Inarilainen 13.12.2017 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

0100 87 888 www.ivalontaksit.fi 0400 982 477 INARIN TAKSIPALVELU Arrelan taksit Taksit Inarin Kirkonkylässä www.inarintaksipalvelu.fi Kakkukahvila Avoinna ma–pe 10–17 Petsamontie 2, Ivalo 040?196?5520?/?050?556?2614,?info@cafestopivalo.fi Riisipuuro ja luumu-rusinakeitto jouluun saakka 4,80/annos Tutustu?tuotteisiimme:?www.cafestopivalo.fi TILAA JOULUKSI täytekakut, juustokakut, kahvikakut, voileipäkakut, suolaiset piirakat ym. Anni Sarre on ansioitunut pitkän linjan kulttuurivaikuttajana. Toisen vuoden 2017 Inarilaisteko-palkinnon sai Inarin Sydänyhdistys ry. paikallislehti Inarilaisessa. seuraa meitä! on INSTAGRAMISSA , Tilaa nyt Inarilainen joululahjaksi! Kuponki s. nro 50 PUH . vsk. Näin itsenäisyytemme juhlavuonna Inarilaisteko 2017 myönnetään Anni Sarrelle. 0400-423 525 MERKKIKORJAAMO Ivalontie 16 | 99800 IVALO | 040 48 55 181 IVALONTIE 16 Huollot ja korjaukset kaikkiin automerkkeihin TAKSI IVALO Puh. Hänen tauluissaan tulee elävästi esille Inarin luonto kaikessa kauneudessaan, samoin kuin henkilöja eläinkuvat. 23 Lue lisää juhlahuumasta sivuilta 8-9.. Toisen juhlavuoden 2017 Inarilaisteko–palkinnoista sai inarilainen Anni Sarre. Anna lahjaksi cafestopin lahjakortti! Tervetuloa!! Lounas ma–pe 11–15 À la cartea joka päivä 11–22 Ravintola auki ma–to 7–23, pe–la 8–03 ja su 8–23 Night Club Hipun Kellari avoinna pe–la 23–04 Karaoketanssit pe ja la Ma 18.12. Anni on myös lahjakas kuvataiteilija. Annin runoja ja muisteluksia on julkaistu lukuisissa antologioissa ja lehdissä mm. Palkinto on perinteisesti luovutettu merkittävästi inarilaisen kulttuurityön hyväksi toimineelle henkilölle tai ryhmälle. INARIN JA UTSJOEN PAIKALLISLEHTI Irtonumero 2 € keskiviikko 13.12.2017 21. Hänet tunnetaan myös Posti-Matin tyttärenä. Joululounas klo 11–15, 17 € Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlan kunniaksi Inarin kunnan sivistyslautakunta päätti luovuttaa poikkeuksellisesti kaksi Inarilaisteko-palkintoa
Sinä et välittänyt. Mieti, että millaista on elää vuosikymmen halveksittuna siinä ainoassa yhteisössä, johon kuulut. Lääkärit olivat huolissaan heille sisäilma-asioissa tulleiden asiakkaiden määrästä. pantit Kotimaista Pieni juhlakinkku luuton pakaste n. Aidosti isojakolain 10 §:n nojalla perustettujen kiinteistöjen kalastusnautintojen määrittäminen Korkeimman oikeuden tarkoittamalla tavalla erityisperusteisina kalastusoikeuksina toimitettiin 30.12.2013 Outakosken kylän osalta. Se ruma tyttö Sinulla on vastuu siitä mitä teet Nautintaan (ylimuistoiseen) perustuvia isojakokiinteistöjä muodostettiin aidosti isojakolain (1925) 10 §:n nojalla. Näin kiinteistöjärjestelmään aiheutui yhä enemmän ristiriitaisuuksia. Missään tilassa ei ole tällä hetkellä sellainen tilanne, että se tulisi sulkea käytöltä kokonaan. Määrittämistä koskevat katselmustoimitukset oli vahvistettu tuomioistuimessa (käräjäoikeus) ja tilat oli merkitty maarekisteriin kruunun uudistiloina. Entä sinä tytön koulutoveri, nyt jo aikuinen. Arvi Hagelin Isojakotoimituksesta Tenojoen alueella Ivalo, Petsamontie 2 ma–su 8–22 Tässä sinulle poimimiamme esimerkkejä 1 29 kg Klementiini Espanja Omena Red Delicious Italia 1 29 kg Atria Pikkukinkku kypsä 1 kg 6 95 pkt Atria Jyväbroiler Broileri kokonainen yrttipippuri n. Näin kiinteistöjärjestelmään aiheutui lisää ristiriitaisuuksia. Ivalossa on rakennettu syysloman aikana sijaistilat, yksi sekä yläettä alakoulun pihalle. Tyttö oli musertunut ja yritti sinnitellä vuodesta toiseen. Toimintaohjeiksi tilaisuudessa annettiin ottaa yhteys sekä tuntia pitävään opettajaan, rehtoriin että kouluterveydenhoitajaan, tai ainakin johonkin heistä, jotta reagointi saadaan kirjattua tiedoksi. Lääkärit kertoivat esityksissään sisäilmasairastumisen riskeistä ja todennäköisyyksistä, siedätyshoidosta ja toimintatavasta, mikäli epäilee oireilevansa tai lapsensa oireilevan rakennuksen sisäilmaa. lohkokunnan vesialue (lohkokunta vesioikeudellisena kylänä). 1,3 kg 4 98 kg Ahti Sillisäilykkeet 250/150 g (19,93/kg) 2 99 prk Valio Aura sinihomejuusto 170 g (15,00/kg) 2 55 pkt 1 85 ras Atria Peruna-, porkkanaja lanttulaatikot 400 g (4,62/kg) Antell Vaalea joululeipä viipaleet 400 g (4,97/kg) 1 99 pss 3 95 pkt Fazer Suklaamakeisboxit 320–350 g (12,34–11,28/kg) Hartwall Novelle tai Citronelle 0,33 l 24-pack (0,95/l) 9 95 sis. Lohkokuntaan määrättiin maanmittausviranomaisten toimesta kuitenkin kuuluvaksi myös taloja, joilla oli omat vesialueet ja vesialuetilukset taloihin kuuluviksi määritetyinä kalavesinä jo 1860-luvun alussa tapahtuneen tilan muodostamisen yhteydessä. Tällaisissa tiloissa voidaan toimia lyhyitä aikoja, mikäli ne eivät aiheuta vakavia oireita. Näin muodostui isojakotaloja, joihin ei kuulunut vesialueita eikä kalavesiä. Siitä huolimatta maanmittausviranomaiset kuitenkin näin menettelivät aiheuttaen ristiriitaisuuksia maarekisterijärjestelmään. Hän kasvoi ehjäksi muualla, hän oli onnekas. Keskiviikkona 13.12.2017 2 Ivalon alueen koulujen vanhemmat kutsuttiin lääkärikunnan aloitteesta Ivalon yläasteelle sisäilmavanhempainiltaan 27.11. Ympäristöyksikön ja tilapalvelun edustajat kertoivat tutkimustuloksista ja miten tiloja on erikseen kunkin osalta seurattu, tutkittu ja korjattu. He ohjaavat jatkotoimenpiteisiin ja kokoavat yhdessä havainnot. Niin päiväkodissa, koulussa kuin työpaikallakin on jokaisella oikeus koskemattomuuteen. Jotta ei historia unohtuisi. Kaikki eivät selviä kiusaamisesta. Laitoitte hänet pimeään lukkojen taakse ja kun tyttö itki pelosta, nauroitte ja kerroitte siitä koulussa kaikille. Maa-alueen laajuudesta määrättiin lääninhallituksen verollepanopäätöksellä, joka alistettiin valtioneuvoston ratkaistavaksi. Näihin jo tuolloin tuomioistuimessa vahvistettuihin ja rekisteröityihin tiloihin ei hallinnollista verollepanon tarkoittamaa maanmittaustoimitusta ollut minkään lain nojalla oikeutta kohdistaa (Hallinnollisella päätöksellä ei voida ylittää tuomioistuimen päätöstä.). Muistatko sinä naapurin vanhempi tyttö, kun päätit kutsua kaverisi kanssa tytön kylään. Opettaja, sinä varmaan muistat kuinka tyttö oli yksin. Isojakoon kuuluvan verollepanon piiriin asetettiin kuitenkin isojakolain 10 §:n tarkoittamalla tavalla myös uudistiloja, jotka oli sekä maa-alueiden että vesialueiden osalta määritetty jo 1860-luvun alussa. Tilaisuudessa käytiin läpi tämän hetken tilanne; mitä on tehty ja mikä on tämän hetken tilanne eri koulutiloissa. Kokonaista kouluyksikköä ei ole mahdollista siirtää sijaistiloihin, mutta asioita tarkastellaan yksilötason ratkaisuilla. Maanmittauksen toimitusmiehet aiheuttivat näin ristiriitaisuuksia kiinteistöjärjestelmän perusteisiin. Ilkka Korhonen, sivistysjohtaja Inarin kunta Koulujen sisäilmasta puhuttiin Ivalossa Sana on vapaa Kun on itse tullut vanhemmaksi ja katsoo lasten kasvavan, aloittavan päivähoidon ja koulun, niin alkaa muistamaan omaa lapsuuttaan. Muistatko sinä tytön, jonka kanssa kävit koulua 80ja 90-luvuilla Inarin kunnassa. Peruskoulu päättyi aikanaan ja tyttö pakkasi laukkunsa. Koulun pihalla tytön piti miettiä kävelyreitit tarkkaan, koska jos hän meni samaa reittiä kuin kiusaajat, niin hän oli kyylä ja seuraaja. Sinun tehtäväsi aikuisena on puuttua näihin asioihin napakasti ja viipymättä. Maanmittaustoimituksella määritettiin ja pyykitettiin tilukset ja muut tilaan kuuluvat maaalueet Tenojoen ranta-alueet pois lukien. Olihan se lihava, hikipinko ja sillä oli kuulemma täitäkin. Ensiarvoisen tärkeää on lähteä sulkemaan pois muita vaikuttimia ja siihen tärkeä tie on oirepäiväkirjan pitäminen sekä perusasioiden kuntoon saattaminen. Jos et kiusannut, niin sitten katsoit vierestä ja toivoit, ettet itse ole seuraava uhri. Niitä käytetään korvaavina opetustiloina heille, jotka oireilevat aiemmissa opetustiloissa ja jos oireissa on viitteitä siihen, että se voi johtua sisäilmasta. Riittävä uni, kunnollinen ruoka ja aamupala, energiajuomien välttäminen ja riittävä liikunta ulkoilmassa ovat ensin saatettava kuntoon, jotta sisäilman vaikutus voidaan selvittää. Sen kotiin oli kiva soitella pilapuheiluita. Maanmittauksen toimitusmiehet olivat kuitenkin samaan kalastusnautintaluetteloon kirjanneet myös vesioikeuskäsittelyyn kuulumattomien talojen eli 1860-luvun alussa perustettujen talojen kalavesiä ja vesialueita, vaikka Korkein oikeus 1330/1984 oli tehnyt yksiselitteisen päätöksen muuhun kuin vesialueen omistukseen perustuvien kalastusoikeuksien selvittämisestä. Tytön vatsa oli jatkuvasti kipeä, koska hän eli pelossa joka päivä. Se oli koulussa joka päivä samoissa vaatteissa. Vesirajankäynnin jälkeen toimitetussa vesipiirirajankäynnissä aidosti isojakolain 10 §:n nojalla perustettujen talojen kalastusoikeuksia kartoitettiin ja Korkein oikeus vahvisti kalastusoikeuksia erityisperusteisina kalastusoikeuksina näille taloille ylimuistoisen nautinnan perusteella. Lisäksi käytiin läpi eri mitattujen asioiden merkitystä. Maanmittauksen toimitusmiehet määrittivät kuitenkin myös 1860-luvun alussa perustettujen tilojen kalavesiä näille taloille erityisinä etuuksina, vaikka ne oli jo katselmuskirjassa määritetty, vahvistettu tuomioistuimessa ja rekisteröity kalavesinä, ja vaikka Korkein oikeus 2197/1993 ei ollut edellyttänyt määritettyjen kalavesien muuttamista erityisiksi etuuksiksi. Kotona oli huolia ja työttömyyttä. 3 kg 5 75 kg hyvää ja herkullista joulua s-marketista.. Vesirajankäynnin yhteydessä 1970-luvulla aidosti isojakolain 10 §:n nojalla perustetuille kiinteistöille, joilla siis ei ollut tilaan kuuluvia vesialueita Tenojoessa, määritettiin ensin yhteinen vesialue ns. Inarin kunnassa on valmistelussa koulurakentamishanke, jonka käynnistyminen tuodaan kunnanhallitukselle poliittiseen päätöksentekoon lähiaikoina. Tunneilla tyttö ei uskaltanut sanoa mitään, koska kaikkia sanomisia matkittiin ja vääristeltiin kuukausia. Te muut tytöt piditte hovia, johon tyttö ei koskaan kuuluisi
Veteraanijärjestöjen kautta seppeletalkoot olivat osa Suomi 100-hanketta. Keskiviikkona 13.12.2017 3 Itsenäisyyspäivän aaton ilta kului mukavasti Utsjoella, jossa koulun oppilaat olivat järjestäneet mielenkiintoisen juhlagaalan 100-vuotiaan Suomen kunniaksi. Ivalon TaimiTuvan Reijo Oikaraisen kuultua Utsjoen Sotaveteraanien havutarpeista, halusi hän yrityksensä lahjoittavan tarvitsemamme havut. Kotimatkallaan Sotaveteraraaniyhdistys kävi vielä Utsjoen Terverveyskeskuksessa toivottamassa hyvää itsenäisyyspäivää sotaveteraani Jouni Petteri Guttormille. Vuoden saamelaiseksi valittu Pirita Näkkäläjärvi totesi Saanan valaistuksesta, että se on irvokas, mauton ja kolonialismin henkeä huokuva hanke keskellä läpeensä kolonisoitua, kansallisvaltioiden pilkkomaa ja maankäyttöpaineiden kuristamaa Saamenmaan ydinaluetta. Jouni V. Juhlavuosi on päättymäisillään, mutta saamelaisuusmääritelmästä keskustelu jatkuu ensi vuonnakin. Kun on sinut itsensä ja identiteettinsä kanssa, niin voi antaa arvon toisillekin. Sankaripatsaalle laskettiin lisäksi Utsjoen kunnan/seurakunnan ja Lapin Rajavartioston seppeleet. Uulan Säästö ei kuitenkaan jättänyt pulaan. Aseveli Jouni V. Kuvat: Oiva Guttorm, Aniina Sujala, Ursula Waltari Teksti: Ursula Waltari Utsjoella sotaveteraani Jouni V. Katkoessani puutarhasaksilla sopivan mittaisia havuja olin hyvin otettu siitä, millä tarkkuudella ja keskittymisellä miesten käsissä havunippu toisensa jälkeen kiinnittyi seppelepohjaan rautalangan kiristämänä. Saatiinpa havusäkki vielä rahtivapaastikin matkaan, sillä kirkkoherra Tuomo Huusko otti ystävällisesti havut ”harteilleen” matkallaan Inarin kirkonkylälle, mistä yhdistyksemme hallituksen jäsen Väinö Guttorm puolestaan roudasi tämän vihreän kullan loppumatkan Utsjoelle. Helander tekee kunniaa sankarihaudalla. Seurakunnat, kunnat, eri järjestöt, koulut, kukkakauppiaat, metsänomistajat ym. Vaikka elokuva vähän unohdettu onkin, niin kelpo leffahan se on, realistinen ja epäilemättä sodanvastainenkin. Sotaveteraaniyhdistyksen seppeleen laskun jälkeen Jouni V. Inarinsaamelaiset ry puolestaan otti kantaa muistuttamalla, ettei Pirita Näkkäläjärvi edusta kaikkia saamelaisia, vaikka hän Vuoden saamelainen-titteliä käyttääkin. Utsjoen Sotaveteraanit ry päätti myös heti olla mukana talkoissa. Tarkoituksena oli sitoa havuseppeleet kaikille Kanta-Hämeen sankarivainajille, mutta idean hienouden takia siitä tulikin pian valtakunnallinen tapahtuma. Jounille tapahtuma oli silmin nähden, mutta myös oman kertomansa mukaan, ainutkertaisen vaikuttava. Sehän piti tietenkin katsoa loppuun. Helander laski pienet seppeleet yksitellen, kunniaa tehden, jokaiselle sankarihaudalle. Ei vain sattunut olemaan peräkontissa minkäänlaista riekaletta. 71-vuotias Veikko Guttorm puolestaan tunsi sympatiaa kansanedustaja Eeva-Maarit Maijalan metsäsaamelaisuutta kohtaan. Itsenäisyyspäivänä jumalanpalveluksen jälkeen lähti Utsjoen kirkosta yhdistyksemme osalta tavanomaista juhlavampi seppelpartio. Helander ja rauhanturvaajien edustaja Antti Sujala toivat samalla Jouni Petterille tervehdyksen Tasavallan presidentti Sauli Niinistöltä ja puolisoltaan Jenni Haukiolta. Helander silmäilevät ylpeinä valmiita seppeleitä.. Tavoitteeksi tuli syksyn aikana sitoa 95 000 havuseppelettä, jokaiselle sankarivainajalle omansa. Kieltämättä titteli on komean ja velvoittavan kuuloinen, olkoonkin, että se on vain yhden yhdistyksen, City-Sámit ry:n antama nimitys, eikä sen enempää, eikä vähempää. Juhlassa tehtiin mielenkiintoinen aikamatka Utsjoen ja samalla Suomen historiaan. Sotaveteraanien seppelettä kantoi Jouni V.Helander ja saattajilla, hallituksen varajäsen Antti Sujalalla sekä puheenjohtaja Ursula Waltarilla oli käsivarsillaan sankarivainajien pikkuseppeleet. Jäi mieleen kahden kunnianarvoisan vanhan saamelaispoliitikon haastattelut tältä vuodelta Inarilaisesta. jaakko.peltomaa@inarilainen.fi Suomi 100-juhlavuosi kääntyy lopuilleen Päätoimittajalta Hämeenlinnalaisen Esa Jaatisen hanke seppeletalkoista lähti alkusyksystä liikkeelle. Helanderin, nykyhallituksemme ainoaa sotaveteraania. Helander sitoi aseveljilleen havuseppeleitä Tervehdyskäynti sotaveteraani Jouni Petteri Guttormin luona Utsjoen terveyskeskuksessa. lähtivät innolla mukaan hankkeeseen. Mihin unohtuivat saamelaiset. Puutarhasakset, kumihanskat ja rautalanka ovat tarpeen havuseppeleen teossa. Kun Utsjoelta ennätti kotiin, oli televisiossa jo alkanut Rauni Mollbergin ohjaama Tuntematon Sotilas. Keskittyneestä, vakavasta ilmeestä ja pikkutarkasta työskentelystä päätellen saattoi vain hivenen aavistaa niitä tunteita, mitä Jouni sillä hetkellä koki, kun hän omin käsin sitoi kaatuneille aseveljilleen seppeleitä. 100 vuotta sitten Suomessa huutokaupattiin lapsia ja kansakouluun lähteminen saattoi aamusella tyssätä siihen, ettei yksinkertaisesti ollut ehjiä ja lämpimiä vaatteita joita olisi voinut aamulla pukea päälleen. Rauhanturvaajien edustajana Antti Sujala luki Jouni Petterille henkilökohtaisen tervehdyskirjeen Tasavallan presidentti Sauli Niinistöltä ja puolisoltaan Jenni Haukiolta, sekä ojensi Suomi 100 suklaarasian. Mitä Saanan valaistukseen tulee, niin toki sen esittelyteksteissä sattui kömmähdys, kun siinä puhuttiin Saanan merkityksestä suomalaisille ja pohjoisen alueen ihmisille. Pakkanen paukahteli Utsjoella 30 asteen tuntumassa. Janne Aikio, Oiva Guttorm, Väinö Guttorm ja Jouni V. Erityisen vaikuttavaa oli alta kulmain seurata Jouni V. Sidontatapahtuma oli meille, Janne Aikio, Jouni V. Helander, Väinö Guttorm, Oiva Guttorm ja allekirjoittanut, mieleenpainuva. Uskon, että tuona hetkenä, kaikki läsnäolijatkin tunsivat suurta nöyryyttä ja kiitollisuutta niin sankarivainajia, kuin sotaveteraanejamme kohtaan. Sidontaoppi saatiin poikkeuksellisen kaukaa, sillä yhdistyksen puheenjohtaja Ursula Waltari poikkesi etelän matkallaan Nuijamaalla pidettyihin seppeletalkoisiin. Vähän epäilin, miten diesel mahtaa käynnistyä juhlan jälkeen. Ei siis ihme, jos elokuva ei ole puolustusministeri Jussi Niinistön Suosituimmat elokuvani-listalla. 70-vuotias Osmo Niittyvuopio pohdiskeli rauhallisesti saamen kielen menettäneiden saamelaisjuuristen olevan edelleen saamelaisia. Lämpimäksi ajettu dieselmoottori säilyy lämpimänä pitkän aikaa, kun konepellin päälle heittää peiton. Sieltähän löytyi sängynpeitto 40 euron hintaan ja tuollaiselle hankinnalle tietenkin käyttöä löytyy aina. Utsjoen seppeletalkoot pidimme yhdistyksen hallituksen kokouksen yhteydessä seurakuntakodilla
Jos lehmien heinät olivat lopussa, niin sitten mentiin lapiolla kaivamaan kanervia ja syötettiin niitä lehmille. – Sota-aikana saksalaisten kolonnat kulkivat Tenolla ja joskus heitä yöpyi Jalvessa. Ukki ja mummo kävivät Norjassa ja tekivät vaihtokauppaa. – Minun lapsuudessani se löytyi Vesisaaresta. Ei ollut tuoretta lihaa eikä vielä tuoretta lohtakaan. – Kiertokoulussa opin lukemaan ja myöhemmin, kun lähdin ihmisten taloihin kotiapulaiseksi, niin joka talossa katselin mitä sieltä voisi talonväeltä oppia ja sillä tavalla koulutin itseäni eteenpäin. Nyt tuntuu huvittavalta ajatella, että siellä Alavieskassa me Jalven ja Nuorgamin ihmiset näimme Outakosken ihmisiä ja meistä he vaikuttivat niin tummilta. Tulimme illansuussa Vetsikkoon Lukkarin taloon ja kerroimme olevamme karkumatkalla. Keskiviikkona 13.12.2017 4 Viikon kysymys . – Iltasella heinät otettiin nutukkaasta pois ja levitettiin auki. Tämmöistä navettavaloa sanottiin kiiluksi. – Poronlihaa saattoi olla pöydässä myös sen ansiosta, että poromiehet toivat ennen joulua poroelon rinteeseen ja ottivat siinä syömäporoja. – Kyllä minä muistan ne 70 80 vuoden takaiset joulut Alajalvesta, jossa oli minun mummola ja samalla toinen kotipaikka. Oli kolmen linjan öljylamppuja, ja se jolla oli varaa, hankki vaikka neljäntoista linjan lampun. Sitä ostettiin Norjasta viiden litran pulloissa ja siitä tuli hyvä kastike turskalle. Joulukirkossa ei käyty, mutta oli tapana käydä Norjan puolella Pulmangissa uuden vuoden kirkossa. Meiltäkin haettiin Venekentän puolelta eräs Hansen puita sahaamaan. Ne laitettiin pystyyn, kuin kodan malliin, kuivumaan. Vanhemmat olivat vain hyvillään, että lapset ovat poissa jaloista ja heillä kuluu aika ulkona. – Petivaatteet olivat lämpimiä ja sisällä kyllä tarkeni, oli päivä tai yö. Minä sain peskin sitten, kun olin poromiesperheissä apulaisena. He veivät sinne kenkäheiniä ja vällyjä, ja toivat tullessaan turskaa meren rannalta. Rahaa piti jostakin saada ja äitini, kuten monet muutkin naiset, kutoivat karvakenkiä saksalaisille. Saksalaisille kannatti myydä karvakenkiä, sillä heillä oli rahaa. Umpisuoleenhan moni kuoli silloin kun minä olin lapsi. Myös turskanmaksaöljy oli hyvää. Miten Jalvessa pärjättiin pakkasella. Poronkarvaahan kertyi aina keväisin, kun nivottiin sisnaa. Se se olikin kirkas ja hyvä! Öljylamppujen jälkeen pelattiin kardibilampuilla ja minä opinkin mestariksi niiden kanssa. Se oli vankka lihakeitto, eikä siihen laitettu perunoita. Meistä tuntui, että asuntola oli valtavan muurin takana ja pelkäsimme sitä piikkilankaa. Pojat pistivät päähänsä neljän tuulen lakin tai karvalakin. Näin ne samat heinät saattoi käyttää monta kertaa, joskus vain otettiin vähän uutta heinää tilalle. Hän oli kotoisin Enontekiöltä ja puhui sitä omaa saamen kieltään, joka oli vähän erilainen kuin meillä. Inarin keskustavaltuutetut haluavat julki omakotitaloasumisen etuja – Inarin kunnanhallitus käsitteli SDP:n valtuustoryhmän aloitetta tietokonetomografialaitteiston hankkimisesta Ivalon terveyskeskukseen. Inarin kunnanhallitus on käsitellyt aloitteen ja se päätti pyytää siitä teknisen lautakunnan lausunnon 31.1.2018 mennessä. Mistä löytyi Jalven asukkaille lähin lääkäri. Miten koulussa valmistauduttiin jouluun. Mummo haki ulkoa pajua ja pajun kuorista keitettiin parkkivesi. Laitteella voidaan suorittaa potilaan laajamittainen kuvantaminen, joka kattaa muun muassa aivoverenkiertohäiriöt, päävammat ja niskavammat. Ei oikeastaan aina puhuttu edes Vesisaaresta, vaan kaupungista. Mummo vaihtoi jouluksi uusia verhoja, ja käsienpesupaikkaan laitettiin uudet pyyheliinat. Inari-Utsjoki-alueella menehtyy aivoverenkiertohäiriön seurauksena seitsemän henkilöä vuodessa. – Laskettiin mäkeä, mitäpä muutakaan. SDP:n valtuustoryhmä toteaa, että erityisesti aivoverenkiertohäiriöiden hoidossa laite on korvaamaton. Mummon veli tuli jouluksi meille ja se tuntui siltä, että vieras toi samalla joulun. Heillä oli isot lapsiperheet ja paljon töitä. Miten joulua vietettiin Utsjoen Alajalvessa joskus 80 vuotta sitten, Ella Tanhua. Talvella ne valotkin oli mitä oli ja tarkemmat työt yritettiin tehdä päivänvalon aikana. Kunnanhallitus päätti pyytää aloitteesta sosiaalija terveyslautakunnan lausunnon 31.1.2018 mennessä. Se taisi olla vuosi -40, kun sain joululahjaksi palapelin. Kenelläkään ei ollut aikaa halkoa niitä liiteriin, vaikka eipä sitä liiteriä edes ollut ennen sotia. Minun lapsuudessa Vesisaaressa oli lääkäri, ja kun vähän aikaa vierähti eteenpäin, niin se oli kaupunki josta naiset haki permanentin. Aivoinfarktihoidon vaurioiden minimoiminen edellyttää liuotushoidon aloittamista 4,5 tunnin kuluessa ensioireista. Kunnan omat panokset menevät nyt julkisiin kiinteistöihin, joten varaa ei ole kuin maltilliseen uudisrakentamiseen. – Jos puurassa sattui vielä olemaan syksyllistä tönkkösuolattua lohta, niin kyllähän sitä varmaan oli joulupöydässä. Saunan seinät olivat noesta mustat, mutta noki oli patinoitunut, niin ettei sieltä nokisena tultu pirttiin. Miten se näkyi Utsjoella. Sesonkityöntekijöiden aloittaessa hakijamäärän odotetaan vielä kasvavan, toteavat keskustan valtuutetut. Yleensä puuta sahailtiin sitä mukaa kuin tarvittiin. Jaakko Peltomaa Joulu lähestyy ja adventtikalenterin luukkuja availlaan. Haettiin vain puolukoita tai mustikoita aitasta ja keitettiin soppa. Sokerihan ostettiin kolmen tai viiden kilon toppasokerina eli yhtenä kokonaisena palana. Kuivasiko heinätukko avopiisin edessä. Eihän siinäkään kovin kirkas valo ollut, mutta sen ajan ihmisten silmä oli tottunut. Ei leipä ollut liharuokien kanssa välttämätön lisuke niinkuin nykyaikana. Jos he eivät muuten hoksanneet antaa, niin lapset ojensivat kätensä valmiiksi siltä varalta että saisivat suklaata. Syötiinkö lohta joulupöydässä. – Eikä se karvakenkien teko tietenkään niin vain tapahtunut, että ryhdyttiin heti ompelutöihin. Sitä syötiin paljon. Nahkatkin piti myös näskätä ja parkita. Tuollaisen kiukaan rakentaminen on vaatinut taitoa. Kantapäähän piti taittaa heinistä lappu, mutta siihen heinittämiseen oppi äkkiä, se kävi kuin tuosta vaan. Lapset oppivat seuraamaan kolonnien kulkua, sillä tiesimme, että saksalaisilta saa aina karkkia. Tehtiinkö pirtissä talvella puhdetöitä. Kaikkihan eivät olleet poroihmisiä eikä heillä niin vain ollut mahdollisuutta neuloa peskiä, joka tehtiin vasan nahasta. Silloin oli poronlihaa tarjolla talonväelle ja koko kylälle. Vesisaari oli silloinkin jo kaupunki. – Sukkaa ei heinitetyssä nutukkaassa tarvinnut, mutta jos heinät pisti siihen ihan uutena, niin silloin saattoi käyttää sukkaakin sen aikaa että heinä pehmeni. Verkkojen paikkaus alkoi vasta keväällä. Se uuden vuoden kirkko oli tärkeä ja kirkkoreissun jälkeen oltiin tyytyväisiä, kun oli saatu käydä jossakin. Ja ihmisistä pidettiin huolta. Alkutalvesta ajettiin koivurankoja isot kasat pihalle. Siellä sitten näimme myös koulun joulujuhlat ja siellä oli joulukuuset ja kaikki. Puita yritettiin kuivat porstuassa ja rautahellan alla, mutta jäisenähän sitä kuitenkin paljon poltettiin. Eikä pöydässä yleensä ollut leipääkään. Iltapäiväkahvin kanssa nautittiin pullaa tai Hanna-tädin kakkuja. Mummo saattoi vaikka kehrätä. Ukkini korjasi lohiverkkoja Renki-Sammelin kanssa. Olin tietenkin mielissäni, että sain nyt sen palapelin oikein joululahjana. Äidin toinen siskokin oli siinä touhussa apulaisena. Ja kaikki tehtiin samassa pirtissä missä ruuatkin, ei ollut sen kummempia käsityötiloja. Muistan hyvin sen saunassa olleen ison kivikasan, jonka alle oli tehty pesä ja päällä oli pieni pata, jossa vesi kuumennettiin. Poromiehet piiputtelivat pihalla ja koirat rähisivät keskenään. Siellä oli setäni Johansenin Sammeli ja hän vain sanoi, että hyvä, niin nyt mahdamme saada Nuorgamiin oman kansakoulun. Jalka ei koskaan palellut, kun laittoi ne heinät taitavasti nutukkaaseen. Karvakengät tehtiin poron koipinahoista, eikä niitä varmasti muuten olisi ollut saatavilla, mutta poromiehet joutuivat pakkoluovuttamaan poroja Suomen valtiolle ja naiset olivat siinä sitten mukana. – Alavieskan kansakoulukin tuli tutuksi. Inarin vuokra-asuntojen hakijamäärä on kasvanut vuodessa 100 prosenttia. Minä olin tosin vuoden päivät jo pelannut sillä palapelillä, mutta sitten se seuraavan joulun alla katosi. – Käsitöitä tehtiin joutoaikoina. Sitten kun joku isäntä ärjäisi jotain koirille, niin koirat olivat jonossa ja rähinä loppui kuin seinään. Navetassa saattoi olla niin yksinkertainen valo, että oli vain pulloon laitettu joku vaaterepale sydämeksi, joka oli kastettu petroolissa ja sytytetty tuleen. Hurstisäkissä saattoi olla konttiluita, joita särjettiin ja niistä keitettiin liemi. Kyllä maailma on täysin muuttunut niistä ajoista. Kun Nivajoen Uula tuli Vesisaaresta, niin hän sanoi, että tulen kaupungista. Jalvessa olikin rinnettä ja mäkeä mistä laskea pulkalla tai reellä. Mutta ehkä oli kuivattua poronverta, josta tehtiin kumppusia. Keskitalo asui vaimonsa ja Abiel-poikansa kanssa Utsjoella. – Kiertokoulun jälkeen ehdin käydä myös Utsjoen kansakoulua. – Karamelliä tuskin jouluna ostettiin, mutta makean tuskaan saattoi saada palan sokeria. Sinä elit nuoruuttasi sota-aikana. Mummohan oli uskovainen, tosi kristitty ihminen, ja hän luki joka pyhä Raamattua muutenkin. Kiertokoulun opettaja oli Albert Keskitalo, hän oli mukava ja hyvä opettaja. Hillat säilöttiin syksyllä lasipurkkeihin. Keskustan valtuustoryhmä jätti Inarin valtuuston kokouksessa marraskuussa aloitteen, jossa esitetään, että Inarin kunnassa pohditaan, millä keinoilla kunnassa olevia vapaita tontteja, omakotitaloasumisen etuja ja asuntorakentamiseen liittyviä palveluita voitaisiin tuoda aktiivisemmin esille. Niille myös kaadettiin pusikkoa kaluttavaksi. Olin 12-vuotias, kun aloitin kansakoulun. Mummo oli pitänyt sen varan, että hillaa on säästössä jouluksi. Poronselkäkeittokin saattoi kuulua jouluaterialle. Hän sahasi niitä puita ja oli talon ruuissa. – Utsjoen kansakoulun käyminen jäi minulla ja muutamalla muulla kesken, kun päätimme karata sieltä helmikuun puolessa välissä ja palata takaisin Nuorgamin kiertokouluun. Myös Abiel ehti pitää meille kiertokoulua aikuiseksi tullessaan. – Asuntotarve on meille iso, mutta sijoittajien näkökulmasta pieni. Abiel joutui sotaan, mutta tuli sieltä evakkopaikkaan Alavieskaan ja kuoli siellä. Nuorgamissa ei meidän mielestä ollut niin tummia ihmisiä. Tuskin se luvatonta oli, mutta ei siitä kuitenkaan oikein ääneen puhuttu. – Ainahan sitä jotakin syötävää oli, mutta ei se loppukevään aika aina ollut helppoa ihmisille eikä lehmille. He olivat kiertäneet asuntolan piikkilangalla. Raamatunhistoria kuului opetukseen, samoin katekismus, se täytyi opetella sanasta sanaan. Semmoinen mielikuva siitä myyntitouhusta jäi, että se oli vähän sellaista salakähmäistä silloin sota-aikana. Leukulla siitä otettiin palasia, mutta lapsille annettiin pieni murunen, jos yleensä annettiin, ja se maistuikin hyvältä maitokuppiin sekoitettuna. – Joulupöydässä saattoi olla paistettua lampaanlihaa, joskus ehkä poronpaistiakin. – No se kuivahti ilmankin, eikä meillä avopiisiä ollutkaan. – Sisäänlämpiävä savusauna lämpesi kerran viikossa. Vällyt oli lampaannahasta ja poronkarvapatja oli hyvä lämmike myös. Mitä lapset leikkivät talvisin ulkona. Se oli kääritty johonkin ruskeaan käärepaperiin, tai vehnäjauhosäkin kuoreen, ja laitettu tosiaan minulle joululahjaksi. En tiedä ketä varten se oli laitettu, mutta me koululaiset emme sinne ainakaan pyrkineet. Albert opetti paljon virsiä ja säesti laulua matkaharmoonilla. Lampaiden kanssa oli helpompaa, sillä lampaat laskettiin irti ja ne menivät mäkeen jyrsimään katajia. Jouluhan se oli silloinkin, mutta vaatimaton nykyajan mittapuulla. Kun valurautahellan latasi yöksi jäisillä koivupuilla, niin se paloikin pitkälle yöhön. Suksilla ei niinkään laskettu, eikä siihen aikaan ollut aina itsestäänselvää että oli sukset. Loppuiko ruoka koskaan kesken. Vesisaari oli kuitenkin kaukana sen ajan kulkuneuvoilla ja kyllä joskus ihminen sai ennemmin rauhassa kuolla kotiinsa kuin että häntä olisi lähdetty veneellä ja kuorma-autoilla kuljettamaan Vesisaareen asti. Ja jos piti saada uusi kulkutusverkko, niin se piti tehdä. Kävitkö koulua Alavieskassa. Minä en muista Jalvesta sellaista avopiisin aikaa, meillä oli talossa joka huoneessa norjalaiset valurautahellat. SDP:n valtuustoryhmä esittää aloitteessa, että tulevan vuoden talousarvioon tehdään tarvittavat muutokset ja tomografia-laite hankitaan jo ensi vuoden alkupuoliskolla. Mehukeitto oli hyvä ruokajuoma turskan kanssa. – Isäni kuoli -41 ja äiti jäi leskeksi. – Mummo luki jouluevankeliumin ja sen jälkeen veisattiin lapinkielellä. Nythän kielet ovat sekoittuneet yhteen. Kaikkiaan tällä hetkellä alueella sairastuu enemmän kuin yksi henkilö joka toinen viikko.. Siellähän opittiin sekin, että lattialla voi pitää mattoja. Jalven pihallakin teurastettiin monet porot ja poromiehet pistivät poronlihaa kattilaan kiehumaan meidän pirtissä. Kun koulu alkoi, niin asuntolaan ei heti päässyt, sillä siellä oli saksalaisia sotilaita. Meillä syötiin turskaa keitettynä ja paistettuna. Hillaakin syötiin jouluna. Taloissahan sitä ensialkuun pidettiin, oikea koulurakennus valmistui vasta 50-luvulla. Nuorgamin kansakoulu alkoikin muistaakseni -47. Millainen oli joulu Alajalvessa 80 vuotta sitten. Koulua käytiin kuukausi syksyllä ja toinen kuukausi keväällä. Ne syksyllä pyydetyt viimeiset lohet yritettiin syödä pois, koska rasvainen lohi ei olisi ollut enää kevättalvella hyvää. Keväällä öljy alkoi pullossa haisemaan, mutta siihenkin tottui ja kaikki juotiin. Keskustavaltuutetut toteavat aloitteessaan, että Inarissa on kysyntä myös omistusasunnoille ja vapaita tontteja löytyy edullisesti ja hyviltä paikoilta. – Turskahan oli myös tuttu kala Jalvessa. Pieni oli siis ollut se alue missä me olimme ennen Alavieskaan menoa liikkuneet! Alavieskassa utsjokelaiset oppivat uusia tapoja. – Ei minun koulussa ehditty valmistautua oikein mitenkään, kun aloitin kiertokoululla Nuorgamissa ja sehän loppui aina hyvissä ajoin ennen sydäntalvea. Saattoihan lohta olla vielä keskitalvella. – Kun nyt miettii entistä aikaa, niin paljon auttoi se, että sen ajan emännätkin olivat niin taitavia. Suurten sijoittajien näkökulmasta Inari ei ole houkutteleva kohde ja vuokrahintaa tulisi saada ylös tai rakennuskustannuksia alas. – Mummoni teki minulle lampaannahasta turkin ja se oli ulkona yhtä lämmin kuin peski. Kun lisäksi sitoi huivin päähänsä ja pisti siihen vielä lapinlakin ja jalkoihin heinitetyt nutukkaat, niin silloin tarkeni
Leevi uskoi, että lähtee yläasteen jälkeen Utsjoen lukioon. – Utsjoki on mahtava paikka. Se on täällä osa elämää toisin kuin Ivalon kylällä. Uimahallikin on, mutta se ei ole niin minun juttu, kertoi Leevi Halonen. Kunniakirjan saaneet saivat kiitoksen siitä, että he ovat aktiivisesti osallistuneet koulun arkeen ja juhlaan, ovat mukana kuntalaisten arjessa ja juhlassa, ja ovat tärkeitä ”meille kaikille”. Hän vakuutti, ettei menettänyt yhtään mitään lukiota vaihtaessaan. – Kelkkailuhan se on suosittu harrastus talvella. Tarinat, musiikkiesitykset ja vanhat filmikatkelmat kertoivat Suomen historian käännekohdista ja maan kehittymisestä nykyiseksi hyvinvointivaltioksi. Moottorikelkkailu on yksi talvikauden harrastus ja sehän on samalla sosiaalinen harrastus, sitä tehdään porukalla, kertoi Pedar. Juhla onnistui hyvin ja tämä varmasti jäi oppilaiden mieliin loppuelämäksi, huokaisi juhlan tekniikasta vastannut 9.-luokkalainen Leevi Halonen kahvipöydässä gaalaohjelmien jälkeen. Leevi kertoi, että hänen luokassaan on kolme ysiluokkalaista. Perjantaisin käyn Utsjoen kunnan nuorisotilassa. Utsjoen seurakunnan tervehdyksen tuonut kirkkoherra Päivi Aikasalo kertoi, että syksyllä -44 Utsjoki evakuoitiin kiireellä. Utsjoen kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio ja valtuuston puheenjohtaja Mika Aikio kättelivät vieraat. Omista eduista tingittiin. Utsjoella on erittäin hyvä kirjasto, jossa on laaja valikoima. Kelkkailen kavereiden kanssa, se on niin hauskempaa ja turvallisempaa. 7.-luokkaa käyvä Sanna kertoi, että juhlan järjestämisessä tuli lopulta kiire. Ja he ovat varmasti monessa asiassa taitavampia kuin minun ikäpolvi heidän iässään, uskoi Maarit Länsman. Leevi antoi kiitosta Utsjoen koululle ja harrastusmahdollisuuksille. – Sota-aika opetti jotakin. Jaakko Peltomaa Utsjoen nuoret kehuivat kotikuntaansa Utsjoen Suomi 100-gaalassa Sanna Aikio ja Pedar Järvensivu juonsivat juhlagaalan. – Lapsenlapsi lähtee rippikouluun ensi kesänä ja hän jo kyseli, että oletko ahku siellä mukana. Se opetti yhteisöllisyyttä. Jokainen luokka pääsi esittämään jotakin ja kaikki tehtiin yhdessä. Pienen lukion hyvänä puolena hän näki sen, että siellä saa yksityisopetusta. Kukapa tietää, vaikka Tuomas aikanaan olisi mukana myös Utsjoen Suomi 200-gaalassa. Alavieskassa utsjokelaisia oli vastassa toinen kieli ja kulttuuri. Ei kylläkään istumassa juhlayleisön joukossa, vaan aina keittiön ja ruokasalin puolella kokkina ja talkoolaisena. Rukoilla voi myös ilon keskellä. Onhan se hieno fiilis, kun iso rautu iskee. ?Kunnassa on nyt mukava positiivinen vire päällä. Itseoikeutettu kunniavieras oli sotaveteraani Jouni Petteri Guttorm Akukoskelta.. 8.-luokkalainen Mihkal Karpoff kaataa kahvia kunniakirjan saaneille ja kutsuvieraille. Oikeastaan kaikki nuoret kertyvät silloin sinne. Täällä saisi vain olla enemmän jatko-opintomahdollisuuksia, niin voisi olla kotikunnassa vielä yläasteen ja lukion jälkeen, hän pohdiskeli. Ihmiset juoksivat ympäriinsä ja hätääntyneinä kokoilivat evakkoreissulle sitä mitä käteen sattui, kuten tynnyreitä ja ämpäreitä. Viimeiset kaksi viikkoa olivat tosi työntäyteisiä, mutta olivat ne Sannan mukaan samalla hauskojakin. Maarit on opittu näkemään Utsjoella monenlaisissa tapahtumissa ja juhlissa. – Täällä on hyvä lukio ja pienemmät ryhmät, joissa varmasti saa tehokasta opetusta. Utsjoelta löytyy kaikki mitä nuori tarvitsee ja bittimaailmaan pääsee täällä samoin kuin muuallakin, vakuutti Leevi Halonen. Vuorossa Maarit Länsman. On tehty rohkeita päätöksiä juuri siksi, että on ajateltu tulevaisuutta ja nuorten mahdollisuuksia elää täällä Utsjoella, tuumasi kunnanvaltuutettu Markku Halonen. Juhlayleisö sai kertauksen myös Utsjoen kunnan historiasta ja suurista, sadan vuoden ajanjaksolle sijoittuvista käänteistä Utsjoen elämässä. Keskiviikkona 13.12.2017 5 Utsjoen kunnan Suomi 100-juhlagaalassa tehtiin huikea läpileikkaus satavuotiaan Suomen historiaan. Näiden juhlien järjestäminen oli varmasti meille kaikille kova ponnistus. Hän oli ensin epäillyt saaneensa kutsun juhlaan sen vuoksi, että on sattunut syntymään evakkoaikana. Täällä juhlassakin näkee, että meillä on Utsjoella ihanat nuoret. Perunat jäivät peltoihin ja tilanne oli kaiken kaikkiaan kaoottinen. Utsjoen Suomi 100-gaalassa jaettiin kunniakirjat Leevi Haloselle, Jaana Ruokolaiselle, Kirsi Qvist-Aikiolle ja Maarit Länsmanille. Eikä unohdettu presidentti Kekkosen vierailujakaan, joista utsjokelaisilla riitti muisteltavaa vielä vuosikymmeniä jälkeenpäin. Hän kertoi lähtevänsä muutaman päivän päästä Inariin opettamaan kumppusten tekoa opiskelijoille. En ole ihan vielä varma, olenko, mutta minä tykkään olla niissä tapahtumissa missä on nuoria. Paluumatka kotiin ei ollut pelkkää riemumarssia, koska Lapissa vallitsi vielä miinavaara. Liikuntatunneilla pieni ryhmäkoko tosin vain vähän harmittaa. Juhlagaalaa juontanut Utsjoen lukion toisen vuoden opiskelija Pedar Järvensivu kertoi aloittaneensa lukion Ivalossa, mutta lopulta veri veti kotiseudulle Utsjoelle. Yksi asia mikä veti minut takaisin Utsjoelle oli luonto. Kriittisillä hetkillä kansa oli velvollisuudentuntoinen ja ihmiset huolehtivat toisistaan. Kaikki ovat hyviä kavereita keskenään ja he ovat paljon yhdessä myös vapaa-ajallaan. Tuomas Halonen, 10 kuukautta, tuli juhlaan Markku-isänsä sylissä. Hädän hetkellä opittiin myös rukoilemaan. Raudun pilkkiminen kuuluu harrastuksiin sitten keväällä. Kunniakirjalla palkittu eläkkeellä oleva kodinhoitaja Maarit Länsman sanoi palkitsemisen tulleen hänelle täytenä yllätyksenä. – Kun eilen harjoitusten jälkeen pääsin kotiin, niin väsymys iski. Siksi me nytkin rukoilemme, sanoi Aikasalo
kirkkoherranvirastoon puh: 040-760 4202. Maanantaina Aapo, Rami, Aappo ja Ábrrán. SAARISELÄLLÄ: Ensi su 17.12. Aattohartaus kappelilla la 24.12. Työttömien yhdistyksen edullinen keittolounas maanantaisin klo 11– 13 Vasantie 3:ssa. klo 10 aamupalvelus, klo 17 ehtoopalvelus. klo 14 ry:llä. Lapin sotilassoittokunnan kynttiläkonsertti ke 13.12. klo 19 Saariselän kappelissa. Keskiviikkona Benjamin, Kerkko, Benne ja Benjáme. INARISSA: Ensi su 17.12. 040 825 2918. Su 17.12. Metsäkirkko Erämajalla, Tenontie 393 la 23.12. klo 11. Aattona 24.12.: perhehartaus klo 13 kirkossa, Valjakka, Linjama; kynttilähartaus klo 15 hautausmaalla, Valjakka. KAUNEIMMAT JOULULAULUT: To 14.12. Keskiviikkoisin klo 13 Rukoustunti. Tiistaisin klo 14 Koivikossa Lauluhartaushetki. Ilmoittautuminen tekstarilla kanttori Anneli Pietariselle, 040 747 9628. klo 9 Ivalon kirkossa, Valjakka, Linjama, Tanhua. Lisätietoja Anna-Mari 040 483 9867. klo 12–15 pikkujoulun merkeissä Sairaalantie 5, päätykolmiossa. klo 8.30 vedenpyhitys, klo 9 liturgia, jonka jälkeen ateria Peuralammella. klo 7 ortodoksisen kirkon luota. Aada Tervahauta. Su 17.12. Voittajan lämpötila-arvaus oli -20,5 C. Aattoillan messu 24.12. Pääpalkinnon (Samsung Galaxy S7) voitti Lea Titoff. 3. Mahdollisuus meille, kiitos suuri kuuluu teille. klo 17. Pastorin puh. klo 9–11 Sairaalantie 5:n kerhohuoneessa. Pe 15.12 klo 11–16 Joulumyyjäiset Kirppiksellä. KIILOPÄÄLLÄ: La 23.12. klo 14 Partakossa Jounilassa. Pienten lasten kolmikielinen jouluhartaus klo 9.30 kirkossa, Valjakka, Linjama, hartauden jälkeen joulupuuro, kahvit ja mehut srk-kodilla; 3. klo 19 kirkossa. To 21.12. Aattona 24.12.: perhehartaus klo 13 kirkossa, Huusko; kynttilähartaus klo 15 hautausmaalla, Huusko; YÖMESSU klo 23, Valjakka, Linjama. DIAKONIA: Toiminnallinen naisten ryhmä kokoontuu ke 13.12. klo 17 vigilia, p. – Joulun jumalanpalvelukset aattona 24.12. Järj Meidän Festivaali. Sevettijärven kirkossa klo 10. Kättelyvuoroon on ehtinyt Mikko-Niiles Porsanger.. Hermanni Killanen. klo 18. Lukion ja ylä-asteen ekumeeninen joulukirkko ke 20.12. Ruusuja * Käy matka tonttusten halki metsien, Virtaniemeen laulaen. Karigasniemen laulajien joulukonsertti kappelilla pe 15.12. 4. klo 13 Angelissa Elina Torikalla. KARIGASNIEMELLÄ: Messu kappelilla su 17.12. IVALONLAAKSON RAUHANYHDISTYS: Joulumyyjäiset la 16.12. Ostokortti: Extra Piste Ivalo, arvo 200 euroa. ei messua, kauneimmat joululaulut klo 18 kirkossa, Huusko, Linjama. Tiistaina Iiro, Iikka, Iisakki, Isko, Iisku ja Iiggá. UTSJOEN SEURAKUNTA: UTSJOELLA: Messu Utsjoen kirkossa su 24.12. Onnea mm. Ke 20.12. klo 18 Rukouskokous. To 21.12. Joulupuurot. Pe 15.12. klo 18 kirkossa. Lasten joululaulut ma 18.12. Joulupäivänä 25.12. klo 17 Päivätilaisuus. Ivalon kirkossa klo 10 ja toisena joulupäivänä 26.12. Ti 19.12.: 1. Torttukahvit. La 16.12. Perjantaina Nooa, Heimo ja Heaibmu. PÄIVÄKERHO: Pikkujoulukerho pe 15.12. Kotisivut: www.ivalonhelluntaisrk.fi. Nellimin kirkossa klo 10, Keväjärvellä klo 12.30 ja Ivalon kirkossa klo 14. Ma 18.12 klo 18 Joululauluilta Ukontuvalla. Kirjailta pappilassa ti 19.12. Ostokortti: S-Market Ivalo, arvo 200 euroa. klo 18. klo 14 Menesjärvellä Kirsi Ukkosella ja Petri Mattuksella. Trifon Petsamolaisen juhla, kirkon vuosipäivä (Huom. Paluu Ivaloon juhlan jälkeen iltapäivällä. klo 18 vigilia. La 16.12. klo 11. klo 8.45 Inarinsaamen koululaisten joululaulut kirkossa; 2. — Demokritos Nimipäivät Torstaina Jouko ja Udjjus. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa. klo 19, kahvia ja myyjäiset kappelin hyväksi klo 17–19. Virallinen lukema oli -20,4 C. Ostokortti: K-Supermarket Ivalo, arvo 200 euroa. klo 18. klo 9.30-11.30 Sairaalantie 5:ssä kerhotilassa. aika!). Puh 040 759 6823/ Reija tai 040 707 2669/Seija. iltahartaus klo 19, Paukkala. Valtuuston puheenjohtaja Mika Aikio ja kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio kättelivät vieraat Utsjoen Suomi 100-gaalassa. Ivalon Lions Club kiittää kaikkia lämpötila-arvauskilpailuun osallistuneita sekä seuraavia lämpötila-arvauskilpailua tukeneita yrityksiä: Lapin Toimistotieto, K-Supermarket Ivalo, S-Market Ivalo, K-Market Härkönen Karigasniemi, Ivalon Auto Oy, Extra Piste Ivalo ja Tarvike Center Ivalo. AVOIN PÄIVÄKERHO: Ivalossa avoimen päiväkerhon pikkujoulu to 14.12. Jouko Kiviniemi ja Jouko Lappalainen. klo 18 Nellimissä ortodoksikirkossa. Ilmoittautumiset ruokailua varten viimeistään ma 11.12. Lähde: www.moisio.net Miete Se on onnellinen, joka ei sure sitä mitä häneltä puuttuu, vaan iloitsee siitä mitä hänellä on. messu klo 11, Hepola. Kauneimmat joululaulut Pub Rastigaisassa to 14.12. Kauneimmat joululaulut ja ehtoollinen AVO:lla to 21.12. 7. Itsenäisyyspäivän lämpötila-arvaukset tulokset Utsjoen Suomi 100-gaala alkoi lippuairueiden saapumisella. Pe–la 22.–23.12. Jukka Peltomaa. 2. Risto Kyyrö. Ma suljettu. Junnu Nieminen. klo 14 kappelilla. Elsa Ulvinen. Samsung Galaxy S7 älypuhelin (Lapin Toimistotieto), arvo 499 euroa. Pe 15.12. klo 18 Tolosen Pirtillä. Su 17.12. klo 13 ry:llä. Tervetuloa tilaisuuksiin! Tällä viikolla Seurakuntien tapahtumia Auringon nousuja laskuajat Miete INARIN SEURAKUNTA UTSJOEN SEURAKUNTA IVALON HELLUNTAISEURAKUNTA LAPIN ORTODOKSINEN SEURAKUNTA Nimipäivät Ruusuja Lions-Club Ivalon itsenäisyyspäivän lämpötila-arvaukset tulokset: 1. Nikolaoksen kirkko: La 16.12. klo 10 liturgia. Hiljaisuuden rukoushetki kirkossa adventin aikana perjantaisin klo 18. kynttiläkirkko klo 17. T: Ivalon päiväkodin lapset ja aikuiset INARIN SEURAKUNTA Vihitty: Harri Pasi Henrik Mikkola ja Milka Kristiina Nikkarinen. klo 18 Sairaalantie 5:ssä kokoushuoneessa. Kuorojen JOULUKONSERTTI ke 20.12. Lea Titoff. Bussikuljetus Ivalosta Sevettijärvelle: lähtö pe 15.12. Helluntaisrk To 14.12. Keskiviikkona 13.12.2017 6 Ivalossa ja Utsjoella on alkanut kaamos, ja aurinko nousee seuraavan kerran Ivalossa 9.1., ja Utsjoella 17.1. Ivalon ala-asteen joululaulut klo 10 kirkossa, Valjakka. T: Ivalon päiväkodin Esikot * Heikkilän Elinan ja Mikon perheelle ihanasta lelulahjoituksesta. Paljon ruusuja, sydämia ja halauksia Kallioisen Jaakolle ja Ryynäsen Jannelle ja Sietiön Askolle ja Samille, kun teitte matkastamme mahdollisen. Kirpputori avoinna: Ti, To, Pe klo 11–16, Ke klo 11–18. Kastettu: Iivo Lauri Jalmari Mikkola. Sunnuntaina 3. Kehitysvammaisten glögi-ilta ke 13.12. klo 11.15 Inarin koulun joululaulut kirkossa, Valjakka, Linjama. 6. Kappelikerho to 14.12. klo 16. klo 18 Ivalon srk-kodilla. Lauantaina Aada, Auli, Aulikki ja Seará. Diakonian joulujuhla pe 15.12. Tervetuloa! Vapaaehtoistyön joulujuhla ma 18.12. klo 19. klo 12 Ivalon kirkon alakerrassa. Hiljaisuuden rikkominen – kirkkokonsertti Utsjoen kirkossa su 17.12. klo 9 kirkossa, Huusko, Pietarinen, Linjama. Ivalo, p. Sitten juhla koululla. Ostokortti: Tarvike Center Ivalo, arvo 100 euroa. 5. messu klo 19, Hepola. adventtisunnuntai, ja nimipäivää viettävät Raakel ja Ráhkel. TIEDOTUS: www.utsjoenseurakunta.fi fb/Ohcejoga searvegoddi – Utsjoen seurakunta Lapin ortodoksinen seurakunta Sevettijärvi, p.Trifon Petsamolaisen kirkko: To 14.12. IVALOSSA: Ensi su 17.12. Kyyti on ilmainen eläkeläisille. Kauneimmat joululaulut ravintola Deatnussa pe 22.12. klo 21 kappelissa, Paukkala. Ostokortti: Ivalon Auto Oy, arvo 200 euroa. klo 14. T: Päiväkodin esikot * Nivasalon Meerille ihanista askartelujutuista. Onnea mm. Irina Pitkänen. Ma 18.12. Ostokortti: K-Market Härkönen, Karigasniemi, arvo 200 euroa. Jouluja Suomi 100 -juhla su 17.12. Sevetin koululla joulujuhlan yhteydessä
Suomagielat veršuvnnas lávlot ruovttuahkiduššamis fas Supmii. Dat guhte ?uovvu mu ii goassige vádjol seavdnjadasas muhto sus lea eallima ?uovggas.” Skábmaáigge ja juovllaid áigge mis leat ollu gintalat ruovttus ja girkus ja hávdeeatnamis. Ii agálaš gi??a , eai gollitge dat, mu Sápmái eai boa?e dát eatnamat.” Sylvia juovlalávlla. Vähän historialtahan tämä tuoksahtaa, eikä syyttä. Daningo justa ruovttus lea máilmmi buoremus báiki. Ja eandaliige, ahte makkár dovdu dat lea, go ahkiduššá Sápmái go lea dálvi ja leat juovllat. Jos tahtoo, Eläkkeensaajat kiittää. Galhan dat lea die?usge duohta, muhto gal mun maiddái liikon dasa, go lea dálvi ja go lea nu ráfálaš áigi luonddus. Muhtumiidda dat ruoktu lea máddin ja muhtumiidda fas davvin. Raba min váimmu vai mii máhtášeimmet váldit du vuostái Áh?i attáldahkan. Ipmil háliida buktit ?uovgasa min eallimii. Tämä Vilhelmiina syntyi 151 vuotta sitten. Maiddái Jesus háliida oahpistit min dohko gos son ieš lea riegádan. Dutnje lehkos rámádus agála??at. Atte midjiide ja oppa máilbmái buressivdniduvvon juovlabasiid. Tornissa on aikoinaan ollut myös katto. Amma nu. Sota-ajan rakennelmia paljon nähnyt Reino sanoo, että saksalaisten ja venäläisten kirvesmiestyylit erosivat toisistaan ja venäläinen oli kätevämpi keksimään teknisiä ratVenäläisten tähystystorni Nellimissä kaisuja paikan päällä. Lávlun lávlagis lea “Sylvia”, mii lea ?áhppesvizar. Ruoktu lea justa dakkár báiki gos sáhtán vuoi??astit ja gos ii leat dovdu ahte lea seavdnjat, vaikko liv??iige sevdnjesáigi. Go guldalan Sylvia juovlalávlaga, de die?án gal hirbmat bures, ahte makkár dat lea go áibbaša ruoktot. Lea dálvi, muhto lea liegga dálki ja vehá dego gi??a go šaddet muorjjit ja rásit ja buot. Kaisa, Ritva ja Miinan Aikalaiset Reino Lahdenmäki kuvasi aikoinaan tämän sota-ajan tähystystornin Rautaportin alueella. Olmmoš guhte fuopmáša Ipmila ráhkisvuohta eallimisttis fuomáša, ahte albmi ii leat dušše seavdnjat, muhto dievva sierralágan ?uovggaid. Almmis lea viehka má?ga iešgu?etlágan ja sierra ivdnásaš ?uovgga. Juovllat lea dákkár áigi min eallimis, ahte hui dávjá mii buohkat ahkiduššat ruoktot. Muhtumin lea gal duo?ai dakkár dovdu, ahte doppe almmishan dáhpáhuvvá viehka ollu dáppe Sámis! Iihan mis leat dušše seavdnjat ja ahkit go lea sevdnjes áigi, skábma. Go ledjen studeremin Helssegis, de gal mun ahkiduššen ollu ruoktot justa dálvit, vehá seamma láhkai go lávlu Sylvia juovlalávlagis. Go lean meahccetuvrras, de dálvit meahcis lea áibbas jaskat. Miina tuli nimeksi neitokaisen lähtiessä Jokioisista suureen maailmaan; hän tarvitsi henkilöpaperit ja muutatti niitä hakiessaan sukunimen kotitorppansa mukaan Sillanpääksi lyhentäen samalla etunimen: Että osaan ne itsekin lausua. Vaikko ieš muhtumin smiehtange ja niegadan áibbas nubbe gežiid, ahte liv??ii gal somá mannat gosa nu olgoriikii dahje lieggariikii dálvái, go mis lea dálvi dáppe, de goittotge seamma áigge gal maiddái die?án makkár dovdu dat lea, go áibbaša ruoktot. 400 474 039 sami.tervahauta@laki.inet.fi Kaikki oikeudelliset toimeksiannot mm. Sámás: Pekka Sammallahti. Rohkadallot: Hearrá Jesus Kristus du riegádeapmi lea lahka. Reino arvelee, että tornin rakentaminen on voinut tapahtua myös sodan jälkeen, silloin kun demarkaatiolinja halkoi Inarin kuntaa ja venäläiset pitivät vartiota Nellimissä ja Ivalossa. Siinä nimittäin olisi somettajilla oppimista! Miina Sillanpää ja Aikalaiset Ivalo Kulttuuritila Kuulas Sunnuntaina 17.12. Iežamet bidjui. 040 752 2940 Piiskuntie, Ivalo LAKIJA KIINTEISTÖASIAINTOIMISTO Sami Tervahauta varatuomari, maanmittausteknikko Ivalontie 12, 99800 Ivalo p. Son gáidada skábmaáiggi min eallimis ja ske?ke Kristusis midjiide duo?alaš ?uovgasa. Niin kovaa on rankimmillaan kieli, niin paljon polkuja vastoinkäymisten keskellä Miina raivasi, niin räjähdysherkkää oli aika, joka puheissa, lehtijutuissa ja kirjeissä paljastui, että mielenkiinto taatusti säilyy Vaikka Miina Sillanpään syntymästä on yli puolitoista vuosisataa, hänen sosiaalija terveyspoliittiset linjauksensa ovat edelleen tai jälleen vähintäänkin ajankohtaisia ja järkeviä. Olbmothan lávejit dávjá jearrat ahte, na iigo dat skábmaáigi leat juo lossat dáppe davvin go lea nu seavdnjat ja álo vel nu hirbmat galbma dálkige. Nu alit, nu ?áppis ja nu ráfálaš. Mu mielas skábmaáigi lea ?ábbámus áigi dáppe davvin, daningo dalle go mis lea ovdamearkka dihte dat beaivvi ?uovgadeamos áigi dahje nu goh??oduvvon “alit boddu”, de dalle min albmi lea áibbas dego gonagaslaš dahje bassi ivdnásaš albmi. -Na nu! Iešalddes, iihan dat skábma oro leamen menddo seavdnjat. álus Itsenäisyytemme juhlavuosi jäisi torsoksi, jos mukana ei olisi Suomen ensimmäisen naisministerin esittelyä. Buriid juovllaid buohkaide! Dearvvuo?aiguin Mari Valjakka, sámebáhppa Ruovttuahkiduššan Rohkos . Smihtten ja doivon, ahte vuoi go Helssegisge liv??ii albma dálvi! Vuoi go oainnášin daid guovssahasaid. Vuoi go muhtun beaivve galggašii dahkat muohtabargguid vaikko in oppa liikonge muohtabargguide nu hirbmat ollu. Liikon go gulan go muohta gižaida julggiid vuolde go váccašan ja liikon go eatnamat ja luondu leat juohke beaivve vehá earáláganat maiddái dálvet. Lávlu muitala ruovttuahkiduššamis iežas ruovttueatnamii dahje ráhkis áh?ieatnamii. Go dálvet geah?an albmái, de sáhtán fuopmášit, ahte almmis oidnojit duo?aid šearradit ?uovgi mánnu, násttit ja kánske vel guovssahasatge jávrri alde. Vuot munge muittán, ahte gal lean vuotnalaš go oa??un leat dáppe ráhkis Sámeeatnamis. Muhto justa dakkár dat ruovttuahkiduššan lea. Dathan gal lea áibbas duohta, ahte sullii beannot mánu guhkkosaš skábman beaivi ii badján almmiravdda bajábeallái, muhto mu mielas dat ii leat nu váralaš, daningo galhan mis goittotge lea juo leamaš dat ijahis idja. Seavdnjatvuohta leage iešalddes dušše ?uovgasa váilun. – rikosja riita-asiain oikeudenkäynnit – perunkirjoitukset ja perinnönjaot – kauppakirjat ja kaupanvahvistukset – velkomisasiat – lahjaja perintöverosuunnittelu Asiakastapaamiset Utsjoella sopimuksen mukaan “Don guhte leat násttiin buot šearradeamos cealkke dearvvuo?aid Sápmái dál mus! Ja dasto go ?ásket fas ?uovgasat dus, muitá Sápmi lea ?ábbámus. Kuulaassa esitettävä Miina Sillanpää ja Aikalaiset ei ole näytelmä. Miina Sillanpään pohdintoja kannattaisi uutta sote-systeemiä rakennettaessa kuunnella herkällä korvalla. Galhan mis lea goittotge mánnu báitimin almmis ja justahan oidnui vel supermánnuge. Syyn saa Miina Sillanpää.... Goabbáge veršuvnnas lávlojuvvo ráhkis ja earenoamáš ruovttueatnamis, man veardása??a ii gávnnašii gostige. Silläkin tavalla, että somea ja internetin syytämää lokaa kauhistelevat voivat tulla kuuntelemaan, mitä mieltä piiasta ministeriksi nousseesta Miina Sillanpäästä oltiin vuosien varrella. Juovlaidja lea Kristusa riegádeami idja ja dat idja ii leat seavdnjat, daningo searvegoddi gullá e?geliid sáni: Odne didjiide lea riegádan Beasti. Lávlu lea ieš várra Sisilias go son lávlu Etna ja sypreassaid birra. Ei oo pakko maksaa, jos ei taho. klo 15. Venäläiset ovat sota-aikana rakentaneet tornin puuhun, mutta se on sieltä aikojen saatossa romahtanut maahan. – Saksalainen laittoi parakkeihinsa tehtailta suolletut valmiit kaminat, mutta venäläinen teki kaminansa paikan päällä aaltopellistä, hän kiteyttää.. Deavdde min iluin ja ráfiin. Nuohtta: Karl Collán. Keskiviikkona 13.12.2017 7 Hammaslääkäri YRJÖ MÄKIÖ Puh. ”Luennoitsijat” Kaisa Tanhua ja Ritva Savela uskovat kuitenkin lujasti sanan voimaan. Atte árvvas miellalági ja ilu das maid oažžut. Juovllaid áiggi guovddáš sáhka lea Jesusa riegádeapmi ja bestojumi áibbašeapmi ja lohpádus Beastis. Ruoktu sáhttá leat doppe gos mii leat riegádan dahje bajásšaddan, dahje doppe gosa mis lea dušše buorre leat. Sylvia juovlalávlagis lávlot sámegillii dan birra go ahkiduššá ruoktot deike Sápmái. Ja dat ruoktu sáhttá leat gos beare. Aamen. Duo?ai midjiide lea riegádan Beasti gii cealká “Mun lean máilmmi ?uovggas. Bárbmoloddi, mii láve orrut dálvvi justa doppe Italia guovllus. Siinä ei tehdä oikein paljon hassuja naamanilmeitä, eikä olla huvittavia juoppoja, eikä puhuta hauskoja kaksimielisiä tai rivoja juttuja. Ja ovtta beaivve meteorihta vel ?uvgii oppa almmi. Siis Vilhelmiina Riktigin, jolla olisi varmaan jo syntymäpäiväliputus, ellei päivää olisi varannut Mannerheim. Gintaliid ?uovggas govvida su, guhte addá boahttevuo?a ja doaivu šearratvuo?a ja ?uovgasa báitit midjiide buohkaide. Dalle lea dovdu ahte lea iežas ruovttus. Nyt Kuulaassa – Miina Sillanpään (kuvassa) pohdintoja kannattaisi uutta sote-systeemiä rakennettaessa kuunnella herkällä korvalla, uskovat Sillanpään elämään perehtyneet Kaisa Tanhua ja Ritva Savela. Ovtta beaivve muorat leat ritnon dahje bihcon ja fas nuppi beaivve oppa albmeassi leat fioleahtta ivdnásaš. Vaikko ieš ledjenge Suomas, de in lean goittotge iežan ruovttuguovllus. Sánit: Z.Topelius
Palkinnon noutivat toimitusjohtaja Mika Suomaa, sekä nuorisotyöntekijät Sari Kotikangas ja Mirva Tastula. Omasta suvusta löytyy myös sodassa Suomea puolustaneita, joka vankistaa entistä enemmän kunnioitusta kaikkia heitä kohtaan. Itsenäisyyspäivän juhlassa otettiin myös katsaus 141-vuotiaaseen Inarin kuntaan valtuuston puheenjohtaja Anu Avaskarin ja hallintojohtaja Pentti Tarvaisen johdolla. Näitä on hyvä pysähtyä miettimään. Kiitollisuus kukoistaa Inarin kirkkoherra Tuomo Huusko kertoi Suomen satavuotispäivän herättävän hänessä suuren määrän kiitollisuuden tunnetta. He onnittelivat Suomea 100-vuotisesta itsenäisyydestä ja 140-vuotiasta Inarin kuntaa. Ajatukset siirtyvät silloin myös kiitollisuudella heihin, jotka ovat itsenäisyytemme puolesta taistelleet. Perusteluina toisen Inarilaisteko-palkinnon luovuttamiseen pidetään Inarin Sydänyhdistyksen vuosikymmenten aktiivista toimintaa yhdistyspuolella terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen saralla. Inarin Reserviläiset ry:n puheenjohtaja Petri Puttonen ja Inarin Reserviupseerit ry:n puheenjohtaja Jyrki Kivi laskivat seppeleen Ivalon sankarihaudoille. Meillä on hyvä maa, jota arvostetaan maailmalla. Laineen itsenäisyyspäivän juhlapuheen lisäksi monia hienoja puheenvuoroja. Päivä alkoi jumalanpalveluksella Ivalon kirkossa, josta jatkettiin bussikuljetuksella sankarihaudoille. Suomen 100ja Inarin 140-vuotisjuhlia vietettiin näyttävästi Sampo Lappalainen oli yksi kunniavartioon osallistuneista. Kun maailman menoa katsoo, on suuri lahja se, että saamme elää maassa, jolla on itsenäisyys, rauha, vapaus ja demokratia. – Kun minulle soitettiin, ja kysyttiin tulisinko sotaveteraanien kunniavartioon, en miettinyt asiaa hetkeäkään ettenkö olisi lähtenyt. Ville Vaarala Ivalon hautuumaalla lepää 40 sankarivainajaa. Inarin ystävyyskunnat Kuola, Petsamo ja Sör-Varanger osallistuivat itsenäisyyspäivän juhlaan kunnantalolla 6.12. Tilaisuus oli kokonaisuudessaan hieno ja tunnelmallinen, vaikka pakkanen koetteli, ei pakkasta silti liikaa ollut, että olisi kylmä tullut, Lappalainen kertoo. Itsenäisyyspäivänä jokaisella haudalla seisoi kunniavartio. Sydänyhdistys osallistuu kulttuuritapahtumiin vuodesta toiseen aktiivisesti ja edistää omassa toiminnassaan kulttuurista ammennettavaa hyvinvointia. Katsauksessa muisteeltiin muun muassa sitä, kuinka Inarin keskus oli vielä 1700-luvulla Pielpajärvi, jossa sijaineeseen talvikylään ihmiset kokoontuivat kinkereille, käräjille, jumalanpalvelukseen ja markkinoille. Veteraanien puheenvuoron piti Lauri Olli ja Ivalon Rajajääkärikomppanian tervehdyksen antoi kapteeni Mervi Urpilainen. Näyttää siltä ja ainakin toivon niin, että Suomella on kokoaan suurempi merkitys ja potentiaali auttaa globaalien ongelmien ratkaisemisessa tulevaisuudessa. Seppeleenlaskun ja kunniavartion jälkeen matkattiin kunnantalolle juhlistamaan 140-vuotiasta Inarin kuntaa ja 100-vuotiasta Suomea. Keskiviikkona 13.12.2017 8 Suomen itsenäisyyden satavuotispäivä oli täynnä komeaa katsottavaa ja kaunista kuultavaa. Lavalla olleiden taiteilijoiden kasvoille heijastettiin sinistä valoa Suomi 100 -hengessä. Minulle selvisi, että sen sivuilla on maisemakuvia Lapista. Rock Inari palkinnon sai Nuorisokeskus Vasatokka. – Se hyvä, mitä tässä maassa olemme saaneet, velvoittaa tekemään työtä sen hyväksi, että Suomi olisi hyvä ja vieläkin parempi maa tulevaisuudessa, monin eri tavoin. Inarin Sydänyhdistys ry:n pitkäaikaiset jäsenet Kaija Mokko ja Heikki Kiviniemi vastaanottivat Inarilaisteko-palkinnon. – Tänään eräs rajavartija näytti minulle Suomi 100 -passia. Kunnantalolla kuultiin kunnanjohtaja Toni K. Päivän paketoi Elokuvateatteri Aslakissa näytetty, ennätyksiä rikkonut Aku Louhimiehen Tuntematon sotilas. Tapahtumassa kuultiin monia hienoja lauluja musiikkiesityksiä. Juhlavuoden passi on minusta hieno kunnianosoitus Lapin ainutlaatuiselle luonnolle ja sen kauneudelle. Rock Inarin voi saada henkilö, ryhmä, seura tai vastaava toimistaan inarilaisten nuorten, nuorisokulttuurin tai nuorisotyön puolesta. Vierailun yhteydessä järjestettiin Pohjoisten rajakuntien neuvoston hallituksen kokous 7.12.. Kaatuneista neljä on naisia ja 36 miehiä. Oli suuri kunnia päästä tähän ainutkertaiseen ja arvokkaaseen tilaisuuten. Palkinnon luovuttivat NuVan puolesta sen sihteeri Julia Piirainen ja jäsen Mimmi Putkonen. Maailmassa on kasvavia, koko ihmiskunnan yhteisiä vaikeuksia ja uhkakuvia. Paljosta on siis aihetta kiittää, Huusko sanoo. Lappalainen seisoi 20vuotiaan Paavo Heikki Hyvärisen haudan vierellä. – Satavuotias Suomi herättää minussa kiitollisuutta
Laine piti itsenäisyyspäivän juhlapuheen. Varusmiespalvelus kasvattaa myös ihmisenä. Rajajääkärikomppanian koulutuksen Ivalossa mahdollistaa toimiva yhteistyö alueen muiden toimijoiden kanssa. Kunniavartion muodosti 13 vapaaehtoista ja 27 varusmiestä rajajääkärikomppaniasta. – Viime vuonna Inarin kunta täytti kunnioitettavat 140 vuotta. Lisäksi kunta palkitsi myös Aki Pesosen sijoituttuaan vesicrossin sm-sarjassa pronssille, voitettuaan alle 600 kuutioisten kansallisen luokan sekä tehtyään maailmanennätyksen moottorikelkalla ajaen yhtäjaksoisesti veden päällä 250,8 kilometriä. Molemmat urheilijat kuuluvat Ylä-lapin moottorikelkkailijoihin. Inarin kunta palkitsi kaksi urheilijaa tänä vuonna saavuttamistaan menestyksistä. Mahdollisuuden ja perustan itsenäisyydellemme ovat luoneet sukupolvet, jotka saivat kantaakseen historiamme vaikeimmat ajat, raskaat sotavuodet. Kunnioitetut sotiemme veteraanit, arvoisa juhlaväki Ivalon Rajajääkärikomppanian tervehdys:. Tänään juhlimme siis 100 vuotta vanhaa Suomea ja vielä 41 vuotta vanhempaa Inarin kuntaa, Avaskari sanoo katsauksen alkuun. koettiin monenlaisia tunteita: väsymystä, kylmyyttä ja nälkää, ehkä hieman pelkoakin. Vainajista 4 on naisia ja 36 miehiä. Tästä meitä muistuttavat sankarihautamme ja itsenäisyyttä kanssamme juhlivat kunniakansalaisemme, he ketkä tahtomattaan joutuivat kokemaan sodan kohtalot. Tavoitteenamme on tuottaa laadukkaita ja osaavia joukkoja rajajoukkojen reserviin. Harjoituksessa varusmiehet pääsivät näyttämään, mitä he ovat oppineet vuoden tai puolen vuoden aikana. Tätä talvisodan henkeä olimme viikolla harjoittelemassa varusmiesten viimeisessä koitoksessa, loppusodassa. Kunniavartiossa oli 40 henkilöä – yhtä monta kuin sankarivainajiakin. Lämmin kiitos teille sotiemme sankarit, että saamme elää itsenäisessä Suomessa. Haluan kiittää Inarin kuntaa tuestanne Rajajääkärikomppanian koulutuksen mahdollistamiseen Ivalossa sekä onnitella 140-vuotisjuhlan johdosta. 78 vuotta sitten Suomessa paukkui kovat pakkaset, mutta se ei lannistanut suomalaisten tahtoa puolustaa isänmaataan. Talvisodan 105 päivää yhtenäistivät suomen kansaa, kaveria ei jätetty vaikeassakaan paikassa. Inarin kunta palkitsi Pasi Leivon hänen voitettuaan vesicrossin sm-sarjan. Valtuuston puheenjohtaja Anu Avaskari ja hallintojohtaja Pentti Tarvainen pitivät Inarin kunnan 140vuotiskatsauksen. Harjoituksen aikana oltiin ajoittain äärirajoilla, kun taas välillä oli helpompaa. Kunnanjohtaja Toni K. Hyvä juhlaväki, haluan toivottaa teille kaikille rauhallista ja juhlavaa itsenäisyyspäivää. Heistä tulee itsenäisiä, itsevarmempia ja rohkeampia kohtaamaan elämän haasteet. Koulutamme vuodessa kaksi saapumiserää. Monesta eri syystä juhlia ei pidetty vaan ne haluttiin yhdistää Suomi 100 -juhlallisuuksiin. Koulutustahti on tiukka, mutta pyrimme antamaan varusmiehille laadukasta koulutusta. Keskiviikkona 13.12.2017 9 Juhlimme tänään 100-vuotiasta Suomea. kiitos myös heille, ketkä kiitosta eivät ole enää kuulemassa. Samoja tunteita mitä aiemmat sukupolvet ovat kokeneet, ei kuitenkaan niin voimakkaasti, kuin sota-aikana on koettu. On hienoa nähdä, kuinka nuorista pojista kasvaa miehiä palveluksen aikana. Kapteeni Mervi Urpilainen, Rajajääkärikomppanian varapäällikkö Kinnusen perhe saapui Ivalon kirkkoon itsenäisyyspäivän jumalanpalvelukseen
Ailan mieleen Ivalojoen saaret Koppelon kohdalla ovat jääneet kauniina niittysaarina. Kustaava-mummo laski, että kun teette ensin kymmenen lehtikerppua, niin sitten pääsette soutelemaan ja uimaan joelle. Lämmin vesi kannettiin saunaan ämpäreissä navetan muuripadasta. Kujat piti olla, että lehmät eivät tallo perunamaita, koko kenttähän oli perunaa täynnä. Kattila oli täynnä lihaa ja isä otti kattilasta rasvan mukiin ja joi sen makeana herkkuna. Ohra jäi Ailan mieleen siitä, kun pikkutytöt lähtivät taivaltamaan syksyllä Ruottukan koululle, niin jokirannassa oli ohraniittyjä, ja noita erikoisen näköisiä ohranjyviä piti tietenkin laittaa matkalla suuhun ja maistella. Aila syntyi Koppelon kylässä 90 vuotta sitten. Ei ollut sen ajan ihminen oppinut liian hyvälle. Aila muistaa, että Junnu-Matin aitta oli talvella täynnä marjaa. Isällä oli päällään luhka ja lämpimät poronkarvasäpikkäät. Sinne oli tehty avanto, jossa Hilma huuhteli pyykkiä. Siellä sitä saattoi olla pimiää ja pakkastakin avannon reunalla, Aila Sorri tuumailee kotonaan Helsingin Mannerheimintiellä.. Kerran minulla alkoi yöllä särkeä korvaa. Monet marjareissutkin tehtiin soutamalla ja oikein mielellään sitä aina lähtikin soutamaan, se kuului silloin asiaan. Pikku-Mikki oli innokas ketunpyytäjä ja hän kaatoi lähivaaraan puun, johon viritti ketunkannon. Hän oli jäänyt orvoksi espanjantautitalvena ja hän kulki talosta taloon, mutta erityisesti heinäntekoaikana hän kortteerasi paljon Ailan kotona. Suolet käännettiin moneen kertaan ja niitä pestiin etikkavedessä. Ja sormetkin olivat kohmeessa, mutta niitä lämmitettiin välillä astiassa jossa oli lämmintä vettä. Kaikissa Koppelon törmän taloissa asusteli silloin Kiviniemiä. ”Minun lapsuudessani lähin lääkäri oli Inarissa, eikä sinne pienen asian takia lähdetty Koppelosta. Muistan Matista senkin, että hän pehmitti kenkäheiniä kiven päällä. – Ja soutamalla on kuljettu. Piti vain olla tarkkana, ettei syöttänyt sialle liian paljon kalaa, muuten sianlihakin alkoi maistua kalalle. – Tai oikeastaan minä muistelen lämmöllä kaikkia niitä ihania Koppelon ihmisiä, mutta heitähän ei enää ole. Hän muistelee lämmöllä vanhaa kotikyläänsä, mutta sanoo juurtuneensa aika päiviä sitten Helsinkiin. Joskus siellä ei ollut juuri muuta kuin omena, mutta jo se tuntui siihen aikaan paljolta. – Ennen sotia saunat Koppelon törmällä olivat sisäänlämpiäviä. Olihan siellä iltasella pimiää. – Jokainen antoi jotakin, vaikka vehnäjauhoja tai voita. Talvella sitä kauheaa kivikasaa sai lämmittää päiväkausia. Aila Sorri muistelee lämmöllä vanhaa Koppelon kylää ?Kyllä joskus hymyilyttää, kun nykyajan ihmiset ja helsinkiläiset valittavat tyhjästä. Kun katselee vanhalta koululta otettuja luokkakuvia, niin esiliinathan niissä on tytöillä päällä. Sotaniemen Sota-Reeta nähtiin aina Ivalojoen jäällä hiihtämässä reppu selässä kohti Ivaloa. Muistan kyllä, että isä tappoi pihalla poroja, ja sen jälkeen tehtiin poronmakkaroita isoissa kauheissa kattiloissa. Kun kettu löi käpälänsä viiltoon, niin se oli loukussa. Lehmät ajettiin ensin karjakujia pitkin vaaranlaitaan. Hän oli mukana luhtaheinän niitossa Mustanjoen rannalla. Ja on minulla siitäkin muistikuva, että isä lähti poroilla Reisivuonoon kauppa-asioille ja toi tullessaan jauhoja ja makeaa räätileipää. Olin monesti Kaisa-tätin matkassa, kun hän halusi lähteä uistattelemaan. Alkutalvesta joella oli hyvä luistella ja Veskoniemen isännät kulkivat luistelemalla pitkin jokea aina Ivaloon asti. Riku kutsuttiin ruokapöytään silloin kun ruoka-aika oli. – Hilma-täti ei sanonut pahaa sanaa lapsille ja nuoria hän ymmärsi. Hilma-täti huolehti pellit kiinni ja yölläkin hän saattoi hiippailla asuntolan huoneissa, jos joku lapsista oli sairas ja häntä täytyi pitää silmällä. Aila muistelee, että Kiviniemen Santeri, Santi-seppä, teki sahanteristä monet luistimet koppelolaisille. Aila puristi vanttuunsa sisällä tiukasti lapsille jaettua joulupussia. Aila muistaa vanhalta koululta nuoren ja pidetyn opettajan, Ester Korhosen. Tyttöjen työnä oli olla nuottarenkeinä. Junnu-Matin talossa oli vakituisena renkinä Riutulan kasvatti Sarre Matti. Hän pehmitti kenkäheinät niin pehmeiksi, ettei karvakengässä tarvinnut sukkia. Koppelon koulun joulujuhlat olivat suuria tapauksia ja Hakosalon johdolla joulujuhlan ohjelmaa harjoiteltiin pitkin syksyä. Saksalainen kulki moottorilla jokea pitkin, näki varmasti koulun, mutta ei sillä ollut aikaa selvittää miten koulun rantaan pääsee. Nyt tuntuu surkealta ajatella sitä talvista saunomista. Ikkunoita oli vanhassa pirtissä kuusi ja joka ruudusta katsoi aina valkopartainen ja valkotukkainen Petteri, naurahtaa Aila. Alakoppelon taloissa kortteerasi joskus verkkojen paikkaajana Määtän Neeta, mutta Neetaa Aila ei muista koskaan tavanneensa. Ei ollut televisioita, joten ihmiset lähtivät aina kaikkiin koulun juhliin. Vanhasta muistista hän tietää, että lumi on jo seuraavana aamuna sulanut pois. Koppelon koulun opettaja Anna-Liisa Hakosalo oli Ailan kummi ja Hakosalolle oli myös annettu oma poromerkki. Ja Matti oli kova tekemään töitä. Isä heräsi minun valitukseen, otti viereensä ja puhalsi tupakansavua korvaan. Ei jokaisella perheellä ollut omaa savusaunaa, vaan muutama perhe saunoi aina samassa saunassa. Koulun joulujuhlan jälkeen lapset hyppäsivät rekeen ja aisakellot vain kilisivät, kun isännät suunnistivat Ivalojokea pitkin ylhäälle tai alhaalle päin. Ei ollutkaan ihan lyhyt kauppamatka sen ajan ihmisillä. Joulujuhla oli elämys Opettaja Hakosalo on jäänyt Ailan mieleen oikein tomerana ihmisenä. Ja Kiviniemen Nils-Petterin, eli Setä-Petterin talossa oli vielä yksinkertaiset ikkunat ja ne olivat talvella niin paksussa kuurassa, ettei läpi nähnyt. Lehtikerppujen teko oli lasten työtä. Sinnehän olisi pitänyt mennä veneellä tai hevosella. – Sitten Hakosalo saattoi sanoa, että hän on lukenut tämän kirjan, eikä se maar sinulle sovi. Iltasella saattoi vielä koululla joutua Hilma-tätin kaveriksi avannolle pyykkiä viruttamaan. Saattoi olla sianlihaakin, sillä meille otettiin joskus kesäisin possu lihomaan ulos navetan päähän. Kun hän oli saanut lihat keitettyä, sanoi hän naisväelle, että pankaa nyt porkkananne ja pottunne kattilaan, jos sopii. Ruuan jälkeen hän taas paikkaili pyydyksiä. Ailan isä keitti poronlihakeiton 15 litran kattilassa. – Joulupukki kävi myöhään illalla ja toi meille tytöille ainakin esiliinat. Hakosalo hallitsi koulua rautaisella otteella ja piti huolen jopa siitä, että koulun pieni kirjasto palvelee lapsia juuri niinkuin hän sen parhaaksi katsoi. Eikä kukaan tehnyt heille valmiita latuja, vaan lapset tekivät latunsa itse koululle hiihtäessään. – Kotona syötiin joulupöydässä ainakin poronpaistia ja Inarin taimenta. Myös äitienpäiväjuhlat olivat koululla suuret juhlat. Samoille kauppa-asioille menivät monet muutkin, koska jokea pitkin kulki talvisin pitkiä komeita pororaitoja. Koppelonniemessä sijaitsi Ailan kotitalo, Junnu-Matti. – Me tytöt olimme joskus Hilman kaverina siellä avannolla. Koppelon vanha koulu oli iso hirsirakennus ja se oli kaikin puolin hieno koulu. – Ennen sotia me tytöt ajoimme kesäisin lehmät Mustanjoen rantaan. Perunaa täytyi olla paljon, koska meillä oli pirtin alla kellari pottua täynnä ja sitä myös myytiin. Sehän jäi saksalaisilta polttamatta, kun rakennus oli Ruottukan takana. Ja ne juhlat olivat kyläläisillekin elämyksiä. Piti saunasta lähtiessä pukea päälleen kaikki vaatteet ja sitten juostiin nopeasti pirttiin. Lapset kyllä tiesivät, että Viekkalanvaaran alla oli joskus ollut Neetan asuinpaikka ja jos he sattuivat kulkemaan Viekkalan suunnalla, niin siinä pantiin juoksuksi ihan varmuuden vuoksi. Saattoi paketeissa olla myös villasukkia ja vanttuita, joita äiti tai Hilma-täti olivat kutoneet. Isä vei perunaa venelasteittain Ivaloon. Inarijärvellä Junnu-Matin väki kulki ahkerasti nuotalla ja Aila oli usein Ebba-siskonsa mukana veneessä, kun miehet lähtivät nuottareissulle. Jos ei aura-auto ehdi heti aamulla kadulle, niin heti on kauhea valitus. Keskiviikkona 13.12.2017 10 Aila Sorri näkee sielunsa silmin Koppelon kylän ennen sotia. Hakosalo näppäsi aina käteensä kirjan jonka koululainen halusi lainata. On jäänyt mieleen ne Petterin kasvot, kun hän hiljaa kiersi talon ympäri ja pysähtyi joka ikkunan kohdalla katsomaan pirtistä sisälle. Suurin osa minunkin ikäpolvesta on jo nukkunut pois, joten ei ole enää mitään syytä kaivata takaisin sinne pohjoiseen, hän sanoo. Mutta se oli hänen ilonsa se työhomma. Puolukka säilyi kokonaisena aitassa, mutta mustikka survottiin ja hyvin sekin säilyi, vaikka ei sekaan aina laitettu sokeria. Ailan mieleen tulee vanhat Koppelon paikannimetkin, kuten Mikin Ketunkantotieva. Kun siellä käväisi talvella, niin aina oli pirtin lattialla vene tekeillä. Pojat kantelivat puita sisälle ja niillä lämpenivät koulun pyöreät pystyuunit. Pikku-Riku oli puhelias mies ja lapsetkin tykkäsivät mukavasta Rikusta. Sota-aikana oli opittu säilömään marjat ilman sokeria, kun ei sitä ollut. Petteri oli minun muistin aikana jo vanha mies ja vietti eläkepäiviä metsänvartijan toimesta. Hän teki joka päivä kävelylenkin ulkona ja kiersi silloin meidän talon. Sitten kun isä alkoi sairastella, niin se porotokkakin alkoi vähentymään. Kouluhan on vieläkin pystyssä, mutta sehän on pilattu ajat sitten, Aila harmittelee. Hän sanoo, että pitää nyt ihailla valkoista lunta, sillä sitä ihanuutta ei kauan kestä. Kukaan ei ollut mittaamassa kuinka monta kilometriä lapset aamuisin hiihtävät. Ja me Koppelon lapset hiihtelimme aikanaan umpista koululle, ei kukaan aukaissut valmiiksi latuja. Joistakin kirjoista oli poistettu joitakin sivujakin, jos opettaja oli katsonut, että ne ovat liian rohkeita. Saunassahan se pyykki oli ensin rätällä pesty ja sitä oli paljon. Jokaisessa Koppelonniemen talossa oli iso lapsilauma, joten kavereita ei tarvinnut kaukaa etsiä. Kaikilla lapsilla oli kunnan lakanat petissä ja kun kaukaa lapintaloista tulleet lapset eivät päässeet kotiin kuin jouluksi, niin Hilman täytyi pestä ja parsia heidänkin vaatteita. Ja tuntui siltä, että se lämmin tupakansavu vain auttoikin kipuun...” Aila Sorri, omaa sukua Kiviniemi, katselee keittiönsä ikkunasta Helsingin Mannerheimintiellä lumen peittämää katua ja valkoisen lumipeitteen saaneita pihapuita. Yöt nukuttiin laavulla koppelolaisten tapaan, mutta sodan jälkeen isä löysi saksalaisten jäljiltä vaneriteltan ja siinä olikin lysti ja lämmin nukkua nuottareissuilla. Vanhalla koululla ei valitettu Ailan mieleen tulee Koppelon vanha koulu, jonne lapset hiihtelivät joka aamu, elleivät olleet asuntolassa asuvia alaluokkalaisia. Junnu-Matissa elettiin kalastuksella ja karjataloudella, mutta myös porolla oli suuri merkitys Ailan lapsuudessa. – Matti teki töitä ja sai talosta ruuan. Tytöt oikein kilpailivat siitä, kenellä on puhtain ja kaunein esiliina. Vaaran laidasta lehmät ajettiin ruoskan kanssa Mustanjoen rantaan ja siitä ne uivat yli. Hilma hoiteli koululla kaiken, eikä laskenut tunteja. – Kiviniemen Hilma eli Hilma-täti veti talvella pyykkisaavin Ruottukan yli Ivalojoelle. Nykyisin hän on Ester Mäkinen, asuu Helsingissä ja vanhan opettajan ja oppilaan ystävyys on säilynyt yli 70 vuotta. Ketunkanto oli käytännössä puuhun tehty viilto, jonka sisällä oli syötti. Esiliinahan oli silloin suuri tapaus ja niitä tarvittiin koululla. Ivalojoki oli koppelolaisten kulkuväylä kesät talvet. Takaisin he luistelivat selkäreppu kauppatavaraa täynnä saattoipa siellä olla viinapullokin, jos jostakin oli sattunut sellaisen saamaan. Isännät kävivät talvella hevosella kauppa-asioilla Ivalossa, mutta jotkut hiihtivätkin. Pikku-Riku korjaili verkkoja Ailan mieleen on hänen lapsuudestaan jäänyt myös Tomperin Rikhard eli Pikku-Riku, joka saattoi asustella viikkokausia heillä ja korjata isän verkkoja. Joskus soutelin Kaisan kanssa Koppelosta Nuoran-Juhaniin asti. Ennen juhlaa koululaiset lähtivät kiertämään Koppelon ja Veskoniemen taloihin ja pyysivät niistä leivontatarvikkeita koululle. – Tulee mieleen Pikku-Mikin pirttikin. Autoja ei ollut, mutta eihän sitä ollut maantietäkään Koppelosta Ivaloon. Kun etelän ihmisiä vieraili koululla, niin he ihmettelivät, miten täällä mettäperällä voi olla tämmöinen koulu. Joka saarta niitettiin ja niissä oli kaunis vainio, eikä pusikko kuten nyt. Ohranviljely kuului vielä silloin asiaan. – Isällä oli paljon poroja, sillä hän oli innokas poromies, vaikka ei lappalainen ollutkaan
Kaikki oli tuskallisen hidasta ja joka ainoa penkki autoissa ja junissa oli ihmisiä täynnä, eikä kaikille löytynyt istumapaikkaa. Ylivieskasta perheelle järjestyi tyhjä talo, josta isäntä oli rintamalla ja nuori vaimo oli lähtenyt kotipuoleensa. Kun rytinä alkoi, luulivat suomalaiset hetkisen, että heitä tulittaa lentokone. Kerran Ivalon sotapesässä Aila juoksi keittiön pöydän alle suojaan, kun pommikoneet tulivat pommittamaan. Yhtä jännittävää oli seurata jokea pitkin huilanneita tukkilauttoja, joita uitettiin Inarijärven kautta Inariin ja Paatsjoelle. – Meitä olikin alkuaikoina paljon. Suopungeista päätellen miehet ovat porohommissa. Keskiviikkona 13.12.2017 11 Jäidenlähtökin oli Ailan lapsuudessa ohjelmanumero. Koppelolaiset katselivat kuinka jäälauttojen seassa matkasi alaspäin törmäsläisten ja ivalolaisten hyyssiköitä ja latoja. Puhelimeen vastasi Ailan Katri-sisko ja hän sanoi, että soittakaa Kiviniemelle Koppeloon, sieltä voisi löytyä vapaaehtoinen. Auton lavoilla istui paljon lomille lähteviä poikia. Tapaamiset ovat hänelle tärkeä perinne ja hän on päättänyt, että kulkee tapaamisissa niin kauan kuin kutsu tulee ja lähtee niihin vaikka kontaten. Siellä oli myös Saijetsin Aune ja Hilma-täti. Ailan Katri-sisko sairastui myös ja Aila sekä hänen Inkeri-siskonsa hoitivat laivakyydin aikana Katri-siskonsa kahta lasta. Tulitus oli pian ohi, partisaanit painelivat tiehensä, kolonnasta kuoli yksi törmäsläinen poika ja yksi sotilas haavoittui. Autoa ei sotaherralla ollut. Meitä lapsia pistettiin pirtin loukkoon verhon taakse nukkumaan. Veikon kuolema tuntui kauhealta, mutta onneksi siitä kaikesta on jo niin kauan aikaa. Pojat olivat höölejä sisaria kohtaan ja kutsuivat heitä joskus kahville kämppiin. Utsjoen kirkossa. Aila ja muut tyttäret kuuntelivat Koppelossa silmät pyöreinä Helmin kertomuksia suuresta maailmasta. Pohjois-Lapin kiertue päättyy Terhi Paldaniuksen, Eriikka Maalismaan, Emma Nymanin ja Johannes Rostamon muodostaman jousikvartetin kirkkokonserttiin sunnuntaina 17.12. Vuodet ovat vierineet ja viimeksi meitä oli kaksi. – Siinä oppi muutaman sanan saksaa ja Katri Willamo sitä opettikin meille. Willamo soitti Junnu-Mattiin valtion puhelimeen ja Aila sattui vastaamaan. Perjantaina 15.12. Sotilaat lähtivät takaa-ajoon. Kutsun heidät Suomen huipulle, joka on kulttuurisesti rikas, mutta eri tavalla kuin Etelä-Suomi. Aila naurahtaa, että hän saattoi jo niitä juttuja kuullessaan saada kipinän siihen, että lähtee jonakin päivänä Helsinkiin. Asuimme sairaalassa ja saimme sieltä ruuan ja pienen päivärahan. Inarissa asuva ja työskentelevä tanssitaiteilija Auri Ahola on suunnitellut toisen Hiljaisuuden rikkominen -kiertueista, joka järjestetään 13.-17.12. Aila asustelee kodissaan yksin, mutta lapset ja heidän lapsensa käyvät välillä Aila-mummoa tervehtimässä. kailivat jokivarren taloissa ja Junnu-Mattikin oli täynnä jätkiä. Yhtäkkiä partisaanit tulittivat kolonnaa. – Veikko oli kova mies ja rauhallinen. – Kun sain pyynnön suunnitella Meidän Festivaalin Hiljaisuuden rikkominen -kiertueen Ylä-Lappiin, halusin kutsua mukaan tekijöitä, jotka ovat omalla sarallaan näyttäneet tietä rajoja rikkoen, kulttuurien kirjoa rikastuttaen ja ennakkoluulottomasti esiintyen. – Minä en tosin paljon ehtinyt ollakaan siinä kortteeritalossa, sillä lähdin sairaalaan pyykkäriksi. Se toinen oli jo niin sairas, että tuskinpa enää tapaamme. Kuva Mirka Kleemola. Ja kun sitä aikaa muistelee, niin voi sanoa, että minunkin nuoruus meni sodassa. Sinne kyseltiin työntekijöitä ja minä lähdin. Hän oli ihan Timo-poikansa näköinen. Evakkojen sairaalaan pyykkäriksi Kun Aila viimein pääsi Lutolta kotiinsa, oli Kiviniemen Aukusti jo ehtinyt selostaa tapahtumien kulun Ailan isälle ja äidille. Ailan käskettiin jäädä paikoilleen ja hänelle jätettiin yksi sotilas turvaksi. Kuinka ollakaan, tuo mies sattui olemaan tuttu poika, Kiviniemen Aukusti Koppelosta, ja Ailasta tuntui heti turvallisemmalta. Helsinki oli suuri kaupunki, mutta siihen aikaan vielä turvallinen ja kotoisankin oloinen. Aila otti pestin heti vastaan. Palvilihalaatikko pääsi Ivaloon ja oli jokirannassa muiden evakkotavaroiden seassa. Kauppias oli onnistunut tuomaan melkoiset varastot tullessaan ja Matti-isä osti kauppiaalta monta säkkiä kahvia. Olimme kirkossa yhden yön ja aamulla tulivat isännät hevosillaan ja kärryillään meitä hakemaan. Alikersantti Veikko Kiviniemi kaatui heinäkuussa -44 Semsvaarassa. Jäät huilasivat silloin rytinällä Törmäsestä Jokisuulle. Kun Helsinkiin muuttamista mietittiin, niin tuumaili nyt jo edesmennyt Teuvo, että siellä ei kyllä voi liikkua metsällä eikä kalastaa. Se oli kamala työpaikka, mutta siinähän nuori ihminen oppi työntekoon. ohjelmassa on hip hop -kulttuurille Meidän Festivaali – merkityksellistä musiikkia. Matkustaminen oli ennen täyttä työtä Aila Sorrin mieleen tulee muuan Heikun Helmi, joka oli kulkenut piikomassa palveluspaikoissa aina Helsinkiä myöten. Sota-aikana oikea kahvi oli aarre, mutta Junnu-Matin talossa kävi niin hyvä tuuri, että sinne tuli Petsamosta kortteeriin eräs kauppias Suomisen perhe. Autokolonnaa tulitettiin Aila osallistuu Helsingissä kerran vuodessa pidettäviin rintamasotilaskotisisarten tapaamisiin. – Meillä oli parhaimmillaan koko pirtin lattia täynnä jätkiä ja heitä nukkui kamareissakin. Hän otti heti pestin vastaan ja sopi Willamon kanssa tapaamisen Ivalon keskustaan. Se oli evakkojen parakkisairaala ja isot komerot oli pyykkiä täynnä. Willamon rouva oli Ivalon sotilaskodinhoitaja. kiertueen avajaisillassa saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa, Inarissa saa ensi-iltansa Ville-Riiko Fofonoffin lyhytelokuva Seevvist jeegist, joka yhdistää suomalaista viittomakieltä ja tanssia inarinsaamelaiseen perinnemytologiaan. Olin ensi alkuun Ivalossa ja sitten tuurasin kolme kuukautta Könkäällä ja Atselmilla Pennasen joukkojen sotapesissä. Ensimmäinen, Kamus-kvartetin suunnittelema, Hiljaisuuden rikkominen -kiertue järjestettiin eri konserttikohteissa Uudellamaalla syyskuussa 2017. Aila kertoo, että vuonna 1964 hän muutti Teuvo-miehensä kanssa Helsinkiin. Kirkko ja sen lattiat olivat evakoita täynnä ja tuntui aivan, että kirkko huojuu ihmisten paljoudesta. Ruumis jäi taistelualueelle, eikä sitä koskaan saatu kotipitäjän multiin. ja lauantaina 16.12. Ensimmäisen Helsingin matkansa hän teki heti sodan jälkeen, kun Harri Willamo soitti Ylivieskaan ja kysyi Ailalta, haluaisiko hän tulla Kulosaareen Willamon perheeseen töihin, lastenhoitajaksi ja kotiapulaiseksi. He huusivat pihalla, että otamme niin ja niin monta ihmistä, ja niin meidät sitten levitettiin ympäri pitäjää. Aila lähti Lutolta pois kuuden auton kolonnassa. Hän kaatui samana päivänä kun Aila tuli Lutolta. – Laivamatkan jälkeen menimme taas junalla ja pääsimme Ylivieskan kirkkoon. Konsertin avaa Utsjoen kirkkoherra Päivi Aikasalo puheenvuorollaan, joka käsittelee kiertueen teemaa, Hiljaisuuden rikkominen. Ylivieskaan laatikko ei koskaan tullut, vaikka sitä pitkään odotettiin. Inarissa, Muddusjärvellä, Sevettijärvellä ja Utsjoella. Aina kun houkuttelen Ivalossa asuvaa Armi-siskoani Helsinkiin kylään, niin muistan sanoa kuinka matkustaminenkin on nykyisin niin helppoa lentokoneella, hymyilee Mannerheimintien kotiinsa juurtunut Aila Sorri. Koppelossa myytiin entisaikaan metsää ja sinne tuli paljon miehiä savottahommiin. Koppelon lapsista oli jännittävää kuunnella tukkijätkien jutustelua. Pohjois-Lapin kiertueen konserttipaikkoina ovat saamelaiskulttuurikeskus Sajos (13.12.), inarilainen kotitalo Muddusjärvellä (14.12.), Sevettijärven koulu (15.12.), Suomen pohjoisin ravintola-pub eli Pub Rastigaisa (16.12.) sekä Utsjoen kirkko (17.12.). Ihmiset sulloutuivat tavaralaivan ruumaan ja matkalla moneen iski merisairaus. Matti-isä oli ennen evakkoon lähtöä palvannut Koppelossa lihaa puulaatikkoon. Ivalon sotapesässä riittikin asiakkaita, kun siellä kävivät saksalaisetkin. Harri oli vastassa, pani matkalaukun polkupyörään ja sitten käveltiin kolme kilometriä sotilaskodille. Veikko-veli kaatui sodassa Ailan Veikko-veljen hauta on Ivalon sankarihautuumalla. Ivalon komendantti Harri Willamo soitti sota-aikana Veskoniemeen ja kyseli, sattuisikohan sieltä löytymään innokasta nuorta naista Ivalon sotilaskodille eli ”sotapesään”. Keskiviikkona 13.12. on luvassa kotikonsertti inarilaisessa kotitalossa Muddusjärvellä, jonne yleisö saapuu paikan päälle moottorikelkoilla. Joikaaja ei ole täällä harvinainen esiintyjä, jousikvartetti on, kertoo Inarissa asuva ja työskentelevä tanssitaiteilija Auri Ahola. romanilaulaja Hilja Grönfors, joikutaiteilija Ingá-Máret Gaup-Juuso, viulisti Eriikka Maalismaa, sellisti Johannes Rostamo, viulisti Terhi Paldanius, rap-artisti Ailu Valle, tanssitaiteilija Auri Ahola sekä b-boy Jimi Kettunen. Monella tytöllä oli saksalainen heila, mutta minä pidin pääni ja kerran yksi saksalainen ihmettelikin sotapesässä asioidessaan, että miksi sinä olet aina niin vihainen, Aila naurahtaa. Meidän Festivaalin Hiljaisuuden rikkominen -kiertueet Pohjois-Lapissa ?Kun sain pyynnön suunnitella Meidän Festivaalin Hiljaisuuden rikkominen-kiertueen Inariin ja Utsjoelle, niin halusin mukaan tekijöitä, jotka ovat omalla sarallaan näyttäneet tietä rajoja rikkoen, kertoo inarilainen tanssitaiteilija Auri Ahola. Minähän oli sota-aikana Lutolla sotilaskotisisarena, kun sinne pyydettiin. Joskus harvoin saattaa kylään tupsahtaa joku Lapista Helsinkiin lähtenyt Koppelon sukulainenkin. Ei sen ajan ihmiset olleet ranttuja. He kauhistuivat ja tekivät selväksi, ettei 17-vuotias Aila enää lähde Lutolle. Hilma-täti oli vain mielissään, kun sai töitä. Aila arvelee, ettei hänen lisäkseen taida olla monia koppelolaisia, jotka muistavat kuinka tukkilautat aikoinaan huilasivat Ivalojokea pitkin. Tukkijätkät kortteerasivat, saunoivat ja ruoAila Sorri muistelee lämmöllä vanhaa Koppelon kylää Kuva Oiva Puolakan arkisto Heikku Puolakka ja Matti Kiviniemi eli Junnu-Matti piiputtelutauolla. Aila hymyilee, että heidän mukanaan oli aina joku vanhapiika-sisarkin, sillä sellaisia laitettiin sotapesiin katsomaan nuorten tyttöjen perään. – Menin jonkun moottorilla Ivaloon pieni matkalaukku kädessä. Torstaina 14.12. – Minä muistan ne sodan jälkeiset kulkuneuvot ja sen, kuinka Helsinkiin matkustaminenkin kesti linja-autoilla ja junilla päiväkausia. Pohjois-Lapin kiertueella esiintyvät mm. Leiritien varrella oli saksalaisten sotasairaala ja sairaalan väkeäkin pistäytyi paljon sotapesässä. Häntä kohdeltiin Willamon perheessä hyvin. Lutolta hän muistaa, että sotilaskotisisaret eivät saaneet kulkea ulkona yksin mihinkään. Aila tosin muistelee, että hän oli niin nuori silloin, ettei sen takia ymmärtänyt edes pelätä. Ihmiset olivat silloin vielä siinä uskossa, että junalla pääsee perille asti, mutta matka katkesi Ajoksen satamaan, josta alkoi laivakyyti kohti Raahea. Jaakko Peltomaa Pekka Kuusiston johtama Meidän Festivaali on järjestänyt syksyllä 2017 Hiljaisuuden rikkominen-kiertuehankkeen, jonka tavoitteena on tunnistaa Suomen taidetarjonnan hiljaisuuden maantiede, tehdä se näkyväksi ja tarjota eri alueiden ihmisille mahdollisuus korkeatasoisiin taide-elämyksiin osana Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. Kun evakkoon lähtö tuli, niin väki laitettiin Rovaniemellä härkävaunuun. Työpäivä alkoi aamuvarhain ja keitimme pyykkiä pitkät päivät. Aila vastasi siihen, että ei se Inarilla liikkuminen ja kalastelu tule heidän leipäänsä leventämään ja niin muuttokuorma lähti kohti Helsinkiä
Katso K-Supermarket-lehdestämme hyviä vinkkejä joulun tarpeisiin. Inarin luontotanssijat 20.12. Ellei toisin mainita. NYT VALMISTELLAAN joulu TUOREET SILAKKAFILEET SUOMI/RUOTSI SÄÄVARAUS 6 99 KG ERÄ TYNNYRISILLI KOKONAINEN 5 95 KG TUORE KOKONAINEN LOHI 2-3 KG, NORJA 7 99 KG ILMAINEN FILEOINTI HK VILJAPORSAAN JUHLAKINKKU N. Ei jälleenmyyjille. LEIVONTAAN MYLLYN PARAS TORTTUTAIKINA 1 KG 1 69 PKT MYLLYN PARAS PIPARITAIKINA 500 G (3,38/KG) 1 69 PKT SUNNUNTAI LEIVONTAMARGARIINI 500 G (2,98/KG) 1 49 PKT PIPARKAKKUJA 350 G (4,29/KG) 3.2 PKT FOLIOVUOAT KANSINEEN 0,5 L 7 KPL, 0,85 L 5 KPL, 1,5 L 3 KPL (0,21-0,50/KPL) 3.Yksittäin 1,69 pkt (0,24-0,56/kpl) 2 PKT Herkkutori PALVELEE JOULUNAJAN LAUANTAISIN KLO 18 ASTI I V A L O Tavallista parempi ruokakauppa PALVELEMME JOKA PÄIVÄ KLO 8-22. Keskiviikkona 13.12.2017 12 Puh. Teatteriesitys Kirjeitä rintamalta. YLLÄTYSLAHJA sadalle ensimmäiselle asiakkaalle. Joulurauhanjulistus Kaunispäällä klo 12 24.12. Järj. Aattoaamun joulupuuro ja hartaus Savottakahvilassa 24.12. Perinteiset joulumyyjäiset Ivalon ala-asteella. 0207 570 570. Kuorojen joulukonsertti 24.12. Ski Saariselkä Näyttelyt Jäämerta kohti -näyttely, Siula-talo, Saariselkä, vapaa pääsy Päivi ja Jessica Suomi -taidenäyttely, Laanihovi Vesa Junttila -taidenäyttely, Santa’s Hotel Tunturi, Hotelli Laanihovi ja Panimo, Saariselkä Suomen ja kansainvälinen kultahistoria, Kultamuseo, Tankavaara Siidan näyttelyt: Inka Kaukovallan Pop Up -näyttely Elävä perintöni yläaulassa 5.12.2017-7.1.2018 Tänne syntynyt -näyttely, Inarilaisen Tytti Bräysyn koruja 11.10.2017 1.4.2018 Tapahtumia Ylä-Lapissa. Lapin Sudet 19.12. Savotan joulupöytä Savottakahvilassa 29.12. 7 KG, HARMAASUOLATTU, PAKASTE 3 90 KG SUOMI MEILLÄ VALTAVA VALIKOIMA JOULUKINKKUJA, ESIM. 016 662 346 Ivalon Auto Oy Avoinna ma–pe 8–17, la 9–13 Täyssynteettinen moottoriöljy 5W-40 – 5 L kannu Toivotamme asiakkaillemme HYVÄÄ JOULUA ja ONNELLISTA UUTTA VUOTTA! Wild-kelkkahaalari 98,– Wild-kelkkakintaat 48,– –50 % Erä ajovarusteita Talo täynnä joulutarjouksia Fixus-ARPAJAISET ja TORTTUKAHVIT 15.12. Saamelaiskulttuurikeskus Sajos 31.12. kari.lohiniva@k-supermarket.fi Joulukuu 16.12. –25 % ajolasit ja -kelkkakengät Edulliset saksalaiset AL-KOLUMILINGOT saapuneet!!! K-MENU KUIVATUT SEKAHEDELMÄT 250 G (8,00/KG) 4.Yksittäin 2,15 ps (8,60/kg) 2 PS FAZER KÄÄREELLISET MAKEISBOKSIT 320-350 G (10,38-11,35/KG) 10 90 Yksittäin 3,99 rs (11,40-12,47/kg) 3 RS JOULUKALAKSI HÄTÄLÄN LIPEÄKALA 8 99 KG TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 14.-17.12. Ivalontie 17, 99800 Ivalo, puh. Järj. Valon etsijät, tanssija valoteos, Jäniskoski. Uudenvuoden soihtulasku ja ilotulitus Saariselällä
. Plejadit eli ”Nieida käreg” on sekin hyvin esillä kaamoksen ”ajannäyttäjänä” osana Isoa Hirveä. Venus saattaa alkaa näkyä aamutaivaalla matalalla marraskuun edetessä. .SULJETTU ti 26.12. . klo 12:20 Utsjoella, jossa pimennys on myös suurimmillaan Suomessa (31 %). . Pimennyksen koko kesto on n. Jääsumuja, kangastuksia ja refraktioilmiöitä (taittumisilmiöitä) nähdään pakkaskeleillä mm. Kuu pimenee täysin (”Verikuu”) klo 15:30. klo 20. . Keskiviikkona 13.12.2017 13 NYT niitä saa! 15, – pipo Pipoja saatavilla toimituksestamme Piiskuntie 1, Ivalo, ma –pe klo 9–16 ivalon.apteekki@apteekit.net Ivalontie 10 Puh. . Ilmakehän valoilmiöistä tutut revontulet leiskahtelevat aika ajoin. klo 8, vaikka toisinhan tuon kuvittelisi olevan. yöllä näkyä runsaamminkin. Meteoreista Geminidit ja Ursidit ovat niitä joulukuun tähdenlentoja, joita voi havaita joulukuun alkuja loppupuolella. Marraskuu, kaamoskausi, skábmamánnu Auringon yläreuna vaipuu Utsjoen horisontin alapuolelle 25.11. Helmiäispilviäkin on nähtävillä värikkäinä auringonlaskun ja -nousun suunnissa. . Syyskuu, syyskausi, ?ak?amánnu Syyspäiväntasaus on 23.9. . ursa@ursa.fi tai tekstiviestillä 040 1894910. Niinpä Ohcejoga Utsjoen Ursa ry järjestää Kuun ”tervaustapahtuman” Alikkaalla 31.1. . Mitkä asiat ovat tulloin keskiössä, se selvennee paria kuukautta ennen. Maksimi on juuri sopivasti talvipäivänseisauksen tienoilla perjantain 22.12. Muutakin ohjelmaa on, ja seurantapaikkana Mutteritalon observatorio. Maa on vuotuisella aurinkomatkallaan lähinnä Aurinkoa eli perihelissä 3.1. . Jupiter ja Mars ovat edelleenkin aamutaivaan horisontin planeettoja. Merkittävin ja samalla näyttävin tammikuun tapahtuma ja ehkä koko tähtivuoden kohokohta sattuu kuun viimeisellle päivälle, sillä keskiviikkona 31.1. Lounaista tähtitaivasta hallitsee Kesäkolmio, Joutsenen Deneb, Lyyran Vega ja Kotkan Altair. Meteoreista Leonidit ovat perinteisesti ne tähdenlennot, joita voi 17./18.11. . . . . .SULJETTU JOULULAHJA T SPORTIASTA MAALI-KONEKOTA OY Ivalontie 8, 99800 IVALO Puh. Orionin tähdistön pohjoisosassa. Eikä Kuukaan haittaa havainnointia. . Kesäkuu, kesäkausi, geassemánnu Kesäpäivän seisaus on 21.6.. Aurinko on tuolloin Kalojen tähdistössä ja siirtyy taivaanpallon pohjoiselle puoliskolle. . . . ylöspäin suuntautuvina pilareina. . Utsjoella viimeinen kevään pimeä yö on 10.4.. Heinäkuu, heinäkausi, suoidnemánnu Maa on auringonympärysmatkallaan aphelissa eli kaumpimana Auringosta 6.7. . . Elokuu, karvan luomisen kausi, borgemánnu Utsjoella ei vieläkään ole pimeää yön vaihetta. . Muutakin ohjelmaa on luvassa. ja polaariyö eli kaamos alkaa. . päiville. Näin ollen Ylä-Lapin pimennystapahtuma jää varsin vajaaksi eteläiseen Suomeen nähden. 10.10. . . Aamutaivaalta löytyy myös Mars himmeänpunaisena. . Vähenevä kuunsirppi on lähellä näitä planeettoja 11.1., joten aamulla tuolloin töihin kiiruhtavilla on eteläisellä taivaalla nähtävillä pieni ”taivaallinen” tapahtuma. . sattuu juuri sopivasti täydenkuun aikaan. , mutta kun pimennyksen täydellinen vaihe on klo 23:22, Kuu nousee Utsjoella klo 0:00 ja täydellinen vaihe päättyy jo klo 0:13. . Samalla Ison Hirven tähtikuvio on myös hahmoteltavissa samohin kellonaikoihin. keskipäivällä. .SULJETTU ti–to 2.1.–4.1. . . 11–14 ke–to 27.–28.12. . Tämä kuunpimennys näkyy Suomessa parhaiten Utsjoella, Ailigastunturin laelta. . ja Aurinko on tuolloin Neitsyen tähdistössä siirtyen samalla taivaanpallon eteläiselle puoliskolle. . . Perinteinen vuosittainen kansainvälinen tapahtuma on avaruusviikko, joka ajoittuu jälleen 4. . Haloja esiintyy kovilla pakkasilla lähellä maata olevassa jääsumussa keinovaloista mm. Helmikuu (etymologia on epäselvä), guovvamánnu Taivaan kirkkaimmaksi sanottu tähti Sirius löytyy alkuillasta kaakon horisontista, jolloin samalla Orion on keskeisin tähtikuvio eteläisellä taivaalla. . Ursidien ”joulutähdenlentoparvi” päättää meteorivuoden. . . . . 9–18 la 30.12. Tähtitaivaan ajankohtaisen kartan mille päivälle ja kellonajalle tahansa voi hankkia netitse Ursan sivulta: http://www.ursa.fi/extra/ tahtikartta/ Juhani Harjunharja, Ohcejoga Utsjoen Ursa ry Tähtitaivaan pieni vuosikatsaus 2018 Ohcejoga Utsjoen Ursa ry. . . Loppukuusta Ylä-Lapissakin alkavat yön tähdet näkyä, sillä pimeää on jo 6 tuntia. Seuraavan kerran päivänsäteet näkyvät sitten vajaan kahden kuukauden päästä 17.1.2019. . leveysasteella Aurinko on keskipäivällä pään yllä eli zeniitissä. klo 14:30 – 17:30 välisenä aikana yhteistyössä Digita Oy:n kanssa. nitä saattaa näkyä jopa 70 tunnissa. Tammikuu, uudenvuoden kuukausi, o??ajagimánnu 2018 Orionin kookas ja hyvin hahmottuva tähtikuvio hallitsee nyt iltayön tähtitaivasta. . . Planeetat Jupiter ja Mars ovat aamutaivaalla ja varsin lähekkäin ne näyttävät olevan 7.1.. . . 10–14 su–ma 31.1.2017–1.1.2018 . . . Kravun kääntöpiirillä 23. 9–18 la 6.1. 9–17 pe 5.1. Mars näky illalla Vesimiehen tähdistössä siirtyen loppukuusta Kaloihin. . joko s-postitse utsjoen. . 9–18 la 23.12. . Kuunpimennys on yöllä 27./28.7. 10–14 su–ma 24.–25.12. . Jupiter hallitsee aamutaivasta nousten kaakon suunnalta toisn varsin matalalla horisontissa. . . Joulukuu, joulukausi, juovlamánnu 2017 Iltojen tähtitaivas on samassa asennossa kuin loppukesän aamuyön taivas, ja aamulla näkyvät kevätyön tähdistöt. Auringon yläreuna nousee Utsjoen horisontin yläpuolelle 17.1., jolloin kaamoksen selkäkin alkaa jälleen taittua. . puolitoista tuntia, ja Ohcejoga Utsjoen Ursa ry järjestää tapahtuman, missä pimennystä voi seurata myös kaukoputkin. Täysikuu loistaa yöllä 22./23.12. . Talvipäivän seisaus 22.12. 016 661 122 maalikonekota@maalikonekota.fi www.maalikonekota.fi AVOINNA ma–pe 9–17.30 la 9–14 Miesten flanellipaitoja, useita kuoseja! 29,90 Catmandoo fleece väliasu paita ja housut 34,90 69,– Frosty Mission haalari lapsille (119,95) 79,– Troy Tekniset alusasut lapsille (24,90) 17,90 Tekniset alusasut naisille ja miehille (29,90) 19,90 Kroll Fleece 59,– Ulla käsineet 19,– Aloitetaan kuitenkin vuoden 2017 joulukuusta. Koska aseman tilat ovat rajatut, toivoo tähtiyhdistys paikalle saapuvien ilmoittautuvan ennakkoon viimeistään 30.1. Kuukauden puolivälissä näkyy Geminidien tähdenlentoja, maksimiyönä 14./15.12. Maaliskuu, joutsenen kausi, njuk?amánnu Nyt kirkas Venus alkaa olla kunnolla näkyvissä iltahämärissä läntisellä taivaalla. . . Merkurius, Venus ja Jupiter ovat matalalla kaakossa aamulla, joista vain Venus kirkaana ”joulutähtenä” on paremmin havaittavissa Ylä-Lapissakin. Digita tarjoaa asemallaan tuolloin ”avoimet ovet”, jotta ”tervaustapahtumassa” ei kenenkään tarvitse itseään välttämättä palelluttaa. Näin ollen ainoa kunnolla havaittava taivaan ilmiö on itse asiassa auringonpimennys lauantaina 11.8. . . . . . Syvimmillään tuo osittainen pimennys on n. Huhtikuu, hankikausi, cuoománnu Huhtikuussa ovat viimeiset pimeät tähtiyöt koko Suomen alueella. . Lokakuu, väsyneiden hirvaiden kausi, golggotmánnu Lokakuun iltoina on Kesäkolmion lisäksi eteläisellä taivaalla nähtävillä erityisesti Pegasuksen neliö ja Andromedan galaksi. Utsjoella Aurinko laskee ensimmäisen kerran kesän aikana 28.7.. Revontuliakin saattaa olla jo nähtävillä, vaikka Auringon pilkkutoiminta onkin laskemassa. . . 010 281 7215 Aukioloajat joulun ja vuodenvaihteen aikaan: pe 22.12. Meteorit näyttävät tulevan Pienen karhun Kochab-tähden lähettyviltä. Toukokuu, vasojen kausi, miessemánnu Aurinko nousee Utsjoen horisontin yläpuolelle 16.5., jonka jälkeen se paistaa yhtäjaksoisesti noin kaksi ja puoli kuukautta laskien seuraavan kerran 28.7.. Joulukuu, joulukausi, juovlamánnu Joulukuun iltojen tähtitaivas on samassa asennossa kuin loppukesän yötaivas. . Pegasusneliö ja Andromeda ovat iltataivaan kookkaita eteläisiä kohteita, mutta idän suunnalta kiertyvät Ison Hirven merkittävimmät tähdistöt, Härkä, Kaksoset, Perseus ja Kassiopeia sekä osa Orionia ja Ajomiestä ja myös Plejadit (Nieida käreg) antavat katsojalle pientä aivovoimistelua hahmottaa Iso Hirvi syystalven taivaalla. . 9–17 pe 29.12. aamuyöllä. . järvien jään yllä. Meteoreita alkaa olla nyt Ylä-Lapin taivaallakin paremmin näkyvillä: Draconidit, Orionidit ja Tauridit antavat revontulten ohessa vaihtelua tähtitaivaan useinkin varsin staattiseen näkymään. Talvipäivänseisaus on 21.12., jolloin kaamos on myös syvimmillään Ylä-Lapissa ja tuolloin Sodankylässäkin on kaamos. Haloilmiöitä näkyy keväällä varsin runsaasti. . . Elokuun näyttävimmät meteorit ovat Perseidit, joiden parasta havaintoaikaa on sunnuntain ja maanantain välinen yö 12./13.8. Kevätpäiväntasaus on 20.3.. Aurinko on tuolloin Härän tähdistössä ja on tuolloin myös korkeimmillaan pohjoisella pallonpuoliskolla. Myös Linnuradan kaartuminen taivaankannen ylitse on nähtävillä loppukuusta myös Ylä-Lapissa. . . . . Näiden alapuolella ovat ”vesitähdistön” Kalat, Valaskala ja Vesimies. Tuosta hetkestä lähtien päivä alkaa selkeästi pidetä Ylä-Lapissa rivakammin kuin muualla Suomessa. . Planeetoista Mars näkyy iltataivaalla Kauriin tähdistössä
Keskiviikkona 13.12.2017 14 30, – TARINOITA VANHASTA INARISTA JA UTSJOELTA Kirjoja myynnissä Inarilaisen toimituksessa: Piiskuntie 1, IVALO, inarilainen@inarilainen.fi Palvelemme ma–pe klo 9–16.00 TERVETULOA! Jaakko Peltomaa: INARILAISIA 2 SOITA JA TILAA: 020 710 9050 (Hintaan lisätään postitusja laskutuskulu t) Inarilaisia 2 -kirjaan on koottu Inarilaisen parhaita juttuja vuosikymmenten varrelta. KIRJAN SIVUILTA LÖYDÄT MUUN MUASSA HEIDÄT: A • Aho Mauno • Ahola Yrjö • Ahvenainen Veikko • Aikio Briitta • Aikio Josef Aslak • Airamo Hilda • Airamo Veikko • Aittokallio Kerttu • Akujärvi Aarne • Alatalo Niilo • Arffman Aili • Arttijeff Aleksi • Avaskari Antti • Avaskari Anu • Avaskari Kerttu B • Blomberg Urho D • Dietl E • Eemeli • Euksela Emma • Eversti Kivikko F • Falkenhorst G • Gauriloff Maria • Goodman Irwin • Gorski Säde • Guttorm Josef • Guttorm Piera • Guttorm Veikko H • Hakosalo Anna-Liisa • Hakovirta Maija • Halla Helmi • Hangaslammi Veikko • Harve Pekka • Hastrup Hissu • Hastrup Åke • Heikkelin neiti • Heinonen Hjalmar • Heinonen Ilta • Helismaa Reino • Helppi Kassu • Hietala Henni • Holmberg Nils • Honka-Kalle • Honkanen Sointu • Huhtamella Kristiina • Huhtamella Valtsu • Huhti-Heikki • Huru Aino • Huru Erkki • Huru Matti • Hänninen Jussi • Hänninen Seppo I • Ilmarinen Aarne • Innola Hilja • Isäntä Lehtonen • Itkonen Lauri J • Jefremoff Katri • Johansson Eskil • Jomppanen Aino • Junttila Fritjoff • Jutila Toivo • Järvenpää Pekka • Järvensivu Ville • Järvi-Larkas Laura • Jääskö Eila K • Kallioinen Kyllikki • Kangasniemi Oskari • Karppinen Aleksi • Karppinen Tanne • Katajamaa Jussi • Kaukovalta Rauna • Kauppias Härkönen • Kekkonen • Keskitalo Albert • Kirkkoherra Aittokallio • Kivelä Arvo • Kiviniemi Annikki • Kiviniemi Eino • Kiviniemi Elmi • Kiviniemi Hannes • Kiviniemi Heikki • Kiviniemi Hilma • Kiviniemi Juho • Kiviniemi Juho-Pekka • Kiviniemi Maija • Kiviniemi Martta • Kiviniemi Santeri • Kiviniemi Ville • Knudsen Knud • Koivisto Mauno • Kola Oiva • Kola Seppo • Koponen Alpi • Korhonen Hilke • Korhonen Leena • Koriala Sulo • Korte Adiel • Koskamo Olli • Kukkala Jenni • Kukkola Anna • Kukkola Ernest • Kukkola Esko • Kukkola Irma • Kuorikoski Elja • Kultti Arvi • Kuusisto Antti • Kuuva Pekka • Kyrö Hanna • Kyrö Hannu • Kyrö Hermanni • Kyrö Ilo • Kyrö Jaakko • Kyrö Teudoora • Kyrö Tuomas • Käck Elsa L • Lahdenmäki Reino • Lahdenmäki Vihtori • Lakkala Onni • Lampela Rauni • Lehtinen Reino • Lehtola Laura • Lehväslaiho Reino • Leminen Pekka • Leskinen Matti • Liana Kaarina • Liikemies Kivekäs • Liikennöitsijä Hannuksela • Linna Elsa • Linna Kullervo • Linna Yrjö • Linnanmäki Teija • Lumentie Linnea • Luostarinen Usko • Länsman Aslak-Antti • Lääkäri Wasastjierna M • Majuri Aspelin • Mannermaa Mikko • Mannermaa Vilho • Mansikka-aho Sirkka • Marin Jallu • Marttila Filipus • Mattila Aino • Mattila Sylvester • Mattus Anja • Mattus Hans • Maunus-Matti • Metsäperän veljekset • Mikkonen Juho Paavali • Mikkonen Martti • Mikkonen Tyyne • Moksunen Irja • Morottaja Hans • Morottaja Juhani • Mutenia Frans • Mutenia Heikki • Mutenia Kaisa • Mutenian äiji • Määttä Neeta N • Niemelä Briitta • Niemelä Enok • Niemelä Kari • Niemelä Mikko • Niemelä Seppo • Niemelä Teuvo • Niemelä Timo • Nieminen Paavo • Niva Antero • Nurminen Yrjö • Nykänen Iivari • Nykänen Jouki • Näkkäläjärvi Klemetti • Nätti-Jussi O • Ohlsson Eila • Ollilainen Vesa • Opettaja Hakosalo P • Paadar Aili • Paadar Antti • Paananen Martti • Paasikivi • Pakarinen Esa • Palokangas Eevertti • Palokangas Hermanni • Palokangas Lyydia • Palokangas Mikko • Paloluoma Meeri • Paltto Olga • Paulavirta Eino • Pekkala Matti • Pekkala Rainer • Pennanen Antti • Pettersson Hissu • Piispa Wallinmaa • Pikku-Mikki • Pikku-Riku • Planting Martti • Poliisi Alela • Polón Eino • Pooke Kai • Portti Eino • Portti MarjaTerttu • Posti Yrjö • Puhakka Aukusti • Puolakka Heikku • Päivärinta Toimi R • RajaJooseppi • Rajala Alfred • Rajala Hermanni • Rajala Veikko • Ranta AnnaLiisa • Rantala Antero • Rantala Mikko • Rautavaara Tapio • Ravola Elli • Rimpiläinen Olavi • Ristubardni Irian • Rotonen Benjamin • Rotonen Marja-Helena • Rotosen ämmi • Rouva Hällström • Ryti S • Saarinen Aarne • Sallila Jooseppi • Salovirta Werneri • Saralehto Antero • Sarre Aune • Sarre Heikki • Sarre Heino • Savolainen Erkki • Schörner • Seppänen Arto • Seurujärvi Tuure • Similä Aarre • Simonen Eino • Simonen Katja • Sinkko Niilo • Siirto-Matti • Siivikko Eevertti • Soikkonen Aira • Sormunen Moppe • Suomenrinne Kaarin • Suonvieri Anna-Liisa • Suonvieri Vilho T • Taali Kalle • Talonmies Mokko • Tervaniemi Pekka • Titoff Erkki • Tohtori af Heurlin • Toivola Helli • Tuomivaara Lauri • Tähti Annikki V • Valle Agneeta • Valle Inka • Valle Matti • Vehmas-Niilo • Vesikallio Katri • Virkkunen Meri • Virkkunen Tahvo • Virta Olavi • Voudinmäki Martti • Vuornos Erkki • Vähärautio Aarre • Vähärautio Aimo • Välitalo Eevertti • Välitalo Viljo
5 eri nopeutta. Kysy lisää myymälästämme. Pikkujoulu sujui perinteiseen tapaan ohjelman, yhteislaulun, puuronsyönnin, joulupukin vierailun ja torttukahvien merkeissä. Ennen joulupuuroa ja torttukahveja leikittiin perinteinen tonttuleikki Tonttujen jouluyö, jossa soihdut sammuu, kaikki väki nukkuu… Riitu ja Esko Vuorinen tulivat paikalle Nellimistä. Leo tunnusti joutuneensa juhlaan hyvin lyhyellä varoitusajalla, joten osa nuoteistakin jäi kotiin, mutta sehän ei vanhaa maestroa hidastanut lainkaan. Sähköhammasharja Clean Fresh TB-120P 2 nopeutta. 99 ,129 ,Ma-Pe 9–17 Mahdollisuus TUOHI Mastercard -rahoitukseen. Teknisten lahjapajalta parhaat KOVAT PAKETIT Tehosekoitin MMB21POR 500 W moottori, murskaa jopa jäätä. Energialuokka A+ *** Sähkövatkain HR1458/00 300 W moottori. 9–17 , la 10–14 Jäämerentie 7, 99600 Sodankylä. Pukki kertoi, että peski ja karvakengät oli valmistettu oppilastyönä Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa Inarissa, koska Korvatunturilla alkavat peskin ompelijat olla hakusessa. Täällä näkee ihmisiä ja saa vähän kuntoiluakin, kun kokoontumisen päätteeksi on aina jumppa. Vuoden 2018 alusta yhdistyksen puheenjohtajuus siirtyy Tapani Silventoiselle, joka valittiin tehtävään marraskuun alun syyskokouksessa. Roiskevesitiivis. Keskiviikkona 13.12.2017 15 SUOMALAISTEN PUOLELLA SODANKYLÄ Ark. Tapani Silventoinen uskoi, että ensi vuonna on luvassa myös ainakin kerhopäiviä, retkeilyä, opiskelua ja yhteisiä matkoja. Lähes joka runoon kätkeytyi jokin elämänviisaus tai opetus – tarpeellinen meille kaikille iästä riippumatta. JP Ivalon Eläkeläiset joulutauolle Joulupukki oli pistänyt päälleen komean peskin, joka oli valmistettu oppilastyönä SAKK:ssa. Hän toivotti jäsenistön tervetulleeksi pikkujoulujuhlaan. Voit ladata tästä vaikka puhelintasi. Uusi AirDry tehokas kuivaus. Kauden päättäjäisiin ja pikkujouluihin oli kolmipyörällään polkenut myös Ivalon TB:n entinen hoitaja, Ivalon Eläkeläisten aktiivijäsen Timo Ratavaara. Hän oli ottanut mukaansa myös pianon, jolla säesti vanhoja ja vähän uudempiakin joululauluja. Leo Anttila laulatti juhlaväkeä. Puh. Puh. Muuta kriteeriä ei tarvita kuin että on eläkeläinen, naurahti Ratavaara joulupuuroa syödessään. Yhteislaulua oli saatu vetämään ivalolainen trubaduuri Leo Anttila harmonikkoineen ja soittopeleineen. Etualalla Jaakko Kemppainen silmäilee lauluvihkon sanoja.. Tämä kerran viikossa tapahtuva kokoontuminen on sopivaa vaihtelua eläkeläisen arkeen. Uutena vuonna 2018 edessä ovat uudet haasteet. 020 730 2011 Kannettava Bluetooth kauitin Charge 2+ 12 h akun kesto. Eläkeläisiin on viime aikoina tullut uusiakin jäseniä, mutta varmasti ensi vuonna mukaan mahtuu lisääkin. Joulupukki vieraili juhlassa ja oli pukeutunut peskiin ja karvakenkiin, koska muutaman lämpimän päivän jälkeen matka-ajalle sattui napakka pakkassää. 020 730 2010 Petsamontie 5, 99800 Ivalo. – Sitä alkaa meikäläinen olla siinä iässä, että kalenteri on tyhjä, eikä tapahtumia paljon ole. Yhdistyksen ohjelmaryhmä esitti uudenuutukaisia joulurunoja, joissa seikkailivat lapset, ikäihmiset ja eläinhahmotkin. Ivalon Eläkeläiset kokoontuivat viettämään pikkujoulua jo marraskuun viimeisenä keskiviikkona edessä olevan Suomen itsenäisyyspäivän vieton takia. 399 ,499 ,69 ,89 ,24 90 39 90 49 ,79 90 100 PÄIVÄN TYYTYVÄISYYSTAKUU Astianpesukone FFB41600ZW Ohjelman kesto, lämpötila ja vedenkulutus automaattisesti likaisuustason mukaan. Ivalon Eläkeläiset ry:n toiminta jatkuu taas tammikuussa. Kannu, kansi ja mitta-astia voidaan pestä astianpesukoneessa. Painetunnistin. Laturi irrotettavalla USB-kaapelilla
Käyntimme aikana tila oli hiljainen koska sesonki oli ohi ja vain remonttimiehet liikuskelivat paikalla, pääsimme siitä huolimatta tutustumaan tilaan ja sen nähtävyyksiin. Rappiotilan kunnostaminen on ollut valtava työ ja nykyjään tila kokonaisuudessaan onkin kuin suuri taideteos. Laskeutuminen Faron kentälle oli kuin pieni seikkailu, kone kiersi meren kautta pitkin rantaviivaa kohtalaisen matalalla lentäen ja kurvasi yhtäkkiä oikealle, oltiin niin matalalla että siivenkärjet näyttivät pian tökkäävän rantaviivalla oleviin töyräisiin, samantien kun kone oli taas vaakatasossa vilisi jo kiitorata allamme ja rattaat vastasivat maahan. Muita suomalaisia olemme tavanneet jonkin verran yhteisissä tilaisuuksissa, kuten karaokeillassa, joka pidetään sunnuntaisin eräässä Portimaon keskustan ravintolassa. Saimme pian huomata miten hyvä asia on ystävät ja tuttavat kun tulee vieraaseen outoon maahan. Espanjaa vaivannut kuivuus ja kuumuus oli värjännyt Keski-Espanjan aavikot punertavaksi ja vuoristossa vain isompien jokilaaksojen reunoilla näkyi vihertävää kasvillisuutta. Tämä useamman hehtaarin kokoinen rypäleen viljelyalue on tarkoin suunniteltu taiteen näkökulmasta ajatellen: eriväriset ja erikokoiset/ muotoiset patsaat on siroteltu juuri niille sopiville paikoille maastoon. Nyt olimme kuitenkin saaneet käyttöömme erään tuttavan tyhjänä olevan täysin kalustetun asunnon kahdeksi kuukaudeksi, joten asuntotarpeemme oli vain pari päivää jotka vietimme Annelin ja Tagen vieraina. 100-vuotiasta Suomea juhlistimme täällä kotiterassilla kuohuvaisen ja lohesta valmistamamme hyvän aterian merkeissä, leppoisen tuulen leyhytellessä pientä siniristilippua joka oli nostettu pöydälle kynttilän viereen, sekä auringon helliessä meitä lämmöllään. Tilan rakennusten lähiympäristö on kuin pieni puisto viihtyisine vierastiloineen ja majoineen. Erilaisia patsaita ynnä muita taiteellista silmää hiveleviä kohteita on yllin kyllin. Voimaa tarvitaan että pääsee laineitten läpi uimasyvään veteen. Koko maisema oli jotenkin surumielisen oloinen mutta kaunis. Eritoten viinihyllyt notkuvat halpoja portugalilaisia viinejä, jotka ovat hyvin laadukkaita ja maistuvaisia, kun taas ulkomaan viinit ovat jopa kalliimpia kuin Suomessa. Portugalilaiset tuntuvat olevan hyvin kotimaauskollista kansaa. Koneen ikkunasta näkyvät maisemat olivat upeita ja meikäläisen silmissä erikoisia. Annelin ja Tagen kanssa olemme viettäneet iltoja, erilaisiin ruokiin ja ruokailupaikkohin tutustumisen merkeissä. Koko tämän neljän viikon aikana, vain kahtena päivänä on satanut hiukan vettä, muuten on aurinko porottanut pilvettömältä taivaalta rusketusta pintaamme. Göteborgista Portimaoon asumaan muuttaneet ystävämme Anneli ja Tage Nilsson olivat kentällä meitä vastassa. Minä olen aika huono siinä mutta onneksi Sinikka on kokenut matkailija ja osaa myös nämä tietokonejutut. Sardiini vain sattuu kuulumaan portugalilaisten kansalliskaloihin ja sitä kalastetaan ja jalostetaan täällä paljon. Asuntomme autotallissa seisoi myös vanha mutta toimiva Renault Clio mikä oli luvattu käyttöömme. 20 asteisessa vedessä on ollut tosi miellyttävä kokemus. Ilman paikallistuntemusta omaavaa apua olisimme joutuneet liikkumaan kuin laput silmillä ja hakemaan netistä tietoa ja opastusta, mitä sieltäkin kyllä löytyy aivan kiitettävästi, kunhan osaa vain hakea. Täkäläinen rakennustaide taas eroaa muusta Portugalista sillä että siinä on paljon vaikutteita arabikulttuurista, onhan Marokko tuossa parin sadan kilometrin päässä meriteitse, ja Gibraltarin kautta hyvinkin lähellä tätä Euroopan etelärannikkoa. Ensimmäisten päivien aikana saimme tutustua ystäviemme opastuksella lähiseutuumme, kauppoihin, ravintoloihin, uimarantoihin ja muihin kohteisiin mitä on hyvä tietää jotta viihtyisimme ja saisimme ajan täällä kulumaan. Kun katselee kauppojen hyllyillä olevia tuotemääriä ovat paikalliset tuotteet hyvin esillä ja hinnat kohdillaan. Portimaon museokin on entinen sardiinitehdas, hieno vanha rakennus aivan satamassa. Uiminen Atlantin suolaisessa n. Tyynempinä päivinä olen siinä kuitenkin onnistunut Sinikan ystävällisellä avustuksella. Sato oli jo korjattu mutta kaunis ruska näkyi vielä maisemassa. Päivän päätteeksi katsoimme hienon suomalaisen elokuvan nimeltä Lupaus, joka kertoo naisten osallistumisesta toiseen maailmansotaan ja samalla siis heidän osuudestaan Suomen itsenäisyyteen joka oli silloin vaakalaudalla. Oltiin Portugalin Farossa. Portugalilaiset ovat kyllä laulavaista kansaa muutenkin, ja olemme saaneet kuulla ex -tempore esityksiä ravintoloissa joissa varsinkin vanhemmat ihmiset laulavat mielellään yhdessä. Sardiinia on tarjolla erilaisin lisukkein melkeinpä joka ravintolassa, myös muut kalaruoat ovat suosittuja. Talvea pakoonhan sitä lähdettiin, ja säät ovatkin olleet meille täällä suosiollisia. Keskiviikkona 13.12.2017 16 Parin tunnin lento Orlystä Faroon sujui mukavasti, sää oli aurinkoinen ja kirkas. Portimaon keskustassa, Koivu-nimisen ravintolan suomalainen omistaja oli järjestänyt itsenäisyysjuhlapäivällisen, minne mekin olisimme menneet mutta kaikki pienen ravintolan paikat oli varattu jo paljon etukäteen, joten päätimme järjestää oman juhlan. Kun nämä ystävämme muuttivat tänne kiinteästi asumaan ovat he kertoilleet minkälaista täällä on ja tarjonneet että voisimme asua heidän luonaan aluksi kunnes löytäisimme itsellemme mieleisen asunnon. Henkilökohtaisia tuttavuuksia ei silti ole vielä paljoa syntynyt. Olimme kyllä suunnitelleet jo jonkin aikaa muitakin vaihtoehtoja kuin Ranska talviasumiselle ja yhtenä vaihtoehtona on ollut juuri Portugal. Se onkin osoittautunut oivaksi kulkuneuvoksi, sillä kauppoihin meillä on sen verran matkaa että minun jaloillani ei olisi kauppareissuille asiaa kävellen. Hyvää loppuvuotta kaikille Inarilaisen lukijoille! Toivottelee: Jouko Kallioinen Portugalin lämpöön! Levänkeruuvene Algarven rannikolla. Yksi mielenkiintoisimmista kohteista mihin olemme jo ehtineet tutustua, on erään Karl Stock -nimisen saksalaisen taiteilijan omistama vanha viinitila, Quinta dos Vales. Minulla vain on hieman vaikeaa tuo uimaan pääsy, kun laineet ovat aika korkeita ja kun puuttuu tuo voima jaloista. Vanhojen göteborgilaisten juustonmaistajaiset: Jouko, Tage ja Anneli.. Kultturitarjonnasta mainittakoon portugalilainen Fado ja muut konsertit joita varsinkin kesäaikaan täällä on runsaasti tarjolla. Veistoksia viinitilalla ”Quinta dos Vales”. Tämä kuvanveistäjä on ilmeisen ihastunut runsasmuotoisiin naisvartaloihin joilla hän on elävöittänyt upeaan maisemaan sijoittuvan tilansa. On suurelta osin heidän ansiotaan koko tämä meidän matkamme Portugaliin. Aika täällä tuntuu kuluvan vähän liiankin nopsaan, reilut nelisen viikkoa on jo mennyt mutta on kyllä ehditty myös rantahietikoilla lepäämään ja Atlantin aalloissa lillumaan
Lännenmiesten leikeissä aseet lonkalla heiluen käveltiin kaksintaisteluun vastapuolta silmiin katsoen. Välilokerossa myös käsityökaluja. Erinomainen imuteho. Pottuperä Ivalossa kuului omaan lapsuuteeni 1960-luvulla ja se oli temmellyskenttänä myös muille tuon kuuluisan perän pojille tuolloin. Muistan kun erään kerran olin poliisina leikissä mukana ja saatuani pahantekijän kiinni, pistin tämän ulkovessaan lukkojen taakse. Väinö Palokankaan, Eevert Palokankaan ja Leevi Palokankaan sekä Lenne Anttilan pihoilla muistan olleeni lapsena kesäisin muutamien muiden Pottuperän poikien kanssa autoleikeissä. Keskiviikkona 13.12.2017 17 · SUO MEN LUOTETU IN RA UT AK AU PP A · 2009 2012 2017 Ivalontie 71, 99800 Ivalo puh. Makpac-laukussa. Sisäänrakennettu LiPo-akku 3,7 V/120 mAh infrapunataajudella. Kuusi on valmistettu muovista, ja siinä on 309 taivuteltavaa oksaa. Veljeni Pentti syntyi 1954. 39 90 Tarjoukset voimassa 24.12 saakka tai niin kauan kuin varatut erät riittävät. Savolaisen Jaskan muistan. Ensimmäinen rosvo sai pisimmän ajan olla lukkojen takana. Anttilan piharakennuksessa pidettiin siipikarjaa. Pelimerkin kimmotessa seinästä pelialueelle saattoi hyvässä lykyssä vaaksanmitalla voittaa yksittäisiä kolikoita kukkaroonsa. Piilosta leikittiin pihoilla ja myös kymmentä tikkua yritettiin polkaista laudalta ennen kuin polttaja ehti käräyttää pinkojan. Itse olen syntynyt 1959. Siihen laitettiin kaikki rajatun pelialueen yli kimmonneet pelimerkit. Meskasen Matin ja Hannun sekä Pekan muistan. Jaa tallenteet sosiaalisessa mediassa. Sitten muistan Muikun Karin ja Arton. Pottiin kun kolikkonsa seinästä kimmautti, niin saattoi saada kerralla enemmän pelirahaa. Pottuperä alkaa Koppeloon päin kääntyvän tien ensimmäisestä mutkasta ja päättyy sitä seuraavaan mutkaan. Sitten muistan Sainion veljet Juha-Pekan ja Jari-Matin. Heimon tullessa ulos tuosta rakennuksesta hän roikotti toisessa kädessä kaulasta kanariepua ja kirves oli toisessa kädessä. Myös Rissasen Jaskan muistan Pottuperän pojista. Valurautainen lasiluukku. Keihästä heitettiin myös lapsuudenkotini ja Koppelon tien välisellä nurmella. Kokkisen Ilpo ja Jarmo olivat mukana. Puinen keihäs lensikin joskus pitkälle kun sen nappiheitolla sai ilmojen teille. Se rajattiin kepin avulla maahan ja oli mitoiltaan noin metri kertaa metri. Haikolan Timon muistan. Joskus kuitenkin Karjalaisen Heimon tuleminen pihamaalle kanalasta lopetti poikien leikit. Kalasen veljeksistä muistan Heikin ja Laurin sekä Erkin. Allekirjoittaneen heittovuorolla keihäs monesti sinkoutui törmän alapuolella olevaan pusikkoon ja joku pojista silloin sanoi: ”Nyt oli Pertin vuoro kun pusikko rapisi.” Keihään löytäminen oli aina tuollaisen leiskautuksen jälkeen etsimisessä tiheään kasvaneessa pusikossa mutta löytyihän se kun pusikkoa poikaporukalla harasi läpi. RATTIKELKKA Yamaha Apex Talven hittituote ja pulkkamäen komein ilmestys! Kelkassa on pehmeä, eteenja taaksepäin säädettävä istuin ja sen kuvioiduista, kumisista kädensijoista on mukava pitää kiinni. Palokankaan Heikin ja Palokankaan Leevin talojen välisellä nurmikentällä heitettiin kesäisin puista keihästä. Junttilan Jarmon muistan myös. Ensimmäisiä Palokankaan serkkujani tuon ajanjakson aikana syntyneitä Pottuperällä olivat Esko, Ilpo, Kauko,Vesa, Esa-Mikko ja Tapani. Näihin kaupan päälle 1 ltk kiuaskivi alle 10cm ja 1ltk kiuaskivi valkoinen pyöristetty sekä laudeliina. 5 90 ltk 79 00 10 00 alk. Paloaika 4–5 tuntia. Runkoversio ilman akkua ja laturia. Kaksi 5,0 Ah:n akkua, latausaika 45 min. Potille kaivettiin maahan pelialueen keskelle sopivankokoinen kuoppa, joka oli halkaisijaltaan vajaat kymmenen senttiä. Keihäänheitto oli monen pojan lempilaji ja meitä oli paljon poikia keihäskisoissa. Heimo löi kanalta pään poikki kirveen terällä puupölkkyä vasten ja sen jälkeen saimme katsella livenä kun päätön kana räpytteli ilmassa muutaman metrin. TARVIKESARJA Makita 200-osainen Rakentajan ja remontoijan mahtava poraja ruuvikärkisarja, jossa yleisimmät ruuvauskärjet (PH/PZ,TX) ja poranterät (puu/metalli/kivi). Talojen isot pihat olivat tuolloin hyviä leikkipaikkoja. PusiLapsuusmuistoja 1960ja 70-lukujen Ivalosta (Jatkuu seuraavalla sivulla.) kosta puukolla katkaistiin sopivan paksu lehtipuu joka karsittiin oksista ja napsaistiin oikeaan pituuteen. Meiltä myös liukuja hankijalakset! 79 90 alk. 89 00 AKKUIMURI Makita DCL180ZB Akkukäyttöinen imuri 18 V:n jännitteellä. 299 00 AKKUPORAKONE Makita DDF484RTJ Akkuporakone kovaan käyttöön 18 V:n jännitteellä. Myös Karjalaisen pojista Hannun ja Henryn muistan. Tuolla suoranmitalla, sen molemmille puolille tietä 1950 -luvulla ja 1960-luvun alussa syntyneitä poikia oli ainakin kahden jalkapallojoukkueen verran. Poliisit aina voittivat. Tämän jälkeen keppi kuorittiin kuivumaan. K-RAUDAN JOULULAHJAVINKIT HELIKOPTERI Käyttövalmis kauko-ohjattava helikopteri ajovaloilla. 020 742 4070 www.k-rauta.fi Palvelemme Ma-pe 8.00-17.00 La 9.00-13.00 PERJANTAINA 15.12. Kun kolikkoa kimmauttaneen pelaajan vaaksa ylsi seinästä kimmonneesta kolikosta mihin muuhun tahansa pelialueella olevaan kolikkoon, sai pelaaja kahmittua sen itselleen. ESLAPOTKUKELKAT (Ei koske jo alennettuja tuotteita, eikä kynttelikköjä eikä kuusen kynttilöitä) Tässä osassa edetään aina vuoteen 1970 jälkeen Kristuksen syntymän. 22 95 SISÄTILANLÄMMITIN Modernum mini 900W Pienikokoinen Sopii pienille autoille tavallisiin talviolosuhteisiin. Siinäkin leikissä toinen oli voittaja. Jalkapalloa pelattiin Pottuperän poikaporukalla Antti. Sitten muistan Junttilan Hannun ja Arin. Pennipeliä pelattiin kesäisin pennin kolikoilla. Mukana oli joskus myös Välitalon Erkki sekä Junttilan kaksospojat Markku ja Martti. 10 00 5 pkt KAIKKI JOULUJA KORISTEVALOT -40% 379 00 JOULUSAUNAAN Narvi NC electric 6kw musta 399 00 JOULUSAUNAAN Narvi NC electric 9kw musta 399 00 PUUKIUAS Aito 16 8-16m 3 saunaan Kiukaan musta emalipinta on helppo pitää puhtaana. Tämä action-kamera on täynnä ominaisuuksia. Siinä pelissä pennin kolikkoa lyötiin etusormi, keskisormi, peukalo-otteella seinästä kimmauttamalla se ja toivottiin kolikon putoavan pelialueelle. Sitten leikit jatkui. Vielä muistan Koistisen veljeksistä Martin ja Teuvon. Ulkovessaa pidettiin vankilana. Tätä joulukuusta on saatavissa kahdessa eri koossa. Similän Ilkan muistan. Valmistettu Ruotsissa. 39 00 JOULUKUUSIA Tuuhea ja luonnollisen näköinen vihreä tekokuusi. Sielläkin meitä kuuluisan perän poikia oli yhdessä kesäisin harrastamassa keihäänheittoa. Vanhemmat pojat kyllä osasivat meitä nuorempia vastaan vuorollansa pelata voittaakseen paremmin. TARJOAMME PERINTEISET JOULUTORTTU KAHVIT KLO 9.00-17.00. joustavat kopterin siivet, turbo-toiminto ja moottorin sammutus siipien jäädessä jumiin. Peliin kuului myös maakuoppa jota potiksi kutsuttiin. Pihojen maata saattoi muokata vaikka marjanpoimurilla muovisille leikkiautoille sopiviksi mennä mutkaisia teitä hiekka pölisten. KIUASKIVET alle 10cm 20kg/ltk Virallisesti tutkittua, pestyä ja käsin valikoitua parasta Satakunnan oliviinidiabaasia. 69 00 ACTION-KAMERA Camlink 4K ultra HD wifi Tallenna parhaat hetket ja koe tapahtumat uudelleen kerta toisensa jälkeen 4K Ultra HD -kuvanlaadusta nauttimalla. Muistan Anttilan Markun ja Pertin. ULKOTULI Fxa 45x105mm 6 kpl/pakkaus 5 pakettia (yks.2,95€). Korkea kierrosluku, vähän virtaa kuluttava hiiliharjaton moottori. Pelialue oli seinästä noin 30 sentin päässä. Sitten muistan Rapon Jukan. Myöskin Lampelan Aimon ja Aarnen muistan. Kun me nuoremmat keskenämme kimmauteltiin hevostallin ovesta kolikkoa pelialueelle, niin se oli jotenkin tasaväkisempää pelaaminen silloin. Rosvo ja poliisi -leikissä oli kivaa. Sieltä ei päästetty pois ennen kuin kaikki rosvot oli saatu kiinni. Pottuperällä oli poikia muitakin. Enemmistö Pottuperän pojista oli syntyperältään paljasjalkaisia ivalolaisia, mutta kuusikymmentäluvulla leikkejä ja harrastuksia täydentämään tuli myös jokunen ”junantuoma.” Kesäisin lapsena leikittiin ulkona. Kopterissa on mm
Perunannostoaika oli odotettu kohokohta Pottuperän poikien parissa. Joskus riitti vaihtoonkin pelihaluisia Pottuperän poikia. Joinain kesinä hiekkaa myöten pääsi kulkemaan kuivin jaloin Anttilanniemen kohdalta keskelle jokea. Joku Pottuperän pojista oli saanut tietoon siellä olevan sodanaikaisia ammuksia. Kaveria kun ei jätetty niin hän kulki hinauksessa siitä eteenpäin pitämällä toista poikaa olkapäästä kiinni. Ne oli pituudeltaan kukin ainakin kolmekymmentä senttiä ja ammusten päissä oli kussakin kaksi ruuvia ja ruuvien ympärillä punaisia viivoja. Junttilan Hannu oli hyvä uimari. Keskiviikkona 13.12.2017 18 ym.fi Etelä-Varangin kunnassa suunnitellun satama-alueen runkoverkostoterminaalin ja E6 liittymän YVA-menettely käynnistyy Norjassa Ympäristöministeriö on saanut Norjalta ilmoituksen ympäristö vaikutusten arviointimenettelyn (YVAmenettely) alkamisesta liittyen EteläVarangin kunnassa suunnitellun satamaalueen runkoverkostoterminaaliin ja E6 liittymään Finnmarkin läänissä Norjassa. Taas toinen muisto on kun kerran Kuusiniemestä pyörillä palatessamme Pottuperälle päin metsätien ylitti kiireenvilkkaa jäniksenpoikanen. Kun siinä kuuntelin mitä äidillä oli asiaa,oli pakko lähteä juoksemaan Junttilan pellolle karkuun minkä kintuista pääsin. Paikalla kasvoi melko tasainen ja nurmi mättäineen. Sahalampi sijaitsee vajaan kahdenkymmenen kilometrin päässä Ivalosta Rajajooseppiin päin. Muistan aina kuinka kesäisin paahtui kokonaan ruskeaksi tuo Pottuperän lihaksikas nuorukainen. Vesileikeistä on muistoihini jäänyt joen törmällä Kuusiniemessä kenollaan jokeen päin ollut kuusi. Kurkkupurkkiin laitettiin esimerkiksi 5 panosta ja sitten koivun takana alamaastossa laskettiin paukkujen määrä. Lauri oli saanut lempinimen ”Kolso.” Hän puolusti ja oli suurirakenteisena hankkinut luottoaseman itselleen joukkueessa. Kun määrä oli pamahtanut niin sen jälkeen purkin kylkeä ihailemaan ja uutta sarjaa uuteen purkkiin ja nuotioon. PVÄ-mõõntõõllmõš jåttai Taarrjânnmest Pirrõsministeria lij vuä??am Taarrjânnmest i?lmmtõõzz pirrõsvaaiktõõzzi ärvvtõõllâm-mõõntõõllmõõžž (PVÄ-mõõntõõllmõš) ä?l??mest kuulee?l Saujj-Va?rjjel kåå?ddest plaanum sätkkvuu?d vuâ??säi?mmõsterminaal da E6 räätktõõ?. lij ärvvtõõllâm, što ha????õõzzâst vuäi?tte lee?d miârkteei pirrõsvaaiktõõzz Lä?ddjânnma, jeä?rben Njauddâmjoo?. Sinne solmimme köydestä toisen pään kiinni. Lampelan Eelis asui samassa pihapiirissä perheensä kanssa. Eräs onnettomuus perunannostoajoista on jäänyt muistoihini. Poikaporukassa käytiin polkemassa kerran myös Sahalammella. Oaivilat galget doaimmahuvvot birasministeriijai ?álala??at ma?imušat 15.1.2018 (PL 35, 00023 Valtioneuvosto dehe kirjaamo@ym.fi). Beä?l vä?lddmid šâdd tooi?mted pirrõsministeria ?ee?rjlânji mââimõõzzâst 15.1.2018 (PL 35, 00023 Valtioneuvosto le?be kirjaamo@ym.fi). Pottuperän pojista parhaiten pelikentiltä mieleen on jäänyt Kalasen Lauri ja Savolaisen Jaska. Norjan ympäristövirasto on arvioinut, että hankkeella voi olla merkittäviä ympäristövaikutuksia Suomeen, erityisesti Näätämöjoen vaelluskalakantoihin. Muistan sieltä Anttilan Pertin. Ympäristö ministeriö toimii sopimuksen toimivaltaisena viranomaisena Suomessa. Ä?šš?ee?rj Aunstõs lij 15.12.2017–15.1.2018 vuei?nnemnalla Uccjoo?. Muistan myös kuinka uimataitoani ennen tuossa lämpimässä vedessä polskuttelin ”rapapohjaa” ja toiset taitoivat uida koiraa. Siellä löytyi polkuja mennä moneen suuntaan. Kun työ oli tehty kuittasivat vanhimmat pojat palkaksi kympin ja nuoremmat vitosen. Lää?ddjânnam ve?r??nii???in, aassjin da õhttõõzzin lij vuäittmõš vä?ldded beä?l tõõzz što õõl??i-a Lää?ddjânnam vuässõõttâd Taarrjânnam PVÄmõõntõõllma di ha????õõzz vaaiktõõzzi ärvvtõõllâmprograammâst (va?sttad Lää?ddjânnam PVÄ-mõõntõõllâm ärvvtõõllâmprograamm) tõi vue?zzi, ?u miârkteei hääitlaž vaaiktõõzzi vuei?tet ?iõ??âd vuällam Lää?ddjânnma. Beä?l välddmõõžži ?uä?jtummuš Ha????õ?sse suåvldet ÕM Euroop tällõskomissio õõlmâs-suåppmõõžž rââst riikk raaji vuällai pirrõsvaaiktõõzzin (Espoo suåppmõš). Arvasin että ei ollut itseäni ajatellen kaikki ihan ok hänen mielestään. Pertti Palokangas. Halkovajan nurkalla törmäsin Pottuperän pojista Kokkisen Ilpon kanssa vastakkain ja minulle tuli tapahtumasta punaisen puikulaperunan värinen silmän ympärys. Minulta meni vuosia ennen kuin rohkenin ylittää tuolta kohtaa uimalla voimakkaasti virtaavan joen. Tuolloin tehtiin monessa talossa perunan keruussa hyvä tili. Se oli vihreä väriltään. Äitinsä Rauni piirsi lyijykynällä ison rastin keittiön seinään sanoen:”Laitan kyllä rastin seinään kun Aarne kerrankin söi kaikki ruuan lautaselta vaikka Jarmon vihellyksen kuuli.” Jarmo oli hyvä uimaan hänkin. Mukaan saattoi pelaamaan tulla myös Karjalaisen Heimo. Finnmark lää?nest Taarrjânnmest. Polut kun olivat sateen jälkeen mudastaan liukkaita. 0295 251 217, šlea?gaboasta ovdanamma.goargu@ymparisto.fi Helssegis 13.12.2017 Birasministeriija ym.fi Saujj-Va?rjjel kåå?ddest plaanum sätkkvuu?d vuâ??säi?mmõsterminaal Da E6 räätktõõ?. Niissä VIIDAKON VALTIAS esiintyikin ruskeana, riskinä ja hyvänä uimarina. Myös Palokankaan Eevertin pottumaalla oltiin pottua nostamassa Pottuperän poikien kanssa. Lisäksi Tuppuraisen rannan kohdalta saattoi kävellä pohkeisiin yltävää jokivettä hiekkasaareen. Toisinaan jäykät pahvilaput löysyttivät kyllä pinnoja. Hyppäsin äkkiä alas pyöräni päältä ja lähdin juoksemaan tuon jäniksenpojan perään pyyhe kädessä. Jaska taas oli hyökkääjän paikalla ja voimakkaana etenijänä pääsi helposti läpi vahvankin puolustuksen. Traktorin vetämä perunannostokone viskoi sivulleen monenkokoista pottua joita me pojat noukimme maalta ämpäreihin. Norgga birasvirgelágádus lea árvvoštallan, ahte fidnus sáhttet leat mearkkašahtti birasváikkuhusat Supmii, earenoamážit Njávdama johtinguollemáddodagaide. Kutsuimme Heimoa ”Arseksi.” Muistan Arsen olleen pitelemätön pallon hallinnassa ja sitä oli sitten kiva katsella. Samalla heitin pyhkeen sen päälle,kietaisin sisään ja menin muiden Pottuperän poikien luo. Olin tuolloin jo päälle kymmenen ja sain kyllä koko ajan etumatkaa lisää. 0295 251 217, sähköposti etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Helsingissä 13.12.2017 Ympäristöministeriö ym.fi Mátta-Várjjaga gielddas plánejuvvon hámmanguovllu ru?gofierpmádattermin ála ja E6 luoddaearu BVÁ-meannudeapmi johttáhuvvo Norggas Birasministeriija lea ožžon Norggas ilmmuhusa birasváikkuhusaid árvvoštallanmeannudeami (BVÁ-meannudeapmi) álgimis, mii laktása Mátta-Várjjaga gielddas plánejuvvon hámmanguovllu ru?gofierpmádatterminálii ja E6 luoddaerrui Finnmárkku leanas Norggas. kåå?ddest, Luossatie 1a, Aanar kåå?ddest, Piiskuntie 2, Ivalo da internee?ttest addrõõzzâst www.ym.fi/YVA. Suomen viranomaisilla, asukkailla ja yhteisöillä on mahdollisuus esittää mielipiteensä siitä pitäisikö Suomen osallistua Norjan YVAmenettelyyn sekä hankkeen vaikutustenarviointiohjelmasta (vastaa Suomen YVAmenettelyn arviointiohjelmaa) niiltä osin, kuin merkittävien haitallisten vaikutusten voidaan katsoa ulottuvan Suomeen. Muistan myös piilosilla olleemme Pottuperän poikien kanssa Kuusiniemessä. Mielipiteiden esittäminen Hankkeeseen sovelletaan YK:n Euroopan talouskomission yleissopimusta valtioiden rajat ylittävistä ympäristövaikutuk sista (Espoon sopimus). Kiljuin kurkku suorana ja siihen tuo jänöjussin poikanen seisahti istumaan. Kenties joitain harmaita hiuksia kuitenkin joillekin ilmaantui paukuttelun tultua yleisemmin tietoon. Hiekkasaari tuli aina lapsuuteni kesinä esiin keskeltä Ivalojokea noin kilometrin sillalta alajuoksuun. Lapsuuteni parhaita elokuvia oli televisiosta tutut TARZAN-filmit. Tehostus ajamisen meininkiä ylläpitämään saatiin taittamalla pahvin palanen pyörän rapakaaren tuen ympäri. Eräs kiva lapsuusmuisto Tuppuraisen rannan hiekalta on kun olin siinä leikkimässä, näin Kelloniemen Mervin juoksevan kotoaan päin hiekalle. Oma vaaransa oli sitten kun Jänkkävaaran lähimaastossa paukuteltiin nuotioon asetetuissa tyhjissä kurkkupurkeissa Sahalammen tuomisia. Varsinkin vesisateen jälkeen polkuja pitkin suditeltiin oikein kunnolla. Kotiin tulin myöhemmin, enkä tuolla kertaa selkääni saanut. Pirrõsministeria toi?mmai suåppmõõžž toimmvääldlaž ve?r??ne???en Lää?ddjânnmest. Perillä Sahalammella sen rannoilta kaivettiin esiin yli 200 kappaletta järeäkaliberisen kiväärin panosta. Oaivila ovdanbuktin Fidnui guoskaduvvo ON:a Eurohpa ekonomiijakommisšuvnna oktasašsoahpamuš stáhtaid rájiid rasttildeaddji birasváikkuhusain (Espoo soahpamuš). Muistan pyörän kettingin katkenneen tuolla reissulla kesken polkemisen jollakin meistä. Toisinaan räpisi kyllä molempien renkaiden voimalla. Asiakirjat Aineisto on 15.12.2017–15.1.2018 nähtävillä Utsjoen kunnassa, Luossatie 1a, Inarin kunnassa, Piiskuntie 2, Ivalo ja internetissä osoitteessa www.ym.fi/yva. Sitä muistettiin ja naurettiin iloisesti toisten poikien kanssa jälkeenpäin vielä monta kertaa,että Pertillä oli puikulan värinen silmä . Toinen hyvin muistoihini jäänyt uintipaikka lapsuusvuosieni kesistä oli Kuusiniemessä. Koppelossa päin muistan polkeneeni kalalle ja myös Paldojärventietä kalaan poljettiin. Tuppuraisen rannan hiekan vieressä oli hyvä kenttä potkimiseen. Kukkalan Brynen talossa oli yleensä perunannostoaikaan aina paljon poikia tienestissä, ja muistan minua harmittaneen kun eräänä vuonna en kymppiä saanutkaan tiliä vaikka olin täyttänyt yksitoista keväällä. Vahinkoa ei vaarallisessa paukuttelussa tuolloin käynyt. Pyörien päällä kun kesäisin oltiin kurvailemassa niin Anttilanniemi oli paikka missä ajettiin sen mutkaisia polkuja osittain toisilta näkymättömiin. Lââ?ssteâ?aid ou?dde, • Ha????õõzzâst va?stteei: The Norwegian Public Roads Administration (NPRA), Bjarne Mjelde, te?l +47 789 41 792, ne?ttpåå?št etunimi.sukunimi@vegvesen.no • Espoo suåppmõõžž suåvldummuš: Jorma Jantunen, Lää?ddjânnam pirrõskõõskõs SYKE, te?l. Pahvitaitoksen saattoi asentaa pyörässä eteen tai taakse. Lassidie?ut Lassidie?uid addiba, • Fidnus ovddasvástideaddji: The Norwegian Public Roads Administration (NPRA), Bjarne Mjelde, tel. Päätimme katsoa. Se on muistoihini jäänyt kun erään kerran tulin pyörällä kotipihaan niin äitini näin portailla. Kahdella pyykkipojalla pahvilappu pysyi paikallaan. Löysimme rantamaastosta myös yhdeksän kirkaskärkistä ammusta. Lisätietoja Lisätietoja antavat, • Hankkeesta vastaava: The Norwegian Public Roads Administration (NPRA), Bjarne Mjelde, puh +47 789 41 792, sähköposti etunimi.sukunimi@vegvesen.no • Espoon sopimuksen soveltaminen: Jorma Jantunen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. Áššegirjjit Materiála lea 15.12.2017–15.1.2018 oidnosis Ohcejoga gielddas, Luossageaidnu 1a, Anára gielddas, Piiskuntie 2, Avvil ja interneahtas suomagillii ?ujuhusas www.ym.fi/yva. Hankimme sopivan paksua köyttä ja keksimme kiivetä runkoa jonkin verran ylemmäs. Anttilanniemi, Kolopansaari ja Kuusiniemi olivat lapsuuteni uimapaikkoja kesäisin. Kovaa poljettiin ja kivaa oli. Pelaamassa meitä oli poikia aina kahteen joukkueeseen. Pottuperällä oli toinenkin paikka missä pelattiin jalkapalloa. Toinen talo jossa samme poikaporukalla tehdä tilin oli Kukkalan Brynen. Olimme poikien kanssa Palokankaan Eevertille nostamassa pottua ja tauolla leikimme piharakennuksen ympärillä juosten. Jatketaanpa tarinointia myöhemmin seuraavissa Inarilaisissa. Junttilan Jarmon muistan olleen muutamien Pottuperän poikien Pomo. Pertillä oli tummat pitkät hiukset jotka hyvin pukivat ruskeaksi kesäisin paahtunutta Pottuperän TARZANIA. Paukuttelua emme sittemmin jatkaneet. 0295 251 217, ne?ttpåå?št etunimi.sukunimi@ymparisto.fi He?lssnest 13.12.2017 Pirrõsministeria lan ja Rapon talojen välissä olleella aukealla. Mielipiteet tulee toimittaa ympäristöministeriöön kirjallisesti viimeistään 15.1.2018 (PL 35, 00023 Valtioneuvosto tai kirjaamo@ym.fi). Oli mukavaa sitten hypätä törmältä köyden varaan ja siitä irti päästämällä pudottautua veteen. Se oli jännää. Hän oli ne ratkaisevat vuodet minua vanhempi ja hyvä uimari. Suoma eiseválddiin, orruin ja servošiin lea vejolašvuohta ovdanbuktit oaiviliiddiset das galggašiigo Suopma oassálastit Norgga BVÁ-meannudeapmái sihke fidnu váikkuhusaid árvvoštallanprográmmas (dávista Suoma BVÁ-meannudeami árvvoštallanprográmma) daidda osiide, go mearkkašahtti vahátlaš váikkusat sáhttet geh??ojuvvot ollit Supmii. Emme koskeneet. Räpättävä ääni syntyi siitä että pahvitaitoksen molemmat päät ylsivät pinnoihin ja polkemisen voima määräsi räpätyksen tehon. Hyvin on jäänyt muistoihin nuo pelipaikat ja Pottuperän pojat pallopeleineen. Muistan myös Pertin iloisen olemuksen kun hän Kuusiniemen törmältä veteen sukelsi. Hän oli kuuluisa taitavista jaloistaan. Nuorenpi Lampelan Eeliksen pojista Aarne kuului Jarmon sisäpiiriin ja muistan kerran odottaneeni että Aarne syö ennen kuin lähdemme sitten ulos. Aljuksi ei luontokappaletta otettu ja niinpä laskin jäniksenpojan irti takaisin luonnonmukaiseen kasvuympäristöönsä. Taarrjânnam pirrõsve?r??päi??. Tuolloin vesi oli linnunmaidon lämmintä Ivalojoen ”lahdukassa” Tuppuraisen rannan kohdalla. Ruokailun kesken kuului Jarmon vihellys (oli kutsu tulla pomon luo) ja Aarne söi lautasen tyhjäksi tosi äkkiä. Perunannosto oli urakkaluontoista. Siinä sitten ihasteltiin luontokappaletta ja keskusteltiin sen kohtalosta. +47 789 41 792, šlea?gaboasta ovdanamma.goargu@vegvesen.no • Espoo soahpamuša guoskadeapmi: Jorma Jantunen, Suoma birasguovddáš SYKE, tel. Jarmolla oli oma porukka jossa sain olla itsekin mukana silloin tällöin. Pyörillä ajettiin myöskin kalassa lähijärvillä. Toinen paikka pyöräleikkeihin oli Kuusiniemi. Itse en uskaltanut lapsena korkeista paikoista veteen hypellä. Muistan Likovuoren talon Kyrönperällä olleen keruupaikkana potunnostoaikaan. Polskutellessani sain katsella hänen sulavaa kroolausta (vapaauinti) kun hän veteli yli joen Kolopansaarelle. Palokankaan Eskolla muistan olleen PYRKIJÄ-merkkinen pyörä. Lââ?ssteâ. luâttkue?llnaa?lid. Birasministeriija doaibmá soahpamuša doaibmaválddálaš eiseváldin Suomas
Váldde fárrui liidnedi?gga, riessanárppuid ja skieraid. Paikan päällä lipunmyynnin sekä oheismyynnin hoitaa Utsjokisuun leirikoulutoimikunta. Saamelaisten vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksien toteutuminen 100-vuotiaassa Suomessa -seminaari. klo 9–21 24.12.–26.12 klo 9–18 Tervetuloa Joulupukin lahjataloon – HYVÄÄ JOULUA! MAJOITUSVARAUKSET, HUONEET JA HUONEISTOT Vuokraukset: • puh. Mumeniid diidadálvi (tekstitetty suomeksi) klo 16.00 (S) 27.12. Kai se on niin, että ahneus on yleismaailmallista, eikä väistä edes alkuperäiskansoja. Siemens pölynimurin! Loput jouluvalot –15% YLÄ-LAPIN LVI OY Erä pienkoneita –20% Ivalon sähköja kodinkoneliike Ivalon kodinkoneja kylmäkonehuolto Aukioloajat 23.12. Star Wars: The Last Jedi (Ensi-ilta) klo 19.00 (K-12) 15.12. Goikkehiid goarrungursa Karvakenkien ompelukurssi (60d|h) Gursa álgá 23.02.2018 dmu. Tuntematon sotilas dmu 18.00 (K-16) 29.12. 668 680 kuukkeli.lappi.fi kuukkeli@saariselka.fi JOKA PÄIVÄ EVERY DAY 9–21 PLUSSAA KAIKISTA OSTOISTA • • RAVINTOLA –PIZZAT • HAMPURILAISET MYÖS MUKAAN • KOTIKEITTIÖ –TAKE AWAY • KOTILEIPOMO • BAKERY • SAARISELÄN SUURIN LAHJA-, TULIAISJA MATKAMUISTOMYYMÄLÄ • TEKSTIILIT POHJAKERROKSESSA KAIKKI TEKSTIILIT –20 % vähintään 100 € tekstiiliostoista Jouluviikolla ma–la 18.–23.12. Kurssi alkaa 02.02.2018 klo. – Nämä puheet kuitenkin loppuivat, kun ILO-169 sekä sen myötä mahdollisesti jaettava raha ja valta astuivat kuvioihin. Star Wars: The Last Jedi (Vuosttas-eahket) dmu 19.00 (K-12) 15.12. 17.00 Ohcejoga skuvllas. asti: ma–pe 8–17, la 10–14 w w w. Toivon kuitenkin, että voisimme ratkaista tämän kysymyksen yhdessä ja kaikkien identiteettejä kunnioittavalla tavalla. Mumeniid diidadálvi (tekstejuvvon suomagillii) dmu 16.00 (S) 27.12. Kurssi alkaa 23.2.2018 klo. 17.00 SOG Anára doaibmabáikkis. 17.00 SOG Anára doaibmabáikkis. Ivalontie 4, Ivalo Gear Jane yleiskone ovh 249,00 € Braun MQ745 Multiquick NYT 179 ,00 € 119 € P: +358 (0)16 662 120 www.ivalonkodinkone.com h.l@ivalonkodinkone.inet.fi Kaikkien kävijöiden kesken ARVOMME 23.12. Ota mukaan koivet, suonilankaa, äimä, sakset ja parkkivettä. Almmuheamit ja lassedie?ut | Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Tel. 17.00 Nuorgamin koululla. Utsjoen elokuvateatteri Davvenástin loppuvuoden elokuvanäytökset: 13.12. Tule mukaan jos puhut tai ymmärrät inarinsaamen kieltä. Anárja ohcejotmállet gáktegoarrungursa Inarinja utsjoen mallisen lapinpuvun ompelukurssi (80d|h) Gursa álgá 18.01.2018 dmu. Kärnä kirjoittaa myös, että kun kirkko vuonna 2012 pyysi virallisesti saamelaisilta anteeksi kirkon tekoja, ei anteeksipyyntö kohdentunut oikeille tahoille. Kurssi alkaa 06.02.2018 klo. Báikki alde bileahtavuovdima sihke eará vuovdima dikšu Ohcejohnjálmmi leairaskuvladoaibmagoddi. Ne ihmiset, joiden esivanhempia kirkko alisti ja jotka kirkko pyrkki suomalaistamaan väkisin, asuvat Enontekiön eteläosissa sekä saamelaisalueen ulkopuolella Muoniossa, Kolarissa, Kittilässä, Sodankylässä, Sallassa, Savukoskella, Kuusamossa ja Tornionjokilaaksossa. Materiaalia voi ostaa opettajalta, ota käteistä mukaan. 9.00 Sevettijärven kylätyöpajalla. Pirates of the Caribbean: Salazar’s Revenge klo 19.00 (K-12) Lipunmyynti osoitteessa ailegas.fi/davvenasti. – Saamelaiskäräjät on selkeästi ilmaissut, että se haluaa muuttaa saamelaismääritelmää ja rajoittaa valitusoikeutta vaalilautakunnan päätöksistä. Star Wars: The Last Jedi klo 19.00 (K-12) 27.12. so gs ak k. fi SOG ORDNE SAKK JÄRJESTÄÄ Inarinsaamen kielen keskustelu-, lukuja kirjoituskurssi äidinkielisille (40h) Jatkuu 05.01.2018 klo. 17.00 SAKK:n Inarin toimipaikassa. Seminaarissa keskitytään saamelaisten vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksien toteutumiseen tämän hetkisen ja uudistuvan vammaislainsäädännön valossa Suomessa. Bileahtta várremat girjeráju rabasáiggiid nummiris 040 181 0261. Materiaalia voi ostaa opettajalta. Yhtenä keskeisenä oikeudellisena instrumenttina käsitellään Suomen viime vuonna ratifioimaa vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaa yleissopimusta. Hopeatyökurssi (40h) Kurssi alkaa 10.02.2018 klo. Seminaari on osa Lapin yliopiston Arktisen keskuksen Pohjoisen ympäristöja vähemmistöoikeuden instituutin toteuttamaa ja Suomen ulkoasiainministeriön rahoittamaa Vähemmistöjen sisäisten vähemmistöjen ihmisoikeudet ja moniperustainen syrjintä: saamelaiset vammaiset henkilöt ja seksuaalija sukupuolivähemmistöt –hanketta, ja siinä esitellään myös hankkeen aikana toteutetun tutkimuksen tuloksia. Kurssi alkaa 15.01.2018 klo.17.00 Utsjoen Ailegastalolla. Star Wars: The Last Jedi dmu 15.00 (K-12) 28.12. palvelemme POSTI-MATKAHUOLLOSSA klo 9–21 K-MARKET palvelee JOULUNAKIN JOKA PÄIVÄ RAVINTOLA palvelee 13.–23.12. (016) 668 741 fax. Ota mukaan huivikangas, ransulangat ja sakset. Lisäksi seminaarin yhteydessä toivotaan pohdittavan, millaisia jatko-toimenpiteitä tarvittaisiin saamelaisten vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksien toteutumisen parantamiseksi sekä heihin kohdistuvan moniperustaisen syrjinnän ehkäisemiseksi. 040 572 8398 Eila Syväjärvi eila.syvajarvi@sogsakk.fi ja www.sogsakk.fi SAARISELÄN KAUPPAKESKUS Saariseläntie 1 99830 Saariselkä puh. Váldde fárrui lá??i, árppuid, goarrunmašiinna, mihttobátti, rievnnuid ja skieraid Kurssi alkaa 18.01.2018 klo. Haluamme tuoda yhteen eri tahojen edustajia yhteiskunnan eri osa-alueilta keskustelemaan tästä tärkeästä teemasta. 17.00 Koppelon kylätalolla. Lippuvaraukset kirjaston aukioloaikoina numerosta 040 181 0261. Star Wars: The Last Jedi dmu 19.00 (K-12) 27.12. Materiála sáhttá oastit oahpaheaddjis, váldde ru?a fárrui. Ei sharia-lakia saamelaisille Mikko Kärnä blogissaan: Inarissa järjestetään torstaina 14.12. Tuntematon sotilas klo 18.00 (K-16) 29.12. 17.00 Ohcejoga Áilegasdálus. Meidän on lopultakin tunnustettava myös statuksettomien saamelaisten ja lappalaisten oikeudet. Ota mukaan villalangat, tiuhta ja kudontakäpy. Tuntematon sotilas klo 18.00 (K-16) 28.12. Kirkko vei heiltä kielen, jonka takia heitä ei tunnusteta osaksi alkuperäiskansaamme. Saamelaisten vammaisten ihmisoikeudet esillä Inarissa – Inarin kunnanhallitus nimesi Anu Avaskarin jäseneksi ja Toini Sanilan varajäseneksi Inarijärven seurantaryhmään kaudelle 2018–2022.. 17.00 SAKK:n Inarin toimipaikassa. Váldde fárrui gápmasiid, suona, áimmi, skieraid ja osttu. – Se saamelaiskäräjiä edustava väki, joka Inarin kirkossa tuolloin istui, ei ollut oikea kohde anteeksipyynnölle. Reaga duddjongursa | Reen valmistuskurssi (180d|h) Gursa álgá 18.01.2018 dmu. 16.00 Nellimin kylätalolla. 17.00 Koppelon kylätalolla. | Puh. Kurssi alkaa 22.01.2018 klo. Váldde fárrui lá??i, árppuid, goarrunmašiinna, mihttobátti, rievnnuid ja skieraid Kurssi alkaa 15.01.2018 klo. 17.00 SAKK:n Inarin toimipaikassa. Materiála sáhttá oastit oahpaheaddjis. 17.00 SAKK:n Inarin toimipaikassa. Oahpaheaddjis sáhtát oastit materiálaid. Kurssi alkaa 16.01.2018 klo. 17.00 Njuorggáma skuvllas. He harjoittavat edelleen perinteisiä elinkeinojaan ja heillä on kulttuurilleen tyypillisiä ulkoisia tunnusmerkkejä. Opettajalta voi ostaa materiaalit. Kärnä toteaa, että saamelaistutkimus tunnusti yleisesti jo 80ja 90-luvuilla, että nykyisen saamelaisalueen raja on jossain määrin keinotekoinen ja että sen eteläpuolella on paljon ihmisiä, jotka tulisi lukea osaksi alkuperäiskansaa. 044-363 6972 • majoituskuukkeli.fi 9–21 Keskustan lappilainen kansanedustaja Mikko Kärnä kirjoittaa blogissaan, että saamelaisille ei ole tulossa mitään omaa ”sharia-lakia”, vaan asiat tullaan jatkossakin hoitamamaan länsimaisen oikeusjärjestelmän piirissä. Tuntematon sotilas dmu 18.00 (K-16) 28.12. Opettajalta voi ostaa materiaalia. Váldde fárrui ulloláiggit, njuikuma ja gieba. Keskiviikkona 13.12.2017 19 Ohcejoga eealligovvateáhter Davvenásti loahpajagi ealligovva?ájáhusat: 13.12. 17.00 SOG Anára doaibmabáikkis. Ota mukaan verkaa, ompelulankoja, ompelukone, mittanauha, nuppineulat ja sakset ?uoldingursa | Tiuhtatyökurssi (60d|h) Gursa álgá 16.01.2018 dmu. Liidneriessungursa | Huivin solmeilukurssi (60d|h) Gursa álgá 15.01.2018 dmu. 17.00 SOG Anára doaibmabáikkis. Silba duodjegursa | Hopeatyökurssi (50d|h) Gursa álgá 06.02.2018 dmu. Tämä on äärettömän epäoikeudenmukaista. Anárja ohcejotmállet gáktegoarrungursa Inarinja utsjoen mallisen lapinpuvun ompelukurssi (80d|h) Gursa álgá 15.01.2018 dmu. 17.00 Utsjoen koululla. Silbaduodjegursa | Hopeatyökurssi (40d|h) Gursa álgá 22.01.2018 dmu. Seminaari järjestetään yhteistyössä SámiSoster ry:n kanssa. Star Wars: The Last Jedi klo 15.00 (K-12) 28.12. Kurssi alkaa 18.01.2018 klo. Ota mukaan verkaa, ompelulankoja, ompelukone, mittanauha, nuppineulat ja sakset Náhkkeboahkána duddjongursa Nahkavyön valmistuskurssi (30d|h) Gursa álgá 02.02.2018 dmu.17.00 Goahppila gili-viesus. Tämä ei käy. 17.00 Goahppila giliviesus. Pirates of the Caribbean: Salazar’s Revenge dmu 19.00 (K-12) Bielahttavuovdin ?ujuhusas ailegas.fi/davvenasti
Lisätietoja antaa: Palvelupäällikkö Ilkka Kurikka, 020 711 3851. Lapin Sudet ry:n juniorilentopalloilijat Joulumyyjäiset Ivalon ala-asteella la 16.12. 040 3511 771 Joulu ja uusivuosi aiheuttaa muutoksia jäteastioiden tyhjennyksiin VIIKKO 52 ma 25.12. 12–16 JOULUN PARHAAT LAHJAT NETISSÄ: www.kellojakorukamari.fi TOIMITUKSET MYÖS POSTITSE! Hyvä valikoima kotimaisia kultaisia tai valkokultaisia timanttisormuksia: MEILTÄ MYÖS LAHJAKORTIT! OSALLISTU TIMANTTI SORMUKSEN ARVONTAAN! KELLOJA KORUKAMARI POHJOIS-SUOMEN KAIVERRUSPALVELU KELLOT * KORUT * KIHLAT * LAHJAT * PARISTOT * PALKINNOT * KIIKARIT * KAIVERRUKSET * KORJAUSTYÖT 199 € 259 € 249 € 229 € 299 € 309 € 319 € 349 € 399 € 695 € Muista tehdä osoitteenmuutos myös Inarilaiseen. Hän aloitti tehtävässään 11.12.2017. Maakuntakaavan osallistumisja arviointisuunnitelma: http://www.lappi.fi/lapinliitto/pohjois-lapinmaakuntakaava-2040 Tilaisuuksia pidetään seuraavasti: • 13.12.2017 klo 17.00 kylätalo Saivu, Karigasniemi • 14.12.2017 klo 17.00 hotelli Ivalo • 18.12.2017 klo 17.00 saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa • 19.12.2017 klo 17.00 Sodankylän kunnanviraston valtuustosalissa Lisätietoja ympäristöasiantuntija Tiina Elo puh. K12 Lapin liitto on kuntayhtymä, joka vastaa alueellisesta kehittämisestä, maakuntakaavoituksesta, maakunnan edunvalvonnasta, pelastustoimesta sekä kansainvälisistä tehtävistä. Vihreiden valtuustoryhmä esittää, että kunta siirtyisi ostamaan sähkönsä Suomen Luonnonsuojeluliiton hyväksymänä Eko-energiana. Olen • reipas ja iloinen asiakaspalvelija • hyvä tiimityöskentelijä ja vuorovaikuttaja • valmis tekemään töitä iltaisin ja lauantaisin • oma-aloitteinen ja kehittymishaluinen Mikäli tunnistit itsesi yllä olevasta kuvauksesta, olet hakemamme henkilö. klo 14–16 Tule keskustelemaan tai muuten vaan juomaan jouluglögit kanssamme Olemme teidän asialla, teitä varten! pipo Pipoja saatavilla toimituksestamme Piiskuntie 1, Ivalo, ma–pe klo 9–16 15, – NYT niitä saa! Eri järjestöt myymässä tuotteita ja leivonnaisia Lapsille temppurata, ongintaa Kanttiinissa riisipuuroa, kahvia ym. klo 19 Su 16.12. Eko-energia merkki myönnetään sähkösopimukselle, jossa energia on tuotettu tuulivoimalla, biopolttoaineella, aurinkopaneelilla tai vanhalla vesivoimalla. Sen kunniaksi 10 % ALENNUS vakuutusyhtiöiden omavastuusta tämän vuoden! Automaalaamo Pertti Peippo, Ivalo Petsamontie 28, p. klo 15 Liput 8 € , kesto 1h 22min. Keskiviikkona 13.12.2017 20 Inarin Kokoomus kuuntelee Vaskoolin edessä to 21.12. reitti Ivalo ja Petsamontie ajetaan ke 27.12. ti 26.12. klo 18 La 15.12. Lausunto on tehtävä 31.1.2018 mennessä. Ulkona makkaraa ja mehua Rekiajelua Varaa mukaan käteistä rahaa! Järj. Lapin Jätehuolto kuntayhtymä toivottaa rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2018! Piiskuntie?5??????????????Ajanvaraus?0207?205?830 Paras alusasu ulkoiluun Fysiatri Pekka Tiura 20.–21.12.2017 Gynekologi Seppo Kivinen?4.1.2018 E S I T T Ä Ä : E L O K U V A T E A T T E R I A S L A K | I VA L O N T I E 18 | Ennakkoliput kunnantalolta arkisin klo 9–15. Hän on aiemmin työskennellyt Yle Sápmin uutistoimittajana ja uutispäällikön sijaisena ja Yle Rovaniemen toimittajana. VIIKKO 1 ma 1.1. reitti Saariselkä ja Törmänen ajetaan ti 2.1. 020 710 9050 Viestinurkka 18 e / 23 e Inarin kunnanhallitus evästää Tilapalvelu-liikelaitosta, että se antaisi lausunnon vihreiden valtuustoryhmän aloitteesta siirtyä ekoenergian ostajaksi. Karigasniemen laulajat LAPIN JÄTEHUOLTO KUNTAYHTYMÄ TIEDOTTAA: www.lapeco.fi asiakaspalvelu@lapeco.fi puh. Tilaisuudessa keskustellaan tavoitteista Pohjois-Lapin maakuntakaava-alueen (Inari, Sodankylä ja Utsjoki) pitkän tähtäyksen kehittämiselle. klo 18 ensi-ilta! Pe 15.12. Lipunmyynti avataan puoli tuntia ennen esitystä. Kiitos, että otitte osaa meidän Suomi100 -juhlaan. S S Heinähattu, Vilttitossu ja Rubensin veljekset La 15.12. 020 710 9050 Avoinna ma–pe 9–16 Inarilaisesta Anne Lukkarila: 25 00 Sata vuotta SATUMAATA Poronhoidon, matkailun ja elinkeinojen kehittymisen vaikutukset Pohjois-Lapin elämänmenoon avautuvat Hans Niittyvuopion elämäntarinan kautta Poromiehen palkisilla Saimme lisäerän myyntiin!. reitti Saariselkä ja Koppelo ajetaan la 23.12. Piiskuntie 1, Ivalo, puh. reitti Ivalo ja Rajanperä ajetaan ke 3.1. Osoitteenmuutokset: • Internetissä www.inarilainen.fi • Sähköpostilla inarilainen@inarilainen.fi • Toimiston aukioloaikoina p. KUTSU Lapin liitto järjestää Pohjois-Lapin maakuntakaavan 2040 neuvottelutilaisuuden kylätoimijoille ja kylille. 040-669 2501 TERVETULOA! Inarin Ivalon ja Saariselän myymälöihin määräaikaiseen (8 h/vko) työsuhteeseen (2.1.–31.5.2018). . Muumien taikatalvi Su 16.12. klo 17 Liput 10 € , kesto 2h 30 min. klo 12–16 Lämmin kiitos kaikille juhlavieraille, esiintyjille sekä juhlan mahdollistaneille lahjoittajille, Kauppakeskus Härkönen, K-Market Pohjanrinne, Kalastajan Majatalo ja Sarre Oy. – Ylen saamenkielisen palvelun Yle Sápmin päälliköksi on valittu filosofian maisteri Maiju Saijets. 0400-501 842 Ivalontie 10, IVALO P. Lisäksi vihreät katsovat, että Inarin kunta saisi positiivista matkailullista hyötyä, jos siirtyisi ekoenergian ostajaksi. Star Wars: The Last Jedi 3D Ke 13.12. . Haemme MYYJÄÄ alko.fi JO 10 VUOTTA ON PEIPPO MAALANNUT AUTOJA IVALOSSA ja jatkaa edelleen. klo 17 Liput 8 € , kesto 1h 31 min. ti 2.1. Saijets työskenteli ennen päälliköksi valitsemistaan Yle Sápmin vastaavan tuottajan sijaisena. Postille ja väestörekisteriin tehty osoitteenmuutos ei siirry automaattisesti Inarilaisen tilaustietoihin. Täytä hakemus 31.12.2017 mennessä osoitteessa alko.fi/rekrytointi. Inarin Tilapalvelu pohtii ekoenergian ostoa – Inarin kunnanhallitus nimesi Anu Avaskarin jäseneksi ja Toini Sanilan varajäseneksi Inarijärven seurantaryhmään kaudelle 2018–2022. Vihreiden valtuustoryhmä toteaa, että ekoenergialla on merkitystä ilmastomuutoksen hillinnässä johon Inarin kunnan on hyvä kaikilla mahdollisilla tavoilla osallistua. 040-777 6626 Palvelemme: MA 10–18 , TI–PE 9–18, MYÖS LA 9–15 , SU 17.12