Inarilainen 17.12.2025 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

0400-423 525 INARIN TAKSIPALVELU 0400 982 477 Paikallinen KELA-taksi TAKSI IVALO 0100 87 888 Kelataksi puh 0800 05154 www.ivalontaksit.fi Saariselkä herää joulutunnelmaan – Päivä päivältä vilkastuu, toteaa Laanilan Savottakahvilan Kaisa Särkelä. Kaisa naurahtaa, että kaamosmasennukselle ei ole nyt sesongin aikana aikaa, ja kokeneena yrittäjänä hän tietää, että riittävät yöunet ja ulkoilu Sisu-sauvojen kera pitävät skarppina. 1 Sivut 2-3 VILLE VAARALA. Inarin ja Utsjoen paikallislehti vuodesta 1996 Nro 51 | Irtonumero 3,50 € inarilainen.fi Keskiviikko 17.12.2025 Ivalontie 16 | 99800 IVALO | 040 48 55 181 AUTOIHIN AUTOIHIN TUULILASIEN VAIHDOT TUULILASIEN VAIHDOT IVALONTIE 16 • IVALONTIE 16 • P. 0400-423 525 P
– Tammikuu oli silloin hiljaista aikaa, mutta nyt sekin on muuttunut. Inarissa on paljon perheyrityksiä ruorissa ja sehän on tosi hienoa. Kaamoksen värit, lumi ja pakkaset, onhan tämä älyttömän hieno vuodenaika, vaikka ei tässä yrittäjänä voi hirveästi alkaa kaamosaikana rauhoittumaan. Entä mitä Ski Saariselän toimitusjohtaja toivoisi joulupukilta. KATAJAMAA EI pitäisi pahana sitä, että Saariselälle tulisi vielä pikkuisen lisää petipaikkoja. Ja ehkä se tuo ympäristö saisi näyttää vieläkin siistimmältä. – Tuleehan sitä katseltua tätä sinistä hämärää, vaikka sitä on saanut katsella jo koko elämänsä. Päärakennuksessa on ravintola, ja ympärillä mökkimajoitusta. Me kaikki tunnemme toisemme ja teemme yhteistyötä. – Siinä olisi töitä meillä kaikilla, että saataisiin väki taas Saariselälle, kun kevättalvi on parhaimmillaan. Saariselän pitää näkyä ja tuoksua Saariselältä, vaikka kylä kasvaisikin ja toivottavasti kasvaa. Saariselän kehitystä ja kylän raittia Katajamaa katselee hyvillä mielin. – Rinteet on avattu ja keskiviikkoyönä maahan satanut 30 sentin lumipeite vain paransi lumetusvauhtia, myhäilevät Jarmo ja Fanni Katajamaa. – Lentopallojunnujen valmentamisesta minä saan energiaa tähän työhön. Jos ei sieltä saisi lumetusvettä, niin pitäisi tehdä tekoaltaita. – Nythän sitä on modernisoitu ja kaikki tekniikka on nykyaikaistettu. – Tai mikä se nyt on sitä vapaa-aikaa. Kaavoitushan on muutenkin kaikki kaikessa, kun mietitään matkailun kasvua Inarin kunnan alueella. Kesällä ja syksyllä harrastukset ovat tietysti ne perinteiset eli kalastus ja metsästys. Ville Vaarala Jaakko Peltomaa – Ihan hyvää kuuluu. Wilderness Hotel Saariselkä on omassa rauhassa luonnon keskellä, mutta samalla aivan lähellä Saariselän palveluita, ravintoloita, latuja, ja rinteitä, kertoo hotellinjohtaja Essi Lappalainen. Katajamaa on ylpeä tittelistä ja sanoo, että tunnustus on ansaittu sillä, että tässä on tehty uudistuksia koko ajan ja oltu kehityshakuisia ja samalla ”kriittisiä itseämme kohtaan”. Joskus saatan käydä laskettelemassa jossain toisessa keskuksessa. joulukuuta 2025 2 // UUTISET Joulukuinen Saariselkä on täynnä elämää Inarilainen teki joulukuisena perjantaina kyläkierroksen Saariselälle ja kyseli yrittäjiltä ja eri matkailutoimijoilta, miltä Saariselän joulukuu ja tulevaisuus yleensä näyttää. Se puolestaan onnistuu tarkalla ja huolellisella kaavoituksella. Luntakin tuli mahtavan ronskisti viime päivinä, mikä tietysti sai meidät hyvälle mielelle. Oleskelutilassa ja ravintosalissa kuuluu iloinen kielten sekoitus ainakin italiaa, englantia, espanjaa ja hollantia, kuulee puhuttavan. VILLE VAARALA. – Tämä on resorteli lomakylätyyppinen paikka. – Niinhän se on. – Luttohan se on meidän vesilähde. Hotellin aulassa kuuluu iloinen kielten sekamelska. Ulkomaalaisille vieraille voi sanoa, että tämä on kuin juomaveteen hyppäisi. Wilderness Hotel Saariselkä avattiin joulukuun ensimmäisenä päivänä. Rinnekahvilan ikkunasta näkyy Luttojoki. Se oli vielä sitä aikaa, että tammikuussa mäessä oli henkilökunnan lisäksi kourallinen asiakkaita. Se on rinteiden alapuolella vielä pienoinen puro, mutta rinteiden kunnossapidolle erittäin tärkeä. – Kaavoituksella huomioidaan vakituiset asukkaat ja paikallinen kulttuuri. Kevätretket olivat silloin ”pop”. Kun kesällä hyppää löylyistä Luttoon, niin sepä onkin virkistävää, kun ulkona on 30 asteen helle ja joessa 9 astetta, kun vettä tulee lähteistä. Inarin kunta toki nämä haasteet tietääkin ja ehkä kesämatkailuun pureudutaan hankkeiden kautta. – Jos tässä nyt toimitusjohtajana pitää vastata, niin vieläkin enemmän matkailun ympärivuorokautisuutta ja lisää apuja kesämatkailun kehittämiseen. Saariselän laskettelukeskuksella on pitkät perinteet, aina 1970-luvun alusta asti. Inarilainen // Keskiviikkona 17. Vaikka Saariselkä on kasvanut, niin Katajamaan mukaan kylää on osattu kaavoittaa järkevästi ja se näyttää tunturikylältä, eikä kaupungilta. Viimeistely jää ensi kesään. Paljon on tapahtunut ihan muutamassa vuodessa ja esimerkiksi ravintolatarjonta on lisääntynyt ja monipuolistunut. Kierroksemme alkoi Ski Saariselän rinteiltä. Kaamosaika on Katajamaasta hieno vuodenaika. WILDERNESS HOTEL SAARISELKÄ avattiin joulukuun alussa ja paikka on jo täynnä elämää. Ravintolasalin isoista ikkunoista näkyy tykkylumen kuorrutLaskettelijoita näyttää olevan jo aamusta Saariselän rinteillä. SKI SAARISELKÄ avattiin marraskuun viimeiseltä viikonlopulta ja asiakkaita on riittänyt joka päivälle ja ”pikku hiljaa vain vilkastuu viikko viikolta enemmän”. Tässä hommassa on ikään kuin töissä vapaa-ajalla, hän tuumailee. Tämä tarkoittaa Katajamaan mukaan myös sitä, että hissitekniikka on ollut vähän vanhaa. Ski Saariselkä on parhaillaan hallitseva Vuoden hiihtokeskus. Lumetusjärjestelmääkin uusitaan parhaillaan ja se on osittain jo valmis. Hyvinvoiva henkilöstöhän on myöskin tehokasta ja silloin asiakaspalvelu toimii loistavasti. – Meillähän on kesäsauna tässä Luton varrella. Ehkä se ei ole niin meidän inarilaisten vahvuus tuo lähiympäristön hoitaminen vieläkään, naurahtaa Katajamaa. – Inari elää matkailun nousubuumia ja senhän me äsken kuulimme uutisistakin. Pieneltähän se Luttojoki tuossa näyttää, mutta vettä riittää ja ilmeisesti osa Luton vesimassasta kulkee tässä maan alla, vain osa on näkyvissä. Ja toki myös ihan näistä Saariselän maisemista, kun tuosta pihalta lähtee kävelemään tai hiihtämään, kertoo hotellinjohtaja Essi Lappalainen hyväntuulisena. Minun mielestäni henkilöstön hyvinvointi on koko menestyksen takana. Väkeä on onneksi liikkeellä nyt tasaisemmin ja se matalasesongin aika alkaa vasta, kun hiihtolomat ovat menneet ja ulkomaalaiset loppuu. – Paljon on tehty ja paljon pitää vielä tehdäkin. Saattoi olla joku päivä, että siellä lasketteli vain yksi perhe. Tammikuulta riittää väkeä mukavasti hiihtolomaviikoille asti. – Se vaikuttaisi moneen asiaan ja mahdollistaisi sitten taas meillekin uusia askeleita. – EDELLEENKIN TYKKÄÄN mennä vapaa-ajalla mäkeen. Mikäpäs on Saariselälle hiihdellessä, kun Saariselkä on aina ollut kuuluisa laduistaan. Vapaa-ajalla Jarmo Katajamaa hoitaa kuntoaan lasketellen ja hiihtäen. – Tulee vain mieleen se kymmenen vuoden takainen aika, kun tässä tätä yrittäjän uraa aloiteltiin. Lumetus alkaa lähestyä pikku hiljaa loppuaan ja kohta päästään keskittymään henkilökunnan kanssa kunnolla asiakaspalvelutyöhön, kertoo Ski Saariselän toimitusjohtaja Jarmo Katajamaa. Sen haluaisin sanoa, että me olemme vuodesta 2018 panostaneet ensin ulkopuolisten konsulttien ja Lapin Ammattikorkeakoulun kanssa, ja sitten ihan omin voiminkin, henkilöstökoulutukseen ja henkilöstön hyvinvointiin. Hissejä tarvisi vielä vähän lisää. Katajamaa muistaa hyvin ajan, jolloin huhtikuun viikot olivat todella suosittuja. Ja toivottavasti tulee olemaan kuuluisa laduistaan, sillä se latujen urakointihan on nyt siirtynyt meille! Ladut ja rinteet pidetään ilman muuta priimakunnossa. Palaute asiakkailta on ollut kiittävää. Se on vaihtelua ja samalla näkee vähän, miten toiset ovat näitä asioita tehneet ja miettineet
Savottakahvilan emäntä sanoo, että Eskelisen linja-autoja menee nyt letkassa yötä myöten Rovaniemi-Saariselkä-Ivalo -väliä. Inarilainen // Keskiviikkona 17. Savottakahvilan joulu näyttää hyvältä. Savotta-Kaisa on tapansa mukaan ajan hermolla ja hän on hyvillään koko Saariselän puolesta, että taivaalta satoi tällä viikolla yhtenä yönä 30 senttiä lunta. Kaamosta Essi Lappalainen suorastaan rakastaa. Pikkuisen uutta ja eteenpäin, mutta samalla jalat maassa. Minähän valmennan ysiluokkalaisia ja lukiolaisia. Meiltähän he kyselevät kaiken maailman asiat, hän kertoo. Mutta onhan kaamos todella hienoa aikaa. – Tässä täytyy olla myös tietotoimistona, kun Metsähallituksella ei ole enää mitään pistettä. Se on hurjaa touhua, jos paikallisia ja matkailijoita aletaan kuljettamaan tuulessa ja tuiskussa Rovaniemelle semmoisten vaivojen takia, mitkä olisi ennen voitu hoitaa paikan päällä Ivalon terveyskeskuksessa. Joka viikko on treenejä ja pelejä. ENTÄ MISTÄ hotellinjohtaja saa voimaa arkiseen aherrukseensa. Minun mielestäni se monitoimihalli täytyisi saada niiden tilalle ja samalla se olisi Ivalon urheilukentän vieressä. Kunhan ei kauheaa meteliä innostu pitämään, niin ne porot tulevat ihan ikkunan alle syömään. Sieltä ainakin tulee virtaa ja liikuntaa, mutta paljonhan minä liikun ja kävelen myös luonnossa. Millainen on Wilderness Hotel Saariselän joulu. MONI SAUNAMAAILMAN asiakkaista on ylipäänsä elämänsä ensimmäisen kerran saunassa. joulukuuta 2025 UUTISET // 3 tamia vanhoja mäntyjä, hieman vaaramaisemaa, ja sitä kuuluista sinistä hämärää. Saunamaailmasta matkamme jatkuu ennen Ivaloon palaamista Saariselän Nesteelle. Etelässähän se on nyt muotia pitää Joulupuuro-tarjoiluja toreilla ja katujen kulmissa. UK-puisto ja hyvät ladut ja rauhalliset reitit on heti oven takana. VOIMAVAROJA YRITTÄJÄ kertoo saavansa jääkiekon peluusta. – Joulua vietetään ilman muuta. Suurin osa laduista on saatu jo auki. – Kun ei niitä tuulimyllyjä eikä kaivoksia tule, eikä niitä uskaltaisi tänne määrätyistä syistä johtuen edes suunnitella, niin matkailua tarvitaan. Sen takia minä tänne tulen, enkä sen takia, että on hienoja hotelleja taikka yöelämä. – Minä en kaipaa Saariselältä hotellielämää enkä mitään hulinaa, luonnonrauha ja hienot ladut minua tänne vetävät, kertoo Tunturikerho Tsietsa ry:n kokenut Lapin-kävijä Marjatta Nuutinen. Se on järkevin paikka monitoimihallille ja siihen kun vielä saisi hotellin tai muun kylkeen, niin se olisi hienoa, hän sanoo. Edellispäivänä Tiainen on istunut Inarin kunnanvaltuustossa ja puhunut Ivalon monitoimihallin puolesta. VANHA LAPIN-KÄVIJÄ toteaa, että pientä kritiikkiä hän haluaisi Saariselälle nyt antaa. Heitä pitäisi vain opastaa ja ohjata, että missä liikutaan ja millä tavoin. – No onkos pojat käyneet vielä Kuukkelin Saunamaailmassa, hän kysäisee ja kun vastaus on, että eipä olla, niin hän käyttää meitä siellä pikaisella esittelyreissulla. Myös turvallisuusohjeet kerrotaan. Se on ihan hyvä, niin siellähän kielet tulee jo tutuiksi lapsille, myhäilee Tiainen. Siellä kahvikupin äärellä istuu yrittäjä-kunnanvaltuutettu Marko Tiainen. – Saariselän majoituspaikkojen vierestä löytyy hetkessä luonnonrauha. Inarilaisen matka jatkuu Saariselän Kuukkeliin ja siellä törmäämme Kuukkelin kiinteistöpäällikkö Ari Kipinään. – Lumivajetta on ollut siellä ja täällä, ja osa kelkkareiteistä tarttisi lisää lunta. Tai, no, tietenkin joskus tuntuu, että kerkiääkö sitä päivän aikana mitään tehdä, kun aina näyttää olevan ilta, hän vitsailee. Mutta eihän se ulkomaalaisten vika ole. Jouluateria on silloinkin, mutta kansainvälisempi versio. Nyt vain huolettaa tämä terveysturvallisuus eli säilyykö Ivalon terveyskeskuksessa se ympärivuorokautinen päivystys. – Tai minä varmaan rakastan aina sitä vuodenaikaa mitä milloinkin eletään. – Minähän pelaan Tuki-Kepeissä. – Ivalon sääsuojahalli on aikansa elänyt ja siinä vieressä oleva urheilutalokin on jo täysin palvellut. Anterohan sen tarkoin tietäisi, että montako presidenttiä tuossa on aikoinaan uinut, mutta varmasti joku presidentti siinä on pulikoinut, sillä nämä majathan oli aikoinaan heidän seurueidensa tukikohtia, kertoo Kipinä, kun on tuonut meidät Laaniojan varrella olevaan isoon kelohonkaiseen rakennukseen. Hän vastailee ystävällisesti kysymyksiin ja juttu jatkuu. – Tässä majalla on normisaunat, mutta pihalta löytyy sitten maisemasauna, savusauna sekä paljut. Ja meillä joulupuuro tarjoillaan hillasopan kera. Iltapäivän puolella ulkona on säkkipimeää, mutta Tiainen sanoo, että hänen elämäänsä kaamos ei haittaa millään tavalla. Kylän pinnassa syntyy vähän vaaratilanteita, kun siellä on hiihtäjiä ja yhtäkkiä joku laskee pulkalla keskelle latua. Särkelän haastattelu keskeytyy, kun asiakkaat tiedustelevat Kiilopää-hiihdon reittejä ja erinäisiä aikatauluja. Se onkin semmoinen kansainvälinen päiväkoti käytännössä, kun siellä on monia eri kansallisuuksia. Hyvä juttu, että tuli lunta ja se auttaa Katajamaan Jarmoakin kovasti, tuumailee Savotta-Kaisa. – Heille pidetään alkuun kymmenen minuutin briiffi. Ulkomaalaisille varsinkin ne porot ovat kova juttu, kun niitä näkee saunan lauteilta. Joulupukki on luvannut tulla käymään meilläkin. Mutta kun ne aasialaiset haluavat nähdä kerran elämässään myös Napapiirin, niin eihän siinä muu auta kuin hypätä Saariselältä Eskeliseen ja mennä sitten sinne Rovaniemelle, hän naurahtaa. VILLE VAARALA VILLE VAARALA KATSO VIDEO VERKOSSA inarilainen.fi. Jos vaikka pyyhe tipahtaa kiukaalle, niin kiuas sammuu automaattisesti, sanoo Kipinä. Tuo sininen hämärä, värit taivaalla, valkoinen lumi ja pakkanen, kyllä minä osaan siitä nauttia. LAANILAN SAVOTTAKAHVILASTA löydämme yrittäjäkonkari Kaisa Särkelän. – Nyt olemme vanhalla OP:n majalla, joka on yksi Saariselän perinteisistä majoista, mutta tätä on vain kunnostettu ja tuota uima-allastakin on tuunattu ja sen tekniikka täysin uusittu. Maisemasaunassa voi ihailla aitauksessa olevia poroja. – Joulupöydät on koreana ja kohta on melkein myyty koko joulu. Savottakahvilan pihalla suksia irrottelee monoistaan Marjatta Nuutinen. Joulupäivänä on luvassa hieman kansainvälisempää tyyliä. Joulupuuro-tapahtumia me ollaan nyt joulukuun aikana järjestetty muutaman kerran ja ne on hyväksi havaittu. Hän kertoo olevansa niitä ”vanhoja Lapin-kävijöitä”, sillä pikaisen laskutoimituksen mukaan hän on hiihtänyt Saariselällä kuudella vuosikymmenellä. Moni ulkomaalainen on elämänsä ensimmäistä kertaa näin kylmässä ja lumen keskellä. Se yöelämä on jäänyt jo taakse, kertoo Nuutinen. – Ainakin lentopallosta. Jouluaattoa juhlitaan suomalaiseen tyyliin ja katamme suomalaisen jouluaterian. – Tuo on juuri sitä, mitä asiakkaat haluavat nähdä ja sitä he ihailevat. – Rinteet on avattu ja keskiviikkoyönä maahan satanut 30 sentin lumipeite vain paransi lumetusvauhtia, myhäilevät Jarmo ja Fanni Katajamaa. Ja kaikki turvamekanismit on mietitty viimeisen päälle. – AASIALAISIA ON nyt kovasti liikkeellä Saariselällä ja se on hyvä asia. Ja sählykin kuuluu harrastuksiin ja sitä pelataan Sb -69:n porukoissa. Kun asiakkaat kyseli, että eikö meillä ole, niin minä ajattelin, että no, kokeillaan. Eikä se mikään ihme ole, jos asiakkaat ihastelevat kaamoksen tunnelmaa, koska kyllähän minäkin tuolla kävelen, ihailen ja otan kännykällä tunnelmakuvia, kertoo Lappalainen hymyillen. Kaisa Särkelä sanoo, että nykyään Inarin kunnassa ymmärretään hyvin laajasti, että matkailu on se elinkeino, mikä pitää Inarin kuntaa lämpimänä. – Sehän on ihan mukavaa, että on tämmöinen hämärä vuodenaika. – Se luonnonrauha täältä edelleen löytyy ja kaikki on sen puolesta kunnossa, mutta nyt on hirveän paljon liikkeellä ulkomaalaisia eri puolilta maailmaa. Kiinteistöpäällikkö Kipinä toivottelee Inarilaisen toimittajat Saunamaailmaan seuraavan kerran oikein ajan kanssa ja uimahousut mukana. – Lopettelen työpäivää ja nyt pitäisi hakea poika pois hoidosta eli Saariselän päiväkodista. – Aina pitää keksiä pikkuisen uutta, kun kerran on yrittäjäksi ruvennut. Se oli minulla ohjenuora 90-luvun lamavuosinakin, kun suuret matkailutoimijat rysähteli nurin, mutta tässä vain mentiin päivästä toiseen, sanoo Särkelä. Katso videohaastattelut Inarilaisen verkkosivuilta! Laskettelijoita näyttää olevan jo aamusta Saariselän rinteillä
Erämaakylän lapset sijoitettiin suomalaiskoteihin. Toisena vuonna on tarjolla kolme erikoistumislinjaa: ruokataloustyöntekijälinja, maatilan-emäntälinja sekä laitoshuoltajalinja. 020 750 4469 (ma–pe klo 9–15) • asiakaspalvelu.hillagroup.fi Jäikö lehti tulematta. Kurssi järjestettiin vuonna 1907 toimintansa aloittaneessa Riutulan vanhainja lastenkodissa. Teen jouluvalmisteluita kotona Kempeleessä. Pian siirrytään köllöttelemään. Olin ujo ja pelkäsin uutta. Sitten vuonna 1950 koulu muutti Ivaloon. VAIKKA MIEHISTÄ löytyvätkin maailman sekä parhaimmat että huonoimmat ruuan laittajat niin tavallinen osajako on ollut perinteinen. Mosku suoritti kolttien mailla ”korvamerkkien tarkastuksia” – epäilemättä kovin puolueellisen tarkastuksen seurauksena muun muassa Riiko Evvaninpoika Fofanoff menetti poro-omaisuutensa, kun häneltä otettiin haltuun parisataapäinen porokarja. Kun opiskelukustannuksetkin ovat pienet, kannattaisi nuorten miestenkin harkita opiskelupaikkaa talossa jossa on ainakin runsaasti samanikäistä seuraa. Niinpä ovatkin tänä keväänä ensimmäiset oppilaat saaneet päättötodistuksensa uudistuneen kaksivuotisen koulutusohjelman mukaisesti. Aluksi he ehkä pitivät kertomuksiani satuina, mutta olen huolehtinut tiukasti siitä, että he ymmärtävät ahkun puhuvan totta, todellisista asioista. Brynolff Kukkalan talossa oli tarvittavat tilat ja siinä koulu työskenteli 10 vuotta, siihen saakka kunnes uusi nykyinen koulurakennus valmistui syksyllä 1960. Isot veljet sanoivat, että koulussa ei puhuta saamea. Oli se äiti, äidin tuoksu ja lämmin käsi. Vuodesta 1923 alkaen toiminut koulu on vielä monen nykyäänkin elävän emännän ainut ammattikoulu. En tiedä, miten pääsimme Kutturasta nelostien varteen, 40 kilometriä. He ovat käyneet pienestä asti synnyinkylässäni Kutturassa. (Lue juttu loppuun Inarilaisen verkkosivuilla!) Inarinmaa 3.6.1987 Vanhojen Inarinmaa-lehtien katsaus Ajan rattaissa Kolumni Rita Magga-Kumpulainen Tätä kirjoittaessani joulu on ovella. Surmansa saaneiden nimiä ei voida enää varmuudella tavoittaa. Tutut lastenkirjat, pehmot, leikkikalut, lämmin huopa ja tyyny ovat hetkessä makuuhuoneen puolella. Vuonna 1977 muutettiin koulun alkamisaika syksyyn ja olikin sen johdosta vähän aikaa kaksi kurssia yhtäaikaa oppia saamassa. Asiakaspalvelu Mosku – ja lupa tappaa Lapin I Rajapataljoonan komentaja Kurt Martti Wallenius, ja ystävänsä, likipitäen poliisivaltuudet saanut Mosku eli savukoskelainen poromies Aleksi Hihnavaara suunnistivat syksyllä 1919 Raja-Joosepin kautta viralliselle rangaistusretkelle kolttien maille. Muistitieto on katoavaista ja arkistolähteet vähäisiä, mutta se on kuitenkin totta, että tällä Suomen valtion siunaamalla kostoretkellä tunkeuduttiin väkivaltaisesti ihmisten koteihin, heille tehtiin väkivaltaa ja omaisuuttakin vietiin. Kaverini toivomuksesta luen joka kerta samoja kirjoja. Loppupäätelmässään Sonja Tanhua mainitsee pitävänsä tärkeänä, että valtio ja sen viranomaiset tunnustaisivat tapahtuneet väärinkäytökset. Minulle arki uudessa “kodissa” oli hyvin kauan itkua ja koti-ikävää. Muistan lapsenlapseni ihmetelleen, miksi isä ja äiti eivät tulleet meidän mukana. Riutulan vaiheen aikana koulu kesti keväästä syksyyn, eli viisi kuukautta. Inarilainen // Keskiviikkona 17. Jos yritän pinnata, kaverini huomaa kyllä. Tuli aamu, ja äiti se oli! Hyppäsin ylös, keräsin tavaroitani. Kolttien maille tehty kostoretki nousee esille Saamelaisten totuusja sovintokomission teettämässä erillisselvityksessä, jonka on laatinut filosofian tohtori Sonja Tanhua. Yläikärajaa ei ole, esimerkiksi tämän kevään päästökkäissä on eräs viidenkymmenen vuoden täyttänyt ollen eräs parhaista oppilaista. Kaikki eivät tietystikään mene koskaan toiseen työhön vaan hyödyntävät saamaansa opetusta kotitalouksiensa piirissä. Olin kiltti tyttö, en puhunut saamea mutta en myöskään suomea. Osa heistä olisi ollut punaisia, osa kolttia. Seuraava merkittävä muutos on vuodelta 1985. Moskun ja Walleniuksen tapauksessa vallitsevaa aikaa on pidetty selittävänä tekijänä näille rikoksille, mutta hän toteaa, että mikään tuskin oikeuttaa siviilien mukilointia ja Moskun tekemiä ja tunnustamia surmia. 4-vuotisen teknikkokoulutuksen kautta valmistutaan esimerkiksi kotitalousteknikoksi, pesulateknikoksi, siivousteknikoksi tai ravitsemusteknikoksi. Olen kuvannut Sarvikiela-kirjassani ensimmäisiä aikojani koulussa. 0100 5577 • ma–pe klo 8–18 ja la klo 9–16 (pvm/mpm) • asiakaspalvelu@hillagroup.fi • lukijailmoitukset@hillagroup.fi • puh. Se, mitä olen heille kertonut, on todentunut niinä lukemattomina kertoina, kun he ovat olleet tutussa kylässä, tuttujen ihmisten keskellä. “Äiti käy asioilla Ivalossa ja lähtee sitten kotiin. Tanhuan mukaan on selvää, että kirjallisuuden ja tutkimuksen avulla voidaan todistaa kolttasaamelaisten kertomukset kidutuksesta ja väkivallasta tai sillä uhkailusta. Mutta kohta on joulu ja sie pääset kotia”. Kirjoittaja on Ritakoskessa syntynyt toimittaja, kirjailija ja runoilija.. Kysellään, montako yötä vielä... Äiti nukkui vieressäni. Kutturaan ei ollut tietä. Pikkujakkarat, pikkupöytä, pikkuastiat, leikkiruoka. Samaa odotetaan myös vähän kauempana. Meidän“koti” oli kamari. Koulun arvostusta voi kuvata ennen sotia käytössä olleella sanonnalla: ”On oikein talouskoulun käynyt...” Riutulassa koulu toimi vuoteen 1950 saakka. HE TIETÄVÄT, että kun koitti kouluun lähdön aika, pikku-Aino, myöhemmin Rita ja kunnianimitys ahku, pääsi seuraavan kerran kotiin vasta jouluksi. Yleisjaksolle pyrittäessä (yhteisvalinnan kautta) pääsyvaatimuksena on 16 vuoden ikä sekä peruskoulu. Uudessa koulussa alkoi ensimmäinen pitkä kurssi vuoden 1961 alusta ja kesti vuoden loppuun. Nuorempi astelee samoissa jalanjäljissä, samoin topakka pikkuveikka. TULIMME ISÄN kanssa Törmäseen postiautossa. Isä ja äiti tulisivat katsomaan meitä. Oma koulunkäyntini alkoi Törmäsessä. Kotona oli myös minua kolme vuotta nuorempi pikkuveli. Uudistustyön periaatteena on luoda koulutus, jonka yleissivistävien aineiden oppimäärät ja erikoistumislinjojen ammatilliset syventävät opinnot antavat hyvän perustan toisaalta jatko-opintoihin toisaalta työelämään. Tapahtumasta on yli sata vuotta. Isän ja äidin piti olla kotona, hoitaa pikkuveljeä, lämmittää talo, lypsää lehmät, ruokkia eläimet, hoitaa porot, tehdä käsitöitä. Walleniuksen joukot veivät matkassaan suuren määrän taljoja, ja samalla muun muassa arvokkaiksi katsomiaan raanuja, lusikoita ja erilaisia kolttasaamelaisten tarve-esineitä. Kotona oli puhuttu koulun alkamisesta. Lapsi tottuu uusiin asioihin, tottuu isän, äidin ja pikkuveljen ikävään, punaiseksi maalatun sängyn ikävään. Kuttura on heille rakas. Opiskelu koulussa, jossa on 52 aloituspaikkaa, alkaa kaikille yhteisellä vuoden kestävällä yleisjaksolla. joulukuuta 2025 4 // Ota yhteyttä: • Posti puh. Odotan tiettyä päivää. Tästä tosiasiasta johtuen on kai lähtenyt vuosisadan vaihteen merkittävimpiin inarilaisiin kuulunut diakonissa Naemi von Bonsdorff puuhatessaan jo vuonna 1910 ensimmäisen Lapin naisille tarkoitetun kahden kuukauden mittaisen kurssin taloustöissä. Tanhuan mukaan Walleniuksen omista kenttämuistiinpanoista selviää, että yksi kolttasaamelainen mies sai kuulustelujen aikana, sikäli kuin sellaista termiä voi edes käyttää, ilmeisesti puukosta. Kaikkien tarinoiden jäljille on mahdotonta päästä, mutta vanhoihin lehtijuttuihin on kuitenkin päätynyt yhtä ja toista, jotka kertovat samalla ajankuvasta ja kolttiin kohdistuneita asenteista. Kaikilta edeltämainituilta linjoilta on hyvät jatkomahdollisuudet teknikkokoulutukseen kotitalousopistossa. Pirtissä oli kolme poikaa sedän perheestä ja lisäksi kaksi muuta poikaa. Vanhimmalla mökkikäyntejä on jo pitkästi toistakymmentä. Sivelen lastemme koulussa taikomia joulukoristeita. Mosku kehui viimeisinä elinvuosinaan ampuneensa omin käsin kuusi porovarasta. Ihailen lapsenlapsiemme aikaansaannoksia. Lappihan kuului siis Oulun lääniin vielä vuonna 1919. Pakataan reppu, yöpuku, hammasharja, varavaatteita. Kerroin, että kotona meillä oli lehmiä, joskus myös lampaita ja kanoja sekä tietysti poroja. Heidän mukanaan oli noin parinkymmenen miehen aseistettu joukko. Tämän jälkeen on uran seuraava taso opettajan tehtävä. Lapin Rajan komentaja Wallenius oli saanut retkelleen myös Oulun maaherran siunauksen, joten kaikella tavalla voidaan katsoa, että valtio oli virallinen osapuoli tällä retkellä. Silloin koulu muuttui keskiasteen koulutuksen uudistamisvaiheen myötä kaksivuotiseksi. Meiltä koululaisia oli neljä, kolme vanhempaa veljeäni ja minä. Tämän kurssitoiminnan jatkeena seurasi sitten Inarin Kotitalouskoulu Riutulassa vuosikymmenien ajan. Jaakko Peltomaa Pääkirjoitus Ivalon Emäntäkoulusta ammattiin – Naemi kuuluu Inarin merkittävimpiin naisiin Jostain kumman syystä on kautta aikain vaimoväen taitoihin luotettu kun on ollut kyse kotitaloustöiden tekijästä. Tavoitteena oli hakea takaisin suomalaisten – lähinnä savukoskelaisten – poroja, joita kolttasaamelaiset olivat heidän mukaansa varastaneet. Eräänä yönä heräsin, luulin olevani kotona, omassa sängyssä. Tietä ei vielä ollut. Sukupuolten välistä rajaa ei myöskään ole, kouluun ovat tervetulleita yhtä hyvin pojat kuin tytötkin. Äiti oli tullut hakemaan minut kotiin! Myöhemmin äiti kertoi kyynelsilmin, miten pahalta hänestä tuntui, kun oli sanottavaa, että sinä jäät tänne. Meidän ja sedän perheen lapset sijoitettiin lähelle koulua suomalaistaloon. Yhteinen aikamme alkaa aina samalla tavalla. Paitsi ei talvisodan aikana eikä myöskään tunnetuista syistä vuosina 1944, 1945 ja 1946. Keittiössä oli nukkumapaikka myös kahdelle Laanilan tytölle. Hän huomauttaa, että teoista ei koskaan jaettu rangaistuksia niiden tekijöille tai niihin osallisille. Ahku, väärin meni! OLEN KERTONUT paljon lapsuudestani teini-ikään ehtineille lapsenlapsillemme. Pidin usein silmiä kiinni, kuin pimeässä huoneessa. Tuntui, että verhot avattiin vasta keväällä. Keittiö oli tädin valtakuntaa
asiointipiste@utsjoki.fi, 040 718 9494. Ávvujagi váldodoalut (bovdejuvvon gussiide) 11/2026 Utsjoen Kuohu: olles bearraša lihkadandáhpáhus 12/2026 Gielddaolbmuid unnajuovllat Utsjoen kunta | Ohcejoga gielda | www.utsjoki.fi Luossa 1a, 99980 Utsjoki/Ohcejohka | +358 40 188 6111. Utsjoen virastotalo 40 vuotta, avoimet ovet 28.2.-1.3. Utsjoen kunnan puhelinvaihde suljetaan Utsjoen kunnan puhelinvaihde lopettaa toimintansa 15.12.2025 alkaen. KUT-márkanat 8/2026 Guolástangilvu 9/2026 Utsjoen Kuohu: olles bearraša vánddardanbeaivi 5.-12.10. Davvi Gievrramus 23.-25.7. Lassedie?ut: gielddahoavda Päivi Kontio, 040 744 7630, paivi.kontio@utsjoki.fi Loga lasi ja oza 11.1.2026 rádjai: kuntarekry.fi/tyopaikat/ utsjoki Utsjoki 150 -juhlavuosi Utsjoen kunta juhlii ensi vuonna 150-vuotista taivaltaan. Ovddidanhoavdda virgi lea o??a ja dán virggis boa?át jo?ihit ovddidanja birasdoaibmasuorggi. Boarrásiid vahkku 150-temáin 10/2026 Muittašandáhpáhus 14.11. Kehitysjohtajan virka on uusi ja tulet johtamaan kehitysja ympäristötoimialaa, joka sisältää sekä elinvoimaettä teknisen toimen kokonaisuudet. Ota yhteyttä suoraan työntekijöiden numeroihin tai sähköposteihin. Lisätiedot: Kunnanjohtaja Päivi Kontio, 040 744 7630, paivi.kontio@utsjoki.fi Lue lisää ja hae 11.1.2026 mennessä: kuntarekry.fi/tyopaikat/ utsjoki Ovddidanhoavdan Suoma davimus gildii Ohcejogas gielddas lea rabas vejolašvuo?aid bargobáiki dutnje, guhte geah?at roahkkadit boahtteáigái, it bala bargat ja hálddašat vehá stuorátge ollisvuo?aid dábálaš jirpmiin ovttasrá?iid earáiguin. 21.1. Almmolaš áššiin sáhtát sáddet die?u e-boasttain: kunnanvirasto@utsjoki.fi. Porocup 3/2026 Utsjoen Kuohu: hiihtoretki 5-6/2026 Lasten ja nuorten Utsjoki – taidetta, graffitteja 5/2026 Utsjoen Kuohu: koko perheen liikuntapäivä 6/2026 Monologifestivaali Káregas-riemut 6/2026 Saamelaisneuvosto Utsjoella 19.-20.6. Kehitysjohtajaksi Suomen pohjoisimpaan kuntaan Utsjoen kunnassa on haettavana työpaikka sinulle, joka katsot vahvasti tulevaisuuteen, olet työtä pelkäämätön ja isompiakin kokonaisuuksia hallitseva maalaisjärkinen tiimipelaaja. Ohcejohka Šearrá 27.6. Huom! Asiointipiste on muuttanut: kunnantalon pääovesta vasemmalle, seuraa opasteita. Fuom! Bálvalan?uokkis lea fárren: gielddadálu váldouvssas gurutgihtii, ?uovo šilttaid. Kárášjoga gieldda galledeapmi 11.2. Váldde njuolgga oktavuo?a bargiide telefovnnain dahje e-boasttain. Tehtäviisi kuuluvat toimialan kokonaisvastuun lisäksi esihenkilötehtävät sekä talousvastuu. Vanhusten viikko 150v-teemaisena 10/2026 Muistelutapahtuma 14.11. joulukuuta 2025 // 5 UTSJOKI • OHCEJOHKA Kunnanvirasto on kiinni joulun aikaan Kunnanvirasto on suljettu 22.-31.12.2025. Ohcejoga bálvalan?uokkis lea gitta 15.12.2025 – 4.1.2026. Vesisaaren Alma, Rovaniemen teatteri Utsjoella 16.2. asiointipiste@utsjoki.fi, 040 718 9494. Teáhtermátki Oului: Sámeopera 28.1. Kaldoaivi Ultra Trail, 150 km juhlamatka 23.7. Teatterimatka Ouluun: Saamelaisooppera 28.1. Kaldoaivi Ultra Trail -markkinat 8/2026 Kalastuskilpailu 9/2026 Utsjoen Kuohu: koko perheen patikointipäivä 5.-12.10. Boazocup 3/2026 Utsjoen Kuohu: ?uoigantuvra 5-6/2026 Mánáid ja nuoraid Ohcejohka . Doaibmasuorgi sisttisdoallá sihke eallinfápmoja teknihkalaš doaimma ollisvuo?aid. Deanu gieldda galledeapmi 23.-25.1. Juhlavuoden pääjuhla (kutsuvierastilaisuus) 11/2026 Utsjoen Kuohu: koko perheen liikuntatapahtuma 12/2026 Kuntalaisten pikkujoulu Ohcejohka 150-ávvujahki Ohcejoga gielda ávvuda 150-jagi beivviid. Yleisissä asioissa voit lähettää viestiä sähköpostilla: kunnanvirasto@utsjoki.fi. Ohcejoga doaimmahatdállu 40 jagi, rabas uvssat 28.2-1.3. Vesisaaren Alma, Roavvenjárgga teáhter Ohcejogas 16.2. Kaldoaivi Ultra Trail, 150 km ávvumátki 23.7. 21.1. Tanan kunnan vierailu 23.-25.1. Karasjoen kunnan vierailu 11.2. Boahtte jagi dáhpáhusat ?uvvot ávvujagi temá. Pohjoisen Vahvin 23.-25.7. Tapahtumalistaus täydentyy. Ohcejohka Šearrá 27.6. Inarilainen // Keskiviikkona 17. Du bargguide gullet doaibmasuorggi ollislaš ovddasvástádusa lassin hoavddabarggut ja ekonomalaš ovddasvástádus. Gielddadállu lea gitta juovllaid áigge Gielddadállu lea gitta 22.-31.12.2025. Ensi vuoden tapahtumakalenteri on teemoitettu juhlavuoden mukaan. Utsjoen asiointipiste on suljettu 15.12.2025 – 4.1.2026. Ohcejoga gieldda telefonguovddáš giddejuvvo Ohcejoga gieldda telefonguovddáš heaittihuvvo 15.12.2025 rájes. dáidda, graffitit 5/2026 Utsjoen Kuohu: olles bearraša lihkadanbeaivi 6/2026 Monologafestivála Káregas-riemut 6/2026 Sámirá??i Ohcejogas 19.-20.6
Kerätär muisteli, että vuosi sitten asiakasmaksujen käsittelyn yhteydessä kyseinen maksu onnistui jäämään jotenkin rivien väliin. Sen lisäksi neuvoteltavana on kunnantalolla ja Kouluja kulttuurikeskus Kaarteessa olevia hyvinvointialueen vuokratiloja. Valtuusto hyväksyi aluehallitukselta tulleen esityksen muuten, mutta se päätti aluevaltuutettu Tuomas Koskiniemen (ps) esityksestä poistaa niinsanotun WC-paperimaksun vammaisten työja päivätoiminnasta. Aluevaltuutettu Tuomas Koskiniemi (ps) sanoi kuulleensa vammaispalvelujen piirissä olevan omaiselta, että kyseinen maksu on vessapaperimaksu. – Johtajat uupuu, henkilökunta uupuu ja lopulta potilas maksaa hinnan, kiteytti Jauhojärvi nykytilanteen. Inarin kunnanhallitus teki joulukuun aikana päätöksiä joihinkin jatkovuokraukseen liittyviin asioihin, mutta Inarin kunta ja Lapha jatkavat vielä neuvotteluja. Koskiniemi esitti, että vammaisten työja päivätoiminnasta peritty 1 euron päivämaksu ja korkeintaan 20 euroa kuukaudessa poistetaan kokonaisuudessaan. LAPHAN ASIAKASMAKSUJA ei aluevaltuusto lähtenyt laskemaan, mutta joissakin puheenvuoroissa kuului huoli maksujen noususta ja lappilaisten asiakkaiden maksukyvystä. – Vessapaperimaksuna sitä nimenomaan perusteltiin. – Vammaiset tekevät yrityksissä, yhdistyksissä ja erilaisissa toimintaympäristöissä työtoimintaa ja he ovat kaiken lisäksi hyviä työntekijöitä. Mutta Laphallakin on neuvotteluhalua, eikä ole heidänkään etu olla sopimuksettomassa tilassa, hän lisää. Noloa, että tämä täällä on, sanoi aluevaltuutettu Outi Rämö (sd). – Lapha ilmoitti, että se ei käytä yhden vuoden optiota ja sopimus loppuu tämän vuoden lopussa. Hän sanoi, että kokouksessa puhutaan yleensä miljoonista, mutta tällä kertaa hän haluaa puhua pienistä hiluista kohdassa, jossa puhutaan vammaisten palveluista ja heidän päiväja työtoiminnasta. Näille ihmisille tuo 20 euroa kuukaudessa voi olla aika iso raha, sanoi Olsen. Heille Laphan maksut voivat tarkoittaa tinkimistä ruokamaksuista tai hoitoon tulematta jättämistä. – Minua hävettää, sanoi Kerätär muistellessaan historiaa, minkä takia euron maksu on yleensä Laphan palvelumaksuihin jäänyt. Tilanne on kunnille hankala, mutta Inarin kunta on ollut liikkeellä hyvässä hengessä ja Laphallakin on rakentavaa neuvotteluhalua. – Tämä on monitahoinen asia, minkä voi huomata jo pelkästään tämän asian pykäläkohdasta, joka on hyvin pitkä. Tämä on hilu, jonka voisi olan kohautuksella ohittaa, mutta kohderyhmä, joka tätä joutuu maksamaan, niin heille tämä on ihan kohtuullinen maksu. Maksukatossa Partasen mukaan ongelmana on se, että ihmisen pitäisi itse seurata ja dokumentoida laskujaan ja asioitaan tilanteessa, jossa hänen voimavarat ovat vähäisimmillään. Miten päädyttiin euron summaan ja 20 euron kuukausimaksuun, sitä hän ei kokouksessa osannut lennosta tarkasti sanoa. Toisin sanoen maininta vammaisten työja päivätoiminnasta perittävästä 1 euron maksusta päivää kohti ja korkeintaan 20 euroa kuukaudessa, poistettiin Lapin hyvinvointialueen valtuuston kokouksessa maanantaina. Puheenjohtaja Johanna OjalaNiemelä (sd) kyseli keskustelun jälkeen, hyväksytäänkö esitys yksimielisesti ja kun soraääniä ei kuulunut, kopautti Ojala-Niemelä nuijan pöytään. Inarilainen // Keskiviikkona 17. Ensimmäisenä Koskiniemeä ehti kannattamaan aluevaltuutettu Raija Kerätär (kesk). Jaakko Peltomaa Inarin kunta on neuvotellut Lapin hyvinvointialueen kanssa kunnalta vuokrattujen toimitilojen jatkovuokrauksen periaatteista siirtymäkauden 2023 – 2025 jälkeen. Vastaavanlaisia neuvotteluja Lapin hyvinvointialue (Lapha) on käynyt samanaikaisesti muidenkin Lapin kuntien kanssa. Aluevaltuutettu Ella Partanen (vihr) sanoi pienienkin maksujen olevan kovia vähävaraisille, kuten pitkäaikaissairaille ja työttömille. Sairauspoissaolot ovat jo nyt korkealla tasolla, eivätkä ne Jauhojärven mukaan helpotu ruuvia ja henkilöstön selkänahkaa kiristämällä, mikä tuli toteen osoitettua jo 90-luvun lamavuosina. – Siellä on yksi euro per toimintapäivä ja maksimissaan 20 euroa kuukaudessa. Hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela mainitsi, että viimevuotisen tiedon mukaan aluevaltuutettujen puhumasta maksusta kertyi viime vuonna noin 80 000 euroa eli mikäli Koskiniemen esitys menisi läpi, niin se vähentäisi tuloja noin 80 000 euroa. Šiellassa ja Kuulassa olevat tilat on vuokrattu 1.1.2023 jälkeen toistaiseksi voimassa olevin sopimuksin, eivätkä ne sisälly neuvoteltavaan kokonaisuuteen. – Kun miettii vaikkapa poliklinikkamaksuja, niin kovasti ne ovat nousseet 10 -1 5 vuoden aikana. Lapin hyvinvointialueen sosiaalijohtaja Liisa Niiranen kertoi, että vammaispalvelut ovat pääsääntöisesti maksuttomia asiakkaille, mutta siinä vaiheessa kun vammaispalvelulaki muuttui, pystyttiin päivätoimintaan asettamaan maksu. Inarissa uusittavat neuvoteltavat sopimukset ovat koskeneet rakennuksia, jotka ovat pääosin tai kokonaan kunnalta hyvinvointialueen käytössä. Positiivisena asiana Partanen piti alle 25-vuotiaiden maksutonta ehkäisyä sekä synnytykseen liittyviä hoitojaksoja. Keskustelun aikana valtuutetut käyttivät maksusta ilmaisua WC-paperimaksu, eikä Laphan johtajien ja puheenjohtajiston taholta tätä ilmaisua lähdetty korjaamaan. – Tuntuu kohtuuttomalta, että vähäosainen, vammaispalveluitten ihminen, joutuu maksamaan tällaista maksua, oli se sitten vessapaperimaksu tai saippuamaksua. Ehkä jotkut Meri-Lapin kunnat ja kaupungit ovat tässä olleet sitten liikkeellä aggressiivisemmin, kuvailee Inarin kunnanjohtaja Tommi Kasurinen. ENSIMMÄISENÄ AIHEEN nosti keskusteluun aluevaltuutettu Janne Olsen (lapsit). Aluevaltuutettu Heidi Jauhojärvi (sd) nosti aluevaltuuston kokouksessa esille Laphan henkilöstön korkeat sairauspoissaolot, joista aiheutuu vuosittain merkittävä kustannuserä. joulukuuta 2025 6 // Laphan valtuusto nuiji ensi vuoden asiakasmaksut pöytään Jaakko Peltomaa Lapin hyvinvointialueen valtuusto nuiji maanantaina pöytään ensi vuoden sosiaalija terveydenhuollon asiakasmaksuhinnaston vuodelle 2026. Niinsanottu vessapaperimaksu poistettiin yksimielisesti Laphan asiakasmaksuista ensi vuodelta. Kun vammaispalveluiden käyttäjät ja vammaisten omaiset alkoivat ottaa yhteyttä, niin päättäjille selvisi mitä on tullut päätettyä. Eiköhän tuon maksun voisi ottaa pois tuolta ja esitänkin sen poistamista, totesi Koskiniemi. Peräänkuulutan inhimillisyyttä ja tasavertaisuutta. Lapin kunnilla on erilaiset tilanteet ja myöskin eri näkemyksiä tähän vuokra-asiaan. Inarissa näitä ovat Ivalon terveyskeskus, Ivalon terveyskeskuksen vuodeosasto, Kaamostien kehitysvammaisten ryhmäkoti, Männikön palvelukoti ja Koivikon palvelutalo. Päätös olla menemättä voi olla periaatteellinen tai taloudellinen. Kerättären mukaan vessaperimaksusta ei voi tulla ”montaa tonnia”, kun miettii, ettei työtoiminnassa käyviä vammaisiakaan ole maakunnassa mahdottomasti. Myös sosiaalijohtaja Liisa Niiranen myönsi, että maksukaton täyttymisen seuraaminen tuottaa haasteita osalle asiakkaista. – Jos alkaa tulla sellainen henki, ettei lähdetä työtoimintaan tai päivätoimintaan, jos se koetaan hankalaksi tai taloudellisesti mahdottomaksi, niin hinta voi tulla paljon kalliimmaksi. – Yksi euro ja enintään 20 euroa kuukaudessa on ehdottomasti liikaa tälle kohderyhmälle. Koskiniemen esitys sai laajaa kannatusta. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvat eivät maksa euron vessapaperirahaa, sanoi aluevaltuutettu Olsen keskustelun aikana ja painotti vielä, että vammaisten toimintaa ja heidän itsenäistä selviytymistä täytyy arvostaa ja tukea. Inarin kunta ja Lapha neuvottelevat toimitilojen käytöstä ja vuokrauksesta. Jauhojärven mukaan perinteisesti ongelmiin on vastattu hokemalla ”lisää koulutusta esimiehille”, mutta hän sanoi etteivät hokemat auta, jos pelimerkit ja resurssit puuttuvat. Huolestuttaa henkilöt, ovat toimeentulotuen rajoilla, niin kuinka maksut sitten vaikuttavat hoidon hakemiseen, pohdiskeli aluevaltuutettu Olsen
joulukuuta 2025 // 7 LAATULAHJAT SPORTIASTA! LAATULAHJAT SPORTIASTA! Ivalontie 8 Ivalo puh. Etu vain sovelluksesta. 016 661 122 | maalikonekota@maalikonekota.fi Palvelemme ma-pe 8-17.30, la 9-14 Vilma Hz MERINOPAITA 79 95 69 95 19 19 95 95 2 paria OLGA FLEECE PAITA RUSA SUKAT 49 90 BOXERIT 34 95 3 KPL PYJAMAHOUSUT flanelli 39 95 COLLEGEHOUSUT 39 39 95 95 VETOKETJUHUPPARI 59 59 95 95 2 KPL Vilma high waist HOUSUT MERINO OLGA FLEECE OLGA FLEECE HOUSUT HOUSUT 49 90 34 95 PITKÄHIHAINEN PAITA HINNAT VOIMASSA TO-SU 18.-26.12. Inarilainen // Keskiviikkona 17. ELLEI TOISIN MAINITA. Ilman Plussa-korttia 7,75-7,99 pkt (15,98-19,38/kg) 3 95 Plussa-etu -45 % Ilman Plussa-korttia 3,15 kpl (18,53/kg) Plussa-etu -20 % 10.Aino JÄÄTELÖT 850-900 ml (3,70-3,92/l) Rajoitus 1 erä/talous Ilman Plussa-korttia 6,15 kpl (6,83-7,24/l) HERKKUTORILTA SAATAVILLA MEILLÄ PAISTETTU JA SIIVUTETTU KINKKU 19 90 kg 19 90 kg 39 95 kg RAPUSALAATTI KEITTIÖN OMA KARPALO-ROSMARIINI JOULUSILLI ERILAISIA GRAAVEJA ALKAEN METSÄSIENISALAATTI 24 95 kg 23 95 kg TTervetuloa jouluostoksille K-Supermarket Ivaloon! ervetuloa jouluostoksille K-Supermarket Ivaloon! Plussa-etu -48-50 % 3 kpl 21 90 kg. TAVALLISTA PAREMPI JOULUKAUPPA TUORE LOHIFILEE C-leikattu, vakuumipakattu, kasvatettu, Norja Rajoitus 2 fileetä/talous Valio AURA SINIHOMEJUUSTOPALA 170 g (14,71/kg) 5.Rajoitus 2 rs/asiakas. Ilman aktivointia ja Plussa-korttia 2,09-2,25 rs (10,45-11,25/kg) -52-55 % 2 kpl Löfbergs SUODATINTAI PAPUKAHVIT 400-500 g (7,98-9,98/kg) Ei Next Generation, Reilu kauppa eikä Espresso Rajoitus 2 pkt/talous 3 99 pkt 9 95 kg HK NAUTAVILJAPOSSU JAUHELIHA 1 KG Rajoitus 2 pkt/talous 2 rs 6 99 pkt AKTIVOI VIIKON MOBIILIETU! ERÄ ERÄ VIHREÄ JA TUMMA RYPÄLE 500 g (3,95/kg) Brasilia/Namibia/Etelä-Afrikka RUODOTON Mobiilietu voimassa 15.-24.12.2025. I V A L O Ivalontie 17, 99800 Inari p. 020 757 0570 Palvelemme MA-PE 7-22 LA-SU 8-22 ERÄ VOIMASSA PE-TI 19.-23.12. Tuotteita rajoitettu määrä. Crème Bonjour LEVITTEET 200 g 1.rs (5,00/kg) VOIMASSA TO-KE 18.-24.12
marraskuuta inarilaisia poronhoitajia ja luonnonsuojelijoita Helsingissä käydyssä palaverissa, jonka tarkoituksena oli välittää tietoa Kutturan oikotie-hankkeen vaikutuksista molempiin suuntiin ja samalla hakea yhteisiä näkemyksiä siitä miten hankkeessa tulee edetä. Sitä mietin tänä jouluna lie elämä lahja vai laina. Luonnonsuojelijat muistuttivat ettei se voi olla minkään yksityisen tahon, kuten esim. Toimitus valitsee parhaat viestit julkaistavaksi seuraavassa lehdessä. Puolustusvoimat on viestinyt tien tarpeellisuuden myös Lapin liiton laatimassa Lapin liikennestrategiassa 2050. uusien tielinjausten kautta. Lukijan kuva Kuvassa Beaivvádat ja Tinja Myllykangas. Todettiin että Peurasuvannon ja Kiistalan välillä oleva valmis väylä on Ivalosta matkustaen 10 km lyhyempi kuin Kutturan läpi suunniteltu väylä. 040 865 3916 Liitä mukaan nimimerkkisi. Erämaalain poikkeuspykälä mahdollistaa Hammastunturin erämaan halki kulkevan tien yleisen edun nimissä. Painaako jokin asia mieltäsi. Tielinjan tarkempia vaatimuksia ei ole vielä määritelty ja niistä keskustellaan hankkeen edetessä. Puolustusvoimien edustajat insinöörieversti Mika Karppinen sekä komentaja Jarkko Källi muistuttivat sotilaallisen liikkuvuuden kehitystarpeista mm. Saamme kaikki nauttia lumesta ja talvesta. Ota osaa Mitkä asiat ovat Inarissa ja Utsjoella hyvin – entä huonosti. Maanantai 22.12. Perjantai 19.12. Lukijan runo. joulukuuta 2025 8 // MIELIPIDE Nimipäivät Keskiviikko 17.12. Kirjoituksia voi lähettää sähköpostitse toimitus@inarilainen.fi Utsjoella on alkanut kaamos. Jouluna 2025 Mitä kaikkea olen kokenut, mitä saanut elämääni, Sitä mietin tänä jouluna kun juhlin syntymääni jälkeen Jeesus-lapsosen, parin päivän päästä, on oljet siitä merkkinä, myös tähdet taivaan herkkinä ne valoansa säästää. Hän myös peräsi saamelaisen poronhoidon asemaa tilanteessa, jossa valtion asettama Saamelaisten totuusja sovintokomissio on julistamassa työnsä tulosta joulukuun alkupuolella. Lisäksi hän totesi, että jos tieväylästä tulee yleinen tie, niin sitä ei voisi siinä tapauksessa sulkea liikenteeltä puomilla vain Puolustusvoimien käyttöön. He toivat esille, että Puolustusvoimilla on sotilaallisen maanpuolustuksen ja huoltovarmuuden näkökulmista tarve itä-länsisuuntaiseen kulkuväylään ns. Sunnuntai 21.12. Kirj. Hannu Musakka 09.12.2025 Synt. Ja miten tästä eteenpäin saan elää kenties tovin Muistaen Jeesus-lapsosen Siit’ kiitän Häntä kovin. KORINNA KORSSSTRÖM-MAGGA Skápma Beaivvádat Tinja Myllykangas Kaamoksessa keskelle Inariin muutti Pallaksen Auringonpaiste, Curly hevonen, joka on syntyjäänkin Lapin poikia. Näkkäläjärvi ja kutturalainen Korinna Korsström-Magga esittivät jo olemassaolevia vaihtoehtoisia reittejä käytettäviksi uuden tieväylän asemasta. Ivalossa on alkanut kaamos. Kutturan tien alueella. Toimitus voi tarvittaessa muokata tekstiä. Sopimattomia viestejä ei julkaista. Lauantai 20.12. Inarilainen // Keskiviikkona 17. Aurinko nousee seuraavan kerran 9.1.2026 Osallistu keskusteluun. matkailuyrityksen etu. Lapin kauneus lumoaa parhaillaan lumen kiedottua kaiken valkeaan huurteeseen. Mun Jeesukseni, vertainen Hän kaikille on täällä Ja enkelinsä turvaksein saan Taivaan Isält’ matkallein ain’ lauluihin maan päällä. Silta on ns. Vesa Luhta Sana on vapaa Kutturan siltaa pitkin ajetaan Kutturan kylään. Curly hevoset ovat sukua mustangeille, niiden kihara karva on omiaan elämään täällä pohjoisessa. Aapo, Rami, (Aappo) Ábo, Ápparan, Ábrrán, Áppá, Áppo Iiro, Iikka, Iisakki, (Isko) Issát, Iisku, Iiggá Benjamin, Kerkko Benne, Benjáme Tomi, Tuomas, Tommi, (Tuomo) Duomis, Duommá Raafael Ráffo Noel, Senni Giste Auringon nousut ja laskut Viikon ajatus Usko omiin kykyihisi ja maailma avautuu. Kirkkoon suuntaan matkani ja siellä kuulen yhä, kun seimeen syntyi lapsonen. Nyt minä poika, aikuinen herkistyn arki, pyhä. Ansaitseeko joku kehuja. Raakel Ráhkel Torstai 18.12. Kommentoi ja keskustele – anna äänesi kuulua inarilainen.fi Kutturan oikotie-hankkeesta uutta, mutta ei mitään hyvää tietoa Puolustusvoimilta Puolustusvoimien edustajat tapasivat 20. Kommentoi juttuja, anna palautetta ja vaihda ajatuksia muiden lukijoiden kanssa. Sallivaaran paliskunnan poroisäntä Iisko Näkkäläjärvi toi esiin huolen miten Kutturan oikotie vaikuttaisi paliskunnan laidunmaiden käyttöön ja piti tulevaisuudenkuvaa sitä kautta katastrofaalisena. 27.12.1945 Runo on oman 80-vuotisen elämäntaipaleeni kunniaksi. Vuos’kymmenien perästä eikä ikä vielä paina. Tiistai 23.12. pioneerisilta, joka sodan tai muun kriisin tullen voidaan purkaa ja siirtää jonnekin muualle missä siltaa äkillisesti tarvittaisiin vesistön ylitykseen. Luonnonsuojelijat ja poronhoitajat olivat huolissaan Levin ja Saariselän matkailijoiden määrän kautta lisääntyvästä liikenteestä, joka uuden yleisen tien kautta tuhoaisi alueen luontoarvot ja erämaan rauhan, sekä mahdollisuudesta sijoittaa väylään lisäksi moottorikelkkareitti. Aurinko nousee seuraavan kerran 17.1.2026
Riikalahtihan se oli yksi paikka, missä aina oli joku koppelolainen nuottaamassa. Talvinuottausvarusteisiin kuuluu myös tulireki. – Sitä nuottausta jatkuu niin pitkään kuin jäälle vain pääsee. – Kerran vain nousi niin kova tuuli kesken kaiken, että minä ajattelin, että mitenhän tässä käy, kun olen yksin touhuamassa. Nykymaailmassahan se on tämä verkkokalastus vasta tullut tässä laajuudessa. Inarijärvellä operoi reilut parisenkymmentä ykkösluokan kaupallista kalastajaa. Talvinuottaus Juhalla jatkuukin sitten niin pitkälle kuin kelejä riittää. päivä 70 vuotta. – Siikahan se on aina elättänyt tämän perän kalastajat. – Olen minä jäitä käynyt jo kattelemassa. Vehkeet on laitettu kuntoon ja tammikuulle se aina menee, että sinne kerkiää. – Voi käydä niin, että nuotta kohmettuu eikä enää pyöri siihen rummulle. Ja mukavahan siinä on joskus makkaratkin paistaa. JUHA HUOMAUTTAA, että hänen lapsuudessaan verkkohommaa ei koppelolaisilla oikein edes ollut. Juha on Inarijärven talvinuottauksen veteraaneja. – Viime talvena muikun tulo oli huonoa, en tiedä, mikä oli syynä. Melko yksinäistä puuhaahan se on tuo verkkohomma. Siika on aina ollut Inarijärven tärkein myyntikala. Juha arvelee, että ehkä järvelle mahtuisi muutama enemmänkin, mutta tuskinpa määrä tuosta kauheasti paisuu. Hän toivoo, että tammikuussa pakkanen ei menisi kovin paljon yli 20 asteen. Ja aivan hyvälaatuista tuo siika näyttää olevan mitä järvestä nousee. – Sehän oli nuotat ja siikapesät. Juuri silloin sattui yksi poromies ajamaan siihen kelkalla ja minä sanoin, että nyt aukes sulle työpaikka, niin että alappa kaveriksi nuottaamaan. Sehän ei sinänsä haittaa, että ne hauet vattat oli muikkua täynnä. Nyt on semmoiset merkit, että muikkua saattaisi tulla ihan hyvästikin. Hauki oli uinut muikun perässä syönnille ja muikkua pitäisi nyt olla. päivän jälkeen, kun jokisuulta loppuu rauhoitus, joten tammikuuhan se on sitten vääjäämättä. Inarilainen // Keskiviikkona 17. Sitäkin on viime vuosina saanut jännittää, että tuleeko niitä jäitä vai ei. ”Inarijärvi on työmaana rankka, jos sieltä meinaa leipänsä ottaa” JAAKKO PELTOMAA. Se ei ole aina kuuden tunnin työpäivä, vaan voi venähtää 12-tuntiseksikin, jos vaikka uitto epäonnistuu tai joku köysi katkeaa. Ilmastomuutos on lisännyt haukikantaa Lapin vesistöissä ja Juha sanoo, että näkeehän tuon Inarijärvelläkin aivan selvästi, että hauki on lisääntynyt joka paikassa. TALVINUOTANVEDOSSA ON hyvä olla kaveri tai parikin apua, mutta muutaman kerran Juha on nuotannut yksinkin. Tekniikka helpottaa nykyään ammattikalastajien työtä, mutta kyllä se tuo Inarijärvi kuitenkin aika rankka on työmaana, jos sieltä meinaa leipänsä ottaa. Kun jäät lähtevät Inarilta, niin aloittaa Juha Kyrö Inarilla rysäpyynnin. Se on siinä se suurin ongelma, kun kauhia pakkanen on. JUHA KYRÖ täyttää joulukuun 28. Siihenhän kerkiää paleltua, jos ei ole tulia. Jatkuu seuraavalla sivulla Kunhan tammikuu koittaa, laittaa Juha nuottareen kelkan perään ja siitä alkaa talvinuottakausi, jota jatkuu niin kauan kuin kelejä riittää. Rysäpyyntiä jatkuu kolmisen viikkoa ja se loppuu juhannuksen alla. Kahvi kulkee nykyisin matkassa paremminkin termospullossa. Tai eihän sinne saisi mennäkään kuin joulukuun 15. Kun syksyllä irrottelin haukia verkoista ja kattelin mitä ne on syöneet, niin nehän oli täynnä muikkua. – Nyt on onneksi aika hyvät jäät. Nyt on monesti niin, että Ukonjärvikin lainehtii sulana vielä loka-marraskuun vaihteessa. Kerrankin päivän aikana jää ehti sulaa niin paljon, että kun Ruottukan suusta lähin tulemaan, niin jäät notkui lähellä rantaa. Miehen ei enää olisi pakko touhuta Inarijärvellä kaupallisena kalastajana, mutta kun terveyttä riittää ja mielenkiintoa, niin ei hän vielä malta olla pois järveltä. Minä ajattelin, että jos tämä nyt uppoaa, niin ei se onneksi pohjaan mene, vaan jää siihen. Peltosen Jorma muisteli, että ennen vanhaan marraskuun alussa ajeltiin Fergusonilla Ukonjärven jäällä ja laiteltiin juomuksia. – Ja juhannuksen jälkeen alkaa verkkokalastuskausi ja sitä jatkuu niin kauan kuin järvelle vain veneellä pääsee. Muikkukanta ei hauen syömisellä lopu ja pittäähän hauen välillä sulatellakin sitä saalistaan. Kyllähän se nimenomaan nuotta oli koppelolaisten pyydys ja jokaisella oli ne omat apajapaikat. joulukuuta 2025 // 9 Jaakko Peltomaa Tammikuinen talvinuottaushan se on jo koppelolaisen Juha Kyrön mielessä. Kelluntahaalarit vain päälle ja sitten lähdetään. Hän on tunnettu siitä, että hän on kehitellyt hyviä teknisiä niksejä talvinuottausta helpottamaan, ja tarvittaessa tekniikka on apuna siinä, että nuottaus onnistuu jopa yksin. Kova pakkanen on ammattikalastajalle pukeutumiskysymys, mutta tulipalopakkasilla vehkeet alkavat kohmettua koppuraksi. Hän nuottaa muikkua Ivalojokisuulta ja Nanguvuonolta. – Sanotaanko näin, että siellä kyllä jyvät erottuu akanoista. – Joskus pitää pari tuntia odottaa ennen kuin nuotta tulee
Kiril Sergejeffin virallinen selitys taisi olla, että se pääsi vahingossa järveen Inarin kalanviljelylaitokselta. Hän tuumailee, että loppujen lopuksihan ei Inarilla mitään roskakalaa olekaan. Juha muistaa, kuinka Koppelon isännät suolasivat kalat vaneripyttyihin. – Selkä oli joskus vähän kipeä, mutta eihän sitä nuori mies osannut valittaa, kun oli kuntoa siihen aikaan. – Onhan joesta varmasti ennen sotia kalastettu vaikka kuinka, kun oli pakko saada ruokaa kaikella lailla. Seuraava moottori oli Bernard. Sitten kun menin koulhun syksyllä, niin sai sitä hävetä niitä käsiä, kun känsiä oli joka paikka täynnä. Ammattikalastaja sai siitä leipää, ja kovastihan nuo uistattelijatkin tykkäsivät, kun iso harmaanieriä pisti kampoihin siiman päässä. – Muistan hyvin sen Sergejeffin Kirilin, Inarin kunnan kalatalousneuvojan. Eihän se Häyrysen kauppa ollut koolla pilattu, mutta sieltä sai kaikkea veneistä lähtien. Sitten tutkijat päättivät lopettaa harmaanieriän istutukset ja tänä päivänä se kala on kadonnut järvestä jo tyystin. Ja vaikka se kuinka olisi Inarijärven puhtaan veden haukea, niin onhan sitä haukea etelässäkin järvet täynnä. – Kyllähän Ivalojokivarressa tiijetään, että haukifile on syötävä, kun sen pannulla voissa paistahuttaa. Hän oli Petsamosta joutunut sotien jälkeen tyhjä resuinen reppu selässä Perämeren rantaan. Kylmäboksissa saattoi olla joku makkarapaketti, mutta ei siellä oikein lihaa voinut kesäisin kuljetella. MUIKKU ON aikoinaan päässyt Inarijärveen vahingossa. Mutta Perämereltä Kirili kuitenkin taivalsi tänne Inarijärven rannoille. Mulla oli semmoinen iso Mobiran matkapuhelin ja se yhtäkkiä pirahtaa siinä veneessä. JUHA KYRÖ. – Kalat myytiin Taka-Lappiin ja monesti Häyrysen Erkillekin. Siellä jyvät erottuu akanoista, naurahtaa Juha. Siellähän sitä oltiin kesäisin. Pelastusliivien käytön kanssa olimme hyvinkin tarkkoja ja se meni lapsilla ihan selkäytimeen. Eihän siitä tulisi mitään. – Meilläkin on keitelty pikku ahventa reeskojen kanssa kattilassa. Sitä kun punnittee satojatuhansia kiloa puita vuosien varrella, niin jalat menee melko lengoiksi. Hänkin starttasi Metsähallituksen Transitin aamulla käyntiin Koppelossa ja napsi sen matkan varrelta työkavereita täyteen. Mutta ehkä siinä oli jo minun aikana niin kovia rauhoituksia ja sen verran valvontaakin, että ei siinä hirveästi Koppelon suunnalla verkoteltu. Jos niitä alat käsin nytsömhän, niin ei tule mitään, on se niin itaraa hommaa. Asko kysyy, että minä kuulemma osaan metsurin hommat ja tulisinko heille töihin. Sitähän oli silloin veneessä kalaa tarjolla päivästä toiseen. Olihan se joskus kesällä taiteilemista sen kalansaaliin kanssa. Ja toisaalta eihän se jokisiika niin rapiaa olekaan, kun se kutee, niin senkin takia se säästyi. Jos Juha Kyrön pyydykseen ui taimen taikka rautu, niin ei näitä vähäisiä punalihaisia kannata myyntiin tarjota. Sehän oli maamoottoriksi tehty se Bernard ja kylläpä siitä lähti sitä pauketta. Jo Hokkanen sanoi aikanaan, että harmaanieriä on hyvä kala ja lisäksi kaikista puhtain kala. Sitten kun tultiin kotia, niin poika kömpii kamarista olohuoneeseen ja sannoo, että hällä ei olekhan pelastusliiviä. Me sanoimme, että kyllä sitä täällä maalla pärjää ilmankin. – Purjeveneelläkö siellä ammattikalastajat sitten kulkisi kuin ennen vanhaan. Juha on aikoinaan työskennellyt myös metsurina ja ihan hyvät muistot hänellä on metsätyömiehen ammatistakin. En tiedä, oliko se parempi, mutta äänet ainakin vain parani. Inarilainen // Keskiviikkona 17. Juhan muistikuvissa isä on aina lähdössä kalareissulle Inarille. Juha ihmettelee, kuinka suuri työllistäjä Metsähallitus silloin olikin. Haukea tulee niin paljon markkinoille, että hinta ei kovin korkealle nouse. Verkot on kalhimpia kuin se hauesta saatava hinta. Ahvenkantakin on Inarijärvessä lisääntynyt, mutta sen pyyntiin kannattaa keskittyä katiskoilla. Sitä Juha harmittelee, että harmaanieriän istutus Inarijärveen lopetettiin aikoinaan. – Niitä selityksiä, miksi muikku on Inarijärveen päässyt, on monia. – Hyvällä lapset ovat niitä aikoja muistelleet, mutta ainoa on, että muikkua he eivät oikein tahdo syödä tänä päivänäkään. Muikku on kuitenkin siitä mukava tulokaskala, että siitä ei ole Inarijärvessä mitään haittaa, vaan päinvastoin vain hyötyä. Sirpa kokkaili ja lapset pelasi alahytässä pienellä tv-ruudulla Nintendo-pelejä. Sitten on otettu ahvenelta selkäruoto pois ja annettu koirille. – Sehän oli tuo iso Jenni-vene kuin toinen koti. joulukuuta 2025 10 // Jatkuu edelliseltä sivulta – Onhan se lisääntynyt yli puolella. Se oli vielä pikkuisen sitäkin aikaa, että perämoottoriakin vähän säästettiin, ettei polttoainetta kulu. Hän oli tilannut kaksi tonkkaa siian poikasia, mutta ne olivatkin muikkuja. Minä huusin Matille lälläriin, että lähden aamulla Metsähallitukselle töihin. Juha Kyrö on syntyperäisenä koppelolaisena kasvanut Inarijärven kalastukseen. Kun ei mitään muuta säilytystapaa ollut, niin kalat lyötiin välittömästi suolaan ja painot päälle. – Minä sanoin, että sehän kyllä soppii ja siinä sovittiin, että pesti alkaa seuraavana aamuna. – Kyllähän sitä sai airoissa nitkutella. – Hauki on ainoa kala, jolle ei muut kalat voi mitään. Hän arvelee, että ei tuollaista puistoa taida ihan heti tulla, mutta jos tulisi, niin sitten olisi mukava tietää, että mitä siellä saa tehdä. Siellä oli tarkoitus jatkaa merikalastajan uraa, jonka hän oli poikasena Jäämeren rannalla aloittanut. – Jotakin lystiä pittää olla ittelläkin ja siksi me syömme itte taimenet ja raudut... Aika lailla samantien minä lähdinkin ajelemaan Koppeloa kohti. Ivalojoessa ei hänen lapsuudessaan oikein kalasteltu tosimielessä. Ja aggregaatti jyskyttäisi veneessä ja antaisi virtaa painepesurille, pakastearkuille ja muille. Kyllähän haukeakin ostetaan, mutta siialla on kunnon hinta, sanoo Juha. Nykyaikana puhutaan siitä, että hauki on hyvä ruokakala ja sillä on hyvä menekki, mutta kokenut ammattikalastaja hymähtelee, että ei sen varassa pysty inarilainen kalastaja elämään. Juhan lapsuus oli jo sitä aikaa, etteivät koppelolaiset soutamalla Inarijärvelle kulkeneet. Minä vastaan ja siellähän on Metsähallituksen työnjohtaja Tanhuan Asko. Leivon Kalle oli puhunut Askolle, että Koppelossa olisi mies, jolta metsurin hommat onnistuisi. Harmaanieriää kun perkkasi, niin olipa sillä aina niin paksut kyljet. Koppelolaiset kuitenkin kuulivat, kuinka Kiril Varttasaaren kämpän pöydällä selosti, että ne muikut lähtivät uimaan Ivalon sillan pielestä. Kun nyt rautua perkaa keittokalaksi, niin sillä on kyljet ohkaiset kuin kärpäsen siivet, vaikka lentoon lähtisi. – Nyt tullee haukia verkoista niin, että saa olla puukko hamphaissa valmiina, että saat ne irti. Hän oli semmoinen vakava äijä ja minusta aika tietopuolinen. JUHA SANOO , että hyvin harmaanieriä mahtui olemaan Inarijärvessä ja siitä oli iloa kaikille. Hän ei ollut vielä koulussakaan, kun oli keskimoottorin kyydissä, jolla puksuteltiin Inarijärven nuottapaikoille. – Eipä ne tutkijat ole koskaan ammattikalastajia olleet, joten ei he uskoneet, että sehän on aivan mahtava kala meille. – Se oli troolibuumin loppuaikaa, kun Ropposen Matin kanssa Kessivuonossa nuotattiin. – Inarin rautu on paras soppakala, kun siihen vain laittaa sipulia ja pippuria. Keskustelua Inarijärven kansallispuistosta Juha ei ole kovin vakavasti ottanut. Myöhemmin kyllä se metsurin ammatti tuntui jaloissa ja minultakin on molemmat polvet leikattu. – Tietenkin sitä kalaa tuotiin kotiakin ja sitten syötiin kalaa ja pottua ja muutheemmaksi pottua ja kallaa... Perillä kuitenkin piti soutaa, kun nuottahommat alkoivat, ihan tarpeeksi. – Se ensimmäinen moottori oli Wikström. Kiril oli kuulemma tuumaillut, että pittäähän se taimenelle ruokaa olla ja oli päästänyt muikut uimaan. Uistelijat tietenkin kulkisivat sähköperämoottoreilla. Mutta ammattikalastajan kannalta ei se hauen hinta ole hyvä. Juhalla ja Sirpalla on mukavia muistoja Inarijärven kalareissuilta siltä ajalta, kun lapset olivat pieniä. Me katottiin, että onko siellä muikkua ja kyllähän se niin oli, ettei sitä oikein enää ollut. Sitähän piti mennä ihan varta vasten johonkin luhikkoon auringonpaistheella mesomaan ja haukia pyytämään, jos niitä halusi. Koirille on annettu keitettyä ahventa ja haukeakin. Siihen aikaan oli lumisia talvia – Kyllähän Inarijärvi on aika rankka työmaa. – Yli sata ukkoahan tuolla kaateli puita metsässä. Hauelle ei mahda mikään muu mitään kuin verkko, mutta siinä pitäisi olla 24 langan verkot, että hauki toppaisi, ohuet silkkiverkot ei sitä pijätä. Matti ei pitänyt kiirettä, ja niin meni puoli tuntia, ja lälläristä kuului Matin ääni: -Jaaa... Semmoisilla koirilla karva oikein kiiltelee. Eläinlääkärit aina näkevät inarilaisista koirista sen, onko niille syötetty kalaa. – Kun taimen välillä loppui, niin sitten oli Inarijärveen istutettua saimaanlohta ja harmaanieriää. Kun lohi loppui, niin sitten oli sitä harmaanieriää. Mitäpä täällä oikein muuta olisi ollut tarjolla, jos ei metsätöitä siihen aikaan. – Siikahan se elättää meidät Inarijärven kalastajat. Ja sehän oli aivan korvaamaton työllistäjä. Ja uistattelijoitahan kansallispuistojärvellä varmasti riittäisi, sillä valtio haluaa uistelulupatuloja. Kun tuli parisataa kiloa siikaa, niin joskus ne vedessä vedettiin perkkuupaikalle ja vedessä ne perkattiinkin ja laitettiin samantien pyttyyn. Muuhun siitä ei ole. Eihän haukia ennen vanhaan tullut verkoista Inarilta. Parempi on viedä ne kotia ja varsinkin raudusta Sirpa-vaimo keittelee aina makiat keitot. – Nuotan perässä on joskus oikein paljon ihan olematonta ahvenen poikasta, mutta sillähän ei tehe mithän. Sehän se on metsurin ammattitauti
Metsällä kulkeminen on hyvää vastapainoa kalastukselle. – SE VÄTSÄRIN maasto on niin pirullista kivikkoa, että se on jättänyt jälkensä. – Kylän lapset pelasivat lentopalloa ja meillä oli korkeushyppytelineet ja kaiken maailman urheilujutut. Myös karhunpyynti on miehen lempiharrastuksia, vaikka nykyisin kuulemma tuleekin käveltyä vähemmän, kun jalat ovat niin kuluneet Vätsärin kivikoissa. JUHAN LAPSUUDESSA Koppelon koulu ja koko kylä olikin lapsia täynnä. Karhu ajattelee, että se niillä isoilla kynsillään pääsee kivikossa painelemaan pakoon koiralta ja vaikka keltä. Se on niin verissä hänellä, että mies näkee välillä untakin Nammijärven ja Vätsärin karhuista. – Kyllähän Inarijärvi on aika rankka työmaa. Inarin kunta täyttää 150 vuotta ensi vuonna. Kyllä sitä joskus, jos sattuu näkemään vaikka vanhan kyläpäällikön Juhon Pirjon, niin kyllä me kaiholla muistelemme sitä vanhaa aikaa ja sen aikaisen kyläyhdistyksen kotoisia juttuja. – Oli ajettava palsta jälkiä täyteen. Siellä jyvät erottuu akanoista, naurahtaa Juha. Terho osasi olla meidän pojankurikoiden kanssa, ja välistä hän antoi minullekin tukkapöllyä. – Ei tuo tunnu missään. Sitten siellä oli helppo kävellä lumikengillä. Eikä miestä nähdä oikein pilkkimässäkään, vaikkakin kerran kevättalven aikana pitää aina kuulemma tehdä hupireissu Surnun perälle. Oiva oli itsekin kova karhumies ja hänellä oli vankka kokemus myös karhun kevätpyynnistä. Etenkin karhunpyynti on ollut Juhan mielihommaa. Sehän oli lystiä hommaa. Terhosta on ihan hyvät muistot, ei ole pahaa sanaa hänestä. – Maisema oli silloin auki, mutta nyt on joka paikka pusikoinut ja metsittynyt. Kesäaikana kalastaja istuu paljon veneessä, joten hirvija karhumetsällä saa sitten vetreyttää jalkojaan. Karhunkallot uunin päällä kertovat mikä on talon isännän mieliharrastus. Eihän siinä mitään, mutta kun se oli juuri sitä paikkaa, mihin aikoinaan on yksi mies hukkunut ja sinne jäänyt. Koulua Juha kävi aikoinaan Koppelossa ja hänen opettajansa oli Terho Ropponen. Juha Kyrön vakituisiin harrastuksiin kuuluu ehdottomasti hirvenpyynti. Vielä kun malttaisi olla ajamatta kelkalla juomuksien väliä, niin saisi vielä enemmän kuntoilua. – Magga Siirikin siellä oli, mutta Terho oli minun opettaja, eikä kukaan muu. Se on minun kokemus karhuista, että kivikoissa ne elää ja sieltä niitä kannattaa hakea. Ja onhan se tämä kylän asujaimistokin muuttunut. Jos opettajalta joskus sai tukkapöllyä, niin sehän ei haitannut, koska kotona sitä sai lisää, hän naurahtaa. Hän oli niitä oikeita vanhan kansan opettajia. – MINÄKIN EHDIN hiihdellä täyttä päätä karhun kevätpyynnissä. Juha käy tervehtimässä mettäkaveriaan Kero-koiraa. Inarin historian tekijät -sarjassa haastatellaan inarilaisia ihmisiä, jotka ovat jättäneet jäljen 150-vuotiaaseen Inarin kuntaan. Puolakan Oiva oli aikanaan Juhalla nylkymestarina ja hän nylki kaikki Juhan kaatamat karhut. Uunin on muurannut kuuluisa muurarimestari Supru. – Sitä on tuota ommaa porukkaakin sen verran, että talo täyttyy eikä siinä kuule kellon naksutusta seinällä. Joskus moottorisaha otti kipinää, kun terä iski lumikenkiin, ja saattoi tulla uusien lumikenkien osto. Ennen vanhaan kaikki me tunsimme toisemme ja suurin osa oli jollakin tavalla sukuakin toisilleen pitkin jokivartta. Minusta tuntuu ihan samalta kuin 60-vuotiaana. Tosi paljon on muualta tulleita ja kaikki on jotenkin niin erilaista. Juhlia vietetään omalla porukalla perhepiirissä. JAAKKO PELTOMAA JAAKKO PELTOMAA. joulukuuta 2025 // 11 ja Juhakin vei työmaalle oman moottorikelkkansa, jolla edellispäivänä poletti jäljet palstalle. Inarilainen // Keskiviikkona 17. Ja siinä saikin tosissaan hiihtää, jos karhu päätti lähteä lipettiin. – Kuntosalilla ei ole vielä tarvinnut käydä, sen verran paljon tuota liikkumista tulee luonnostaan, niin metällä kuin kalahommissakin. Nyt sitä vasta ei auta jäähä sohvan pohjalle istumaan, muutenhan se on menoa ja siihen sitä sitten köntistyy, hän sanoo. JUHA KYRÖ saavuttaa 70 vuoden merkkipaalun 28.12. Koulun asuntolakin oli vielä toiminnassa ja siellä majoittui veskoniemeläisiä ja vähän muitakin satunnaisia lapsia sieltä ja täältä ympäri Inarin kuntaa. Se kun lähtee, niin siinä saa hiihtää perässä aina Venäjän rajalle asti. Ehkä jalka nousee pikkuisen hitaammin, mutta liikekannallahan tässä täytyy olla koko ajan. Meillähän oli oikein oma urheiluseurakin, Koppelon Veto eli KoVe. – Aurinkolasit tuli kerran muuten nuotan matkassa Nanguvuonolta. Sarja käynnistyy jo tämän vuoden puolella. Toivottavasti ei tule joskus loput miehestä perässä, hän tuumailee. Sen verran Juha saa tosissaan kalastaa työkseen, että uistatteluhommiin hän ei tunne mitään vetoa. Juha tuumailee, että aivan erinäköinenhän kylä oli hänen lapsuudessaan
www.hannualeniusoy.fi/ Täydenpalvelun talo henkilöautoille ja raskaalle kalustolle merkkiin ja vuosimalliin katsomatta! Rakennusja remonttityöt Rakennuspeltityöt Perttu Kiuru, Ivalo 0400 777 459 perttu.kiuru@saunalahti.fi Rakennusja remonttityöt Rakennuspeltityöt Perttu Kiuru, Ivalo 0400 777 459 perttu.kiuru@saunalahti.fi Rakennusja remonttityöt Rakennuspeltityöt Perttu Kiuru, Ivalo 0400 777 459 perttu.kiuru@saunalahti.fi Porontie 20, 99800 Ivalo hygikyyti@gmail.com p. Piiskuntie 1, 99800 Ivalo | 050 5599 819 Ivalo Jäämerentie 18, Sodankylä | 050 5599 817 info@mainoslinja.fi | www.mainoslinja.fi Sodankylä OSA HILLA GROUPIA Varatuomari Jaakko Tapala Hoidan oikeudellisia toimeksiantoja Inarissa. 016 662 800 Päivystys P. 040 738 8916 020 743 3940 Myös kotija laitoskäyntejä Inarissa, Ivalossa ja Utsjoella Luotettavaa koneurakointia ja rakentamista Pohjois-Lapin alueella KONEURAKOINTI MAANRAKENNUS UUDISRAKENTAMINEN REMONTOINTI KIINTEISTÖHUOLTO ALIURAKOINTI 040-849 6528 info@samumannermaaoy.com www.samumannermaaoy.com OTA YHTEYTTÄ JA PYYDÄ TARJOUS! HAMMASLÄÄKÄRI Yrjö Mäkiö P. 016 662 120 info@ylalapinlvi.fi • LVI-URAKOINTI • HUOLTO JA ASENNUS • LVI-TARVIKEMYYNTI • REMONTOINTI JA SANEERAUS • UUDISRAKENTAMINEN • ILMANVAIHTOKANAVIEN PUHDISTUKSET JA SÄÄTÖTYÖT • ENERGIATODISTUKSET ivalonrakennus.lvi@gmail.com Tero Ojaniemi 044 282 4842 • Jari Penttinen 040 723 5326 www.ivalonrakennusjalvi.fi Toimimme Pohjois-Lapissa, mm. Katsastukset . IVALON RAKENNUS JA LVI Männiköntie 5, 99800 Ivalo p. Toimistoni sijaitsee Ivalossa sekä Helsingissä. joulukuuta 2025 12 // PALVELUHAKEMISTO Siellä missä tarvitaan, maalla sekä järvellä Toni Multasuo 041 311 9416 Siellä missä tarvitaan, maalla sekä järvellä • Asennusja huoltopalvelut • Urakointi, remontit ja tarvikemyynti • Kiinteistöhuolto TÄYDEN PALVELUN KODINKONELIIKE • Myynti ja asennus • Huolto ja korjaus P. 040 752 2940. 016 662 120 info@ylalapinlvi.fi IVALONTIE 4, Ivalo LVI-myymälä P. 040 707 3785 Sonja Birgitta Välitalo p. 0400 469 390 harri.halonen @ ehmp.fi Teen Ylä-Lapin alueella 40 vuoden kokemuksella rakennusvalvontaa ja kiinteistöjen kuntotarkastuksia Harri Halonen Rakennusinsinööri, RI Rakennustyön vanhempi valvoja, RAVS, Fise Keskuskauppakamarin auktorisoitu kuntotarkastaja (AKK) SE PAIKALLINEN TOIMIJA! . OTA YHTEYTTÄ! jaakko.tapala@tapala.fi • p. 0400 691 992 HALLITIE 13, IVALO MATERIAALIJA ASENNUSTAKUU YLÄ-LAPIN PELTI OY • SAUMATTOMAT VESIKOURUT • TIKKAAT • KATTOTURVATUOTTEET • RAKENNUSPELTITUOTTEET • PELTIKATTOASENNUKSET JA -MYYNTI TIMO POIKKIJÄRVI P. 040 188 9942 info@kiinteistovalitalo.fi Varaa maksuton suunnitteluaika! Rovaniemen Puustelli, Aittatie 1 p. TÖINEEN JA TARVIKKEINEEN. 0400 695 115 www.ylalapinlvi.fi TÄYDEN PALVELUN KODINKONELIIKE • Myynti ja asennus • Huolto ja korjaus P. 0400 695 115 www.yla-lapinlvi.fi Ivalontie 4 IVALO • Asennusja huoltopalvelut • Urakointi, remontit ja tarvikemyynti • Kiinteistöhuolto • LVI-urakointi • Tarvikemyynti LVI-myymälä P. Rengastyöt Hannu Alenius Oy . Ivalon, Inarin ja Saariselän alueella. • Kiinteistöriidat ja muut kiinteistöön liittyvät asiat • Normaalit lakipalvelut • Perheja perintöasiat • Edunvalvonta valtakirja . Nostopalvelut . 0400 691 992 HALLITIE 13, IVALO MATERIAALIJA ASENNUSTAKUU Mainostuotteet läheltäsi Mainonta · opastaminen · esillepano · markkinointi • Mainostarrat • Suurkuvat, banderollit • Opasteet, kyltit • Autoteippaukset • Ikkunateippaukset • Valomainokset • Kuvataulut • Tulosteet, lomakkeet • ja paljon muuta... 016 661 100 www.kaijankukka.com Hammasteknikkomestari Erikoishammasteknikko Jyrki Isojärvi VASTAANOTTO UTSJOELLA Ajanvaraukset p. P. TAKUUTYÖNÄ! Koko remontti Puustelli-rahoituksella. 010 277 7330 PUUSTELLISTA UUSI KEITTIÖ SUUNNITTELUSTA ASENNUKSEEN. Inarilainen // Keskiviikkona 17. 0400 477 206 / Tero info@hannualeniusoy.fi . 016 662 800 Päivystys P. Korjaamopalvelu . 0400 394 864 • VAIHTOLAVAT • NOSTURIPALVELUT • PYÖRÄKONE • PIHOJEN HARJAUKSET nuohoukset ylä-lapin alueella Henry Välitalo p. YLÄ-LAPIN PELTI OY • SAUMATTOMAT VESIKOURUT • TIKKAAT • KATTOTURVATUOTTEET • RAKENNUSPELTITUOTTEET • PELTIKATTOASENNUKSET JA -MYYNTI TIMO POIKKIJÄRVI P. 040 765 7338, 0400 948 667 pohjoislapinsahko@outlook.com IVALON KATTOPALVELU OY Kattoremontit Sadevesijärjestelmät Kattoturvatuotteet 040 758 6187 Jo 50 vuotta kukkakauppa hautaustoimisto Palvelemme ma–pe klo 9–17, la 9–14, muina aikoina sopimuksen mukaan Puh. Urakkatai tuntityönä. Kuljetuspalvelut . Peräsaajontie 13, 99800 IVALO 040 505 3890 / Hannu . 050 3259 445 • www.tapala.fi Pohjois-Lapin Sähkö Oy Kiinteistöjen sähkötyöt, antennija atkverkkoasennukset
Nuorisovaltuusto esitti liputuspaikoiksi kunnantaloa sekä mahdollisesti myös jokaisen koulun lipputankoa. Paikan päällä on mahdollisuus tuoda omat sukset maksuttomaan voiteluun, jotta sukset ovat varmasti iskussa keväthankia varten. Päivän aikana pääsee nauttimaan rennosta yhdessäolosta, kehittämään hiihtotaitoja, testaamaan välineitä, hörppäämään mehua ja herkuttelemaan sekä osallistumaan halutessaan myös hiihtokauden Juutua Cupin avauskisaan. Tiedossa on monenlaista mukavaa puuhaa. Sarjoja löytyy kaikille ikäluokille, kilpahiihtäjille ja harrastajille. Mukana on asiantuntijoita neuvomassa ja antamassa hyödyllisiä vinkkejä kaikenikäisille ja tasoisille hiihtäjille. KAUDEN ENSIMMÄINEN Juutua Cup avauskisa hiihdetään klo 12.00. Äänin 5-2 Utsjoella liputetaan jatkossa yhtenä päivänä kesäkuun lopulla sekä mahdollisen Utsjoen oman pride-tapahtuman yheydessä. Tiedustelut ja tilojen esittely puh. Tapahtumapäivän aikana on mahdollisuus myös testata hiihtovälineitä ja saada samalla vinkkejä sopivien varusteiden hankintaan. Inarin Yrityksen hiihtäjistä ainakin Jeremias Lipsanen tulee mukaan vauhdittamaan suksen luistoa. Utsjoen nuorisovaltuuston aloitetta pride-liputuksesta. Äänestyksen perusteella kunnanhallitus hyväksyi nuorisovaltuuston aloitteen. Aloitteessa todetaan, että pride-liputus on yksi keino, jolla Utsjoen mainetta takapajuisena kuntana voidaan parantaa. Toisen kerroksen tiloihin ala-aulasta uusi iso hissi ja portaikko. Pakkasraja Juutua Cup kilpailulle on -15 astetta, muu päivän ohjelma toteutetaan säässä kuin säässä, lupaavat järjestäjät. Toimi tiloja LVI-tarvikkeiden myynti ja asennus www.lviharju.fi | lviharju@gmail.com POHJOIS-LAPIN NUOHOUS HANNU PARVIAINEN 045 228 0608 Myös kelkkanuohoukset! www.pohjoislapinnuohous.com pohjoislapinnuohous@gmail.com Y-tunnus 2680496-3 ?Savuhormien ja tulisijojen nuohous ?ilmanvaihtokanavien nuohous ?tulisijaja hormitarkastukset ?hormisaneeraukset ?tulisijojen korjaukset ?kiukaiden ja kaminoiden asennukset Verhoiluja puutyö Kukkala Oy AMMATTITAITOA isältä pojalle jo 50 vuoden kokemuksella Verhoiluja puutyö Kukkala Oy Vasantie 4, 99800 Ivalo P. 040-546 6874 verhoomo.kukkala@elisanet.fi www.verhoilujapuutyokukkala.fi MEILTÄ MYÖS: • Puusepäntyöt • Rullaverhot • Sälekaihtimet Tututstu monipuoliseen kangasja verhovalikoimaamme! Suomen verhoilijamestareiden liiton jäsenliike Tutustu monipuoliseen kangasja verhovalikoimaamme! AMMATTITAITOA isältä pojalle jo 50 vuoden kokemuksella Verhoiluja puutyö Kukkala Oy Vasantie 4, 99800 Ivalo P. Kunnan hallintosäännön päivitys, luottamushenkilöiden palkkiosääntö ja henkilöstöohje hyväksyttiin. Tapahtumassa on mahdollisuus kehittää hiihtotaitoja, nauttia luonnosta, sekä tavata muita liikunnan harrastajia. Henkilöstöohjeessa määritellään myös etätyöohjeet: etätöitä voi tehdä enintään seitsemän päivää kuukaudessa. kerroksessa eri kokoisia myymälä-, liikeja toimistotiloja. Tapahtumapäivä on maksuton. Timo Rauhala sai presidentin myöntämän ansioristin Luonnonvarakeskus Inarin vesiviljelyasiantuntija Timo Rauhala (Ivalo) sai itsenäisyyspäivänä Suomen tasavallan presidentin myöntämän Suomen Leijonan ansioristin. 0500-505 300 Ivalon vanhassa postitalossa liikeja toimistotilaa. Hallinnoi tilauksiasi verkossa asiakaspalvelu.hillagroup. 040-546 6874 verhoomo.kukkala@elisanet.fi www.verhoilujapuutyokukkala.fi Keittiöt · Kalusteet · Remontointi · Verhoilu ja sisustus Puuja parkettilattioiden hionnat ja lakkaukset KIINTEISTÖHUOLTO LVI ASENNUS JA –URAKOINTI HIRSIRAKENTAMINEN ULKOMAALAUKSET REMONTTITYÖT P PO OH HJJO OIIS S--L LA AP PIIN N K KIIIIN NT TE EIIS ST TÖ ÖP PA AL LV VE EL LU UT T O OY Y OMISTAJAN JA VUOKRAAJAN KUMPPANI – IVALO, SAARISELKÄ, KIILOPÄÄ, INARI, NELLIM… Pidämme huolta kiinteistöistä ympäri vuoden ja vuorokauden VAIHTOSIIVOUKSET IKKUNOIDEN PESUT, SIIVOUKSET MÖKKIHUOLINTA METSÄJA PIHATYÖT MUUT PALVELUT JJoouunnii R Riieeppuullaa,, 00444455557755119977 jjaa M Maaiijjaa R Riieeppuullaa,, 00444455557755115500 S Säähhkkööppoossttii:: iinnffoo@ @llaappiinnkkiiiinntteeiissttooppaallvveelluutt..ffii w ww ww w..llaappiinnkkiiiinntteeiissttooppaallvveelluutt..ffii • KIINTEISTÖHUOLTO • LVI ASENNUS JA –URAKOINTI • HIRSIRAKENTAMINEN • ULKOMAALAUKSET • REMONTTITYÖT POHJOIS-LAPIN KIINTEISTÖPALVELUT OY Jouni Riepula, 044 557 5197 ja Maija Riepula, 044 557 5150 s.posti: info@lapinkiinteistopalvelut.fi www.lapinkiinteistopalvelut.fi OMISTAJAN JA VUOKRAAJAN KUMPPANI – IVALO, SAARISELKÄ, KIILOPÄÄ, INARI, NELLIM… Pidämme huolta kiinteistöistä ympäri vuoden ja vuorokauden • VAIHTOSIIVOUKSET • IKKUNOIDEN PESUT, SIIVOUKSET • MÖKKIHUOLINTA • METSÄJA PIHATYÖT • MUUT PALVELUT Ivalon Sähköasennus Oy Risto Kukkala Ammattitaidolla kaikki sähkötyöt 040 615 8985 risto.kukkala@gmail.com • SAUNAJA KYLPYHUONE REMONTIT • MYÖS MIKROSEMENTTIASENNUKSET! • SISÄTILAREMONTIT • SEKÄ MUUT RAKENNUSJA REMONTTITYÖT! Nopea toiminta – Hyvä palvelu – Kattava osaaminen • Rakennus urakointi • Kiinteistöhuolto • Kiinteistöpäivystys • Salaoja ja sadevesiremontit • Siivous työt /esmansiivous Marko :0442101193 rakennusnkh@outlook.com Essi : 045 1662166 Siivoustyöt p. Tapahtumassa on luvassa mukavaa ohjelmaa kaikenikäisille ja -tasoisille hiihtäjille, kaikille liikunnan ystäville ja SM-hiihtojen talkooväelle. Kunnan talousarvioesitys käytiin läpi, se hyväksyttiin ja esitetään kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Äänestyksessä esitystä vastaan äänestivät Mateusz Moilanen ja Sammol Lukkari. 044 210 1193 www.lapinpalvelut.fi, rakennusnkh@outlook.com Pride-liput salkoon myös Utsjoella Jaakko Peltomaa Utsjoen kunnanhallitus käsitteli kokouksessaan 2.12. Kehitysjohtajan virka laitetaan hakuun, kun nykyinen elinvoimajohtaja ei ota tarjottua virkaa vastaan. 044-3636 006 ja puh. Tervetuliaismehut nautitaan heti alkuun ja tapahtumaan virittäydytään voitelemalla lasten kisasuksia. Inarilainen // Keskiviikkona 17. Nuorisovaltuusto on valmis hankkimaan omasta määrärahastaan tarvittavat pride-liput, muta se kuitenkin toivoi, että kunta huolehtisi liputuksesta. Kodassa tunnelmoidaan tulen äärellä ja paistetaan tietenkin makkaraa. fi Tehdä lahjatilauksen ja tulostaa lahjakortin VOIT MUUN MUASSA SM-hiihdot Inari 2026 – Teematalven avaus pidetään Juutuanvaaran hiihtostadionilla Jaakko Peltomaa Teematalven avajaisia vietetään Inarin hiihtostadionilla sunnuntaina 28.12.2025 klo 11.30 alkaen. Pääasia on järjestäjien mukaan riemukas yhdessä olo ja talvisen luonnon ilo. Moilasen mukaan kuntaa ei myöskään tulisi käyttää välineenä minkään ideologian edistämisessä. Päivän aikana voi tutustua seuratoimintaan ja olla mukana ideoimassa tulevaisuuden tapahtumia. 040-546 6874 verhoomo.kukkala@elisanet.fi www.verhoilujapuutyokukkala.fi MEILTÄ MYÖS: • Puusepäntyöt • Rullaverhot • Sälekaihtimet Tututstu monipuoliseen kangasja verhovalikoimaamme! Suomen verhoilijamestareiden liiton jäsenliike Tutustu monipuoliseen kangasja verhovalikoimaamme! Vasantie 4, 99800 Ivalo • P. Nuorison ehdottama liputus hyväksyttiin pitkän keskustelun ja äänestyksen jälkeen. Nuorisovaltuuston mukaan pridessa on kysymys ihmisoikeuksista, ei ideologiasta tai ismistä. – Mukaan tarvitaan vain iloinen mieli, sukset ja ystäväsi. Kahviossa voi käydä lämmittelemässä ja nauttimassa mehua. joulukuuta 2025 PALVELUHAKEMISTO // 13 Ivalon Kauppakeskus Oy Inarin Kehitys Oy Ivalossa VUOKRATAAN LIIKETILOJA Ivalon ydinkeskustassa uuden liiketalon 2. Sää kuin sää – yhdessä ulkoilu kannattaa aina, sillä ”yhdessä hiihdetty matka on lyhyempi ja palkitsevampi, sanoo Inarin Yrityksen hiihtoja talkoo-organisaation väki ja toivottaa kaikki starttaamaan uutta vuotta liikkumisen parissa.. Moilanen jätti päätökseen eriävän mielipiteen, koska hänen mukaansa kaikki kuntalaiset eivät jaa liikkeen poliittisia tavoitteita kuten sukupuolen monimuotoisuuden tulkintoja tai alaikäisen trans-hoitoihin liittyviä linjauksia
Nellim, su 21.12. – Samalla voitaisiin keventää rajankävijöiden byrokratiaa ja asettaa heidät tasa-arvoisempaan asemaan rajatyöntekijöiden kanssa. Puh. Muut LISÄTIEDOT: Facebook: Inarin seurakunta. Jeesus tuli maailman valoksi, jotta meistä jokainen voisi kulkea valon turvin turvassa, toivoa kantaen ja läheisiään rakastaen. Esimerkiksi Utsjoen kunta voisi ilman nykyistä rajankävijäverotusta olla kiinnostava asuinpaikka niille, jotka haluavat hyödyntää Norjan puolen hyviä työmahdollisuuksia, mutta asua edelleen Suomessa. Ja mikä onkaan kotoisampaa kuin valo, joka näkyy ulos keittiön ikkunasta. ja 19. Kirpputori joulutauolla 20.12.-6.1. Valoisaa joulunodotusta sinulle! Valoisaa odotusta! Kirje seurakunnasta Ivalo, la 20.12. Aikoinaan ajateltiin, että rajankävijäjärjestely helpottaisi työntekijöiden arkea ja vähentäisi byrokratiaa. Ke 24.12. inarilainen.fi/lahjatilaus DIGI + LEHTI 4 kk 36,90 € DIGI 4 kk 27,90 € (norm. Pimeässä pienikin kuoppa polulla saa kompastumaan eikä huonoilla ajovaloilla ehdi havaita Tenon yli tielle pyrkiviä hirviä. – Pienessä kunnassa työmahdollisuuksia ei ole määräänsä enempää, mutta kun katsotaan Pohjois-Norjan puolelle laajenevat työmarkkinat merkittävästi. Asennutin autoon lisävalot ja hankin kolme otsalamppua, joista yhden laitoin heti auton hanskalokeroon. On erityisen hienoa ja lohduttavaa, että suurimman valonkaipauksen keskelle syntyy pian hän, joka kutsui itseään maailman valoksi. joulukuuta 2025 14 // Inarin seurakunta Kuolleet Iita Valpuri Huru 91v Aili Inkeri Niemimuukko 84v Raila Orvokki Sarre 89v Seurakunnan viikko IVALOSSA: Su 21.12. 34 €) Yksi lahja, tuhat tarinaa Paikalliselta tekijältä paikalliselle ihmiselle. – Nyt tilanne on muuttunut. 46 €) (norm. klo 18 Inarin kirkossa. Lisäpöytäkirjan myötä rajankävijöiden verotus poikkeaa rajatyöntekijöiden verotuksesta. aukioloaikoina 040 1371879, muulloin 045 266 1857/Reija tai 040 7072669/Seija. klo 14 Jouluaaton perhehartaus kirkossa jaklo 15 Kynttilähartaus hautausmaalla. klo 14 Yhteyteen kaipaavien jouluruokailu Ailigas-talossa. Lapset ja perheet PERHEKERHOT JA PÄIVÄKERHOT: Joulutauolla 22.12.–16.1. Kunnanjohtaja Päivi Kontio ehdottaa parannuksia Norjassa töissä käyvien verotukseen Määräaikainen tilaus. Nautin valoisista illoista, mutta samalla aloin varautua pimeään vuodenaikaan. Jeesuksen antaman valo paljastaa elämän merkityksellisyyden. klo 12 Joulujumalanpalvelus Yhteydenotot: 040 825 2918 Tapani Kauppinen Kirpputori auki ti, ke ja pe klo 11-16 sekä to klo 11-17. Kohta koittava joulu on maailman valon ja elämän juhla. Annetaan sen valon täyttää odotuksemme, kaipauksemme, kotimme, ihmissuhteemme ja koko elämämme. Ilman riittävää valoa liikkuminen on epävarmaa, turvatonta ja hidasta, niin kävellen kuin autollakin. klo 14 Perheiden jouluaaton hartaus ja klo 19 Jouluaattoillan hartaus. Nyt laitan otsalampun tottuneesti pipon päälle, kun lähden aamulla kulkemaan metsän poikki kuntosalille tai menen kotipihan pimeällä parkkipaikalla ajastamaan auton lämmityspistoketta. Kontio kertoi esityksessään rajankävijöiden ongelmista sekä ehdotti ratkaisuja byrokratian keventämiseen. Valo näyttää, mitkä elämässä ovat lopulta ne tärkeimmät ja arvokkaimmat asiat, mitä kohti kannattaa kulkea. Maailman valo syntyy pian seimeen ja sydämiin. klo 18 Joululauluilta Ukontuvalla To 18.12. Pohjoismaiseen verosopimukseen liitettiin 1990-luvun lopulla lisäpöytäkirja, joka täydensi sopimuksen 15. Valo auttaa selviytymään askareista, se näyttää suunnan, johon kulkea, ja antaa turvallisuuden tunteen kaikkeen olemiseen. klo 18 Kynttiläkirkko Kiilopäällä turvekammi Maahisessa. klo 18 Rukouskokous Pe 19.12. Kotisivut: www.ivalonhelluntaisrk.fi Facebook: Ivalon Helluntaiseurakunta Tervetuloa tilaisuuksiin! Seurakunnalliset Jaakko Peltomaa Utsjoen kunnanjohtaja Päivi Kontio osallistui Norjan Altassa Pohjoiskalotti vetovoimana-konferenssiin, jossa käytiin läpi muun muassa rajankäynnin esteitä. Ke 24.12. klo 18 Christmas Carol Night – englanninkielinen joululauluilta Su 21.12. klo 17 Joulujuhla To 25.12. Lisävaloille tuli tarvetta jo syksyn pimenevissä illoissa. – Koska sosiaaliturvaa ei sovitettu yhteen verotuksen kanssa, rajankävijät joutuvat nyt navigoimaan kahdessa rinnakkaisessa byrokratiassa ja maksamaan pakollisia maksuja molempiin maihin. Rajankävijäksi katsotaan henkilö, joka asuu pysyvästi Suomen, Ruotsin tai Norjan maarajaan rajoittuvassa kunnassa ja työskentelee toisessa valtiossa, vastaavasti rajaan rajoittuvassa kunnassa. Mainittakoon esimerkkinä Ruotsin ja Tanskan välinen malli, jossa verotulojen siirtoa ei ratkaista yksittäisen rajankävijän, vaan valtioiden tasolla. KAUNEIMMAT JOULULAULUT: 21.12. Järjestelmä, jonka tarkoitus oli vahvistaa rajaseutujen elinvoimaa, onkin muodostunut esteeksi työvoiman liikkuvuudelle ja alueiden houkuttelevuudelle. klo 16.00 Ivalon ort.kirkkokuoron joulukonsertti! Suuri ehtoopalvelus ke 24.12. KIILOPÄÄLLÄ: TI 23.12. – Tässä työssä voisimme etsiä mallia maista, jotka ovat asian jo ratkaisseet. Taivaallisen valon turvin mikään elämänpolku ei ole liian pimeä kuljettavaksi, eikä mikään elämänsolmu liian vaikea ratkottavaksi. Oma paikallislehtesi: inarilainen.fi. Tutkiva totuudenetsijä ja herkullinen tarinaniskijä. klo 13 Jouluaaton hartaus ja klo 22 Jouluyön messu kirkossa. Ke 24.12. SAARISELÄLLÄ: Su 21.12. Saariselän Tunturikappeli, su 21.12. MAINOS Anu Sorjonen Muutin Utsjoelle kesän kynnyksellä, yöttömän yön aikaan. Olisi hyvä, jos rajankävijöiden verotusta koskeva lisäpöytäkirja — joka on käytännössä muodostunut rajaesteeksi — otetaan uudelleen tarkasteluun ja siihen etsitään ratkaisuja, jotka vastaavat paremmin tämän päivän todellisuutta. Se valo etsii tiensä ihmissydämen synkimpiinkin sopukoihin tai maailman pimeimpiin loukkoihin. ja ke 31.12. klo 19 Kauneimpia joululauluja ja Liisa Loirin tunturirunoja. klo 16 Ortdoksisen kirkkokuoron joulukonsertti jaklo 19 Hartaus tunturikappelissa. Ihmisen sydämessä tai koko maailmassa ei ole niin pimeää paikka, jonne tuo valo ei voisi yltää. klo 11 Messu kirkossa. sekä ti 30. – Käytännössä tapahtui päinvastoin: järjestelmä monimutkaistui, ja rajankävijät jäivät kahden maan hallinnollisten järjestelmien väliin, harmittelee Kontio. klo 9 Koululaisten joululaulut kirkossa. Rajatyöntekijä on henkilö, joka käy työssä naapurimaassa, mutta ei asu rajakunnassa. www. klo 15 Kynttilähartaus hautausmaalla jaklo 22 Jouluyön messu kirkossa. Sinulle. Lahjakortin ostaja ei voi itse lunastaa lahjakorttia. INARISSA: To 18.12. Ke 24.12. Ke 24.12. Lisäpöytäkirja syntyi aikanaan rajakuntien aloitteesta, koska pelättiin verotulojen valuvan naapurivaltioon. klo 10 liturgia. Päivi Kontio esittää, että nyt olisi aika aloittaa työ sen puolesta, että rajankävijöiden verotulojen jakoa tarkastellaan uudelleen valtioiden ja kuntien kesken. Ma 22.12. klo 13.00 Nellim, klo 15.00 Keväjärvi, klo 17.00 Ivalo IVALON HELLUNTAISEURAKUNTA Ke 17.12. Utsjoen kunnan tavoitteena on saada uusia asukkaita. klo 17 vigilia. Inarilainen // Keskiviikkona 17. Mahdollisuus siihen, että voi asua Suomessa, mutta työskennellä Norjassa, on meille ehdoton etu ja luo tänne muuttaville aivan uusia mahdollisuuksia, korostaa Päivi Kontio. Kaamoksen keskellä sitä huomaa todella, kuinka riippuvainen on valosta. klo 11 Kauneimmat joululaulut messu kirkossa. Hän sanoi: Minä olen maailman valo, joka seuraa minua, ei koskaan kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo. Jokainen voi olla tuon valon kantaja ja viedä sitä eteenpäin sinne, missä valoa tarvitaan. inarinseurakunta.fi Kirkkoherranvirasto avoinna ti-to klo 10–14.Joulun aikana ti 23. Pimeällä valon merkitys kirkastuu. artikloja ja määritteli rajankävijöiden verotuksen periaatteet. Utsjoen seurakunta Seurakunnan viikko UTSJOELLA: Su 21.12
Suomessakin YLE on esittänyt yksitoista kautta suosittua ruotsalaista sarjaa Murha Sandhamnissa, joka perustuu Viveca Stenin dekkareihin. Sten kehittelee tarinaa alkuun hyvin vetävästi ja uskottavasti, mutta sitten hän pysähtyy vatvomaan joitain yksityiskohtia tahattoman pitkään. Harmaanieriän istutukset lopetettiin jo vuosia sitten. fi. Sandhamnin jälkeen Sten on siirtynyt aivan toisenlaisiin maisemiin Åren tunturialueelle, jossa poliisikaksikko Hanna Ahlander ja Daniel Lindskog etsivät vanhuksia saalistavaa sarjamurhaajaa tuoreessa teoksessa Armahtaja. joulukuuta 2025 // 15 Inarissa toimiva erikoisliike, josta saat latutunturija metsäsukset, monot, siteet, sekä varusteet hiihtoon. 050 467 6240 Avoinna ma – pe klo 8 16 Autohuolto Ivalo VW ja Skoda VW ja Skoda sähköiset sähköiset huoltokirjat huoltokirjat Autohuolto Ivalo Autohuolto Ivalo IVALON TAKSIPALVELU 050 514 6585 www.ivalotaxiservice.fi Kela-taksi p. Sten kuvaa puitteet pikkutarkasti, joten aiempia teoksia lukemattomatkin pääsevät hyvin jyvälle. Hädin tuskin ollaan puheväleissä. jori.sujala@hiihtopaketti.fi +35840 669 6609 kuntoutuksenverkkokauppa.coronaria.fi Hinnat normaalisti 1x60 min 73 € | 2 x 45 min 126 € | Kotikäyntiin lisätään kilometrikorvaus. Näitä kokemuksia on siirtynyt myös tähän teokseen. Inarin laitoksen viileävesiratkaisu on onnistunut ja raudun viljelylle äärimmäisen tärkeä. Vaikka he ovat olleet iäkkäitä, yhtäkkinen kuolema on jäänyt askarruttamaan Hannaa varsinkin kun hänen hyvä ystävänsä Karro on kotipalvelu Stärnjan johtaja. Hanna on löytänyt äveriään miesystävän Henry Sylvesterin Tukholmasta. Hannan lemmikki on kehräävä Morris-kissa. Inarilainen // Keskiviikkona 17. 0800 414 610 Arrela TAKSI 050 337 3339 Inari Tilaa KELA-taksi 0800 414 610 Ajamme myös SOTE-kyydit Tunturimaisemien murhamysteeri Kirja-arvio Viveca Sten: Armahtaja. Lyhentämisen varaa tässäkin dekkarissa olisi ollut runsaasti, niin tarinaan olisi tullut niin iskevyyttä kuin terävyyttäkin kosolti lisää. Tutkijoilla riittää haasteita. Näyttää samalla siltä, että saalisahventen koko on tuplaantunut viimeisten vuosien aikana. Vanhusten luona on vieraillut mahdollisesti kotipalvelun työntekijöiden lisäksi ulkopuolisia, joten murhaaja voi olla kuka tahansa. – Kuturauhoitukselle on saatava jatkoa. Kun kaksikko ryhtyy jälleen tiiviiseen yhteistyöhön, hyvää jälkeä alkaa syntyä. Teos avautuu laajemmaksi pohdinnaksi vanhusten kohtelusta ruotsalaisessa yhteiskunnassa. Siinä on paljon samoja piirteitä kuin vastaavassa suomalaisessa. Osa rikoksen ratkaisusta selviää lukijalle jo varhaisessa vaiheessa, mutta myös lopullinen ratkaisu on uumoiltavissa kauan ennen loppua. Vanhukset halutaan hoitaa kodeissa mahdollisimman pitkään. Kari Kyrön mukaan siika on kautta aikain ollut Inarijärven tärkein saaliskala ja se on sitä vieläkin. Hannan ja Danielin välit ovat kireät, vaikka yhdessä tehdäänkin töitä. Tukholman saaristoon sijoittuva sarja kertoo juristi Noran ja rikostarkastaja Alexanderin yhteistyöstä kimuranttien rikosten selvittämiseksi. Virpi Vainikainen. Rautu tarvitsee kuturauhoituksen jatkamisen, hän painotti. Kolme vanhusta on kuollut yllättäen kotihoidossa. Kun kirjoittaa paljon, ei voi välttyä toistolta. Vanhukset on surmattu. Myös Hannan ja Danielin suhteen läpikäymiseen menee liki kaksikolmasosaa teoksesta. – Vieläkin silloin tällöin voi saaliiksi tulla harmaanieriä, kertoi Kyrö. Se käsitys vie tutkinnan uusiin kierroksiin ja kiertää kehän yhä pienemmäksi. Sten kirjoittaa teoksen päättävässä Kiitokset-osiossa: ”Itse olen saanut seurata omien, nyt jo edesmenneiden, vanhempieni kokemuksia kotihoidon palveluntarjoajista, yksityisistä ja julkisista, ja ne kokemukset ovat olleet osin erinomaisia, osin…surkeita”. – Taimenpopulaatiot ovat vahvoja ja rautu on elpymässä. Syynä oli se, että vieraslajin ei haluttu alkavan lisääntyä luontaisesti. Tämä asuu osan vuodesta Åren huoneistossa, jonne Hanna ei omasta pikkuasunnostaan suostu muuttamaan. Tarjoukseen ei voi yhdistää muita alennuksia. Heidän välillä ollut suhde ei johtanut yhteiseloon, joka mitä ilmeisimmin hiertää Danielia. WSOY 2025. Käynnit voimassa 12 kk. Ilmastomuutos näkyy selvästi Inarijärvellä kevätkutuisten kalojen pärjäämisenä. Risto Kormilainen Inarin isonieriälle kuuluu hyvää Jaakko Peltomaa Rautu eli Inarin isonieriä koki muutamia heikompia vuosia, mutta viime aikoina sen kannat ovat aiemman kuturauhoituksen vuoksi parantuneet ja vahvistuneet selvästi, sanoi Inarin kalatalousalueen hallituksen jäsen, ex-puheenjohtaja Kari Kyrö Lapin kalatalousaluepäivillä Inarissa. Hallinnoi tilauksiasi verkossa asiakaspalvelu.hillagroup. Suom. Coronaria Kuntoutusja terapiapalvelut Piiskuntie 5, 99800 Ivalo | 010 525 8801 puk ink o n tt iin! H y vää o lo a Kotikäynti Fysioterapia ja hieronta 2 x 45 min 108 € 5 x 45min 270 € 1 x 60 min 62 € Kytkimien ja Kytkimien ja vauhtipyörien vauhtipyörien vaihdot vaihdot Inarijärventie 417 b, 99800 Ivalo p. 448 s. Kyrön mukaan harjus, hauki ja ahven ovat jo hyötyneet ilmaston lämpenemisestä ja pidemmästä sulavesikaudesta. Tarjous voimassa 23.12.2025 asti. Kantojen elpyminen kertoo osaltaan onnistuneista hoitotoimista
– En kyllä tiedä, onko tämä – Onhan se ihana tunne, kun voi istahtaa pajalla ompelukoneen ääreen ja kaikessa rauhassa miettiä, että mitä nyt tekisi ja mistä materiaalista, sanoo Satu Airola. Voivatko ivalolaiset nyt tyhjentää vaatekomeronsa tarpeettomista vaatteista ja kiikuttaa ne Satun Ompelupajalle kierrätyskäyttöön. Juuri äsken ostin sieltä laatikollisen kankaita ja hinta oli 28 euroa. joulukuuta 2025 16 // Satu Airola perusti yhden naisen Ompelupajan Ivaloon Jaakko Peltomaa Ville Vaarala Satu Airola päätti keväällä 2025 hiljentää kuuluisan oravanpyörän vauhtia ja tarttua rohkeasti Pfaffia käsipyörästä, kierrätysfarkkuja lahkeista ja vaihtaa tuumat toimeksi. Minähän teen nyt osa-aikaista palkkatyötä kodin ulkopuolella, en siis ole joka päivä aamusta iltaan täällä pajalla, ja ihan hyvä näin. Joissakin farkkukasseissa näyttää koreilevan pitsiliina, juuri sellainen pitsiliina, mitä mummot ennen vanhaan virkkasivat. Niihin tulee homeen haju ja semmoisia ei voi lahjoittaa mihinkään. Maapallo on niin täynnä kankaita, että sen puolesta ei tarvitsisi enää yhtään valmistaa lisää. – Muutamat vanhat farkut on peräisin tuolta oman kodin puolelta, mutta aika paljonhan minulle tuodaankin materiaalia. Ja omasta ystäväpiiristäkin sitä kangasta on kertynyt, kun heille selvisi, että minä mielelläni käytän olemassa olevia materiaaleja. – Se on sitten suorastaan ihana tunne, kun aamulla tulee tänne pajalle ja alkaa rauhassa katsomaan, että mitä nyt pitikään tehdä ja mikä on kesken. Me istuimme Outi Ämmälä-Harjun kanssa vierekkäisillä pilkkiavannoilla. – Farkkukasseja on tullut nyt tehtyä paljon, kun niistä ihmiset tykkäävät. Hittituotetta ounastelen omasta kaavastani nimeltään kässäkirja, joka on siis käsityöharrastajan tarvikepenaali. – Vanha y-tunnus voimaan ja kolme viikkoa yrittäjäkoulutusta pohjiksi. Tarvittiin vain joku ulkopuolinen, joka ääneen ihmetteli, että miksipä et perustaisi ompelupajaa, kertoo Satu Ivalon Hiillostien kotinsa ompelupajassa. Aina on ollut joku uusi projekti painamassa päälle ennen kuin entistäkään on ehtinyt saada loppuun. Satu Airola kertoo, että mielikuvitusta ja kekseliäisyyttäkin on Ompelupajalla saanut käyttää tosissaan. – Raaka-ainekustannukset minulla on erittäin vähäiset, eikä materiaali lopu kesken. Siitä se lopullinen kipinä lähti. Eräs asiakas halusi antaa puolisolleen kettuaiheisen vyölaukun. – Hän antoi toiveen laukusta ja minä otin haasteen vastaan. Talon päädyssä oleva omalla sisäänkäynnillä oleva huone rempattiin ompelupajaksi ja siitähän tämä kaikki alkoi, kertoo ompelupajayrittäjä Satu Airola. Satun Ompelupajan värisävy näyttää haastattelupäivänä olevan farkunsininen. Käsilaukuksi ja kaikenlaiseen arkikäyttöön ihmiset näitä kasseja haluavat. Vanhan mutta ehjän vaatteen paras osoite on kontti taikka yleensä uudelleen lahjoitus. – Yksi yhteydenotto tuli ja hän kertoi, että täällä olisi kettukarkkikangasta, niin että kelpaisiko se. Joka nurkka on nyt mitoitettu tarkkaan hyötykäyttöön, joten kovin suuria määriä en voi ottaa vastaan. Se tapahtui niin, että lähdin kyselemään somen kirppis-käsityö-ryhmistä, että onko kellään mitään kettukangasta. SATU ON miettinyt vanhojen merkityksellisten tekstiilien uudelleenkäyttöä ja nimennyt ne muistotekstiileiksi. Piirsin sitten kaavan, jossa kettu pääsee parhaiten esiin ja täytyy kyllä todeta, että kaikki osapuolet olivat tyytyväisiä lopulliseen vyölaukkuun! – Nettikirppikset tulevat muutenkin tutuiksi tässä työssä. Ja nyt täytyy tarkentaa sitä asiaa, että jos jollakin on kaapissaan vanha ja tarpeettomaksi käynyt ehjä vaate, niin joku muu voi tarvita sitä ehjää vaatetta kovastikin. Ennen toimittajien paikalle tuloa on hän ehtinyt aamusella pistää yhdet farkut ”palasiksi”. Vanha ”isoäidin pitsiliina” on päätymässä farkkukangaskassia koristamaan. Inarilainen // Keskiviikkona 17. – TÄMÄ ON ollut työelämässä välillä aika hektistäkin oravanpyörää. Jonkin verran olen sitten joutunut kieltäytymään semmoisista vaatteista, joita on säilytetty ulkovarastossa. Kysyin sitten asiakkaalta, että miten olisi tämmöinen, ja sehän sopi vallan mainiosti. – Jos ihan alkujuurille mennään, niin täytyy mennä viime talven pilkkijäille. – Ilokseni olen saanut ommella muun muassa korjausompeluita, tilaustöitä, laukkuja ja mikä ihaninta, ratkoa asiakkaitteni säilytysja kuljetusongelmia ommellen. – Mutta jos se vaate on rikki, mutta sinänsä edelleen hyvä materiaalia, niin se enemmänkin kiinnostaa ja sille voi löytyä uusi elämä ompelupajan kautta. OMPELUPAJA SATUA:SSA on ehditty tehdä jo hyvin monipuolisia töitä. Farkkukangasta näkyy olevan ompelupöydällä työn alla, ja hyllyissä näkyy farkkukangasta ja muutamia valmiita farkkukankaisia kasseja. Kauppakassiksi pehmeä farkkukassi ei kyllä ole paras mahdollinen, vaikka toki sekin on ekologisesti parempi vaihtoehto kuin muovikassi. – Juuri nyt alkaa tulla seinät vastaan tässä yhden naisen Ompelupajassa. Pitsiliinatkin ovat tulleet Satulle lahjoituksena, kun ihmiset ovat niitä piironkiensa kätköistä kaivelleet ja miettineet, että mitähän näillä tekisi, eikä näitä oikein poiskaan raaskisi heittää. VILLE VAARALA. Ymmärrän, että kun oman kodin sisätilat ovat rajalliset, niin paljonhan ihmiset vievät sitten kamppeitaan ulkovarastoon, mutta sehän ei tee vaatteelle hyvää. Siinä kun jutustelimme, niin Outi kysäisi, että etkö sinä koskaan ole miettinyt, että tuo sinun ompeluharrastus voisi olla muutakin kuin harrastus. Minä annan sitten pajassani vanhoille kankaille uuden elämän. Ja kun saa yhden työn valmiiksi, niin sitä ehtii rauhassa katsella ja sitä voi jopa nauttia, että vai tuommoinen työ tuli nyt tehtyä. Ja sehän ei tapahdu niin, että minä katselen kangaskauppojen valikoimia, että onkos niissä kettuaiheisia kankaita. Nyt tietysti näkyy, että joululahjasesonki painaa päälle. Siellä oli muun muassa jonkun lyhentämien verhojen helmakappaleita ja minä pääsen antamaan niille ompelupajassa uuden elämän
Inarilainen // Keskiviikkona 17. Se oli käynyt aika päiviä sitten pieneksi ja tarpeettomaksi, mutta siihen liittyi mukavia muistoja. En halunnut hävittää sitä ja kun aikani mietiskelin, niin mekko päätyi tyttären laukun vuoreksi. SATU AIROLA on rajavartija-miehensä Markon kanssa kotoisin Sallasta, mutta Ivalo on ollut heidän kotinsa jo vuosikymmeniä. Hän sanoo, ettei korjausompelun tarvitse olla sen kummempi kuin vaikkapa irronnut housun nappi, jonka ammattilainen osaa laittaa prikulleen kiinni niin kuin täytyy. Yksi vaihtoehto on antaa sille vaatteelle uusi elämä vaikka laukun vuorena. VILLE VAARALA VILLE VAARALA KATSO VIDEO VERKOSSA inarilainen.fi " Satu Airola kertoo, että mielikuvitusta ja kekseliäisyyttäkin on Ompelupajalla saanut käyttää tosissaan.. Kaikki eivät enää halua tilailla maapallon toiselta puolelta juttuja, joista ei oikein tiedä, että minkälaisissa olosuhteissa ne on valmistettu. Enkä ole katunut. OMPELUPAJAN ASIAKKAAT ovat kyselleet Satulta, että mistä tämä käsityöläisyys hänessä kumpuaa ja onko se aina kuulunut hänen harrastuksiinsa. Muori soitti, että pukilla ei ole sopivia vaatteita. Se on minulle suorastaan sielun ravintoa. Äidilläni on heilunut sukkapuikot ja isommatkin kutimet aina käsissä, mutta minä olen enemmän tykännyt koneompelusta. Moni käsityöläinen ja ompelupajan pyörittäjä on innostunut kouluttautumaan myös ompelukonehuoltajaksi. Käyn välillä tekemässä vähän vauhdikkaampia ansiotöitä muualla ja ne tehdään tarkkojen ohjeiden mukaan. Satu Airola tekee pajassaan myös korjausompelua. joulukuuta 2025 // 17 yleisesti käytössä oleva termi, hän pohtii. Extra-Pisteen vetoketjuilla olen pärjännyt aika pitkälle, sehän on Ivalon kylässä semmoinen käsityöläisen monipuolinen aarreaitta. Jos vaikkapa asusteliikkeestä ostettu miesten puku vaatii lyhennystä, niin se ei niin ole minun juttuni, mutta sillekin kyllä tekijä löytyy Ivalon kylästä. Vaatteella voi olla kuitenkin semmoinen tunnearvo, ettei siitä osaa luopua, ja se vain lojuu vaatekomeron täytteenä vuodesta toiseen. – Minulla oli vaatekomerossa pikkutyttäreni mekko. Tällä he ovat taanneet sen, että pystyvät pitämään oman ompelukoneensa iskussa, mutta samallahan toki tulee pientä lisätuloa toistenkin ompelukoneiden huollosta. – Se on ollut tosi mukavaa kotitarvejuttua, mutta nyt harrastuksesta on tullut ammatti. – Villapaitojen korjaajallekin on kysyntää, mutta olen villapaitoihin antanut sitten vaikka Himangan Sannan yhteystiedot. Mutta vuosikymmenet ovat tehneet tehtävänsä. Satun lähipiirissä tiedetään hyvin, että hän on ommellut perheelleen kaikkea mahdollista ylioppilasmekoista metsästyskamppeisiin ja anorakkeihin, joissa taskut ja jokainen yksityiskohta on tehty juuri niin kuin metsällä kulkeva aviomies on ohjeistanut. Katsotaan nyt, mikä on tilanne tulevaisuudessa. – Voi olla, että ihminen ei koskaan enää pue päälleen jotain vaatetta tai hän on perinyt jotain kampetta vanhemmiltaan tai isovanhemmiltaan. Se, että kurssille oli tulossa pilvin pimein ihmisiä, kertoo varmasti siitäkin, että ompeleminen ja kaikenlainen tuunaus on nyt suosiossa ja ompelukoneet ihmisten kodeissa ja ompelupajoissa ovat kovalla kulutuksella. Kun sitten tulen tänne Ompelupajalle ja suljen oven perässäni, niin siinä saa oikein tosissaan haastaa ja vaivata päätään ja miettiä, että mitä nyt tekisi ja millä tavoin. Ystävät ovat täällä Ivalossa ja luontokin on jotenkin täällä monipuolisempi kuin Sallassa, sanoo ompelupajayrittäjä Satu Airola ja vilkaisee oven pieleen ripustettua Joulupukin punaista pukua. Isovanhemmat ovat olleet tosi käteviä käsistään ja isäni äiti Sallassa on aina ommellut kaikenlaisia juttuja ja suosinut kierrätystä. Satun ideoima ”Kässäkirja” on käsityöläisen hyvä kaveri kotona ja etenkin reissun päällä. – VETOKETJUHAN SE on semmoinen kuluva osa, jota pitää uusia, kun kampe, vaikkapa toppatakki on muuten vielä aivan käyttökelpoinen. Yhdestä isosta muovikassista näyttää pilkottavan kelkkahaalari – ei ole vaikea päätellä, että joku on tuonut haalarit korjattavaksi ennen kuin parhaat kelkkailuja pilkkikelit alkavat. Kyllä tämä on semmoinen luovuuden leikkikenttä. – Ivalossa on lapset kasvatettu ja täällä meillä on koti ja varmasti tulee olemaankin. – Minun piti sitten ihan miettiä, että mistä tämä kaikki tosiaan tulee. – Kierrätyskäsityöt ovat nyt suosittuja, ja minä luulen, että se on vähän vastareaktiota tälle temuja kerskakulutusmeinigille. Pukki kävi sovituksella ja nyt puku olisi viimeistelyä vailla… – Onhan se ihana tunne, kun voi istahtaa pajalla ompelukoneen ääreen ja kaikessa rauhassa miettiä, että mitä nyt tekisi ja mistä materiaalista, sanoo Satu Airola. Meillä käsityöläisillä on tällä tavalla hyvä keskinäinen pöhinä ja autamme toinen toisiamme. – Kaavoitusja mittatilaustyötä en ihan välttämättä lähde tekemään. Muistotekstiilin tarina voi siis olla vaikka tämmöinen. Meidän molempien äidit asuvat vielä Sallassa ja ihan senkin takia pitäisi käydä useammin Sallassa heitä ja muitakin läheisiä katsomassa. Siellä se jatkaa elämäänsä ja laukulla on ihan omanlaisensa tunnearvo. Käsityöt ja ompelu ovat aina olleet minulle tärkeä harrastus. – Tämä onkin sellainen vip-tilaus. – Minäkin innostuin hakemaan Tampereelle ompelukonehuoltajan koulutukseen, mutta sinnehän oli niin kauhea tunku, että en mahtunut syksyn ryhmään
Muutoksenhakuohjeet ovat päätöksen liitteenä. Nuppástusohcanrávvagat leat mearrádusa ?uovusin. Näyttely löytyy kylän keskeltä Arctic Resortin hirsitalosta Holiday Clubin vierestä. Inarilainen // Keskiviikkona 17. Miärádâs lii uáinimnáálá kuávluhaldâttâhvirgáduvâi nettisiij?oin 31.12.2025 räi já Lopejá kocceemvirgáduv nettisiij?oin 1.1.2026 rääjist ?ujottâsâst https://ylupa.avi.fi. Rakennustarkastajan pääasiallisiin työtehtäviin kuuluu rakentamisen lupien käsittely, katselmukset, tarkastukset, hallintopakkoasioiden valmistelu sekä rakennustietojen käsittely. Tärkeänä osana näyttely on myös kirja, jossa on 29 myyttiä, satua, kertomusta ja sitaatteja eri ajattelijoiden kirjoista. joulukuuta 2025 18 // Kuulutuksia Inarin kunta, Piiskuntie 2, 99800 Ivalo inari@inari.fi www.inari.fi Kunnantalon kiinnioloaika jouluna 2025 Kunnantalo pidetään suljettuna 22.12 23.12.2025. ALMMUHUS ?ÁHCELÁGA ?UOVVU MEARRÁDUSA ADDIMIS Guovlluhálddahusdoaimmahat lea mearrádusainis 12.12.2025 (Dnr PSAVI/10600/2024) mie?ihan Inarin Lapin Vesi Oy:i doaisttážii gustojeaddji ?áhcedoallolobi Nukkumajoki (an. jälkeen) Huoneistojen vaihtosiivousta. – Tarinan alku ja loppu muodostavat kehän, ympyrän kuten valokuvataulujen pyöreät kehykset. 050 3064286 ja 040 5451349 Kiitän asiakkaita ja yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta sekä toivotan kaikille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Hammaslääkäri Jyrki Rasmussen Ilkka T. Ilkka T. Työ edellyttää asiakaslähtöistä ja palvelualtista otetta, hyviä neuvottelutaitoja, tietoteknistä osaamista sekä valmiutta käyttää rakentamisen ja lainsäädännön osaamistasi rakennustarkastuksen asiakkaiden neuvonnassa. Odotamme sinulta kykyä työskennellä suunnitelmallisesti ja johdonmukaisesti. Uá??ivei) vuo??o?áhceváldinsaji huksemii ja vuo??o?ázi váldimii ja mie?ihan bistevaš geavahanvuoigatvuo?a vuo??o?ázi váldima várás dárbbašlaš, buohkanassii 0,31 hehtára sturrosaš, nubbái gulli eanaguovlluide Anára gielddas. Nubástusuuccâmravvuuh láá miärádâs lahtosin. Valokuvat muodostavat toisiinsa kytkeytyvän tarinan, sisäisen vaelluksen, seikkailun maailmanlaajuisten myyttien, satujen ja kertomusten maailmaan, kertoo Ilkka T. Verkosta tuoreimmat uutiset ja parhaat jutut kätevästi inarilainen.fi Tee ilmoitukset kätevästi netin kautta hillagroup.fi/lukijailmoitukset. Mearrádussii sáhttá ohcat nuppástusa 19.1.2026 rádjai. Rantasen valokuvataidetta. Päätös on nähtävillä aluehallintovirastojen verkkosivuilla 31.12.2025 saakka ja Lupaja valvontaviraston verkkosivuilla 1.1.2026 lähtien osoitteessa https://ylupa.avi.fi. Miärádâsân uážžu uuccâ. Tärkeimpänä lähteenä teksteille ja koko näyttelyn toteutukselle on Joseph Campbellin kirja: ”Sankarin tuhannet kasvot”. Soita puh. Se avaa rakkauden ja viisauden lähteitä, mahdollisuuden kohdata itsensä ja uudistua, löytää omat käyttämättömät voimavaransa. Soita puh. Tehtävän hoitaminen edellyttää ajokorttia. Näyttelyssä on 20 valokuvaa, neljä puuveistosta ja erikokoisia tekstitauluja. Rantanen avasi valokuvanäyttelyn Saariselällä Jaakko Peltomaa – Tämä näyttely ei ole tavanomainen luontokuvien näyttely. Sopii myös hyväkuntoiselle seniorille tai lisätyöksi osa-aikaiselle iltavuorolaiselle. Inarin kunta, Piiskuntie 2, 99800 Ivalo inari@inari.fi www.inari.fi Inarin kunta hakee rakennustarkastajaa Haemme rakennustarkastajaa vakituiseen virkasuhteeseen tekniselle toimelle. 040 562 5869, tme 9.00 -15.00 Kirjimkontturšle?gâpostâ?ujottâs:inari@inari.fi Kå?ddpõõrtââ?net?idd22.12-23.12.2025kõskksažääi?j. ALMOTTÂS ?ÄCILAAVÂ MIÄLDÁSII MIÄRÁDÂS ADDELMIST Kuávluhaldâttâhvirgádâh lii miärádâsâinis 12.12.2025 (Dnr PSAVI/10600/2024) mie?ettâm Inarin Lapin Vesi Oy:n tuáistáážân vyeimist orroo ?äcituálulove Uá??ivei vuá?u?äciväldimrakânâs huksiimân já vuá?u?ääsi väldimân sehe mie?ettâm pisováá kevttimvuoigâdvuo?â vuá?u?ääsi väldim várás tárbuláid, ohtsis 0,31 hehtaar stuárusáid, nube uásipiälán kullee eennâmkuávloid Aanaar kieldâst. Rantanen, joka on avannut valokuvanäyttelyn Saariselällä. Mearrádus lea oaidninláhkai guovlluhálddahusdoaimmahagaid neahttasiidduin 31.12.2025 rádjai ja Lohpeja bearráigeah??odoaimmahaga neahttasiidduin 1.1.2026 rájes ?ujuhusas https:// ylupa.avi.fi. – Valokuvat ja tekstien kertomat tapahtumat tuovat esiin sisäisen todellisuuden pelot ja mahdollisuudet, ihmissuhteiden ja tunteiden värikkään kirjon. Lasetiä?uh: Kieldâtááluravvimpalvâlus puh. 040 5451349 Inarin kirkonkylällä keskustassa OSA-AIKATYÖTÄ päivittäinen K-marketin ulkoalueen käsilumityöt, hiekoitus, ym. nubástus 19.1.2026 räi. Päätökseen saa hakea muutosta 19.1.2026 saakka. Lassidie?ut: Gielddadálurávven tel. Kelpoisuusvaatimuksena rakennustarkastajan virkaan on soveltuva rakennusalan korkeakoulututkinto sekä kokemusta rakennussuunnitteluun ja rakennustyön suoritukseen liittyvistä tehtävistä. Vaellus alkaa kohtalon tai sattuman sytyttämänä ja vie syvälle luontoon ja ihmisen sisäiseen maailmaan. Lappiburesveadjinguovllusosiálagohcinrabasbirrajándoratelefonnummiris 040 7266 965. 040 562 5869, klo 9.00 -15.00 Kirjaamonsähköpostiosoite:inari@inari.fi Kieldâtáálu lii kiddâ 22.12 23.12.2025 koskâsii ääigi. Työpaikkailmoitus on julkaistu kokonaisuudessaan osoitteessa www.kuntarekry.fi Hakemukset ansioluetteloineen tulee toimittaa 23.1.2026 klo 12.00 mennessä www.kuntarekry.fi -palvelun kautta. Siinä yhdistyvät valokuvat ja tekstit, luonto ja myyttinen sekä psykologinen viisaus. Lapin hyvinvointialueen sosiaalipäivystys avoinna ympäri vuorokauden puhelinnumerossa 040 7266 965 Lisätietoja: Kunnantalon neuvonta puh. Lisätietoja antaa rakennustarkastaja Vesa Pietikäinen vesa.pietikainen@inari.fi tekninen johtaja Reetta-Mari Tammela reetta-mari.tammela@inari.fi (6.1. Laapi pyereestvaijeemkuávlu sosiaalkocceem lii áávus pirrâmpeeivi puhelinnumerist 040 7266 965. Lappipue?rrvââjjamvuu?dsosiaalkååccmõšäävaisuutkpirr te?lfon-nââmrest0407266965 Lââ?ssteâ?: Kå?ddpõõrtvuä?pstõs te?lf.0405625869,?iâss9.00-15.00 ?ee?rjeempääi??ne?ttpåå?štaddrõs:inari@inari.fi Gielddadállu dollojuvvo 22.12 23.12.2025 áigge. 040 562 5869, dmu 9.00–15.00 Girjenkantuvrrašlea?gaboasta?ujuhus:inari@inari.fi ILMOITUS VESILAIN MUKAISEN PÄÄTÖKSEN ANTAMISESTA Aluehallintovirasto on päätöksellään 12.12.2025 (Dnro PSAVI/10600/2024) myöntänyt Inarin Lapin Vesi Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan vesitalousluvan Nukkumajoen pohjavedenottamon rakentamiseen ja pohjaveden ottamiseen sekä myöntänyt pysyvän käyttöoikeuden pohjaveden ottamista varten tarvittaviin, yhteensä 0,31 hehtaarin suuruiseen, toiselle kuuluviin maa-alueisiin Inarin kunnassa
su klo 9, Saarikoskentie 2. Tervetuloa laulamaan kauneimpia joululauluja PaPaNaan!. Viikkokisa. avoinna klo 11-14) / ke klo 14-19 / to klo 14-19 / pe klo 14-19 / la klo 14-19 (6.12. toimitusjohtaja Teija Pelto-Arvo Painopaikka Kalevamedia, Oulu Verkosta tuoreimmat uutiset ja parhaat jutut kätevästi mistä vain Hengellinen toiminta, seurakunnat INARI Kauneimmat joululaulut PaPaNassa. 18.12. P. Tarve asunnolle olisi heti. Rentoudu äänimaljojen lempeiden sointujen ympäröimänä. ilm. 11.1. Liikunta ja urheilu INARI Tehokas vesijumppa. 11.9. Inarilainen.fi/tapahtumat Julkaise kaikille avoin tapahtumasi Inarilaisen tapahtumakalenterissa. Kuntopiiri. Kauneimmat joululaulut. Kirjallisuus ja sanataide INARI Sisäinen vaellus Valokuvanäyttely. 0400 342520, 040 7446057 Ostetaan mökki Inari-Ivalo suunnalta omaan käyttöön. joulukuuta 2025 // 19 ASIAKASPALVELU • asiakaspalvelu@hillagroup.fi • asiakaspalvelu.hillagroup.fi 020 750 4469 ma–pe klo 9–15 JAKELUHÄIRIÖT Posti 0100 5577 LUKIJAILMOITUKSET lukijailmoitukset@hillagroup.fi MAINOKSET • myynti@hillagroup.fi • mainostajalle.hillagroup.fi TIETOSUOJALAUSEKE hillagroup.fi/tietosuoja TOIMITUS toimitus@inarilainen.fi Päätoimittaja Jaakko Peltomaa 010 665 7332 Toimittaja Ville Vaarala 050 306 7677 Myyntipäällikkö Eliisa Lintula 050 322 3849 Henkilökohtaiset sähköpostit etunimi.sukunimi@hillagroup.fi Piiskuntie 1, 99800 Ivalo inarilainen.fi KUSTANTAJA Hilla Group Oyj Va. 30.11. Saa olla ilman sähköliittymää tai remonttikuntoinen. Ilmoitukset: Katso lukijailmoitusten jättöajat: hillagroup.fi/aineistoaikataulu Yritysasiakas, tarkista aineistojen aikataulu omalta myyjältäsi. avoinna klo 11-14) / su klo 14-19, Saariseläntie 5. to klo 18, Petsamontie 4. 11.9. klo 15 Su 21.12. 110442k Luonnonvärit, ikat ja sateenkaarivärit. ilm. ilm. Valokuvanäyttely ”Sisäinen vaellus”: Pohjoisen luonnon ja myyttien ja satujenyhteinen teoskokonaisuus. Lisätietoja ja mahdolliset muutokset: Kisailu. Symbolinen ja psykologinen seikkailu kuvien jatekstien avaamana. 18.12. lipunhintaan. 21.12. ti klo 14-19 (9.12. 11.1. ilm. Katso ohjeet: hillagroup.fi/luotunnukset Tapahtumakalenteri siirtyy verkkoon ! Ensi vuoden alusta maksuton tapahtumakalenteri julkaistaan ainoastaan lehtiemme verkkosivuilla. la klo 17-21.30, Inarintie 49. Tehokasta liikettä veden vastusta hyödyntäen. klo 15 Liput 10 €, kesto 1 h 47 min 7 Lipunmyynti alkaa 30 min ennen näytöstä ja päättyy elokuvan alkaessa. Tervetuloa nauttimaan lumisista maisemista, luonnon rauhasta ja Kiilopäänjoulupöydän antimista!. Liput 23 €, kesto 2 h 53 min+väliaika 12 Paikalliselta tekijältä paikalliselle ihmiselle. klo 16 viimeinen näytös! Liput 10 €, kesto 1 h 21 min SYDÄNTALVI Ti 23.12. 25.1. Myös rantatontti kiinnostaa. 110313k Posliininmaalaus lyhytkurssi. 4.1. to klo 10.15-11, 99800 Inari. Retket ja opastetut kierrokset INARI Kiilopään joulu. klo 18 Ma 22.12. klo 18 Liput 12 €, kesto 3 h 19 min ZOOTROPOLIS ELÄINTEN KAUPUNKI 2 (DUB.) La 20.12. 9-12 AAMU: Tapahtumien ansaintologiikka, myynti ja markkinointi 16-19 ILTA:Tapahtumien suunnittelu ja projektinhallinta. su klo 18, Kaamasen Kievari. Viim. Viim. Tervetuloa laulamaan kauneimpia joululauluja Inarin kirkkoon!. 11.9. 18.12. Uutiset voit lukea myös sovelluksesta ja osoitteesta inarilainen.fi Tilaaja, ota digisisällöt käyttöösi aktivoimalla Hilla-tilisi. Muut INARI Rauhoitu jouluunÄänimaljaryhmä. net tai Papana Darts FB-ryhmä. Kehonhuolto. Palsta on maksuton. Tervetuloa! Ivalon kouluja kulttuurikeskus Kaarre, Koppelontie 4, käynti pääovesta Elokuvalahjakortteja ja herkkulahjakortteja myynnissä Kaarteessa ennen näytöksiä! TONTTU Ma 22.12. Tehokasta lihaskuntoharjoittelua torstaisin klo 15 Monitoimitalo Kuulaassa. Inarilainen // Keskiviikkona 17. Tarjoa 040 8489473 Nina Hei Isä ja poika sekä 2 koiraa etsii rivitaloa tai omakotitaloa vuokralle Ivalon alueelta. 21.12. Tervetuloa laulamaan kauneimpia joululauluja!. Viim. Viim. 20.12. klo 18.30 viimeinen näytös! Liput 10 €, kesto 1 h 38 min 16 7 S Event Cinema -näytös CARMEN -OOPPERA VERONA ARENALTA ITALIASTA Su 21.12. Hinta enintään 160 000 euroa. klo 15.30 kiirehdi! Ti 23.12. Lehti ilmestyy seuraavan kerran perjantaina 3.1.2025 Seuraava lehti ilmestyy ti 23.12. 1.2. 0449773883 Rivit Ostetaan Halutaan vuokrata asiakaspalvelu.hillagroup.fi/lukijailmoitukset/ Elokuvateatteri Kaarre AVATAR: FIRE AND ASH La 20.12. ilm. 110342k Tiffanylasikurssi 3, Koppelo. Darts viikkokisa lauantaisin klo 17 Papanassa, jos vähintään neljä osallistujaa. Liikkuvuutta ja rentoutta kehoon torstaisin klo 16 Monitoimitalo Kuulaassa. Lue lisää: hillagroup.fi/tapahtumakalenteri Inarin kansalaisopiston KEVÄÄN KURSSEJA 110325k Dreijaus, yksilöopetus, Inari. Sinulle.. 6.1. 18.12. Viim. Tiedot syötetään lomakkeeseen Tapahtumien Lappi -palvelussa. 110451k Koneneulonta, kevät, Koppelo. 5.7. 110315k Lasimaalaus. Kauneimmat joululaulut Inarin kirkossa. 20.12. 18.12. Ilmoittautuminen opistopalvelut.fi/inari tai p. ilm. 18.12. to klo 16-16.45, Rantatie 10 B. su klo 18, Inarin kirkko. 8.2. Tapahtumatuotannon valmennuspäivä. la klo 0, Kiilopääntie 620. to klo 20 / 21.12. Viim. Lehti ei ilmesty ke 31.12. to klo 15-15.45, Rantatie 10 B. to klo 20, PaPaNa. klo 18 Väliaikatarjoilussa glögiä ja piparkakkuja sis
Inarijärven siikasaalista syksyn 2018 verkkopyynnistä Kasariselän reunoilta. Vuosien välinen vaihtelu on siten maksimissaan ollut yli 2 kk, pitkäaikaiskeskiarvon ollessa 26.11. Nellimvuonon jäätymispäiväksi kirjattiin tavanomainen 26.10, mutta koko järven lopullinen jäätymispäivä venyi vuodenvaihteen yli 7.1.2007 on ollutkin 100-vuotisseurannan myöhäisin jäätymispäivä ja kolmena muunakin vuotena jäätyminen on viivästynyt joulun-uudenvuoden tienoille. Koko järven jäätyminen on pitkä prosessi, ensimmäisten suojaisten jokisuiden jäätymisestä aina isoimpien selkävesien lopulliseen jäätymiseen. Jäänlähtöpäiväksi kirjattiin 13.6.2017 (valokuvaa edeltävä pvm), mikä on ollut 2000-luvun myöhäisin. Jäänlähtöä ja jäätymistä alettiin systemaattisesti seurata vuodesta 1925 lähtien. Seitalaassan webbi-kamera osoittautui oivalliseksi avuksi järven isoimman selän jäänlähtoja jäätymispäivän määrittämisessä. + liitteet. Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL), kalantutkimusosasto. 1 Toivonen, Jorma.1966. ”HEIN´AJALLA SEN SULAA JÄÄ” riimitteli Inarinjärvestä Sakari Topelius vuonna 1875 Maamme-kirjassa, ääripohjoisesta, salamyhkäisestä järvestä kuulemiinsa kertomuksiin perustuen. Inarilainen // Keskiviikkona 17. Tänä vuonna järvi jäätyi selvästi edellisvuotta aiemmin, 23.11.2025 Seitalaassan webbikamerakuvien perusteella lähes 10 päivän pakkasjakson vauhdittamana 3 vrk pitkäaikaiskeskiarvoa aiemmin ja 10 vrk 2000-luvun keskiarvoa (3.12) aiemmin. Aikaisimmat jäätymiset tapahtuivat vielä ”kylmällä” 1990-luvulla, vuonna 1993 (1.11) ja 1995 (2.11). Kertomuksia vahvempaa tietoa Inarijärven jäätilanteesta alettiin saada vasta 50 vuoden kuluttua Hydrografisen toimiston paikallisilta havainnoitsijoilta. 2024. Regional Environmental Change (2025) 25:17. Jäätymisen havainnoinnissa Seitalaassan webbikamera nykyvuosina on ollut vähintään yhtä tärkeä apuv JOULUKUUN SUOMEN KALASTUSLEHDESSÄ 8/2025 ilmestyi juuri kyseinen Inarijärven jäänlähtöä ja jäätymistä käsittelevä juttu, hieman tiivistetyssä muodossa. Acta Zool. Tässä jutussa esitettiin pääpiirteitä artikkelista sekä ajankohtaistieto järven tämänvuotisesta jäätymisestä. & Rasmus, Sirpa. Fennica 5, s.1-259. Kalat otettiin Inarin velvoitetarkkailun saalisnäytteeksi. 1 Turunen, Minna, T., Rasmus, Sirpa., Montonen, Marja., Salonen, Erno & Lehtonen, Ilari. FAKTA Lähdekirjallisuutta 1 Järvi, T.H. joulukuuta 2025 20 // Inarijärven jäätymisen kehityssuunta on ollut lievästi myöhäistyvä ja jäänlähdön vastaavasti aikaistuva Erno Salonen, Minna Turunen & Sirpa Rasmus Hydrografinen toimisto aloitti vuonna 1921 järven vedenkorkeuden seurannan – luonnontilaista vedenkorkeutta mitattiinkin jo 20 vuotta ennen Inarijärven säännöstelyn alkamista syyskesällä 1941. Kasariselällä oli vielä 2.7.1985 jäälauttoja joita kalanistuttajat joutuivat väistelemään. Moniste 72 s. Hän keräsi siikanäytteitä kalastajilta kesällä 1925 ja julkaisi tutkimustuloksensa saksankielisenä vuonna 1928. Seitalaassan säähavaintoasema sijaitsee keskellä Inarijärveä, järven isoimman selkäveden, Kasariselän, pohjois-osan keskivaiheilla. Järven toimesta. Seitalaassan luodolle, Kasariselälle perustettiin Ilmatieteen laitoksen toimesta uusi säähavaintoasema vuosina 2010. 1 Salonen, Erno., Turunen, Minna, T. 1 Turunen, Minna, T., Rasmus, Sirpa., Montonen, Marja., Salonen, Erno & Lehtonen, Ilari. Inarijärvellä hydrologisia seurantoja on tehty 1920-luvulta alkaen ja vuonna 1925 tehtiin myös ensimmäiset kalantutkimukset. Yhteensattumana ensimmäiset kalantutkimuksetkin järvellä tehtiin tasan 100 vuotta sitten, Suomen kalantutkimuksen uranuurtajan, prof. Helsinki. Jäänlähtö on 100 vuodessa vääjäämättä aikaistunut siten, että 2000-luvulla muutos näyttää voimistuneen. Lausunto veden säännöstelyn vaikutuksesta Inarijärven kalakantoihin ja kalastukseen. T.H. Suomen Kalastuslehti 2/2025. Aikaisimmat jäänlähdöt on koettu vuosina 1951 (18.5) ja 1990 (19.5). – Lessons learnt from subarctic Lake Inari, Finland. ISON, MONIMUOTOISEN ja erämaisen Inarijärven jäätymisen havainnointi on ollut varhaisina aikoina vähintään yhtä haastavaa kuin jäänlähdönkin. s.24-27. Jäätymisen kehityssuunta 100-vuotisjaksolla on ollut lievästi myöhäistyvä. Terra 136 (1) 3-23. Kaupallinen kalastus Inarijärvellä – kestävää sopeutumista muuttuvaan toimintaympäristöön. 1928. Kokonaiskeston ääriesimerkkinä (yli 2 kk) oli alkutalvi 20062007. in Finland. Sustainable adaptation of commercial inland fishing. Järven vesija kalatutkimuksilla onkin mittavat 100-vuotiset perinteet. Mittaushistorian lämpimin avovesikausi Inarijärvellä. 2025. Koko jakson pitkäaikaiskeskiarvo on 8.6 ja jaksolle 2000 2025 laskettu keskiarvo 3.6. Uber die Arten und Formen der Coregonen s.str. Seitalaassan haastavissa oloissa aloitettiin kaudella 2011 myös vedenlämpötilan mittaukset, vankan teräspuomin ja sen päässä poijun sisällä olevan mittarin avulla. Isoimpien selkävesien (Kasari-Vasikkaselkä) ja siten koko järven jäänlähtöpäivä on venähtänyt juhannuksenkin yli neljänä vuotena – ennätysmyöhäisimpänä 29.6.1996. (Inarijärven siikojen osalta s.28-36 + liitteinä laadukkaat valokuvakokoelmat). Laajempi teksti kaikkine valokuvineen, diagrammeineen ja kirjallisuusviitteineen löytyy Inarin kunnankirjaston Tarinoiden Inari-sivustolta. 2025. ERNO SALONEN ERNO SALONEN