälkäänsä etelän mailla vai ovatko kuolleet merien saasteisiin. Sukkiahan ei tarvita, kun nutukkaassa on heinät. Niinpä paikalliset ottivat kaksi reeskaa ja venyttivät niiden alaleukaa yläleukaa pitemmäksi. Nuorgamin kylän isännät ja emännät tulivat sitä pyytämään. Silloinhan ei Pulmankijärvelle mennyt tietä, lähin tie oli Skippagurrassa. Sehän meni sitten tinkaamiseen ja utsjokiset arvelivat, että jos herroille uskotellaan, että Pulmangin reeska onkin muikku, niin sitähän varmasti saa pyytää. Sitä pidettiinkin niin kauan kuin se jaksoi olla, Niilo muistelee. Enkä minäkään kirjoittamista ole lopettanut, sillä Niga 3-kirja on jo suunnitteilla. Sitten se kävi jossakin huoneessa, tuli takaisin ja sanoi, että kyllä tästä kahden viikon päästä tulee päätös. Kirja on hänen mukaansa samalla kunnianosoitus kovissa oloissa eläneille saamelaisäideille ja -lapsille. He olivat kasvatusvanhempia, mutta kunnollisia ihmisiä ja antoivat Niilo-pojalle hyvän kodin. Kun Nuorgamin koulua tehtiin, niin tiilet ajettiin Norjan kautta Tenon rantaan. Rahaa ei tarvittu Niilo Aikio on Niga-kirjoissaan kuvaillut, millaista oli pienen pojan elämä Pulmankijärven rannalla, keskellä erämaata, tiettömän taipaleen takana. – Tuoreen kalan pyyntiin mentiin heti, kun vedet aukenivat sen verran että sinne pääsee. Vasikka ja lampaat saivat kravatit kaulaansa, ja niistä niitä oli helppo talutella. Lopulta Juhani tuli sisälle naama veressä ja kirvasi, että saatana, nuita vit...npeitteitä tukkiutuu joka paikkaan. ”Sota-aikana osa saksalaisten koneista tippui erämaahan ja ottoäitini Elli-Maaritin veljet kävivät niistä evakuoimassa kaiken käyttökelpoisen ja kuljettivat selässään ihmisten ilmoille. Naali vei minulta muutamat riekot ansoista, mutta ei koskaan käynyt mielessäkään, että se pitäisi ampua. Pilkkiminen on minusta enemmän sellainen ajanviete jäällä, ja silloinkin pitää olla kaunis kevätpäivä ja hyvää seuraa. Poropiikojen elämä ei vanhassa Lapissa ollut koskaan helppoa. Anundi Vetsikossa oli taitava tekemään poronpulkkia, jotka pitivät vettä. Jos et ehdit perjantaina, voit käydä lauantainakin. Kampela on Pulmankijärvessä niin pientä ja ruotoista, ettei se ole ruokakalan maineessa. Suomi opittiin evakkoreissulla Niilon lapsuusmaailma oli täysin saamenkielinen, vaikka tänä päivänä 80-vuotias Niilo puhuu myös suomea täyttä päätä. Vaikka herrat pitävätkin meitä hautaan kaatuvia vanhoja Tenon kulkuttajia ja patopyytäjiä Tenon lohen uhkana, niin kyllä tässä vielä tänä keväänä vene tervataan, vakuuttaa Pulmankijärven yliopiston käynyt Niilo Aikio. Naiset neuloivat lippua läpi yön ja aamulla se nostettiin salkoon. – Opin tuntemaan myös biologisen äitini. Niilon mieleen on jäänyt hyvin reeska-aika, jolloin kääpiösiika nousi Ylä-Pulmankiin kutemaan. Siellä jalka lämpenee ja pysyy kuivana, kun nutukas oikein pumppaa veden sisältä pois. Juhlat alkavat perjantaina kello 15. DNA-näytteitä ei onneksi vielä osattu ottaa. Biologinen isäni ei koskaan tunnustanut minua eikä sieltä tullut mitään apuja muutenkaan. – Tämmöisestä typeryydestä on onneksi päästy. Hän lisää, että muistaa hyvin ne ajat jolloin pohjoissaamelaisten, inarinsaamelaisten ja kolttien kesken oli keskinäistä nokittelua ja aina joku ryhmä saattoi joutua pilkan kohteeksi. Vanha työpaikkani Saamen radio on omalta osaltaan tehnyt valtavan hyvää työtä kaikkien saamen kielten hyväksi, sanoo Niilo. Hehän tekivät kuluttavaa työtä miesten maailmassa. Yksinhuoltaja-sanaa ei silloin tunnettu. Sieniaikaan nuori karja ei meinannut malttaa tulla metsästä pois, mutta meidän Stierna-lehmä tuli aina. Niistähän sai köysiä ja kangasta, josta ommeltiin vaatteita. Keskiviikkona 18.4.2018 5 Niilo Aikio varttui Pulmankijärvellä Juhani ja Elli-Maarit Aikion kodissa. Äijillä puhe katkesi kuin seinään, kun he kattelivat minua ja niitä isoja alushousuja, naurahtaa Niilo. Reeskasta tuli herroille muikku Pulmankijärvessä asustelee kampela, joka on muistona siltä ajalta kun Pulmankijärvi oli vielä merenvuono. Tottapa niistä tehtiin kuninkaalle viittoja. Hän joutui kutomaan ja pauloittamaan poikasena pumpuliverkkoja. Poromieheltä sai peskinahkoja, koipia ja selkäsuonia, joista tehtiin suonirihmaa. Joutsenet ja valkoiset pöllötkin ovat minun puolesta saaneet lentää rauhassa. Porottomat taloudet saivat poronlihaa syödäkseen, jos talossa oli taitava emäntä, joka teki käsitöitä poromiehen perheelle. Kotijärvi antoi kalaa ja Hormasta kotiin talutettu Stierna-lehmä maitoa. Niilo hymähtää, että hän halusi päästää kirjassaan hylkeen vapaaksi. Ja näinhän minulle ja useimmille muillekin Utsjoen lapsille kävi evakkoreissulla. Joku saattoi tulla Nivajoelta asti, ja olipa joukossa Norjastakin tulleita kalamiehiä. Ei sen ajan rajamiehetkään pahemmin kyselleet, he kyllä ymmärsivät, että ihmiset pyytävät nälkäänsä. Minun oli vaikea sitä käsittää, mutta lopulta ymmärsin asian ja kehuin sillä, että minulla on kaksi äitiä. Pian 80 vuotta täyttävä Niilo Aikio sanoo, ettei ymmärrä ikätovereitaan, jotka vakuuttavat, että eivät päivääkään vaihtaisi pois. Siitäkin olen iloinen, että tyttäreni Inger-Mari rupesi kirjoittamaan ja hän jatkaa työtä saamelaiskulttuurin hyväksi. Hän sanoo oppineensa suomen kielen evakkoreissulla Alavieskassa. Kerran biologinen äitini tuli käymään Pulmankijärvellä ja ottoäitini selitti minulle, että sinulla on nyt kaksi äitiä. Oli muutama lehmä ja kymmenkunta lammasta. Muita lapsia talossa ei ollutkaan. Talvellakin olen pyytänyt juomuksilla kalat. Niga 2-kirjassa kerrotaan kuinka hylje on kulkeutunut mereltä Pulmankijärvelle ja Niga-poika yrittää nuijia sen hengiltä jään päällä, mutta hylje onnistuu pulahtamaan avannosta veteen. Ottovanhempiani kutsuin isäksi ja äidiksi. Esimerkiksi kenkäheinillä täytetty nutukas on paras talvijalkine. – Kun vesi alkoi kiehua, niin toukat ryömivät lihatönkin sisältä siihen veden pinnalle niinkuin riisiryynit. Siellä oli pirtissä viisi äijää raatailemassa, minulla oli kulmakarvat huurteessa ja aloin kaivella peskin taskusta nenäliinaa. – Lehmät laidunsivat kesäisin vapaasti ja illalla ne tulivat ominpäin takaisin kotiin. Muistan ikuisesti sen kesäyön, kun meidän piti lähteä saamelaiskonferenssiin Åreen. Kävin Alavieskassa naapurin Saara-tytön kanssa paimenessa ja hän opetti minulle suomea. Nyt ei allin ääntä kuulu ollenkaan. Minä olen joutunut pärjäämään sillä kielellä, minkä poikana kasvattivanhemmiltani opin Pulmankijärven rannalla. Hänen kohtalonaan oli sitten alkaa poropiiaksi porosaamelaisten perheisiin. Siihen maailman aikaan uskonto vaikutti voimakkaasti ihmisten ajatusmaailmaan ja äitini luokiteltiin syntiseksi naiseksi. Yhtään riekkoa hän ei syönyt, koska sehän olisi ollut sama kuin olisi syönyt rahaa. – Olen sanonut, kun sitä aikaa mietin, että se oli kivikautta. Tosielämässä hylje saatiin kuitenkin hengiltä ja siitä oltiin iloisia, sillä hylkeestä saatiin paljon lihaa kattilaan kiehumaan. Esimerkiksi laskuvarjot olivat kysyttyä tavaraa. Viimeiset lihatkin kaiveltiin esille ja pistettiin pataan kiehumaan. Tulee mieleen, että Pulmankijärven jään reunat olivat mustanaan allia ja niistä lähti kauhia ääni. Evakosta paluun jälkeen kotimökki oli pystyssä Pulmankijärvellä. – Kun lapsena joutuu suomenkieliseen ympäristöön, niin ummikkona sen kielen oppii hyvin pian. – Olihan se poikaselle kova urakka, mutta olen kiitollinen, että sekin taito on tullut opittua. – Hän teki säpikkäät, nutukkaat, peskit, karvakinttaat ja aivan kaiken. Maassa oli varmasti keltaisella maalattuja rajamerkkejä, mutta nehän olivat lumen alla. Minä alan pyyhkäisemään sillä liinalla naamaani ja huomaan samalla, että nehän on isot naisten alushousut. Etelän herrat eivät uskoneet, että sieltä pyydetään reeskaa, vaan heidän mielestään sieltä pyydettiin alamittaista kalaa. – Lahjoja ei tarvitse tuoda, se riittää, kun vieras tuo itsensä, hän sanoo. Jaakko Peltomaa Niilo viettää 80-vuotispäiviään kotonaan 20.4. Riekko oli rahaa Niilo Aikio pyysi nuorena miehenä riekkoja ahneesti ja kaikki linnut menivät myyntiin. Ei sitä silloin ymmärretty, että olimme aikaamme edellä. Kaikkien maiden saamelaisvaltuuskunnat hyväksyivät yhteisen kirjoitusasun, mutta Norjan valtio ei aluksi sitä hyväksynyt ja asia oli kaatua siihen. Hevonenkin oli, sillä se oli tärkeä kulkuneuvo ja työjuhta. Nythän on muotia syödä toukkia, matoja ja heinäsirkkoja. – Sehän meni niin, että poromiehellä oli tarvikkeet ja talon emännällä taitoa. Kaikki ovat tervetulleita ja vieraille tarjotaan ruokaa ja kahvia. pääsihteerinä tekemässä työtä sen eteen, että pohjoissaamelle saadaan samanlainen kirjoitustapa Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan. Kalat vietiin näytille ja nehän kävivät muikuista. Viimeistä muotiahan ne eivät olleet ja Niilo-poika sai koulussa kuulla ”variksenlakistaan”. Ja olihan siinä myös sorsia, hanhia ja mitä kaikkea olikin. Niiloa hymyilyttää, kun hän muistelee kuinka entisaikaan keväällä kellarista nostetut viimeiset kalat tahtoivat haiskahdella, mutta siitä huolimatta ne syötiin. Tulipa kotiin avustusjärjestö Undran turkkeja ja solmioitakin. Kun hän teki hyvän pulkan, niin se vaihtui kahteen pailakkaan. Kovalla pakkasella kenkäheiniä käytettiin myös karvakinttaissa. Pappa oli katellut minua tarkasti ja pitkään, kun minä uhkasin lyömisellä. Ja nyt eletään digikautta. Kun taaksepäin katsoo, niin elämä tuntuu kuitenkin rikkaalta. Me pidimme yhteyttä, enkä koskaan syyttänyt häntä. Kun tänä päivänä aukaisen Saamen radion, niin olen ylpeä siitä kuinka saamen kielet elävät. – Menimme Osloon ja sieltä tuli joku nuori hallituksen virkamies voivottelemaan, että ei hän tätä voi päättää. Niilon mukaan hänen lapsuusaikansa oli sellaista, ettei rahaa ollut kellään, mutta eipä sitä juuri tarvittukaan, kun elämä oli vaihtokauppataloutta. Olin päinvastoin kiitollinen siitä, että olin saanut hyvän kodin. Ilmankos niissä oli niin kumma haju. Kodinhoitaja pisti saunareissulle päälleen Niilon peskin. Kukaan ei kuitenkaan tullut kysymään papereita. Emännät olivat yleensä taitavia käsityöntekijöitä ja Niilonkin ottoäiti Elli-Maarit neuloi vaatteet kolmihenkiselle perheelleen. – Hormassa puhuttiin saamen kieltä samalla lailla kuin Pulmankijärvellä, joten se oli vain kuin olisi käymässä naapurissa ja sukulaisissa. Pulmankijärvelle tuli suuret määrät allia, meriteertä ja pilkkasiipeä. Minäkin kuljin sodan loppuvaiheessa laskuvarjosta tehdyissä alusvaatteissa.” Jávrri-Juhán Niillas on elänyt kivikaudesta digikauteen Niilo Aikio eli Jávrri-Juhán Niillas suunnittelee jo Niga-kirjojen kolmatta osaa.. Niga-poika elää kirjoissa sellaista elämää kuin Niilokin eli lapsuudessaan. Turkeista Elli-Maarit ompeli isälle ja pojalle lakkeja. Niilon lapsuuskotiin sauna tuli verraten myöhään, mutta ennen oman saunan valmistumista talonväki kävi kylpemässä naapurissa kymmenen kilometrin päässä metsänvartija Kusti Vähäsarjan savusaunassa. Vanhan ajan elämää poropiian näkökulmasta Niilo on kuvaillut Tanssi paholaiselle -kirjassaan. Saamen lippu liehuu – Toiset käyvät kouluja oppiakseen saamen kieltä professoreilta. Eikä Juhani muuten kovin helposti kironnut. Niilo muistaa, että jos verkkoon sattui tulemaan iso kampela, niin kyllä sekin joskus keitettiin ruuaksi. Tällä tavalla poromiesten ja kalastajasaamelaisten välillä oli hyvin läheinen suhde. Aslak Uula Länsman istui samassa veneessä tiilien kanssa. Vene täyttyi vedestä ja Aslak Uula hukkui siihen. Pieni Horman kylä oli kuningaskunnan puolella, mutta eipä Niilo silloin ajatellut, että hän on käymässä naapurimaassa. Nuoret saamelaiset varsinkin vetävät yhtä köyttä, eikä niitä vanhoja raja-aitoja enää ole. –Vesilintujen pyynti oli vielä silloin luvallista, vaikka eihän se minulle ollut luvallista, kun olin alaikäinen. – Porukka tuli jokisuulle lahteen ja siitä reeskaa nosteltiin verkoilla ja nuotalla. Minä opin pienestä pitäen kuinka verraton materiaali ontto poronkarva on pakkasella. Sanoin, että käy hakemassa sellainen ihminen, joka voi. Myös verkkojen kutominen oli arkipäiväinen taito Niilon nuoruudessa. Äitini arvo avioliittomarkkinoilla laski, kun hän sai minut. Reeskanpyynti vetikin väkeä
messu klo 14, Valjakka. Sinut isän rinnalle nukkumaan kantaa Seppo ja Hilkka Juhani ja Laimi Marja ja Kaarlo Tapani ja Merja lastenlapset, lastenlastenlapset Kalle-veljen perhe muut sukulaiset ja ystävät Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan haudan lepoon Ivalon kirkossa lauantaina 28.4.2018 klo 13.00. Usko, kristittynä eläminen on iloinen asia. klo 18 Pajakoskella. 15 En sano teitä enää palvelijoiksi, sillä palvelija ei tunne isäntänsä aikeita. Sunnuntaina Alina ja Aliinná. klo 18 Pajakoskella. messu klo 19, Juntumaa. Ilm. Voi Herra kuinka paljon on vuosia kymmeniä vanhoja katkeruuksia, joista ei puhuta ja jotka vaikuttavat sukujen ja ihmisten välissä. Rukous: Rakas Jumala anna meille Utsjoen ja Inarin kunnan asukkaille, anna meille Pohjois-Lapin seurakunnan jäsenille tätä sinun rakkauttasi. 17 Tämän käskyn minä teille annan: rakastakaa toisianne. 13 Suurempaa rakkautta ei kukaan voi osoittaa, kuin että antaa henkensä ystäviensä puolesta. SAARISELÄLLÄ: Ensi su 22.4. Kun niin teette, Isä antaa teille kaiken, mitä minun nimessäni häneltä pyydätte. Ruokailu klo 12 srk-kodilla; juhla klo 13 kirkossa. 4:48 21:32 21.4. kansallisen veteraanipäivän juhlatilaisuus. klo 18 -20 kirkkoherranviraston nuorisotilassa. Mitä se tarkoittaa. UTSJOELLA: Tunturimessu su 29.4. 11 ”Olen puhunut teille tämän, jotta teillä olisi minun iloni sydämessänne ja teidän ilonne tulisi täydelliseksi. NUORGAMISSA: Messu Nuorgamin rukoushuoneella su 22.4. Onnea mm. Ja sitten mikä lupaus: ”Isä antaa kaiken, mitä häneltä pyydämme, hänen nimessään.” Mutta aina vain silmieni eteen ponnahtaa: ”Rakastakaa toisianne, niin kuin minä olen teitä rakastanut.” Pyhä Jumala Armahda minua, en pysty tähän. Keskiviikkona Marko, Markus, Markku ja Márkkos. Onnea mm. Ti 24.4. Klo 12-14 leipomistalkoot; klo 14-16 simaa, kahvia ja munkkeja kaikille. Tarkoittaako tämä myös sitä joka sanoi minulle joskus pahasti, tai kohteli minua kaltoin. Veskoniemen jääkirkossa EI jp:ta 22.4. Lauantaina Anssi, Anselmi, Ansealbma ja Anselbme. Sielun Siskot-ryhmä järjestää Naistenillan ke 18.4. Tiistaina Pertti, Albert, Altti ja Albearta. Onnea mm. Rakastava, Pyhä Jumala, armahda meitä, armahda minua. messu klo 11, Valjakka. Ja että meillä olisi hänen ilonsa. Viikolla 16 (16.-20.4.) EI kerhoja. 4:43 21:36 22.4. klo 18. Ma 23.4. MIESTEN SAUNA: Lämpiää ke 25.4. 4:34 21:45 24.4. Pitäisikö niistä puhua. Lähtö Lomatärpistä klo 10.30. IVALONLAAKSON RAUHANYHDISTYS: Ompeluseurat to 19.4. 12 Minun käskyni on tämä: rakastakaa toisianne, niin kuin minä olen rakastanut teitä. KARIGASNIEMELLÄ: Ilolas boddu kappelilla pe 20.4. 4:29 21:55 24.4. Tule jakamaan kokemuksia rukouksesta yhdessä toisten naisten kanssa. Olen Järvenpäässä suntiokoulussa ja saan Tuomolta sähköpostivietin jossa hän kertoo vuorostani ja aiheestani kirjoittaa hartauskirjoituksen Taivaan kansalaisena maailmassa/ Jumalan kansan koti-ikävä. p: 040 760 4202. Tarkoittaako tämä: myös sitä sukua, jonka kanssa meidän suku ei ole tekemisissä, Tarkoittaako tämä toisen kulttuurin edustajia, eri kieltä puhuvaa, eri lailla uskonnollisista kysymyksistä tai joistakin opin kysymyksistä ajattelevaa. Lisätiedot Anna-Mari Tainio, p: 040 483 9867 tai Anu Huhtamella, p: 040 507 1713. Sesonkiaikana iltatilaisuudet klo 19 kappelissa, keskiviikkoisin ehtoollinen. To 19.4. Ilmoittautuminen kuljetusta varten Juhalle p: 040 549 2542. Lähetystyötäkö. Perjantaina Nella, Lauha ja Árrajuoksa. Maarit Anni Länsman. Pe 27.4. NAISTENILTA: ”HETI KUN ALOIT RUKOILLA, LÄHTI LIIKKEELLE SANA”. NAISTEN SAUNA: Lämpiää ti 24.4. Hartauskirjoitus. Pitäisikö antaa anteeksi ja rakastaa toisiamme. Onnea mm. INARISSA: Ensi su 22.4. Näin vaan on aina ollut. Kuvan ottanut anonyymi ivalolainen ihmettelee, eikö nokipömpeliä voinut muualle tyhjentää kuin vilkkaasti liikennöidyn tien laitaan. Minä sanon teitä ystävikseni, olenhan saattanut teidän tietoonne kaiken, minkä olen Isältäni kuullut. Muistotilaisuus hautauksen jälkeen seurakuntasalissa. klo 11. Mukana Wanhat harput. 4:24 22:00 25.4. 4:19 22:05 Lähde: www.moisio.net Kaikissa elämämme vaiheissa on aineksia iloon, niistä on vain otettava vaarin. TIEDOTUS: www.utsjoenseurakunta.fi fb/Ohcejoga searvegoddi – Utsjoen seurakunta Ivalo, p. klo 12-15 Sairaalantie 5, päätykolmiossa. 4:50 21:36 20.4. Nikolaoksen kirkko: Ke 18.4. Joh: 15:10-17 Jos noudatatte käskyjäni, te pysytte minun rakkaudessani, niin kuin minä olen noudattanut Isäni käskyjä ja pysyn hänen rakkaudessaan. 4:39 21:40 23.4. Elina Eila Guttorm; Utsjoella 14.4. PÄIVÄKERHO: Viikolla 16 (16.-20.4.) EI kerhoja. klo 18.30 kirkossa, Valjakka. Voi Herra kuinka helppoa on rakastaa niitä jotka rakastavat minua. klo 18 Päätykolmiossa Sairaalantie 5:ssä. — Espanjalainen sananlasku Torstaina Pilvi, Pälvi ja Biejan. 4:34 21:50 23.4. klo 13-15. Ja millä tavalla, niin kuin Jeesus on rakastanut meitä, täydellisellä rakkaudella, antamalla henkensä meidän puolesta. Kutsutaanko meidät kaikki tekemään diakoniatyötä. 14 Te olette ystäviäni, kun teette sen minkä käsken teidän tehdä. 2018 Kuljetus klo 11.15 Ivalon kirkolta sankarihaudoille, jossa hartaus ja seppeltenlasku klo 11.30. klo 10 aamupalvelus ja avoimet ovet klo 15 saakka, klo 17 ehtoopalvelus. kuljetukseen pe 20.4. Herra sinun armostasi ja rakkaudesta kertomisesta ja sitä käytäntöön laittamistako. 4:29 21:49 25.4. Jyrki Rasmussen, Jyrki Linnanmäki ja Jyrki Kemppainen Helsingissä. 4:40 21:45 22.4. Pertti Vikeväkorva, Pertti Palokangas ja Pertti Hetta. Klo 12 Ruokailu Ivalon kirkon seurakuntasalissa Klo 13 Kansallisen veteraanipäivän juhla Ivalon kirkossa Järjestäjät Inarin kunta ja Inarin seurakunta Rakas äitimme ja mummomme Anna Kaarina (Kaija) KUKKOLA o.s. Partiokirkko ma 23.4. IVALOSSA: Ensi su 22.4. klo 18 ry:llä. Kuljetus klo 11.15 kirkolta sankarihaudoille, jossa hartaus ja seppeleenlasku klo 11.30. Esiintyjinä Avvila nieiddat, Ivalon laulumiehet ja Ivalon yläasteen kasiluokan musiikkiryhmä. klo 14 mennessä khranvir. Ilosanomapiiri keskiviikkoisin Nuorgamin koululla klo 18. kuljetus Riutula-Menesjärvi-suunnilta. Lomalla: Kappalainen Mauno Hepola 20.-29.4. 16 Ette te valinneet minua, vaan minä valitsin teidät, ja minun tahtoni on, että te lähdette liikkeelle ja tuotatte hedelmää, sitä hedelmää joka pysyy. kokoontuminen klo 12.30 Koivikossa. klo 11. Pilvi Nissilä. Kultaisen iän kerho maanantaisin klo 13 srk-kodilla. Ja että Jumala tahtoo että lähtisimme liikkeelle ja tuottaisimme hedelmää. Vappuaaton avoimet ovet kappelilla ma 30.4. 4:53 21:27 20.4. Veteraanipäivän juhlaohjelmassa puheita ja paikallisia musiikkiesityksiä. Ja aina sieltä ponnahtaa silmieni eteen teksti ”Rakastakaa toisianne, niin kuin minä olen teitä rakastanut.” Onhan tuossa tekstissä paljon muutakin tärkeää, Jeesus ei kutsu meitä palvelijoiksi vaan ystäviksi. Lauluilta pappilassa to 19.4. DIAKONIA: Toiminnallinen naisten ryhmä kokoontuu ke 18.4. 4:45 21:41 21.4. Työttömien yhdistyksen edullinen keittolounas maanantaisin klo 11-13 Vasantie 3:ssa. Haudattu: Outakoskella 7.4. klo 10 aamupalvelus, klo 17 ehtoopalvelus. Lukijan kuva AVOIN PÄIVÄKERHO: Inarissa tiistaisin klo 10-12 srk-talolla; Ivalossa keskiviikkoisin klo 10-12 Sairaalantie 5, kerhotilassa; torstaisin klo 9.30.-11.30 Sairaalantie 5, kerhotilassa. lämpimien säiden vuoksi. Sinulle kiitokset kauneimmat tahdomme antaa. Opeta meitä, anna meille halua yrittää rakastaa, anna meille rakkauttasi, niin että kykenisimme noudattaa sinun käskyäsi rakastaa toisiamme (jae 17). Tapahtuma on kaikille avoin! Tervetuloa! K ansallisen veteraanipäivän juhlatilaisuus PERJANTAINA 27. Tarkoittaako tämä ”toisianne”, myös sitä ihmistä, jota en millään jaksaisi. Luen Joh 15:10-17 aina vaan uudestaan ja uudestaan. 4. Tiistaipiiri tiistaisin klo 12 srk-kodilla. Kuollut: Elina Eila Guttorm 64-v Utsjoelta. ELO-vanhempien tapaaminen ke 25.4. Toisten ihmisten auttamista. Marko Rapakko, Marko Kemppainen, Markus Kirjarinta, Markku Keränen ja Markku Arvelin. Keskiviikkona 18.4.2018 6 Tällä viikolla Seurakuntien tapahtumia Auringon nousuja laskuajat Miete INARIN SEURAKUNTA UTSJOEN SEURAKUNTA LAPIN ORTODOKSINEN SEURAKUNTA Nimipäivät Ruusuja Ivalossa nousee laskee Utsjoella nousee laskee 19.4. Aamen. 4:57 21:23 19.4. Juha Reinola, suntio, Utsjoen seurakunta Taivaan kansalaisena maailmassa Jumalan kansan koti-ikävä Koppelontienlaidan pysäkille ilmestyi muutama viikko sitten komea nokikasa. Maanantaina Jyrki, Jyri, Jori, Jiri, Yrjö, Yrjänä ja Joret. * Ivalon Lions clubille päiväkodin pilkkiretken johdosta! T: Päiväkodin lapset ja aikuiset Kuollut: Saimi Aino Kaarina Koriala 88-v Ivalosta. Raamattupiiri Verso srk-talolla torstaisin klo 15. Ja että meidän ilomme tulisi täydelliseksi. Kilponen * 28.1.1927 Kisko † 25.3.2018 Ivalo Side viimeinen kotiimme lapsuuden katkesi hiljaa sammuen
– Aluksi selkä oli todella kipeä ja lääkäri osasi motivoida minua pitämään selän tukilihakset vankassa kunnossa, jotta selkäkivut katoaisivat. Silti kilpailuvietti ajaa lajissa eteenpäin, aina haluaa parantaa omaa tulostaan. Silloinkin jos on kuusi treenikertaa viikkoon, niin lauantaisin käyn salilla kahdesti, silloin minulle jää kaksi lepopäivää. Selkävaivainen nuorukainen sai lääkäriltä kehotuksen selän tukilihasten kehittämiseen kuntosalilla. Peruskoulun jälkeen Kauhanen kävi Ivalon lukiota vuoden verran, mutta huomasi, että se ei ollutkaan se hänen juttunsa. – Mietin raksapuolen ja puusepän väliltä, että mitähän sitä alkaisi opiskelemaan. Lomallakin treenataan Pohjoiseen lomailemaan tulleeseen Kauhaseen saattaa törmätä myös Ivalon urheilutalon kuntosalilla. hopea Riikka Pulkkinen ja oik. Silti asia on hieman kaksipiippuinen, sillä kisoista napsahti ensimmäinen SM-kulta. Keskiviikkona 18.4.2018 7 LAKIJA KIINTEISTÖASIAINTOIMISTO Sami Tervahauta varatuomari, maanmittausteknikko Ivalontie 12, 99800 Ivalo p. Myös kuntosalilla kannattaa olla varovainen suurien painojen kanssa. Välillä tuntuu, että ne hyvät päivät ovat harvassa. Salilta ei myöskään löydy naisten tankoa, se on hieman kapeampi kuin miesten tanko ja painaa viisi kiloa vähemmän. – rikosja riita-asiain oikeudenkäynnit – perunkirjoitukset ja perinnönjaot – kauppakirjat ja kaupanvahvistukset – velkomisasiat – lahjaja perintöverosuunnittelu Asiakastapaamiset Utsjoella sopimuksen mukaan Lauerman Laki Oy Utsjoentie 12 B, 99980 Utsjoki P. Treenien puolella etukyykky 135kg ja takakyykky 155. Pelkällä kyykkäämiselläkin voi saada itsensä rikki, Kauhanen muistuttaa. – Kyllä sitä lomaillessakin tulee salilla käytyä. Siinä joutuu valtaamaan melkein koko talja-alueen, että mahtuu kunnolla suorittamaan. Hyvän sarjan tai elokuvan ääressä saa ajatukset pois treeneistä ja muista arjen asioista. Jos illalla on muutama tunti vapaa-aikaa, niin silloin ei välttämättä kannata lähteä kotoa mihinkään. – Kelkka kyllä lähtee vaaranlaidasta helpommin irti kuin aikaisemmin, Kauhanen heittää. Samalla kertaa lääkäri käski minua välttää raskaita nostoja, mutta sitä jälkimmäistä vinkkiä olen tainnut laiminlyödä ihan urakalla, Kauhanen naurahtaa. – Viikonloppuisin on mukava käydä ulkona syömässä, välillä siis voi herkutellakin. Kauhanen on ivalolaislähtöinen painonnostaja, joka asustelee nykyään Tampereella ja kisailee Tampereen Pyrinnössä. Painon nosto on niin herkkä laji, että siinä hermostonkin täytyy olla täysillä mukana, että se nosto kulkee. 400 474 039 sami.tervahauta@laki.inet.fi Kaikki oikeudelliset toimeksiannot mm. Lisäksi kuntoilua tulee siitä, kun minut laitetaan tuolla kotona aina lumitöihin. Netflixin parissa on hyvä rauhoittua noina vapaa-aikoina. Monet kysyvät minulta, että miten saan mahdutettua nuo treenit kalenteriini, niin vastaan, että neljältä kun pääsee töistä, niin siinähän on koko ilta aikaa. Hanna Kauhanen voitti painonnoston SM-kultaa aiemmin tänä vuonna Tampereella. – Kun käy viitenä päivänä viikossa kahdeksasta neljään töissä, niin treeniaikoja on aikataulutettava, muuten ei ehdi palautua. Ville Vaarala Selkäkivun kautta Suomen mestariksi 2 € Inarilaisesta Murmansk – pieni kaupunkiopas Hanna Kauhanen kertoo, että Lapin-lomalla pilkitään, kelkkaillaan ja nähdään kavereita. Nykyään Kauhanen käy kuntosalilla viidestä kuuteen kertaa viikossa. Jos painonnostosta on kiinnostunut, niin sitä ei kannata lähteä ihan omin päin tekemään. Tavoitteena EM-kisat Tämän vuoden SM-kisoihin Kauhanen lähti tavoittelemaan EM-karsintarajaa. Painonnostoon entinen ivalolainen tutustui nelisen vuotta sitte crossfitin kautta. – Painonnosto on todella tekninen laji, kannattaa etsiä käsiinsä joku, joka tuntee lajin, osaa tekniikan ja lähteä sitä kautta sitten kehittämään osaamistaan. Alkuun tulokset nousevat ja voimat kehittyvät nopeaa, nyt ollaan siinä pisteessä, että joka viikko ei tulekaan sitä kehitystä ja se tuntuu välillä todella turhauttavalta. Kultaa tuli, mutta tulos oli huonompi, kuin vuoteen. pronssi Terhi Lumme. Ensimmäiset SM-kilpailut tamperelaistunut urheilija kävi mittelemässä vuonna 2015. Tempaukselle ja työnnölle täällä on hieman huonot tilat. Ennen kisoja katsotaan vähän mitä suuhun laitetaan, mutta paljon kuluttavan urheilijan kuppi ei viikonloppuisin nautitusta jäätelöstä paljoa heilahda. Maastavetoa en selän takia hirveesti raskailla romuilla tee ja tulos on jotain noiden kahden kyykyn välistä, Kauhanen listaa. Kunto oli kohdallaan, mutta jokin jäi vielä uupumaan. – Kisaennätykset minulla on tempauksessa 83kg ja työnnössä 105kg. Painonnoston pariin Kauhanen ajautui, kun hänen selkänsä alkoi yläasteikäisenä oireilemaan fyysisistä töistä. Lepoa täytyy saada tarpeeksi Arkisin Kauhanen valmistaa työpäivän ateriat kotonaan. 045-787 40400, toimisto@lauermanlaki.fi Avoinna sopimuksen mukaan ja ma–to klo 11–13 Hammaslääkäri YRJÖ MÄKIÖ Puh. Kuva Tuula Holappa Kuva Tuula Holappa Kuva Ville Vaarala. – Olen edelleen hyvässä kunnossa ja mahdollisuudet EM-rajaan ovat vähintäänkin realistiset. Se oli ensimmäinen vuosi, kun painonnostossa oli yhtä paljon sekä naisettä miesurheilijoita. Tänä vuonna naisia oli SM-kisoissa enemmän, kuin miehiä. 040 752 2940 Piiskuntie, Ivalo – Ensimmäinen SM-mestaruushan sieltä tuli, mutta tulos oli huonompi, kuin vuoteen, tokaisi 27-vuotias Hanna Kauhanen, kun kysyin hänen mietteitään tämän talven painonnoston SM-kullasta. Kun sain paperit siitä koulusta, niin hain suoraa Tampereen ammattikorkeakouluun ja valmistuin sieltä rakennusinsinööriksi. Kuvassa Hannan kanssa muut SM-kisojen alle 75kg sarjan mitalistit, vas. Nyrkkisääntö on se, että syödä ja nukkua pitää tarpeeksi. Seuraavaksi suunnattiin sisustuspuusepän opintoihin Lempäälään. Sitten löytyi kirvesmiehen ja puusepän välimaastosta tuo ala, joka tuntui hyvältä ratkaisulta. Siellä pitää melkein olla yksin jos näitä liikkeitä haluaa treenata. Kuntosalikipinä syttyi Ivalossa 17-vuotiaana ja siitä ajasta ollaan tultu pitkälle. SM-kisoissa joku asia meni vihkoon ja siitä jäi paha maku. – Suurin osa treenipäivistä on sellaisia, että siellä salilla hakataan päätä seinään. Teen niitä töitä vielä tänä päivänäkin, Kauhanen kertoo. Ensi vuonna lähden uudestaan yrittämään, Kauhanen harmittelee. Arvokisamenestys: 2016 PM-hopea (Rovaniemi), 2017 SM-hopea (Rovaniemi), 2017 PM-kulta (Upplands Väsby, Ruotsi) ja viimeisimpänä 2018 SM-kulta (Tampere)
Aseman päivystäjä huikkasi kuljettajalle, että tuleppa kahville. Parhaimmillaan postilinja-autojen reitteihin kuuluivat myös Virtaniemen ja Rajajoosepin vartioasemat. – Aittokallio sai pienen ahvenen, jonka hän sitten tunki rintataskuunsa. Kun koulupäivä päättyi perjantaisin, oli Utsjoelle menevä postilinja-auto täynnä, kun moni penkkirivi täyttyi jo Utsjoen nuorista, jotka kävivät viikot lukiota Ivalossa. Minä kävin kerran Lounakoskella kalastamassa ja sain sieltä ison taimenen. Hän toimi ensin rasvarina ja piti autojen vetoakselit ja muut strategiset paikat rasvassa. Joskus saattoivat TVH:n miehet tulla aamulla sanomaan kuljettajalle Nuorgamin tukikohtaan, että tie on tukossa, joten antakaa heidän lähteä edellä kohti Ivaloa. Oikein pehmeällä kevätkelillä lumikiitäjä saattoi juuttua kiinni, mutta silloin katkottiin vain risuja porukalla kiitäjän alle, että päästiin irti. Jorman mieleen on jäänyt, että erityisesti Ylä-Tuuloman aika oli vilkasta ja raha liikkui silloin Ivalossa. Kun Jorma ajeli uraa myöten, niin Aittokallio silmäili maisemia ja tokaisi yhtäkkiä, että tuollahan on hyvä ahvenjärvi, käydäänpä siinä pilkkimässä. Hän muistelee, että se taisi olla Jäniskosken aikaa, kun hän ajeli liukkaalla kelillä Jäniskoskelta Ivaloon ja auto oli täynnä viikonlopun viettoon meneviä miehiä. Raha liikkui Tuuloman aikaan Jorma Välitalo laskee ajaneensa postiautoa neljälle voimalaitokselle, joista viimeisin oli Ylä-Tuuloma. – Matkustajat eivät olleet vihaisia, siihen aikaan ihmisillä riitti kärsivällisyyttä. Joskus sähkötettiin apua kannettavalla puhelimella, joka kytkettiin Sevettiin menevään puhelinlinjaan. Postille oli oikein kunnia-asia, että kaikki palveltiin ja hommat hoidettiin niin hyvin kuin pystyttiin. Samainen Aittokallio tuli Jormalle tutuksi myös postilinja-auton kyydissä. – Anna-Mari oli vieraanvarainen emäntä ja siellä yläkerran huoneessa oli aina puhtaat lakanat odottamassa. – Tietenkin poron koivet oli sidottu, niin että se pysyi kuljetuksen ajan paikallaan. Jorman mukaan oli aivan tavallista, että lumikiitäjä meni matkan aikana rikki. Kitti Jouni oli paannemestari Lemmenjoella Anna-Mari Jomppasen talo tuli kuljettajille hyvin tutuksi, sillä kuskit ja rahastajat nukkuivat Anna-Marin baarin yläkerrassa. Utsjoen tie oli alkujaan hyvin kapea ja varsinkin talvikelillä oli parempi pysäyttää auto tien laitaan, jos näytti siltä, että vastaan tulee toinen iso auto. Se oli semmoista toimeliasta aikaa silloin ja postilinja-autot kulkivat tuulessa ja tuiskussa. Kenelläkään ei ollut kiirettä mihinkään ja päivä oli kaunis, joten kuljettaja tuumasi, että käymmä kattomassa. Eihän se pula-aikaa ollut, mutta oliko sen ajan kumi sellaista, ettei hyviä talvirenkaita osattu tehdä. – Joskus inarilaiset hyppäsivät itse postiautoon ja lähtivät ostoksille Norjaan, mutta paljon oli tosiaan sitäkin, että kuljettaja sai lapun käteen ja hoiti sitten elintarviketilauksen. Kun siihen päälle vielä laskee postiautovarikon asentajat, hinurinkuljettajat, siivoojat ja kaikki postiautojen rahastajatkin, niin olihan se Posti aikoinaan täälläkin melkoinen työllistäjä. Myös autojen puhdistus kuului Jorman tehtäviin. Vasiten se tietenkin sen teki, että saa sitten kyläpaikassa kaivaa ahvenen sieltä taskusta pois ihmisten näkösillä, Jorma naurahtaa. Mutta mikäs kumma se oli, jos miehet olivat porohommissa tai nuotalla. Ja olihan niitä lapsiakin siihen aikaan kyydissä. Kun miehet lähtivät Ylä-Tuulomalta vapaapäivien viettoon, niin ei siinä yksi linja-auto riittänytkään. Tuulomalla tehtiin töitä yötä myöten, monessa vuorossa. Kun koulupäivä loppui perjantaina, niin lukiolaiset hyppäsivät Ivalossa Utsjoen ja Karigasniemen postiautoihin. Paikoitellen Utsjoella saattoi kallioleikkausten kohdalla olla lunta tiellä aivan kuin muurina. Rajajoosepin reitti varsinkin oli sellainen, että ei sen kyydissä istunut kuin muutama rajamies ja aika pian tällainen reitti loppuikin. Kun nykyisin käy postilaatikolla iltamyöhällä ja postilaatikko on edelleen tyhjä, niin tulee kyllä mieleen, että miten sitä ennen vanhaan hommat osattiin hoitaa ja postikin kulki ajallaan, ihmettelee Jorma Välitalo. Auton radiosta tuli iskelmää ja Jorma vaistomaisesti väänsi radion kiinni, kun vieressä istui pappi. Jorma naurahtaa, että hänen kyytiin ei koskaan sattunut eläviä poroja, mutta joskus sitäkin tapahtui, että poromies pisti elävän poron auton isoon peräkoppiin ja poro vietiin määränpäähänsä. Postilinja-auto kulki tuulessa ja tuiskussa ?Vanhat automiehet eivät ehtineet työvuosinaan paljon liikkua ja monella se liikkuminen tahtoi jäädä vähälle eläkepäivinäkin, kun ei siihen ollut tottunut. Autotallikin Lemmenjoella oli, mutta oikein ankaralla pakkasella oli parempi antaa auton käydä jyrskyttää pitkin yötä, ettei nafta vain jäädy tankkiin. Pulmangin kauppias Bulle ei tosin pistänyt pahakseen, jos joku matkustavaisista tarjosi hänelle konjakkipulloa tai muuta vastaavaa ainetta. Vapaa-ajalla osa työntekijöistä urheili ja siellähän pidettiin hiihtokisojakin. Kyläläiset hakivat postinsa yhteislaatikoista sitten kun kerkesivät. Voimalaitosrakentajat sanoivat, että näytäppä poika missä ne kettingit on, niin he laittavat ne alle ja päästään jatkamaan matkaa. – Aittokallio sanoi, että olisit antanut kuulua. Perillä oltiin iltayhdeksän aikaan. Joskus vika oli semmoinen, että se saatiin korjattua paikan päällä. Jorma ehti nuorena miehenä ajaa myös lumikiitäjää Kaamasen ja Sevettijärven välillä. Postiautonkuljettajat oppivat maantiellä varomaan, jos vastaan ajeli venäläinen tukkirekka, venäläisillä kun oli tapana pistää tukit karsimatta kyytiin. Rahastajan pestikin tuli tutuksi, mutta kun nuorukainen sai ajettua linja-autokortin, siirtyi hän ratin taakse ja ajoi postilinja-autoja niin pitkään kunnes jäi eläkkeelle. Matkustajat saattoivat sillä välin tehdä tulet ja keittää kahvit. Similän Aarrella on se komea kuvakin, jossa kymmenen linja-autoa on pysähtynyt peräkkäin Tuulomantielle matkalla Ivaloon. Ja sitten piti hommata vielä lisävuoroja, joilla matka jatkui Ivalosta Rovaniemelle. Anna-Marilla oli kuitenkin niin paljon matkailijoitakin siinä talossa asiakkaina, että se meinasi käydä ahtaaksi ja hänellä riitti töitä aamusta iltaan. Moni sätkänpolttaja tilasi postiautonkuljettajien kautta myös edullista norjalaista piipputupakkaa. Kyläthän olivat vielä silloin elämää täynnä, mutta ei ollut vielä omia autoja eikä moottorikelkkoja. Rahastaja lähti kävellä pätkimään lähimpään taloon, jossa oli puhelin. Niinpä saimme lopulta Lemmenjoelle oman pyörillä kulkevan asunnon. Kun hän oli lähdössä Ivalosta viikon tarkastusmatkalle, tuli hän sanomaan, että kertokaa nyt, jos tarvitsette rahhaa, sillä hän lähtee viikoksi reissuun.” –Eiköhän meitä postiautonkuljettajia ollut Ivalossa minun aikana parhaillaan 13 kappaletta. Sadekelillä postit päätyivät varmasti laatikoihin eikä niiden viereen. Eikä niitä taksejakaan kauheasti ollut 50-luvulla, ei tainnut olla juuri muilla kuin Korhosen Gunnarilla ja Kotikankaan Heikillä. Pillarit puskivat tietä Rajajoosepista kohti Ylä-Tuulomaa ja postiauton reitti eteni sitä mukaa kun tie valmistui. Kerran rovasti hyppäsi Inarista autoon ja istahti moottorin kuomun päälle. – Siinä saattoi ulkokurveissa männynneulaset raapia linja-auton kylkeä, jos ei pitänyt varaansa. Keli oli tosiaan liukas ja ne sen ajan talvirenkaat olivat aivan olemattomia. Olin meinannut että teen hänelle källin ja jätän autoon nukkumaan, mutta hänpä aukaisikin silmänsä ja sanoi, että pappia et petä, Jorma hymyilee. – Postiauto kulki Ylä-Tuuloman parakkikylään joka päivä. Siellä Eeva Vornanen emännöi isoa ruokalaparakkia, jossa myös postiautokuskit kävivät syömässä. Monta tuttua Ivalon miestäkin oli kyydissä. Hänen rouva ja lapset istuivat kyytiini. Piti pysäyttää auto ja odottaa aura-autoa, jonka perään lyöttäytyä. – Nellimintie oli paikoin niin liukas, että lopulta pysähdyin ja ilmoitin, että nyt laitetaan kettingit alle. Kauhakuormaaja leikkasi lumimuuriin aukon, josta postilinja-auto pääsi ajamaan läpi. – Neljä talvea vierähti lumikiitäjää ajaessa eikä ole sen jälkeen haluttanut kelkalla ajella. Joskus Jorma sattui ajelemaan Petsikolla niin kovassa lumimyrskyssä, että matkanteosta ei tullut lopulta mitään. Jorman mieleen on jäänyt kuinka postilinja-autot ajoivat joskus oikein letkassa edestakaisin Tuulomantietä. Me inarilaiset kuljettajat tietenkin tunsimmekin ne ihmiset jotka tilasivat tavaraa Norjasta. Keskiviikkona 18.4.2018 8 Postin palvelukseen Jorma Välitalo pääsi 18-vuotiaana. Joku oli Sevetin reissullaan nähnyt, että puuhommat ovat naisten vastuulla. Tuulomantie tuli tutuksi, kun vielä loma-aikana ajoin siellä Kukkolan Aarren kuorma-autoa. Siinä oli isoja perheitä ja vähävaraisia eläkeläisiä ja totta kai halusimme heitä auttaa ja otimme aina puutelistat heiltä mukaan Norjaan mennessämme. ”Se oli postilinjojen kulta-aikaa, kun Tuulomaa rakennettiin. Matkustajat olivat jo ottaneet huikkaa ja kun aukaisin oven, niin kaksi ensimmäistä miestä lensi persiilleen ulkona, siellä oli niin liukasta. – Kun rahastaja heitti posteja vauhdissa niihin isoihin laatikoihin, niin muutaman kerran taisi käydä niin, että heitto meni ohi, mutta ei niistä numeroa tehty. Inarilaiset ostivat ostoksensa rahalla, mutta joskus myös suolatuilla ja pehmeillä lehmännahkoilla, joita norjalaiset arvostivat. Aittokallio nukkui sikeästi ja aukaisi silmänsä vasta kun ajoin varikolle. Alkoholia ei Norjasta tuotu, eikä sitä siellä ollut tarjollakaan. Loppumatkasta hän nukahti. Ja ihmisiä oli ennen vanhaan postilinja-auto täynnä. – En yhtäkkiä edes muista mikä oli se yhdenkin Hyljelahden isännän nimi, mutta hän oli pitkä mies ja hän aina seisoi tien laidassa odottamassa Karasjoelta tulevaa autoa, jotta voi ottaa vastaan Norjan ostokset. Jos lumikiitäjää ei saatu korjattua, niin sitten piti hommata varakiitäjä Kaamasesta. –Piti laittaa lisävuoroja, että miehet saatiin Ylä-Tuulomalta Ivaloon Keskus-Baarin eteen. Minä olen yrittänyt saada itseni liikkeelle ja teen lumija halkohommia sekä kuljen jumpalla kansalaisopiston kerhossa. Kyytiläiset kärsivät pahoinvoinnista ja oksennusta tuli. Kerran rovasti Yrjö Aittokallio oli myös lumikiitäjän kyydissä. Kiitäjään mahtui kaksitoista matkustajaa. Utsjoellahan ei omaa lukiota vielä ollut.”. Kiitäjä ajettiin järven jäälle ja Aittokallio ryhtyi pilkkimään. Norjasta margariinit ja jauhot Jorma Välitalo sanoo, että postiautonkuljettaja sai monet kerrat kävellä Karasjoen ja Pulmangin kaupoissa ostoslistojen kanssa ja latoa kärryihin halpaa margariinia, vehnäjauhoa ja kaikkea muuta edullista elintarviketta mitä inarilaiset olivat tilanneet. Joku katseli elokuvia kylän elokuvateatterissa ja toiset kalastivat. Rouvalla oli ajokortti, mutta hän ei uskaltanut lähteä ajamaan Tuulomantietä. Ja kerran ajoin työmaapäällikön uuden auton Ivalosta Tuulomaan, kun hän oli tilannut sellaisen Rovaniemeltä. Moottori piti melkoista meteliä ja matkanteko oli epätasaista. Joskus oli lumikiitäjän kyydissä turistejakin, ja kerran kuulin sivukorvalla, kun he siunailivat, kuinka kolttien perheissä naiset hakkaavat polttopuut. Lumikiitäjän vaihdelaatikko oli kovilla ja renkaita meni paljon, mutta siltä varalta olikin aina vararenkaita mukana. En tiedä mistä se mahtoikin johtua, että renkaat olivat niin huonoja. Jorman mieleen tulee myös Inarintien laidalla pienessä TVH:n kopperoisessa ”Posti-Telen esimies Tanskasen Mauriz oli reilu vanhan kansan mies. Nyt kun tiet ovat sulaneet, niin täytyy kokeilla, että vieläkö pysyy polkupyörän seljässä, myhäilee Jorma Välitalo
Ritva Hirvelä Akujärvellä pilkittiin. Jaakko Peltomaa Postilinja-auto kulki tuulessa ja tuiskussa Lumikiitäjä taittoi Kaamanen-Sevettijärvi-väliä aikana jolloin kunnollista maantietä ei Sevettiin ollut. Havela on huomannut, että Inarin omaishoitajat ja läheiset ry toimii hyvin aktiivisesti ja se tekee hyvää yhteistyötä Inarin kunnan ja Inarin seurakunnan kanssa. Erityisen kovassa paineessa oli Silja, joka oli talon kokki ja hänen piti vielä leipoa kaikki pullat ja viinerit, joiden menekki oli suurta, kun elettiin vielä baarien ja linja-autoliikenteen kulta-aikaa. Keskiviikkona 18.4.2018 9 asunut ”paannemestari” Kitti Jouni, joka oli hyväntahtoinen kaveri ja työssään ahkera. –Kerran oli auto täynnä poromiehiä. Käräjäoikeus ei pitänyt uskottavana, että lasipurkkeja ja lämpölamppua olisi käytetty muuhun kuin kannabiksen kasvattamiseen ja säilyttämiseen. – Yhdistys toimii aina vapaaehtoisvoimin ja jokaisen vapaaehtoisen työpanosta tarvitaan. Inarin kunnan avohoidon johtaja Mirja Laiti totesi tervehdyksessään Inarin yhdistyksen toimivan näkyvästi ja aktiivisesti. Yhdistyksen merkitys on myös siinä, että se antaa voimia omaishoitajille heidän arkiseen aherrukseen. Ivalon Urheilutalolla vietetään Hyvinvointipäivää lauantaina 19.5. Tapahtumaan tulee myös Pekka Hyysalo, joka kertoo Urheilutalolla oman inspiroivan selviytymistarinansa. Akujärven kyläyhdistys järjesti jo perinteiseksi muodostuneen pilkkikilpailun loistavaan ajankohtaan, kun aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta, eikä tuulikaan haitannut.Pilkkikansaa saapui paikalle mukavasti.Kalasaaliit jäi pieneksi olisiko ollut syy liian kirkkaassa ilmassa vai oliko Akujärven kalat vielä talviunillaan.Kisa oli tiukka niin kuin aina. Vein heitä Kaamasmukkaan erotukseen. Inarilaismies oli myynyt kannabista kaverilleen ja sitä löytyi kotietsinnän yhteydessä kaverin kotoa Ivalosta hänen takkinsa taskusta 0,7 grammaa. Lopuksi kokeiltiin arpaonnea johon kisailijat ottivat osaa ostamalla arpoja, melkein kaikki sai jotain kotiin vietäväksi. Hän tuli baariin aamulla ja sanoi Kallelle, joka oli paikan tarjoilija, että hän tilaa oopperavoileivän. Kiitos myös yrityksille ja yksityisille, kun teitte kisan mahdolliseksi lahjoituksillanne. Joskus täytyi kuljettajan virittää kenttäpuhelin puhelinpylvääseen ja tilata varalumikiitäjä paikalle. Jouni teki tärkeää hommaa, eikä pannut tunteja ylös, kun hakkasi paannetta ajankulukseen yötä päivää. Ensi vuonna tavataan samoissa merkeissä. JP Omaishoitajien yhdistys tarjoaa tietoa ja vertaistukea Inarin omaishoitajat ja läheiset ry vietti lämminhenkistä 15-vuotisjuhlaa Inarissa Inarijärven rannalle nousseessa uudessa Wilderness Hotellissa. Jouni käveli pitkin tien laitaa ja hakkasi käsipelillä paannejäätä. Avaskari tarvitsi puuta paljon, jotta iso Petsamontien varrella ollut pankkitalo lämpeni talvipakkasilla. Lapset alle 13 v palkittiin kaikki. Keskus-Baari oli nimensä veroinen Ivalossa postiautoja linja-autoliikenteen solmukohta oli Ivalon Yhdystiellä sijannut Keskus-Baari, jota pitivät Välitalon Silja ja Kalle. Tarkkaa grammahintaa hän ei muistanut, koska oli ostohetkellä humalassa. Jorma meni Postin palvelukseen 18-vuotiaana ja sitä ennen hän oli tehnyt halkoja kirkkoherra Aholle ja pankinjohtaja Antti Avaskarille. Se ei ollut huono reissu, kun palasin kotiin lihaa mukana. Sitähän oli silloin nuori ja ajeli pitkiä matkoja oikein nuoruuden innolla. Vuonna 1990 syntynyt mies ilmoitti olevansa tyytymätön tuomioonsa. Tuomittu itse väitti oikeudessa, että lasipurkit oli ostettu kirpputorilta hilloja varten ja lämpölamppua hän kertoi käyttäneensä tomaattien kasvattamiseen. Myös hän oli iloinen siitä, että Inarissa yhteistyö toimii hyvin. Oli Välitalon Toivon Kahvikulma ja Osuuskaupan Koronabaari. Keskellä kylää oli Mikkolan Mirkun pitämä pieni kahvikioski. Se oli täynnä elämää ja ihmisiä, jotka olivat tulleet Ivaloon tai odottivat siellä seuraavan linja-auton lähtemistä. Avaskari oli reilu työnantaja, ja joka päivä nuori mies käskettiin keittiöön pullakahville. Toinen todistaja ei ollut aiemmin nähnyt kannabista, mutta käräjäoikeus katsoi, ettei tämä seikka vähennä näytön luotettavuutta, koska hän osasi kuvailla tunnistettavalla tavalla kannabiksen. Tapahtuma on tarkoitettu kaikille ja se on maksuton. Tuomitun kotoa oli löytynyt kasvatusja lämpölamppu, kasvatusteltan yksi seinä sekä piippu, joka on haissut voimakkaasti kannabikselle. Ideana on, että paikalliset hyvinvointialalla toimivat yritykset, yhdistykset ja harrastusseurat pääsisivät esittelemään ja myymään tuotteitaan ja palveluitaan. kello 12-16. He saattoivat poltella tupakkaa auton peräkopissa liukuoven takana ja ottaa vähän ryyppyjäkin, mutta mitäpä se kuljettajalle kuului. Havelan mukaan omaishoitajat tekevät tärkeää työtä ja he ymmärtävät työnsä tärkeyden, vaikka siitä ei aina arkipäivässä kiitoksen sanaa kuulukaan. JP Inarilaismiehelle sakot kannabiksen hallussapidosta – Omaishoitajien yhdistyksillä on monella tavalla hyvin tärkeä merkitys niin omaishoitajille, heidän läheisilleen kuin myös koko yhteiskunnalle, totesi Omaishoitajat ja läheiset-liiton aluetyöntekijä Sari Havela puhuessaan Inarin omaishoitajat ja läheiset ry:n 15-vuotisjuhlassa Inarissa. Heissä oli monenlaisia persoonia, mutta kaikki olivat postiauton kyydissä siivoja miehiä. – Se arjen rakkaus ei ole aina suuria sanoja. Se voi olla vaikka pyykinpesua tai ihon rasvausta, hän sanoi. Kaveria kuultiin oikeudessa todistajana ja hän muisteli ostaneensa syytetyltä kannabista 1-2 grammaa ja hinta olisi ollut 20 euroa grammaa kohti. Tulee mieleen yksi Karigasniemen mies, joka oli semmoinen källi lapinmies. Sitten tuli Eskelisen Lapin linjat, mutta ei sitä alkuun ollut edes mitään kilpailua, kun asiakkaita riitti kaikille. Me postilinja-autojen kuljettajat siellä kahvistelimme, kun Mirkun mies Tauno oli Postin miehiä. Hyvinvointipäivä toukokuussa Ivalon Urheilutalolla Lapin käräjäoikeus tuomitsi vuonna 1990 syntyneen Inarin kunnassa kirjoilla olevan miehen 120 euron sakkoihin kannabiksen hallussapidosta. Iso rohjo kulutti paljon polttoainetta ja sen tekniikka oli kovalla koetuksella talvisissa olosuhteissa. Hän lisää, että Keskus-Baarissa Siljalla ja Kallella riitti töitä. Yhdistys järjestää toimintaa ja vaikkapa luontoretkiä, jolloin omaishoitaja saa aikaa itselle ja jaksaa sen avulla taas eteenpäin. Sitä oppi ratin takana seurailemaan näkyykö tien poskessa tuoreita poronjälkiä. – Keskus-Baari oli nimensä veroinen. Käräjillä kuultiin myös toista todistajaa, joka kertoi kuljettaneensa kannabiksen ostajan syytetyn eli kannabiksen kasvattajan asunnolle. Yleisen sarjan Test Worldin lahjakortin sai Heikki Haapanen suurimmalla 1500 g saaliilla.Toiseksi tuli Toivo Jumisko 1180 g ja kolmas oli Ari Savikko 800 g. –Minulla on postilinja-autojen kuljettamisesta oikein hyvät muistot. Pysähdyin ja sanoin lapinmiehille, että minä ostan tuon poron, jos vain pistätte ja nyljette sen. Kun hän nousi ylös ja lähti kohti linja-autoa, niin hän tokaisi Kallelle, että mahtaakohan se aamulla tilattu oopperavoileipä olla valmis. Ei ollut moottorikelkkoja eikä pikkuautoja, joten poromiehet istuivat tosiaan postiautossa. Kyläyhdistys kiittää osallistujia ja talkoolaisia. Kallella oli kädet täynnä töitä ja hän jotenkin unohti sen koko asian. Havelan mukaan yhdistys tarjoaa jäsenilleen tärkeää vertaistukea. Postiautonkuljettajana Jorma sai tutustua myös vanhan ajan savottajätkiin. Laiti muistutti myös Ivalon Koivikossa toimivan taukopirtin toiminnasta. Ja minä sain istua ratin takana aikana, jolloin postilinja-autot ajelivat ympäri Lappia ja asiakkaita riitti. – Niitä pieniä baareja riittikin entisajan Ivalossa. Olikohan sillä Mirkun baarilla edes mitään erikoisempaa nimeäkään. Taukopirtti tarjoaa omaishoitajille mahdollisuuden hengähtää ja samalla tavata toisia samassa elämäntilanteessa olevia. Keskus-Baarissa postilinja-autonkuljettaja sai aina ilmaiset kahvit ja samalla tavalla heihin suhtauduttiin yleensä muissakin Lapin baareissa postiautokuski sai ryypätä kahvit veloituksetta. Asunnosta löytyi myös minigrippussi ja foliosta kääritty palopesä, joissa kaikissa on kannabistesteri näyttänyt positiivista. – Lapinmies istui siellä päivän ja viihtyi hyvin. Matkan aikana ostaja oli nostanut pankkiautomaatista rahaa ja hän oli esitellyt autossa lasipurkkia ja kertonut sen sisältävän kukkaa eli marihuanaa lasipurkissa. No pojathan tekivät työtä käskettyä ja minä pistin poronruhon pyöräkoukkuihin. Linja-autoyhtiöitähän ei heti edes ollut, oli vain postilinja-autot. – Kunnan näkökulmasta tavoittelemme myös sitä, että kun palvelut ja palvelun tarvitsijat yhdistetään, mahdollisuus pitää omasta hyvinvoinnista entistä parempaa huolta kasvaa, kertoo palvelusihteeri Sanna Aikio. Kallehan riemastui ja alkoi kirvaamaan, kun hänelle oli tuommoinen erehdys sattunut, että koko leipä unohtui, Jorma naurahtaa. Siellä istuivat lapinihmiset ja koltatkin lapinpuvuissaan. Porojahan sai aina vähän pelätä niinkuin nytkin. Yhdistyksissä on käytännön tietoa omaishoidon asioista ja niiden kautta ajankohtaiset asiat ja ongelmat menevät myös valtakunnantasolle päättäjien tietoon. Jos jossakin näki lapinpukuja, niin Keskus-Baarissa. Naisista palkittiin Maija Moilanen 750 g painoisella kalalla ja Hilkka Fofonoff 550 gramman kalalla. Omaishoito ei saa olla omaishoitajan ainoa elämänsisältö, jotta voimat eivät lopu kesken. Yhtäkkiä yksi poro juoksi auton eteen ja siltä meni takajalka poikki. Hän sanoi ettei hänen hallussa ollut väitetyllä tapahtumahetkellä kannabista ja hän totesi, että pitää periaatteenaan, ettei myy huumausainetta muille
Esitelmänsä alussa Niinistö totesi, ettei hän halua neuvoa miten sodan historia pitäisi kirjoittaa vaan esittää oman tulkintansa. Toiminta päätettiin aloittaa 27.1. Tammisunnuntaita muistettiin mittavasti 2018 Aikaisemmin oli 26.1. 28.1.1917 sai nimen tammisunnuntai, jota vietettiin tänäkin vuonna etenkin Pohjanmaalla mittavin juhlamenoin. Näiden eri taustoista lähtöisin olleiden nuorten miesten tavoitteena oli Suomen irrottaminen Venäjästä. Vuoden 2018 merkittävä tapahtuma huhtikuun 4. helmikuuta 1918. klo 22. Puheessaan Niinistö muistutti presidentti Kyösti Kallion puheesta toukokuulta 1918, jossa Kallio toivoi, että Suomessa ei olisi punaisia tai valkoisia vaan kansallistuntoisia suomalaisia. Työväen järjestyskaartit ja Helsingin punakaarti yhdistyivät Suomen punaiseksi kaartiksi. ”Tänä päivänä tapahtuneessa esittelyssä on Senaatti nähnyt hyväksi myöntää 250 000 markan suuruisen määrärahan 250 miehen suuruisen rajavartioston muodosta100 vuotta sitten sattuneiden tapahtumien heijastumia vuonna 2018 Aimo Lounaja 7.3.2018 tutkimassa Turun maakunta-arkistossa Thorsten Renvallin arkistoa. Jääkäreillä oli merkittävä rooli luotaessa itsenäiselle Suomelle puolustuslaitosta. Parole maaliskuu 2018 Jääkäripataljoona 27:n perinneyhdistyksen jäsenlehden Parole nro 1:ssä / maaliskuu 2018 oli Tasavallan presidentin tervehdys: Suomesta lähti ensimmäisen maailmasodan aikana lähes 1900 miestä Saksaan hankkimaan sotilaallista koulutusta. Senaattorit Alexander Frey, E.Y.Pehkonen ja Heikki Renvall lähtivät jo illalla vaiherikkaalle matkalle kohti pohjoista. päivän vastaisena aamuyönä sunnuntaina vuonna 1918. Ylikankaan teos on yksi tunnetuimmista ja merkittävimmistä sisällissodan tutkimuksista, joka käynnisti myös kokonaan uuden tutkimusalan sisällissodan käsittelyssä. Jääkärit vaikuttivat merkittävällä tavalla sisällissodan päättymiseen valkoisten joukkojen voittoon. viime keskiviikkona Tampereen yliopistolla, jossa presidentti Sauli Niinistö piti esitelmän Sodasta sovintoon. 2018 klo 15.00, jolloin oli kulunut tasan 100 vuotta siitä, kun Suomen valkoisen armeijan ylipäällikkö Mannerheim antoi hyökkäyskäskyn Tampereen valloittamiseksi. Suomi 100-vuotta tapahtumia oli satoja. Punaiset lähtivät hakemaan aseita Viaporissa olevilta venäläisiltä. Jääkäreiden unelma itsenäisestä Suomesta toteutui. Jääkärien pääjoukko palasi Suomeen ja Vaasaan sata vuotta sitten Arcturus-laivalla 25. Jääkärien merkitys oli kiistaton myös talvi-, jatkoja Lapin sodissa, joissa heitä toimi keskeisissä komentajatehtävissä. Suomi, jonne jääkärit palasivat, oli hyvin toisenlainen kuin heidän lähtiessään. Senaatti oli muodostanut suojeluskunnista järjestysjoukkoja joiden johtoon oli nimetty kenraaliluutnantti Gustaf Mannerheim, joka otti aloitteen käsiinsä ja ryhtyi upseeriensa kanssa laatimaan suunnitelmaa Pohjanmaan venäläisten varuskuntien valtaamiseksi. Sauli Niinistö Tasavallan presidentti Punaisen lyhdyn päivä 27.1.1918 Eduskunnassa vähemmistöön jääneet työväenliikkeen edustajat turhautuneina parlamentaarisen vaikutusvaltansa vähäisyyteen kokoontuivat. Keskiviikkona 18.4.2018 10 Vuosi 2017 oli itsenäisyyden juhlavuosi. Jääkärien esimerkki sopii hyvin myös tähän päivään. Suojeluskuntalaiset ja Vöyrin sotakoulun joukot riisuivat neljäsataa venäläissotilasta aseista Ylistarossa tammikuun 28. Jääkäreiden sotilaskokemusta hyödynnettiin joukkojen kouluttajina ja johtajina taistelussa. Valtionneuvosto on kirjeellään informoinut, että juhlavuotta 2018 vietetään ja juhlistetaan matalammalla profiililla kuin edellistä, mutta kehottaa eri järjestöjä kokoontumaan samoissa juhlatilaisuuksissa. Ulkopuolisilla voimillakin oli syy, jotka ajoivat punaiset sotaan. päivänä toukokuuta. Kalliomäki on valmistanut kaksivuotisesta projektistaan myös 55 minuutin pituisen radiodokumentin, jonka ensiesitys oli Yle 1 sunnuntaina 8. He näkivät tuolloisen maailmantilanteen ainutkertaisena mahdollisuutena Suomen itsenäistymiselle. Kuva E. päivä Yksi kaikkein merkittävimmistä alkuvuoden 2018 tilaisuuksista oli 4.4. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta vuoden 1918 tapahtumista. Sodan syttymisen syitä olivat osattomuus, köyhyys ja nälkäkin. Esitelmän pitopäivänä oli kulunut tasan 100 vuotta, jolloin valkoiset valtasivat punaisilta Tampereen. Kaikki Etelä-Pohjanmaan venäläisvaruskunnat riisuttiin aseista neljässä päivässä. Suomi oli julistautunut itsenäiseksi 6.12.1917, mutta maassa oleskeli edelleen kymmeniä tuhansia venäläisiä sotilaita ja mikä pahinta maa oli ajautunut sisällissotaan. Näyttelyn materiaalia on käyttänyt Destia Oy:n viestinnän ex-tiedottaja, nykyisin Osuuskunta Suora Esityksen tuottajatoimitusjohtaja Tapio Kalliomäki kaksi vuotta kestäneen jättiläishankkeen teossa, joka perustuu professori Heikki Ylikankaan Suomen sisällissodan aikana käytyä Tampereen taistelua kuvaavaan dokumenttiin Tie Tampereelle. Jääkäreillä oli päättäväisyyttä ja rohkeutta astua esiin ja toimia vaikeassa tilanteessa oikeaksi koetun asian puolesta. Oppaana toimiva saamelaismies näyttää kulkusuuntaa. SDP:n toimeenpaneva komitea päätti liikekannallepanosta ja vallankumouksen aikataulusta. Vallankumouksen alkamisen merkiksi punainen lyhty nostettiin Helsingin työväentalon torniin klo 23. Itsenäisyys vaati kuitenkin suuren uhrin ja kipeät haavat. Niinistön mukaan Venäjän vallankumouksen aatteet eivät tarttuneet, vaan ne tartutettiin Suomeen. Saksassa suomalaisista muodostettiin Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27. Sotilaallisten ansioidensa lisäksi jääkäreitä palveli myös monissa yhteiskunnallisesti merkittävissä tehtävissä rauhan aikana. Tulevaisuuden usko ja vastuun kantaminen näyttävät suuntaa tuleville sukupolville. Jääkärien vaikutus Suomelle on vuoden 1918 tapahtumia selvästi laaja-alaisempi. Kuva Sotamuseon arkisto. Vaasan senaatin merkittävä kirje Inari saa ensimmäisen rajapäällikön Vaasan senaatin sisäasiaintoimituskunnan Oulun läänin maaherra von Nandelstadhille 4.4.1918 lähettämä kirje. Tie Tampereelle Presidentti Niinistö tutustui yliopiston tilaisuuden jälkeen Museokeskus Vapriikin hiljattain uusittuun Tampere 1918 -näyttelyyn, joka kuvaa moniulotteisesti ja traagisesti Tampereen valtausta: varsinkin sen jälkitilannetta. Kalliomäen elokuvadokumentti esitettiin ensimmäistä kertaa 15.3. 1918. Sota oli alkanut 27.1. Koulutusta seurasi rintamavaihe Saksan armeijan osana ja pataljoona osallistui taisteluihin itärintamalla. Lilja Thorsten Renvallin piirros Lapin Jääkäreiden etenemisestä Petsamon tunturimaastossa. Svinhufvudin senaatti vallankumouksen pelossa oli lähettänyt lähettää kolme senaattoria Vaasaan. Taistelua pidetään sisällissodan ratkaisuna
Kuvan suurin ahven on pituudeltaan 42 senttiä. Otin osaston komentooni ja lähdimme paluumatkalle. Osastomme käyttövarat jäivät Norjaan paenneitten Ehlersin ja Jääskön haltuun. Höyhenjärvellä saimme tiedon edellämenneitten veneiden tuhoutumisesta Töllevijärvellä, ilmoituksen toi muistaakseni Mattus Sammell niminen lappalainen joka oli toiminut toisen tuhoutuneen veneen perämiehenä ja joka oli päässyt Norjalaisia pakoon. Muuta kosketusta ei meillä viholliseen ollut koko matkallamme. Sodankylässä vaihdettiin hevoset joilla sitten jatkettiin matkaa aina virtaniemeen jonne saavuimme huhtikuun loppupuolella ja josta muodostettiin päämajapaikka. Johtajanamme mukana olleet Ehlers ja Jääskö pakenivat tämän kuultuaan Norjaan jättäen minulle toht. Kilpailu julistetaan lopetetuksi kun jäätilanne sen vaatii. Renvallin veneessä. Uutta hyökkäystä suunniteltiin, mutta kun englantilaiset sotalaivat pommittivat meitä,kaksi ammusta putosi majatalomme lähistölleantoi tohtori Renvall määräyksen perääntyä Virtaniemeen. Tosin Ivalossa oli Kalle Karhusen komennossa suojeluskuntalaisia ennen Renvallin tuloa, mutta maaherra von Nandelstadh antoi 25.4. Lähtö tapahtui Rovaniemen V.P.K:n pihalta 14.4.1918 hevosilla. Juho Auerin tyttärenpojan turkulaisen insinööri Aimo Lounajan kokoelmissa ja kirje on lisännyt hänen kiinnostustaan Petsamoa ja Inarin seutua kohtaan. Seuraavana päivänä lähti toht. Vihollinen perääntyi Petsamoa kohti meidän takaa-ajamana. Inarilaisen toimituksesta Laminointi palvelua Suojaa tärkeät dokumenttisi kaksipuoleisella muovilla. Kolttakönkäältä oli vihollinen Petsamon taistelun aikana vetäytynyt Petsamoon joten se miehitettiin taistelutta. tehnyt aloitteen Kuuvan kanavan merkitsemisestä karttoihin sekä Inarijärven korkeuskäyrin varustetusta veneilykartasta. Inarilaisen Ahvenpilkki jatkuu Arvo Kuuva sai ”Inarilaisen mitalla” ahventa. Miesten saavuttua paikalle ei vihollisesta näkynyt enää jälkeäkään. Tiedot ja valokuvan voi lähettää Inarilaisen sähköpostiosoitteeseen: inarilainen@inarilainen.fi Toimitus valitsee voittokalan. Painoa yksilöllä oli 1360 grammaa. Renvallin pistoolin. Lounaja on jäänyt täysinpalvelleena eläkkeelle Merenkulkulaitoksesta. 10 päivää ilman minkäänlaista kosketusta viholliseen, mutta sitten saimme tietää vihollisen saartaneen meidät. Ahvenen pilkki Christa Wirkkala Näätämön kylän alueelta. Edellä olevan muistelemani olen koettanut laatia siten kuin vielä mainitusta retkestä muistan. Yksi Jääkäreistä oli rovaniemiläinen parturi Juho Auer, joka myöhemmin kirjoitti muistelunsa Eero Kuussaarelle tämän kirjoittaessa heimosotien historiaa. 22.4.1937. Ensi kerran Lounaja kävi Kuuvan kanavalla 1980. Lähetä myös kuva ahvenesta Inarilaisen päällä tai vaihtoehtoisesti kuva, jossa mukana ahven ja sen pyytäjä. Hän on mm. Pääjoukon luo saavuttuamme tein asiasta heti ilmoituksen toht. Kuva Aimo Lounajan arkisto Arvo Kuuva pilkki nämä ahvenet Kaamasen suunnan ”Ahvenjärvestä”. Renvall kymmenmiehisen osaston Kolttakönkäälle joka oli miehitettävä ja pidettävä hallussa. Mainitun rajavartioston, joka tulee olemaan toimessa kolmen kuukauden ajan, on Senaatti asettanut lähinnä Teidän silmälläpidon ja määräysvallan alaiseksi, ja tulee Teidän pitää huolta siitä, että rajavartiosto täyttää sille annetun tehtävän ja että sen päällikkö aikanaan tekee ja teille jättää asianmukaisen tilityksen hänelle uskottujen valtionvarojen käytöstä.” Lapin Jääkärit Senaatin kirje oli Renvallilla valtakirjana kun hän kokosi ”rajavartiojoukkonsa”. Rovaniemi. päivänä 1918 ja jolloin minulle määrättiin osaston varusmestarin tehtävä. Renvall samansuuruisen osaston kanssa kolttakönkäälle jolloin minä olin toht. Juho Auerin, joka kuoli 1946, haudalla Rovaniemen IV:llä hautausmaalla lapset Antti Auer ja Hilma Lounaja, Aimo Lounajan äiti. Petsamon tuntureilla toukokuun 10: pnä jouduimme taisteluun venäläisten etuvartio-osaston kanssa, taisteluissa haavoittui meikäläisistä kaksi, ryssän tappiot kaksi kaatunutta ja useita haavoittuneita. Parturi Juho Auer, Lapin Jääkäri. Kaksi veneistä joissa oli kymmenen miestä ja konekivääri kulkivat edellä. Keskiviikkona 18.4.2018 11 mista varten Pohjois-Suomen itärajalle sekä kehottanut Väliaikaista Valtionkonttoria suorittamaan rajavartioston määrätylle päällikölle tohtori Thorsten Renvallille sanotun 250 000 markkaa. Voittoahven vuonna 2017 painoi 1305 grammaa ja sillä oli pituutta 44 senttiä. Toisen veneen perämiehenä oli lappalainen Saijets joka painui veneineen Töllevijärven pohjaan. Sotamuseon arkisto. Erkki Lilja 100 vuotta sitten sattuneiden tapahtumien heijastumia vuonna 2018 Thorsten Renvall, Lapin Jääkärien päällikkö. Salmijärvelle saavuttuamme kun kuljin vähän osastoni edellä avattiin tuli jolloin juoksin vähän matkaa saadakseni itselleni hyvän suojan. Inarilaisen perinteinen ahvenkilpailu Kuka saa tänä talvena suurimman ahvenen pilkkimällä. Juho Auer, parturi” Kirje on mm. Kilpailu kevään suurimmasta ahvenesta on alkanut. Ahven on saatava pilkkimällä Inarin tai Utsjoen kunnan alueelta. Juho Auerin kirje ” Parturi Juho Auer, syntynyt Puolangalla 29.10.1870, naimisissa ja yksitoista lasta: Liityin tohtori Renvallin johtamaan Petsamon retkikuntaan Rovaniemellä huhtikuun 10. Meidän täytyi perääntyä Vuoremiin jonne kuormastokin jo oli saapunut. Petsamossa toukokuun 10:pnä jouduimme uuteen taisteluun vahvemman vihollisen kanssa joilla oli konekivääri kirkontornissa ja jota vielä kaksi englantilaista sotalaivaa, jotka olivat etsamon vuonossa, tukivat tulellaan. Suurin osa tuhotun osaston miehistä joutui norjalaisten vangiksi, paitsi että eräs Kesti niminen mies katosi jäljettömiin. Pääpalkintona 100 euron lahjakortti Suutari Sepon kalastustarvikeliikkeeseen Ivalossa. Inarilaisen Ahvenpilkki 2017 voitettiin tällä kyrmyniskalla. Se on täällä taas... Renvallin joukkot esikuntineen olivat erittäin värikkäitä ja Petsamon retken jälkeen niistä jäi osa Inariin rikastuttaen sen väestörakennetta. Matka Kolttakönkäälle suoritettiin Paatsjokea pitkin siten, että veneellä jossa oli reki – soudettiin sulat paikat ja taas jäässä olevat kohdat ylitettiin siten, että vene laitettiin rekeen jolla sitten vene vedettiin jään yli. Aimo Lounajan arkisto. Lähetä toimitukseen ahvenen paino ja pituus. Virtaniemestä lähetti toht. 1918 määräyksen myös Karhuselle, että Inarin vartioiminen tuli luovuttaa Lapin Jääkärien päällikkö Thorsten Renvallille. Renvallille ja luovutin hänelle edellä mainitun pistoolin. Jäitten lähdettyä läksimme uudestaan neljällä veneellä Kolttakönkäälle. Täältä Petsamoa kohden edettäessä lähti etuosasto tohtorien Renvallin ja Laitisen johdolla poroilla ajaen, pääjoukon seuratessa hiihtäen jäljessä. Kolttakönkäällä olimme n
020 710 9050 VARATUOMARI JOUNI VIHERVALLI Lapintie 4, 99600 Sodankylä Neuvottelut Ivalossa sopimuksen mukaan Puh. 0400 394 864 • VAIHTOLAVAT • NOSTURIPALVELUT • PYÖRÄKONE • PIHOJEN HARJAUKSET Yrityspalvelut www.nordicainari.fi www.mapinari.fi • Yritysneuvonta • Kansainvälistymispalvelut • Kehittämishankkeet • Oppisopimustuet yrityksille • Liikeja toimitilojen vuokraus Seuraava Paikkakunnan Parhaat palvelut ilmestyy 3.5.2018 Toimitiloja Nuohoojat NUOHOOJA Hannu Happonen 0400-641 268 Hallitie 13, Ivalo Ivalon Kauppakeskus Oy Inarin Kehitys Oy Ivalossa VUOKRATAAN LIIKETILOJA Ivalon ydinkeskustassa uuden liiketalon 2. Mattila ky P. 016 661 100 www.kaijankukka.com Vapaa ilmoitustila! Hinta 22,00,+ alv 44,00 + alv /kk KYSY LISÄÄ P. 044-3636 006 ja puh. 016-661 999 ~ sähköurakointi ~ huolto / saneeraus ~ atk / televerkkoasennukset ~ paloja rikosilmoitinjärjestelmät ~ antennijärjestelmät AUKTORISOITU TALOUSHALLINTOLIITON JÄSEN Tilipalvelu Kemppainen Oy Ivalo 016-662 490 Rovaniemi 040-824 1124 tilipalvelu@tilikemppainen.fi www.tilikemppainen.fi Tilitoimistot Sähköasennuspalvelut Lakipalvelut Hammasteknikkomestari Erikoishammasteknikko Jyrki Isojärvi VASTAANOTTO UTSJOELLA Ajanvaraukset p. Keskiviikkona 18.4.2018 12 ASIANAJOTOIMISTO AUTONEN KY Kasarmintie 10, 99600 Sodankylä Puh. 0400 391 024 jouni.vihervalli@ outlook.com • Asennusja huoltopalvelut • Urakointi, remontit ja tarvikemyynti • Kiinteistöhuolto TÄYDEN PALVELUN KODINKONELIIKE • Myynti ja asennus • Huolto ja korjaus P. 0400-399 882 ja 040-505 3890 Peräsaajontie 13, Ivalo IVALO / INARI / UTSJOKI Kuljetusja jätepalvelut Porontie 20, 99800 Ivalo j.k@hygikyyti.inet.fi p. 016 662 120 www.ivalonkodinkone.com IVALONTIE 4, Ivalo LVI-myymälä P. Toimitiloja Kukkakaupat ja hautaustoimistot LVIja rakennuspalvelut Valokeilassa LVI Tero Ojaniemi 044-282 4842 Rak Jari Penttinen 040-723 5326 ivalonrakennus.lvi@gmail.com Vapaa ilmoitustila! KYSY LISÄÄ P. 0400 691 992 HALLITIE 13, IVALO MATERIAALIJA ASENNUSTAKUU Sähköalan ammattilainen palveluksessasi www.ellappi.fi ellappi@ellappi.fi Sairaalantie 3a, 99800 Ivalo p. kerroksessa eri kokoisia myymälä-, liikeja toimistotiloja. 0500-505 300 Ivalon vanhassa postitalossa liikeja toimistotilaa. Tiedustelut ja tilojen esittely puh. 0500-696 688 VAIN KÄTEI SMAKS U Valokuvauspalvelut kukkakauppahautaustoimisto Palvelemme ma–pe klo 9–17, la 9–14, muina aikoina sopimuksen mukaan Puh. Toisen kerroksen tiloihin ala-aulasta uusi iso hissi ja portaikko. 0400 695 115 www.yla-lapinlvi.fi Tuulentie 6 as 2, 99800 Ivalo p. 040-738 8916 020 743 3940 Myös kotija laitoskäyntejä Inarissa, Ivalossa ja Utsjoella Hammaslääkärit 0400 153 277 info@mainoslinja.fi www.mainoslinja.fi • mainoskyltit, -lakanat • tarrat, teippaukset • magneettitarrat • auringonsuojakalvot • kiinteistökilvet • canvas-taulut Ivalo Saariselkä Mainosja painotuotteet SAKOja UMPIKAIVOJEN tyhjennykset Kuljetusliike J. 016-661 999 ~ sähköurakointi ~ huolto / saneeraus ~ atk / televerkkoasennukset ~ paloja rikosilmoitinjärjestelmät ~ antennijärjestelmät Paikkakunnan parhaat palvelut. 040 483 8660 toimisto@autonen.fi AA Hannu Autonen 0400 391 025 Neuvottelut Ivalossa sopimuksen mukaan, myös maksuttomat oikeudenkäynnit. 045-139 1467, 0400-871 553 yrjo.mattila@gmail.com • Sakoja umpikaivojen tyhjennys • Jätehuoltopalvelut • Kaivinkoneja nosturipalvelut • Kuljetusja maanrakennuspalvelu • Sorat, hiekat, murskeet • Polttoja voiteluainemyynti • Dimex-työvaatteet Puh. 0400 469 390 harri.halonen @ ehmp.fi Teen Ylä-Lapin alueella 40-vuoden kokemuksella rakennusvalvontaa ja kiinteistöjen kuntotarkastuksia Harri Halonen Rakennusinsinööri, RI Ylivalvoja, YV, (Fise) Rakennuttaja, RAP, (Fise) Keskuskauppakamarin tavarantarkastaja (HTT) Ivalon Valokuvaamo • Passikuvat • Muotokuvat studiolla Ivalontie 25, p. 020 710 9050 YLÄ-LAPIN PELTI OY • SAUMATTOMAT VESIKOURUT • TIKKAAT • KATTOTURVATUOTTEET • RAKENNUSPELTITUOTTEET • PELTIKATTOASENNUKSET JA -MYYNTI TIMO POIKKIJÄRVI P. Sähköalan ammattilainen palveluksessasi www.ellappi.fi ellappi@ellappi.fi Sairaalantie 3a, 99800 Ivalo p. 016 662 800 Päivystys P
– Karhunpolun juoksu meni kuitenkin hyvin, ja niin meni tämä hiihtotaivalluskin. Jälkikäteen Peltsi iloitsi Kaldoaivin erämaan suurenmoisesta hiljaisuudesta ja maiseman pysäyttävästä talvisesta apeudesta, yhtenä iltana näkyneistä huikeista revontulista, sekä mielettömistä auringonnousuista ja -laskuista Inarijärven aukeudessa. VL Peltsin kova vuosi – hiihtourakka Ivalosta Nuorgamiin ensi sunnuntaina TV2:ssa Peltsin hiihtourakka Ivalosta Nuorgamiin on katsottavissa ensi sunnuntaina TV2:ssa. – Kyllä pohjoinen Lappi on mahtavaa aluetta! julisti Peltsi, jota tullaan näkemään täällä jatkossakin vähintään perheen kanssa. – Ohjelmaanhan pitää saada draamaa, pitää olla vähän romuna ja kipeänä, ja kyllähän sitä aina vähän onkin. Olin ollut nuorison musiikkijuontajana radiossa vuosikausia, ja yhtäkkiä olinkin Käsivarressa matkalla juontamaan eräohjelmaa, lähtökohdiltani monien mielestä varsin epäuskottavana kaverina, naureskelee Peltsi erähenkisten ohjelmien alkutaivalta. Joka ilta olin ihan rättipoikki. Lisäksi Sevetin kaupasta sai lisää täydennystä. 020 710 9050 • Kauneudenhoito • Kotipalvelut • Siivous Kauneus & Hyvinvointi M. joukolle, joka lähti hänen kanssaan seuraavana päivänä koko päivän tunturihiihtovaellukselle Teräväkivenpäälle. 040 589 4520 Markku Suonnansalo puh. Heli Järvinen, joka oli vetänyt ohjelmaa hienosti, pääsi eduskuntaan ja tilalle kaivattiin uutta kasvoa. Osoitteenmuutokset: • Internetissä www.inarilainen.fi • Sähköpostilla inarilainen@inarilainen.fi • Toimiston aukioloaikoina p. Peltsin onneksi Vasikkaselkää ylittäessä ei tuullut juurikaan. 050 416 6583 Silmäleikkaukset alk. Peltola on tullut tunnetuksi juontamistaan suosikkiohjelmistaan Erätulilla sekä Peltsin Lappi, jota tehtiin yhteensä 13 ohjelmaa. Ensin ajettiin vähän edelle, ja kuvattiin kun Peltsi ahkioineen tuli kohdalle. – Jouduin hiukan yllättäen Erätulilla-ohjelmaan mukaan. 020 710 9050 Muista tehdä osoitteenmuutos myös Inarilaiseen. Pisin päivämatka oli 54 kilometriä, ja sen selättäminen kesti 14 tuntia. Automaalaamoja Automaalaamo ja peltikorjaamo Pertti Peippo, Ivalo Petsamontie 28, p. 0400-501 842 Yhteistyössä vakuutusyhtiöiden kanssa Vapaa ilmoitustila! Esimerkiksi tämän kokoisen ilmoituksen hinta: 44,00 € /kpl + alv 24% KYSY LISÄÄ P. Jouduttuaan heti ekassa jaksossa reiden merkillisen puutumisen vuoksi keskeyttämään melonnan ja jatkamaan muilla konstein Hankoon, oli se tuonut hiukan painetta jatko-osiin päästä kunnialla maaliin. Peltsin tavoitteena oli hiihtää viidessä päivässä 192 km Ivalosta Nuorgamiin Inarijärven, Opukasjärven ja Pulmankijärven kautta. Maaliskuussa sarjan kolmas osa kuvattiin Ylä-Lapissa ja se on katsottavissa Ylen Areenassa sunnuntaiaamusta lähtien. Postille ja väestörekisteriin tehty osoitteenmuutos ei siirry automaattisesti Inarilaisen tilaustietoihin. Ainoa pieni fusku tehtiin siten, että alkumatkan pitkät metsäsukset vaihdettiin lyhyiksi lumikenkäsuksiksi. – Hiihtäminen pakkasessa oli kuitenkin aika tahmeata, mutta ohjaajan toivomia kärsimyksen ilmeitä ei kuulemma tullut naamalle tarpeeksi, naurahtaa Peltsi. KLO 10-16 Ivalon silmäasemalla Tervetuloa maksuttomiin laser-, kaihija silmäluomileikkausten hoitoarvioihin! Varaa paikkasi ennakkoon: p. Ohjaaja Niina Raitanen ja kuvaaja Juha Korhonen kulkivat kelkalla mukana. Rova Metsätie 5, Ivalo 045 118 5239 Paikkakunnan parhaat palvelut Peltsin uusimmasta kuusiosaisesta sarjasta on nähty syksyllä jo kaksi – hiukan poskelleen mennyt melontaretki Helsingistä Hankoon sekä Karhunpolun juoksu Pohjois-Karjalassa. Itse lähetys tulee samana iltana TV2:n kanavalta. – Jokainen hiihtokilometri kuitenkin kuljettiin itse. Myös huolto toimi samoin, jätkänkynttilällä keitettiin etukäteen kuuma vesi, jolloin Peltsin tullessa paikalle ei nuotion tekoon mennyt aikaa. Se oli murtomaassa kulkevalla kelkan jäljellä järkevä ratkaisu. 040 755 5245 TAKALAPIN POJAT YHDYSTIE 12, IVALO • AVAIMET LUKKOPALVELU KAMERAVALVONTA • • MURTOHÄLYTTIMET • • KYLMÄLAITEHUOLTO ILMALÄMPÖPUMPUT • • KODINKONEMYYNTI • www.takalapinpojat.fi PALVELUT LIIKKEESSÄMME: Kodinkoneet ja elektroniikka Sipriina Hierontapiste Sirpa Kurtti Yhdystie 14, 99800 Ivalo puh. Peltsin ahkio oli varsin kevyt, siinä ei ollut kuin ruokaa, vähän vaatetta, ja kaiken varalle pullollinen jallua, jos tulee sään puolesta täysin toivoton päivä. Peltsin kova vuosi jatkuu kesällä tehtävien kolmen jakson verran. • sil mäas eman • asiantun tijapäivät SILMÄSAIRAALA ROVANIEMI Rovakatu 29 HOITOARVIOPÄIVÄ To 26.4. Myös pesut ja fiksaukset. Peltsin kova vuosi on nyt edennyt kolmanteen jaksoon. 1295 € / silmä tai 60 € / kk silmä 24 kk joustavalla maksuajalla. Toimittaja Mikko Peltola alias Peltsi oli esittelemässä ohjelmaa Kiilopäällä 12.4. 040 5828 964 Vastaanotto myös Kiilopäällä sirpa.kurtti @ sipriina.fi www.sipriina.fi Osteopatia Klassinen hieronta Hermoratahieronta Hyvinvointija hierontapalvelut Esimerkiksi tämän kokoisen ilmoituksen hinta: 22,00 € / kpl + alv 24 % Vakuutusyhtiöiden kolarikorjaukset Ivalossa. Lue lisää silmäasema.fi. Keskiviikkona 18.4.2018 13 Kari Piirainen puh
klo 10-16 Neste Alatalo Ivalo: To 26.4. klo 21 Talvikauden viimeiset tanssit Ennakkolippuja kaikilta Kuukkelin kassoilta 15 €/ kpl ja ovelta 17€/kpl Tule ajoissa paikalle sekahaku Ivalontie 10 ivalon.apteekki@apteekit.net Puh. Kisoihin on ilmoittautunut hiihtäjiä EteläSuomen seuroja myöden, sekä seurajoukkueita Norjasta ja Venäjältä. Kisoihin on yleisöllä vapaa pääsy. > Subaru XV 2.0 CVT Ridge > Honda Civic 1.5 Sport > Hyundai Kona 1.0 T Comfort > Ford Fiesta Active 1.0 100 hv M6 > Dacia Duster 4x4 Diesel Prestige > Transit Custom Van 320 L2 Trend 2.0TDCi KIERTUEELLA KOEAJETTAVISSA LAAJA KATTAUS UUTUUKSIA: Sodankylä: Ke 25.4. Kainuun hiihtoseuran Anne Kyllönen on vienyt naisten Kultapullon mukanaan jo kaiketi kuusi perättäistä kertaa. Idström on nytkin hyvässä kevätkunnossa, viimeviikon vaihteessa hän taipui Posion Pentik hiihdossa vain Ounasvaaran Tero Similälle. Apteq-verenpainemittari 85 00 (norm. SYDÄNVIIKKO TARJOUKSESSA mm. Lauantaina klo 12 jatketaan Juutuan Hiihto, Juutua Race, jolloin kisa käydään Juutuanvaaran rankoilla FIS-homogoloiduilla radoilla. kk Kultapullokisat päättävät kisakauden Anne Kyllönen on monivuotinen Lemmenjoen kultapullojen fanittaja. Silloin maalialueella käydäänkin tiukkoja latukamppailuja etenkin nuorten sarjoissa, johon järjestävä seura Inarin Yritys saa jalkeille toistakymmentä viestijoukkuetta kamppailemaan voitoista komeista palkintopokaaleista. 101,55 € ) ROVANIEMEN WETTERI KEVÄTKIERTUEELLA! > Volvo V40 Cross Country D2 aut. klo 10-16 Hotelli Kultahippu KIERTUEAIKATAULU: Kimmo Koivuranta 0400 148 258 Esa Manninen 040 5343 986 Heidi Alapirtti 044 7814 634 Jukka Raappana 040 1676 374 WETTERI ROVANIEMI | WWW.WETTERI.FI KIERTUEELLA MUKANA: HUIPPUTARJOUKSIA! Tule ja kysy myyjiltämme lisää! Perjantai iltana klo 17 alkavilla sprinttiviesteillä avataan hiihtokauden viimeiset kisat Inarin Juutunvaaralla. 010 281 7215 16.–21.4. Tuleeko taas yksi pullo lisää palkintokaappiin?. > Volvo XC40 D4 AWD R-Design aut. Naisten ja miesten sarjojen voittajat saavat kymmenien vuosien perinteen mukaisen arvopalkinnon, pullon Lemmenjoen kultaa. Reima Idström ja Juho Friman ovat aiemmin onnistuneet voittamaan Inarin kultapullon. Keskiviikkona 18.4.2018 15 Saariselän Tunturihotellissa Huomenna torstaina 19.4. Kisaviikonvaihde huipentuu sunnuntain Kultapullokisojen yhteislähtöihin klo 11 alkaen. Myös Juho Friman ja Niila Ahokas heittävät oman seuran hiihtäjistä lusikkansa soppaan vierailevien kilpailijoiden myötä, kun Inarin kultapullon voitosta hiihdetään. Posiolla viime lauantaina naisten sarjan Pentik hiihdoissa voittanut Inarin Tiina Idström ja Vantaan Hiihtoseuran Iina Ahokas ovat Annelle tuttuja vauhdittajia. Lemmenjoen kultaa on taas pulloissa ja niiden paino yleisön arvattavana. Sunnuntaina iltapäivällä avataan höyryävä kattilan kansia ja tarjolla on kisojen eräs vetonaula, on maankuulu Kultapullokisojen kuivalihakeitto. Vaikka talvi onkin ollut Annelle alavireinen, hän on kohti kevättä päässyt yhä parempaan vauhtiin. Parhaiten arvannut palkitaan
Inarin Kultapullokisat 26.-28.4.2019 Tervetuloa!. Inarin 54v.Inarin Kultapullo kisat 20.–22.4.2018 Tilipyppi Oy Matkapuhelin Pentti Kangas 0400 396 306 pentti.kangas@tilipyppi.fi TENOJOEN PARHAAT APAJAT 99950 KARIGASNIEMI + 358 (0)40 4848 171 toimisto@hansabar.fi Ensi talvena! 55. Keskiviikkona 18.4.2018 16 Kultapullokisat 20.–22.4.2018 54v
Keskiviikkona 18.4.2018 17 Kultapullokisat 20.–22.4.2018 54v. 0400 394 864 • VAIHTOLAVAT • NOSTURIPALVELUT • PYÖRÄKONE • PIHOJEN HARJAUKSET Paikallislehti www.inarilainen.fi Tutustu uudistuneisiin nettisivuihimme Anne Tanhua Virpi Liuska Tarja Huhtamella 040 149 4408. Inarin PARTURI-KAMPAAMO Puh. RAKENNUSTARVIKEMYYNTI MITSUBISHI LÄMPÖPUMPUT KASKIPUU ULKO-OVET JA IKKUNAT PUUHAKARI OY KARI PERÄTALO SOITA 040 547 7623 info@puuhakari.fi TAMMELAN PIKKUBUSSIT PALVELUKSESSASI Tilausajot 5–54 hengen ryhmille Tilaukset numerosta 040-590 9540 Tolosentie 201, 99800 Ivalo Polttopuuta Tilaukset puh.040 582 3916 tai vesa.vaisanen@ylalapinmhy.fi Porontie 20, 99800 Ivalo j.k@hygikyyti.inet.fi p. 661 721 HYVINVOINTIA LUONNOSTA! TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA PAIKALLISESTI JA KOKO SUOMELLE
Quisque ligula eros ullamcorper quis, lacinia quis facilisis sed sapien. Sed augue orci, lacinia eu tincidunt et eleifend nec lacus. Lorem ipsum dolor sit amet Mauris varius diam vitae arcu. Proin interdum maecenas massa turpis sagittis in lobortis. Sed posuere interdum sem. Inarin Verhoilu ja Puutyö Kukkala Oy Vasantie 4, 99800 Ivalo 040 54 66 874 verhoomo.kukkala@elisanet.fi www.verhoilujapuutyokukkala.fi Peräsaajontie 13, 99800 Ivalo P. Lorem ipsum ligula ut hendrerit mollis, ipsum erat vehicula risus, eu suscipit sem libero nec erat. Suspendisse facilisis nulla in lacinia laoreet, lorem velit accumsan velit vel mattis libero nisl et sem. 0400 399 882, 0400 613 782 Pe rin ne ru ok aa ku iva lih ak ei tto a on sa at av an a su nn un ta in a Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit. Keskiviikkona 18.4.2018 18 Kultapullokisat 20.–22.4.2018 54v. Sed arcu lectus auctor vitae, consectetuer et venenatis eget velit. 016 661 122 maalikonekota@maalikonekota.fi www.maalikonekota.fi AVOINNA ma–pe 8–17.30, la 9–14 KEVÄÄSEEN SPORTIASTA ICEPEAK SANDY kevättakki ICEPEAK ELEA neulefleece SALOMON XA PRO goretexkenkä VIKING IMPULSE goretexkenkä 69,90 49,90 129,– (139) 89,90 POISTO NURKASTA takkeja, housuja ja kenkiä ovh –40 % ja –50 % Saamelaismuseo & Luontokeskus puh. Lorem ipsum dolor Mauris sed libero. Elinkeinot & kehitys Nordica Sairaalantie 3b | 99800 Ivalo nordica@inari.fi www.nordicainari.fi Menestyksekästä kisapäivää! Elinkeinot & kehitys Nordica www.nordicainari.fi www.mapinari.fi MAALI-KONEKOTA OY Ivalontie 8, 99800 IVALO Puh. 0400 898 212, 99870 Inari, siida.fi Ikkuna saamelaiseen kulttuuriin ja pohjoiseen luontoon 1998 •2018 20 Inarin hiihtojoukkueiden pitkien kisamatkojen matkustamista ovat lukuisat sponsorit ystävällisesti helpottaneet jo vuosien ajan! Hiihtäjät kiittävät!. Donec ultricies nisl ut felis, suspendisse potenti
Keskiviikkona 18.4.2018 19 Kultapullokisat 20.–22.4.2018 54v. 016-671 500 inarinkuukkeli@luukku.com www.supermarketinari.com POLTTOAINEAUTOMAATTI 24h I N A R I KISAILTAMAT! LAUANTAINA HOTELLI INARISSA 21.4. (016) 671 002 Kahvi ja Fazer Berliininmunkki (L) 3 50 Meiltä kotimaiset Asseri-vieheet syötteineen! • Lounaskahvila • myymälä • Á la carte • Pizzat • Burgerit ILMARI SLANT KY www.kuljetusliikeilmarislant.fi Toimisto/Matkahuolto 0400-984 071 Ilmari 0400-180 771 Jyrki 045-135 6084 Sakari 040-521 2570 ilmari.slant@pp.inari.fi Inarintie 38, 99870 INARI * Taksija bussikuljetukset * Lentokenttäbussi – Airport bus Ivalon lentoasema / Ivalo airport – Ivalo – Inari * Muuttokuljetukset Kisaohjelma Pe 20.4. klo 21:30 alkaen KARAOKE TANSSIA HUUTOKAUPPA SISÄÄNPÄÄSY MASKOTTI 5€, MASKOTTIEN KESKEN ARVOTAAN KULTAPULLO. klo 17 Sprintti pariviesti, avoin kaikille joukkueille La 21.4. klo 12 Juutuan Hiihto / Juutua Race / väliaikalähtö Su 22.4. klo 11 LIV Inarin Kultapullokisat / yhteislähdöt JOKA PÄIVÄ MA–LA 7–22 SU 8–22 • K-KAUPAN TUOTTEET • BAKERYSTÄ UUNITUORETTA LEIPÄÄ AAMUSTA ILTAAN • VEIKKAUS • LÄÄKEKAAPPI • OTTO-PIKAPANKKI INARINTIE 45, 99870 INARI PUH. JÄRJESTÄJÄNÄ: INARIN YRITYS RY.. Inarin Karigasniemen KAUPPAKESKUS Härkönen Oy Syöttejä joka makuun. Herkkuja pieneen ja suureen nälkään palvelevalta Inarin Nesteeltä! Neste Oil Inari Polkutie, 99870 Inari Puh
Keskiviikkona 18.4.2018 20 Hengitysliitto Yhteystiedot: Työpäällikkö Tuomo Rauhala 0400 399 131 Työmaapäällikkö Esko Rauhala 0400 395 089 Keskus 020 444 159 www.destia.fi Palvelemme liikkeessä MA–PE 9–18 LA 9–15 sesonkeina tarvittaessa Kukkakauppa 040 834 8269 Hautaustoimisto 040 012 5877 • Hautaustoimisto jota arvostetaaN • Kukkakauppa • Hautaustoimisto • Surusidontaa joka on huomattu SURUN KOHDATESSA * VESIJA VIEMÄRIKAIVUT * TALOJEN POHJAKAIVUT * SORAT * MURSKEET * MULLAT 0400 395 626 0400 397 865 Sähköalan ammattilainen palveluksessasi www.ellappi.fi ellappi@ellappi.fi Sairaalantie 3a, 99800 Ivalo ~ sähköurakointi ~ huolto / saneeraus ~ atk / televerkkoasennukset ~ paloja rikos ilmoitinjärjestelmät ~ antennijärjestelmät Lapin Takuu Taatusti vakaa. • Lyyli ja Eino Ranta • Ellen Haarahiltunen • Riitta Näkkäläjärvi • Sinikka ja Ilmari Slant • Ritva ja Kari Kyrö • Minna Hartikainen-Portti ja Yrjö Portti • Ritva-Maija Kyrö ja Pentti Äärelä • Janne Hongisto perheineen • Kirsti Länsman ja Timo Portti perheineen • Pirjo Valikainen • Kristiina ja Heikki Ranttila • Timo Väisänen • Jovsset ja Livli Länsman • Reijo Nykänen perheineen • Pertti Ananin • Saara Portti • Sanna Ananin • Pirkko Muotkajärvi ja Hans Mattus • Into, Eeva ja tytöt • Seija ja Martti Tervaniemi • Taina ja Erik Sieppi • Sirkka ja Kauko Mettäpuro • Liisa ja Eero Nikula • Raija ja Juhani Janhonen • Sisko ja Armas Aalto • Silu Aur Ky / Aulis Nordberg • Liisa Kantojärvi ja Markku Nikula • Kirsti ja Rikhard Ranta • Sirkka ja Sampo Parkkonen • Marja ja Pentti Päivinen • Esko ja Sinikka Kyrö • Riitta Pesonen ja Heikki Sietiö • Anni ja Aulis Salonen • Sirpa ja Reijo Lamberg • Esa Rensujeff • Marja ja Veikko Guttorm • Jouni Puljujärvi • Urpo Kyrö ja Turo Talsi • Maarit ja Pentti Kyrö • Esko Kangas • Signe ja Mauno 54. INARIN KULTAPULLO KISOJEN Tervehdykset 2018 Kultapullokisat 20.–22.4.2018 54v. Inarin. Lapin BIO+ Ekologisesti lappilainen. Polar Tuntispot Päivän hintaan. Tee nyt lappilainen sähkösopimus. Kaikkialle Suomeen! EDULLISTA SÄHKÖÄ MEILTÄ! Koskikatu 27, PL 8013 96100 Rovaniemi www.energiapolar.