Inarilainen 13.08.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

klo 11?15 INARIN TAKSIPALVELU 0400 982 477 4 h Night Club Hipun Kellari PE/LA -04 Tulossa: 16.8. The Crossfyre@Yläkerta 29-30.8. 0400-423525 Ivalontie 16 | 99800 IVALO | 040 48 55 181 INARIN JA UTSJOEN PAIKALLISLEHTI keskiviikko 13.8.2014 18.vsk. Erotiikkafestarit 2014 @ Kellari Tervetuloa! PALVELEMME IVALO 2 rk Arrelan taksit v www.inarintaksipalvelu.fi 8?21 JOKA PÄIVÄ P. MERKKIKORJAAMO Lintumaantie 9 Huollot ja korjaukset kaikkiin automerkkeihin Puh. Lue sivulta 5. Ivalon Ikätuvassa aika kuluu mukavasti. 020 742 4070 www.rautia.fi/ivalo Palvelemme: ma-pe 8.00 - 17.00 la 9.00 - 13.00 Ekaluokkalainen Miska Sorvari kiipeili Ivalon ala-asteen pihatelineissä ensimmäisen koulupäivän aamuna. STRAND OY Ivalontie 71 99800 Ivalo puh. 016 6755 700 TAX FREE TARJOUKSET VOIMASSA KE - SU Kesäkaali Suomi 0 99 kg Pirkka kesäporkkana 1kg Suomi 1 50 2 pussia K-Menu Sika-nauta jauheliha 400g 1 99 pkt Maitokolmion Meijerivoi 500g normaalisuolainen 2 59 pkt IVALO J. ?Ei jännitä, täällähän on samoja kavereita mitä muutenkin näen Rajankankaalla, kertoi Miska ja lisäsi, että ukki toi hänet kouluun ja jäi vielä koulun pihalle seuraksikin ennen kellojen soimista. Miska sanoi osaavansa lukea jo vähän ja piirustustaito on kuulemma tosi hyvä. Lue sivulta 10. Koppelon kierrokselle Konesniemeen. nro 33 puhelin 020 710 9050 www.inarilainen.fi Miska aloitti koulun Tässä lehdessä mm. Palolan tila sai uudet jatkajat. Ivalon ala-asteella aloitti koulun yhteensä 37 ekaluokkalaista. Lue sivulta 12. Karaoke PE / LA Yläkerta auki PE / LA ?03 Taksit Inarin Kirkonkylässä Hipun Lounas 10,50 . ark. Uuden koulurepun hän oli ostanut Rovaniemeltä, ja reppu oli valittu sillä mielin, että siihen varmasti mahtuvat kaikki kirjat. Esikoululaisia koulun pihapiirissä vilistää 35. IVALON LENTOASEMA TAKSI IVALO, P.www.ivalontaksit.com 0100 87 888 Hirsipaneeli 20*170, 39 sahattu, /metri erä hintaan Puutarhan syksy Aitalauta syyslannoite 10 kg 19x115x900 B9, pohjamaalattu 90 1 21 250 /kpl
Vaskauskisa on kaikille avoin ja sitä varten voi lainata Savottakahvilasta vaskoolin, mutta löytämänsä kullan saa jokainen itse pitää. ?Viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetyt Souvarilaulujen karaokemestaruuskisat saivat niin suuren suosion, että päätimme järjestää mittelön uudelleen. Vain yksi esine jäi löytymättä. Kunnan koululais- ten matkatessa kuntien koulujen välisiin haasteotteluihin, toivotaan näiden kesän kilpailukokemusten auttavan yhä parempaan menestykseen myös niissä kisoissa. Kesän 2014 Silja Line kisojen finaali käydään elokuun viimeisenä lauantaina 30.8. Tulokset: T5v 40m 1. Arno Ranta 85 Miehet Korkeus 1. Tuomas Pussinen 175, Mikko Alatalo xxx P11 Kuula 2kg 1. Aku Lähdekorpi 90 P11v Korkeus 1. Iida Tervahauta 6,82 P9 Junnukeihäs 1. Tuomas Pussinen 12,48 Miehet Kuula 7,2kg 1. Savottakahvilassa ei ole pitkään aikaan vietetty tapahtumaviikkoja ilman Kairan kulkijat -musiikkiteatteriesitystä, eikä vietetä nytkään, sillä nimi esityksellä säilyy, mutta ohjelma uudistuu koko ajan kairasta mieleen nousevien uusien ajatusten myötä. Kosti Björksted 7,48 Soitto soi ja laulu raikaa Saariselällä syyskuussa Laanilan Savotan 25-vuotisjuhlavuoden vietto jatkuu Ruskaremakkaviikoilla syyskuussa. Akseli Björksted 9,79, 2. Tuomareiksi tällä kertaa saapuvat souvarilaulujen hovisäveltäjä ja sanoittaja Seppo Nissilä, Radio Inarin toimittaja Ilmari Aikio, Inari?Saariselkä Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Tarja Manninen sekä viime vuoden voittaja Johanna Joensuu, Savottakahvilan emäntä Kaisa Särkelä kertoo tyytyväisenä. Ruskaremakkaviikoilla laulamaan pääsee myös Kultakurkkujen karaokelauluilloissa sekä Esa Roineen vetämissä Yhteislauluilloissa. Laaja kattaus musiikkiesityksiä Lauluja Lapista ja vähän muualtakin on luvassa Lauluja Lapista maan ääriin -illoissa heti markkinoiden jälkeen 8. Kosti Björksted 11,72 P11v 60m 1. Irina Ranta 6.22,08 Naiset 1500m 1. Raja-Joosepin museokentältä etsittiin alueella havaittuja henkilöitä. Vartiaisen Sininen hetki -kappale viihtyi Radio Kajauksen listaykkösenä peräti kahdeksan viikkoa vuonna 2010, joten ehkä sekin kuullaan illan hämärtyessä. Paikallisista väriä ruskatapahtumiin tuovat Lauri Tammela laulullaan ja Jukka Huhtamella haitarillaan Varisevat lehdet -illassa 17. Inka Keskitalo 13,64 P7v 60m 1.Noel Aikio 14,90, 2. Anne Tervahauta 12,28, 5. Emili Portti 13,15 P9v 60m 1. Nuppu Niemimuukko 2.01,18, 3. Veera Nykänen 8,64, 3. Raja-Joosepin museokenttä oli minulle ennestään tuttu, mutta se ei auttanut. Minulta jäi jokivarresta löytymättä henkilö. Kisan vaativimmassa tehtävässä eli jäljestyksessä koirakko Heikkonen-Luna suoriutui parhaiten. Iida Niemimuukko 1,60 P5 Junnukeihäs 1. Näiden seurakisojen eräs tavoite nuorille on tukea koululiikuntaa. Hannu Puustinen 7,96 T5 Junnukeihäs 1. Onni Niemimuukko 4.29,83 P11v 1000m 1. Ellen Tervahauta 3,86 T9 Junnukeihäs 1. Akseli Björksted 3.56,67 N15v 1500m 1. Arno Ranta 6,64 M17 Kuula 5kg 1. Ante Tervahauta 15,50 T7v 60m 1. Myyntiin toivotaan erityisesti pyöriä, hiihtova- rusteita, luistimia, pelivälineitä ja leluja. Inka Keskitalo 5,49, 2. Ja moni pikkupartiolainen kaipailee myös partiopaitoja, -huiveja ja vöitä, kertoo tapahtumaa järjestävä Annakaisa Heikkonen. ?Jos myyntipuuhiin ei itse ehdi, voi tavaraa lahjoittaa partiolaisten pöytään myytäväksi. Lapsille on tarjolla myös ongintaa ja lelunvaihtopöytä, Heikkonen jatkaa. Partiolaiset järjestävät samaan aikaan torilla ravintolapäivän tapahtumana ?pop-up?kahvilan, josta saa herkullista paellaa, kahvia ja leivonnaisia. Alennusta kahvilan hinnoista saa tuomalla mukanaan omat ruokailuvälineet. Kamapörssi ja torikahvila ovat avoinna sunnuntaina 17.8. kello 11-15. Edellisen, vuonna 2012 Kainuun rajavartiostossa järjestetyn kilpailun, voitti vanhempi rajavartija Tuomo Heikkinen ja saksanpaimenkoirauros Utu (Kreislauf Quebec) Kainuun rajavartiostosta. Ivalon rajavartioaseman vanhempi rajavartija Juha Heikkonen ja Luna valmiina kilpailuihin. Kuva: Lapin Rajavartiosto Ivalossa pidetyissä kaksipäiväisissä Rajavartiolaitoksen rajakoirakilpailuissa Ivalon rajavartioaseman koiranohjaaja Juha Heikkonen menestyi lappilaisista parhaiten. Vanhempi rajavartija tuli saksanpaimenkoiranarttu Lunan kanssa neljänneksi. Heinäkuiset Lapin rajavartioston rajakoirakisat voittanut Heikkonen moitiskeli itseään kisan jälkeen. Miesten 3000 metrin juoksussa Kimmo Kymäläisen tulos 9.18,43, sekä naisten 1500 metrin Janina Virran tulos 5.31,75 ovat koleassa säässä ja puuskaisessa tuulessa saavutettuina hyvää tasoa. Kilpailujen osanotto oli ilahduttavan runsasta ja järjestelyt pelasivat kisoihin laaditun minuuttiaikataulun mukaan. Inarin Yritys kiittää kaikkia kilpailijoita, sekä liki kahtakymmentä eri suorituspaikalla toiminutta kilpailujen toimihenkilöä, sekä kunnan liikuntatoimea. Alex Aikio 15,06 T9v 60m 1. Näyttelijä, ohjaaja Kai Lehtisen ja näyttelijä Heikki Rantasen esitys pulppuaa vuoroin lämmintä huumoria, vakavaa pohdiskelua ja hersyvää elämäniloa. . Anna Tervahauta 80, 4. Anna Tervahauta 7,55, 4. Iida Tervahauta 5.31,66, 3. Kilpailuihin osallistuu kolme edustajaa jokaisesta rajavartiostosta sekä lisäksi edellisen kilpailun voittajalla on mahdollisuus puolustaa mestaruutta. Kosti Björksted 4.26,00, 3. Iia Keskitalo 90, 2. Sää oli kolea, lämpötila +13, pilvinen, ajoittaista tihkua ja koillistuulta 3-5m/s. Nuorimpien yleisurheilukisoihin osallistuneiden kilpailijoiden mainioiden kilpailutulosten lisäksi kisoissa saavutettiin muutamia hyviä tuloksia. M17 sarjassa kilpaileva Tuomas Pussinen hyppäsi pituutta oman ja Ivalon nykyisen kentän ennätyksen 6,13. Tuomas Pussinen 6,13 T7v Korkeus 1. Akseli Björksted 90, 2. 2 Keskiviikkona 13.8.2014 Rajakoirat kisasivat Ivalossa lun johtaja majuri Jesse Seppälä korosti rajakoiran merkitystä harventuneessa rajavartioasemaverkostossa tekniikan kehittymisestä huolimatta. Avajaisten jälkeen kilpailu käynnistettiin tottelevaisuuskokeella. Nyt kisojen jälkeen elostellaan ainakin seuraava viikko Inarijärvellä. Avajaispuheessaan kilpai- Kamapörssi ja partiolaisten torikahvila Ivalon torille Partiolaiset järjestävät Ivalon torilla kirpputorityylillä kamapörssin, jossa jokainen voi tulla myymään omia tavaroitaan ilman pöytämaksua. ?Nyt on hyvä tilaisuus laittaa lasten liikunta- ja ulkoiluvälineet kiertoon. Paavo Rytky 5.43,76 Miehet 3000m 1. Kimmo Kymäläinen 9.18,43, 2. Luvassa on jälleen monipuolista tapahtumatarjontaa Saariselän ruskavieraiden iloksi. Savottakahvilan Ruskaremakat alkavat sunnuntaina 7. Kaiken kaikkiaan yhteistyö rajakoira Lunan kanssa onnistui hyvin. ?Koira oli kisoihin erittäin hyvässä kunnossa. Onni Niemimuukko 8,08, 3. Iida Niemimuukko 12,64 P5v 40m 1. Nuppu Niemimuukko 12,98, 3. Koirat olivat kuumasta säästä huolimatta hallittavissa ja työskentelivät normaalisti. Ante Tervahauta 2,54 T7 Junnukeihäs 1. Aku Lähdekorpi 10,85, 2. Onni Niemimuukko 11,30, 3. Mieli oli vähän maassa ensimmäisen kilpailupäivän jälkeen. ?Tein maastokokeessa itse ison virheen. Petteri Kymäläinen 10.13,22 Naiset Pituus 1. Aku Lähdekorpi 4.23,28, 2. Iia Keskitalo 10,08, 2. Akseli Björksted 9,71 T15v 100m 1. Aku Lähdekorpi 10,25, 2. syyskuuta. Seitsemän pitkäsoittolevyä julkaissut tanssilavojen iskelmätähti Juha Vartiainen sekä lahtelainen pitkän linjan muusikko ja Saariselän rakastama trubaduuri Esa Roine saapuvat kitaroineen esiintymään Savottakahvilaan. Iia Keskitalo 5.17,81, 2. Ivalon kasarmialueella 14 rajakoiraa ohjaajineen sai purtavakseen tottelevaisuutta mittaavan käyttäytymiskokeen. Juomapisteistä koirat saivat raikasta vettä juotavaksi. Raja-Joosepin rajavartioasemalla kisat jatkuivat maastokokeilla. Veera Nykänen 11,59, 2. Liput näihin esityksiin kannattaa varata etukäteen Savottak ahvilasta, koska saliin sopii vain sata katsojaa, Kaisa muistuttaa. . Nuppu Niemimuukko 4,51, 3. Inka Keskitalo 80, Ellen Tervahauta 70 T9v Korkeus 1. Veera Nykänen 80, 3. Iida Tervahauta 70 P9v Korkeus 1. Ellen Tervahauta 1,56,21, 2. Anna Tervahauta 5,39.22 P9v 1000m 1. ja 9. Ellen Tervahauta 12,95, 2. Janina Virta 4,35 Miehet Pituus 1. Ohjelmassa ovat perinteiseen tapaan pihamarkkinat, Hanskin tikkakisa sekä kullankaivuukauden päättäjäisiksi järjestettävät Kaiken kansan kasavaskauskisat. Ensimmäisen kerran mestaruudesta kilpailtiin vuonna 1950. syyskuuta. Ivalon kentällä. Tapahtuman tuotto käytetään partiolippukunta Inarin Tunturisusien toimintaan. Silja Line seurakisat pidettiin Tuomas Pussinen pituutta 6,13 Kesän toiset Silja Line seurakisat järjestettiin 9.8. Janina Virta 14,53 T7v 400m 1. Toisessa maasto-osiossa Rajavartiolaitoksen helikopterikyydin saaneet kilpailijakaksikot tarkastivat maastoa. Rajavartiolaitoksen rajakoirakilpailun voittivat ylirajavartija Jarkko Eteläpää ja saksanpaimenkoirauros Eki Kaakkois- Suomen rajavartiostosta. Rajavartiolaitoksen valtakunnalliset rajakoiramestaruuskilpailut järjestetään joka toinen vuosi. Virkahaalariin ja varustevyöhön sonnustautuneet koiranohjaajat pyyhälsivät kasarmin nurmikentällä hiki valuen. Irina Ranta 15,07 Miehet 100m 1. Tuomas Pussinen 12,28 Naiset 100m 1. Inka Keskitalo 2.06,78 T9v 1000m 1. Janina Virta 5.31,75 Miehet 1500m 1. syyskuuta Ruskaremakkamarkkinoilla. Iia Keskitalo 11,65, 3. Iida Tervahauta 12,26, 4
kunhan niiden rahoitus on turvattu. jaakko.peltomaa@inarilainen.fi Jussi Eiramo: Kolmen raati Onko hauki herrojen herkku vai jänkäkoira? UK-puisto ei ole luonnonpuisto ?UK-puistoon pitää päästä eläinten avustamana ja motorisoidusti joillekin parhaille paikoille. Valtiovarainministeriö esittää talousarviossaan saamen kieli- ja kulttuuripesien määrärahan leikkaamista 150 000 eurolla. Helsingissä on City-Sámityhdistyksen perustama pohjoissaamenkielinen kielipesä. . Inarinsaamen ja koltansaamen kielipesiä tarvitaan kovasti, mutta yhtä lailla tarvitaan myös pohjoissaamen kielipesää. On yleensäkin tympeää, että kielipesien rahoituksista joudutaan vuosittain taistelemaan. Paljon olen kuitenkin Kiilapäästä valmistettuja pihvejä lapsuus- ja nuoruusvuosina ravinnoksi käyttänyt. On tärkeää, että kieltä opiskelevat aikuiset, mutta vielä tärkeämpää on, että myös lapset oppivat saamen kieliä ja viime vuosien käytäntö osoittaa, että mikään ei ole heille parempi kielenoppimisympäristö kuin kielipesä. Kielipesien rahoitus oli vaakalaudalla jo viime vuonna valtion tehdessä budjettiaan, mutta mitään isompaa katastrofia ei päässyt syntymään, kun silloinen kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki järjesti puuttuvan summan veikkausvaroista. Kielipesien toimintaa uhkaa jälleen leikkuri. Yksi kilometri on jo tosi pitkä. Pekka Pekkala on tehnyt Inarin kuntaan aloitteen risteysalueen liikenneturvallisuuden kehittämisestä ja kunnasta aloite siirrettiin Lapin ELYkeskuksen tarkasteluun.. Siinä oli avattu Inarijärvestä pyydetyn ison hauen vatsa. Anoppi näytti kesällä hyvän kuvan liittyen aiheeseen. Raaka työ kielten elvyttämiseksi tehdään hyvin pitkälti kielipesissä . Puisto ei ole niin harvinainen, että siitä pitäisi tehdä luonnonpuisto, toteaa Lomakylä Kakslauttanen Oy:n toimitusjohtaja Jussi Eiramo lausunnossaan UK-puiston kehittämisestä. Metsähallitus on pyytänyt matkailuyrittäjien lausuntoja Saariselän lähiluontopolun hankesuunnittelusta. Keskiviikkona 13.8.2014 3 Päätoimittajalta Kielipesiltä ei saa leikata Saamen kielipesät tekevät ensiarvoisen tärkeää työtä saamen kielten tulevaisuuden hyväksi. Rakkaalla lapsella on aina monta nimeä eikä nimi kalaakaan pahenna. välineiltä ei vaadita. ?Minulle hauki on ruokakala siinä missä muutkin kalat. Moni vieroksuu hauen käyttöä sen ruotoisuuden ja kuivakkuuden vuoksi, mutta oikealla tavalla laitettuna siitä saa hyvää ja maukasta ruokaa. Jänkäkoiraksi sitä on lapsesta asti nimitetty. Pohjoisen alueen puhtaissa ja viileissä vesissä kasvaneena se on kuitenkin paljon paremman makuista kuin eteläisemmässä Suomessa. Lentoaseman käyttö kasvaa matkailun kasvun myötä erityisesti joulun ja uuden vuoden aikaan, mikä lisää mm. 23.11.2014. Tänä vuonna tapahtuma laajenee: kuvaesityksiä on mahdollisuus seurata myös Espoossa, Luontokeskus Haltiassa ja lauantai-iltana nähdään saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa upeita luontokuvia ja musiikkia yhdistelevä konsertti. Camera Borealis on Metsähallituksen Ylä-Lapin luontokeskus Siidan vuosittain järjestämä tapahtuma, johon on vuosien varrella saatu erinomainen kattaus luontovalokuvauksen huippuja. Ja se se vasta hyvää oli! Kyllä Puikkari on herrojen herkku. Eeva Harmanen, sairaanhoitaja ?Herrojen herkku vai jänkäkoira . ravintoloille ja helppo saalis kalastusoppaiden asiakkaille. Riekonpyynnin aikaan pääsin maistamaan Haagertista valmistettua körpäkkää! Pitkänaama fileroidaan nahattomaksi, pestään juomusavannossa ja jäädytetään. Pannulle pekonia, voita, sipulisilppua ja perään jäisestä Pulikasta pitkin filettä vuoltuja lastuja ja mausteet. lasten päivällä, jossa nähdään kesällä pidetyn saamenkielisen lasten elokuvaleirin tuotoksia. Limatuubi on katkonut monia siimojani ja täytyy tunnustaa, että eräskin Vihernieriä on paiskattu ketuille ja korpeille evääksi. ?Suurimmat syyt lienevät olleet laiskuus ja/tai taidottomuus valmistaa Kommandolohta maittavaksi herkuksi. Sinne katosi selän Y-ruoto ja makiaa Rantarosvokäristystä tuli! Äskettäin sain maistaa myös kuivahaukea. Juhlavamman version siitä voi tehdä laittamalla kokonaisen hauen sisälle muna-tilli-riisiseosta, muutaman nokareen voita, ompelemalla vatsan umpeen ja laittamalla sen uuniin joko paistopussiin tai vuokaan. ?Ennakkoluulot kannattaa heittää romukoppaan ja kokeilla haukea rohkeasti . Tavoitteena on varmasti saada hauesta hyväkatteinen ?herkku. 21.- 23.11.2014 olevan tapahtuman teemana on Karhuja ja kiirunoita . Ennakkoliput tulevat myyntiin luontokeskus Siidaan lokakuun lopussa. ?Lapin ELY-keskus teettää suunnitelman Ivalon Lentokentäntien ja Nelostien risteysalueen liikenneturvallisuuden parantamisesta. Jos kielipesiltä leikataan, niin ylevät tavoitteet jäävät sananhelinäksi. pohjoista elämää kuvaamassa, ja esiintyjinä nähdään aiempien vuosien tapaan niin paikallisia taitureita kuin alan huippuammattilaisiakin. ?Tänä vuonna Camera Borealikseen on saatu aiemmista vuosista poikkeava ohjelma, sanoo tapahtuman taiteellinen johtaja Martti Rikkonen. . Varma saalis kelpasi innokkaille hupikalastajille ja kalastusopas sai reissusta varmasti hyvää palautetta. Ite olin aika hapan, ku en tienny hauen pyydä&päästä -kalastuksesta etukäteen. Ps. Vaikka se suurin saamen kieliryhmä onkin, niin siitä huolimat- ta senkin UNESCO luokittelee jo uhanalaiseksi kieleksi. Suomen hallitus hyväksyi tänä vuonna periaaatepäätöksen saamen kielten elvytysohjelmaksi. Luvassa on elävällä musiikilla säestetty luontokuvaesitys kun Niillas Holmberg kvarteahtta ja Martti Rikkonen yhdistävät voimansa. Camera Borealis on historiansa aikana pitänyt pintansa inarilaisena luontokuvatapahtumana. matka luontoon kuvin ja sävelin?. Lisäksi hauen kalastaminen sulaveden aikaan on helppoa ja edullista: Tarvitset virvelin, muutaman hyvän uistimen kunnon perukkeilla sekä tietenkin tarvittavat luvat . kertaa järjestettävä Camera Borealis alkaa perjantaina 21.11. Pitää olla varmuus siitä, että lapsen varhaiskasvatuspaikka ei muutu saamenkielisestä suomenkieliseksi vuoden tai kahden päästä säästösyiden takia. Saamen kielipesiä on nyt Suomessa seitsemän. Se oli täynnä taimenenpenikoita, eli kyllä hauki ainaki tehokkaasti pyrkii siistimään ympäristöään? Camera Borealis ja upeat luontokuvat tulevat taas Vuonna 2013 yleisöennätyksen kerännyt luontokuvatapahtuma Camera Borealis järjestetään jälleen Inarissa 21. Polut pitää olla töpöttelevälle askeleelle sopivia, ehdottaa Eiramo. Suurpetoja ja tunturien sinnikoita Tauno Ljetoff, opiskelija ?Esox Lucius: järviemme paimen, vieheittemme armoton verottaja, verkkojen repijä ja taimenenkalastajalle aika ajoin suuren säikähdyksen tarjoava poranokka. Suhteeni Luupään kanssa on ollut pitkä ja kivinen. Luontokuvatapahtumasta edelleenkin on kyse, mutta tapahtuman laajeneminen Haltiaan sekä Sajoksen lauantai-illan konsertti on erityisen hienoa. Marraskuussa Siidan auditoriossa nähdään kuvia linnuista ja suurpedoista. ?On todella hienoa, että tapahtumaan on saatu mukaan esimerkiksi Markus Va- resvuo, jota voidaan pitää Suomen ykköslintukuvaajana, Rikkonen sanoo. . Suunnitelman perusteella päätetään toimenpiteistä, joita tielle tullaan kohdistamaan. Silloinki taimenet ja harrit olivat niitä mieluisampia saaliita jokivarren asukeille. Ainutlaatuista tunnelmaa on aiemmin päässyt nauttimaan ainoastaan Ylä-Lapin luontokeskus Siidassa, mutta tänä vuonna myös pääkaupunkiseudulla asuvilla on mahdollisuus päästä osaksi tapahtumaa, kun osa tapahtumaviikonlopun esityksistä välitetään suorana Suomen luontokeskus Haltiaan Espooseen. 18. Niillähän pitäisi olla jatkuva ja turvattu rahoitus, jotta jatkuvuus olisi taattu ja vanhemmat uskaltaisivat laittaa lapsensa kielipesään, kun tietäisivät, että niiden toiminta on turvattu. He eivät ole tottuneet kävelemään pitkiä matkoja. Lisäksi Pohjois-Lapin kameraseuran esitys Juutuanjoesta ja sen ympäristöstä ja ihmisistä kiinnostaa varmasti myös paikallisia. Tapahtumassa uutta on yhteistyö Kaamosjazz -tapahtuman kanssa. moni voi yllättyä positiivisesti. Jani Huhtamella, koulutusasiamies ?Minun puolesta hauki saa rauhassa olla etelän herrojen herkku. Enemmän harreja, siikaa, taimenta, lohta, ahventa, rautua, muikkua ja vaikkapa nieriää jää meille pohjosen ihmisille syötäviksi. Sattumoisin jouduin kerran itsekin Suomenlahdelle kalastusretkelle, jossa oppaan saaliskohteeksi paljastui lopulta hauki. Saariselän matkailukeskuksen ja lentokentän välillä tapahtuvaa liikennettä. suurempaa ?hifistelyä. Onneksi maailma on kuitenki vielä enimmäkseen järjissään. ?Arvokalat ovat arvokaloja ja vesistöjen jätelaitoksina pidettyjä haukia ei niihin lueta. Harvoin tulee vielä nykyäänkään Torpedoa itse valmistettua ja ne pääsevätkin useimmiten takaisin pitämään kalakannat kurissa ja poistamaan sairaat yksilöt, mutta aika ajoin saaliiksi saatu Vihermakkara päätyy lautaselle. ?Muutama kerta on erityisesti jäänyt mieleen kun olen saanut Hakkia maistaa. Ja hyviähän ne puikkopullat ovat, ei siitä mihinkään pääse. Eiramo toteaa lausun- nossaan myös, että UK-puiston hyödyntäminen taloudellisesti ja pian on matkailuelinkeinolle ja kunnille elämän ja kuoleman kysymys. ?Aasialaiset matkailijat ovat kasvavin porukka. Kaksi koltansaamen kielipesää toimii Inarin kunnassa, samoin kuin kaksi inarinsaamen kielipesää. Tokihan sitä on ruokakalana Lapissaki käytetty paljon, mutta omalla listalla se ei yllä kahdenkymmenen parhaan kalan joukkoon. ?Media, ravintolat ja kalastusmatkailuyrittäjät ovat mielestäni viime vuosina käyneet jonkulaista kampanjaa hauen arvostuksen kohottamiseksi. Pohjoissaamen kielipesät löytyvät Vuotsosta, Karigasniemeltä ja Utsjoelta. Siitä saa lihamyllyllä helposti kalamureketarpeet, johon voi laittaa öljyä tai voita kosteutta antamaan. ?Pannulla paistettu haukifile ei häpeä ahvenelle. Sinällään on mielenkiintoista, että haukea aletaan kutsua jänkäkoiraksi napapiirin pohjoispuolella. Lauantai-iltana nähdään saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa poikkitaiteellinen elämys ?Kaukana pohjoisessa . Tarkempi ohjelma julkaistaan syksyn aikana. Kattelin vain monttu auki sitä touhua. Sitä valtio ei kylläkään rahoita, vaikka aihetta varmasti olisi. Kaikki kielipesät ovat tärkeitä
Ja tulkkaustilanteessa tulkki on aina puolueeton, hän ei osallistu tilaisuuteen, eikä hänellä ole mielipiteitä. Käytännössä tulkkia voi käyttää lähes missä tilanteessa tahansa, hän sanoo. Tulkkia sitoo vaitiolovelvollisuus Nina Mikkola muistuttaa, että kirjoitustulkkia sitoo vaitiolovelvollisuus. ?Tulkki kirjoittaa työnsä aikana läppärille kaiken mitä kuulee, mutta tapahtuman jälkeen hän ei tallenna tulketta, eikä se ole edes mahdollista käyttämällämme tulkkausohjelmalla. Syötiinhän sitä porkkanaa ja perunaakin, mutta niistäkin ne vitamiinit ovat keväällä jo aika vähissä. Kesällä nyt ehkä saatettiin hillasta tehdä muutaman kerran piirakkaa. Kerättiinkö Kutturassa mustikkaa? ?Myös mustikkaa kerättiin ja sekin säilöttiin keittämällä sokerin kanssa. Puhujan täytyy tietenkin katsoa ihmistä jonka kanssa hän keskustelee. Eli Kelan Vammaisten tulkkauspalvelukeskukseen laitetaan hakemus tarvittavine liitteineen, ja sieltä annetaan tulkkauspäätös, jonka jälkeen tulkin voi tilata käyttöönsä Kelan kautta. Nina Mikkola on ensimmäiseltä ammatiltaan viittomakielen ohjaaja. ?Kirjoitustulkilta ei vaadita viittomakielen taitoa, mutta toki on tilanteita joissa viittomakielestä voi olla apua kirjoitustulkille. Maidotonta aikaa saattoi kestää kuukauden tai enemmänkin ja sinä aikana juotiin niitä marjasoppia. ?Kun mustikoita poimittiin, niin samalla siinä saatettiin poimia sekaan juolukkaakin. Ei hillassa koskaan yötä oltu, mutta aamulla aikaisin lähdettiin ja illalla tultiin. 31.7.2014 yhteensä 207 597 henkilöä, mikä on noin 9 prosenttia vähemmän vuoden 2013 vastaavaan aikaan verrattuna. Rajanylityspaikoittain tarkasteltuna henki- löliikenne on vähentynyt Raja-Joosepissa 10 prosenttia ja Sallassa vajaat 9 prosenttia. Heinäkuun rajanylitysliikenne verrattuna vuoden 2013 heinäkuuhun laski Raja-Joosepissa 13 prosenttia ja Sallassa 15 prosenttia. Heinäkuun aikana rajatarkastus- ten yhteydessä on poistettu maasta 6 henkilöä, joista kahdelle henkilölle on määrätty maahantulokieltoa. Rajatarkastusten yhteydessä suoritetussa liikennevalvonnassa on todettu 3 liikennerikkomusta ja 2 ajoneuvoverorikkomusta. Raja-Joosepin rajanylityspaikan väistötilojen rakentamisesta johtuen liikennejärjestelyissä on poikkeuksia. Joskus olen viittonut viittomakieltä osaavalle asiakkaalleni jonkun viittoman, jos olemme olleet vaikkapa ohjatussa jumpassa, jossa viittomien käyttö on ollut kätevämpää kuin tekstin lukeminen läppäriltä. ?Asiakaskunta on osittain sama viittomakielen ohjaajalla ja kirjoitustulkilla, mutta työ ja asiat ovat erilaisia, sanoo Nina Mikkola ja toivoo ihmisten käyttävän rohkeasti kirjoitustulkin palveluja. Jaakko Peltomaa Liikennemäärät laskussa itärajalla Lapin rajavartioston valvomilla Sallan ja Raja-Joosepin rajanylityspaikoilla ulkorajan on ylittänyt 1.1. Hän on syntyperäinen inarilainen ja kahden lapsen äiti. Käärinkin ne vuotakengät sitten mytyksi kaapin nurkkaan ja pyysin isää ostamaan kumisaappaat. Asiakas tilaa pal- velun Kelan kautta. 4 Keskiviikkona 13.8.2014 Viikon kysymys ? Oliko marjastus tärkeää 50-luvun Kutturassa? Pohjois-Lapissa eletään marja-aikaa. Tulkki tekee omaa kirjoitustyötään siinä asiakkaan lähellä. Kirjoitustulkki Nina Mikkola virittää läppärin päälle ja on valmiina palvelukseen. Niillä kumisaappailla sitten lompsottelin päivät pitkät. ?Hillaa syötiin paljon soppana. Meiltä ei aikoinaan kyselty, että lähdetkö, vaan kaikki menivät marjaan. ?Haluan rohkaista ihmisiä käyttämään kirjoitustulkin palveluita, koska olemme kouluttautuneet teitä varten, sanoo Nina Mikkola. Kirjoitustulkki muuttaa puheen kirjoitetuksi viestiksi kuulovammaiselle henkilölle. Olemme siinä tulkkaustilanteessa asiakkaan korvana ja siihen se jää. Puolukkaa kerättiin myös, mutta se säilyi aitassa survottuna. Hilla oli arvomarja ja sitä käytettiin säästeliäästi. Tietenkin söimme paljon myös poronlihaa ja kesäisin päivittäinen ravinto oli kala. Asun Ivalossa, mutta tarvittaessa teen työtäni missä päin Lappia vain. Kirjoitustulkki tuo omasta takaa työvälineensä, niistä asiakkaan ei tarvitse huolehtia. Joskus kirjoitustulkilta kysytään, että aivanko hän ehtii kirjoittaa ylös kaiken, etenkin jos asialla on erittäin nopea puhuja? ?Periaatteessa kaikki kirjoitetaan ylös. Ajateltiinko sitten, että ne sen ajan maakellarit ei ole niin rapeita, että hillat piti varmuuden vuoksi keittää säilymisen varalta. ?On sitä hillaa joskus ollutkin, sillä muistan, että kävimme Sompiossa, ennen kuin se hukutettiin, hillassa. Puoliso työskentelee poliisina. ?Kirjoitustulkkia voi käyttää hyvin erilaisissa tilanteissa. Mitenkään arvokkaana sitä variksenmarjaa ei kyllä pidetty. Ja karpalo oli niin pientä, ettei sillä ollut mitään merkitystä Kutturassa. Tulkki kirjoittaa puhetta reaaliajassa tietokoneen näytölle ja kuulovammainen pysyy sen avulla jyvällä hänelle kohdistetusta puheesta. Ivalosta löytyy yksi kirjoitustulkki, vuonna 2013 ammattiin Helsingin Humanistisesta ammattikorkeakoulusta valmistunut Nina Mikkola. ?Haluan rohkaista ihmisiä käyttämään kirjoitustulkin palveluita. Ei sitä tuhlattu lättyjen päälle. Kun lapsi aloitti koulunkäynnin, niin silloin hän oli valmis myös marjanpoimintaan. Ei 50-luvulla vielä ollut muoviämpäreitä, joten meille lapsille annettiin maitopäälärit käteen hillajängälle mennessä. ?Kumisaapas oli jo keksitty ja ne minulla oli jalassa kun jängällä kuljin. Toki joitakin täytesanoja, joita puhuja usein toistaa, voi jättää pois. Sen kumisaapasajan muistan oikein hyvin siitä, että koulussa asuntolanhoitaja ihmetteli minun vuotakenkiä muiden lasten kuullen. Pienemmät lapset saivat jäädä marja-aikana kotiin. ?Kutturan kylän lähellä ei ole hillajänkiä ja hillaan piti mennä aina veneellä. Variksenmarjaakin kerättiin ja siitä keitettiin mehua. Eihän siihen aikaan marjamehuja tehty hapoilla, vaan aina se tehtiin keittämällä. OIemme sellaisia näkymättömiä ammattilaisia niissä tilaisuuksissa missä milloinkin työskentelemme. ?Kirjoitustulkin käyttöä ei tarvitse jännittää, sillä mikään kuulemamme ei mene eteenpäin. Hän lukee tekstiä näytöltä koko ajan tai sitten vain tarkastaa sieltä välillä joitakin asioita, jos hänes- tä tuntuu siltä, että osa puheesta on jäänyt kuulematta. Mikkola sanoo, että kirjoitustulkki voi olla mukana myös asiakkaan harrastuksissa. ?Kuntosalit, jooga, teatteri, kaikki tällaiset ovat tulleet minulle tutuiksi kirjoitustulkkina. Paluumatkalla oli aikaa vähän onkiakin. Se oli lapsille kunnia-asia, että sai lähteä hillaan isän matkassa. Miten hilla säilöttiin? ?Hilla keitettiin sokerin kanssa ja säilötiin maakellareihin purkeissa. Kirjoitustulkki tekee työtään mihin kellonaikaan vain ja tarvittaessa myös viikonloppuisin. Rajanylittäjiä pyydetään noudattamaan varovaisuutta rajanylityspaikan alueella liikuttaessa. . Keväällä se tietenkin alkoi olla jo vähän hapanta. Hillasoppa oli hyvää puuron päällä. Mesimarjaa ei oikeastaan Kutturassa ollut, vaikka Ivalojoen alajuoksun niityiltähän sitä kyllä löytyy. Saiko Kutturan lapsi marjoista kaikki tarvittavat vitamiinit? ?Sitä olenkin ihmetellyt, kun ajattelee, että kaikki marjat yleensä keitettiin. . Asiakas toimii käytännössä kahdella tapaa. Eivätkä ne keskustelut sinänsä jää edes mieleen, sillä se työ tapahtuu niin intensiivisesti siinä hetkessä, hän vakuuttaa. Kirjoitustulkin palvelu on asiakkaalle ilmaista. Mustikat ovat kypsiä ja hillat monin paikoin jo ylikypsiäkin. Kirjoitustulkki auttaa, kun ihminen ei kuule Kuinka tärkeää marjastus oli 40-50-luvuilla Kutturassa, vuonna 1940 syntynyt kirjailija Siiri Magga-Miettunen? ?Jos aloitetaan hillastuksesta, niin se oli hyvin tärkeää vanhassa Kutturassa. Sellaista en muista, että hilloja olisi syöty vaikkapa lättyjen kanssa, niin hyvää kuin se olisi ollutkin. Sitä kuljettiin pitkä matkoja ylävirtaan ja joskus alaspäinkin hillaan mentäessä. Ja jos puhuja puhuu todella nopeasti, niin tulkki voi pyytää häntä hidastamaan tahtia, jotta kaikki ehditään kirjoittaa. ?Joskus puhuja saattaa katsoa tulkkia kohti, kun hän puhuu, mutta tämähän on väärinkäsitys. Asiakkaani näkee läppärin näytöltä kaiken puheen kirjoitetussa muodossa. Kun yöllä ne tonkat ja ämpärit tyhjennettiin saaveihin, niin olihan siinä hillaa. Puolukasta tehtiin lappapuuroa ja sitä syötiin joka viikko. ?Marjoilla oli kevättalvella sellainenkin merkitys, että niistä tehtiin marjasoppaa ruokajuomaksi sinä aikana kun lehmät olivat ummessa. Olihan tuo sen ajan ravinto sinänsä kyllä terveellistä, eikä lisäaineita tunnettu. ?Sitä minä en osaa sanoa, miten nykyajan lapsen saisi marjoja poimimaan vapaaehtoisesti. Lapsista itsestäänhän sen täytyisi lähteä. Hän on ammattilainen, johon voi luottaa. Jos kuulon alenemasta kärsivä henkilö tai kuuroutunut asioi vaikkapa pankissa tai viranomaisissa, kuten Kelassa, niin silloin hän voi ottaa tuekseen kirjoitustulkin. ?Kirjoitustulkkina kirjoitan sitten kuulemani läppärille sitä mukaa kuin puhuja puhuu
Sen jälkeen hän vaihtoi ammattia ja kouluttautui metallimieheksi. Harri sanoo, että metallipuolen hommia Savossa riitti, mutta aina oli kuitenkin uhka lomautuksista, joten se oli jälleen yksi syy, mikä sai vaakakupin kallistumaan Ivaloon muuton puolelle. ?Metallipuolen kokemuksesta on ollut tosi paljon hyötyä tilan pidossa, niin navetan kunnostuksessa kuin koneiden korjauksessakin. Pitää vielä miettiä millaisen uunin tähän laittaisi. Ei tulisi mieleenkään ostaa ulkolaisia pakastevadelmia, joita ei saa keittämättä edes syödä, hymähtää Sari. Pariskunta tietää myös sen, että kun perhe haluaa pitää kunnon loman, niin silloin on lähdettävä viikoksi tai pariksi tilalta pois. ?Nyt tuli käytyä kymmenen päivää lomalla, josta osa vierähti Virossa, mutta hyvin meillä aika kuluu myös Savossa Harrin sukulaisten luona. Kun menimme aikoinaan Ivalossa naimisiin, niin seuraavana päivänä Harri karkasi Tenolle bestmanin kanssa, hän naurahtaa. Navettaan aamukuuden maissa Palolan tilan navetassa on noin 40 -50 eläintä ja niistä lypsylehmiä on 28. Paalausvaiheessa paaliin laitetaan säilöntäainetta ja sen jälkeen siellä paketin sisällä alkaa oma prosessi, joka tekee heinästä hyvän säilörehun. Sari on nuorena tyttönä ollut heinäpellolla apuna seivästyksessä ja polkemassa latoon heiniä, mutta tämä aika on Palolan tilalla historiaa. Kun parret on puhdistettu ja ruuat saatu lehmien eteen, voi lypsy alkaa. Aamunavetassa saattaa vierähtää neljä tuntia. Ja sen koemme hyvänä asiana, että nykytekniikka mahdollistaa monipuolisen laadun ja tuotannon tarkkailun, Sari ja Harri pohtivat. He arvelevat, että EU on omalla tavallaan tukenut maitotilojen ylläpitoa Suomessa. ?Maitolitrasta ei saa sellaista hintaa, että tilallinen pystyisi sillä elämään nykykustannusten aikaan näin pohjoisessa maassa, joten tukea tarvitaan. Toki sieltä hankittu kokemus ja tietämys esimerkiksi maidon hygieenisestä käsittelystä on ollut hyödyksi, Harri Ikonen pohtii. Sari sanoo, että he olivat asuneet Leppävirralla 18 vuotta omakotitalossa. ?Siellä oli kaikki valmiina. Savoon jäivät myös monet ystävät ja Harrin puolen suku. Ja pitkät kuljetuskustannukset tekevät siitä entistä kalliimpaa. Ikoset ovat joutuneet turvautumaan vielä aika lailla myös ?nappuloiden. Iltanavetta kestää noin kolme ja puoli tuntia. Viisivuotias Sanni tykkää etenkin vasikoista. Nyt kaikki heinät päätyvät säilörehupaaleihin. Toivottavasti levityksen jälkeen seuraa matalapainetta ja vettä, niin arvokas typpi saadaan sidottua maahan ja hajukin on näin mahdollisimman lyhytaikainen. Heiltä olemme saaneet lainata koneitakin. Navettaan Sari ja Harri menevät aamukuuden maissa. Jos sitä ei ole, niin tarkastaja alkaa kysellä sen perään, sanovat Ikoset. Tarkastajatkin ovat mainettaan parempia. Ikoset tietävät tämän hyvin ja toivovat, että ihmiset kestäisivät silloin tuon luonnonmukaisen lannoitteen hajun. ?Ennen vanhaan levitettiin karjanlanta lantakärryillä, mutta nyt se saadaan levitettyä maatalouskoneilla tasaisesti koko pellolle. Sari laskee, että hän oli Ivalosta pois 28 vuotta, joten ihmeteltävää riittää hänelläkin vanhassa kotikylässä. Kun Palolan maitotilan jatkamisesta puhutaan, niin unohtaa ei voi myöskään Ritva Palokangasta. Lehmillä on oltava aina korvassa merkki. Sari on opiskellut aikoinaan Kittilän maatalouskoulussa ja sen jälkeen hän opiskeli hortonomiksi. Tila työllistää monia alihankkijoita. Etelän maitotiloilla kasvatetaan myös viljaa eläinten rehuksi, mutta Ivalon korkeudella vilja ei ehdi tuleentua. Harri sanoo, että hyvä ja laadukas säilörehu on tärkeä osa maitotilan pitämisessä. Elämänlaatu ei heikentynyt ja lapsetkin ovat sopeutuneet ja saaneet hyviä kavereita, kertoo Sari. Sarin ja Harrin muuttopäätöstä edesauttoi palkkatöiden epävarmuus Leppävirralla. Meille on selvää, että ruokapöydässä on oman tilan perunat, porkkanat, mansikat ja vadelmat. Suopeltojen ojat olivat kasvaneet umpeen ja ne täytyi avata. Harri muistuttaa, että pitkät etäisyydet ja kuljetuskustannukset vaikuttavat monella tavalla maatilan pitoon Ivalossa. Säilörehulta vaaditaan laatua Kesällä maitotilallisten aika kuluu tiiviisti myös peltotöissä ja säilörehun teossa. Keskiviikkona 13.8.2014 5 Palolan maitotila sai uudet jatkajat Seitsemänhenkinen Ikosen perhe muutti kaksi vuotta sitten Leppävirralta Ivaloon jatkamaan Palolan maitotilaa. Viimeiset pari vuotta ovat olleet työntäyteisiä. Viljelijä toivoo lämmintä ja kuivaa kesää ja sopivasti vettä, jotta säilörehusta saadaan mahdollisimman hyvälaatuinen ja riittävä sato. ?Mitä enemmän hyvää säilörehua tulee, niin sitä vähemmän tarvitsee ostaa ja syöttää kallista väkirehua. Tila on suomalaista keskikokoa. Sehän on vaativaa työtä, Sari huomauttaa. Huoltomiehen tilaaminen Ranualta asti oli tietysti kallista lystiä. Onneksi paikkakunnalta löytyy hyviä lomittajia. Ei se sellaista ole, että ovelle vain tulee yhtä-äkkiä tarkastaja ja kaikki muu elämä pysähtyy. Siivouksen jälkeen Sari menee valmistelemaan lypsyä maitohuoneeseen ja Harri jakaa rehua. Nykyaikainen parsinavetta on lehmille viihtyisä paikka, mutta ennen pitkää parsinavetoiden aikakausi päättyy, sillä niitä ei saa enää rakentaa. Palolan pelloilla kasvaa heinäseosta ja siitä tehdään säilörehua. ?Kun heinä niitetään, se saa esikuivahtaa karhella ja sitten se paalataan. Nyt kotimainen maidontuotanto on turvattu ja suomalainen arvostaa puhdasta ja ko- Ikosen perhe jatkaa maitotilan pitoa Ivalossa. Ja alueen muut tilat ovat ottaneet meidät hyvin vastaan. Sannin seurassa äiti Sari ja isä Harri. timaista tuotantoa. Tilan pito on elämäntapa Maitotilan pito on Harri ja Sari Ikoselle ammatti, mutta samalla se on myös elämäntapa. ?Jos asuu maatilalla, niin silloin kyllä tästä touhusta on tykättävä ja tilalla on viihdyttävä. Nyt kun talo on valmis, niin pikku hiljaa alamme rakentaa myös puutarhapuolta. On kunnostettu navettaa ja uusittu peltoja. Meitä vanhemmat sukupolvet saattoivat kokea kiusalliseksi EU-aikaan siirtymisen, mutta meillehän tämä kaikki on jo arkipäivää. Lämmityksen vuoksi sitä ei tarvita, sillä talossa on maalämpö, kertoo taloa esittelevä isäntä Harri Ikonen. Harrin vaimo Sari on omaa sukua Palokangas ja Palolan tilan edellinen emäntä on hänen äitinsä Ritva Palokangas. ?Pari vuotta sitten päätimme tilan sukupolven vaihdoksesta ja siitä, että muutamme Leppävirralta Ivaloon tilaa pitämään. On vaikea sanoa olenko voinut meijerialan kokemusta suoraan hyödyntää tässä tilalla. Ikoset tuumailevat, että tilan pihalla käy lopulta aikamoinen liikenne maitoauton lisäksi. ?Eläintenkuljetusauto hakee sonnivasikat välitykseen. Rekat tuovat kutterinpurua ja rehua. Muutama päivä ei riitä niiden korjaamiseen ja satelliittikuvat kertovat miten asiat ovat. ?Kun tarkastaja soittaa tulostaan, niin tiedämme olla paikalla. Lähin huoltomies löytyi Ranualta ja hän lähti ajamaan Ivaloon heti kun kuuli, että täällä on lypsykone rikki. Lehmät ovat tottuneet omaan lypsyrytmiin ja on vakava paikka, jos niitä ei saada ajoissa lypsettyä. ?Nykyajan lehmät on jalostettu korkeatuottoisiksi. Harri on metsä- ja kalamiehiä. Myös uuden talon rakentaminen on vienyt aikaa. ?Talo on nyt leivinuunia vaille valmis. Myös lehmien ravinto vaikuttaa tuotantoon. Tehtyään kierroksensa Pohjois-Lapissa, lähtee maitoauto kohti Oulun meijeriä. Jossakin kaupungissa voi haista tehdas ja se haisee yötä päivää, tuumailevat Ikoset. Ikosen perheen uuden keittiön jääkaapin ovessa on viisivuotiaan Sanni-tytön piirros. Siinä näkyy olevan iloisia ihmisiä, hymyilevä kissa ja ennen kaikkea lehmä, jolla on valtavat utareet. ?Sannikin tietää mikä on maitotilalla tärkeää, hymyilee Sari Ikonen kuvaa katsellessaan. Jaakko Peltomaa. Siellä pitää puhdistaa ruokintapöydät ja siivota lannat. Jakeluautot puolestaan tilattua muuta tavaraa. Uudet navetat ovat pihattonavetoita. ?Tarkoitus on, että pärjäämme tässä keskenämme. Näinä kahtena vuotena äiti on ollut suurena apuna. Suopelto on hapanta ja se on kivennäispeltoa kosteampi, joten sinne ei keväällä kovin helposti pääse traktorilla. Maito menee Ouluun Maitoauto tulee Palolan tilalle joka toinen päivä. Ennen vanhaan kuivaheinällä ei päästy niin hyviin lypsytuloksiin. Kun pelloilla näkee valkoisia muovipaaleja, niin ne ovat juuri niitä säilörehupaaleja. Sitten se olisi työloma, Sari hymyilee. Sari ja Harri miettivät taaksejääneitä kahta vuotta ja sanovat niiden olleen niin työntäyteisiä, että päivät ovat vierähtäneet omalla tilalla, eikä uuteen asuinpaikkaan tutustumiseen ole jäänyt aikaa. Yllätyksiäkin voi tulla joskus eteen, kuten silloin, kun lypsykone ei lähtenyt toimimaan. ?Lypsykoneen laakeri oli mennyt rikki, eikä uutta löytynyt Ivalosta. Ja lapsille Ritva on tietysti rakas mummo, jonka löytää pihan toiselta puolelta. Ivalossa tuoksahtaa muutamana päivänä vuodessa karjanlanta. Tarkastaja soittaa ja sanoo, että hän tulee käymään muutaman päivän sisällä. Toisaalta Ivalossahan me olemme kaikki kesälomat viettäneet viimeiset 20 vuotta. Jos sitä jäisi tähän lomaa pitämään, niin ehkä sitä voisi olla navetasta pois, mutta sen sijaan menisimme pellolle. Emme ole katuneet päätöstämme. Varkauden meijerihän oli erikoistunut kuivamaitotuotteisiin. Se on myös juuri sen kokoinen, että sitä pystyy hoitamaan kaksi ihmistä, eikä ulkopuolisia työntekijöitä tarvitse palkata. Vanha parsinavetta on kunnostettu, mutta laajennusta siinä ei ole tehty. Eikä käsinlypsyyn ole nykyajan ihmisillä rutiinia ja tekniikkaa. Lehmän korvamerkki on tehty sillä tavalla kertakäyttöiseksi, että jos se irtoaa korvasta, niin sitä ei voi laittaa takaisin, vaan pitää tilata uusi. ostamiseen, sillä äskettäin uusitut pellot eivät ole vielä ehtineet tuottaa suuria satoja. ?Tilalla on kahdenlaista peltoa, on kivennäispeltoa ja sitten suopeltoa Neitiaavan puolella. Yksi haastava työvaihe navetassa on kiimantarkkailu, mutta Ritvalle se on tuttua puuhaa ja hän on kokemuksellaan rauhoittanut nuoria jatkajia. Jos jollakin on vaikkapa peltoasiat epäkunnossa, niin epäkunnossa ne ovat tarkastajan tullessakin. Navetassa ei niin vaikeaa tilannetta olekaan, etteikö äiti osaisi siinä neuvoa. Sari teki kausitöitä muun muassa kaupan puutarhaosastolla ja oli välillä kotona hoitamassa lapsia. Harri työskenteli Valion meijerissä Varkaudessa, kunnes se lopetettiin vuonna 2000. Viime vuosina tässä on tietenkin käynyt usein kaivinkoneitakin. Tämän päivän maatilan pidosta voi ulkopuolisella olla se käsitys, että se on myös hy- vin byrokraattista ja emäntien ja isäntien illat kuluvat iltaisin papereita täytellen. ?EU-säännöt ovat kyllä tarkat
4:12 14.8. klo 17 ehtoopalvelus. 4:29 laskee 22:31 22:26 22:20 22:15 22:09 22:04 21:59 Lähde: www.moisio.fi Veden pintalämpötilat Kevojärvi Inarijärvi 16,6 astetta 17,1 astetta Lähde: Suomen Ympäristökeskus Kastettu: Eemeli Matti Mikael Sirviö. IVALOSSA: Ensi su 17.8. Kirpputori avoinna: to ?pe klo 11-16. 4:34 19.8. Pykeijassa retkeläiset nousivat veneeseen ja tekivät pienen kalastusretken lähituntumaan. Kalastusaluksessa tarjoiltiin kypsennettyjä kuningasravun jalkoja paahtoleivän päällä, ja hyvää oli, Tiina vakuuttaa. Eelis Niiles Niittyvuopio, 12 vuotta, sai aamulla 12. asti. LAPIN ORTODOKSINEN SEURAKUNTA Ivalo, p. 4:14 17.8. T: K-kauppias ?Ruusut ja risut. Nikolaoksen kirkko: Ke 13.8. Kuva Ari Niittyvuopio.. kesäkuuta komeita harjuksia, isompi 51 cm ja paino 1.398 kg, pienempi 46 cm ja paino 1.112 kg. Aineistoa hyödynnetään muun muassa kannanarvioinnissa ja monissa tutkimuksissa. Tampereella asuva entinen ivalolainen Tiina Saastamoinen teki ystäviensä kanssa heinäkuussa retken Pykeijan kylään. ?Merestä nousi seitiä ja kammottavan kokoisia kuningasrapuja, jotka olivat hurjan näköisiä laivan kannelle nostettuna. 3:58 14.8. Onnea mm. Metson, teeren, pyyn ja riekon yhteistiheys, 19 yksilöä metsämaan neliökilometrillä, oli hieman alhaisempi kuin edellisvuosina keskimäärin. Riekkokanta vaikuttaa pienentyneen Pohjois-Suomessa lähes 30 prosenttia. 0400 229437 ja Sirpa p. . Lintukannoissa ei ollut mainittavia eroja maan eri osien välillä. Kesän 2014 riistakolmiolaskennoissa lintutiheydet olivat lähes keskimääräiset lukuun ottamatta riekkoa, jonka tiheys on selvästi pitkäaikaiskeskiarvoa alhaisempi. Riistakolmio on metsäiseen maastoon sijoitettu 12 km:n pituinen, kolmionmuotoinen linja, joka on merkitty maastoon pysyvästi. messu klo 14, Lepistö. SAARISELÄLLÄ: Ensi su 17.8. klo 10 liturgia Männikön palvelukodissa, klo 17 ehtoopalvelus kirkossa. Keväjärven kotakappeli: Pe 15.8. 4:04 15.8. 4:30 18.8. klo 18 ry:llä. 4:39 laskee 22:13 22:08 22:04 21:59 21:54 21:49 21:45 Utsjoella nousee 13.8. 4:26 17.8. 6 Keskiviikkona 13.8.2014 Seurakuntien tapahtumia Tällä viikolla INARIN SEURAKUNTA Auringon nousu- ja laskuajat Ivalossa nousee 13.8. Seurat su 17.8. klo 15 ry:llä. Lomalla: Saamelaispappi Tuomo Huusko 7.9. Voit lähettää tekstejä sähköpostitse osoitteeseen inarilainen@inarilainen.fi Kalasääski palasi Utsjoelle Syyskuussa 2011 Saamelaislukion opiskelija Jani Hoffren löysi kotinsa pihapiiristä Utsjoen Vetsikosta kuolleen kalasääsken. Jani kuitenkin ymmärsi löydön arvon. Itse ottamassaan kuvassa Jani on yhdessä vitriiniin juuri sijoitetun kalasääsken kanssa. Jäämerestä nousee seitiä Harjusta tulee? Kylmä alkukesä heikensi kanalintujen poikastuottoa Metsäkanalinnut laskettiin 707 riistakolmiolla 26.7?3.8. Suurin osa, noin 70 prosenttia, laskentatuloksista palautettiin järjestelmän kautta. Kun täyttämisprosessi vasta oli aluillaan, sai Saamelaislukio lahjoituksena samalta eläinmuseolta lähes sata vuotta vanhan vitriinin, jotta kalasääskellä olisi palatessaan Utsjoen saamelaislukiossa paikka mihin tulla sijoitetuksi. Toukokuussa 2014 täytet- ty sääksi viimein palasi pohjoiseen; se matkasi Kevon tutkimusaseman kevätkuorman mukana . Laskennan tekevät pääosin metsästäjät vapaaehtoistyönä. klo 10 liturgia (Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen juhla, Uspenie) Viikonloppuna Ivalon papisto on Rovaniemellä. IVALON HELLUNTAISEURAKUNTA To 14.8 klo 18 Rukouskokous. Selviytyminen edelliskesästä oli huomattavasti keskimääräistä alhaisempi. Onnea mm. messu klo 11, Hepola. INARISSA: Ensi su 17.8. asti; suntio Tuula Turunen 18.-24.8. UTSJOEN SEURAKUNTA Vihitty: Nils-Heikki Magga ja Anne Marjut Länsman . KARIGASNIEMELLÄ: Ensi su 17.8. 4:24 19.8. Myös laskentatuloksia pystyi seuraamaan verkkopalvelussa lähes reaaliajassa. Riistakolmioiden kesälaskenta toteutettiin valtakunnan laajuisena 26:nnen kerran. 040 8252918. Kaikkien lajien tiheydet olivat neljänneksen vuodentakaista alhaisemmat, mikä johtuu pääosin heikosta pesimistuloksesta. Pastorin puh. Kotisivut: www.ivalonhelluntaisrk.fi. Tervetuloa tilaisuuksiin! Miete On eri asia oppia eilisestä kuin elää siinä. - Tuntematon - Nimipäivät Keskiviikkona Jesse ja Sáppá. Torstaina Onerva, Kanerva ja Sojá. 4:17 15.8. välisenä aikana. Mauno Akujärvi ja Mauno Hepola. Ruusuja * TEM'sille teltan lainaamisesta! T: Partiolaiset * Utsjoelle Sepolle, Tapiolle, Juhikselle, Ludelle ja Vekelle ja Runtille. 4:19 18.8. Su 17.8 klo 11 Päivätilaisuus. Tiistaisin klo 15 lauluhetki Koivikossa. Sääksen virallinen esittäytyminen vitrii- nissä oli Jani Hoffrenin lakkiaispäivänä 31.5.2014. Jos sääksi olisi ummistanut silmänsä viimeisen kerran missä muualla tahansa kuin luontoa aktiivisesti harrastavan ja kuvaavan Jani Hoffrenin pihal- la, se tuskin koskaan olisi päätynyt Saamelaislukion kokoelmiin. 040 5609703. IVALONLAAKSON RAUHANYHDISTYS: Ompeluseurat to 14.8. EI messua. PÄIVÄKERHO: Päiväkerhot alkavat elokuun lopulla (vko 35), kerhoihin voi vielä ilmoittautua lastenohjaajille, Kirsi p. Onerva Pohjanrinne ja Onerva Särkilä. Perjantaina Marja, Jaana, Marjatta, Marjo, Marita, Marjut, Marianne, Maritta, Marjaana, Marjukka, Marianna, Jatta ja Marihttá. palsta on maksuton, lukijoiden yleisluontoisille kiitoksille ja moitteille tarkoitettu palsta. Marja Savenius-Katajamaa, Marja-Leena Kumpula, Marja-Liisa Tarkiainen, Marja-Liisa Tammela, Jaana Vallivaara-Puttonen, Jaana Kangasniemi, Marjo Similä, Marjo Tolonen ja Marita Kosola. Lauantaina Aulis ja Mellet. Sunnuntaina Verneri ja Mihka. Maanantaina Leevi ja Guivi. Pyhä Messu klo 11 kappelissa. Virkavapaalla: Suntio Janne Aikio 27.8. 4:21 16.8. Lintu oli sama, joka muutaman edeltävän päivän ajan jo oli varisten ahdistelemana lennellyt Vetsikossa; nuoren sääksen kuolinsyyksi määrittyi sittemmin aliravitsemus. Päätettiin yrittää saada ELY-keskukselta lupa sääksen täyttöön koulun luonnontieteellisiä kokoelmia varten. Ke 20.8. To 14.8. klo 10 aamupalvelus, klo 17 vigilia (Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen juhla, Uspenie). Toimitus muokkaa tarvittaessa ilmoituksia. Onnea mm. Tunturi-Lapin osalta tarkempi tieto saadaan koira-avusteisista laskennoista, jotka on toteutettu samaan aikaan riistakolmiolaskentojen kanssa. Riistakolmiolaskennoissa oli ensimmäistä kertaa käytössä internetpohjainen riistakolmiot. fi-sovellus, jolla havainnot saadaan suoraan tietokantaan ilman työlästä käsin tallennusta. Kun lupa oli saatu, lintu toimitettiin Turun yliopiston eläinmuseoon konservaattori Ari Karhilahden täytettäväksi. Pyyntipaikka Karigasnjarga Niemelä. 4:09 16.8. Keskiviikkoisin rukoustunti klo 13. Lähettäjän tiedot tulee olla toimituksen tiedossa, nimettöminä toimitettuja tekstejä emme julkaise. Onnea mm. Leevi Kyrö. Tiistaina Mauno, Maunu ja Mávdnos. Kevon tutkimusasema on yksi Saamelaislukion perinteisiä yhteistyötahoja. Aina autatte kun olen apua tarvinnut. asti; saamelaisdiakonissa Anja Karhula 31.8. Oulun ja Kainuun alueilla muutos oli jyrkkää. Muista lajeista poiketen riekon lisääntyminen on onnistunut hyvin: Lapissa todettu 70 prosentin poikasosuus on 26-vuotisen riistakolmiohistorian kolmanneksen korkein
0400 391 024 jouni.vihervalli@pp.inet.fi ti: ?Työ Paatsjoentien puolesta jatkuu. Isoisän isä lähti vaimoineen ja lapsineen Sallasta Ruijaan kevättalvella 1867. Viime jouluksi ilmestyi Folk ved elvene-teos, jota ei ole suomennettu. Beddari kirjoitti ahkerasti artikkeleita myös suomalaisiin lehtiin, mm. Kadottamatta huumorintajuaan ja katkeroitumatta, vaikka joutui autettavaksi ja avustettavaksi, mitä tilannetta aiem- min sanoi eniten pelkäävänsä. Kirjoitan tätä syvää kiitollisuutta äitiä kohtaan tuntien Mustan meren rannalla kuuman mineraalivesialtaan partaalla, jossa äiti vielä kaksi vuotta sitten sai hoitoa kolotuksiinsa ja sairaille nivelilleen. Haluamme kiittää kaikkia äidin ystäviä, sukulaisia ja uskollisia työkavereita, jotka se- kä kovina työnteon vuosina että vaikean sairauden aikana loppuun saakka pysyivät äidin rinnalla, auttoivat jaksamaan raskaina päivinä ja toivat helpotusta, naurua ja ilon pisaroita hänen pyyteettömään elämäänsä. Kirsi Jääskö sekä sisaret Outi, Virpi ja Sari perheineen Olav Beddari on poissa Kulttuurivaikuttaja, rehtorikirjailija Olav Emanuel Beddari kuoli vaikean sairauden murtamana 3.8. Hän muutti vuonna 1954 takaisin Norjan ja Venäjän rajalle Paatsjokilaaksoon ja toimi opettajana Skogfossin koulussa. Keskiviikkona 13.8.2014 7 Äitimme, mummomme ja máttaráhkumme Elvi Jääskön muistolle Äitimme Elvi Jääskö o.s. Niemelä nukkui pois myöhään juhannusiltana 21.6.2014 Ivalon terveyskeskuksessa pitkällisen sairauden ja lopulta keuhkokuumeen uuvuttamana. Äiti syntyi v. Hänen lapsuudestaan ja varsinkin nuoruusvuosistaan me lapset tiedämme aika vähän. Norjan Kirkkoniemessä 86-vuotiaana. Kotimaassaan Beddari edisti ansiokkaasti opetuksen ja kulttuurivaihdon Suomen ja Norjan välistä yhteistyötä. (2000), ?Pyhän Yrjön tsasouna. Perheen elanto ja lastenkasvatus painoivat raskaana, huolet uursivat kasvot ja harmaannuttivat hiukset. Häpeänsekaisin tuntein muistelen tuota aikaa, jolloin olimme nuorten tapaan ajattelemattomia, itsekkäitä ja kiittämättömiä. Sen jälkeen tie taisi kulkea piikomisten kautta pohjoisen Suomen tietyömaille työmiesten ruokahuoltoa hoitamaan. Viimeisinä vuosina hivuttava sairaus rajoitti ja lopulta esti matkus- telun, vaikka loppuun asti äidin mieli paloi maailmalle. Kouluja käymätön mutta sydämeltään syvästi sivistynyt ja laajasti lukenut äiti otti tyynesti vastaan sen, mitä elämä, sairaus ja vanheneminen eteen toi. vuosilehti Petsamolaiseen (1980), ?Emil Grymin seurassa Tornionlaaksos- sa ja Paatsjoella. Beddari oli tulisieluinen taistelija myös Nellim-Paatsjoki-tien aikaansaamiseksi. (2007). Beddari on norjantanut mm Johan Mikkosen kirjan ?Lapin miehen muistelmia. Niissä ympyröissä yhtyi isämme, rakennusmestari Kalevi Jääskön ja äidin tie, joka johti Ivalojoen törmälle, naimisiin ja neljän tyttä- ren vanhemmiksi. Vain kymmenisen vuoden liiton jälkeen katkesi isän elämäntaival ja äiti joutui lapsikatraan ainoaksi kasvattajaksi. "Niin saapi sanoa, Pieni ruijansuomalainen lukukirja " (1987) sisältää Paatsjokilaaksosta kerättyjä suomenkielisiä loruja ja tarinoita, ?Trygve Sotkajärvi . Valtakunnan rajasta huolimatta paikallinen väestö kulki vapaasti joen yli, kesäisin veneellä ja talvella jäätä myöten. Petsamo-Seuran tilaisuuksissa. Beddarin esivanhemmat olivat Sallan Ala-Petereitä. Beddari syntyi Suomen ja Norjan rajalla Paatsjoella suomenkieliseen perheeseen. Raja sulkeutui vuonna 1944 Suomen joutuessa luovuttamaan Petsamon Neuvostoliitolle. (2002), ?Erlandin Lyyti ja punakaartilainen. 1931 Rantsilan Kerälän kylässä Kihnulan talossa. Suomessa Beddari tunnettiin kirjallisen tuotantonsa lisäksi erinomaisena puhujana ja hän oli kaivattu vieras mm. Sen verran äidin puheista ymmärsimme, että elämä monilapsisessa maanviljelysperheessä oli niukkaa, erityisesti sota-aikana ja sen jälkeen. Monissa kokouksissa hän vakuut- VARATUOMARI JOUNI VIHERVALLI Lapintie 4, 99600 Sodankylä Ajanvaraus ja neuvotteluista sopiminen puh. Äiti jaksoi kaiken. Liekö äitien universaalia anteeksiantoa ja valikoivaa muistia, jälkeenpäin ainaista keskinäistä nahistelua ja vaativuuttamme päivitellessäni rakas äiti sanoi vilpittömästi, ettei hän kyllä sellaista muista. Tuo sinnikäs, työteliäs pieni nainen puursi ja omistautui saamaan lapsensa oman elämänsä alkuun ennen kuin soi ajatustakaan itselleen. (2007). Suomen ja Norjan välisen kulttuuriyhteistyön edistämisestä on Norjan kuningas on myöntänyt Olav Beddarille kultaisen ansiomitalin, Suomen tasavallan presidentti Suomen Leijonan ritarikunnan I luokan ritarimerkin ja norjalais-suomalainen kulttuurirahasto vuoden 1994 kulttuuripalkinnon. Mirjam Kälkäjä +DPPDVOllNlUL <5-g 0b.,g 3XK 3LLVNXQWLH ,YDOR /$., -$ .,,17(,67g$6,$,172,0,672 6DPL 7HUYDKDXWD YDUDWXRPDUL PDDQPLWWDXVWHNQLNNR ,YDORQWLH ,YDOR SXK ID[ VDPL WHUYDKDXWD#ODNL LQHW ¿ .DLNNL RLNHXGHOOLVHW WRLPHNVLDQQRW PP ± ULNRV MD ULLWD DVLDLQ RLNHXGHQNl\QQLW ± SHUXQNLUMRLWXNVHW MD SHULQQ|QMDRW ± NDXSSDNLUMDW MD NDXSDQYDKYLVWXNVHW ± YHONRPLVDVLDW ± ODKMD MD SHULQW|YHURVXXQQLWWHOX $VLDNDVWDSDDPLVHW 8WVMRHOOD VRSLPXNVHQ PXNDDQ. . Kuvituksena on tauluja ja tekstit ovat suomeksi ja norjaksi. Vuonna 1964 hänet kutsuttiin opettamaan nuorisolle norjaa Venäjälle läheiseen Nikeliin. Mieleen ovat valoisina muistoina jääneet muutamat yhteiset matkat. taiteilija ja metsätyömies Paatsjoelta?kirjassa (2008) hän kertoo nuorena kuolleesta taiteilijaystävästään. Tästä taustasta kumpusivat äidin elinikäinen säästäväisyys ja lukemattomat siihen opastavat sananlaskut. Vaikka lukuhaluja olisi varmasti ollut, talouskoulu jäi kansakoulun lisäksi äidin ainoaksi koulusivistykseksi. Paatsjoella ja Petsamossa? (2004), "Fra vår grense mot Finland og Russland" on suomentamaton (2001). Entinen elämä oli men- nyttä ja sukulaiset kaukana Suomessa. Norjalaistamispolitiikan mukaisesti hän joutui koulun aloittaessaan vuonna 1936 unohtamaan äidinkielensä ja opettelemaan norjaa. Sotia edeltävänä aikana norjalaisen Svanvikin kylän vastarannalla oli suomalainen Salmijärvi, josta kehittyi laakson keskuspaikka. Suomalaisten maahanmuuttajien oikeutta omankieliseen opetukseen hän ajoi tarmokkaasti. Uraa uurtavaa työtä Beddari on tehnyt haastattelemalla suomalaisia ja näiden jälkeläisiä Paatsjoenlaaksossa ja keräämällä talteen suomensukuisia tarinoita, satuja ja kansanlauluja. Beddari on ollut perustamassa Norjan Svanvikin kansankorkeakoulua ja hänen aikaansaannoksensa ovat myös koululla pidetyt kesäiset kielikurssit, jossa kansainvälinen joukko opettelee norjaa ja suomea. Mummolle moni myös nuoruuden kahinoissa ensimmäisenä hädän tullen soitti. Hän kirjoitti Varangerin vuosilehteen ja Kyrktuppen/Kirkonkukko kaksikieliseen aikakauslehteen, mm. Olimme juuri ja juuri kaikki kouluiässä. Nuoruudestani muistan äidin ainoina harrastuksina lukemisen ja sanaristikot. Hengähdyshetkiä äidille toivat loma-ajat Kihnulassa, tuokiot omien ja isän sisarusten perhei- den seurassa, jolloin kaikki lapset olivat kaikkien lapsia, useamman aikuisen yhteisen huolenpidon alla. Omassa pesueessa olisi ollut yhdelle naiselle tarpeeksi hoitamista, mutta äiti ei koskaan erotellut porukasta meidän kavereita tai naapureiden ja sukulaisten lapsia oltiinpa sitten leikeissä, äidin puhalluksen tarpeessa tai ruokapöydässä. Mummon siipien suojiin päätyivät aikanaan myös lapsenlapset aina tarvittaessa ja silloin, kun omat äidit olivat typeriä ja ymmärtämättömiä. Eläkkeelle hän jäi 40 vuoden työuran jälkeen saman koulun rehtorin virasta vuonna 1994. Beddari toimi aktiivisesti norjansuomalaisen kulttuurin ja suomen kielen säilyttämisen puolesta Paatsjokilaaksossa, hän oli sekä suomen että norjan kielen opettaja. ?Tuntui kuin puolet kotikylästä olisi kadonnut ja elämä muuttunut köyhemmäksi?, kirjoitti Beddari. Beddari valmistui vuonna 1951 opettajaksi Tromssassa, ja toimi opettajana Varangin Berlevågissa. Tornionlaakson vuosikirjaan (1982). Eihän elämäntuojaa voi jättää kesken?. Hänen kirjallisesta tuotannostaan on suomennettu useita teoksia ja artikkeleita. Hän tuki aktiivisesti suomen kielen opetuksen kehittämistä PohjoisNorjassa, kirjoitti suomen kielen opetusmateriaalia norjalaisia kouluja varten sekä toimi tulkkina kokouksissa ja konferensseissa. Viimeiseen asti, sukupolvien ja vuosikymmenten jo sulautuessa yhteen äidin mielessä hän huolehti kaikkien lasten syömisistä ja nukkumisista. Vasta meidän aikuisuuden kynnyksellä äiti alkoi matkustella ja ehtikin reissata paljon. Sisarustensa, ystäviensä ja meidän kanssa mutta myös yksin, ennakkoluulottomasti ja avoimin mielin. ?Silloin oli Suomi niin lähellä. Aina ei lapsilla ollut omia kenkiä koulutaipaleelle eikä ruokaa tosiaankaan riittänyt poisheitettäväksi asti. ?Laestadius kirjoitti ja puhui suomea. Seuraavina vuosina olivatkin tarpeen kaikki äidin lapsuudessaan oppimat penninvenytyskonstit. nimellä ?Jeg kan ikke glemme Kalaniemi
8 Keskiviikkona 13.8.2014 Tankavaara näytti parhaat kasvonsa Leppoisa kesäinen tun nelma hallitsi Tankavaaran pe rinteikkäiden kultakisojen taus talla siivittäen viikonlopun on nistuneeseen lopputulokseen. Omistajavaihdosten myötä näyt tää Tankavaaran kultajuhlien tulevaisuus jälleen valoisalta. Viikonlopun aikana saatiin esiin häivähdys kultajuhlien loistoajan tunnelmasta. Toki tänään ollaan kaukana niistä ajoista, jolloin Tankavaa rassa oli pelkkää yleisöä tois ta tuhatta, ja kilpailijoitakin yli 400. Keränen ja Rantala. Sunnuntaina pidetyt vapaa pannusarjan finaalit miehissä ja naisissa menivät kovin tutuille nimille. Sään hellimä viikonloppu antoi kuitenkin uskoa kullan huuhdontakisojen tulevaisuu delle, samoin kuin lähes kaikki en tekemä toteamus, että kullan huuhdonnan SM-kisojen ainoa oikea pitopaikka on Tankavaara. LKL:n juhlien yllätys Tämän vuoden erikoisena li sänä kisattiin aiemmin eri puo lilla Ivaloa järjestetyt kullan huuhtojien kisat nekin Tanka vaarassa eräänlaisina esikisoina. Niiden yhteyteen nivottiin lisäksi Lap in Kullankaivajainliiton 65-vuotisjuhlat. Juhlien yllätyksenä pai kalle oli suurelta yleisöltä ja lehdistöltä salaa tullut Solange Vandermoer, jonka äiti, legen daarinen Petronella, oli tar joillut marjapiirakkaa LKL:n perustavassa kokouksessa 65 vuotta sitten. Liiton puheenjohtaja Jouko Korhonen oli talvella kysellyt netin välityksellä tyttären ha lukkuutta saapua Suomeen ja Lemmenjoelle saatuaan en sin kuulla Sylvia Petronella Vandermoerin kuolleen tammi kuussa 90 vuoden iässä. Silti kotimaiset voimat ovat näissäkin pannumalleissa edenneet maailman huipulle. Tässä pätee kaivajalegenda Yrjö Korhosen vanha toteamus, että kun on vain oppinut vaskaamaan kunnolla, niin se käy vaikka lapionterällä tai kahvikupilla. Tänä vuonna ajan ja jär jestäjien voimien säästämiseksi oli miehet ja naiset yhdistetty yhteisiin perinnesarjoihin. Hänen blogiaan voi seurata netissä osoitteesta findingpetronella.com. Tankavaaran kultakisat sai vatkin näiden naisten läsnäolosta voimakasta lisäväriä sekä histo rian ponnekasta kaikua. Perjantain perinnesarjat Kansainväliseen tapaan perinnepannukilpailut käydään Suomessakin estwing- ja bateamallisilla pannuilla, joita ei täällä ole perinteisesti juurikaan käytetty. Suomen mestaruus oli hänelle jo kolmas tässä sarjassa. Peräti seitsemän SM-titteliä jo vaskannut Veikko Keränen jäi hopealle parin sekunnin marginaalilla. Pronssi meni yllättäjä Juha Rantalalle. Naisten ylivoimaiseksi mes tariksi leivottiin Keräs-Vei kon tytär Pia Turunen, jolle mestaruus oli myös jo toinen. Aika oli 1.20,7. Konkari Anita Räisänen nappasi hopeaa ja ensikertalaisena mitalipallille nousi Laura Iltanen pronssillaan. Peräti yhdeksän naista löysi kaikki 11 piilotettua hippua, mikä selittyy miehiä hiukan rennommasta vauhdista. Veteraaneissa Seppo Mau nopesi Keräsen vain puolen sekunnin turvin, nuorten voit tajaksi selvisi Mia Jääskeläi nen ja lasten mestariksi 5-vuo tias Alpi Luhta. Tämän vuoden MM-ki sat pidetään Ruotsin Koppar bergissä, jonne Suomesta lähtee yli satapäinen kisaajajoukko. Lasten sarjan voitti vain 5-vuotias Alpi Luhta. Vesa Luhta Jenny O?Connell (oik.) ja oppaanaan toiminut Pirjo Muotkajärvi. Tuore veteraanien mestari Seppo Mauno.. Est wingin voittajaksi tuli hieman yllättäen Christelle Selen, jolle Pelle Koski hävisi vain 1,6 sekuntia. Tämän tarinoista in nostuneena hän on kesäkuusta lähtien kierrellyt Petronellan jalanjälkiä Suomessa aikoen kirjoittaa matkastaan sekä Petro nellasta kirjan. Pronssia nappasi aina varma Veikko Keränen. Miehissä matkan ensi vuoden MM-kisoihin Espanjaan korjasi Jouko Korhonen ajalla 1,06,8. Batean mestaruus jäi Tankavaaraan, sillä uuden omistajaryhmän Kasper von Wuthenau korjasi potin huippuajalla 2.51,7. Samalla patsaaseen kiinnitettiin Petro nellan nimikyltti. Solange Vandermoerin li säksi Tankavaaraan oli hakeu tun ut amerikkalainen Jenny O'Connell, joka oli aiemmin tutustunut Solangeen ja hänen äitiinsä. Pitkän hiljaisuuden jälkeen tytär il moitti keväällä halustaan saa pua katsastamaan äitinsä usein hehkuttamia Lemmenjoen mai semia. Suomalaiselta lehdistöltä salaa oli Korhonen kuljettanut Solangea Lemmenjoen Morga min Kultalassa, jossa hänen äi Naisten Suomen mestari 2014 Pia Turunen. tinsä toimi Kullervo Korhosen ja Heikki Kokon porukan apu kokk ina loppukesästä 1949. Solang e oli ripotellut sinne äitinsä tuhkaa sekä valinnut kämpän pyykkirannasta kiven, jonka hän toi Inarin hautaus maan Pyrkyrien Palstan uuden muistopatsaan luo jättäen äi tinsä tuhkaa sinnekin. Ho peaa pokkasi vanha 80-luvun m a a i lm a n m e s t a r i P e n t t i Nummela ja pronssia Pirjo Muotkajärvi. Tankavaaran yllätysvieras Solange Petronellantytär Vandermoer. Espanjan matkat tutuille nimille Miesten sarjan mitalikolmikko Korhonen
ja perjantaina 15.8., joten menoliikenne etelästä pohjoiseen jakaantuu kahdelle päivälle. Välilä vähän juhlitaankin. Seuraavan kerran Lapin Tomppa Ärjy MC:sta ajoi Rauta Perseet 21 tunnissa ja pääsi kansainväliseen listaan kymmenen vuotta sitten. maantiet täyttyvät moottoripyöristä Jänkhällä Jytisee tapahtuman vuoksi loppuviikosta. Tomppa ajoi kyseiset mailit komealla Harley Davidson FL-ratsullaan. Moottoripyörä on 1960-luvun tuotoksia. Niinimäki ja Tomppa kiertävät kerran kesässä vähintään yhden kokoontumisajon. Molemmat olivat tulossa Rovaniemen PoronPurijaisista, joka on myös moottoripyöräharrastajien kokoontumistapahtuma. ?Kokoontumisissa pyritään käymään joka kesä. Kansainvälisissäkin kokoontumisajoissa on käyty useampaan otteeseen. Kyläjuhlilla viihtyivät sekä kuntalaiset että matkailijat. Paikalla oli osallistujia myös muista Pohjoismaista ja Venäjältä. Masa Niinimäki saapui myös harrikallaan Saariselälle. Mutta kun tarkemmin katsoo, alkaa pyörän ominaisuudet hahmottua. kulttuurisihteeri Maukonen kiittelee.. , kuten hän itse ilmaisi, Harley Davidson FLH. ?Pyörä on paremmassa kunnossa miltä ulkopuolisin näyttää. Rautaperseet tehdään, kun ajaa 24 tunnissa 1000 mailia eli 1609 kilometriä. Peli oli vauhdikasta, eikä nuorimmat pelaajat välttyneet pieniltä kolhuilta, mutta urheasti he jat- Elastisen tähdittämä ikärajaton päätöskonsertti keräsi Ivalo River Campingille niin lapsia kuin nuoriakin. pahtumalle toivottiin jatkoa, sanoo Maukonen. Lemmenjoki ja Kirkonkylä halutaan mukaan Riitta Maukonen kertoo, että saaduissa palautteissa Inariviikoille toivottiin lisää luontotapahtumia ja mahdollisuuksia hiljentymiseen. ?Lisäksi toivottiin tapahtumia myös Lemmenjoelle ja Inarin Kirkonkylään. Tapahtumaan saapuvat motoristit ajavat Saariselälle torstaina 14.8. Ulkomaiden kokoontumiseen kertyy yleensä yli 10 000 Harley Davidsonin moottoripyörää. ?Kokoontumisajoissa seurustellaan, tavataan tuttuja ja poristaan tietysti pyöristä. Hän on ajanut kilometrejä sillä 25 000 kilometriä. Myös perinteiset kyläjuhlat olivat suosittuja. ?Sekä Koppelossa että Nellimissä oli ennätysmäärä ihmisiä. kulttuurisihteeri Riitta Maukonen. Laanilan Savottakahvilassa Rokulipäivää vietti viime vuoden malliin yli 650 ihmistä. Int. Kaunis sää suosi ulkoilmatapahtumia ja liikkeellä oltiin kesämielellä. ?Vuoden 2013 palautteissa Inariviikoille toivottiin enemmän lapsiperheille suunnattuja tapahtumia. Moottoripyörä ei itseasiassa ensisilmäyksellä näytä moottoripyörältä. Peliin sai osallistua tienvarren asukkaiden lisäksi myös mahdolliset kesävieraat, joita olikin sekä pelaamassa että yleisössä. Ottelussa pelattiin kolme kymmenen minuutin erää. Moni mies kävi ihmettelemässä ja ihastelemassa Niinimäen ajokkia. Myös Kaamasessa järjestetty Gamas Blues oli jälleen menestys. ?Toista kertaa Inariviikoilla vietettävä Inarinsaamelaisten kirkkopyhä Inarin saamelaiskirkossa kiinnosti kuntalaisten lisäksi myös matkailijoita ja ta- koivat aivan pelin loppuun asti. Kentän molempiin päihin tehtiin kaksi maalia, joskin hieman epäselväksi jäi, voittiko toinen joukkueista vai ei. Karilantien asukkaat ovat jälkeenpäin toivoneet, että tapahtuma ei jäisi ainoaksi, joten ideariihessä on jo suunniteltu kisailua keväthangille. Kiitos järjestäjille, pelaajille ja erityisesti kannustavalle yleisölle. Birit-Inga Magga Kuva Virve Huhtamella. nopealla aikataululla. Otteluun saatiin koottua kaksi seitsemän hengen joukkuetta ja pelaajien ikähaitari oli 7-75 vuotta. Niinimäellä on ratsunaan 1970-luvun ?itse duunaama. Niissä on se oma juttunsa. Lauantain pa- raatiajo Saariselältä Tankavaaraan puolestaan saattaa ruuhkauttaa nelostietä hetkellisesti puolilta päivin ja sen jälkeen. Paluuliikenne etelään ajoittuu sunnuntaille, jolloin motoristeja on liikenteessä runsaasti heti aamusta alkaen. Inga-Briitta Magga Huuhkajassa pelattiin jalkapalloa Inariviikot keräsi yli 12030 kävijää Jalkapallon MM-kisojen innoittamana järjestettiin paahtavan helteisenä heinäkuun sunnuntaina Huuhkajassa leikkimielinen ?Karilantien jalkapallotapahtuma. Keskiviikkona 13.8.2014 9 Moottoripyörät pörräsivät jälleen tunturiin Vuosittainen Harley-Davidson Club Finland ry:n järjestämä päätapahtuma keräsi 1300 motoristia heinäkuussa Saariselälle. Tapahtumien keskipiste oli Saariselän keskustassa Tunturihotellin alueella. . Tapahtuman ideoijina toimivat Lassi-Olavi ja Vilho-Simon Mäkinen, jotka esittivät Karilantien tiekunnan yleiselle kokoukselle jalkapallo-ottelun järjestämistä. On selvää, että Inariviikkojen kävijämäärien vakiintuessa nykyiselle tasolle tarvitsemme mukaan lisää yrityksiä, yhdistyksiä ja yksittäisiä henkilöitä vastuuta kantamaan. Maukosen mukaan ihanteellista olisi, että jo nykyisellään laaja tapahtumien kirjo voisi vielä levittäytyä koko kunnan alueelle. ?Päällimmäisenä Inariviikoista 2014 jäi mieleen tapahtumissa vallinnut aurinkoinen tunnelma, vs. Niinpä varsinaisen lastenpäivän lisäksi lapsiperheille oli nyt tarjolla elokuvia elokuvateatteri Aslakissa, Teatteri Nahkiaisen vierailu koko perheen näytelmällä Koko kaupungin henkilö V niin Inarissa kuin Ivalossakin, kirjaston satuseikkailut sekä uutena tapahtumana Huskypäivä Huskybaarissa Saariselällä, kertoo vs. Se on sisäisesti hyväs- sä kunnossa. Huomiota herättävä pyörä on ollut Niinimäellä neljä vuotta. Ja heti, kun ensimmäinen heinäpelto oli niitetty, päätettiin ottelu järjestää Vuoden 2014 Inariviikkojen kävijämääräksi muodostui noin 12 030 tapahtumissa ja taidenäyttelyissä kävijää. tällä pyörällä en aio ajaa, en usko siihen pystyväni tällä ratsulla. Tomppa Ärjy MC:sta on aito Rauta Perse, englanniksi Iron Butt. Hyväksyminen Iron Butt- listaan tapahtuu Amerikassa alan järjestön toimesta. Tämän vuoksi liikenne saattaa ruuhkautua. Mutta oikeita ?Rauta Perseitä. Rally oli yksityistilaisuus, mutta kokoontuminen näkyi laajasti alueella ja varsinkin liikenteessä. Tomppa ajoi 21 tunnissa kyseiset mailit ja pääsi kansainväliseen listaan kymmenen vuotta sitten. Moottoripyörästä löytyy myös kunnon rautasatula. ?Rautainen satula on ihan hyvä istua. Mahdolli- Masa Niinimäen ajokki herätti huomiota liikenteessä rautaisine satuloineen. suuksien mukaan useammassakin tapahtumassa
10 Keskiviikkona 13.8.2014 Ijahis idja 1 5 .?1 7 . Giesat bievssuidat, cokka fiidnamus partymááccuh badjelii ja boa?e festiválaklubbai dánsedit ovttas earáiguin. Mááccuh on inarinsaamea ja tarkoittaa saamenpukua. Tällä hetkellä hirvi kanta on hirvitalousalueilla var sin tavoitteellinen. 30 ? Bargobádji vuollil skuvlaahkása? mánáide. Sajos auditorio Sisabeassan festiválagiehtabáttiin. Sisäänpääsy festivaalirannekkeella. KONSEARTA: AILA DUO, SILA FATO JA NUORTALA?KATRILLA KONSERTTI: AILA DUO, SILA FATO JA KOLTTAKATRILLIA Sajosa ?illju Sajos, festivaalialue Sisabeassan festiválagiehtabáttiin. Sisäänpääsy festivaalirannekkeella. KONSEARTA: JÁVREBIEKKAT/ JÄÄVRIPIEGAH/ JÄU?RRPIÔGG KONSERTTI: JÄRVITUULET 19. Tuulan vieressä istuvat Hilkka Kukkala ja Laila Kustula. luvassa monipuolista toimintaa. ?Kaikki tieto kiinnostaa mi nua, joten toivottavasti vieraili joitakin tulee. Viime maanantain kokoon tuminen käynnistyi kahvitte lulla ja mukavalla sanapelil lä. Osanottajat nostivat pussis ta keskeneräisiä lauseita, joita jokainen sai täydentää ääneen mielikuvituksensa mukaan. Eräässä lapussa luki ?menin nukkumaan. i j a h i s i d j a . Ivalossa Ikätupa alkoi toimia viime tam mikuussa. 02 MARI BOINE 1 . 6.8 Työpaja alle kouluikäisille lapsille. Ordne: Mánnu sámi mánáidkulturguovdda? Järj. Tavoitteilla py ritään pitämään hirven aiheut tamat vahingot alhaisella tasol la, mutta samalla varmistamaan hirvikannan perinnöllinen moni muotoisuus. Tänä vuonna myönnettiin reilu 10 prosenttia enemmän pyyntilupia kuin edel lisenä vuonna. Hirvenmetsästys alkaa syys kuun viimeisenä lauantaina, poikkeuksena aikaistetun hir venmetsästyksen alueen Enon tekiö, Inari, Muonio ja Utsjoki, joissa hirvenmetsästys alkaa jo 1. Täällä on käynyt myös vierailijoita, kuten muistihoitaja, kertomassa oman alansa tärkeistä asioista, kerto vat Laitinen ja Pekkala. Yksi viime maanantaina Ivalon Ikätuvalle tulleista oli Tuula Lunden. Juomme aina kahvit tilaisuu den aikana, vaihdamme kuulu misia ja järjestämme erilaista ohjattua toimintaa, kuten sana leikkejä ja jumppaa. Edellisestä ikätupa toiminnasta Ivalossa on aikaa. Terveydenhoitaja Anneli Pek kala muistelee, että 80-luvulla sellaista pidettiin Männikössä. ?Ivalon Ikätuvassa on käy nyt aina noin 20 . 25 osanotta jaa ja se on ihan mukava mää rä. Ottakaa mah dolliset sirutus- ym. f i l Áv vo r dat 2 1. Nuvttá sisabeassan. DJ Oula. syyskuuta. Saaliin arvolla mitattu na hirvi on maamme tärkein riistaeläin. Klubi-illan musiikista vastaavat Amoc sekä DJ Oula. Liput ovelta 10?. 0 0 . Mánnu saamelainen lastenkulttuurikeskus MÁNÁID JA NUORAID BARGOBÁJIT LASTEN JA NUORTEN MUSIIKKITYÖPAJAT Sajos Sajos Musihkkabargobájit ovddalgihtii almmuhan mánáide ja nuoraide. Musiikkityöpajat ennakkoon ilmoittautuneille. KONSEARTA: IJAHIS IJA NÁSTTÁ?AT KONSERTTI: IJAHIS IJA NÁSTTÁ?AT Sajosa ?illju Sajos, festivaalialue Mánáid ja nuoraid ie?aset joavkkut, Sila Fato, Veronica Usholik & Gubernator. 2 3.4 5 MÁNNU BODDU Myyjiä koko saamenmaan alueelta myymässä tuotteitaan. 18?19 p e r ja n ta i Sajos, festivaalialue Sámi duojárat vuvdet ie?aset buktagiid. Ijahis idjan teemaklubi. Se on hauska puoli täällä, että en tunne läheskään kaikkia osan ottajia. Täällä tapaa myös semmoisia vanhoja tuttuja, joi ta ei enää muuten missään näe, tuumaili Sofia Hämäläinen. Hänen kohdalleen sattui lauseenpuolikas ?Toinen ni meni on?. ?No se on vanhanaikai nen Wilhelmiina, naurahti Hä mäläinen. JP Hirvien pyyntilupamäärässä hienoista nousua Lapissa Suomen riistakeskus Lapin alueen hirvikantaa on leikattu ai van viimeisiä vuosia lukuun ot tamatta voimakkaasti metsäs tyksellä. Hänelle toiminta on tuttua jo viime talvelta Val kaman ajoilta. ?Tämä on meille kaikille tärkeä ja odotettu kokoontumi nen. paperit mukaan. ?Suomalaisen pohjan pystykorvan rotukirja on vie lä avoin ja populaatio pieni, joten kaipaamme rotuun mo nimuotoisuutta. Arvioitu katselmuk sen alkuaika on 15.30 - 16.00. Paikalle toivotaan tule via rotuunottoja varten (tar peen vaatiessa tammikuussa 2015 Jalostuspäivillä Kuopi ossa) rekisteröimättömiä, ro tumääritelmän täyttäviä, ter veitä ja käyttöominaisuuk siltaan erinomaisia maatiais pystykorvia. 01 13?15 10 ?12 . 15 10 ?13 9?10, 10.15?1 1 .15 B ea r ja dat Sajosa ?illju 16.30?18 Bileahtaid ovddalgihtiivuovdin Lippujen ennakkomyynti 3.7.?14.8. Sajos info & www.lipputoimisto.fi MARKKINAT 0 0 . Paulota kenkäsi, pue fiinein bilemááccusi päälle ja tule festariklubille laittamaan jalalla koreasti yhdessä muiden festaajien kanssa. 2 0 1 4 A N Á R A A N A A R I N A R I w w w . Nuvttá sisabeassan. Lasten ja nuorten musiikkiesityksiä, Sila Fato, Veronica Usholik & Gubernator. Joillakin ikäihmisillä sosi aalinen verkosto on harventu nut ja kanssakäyminen ihmis ten kanssa on vähentynyt, joten se on yksi tärkeä syy sille miksi tätä Ikätupaa tarvitaan. Lunden kulkee muun muas sa Sädettärissä ja hänellä on yleensäkin paljon muutakin ajankulua kuin Ikätuvassa kul keminen. ?Minullekin tästä on kui tenkin tullut tärkeä paikka. Tuulan takana kuntouttava lähihoitaja Riikka Laitinen. Vapaa pääsy. Vuoigatvuohta prográmmanuppástusaide doalahuvvo. Oikeus ohjelmamuutoksiin pidätetään. Ikätupa muutti Valkamasta kirkon alakertaan Ikäihmisille tarkoitettu Ikä tupa on aloittanut toimintan sa Ivalossa kesätauon jälkeen. Inarin kunnan järjestämä Ikä tupa kokoontui viime maanan taina Ivalon kirkon alakerras sa ja mukana oli parikymmen tä osanottajaa. ?Kokoonnuimme viime tal vena Päiväkeskus Valkamassa, mutta tila alkoi käydä pieneksi, joten muutimme uusiin tiloihin tänne kirkon alakertaan, kertoi kuntouttava lähihoitaja Riikka Laitinen. Kunnan järjestämä Ikätupa toimii myös Nellimissä, Inaris sa ja Sevettijärvellä. kansakoulu), osoite: Ja varuksentie 2170, 98100 Ke mijärvi. Hirvieläinten met sästyksellä ennaltaehkäistään myös niiden aiheuttamia vahin koja. 20 Sajos KONSERTTI: FOSSEKALLEN Sajosa auditorio 21?22.15 MÁNNU-TUOKIO Sajos KONSEARTA: FOSSEKALLEN 2 3. Festiválaklubba musihkas vástida Amoc sihke DJ Oula. Bileahtat uvssas 10?. 16. luohkáid ja logahagaid sámeluohkáide sihke eará nuoraide. Työpaja 9.luokkalaisille, lukioiden saamenluokille sekä muille nuorille. Ordne: Mánnu sámi mánáidkulturguovdda? Järj. Tä män vuoden hirvenmetsästyk seen myönnettiin 5 057 pyynti lupaa. ja sitä lapun nos taja jatkoi hetken mietittyään sanoilla ?ja toivoin herääväni aamulla terveenä.? ?Sitähän tässä iässä toivoo, eivät toivomukset ole enää sen suurempia. Ikäihmisiä on kuitenkin Ivalon alueella sen verran pal jon ja jokainen kulkee omis sa piireissään, että kaikkia ei voi tuntea, mutta täällähän sitä sitten tutustuu uusiin ihmisiin. Lunden muisteli viime tal ven Ikätupia ja sanoi, että yksi tervetulleista vierailijoista oli muistihoitaja. ?Kuuntelin tarkoin hänen puheet ja sain myös vinkkejä muistin hoitamiseen. Mááccuh lea anára?giella ja oaivvilda sápmela??aid álbmotbiktasa. Mánnu saamelainen lastenkulttuurikeskus ?STÁLUT MIN KULTUVRRAS? ?STAALOT KULTTUURISSAMME? Sajos Sajos Bargobádji 9. 8 . Mikäli pyyntilupia käy tetään edellisten vuosien tapaan, arvioidaan syksyn jahdissa kaa tuvan noin 5500 hirveä, koska yhdellä pyyntiluvalla voi pyy dystää yhden aikuisen eläimen tai kaksi vasaa. Tavoitteena on nostaa hir visonnien keski-ikää metsästä jien ohjeistuksen ja koulutuk sen avulla erityisesti eteläisen Lapin alueella. 02 NIGHTLESS NIGHT 2014 l aua nta i MÁRKANAT Sajosa ?illju Veronika Usholik & Gubernator, Tiina Sanila-Aikio, Matti Morottaja, Petra Magga-Vars, Johan Anders Bær. Sisabeassan festiválagiehtabáttiin. Sajos, festivaalialue Veronika Usholik & Gubernator, Tiina Sanila-Aikio, Matti Morottaja, Petra Magga-Vars, Johan Anders Bær. Sisäänpääsy festivaalirannekkeella. KONSEARTA: MARI BOINE KONSERTTI: MARI BOINE Sajosa ?illju Sajos, festivaalialue Sisabeassan festiválagiehtabáttiin. Sisäänpääsy festivaalirannekkeella. KONSEARTA: FELGEN ORKESTER KONSERTTI: FELGEN ORKESTER Sajosa ?illju Sajos, festivaalialue Sisabeassan festiválagiehtabáttiin. Sisäänpääsy festivaalirannekkeella. KONSEARTA: TUUPA RECORDS 10 JAGI ÁVVUKONSEARTA KONSERTTI: TUUPA RECORDS 10-VUOTISJUHLAKONSERTTI Sajosa ?illju Sajos, festivaalialue Tuupa Houseband feat. Ailu Valle, Amoc, Tiina Sanila-Aikio, SomBy, Niillas Holmberg, Ulla Pirttijärvi-Länsman. Sisabeassan festiválagiehtabáttiin. Tuupa Houseband feat. Ailu Valle, Amoc, Tiina Sanila-Aikio, SomBy, Niillas Holmberg, Ulla Pirttijärvi-Länsman. Sisäänpääsy festivaalirannekkeella. FESTIVÁLAKLUBBA FESTARIKLUBI Hotealla Kultahovi Hotelli Inarin Kultahovi DJ Oula. Tämä Ikätupa vai kuttaa ihan mukavalta paikalta ja tänne ehtii, kun tämä ei ole joka viikko. Nuvttá sisabeassan. MÁÁCCUH KLUBBA MÁÁCCUH-KLUBI Hotealla Kultahovi Hotelli Inarin Kultahovi Ijahis ija temáklubba. Kannan tasapainoi nen rakenne helpottaa myös hir vikannan koon hallintaa. -Vuoden toinen ja samal la viimeinen rotuunotto ?kat selmus jo taustatutkimukset läpäisseille pohjanpystykor vakoirille järjestetään Java ruksen Erä ry:n ryhmänäyt telyn yhteydessä Kemijär vellä, Javaruksen kylätalolla (ent. Minä täytän säännölli sesti sanaristikoita ja askarte len yhden sanaristikon kimpus sa niin pitkään, että saan sen lo pulta täytettyä. Lundenin mukaan satunnai set unohtelut kuuluvat ikäihmis ten arkeen, mutta pitää ymmär tää milloin kyse on jostakin va kavammasta. ?Mitä nopeammin tarttuu asiaan ja mitä nopeammin ha keutuu ja pääsee hoitoon, niin sen parempi muistiongelmaisel le, hän tietää. Lunden toivoo, että tuleva na talvena Ikätuvassa on jälleen Terveydenhoitaja Anneli Pekkala kirjaa ylös Tuula Lundenin tietoja. Tässä iäs sä alkaa jo miettiä myös oman muistin säilymistä ja ymmär tää sen, että muistia pitää har joittaa. Uutta materi aalia on enää saatavissa vain Lapista ja Kainuun syrjäky liltä ja viimeiset ajat ovat tä mänkin suhteen menossa, kertoo pentuneuvoja Raija Tiilikainen.. Viime vuosina Lapin paho jen hirvivahinkoalueiden hirvi kantaa on suunnitelmallisesti pienennetty metsätalouden hir vivahinkojen vähentämiseksi. Suomen riistakeskuksen ta voitteena on Lapin nykyisillä IV-hirvitalousalueilla 0,4?3 hir veä tuhatta hehtaaria kohti
Raskas sääntely on merkittävä syy kaupan alan ahdinkoon ja Suomen eurooppalaisittain korkeisiin kuluttajahintoihin. Kairan Kulkijat, Savottakahvila. 7.9. Yhteislaulua Esa Roineen johdolla, Savottakahvila. PaPaNassa Pe 15.8. Nyt tapaamisessa olivat mukana akateemisen yhteisön edustajat kaikista muista arktisista maista paitsi Yhdysvalloista. / arkki Kylmälaminointia . Kiehisen luontopäivä. Julisteet, piirustukset, valokuvasuurennokset Inarilaisen toimitus sijaitsee Ivalon keskustassa, Piiskuntie 1 Avoinna arkisin 9?16.30 P. Maks. Äskettäin julkaistiin päivittäistavarakaupan uusimmat ennusteet, joiden mukaan alalta menetetään tänä ja ensi vuonna yli 9 000 työpaikkaa. Viime vuonna alalta hävisi 4 000 työpaikkaa. ?Vienti on taloutemme ve- turi, mutta kotimarkkinoiden merkitystä ei saa unohtaa. Tarvitaan määrätietoista ennakkoluulottomuutta ratkaisujen löytämiseksi, jotta palvelut ja työpaikat voidaan turvata sekä suomalaisten ostovoimaa vahvistaa, Autto sanoo. Autton mielestä kaupan täytyy myös itse panostaa kilpailukykyynsä ja kehittää muun muassa verkkokauppaa. Kolttakulttuuriviikko Sevettijärvellä. 30.8. Maks. Tavoitteena on sekä saamelaisopetuksessa toimivien opettajien verkostoituminen että teoreettisen tiedon, opettajien oman kokemuksen ja hiljaisen tiedon yhdistäminen. Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimisto koordinoi koulutuksen ja toimii valtionapua hallinnoivana organisaationa. Tärkeät paperit veneeseen, autoon, kelkkaan jne. . samalle, jolle Greenpeace yritti nousta viime syksynä. . Lauluja Lapista ja vähän muualtakin, Juha Vartiainen ja Esa Roine. Politiikan tutkijalle matkan ajankohta oli lisäksi hyvin kiinnostava ajatellen Ukrainan kriisiä, lännen Venäjälle asettamia pakotteita sekä niistä aiheutuvia paineita kansainväliselle yhteistyölle. Arktiselle alueelle on kansainvälisen yhteistyön kautta saatu aikaan poliittinen vakaus. Tämänkaltainen yhteistyö on tärkeä pääoma, ja se voi antaa esimerkin siitä, mitä kansainvälisellä yhteistyöllä voidaan saavuttaa. Kultamaitten kultakurkkujen karaoke ?Inka emäntänä. Oulun yliopiston Giellagas-instituutti vastaa opetuksesta. samalle lautalle, jolle Greenpeace yritti nousta viime syksynä. Arktisen politiikan professori Lassi Heininen Lapin yliopistosta osallistui tapaamiseen sekä luennoi sen yhteydessä järjestetyssä seminaarissa globalisaation vaikutuksista arktisen alueen turvallisuudelle ja kestävyydelle. Venäjä on järjestänyt neljänä vuonna Arktisen neuvoston jäsenmaiden vuotuisen tapaamisen pohjoisilla alueillaan vaihtaakseen tietoja ja kokemuksia. Lauluja Lapista ja vähän muualtakin, Juha Vartiainen ja Esa Roine. Urho Kekkosen kansallispuisto ja Tankavaaran Kultamuseo. 12.9. Retkipäivä Koilliskairassa, järj. Suomen luonnon päivän retki Saariselällä. elokuuta Naryan-Marissa Venäjällä. Keskiviikkona 13.8.2014 11 Inarilaisen toimituksesta Laminointipalvelua Kuumalaminointi . Tänä vuonna tapaaminen pidettiin 5.? 7. klo 19 Osta/varaa lippu ennakkoon 20 ? Avoinna 9-20 päivittäin Laanilan SavottaKahvila P. Tapaamista isännöi Venäjän federaation turvallisuusneuvoston sihteeri Nikolay Patrushev. Tilaisuuteen puhujana osallistuneen arktisen politiikan professori Lassi Heinisen mukaan tapaamisen erityisen mielenkiintoinen anti liittyy vierailuun Varandeyn öljysatamaan ja Prirazlomnayan öljynporauslautalle . Bilebändi Korvaboosty Alk. A3-koko Hinnat alkaen 1 . Lapin Kamariorkesterin oopperakonsertti Sajoksessa 30.8. Erävaelluksen sm-kisat, Kiilopää 4.9. / 10 cm Suojaa tärkeät dokumenttisi kaksipuoleisella muovilla . Silja Line seurakisat Ivalon urheilukentällä 30.8. Meille tapaamiseen osallistuneille esiteltiin varsin avoimesti öljynporausaktiviteetteja sekä demonstroitiin meripelastusharjoitus, Heininen kertoo. . Sääntelyn purkaminen ei puolestaan maksaisi valtiolle mitään, Autto toteaa. Autton mielestä niin aukioloajat, rakentamisen ja kaavoittamisen tiukka sääntely kuin myös tuoterajoitteet täy- tyy kaikki ottaa kriittiseen tarkasteluun. ?On selvää, että oikean tasapainon löytäminen vaatii harkittuja ratkaisuja, eikä kaikkea sääntelyä voida suin päin purkaa. Nooran karaoke, Savottakahvila. 11.9. Kartat, rakennuspiirustukset . Venäjältä mukana oli useita apu- laisministereitä sekä valtioin virastojen ja valtioyritysten johtajia. 0400 603 903 savotta@kahvila.inet.fi Kansainvälinen ryhmä tutustui Prirazlomnayan öljynporauslauttaan Naryan-Marissa Nenetsiassa Venäjällä on parhaillaan päättynyt Arktisen neuvoston jäsenmaiden korkean tason tapaaminen, johon on sisältynyt muun muassa tutustuminen Varandeyn öljysatamaan ja Prirazlomnayan öljynporauslautalle . Aiempina vuosina paikalla ovat olleet Arktisen neuvoston jäsenmaiden arktiset suurlähettiläät, mutta tänä vuonna Ukrainan kriisin sanktioiden vuoksi he eivät osallistuneet. Elämäni kunnossa ?teemaleiri arjen parantamiseen, Kiilopää 31.8. Toimitus muokkaa tarvittaessa tekstejä Elokuu 15.8.-16.8. 040 765 1605 Musiikkiesitys Kairan Kulkijat Savottakahvilassa to 14.8. Valtion tulee puolestaan varmistaa, että verkkokaupan sääntely on kilpailijamaiden tasolle, eikä esimerkiksi arvonlisäverokäytännöistä muodostu kilpailun vääristymiä EU:n sisämarkkinoita kehitettäessä. Saamelaiskäräjät ja Giellagas ?instituutti käynnistävät kielikylpyopetuksen koulutushankkeen Saamelaiskäräjät ja Oulun yliopiston Giellagas ?instituutti käynnistävät marraskuun puolivälissä saamelaisopetuksen henkilöstölle suunnatun koulutushankkeen ´Saamen kielikylpykoulussa . Lisäksi paikalla olivat Arktisen neuvoston uusista tarkkailijavaltioista Kiinan, Etelä-Korean, Intian ja Singaporen edustajat. Prirazlomnayan öljynporauslautalla ei ole aiemmin käynyt kovinkaan monta ulkomaalaista. Opaskirja julkaistaan saamen- ja suomen kielillä. Tapahtumia Ylä-Lapissa Tapahtumat voi ilmoittaa sähköpostilla osoitteeseen inarilainen@inarilainen.fi. Urho Kekkosen kansallispuisto 30.8.-6.9. Savottakahvila. 9.9. DJ Lapinmies Alk. Yhtä selvää on kuitenkin myös se, että Suomella ei ole varaa säädellä itseään vararikkoon. Kairan Kulkijat- musiikkiteatteriesitys, Savottakahvila. 12.9. Järj. Lapin sotilassoittokunnan 45-vuotisjuhlakonsertti Sajoksessa 6.9. Koilliskairan luontokeskus, Tankavaara 4.9. klo 23 Tervetuloa! PaPaNa Inarin napana Inarintie 47, Inari P. Järj. Järj. Yhteistyökumppaneina opetuksessa toimivat myös Vaasan yliopiston Kielikylvyn ja monikielisyyden keskuksen sekä Norjan Koutokeinossa toimivan saamelaisen korkeakoulun, Sámi allaskuvlan, asiantuntijat. Koulutuksen ensisijaisena kohderyhmänä ovat perusopetuksen saamen kielen ja saa- menkielisten luokkien opettajat, mutta mukaan pääsevät myös saamelaisen varhaiskasvatuksen parissa toimivat, lukion saamen kielen opettajat ja saamenkielisen ammatillisen koulutuksen opettajat. Opetustoimen henkilöstökoulutus järjestetään neljänä kahden päivän lähiopetusjaksona Inarissa Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa niin, että ensimmäinen kokoontuminen on 14.?15.11.2014, toinen ja kolmas kokoontuminen keväällä 2015 ja viimeinen lähiopetustapaaminen on syksyllä 2015. Koulutuspäivät rakentuvat teorialuennoista ja ohjatuista työpajatyöskentelypäivistä. klo 23 Lippu 5 ? La 16.8. Tästä tapaamisen osallistujat olivat yksimielisiä, Heininen toteaa.. Savottakahvilan perinteiset piha/kirpputori markkinat. 8.9. Savot- takahvila. 10.9. 64 cm leveät asiakirjat . 020 710 9050 Kokoomuksen Heikki Autto: Kaupan alaa voidaan auttaa sääntelyä vähentämällä Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Heikki Autto vaatii sääntelyn keventämistä kaupan alan tilanteen parantamiseksi. Ijahis Idja 21.-23.8. Pituus jopa 50 metriä Hinta 1 . Työpajatyöskentelypäivien aikana tuotetaan kirjallista materiaalia, jonka pohjalta julkaistaan hankkeen lopputuotoksena saamelaisopetuksen idea- ja opaskirja. Euroopan kulttuuriympäristöpäivien retki Laanilan kultareitille. Savottakahvila. Syyskuu 4.-7.9. miten tuen omaa kieltä ja kulttuuria opetuksessa´. Yhteistyökumppaneina opetuksessa ovat myös Vaasan yliopiston kielikylvyn ja monikielisyyden keskus ja Sámi allaskuvla (saamelainen korkeakoulu). Opetushallitus on myöntänyt saamelaiskäräjille valtionavustusta opetustoimen henkilöstökoulutusta varten vuosil- le 2014?2015. Saariselän palvelupiste Kiehinen/Urho Kekkosen kansallispuisto 11.9
Mukaan ovat kaikki tervetulleita ja samalla tietysti he, jotka eivät ole koskaan aikaisemmin Konesniemen tien maisemissa liikkuneet, kertoo tapahtuman järjestäjiin kuuluva kyläyhdistyksen aktiivi Hanna Kasurinen. Koppelon kierroksella voi osallistua kahteen juoksun kilpasarjaan. Jos halu- Hanna Kasurinen toivoo, että Koppelon kierrokselle tulee runsas osanotto. Pitkään työttömänä olleiden määrä sen sijaan on jatkanut kasvuaan. Työttömien osuus työvoimasta on korkea Lapin kaikissa seutukunnissa, kesäkuun lopussa työttömyysaste vaihteli 15 % ja 20 % välillä. Työttömyys kohdistuu eri ammatteihin ja ikäryhmiin. Se on avoinna kirjaston aukioloaikoina elokuun loppuun asti. Käsityöpiirin näyttäviä aikaansaannoksia. Työttömyyden kasvu jatkuu myös Lapissa Työttömyys lisääntyi kausiluontoisesti toukokuusta kesäkuuhun sekä Lapissa että koko maassa. alikeompeluun ja chenille-tekniikkaan. Maksuun sisältyy juomahuolto Konesniemen tien varrella sekä kahvi- ja pullatarjoilut kylätalolla. He voivat myös patikoida Mustajärvelle. Pyöräilijöiden startti tapahtuu kello 9.50 ja muiden osallistujien startti kello 10 kylätalon pihalta. ?Ilmoittautuminen alkaa lauantaiaamuna yhdeksältä ja mukaan ehtii, vaikka tulisi paikan päälle vähän ennen kymmentä. Mielenkiintoista kuviojälkeä kankaaseen kehittyi ?leimaamalla. Kesäkuun lopussa suurimmat työttömien ammattiryhmät olivat Lapissa rakennus-, palvelu-, kuljetusja konepajatyöntekijät ja asentajat. Pikkutilkuilla voi vaikka somistaa vanhan vaatteen tai käyttää ne taidokkaas- ti kortteihin. Huovuttamaan osa piiriläisistä pääsi ensimmäisen kerran. Syntyi tauluja, laukkuja, helmiä ja myös huovuttuvasta langasta hauskoja tumppuja. Kaikkiin näihin tuotoksiin pääsee tutustumaan Utsjoen kirjastoon kootussa värikkäässä näyttelyssä. Työpaikoista 72 % oli yrityksissä ja 20 % kuntasektorilla. Koppelon kierros vie Konesniemen maisemiin Koppelon kyläyhdistys järjestää kaiken ikäisille ja kuntoisille liikuntatapahtuma Koppelon kierroksen lauantaina 23. elokuuta. ?Moni koppelolainen juoksee, pyöräilee ja kävelee Konesniemen tiellä. värjättyä kangasta Myös huovutustöitä tehtiin innolla ja kaunista jälkeä syntyi. aaltopahvilla, langan- tai narunpätkillä ja roiskimalla suolaa kankaalle. Vanhat ja uudet nilkkasukat solmuun ja kastelu väripurkkien pohjalle! Syntyi persoonallisia uusiosukkia. Maalattu kangas sopii verhokapaksi, tyynyliinoiksi ja kasseiksi. Syntyi tyynyjä ja patalappuja. Tieltähän näkyy paikoitellen myös Ivalojokisuu ja Inarijärvi. ?Konesniemen kiertävästä Koppelon kierros-liikuntapäivästä on joskus leikkimielisesti puhuttu, mutta nyt kyläyhdistyksessä päätettiin, että järjestetäänpä tällainen tapahtuma ihan oikeasti. Tarjolla on 15,5 kilometriä pitkä Konesniemen kierros sekä 6,5 kilometriä pitkä Mustajärven mutka. Kuntolenkille lähtevät voivat pyöräillä Konesniemen ympäri. Työttömyys kasvoi edelleen viime vuoteen verrattuna, Lapissa vähemmän kuin koko maassa. Lapissa nuorten työttömyys ei enää noussut viime vuoteen verrattuna. Paikoitellen tieltä voi ihailla myös Ivalojokisuun ja Inarijärven maisemia. aa mennä miellyttävään paikkaan uimaan, niin täytyy kävellä varttitunnin lenkki kirkasvetisen Peukalojärven rantaan. ?Kylätalon vieressä virtaa Ivalojoki ja hetken mietimme sitäkin, järjestäisimmekö myös jonkinlaisen soutu- tai melontatapahtuman. Vanhoista toppavaatteista valmistui ?tuunaamalla. Koppelon kylätalon pihalla on hieno leikkipuisto ja lapsiperheiden kannattaa hyödyntää myös sitä päivän aikana, kertoo Kasurinen. Hanna Kasurinen asuu Koppelon kylätalon pihapiiris- sä ja Konesniemen tie on hänelle jo hyvin tuttu niin pyöräilykuin juoksulenkeiltäkin. ?Koppelon kylässä on kaiken kaikkiaan hienot ulkoilumahdollisuudet. Reitti sopii sauvakävelijöille ja mukaan voi lähteä vaikka lastenrattaiden kanssa. Osallistumismaksu on neljä euroa henkilöltä tai kahdeksan euroa perheeltä. Kun Konesniemen kiertää ympäri, niin vastaan tulee sopivasti ylä- ja alamäkeä ja monenlaista maisemaa. Reunapitsiä syntyi virkkauksen lisäksi myös neulomalla. Päästiin myös mälläämään kangasväreillä aurinkovärjäystä. lämmin ja kevyt tilkkupeitto. Housut suikaloitiin uudeksi hameeksi. Mikäli vanhaa vaatetta piti korjata tai ommella aivan uusi, Maija ohjasi myös kaavoituksessa. Virkkauksen saralla tehtiin perinteinen isoäidin neliö ja siitä erilaisia muunnelmia. Se on vain näin helteisenä kesänä huono puoli, että kylätalon ranta ei ole paras paikka uimiseen, koska se on mutapohjainen. Lapissa oli kesäkuun lopussa 14 326 työtöntä työnhakijaa ja työttömien osuus työvoimasta oli 17,3 %. 12 Keskiviikkona 13.8.2014 Käsityöpiirin pyörityksiä Nuorgamista Nuorgamin kylällä kokoontui viime lukuvuoden ajan kerran viikossa innokkaiden käsityön ystävien piiri ideoimaan ja toteuttamaan käsitöitä erilaisilla tekniikoilla. Ryhmää ohjasi alan ammattilainen, käsityönopettaja Maija Tammiranta. Ompelun alueella tutustuttiin mm. Työttömistä alle 25 vuotiaita oli 25 %, 30 - 50 vuotiaita 36 % ja yli 50 vuotiaita 39 %. Lapissa oli kesäkuussa avoinna kaikkiaan yli 1900 TEtoimistoon ilmoitettua avointa työpaikkaa. Tuumasimme kuitenkin, että järjestetään ensin tämä Koppelon kierros ja mietitään sitten jatkoa ensi vuodelle. Koppelon kyläyhdistyksen resurssit eivät riitä vakuutta- maan tapahtumaan osallistuvia, mutta se huolehtii paikan päälle ensiapupisteen ja huolehtii liikenteen ohjaamisesta. JP
Kun nan päättäjät halusivat sijoittaa ryhmäkodin vanhainkodin yh teyteen. Sanoin, että kyllä se vaate avustus vain minulle kuuluu ja luin lakia. Saattoihan asia olla myös toisinpäin. ?Sehän oli vielä sitä aikaa, ettei lappalaisia pidetty ihmi sinä. Minä kysyin, että miten se koulua käy, joka ei osaa puhua. Ja Kolpeneella hänestä olisi vain tullut apaattinen lääkkeiden ta kia. Sairauksia minulla riittää, mutta en ole niitä jäänyt mureh timaan. Gunnar kävi välillä kotona syömässä ja lähti jäl leen ajoihin. Sitten ajattelin, että meitä on kaikenlaisia ihmisiä. Näkö vain on nyt tänä vuonna alkanut heikkenemään niin paljon, että se oikein har mittaa. Koiria hakattiin piis kalla ja lapset itkivät, hymäh tää Rauni. Eelis löytyi Moskovasta Tulevan miehensä Eelik sen Rauni löysi Ivalon vanhal ta työväentalolta eli Moskovas ta. Eija meni enti seen huoneeseensa, availi lipas ton laatikoita ja näki, että kaik ki hänen romunsa on viety pois. ?Eija ajatteli, että tämä ei ole enää hänen paikka. Semmoisia paikkojahan ne kehitysvammaisten laitokset sii hen aikaan olivat. Rauni sanoo, että kesti seit semän vuotta ennen kuin Eija oppi potalle. ?Kaksi saavia oli jatkuvas ti liossa rättäpyykkiä. Kai hän ajattelee, että minä en kuulu sinne. Lapset leppasivat kesät ulkona, ei ollut televisioi ta, eikä tietokoneita. ?Lauantaina paistettiin ni sua ja kun saunasta tultiin, niin syötiin nisuviipaleet. Mutta kun kotona on tutut paikat ja huonekalut van hoilla paikoillaan, niin kyllä täs sä vielä pärjätään, sanoo Rauni. Rauni Lampelan aika ei käy pitkäksi yksin kotona. Silloin Raunikin kävi viimeiseen taisteluunsa ja vas tusti henkeen ja vereen kunnan isien suunnitelmia. ?Vanhusten ja kehit ys vammaisten huolet ja tarpeet ovat aivan erilaiset. Vajaamielinen-sana taisi olla jo pikku hiljaa poissa käy töstä. Kun mi nä käyn Eijan kylässä, niin ai ka pian hän alkaa toimittaa tak kia naulasta minun päälle. Ajat telin vain, että onpa ihanaa, kun saa matkustaa äidin kanssa. Raunista tuntuu, että lap suuden kesät olivat aina kauniit ja lämpimät. Siellä oli savottamiehiä ja yksi heistä Eelis Lampela. Yhdeksän kuukauden ikäisenä Eija sai ensimmäisen epileptisen kohtauksen. Mummo kuivatti hauet ja kuivahaukea syötiin siltään tai laitettiin kat tilaan kiehumaan ja syötiin pot tujen kanssa. ?Hillat säilöttiin omassa mehussa ja mustikat äiti keitti sokerin kanssa. Meillä oli eväänä maitoa päälärissä ja ruisleipää. Lehmät myytiin saksalaisille. ?Kemissä lotat tarjoilivat kauravelliä Petsamon evakoil le. Ihmiset kyselivät, että mikä Eijaa vaivaa, ja minä hän sitten aina selvitin miksi hän on sellainen kuin on. SirkkaLiisa tuli siksi aikaa hoitamaan Eijaa. Kuuntelen ajankulukseni radiota. Siellä sanottiin, että nauruterapia tekee ihmiselle hyvää. Minähän sitä harrastankin, kun nauran täällä itselleni. Usein oli vastassa ?eioota?, mut ta pienen väittelyn jälkeen asiat yleensä selvisivät parhain päin. Sosiaalilautakunnan pu heenjohtaja Aarre Heinonen tu li Raunille hyvinkin tutuksi vai keimpina vuosina. Samat kah vipöönit kiehutettin pannussa monta kertaa ja siitä se sakka vesi sai nimensä. Rauni muistaa lämmöllä piikomistaan Korhosen talossa. Häntä kohdeltiin kuin oman ta lon väkeä. Hän sanoi sitten, että laadimmepa anomuk sen yhdessä Aravahallitukseen ja pistetään todistukset mukaan. Joskus Rauni kävi Taka-La pin kaupassa ruokaostoksilla ja maksoi sosiaalisihteeriltä saa mallaan ruokakupongilla. ?Kupongissa luki, ettei sillä saa ostaa kaljaa eikä tupakkaa. Taka-Lapin kassalla oli silloin Alatalon Maija, joka istui pit kään sosiaalilautakunnassa ja tunsi meidät köyhät. Kyllä hän olisi kul tamitalin ansainnut vielä hau takivensäkin päälle. Jaakko Peltomaa. Ja olihan heis sä täitäkin. Punajuuret pilkottiin vuokaan, sekaan lai tettiin suolaa, sipulia ja sian läskiä. Vaikka ei sekunnantoi misto mikään sydämetön paikka ollut. Rauni lähti tyttökavereitten sa kanssa Moskovaan tanssei hin. Eija on aina elä nyt omassa maailmassaan, eikä ole puhunut sanaakaan. ?Sehän oli ensin järkytys. Kysyin, miksi minulle kävi näin. Olin kymmenenvuotias. Gunnar ajoi taksia ja Aino työskenteli tarjoilijana Matkai lumajalla. Alkoholia huushol lissa kului reippaanlaisesti, kun siellä kävi välillä myös Ivalon kylän kerma juhlimassa. ?Kaiket yöt huudettiin ja karjuttiin. Viina alkoi viedä Eelis tä, rahat loppuivat monta ker taa ja Rauni ramppasi pankissa ja kunnantoimistossa. Mehän tulimme takaisin tietoa täynnä ja sen reissun jäl keen perustettiin tukiyhdistys. Raunin mukaan kirkkoher ra Antero Niva oli yhdistyk sen puheenjohtaja ensimmäi sen vuoden. ?Niva oli tuolloin nuori mies ja vähän jurokin. Käti löksi saatiin Inarin Kirkonkyläl tä Poukkula. ?Kätilö Poukkulasta en tie dä mitään, mutta tätini Hilda Ai ramo kertoi, että sen nimisen kä tilön isä veneellä haki. Muutaman kerran Eija on käynytäidin tykönä ky lässä, mutta käynnit tekivät hä net levottomaksi. Kun Rauni tuli kunnan toimistoon, niin hän sanoi, et tä täältä se surullisen kuuluisa Rauni Lampela taas tulee. ?Kun kaamos tuli, niin mul la alkoi nokka mennä montaker taa maata kohti raha-asioitten kanssa. Maijahan raivostui siitä lapun kirjoituk sesta ja sanoi, ettei tuommois ta olisi pitänyt kirjoittaa, sillä hän kyllä tietää etten minä var masti osta sillä kuin tarpeellis ta tavaraa. ?Voi jeesusmaria sitäkin elämää? Eija-tyttö vaati aikaa Raunin Eija-tyttö syntyi 1960. Eihän kaikilla ollut saunaa, eikä poromiehillä ollut aikaa saunoja rakennella. Eihän neuvola sitä en nen ollut täällä kehitysvammais ten paikka, mutta Harven Pekka toi uudet tavat tullessaan. Raunin henkireikä oli nais kuoro. Se oli sitä aikaa, kun vanhempia teititeltiin, ruoka siunattiin ja opettajan sana oli laki. Pappa keräsi telkänp ön töistä munia ja äiti laittoi nii tä pannukakkuihin ja sok e rikakkuihin. Elämäs sä onsattunut ja tapahtunut. Kyllä silloin sen taistelun aikana koki, kun is tui kaiken maailman rovastien, osastopäälliköiden ja valtuuston puheenjohtajien kanssa nokatus ten, ettei sitä ole kehitysvam maisen äitinä yhtään mitään. Kyllä se maistui taivaalliselta. Rauni syntyi Muddusjär ven rannalla 16.10.1933. Ei jaa tutkittiin ja hänelle mietit tiin sopivaa lääkitystä epilep tisten kohtausten estämiseksi. Kun Eija täytti seitsemän vuotta, tuli kunnasta lähetys tö, joka vaati, että Eija pitää laittaa Kolpeneelle koulukotiin asumaan. ?He sanoivat, että eihänmi nulla ole aikaa hoitaa terveitä lapsia, kun hoidankehitysvam maista. Eijahan ei kosketusherk känä tykkää halaamisesta. No, mitenpä minä sen kohtauksen olisin heitä var ten osannut ajoittaa. ?Jos Eija oli itkuinen, niin ei auttanut kuin silmiin katto malla ja arvaamalla keksiä, mi kä tyttöä vaivaa. Eija oli vajaa kolme vuot ta vanha, kun hänet lennätet tiin Helsingin lastensairaalaan tutkimuksiin. Mutta inarilaiset häntä koulivat vuo sien varrella ja Nivasta tuli iha na ja lempeä kirkkoherra. Vähitellen Rauni sai tietoa kehitysvammaisten tukiasioista ja tiesi senkin, että hän voi pyy tää Eijan äitinä vaateavustus ta kunnasta. ?Eija sotki ja vörssäsi vaat teensa lusikalla, joten sotkua tu li. Ee lis iski silmänsä Rauniin, seura si avioliitto ja lapsia. Yhteinen elämä ei kui tenkaan ollut ruusuilla tanssi mista. Lääkärinä oli tuolloin Ivaloon vasta muuttanut Pekka Harve. ?Kun Harve kuuli, että mi nulla on tuollainen Eijakin, niin hän käski käyttää Eijaakin neu volassa. On paljon hyviä ja huonoja muis toja, joita muistella. ?Muistan myös sen evak koon lähdön Petsamosta. Ja onnek si minulle on tämä selvittämisen lahja annettu, Rauni hymyilee. ?Minä hoidin ja holhosin, puolustin ja tappelin. Kodin hoitajia tuli ja meni, aina sen mukaan kuinka nopeasti he vä syivät. Sodan jälkeen ei kaupoista saanut mitään. Veik ko Aatamihan kävi nuorenara diotoimittajana minua haastatte lemassa ja aihe olimillaista on arki kehitysvammaisten lapsen perheessä. Äiti lähti evakkoon meidän lasten kans sa. Rakennustarkastaja Lam pelan Mikko kuunteli kun ker roin aravahuolistani. Koti on sentään koti laitokseen verrat tuna. Ei ol lut riisiä jouluna, mutta äiti keit ti silloin kauraryynivellin ja sen päälle pantiin hilloja ja sokeria. Riutulan talouskoulussa Rauni oppi miten punajuuri laatikkoa tehdään. Ajamistahan tak sikuskeilla riitti sotien jälkeen, kun Inarin metsissä oli käyn nissä suuret savotat ja savotta miehiä piti kuljettaa työmaille ja sieltä pois. Taksimiehet, jotka paljon liikkuivat, saivat usein käsiin sä ruotsalaista Gefalia-kahvia, joka oli mahdottoman hyvää ja väkevää. ?Osuuskaupasta sai Johan na-kahvia, se oli halpaa ja huo noa. Menin sosiaalisihteerin tykö ja hän sanoi, ettei voi antaa ra haa. Keskiviikkona 13.8.2014 13 Taivaan isä on antanut voimia ?Enhän minä tässä olisi, en kä järjissäni, jos ei Taivaan isä olisi antanut voimia, sanoo Rau ni Lampela miettiessään taak se jääneitä vuosikymmeniään. Hän tietää, että loppusuo ra on lähellä ja toivoo, että sai si viettää sen omassa kodissaan. ?Minulla on henkilökoh tainen avustaja, jonka ansiosta pärjään tässä kotona. Isä jäi huoltamaan evakoi den tavaroita. Vein hä net terveyskeskukseen ja siellä sanottiin, että he haluavat nähdä kohtauksen. Laatikko sai hautua uu nissa ja sitten sitä syötiin peru noiden kanssa. ?Kun olen vielä täysissä järjissäni, niin kotihan se on paras paikka. Antinojansuulle laskettiin keväisin katiskat ja sieltä nousi haukia. Kun Eija oppi potalle, niin samoihin ai koihin sain pulsaattorikoneen. Se oli juhlaa. Tieto oli hankittava itse Rauni Lampela on Inarin kehitysvammaisten tuki-yh distyksen perustajajäsen. Virkkusestakaan en sen kummempaa tiedä, mutta eivät kaikki häntä niin arvosta neet. Joku ei pysty kävelemään ja joku ei pys ty puhumaan. Gunnar kävi metsällä, joten joskus talos sa herkuteltiin myös metsopais tilla. Van huksilla on tarpeeksi tekemistä niissä omissa vaivoissaan. ?Männiköstä ei olisi pääs syt kävellen toimariin, joten sit ten olisi täytynyt kulkea taksil la edestakaisin. Mitään hätää minä en sillä evakkomatkalla tuntenut. Sitä oltiin kiitollisia siitä pullanpalasta. Heinonen jäi hänen mieleensä avuliaana ja ystävällisenä ihmisenä. Rauni muistaa myös hy vin, kun hän ensimmäisen ker ran käytti kahta tyttöään Ivalon neuvolalääkärissä. Ja osa oli meidän edessä niin mie lin kielin, mutta tosipaikan tul len äänesti meitä vastaan. Rauni Lampela on kiitol linen, että valtuustosta löytyi muutama vanha elämää näh nyt poliitikko, joilta vanhem mat saivat tukea ja lopulta tais telu kääntyi voitoksi kymmenen vuoden taistelun jälkeen. ?Veikko Aatami Heikki lä oli yksi meitä tukeneista ja hän on nukkunut jo pois. Aino Korhonen opetti Rau nille sellaisenkin ruokalajin kuin lindströminpihvin valmistuksen. Hammaslääkäri Björklun din taloudesta Rauni lähti läis kimään kesken palveluksen. Isäntä nimitteli Raunia Iitaksi ja Mantaksi. Napanuora oli kietoutunut pahasti vauvan ympärille ja hän sai aivovaurion. Aina sinne väsytti läh teä, mutta kotona Saara-tyttö ja Mikko-poika yllyttivät, että me ne äiti, kyllä he katsovat Eijaa. Äänikin oli silloin vielä heleä, mutta nyt se on Raunin mukaan kuin vanhalla variksella. Viimeinen taistelu Raunin Eija-tytär asuu ny kyisin Ivalon toimintakeskuksen yht eyteen rak enn etussa ryh mäkodissa. Kun he tuolta metsistä tu livat kylille ja kouluihin, niin he eivät osanneet suomen kieltä ja heitä tukistettiin. Rauni valmisti ruu aksi yleensä sianlihakastikkeen perunoilla tai lihakeiton. Minä tervehdin omaa tytärtäni kädes tä, sanoo Rauni vähän haikeasti. Rauni on iloinen, että uu si ryhmäkoti takavuosina nou si nykyiselle paikalleen. Rauni muistelee, että taisi olla terveyssisar Hel ga Malm, joka Eijaa lähti saat tamaan, tomera täti kun oli. No, tulihan se raha ja menin heti ostamaan osuuskau pasta lanellia ja iltasella ompe lin vaatteita Singerillä. Sosiaalisihteerin juttusil la Rauni kävi monta kertaa. Rauni Lampela on kiitollinen siitä, että pystyy asumaan kotona, vaikka kovasti hiipunut näkö siitä haastavaa tekeekin. Kun Eija syntyi, ei paikkakunnal la kukaan viranomainen tien nyt kehitysvammaisten asiois ta juuri mitään, joten tiedolle ja vertaistuelle oli tarvetta. ?Seurakunnan rajaseutus isar Sirkka-Liisa Hietala ohja si minut ja Mattilan Ainon Kii kelin päivähuoltolaan lyhyelle kurssille, jossa sai tietoa kehi tysvammaisten asioista. Sehän oli sitä lääkäri Meeri Virkku sen aikaa. Se oli suomettumisen aikaa Inarissa. Kotiapulaisena Ivalossa Nuorena neitosena Rauni työskenteli sellaisessakin am mat issa kuin kotiapulainen. Ens immäisen pestin hän sai Gunnar ja Aino Korhosen ko toa. Sakkavettä keiteltiin he ti sotien jälkeen, jolloin oike aa kahvia ei saanut. Vekse leitä, aravalainoja ja laskuja rä sähteli maksuun ja Rauni neu votteli, josko voisi maksella nii tä pikku erissä ja tulevilla lapsi lisillä. Eijakin olisi lähtenyt vaeltamaan vanhusten puolelle ja siellähän varmasti olisivat mummot ja vaarit nyyh kineet ja surkutelleet, että mikä sinua tyttöriepua vaivaa
Ja mikä tärkeintä: kuski ajoi rauhallisesti ja keskusteli asiallisesti, jopa englanniksi, kun huomasi seurueemme koostuvan ulkomaalaisista. Firmoja on Murmanskissa useita. Viime aikoina olen soittanut taksin eräästä noin vuoden toimineesta yhtiöstä. Lisäksi he palvelevat asiakasta ystävällisesti, tai ainakin asiallisesti. Hän myös ajoi aika railakkaasti. Kätevää! Sari Pöyhönen Kirjoittaja on asunut Murmanskissa vuodesta 2010 asti. Sana on vapaa Saamen kielipesille lunta tupaan Saamen kielipesissä tehdään erinomaisen tärkeää työtä saamen kielien ja saamelaiskulttuurin elvyttämisen puolesta. Jotkut taksifirmat lähettävät tekstiviestin, kun tietävät, montako minuuttia vielä joutuu odottamaan autoa. Olen myös kuullut venäläisistä taksifirmoista, joihin voi tehdä taksitilauksen netin kautta. Mutta tämän taksifirman edustajaksi hurjastelija. Käytin paluumatkalla toisen taksiyhtiön palveluja. Luvut ovat mitättömän pieniä, minkä jopa valtakunnansopeuttaja Raimo Sailaskin myönsi aikanaan. 14 Keskiviikkona 13.8.2014 Taksilla kulkemisen kurjuuksia ja ihanuuksia Käytän taksia usein Murmanskissa. Remmihän kiristää ja on tukala kuumalla. Pääsin onneksi perille. Uudenkin taksifirman kuskeissa on alkanut näkyä railakkaita rallikuskeja. Hän kertoi olleensa töissä Sveitsissä ja tienaavansa lisärahaa taksinkuljettajana. Hinta vaihtelee taksifirmasta riippuen. Sitten keskusneiti kysyy, mistä ja mihin hän haluaa matkustaa. Jokainen varmasti tajuaa, että ei mistään voi ot- sut, lainat ja lainankorot, puhelinlaskut, kone- ja työkalulaskut, korjauslaskut, henkilökunnan virkistysretket, yllättävät rikkoutumiset, henkilökunnan ja omat sairastumiskulut, kirjanpito- ja pankkikulut, kolmannen osapuolten aiheuttamien lakkojen ja seisausten sekä muiden esteiden ja asiakkaan kanssa sopimien kauppojen peruuntumisten aiheuttamat kulut, jne. Taksimatka maksaa Murmanskissa keskusta-alueella noin 150 ruplaa eli kolmisen euroa. Pikkulomalla Kantalahdessa käydessäni tänä keväänä huomasin, että siellä taksimatka on merkittävästi edullisempi kuin Murmanskissa: noin 1,50 euroa. Nyt olisikin sopiva hetki siirtyä puheista tekoihin. Vaikka myös bussit ja trollikat eli johdinautot kuljettavat mukavasti, taksi on hyvä lisä julkisessa liikenteessä. Kuljettaja odottaa asiakasta ilmaiseksi noin kymmenen minuuttia. Kielipesät ovat käytännössä päivähoitopaikkoja, joissa inarin-, koltan- tai pohjoissaamea opetetaan lapsille kielikylvyn keinoin. Ryhdy yrittäjäksi äläkä valita! Saat siihenkin yhteiskunnalta tukea! Kenen rahaa? Hyvä mielipiteen kirjoittaja Inarilaisen tekstaripalstalla. Ensin ajattelin, että antaapa olla, eipä ole kirjoittajalla kokemusta yrittäjyydestä, saatikka työssä tulosvastuullisuudesta tai esimiesasemaan perustuvasta työntekemisestä. Mutta jäi kaivelemaan ja tartuin aiheeseen. Melko tavallinen murmanskilainen autoilija siis. Auto on kenties vaatimattomampi Renault, mutta puhdas ja ihan hyvässä kunnossa. ja antakaa saamen kielelle ja saamelaiselle kulttuurille mahdollisuus elää ja kehittyä. Mikkel Näkkäläjärvi Opiskelija, Demarinuorten varapuheenjohtaja Komea siika Inarista... Vellu Heikkilän perhoon eksyi komea siika, jolla oli painoa 1,950 kiloa ja pituutta reilut 53 senttiä. Terveisin Arto Heikkilä Tampereelta. Kysypä joskus yrittäjiltä heidän keskimääräisiä työtuntimääriään. Saattaisit yllättyä, jos tietäisit vielä niiden perusteella keskityötuntiansionkin? Työntekijä tekee työnsä työajan puitteissa, ja lähtee sitten kotiin, vapaa-ajalle, jos sairastuu, soittaa tai laittaa tekstiviestin, ettei tulekaan töihin, ja lomaakin voi nykyään siirtää sairastumisen takia. Eivätkä tämän firman taksikuskit olekaan olleet humalassa. Kerran aiemmin minulle sattui humalainen taksikuski parisen vuotta sitten. Hänen ei siis tarvitse mennä ulos odottamaan pakkaseen tai sateeseen, vaan voi ulostautua kotoa tai baarista sitten, kun auto on jo tullut. Mies tööttäili aggressiivisesti muille autoilijoille ja ohitteli ruuhkassa, kurvaili. Toiminta vahvistui 2000-luvun alussa ja sen jälkeen tulokset ovat olleet hyviä ja erityisen uhanalaisten inarin- ja koltansaamen kielten tilanne alkaa vaikuttaa jo paremmalta. Kielipesiä löytyy saamelaisalueen lisäksi myös pääkaupunkiseudulta. Asiakas soittaa taksifirman numeroon. Hän jutteli innokkaasti, tuoksahti tuoreelle viinalle, vältteli pääteitä. Entäs jos asiakkaita ei vain ole riittävästi. En siltikään käsitä sitä miksi kielipesien rahoitus on joka vuosi tulilinjalla. Marginaalisen pieni säästö valtiontaloudessa tarkoittaisi lamaannuttavaa iskua työlle kolmen saamelaiskielen ja koko kulttuurin puolesta. Ymmärrän, että Valtiovarainministeriön budjetti ei ole mikään pukinkontti. Entä yrittäjä, saako hän? Ja voiko hän pyytää asiakkaal- taan tuplahinnan, koska sattuu olemaan pyhäpäivä? Hyvä kirjoittaja, käytätkö itse palveluita pyhäisin, maksatko tuplahinnan. Mitä yrittäjä tekee; peruuttaa oman lomansa tai toinen työntekijä tekee ylitöitä eli joka tapauksessa tuplakustannus. Väitit muutama viikko sitten Inarilaisen viestipalstalla, että yrittäjä ottaa rahat työntekijän selkänahasta. Väärin, yrittäjä saa rahat asiakkailta heidän tilaamaansa ja ostamaansa, yhdessä sopimaansa hyödykettä, palvelua tai tavaraa vastaan. Raha ei siis olekaan työntekijän, vaan asiakkaan! Työntekijän rahaa on vain asianomaisten hyväksymiin sopimuksiin perustuva osa, jota kutsutaan palkaksi ja siihen liittyvät lakisääteiset ja mahdolliset työnantajan kanssa sovitut lisät. Valtion budjetti on ensi vuonna noin 55 miljardia euroa ja siksipä on- kin pöyristyttävää, että säästöjä etsitään tällaisesta kohteesta. Monta kertaa kuski hurjastelee, ei säästele auton jousia, vaan ajaa kuoppien yli vauhdikkaasti. Eilen sattui taas tällainen kuski. Hän tuskasteli hellettä, puhisi itsekseen, irrotti turvavyönsä. Ja työn peruste on työntekijän työpanos, joka prosentuaalisesti vaihtelee 30-50 prosentin välillä riippuen asiakkaan ostamasta hyödykkeestä, joka siis voi olla tavaraa tai palvelua. Yrittäjän rahaa on ja jää vasta, kun palkat, materiaalilaskut, arvonlisäverot, lakisääteiset maksut, muut verot, vuokrat, sähkölaskut, vakuutusmak- Sekä yrittäjä että työntekijä taa yli neljäsosaa rahoituksesta ilman, että vahingot ovat merkittäviä, elleivät jopa peruuttamattomia. Yhden kielipesän toimintamenot ovat noin 60 000-70 000 euroa vuodessa. Palkka jää päätyöstä muuten liian pieneksi, vaikka hänellä on esimiesasema ja korkeakoulutus. Taksin tilaaminen toimii Murmanskissa erittäin hyvin. Miksi meillä maailmassa on kuitenkin vähemmän yrittäjiä ja rikkaita ja enemmän työntekijöitä, jos kerran yrittäjänä ja rikkaana olo on mielipiteesi mukaan helppoa? Eikös ihminen yleensä tee ja valitse sen helpomman mukaan. Tänä vuonna kielipesien rahoitus on 550 000 euroa. Viime syksynä perustettiin Helsinkiin Mát- tabiegga-niminen kielipesä ja uusia toivotaan perustettavaksi muihinkin kaupunkeihin kuten Ouluun ja Rovaniemelle, joissa saamelaislapsia enenevissä määrin tänä päivänä asuu. Viime torstaina tämä tärkeä työ sai murskaavia uutisia: Valtiovarainministeriö esittää vuodelle 2015 150 000 euron leikkausta kielipesätoimintaan. Vetoan päätöksentekijöihin: pyörtäkää leikkausesitys budjettiriihessä 27.-28.8. on maksettu, vasta siis, kun kaikki nuo on maksettu. Ja oletko varma, että yrittäjä edes saa itse joka kuukausi palkkaa. Kielipesissä hoitajat puhuvat lapsille vain saamea ja lapset oppivat kielen nopeasti päivähoidon rutiinien ja leikin kautta. Kielipesätoiminta aloitet- tiin Suomessa 1990-luvulla. Inarinsaame oli tuolloin kuolemassa: alle 30-vuotiaita kielen taitajia oli vain neljä. Punainen laatuauto on firman tavaramerkki. Siis valitsi nopeita oikopolkuja, mutta matkaan kului kuitenkin enemmän aikaa kuin pääteitä pitkin olisi mennyt. Entä pyhätyö, työntekijä saa tuplapalkan. Keskus ilmoittaa matkan hinnan ja pyytää odottamaan soittoa. Kun auto odottaa pihassa, automaatti soittaa asiakkaalle. Aiemmin tämän firman kuljettajat ovat yleensä aina ajaneet rauhallisesti ja turvallisesti. Se myös mainostaa, että heillä kuskien terveys tarkastetaan joka päivä. Se tarkoittaa noin 27 % säästöjä toiminnasta. Julkisuudessa puolustajia saamelaiskulttuurille riittää aina. Sen autot ovat ?kodia tai Toyotia, aina punaisia. Tänä keväänä asia muuttui. Monessa yrityksessä, etenkin pienissä mikroyrityksissä yrittäjät itse tekevät käytännössä 10-12 tuntisia päiviä myös pyhäisin, usein yksin, jotta sinä ja moni muu saisi palvelun myös pyhäisin, ja yritys näin pysyisi nykymenossa mukana ja yleensä hengissä. Sitten aivan loppuun; olen ihmetellyt, että jos yrittäjät ovat sitten niitä rikkaita ja työntekijän selkänahasta rahaa kääriviä ihmisiä, niin miksi ihmeessä työntekijät eivät ryhdy yrittäjiksi, jos kerran se on niin selvää ja helppoa
Virassa on kuuden kuukauden koeaika. Hakemukset liitteineen osoitetaan Utsjoen perusturvalautakunnalle osoitteella PL 41, 99981 Utsjoki. Lisätietoja antaa 6.8.2014 alkaen perusturvajohtaja Kirsi Solmari, p. SAARISELÄN SUURIN LAHJA-, TULIAIS- JA MATKAMUISTOMYYMÄLÄ . Näin päädyttiin tämän tapaamisen järjestelyissä Varejokeen ja toivottavasti 2016 tapaaminen on Haukiputaan seudulla tai Kalajoella. Tilaisuus kokosi paikalle 250 henkeä käsittävän iloisen petsamolaisen ja heidän jälkipolviensa ja ystävien joukon. Lämpimiä kohtaamisia vuosien ja vuosikymmenten jälkeen ja iloista naurua ja puheen sorinaa riitti koko päivän ajan. Parhaimmillaan kylällä on asunut 650 ihmistä. Öljysäiliöt tulevat ilmeisesti olemaan viimeiset merkit tuosta ajasta. Sää suosi ja järjestelyt onnistuivat ja saivat kiitoksia. Heitän toiveeni aktiivisille kylä- tai muille perinneyhdistyksille lähtemisestä mukaan kanssajärjestäjäksi tällaisiin tapahtumiin. He esittelivät hankkeensa ja keskustelivat petsamolaisten kanssa päivän aikana saaden arvoakasta tietoa mukaansa. Hanketta on rahoitettu monin eri lähteiden avustuksilla, mutta nyt rahavirrat ovat vaatimattomat. Seuran oma tutkimusprojekti on Petsamon kylien tilojen ja talojen omistajineen kokoaminen kyläkartoille. Projekti on noin 2 vuotta kestänyt ja vuoden kuluessa saataneen pääosin suunniteltuun vaiheeseen. Aineiston loppuhyödyntämisestä sovitaan ilmeisesti yliopistojen kanssa. Tuon on arvannut useimmat jo kauan sitten. Paatsjokivarren alueiden saaminen käyntikohteiksi on kyselyssä, vaikka nopeaa edistymistä tuskin on. Liinahamari ei ole enää varsinaisesti sotilasalue vaan kalantuotanto on päätoiminta-aluetta. Kerrottiin lähes masentuneesti, että mennee kymmenisen vuotta ennen kuin voidaan turisteja majoittaa alueelle. (016) 668 741 fax. RAVINTOLA ?PIZZAT . BAKERY . Saamenkielen taito katsotaan hakijalle erityiseksi ansioksi. Sosiaalityöntekijän tehtävät painottuvat lastensuojeluun ja aikuissosiaalityöhön. Luonto on säilynyt vihreänä ja peittää voimalla suomalaisen asutuksen viimeisetkin merkit. HAMPURILAISET MYÖS MUKAAN . Seuran 40v ?juhlakokouksessa Oulussa 2012 päätimme järjestää kesätapaamisia tärkeimmillä evakkopaikkakunnilla 2014 alkaen joka toinen kesä. Tervola oli keskeinen kohde petsamolaisten evakkopaikkana ja myöhemmin suurin petsamolaisten ryhmä asutettiin Varejoelle. Virggis lea gu?a mánotbaji geah??alanáigi. Ohcamu?at oktan ?uvvosiiguin ?ujuhuvvojit Ohcejoga vuo??odorvolávdegoddái ?ujuhusain PL 41, 99981 Ohcejohka. Lassedie?uid addá 6.8.2014 rájes vuo??odorvohoavda Kirsi Solmari, tel. Vanhat laiturit lahoavat vähitellen, eikä ne kauan voi palvella uudessa käyttötarkoituksessaan. Luostarin rakennustyö on edennyt vain vähän viimevuodesta. Rahaa ei ole työn tehokkaaseen jatkamiseen. KOTIKEITTIÖ ?TAKE AWAY . Dasa lassin bargui gullá skuvlla sosiálabargu. Bálká lea gielddaid virge- ja bargoeaktosoahpamu?a (KVTES) mielde. Válljejuvvon olmmo. Petsamolaisille olisi varmasti upea kokemus saada nukahtaa yö vanhan Luostarin alueella, mukana selkeät muistot sen suuresta ajasta. Kolmen vallan, tai Petsamon Suomeen liittämisen muistomerkki monoliitti uudella paikallaan Nikkelin keskustassa on jalustaltaan pahoin rapistumassa. Liinahamari oli välillä voimakas sotilaskohde ja myöhemmin laivojen hautausmaa, niistä on jäl- Palaneen kirkon jäännökset Alaluostarilla. kiä nähtävissä vielä jonkin verran. Tämä kokemus jonka saimme kyläyhdistyksen järjestelyvastuusta kyllä antaa mahdollisuuden ajatella uusien tapaamisten toteuttamisen vastaavalla tavalla. Sámegiela dáidu geh??ojuvvo ohccái earenoamá. Tilat ja tarjoilut oli annettu Varejoen Kyläyhdistyksen hoidettaviksi. Tervolan kunnanjohtaja Mika Simoska toi tilaisuuteen kunnan tervehdyksen mainiten mm. 040574 8499 tai kirsi.solmari at utsjoki.fi Ohcejoga gielda almmuha ohcan láhkai 22.8.2014 diibmu 15:00 rádjai SOSIÁLABARGI VIRGGI Virgi devdojuvvo 1.10.2014 rájes. Dohkála?vuo?agáibádussan virgái lea sosiálafuolahusa ámmátbargiid dohkála?vuo?aeavttuin addojuvvon lágas (272/2005) oaivvilduvvon sosiálabargi dohkála?vuohta. 668 680 kuukkeli.lappi.fi kuukkeli@saariselka.fi JOKA PÄIVÄ EVERY DAY PLUSSAA KAIKISTA OSTOISTA 9?21 . Tuo oli hieman surullista kuultavaa, sillä ennustettu aika on liian pitkällä ikääntyvien petsamolaisten kannalta. Eemeli Hakoköngäs valotti Tervolan ev.lut srk:n historiaa jossa näkyy myös tuo em. Kaikki tutkimukset liittyvät petsamolaisten arjen historiaan joka on tähän asti jäänyt pienelle huomiolle. Varsinainen Petsamon historia löytyy Turjanmeren maa-kirjasta ja parista muusta tutkimukseen perustuvasta teoksesta. Varejokiryhmä esitti tuttuja kappaleitaan ja vaikutti, että juuri tähän tilaisuuteen oli lähdetty suurella sydämellä, eikä ihme, sillä kertoohan laulut Varejoen asutuksen alkuajoista. Ryhmän keski-ikä on melkoisen korkealla ja uutta polvea laulujen esittäjiksi tulee mukaan kovin vähän. Keskiviikkona 13.8.2014 15 Utsjoen kunnankirjasto on suljettu 18.8.-27.8. Girjeradju lea gitta 18.8.-27.8. Utsjoen kunta julistaa haettavaksi 22.8.2014 klo 15:00 mennessä SOSIAALITYÖNTEKIJÄN VIRAN Virka täytetään 1.10.2014 alkaen. Kelpoisuusvaatimuksena virkaan on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun lain (272/2005) mukainen sosiaalityöntekijän pätevyys. SUPERMARKET . ennakkoluuloisuus petsamolaisiin. Varejoella asuu nykyisin noin 12 Petsamossa syntynyttä ja koko asukasmäärä on noin 130. Kunnan johdon ja jopa seurakunnan johdon taholta ilmaistiin vahvat ennakkoluulot uusista asukkaista ja Petsamolaisten kesätapaaminen Varejoella SAARISELÄN TAVARATALO Saariseläntie 1 99830 Saariselkä puh. galgá ovdal virggi vuostáváldima buktit dohkála. Odotamme petsamolaisilta erilaisia esityksiä näiden tilaisuuksien toteuttamiseksi. Petsamoon 13.7.2014 Tilaisuutta seuraavan aamuna lähti bussi Tervolan Tervakuksalta kohti Petsamoa. Tiedämme, että alueen hallinnosta vastaavilla on toiveet avauksesta, mutta keskushallinto on kitsas. Matka onnistu erittäin hyvin ja väki oli tyytyväinen. Uutena matkanjohtajana toimi Aarne Jeremejeff ja historioinnista vastasivat Matti Hepoaho ja Voitto V Viinanen tarjoten vahvan ja asiapohjaisen tietopaketin. Topi Kunnari Petsamo-seuran puheenjohtaja. alkuvaikeudet evakkojen asutuksessa. doaktárduo?a?tusa dearvvasvuo?adilistis ja lágas 504/2002 oaivvilduvvon rihkusregisttarváldosa. Kohteet ovat tulleet mukaan tutkimukseen Petsamo-Seuran aktiivisen vaikutuksen kautta. Ehkä innostus asiaan kasvaa nuoremmilla joskus myöhemmin ja voidaan turvata esityksiä tulevaisuudessakin. Meille esitettiin paljon kiitoksia tilaisuudesta ja toiveita tällaisten tapaamisten järjestämiseksi eri paikkakunnille jopa joka kesä. Lopullinen matkustajamäärä oli 32 ja he viettivät päivän Liinahamarissa ja Luostarissa. TEKSTIILIT POHJAKERROKSESSA UUDISTAMME MYYMÄLÄÄMME KESÄN AIKANA Kalanjalostuslaitos Liinahamarissa. tämä tietysti vaikutti vahvasti myös kuntalaisten käsityksiin. Pian tuosta ongelmasta päästiin ja nyt Varejoki on yksi kylä Tervolassa. ánsun. Sosiálabargi barggut leat eana. 040574 8499 dahje kirsi.solmari at utsjoki.fi Petsamo-Seura toteutti paljon toivotun kesätapaamisen kauniina heinäkuun lauantaina Varejoella. Maatiloja tuotannossa on nyt 7 kappaletta ja näiden yhteinen tuotantomäärä ylittää monin kerroin alkuperäisten tilojen tuotannon vuosilta 1947-1967. Lapin- ja Oulun yliopistosta paikalla oli tutkijoita joilla kohteena on Varejoen asutushistoria, evakkotarinat ja Lapin ort. srk:n jälleen rakentaminen ja sen osana Varejoen tsasouna. Nämä tutkimukset liittyvät Lapin yliopiston Feeniks-hankkeeseen joka on Lapin jälleenrakentamisen tutkimusta. Työtä ovat tekemässä Unto ja Terttu Kusmin. mánáidsuodjalussii ja rávesolbmuid sosiálabargui gulleva??a. Lisäksi tehtävään sisältyy koulun sosiaalityö. Palkkaus KVTES:n mukainen. Valitun on ennen viran vastaanottamista esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan ja lain 504/2002 mukainen rikosrekisteriote. KOTILEIPOMO
muut kanalinnut (metso, teeri ja pyy) saaliskiintiö 1 kanalintu/metsästäjä HUOM! Pyyntiajoissa noudatetaan RHY:n päätöksiä Hirvenpyynti: Metsästäjä, jolla on oikeus yhteismetsään, voi pyytää hirveä myös yhteismetsän mailla jos hänellä on pyyntilupa viereiselle Metsähallituksen pyyntilohkolle. Metsästysoikeus vain osakkailla ja heidän perheenjäsenillään. Yhtymillä ja kuolinpesillä oikeutta voi käyttää enintään 3 henkilöä. . 2014 KLO.18.00 . perille toimitettuna Puh. kuivaa havupuuta . kuivaa koivua . Tarkista riistakohtaiset pyyntiajat RHY:stä. . 050 344 6516 Järj. klo 12 alkaen Aittisuvantoon. Ivalon yläasteen 9B kiittää 26.7.2014 onnistuneesta tapahtumasta seuraavia tahoja: K-Market Ivalo, Santa?s Tunturi, Saariselän Neste, Ravintola Ilmasilta, Törmäsen kyläyhdistys ry, Ivalon VPK, Ramirent, TEM?S ry, Hygikyyti, Ivalon TarvikeCenter, Rakennusliike Rekonen, Ylä-Lapin vuokramökit, Ivalon TB, Maali- ja Konekota, S-Market Vaskooli, Ivalon Taxi, Pohjolan Osuuspankki, Takalapin Pojat, Tuovilan Gummi Oy, Jukan ja Karin Kuljetus Oy, Arktinen Jäätestipalvelu Oy, Lapland Group, Kukkolan Tilausliikenne Oy, Lapin Tunturiliikenne, ExtraPiste, Ylä-Lapin LVI, Ravintola Sarrit, R-Kioski, Inarilainen ja useat yksityishenkilöt. Tervetuloa sukulaiset, naapurit ja tuttavat Harrin 50-v. klo 10-15 MYYDÄÄN Petkulan 046 899 7038 Ränni-Mestarit MUSTA- HERUKKAA 23 . Inarin yhteismetsän hoitokunta (7.8.2014) on asettanut kuluvalle metsästyskaudelle seuraavat rajoitukset: . valmiiksi pilkottuna . Haravalantossa klo 18-19.30 Ilmoittautuminen klo 17.30 alk. Onkiminen omalla virvelillä, jossa heittopaino ja matokoukku, tai mato-ongella. Sarjat: 13-14 ?vuotiaat, 11-12 ?vuotiaat, 9-10 ?vuotiaat, 7-8 ?vuotiaat ja alle 7-vuotiaat (pienimpien sarjassa ei osallistumismaksua, kaikki palkitaan) Järj. klo 10-15 046Sodankylä 899 7038 Keskiviikkona 13.8.2014 Kattopellit, aluskatteet, Vesikourut, Tikkaat, Listat, Terassiplexit (lumiesteet) rakennuspaikalle toimitettuna T:mi Kalevi Kujansuun Pelti P. klo 12 alkaen, Palolantie 39 C. Samalla vietämme tupaantuliaisia. Sari ja Harri Ikonen. Ivalon Erämiehet Lisätietoja Aarre Seurujärvi 0400-398 558 METSÄSTYS INARIN YHTEISMETSÄALUEELLA 2014 . 040 554 6547 to 10.7. 24.8.2014 diibmu 12-14. Hotelli Ivalo auditorio tiistaina 26.08.2014 klo 18.00 Kouluttajana riistasuunnittelija Urpo Kainulainen Hallitus Toiminnanohjaaja puh: 0407291375 ordne BÁH?INISKOSIT Varas, joka veit vaaleanvihreän Artekno-veneen Aksujärveltä n. Pyyntiporukan jäsenet, joilla ei ole metsästysoikeutta yhteismetsään, eivät saa osallistua metsästykseen, ainoastaan kaadetun saaliin kuljetukseen. Inarin Yhteismetsän hoitokunta Viestinurkka 17. / 5 kg laatikko Toimitus Ivaloon Harju Anu 040 766 9759 Jorma 040 741 4234 POP-UP -ravintola jälleen su 17.8.2014 klo 12-15 Ivalon Työväentalolla. Teetä, makeaa ja suolaista suuhunpantavaa. PAISTETAAN MAKKARAA K-marketin edessä ti 19.8. ja ke 20.8. klo 10?14 www.pihla.fi Pihla ikkunat ja ovet asennettuina Soita: Martti Kuoksa P. klo 18.00 Liput 8? Kesto 2 h 7 min. LIPUT: 8? 3D-näytös 10 ? Inarin Riistanhoitoyhdistys tiedottaa HIRVENMETSÄSTÄJÄT METSÄSTYKSENJOHTAJAKOULUTUS ?áhppesguoikka báh?in?iljus la. klo 10-15 Ränni-Mestarit Ivalon torilla pe 11.7. 19.30 Tutkintomaksu 20? Lisätietoja: Toiminnanohjaaja 040-7291375 Inarilaisesta paikallista kirjallisuutta 27,- Piiskuntie 2, Ivalo Avoinna ma - pe 9 - 16.30 LASTEN JA NUORTEN ONKIKILPAILU to 14.8. 0400 180046 Kolttakulttuurisäätiö järjestää KOLTTAKULTTUURIVIIKON tapahtumia Sevettijärvellä 21.?23.8.2014. Ohjelmassa mm. klo 14.00 Liput 6 ? Kesto 1 h 22 min. lvi-jobi@lvi-jobi.fi TUNTURIN TAKKAPUUHUOLTO . / 22? Kutsu, kiitä, onnittele Tervetuloa ystävät ja kylänväki Sinikka Helanderin 80-v. syntymäpäiville 22.8. 0400 398 956 Utsjoen rhy järjestää AMPUMAKOKEET Mustankosken radalla la 23.8.2014 klo 12-14 ja Osman radalla su 24.8.2014 klo 12-14. Tähtiin kirjoitettu virhe Su 17.8. Metsästysluvan hinta on netin kautta maksettuna 20 ? (tili: FI77 5641 4210 0005 23) ja SEO:lta ostettuna 30 ?. . SVS-Ivalo/Venäjä-klubi Tule keskustelemaan Saariselän alueen hoidosta ja käytöstä Hotelli Ivalo tiistaina 19.8.2014 klo 17.00 - 18.30 Neste Saariselkä tiistaina 19.8.2014 klo 19.00 - 20.00 Suojelualueille Metsähallitus on laatimassa uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Metsätalousalueille Metsähallitus on laatinut Saariselän erityisaluesuunnitelman. Tervetuloa! Lisätietoa: Esa Härkönen puh. Tervetuloa! Inarin Riistanhoitoyhdistys tiedottaa METSÄSTÄJÄTUTKINTO IVALOSSA IVALON YLÄASTEELLA KE. 3 vkoa sitten, palauta se sinne! Tietoja voit toimittaa tämän lehden konttoriin, hyvästä tiedosta veneen omistaja maksaa 500 ?. kattosillat, lumiesteet ym. Asennettuna. VESISodankylä 5 KOURUA to 10.7. klotikkaat, 10-15 ? saumaton, kattosillat, Ivalon torilla lumiesteet ym. peAsennettuna. 11.7. 20.08. VESIKOURUA 5? saumaton, tikkaat, 16 Lvi-JoBi Oy Lvi-asennukset ja -huollot kolmenkymmenen vuoden ammattitaidolla Jorma Ruokanen, Ivalo 040 411 1543 Elokuvateatteri Aslak Ivalontie 18, 99800 Ivalo Postimies Pate La 16.8. syntymäpäiville la 16.8. käsityöpajoja ja työnäytöksiä, kurniekkakurssi, tarina- ja musiikki-ilta, perinneleikkejä ja Kolttakino. Katso tarkempi ohjelma: www.kolttasaamelaiset.fi Kaikkiin tapahtumiin vapaa pääsy. 0400 261427, Timo Nyman puh. 23.8.2014 diibmu 12-14 ja Osmá báh?in?iljus so. täysrauhoitus riekolle ja kiirunalle
Ohjaa liikuntatoimen kesätyöntekijä. ja nettisivuilla ivalo.mll.fi. Inarin MLL: Toiminta kesätauolla. 0400-690 783. Halutaan vuokrata Viisihenk. Lähetä tekstit mieluiten sähköpostilla osoitteeseen inarilainen@inarilainen.fi. Ivalon MLL: Perhekahvila Stönöllä joka tiistai klo.10-12. Tarjolla maksuton lämmin ruoka, jonka tarjoaa elokuun ajan Maali- ja konekota. Alle 2 vuotta vanha. Pate osallistuu tv:n kykykisaan. Miten Patelle käy julkisuuden valokeilassa? Postimies Pate (Postman Pat) on yli 30 vuotta vanha brittiläinen satuhahmo. Silja Line Seurakisan finaali 30.8. 040-553 2499 Yksiö 33,5m² asunto, Sairaalantie 10 a 3, tai vuokrataan. P. klo 11-15. Tule myymään tai lahjoita partiolaisten pöytään lasten ulkoilu-, liikunta-, leikki- ja partiotavaraa, tee löytöjä. H. Keskiviikkona 13.8.2014 17 Kokouksia Koppelon Erämiehet Ry SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS Mattojärvellä sunnuntaina 24.8.2014 alkaen klo 12:00. Käsitellään sääntömääräiset ja muut mahdolliset asiat. Johtokunta kokoontuu klo 11:30.Talkoot alkavat samassa paikassa klo 10. Yleisen kokouksen jälkeen jatketaan hirvipalaverilla, jossa pyyntiin aikovien tulisi olla paikalla. Johtokunta Ivalonlaakson Eräseura ry:n KESÄKOKOUS Torstaina 21.8. Sompion . klo 18:00 seuran kämpällä. Hirvenpyytäjien edustus kokouksessa. Viim. Sarjoja ja lejeja kaikille eri ikäluokissa. klo 10 alkaen. Kahvikanttiini ja arvanmyyntiä. 25 ?. Inarin Yrityksen talolla kirpputori pe 15.8. ilm. 14.8.110313 Kuviskerho Ivalon ala-aste ke 15.00 . 0400-395 626 Tyttöjen 24" polkupyörä. 20.30, alkaa 3.9, 110315 Taidekurssi Inarin koulu to 16.30 . Tiistaisin klo 19 seurakuntatalolla. Ajo-ohje: Etelästä päin tultaessa ensimmäinen risteys Inarin kirkon jälkeen oikealle Ivalon ja Inarin AA- ryhmien yhteinen auttavapuhelin päivystää tiistaisin ja perjantaisin klo 17-21 numerossa 040 3239412. Jos haluat juoda, se on Sinun asiasi. Katso myös: https://www.facebook.com/ivalon.tyottomatry. 0400-446 161 Täysin alumiinivalmisteinen h.a. 0440-159 777 Postimies Pate Postimies Pate pääsee seikkailemaan ensi kertaa myös valkokankaalle! Viherlaakson leppoisa, kaikkien rakastama postimies joutuu nyt kokonaan uuden haasteen eteen, joka on aivan muuta kuin tutut postipulmat . klo 11-16 ja la 16.8. klo 18-21 esipuretetaan lankoja sekä aloitetaan väriliemien keittäminen. Lapsille ongintaa ja lelunvaihtopöytä. Huom! voi osallistua vain osaan lajeista. Ilmoittautuminen paikan päällä. Ivalon VPK naisosasto: Kokoontuminen ma 18.8. klo 12. Vielä muutama paikka vapaana. Jos haluat raitistua, se on yhteinen asiamme. MTY Hippuset ry: Talous- ja vertaisvelkaneuvonta puh. Töitä erillisiä + puolipviä /kk. Tule Sinäkin tutustumaan toimintaamme. Inarin Sydänyhdistys ry. Sittemmin Postimies Patea on nähty tv:ssä säännöllisesti ja julkaistu sekä VHS-kasetteina että DVD:einä. Sopivat mainiosti myös yrittäjien henkilökunnan asunnoiksi. P. Lappishop P. Pikaiset ilm. tai puh. 0440 180 175 joka ma klo 17-18. Jehovan todistajat Ivalon srk: su 17.8. Ratamestarina Seppo Körkkö (p. Käynti Siwan takapihalta lastaussillan takaa. 800 ?. P. fb:ssa ?Mannerheimin lastensuojeluliitto . 0400 313 532). 11-15. inari.fi / ?Kansalaisopiston opinto-ohjelma ja ilmoittautuminen. klo 10-15 varsinainen värjääminen. suunnistus (Btason rata 3-4km); pistooliammunta; harjoituskäsikranaatinheitto; etäisyyksien arviointi. Kesäteltta avoinna. verot Aineisto ma klo 15 mennessä, mieluiten sähköpostilla: inarilainen@inarilainen.fi Ilmoita myös ajantasalla oleva laskutusosoite. Saariselän ydinkeskustassa heti vapaana erikokoisia, 35-94 m², rivitalohuoneistoja saunalla tai ilman. teliperäkärry. Varaa mukaan omat langat. Ma 1.9. 040-731 0576 M. Ma-ke 18.8.? 17.9., 20 tuntia. Ota rohkeasti yhteyttä ja tarjoa. P. Tule tekemään löytöjä. Kasveista ja sienistä uutetuilla liemillä värjätään villa/villasekoite-lankoja. Inarilaisen . Metsään klo 17-19 välisenä aikana. Reserviupseerit ja Reserviläiset, Inarin Reserviläiskisa pidetään Ivalon rajan maastossa la 16.8. Lisät. Lisätiedot Mervi 040-5517683 tekstarilla. Lapin Sudet / suunnistus: 19.8. iltarastit Koppelossa. Yleisurheiluharjoitukset torstaisin klo 17 alkaen Ivalon kentällä. 180 ?. P. Lisät. Torikahvilasta myös leivonnaisia ja paellaa. Lupa arvotaan kaikkien osallistujien kesken, osm. 040-769 1656/Maija. Inarin Kansalaisopisto 110401 Kasvivärjäys-kurssi, Koppelo kylätalo. Avoinna mape klo 9-15. 17.15, alkaa 3.9, 110314 Maalaa taulu Ivalon lukion kuvisluokka ke 17.30 . Hp. Jäsenten välinen vasalupakilpailu 23.8. H 9000 ?. P. 040-743 1837 Vähän käytetty Heti valmis Narvi-kiuas 9kw Saariselällä. P. 046 613 7055. 10.8. Otamme vastaan hyväkuntoisia lahjoituksia. JEKM: Tiistaisin klo 17 haulikkolajien harjoitukset. Inarin kunnan päiväkeskus Valkama: Varaukset ja avainten nouto sosiaalitoimiston kansliasta ma-pe klo 9.00-15.00, puh 040 5343924 tai 016 -687274. Ivalon AA-ryhmä kokoontuu: perjantaisin klo 19 Matkahuollon yläkerta. viim. Osallistumismaksu 2 ?/kerta. DigiBoxeja. Mennään joukolla mukaan liikkumaan! Ivalon Seudun työttömät ry: Vasantie3, KIRPPIS ja kahvio Ivalon urheilukentän takana. P. Ivalo. Seuraa toimintaamme fb:ssä haulla "ennijengi" tai Inarilaisesta. Partiolaiset järjestää KAMAPÖRSSIN ja TORIKAHVILAN Ivalon torilla su 17.8. Lähdemme 26.-28.9. Rokualle aluepäiville. 0408239482 ja inarintunturisudet.partio.net Inarin-Utsjoen reumayhd. jäsenille. klo 18 Törmäsen radalla. Valtakirjalla voi edustaa kahta pyyntiin osallistuvaa. Ropponen Moottorivene Yamarin 555 HT, perämoottori Yamaha F70, AETL, käyttötunnit 105h, vm.-12, traileri Muuli V150, vm.-11. klo 18 paloasema. 040-539 1199 Vuokrattavana Viralliset kokousilmoitukset Hinta alk.35 . Joukkoon ovat lämpimästi tervetulleita lapset, äidit, isät, mummit, ukit, ja muut lapselle läheiset aikuiset. 19.00 alkaen Törmäsen keitaalla Käsitellään: seuran ilmoituslehti, jäsenasiat, hirviasiat. Hirvimetsälle aikovien edustus välttämätön!!! Hirvimiehet: muistakaa velvoitteenne ennen syyskokousta! Johtokunta KOKOUSKUTSU Koppelon-Akujärven osakaskunnan ylimääräinen kokous Koppelon kylätalolla 17.8.2014 klo 18.00 Asia: Uudelleenjärjestäytymiskokous, puheenjohtajan ja sihteerin valinta osakaskuntaan, sekä hoitokunnan jäsenten ja varajäsenten valinta. Entisen hoitokunnan jäsenet Rajamiesten Erä ry:n SYYSKOKOUS 29.8.2014 klo 18.00 alkaen Rajan henkilökuntakerholla Käsitellään hirviasiat, seurueista osallistuminen. Johtokunta Uusi 32" LED TV 330 EUR. Uusia ja käytettyjä televisioita. 040-707 2658 Hehtaarin ok-tontti keskener. rakennuksella Ivalossa. P. Saariselän Sanomat Myynnissä myös irtonumeroita! Kesän ajan lehtiluukusta löydät myös matkailulehti Kulta-Lapin Kesän. Tutustu ja löydä parhaat paikalliset uutiset ja tapahtumat! www.lehtiluukku.fi Inarilaisesta Monikäyttöinen putkihuivi 4?? Inarilainen Piiskuntie 1, Ivalo, avoinna ma?pe 9?16.30. Liikuntatoimen järjestämänä aamuvirkkujen jumppaa ti ja to klo 9 -10 Urheilutalolla. Kilpailulajeina ovat mm. Lisätietoa p.0407446057, 120601 Pikastartti venäjän kieleen. Huom! metsästäjäkortin numero vaaditaan mukaan kokoukseen sekä valtakirjoihin hirvenpyyntiin osallistuvilta. Tervetuloa kesäkokoukseen! Ivalon Erämiehet Ry KESÄKOKOUS To 21.8.2014 klo 18.00 Jolula Käsitellään sääntömääräiset asiat, hirviasiat. Jokaisesta hirviporukasta edustus välttämätön. Johtokunta Suora Linja Myydään TEM´S ry:n SYYSKOKOUS Ma 25.08.2014 klo. TauluTV:n conax salauksenpurkumodulit. Antenniasennukset. Ostaessasi meiltä palvelu säilyy pidempään paikkakunnalla ja apu on ongelmatilanteissa lähellä. Heidän suhteensa on sitäkin ihmeellisempi, kun tietää että he tapasivat ja rakastuivat syöpäsairaiden tukiryhmässä. Tähtiin kirjoitettu virhe perustuu John Greenen romaaniin ja pohtii elämisen ja rakastamisen hauskuutta, jännittävyyttä ja traagisuutta. Palvelukseen halutaan Myyntikokemusta omaava myyjä matkamuistomyymälään Saariselälle. unohtumattomalle matkalle. 040 747 5484, 0400-342520. Maksuton yhdistyspalsta Tälle palstalle voit lähettää tietoa yhdistysten tapahtumista. Palsta on maksuton, ja toimitus tarvittaessa muokkaa tekstejä palstalle sopiviksi. Erilaisia Postimies Pate DVD-julkaisuja on kertynyt jo 31 erilaista! Tähtiin kirjoitettu virhe ?Olisi etuoikeus, jos sinä särkisit sydämeni." Hazel ja Gus ovat kaksi omalaatuista teiniä, joita yhdistää sarkastinen huumori, halveksunta kaikkea sovinnaista kohtaan ja rakkaus, joka heittää heidät . ja meidät . Kurssimaksu 20?. klo 11 yleisöesitelmä: ?Vapautus pimeyden maailmasta.. Ilmoittautuminen osoitteessa www. Ritva Alenius 0400-662751 klo 16 jälkeen tai tekstiviesti. Tems ry järjestää: Hirven kävely Cup 18.8. Valtakunnansali, vapaa pääsy, ei kolehtia! Inarinjärven Jouset ry: ampumaharjoitukset Akujärven koululla ke ja su klo 18-21. Kauppa auki 24h Lehtiluukusta voit ostaa sähköisenä versiona: . Pe 5.9. Tiedustelut 0400 398 984. Vauhtitassut: Ma 18.8. Ivalon TV-ja Videohuolto, Havukainen Jorma, Vasantie 6. P.0400-986 822 Tuoretta Inarin kalaa suoraan kalastajalta Ivalon torilla torstaina klo 11 alkaen. P. perhe haluaa vuokrata asunnon Utsjoelta. Pihakirppistä voi käydä pitämässä viikolla. 19.30, alkaa 4.9. sis. Kotimainen Tähtipyörä, 3 vaihdetta, jalkajarrut. Suomalaislapsille Pate on ollut tuttu jo vuodesta 1984, jolloin Ylen TV1 näytti ensimmäisen jakson Postimies Paten seikkailuja. klo 17-21 ja la 6.9. Harjoitellaan eri juoksumatkoja ja hyppyjä. rajan sali, lihaskunto
Toi minnasta vastaa Inarin kunta. Ijahis idja -streamlähetys on nähtävissä osoitteessa: http://www. sogku.fi/live/ lauantaina kello 17.50 alkaen. Lisätietoja: Lähihoitaja Sointu Lintula puh. Voit lähettää GTK:lle malmi-, rakennuskivi-, teollisuusmineraali- tai korukivinäytteitä. Kun löydät erikoisen kiven ja haluat tietää siitä tarkemmin, toimi seuraavasti: - ota mielenkiintoisesta kivestä tai kalliosta edustava noin nyrkinkokoinen näyte (posti kuljettaa alle 2 kg paketin maksutta alla olevaan osoitteeseen) - merkitse löytöpaikka kartalle - mainitse onko näyte löydetty kalliosta vai onko se irtokivi - pakkaa näyte tai näytteet tukevaan, alle kaksi kiloa painavaan pakettiin. Katsottaessa kiveä pituussuunnassa, varsinkin sahattu pinta voi näyttää usein abstraktilta taideteokselta. Korukivenä hyödynnettävää kirjomaasälpää voi löytää koko Suomen alueelta. Myyjä pidättää itsellään oikeuden hylätä annetut tarjoukset. Lisätiedot ja kohteen esittelyt www.inlike.fi tai toimitusjohtaja Janne Seurujärvi, puh. Rakennukset ja tontti myydään samassa kaupassa. Kohde myydään suoralla kaupalla ja siinä kunnossa, kuin se ostohetkellä on. Stream-lähetyksen järjestää Saamelaisalueen koulutuskeskuksen medialinja. Löysitkö kiven, jossa on ?nuolenpääkirjoitusta?? Inarin kunta, Piiskuntie 2, 99800 Ivalo Puhelin 040 188 7111, fax 016 662 628 www.inari.fi Kouluruokalista 18.-22.8. Ma Kirjolohikiusaus, punajuuri-raejuustosalaatti Ti Tomaattinen jauhelihakastike, rakettispagetti, porkkanaraaste Ke Aleksinpata, kurkkuinen kaalisalaatti To Juustoinen kasvissosekeitto, lauantaimakkara, rouheviipaleet Pe Maksalaatikko, peruna, sipuli-voisulakastike, puolukka Kiinteistökehitys InLike Oy myy tarjousten perusteella Akujärven vuokratalot Noin 7 kilometriä Ivalosta itään osoitteessa Nellimintie 721 sijaitseva vuonna 1957 valmistunut ja vuonna 1996 peruskorjattu kolmikerroksinen asuinkerrostalo, jossa on lisäksi vuokrattavia toimisto- ja varastotiloja. Poorrâmteä´?. 020 710 9052. P. Lapista kirjomaasälpää on löytynyt ainakin Pellosta, Savukoskelta ja Enontekiöltä. Kiviharrastaja ei tarvitse kalliita etsintävälineitä Kiviharrastajan perusvarustukseen kuuluvat malmivasara ja suojalasit. Peltsi juontaa lavalta tapahtumaa yhdessä Yle O??asat -lähetyksestä tuttujen toimittajien Aletta Lakkalan ja Rosa-Máren Maggan kanssa. Avohoidon johtaja Puä´. Jos lähetät useampia näytteitä, numeroi ne niin, että löytöpaikat eivät sekaannu keskenään - liitä pakettiin saatelappu, josta ilmenee lähettäjän nimi, osoite, puhelinnumero sekä näytteen löytöpaikka Lähetä osoitteella: Geologian tutkimuskeskus, Kansannäy- Vaaleapohjainen kirjomaasälpä. Kirjomaasälvän kuvio pistää mielikuvituksen liikkeelle. tetoimisto, Tunnus 5003687, 70003 Vastauslähetys Jorma Valkama GTK:n Pohjois-Suomen yksikön kansannäytetoiminnan vastaava Kerro juttuvinkkisi meille, niin ryhdymme töihin. Kokoontumiset ovat Peuralam men Campingissä tiistaisin 19.8., 16.9., 21.10., 18.11., 16.12. 2014. 8 ?. Lââ´ssteâ?: Â´lddhoi´ddjeei Sointu Lintula te´l. Arvomineraalien kuten kullan havaitsemiseen on hyvä hankkia kymmenkertaisesti suurentava suurennuslasi eli luppi. Tavallinen sähkösulake sopii mineraalien viirun värin, ja teräspiikki tai puukon kärki käyvät kovuuden toteamiseen. Magneettirauta soveltuu mineraalin magneettisuuden toteamiseen. Kompassi tai GPS-laite sekä kartta on hyvä pitää maastossa mukana. Rakennus on puurakenteinen ja siinä on öljykeskuslämmitys. 040 764 0863 Päätapahtumaa voi seurata netissä Äävhååid jåå´?teei Inarin kunta, Piiskuntie 2, 99800 Ivalo Puhelin 040 188 7111, fax 016 662 628 www.inari.fi Inarin kunta, Piiskuntie 2, 99800 Ivalo Puhelin 040 188 7111, fax 016 662 628 www.inari.fi Ijahis idja -streamaus järjestetään lauantain päätapahtumasta, joka koostuu saamelaismusiikin konserteista sekä vierailevien alkuperäiskansojen musiikkiesityksistä. Tapahtuman kaukaisin artisti, Gubernator saapuu Inariin puolestaan Siperiasta, T?ukotkan niemimaalta. Stream-lähetystä juontaa Yle Sápmin nuorten aikuisten radioohjelma Sohkar?ohkkasta (Sokerishokki) tuttu juontajapari Heli Huovinen ja Aslak Paltto. Stream-lähetys on ainutlaatuinen ja sen voi nähdä ainoastaan suorana lähetyksenä SOGSAKK:n nettisivujen kautta klo: 17.50 alkaen. Ruokaraha 8 ?. Klo 10.0014.00. Kirjomaasälpä on yksi erikoisuus, joka voi laittaa mielikuvituksen liikkeelle. Syväkiviin kuuluva kirjomaasälpä esiintyy hyvin karkearakenteisissa juonikivissä, pegmatiiteissa. Kiveen muodostuu usein kolmiulotteinen verkosto maasälvän sisälle. Rakennuksen pinta-ala on 554 m2 (kokonaisala). 050 512 2518 tai janne.seurujarvi@ inlike.fi. Luonnossa liikkuessasi voit löytää erikoisen rakenteen omaavia kiviä. Noo rõõttâm lij Peuralammen Campingist mââibaar?i 19.8., 16.9., 21.10., 18.11., 16.12.2014 ?iâss 10.0014.00. Kivessä kvartsiverkoston muoto vaihtelee, mutta kulmikkaat muodot ovat yleisimpiä. Aanar kå´dd va´sttad tuåimjumuu??âst. tiõrvân ?e´vetjääu´r ââ´??oummui pei´vvkääzzkõ´sse! Pei´vvkääzzkõõzzâst lij tuåimmjumu?, kåå´tt tõr?smâtt da koozz vuäitt vuässõõttâd. Reitti kannattaa suunnitella etukäteen ja pihapiirien lähialueita välttäen. Vähäinen näytteenotto tutkimustarkoituksiin on jokamiehenoikeuksiin perustuen luvallista. Ijahis idjan tämänvuotinen päätähti on maailman tunnetuimmaksi saa- melaiseksi kutsuttu Mari Boine yhtyeineen. 040 764 0863 Alkuperäiskansojen musiikkitapahtumaa Ijahis idjaa saapuu tänä vuonna juontamaan Lapin väärtinä ja kovana kalamiehenä tunnettu Mikko Peltsi Peltola. Rakennuksessa on 5 asuinhuoneistoa ja erilliset saunatilat sekä vuokrattavia toimisto- ja varastotiloja (6 kpl) sekä noin 70 m2:n piharakennuksessa vuokrattavia kylmävarastotiloja (4 kpl). Kohteessa on vuokralaisia. Mutta jos vähänkin tuntuu epävarmalta, ota yhteyttä maanomistajiin ennen alueelle menoa. Geologian tutkimuskeskus GTK palkitsee vuosittain parhaiden näytteiden lähettäjät rahapalkinnoilla. Tarjoukset kohteesta pyydetään jättämään 20.8.2014 klo 14.00 mennessä sähköpostilla osoitteeseen janne.seurujarvi@inlike.fi tai osoitteeseen Kiinteistökehitys InLike Oy, Sairaalantie 3 b, 99800 Ivalo. Otollisia etsintäkohteita ovat muun muassa uudet hakkuu-, ojitus- tai tiealueet ja leikkaukset, missä maanpintaa on jo valmiiksi rikottu. Usein muodot ovat kolmi- joskus kuusikulmaisia tai niiden välimuotoja. Kirjomaasälvän kuvio voi muistuttaa hebrean- tai arabiankielistä kirjoitusta tai kulmikkaana riimukirjoitusta. Rakennus sijaitsee omalla noin 1 hehtaarin tontilla. 18 Keskiviikkona 13.8.2014 Peltsi juontaa Ijahis idjan pääkonsertin Tervetuloa Sevettijärven Ikäihmisten päiväpalveluun! Päiväpalvelussa on kuntouttavaa ja virikkeellistä toimintaa
Sieltä valtaukselta tulimme nytkin tänne Akujärvelle, kertoo Vaaralahti. Vaaralahti sanoo, että jos ei jousiammuntaa otettaisikaan oppiaineeksi peruskouluun, niin täytyisi siellä ainakin historiantunnilla kertoa, ettei Suomea olisi asutettu ilman jousta. MYYMÄLÄGRILLI . Jo roomalainen historioitsija Tacitus kirjoittaa vuonna 98 jälkeen Kristuksen, että fennien ainoa toivo on nuolissa, joita he raudan puutteessa varustavat luukärjillä. Suomesta löydetyistä vanhoista kalliomaalauksistakin voi päätellä, että jousi on turvannut ravinnon muinaissuomalaisille. Vuonna 2010 tätä oltiin Ivaloon perustamassa ja olin puhaltamassa yhdistystä silloin liekkiin. ?Asuimme silloin Ivalossa, mutta nyt olen muuttanut Maikki-vaimoni kanssa Joutsaan, joka sivumennen sanoen on oikealta nimeltään Jousa eli Jousi. Oli lämmin kesäilta ja mieli korkealla. Törmäsessä sitten jysähti. Iso hirvi juoksi tielle, tömähti auton heteen ja lensi siitä pakettiauton taakse ja jäi sinne henkitoreissaan. Astuvansalmen kalliomaalauksesta löytyy jousikätinen nainen. Selvisimme säikähdyksellä ja muutamilla lasinsirpaleilla kehossa. Auttajia tuli paikalle nopeasti. Meillä on porukkaa näissä kokoontumisissa mukavasti, mutta uusia jäseniä otetaan mielihyvin vastaan. Kai Vaaralahti sanoo, että jousiammunta on siitä hyvä harrastus, että se sopii kaikenikäisille, ja niin miehille kuin naisillekin. ?Jousiammunta on rentouttava harrastus ja erittäin hyvä vastapaino nykypäivän kiireiselle elämänrytmille. 016 871 500 044 363 6912 kuukkeli.lappi.fi inarinkuukkeli@luukku.com JOKA PÄIVÄ EVERY DAY 9?21 Kai Vaaralahti esittelee jousiammunnan mullistanutta keksintöä, jousen vipua. Kenelläkään ei jäänyt sormi suuhun ja jokainen teki sitä mitä osasi ja pystyi. Ambulanssi kuljetti meidät terveyskeskukseen. UUDISTUNUT HEDELMÄJA VIHANNESTISKI . LÄÄKEKAAPPI SUOMALAISET PIRKKA MAIDOT EDULLISEMMIN UUDISTAMME MYYMÄLÄÄMME LÄHIAIKOINA KIITOKSET PALAUTTEESTA! TUPLAPLUSSAT VÄHINTÄÄN 100 ? OSTOISTA 30.9. Jousiaseen, jonka teho nousi 60 prosenttia verrattaessa perinteiseen suoraan pitkäjouseen, hän sanoo. Inarijärven Jouset ry on kokoontunut kesän ajan kaksi kertaa viikossa, keskiviikkoisin ja sunnuntaisin Akujärvellä. Jos vastaava olisi tapahtunut Helsingissä, niin sitä ei tiedä olisiko kolaripaikalle auttajia löytynytkään. Kai ja Maikki Vaaralahti. Yhdistyksen puheenjohtaja Reijo Palokangas toivoo pitkää ja lämmintä syksyä, jotta harrastusta voi jatkaa edelleen ulkona. ?Se on selvää, että kokoontumiset jatkuvat talvellakin. Kun kelit muuttuvat sellaisiksi, ettei ulkona voi enää ampua, siirrymme yläasteen saliin. Niin vapaaehtoista ohikulkijaa kuin VPK:n väkeäkin, ja ambulanssi. Kiitämme suuresti ihmisiä, jotka olivat siinä kolaripaikalla auttamassa keskiviikkoiltana. Keskiviikkona 13.8.2014 19 Suomalaiset ovat jousiampujakansaa ?Suomalaiset tietävät lännenelokuvien ja Aku Ankkojen perusteella, että intiaanit ovat jousiampujakansaa. Lapista löytyy auttamishenkeä ja vastuullisuutta. Luinen vipu toi jouseen tehoa 60 prosenttia lisää. ?Paikallisyhdistyksillä, kuten Inarinjärven Jousilla, on omaa jousivalikoimaa sen verran, että sillä pääsee alkuun. 3kk) Tilaukset muihin maihin: tiedustele hinnat toimituksesta. ISSN 1456-0844 Ilmoitusten palstaleveydet: 1 palsta 39 mm 2 palstaa 82 mm 3 palstaa 125 mm 4 palstaa 168 mm 5 palstaa 211 mm 6 palstaa 254 mm Ilmoitusaineistot toimitukseen viimeistään ma klo 15 Painopaikka: Jakelu: Suomalainen Lehtipaino, Kajaani Itella Oyj Jakeluhäiriöt: Postin jakelu 020 452 9727 (Inarin ja Utsjoen alueella) Jakeluhäiriöt muualla: ota yhteys alueesi postiin tai toimitukseemme. www.inarilainen.fi Kustantaja: Toimitusjohtaja: Lapin Lehtikustannus Oy Jari Haavisto 050-5599813 INARIN PALVELEE KESKUSTASSA INARINTIE 51 INARI puh. Ennen Törmästä puhelimme siitä, kuinka mukavaa oli taas Inarinjärven Jouset-yhdistyksen tilaisuudessa ja miten mukavaa oli nähdä vanhoja sekä uusia tuttuja. Asiantuntemusta mieheltä löytyy, sillä hän oli vuonna 1982 perustamassa Suomen Jousimetsästäjäin Liitto ry:tä. Tutkijat ovat nähneet jousikätisen naisen olevan hedelmällisyyden symboli, ja mitä milloinkin, mutta Vaaralahti kehottaa katsomaan naisen jousta. ?Eikö siinä ole nainen, joka keksi koontajousen. VEIKKAUS . On vain ikävää, että me suomalaiset emme enää muista sitä, että mekin olemme itsepäinen jousiampujakansa, sanoo Kai Vaaralahti, joka on kesän aikana ollut mukana Inarinjärven Jouset ry:n kokoontumisissa Akujärven vanhan koulun pihaan rakennetulla jousiammuntaradalla. Vaaralahti on perehdyttänyt osallistuja jousiammunnan saloihin, esitellyt jousiammuntakalustoaan sekä kertonut jousiammunnan historiasta. SAAKKA kannattaisi olla, neuvoo jousiammunnan konkari, eräkouluttaja ja kirjailija Kai Vaaralahti. JP Lämmin kiitos auttajille! Ajelimme keskiviikkoiltana hyvillä mielin pois Akujärveltä kohti Kutturantietä ja kultavaltaustamme. Nukuimme siellä yön ja aamulla pääsimme pois. Olemme kuitenkin täällä pohjoisessa ahkerasti kesäisin, sillä meillä on kultavaltaus Kutturantien varrella. (min. Lasinsirpaleet otettiin meistä pois. Voi ensin ottaa tuntumaa siihen mil- lainen harrastus tämä on. Ja mikäpä estää tulemasta Inarijärven Jousiin mukaan vaikka koko perheen voimin, hän huomauttaa. Vaaralahti sanoo, että jos jousiammunta kiinnostaa, niin jousta ei kannata heti rynnätä ostamaan. ?Suomessa on nyt jousiyhdistyksiä Helsingistä Ivaloon, ja minä olen siihen osasyyllinen. On hienoa, että jousiammuntaperinne elpyy, ovathan suomalaiset jousiampujakansaa, myhäili Kai Vaaralahti Inarinjärven Jouset ry:n kokoontumisessa Akujärvellä. Asiakaspalvelu puh: 020 710 9050 Toimitus on avoinna ma?pe klo 9?16.30 Päätoimittaja: Jaakko Peltomaa 020 710 9052 Myynti: Tilaukset, laskutus: 020 710 9055, 040-745 2965 020 710 9051 Juttuvinkit: 020 710 9052, 020 710 9054 Käyntiosoite: Postiosoite: Sähköposti: Piiskuntie 1, 99800 Ivalo PL 61, 99801 Ivalo inarilainen@inarilainen.fi 1.1.2014 alkaen Ilmoitushinnat (?/pmm) Etusivu Takasivu Tekstissä Yhdistykset Laskutuslisä Ilmestymispäivä: Ilmaisjakelu: ilman alv 1,20 1,00 0,95 0,85 1,50 24% alv 1,49 1,24 1,18 1,05 1,86 keskiviikko Inarin ja Utsjoen kuntien alueella Tilaushinnat muualle Suomeen 1.10.13 alk. Kestotilaus 60 ? Määräaikainen vuosi 65 ?, 3 kk 23 ?, 6 kk 42 ? Opiskelijatilaus kuukausi 6,10 . Kaikki tapahtui yllättäen ja arvaamatta, niin kuin elämässä joskus tapahtuu. Kuljettajan puolella oli ratissa ilmatyynykin, mutta se ei toiminut. Ja ennen jousen ostamista kannattaa kysellä Palokankaan Reijolta ja näiltä muilta jousiaktiiveilta, että millainen tuon jousen . POSTI PALVELEE MA?PE KLO 9?17 . BAKERYSTÄ UUNITUORETTA LEIPÄÄ AAMUSTA ILTAAN . IP-POLTTOAINEPISTE . Onneksi olimme liikenteessä pakettiautolla. Jos olisimme istuneet tavallisessa henkilöautossa, niin tuskin olisimme enää tässä. Vielä kerran kiitos kaikille auttajille. K-KAUPAN TUOTTEET . Hänet valittiin yhdistyksen ensimmäiseksi sihteeriksi. ?Olen iloinen siitä, että jousiyhdistyksiä löytyy nyt eri puolilta Suomea ja ennen kaikkea olen iloinen siitä, että pohjoisin yhdistys on tämä Inarinjärven Jouset ry. Selän ja käsien lihakset joutuvat koetukselle, joten toimistotyöläisillekin tämä on mitä parhain ajankäyttömuoto
Ei sinusta ole rallimieheksi. Vanhusten saamenkieliset kotipalvelut Utsjoella ovat loppuneet tyystin. Näin Ivalossa. On mukavaa, että lapinpukuakin vielä jotkut käyttävät. Tykätkööt tai olkoot tykkäämättä, kun asiallisesti käytetään. Onko Inarin kunnassa tapana jättää kuolonkolariautot teiden varsille. 20 Keskiviikkona 13.8.2014 Juho Poussu p. Kohta on Teno täysin loheton. Ei täällä Inarissa sitä älytä arvostaa. Täällä arvostetaan rahaa ja valtaa niin kuin muuallakin. Se on perunan ja tomaatin kiduttamista. Voi hitsi kun olisi rahaa! Voisi lähteä joululomalla Thaimaahan, nyt kun sivistyslautakunta määräsi kahden viikon pituisen joululoman. Poliisijohtaja Paatero kaipaa Suomeen kyläpoliiseja. Siinäpä sitten turistit maksatte kalliit hinnat luvista. Liityin kirkkoonkin ihan vaalien vuoksi, mutta teinkö sen turhaan? To 14.8. Joten Inarin kunnanvaltuutetuista joku voisi tehdä aloitteen ja ryhtyä tekemään töitä sen eteen, että Sevettijärven vedenpinta palautettaisiin ennalleen. Näkisi minkälaista lääkäriä tänne on oikein tullut. Paatero on sinisilmäinen ja hyvätahtoinen hölmöliini. Palautteesta huolimatta ruuasta täysi hinta: 28 euroa ja vedestä + 1 euro. Maalämpökaivoporaukset . Mistä johtuu. Ulla Kemppainen, Eeva Harmanen, Pekka Pekkala ja muut järki-ihmiset, ottakaa kantaa. Ei ainutta lohta. Kannat heikot. Metsästäjä Aikoinaan luulin minulla olevan kavereita. yhdelle tilalle kahdeksan verkkopaikkaa. Ivalon Huuli & Harppu-festien tuki ry. Tervetuloa! www.hotelivalo.fi puh. Ilmoittakaa ihmiset ihmeessä lehdessä. Kummallinen malli. Utsjoella kaikki saamelaisnaiset pukeutuvat suomalaispukuihin. Toimitilamme löytyvät Ivalon ja Sodankylän keskustasta, palkkalistoillamme on tällä hetkellä 13 työntekijää. Nyt on haku päällä! REIPASTA, AKTIIVISTA, TEHOKASTA JA MARKKINOINTIHENKISTÄ ILMOITUSKONSULTTIA IVALON TOIMIPISTEESEEMME 15,Piiskuntie 1, Ivalo Avoinna ma-pe 9-16.30 Jos tulet hyvin toimeen ihmisten kanssa, tunnet Pohjois-Lapin ja matkailualan, olet tuloksiin pyrkivä, aktiivinen ja määrätietoinen sekä pystyt toimimaan itsenäisesti, niin ota yhteyttä. Mahtaa tehdä kipeää, kun räikeät valot paistavat teitä kohti yötä päivää. Ymmärrän uittamisen siellä, mutta ulostamisen! Etelässä ihmiset kärsivät järvien uintikiellosta saastumisen vuoksi, onneksi meillä joessa vesi vaihtuu, mutta joen kuoppien pyörteissä ulosteet pyörii paikallaan. Näin Näverniemen rannoilla. Todisteet on. Asuinkunnassani osassa järvistä on perämoottorin käyttökin kielletty. Eikö määrätyn kalastuskunnan tarvitse noudattaa Te- non sääntöä. Eikö hän muista että Suomeen perustettiin aikoinaan täydennyspoliisijärjestelmä. Että kaikki länsimainen ruoka tuontikieltoon, paitsi vauvanruuat. Isompi lapsi sukeltaa ja nauttii Ivalojoen aalloista. Katsokaas, kun ei kehitysmaa Venäjä itse tuota mitään ruokaa ja kaikkein viimeiseksi sellaista vauvanruokaa, jota venäläiset uskaltaisivat lapsilleen syöttää. Pientä rajaa. Äiti Olisipa mukavaa, jos kaikki Ivalon uudet lääkärit esittäytyisivät Inarilaisen palstoilla. Ja lisäksi hän kaipaa kyläpoliiseille silmiä ja korvia. Kyllä siinä on silmiä ja korvia kerrakseen. Vai onko tämä jotain todella erikoista saamelaiskulttuuria. Voi taivahan jumala mitä tyhmyyttä. Nyt saan olla kaikille kaveri. Eikö ole sellaista kirkkovaltuutettua, joka älyäisi aloitteen tehdä? Kyllä kanalinnut täytyy rauhoittaa tältä syksyltä. Kaikkia ei moinen turha kisa kiinnosta. Milloin se alkaa? Inarin kuntahan neuvottelee Keskon kanssa kauppakeskuksen rakentamisesta Sairaalantien varteen, eikö vain? Milloin kauppakeskus on valmis? Meillä Sodankylässä oli opastettu hautuumaakierros. Kyllä Ivalossakin voisi sellaisen pitää. Paikallislehtien lisäksi tuotamme matkailumarkkinointilehtiä kuten Saariselän Sanomat, Kulta-Lapin Kesä ja venäjänkielinen Otpuski?lehti. Kun kantatila lohkotaan kahdeksaan osaan, jokainen osakas saa kaksi verkkopaikkaa. Voi sitä ilon riemua kun pienin saa rantaviivalla leikkiä ja tutustua uinnin saloihin. 0400 532 174 www.porari.fi . Kuka kahjo mahtoi ratissa ollakaan, mutta kortti vain pois! Valkoisen mersun tarkkailija Mitäs se Putin sanoikaan telkkarissa. Johtuneeko tämä maataloudesta vai mistä. Eipä kehdannut äijä kertoa miksi vauvanruokien tuonti sallitaan. Säälittävä johtaja, säälittävä maa. Niin että ala-asteelta viitoset ja kuutosetko yläasteelle. Kuunnelkaa häntä! Voiko Inarijärveä ja Nellimiä kutsua enää erämaaksi jos miljoonat aasialaiset löytää sen. Meillä on enemmän kuin raha. Meillä on puhdas luonto ja tilaa missä asua. Kiitos Liisalle Turkuun. Ihmettelit eikö inarilaiset tajua mitä heillä on, kun on vielä raikkaita vesiä ja luontoa. Fakta. Onko syntymässä minkäänlaista joukkoliikettä Inarin seurakuntavaaleihin. Vesikaivoporaukset . Voi sitä surua, kun rantaviiva täynnä koiran ulostetta ja joen pohjassa lisää palleroita, joita virta sinne vie. On se niin rumaa, en tykkää! Lopettakaa vesicrossi! Mökkiläisenä en voi ymmärtää sitä. Pyytävät kuitenkin kantatilan rekisterinumerolla. Onko tämä ryöstökalastusta? Sivusta seurannut Eikö moottoriliikenteessä ole desibelirajat voimassa. 016 688 111. Ei mitään mausteita, ei salaattia. Ja nyt näyttää siltä että ajetaan jo kisan ulkopuolellakin. Ihanat helteet hellii ja uimarannalle on mukava mennä lasten kanssa. Tämä puolestaan vaatisi Jäniskosken väylän ennallistamista. Luulen, että se olisi tuollainen päivän mittainen urakka kaivinkoneelta. Eikös Ivalon K-Marketilla ole rakennuslupa laajennukseen. Kaikenmaailman valkoisesta jauhosta leivottua myslihöttöleipää kyllä löytyy. Jälkeenpäin kuulin heidän menneen poimimaan marjoja. Mikäli sinulla ei ole vielä tehtävään tarvittavaa koulutusta mutta omaat edellä mainitsemamme hakuehdot, tarjoamme myös mahdollisuuden kouluttautua tehtävään oppisopimuksen kautta. Täytämme paikan pikaisesti, yhteydenotot ja lisätietoja jari.haavisto@sompio.fi ja kopiona inarilainen@inarilainen.fi Seppo 0400 192 648, Käpy 040 707 0989 suutari.seppo@co.inet.fi, www.suutariseppo.com Lähetä viesti 040 865 3916 Säälin ivalolaiskauppojen perunoita ja tomaatteja. klo 20-22 Soitinyhtye Piccolo esittää virolaista kansanmusiikkia Hotelli Ivalon Salonissa Liput 5 ?. Järj. He antavat kalastuskunnan alueelle esim. Joten suojelkaamme luontoa. Luonnonsuojelija Onko oikein että yksi tila Tenojoella saa pitää verkkoja joissa ei ole rekisterinumeroa, ei mitään. Kuka on vastuussa? Ivalolaisyrityksen leike. Kuiva pihvi, paistetut perunat, kermakastike palaneena, rasvana pihvin pinnalla ja puolikas tomaatti. Ei taida olla meidän ruokapaikka enää. Järkyttävää! Poliisi puhuu kännykkään ajon aikana ilman handsfreetä. Ei siksi, että haluttaisiin tukea länsimaista vauvanruokatuotoa, vaan siksi, että venäläisvauvat kuolisivat nälkään ilman länsiruokaa. Hävetkää ihmiset, että koiranne annatte ulostaa rannalle. Lopeta ajoissa. Tai mitä leipää se nyt on. Ajoin viime perjantaina noin kello 14 jälkeen Ivalon kylällä. Porakaivojen pesut / puhdistukset Inarilaisesta IVALON PELIMANNIEN HISTORIIKKI Täydennämme joukkoamme ja etsimme SYYSTARJOUKSIA!!! -PERHOKELAT JA -VAVAT -LOPUT POLKUPYÖRÄT ?30% Suutari-Seppo Rovaniementie, IVALO Lapin Lehtikustannus Oy ja sitä edeltävät kustannusyhtiöt ovat kustantaneet paikallislehtiä Sodankylän, Inarin ja Utsjoen kunnissa. Tällä tavoin opetan myös poikiani olemaan uskollisia ensin itselleen. Pertti Palokangas Lapsen paikka ei ole ongelmavanhemman luona. Kun tuli tiukka paikka, niin kaikki jättivät minut. Miksi vesicrosseissa sallitaan rajat ylittävä meteli keskellä asutusta. Miksi tämmöistä typeryyttä edes mietitään. Maalaisjärkinen Ongelmien varsinaisia aiheuttajia ovat ratkaisut. On huolestuttavaa, että yleinen mielipide yhä edelleen on, että palkasta saattaa veronmaksun ja pakollisten elinkustannusmaksujen jälkeen jäädä jotain käteenkin. Sevettijärven rannoilla mökkeilevät tuovat Inarin kuntaan kiinteistöveroa, ostavat palveluja sekä ruokaa. Kukaan ei puutu asiaan. Ja mitä näihin Inarista valittuihin täydennyspoliiseihin tulee, niin en minä ainakaan heille kotini avaimia luovuttaisi liikellekannallepanon tullessa. Eipä löydy Inarin kunnasta sellaista ruokakauppaa, josta saisi vastapaistettua ohrarieskaa. Henkilökunta vain pahoitteli, kun ei ruoka maistunut. Siellä joku valkoinen mersu kaahasi aivan päätöntä vauhtia. On ollut hyvää tuuria, kun ei ole tarvinnut terveyskeskuksessa käydä pariin vuoteen. Sairaseläkeläinen Tenojoen pohja on rehevöitynyt ja vesi sameaa. Voisiko olla vaikka joku kokoontuminen lähipäivinä jossakin. Kaukana siitä. Sinä lapsellinen aikamies, jonka auto paukkuu. Lapsi kertoo mitä hän haluaa. Noin huonoa ruokaa ei ole syöty ikänä. Inarilaisetko luontokansaa. Luonto muutetaan rahaksi ja vallasta tapellaan. Päätuotteitamme ovat paikallislehdet, joista Sompio ilmestyy Sodankylän kunnassa ja Inarilainen Inarin ja Utsjoen kunnissa