Inarilainen 17.09.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Lue sivulta 5. Kadonneet löytyivät ehjin nahoin Karaoke PE / LA Yläkerta auki PE / LA -03 asti Hipun Lounas 10,50 . / hlö ark. Hänellä ei ollut kännykkää matkassa. Etsittävä oli hitaasti kävelemässä kotia kohti. 0400-423525 Ivalontie 16 | 99800 IVALO | 040 48 55 181 INARIN JA UTSJOEN PAIKALLISLEHTI keskiviikko 17.9.2014 18.vsk. 11-15 ULOA! TERVET PE 19.9. MERKKIKORJAAMO Lintumaantie 9 Huollot ja korjaukset kaikkiin automerkkeihin Puh. 020 742 4070 www.rautia.fi/ivalo Palvelemme: ma-pe 8.00 - 17.00 la 9.00 - 13.00 SHINY POWER lasinpesuneste 4 l 395 2 LED LENSER otsalamppu, 50 2340. Paikalle DULUXSTAR energiasäästölampputarjous TAX FREE Pirkka Conference päärynä 0 IVALO 99 kg hälytetty rajan koirapartio pääsi etsittävän jäljelle ja hetkeä myöhemmin helikopteri sai havainnon miehestä kopterin valonheittäjän avulla siitä suunnasta mihin koiran ajama jälki suuntasi. Kateissa ollut löytyi poliisipartion voimin, kun tämä käveli Sarviniementietä par- P. illansuussa ilmoitus, jonka mukaan seurueeseen kuuluva mieshenkilö ei ollut palannut majapaikkaansa Pielpajär- IVALON LENTOASEMA TAKSI IVALO, P.www.ivalontaksit.com 0100 87 888 8?21 JOKA PÄIVÄ Atrian Hiillosmakkara 400g 1 49 kpl veltä. Torilla vallitsi hyväntuulinen hurmos, eikä asiaa haitannut, että syksyinen sää hemmotteli paikalla olijoita lämmöllä ja auringonpaisteella. Lähikylästä saapunut vapaaehtoinen mönkijämies nouti marjamiehen pimeästä metsästä kotiinsa, täysi puolukkaämpäri tuliaisina. J. Jarkko Honkanen & Taiga lippu 10 ? Pikkujouluillat NYT myynnissä, kysy lisää myyntipalvelustamme! P. Mies oli kertomansa mukaan loukannut nilkkansa ja tämän vuoksi ei ollut voinut tulla illalla pois maastosta. ARTTU WISKARI @Yläkerta lippu 18 ? 10 ekaa Sirpaa jonosta ilmaiseksi sisään Tulossa: la 27.9. Kun virallinen puhe esiintymislavalla oli pidetty, ilmoitti presidentti, että ?kun haluatte keskustella, niin seuratkaa missä pieni mustatakkinen mies kulkee. 016 6755 700 Saludo suodatinkahvi 500g 2 99 kpl tiota vastaan. nro 38 puhelin 020 710 9050 www.inarilainen.fi Presidentti Niinistö Ivalon torilla Presidentti Sauli Niinistöä oli Ivalon torilla vastaanottamassa arviolta seitsemän sataa ihmistä. 016-3208800 tai info@hotellikultahippu.fi PALVELEMME IVALO PLUSSAKORTILLA Snellman possun palapaisti 400 g 1 99 Ilman plussakorttia 3,69 Poliisi joutui käynnistämään etsintätoimet, kun sille tehtiin torstaina 11.9. Etsinnälle oli edellä mainittujen lisäksi tulossa myös rajan koirapartio sekä kaksi mönkijäpartiota. Poliisi joutui seuraavana päivänä käynnistämään etsinnän Inarin Repojoella, kun paikkakuntalainen mies ei ollut palannut takaisin marjaretkeltään. Paikalle saatiin varhain seuraavana aamuna rajan helikopteri, joka ehti olla etsintätehtävissä tunnin ajan. STRAND OY Ivalontie 71 99800 Ivalo puh
Toimintamme on täytettävä Metsähallituksen kriteerien lisäksi paliskuntien odotukset maaston, muun luonnon ja porotalouden näkökulmasta. Toivottavasti osa heistä päättää tulla heinäkuussa 2015 Saariselälle. Myöhemmin lähtee kampanja Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan ja Islantiin. Näin kuskeille jää päivisin aikaa tutustua Saariselkään sekä lähimaastoon ja tou- huta mitä haluavat. Se ei miehiä haitannut. ?Ajaessa ei ole niin kuuma, kun tuulen vire vilvoittaa, Jurkka sanoo. ?Eilen kohtasimme porojakin reitillä, mutta niiden kanssa meillä on pelisäännöt ja niiden annetaan rauhassa mennä menojaan. Ei sieltä kyllä myötätuntoa helly vaan päinvastoin, Jurkka miettii jo kotiinpaluutaan pilke silmäkulmassa. Vasta yömyöhäisellä palataan ajosta majapaikkaan. Moottoripyörät ovat yltä päältä mudasta ja liasta. ?Pesemme pyörät vasta aamuisin, koska painepesureista lähtee liikaa meteliä ja se ei sovi tänne majoituslähiöön. Paikallista yhteistyötä Motojysky peräänkuuluttaa paikallisia yrityksiä yhteistyöhön. ?Teemme kuluvan kesän aikana internetsivuillemme Kuuden Yön Enduro-osiota. Tämä on kuin urheilusuoritus. Teimme heinäkuussa 2012 Saariselältä kaksi videota. Harrastajia on tarkoitus saada Jyri Tengman Motojyskystä ja Salatut elämät-sarjan hahmo Lasse Sievinen eli Timo Jurkka harrastivat enduroa yöttömässä yössä Saariselän maisemissa. innostumaan. Mikäli Saariselän ja Ivalon yrittäjät haluavat tarjota 2015 kesän enduroväelle omia tuotteitaan ja palveluitaan, pyydän olemaan yhteydessä minuun. Eilen Komulainen oli jäänyt suohon niin hyvin kiinni, että viisi miestä tuli vetämään hänet pois. Salonen on myös kilpailut enduropyöräilyssä. Hetken ne juoksevat tiellä ja sitten menevät metsään. Miehet tunnustavat, että viikon ajot alkavat pikku hiljaa tuntua lihaksissa. Hän oli mukana ?Endurossa ei äijäilystä ole hyötyä vaan päinvastoin, sanoo Kristiina Komulainen. Ja ennen kaikkea fiilistä ja iloisia ihmisiä! Minuutin versio löytyy Facebook-sivulta. Toiseen viiden minuutin versioon on koottu Saariselän yrityksiä, jotka 2012 olivat kanssamme yhteistyössä huolehtimassa enduroväestä. Tietenkin liikkuessamme meidän on otettava huomioon muut liikkujat niin tiellä kuin maastossakin, kertoo Tengman. Jyri Tengman Motojyskystä sanoo, että Ivalon paliskunnan kanssa on sovittu enduroajoista paliskunnan alueella. ?Ajamme täällä vasta vasanmerkitysten päätyttyä eli heinäkuun puolella. Porojen kanssa ei ole tapahtunut yhteentörmäyksiä. Tykkääjiä, mainosta ja markkinointia Motojysky avasi heinäkuussa Facebook-sivun, joka keräsi vuorokauden aikana 161 tykkäystä, ja sen on nähnyt 6 688 enduron harrastajaa pääosin Suomesta, Saksasta, Itävallasta ja Sveitsistä. ?Keräämme nyt tykkääjiä, jotka näkevät tämän vuoden kuuden yön tarinat, kuvat ja videot. Mies on tyytyväinen viikon kulkuun. Miehet harrastavat enduroa myös talvella Etelä-Suomessa. Sielläkin on paljon hyviä ratoja. Salonen ja Jurkka olivat olleet eilen yhtä aikaa suossa kiinni. ?Märät suoalueethan voisi kiertää, mutta silloin siinä ei ole mitään jännittävää, Salonen pohtii. International Six Nights Enduro- viikolla helle ja kuuma auringon paiste olivat läsnä koko viikon. Kristiina Komulaisella on oma pyörä, mutta osa harrastajista vuokraa pyörän Saariselältä. Kuva Janne Tervola. Äijät kiinni suossa Saariselkä alueena tarjoaa parhaan luvallisen paikan harrastaa enduroa napapiirin pohjoispuolella Euroopassa. Juha Salosella on viisi ajopäivää takana. Hänen paras sijoitus on ollut neljäs SM-tasolla. ?Nyt kilpailen veteraaniluokassa, Salonen nauraa iloisesti. Juha Salosen seuralaisena on Salatut elämät-sarjan hahmo Lasse Sievinen eli Timo Jurkka. Videot on kuvannut Jari Mutikainen. Saariselkä alueena tarjoaa parhaat luvalliset paikat harrastaa lajia napapiirin pohjoispuolella Euroopassa. Ensimmäiset enduro-asiakkaat tulivat vuotta myöhemmin. ?Siihen aikaan näkymisemme Saariselällä aiheutti suuria tunteita, puolesta ja vastaan, Jyri Tengman Motojyskystä kertoo. Enduro ei ole mikään suuri urheilulaji, mutta moni harrastaa sitä vuosikymmeniä kilpailemalla, kuntoilemalla tai hakemalla seikkailuja. Hän osallistui International Six Nights Enduroon Saariselällä. myös International Six Nights Enduro-viikolla Saariselällä. ?Tulen aina mielelläni Lappiin ajamaan enduroa, koska täällä on miellyttävät maastot. Tänne on päästävä. Komulainen laittaa sykemittarin päälle ja kaasuttelee jo hanakasti kaasutinta. . 2 Keskiviikkona 17.9.2014 Endurossa ei äijäilystä ole hyötyä Motojysky aloitti endurosafarireittien kartoituksen Saariselällä heinäkuussa 2002. Mukaan mahtuu 30 asiakasta päivässä. Kristiina Komulainen on harrastanut enduroa jo kolme vuotta. Ajon aikana kuluu paljon kaloreita. Laji on fyysinen. Toisin sanoen myös likaisia ja rapaisia ennen saunassa käyntiä. ?Saariselällä ajamme pääosin Metsähallituksen omistamilla metsätalousmailla, missä käytämme metsäautoteitä, kelkkauria ja metsäkoneuria. Kotiin palattuaan he eivät saa emänniltä hierontaa kipeille lihaksille, vaan päinvastoin. ?Kyllä kotona saa kuulla, että on taas viikon ollut harrastamassa. Ja nyt se alkaa olla valmis markkinoitavaksi laajemmin. Kuuden Yön Endurossa ajetaan pääosin Lapin yötöntä yötä hyödyntäen kello 18 . Yhteistyö ei maksa mitään, vaan näen asian niin, että paikallisten mukanaolo auttaa Motojyskyä palvelemaan omia asiakkaitani paremmin, Tengman sanoo. Seuraavan kerran enduropyörät pärähtävät käyntiin Saariselällä ruskan aikaan. Inga-Briitta Magga. Hän on kotoisin Helsingistä, jossa on myös hyviä enduromaastoja. Lisäksi ajon jälkeen he ovat nälkäisiä ja janoisia. Ensimmäinen on minuutin mittainen ajoon keskittyvä versio, jossa on vauhtia, maisemia, turvetta ja vettä. Jyri Tengman on hionut kolme vuotta tuotettaan, joka on nimeltään International Six Nights Enduro. Motojyskyn markkinoinnin tavoite on heinäkuu 2015. . 01 välistä aikaa. Mutta kiinnijääminen suohon ja ravan sekä veden lentäminen kuuluvat harrastuksen luonteeseen
Tunturi oli kuin värikäs räsymatto monivärisine raitoi- neen. Ja etenkin nuoret ottivat kovasti kaverikuvia ja nimmareita. Ja se kaikki on tehtävä kunnioituksella luontoa kohtaan. Suomen Latu Kiilopää viettää juhlavuottaan. Niinistö sanoi juhlapuheessaan, että ILO-sopimusta ei tulisi hyväksyä sellaisenaan sopimattomana tähän yhteiskuntaan! Presidentin valtaa on rajusti leikattu, mutta hän voisi jättää hyväksymättä kyseisen lain, joka nykyhallituksen valmistelemana mennee eduskunnassa läpi. Nyt virallisen tapaamisen keskiössä oli Inarin kunta ja ajankohtaisia asioita käytiin tapaamisessa läpi laidasta laitaan. ?Minulla oli ilo olla mukana vierailun järjestelyissä ja erityisesti mieltä lämmitti ainaisen tiukasta aikataulusta huolimatta ohjelmaan järjestynyt kansalaistapaaminen, joka oli presidentin nimenomainen toivomus. Vielä on pyydettävä talvikalat ja eväsporokin olisi saatava. Ruskasesonki kestää matkailukeskuksissa sen vajaan kaksi viikkoa, eikä yhtään enempää. Kesäkuussa Suomen Latu Kiilopään johtaja Seppo Uski kertoi vuosien kokemuksen rintaäänellä päivälleen ja miltei kellonajalleen, milloin ruska on kauneimmillaan. Yli 70- vuotias mies oli ajanut yksin yhtä soittoa Joensuusta Urho Kekkosen kansallispuiston kupeeseen katsomaan ruskaa. Missä oli saamelaisia edustava ?presidentti. Sekaan mahtui myös karhu, joka herkutteli vielä marjoilla ennen kuin aikoi saada unen päästä kiinni. Syksyinen metsä kuuluu meille kaikille; marjastajillle, sienestäjille, poromiehille, metsästäjille, kalastajille ja retkeilijöille. Luulenpa vain, että jätimme osaltamme päämiehelle positiivisen kuvan alueesta. Sen vuoksi ei ole enää tarkoituksenmukaista, että ympäristöasiat arvioidaan ja luvat myönnetään erillisissä organisaatioissa. . Tutkimuksen mukaan luonnos- Kolmen raati Millainen kuva sinulle jäi presidentti Sauli Niinistön Ivalon vierailusta? Inka Maarika Kangasniemi, artesaani Janne Seurujärvi, elinkeinojohtaja Timo Väisänen, eläkeläinen ?Suomen tasavallan presidentin vierailu oli merkittävä Inarin kuntalaisille. Ja meillä kaikilla on sama päämäärä. Otin töistä vapaata ja päätin mennä kokemaan, mitä ruska aidoimmillaan on. Varsinkin sosiaalisessa mediassa väheksyttiin presidentin vierailua ennakkoon. Ottaa mitä luonto antaa; nautintoa ja eväitä talven varalle. Monia teh- täviä tulisi yhdistää myös liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. kauneimmillaan joka vuosi, niin kuin myös tänäkin vuonna. Maaruska tunturissa oli viime viikolla kerrassaan mieletön. Toimintoja on järkeistettävä ja nykyaikaistettava. Ympäristöministeriö tulee yhdistää pääosin Maa- ja metsätalousministeriön sekä Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Ympäristöministeriön luonnonvaroihin ja suojeluun liittyvät alueiden käyttöasiat voisi yhdistää Maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Hän ilmeisesti loukkaantui Sajoksen vihkiäisissä. Ensimmäinen virallinen käyntihän toteutui Saamelaiskäräjien avajaisten merkeissä keväällä 2012. Syksyinen luonto antaa meille paljon talvea varten. Keskiviikkona 17.9.2014 3 Toimittajalta Ihmiset tarvitsevat Suomen Ladun kaltaisia liikuttajia Päätin ottaa aikalisän. Arveltiin sen johtuvan pelkästään siitä, että hän on Loirin vieraana kuvattavaa televisiosarjaa varten. ?Onhan vierailulla julkisuusarvoa Inarille. Valtion päämiehiä on harvoin ollut Inarissa kuntavierailulla, joten on todella hienoa, että tasavallan presidentti kunnioitti vierailullaan kuntaa ja samalla perehtyi kunnan asioihin kuullen kunnan edustajia Inarin ajankohtaisista aiheista. ?Ivalon torille oli saapunut runsaasti inarilaisia. Ajankohtaisia poliittisia aiheita sisältäneen puheen jälkeen tasavallan presidentti jalkautui kansan pariin, ja oli hauska seurata, kuinka luontevasti hän osasi olla kansalaisten kanssa. Etelässä ja ulkomailla vietettyjen vuosien jälkeen tuntui mukavalta palata Ivaloon. Nyt entistä kotikylää osaa arvostaa eri tavalla kuin joskus lukioikäisenä, hän kertoo. Marikan harrastuksiin kuuluvat muun muassa patikoiminen, valokuvaus ja uusimpana venäjän kielen opiskelu. Presidentti puhui kauniita sanoja Naton isäntäsopimuksesta, mielestäni tällä sopimuksella mentiin pari piirua Naton suuntaan! sa oleskelun ja liikkumisen vaikutukset alentavat stressiä ja kohentavat terveyttä. Meitä pohjoisen asukkeja ruskan aika liikuttaa myös luonnossa. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi. Työ- ja elinkeinoministeriöön olisi luonnollista kuulua nykyisin Ympäristöministeriössä olevat kaavoitus- ja ympäristölupa-asiat. Lappi hiljenee hetkeksi. Ruskanväriset onnittelut Suomen Latu Kiilopäälle juhlavuodesta! Inga-Briitta Magga Marika Linna Inarilaisen myyntineuvottelijaksi Marika Linna on aloittanut työt Inarilaisen myyntineuvottelijana. Marika Linna on aloittanut Inarilaisen palveluksessa myyntineuvottelijana. Tässä mielessähän jokainen kuntalainen on oman alueensa tärkeä markkinoija ja hyvä kello kauas kuuluu. ?Olin itsekin paikalla. Hän suhtautui upeasti lapsiin ja jaksoi kuunnella ihmisiä. ?Moni tuli jälkeenpäin kertomaan tasavallan presidentti Sauli Niinistön tapaamisesta ja uskon, että se on ollut voimaa antava kokemus monelle. ?Minulle jäi sellainen kuva, että Suomen tasavallan presidentti oli aidosti kiinnostunut ihmisistä. Ruska on merkkinä siitä, että on korkea aika valmistautua pitkään, pimeään talveen. Marika on opiskellut restonomiksi (AMK) Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa ja suuntautunut matkailun liikkeenjohtoon. 30-vuotias Linna on työskennellyt muun muassa Holiday Club Spa Hotellien myyntipalvelussa ja Matkailun edistämiskeskuksessa Helsingissä, jossa hänen tehtävänään oli muun muassa portaali- ja markkinointi- osastojen ja tuotekehitysyksikön avustaminen. Marika Linnalla on kansainvälistä kokemusta erilaisista projekteista ja koulutuksista. Hillat ja mustikat ovat jo pakkasessa, nyt on korkea aika kerätä vielä puolukat. Tunturit kuhisivat ihmisiä kuin muurahaisia. Saa sanoa, että Suomen Latu on onnistunut tavoitteissaan. Innostus venäjän kieleen syttyi Petroskoissa, jossa hän oli matkatoimistossa työharjoittelussa. Kansanedustaja Eeva-Maria Maijala: Ympäristöministeriö tulee jakaa Kansanedustaja, ympäristövaliokunnan jäsen Eeva-Maria Maijala (kesk) esittää ympäristöministeriön tehtävien jakamista eri ministeriöille. . Presidentin vierailu kunnassamme oli jo toinen hänen virkaurallaan. Hän oli väsynyt pitkästä ajomatkastaan, mutta silmissä näki kuinka hän piristyi ruskaisessa väriloistossa. Ei tarvitse kuin mennä ruska- tai keväthankiaikaan Kiilopäälle, niin näkee kuinka tunturit liikuttavat ihmisiä. Tavoitteena on ollut suomalaisten liikuntaharrastuksen lisääminen sekä luonto-, kunto- ja virkistysliikunnan edellytysten kehittäminen. kaivoksiin liittyvät asiat hoidetaan yhdeltä luukulta.. Niin se hänkin totesi, että ruska on 11.9. Sienetkin on jo ryöpätty. Moni hotelli sulkee ovensa ruskasesongin jälkeen. Värinhohtoisessa metsässä ja tunturissa ei tarvitse liikkua yksin. Se myös oli mielestäni mieleenpainuvin osa vierailua. Hän nukkui henkilöautossaan ja aloitti aamulla viiden päivän taipaleen värikylläisessä maisemassa. Hän on asunut muun muassa Los Angelesissa, Romaniassa, Englannissa ja Venäjällä. ?Olen syntynyt Helsingissä, mutta muutin 8-vuotiaana Ivaloon, opiskelin täällä peruskoulun loppuun, kävin myös Ivalon lukion, jonka jälkeen lähdin maailmalle opiske- lemaan. Tämän ministeriön tulisi vastata kaikesta työllistämiseen ja yrittämiseen liittyvästä hallinnonalasta. Lyhyet puheet ja mahdollisimman paljon ihmisten tapaamista, oli ohje, ja niin myös tapahtui. ?Olen myös iloinen siitä, että paikkakunnan väki tuli sankoin joukoin tasavallan presidenttiä tapaamaan ja ihmiset kävivät rohkeasti juttelemassa ja kertomassa kuulumisiaan. Elinkeinoasiat olisi järkevää olla yhtenä kokonaisuutena, jolloin mm. Lisäksi ympäristöasiat tulee käydä läpi kaikkien muidenkin ministeriöiden tehtävien osalta. Ympäristöarvot tulee huomioida nykyaikana kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa. Ympäristö on yhteinen asiamme, siitä ei voi antaa vastuuta ja päättämisen oikeutta vain jollekin taholle. Vierailu oli positiivinen tapahtuma Inarissa. ?Tasavallan presidentti Sauli Niinistöllä on monen aiemman presidentin tapaan lämmin suhde Lappiin ja meillä inarilaisilla oli kunnia tavata häntä jo toistamiseen reilun parin vuoden aikana. Mielestäni oli hienoa, presidentti toi julki sen totuuden, ettei Ukrainan tilanne ole ainoa ja pahin maailmaa järkyttävistä tapahtumista! Hänen mielestään Lähi-itä, Syyria ja Israel ovat jääneet vähemmälle huomiolle uutisoinnissa, vaikka siellä ovat pahimmat ?kriisipesäkkeet?. ?Tapahtuma keräsi runsaasti ihmisiä torille, yhden ihmisen puuttumista jäin ihmettelemään
Radio oli, mutta kun uutiset oli kuunneltu, niin radio meni kiinni, kertoi Afanasjeff. Mikke Honkanen on katsonut Aslakin palveluksessa monet elokuvat ja hän on houkutellut myös lukiokavereitaan näytöksiin, jos elokuva on vaikuttanut mielenkiintoiselta. ?Nuoriso käy Aslakissa, mutta yhtä lailla filmejä katsotaan myös netistä, eikä filmien vuokraaminen Ärrältäkään ole täysin loppunut. Varmasti yksi parhaimpia kotimaisia elokuvia mitä olen nähnyt, hän vakuuttaa. Jos Honkanen katsoo elokuvan ensimmäisen näytöksen ja pitää siitä, niin hän kehuu elokuvaa myös lukiokavereilleen ja joku heistä sitten tuleekin leffan toiseen näytökseen. ?Aika usein nuori löytää uutuuselokuvat netistä ja katsoo ne tietokoneelta, mutta kyllä nuorisoa käy myös täällä Aslakissa, jos leviää tieto, että nyt on hyvä leffa tulossa. ?Käymme täällä ehkä pari kertaa vuodessa. Ennen sitä isä pyöritti elokuvia Ivalon Yhteistalolla. Ja elokuvat tulevat ajallaan ja moni filmi on täällä ensi-illassa samaan aikaan kuin etelässäkin, hän kertoo. Mikke Honkasen mukaan televisio alkaa olla hänen ikäisilleen vieras väline, ja erityisesti elokuvia sieltä katsotaan aika vähän. Mielensäpahoittajan toiseen näytökseen saapui myös elokuvateatterin omistaja Ilkka Niemi, jonka vanhemmat Kerttu ja Veikko Niemi perustivat Aslakin vuonna 1960. Ulkomaista draamaakin on toivottu ja sitä on ollut, mutta katsojia ei oikein ole ollut. Myös taide-elokuvia on Aslakissa nähty. Loput sitten ovat pääasiassa japanilaisia. Mitä ruskamatkailija haluaa tehdä? ?Ruskamatkailija haluaa liikkua luonnossa, katsella ruskan värejä ja tavata tuttavia. Monet Saariselän väkikävijöistä nimittäin tapaavat toisensa vuosittain juuri ruskan aikaan. Ja tietysti myös ruskamatkailijat haluavat nauttia viihdemusiikista ja syödä hyvin. Vietämme Inarissa paljon aikaa ja täytyy sanoa, että Inarin kunnassa on todella hienoa kulttuuritarjontaa. On valtavasti esimerkiksi konsertteja, ja tämä Aslakin tarjonta on monipuolista. Ei se asia ole muuttunut miksikään, hän vakuuttaa. Mikke Honkanen sanoo, et- tä tänä päivänä ei Aslakin konehuoneessa tarvitse jännittää, onnistuuko näytös vai ei. ?Ääntä olen muutaman kerran säätänyt näytöksen aikana. Muuten homma pelaa nykyisin luotettavasti ja filmi katsotaan alusta loppuun ilman taukoja. Isä tosin piti huolen, että rajuimmat kohtaukset jäivät katsomatta . Moni heistä uskaltautuu sisälle asti ja katsoo vaikka Disneyn piirretyn. Elokuvateatteri Aslak on siirtynyt digiaikaan, mutta sisustuksessa kunnioitetaan vanhaa aikaa aina räsymattoja myöten. ?Tämä on niin ihana paikka, että voisin muuttaa tänne asumaan, hymyilee Riitta Maukonen. JP Jyväskyläläiset Tuija ja Visa Kervinen lukivat Inarilaisesta, että Aslakissa tulee Mielensäpahoittaja, ja päättivät tulla sitä katsomaan. Vanha katsojapolvi toki ymmärsi, että siinä tehdään kunniaa Risto Jarvan elokuvalle Jäniksen vuosi, jossa Antti Litja oli myös pääosassa. Mielensäpahoittajan näki ensi-illassa Ivalon lukion toista luokkaa käyvä Mikke Honkanen, joka työskentelee Aslakissa iltaisin ja viikonloppuisin lipunmyyjänä ja teknisenä avustajana. ?Se oli aivan mahtava elokuva. Näiden elokuvien näyttämistä tukee rahallisesti Elokuvasäätiö. Yhteistalolla oli vain yksi projektori ja niinpä elokuva keskeytyi neljä tai ehkä viisikin kertaa, mutta puupenkeissä istunut yleisö malttoi odottaa kuvan palaamista. Niemi istui monet kerran Aslakin konehuoneessa kelaaja-apupoikana ja katsoi samalla elokuvia. Uutuuselokuvat näkyvät täällä samaan aikaan kuin etelänkin elokuvateattereissa, kiitteli Visa Kervinen.. Jos ruska ilmiönä olisi yhtä kiinnostava kuin revontulet kansainvälisen matkailijan silmissä, niin uskoisin tuon ulkomaisten osuuden olevan paljon suurempi kuin mitä se tällä hetkellä on. Elokuvien kierto on valitettavasti nykyisin niin nopeaa, että tällaisia toivomuksia ei yleensä voida toteuttaa. Esitysoikeudet vanhenevat nopeasti ja prosessi, että Aslakiin saisi jonkun takavuosien huippuelokuvan uudelleen nähtäväksi, olisi monimutkainen, kallis ja ehkä mahdotonkin. Aslakissa järjestetään näytöksiä myös pienille lapsille säännöllisesti ja näihin aamunäytöksiin marssivat säännöllisesti kylän päiväkoti-ikäiset lapset keltaiset liivit yllään. kulttuurisihteeri Riitta Maukonen uskoo, että myös toinen näytös vetää reilusti väkeä. ?Ensimmäinen näytös vetikin 120 henkeä ja sillä tehtiin tämän vuoden kävijäennätys. Mehän olimme mukana Suomen ensi-illassa ja lippukassalle alkoi tulla myös ruskaturisteja Saariselältä. Kulttuurisihteeri valitsee Aslakin elokuvat ja valintaan vaikuttavat ne toivomukset mitä ihmisiltä tulee. Tässä laittaisin panokseni kyllä revontulille. Mielensäpahoittaja teki Onko ruska Viikon kysymys matkailuvaltti? Ruska alkaa olla parhaimmillaan myös Saariselän maisemissa. Onko ruska kova matkailuvaltti Saariselän syksyssä, Santa´s Hotel Tunturin johtaja Jonna Pietilä? ?Kyllä ruska on matkailuvaltti. Muutama viikko sitten Topi Mikkola esitti Aslakissa monologinsa kirjailija Annikki Kariniemen viimeisestä illasta. ?Monologeille ja tietynlaisille esityksille juuri Aslakin kaltainen intiimi tila sopii todella hyvin. Riitta Maukonen on huomannut, että Suomen pohjoisin elokuvateatteri kiinnostaa myös ulkomaalaisia. Vain televisio on poissa muodista, sieltä emme juuri elokuvia katso, hän kertoi. koinaan filmikeloissa pyöri nitraattifilmi, joka saattoi katketa ja syttyä jopa palamaan. Mielensäpahoittajan toinen näytös lähestyy elokuvateatteri Aslakissa. Nuorena täällä tuli käytyä enemmänkin. Toisaalta monesti vuoden parhaat revontulet nähdään juuri näin syksyllä, joten ruska-aikaankin revontulituristin kannattaisi tänne tulla. Autto kiittää Risikkoa jokiveneiden puolustamisesta Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Heikki Autto kiittää kunta- ja liikenneministeri Paula Risikkoa perinteisten jokiveneiden muistamisesta alusturvallisuuslakia uudistettaessa. Pirjo Honkasalon Betoniyö veti Aslakiin viisi katsojaa. ?Mitä enemmän kulttuuritoimistoon tulee palautetta ja toivomuksia Aslakista, niin sen pa- rempi. 4 Keskiviikkona 17.9.2014 . Muutos on tarpeellinen, sillä alusturvallisuuslaissa niin sanottuihin Teno-veneisiin sovellettavat turvallisuusmääräykset ovat kohtuuttomat ja veneen kuljettajalta vaaditut pätevyysvaatimukset jokiolosuhteisiin epätarkoituksenmukaiset, Autto sanoo. elokuvateatteri Aslakin kävijäennätyksen On perjantai-ilta. Ruskan matkailijat tulevat pääosin kotimaasta, meillä tilastot näyttävät kotimaisten osuudeksi vuosittain 90-95 prosenttia. Sehän oli aikaa, jolloin kaikki näytökset olivat täynnä. Tämä onnistui senkin vuoksi, ettei filmikelojen palauttamisella ollut kiirettä. ?Tänä päivänäkin olen sitä mieltä, että juuri elokuvateatterissa elokuva on parhaimmillaan. Meillä ruskasesonki on joulukuun ja kevätsesongin jälkeen vuoden kolmas sesonki, merkittävä sellainen. Mistä päin maailmaa ruskan ajan matkailijat tulevat? . Ne eivät yleensäkään vedä suuria massoja näytäntöön, mutta joskus väkeä tulee vielä vähemmän mitä odottaisi. Kaiken kaikkiaan lomaillaan ja nautitaan elämästä. Kumpi on ulkomaalaisesta merkillisempi luonnonilmiö: ruska vai revontulet? . Eikä siinä äänitekniikassakaan sinänsä vikaa ole, mutta joku voi olla sitä mieltä, että ääni on liian lujalla. Riitta Maukonen laskee, että lähipäivinä tulee kuluneeksi vuosi siitä, kun Aslak otettiin käyttöön digiaikaan siirtyneenä. Eihän silloin ollut televisiota. Kunta osti halpaa sähköä Neuvostoliitosta, mutta huonona puolena olivat pitkät sähkökatkokset. Joskus toivotaan, että voisiko Aslakiin tilata vaikka Taru Sormusten Herra-elokuvat, kun joku niistä jäi aikoinaan näkemättä tai nyt olisi hauska nähdä ne uuden kerran. Aslakin yleisö ei vähästä hätkähtänyt ja saattoi tulla seuraavana päivänä jatkamaan elokuvan katsomista, jos sähköt eivät alkaneet palautua. Hän arvelee yhdessä Mikke Honkasen ja Ilkka Niemen kanssa, että kun Aslak oli remontin ajan pitkään kiinni, niin osaa väki nyt arvostaa kylänsä elokuvateatteria entistä enemmän. ?Nuoret antavat paljon palautetta Aslakin elokuvista ja toivovat tänne sitä ja tätä. Maukonen muistuttaa, että jos kouluissa herää idea, että olisi mukava katsoa joku tietty nuorten elokuva koulupäivän aikana Aslakissa, niin silloin voi ottaa yhteyttä häneen, ja sitten katsotaan voiko toiveen toteuttaa. Aslak ei ole pelkkä elokuvateatteri, vaan se toimii myös erilaisten kulttuuritapahtumien järjestämispaikkana. Talvisin ranskalaiset matkailijat kuvaavat Aslakia. ja aina ne myös jäivät, olihan vanhemman sana laki siihen aikaan. Niemi muistelee, että ai- Pirkko Afanasjeff ja Armi Känsälä tulivat katsomaan Mielensäpahoittajaa, koska nyt sattui olemaan havellista aikaa marjanpoiminnalta ja kaikelta muulta. Autton mukaan lakiesityksessä perinteiset jokiveneet poistetaan alusturvallisuuslakiin sisältyvän vuokravenesääntelyn piiristä ja niihin sovelletaan pelkkää vesiliikennelakia. . Tiesin jo etukäteen, että väkeä tulee paljon, mutta siinä ennen kello kuutta aloin uskoa, että saliin ei juuri tyhjiä penkkejä jää, hän kertoo. Hän katsoi itsekin Mielensäpahoittajan ensi-illassa ja tykkäsi siitä kovasti. ?Mielensäpahoittaja-kirjat ovat tuttuja, ja Antti Litja teki elokuvassa hienon pääroolin. Maukosen mukaan elokuvan jäniskohtauskin oli luonteva, vaikka ei olisi tiennytkään mistä siinä tarkoin ottaen oli kysymys. Aslakilla on siis jatkuvuutta. Vs. Antti Litja oli aamutelevisiossa ja innostuimme vähän senkin vuoksi tulemaan nyt tänne. ?Mielensäpahoittaja-kirjat on luettu ja Antti Litja on hieno näyttelijä, joten tulimme elokuviin
Kunta huomauttaa, että nykyisin Ivalon terveyskeskuksessa on saatavilla myös erikoissairaanhoidon palveluja.. Tämän vuoksi kunta onkin esittänyt, että esityksen tavoitteita muutetaan niin, että alkuperäisten asukkaiden oikeus osallistua saamelaisten kotiseutualueella olevien valtion maa- ja vesialueiden käyt- töä koskevien päätösten valmisteluun turvataan säädösperusteisesti. Inarin kunta myös katsoo, että Ylä-Lapin alueella valtion maanomistuksen tulisi olla yhtenäistä, jolloin alueella toimivat viranhaltijat, kansalaiset ja muut osalliset tietäisivät kenen kanssa toimivat ja asioinnissa toteutuisi niinsanottu yhden luukun periaate. Inarin kunta haluaa tuoda esille käsityksenään, että sopimuksen hyväksyminen ilman, että selvitetään muun muassa maaoikeuksien ja sopimuksen vaikutusten lisäksi ainakin inarilaiseen alkuperäiskansaan liittyvät kysymykset, ei ole mahdollista. Muistiossa kerrataan myös kunnan vuonna 2000 antamaa lausuntoa selvitysmies Pekka Pertti Kangasniemi tervehtii Ivalon torilla presidentti Sauli Niinistöä. Vihervuoren raportista ILO:n alkuperäiskansoja koskevan yleissopimuksen voimaansaattamisesta. Jäämeren käytävä on Suomesta Norjaan ja Venäjälle suuntautuva kansainvälinen liikenteen, energiahuollon ja elinkeinojen kehityskäytävä. Käytävän liikenteellisenä selkärankana toimii valtatie 4, joka jakaantuu PohjoisLapissa neljään Norjaan ja yhteen Venäjälle vievään tiehen. ILO:lle ei ole edellytyksiä Presidentti Niinistö saa lukea muistiosta myös Inarin kunnan lausunnot ILO-sopimuksesta ja saamelaiskäräjälakiluonnoksesta. Inarin kunta ei näe olevan edellytyksiä ILO:n alkuperäiskansasopimuksen voimaansaattamiselle. Historia tuntee vain vanhan Lapin asukkaiden nimityksen lappalainen. Kunta on korostanut tuolloin, että saamelaisten sekä ei-saamelaisrekisterissä olevien syntyperäisten inarilaisten ja muiden saamelaisalueella asuvien oikeudet ja etuudet sekä ratifioinnin vaikutukset niihin tulisi selvittää. Kritiikkiä metsähallituslaille Inarin kunta tuo muisti- ossaan esille myös kantansa Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaan lakiesitykseen. Kunnan mukaan nykyisessä tilanteessa Inarin saamelaisten ääni ei kuulu oman kuntansa asioita käsiteltäessä Saamelaiskäräjien toimielimissä. TEN-statuksen saaminen olisi tärkeää Suomelle ja EU:lle, joka myös edesauttaa Venäjän puoleisen tieosuuden siirtymistä liittovaltion vastattavaksi. Vaikka Rajajoosepintiellä ei ole TEN-statusta, niin on se kuitenkin osa Jäämeren käytävää. päivänä marraskuuta 1997 Suomen tasavallan ja Venäjän federaation hallituksen välillä tehty lisäpöytäkirja venäläisten yhteisöjen osallistumisen jatkumisesta kalanviljelytoimenpiteisiin Inarijärven kalakantojen säilyttämiseksi. Pöytäkirjan mukaan Venäjän federaation hallitus suostuu siihen, että venäläiset yhteisöt jatkavat osallistumistaan kalanviljelytoimenpiteisiin Inarijärven kalakantojen säilyttämiseksi toimittamalla korvauksetta Venäjän federaatiosta Suomen tasavaltaan Suomen rakentamia kalanviljelylaitoksia varten sähköenergiaa. Pöytäkirjan voimassaolo päättyi 31.12.2005. Inarin kunta toteaa muistiossaan, että kunnan perustavoitteena on ollut, että venäläiset yhteisöt edelleen jatkaisivat osallistumistaan kalanviljelytoimenpiteisiin Inarijärven kalakantojen säilyttämiseksi toimittamalla joko korvauksetta Venäjän federaatiosta Suomen tasavaltaan Suomen rakentamia kalanviljelylaitoksia varten niiden energiatarvetta vastaavan määrän sähköenergiaa tai suorittamalla rahallisen taloudellisen korvauksen. Inarin kunnan tavoite on ollut, että Venäjän osallistuminen olisi takautuvaa vuoden 2006 alusta lukien. Yhdistykset toteavat, että vasta 1900-luvun puolivälin jälkeen on vähitellen yleistynyt nimitys saamelainen, jota nykyisin käytetään. Muistion mukaan mikään tutkimustieto ei osoita Saamelaiskäräjien äänioikeusluettelossa olevilla olevan mitään muut pois sulkevaa omistus- ja hallintaoikeutta maahan ja veteen. Viimeisin solmittu sopimus on Moskovassa 27. Mikäli tämä ei ole mahdollista koko Ylä-Lapin alueella, käytäntö tulisi kuitenkin ottaa käyttöön saamelaiskäräjälais- sa määritellyllä saamelaisten kotiseutualueella. Neuvotteluja venäläisten kanssa jatkettava Inarijärveä säännöstellään Paatsjoessa Venäjän puolella sijaitsevan Kaitakosken voimalaitoksella ja padolla. ja ilmeistä päätellen tunnelma oli leppoisa. saamelaiset ovat kiistattomasti kohdealueiden alkuperäiskansaa, ilman ehtoja ja epäilyksiä. Vetoomuksen mukaan lappalaisten jälkeläiset ovat Suomessa alkuperäiskansaa. Inarin kunnanhallitus on ehdottanut valtioneuvostolle ja maa- ja metsätalousministeriölle, että ne jatkaisivat neuvotteluja Suomen ja Venäjän hallituksen välillä Inarijärven kalakantojen säilyttämiseksi ja siihen tarvittavien resurssien turvaamiseksi myös siten, että venäläiset yhteisöt jatkavat osallistumistaan kalanviljelytoimenpiteiden rahoitukseen. JP Päivystyksen pelattava vuorokauden ympäri Inarin kunta vetoaa peruspalveluministeri Susanna Huoviseen, että sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistuksessa tulee huomioida vahvojen perusterveydenhuollon yksiköiden mahdollisuudet tuottaa jatkossakin palveluja monipuolisesti. Esimerkiksi ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys Ivalon terveyskeskuksessa on ehdoton edellytys Pohjois-Lapin asukkaiden ja matkailijoiden hyvinvoinnin turvaamiseksi. Säännöstelyn tavoitteena on Suomen, Venäjän ja Norjan välillä vuonna 1959 tehdyn sopimuksen mukaisesti Paatsjoen vesivoimalaitosten sähköntuotannon lisääminen. Yhdistyksiltä vetoomus Statuksettomat saamelaiset ovat kiistattomasti alkuperäiskansaa Inarinmaan Lapinkyläyhdistys, Inarin Saamelaiset ry ja Metsä- kalastaja- ja Tunturisaamelaiset ry vaativat, että ILOsopimuksen ratifoinnin valmistelut on lopetettava. Yhdistykset jättivät yhteisen vetoomuksensa presidentti Sauli Niinistölle Ivalossa. Yhdistykset toteavat vetoomuksessaan, että statuksettomat Presidentti Sauli Niinistö ja Inarinmaan lapinkylän edustaja Kari Kyrö vaihtoivat ajatuksia . Keskiviikkona 17.9.2014 5 Inarin kunnalta muistio presidentille Rajajoosepintie halutaan TEN-verkkoon Ivalossa vieraillut presidentti Sauli Niinistö sai Inarin kunnalta muistion, jossa käydään läpi muutamia tärkeitä ja ajankohtaisia asioita. Muistiossa todetaan muun muassa, että vaikka Rajajoosepintie on osa EU:n tärkeintä maantieyhteyttä LuoteisVenäjälle, ei se kuulu nykyiseen TEN-verkkoon
Pyhä Messu klo 11 kirkossa. dmu 15, hávdáduvvo Vuovdaguoikkas ja rávveja??at dollojuvvojit Cafe 70°N -restaura??as. Kerääjäksi voi ilmoittautua Inarin osaston keräysjohtajalle Anneliina Peltoniemelle puh. Sodankylässä. NUORGAMISSA: Virkus boddu kokoontuu rukoushuoneella perjantaisin klo 13-15 seuraavasti: 19.9., 10.10., 14.11.,12.12. Esikoislestadiol.seurat: Nuorgamissa ke 17. klo 17 ehtoopalvelus. To 18.9. Hansi Niiles Niittyvuopio, siunasi Arto Seppänen. UTSJOELLA: Ensi su 21.9. ja 19.9. Sesonkiaikana iltatilaisuudet kappelissa iltaisin klo 19; keskiviikkoisin viikkomessu ja sunnuntaisin messu. Utsjoen srk-talolla/Kulmakivellä. ISOISKOULUTUS: 19.-21.9. Jos kerääminen ei tunnu omalta, voi järjestää vaik- Áibba?emiin / Kaipauksella Eadni Oappát ja vieljat bearra?iiguin Muo??á, sieságuovttos ja ?ieziguovttos guimmiinisguin, oarbmealit ja vilbealit bearra?iiguin Eará fuolkkit ja ustibat / Muut sukulaiset ja ystävät De goh?o bassi e?geliiddat mu hávddi bures várjalit vuoi rumá. Inarissa keskiviikkoisin klo 10-12 srk-kodilla. IVALONLAAKSON RAUHANYHDISTYS: Syysmyyjäiset la 20.9. 6:31 18.9. klo 12 ja 16. Pastorin puh. saakka. jp klo 14 ortodoksikirkossa, Huusko. SAARISELÄLLÄ: Ensi su 21.9. Ivalon S-Market Vaskoolissa kello 1318 välisenä aikana sekä Saariselällä K-market Kuukkelin ja Alkon vieressä kello 17.30-20 välillä. klo 13 ry:llä. Tiistaipiiri tiistaisin klo 12 srk-kodilla. Keskiviikkoisin rukoustunti klo 13. Sairaalatie 5:n kerhotilassa. Valtaosa avustusvaroista suuntautuu ulkomaille, mutta katastrofirahastosta autetaan myös Suomessa. Aila Sihvo, Aila Lahtinen Jyväskylässä ja Aila Mikkonen. Torstaina Tyyne, Tytti, Tyyni, Buohttá. Tapahtumaan osallistuu vuosittain noin 20 000 vapaaehtoista. Lahjoitustavat käteinen keräyslippaaseen Lähetä tekstiviesti SPR numeroon 16499 (15 ?) Nälkäpäivän lahjoituspuhelimet: 0600 12210 (9,93 euroa + pvm) 0600 12220 (20,12 euroa +pvm) nettilahjoitus osoitteessa www.nalkapaiva.fi Nälkäpäivä on vaivaton tapa kokeilla auttamista Nälkäpäivänä voi helposti kokeilla, miltä vapaaehtoistoiminta tuntuu. 6 Keskiviikkona 17.9.2014 Seurakuntien tapahtumia Tällä viikolla INARIN SEURAKUNTA Auringon nousu- ja laskuajat Ivalossa nousee 17.9. 11.9.2014 Ivalo Kun pitkän elämän elää saa, voi rauhassa nukahtaa, kun kaikki on valmista, tehty työ, on edessä rauhaisa yö. Kaivaten Elli ja Sauli lapset ja lasten lapset Osmo ja Aino perh. Siunaus toimitetaan 20.9.2014 klo 11.00 Karigasniemen kappelissa, jonka jälkeen muistotilaisuus kappelissa.. Reija Kurttila. Lauantaina Varpu, Vaula, Várbu. Sunnuntaina Mervi ja Naná. Maanantaina Mauri, Mávra, Mávrres ja Mures. 040 8252918. Kirpputori avoinna: to ?pe klo 11-16. Kotisivut: www.ivalonhelluntaisrk.fi. Tervetuloa tilaisuuksiin! Operaatio Nälkäpäivä käynnistyy Inarissa torstaina Suomen Punaisen Ristin Nälkäpäivä-keräys alkaa torstaina 18.9. pe 19.9. ja jatkuu lauantaihin 20.9. Mt- ja pav-kuntoutujien virkistyspäivä Pajakoskella ke 24.9. 6:55 laskee 19:39 19:35 19:30 19:25 19:21 19:16 19:12 Lähde: www.moisio.fi Veden pintalämpötilat Nellim, Inarijärvi 11,2 Kevojärvi 10,1 Lähde: Suomen Ympäristökeskus Miete Aina ihmisen hymyillessä ja etenkin nauraessa hän tuo elämään jotakin tärkeää. - Laurence Sterne Nimipäivät Keskiviikkona Aili, Aila, Áile. klo 17 ehtoopalvelus. Kanttori viikonloppuna hiippakuntapäivillä Kajaanissa. IVALON HELLUNTAISEURAKUNTA To 18.9. Seurat su 21.9. 6:49 23.9. klo 18 Rukouskokous. SPR Inarin osastossa lipaskeräys keskittyy erityisesti perjantaille 19.9. Lipaskerääjät ovat keräämässä perjantaina 19.9. dan siste njálggat vuoi??at ja siellu beassá illudit, dan rádjai go mun, Jesusan du riikii bajás?uo??ilan! (s. 22.05.1959 j. 6:39 20.9. T: Palvelukeskus Koivikon asukkaat ja henkilökunta. ?Ruusut ja risut. Vapaa pääsy; ohjelma 15,-. RIPPIKOULU: Rippikoulun aloitusviikonloppu 3-5.10. Toimitus muokkaa tarvittaessa ilmoituksia. 6:53 laskee 19:35 19:31 19:26 19:22 19:18 19:13 19:09 Utsjoella nousee 17.9. klo 14-16 Valkamassa, lisätietoja Anu p. Onnea mm. mennessä khranvir. Konsertti su 21.9. klo 11-15. 6:39 20.9. klo 15, haudataan Outakoskella, josta siirrymme muistotilaisuuteen Cafe 70°N -ravintolaan. Rakkaamme Leo LETOFF * 15.6.1938 Petsamo . 050- 3050525 kello 16-20 välisenä aikana. Nälkäpäivänä kerätään sitomattomia varoja Suomen Punaisen Ristin katastrofirahastoon. 19.8.2014 kotona Keväjärvellä Kiittäen ja kaivaten Inga Jarkko, Sari, Jere, Kalle, Heidi, Hanna Jyrki sisko ja veli perh. muut sukulaiset ja ystävät Kun kuuntelee tuulen huminaa, on kuin rakkaamme saapuisi kertomaan, mulla on koti uusi kaikki hyvin, miksi kuljette silmin kyyneltyvin. Rakkaamme on siunattu läheisten läsnä ollessa. Onnea mm. ja to 18.9. mennessä khranvir. Jukka Kuoppamäen konsertti klo 19. DIAKONIA: Mt- ja pav-kuntoutujien toiminnallinen Naisten ryhmä ke 1.10. messu klo 14, Lepistö. 6:51 23.9. / Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan Karigasniemen kappelissa 21.9. palsta on maksuton, lukijoiden yleisluontoisille kiitoksille ja moitteille tarkoitettu palsta. 2.9.2014 Kuollut: Tapani Ensio Ruuska 69-v Ivalosta. Haudattu: Inarissa 13.9. Töissä voi järjestää myyjäiset Nälkäpäivän hyväksi, tai porukalla voi pitää kirpputoripöytää, josta osa tuotosta lahjoitetaan Nälkäpäivä-keräykseen, kannustaa Punaisen Ristin varainhankinnan päällikkö Anna Laurinsilta. Nälkäpäivä on Suomen Punaisen Ristin suurin vuosittainen keräys. klo 15 ry:llä. UTSJOEN SEURAKUNTA Haudattu: Outakoskella 13.9. Lämmin kiitos osanotosta. 356) Kiitos parhaista nauruista ja rakkaudestasi. Lepää rauhassa, Nippe-eno. Punaisen Ristin Inarin osasto toivottaa kaikki tervetulleiksi keräämään ja lahjoittamaan. 6:43 21.9. 6:46 22.9. Lähettäjän tiedot tulee olla toimituksen tiedossa, nimettöminä toimitettuja tekstejä emme julkaise. p: 040 760 4202. NELLIMISSÄ: Ensi su 21.9. Nikolaoksen kirkko: ke 17.9. Voit lähettää tekstejä sähköpostitse osoitteeseen inarilainen@inarilainen.fi Ráhkkáseamet, Badjealmmái / Rakkaamme, Poromies Niilo Ilmari NIITTYVUOPIO ?Nilimman, Nippe? r. klo 15. LAPIN ORTODOKSINEN SEURAKUNTA Ivalo, p. To-pe 18. messu klo 11, Huusko. Mauri Leppänoro ja Mauri Riestola. Tiistaina Mielikki, Milot ja Mielat. Ruusuja * Teille, jotka pe-iltana Repo-joella osallistuitte isämme etsintöihin, erityisesti Taisto-koiralle. Utsjoella: pe 19.9. Lisätiedot ja ilmoittautuminen ruokailun ja kuljetuksen vuoksi Anulle/srk 040 5071713 tai Valkamaan viim. Täällä hätäapua tarvitaan muun muassa tulipaloissa ja äkillisissä onnettomuuksissa. ka kavereidensa kanssa haluamansa hyväntekeväisyystapahtuman. Onnea mm. Ma 22.9. . kuljetus Sevetti-Partakko-Kaamnen-suunnilta; kuljetukseen ilm. Ti 23.9. T: Inger-Anne * Metsän antimien lahjoittajille. kuljetus Nellim-Veskoniemi-suunnalta; kuljetukseen ilm. pe 19.9. messu klo 19, Vähäkylä. Su 21.9. Kiitos myös Leon hoitoon osallistuneille. Ovlla Andaras Niillas Nils (Niilo) NIITTYVUOPIO * 9.11.1930 Utsjoki . 6:42 21.9. Martti Sakari Musta, siunasi Mauno Hepola. IVALOSSA: Ensi su 21.9. 040 5071713. klo 16, la 20.9. 6:47 22.9. klo 12 ja 16, su 21.9. klo 19; Seeli Toivio, sello; Kalle Toivio, urut. Mitään ennakkotaitoja ei tarvita, ja kerääjä voi itse päättää, milloin ja kuinka kauan haluaa kerätä. Nälkäpäivänä voi myös tempaista muulla haluamallaan tavalla. Koska varat ovat sitomattomia, niitä voidaan käyttää tarpeen tullen siellä, missä apua tarvitaan. Tytti Kyrö. Perjantaina Reija, Gealá. p: 040 760 4202. INARISSA: Ensi su 21.9. 19.9. Työttömien yhdistyksen edullinen keittolounas maanantaisin klo 11-13 yhdistyksen tiloissa Vasantie 3. AVOIN PÄIVÄKERHO: Ivalossa keskiviikkoisin klo 10-12 ja torstaisin klo 9.30.-11.30. Lisäksi keräyslippaat löytyvät ainakin seuraavista paikoista niiden aukioloaikojen mukaan: Sevetin Baari Sevettijärvellä torstai-lauantai 18.20.9, Inarin kunnanvirasto Ivalossa torstai-perjantai 18.-19.9. sekä Inarin pääkirjasto Ivalossa torstai-lauantai 18.-20.9. Kaikki ovat tervetulleita keräämään tai lahjoittamaan. ?Tiiu ? Liekkus bovdehussan almmuhat, ahte ráhkkáseamet sivdniduvvo Gáregasnjárgga kapeallas 21.9. 6:31 18.9. 6:35 19.9. Onnea mm. klo 11 Päivätilaisuus. Tiistaisin klo 15 lauluhetki Koivikossa. 6:35 19.9. Kultaisen iän kerho maanantaisin klo 13 srk-kodilla
Avajaiset alkavat ulkomuseon vanhimmassa kohteessa, Tirron pihapiirissä. Miksi ei siis käytettäisi hyviä ja käyttökelpoisia aineita uudelleen? Kodeissa kertyvää kierrätysmateriaalia ovat ainakin tölkkinipsut, purkinkannet, pakkausnauhat, kahvipussit ja jäännöslangat. Perinnetieto on merkittävä osa saamelaista kulttuurimaisemaa. Naisten sarjan Levin Ruskamaratonin vartin palkintokolmikko; vasemmalla kisan toinen Heli Heiskanen, keskellä voittaja Iida Haataja ja oikealla kolmannen sijan vienyt Essi Ranttila ? ? ? ? ? Fysioterapiahoidot lääkärin lähetteellä Hieronnat Akupunktiohoidot Kehon koostumusanalyysi Tuotemyynti Piiskuntie 5, Ivalo 016 661 388, 0400 188 732 ilv.ari-jukka@co.inet.fi VARATUOMARI JOUNI VIHERVALLI Lapintie 4, 99600 Sodankylä Ajanvaraus ja neuvotteluista sopiminen puh. Nämä kohteet on merkitty kyltein, josta löytyvät QR-koodit. Levin Ruskamaraton Seinättömässä museossa voi seikkailla älypuhelimen tai tabletin avulla. Siidan ensimmäiset mobiiliopasteet sisältävät lisätietoa ulkomuseon historiasta ja sen eri kohteista. Materiaali on lähes ilmaista ja sen uusiokäyttö on samalla pienen ihmisen ekoteko. ?Partakon pajoissa teemme muun muassa pannunalusia purkinkansista, rannekoruja tölkkinipsuista, rintakoruja jämälangoista ja pikkukoreja kahvipusseista. Avajaisissa ei kuitenkaan tarvitse omia mobiililaitteita. Siidan mobiiliopasteet ovat pohjoissaameksi, suomeksi ja englanniksi. Keskiviikkona 17.9.2014 7 Kansalaisopiston kurssit Partakossa ja Kaamasessa Roska muuttuu taiteeksi ja käyttötavaraksi ?Kierrätys on kivaa ja on suorastaan koukuttavaa nähdä kuinka roska muuttuu taiteeksi ja käyttötavaraksi, tietää tekstiilisuunnittelija Tarja Ylitapio, joka vetää Inarin kansalaisopiston kierrätyspajat Partakossa ja Kaamasessa. Ylitapio muistuttaa, että nykyisin esimerkiksi pakkausmateriaalit on tehty niin hyvistä ja kestävistä aineista, että on sääli käyttää niitä vain kerran ja heittää sen jälkeen roskikseen. ?Ja käsityömateriaalit ovat uutena todella kalliita ja meillä Lapissa vaikeasti saataviakin. Ennen tutustumista digitaalisiin opasteisiin avajaisissa nautitaan elävästä musiikista, kun Heli Aikio esiintyy. Mainittakoon, että toiseksi sijoittunut Jukka Salo hiihti neljä vuotta aiemmin Inarin Yrityksen väreissä Rukalla SM-kisoissa 50 km:n matkalla pronssille. Kahvipusseista tehty kassi on jo kierrätyskonkareiden klassikko. Pilttipurkkien ja kaikenlaisten pikkupurkkien kannet voivat päätyä vaikkapa tyylikkäiksi pannunalusiksi. käytetään muun muassa virkkausta ja punontaa. ?Kaamasessa keskitymme pääasiassa villavaatteiden uusiokäyttöön. 0400 391 024 jouni.vihervalli@pp.inet.fi +DPPDVOllNlUL <5-g 0b.,g 3XK 3LLVNXQWLH ,YDOR /$., -$ .,,17(,67g$6,$,172,0,672 6DPL 7HUYDKDXWD YDUDWXRPDUL PDDQPLWWDXVWHNQLNNR ,YDORQWLH ,YDOR SXK ID[ VDPL WHUYDKDXWD#ODNL LQHW ¿ .DLNNL RLNHXGHOOLVHW WRLPHNVLDQQRW PP ± ULNRV MD ULLWD DVLDLQ RLNHXGHQNl\QQLW ± SHUXQNLUMRLWXNVHW MD SHULQQ|QMDRW ± NDXSSDNLUMDW MD NDXSDQYDKYLVWXNVHW ± YHONRPLVDVLDW ± ODKMD MD SHULQW|YHURVXXQQLWWHOX $VLDNDVWDSDDPLVHW 8WVMRHOOD VRSLPXNVHQ PXNDDQ. Ulkomuseon perusopasteita täydentämään on valittu 12 kohdetta, joita on elävöitetty arkistokuvien, videoiden ja äänitteiden avulla. järjestetään Siidan auditoriossa keskustelutilaisuus kulttuuriympäristön toiminnan vakiinnuttamisesta. Yksikön toiminta tukee myös saamelaisten kulttuuri-itsehallintoa. Saamelaisalueen kulttuuriympäristö on kokonaisuus, jossa luonto ja kulttuuri kietoutuvat yhteen omaleimaisella tavalla ja johon liittyy olennaisena osana näkymätön kulttuuriympäristö. Ilmoittautua voi Inarin kansalaisopistoon tai Tarja Ylitapiolle, p. 0500-683700. JP Euroopan kulttuuriympäristöpäivät Siidassa Saamelaismuseo Siida viettää Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä 18.?19.9.2014 teemalla Näkymätön ympäristö Inariin. Ohjelmassa on ulkomuseon mobiilipolun avajaiset ja keskustelutilaisuus Kulttuuriympäristöyksiköstä. Siidan perinteikäs ulkomuseo siirtyy moderniin aikaan torstaina 18.9.2014 kello 18, kun ulkomuseon mobiiliopasteet otetaan käyttöön. Näin palvellaan paitsi paikallisia myös muita Siidan kävijöitä. Keskustelutilaisuus perjantaina Perjantaina 19.9. ja Kaamasen paja 27.-28.9. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Myös vanhat villapaidat, sukat ja lapaset ovat mainioita uusiotuotteiden materiaaleja. Ylitapion mukaan ideointi omasta päästä on hykerryttävän hauskaa ja siinä työssä saa olla todellinen designeri. Kukaan eikä mikään ei estä tekemästä omilla keinoilla ja inspiraatioilla ihan mitä haluaa. Tekniikkoina Inarilaiset palkintopallilla Inarin Yrityksen Essi Ranttila ja Keijo PintamoKenttälä juoksivat kolmanneksi naisten ja miesten sarjoissa Levin Ruskamaratonin vartilla. Naisten vartin voitti Lapin Lukon Iida Haataja, toiseksi kipitti Metsä-Mursun Heli Heiskanen ja kolmanneksi sijoittui Inarin Essi Ranttila. Miesten vastaavalla matkalla Joensuun Katajan Arttu Vattulainen juoksi voittoon, Saarenkylän Jukka Salo oli toinen ja Inarin Keijo Pintamo-Kenttälä kolmas. Paikalla keskustelemassa muun muassa Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostet. Siidan kulttuuriympäristöpäivien tavoitteena on lisätä saamelaisalueen kulttuuriympäristöön liittyvää ymmärrystä ja arvostusta sekä tuoda esille Saamelaismuseon kulttuuriympäristöyksikön toimintaa kulttuuriympäristön säilymisen, hoidon sekä siihen liittyvän tiedon keräämisen kannalta. Siellä tehdään ranteenlämmittimiä, kännykkäpusseja ja pikkulaukkuja. Samalla uudistetaan päähineitä kirjomalla ja huovutetuilla koristeilla. Kurssien vetäjä Tarja Ylitapio sanoo, että materiaaleja ja työtarvikkeita on mahdollista hankkia ja lainata kurssipaikoilta, mutta mukaan kannattaa ottaa omia tarvikkeita, jos niitä löytyy. Partakon kierrätyspaja pidetään 20.-21.9. Kun haluat astua uuteen aikaan, seinättömään museoon, tarvitset mukaasi ulkomuseovierailulle älypuhelimen tai tabletin. Saamelaisilla maisemaan, alueisiin, paikkoihin ja ihmisiin liittyy runsaasti paikallista perinnetietoa ja -taitoa. Kulttuuriympäristöyksikkö on toiminut projektien ja erillisrahoituksen avulla yli kolme vuotta, ja sen toiminnasta on saatu erittäin hyvät tulokset. Yksikön toiminnan vakinaistaminen on yhtenä valtakunnallisen kulttuuriympäristöstrategian toimenpiteenä. Avajaisiin on vapaa pääsy ja pullakahvit tarjotaan. Mitä seinätön museo tai mobiiliopaste tarkoittavat. Kohteita ovat muun muassa Tirron piha, korvakota ja mukana on myös museon ensimmäisen kesätyöntekijän Matti Morottajan muisteluita museon alkuajoilta. Perinnetiedon kautta maisemaa ymmärretään, tulkitaan ja siinä osataan toimia
Pitänee siis tulla sinne aina vaan uudestaan. Työtoverit ja potilaat Työskentelin terveyskeskuksen vuodeosastolla ja heinäkuun poliklinikalla. Myös me Ivalon yläasteella julistimme sen tiistaina 2.9. Kotitarveorkesteri järjesti elämäni parhaan jouluisen lauluillan, enkä vieläkään voi muistella sitä ihan kuivin silmin. Sadetakit päällä ja sateenvarjot tanassa orkesteri on esiintynyt lukuisissa paikoissa ympäri maailmaa; Aasiassa, Amerikassa, Afrikassa sekä lukuisissa Euroopan maissa. Orkesteri järjestää ja kustantaa Utsjoen esiintymismatkan itse esiintyen molemmissa konserteissa ilmaiseksi ja toivookin paikalle paljon kuulijoi- ta. Silloin tajusin, että olen vapaa. Lähinnä menoerä budjetissa. Menen Utsjoelle! En tiedä miksi ajattelin näin, koska en ollut koskaan ollut Utsjoella. Tästä huolimatta osasto oli siisti, potilaat omissa vaatteissaan ja aina välillä nauru raikasi. Arvostan teitä kaikkia; teette kukin omalla tyylillä hienoa työtä ja oli hyvä nähdä miten läheiset teistä oli tullut potilaiden kanssa. Tenon Tunturitupien kesäkahvilassa sai parasta mustikkapiirakkaa ikinä, sekä huumaavan hyvää ohraleipää. Ensin eteläsavolaiset esiintyvät Utsjoen koulun oppilaille aamukonsertissa kel- kasti työntekijöitä, että mihinkään positiiviseen huomiointiin ei ole varaa. Eihän sillekään mitään voi. Lopuksi kerron ensimmäisestä aamusta Utsjoella. Vuoteni Suomen ?päässä. Ikärajaa ei ole. Perinteiset aamukahvit juotiin Sanilan porotilalla herkullisen voileivän kera. Kirkkoniemi näytti meille kovin tuuliset ja sateiset kasvot. Se, että sanoo tuntemattomalle ihmiselle rakastavansa tätä, osoittaa mielestäni ennakkoluulottomuutta ja sydämellisyyttä. Sanoisin, että arktiset aromit olivat kertakaikkiaan kohdallaan. Se oli hyvä ratkaisu. Ajelin lumipyryssä Utsjoelle uudenvuodenpäivänä 2013. oli hieno kokemus. Lähdin kauniissa talvisäässä takaisin Mäntsälään uudenvuodenaattona samana vuonna. Isojen kauppojen katot oli hyvin tervattu, niin, että tavaravalikoimat ja asiakkaat olivat oikein hyvin suojassa. Keittolounaalle mentiin Lumihotelliin. Nyt muistelen niitä kokemuksia, paikkoja ja ihmisiä, joita en unohda toivottavasti koskaan. Niin minustakin tuli. Ei Lapin luonnosta saa tarpeekseen edes vuodessa. Porukat etelässä myös kadehtivat minua kun soitin innoissani, että voin hiihtää Utsjokea pitkin kauppaan. Voi että oli hauskaa, kun kaunista pakkaslunta riitti talvella. Muistelen teitä kaikkia NIIN hyvällä mielellä! Herkut Olin jossakin vaiheessa huolissani siitä, saisinko ollenkaan maistaa Tenon lohta, mutta saihan sitä siellä terassilla sekä keitossa, että graavina. Kun näin ensimmäisen kerran Norjan suurtunturit kauniilla ilmalla siinä, missä maisemaa riittää joka suuntaan, meinasin ajaa tieltä ulos. Pulmankijärven tie ja koko tienoo aiheutti myös hengen salpautumista. 8 Keskiviikkona 17.9.2014 Sana on vapaa Unelmien Utsjoki Äitini kuoli karkauspäivänä 2012. Tässä ovat minun ?ruusuni ja risuni. Hän sanoi jotakin saameksi, josta arvelin, että se oli jonkinlainen tervetulotoivotus. Kun myöhemmin samana keväänä ajelin Mäntsälässä ostamaan lähiruokaa, näin joutsenet eräällä tulvaniityllä. Lumihotellilla kokoonnuttiin yhteiskuvaan suklaakakun rippeitä suupielistä pyyhkien. Kiitos Lissulle opastuksesta ja Aglelle järjestelyistä. Marja Poutanen Kuva Seija Lankinen. lo 10.30 ja kello 19 kaikille seudun asukkaille. Kiitos Anna ja muut orkesterin jäsenet hienosta tunnelmasta! Ooo Kaamanen, sun luoksesi lämpimään? Vielä pitää mainita Utsjoen ulkopuolelta Saariselän Kuukkeli, joka oli aina auki ja ?Luxia Caravan?, jonka kotasaunassa sai kylpeä vaelluksen hiet iholtaan, kun Kiilopää oli jostain käsittämättömästä syystä kiinni kokonaan lokakuun alussa. Luxian löylyjen ja kahvien jälkeen oli hyvä lähteä ajelemaan kotiin Utsjoelle. Paikat Kylätalo Giisa oli ykkönen Utsjoella minun käyntikohteistani. Teno ja sen varrella kulkeva tie ihastutti, samoin tie Ivalosta Utsjoelle säväytti joka ikinen kerta. Voi miten oli kapea ja mutkainen tie, mutta kuljettaja oli oikein taitava eikä osunut edes portin pieleen. Minä en sitä pienenä kauppana pidäkään. Oli kiva mennä paikkaan, jossa tunsi aina olevansa tervetullut. Uulan Säästö oli ihastuttavan monipuolinen; tuli lapsuuden maalaiskaupat mieleen, koska sieltä sai melkein mitä vain. Eihän heidän muissakaan leivonnaisissa ollut mitään valittamista. Orkesterin repertuaari koostuu vanhoista swingmusiikin aikakauden ikivihreistä, joita soitettiin jo 30-luvulta lähtien tähän päivään saakka. Mikkelin kansalaisopiston päätoimisen musiikinopettajan Krystian Tesarczykin johtama Riitta Pajuvuo Mäntsälä Kaamasen Seniorit Kirkkoniemessä Eteläsavolainen Rantakylä Big Band konsertoi Utsjoella. Mikkelin kaupungin kansalaisopiston alaisuudessa toimiva Rantakylä Big Band tulee konsertoimaan Utsjoelle. Itse en puhunut saamea, mutta suurin osa työtovereistani osasi sitä. Paljon rakasta ja raskasta jäi Utsjoelle. Hän tervehti ystävällisesti ja kerroin, että olin tullut vuodeksi töihin. Muutaman kerran kävelin sen myöskin tunturien kautta ja se oli yhtä juhlaa. Kyllä oli hyvää. Leivoin piiraan, jossa oli puolet variksenmarjaa ja puolet juolukkaa ja siitä tuli parempaa kuin mustikkapiiras. Aiheena tänä vuonna on ystävyys, ja teimme ystävyydenkukan. Oppilaat kirjoittivat nimensä kukan terälehtiin, tukioppilaat kukan keskustaan, opettajat varteen ja koulun muu henkilökunta lehteen. Menin Rastigaissaan aamiaiselle, istuin pöytään ja siihen istui paikallinen mies. Enkä ole ikinä avannut terassikautta niin aikaisin. Hillajänkästä tuli vähän kuin koti. Koulurauhan tavoitteena on kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen. Matka ei tuntunut niin pitkältä kuin kilometrin näyttivät. kahteen otteeseen. Ryhdyin kutomaan ja Uulan lankavalikoimat vaikuttivat. Kirjastosta tuli myös tärkeä paikka. Sitten tuli toinen ajatus: voiko muukalaiselle tuossa tilanteessa sanoa mitään kauniimpaa. Toistin lauseen, jolloin mies sanoi, että olin juuri sanonut rakastavani häntä. Itse tein hienon kokeilun kerran, kun en jaksanut lähteä mustikkaan. Kyllä se arjen jakaminen toisen ihmisen kanssa lähentää. Tunsin ajoittain syyllisyyttä tästä puutteestani, mutta ihmisten välisessä kanssakäymisessä sanattomalla viestinnällä on suuri osa. Kyllä minä koin koskettavimmat hetket ilman sanoja, mutta täydellisessä yhteisymmärryksessä. Välttämätön paha, paskakasa nurkassa, en kukaan, en mikään, en mitään. Jos edelleen suhtaudutte työntekijöihinne, ihmisiin, samalla tavalla, ihmettelen kovasti arvomaailmaanne. Inarin matka- muistomyymälän kahviossa kerran sain. Kaamasen Neljän Tuulen Tupa huipensi vuoteni, kun menin Tiinan ja Aslakin kanssa sinne joululauluiltaan. Sinne pitikin ajella ihan alvariinsa niin kauan kuin se oli auki. Camping Tenorinteen kahvila oli myös hyvä ruoka- ja kahvipaikka, kokin omatekoiset leivonnaiset kertakaikkiaan herkullisia. Ihana vastaanotto ja jutustelua, intiimi tunnelma ja ällistyttävän hyvä valikoima pieneksi kaupaksi. Kiitos siitä. Kun sitten vielä Vesa moikkasi kotiin mennessä, ajattelin, että täällä on kivaa väkeä. Lapin luonnosta piti saada tietoa samaan tahtiin kuin sitä tutki. Reippaat retkeläiset eivät siitä isommin napisseet. Minkäpä niille Yläkerran Herran ilmoille mahtaa. Naurettiin. Kotimatkalla ajattelin ensin, että voi mikä ketku, heti sai ansaan. Harmi, ettei niitä saanut oikein mistään. Voin toteuttaa pitkäaikaisen haaveeni lähteä Lappiin vuodeksi. Yritin myös saada aikaiseksi kampanisuja, mutta siinä en ihan päässyt sellaiseen lopputulokseen, mitä hain. Myös sairaankuljetuksen vakituiset raatajat tulivat tutuiksi. Niin meidän kaikkien pitäisi sanoa toisillemme, sillä me ihmiset olemme hyvin samanlaisia kaikki, niin saamelaiset, suomalaiset, afrikkalaiset, amerikkalaiset, aasialaiset, ihan kaikki. Ihmisiä olemme kaikki. Kaamasen Seniorit päättivät, että hauska reissu otetaan uusiksi ensi vuonna.. Alussa meni pari päivää, ennen kuin tajusin kuinka pienellä porukalla osastolla tehdään työtä. Vastaavan vierailun orkesteri teki jo vuonna 2010 ja se jäi mikkeliläisille mieleen vuosiksi eteenpäin. Orkesteri haluaa kiittää Utsjoen koulun henkilökuntaa, joka on näyttänyt vihreää valoa mikkeliläisten vierailulle koululle. Koulurauha julistettiin yläasteella Koulurauha julistettiin Suomessa tänä vuonna 24. kerran. 15-hengen orkesteri esiintyy Utsjoen koululla perjantaina 19.9. Ilmeisesti koko kunnassa on niin nuu- Rantakylä Big Band Utsjoelle Kaamasen Seniorien toimintakausi alkoi taas syysretken merkeissä. Siellä oli hieno tunnelma, kohtuuhintaiset ja tuoreet pullat, munkit ja kahvi, ystävällinen henkilökunta ja paikalliset miehet puimassa maailman ja varsinkin lähiseudun tilaa. Ehkä hienoin hetkeni Giisassa oli helmikuussa, kun tulin hieman väsyneenä Ailigastunturin huipulta, iltapäivän jo hämärtäessä, vähän hikisenä ja istuin terassille juomaan kahvit. Se oli juhlahetki. vuoden varrelta. Utsjoen luonto Minulla oli kaunis työmatka Mantojärveltä keskustaan. Teimme myös ystävyydenletkan, joka ulottui yläasteelta lukion pihalle asti. Teksti ja kuvat: Piia Roinesalo & Inka Lemmetty edettiin hilpein mielin. Kokeilin myös lumikenkiä, mutta minulle sopivat sukset paremmin. Risuja? Pieneksi paikaksi kuntatyönantaja jäi kovin etäiseksi. Viimeistään silloin, kun olimme eräänä lokakuun lopun viikonloppuna töissä vaaratilanteessa, eikä siitä koskaan tultu kyselemään tai kommentoimaan. Tunsin olevani työntekijänä ihan mitätön. Yhteinen retki on saavuttanut suuren suosion, varsinkin kun mukaan otetaan kaikki halukkaat
Meidän, jotka kielen hallitsemme, pitää kannustaa heitä tässä ja innostaa käyttämään kieltä. Hans kuuntelee mielenkiinnolla myös koltansaamenkielistä puhetta, mutta hän myöntää, että hänen on vaikea ymmärtää sitä kieltä. ?Se on kuitenkin niin erilainen inarinsaameen verrattuna. Minusta tuntuu siltä, että koltansaamesta on kehitetty turhankin vaikea kirjakieli, ja sehän jarruttaa myös intoa oppia kieltä. Hanssin mukaan 30-luvulla isä ei vielä Reisivuonon matkoja tehnyt, vaan niiden aika alkoi myöhemmin. Kämpät kävivät ahtaiksi, kun ihmiset tuppautuivat niihin sisälle. Keväällä halutuimpia vesilintuja olivat alli, merilintu ja pilkkasiipi, koska ne olivat rasvaisia. Nuottaa heillä ei koskaan ollut, koska ei ollut oikein kunnolla porukkaa nuottakuntaa varten. Reeti oli pieni mies, eikä hänessä ollut mitään tavallista. Tämän jälkeen hauen päälle pirskotettiin vettä ja se käärittiin paperiin hetkeksi muhimaan ennen nauttimista. ?Ei haukea sen kummemmin väheksytty ihmisten keskuudessa. Mutta siitähän se väheksyntä tuli, että kaupat eivät sitä ostaneet. Hanssin kotona kalastus tapahtui verkoilla. Yhtä poikaa Ansa kuritti niin, että veri lensi oppilaan suusta ja lopulta irtosi kaksi hammastakin. Inarinsaamea pitää puhua Helsingissä eläkepäiviä viettävä, aikoinaan Citysaamelaisetyhdistyksen puheenjohtajanakin toiminut Hans Morottaja on iloinen inarinsaamen uudesta noususta. Sitten piti kantaa vesi järvestä, ja kun vettä oli padassa tarpeeksi, täytyi kaivaa halkokasasta puita että sai tulet. Muori käski laittaa punaisen villalangan pätkän pikkusormen ympärille, niin vuoto lakkaa. ?No vuotohan lakkasi, mutta olisi se varmasti lakannut jo muutenkin, ilman langan pätkää. Tulitikkulaatikko leikkikaluna Kun Hans miettii lapsuutensa leikkejä, niin mieleen nousevat männynkävyt, joista hän kehitteli Sammeli-veljensä kanssa vaikka kuinka mielenkiintoisen leikin pystyyn. Reisivuonon kauppa tunnettiin koko Inarin pitäjässä ja aina Kittilää myöten. Hilloja inarilaiset alkoivat myydä 50-luvun alussa, kun niille löytyi ostaja. ?Ihmiset olivat aivan ihmeissään, kun kuulivat, että hillaa on ruvettu ostamaan. Äiti oli Anna, omaa sukua Saijets. Liiteriähän meillä ei ollut. ?Pataan laitettiin sitten heinää ja jäkälää hautomaan. Kellaria kotona ei ollut, mutta hauki pärjäsi talvella ulkona kylmässä. Keväällä haukea kuivattiin. Kun kuivattua haukea haluttiin syödä, niin kalaa nuijittiin vasaralla pehmeäksi ja sitten sitä paistettiin avotulella ruskeaksi. Reisivuonoon vie- tiin poronlihaa, riekkoja, eläinten nahkoja ja jopa kenkäheinää, ja takaisin tuotiin kuivatavaraa, kuten jauhoja ja sokeria. Hän oli pihalla leikkimässä, kun äiti huusi portailta, että lähetys alkaa, ja silloin juostiin nopeasti pirttiin. Kai hänelläkin on motiivi, mutta hän on oppinut kieltä vain yhden lauseen. ?Ihmisen elämä voi kulkea niin monella tavalla. Reetiä ei voinut ottaa vakavasti, joten kun hän postinkantajana sai määräyksen lähteä viemään taloihin evakuointimääräystä, täytyi Hannun Hanssin lähteä mukaan todistajaksi, jotta määräystä varmasti uskotaan. Saunaa ei ollut Hans Morottaja suhtautuu elämään myönteisesti. Reppänäseljän kämpässä Saaran Iisko epäili, ettei kukaan voi Inarissa kuulla sitä mitä joku puhuu tuhannen kilometrin päässä. Vaikka eipä tosin lähetyksiään tullut tuohon aikaan kuin määräajoin. Radioon hän oli ehtinyt tutustua jo Syysjärvellä Mattuksen Uulan kotona. Koltat olivat siellä alimmalla tasolla. Kaikki raha mitä käteen tuli, meni saman tien jokapäiväiseen elämiseen. Hanssin isä kulki porohommissa ja hän kiersi Inarin pitäjää Lehtolan Heimon asiamiehenä ostaen ainakin eläinten nahkoja ja turkiksia Heimon laskuun. Sammeli-isä tunsi Inarin pitäjän ja Inarin suvut läpikotaisin. Aikoinaan Sammeli oli ollut rakentamassa Petsamon maantietä ja tuolla työmaalla hän opiskeli samalla suomen kieltä. Kun Hans miettii äitinsä elämää, niin hän sanoo, että äidin elämä oli työtä aamusta iltaan, eikä välillä ehditty päiväunia nukkumaan. ?Tulee mieleen se lehmien ruokkiminenkin. Ihmettelin siellä, että olen minä ollut hullu, kun vielä tämmöiseen paikkaan olen halunnut. Hans päivittelee, kuinka joskus pumpuliverkkoihin ui ahvenia niin paljon, että kotiväki oli hätää kärsimässä. ?Ahventa oli verkoissa yhtenä köytenä ja kyllä ne olivat lujassa. Joka vuosi ei suovia onneksi tarvinnut nikkaroida alusta lähtien. Aivan varhaislapsuudestaan Hans muistaa Palmu-nimisen lapinlehmän, muita lehmiä ei äidillä silloin vielä ollutkaan. Hän itse puhuu inarinsaamea puhelimessa velipoikiensa ja ystäviensä kanssa. Hän seuraa tiivisti televisiosta Oddasat-uutisia sekä lastenohjelma Unna Junnaa. Kevättalvella, kun pirtissä alkoi olla taas valoa, alkoi aina pumpuliverkkojen korjaaminen ja uusien verkkojen kutominen. Hän muistelee, että olikohan se vuosi -46, kun kaikki ahvenet Sammuttijärvessä kuolivat. Talon ympärillä kasvoi metsä, joten siitä niitettävää ei löytynyt, mutta heinää löytyi jängiltä ja järvien rannoilta. Lapinlehmä oli rotuna vertaansa vailla. Hän arvelee, että ahveniin täytyi levitä joku tauti, kun koko kanta kuoli kerralla. Porokarja hupeni Hanssin kotona oli inarinsaamelaiseen tapaan myös pieni porokarja. Reeti opiskeli etukäteen osoitelapuista nimien pituudet, mittaili niitä mittatikulla ja osasi sitten jakaa lehdet oikeisiin mökkeihin. Kirjepostien kuoria Reeti ei enää jaksanut opiskella, vaan löi kirjenipun pöytään ja sanoi, että ottakaa omanne. ?Säilytän Inarissa kesäautoa, huollan sitä ja katsastelen. Jos oli kauhea paarma-aika, niin lehmä hätääntyi ja tuli navettaan suojaan omia aikojaan. Myös lampaat laidunsivat kesän vapaina. Kun navettaan tuli muunrotuisia lehmiä, ei niiden maito ollut niin hyvää kuin Palmulla. ?Lehmät kulkivat kesällä kello kaulassa metsässä ja tulivat illalla kotiin. Kämpällä oli kokoa neljää kertaa neljä metriä, mutta kerran laskettiin, että sinne mahtui yhtä aikaa 22 miestä. Teknologian kehittymiseen suhtauduttiin Inarissa hieman epäillen. Ja tunnen ihmisen, joka on opiskellut espanjaa parikymmentä talvea. Kun tutkin koltankielistä ortografiaa, niin se tuntuu niin vaikealta, että tukka nousee pystyyn. Kielipesä-ideaa Hans pitää hienona keksintönä ja hän toivoo, että kaikille kielipesille löytyisi jatkuva rahoitus, eikä joka vuosi tarvitsisi miettiä onko niiden toiminnalla jatkuvuutta. ?Olen elämäni varrella huomannut, että joillakin kielenopiskelijoilla on kova motiivi ja he oppivat uuden kielen vaikka vuodessa. Pedot jättivät kotieläimet rauhaan, mutta aikoinaan oli käynyt niin, että sudet tappoivat 30 lammasta Hanssin äidin kotitalosta. Kumisaapas ei ollut vielä Sammuttijärvelle ehtinyt, jo- hemmin Lapin Kansan, Sammuttijärvelle kantoi Nuorgamin Reeti. Sen ajan huonekalut olivat puuta, joten ne pärjäsivät ulkona. Autolla hurautan sitten ystävien ja sukulaisten luokse kylään. Myös Sammuttijärvellä käyn joka vuosi. Koulunkäyn- ti lähti sujumaan ihan mukavasti. Jonkun ihmisen päälle oikein kasautuu sairautta ja vastoinkäymisiä, vaikka hän ei olisi tehnyt mitään pahaa. Vuonna -40 Hansin isä Sammeli rakensi kodan Sammuttijärven eteläpäähän ja lopulta saatiin pystyyn oikea talokin. ?Isä osti Siuttajoelta 3 kertaa 3 kokoisen hirsimökin ja pani sen kasaan -47. Inarinsaamen opiskelijoiden kannattaa puhua kieltä alusta lähtien sillä taidolla ja sanavarastolla mikä heillä on. Järven rannat olivat isoja kuolleita ahvenia täynnä ja ketuilla oli silloin juhlat. Syykin on yksinkertainen; ei ollut rahaa eikä aikaa saunantekoon. ?Saunan pystyttäminen ja materiaalin kuskaus olisi maksanut. Kyllä sitä ihmeteltiin, että on aikoihin eletty, kun hillakin kelpaa myytäväksi. Siuttajoella oli kuuluisa erotuspaikka, jonne poromiesten perässä löysivät myös kauppiaat, viinanmyyjät ja kaiken maailman helppoheikit. Sehän oli jo ylellinen hirsitupa. Koulunkäynti tapahtui suomeksi, mutta se ei ollut Hanssille ongelma, sillä hän osasi myös suomea. Hans vakavoituu, kun hän muistelee Kaamasen kouluaikaansa. Eikä ollut vielä minkäänlaisia pehmeitä tuoleja, sohvista puhumattakaan. Heinänteko oli kovaa Hanssista tuntuu, että Sammuttijärvellä ei semmoista vuodenaikaan ollutkaan, etteikö talonväellä ollut aina jotakin puuhailtavaa. Loppukesästä oli lähdettävä heinäntekoon. Se oli pienikokoinen, aika vähäruokainen, mutta antoi tosi hyvää rasvaista maitoa. Hän muistaa, että kerran eräs muori sattui heille kylään ja Hanssilla vuoti tuolloin nenä. Radiossa oli isot patterit, joita piti säästää, eikä tullut kuuloonkaan, että se olisi ollut yötä päivää auki. Aina kun ohjelmissa puhutaan inarinsaamea, kuuntelee Hanssi tarkoin miten toimittajat ja haastateltavat puhuvat. ?Joskus 40 vuotta sitten inarinsaame oli arvoasteikolla toiseksi alimmalla portaalla. Kotonahan ei mitään sen kummempia lääkkeitä ollut kuin kamferttitippaa, päänsärkypulveria ja illodiinia. Illodiini oli joka paikan lääke ja sillä sai särkevän hampaan puudutettua joksikin aikaa. Hanssin mukaan hänen lapsuudessaan ihmisillä oli vielä jonkin verran omia henkimaailmaan perustuvia uskomuksia. Toivoniemen asuntolakoulussa Hans ihmetteli, kuinka maisemat näyttävät niin ventovierailta. Isä oli paljon reissutyössä ja äiti pitkiä aikoja kotona lasten kanssa. Jos joku olisi vakavasti sairastunut tai loukkaantunut, niin mihinpä sieltä olisi osannut lähteä apua hakemaan, hymähtää Hanssi. ?Onneksi me pysyimme myös melko terveinä. Opettajana oli Erkki Ansa, sodassa hermonsa menettänyt upseeri, joka piti preussilaista kuria. Ja kyllä yksi tekijä porokarjan hupenemiseen olivat myös porovarkaudet. Ajoporolla isä teki monet reissut Reisivuonoon Kunnarin kauppaan. Talvella oli ensin kaivettava pata järven rannasta, jos yöllä oli kinostanut. Kerran tuli viisi poromiestä yövieraaksi ja heille piti raivata nukkumatilaa lattialle viemällä ulos penkit ja tuolit. Pieni poika oli Sammuttijärvellä laskenut innolla päiviä ja odottanut, koska oikein pääsisi kouluun. Hän ei osannut lukea, mutta hän osasi jakaa lehdet oikeisiin taloihin, koska osoitelapun tiedot oli kirjoitettu koneella. Isä Sammeli joutui porokarjansa kanssa tosin monta kertaa ahtaalle, sillä katovuodet verottivat porojen määrää ankarasti. ?Isältä kuoli poroja nälkään, kun maa jäätyi niin, ettei poro päässyt kaivamaan jäkälää. Hans asusteli isänsä kanssa Iijärven Uulan kämpässä. Vietän siellä muutaman vuorokauden ja muistelen mennyttä elämää, kertoo Hans, joka tässä kuvassa istuskelee vanhan ystävänsä Meeri Nivasalon nojatuolissa Törmäsen Alajärvellä. ten jalkaan vedettiin nahkavuotakengät ja poronnahkasäärystimet eli sisnakat. ?Eihän ne vedenpitäviä olleet ja kylmä vesi kasteli varpaat, mutta sitähän oltiin niin työn touhussa, ettei sillä ollut merkitystä. Isä teki itse siipiviikatteen varren ja siivet, ja haravat olivat tietysti omatekoiset siihen aikaan. Hans muistuttaa, että myös suovat piti rakentaa, jotta heinät saatiin johonkin kuivumaan. Sakea mäntymetsä näytti oudolta Sammuttijärven maisemiin verrattuna. ?Minusta alkoi tuntua niin ikävältä, että menin tikkaita pitkin vintille. Oli tehtävä pielet, aluspuut ja painopuut päälle. Lääkärit ja ihmisten apu olivat kaukana. Hans on joskus historiikeista tutkinut, oliko hän vakituinen opettaja vai sijainen, mutta ei ole saanut asiasta selvyyttä. Yhdessä vaiheessa oli paljon susiakin, jotka laittoivat pienen poromiehen tiukille. Pyssyjä ei siihen aikaan ollut, joten pedot saivat senkin puolesta touhuta rauhassa. Hanssin nuoruudessa Sammuttijärven ympäristö oli täynnä lintuja. On hyvä, että nyt molempia kieliä arvostetaan ja innokkaita puhujia löytyy. Asuntolanhoitaja soitti Kaamaseen Wenneperille, jossa isä vielä oli, ja isä oli sanonut, että yrittäkään nyt vielä hakea kaikin mahdollisin keinoin. Lopulta Hans kömpi vintiltä ihmisten ilmoille. Eläkepäiviä hän viettää Helsingissä, mutta Inarissa on käytävä joka vuosi muutaman kerran. Myös tyhjät tulitikkulaatikot olivat jännittäviä leikkitavaroita ja niistä sai irti paljon hauskaa ajankulua. ?Kaikki semmoinen höpötavara, mitä aikuiset eivät enää tarvinneet, sai toimia leikkikaluina. Ei ollut minkäänlaisia kaupan leluja. Hän muistutti, että eihän ihmisen puhe kuulu edes 300 metrin päähän, jos on kova tuuli. Rovaniemi-lehden ja myö- Hans Morottaja sanoo, että hänen lapsuudessaan Sammuttijärvellä ei ollut saunaa. Olin vintillä niin pitkään, että minua alettiin etsimään. Ja sitten joku toinen rällästää, ryypiskelee ja tupakoi koko elämänsä, mutta ei sairastele ja päätyy hautaan vasta vanhana tervaskantona, tuumailee Hans Morottaja. Jaakko Peltomaa. Ne olivat yhtä hyviä kuin ensimmäiset tuoreet kalat joita pyydettiin sulapaikoista. Haukea kuivattiin Hans Morottaja sanoo, että Sammuttijärvellä pyydettiin ahkerasti myös haukea ja sitä lai- tettiin talven varalle keittosuolaan. Eikä isä valmistanut kotona mitään puupyssyä, tai autoja meille lapsille, ei sellaisten rakentaminen ollut tapana. Morottajan perhe asusteli ensin Sammuttijärvellä Hansin äidin lapsuuskodissa. Keskiviikkona 17.9.2014 9 Sammuttijärvellä pärjättiin työllä ja tuurilla Sammuttijärvellä kelpasi elää, mutta elämisen ehtona oli kova työnteko ja mikseipä hyvä tuurikin, tuumailee Hans Morottaja miettiessään lapsuuttaan Sammuttijärven rannalla. ?Sanottakoon sitä nyt tuuriksi tai onneksi, mutta sitäkin Sammuttijärvellä tarvittiin. Ja pitihän se haude vielä sankolla kantaa navettaan, oli polku lumessa tai ei. Toivoniemessä iski koti-ikävä Kansakoulun Hans aloitti Toivoniemessä. Niistä tuli makea keitto perunoiden kanssa. ?Kyllä ne maistuivat hyvältä. Opettajana oli Saima Jokela. Kukaan ei pystynyt nukkumaan selällään, mutta kun ihmiset menivät kyljelleen, niin nukkumatilaa löytyi huomattavasti enemmän. Hans muistelee, että elettiin vuotta 1956 kun Sammuttijärvelle saatiin radio
Kapellimestari Jaakko Nurilan mukaan pre- sidentti Kekkoselle vuonna 1974 sävelletty Cantus Arcticus on myös konsertti eläimille ja orkesterille. Konsertissa toisena pääteoksena kuultiin Seppo Paak- Angelit ilahduttivat soittokunnan solisteina syyskuun alussa järjestetyssä konsertissa.. Lavi ei syyllistä ketään. hän tosi muisteli joskus esiintyneensä, mutta antoi Kuulaaseen tulleiden kuulijoidensa ymmärtää, että tunturikeskusten esiintymisiä ei tähän sarjaan lasketa. Hän myönsi yleisölle, että on kaiken kaikkiaan esiintynyt Lapissa aivan liian vähän. ?Sääriselällä. Jos he olisivat toteuttaneet suunnitelmansa Ivalon Kyrönpuolen hävittämiseksi, niin minua ei olisi, eikä puolta tästä ivalolaisyleisöstä, sanoi Kyrö. JP Lapin sotilassoittokunta veti salin täyteen yleisöä Syyskuun alussa Inarin Sajoksessa esiintynyt Lapin sotilassoittokunta veti salin täyteen kuulijoita. Olen jo eläkkeellä, mutta esiintymisiä en jätä, koska nautin tästä, eikä ole mitään syytä olla esiintymättä, hän vakuutti. Saaristo hauskuutti yleisöään kertomalla, että oli lentänyt Ivaloon samalla vuorokoneella, jossa oli myös Teemu Selänne ja Ville Haapasalo. Sehän oli hyvin pienestä kiinni, etteivät partisaanit aikoinaan hyökänneet myös Ivaloon. Aivan perinteistä sotilassoittokunnan musiikkia soittokunta ei kuulijoilleen kuitenkaan tarjoillut, vaan Sajoksessa soivat saamelaisuuteen ja Lapin luontoon läheisesti liittyvät kappaleet. Ja niin hyviä muistoja, että tulemme tänne varmas- ti vielä uudestaan, hän sanoi. Lapin sotilassoittokunta on yksi puolustusvoimien viidestä sotilassoittokunnasta ja sen kotipaikkakunta on Rovaniemi. Herrat olivat menossa Veskoniemeen Pianisti Jussi Liski ja Anneli Saaristo saivat ruusut konsertin päätteeksi. Loirinuotiolla-ohjelman kuvaukseen. Konsertin toisella puoliajalla soittokunnan solisteina ilahduttivat Angelit. näin taiteilija oli laittanut ylleen Karjalan värit. ?Tämä on kaunis ja toteava laulu. Saaristo hemmotteli kuulijoitaan monipuolisella ohjelmistolla, johon kuuluivat niin Veikko Lavin rallit ja balladit kuin myös argentiinalaiset tangot ja ikivihreät iskelmät. Saaristo oli ottanut Ivalon konserttiinsa mukaan myös Lavin balladin Pahat partisaanit. Viime vuonna hän sairasteli, eikä laulanut julkisesti kertaakaan. ?Monenlaista vastoinkäymistäkin viime vuoteen mahtuu, mutta nyt nautin esiintymisestä ja äänikin on kunnossa. Saaristolla olisi ollut mahdollisuus pitää lauantai-illan keikkansa myös Sajoksessa, mutta hän halusi tulla Ivaloon, pieneen konstailemattomaan tilaan, jossa pääsee lähelle kuulijaa. Anneli Saaristo on tänä vuonna palannut esiintymislavoille. 10 Keskiviikkona 17.9.2014 Anneli Saaristo konsertoi Ivalossa Tulkoon vaikka Putin joukkoineen? Kulttuuritila Kuulas täyttyi lähes viimeistä penkkiä myöten, kun Anneli Saaristo piti siellä lauantai-iltana konsertin Ruskan värit. Kokkolassa syntynyt Kurki on toiminut baritonitorvensoittajana ja matalien vaskien äänenjohtajana Lapin sotilassoittokunnassa vuodesta 2006 lähtien. Baritonitorvikonsertto on tehty tilaustyönä Lapin sotilassoittokunnalle ja sen on säveltänyt Johanna Ruotsa- kunaisen säveltämä Saamenmaan vuodenajat. Väliajalla hän kertoi nauttineensa lauantai-illan hemmottelusta täysin palkein. ?Välillä ehdin huolestua kunnan kulttuuritarjonnasta, mutta tämä Anneli Saariston konsertti on yksi osoitus siitä, että se hyväksi havaittu linja, jota Anitta Kumpulainen veti, on alkanut taas jatkua. RuskaRu?ki on Lapin sotilassoittokunnan 45-vuotisjuhlakonsertti ja Inarin lisäksi se on esitetty myös muun muassa Rovaniemen Korundissa. Konsertin ensimmäisellä puoliajalla kuultiin kantaesityksensä saanut Baritone Horn Consertto, solistinaan Tuomas Kurki. Soittokunnan esiintymisistä valtaosa tapahtuu puolustusvoimien omissa tilaisuuksissa, mutta sillä on sijansa myös Lapin alueen musiikkikulttuurissa. Sotilassoittokunnan päällikkönä toimii musiikkimajuri Juha Tiensuu ja kapellimestarina musiikkikapteeni Jaakko Nurila. Kati-Susanna Lapin sotilassoittokunnan Ruska-konsertti veti Sajoksen auditorion täyteen yleisöä. Hän on tarkka siitä, ettei levytä mitäänsanomattomia renkutuksia. ?Se on hyvä levy, mutta tuottaja laittoi siihen mainostekstin, Anneli Saariston viimeinen levy. Hän tiesi, että partisaaniasiat koskettavat myös Lappia ja halusi myös siksi, pienen pohdinnan jälkeen, esittää Lavin partisaanilaulun Ivalossa. ?Laulan tämän, tulkoon sitten vaikka Putin kaikkine joukkoineen, hymähti Saaristo ennen kappaleen alkua. Sota-aikaa kosketti myös huomattavasti tutumpi Lavin kappale, Evakon laulu. Pakahduttavassa laulussa puhutaan ?vinosilmälapsenmurhaajista?, eikä Saaristo ole sitä montakaan kertaa konserteissaan esittänyt. Hän toimii lisäksi pasuunansoittajana Kemin kaupunginorkesterissa ja matalien vaskien tuntiopettajana Lapin musiikkiopistossa Rovaniemellä. Laulussa vain todetaan, että näin asiat menivät, totesi Saaristo. Illan iloisempiin kappaleisiin lukeutui muun muassa Repe Helismaan ikivihreä Rakovalkealla. ?Se on mestarin kappale. Sanoissa ei ole mitään falskia, ei mitään ylimääräistä, kuvaili Saaristo. Anneli Saaristo konsertoi Ivalossa ensimmäistä kertaa. Vuodenajat ?sarjan solisteina ilahduttivat Angelit soolo-esityksellään sekä yleisön hurmannut alttosaksofonisti Pasi Lehtoranta. Konsertin päätteeksi yleisö huusi Lapin sotilassoittokunnan vielä kerran lavalle. Muistoja Pohjolasta ?kappale oli kapellimestari Jaakko Nurilan mukaan se, mitä 32-jäseniselle soittokunnalle Inarin illasta mieleen jäi. . Liikutuin syvästi, kun Saaristo esitti Pahat partisaanit-laulun. Kapellimestari Jaakko Nurila kiitteli Sajoksen äänentoistoa ja vakuutti soittokunnan esiintyvän Inarissa vielä uudestaan. lainen. Saaristo sai Teemulta nimmarin ja Haapasalolle hän ihmetteli, että kas kun ei Vesku häntä kutsunut, sillä hänkin osaisi puhua fiksuja nuotion ääressä. Viimeisimmän levynsä Anneli Saaristo teki vuonna 2012. Levyn kappaleet on valittu huolella, kuten Saariston levyissä aina. Vaikka mistä sen tietää, mitä elämä vielä tuo tullessaan, hän puuskahti. Yleisön joukossa konserttia seurasi myös eläkkeellä oleva ivalolainen toimittaja Hely Kyrö. Punaiseen asuun sonnustautunut Saaristo laittoi ennen Evakon laulua harteilleen vielä mustan huivin . Säveltäjä Ruotsalaisen teoksessa käytettiin monipuolisesti sekä baritonitorven keinovaroja että puhallinorkesterin sointivärejä. Musiikilla ilottelusta puo- lestaan oli kyse konsertin kolmannessa kappaleessa, kun orkesteri esitti Eino-Juhani Rautavaaran säveltämän Cantus Arcticusen. Kappaleen sanoitus on korutonta ajankuvaa PohjoisKarjalan rajapitäjistä kauhun kesältä -44
Sámi Na?unalateáhterin näytelmä Sajoksessa. 25.-26.10. Ota mukaan verkaa, ompelukone, ompelulankoja, sakset, nuppineulat ja mittanauha. ?uoldingursa | Tiuhtatyökurssi (60 d|h) Gursa álgá Ohcejogas Diehto- ja dáiddadállu Áilegasas 20.9.2014 dmu 10.00. Veneen rakentaminen alkaa toukokuussa. Kolttanuken vaatetuskurssi (40h) Kurssi alkaa Sevettijärven koululla 18.9.2014 klo 17.00. Ota mukaan kangasta, nuken runko, sakset, ompelukone, lankaa ja nuppineuloja. Läntinen Jäämeren ratayhteys kiinnostaa malmiyhtiötä Tapahtumat voi ilmoittaa sähköpostilla osoitteeseen inarilainen@inarilainen.fi. Camera Borealis luontokuvatapahtuma. | Kurssi alkaa Utsjoella Tieto- ja taitotalo Ailigaksessa 20.9.2014 klo 10.00. Koruntekokurssi Savottakahvilassa, opettaja kultaseppä Piia Södergård. Marraskuu 21. Inarin kirkonkylän kyläyhdistys. 19.9. Perinteinen Inarijärvi ?risteily. | Kurssi alkaa SAKK:n Inarin toimipaikassa 8.10.2014 klo 16.30. www.sogsakk.fi Tapahtumia Ylä-Lapissa Ruotsalainen malminetsintäyhtiö Scandinavian Resources valmistelee ehdotusta uudesta rautakaivoshankkeesta, josta yhtiö käyttää nimeä ?Lannavaara Iron Project?. Alustavan suunnitelman mukaan yhtiö suunnittelee kuljettavansa rautamalmirikastetta Kiirunan Lannavaaraan rakennettavalta kaivokselta uutta rautatietä pitkin Karesuvannon kautta Skibotniin, jonne yhtiö suunnittelee rakentavansa terminaalin sekä uuden sataman. Rautatien mukanaan tuomien etujen lisäksi hankkeella olisi merkittävät työllistävät ja taloudelliset vaikutukset Tunturi-Lapin seutukunnalle, Storfjordin kunnalle sekä Kiirunan kaupungille. Meillä on kuitenkin vielä paljon selvitettävää ja pelkästään mahdollisen ratalinjauksen suhteen on huomioitava ympäristövaikutusten lisäksi sen vaikutukset esimerkiksi porotaloudelle. ?Uskon kuitenkin, että nämä kysymykset ovat ratkaistavissa. ja 18.10. 040 572 8398 Eila Syväjärvi eila.syvajarvi@sogsakk.fi ja www.sogsakk.fi PL 50 99870 Inari www.sogsakk.fi Tilaa opiskelijalle INARILAINEN. / Huom! aloitusaika on muuttunut. Gursa álgá Ohcejogas Diehto- ja dáiddadállu Áilegasas 9.10.2014 dmu 17.00. Ota mukaan lankoja, sakset ja tiuhta sekä kudontakäpy. Almmuheamit ja lassedie?ut | Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Tel. Ilmiliekki Quartet, Hotelli KultahippuKaija Palton huopataiteen näyttely, Ateljee Huopapirtti, me konseptiamme avoimesti ja otamme siitä vastaan palautetta. ?Aiomme saattaa valmiiksi omat ympäristö-, kaivos- ja taloudelliset vaikutusarviointimme seuraavien 12 kuukauden aikana ja esittelemme ne sidosryhmille vuoden 2015 aikana, kertoo Damian Hicks, Scandinavian Resources AB:n toimitusjohtaja. Enontekiön kunnanjohtaja Mikko Kärnä on iloinen hankkeesta: ?Haluan korostaa, että hanke on alkutekijöissään, mutta toteutuessaan se olisi erittäin merkittävä koko Suomen kansantalouden kannalta. Juutuan hölkkä, Inari. Scandinavian Resources vie hanketta eteenpäin tiivissä yhteistyössä sidosryhmiensä kanssa ja se on palkannut pohjoismaisen konsulttiyhtiö Rambollin konsultiksi hankkeeseen. ?Lannavaara -projekti on vielä varhaisessa vaiheessa, mutta sillä on potentiaalia tuoda mukanaan useita suoria ja epäsuoria positiivisia vaikutuksia niin Suomen, Ruotsin kuin Norjankin valtioille. | Kurssi toteutetaan SAKK:n Inarin toimipaikassa 19.9.-21.9.2014 ja 26.9.-28.9.2014 pe 16.00-20.00, la ja su 10.00-18.00. Ota mukaan verkaa, sisnaa tai nahkaa, 0,2-0,4mm paksua tinalankaa, ompelulankaa ja sakset. Gahpergoarrungursa . Ohcejejohmálle | Lakinompelukurssi - Utsjoen malli (60 d|h) Fuomá?! álgináigi lea rievdan. Tämän hankkeen kautta Suomi saisi myös vihdoin rautatieyhteyden Jäämerelle, mikäli valtio sitoutuisi hankkeen toteutuessa rakentamaan yhdysosuuden Kolarista Karesuvantoon. | Puh. | Kurssi alkaa Utsjoella Tieto- ja taitotalo Ailigaksessa 9.10.2014 klo 17.00. Aiomme neuvotella asiasta lähiaikoina eri vastuuministeriöiden kanssa ja pyrimme todennäköisesti käynnistämään ratahankkeen maakuntakaavoitusprosessin vielä tämän vuoden puolella, kertoo Kärnä. Enontekiön kunnanvaltuuston puheenjohtaja Seppo Alatörmänen on myös tyytyväinen hankkeesta. Järj. Keskiviikkona 17.9.2014 11 SOG ORDNE - SAKK JÄRJESTÄÄ noudettavissa toimituksesta (Piiskuntie 1) keskiviikkoisin n. Uuden rakennettavan rataosuuden pituus olisi noin 170 kilometriä. Projekti on konseptiasteella ja hankkeesta laaditaan kattavat vaikutusten arvioinnit ennen toteuttamispäätöksen tekemistä. On kuitenkin selvää, että toteutuessaan hanke toisi mukanaan merkittäviä positiivisia vaikutuksia pohjoismaisesti. Váldde fárrui lá??i, goarrunma?iinna, árppuid, skieraid, rievnnuid ja mihttobátti. Arttu Wiskari, Hotelli Kultahippu 20.-27.9. Kurssilla haetaan veneeseen tarvittavat materiaalit metsästä. Venekurssi alkaa tammikuussa venelautojen sahaamisella. Váldde fárrui láiggiid, skieraid , njuikuma ja gieba. Varisevat Lehdet - paikallista musiikkia, Lauri Tammela ja Jukka Huhtamella. Tiedostamme yhtiössä hyvin avoimen ja suoran vuorovaikutuksen merkityksen eri sidosryhmien kanssa, ja tämän vuoksi esittelem- Datneárpohervengursa | Tinalankakirjailukurssi (40 d|h) Gursa dollojuvvo SOG Anára doaibmabáikkis 19.9.-21.9.2014 ja 26.9.-28.9.2014 bea 16.00-20.00, la ja so 10.00-18.00. Váldde mielde lá??i, sistti dahje náhki, datneárppu mii lea 0,2-0,4mm gassat, goarrunárppu ja skárriid. Järj. Ruskan taikaa, Suomen Ladun jäsenviikko 27.9. Aloitusaika ilmoitetaan hankintakurssilla mukana olleille. Siida 2.11. Toimitus muokkaa tarvittaessa tekstejä. Syyskuu 17.9. October Fest, Hotelli Kultahippu 18.10. Savottakahvila. 18.9. ?Gurut guvlui Heahtás?/?Vasemmalle Hetasta? Beaivvá. Inarin Yritys Lokakuu 4.10. klo 11 alkaen Puuveneen valmistusmateriaalien hankintakurssi (50h) Kurssi alkaa Sevettijärven kylätyöpajalla 4.10.2014 klo.10.00. . Danny 50 Vuotta Showelämää - Kiitoskiertue Jatkuu 17. KAAMOSJAZZ, illalliskonsertti . Pietarinkadun Oilers, kiekkotapahtuma sääsuojahallilla, illalla hyväntekeväisyysbileet Kultahipussa. 12.10. Hän sanoo, että hankkeen kautta voidaan konkretisoida Läntisen Jäämeren kehityskäytävän, the Northern Lights Corridorin, mahdollisuuksia. Gea?gesadjingursa | Kivenhiontakurssi (60 d|h) Gursa álgá SOG Anára doaibmabáikkis 8.10.2014 dmu16.30. 23.11
Petsamon alueen koltat elivät tiiviimmässä suhteessa luostariin ja kirkkoon. Kaunis arkinen yksityiskohta on yhden keski-ikäisen haastateltavani kertoma tapa, jonka hän sanoi oppineensa vanhemmilta naisilta: leipää leivottaessa taikinaa ei saa raapia veitsellä pöydästä, koska ?se on niin kuin äidin, myös Neitsyt Marian, rintaa veitsellä raaputtaisi?. Kiitän lämpimästi kaikkia haastateltaviani. Elina (Eeled, koltaksi) Vuola Akatemiaprofessori, Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta. (?) Marian kautta se hänkin on tullut maailmaan. Vain muutama haastateltavani osasi tai halusi kertoa jotakin, kun kysyin onko koltilla joitakin Neitsyt Mariaan liittyviä omia käsityksiä tai tapoja. Uskonto osana muuta kulttuuria on jotakin, mitä opitaan ja mikä sisäistetään, eikä sitä tarvitse tai saa selittää. Neitsyt Mariasta haastateltavani totesivat muun muassa, että Hän on ?Jumalan pitämä, että se on tavallaan sittenkin vielä voimakkaampi kuin Jeesus tai Jumala naisille. Että niitä ei ehkä pysty erottamaan, enkä minä niitä ole erottanutkaan. (?) Se on kuitenkin koltille tuo uskonto hirveän tärkeä. Haastateltavistani suurin osa oli syntymäortodokseja, mutta muutama myös suvun uskoon palanneita. Että molemmat ovat tavallaan sidottuja toinen toisiinsa. Maallistuminen ei kuitenkaan välttämättä ole oikea termi kuvaamaan prosessia, jota varsinkin nuoremmat koltat elävät. Keski-ikäinen haastateltavani kuvasi ortodoksisuutta osana kolttaidentiteettiään näin: ?Sitä ei ole tiedostanut itselle, kumpi se on sitten, onko se tämä uskonto vai onko se sitten tämä, että olet kolttasaamelainen. Tavat ja käsitykset on kotona opittu, eikä muodollista uskontokasvatusta juurikaan ollut. ?En tiedä miksi näin ajatellaan/tehdään?, oli yleinen vastaus tutkijan miksikysymyksiin. Mitä se käytännössä voi olla, on tärkeä ja kiireellinen haaste Suomen ortodoksiselle kirkolle. Uskonto ei ole erillään kulttuurista. Mukana oli myös muutama ns. Varsinkin Jumalanäidin ikonit olivat naisille tärkeitä: niiden edessä rukoiltiin, kun tarvittiin apua ja lohtua. Monet kolttakulttuurin erityispiirteet ja tavat liittyvät uskontoon. Neitsyt Maria on kolttien arjen uskonnossa läsnä. Ortodoksinen usko kuten koko kulttuuri on ollut kotona opittua, mutta harvemmin sanallistettua. (?) että ennemmin sitä Mariaa voisi palvoa (?) koska se on tehnyt sen Jumalan. Tutkimus on osa johtamaani Suomen Akatemian tutkimushanketta Ruumiillinen uskonto. Ruumiillisuuden ja sukupuolen muuttuvat merkitykset uskonnollisen identiteetin nykymuodoissa Suomessa. Haastatteluista 19 oli kolttanaisten haastatteluja. Monet haastateltavistani ajattelivat, että kolttakielen ja ? kulttuurin säilyttäminen voi olla myös kolttaortodoksisuuden voimistamista. (?) Se kirkko on kuitenkin ollut sitten tämä, tukipilariksikin ehkä voisi nimittää.? Kolttien kolmen sukupolven trauma kuului kaikissa haastatteluissa: vanhimman elossa olevan sukupolven evakkous, toiseen sukupolveen koh- distunut kielen ja kulttuurin riisto sekä omaan saamelaisuuteen kohdistunut häpeä. ?Olla koltta on olla ortodoksi. Nuorimman sukupolven on puolestaan rakennettava oma kolttaidentiteetti erilaisista palasista, alkaen kielen ja käsityötaidon oppimisesta. Mutta mitä siihen sitä isää; miksi Jumala tuli siihen isäksi kun Maria synnyt- ti, kuka sen teki Marialle. Tässä kolttahaastateltavani poikkeavat muista ortodoksinaisista, joskin osalle haastateltavistani myös Neitsyt Maria (Nijdd Mä´rjj) on keskeinen. Ylipäätään ortodoksisuus on elimellinen osa kolttaidentiteettiä ja ?kulttuuria - jopa siinä määrin, että ?uskonnosta? puhuminen erillisenä elämänalueena oli joillekin varsinkin vanhemmille haastateltavistani vaikeaa. Suurimman osan niistä tein elosyyskuussa 2013 Ivalon ortodoksisen seurakunnan alueella. Muuten meillähän ei olisi Jumalaa.? Vanhimpien, varsinkin Suonikylässä kasvaneiden, kolttien kohdalla näkyy kirkon ja pappien vähäisempi läsnäolo arjessa. ja ?ortodoksisuus on kolttakulttuurin liima?, haastateltavieni sanoin. Kolttaortodoksisuuden erityispiirteet nousivat esiin erityisesti hautaustapojen ja joidenkin uskomusten kohdalla. Ortodoksinen kirkko ja koltat Eräät nuoremmat haastateltavat olivat kriittisiä kirkon historiaa kohtaan ja totesivat, että kirkko voisi tehdä kolttien hyväksi enemmän. Silti sekä luterilainen että ortodoksinen kirkko ovat syyllistyneet saamelaiskulttuurin ja ?kielen tuhoamiseen, mistä jotkut nuoremmat haastateltavani olivat varsin tietoisia. Rajantakaiset ajat ja evakkouden eläneet vanhemman sukupolven edustajat kokevat or- todoksisuuden hiipuneen nuoremman sukupolven kohdalla. Nuoremmat itse sanoivat, että kyse ei ole välttämättä kirkkokielteisyydestä, vaan ainakin ?citykolttien. Samalla he muistuttivat, että kirkko on ollut kolttien puolella enemmän kuin valtio, ja että ortodoksisuus on sallinut kulttuurisidonnaisia tapoja enemmän kuin luterilaisuus pohjoissaamelaisten kohdalla. Se ei tarkoita etteivätkö kirkko ja ortodoksinen identiteetti ole tärkeitä. kohdalla ylipäätään maallistumisesta ja kiireisestä elämäntavasta. Kyse on siis osin sukupolvikokemuksesta, osin ristiriitaisesta suhtautumisesta kirkkoon: siitä ei haluta erota, ortodoksisuus on merkittävä osa omaa identiteettiä, mutta käytännössä merkitys vähenee ja tietoisuus kristinuskon osuudesta saamelaiskulttuurin häivyttämisessä voimistuu. Vanhemman sukupolven edustaja totesi, että ?olen tosiaan miettinyt sitä asiaa sillä lailla, että kun se Maria synnytti. Muista saamelaisista poiketen koltat ovat olleet ortodokseja jo 1500-luvulta lähtien, kun Pyhittäjä Trifon Petsamolainen (koltaksi Pââ?ss Treeffan) käännytti Kuolan niemimaan koltat. 12 Keskiviikkona 17.9.2014 Kolttanaisten ortodoksinen identiteetti Kolttanaisilla Neitsyt Maria ei ole niin keskeinen osa uskonnollista identiteettiä kuin muilla ortodokseilla. Silti Jumalanäidin ikoni on nimenomaan naisten ikoni. Olen viime vuoden aikana haastatellut suomalaisia eriikäisiä, eri puolilla Suomea asuvia ortodoksinaisia heidän suhteestaan Neitsyt Mariaan. Haastattelujeni perusteella näyttää siltä, että myös kolttanaisten eletyssä uskossa Tri- fon on Jumalanäitiä tärkeämpi. Yksi keski-ikäinen haastateltava sanoi itsekin vanhemmiltaan kyselleensä, mutta vastaus oli ollut ?näin vain tehdään, näin vain on?. Lähes kaikissa kodeissa, joissa kävin, oli Trifonin ja Jumalanäidin ikonit. Vanhin oli syntynyt 1920-luvulla, nuorin 1980-luvulla. Kolttasaamelaiset ovat uskonnollinen, etninen ja kielellinen vähemmistö. Itse asiassa ortodoksisuus on kuitenkin se siivu kolttakulttuuria, joka on katkeamatta säilynyt kaikissa sukupolvissa. Vanhimmalle sukupolvelle Sevettijärven kylän hajanaisuus ja pitkät etäisyydet vaikeuttavat kielen puhumista ja sosiaalisia kontakteja sekä kirkon toimintaan osallistumista. Kolttanaiset ja Neitsyt Maria Pyhittäjä Trifon Petsamolaisen ikoni, Nellimin kirkko. Naiset ovat kolttakulttuurin kantajia, siirtäjiä ja elvyttäjiä. Tämä koskee myös ortodoksisuutta. lakikoltta eli kolttamiehen kanssa avioitunut. (keskiikäinen haastateltava). Osa haastateltavistani totesi, että vaikka Trifon on kaikil- Sevettijärven hautausmaalta. le koltille tärkeä, hänen ikoninsa on ?miesten ikoni?. Jumalanäiti on ennen muuta pyyntöjen ja esirukousten kohde. Jumalanäidin ikoni on ?naisten ikoni?, joka annetaan pikkutytölle hänen syntyessään. (?) Että kun se kerran ei miesten kanssa ollut, niin mistä se sen lapsen sai sinne sisäänsä
Varjoliitoa on verrattu joissain onnettomuustilastoissa ratsastukseen. Kummassakin lajissa on riskinsä, mutta jatkuva harjoitus tekee harrastajasta mestarin, rauhoittelee Sahlström. Molemmat kouluttajat ovat myös eläviä esimerkkejä lajin turvallisuudesta. merkiksi Etelä-Afrikasta, pohtii la. Se ei riittänyt hänelle, vaan hän halusi päästä kokeilemaan lentämistä myös yksin. Molemmat ovat kokeneita ilmailulajien harrastajia, jotka ovat hurahtaneet lajeihinsa jo viime vuosituhannen puolella. Idea on kuiten- löytyy kuten kaikista muista- man ilon alle. lennon maailmanennätyksen, kin se, oli lähtö millainen ta- Mahtavat näköalat, hieno joka on nyt hieman yli viisisa- Varjoliito on lentämistä hansa, että lentoon päästyään tunne ja täällähän voisi viipyä taa kilometriä. Se syntyi laskuvarjourheilusta 1980-luvulla, kun Keski-Euroopan vuoristojen rinteiltä otettiin vauhtia laskuvarjohyppyihin. Hyvät perustaidot ja -tiedot pitää hallita eikä tehdä lennoilla mitään yltiöpäistä, koska niillä tapahtuvat mahdolliset mokat ovat yleensä lentäjän itsensä aiheuttamia. Laskuvarjolla lii- Miksipä ei tapahtuisi, satosuhde on 3 ja purjekoneilla se Kurssin ensimmäisen tarnoivat kurssilaiset! on monikymmenkertainen, tii- kastuslennon suoritti Mari ma vistää Ari Sahlström. Rotko. Reilu viikko sitten lentäjiä saatiin kourallinen lisää, kun pelkästään koulutukseen keskittynyt Skyriders Paragliding ry toi kahden miehen koulutusorganisaationsa Ivaloon. kin liikuntalajeista, mutta suurin niistä on kuitenkin ihminen itse. Ilmassa väreili tietenkin jänsuorittamassa kurssilainen Petter Blomqvist, joka tuli Ivaloon Pietarsaaresta asti. nitystä ja ehkä hieman pelkoakin, mutta ne peittyivät kaikilta min nimissä. Ivalossa käytettiin jälkim- Tietenkin vaaratekijöitä keen lentämisen riemun tuotta- Aion vielä rikkoa matka- Sahlström. mäistä tapaa. Se vaatii oikeanVarjoliidossa lentoonlähtö liitäjä etsii nousevia ilmavirtapitempääkin, olivat kurssilaislaista säätä, jossa on riittävästi tapahtuu joko rinteestä juosten uksia ja pysyy mahdollisimman ten yleisiä kommentteja. termiikkejä ja pitkää päivänva- omin jaloin tai sitten tasamaal- pitkään ilmassa. Sama henki jatkui myöhem- Varjoliidin on kevytrakenpinäkin päivinä kun lennot liteisesta kankaasta rakennettu sääntyivät. Päättäjäisiltana pusiipi, joka pysyy muodossaan huttiin jo vakavasti oman pohilmanpaineen ansiosta. Voimassa oleva matkalennon Suomen ennätys, rapiat kolmesataa kilometriä, on edelleen Ari Sahlströ- Pääosalle kurssilaisia varjoliito oli tätä ennen täysin kokeilematon laji. Ilmassa haluttiin pysyä pidempää, joten varjoa muokattiin paremmin lentämiseen soveltuvaksi. Sen kotipaikka löytyy Etelä-Suomesta ja sen koulutustoiminnasta vastaavat Ari Sahlström ja makedonialaistaustainen Mladen Milevski. Aika nopeasti näytti siltä, että halukkaita löytyy riittävästi, joten otin yhteyttä kurssin järjestäjiin ja sovittiin aikataulu, selvittää varjoliitokurssin kiitettävästi läpäissyt Mari Rotko. Kurssi järjestettiin syyskuun alussa Ivalon lentokentällä ja päivät olivat pitkiä. Sopivia paikkoja löytyy esi- ta ajoneuvon avulla hinaamal- le vieraassa elementissä. nopeasti muutaman noston jältanut itselleen uuden tavoitteen. - Kiitet- www.ilmailuliitto.fi kin löytyy, koska kuitenkin lii- tävästi hyväksytty, ilmoitti - www.varjoliito.fi kutaan korkeuksissa ja ihmisel- kouluttaja. Oppilaan hinasi taivaalle alhaalla etuvasemmalla kohti lentäjää ajava mönkijä. Keskiviikkona 17.9.2014 13 Varjoliitoa Ivalossa Varjoliito on ilmailulajeista nuorin ja todennäköisesti myös halvin. Sen lopputuloksena syntyi hyvät liito-ominaisuudet omaava siipi ja kokonaan uusi ilmailulaji, varjoliito. Suomeen laji tuli seuraavalla vuosikymmenellä ja harrastajia on tällä hetkellä muutama sata. Pari viikkoa tiin harjoituksia korkeammalsitten Ivalossa järjestettiin lajin peruskurssi. Miehillä on takana kymmeniä vuosia ja tuhansia lentosuorituksia eikä kummallekaan ole näyttöä mistään mustelmista vakavammista. - Varjoliito on oikein harjoitettuna turvallinen laji. Ja näin myös kävi. Kouluttajat Suomen huipulta Suomessa on tällä hetkellä vain yksi kerho, joka on erikoistunut uusien varjoliitäjien kouluttamiseen, Skyriders Paragliding ry. Vasemmalta kurssinvetäjä Ari Sahlström, kurssilaiset Petter Blomqvist Pietarsaaresta ja inarilaiset Juha Kreivi, Mari Rotko ja Jarkko Kaisanlahti sekä tarkastuslennot vastaanottanut koulutuspäällikkö Mladen Milevski.. Sen liijoisen varjoliitokerhon perustosuhde on 10. Se tarkoittaa sitä, tamisesta, kun kouluttajatkin samalla kun liidin putoaa kilolupasivat tulla tänne uudestaan metrin, niin se lentää eteenpäin ensi kesänä, jos näin tapahtuu. 10 kilometriä. Mutta nyt kokemuksia sitäkin enemmän. Tiiviin maakäsittelyjakson jälkeen ensimmäiset matalat lennot suoritettiin jo toisena kurssipäivänä ja sen jälkeen jatketVarjoliito on näyttävä ja mielenkiintoinen ilmailumuoto. Ideana oli, että tehokkaalla opetuksella opitaan tarvittavat tiedot ja taidot paremmin kuin kuukausien mittaiseksi venyvillä viikonloppukursseilla. Kaukana etelässä järjestetyt kurssit olivat kuitenkin lupakirjan esteenä. - Puhuin asiasta ensimmäisen kerran jo viime syksynä työpaikallani ja samalla laitoin tiedotteen naamakirjaan. Sen jälkeen taivas oli lentäjälle avoin. Ivalon varjoliitokurssin luokkakuva. Harrastustoiminta on keskittynyt Etelä-Suomeen, mutta on Inarin taivaallakin nähty yksittäisiä liitäjiä jo useiden vuosien ajan. Ne alkoivat aamukuudelta ja jatkuivat aina niin pitkälle kuin valoa riitti. Ilmassa on aina tilaa ja kun muistaa sen, että vaarallisinta varjoliidossa on laskeutumisen viimeinen metri, sanoo matkalennon Suomen mestari Ari Sahlström. Mistä kaikki alkoi? Kokemuksia kurssilta Alkusysäyksen kurssin pitämiselle Ivalossa antoi Mari Rotko, joka oli saanut tutustua lajiin jo muutaman vuoden ajan tandemlentojen matkustajana. Kun hinattava oli tarpeeksi korkealla, hän irrotti hinausnarun. Laskun jälkeen hän --Entä mitkä ovat varjolii- odotti jännittyneenä arvioinLisätietoja: don vaarat, sillä kaiketi niitä- tia suorituksestaan. Molemmilla on myös lukuisia mestaruusmitaleja ja osallistumisia maajoukkueissa kansainvälisiin kilpailuihin. Koulutusta annettiin reilun viikon ajan aamusta iltaan. Hän on myös aset- loa. Sen perässä oli hinausnaru, joka nosti taittopyörän kautta lentäjän ilmaan. Se on kuin purjelentoa, mutta ilman purjekonetta. Ensilentonsa laskua la. Mladen aloitti laskuvarjoilla entisessä Jugoslaviassa 1986 ja Ari kymmenen vuotta myöhemmin Hyvinkäällä
Ivalon käyntikortti ja yhteinen asiamme. Ota yhteyttä P. 14 Keskiviikkona 17.9.2014 Paikkakunnan parhaat palvelut MainosLinja Opasteet, kilvet, banderollit, tarrat, mainos- ja painotuotteet, venerekisterit 0400 153 277, 0400 252652 tuotanto@mainoslinja.fi 9RN 8FWNS 0TWNXYJ s LJJQNWFPJSSJP^SSJY s WNUXNUNIJSS^PXJY s UTXQNNSNPJQQTOF s PJQQTPTSJNXYTOF 8FWN 5JMPTSJS 0ZRUZYNJ .;&14 045-6707195 3RKMRLVHQ 5.0 7,,0, 2< Kuntotarkastukset Huoneistoremontit Vesivahinkojen kartoitus, kuivaus ja korjaus Puh. 044-3636895 Marja-Liisa Ruhanen Inarinkehitys@gmail.com Ivalontie 10 99800 Ivalo Yrityksen toimitilat hyvällä ja näkyvällä liikepaikalla voivat parantaa merkittävästi myyntiä ja kannattavuutta. Paikkakunnan hautaustoimisto v:sta 1974. Alan palvelua ja asiantuntemusta. Suomen Hautaustoimistojen Liiton jäsenliike. . 040 410 5242 jari.lopina@pp1.inet.fi www.rkm-tiimi.fi LVI-JOBI OY Lvi-asennukset, -huollot 040-411 1543 lvi-jobi@lvi-jobi.fi VUOKRATTAVANA IVALO-TALOISSA HYVÄLLÄ PAIKALLA IVALON YDINKESKUSTASSA valtatien varrella erikokoisia MYYMÄLÄ-, LIIKE-, TOIMISTO- JA ana. VARASTOTILOJA 10m² - 565 m². vapa Heti INARIN KEHITYS oy Ivalontie
Peltikatot ja kattoturvatuotteet
Kaivinkone- ja nosturipalvelut . Myös asennuspalvelu Palvelemme ympäri Lappia! Antero 040 547 1509 Seppo 0400 681 439 Rovaniemen Pelti-Seppo Oy Sipolantie 1, Rovaniemi info@peltiseppo.fi MYYDÄÄN SAHA- JA HÖYLÄTAVARAA Myös erikoiskoot ja ?pituudet Sahausliike T. Poltto- ja voiteluainemyynti . Petsamontie 5-7 Avoinna ma-pe 7.30-17 P. Lotto ja Veikkaus Avoinna Ma-to 9-18 Pe 9-20 La 9-18 Su suljettu Tervetuloa puh. Jätehuoltopalvelut . Sako- ja umpikaivojen tyhjennys . 0400-294 674 Peuran Palvelut . Dimex-työvaatteet Puh. 040-755 5245. 050-5562614 AUTOKORJAAMO Huollot ja korjaukset Ajanvaraus / Tiedustelu Henkilö- ja pakettiautot 0400 812622 Petri Raskas ajoneuvokalusto 050 4395488 Marko Avoinna ma-pe klo 08.00-17.00 Kaamostie 6, Ivalo lapinkonejarengas@live.com Sähkösuunnittelu ja ?konsultointi sekä energianeuvonta. Matti Röntynen puh. 040 705 4317 Katso lisätietoja sivultamme: www.nordicainari.fi Tuholaistorjunta ja hajujen poisto T:mi Heikki Äärelä puh. 0400394487, matti.rontynen@pp1.inet.fi Meitä on nyt kaksi elinkeinojen kehittäjää! Elinkeinot & kehitys Nordica ja Kiinteistökehitys InLike Oy puh. Kuljetus- ja maanrakennuspalvelu . Erikoiskahvit . 0400-292 247 e-mail: heikkiaarela@gmail.com Leikkaa talteen IVALO JA UTSJOKI . 0400-399 882 ja 040-505 3890 Kehykset tauluihinne! Esa Kumpula Puh. 0400398 904 ELSA Parturi-Kampaamo Petsamontie 4 Ivalo 044 777 0908 MATKAHUOLTO-KAHVILA .883877, Linja-autoasemalla os. Makeat ja suolaiset leivonnaiset . Kurkinen Ky Ylä-Tenontie, Karigasniemi P. Reissumies grillileivät, salaatit . 040-762 5182 www.kuuputti.fi Rovaniementie 305, Ivalo TAKALAPIN LUKKO PALVELUT LIIKKEESSÄMME: AVAIMET- LUKKOPALVELU-KAMERAVALVONTA MURTOHÄLYTTIMET KYLMÄLAITEHUOLTO-ILMALÄMPÖPUMPUT KODINKONEMYYNTI Kari Piirainen Markku Suonnansalo puh. 040-589 4520 puh. Sorat, hiekat, murskeet . Jäätelöannokset ja pirtelöt
Kuivilla ja karuilla kankail- la jäkälämäärä oli selvästi pienempi kaikissa alle 80-vuotiaissa kuin yli 80-vuotiaissa mäntymetsissä. Kasvua selittää parvien suuri poikasosuus, joka on noin 74 prosenttia. RTKL kertoo, että Inarissa ja Enontekiöllä kannat pysyivät kutakuinkin yhtä suurina kuin viime vuonna. Ulkokrysanteemi pysyy hyvännäköisenä noin kuukauden verran. 668 680 kuukkeli.lappi.fi kuukkeli@saariselka.fi JOKA PÄIVÄ EVERY DAY K-market Hillajänkä lopettaa toimintansa 30.9.2014 Kiitämme asiakkaitamme kuluneista vuosista. Tervetuloa läksiäiskahville kaupalle tiistaina! Oikaisu SAARISELÄN TAVARATALO havaittiin noin 14?15 neliökilometrillä. Hän muistuttaa, että vanhaa maamunaa ei pidä missään nimessä edes mennä maistelemaan, sillä ne ovat itiöityneet eivätkä sovellu ruuaksi. Maamunalla ei ole jalka- 9?21 ? SUPERMARKET ? RAVINTOLA ?PIZZAT ? HAMPURILAISET MYÖS MUKAAN ? KOTIKEITTIÖ ?TAKE AWAY ? KOTILEIPOMO ? BAKERY ? SAARISELÄN SUURIN LAHJA-, TULIAIS- JA MATKAMUISTOMYYMÄLÄ ? TEKSTIILIT POHJAKERROKSESSA Susanna ja Kari Westerlund henkilökuntineen Viime viikon 10.9. Hän päätti katsoa kuinka isoiksi maamuna-sienet innostuvat kasvamaan, jos niitä kastelee lämpimällä vedellä. Viimeaikaisessa tutkimuksessa on kuitenkin havaittu poronhoitoalueen jäkäliköiden nykykunnon riippu- van useista eri tekijöistä. Myös tunturialueiden jäkälälaiduntyypeillä jäkälämäärät olivat pienemmät kuin yli 80-vuotiaissa mäntymetsissä. Jäkälämäärä myös väheni inventointien välillä selvästi eniten nuorissa mäntymetsissä. Riekkoparvia havaittiin 191 kappaletta, ja niissä oli keskimäärin 4,6 yksilöä. Vuodesta 2008 tehtyä kanakoira-laskentaa koordinoi Metsähallitus. Näin ei kuitenkaan ole. Näyttely on avoinna 28.11.2014 saakka. Ailikas-talo on avoinna 23.9.2014 tiistaisin, keskiviikkoisin klo 12.00-15.00 ja torstaisin 12.00-18.00, muulloin sopimuksen mukaan. Yhdistysväki huomio! Syksy on vuosikokousten luvattua aikaa. RKTL osallistuu laskennan suunnitteluun sekä käsittelee aineiston ja raportoi tulokset. Sekä poronhoito että maankäyttö vaikuttavat porolaidunten jäkälämäärien vähenemiseen maista rakennetta, vaan se kiinnittyy maahan rihmastollaan. Jos sienen irrottaa maasta, raaputtaa sen lakkia ja laitaa sienen nurinpäin takaisin maahan, niin se kiinnittyy lakistaan uudelleen kiinni maahan.eita, pallomaisia tai päärynämäisiä kupusieniä, joiden itiömalto kypsyy itiöemän sisällä. (016) 668 741 fax. Maamunan tiedetään hyvissä olosuhteissa kasvaneen jopa reilun jalkapallon kokoiseksi, joten lähiviikot näyttävät rikkoutuuko maamunan kokoennätys Ivalossa. Kansantaiteilija tietää, että jossakin päin maailmaa pidetään suurena herkkuna nuoria maamunia, mutta hän ei ole koskaan niitä innostunut syömään. Se ei ole uimakoulu, mutta auttaa lasta uinnin oppimisessa myöhemmässä vaiheessa ja parantaa vesiturvallisuutta. Inarin kansalaisopiston vauvauimarit ja vesipeuhulan ryhmä polskuttelevat altaassa sunnuntaiaamuisin Holiday Club Saariselän kylpylässä. Ison altaan vesi on tuolloin lämmitetty +32 asteeseen ja sen ve- On maamunilla mittaa! Jake ja Juuli vesipeuhulan pyörteissä. den puhtaudesta pidetään huoli koko uinnin ajan. Turvallinen uintiharrastus alkaa aina infotilaisuudella, jossa kerrotaan toimintatavoista sekä tutustutaan teoriassa siihen, mitä vauvauinti ja vesipeuhula käytännössä ovat. Inarin kansalaisopiston vauvauinnin ja vesipeuhulakurssin infotilaisuus pidetään tiistaina 23.9. Jos haluatte tiedottaa yhdistyksen toiminnasta ja kertoa ketä valittiin hallitukseen ja kuka jatkaa puheenjohtajana, niin laittakaa tiedote Inarilaiseen. Alueelliset erot riekkojen tiheyksissä ja poikastuotoissa tasoittuivat viime vuoteen verrattuna. Pahoittelemme virhettä. Saariseläntie 1 99830 Saariselkä puh. Poromäärien pitkäaikainen kasvu on kiistatta vähentänyt laidunten jäkälämääriä, mutta myös jäkäliköiden laidunnustavalla on ollut ratkaiseva vaikutus jäkälämääriin paliskunnissa. 045 120 4402. Jatta Kinnunen TÄNÄÄN KESKIVIIKKONA 17.9. KLO 15-18 LASSE HOIKKA JA SOUVARIT, EERO MAGGA, RAINER SIIRTOLA. MARKKINATARJOUKSIA KAHVITARJOILU PORONLIHAKEITTO 5 e GRILLIMAKKAROITA JA SOUVARIN SINAPPIA Ylä-Lapin riekkokanta on keskinkertainen Ylä-Lapin riekkokanta kasvoi jonkin verran viime vuodesta ja alueelliset erot tasoittuivat. Kanta kasvoi edellisestä vuodesta reilusti erityisesti Utsjoella, missä riekkoja Ivalolainen kansantaiteilija ruohonjuuritasolta huomasi pihallaan kasvavan muutamia maamunia. Jäkäläbiomassat vähenivät myös ihmistoiminnan, infrastruktuurin ja eri tavoin rakennettujen alueiden osuuden kasvaessa paliskuntien maa-alasta ja samalla pirstoessa paliskuntien laitumia.. Keskiviikkona 17.9.2014 15 Vauvauintia ja vesipeuhulaa Saariselällä PLUSSAA KAIKISTA OSTOISTA ?Mustavalkoinen maailmani?-valokuvanäyttelyn AVAJAISET torstaina 18.9.2014 klo 18.00 Utsjoen Ailikas-talossa. Laidunten tilan parantamiseksi tarvitaan poromäärän säätelyn rinnalla poronhoidon ja maankäytön kokonaisvaltaisempaa suunnittelua ja ohjausta. Porolaiduninventoinnit osoittavat jäkälämäärien vähentyneen huolestuttavasti poronhoitoalueen jäkälälaitumilla. Syynä vähentymiseen on pidetty liian korkeita poromääriä. Suurinta kasvu oli Utsjoella, missä parvien poikasosuus oli korkein. RKTL:n selvitysten mukaan riekkokanta on nyt keskinkertainen koko Ylä-Lapin alueella. Suurimmassa osassa paliskuntia jäkäliköt ovat kuitenkin lähes ympäri vuoden porojen laidunnettavissa. Maamunat ovat nuorena syötäviä, jopa herkullisia. Sienille alkoi kertyä kovasti mittaa, kuten kuvista huomaa. Ympäri vuoden laidunnetuilla alueilla jäkälämäärä oli selvästi pienempi ja sen väheneminen voimakkaampaa kuin pelkästään talvilaidunkäytössä olevilla laidunalueilla. Elokuussa laskettiin yhteensä 148 linjaa eli noin 589 kilometriä, jotka kattoivat tasaisesti koko Ylä-Lapin. kello 18 Ivalon yläasteella. Infotilaisuus on tarkoitettu kaikille vesiharrastuksesta kiinnostuneille perheille, joissa on alle viisivuotiaita lapsia tai uuden tulokkaan syntymää vasta odotetaan. Jutun kuvatekstissä väitettiin, että ulkokrysanteemi pysyy hyvännäköisenä jouluun asti. Tällöin halkileikatun maamunan malto on vaaleaa. Itiöiden kypsyttyä malto tummuu eikä sieni enää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tekemän tutkimuksen mukaan poronhoitoalueen jäkälälaidunten jäkälämääriin vaikuttavat poronhoidon lisäksi monet maankäytöstä ja ilmastosta johtuvat tekijät. Näin tieto toiminnastanne leviää laajalle! KUUKKELIN RUSKAMARKKINAT Vauvauinnilla ja vesipeuhulalla tarkoitetaan koko perheen iloista leikkihetkeä puhtaassa ja lämpimässä vedessä, koulutettujen ohjaajien valvonnassa. Tilaisuuden yhteydessä ilmoittaudutaan syyskuun lopulla alkaviin ryhmiin. Tilaisuus on maksuton ja kestää noin tunnin. Lisätietoja vauvauinnin vastuuohjaaja Jatta Kinnuselta p. Inarissa tiheys oli noin 11?12 riekkoa ja Enontekiöllä noin 9?10 riekkoa neliökilometrillä Metsästäjät laskivat YläLapin tunturialueiden riekkolinjat kanakoirien avulla kolmen kunnan avoimilla tunturi- ja suoalueilla. Inarilaisessa oli virhe sivulla 14 Syyslannoituksen viimeiset hetket on nyt käsillä ?jutun yhteydessä. Samalla jäkälämäärän väheneminen oli sitä suurempaa mitä vähemmän varttuneiden ja vanhojen metsien luppolaitumia oli paliskunnan maa-alasta. Myös metsien ikäluokkarakenne, kasvupaikka sekä varttuneiden ja vanhojen metsien kokonaismäärä paliskunnissa vaikuttivat jäkälälaidunten jäkälämääriin. Itiömalto on aluksi vaaleaa, mutta tummuu kypsyessään. Sienellä ei yleensä ole selvää jalkaa