Rannasta voi vielä nähdä myös paikoilleen lahonneet puuportaat. nro 37 Gynekologi w w w .a ila m .n et Aila Miettinen Ivalossa Vastaanotto 040 556 0712 PUH . Lue sivulta 8 ja 9. 020 710 9050 Avoinna ma–pe 9–16 Inarilaisesta Jaakko Peltomaa: INARILAISIA 30 00. vsk. eteispalvelumaksun Piiskuntie 1, Ivalo, puh. Ilkka Vainio & Janus Hanski & Viihteen Kenttämiehet Hitit ja Klassikot Show Lounas ma–pe 11–15 À la cartea joka päivä 11–21 Ravintola auki ma–to 7–22, pe–la 8-03 ja su 8–22 Night Club Hipun Kellari avoinna pe–la 23–04 Kellarissa klo 24 klo 24 ”Disco’70’s”, liput 15 €, sis. 0400-423 525 MERKKIKORJAAMO Ivalontie 16 | 99800 IVALO | 040 48 55 181 IVALONTIE 16 Huollot ja korjaukset kaikkiin automerkkeihin TAKSI IVALO Puh. eteispalvelumaksun liput 3 €, sis. 0100 87 888 www.ivalontaksit.fi 0400 982 477 INARIN TAKSIPALVELU Arrelan taksit Taksit Inarin Kirkonkylässä www.inarintaksipalvelu.fi Tervetuloa! www.frobelinpalikat.fi Liput alk. Taiteiden yö Hipun yläkerrassa, klo 22 ”Ravintolassa kuultua” klo 22:30 ”Loop it out”-konsertti ja jamit, liput 5 €, sis. eteispalvelumaksun La 16.9. Atslemin sotilaskotisisarta Greta Palokangasta sanottiin aikoinaan ”Pennasen pataljoonan nuorimmaksi”. klo 15 Ivalon lukio Erillisosasto Petsamon eli ”Pennasen miesten” Atslemin tukikohdan venesatama sijaitsi Luton rannalla. Tervetuloa!! Pe 15.9. 14 € Myynti: lippu.fi (Liput ovelta 15 €) JEE-JEE 30-VEE 30-v juhlakiertue nyt Inarissa! SU 1.10. Sataman paikka valittiin pääasiassa sillä kriteerillä, että tähän paikkaan oli kätevä rantautua. INARIN JA UTSJOEN PAIKALLISLEHTI Irtonumero 2 € keskiviikko 13.9.2017 21. Mikään turvallinen paikka tämä ei ollut – ei sen turvallisempi kuin mikään muukaan paikka Luttojoen rannasta. Nyt vastarannalla tulistelevat venäläiset kalamiehet, mutta sota-aikana sieltä saattoi tulittaa veneitä venäläinen partio. Sataman kohdan voi tunnistaa nykyisin siitä, että pusikko ei ole vanhassa satamarannassa kasvanut vielä aivan läpitunkemattomaksi
Jos olet yhtään kiinnostunut valmentamisesta, niin ota reippaasti vaikka minuun yhteyttä. On aivan mahtavaa, että lapset ja nuoret ovat löytäneet tämän lajin täällä pohjoisessakin, Katajamaa hehkuttaa. 600 g 7 98 kg 4 98 pkt Atria Luomu nauta jauheliha 12 % 400 g (12,45/kg) Atria Pinaattiohukainen 400 g (4,13/kg) 1 65 pkt HK Lihapyörykät 360 g (2,19/kg) 79 pkt 1 29 pss 1 95 kg Fazer Paahtoleivät 280-360 g (3,58-4,61/kg) Suomi Kurkku Pågen Korvapuustit 260-280 g (6,04-6,50/kg) 1 69 pss Kotimaista Kaurahiutale 1 kg 85 pkt Juustoportti Leipäjuusto laktoositon 200 g (12,45/kg) 2 49 pkt X-tra Virvoitusjuomat cola ja appelsiini 1,5 l pll hinta pantteineen (0,28/l) 82 pll Turkki Viikunarasia 250 g (3,92/kg) 98 ras Pilliin puhalletaan ja porukka jakaantuu kahtia. Tiedot ja valokuvan voi lähettää Inarilaisen sähköpostiosoitteeseen: inarilainen@inarilainen.fi Toimitus valitsee voittokalan. Oli hienoa nähdä, kuinka jalkapallo kokoaa paikalle noin paljon nuoria. HAUKI-kisa Kuka saa tänä kesänä suurimman hauen koukkuunsa. Toiset pukevat päälleen punaisen liivin ja toiset kantavat yllään sinistä väriä. – Vaikka futaajia onkin jo meillä täällä mukavasti, niin aina mahtuu lisää. Kilpailu kesän suurimmasta vieheellä kalastetusta hauesta on alkanut. Nyt starttaa Inarilaisen Hauki-kisan viimeinen viikko, eli vielä voit voittaa itsellesi 50 euron lahjakortin Maalija konekotaan! Inarilaisen Haukikisan loppu häämöttää. Yksi Lapin Susien jalkapallovalmentajista on Fanni Katajamaa. Hauki on saatava vapakalastamalla Inarin tai Utsjoen kunnan alueelta. Kisakaloja on nostettu pitkin kesää kilo tolkulla. Fanni Katajamaan saat kiinni numerosta 0400240780. Vain reilussa kuukaudessa on jalkapallon pariin tullut jo yli 60 aktiivista pelaajaa. Lähetä toimitukseen hauen paino ja pituus. – Meillä on lokakuun alussa valmentajakoulutus palloliitolta Ivalossa. Kilpailu julistetaan lopetetuksi kesäkalastuskauden päätyttyä. Lähetä myös kuva hauesta Inarilaisen päällä tai vaihtoehtoisesti kuva, jossa mukana on hauki ja sen pyytäjä. Pääpalkintona 50 euron lahjakortti Maalija konekota Ivaloon. Katajamaa on ylpeä kuntamme nuorista ja onhan siihen syytäkin. – Kun kysytään, että onko junnufutikselle kunnassamme kysyntää, niin kyllähän nämä luvut puhuvat puolestaan. Ei tähän valmentamiseen tarvitse muuta, kuin kiinnostusta ja harrastustaustan. Lisätietoja ja uutisia LaSun jalkapallosta voit seurata Lapin Sudet jalkapallo -Facebook-sivuilta. Ivalon urheilustadion täyttyi jälleen kerran nuorista jalkapalloilijoista, kun Lasun jalkapalloilijat kokoontuivat harjoitusten jälkeen mittelemään toisiaan vastaan. Ville Vaarala Ivalossa on kysyntää junnufutikselle Jalkapallokentällä pelaajilla oli hymy herkässä. Keskiviikkona 13.9.2017 2 Ivalo, Petsamontie 2 ma–su 8–22 Tässä sinulle poimimiamme esimerkkejä HK Kariniemen kananpojan Broilerin paistileike n. Ei muuta kuin jänkäkoiran pyyntiin! Inarilaisen lukijat ovat tänä kesänä kisailleet siitä kuka saa tänä kesänä suurimman hauen koukkuunsa. Suuren suosion vuoksi junioritoiminta kaipaisi lisää valmentajia. Hän on itsekin innokas potkupallon pelaaja. Kannattaa tulla kokeilemaan, jos edes vähän kiinnostaa, Katajamaa kannustaa
Sekin tuotiin esille, että jos kunnassa nyt estetään Eiramon investoinnit, niin se on varoittava signaali muillekin yrittäjille eikä Utsjoelle uskalla investoida tulevaisuudessa kukaan. Kun parrassa on viimeinen väri, niin ennenpitkää mahdollista Utsjoen uutta hotellia isännöisi sitten joku toinen. Inarijärvi on jo suojeltu alue, mutta nykyisen suojelun taso ei riitä jos järvi nähdään rahalähteenä luonnonperinnön sijaan. Jos Eiramon hankkeet eivät sovi Utsjoen uuteen matkailustrategiaan, niin sillä ei ole käytännön merkitystä ja ainahan tuollaista strategiaa voi päivittää. Mikäli Eiramo rakentaisi Utsjoelle hotellin ja vaikka iglukylän, niin saisi Utsjoen kunta niistä tervetulleet kiinteistöverotuotot vuodesta toiseen. – Oma mielipide syntyy yhteisen keskustelun tuloksena ja vaatii asioihin perehtymistä. Tämäkin synti on samanlainen kuin muutkin synnit, siitä tuntuu olevan mahdoton päästä eroon. Se on kuitenkin selvää, että luonnonlait koskevat Eiramoakin. Päivi Aikasalo Utsjoen ma. Kyläillassa kunnallismies Aulis Nordberg tosin nosti esille, että tällaisia puheita tahtoo syntyä menestyvän yrittäjän ympärille. Jos Kansallispuistoon päädytään, pitää sen käyttöehdot ja säännöt luoda yhdessä, niin että turvataan sekä luonnon säilyminen ja virkistysmahdollisuudet sekä paikallisten ihmisten elinkeinot. Muutamissa puheenvuoroissa harmiteltiin sitä, että tietoa Eiramon Utsjoen hankkeista on nyt kovin vähän. Hoitoja käyttösuunnitelmalla yleensä rajataan kansallispuiston käyttöä, Inarijärven osalta voisi olettaa noiden rajoitusten koskevan moottoriveneiden käyttöä, reittien käyttöä, rantautumista ja jopa kalastusta. Osa kyläillan osanottajista tuntui kavahtavan Eiramoa. Maapallo ei kestä meidän ihmisten ahneutta ja mukavuudenhalua. Suomessa hän on ollut esillä myös ikävissä yhteyksissä. Tämä vaatii yhteistä keskustelua, erilaisten mielipiteiden kuuntelemista ja paikallisten ihmisten näkökulmien huomioimista. Keskustelu olisi toki voinut olla vähemmän railakas, tai sitten ei, mikäli Jussi Eiramo itse olisi ollut valtuustosalissa utsjokelaisten kysymyksiin vastaamassa. Jos järvestä tehtäisiin kansallispuisto, se vaatisi laajaa nykyisen käytön sekä käyttäjien huomioon ottamista. – Meidän aikamme länsimaisten ihmisten suurin kollektiivinen synti on luonnon tuhoaminen, luonnonvarojen ylikulutus ja luonnon tasapainon järkyttäminen. Utsjoki tarvitsee uutta elämää. Inarijärven kansallispuistoksi muuttamisen motivaatio taitaa kuitenkin painottua juuri tuohon suojelunäkemykseen; kansallispuistoksi muuttaminen mm. Keskiviikkona 13.9.2017 3 Utsjoen valtuustosalissa pidetyssä kyläillassa pidettiin pitkä ja hyvä keskustelu siitä, miten Utsjoen matkailua pitäisi kehittää ja onko Kakslauttasen yrittäjä Jussi Eiramo tervetullut investoimaan Utsjoelle. – Jos tämmöinen Inarijärvi kansallispuistoesitys tulisi vastaavanlaisesti kuin esim. – Luonnon suojelu ja paikallisten ihmisten elinkeinon harjoittaminen näyttävät usein olevan ristiriidassa, mutta ajattelen kuitenkin, että loppujen lopuksi luonnon suojeleminen ja sen monimuotoisuuden vaaliminen on kaikkien etu. Kansallispuiston status ei ole ongelmaton tai yksinkertainen ratkaisu järven suojeluun, mutta se voi olla ainoa mahdollisuus, jos järven hyödyntämisessä esimerkiksi kaavoittaessa ei säilytetä malttia. Siksi tarvitaan suojelua ja rajoituksia. Toistaiseksi ei ole tietoa siitä, työllistäisikö Eiramo utsjokelaisia julkisuudessa hän on sanonut palkkaavansa mieluummin ulkomaalaisia kuin suomalaisia, koska Suomessa on huutava pula osaavista työntekijöistä. – Inarijärvi on tärkeää säilyttää tuleville sukupolville sellaisena kuin se nyt on, luonnonmukaisena eräjärvenä. Utsjoen matkailu on kärsinyt Tenon kalastussäännön tuomista rajoituksista ja se on saanut monen Utsjoella ajattelemaan, että talvimatkailuakin pitää kehittää. – On varmasti monia mahdollisuuksia suojella elinympäristö, niin myös Inarijärvi. Kansallispuistoon laaditaan hoitoja käyttösuunnitelma, jolloin maankäytön päävastuullisena oleva kunta menettää Inarijärveen kaavoitus ja muun maankäytön suunnitteluvastuunsa. Kävisikö sitten näin, sitä on vaikea sanoa, mutta toki kuuluu asiaan, että Eiramon hankkeiden puoltajat tällaisenkin vakuuttavalta tuntuvan pelottelukortin pöytään heittävät. Jussi Eiramo on pitkän linjan matkailuyrittäjä, menestynyt ja kansainvälistä tunnustusta saanut toimija. Inarijärvi kuuluu tälläkin hetkellä Natura-alueeseen, rantojen suojeluun ja on osittain erämaa-aluetta. Inarijärvi on kooltaan reilut 1000 neliökilometriä, eli melkoinen lisäsuojelualue kuntaamme tulisi. Idols-laulukilpailussa, olisi tuomioni ”ei jatkoon”.. Oli vain ajan kysymys, milloin suuri raha iskee silmänsä Utsjoen matkailuun, joten siinä mielessä uutinen Eiramon mielenkiinnosta Utsjokea kohtaan ei ollut yllätys. – Inari on voimakas luonnostaan, jos Inarijärvestä tulisi kansallispuisto kaikkine käyttörajoituksineen, voisi kunnan motto muuttua; ” Inari on voimaton luonnostaan”. estäisi uusien mökkikylien sekä erähotellien syntymisen Inarijärvelle. Jari Huotari Inarin kunnanhallituksen puheenjohtaja ja evp rajakapteeni – Inarin maapinta-alasta on tällä hetkellä eriasteisen suojelun piirissä noin 72 %. Nyt kun eduskunta on mm kalastuslaissa ottanut sen kannan, ettei sanalla ”paikkakuntalainen” ole mitään merkitystä lupien myönnössä, on vaarana, että tuo kanta yleistyy ja voisi vaikuttaa myös Inarijärven kansallispuiston hoitoja käyttösuunnitelmaan, eli paikkakuntalaiselle ei olisi nykyisiä niin sanottuja perusoikeuksiaan järvellä liikkuessaan. Pitäisikö Inarijärvestä tehdä kansallispuisto. jaakko.peltomaa@inarilainen.fi Raha ei haise Päätoimittajalta Kolmen raati Juha Siivikko Ohjelmistosuunnitteljia – Kansallispuistojen tehtävä on suojella ja säilyttää luonto sellaisena kuin se on, sekä tarjota ihmisille mahdollisuutta liikkua ja harrastaa ylläpidetyillä reiteillä ja taukopaikoilla. Tässäkin kohdassa haluaisin tietää, millä perusteilla kansallispuistohanketta perustellaan ja mitä ovat sen vastustajien argumentit. Mielestäni järveä ei pidä muuttaa kansallispuistoksi, mutta se voi olla viimeinen tehokeino suojella järven luonnonmukaisuutta. kirkkoherra – En tiedä. Tiedän itsekin kuluttavani yli kohtuuden. Se on varastamista tulevilta sukupolvilta. Ei tarvitse kuin ”googlettaa”, niin tekstiä löytyy niin laittomasta roskanpoltosta kuin työntekijöiden huonosta kohtelusta ja alipalkkauksestakin. Lisäksi ajattelen, että minulla ei tarvitse olla mielipidettä kaikista asioista. Kirkonkylä on hiljainen ja kunnan lukiossa on vain 14 oppilasta
Muistan, että olin aivan pieni poika, kun haravoin heinää isän tekemällä pikku puuharavalla. Mummo-vainaja punoi männynjuurista nuotan köyttä ja kelanaruja. Keskiviikkona 13.9.2017 4 Oliko heinänteko kova urakka ennen vanhaan, perinnetietäjä Hans Mattus. Poroilla niitä heiniä sitten sieltä haettiin rekikelien tullen. Ja isä teki muutenkin hyvät haravat ja viikatteen varret. – Meillä heinät riittivät ja kyllä talven yli aina päästiin. Kyllä sitä vähän annettiin lehmillekin, mutta sen kanssa piti olla varovainen, ettei lehmä saanut rapatautia. – Kettujoen törmää niitettiin paljon. VL Kaksi karhua kaadettu Inarissa Helsingin eläinsuojeluyhdistys, Suomen Eläinsuojeluyhdistysten Liitto, Animalia ja Wild Lynx ry vastustavat isokokoisten eläinten jousimetsästyksen aloittamista. Saappaan sisällä oli heiniä. Lusmaniemessä oli hyvä kortepaikka, jonka isä vuokrasi. Sitten se laitettiin haasioon. Lehmien pitäminen vaati kuitenkin työtä ja heinäntekoa. Ja hän varmasti oli osannut katsoa sellaisen hyvän tuoreen männyn, jolla on sopivat juuret köyden tekemiseen. Ja lisäksi oli tietenkin nuotta rannassa ja kaksi isoa pottumaata. Kyllä siinä viikko meni, että sieltä tultiin poroilla takaisin. Isä oli siihen kuten muihinkin puuharaviin tehnyt pihlajasta piikit. Sitäkin tietysti aina niittäessä sattui, että terä paukahti kiveen ja meni pilalle. Jokirannassa ollut luonnonniitty sai joka kevät hyvän höystön tulvavedestä. Minun muistin aikana sinne kuljettiin moottorilla, veneen perässä oli neljän hevosvoiman Archimedes. Sen ajan isännät osasivat varmasti kulkea mettiä pitkin Reisivuonoon. Keskustan lappilainen kansanedustaja, aktiivimetsästäjä Mikko Kärnä sanoo pitävänsä Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen ja muiden järjestöjen kannanottoa yksinkertaisesti melkoisena ”kukkuna”. – Luonnonniitty oli muuten hyvä heinäpaikka ennen vanhaan. Minä juuri muistan sen, että navetassa tehtiin töitä päreenvalossa. Metsästys on monipuolinen harrastus, ja sitä voi harrastaa monella tavalla. – Meillä se lehmänlanta oli pottumaassa oikein tarpeellinen, kun maaperä oli puhdasta hiekkaa. Ei siinä silloin ollut koivuja eikä pensaita. Lehmien hyvä puoli oli siinäkin, että ne talven mittaan kertyneet lehmänlannat sai keväällä hiljaisilla härjillä ajaa pottumaan höysteeksi. He seurasivat näkyykö edellä edellisen kulkijan jälki. – Heinät suovattiin Lemmenjoella ja ne suovat pitikin tehdä hyvin. – Kenkäheinät haettiin ojanvarresta, jossa kasvoi sopivan pehmeää heinää. Meillä ukillakin kului aika mukavasti siinä, että hän teki puita rantteella päivästä toiseen. Evakosta tulon jälkeen äitini hommasi lasit, mutta en muista mistä hän ne sai. – Se honkien vetäminen oli porolla vähän hidasta, sillä poro jaksaa vetää korkeintaan neljä isoa tukkia. – Jäkälälimppuja me kyllä teimme Lemmenjoen sisällä, jossa olikin silloin hyvät jäkälämaat. JP Mikko Kärnä ihmettelee eläinsuojelijoiden puheita jousimetsästyksestä. Uroskarhu kaatui 28.8. Sitä oli raivattu pitkälti ja sitä sai niittää kilometrikaupalla. Niiden piti olla korkeita jo siksikin, että ne osasi hakea sieltä alkutalvesta rekikelien aikaan. Pitikö lehtikerppuja tehdä. Aika raskasta touhua se kortteen niittäminenkin oli, kun nyt ajattelee. – Ei ne hommat ennen vanhaan olleet niin kaksisia, etteikö niitä olisi nähnyt tehdä huonommillakin silmillä. Päre saattoi olla tökättynä myös hirren rakoon. – Kun heinänteosta ja syksyn askareista puhutaan, niin ennen vanhaan yksi homma oli tietysti siinäkin, että tuotiin honkaa poroilla ja hevosella isot kuormat talveksi pihalle. Korte laitettiin rannalla talikolla pieniin kasoihin, nökkösiin. – Heinänteossa viikatetta liipattiin tämän tästä ja sitä pitikin liipata vikkelästi, eikä hitaasti viilaamalla. Puomilla ne kortteet sitten vedettiin rantaan. – Meillä oli yleensä kolme lypsävää sekä sen lisäksi sonni. – Eihän siinä aikarajaa ollut, mutta jos heinänteko loppui iltakahdeksalta, niin sen jälkeen lähdettiin nuottamaan keittokalaa. Muistan, kun mummo neuloi kenkiä, niin hän teki sitä työtä aivan piisin suulla. Asetuksen mukaan nuolen kärjen on oltava sellainen, että asianmukainen osuma on heti tappava. Ei sitä juuri tunnettu 30-luvun alussa. Minun muistin aikana isä ei kulkenut Reisivuonossa ja sitten se Reisivuonon aika alkaakin loppua. Ja aamulla taas heinään. Mihin aikaan heinäntekijän työpäivä loppui. Inari kuuluu itäiseen poronhoitoalueeseen, jonka yhteiskiintiö on 60 karhua. – Kortetta annettiin etupäässä ajohärjille. Riittivätkö eläimille tehdyt eväät talven yli. Kanta on ollut vakaassa kasvussa jo useamman vuoden ajan. Jäkälää kerättiin korkeisiin limppuihin. Yleensä joku kyllä aina myi heinää. Joskus terä sitten tylsyi niin pahasti, että se piti lähettää sepälle kallittavaksi. Aika meni kaikkeen muuhun. Siinähän pitää olla tekijämies, että osaa tehdä hyvän viikatteen varren. Räätileipäähän se yleensä oli, mitäpä muutakaan. – Se aika alkaa jo muuttua minun lapsuudessa. Sitä vain käytiin tekemässä asiat yhden ja saman männyn juureen ja paskamännyksihän sen ajan ihmiset tuommoista mäntyä sitten sanoivat. Lukema tulee varmasti nousemaan, sillä karhukanta on selvästi lisääntynyt viime vuosina Inarissa. Pikku Akupään tuntumassa ja naaras 2.9.Rautaperäjärvellä Sevettijärven suunnassa. Oliko heinänteko kovaa työtä. Ja kortehan onkin sellaista, että se kuivuu äkkiä. Ennen vanhaan oli miesten ja naisten työt erikseen, mutta heinäntekoon mentiin koko porukalla. Se oli selvää, että nuotalle piti lähteä ja kun sieltä tultiin, niin kalaa perattiin puolelle yöhön. Hitaasti se homma porolla kävi, mutta eihän sen ajan ihmisellä voinut kiire ollakaan. – Olihan se kovakin urakka ja se oli koko perheen urakka. Viikon kysymys . Kai se on jäänyt mieleen siitäkin, että he toivat aina jotakin hyvää tullessaan. Mihin hyyssikänalusta ajettiin keväällä. Kestikö sen ajan heinämiehellä olla heinänuhaa. Säärystimet oli tehty sisnanahasta ja ne olikin pauloitettu tiukkaan. Ei siihen aikaan olisi pärjännyt ilman lehmän antimia. Kun menin Riutulaan töihin, niin siellä kyllä lehtikerppujenkin teko tuli tutuksi. – Lapsuudestani tulee mieleen sekin, kuinka vanhoilla ihmisillä oli sellaiset paksut pullonpohjalasit päässään. Ennen moottoreita sinne on tietenkin menty soutamalla. Ei kukaan puhunut silloin silmälääkäreistä, joten tottapa hän oli joltakin saanut vanhat lasit. Se tulee tosin vanhasta ajasta mieleen, että kun heinä kannettiin latoon ja niitä poljettiin sinne tiiviimmäksi, niin siinähän pölisi aina. Joka paikka oli valoa täynnä ja joka ainoa roskakin näkyi jokaisessa nurkassa. Tulee mieleen Musta-Kaisakin, joka istui meillä ja teki suonista lankaa ja neuloi karvakenkiä. Se pitää jalan kuivana, eikä sukka ole kenkäheinän veroinen. Kuka teillä kallitti viikatteen terän. Heinä oli pakko polkea latoon, muutenhan ei mitkään ladot olisi riittänyt heinille. Muistan juuri sen, että Veskoniemen Ranssu ja Posti-Marttikin kulkivat Reisivuonossa poroilla. Mehän kuljimme Lemmenjoen sisällä, 12 kilometrin päässä Junnaksesta, niittämässä vetistä jänkää, Kapiasalmenaroa. Tietenkin ne käytössä murenivat, mutta aina lisättiin vähän uutta heinää joukkoon. Kun nyt ajattelee sitä lehmien pitoa, niin kyllä ne olivat välttämättömiä. Olen kuullut senkin, että joissakin taloissa annettiin kalanperkeet elukoiden ruuaksi hauteissa, mutta meillä isä hautasi kalansuolet aina maahan. Saappaita oli tervattu ja rasvattu ja ne pitivät veden melko hyvin. Siellä oli niin hyvä seppä, joka osasi takoa terät uusiksi, että isä halusi lähettää ne sinne. Missä päin teidän perhe niitti. Kävikö isäsi hankkimassa Norjasta elintarvikkeita talven varalle. Navetan seinässähän tihkuu aina kosteus lehmien hengityksen jäljiltä, joten siinä mielessä ei ole isompaa tulipalon vaaraa. Runsaimmin karhuja on liikkunut itärajan tuntumassa sekä Lemmenjoen puistossa. Niillä pärjättiin, sukkia ei tunnettu. – En muista, että silloin olisi puhuttu heinäallergiasta. Suomessa tallustaa viimeisimmän kannanarvion mukaan tätä nykyä noin 1700 aikuista karhuyksilöä. Joskus hän kävi siirtämässä poroja, ja palasi sitten taas rantteelle. Yhteensä maassamme saa kannanhoidollisilla poikkeusluvilla kaataa tänä syksynä 255 karhua. Kerran Tanhuan Tommi tuli käymään Junnaksessa ja hän astui pirttiin petromaksin kanssa. Lehmistä sai tietenkin maitoa, viiliä ja kirnuttua kotivoita. Siihen saattoi turvautua, mutta mitään pilkotusta siellä tuskin oli. – Marjastushommaa meillä ei syksyllä harrastettu. Yhdistysten mukaan käytäntö on kuitenkin se, että eläin kuolee usein hitaasti ja näin jousimetsästys aiheuttaa eläimelle kohtuutonta kärsimystä. Kiintiöstä oli 11.9. Tunnettiinko ennen vanhaan vapaapäivää. Nykyaikaiset metsästysjouset ovat myös tehokkaita, eikä niillä aiheutettu kärsimys poikkea tuliaseilla aiheutetusta, vaan eläin kuolee hyvin tehokkaasti, sanoo Kärnä. – Kun olin pieni lapsi, niin eihän meillä ollut edes hyyssikkää. Reisivuonon aika loppui ja ihmiset alkoivat kulkea Karasjoella kaupoissa. Äiti saattoi kävellä päre suussa ja heinätukko sylissä. Viikatetta täytyi nytkyttää, muutenhan se korte ei olisi vedessä leikkaantunut. Kortehan otettiin aina vedestä ja siinä oltiin veneessä. Niitittekö kortetta. – Ne Reisivuonon kauppareissut eivät olleetkaan ihan lyhyitä. – Ja piisi oli myös silloin tärkeä valonlähde. – Ei silloin tiedetty vapaapäivästä mitään ja kaikki työ kävi mitä vain tuli eteen. Me ajattelimme, että onpa niin kirkas valo, että tuommoinen täytyy hommata kun käydään Inarissa kaupassa. – Meidän perällä ei oikein ollut sopivaa koivikkoa, joten lehtikerppuja ei juuri tehty. Ja kesäthän olivat silloin lämpimät. – Ennen vanhaan pirtin lattia olikin aina täynnä heinämurusia. Ei sitä siltä paikalta lähetetty Rovaniemelle, vaan silloin otettiin vaihtoterä käyttöön. Se mikä niittäessä kastui, se laavulla kuivatettiin iltasella. Kyllä kai Ivalossakin joku teriä kallitti, mutta isä keräsi aina viikatteen terät ja lähetti ne Rovaniemelle. Ja kun poikanen vähänkään kasvoi, niin hän kelpasi soutamaan ja lähti nuotan soutajaksi. Jaakko Peltomaa Ennen vanhaan kuului asiaan, että inarilaistalouksissa oli muutama lehmä, jotka takasivat maidon saannin ympäri vuoden. Kuokalla ja kirveellä entisajan ihmiset olivat ne rannat raivanneet. Oikeita kumisaappaita ei silloin tunnettu, mutta meillä oli jalassa lehmänvuodasta tehdyt saappaat. – Pärehomma oli vielä käytössä minun lapsuudessani. Voiko sanoa, että sinä olet syntynyt pärevalon aikaan. En minä muista, että meillä olisi siihen aikaan kerätty talven varalle edes hilloja. – Kettujoen rannalta tulevat heinät eivät vielä riittäneet, joten joka kesä täytyi kulkea heinänteossa myös jängillä. Kenkäheiniä ei raskittu vaihtaa joka päivä. Kylläpä se tuntui silloin, että nyt tuli valo pirttiin. – Kolme päiväähän siellä meni ja laavussa nukuttiin. mennessä kaadettu 32 nallea. Siellä ladossa sai heinänpolkija silmänsä punaisiksi, olipa hänellä sitten heinänuha taikka ei. Kaadettujen karhujen määrä on toistaiseksi melko vähäinen, sillä viime vuonna Inarista kaadettiin 14 karhua ja lisäksi Utsjoen puolella Kaamasmukassa yksi. Sotkaniemen Hannukin oli sokea, mutta niinpä hänkin vain kanteli puita ja vesiä. – Kortekin oli tärkeä ja meillä oli monta kortepaikkaa. Sitä ei kai joutanut semmoiseen. Lehmille annettiin veden matkassa joskus vähän jauhojakin. Metsästysasetuksen muutoksen takia jousiaseella saa tätä nykyä metsästää villisikoja ja yhä useampia peuralajeja, kuten esimerkiksi valkohäntäpeuroja ja saksanhirviä. mennessä onnistuneet kaatamaan kaksi karhua. Kun nyt miettii sitä viikkokausien heinäntekourakkaa, niin eipä sitä kyllä kaipaa. Hiekkamaan hyvä puoli oli sitten se, että vesirikka ei siinä viihtynyt. Taisin olla 18-vuotias, kun innostuin tekemään meille ensimmäisen hyyssikän. Se kuului asiaan, että siellä oli heiniä ja pirtissä saattoi leijalla heinänpöly, mutta ei sitä kauhisteltu. Inarilaiset metsästäjät ovat maanantaihin 11.9. Mutta se oli vain semmoinen pieni suuruste, ei niitä sen kummemmin raskittu lehmille syöttää. Siinä korte sai vähän kuivahtaa. Jos jossakin talossa heinät loppuivat, niin sitten siellä täytyi ostaa niitä. Kuka niitä mettiä olisi siihen aikaan ehtinyt pilkottaa. Ei sitä kenkäheinää kilomäärässä niin kauheita määriä kerätty talvea vasten, mutta ne kenkäheinäojat eivät vain olleet aivan lähellä. Ihmisillä oli aina jotakin tekemistä. Kenkäheinä oli muuten mainio keksintö. Kun limppuja tehtiin, niin sinne alle laitettiin muutama männynoksa, että limppu ei jäätynyt maata vasten kiinni. – Pidän erittäin positiivisena, että myös jousimetsästykselle on luotu edellytyksiä. Ennen pitkää vesi tosin saattoi tulla läpi, mutta ei se vauhtia hidastanut. Tehtiinkö kenkäheinät myös talven varalle. Ne hyyssikänalustat vietiin yleensä tavalliselle niitylle, ei niitä oikein haluttu pottumaahan laittaa
Sitten puhuttiin venäläisistä. Kunnan roolina on lähinnä kaavoituksella vaikuttaa rakennusten sijoitteluun. Ennakkoluulot unohdettava Aulis Nordberg harmitteli keskusteluun tullutta kitkerää ja epäilevää sävyä. Nordbergin mukaan yrityksen liiketoimintaperiaatteisiin vaikuttaa lainsäädäntö. Tämä vaikuttaa maineeseen, muistutti Ahlakorpi. Hän sanoi, että esille näyttää tulevan vain ennakkoluuloja Eiramosta, vaikka samalla voisi aidosti nostaa esille sen, että menestynyt ja tunnustusta saanut pitkäaikainen matkailuyrittäjä on kiinnostunut Utsjoen seudusta. Se puoli Eiramossa tosin on, että jos työntekijä ei tule töihin sovittuna aikana ja luistaa hommistaan, niin sitä hän ei katsele hetkeäkään. Nordberg muistutti, että Kakslauttasen asiakkaille järjestetään retkiä muun muassa Kemin jäämurtajalle. Salissa istunut mies kertoi ex-vaimonsa olleen aikoinaan töissä Eiramolla ja Eiramo oli työnantajana parhaasta päästä. Nordbergin mukaan Utsjoen vanhaa autiota matkailuhotellia on turha nostaa nykyiseen keskusteluun. 12 hehtaaria ja kolme hehtaaria ovat muutoin hyttysen paska verrattuna Kakslauttaseen. – Siinä se hotelli on nyt tyhjänä. Hän sanoi kunnan tarvitsevan väkeä, jotta valtionosuudet pysyisivät samana. Eikä tämä ole huhupuhetta, vaan nämä ovat Rovaniemen kaupallisten yrittäjien kertomia asioita. Vanha Utsjoen matkailuhotelli on esimerkki siitä, miten käy kun yrittäjä yrittää hoitaa hotellia etänä, hän muistutti. – Siinä oli suuri ajatus. Jaakko Peltomaa ”Jos paikkakunnalle tulee suuri yritys, niin se säteilee myönteisesti ympäristöön. Osa kyläläisistä toivotti Eiramon tervetulleeksi Utsjoelle, sillä Utsjoen kylänraitti alkaa olla nykyisin aavemaisen hiljainen, ja kaikki uusi elämä ja rakentaminen olisi sen vuoksi tervetullutta. Hän uskoi, että Utsjoella yksi retkikohde tulisi olemaan vieressä oleva Jäämeri. Se on yksittäinen ostotarjous kuntaan päin, joka käsitellään ensimmäisen kerran kunnanhallituksessa. Hän uskoi, että Eiramo toisi piristystä kuntaan, jossa väkiluku on vähentynyt niin huolestuttavasti, että nyt pitää jo miettiä, uskaltaako Utsjoelle palveluiden puolesta jäädä asumaan. – Tämä on mittava hanke. Väki vähenee ja nuoret eivät näe näköaloja täällä elämiseen. Hänen mukaansa jo yksi kuntaan muuttava lapsi tuo kuntaan 13 000 euroa valtionosuutta. Markku Halonen epäili keskustelun loppupuolella, että Utsjoella nähdään nyt turhia mörköjä. Toivottavasti Eiramon hanke tulisi ja saisi Utsjoen väkiluvun nousuun. Nyt puhutaan kiinalaisista ja kohta kai arabeistakin, hän naurahti. Menestyneen ihmisen ympärillä riittää kaikenlaista puhetta, hän hymähti. Toinen Eiramoa kiinnostava alue sijaitsee Utsjokisuussa ja sillä on kokoa vähän yli kolme hehtaaria. – Tiedot Eiramon suunnitelmista ovat vain kovin vähäiset. Kunnanhallitus käsittelee asiaa ja tekee valtuustolle hylkäävän tai hyväksyttävän esityksen. Hän korvasi oman auton käytön ja piti hulppeat pikkujoulut henkilöstölleen. Palkkauskysymyksiin on puolestaan omat järjestelmänsä. – Täällä on nyt paljon puhuttu asioista jotka eivät pidä paikkaansa. Markku Halonen totesi, että jos Utsjoki nyt haraa Eiramon hankkeita vastaan eikä päästä tätä kuntaan, niin seuraukset ovat ikävät ja kauaskantoiset. Tälle alueelle Eiramon tarkoituksena olisi ilmeisesti rakentaa keloiglumökkejä sekä henkilökunnan asuntoja. Kiinalaisia on kuin heinäsirkkoja. Kunnanjohtaja Tieva-Niittyvuopion mukaan asia on toistaiseksi edennyt niin, että Eiramon hakemus tuli kuntaan vireille. Enkä minäkään olisi ryhtynyt yrittäjäksi, mutta oli vain pakko ryhtyä. Mutta paljon me olemme aikanamme siltä saaneet ja se on aikanaan paikkansa lunastanut. Seurannaisvaikutuksia on. En ymmärrä kuinka työntekijällä voisi olla hänestä pahaa sanomista. Kaikesta jää jälki luontoon Aulis Nordberg muisteli aikoja, jolloin Utsjoella puuhattiin hiihtohissiä Ailiggaan rinteeseen. Näistä pitää uskaltaa puhua, hän sanoi. Ja pitkin tuntureita tällaiset matkailijat eivät tule kulkemaan ja leviämään. Sitä, heijastuvatko Utsjoen katuvalot haitallisesti uuteen hotelliin, josta halutaan nähdä revontulia, tai huurtuvatko revontulikotien lasikatot, hän ei utsjokelaisena lähtisi murehtimaan vaan jättäisi tällaiset murheet yrittäjän harteille. Porsanger toi esille myös sen seikan, että ”ympäristön kannalta Kakslauttanen ei ole hyvä.” Kunnanjohtaja Tieva-Niittyvuopio painotti kunnan toimialaan kuuluvia asioita toteamalla, että kunta ei voi mennä yrittäjän tontille. Kakslauttasen isäntä Jussi Eiramo haluaa Utsjoelle ¬Kauppias ja kunnanvaltuutettu Uula Tapiola (eturivissä vasemmalla) halusi tietää toisiko uusi matkailuinvestointi työpaikkoja Utsjoelle ja kunnioittaisiko se Utsjoen erityispiirteitä ja saamelaiskulttuuria. Márjá-Sofe Aikio pohdiskeli myönteisesti Eiramon kiinnostusta Utsjokea kohtaan. Hän näki asian mahdollisuutena ja toivoi ihmisten ryhdistäytyvän ja perustavan yrityksiä, joissa tuotaisiin esille myös alkuperäisnäkemys. – Kuka muukaan tänne enää uskaltaisi sen jälkeen yrittää tulla. Arto Ahlakorpi sanoi ymmärtävänsä, että 30 miljooonan euron investointi häikäisee, mutta hän kehotti miettimään, onko hanke Utsjoen kuntastrategian mukainen. Eeva Kukkola-Laiti halusi myös muistuttaa siitä, että Eiramo on menestynyt yrittäjä, joka pystyisi tuomaan elämää Utsjoen kylän raitille. Laesterä totesi viimeksi Utsjoella käydessään, että Utsjoki tarvitsee uusia yrittäjiä ja uusia kiinteistöjä. Veikko Porsanger palasi vielä kiinalaisiin ja piti kummana, jos Kiinassa asuvaa miljoonapopulaatiota ei voisi nimittää kiinalaisiksi. Kyläillassa pelättiin ja kiiteltiin. Ahlakorven Arto on saanut hotellista palkkaakin. – Tulossa olisi iso toimija keskellä kirkonkylää. Kiinalaisia olisi ehkä tulossa sitten Utsjoellekin, vaikka he eivät aivan pääosassa Eiramon asiakaskunnassa olisikaan. Kunnanjohtajan mukaan Utsjoki tarvitsee tulevaisuutensa rakentamiseen lapsiperheitä sekä kiinteistöveropohjaa. – Heillä on erilaiset tavat ja kulttuurierot ovat aiheuttaneet haasteita. Se ei laadi kaavaa, sanoi Aulis Nordberg. Väki ei saa enää vähentyä Aimo Seilonen piti hyvänä asiana, jos Utsjoelle on tulossa Eiramon kaltainen suuri yrittäjä. Kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio sanoi Utsjoen väestön ikääntyvän ja 85-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä alkaa olla suuri. Valtuuston käsissä on hyväksyä kaava, joka kertoo miten alueelle rakennetaan. – Jussi maksoi sopimuksen mukaista palkkaa ja joskus ylikin. Kyläillassa Eiramon Utsjoelle tulo sai ristiriitaisen vastaanoton. Saamelaiskulttuuria kunnioittava. Jonakin päivänä tässä valtuustosalissakin voi istua kiinalaisia. – Valtuusto hyväksyy tai hylkää kaavan. – Hänen mallinsa näyttää olevan se, että hän ostaa palvelut, kuten ohjelmapalvelut ja siivouspalvelut. Valtionosuuksista hän sanoi yleisellä tasolla, että niiden myöntämisperusteet voivat muuttua Utsjoen kannalta epäedullisiksikin, koska ei ole takeita siitä, että perusteet säilyvät kun hallitukset vaihtuvat. – Me tarvitsemme tänne elämää, hän vakuutti. – Aikoinaan pelättiin saksalaisten matkailijoiden valtaavan Lapin. Kunta voidaan näivettää vastustuksella. Keskiviikkona 13.9.2017 5 Kyläillassa Utsjoen kunnan edustajat kertoivat, että Kakslauttanen Arctic Resorts haluaisi Utsjoen kunnan myyvän tai vuokraavan yhtiölle kaksi erillista aluetta, joista voitaisiin tehdä kaavoitussopimus. Pitääkö täällä olla samanlaista kuin kaikkialla muuallakin. Anni Ahlakorpi aloitti kyläillassa keskustelun, kysymällä mihin kunta pystyy vaikuttamaan kunnan alueelle kohdistuvissa matkailuhankkeissa. Utsjoen kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio totesi kyläillassa valtuustosalissa, että kunnanhallitus ja valtuusto tulevat päättämään kaava-asioista. – Onko hanke elinvoimainen ja saamelaiskulttuuria kunnioittava. Joku epäili hiihtohissin pilaavan tunturin, mutta Suomenrinteen Topi myhäili, että inhimillinen toiminta jättää aina merkkejä luontoon. Kunnanjohtaja Tieva-Niittyvuopio totesi, että ympäristöasiat kuuluvat kunnassa ympäristöyksikölle, oli toimija mikä hyvänsä. Näinhän nykyisin yleensä toimitaan. Osa näkee ne positiivisina, osa negatiivisina, hän sanoi. Keskustelun aikana pohdittiin sitäkin, paljonko Eiramon hankkeet toisivat Utsjoelle uutta väkeä rakennusaikana ja myöhemmin, ja riittäisikö kapasiteetti kylän kouluissa ja päiväkodissa. Aikio sanoi myös ymmärtävänsä, että aivan kaikkea ei saamelaiskulttuurista toki voi hyödyntää kaupallisessa yhteydessä, mutta Utsjoelle voisi sopia oma tuote. Ahlakorven mukaan tällainen kysymys on aiheellinen, koska liikkeellä on ristiriitaisia juttuja ja ongelmia on kerrottu olevan ympäristöasioissa sekä henkilöstön suhteen. Kun julkisuudessa on puhuttu, että Eiramo haluaa investoida Utsjoelle 30 miljoonalla eurolla, ymmärsi Porsanger, että isolle rahalle olisi Utsjoella tarvetta. Utsjoen kunnanvaltuusto ei voi ryhtyä laillisuusvalvojaksi, mutta tulevaan kaavaan se voi vaikuttaa lausunnoilla ja lopulta valtuusto hyväksyy tai hylkää kaavan. Osa utsjokelaisista toi esille Eiramon ristiriitaisen maineen ja Utsjokea uhkaavan ”kiinalaisinvaasion”. – Häntä kiinnostaa Utsjoki ainakin sen takia, että täällä on täysin erilaiset maisemat ja luonto kuin Kakslauttasen alueella. Uula Tapiola totesi, että yrittäjästä on kuultu myös soraääniä ja ennen päätöksentekoa olisi hyvä tietää Eiramon hankkeista enemmän. Tapiola halusi tietää esimerkiksi sen, tarjoaisiko Eiramo Utsjoelle työpaikkoja. Hän ei näytä palkkaavan omiin nimiinsä palkallisia. Nordberg arveli, että Utsjoen nykyisen puhdistamon kapasiteetti riittää vielä Eiramon hankkeita varten. Nordbergin mukaan siihen kysymykseen, palkkaisiko Eiramo nuoria palkkalistoilleen, voisi vastata, ettei heitä palkkaa suoraan kukaan. Eikä sille voi mitään, koska emme ihan pärjää puun alla asumalla. Inhimillisestä toiminnasta jää aina joku merkki. Kiinalaisinvaasiosta ongelmia Veikko Porsanger tuntui näkevän Eiramon Utsjoelle tulossa hyviä ja huonoja puolia. – Ja nyt meidän pitää miettiä mitä me Utsjoelle haluamme. Keskustelun aikana vedottiin myös kuntataloustohtori Eero Laesterän puheisiin. Nythän väkiluku on niin pahasti vähentynyt, että mietityttää uskaltaako tänne jäädä asumaan”, sanoi Aimo Seilonen. Kakslauttasen isäntä Jussi Eiramo haluaa investoida Utsjoelle. Rovaniemellähän on saatu huonoja kokemuksia kiinalaismatkailijoista. Eiramo on kiinnostunut 12 hehtaarin alueesta, joka sijoittuu vanhan postitalon ja seurakuntatalon takamaastoon. Kansainväliset matkailijat ovat kiinnostuneita tähtitaivaasta ja siksi häntä kiinnostaa tuo pohjoisrinne. – Pitää miettiä mitä me tänne haluamme. Nuorilla ei ole näköaloja Aulis Nordbergin mukaan Utsjoen valtuustolla on tänä syksynä vakavan mietinnän paikka, kun se saa kaava-asian ratkaistavakseen. Johtaisiko Eiramo Utsjoelle tekemäänsä hotellia paikan päältä vai etätyönä. Aulis Nordberg antoi Aikion näkemykselle tukensa ja sanoi asian olevan juuri niin, että utsjokelaisten pitää ottaa homma omiin käsiin. Itämaiselle ihmiselle riittää, kun hän saa kulkea neljäsataa metriä luonnossa ohjatusti. Porsangerin mukaan kiinteistövero tulisi suoraan kunnalle ja ohjelmapalveluyrittäjille Eiramon suuri hanke voisi olla tervetullut veturi. Voin pistää kauppaani utsjokelaisille kaksi paperia, toiseen voi ilmoittaa kannattaako hanketta ja toiseen voi pistää nimensä, jos vastustaa sitä. Vanha hotelli on aikansa lapsi ja nykyisin ongelmajätettä. Tällä hetkellä Utsjoen asiat eivät ole mitenkään huonosti, mutta uhkakuvia riittää. Kunnanvaltuutettu Aulis Nordberg oli hyvillään siitä, että Jussi Eiramon kaltainen menestynyt yrittäjä on kiinnostunut Utsjoesta
Ilm. RIUTULASSA: Diakoniapiiri pe 15.9. kappelikerho klo 15 kappelilla. majoituksen ja ruokailut). To 21.9. Ismo Seurujärvi, p: 0400 380 270. klo 17 Ivalon srk-kodilla. 6:14 19:55 12.9. klo 18. Angelintie 6089a, puh. UTSJOELLA: Ehtoollinen Avolla to 14.9. Päivä on tarkoitettu diakonian vapaaehtoisille ja muille asiasta kiinnostuneille. 27.9. Ensimmäinen kokoontuminen ti 19.9., jolloin kuljetukset Saariselkä-Tolonen-Törmänen sekä Nellim-Veskoniemi-suunnilta. Kirpputori avoinna: Ti, To, Pe klo 1116, Ke klo 11 – 18. 8.2017 Inari On lento viimeinen laskeutunut ja kapteeni sen pois nukkunut Muistoa kunnioittaen Reino ja Ilkka Seija ja lapset perheineen muut sukulaiset ja ystävät Rakas äiti, mummo ja isomummo Tyyne Alina KÄMÄRÄINEN * 22.4.1931 Kuusamo † 2.8.2017 Ivalo Rakas ihminen olet lähtenyt Kaivaten Pentti perheineen Maija perheineen Seija perheineen Anna perheineen Satu perheineen Jari ja Sari Siunattu Inarin kirkossa ja haudattu omaisten läsnä ollessa. 13.10. Onnea mm. (Partiota ei 16.11., 30.11.) NUORTENILLAT: Torstaisin klo 17-20 Kulmakivellä. La 16.9. EI kerhoa. Ivalossa ti 17.10. Rakkaamme Isak GUTTORM * 29.11.1940 † 20.8.2017 Váiban váibmu oa??ui ráfi Goh?ui agálaš ealllima rávdnji Kaivaten Terttu Sami perh. Johanna perh. Talkoot pappilan pihapiirissä pe 22.9. TIEDOTUS: www.utsjoenseurakunta.fi fb/Ohcejoga searvegoddi – Utsjoen seurakunta Ivalo, p. klo 19 Joel Hallikaisen konsertti. Kerho sis. LAPSET JA NUORET: Viikkotoimintaa vk 38-50 Ohjaajana Ville Orjala, puh: 040 743 1859. IVALOSSA: Ensi su 17.9. klo 9-15 seurakuntakodilla. Kiitos teille, jotka muistitte ja kunnioititte hänen muistoaan. Ilm. viikkomessu klo 19, Toikka. ja tied. 10.11. klo 17 ehtoopalvelus. DIAKONIAPÄIVÄ: Useamman seurakunnan yhteinen DIAKONIAPÄIVÄ la 23.9. LAPPI-CUP 4 OSAKILPAILU 23.-25.3.2018 Sodankylä. Hinta 120,(srk:n jäsen), 170,(ei srk:n jäsen). Rakkaamme Mikko Päiviö KEMPPAINEN * 23.9.1937 Ivalo † 1.9.2017 Ivalo Kiitos rakkaani yhteisestä matkasta, joka jäi meiltä kesken. Naisten saunailta pappilassa to 21.9. 6:10 20:00 11.9. Mukaan mahtuu 13 perhettä ilmoittautumisjärjestyksessä. Hernekeittoa. klo 11. Ke 13.9. 040 5609703 ja Anu Huhtamella p. Minä yksin täällä nyt jatkan ja kauniita muistoja kannan. Ilm. mennessä sähköpostilla viivi.tormanen@evl.fi. Muistotilaisuuden vietämme lähiomaisten kesken. Syyskauden avaus. Lisätietoja Viiviltä, puh. klo 18 Rukouskokous. 6:05 20:10 11.9. LAPPI-CUP 2 OSAKILPAILU 24.-26.11. PARTIO klo 17-18.30 Karigasniemen kappeli. Kuljetukseen ilm. Osmo Juhani Ylimartimo. mennessä. Lauantaisin klo 14 Yhteiskristillinen Raamattuja rukouspiiri Timo ja Mia Tikkasella. Pe – La 16 17.9. mennessä Villelle. Vapaa pääsy Kolttatalon aukioloaikoina. Torstaisin klo 15-16.30 Vartiolaiset. klo 10 aamupalvelus ja avoimet ovet, lääkäri Anu Wacklin puhuu. Kirkkokahvit. To 14.9. Ruoanlaittoa, sanaa, toimintaa, laulua, leikkejä ja hartaus ! (Nuorteniltaa ei 16.11., 30.11.) Karigasniemi: Tiistaisin LIIKUNTA-/ SÄHLYKERHO klo 15-17 Karigasniemen koulu. 6:01 20:15 10.9. klo 10 hartaus Mustikassa (Kirkkokuja 16, Ivalo). 040 8252918. Maanantaina Tytti, Tyyne, Tyyni ja Buohttá. Mukana lasten leirin väkeä. Tervetuloa ! RIPPIKOULU: Rippikoululaisten vanhempien ilta ke 20.9. NELLIMISSÄ: Porinapirtti ke 20.9. Lentokapteeni Reijo Ilkka RAUMALA * 23.12.1942 Inari † 23. 5:53 2 0:25 08.9. Iida Tervahauta, Iida Kemppainen ja Isla Sandell. Aiheena sielunhoito. Liput ennakkoon khranvirastosta; á 20,(ovelta 25,-). klo 10-14. Ville Orjala, puh: 040 – 743 1859, sähköposti: ville.orjala@evl.fi. Syyspäiväntasauksen tulet pappilan rannassa pe 22.9. klo 9-15 Sairaalantie 5 kerhohuoneessa. NUORGAMISSA: Ilosanomapiiri rukoushuoneella tiistaisin klo 18. Ilm. Petri Laaksosen konsertti klo 19. Tervetuloa! Tulossa: Ilkka Vainion Ystävän Risti Kotimaanapu-konsertti la 16.9. Tievatuvalla Kiilopääntien varrella. Sunnuntaina Aila, Aili ja Áile. kuljetukseen khranvir. Sirpa ja Hannu Pirkko ja Arto Jarmo ja Minna Erja ja Pekka lastenlapset puolisoineen lastenlastenlapset muut sukulaiset ja ystävät Rakkaamme siunataan Ivalon kirkossa la 16.9. Läksyjen tekoa, pelailua, askartelua ym, tarjolla pieni välipala. klo 10 liturgia. Kotisivut: www.ivalonhelluntaisrk.fi. Ti 19.9. Nuorgam: PARTIO/LIIKUNTAKERHO Keskiviikkoisin klo 1517 Nuorgamin koulu (sis. Puh 040 7596823/Reija tai 040 7072669/Seija. 050 568 8118. Onnea mm. Tiistaina Reija ja Gealá. La 16.9. Maija Me emme itke niitä päiviä, jotka ovat myötäsi menneet, vaan olemme onnellisia, että ne päivät ovat olleet. NAISTEN SAUNA: Lämpiää ke 20.9. 040 5609703. To 14.9. 040 5071713. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 18.9. os. välipalan. Kahvi ja mehutarjoilu. Vihitty: Kari Antero Toivonen ja Sari Helena Rintanen; Antti Oskari Valvisto ja Iida-Riikka Sofia Lapinoja. Ikäluokille lähetetty kirjeet. Aloitus ti 12.9. Hinta 60,(seurakunnan jäsen), 85,(ei srk:n jäsen). mennessä p: 040 – 760 4202. klo 18 ry:llä. Messu kappelilla su 24.9. 045 6321546. Kerhoa ei 15.11., 22.11., 29.11.) NUORTENILTA: keskiviikkoisin klo 18-20 Nuorgamin rukoushuone. klo 11, jonne kaikki ovat sydämellisesti tervetulleita. Pastorin puh. Hillá Portti. Valokuvanäyttely Sevettijärvellä Kolttatalolla syyskuun loppuun asti. Tiistaipiiri tiistaisin klo 12 srk-kodilla. VARHAISNUORISOTYÖ: 1-4-luokkalaisille TOIMINTAPÄIVÄT: Saariselällä ma 16.10. 6:18 19:51 13.9. ja to 14.9. Onnea mm. Omavastuu 40,-/perhe (sis. klo 11. 5:55 2 0:17 07.9. INARISSA: Ensi su 17.9. 6:07 20:04 10.9. Ensimmäinen kokoontuminen ma 18.9., jolloin kuljetukset Sevetti-Partakko-Kaamanen – suunnilta. Aloitustapaaminen on ke 13.9. ILTAPÄIVÄTOIMINTAA: 1-4-luokkalaisille tiistaisin ja torstaisin klo 13-16.30 välisenä aikana Ivalon kirkon alakerrassa. Rovaniemi. Utsjoki: SÄHLYKERHO: Maanantaisin klo 15-16 Salibandykerho -5 lk Ala-asteen tytöt ja pojat koululla. 6:09 20:06 12.9. Retki Maata Näkyvissä-tapahtumaan Turkuun 15.-20.11.2017 8 lk ja vanhemmille järjestetään yhdessä Inarin seurakunnan kanssa. Perjantaina Sirpa ja Náinnas. Lauantaina Hilla, Hille, Hellevi, Hillevi ja Hillá. 6:03 20:09 09.9. välipalan, liikuntaa ja partiotoimintaa). js tied. messu klo 19, Paattiniemi. NUORTENILTA klo 18.3020 Karigasniemen kappeli. (Kerhoa ei 30.10., 13.11., 20.11.) PARTIO: Torstaisin klo 13.45.-14.55 Sudenpennut. Lapin Helluntaiseurakuntien syyspäivät. Ennakkoon myydyistä lipuista osa tuotosta Inarin seurakunnan diakoniatyölle. Kittilä. Rakkaamme on siunattu hiljaisuudessa läheisten läsnä ollessa. — Haim Ginott Torstaina Iida, Isla ja Iiddá. Maanantaisin klo 16-17 Salibandykerho 6 lk ylöspäin pojat sekä tytöt koululla. Alpi Henrik Koponen; Pekka Antero Temonen; Inarissa 10.9. (Nuorteniltaa ei 15.11., 22.11., 29.11.) Lappi-cup: LAPPI-CUP 1 OSAKILPAILU 27.-29.10. – 22.11. klo 9-15 kappelilla. messu klo 11, Mertaniemi. Aloitamme pe klo 18 päivällisellä ja leiri päättyy su klo 11 alkavaan messuun Ivalon kirkossa. klo 10 liturgia. Lämmin kiitos kaikille osanotosta. mennessä. Keskiviikkona 13.9.2017 6 Tällä viikolla Seurakuntien tapahtumia Auringon nousuja laskuajat Miete INARIN SEURAKUNTA UTSJOEN SEURAKUNTA IVALON HELLUNTAISEURAKUNTA LAPIN ORTODOKSINEN SEURAKUNTA Nimipäivät Ruusuja Ivalossa nousee laskee Utsjoella nousee laskee 07.9. 5:59 20:13 08.9. klo 14 mennessä khranvir. 6:17 19:56 Jos haluat lastesi kehittyvän, anna heidän kuulla mitä kaunista kerrot heistä toisille. AVOIN PÄIVÄKERHO: Inarissa tiistaisin klo 10-12 srk-talolla; Ivalossa keskiviikkoisin k lo 10-12 Sairaalantie 5, kerhotilassa; torstaisin klo 9.30.-11.30 Sairaalantie 5, kerhotilassa, HUOM! to 14.9. klo 12 ja klo 16; sekä su 17.9. * Kuljetusliike Ilmari Slantille joka mahdollisti virkistymismatkan Norjan puolelle lainaamalla autoaan hälytysporukalle! T: Inarin VPK Kuollut: Reijo Ilkka Raumala 74-v Inarista; Henrik Johan Berg 74-v Saariselältä; Esa Hannu Karvonen 57-v Inarista. Ville hakee yläasteen pihasta Kulmakivelle. messu klo 14, Mertaniemi. Keskiviikkona Varpu, Vaula ja Várbu. Kultaisen iän kerho maanantaisin klo 13 srk-kodilla. Aila Kiviniemi, Aila Latvala, Aila Kemppainen, Aila Sihvo ja Aila Niemelä. ja tied. PERHELEIRI: Tulossa: PERHELEIRI 29.9.-1.10. Verso-ilta srk-talolla torstaisin klo 18. Utsjoen seurakuntatalolla la 16.9. Tervetuloa mukaan! Työttömien yhdistyksen edullinen keittolounas maanantaisin klo 11-13 Vasantie 3:ssa. Lisätietoja Anjalta tai Anulta. Tule kertomaan toiveistasi ja suunnittelemaan yhteistä toimintaa. klo 14. Mukaan voi ottaa lapset tai tulla yksin. kuljetukseen pe 15.9. Ilmoittautumiset khranvirastoon ma 18.9. Tarkemmin ensi viikon lehdessä. YKSINHUOLTAJILLE: Tervetuloa tapaamaan, virkistymään ja vaihtamaan ajatuksia muiden yksinhuoltajavanhempien kanssa. Sirpa Tanhua, Sirpa Lehmuslehti, Sirpa Aittokoski ja Sirpa Laito. KITTILÄSSÄ. klo 18 Ivalon kirkossa. Onnellisten muistojen kultaiset säteet lohduttavat. Lisätietoja Sirpa Tanhua, puh. klo 13 Matti Vallella. Ilm. Tervetuloa tilaisuuksiin!. Ke 20.9. klo 17.30-19 kirkkoherranvirastolla kerhotilassa Sairaalantie 5. ISOSKOULUTUS: Keskiviikkoisin klo 16-18 Ivalon srk-kodilla pääsääntöisesti joka toinen keskiviikko ajalla: 23.8. IVALONLAAKSON RAUHANYHDISTYS: Ompeluseurat to 14.9. ESIKOISLESTADIOLAISSEURAT: Polmakin rukoushuoneella pe 15.9. 22.10. Haudattu: Inarissa 7.9. Tiistaisin klo 14 Koivikossa Lauluhartaushetki. klo 17. klo 9 liturgia (Ristin ylentämisen juhla). klo 18 Pajakoskella. klo 13 ja klo 17. 5:57 20:20 09.9. 040 760 4202. Mukaan mahtuu n. Ma suljettu. 25 Utsjokista ilmoittautumisjärjestyksessä. KARIGASNIEMELLÄ: Mammatreffit kappelilla tiistaisin klo 14. ”Lähetystyötä heimosotien keskellä” – iltatilaisuus klo 19. mennessä Anja Karhulalle, p: 040 – 750 6286. Terveisin Sirpa Tanhua p. SAARISELÄLLÄ: Ensi su 17.9. (Toimintaa ei 14.11., 21.11., 28.11.). Messu Utsjoen kirkossa su 17.9. Perhekerho Valopilkku srk-talolla maanantaisin klo 10. Lämmin kiitos osanotosta. p: 040 760 4202. klo 18 Leena Makkosella, Angelintie 1020. Pe 15.9. Onnea mm. Esillä kuvia koltista, karjalaisista, setukaisista ja Alaskan alkuperäiskansojen ortodokseista. Inarissa ke 18.10. Keskiviikkoisin klo 13 Rukoustunti. 6:13 20:01 13.9. LAPPI-CUP 3 OSAKILPAILU 19.-21.1.2018 Kemi. Päivä alkaa lounaalla klo 11 ja lähtökahvit juodaan klo 14.30. Reijo Ilkka Raumala; Ivalossa 9.9. Kuljetus Riutula-Menesjärvi-suunnilta; ilm. Nikolaoksen kirkko: Su 17.9. Katariina sisarusten perheet Isakin toivomuksesta hiljaiset hautajaiset lähimpien omaisten läsnä ollessa. Sevettijärvi, p.Trifon Petsamolaisen kirkko: To 14.9. klo 13 ja klo 19
Ivaloon menestystä voimanostokilpailussa. Tack kvittrar fågeln, som var morgon dig hälsat. Starttia paikanpäällä seuranneen yleisön lisäksi suoritusta pystyi katsomaan suorana Youtubesta. Sitten optimistisena ennätysjahtiin 230kg tankoon, mutta paino yllätikin ja jäi alas. Ville Vaarala Lauantaina Hotelli Kultahipun rantaan kerääntyi utelijaita silmäpareja, kun Aki Pesonen lähti selättämään moottorikelkalla veden päällä ajon maailmanennätystä. Yhden moottorikelkan, yhden veneen ja kahden vesijetin kokoinen retkikunta ampaisi Ivalojoelle hieman yhden jälkeen päivällä. Keskiviikkona 13.9.2017 7 • Fysioterapiahoidot lääkärin lähetteellä • Hieronnat • Akupunktiohoidot • Työfysioterapiapalvelut • Tuotemyynti Piiskuntie 5, Ivalo 016 661 388 0400 188 732 ilv.ari-jukka@co.inet.fi www.ivalonlaakintavoimistelu.fi LAKIJA KIINTEISTÖASIAINTOIMISTO Sami Tervahauta varatuomari, maanmittausteknikko Ivalontie 12, 99800 Ivalo p. Aki Pesonen kaasutteli itselleen maailmanennätyksen – yhtä mittaa veden päällä 250,8 kilomeriä Pesosen mukaan matkaa taitettiin noin 60 kilometrin tuntinopeudella ja uuteen maailmanennätykseen kelkalla tuli ajaa hieman yli neljä tuntia. Alkuun hieman hirvitti ajatus vauhdista tankkaamisesta, mutta hyvinhän se bensa sinne tankkiin heilahti, Pesonen naurahtaa. – rikosja riita-asiain oikeudenkäynnit – perunkirjoitukset ja perinnönjaot – kauppakirjat ja kaupanvahvistukset – velkomisasiat – lahjaja perintöverosuunnittelu Asiakastapaamiset Utsjoella sopimuksen mukaan Hammaslääkäri YRJÖ MÄKIÖ Puh. Uudestaan ennätysjahtiin ja 167,5kg tankoon, mutta pienestä jäi kiinni, eikä noussut. 400 474 039 sami.tervahauta@laki.inet.fi Kaikki oikeudelliset toimeksiannot mm. Kyykyssä aloituspaino 200kg liikkui paremmin kuin ikinä, toinen yritys 215kg samoin. Titti, Pia och Mona Berg Margaretha Hultzer med familj Wouter, Calle och Nicke Faber Övrig släkt och vänner Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että Henkka siunataan 23.9.2017 klo 12 Saariselän tunturikappelissa, minkä jälkeen muistotilaisuus Panimolla. Maastavedosta aloitus 240kg nousi kevyesti, samoin nousi 250kg. Maailmanennätys ei suinkaan ole Ivalossa ensimmäinen, sillä Blien kuittasi tittelin Antti Holmbergiltä, joka ajoi vuonna 2013 moottorikelkallaan veden päällä 180 kilometriä. VV Ivalolainen Aki Pesonen rikkoi lauantaina norjalaisen Morten Blienin hallussa olleen maailmanennätyksen. Penkissä eka yritys 145kg, kevyt ja toiseen yritykseen 160kg ja sekin liikkui vielä hyvin. Blien ajoi vuonna 2015 Tenojoella 212 kilometrin mittaisen matkan. Ivalolaiset niittivät menestystä voimanostokilpailussa, kun Tuomas Pussinen otti ensimmäisen sijan ja Mikael Eksymä tuli toiseksi M20, 105,5kg -luokassa. Aki Pesosen kanssa kelkkaa tarkastaa hänen isänsä Petri Pesonen. Polttoaineen kulutus laskettiin rajusti alakanttiin, mutta ei sekään haitannut, kun Soukan Alex ja Holmbergin Antti kuskasi vesijeteillä bensaa aina, kun sitä tarvi. Kukkien sijaan Henkkaa voi halutessaan muistaa muistotilin kautta (FI56 5800 1320 3809 58 / Berg muistotili). Pussinen kertoo tavoittelevansa SM-kisoista myöskin kultaa, mutta pienemmässä painoluokassa, eli -93kg. – Hieman yli neljä tuntia tuli yhtä soittoa ajettua. Kolmannella 260kg tankoon, jonka olin kaksi kertaa salilla nostanut, mutta epäonnistunut nosto sattui kohdalle. Tyst susar vinden. 040 752 2940 Piiskuntie, Ivalo Lauerman Laki Oy Utsjoentie 12 B, 99980 Utsjoki P. – Jos joku tämän ennätyksen lyö uusiksi, niin eihän se auta kuin lähteä itse vielä vähän pidemmälle reissulle, Pesonen heittää. 045-787 40400, toimisto@lauermanlaki.fi Avoinna sopimuksen mukaan ja ma–to klo 11–13 Vår pappa, bror och morfar Henrik Johan BERG * 23.9.1942 † 1.9.2017 Farväl viskar träden vid stugan, Du älskat. Vila så skönt. – SM-kilpailut ovat marraskuun puolivälissä, eli vielä on aikaa treenata, Pussinen sanoo innokkaasti. Viime hetken valmisteluja ennen starttia. – Nämä olivat meidän ensimmäiset voimanostokisat ja tärkeintä oli saada tulos, että pääsee SM-kisoihin, Pussinen kertoo. – Kiitokset vielä huoltojoukoille, eihän tämä olisi yksin ollut mitenkään mahdollista, Pesonen kiittelee. Tack viskar blommorna, Du vårdat så ömt. Kroppa oli kunnossa, ennätyskunto piti olla varma. – Lähdin kilpailuun hyvällä fiiliksellä
Täysosumaa ei Atslemiin onneksi koskaan tullut. Isällä oli vähän huonoa tuuria, sillä miinanraivaajat sattuivat naulalaatikon kohdalle ja silloin tietysti kuului miinaharavasta piippaus. Keskiviikkona 13.9.2017 8 Greta Aaltonen, omaa sukua Palokangas, pitää Kanadasta yhteyksiä Ivaloon etenkin Ulla-siskoonsa. Gretan kasvoille leviää hymy, kun hän palauttaa mieleensä kuinka eversti Antti Pennanen joskus pistäytyi sotilaskotiin korvikkeelle. Greta muistaa, että lotta Hilda Sormunen sai ilmapommitusten aikana surmansa ollessaan pyykinpesussa Luttojoen Könkäällä. Tämä kuva on otettu Alakönkään sotilaskodista kesällä 1942. Vangit oli viety sairaalasta jo pois ja lottien tehtävänä oli sairaalan tyhjentäminen. – Sota ei päässyt unohtumaan Atslemilla, sillä ryssän koneet kävivät monesti Atslemin suunnalla tiedustelulennoilla ja muutaman kerran ne saivat näillä lennoilla tipautettua pommejakin. Pelolle ei annettu valtaa Sotilaskotisisarten päivät kuluivat Atslemilla töitä tehden. Tänä kesänä Greta matkusti ensin Ikaalisiin kuntoutukseen ja sieltä matka jatkui Ivaloon. Pienikokoisen Sulon ohjelmanumero oli Atslemilla se, että hän näytti kuinka osaa nousta takapuoli edellä puuhun. En muista, että sinne olisi juuri pullaa tuotu, etupäässä tarjolla taisi olla keksejä ja korppuja. Ja niinhän minä lähdin, topakka tyttö kun olen aina ollut, Greta naurahtaa. 90-vuotiaan Gretan terveyskin on vielä niin hyvä, että silloin tällöin hän hyppää lentokoneeseen ja matkustaa Ivaloon vanhoille kotikonnuilleen. Greta lähti inarilaisten evakkopitäjään Ylivieskaan. Sotilaskotiparakissa sotilaat pelailivat koronaa ja fortunaa. Gretan Laila-siskon mies, Reino Kaurtola osallistui muiden Pennasen miesten tavoin Kemin taisteluihin. Sitä leipää annettiin isän sisaruksille ja kai sitä riitti muille kyläläisille vähän myytäväksikin. Siellä sai vähän hengähtää ja rentoutua, vaikka ympärillä olikin sota. – Sotilaskodissa myytiin korviketta ja jotain kastettavaa. Tapauksen muistan, vaikka ei kai siitä minulle haluttu paljon puhua. Reino joutui Kemissä saksalaisten vangiksi ja palasi vasta seuraavana syksynä. Vanha Ivalo on aina mielessä – Kenttävartioissa tapahtui laukaustenvaihtoa ja se kuului Atslemin sotilaskotiin asti. Ennen evakkoon lähtöä oli isä piilottanut täysinäisen naulalaatikon jorpakon reunaan. Minä olin siinä porukassa, jonka tehtävänä oli liinavaatteiden leippaaminen. – Minä en häntä tuntenut, koska Könkään tukikohta oli sen verran kaukana Atslemilta. Jotain pientä pikkutavaraakin oli myynnissä, kuten saippuaa ja kirjekuoria. Isä oli – Kyllä minä sieluni silmin näen aina vanhan Ivalon. Vanha leivinuuni oli tosin jäänyt pystyyn talon raunioihin. Atslemia pommitettiin Ivalon sotilaskodilla Greta oli leiponut pullaa, mutta Atslemilla ei ollut mahdollisuuksia leipomiseen. Ja minua, alaikäistä tyttöä, yritettiin myös varjella, etten näkisi mitään kauheuksia, kertoo Greta Aaltonen. Atslemiin perustettiin sotilaskotia ja Ivalon sotilaskodin johtaja Irja Saarelainen lähti sitä vetämään. – Sotavangit joutuivat näkemään nälkää. Pelolle ei kuitenkaan annettu valtaa. Paljon auttoi sekin, että me sotilaskotisisaret pidimme yhtä. Atslemin aikoja muistellessaan Gretan mieleen tulee myös Latvalan Sulo. – Se oli niin sekasortoista aikaa. Siellä saunottiin, mutta samalla siellä myös pyykättiin nyrkkipyykillä niitä vähäisiä kamppeita joita heillä yleensä mukana oli. – Aina me muistimme, että tässä käydään nyt sotaa. Anna-äiti sanoi suoraan, että et saa lähtiä sinne. – Armeijan pataljoonan keskipiste oli ensin Suonikylässä ja sieltä se siirtyi Atslemille. Eikä siinä iässä ihminen vielä edes osaa pelätä. Irja halusi minut Atslemiin mukaan, ja Irja oli semmoinen keinoemo, että kun hän pyysi mukaan, niin sitähän lähdettiin. Siellä hänen komennettiin käytöstä poistettuun sotavankisairaalaan. Greta keitteli hernekeittoa metsävaltion parakissa jälleenrakennukseen tulleille Ivalon isännille. Kerran jouduin viemään mehua eräälle haavoittuneelle, joka oli vedetty ahkiolla Atslemin parakkikylään. Se on tosin jäänyt Gretan mieleen, että joskus iltasella sotilaskotisisaret herkuttelivat keskenään pehmittämällä kekseistä taikinaa ja paistamalla niistä räiskäleitä. Ei tullut koskaan kysyttyä, että mihin ne lakanat sieltä lähtivät, mutta kauhean tarkkaa hommaa se leippaaminen kuitenkin oli. Ja ihminen kaipaa juurilleen. Tottapa se oli viety tarpeeseen. Eikä sitä kyllä missään kaukana liikuttukaan, koska aina sai pelätä desantteja. Reino palasi vankeudesta laihana ja invalidisoituneena. Ja häntä kunnioitettiin ja pidettiin taitavana päällikkönä. Skype-yhteys Ivalon ja Kanadan välillä on auki kerran viikossa. Sotilaskodeissa Erillisosasto Petsamon miehet saivat aina hetken hengähtää ja unohtaa ympärillä olevan sodan. Me tiesimme, että Lutolla kaatuu omia miehiä, mutta keskityimme omaan työhömme, emmekä murehtineet liikoja. – Miinanraivaajat veivät naulat ja tarpeeseen nekin varmasti menivät. Kun muulit oli syöty, niin sen jälkeen he söivät perunankuoria. – Muistan, että niihin aikoihin meillä kävi pappi Mauno Ahokin, joka silloin oli sotilaspappi, vakuuttamassa, että Irja Saarelainen kyllä pitää minusta huolta. Minuahan yritettiin suojella, koska olin pataljoonan nuorin. – Siellä oli valtavasti liinavaatteita. Meillä oli yhteinen korsu, jossa oli iso kodikas takkakin. Atslemin lähellä olevissa kenttävartioissa käytiin rähinöitä tämän tästä ja laukausten äänet kuuluivat myös sotilaskotiin. Greta sanoo, että mitään ylellistä sotilaskoti ei voinut tarjota, mutta silti se oli tärkeä paikka sotilaille. H. Kun sotilaskoti meni illalla kiinni, täytyi sisarten siivota sotilaskoti. Myös se automatka huoltotietä pitkin Rajajoosepista Atslemille oli vaarallinen, koska partisaanit saattoivat iskeä kuljetuksiin. Gretalla on rintamatunnus, koska hän palveli sotavuosina sotilaskotisisarena Ivalossa ja Lutolla. Greta ja muut sotilaskotisisaret lähtivät Atslemilta pois viikkoa aiemmin kuin sotilaat. – Voi että, Pennanen oli niin leppoisa isähahmo meille kaikille. Iltasella he kävivät porukalla saunassa. Kun hän seuraavan kerran kävi vilkaisemassa kotinsa raunioita, oli venevaja kadonnut. – Tulee mieleen se, että me yleensäkin liikuimme ulkona aina porukalla. Minähän olisin varmasti muuttanut Kanadasta takaisin Ivaloon, jos olisin siellä aivan yksin, mutta kun lapset ja heidän lapsensa ovat Kanadassa, niin siellähän se minunkin loppuelämä tulee vierähtämään. Sot.virk. Sieltä matka jatkui Leiritielle Ivalon sotilaskotiin. Kun hälytys annettiin, niin silloin hypättiin keittiön ovesta monttuun. Se oli vielä käyttökelpoinen ja siinä äiti paisteli leipää evakosta tultuaan. Ja saksalainenhan osaa olla julma, jos haluaa. Näin sanoo Greta Aaltonen, joka muutti miehensä Aarren kanssa Ivalosta Kanadaan vuonna 1969. Roivainen. Greta muistaa, että hänen Eino-isänsä ei ollut hirveän innokas siitä ajatuksesta, että alaikäinen Greta lähtee sotatoimialueelle. Tupakkaa ei tarvinnut myydä, koska pojillahan oli omat annostupakat, joita he sotilaskodissa polttelivat. Kun Greta tuli Ylivieskasta Ivaloon, niin huomasi hän, että kotitalon tontille oli jäänyt venevaja pystyyn. Reino ei koskaan tullut entiselleen, mutta rintamamiestilan hän Lailan kanssa perusti Kiuruvedelle ja raivasi sen sisulla kiviseen korpeen. Greta oli välirauhan aikana muonitustehtävissä Ivalon suojeluskuntatalolla. Leivinuuni oli pystyssä Evakosta paluun jälkeen Ivalo oli poltettu raunioiksi ja joka paikka oli täynnä puoliksi palanutta roinaa
Gretan seurassa tytär Raija Kokko sekä Raijan Sari-tyttären tyttö Tianna Kokko.. Kun siskontyttö Lea Linnanmäki oli kautta rantain kuullut, että Greta haluaisi vielä päästä maistamaan Inarin kalaa, niin Lea pitikin Ivalossa huolen siitä, että kanadalaisvieraat saivat syödä yltä kyllin Inarin kalaa, sekä samalla poronlihaa ja hirveäkin. Hän käveli sitä rantapolkua pitkin, tai oikeastaan juoksemallahan ne sen ajan lapset tuollaiset matkan taittoivat. Kesän askareisiin kuului myös marjastus. Ja kaikenlaista ohjelmaa on tarjolla joka päivä, joten neljän seinän sisälle ei tarvitse jäädä. Hän oli kulkuspoika, joka oli aikoinaan Ivaloon kulkeutuessaan saanut ensimmäisen kortteeripaikan kauppias Junttilan Fritjoffin ison pirtin loukosta. Pään alle pistettiin reppu. Asun Suomi-kodissa omassa osakkeessa ja olen tyytyväinen palveluun ja kohteluun. Äiti vain ei ollut mukana, koska hänen päivät kuluivat huushollia ja elukoita hoitaessa. Nangujärven Vallet, Kuuvat ja Musikat olivat isän hyviä kavereita ja kun he lähtivät kävellen asioimaan Ivaloon, niin Palokankailla oli aina yösija tarjolla. Äiti sen lopulta repi suusta pois. Aarre-puoliso raivasi miinoja Gretan tuleva mies, nyt jo edesmennyt Aarre Aaltonen, oli lähtenyt rauhan tultua kuljeskelemaan kotipaikastaan Hämeen läänin Koskelta kohti Lappia. Jalmari oli hyväluonteinen mies, ei tupakoinut, eikä ottanut viinaakaan. Ei sellainen yrttikylpy ehkä kenenkään sairautta parantanut, mutta toihan se varmasti helpotusta sen ajan ihmisille, joille oli jäsenkolotuksia ja muita vaivoja. – Enemmän se työ oli kuitenkin puiden kantoa, tiskausta ja kaikkea muuta työtä. Päivisin Greta ei muuta ohjelmaa kaivannut kuin että sai istua Ulla-siskonsa luona. Juolukkaa ei koskaan kerätty ja vanhan ajan ihminen piti sitä myrkyllisenä. Heinänteossa penskasta asti Kun Greta Aaltonen innostuu muistelemaan lapsuusvuosiaan, niin muistuu hänen mieleensä jokakesäinen heinänteko. Aarre sai heti pestin työporukkaan, joka lähti parin viikon reissulle itärajalle rakentamaan poroaitaa. Nurkasta löytyi porontalja, joka levitettiin lattialle. Benjam oli syntynyt näkevänä, mutta hänelle oli sattunut saksien kanssa tapaturma ja näkö meni siinä. Gretalla on myös muistikuvia Rotosen ämmin pojasta Benjamista, joka oli täysin sokea. Vaikka tulee sitä muistellessa tosin mieleen semmoinenkin aika, että aikuiset yhteen väliin varoittivat, ettei vettä pidä juoda, kun apteekin ja sairaalan viemäri tulee jokeen. – En kuitenkaan voi valittaa elämääni siellä. Gretan mieleen tulee Kitti Jounikin, joka eli elämäänsä yksin Kyrönpuolella omassa korsussaan, jonka Palokankaan Sammu oli hänelle laittanut. Joskus isä vuokrasi Huuhkajan takaa heinämaita. – Talvella pyykinpesu oli sen verran hankalaa, että kaikki mahdollinen pyykki oli sitten säästetty kesää varten. Se maailma silloin oli kertakaikkiaan niin erilainen kuin nyt. Kun niitä aikoja miettii, niin kauhealta tuntuu se polvia myöten kahlaaminen. Ivalon reissuunsa Greta sanoo olevansa tyytyväinen. Kun Jalmari nukkui pois, hoiti äiti hänet hautaan. Jaakko Peltomaa Isä ja äiti eivät pitäneet siitä ajatuksesta, että Greta-tyttö lähtee Atslemille. Me kakarat vähän pelkäsimme Jounia, kun hänen puheet olivat niin hurjia, mutta ei Jouni tehnyt elämässään pahaa kenellekään. Greta muistaa, että Ivalon herrasväestä ainakin apteekkari ja nimismies, olivat tehneet maitotingin Palokankaan taloon. Palonaulat oikaistiin vasaralla alasinta vasten. Ei ollut postilaatikoita, posti piti itse käydä hakemassa postitoimistolta. Rotosen ämmi oli parantaja Vanhaa Ivaloa muistellessaan Gretan mieleen tulee myös Rotosen ämmi, joka toimi itseoppineena kätilönä Ivalossa ja päästi maailmaan monituiset kerrat myös Palokankaan suvun vauvoja. Ovet olivat aina auki ja lattialla nukkui harva se yö kulkumiehiä ja lapinmiehiä. Äiti vannotti sotilaskodin johtaja Irja Saarelaiselle, että jos alaikäinen Greta sinne lähtee, niin Saarelaisen täytyy ottaa tyttö siipiensä suojaan. Kanadassa pian 50 vuotta asunut Greta sanoo, että Kanadassa häntä pitelee jälkipolvi. Sokeus ei Benjamia lannistanut, vaan hän luki kotonaan sormilla sokeille tarkoitettuja kohokirjaintekstejä ja näytti pitävän lukemastaan. Päivät kuluivat nopeasti menneitä muistellessa. Muuten hän olisi muuttanut Ivaloon eläkepäivien viettoon. Greta-tyttö veteli heiniä puuharavalla ja kun sitä haravointia vain kesti ja kesti, niin lopulta mielessä ei pyörinyt muuta ajatusta kuin se, että olisipa kohta kahvitauko, niin saisi kahvitulilla hetken hengähtää. Minulle jäi vähän kauhu Virkkusta kohtaan, kun äiti vei minut hänen vastaanotolle kipeän hampaan takia. Jonkinlaiset kumisaapasrojut oli jaloissa, mutta ennen pitkää ne olivat vettä täynnä. – Siihen aikaan se sairaanhoito ei ollut kovin kummoista muutenkaan. – Jouni oli paljon Sammu-sedän heinärenkinä ja paljon Jouni oli heinänteossa ja halkojen teossa muissakin kyröläisten taloissa. Rotosen ämmiin liittyy sellainen hauska tarina, että kun mummo oli laitettu lastenhoitajaksi, niin hän mutusteli ruuan omilla hampaillaan pehmeäksi ja syötti sitten tuon valmiiksi pehmitetyn ruuan pikkulapsille. Hillat kerättiin tietysti talteen Neitiaavalta ja Posoaavalta. Mitäpä sen ajan Ivalon kylään olisi juuri sähkösanomia lähetelty. Ivalojoen vesihän oli silloin puhdasta ja vesi oli aivan hyvää myös juomavetenä. Posoaapahan on Neitiaavan takana Akujärven lähellä ja vielä märempi kuin Neitiaava. Vessapaperia siellä ei tunnettu, mutta eipä sitä tarvittukaan, kun siihen aikaan kaupassa käärittiin kaikki ostokset käärepaperiin. He ehtivät liikauttaa pommia, eivätkä tienneet että alla on toinen ja siihen on kätketty aikasytytin. – Se oli jokakesäinen homma, että koko porukka lähti porkkaamaan Neitiaavaa ja Posoaapaa. Virkkunen alkoi repiä hammas pois, mutta ei saanutkaan sitä kokonaan irti. Tuolle käärepaperille oli kotona sitten käyttöä hyyssikässä. Tuohon aikaan mesimarjakin marjoi hyvin Ivalojokivarren niittyjen pientareilla. Mutta mukana piti aina olla. He houkuttelivat hänet samaan porukkaan. Pian kuului jysähdys ja useampi raivaaja sai siinä surmansa. – Eikä ne ämmin hampaat tietenkään olleet enää ihan priimakunnossa. Joskus Palokankaan lapset saivat kerättyä mesimarjaa niin paljon, että äiti keitti siitä kiisselin. Ja postiahan ei siihen aikaan kannettu koteihin. Greta muistaa tietysti myös vanhan ajan ulkohyyssikän. Välillä hän kävi kävelemässä jokirannassa vanhaa tuttua polkua pitkin. Työt keskeytyivät pariksi tunniksi, mutta sen jälkeen raivaaminen oli pakko taas aloittaa. Välillä sen maidon varassa elettiinkin, jos sillä kertaa ei ollut savottaa käynnissä ja isä savotalla tienaamassa. Aikoinaan oli mukava tavata ivalolaisia ikätovereita ja samanikäisiä sukulaisia, mutta nyt tiedän jo kysymättäkin, että enää heistä ei voi tavata juuri ketään, kun kaikki ovat nukkuneet pois. Ivalossa ei ollut tapana kysellä kulkuspoikien taustoja ja syitä Ivaloon tulolle, eikä niitä tiukattu Jalmariltakaan. Greta sanoo, että elämä vanhan ajan Ivalossa oli rauhallista ja viatonta. Poroaidan rakentamisen jälkeen Aarre tapasi Ivalon kylällä Kannaksen aikaisia sotakavereitaan, jotka olivat raivaamassa miinoja. Kun äiti riensi ulkohommiinsa ja navettaan, niin kiltti Jalmari-setä piti silmällä pikkulapsia pirtissä. – Koppeloonhan ei mennyt vielä tietäkään. Isä niitti ja lapset tulivat perässä pistäen märkää heinää haravalla luokoon. Siellä on oma rauha ja jos haluan seuraa, menen vaikka syömään muun porukan kanssa. – Sen muistan hämärästi, että hän istutti ihmisiä muuripataan, johon hän oli tehnyt jonkinlaisia yrttihauteita. Ivalossa Aarre sai kortteerin Palokankaan talosta ja siellä hän iski silmänsä talon Greta-tyttäreen. Vaatteita hangattiin käsin rätällä ja sitten niitä keitettiin muuripadassa ja sen jälkeen huuhdeltiin Ivalojoessa. Rotosen ämmi oli myös jonkinsortin parantajan maineessa. Isähän ymmärsi ihmisiä ja oli sosiaalinen, mutta sen ajan ihminen yleensäkin oli sosiaalinen. Sinne mentiin heinäntekoon soutamalla – osa porukasta saattoi pistellä matkan jalkaisin. Benjami kävi Helsingissä sokeain koulun. Pasasautossa kasvoi punaherukkaa villinä ja kun sinne soudettiin heinäntekoon, niin samalla kerättiin punaherukat ämpäriin. Ja hautuumaalla minä aina haluan käydä kävelemässä, kun Ivaloon tulen. Greta muistelee, että hän oli reilut kymmenen vuotta, kun Heikkelin neiti pestasi hänen Ivalon Postille sähkösanomien kantajaksi. – Koivikon palvelutalolla haluan käydä tervehtimässä vanhaa työkaveriani Pääkkösen Eeroa sekä velivainajani vaimoa Ainoa. Vanhan ajan elämästä Gretan mieleen tulee kesäajan pyykinpesu, jolloin muuripadat höyrysivät Ivalojoen rannoilla. Korttiannokset olivat jälleenrakennusaikana pieniä, mutta kun Jalmari-setä kulki metsällä ja sai lintuja, niin nälkää ei tarvinnut nähdä. Enkä tiedä onko tämä tarina niin tottakaan, mutta saattaa ollakin. Kanadasta mukaan tulleet Raija-tyttö ja Raijan Sari-tyttären tyttö Tianna Kokko järjestivät itselleen sillä välin omaa ohjelmaa. Gretan äitikin varoitti lapsia pistämästä juolukoita suuhunsa. Pikkusiskoni Ulla kävi joskus minulla kylässä Koppelossa. Ei silloin sanottu ”ei”. – Heinänteossa piti olla penskasta asti. Keskiviikkona 13.9.2017 9 jostakin saanut hevosenkengän muotoisen magneetin ja sillä me etsimme palaneita nauloja raunioiden seasta. Kanadan vieraat istuvat Gretan siskon, Ulla Vuorelan olohuoneessa. Hänestä oli joskus apu jopa Gretan äidille. Ja äiti oli kaiken lisäksi tarkka ihminen, hän varmasti aina siivilöi maidon filtterin läpi lypsyn jälkeen. Raivaustyötä tehtiin kovalla kiireellä ja se oli vaarallista työtä. Ovet olivat aina auki Greta Aaltonen hymyilee, kun hän muistelee entisajan elämänmenoa. Sähkösanomien kantaja kuulosti niin arvokkaalta, että Greta oli työstään oikea ylpeä. Veneessä oli eväsreppu, johon oli pakattu vankat eväät. Jalmari-sedän oikea nimi oli Jalmari Salminen. Hän tiesi, että Lapissa on jälleenrakennus käynnissä ja sieltä löytyy töitä tekevälle. Oli vain rantatörmiä myöten mennyt kärrypolku. Aarre raivasi miinoja pääasiassa Ivalon ja Törmäsen välisen maantien laidoilta sekä Törmäsen lentokentältä. Greta oli myöhemmin paljon töissä Osuuskaupan palveluksessa ja kerran hän oli Koppelossakin Junnu-Matin pihassa olleen Osuuskaupan hoitajana. Kerran raivaajat löysivät ison lentopommin Törmäsen lentokentältä. – Äiti joskus marmatti isälle niistä yövieraista, mutta isä sanoi, että sinä et ole ollut reissussa. Eikä ihmisiä tarvinnut kutsua kylään, kun kylästely oli silloin arkista jokapäiväistä elämää. Ivalossa oli vain yksi lääkäri, Meri Virkkunen, joka kulki Utsjokea myöten. Jalmarista tuli Gretan isän hyvä kaveri ja kun tämä rakensi talon 30-luvun alussa, niin sai Jalmari kortteerata Palokankaan pirtin nurkassa. Kun heinäjängältä päästiin iltasella kotiin, niin silloin oli ihanaa karistaa pölyiset ja märät heinätekovaatteet päältä ja pulahtaa uimaan lämpimään Ivalojokeen. – Kai sitä maitoa oli meillä sen verran paljon, että sitä oli helppo ostaa
Levy on tehty omakustanteena mutta samalla myös seurakunnan musiikkityön nimissä. Levylle Linjama on valinnut 23 laulua. Levy on hyvin Inari-orientoitunut ja se on täysin inarilaista alkuperää ja henkeä äänityskin on tehty Ivalon kirkossa. Ihmiselämän hartaat hetket voivat olla mollivoittoisia mutta yhtä hyvin duurivoittoisiakin. Jari Linjama on tehnyt levyn omakustanteisesti, mutta kuitenkin seurakunnan musiikkityön nimissä. Levyn äänittäjänä on toiminut Tuomo Kangas. Yksi levylle päätynyt laulu on Jari Linjamalle tärkeä ”Kahden maan kansalainen”. Häntä on kiitelty muun muassa sielukkaana sooloja kamarimusiikkiteosten esittäjänä. Levyn ulkoasusta vastaa Juho Lehtola. Se on yksi suomalaisten suosituimmista virsistä, jota veisataan hautajaisissa, mutta yhtä lailla sitä lauletaan myös syntymäpäivillä. z z Säveltäjänä Linjama kokee olevansa itseoppinut, vaikka suorittikin musiikkiopintoihin liittyviä sävellysopintoja Pasi Lyytikäisen ja Adam Vilagin ohjauksessa. Ammattilainen osaa improvisoida Levyllä Jari Linjama laulaa ja soitosta vastaa arvostettu kirkkomuusikko, laulajanakin tunnettu Miikka Lehtoaho. Hän piti tärkeänä, että levy, jota hän on suunnitellut monta vuotta, on huolella tehty kokonaisuus niin sisältönsä, kuin ulkoasunsa puolestakin. Ei se tosin ihan mutkattomasti virsikirjaan päässyt, sillä vastustusta oli. Eikä mikään levyn lauluista ole päätynyt mukaan siltä pohjalta, että otetaan vain Toivelaulukirjasta tuttu hengellinen laulu ja todetaan, että soitetaanpa ja lauletaanpa tämä tästä vain mukaan äänitteelle. Inarin seurakunnan kanttori Jari Linjama on julkaissut hengellisen musiikin lauluäänitteen ”Musiikkia hartaisiin hetkiin 1”. Säveltäjänä ja laulajana Linjamaa on aina kiehtonut sopusuhtainen kauneus. Linjama kertoo, että yksi levyn lauluista on Kari Rydmanin aikanaan tekemä Niin kaunis on maa. – Kun tämä oli minulle ensimmäinen levy, niin studiotuottajalla oli minulle hyvin suuri merkitys. Levyn kansikuvan on ottanut ammattikuvaaja Samuli Saraste. Jari Linjama hymyilee kysymykselle ja myöntää, että levyn nimeen on tosiaan laitettu toivorikkaasti numero 1. Se voi olla ihan pientä arkista tyytyväisyyttä elämään, ei välttämättä sen suurempaa, pohtii Linjama. – Ihmisellä on elämässään erilaisia tilanteita. Ivalon kirkossa hyvä akustiikka Ivalon kirkossa esiintyneet taiteilijat ja kuorot ovat aina kiitelleet kirkon akustiikkaa. Hän olisi voinut nimetä sen myös jonkun levyllä olevan kappaleen mukaan, kuten usein tehdään, mutta sitä hän piti liian helppona ratkaisuna, eikä se välttämättä olisi kertonut millainen levy on kyseessä. Levy lähtee julkistamisen jälkeen valtakunnalliseen levitykseen ja sen hinta on 20 euroa. Levyllä on muun muassa virsi ”Päivä vain ja hetki kerrallansa”. Juha oli ammattilainen ja kun hän sanoi miksauspöydällä, että tätä ei pidä tehdä näin, vaan noin, niin häntä oli helppo uskoa. Ihminen miettii silloin vakavia asioita, eikä hän silloin välttämättä halua kuunnella rokkia, vaan harrasta musiikkia. Laulun suosiosta suomalaisten keskuudessa kertoo se, että se on päässyt jo virsikirjan lisälehdille. – Halusin laulaa levylle edes säkeistön verran inarinsaameksi ja tästä Kahden maan kansalaisesta se säkeistö löytyy. Studiotuottajana toimi Juha Hakulinen. – Levyllä Miikka innostuu improvisoimaan minun sovituksia ja tässä laulussa sen varsinkin kuulee. Siihen tehtiin vuoden alussa 10 000 euron remontti ja kevättalvella kun se tuli takaisin, viritin sitä seitsemän tuntia. – Päivä vain ja hetki kerrallansa tuli uuteen virsikirjaan 30 vuotta sitten. – Tämä on hieno kuva, kuten kaikki levyn levyvihkosta löytyvät muutkin Samuli Sarasteen kuvat. z z Hänen oman sävelkielensä opettajat ovat kuitenkin musiikinhistoriassa ja vanhoissa mestareissa, jotka ovat olleet aiemmin muidenkin säveltäjien opettajia. Tässä on auttanut Linjamaa erityisellä tavalla hänen kiinnostuksensa, inarinsaamen innoittamana, suomen kielen äänteisiin ja niiden laulamiseen. Vain tiettynä aikana talvesta lasirististä tulee tuollainen varjo seinään ja Samuli sai sen kuvattua. Kuvanottohetkellä kolehtihaavi on ollut omalla paikallaan kirkon etuosassa ja kun kansikuvaa katsoo tarkoin, niin siinä näkyy kolehtihaavin varjo, myhäilee lopputulokseen tyytyväinen Linjama. Levyllä kaikuu hyvin ja äänittäjä on osannut antaa siihen tilan tuntua. z z Motto ”niin kauniisti kuin mahdollista” kannustaa tutkimaan laulamisen herkimpiä sävyjä. Hän voi sairastua, tai hänen läheisensä kuolee. Kaikki levyyn päätyneet laulut ovat myös hänelle itselleen tärkeitä. Keskiviikkona 13.9.2017 10 Jari Linjama pitelee käsissään uutta ja ensimmäistä levyään. Levyn esittelyteksti on myös inarinsaameksi. Se on suomalaisten rakastama laulu, mutta omalla tavallaan jo liiankin tutuksi tullut ikivihreä, joten sen ottamiseen levylle täytyy olla hyvät perusteet. Kuvassa näkyy Ivalon kirkon alttariseinää ja seinällä oleva lasiristi, josta ikkunasta tuleva valo heittää varjon vaalealle seinälle. Ja kyllä myös iloinen olo voi kuulua hartaaseen. – Tykkäsin työstää ja tehdä tätä levyä ja tämän eteen nähtiin valtavasti vaivaa. Kun levyn nimi on ”Musiikkia hartaisiin hetkiin 1”, niin täytyy kysyä, koska ilmestyy Musiikkia hartaisiin hetkiin-kakkonen. z z – Inarinsaame opetti minua laulamaan suomeksi, hän sanoo. Ne ovat lauluja, joista hän on seurakunnan kanttorina huomannut, että ihmiset niistä tykkäävät. Jari Linjama sanoo, että Ivalon kirkon akustiikka saatiin kuulumaan myös levyltä. Linjama antoi levylle nimeksi ”Musiikkia hartaisiin hetkiin 1”. Jari Linjama julkaisi levyn hartaisiin hetkiin Jari Linjama toivoo, että uusi levy tarjoaisi jokaiselle kuulijalle jotakin. Jotkut pitivät sitä liian iloisena sanoiltaan ja sävelmääkin pidettiin liian viihteellisenä. Jaakko Peltomaa Jari Linjama z z Jari Linjama (s.1981) on koulutukseltaan musiikin maisteri ja pianonvirittäjä. Ääneen pääsee myös Ivalon kirkon yläkerrassa sijaitseva flyygeli, jonka omistaa Inarin kunta ja joka on yksi Lapin parhaita flyygeleitä. – Levystä näkee ja siitä myös kuulee, että se on tehty Ivalon kirkossa. Levyn takakannesta löytyy myös Inarin seurakunnan logo.. Laulun on sanoittanut runoilija Kaija Pispa ja tunnetuksi sen on tehnyt Pispan mies, laulaja Jaakko Löytty. Työkseen hän toimii Inarin seurakunnassa kanttorina. Vähän tuntuu tätä levyä katsellessa, että tämä oli sellainen kerran elämässä-työ, mutta ehkä vaikka viiden vuoden päästä voisi tehdä toisen hengellisen musiikin lauluäänitteen
– Omaishoitaja voi tuoda läheisensä kerhotoimintaan koulutettujen vapaaehtoistoimijoiden turvalliseen sekä luotettavaan seuraan. Ilmoittautumatta ja sitoutumatta. 44 000. Taukopirtissä hymy ei ole vieras asia. Potretissa Ivalon Taukopirtin väkeä. Taukopirtti kokoontuu joka toinen torstai kello 10–14 Palvelukeskus Koivikossa. Toimintaan ovat oikeutettuja kotona asuvat omaishoidettavat, jotka ovat yhden autettavia ja kykenevät itsenäisesti ruokailemaan. Oletko usein huolissasi läheisestäsi tai elämäntilanteestasi. Omais-hoitosopimuksia oli Suomessa vuonna 2015 n. Selvitysten mukaan noin miljoona suomalaista auttaa säännöllisesti läheistään. Tyypillistä on, että etäomaishoiva vaatii jatkuvaa sitoutumista ja on usein sekä taloudellisesti että henkisesti varsin raskasta. z z OmaisOiva-kioskeissa ja -kahviloissa saat tietoa omaishoidosta. Etäomaishoito on vähiten tunnettu omaishoitajuuden muoto ja sillä ei ole virallista määritelmää. Kotona askareet alkavat käydä melko vähiin, varsinkin nyt talven tullessa. Omaishoidettavat puolestaan saavat virkistyä ja kodin ulkopuolisia sosiaalisia suhteita osallistuessaan monipuoliseen kerhotoimintaan. Hoitosuhde voi kehittyä hitaasti hoidettavan avuntarpeen lisääntymisen seurauksena tai äkillisesti sairauskohtauksen, onnettomuuden tai erityistä hoivaa tarvitsevan lapsen myötä. Voit myös vaihtaa kokemuksia toisten omaishoitajien kanssa ja kuulla omaishoitajien paikallisyhdistyksen toiminnasta. Pöydän ympärillä olevat ihmiset rupattelevat toinen toisilleen. OmaisOivan eri toimintamuodoista voi valita itsellesi sopivan – tai kokeilla niitä kaikkia. Omaishoitajia ovat muun muassa vammaisen lapsen vanhemmat, puolisoaan hoitavat ja ikääntyvistä vanhemmistaan huolehtivat tyttäret ja pojat. Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan olevan noin 350 000 omaishoitotilannetta, joista 60 000 on sitovia ja vaativia. Onko vastuunjako perheessä muuttunut. Täällä on mukavaa, on mukava päästä seurustelemaan ihmisten kanssa, Akujärvi sanoo hymyillen. z z OmaisOiva-toiminta tukee omaishoitajan jaksamista tarjoamalla tietoa, ohjausta ja vertaistukea mahdollisimman lähellä kotia. – Olen täällä nyt toista kertaa. – Omaishoitaja voi käyttää vapautuvan ajan esimerkiksi asiointiin, harrastamiseen, itsensä hemmotteluun tai levähtämiseen, Hannola sanoo. Olenko minä omaishoitaja. Toiminta mahdollistaa omaishoitajille hengähdyshetken usein niin vaativasta ja sitovasta omaishoitotehtävästä. – Toimintaan osallistuminen on maksutonta, ainoastaan tarjoiluista laskutamme 5 euron omavastuuosuuden jokaiselta osallistumiskerralta, Hannola lisää. Omaishoitoon liittyy aina elämänmuutos, jonka perheenjäsenen sairastuminen tai vammautuminen aiheuttaa. Paikalle saapunut Seppo Akujärvi on viihtynyt Taukopirtissä. Autatko häntä arjen toiminnoissa. Vain pieni osa kaikista omaishoitotilanteista on lakisääteisen omaishoidon tuen piirissä. Kun tarvitset eväitä omaishoitajana toimimiseen ja haluat viihtyä toisten omaishoitajien seurassa, tule mukaan. Seppo Akujärvi halusi kokeilla lehtivalokuvan ottamista. Pitääkö sinun hankkia tilapäishoitaja läheisellesi, kun et itse ole läsnä. Ivalon Palvelukeskus Koivikossa levitellään palapeliä pöydän ääreen. Omaishoito vaikuttaa koko perheeseen, kaikkiin perheen jäseniin. Omaishoitaja on henkilö, joka pitää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä hoivan tarpeestaan johtuen ei selviydy arjestaan omatoimisesti. Omaishoitotilanne voi tulla perheen elämään eri elämänvaiheissa. z z Lisätietoa OmaisOivasta löydät sivulta: www.napapiirinomaishoitajat.fi/ omaisoiva. Haastattelemme omaishoitajan/-hoidettavan ennen toimintaan osallistumista toimintakyvyn ja osallistu-miskriteerien kartoittamiseksi, Hannola selventää. Ville Vaarala Taukopirtti on osa Napapiirin Omaishoitajat ry:n OmaisOiva -toimintaa. Etäomaishoitaja on jatkuvassa yhteydessä läheiseensä. Keskiviikkona 13.9.2017 11 Onko läheisesi sairastunut tai vammautunut. Sitä toteutetaan Ivalossa yhteistyössä Inarin kunnan ja Inarin Omaishoitajat ja Läheiset ry:n kanssa. Riittää, kun omaishoitotilanne kotona toteutuu. Aina löytyy jotain mistä porista. Kuva Seppo Akujärvi Seppo Akujärvi sanoo Taukopirtin piristävän päivää. Jäävätkö omat toiveesi ja tarpeesi taustalle. Omainen voi asua toisella paikkakunnalla ja matkustaa esimerkiksi viikonloppuisin auttamaan läheisestään ja siten varmistaa hänen pärjäämisensä seuraavan viikon aikana. – Toimintaan osallistuminen ei edellytä kunnan kanssa solmittua omaishoitosopimusta eikä omaishoitoyhdistyksen jäsenyyttä. Omaishoitaja on henkilö, joka huolehtii läheisestään, joka sairauden, vamman tai toimintakyvyn aleneman vuoksi ei kykene itsenäisesti selviytymään arjestaan omassa kotonaan. Taukopirtti tuo hetkellisen avun arkeen Mikä on OmaisOiva. Taukopirtti-päivien ohjelmaan kuuluu leppoisan seurustelun ja yhdessäolon ohessa muun muassa musiikkia, kädentaitoja, tietovisailua, liikuntaa, lounas ja päiväkahvit, toiminnanjohtaja Tarja Hannola kertoo
Tänne syntynyt -näyttely, Inarilaisen Tytti Bräysyn koruja, Saamelaismuseo Siida, Inari Yksi esine, tuhat tarinaa Karvakengät 09.01.201731.12.2017 Kentänpäässä-lastennäyttely 7.4.2017 – 8.4.2018 Opinpolut 31.05.2017 01.10.2017 Poroperheen arki 2.9.2017 – 29.10.2017 Tapahtumia Ylä-Lapissa Sámi Giellagáldu (Saamen kielikaltio) järjestää inarinsaamen tutkimusseminaarin Inarissa Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa 16.17.11.2017. K-RUOKAMESTARIN KUUMA PORSAAN GRILLIKYLKI SUOMI 12 95 KG Voimassa TO-LA 14.-16.9. Järj. Joel Hallikainen, Ruskan kosketus -gospelkonsertti klo 19, Saariselän Tunturikappeli 15.9. Jarkko Honkanen & Taiga, Ravintola-Pub Teerenpesä, Saariselkä 13.9. Sámi Giellagáldu kutsuu inarinsaamen tutkijoita ja jatko-opiskelijoita paikalle esittelemään tutkimustyötään. Paadar Images Marraskuu 17.19.11. Leif Rantalan ystävyysseminaari klo 12-15 Saamelaismuseo Siida, Inari 12.10. Jouni Somero, Finlandia – Kauneinta suomalaista pianomusiikkia klo 19, Saariselän Tunturikappeli 19.9. Ei jälleenmyyjille. alk. Virve Rosti, Kunnon Miehet, Santa’s Hotel Tunturi, Saariselkä 15.9. Lapin Sudet ry 29.9. SAKK ja Elinkeinot & kehitys Nordica. Keskiviikkona 13.9.2017 12 Superpäivien rääppiäiset SUOMI K-RUOKAMESTARIN TAKUUMUREAT NAUDAN ULKOFILEEPIHVIT SUOMI 19 95 KG Voimassa TO-LA 14.-16.9. syyskuuta ja julkaisee silloin kaikki ehdokkkaat.. Inarin kunta 13.9. Kaikki kolme olivat ehdolla myös vuoden 2014 vaaleissa ja he ovat vahvistaneet Yle Sápmille olevansa ehdolla seuraavissa vaaleissa. Lapinlauluilta klo 19, Esa Roine, Laanilan Savottakahvila, Saariselkä 16.9. Ivalontie 17, 99800 Ivalo, puh. Osmo Oikari -kirjan esittelyilta klo 19-20.30, Suomen Latu Kiilopää 14.9. Järj. Tomi Markkola & Fernet, Santa’s Hotel Tunturi, Saariselkä 14.9. Viinipruuvi klo 18, Ravintola Laanilan Kievari, Saariselkä 29.9. Kunnon Miehet, Santa’s Hotel Tunturi, Saariselkä 21.9. kari.lohiniva@k-supermarket.fi Syyskuu 13.9. Inarin Yritys Näyttelyt Jäämerta kohti -näyttely, Siula-talo, Saariselkä, vapaa pääsy Päivi ja Jessica Suomi -taidenäyttely, Laanihovi Vesa Junttila -taidenäyttely, Santa’s Hotel Tunturi, Hotelli Laanihovi ja Panimo, Saariselkä Suomen ja kansainvälinen kultahistoria, Kultamuseo, Tankavaara Siidan näyttelyt: 11.10. Viinipruuvi klo 18, Ravintola Laanilan Kievari, Saariselkä 14.9. Järj. Sunnuntaibrunssi klo 12-16, Ravintola Laanilan Kievari, Saariselkä 28.9. PANTIT 3,60 21 99 24-PACK TUORETORILTA ERÄ ERÄ NYT JÄÄTELÖITÄ HULLUN HALVALLA! SUOMI SUOMI PAULARED OMENA PUOLA 89 KG LÖYDÄT MYYMÄLÄSTÄMME PALJON LISÄÄ RÄÄPPIÄIS-TARJOUKSIA. Maastopyöräviikko, Suomen Latu Kiilopää 17.9. RUOKATALLI PORON KÄRISTYS 650 G (30,75/KG) 19 99 PS AFFCO KARITSAN LUUTON PAISTI PAKASTE 7 95 KG PINGVIINI ARKIJÄÄTELÖ APPELSIINIMAITO, 1 L PINGVIINI LAKUSYDÄNTUUTTI 106 G (8,39/KG) CLASSIC MAITOSUKLAALAKRITSI PUIKKO 72 G (12,36/KG) 89 KPL/PKT PANDA LAKUPALAPUSSIT 250 G (5,16/KG) 1 29 PS HAU-HAU CHAMPION KOIRANRUOKA KANA-RIISI TÄYSRAVINTO 15+2 KG (1,29/KG) 22.SÄKKI PORKKANA, LANTTU PUNAJUURI 1 KG, SUOMI 99 PS K-MENU KANANMUNA M10, 580 G (1,72/KG) 1.RS PERUNA 1 KG, KELTAINEN, PUNAINEN JA VIHREÄ 79 PS SAKU OLUT 4,4% 24 X 0,33 L (2,32/L) SIS. Martti Rikkosen kuva-ilta klo 19-20.30, Suomen Latu Kiilopää 22.-23.9. Jarkko Klemetti, Panimo Pub, Saariselkä 24.9. 13.-15.10. Duo Lumottaret, Minun Suomeni -konsertti klo 19, Saariselän Tunturikappeli 20.9. Sunnuntaibrunssi klo 12-16, Ravintola Laanilan Kievari, Saariselkä 17.9. Valokuvauskurssi: maisemaja retkikuvausta, Inari, järj. Fofonoff. “Mobiililaitteet haltuun” -kurssi yrityksille. Anne Mattila, Santa’s Hotel Tunturi, Saariselkä 19.9. Martti Rikkosen kuva-ilta klo 19-20.30, Suomen Latu Kiilopää Lokakuu 7.10. Ellei toisin mainita. Järj. Iltarastien Päättäjäiset Törmäsessä. Inarinsaamen tutkimusseminaari marraskuussa – Yle Sápmi kertoo nettisivuillaan, että tulevissa kolttien luottamusmiesvaaleissa ovat ehdolla ainakin Tanja Sanila, Veikko Feodoroff ja Sergei Kp. Jämsän Seudun Reserviläiskuoro Vinosyöttö klo 2021, Suomen Latu Kiilopää 21.9. Ruskajolkka-maastojuoksutapahtuma, Lapland Hotel Riekonlinna, Saariselkä, järj. KATSO MYÖS VINKKEJÄ K-SUPERMARKET LEHDESTÄMME. Lasse Hoikka ja Souvarit, Ravintola-Pub Teerenpesä, Saariselkä 20.-23.9. TUOREET SUSHIT 1.KPL Voimassa TO-LA 14.-16.9. Kunnon Miehet, Santa’s Hotel Tunturi, Saariselkä 18.9. TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 14.-17.9. I V A L O Tavallista parempi ruokakauppa PALVELEMME JOKA PÄIVÄ KLO 8-22. 0207 570 570. Seminaari on avoin kaikille. Martti Rikkosen kuva-ilta klo 19-20.30, Suomen Latu Kiilopää 15.9. Vaalilautakunnan puheenjohtaja Hanna-Maaria Kiprianoff kertoo Yle Sápmille, että lautakunta pitää viimeisen kokouksensa 13. Petri Laaksonen, Täällä pohjan tähden alla – Suomi 100 juhlavuoden konsertti klo 19, Saariselän Tunturikappeli 16.9. Novellikoukku Pääkirjastossa torstaisin 16.9. Taiteiden yö kirjastossa 16.9. Maya Paakkari & Jam Group, Ravintola-Pub Teerenpesä, Saariselkä 22.-30.9. Kolmipäiväiset Saariselän FISkisat. Markku Ketola, Panimo Pub, Saariselkä 16.-23.9. Kake Randelin & Company, Santa’s Hotel Tunturi, Saariselkä 14.9. Luontoilta klo 18: Olli Järvenkylä 100 päivää Urho Kekkosen kansallispuistossa, Aurora-tupa, Saariselkä 13.9. Osmo Oikarin eräkirjamatinea klo 18, Ylä-Lapin luontokeskus Siida, Inari 15.9. Lapin Sudet ry 18.9. Lapinlauluilta klo 19, Esa Roine, Laanilan Savottakahvila, Saariselkä 18.9. Jorma Kääriäinen, Kunnon Miehet, Santa’s Hotel Tunturi, Saariselkä 16.-21.9. Viinipruuvi klo 18, Ravintola Laanilan Kievari, Saariselkä 22.9. Seminaarin tarkoitus on tuoda esille inarinsaamen tutkimustyötä ja viimeisintä kehitystä, sekä pohdiskella yhdessä tulevaisuuden tärkeimpiä tutkimussuuntauksia. Päivätanssit Kuulaassa, Jukka Kuoppamäki. Lopullinen ohjelma julkaistaan lokakuussa 2017
Keskiviikkona 13.9.2017 13 AUDIOVALO OY Kuulonhuoltopalvelu Ivalontie 10, 99800 Ivalo Kuulonmittaus, laiteasennus, huolto, kojeparistot, letkut, suodattimet, kuivaimet, kuulosuojaimet ja kuulon apuvälineet Ajanvaraus arkiaamuisin 8:00-9:00 PUH: 050 4643006 www.audiovalo.fi Toimipiste Ivalon apteekin yhteydessä Nyt meillä voi maksaa myös yleisimmillä maksukorteilla! ivalon.apteekki@apteekit.net Ivalontie 10 Puh. – Minulla on ollut noin kolmekymmentä harjoittelijaa ja Ville on ollut yksi parhaimpia. Usein vain juteltiin paikallisten ihmisten kanssa. Ville on naimisissa Sara Orjalan kanssa. Opin pysymään rauhallisena myös levottomissa tilanteissa. Ei pelota pitkät välimatkat täälläkään! Enemmän pelotti ajaa suurkaupungeissa, kuten Moskovassa. Sivulta 65 Iisakki Paadar oli nuorena miehenä erittäin ahkera oravanmetsästäjä. – Lähdin tähän reissuun, koska se tuntui kiehtovalta. Ville lähtee tänä syksynä Utsjoen nuorten kanssa perinteiselle reissulle Turun Maata Näkyvissä –festivaaleille. – Tehtäviin kuului vartiointia ja paikallisten viranomaisten tukemista. Toki opimme olemaan tiiviissä porukassa pitkiäkin aikoja. Ville jatkaa Juha Reinolan työtä Utsjoen seurakunnan nuorisotyössä. Ville on syntyisin Lohtajalta ja hän on valmistunut yhteisöpedagogiksi ja kirkon nuorisotyönohjaajaksi kuluneena kesänä. • Kemppaisen veljekset ovat Kyrönkylän historiaa • Keskimoottoreiden aikakausi oli aito ja kiireetön • Ahku-vanhus kyntää yhä Inarijärven aaltoja • Vanha Veskoniemi oli ihana kylä • Vanhassa Koppelossa elettiin kalapotulla ja kaurapuurolla • Inari oli sodan jälkeen Villiä Pohjolaa • Kunnan Antti hoiti Inarin asioita lähes 50 vuotta ”Kun Laura oli vaeltanut 40 vuotta katekeettana Inarin erämaissa, oli hänelle sattunut paljon. 010 281 7215 ACO Intim tuotesarja -20% Tarjous voimassa 30.9.2017 asti Utsjoen seurakunta on saanut uuden työntekijän kun Ville Orjala, 25, on aloittanut seurakunnan määräaikaisen nuorisotyönohjaajan tehtävässä syyskuun alusta. Päivi Aikasalo Ville Orjala on nyt Utsjoen seurakunnan nuorisotyönohjaaja Paikallinen nuorisotyö teki vaikutuksen Ville Orjalaan. Sivulla 180 Inarilaisesta 2 € Murmansk – pieni kaupunki opas käy tykkäämässä! on FACEBOOKISSA, Seuraa meitä somessa!. Vuonna 1941 hän muistelee ampuneensa yli 500 oravaa. Ville Orjala on ollut myös mukana viemässä Mongoliaan käytöstä poistettua ambulanssia. Hän toiminut myös viransijaisena Kalajoen seurakunnan varhaisnuorisotyöstä sekä työskennellyt lastensuojeluyksikössä. Juha Reinola on toistaiseksi siirtynyt nuorisotyönohjaajan virasta Utsjoen suntion tehtäviin. Paikallinen nuorisotyö teki myös vaikutuksen. 30 ,– Jaakko Peltomaa: INARILAISIA TARINOITA VANHASTA LAPISTA! Paikallislehti Inarilaisen parhaita juttuja vuosilta 2002–2016 on nyt ilmestynyt kansien välissä! Kirjoja MYYNNISSÄ Inarilaisen toimituksessa: Piiskuntie 1, IVALO Palvelemme ma–pe klo 9–16.00 TERVETU LOA! SOITA JA TILAA: 020 710 9050 (Hintaan lisätään postitusja laskutuskulu t) Kirjassa mm. – Olen paljon oppinut Juhalta ja toiminta tulee olemaan samaa, tuttua ja turvallista, mutta tietenkin teen työni omalla tavallani ja tyylilläni. Hyvänä oravavuonna nuoresta miehestä tuntui, että hän oikein kylpee rahoissa. Kiirehän oli hänelle, vanhassa Lapissa kasvaneelle ihmiselle, tuntematonta…” Katkelma jutusta Laura-tädin mökki ”Kun sitä Petsamon aikaa ja evakko reissuja muistelee, niin alkaa tuntua, että onko tuo kaikki ollut tottakaan”, hymyilee 93-vuotias Klaara Tammela kodissaan Inarin Kirkonkylällä. Pidin tapahtumasta paljon, joten lähdin myöhemmin talkoolaisena Turkuhallin areenan järjestyksenvalvojien esimieheksi. – Olin Utsjoella harjoittelijana vuonna 2015 ja ihastuin tähän seutuun ja paikkakuntalaisiin. Ville Orjala tuli Utsjoelle kesätöistä Kokkolan suomalaisesta seurakunnasta. Ville on toiminut myös kriisinhallintatehtävissä Afganistanissa. Jätän nuorisotyön turvallisin mielin Villen hoidettavaksi, kertoo Juha. Meitä oli kolme kaverusta ja ajoimme auton Venäjän kautta Mongoliaan. Sara opiskelee parhaillaan sosionomiksi ja lastentarhanopettajaksi, mutta etsii myös töitä Utsjoelta. – Tämä tapahtuma on minulle tuttu, sillä olen seurakuntanuorena osallistunut siihen useampana vuonna. Seurakunnan toiminta on elämänmakuista ja jokainen saa tulla sellaisen kuin on. Mutta hyvin selvittiin ja oli hieno reissu. Laura muisteli historiaa Matille avoimesti ja kiireettä
0500-505 300 Ivalon vanhassa postitalossa liikeja toimistotilaa. 0400 391 024 jouni.vihervalli@ outlook.com Tuulentie 6 as 2, 99800 Ivalo p. Tiedustelut ja tilojen esittely puh. 040-738 8916 020 743 3940 Myös kotija laitoskäyntejä Inarissa, Ivalossa ja Utsjoella Terveyspalvelut 0400 153 277 info@mainoslinja.fi www.mainoslinja.fi • mainoskyltit, -lakanat • tarrat, teippaukset • magneettitarrat • auringonsuojakalvot • kiinteistökilvet • canvas-taulut Ivalo Saariselkä Mainosja painotuotteet SAKOja UMPIKAIVOJEN tyhjennykset Kuljetusliike J. 0400 695 115 www.yla-lapinlvi.fi Paikkakunnan parhaat palvelut. Toimitiloja Kukkakaupat ja hautaustoimistot kukkakauppa-hautaustoimisto Paikkakunnan hautaustoimisto v:sta 1974. krs VARATUOMARI JOUNI VIHERVALLI Lapintie 4, 99600 Sodankylä Neuvottelut Ivalossa sopimuksen mukaan Puh. Suomen Hautaustoimistojen Liiton jäsenliike. 045-139 1467, 0400-871 553 yrjo.mattila@gmail.com • Sakoja umpikaivojen tyhjennys • Jätehuoltopalvelut • Kaivinkoneja nosturipalvelut • Kuljetusja maanrakennuspalvelu • Sorat, hiekat, murskeet • Polttoja voiteluainemyynti • Dimex-työvaatteet Puh. Keskiviikkona 13.9.2017 14 ASIANAJOTOIMISTO AUTONEN KY Kasarmintie 10, 99600 Sodankylä Puh. Mattila ky P. kerroksessa eri kokoisia myymälä-, liikeja toimistotiloja. Toisen kerroksen tiloihin ala-aulasta uusi iso hissi ja portaikko. 0400-399 882 ja 040-505 3890 Peräsaajontie 13, Ivalo IVALO / INARI / UTSJOKI Kuljetusja jätepalvelut Porontie 20, 99800 Ivalo j.k@hygikyyti.inet.fi p. 016-661 999 ~ sähköurakointi ~ huolto / saneeraus ~ atk / televerkkoasennukset ~ paloja rikosilmoitinjärjestelmät ~ antennijärjestelmät AUKTORISOITU TALOUSHALLINTOLIITON JÄSEN Tilipalvelu Kemppainen Oy Ivalo 016-662 490 Rovaniemi 040-824 1124 tilipalvelu@tilikemppainen.fi www.tilikemppainen.fi Tilitoimistot I valon R ajasähkö o y s ähköuRakoIntI ja asennuspalvelut V eijo M ikkola P uh . Alan palvelua ja asiantuntemusta. 0400 469 390 harri.halonen @ ehmp.fi Teen Ylä-Lapin alueella 40-vuoden kokemuksella rakennusvalvontaa ja rakennusalan asiantuntijalausuntoja Harri Halonen Rakennusinsinööri, RI Ylivalvoja, YV, (Fise) Rakennuttaja, RAP, (Fise) Keskuskauppakamarin tavarantarkastaja (HTT) AUKTORISOITU TALOUSHALLINTOLIITON JÄSEN Tilipalvelu Kemppainen Oy Ivalo 016-662 490 Rovaniemi 040-824 1124 tilipalvelu@tilikemppainen.f i www.tilikemppainen.fi • Asennusja huoltopalvelut • Urakointi, remontit ja tarvikemyynti • Kiinteistöhuolto TÄYDEN PALVELUN KODINKONELIIKE • Myynti ja asennus • Huolto ja korjaus P. 0400 166 593, 0400 176 862 ivalonrajasahko.fi veijo.mikkola@ivalonrajasahko.fi Sähköasennuspalvelut Lakipalvelut Hammasteknikkomestari Erikoishammasteknikko Jyrki Isojärvi VASTAANOTTO UTSJOELLA Ajanvaraukset p. 040 483 8660 toimisto@autonen.fi AA Hannu Autonen 0400 391 025 Neuvottelut Ivalossa sopimuksen mukaan, myös maksuttomat oikeudenkäynnit. 016 662 120 www.ivalonkodinkone.com IVALONTIE 4, Ivalo LVI-myymälä P. 040-516 9067 www.eko-onneli.fi/ajanvaraus Anneli Pekkala ekokosmetologi, terv.hoitaja LUONNONMUKAISESTI KASVOHOIDOT, JALKAHOIDOT, AROMATERAPIA VAUVAN KOLIIKKIHOITO, VYÖHYKETERAPIA, LAHJAKORTIT HIUSHOITOLA 050-533 5761 Ivalontie 17 2. 044-3636 006 ja puh. Palvelemme ma–pe klo 9–18, la 9–14, muina aikoina sopimuksen mukaan Puh. Sähköalan ammattilainen palveluksessasi www.ellappi.fi ellappi@ellappi.fi Sairaalantie 3a, 99800 Ivalo p. 016 662 800 Päivystys P. 016 661 100 www.kaijankukka.com Parturi-kampaamot LVIja rakennuspalvelut Kauneudenhoitoa Valokeilassa Ivalon Rakennus ja LVI Oy LVI Tero Ojaniemi 044-282 4842 Rak Jari Penttinen 040-723 5326 ivalonrakennus.lvi@gmail.com P. 0400 394 864 • VAIHTOLAVAT • NOSTURIPALVELUT • PYÖRÄKONE • PIHOJEN HARJAUKSET Yrityspalvelut www.nordicainari.fi www.mapinari.fi • Yritysneuvonta • Kansainvälistymispalvelut • Kehittämishankkeet • Oppisopimustuet yrityksille • Liikeja toimitilojen vuokraus Seuraava Paikkakunnan Parhaat palvelut ilmestyy 27.9.2017 Toimitiloja Nuohoojat NUOHOOJA Hannu Happonen 0400-641 268 Hallitie 13, Ivalo Ivalon Kauppakeskus Oy Inarin Kehitys Oy Ivalossa VUOKRATAAN LIIKETILOJA Ivalon ydinkeskustassa uuden liiketalon 2
Lávu goarrungursa | Laavun ompelukurssi (40d|h) Gursa álgá SOG Anára doaibmabáikkis 04.10.2017 dmu. 045 118 5239 Ivalontie 12 (2 krs), 99800 Ivalo Minulle käy palveluse teli! Siivouspalvelut kotitalouksille, yrityksille ja taloyhtiöille Ylläpito-, muutto-, remontti-, rappukäytävä-, toimistoja suursiivoukset. Ota mukaan kankaan, ompelukoneen, langat ja sakset. Kauneudenhoitopalvelut Kasvo-, käsija jalkahoidot, kulmien + ripsien kestovärjäys, ehostukset, kosmeettinen hieronta naisille, vahaukset. Minna Kauppinen Kaamasen naiset innostuivat jalkapallosta Kuva: Kari Peltonen.. Vikaa on heissä, mutta vielä suurempana syyllisenä hän pitää Metsähallitusta, joka ei ole ilmeisesti riittävästi ohjeistanut etelän hirvimiehiä siitä, missä valtion maat sijaitsevat. Kotiapupalvelut Tukea ja apua arjen toimintoihin senioreille esim. so gs ak k. Kurssi alkaa SAKK:n Inarin toimipaikassa 04.10.2017 klo. siivous, ruoanvalmistus, pyykkihuolto. Norjansaamelaisia vuonna 1905 Metsähallituksen rahastus saa arvostelua Kaamasessa naiset ovat intoontuneet jalkapallosta, ja perustaneet jalkapalloseuran FC Kaamasen Kurvit. Inarilaiset ovat aina osanneet verottaa riistaa sen mukaan kuin kanta kestää, mutta etelän rahamiehet eivät sellaista ajattele, eivätkä he halua palata etelään takaisin tyhjin käsin, hymähtää Pentti Sipola. 17.00. – Pojilla ei vain näyttänyt olevan mitään käsitystä siitä, missä päin Inaria he saavat hirviä metsästää. Váldde fárrui duljiid ja goikkaduvvon osttuid 1,5 kg/duolji. Sisttiidostengursa | Sisnojen parkituskurssi (60d|h) Gursa álgá SOG Doaivunnjárgga doaibmabáikki náhkkebájis 06.10.17 dmu 17.00. Váldde fárrui lá??it, goarrunmašiinna, árppuid, skieraid ja rievnnuid. – Kun Metsähallitus kerran näitä lupia myy, niin pitäköön huolen siitä, että heidän asiakkaansa menevät pois kylien liepeiltä räiskyttämästä. Kotitarvemetsästäjä Pentti Sipola sanoo, että toki etelän metsästäjien pitäisi tietää missä päin Inaria he saavat metsästää. Minä en ole koko kesän ja syksyn aikana nähnyt mettässä yhtään riekkopoikuetta, enkä metsojakaan. Kurssi alkaa Karigasniemen kylätalolla 06.10.2017 klo.17.00. Kuvassa perhe ajoporoineen on kuvattu heidän kotinsa, turvekammin edustalla. Kiitos sponsorille, JP Tukille hienoista pelipaidoista! Kurvit aikovat järjestää erilaisia tapahtumia ja tempauksia kerätäkseen rahaa omaan jalkapalloon sekä maaleihin. Almmuheamit ja lassedie?ut | Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Tel. – Inarilaiset kotitarvemetsästäjät ja -kalastajatkin ovat jääneet kaikessa jalkoihin. 10.00. Ota mukaan huivikankaan, hapsulangat ja sakset. 17.00. Anárja ohcejotmállet gáktegoarrungursa | Inarinja utsjoen mallisen lapintakin ompelukurssi (70d|h) Gursa álgá Dearbmisis 18.10.2017 dmu.17.00. Kurssi alkaa SAKK:n Toivoniemen toimipaikan nahkamuokkaamolla 06.10.17 klo.17.00. Kurssi alkaa SAKK:n Inarin toimipaikassa 23.09.2017 klo 10.00. Nahkavyön valmistuskurssi (30h) Kurssi toteutetaan Sevettijärven kylätyöpajalla 19. 2017 alkaen klo.17.00. Metsähallitus kuitenkin myy etelän miehille lupia ja he kyllä ampua räiskyttävät linnut hengiltä, jos niitä eteen sattuu. 17.00. Sipola kävi miesten kanssa ystävällismielisen keskustelun, jonka aikana selvisi, että isännät olivat Kuopion miehiä, ostaneet Metsähallitukselta hirviluvat ja tulleet Inarin seudulle hirvenpyyntiin. Váldde fárrui gággása, goarrunmašiinna, árppuid ja skieraid. Myös pesut ja fiksaukset. Pahkaja puutyökurssi (60h) Kurssi alkaa Sevettijärven kylätyöpajalla 07.10.17 klo. Ota mukaan poron koivet, suonilankaa, äimän, sakset, neskinlaudan ja jiekiön jos on. Ota mukaan verat, ompelukoneen, langat, sakset ja nuppineulat. fi SOG ORDNE SAKK JÄRJESTÄÄ Silbadujiid duddjonja hervengursa | Hopeatöiden valmistusja kaiverruskurssi (50d|h) Gursa álgá SOG Anára doaibmabáikkis 23.09.2017 dmu.10.00. Sipolan mukaan Metsähallituksen rahastuspolitiikka Pohjois-Lapissa tuntuu kaiken kaikkiaan ikävältä. Jalkahoidot myös kotikäyntinä Paikkakunnan parhaat palvelut w w w. 17.00. Kessissä ja Sevetintien laidoilla on valtion maata ja tilaa etelän hirvimiehille, hän ohjeistaa. Eihän heillä ole mitään asiaa yksityisten maille tallustelemaan. Ota mukaan pahkatai puutavaramateriaalia. Kyllähän tuosta jo heikompihermoinen säikähtää, kun näkee takapihallaan ukkoja kiväärit selässä ja koirat siinä vielä jalkojen juurella räksyttämässä, Sipola ihmettelee. Materiaalia voi ostaa opettajalta. Kurssi alkaa Törmäsen keitaalla 18.10.2017 klo. 040 5828 964 Vastaanotto myös Kiilopäällä sirpa.kurtti @ sipriina.fi www.sipriina.fi Osteopatia Klassinen hieronta Hermoratahieronta Vakuutusyhtiöiden kolarikorjaukset Ivalossa. Kuvassa voittoisa joukkue iloisena voitetun paikallispelin jälkeen. -22.10. Rakennusja huoltopalvelut YLÄ-LAPIN PELTI OY • SAUMATTOMAT VESIKOURUT • TIKKAAT • KATTOTURVATUOTTEET • RAKENNUSPELTITUOTTEET • PELTIKATTOASENNUKSET JA -MYYNTI TIMO POIKKIJÄRVI P. Keskiviikkona 13.9.2017 15 Kari Piirainen puh. Ikkunoidenpuhdistus. Liidneriessungursa | Huivin solmeilukurssi (50d|h) Gursa álgá Dolosa giliviesus 28.10.2017 dmu.10.00. Materiála sáhttá oastit oahpaheaddjis. 0400 691 992 HALLITIE 13, IVALO MATERIAALIJA ASENNUSTAKUU Automaalaamoja Hyvinvointipalvelut KAUNEUS & HYVINVOINTI M. Materiaalia voi ostaa opettajalta, ota käteistä mukaan. 040 589 4520 Markku Suonnansalo puh. JP Pentti Sipola hääti etelän hirvimiehet tonttinsa nurkalta Norjansaamelaisia, tai ”lappalaisia”, miten vain, postikortissa vuonna 1905. 0500-696 688 VAIN KÄTEI SMAKS U Valokuvauspalvelut ja kehystämöt HIERONTAHOITO-RUVVIMTIPŠU SAMETTA Anitta Porsanger Koulutettu hieroja / hermoratahieroja Ivalo, P. Goikkehiid goarrungursa | Karvakenkien ompelukurssi (60d|h) Gursa álgá Gáregasnjárga Saivu -giliviesus 06.10.2017 dmu. Kurssi alkaa Tolosen pirtillä 28.10.2017 klo. 040 572 8398 Eila Syväjärvi eila.syvajarvi@sogsakk.fi ja www.sogsakk.fi Nellimintien laidalla Akujärvellä asuva Pentti Sipola havahtui muutama päivä sitten kotipihallaan siihen, että tontin nurkalla hiippaili punatakkisia miehiä koiriensa kanssa. Ja mitä muuta nuo maat Keväjärven ja Ivalonkaan välillä ovat kuin yksityisten maita. ROVA Varaukset & tiedustelut p. | Puh. 040 755 5245 TAKALAPIN POJAT YHDYSTIE 12, IVALO • AVAIMET LUKKOPALVELU KAMERAVALVONTA • • MURTOHÄLYTTIMET • • KYLMÄLAITEHUOLTO ILMALÄMPÖPUMPUT • • KODINKONEMYYNTI • www.takalapinpojat.fi PALVELUT LIIKKEESSÄMME: Kodinkoneet ja elektroniikka Keittiöt, lasit Keittiömies 0400-277 035 Keittiökalusteet Lasit Suunnittelusta asennuksiin Jukka Kosonen, Rantatie 2 keittiomies1@gmail.com www.keittiomies.fi Ivalon Valokuvaamo • Passikuvat • Muotokuvat studiolla Ivalontie 25, p. 040-861 5952 www.hierontasametta.com Hierontapalvelut Sipriina Hierontapiste Sirpa Kurtti Yhdystie 14, 99800 Ivalo puh. Váldde fárrui gápmasiid, suona, áimmi, skieraid, neaskinfiellu ja jiehkku jos lea. Ota mukaan taljoja ja kuivattuja parkkeja 1,5 kg/talja. 9.00. Váldde fárrui silkki, riesaldat árppuid ja skieraid
Vanha maakotka on varsin tasaisen tumma, eikä selviä värituntomerkkejä näy lennossa. 050 4166583 . Selkä on molemmilla sukupuolilla harmaa. Siivet ovat kapeat ja teräväkärkiset toisin kuin varpushaukalla, mutta pyrstö lähes yhtä pitkä kuin tällä. Lähilajinsa kanahaukan tavoin varpushaukka lentää iskien muutaman kerran siivillään ja liitäen sitten jonkin matkaa. Tuulihaukan saalistukselle on tyypillistä lekuttelu paikallaan ilmassa myyriä kytäten. Piekanan väräjävä ”pjää” -varoitus pesimäpaikoilla on myös helppo tunnistaa. Merikotkaan verrattuna lentävän maakotkan pyrstö on pidempi ja pää työntyy vähemmän eteenpäin. Kuva istuvasta maakotkasta onkin Ranuan eläinpuistosta. piekanaan ja jopa korppiin. Koiraan pää on siniharmaa ja molemmilla sukupuolilla on epäselvä tumma viiksijuova. klo 10-16 Silmäasema Ivalon myymälässä. Silmäaseman asiantuntija tekee maksuttomia laserleikkausten hoitoarvioita ja kaihineuvontaa Pe 22.9. Varpushaukka Varpushaukka on pieni ja siro, metsissä elävä haukka. Näkyvyyttä lisää lajin varsin suuri koko ja ravinnonetsintä avoimessa maastossa. Pienempi koiras on päältä siniharmaa ja alta oranssinsävyinen kapein mustin viiruin. Maakotka Kotkat ovat niin paljon muita petolintuja suurempia, että määrittäminen ryhmän tarkkuudella on yleensä helppoa. Opi tuntemaan 100 lintulajia vuoden aikana Pohjois-Lapin linnut Viikon lajit Merikotka Vielä maakotkaakin suurempi merikotka näyttää lentävältä ladonovelta valtavine, tasaleveine ja vaakasuorassa asennossa olevine siipineen. Piekana on leveäja pitkäsiipinen ja myös kohtuullisen pitkäpyrstöinen suurikokoinen haukka. Yleisväritys on vaalea ja etenkin siipien alapinta on laajalti valkoinen. Hinnat voimassa toistaiseksi. Varsinaista kokoa parempi tuntomerkki on liikkeiden verkkaisuus. Tuulihaukka Tuulihaukka on ampuhaukan tavoin teräväsiipinen ja sen pyrstö on erityisen pitkä. Nuoret yksilöt ovat ruskeansävyisiä ja vatsan poikkiraidoitus on kuvioinniltaan aikuisia karkeampi. Maakotka pesii tasaisen harvakseltaan kaikkialla pohjoisessa Suomessa. Nuorella maakotkalla on siipien alapinnalla suuret, valkoiset laikut ja myös pyrstö on mustaa kärkeä lukuun ottamatta valkoinen. Keskiviikkona 13.9.2017 16 Koska elämä on näkemisen arvoinen: SILMIEN HOITAMINEN KANNATTAA ANTAA KOKENEISIIN KÄSIIN Silmäaseman myymälöistä ja silmäsairaalasta löydät kaikki näkemisen sekä silmäterveyden palvelut. Naaraan siipien kärkiväli on jonkin verran lyhyempi kuin variksella koiraan ollessa selvästi pienempi. Istuvalla maakotkalla erottuu oranssinruskea päälaki ja niska. Piekana Piekana on etenkin hyvinä myyrävuosina Lapin helpoimmin havaittava petolintu. Lentävän linnun pää työntyy pitkälle eteen kun taas pyrstö on lyhyehkö. Valtava koukkunokka on nuorilla linnuilla tumma ja vanhoilla vaaleankeltainen. Nuori merikotka on hyvin tumma, mutta vanhoilla yksilöillä pyrstö on valkoinen ja pää ja ruumiin etuosa vaaleat. Maakotkan siiveniskut ovat pienempiin lajeihin verrattuna selvästi rauhallisempia, jopa laiskoja. Etenkin lentävien lintujen koon hahmottaminen voi silti olla yllättävän vaikeaa. Silmän värikalvo on musta, mikä on myös selvä ero keltasilmäiseen varpushaukkaan. Siivet ovat kaarrellessa loivassa V-asennossa, kun ne merikotkalla ovat suorassa. Niinpä maakotkan voi sotkea mm. 1 340 € /silmä LEIKKAUKSEN HOITOARVI0 € Hinnat alkaen KAIHILEIKKAUS alk. Lajia ei kuitenkaan pääse usein näkemään istumassa, koska takavuosikymmenten vainon seurauksena vain arimmat yksilöt ovat päässeet lisääntymään. Valkoisen vatsan poikkiraidoitus on naaraalla tumma ja koiraalla oranssi. Naaras on päältä tummanruskea ja vaalealla vatsapuolella on tumma pitkittäisraidoitusta. 1 495 € /silmä SILMÄASEMA IVALO Petsamontie 3 SILMÄSAIRAALA ROVANIEMI Rovakatu 29 KAHDEN VUODEN JOUSTAVA MAKSUAIKA IVALO KLO 10–16 22.9. LASERLEIKKAUS alk. Myös piekana lekuttelee usein, mutta se on suurena ja leveäsiipisenä helppo erottaa tuulihaukasta. Istuva merikotka näyttää maakotkaa ”romuluisemmalta” ja jäällä istuvan linnun voi jopa sotkea pilkkijään. Varaa aika ennakkoon silmäasema.fi tai p. Taneli Halonen Kuva Olli Osmonen Kuva Juhani Honkala. Silmä ja jalat ovat varpushaukalla kirkkaan keltaiset. Selkä ja siipien yläpintojen tyvet ovat silmiinpistävän tiilenpunaiset. Merikotka on yleistynyt viime vuosikymmeninä ja sitä näkee nykyisin myös Pohjois-Lapissa maakotkaa useammin. Siipien taitekohdissa on laajat tummat laikut ja pyrstön yläpuolen vaalea tyviosa näkyy hyvin linnun kaarrellessa. Ampuhaukka Vielä varpushaukkaakin pienempi ampuhaukka on Pohjois-Lapissa yleinen, mutta pienikokoisena ja nopeasti matalalla saalistavana se jää helposti havaitsematta. Siipien kärkiosat ovat päältä mustat ja alapuoli on kauttaaltaan vaalea tummin raidoituksin. Sen siivet ovat lyhyet ja pyöreäpäiset ja pyrstö pitkä
Saamelainen lasten kulttuurikeskus MÁNNU saamelaiskäräjiltä toivottaa lapset ja vanhemmat uuteen työpajaan, sanoo Petra Magga. Myös katuvalot menevät uusiksi. Hanke sisältää muun muassa Nukkumajoen uuden matkailualueen liikennejärjestelyt, liikenteenjakajan Siulatien kohdalle, keskustan tieympäristön parantamisen, Menesjärventien liikenteenjakajan, kevyen liikenteen väylän välillä Menesjärventie-Juutuanjoki sekä Sarviniementien liittymäjärjestelyn, jossa rakennetaan hidaste pohjoisesta tulevan liikenteen nopeuden hidastamiseksi. Ensimmäisen kerran kokoonnutaan lauantaisin, syyskuun 16. Evakkopoika-kirja kertookin evakkopojan kohtalosta sotiemme pyörteissä. kello 18 alkaen. Kirjamatinean yhteydessä on kahvitarjoilu ja sinne on vapaa pääsy. Saamenkielinen vauvojen värikylpy alkaa Inarissa Nelostien liikennejärjestelyihin Inarin Kirkonkylässä tehdään lähes miljoonan euron remontti. Syyskaudella kokoontumisia järjestetään neljä kertaa Inarissa ja Vuotsossa. 020 762 4358 Paikalla esittelyssä Pörhön Autoliike Oy p. 020 7624 360. Toiminta on saamenkielistä ja toimii hyvin kielen vahvistajana lapsiperheille. Inarin kunnanhallitus esittää, että valtuusto varaa ensi vuoden talousarvioon määrärahan työtä varten. Tärkeää toiminnassa on, että lapsi tulee pystyä kannattelemaan päätään maatessaan vatsallaan. Ukkonen Kirsi Saamelainen lastenkulttuurikeskus MÁNNU järjestää perheiden pienemmille taiteellista ja kokeilevaa toimintaa. Osmo Oikarin kirjamatinea Siidassa Kirjailija Osmo Oikari esittelee tuotantoaan Siidassa perjantaina 15.9. ELY-keskus hakee hankkeelle EU:n rahoitusta. – Vauvojen värikylpy -työpajan keskeinen sisältö perustuu värien ja materiaalien moniaistiseen kokemuksellisuuteen ja elämyksellisyyteen, vanhemman ja lapsen vuorovaikutukselliseen työskentelyyn, hetkessä olemiseen ja toimijalähtöisyyteen. Lapin vuosiensa aikana hän toimi matkailun parissa niin yrittäjänä, oppaana ja kouluttajana kuin Tunturikeskus Kiilopään johtajanakin. Kapustarinnan kutsu on teoksen toinen ja paranneltu painos. Lisäksi päällyste uusitaan koko matkalta sekä jalkakäytävät peruskorjataan ja jäsennellään uudelleen. Mittavat liikennejärjestelyt Inarin Kirkonkylässä UUSI NISSAN QASHQAI ENSIESITTELY Ivalo Hotelli Kultahippu to 14.9. Vauvojen tuottamia jälkiä, visuaalisia eleitä ja toimintaa pidetään merkittävinä ja tärkeinä. päivänä Inarissa nuorisotila Vintissä. klo 10-16 Antti Rautavaara p. Matineassa Osmo Oikari kertoo juuri ilmestyneistä kirjoistaan Vaeltajan Lappi – Kapustarinnan kutsu ja Evakkopoika. Ja myöhemmin Vuotson koululla marraskuun 11. Hankkeen kustannusarvio on 921 000 euroa, josta kunnan maksettavaksi tulee 25 prosenttia, 230 250 euroa. Vauvojen värikylpy on vauvaperheille suunnattu kuvataiteellinen työpaja, jossa toimitaan pääasiassa saamen kielellä. Se on hänen oman tarinansa siitä, millaista on olla sotapakolaisena Suomessa. Tilaisuudessa kuulaan lisäksi sodankyläläisen äidinkielen opettaja ja kuvataiteilija Brita Turusen puheenvuoro ”Minäkuva kaunokirjallisuudessa.” Oikari on syntyisin Karjalasta, Uukuniemen pitäjästä. Tilaisuudessa on mahdollisuus myös ostaa molempia kirjoja. päivänä. Lapin ELY-keskus on teettänyt rakennussuunnitelman valtatie 4:n parantamiseksi välillä Nukkumajoki-Sarviniementien liittymä. Partiotoiminta ja eräkirjat synnyttivät Oikariin vahvan kaipuun ja rakkauden Lappiin. 020 762 4347 Matti Maununiemi p. Toiminta on nimeltään vauvojen värikylpy ja se on suunnattu 4 23 kuukauden ikäisille lapsille. Hän asui Lapin kylissä lähes 20 vuotta vuosina 1985 – 2003. Toiminnassa ei käytetä mitään teollisia väriaineita ja maaleja vaan kaikki käytettävä väri tulee muun muassa elintarvikkeista ja runsaspigmenttisistä, turvallisista raaka-aineista. Jatkossa kokoonnutaan kolme kertaa syys-lokakuussa Inarissa ja marras-joulukuussa Vuotsossa. Työpajassa edetään materiaalien, värien ja valon kokemisesta, tunnustelusta ja havaitsemisesta itse tuotettuun jälkeen. Keskiviikkona 13.9.2017 17 Y lä-Lapin luontokeskus Siidassa vietetään kirjamatineaa perjantaina 15.9. 1950-luvulla syttynyt rakkaus on jatkunut nyt yli 60 vuotta
7.10.2017, missä ”taivaan asioita” erityisesti käsitellään. Hän oli syntynyt Oulussa syyskuun 22. oikein luuraakaan emeritusprofessori Tauno Turusen asiantuntevalla opastuksella. Keräämäänsä sanastoa hän vielä täydensi sota-aikana Vienan Karjalassa. On noita epäilijöitäkin, ihan tieteen on nähty asettuvan ainakin jossain määrin vastahankaan ”taivaallisten totuuksien” kanssa. Kirjan kustantaa Rovaniemellä toimiva Väyläkirjat. Haudatkin me ”avaamme”, sillä arkeoastronomi Marianna Ridderstad on luvannut selvittää meille hautojen kätkemää viestiä arkeoastronomisin menetelmin. Elämäntyönsä hän teki Pellon yhteiskoulun rehtorina vuosina 1947–1969. Jotta ilta sujuisi kaikin puolin kiintoisasti, on ravintolassa tarjolla ”Ison Hirven Illallinen”, jota on mukava pureskella illan muun asiapitoisen pureskeltavan kanssa. Poronhoitosanastoa varten Tiesmaa teki 1930-luvulla neljä keruumatkaa Suomen ja Ruotsin suomenkieliselle poronhoitoalueelle. taivas tummentuu” tai se on ”sininen ja valkoinen ja tähtösiä täynnä”. Tosin joku on sanonut, että toivo se on turhakin toivo... ”Ison Hirven Metsästyksen” myötä koetamme löytää vankempaa ja tieteellisempää näkymystä siitä, missä se E.T. Lopulta se jäi esittämättä, koska Tiesmaa paneutui Pellon yhteiskoulun rehtorin työhön ja pellolaisen harrastetoiminnan edistämiseen. Saamelaisen tähtitaivaan mytologiaa ja jumaluuksia taiteilijan silmin valottaa meille tarkemmin taiteilija Brita Turunen. Päivän päätteeksi katselemme oppilaiden tekemää avaruustaidetta ja parhaimmat palkitaan. on nimetty ”Avaruusperjantaiksi”, jolloin Utsjoen koulukeskuksessa on ohjelmassa planetaario aamusta alkaen. (Lapin Kaskukirja). Julkaistavan kirjan on painokuntoon toimittanut FT, KT Markku Varis Sodankylästä. Kun kymmeneskin alkoi vakavasti pohtia siirtymistä samaan joukkoon, vanhin veli sanoi: ”Älä sie, hyvä veli, uskhoon ala. Teoksen käsikirjoituksen on alkujaan laatinut väitöskirjaksi filosofian maisteri, rehtori Erkki Tiesmaa. Vulgot lihkadit, buresboahtin! OHCEJOGA BOARRÁSIIDRÁ??I Kun halutaan vakuuttaa jonkin asian todenperäisyyttä, ilmaisulla ”se on ihan taivahan tosi” toivotaan asian todellakin olevan tosi. Teoksen kuvitus on peräisin Tiesmaan perhealbumeista. Aurinkokin laskeutuu taivaanrannan taa, joten ihan silmin havaiten luulisi tuon yllämme kaartuvan ”taivaankannen” olevan ”ihan taivahan tosi”. Puhutaan kyllä tähtitaivaasta, sinitaivaasta, jopa ”... 0408436216 gaskavahku 26.9.2017 rádjai Ruovttoluottasáhtut beaivvi loahpas. – Esimerkiksi Inarista saadaan tietää, että siellä on ollut käytössä ahmajäsen-sana. 044-3636972 •majoituskuukkeli.fi Suomalainen poronhoitosanasto julkaistaan Pellossa 22. Taitelija, emerituslehtori Brita Turunen esittelee maalaamiaan saamelaisen tähtitaivaan myyttisiä tarinoita ja oliota tauluin, kuvin ja sanoin. syyskuuta. Jumalienkin on otaksuttu asuvan taivaassa ihmiskunnan historian sivu, joten asian luulisi olevan vankasti totta, jotta taivas on totta. alkaen iltapuolella klo 18 Utsjoen DEATNU-ravintolassa . Luuraa?”. Ahma-taustaiset sanat saamessa ovat usein viitanneet henkilön ahneeseen ruokahaluun. – Väitöskirjan viimeistely kärsi sota-ajasta. Keskiviikkona 13.9.2017 19 SAARISELÄN KAUPPAKESKUS Saariseläntie 1 99830 Saariselkä puh. Puolilta päivin on musiikkinäytelmä ”Ison Hirvaan Metsästys”, jossa koululaiset ja lauluryhmä Nieida käreg kertovat saamelaisen tähtitaivaan tapahtumista. Solarigrafiakuvia katselemme lehtori Tarja A Länsmanin johdolla. Koetamme hahmottaa myös Linnunrataa, eli mikä ja missä se oikein on. Suomalainen poronhoitosanasto ilmestyy Tiesmaan syntymän 110-vuotispäivän kunniaksi. Kukas meille sitte puut varastaa. päivänä 1907 ja menehtyi Pellossa kesken oppitunnin 18. Ohcejoga Utsjoen Ursa ry – Lappilaisen suurperheen kymmenestä lapsesta yhdeksän oli Laestadiuksen uskossa. Tulevan lokakuun kansainvälisen avaruusviikon aikana Utsjoella järjestetään tapahtuma nimellä ”Suomalais-saamelainen avaruusseikkailu” aikavälillä 6. Porosanasto tulee julki uudessa kirjassa Tervetuloa ottamaan kantaa Meidän Maisemat –hankkeessa valmistuvaan maisemanhoitosuunnitelmaan. Vielä ehdit vaikuttaa raivattaviin kylänäkymiin! ke 20.9 Tervetuloa vaikuttamaan! to 21.9 18.00 Tervetuloa! Vuokko Tieva-Niittyvuopio, Utsjoen kunta 18.15 Maisemanhoitoon haettavat tuet Marjut Kokko, Lapin ELY-keskus 18.30 Polttopuuta Tenojokivarresta Tuomo Kokkoniemi, Metsähallitus 19.00 Maisemanhoitoja toimenpidesuunnitelma Marika Koskiniemi 19.30 Sovitaan raivattavat kohteet Keskustelua Tilaisuudet klo Seitalassa Tenontie 7140 Pullakahvit Seitalan matkailu ja kalastuspalvelut Karigasniemessä Kylätalo Sáivu Vohvelikahvit Karigasniemen kyläyhdistys 18 U TSJOKI Ikäihmisten liikuntapäivä Ikäihmisille liikuntaa torstaina 5.10.2017 klo 10.30 alkaen Nuorgamissa Nuorgamin rukoushuone Kuljetukset: Klo 8 Karigasniemi klo 9.30 Utsjoki kylätalo Giisa/ avopalvelukeskus Liikuntaa ohjaa Tommi Kanala Ruokailu Nuorgamin rukoushuoneella Kuljetusja ruokailujärjestelyiden takia pyydetään ilmoittautumaan ennakkoon avopalvelun ohjaaja Taina Jylhä p. Puheenvuoroja pyydystää ja jakaa emerituslehtori Juhani Harjunharja. Juhani Harjunharja Onko taivas totta vai harhakuva illuusio. Sillä viitataan poron niskaniveleen, johon ahman sanotaan ensimmäiseksi käyvän kiinni. Emeritusprofessori Tauno Turunen vie meidät etsimään noita avaruuden muita elollisia olioita esitelmällään ”Missä E.T. Tarkemmin perehdymme avaruuden asioihin ”Tieteen ja taiteen lauantaina” 7.10. Suuri yleisö muistaa Tiesmaan hänen sanoituksestaan Eldankajärven jää -laulussa. Kirja ei ole ainoastaan poronhoitoa valaiseva teos, vaan se on myös ikkuna 1900-luvun alkupuolen porokulttuuriin, toteaa kirjan toimittanut Varis. Tausta-aineistona Tiesmaan kokoama sanasto on toiminut joissakin opinnäytetöissä ja muissa poroaiheisissa kirjoissa. (016) 668 741 fax. helmikuuta 1969. Avaruuslaulun myötä Mayu viitoittaa meille tietä kosmokseen, jossa myöhemmin jatkavat Aurora ja Antti Manninen ”Sitä kosmosta kuunnellen...” Illan päätteeksi on paneelikesustelu aiheesta ”Mitä eroa on taivaalla ja taivaalla?” Keskustelussa altavastaajina ovat Utsjoen kirkkoherra Päivi Aikasalo, taiteilija Brita Turunen, arkeoastronomi Marianna Ridderstad, emeritusprofessori Tauno Turunen. 0408436216 keskiviikkoon 26.9.2017 mennessä Paluukuljetukset päivän päätteeksi Lähdetään liikkumaan, tervetuloa! UTSJOEN VANHUSNEUVOSTO Eallilanolbmuid lihkadanbeaivi Eallilanolbmuide lihkadeapmi duorastaga 5.10.2017 dmu 10.30 rájes Njuorggámis Njuorggáma rohkosviessu Sáhtut: Dmu 8 Gáregasnjárga dmu 9.30 Ohcejohka gili dállu Giisa/ rabasbálvalanguovddáš Lihkadeami jo?iha Tommi Kanala Boradeapmi Njuorggáma rohkosviesus Sáhttoja boradanordnedemiid dihtii bivdit almmuhit ovddalgihttii rabasbálvalusa jo?iheaddjái Taina Jylhä t. Tiesmaan kokoaman sanaston lisäksi ilmestyvä kirja sisältää hänen elmäänsä ja ylipäänsä poronhoitoa valaisevia artikkeleita. Perjantai 6.10. 668 680 kuukkeli.lappi.fi kuukkeli@saariselka.fi JOKA PÄIVÄ EVERY DAY 9–21 PLUSSAA KAIKISTA OSTOISTA • •RAVINTOLA–PIZZAT •HAMPURILAISET MYÖSMUKAAN •KOTIKEITTIÖ–TAKEAWAY •KOTILEIPOMO•BAKERY •SAARISELÄNSUURIN LAHJA-,TULIAIS-JA MATKAMUISTOMYYMÄLÄ •TEKSTIILIT POHJAKERROKSESSA MAJOITUSVARAUKSET, HUONEETJAHUONEISTOT Vuokraukset: • puh
Piipahtakaapa kortteerissani 18.9. Hyödynnä huippuetu -15 % syksyn ja ensi kesän urakat! P. Sähköistä näköislehteä on saanut irtonumerona jo aiemminkin. 0400-671 457 12 Elokuvateatteri Aslak Ivalontie 18, 99800 Ivalo Miami Ke 13.9. Ravitsemustyön osalta tehtävään soveltuva koulutus/tutkinto esim. Hakemukset opintoja työtodistuksineen tulee toimittaa pe 13.10.2017 klo 15.00 mennessä osoitteeseen Inarin Kiinteistöt Oy, Piiskuntie 2, 99800 Ivalo. Kiireisimmät voi piipahtaa jo 17. Tullut HUIVISILKKEJÄ! Tullut syysuutta! KANGASJA KUDEAUTO PALATALO puh. Palkkaus 906,92 €/kk (50 %). Laitoshuoltajan työaika on 38,75 h/vko. Valinta suoritetaan ehdollisena ja ennen työn vastaanottamista hakijan on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan ja lain (504/2002) mukainen rekisteriote viimeistään 30 päivän kuluttua valitsemispäätöksen tiedoksisaannista. Lisätietoja antaa: Laitoshuollon osalta siivoustyönjohtaja Marjo Tolonen puh. 040 507 4609, sähköposti marika.liimatainen@inari.fi Ivalossa 6.9.2017 Inarin Kiinteistöt Oy Kattojen pinnoitukset/ puhdistukset, talon ulkomaalaukset. Lisätietoja antaa siivoustyönjohtaja Marjo Tolonen, puh. Kelpoisuusehtona on laitoshuollon osalta tehtävään soveltuva laitoshuoltajan tutkinto tai vastaava ja kokemusta siivoustyöstä. • Pe 15.9. Ikitie Pe 15.9. facebook.com/elokuvateatteriaslak Elokuvateatteri Aslakista LÄMPIMÄISET POPCORNIT JA MUUT TUOTTEET! Tule nauttimaan elokuvista poppareiden kera! Se Pe 15.9. Postille ja väestörekisteriin tehty osoitteenmuutos ei siirry automaattisesti Inarilaisen tilaustietoihin. päivä sunnuntaina. klo 22 Liput 6 € , 1h 46min. klo 18 ensi-ilta! Su 17.9. catering alan perustutkinto tai vastaava aikaisempi koulutus/ näyttökoe ja hygieniaosaamistodistus. Toistaiseksi voimassa oleva työsuhde alkaa 18.9.2017 tai sopimuksen mukaan. Kaisanlahti on muuttanut Ouluun. Luennoitsijana TAYS:n Uniyksikön vastuulääkäri Marisanna Schwenson Tervetuloa! Pohjois-Lapin Hengitysyhdistys ry. ym. Kelpoisuusehtona on kokemusta siivoustyöalalta. Toimessa on 4 kk:n koeaika. La 16.9. Inarilaisen toimituksesta Laminointi palvelua Suojaa tärkeät dokumenttisi kaksipuoleisella muovilla Viestinurkka kutsu, kiitä, onnittele Petri Mäkynen Auktorisoitu seksuaalineuvoja, seksologian opisk., psykiatrinen sh. 020 710 9050 Avoinna ma–pe 9–16 Inarilaisesta Anne Lukkarila: 25 00 Sata vuotta SATUMAATA Poronhoidon, matkailun ja elinkeinojen kehittymisen vaikutukset Pohjois-Lapin elämänmenoon avautuvat Hans Niittyvuopion elämäntarinan kautta Poromiehen palkisilla SAIMME LISÄERÄN MYYNTIIN! Muista tehdä osoitteenmuutos myös Inarilaiseen. Toimessa on 4 kk:n koeaika. Keskiviikkona 13.9.2017 20 Inarin Kiinteistöt Oy hakee toimeen Osa-aikaista laitoshuoltaja / ravitsemustyöntekijää (50 %) Työn suorittamispaikkana on Sevettijärvellä Keskinäinen Kiinteistö Oy Sevettijärven palvelukeskus. saumaton, tikkaat, kattosillat, lumiesteet ym. 0400 693 859 tai marjo.tolonen@inari.fi Ivalossa 22.8.2017 Inarin Kiinteistöt Oy Varaa aikasi ajoissa! P. Maahantuojalta suoraan sarkaa ja verkaa, tullut uusia sävyjä. Matonkudetta, ontelokudetta. 1€/kpl • • KATTILOITA ja PANNUJA alk. Inarin valtuusto hyväksyi Inarijärven osayleiskaavan viime keväänä. 0400?955?364 / Pirjo Åström v Hermoratahieronta v Kasvo-, käsi-, ja jalkahoidot Tulen tekemään hoitoja Saariselälle Siularinne C 19 22.-24.9. 0500 285 040 Inarilaista voi ostaa irtonumerona useasta paikasta! Myös Inarilaisen toimistolta noudettavat lehdet maksavat 2 € /kpl. Paperinarut. klo 17-18.30 Ivalon terveyskeskuksen kokoushuoneessa, käynti neuvolan ovesta. klo 20.30 Ma 18.9. Tervetuloa Vaarin synttäreille! Alatalo JR (Niilo) • MUKEJA ja KULHOJA alk. Valinta suoritetaan ehdollisena ja ennen työn vastaanottamista hakijan on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan ja lain (504/2002) mukainen rekisteriote viimeistään 30 päivän kuluttua valitsemispäätöksen tiedoksisaannista. Housuja lakkikauppias Ivalon tori to, Inarin tori pe, Utsjoella la, Inarin torilla ma Reisitaskuhousuja, villahousuja, kerrastoja, kalsareita, flanellipaitoja, saapassukkia, ylivetorukkasia, sormikkaita ja pussirukkasia, fleece -väliasuja, syysja turkislakkeja ym. klo 18 Ke 20.9. 43,90€/kpl) • INVENTAARIO ALE ! KOKO SYYSKUUN AJAN! TERVETULOA OSTOKSILLE! avoinna ma-pe 10-18 | Piiskuntie 7, Ivalo En juhli merkkipäivääni Eero Eerola Uniapnea etäluento torstaina 14.9. Inari Lapinnauhat ym. Inarilaista voi ostaa irtonumerona hintaan 2 € /kpl seuraavista paikoista: • Ivalon R-Kioski, Ivalontie 4 • S-Market Ivalo, Petsamontie 2 • K-Supermarket Ivalo, Ivalontie • Saariselän Kuukkeli • K-Market Inari, Inarintie 51, Inari • K-Market Pohjanrinne, Karigasniemi • Uulan Säästö, Utsjoentie 1, Utsjoki • K-market Näätämö, Näätämö • K-market Auralan säästö, Nuorgam • Rajamarket Suomenrinne, Nuorgam Piiskuntie 1, Ivalo, puh. Torilla tavataan! Lappalainen p. Laitoshuoltaja/ravitsemustyöntekijän työaika on noin 58,10 h/kk. Ivalo • La 16.9. 15€/kpl • • PITSIKAITALIINAT 3€/kpl • • VERHOJA 7€/kpl • • MUUMI-PUSSILAKANASETTEJÄ LAPSILLE 25€!!! (norm. Palkkaus AVAINTES:n mukaan, palkkaryhmä SIC. Kielto on voimassa siihen asti, että kaavapäätöksessä tehdyt valitukset on ratkaistu. klo 19 Liput 8 € , kesto 2h 15min. Käytännön työkokemus katsotaan eduksi. klo 18 Liput 8 € , kesto 1h 43min. klo 20.30 Su 17.9. klo 18 To 14.9. Oman auton käyttömahdollisuus on suotava mutta ei pakollinen. Hakemukset opintoja työtodistuksineen tulee toimittaa perjantaihin 15.9.2017 klo 15.00 mennessä osoitteeseen Inarin Kiinteistöt Oy, Piiskuntie 2, 99800 Ivalo. Oikeus kielsi Inarijärven kaavan täytäntöönpanon – Kati-Susanna Kaisanlahti on toimittanut Inarin kuntaan sähköpostitse 23.8.2017 eronpyynnön kaikista kunnallisista luottamustehtävistä paikkakunnalta poismuuton vuoksi. asennettuna ja ilman Soita 046 899 7038 Ränni-Mestarit. 020 710 9050 Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on kieltänyt Inarijärven osayleiskaavan osittaisen täytäntöönpanon. Rupatellaan 90-vuotispäivien merkeissä. klo 18 Liput 8 € , kesto 1h 59min. Osoitteenmuutokset: • Internetissä silloin kuin Sinulle sopii www.inarilainen.fi • Sähköpostilla inarilainen@inarilainen.fi • Toimiston aukioloaikoina p. Ovelta 30 min ennen esityksen alkua. Näköislehteä pääsee tilaamaan osoitteesta: www.lehtiluukku.fi Näköislehti maksaa irtonumerona 1,80 € /kpl. Toimi täytetään 1.1.2018 tai sopimuksen mukaan ja on voimassa toistaiseksi. Kysy lisää +358409606423, p.makynenoy@gmail.com Skype vast.otto mahdollista Sääskitie 6, 99130 Sirkka Seksuaalineuvontaa ja – ohjausta (seksuaaliterapiaa) Koulutuksia ryhmille ja yhteisöille Ystävät, tuttavat ja leikkikaverit. 0400 693 859, sähköposti marjo.tolonen@inari.fi Ravitsemustyön osalta ruokapalvelujohtaja Marika Liimatainen puh. Työn ohessa voi suorittaa laitoshuoltajan ammattitutkinnon. Päätöksestä jätettiin hallinto-oikeuteen kolme valitusta. 045 1265433 www.talokarki.com Inarin Kiinteistöt Oy hakee työsopimussuhteeseen LAITOSHUOLTAJAA Työn suorittamispaikkana on Inarin kirkonkylä lähiympäristöineen. 12 16 16 VESIKOURUA 5 . Ennakkoliput elokuviin käteisellä Inarilaisen toimituksesta. Taiteiden yön Anime-elokuva: your name
Vetäjinä jatkavat Matti ja Juho, nuorisotyön yhteisvuorolla mukana Pirkko. klo 13-15 Männiköntie 2, Inarissa keskiviikkoisin 6.9. §:n määräämät asiat sekä hallituksen esittämät ja muut esille tulevat asiat. Kaikki palkitaan! Inarin Tai-Shin-Mun ry: KungFu harjoitusajat: Arkisin klo 18–20, Ivalontie 12. Saariselän eräseura ry tapaaminen 18.9. Lisätietoa Fb:ssa MLL IVALO ja nettisivuilla ivalo.mll.fi MLL Inarin paikallisyhdistys: perhekahvila torstaisin klo 10-12 Vintillä. Lisätietoja lapinsudet.jumpat@gmail.com Inarin Yritys Junnuhiihto keskiviikkona harkat stadikalla klo 17.30. yhteiskuljetuksista ja majoituksista. tied. 040 706 1268) yösuunnistuksena lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna. Hintaym. Avoinna: ma–to klo 10–15.30 ja pe 10– 13. Tarjolla ilmainen lounas. Tule kokeilemaan jousiammuntaa, uusi harrastaja! Tanssiseura Heinäkengät ry: Harjoitukset pidetään Ivalon ala-asteen koulun pikkusalissa, Koppelontie. Kuukauden viimeisenä sunnuntaina avopalaveri. Yhdistyspalsta Suora Linja Ilmoitukset ma klo 15 mennessä. klo 18 Taiteiden yön Tanssin virtaa Kuulaassa. 040 542 1864 Yksiö Ivalon keskustassa. Ivalon AA-ryhmä kokoontuu: pe klo 19, Päiväkeskus Valkama. Saalemin kirppari: Metsätie 2, avoinna ti, to, pe klo 11–16, ke klo 11–18. Kahvimaksu 2 €/ henkilö. Ivalon urheilukentän takana. Seuraa ilmoittelua fb ennijengi MLL:n Utsjoen yhdistys järjestää syysretken Inariin la 16.9. Inarin AA-ryhmä (saamenja suomenkielinen) kesätauolla. HOX. ?oahkkimis gie?ahallojuvvo boazodikšunásahusa 3 §:s mearriduvvon áššit, investeremat,váljjejuvvo stivra,várreboazoisit ja boazoisit doaimabadjai 2018-2021, sihke stivrra evttohan ja eará ?oahkkimis ovdanboahtti áššit. Otamme vastaan hyväkuntoisia vaatteita, tavaraa, huonekaluja. Kaikki jumpat pidetään yläasteen salissa ja osallistua voi myös ensikertalaiset. 30 m² ja varastotila n. Tunturi-Kiekon jääkiekkokausi 2017-2018 on avattu! G, F, E, D-tytöillä ja D-pojilla sekä naisilla (Tukittaret), harrastekiekolla (Tukikepit) ja edustusjoukkueella harjoitukset ovat alkaneet kuluvalla viikolla. Lapin aluetoimiston puhelinnumero 0400 979 175, Rovaniemen palvelupiste 0400 979 026, Meri-Lapin palvelupiste 040 631 8550, Ylä-Lapin palvelupiste 040 669 5383. Kimppakyydit lähtevät vanhalta linja-autoasemalta klo 12.30. AAL-ryhmä (alkoholi-/toimintahäiriöisissä perheissä kasvaneille aikuisille) kokoontuu sunnuntaina 1.10. klo 8–9. mennessä. Pukeudu lämpimästi sään mukaan. P. Löydät meidät Inarin kirkonkylän seurakuntatalon asunnosta. Helena 040 541 3142 Norjan harmaahirvikoira ’Piiku’. Hinta sisältää matkan, pääsyliput ja retkieväät. Tule tutustumaan toimintaamme. To 21.9. 046 886 1761 Mummonmökki as.pinta-ala n. / 12.12. Inarin yrittäjien aamukahvit Inarin Nesteellä keskiviikkona 20.9. P. 0407792861 maanantaihin 25.9. Syksyllä ja talvella harjoituksiin aina mukaan myös ulkotakki ja/tai sadeasu sään mukaan. KE klo 18.1519.15, pumppi. klo 17.45. Kokouksessa päätetään poronhoitoasetuksen 3 §:n määräämät asiat, investoinnit, valitaan hallitus, varaporoisäntä ja poroisäntä toimikaudeksi 2018-2021 sekä käsitellään hallituksen esittämät ja muut esille tulevat asiat. P. Mukaan rullasukset/-luistimet, sauvat, kypärä, heijastinliivi, suojat ja lämmintä juomaa. 0400-342520. Avopalaveri joka kk:n 1. XXXX Juutuan Hölkkä La 16.9. Perhekahvilassa leikkija juttuseuraa sekä lounaan jälkeen jumppasalivuoro. 046-613 7055. SámiSoster ry:n Toimintatupa avoinna tiistaisin klo 10-14. Ilmoittaudu ke 13.9. 040 743 1837, 040 743 1845 TOYOTA HIACE, vm. Sarjoja on 4 16 -vuotiaille tytöille ja pojille, M ja N, M35 ja N 35, M50 ja N50, sekä hölkkäkävelysarja Inarin Ikitytöt ja Ikipojat. Osoite: Pedar Jalventie 1, 99980 UTSJOKI. Myös aal.ivalo@ gmail.com Utsjoen AA-ryhmän palaverit seurakuntakodilla nuorisotila Kulmakivellä su klo 19. MLL:n sählykerhot alkavat pe 8.9. Mukaan vähintään kypärä, maila ja luistimet. klo 13. Mukaan joustavat ja hikoilua kestävät vaatteet, kengät, juomapullo ja hikipyyhe. Karigasniemen seudun eläkeläiset: tapaaminen Saivu-kylätalolla 14.9. Otamme vastaan hyväkuntoisia huonekaluja ja vaatteita sekä vapaaehtoisia kirpparille. Paikalla myös imetystukiäiti. luokkalaiset (yhdessä nuorisotyön kanssa), klo 16-17 esi-1. Inarin perinteinen AA-ryhmä kokoontuu maanantaisin klo 19 Pappilantie 2, Inari. TO klo 17.3018.15 riemuliikunta 3-6 vuotiaille, klo 18.30-19.30, reisi-peppu-vatsa. klo 18 Humppa ja Shim sham, Pekka ja Ulla. Jäsenet 3€, muut 5€. Anáris 4.9.2017 Stivra Tunturi-Kiekko ry SYYSKOKOUS ke 27.9. Lähetä tekstit mieluiten sähköpostilla osoitteeseen inarilainen@inarilainen.fi. Ilmoittautumiset yhdistyksen toimistolle p. Inarissa 4.9.2017 Hallitus Sallevári bálgosa ?AK?A?OAHKKIN 2017 dollojuvvo Anáris Sajosis la.23.9.2017 diibmu 10.00 rájes. Keskiviikkona 13.9.2017 21 Viralliset kokousilmoitukset Hinta alk. Inarin Vasemmisto: Lapin Vasemmisto järjestää syyspäivät 28.-29.10. Rikosuhripäivystys tarjoaa neuvoa ja tukea rikoksen uhreille, heidän läheisille ja rikosasiassa todistaville. Kuljetusta tarvitsevien tulee olla yhteydessä palveluohjaaja Riitta Sipola-Kellokumpuun p. Kokouksen jälkeen käydään läpi hirvenpyynnin tilanne seuran osalta. mennessä, niin saatte tarkempia tietoja mm. 9. Harjoitellaan Taiteiden yö -tapahtuman Tanssin virtaa -kokonaisuuteen oma osuutemme. La 16.9. klo 14 Valkamassa, Petsamont. kello 18 Luontolomien kodalla Saariselällä. Aloitetaan talkoilla klo 10. Mukaan entiset ja uudetkin kerholaiset ! Pieni paketti mukaan. Palsta on maksuton, ja toimitus tarvittaessa muokkaa tekstejä palstalle sopiviksi. Ivalon MLL: Perhekahvila tiistaisin nuorisotalo Stönöllä klo 10-12. klo 1315 Pappilantie 1. Jehovan todistajat Ivalon srk: Sunnuntaisin esitelmä klo 11 valtakunnansalilla. Myös paikan päällä voi ilmoittautua klo 10.15 10.30. klo 13 seurakuntasalissa. 0400 693 361 Asunto/huvilatontteja Ylä-Tenon tienvarresta. luokkalaiset, klo 17-18 2.-3. Pe rullaharkat stadikalla klo 18 kaukalossa. Inarin kunta, kotihoidon fysioterapeutti Riikka Laitinen 040-354 0088 Eläkeliiton Inarin yhdistys ry. klo 17 ravintola PaPaNassa Inarin kk. klo 18.30-20 Fuskun alkeet, Kimmo. Lapin Muistiyhdistys ry:n MUISTITUPA kotona asuville muistisairautta sairastaville, Ivalossa tiistaisin 3.10. Hallitus Bátneduoddara bálgosa AITOSAŠ ?AK?A?OAHKKIN dollojuvvo Hotelli Kultahovis 23.9.2017 dii.14.00 rájes. 35 € sis.verot Aineisto ma klo 15 mennessä, mieluiten sähköpostilla: inarilainen@ inarilainen.fi Ilmoita myös ajantasalla oleva laskutusosoite. Pun. 040 7011 313 tai sähköpostilla kirsikvistaikio@ msn.com. Seuraa myös verkkosivuja! Lapin Susien voimistelujaoston jumpat: TI klo 1920, tehosteppi. 15.-17.9. Lähtenyt hirven perään Kevolta 7.9. 050 329 0935 Aira, 050 918 5254 Larisa Seuraaville kursseille toivotaan lisää opiskelijoita: 110306 Taide itseilmaisun välineenä, Inari 110310 Kuviskerho 110312 ja 110313 Lasten posliininmaalaus 110406 Nikkarointi 110412 Hattukurssi 110414 Ompelun perusteita Tälle palstalle voit lähettää tietoa yhdistysten tapahtumista. Ylimääräiset Leijona-kiekkokoulun Leijonapelipaidat tulee palauttaa seuralle. / 7.11. Syyspelit Koppelon kylätalolla 21.9. taa mukaan, suojalasit ja sisäkengät ovat pakollisia. AA:n auttava puhelin päivystää perjantaisin klo 19-20. To 14.9. Johtokunta Hammastunturin paliskunnan VARSINAINEN SYYSKOKOUS pidetään Hotelli Kultahovissa 23.9.2017 klo. Leiri avaa virallisesti Suomi100kiekkokauden Ivalossa! Lisätietoja Janne Tervahauta, 0400-485998 / janne.perttuli@gmail.com Lapin Sudet / suunnistus: kauden päättäjäisrastit (järjestäjänä Tarja p. Lasten vanhempia kaivataan myös kerhoihin apuohjaajiksi. Swing klo 18 19.30, Ulla. Jumppiin ei ilmoittauduta etukäteen. Ti 19.9. Sisäänkäynti pääovesta Vasantie 1. Luistelukoulun vuorosta ja toteutustavasta sekä pipolätkävuorosta ja vapaavuoroista tiedotetaan myöhemmin. Taukopirtti kokoontuu jatkossa joka toinen torstai klo 10-14 Palvelukeskus Koivikossa. 5-7, Ivalo. Mikäli kiinnostusta on, saa paikalla myös kuntoiluvinkkejä. Lähtö Utsjokisuun koulun pihalta klo 10 ja Inarista lähdetään paluumatkalle klo 16:30. Lisätiedot Kaijalta 040-1764130. Keittolounas maanantaisin 11.9. Ikätupa Törmäsen Keitaan kodassa keskiviikkona 27.9. Oma maila kannattaa otMyydään Kadonnut Vuokrattavana Työsuorituksia Ostetaan Kansalaisopisto 110417 Ommellen leikkeihin ja sisustukseen 110423 Tölkkiaskartelu 110503 Itämainen tanssi, Koppelo 110505 Elämyksellinen tanssihetki luonnossa, Inari 120101 Suomea ulkomaalaisille 120201 ja 120202 Ruotsin kielen keskusteluryhmä, Inari, Ivalo 120501 Ranskan alkeiskurssi 120502 Ranskan keskustelupiiri 120701 ja 120702 Espanjan jatkokurssi 1 ja 2 129801 Norjan kielen keskusteluryhmä 129802 Inarinsaamen kielen keskustelutunti, Inari 130101 Sukututkimus 340101 Tietokonetta käyttämään, Inari 340102 Aamuvirkkujen ATK 830102 Fitball-jättipallojumppa, Inari 830107 Terveysliikuntaa, Kaamanen 830108 Aerobic, Inari 999901 Radiotyön peruskurssi Ilmoittautuminen www.inari. Facebook: Tai Shin Mun Ivalo www.taishinmun.fi Inarinjärven jouset: harjoitukset Ivalon ala-asteen isossa salissa, ti klo 18.30–21.30 ja su klo 18–21. 20m². facebook.com/ ivalon.tyottomatry. Esillä sääntömääräiset ja muut mahdolliset asiat. Jos haluat lopettaa, se on yhteinen asiamme. Kuukausitapaaminen 20.9. P. klo 11 Inarin hautuumaan ympäristössä. / 4.10. Ivalon Seudun työttömät ry: Kirppis ja kahvio, Vasantie 3, p. Leijona-kiekkokoulu on tarkoitettu jääkiekosta kiinnostuneille tytöille ja pojille. Pohjois-Lapin Vihreät ry/ Davvi-Lappi Ruonat rs: Syyskuun tapaaminen to 21.9. ja voi olla kaukanakin. Tapahtumaan haluavat jäsenet ottakaa yhteys Timoon (0400696276) 23.9. Ei osallistumismaksua. Stivra Kuivaa koivuklapia. luokkalaiset. Tänä vuonna ei kiekkokoulun yhteydessä järjestetä luistelukoulua. Leijona-kiekkokoulu alkaa keskiviikkona 13.9. Laine, elinkeinojohtaja Samuli Mikkola ja tekninen johtaja Arto Leppälä. Jos haluat juoda, se on Sinun asiasi. P. klo 13 Inarin seurakunnan kokoustilassa Sairaalantie 5 Ivalo. Matkat vaihtelevat iän mukaan 100 metristä 4,5 kilometriin. / 8.11. Koko perheen salivuoro ja sauna sunnuntaisin klo 15-18 Vasatokassa. Tunturi-Kiekon jääkiekkoleiri kaikille junnuille ja edustukselle Ässä-legenda Pasi Peltosen johdolla. klo 14 Aspa-koti Goahtissa. Päivä, kellonaika ja paikka täsmentyvät. fi – ”Kansalaisopiston opinto-ohjelma ja ilmoittautuminen” tai p. Levillä. / 13.12. Kokouksessa käsitellään ph-asetuksen 3. Inari-Utsjoen näkövammaisten kerho to 21.9. klo 12-14.30. Mukana Antero Isola, kertoo digikokeilusta. Perjantaihin asti voi ennakkoilmoittautua minulle sähköpostilla tai Yrjölle tekstarilla nollaneljänolla 7072668. Sallivaaran paliskunnan SYYSKOKOUS 2017 pidetään Inarissa Sajoksessa la 23.9.2017 alkaen klo 10.00. Vapaa pääsy, ei kolehtia!. 040 508 0482. mennessä Kirsille tekstiviestillä p. ?oahkkimis gie?ahallojuvvojit bd-ásahusa 3. Napapiirin Omaishoitajat ry:n OmaisOiva-toiminta Taukopirtti kerhotoimintaa omaishoidettaville. Käynti Siwan takapihalta lastaussillan takaa. Tied. Palautustavasta ja ajasta lisätiedot antaa Janne Tervahauta. Paikallisten yrittäjien ajankohtaisista asioista keskustelemassa myös kunnanjohtaja Toni K. Alle kouluikäisten liikuntakerho lauantaisin klo 11-12 Inarin koulun salissa. 050 408 0500 Jalkojenhoitaja Larisa Kinnunen odottaa asiakasta Ivalossa 18.-20.9. klo 18.00 Jäähallin kahvio Valitaan johtokunnan puheenjohtaja ja jäseniä Koppelon Erämiehet Ry SYYSKOKOUS Mattojärvellä sunnuntaina 1.10.2017 alkaen klo 13. klo 15-16 4.-6. 1987-2004, kaikki kiinnostaa, tarjoa, käteismaksu! 040-545 2933 Asunto Ivalosta. ilt. §:s máinnašuvvon áššit ja stivrra evttohan ja eará ovdanboahtti áššit. 0400 915 851 Rintamamiestalo Ivalon keskustassa hyvällä paikalla. Tontti 2300 m². 14.00 alkaen. alkaen klo 11-14. Utsjoen Eloisat aloittavat syyskautensa KESKIVIIKKONA 20. pe. Tutustutaan Siidassa Kentänpää -lastennäyttelyyn ja retkeillään Juutuan polulla. klo 1819.30 Fuskun jatko, Kimmo. tutkapanta kaulassa, ei toimi. Hinta alkaen 10 €. Su 17.9. Retken hinta on jäsenille 10€ aik., 5€ lapsi ja ei-jäsenille 35€ aik.,15€ lapsi
Omat lyijärit ja tussit mukaan! Vetäjinä Tuija Jerndahl & Ville Jylhä klo 18 Tanssin virtaa Kuulaassa Eri ikäisten ja kokoisten tanssiryhmien näytös. Stalinin vainojen myötä paratiisi muuttuu helvetiksi, jossa Ketola mieluummin ottaisi kuulan kalloonsa kuin eläisi, mutta kuolemaapa hänelle ei sallita. klo 13.30 Satujooga Kirjastolla Satujooga on liikunnallinen satuhetki 4-6 vuotiaille. Esitykset yhteen kokoaa Jessika Lampi. Tien pituus on n.1,5 km. Nyt pääset toivomaan runoja lausuttavaksi. Vetäjänä Susanne Sokero. Osoite: Inarin kunta, tekninen osasto, Piiskuntie 2, 99800 IVALO. n. Kaikki siis mukaan. klo 22 Yöleffa: Your Name (K7), 8 e Aslak -teatterissa Maailman kaikkien aikojen katsotuimmaksi anime-elokuvaksi noussut Makoto Shinkain ohjaama Your Name. Kertojana Teija Kunnari, musiikki Katri Kittilä. Rajalla Ketola aiotaan ampua, mutta hän pääsee livahtamaan murhaajiltaan ja juoksee yli rajan Neuvostoliiton puolelle. TAITEIDEN YÖ LA 16.9.2017 Ohjelma klo22 Yöleffa: Aslak -teatterissa Järjestäjänä Inarin kunnan kulttuuritoimi. Työpaja sopii kaikenikäisille ja -tasoisille piirtäjille. klo14-21 Paikallismediat taiteilee mukana koko taiteiden yön ajan!! Inarilaisen ja Radio Inarin toimittajat tekevät yhteistyötä: Suora lähetys tapahtumasta, haastatteluja eri pisteistä tietoa mitä missäkin voi tehdä. klo 15 alk. Angelan elämä kimaltelee klubien ja yökerhojen lavoilla. Eräänä aamuna Mitsuha tosiaan herää menevän Takin kehossa. klo 11-15 Kudo omat rantusi! Kuulaassa Suomi 100-kangas nonstop tyylillä kangaspuissa kutoen keksittiin Niina Niittyvuopion villin idean pohjalta. toista puolta itsessään. Hän näkee ja kokee asioita, joita ei tosiksi uskoisi elleivät ne niitä olisi. klo 22.30 Loop it out! -konsertti & jamit Kultahipun yläkerta Vuoden opintovapaan jälkeen kuulemme pitkästä aikaa Jessika Lammen fiilistelyä ja revittelyä laulun, eri säestyssoitinten sekä loopperin kanssa! Lava on tämän jälkeen vapaa myös muille trubaduureille! Esiintyjiä siis lavalla niin kauan kuin ohjelmistoa riittää. fi/palvelut/tekniset palvelut/osoitejarjestelma pidetään yleisesti nähtävänä 13.9 – 26.9.2017 seuraava tiennimeämisehdotus: KEINOLAHDENTIE Nimettävän tien sijainti: Inarijärventie 280-kohdalta koilliseen kääntyvä tie. Järjestäjänä Inarin kunnan kulttuuritoimi klo 22 Ravintolassa kuultua Kultahipun yläkerta Illan suussa, kun pidot vain paranee, Ivaloisten Teija ja Mikko hupailevat ravintolatunnelmiin sopivaa dialogia. Anna toivoo, että matka hyvittää menneet vuodet ja tuo sisarukset viimein yhteen. Elokuva on osa Suomi 100 -juhlavuoden 2017 ohjelmaa. Kuoroa johtaa Katri Kittilä klo 20.30 Women unplugged! Aslak -teatterissa Paikalliset laulajanaiset laittavat säröt säästölle ja vetävät akustista moniäänistä musiikkia menneiltä vuosilta. www.inarilainen.fi. Tarkoitus on kutoa yhteisillä kangaspuilla koko kylän tekemä Suomi 100-kangas, joka sitten leikataan ja työstetään hyvää tarkoitusta varten eteenpäin. IKITIE on Antti Tuurin menestysromaaniin pohjautuva, AJ Annilan ohjaama ja Ilkka Matilan tuottama elokuva vaietusta historiasta. Kieli: japani / Tekstitys: suomi & ruotsi. Rantatie 12, 99800 Ivalo. fi. Tie johtaa mm. Pitkästynyt pikkukaupungin tyttö Mitsuha uneksii elämästä komeana tokiolaispoikana. Satujoogan kesto on 20-30 min. Tule ihastelemaan ja innostumaan tanssin pyörteistä! Lopuksi kaikki halukkaat pääsevät opettelemaan ja tanssimaan Koko Suomi tanssii -haasteen humppaa. “Tämän runon haluaisin kuulla” Taitajien tori, Ivalontie 7 Onko sinulla lempirunoja. tai -runoilijaa. klo 13-18 Taitajien torilla tapahtuu Taitajien tori, Ivalontie 7 Kuuputin kakkukahvilassa taitajien torilla, eli Inarilaisen toimituksen edessä aivan Ivalon sydämessä, voi herkkusuut käydä kahvistelemassa ja kuuntelemassa trubaduurien ohjelmaa. Ohjattu joogatunti aikuisille. Osallistujat ja esiintyjät voivat myös tulla mukaan suoraan lähetykseen kertomaan ajatuksia taiteesta, kertomaan biisitoiveita ja esimerkiksi kokeilemaan juontamista. Iloista mieltä, liikuntaan sopivat vaatteet ja menoksi. Työpajan päätteeksi on luvassa lukuvinkkejä sarjiksista kiinnostuneille. Trubaduurit musisoi Taitajien tori, Ivalontie 7 Luomumusisointia ja laulantaa rajoja kokeillen mokomasta hakuna matataan! Stemmalaulua ja villejä viritelmiä eri soittimin (djembe, melodika, ukulele ja akustiset kitarat). klo 24 Disco´70´s Kultahipun kellarissa Taiteiden yön jatkoilla tanssitaan uskomattoman 70-luvun groovaavan musiikin tahtiin. Ujo pikkusisko Anna etsii vielä paikkaansa maailmassa. Inarin kunta, Piiskuntie 2, 99800 Ivalo Puhelin 040 188 7111, fax 016 662 628 www.inari.fi TERVEYSKESKUS TIEDOTTAA Ryhmät alkavat Fysioterapian osastolla; nivelryhmä: maanantaisin kello 15:00–16:00 alkaen 18.9.2017 niskaryhmä: tiistaisin kello 15:00–16:00 alkaen 19.9.2017 selkäryhmä: torstaisin kello 15:00–16:00 alkaen 28.9.2017 Inarissa: niskaryhmä: maanantaisin kello 18:00–19:15 kuntosalilla 18.9.2017 alkaen ikäihmisten ryhmä: maanantaisin kello 15:00–16:00 seurakuntatalolla 18.9.2017 alkaen Ryhmät ovat ilmaisia, eikä lääkärin lähetettä tarvita! Tervetuloa! Ikitie Vapaus on taivaan ja helvetin tuolla puolen. your name. Ikäsuositus: kouluikäisistä aina sinne lähelle 100 vuotta. Pelissä on erilaisia rooleja: pitäjä, jahtaajat, lyöjät sekä etsijä. Rajoja kaatavasta visionäärisestä teoksesta on ansaitusti tullut kansainvälinen tapaus. klo 15.30-17.00 Sarjispaja Kirjastolla Piirrä ja ideoi omia sarjistarinoita rentojen improharjoitusten muodossa. Originaaliversio! Se Andrés Muschiettin ohjaama kauhutrilleri Se perustuu Stephen Kingin suosittuun, samannimiseen kirjaan, joka on kauhistuttanut lukijoita vuosikymmenten ajan. Vimmaisen ja säteilevän Angelan kanssa on hauskaa. Toimipaikkana: Radio Inari, viestintäpaja. Mahdolliset mielipiteet tien nimeämisestä tulee toimittaa ennen nähtävilläoloajan päättymistä kirjallisesti tekniselle lautakunnalle. klo 13-15 Huispaus! Urheiluja nuorisotalo Stönöllä Huispaus Ivalon urheiluja nuorisotalo Stönöllä. Pelivälineinä luudat, hanskat, räpylä, ryhmyt, siepit jne. Ivalossa 6.9.2017 INARIN KUNNAN TEKNINEN LAUTAKUNTA klo 9.30-10.30 Aamujooga Ivalon yläasteen salissa Lähde paikat vetreänä taiteiden yötä kohti. Rajan takana Neuvostoliiton valtiollinen poliisi, NKVD, antaa hänelle uuden henkilöllisyyden, työpaikan kolhoosista ja järjestää uuden vaimon. Angela houkuttelee Annan mukaansa tanssikiertueelle hämärille lavoille ja neonvaloissa kylpeviin klubeihin. Yhdessä vapaaehtoisesti Karjalaan saapuneiden amerikkalaisten kanssa Ketola rakentaa työläisten paratiisia. K7, Liput 8 euroa. Jussi Ketola haetaan yöllä kotoaan ja kuljetetaan mustien autojen kyydissä itärajan pintaan. Taitajien myymälässä arvotaan asiakkaiden kesken yllätyslahja. Sen aikana Annalla ja Angelalla on oltava ensimmäinen yhteinen unelma. Miami Eräänä iltana toisistaan erillään kasvaneet sisarukset, show-tanssija Angela (Krista Kosonen) ja 19-vuotias pikkukaupungin tyttö Anna (Sonja Kuittinen), tapaavat toisensa uudelleen. Kumpikin pääsee tutkimaan... Lajityyppi: Kauhu Ma Lihakeitto, kurkkuviipaleet, rieska Ti Broilerilasangette, herne-paprika-kiinankaalisalaatti Ke Pinaattiohukkaat, peruna, vaalea kastike, appelsiini-vihersalaatti To Tomaattinen jauhelihakastike, rakettispagetti, kaali-kurpitsapikkelssi salaatti Pe Silakkapihvit, perunamuusi, tomaatti-kurkku-jäävuorisalaatti Kouluruokalista 18.–22.9. Tervetulleita ovat runot, musiikkiesitykset, tanssit, sirkustemput tai mitä keksivätkään. Mutta onko kosminen yhteys liian kaunis kestääkseen. klo 11.15 Pekka Töpöhäntä -esitys Kirjastolla Lasten ja lapsenmielisten musiikkisatu reippaasta Pekka Töpöhännästä sekä hänen kissakavereistaan. Lausujana taitajien torin kahvilassa Teija Kunnari. Keinolahden moottoriradalle. Tekstitys suomeksi. Ohjelmasta vastaa paikan päällä Pauliina Wäli ja Pekka Marin. klo 15 alk. Angela ja häntä ympäröivä riemu, glitter ja glamour vetävät Annaa puoleensa. klo 19 Luonnollisia lauluja Vuopajalla Sekakuoron perinteinen kajautus suihkulähteen katveessa, illan hämärtyessä. Tunnelmatakuu! Esiintyjinä Mervi Pennanen, Henna Haverinen, Jessika Lampi, Kristina Landén, Katri Kittilä ja Minna Kauppinen. Myös omat runot sopivat tähän! Ilmoittaudu mukaan tai kerro toiveesi runoista 15.9. mennessä: katri.kittila@inari. Tokiolainen Taki herää samaan aikaan suloisena Mitsuhana. Ohjaajana Pirkko Mäenpää. Totaalista ensihämmennystä seuraa innostus. Betonija mosaiikkitaidetta Kuulaassa Tutustu samalla Kati Laitisen ohjaamien kansalaisopiston ryhmien betonitaideja mosaiikkitöiden näyttelyyn. Päälle joustavat vaatteet ja oma jumppa-alusta mukaan! Joogaamaan mahtuu noin 10 osallistujaa kerrallaan. Taki ja Mitsuha oppivat jättämään viestejä toisilleen, toiselle minälleen. Kerrottu tarina etenee helppojen joogaliikkeiden myötä. Käy siis parkissa hetken Kuulaan eteisessä ja osallistu yhteiseen hyvään! Kaikki tarvikkeet löytyvät paikanpäältä. Miami-elokuvan on ohjannut kotimaassa ja kansainvälisesti palkittu Zaida Bergroth. Tämän jälkeen Teija lausuu kaksi runoa, ElliSaaran laulu Sammelille ja Eeva Kilven Laulu rakkaudesta. Keskiviikkona 13.9.2017 22 Inarin kunta, Piiskuntie 2, 99800 Ivalo Puhelin 040 188 7111, fax 016 662 628 www.inari.fi KUULUTUS TIEN NIMEÄMINEN Inarin kunnan teknisellä osastolla sekä osoitteessa www.inari. Työt esillä sekä Kuulaassa sisällä että myös talon ulkopuolella. klo 12-13 MINÄ ITE! Kirjastolla Lasten ja nuorten taidetapahtuma, jossa teemana tulevaisuuden lupausten omat luomukset. Paikalla useita eri esiintyviä akustisia ryhmiä ja solisteja, pääesiintyjinä kuitenkin ulkoivalolaiset Riina Akujärvi, Henna Karppinen sekä Ville Kotisaari. Lähde rohkeasti kokeilemaan Harry Potter kirjoista tuttua urheilulajia. Joogahetken ohjaa Tuija Jerndahl. Kesto 1 h 46 min. Angelan menneisyys ei päästä heitä otteestaan ja yhteinen kiertue muuttuukin pakomatkaksi. Oikeastaan ihan mitä vaan! Järjestäjänä nuorisotoimen puolesta Eevamaaria Ruismäki sekä Inarilaisesta Ville Vaarala. Viime elokuussa Japanissa ensi-iltansa saanut “your name.” on lyhyessä ajassa noussut maailman kaikkien aikojen katsotuimmaksi anime-elokuvaksi ohi Hayao Miyazakin Henkien kätkemän. Anna ei tiedä, että Angela on vaikeuksissa. Kun lapsia alkaa kadota Derryn kaupungissa Mainessa, ryhmä lapsia kohtaa suurimman pelkonsa joutuessaan vastakkain Pennywisen kanssa – häijyn klovnin, jonka murhien ja väkivallan täyteinen tausta johtaa satojen vuosien taakse. Tee täsmätoive tai ilmoittaudu itse lausumaan toiverunoja. Juhlittuja lyhytelokuvia ja pieniä tuotantoja tehnyt ohjaaja Makoto Shinkai yllätti koko elokuva-alan
Punaisen Ristin Inarin osasto toivottaa kaikki tervetulleiksi keräämään ja lahjoittamaan. Nälkäpäivänä tarvitaan kaikkien apua Nälkäpäivänä kaikki halukkaat ovat tervetulleita lipaskerääjäksi. Anna-Sofia Nieminen muistelee kolumnissaan Uusi Inari-verkkolehden juttuja. Niemisen mukaan yhtä lailla voisi hämmästellä, miksi osa suomalaisista kannattaa EU-jäsenyyttä ja osa ei, tai miksi osa lahtelaisista haluaa lihamukia esittävän patsaan torille ja osa ei. Kerääjäksi voi ilmoittautua SPR Inarin osaston puheenjohtaja Esa Huhtamellalle p. Tapahtumaan osallistuu joka vuosi noin 20 000 vapaaehtoista. 016-671 500 inarinkuukkeli@luukku.com www.supermarketinari.com POLTTOAINEAUTOMAATTI 24h KARINIEMEN KANANPOJAN FILEPIHVIT 260 G-340 G I N A R I LOPPUVIIKON TARJOUKSET TO–SU 14.–17.9.2017 RAJOITUS 3 PKT/TALOUS ILMAN KORTTIA 3,25 €/PKT 2 99 PLUSSAKORTILLA 1 00 VALION OLTERMANNI JUUSTOT 250 G PLUSSAKORTILLA ILMAN KORTTIA 3,99 €/RAS www.inarilainen.fi Tilaa Inarilainen viikottainen annos Ylä-Lapin uutisia! Ruskatarjous kolme kuukautta vain 15 euroa! Lehden saaja Jakeluosoite Postinumeroja toimipaikka Puhelin, sähköposti Maksaja, ellei ole sama kuin lehden saaja Nimi Jakeluosoite Postinumeroja toimipaikka Puhelin, sähköposti Tilaukset helposti myös netissä www.inarilainen.fi/tilaukset tai soittamalla 020 710 9050 mainitse koodi RUSKA2017 Tilaa T ee ti la us , le ik ka a ir ti ja po st it a, po st im ak su on va lm ii ks i m ak se ttu Vastaanottaja maksaa postimaksun INARILAINEN Tunnus 5009670 00003 VASTAUSLÄHETYS Tilaushinnat kestotil. Uusi Inari-verkkolehti kirjoitti saamelaisuudesta ja saamelaisista, mutta yksikään saamelainen ei toimituskunnan tietojen mukaan suuttunut. Ennakkotaitoja ei tarvita, ja kerääjä voi itse päättää, milloin ja kuinka kauan haluaa kerätä. Määrittelykysymys on tärkeä, mutta ongelmallista on, että mistä tahansa saamelaisuuteen liittyvästä asiasta keskustellaankin, puhe tuntuu aina kääntyvän kiistoihin ja jostain suuttuneisiin saamelaisiin, kirjoittaa Nieminen. Ivalossa kerääjät ovat kahdessa paikassa: S-marketin ja K-supermarketin alueella. Nälkäpäivä on Suomen Punaisen Ristin suurin vuosittainen keräys. Lahjoitustavat: z z Käteinen keräyslippaaseen z z Soita numeroon 0600 12220 (20,12 € / puhelu + pvm) z z Lähetä tekstiviesti SPR numeroon 16499 (15€/ viesti) z z Netissä osoitteessa nälkäpäivä.fi z z MobilePay:lla numeroon 040 135 88 00 Nälkäpäivä käynnistyy Inarissa torstaina Nälkäpäivä on Suomen Punaisen Ristin suurin vuosittainen keräys. Juuri nyt apua tarvitsevat erityisesti sodan uhrit Syyriassa, Irakissa ja Jemenissä. Nälkäpäivänä kerätään sitomattomia varoja Suomen Punaisen Ristin katastrofirahastoon. Jokainen on tervetullut keräämään tai lahjoittamaan. Varoilla autetaan katastrofien ja konfliktien uhreja Suomessa sekä ulkomailla. Lipaskerääjät liikkuvat Ivalossa, Inarissa ja Kaamasessa. – On tietysti totta, että saamelaisilla on kiistansa. Mediassa hämmästellään usein, miten riitaisia saamelaiset ovat. Suomessa Nälkäpäivään lahjoitetuilla varoilla autetaan tulipalon uhreja ja ylläpidetään valmiutta auttaa onnettomuuksissa. Ei tarvitse esittää saamelaisia riitaisena joukkona sillä taustaoletuksella, että heidän pitäisi olla kaikesta samaa mieltä, kirjoittaa Nieminen Journalisti-lehdessä. Jälkimmäisessä lipaskerääjät ovat ajalla to-pe klo 9-14. Toimitus on avoinna ma–pe klo 9–16.00 Tilaukset, laskutus: 010 666 4140 Huom! Uusi numero 1.2.2017 alkaen! Käyntiosoite: Piiskuntie 1, 99800 Ivalo Postiosoite: PL 61, 99801 Ivalo Sähköposti: inarilainen@inarilainen.fi Ilmoitusten palstaleveydet: 1 palsta 39 mm 2 palstaa 82 mm 3 palstaa 125 mm 4 palstaa 168 mm 5 palstaa 211 mm 6 palstaa 254 mm Ilmoitusaineistot toimitukseen viimeistään ma klo 15 Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino, Kajaani Jakelu: Posti Group Oyj Postin jakeluhäiriöt: 0100 85160 (pvm/mpm) Ma-pe 8-16 www.posti.fi/henkiloasiakkaat/jakeluhairiotiedustelu ISSN 1456-0844 www.inarilainen.fi Toimitusjohtaja: Jari Haavisto 050-559 9813 Kustantaja: Lapin Lehtikustannus Oy. Keskiviikkona 13.9.2017 23 JOKA PÄIVÄ MA–LA 7–22 SU 8–22 • K-KAUPAN TUOTTEET • BAKERYSTÄ UUNITUORETTA LEIPÄÄ AAMUSTA ILTAAN • VEIKKAUS • LÄÄKEKAAPPI • OTTO-PIKAPANKKI INARINTIE 45, 99870 INARI PUH. Suurin kiista liittyy siihen, kuka saa määritellä saamelaisuuden. 12 kk 12 kk 6 kk 3 kk Suomi 63 € 68 € 43,70 € 23 € RUSKATARJOUS 3 kk 15 € Voimassa 1.11.2017 asti, koskee ainoastaan tilauksia Suomeen Punaisen Ristin Nälkäpäivä-keräys alkaa torstaina 14.9.2017 ja jatkuu lauantaihin 16.9.2017 saakka. Saamelaiset eivät ole samasta muotista Journalisti-lehti: Asiakaspalvelu puh: 020 710 9050 ja ilmoitusten jättö Päätoimittaja: Jaakko Peltomaa 020 710 9052 jaakko.peltomaa@inarilainen.fi Toimitus: Ville Vaarala 050 306 7677 ville.vaarala@inarilainen.fi Juttuvinkit: 020 710 9052 Ilmoitushinnat (€/pmm) 1.1.2017 ilman alv 24% alv Etusivu 1,34 1,66 Takasivu 1,12 1,39 Tekstissä 1,06 1,31 Yhdistykset 0,95 1,18 Laskutuslisä 2,42 3,00 Ilmestymispäivä: keskiviikko Tilaushinnat Suomeen Kestotilaus 63 €/vuosi Määräaikainen 68 €/vuosi, 43,70 € /6 kk, 24 € /3 kk Opiskelijatilaus kuukausi 6,60 €/kk, 36,50 €/6kk) Tilaukset muihin maihin: tiedustele hinnat toimituksesta. – Totta kai myös kiistoista ja muista vaikeista asioista pitää kirjoittaa, mutta kunnioittavasti. Jarkko Mikkonen / Spr Improbatur-lehden päätoimittaja, Uusi Inari-verkkolehden toimituskuntaan kuulunut Anna-Sofia Nieminen kirjoittaa tuoreen Journalisti-lehden kolumnissa, että saamelaisetkaan eivät ole samasta muotista. 0400 300 510
Saako sitä jonakin päivänä torilta. Inarijärven kotitarvekalastaja Ruska on tullut Akujärvelle Kuva Gianfranco Nitti Lukijan kuva ALEVIIKOLLA AUKI MA–LA 9–20, SU–MA 8–20 TO–LA PUOLAAMME VELOITUKSETTA SIIMAT OSTAMIINNE HYRRÄKELOIHIN PUHELINMYYNTI -50 % VAIN MAANANTAINA 18.9. Jos hyvään juoksukuntoon kesäharjoittelussaan päässyt hiihtäjä onnistui säilyttämään vireensä talven lumille, tiesi se hyviä tuloksia myös hiihdossa. Siinä jää utsjokelaisten ja saamelaisten oikeudet toiseksi, kun toisena vaihtoehtona on maanpuolustuskurssi! Juutuan kalastus on diipa-daapaa. Kaikki työpaikat ovat tervetulleita, että nuoriso voisi koulut käytyään muuttaa takaisin rakkaaseen kuntaamme. On taas yksi pikkupoika päässyt leikkimään hengellään kevytmoottoripyörällä Ivalossa. Muuten kaikki vanha on jo aika onnistuneesti puistosta hävitetty, jyrätty ja poltettu. Se on paremman väen puuhaa. Hoitajat ovat todellakin ylentäneet itsensä yli lääkäreiden. Se pitäisi vain kengittää ja sitten rakentaa uusi katto. Entä myyvätkö metsästysseurat hirvenlihaa. Kyllä matkailua täytyy kehittää. Taimenen suojelu sen kutunousualueilla erilaisin kalastusaikaja pyydysrajoituksin sekä muine pääkköstelyineen alkaa tuottaa tulosta. Komppaaja Tuija Puomilan pääkirjoitus kultalusikoiden katkomisesta oli outo ja pelottava. Takavuosina kun Juutuan Hölkkä aloitettiin, sen tarkoitus kaiken kansan kuntohölkän lisäksi, oli testata seuran hiihtäjien juoksukuntoa talven kisoja silmällä pitäen. Kyllä nuista tapauksista saisi jo kirjan tässäkin kunnassa, kun diagnoosista ei ole epäilystäkään enää. kello 11 alkaen Juutuan Hölkkä, nyt 40. Ja seuraava tapaaminen on suvulla Saarineitamossa, kun buranasta ei enää siinä vaiheessa apua. Toivoa sopii, että nyt kasvava uusi urheilijapolvi yltää tuloksiin, joilla vanhat reittiennätykset pannaan uusiksi. Kesätoimittajat saavat näköjään kirjoittaa mitä tahansa Inarilaiseen. Onhan neljäskymmenes kerta jo komea luku. Osallistujien joukossa on useimmin ollut aikuisten ja junnusarjojen hiihtäjiä. Se on raju ja raaka. No voihan hitto. Olisi UK-puistolta kulttuuriteko kunnostaa tämä asumus. Lasta ja nuorta voi kasvattaa ja rajat asettaa kurittamattakin. Parhaillaan niitä oli neljä. Mökkiläiset, miettikää ketkä mökin ympäristössä oikeasti asuvat: linnut, ketut, hirvet, jne. 1980 hiihdon ja -90 luvulla SMmitaleja voittaneiden inarilaishiihtäjien vauhtiin ei viime vuosina ole hölkässä ylletty. Utsjokelainen Katsokaa ihmiset tätä meidän kylää: kylänraitti on hiljainen, eikä meillä ole enää kuin yksi ruokakauppa. Minä kun aikoinaan ostin taloni ihan itse ja maksoin sitä palkallani vuosikymmeniä, uurastaen ja terveyteni menettäen. kerran. Juoksu ja hiihtokunto kulkivatkin perinteisen hiihdon aikakaudella aikatavalla yksiin. Kaikki osanottajat myös palkitaan. Että aikuisilta on viety oikeus kurittaa lasta. A L E TERVETULOA EDULLISILLE OSTOKSILLE – KANNATTAA TULLA KAUEMPAAKIN Rovaniementie, IVALO Seppo 0400 192 648, Käpy 040 707 0989 suutari.seppo@co.inet.fi, www.suutariseppo.com Suutari-Seppo SEN JÄLKEEN SIIRRYMME TALVIAIKATAULUUN MA–PE 9–18, LA 9–16 Tai sopimuksen mukaan. Mutta jättäkää meidät kotitarvekalastajat rauhaan. Huomattava on kuitenkin, että myös nykyiset huippuhiihtäjät ovat vähintäänkin myös kohtuullisen kovia juoksijoita, kestävyyslajista kun on kysymys sekä hiihdossa, että juoksussa. Maanpuolustuskurssi on astinlauta uralla eteenpäin. Haukikanta on sekä lukumääräisesti että kokonsa puolesta kasvanut. Ja voihan se olla, että pikku ylläreiltäkään ei tapahtumassa vältytä. Ja millainen on herätys syvästä unesta. Ei kuitenkaan ehkä ajatellulla tavalla. Ainoa minkä voi saada, on lähete nielutestiin. En ole metsästäjä, mutta hyväksyn metsästyksen ja tekisi mieli ostaa hirvenlihaa. Terveyskeskuksessa on todellinen ongelma. Samoin juttu sisäilmapuhdistimista oli täysin vailla lähdekritiikkiä. Hölkässä ja kuntokävelyssä on sarjoja kuntoiluun kaikenikäisille ja kuntoisille. Inarijärveltä ne on syömäkalat ja talven kalat aina pyydetty. Alakiertämäjärven vanha korsu, jonka Huhti Heikki on rakentanut, olisi hirsiensä puolesta vielä hyvä. Mistä sitä saa. Ihminen suojele luontoa itseltäsi. KK XXXX Juutuan Hölkkä lähestyy Mitä. Ei Juutuan kalastuksella ole koskaan ollut merkitystä inarilaiselle kalastajalle. Luomulihan ystävä Utsjoki heräsi syvästä unesta. Älkää häiritkö luonnonrauhaa. Keskiviikkona 13.9.2017 24 Lähetä viesti 040 865 3916 Inarissa juostaan lauantaina 16.9. Tilanne on nyt vapaan hiihtotavan yleistymisen myötä jonkin verran muuttunut. Nahkahousuväki saa minun puolesta herrastella Juutualla niin paljon kuin haluaa. He puhelimessa tekevät diagnoosit, ja toiveet lääkärille pääsystä saa unohtaa. Järjestäjien toive kuitenkin on, että kaikki kuntoilijat ja eri lajien urheilijat kokoontuisivat lähtöviivalle yhteiseen kuntoilutapahtumaan. Myyvätkö Ivalon kaupat. Lapsella on oikeus turvalliseen ja väkivallattomaan lapsuuteen ja nuoruuteen. Kunnan pitäisi tarjota edullisia asuntoja kuntalaisille. Juutuan Hölkän reittiennätykset ovat Inarin Yrityksen hiihtäjien nimissä. Duunari puhui asiaa. –50% KLO 8–20 SUNNUNTAINA JA MAANANTAINA KAIKKI TORSTAINA KAIKKI –20% KAIKKI –30% PERJANTAINA KAIKKI –40% LAUANTAINA SEPON KALASTUSTARVIKELIIKKEESSÄ PERINTEISET ”ALE-HULINAT” 14.–18.9. Sehän paljastaa jokaisen taudin…Jos se on puhdas, olet terve. Juoksukunto ei enää korreloi niin hyvin hiihtokuntoa, kuin perinteisen hiihtotavan aikana