Inarilainen 16.07.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

jokaiseen talouteen Inarin ja Utsjoen kunnissa! LA 19.7. STRAND OY Ivalontie 71 99800 Ivalo puh. 016 688 111 Tyhjennämme pihamyymälän kesätavaroista!!! Alennukset ?30% 0% 7 ? TULE TEKEMÄÄN LÖYTÖJÄ Kaasugrillejä, sähkögrillejä, puutarhatarvikkeita, jne . Ivalon J. MERKKIKORJAAMO Lintumaantie 9 Huollot ja korjaukset kaikkiin automerkkeihin Puh. klo 21 ¯ Ivalon Pelimannit ¯ Lakselvin Pelimannit ¯ Sodankylän hanurikerho ¯ Rovaniemen harmonikkakerho ¯ Kaisa Meriläinen & komppimopedit jne? Heikki Kahila IVALO Pe 18.7. klo 10?17.00 Pelimannit Tervetuloa! Mukana myös TAX FREE Serlan Rekka ¯ Liput: 10 ?/ilta ¯ Järj. Erik Vasama ja Aavikkokauriit, lippu 5e : TulossaLA 26.7. 016 6755 700 kortilla Atria ViljaPirkka Omena porsaan sisäfile Golden 1kg n. WATERCROSS 2014 ja 90?S SUPERPARTY Liput NYT edullisesti ennakkoon vastaanotosta ja tiketti.fi Seuraa myös www.inariviikot.fi tapahtumia Hotelli Kultahipussa. TERVETULOA KULTAHIPUN VILKKAASEEN TAPAHTUMAKESÄÄN! TAKSI INARIN TAKSIPALVELU IVALO, IVALON LENTOASEMA Arrelan taksit / Soili ja Markku 0400 982 477 1 + 6 henkilöauto 1 + 8 INVA, MB Vito 1 + 8 INVA, MB Sprinter h 24rk v PALVELEMME IVALO K-Plussa HartWall Jaffa 1,5l sis. Sää oli lähes helteinen, joten tapahtumasta nauttivat niin kilpailijat kuin Onnelan törmällä ollut yleisökin. Lue lisää sivulta 20. Tässä lehdessä mm. ToIni Sanila haluaa ratifioida ILO-sopimuksen. Lue sivulta 5. Orpovasoilla oli karu kohtalo Lue sivulta 7. Tenon uisteluperinne yltää kauas. Lue sivulta 12. Henna Henttunen kaipaa keskimoottorien aikaa. Lue sivulta 13. Karaoke PE/LA Yläkerta auki PE/LA ?03 asti, SU/TO ?24 asti Hipun Lounas 10,50e ark. . järjestetyssä Utsjoen Lohiriehassa oli yhteensä 137 osallistujaa. alk. 500g pussi Italia maustamaton tai marinoitu 8 99 kg Ilman korttia 13,95e/kg 1 29 ps Ivalon Pelimannien 40-v Juhlatanssit! Pe 18.7. klo 11?15 Night Club Hipun Kellari PE/LA Inarilainen . 020 742 4070 www.rautia.fi/ivalo Palvelemme: ma-pe 8.00 - 17.00 la 9.00 - 13.00 www.hotelivalo.fi puh. . ?40% jopa. ja la 19.7. pantin 1 99 Rajoitus pl 5pl/tal. Ilman korttia 2,69e/pl 3XK ZZZ LYDORQWDNVLW FRP 8?21 JOKA PÄIVÄ P. nro 29 puhelin 020 710 9050 www.inarilainen.fi Tämän vuoden Utsjoen Lohikuninkaiksi kruunattiin Janne Hoffren Toivalasta ja Matti Röntynen Utsjoelta. Tänä vuonna 34. 0400-423525 Ivalontie 16 | 99800 IVALO | 040 48 55 181 Teno antoi lohta Kuva Utsjoen Eränkävijät. INARIN JA UTSJOEN PAIKALLISLEHTI keskiviikko 16.7.2014 18.vsk
pantit 1 kg rasia 8 pss 7 95 kg Rainbow Cola tai Orange DanSukker Taloussokeri 49 Hätälä Norjan lohifile vac. 59 rasia 3 % 0 5 e l a ä k es Champ suomalainen Herkkusienirasia 200 g X-tra porsaan kermamarinoitu Pihvifilee 450 g (11,08 kg) 39 pack 4 99 pkt kg Valio Oltermanni Kermajuustoviipale 270-300 g (13,29-11,96 kg) 3 59 pkt Tuoretorin tuotteet voimassa 21.7. asti. iilin t s k e t Kesäkalastusvälineet ja -tarvikkeet (ei verkot) Tarjous voimassa ke-su 16.-20.7. IVALO -20% Palvelemme joka päivä klo 8-21. Petsamontie 2 99800 Ivalo puh. elintarvike 044-788 4923, rauta 044-788 4932, tekstiili 044-788 4921. klo 18.00 Mukkavuopajan kuntoreitti 6 km. Ennen lähtöä klo 17.30 Usva -yhtyeen musiikkiesitys listumi ei osal smaksu a innat h n i k Nämä ssa a m i o v uun! p p o l un einäku h HK Kariniemen Broilerin grilliboxi 3 n. 2 Keskiviikkona 16.7.2014 VASKOOLI- uneiden osallist kesken n arvotaa örä ja polkupy rin 3 kpl ina kunnan ! passeja liikunta PATIKKA torstaina 17.7. 1,7 kg 99 kg Suomalainen Jäävuorisalaatti 299 0 49 kg Atria Porsaan varras bbq 1 kg 8 (4,95 kg) ras. 7 79 Suomalainen Mansikkarasia 500 g (6,98 kg) 0 95 Kotivara venäläinen Meetwursti 0,33 l tlk 12-pack (1,41 l) sis
Rajavartiolaitoksen sissiristin saivat vänrikki Juho Seppänen (Ivalo), kersantti Elias Holma (Tervola) ja ylirajajääkäri Sami Vähä (Tornio). Ylirajajääkäri Johannes Soutukorva (Oulu) palkittiin saapumiseränsä parhaana Luton Leuku -palkinnolla. Yhtye suosii englanninkielisiä kappaleita, mutta myös kotimainen musiikki on lähellä tyttöjen sydämiä. ?Me soitamme enimmäkseen englanninkielistä musiikkia, kuten Adelea, mutta tykkäämme soittaa myös esimerkiksi Juha Tapion kappaleita. Tytöt toivovat, että yhtye tulisi tunnetummaksi esiintymisen myötä ja saisi mahdollisesti lisää keikkoja. Tytöt ovatkin harjoitelleet yhä ahkerammin kuul tuaan tulevasta keikasta. etenkin nyt, kun Saamelaiskäräjien enemmistö asetti siihen itselleen sopivimmat henkilöt. Kirjoittelu saamelaismääritelmästä ja aihetta sivuavista muista teemoista, kuten ILO-sopimuksesta, on viime vuosina ollut ahkeraa ja eri osapuolten väliset pohdinnat ja perustelut tuntuvat välillä niin monimutkaisilta että päätä huimaa. Se tuli mieleeni katsoessani ikkunasta ulos, kun mietimme yhtyeelle nimeä. Näytön puuttuessa syyte pahoinpitelystä hylättiin.. Saamen merestä, ja he ovat muistutelleet, että jos joidenkin esi-isät Inarijärven hautuumaasaarissa lepäävät, niin ainakin heidän. Näyttää siltä, ettei tällä Inarin kantaväestöllä ole uuden saamelaismääritelmänkään aikana pääsyä Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon ja keskustelu jatkuu. jaakko.peltomaa@inarilainen.fi Lapin raja vartiosto kotiutti varusmiehiä Lapin rajavartioston Ivalon rajajääkärikomppania kotiutti saapumiserän 2/2013 varusmiesjohtajat ja saapumiserän 1/2014 miehistön 19.6. Pauliina ja Jolanda ottavat onneksi vähän rennommin, naurahtaa Saana. Yhtyeellä ei ole suurempia odotuksia tulevaa esiintymistä kohtaan. Jolandan tullessa mukaan, päätimme keksiä yhtyeellemme nimen, Saana kertoo. Akustista kitaraa soittava Pauliina keksi yhtyeelle nimen, johon myös Saana ja Jolanda tykästyivät. ?Meistä Usva on hieno nimi. Avaskari arvostelee myös saamelaiskäräjien vaalilautakunnan asemaa ?portinvartijana. Halusimme kuitenkin muutakin kuin pelkkää laulua ja yhtä kitaraa, joten päätimme pyytää Jolandaa soittamaan kanssamme, sillä olimme tunteneet hänet kauan ja tiesimme hänen soittavan kitaraa, kertoo bändin laulaja Saana. Yhtye sai nimensä tämän vuoden alussa, kun mukaan tuli kolmas jäsen. ?Kun me soitimme Pauliinan kanssa kahdestaan, olimme vain Saana ja Pauliina, sillä se ei tuntunut bändiltä, kun meitä oli vain kaksi. Määritelmä korostaa hänen mukaansa kokonaisuudessaan sitä, että saamelaiskulttuurin ja kielen on pitänyt oppia sukuyhteisössä, henkilön täytyy ylläpitää saamelaiskulttuurin perinteitä ja olla saamelaisyhteisön jäsen. Saamelaiskäräjien kokouksessa inarinsaamelaiset Anu Avaskari ja Pentti Valle jättivät päätökseen eriävän mielipiteen. Statuksettomien saamelaisten jäljille pääsee silmäilemällä vaikkapa Inarin historia-kirjaa, jossa on piirroskartta Inarijärvestä ja sitä vanhastaan ympäröivistä Inarin suvuista. Tytöt kertovat lähtevänsä Inariviikoille hyvin ja avoimin mielin. Silja-Maria Korkalainen vaaliluetteloon. Ulkona sattui olemaan silloin sumuista, mistä sain idean, naurahtaa Pauliina. Yhtye soittaa musiikkia laidasta laitaan. Tuore trio sai alkunsa vuoden alussa, kun bändin laulaja Saana Huhtamella, 18, akustista kitaraa soittava Pauliina Sipilä, 19, ja sähkökitaraa soittava Jolanda Magga, 17, päättivät lyödä hynttyyt yhteen. ?Me olemme Pauliinan kanssa soitelleet yhdessä yläasteelta asti ja käyneet esiintymässä erilaisissa yksityistilaisuuksissa sekä muun muassa Saamen Talentissa. Meillä ei siis ole vielä omia kappaleita, mutta muuntelemme toisten artistien musiikin näköiseksemme, tytöt kertovat. Levyä yhtyeeltä ei ole tulossa ainakaan vielä hetkeen, sillä tytöt haluavat levylleen omia kappaleita, joiden tekeminen on Usvan jäsenet Jolanda Magga, Saana Huhtamella ja Pauliina Sipilä toivovat, että yhtye tulisi tunnetummaksi esiintymisen myötä. tyttöjen mukaan vasta kaukana tulevaisuudessa. Jalkaväkisäätiön mitalilla palkittiin kersantti Teemu Kinnunen (Kempele). Muita tunnustuspalkintoja saivat vänrikki Antti Rantanen (Oulu), vänrikki Jonne Mäkikyrö (Rovaniemi), vänrikki Juho Seppänen (Ivalo), kersantti Niko Kupari (Loue), kokelas Juhana Karttunen (Oulu) ja ylirajajääkäri Teemu Urpilainen (Pirkkala). Varusmiehet valitsivat keskuudestaan saapumiserän herrasmieheksi rajajääkäri Henry Sunnarin (Tornio). Sotilaskotiyhdistys palkitsi stipendein vänrikit Mikael Pirttijärven (Kuusamo), Pyry Lahdenperän (Liminka), Petrus Haverisen (Kuhmo) ja Olli Karjalaisen (Kuusamo) sekä ylirajajääkäri Sami Vähän (Tornio). Uusi saapumiserä palvelukseen 7.7.2014 Saapumiserän 2/2014 alokkaat astuivat palvelukseen 7.7.2014. Saapumiserän valatilaisuus järjestetään Kemijärvellä 15.8.2014. Utsjokelaisen pahoinpitelysyyte hylättiin Pahoinpitelysyyte vuonna 1960 syntynyttä utsjokelaismiestä kohtaan hylättiin Lapin käräjäoikeuden istunnossa. Syyttäjän mukaan mies oli tehnyt utsjokelaisen naisen asunnossa ruumiillista väkivaltaa naiselle muun muassa siten, että on tahallisesti iskenyt tätä päähän ja lyönyt nyrkillä päähän korvan yläpuolelle. Keskiviikkona 16.7.2014 3 Päätoimittajalta Saamelaismääritelmä hiertää edelleen S aamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi kuvailee blogissaan saamelaismääritelmää kompromissiksi, eikä ?siitä asiasta pääse mihinkään.. Kotiutuvat johtajat astuivat palvelukseen heinäkuussa 2013 ja miehistö tammikuussa 2014. heinäkuuta. Lääkärinlausunnosta ilmenee naisella olleet vammat, mutta käräjäoikeudelle jäi epäselväksi miten vammat ovat syntyneet. He eivät hyväksy vaatimusta ryhmähyväksynnästä eli siitä, että muut saamelaisryhmät voisivat määritellä, ketkä ovat inarinsaamelaisia. Inarinsaamelainen Morottajan suku sieltä löytyy, mutta Saamelaiskäräjien puheenjohtajan sukunimeä kartan reunoilta ei löydy, koska se ei ole alkuperäinen Inarin suku. Kun tutkii esimerkiksi Koppelon kylän historiaa, niin asukkaat näyttävät polveutuvan pääosin Morottajan suvusta, mutta heillä ei ole siitä huolimatta ollut pääsyä Saamelaiskäräjien Ivalolaisen tyttötrion ensiesiintyminen Inariviikoilla Ivalolainen yhtye Usva astuu lavalle Inariviikkojen avajaisissa 17. Tytöt kuitenkin toivovat, että he pääsisivät esiintymään mahdollisimman paljon, vaikka yhtye onkin tällä hetkellä tytöille lähinnä harrastus. Harrastuksena se pysyy myös sen vuoksi, että Ivalosta kotoisin olevat tytöt asuvat tällä hetkellä eri paikkakunnilla. Kuitenkin Näkkäläjärven mukaan määritelmä ja sen perustelut yhdessä ovat sellaisia, että vaaliluetteloon ei pääse muita kuin saamelaisia. Varusmiespalveluksensa Ivalossa aloitti tuolloin yhteensä 129 alokasta. Saana taas opiskelee Rovaniemellä vastaanottovirkailijaksi ja Jolanda Ivalon lukiossa. Tytöt viettävät tämän kesän Ivalossa kesätöitä tehden ja soittavat yhdessä aina kun heillä sattuu olemaan yhteistä aikaa. Tytöt harjoittelevat yleensä Saanan tai Jolandan luona, sekä toisinaan myös Törmäsen keitaalla, jossa he saavat soittaa rauhassa. Tytöt kertovat, että yhtye on esiintynyt aikaisemmin vain ker- ran, kaverinsa rippijuhlissa, joten Usva tulee esiintymän Inariviikoilla ensimmäistä kertaa julkisesti. Esimerkistä käy metsähallituslakiin ehdotettu saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksien heikentämiskielto. Statuksettomat saamelaiset kokevat, että heidän pitäisi Lapin kantaväestönä olla mukana Saamelaiskäräjillä, jossa käsitellään sellaisia asioita, jotka vaikuttavat myös heidän elämänpiiriinsä. Keväällä Lahden lukiosta valmistunut Pauliina suunnittelee hakevansa Seinäjoen musiikkiopistoon. Kaikkiaan kotiutettiin 16 upseerikokelasta, 23 aliupseeria ja 52 rajajääkäriä. Pääosa kotiutettavista sijoitetaan rajajoukkojen reserviin. Ivalossa järjestetyssä kotiuttamistilaisuudessa palkittiin palveluksessa erityisesti kunnostautuneita varusmiehiä. Pauliinaa ja Jolandaa ei vielä tuleva keikka hirveästi jännitä, toisin kuin Saanaa. ?Minusta tuntuu, että minä stressaan tätä tulevaa esiintymistä eniten, kun olen tällainen perfektionisti ja kaiken pitäisi mennä niin hyvin ja täydellisesti. He ovat sitä mieltä, että heille kuuluu myös kunnia Inarijärven toisesta nimestä . Se on tullut selväksi, että Saamelaiskäräjien asema näyttää vahvistuvan. Syyttäjän mukaan nainen on iskun voimasta kaatunut lattialle, jonka jälkeen mies on potkinut häntä paljaalla jalalla. Utsjokelaismies kiisti syytteen ja katsoi toimineensa puhtaasti itsepuolustustarkoituksessa, kun nainen tuli päihtyneenä ja aggressiivisena pahoinpitelemään häntä. Tutkintailmoituksesta ilmenee, että nainen on tehnyt poliisille ilmoituksen 27.6.2012 kello 4.20. Lapin Kansan haastattelussa 7.7
Ivalon kirjastossa kootaan Säilyykö rippikoulun suosio? Kirkon toimintamuotojen, kuten kirkollisen vihkimisen ja kastamisen suosio on vähentynyt. Seurakunnan ulkopuolelta tulevia oppilaita on ollut meillä noin 20-40 prosenttia. ?Täällä Utsjoella järjestetään niin kutsuttu saamelaiskultturivetoinen rippikoulu, johon saamelaisalueen ulkopuoliset saamelaiset voivat osallistua. Kirjastohenkilökunnan työpanos, 20 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista on edellytyksenä rahoituksen saannille. Tuon ikäinen ihminen tarvitsee vastauksia pohtimiinsa elämän kysymyksiin. Seurakunnan rippikoululeireillä etsitään näitä vastauksia yhdessä. ? . Ihmiset rohkaistuivat muistelemiseen kyläilloissa ja erilaisissa yleisötapahtumissa. Suullinen tarina on kertomaperinnettä, joka on ollut jäämässä teknisen kehityksen tuottaman tietotulvan varjoon. Kirjaston imago kotiseutuperinteen vaalijana saa uusia ulottuvuuksia, kun saamme kokoelmiimme myös äänitekokoelman, hän sanoo. Inarin tarinoita kuunnellaan ensi maanantaina na 2011-2013 Lapin ELY-keskuksen myöntämän Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston tuella, kyläyhdistysten talkootyöllä ja yksityisten rahoittajien voimin. Yksityisiä olivat Hotelli Ivalo, Inergia Oy, Petsamo-Seura ry, Pohjois-Lapin Matkailu Oy, Rakennusliike Rekonen Oy ja Ukkomedia Oy. ?Hankkeen aikana keskityttiin 1970- ja 80-luvuilla tehtyjen äänitteiden digitoimiseen, tallentamiseen sekä haastattelujen tekemiseen Irja Jefremoffin laatiman ohjelmarungon pohjalta. Nyt on tarvetta toimi ikkunana paikallisuuteen tarjoamalla yhteys juuriin ja paikallishistoriaan, kertoo Inarin kunnan kirjastotoimenjohtaja Eija Leivo. Kokoomuksen valtuustoryhmä teki lokakuussa 2006 aloitteen, jossa todettiin, että viime aikoina on kunnassamme puhuttu laajasti kotiseutumuseon tarpeesta. 4 Keskiviikkona 16.7.2014 Viikon kysymys . Hanketyöntekijä Merja Vaattovaara keskittyy kenttätyöhön ja aineiston leikkaamiseen. Erona jo olemassa oleviin äänitearkistoihin on tarinapankin vapaa käytettävyys tietoverkkojen kautta. ?Valmistuessaan inarilainen sähköinen kotiseutukokoelma edistää Inarin kunnan tunnettavuutta ja paikallista identiteettiä. Tästä syystä tuotteellamme on myös valtakunnallista kiinnostavuutta. Sivumennen sanoen näiden pohdintojen tuloksena syntyi sitten Inariviikot, kertoo Inarilaisen päätoimittaja Jaakko Peltomaa ?Kokoomuksen tekemä aloite tehtiin sen jälkeen, kun ryhmästä oli otettu paikallislehteen yhteyttä ja kyselty, että mitähän museoaloitteessa kannattaisi tuoda esille, jos ryhmä sellaisen tekisi, hän jatkaa. Kotiseutumuseo-aloite pyöri kunnan päätöksentekoorganisaatiossa ja työryhmissä vuosikausia, kunnes tehtävä ja varainhankinta tarkoitusta varten siirtyivät kirjastolle vuonna 2009. Tilaisuuden juontaa Irja Jefemoff, kertoo Merja Vaattovaara. Tilaisuudessa voidaan kuulla myös hengellinen laulu, jonka maallikkosaarnaaja Augusti Puhakka kirjoitti loppuvuonna 1919, sen jälkeen kun kolme Puhakan lasta oli kuollut tulirokkoon. ?Laulun sanat meille toi Puhakan kummityttö Hilja Bjerk. Kirjasto tarjosi mahdollisuuden laajentaa reviiriä kotikylän ulkopuolelle ilman matkustamisen vaivaa ja kustannuksia. ?Paikallisen aineiston merkitys kirjaston palvelutarjonnassa on lisääntynyt internetin tarjoaman globaalin tietoaineksen täydentäjänä ja ihmisen identiteetin muodostajana. Kyllä ainakin osa nuorista ymmärtää tämän ja myös elää sen todeksi. ?Myöhemmin elämässä voi tulla tilanteita, jolloin rippikoulun opit osoittautuvat erittäin ratkaisevaksi asiaksi, jopa elämän pelastukseksi, joten rippikoulun käyminen kannattaa, vaikkei nuori tuntisikaan itseään kirkkoon kuuluvaksi juuri sillä hetkellä. Ovatko eteläläiset nuoret kiinnostuneita käymään rippikoulun Lapissa? ?Utsjoella käy rippikoulunsa monet ulkopaikkakuntalaiset, jotka tulevat tänne kavereidensa mainostamana aina Etelä-Suomesta asti. Sen sijaan yhä useampi eroaa tänä päivänä kirkosta, mikä voi vaikuttaa rippikoulun suosioon. Onko rippikoulu onnistunut säilyttämään suosionsa, Utsjoen seurakunnan kirkkoherra Arto Seppänen? ?On onnistunut. poiki yhteydenottoja ja palautetta ihmisiltä. ?Ihmiset ovat olleet innostuneita kertomaan tiedossaan olevia kertomuksia ja opastamaan haastattelijaa eri kohteisiin. Hilja palautti mieleen laulun sävelen, kun hyräilimme ja lauloimme sanat yhdessä. Laulussa puhutaan tulirokosta. Varmaan monille rippikoulun käymisestä on tullut vain tapa, mutta esimerkiksi niin kutsutulle jatkorippikselle tuleminen, samoin kuin isoiskoulutukseen osallistuminen, kertoo siitä, että rippikoululla on nuoren mielestä sisällöllisesti jotakin annettavaa. Mikä on mielestäsi rippikoulun todellinen tarkoitus ja ymmärtääkö nuori sen? ?Rippikoulun tarkoitus on ensisijaisesti se, että nuori saa opetusta siitä uskosta, johon hänet on kastettu. Museo palvelisi kuntamme historian tallentamista, sen esille tuomista ja Ivaloon sijoitettuna se tarjoaisi matkailu- ja tutustumisnähtävyyden Inarin kunnan keskukseen. Tietoverkkojen aikaudella kirjaston rooli toimia maailman ikkunana on muuttunut päinvastaiseksi. Paikallistietoa on tallennettu teksteinä, mutta suulliset tarinat ovat edelleen kirjoittamatonta historiaa, jota tulee tallentaa tuleville sukupolville. ?Tätä tarkoitusta varten olemme saaneet jatkorahoitusta Lapin elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselta ja Lapin aluehallintovirastolta kirjastotoiminnan kehittämiseen varatuista määrärahoista vuoteen 2015 saakka. Hankkeen tavoitteisiin kuului myös kylistä löytyvien matkailukohteiden kartoittaminen ja tuleva hyödyntäminen, kertoo kirjastotoimenjohtaja Leivo. Kasperi Puolakka oli mies, jolle sattui ja tapahtui, ja jolle oli suotu myös tarinankertomisen lahja. Edelleen elämän tärkein kysymys on tuntea Vapahtaja ja elää hänen lapsenaan. Myös heräävä pohdinta elämän suurista kysymyksista saa tukea rippikoulusta. Espanjatauti-sanaa ei tuolloin, taudin riehuessa, vielä käytetty, kertoo Vaattovaara. ?Sanat ovat tosi surulliset, mutta ovathan ne samalla myös aitoa ajankuvaa talvelta 1919, joten siinä mielessä laulun voisi esittää myös ensi viikon tarinapäivän aikana, hän lisää.. Aloitteessa todettiin myös, että kyseiseen museorakennukseen tulisi sijoittaa lisäksi sotamuseo-osasto, jossa voisi esitellä kuntamme sotahistoriaa niin matkailijoille kuin paikkakuntalaisillekin. ?Inarilaisen sivuilla oli pohdittu paljon kotiseutumuseo-asiaa ja samalla tuota sotahistoriaakin. Kirjasto on koettu turvalliseksi ja luotettavaksi yhteistyökumppaniksi tässä työssä. Omaleimaisen, paikallisen tarinoihin perustuvan kotiseu- Ivalon kirjastossa järjestetään maanantaina 21.7. Näissä pohdinnoissa tuli esille myös se, että juuri Ivalo on se kylä johon museota tarvitaan, koska täällä ei ole oikein mitään mikä matkailijoita kiinnostaa. Pääteemat ovat maaja metsätalous sekä muut elinkeinot, Pohjois-Lapin ja Inarin sotahistoria, tiestön rakentaminen, savottatyömaat, kalastus, evakkoaika, jälleenrakennus sekä matkailun historia. Tekninen toimi on luvannut rakentaa sinne opasteet tänä kesänä, kertoo hanketyöntekijä Merja Vaattovaara. Ihmiset mukana innolla Myös valtakunnallista Keruutyön aikana useis- kiinnostusta sa haastatteluissa nousi esille suulliseen kerrontaan perustuvan paikallisen tiedon merkitys. tapahtuma ?Petronella ja muut legendaariset henkilöt Inarin tarinoissa.? ?Olemme kutsuneet paikan päälle monia inarilaisia tarinankertojia. He johdattava meitä inarilaisten legendojen jäljille ja myös yleisö voi ottaa osaa keskusteluun. Kirjastohenkilökunta puolestaan keskittyy aineiston indeksointiin ja kuvailuun, sanoo kirjastotoimenjohtaja Eija Leivo. Hän on hyvillään siitä, että inarilaisten kiinnostus omaan kylään, sen historiaan ja tapahtumiin sekä oman tarinansa kertomiseen on herätetty. Tähän olemme saaneet jopa kokonaiskirkon rahoituksen. ainutlaatuista perinnearkistoa T änä vuonna tulee kuluneeksi 155 vuotta siitä, kun kirjasto ryhtyi tarjoamaan inarilaisille näköaloja maailman tapahtumiin kirja-aineistojen avulla. Kirjastolla oli merkittävä rooli asukkaiden valistajana ja tasa-arvoisen tiedon saannin turvaajana. Rippikoulun käyvien prosentti on ollut Utsjoella säännöllisesti yli 100 ja jopa 140 prosenttia, mikä johtuu siitä, että lähes aina löytyy kirkkoon kuulumattomia, jotka ovat halukkaita tulemaan rippikouluun ja myös kasteelle. ?Uskon, että rippikoulujen hyvä, ravitseva ja hengellinen sisältö sekä muu mielenkiintoinen oheisohjelma vetää nuoria edelleen puoleensa. Kuuluuko 15-vuotiaalle mielestäsi oikeus päättää, käykö rippikoulua vai ei? ?Kyllä 15-vuotias on mielestäni jo tarpeeksi kypsä päättämään asiasta. Hänen tarinansa elävät Inarin kirjastotoimen sähköisessä kotiseutukokoelmassa. Kuva Oiva Puolakan arkisto. Myös mediassa julkaistut kirjoitukset ja Lapin Radion perjantainen tarinatuokio Inarin tarinoita. Taloudellisista syistä museohaaveista luovuttiin ja päätettiin keskittyä suullisen perimätiedon keruuseen sekä aineiston saattamiseen tietoverkkojen kautta kuunneltavaksi. Tätä tarkoitusta varten perustettiin inarilainen, suulliseen kertomaperinteeseen keskittyvä hanke ?Tarinat talteen . Olen kuvannut ja kerännyt kertomuksia muun muassa vanhoista kulkureiteistä, kievarien pohjista ja vankileireistä. ?Mielenkiintoisia päiväreittikohteita tulee varmaankin olemaan Seppo Saraspään aarrekätköpaikka Nanguniemessä ja Ivalon kylän läheisyydessä Jänkkävaarassa sijaitseva karhunpesä. Digitaalinen informaatio- ja näyttelyhanke.? Hanketta rahoitettiin vuosi- tukokoelman tuottaminen tietoverkkojen kautta käytettäväksi palvelee paitsi kotikunnassa asuvia, niin myös sieltä muuttaneita asukkaita omien juurien etsinnässä. Leivo muistuttaa, että suulliseen perinnekerrontaan perustuva sähköinen kotiseutukokoelma on ainutlaatuinen hanke. ?Suulliseen kerrontaan perustuva digitaalinen perinnearkisto on uudenlainen verkkopalvelutuote kirjaston tuottamana
nykyisen kunnanhallituksen ja valtuustonkin aikaa ja energiaa kysyy, kirjoittaa kokoomuksen kunnanvaltuutettu Veikko Väänänen kuntablogissaan. Väänänen pohtii Siulan tilannetta ja toteaa, ettei voi tarkemmin siteerata suljetun kunnanhallituksen kokouksen keskusteluja, mutta yleisesti hän voi kertoa päättäjien alkaneen yhä tuskastuneemmin kysellä ollaanko Siulan myymisaikeissa ollenkaan tosissaan. On tihkunut tietoa, että Peuravuonon sahan jatkomahdollisuuksia selvittämään oltaisiin halukkaat pestaamaan jälleen muutamalla kymppitonnilla konsultti, jatkaa Väänänen. ?Niinpä tietenkin, kun kunnan oma elinkeino-organisaatio ja sahakauppaa aikanaan teke- mässä ollut elinkeinojohtaja Janne Seurujärvi eivät uskalla tehdä päätöksiä. ?Edustan näkemystä, jonka mukaan Peuravuonon taru sahana on valitettavasti lopussa. Takana näkyvät nyt kiistanaiheena olevat siltarummut. Niiden alta pääsee kanootilla, jos laittaa kanootin pohjalle makuulleen. Etenkin valtuusto jää näissä tällaisissa asioissa paitsioon, mutta tiukkaa tuntuu tekevän kärryillä pysyminen kunnanhallituksessakin, kirjoittaa valtuutettu ja toimittaja Väänänen kuntablogissaan. ?Peuravuonon saha-alueen kohtalo saattaa tulla kunnanhallituksen pöydälle myöhemmin tänä kesänä. tarjoiltiin myös kunnalle konkurssin tapahtuessa, mutta eipä ole Siulasta tuollaisenakaan kunniaa Inarille kertynyt. ?Sen verran vielä Siulasta, että monikohan kunnan päättäjistä on kunnolla perillä sen tilanteesta. Palokuntaverkko kattaa hyvin maakunnan riskialueet 1?3. Toimintaa tuetaan Pelastusjohtaja toteaa, että tämän vuoden aikana eräillä paikkakunnilla, kuten Inarin Kirkonkylällä, on pelastuslaitoksen ja paikallisen VPK:n tuella käynnistetty uudelleen pelastusryhmän toiminta ja tuettu muutoinkin kaikkea toimintaa. Mikäli maakunnan kaikkiin syrjäalueisiin, joissa tehokasta pelastustoimintaa ei kyetä aloittamaan alle 40 minuutissa, sijoitettaisiin merkittävästi pelastuskalustoa ja sieltä löydettäisiin koulutettavia ja soveltuvuusehdot täyttäviä henkilöitä, nostaisivat nämä toimenpiteet pelastustoimen käyttömenoja. Perussopimuksen mukaan pelastuslaitoksen käyttömenot jaetaan jäsenkuntien kesken niin, että kyseiseen kuntaan kohdistuvat toimenpiteet vaikuttavat suoraan kunnan maksuosuuteen. Pelastuslaitoksen käsityksen mukaan palokuntia on Lapissa riittävästi ja ne sijoittuvat riskialueittain tarkoituksenmukaisesti. Pelastusjohtaja toteaa, että vakinaisesti asuttujakin alueita jää silti joskus niin etäälle, ettei tehokasta pelastustoimintaa kaikissa tapauksissa kyetä aloittamaan alle 40 minuutissa. tempään näitä rahan pumppaamisia harrastetaan, sitä kalliimmaksi kiinteistön pönkittäminen inarilaisille käy. ?Ehkä tätä tuo konsultti ei halunnut tai osannut arvioida huonoista ratkaisuista vähiten huonoa pohtiessaan, epäilee Väänänen. Konkurssia vastustivat Pertti Yliniemi ja myös muut Siulassa nyt jo pienomistajina olevat hotelliyrittäjät. ?Heille yritysten taustatietoihin rekisteröityvä konkurssimaininta olisi ollut tietenkin kiusallinen. Kunta haluaa tuoda esille käsityksenään, että sopimuksen hyväksyminen ilman, että selvitetään muun muassa maaoikeuksien ja sopimuksen vaikutusten lisäksi ainakin inarilaiseen alkuperäiskansaan liittyvät kysymykset, ei ole mahdollista. Inarin kunta katsoo, että Suomen hallituksen esityksessä ILO-sopimuksesta on sivuutettu alkuperäis- ja heimokansojen omistus- ja käyttöoikeudet heidän perinteisesti käyttämiin tai asuttamiin maihin. Kun Peuravuonon sahaa takki auki kunnalle osteltiin, kerrottiin kyseessä olevan satavarman hy- vä sijoitus; jos sahaus ?joskus? loppuisi, olisi paikka mitä oivallisin lomakeskuksen tontiksi. ?Totuus tiedettiin jo silloin ja siitä löytyy myös asiakirjaa. Niin kauan kuin Peuravuonon alue on sahakäytössä, sitä ei tarvitse enempää puhdistaa maaperässä muhivista ympäristömyrkyistä. tai mikä ?Saariselkä-talo. Kaluston toimintakyky ja sen käytettävyys on ollut niin heikko, että kauempaakin tuleva apu ehtii ennen perille. Lapin pelastuslaitoksella on palokuntasopimus 31 vapaaehtoisen palokunnan kanssa. Tätä tosin perustellaan perustuslain sallimalla positiivisella erityiskohtelulla. Keskiviikkona 16.7.2014 5 Valtuutettu Veikko Väänänen: Ollaanko Siulaa tosissaan edes myymässä? ?Kunnan nykyisten päättäjien vaalikausi alkaa lähestyä puoliväliä, mutta yhä me taajomme edeltäjiemme järjestämien ongelmien eli Saariselän Siulan ja Peuravuonon kimpussa. Perustelen kantani sillä, että sahan laitteisto ja rakennukset ovat saavuttaneet jo ajat sitten käyttöikänsä pään ja niiden uusimiseen tarvittaisiin paljon rahaa. Tämä on ymmärrettävää, koska suomalainen maaoikeusjärjestelmä ei ole sovitettavissa ILO-sopimuksen tarkoitukseen. Kunta toteaa lausunnossaan, että maaoikeuskysymyksen ongelmallisuutta kuvaa asian käsittely Suomessa. Tältä osin Suomessa on edetty vielä pitemmälle kuin mitä ILO-sopimus edellyttää. Näin ollen ILO-sopimus tulee ratifioida. Tämä ei poissulje sitä, etteikö syrjäalueilla voi tapahtua yksittäisiä vakavia onnettomuuksia. Pelastusjohtajan mukaan neljännen riskiluokan alueilla tulee kaikin keinoin kiinnittää huomiota omatoimiseen varautumiseen, jota Lapin pelastuslaitos omalta osaltaan tukee. Omatoimista varautumista on tuettu ja tuetaan osallistumalla kyläyhdistysten ja valtakunnallisten sekä alueellisten projektien kanssa järjestettyihin tilaisuuksiin, joissa aihealueina on muun muassa toiminta onnettomuustilanteissa, alkusammutus, ensiapu ja muu varautuminen onnettomuustilanteisiin. ?Ensitoimenpiteillä pelastetaan paljon, Soudunsaari painottaa. Kyläperäkärryjen aika on ohi Kunnat ovat aikoinaan sijoittaneet syrjäkyliin pieniä kalustoperäkärryjä. Hän vaati luvan haltijaa korjaamaan tilanteen siten, että siltarummun kohdalle jää vähintään 1,5 metriä korkeutta vedenpinnasta mitattuna. Hallintojohtaja Pentti Tarvainen toteaa selvityksessään, että käytössä oleva tierummut ovat lupapäätöksen mukaisia. Kunta on selvittänyt hoitokunnan yhteydenoton jälkeen nykyisen kahden, halkaisijaltaan 2000 millimetriä olevan tierummun korvaamista yhdellä 3000 millimetriä halkaisijaltaan olevalla tierummulla. Pelastusjohtaja Soudunsaaren mukaan näistä on luovuttu, koska kalustolle ei ole ollut käyttöä eikä koulutettuja käyttäjiä. Mutta jos käyttötapa muuttuu, edessä on kallis purku- ja puhdistusoperaatio. Ehkä ne konsulttirahat on parasta varata pieneksi pesämunaksi tulevaan Peuravuonon lomakeskusalueen kaavoitus- ja ympäristökehityshankkeeseen! kirjoittaa Väänänen blogissaan. Akujoen siltarumpua ei suurenneta veneilyn tarpeisiin Inarin kunnanhallitus ei innostunut Koppelo-Akujärven osakaskunnan hoitokunnan esityksestä suurentaa Akujoen siltarumpua niin, että se mahdollistaisi veneilyn. Kunnanhallitus ilmoittaa Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle ja Koppelon-Akujärven osakaskunnan hoitokunnalle, että hanke on toteutettu vesioikeuden päätöksen mukaisesti eikä kunta näe asiassa aihetta muihin toimenpiteisiin, jollei asiasta toisin sovita tai kuntaa ei velvoiteta toimenpiteisiin. Siihen, estääkö Akujoen siltarumpu veneilyn, ei kunnanhallitus ota minkäänlaista kantaa. Koppelon-Akujärven osakaskunnan hoitokunnan puheenjohtaja toteaa kirjeessään kunnanhallitukselle, että lupapäätöksessä todetaan Akujoen kunnostuksen tarkoittavan si- tä, että myös veneily joella on mahdollista kuivimpia aikoja lukuunottamatta. Inarin kunnan mukaan tämän periaatteen toivoisi toteutuvan asian valmistelussa myös Suomessa. Oikeudet samat, ellei paremmatkin Inarin kunta muistuttaa, että Suomen hallituksen tekemässä esityksessä todetaan useissakin kohdin, että saamelaisten oikeudet ovat samalla tai korkeammalla tasolla kuin muun paikallisen väestön oikeudet. Hä- nen mukaansa nyt tehty pääoman korotus oli yhtä kuin rahan pumppaamista yhtiöön ja seuraava pumppaus häämöttänee jo vajaan vuoden sisällä, jossain ensi vuoden keväällä. ?Omassa valtuustoryhmässäni on oltu jo jonkin aikaa sitä mieltä, että pumppaamiset on nyt pumpattu . Viimeksihän kunnanjohdon tilaama konsultti sai kunnanhallituksen uskomaan, että Siulan päästäminen konkurssiin olisi ollut se kunnan kannalta huonoin ja kallein vaihtoehto, mutta mitä pi- Inarin vasemmiston aloite kylä turvallisuudesta ei johtanut mihinkään Inarin vasemmisto jätti maaliskuussa valtuustoaloitteen, jossa se esittää, että Inarin kunta ottaa uudelleen arvioitavaksi kunnan alueen syrjäkylillä olevan turvallisuutta koskevan vajeen palo- ja pelastustoimessa. Lapin pelastuslaitoksen johtaja Martti Soudunsaari on laatinut aloitteesta lausunnon ja Inarin kunnanhallitus totesi aloitteen loppuun käsitellyksi. Valtuustoaloitteessa kiinnitetään huomiota syrjäkylien turvallisuuteen. Jos kyseisenkaltaisen tierummun asentaisi Akujokeen, niin kokonaiskustannukset olisivat noin 40?000? 50?000 euroa. ja jotkut ettei näitäkään olisi pitänyt enää tehdä. Keskustelun kuluessa Toini Sanila esitti, että hän katsoo metsähallituslain saamelaiskirjausten ja ILO-sopimuksen ratifioinnin parantavan kolttasaamelaisten ja muiden saamelaisten asemaa. Asiaa on pohtinut muun muassa selvitysmies Vihervuori ja Pokan komi- tea. saada pian myytyä, on edessä mielenkiintoinen tilanne. Tässä yhteydessä esityksessä tuodaan esille muun muassa Saamelaisalueen koulutuskeskuksen perustaminen ja saamelaiskulttuurikeskus Sajos.. Toki muutama muukin ?perintömurhe. Kunnan vuoden 2014 talousarviossa ei ole varattu hankkeen toteuttamiseen määrärahoja. Inarilaisen toimittaja ja Inarin Luonnonystävien veteraani Esko Sirjola (kuvassa) tutustuivat Akujokeen melomalla kesällä 2012. Ahtaanpaikankammoisten on syytä jättää alitus tekemättä. Toini Sanila haluaa ratifioida ILO-sopimuksen Toini Sanila (kesk) ilmoittautui Inarin kunnanhallituksessa ILO-sopimuksen kannattajaksi, kun kunnanhallitus pohti millaisen lausunnon se lähettää oikeusministeriöön kyseisestä sopimuksesta. Kunnanhallitus hyväksyi Inarin kunnan lausunnoksi hallintojohtajan laatiman lausunnon. se tulee jatkossa olemaankaan . Vain joidenkin oikeuksien, kuten esimerkiksi kielellisten oikeuksien kohdalla, erityisesti inarinsaamen ja koltan osalta, oikeuksi- en ei katsota täysin toteutuvan. Kunta toteaa, että hallituksen esityksen perustelujen valossa voi perustellusti asettaa kyseenalaiseksi koko ILO 169 -sopimuksen hyväksymisen, koska saamelaisten oikeudet yleisesti ottaen ovat samat tai paremmat kuin koko muun valtaväestön. Hallituksen esityksessä siteeratun ILO-oppaan mukaan yleissopimus ei edellytä, että alkuperäiskansalle tulisi myöntää muuhun väestöön nähden etuoikeuksia tai muita etuja. Lisää miinusmerkkisiä perusteluja löytyy sahapuun saannista ja sahatavaran markkinasta. ?Kun Peuravuonossa ei enää tulla sahaamaan, jää päätettäväksi mitä alueelle tehdään vain tehdäänkö mitään. Ellei Siulaa . Samaa ?huonoa imagoa. Pelastusjohtaja toteaa, että määrittelyn mukaan niinsanotut syrjäkylät kuuluvat neljänteen riskiluokkaan, jossa riskitaso on alhaisin. Asiaa on pohdittu ja päätetty Norjassa, jossa asiantuntijakomitea totesi vuonna 2003 Finnmarkin alueen maaoikeuksien osalta, että ?Maaoikeudet on taattava yhdenvertaisesti sekä saamelaisille että alueen muulle väestölle, ja ratkaisun on oltava reilu niin saamelaisten kuin muun väestön kannalta.. Sanilaa ei kannatettu, ja kun kunnanhallitus oli hyväksynyt kunnanjohtajan ehdotuksen, pyysi Sanila merkitsemään pöytäkirjaan eriävän mielipiteensä. Ei edellytyksiä Inarin kunta ei näe, että nyt olisi edellytyksiä ILO:n alkupe- räiskansasopimuksen voimaansaattamiselle
asti; lastenohjaaja Kirsi Valle 25.7. 1.7.2014 Ivalossa Kaipaamaan jäivät lapset perheineen lastenlapset ja lastenlastenlapset siskot ja veljet perheineen sekä muut sukulaiset ja ystävät Lähti lentoon enkeli taivaan, tuli luokse väsyneen, sairaan, kosketti hiljaa posken nukkaa, silitti hellästi hopeista tukkaa. Nosti siivilleen äitimme armaan, vei turvaan paikkaan varmaan isän viereen, tähtien taa. Luokse Jumalan kaikkivaltiaan Rakkaamme on siunattu Inarin hautausmaalla 15.7.2014 läheisten läsnä ollessa. yksi tilaisuus ja To kaksi tilaisuutta Tiistaisin klo 15 lauluhetki Koivikossa. Keskiviikkoisin rukoustunti klo 13. Pastorin puh. asti. HOX HOX!: Löytynyt risku Utsjoen kirkon pihasta keväällä, luultavasti pudonnut jo talven tai viime syksyn aikana. Uskon, että on pohjoisen aika, ja pohjoiset seudut ovat erittäin lähellä Jumalan sydäntä juuri nyt. klo 18 konsertti Marina Zharkevich. INARISSA:Ensi su 20.7. klo 10 liturgia ja praasniekkajuhla. klo 18 Rukouskokous. Su 20 7. Aino Liisa Riestola, siunasi Tuomo Huusko. Kuulutettu: Jarmo Kullervo Autio ja Melina Margareeta Leinikka. Vihitty: Jarmo Kullervo Autio ja Melina Margareeta Leinikka. IVALOSSA: Ensi su 20.7. Ma 21.7. Taulu on nyt nähtävillä Ivalon KMarketin aulassa. Seurakuntien tapahtumia INARIN SEURAKUNTA Kuollut: Aino Liisa Riestola 78-v Törmäsestä. Haudattu: Ivalossa 10.7. Onnea mm. praasniekka). To 24.7. Osana konferenssia haluamme tehdä sovinnon eri kansojen edustajina, jotta anteeksiantamuksen ja sovinnon kautta Jumala saa yhdistää meitä täällä pohjoisessa. Ilmoittautumiset Nellimin kuljetukseen 24.7. mennessä Leena Saijetsille p. Onnea mm. Sukunimi oli oikein, mutta etunimi väärin. 6 Keskiviikkona 16.7.2014 Tällä viikolla Auringon nousu- ja laskuajat Utsjoella jatkuu yötön yö 27.7. Sari Mikkola, Sara-Inga Airola, Sara Brilli, Sara Keränen, Sara Pekkala, Salli Jääskö, Sari Titola ja Sari Huhtamella. Sunnuntaina Marketta, Maarit, Reetta, Reeta, Maaret, Margareeta, Máret, Márgget, Magredá ja Mággá. Onnea mm. Kysymys oli Vesa Mikkosesta. Messun jälkeen espanjantaudin surmaamien muistoristillä käynti Inarin hautausmaalla. Tuomo Huusko ja 29.7.-3.8. ?Toivotamme naapurimme Utsjoen ja Inarin kun- Oikaisu nista lämpimästi tervetulleiksi konferenssiin. 0:46 22.7. Määttä * 17.8.1922 Kuusamossa . Ke. 10.5.1936 k. 1:47 0:31 Lähde: www.moisio.fi Veden pintalämpötilat Kevojärvi 16,0 astetta Inarijärvi 17,9 astetta Lähde: Suomen Ympäristökeskus Miete Kenenkään ei tarvitse odottaa toisia voidakseen omaksua oikean elämäntavan. Esitykseen sisältyi muun muassa toivomus opiskelija-alennukses- ta kansalaisopiston kursseille. Kärkihankelistan esitys psykologin ja kouluterveydenhoitajan palvelujen saatavuuden varmistamisesta matkaa sosiaali- ja terveyslautakunnan käsittelyyn. Jenni Keränen, Jenni Jumisko, Jenna Muotkajärvi, Jenna Lukkarila, Jonna Erola, Jonna Särkilä, Jonna Pekkala, Jonna Arhipoff, Hannele Palokangas, Hanne Kusmin, Johanna Huhtamella, Johanna Jumisko ja Johanna Ylä-Kojola Kirkkonummella. Tiistai Leena, Matleena, Leeni, Lenita, Leainná ja Lená. Onnea mm. Sijaisina 9.28.7. Vaikka lapsimäärä on huippuvuosista vähentynyt, muuttuu hoidon rakenne yhä enemmän kotona tapahtuvasta perhepäivähoidosta päiväkotiryhmiin. Ensi su 20.7. -Khra Viatcheslav Skopets toimittaa ja on samalla jäähyväiskäynnillä Keväjärvellä IVALON HELLUNTAISEURAKUNTA To 17.7. asti; toimistosihteeri Katja Kiviniemi 3.8. EI messua. asti. Reino Lahdenmäki ja Reino Ranta. Torstaina Ossi, Ossian ja Ahkejuoksa. Mauno Hepola; nuorisotyönohjaaja Juha Reinola 8.8. vuosien 2015-2017 toiminta- ja taloussuunnitelmassa huomioon otettavaksi. Esityksen nuorten kulttuuritoiminnan vauhdittamisesta kunnanhallitus lähetti sivistyslautakunnan käsiteltäväksi. Onnea mm. messu klo 11, Hepola, Markku Kanniainen. Päivätilaisuuksien aikaan lapsille järjestetään omaa ohjelmaa lastenteltassa. ?Uskomme, että Jumala rakastaa saamelaisia ja muita pohjoisen alueen ihmisiä, ja koemme, että on koittanut aika, jolloin Jumala haluaa erityisesti koskettaa ja parantaa ihmisiä täällä. Inarilaisessa 18.6. päivä Lák?joella, Taanan kunnassa, Norjassa järjestetään Pohjoisten Kansojen Kristillinen Konferenssi. Tapahtuman ideoija Arild Måsø kertoo tapahtumasta: ?Viime vuonna sain sydämelleni idean järjestää kristillisen konferenssin täällä Laksjoella, jossa minä ja perheeni asumme. Kirkkokahvit Inarin seurakuntakodilla. Kuljetus messuun Nellimistä klo 9.30 ja Ivalosta klo 10.15. Paluulähtö Inarista klo 15. Boriksen ja Glebin juhla, kotakappelin vuosijuhla l. klo 18 Hyvinvoiva seurakunta, Sielunhoitopainotteiset tilaisuudet, puhujina Ulla ja David Dahlen. 28.6.2014 Lähti lentoon enkeli taivaan, tuli luokse väsyneen sairaan. Kosketti hiljaa posken nukkaa, silitti hellästi hopeista tukkaa. Nosti siivilleen äitimme armaan, vei turvaan paikkaan varmaan, isän viereen, tähtien taa. Luokse Jumalan kaikkivaltiaan. Kaivaten Lapset Lasten lapset Lastenlastenlapset Muut sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu hiljaisuudessa 10.7.2014. Lämmin kiitos osanotosta. klo 11 Päivätilaisuus, mukana Missio-nuoret. 23.-24.7. asti; nuorisotyönohjaaja Mari Soikkonen 8.8. Illoissa mukana ovat nuorten tiimi Helsingistä sekä TX-Vikings Norjasta. Tämä antaa tarvittavan tilan päivähoidolle toimia nykyisessä päiväko- dissa perhepäivähoitajien eläköityessä. Saa kysellä Juha Reinolalta, p: 040 549 2542. LAPIN ORTODOKSINEN SEURAKUNTA Keväjärvi, p. esiteltiin Matti Koposen maalaamaa öljyväritaulua. Toinen risku löytynyt Utsjoen srk-talon keittiön varaston hyllyltä, ihan takaa (voinut olla siellä vuosia). Haluamme nähdä kuinka ihmiset eri kulttuureista, kielistä ja kansoista toisiansa tukien toimivat pohjoisten alueiden parhaaksi, Arild Måsø kertoo. Tapahtumaan odotetaan yhteensä 300 osallistujaa Norjasta, Suomesta, Ruotsista ja Venäjältä sekä Grönlannista ja Afrikasta. asti; kappalainen Mauno Hepola 18.7 asti; nuorisotyönohjaaja Tauno Ljetoff 27.7. Leena Härkönen, Leena Kiviniemi, Leena Patjas. Leena Karisaari, Maija-Leena Mikkola ja Matleena Sandberg. Taanassa pidetään kristillinen konferenssi Heinäkuun 23-27. 040 035 2112 Ilmoittautumiset Ivalon kuljetukseen 24.7. asti; kanslisti Laura Riestola 8.8. Lämmin kiitos osanotosta. Suuret kiitokset Koivikon palvelutalon ja vuodeosaston henkilökunnalle äitimme hyvästä hoidosta Pekka Pekkala esittää liikenteenjakajaa Lentokentäntien risteykseen Pekka Pekkala on jättänyt Inarin kuntaan kansalaisaloitteen, jossa hän esittää, että Nelostien ja Lentokentäntien risteykseen rakennetaan liikenteenjakaja. Pyhä Messu klo 11 kirkossa, Tuomo Huusko. Vapailla ja lomalla: Khra Arto Seppänen 5.8. Tällainen tutkimus tarkastelisi Inarijärven eri käyttömuotoja ja niiden vaikutusta alueen kulttuuriin, kuntalaisten elämään ja talouteen sekä aluetalouteen.. 040 8252918 Kirpputori avoinna: to-pe klo 11-16. Kotisivut: www.ivalonhelluntaisrk.fi. Tervetuloa tilaisuuksiin! Rakas äitimme, mummomme ja isomummomme Tyyne Kyllikki PÄTILÄ o.s. Kunnanhallitus päätti ottaa kärkihankeen ?Nuorten kesätyöpaikkojen turvaaminen 2015 ja siitä eteenpäin. Onnea mm. Perjantai- ja lauantai-iltana konferenssialueella järjestetään erityistä ohjelmaa nuorille ja nuorille aikuisille alkaen klo 23 (Suomen aikaa). Manninen s. saakka. Ivalossa aurinko nousee laskee 21.7. Riikka Junttila, Riikka Saijets ja Riikka Karjalainen. Lauantaina Sari, Saara, Sara, Salla, Salli ja Sárá. Ihmiset yleensä epäröivät ensimmäisen askeleen ottamista, jos heistä tuntuu, ettei tavoitetta voi saavuttaa kokonaisuudessaan. 27.7. Kiitos Kaarnikan ja terveyskeskuksen vuodeosaston henkilökunnalle äitimme hyvästä hoidosta. Nuorten kärkihankelista nytkähti eteenpäin Inarin nuorisovaltuuston laatima kärkihankelista nytkähti eteenpäin Inarin kunnanhallituksen käsittelyssä. Samalla siunataan uusi katos kappelin luona. Marketta Backman, Maarit Kirjarinta, Reetta Hänninen, Reeta-Mari Kuittinen ja Maaret Mattus. Maanantaina Johanna, Hanna, Jenni, Jenna, Jonna, Hannele, Hanne, Joanna, Hánná ja Johánná. Onnea mm. Sellainen asenne on todellisuudessa este edistykselle. -Mohandas Gandhi Nimipäivät Keskiviikkona Reino ja Reaidnu. Boriksen ja Glebin kappeli: Ke 23.7. Jutussa kerrottiin, että kehysten jiirit teki Jari Mikkonen. klo 11 Inarinsaamenja suomenkielinen messu Inarin kirkossa. Inarinsaamelaisten kirkkopyhä. Esitys kestävän kehityksen huomioonottamisesta päätettiin lähettää Lapin jätehuollon kuntayhtymälle, tekniselle lautakunnalle ja Ruokapalvelu liikelaitoksen johtokunnalle. Kestävää kehitystä olisi nuorisovaltuuston mukaan muun muassa roskaamisen välttäminen ja lähiruuan suosiminen. Esikoululaiset päiväkodilta ala-asteelle Esikoulutoiminta siirtyy Ivalon päiväkodilta ala-asteen koululle tulevana syksynä. Esiopetuksen kokonaissiirrosta ala-asteen tiloihin päätettiin vuonna 2013. klo 13 alkaen, puhujina Markku Kanniainen, Raimo Keskikallio, Eero Kinnunen, Aslak Pekkala ja Jari Linjama. Lomalla: Kirkkoherra Jouko Lepistö 20.7.-3.8.; diakonissa Anu Huhtamella 27.7. mennessä Anu Avaskarille p. asti. UTSJOEN SEURAKUNTA UTSJOELLA: Lähetyskahvila kirkkotuvilla auki arkisin klo 1018, la ja su klo 12-16 Rakkaamme Aino Liisa RIESTOLA os. klo 18 vigilia (p. 040 5640053 Tiervâpuáttim - Tervetuloa! Järjestäjät: Inarin seurakunta ja Anara?âh sr-Inarinsaamelaiset ry. SAARISELÄLLÄ: su 20.7. Ossi Guttorm ja Ossi Sujala. Perjantaina Riikka, Fretterat, Fretteret ja Rede. messu klo 19, Hepola. IVALONLAAKSON RAUHANYHDISTYS: Kesäseurat ry:llä 19.-20.7. Pekkalan mukaan lentokentän laajennus tulee li- säämään liikennettä niin paljon, että jakaja on tarpeen turvallisuussyistä. Inarin kunnanjohtaja Reijo Timperi on lähettänyt aloitteen Lapin ELY-keskuksen käsiteltäväksi. Inarijärvi-tutkimukseen etsitään rahoitusta Inarin kunnanhallitus päätti tiedustella Lapin Ely-keskukselta sekä Lapin ja Oulun yliopistoilta, olisiko niillä mielenkiintoa ja voimavaroja toteuttaa Inarijärven käyttöä koskeva sosioekonominen tutkimushanke. Tiedustelun taustalla on kokoomuksen valtuustoryhmän tekemä valtuustoaloite, jossa esitetään sosioekonomisen tutkimuksen tekemistä. Näkynämme on, että myös eri seurakunnat yhdessä voisivat tehdä yhteistyötä pohjoisessa, sillä me tarvitsemme toisiamme. Konferenssi järjestetään Tenojoen rannalla Måsøn talon pihapiirissä ja tulkataan viidelle eri kielelle
Vaikka he eivät ehtineet hoitaa vasoja kuin muutaman viikon, tapahtunut järkytti koko perhettä. ?Vasojen kuolema oli järkytys kaikille niitä hoitaneille. Ensimmäisen vuorokauden jälkeen alkoi vasta ymmärtämään sen tosiasian, että ne oli tapettu. Kyllähän vasoihin ehti kiintyä, kun niitä kolmen tunnin välein kävimme juottamassa. Koiria pyydettiin kiinni kuutisen tuntia. omassa tokassa on jo kolmas vuoden sisällä. ?Toissa kevään huhtikuussa koira juoksutti minun vaatimen järvellä railon yli ja sillä katkesi jalka, jolloin koira repi vielä vaatimen hengiltä. Vinosaparo tuli maanantaina ja alkoi alusta asti imeä tuttipullosta hy- vin. Vasottaminen tarkoittaa sitä, että vaatimet eli naarasporot pidetään laajoissa poroaidoissa vasojen syntymään asti, jonka jälkeen vastasyntyneet merkitään. Silloin poikanen on todellisessa hädässä, sillä se ei selviydy luonnossa omin voimin. ?Vaikka näyttää siltä, että poikanen on hylätty ja yksin, todellisuudessa sen emo on usein lähistöllä, ja pitää poikasestaan huolta heti kun ihminen poistuu paikalta. 0400 391 024 jouni.vihervalli@pp.inet.fi +DPPDVOllNlUL <5-g 0b.,g 3XK 3LLVNXQWLH ,YDOR /$., -$ .,,17(,67g$6,$,172,0,672 6DPL 7HUYDKDXWD YDUDWXRPDUL PDDQPLWWDXVWHNQLNNR ,YDORQWLH ,YDOR SXK ID[ VDPL WHUYDKDXWD#ODNL LQHW ¿ .DLNNL RLNHXGHOOLVHW WRLPHNVLDQQRW PP ± ULNRV MD ULLWD DVLDLQ RLNHXGHQNl\QQLW ± SHUXQNLUMRLWXNVHW MD SHULQQ|QMDRW ± NDXSSDNLUMDW MD NDXSDQYDKYLVWXNVHW ± YHONRPLVDVLDW ± ODKMD MD SHULQW|YHURVXXQQLWWHOX $VLDNDVWDSDDPLVHW 8WVMRHOOD VRSLPXNVHQ PXNDDQ. yöllä. Porot piti koota ja laitoimme ne aikaisemmin vasotusaitaan. Kesävasan hoito on kovaa työtä ja vaatii hoitajalta koko kesän sitoutumisen. Vasa on opetettava poron tavoille ennen talven tuloa. Vaatimet tulivat aroiksi ja eivätkä tohtineet tulla heti heinille. Sen jälkeen porot päästetään luontoon. Sen seurauksena tokka hajosi. Keskiviikkona 16.7.2014 7 Kuva Jonna Alava Orpovasojen karu kohtalo Jonna Alava on poronhoitaja Hammastunturin paliskunnasta. Alavan vasotusaidalla kaksi vasaa jäi orvoksi. Emät hylkäsivät ne. ?Naarasvasa oli syntynyt 23.5. Vasat on nyt haudattu kotipihalle ja aita on haudan ympärillä. Poronhoitaja kertoo, että koirien ja porojen ?yhteenotto. Vuongeli eli nuori vaadinporo oli hylännyt sen muutama tunti vasonnan jälkeen. Avun antamisen kanssa on syytä olla kuitenkin tarkkana, äärimmäisen harva villieläimen poikanen tarvitsee ihmisen apua, muistuttaa Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava. Ihmisen puuttuminen villieläimen elämään voi olla poikaselle kohtalokasta. Onhan tämä jo turhauttavaa, kun porohommissa on muutenkin töitä ihan riittävästi ilman näitä ylimääräisiä häiriötekijöitäkin. Villieläimen poikaset metsissä Tähän aikaan moni huolestuu luonnossa kohtaamistaan villieläimen poikasista. Ihminen auttaa parhaiten poikasta sen elämän alussa antamalla sen olla ihan rauhassa. Heinä-elokuulla vaadinporo jättää useasti vasansa yksin lepäämään ja tällöin voi yksinäisiä vasoja kohdata metsässä. Vasa on kuuliainen ja viisas ja se tietää, että emo tulee sen hakemaan myöhemmin siitä paikasta, minne se on jätettykin. ?Nyrkkisääntönä on paras muistaa, että lähtökohtaisesti villieläinten poikaset pärjäävät parhaiten, jos niiden antaa olla rauhassa. Mutta poikkeustapauksia sattuu vuosittain poronhoitoalueella. Vielä viikko sitten hänellä oli kaksi terhakkaa poronvasaa hoidettavanaan. Ja tänä keväänä meidän tokkaan Miesniemessä laukkoi kolme koiraa. Hätäkeskukseen tulee paljon soittoja, joissa eläinten hyvinvoinnista kiinnostuneet kyselevät, mitä pitäisi tehdä, kun pihan perällä on passiivisesti paikoillaan pysyvä jäniksen poikanen tai puistossa taapertaa yksinäinen lokinpoikanen. Urosvasa syntyi pari päivää myöhemmin ja myös tämän emä hylkäsi vasomisen jälkeen. Elli ja Vinosaparo Orvoksi jääneet vasat saivat nimet Elli ja Vinosaparo. ?Aluksi juotin Ellille äidinmaidonkorviketta. Sinä päivänä sain myös karitsanmaitojauhetta. Poronhoitajan ensisijainen toive on, että vasan oma emo huolehtisi ja hoitaisi sen alusta loppuun. Vasa roukui yksinään muutaman tunnin ruokintapaikalla. Nainen kävelee kotinsa pihamaalla mieli apeana. Molemmissa tapauksessa koirien omistajien kanssa päästiin sopuun. Kolmannella juottokerralla se alkoi jo kunnolla imeä tuttipulloa. Oma emo pitää niistä kyllä huolta, Suomen luonnonsuojeluliitosta muistutetaan. IBM Elli ja Vinosaparo viikon vanhoina Alavan aitauksessa. VARATUOMARI JOUNI VIHERVALLI Lapintie 4, 99600 Sodankylä Ajanvaraus ja neuvotteluista sopiminen puh. Pienet poronvasat ehtivät olla Jonnan hoidossa muutaman viikon, kunnes kaksi vetokoiraa hyökkäsi vasatarhaan tappaen molemmat. ?Poliisit ottivat koirat aidasta kiinni itseteossa ja lähtivät selvittämään koirien omistajaa. Koiran omistaja otti minuun melko pian tapahtuman jälkeen yhteyttä ja suhtautui asiaan vakavasti. Tapahtuneesta päästiin heti koiranomistajan kanssa sopuun. Poroihin kiintyy niin kuin mihin tahansa eläimeen. Osa nisäkkäistä hylkää helposti jälkeläisensä, jos siihen on tarttunut ihmisen hajua. On opetettava syömään kesällä vihreää ja syksyllä sieniä. Koirien hyökkäys Jonnan vasat sijoitettiin kotipihan läheisyydessä olevaan aitaan. Suomen luonnonsuojeluliitto muistuttaa kaikkia huolestuneita, että yleensä aina poikanen on emonsa hoidossa. ?On hienoa huomata, kuinka moni ihminen on halukas auttamaan villieläimiä. Mutta sitten kaikki muuttui. Kaksi vetokoiraa hyökkäsi vasatarhaukseen kohtalokkain seurauksin. Vasotusaidalta orvoiksi Jonnan tokkakunta vasottaa monien inarilaisten poromiesten tavoin vaatimensa
Etualalla kirjailija Lauri Hihnavaara. Kukkatervehdysten, musiikki- ja lausuntaesitysten jälkeen satalukuinen yleisö siirtyi luonnonkauniiseen Arajärven talon pihapiiriin, jossa oli mahdollisuus ruokailla ja kahvistella. Seitajärvi on ollut yksi vaativimmista ja suurista selvityskohteista. Nykytilanteesta Manninen sanoi muun muassa näin: ?Media suorastaan houkuttelee tutkijoita skandaalin pariin. Vuotta aikaisemmin kylään oli hankittu muistomerkki. Kuosku oli saanut muistomerkin samaan aikaan. Tiedämme, että etsinnöissä on ollut mukana monia ihmisiä ja työ on vaatinut ponnisteluja. Monet kansalaiset ovat halunneet antaa ajatuksellista tukea. Olemme yhdessä tehneet yhden työvaiheen.. Partisaanihyökkäysten selvittäminen on tehnyt kipeää Venäjällä ja se on tehnyt kipeää Suomessa. Kuitenkin Suomen kansallisen selviytymisen historian tutkimus on sangen puutteellista.. Venäjän avoimuuden kehitys alkoi heiketä vuosien kuluessa, mutta siitä huolimatta olemme saaneet Seitajärven ja monen muun kylän osalta ratkaisevat tiedot Venäjältä. van hän oli ottanut äidistään Mirja Koskesta (o.s. Politiikka ei näyttänyt enää suojaavan menneisyyden pahuutta. Surullisena esimerkkinä käy Huhtiniemen 1800-luvun sotilashaudat, joiden on väitetty olevan vuonna 1944 teloitettujen rintamakarkureiden hautoja. Lähdin etsimään partisaanitapahtumiin vastauksia Venäjälle vuonna 1993. Kirjailija Sven Lokan kautta sain yhteyden historiantutkija Stanislav Da?inskiin Murmanskissa. Hän oletti, että partisaaneilla on täytynyt olla poikkeuksellinen syy tehdä hyökkäys. Hyökkäys saattoi olla kosto, ehkä sukujen välinen viha. Venäläisten oli mahdoton uskoa, että neuvostopartisaanit olisivat syyllistyneet näin julmiin ja tahallisiin tekoihin. Siinä tuoksussa oli seitajärveläinen keskustelutunnelma. Kuprijanov oli Karjalais-suomalaisen neuvostotasavallan kommunistipuolueen keskuskomitean ensimmäinen sihteeri, kenraalimajuri ja Karjalan rintaman sotaneuvoston jäsen. Pihalla oli vastassa jännitystä hälventävä viesti - uunituoreen pullan tuoksu. Ja tämä Suomen marsalkan ja sotatieteen laitoksen kanta on kantanut aina nykypäivään saakka.. Yhteinen työ on tuonut tulosta ja ihmisiä toistensa lähelle. Eliisi ja Valtteri saatettiin viimeiseen lepoon Savukosken sankarihautaan 29. Tärkein tieto venäläisestä näkökulmasta oli partisaaniosastojen sähkeissä ja raporteissa kirjatut hyökkäysten paikkamerkinnät eli karttaruutujen numerot. Se on tuonut myös uutta ymmärrystä siitä, mitä menneisyyden tutkinta antaa. Yhteiset ja julkiset muistotilaisuudet ovat olleet yhteisiä omaisten muistamisia, epätietoisuuden ja poikkeuksellisen pitkän surutyön osoituksia ja lieventäjiä. Savukosken kunnanvaltuustolla oli vaikeuksia kirjoittaa pöytäkirjoihin muistomerkkien tarkoitus. Hän näki. päivänä 2008 heinäkuussa ja heidän muistotilaisuus pidettiin Seitajärvellä elokuun 5. Hyökkäyksestä ?Lokan linnoitettuun ja sotilasmäärältäänkin vahvaan varuskuntaan. ?Meidän partisaanit kävivät täällä?, hän sanoi. Yhteinen tutkimustyömme lähti joka tapauksessa käyntiin. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen ihmisiä ärsytti, että vasta tässä vaiheessa kaikkialta maailmalta tuodaan esiin Neuvostoliiton tekemisiä. Mutta esimerkiksi Seitajärven kohdalla meidän ei ole tarvinnut valita sopivia kertomuksia, sillä olemme saaneet oikeita tietoja. Kaikkia itärajalla kaivattuja tietoja ei ole saatu, koska Karjalan tasavalta pitää partisaaniaineistoaan osittain suljettuna. Täällä vankeina kadonneiden ja teloitettujen omaisten viimeisimmät etsintätyöt ovat tuoneet erikoisosuutensa. Vastaus on yksinkertainen: ei saanut kirjoittaa tavalla, joka vahingoittaa valtiota. Kun perehdyin tapahtumiin, se synnytti minussa kapinamielen ja tarpeen selvittää tapahtumia etujeni menettämisestä välittämättä. Uusi aika tuli vasta, kun Neuvostoliitto kaatui. Olin luullut, että Suomen ja Neuvostoliiton ystävyyssuhteita pidettäisiin luonnollisina perusteluina aikaisempaan selvityshaluttomuuteen. Tapahtumat tulivat esiin selkeästi. Lopuksi tarkasteltiin kylää ja sen ympäristöä. Jännitin tapaamista melkein yhtä paljon kuin historiantutkija Da?inski. Tai kenties hyökkääjät eivät tulleet Neuvostoliitosta. Ja sitten talossa käytiin peittelemätön ja koruton, mutta lämminhenkinen keskustelu. Viimeisestä sotakesästä oli kulunut 36 vuotta. Siiinä vaiheessa olimme kaikin tavoin päässeet vertaamaan suomalaisia ja venäläisiä hyökkäystietoja, jotka näyttivät olevan keskenään niin ristiriitaisia, että niistä oli aluksi vaikea nähdä yhtäläisyyksiä. Pelkkänä kylännimenä tunnettiin selkeästi vain Lokka. Se oli avoimuuden suurta aikaa. Ensimmäisessä keskustelussa Da?inski kysyi: ?Miksi vasta nyt Suomi tulee syyttämään meitä (Venäjää)?. päivänä. ?Etsintäryhmä selvittää edelleen Jalmari Arajärven kohtaloa, kertoi Sotavainajien etsintäryhmän vetäjä Pekka Moilanen Seitajärven partisaanituhon 70-vuotismuistojuhlassa 5.7. Siinä vaiheessa ei vielä tiedetty, ketkä kylään olivat hyökänneet. Kun ajoimme tähän Arajärven pihaan, Da?inskin käsi vapisi kun hän avasi autonovea. Hän oli valmistautunut ottamaan vastaan kertomuksia ja todisteita, mutta myös tuomaan omat epäilyksensä ?väitteisiin?. Mutta totuus oli, että ystävyyttä lujitettiin odotuksen ja surun kustannuksella, olemalla hiljaa menneistä julmuuksista. pitämässään puheessa. Muistojuhla, johon Sirkka Lakela (o.s.Ollila) toivotti yleisön tervetulleeksi, oli ilmeeltään valoisa ja anteeksiantava. Puheessaan Sirkka tähdensi, ettei Seitajärven traagisia tapahtumia tule unohtaa, mutta hän on kohdallaan pystynyt antamaan hirmuteot anteeksi, joka on vapauttanut tuskasta ja vihasta. ?Totuus tekee vapaaksi, mainitsi Sirkka. Sodankylän Jääkäriprikaatin, joka oli järjestänyt muistomerkille kunniavartion, tervehdyksen toi kapteeni Juha-Mikael Aikio. Sirkka Lakela toivotti vieraat tervetulleeksi. Muistojuhlan tunnelma oli vapautunut. Meillä Lapissakin oli hyökkääjistä erilaisia näkemyshaluja ja mielipiteitä. Suurimmat aineelliset tuhot Savukoski kärsi talvisodassa ja Lapin sodassa. Seitajärvellä odotettiin joka hetki tietoja kadonneista omaisista ja toivottiin aikaa, jolloin Suomen ja Neuvostoliiton välinen poliittinen ystävyys olisi niin luja, että etsintäpyynnöt ja odotukset toisivat vastauksia. Sotavuosien taistelutapahtumat on tutkittu perusteellisesti. Tulin silloin ensimmäisen kerran Seitajärvelle. kerrottiin Karjalan partisaanitoimintaa käsittelevässä kirjassa, jonka oli julkaissut Gennadi Kuprijanov Petroskoissa vuonna 1975. 8 Keskiviikkona 16.7.2014 Seitajärven partisaanituhon 70-vuotismuistojuhla N euvostoliittolainen partisaaniosasto tuhosi Seitajärven kylän 7.7.1944 surmaten 14 henkilöä ja vieden mukanaan sodankyläläisen sotilaan, vartiotehtävissä olleen Matias Niirasen sekä seitajärviläiset 17-vuotiaan Eliisi Ollilan ja hänen 16-vuotiaan Valtteri-veljensä sekä Jalmari Arajärven. Ei mennyt enää kauan, kun selvisi, että Seitajärvelle iskivät Arkangelin alueen partisaaniosastot Poljarnik ja Bolsevik. Kuitenkaan edes Murmanskin keskitason poliittinen virkahenkilöstö ei ollut tietoinen Suomen ja Neuvostoliiton välisistä suhteista. Partisaaniveteraanejakin oli silloin kertomisvoimissaan. Yksi erikoisin yhteinen matkamme oli tulla Seitajärvelle heinäkuussa 1994. Antimista ja tarjoilusta päävastuun kantoivat Eemeli ja Raili Arajärven tyttäret Raija ja Riitta. Valokuvanäyttely Graafikko, valokuvaaja Jari Koski oli valmistanut valokuvanäyttelyn, joka peilasi Seitajärven tapahtumia hänen ottamien valokuvien avulla paikkakuntalaistaustaisista ja paikkakuntalaisista. Erittäin puhuttelevan ku- Veikko Erkkilän juhlapuhe Seitajärvellä 5.7.2014 V uonna 1980 sota tuntui olevan ajallisesti kaukana. Molemmat muistomerkit oli pystytetty hyökkäysten siviiliuhreille, mutta ne oli tarkoitettu myös kylien ulkopuolisille ihmisille, jälkipolville ja koko yhteiskunnalle. Heidän kohtalonsa oli vuosikymmeniä tuntematon ja painoi omaisten mieliä kunnes selvisi Veikko Erkkilän vuo- sikausia kestäneen peräänantamattoman tutkimustyön ja etsintäryhmän uupumattoman ja pyyteettömän työn tuloksena. Vangittujen Matias Niirasen ja Ollilan sisarusten teloituspaikka ja jäänteet löytyivät Naruskan Kieroharjun maastosta Niiden alkuperä varmistettiin dna-tutkimuksella. Neuvostoliiton-ihailussaan pettyneet ihmiset ovat vastineeksi auliita etsimään likaa suomalaisten toimista.? Partisaanihyökkäysten selvitystyötä on tehty yhdessä täällä Suomessa ja yhdessä venäläisten kanssa. Vastassa oli ihmisiä, jotka olivat kipeästi kokeneet tuhon. Samalla tiedettiin, että kukaan kadonneista seitajärveläisistä ja vartiosotilaista ei enää palaa. Venäjä pyrki korjaamaan ja selvittämään neuvostoaikaisia tekoja. Seuraavan kerran, samana kesänä Da?inski tuli Lappiin kolmen partisaaniveteraanin kanssa. Da?inski halusi nähdä Mirjan pistinarvet. Seitajärvellä ihmisten mielissä sodan pahimmat kokemukset olivat yhä läsnä. Arajärvi), joka oli ainut partisaani-iskun surmapaikalta Paavonmaasta eloonjäänyt. ?Kuvasin myös itseäni näyttelykuviin, sillä halusin pohtia kuvallisesti miltä tuntuu lähimmäisen ja itsensä menetys. Sotien tapahtumat ovat henkilökohtaisia tragedioita ja se vaikuttaa meihin kaikkiin ihmisiin jälkipolviin saakka. Jari Kosken , joka toiminut kouluttaja eri korkeakouluissa, näyttelykuvat ovat värikuvia ja näyttely on seuraavaksi esillä Tallinnassa loppukesästä elokuussa. Erkki Lilja Tärkeitä täydennyksiä on tullut nykyvuosina uuden tutkimusyhteistyön ansiosta. Hän näki ja tunnisti kylän pienuuden ja avuttomuuden ja tiesi, että tänne ei ollut tietä sota-aikana. Ohto Manninen sanoi: ?Miksi suomalainen sotien tutkimus on ollut rutikuivaa. Todellisuus paljastuu jopa pro gradusta, joka on kirjoitettu Helsingin yliopistossa. Neljä vuotta aikaisemmin Lokkaan oli pystytetty partisaanien tuhosta kertova muistomerkki. Eemeli Arajärvellä oli huoli, että rikolliset teot unohtuisivat. Hän oli jättänyt kirjastaan pois muut raportoidut taistelut Lapissa. Kolmisin teimme yhtäjaksoista työtä viisi vuotta. Eino Siuruainen sanoi: ?Vain mahdollisimman tarkka ja oikea historiatieto rakentaa kestäviä arvoja. Uuta hyvää yhteistyötä osoitti kahden petroskoilaisen tutkijan vierailu Itä-Lapissa, muun muassa Seitajärvellä viime vuonna. Suomessakin on ollut omat menneisyyden selvittämisen ongelmat Neuvostoliiton aikana ja sen hajoamisen jälkeen. Valtuusto joutui muotoilemaan ilmaisun, joka ei paljasta liikaa, mutta liittyy sodan tapahtumiin: ?Sodanaikaisten tuhojen muistomerkit?. Paavonmaassa, tyttöjen ja naisten teloituspaikalla, tutkija löysi puista vanhoja luotien jättämiä jälkiä, joita suomalaiset eivät olleet huomanneet. Mutta tutkimustyötä ja yrityksiä aineiston saamiseksi ei ole vielä jätetty. Veteraaniperinteen seminaarissa viime marraskuussa keskusteltiin historian tutkimuksesta
Rajapitäjän kansa kumartuu, ja kielekkeinen siniristi tekee kunniaa. Eipä liioin muuta. Viikko Seitajärven vierailustaan atimoivat vainolaissotilaat nyt Lokassa. He keksivät bluesin ja se toi lohtua orjien elämään. Bluesistahan on sitten syntynyt kaikki muu, eikä vähiten jatsi. Gamas Blues-risteily järjestetään lauantaina kello 17 alkaen. Mutta länsituuli kalmiston petäjissä ja poutaista holvistoa hehkuttaa aurinko, joka katselee alas taivaan puolimyötäleestä. Kaunis on Lappi tänä heinäkuun iltapäivänä. Niin. Aikaisemmin teoista vaikeneminen on aiheuttanut partisaanien uhrien omaisille syyllisyydentuntojakin. Käymätiellään murhasivat yksikolmatta asukasta. Lokan uhrit siunattiin viimeiseen lepoon 26. Armas Mashin toi erikoisesti Veikko Erkkilän osuuden esille tekojen selvitystyössä ja kertoi yhteistyön jatkuvan. Heidän puheiden yhteinen teema oli partisaanitekojen todellisen historian esiintuomisen tärkeys ja rakentava yhteistyö. Keskiviikkona 16.7.2014 9 Lokan partisaani-iskut eivät unohdu L uirojoen synnyttämä 10-taloinen Lokan kylä valmistautui 14.7.1944 iltatoimiinsa; mutta se koki traagisen tapahtuman, jonka 70-vuotismuistotilaisuutta vietettiin viime sunnuntaina Antti Lokan pihapiirissä Lokan altaan padon vierustalla, jossa nykyisin asuu hänen poikansa Pertti. Sodankylän kirkkoherra Hanna Kuusela mainitsi, että partisaanien hirmutekojen tuo- mio on Jumalalla, mutta tekoja ei tule unohtaa, totuus tekee vapaaksi. Kukaan ei kavahda ketään ja Kievariin saa tulla juuri sellaisena kuin on. Hän sanoo, että Kaamanen on lopulta kylänäkin huomattavasti suurempi kuin mitä satunnainen Nelostiellä ajava turisti voi ymmärtääkään. ?Kaamanen on täynnä mökkejä ja mökkeilijöitä. Mashin kiitti kylätoimikuntaa vierailukutsusta ja korosti Suomen ja Venäjän yhteistyön tärkeyttä valtakunnallisella tasolla. Seitajärven ja Lokan kylän tuhot S uomen valtion alueelle venäläiset partisaanit tekivät vuosina 1941?1944 keskusrikospoliisin asiakirjojen mukaan kolmekymmentä hyökkäystä, joiden yhteydessä sai surmansa 154, haavoittui 53 ja katosi 19 siviiliä. Ja jos sattuu pitämään 60-70-lukujen musiikista, niin se on jo paljon ja hyvä syy tulla mukaan, hän vakuuttaa. Siivikon mukaan bluesmusiikki on alkujaan todellisten entisten nuorten musiikkia. ?Blues syntyi aikoinaan puuvillapelloilla orjien keskuudessa. Erämaan sankarihaudalla toitahtavat torvet, virsi hymisee ja piispa todistaa jumalallisesta oikeudesta. Samassa yhteydessä siunattiin perhehautaansa Lokankylässä partisaanien murhaamat äiti ja poika, rouva Paula Sergejeff ja hänen 7-vuotuas poikansa Raimo. Sotilaat siunasi sotilaspastori Jaakko Kosonen ja partisaanien murhaamat khra Räme. Haudoille esiintyi mieskuoro tohtori huttusen johdolla. Tilaisuudessa Lotat tarjoilivat korviketta. Gamas Bluesin taiteellinen johtaja Jarmo Siivikko toivottaa entiset nuoret ja kaikki muutkin mukaan Kaamasen tapahtumiin.. Asioiden käsittelemättömyys on ollut raskas taakka, joka asioiden totuuden tullessa julkisuuteen on suuresti helpottanut asianomaisten elämää. Muistomerkin kukittamisen jälkeen Veikko Erkkiläl- Muistotilaisuuteen osallistujia oli toistasataa, vas. Laajaa siljoa ympäröivät apeatuntuiset näkymät. Alakuloinen Lätäkköaapa levittäytyy alasuunnalla, ja vasemmalla nouseskelee laiskasti Lokanvaara, ujuttaen loivalta ryntäiltään mustaluppoista kuusta. Muilla tahoilla taas on harvapuista korpialhoa. Ennallaan ovat edelleenkin Lokan maisemat muutoin paitsi, että kyläsiljolla näkee nyt vain tuhkakasoja ja nokisia uuninmuureja. Tuolloin tapahtumaan osallistuneet ja he, jotka eivät sinne ehtineet, alkoivat pian kysellä, että entä tulevana kesänä, onko silloin mitään entisten nuorten kokoontumista. Siellä on nähty kaikenlaista kulkijaa ja nähdään tänä päivänäkin. Mielenkiintoa näytti olevan niin paljon, että Gamas Bluesin taiteellinen organisaatio päätti järjestää entisten nuorten kokoontumisen Gamas Bluesin oheistapahtumaksi, Siivikko jatkaa. Entisten nuorten tapahtumaan voi tulla kuka vain, kunhan hänestä tuntuu siltä, että on entinen nuori. ?Ikää tai syntymäpaikkaa ei kysellä. Täällä ei ole kirkkoa eikä kellojen soittoa. Hihnavaara), Rauhan veli Lauri Hihnavaara ja Laurin puoliso Sirkka. le ojennettiin Lokka-mitali no 3. Kesän 1944 kuluessa iskettiin muiden muassa Savukosken Seitajärvelle, Sodankylän Lokkaan, Otteita Martinkylän Suojeluskunnan paikallispäällikkö, opettaja, rintamaradio Rovanie men studiotoimittaja Kaarlo Julkusen uutisoinnista Suomen Kuvalehden numerossa 32 (12.8.1944) Lokan ja Seitajärven partisaani-iskuista. saati sitten kuivana aikana. Kohtalon kirjassa on päätetty taas eräs lause Suomen kansan kärsimyshistoriasta. Ja seurakunnan oma kirkkoherra lukee seppeleen nauhasta Ilmestyskirjan sanat: ?Kuinka kauaksi Sinä, pyhä ja totinen valtias, siirrät tuomiosi. Kaamasessa riittää kaplakkaa! ?K aamasessa riittää loppuviikosta varmasti kaplakkaa, mihin ihmiset voivat tulla. Hävitettyjen kylien uhreista oli suurin osa naisia ja lapsia. Kosonen puhui ja mieskuoro esitti laulua. Seitajärven kylä on saman nimisen järven rannalla. Kari Katermaa, Rauha Koski (o.s. Muinoin lappalaiset pal voivat sitä seitanaan. Mitalin, joka kuvaa muistomerkkikiveä, on suunnitellut ja valmistanut sodankyläläinen Seppo Penttinen, jolla on hallussaan mitali no 1. Vuonna 1994 50-vuotismuistotilaisuudessa sai Antti Lokka -mitalin no2. Sodankylän Jääkäriprikaatin kahvilavaunun antimia ja maanmainioita munkkeja maistellessa muistotilaisuuteen tulleiden osanottajien keskeinen keskustelun aihe oli että, tilaisuus oli erittäin vapauttava ja hyvin järjestetty. Erkki Lilja Sergei Verigin puhuu ja hänen jälkeensä puhuivat German Tshumakov (vas.) ja Armas Mashin, joka toimi tulkkina. Vedestä kohoaa korkea paasi, ihmispäätä muituttuva. Ja seinustoilla lipisee suuria haapoja. Nyt sieltä vaanii kidutus, salasurma ja Seitajärvi ja Lokka Ne ovat kaira-Lapin kaksi naapurikylää, välillä vain nelisen penikulmaa korpea ja pounikkoista aapaa, sekä kyömyilevää Siyliövaaraa. Tänä kesänä tulee kuluneeksi 70 vuotta jatkosodan viimeisistä itäiselle rajaseudulle kohdistuneista partisaani-iskuista. Rumpuja laivalle ei völjätä, vaan luvassa on enemmänkin rauhallista ?akustispohjaista tunnelmointia.? ?Illalla Kaamasen Kievarissa ovat menossa mukana muun muassa Pete Bergman, Pepe Petronen, Sami Grand Prix-finaalin voittajat eli Aila-duo sekä Dirty Harry. Siivikon mukaan Kaamasen bluesissa on aina mukava, välitön ja rento tunnelma, eikä hän usko, että perinne muuttuu tälläkään kertaa. ?Kaamanen on liikenteen solmukohta Barentsin alueella, se on ollut sitä aina. Se ei ole häävi vesitie tulvallakaan, Kuvaote vuoden 1944 Suomen Kuvalehden numerosta 32 sivulta 914. murhapoltto. päivänä heinäkuuta 1944. Kaksi päivää myöhemmin siunataan Savukoskella Seitajärven veriaamun uhrit. Mökkiläiset ovat myös hyvin uskollisia mökkipaikkakunnalleen ja ylpeitä kaamaslaisuudesta, Jarmo Siivikko vakuuttaa. JP Sankarihautaus Petsamossa (Lapin Kansa 2.8.1944) Sunnuntaina kätkettiin Petsamon sankarihautaan kaksi Petsamon pitäjästä kotoisin olevaa sankarivainajaa, stamiehet matti Olavi Simulainen ja Tuure Veikanmaa. Sitten laukaukset repäisevät ilmaa, ja siunaava multa putoaa hautakummulle. Kemijoki välkehtii ja autereessa häilyvät näköpiirin korkea-aaltoiset rantamat. Kaikkialla saartuva metsämeri on kuin avara rauhan tyyssija ja niin se lapsilleen taannoisvuosina olikin. Oli ja lipisi vielä joku viikko sitten, mutta ei enään. Eräänä aamuyönä tuli piippolakkipartio, tulija poltti talot, tappoi naisia ja lapsia, haavoitti toisia ja ryösti eräitä mukaansa. Vuotson kohdalla eroaa Petsamon valtauomasta viisipenikulmainen sivutie, Sompion perälle vievä ja Lokkaan päättyvä. Mutta muitakaan teitä ei maailmalle johda, paitsi nyt kinttupolut ja talvella ahkion jotos. Siinä Seitajärven vietolla törmällä on kolme kookasta, vanhatyylistä maalaistaloa. Haudalle laskivat seppeleensä vainajien omaiset ja tuttavat sekä petsamon suojeluskunta ja Lotta Svärd Petsamon p.o. Hautaustilaisuuden jälkeen vietettiin kansakoululla lottien järjestämä muistotilaisuus, jossa sot.past. Niitä ei vai juuri näe, kun Nelostiellä ajaa. Lähellä puikkelehtii myös matalanivainen ja pajuäyräinen Arajoki, parinkymmenen virstan päässä Värriön väylään laskeva. Siellä Luiron latvan länsirannalla on toistakymmenta loinen kylä. Aloitamme perjantaina entisten inarilaisten blues-tapahtumalla ja siitä siirrymme pikku hiljaa kohti päätapahtumaa, Gamas Bluesia, kertoo Gamas Bluesin taiteellinen johtaja Jarmo Siivikko. Entisten nuorten blues alkaa perjantaina kello 22 Kaamasen Kievarissa. ?Viime vuonna entiset nuoret tapasivat Kultahipussa Inariviikkojen aikana. Venäjällä pidetään partisaanien tekemiä murhaiskuja heidän valheellisten raporttiensa perusteella sankaritekoina ja partisaaneja sankariveteraaneina
Voi sanoa, että lapsiakin oli 80-luvulla paljon, vaikka lapsimäärä oli perheissä keskimäärin kahta tai kolmea. Uutta varhaiskasvatuslakia on valmisteltu pitkään ja on mahdollista, että se saadaan voimaan ensi vuonna. Samana päivänä Inarin kunnan päivähoito täyttää 40 vuotta, sillä kunnallinen päivähoito alkoi tuolloin perhepäivähoitona. ?En tunne erityisempää haikeutta. Tämä edellyttää sitä, että muun perheen täytyy olla myötämielinen perhepäivähoitajan työlle. ?Perhepäivähoitajat tulivat työaikalain piiriin kolme vuotta sitten. Lankapuhelin tietysti oli, mutta siihen soittaessa täytyi vain toivoa, ettei hoitaja ole parhaillaan laittamassa lapsia päiväunille. ?Ehdin nähdä senkin ajan, että sosiaalilautakunta käsitteli päivähoitohakemukset ja päätti sitten, pääseekö lapsi päivähoitoon, perusteina perheen ansiotulot, sosiaaliset sekä kasvatukselliset syyt. Nellimissäkin oli perhepäivähoitoa Aila Niemelä teki aikoinaan kotikäyntejä perhepäivähoitajien luokse muun muassa Sevettijärvelle ja Angeliin. Lapissa riittää korkeita paikkoja, joiden päälle kiipeämällä koen samaa avaruutta mitä Pohjanmaan peltolakeuksilla. Jaakko Peltomaa. Olen sitä mieltä, että ihminen on 63-vuotiaana valmis eläkkeelle. . Se oli hieno vuosi siinä mielessä, että meidän tytöt eivät olleet vielä koulussa, joten he saivat asua vanhempieni luona Ilmajoella. Ailan puoliso Jorma teki uran Rajavartiolaitoksen palveluksessa ja kun hän sai siirron Kemijärveltä pohjoiseen, tiesi se perheelle muuttokuorman pakkaamista. ?Ehdimme asua Kemijärvellä kuusi vuotta. Kunta oli hyvä työnantaja, ja työkavereita tulee ikävä, mutta toisaalta olen sitä mieltä, että 63-vuotias on jo valmis eläkkeelle. Lähden kesälomalle ja siirryn suoraan lomalta eläkkeelle sitten ensimmäinen lokakuuta. Inarin kuntahan ei ole varsinaisesti sellainen suurperheiden kunta. Kotikäyntejä oli paljon Kun Aila Niemelä miettii työnkuvansa muuttumista, niin hänen mieleensä tulevat kotikäynnit, joita tehtiin paljon 80-luvulla. ?Uuden perhepäivähoitajan koti täytyi aina tarkastaa, joten käyntejä tehtiin myös sen vuoksi. Seuraaja saa katsoa, mikä niissä on oman työn kannalta tarpeellista ja hän pääsee samalla tutustumaan päivähoitomme historiaan. Hän sanoo, että työkavereita ja työyhteisöä tulee varmasti ikävä eläkepäivien koittaessa. ?Kunta työnantajana on ollut hyvä ja sille haluan antaa kiitokset. Ennen kuin päiväkodin peruskor jaus alkoi, päätettiin kunnassa, että perhepäivähoidonohjaajan ja päivähoidon johtajan työpisteet tulevat kunnantalolle. ?Sitä päiväkodin ilmapiiriä, mikä syntyi lasten läsnäolosta, jäin kaipaamaan, mutta toki ymmärrän, että hallintoihmisten paikka on täällä kunnantalolla. Sen jälkeen lisätyötä on aiheuttanut perhepäivähoitajien työntasausvapaiden järjestely. alkaen, vaikka minä jään virasta pois vasta lokakuun alussa. Perhepäivähoidon ohjaaja antaa ohjausta ja neuvontaa, ja tämä puoli on tärkeää myös siksi, että perhepäivähoitajan työ on tavallaan aika yksinäistä työtä. Siinä työpäivän aikana ei ole yleensä tarjolla työkaverin vertaistukea. Niemelä kulki alkuaikoina paljon perhepäivähoitajien luona myös erilaisten paperiasioiden vuoksi. Vaikka en saakaan työskennellä lasten parissa, niin välillisesti voin vaikuttaa heidän hyvinvointiinsa. Joskus vanhemmat ajattelevat, että aivan pienelle lapselle perhepäivähoito sopii paremmin ja tämän näkökulman hän ymmärtää hyvin. Työ alkoi Maali- ja Konekodan yläkerrassa Aila Niemelä toimii päivähoidon johtajan Pirkko Saarelan sijaisena, silloin kun hän on lomalla. ?Lähden hyvillä mielin lomalle ja sen jälkeen eläkkeelle. Inarijärvellä pariskunta liikkui aikanaan paljon, mutta nyttemmin järvireissut ovat vähentyneet. ?Matkailu on myös tärkeä yhteinen harrastuksemme. Olemme aina säästäneet ja lähteneet sitten etelän lämpöön. Mökillä Muoniossa, Pallastunturin maisemissa, tulee tietenkin myös useammin käytyä, kun olemme molemmat eläkkeellä. ?Olen lähtenyt Pohjanmaalta 20-vuotiaana, enkä tunne sinne suurta kaipuuta. Niemelä sanoo, että molempia hoitomuotoja tarvitaan. Aikaisemmin ostettiin päivähoitoa Neidenin päiväkodis- ta, mutta oman toiminnan perustamiseen päädyttiin ostopalvelun kalleuden ja päivähoidon kysynnän lisääntymisen vuoksi Näätämön suunnalla. Niemelä sanoo, että lapselle täytyy järjestää hoitopaikka kahden viikon kuluessa, mikäli hoitotarve johtuu huoltajan äkillisestä työllistymisestä tai opintopaikan saamisesta, eikä se ole aina yksinkertainen tehtävä. 10 Keskiviikkona 16.7.2014 Perhepäivähoidossa tarvitaan suurta sydäntä Inarin kunnan perhepäivähoidonohjaaja Aila Niemelä tyhjenteli viime viikolla työhuonettaan Inarin kunnantalolla. ?Perjantaina suljen työhuoneeni oven. Lain valmistelijat eivät ole vieläkään yksimielisiä siitä, pitäisikö subjektiivista päivähoito-oikeutta rajata, mikäli toinen vanhemmista on kotona. ?En tiedä, mikä olisi viisainta, mutta se on tärkeää, että lapsille tarjotaan virikkeitä ja ikäistensä seuraa, ovatpa vanhemmat kotona tai töissä. Vanhempien yksi puheenaihe on se, että kumpi on lapselle parempi, päiväkoti vai perhepäivähoito. Hän oli johtajan sijaisena vuoden, mutta palasi sen jälkeen mielellään perhepäivähoidon puolelle. ?Huomasin Männikössä, että tämä työ on kuitenkin minun ominta alaani. Olemme päivittäin tekemisissä keskenämme. Niemelän työhuone oli välillä Ivalon päiväkodilla ennen sen remonttia ja laajennusta. Nyt kunnassamme on 22 perhepäivähoitajan tointa. ?80-luvun alussa käynnistyi Reiman tehdas Ivalossa ja se työllisti paljon äitejä. Varahoitojärjestelyjen helpottamiseksi sivistyslautakunta on vuokrannut huoneiston, jota olen viime viikkoina varustanut ja siellä, Päivänsini-ryhmässä, perhepäivähoitaja vastaanottaa ensimmäiset lapset varahoitoon 14.7. Aila Niemelä kokeili 80-luvun lopulla työtä Männikön vanhainkodissa. Toisaalta emme ehtineet hankkia Kemijärveltä omaa taloa, joten se ei ollut hidasteena Ivaloon muutolle. Ailalla oli Ivalosta etukäteen jonkinlainen käsitys, sillä olihan hän tehnyt Inariin joskus lomareissun ja käynyt kerran Kemijärven rajasotilaskotisisarten kanssa Raja-Joosepin kentällä. ?Kolmen ensimmäisen Ivalon viikon jälkeen lähdimme käymään Kemijärvellä. Ammatti on erikoinen sillä tavoin, että siinä oma koti annetaan hoitolasten käyttöön. Toinen mummola oli Muoniossa, Jorman kotiseudulla, ei siis ihan lähellä sekään. Reima työllisti äitejä Aila Niemelä muistelee, että perhepäivähoidon huippuvuosi oli Inarin kunnassa vuosi 1985. Perhepäivähoitajia työskenteli tuolloin yli 80. En ole täysin varma siitä, voiko kunta ottaa oppisopimuskoulutukseen tulevana syksynä, sillä koulutettavalle on tehtävä työsopimus koulutuksen ajaksi. Niemelän mukaan perhepäivähoitajan ammattiin hakeutuvat ihmiset, joilla on suuri sydän ja kutsumus. Tämä harrastus jatkuu edelleenkin, vaikkakin päiväkausien vaellusretket ovat paljolti vaihtuneet lyhyempiin patikointeihin. Näätämössä on toiminut viime lokakuusta alkaen ryhmäperhepäiväkoti. Tyttäremme syntyivät siellä ja minä tein jo siellä töitä perhepäivähoidonohjaajana. Tämä on sellainen työ, ettei tässä tule valmista koskaan. Tilanteet ja asiat muuttuvat kaiken aikaa. Jos tähän vielä jäisi, niin sitä saattaisi lopulta olla vain esteenä kehitykselle. ?Perhepäivähoidonohjaajan virka on nyt haussa ja viralle on saatu täyttölupa 18.8. Kyllähän se kertoo kunnan arvostuksesta tätä alaa kohtaan, että uusi työntekijä halutaan töihin jo elokuuksi, joka on aina päivähoidossa kiireinen kuukausi, kertoi Niemelä työhuoneessaan. Kemijärveltä Ivaloon Niemelän perhe muutti Ivaloon Kemijärveltä 1980. Minä olen yleensäkin hyvä sopeutumaan muutoksiin, hän tuumailee. Hänen ensimmäisen työhuoneensa sijaitsi Maali- ja Konekodan yläkerrassa 80-luvun alussa. Jor- Lasten parissa pysyy virkeänä ma ajeli sitten pitkillä vapailla Ivalosta Pohjanmaalle. ?Se oli ainutlaatuinen mahdollisuus, että lapset saivat tutustua mummaan ja pappaan. Muutoinhan Ilmajoen mummola oli Ivalosta kaukana. Ennen kunnan palvelukseen pääsyään hän työskenteli hetken aikaa myös Ivalon työvoimatoimistossa. Se oli yksi tekijä, mikä vaikutti siihen, että perhepäivähoitajia tarvittiin. Syyskuussa emme ole enää yksinkertaisia isovanhempia, sillä odottelemme silloin toista lastenlasta syntyväksi. Ailan ja Jorman harrastuksiin kuuluu rinkkavaellus. Tuntuu, että sitä on pysynyt virkeänä kun on saanut olla tämmöisellä alalla. Niemelä pyrkii jättävänsä työhuoneensa siihen kuntoon, ettei sinne tarvitse enää syksyllä palata. ?Taidan jättää nuo mapitkin kirjahyllyyn. Sopivaa perhepäivähoitopaikkaa hakiessa täytyy ottaa huomioon myös Inarin kunnan pitkät etäisyydet. Suomen nykyistä päivähoitolakia hän kuvailee ?tosi vanhaksi?. Kiitos kuuluu myös työkavereille. Kun portaat alkoivat natista, niin siitä tiesi, että asiakas on tulossa toimistoon. ?Uusi kunnantalo valmistui 1983. Hyvin on pärjätty kaikkien kanssa, niin tuolla alakerrassa sosiaalitoimen puolella, kuin myös täällä yläkerrassa sivistystoimen käytävällä. Rinkkavaellusta ja matkailua Ailan puoliso Jorma jäi eläkkeelle jo 17 vuotta sitten rajavartioston lääkintähuoltoupseerin työstä. Kyllä se muutto Ivaloon tuntui ensin vähän ikävältä, kun ihan hyvin me Kemijärvelläkin viihdyimme. Talo tuntui suurelta silloin ja kaikki paikat kiiltelivät uutuuttaan. ?Hyvä oli asettua taloksi, kun meitä oli siihen aikaan kaksi perhepäivähoidonohjaajaa sekä työhuoneidemme välissä leikkivälinevarasto, josta perhepäivähoitajat saivat lainata leluja, pelejä ja muuta tarpeellista lasten käyttöön. Perhepäivähoitajia oppisopimuksella Inarin kunnan perhepäivähoito on nyt hyvällä pohjalla. Aila Niemelä sanoo, että perhepäivähoitajia on viime vuosina koulutettu oppisopimuksella ja kuntaan on saatu sitoutuneita alan ihmisiä. ?Koulutus kestää vuoden ja siihen sisältyy paljon työssä oppimista. Jos tähän vielä jäisi, niin sitä saattaisi olla vain esteenä kehitykselle, hän tuumailee. sijaistaa Niemelää hänen lomaaikoinaan. ?Tässä kunnantalon yläkerrassa on minun työhuoneeni vieressä toimistosihteerin huone ja hänen huoneensa vieressä on Pirkon huone. Siellä tulee nyt varmasti käytyä aika usein, kun aikataulut eivät sido. Useimmat koulutetuista ovat olleet aikuisia, joilla on jo näkemystä elämästä. 80-luvulla kun ei vielä sähköposteja tunnettu, eikä pahemmin tietokoneitakaan, jotka olisivat nopeuttaneet työntekoa. Opiskelin siellä vuoden. Paluumatkalla, Saariselän tuntureiden kohdalla tuntui siltä, että nyt olemme tulossa kotiin. Ivalosta Seinäjoelle Aila Niemelä aloitti Inarin kunnan perhepäivähoidon ohjaajana 13.12.1982. Hän muistelee, että Nellimissä oli lapsia joskus niin paljon, että siellä oli töissä kaksi perhepäivähoitajaa. ?Keväjärvellä työskentelee yksi perhepäivähoitaja, mutta Akujärvellä hoitajaa ei ole ollut enää vuosiin. Ammattinimike oli tuolloin työnvälittäjä. ?80-luvun alkupuolella kävin täydennyskoulutuksessa Seinäjoella. Vastaavasti Saarela Aila Niemelä vietti heinäkuussa viimeisiä työpäiviään kunnantalolla. Ailaa hymyilyttää ajatus siitä, että enää hänenkään ei tarvitse herätä aamuisin töihin, vaan kotona on nyt kaksi eläkeläistä. ?Lapsenlapsia on yksi, kuuden kuukauden ikäinen pojanpoika Oiva Helsingissä
Voimassa toistaiseksi. Älä ujostele, kerro vinkki! Suomenkielinen tulkkaus P. Kesäteatteri Afrikan Morsian / Ivaloiset Hotelli Kultahipun takapihalla 23.7. Nellimin rännitapahtuma Nellimin Uittorännillä klo 14 24.7. Lemmenjoen kultakaraoke ja Lemmin tähtikaraokelaulukilpailu, Lemmenjoki Camping & Cabins 19.7. Vaskoolipatikka . Silja Line -seurakisat Ivalon urheilukentällä 30.8.?6.9. Kultakisat Kultakioskilla Kutturantiellä, järj. Kultaperinne ry. 19.7. Kultamaitten karaoke, Inga emäntänä. Kairan Kulkijat, Savottakahvila. 11.9. Inariviikkojen avajaistanssit Juhlateltassa Hotelli Kultahipun pihalla 18.?20.7. Elämäni kunnossa -teemaleiri arjen parantamiseen, Kiilopää Syyskuu 4.?7.9. Koko kansan kasavaskaus Savottakahvilassa. 23.7. Ruskan taikaa kuvin -valokuvauskurssi 20.?27.9. Inariviikot . 2 = 1132814, Kohdenro As. Viihtyisä joensuuntainen piha-alue, autokatos ja varasto. Tankavaaran Kultakisat. Silja Line seurakisat Ivalon urheilukentällä 26.7. LKL 3.8. paljon tapahtumia, lue lisää www.inariviikot.fi! 17.7. Minimipalkkio 3000 ? tai sopimuksen mukaan. Savottakahvila. 18.?20.7. Melonta- ja kirkkovenetapahtuma Hotelli Kultahipun rannassa 25.7. Kuntotarkastettu, vapautuu 1.10. Esittelyt ja tiedustelut Kiinteistömaailma Ivalo 040 5071718, 0400 967297 ivalo@kiinteistömaailma.fi Myyjänä Inarin Kiinteistöt Oy Palkkio 1200 . 3 = 1132823 Lähtöhinta as 2: 105.000?, as 3: 110.000? Lák?johka Livelähetys: www.tv7plus.fi Lák?johka sijaitsee Norjassa, 30 km Utsjoelta Taanan suuntaan. Järjestää: Saamen Alkuperäiskansan Kristillinen Keskus (SÁRG). Kalastuskisat Lemmenjoella, Lemmenjoki Camping & Cabins 20.7. Kiilopään latulegendat 50v teemaviikko 15.?20.9. Ivalo Rock -festarit Ivalo River Campingillä. 26.7. Piek ry VESI KOURUA 5? saumaton, tikkaat, kattosillat, lumiesteet ym. Asennettuna tai ilman asennusta. Ivalon torilla to 17.7. lähtö klo 18 17.7.?27.7. Ivalo Rock -festarit Ivalo River Campingillä. 26.7. Kaamasen Kotitarveorkesteri Giellajohkassa 25.7. Kultamaitten karaoke, Inga emäntänä. LKL 31.7.?3.8. Savottakahvila 25.7. 2 ja 3, 99800 IVALO Tilaisuus kodin hankintaan Ivalojoen rannalta, keskustan tuntumasta! Tilava 3 mh:n erillistalo 3 talon As Oy:ssä. Keskiviikkona 16.7.2014 11 inariviikot nariviikot @inariviikot #i inariviikot 17.?27.7.2014 17.7. 18.7. avajaiset: vaskoolipatikka klo 18 ja avajaistanssit klo 21 19.7. koppelon kyläjuhla koppelon kylätalolla 20.7. Sevettijärvi-päivä Sevettijärven urheilukentällä Monenlaisiin uniin -näyttelyn avajaiset kuulaassa 23.7. 22.7. 27.7. serttiin Liput päätöskon 15 ?, ivalon kirjastosta. + 4,3 % velattomasta kauppahinnasta. Savottakahvila. 10.8. Lisätietoja: 040 507 8449, laksjohka.blogspot.fi Latutie 2, as. sekä S-Etukortilla 13 (+2,50 ?). Lippupalvelusta Lastenpäivä ivalossa: Bamse ja rosvokaupunki, kalatapahtuma, limudisco inariviikkojen päätöskonsertin pääesiintyjänä Elastinen rokulipäivä Savottakahvilassa: pihamarkkinat ja kasavaskauskisat katso kaikki tapahtumat: www.inariviikot.fi Tapahtumia Ylä-Lapissa Tapahtumat voi ilmoittaa sähköpostilla osoitteeseen inarilainen@inarilainen.fi. 31.7. Tangon Taigaa ja Valssin hurmaa! Marina Zharkevich ja Ljusja Savcenknko. SM-kultakisat. Kairan Kulkijat, Savottakahvila. 13.?20.9. Järj. Watercross 2014 Hotelli Kultahipun rannassa & 90´s Super party illalla Hipun festarialueella Uistelukalenteri Uistelukilpailut la 16.8.2014 klo 12-18 Nitsijärvellä, järj. Savottakahvila. 14.8. Savottakahvila. 25.7. Lemmenjoen kullanhuuhdontakisat, Lemmenjoki Camping & Cabins 22.7. Ruskan taikaa, Suomen Ladun jäsenviikko 16.9. Kairan Kulkijat, Savottakahvila. 21.?23.8. Järj. Kiilopää Volley, Kiilopää 19.7. Lasten disco, Night Club Hipun Kellari 23.?24.7. Kultamaitten karaoke, Inga emäntänä. Kultamaitten karaoke, Inga emäntänä. 020 710 9052. klo 10?15 046 899 7038 RänniMestarit 1.?3.8. klo 17.00 Kuulas, Ivalontie 6 21.7.?31.8.2014 MONENLAISIIN UNIIN Petronella ja muut legendat Inarin historiassa Maanantaina 21.7.2014 klo 13.00 Pääkirjastossa Ivalossa Vallesmannin pulloraito, ääninäyte Katsaus Inarin tarina-arkistoon, Eija Leivo Tarua ja totta arkiston kätköistä, ääninäytteitä Legendojen synty, Irja Jefremoff Rajajooseppi, Kasperi, Veskojussi, Hietajuhani, Piirin Ville, Elli Katri ja muut legendat muistelijoina mm. Vilho Mannermaa, Oiva Puolakka, Reino Lahdenmäki, Anni Sarre, Matti Huru Revontulten leikki, yhteislaulu Merja Vaattovaara Kahvistelua Tervetuloa muistelemaan retrospektiivinen näyttely Leena Patjas SOVI YKSITYISESITTELY! Pohjoisten Kansojen Kristillinen Konferenssi 3.?27.7.2014 Lák?johka, Taana, Pohjois?Norja Puhujina: Terje Liverød (Norja), Olav Slåtten (Norja), Leif Braathen (Norja), Peter Makarchuk (Venäjä), Marina Shironina (Venäjä), Jorma Lappalainen (Kolari), Jani Liukkonen (Rovaniemi), Tomi Vartiainen & ESY:n nuorisotiimi (Hki), Toralf Trosten (Saamenmaa), Saamen evankelista Niillas Ánde Bueng, Arild Måsø (Saamenmaa) Musiikissa: Mary Elizabeth (USA), ylistysryhmät Venäjältä ja Keniasta, Diana Brønlund ja Akannguaq Sonne (Grönlanti), joikuylistys Arild Måsø ja Suvi Järvensivu Ke klo 19 To?pe klo 9.30?13.30 klo 19.00 klo 22.00 La klo 9.30?13.30 klo 19.00 klo 22.00 Su klo 11 Avajaiset Ylistystä, opetusta ja rukousta Iltatilaisuus Nuortenilta (ei torstaina) Sovintokokous Iltatilaisuus Nuortenilta Päätösjuhla Huom: Ohjelma on Norjan ajassa. Konferenssimaksu 60 e Kohdenro As. Kairan Kulkijat, Savottakahvila. Tervetuloa avajaisiin sunnuntaina 20.7. Kolttakulttuuriviikko Sevettijärvellä. 30.8. Kiilopää Summer Camp Heinäkuu Elokuu 17.7. Erävaelluksen sm-kisat, Kiilopää 6.9. Stand up -ilta klo 21 Ivalo River Campingillä. 23.?25.7
on vanha germaa- ninen laina. 10,290 Mitalistien on helppo hymyillä (oik.): Veijo Huotari, Vesa Niemi ja Alf Thrane. Sana on vapaa Tenon uisteluperinne yltää kauas Aulis Nordberg kommentoi 25.6.2014 Inarilaisessa viikon kysymys -jutussa muualle muuttaneiden tenolaisten kalastusoikeuksista ja väheksyy onkimisen merkitystä Tenon jokisaamelaiskulttuurissa Onkimisen historiasta on todisteita 1800-luvun alkuun saakka, eli jo aikaan ennen ensimmäisten engelsmannien saapumista Tenolle. Se teki perhojen ja muiden vieheiden valinnasta arpapeliä. Tällä kerralla lappilaiset eivät yltäneet mitaleille missään sarjassa. leikkaa kiinni, poksahtaa, räjähtää. Conscientia ria, karjalan murteissa veneäh, vennää, virossa vene, vepsässä vena, vatjassa venäi. Rusit olivat slaavilaistuneita viikinkejä eli varjaageja, jotka perustivat itään valtakunnan, slaaviksi Ruskaja zemlja eli Rusin maa. Meillä ja sukulaiskielillä Roslagenin/ rodhslantin merenkulkijan nimeksi tuli ruotsi, roots, ruotsh. Itseasiassa slaavit lainasivat itämerensuomalaisen sanan ruotsi/ruotsh muodossa rus, rusj, ruskij, ja viikingeistä polveutunut hallitsijaluokka alkoi kutsua itseään ruseiksi. Eniten lohia saatiin Perhoalueelta. Veijo Huotari sai 11,450 kg:n voittokalansa sieltä heti kisan alussa. Lohenuistelun varhaismuoto eli no??o-oaggun on ollut varsin yksinkertainen pyyntimuoto, jota varsinkin vanhukset ja nuoret harrastivat. Katson että Suomi (politiikan- ja talouden päättäjät) on unohtanut oman vastuunsa ja moraalinsa kaikkien suomalaisten hyvinvoinnin säilyttämiseksi. Julkinen sektori on Vainaa-sanan alkuperä Inarilaisen takasivulla arveltiin taannoin sanan ?vainaa. Uppsalan seudun maakunta on Roslagen, sekin perua sanoista roda ja roden, palautettavissa merkitykseen ?soutumaa?. Nämä asiat ovat Tenon varrella siirtyneet perimätietona sukupolvelta toiselle. City-Sámit yhdistyksen kannanotosta on kyse siitä, että muualle muuttaneiden Tenon kantatilojen jälkeläisillä tulisi olla oikeus kalastaa myös onkimalla paikallisten tavoin. Itse esimerkiksi olen 4-vuotiaasta lähtien kalastanut uistimella rannasta ja myöhemmin myös veneellä, samoin edesmennyt isäni ja myös ukkini. Jos rahaa on säästynyt, se on palautettava eikä jaettava johtajille. Näitä tähän verrattavia toimijoita on Suomessa paljon, ol- koonkin että jotkut perivät palveluistaan kohtuullisen maksun julkisen rahoituksen lisäksi. Se, että nämä (osa mittatilaustyönäkin?) porsaitten menevät, porsaille tehdyt reijät sallitaan, on laiskojen tai välinpitämättömien lainlaatijoitten ja/tai valvovien välinpitämättömyyttä ja laiskuutta. Poliittinen- ja taloudellinen kaaos vallitsee. Annoin vapaasti ottaa perhosta kännykkäkuvia, sillä kerron mielelläni muille perhoistani. Luottamusmiehet työpaikoilla ovat ilmeisesti laiskistuneet kun olot on riittävän hyvät. Germaanit kutsuivat slaaveja sanoilla venda/wened. Sittemmin sana täsmentyi tarkoittamaan Itämeren etelärannalla asuneita länsislaaveja (nykyisiä Sorbeja), saksaksi Wenden, Winden. On myös kohtuutonta, että oman kulttuurin harjoittaminen ja jälkipolville siirtäminen on turistiluvan alaista. Pentti Pieski Tenon varrella syntynyt City-Sámit ry:n puheenjohtaja paisunut, ainakin hallinnon osalta ylisuureksi. Enää ei eletä sitä aikaa jolloin oli pakko turvata ja kehittää työoloja sekä palkkausta. Toisaalta moni kalastaja kertoi saaneensa sen jälkeen vielä isomman nappaamaan. Keli ja edelliskesää parempi tiedotus olivat varmaan siihen osaksi syinä. Ehkä yhtenä syynä siihen oli alle 10-asteinen ja pilvinen keli. Siis julkisin varoin rahoitettavan ja palveluita tuottavan toimijan, heidän pienessä piirissä päättävien (herrakerhojen) itselleen maksamista tulospalkkioista. Jos budjetoitu raha on riittävä, se on hyvä. Tämä pyyntimuoto jatkui aina 1950-luvulle kunnes vavat ja kelat yleistyivät, eli pyyntimuoto ?päivittyi? uuteen aikaan sopivaksi. Aikaa taaksepäin kelattaessa uistinkalastus on siis kuulunut useamman sukupolven ajan Tenon saamelaiseen kulttuuriin. Loikkauksia ns. Perho-, Vene- Ranta-alueet sekä Nuoriso- ja Naisten sarjat. Tieto isosta lohesta levisi nopeasti kännyköillä molemmille puolille jokea. Muut sarjat: Ei kaloja rannalle asti. Viime kesän kolmannella voitollaan Veijo Huotari sai edellisen kiertopalkinnon omakseen. Nyt hän sai ensimmäisen kiinnityksen uuteen kiertopalkintoon. on tehnyt matkallaan mon- ta mutkaa: saamenkielessä venäjä on ruossa, ruotsi taas ruotta, molemmat siis viikingeistä lähtöisin. 12 Keskiviikkona 16.7.2014 Veijo Huotari ennätyskalalla jälleen Näätämöjoen lohikisan ykkönen 2,080 kg. Vanhassa piirtokirjoituksessa esiintyy alueen nimenä rodhs lanti ja sen velvoituksena oli varustaa soutukuntia merisotaan. Niitä olivat mm. Rusien maan nimeksi tuli myöhemmin ruotsissa Ryssland eli rodhsmanien nimitys palasi sinne mistä soutajat olivat lähteneet itään! ?Soutaja. Välillä siellä oli väkeä aivan ruuhkaksi asti. Tarjolla oli mm. Jokainen hallinnonala puolustaa omaa sektoriaan sokeasti ja ilman minkäänlaista yhteiskunnallista vastuuta, vain säilyttääkseen saadun oman ja ehkä henkilökohtaisenkin edun. Äänestyskäyttäytyminen on muuttunut enemmän tunnepohjaiseksi kuin järkiperäisen ajattelun mukaiseksi. Samaten ryssä ja ruotsi ovat meillä samaa soutumiehen perua. Nämä tiedot löytyvät googlaamalla ja Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta. Matti Asikainen Karigasniemi Veijo sai ensimmäisen kiinnityksen suurimman kalan pokaaliin. leivonnaisia, yrttejä, paikallisia käsitöitä sekä ruokaa. ?Nyt oli paljon kiireisempää kuin vuosi sitten. Vinttikoira (ruots. vinthund) on siis venäjänkoira. Itämerensuomalaisissa kielissä laina alkoi merkitä paremmin tunnettua suurta itänaapu-. Nykyisen kalastussäännön mukaan tämä on vaikeaa muun muassa rantakalastusrajoituksen ja souturajoituksen vuoksi, uistelukalastus ajoittuu pääasiassa yöaikaan kuten matkailukalastajilla. Viisi ja puoli tuntia kestäneen kisan vei nimiinsä viime kesän malliin espoolainen Veijo Huotari. Kisassa saatiin saaliiksi vain 12 lohta, mikä on normaalia vähemmän. lauantaina. Hannu Kostilainen rillä veneen pohjalla. Vieheenä toimi joko itse tehty tai jostakin hankittu lusikkauistin ja myöhemmin myös muunlaisia uistimia. Vainaja on kuitenkin germaaninen laina, jonka alkumuoto on wainagaz. Rus on perua sanasta rodhman/rodhsman eli soutaja, viikinki. Niitä oli parkissa päätieltä Fjellstueen johtavan tien molemmin puolin koko sen matkalla, Fjellstuen Arttu Vaarala totesi. ?Tosi paljon oli markkina- Kuva Hannu Kostilainen. väkeä ulkona ja myös meillä sisällä, Fjellstuen isäntä Janne Sivertsen vielä vahvisti. Lohikisan tulokset: Perhoalue: 1) Veijo Huotari 15,690 kg (11,450 ja 4,240 kg), 2) Vesa Niemi 7,830, 3) Alf Thrane 5,630, 4) Jörgen Höybakken 4,190, 5) Are Sivertsen 3,820 ja 6) Tuomas Mikkonen 3,090. Soutualue: 1) Jan Kalliainen Kuva Hannu Kostilainen. Perinteinen Näätämöjoen lohikisa, Laskefestival, kalastettiin Näätämön sillan alapuolen jokialueella. Kalastusoikeuksien selvittäminen ei siis tulisi olemaan mikään ongelma, kuten Aulis väittää. Ja yleisemmin, paikallisten ei tarvitse olla huolissaan ka- lastuspaineen lisääntymisestä, sillä tällaisten oikeuden käyttäjien joukon voi olettaa olevan melko marginaalinen, kyse on enemmän periaatteesta ja mahdollisuudesta jatkaa perinnettä ja siirtää sitä tuleville sukupolville. Nyt voi turvata työttömyytensä YTK:n kaltaisiin työttömyyskassoihin, mutta ei osata ajatella ammattiyhdistyksen suomaa laajempaa turvaa, joka näyttäisi olevan kyllä monesti tänä päivänäkin tarpeen. Ennenaikaisia vaaleja välttääkseen tulos on laiha ja pakon sanelema, koska vaalikassat on tyhjät. leveämmän leivän pöytiin on tapahtunut johtopaikoilta niin työväen- liikkeestä kuin -puolueistakin. Mini-hallitusneuvottelut on ehkä saatu jonkinlaiseen päätökseen tätä kirjoittaessani, mutta, tietämättä tilannetta, uskallan silti ennustaa. Siima oli kerällä puukalikan ympä- Entisajan uistelua Tenolla Isak Johansenin piirtämänä Aage Solbakkin Joddu-kirjassa, joka käsittelee Tenon lohenpyynnin historiaa, pyyntivälineitä ja käsitteitä. Moraali, ahneus ja porsaanreijät Käytettäköön täysin moraalia vailla olevista laillistetuista rosvoista nimitystä porsas. Yllätys, harmi ja sääli, nousi pintaan, kun luin uutisen YLE:n johtajien tulospalkkioista. Eiköhän se perho ole ollut jo kisailtana nähtävänä jollain facebook-sivulla, Veijo tuumi. Kisan aikana oli vilskettä myös Neiden Fjellstuen pihan myyntikojuilla. Aiempi ja myös Veijon nimissä ollut kesän 2007 ennätyskala painoi ?vain. Kulttuuri syntyy ih- misten toiminnasta ennen, nyt ja myös tulevaisuudessa, sitä ei missään nimessä pidä sekoittaa historiaan. Uistinkalastukseen keskeisenä asiana kuuluu paikkatuntemus ja luonnon kanssa ?kommunikointi?. tulevan venäjän sotaa tarkoittavasta sanasta vojna. Niin kävi nytkin. ?Ottiperho oli itse sitomani. Moni tuli kyselemään sitä kisan jälkeen. Autoja ei välillä mahtunut enää pihalle. Seuraava lohikisa kalastetaan ensi vuoden heinäkuun 1. Tämä taas antaa hyvän edun ensivuoden vaaleissa Perussuomalaisten kannatuksen vielä suurempaan nousuun, koska he eivät ole vielä joutuneet lunastamaan ajamiaan asioita ja -lupauksia. Se ehkä hämäsi äänestäjiä kun Kokoomus laittoi työmiehen kinttaat vaalimainokseensa ja markkinoi itseään työväenpuolueena, mutta nyt on aika arvioida itse kunkin, jota asia painaa, oliko silloinen äänestyskäyttäytyminen oikea, sekä tehdä tarvittaessa pientä säätöä päätöksiin. Se on kyllä järkyttävä tosiasia, että Suomi on tullut toteutetulla politiikallaan tiensä päähän. Jos ei osata muuten korjata taloudellista tilannetta kuin lisää verottamalla, niin Suomikone ns. Roslagen on merkinnyt alunperin soutukuntaa. Näillä perustein uskallan väittää, että onkiminen on osa Tenon saamelaiskulttuuria. Vaino/ vainota puolestaan tulee ilmeisesti sanasta vojna eli vainolaisen/vainomiehen alkuperä olisi hyökkääjä idästä. ?Venäjä. Ne suuret yleensä katko- vat siimat tai muuten irtoavat väsytyksessä vieheen koukuista. Tässä pyynnissä siimana toimi ohut hamppunaru, joka kulki lyhyen koivun- tai pajunoksasta tehdyn vavantapaisen kautta veteen. Sen saa omakseen kolmella voitolla. kiloa. Nuoret äänestäjät kokevat että ajan trendi (muoti) on tärkeämpi kuin se että ajattelisi ihan aikuisten oikeasti kukin omaa parastaan. Työväenliike ja -puolueet ei ole osannut muuttua ja uudistua ajan mukana. Se hieman latisti tunnelmaa
Hän tosin mietti pitkään, laittaisiko rahat korttiin, vai ostaisiko niillä uuden perämoottorin. ?Vanhalla naisihmisellä pitäisi aina olla luotettava perämoottori. Maitoa ja vehnäjauhojakin oli usein mukana, että sai alkupäivinä, ennen kuin maito pilaantui, paistella räiskäleitä. Äiti oli yleensä hyväntuulinen, mutta usein töiden väsyttämä. ?Kerran uistattelimme pitkän yön. Se on vain harmi, etteivät nykyajan ivalolaiset souda ja veneile joella niin kuin ennen vanhaan tehtiin. Lastenkodissa oli ihanaa koontumisissa. Olin kova hihittämään. Erityisellä lämmöllä hän muistelee Emäntäkoulun lastenkotia, jossa opiskelijatytöt hoitivat pieniä vauvoja. ?Siellä oli äitiensä hylkäämiä lapsia, mutta minun aikana siellä oli myös Tuulomaan töihin menneiden äitien vauvoja. Lopulta vain hytkyin, kasvot käsillä peitettynä, pulpettia vasten. ?Varmaan koin koulun ilmapiirin niin vapauttavana kotiolojen jälkeen, että nauratti vähän kaikki. Autohan minulla on Suzuki Swift. Ja kun asuin Etelä-Suomessa, niin lähetin pitkiä kirjeitä äidille. Se oli lapsen mielestä herkkua. Perillä lyötiin verkot veteen ja uistateltiin. Aina sieltä lähti sitten mieli pirteänä kotimatkalle. Henna oli innokas kirjoittaja jo kansakoulussa. Tämän voi päätellä siitäkin, että hän osasi hankkia maata hyviltä paikoilta. Henna muistaa, kuinka Ryyne joi kauhalla rasvaa lihakeiton päältä. ?Hänellä oli vahva sydän loppuun asti ja hän eli 88-vuotiaaksi. Hän könysi kahden sauvan avulla veneeseen. Johtaja oli totinen, vanhempi naisihminen. Emäntäkoulussa oli monia Ivalon tytöstä ihmeelliseltä tuntuneita asioita, kuten isot kasvihuoneet, joissa kasvoi muun muassa tomaattia ja kurkkua. Saatan minä kulkea Inarilla yksinkin. Onhan se mahtavaa, kun voi nyt lähteä marjareissuille koska vain, eikä ole toisten kyytien varassa. Vanha moottori voi reistailla, enkä minä osaa sitä korjata, jos jotain sattuu. Ryynen talo Ivalojoen rannalla oli lapinihmisten kortteeripaikka. Onhan se hienoa, että perinne säilyy tällä tavalla seuraaville sukupolville. Kun Henna ja Satu lähtevät Inarille, niin leiripaikaksi valitaan yleensä joku mukavan näköinen saari. Kyllä se keskimoottoriaika oli semmoista ihanaa aikaa. Se on ihanaa, jos pääsee seuraavana päivänä paistamaan kalaa tikun nokassa. Uudessa kirjassaan Henna kertoo Kouvolan ja Rauman ajoistaan ja paluustaan takaisin Ivaloon . Se oli parasta ajankulua kesäisin. Vieläkin viihdyn tosi hyvin tässä Ivalojoella, ei aina ole pakko mennä Inarille. Aihepiiri sijoittuisi tänne Inariin ja Pohjois-Norjaan. Kun isä pyöräytti kampea, kuului moottorista ensin ?tsuh-tsuh?, ja sen jälkeen se pärähti käyntiin. ?Veneessä ei ollut hyttiä. Se moottori hohkasi lämpöä ja levitti omaa tuoksuaan. Isällähän oli Inarilla kylmäkellari, jossa kala säilyi hyvin. Hän ot- ti meitä lapsia syliinkin. Ryyne veisti Hennallekin monet pajupillit ja aina pappa sai nuo pillit soimaan. He rantautuvat, tekevät tulet, paistavat makkaraa ja keittävät kahvit. Pienelle tytölle oli jo elämys, kun isä Oiva pyöräytti keskellä venettä olevan keskimoottorin käyntiin. Kännyköitä ei ollut, eikä sitä raskinut lankapuhelimella soitella toiseen päähän Suomea. Veteen kastettua näkkileipää Henna Henttunen palaa muistoissaan lapsuutensa keskimoottorireissuihin. He eivät voineet ottaa pikkulapsia mukaan työmaalle, joten heitä hoidettiin Emäntäkoulussa. Hän on nyt yli viisikymppinen, perheellinen mies. Pitäisi vain kerätä rohkeutta ja käydä tervehtimässä, nyt kun vielä molemmat olemme elossa. Sen jälkeen tehdään kävelylenkkejä ja tutustutaan saareen. ?Laitamme pari verkkoa veteen. Kun sain kortin, niin elämä muuttui. Ratin takana tuntui siltä, että nyt on varmasti ihmisten silmissä arvokkaampi ihminen. Henna sanoo, että hänellä sattui kerrankin olemaan rahaa niin paljon, että pystyi hankkimaan ajokortin. Kirja on jatkoa hänen omaelämänkertateokseensa ?Ivalon tyttö?. Laitettiin verkot veteen ja sitten tarvottiin airoilla veteen ja huudettiin, että hauet uisivat verkkoon matalan lahden yli. ?Minulle on aina maistunut kaikenlainen kala, mutta ehkä kaikkein paras on kuitenkin rautu ja paras kalaruoka rautukeitto. Ihana Ryyne-pappa Henna Henttusen henkisen kasvun tuki ja turva oli hänen lapsuudessaan Ryyne-pappa, eli Brynolf Kukkala, kuuluisa metsä- ja kalamies. Kirjoitan ja maalaan. Tässä iässä terveys on tärkeämpi kuin raha ja sitä osaa arvostaa, että pystyy asumaan kotonaan. Aikoinaan Henna Henttunen haaveili alkavansa naparetkeilijäksi. ?Nuorempana, kun elämä oli oikein vaikeaa, haaveilin myös lähteväni erakoksi Inarijärvelle, ja sellaiseen järven kolkkaan, jonne ei eksy yksikään mies. Tällöin kaivettiin repusta esiin näkkileipäpaketti, kasteltiin kovaa leipää veteen ja syötiin. Hevoselle pappa antoi heinää yhdellä kädellä, kun toisessa oli kävelykeppi. Henna sanoo, että älykäs mieskin Ryyne on ollut. Isä keitteli niistä keiton ja se tuntui kauhean hyvältä kalaruokien jälkeen. Olen kiitollinen siitä, että en ole saanut mitään kauhean vakavaa sairautta, eikä minulla ole diabetesta, vaikka se suvussa kulkeekin. Neljän aikaan aamulla jysähti iso hauki uistimeen. Isä taisteli sen hauen kanssa ja yritti kolkata sitä airolla, mutta kömpelö kapinehan se airo on, eikä sillä osunut hauen päähän. Lopulta hauki sai päähänsä alumiinikattilasta. Henna olisi ollut valmis nukkumaan hauen väsytyksen jälkeen, mutta isä vasta innostui ja sanoi, että jospa vielä tulisi taimenkin. Kun tuli jotain hauskaa esille, niin minua alkoi kovasti naurattaa. Tuhannet kävellen ja hiihtäen taitetut kilometrit valtavien taakkojen kanssa olivat jättäneet jälkensä. Henna ihmetteleekin, mikä sai Ryyne-papan hankkimaan Norjasta lampaita vanhoilla päivillään. ?Joskus lampaat kaatoivat papan ja hän kulki niiden seassa konttaamalla. Vaikka tuntuikin mukavalta päästä isän matkassa järvelle, niin Hennaa huoletti aina näiden retkien aikana, että miten sitä osaisi olla kiltisti ja isälle mieleen. Rahajärvi on yksi lempipaikoistani, ja nuorena vietin Rahajärven saaressa monta yötä telttaillen. ?Kirjoittamisen suhteen minulla on vielä haaveita. Jos määränpäänä oli Vasikkasaaren turvekota, niin matkaan saattoi vierähtää viisi tuntia ja enemmänkin. ?Jos järvi oli illalla peilityyni, niin sitä keskimoottorin puksutusta kuului joka puolelta. Seuraavana aamuna siellä oli iso taimen. Siinä sillan kohdalla on kuulemma semmoinen paikka, että siinä taimen levähtää ennen kuin jatkaa uimistaan. Kun Ryyne näki ison taimenen, niin tuli hänellä kiire lähteä viemään verkko samaan paikkaan. Kun matka Inarille kesti tuntikausia, niin reissun aikana saattoi nälkäkin kurnia suonissa. Ryyne sanoi kaikille pirttiin tulleille, että jos lattialta paikka löytyy, niin sinne vain maata porontaljan päälle. Mehän hoidimme niitä lapsia vuoroissa ja siihen kuuluivat myös yövuorot. Yhteen pieneen poikavauvaan Henna kiintyi niin kovasti, että häntä alkoi myöhemmin askarruttaa, miten pojalle myöhemmässä elämässä kävi. ?Aloin kysellä asiaa. Kokemukset elämän varrelta ovat olleet välillä raskaita, mutta nyt Henna on saanut sisimpäänsä rauhan. Hän muistelee oikein nauttineensa, kun kynä lähti lentoon ainekirjoituksen aikana. Kun isä päätti, että uistattelu jatkuu, oli lasten turha kapinoida vastaan. ?Isosta hauesta keitettiin kalapottua ja taisi siitä osa tulla Ivaloonkin. Sehän oli vielä semmoista kirjeiden lähettämisen aikaa. Se on se hiljaisuus, mikä sen tekee. Ivalossa juuret Inarijärven retkikuvia ja ? tunnelmia Henna Henttunen on tallentanut myös uusimpaan kirjaansa ?Ivalossa juuret?, joka ilmestyi alkukesällä. Ei hänen sukupolvensa lapsia niin noteerannut ja jos noteerasi, niin silloin lapsille ei puhuttu kunnolla, vaan hänelle leperreltiin. Ryyne saattoi hiihtää ja kävellä päiväkausia pitkin metsiä, eikä menoa hidastanut vaikka selässä olisi ollut kuinka painava kantamus. Kalansyönnissä Ryyne oli vertaansa vailla, ja kun hän pisteli toisesta suupielestä kalaa sisään, niin samaan aikaan toinen suupieli pukkasi ulos ruotoja. ?Vaikka pappa olikin tuollainen karski miehinen mies, niin lapsista hän tykkäsi kovasti. Ryyne selvitteli pihalla verkkoja ja siirsi yhden verkkoresun syrjään. ?Keimo-veljeni kysyi tuota risaista verkkoa itselleen. Aina tein jonkun virheen. ?Lapsena soutelin joella paljon yksin ja vedin harrilauttaa. Ainekirjoitusnumero oli peräti 9. ?Nuorena kirjoitin kirjeitä kavereille. Pappa antoi ja sanoi, että voithan sinä nakata sen verkon pyyntiin vaikka sillan tälle puolen. Tottapa 1800-luvun loppupuolella syntyneen papan hampaat eivät enää niin priimakunnossa olleet? Ryyne-pappaa vaivasi nivelrikko. Pappa ei lässyttänyt, vaan hän puhui minullekin niin kuin aikuiselle ihmiselle ja oli kiinnostunut asioistani. Itkin, kun menin kotiin ja olin epäonnistunut. Perämoottorilla minäkin nykyisin Inarille kuljen, eikä siinä ole samanlaista matkanteon tunnelmaa kuin keskimoottorissa, sanoo Henna. Henna Henttunen on kiitollinen siitä, että on viime vuosina päässyt Inarijärvelle yhdessä oman tyttärensä Satun kanssa. ?Hän viihtyy järvellä yhtä hyvin kuin minäkin. Mehän teimme siellä navettatyötkin. Lehmistä en tosin koskaan oppinut pitämään, koska niissä on ikävä hajukin. Matkalle lähdettiin Ivalosta puisella keskimoottoriveneellä. Tässä iässä on jo nähnyt sen, että elämä saattaa päättyä milloin vain. Emäntäkoulun johtaja piti Hennaa silmätikkunaan, eikä hänellä ole johtajasta lämpimiä muistikuvia. ?Jälkeenpäin olen ehkä ymmärtänyt, mikä siinä oli, että hän ei tykännyt minusta. Sain kirjoittamistaitoa, rohkeutta, uusia ystäviä ja kannustusta, joiden ansiosta nämä kaksi omaelämänkertaani näkivät päivänvalon. Jaakko Peltomaa. Se oli halpa, eikä vie paljon bensaa. Pitkään mietin, mutta lopulta ajokortti vei voiton. Henna Henttunen on nyt 67-vuotias. Minusta oli ihanaa hoitaa vauvoja lastenkodissa ja sitä oikein odotti, että koska taas pääsisi lastenkotiin. Rahaa pappa ei yöpyjiltä vaatinut, mutta moni varmasti maksoi jotain, jos ei rahalla, niin vaikkapa poronlihalla. Henna kertoo kirjassaan, kuinka pyyntiveret virtasivat Ryynessä vielä vanhoilla päivilläänkin. Hän sanoo, että vanhuus tuntuu kropassa kaikella tavalla. Aina kun sinne pääsen, niin tuntuu siltä, että siellä sitä latautuu. Pitkille kävelymatkoille ei ole enää asiaa kipeän lonkan vuoksi. ?Yleensäkään ei jaksa ollenkaan niin paljon kuin nuorempana. Hän on hyvä ohjaaja, hän paneutui vakavasti tekemiimme kotitehtäviin ja antoi suoraa, mutta samalla kannustavaa palautetta. ?Joskus talvella tuntui, että sitä on niin väsyksissä, ettei jaksa lähteä mihinkään, mutta pakotin aina itseni kirjallisuuspiiriin. En saanut sitä naurua loppumaan millään. Äiti ei ollut niin innoissaan pajupilleistä, kun tiesi, että Ryyne imeskelee pajunkuoren pehmeäksi suussaan. Mutta eihän minusta olisi erakoksi ollut, ei ainakaan talvipakkasissa. ?Nyt aika kuluu mukavasti kotonakin. Mehän söimme haukea siinä missä muutakin kalaa. Joskushan haukea oikein pyydettiin varta vasten. Kananmunia ei aina raskittu ostaa ja viedä järvelle, joten räiskäletaikina saatettiin tehdä ilman muniakin. Hennan muistikuvissa Oivaisä on ankara kasvattaja. Kymmenen osallistujaa meitä oli ja meillä oli keskenämme oikein hyvä henki. Seppo on niin kokenut kirjoittaja, että otimme hänen opeistaan kaiken irti. Hän tuntee juuriensa juurtuneen syvälle Ivalon maaperään, ja hän on onnellinen siitä, että saa jälleen asua rakkaalla kotiseudullaan. Henna kirjoittaa, että kun Ivalossa asuu, niin on mahdollista päästä kotiseudun hiekkamaahan tämän elämän päättymisen jälkeen. Hän arvelee, että tuskin olisi kirjoittanut yhtäkään kirjaan, ellei olisi aikoinaan lähtenyt mukaan Seppo Saraspään vetämään kansalaisopiston kirjallisuuspiiriin. ?Sepon takia kuljin viime talvenkin ahkerasti piirin ko- Henna Henttunen katselee Ivalojoen sillalta rakkaita kotitörmiään. Hennan äiti viskutteli lapsille, että katselkaa pusikon takaa, ettei köntys hukuta itseään. Ivalon Emäntäkoulusta Hennalle jäi hyviä ja huonoja muistoja. Olen suunnitellut, että tekisin seuraavaksi romaanin. Oiva oli sodan käynyt mies ja hänenkin huumorintajustaan taisi enin osa jäädä rintamalle. Joskus sitä nukahtikin matkalla siihen moottorin turvalliseen puksutukseen. Kaalta kasvoi pelloilla kauheat määrät ja kaaliruokia Emäntäkoulussa syötiinkin läpi talven. ?Emäntäkoulu oli ruuan puolesta omavarainen. juurilleen. Kun mustikka-aika tulee, niin silloin lähden autolla Rahajärven ympärille marjoja katsomaan. Kalapottua syötiin aamusta iltaan, ja lopulta kaikista alkoi tuntua siltä, että nyt pitäisi saada vaihtelua ruokavalioon. ?Olihan meillä mukana pottuja, makaroonia ja lihapurkkeja. Siitä en ole varma, vieläkö ensi syksynä lähden kirjallisuuspiiriin mukaan. Olen saanut sieltä jo niin paljon. Keskiviikkona 16.7.2014 13 Henna Henttusen sielu lepää Inarilla Henna Henttunen muistaa lämmöllä lapsuutensa venereissuja Inarille. Sioista minä tykkäsin, ne ovat viisaita ja hirmu kivoja. Ajokortti laajensi elämää Henna Henttusen elämän yksi tärkeä käännekohta tapah- tui neljä vuotta sitten, jolloin hän sai ajokortin. ?Se oli minulle suuri tapaus ja laajensi elämääni. Hän kirjoittaakin kirjassaan, että mitään ei tapahdu Korkeimman tietämättä. Joku sanoi, että poika on kuollut, mutta lopulta selvisi, että hänhän asuu täällä Ivalossa. Takapenkille mahtuvat koirat ja eteen voi ottaa marjakaverin. Henna yritti ajokorttia kaksi kertaa ja kolmannella kerralla onnistui. ?Se oli minulle niin jännittävä paikka. Hän kuului siihen sukupolveen, joka käytti lasten kasvatukseen herkästi myös tuppiremmiä
Hänelle liikunnallinen toiminta ei ole uutta, sillä hän harrastaa pesäpalloa ja uintia. ?Täällä on kivaa. Tuolloin oli vielä kylmää ja sateista, joten moni Lappiin lomalle tullut perhe joutui keksimään muuta tekemistä kuin ulkoilma-aktiviteetit. Saariselän kylpylähotellin yhteydessä sijaitsee Angry Birds Activity Park, jossa riittää lapsille ja vanhemmillekin liikunnallista tekemistä koko päiväksi. Parasta on liukumäki. Elina on viihtynyt Angry Birds Activity Parkissa serkkupoikiensa kanssa jo yli kak- si tuntia. Ja kyllä puistossa on tekemistä myös aikuisille, Putkonen Holiday Club Saariselästä sanoo. Inga-Briitta Magga Angry Birds Activity Parkissa riittää liikunnallista tekemistä kaiken ikäisille. Näimme itseasiassa jo Kuusamossa, että Saariselällä on tällainen liikunnallinen puisto. Puistossa on kymmenen aktiviteettipistettä, joissa riittää liikunnal- Ruusuvuoren perheellä vierähti Angry Birds Activity Parkissa aikaa muun muassa tykinammuskelussa. Nämä lapsethan ovat niin notkeita, että heillä ei tehnyt tiukkaa ollenkaan. Perheen Olli-poika nimeää Kuutiot hauskimmaksi paikaksi, Inkan mielestä taas trampoliini oli parasta. Mutta kyllä minulla oli täällä tekemistä ja pärjäsin oikein hyvin. On kiipeilyä, tasapainoilua rotkon yli, köysiradalla laskua ja kaikkea muuta. He olivat välillä käyneet ruokailemassa ja sitten oli tultu takaisin peuhaamaan ja leikkimään. ?On mukavaa, että täällä ei tänään ole paljon porukkaa. Ei tarvitse jonottaa laitteisiin. Ja hienoa on myös se, että vanhemmille on tekemistä ja voivat olla mukana puistossa lasten kanssa. Bad Piggies -pelialue viihdyttää nuorisoa liikkumaan toden teolla. Liukumäki kiinnostaa varsinkin perheen pienimpiä.. Muina aikoina on hieman tasaisempaa, mutta yleensä ottaen viikonloppuisin on vilkkaampaa. Mervi Tyni tuli Haminasta kahden lastenlapsensa Ollin ja Inkan kanssa. ?Minulla oli ensin aikomus ottaa virkkuutyö tänne mukaan ja virkkailla odotellessa lapsia, mutta se jäi. Meillä vierähti täällä jo pari tuntia. Kyllä tämä äitikin on Pesäpalloa ja uintia harrastava Elina Ruusuvuori tykkää liikkua. He ovat mökkeilleet Saariselällä viikon. 14 Keskiviikkona 16.7.2014 Angry Birdsit valloittivat tunturin Kesäkuun lopulla Angry Birds Activity Parkissa riitti vilinää. Emme kertoneet asiasta lapsille kuin vasta loppuvaiheessa, kertoo Hanna Ruusuvuori. Puiston teemana on avaruus ja Lapin tunnelma, mikä sopii oikein hyvin tunturiin. Holiday Club Saariselkä Hotellin hotellipäällikkö Annamaija Putkonen kertoo, että puisto on alkanut toimia hyvin. ?Aukioloaika 12?19 näyttäisi olevan optimaalinen suurimmalle osalle kävijöistä. Hanna Ruusuvuori on tullut Pohjois-Karjalasta 10-henkisen seurueensa kanssa. Perhe on retkeillyt tehden päiväretkiä tunturiin ja lähimaastoon. ?Viileä sää toi meidät Angry Birds Parkkiin. Puiston lähtökohtana on fyysinen tekeminen eli laitteet eivät liikuta ihmisiä, vaan ihmiset laitteita. Angry Birds Activity Parkissa oli hänen mielestä hauskaa. joutunut äskettäin keihästä heittämään ja ampumaan tykillä. Hotellipäällikkö Annamaija Putkosen mukaan kävijämäärät vaihtelevat sesongeittain hyvin paljon. ?Esimerkiksi koulujen lomaviikot ovat erittäin vilkasta sesonkia, samoin kuin joulukuu. Kun Mervi Tyni sai lapsenlapsensa ulos, lapset kuuluivat kysyvän jo yhdestä suusta mentäisiinkö huomenna uudestaan Angry Birds Activity Parkiin. ?On todella mukavaa, että juuri Holiday Club Saariselällä on mahdollisuus tarjota tekemistä myös erityisesti lapsille, sillä olemmehan perhehotelli. Varmasti suurin osa tänne tulevista lomailijoista haluaa viettää aikaa ulkoaktiviteeteissa, mutta niiden lisäksi puisto tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden aktiivisen päivän viettämiseen myös sisätiloissa. Puiston erikoisuutena on pitkä ja jännittävä seikkailurata, jonka varrelta löytyy erilaisia, toiminnallisia rasteja. Hannaäiti lataa palloja tykkiin ja Elina tähtää. lista tekemistä kaiken ikäisille. Ruusuvuoren perheen seitsemänvuotias Elina on innoissaan
Ohcejohnjálmmi skuvlla skuvlavázzinveahkki-veaigebeairieggá jo?iheaddji doaibma juogo doaisttá?ii (gelbbola. sávahahtti. 2. (016) 668 741 fax. 5. 668 680 kuukkeli.lappi.fi kuukkeli@saariselka.fi JOKA PÄIVÄ EVERY DAY PLUSSAA KAIKISTA OSTOISTA 9?21 . virggiid ja doaimmaid Doaimmat fásta dahje mearreáigása. Virassa noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa ja toimessa neljän kuukauden koeaikaa. Hakemukset liitteineen on toimitettava osoitteella: Utsjoen kunta, sosiaali- ja terveystoimisto, PL 41, 99981 Utsjoki. Kuoreen merkintä ?Sairaanhoitajan virka/ toimi? Lisätietoja työstä antaa osastonhoitajan varahenkilö Maija Pieski, puh. Toimi täytetään määräaikaisesti koulun työajaksi, ajalle 12.8.2014-30.5.2015. 3. SUPERMARKET . TEKSTIILIT POHJAKERROKSESSA UUDISTAMME MYYMÄLÄÄMME KESÄN AIKANA Lyytinen Petri, Laine Keijo, 2083. Moilanen Teuvo, Moilanen Maija, Moilanen Tero, 1704. Nikkarinen Ilkka, Illikainen Jouko, Nieminen Jorma, 1576. Hidström Mika, Parviainen Jarmo, Korhonen Nappi, 1018. Porsanger Ari 753. Illikainen Juha-Matti, Kymäläinen Henna, 745. 11. Karigasniemen koulun koulunkäyntiavustaja. rektor-?uvgehusdoaimmajo?iheaddji Laura Arola, puh. oahpposoahpamu?bargooktavuohta (2 lohkanjagi) vejola?. Soittaminen ja laulaminen veivät nuorukaisen myös muutamaksi vuodeksi ammattilaiseksi esiintymään ympäri Suomea. Virggiide ja doaimmaid válljejuvvon olbmot fertejit ?ájehit rihkusregisterlága 6 § 2 momeantta mielde oasi rihkusregisteris 30 beaivvi geah?en válgamearrádusa diehtun fidnemis. ?álala. 2 mánu geah??alanáigodagas. Loppukilpailua oli seuraamassa yli 700 katselijaa. Työ on monipuolista hoitotyötä pienessä työyhteisössä, kauniissa tunturimaisemissa ja monikulttuurisessa ympäristössä. Utsjoen terveyskeskuksessa on käytössä Effica -sairauskertomusjärjestelmä. Kunnon paritanssitaidot ovat kadonneet, koska nykyjytke ei vaadi sellaisen osaamista. Kuivamäki Aimo 2. Itä- Inarin uistelu Nellimissä 12.7. 43 venekuntaa osallistui ja 11 toi saalista punnitukseen. Saamen kielen taito välttämätön. Virkaan/ toimeen valitun tulee esittää hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan ennen viran/ toimen vastaanottamista. Naisten kuninkaalliset olivat oululainen Toini Uusitalo, kemiläinen Jaana Turpeinen ja kolmanneksi äänestettiin ylitorniolainen Hanna Krans. Risto Tuomi ei noussut Ylitornion kisoissa esiintymislavalla ensimmäistä kertaa, sillä hänen kiinnostuksensa musiikkiin on perua jo nuoruusvuosilta. Dohkála?vuo?a gáibádussan lea buohccidik?u dutkkus sihke dearvvasvuo?afuolahusa ámmátbargiin addojuvvon lágas (559/94) oaivvilduvvon lágala??an dahkan dahje dan vástideaddji registreren. Sámegiela dáidu geh??ojuvvo earenoamá. Karigasniemen koulunkäynninohjaajan/iltapäivätoiminnan ohjaajan toimi, toimenkuvaan sisältyy myös ATK-vastaavan tehtävät koululla. 9 venekuntaa osallistui ja 8 sai saalista. Tulokset Paadar Hannu-Pekka, Sääksjärvi Jyrki. Bargoáigi 25 diimmu. Bargun gullá veaigebeairieggá doaimma jo?iheapmi (18d), skuvlavázzin bagadalli bargu (8d), skuvlavázzinveahki bargu (5d) ja girjerádjosis veahkkebargi barggut (5d), oktiibuot 36d. Kalaa tuli yhteensä 23 kiloa. Tulokset Kukkala Risto, Kukkala Susanna, 5651. Pyykkö Risto, Karvonen Tatja, Pyykkö Xuxu, 4069. Kisan suurin kala, 1753 rautu. Pesonen Ilkka, Pesonen Eila, 2553. Nevalainen Paavo, Joentakanen Aaro, 2418. SAARISELÄN TAVARATALO Saariseläntie 1 99830 Saariselkä puh. Purontakanen Pekka, Määttä Helena, 3. BAKERY . Gáregasnjárgga skuvlavázzinrávvejeaddji/veaigebeaivedoaimmaid jo?iheaddji doaibma, doaibmagovvii gullet maiddá ADGvástideaddji barggut skuvllas. Fásta virggit ja doaimmat devdojuvvojit 4 mánu ja mearreáigása. ánsun. Boa?e buohccidik?un ?áppa bargobirrasii 14-saji ossodahkii. Bargu lea má?ggabeallása. Saarimäki Jari, Laito Sirpa, Kämäräinen Tanja, 3. Laaksot 2. Nevalainen Paavo, Karjalainen Leo. 040-181 0280 dahje maija.pieski at utsjoki. fi ja 18.8.2014 rájes ossodatdik?u Marja-Liisa Nikkanen, tel. 040-181 0280 dahje marja-liisa.nikkanen at utsjoki.fi. Siikauistelu Nellimissä 11.7. Vain siika hyväksyttiin ja lukumäärä ratkaisi sijoituksen. Samalla kpl määrällä kalojen pituus ratkaisi. deavdimii 1.8.2014 rájes 1. Nykyään soittaminen on jäänyt vähemmälle, koska vanhan ajan keikkamuusikoilla ei ole nykyravintoloissa enää yksinkertaisesti kysyntää. ?Tanssilavat ovat kohta hävinneet Suomesta kokonaan ja ravintoloissa soitetaan iltaisin vain levyjä ja hypitään ja heilutaan niiden jumputuksen tahdissa. Virgái/ doibmii válljejuvvon olmmo. galgá buktit dohkála. 7. Virkoihin ja toimiin valittujen on esitettävä rikosrekisterilain 6§ 2 momentin mukainen ote rikosrekisteristä 30 päivän kuluessa vaalipäätöksen tiedoksi saamisesta. Kirjalliset hakemukset liitteineen tulee toimittaa Utsjoen kunnan sivistyslautakunnalle 30.7.2014 mennessä osoitteella Sivistyslautakunta, Utsjoentie 46 a 2, 99980 Utsjoki. Tänä vuonna yleisöä oli paikalla vain kourallinen, mutta se ei ollut mikään ihme, koska tapahtuman markkinointia ei oltu hoidettu mitenkään, toteaa Tuomi. ?Inarilaiset ovat osallistuneet joka kerta kisoihin innokkaasti ja menestystä on tullut, sillä esimerkiksi Petri Tanhua oli viime vuonna loppukilpailussa kolmas. Vai mitä Risto Tuomi? ?Kyllä näin on, ja Inariviikoilla esiintyvät Ivalon Pelimannit ovat yksi sellainen väylä, jossa me kaikki paikalliset muusikot pääsemme esittämään taitojamme ja 40 vuoden kokemuksella myös lahjojamme. Juhlakonserttia kannattaa tulla kuuntelemaan, toivottaa Lapin Tangoprinssi Risto Tuomi. Markku Arvelin. Hast Mikko, Hast Juho, Eloranta Piia, 601. Järjestäjä kiittää kisoja tukeneita yrityksiä, kilpailijoita ja talkooväkeä kisojen onnistuneesta läpiviennistä. Risto Tuomi on Tangoprinssi Lapin Tangokarnevaaliyhdistys järjesti kesäkuussa kolmannen kerran tangokiertueen, jossa etsittiin esikilpailujen kautta Ylitorniolla käytävään loppukilpailuun tangokuninkaallisia. Doaibma devdojuvvo mearreáigása??at skuvlla bargoáigái 12.8.2014-30.5.2015. 3. vuo??obálká lea 2.402,32 ?/mb. Siinä suhteessa tangon suosio on näh- tävä myös niin, että sen avulla yritetään säilyttää vanhoja paritanssiperinteitä, pohtii Tangoprinssiksi Ylitorniolla kesäkuussa kruunattu Risto Tuomi. Lapin Tangokarnevaalit järjestettiin vasta kolmatta kertaa ja kilpailu saavutti heti aluksi hurjan suosion. birrasis. Ohcejoga dearvvasvuo?aguovddá?is lea anus Effica -buohcanmuitalusvuogádat. Kvtes:n mukainen tehtäväkohtainen peruspalkka on 2.402,32 ?/kk. HAMPURILAISET MYÖS MUKAAN . SAARISELÄN SUURIN LAHJA-, TULIAIS- JA MATKAMUISTOMYYMÄLÄ . Keskiviikkona 16.7.2014 15 Utsjoen kunta julistaa haettavaksi seuraavat virat ja toimet Vakinaisesti tai määräaikaisesti täytettävät toimet 1.8.2014 alkaen 1. Sámegielmáhttu earenoamá. Vakinaiset virat ja toimet täytetään 4 kuukauden ja määräaikaiset 2 kuukauden koeajalla. Kelpoisuusvaatimuksena on sairaanhoitajan tutkinto sekä terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/94) mukainen laillistus tai sitä vastaava rekisteröinti. Virggis lea gu?a mánu ja doaimmas njealji mánu geah??alanáigi. Ohcamu?aid oktan ?uvvosiiguin galgá doaimmahit ?ujuhusain: Ohcejoga gielda, sosiála- ja dearvvasvuo?adoaimmahat, PL 41, 99981 Ohcejohka. Konfeluhta ala merkejupmi ?Sairaanhoitajan virka/ toimi?. Lassedie?uid barggu birra addá ossodatdik?u várreolmmo? Maija Pieski tel. doaktárduo?a?tusa dearvvasvuo?adilistis ovdal virggi/ doaimma vuostáváldima. Gáregasnjárgga skuvlla skuvlavázzinveahkki. Saamen kielen taito erityisen suotava. 2. KOTIKEITTIÖ ?TAKE AWAY . Kumpula Leo, Metsola Pekka, Kumpula Virpi. Melody, 3. 040-181 0280 tai maija.pieski at utsjoki.fi ja 18.8.2014 alkaen osastonhoitaja Marja-Liisa Nikkanen tai marja-liisa.nikkanen at utsjoki.fi. Ohcejoga vuo??odorvolávdegoddi almmuha ohcan láhkai 22.8.2014 diibmu 15:00 rádjai Guokte buohccidik?u virggi Buohccidik?u doaimma Virggi/ doaimma saju?tanbáiki lea vuosttas sajis Ohcejoga dearvvasvuo?aguovddá?a sea?gaossodat. +358 40 7447630 tai laura.arola@utsjoki.fi. Ohcejoga gielda almmuha ohcanláhkái ?uovvova. +358 40 7447630 dahje laura.arola@utsjoki.fi. Utsjoen kunta julistaa haettavaksi 22.8.2014 klo 15:00 mennessä Kaksi sairaanhoitajan virkaa Sairaanhoitajan toimen Viran/ toimen ensisijainen sijoituspaikka on Utsjoen terveyskeskuksen vuodeosasto. Sámegiela máhttu vealtameahttun. Skuvlavázzinveahki gelbbola?vuo?agáibádussan lea skuvlavázzinveahki dutkkus dahje sullasa?. ohcamu?aid oktan ?uvvosiiguin galgá doaimmahit Ohcejoga gieldda ?uvgehuslávdegoddái 30.7.2014 rádjái ?ujuhussii ?uvgehuslávdegoddi, Utsjoentie 46 a 2, 99980 Ohcejohka. Ga?aldagaide vástida vd. Rahumäet 4. Saamen kielen taito välttämätön. Koulunkäyntiavustajan kelpoisuusehtona on koulunkäyntiavustajan tutkinto tai vastaava. Saamen kielen taito katsotaan erityiseksi ansioksi. Tule sairaanhoitajaksi viihtyisään työympäristöön 14-paikkaiselle osastolle. Siinä saattoi olla samaa protestihenkeä kuin taustalla olevan järjestävän yhdistyksen perustamisessa, joka syntyi vastavetona sille, ettei Seinäjoen Tangomarkkinoiden karsin- Risto Tuomi lauloi itsensä hopealle kesäkuun lopussa Lapin Tangokarnevaaleilla Ylitorniolla. takilpailuja järjestetty Lapissa. . Myös määräaikainen oppisopimustyösuhde (2 lukuvuotta) mahdollinen. Tehtävät iltapäiväkerhon ohjaaminen (18h), koulun käynnin ohjaajana toimiminen (8h), kouluavustajan töitä (5h) ja kirjastossa avustajan töitä (5h), yhteensä 36h. dik?unbargu smávva bargoservo?is, ?áppa duottarduovdagiid gaskkas ja má?ggakultuvrrala. Utsjokisuun koulun koulunkäyntiavustajailtapäivätoiminnan ohjaajan toimi joko toistaiseksi (kelpoinen hakija) tai määräaikaisesti 30.5.2015 asti. KOTILEIPOMO . Loppukilpailussa kuninkaaksi kruunattiin Juha Alvari Tervolasta, seuraavaksi tuli Risto Tuomi Ivalosta ja kolmanneksi Eero Kuosmanen Rovaniemeltä. RAVINTOLA ?PIZZAT . Ja onhan kisalla kysyntää koko maakunnassa, sillä sen karsintoihin eri puolilla Lappia osallistui tänäkin vuonna kaiken kaikkiaan yli sata laulajaa. Risto Tuomi on nähnyt läheltä viime vuosikymmenien mukanaan tuomat muutokset elävän musiikin tuotannossa. ?Kun ravintolat karsivat kustannuksiaan eivätkä tilaa enää elävää musiikkia ja levyyhtiöt totuttavat yleisön musiikkimaun puuduttavaan jumputukseen, niin musiikin ammattilaisten on yritettävä pysyä perässä tai sitten laitettava pillit pussiin, selvittää Risto Tuomi. Muusikon taival on muuttunut vuosi vuodelta entistä kivisemmäksi, mutta ei kuitenkaan aivan ylipääsemättömäksi, sillä ainahan voi soittaa omaksi ja ystävien iloksi. Sámegiela máhttu vealtameahttun. Maiddái mearreáigása. ohcci) dahje mearreáigása??at 30.5.2015 rádjái. rehtori-sivistystoimenjohtaja Laura Arola, puh. Tiedusteluihin vastaa vt. Työaika 25 tuntia. Gielddaid virge- ja boargoeaktosoahpamu?a (Kvtes) ?uovvu ja dán bargui gulleva
Bartusevicsin Ivalojoen historiasta, luonnosta sekä nykypäivän kullanhuuhdonnasta kertova dokumentti. Ihmiset suviyössä Valentin Vaalan ohjaama Frans Eemil Sillanpään romaaniin Ihmiset suviyössä (Människor i sommarnatten) perustuva suomalainen elokuva vuodelta 1948. 1959 Rippikoululaisten 55-vuotisjuhla Ivalossa su 20.7.2014, kokoontuminen klo 10.30 kirkonmäelle. Tervetuloa! Toimikunta MYYDÄÄN SOUTUVENEITÄ! Pe 18.7. Inarin tori klo 9?12, Ivalon tori klo 13?17 Soutuveneitä 3 kpl. Pituus 475 cm, airoja, hankaimia, meloja sopivasti. p. perille toimitettuna palvelua Suojaa muovilla eläkeläinen Aila Latvala Kaikki rakastavat Kaikki rakastavat on Valentin Vaalan ohjaama suomalainen mustavalkoinen komediaelokuva vuodelta 1935. Kesäinen teos on ensimmäinen Ansa Ikosen ja Tauno Palon kahdestatoista yhteiselokuvasta. Yhdessä ystäviensä Pompin ja Kilpisen kanssa Nalle kokee monta jännittävää seikkailua. golleroggama várás golledoidinviidodagain Miron 1 ja Miron 2 Bátneduottara meahcceguovlo-eatnamis Anáris sihke doaimmaálggahanlohpi. Mearrádus lea oaidninláhkai 11.7.?11.8.2014 Anára gielddas sihke www-siidduin. Miärádâsân uá??u uuccâ. klo 11.00, S, LIPUT 6 euroa TUNTURIN TAKKAPUUHUOLTO ILMOITUS PÄÄTÖKSEN ANTAMISESTA Dnro PSAVI/119/04.08/2012 Vasant Mäkiselle on päätöksellä nro 80/2014/1 myönnetty ympäristölupa koneelliseen kullankaivuun kullanhuuhdonta-alueilla Miron 1 ja Miron 2 Hammastunturin erämaa-alueella Inarissa sekä toiminnanaloittamislupa. Päätös on nähtävänä 11.7.?11.8.2014 Inarin kunnassa sekä www-sivuilla. Julisteet, piirustukset, valokuvasuurennokset Kattopellit, aluskatteet, Vesikourut, Tikkaat, Listat, Terassiplexit (lumiesteet) rakennuspaikalle toimitettuna T:mi Kalevi Kujansuun Pelti P. Bamsen isoäiti suojelee ja pelastaa seikkailijat pahalta Kasimir Ketulta. Bamse on ollut lasten suosikki jo lähes viidenkymmenenvuoden ajan. 0400-395283, e-mail: eskotormanen51@gmail.com tai www.javaruksenera.fi Kaikkien ilmoittautumismaksun maksaneiden kesken arvotaan Ultracom Koira-GPS. Osa Suojassa-korusarjan myyntituotosta lahjoitetaan Uusi Lastensairaala 2017 -hankkeelle. TERVETULOA! Javaruksen Erä ry. Hinnat alk. krs, Oulu. Ravvuuh láá miärádâs lahtosin. www.avi.fi/lupa-tietopalvelu V. jne koira, sekä pennut ja veteraanit 25e, yli 10-vuotiaat veteraanit ilmaiseksi. Tilille Javaruksen Erä FI98 8000 2721 7361 62. Maksukuitti tai kopio ilmoittautumisen mukaan. Tiedustelut: Esko Törmänen puh. porakaivoja yli 50 vuotta Puh.040?529 1599, 040?823 4262 www.sotkamonporakaivo.fi Su 20.7. kuivaa havupuuta . Elokuvassa synnytään ja kuollaan, rakastetaan ja vihataan. Elokuvan tapahtumat sijoittuvat saariston täysihoitolaan, jossa rakastavaisten Sirkka Mareksen ja Arvo Lähteen onnea uhkaavat juonittelut, ja lisäksi molempien äidit ovat mitättömästä syystä verivihollisia keskenään. Kultajoki-dokumentti Bernd A. Mearrádussii sáhttá oahpásmuvvat maiddái Davvi-Suoma guovlluhálddahusvirgedoaimmahaga biraslohpevástuguovllu doaibmasajis, Linnankatu 1, 1. Nalle syö joka aamu isoäitinsä valmistamaa jymyhunajaa ja niin hänestä tulee maailman vahvin nalle. Ohjeet ovat päätöksen liitteenä. www.avi.fi/lupa-tietopalvelu Pohjois-Suomi ALMMUHUS MEARRÁDUSA ADDIMIS Dnr PSAVI/119/04.08/2012 Vasant Mäkisii lea mearrádusain nr 80/2014/1 mie?ihuvvon biraslohpi má?iinnala. 046 613 7055 Avoinna koko kesän ma?pe 9?15, la 10-15 Kahvia ja pullaa, myös telttakirppis Kesälauantaisin pihakirppis, säävaraus. Tervetuloa kirppistelemään Inariviikoille. Elämä helvetintulen varjossa 23,- . valmiiksi pilkottuna . kollekuáivumân kolletoidemkuávluin Miron 1 já Miron 2 Pänituoddâr meccikuávlust Anarist sehe tooimâalgâttemlope. Miärádâs lii uáinimnáál 11.7.?11.8.2014 Aanaar kieldâst sehe www-siij?oin. Palkitussa elokuvassa maalaillaan kohtaloita kesäyötä kokeville ihmisille erään maalaispitäjän alueella. 0500 560 814 Ivalon Työttömien KIRPPIS tulo a! Vasantie 3, IVALO www.facebook.com/ivalon.tyottomatry puh. Miärádâsân puáhtá uápásmu? meid Tave-Suomâ kuávluhaldâttâhvirgáduv pirâslopeovdâsvástádâskuávlu toimâviistijn, Linnankatu 1, 1. 040 554 6547 KOIRANÄYTTELY JAVARUKSEN KYLÄTALOLLA, KEMIJÄRVI LA 16.8. www.avi.fi/lupa-tietopalvelu ALMOTTÂS MIÄRÁDÂS ADDELMIST Dnr PSAVI/119/04.08/2012 Vasant Mäkisâ?ân lii miärádâssáin nr 80/2014/1 mie?ettum pirâslope maa?inlâ. 040 777 6626 Palvelemme: ma 10?17, ti?pe 9?17, la 10?14 www.kellojakorukamari.fi S E T E! S ITUK TOIM POSTIT S M YÖ Tilaaja, muista osoitteenmuutos Inarilaiseen Viestinurkka 15e / 22e Kiitos kaunis: Hoitolasteni perheille työkavereilleni ja työnantajalle! Terv e Lukemista Inarilaisesta . Kartat, rakennuspiirustukset . klo 16.00, S, VAPAA PÄÄSY Kultajoki-dokumentti Su 20.7. 0400 398 956 Ryhmänäyttely: FCI:n ryhmästä 5, metsästy- ja pohjoismaiset paimenpystykorvat, FCI:n ryhmästä 6 suuret ja pienet ajokoirat. Päätökseen voi tutustua myös Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen toimitiloissa, Linnankatu 1, 1. Ihmiset suviyössä kertoo tietyn tapahtuman aina kahdesta eri näkökulmasta. nubástus 11.8.2014 räi. Sillanpääläiseen tyyliin suomalainen luonto kuvataan romanttisena uljaiden metsien ja hopeisten järvien runona, jota rytmittää päivän ja yön herkän vähäeleinen vuorottelu. Bamse ja rosvokaupunki Oli ilo tavata rakkaita sukulaisia ja ystäviä syntymäpäivänäni. Kiitos ihanat juhlavieraat, harmonikkataituri ja talkooväki. Hanna Kyrö 90v. Bamse ottaa suuren harppauksen valkokankaalle ensimmäisessä elokuvassaan!Elokuvassa Bamse ja Rosvokaupunki seuraamme Bamsen, Pompin ja Kilpisen jännittävää uutta seikkailua läpi Peikkometsän kohti Rosvokaupunkia. klo 20.00, S, VAPAA PÄÄSY Inarilaisen toimituksesta Laminointi- Bamse ja Rosvokaupunki Ti 22.7. KIHLASORMUKSET IVALOSTA! HYVÄ KIHLASORMUSVALIKOIMA POHJOIS-SUOMEN KAIVERRUSPALVELU KELLO- JA KORUKAMARI Ivalontie 10 IVALO, p. KLO ALKAEN KLO 10 Puh. Rávvagat leat mearrádusa ?uovusin. Maailman kiltein nalle hän on jo ennestään. kuivaa koivua . Tärkeät paperit veneeseen, autoon, kelkkaan jne. . grd, Oulu. 16 Keskiviikkona 16.7.2014 Saamelaisalueen koulutuskeskus järjestää Elokuvateatteri Aslak Koltansaamen kielen jatkokussi 2 ov (40 t) Ivalontie 18, 99800 Ivalo Kaikki rakastavat Su 20.7. FCI:n ryhmä 7, myös pennut (7-9kk). * KELLOT * KORUT * KIHLAT * LAHJAT * PARISTOT * PALKINNOT * * KAIVERRUKSET * KELLOJEN JA KORUJEN KORJAUSTYÖT Suojassa Ilmoittautumiset: to 31.7.2014 mennessä osoitteella Esko Törmänen, Morkkaperäntie 463, 98100 KEMIJÄRVI tai e-mail: eskotormanen51@gmail.com Ilmoittautumismaksu: 32e, saman omistajan 3. 99,- IKUISESTI SINUN . Mearrádussii oa??u ohcat nuppástusa 11.8.2014 rádjai. Elokuva perustuu Johan Kindblomin ja Tomas Tivemarkin alkuperäiseen käsikirjoitukseen ja elokuvan on ohjannut Christian Ryltenius.. kerdi, Oulu. klo 18.00, S, VAPAA PÄÄSY Ihmiset suviyössä www.sogsakk.fi alkaen 25.8.2014 klo 16.30-19.15 Olemme tulossa alueellenne heinäkuun aikana. Koulutukset toteutetaan etäopetuksena. Opettaja Tiina Sanila-Aikio. Lisätiedot: virtuaali@sogsakk.fi, 040 7236922 (Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen) tai 040 723 7309 tai osoitteessa www.sogsakk.fi/virtuaalikoulu. Hakeutumiset 6.8.2014 mennessä sähköisesti osoitteessa www.sogsakk.fi/virtuaalikoulu. Lämpö tai vesi kalliosta . Päätökseen saa hakea muutosta 11.8.2014 saakka
kahvitarjoilu. Tule tuomaan oma ajatuksesi aiheesta, oma mielipiteesi mitä halutaan tehdä. Keväjärven Tsasouna: Katontervaus- ja tarjoilukatoksen valmistustalkoot pe 18.7. Kirjan hinta 27 ?. Henna P. P. ja nettisivuilla ivalo.mll.fi. Jekm: Inarin uistelukisa toimitsijapalaveri to 17.7 klo 17 seuran kämpällä. samitalleja. Myyjä pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätä tarjouksen. verot Aineisto ma klo 15 mennessä, mieluiten sähköpostilla: inarilainen@ inarilainen.fi Ilmoita myös ajantasalla oleva laskutusosoite. Veskoniemen osakaskunta Osakaskunnan yleinen KOKOUS Veskoniemen Palosaaren tulistelupaikalla la 2.8. tai www.kilpailukalenteri.fi (Seurakisat) Ilmoittautuminen torstai- iltaan 24.7. 040-837 5321/Anna Vuokrattavana Ok-talo Inarin keskustassa, 150 m2, 1,5 krs, 4h+oh+k+sauna. Antenniasennukset. Avoin- Inarilainen Suora Linja Ilmoitusteksti (1 kirjainmerkki ruutuun, 1 tyhjä ruutu sanojen väliin) Alk. klo 11 yleisöesitelmä: ? Jumalan kirkastaminen kaikella mitä meillä on.. Hox! Säävaraus! Inarin Yritys: Yleisurheiluharjoitukset pyörivät Ivalon kentällä torstaisin klo 17:00. Otamme vastaan hyväkuntoisia lahjoituksia. Lapin Susien iltarastikausi jatkuu 22.7. Ivalo. Soita ja käy katsomassa. Lajeina on juoksumatkoja, pituus, korkeus, kuula ja keihäs. Inariin töihin tulevalle opettajalle 1.8. Karttoja on saatavilla Metsähallituksen asiakaspalvelusta Ivalosta (Ivalontie 10) arkisin klo 9-16. klo 16:00 alkaen. Esillä sääntömääräiset asiat, sekä kalasataman tilanne. Tilaisuuteen pyydetään mukaan kunnan edustaja selvittämään sataman lupa asiaa. 040-743 1837 tai 040-743 1845 Halutaan vuokrata Etsimme maatilaa tai isoa omakoti- / maalaistaloa pihapiireineen asumis- ja hyötykäyttöön. Vuokra 480. fb:ssa ?Mannerheimin lastensuojeluliitto . 10 ? Myydään Ostetaan Vuokrattavana Halutaan vuokrata Sekalaista 10,00 11,50 13,00 14,50 16,00 17,50 T Ä Y T Ä T E K S T I N Ä I N , 18,00 K I I T O S 19,50 Lisärivit +1,50 Inarinjärven Jouset ry: ampumaharjoitukset Akujärven koululla ke ja su klo 18-21. JEKM: Tiistaisin klo 17 haulikkolajien harjoitukset. Ivalon latu ry Melontaretki Tankajoelle 1.8. Martti Kyrön vetämät lihaskuntoharjoitukset Inarin kentällä jatkuvat sunnuntaisin klo 14:00. Ratamestarina Jouko Koivula p.040 556 1906. Ohjelma tarkentuu myöhemmin. joten tilat eivät ole varattavissa ko. alk. P. Varatkaa mukaan 5?/hlö sitä varten. Tervetuloa! Hoitokunta Myydään Uusi 32. Kilpailupaikalla ilmoittautuminen kisapäivänä klo 12:00. Virallisen osuuden jälkeen vapaamuotoista seurustelua. Paltamossa Kainuun opistolla, os. Jos haluat raitistua, se on yhteinen asiamme. MTY Hippuset ry: Talous- ja vertaisvelkaneuvonta puh. Nyt saatavilla myös Ivalon TaimiTuvalta! Kirpputori-kahvila SiskonIlon kasvihuoneessa, Nellimjärventie 160. 1000/kk. Avoinna to-su klo 12-18 heinä-elokuun ajan. Myynnissä tavaraa laidasta laitaan. Maksuton yhdistyspalsta Tälle palstalle voit lähettää tietoa yhdistysten tapahtumista. Palsta on maksuton, ja toimitus tarvittaessa muokkaa tekstejä palstalle sopiviksi. + vesi&sähkö P. Tahvintie 4, 88380 Mieslahti. Tiistaisin klo 19 seurakuntatalolla. Ajo-ohje: Etelästä päin tultaessa ensimmäinen risteys Inarin kirkon jälkeen oikealle Ivalon ja Inarin AA- ryhmien yhteinen auttavapuhelin päivystää tiistaisin ja perjantaisin klo 17-21 numerossa 040 3239412. Jos haluat juoda, se on Sinun asiasi. klo 10. Valtakunnansali, vapaa pääsy, ei kolehtia! Sukuseura Tervo-Tervonen ry täyttää 30-vuotta. Ruudukon avulla näet ilmoituksen hinnan. 040-731 0576 M. Näet kilpailusarjat ja lajit urheilukentän ilmoitustaulusta 20.7. Lähtö Ivalosta klo 9. +47 971 75472 Rintamamiestalo Ivalon keskustassa tarjousten perusteella, omalla 2300m2 tontilla. Suora Linja -rivi-ilmoitukset voi maksaa toimitukseen taikka ne voidaan laskuttaa. Juhlat 26.27.7. klo 14. alkaen ja la 19.7. Varaukset ja avainten nouto 4.8. 040-5630053/Jussi Pieni perhe etsii asuntoa Inarin kirkonkylältä/30km säteeltä. P. Esko 0400 568636 Inarin Sydänyhdistys ry. aikana. Liikuntatoimen järjestämänä aamuvirkkujen jumppaa ti ja to klo 9 -10 Urheilutalolla. Voit aloittaa ilmoitustekstin suoraan tuotteella, sillä ilmoitus asemoidaan haluamasi otsikkopalkin alle. Karttoja Saariselän rasteille Partioaitasta. Jomppaset sukuseura ry:n tapaaminen Siidassa lauantaina 19.7. 0407361889. Laskuun tulee laskutuslisä 1,83 e/lasku. Yhteystietomme: Inarilainen, PL 61, 99801 Ivalo inarilainen@inarilainen.fi P. Pihakirppis heinäkuun loppuun lauantaisin klo 10-15 Tule myymään joutilaat tavarasi ilman paikkamaksua ja myös arkisin voit pitää pihakirppistä pihallamme. klo 18 Kultahipussa. Kaikille avoimet Silja-Line seurakisat Ivalon urheilukentällä lauantaina 26.7. Lähetä tekstit mieluiten sähköpostilla osoitteeseen inarilainen@inarilainen.fi. Inarin MLL: Toiminta kesätauolla. klo13:00 alkaen. Kilpailusarjoja on kaiken ikäisille. Käynti Siwan takapihalta lastaussillan takaa. mennessä Heikki.ranttila@mbnet.fi, tai testiviestillä 0400398984. P.0400-986 822 Tuoretta Inarin kalaa suoraan kalastajalta Ivalon torilla torstaina klo 11 alkaen. P. Tied. Lisätietoja ja ilmoittautumiset ekataja@netti.fi. Minimihinta on 10 ?. Ilmoitukset tulee toimittaa Inarilaisen toimitukseen viimeistään ilmestymisviikon tiistaina klo 9.30, jolloin ilmoitus ehtii keskiviikon lehteen. Toimita ilmoituksesi Inarilaiseen mieluiten postitse tai sähköpostilla. 0440-373783 Täytä Suora Linja -ilmoituksesi oheiseen ruudukkoon. Arvostamme: veden läheisyyttä, mahdollisuutta lämmittää puilla, leivinuunia / puuhellaa ja tilaa pienimuotoiselle viljelylle ja muulle luontaistaloudelle. P. klo 14. Kaikille osanottajille jaetaan upeita Silja Line seuraki- na ma-pe klo 9-15 Kesäteltta avoinna. Tilaisuuden yhteydessä perinteinen kalailta. Ostaessasi meiltä palvelu säilyy pidempään paikkakunnalla ja apu on ongelmatilanteissa lähellä. DigiBoxeja. voi tilata kirjoittajalta itseltään. Kartta tunturisuunnistusmittakaavassa. Maastoon klo 17-19 välisenä aikana. TauluTV:n conax salauksenpurkumodulit. Aiheena ammattiosastomme virkistystoiminta . Keskiviikkona 16.7.2014 17 Kokouksia Ivalon Rukoushuoneyhdistys Saalem ry:n YLIMÄÄRÄINEN KOKOUS Su 2.8. Mennään joukolla mukaan liikkumaan! Ivalon Seudun työttömät ry: Koko kansan olohuone & kirppis, Vasantie 3, p. Ilmoittautuminen paikanpäällä klo 17.00- 17.30. P. Sarjoja kaikille. Seuraa toimintaamme fb:ssä haulla ?ennijengi. LED TV 350EUR. Uusia ja käytettyjä televisioita. Ivalon TV-ja Videohuolto, Havukainen Jorma, Vasantie 6. Saariselällä Kaunispäällä. Lisät. Käsineet ja juomaa varustekassiin kuntoharjoitukseen mukaan. Lapin Sudet / suunnistus: Kesätauon (2.-21.7.) aikana tarjolla kiintorasteja Ivalon Saarineitamossa. 0440 180 175 joka ma klo 17-18. Jehovan todistajat Ivalon srk: su 20.7. Klo 15-19 Kultahipun ranta. Laskuttaessa tarvitsemme laskutusosoitteen ja laskutettavan sosiaaliturvatunnuksen. Kirkkovenesoutu ja melontakaluston esittely 24.7. Lisätietoja P. alkaen. Joukolla mukaan! Isännöitsijä Ivalon MLL: Perhekahvila on jäänyt kesätauolle, kesän ajan leikkipuistotreffit Hevosmiehentiellä ti 10-12, omat eväät mukaan. Ropponen Keskimoottorivene diesel. alkaen sosiaalitoimiston kansliasta ma-pe klo 9.00-15.00, puh 040 5343924 tai 016 -687274. Ivalon AA-ryhmä kokoontuu: perjantaisin klo 19 Matkahuollon yläkerta. Leikkimielinen soutukisa ilmoittautumiset Päivi 040 700 8144. Inarin kunnan päiväkeskus Valkama suljettu ajalla 30.6.4.8. Tiedustelut: mikko. tervonen@pp7.inet.fi, tai puh. 040 588 5411. Inarilainen luettavissa myös netissä! www.lehtiluukku.fi Hinnat 1,80 e/kpl, 10 nroa 13 e. 020 710 9050 Ilmoittajan nimi, puhelinnumero ja laskutusosoite sekä sosiaaliturvatunnus (mikäli laskutetaan). _______________________________________ _______________________________________ _______________________________________ _______________________________________ _______________________________________ Ilmoitukset ma klo 15 mennessä. Hinta alkaen 10 ?. Sekalaiset Henna Henttusen tuoreinta kirjaa ?Ivalossa juuret. Lapsille opastusta klo 1718 välisenä aikana. SuPerin Inarin-Utsjoen ao 118 ry järjestää kaikille jäsenilleen avoimen jäsenillan pe 25.7. 2014 klo 13.00 Rukoushuoneella Asia: Lainan hakeminen rakennushanketta varten Hallitus KOKOUSKUTSU Koppelon-Akujärven osakaskunnan ylimääräinen kokous Koppelon kylätalolla 17.8.2014 klo 18.00 Asia: Uudelleenjärjestäytymiskokous, puheenjohtajan ja sihteerin valinta osakaskuntaan, sekä hoitokunnan jäsenten ja varajäsenten valinta. Entisen hoitokunnan jäsenet Suora Linja Viralliset kokousilmoitukset Hinta alk.35 ? sis. Ohjaa liikuntatoimen kesätyöntekijä. 046 6137055 KIRPPIS ja kahvio. Vaihtoehtoisesti omatoimiradat tarjolla myös Saariselällä. tai Inarilaisesta. Lapin Susien järjestämät yleisurheilukisat Ivalon urheilukentällä keskiviikkoisin klo 17.30 alkaen. 050 4144349/ Jorma. Ivalossa 2hh+kk+s, 48,5m2. Piiskuntie 7. 050-559 7004 Asunto Inarin kk
Kaikki he ovat hyvässä kehitysvauhdissa. avustajatoiminta on jäsenetu veteraanijärjestöjen jäsenille . Toimessa on 4 kk:n koeaika. Saariselällä ja Inarissa järjestettiin aikuisten sarjojen hiihtäjille kesän toinen harjoitusleiri viime perjantaista- sunnuntaihin. Joukkueessa harjoittelee nyt neljä 19-21 vuoden ikäistä hiihtäjää. 4 krt) klo 17-17:30 (Naisten vuoro jatkuu klo 19 saakka!) miehet: perjantaisin 18.7. (Huom! 7.-8.8. Päivä polkaistaan käyntiin kello 13 kalakisoilla, jossa lapset pääsevät onkimaan kilpaa Inarin kunnantalon puistoalueella. Ivalon Erämiehet tarjoavat jälleen tapahtumaan vavat ja madot. Aikaisempina kesinä vavat ovat loppuneet kesken, joten kannattaa ottaa oma vapa mukaan, jos vain sellaisen omistaa. Tapahtumaan ei ole osallistumismaksua. (yht. KAIKKI MUKAAN ! Avohoidon johtaja ja vs. 18 Keskiviikkona 16.7.2014 TIEDOTE RINTAMAVETERAANEILLE ANNETTAVISTA PALVELUISTA Valtiokonttorin myöntämä erillinen määräraha kotiin vietäviin palveluihin . Seuraavalla leirillä tehdään testejä joilla mitataan hiihtäjien kunnon kehitystä. Kevään ylioppilas Janina Virta on kehittynyt mukavasti kesän kuluessa hiihtoharjoittelussaan. (yht. 040 779 2861 Valtiokonttorin myöntämä kuntoutusmääräraha . 4krt) klo 16:30-17 (Miesten vuoro jatkuu klo 19 saakka!) Inarin kunta, Piiskuntie 2, 99800 Ivalo Puhelin 040 188 7111, fax 016 662 628 www.inari.fi Koko päivä omistettu lapsille Inariviikkojen Lastenpäivää vietetään tiistaina 22.päivä heinäkuuta. avustus on tarkoitettu fysikaaliseen hoitoon, hierontaan, jalkahoitoon, kylpylä- ja kuntoutuslaitoshoitoon, välineisiin, ham mashoitoon, silmälaseihin, kuntoutukseen liittyvään lääkehoitoon ja kotipalvelusta aiheutuneisiin kustannuksiin henkilön oman valinnan mukaan. . Seuraavana päivänä hiihdettiin vapaalla Akujärven ja Veskoniemen tiellä ja lisäksi matkattiin Inariin jossa Martti Kyrö veti hiihtäjille uudenlaisen lihaskuntoharjoituksen. Leirille osallistuivat Tiina ja Reima Idström, Janina Virta, Petri Alatalo, Juho Friman ja seuraan uutena liittynyt Juho Riipi. Harjoitus tehtiin perinteisellä hiihtotavalla. lisäksi kotona asuvien sotaveteraanien ja sotainvalidien sekä heidän leskiensä tieliittymät avataan katujen talvikunnossapidon yhteydessä. Sosiaali- ja terveyslautakunta Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta Inarin kunta, Piiskuntie 2, 99800 Ivalo Puhelin 040 188 7111, fax 016 662 628 www.inari.fi Liikuntatoimi tiedottaa Ohjattua kesätoimintaa lapsille 8. Inarin elokuun testileirin jälkeen on vuorossa piirin leiri Ruotsin Jällivaarassa. Petri Alatalo vapaan hiihtotavan tekniikkaharjoituksessa Veskoniemen tiellä.. Discossa on myös ohjattuja leikkejä ja pelejä. LÄHDE KAAMASEN SENIORIEN MUKANA KIRKKONIEMEEN Kaamasen seniorikahvilatoiminta järjestää yhdessä Inarin kunnan kulttuuritoimen ja avohoidon kanssa kuntalaisille retken Kirkkoniemeen keskiviikkona 20.8.2014. Linja-auto lähtee Ivalosta klo 8, Inarista klo 8.30 ja Neljän Tuulen tuvalta klo 9.00 RETKEN HINTA on 95 ?/hlö. Sisältäen matkat Ivalo . alk. Lisätietoja antaa 25.7.2014 asti siivoustyönjohtaja Marjo Tolonen puh. avustaja on nyt palkattu 9.9.2014 saakka . 040 - 779 6527. vastuuhenkilö on Inarin kunnan johtava lääkäri Tornion sairaskotisäätiön avustajatoiminta . Aikuisten hiihtäjien ohjelmassa oli kovaa ylämäkihiihtoa rullasuksilla, lihaskuntoharjoittelua ja peruskuntotreenejä. Rullasuksilla hiihdettiin Saariselän laskettelurinteen p-alueelta Kaunispään laelle. Matkaa tulee 4,3 kilometriä, korkeuseroakin yli 150 metriä. Tuo nousu vedettiin 3 kertaa ja kukin tunturin päälle tehty veto kesti noin 15 minuuttia. vuosittain määrärahalla palkataan Inarin kunnan kotipalveluun avustaja rintamaveteraaneille kotona asumisen tukemiseksi kodinhoidollisiin töihin kevät- ja syyskaudelle . yhteyshenkilö on Sari Ailunka-Junttila Tornion Sairaskotisäätiö puh. Tämä on oivallettu myös Inarin Yrityksessä jo kauan sitten ja seuran hiihtäjien kesäharjoittelulle annetaan suuri merkitys. Leirejä järjestetään koko kesä ja syyskauden ajan. Kisassa on myös mehutarjoilu. Lastenpäivän ohjelmatarjonta jatkuu elokuvateatteri Aslakissa elokuvalla Bamse ja rosvokaupunki. (yht. alk. Kirkkoniemi . Ivalo, menomatkalla kahvi ja voileipä Sanilan porotilalla, oppaan palvelut ja opastettu kierros Kirkkoniemessä, keittolounas Kirkkoniemessä Maksu peritään ilmoittautuessa. alk. Hiihtovauhtiin tarvittavia ominaisuuksia pitää harjoitella kesällä, jotta talven kisoissa suksi liikkuu entistä rivakammin. numero 040 767 2325 . vain klo 14-16) Aamuvirkkujen puistojumppa! tiistaisin ja torstaisin klo 9-10, Ivalon urheilukeskus Juoksukoulu +16-vuotiaille maanantaisin 21.7. palvelu on maksutonta . 2 tuntia. Sitovat ilmoittautumiset 30.7 mennessä Agle Kallakselle puh. kulttuurisihteeri Inarin kunta, Piiskuntie 2, 99800 Ivalo Puhelin 040 188 7111, fax 016 662 628 www.inari.fi Inarin Kiinteistöt Oy hakee työsopimussuhteeseen LAITOSHUOLTAJAA Työn suorittamispaikkana on Inarin kirkonkylä lähiympäristöineen. Piiskuntie 2, 99800 Ivalo. Kelpoisuusehtona on tehtävään soveltuva laitoshuoltajan tutkinto tai vastaava ja kokemusta siivoustyöstä. Inarin nuorten hiihtäjien harjoittelu tapahtuu kesällä pääosin yleisurheilu- ja pallokentällä ja syksymmällä nuoret palaavat lajiharjoitteluun ja heille järjestetään omaa leiritystä. julistetaan haettavaksi alkuvuodesta . julistetaan haettavaksi alkuvuodesta . määrärahalla järjestetään vuosittain laitos- ja avokuntoutusta rintamaveteraaneille . Hakemukset opinto- ja työtodistuksineen tulee toimittaa 30.7.2014 klo 15.00 mennessä osoitteeseen Inarin Kiinteistöt Oy, os. Ja päivän päätteeksi Hotelli Kultahipun kellarissa on limudisco, jossa musiikkitarjonnasta vastaa Dj. on palkannut Inarin kunnan alueelle avustajan sotainvalideille ja heidän puolisoilleen tai leskilleen sekä sotaveteraaneille ja heidän puolisoilleen tai leskilleen kotona asumisen tukemiseksi ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi . Edessä valkopaitainen Inarin joukkueen uusin vahvistus Juho Riipi. lisuudet ovat ensi- ja tulevia talvia ajatellen paremmat kuin vuosiin. Perillä omaa aika esim. ostoksiin n. 0400 693 859, sähköposti etunimi.sukunimi@ inari.fi Lisätietoja antaa 28.7.2014 lähtien toimitusjohtaja Tauno Vesterinen puh. palvelusta tehdään sopimus . 8hlö / ryhmä, ei ennakkoilmoittautumista!) naiset: keskiviikkoisin 16.7. Palkkaus Avaintatyönantajat AVAINTA ry:n mukaan, palkkaryhmä SIC. Valinta suoritetaan ehdollisena ja ennen työn vastaanottamista hakijan on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan ja lain (504/2002) mukainen rekisteriote viimeistään 30 päivän kuluttua valitsemispäätöksen tiedoksisaannista. Toimi täytetään sopimuksen mukaan. 3krt) klo 17-18 (n.45min) Ivalon urheilukeskus Kiertoharjoittelu (Circuit) Ivalon kuntosalilla (n. Inarin kunnan kotipalvelu on yhteistyökumppani tässä toiminnassa Inarin kunnanhallitus on myöntänyt Rintamaveteraani asiain neuvottelukunnalle vuosittaisen määrärahan . palvelu on maksullista . Oman auton käyttömahdollisuus on suotava. yhteyshenkilö on palveluohjaaja puh. 040 845 3197, sähköposti etunimi. sukunimi@inari.fi Ivalossa 9.7.2014 Inarin Kiinteistöt Oy Inarin Yrityksen hiihtojoukkue vahvistuu Hiihtäjät tehdään kesällä, on vanha sanonta jolla tarkoitetaan hiihtäjien kesäharjoittelun merkitystä. Inarin hiihtäjien kehittymisen ja menestyksen mahdol- Lihaskuntoharjoittelun alkuverryttelynä ja lihasten lämmittelynä rytmitellään naruhyppelyä. Juho oli viimetalvena Lapin paras M-20 sarjan hiihtäjä, ja siirtyy ensi kaudeksi miesten sarjaan. palvelu on tarkoitettu pelkästään rintamaveteraaneille . Laitoshuoltajan työaika on 38,25H/vko. elokuuta saakka! Liikkuva kesä-treffit maanantaista perjantaihin klo 11-12 + 13-16, Ivalon urheilukeskus. Kisa on leikkimielinen kisa ja kaikki osallistujat palkitaan pienellä lahjalla
He tutkivat arkistosta löytyvää kuvaa ja siihen kirjattuja tietoja. VEIKKAUS . Maarit Näkkäläjärvi myöh. Toimitus kysyi tuolloin, tietäisikö joku tarkemmin kuvan historiasta ja tunnistaisiko hän myös kuvan henkilöitä. INARIN PALVELEE KESKUSTASSA INARINTIE 51 INARI puh. Kattaus on komea: Movetron, Aikakone, 2. Keskiviikkona 16.7.2014 19 Ivalon kirkon seinustalla 1945 Inarilaisessa julkaistiin kevättalvella tämä Rauna Kaukovallan arkistosta peräisin oleva vanha valokuva. Hän toteaa Helsingin Sanomien haastattelussa, että Petronellasta on tullut arvokas osa Lapin kulttuuriperintöä, ja hän toivoo, ettei hyvää legendaa pilata Petronellan itsensä keksimillä tarinoilla. Tapahtuman juontaa DJ. POSTI PALVELEE MA?PE KLO 9?17 . Maanantai, Poju kotimaasta ja Once Bitten Saksasta. (min. SAAKKA Kuva herätti mielenkiintoa Riutulassa asuvassa Hans Mattuksessa ja hänen tyttäressään Marja Korppilassa. Vilma Kitti, 37.Inka Länsman myöh. Marja Saijets (Tuuru-Hanssin äiti), 31.Magga Mattus o.s. He muistivat, että samanlainen kuva löytyy Riutulan perinnepiirin arkistosta. Kuvan taakse on aikoinaan kirjoitettu ?kirkkoväkeä Ivalossa 1950-luvulla?. Ah- kunTuvan paikalta, 21.PiennasJounin (Vest) emäntä Kaarina, 22.Kirkkoherra Mauno Verner Aho, 23.Kaarina Jomppanen o.s. 016 871 500 044 363 6912 kuukkeli.lappi.fi inarinkuukkeli@luukku.com JOKA PÄIVÄ EVERY DAY 9?21 . Uula Länsman eli Salkko-Uula Pyhäjärveltä, 18.pappi?, 19.Iisko Näkkäläjärvi, 20.Niilo Jomppanen Lemmenjoelta nyk. Veskoniemi, 3.Riitta Paadar Nellimistä, 4.Elsa Aikio myöh. Inka Eira o.s Länsman (Salkko-Uulan tytär), 33.Mattus Maire Menesjärveltä (Musta Kaisan sisko) nyk. Aikio, 38. 3kk) Tilaukset muihin maihin: tiedustele hinnat toimituksesta. ISSN 1456-0844 co Anttonen, jonka ääni on tuttu mm. Useimmat kuvan henkilöt on nyt tunnistettu, mutta jos joku tunnistaa lisää, niin Inarilaisen toimituksessa otetaan tietoja vastaan. Ylärivi vasemmalta seisomassa: 1.Saara Maria Sarre, 2.Sirkka Aikio os. IP-POLTTOAINEPISTE . Perinnepiirin kuvassa lukee, että ?Ensimmäinen jumalanpalvelus evakosta palanneille Ivalon kirkon seinustalla 1945.? Perinnepiirin tietojen ja Hans Mattuksen tekemien tarkennusten pohjalta Marja Korppila laati nimiluettelon kuvan henkilöistä. Ti- Ilmoitusten palstaleveydet: 1 palsta 39 mm 2 palstaa 82 mm 3 palstaa 125 mm 4 palstaa 168 mm 5 palstaa 211 mm 6 palstaa 254 mm Ilmoitusaineistot toimitukseen viimeistään ma klo 15 Painopaikka: Jakelu: Suomalainen Lehtipaino, Kajaani Itella Oyj Jakeluhäiriöt: Postin jakelu 020 452 9727 (Inarin ja Utsjoen alueella) Jakeluhäiriöt muualla: ota yhteys alueesi postiin tai toimitukseemme. www.inarilainen.fi Kustantaja: Toimitusjohtaja: Lapin Lehtikustannus Oy Jari Haavisto 050-5599813 7HH WLODXV OHLNNDD LUWL MD SRVWLWD SRVWLPDNVX RQ YDOPLLNVL PDNVHWWX Perinteinen Ivalon Watercross-tapahtuma järjestetään tänä vuonna Hotelli Kultahipun rannassa, aivan kylän keskustassa Ivalojoen rannalla. Watercross 2014 on koko perheen iloinen tapahtuma, jossa koko Kalotin parhaat Wa- ainutlaatuisessa tapahtumassa kuin tunnelmassakin. Liput myynnissä NYT tiketti.fi ja Hotelli Kultahipun vastaanotto. 7LODXVKLQQDW NHVWRWLO NN NN NN NN ½ ½ ½ 6XRPL ½ 2SLVNHOLMDW ½ NN NN 2SSLODLWRV 7LODXNVHW XONRPDLOOH 2WD \KWH\V WRLPLWXNVHHQ 7LODXNVHW KHOSRVWL P\|V QHWLVVl ZZZ LQDULODLQHQ IL WLODXNVHW WDL VRLWWDPDOOD /HKGHQ VDDMD -DNHOXRVRLWH 3RVWLQXPHUR MD WRLPLSDLNND 3XKHOLQ VlKN|SRVWL 0DNVDMD HOOHL ROH VDPD NXLQ OHKGHQ VDDMD 1LPL -DNHOXRVRLWH 3RVWLQXPHUR MD WRLPLSDLNND 3XKHOLQ VlKN|SRVWL 9DVWDDQRWWDMD PDNVDD SRVWLPDNVXQ ,1$5,/$,1(1 7XQQXV 9$67$86 /b+(7<6. BAKERYSTÄ UUNITUORETTA LEIPÄÄ AAMUSTA ILTAAN . UUDISTUNUT HEDELMÄJA VIHANNESTISKI . Lusmaniemen Maarit Paadar myöh. 29.Lapsi Ella Sarre, 30. Liisa Jomppanen, myöh Paadar, Lusmaniemen Iisakin vaimo, 11.Uula Jomppanen, 12.mies?, 13.mies?, 14.nainen?, 15.nainen?, 16.Niila Kitti eli Hannun-Niila, 17. K-KAUPAN TUOTTEET . Sarre, Musta Kaisan äiti, 32. Hetta Vuotsossa, 34. MYYMÄLÄGRILLI . Kaar- ret, 5.pappi?, 6. Länsman, 35.Brita Magga, 36. ?Petronella ei ollut paronitar, eikä hän taistellut missään vastarintaliikkeessä. Lehtitoimittaja hän ei näytä olleen, koska yhtään hänen kirjoittamaansa lehtiartikkelia ei ole löytynyt. Ranttila, Niilon vaimo (Elli-Katrin äiti), 24.mies?, 25.Ministeri Takki, 26.mies? Alarivi vasemmalta istumassa: 27.Valpu Aikio, 28.Kaisa Aikio (Valpun sisar). Kiss Fm:ltä Radio Novalta, hän lisää. Mäkinen vakuuttaa, että yleisöä on tulossa paikalle tuhatpäin ja Hotelli Kultahippu yhdessä YLM:n kanssa lupaa lunastaa yleisön toiveet niin Tilaa Asiakaspalvelu puh: 020 710 9050 1.1.2014 alkaen Ilmoitushinnat (?/pmm) ?Logistisesti loistava ratkaisu on järjestää massiivinen 90´s Super Party saman päivän iltana samalla alueella. Petronella ei halunnut muisteluissaan tunnustaa tosiasioita, vaikka eiväthän ne alenna hänen arvoaan Lapin kulttuuriperinnölle ja kullankaivajille, sanoo Pieterse Helsingin Sanomissa. Watercross siirtyi Kultahipun rantaan tercross-kelkkailijat ottavat mittaa toisistaan joella. Hotelli Kultahipun ranta tarjoaa hyvät näköalat joelle ja yleisöystävällisen paikan viettää mainio kesäpäivä. ?Hotelli Kultahippu yhdessä Ylä-Lapin Moottorikelkkaili- joiden kanssa tarjoaa järjestelyt, jotka eivät jätä ketään kylmäksi. On tapahtumaa, on ruokaa, on juomaa ja luonnollisesti Hotelli Kultahipun täydet palvelut siinä ihan vieressä, vakuuttaa hankekoordinaattori Ismo Mäkinen. Toimitus on avoinna ma?pe klo 9?16.30 Päätoimittaja: Jaakko Peltomaa 020 710 9052 Myynti: Tilaukset, laskutus: 020 710 9055, 040-745 2965 020 710 9051 Juttuvinkit: 020 710 9052, 020 710 9054 Käyntiosoite: Postiosoite: Sähköposti: Piiskuntie 1, 99800 Ivalo PL 61, 99801 Ivalo inarilainen@inarilainen.fi Etusivu Takasivu Tekstissä Yhdistykset Laskutuslisä Ilmestymispäivä: Ilmaisjakelu: ilman alv 1,20 1,00 0,95 0,85 1,50 24% alv 1,49 1,24 1,18 1,05 1,86 keskiviikko Inarin ja Utsjoen kuntien alueella Tilaushinnat muualle Suomeen 1.10.13 alk. Kestotilaus 60 ? Määräaikainen vuosi 65 ?, 3 kk 23 ?, 6 kk 42 ? Opiskelijatilaus kuukausi 6,10 . LÄÄKEKAAPPI SUOMALAISET PIRKKA MAIDOT EDULLISEMMIN UUDISTAMME MYYMÄLÄÄMME LÄHIAIKOINA KIITOKSET PALAUTTEESTA! TUPLAPLUSSAT VÄHINTÄÄN 100 ? OSTOISTA 30.9. Anni Jomppanen, Kolmosen vaimo, 10. Anna-Mari Sarre, 40.Uula Kitti Pyhäjärveltä, 41.Paavali Valle Junnaksesta (Hans Mattuksen äidin isä). -Suomi?Hollanti-seuran aktivisti, eläkkeellä oleva tutkija Arnold Pieterse on selvittänyt Petronellan legendaa. Lusmaniemen Kaisa Paadar, nyk. Saijets (Nuoran Juhanin pojan Einon vaimo), 39. Mattus 7.mies?, 8.mies?, 9
Teatteri Pensas on vuonna 2002 perustettu ammattiteatteri, joka kiertää Suomea jo kahdettatoista kertaa. kertaa. Komea sää ja runsas kalasaalis täydensivät iloista tapahtumaa. Myös täytetyt ilmapallot liehuivat tunturimaisemassa. Perinteiset kalastusmallit kunniaan Aulis Nordberg, Utsjoen kunnan valtuuston puheenjohtaja juonsi Lohiriehan tuttuun tapaan. ?Vain kaksi kertaa olen päässyt osallistumaan itse kisaan. Pensaan tavoitteena on viedä teatteria sellaisiinkin paikkoihin, joissa sitä ei usein näe. Teatteriesitykset esitettiin sanan mukaisesti pajupensaassa. Pusikossa oli myös paljon pikkuisia vertaimeviä kavereita, mutta ne eivät näyttäneet yleisöä pahemmin haittaavan. Parivaljakko Piera Anti ja Arne Joks Karasjoelta oli ensimmäistä kertaa kisaamassa Lohiriehassa. Joukkuekilpailun voitti Kuhan Soutelen, johon kuuluivat Tapio ja Marjatta Määttä, Erkki Salmela ja Veli-Pekka Salmela 9,281 kilogramman kalasaaliilla. Onnelan törmällä sää helli kisayleisöä koko päivän. Hän kokee kuitenkin uistattelun mielekkäämmäksi. ?Kulkutuksessa jännitys on hetkellinen ja hetkessä ohi. Aulis Nordberg on sitä mieltä, että perinteiset kalastusmallit esimerkiksi kulkutus ja padot pitäisi säilyttää. 0400 532 174 www.porari.fi . Muuten olen koko ajan joella. Hänen tämän kesän suurin lohi painoi 22,5 kiloa. ?Väsytin kalaa 40 minuuttia ja kaksi kilometriä kehnossa säässä, räntäsateessa, karvalakki päässä. Pusikossa oli myös paljon pikkuisia vertaimeviä kavereita, mutta ne eivät näyttäneet yleisöä pahemmin haittaavan. Markkinatunnelmaa oli tullut luomaan muutama myyntikoju. Mukana on myös paikkakuntalaisia, jotka ovat myös osallistuneet joka ikiseen Lohiriehaan. Kauniille joen törmälle olisi sopinut enemmänkin yleisöä. Juho Poussu p. He saivat palkinnoksi Vetsikon veneen, jonka oli tehnyt paikallinen veneentekijä Eino Laiti. Kolmanneksi kisassa tulivat Aalto Kjell Utsjoelta ja Mika Purola Helsingistä 5,331 kilogramman kalalla. Osallistujat ovat ai- ka pitkälle vakiintunut porukka, kertoo Aulis Nordberg. Muuten Nordberg on viettänyt aktiivisesti aikaa joella koko kesän. ?Olen aloittanut viikkoa ennen juhannusta ja kolme päivää ovat olleet sellaiset, etten ole päässyt joelle. Hän on ollut myös mukana kulkuttamassa muiden luvissa. Joentörmälle olisi silti sopinut enemmänkin yleisöä. Vesikaivoporaukset . Moni poikkesi myös ohimenomatkalla syömään lohiherkkuja kisapaikalle. Tenon Lohikuninkaiksi kruunattiin Janne Hoffren ja Matti Röntynen. Voittajakaksikko valitsi palkinnokseen Tohatsun perämoottorin. Hoffrenin ja Röntysen kalasaaliin yhteispaino oli 6,494 kilogrammaa. Toiseksi uistelleiden utsjokisten Henna Riekkoniemen ja Merja Nillukan kala painoi 5,373 kilogrammaa. 20 Keskiviikkona 16.7.2014 Lohta nousi Lohiriehassa V iime viikon lauantaina juhlittiin Utsjoen Eränkävijöiden järjestämää, perinteistä Lohiriehaa Utsjoella. Niitä harrastetaan silti niin vähän, eikä niillä ole kalakantaan merkitystä. Nordbergin arvio on, että tenolaiset syövät 20 kiloa lohta mieheen vuodessa. Mies oli ollut kuusi kertaa palkintosijoillakin. Lohiriehan voittajat saivat perinteisesti valita pääpalkinnoksi joko Tenon veneen tai perämoottorin. Talvella lohiharrastajat sitovat perhoja myyntiin. Kisaamaan lähti yli 70 venettä. Aulis Nordberg on päässyt kaksi kertaa osallistumaan Lohiriehaan. Hänellä on se käsitys, että lohta saadaan huonosti kaupattua myyntitarkoitukseen. Maalämpökaivoporaukset . Myös hän kalastaa talven kalat varastoon. ?Joulukalakin pitää olla sen 7-8 kiloa. Inga-Briitta Magga Teatteriesitykset esitettiin pajupensaassa. Eräkontion perhot ovat itsesidottuja. Lohiriehaa vietettiin jo 34. ?Ottaisin veneen palkinnoksi, jos voittaisin, haaveilee Anti. Miehet viettävät muutenkin kesän onkien. a voittajalle on . Hän on toiminut miltei aina kilpailun juontajana.. Olen ollut juontamassa kisaa 25 kertaa. ?Tapasin juuri miehen, joka oli osallistunut joka ikiseen 34. Lohiriehan kilpailuun. Onnelan jokitörmälle oli kokoontunut paikallisia, naapurimaan kansalaisia joen takaa sekä satunnaisia matkailijoita. Porakaivojen pesut / puhdistukset Teatteria pusikossa ja lohen heittoa Kilpailupaikalla ohjelmassa oli myös teatteriesitys sekä lapsille että aikuisille. Pääpalkintoin moottori. ää yt pö to in lk Yleisö ihaili pa joko Vetsikon vene tai perä n valinnan mukaa Lohiriehan uutena kenttälajina oli lohen pituusheitto. Lasten sarjassa heitettiin yli 11 metriä. Eräkontio oli myymässä paikan päällä kalastustarvikkeita. Perhot olivat Lohiriehan ostetuin tuote. Perinteiset kalastusmallit ovat vähän väliä lopetusuhan alla. ?Ne ovat perinteistä, katoavaa kulttuuria