Inarilainen 16.03.2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

016 6755 700 K-PLUSSA-KORTILLA 1 Matti Ropponen on myynyt kalaa Ivalon torilla jo pitkään. Kalakauppiaan ura alkoi isosta saaliista, jota Ropponen joutui myymään Rovaniemeä myöten. vsk. klo 15 mennessä. inarilainen@inarilainen.fi P. sekä 2. nro 11 PaPaNassa PE 18.3.- LA 19.3. 22 Visions Of Lapland À la cartea ma?la klo 11?21, su klo 11?18 Ravintola auki ma?to klo 22.00 asti, su klo 21.00 Yläkerta avoinna pe?la klo 21?03 Night Club Hipun Kellari pe?la klo 23?04 Tarkempi artistilista FB-sivulla!! Lippu: 10 ? Viikon tarjous 14,90 ? Lohta sienikastikkeessa, perunamuusi Tarjous voimassa 22.3.asti Lounas arkipäivisin klo 11?15, lounaslista nähtävissä Hipun FB-sivuilla Tulossa: 26.3. Taiga, 19.3. Jarkko Honkanen plays Badding Tulossa: 25.3. 0400-423525 Ivalontie 16 | 99800 IVALO | 040 48 55 181 INARIN JA UTSJOEN PAIKALLISLEHTI keskiviikko 16.3.2016 20. 040 765 1605 P. JUKKA POIKA 2.4. Hipun pilkki & Turnus Band IVALO PALVELEMME ma?la 8?21 su 12?18 Tarjoukset voimassa to?su 17.?20.3.2016 K-PLUSSA-KORTILLA Atria perhetilan broilerin ohut fileeleikkeet 480600g 4 99 (?28 %) ilman K-Plussa-korttia 6,99 a! lo Tervetu Pirkka Orri mandariinit 1 99 kg PaPaNa Inarin napana Inarintie 47, Inari P. pääsiäispäivänä maanantaina 28.3. Keskiviikon 30.3. OLAVI UUSIVIRTA+ Ihana leijona 1.4. MERKKIKORJAAMO Lintumaantie 9 Huollot ja korjaukset kaikkiin automerkkeihin Puh. 020 710 9050 Piiskuntie 1, Ivalo Avoinna ma-pe 9-16.30. Lue myös vinkit kevätpilkkikauden ottipaikoista. Lue lisää sivuilta 8-9. Läänintaiteilija haluaa saamelaiskulttuuria maailmalle Tuore läänintaitelija Anne Kirste Aikio haastattelussa. Lue lisää sivulta 5. www.papanabar.fi Arla perinteiset jogurtit 150g (?35 %) Alk. klo 22.00 Auki kello 03.00 asti!! Irtonumero 2 ? 00 4 prk ilman K-Plussa-korttia 0,39 prk TAX FREE Vaasan tosi rukiinen 175g 0 59 TAKSI IVALO Puh. 0100 87 888 www.ivalontaksit.fi Inarilainen ilmestyy keskiviikkoisin, ja ilmoitusaineisto tulee olla toimituksessa maanantaisin klo 15 mennessä. Pääsiäisenä toimitus suljettu pitkäperjantaina 25.3. LAINEEN KASPERI 18.3. lehteen tuleva aineisto tarvitaan siis jo torstaina 24.3. Pilkkien etkot & Turnus Band 26.3
Remes paistattelee toistaiseksi Suomen Kirjakauppaliiton ostetuimpien kotimaisten kaunokirjojen sijalla kaksi, kun ykkössijaa pitää Laura Lindstedtin Finlandia-palkittu Oneiron. Suosiossa ovat myös Enni Mustosen Emännöitsijä ja Anneli Kivelän Katajamäki kahden vaiheilla. Ajoa on luvassa yli tuhat kilometriä. mukana supertähti Jason Byrne Stand-up Kelekka -kiertue tulee taas kiertämään Lappia pääsiäisviikolla 21.?27. 2 Keskiviikkona 16.3.2016 Pääsiäisenä nautitaan yhdessä hyvästä ruoasta. OSUUSKAUPPASI TARKOITUS ON TUOTTAA PALVELUJA JA HYÖTYJÄ OMISTAJILLEEN. 098 kg Rainbow Verigreippi USA 189 kg Mandariini Nadorcott Marokko 7 95 899 249 kg Rönkä Aito Lapin poronkäristys Pakaste, 400 g, (19,88/kg) Farmer?s Lampaan luuton paisti Pakaste, n. Kyseessä on järjestyksessään neljäs vastaava kiertue. Koomikot ajavat moottorikelkoilla keikkapaikalta toiselle. 1,09 + pantti 0,40) 159 Suomi Ruukkunarsissi 12 cm Ivalo, Petsamontie 2 ma?su 8?21 Kunta vuokraa Nanguniemen ?Karjalan satakieli? sataman Metsähallitukselta saapuu jälleen Inarin kunnanhallitus on päättänyt vuokrata Nanguniemen sataman Metsähallitukselta 200 euron vuosimaksulla. Hän konsertoi ainakin viidesti. Kuusi keikkaa järjes- tetään Levillä, Ylläksellä, Saariselällä, Sodankylässä ja Rovaniemellä. Byrnen mukana tuleva kuvaaja tallentaa koko yli tuhannen ajokilometrin matkan brittimediaa varten. Koomikoita ovat opastamassa safariyrittäjä JP Mikkola ja promoottori Jari Näsman Rovaniemeltä. TS. Sofi Oksasen Normaa lainataan ja varataan paljon. Suositummuusjärjestystä kirjastosta ei saa. Jo Nesbön Verta lumella -teokset ovat syrjäyttäneet Ilkka Remeksen Jäätyvä helvet- ti -uutuuden suosituimmuusjärjestyksessä, kirjastosta kerrotaan. Karjalan satakieleksikin kutsuttu sopraano esiintyy Laanilan Savottakahvilassa, Koppelon Kylätalossa ja Ivalon kirkossa pääsiäisviikolla. ?Marina on vieraillut Inarin kunnan alueella viime vuosina niin monta kertaa, että ihmiset ovat alkaneet kysellä, kuka tämä satakieli oikeataan on?, juontajana konserteissa toimiva ja konserteista vastaava tuottaja Kullervo Rauhala kertoo tiedotteessa. Zharkevich on syntynyt Kazakstanissa valkovenäläis- ten vanhempien tyttäreksi. Hän on opiskelut laulua Petroskoin konservatoriossa ooppera- ja konserttilaulaaksi. Inarin kunta on hakenut aluehallintovirastolta ympäristölupaa Veskoniemen satamalle vuonna 2008. Lupa 100 venepaikan satamalle myönnettiin heinäkuussa 2014. Veskoniemessä on tällä hetkellä 69 laituripaikkaa. Jaakko Peltomaa Inarissa luetaan suomalaista Suomalaisten kirjailijoiden teokset näyttävät olevan suosiossa Inarin kirjastossa. Inarin kirjaston suosituimpia kirjoja ovat tällä hetkellä esimerkiksi Tommi Kinnusen Lopotti, David Lagergrantzin Se mikä ei tapa ja Minna Lindgrenin Ehtoolehdon tuho. Mukana on esimerkiksi uusia sovituksia Välimeren alueen tutuista laulelmista ja kauneimmista musikaali- ja elokuvasävelmistä. Inarissa ei ole jalkapalloilijoita, arvellaan syyksi. Kirjakauppaliiton laskelmien mukaan toiseksi suosituin kotimainen tietokirja Tuomas Nyholmin Jarkko Ruu- tu ei sekään ole Inarissa erityisen suosittu. Inarissa suosituimpia tietokirjoja sen sijaan ovat Veikko Erkkilän Jätetyt kodit, tuhotut sillat: Lapin sodan monta historiaa, Anna Kortelaisen Avojaloin, Onerva Hintikan Pako Lapin sodasta, Kirjakauppaliitonkin top 20:een päässeet Sixten Korkmanin Väärää talouspolitiikkaa ja Matti Alahuhdan Johtajuus sekä kansainväliseksi hitiksi noussut Marie Kondon KonMari: siivouksen elämän mullistava taika. TS Karjalan Valtiollisen Musiikkiteatterin sopraanosolisti Marina Zharkevich saapuu jälleen Inarin kuntaan. maaliskuuta. Tämän vuoden tähtiä ovat kokeneet koomikot Jaakko ?Jaska? Saariluoma, Mika Eirtovaara, Tommi Mujunen, Jussi Simola sekä irlantilainen ?stand-upin supertähti. 2 kg, Uusi-Seelanti Kotimaista Edam -juusto 325 g (7,66/kg) Suomalainen 5 99 kg Snellman Maatiaispossun uunifilee maustettu n. Jason Byrne. Laiturirakenteet kunta ostaa 1500 eurolla. Nanguniemen satamasta irtisanottujen laituripaikkojen haltijat ovat olleet kuntaan yhteydessä ja ilmaisseet huolensa sataman lakkauttamisesta. Tämän jälkeen Inarin kunnan edustajat lähtivät neuvottelemaan Metsähallituksen luontopalveluiden edustajien kanssa mahdollisuudesta jatkaa Nanguniemen satamatoimintaa siihen asti, kunnes kunta on rakentanut korvaavat laituripaikat Veskoniemen ja Inarin satamiin. Nanguniemen satamassa on 60 laituripaikkaa. 1,3 kg 189 Fazer Juuresleivät 300 g (6,3/kg) 092 Valio Profeel Proteiinirahkat 150?175 g (5,26?6,13/kg) 089 Kinder Surprise tai Kinder Disney Princess Suklaamuna 20 g (44,50/kg) 149 Rainbow Vitamiinivedet Trooppinen ZN + E tai Omena MG + C, 1,5 l (0,73/l) (sis. Oneiron on myös Inarissa jatkuvasti lainassa ja varauksessa, kirjastosta kerrotaan. Kirjakauppaliiton mukaan suosituimmat tietokirjat ovat Jari Litmasen Litmanen 10, mutta Inarin kirjastosta teosta ei ole juuri lainattu. Viimeisen 20 vuoden aikana hän on tehnyt noin 50 isoa roolia oopperoissa, opereteissa, musikaaleissa ja musiikkinäytelmissä. Tällä kertaa Zharkevich esittää muun muassa aiempaa kevyempää ohjelmistoa. Kirjastosta kerrotaan, että Mustosen kirjat ovat aina lainassa, kuten myös Katajamäkisarja. Pianolla säestää Musiikkiteatterin pianisti Maria Zaicheva, ja konsertit juontaa Kullervo Rauhala. TS Marina Zharkevich esiintyy eri puolilla Inarin kuntaa pääsiäisviikolla. Stand-up Kelekka tulee taas
Ainakin osa kopterilennoista liittyy Utin jääkärirykmentin järjestämään talviharjoitukseen. Cold Blade 2016 -harjoitukseen osallistuu Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen henkilöstön ja kaluston lisäksi myös saksalaisia sotilaita ja he- ja itkee valtiollisen tv-kanavan paikallisuutisissa. Isät, miehet, veljet, pojat ovat poissa useita kuukausia kerrallaan. Luvista 497 myönnettiin poronhoitoalueen ulkopuolelle. Poikkeuslupia suunnattiin ilveksistä kertyneiden havaintojen ja Luonnonvarakeskuksen pentuemääräarvion perusteella ilvestiheimmille alueille sekä alueille, joilla kanta on voimakkaasti runsastunut. Lupia painotettiin esimerkiksi Kainuun metsäpeura-alueelle. yhteensä 486 yksilöä. Poronhoitoalueella ilveksiä saatiin saaliiksi kannanhoidollisilla luvilla 11 kappaletta. Ja heti 13 päivänä sitä vastaan hyökätään. Mies oli ehtinyt soittaa työkavereilleen ja ehti sanoa, että ?olen merirosvojen kynsissä, he vaativat rahaa?. Sitten puhelu katkesi. Bourbon Liberty 251 ?alus kuljettaa öljy- ja kaasualan tuotteita. Ranskalaisyhtiö, jonka alus Bourbon Liberty on, on joutunut aiemminkin merirosvojen hyökkäysten kohteeksi. Murmanskilaisuutisissa yhtiön edustaja vakuuttaa, että asiaa hoidetaan, ja että ?meillä on kokemusta vastaavanlaisista tapauksista?. Kuulostaa seikkai- Kuva: Anne Mäkinen Murmanskilainen merimies on joutunut nigerialaisten merirosvojen panttivangiksi, kertovat uutiset. Hän oli ollut merimiehenä jo useita vuosia, mutta tällä aluksella hän oli ensimmäistä kertaa. Mutta niin on tosiaan. Puheenjohtajana jatkaa yhdistyksen perustajajäsen Nea Porsanger-Rintala Jyväskylästä. Yhteensä 40 henkeä Viron, Puolan ja Yhdysval- tojen armeijoista osallistuu harjoitukseen. Merimiehen äiti suree Inarissa ja Utsjoella ei kaadettu ilveksiä Inarin ja Utsjoen alueella ei ole vuosien 2014?2015 aikana kaadettu ilveksiä. Kaapattua merimiestä kuvataan iloiseksi ja elämänmyönteiseksi. Tai ainakaan uutisiin asti asiasta ei tiedotettu. Erityisesti pentuehavainnot ovat kannan arvioinnin kannalta tärkeitä. Lisäksi Ruotsi ja Saksa ovat lähettäneet harjoitukseen tarkkailijoita. Harjoituksessa pyritään parantamaan eurooppalaisten helikopterimiehistöjen yhteistyöky- lusadulta tai jännityselokuvalta. Miehen sosiaalisessa mediassa olevaa profiilia kuvataan. Ilvesten määrä on kasvanut voimakkaasti viimeisten kymmenen vuoden aikana. Kannansäätelyllä pyritään pitämään ilveskanta vakaana, säilyttämään eläinten ihmisarkuus ja vähentämään ilveksen aiheuttamia vahinkoja, Suomen riistakeskus kertoo Tuija Sorjanen Saksalaiset sotilaskopterit lentävät Ivalon taivaalla Ivalon kirkonkylän lähistöllä on maaliskuun alkupuoliskon aikana pörrännyt helikoptereita tavallista tiiviimmin. Kanta-arvion perustana ovat petoyhdyshenkilöiden Tassu-järjestelmään kirjaamat suurpetohavainnot. Kainuun metsäpeura-alueiden pohjoispuolella sijaitsevalla poronhoitoalueella ilvesten aiheuttamat porovahingot ovat olleet voimakkaassa kasvussa. likoptereita. Suomalaiset osallistuvat harjoitukseen kuudella NH90-kopterilla ja noin 180 sotilaan osastolla. Keskiviikkona 16.3.2016 3 Kolumni Murmanskilainen merirosvojen kynsissä teli aluksessa kapteenin vahtiapulaisena. Yhdistys aikoo jat- kaa tapaamiskahviloiden pitoa sekä Tampereella että Jyväskylässä. Lupia ovat hakeneet Kaldoaivin, Paistunturin ja Hammastunturin paliskunnat. Hänen kerrotaan osaavan loistavasti englantia. Utsjoella on ollut ajanjakson aikana muutama lupa, mutta niillä ei ole saatu saalista. Myös tähän harjoitukseen osallistuu ulkomaalaisia tahoja. Inarissa on ajanjakson aikana ollut yhteensä neljä vahinkoperusteista poikkeuslupaa lvekselle. Vuoden 2015 lopussa yhdistyksellä oli yli 80 jäsentä. Samalla harjoitellaan talvija vuoristo-oloissa lentämistä. Osa lennoista tehdään pimeänäkölaitteiden avulla. Hän hymyilee äidin näyttämissä valokuvissa. Maailma on pieni ja se pienenee aina vaan. Globaalit ilmiöt koskettavat meitä myös kaukana pohjoisessa. Sari Pöyhönen Kirjoittaja on asunut Murmanskissa ytli viisi vuotta. Sisä-Suomen saamelaisyhdistyksellä on yli 80 jäsentä Metsästys ehkäisee vahinkoja Luonnonvarakeskus antaa uuden arvion Suomen ilveskannasta keväällä. Tapaamiskahviloiden tarkoitus on toimia kohtaamispaikkana Sisä-Suomen saamelaisille ja saamelaistaustaisille perheille. Yhdistyksen keskeisin tarkoitus on edistää saamelaisten asemaa kotiseutualueen ulkopuolella, erityisesti Sisä-Suomessa. lähestymisiä ja laskeutumisia. Ne saattavat käyttää valoja ja soihtuja, jotka näkyvät kirkkaina hohtoina. lu- ja taistelutehtäviä sekä selviytymistaitoja pitkien siirtymämatkojen Lapissa. Nämä joukot liikkuvat harjoituksen aikana pääosin suksin ja moottorikelkoin. Muut hallituksen jäsenet ovat varapuheenjohtaja Virpi Kulmala Tampereelta, sihteeri Maarit Vuolab Tampereelta, varajäsen ja rahastonhoitaja Aile Waselius Jyväskylästä ja uusi varajäsen Maria Mäkinen Jyväskylästä. Kolmas kokonainen toimin- tavuosi onnistui hyvin, yhdistys kertoo tiedotteessaan. Pyynnin lisääminen Kainuun alueella voi pienentää ilveskantaa ja vähentää näin myös poronhoitoalueelle vaeltavien ilvesten määrää sekä sitä kautta poronhoitoalueella aiheutuvia porovahinkoja, Suomen Riistakeskus kertoo tiedotteessaan. Tilanne siis jatkuu ja asiaa seurataan edelleen. Median mukaan murmanskilaismies työsken- kyä. Koptereilla tehdään myös Sisä-Suomen saamelaisyhdistyksen uusi hallitus: Takana vasemmalta oikealle Maria Mäkinen, Aile Waselius ja Maarit Vuolab, edessä Virpi Kulmala ja Nea Porsanger-Rintala. Sisä-Suomen saamelaisyhdistys Bárbmu ry aloittaa neljännen toimintavuotensa. Poikkeuslupia jäi käyttämättä koko maassa 22 kappaletta. Luvansaajia suositeltiin kohdistamaan metsästys ensisijaisesti yksilöihin, jotka liikkuvat lähellä asutusta tai muuten aiheuttavat ongelmia. Bárbmun omissa ja yhteistyökumppanien kanssa järjestetyissä tapahtumissa ja tapaamisissa vieraili vuoden 2015 aikan yhteensä yli 500 kävijää. Muiden maiden joukkojen tavoitteena taas on harjoitella arktisissa oloissa toimimista. OP Erikoisjoukkojen harjoitus samalla Helikopteriharjoituksen lisäksi käynnissä on myös Northern Griffin 2016 -harjoitus, jossa varusmiehet ja palkattu henkilökunta harjoittelevat tieduste-. Äidit, tyttäret, sisaret ja läheiset voivat vain arvailla, mitä kaikkea merillä tuleekaan vastaan. Jäämerellä ja Koillisväylällä ei tiettävästi seilaa merirosvoja, mutta maailman merillä niitä riittää. Yhdistys oli mukana myös Turun kirjamessuilla. Vuoden 2016 tavoitteekseen yhdistys kertoo toimintansa vakiinnuttamisen ja laajentamisen. Saksalaisilla on lapissa kaksi CH-53GA-kopteria ja 65 sotilaan joukko. Poronhoitoalueen ilvessaaliit pyydettiin Oulun ja Kainuun puoleisella poronhoitoalueella. Tuoreimman kanta-arvion perusteella Suomessa on 2700?2795 yli vuoden vanhaa ilvestä. Suomen riistakeskus myönsi poikkeusluvan yhteensä 508 ilveksen metsästämiseen. Hänet kaapattiin helmikuun lopussa yhdessä muun Bourbon Liberty 251 ?aluksen miehistön kanssa, kun merirosvot hyökkäsivät aluksen kimppuun Guineanlahdella Afrikassa. Miehistön muut kymmenen jäsentä pääsivät sittemmin karkuun ja vapauteen, mutta kaksi jäi vangiksi: juurikin meidän murmanskilaisemme ja toinen, nigerialainen merimies. Rosvot eivät olleet ilmoittaneet helmikuun viimeiseen viikonloppuun mennessä, paljonko he vaativat lunnaita. Lappiinporonhoitoalueelle ei myönnetty kannanhoidollisia lupia, koska niitä myönnetään vain todettujen pentuhavaintojen perus- teella vahvan ilveskannan alueelle, kertoo Suomen Riistakeskus Lapin riistasuunnittelija Urpo Kainulainen. Lapissa poronhoitoalueen ulkopuolelle myönnettiin neljä kannanhoidollista lupaa Keminmaan ja Tornion alueelle. Kaikki luvat tulivat käytetyiksi. Vajaat kolme tuhatta ilvestä Edellisellä pyyntikaudella saalis oli 477 ilvestä. Tietoa ei ole, miten hänen käy. Murmanskilaisuutiset julkaisevat kaapatun miehen nimen ja valokuvia, ja miehen äidin kyyneleet sykähdyttävät televisiossa. Ilveshavainnot voi ilmoittaa suurpetoyhdyshenkilöille. Ilves on Suomen runsaslukuisin suurpeto. Kovapanosammuntoja tehdään Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen ampuma-alueilla. Myös Venäjän edustusto Nigeriassa on yhteydessä laivayhtiöön ja maan virkamiehiin. Kotona miestä odottaa vaimo ja viisivuotias lapsi. Ehkä profiiliin kirjoitetut viestit auttavat läheisiä ja tukevat epävarmuudessa: ?Pärjää siellä, veliseni?, ?Älä anna periksi?, ?Koko Murmansk on puolellasi?. Tuntuu oudolta, että kaukana pohjoisessa, Suomen ja Lapin naapurissa rajan takana joku itkee merirosvojen kynsiin joutuneen kaapatun poikansa vuoksi. Lisäksi joukot harjoittelevat etsintä- ja pelastustehtäviä. Harjoituksen tukikohta on Ivalon lentokentällä. Harjoituksen aikana helikopterit lentävät kaikkina vuorokaudenaikoina ympäri Lappia. Murmansk on satamakaupunki ja Murmanskissa asuu paljon merimiehiä. Monet murmanskilaisista merimiehistä ja kalastajista työskentelevät ulkomaalaisissa laivayhtiöissä. He purjehtivat aluksilla maailman kaikissa kolkissa. Suomen puolustusvoimien tavoitteena on parantaa yhteistyökykyä muiden maiden joukkojen kanssa. Paliskunnat ovat hakeneet vahinkoperustaisia lupia ilvesten aiheuttamien merkittävien porovahinkojen vuoksi. Hammastunturin paliskunnan vahinkoperusteinen 21 vuorokauden poikkeuslupa ajalle 19.02?10.03.2016 umpeutui myös ilman saalista. Ilvesten aiheuttamat porovahingot ovat olleet poronhoitoalueella voimakkaassa kasvussa, Suomen Riistakeskus kertoo. Suomen Riistakeskus kertoo, että ilveksiä saatiin koko maassa saaliiksi 1.10.?29.2
Kai nämä ongelmat johtuvat siitä, että on rakennettu liian kiireellä, eikä valvonta ole pelannut. ?Ja Inarin kuten koko maan ongelma tuntuu olevan se, että ei ole ylläpitoseurantaa. En tiedä aikapommista, mutta haasteellinen tilannehan tämä on. ?Jos kunnan kiinteistöistä puhutaan, niin esimerkiksi Ivalon urheilutalo on peruskorjauksen tarpeessa. Ja terveyskeskuskin on vanha. Se ei ole sisäilman puolesta hyvä paikka oppilaille eikä opettajille. Ei ole ajateltu, että 40-vuotiaan koulun kuntoa pitäisi seurata ja tutkia samalla sitä kuinka monta vuotta tuollainen rakennus vielä palvelee ilman remonttia. Lisäksi on puhuttu sellaisesta Saariselän koulusta, jossa olisivat vain ykkös- ja kakkosluokkalaiset ja tällainen koulu olisi päiväkodin välittömässä yhteydessä. Lisäksi alue edellyttäisi päivittäistä huolenpitoa. Jos esitti julkisesti pohdintaa, että onko kouluremontti sittenkään tarpeen, niin siitä seurasi aika voimakasta kritiikkiä. Miten yhtenäiskoulu sitten onnistuisi? ?Sehän olisikin sanansa mukaisesti yhtenäiskoulu, jossa olisivat oppilaat ykkösluokasta yhdeksänteen luokkaan. Ivalossa saa olla aika iso tulva, että vesi nousee ala-asteen pihalle. Jos ajattelee kielitarjontaakin, niin onhan se laajaa. Ei hänelle korvata mitään, vaikka koulusta tulisi elinikäinen sairaus. Se olisi katkaissut lapsilta tietyn tärkeän kehitysvaiheen, kun vielä leikki-ikäiset lapset olisivat olleet murrosikäisten yläastelaisten joukossa. ?Jos Ivaloon rakennettaisiin uusi yhtenäiskoulu, siellä voitaisiin rakenteellisilla ratkaisuilla vaikuttaa siihen, että ala-asteikäisille olisi rauhallista leikkitilaa pihalla. Ala-asteellahan on riittävän iso tontti ja se on suhteellisen rauhallinen paikka. Tiedoksi viedään myös sellaiset aloitteet, jotka eivät kuulu valtuuston toi- mivaltaan. Inarin kunnanhallitus toteaa, että muun muassa kokoomusvaltuutettujen 26.3.2015 allekirjoittama aloite lämpölaitosten raaka-aineen hankkimisesta on vielä käsittelemättä. Tämä johtuu siitä, että Inergia-konsernilta ei ole saatu pyydettyä selvitystä, mihin toimenpiteisiin se pitää tarpeellisena aloitteen johdosta ryhtyä. Kaksi muuta kesken olevaa aloitetta ovat aloite arktiseen osaamisen ja koulutuksen kehittämisestä sekä aloite hiilineutraalista kunnasta. JP Inergian hallitus menee uusiksi Inergia Oy:n hallituksen kokoonpano on vaihtumassa sataprosenttisesti. Inarin kunnanhallitus päätti keskustelujen jälkeen vaihtaa Inergian koko hallituksen, vaikka alkujaan oli määrä valita vain edesmenneen Ulla Kemppaisen tilalle uusi henkilö. Kunnanhallitus esittää Inergian yhtiökokoukselle, että hallitukseen valitaan Toini Sanila, Anne Tuovila, Leena Alenius, Kari Tammela, Marko Katajamaa, Arvi Kustula ja Ilkka Kuuva. Samalla yhtiökokoukselle esitetään, että uuden hallintomallin käyttöönotto siirretään osaksi kuntastrategiatyössä tehtävää koko kuntakonsernin organisaatio- ja omistajaohjausta. JP. Siellä on tehty mittauksia, mutta tulokset eivät ole ilmeisesti vielä selvillä. Kunnanhallitus päätti lähettää aloitteen Elinkeinot&kehitys Nordicalle ja Ivalossa toimiville liikuntajärjestöille mahdollisuuksien mukaan toteutettavaksi. Tekninen johtaja Arto Leppälä toteaa lausunnossaan, että Inarin kunnalla ei ole olemassa valmista avantouintiin sovel- tuvaa aluetta, jossa olisi lämpimät pukusuojat valmiina. Ja esimerkiksi Sirkan eli Levin koulukin on parhaillaan suljettu ja remontissa homevaurioiden vuoksi. Olen sitä mieltä, että lapsilla on oikeus käydä koulua terveissä tiloissa, niissä ei saa olla kosteutta eikä hometta. Lapsellahan ei ole sinänsä mitään oikeusturvaakaan, jos hän sairastuu homekoulussa. Toki sellainenkin tulva voi vielä tulla. Inarissa on ollut käytäntö, että kaikki edellisenä vuonna tehdyt aloitteet on viety valtuustolle tiedoksi. Aikoinaanhan, kun Ivalon ala-aste oli lapsia täynnä ja koululle ryhdyttiin suunnittelemaan laajennusta, puhuttiinkin hetken aikaa siitä, pitäisikö rakentaa toinen koulu Rajankankaalle. Avantouintipaikka edellyttäisi lämpimän pukusuojan hankkimista seisovan veden, kuten vaikkapa Saarineitamojärven ääreltä. Leppälä muistuttaa, että avantouintipaikka vaatii myös sähköliittymän, tien rakentamisen ja sen aukipitämisen, laiturirakenteet, rappuset ja turvavarusteet. Ja sanon suoraan, että olen pohtinut myös Ivalon lukion tilannetta, vaikka siellä takavuosina tehtiinkin hyvin laaja peruskorjaus. Meillä on hyvät opettajat ja laadukas tarjonta. Vanha kouluhan se on Inarin yhtenäiskoulukin, vaikka se on remontoitu. Jos pitäisi rakentaa koulu paikalle, johon vesi ei takuuvarmasti nouse, niin silloinhan se paikka olisi Rajankangas. Tänä talvena olen kuitenkin tullut niihin ajatuksiin, että kun meillä kaikki koulut ovat vanhoja ja kun jokaisessa tuntuu olevan jonkinlaisia ongelmia, olisi syytä keskustella kokonaan uuden koulun rakentamisesta. Ja kaikki Inarin kunnan koulut ovat vanhoja. Ja välituntiratkaisuillakin siihen voisi vaikuttaa. Rajankankaalla oli juuri sillä hetkellä kaiken lisäksi paljon lapsiperheitä. Entä mitä ajattelet Saariselän koulusta? ?Saariselän koulustakin on välillä puhuttu. Sitten ollaan tilanteessa, että se 40-vuotias koulu on yllättäen homeessa. Menettikö kukaan mitään siinä, että Törmäsen koulu oli vuoden tyhjillään? ?Ei kai siinä sinänsä mitään menetetty. Sen remontista on tosin ennenaikaista puhua ennen kuin sote-uudistus tulee voimaan ja nähdään miten terveyskeskuksen omistus tulee muuttumaan. ?Ivalon yläaste minua askarruttaa kovasti. Ehkä siellä tulisi olemaan jopa lukio, mutta sitähän ei vielä tiedetä kenen hallussa toisen asteen oppilaitokset tulevat Suomessa olemaan. ?En minäkään innostunut siitä ajatuksesta siirtää viitoset ja kuutoset yläastelaisten sekaan. Se harmitti minua välillä, että aihe oli aika arka. Se on vanha ja tasakattoinen rakennus, jossa ei ole koskaan tehty isompaa remonttia. Se koulu olisi sitten ala- ja yläastelaisten yhtenäiskoulu. Takavuosina vanhemmat vastustivat ajatusta tuoda viitos- ja kuutosluokkalaiset yläasteelle. Ne ovat tilapäisratkaisu ja niissäkin on sitä paitsi tasakatto. Missä kunnossa Inarin kunnan koululaitos muuten on? ?Jos rakennukset suljetaan keskustelun ulkopuolelle, niin muuten meillä on laadukas koululaitos. Itseasiassa, jos kunnanhallitus ei olisi tällaista päätöstä tehnyt ja alkanut tilaselvitystä tekemään, olisin tehnyt nyt tulevassa valtuustossa valtuustoaloitteen, joka olisi koskenut Ivalon koulujärjestelyjä. ?Jos kaikki Ivalon koulut olisivat hyvässä kunnossa, olisin suonut, että Törmäsen koulu korjataan. En tiedä mihin käyttöön Törmäsen koulu lopulta tulee ja mitä sille tapahtuu. Sehän olisi aina parasta, että kyläläiset voisivat hyödyntää kyläänsä jäävän koulukiinteistön tiloja. Ovatko Ivalon alueen koulut aikapommi? ?Ivalon alueen kaikki koulut ovat vanhoja. Se on esimerkki Suomen valtion poikkeuksellisista asutustoimista toisen maailmansodan jälkeen. Kolttatilat jatkuvat noin 60 kilometriä pitkänä, harvana helminauhana Nitsijärven Suojanperältä Kirakkajärvelle saakka, eli Sevettijärvi on 60 kilomet- riä pitkä kylä. Maisema-alueinventoinnissa todetaan, että Sevettijärvi on ainoa, elävä kolttasaamelaiskulttuurin keskuspaikka Suomessa ja koko maailmassa. JP Valtuustoaloite odottaa selvitystä Inergialta Tällä viikolla kokoontuva Inarin valtuusto saa kunnanhallitukselta selvityksen viime vuonna jätetyistä valtuustoaloitteista. Teknisen toimen henkilöstöllä ei ole mahdollisuuksia avantouintipaikan ylläpitoon. Leppälä toteaa, että Ivalon Latu ry on aikaisemmin pitänyt talviuintipaikkaa Saarinei- tamojärvellä, mutta toiminnasta on luovuttu. Liikuntasihteeri Marke Rautiala ehdottaa, että erillisen hankkeen taloudellisen tuen avulla avantouintipaikan voisi mahdollisesti toteuttaa Saarineitamojärvelle. Hän muistuttaa, että Leader-hankkeella on hanketukimalli, joka kattaa kustannukset 15 000 euroon asti. Saariselän ongelma on kuitenkin se, että siellä porukka vaihtelee. Tiedän oppilaan, joka oirehtii nimenomaan lukion tiloissa, eikä esimerkiksi kotonaan. ?Sekin pitää muistaa, että kun Ivalon ala-asteelle saatiin viipaleparakit, niin eivät ne voi olla siinä ikuisesti. En muista nyt ulkoa Saariselän oppilastilastoja, että voisiko niiden varaan juuri nyt spekuloida koululla. Siinä ei nähty juuri mitään hyviä puolia. Hän kysyy lausunnossaan kunnanhallitukselle, olisiko mahdollista, että hankkeesta vastaisi esimerkiksi Elinkeinot&kehitys Nordica yhteistyössä Ivalon Ladun kanssa. Jaakko Peltomaa Kunnanhallitus: Sevetin kylä on valtakunnallinen maisema-alue Sevettijärven asutusmaisema kelpaa Inarin kunnanhallituksen mielestä valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Kunnanhallitus antoi lausunnon valtakunnallisesta maisema-alueiden päivitysinventoinnista Inarin osalta. Sevettijärven kylä on maantieteellisesti ja kulttuurihisto- riallisesti ainutlaatuinen koko Suomessa. Hyvä vaihtoehto voisi olla myös kokonaan kivestä tehty koulu. ?Minä ajattelen näitä koulukiinteistöasioita lapsen vanhemman näkökulmasta. Asukkaita tulee ja menee ja oppilasennusteetkin heittelevät. Mistähän johtuu, että Suomessa kohta kaikki koulut ovat homeessa? ?Ongelmia tosiaan tuntuu olevan siellä ja täällä. Voisi muutenkin olla järkevää, että yläastelaisilla ja ala-astelaisilla olisi eri aikaan välitunnit. Mihin yhtenäiskoulu kannattaisi rakentaa? ?Hyviä paikkoja on varmasti useitakin. 4 Keskiviikkona 16.3.2016 Viikon kysymys ? Onko oikein jättää Törmäsen koulu remontoimatta? Inarin kunnanhallitus on keskeyttänyt Törmäsen koulun peruskorjauksen suunnittelun. Näillä näkymin Törmäsen koulu siis tullaan lakkauttamaan. Ymmärrätkö kunnanhallituksen päätöksen, sivistyslautakunnan jäsen, kunnanvaltuutettu Aslak Pekkala? ?Kyllä minä ymmärrän, että kunnanhallitus päätti jättää Törmäsen koulun remontoimatta. Koulun työntekijän turva on parempi, jos todetaan, että hän saa työpaikaltaan ammattitaudin. ?Meidän perheessä on peruskoululaisia vielä kymmenen vuodenkin päästäkin ja minä teen kaikkeni, että he saavat käydä koulua kunnollisissa tiloissa sen yhdeksän vuoden ajan mitä peruskoulu kestää, ja siihen mahdollisesti vielä lukio päälle. Jaakko Peltomaa Inarin kunnalla ei ole resursseja avantouintipaikan toteuttamiseen, mutta paikan se voi tälle talviselle harrastukselle osoittaa Saarineitamojärveltä, jos joku taho lähtee avantouintipaikkaa rakentamaan. Tämä avantouintipaikka oli takavuosina Ivalojoella. Inarin kunta ei rakenna avantouintipaikkaa Ivaloon Inarin kunnanhallitus ilmoittaa kuntalaisaloitteen tehneelle Päivi Akujärvelle, että kunnalla ei ole mahdollisuutta toteuttaa avantouintipaikkaa Ivaloon. Kunnanhallitus ei kuitenkaan sulje pois sitä vaihtoehtoa, etteikö joku muu taho voisi rakentaa Ivaloon avantouintipaikan talviuimareille. Saamen kielien tarjonta on hyvällä pohjalla, ja vieraissa kielissä löytyy niin ranskaa kuin venäjääkin. Voisiko Ivaloon rakentaa uuden koulun vaikkapa hirrestä? ?Minusta pitää ennakkoluulottomasti pohtia myös hirsikoulun rakentamista. Kolmasluokkalaiset voisi sitten laittaa jo kuljetukseen Ivaloon
Hänestä laki antaa ?hyvät mahdollisuudet, joita ei pidä hukata?. Sanila-Aikion mukaan laista on kaiken kaikkiaan vaikea löytää mitään hyvää. Lakia vastustettiin viime viikolla myös Suomen luonnonsuojeluliiton organisoimassa mielenosoituksessa Helsingissä. Kansanedustaja Maijala pahoittelee Inarilaiselle sitä, että valmistelua ovat leimanneet eturistiriidat, epätietoisuus ja ?virheellinenkin tieto?. Julkisuudessa keskustelu on pelkistynyt pitkälti siihen, että luonnonsuojelu- ja retkeilyjärjestöt ovat kritisoineet valtion haluja tehdä kansallisomaisuudella rahaa esimerkiksi hakkaamalla metsää tai tonttikaupalla, mihin valtiovalta on vastannut, että mitään syytä tällaiseen pelkoon ei ole ja että maisema tai maankäyttötavat eivät muutu. Esimerkiksi Inarilaisen viime viikolla (9.3.) haastattelemat asiantuntijat muistuttavat, että varsinainen uhkakuva uuden Metsähallituslain kohdalla on metsien monikäytön mahdollinen vaarantuminen, jos eri intressejä ei oteta riittävästi huomioon päätöksenteossa. Halmeenpää sekä Nylund ja kristillisen Peter Östman esittävät myös vastalauseidensa muutosehdotuksissa luonnonsuojelun vahvistamista. Suurta huolta metsähallituslaissa ovat herättäneet muun muassa ajatus siitä, että metsätalouden yhtiöittäminen mahdollisesti avaisi tietä kansallisomaisuuden myymiselle. Lakitekstiä on tosin muotoiltu siten, että myynti vaatisi sekä eduskunnan suostumuksen että lakimuutoksen. Samoin virkistysmetsien siirto tuottovaateen alaisuuteen on herättänyt pelkoja siitä, että metsiä uhkaisivat jatkossa esimerkiksi raa?at hakkuut. Tulevaisuuden eduskunnat voivat päättää toisin kuin nykyinen. Kärnän ja Lohen mukaan lakiin jäi kaksi ongelmaa: johtamisjärjestelmää ei selkiytetty riittävästi ja Metstätalous Oy:n henkilöstölle olisi pitännyt an- taa oikeus ja velvollisuus pyrkiä sovittamaan yhteen eri maankäyttömuotoja. vastustava adressi, joka on kerännyt alkuviikkoon mennessä yli 127 000 nimeä. Verkossa on ?Suomen luonon yhtiöittämistä. Keskiviikkona 16.3.2016 5 Metsähallituslaki eduskunnan suuressa salissa tällä viikolla Eduskunnan on määrä ottaa esitys Metsähallituslaista ensimmäiseen käsittelyyn tänään keskiviikkona täysistunnossaan. Tällä tietoa laista äänestetään torstaina tai perjantaina. Maa- ja metsätalousvaliokunta julkisti mietintönsä metsähallituslaista viime torstaina. Valiokunta ei ollut asiasta yksimielinen ja mietintöön jätettiin neljä vastalausetta. Kansanedustajat kuitenkin uskovat, että ?tulevaisuuden Lapissa kyetään sovittamaan yhteen maankäyttöä?. Jos alueita halutaan siirtää taseesta toiseen, se vaatii eduskunnan päätöksen. Valtiovalta virkamiehistä hallituspuolueiden kansanedustajiin on kuitenkin vakuuttanut, että mikään ei muutu; laki pikemminkin takaa Metsähallituksen monopoliaseman säilymisen. Saamelaiskäräjät aikoo kansainvälisille foorumeille Mietinnössä lukee, että Metsähallituksen on otettava edelleen huomioon luonnon virkistyskäyön ja työllisyyden edistämisen vaatimukset sekä sovitettava hallinnassaan olevien luonnonvarojen hoito, käyttö ja suojelu yhteen saamelaisten kotiseutualueella siten, että saamelaisten kulttuurin harjoittamisen edellytykset turvataan, sekä poronhoitoalueella siten, että poronhoitolaissa säädetyt velvoitteet täytetään. Paljon puhuttua niin sanottua saamelaiskulttuurin ja -elinkeinojen heikentämiskieltoa ei kuitenkaan lakiin lisätty. Hänestä myös johtamisjärjestelmään julkisuudessa liitetyt ongelmat ovat ylimitoitettuja. Tässä sitä ei ole toteutettu. Pohjoismaisen Saamelaisneuvoston presidentti Áile Javo sanoo Ylelle, että ILO-perustelua ei voi ottaa edes vakavasti: ?Tuskin kukaan todellisuudessa uskoo, että Suomi lähitulevaisuudessa ratifioi ILO169sopimusta, Javo sanoo Ylen mukaan. Mietinnössä sanotaan, että saamelaisten oikeudet pysyvät ennallaan tai niiden voidaan katsoa jopa paranevan. Saamelaisten kotiseutualueeseen kokonaisuudessaan kuuluviin kuntiin eli Enontekiölle, Inariin ja Utsjoelle perustetaan neuvottelukunnat, joiden tehtävänä on käsitellä valtion maaja vesialueiden sekä niihin kuuluvien luonnonvarojen kestävää käyttöä ja hoitoa. Neuvottelukunnissa edus- tettuina olisivat Saamelaiskäräjät, kolttien kyläkokous sekä kunnat itse. Sanila-Aikion mielestä neuvottelukunnat ovat esimerkiksi informaation jakamisen kannalta hyviä, mutta ne eivät poista sitä saamelaisten osallistamiseen liittyvää perusongelmaa, että alkuperäiskansa on aina vähemmistönä. Sanila-Aikio kritisoi myös sitä, että kuntakohtaiset neuvottelukunnat perustetaan vain niihin kuntiin, jotka kuuluvat kokonaisuudessaan saamelaisten kotiseutualueeseen. ?Toisin sanoen Lapin paliskunta Sodankylässä jää vaille tätä kansanedustajien suuresti kehumaa mallia. Hän ei myöskään käsitä, miten lausuntojen antaminen parantaisi saamelaisten alkuperäiskansa-asemaa. Sanila-Aikion mukaan Saamelaiskäräjät selvittääkin nyt, miten asia voitaisiin viedä kansainvälisille foorumeille. Keskustan lappilainen kansanedustaja Eeva-Maria Maijala kannustaa saamelaisia ?tekemään omat esitykset, miten lain puitteissa edetään?. Alueiden siirtäminen suojelutaseeseenkaan ei olisi heidän mukaansa tarkoituksenmukaista. Aika näyttää, kuinka neuvottelukuntamalli toimii. Kulmuninkin mielestä johtamisjärjestelmän monimutkaisuus on esityksen heikko kohta. Keskustan Eeva-Maria Maijala on sitä mieltä, että neuvottelukuntatyyppinen ratkaisu on hyvä lähtökohta. Tästä on hyvillään myös keskustan Katri Kulmuni, jonka mukaan mietintö on myös huolellisesti valmisteltu ja ?sisältää useita hyviä kehitysehdotuksia?. Tuo metsätalousyhtiö on siis Metsähallitusken se osa, joka nyt lakia muutettaessa ollaan yhtiöittämässä, työnimeltään Metsätalous Oy. Vasemmistoliiton Markus Mustajärvi sanoo Inarilaiselle mielipiteenään, että perusongelmaan eli ?pakkoyhtiöittämiseen. Niillä ei ole tuottovaadetta, mutta niillä olisi mahdollista harjoittaa taloustoimintaa. Niin sanottu kolmas tase-erä on nostanut kysymyksiä omasta roolistaan ja tarpeellisuudestaan. YläLapista 40 000 hehtaaria virkistysmetsää on muuttumassa ainakin paperilla talousmetsäksi. Maijalasta laissa on hyvää se, että syskyllä annettu hallituksen esitys pysyi käytännössä ennallaan. Vastustus on äänekästä Metsähallituslain vastustus on noussut viime aikoina äänekkääksi. He myös puolustavat niin sanotun kolmannen taseen roolia järkevänä. Tässä kuvassa metsää Inarijärven länsipäädyssä Aviaispäältä kuvattuna. mielipiteet metsähallituslaista ovat jakautuneet kuten voi odottaakin niin, että opposition edustajat ovat olleet lakia vastaan ja hallituspuolueiden edustajat sen puolella. Keskustan lappilaiset kansanedustajat Mikko Kärnä ja Markus Lohi kirjoittivat heti mietinnön julkaisemisen jälkeen blogikirjoituksen, jossa he iloitsivat muun muassa siitä, että valiokunta on esittänyt lakiin lausumaa, jonka nojalla uuden metsätalousyhtiön kotipaikka on Rovaniemi. Sen sijaan valiokunta kirjasi mietintöönsä, että laajemmat saamelaisten kotiseutualueella tapahtuvaan suunnitteluun ja saamelaiskulttuurin heikentämiskieltoon liittyvät kysymykset tulee ratkaista ILO169-sopimuksen mahdollisen ratifioinnin yhteydessä. Saamelaiskäräjien puheenjohtajan Tiina Sanila-Aikion mielestä tämä ei vastaa Suomen linjaa alkuperäiskansa-asioissa. ?Kansainvälisillä foorumeillahan Suomi ajaa alkuperäiskansojen vaikuttamismahdollisuuksien lisäämistä ja alkuperäiskansojen huomioimista päätöksenteossa. Tähän mennessä Ylä-Lapin metsiin on mahtunut lukuisia elinkeinoja. Ylä-Lapissa lähes jokainen tavalla tai toisella elää metsästä. Myös Mustajärvi sanoo, että hallinto- ja johtamismalli on epäselvä. ?Jatkossa on ilmeinen uhka siihen, että osallistava suunnittelujärjestelmä kärsii. SDP:n Harry Wallin ja Tytti Tuppurainen sekä vasemmistoliiton Jari Myllykoski ehdottivat lain hylkäämistä ja uudelleenvalmistelua pitkälti siksi, että suunnitellut organisaation muutokset ovat epäonnistuneita ja perusteettomia. Vihreiden Hanna Halmeenpää sekä ruotsalaisen eduskuntaryhmän Mats Nylund ovat jättäneet vastalauseet koskien saamelaisten kulttuurin ja elinkeinojen heikentämiskiellon jättämistä pois laista. Jos ei yhtiöitetä, niin silloin ei tule ongelmia hankintasäännöstenkään kanssa. Mustajärvi ennustaa pysyvän epävarmuuden aikaa. Kolmanteen taseerään on siirtymässä 360 000 hehtaaria Ylä-Lapin luontaistalousalueita. ei tullut muutosta. ?Toistan vielä, että mitään EU-pakkoa ei ole, ei organisaatiomuodon eikä hankintasäännösten suhteen. Hän on huolissaan siitä, miten päätökset tulevaisuudessa vaikuttavat pohjoisten ihmisten arkipäivään, olivat saamelaisia tai ei. ?Kaikkien silmät ovat tällä hetkellä suuntautuneet arktisten alueiden resursseihin. Kansanedustajat: johtamismalli epäselvä Lappilaisten kansanedustajien Suurin osa Ylä-Lapin metsistä on valtion omistuksessa. Esimerkiksi lakiehdotuksen hylkäämistä esittävät SDP:n edustajat kirjoittavat maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintöön jättämässä vastalauseessaan, että käsillä olevassa lakiluonnoksessa yhtiön tehtävänmäärittely on lain perusteluissa suppea eikä tunnista Metsähallituksen toiminnalle leimallista monikäyttömetsätaloutta. Tuija Sorjanen
Su 20.3 klo 17 Päivätilaisuus, vieraina Jorma Lappalainen ja venäläiset. messu klo 11, Valjakka. Ilm. kuljetus Sevetti-Partakko-Kaamanen-suunnilta. klo 10 paaston aamupalvelus, klo 17 ehtoopalvelus Pe 18.3. pyhäkoululaiset mukana kappelin vihkiäisissä klo 11; 22.4., 29.4., 6.5., 13.5., 20.5., 27.5. KERHOT (salibandy)/PARTIOT: Utsjoki ajalla 1.2.-21.3. messu klo 14, Valjakka. 6:05 1 22.3. 20.2.2016 NUORTENILLAT: Karigasniemi: Tiistaisin klo 18-20 kappelilla Pitkäaikaisen seur: 22.3. Pastorin puh. 040 8252918. pääs.p. mennessä p: 040 844 6259. 21.3. klo 23.30 alkaen pääsiäisyön jumalanpalvelus Kuljetus pääsiäisyön jumalanpalvelukseen Nellimiin: Lauantai 26.3. klo 20.30 Sevettijärvi kirkon piha; 21.50 Inari Siwa, 22.30 Ivalo S-market, 23.15 Nellim, ort kirkko. Paluu jumalanpalveluksen jälkeen samaa reittiä. Kyllä Kyrön ja Avaskarin kannattajatkin olisi jotenkin pitänyt huomioida. klo 11-17. IVALONLAAKSON RAUHANYHDISTYS: Seurat: pe 18.3. Trifon Petsamolaisen kirkko: Pe 18.3. Kultaisen iän kerho maanantaisin klo 13 srk-kodilla. klo 14 mennessä khranvir. klo 17 ennenpyhitettyjen lahjain liturgia (ehtoolliselle tultaessa paasto klo 12 alkaen). Kirpputori avoinna Ma, Ti, To, Pe klo 11-16, Ke 1118. Kolminaisuuden ja p. Juhalle 1.4. InLike Oy mennessä. Palokuntanuorten leiri (7-18-v) järjestetään joko Utsjoella 4.-6.7. Angelintie 6089a, puh. klo 19. Ma 21.3. Keskiviikkoisin klo 13 Rukoustunti. ?Sydämen lauluja?-konsertti klo 19; Anu Hälvä, Jouni Somero. ja 12.5.. 6:00 1 23.3. To 17.3. klo 10 liturgia ja virpovitsojen siunaus (Palmusunnuntai). Tervetuloa tilaisuuksiin! SÁMI ÁLGOÁLBMOT RISTTALA? GUOVDDÁ. 6:24 18.3. 6:19 19.3. 045 6321546. Kokoontuminen klo 12 Palokankaan Reijolle ja Ainolle Nellimintie 705. klo 10 paaston aamupalvelus. 4.3.2016 Ivalo Rakkaudella kaivaten Saara Teija ja Tuomo Arto ja Riikka Toivo, Kaarlo, Paavo Kirsi-Marja ja Harry Jeremy, Janel, Jasmin Kaipaamaan jäivät myös sisko perheineen sekä muut sukulaiset ja ystävät Sydämessä soi laulu hiljainen ja sanaton. Metsä hiljaa huokailee: ystävä poissa on. Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan Inarin saamelaiskirkossa lauantaina 26.3.2016 kello 11.00, jonka jälkeen muistotilaisuus Inarin seurakuntatalolla. Rakas äiti, tytär ja sisko Satu Sinikka VALLE * 23.8.1967 Ivalo . Olet lämpimästi tervetullut! Esikoislestadiol. klo 12-15 Sairaalantie 5:ssä. Toisinaan menemme Kulmakivelle ja toisinaan Pelastuslaitokselle seur: To 17.3., 24.3. klo 12 ja 16; 1. pääs.p. Eetu Arvelin ja Eetu Kemppainen. Lauantaina Minna Canthin ja tasa-arvon päivä, nimipäivää viettävät Juuso, Josefiina, Joose, Jooseppi, Joosef, Jovsset ja Josát. Onnea mm. 20.3. T: Äänestäjä Rakkaamme Kalevi Väinö AHONEN * 21.5.1938 Viitasaari . Onnea mm. Ti 22.3. / klo 19 Ragnhild ja Arild Måsø luhtte / luona, Lák?johka, Deatnu Buresboahtin! Tervetuloa! www.laksjohka.blogspot.fi, www.tv7.fi, www.tv7plus.fi Hyvän mielen latukahvila Saariselän VPK-naiset laittavat pystyyn jälleen latukahvilan niin sanottuun neljänladunristeykseen 5-7.4.16 klo 11-15 säävarauksella. ?Olemme joutuneet miettiä uusia rahanhankintatapoja ja tämä on yksi tapa hankkia toiminnallemme rahaa, kertoo Saariselän VPK-naisosaston puheenjohtaja Leena Pihlajaranta. Latukahvilassa tarjoillaan poromakkaraa, nokipannukahvia, pullaa ja muuta makeaa. ?Paikalla on myös suksien testausta Saariselän Partioaitan toimesta. Latukahvilan tuotto menee Saariselän paloaseman mönkijän hankintaan. Kiirasto 24.3. Lappi-cup Sodankylä; 8.4. Kiirasto 24.3. messu klo 19, Lasse Nikkarikoski. Pyhä Messu klo 11 rukoushuoneella. Raamattupiiri torstaisin klo 18-19 rukoushuoneella seuraavasti: 14.4. Utsjoen seurakuntatalolla la 26.3. Ilmoittautumiset diakonille 10.3. asti Tarvittaessa yhteydenotot sij. Maanantaisin klo 16-17 salibandykerho 6 lk ylöspäin pojat ja tytöt 2 koululla. 040-7479628 tai anneli.pietarinen@ort.fi. IVALON HELLUNTAISEURAKUNTA To 17.3. 6:14 20.3. Onnea Pentti Alela, Pentti Kangas ja Pentti Tarvainen. Tiistaina Vihtori ja Viktor. Keskiviikkona Akseli ja Áksel. Ruusuja * Tuntemattomaksi jääneelle pariskunnalle, jotka lahjoittivat ihania hartiahuiveja Männikön palvelukodin asukkaille! T: Männikön väki Risuja * Saamelaiskäräjille joka jätti täysin huomioimatta äänestäjien tahdon. Kerttu Airola. Perjantaina Eetu, Edvard, Eljes ja Edo. Kiirastorstai, klo 17 ehtoopalvelus ja liturgia, ehtoollisen asettamisen muisto. Nellim, P. 040 750 6286. Opintovapaalla: Diakonissa Anu Huhtamella 16.3. Karigasniemellä perjantaisin klo 18-19 seur: 18.3.; 25.3. 5:56 laskee 18:19 18:23 18:27 18:31 8:35 8:39 18:43 Nimipäivät Torstaina Kerttu, Kerttuli, Gearte, ja Kearte. HUOM. 23.3. Nuorgam: Keskiviiktyöntekijämme koisin klo 18-20 rukoushuoneelmuistoa kunnioittaen la seur: 23.3. Elinkeinot & kehitys Nordica ISOISKOULUTUS: 15.-17.4. Kiinteistökehitys Sodankylässä. Kahvi ja pulla tarjotaan (muut eväät itse mukaan). Nuorgamin rukoushuoneella to 24.3. Lauantaisin klo 14 Yhteiskristillinen Raamattu- ja rukouspiiri Timo ja Mia Tikkasella, os. 6:10 21.3. Kotisivut: www. ivalonhelluntaisrk.fi. Kysele diakonilta p: 040 844 6259. Kokoontumiskerrat seur: 30.3., 20.4. Juuso Kotikangas. Sunnuntaina palmusunnuntai ja kevätpäivän tasaus, nimipäivää viettävät Aki, Kim, Joakim, Jooa, Jaakkima ja Jáhken. Nyt en enää ihmettele, että eduskunnassa suhtaudutaan nihkeästi ILO-sopimuksen voimaansaattamiseen. ehtoollinen klo 18, Valjakka. Ti 22.3. Seurakunta järjestää edestakaisen kyydityksen. Kirkkoherra Arto Seppänen sairauslomalla 29.3.asti; palaa töihin ma 4.4. Diakoni Irma Alastalo sairaslomalla 14.3.-17.4. 20.2.2016 Ivalo Sydän lämmin ei syki enää. Muistosi kallis iäti elää. Syvästi kaivaten Jussi ja Maria Veli-Pekka äiti ja isä Jari perheineen sukulaiset ja ystävät Siunaus on toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Kuollut: Ulla-Maija Kemppainen 58-v Ivalosta; Hilja Elviira Pettersson 93-v Ivalosta; Kalevi Väinö Ahonen 77-v Inarista. Haudattu: Ivalossa 11.3. 19.3. Tervetuloa sankoin joukoin. Ma 21.3. Lähtö Karigasniemen koululta klo 15. Ti 22.3. klo 16 (huom aika) ennenpyhitettyjen lahjain liturgia (ehtoolliselle tultaessa paasto klo 11 alkaen). Männikön palvelukoti, Ivalo: La 19.3. 28.3. seurat: Karigasniemen kappelissa ti 22.3. La 26.3. Vapaaehtoinen maksu yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Myös arpoja myynnissä. 31.3. Kiirasto 24.3. Ti 22.3. Sydämen lauluja?- konsertti klo 19, Anu Hälvä, Jouni Somero. klo 8-16; la 26.3. klo 10 Suuren Viikon aamupalvelus; Suuri Tiistai, klo 17 ennenpyhitettyjen lahjain liturgia (ehtoolliselle tultaessa paasto klo 12 alkaen), Suuri Tiistai. Ke 23.3. EI piiriä. Kerhonohjaajana Juha Reinola, p: 040 549 2542. Utsjoki: Partio/Vpk-nuoret: Torstaisin klo 14.45.-16.30 Vartiolaiset ja Sudenpennut. Su 20.3. ehtoollinen klo 19, Nikkarikoski. tai osallistumme 4.-9.7. Ilmoittautuminen viimeistään 23.3. / SÁRG SEURAKUNTA ?oakkalmasat Ohcejogas, Njuorggámis, Deanus ja Lák?jogas. Tilaisuudet Utsjoella, Nuorgamissa, Taanassa ja Lák?joella. Ga / Ke 16.3 d. Aki Ranta ja Aki Romakkaniemi. Maanantaina Pentti, Bente ja Beanta. To 17.3. Trifon Petsamolaisen kirkko: Ma 21.3. klo 17 ennenpyhitettyjen lahjain liturgia (ehtoolliselle tultaessa paasto klo 12 alkaen); Suuri Maanantai. Uuden kappelin vihkiminen su 17.4. Ilolas boddu kappelilla perjantaisin klo 13-15 seur: 15.4., 13.5. Edestakainen kyyti 10?/ hlö, alle 16 v ilmaiseksi. Su 20.3. Ma 21.3. klo 10-20 uuden kappelin suursiivoustalkoot. Pe 25.3. ja 25.5. KARIGASNIEMELLÄ: La 2.4. Kota avoinna: pe 25.3. Tiistaisin klo 15 Lauluhartaushetki Koivikossa. Satu Sinikka Valle; Ivalossa 12.3. ja tied. Kotakahvio kappelin pihalla pääsiäisenä. Puh 040 7596823/Reija tai 040 7072669/Seija. klo 12 ja 16; ke 23.3. Rytijärvelle. ei ole palvelusta Sevettijärvellä. kappelilla; su 17.4. klo 15; 2. klo 11-17; su 27.3. Nuorgam: Satu Sinikka Keskiviikkoisin klo 15-17 Partio/ VALLE VPK-nuoret/Liikuntakerho seur: Ke 16.3., 23.3. * 23.8.1967 . hiljaisuuden rukouslauluilta klo 18 kirkossa. Hilja Elviira Pettersson. Kastettu: Anni Sara Orvokki Vilponen; Malla Unni Erika Ollila. IVALOSSA: Ensi su 20.3. Lapin alueen leirille Sallaan. 5 lk ala-asteen tytöt ja pojat koululla. Sesonkiaikana iltatilaisuudet iltaisin klo 19 kappelissa; keskiviikkoisin arkiillan ehtoollinen. Erityislasten perheiden makkaranpaistoretki la 19.3. 22.3. 6 Keskiviikkona 16.3.2016 Seurakuntien tapahtumia Tällä viikolla INARIN SEURAKUNTA Auringon nousu- ja laskuajat Ivalossa 17.3. nousee 6:21 6:17 6:12 6:08 6:04 5:59 5:55 1 laskee 18:17 18:21 18:24 18:28 18:32 18:36 8:39 Utsjoella nousee 17.3. 18.3. klo 12 ja 16. NUTTUPIIRI: Kokoontuu tiistaisin klo 18 Kulmakivellä seuraavasti: ti 15.3., 5.4., 19.4. PYHÄKOULUT: Nuorgamissa sunnuntaisin klo 12-13. mennessä Juhalle. DIAKONIA: Petri Laaksosen konsertti Saariselällä, tunturikappelilla pitkäperjantaina 25.3. Ivalossa keskiviikkoisin klo 10-12; sekä torstaisin klo 9.30-11.30 Sairaalantie 5:ssä kerhohuoneessa. DIAKONIA: Mt- ja pav-kuntoutujien toiminnallinen Naisten ryhmä kokoontuu seuraavan kerran ke 23.3. Männikön palvelutalolla klo 15, sekä klo 18 ry:llä; la 19.3. seurat ja laulutuokio klo 15 ry:llä. AVOIN PÄIVÄKERHO: Inarissa tiistaisin klo 10-12 srk-kodilla. klo 10 aamupalvelus, Kristuksen hautakuvan kantaminen kirkon ympäri; Vapahtajan hautauspalvelus, klo 14 ehtoopalvelus ja liturgia. Inari, Siidan Kammi: Pe 18.3. klo 12 ja 16; pe 25.3. kuljetukseen pe 18.3. EI pyhäkoulua; 1.4. Saariselän VPK-naisissa on tällä hetkellä 15 jäsentä. Saariselän VPK-naisten puheenjohtaja Leena Pihlajaranta toivottaa kaikki tervetulleiksi nauttimaan latukahvilan antimista. IBM. To 24.3. seur: maanantaisin klo 15-16 Salibandykerho . Karigasniemi: Tiistaisin klo 15.20-17 Liikuntakerho/salibandykerho Outakosken monitoimitaPalvelusihteeri lolla. Ilm. klo 12 ja 16. Ma 21.3. klo 12 ja 16. Saariselän VPKnaiset on aktiivinen toimija Saariselän alueella. La 19.3. Kiirastorstai, klo 10 aamupalvelus. Ilm. Onnea mm. Kyytiin otetaan kaikkialta reitin varrelta. klo 18 Rukouskokous. Osa konsertin tuotosta srk:n diakoniatyön hyväksi. Ti 15.3., 22.3. klo 10 liturgia (Lasaruksen lauantai). Sevettijärvi, p. To 24.3. 27.3. p: 040 760 4202. Tarkempia tietoja Anjalta, p. isä Raunolle tekstiviestillä 050-3099120 tai rauno.pietarinen@ort.fi tai kanttori Annelille p. pääsiäislauluilta klo 18 kirkossa. SAARISELÄLLÄ: Ensi su 20.3. Nikolaoksen kirkko: Ke 16.3. Utsjoella klo 13 Henrikki ja Saara Hetemaalla Utsjoentie 921, sekä klo 18 Inarin kirkossa. Onnea mm. Tiistaipiiri tiistaisin klo 12 srk-kodilla. Lippu 20,- (alennettu hinta ryhmälle). ehtoollinen klo 18, Huusko. INARISSA: Ensi su 20.3. klo 10 Suuren Viikon aamupalvelus; Suuri Maanantai. klo 18 vigilia ja virpovitsojen siunaus (Palmusunnuntai). Salla Riekki, p: 040 507 1715. UTSJOEN SEURAKUNTA UTSJOELLA: Rukouspysäkki kodeissa keskiviikkoiltaisin klo 18-19.15. Sanaa, laulua, keskustelua ja rukousta. Ohjelmassa ruokailu ja kahvit, sekä hauskaa yhdessä tekemistä ja olemista. Mukana Marketta Vuolab. NUORGAMISSA: Ensi su 20.3. Pitkä Perjantai, klo 10 aamupalvelus (12 kärsimysevankeliumin lukeminen), klo 14 kuninkaalliset hetket, klo 17 ehtoopalvelus, Kristuksen hautakuvan kantaminen keskelle kirkkoa. La 26.3. Sairaanhoitaja-diakoni-harjoittelija Miia Marjaranta toimii sijaisena tuona aikana ja hänet tavoittaa diakonin numerosta. LAPIN ORTODOKSINEN SEURAKUNTA Ivalo, p. Tarjolla nokipannukahvia, teetä, mehua ja lättyjä. klo 10 Suuren Viikon aamupalvelus; Suuri Keskiviikko, klo 17 ennenpyhitettyjen lahjain liturgia (ehtoolliselle tultaessa paasto klo 12 alkaen), Suuri Keskiviikko
Hän luotsaa yhtä Suomen johtavista kiinteistötekniikkayrityksistä, joka toimii Suomessa lähes 40 paik- Ivalon Nappulahiihdoissa palkitaan kaikki! Ivalon Lions Clubin järjestämät Nappulahiihdot pidetään Ivalossa keskiviikkona 23.3. Ainakin takavuosina paikallislehti hehkutti, että Ivalon Nappulahiihdot ovat suhteessa Ivalon kylän ja ehkä koko Inarin kunnankin suosituimmat hiihtokisat, muistuttaa Kostamovaara ja lisää, että Nappulahiihdoissa tyyli on vapaa. JP Ortodoksinen paastoliturgia toimitetaan Siidan kammissa Tämän viikon perjantaina 18.3 kello 16 toimitetaan paastoliturgia Inarissa Siidan kammissa. Suuri seitsenviikkoinen paasto on ehtinyt jo kuudennelle viikolle. rikos- ja riita-asiain oikeudenkäynnit . Isä Raunolle voi . velkomisasiat . lahja- ja perintöverosuunnittelu Asiakastapaamiset Utsjoella sopimuksen mukaan. Tapahtuma on kasvattanut tasaisesti suosiotaan. Saamelaiskä- kakunnalla. Vaskoolihiihtoon osallistuu vuosittain noin 700 osanottajaa. varasijalle YTM Jaana Seipiharjun. Markkinointipäällikön tehtävää määräaikaisesti hoitanut Johanna Alatorvinen on irtisanoutunut tehtävästään 21.1.2016. Guttormin kieltäytymisen varalle hallitus valitsi 1. Fysioterapiahoidot lääkärin lähetteellä . Tuotemyynti VARATUOMARI JOUNI VIHERVALLI soittaa (050 3099120) ja sopia ajan synnintunnustukselle Inariin perjantaiksi 18.3. Kuljemme kohti pyhää pääsiäistä, tuota valoisaa ylösnousemuksen juhlaa, jota vietetään Lapin ortodoksisen seurakunnan alueella Rovaniemellä ja Nellimissä 26.3- 27.3 välisenä yönä klo 23.30 alkaen. Lapintie 4, 99600 Sodankylä Ajanvaraus ja neuvotteluista sopiminen puh. Kisapäällikkö Raimo Kostamovaara kertoo, että hiihdot pidetään perinteiseen hyväksi havaittuun tapaan. ?Ilmoittautuminen alkaa kisapaikalla kello 17.30 ja startti tapahtuu kello 18. Akupunktiohoidot 016 661 388 . perunkirjoitukset ja perinnönjaot . Hieronnat . Markkinointipäällikön tehtäviin kuuluu lisäksi tehtäviinsä ja toimialaansa kuuluvien esittelijätehtävien suorittaminen Saamelaiskäräjien hallitukselle ja käräjien kokoukselle. Määräaikaan mennessä markkinointipäällikön virkaa hakivat Katariina Guttorm, Iida Ikonen, Sirkka-Liisa Jomppanen, Jenni Mattila, Eeva Mäkinen, Maria-Riitta Mällinen, Laura Olsén, Jaana Seipiharju sekä kaksi henkilöä, jotka eivät halunneet nimeään julkisuuteen. JP 3XK 3LLVNXQWLH ,YDOR LAKI- JA KIINTEISTÖASIAINTOIMISTO Sami Tervahauta varatuomari, maanmittausteknikko Ivalontie 12, 99800 Ivalo p. Erityistä kiitosta saavat hyvät järjestelyt ja erinomaisessa kunnossa olevat Saariselän ladut. Sajoksen kokoustilojen markkinoinnista ja myynnistä huolehtii virkasuhteinen markkinointipäällikkö, joka hoitaa keskuksen markkinoinnin ja myynnin lisäksi muun muassa kokousten ja tapahtumien tuottamiseen liittyviä käytännön asioita sekä vastaa palveluyksikön taloudesta ja toimii sen esimiehenä. Hallitus katsoi, että Guttorm on sopivin markkinointipäällikön tehtävään. Työfysioterapiapalvelut 0400 188 732 . 0 400 474 039 sami.tervahauta@laki.inet.fi Kaikki oikeudelliset toimeksiannot mm. . kauppakirjat ja kaupanvahvistukset . Ja nämähän ovat kisat, joissa kaikki palkitaan. Tänä vuonna Vaskoolihiihdon suojelijana toimii Caverion Suomen toimitusjohtaja Jarmo Hacklin. Keskiviikkona 16.3.2016 7 Vaskoolihiihto lähestyy Lapin Susien järjestämä perinteinen Vaskoolihiihto pidetään pitkäperjantaina Saariselällä. Ortodoksisessa kirkossa kautta maailman valmistaudutaan pääsiäiseen osallistumalla paastoliturgioihin ja katumuksen sakramenttiin. Paastoliturgioita toimitetaan suuren paaston aikana keskiviikkoisin ja perjantaisin illalla. Paaston henkeen kuuluu katumuksen sakramenttiin eli synnintunnustukseen osallistuminen. kello 17.30 alkaen. 0400 391 024 jouni.vihervalli@pp.inet.fi +DPPDVOllNlUL <5-g 0b.,g Anneli Pietarinen, ortodoksinen kanttori Isä Rauno lukee katumuspalvelusta ensimmäisellä paastoviikolla helmikuun alussa. räjät julisti viran haettavaksi 27.1.2016 niin, että hakuaika päättyy 29.2.2016. Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen yhteydessä keskuksen varsinaisten toimintojen mahdollistamiseksi toimii palveluyksikkö, joka vastaa Saamelaiskäräjien alaisuudessa muun muassa kulttuurikeskuksen markkinoinnista sekä teknisestä ja logistisesta palvelutuotannosta ja kiinteistön ylläpitoon liittyvistä tehtävistä sekä erilaisten tapahtumien järjestämisestä. Ivalolainen Seppo Heikkuri on innokas Vaskoolihiihdon osanottaja vuodesta toiseen. Piiskuntie 5, Ivalo www.ivalonlaakintavoimistelu.fi ilv.ari-jukka@co.inet.fi Saamelaiskäräjien markkinointipäälliköksi Katariina Guttorm Saamelaiskäräjien hallitus päätti yksimielisesti valita markkinointipäällikön virkaan MBA Katariina Guttormin
Ensimmäisen kerran kalaa jäi myytäväksi 2004, kun talvinuotasta tuli yhdellä kerralla saalista melkein kaksi ja puoli tonnia. Tarjolla oli nimittäin Inarin pientä muikkua. Mattilan vaimo kuulemma karttaa hajua. Sitten Ropposen mukaan muikkukannat menivät pieniksi. Kalastajakin ostaa kalaa. Kalat autoon ja auto liikkeelle lumipöperöiseltä torilta. Talvinuotta teki Ropposesta kalastajan. Kalat menivät ihan yhdessä pussissa, koska kuljetus hoitui takakontissa. Lumi painoi teltan katon notkolle. Lisää tuli postimerkin kokoisina repaleina. Viimeksi ne olivat menneet jo kymmeneen mennessä. 8 Keskiviikkona 16.3.2016 Kalansyöjien heimo kokoontuu torstaisin torille Eräänä helmikuisena torstaina Ivalon torille kokoontui ihmisheimo: kalansyöjät. Niitähän on Ropposen autossa jemmassa. Tuo saalis lähti kylläkin velipojalle Sodankylään. Pentti Sipola saa jäädyttää sormiaan laitteiden kunnossapitohommissa ihan tarpeeksi, joten tänä torstaina kalat haettiin Ropposelta. Muikkua riitti hyvin muutaman vuoden. Niemelä on asunut pitkään Ropposen naapurissa, ja aina on tuoreet muikut saanut. Saaliin kanssa ihmeteltiin. Ropponen kävi sitä kauppaamassa Rovaniemelläkin, mutta silti osa joutui rehusekoittamoon asti. Kalansyöjä sai seisoa jonossa pää kenossa, mutta ei se mitään. Kalansyöjä Kauppinen kertoi terveisiä Tampereelta, mutta paljastui Akujärven kasvatiksi. Ropponenkin on käynyt etelässä, ensin Helsingissä syntymässä ja sitten aikuisena tutustumassa pääkaupungin työelämään autoliikkeessä, lehtitalossa, painotalossa ja konepajalla. Eilen kalastettua, kertoi lappu myyntipöydän laidassa. Kalakauppias Ropponen on myynyt tuoretta kalaa Ivalon torilla yli kymmenen vuotta. Innostus nuottaamiseen tuli kurssilta, omat nuottausvehkeet vähän myöhemmin, ja kalastus alkoi 1988. Takapenkin tilalla on styroksista tehty hyllykkö, ja siellä kalalaatikot. Kaverina oli tällä kalanhakureissulla Leivon Kaisa. Hänellä on sellainen mieliteko, että pikkumuikut pistetään suolaan ja seuraavana päivänä ruisleivän tai rieskan päällä syöntiin. Sipola sai puhelun, ja mies lupasi lähtevänsä puhelun suuntaan heti. Paluu pohjoiseen tapahtui 1980. Leivo kertoi kalastavansa itsekin, mutta tänä talvena ei ollut vielä päässyt pilkille kun vettä on lumen ja jään välissä niin paljon. Otto Ponto. Tiskille jääneen kalapussin Sipola muisti hakea ennen autolle ehtimistä. Ritva Niemelä sai vihdoinkin muikkuja. Niihin aikoihin hän tajusi, että myyntihommaa pitää tehdä omalla persoonalla. Seuraavaksi tuli Tarmo Kauppisen vuoro. Ropponen muisti suoraan, että siikaa saa Kauppiselle olla kilon verran. Siitä lähtien Ropponen on täällä elänyt ja kalastanut. Kyrönkylän puolelta kalaa ajoi hakemaan Jouko Mattila. Joukko änkesi Ropposen Matin kalateltan alle
Vanhimpia saamelaisuuten yhdistettäviä arkealogisia jäännöksiä ovat suorakaiteen muotoiset kivilatomukset. Laajimipa kohteita ovat varuskunnat ja huoltotukikohdat sekä niihin kuuluvat huoltoreitit kuten rautatiet. Monin paikoin jäännöksistä ei kuitenkaan voi tarkalleen sanoa, rkanetajan tai käyttäjän etnistä taustaa. Saamelaisalueilta on dokumentoitu pyhiä paikkoja, hautoja, pyyntikuoppia, poroaidan jäännöksiä, kalapatoja, lihansäilytyskuoppia eli purnuja sekä asumusten jäännöksiä. Joitakin puna-armeijan tukikohtia on myös kartoitettu. Tyypillisimpiä sotakohteita ovat maahan kaivetut puolustusvarustukset, tulipesäkkeet, poterot, taisteluhaudat ja majoituskorsut. Monin paikoin teräsjäätä on vain 40 senttiä, ja sellainen jää voi keväällä heikentyä yllättävän nopeasti. Joentakanen ennustaa, että joku innokas liikkuu jäillä niin myöhään, että upottaa kelkkansa järveen. Säällä on kuitenkin merkitystä kalastajan kannalta myös talvella. Kun säätyyppi vaihtuu matalapaineesta korkeapaineeseen tai toisinpäin, ilmanpaine vaikuttaa kalojen uimarakkoon ja silloin kalat hakeutuvat uusille syvyyksille. Lumimassa painaa kairanreiästä runsaasti vettä jäälle. Joentakanen on huomannut Juomuksella kulkiessaan, että pilkkireikä voi kasvaa vaikka kuinka isoksi. Jos siian kutu on tapahtunut jään alle ja muutenkin myöhään, saattaa siikaa saada kutuaikaan hyvinkin morrilla. Jos kuitenkin haluaa haukea pilkkiä, sellaisen löytää parhaitan jänkien välissä olevasta järvestä. Hauki viihtyy matalassa ja rehevässä. Partisaani-iskuissa menehtyi vuosina 1941-1944 lähes 200 ihmistä, pääasiassa lapsia, naisia ja vanhuksia. Neuvostopartisaaneilla oli Savukosken alueella PetäjäRaatelmaselässä tukikohta, jota käytettiin ilmeisesti kesällä 1944 ennen Lokan ja Seitajärven iskuja. Suurin osa kohteista on peräisin jatkosodan ajalta, jolloin Saksan armeija toimi alueella. Saamelaiset esittivät Sompion käräjillä vuonna 1687 oman rajansa. Se kulki alkuosaltaan nykyisen Rovaniemen luoteiskulmalta Ranuan ja Posion kuntien välimaastoon. Toinen maailmansota näkyy yhä Toiseen maailmansotaan liittyviä kulttuuriperintökohteita on Lapissa runsaasti. Vuosien 2010-15 aikana on inventointu noin neljä miljoonaa hehtaaria valtion metsätalousmaita ja dokumentoitu yli 10000 kohdetta joista valtaosa on ollut ennestään tuntemattomia. Ylä-Lapista inventoinnissa löydettiin 89 uutta muinaisjäännöstä. Polkua dokumentoitiin 4,5 kilometrin matka, ja sen varrella on reittiä osoittavia pilkkapuita. Suotuisat keväiset pilkkisäät ovat lähellä. Kun suomalaisasutus levisi Lappiin etelästä, maanomistus- ja nautintaoikeudet aiheuttivat kiistaa saamelaisväestön ja uudisasukkaiden välillä. Maakiistojen ratkaisemiseksi Ruotsin valtion antoi vuonna 1673 Lapin asutusplakaatin ja heti sen jälkeen vuonna 1675 maanmittari Jonas Gedda määritteli Kemin pitäjän rajan lapinkyliä vastaan. Rajaa alettiin kutsua Lapin ja Lannan rajaksi. Metsähallitus on Joentakasen mukaan tehnyt paljon raudun siirtoistutuksia. Varmimmat rautuvedet Joentakanen sijoittaa kuitenkin Norjan puolelle. Siikaa kutuaikaan morrilla Ivalon pohjoispuolella oleva Vuostimojärvi on tunnettu siikajärvi. Latomukset ovat olleet kodan keskusliesiä ja ne on ajoitettu 600-1600-lukujen väliselle ajalle. Työ oli Pohjois-Lapissa helpointa, koska siellä kohteiden saamelaisesta alkuperästä oli kirjallisia tietoja. Muina aikoina Inarijärvi on hyvä paikka mateen kalastamiseen. Joentakanen arvioi, että haukea karsastetaan ennakkoluulojen takia. Taisteluhaudat, teltan pohjat, poterot, tuliasemat ja korsut ovat eritasoisesti säilyneitä. Lapissa inventointi keskittyi saamelaisperäisten kohteiden selvittämiseen. Geddan määrittelemä raja alkaa Kittilän Särestön Vikevästä ja kulkee nykyisen Rovaniemen rajan pohjoispuolella Kittilän ja Sodankylän kuntien puolella itään. Kemiläiset olivat määritelleet saman rajan hieman etelämmäksi jo muutamaa vuotta aiemmin. Joentakasen mukaan esimerkiksi muikun on etelämpänä tehdyissä tutkimuksissa havaittu noudattavan jokseenkin samaa vuorokausirytmiä ympäri vuoden. Pilkkisäiden lämmetessä kuluvan talven runsas lumi saattaa tehdä kalastamisen hankalaksi. Alueelta löytyi yli sata rakennetta. Samoin muissa Juutuan retkeilyalueen järvissä on hyvä rautukanta. Suomen armeijan toimintaan liittyviä kohteita on itärajan läheistyydessä ja ne ovat joko talvisodan aikaisia taistelupaikkoja tai Salpalinjan rakennelmia. Kalaa on toki saanut pilkillä pitkin talvea, jos on viitsinyt lähteä kylmään ja tuiskuun. Helmikuu oli poikkeuksellisen pilvinen, ja myös maaliskuun alkupuolella aurinko on näyttäytynyt tavallista harvemmin. Sellaisissa järvissä kalastetaan vähemmän ja etenkin käytetään vähemmän verkkoja. Kalaojan kohdalla reitiltä löytyy sillan vanhat jäänteet. Tankavaarasta dokumentoitiin saksalaisten rakentama pääpuolustusasema Schutzwall. Järven suosiota selittää lyhyt puolentoista kilometrin siirtyminen parkkipaikalta. Joentakanen arvioi, että näistä järvistä voi saada niin sanottuja yllätysahvenia, jopa kilon painoisia. Järviä hän ei tietenkään nimeä, mutta toteaa että tällaisia järviä löytyy lukuisia esimerkiksi Kessin ja Vätsärin suunnalta, ja jopa parin hehtaarin lammesta voi löytyä suotuisa saalis. Varmimmat rautuvedet Norjan puolella Rautua löytyy myös monesta järvestä, mutta Tuulispään järvi on yksi tunnetuimpia, vaikkakin rautuyksilöt siellä ovat usein pienehköjä. Lisäksi polun varrella on joitakin puisia kylttejä. Mateen kutuaika on pääosin ohi, mutta Joentakasen mukaan joissakin tunturijärvissä kutu voi kestää maaliskuun lopulle asti. Se kulkee Kutturasta Purnumukan suuntaan. Oikealla: Ropponen annostelee kalaa muoviämpäreihin. Paksu lumi enteilee oikukasta kevätpilkkikautta Sääennusteet lupaavat loppuviikolle pikkupakkasta ja aurinkoa. Ennestään niitä oli tiedossa 153. Näyttely on avoinna huhtikuun puoliväliin asti. OP. Paras siikasesonki on toki jo ohitse. Ylhäällä: Jouko Mattila pistää kalapussin takakonttiin ja lähtee kotiin. Tällainen kohdetiheys on huomattavasti muuta maata alhaisempi. Inarin Kutturan kylän kaakkoispuolelta löytyi kulttuuriperintöinventoinnissa vanha postipolku vuonna 2012. Yksi puolustusasemaan liittyvä laaja kokonaisuus löytyy Iso Tankavaaran pohjoislaidalta, Koijakkokurun ja Ivalontien välissä. Uhkureikiä on näkynyt paljon etenkin metsäjärvissä. Teräsjäätäkään ei järviin ole muodostunut tavanomaista paksuutta runsaan lumentulon seurauksena. Vasemmalla alla: Kaisa Leivo puhuu ystävänsä kanssa puhelimessa ja kertoo saaneensa muikkuja. Joentakasen suosikkeja ovat luonnojugurtissa marinoidut, korppujauhossa leivitetyt ja pannulla voissa paistetut haukisipsit. OP Metsähallitus on tehnyt kulttuuriperintöinventointia valtion talousmetsissä. Inarijärveltä saadaan siikaa rantamatalasta morrilla, kun kevät etenee. Hauki on kelpo paistikala Haukien ja mateen pilkkiminen ei ole kovinkaan muodikasta Inarin seudulla. Lapinkylien saamelaisia nämä muiden määrittelemät rajat ärsyttivät. Keskiviikkona 16.3.2016 9 Lapin ja Lannan rajaa etsitään näyttelyssä Sajoksessa Vasemmalla: Matti Ropponen lastaa Tarmo Kauppiselle kilon siikaa. Auringonpaisteen määrä ei kuitenkaan saamelaisalueen koulutuskeskuksen luontoalan opettajan Ismo Joentakasen mukaan suoraan vaikuta kalan käyttäytymiseen. Keväällä valo lisääntyy myös lumen ja jään alla ja kalat hiljalleen aktivoituvat. Kaikkiaan dokumentoituja kohteita on Ylä-Lapissa nyt 657, ja isolle alueelle jaettuna niitä on 0,17 kappaletta neliökilometrillä. Nuoremmista asumuksista, turvekodista eli kammeista ja pienistä hirsituvista, on jäänyt jäljelle pyöreitä ja suorakaiteen muotoisia maavalleja. Lapin ja lannan rajaa haettiin useasti Lapissa hallinto oli esihistoriallista perua. Toisin sanoen kala liikkuu, kun sää vaihtuu. Sen tarkempia vinkkejä parhaista syöntiajoista Joentakanen ei arvaa antaa, sillä kalan käytökseen vaikuttaa niin moni muuttuja. Vanha kansakin neuvoo välillä lähtemään kalaan täydellä kuulla tai toisinaan mustalla. Varhainen aamu kuitenkin on usein antoisaa aikaa. Joentakanen itse ei ole kovin innokas pilkkimies, mutta vinkkaa Inarilaisen lukijoille, mistäpäin mitäkin kalaa saattaa jään läpi kalastava löytää. Ahvenyllätys vaanii pienissä metsäjärvissä Ahventa pilkitään paljon Inarijärven jokisuun selän suunnalla. Partisaanien leiriytymisestä Petjä-Raatelmaselän alueelle kertovat yli sata lähes yhtenäisen puolikaaren muotoon kivistä ladottua pesäkettä sekä useat tyhjät säilyketölkit kivien alla ja puiden juurakoissa. Näistä ja muista kulttuuriperintöinventoinnin tuloksista voi käydä katsomassa posterinäyttelyn saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa. Myös lukuisia vankileirien jäännöksiä on kartoitettu. Sotakohteista voi löytyä runsaasti ritainta esineistöä peltipurkeista linja-autoon eivätkä räjähtämättömät ammuksetkaan ole harvinaisia. Partisaanitukikohta Savukoskella Jatkosodan aikana itärajan tuntumassa siviiliväestö joutui sotatoimien kohteeksi, kun neuvostoliittolaiset partisaanit hyökkäsivät kyliin Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Itä-Lapissa tuhoisimmat iskut kohdistuivat Lokan, Kuoskun ja Seitajärven kyliin. Joentakasen toinen vinkki vie pilkkijän kuitenkin pienten metsäjärvien jäälle
Suomessa sitä ei tunnu esimerkiksi saamelaiselokuvalle löytyvän. Lienee ilmiselvää, että valtaväestön ymmärrys saamelaisista on varsin ohutta. Anne Kirste Aikio on toiminut saamelaiskulttuurin läänintaiteilijana nyt runsaan kuukauden. ?Tämä on hirveän jännittävää, hän sanoo. Aikion edessä siintävät työntäyteiset kolme vuotta. Isoin haaste on tietenkin raha. Toisaalta aukkoja on. Vähemmistöjen edustajien taiteen tulee päästä samalle kentälle valtakulttuurin edustajien tekemän taiteen kanssa. Yleisö ei ehkä muutenkaan ollut vielä täysin valmis Märkiin säpikkäisiin, Aikio arvelee. ?Toisaalta en ajattele, että taiteen pitäisi pelkästään eheyttää yhteisöä. Kolmessa vuodessa asiat ovat ehtineet muuttua. Työni tarkoitus on työllistää muita taiteilijoita. Aikio haluaisi ennen kaikkea nähdä saamelaiselokuvien kiertävän maailman festivaaleja. Saamelaiselokuvat saamelaisille ?En ajattele, että taiteen pitäisi pelkästään eheyttää yhteisöä.? Saamelaisella elokuvalla Aikio tarkoittaa tuotantoa, jonka keskeisinä toimijoina ovat saamelaiset. Aikio on muutenkin sitä mieltä, että etnisen vähemmistön edustajan ei tule iänikuisesti edustaa omaa viiteryhmäänsä: olla saamelaiskirjailija tai olla musta naiskirjailija. Minua eivät kiinnosta asiat, joista YleX:llä keskustellaan. Joidenkin katsantojen mukaan etuoikeutetun valkoisen ei tule yrittää asettua sorrettujen tai unohdettujen kulttuurien edustajien nahkoihin tai kokea oikeudekseen tai velvollisuudekseen ?antaa heille ääntä?. ?Ihan sama koskee saamelaisia, Aikio sanoo. Saamelaisillahan on ääni, mutta vielä se ei kiiri kovin kauas. Länsimainen kulttuuri ei myöskään ole tähän mennessä vaikuttanut kiinnostuneelta oikeasti tutustumaan alkuperäiskansojen arkeen ja nykypäivään. ?Jos saamelaisista tullaan tekemään vaikka dokumenttia, siihen halutaan aina jutaamista. Taide voi yhdistää tai ravistaa Kun ei ymmärretä, ei saada totuudesta mitään uutta irti. Onnistuneella taiteella taas on vavahduttava voima. Se näyttää aggressiiviselta, muttei kuitenkaan ole sitä. Westin dokumenttia ei olisi voinut tehdä kukaan muu kuin saamelainen, Aikio sanoo. ?Kukaan muu ei olisi todennäköisesti huomannut sitä hiljaisuutta ja osannut käsitellä sitä aihetta kuitenkin rakkaudella. Suuri yleisö muistanee sekä Westin että Aikion Ylen viihdesarjasta Märät säpikkäät, jossa Aikio ja West esittelivät katselijoille saamelaisuutta huumorin keinoin. ?Jotkut ehkä ajattelivat, että kun kerrankin saamelaisia saatiin prime timeen, niin miksi halusimme käyttää ajan tällaiseen hölynpölyyn. Tarkoitus ei kuitenkaan ollut edustaa saamelaisia, vaan Aikiota ja Westiä. Saamelaiskäräjien vajaa 200 000 euron kulttuurimääräraha ei kata elokuvatuotantojen tarpeita. Hollywoodin vuoden kenties kiitetyin elokuva on Leonardo DiCapriolle pitkään povatun Oscar-patsaan tuonut The Revenant. Hän aikoo auttaa hakemaan rahoitusta projekteille ja kommentoida muiden ideoi- ta. Tarkoitus on auttaa etenkin uusia tekijöitä siivilleen. ?En näe toimenkuvaani niin, että lähtisin itse pitämään työpajoja. Itse asiassa koko Saamenmaa on täynnä kulturellia intelligentsiaa. Suurin ongelma on, miten lähettää saamelaiskulttuuri Inarista maailmalle. Siinä Pohjois-Amerikan alkuperäiskansaheimot esitetään persoonattomina raakalaisina, jotka aiheuttavat valkoisissa pakokauhua sekä murhaavat raa?asti ja tulevat raa?asti murhatuiksi. ?Elokuvantekijät olivat konsultoineet alkuperäiskansoja, mutta silti päädyttiin tällaiseen, Aikio sanoo. Kulttuurisesta omimisesta on puhuttu paljon, viime aikoina esimerkiksi kirjallisuuspalkinto Finlandian voittaneen Laura Lindstedtin Finlandia-palkitun Oneironromaanin kohdalla. Selvää on kuitenkin se, että saamelaiselokuva ei ole elokuva, jonka joku muu tekee saamelaisista. Paljon näkyy olevan myös tarvetta yhteiskunnalliselle taidekeskustelulle. Esimerkiksi rap-artistit Ailu Valle ja Amoc (Mikkâl Morottaja) tunnetaan yli kieli- ja kulttuurirajojen. Aikiosta saamelaiskulttuuria tai saamelaista elämäntapaa voi itsessään kutsua taiteeksi. Aikion mukaan saamelaiset ovat radikalisoituneet. ?He haluavat päästä valtamediaan ja tietävät, millä keinoin sinne päästään. Suohpanterror-ryhmän propagandajulisteita jäljittelevä taide on esimerkki politisoituneesta saamelaistaiteesta. ?Sen juju on ymmärretty hyvin. Nyt jo on valjennut, että töitä riittää. ?Saamelaiskentällä tuntuu ammottavan iso aukko. Opettajat, päiväkotien työntekijät ja kaikki muut erilaiset toimijat ovat ottaneet yhteyttä. 10 Keskiviikkona 16.3.2016 Anne Kirste Aikio haluaa Saamenmaan nerot näkyviin Saamenmaalla versoo mitä rikkain kulttuuri. Sen pitää päästä maailmalle, sanoo uusi läänintaiteilija. T uore läänintaiteilija on innoissaan. Läänintaiteilijana hän aikoo keskittyä siihen, että saamelainen elokuva saa ansaitsemansa rahoituksen ja pääsee maailmalle ja että saamelaiset saavat kertoa omia tarinoitaan omista lähtökohdistaan. Saamenmaa kasvattaa neroja Aikio on runsaan kulttuuripitopöydän ääressä. Saamelaisille itselleen vai suomalaisille, joita vaivaa krooninen tiedonpuute oman maansa alkuperäiskansasta? ?Elokuva on siitä kiitollinen, että se palvelee kaikkia, Aikio sanoo. Aikiosta saamelaiselokuvan ei tarvitse aihepiiriltään liittyä saamelaisuuteen mitenkään. Joten kenelle saamelaista elokuvaa pitäisi tehdä. Saamelainenhan on ylpeä sovinnillisesta maineestaan. Aikion mukaan saamelaista taidetta tarvitaankin nyt enemmän kuin koskaan. Tuija Sorjanen. Lisäksi lapsia viedään pienestä saakka erilaisiin tapahtumiin, ja taiteesta kiinnostuneet imevät itseensä kaikki mahdolliset saamelaiset kulttuurituotteet. Aikio, kuten hänen sanojensa mukaan moni muukin saamelainen, sai mahdollisuuden osallistua lapsuudessaan esimerkiksi edellisten läänintaiteilijoiden kuten Nils-Aslak Valkeapään ja Kerttu Vuolabin vetämiin taidepajoihin. ?Monet saamelaislapset ovat päässeet tällaisten nerojen vaikutuspiiriin, Aikio sanoo. Aikiosta kasvoi Koutokeinon saamen kielen ja kulttuurin kyllästämässä ympäristössä ?saamelaisfani?. ?Kuuntelen mieluummin Saamen radiota kuin YleX:ää. Kuuntelen paljon mieluummin saamelaismusiikkia kuin muuta musiikkia. Viime vuosina saamelainen kulttuuri on lyönyt myös suomalaisen yleisön tajuntaan. Tuontantoyhtiöitäkin tarvittaisiin kovasti. Taide ja taiteen saavutettavuus on tärkeää, koska taiteen ja kulttuurin avulla me ymmärrämme maailmaa. Jos kirjoittaa vaikka Facebookiin jotain, ihmiset vastailevat ja kirjoittelevat takaisin. Aikio on itse elokuva-alan ihminen, ja siksi elokuva on taiteenlajina hänen sydäntään lähinnä. Aikiosta oikeastaan kenenkään muun kuin saamelaisten ei edes tarvitsisi tehdä elokuvia saamelaisista, niin kauan, kuin saamelaisten omaa ääntä kulttuurin kentällä ei kuulla: kun rahoitusta ei tipu tai kun vaikka Yleisradio ei esimerkiksi perusta ohjelmapaikkaa saamelaisille tuotannoille. Länsimainen kulttuuri on iät ja ajat esittänyt alkupe- ?Jos saamelaisista tullaan tekemään dokumenttia, siihen halutaan aina jutaamista.? räiskansoja, muttei käytännössä koskaan näiden itsensä äänellä. Aikion ystävän ja kollegan, ohjaaja Suvi Westin yhteisön reaktioista sisarensa homoseksuaalisuuteen kertova dokumentti Sparrooabbán sai hiljattain runsaasti sekä kansallista että paikallista huomiota. Saamenkielisille elokuville voi olla vaikea löytää esimerkiksi kielitaitoisia leikkaajia. Tavoitteena saamelaiskulttuurin edistäminen ei kuulosta mitenkään vaatimattomalta. Aikio haki tehtävää, kun pyydettiin. Tekijöitä riittää sikäli, että saamelaiselokuva on ammattimaistunut nopeasti. Sen keskeinen teema on hiljaisuus, jonka saamelainen kohtaa yhteisössään, jos yhteisö ei hyväksy jäsenensä toimintaa. Hänestä Saamenmaa kasvattaa suuria taiteilijoita, omasta rikkaasta elinympäristöstään innoittuneita ihmisiä. Suomessa tehtävän saamelaiselokuvan rahoitus tulee monesti Norjasta. Oman roolinsa läänintaiteilijana Aikio kokee ennen kaikkea kummitätimäiseksi. Heitäkin Aikio luonnehtii neroiksi
11 Kuva: Tuija Sorjanen Keskiviikkona 16.3.2016 Saamelaiskulttuurin läänintaiteilijaAnne Kirste Aikio haluaa, että saamelaiset voivat kertoa omia tarinoitaan omista lähtökohdistaan. Anne Kirste Aikio Syntynyt Mäntässä 1984. Asunut lapsuutensa Koutokeinossa. ?Siellä on hirveän vahva saamelaisidentiteetti.? Muutti Ivaloon vuonna 2000. Filosofian maisteri Oulun yliopistosta, pääaineena saamelainen kulttuuri. Opiskellut Oulussa myös elokuvatieteitä. Työskennellyt muun muassa Skábmagovat-alkuperäiskansaelokuvafestivaalin johtajana. Asuu ja työskentelee Inarissa. Aikion suurin savotta on saada rahoitusta saamelaiselle elokuvalle.
Holiday Club ravintola Raiku Saariselkä. 31.3.-3.4. Suomen Porokilpailijat ry/porokilpailuvaliokunta 5.4. elokuva- ja näyttämömusiikkia venäläisittäin. Marina Zharkevich: Häät venäläiseen tapaan . Elämän kipunat 4, Teija Kunnarin ja Jutta Jessikan elämänmakuinen runo-, laulu- ja musiikkiesitys. Kulttuuritoimi 22..3. tunnelmallinen ilta. Elämän kipunat 4, Teija Kunnarin ja Jutta Jessikan elämänmakuinen runo-, laulu- ja musiikkiesitys. Holiday Club ravintola Raiku Saariselkä. 22.3. Elämän kipunat 4, Teija Kunnarin ja Jutta Jessikan elämänmakuinen runo-, laulu- ja musiikkiesitys. Tankavaaran Pääsiäisen Bändi-ilta 26.3. Elämän kipunat 4, Teija Kunnarin ja Jutta Jessikan elämänmakuinen runo-, laulu- ja musiikkiesitys. Savottakahvila. 12.4. Tankavaaran talvikullanhuuhdonta-kisat 26.3. Elämän kipunat 4, Teija Kunnarin ja Jutta Jessikan elämänmakuinen runo-, laulu- ja musiikkiesitys. Elämän kipunat 4, Teija Kunnarin ja Jutta Jessikan elämänmakuinen runo-, laulu- ja musiikkiesitys. Waltteri Torikka Trio, konsertit klo 19 ja 21, Laanilan Savottakahvila, Saariselkä 23.4. Heikki Sassi & Seeli Toivio: Yö väistyy . Savottakahvila 30.3. ikivihreitä tangoja, valsseja ja lattareita venäjäksi murtaen. Savottakahvila. 11.4. Savottakahvila 31.3. Yhteislauluilta Esa Roineen johdolla, Savottakahvila. Maanantaina 21.3. Ivalon torilla klo 10-17 www.torikauppa.com, www.korpivaruste.fi. Savottakahvila. 2.-3.4. Savottakahvila. 13.4. Savottakahvila. 16.-17.4. Yhteislauluilta Esa Roineen johdolla. 64. Porokuninkuusajot. Marina Zharkevich: Laulullinen kaleidoskooppi . Marina Zharkevich: Tunnelmointia kynttilänvalossa ? romanttisia lauluja ja laulelmia kiirastorstain iltaan. Yhteislauluilta Esa Roineen johdolla, Savottakahvila. 29.4. Lastenvaate ja -tarvikekirppis Ivalon Kuulaassa, järj. Ivalon MLL. 26.4. Yhteislauluilta, Laanilan Savottakahvila 17.3. Holiday Club ravintola Raiku Saariselkä. 20.3. Savottakahvila 25.3. Etäluento Ivalon kirjastossa Lapin yliopiston Fellman Salista: Suomalaisen ruokakulttuurin voima, professori Johanna Mäkelä, Helsingin yliopisto. 27.4. Toimitus muokkaa tarvittaessa tekstejä. Maaliskuu 16.3. Holiday Club ravintola Raiku Saariselkä. 15.4. ja 23.4. 12 Keskiviikkona 16.3.2016 Nopea DNA 4G on nyt Lapissa! Tule DNA:n kauppa-autoon edullisille ostoksille ja hanki nopea 4G-netti heti mukaasi kotiin tai mökille. Katso kiertueaikataulu dna.fi/4G Tapahtumia Ylä-Lapissa Tapahtumia voi ilmoittaa sähköpostilla osoitteeseen inarilainen@inarilainen.fi. Yhteislauluilta Esa Roineen johdolla. Savottakahvila. 12.4.. tunnelmallinen ilta. Heikki Sassi & Seeli Toivio: Yö väistyy . Savottakahvila 24.3. Savottakahvila 28.3. Se vain elämää ?musiikkiteatteriesitys: Näyttelijä/ohjaaja Kai Lehtinen ja näyttelijä Heikki Rantanen. Savottakahvila. 15.4. Holiday Club ravintola Raiku Saariselkä. 21. Marina Zharkevich: Tanssin taikaa . Veikko Ahvenainen ja harmonikka Ivalossa, Kuulas. Järj. Järj. Yhteislauluilta Esa Roineen johdolla. Yhteislauluilta Esa Roineen johdolla. Heikki Sassi & Seeli Toivio: Yö väistyy . tunnelmallinen ilta. Etäluento Ivalon kirjastossa Lapin yliopiston Fellman Salista: Raamatun suuret rakkauskertomukset, Dosentti, piispa emeritus Wille Riekkinen, Helsingin yliopisto. 16.3. Mielensäpahoittaja ja Poika ?teatteriesitys, Savottakahvila. 19.4. perinteiset venäläiset häät kansanlaulujen tahtiin. Tanssiseura Heinäkengät ry. 19.4. Holiday Club ravintola Raiku Saariselkä. 6.4. Lumilattarit Santa´s Hotel Tunturissa Saariselällä.Järj. Gold Rush Run ? koiravaljakkokisat, Tankavaaran Kultakylä Huhtikuu 1.4
Nyt myös tilalta saa myydä suo- Huoltotyöt saattavat pätkiä radiolähetyksiä Utsjoella Digita tekee huoltotöitä Nuorgamin Njallavaaran lähetinasemalla tänään keskiviikkona ja huomenna torstaina. Lisäksi luonnonvaraisia hirvieläimiäkin saa nyt toimittaa paikalliseen vähittäismyyntiin. Norminpurkutalkoot muutoksen taustalla Muutos on osa hallituksen norminpurku-projektia. Tilalla teurastettua kanin lihaa saa puolestaan kaupata suoraan kuluttajille 20000 yksilöä vastaavan määrän. Uusissa busseissa turvavyöt on täytynyt olla asennettuna jo vuodesta 1999. Puolet niistä, jotka eivät käytä turvavyötä, kertoivat jättävänsä turvavyön käyttämättä siksi, etteivät ennenkään ole käyttäneet sitä. Käyttöpakko ollut voimassa jo kymmenen vuotta Turvavöiden käyttöpakko alkoi vuonna 2006. Maat antoivat tapaamisen jälkeen julkilausuman strategisesta kumppanuudesta, jonka yksi osa-alue on arktinen yhteistyö. Arktisen alueen muuttuva ympäristö luo mahdollisuuksia ja haasteita, julkilausumassa todetaan. (sisältää teatteriliput ja menopaluun). Täysikuu.. Odotettu Harmonikkakonsertti Ivalon Kuulas sunnuntaina 20.3 klo 19.00 Harmonikkataiturit maailman huipulta VEIKKO AHVENAINEN, CARINA NORDLUND ja Ivalon Pelimanit. Ohjelmassa Toivo Kärjen ikivihreitä, Dallapé-hittejä, harmonikan parhaita. Vara-ajankohta Digitan tekemille huoltotöille on perjantai. raan kuluttajille kananmunia ja muita linnunmunia entistä enemmän. Muutokset vahvistavat ympäristönsuojelun ja luonnonvarojen kestävän käytön tärkeyttä. Otos oli 1658 henkilöä, joista bussia käytti 1289. Lue Inarilaista, niin tiedät! Toimipiste Ivalon apteekin yhteydessä Japani ja Suomi pähkivät arktisia kysymyksiä yhdessä Suomi ja Japani haluavat tiivistää yhteistyötään arktisissa kysymyksissä. Kolmasosa bussimatkustajista kertoo, ettei käytä turvavyötä koskaan tai käyttää turvavyötä hyvin harvoin. Turvavyötä ei aina hahmoteta bussiin Koulutusohjaaja Ari-Pekka Elovaara toteaa Liikenneturvan tiedotteessa, että turvavyön käyttöä busseissa ei välttämättä hahmoteta kuuluvan matkustusmuotoon kuuluvaksi. Huoltotyöt vaikuttavat keskiviikkona YleX-kanavaan ja torstaina Yle Radio Suomi Rovaniemi sekä Yle Sámi Radio -kanaviin. Muiden linnunmunien sallitut myyntimäärät tuplaantuivat myös 5000 kiloon.. Se on ulkoasultaan ajaton ja juoneltaan vetävä ihmissuhdenäytelmä, johon balalaikat tuovat riemua ja raivokkuutta sekä slaavilainen musiikki surua ja syvyyttä. Näytelmä alkaa klo 18. Se perustuu siihen, että valtioneuvoston asetusta elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäisistä toiminnoista laajennettiin. Lapset ja opisk. Keskiviikkona 16.3.2016 13 AUDIOVALO OY Kuulonhuoltopalvelu AIVOPÄIVÄ To 17.3. klo 15 mennessä nroon 0407767546 tai mirja.karjalainen@inari.fi. Kummallakin maalla on käytössään kehittynyttä arktisella alueella tarvittavaa teknologiaa. Julkilausuman mukaan maat aikovat vahvistaa verkostojaan ja edistää arktisen alueen yhteystyötä valtion virastoissa, tutkimuslaitoksissa ja yritysyhteisöissä. Kummallakin maalla on erillinen arktinen strategiansa. Japani hyväksyi oman arktisen käytäntönsä lokakuussa, ja suomen arktinen strategia on perua vuodelta 2013. Ivalontie 10 Yhteistyössä Lapin aivoyhdistyksen Inarin aluekerhon ja Lapin muistiyhdistyksen Ivalon alajaoston kanssa Puh. Viimeinen ilmoittautuminen kulttuurisihteerille pe 18.3. Käteismaksu ennakkoon tai bussissa. Lähtö teatteriretkelle Ivalosta, kunnantalon parkkipaikalta klo 9. Nyt nylkemättömiä hirvieläimiä saa toimittaa vähittäismyyntiin esimerkiksi 10 hirveä, 30 peuraa ja 50 metsäkaurista vuodessa metsästäjää tai metsästysseuraa kohden. Eri lintulajeiksi muutettuna määrä vastaa noin 40000 kanaa, 60000 kanaa pienempää lintua, 18000 ankkaa, 9000 hanhea tai 4500 kalkkunaa. Vähittäismyyntiin mene- vät broilerit ja kalkkunat ovat kuitenkin salmonellavalvonnan piirissä. 9-13 Ivalontie 10, 99800 Ivalo Kuulonmittaus, laiteasennus, huolto, kojeparistot, letkut, suodattimet, kuivaimet, kuulosuojaimet ja kuulon apuvälineet Yhdistykset jakavat tietoa aivoterveydestä Ajanvaraus arkiaamuisin 8:00-9:00 PUH: 050 4643006 www.audiovalo.fi Teatterimatka Rovaniemen Teatteriin Kolme sisarta-näytelmään 2.4. Anton T?ehovin Kolme sisarta on tunnettu monikerroksisena ihmisen ja yhteiskunnan kuvauksena, joka on täynnä emotionaalisia piikkejä. Kuljetus kaupungilta Lappia-talolle klo 17.15. Teatterimatkan hinta 50 ?, eläkeläiset, opiskelijat ja työttömät 48 . Maaliskuuta. Kananmunia saa nyt myydä tuplamäärän aiempaan verrattuna eli 20000 kiloa vuodessa. Suomi ilmoitti muutoksista Euroopan komissiolle ja muille jäsenvaltioille jo syksyllä, ja nyt sille on saatu EU:n hyväksyntä. Tilalla teurastetun siipikarjan lihaa voi nyt maa- ja metsätalousministeriön mukaan luovuttaa suoraan kuluttajille tai toimittaa vähittäismyyntiin ilman lihantarkastusta vuoden aikana enintään 40000 kiloa. Tieliikennelaki ei kuitenkaan velvoita kaupunkialueiden busseja, joissa on seisomapaikkoja. Koulutusohjaaja Elovaaran mukaan turvavöiden käyttöä lisää tehokkaasti se, jos kuljettaja muistuttaa matkustajia liikkeelle lähtiessä. Liikenneturva teetti kyselyn TNS Gallupilla. Lisäksi syynätään muita liikennerikkeitä, joiden taustasyynä on huomion herpaantuminen liikenteessä. Turvavyö unohtuu aina vaan että turvavyön käyttämisessä on yhä edelleen parannettavaa etenkin auton takapenkillä. Tarkkaamattomuutta liikenteessä on esimerkiksi sähköpostin tai asiapapereiden lukeminen ajon aikana. Valvontajakso on osa Euroopan liikennepoliisiverkosto TISPOL:n Euroopan laajusita Seat Belt -valvontateemaa. Poliisihallituksen poliisitarkastaja Timo Ajaste toteaa, Luonnonvaraista riistaa saa nyt viedä myyntiin ilman lihantarkastusta Hallitus helpotti luonnonvaraisen riistan toimittamista vähittäismyyntiin. 5 eur. Mukana Inarin kulttuuritoimi Puolet väittää käyttävänsä turvavyötä busseissa Liikenneturvan kyselyn mukaan 52 prosenttia linja-auton matkustajista sanoo kiinnittävänsä turvavyön joko aina tai lähes aina, jos istuimessa on turvavyö. Aineisto kerättiin joulukuussa 2015 internetpaneelilla. 010 281 7215 ivalon.apteekki@apteekit.net Poliisi valvoo kuljettajien turvavöiden käyttöä ja matkapuhelinten räpläämistä Poliisi valvoo liikennettä tehostetusti 14.-20. Jaksolla poliisit tarkkailevat etenkin turvavyön käyttämistä taajamaliikenteessä sekä puhelimien käyttämistä ajon aikana. Vähittäismyynnissä nylkeminen on sallittua siihen varatussa paikassa. Hallitus helpotti myös tilalla kasvatetun siipikarjan ja kanin lihan toimittamista paikalliseen vähittäismyyntiin. Väliajalla puffetti, CD-levyjä, Veikon kirjauutuus Hanurini muistoja ym. Tervetuloa talven huippukonserttiin! Liput aikuiset 15 eur. Huoltotöiden takia radiokanavia lähetetään alennetulla teholla työpäivän aikana eli kello 9-16. Alentunut teho voi aiheuttaa häiriöitä peittoalueen laidoilla. Kummankin maan päämiehet korostavat pohjoisen meri- reitin hyödyntämisen tärkeyttä. Suomi on reitin länsipäässä ja Japani itäisessä päässä. Rovaniemellä 4 h aikaa ruokailla / shoppailla ennen näytöstä. Kari Väänäsen ohjauksessa siitä syntyy koominen tragedia sisältäen tunnetta, tapahtumia ja huumoria. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapasi Japanin pääministeri Shinzo Aben vierailullaan Tokiossa viime viikolla
Kaivinkone- ja nosturipalvelut . Myynti ja asennus . NOSTURIPALVELUT . 040-861 5952 Rakennus- ja huoltopalvelut Inarin kunnan alueella LVI-palvelut Ivalo - Saariselkä 0400 153 277 info@mainoslinja.fi www.mainoslinja.fi Anitta Porsanger Koulutettu hieroja / hermoratahieroja PALVELUT LIIKKEESSÄMME: TIMO POIKKIJÄRVI . p. KYLMÄLAITEHUOLTO - ILMALÄMPÖPUMPUT ? . Kuljetus- ja maanrakennuspalvelu . Mattila ky P. 040 508 2853 Metsätie 5, Ivalo PARTURIKAMPAAMO P. MYYMÄLÄTILOJA 10?565 m² . Kansainvälistymispalvelut . 045-139 1467, 0400-871 553 yrjo.mattila@gmail.com ivalonrajasahko.fi veijo.mikkola@ivalonrajasahko.fi (44 . / kpl (33 . 040-738 8916 020 743 3940 Myös koti- ja laitoskäyntejä Inarissa, Ivalossa ja Utsjoella www.hierontasametta.com Markku Suonnansalo puh. VAIHTOLAVAT . Asennus- ja huoltopalvelut . tarrat, teippaukset . Sako- ja umpikaivojen tyhjennys . 0400 44 ala sisämaalauksia ym. 4 780 www.helpottavaherman.fi Kuljetus- ja jätepalvelut . 0400 691 992 HALLITIE 13, IVALO MATERIAALI- JA ASENNUSTAKUU ? ? ? ? ? SAUMATTOMAT VESIKOURUT TIKKAAT KATTOTURVATUOTTEET RAKENNUSPELTITUOTTEET PELTIKATTOASENNUKSET JA -MYYNTI Helpottava Herman - lumityöt: pihat, Muista kotitalousvähennys portaat, katot ym. Reipas Soi työmies - puiden sahaukset ja sovitaantajanitkinos ta! halkomiset avuksi vaikka - pienet kodin huolto- Jussi Kukk seniorille! ja korjaustyöt mm. Kehittämishankkeet . /kk) + alv 24 % Hammasteknikkomestari Erikoishammasteknikko 16,50 . 040 483 8660 toimisto@autonen.fi AA Hannu Autonen 0400 391 025 Neuvottelut Ivalossa sopimuksen mukaan, myös maksuttomat oikeudenkäynnit. TAKALAPIN POJAT YHDYSTIE 12, IVALO Yrityspalvelut . VARASTOTILOJA. TIEDUSTELUT, TILOJEN ESITTELY JA VUOKRAUKSET PIRKKO VALKAMO PUH. Urakointi, remontit ja tarvikemyynti . PIHOJEN HARJAUKSET Porontie 20, 99800 Ivalo j.k@hygikyyti.inet.fi p. Dimex-työvaatteet Puh. Huolto ja korjaus P. auringonsuojakalvot . 0400 394 864 SAKO- ja UMPIKAIVOJEN tyhjennykset Kuljetusliike J. 0400-399 882 ja 040-505 3890 Peräsaajontie 13, Ivalo Seuraava Paikkakunnan Parhaat palvelut -hakemisto ilmestyy 6.4.2016. Yritysneuvonta . AVAIMET - LUKKOPALVELU - KAMERAVALVONTA ? . PYÖRÄKONE . / kpl Jyrki Isojärvi VASTAANOTTO UTSJOELLA Ajanvaraukset p. MURTOHÄLYTTIMET ? . 040 589 4520 Päivystys 0400 695 115 www.yla-lapinlvi.fi Parturi-kampaamot Lumenpudotukset 040-752 8536 jari.leppajarvi@gmail.com TÄYDEN PALVELUN KODINKONELIIKE . 0400-311 888 sposti nuorgam@putkilinja.fi Nuorgamintie 4285, 99990 Nuorgam 050-533 5761 Petsamontie 3 Sähköasennuspalvelut Nuohoojat Ivalon Rajasähkö oy NUOHOOJA Hannu Happonen 0400-641 268 sähköuRakoIntI ja -asennuspalvelut Hallitie 13, Ivalo Esimerkiksi tämän kokoisen ilmoituksen hinta: Veijo Mikkola Puh. Liike- ja toimitilojen vuokraus . TOIMISTOTILOJA. Poltto- ja voiteluainemyynti . RAVITSEMUSTILOJA, KEITTIÖTILOJA PITOPALVELUILLE . /kk) + alv 24 % PUTKIASENNUKSET JA -TARVIKKEET vuosien kokemuksella Myös putkien SULATUKSET ja viemärin AVAUKSET sekä muut PUTKIHUOLLOT kattavasti PÄIVYSTYS 24/7 Hiuspalvelu Anne Lehtinen Terveyspalvelut Esimerkiksi tämän kokoisen ilmoituksen hinta: Suomen Putkilinja Oy Ekologinen parturi-kampaamo Ivalo, P. Jätehuoltopalvelut . magneettitarrat . Sorat, hiekat, murskeet . 044 3636 006, 0500 505 300 Sähköalan ammattilainen palveluksessasi ~ sähköurakointi ~ huolto / saneeraus ~ atk / televerkkoasennukset ~ palo- ja rikosilmoitinjärjestelmät ~ antennijärjestelmät www.ellappi.fi ellappi@ellappi.fi Sairaalantie 3a, 99800 Ivalo p. KODINKONEMYYNTI ? AUKTORISOITU TALOUSHALLINTOLIITON JÄSEN Mainos- ja painotuotteet Hierontapalvelut Toimitiloja INARIN KEHITYS oy IVALON KAUPPAKESKUS oy IVALON YDINKESKUSTASSA VUOKRATAAN . 040 755 5245 YLÄ-LAPIN PELTI OY P. 016 662 120 Piiskuntie 7, Ivalo www.ivalonkodinkone.com P. 0400 166 593, 0400 176 862 22,00 . mainoskyltit, -lakanat . 14 Keskiviikkona 16.3.2016 Paikkakunnan parhaat palvelut Tilitoimistot Asianajotoimistot Kodinkoneet ja elektroniikka Tilipalvelu Kemppainen Oy Ivalo 016-662 490 Rovaniemi 040-824 1124 tilipalvelu@tilikemppainen.fi www.tilikemppainen.fi ASIANAJOTOIMISTO AUTONEN KY Kasarmintie 10, 99600 Sodankylä Puh. Kiinteistöhuolto SAMETTA www.takalapinpojat.fi . Oppisopimustuet yrityksille www.nordicainari.fi www.mapinari.fi Kari Piirainen puh. canvas-taulut HIERONTAHOITO-RUVVIMTIP?U . kiinteistökilvet . 016-661 999 IVALO / INARI / UTSJOKI
Saariselän Kuukkeli . S-Market Ivalo, Petsamontie 2 . 020 71 Tilaa Inarilainen! Tilauskuponki sivulla 23. Ruotsalainen voitti Norjan valjakkokisan suvereenisti Ruotsalainen Petter Karlsson voitti Pohjois-Norjassa järjestetyn Finnmarkslöpet-koiravaljakkakilpailun ylivoimaisesti. 016 661 100 www.kaijankukka.com Valokuvauspalvelut ja kehystämöt Kehykset tauluihinne! Lapin Taidekehystämö Ky P. Pisimmän tauon Karlsson piti Neidenissä, jossa hänen valjakkonsa seisahti 16 tuntia. Kilpailua seuraaviin Karlsson teki vaikutuksen esimerkiksi Sirbman tarkastuspisteellä, jonka läpi Karlssonin valjakko kulki läpi pysähtymättä, kun muuta valjakot jäivät lepäämään. Savottakahvila, Laanila . Aiemmat kilpailut on aina voittanut norjalainen. Karlsson taivalsi matkan 13 kilometrin keskinopeudella. 0400 398 956 Ajoneuvot Tuovilan Gummi Oy renkaat kelkat mönkijät varaosat huolto Inarijärventie 281, 99800 Ivalo P. . . KA ENNUSP ENNUK S K A A ?R ATTO LTIK . TI TOTURV LTITUOT T T E SE . PE MYYNTI JA - HAL JA ALI- UU ERIA K M AT N U S T A N ASE Kukkakaupat ja hautaustoimistot kukkakauppa-hautaustoimisto Paikkakunnan hautaustoimisto v:sta 1974. Ivalon R-Kioski, Ivalontie 4 . SA AAT OTT TEET U T K A K . K-Market Pohjanrinne, Karigasniemi Myös Inarilaisen toimistolta noudettavat lehdet maksavat jatkossa 2,00?/kpl. Sähköistä näköislehteä on saanut irtonumerona jo aiemminkin. Näköislehteä pääsee tilaamaan osoitteesta: www.lehtiluukku.fi Näköislehti maksaa irtonumerona 1,80?/kpl. . 0400-398 904 Ivalon Valokuvaamo . . perille toimitettuna Puh. Alan palvelua ja asiantuntemusta. kuivaa koivua . kuivaa havupuuta . Suomen Hautaustoimistojen Liiton jäsenliike. Palvelemme ma?pe klo 9?18, la 9?15, muina aikoina sopimuksen mukaan Puh. Keskiviikkona 16.3.2016 15 Valokeilassa RUT KOU SI T VE OMA IN P A L YLÄ-TI OY PEL OIKKIJÄRVI992 P 1 0 6AL9O 0 4 P. ?. K-Market Inari, Inarintie 51, Inari . 0500-696 688 Polttopuita TUNTURIN TAKKAPUUHUOLTO . 0400-391 332, 045-160 7454 Petsamontie 48 Vapaa ilmoituspaikka, tä ota yhteyt 0 9050 P. 016 662 495 hilkka.kauppila@tuovilangummi.inet.fi Autohuollot Vikakoodiluenta/ poisto Varaosapalvelu Sijaisautopalvelu P. 0LITIE 13, IV TIMO TT UMA EET . Passikuvat . Muotokuvat studiolla VAIN IS KÄTESU MAK Ivalontie 25, p. valmiiksi pilkottuna . Ellentjernin tarkastuspisteellä, yhteensä 450 kilometrin ajon jälkeen, Karlsson viivähti vain kolme tuntia. Tuhannen kilometrin valjakkoajo Altasta Kirkkoniemeen ja takaisin kesti Karlssonin valjakolta kuusi päivää ja 11 tuntia. Kymmenen kärjessä vain yksi ei-norjalainen valjakko A T S I A L I R I NA A A T S O T Y N VOI A N O R E M U N IRTO Inarilaista voi ostaa irtonumerona nyt useasta paikasta! Inarilaista voi ostaa irtonumerona hintaan 2,00?/kpl seuraavista paikoista:
. Kymmenen nopeimman valjakon joukossa Karlsson oli ainoa ei-norjalainen. Karlsson osallistui Finnmarkslöpetiin kolmatta kertaa. Ensimmäisellä kerralla hän tuli maaliin kuudentenatoista ja viime vuonna seitsemäntenä. Karlsson sai palkinnoksi muun muassa 70000 norjan kruunua, lasiveistoksen ja mönkijän. Karlsson asuu PohjoisRuotsissa ja pitää 60 koiran kenneliä. 14 keskeytti tuhannen kilometrin matkan Paras suomalainen tuhannen kilometrin matkalla oli Mikael Jutila, joka tuli 19:nneksi. ? . . . . ?. Karlssonin jälkeen seuraava valjakko saapui maaliin tuntia myöhemmin. . Kilpailun keskeytti 14 valjakkoa. Lyhyemmällä 500 kilometrin matkalla norjalaiset ottivat neloisvoiton, mutta viidenneksi tuli suomalainen Ronny Wingren ja kuudenneksi Alexander Schwarz. OP
Ovatko ne suden arvot, jossa susi syö toisen suden? Saamelaiskäräjien nykyinen puheenjohtajan Tiina-Sanila-Aikio esiintyy ehkä ulkoisesti säyseämmin kuin käräjien edellinen puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi, mutta hänen julkiset ulostulonsa edustavat samaa pohjoissaamelaista politiikkaa, jota hänen edeltäjänsä ajoi. Sanila-Aikio näyttää suhtautuvan nihkeästi vapauden ja demokratian ihanteisiin, hän ei halua ja rakentaa yhteisymmärrystä yleisesti hyväksyttyjen tavoitteiden pohjalta. Kun käräjät aikoinaan perustettiin sille hurrattiin. Meillä on vanhaa metsää suojelualueilla ja talousmetsäkin on hoidettuna oikeaa metsää. Sulaoja tarjoaisi työpaikkoja Sahateollisuus on kunnastamme pääosin loppunut. Koneellinen kullankaivu on pienkaivostoimintaa, joka maailmalla työllistää noin 15 miljoonaa henkilöä. Sehän on tutkittu, että Sulaoja ei ehdy vettä pullottamalla! Lapin kaivoskunnat porskuttavat Miten kävi. Lemmenjoen kansallispuisto, 285 200 hehtaaria. Vuosittainen kaivuaika noin 80 vrk kesässä. Inariin tarvitaan rakennemuutos, joka toisi työpaikkoja ja hyvinvointia kuntaan. Kari Merenluoto, Miessi, Lemmenjoki Kirjoita Sana on vapaa -palstalle! alunperinkään hyvä ajatus. Suurinta haloota ovat aiheut- taneet kesätulvat, jotka värjäävät veden humuksenmustaksi. Ei kullankaivu, jota syylliseksi perättömästi väitetään. Saamelaiset arvot hukassa, hukan arvot niiden tilalla Saamelaiskäräjien järjestäytymiskokouksen jälkeen jää kysymään mitkä ne saamelaisten arvot ovat. 16 Keskiviikkona 16.3.2016 Sana on vapaa Inari kaipaa rakennemuutosta Muotkatunturin erämaa, 157 000 hehtaaria. eikä sellaista ollut ehdotetussa eduskuntakäsittelyssä olleessa lakiuudistuksessa, joka raukesi. Ylä-Lappi ja sen saamelaiset ovat pitkään olleet osa järjestäytynyttä yhteiskuntaa. Jos tätä käytetään vertailupohjana, nähdään koneellisen kullankaivun todellinen kannattavuusvaikutus. Oman kaivumme parhaat vuodet (3 v) tuottivat noin 9 . Tällöinkin kirjoittajan henkilöllisyyden täytyy olla toimituksen tiedossa. Kirjoitukset voi lähettää sähköpostiosoitteeseen inarilainen@inarilainen.fi. Postiosoite on: Paikallislehti Inarilainen PL 61, 99801 Ivalo. Kirjoitukset voi myös tuoda toimitukseen osoitteeseen Piiskuntie 1. tää keskeisistä asioista joko itse tai yleiskokouksen enemmistöpäätöksillä, vähät välittäen saamelaisvähemmistöistä. On kasvavia nuoria metsiä, jotka ovat mainioita hiilinieluja. Kaldoaivin erämaa, 294 000 hehtaaria. Henkilötyövuosi on noin 1700 h. Saamelaiskäräjät ajaa vain poromiesten etua ja vastustaa kaikkia muita ammatteja, kuten esimerkiksi inarilaisille ainakin ajallisesti yhtä vanhaa kullankaivua. Maisemat ovat elämises- sä vain pieni osa. Vastuullista saamelaispolitiikkaa ajanut puheenjohtaja olisi neuvotellut etukäteen tasapainoisen hallituslistan, jossa kaikki tarpeelliset edustukset ja kiintiöt olisi huomioitu. Siksi Suur-Saamihankkeet eivät ole saaneet ilmaa siipiensä alle, vaan tahtovat aikansa kotkan lailla yläilmoissa liideltyään loppua lyhyeen kuin kanan lento. Eikä niiden katselu kenenkään mahaa täytä. Kun siihen on yritetty saada tolkkua valittamalla Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, saamelaiskäräjät on noussut takajaloilleen ja antanut KHO:lle koparaa ilman minkäänlaisia pidäkkeitä. Holmbergin häpäisyperformanssi Uusien saamelaiskäräjien ensimmäisen kokouksen alussa protesti- ja häpäisyperformanssin tarjonnut Aslak Holmberg ilmaisi asian niin, että saamelaiskäräjien ei pidäkään toimia Suomen vaan Saamen lain mukaan. Tämä saamelaispolitiikan nuuttipukiksi heittäytynyt nurjanuttuiseksi nuorimies ei ehkä kuitenkaan ole vielä ihan kyllin kypsä tunteakseen ?saamen lait?, kun jo pelkät käytösta- Inarilaisen Sana on vapaapalstalle toivotaan ajankohtaan liittyviä, Inarin ja Utsjoen asioita käsitteleviä kirjoituksia. Toimitus päättää itse julkaistavista kirjoituksista eikä mikään laki pakota julkaisemaan kaikkea mitä palstalle tarjotaan. Saamelaiskäräjien aikaansaamisen perusajatuksena oli se, että maanomistuskysymykset saataisiin ratkaistuksi saamelaisten toivomalla tavalla. Ruotsista ja Norjasta poiketen . Metsurit ovat häviävä ammattiryhmä. Mikä on suojelun osuus metsäalan häviämiseen Inarista. Mittaamattomat Natura-alueet. Nämä alueet on siirretty Inarin kunnan määräysvallasta Helsingin ja Brysselin määräysvaltaan ja näin ollen ne voitaisiin laskea pois kunnan pinta-alasta, koska kunnallinen itsehallinto tältä osin on kokonaisuudessaan luovutettu pois. Kunnan vaikutusmahdollisuudet ovat pienet. Missä voidaan harjoittaa muita elinkeinoja kuin poronhoitoa, jonka verotuotto kunnalle on negatiivinen. Vanha metsä ei sellainen ole. Silti lopputulos oli juuri se mihin kokouksessa operoiva juntta tähtäsi: inarinsaamelaiset pelattiin ulos. Kultakaivos on maksanut Lapin läänin suurimman yhteisöveron. Onko mahdollisuus rakentaa Karigasniemen Sulaojan läheisyyteen maailman vesipulaa vähentämä pullotusasema. Mutta se on kuitenkin luonnonvaroja tuhlaava, jo tuotettua pääomaa käyttävä ja erittäin suhdanneherkkä toimiala. Vesinäytteitä on otettu vuodesta 1992 lähtien säännöllisesti eikä haittoja ole havaittu. Tämä tekee yhteensä 875905 000 hehtaaria. Jos kirjoitus ei heti ilmesty lehden palstalle, niin kysymys ei ole välttämättä salaliitosta. Toivomme, että kirjoittajat allekirjoittavat mielipiteensä omalla nimellään. vatkin näkyvät olevan hukassa. Eräs syy suomalaisen demokratian nykyiseen heikkoon arvostukseen saamelaisten keskuudessa laajemminkin on, ettei saamelaisilla ole viime aikoina ollut isommin syytä luottaa demokratiaan itse valitsemansa saamelaiskäräjien toiminnassa. Luonnon ja luonnonvarojen käytössä kyse on tärkeysjärjestyksestä, tarpeesta, oikeasta suhteuttamisesta ja muidenkin huomioonottamisesta. On osattava vertailla asioita toisiinsa niiden suuruuserojen ja vaikuttavuuksien tajuamiseksi. Osa UKpuistoa, noin 90 000 hehtaaria. Se on investointitasoltaan sopiva yksityiseen toimintaan ja kykenee myös hyväksikäyttämään pieniä jo löydettyjä esiintymiä, jotka ovat kaivostoimintaan kannattamattomia. Kunta voi vaikuttaa vain teiden varsiin! Mitä elinkeinoja Inarissa voidaan enää harjoittaa. Tästä noin yksikolmasosaa Inarin puolella. Tähän asti poliittinen johto on suhtautunut demokratiaan epäluuloisesti, koska tämä nykymuotoinen demokratia on tuottanut sen mielestä valtakunnallisella tasolla vain enemmistöväestön etujen mukaisia päätöksiä. Saamelaiskäräjillä sovellettu ?demokratia. Siinä demokratian irvikuvassa joksi saamelaiskäräjät kehittyivät, saamelaispoliitikot kadottivat käsityksensä eri väestöryhmien välisestä tasapainosta ja valitsivat puolia pinnallisten poliittisten intohimojensa johdattamina. Vätsärin erämaa, 155 000 hehtaaria, siitä kaikki Inarissa. Sen luonnonvarat ovat suuret, mittaamattomat ja ainutlaatuiset Suomessa. Kullantuotantoavertailua: kullankaivun vuosituotto Inarissa vastaa parin paliskunnan poronlihanmyyntituloja tai Tenon ilmoitettua lohentuottoa. Kullankaivu tuo vuosittain noin yhden miljoonan liikevaihdon Inariin. Muutamia esimerkkejä. Sulaojan lähde voi tarjota terveellistä juomavettä ja lukuisia työpaikkoja. Eihän lähteen pyhyys siitä mihinkään katoa, eikä lähde katoa. Negatiiviset ja tosiasioihin perustumattomat väitteet saavat aina kuitenkin mediassa palstatilaa. Lemmenjoen koneellinen kaivu on vain tuhannesosia puiston 285 200 hehtaarin pin- Saamelaiskäräjät ajaa vain poronhoidon etua, vaikka kullankaivu olisi ainakin Inarissa yhtä vanha elinkeino, arvostelee Lapin Kullankaivajain liiton entinen puheenjohtaja Kari Merenluoto kirjoituksessaan. ta-alasta. On väärin, että matkailun varjolla estetään kansantaloutta luova luonnonvarojen kestävä käyttö. Inarin rajojen sisäpuolella oleva alue on suurempi kuin Uudenmaan lääni. Tiina Sanila-Aikion johdolla toimiessaan käräjät ei kerta kaikkiaan ole sitoutunut puolustamaan perusoikeuksia. Pohjoissaamelaisen enemmistön valitsema ja siihen tukeutuva puheenjohtaja kumppaneineen on katsonut, että porosaamelaisten määrällinen enemmistö saamelaisväestössä, enemmistö käräjien yleiskokouksissa ja kerran valittu hallitus ja puheenjohtaja ovat antaneet johdolle mandaatin päät- Perustelluissa tapauksissa kirjoitus voidaan julkaista myös nimimerkillä. Se ei ole sen enempää saamelaista kuin demokratiaa, vaan tyhmää ja tylyä enemmistön sanelupolitiikkaa ja junttausta. Suora siirtyminen demokratiaan jäi kuitenkin pelkäksi haaveeksi kun uusia instituutioita ei saatu toimiviksi. onkin poikennut Suomessa yleisesti tunnetusta demokratiasta siinä määrin, että saamelaiskäräjien demokratia joudutaankin luonnehtimaan saamelaiseksi demokratiaksi. Syntyi vaikutelma, että puheenjohtaja ei edes ollut yrittänyt mitään tällaista, ja kokoustauot käytettiin aivan toisenlaisiin tarkoituksiin. röivää maailmaa kohtaan on paljolti peräisin politiikasta ja kielestä jota hänen edeltäjänsä käytti. Tulee mieleen TV-ohjelma ?Kaivos ja kunta?, jossa esille pääsivät ne sodankyläläiset, jotka suhtautuivat kaivokseen kielteisesti. Ja myös sellainen TV-ohjelma, joka oli tehty ennen Suurkuusikon perustamista. Ja mitä muuta. Myös Sanila-Aikion johtaman järjestäytymiskokouksen kokouksen käytännön lopputulos edusti tuota samaa politiikkaa. Puheenjohtaja vaikutti usein haparoivalta ja hämmentyneeltä, ja oli käänteitä joissa tuntui että häneltä on pallo täysin hukassa. Hyvin pian selvisi, että saamelaisilla tarkoitettiin pohjoissaamelaisia, muut olivat korkeintaan toisarvoisia apujoukkoja. Maaoikeusvaatimuksille ei perusteita Saamelaiskäräjät on ajanut ja ajaa edelleen päällimmäisenä hankkeenaan maaoikeusvaatimuksiaan, jotka ovat yhtä liioiteltuja kuin niiden perusteet ovat toteen näyttämättömiä. Tämä ei ole ollut omiaan lisäämään muun väestön luottamusta saamelaiskäräjiä ja saamelaisia kohtaan, samalla kun tavoitteiden toteutumatta jääminen ? ainakin toistaiseksi . Se on prosentti. Vaikka käräjät luotiin nimellisesti saamen kieltä ja kulttuuria koskevaa itsehallintoa varten, niiden todellinen suuri tehtävä oli maan kollektiivinen hallinta saamelaisten nimessä ja heidän lukuunsa. Ohjelmassa pahoiteltiin, että nyt menetetään paikallisten hillasuo ja lähistöllä olevalla ratsutilalle koituu vakavaa haittaa. Väitteet Inarin metsien katoamisesta voi havaita vääriksi, jos metsään menee. Parlamentaarista vastuutahan Suomen saamelaiskäräjien puheenjohtajalla ja muulla johdolla ei ole . Sen nykymuotoiseen toimivaan demokraattiseen järjestelmään istutettu saamelaiskäräjät on siinä outo ilmestys. Jouni Kitti. Sellupuuta ei Kemijärvi jalosta. Toteutuneessa tilanteessa kultakaivos on antanut Kittilän kunnan elinkeinoelämälle uutta kehityssuuntaa ja mahdollisuuksia. 10 kiloa/hlv. Tästä yli puolet Inarin puolella. on horjuttanut tavallisten saamelaisten luottamusta saamelaiskäräjiin. On yhä enemmän huolestuttavia todisteita siitä, että demokratian vieminen saamelaisväestön keskuuteen saamelaiskäräjien muodossa ei ole ollut Matkailu tuhlaa luonnonvaroja Matkailun merkitystä korostetaan joka käänteessä. On vaikea sanoa kuka tästä kurjuudesta hyötyy, mutta ainakin tämä saamelaispolitiikkaan erikoistunut ja siitä itselleen elämänsä pääsisällön tai peräti ammatin tehnyt eliittikerros näkyisi viihtyvän roolissaan. Piilovihamielinen asenne ?Saamelaiset eli pohjoissaamelaiset? Sanila-Aikion omaksuma piilovihamielinen asenne ympä- Saamelaisesta itsehallinnosta saadut kokemukset osoittavat, että demokratian rakentaminen tyhjästä ei ole helppo asia. Saamelaiskäräjät rakentuu kunnalliseen demokratiaan nähden vieraista elementeistä. Katse oli suunnattu kauas, tavoitteet uljaat, mutta maailmalle vieraita
Koivisto valittiin freestyleryhmään neljän muun kanssa. ?Olen hakenut Kuusamon lukioon ja saan tiedon sinne pääsystä vasta loppukeväästä. Ilmoita pyyntipaikka ja omat yhteystietosi. 3. Vaikeinta valintakokeiden fysiikkatesteissä oli ehdottomasti vaijerilla kävely. Siinä piti kävellä vaijerihihnaa eteenpäin. Se oli vaikeaa kaikille, eikä kukaan saanut tätä suoritettua kiitettävästi, Koivisto kertoo. Kaverit uskovat menestykseen Kuura Koiviston kaverit iloit- sevat nuoren miehen alppikouluun pääsystä ja tsemppaavat alppikoulun aloittajaa. ?Kuura tulee pärjäämään alppikoulussa aivan varmasti, sanoo Lenni Väisänen, rinnakkaisluokkakaveri. Kuura Koiviston haaveissa on ura laskijana. ?Ja olisihan se mukavaa edustaa Suomea vaikka kansainvälisissä kisoissakin. Rukan alppikoulu on osa Suomen virallista alppi- ja freestylehiihdon valmennusjärjes- telmää, jossa mahdollistetaan nuorille ympärivuotinen valmentaminen. Siitä lähtien rinteillä on menty joko suksilla tai lumilaudalla. Kilpailu julistetaan lopetetuksi kun jäätilanne niin vaatii. Kilpailusäännöt: 1. Lähetä ahvenesta valokuva. Kalan voi kuvata perinteisesti Inarilaisen päällä, jolloin katsoja voi jo kuvaa katsomalla saada käsityksen vonkaleen mittasuhteista. Kalan voi kuvata myös niin, että kuvaan tulee sekä kala että sen pyytäjä. Eli kertauksen vuoksi: Inarilaiseen kuva ahvenesta Inarilaisen päällä tai vaihtoehtoisesti kuva, jossa mukana ahven ja sen pyytäjä. Tiedot ja valokuvan voi lähettää Inarilaisen sähköpostiosoitteeseen inarilainen@inarilainen.fi Pääpalkintona 100 EURON LAHJAKORTTI Suutari Sepon kalastustarvikeliikkeeseen Ivalossa. Toimitus valitsee voittokalan. Mikäli valokuva on laadultaan kovin huono, niin se vähentää pisteitä ja pahimmassa tapauksessa huono valokuva aiheuttaa sen, ettei ahven ole mukana kisassa ollenkaan.. Tämä oli yksi syy, minkä vuoksi hain alppikouluun. Keskiviikkona 16.3.2016 17 Ivalolainen Kuura Koivisto valittiin Rukan alppikouluun Ivalolainen yhdeksäsluokkalainen Kuura Koivisto on tullut valituksi Rukan alppikoulun freestyle-linjalle. Ja siellä laskevat ja harjoittelevat myös maamme huippunimet. ?Olisihan se mukavaa edustaa Suomea vaikka kansainvälisissä kisoissakin.? Mäessä kolmevuotiaasta saakka Ivalon Alajärvellä asuva Kuura Koivisto on mennyt ensimmäistä kertaa mäkeen jo kolmevuotiaana. Pikku hiljaa freestyle kehittyi sille asteelle, että Koivisto huomasikin jo kilpailevansa lajissa eri tason kilpailuissa. Rukan alppikouluun oli valintakoe, joka sisälsi erilaisia testejä joilla mitattiin fysiik- Kuura Koivisto lienee ensimmäinen inarilainen, joka on raivannut tiensä Rukan alppikouluun. kaa ja taitoa sekä ketteryyttä rinteissä. ?Kaikki testin tehtävät pisteytettiin. Lähetä toimitukseen ahvenen paino ja pituus. Syksystä 2003 alkaen Rukan alppikoulu on tarjonnut myös freestylehiihtäjille mahdollisuuden ammattivalmennukseen ja koulunkäyntiin Kuusamossa. Inga-Briitta Magga Koivisto on tuttu näky Saariselän laskettelurinteillä milloin ilmassa ja milloin taas suksilla maan päällä. Inarilaisen JÄLLEEN TÄÄLLÄ: AHVENPILKKI Kuka saa tänä talvena suurimman ahvenen pilkkimällä? Kilpailu kevään suurimmasta pilkitystä on alkanut. Rukan alppikoulu on toiminut vuodesta 1995 lähtien. Lukioon pääsy tai opiskelu Kuusamon ammattikoulussa on edellytys sille, että voin aloittaa myös alppikoulun freestylelinjalla, kertoo Koivisto. Kuura Koivisto on käynyt joka vuosi kilpailemassa Rukan rinteillä, joten ne ovat tulleet miehelle tutuksi. ?Rukalla on mielestäni parhaimmat rinteetkin. Ahven on saatava pilkkimällä Inarin tai Utsjoen kunnan alueelta. 2
Matilda Lönning Webber Kirkenes & Omegn SK 10.52 11. Reima Idström Inarin Yritys 21.02 2. M13 sarjan 5 kilometriän kisan hiihti loppuun 30 poikaa. AWG-talvikisat ja Juutua-Cup junnuille Inarilaisilla nuorten ja aikuisten sarjojen hiihtäjillä on kisakalenterissa keväällä tungosta. Grönlannissa alkuperäiskansojen AWG- talvikisoissa inarilaiset hiihtäjätytöt Camilla Korva ja Hilla Portti, yhdessä joukkuetoverinsa Oda Andreassen kanssa hiihtivät tyttöjen kolmijäsenisessä viestissä joukkueelleen hopeaa. Nuorimmat junnut kisaavat Juutua-Cupin finaalin lauantaina klo 12:00 Inarin hiihtostadionilla. Nuoret aikuiset Janina Virta, Juho Friman, Petri Alatalo ja Juho Riipi kisaavat ensi viikonvaihteessa Valkeakoskella alle 23v sarjan SM-kisoissa vapaan ja perinteisen hiihtotavan matkoilla. Ainoa puute oli vielä havaittavissa, että puolustajien hyökkäysinto oli kasvanut entisestään. Puolustajien paikkaajat olivat vähissä. Janne Tervahauta ja Antti Mustonen antoivat myös näytteitä tulemisestaan hyökkäys päässä. Auguste Baranaltyte Båtsfjord Sportsklubb 8.05 6. Piera Niilas Tobiassen IL Forsök 21.50 Naiset 5 km vapaa: 1. Akseli oli saanut yhteislähdössä lähtöpaikan takajoukoissa ja jatkuva ohittelu rassasi voimia. Emma Josefine Mietinen-Lindbäck IL Polarstjernen 7.58 5. Maalivahdit Pintsu Palokangas ja Vesa Pietikäinen torjuivat sen mitkä olivat torjuttavissa.Ottelut olivat loistava näyte siitä, että osataan sitä vielä aktiiviuran jälkeenkin kään- tyillä kaukalossa oikein päin ja saatiin kiekko menemään sinne mihin se haluttiin - maaliin. Erotuomarit Pekka Kelloniemi, Jarkko Kaisanlahti ja Jukka Rantala, selvisivät urakasta ihan kivasti. Tanan hiihdosta tuli voitto. Reima Idström hiihti Tanassa voittoon ja valmistautuu viikonvaihteessa Altassa hiihdettäviin Pohjois- Norjan mestaruushiihtoihin. Sofia Aarnio oli Tanassa T9-sarjassa tällä kertaa kakkosena. Akseli Björkstedt hiihti Ounasvaaralla KLL:n kisoissa M13-sarjassa sijalle 11. Tu-Kepit nousivat toiselle sijalle sarjassaan +35-sarjassa Lapin alueella pelaavat Tuki-Kepit Ivalosta, Hummerit Rovaniemeltä, Jääkarhut Sallasta, Wetpo Ylitorniolta ja Kemijärveläiset. Bodil Johnsen Vadsö SK 8.36 9. Rinteessä laskettelua harrastaneena ja hyvänä laskijana Akseli onnistui tekemään muutamia vauhdikkaita ohituksia ja nousi sijoituksissa kisan edetessä maaliin. Ingrid Linnea Stoltz Vadsö SK 8.35 6. Vai voisiko sitä sanoa ?vanhat senkun nuortuvat?. Maalintekijöinä kunnostautuivat ivalolaisista Mikko Siitonen 8+2, Teemu Peltoniemi 4+3, Mika Siivikko 2+3 Jouko Lappalainen 4+0. Emilie Davidsen Larsen Kirkenes & Omegn SK 12.53 Miehet 10 km vapaa: 1. Julie Rasmussen Båtsfjord Sportsklubb 7.30 3. Emili Portti Inarin Yritys 6.42 2. Monica Wickström IL Polarstjernen 13.49 Klasila kolmas Tervahiihdossa Inarin Yrityksen pidemmillä hiihtomatkoilla kisaava Jarmo Klasila hiihti kolmanneksi miesten yleisessä sarjassa 37km matkan vapaan hiihtotavan kisassa viime lauantaina Oulun Tervahiihdossa. Vauhti senkun parani. Kisat järjesti maineikas finnmarkilainen hiihtoseura IL Forsök. Tuloksia Tytöt 9 1 km vapaa: Enya Mari Kokko IL Forsök 5.39 Sofia Aarnio Inarin Yritys 3.55 Vårin Haugnes Båtsfjord Sportsklubb 4.18 Lina Traa Celius Sandnes IL 3.51 Oda Sofie Mietinen-Lindbäck IL Polarstjernen 4.18 Tytöt 11 2 km vapaa: 1. Puolustus päässä olivat lukkoina Teemu Koskinen, Juha Kotikangas, Petteri Seppänen ja Kari Piirainen. Elise Vonka Kirkenes & Omegn SK 8.44 10. Kisassa yhteislähdön jälkeinen matkanteko letkassa oli jatkuvaa nykimistä, eikä ruuhkissa latua hevin annettu. Ei kuulunut katsomosta kompia tuomioista. Jääkarhut - Wetpo ottelusta jouduttiin pelaaja nostamaan ambulanssin kyytiin omasta kaatumisesta johtuen. JaVa Ottelut pelattiin seuraavasti: Hummerit Jääkarhut Wetpo Wetpo Hummerit - Tuki-Kepit 3 - 3 Tuki-Kepit 13 - 5 Tuki-Kepit 9 - 4 Hummerit 5 - 3 Jääkarhut 5 - 0. Lauantain ottelujen jälkeen sarjan toiselle tilalle nousi ivalolainen Tuki-Kepit. Tuki-Keppien peleihin oli viimenäkemän tullut potkua. Tiina Idström Inarin Yritys 11.47 2. Hedda Halvari Sandnes IL 7.36 4. Sofia Aarnio taipui niukasti toiseksi sarjassaan N9-kilometrin matkalla. 18 Keskiviikkona 16.3.2016 Inarilaiset jatkavat palkintokorokkeella: Kolme voittoa Norjasta Inarilaiset Reima Idström miesten yleisen sarjan 10 km matkalla, Tiina Idström naisten 5 km matkalla, sekä Emili Portti N11-sarjan 2 km matkalla hiihtivät voittoihin Norjan Tanassa. Vauhtia oli poljettu harjoituksissa eikä se laskenut nyt tosipaikassa. Mitä pidemmälle päivä kului tuli vahvistuksia joukkueelle lisää. Nopeuteensa luottaen pakit kirmasivat vastustajan maalin taitse ja tuolloin vastustajille jäi siniselle vapaat hyökkääjät. Varsinkin Hummeriottelussa toisen puoliajan maalit olivat yksi- tai kaksi vastustajaa yksin läpi Pintsu Palokankaan maalille. Tilanne toisen puoliajan alussa oli Tuki-Kepeille 3-1. Hummerit kammertautuivat tasalukemiin 3-3 Lumisateen joukosta oli kotijoukkue saanut kolmen ketjun ja kahden pakkiparin joukkueen jalkeille. Voiton korjasi Muonion Kirin Markku Rauhala ja toinen oli Oululainen Tero Leinonen. Kesäisin juoksuradalla ja talvisin hiihtoladulla viihtyvä 13-vuotiaiden sarjassa kilpaileva Inarin Akseli Björkstedt kä- vi kokeilemassa vauhtiaan valtakunnallisella tasolla koululiikuntaliiton mestaruushiihdoissa jotka järjestettiin sunnuntaina Ounasvaaralla. Vapaan hiihtotavan kisassa 5 kilometrin matkan yhteislähdössä Akseli sijoittui mainiosti, ollen 11., jääden vain vajaan sekunnin top-kympistä. Vuosi sitten Juho Friman jäi vain yhden kymmenyksen mitalista vapaalla hiihtotavalla 30 km yhteislähdössä samoissa kisoissa. Tiina ja Reima Idström hiihtävät tulevan viikonvaihteena Altassa Pohjois- Norjan mestaruuskisoissa. Sitten pääsiäisen aikana on Inarin nuorten ja yleisen sarjan hiihtäjien ohjelmassa kotikonnuillaan Vaskoolihiihto Saariselällä pitkäperjantaina ja Inarijärvihiihto pääsiäissunnuntaina. Emili Portti tavoittelee Norjassa talven Cup-hiihtojen voittoa. Synnöve Samuelsen Kirkenes & Omegn SK 8.35 8
Luottokustannukset yhteensä 0 ?, luottohinta 23 739,92 . Ilmatieteen laitos hehkuttaa uutta mallia mullistavaksi. Käytännössä ennusteiden tarkkuus parantuu 16 kilometrin tarkkuudesta yhdeksään ki- lometriin. Sääennusteen voi samalla antaa kaksitoista tuntia pidemmälle ajalle. Perinteisesti sääennusteet ovat parantuneet noin vuorokaudella kymmenen vuoden välein. Helmikuu kasvatti lumikuormaa Lapissa . Samalla se antaa päivitetyn mallin kansallisten ilmatieteen laitosten käyttöön. KOTIKEITTIÖ ?TAKE AWAY . Keskikulutus 5,1 l/100 km. Hinta sisältää toimituskulut 600 ?. Hän on opiskellut KemiTornion ammattikorkeakoulun viestinnän linjalla monimediajournalismia ja valmistunut medianomiksi. Tuttujen Heli Huovisen ja Irene Länsmanin rinnalle tulevat koltankielinen Sara Wesslin ja pohjoissaamenkielinen Niki Rasmus. Wesslin on kotoisin Ivalosta. Tämä johtuu uuden säämallin hilapisteiden määrän kolminkertaistumisesta. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. BAKERY . Rahoituksen myöntää Nordea Rahoitus Suomi Oy, Aleksis Kiven katu 9, 00020 NORDEA. SAARISELÄN SUURIN LAHJA-, TULIAIS- JA MATKAMUISTOMYYMÄLÄ . CO2-päästöllä 119 g/km. TEKSTIILIT POHJAKERROKSESSA Älä arvaile, lue Inarilaista ja tiedä. Helmikuussa aurinko paistoi SEAT.FI USKO TAI AJA, LEON ST -FARMARISSA ON TILAA MYÖS AJONAUTINNOLLE. RAHOITUSTARJOUS NYT 0 %* ILMAN MUITA KULUJA, JOPA ILMAN KÄSIRAHAA Saamenkielinen lastenohjelma Unna Junná on saanut uusia juontajia vanhojen tuttujen tilalle. Keskiviikkona 16.3.2016 19 Utsjoen kunta / Vapaa-aikatoimi tiedottaa Utsjoen uimahalli suljettu koko pääsiäisviikon ajalla (21?28.3.2016) kevät huollon takia. Uimahalli auki normaalisti tiistaina 29.3.2016. Lisätiedot: Vapaa-aikasihteeri Tommi Kanala, 0400319852 tommi.kanala@utsjoki.fi Ohcejoga gielda / Asttuáiggedoaibma die?iha Ohcejoga vuojadansále lea gitta olles beassá?vahku áigodagas (21?28.3.2016) gi??afuolahusa gea?il. (016) 668 741 fax. 020 762 4352 KatuosoiteTeollisuustie 00, Kaupunki, 00-000 000 25,vaihde Rovaniemi ja Suomen SEAT-maahantuonnin Automyynti: ma-pe020 0?00, Vaihde 762 la 44.00?00 www.volkswagen.porho.fi Myyntipäällikkö Pekka Lehtonen. www.autoliike.fi. Ohjelmassa nähdään myös Sogsakkin medialinjan opiskelijoiden tekemiä animaatioita. *Esim. RAVINTOLA ?PIZZAT . Kaiken lisäksi saat nyt 0 % rahoituskoron kaikkiin SEAT-malleihin. SUPERMARKET . Nyt hän opiskelee Saamelaisalueen koulutuskeskusken medialinjalla. Ima máná?at-konsertti ja muuta mukavaa Unna Junná kuvasi viime syksynä Ima máná?at live -kon- Niki Rasmus on kotoisin Utsjoelta. Koeajettavissa: Leon X-perience 2.0 TDI 184hv 4DRIVE DSG-Autom. Leon ST 1.4 TSI 150hv ACT FR Ibiza 1.0 EcoTSI 95hv Style Toledo 1.2 TSI 90 hv Reference TECHNOLOGY TO ENJOY SEAT LEON ST -FARMARIMALLISTO ALK. Inarin seudulla lunta oli hieman vähemmän kuin muualla Lapissa. LänsiLapissa lumikuorma oli paikoitellen jopa yli 200 kiloa neliömetrillä. Kuvauksen tulokset nähdään kevään Unna Junná -ohjelmissa. Muuten ohjelmissa kokataan, askarrellaan, kuvataan, leikitään, soitetaan, lauletaan, kerrotaan tarinoita ja nähdään mi- tä lapset haluavat tehdä isona ja mikä on heistä mukavaa. Tehokkaiden ja taloudellisten TDI- ja TSImoottoreiden sekä ketterän alustan ansiosta tilaa jää myös ajonautinnolle. 20 405 ?. SEAT Leon ST -farmarin urheilullinen muotoilu kätkee alleen monikäyttöisen tavaratilan, joka laajenee tarvittaessa 587:stä aina 1470 litraan. HAMPURILAISET MYÖS MUKAAN . Lumenpudottajien täytyy varmistaa oma turvallisuutensa. Aurinko käy pian heikentämään jäitä melko vähän eivätkä järvien jääpeitteiden kiderakenteet ole vielä ratkaisevasti rapautuneet. Maaliskuussa auringon säteily voimistuu ja jos pilvisyys on vähäistä, voivat jäät alkaa heikentyä jo lähiaikoina maan eteläosassa. SAARISELÄN TAVARATALO Saariseläntie 1 99830 Saariselkä puh. 668 680 kuukkeli.lappi.fi kuukkeli@saariselka.fi JOKA PÄIVÄ EVERY DAY PLUSSAA KAIKISTA OSTOISTA 9?21 . Kuvan auto erikoisvarustein. Sodankylä Neste Mokko 22.3.2016 klo 10-17. Ivalo Kultahippu 23.3.2016 klo 10-17. Autoliike Oy Paikalla näyttelyssä Pörhön Tuotepäällikkö Jukka Sorro p. KOTILEIPOMO . Tarkkuuden ansiosta Ilmatieteen laitos voi ennustaa paikallisia sääoloja entistä tarkemmin. jopa 190 kiloa neliömetrillä Helmikuussa Lapin lumikuorma kasvoi pääosin 140-190 kiloon neliömetrillä, kertoo Suomen ympäristökeskus. Vuojadansále lea rabas dábála??at ma??ebargga 29.3.2016. Lassedie?ut: Asttuáigge?álli Tommi Kanala, 0400319852 tommi.kanala@utsjoki.fi Mullistava malli tarkentaa Ilmatieteen laitoksen sääennusteita Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECMWF on päivittänyt koko maapallon kattavan säämallinsa. Lapin lisäksi lumikuorma oli yli 80 kiloa neliömetrillä myös laajoilla alueilla Itä-Suomessa. Sata kiloa neliöllä uhkaa halleja Kun lumikuorma kasvaa 80-100 kiloon neliöllä, alkavat suurten hallimaisten rakennusten rakennevirheet ilmetä. Leon ST 1,2 TSI Style 23 739,92 ?, käsiraha/vaihtoauto 2 373,99 ?, rahoitettava osuus 21 365,93 ?, korko 0 %, sopimusaika 60 kk, kuukausierä 299,42 ?, viimeinen suurempi erä 3 700 ?. Rahoitustarjous on voimassa 31.3.2016 asti tehtyihin yksityishenkilöiden uusiin tilaussopimuksiin. 29.2.2016 Leon ST 1.2 TSI 86 Reference alkaen 20 404,07 ?, autoveroton hinta 16 240 ?, arvioitu autovero 3 564,07 . Tutustu mallistoon osoitteessa seat.fi Sara Wesslin on aiemmin työskennellyt Yle Saamella. sertin Ijahis Idja -festivaalin yhteydessä. Sen jälkeen hän on työskennellyt toimittajana Yle Saamella. Rasmus on kotoisin Utsjoelta ja on lukion aikana ja sen jälkeen työskennellyt elokuvaja nettimaailmassa. Niissä tosin on vaarana, että lunta ja jäätä putoaa ihmisten päälle. ja todellinen vuosikorko 0 %. Ympäris- Unna Junnáan uusia juontajia tökeskuksen hydrologin Bertel Vehviläisen mukaan tällaisten rakennusten omistajien on nyt syytä seurata kantavien rakenteiden kuntoa. Omakotitalot harvoin riskikohteita Suurin osa asuintaloista ei kuulu riskikohteisiin kattojen kestävyyden osalta