Inarilainen 13.07.2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Yläkerrassa Tauski Peltonen La 16.7. Kalvei Kortelainen jäi eläkkeelle. Sivu 15. Nykymeno kyllästyttää Norjassa työskentelevät suomalaiset kohtaavat paljon byrokratiaa. Sivu 14. Näätämö sai makkaratehtaan Näätämössä on nyt myös EU:n pohjoisin makkaratehdas. Sivu 5. TAKSI IVALO P. Kellarissa Alex Kunnari rassi Kesäoteinna av PÄIVÄ JOKA Ter ve tuloa! ! Ahti Similä täyttää vuosia Pelimannimestari on soittanut lukuisten kuulujen muusikoiden kanssa. Sivu 8?9. Teno-sopimus petti utsjokelaiset Kaikki paikalliset näyttävät olevan lohisopimusta vastaan. tamar.fi/helleale HYÖNTEISVERKOT ikkunoihin, ALLERGIAVERKOT ikkunoihin, HYÖNTEISOVET saranoilla ok i ja rullautuvat PIMENTÄVÄT Inari-Uts.7j . y y jä 16.7.?22 DUETTE-VERHOT e nm jä l l e a l u e e l la ikkunoiden väliin RAHTIVAPAASTI lähimpään matkahuollonpisteeseen kun tilaat 13.07.?22.07 www.solar.fi Olen Ivalo?Inari?Utsjoki?Karigasniemi?Nuorgamalueella 16.?22.7. Miksi se tehtiin? Sivu 3. Taksit Inarin Kirkonkylässä INARIN TAKSIPALVELU 0400 982 477 4 h 2 rk Arrelan taksit v www.inarintaksipalvelu.fi Sälekaihtimet Rullakaihtimet ?15% Rullakaihtimet, sälekaihtimet, verhokiskot ym. 0100 87 888 www.ivalontaksit.fi Ravintola avoinna ma?to klo 24, pe?la 03 ja su 22 Lounas arkisin klo 11?15 À la cartea joka päivä klo 11?21 Night Club Hipun Kellari avoinna pe?la klo 23?04 Pe 15.7. 040 751 8200. alan tuotteet Myynti-mitoitus-asennus ammattitaidolla vuodesta 1984 Kaihdinpalvelu Vuorenmaa 040 751 8200 v-m.vuorenmaa@luukku.com www.kaihdinpalveluvuorenmaa.fi Myös kaihtimien korjaukset ja varaosat Heinä-elokuun helleale iski MOOTTOROIDUN MARKIISIN ostajalle tuuliautomatiikka ILMAISEKSI. KÄSIKÄYTTÖISEN MARKIISIN ostajalle tuulitukivarret ILMAISEKSI. Kts. nro 28 Irtonumero 2 ? Komento vaihtui Giellajohkassa Rovaniemeläinen Järvelinin perhe alkoi pyörittää majataloa kesäkuun alussa. vsk. 0400-423525 Ivalontie 16 | 99800 IVALO | 040 48 55 181 INARIN JA UTSJOEN PAIKALLISLEHTI keskiviikko 13.7.2016 20. SOITA JA TILAA ASIAKASKÄYNTI KOTIISI puh. MERKKIKORJAAMO Lintumaantie 9 20 vuotta paikallislehteä Huollot ja korjaukset kaikkiin automerkkeihin Puh
pantit. 3 99 ras Fresh Servant Lounas hetki salaatit 210-315g (19-12,6/kg) 8 94 A le coq Grape lonkero 0,33 l tlk, 6 pack (4,06/l) Sis.pantit. 0 49 kpl Rainbow Jäätelötuutit 69 g (7,10/kg) 4 95 Ruusukimppu 10 kpl Ivalo, Petsamontie 2 ma?su 8?21. 2 Keskiviikkona 13.7.2016 Osuuskauppasi tarkoitus on tuottaa palveluja ja hyötyjä omistajilleen. 6 95 AINA EDULLISTA. kg HK Viljaporsaan marinoitu ulkofileepihvi n. 1,3 kg Tässä sinulle poimimiamme esimerkkejä 1 99 pkt Arla Apetina salaattijuustopala 200 g (9,95/kg) 3 89 pkt HK Kariniemen Kananpojan grilliboxi marinoitu n. 1,7 kg 0 98 pss Vaasan Ruispalat 6 kpl 330 g (2,96/kg) 2 99 Coca-Colat 1,5 l, 2 pack (0,73/l) Sis
Osa sääntölauseista lienee myös perustuslain vastaisia. Rovaniemellä näimme millainen tämän päivän ruokakaupan pitää olla ja mitä se voi asiakkaille tarjota. On siis hyvä tarkentaa, että Tenon varren asukkaat Norjan puolella eivät ole olleet uutta Teno-sopimusta räätä- löimässä, vaan sylttytehdas löytyy ylemmiltä tahoilta, kuten norjalaisista läänintason ja valtakunnan tason virkamiehistä. Kun sopimusta käytiin Utsjoen yleisötilaisuuksissa kohta kohdalta läpi, niin alkoi näyttää siltä, että jos se jotakin kalastajaryhmää suosii, niin tuo ryhmä on eteläsuomalaiset, jotka omistavat mökin Utsjoelta. Rovaniemen vuodetkaan eivät menneet hukkaan. Kari Lohiniva laskee, että uudessa kaupassa on töissä 20 ihmistä. ?Rekrytointi on vielä kesken ja ainakin hyvän lihamestarin saaminen tuntuu olevan haasteellista, mutta kyllä sellainenkin löytyy, sanoo intoa täynnä oleva kauppias ja ryhtyy taas purkamaan kylmäkalusteita pakkauksistaan. Jaakko Peltomaa. Jos paikallinen on siis jättänyt kalastuksen väliin parina kesänä ja antanut lohen nousta rauhassa, niin hän saa siitä rangaistuksen. Utsjokelainen kunnallisneuvos Antti Katekeetta tiivisti Utsjoen tilaisuudessa kuntalaisten tunnot toteamalla, että uusi Teno-sopimus on valjastettu saamelaisia vastaan ja sen tarkoituksena on sulauttaa saamelaiset valtaväestön joukkoon ja nostaa pyydykset rannalle. jaakko.peltomaa@inarilainen.fi Kauppias Kari Lohiniva: Ivalo K-Supermarket on täyden palvelun ruokakauppa Ivalon K-Supermarketin pihalla käy melkoinen huiske. Sopimushan sisältää niinkin merkillisen maininnan, että jos utsjokelainen ei ole vuosina 2013?2015 verkkokalastanut tai patopyytänyt Yläkönkään tai Alakönkään alueella, niin siinä tapauksessa hän ei enää saa virittää alueille pyydyksiä jatkossakaan. Ja kävihän meillä koko ajan myös asiakkaita Inarista ja Utsjoel- ta ja pistimme tarkoin mieleen mitä he ostivat ja mitä kaipasivat Ivaloon. ?Rovaniemen vuodet olivat vähän kuin opintomatka. Lohiniva vakuuttaa, että kun ?suppari. Tämän totesivat utsjokelaiset yksituumaisesti viime viikolla pidetyissä yleisötilaisuuksissa Utsjoen kirkonkylällä ja Karigasniemellä. Lohiniva esittelee tulevaa savustamoa, joka on tällä hetkellä vielä tyhjä huone. ?Tähän tulee siis oikea savustamo. Yhdessä tarrassa lukee ?majoneesi?, toisessa ?juustot?. ?Nämä kylmäkalusteet ovat uusinta uutta ja niin energiataloudelliset kuin vain olla voi. Keskiviikkona 13.7.2016 3 Päätoimittajalta Teno-sopimus on utsjokelaisia vastaan Paljon kritisoitu Teno-sopimus on todellisuudessa jopa pelättyä pahempi. Rovaniemellähän meillä oli inarilaista kalaa ja sitä pohjoislappilaiset kävivät ostamassa, hän naurahtaa. Lisää henkilökuntaa Uudesta K-Supermarketista löytyy entuudestaan tuttua henkilökuntaa, mutta uuttakin palkataan. Sinä aikana varmistuu, että kaikki pelaa eikä mikään laite vuoda. Nämä säädetään kaikki samalta tietokoneelta, eikä näissä ole enää konekohtaisia termostaatteja, kertoo Lohiniva. Paluu kotiin Kari Lohiniva ja Päivi Nuorgam ehtivät olla viimeiset kaksi vuotta kauppiaina Rovaniemellä K-Supermarket Eteläkeskuksessa. Kalaa meiltä tulee löytymään monessa muodossa. Vaikka työnteko olikin Rovaniemellä ihan motivoivaa, niin eihän meistä Päivin kanssa kaupunkilaisia tullut koskaan. Olen nähnyt, että ihmiset arvostavat oman kaupan pakkaamaa jauhelihaa, joten sitä on tarjolla. Siellä oli hieno Supermarket, mutta kun nyt oli mahdollisuus palata Ivaloon uuteen suppariin, niin ilman muuta otimme haasteen vastaan. Tuoretta Inarin kalaa pitää olla myynnissä, se on minun haave ollut aina. Kun näitä on näin valtavasti, niin kuukaudenkin saisivat olla koekäytössä. Ivalojokivarressa Kauppias Kari Lohiniva silmäilee tulevan K-Supermarketin kylmäkalusteita. Voikin kysyä, näkyykö uudessa Teno-sopimuksessa vaikutusvaltaisten mökkiläislobbarien kädenjälki? Uusi Teno-sopimus vähentää rankalla kädellä utsjokelaisten kotitarvepyyntiä Tenossa. Kaivinkone kaivaa pihan toista laitaa, tulevan pääsisäänkäynnin vieressä on valkoiseen muoviin pakattuja laatikoita, joita trukki kuljettaa sisälle. ?Nämä ovat uuden Supermarketin kylmäkalusteita. Ennen kuin kauppa avataan, täytyy kylmäkalusteet koekäyttää. Kypäräpäiset rakennusmiehet menevät ja tulevat. Jos eduskunta hyväksyy sopimuksen, niin se tietää sitä, että Tenon kalaturistien palvelusta leipänsä tienaavat Utsjoen yrittäjät joutuvat suuriin vaikeuksiin. He avasivat K-Market Ivalon 18 vuotta sitten ja nyt he pääsevät samaan kylään samalle paikalle uuden K-Supermarketin kauppiaiksi. ?Oli mahtavaa olla Rovaniemellä töissä. Sen yhteydessä on myös itsepalvelutiski, josta voi napata kärryyn vaikkapa samana päivänä kaupassa jauhetun jauhelihan. Utsjoen yleisötilaisuuksissa oli paljon norjalaisia kotitarvekalastajia ja he pitivät voimallisia puheenvuoroja, joissa oltiin yksituumaisesti utsjokelaisten puolella. on avattu, niin ei inarilaisilla eikä liioin utsjokelaisillakaan ole enää mitään syytä ajella Rovaniemelle ainakaan ruokaostosten perässä. Oma kalansavustamo Kari Lohiniva sanoo, että K-Supermarketin idea on olla vanhaa mainoslausetta mukaillen ta- vallista parempi ruokakauppa. ?Meille tulee palvelutiski, josta saa henkilökohtaista palvelua. Kaiken kaikkiaankin tämän päivän ihmiset ovat hyvin tietoisia ja vaativia asiakkaita, jotka tietävät mitä haluavat. Uudesta kaupasta löytyy myös grilli sekä kalansavustamo. Ulkopaikkakuntalaisten mökkejä on Tenojokivarressa satoja. Muuhun johtopäätökseen ei voi tulla, kun sopimuksen monimutkaisia lausekäänteitä käy läpi. Sopimuksessa on paljon sekavia lauseita ja osa uusis- ta säännöistä tuntuu simputukselta. ?Näiden muovien sisällä näyttää olevan itse palvelutiski, joka on tulevan kaupan sydän, myhäilee kauppias keskellä rakennustyömaan hälinää. on meidän kotimme ollut koko ajan, sanoo Lohiniva. Kauppias Kari Lohiniva sanoo odottavansa innolla syksyä, jolloin Ivalon uusi K-Supermarket avataan. ?Pääsemme avaamaan Ivaloon Ylä-Lapin nykyaikaisimman ruokakaupan. Myös paikallinen kotitarvepyynti romahtaa, sillä niin vaikeaksi uusi sopimus näyttää sen tekevän. Julkisuudessa on pohdittu, ketä uudesta Teno-sopimuksesta pitää syyttää ja on epäilty, että norjalaiset jyräsivät suomalaiset neuvottelupöydissä. Näitähän on yhteensä satoja metrejä, myhäilee kauppias Kari Lohiniva. Kun muovipakkauksia silmäilee tarkemmin, niin näkee, että niihin on jo tehtaalla laitettu tarrat, joista selviää mikä mihinkin käyttöön tulee. Sopimus on huolestuttava myös siksi, että se siirtää päätösvallan Tenon kalastuksen säätelystä täysin virkamiehille
Aina oli jotakin tekemistä. Ne laitettiin aina puhdas puoli vastakkain ja kun rekikelit tulivat, niin jäkälälimput käytiin hakemassa. Meillä lampaat olivat koko kesän saaressa. Virkkunen poisti taloissa käydessään ihmisiltä kipeitä hampaita. Hillahan oli sen ajan ihmisten C-vitamiininlähde, vaikka ei sitä toisaalta raskittu syödä jokapäiväisenä ruokana. Suolakalakin oli jokapäiväinen ruoka, sitä syötiin perunoiden kanssa tai leivän päällä. Makkaroitahan ei siihen aikaan ollut tarjolla. Tuohon aikaan villasukkia ja vanttuita kului paljon ja nehän piti tehdä itse. Nämä surun saatekirjeet ovat olleet lähtökohtana sille surutyölle, jota olen tehnyt pitkin vuotta, kertoo Arja Kotiranta, ja jatkaa: ?On ollut hyvin puhdistavaa huovuttaa ulos tunteitaan ja saattaa kuviksi niitä kauniita asioita, joita elämä on minulle antanut. saakka, jonka jälkeen se siirtyy Neljän Tuulen Tuvalle Kaamaseen ja on siellä nähtävillä aina ruskalle asti. ?Huovutustyöt ovat syntyneet elämän kauneudesta, luonnon ihmeistä ja monenkirjavista tunteista, myös luopumisesta, surusta ja kaipauksesta . Kotitalon lähellä oli silloin saari, jossa oli yksi ukin tervahaudoista. Illalla lehmät tulivat jonossa takaisin. Leikkikaverit olivat kaukana, mutta minulla kului aika hirveän hyvin myös yksin. Kaikki tehtiin omin käsin ja matkaa taitettiin paljon omilla jaloilla, kävelemällä tai hiihtämällä. Ei hän tyytynyt vain kysymään, että vaivaako teitä jokin, vaan hän samalla katseli miten talonväki yleensä voi ja pärjää. Verileipää saattoi laittaa vaikkapa maitokeiton sekaan. Norjassa ette tainneet käydä kesällä? ?Norjan reissut tapahtuivat talvisin. Aivan alkuaikoina on matkaa taitettu soutamalla ja purjeella. Hillaa pidettiin niin arvokkaana marjana, että sen syömistä vähän säännösteltiin. Joka vuodenajalle oli omat leikit ja olin hyvin omatoiminen. Lampaille oli saareen tehty pieni puukota, jonka oviaukkoon oli laitettu kangas. Veri oli otettu talteen pakkasella teurastuksen yhteydessä. Virkkunen oli hyvä lääkäri ja hän hoiti myös sosiaalisen puolen. Kun ruokajuomana oli maito, niin samalla ihminen sai tarpeellista B-vitamiinia. Missä maito säilyi kesällä? ?Meillä maito säilyi kellarissa. Joissakin taloissa se saattoi säilyä vaikka lähteessä. Jos ihminen nukkui porojen lähellä laavussa, niin silloin karhu yleensä sai hajun ihmisestä ja pysyi loitolla. ?Alkukesällä päästettiin sitten lehmät navetasta ulos. Aina sai vähän pelätä, ettei karhu iske vastasyntyneisiin vasoihin. Ja kerran kesässä kävi lääkäri Meri Virkkunen. Ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin repiä hammas irti. ?Kerran viikossa rantaan tuli postimies. Muutama poikkeus oli, mutta lähes joka talosta löytyi lypsäviä. Sellainen uuni olisi täyttänyt pirtin ja kuumentanut talon kesäisin, joten siksi siihen aikaan paistouunit olivat ulkona. Poromiehiä meillä kävi enemmänkin talvella. Se tehtiin heraa keittämällä ja keittovaiheessa sekaan laitettiin kermaa sekä vähän sokeria ja suolaa. Kerättiinkö Kyynelvuonossa marjoja? ?Mustikat, puolukat ja hillat kerättiin talven varalle. Lomakylä Lapponiassa Inarissa. Kesäkuussa pyydetyt kalat syötiin heti. Hillat säilöttiin sokerin kanssa lasipurkkeihin ja puolukkahan säilyi sellaisenaan aitassa, kun se jäätyi. Myös pirtin, navetan ja aittojen peseminen kuului alkukesän askareisiin. Marjat kerättiin emalisankoihin, kun muovia ei vielä tunnettu. Oliko teillä ulkouuni kesäistä leivänpaistoa varten? ?Meillä oli iso ulkouuni, jossa äiti paistoi leivät. Ja muistan meiltä sellaisetkin vieraat kuin eversti Willamo ja kapteeni Suvirinne. ?Kerran kesässä saattoi talonväki käydä meiltä Inarin kirkolla. Jos ei haluttu nukkua taivasalla, niin yösija löytyi Partakon rannan taloista. Jäkälälevyt suovattiin metsään. Ne oli tehty poronverestä. Mutta siihen aikaan ei mikään tällainen tuntunut mahdottomalta. Jaakko Peltomaa ?On puhdistavaa huovuttaa ulos tunteitaan, sanoo taiteilija Arja Kotiranta. MMM jakoi rahaa tutkimuksiin Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) rahoittaa tänä vuonna porotaloutta ja luontaiselinkeinoja sekä koltta-alueen kehittämistoimintaa edistäviä tutkimushankkeita 350 000 eurolla. Hankehaku järjestettiin viime syksynä, ja hakemuksia tuli 18. Niistä viisi saa nyt rahoituksen. Rahoitetut hankkeet käsittelevät porojen terveyttä, luonnonvarojen käytön yhteensovittamista poronhoitoalueella ja poronhoitoalueen pohjoisosan jäkälälaidunten inventointia. Siellä kodan pimeydessä ne saivat olla rauhassa sääskiltä. Siivottiinko paikat alkukesällä? ?Pihakenttää siivoiltiin talven jäljiltä. Ja meillähän äiti oli oppinut norjalaisilta tavan tehdä ruskeaa juustoa. Niiden vaisto sanoi, että nyt on lypsyaika. Kesän aikana perunamaat pidettiin puhtaana vesirikasta. Kaarretin perhe eli omavaraista elämää Inarijärven Kyynelvuonossa. Miten kesä kului Kyynelvuonossa vaikkapa 1930-luvulla, Hilma ?Hissu. Silloin haettiin Norjasta jauhot ja kaikki muu tarpeellinen. Vaatimet olivat metsässä hihnassa ja niitä käytiin siirtämässä kaksi kertaa päivässä, aamuin illoin. Sieltähän ne eivät päässeet karkaamaan ja siellä oli syötävää, heinää, koivunlehtiä, pajua ja pihlajaa. Sen ajan siivouksessa ei säästely vettä. Ja ensimmäiset tuoreet kalat oli tietysti pyydetty heti, kun ensimmäiset sulapaikat tulivat. Hastrup, omaa sukua Kaarret? ?Aivan ensimmäisiin alkukesän askareisiin kuului vaatimien vasottaminen. Joskus syyskuun puolella alkoi sitten kalastus talven varalle. ?Kalat piti laittaa kellariin vahvaan suolaan, muu ei auttanut. Lehtikerppu oli eläimille lisuke talven aikana ja oli hyvä antaa niille välillä muutakin kuin heinää. Hänellä oli tapana kiertää Inarin talot kerran kesässä ja toisen kerran talvella. Kun äiti alkoi leivänpaistoon, niin ensin hän paistoi ensiarinan leivät ja aivan lopuksi paistuivat jälkiarinan leivät. Osa leivistä kuivui sitten pirtin orressa. Eihän senaikainen pirtin lattiakaan vedestä mennyt miksikään. Soutamalla matka on jo niin pitkä, että välillä täytyi olla yötä. Lehmiä opetettiin palaamaan takaisin kotinavettaan myös sillä tavalla, että niiden hinkaloihin laitettiin pieniä maistiaisia odottamaan. ?Myös lampaat laskettiin kesäisin ulos. Hän toi postin ja monesti jotain kauppatavaraakin. Ei silloin kaivattu ohjaajia kertomaan, että mitä nyt leikittäisiin. Oliko elämä raskasta? ?Meillä oli paljon työtä, mutta emme koskaan ajatelleet, että se elämä oli raskasta. Ryynit oli aina pakattu säkkeihin. Oli työntekoa, ja jos oli vapaa-aikaa, niin sitten soutelin tai hiihdin. Lehmän palanut lanta vietiin perunamaalle ja maat käännettiin lapiolla. Ennen kuin lampaat oli laskettu kesäksi saareen, oli niiden villa keritty. Ja kuluttavaa se elämä toki oli. Silloin oli todellakin sellaisia hellekesiä, että ihmiset pyrkivät nukkumaan viileisiin paikkoihin. Kävikö sinulla koskaan aika pitkäksi Kyynelvuonossa? ?Ei koskaan. Ja ukki poltti meille tervaa. Ruokataloudesta olisi ollut todella paljon pois, jos ei olisi ollut lehmää, joka antoi maitoa. Postimiehelle keitettiin tietysti kahvit ja voitiinpa siinä syödäkin. Kesällä tietysti kunnosteltiin kaikki reet, valjaat ja hihnat seuraavaa talvea varten. Mustikka säilyi, kun sen keitti sokerin kanssa. Kun maa oli kivistä, niin perunamaita oli paljon, aina siellä minne perunamaa oli saatu perustettua. Ei hapankala mitenkään ikävältä maistunut, mutta se hajuhan siinä on kauhean pistävä. Mistä Kyynelvuonossa saatiin eläimille heinät? ?Ensin niitettiin pihakenttä. Surutyönä olen kirjoittanut myös paljon runoja, surutyökirja ilmestynee viimeistään alkuvuodesta. Siihen tulee kuvitukseksi myös huovutustöitäni. JP Olivatko kesät lämpimiä 30-luvulla? ?Talonväki nukkui kesäöitään aitassa. Silloin olikin jäkälää niin, että sitä tosiaan pystyi nostamaan oikein levyinä maasta. Oliko lammas ja lehmä silloin välttämätön? ?Lampaita oli silloin paljon. Tietysti lampaan lihaa syötiin, mutta ennen kaikkea lammas oli tärkeä sen villan vuoksi. Puulaatikoille keksittiin kaikenlaista käyttöä ja säkeis- tä tehtiin vaikka pyyheliinoja. Kävikö Kyynelvuonossa vieraita kesäisin? ?Kesäisin saattoivat tulla käymään vaikkapa Pisterin väki, hiiriniemeläiset tai Pannen veljekset. Siellä näyttely on 17.7. Ne syötettiin lehmille. Myös nauriita kylvettiin joka kesä, mutta ne pyrittiin syömään jo syksyllä, sillä nauris muuttuu huonoksi talvisäilytyksessä. Milloin alkoi kesäkalastus? ?Kun paikat oli saatu puhtaiksi, niin sitten oli mukava lähteä siianpyyntiin. Ne saateltiin metsän laitaan ja sitten ne lähtivät omia aikojaan kulkemaan ja syömään kaikkea tuoretta mitä metsästä löytyi. Kun nyt ajattelen sitä elämää, niin silloin syötiin yksinkertaista ja puhdasta ruokaa. Pesuaineena toimi hiekka sekä norjalainen grönsaippua. ?Kun jäät olivat rannasta sulaneet, niin laitettiin sinne pyykkipata tulelle ja pestiin kaikki talven aikana kertynyt likapyykki puhtaaksi. Kylvettiinkö perunaa? ?Sitä kylvettiin ja paljon, koska peruna oli jokapäiväinen ruoka. Ei ollut muuta musiikkia, radioista puhumattakaan. Siellä oli kesällä tilaa ja oli ihanaa kuunnella aaltojen loisketta. Silloin tulivat tutuiksi myös norjalaiset poromiehet. Lisäksi MMM rahoittaa yhtä koltta-alueen kehittämiseen ja yhtä Tenon lohikantojen hoitoon liittyvää hanketta. Hankkeiden on tarkoitus tuottaa tietoa, jonka perusteella asioita koskevia päätöksiä tehdään. TS. sen ymmärtämisestä, että elää. Arja Kotiranta sanoo, että erityisesti kuluva vuosi on ollut raskasta ja haikeaa aikaa. ?Olen menettänyt minulle läheisiä ja rakkaita ihmisiä, muun muassa äitini Inkerin sekä kissaystäväni, minulla 17 vuotta olleen Sagan. Joka talosta löytyi yösija siihen aikaan. Arja Kotiranta toi huovutusnäyttelyn pohjoiseen Pitkän linjan kulttuurin monitoiminainen, Lapista hullaantunut Kaamasen mökkiläinen, lahtelainen Arja Kotiranta pitää huovutustyönäyttelyä ?Sydämeni laulu. Nyt tuo saari on veden alla. ?Kun Norjan kauppareissuista puhutaan, niin tulee mieleen, että kaikki ostokset tuotiin siihen aikaan viiden kilon puulaatikoissa tai puuvillasäkeissä. Kun syksyllä oli perunannostoaika, niin kaikki pienimmätkin perunat otettiin talteen. 4 Keskiviikkona 13.7.2016 ? Viikon kysymys Miten kesä kului Kyynelvuonossa? Inarijärven erämaarantoja ympäröi asutus ennen vanhaan. Kun Harrijoelle lähdettiin luhtaheinää niittämään, niin siellä saattoi vierähtää viisikin vuorokautta. Nukuimme laavussa ja mukana oli pari verkkoa, että saatiin heinäntekokalaa. ?Jänkäniittyjen niittäminen ja haravoiminen oli raskasta työtä. Maitoa annettiin myös vasikoille ja joskus muillekin eläimille. Tai toukokuussahan tämä jo tapahtui. Myös suru ja luopuminen ovat osa elämää ja niidenkin käsitteleminen on tehnyt valtavan hyvää. Karhuja riitti sillä alueella ja Venäjältä niitä tuli lisää. Me kävimme niittämässä myös Harrijoen varsia sekä Vironiemessä. Maidosta tehtiin viilit ja voit. Niitä käytettiin paljon kesäisin, mutta kyllä niille oli käyttöä joskus talvellakin. Lampaan nahkoja vietiin joskus Norjan kauppoihin. ?Lehmä oli vanhaan aikaan lähes jokaisessa Inarijärven talossa. Siihen ei koskaan kesäisin päästetty lehmiä sotkemaan heinän kasvua. Minä nukuin paljon rantaladossa. Meillä orsissa kuivuivat myös verileivät. Ja villasukkahan se oli kesälläkin saappaan sisällä, kun ei nykyajan hienoja alussukkia tunnettu. Viikatteiden piti olla kunnossa ennen heinäntekoaikaa. Jos viikatteen terä vaati kallittemista, niin ne vietiin sepälle. Joskus isä käytti viikatteen terää Ivalossa asti. ?Heinänteon jälkeen alkoi sitten jäkälännosto ja lehtikerppujen teko. Eikä maitoa koskaan mennyt hukkaan. Jos maitoa oli runsaasti, niin siitä paistettiin juustoja. Meillä ei kalaa säilötty hapattamalla, mutta muistan kyllä hyvin sen hapankalan maun, koska meillä paljon kulkenut Hiiri-Matti harrasti kalan hapattamista. ?Hiiri-Matti hapatti kalat suolan kanssa jänkäsaareen kaivamassaan kuopassa
Kärnän mukaan olisi hyvä myös sopia tapaaminen maa- ja metsätalousministeriössä ministeri Tiilikaisen ja kalastusneuvos Kirjavaisen kanssa. ?Yritetään hoitaa tämä juttu loppuvuodesta maaliin. Enontekiön edustajiksi valittiin Janne Näkkäläjärvi ja hänen varajäsenekseen Inker-Anne Magga, Inarin edustajiksi Veikko Feodoroff, hänen varajäsenekseen Tauno Haltta sekä Jouni Aikio ja hänen varajäsenekseen Johanna Alatorvinen, Sodankylästä Birit Anni Magga ja hänen varajäsenekseen Jouko Hetta ja Utsjoelta Inga Guttorm ja hänen varajäsenekseen Aslak Pieski. Vaalilautakunnan puheenjohtajaksi valittiin Janne Näkkäläjärvi. JP. Atrian Hiillosmakkara jäi kevyesti kakkoseksi. Erähotellissa ja Nellimissä on määrätietoisesti kehitetty matkailua viime vuosina ja tietysti tiehanke luo entisestään uskoa Nellimin kehitykselle, myhäilee Inarin kunnanhallituksen puheenjohtaja Jari Huotari. JP Inarin kunnanhallitus päätti käynnistää Veskoniemen sataman ja sen lisäalueen asemakaavoituksen. Ehkä saadaan syksyllä myös porotuotteita valikoimiin, luettelee Timo Moilanen. Vaikka lihatuotteiden kova menekki on yllättänyt Moilasen, ei hän halua kiirehtiä uusille aluevaltauksille. . Uuden lihajalostamon makkarat on otettu avosylin vastaan. kylmäsavuleikkele pääsee loppumaan kesken. Alueelle on mahdollista rakentaa talvisäilytysaluetta, loma-asutusta ja pysyvää asutusta. Kunnanhallitus ei kannata satamien tarjoamista aktiivisesti vuokralle. Isän ohjeella tehdään edelleen, tietävät kauppiaat Jari ja Juha kertoa. Todistetusti maukasta Ennen lähtöä oli allekirjoittaneen vuoro maistaa uuden tehtaan pal- jon puhuttua grillimakkaraa. Kylmäsavutuotteet saattavat viedä jopa kolme viikkoa aikaa valmistua. Kunta on joutunut ta- kaajana maksamaan Siulan lainanhoitotilille yhtiön erääntyviä lainoja 27 000 euroa. Kunnanhallituksen pöydän ympärillä epäiltiin, että kesäaika on voinut aiheuttaa väärinkäsityksiä aikatauluihin ja niinpä kunnanhallitus lähetti toimitusjohtajille uuden kutsun, jossa heidän edellytetään saapuvan 15.8. Ilmeisesti NorDelin tuotteista on tullut varsin vakavasti otettava kilpailija perinteiselle hiillosmakkaralle. ?Tässä yksi päivä nainen kertoi, että hänen miehelleen ei kelpaa enää mikään muu makkara kuin meidän tekemämme. Saunan lauteilta marketin hyllyille Makkaratehtaan vetovastuussa toimii kaupan lihamestari ja NorDelin toimitusjohtaja Timo Moilanen. Kunnanhallitus pohdiskeli samalla kunnanjohtajan esitystä tavoitemitoittaa Veskoniemen satama 150 venepaikalle ja päätti lopulta nostaa tavoitteen 250 paikkaan. Inarin kunta osti viime talvena satama-alueeseen lisäaluetta noin 11 hehtaaria. Nord1Market Näätämössä on nimittäin laajentanut toimintaansa ja perustanut kaupan kylkeen oman lihajalostamon, NorDelin, joka keskittyy nimenomaan makkaroiden tuotantoon. Kauppiaat Juha ja Jari Kekäle pyörittävät markettia, jonka heidän isänsä perusti jo vuonna 1983. Muutama tarttuikin mukaan kotiin vietäväksi. Joku viisas joskus totesi, että silloin täytyy takoa, kun rauta on kuumaa. Varmaan panimo sitten seuraavaksi, naureskelevat miehet yhdessä. Jaakko Joentakanen Leikkelemakkaraa painetaan kuoren sisään odottamaan kylmäsavu-uuniin pääsyä. Toimitusjohtajat eivät Inarin kunta: Maksuton kalastuslupa säilytettävä tulleet kuultaviksi Inarin kunnanhallitus totesi kokouksessaan, että Saariselän Siula Oy:n ja Saariselkä Oy:n toimitusjohtajat eivät saapuneet kuultaviksi, kutsusta huolimatta. Kunnanhallitus olisi halunnut keskustella toimitusjohtajien kanssa yhtiöiden asioista. Toimitusjohtaja Juha Tahvanaiselta on pyydetty erikseen selvitys Siulan edellytyksistä huolehtia kunnan takaamista lainoista. Idea oman lihajalostamon perustamiseen on syntynyt varsin klassiseen tapaan. . Ensin liha leikataan irti, hienonnetaan taikinaksi ja maustetaan. Tämän jälkeen puristetaan halutun kokoisiin kuoriin ja kypsennetään, kertoo Moilanen valmistusprosessista. . Kunnanhallitus pyytää tekniseltä toimelta selvityksen myös Nellimin sataman kehittämisestä. ?Kun Nellimin tie kunnostetaan, se tuo painetta kylän sataman käytölle, joten selvitys on paikallaan, kertoo kunnanhallituksen puheenjohtaja Jari Huotari. JP Janne Näkkäläjärvi vaalilautakunnan puheenjohtajaksi Saamelaiskäräjät valitsi vaalilautakunnan kokouksessaan 21.6.2016. Hän omistaa jalostamon yhdessä Kekäleen veljesten kanssa. Grillimakkaraa sen sijaan valmistamme niin kovaa tahtia, ettei näin pääse käymään. Uudesta makkaratehtaasta huolimatta vanhat klassikot säilyvät lihatiskin valikoimissa. Näistä tärkeimpänä tietysti vieterisika eli grillikylki. Erähotellin suunnitelmissa on muun muassa päärakennuksen laajentaminen, uuden 12 huoneistoa käsittävän majoitusrakennuksen rakentaminen sekä 10 revontuliiglun rakentaminen. ?Erähotellin poikkeuslupahakemus tuli kuntaan ennen kuin Nellimin tien rahoitukses- ta oli mitään tietoa. Inarin tekninen lautakunta on esittänyt kunnanhallitukselle satamien vuokraamista yksityisille toimijoille. Kunnanhallitus päätti lisäksi, että veneiden talvisäilytys sijoitetaan uudelle ostetulle maa-alueelle. Veljeksillä tuntuu olevan hymy herkässä, ja syy iloiseen ilmapiiriin selviääkin pian. ?Uusi lihajalostamo on otettu todella hyvin vastaan. Herääkin kysymys, mitä kauppiaat keksivät seuraavaksi. . Tämän herkun mausteseos on aina pysynyt samana. . pidettävään kokoukseen. JP Inarin kunnanhallitus esittää maa- ja metsätalousministeriölle, että se huomioisi Ylä-Lapin asukkaiden oikeudet heitä koskevan kalastuslain asetuksen antamisessa. Kunnanhallituksen mukaan Ylä-Lapin asukkaille on annettava vanhan käytännön mukaisesti maksuton kalastuslupa lohen ja taimenen nousualueille valtion vesialueille, mukaan lukien Näätämöjoki vuodeksi kerrallaan. Kunnanhallitus valmistelee syksyllä yhteistyössä Lapin kansanedustajien ja Enontekiön kunnan kanssa kalastuslain muutosta edistävät toimet. Kansanedustaja Mikko Kärnä on ollut yhteydessä Inarin kuntaan ja hän on ilmoittanut, että kunnalle olisi oleellista tavata syksyllä maa- ja metsätalousvaliokunnan jäseniä ja ennen kaikkea puheenjohtaja Jari Leppää. Saunassa! toteavat kauppiaat Juha ja Jari kuin yhdestä suusta. Kolmikko oli yhdessä miettinyt, että jotain omanlaista ja erilaista kauppaan täytyisi saada. Moilanen on aiemmin toiminut yrittäjänä Inarin Luonnonporossa, joten lihajalostamo oli jokseenkin luonnollinen valinta. NorDelin valikoimiin kuuluu makkaratuotteita laidasta laitaan. ?Ehdottomasti suosituin tuote on grillimakkara, jota löytyy muutamaa eri makua. Keskiviikkona 13.7.2016 5 EU:n pohjoisin makkaratehdas perustettiin Näätämöön Loputtoman pitkä lihatiski notkuu tarjottavia, eikä mikään ihme. Tässä näätämöläisessä makkarassa on 80 prosenttia lihaa, minkä huomaa kyllä maussa. Väitän että kuntien vaikuttamisella olisi tähän kirittävä vaikutus, kannustaa Kärnä viestissään Inarin kunnalle. JP Nellimin Erähotelli laajentaa Veskoniemen satamaan 250 venepaikkaa Nellimin Erähotelli sai Inarin kunnanhallitukselta poikkeusluvan laajennuksiinsa. Varmaan jossain vaiheessa aletaan myydä tuotteita muiden kauppojen hyllyille, jos kysyntää siitä suunnasta löytyy. Sen lisäksi löytyy naudan kylmäsavuleikkelettä, balkania, meetvurstia ja olutmakkaraa. Kovan kysynnän vuoksi meillä saattaakin olla edessämme jopa tilanne, että Lihamestari Timo Moilasen tiskillä käy kuhina. Yhtään negatiivista palautetta ei ole tullut, toteavat kauppiaat tyytyväisinä. ?Kyllä tämä on ylittänyt kaikki odotukset. Kysyntää on ollut sekä norjalaisten, että suomalaisten asiakkaiden joukossa. Mahdolliset vuok raukset käsitellään tapauskohtaisesti. Toistaiseksi makkaroitamme kuitenkin myydään ainoastaan irtotuotteina lihatiskillämme. ?Katsotaan nyt, hän toteaa varovaisen toiveikkaana. Alusta asti itse tehtyä Makkaran elinkaari käsittelemättömästä lihasta asiakkaan ostoskoriin on tiivistettynä varsin yksinkertainen. ?Esimerkiksi possu tulee meille puolikkaana ruhona
. puh 040 7596823/Reija tai 040 7072669/Seija. asti; kanttori Jari Linjama 16.7. Buresboahtin Lák?johkii dahje tv7 bokte! Njuolggosátta www.tv7plus.fi Arctic North Kesäkonferenssi Lák?joella, Taanassa 19-24.7.2016. Tilaisuuksia joka päivä klo 13 ja klo 19. Lisätietoja nuorisotyönohjaaja Salla Riekiltä, p: 040 507 1715. Lomalla: Diakonissa Anu Huhtamella 18.7. Kirkko auki kesällä 20.6. Rauni Vuoriaro ja Rauna Kaukovalta. Lauantaina Reino, Reaidnu. Kyyditys Karigasniemeltä klo 9 Kari G linja-auto lähtee K-extran edestä; klo 10 Taksikyyti lähtee Nuorgamista. Profeetta oli aina ensisijaisesti opettaja, joka kertoi mitä tulee tapahtumaan, jos ei eletä Jumalan tahdon mukaan. klo 9 aamupalvelus ja klo 10 liturgia, profeetta Elian juhla. Tuulispää-tunturi, pysäköintialue: Ti 19.7. klo 10 liturgia, Ke 20.7. Kahvistelun lomassa kuuortodoksipappi Ivalossa lemme muisteluksia kirkon ra- kentamisen ajoilta. Messuun järjestetään Inarista kuljetus Kuukkelin pihalta kello 10. . Onhan Raamatussa vuori juuri se paikka, missä ihminen kohtasi Jumalan. Mikäli ilma on sateinen vietämme yhteisen hetken sisätiloissa. PARTIO: Inarin Tunturisusien ?Hiillos?- partioleiri ti-la 9.-13.8. Uudellajoella. Eliakin kutsui kansaa palaamaan Jumalan yhteyteen, siihen olotilaan, johon meidät on luotu. Tiistaina 19.7. päivinä vietetään profeetta Elian juhlaa. la 23.7. Tämä Vanhan testamentin suurmies yhdistetään yleensä vuoriin. klo 10-19 välillä. EI messua. Onnea mm. Klo 14 JUHLA, Tervehdykset, Arton Puhe, Vapaa sana, Kahvi. Klo 16 Paluukyydit lähtee. 750 6286. alkaen ma-pe klo 12-18 to 4.8. 13 ja d. Täällä pohjoisessa Elia liittyy myös tuleen, menihän hän tulivaunuilla taivaaseen. Tervetuloa juhlaan! Tuomo Huusko Haluan pohjoisen tunnelmaan, haluan tunturiin suojaisaan, haluan kurujen kainaloon, haluan nyt sekä ainiaan. Lapissa kaikki on elämä elää, Lapissa kokee ain jotain uutta, tunturin kuvetta, kurun pohjaa, outamaan rauhaa ja avaruutta. ?Sandberg. Myös Nuorgamilaisille kyyti: Ilmoittautumisia ottaa vastaan diakoni Irma, p: 040 844 6259. LOMALLA: Seurakuntasisar Irma Alastalo 24.7. Ylös kiivetessä taakse jäävät kaikki maailman huolet. Välimeren alueella käytännössä kaikki korkealla vuorella olevat kirkot on pyhitetty profeetta Elia Tisbeläiselle, joka eli 800-luvulla eKr. Onnea mm. Mánáide sierra prográmma d. klo 18 vigilia, Su 17.7. Juhan Matti Sarre. UTSJOELLA: Ensi su 17.7. Tervetuloa tilaisuuksiin! SÁMI ÁLGOÁLBMOT RISTTALA? GUOVDDÁ. noin kello 0:55. Utsjoella aurinko laskee seuraavan kerran 26.7. Lähde: www.moisio.net Pintaveden lämpötilat Inari, Nellim 16,5 Utsjoki, Kevojärvi 14,7 Miete ?Valitse ystäväsi hitaasti, luovu heistä vielä hitaammin.? ?Benjamin Franklin Nimipäivät Torstaina Alisa, Aliisa, Aliissá. Perjantaina Rauni, Rauna, Rávdná. 19. Lapsille omaa ohjelmaa klo 12.30 ke 20.7. Sari Mikkola, Sari Huhtamella, Sari Titola, Sari Kotikangas, Sari Bobst Sveitsissä, Sara Pekkala, Sara Wesslin ja Sara-Inga Airola. Keskiviikkona Maarit, Reetta, Reeta, Maaret, Marketta, Margareeta, Máret, Márgget, Magredá, Mággá. kaikilla on mahdollisuus kiivetä tai ajaa tunturiin aloittamaan profeetta Elian vuotuinen juhla ja samalla paluu hengelliseen elämään. Samoajat + Tarpojat leirillä ti-la. 040 7604202. Kirkko vihittiin käyttöön 17.7.1966. Viisikymppiset osuvat juuri sopivasti pyhäpäivälle 17. Messun jälkeen juhlakahvit srk-kodilla. INARISSA: Ensi su 17.7. 6 Keskiviikkona 13.7.2016 Tällä viikolla Auringon nousu- ja laskuajat Ivalossa ja Utsjoella on alkanut yötön yö ja aurinko laskee seuraavan kerran Ivalossa 20.7. Maarit Kirjarinta, Reetta Portti ja Marketta Härkälä. Nimipäiväonnitteluja voit toimittaa sähköpostitse osoitteella inarilainen@inarilainen.fi. Seurakuntien tapahtumia INARIN SEURAKUNTA Kuollut: Ritva-Maija Ruohonen 75-v Nellimistä. Haudattu: Inarissa 10.7. Klo 12.50 Ruoka. Onnea mm. Kirpputori avoinna Ma, Ti, To, Pe klo 11-16. Huom. 040 760 4202. asti. UTSJOEN SEURAKUNTA Kuollut: Juhan Matti Sarre 80-v Utsjoelta. Haudattu: Utsjoella 8.7. klo 13.30 Männikön palvelutalolla kahvistelu/lauluhetki talon asukkaiden kanssa ulkosalla. 040 8252918. asti. SAARISELÄLLÄ: Ensi su 17.7. Ossi Kiviniemi, Ossi Sujala, Ossi Sereda ja Ossi Honkanen. Maanantaina Riikka, Fretterat, Fretteret, Rede. / SÁRG SEURAKUNTA Arctic North Geassekonferánsa Lák?jogas, Deanus, 19.7.2016 24.7.2016. Pyhän Elian ehtoopalvelus pidetään Tuulispää-tunturin pysäköintialueella kello 18 ja se kestää 45 minuuttia. asti. LAPIN ORTODOKSINEN SEURAKUNTA Ivalo, p. Kuljetukseen ilmoittaudutaan kirkkoherranvirastoon torstaihin14.7. p. Kotisivut: www.ivalonhelluntaisrk.fi. ?oakkalmasat juohke beaivve d. lá 23.7. mennessä, p. 045 6321546. Pastorin puh. klo 18 ehtoopalvelus, profeetta Elian juhla. Onnea mm. palvelukset Keväjärvellä, tsasounan vuosijuhla. IVALON HELLUNTAISEURAKUNTA To 14.7 Rukouskokous, Su 17.7 klo 17 Päivätilaisuus. Kuljetus Ivalon kirkon 50-vuotisjuhlamessuun klo 10 Kuukkelin pihalta. messu klo 19, Hepola. DIAKONIA: Vapaaehtoistoimijat Huom ! To 14.7. Leirikirjeet on lähetetty. Onnea mm. asti; kanslisti Laura Riestola 12.8. Klo 11 Messu Utsjoen kirkossa. klo 12.30 Linja-auto lähtee kohti srk-taloa. Kuljetukseen tulee ilmoittautua 14.7. Lauantaisin klo 14 Yhteiskristillinen Raamattu- ja rukouspiiri Timo ja Mia Tikkasella os. Reino Ranta, Reino Lahdenmäki, Reino Lahtinen ja Reino Maununen. Sunnuntaina Ossi, Ossian, Ahkejuoksa. heinäkuuta. Tervetuloa mukaan paikan päälle tai netin kautta! Suorat lähetyksen netin kautta www.tv7plus.fi www.laksjohka.blogspot.fi www.tv7.fi www.tv7plus.fi Profeetta Elia Tuulispäällä Rakkaamme Juhan Matti SARRE * 27.5.1936 Inari . Angelintie 6089a, puh. Pyhä Messu klo 11 kirkossa. Tiedoksi: su 31.7.2016 ARTO-papin läksiäisjuhlat. kello 9. TERVEISET Terveiset Lapista. Olen tunturin rinteellä, puro soittaa vieressäni, korpit raakkuvat lennossaan ja tuuli vonkuu korvissa. Ihanaa tämä hiljaisuus! ?Sandberg HALUAN Haluan tietää ja tuntea sen, haluan nähdä ja kokea sen. Haluan kylpeä siinä ja kuulla, haluan siitä todistuksen. Ivalon kirkko täyttää vuosia. Ivalon kirkko 50 vuotta sunnuntaina Vuodet vierivät ja Ivalon kirkkokin täyttää täysiä kymmeniä. Juhlapäivän palvelukset ovat Ivalon ortodoksisessa kirkossa 20.7. Nikolaoksen kirkko La 16.7. Riikka Lietoff, Riikka Karjalainen ja Riikka Salminen. Tiistaina Sari, Sara, Saara, Salla, Sarita, Salli, Sárá. Klo 10.40 Linja-auto lähtee srktalolta, matkalta pääsee kyytiin. Seikkailijat + sudenpennut leirillä to-la. Ilmoitathan tulostasi Anjalle, p: 040 . kirkon 50-vuotisjuhla alkaen klo 11 messulla, Huusko, Hepola. Onnea mm. Klaara Hedvig Tammela. Vihitty: Keijo Kullervo Kiviniemi ja Maarit Tellervo Virta; Tomi Jari Petteri Tiilikainen ja Kirsi Maria Peltola. IVALOSSA: Ensi su 17.7. 23.-24.7. Ke klo 11-18. 13.30 ga 20.7. 26.6.2016 Utsjoki Ei täältä kauniimmin lähteä vois, kuin nukkua hiljaa pois. Rakkaudella kaivaten Kirsti lapset lastenlapset veli perheineen Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Kiitos Utsjoen terveyskeskuksen vuodeosaston henkilökunnalle Jussin hyvästä hoidosta. Heinäkuun 19.-20. Pohjolassa tuli on ollut elämän ehto kylmän luonnon keskellä. Elia oli tulinen saarnaaja. Vanhan testamentin muiden profeettojen tavoin hän ei kuitenkaan saarnannut tulta ja tulikiveä, vaan parannusta. mennessä khranvir. asti; talouspäällikkö Eila Seipäjärvi 31.7. asti; saamelaispappi Mari Valjakka 24.7. asti; suntio Janne Aikio 27.7. Ei-partiolaiset ovat tervetulleita tutustumaan to 9.8. Silloin vietetään juhlamessua kello 11 ja messun jälkeen kahvistellaan juhlakakun isä Rauno Pietarinen kera
perunkirjoitukset ja perinnönjaot . Kolmanneksi ylsivät Reijo Vessari Mäntästä ja Raimo Hekkanen Nuorgamista 9,871 kilon lohella. Kaikkiaan lohta saatiin 13 kappaletta ja kiloja meni rikki 55,325 kiloa. Kisaa voi seurata myös etänä internetissä Lohikuninkuuskilpailua on jo muutaman vuoden ajan voi- nut seurata Utsjoen Eränkävijöiden sivuilla online-tulospörssissä. Eikä Vuopajan vesi varmasti ole ainakaan kylmempää kuin Ivalojoessa Sairaalantien uimarannalla. Lohikuninkuuskilpailu käytiin lauantaina 9.heinäkuuta sateisessa kelissä. Jo tunnin kuluttua kilpailun alkamisesta tuli tieto ensimmäisestä lohiluokan kalasta. rikos- ja riita-asiain oikeudenkäynnit . Se lienee palanut pois, jättäen vain betoniset perustat maahan muistutukseksi rannan kulta-ajoista. Tämä monille hieman tuntemattomampi hiekkaranta on varmasti hyvä valinta, jos haluaa omaa rauhaa auringonottoharrastukseen. Nimittäin virallinen uimarannan merkki, joka johdattaa epäröivän lenkkeilijän virkistyspolulta haarautuvalle pienelle metsäpolulle. Vähän matkaa polkua tallattuani vastaan aukeaa mielenkiintoinen näky. 0 400 474 039 sami.tervahauta@laki.inet.fi Kaikki oikeudelliset toimeksiannot mm. . Tänäkin vuonna kävijöitä oli päivän aikana 8000. Käytännössä emme aivan täysin pääse teknistymään tässäkään lajissa, sillä kaksi miestä toimi kalojen tarkastajina. 0400 391 024 jouni.vihervalli@pp.inet.fi JJ +DPPDVOllNlUL <5-g 0b.,g 3XK 3LLVNXQWLH ,YDOR LAKI- JA KIINTEISTÖASIAINTOIMISTO Sami Tervahauta varatuomari, maanmittausteknikko Ivalontie 12, 99800 Ivalo p. Kaislikon peittämälle rannalle on pystytetty teline pelastus- renkaalle ja vieressä on tuoreehko kyltti ?Mukkavuopajan uimaranta?. Vähän harvemmin tietysti, kun kävijöitä on vähemmän, kertoo Inarin kunnan teknisen toimen reitti- säilytykseen. Päivän aikana myös kalastajat saivat tiedon joen tapahtumista, sillä jokaisen kalansaaliin jälkeen venekunnille laitettiin tekstiviestillä arvio kalan koosta, tiedot venekunnasta ja mistä kala saatiin. Näin myös kilpailuareenalla eli Onnelan Törmäl- lä voitiin kuuluttaa joen tapahtumia. Teksti ja kuvat Katariina Roiha Lue Inarilaista, niin tiedät. mestari Teemu Mikkola. Tarinaa uimarannan takana Mikkola ei tunne, mutta tietää kertoa, että se on toteutettu samalla virkistyspolun hankkeen kanssa. Mukkavuopajan ranta löytyy hiekkatieksi muuttuvan Porontien päädystä, levikkeeltä lähtevän polun johdattamana. Pukukoppikin on joskus rannalla ollut. Sattumoisin samalla kalalla voi- tettiin koko kilpailu kun Petri Hautamäki Pietarsaaresta ja Oskari Helander Utsjoelta toivat punnitukseen 10,949 kilon painoisen lohen. Toiseksi tulivat Mikko Kylmäaho Oikaraisista ja Matti Kylmäaho Utsjoelta 10,039 kilon lohella. Muistathan hyttyskarkotteen. VARATUOMARI JOUNI VIHERVALLI Lapintie 4, 99600 Sodankylä Ajanvaraus ja neuvotteluista sopiminen puh. kauppakirjat ja kaupanvahvistukset . velkomisasiat . Keskiviikkona 13.7.2016 7 Lohikuninkuuskisa kiinnosti yleisöä perinteiseen tapaan. 13 lohta, 55,325 kiloa Tenon kuninkuus tuli 10,949 kilon lohella Tenon tämän kesän lohikuninkaallisia ja Lohikuninkuuskisan osanottajia saaliineen. Tenon 36. lahja- ja perintöverosuunnittelu Onko Mukkavuopajan umpeenkasvaneella uimarannalla tulevaisuutta? Asiakastapaamiset Utsjoella sopimuksen mukaan. Ei tosin kirkkaampaakaan. Vaikka ranta alkaa olla melko vihreässä kunnossa, on se edelleen kunnan listoilla, eikä sitä ole unohdettu. ?Kyllä sitä ylläpidetään. Toinen ajoi veneellä ja toinen autolla hakemaan kaloja yhteiseen Tiesitkö, että Mukkavuopajassa on ?uimaranta?? Ei uskoisi, mutta siinä se seisoo
Lestijärveltä muutti aikoinaan sukulaismiehiä Amerikkaan ja heissä oli pelimanneja, joten sillä lailla olen soittajasukua. Paul Norrbackin kohtalo täällä Suomessa oli vähän se, että hän sai suurimman arvostuksensa vasta kuolemansa jälkeen. Edesmenneistä muusikoista Ahtin mieleen tulevat myös rumpalisti-säveltäjä Kullervo Linna ja viulutaiteilija Pauli Granfelt. ?Hekin olivat hienoja ja vaatimattomia ihmisiä, mutta muusikkoina huippuluokkaa. Soitin heidän kanssaan aina heidän poismenoonsa saakka. Ivalon Pelimannien perustaja Ahti Similä oli perustamassa Ivalon Pelimannit ry:tä vuonna 1974. Pauli oli yksi kaikkien aikojen parhaimmista harmonikkataiteilijoista, ellei jopa paras. Voitin sen ja pääpalkinto oli palkintomatka Helsinkiin. Hän oli voittanut BBC:n instrumenttikilpailun ja se toi hänelle lisää tunnettavuutta maailmalla. Klassisen harmonikansoiton uranuurtaja sai tunnustusta jopa itseltään Jean Sibeliukselta. Me tulimme hyvin juttuun keskenämme. En minä Kauppika teki häsilloin tiennyt sitä, että hän nen sanoi, nelle en- on kuuluisa Kulta-Korhonen, että mene simmäijoka hommasi ensimmäisen sinä Ahti s e n v i u - kaivinkoneen Lemmenjoelle ja rumpuihin, lun. Orkesteri esiintyi upseerikerhon tanssiaisissa ja pääsipä se soittamaan myös kapteeni Louekarin vetämään Taakse poistu -radio-ohjelmaan. ?Armeija-aikana osallistuin Seura-lehden varusmiehille tarkoitettuun kirjoituskilpailuun. Sain vierailla Presidentinlinnassa, Puolustusvoimain komentajan sijaisen, kenraali Otto Yliriskun puheilla ja loppuhuipentumana pääsin vielä Kalastajatorpalle. Armeijan jälkeen Ahti lähti Ruotsiin, jossa oli käynyt mutkan jo ennen sotaväkeen lähtöä. Hän soitteli suomalaistansseissa Hannu Takkulan yhtyeessä ja oli rumpalina Veikko Ahvenaisen Ruotsin kiertueilla. Jollakin Ruotsin keikalla Ahti tutustui myös sikäläisen Jukola-kerhon puheenjohtajaan, Kullervo Korhoseen. ?Korhonen vaikutti olevan oikein jämerä ja arvostettu puheenjohtaja. Aarre ajeli tuolloin lumikiitäjää Kaamanen?Sevettijärvi-linjalla. ?Se oli melkoinen elämys nuorelle Lestijärven pojalle tupsahtaa yhtäkkiä Siuttajoen porokämpälle. Fox-yhtye hajosi aikanaan, kun kaverit lähtivät armeijaan ja minä kuljeskelin haitarini kanssa pitkin Pohjanmaata soittamassa ohjelmailtamissa ja häissä. Ahtin ei tarvinnut jättää soittamista armeijassakaan, sillä hän soitti Kainuun Prikaatissa varusmiehistä kootussa orkesterissa. Muutama vuosi sitten Ahtista tuli jälleen Ivalon Pe-. Norrbackin tunnetuin sävellys lienee valssi ?Varisevat lehdet?, jonka hän sävelsi 16-vuotiaana vuonna 1946. ?Vaikka Pauli eteläpohjalainen olikin, niin hän oli vaatimaton ja hiljainen kaveri. Hänhän oli kansainvälisesti erittäin tun- nettu hanuristi. Siellä oli inarilaisia sekä Kaldoaivin paliskunnan miehiä ja joka ilta pidettiin tanssit. ?Minähän viihdyin Siuttajoella niin hyvin, että Aarre-veli alkoi jo kovistella, että täytyyhän sinun sentään täältä kotiinkin joskus lähteä, Ahti hymyilee. ?Siuttajoella tutustuin Laulu-Sammeliin, Posti-Onniin ja moniin muihin Lapin ihmisiin. Siellä syntyi elinikäisiä ystävyyssuhteita ja sitä perua on minun arvostus Lapin ihmisiä kohtaan. 50-luvun Isä antoi haitarin alkupuolella alkoi tulla rumpa- Rumpali Ahti Similästä tuli haileita tahdinlyöjiksi pelimanneil- tarinsoittaja vähän sattumalle ja minä kävin rohkeana poi- ta. Niinhän siinä kävi, että seuraavissa häissä soittelin jo päärumpalina. Polskahäissä soittelu poiki pian sen, että Ahti pestattiin tanssiorkesteriin rumpaliksi. Elettiin vuotta 1955, kun Ahti Viuluun jouhet hevosen kuuli, että kylän parhaat soithännästä tajapojat harjoittelevat kyläAhti Similä syntyi Lestijärvellä kaupan yläkerrassa tavoittee70 vuotta sitten kahdeksanlap- naan perustaa orkesteri. siseen pienviljelijäperheeseen. ?Minä menin kuunteleHän oli ilmeisesti osoittanut maan kavereiden harjoitukkiinnostusta musiikkiin jo kol- sia. Pääsin soittamaan Paulin kanssa Ruotsin kiertueille ja esiintymään myöskin Ruotsin radioon. Ivalon Pelimannien puheenjohtajuuden jättäisin mielelläni tosin jo nuoremmille, sanoo monissa pelimannikisoissa menestystä niittänyt ja myös Inarilaisteko-kulttuuripalkinnolla aikoinaan palkittu Ahti Similä. Rumpalipojasta kasvoi Ivalon pelimannimestari ?Lestijärvellä on mukava käydä sukulaisissa, mutta en minä Ivalosta muualle muuta kuin jalat edellä, vakuuttaa ivalolainen pelimannimestari, heinäkuun lopulla 70 vuotta täyttävä Ahti Similä. Hän muistelee, että se oli 60-luvun loppua, kun isoveli Aarre soitti hänelle Lestijärvelle ja kysäisi, että voisitko ottaa lomaa kansalaiskoulusta ja tulla soittelemaan muutamaksi päiväksi Siuttajoen erotukselle. Se oli vielä sitä vanhan Lapin aikaa, että erotukset kestivät kuukauden. Viujoutui sen takia velkoihin ja kun hän on lussa oli lopulta velkojia pakoon nähnyt, etvanerikopRuotsiin.? tä minä pa ja jouolen ollut hitarvikkeet oli saatu hevosen soittelemassa monissa häissä. hännästä. Ensimmäisen koesoiton jäl?Pohjanmaalla pidettiin mi- keen minusta tuli Fox-yhtyeen nun nuoruudessani polskahäitä rumpali. ja kävin niissä kuuntelemassa pelimannien soittoa. 8 Keskiviikkona 13.7.2016 ?Minä soitan haitaria niin kauan kuin sormet ja järki pelaavat. En minä silloin tiennyt sitä, että hän on kuuluisa Kulta-Korhonen, joka hommasi ensimmäisen kaivinkoneen Lemmenjoelle ja joutui sen takia velkoihin ja lopulta velkojia pakoon Ruotsiin. Paul Norrback ylitse muiden Ahti Similä on soittajan taipaleensa aikana tavannut lukuisia hienoja pelimanneja, joita hän arvostaa, mutta yksi on ylitse muiden. ?Kyllähän minun idoli on Paul Norrback. Ahti oli maksellut Fox-yhkana kysymässä, että enkö mi- tyeessä soittopalkastaan pientä näkin saisi kokeilla näitä rum- rumpujen vuokraa niiden omis- tajalle, kauppias Antti Tialalle. Lopulta Ahtin isä osti rummut pojalle omaksi ja siinä kaupassa tuli mukaan pieni Hagströmmerkkinen viisirivinen hanuri. ?Isähän ei ollut soittaja, mutta hän oli suuri musiikinystävä. Kun istuin siinä aikani, mevuotiniin trumaana, kos?Korhonen vaikutti olevan petisti-viuka tuolloin oikein jämerä ja arvostettu listi Henry serkkupoipuheenjohtaja. Ja kun vielä vaimo löytyi Inarista, niin elinkautinenhan siitä seurasi. puja
Pikä. Enkä minäkään ?Matka tuntui niin pitkälriveistä ja lennot tä mihinAikoinaan kitaramusiikki kalliilta, etkään kasyrjäytti haitarin tä ei kuitentoa, vaan tanssilavoilta, mutta nyt kaan tullut olen muhaitari on taas kokenut lähdettyä. kana ja kunnianpalautuksen. Kun tukemasAhti miettii sa sitten Ivalon Peliuutta puheenjohtajaa, vakuut- mannien historiaa, niin hän hataa Ahti. luaa korostaa Reino HuhtaIvalon Pelimannien historia mellan osuutta. on värikäs ja siitä löytyy soitto?Reino on tehnyt paljon täreissuja myös ulkomaille. Lisäksi työskentelen amerikkalaisessa matkailufirmassa, joka järjestää kiertomatkoja Tukholmasta Hurtigrutenille. ?Ilman vakituista työtä täällä ei voi vain seistä yhden jalan varassa. Keskiviikkona 13.7.2016 9 limannien puheenjohtaja, kun kipaukut ja hetken hän maltkukaan nuorista ei oikein us- toi tässä istua, kunnes oli jo kaltanut ottaa vetäjän pestiä touhuamassa lähtöä kohti uuitselleen. sia seikkailuja, Ahti naurahtaa. ?Seitsenkymppisen miehen Kerran Pelimannit saivat ei kyllä enää pitäisi olla yhdis- kutsun myös Australiaan. 70-vuotispäiväni kuluu keikkailun merkeissä, mutta pelimannipäivien päätöskonsertissa on luvassa syntymäpäivien kunniaksi potpuri omista sävellyksistäni. Jaakko Peltomaa Tuba Koppány muutti talvella 2013 Unkarista töihin Ivaloon. Jän- hyväksi havaittuun tapaan. Ensin rakastuin naiseen, sitten Ivaloon. Lappiin olin jäämässä joka tapauksessa. ?Tutustuin myös Hotelli Ivaloon ja kävi ilmi, että ranskalaiset ovat täällä pääasiakasryhmä. Ja tuskin meilsiellä peräti kaksi kertaa. lä olisi Konesniemessä mök?Ensimmäinen Floridan kiäkään, jos ei Reino olisi laitmatka tehtiin 1997. Meillä mannit ovat käyneet muun mu- oli aikoinaan linja-auto, eikä siassa Murmanskissa, Petsamos- tä olisi tullut, jos ei Reino olisi sa, Teneriffalla ja Floridassa, sitä touhunnut. Päätöskonserttiin on kutsuttu Ivalon Pelimannien vanhat ystävät Ivalon Laulumiehet. Ahti sanoo, että kun paikkakunnan musiikki-ihmisistä puhutaan, niin silloin ei voi unohtaa mestaripelimanni Martti Saloa ja säveltäjä-kuoronjohtaja Pekka Kemppaista. ?Kun ajattelee, millainen kuoro Ivalon Laulumiehet oli silloin kultaisina vuosinaan, niin sehän oli parhaimmasta päästä oleva ja puhtaasti laulava kuoro. Radiosta ja televisiosta hanurimusiikki on siivottu aika jäljettömiin, hän pahoittelee. JP eli CatCat-sisarusten muusikkovanhemmat. Peli- män yhdistyksen eteen. Huhtamellan Reino opettaa kansalaisopistossa iäkkäitä haitarinsoittajia ja Huhtamellan Jukka järjestää koulutusta junioreille. Ahti Similä on tottunut siihen, että inarilaiset soittavat hänelle hyvin lyhyellä varoitusajalla ja pyytävät keikoille. Minä kutsun sitä hauskanpidoksi. ?Toki kelkkasafareilla voi olla kylmä, kun pitää viettää 12 tuntia 30 asteen pakkasessa, mutta tykkään siitä hommasta, kehuu Köpi työnkuvaansa. ?Revontuliakin olen nähnyt todella paljon, mutta edelleen rakastan niitä! Erityisen mahtavaa on nähdä asiakkaiden hämmästyneitä reaktioita. Kuulostaa hassulta tilanteelta, että Unkarista asti tullut opas kertoo matkailijoille Suomen Lapista, mutta Köpi pitää tätä vahvuutena. ?Kiinnitän enemmän huo- miota asioihin, jotka ovat paikallisille arkipäivää. Moni paikallinen pitää puhdasta luontoa itsestäänselvyytenä, jota se ei tosiaan ole. ?Olisi hienoa, jos kaikki suomalaiset nuoret pääsisivät käymään ulkomailla senkin takia, että he näkisivät, mitä kaikkea hienoa meillä on täällä, Köpi pohtii. Ystävät ovat kuin perhettä Köpi arvostaa sitä, että suomalaiset ovat hieman hiljaisempaa kansaa. ?Nykyään kuulee muutenkin liikaa turhaa höpinää ja small talkia. Aikoinaan kitaramusiikki syrjäytti haitarin tanssilavoilta, mutta nyt haitari on taas kokenut kunnianpalautuksen. ?Ylitalon Tuomo ja Tarja kantoivat urkuja keikalle, niin yleisö tuli kysymään, että kai teillä haitarikin on mukana. Koska Radio Suomesta on keskellä päivää kuulunut vaikkapa Tapio Rautavaaran esittämä laulu?, kysyy Similä. Hän sanoo kuuntelevansa aina Etelä-Suomessa käydessään Järviradiota, josta kuulee vanhaa kunnon musiikkia. Similä sanoo, ettei nykyajan televisiokaan anna paljon harmonikkamusiikin ystäville. ?Seinäjoen Tangomarkkinat tulevat sentään vielä televisiosta, mutta Kultaista Harmonikkaa ei enää televisioida. Katsojia varmasti riittäisi myös Kultaiselle Harmonikalle. Hän muistelee kaiholla entisajan Lauantaitansseja, joita koko Suomen kansa tapitti televisiosta lauantai-iltaisin. ?Lauantaitansseissa kuuli pelimannimusiikkia ja se toi esille uusia kykyjä. Kun aivot antavat käskyjä soittajan sormille, niin dementia pysyy kaukana. Kätkien mukana tulevat myös Sirpa ja Veikko Peltovuoma. ?Minähän olen soittanut aikoinaan muutaman vuoden Annelin ja Eskon yhtyeessä. Mukana on myös pastanut pois. tori Mirja-Liisa Lindström, Floridassa Pelimannien joka on yksi Putaan Pelimanmatkassa liikkui tietysti myös nien jäsenistä. Nykyaikana sadattuhannet ikäihmiset istuvat lauantaina television ääreen, mutta heille tarjotaan räppiä, jota minä en ymmärrä ollenkaan. Välillä tuntuu, niin kuin minun olisi ollut tarkoitus syntyä täällä, toteaa Köpi lopuksi. Jaakko Joentakanen. Pienet jutut, kuten autojen lämmitysjohdot kiinnostavat niitä, kenellä niitä ei kotimaassa ole. . Silloin tanut tuulemaan. amerikansuomalaiset olivat vielä voimissaan. Minusta on hienoa, että suomalainen pystyy välillä olemaan ihan hiljaa. En ole kyllästynyt soittamiseen ja soitan niin kauan kuin sormet vain pelaavat. Se tuo sopivasti omaa rauhaa. Köpin mukaan suomalaiset alkavat tyypillisesti tutustumaan hitaammin uusiin ihmisiin, kuin esimerkiksi Unkarissa. Eikä se olisi ollut sellainen, jos ei Pekka olisi kuoroa kouluttanut. Ahti Similä suhtautuu luottavaisesti harmonikkamusiikin tulevaisuuteen. Joku järjestää tapahtuman jossakin ja kun huomaa, että pitäisi ohjelmaakin olla, niin silloin otetaan soitto Ahtille. ?Mikäs siinä, en ole pahastunut, ja aina olen suostunut menemään, jos vain aikataulu on antanut periksi. Tämän jälkeen pohjoinen alkoi vetää miestä puoleensa. ?Olen aina tykännyt enemmän vuorista ja kylmästä kuin merestä ja lämmöstä. Sitten tapahtui se, mitä elokuvissakin olisi tapahtunut. ?Tapasin silloisen naisystäväni täällä. ViimekAhti kertoo, että päätössi näin häntä tässä keittiön pöy- konserttiin tulevat muun mudän päässä. Täällä minulla ei ole paljoa ?kamuja?, mutta ystäväni täällä ovat todella läheisiä ja luotettavia. ?Ystävät ovat kuin perhettäni täällä, kun sukuni asuu toisessa maassa. Ivalosta voi löytyä tulevaisuus Kuten Köpistä huomaa, hän on asettunut erittäin mukavasti Ivalon maaperälle. Täytyy tehdä montaa asiaa yhtaikaa, Köpi toteaa. Luontoon ei voi kyllästyä Hymy leviää Tuba Koppányn kasvoille aina, kun hän alkaa puhua luonnosta. Osa vanhoista tu- jelmaa esittävät Putaan Pelituista oli jo kuollut ja osa muut- mannit. Kun näen seuraavan kerran tyttöjä, niin yllytän heitä lähtemään kahdestaan konsertoimaan, jotta ihmiset näkisivät kuinka he hallitsevat myös tuollaisen hillitymmän ja vakavamman esiintymisen. ?Pelimannipäivien esiintyjiä ovat tänä vuonna myös ainakin trubaduuri Jouko Muru, kaksirivisen suomenmestari Usko Välimäki, laulaja Jukka Honka, laulaja Kalevi Korhonen, laulaja Helvi Hangasvaara, laulaja Erkki Päivärinta, Hannu Huumonen, Rainer Siirtola, Lapin kaksriviset, Pyssykylän Pojat, taiteilijat Marja-Leena ja Eero Magga, Putaan Pelimannit Tarja Alakörkön johdolla ja Ivalon Pelimannit solisteinaan Petri Tanhua ja Osmo Aikio. Silti hänellä on haaveena rakennuttaa oma talo Ivaloon. ?Ivaloon muutto oli ehdottomasti elämäni parhaita päätöksiä. Nyt Lapin Radion soittolistat laaditaan kuulemma Helsingissä eikä lappilaisuus pääse esille, pahoittelee Similä. Hän ihmettelee myös sitä, miksi Radio Suomessa pelimannimusiikki ja vanha suomalainen iskelmämusiikki on pääsääntöisesti pannassa. ?Radio Suomen kuulijoista varmasti suurin osa on varttunutta väkeä ja minun ikäistäni. Miksi meille tarjotaan vain räppiä ja tuskaisella äänellä esiintyviä parikymppisiä naisartisteja, joita mahtuu kaksitoista tusinaan. palvelutaloihin. Nyt hän puhuu ymmärrettävää suomea ja on jo usean vuoden ajan työskennellyt oppaana Hotelli Ivalossa. Jänkällä oli oma hanuri mu- dämme tansseja, jalkaudumkanaan ja hän soitteli sitä itse- me Ivalon kylälle ja vanhusten oppineen miehen varmuudella. Heillä oli Pelimannipäivät alkaa omat haalinsa toiminnassa ja hartaudella suomen kieleen törmäsi joka Ivalon tämänvuotiset Pelimanpaikassa. Heidän tyttärensä Katja on klassisen laulun opettaja ja Virpi puolestaan taitava pianisti. Olin käynyt ranskankielistä koulua, joten kyselin töitä hotellilta. Kysely kannatti, sillä hänelle luvattiin töitä seuraavaksi talveksi. ?Siinä vaiheessa tiesin, että tulisin viettämään ainakin yhden kokonaisen talven täällä. Häntä ei varmasti haittaa yhtään, että myös hänen työnsä on pitkälti luonnossa liikkumista. ?Parasta on se, että minulle maksetaan siitä, mitä jotkut kutsuvat työksi. Minusta tuntuu, että muualta tullut osaa myös arvostaa luontoa enemmän. Muuten Peliinarilaissyntyinen Blombergin mannipäiviä vietetään vanhaan Urho eli kosmopoliitti mr. Meil- raliassa talvehtinut Inarilaisen lä on hyviä nuoria soittajia po- päätoimittaja Markku Arverukassa mukana ja olen pehmit- lin ilmoitti heille, että australitänyt heitä siihen, että seuraa- ansuomalaiset ottavat mielelvassa vuosikokouksessa joku lään vastaan Ivalon Pelimanmuu saisi ottaa tämän homman nit ja pitäisivät heitä hyvänä. hoitaakseen. Ivalossa olen hyvilläni siitä, että kansalaisopisto arvostaa haitarimusiikkia. Otimme konjak- assa Anneli ja Esko Kätkä, Miksi haitari ei kuulu radiossa? Pelimannimestari Ahti Similä muistelee kaiholla Lapin Radion kulta-aikaa, jolloin siellä annettiin arvo pelimannimusiikille ja lappilaiselle musiikille yleensä. ?Erityisesti Lapin Radion toimittaja Esko Ranta kierteli maakuntaa, esitteli uusia ja vanhoja muusikoita. Nyt suunnitteilla on jo oma talo näihin maisemiin. Ivalo vei unkarilaisen oppaan sydämen Tuba ?Köpi. Se yksi talvi muuttui moneksi talveksi ja johti siihen, että vieläkin olen täällä. ?Kesällä on hiljaisempaa, joten teen yleismiehen ja talkkarin hommia. Teinivuotensa Köpi vietti taas Unkarissa, jossa hän valmistui yliopistosta matkailuekonomiksi. Koppány ei varmaan olisi 10 vuotta sitten arvannut löytävänsä itseään tämän pöydän ääreltä tekemässä tätä haastattelua. Hän on kiertänyt ympäri Eurooppaa ja nähnyt tuhansia paikkoja. Halusin mahdollisimman pohjoiseen ja koska Ivalossa on Suomen pohjoisin lentokenttä, tämä oli luonnollinen valinta. Monta rautaa tulessa Tälläkin kertaa Köpi matkusti tänne turistin roolissa ja vietti viikkonsa safareita ja muu- ta perinteistä harrastaen. Jo silloin tunsin rakkautta tätä seutua kohtaan, kertoo Köpi ensimmäisestä Ivalo-kokemuksestaan. Hurmaava pohjoinen oli tehnyt pysyvän vaikutuksen mieheen. ?Heti kotiin päästyäni huomasin, että osa sydämestäni oli jäänyt tänne. ?Vuonna 2012 päätin, että nyt on palattava takaisin. Kuka hän on ja mikä sai hänet valitsemaan Ivalon? Unkarissa syntynyt Köpi muutti lapsena isänsä työn perässä Englantiin, Skotlantiin ja Saksaan. Suomen kielikin alkaa taittua jo varsin sujuvasti. ?Ymmärrän lähes kaiken, mutta puhuminen on välillä haastavaa. Köpi on luonteeltaan matkaaja, eikä ole tottunut asettumaan paikalleen. Ja tässä iässähän sitä pitää soittaakin. Kun joku lappilainen teki levyn, niin sitä suorastaan pyrittiin soittamaan. Uusia tekijöitä kannustettiin tällä tavalla Lapin Radiossa. Tätä hän pitää positiivisena asiana. ?Unkarissa minulla on paljon kavereita, muttei montaa läheistä ystävää. Loppuhuipen?Vieläköhän Jänkä lienee tumana on päätöskonsertti Ivaelossa, kun ei ole näkynyt Iva- lon lukiolla. lossa moneen vuoteen. Seuraava reissu teh- nipäivät aloitetaan pelimannitiin 2002 ja silloin huomasi, et- hartaudella Ivalon Kuulaassa. tä nyt ovat floridansuomalaiset ?Pelimannihartaudessa ohkatoamassa. Se oli syy, miksi jäin juuri Ivaloon enkä esimerkiksi Leville tai Ylläkselle. Täällä kaikki neljä vuodenaikaa ovat selkeästi erilaiset ja kaikissa on omat hyvät puolensa, kertoo Köpi taustojaan Ivaloon tulolle. ?Jostain syystä Skandinavia ja varsinkin sen syrjäseudut ovat muutenkin aina kiinnostaneet minua. Talvella 2009 hän päätti kavereidensa kanssa lähteä reilun viikon reissulle pohjoiseen. ?Vuokrasimme PohjoisRuotsista auton ja kiertelimme Suomen Lappia, Ivaloakin. Teimme kaikkia normaaleja turistijuttuja, kuten kelkkasafaria ja lumikenkäilyä. Austtyksen puheenjohtajana
Etelämmässä pihakukat kestävät yleensä kesästä toiseen, täällä ne yleensä joudutaan uusimaan joka kesä. Tässä ollaankin onnistuttu hyvin, toteaa pelejä itsekin tuomaroiva Titola. Jaakko Joentakanen Jalkapallopuulaakista on jäljellä kovempi puolikas Ylä-Lapin jalkapallokansa on juossut pyöreän pelivälineen perässä koko alkukesän, eikä loppua näy. Jalkapallopuulaakista on jäljellä osa runkosarjapeleistä sekä puulaakin huipentava lopputurnaus. Ivalon oman jalkapalloliigan pääjärjestäjänä toimii jääkiekkoseura Tunturi-Kiekko.. Etunenässä turnauksesta vastaa seuran aktiivi Teemu Titola. ?Käytännön järjestelyjen suhteen kaikki on mennyt hyvin. Suosiosta kertoo jotain se, että lähes kaikissa joukkueissa on vähintään 20 pelaajaa, Teemu mainitsee. Hyvässä hengessä Paikalliset jalkapallo-osaajat ovat lähteneet paikoin hyvinkin kovalla latauksella mukaan Noin puolet jäljellä Urheilukentän remontin jälkeen syttynyt jalkapalloboomi jatkuu edelleen. päivän ohjelma alkaa kello 10 ulkomuseon teemaopastuksella. Sen sijaan hautakukkien myynti pysyy vilkkaana koko kesän, hän jatkaa. Varsinaista ?muotikukkaa? Adeline ei osaa nimetä, mutta joitain kestosuosikkeja löytyy aina. . Ylä-Lapin luontokeskuksen tekemään kasviluontopolkuun voi tutustua omatoimisesti koko päivän ajan. Ravintola Sarrit tuo ulkomuseoalueelle pienen kahvi- on, jossa myydään kahvin lisäksi ainakin muurinpohjalättyjä. Lisäksi tarjolla on savusiikaa, mikäli Inarijärvi suo antejaan. Tarkempi ohjelma kaikista Ulkomuseopäivän ohjelmista löytyy Siidan nettisivujen tapahtumakalenterista. Kaikki ulkomuseoalueella tapahtuvat ohjelmat kuuluvat Siidan pääsylipun hintaan, mutta ovat muuten maksuttomia, käsityöpajan muutaman euron materiaalimaksua lukuun ottamatta. Ulkomuseopäivä huipentuu klo 17 alkavaan Latvavesillä -elokuvan näytökseen. Syy Ivaloon muuttoon löytyy ympäristöstä. . Nyt puoliväliin edennyt puulaaki kerää kentät täyteen tunnetta ja taitoa. pelaamaan. ?Kyllä siellä välillä tunteet kuumenevat pelaajilla ja jokunen ylilyöntikin on tullut. Ilmoittautuminen kuljetukseen 20.7. Tuomarit on saatu hyvin kiertämään pelejä ja kaikki pelit on saatu pelattua, Titola kertoo tyytyväisenä. ?Tämä järjestetään täysin talkoohengessä. Siidan historiallisella ulkomuseoalueella on luvassa mm. Sen voi istuttaa sekä penkkiin että ruukkuun, ja se kestää myös paahdetta. klo 15 mennessä kulttuurisihteerille, 040 776 7546. klo 15?16 Saamelaiskulttuurikeskus Sajos, Inari Floristialalla jo 15-vuotiaasta asti ollut Adeline Galland esittelee valkoista kosmoskukkaa. Edestakainen kuljetusmaksu 2 ?/hlö. käsityöpaja, opastuksia, kullanhuuhdontaa sekä suopunginheittokilpailu ja kasviluontopolku lapsille. Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siida järjestävät tapahtuman yhdessä Ravintola Sarritin ja Kultamuseon kanssa. Perjantaina 22.7. Joukkueiden edustajille onkin korostettu, että vapaaehtoista tuomarityöskentelyä tulee kunnioittaa, ?Nyt on noin puolet puulaakista pelattu, mutta kovempi puolikas on jäljellä. Teemaopastus on suomeksi ja toinen vastaava opastus järjestetään päivän aikana myös kello 16. Ulkomuseopäivän aikana on mahdollista tehdä itselle pienellä materiaalimaksulla oma uniikki matkamuisto käsityöpajassa sekä tutustua Kultamuseon työntekijöiden opastuksella kullanhuuhdontaan. Lapset on huomioitu koko perheen ohjelmapäivässä omalla suopunginheittokilpailulla sekä kasviluontopolulla. Suopunginheittokilpailu alkaa kello 12 ja siihen voi ilmoittautua mukaan ulkomuseon portilla tai kilpailupaikalla, ulkomuseon suopunginheittopaikalla. Kosmoskukka on tosi nätti ja sitä menee paljon kesäisin, hän pohtii. Adeline muutti Ivaloon töihin noin viisi vuotta sitten. Ihmiset laittavat täällä pihansa valmiiksi ennen juhannusta, joten pihakukkien myynti hiljenee pian sen jälkeen. Tuomarit tulevat Tunturi-Kiekon riveistä ja joukkueiden osallistumismaksut käytetään seuran toi- minnan tukemiseen, hän jatkaa. Puulaakisarja on joka vuosi saanut hyvin tuulta alleen, niin myös tänäkin vuonna. . Kukka on helppohoitoinen. Näemme ja kuulemme Pikku Kakkosesta tutun Soiton kylän musiikkitarinoita koko perheelle! Kuljetus Ivalosta Inariin lähtee kunnantalon parkkipaikalta klo 14. Tämä kesäsuosikki on tuttu näky paikallisilla pihoilla. Kosmoskukka on näyttävä ja vahvavartinen. Nämä tilanteet ollaan kuitenkin saatu karsittua pois selkeillä tuomarilinjauksilla. Paluu konsertin jälkeen klo 16:15. 10 Keskiviikkona 13.7.2016 Siidan ulkomuseopäivässä pääsee tekemään käsitöitä, huuhtomaan kultaa ja heittämään suopunkia Siidassa järjestetään osana Inariviikkoja jo viime vuonna tutuksi tullut Ulkomuseopäivä. Perjantaina 22.7. Mutta se ei tunnu haittaavan, sillä monet tykkäävät laittaa pihansa kukat uusiksi vuosittain, kertoo Ranskasta lähtöisin oleva, Kaijan Kukassa työskentelevä Adeline Galland. . Floristimestarin tutkintonsa hän on suorittanut työnsä ohella Oulussa. Auditoriossa näytettävä elokuva on maksuton. LOUNAS 12 ? JOKA PÄIVÄ Inariviikot.fi 22.?31.7.2016 Lapin ilmasto tuo haasteita kesäkukille Viimeistään tässä vaiheessa vuotta värikkäät pihakukat alkavat koristaa katukuvaa. Pohjoisessa pihakukkien istutuksessa on omat hyödyt ja haittansa. . Kuljetus järjestetään, mikäli tulijoita on vähintään 10. Pelejä alkaa olla tiheämmin ja lopputurnauskin lähestyy, Teemu muistuttaa. Tällä hetkellä runkosarjassa käydään tiukkaa vääntöä kärkipaikoista, samalla kun takaraivossa alkavat koputella jo finaaliturnauksen armottomat pudotuspelit. Pelien tarkat tulokset löytyvät Facebookin ryhmästä ?Ivalon Jalkapallo -puulaaki 2016?. Jaakko Joentakanen. Liput 10 ?, lapset 3?12-vuotiaat 5 ?, alle kaksivuotiaat ilmaiseksi konserttiin. Liput ennakkoon Lipputoimistosta 0600 95020 (0,99 ?/min + ppm) tai sähköpostitse myynti@lipputoimisto.fi Palvelu avoinna arkisin klo 11?17. Lippuja voi ostaa ennakkoon myös Sajoksesta nrosta 010 839 3100 tai paikan päältä aukioloaikoina! jossa keksii aina uutta tekemistä, kehuu Adeline Galland. kuten puulaakien henkeen kuuluu. Täällä on ihana luonto, Satuja Soitosta Live -lastenkonsertti su 24.7
50 ? Suoliston tulehdustesti............................. Keskiviikkona 13.7.2016 Ulkomuseopäivä 22.7. elokuuta saakka. Lehden Debatt-palstalla julkaistussa tekstissä valtion luonnontarkastusviraston johtaja Pål Prestrud kirjoittaa, että Norjan valtio on rannikolla suorittamassaan valvonnassa joutunut takavarikoimaan laittomia verkkoja yhä enenevässä määrin. käsityöpaja, kullanhuuhdontaa, opastuksia sekä lapsille suopunginheittokilpailu ja kasviluontopolku. Ohjelma kellonaikoineen Siidan tapahtumakalenterissa: www.siida.fi Ohjelma sisältyy Siidan pääsylipun hintaan. Ravintola Sarrit myy ulkomuseoalueella kahvia ja muurinpohjalettuja sekä savusiikaa, mikäli Inarijärvi suo antejaan. Siidan auditoriossa klo 17.00 Latvavesillä -elokuvaesitys (maksuton). Ulkomuseopäivä on osa Inariviikkojen ohjelmaa. Lisätietoja: Saamelaismuseo Siida, puh. Opetus järjestetään 22.8. 50 ? Elimistön stressitaso (kortisoli)................ Hakeminen tapahtuu Saamelaisalueen koulutuskeskuksen verkkosivujen kautta. Viime syksynä koltansaamen peruskurssi osoittautui suosituksi. 80 ? Keliakiapikatesti....................................... klo 9-15) tai www.biohit.fi/varaaverkossa www.biohit.fi/laboratoriopalvelut Käyntiosoite: Ivalon Apteekki Ivalontie 10 99800 IVALO Avoinna Ma 9-18 Ti-to 9-17 Pe 9-18 La 10-14 AUDIOVALO OY Kuulonhuoltopalvelu Ivalontie 10, 99800 Ivalo Kuulonmittaus, laiteasennus, huolto, kojeparistot, letkut, suodattimet, kuivaimet, kuulosuojaimet ja kuulon apuvälineet 90 tuntia itsenäistä työskentelyä. Esimerkiksi vuonna 2015 takavarikoitiin yhteensä 18 kilometriä verkkoja. Tälle vuodelle hän povaa jo uutta ennätystä. Acetium 60 kaps. (vaatii 4 tunnin paaston) Inarin- ja koltansaamen virtuaalikoulutuksiin voi taas hakea Saamelaisalueen koulutuskeskuksen virtuaalikouluun voi taas hakea opiskelemaan inarin- ja koltansaamea. Siidassa Siidan ulkomuseoalueella on ohjelmaa koko perheelle kello 10-18. 0400 898 212, siida@samimuseum.fi Siida mukana myös Inariviikoilla: 23.7. Lemmenjoen retkipäivässä 28.7. inarilainen.fi Paikallisia tähtiä Inariviikoilla 22.?31.7.2016 22.7. 22.?24.7. The Golden River 24.7. Ivalon Pelimannipäivät 29.7. ?Amoc . asti. Ajanvaraus ja lisätiedot 040 060 3222 (ark. 60 ? D-vitamiinin mittaus................................. -dokumenttielokuva 23.?24.7. Parisuhdeleiri-kesäteatteriesitys 28.7. Piknik-konsertti Katso kaikki tapahtumat: www.inariviikot.fi #inariviikot Sirkus Sähkö. 50 ? ColonView®-suoliston terveystesti........... Tuulennopeus on noin 2?3 metriä sekunnissa. TS Inarilaista voi ostaa irtonumerona useasta paikasta! Inarilaista voi ostaa irtonumerona hintaan 2 ?/kpl seuraavista paikoista: ? Ivalon R-Kioski, Ivalontie 4 ? S-Market Ivalo, Petsamontie 2 ? Saariselän Kuukkeli ? Savottakahvila, Laanila ? K-Market Inari, Inarintie 51, Inari ? K-Market Pohjanrinne, Karigasniemi ? Uulan Säästö, Utsjoentie 1, Utsjoki Myös Inarilaisen toimistolta noudettavat lehdet maksavat 2 ?/kpl. Sähköistä näköislehteä on saanut irtonumerona jo aiemminkin. Näköislehteä pääsee tilaamaan osoitteesta: www.lehtiluukku.fi Näköislehti maksaa irtonumerona 1,80 ?/kpl. 27,95 (norm. Lämpötila pysyttelee reilusti 20 asteen alapuolella. Sateisinta on todennäköisesti lauantaina, jolloin voi tämänhetkisen ennusteen mukaan myös ukkostaa illalla. Sunnuntaina pilvipeite repeilee, mutta lämpötila pysytellee edelleen noin 15 asteessa. Kovin tuulista säätä ilmatieteen laitos ei lupaa. alkaen etäopetuksena. Hakuaika alkoi maanantaina ja jatkuu 5. Asia selviää Ilmatieteen laitoksen ennusteista. Loppuviikolle Inarin alueelle on luvassa sadetta. 130 ? Erityisen yleistä laiton verkkokalastaminen on Prestrudin mukaan Lofooteilla ja Tromssan seudulla. Prestrud kirjoittaa, että laiton verkkolohestus on ympäristörikos. TS Ajanvaraus arkiaamuisin 8:00-9:00 PUH: 050 4643006 www.audiovalo.fi Toimipiste Ivalon apteekin yhteydessä Hillakauppa alkoi Ranualla Lapin hillakauppa on alkanut Ranualla, kertoo Lapin Kansa. Artic Myynti Oy:n toimitusjohtaja Tapani Lappalainen kertoo lehdelle ostaneensa ranualaista hillaa myyntiin jo muutaman sata kiloa. Rovaniemeläistä hillaa on myös luvassa myyntiin piakkoin, mutta pohjoisemman sadon kypsymistä saa vielä odottaa. TS Muuttamassa? Tee muuttoilmoitus www. Ne sisältävät 90 tuntia etäopetusta ja TARJOUS! GastroPanel®-mahalaukun terveystesti... vuosmu?. Vain noin puolet hakijoista mahtui kurssille. TS Lehti: Pohjois-Norjan rannikolla kalastetaan luvatta verkoilla Pohjois-Norjan rannikolla tapahtuu runsaasti laitonta verkkokalastusta, kirjoittaa norjalainen Sør-Varanger Avis. 50 ? Pakettitarjouksena! Ylläolevat testit yhteensä 345 ? B12- ja D-vitamiinimittaukset yhteensä 80 ? voimassa 31.7. Koulutuksen laajuus on 90 opintoviikkoa. 33,40) B12-vitamiinin mittaus............................. Sevettijärvi-päivässä 11 Säässä ei tapahdu käännettä TERVEYSMITTAUSPÄIVÄ LÄHIAPTEEKISSASI Ti 26.7.2016 klo 10-16 Sää vaikuttaa jatkuvan samanlaisena kuin tähänkin asti. Luvassa mm
Siinä ei oikein ajatus kulkenut, muistelee Ville yöllisiä tapahtumia. Taimen on nyt kahvipöytien puheenaiheena Kala on herättänyt paljon kunnioitusta ja ihastelua eri foorumeilla, mutta Voitto suhtautuu saaliiseen nöyrästi. ?Paljon olemme molemmat kalastaneet, mutta tämä oli jo ihan erityinen juttu. Nikulaisenkin taimen oli jo 15 vuotta vanha. ?Eli onhan niitä siellä järvessä, mutta ne ovat usein varovaisia yksilöitä. Kyllä taimen kasvaa tuon kokoiseksi, jos kyseessä on terve yksilö hyvillä geeneillä ja se saa rauhassa kasvaa. Nyt 2016 kesäkuun lopulla ELY-keskukselta tuli myönteinen päätös. ?Ainakin 15 vuotta oltiin puhuttu, että jotain täytyisi talolle tehdä, toteaa varapuheenjohtaja Olli Kiviniemi. Rahaa hankkeeseen on myönnetty noin 140 000 euroa. Suurimmat rahoittajat ovat käytännössä EU, kunta ja Leaderrahoitus. ?Hankkeella on määräaikaa elokuuhun 2017 asti, mutta Keitaan sisätilat valmistuvat varmaan jo tämän vuoden syksyllä, mikäli tahti pysyy samanlaisena, kertoo Huhtamella. Kuten tähänkin mennessä, myös remontin jälkeen tilat tulevat olemaan vuokrattavissa kenelle tahansa. Yleensä niin isoon saaliseen ei olla varauduttu ja välineet eivät yksinkertaisesti riitä saamaan sitä veneeseen asti. Aktiivisena uistelijana Paavo Nevalainen pitää Pursiaisten jättiläistaimenta kunnioitettavana saavutuksena. ?Kyllähän tuo on sellainen kerran elämässä -kokemus, summaa Paavo ajatuksensa tuoreesta jättiläistaimenesta. Jaakko Joentakanen Törmäsen keidas laitetaan uuteen uskoon Törmäsen kyläyhdistys on hyvää vauhtia toteuttamassa Törmäsen Keidas ympärivuotiseen käyttöön -hanketta. Kyllä tämä oli puhtaasti tuurin kala, hän toteaa vaatimattomasti. Tapaus vetää kokeneemman?Järvi on täynnä kaloja, kin kalastajan melko nöyräksi. Pyyntipaikkana toimi syvänteen reuna Selkäsaunarin edustalla Inarijärven pohjoisosassa. ?Viideltä aamulla lähdettiin uistelemaan ja kahdelta taimen nappasi. Meidän yhdistyksellä on aina ollut mottona ?pidetään mikä luvataan?. ?Kaikki tehdään talkootyöllä, lukuun ottamatta muutamaa erityistä ammattitaitoa vaativaa tehtävää, kertoilee Huhtamella tyytyväisenä. ?Eikä kukaan miellä tätä työksi. tä mukana, joten väsytyksen jäl- Tyytyväinen kalamies Ville Pursiainen väsytti paljon puhuttua ennätystaimentaan 45 minuuttia. keen kiire satamaan oli kova. ?Ei sitä noin komeaa kalaa piloille haluttu jättää. Voitto niin oltaisiin varmaan suunnattu ainakaan myöntää, suoraan kotiin Iisalmelle.. 12 Keskiviikkona 13.7.2016 10 kilon jättitaimen hämmästyttää ja kummastuttaa Iisalmelta kotoisin oleva kaksikko Voitto ja Ville Pursiainen tekivät melkoisen tempun, kun tiistaina 28.6. Toinen hoitaa paperihommat ja toinen on hyvä lvi-hommissa, kertoo Markku Kiviniemi kyläyhdistyksen hallituksesta. Tämä kyläyhdistys on valtakunnallisessakin mittakaavassa harvinaisen aktiivinen, eikä vastaavanlaisia yhdistysten rakennuksia liioin ole enää jäljellä. ?Esimerkiksi Leader oli alusta asti innoissaan projektista ja lähti mielellään mukaan rahoitukseen, Huhtamella toteaa. Historia kertoo aktiivisuudesta Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Törmäsen kyläyhdistys on vakuuttanut reippaalla tekemisellä. Sosiaalista meettä se pääsee karkuun. Törmäsen Keitaan remontti onkin valmistumassa reippaaseen tahtiin. hon osallistui 70 henkilöä. Vanhoista pöytäkirjoista löytyy paljon yhteisiä tapahtumia, aina karjatalouskursseista ravikilpailuihin. Ja olipa vuoden 1960 toimintasuunnitelmassa heitetty ilmoille ajatus Törmäsen oman vapaapalokunnan järjestämisestäkin. Pelin henki on alusta asti ollut selvä. ?Aina ollaan haluttu ottaa kaikki mukaan toimintaan. Eli pitkällä tähtäimellä pyritään saamaan joku tänne töihin pitämään paikkaa auki, Valtteri kuvailee. Kyläyhdistyksellä on tekemisen meininki Etunenässä hanketta on ajanut eteenpäin puheenjohtaja Valtteri Huhtamella, mutta koko kyläyhdistys ja etenkin hallitus tuntuu olevan koko sydämellään mukana projektissa. ?Ei me tätä oltaisi tehty, jos tämä porukka ei olisi luvannut olla mukana. mutta myös kalastajia on paljon. Saamamiehen roolissa toi- Joskus se vaan sattuu kohdalle. mi Ville, isänsä Voiton toimiesYllättäen kalakateutta ei sa veneen ole ollut kippari?Jos tämä olisi irti päässyt, ilmassa na. Vedettiin rannalla kala fileiksi ja laitettiin vakuumiin, Voitto Pursiainen kertoo. Nälkäisten kalastajien onneksi leirintäalueella Partakossa oli hyvät keittiötarvikkeet odottamassa. ?Heti tehtiin kunnon soppa ja paistettiin muutamat fileet. Näin diaa en ole seurannut, enkä tule vanhalla ukolla siinä oli kaikki seuraamaan, naurahtaa Voitto. pelissä, kuvailee Voitto ajatukTöiden kahvitauolla Ville siaan väsytystaistelua seuran- on kuitenkin kohdannut epäineena. lyjä. ?Jännä ?Näin vanhalla ukolla siinä ?Jojuttu se oli oli kaikki pelissä.? ku tuossa oikeasti. ?Voitto Pursiainen epäili heti Myös kun kuvan väsyttäjä itse myöntää, että näytin, että mahtaako tuo olla pelko oli ensimmäinen tunne, edes taimen. kun kala tärähti koukkuun ja ?Nämä kuuluu asiaan, kun hyppäsi ilmaan. kalaa tulee, naureskelee Ville . Hankkeen tiimoilta järjestetyssä tiedotustilaisuudessa vallitsee varsin positiivinen ilmapiiri. ?Käytännössä hankkeella pyritään parantamaan Törmäsen Keitaan toimivuutta ja käytettävyyttä. Kirsikkana kakun päällä on se, että taimen saatiin itse tehdyllä siniselkäisellä vaapulla. Olimme onnekkaita, että kaikki välineet kestivät ja taimen saatiin kyytiin. Mutta kalastuksessa kaikki on mahdollista. Harvinaista herkkua Inarilta Vaikuttaisi siltä, että Pursiaisten saalis on kaikkien aikojen taimen Inarijärven pitkässä uisteluhistoriassa. ?Ainakaan tiedossa ei ole, että kukaan olisi isompaa uistelemalla saanut, muistelee Inarin uistelijoiden varapuheenjohtaja Paavo Nevalainen. Muilla välineillä järvestä on noussut vastaavan kokoisia vonkaleita ennenkin. ?Vuonna 2014 Mika Nikulainen pyydysti 10,3-kiloi- sen taimenen. kavereiettä tapah?Ville Pursiainen den kestuman aiken. kana meinasi jo hieman hir?Reilu henki on ollut, kun vittää. ollaan kasvotusten puhuttu tästä ?Kyllähän siinä iski pelko, ihmisten kanssa. Jos tämä olisi irti päässyt, työkavereidensa hyvähenkistä niin oltaisiin varmaan suunnattu piikittelyä. suoraan kotiin Iisalmelle, naureskelee saamamies Ville Pur- Saalis fileiksi ja soppa siainen. liedelle Jännitystä lisäsi osaltaan lä- Kaksikolla ei veneessä ollut jäihes vuorokauden valvominen. Vauvasta vaariin, toteaa nykyisen hallituksen puheenjohtaja Valtteri Huhtamella päättäväisesti. JJ. Tätä tehdään hyvässä hengessä yhteisen hyvän vuoksi, lisää Olli Kiviniemi. Moni talkoolaisista tulee suoraan leipätyöstä keitaalle remontoimaan. ?Kyllä se toistaiseksi käy sentään kotona syömässä välis- sä! hihkaisee naureskellen Sisko, Olli Kiviniemen vaimo. ?Onneksi meillä on porukassa eri alojen ammattilaisia, niin homma helpottuu huomattavasti. Ja hyväähän se oli, kertoilee Voitto mielissään. . Juuri siksi ne ovatkin päässeet kasva- maan niin isoiksi, päättelee Nevalainen. Vaikka 10 kilon taimen sattuisikin tarttumaan koukkuun, on sen ylös saaminen kokonaan asia erikseen. . Loput fileet Ville kääri jäisinä kahteen makuupussiin ja vei kotiinsa Iisalmelle. Tuolloin välineenä oli pitkäsiima, Paavo kertoo. ?Vanhasta kalastusrekisteristä löytyy 50-luvulta maininta noin 15-kiloisesta taimenesta Tämän syöttikalan kalastustapaa ei rekisteristä selvinnyt. Isot taimenet ovat lukuisista kalatarinoista huolimatta harvinaista herkkua Inarijärvellä. Kysymys ei ole kuitenkaan siitä, etteikö kympin kaloja järven vesissä olisi. . Uudistetun tilan käyttö kuitenkin monipuolistuu entisestään ja järjestettävien tapahtumien lisäksi se toimisi kyläläisten kerhotilana muutenkin. ?Tavoitteena olisi saada tila tiettyinä aikoina pidettyä säännöllisesti auki. nappasivat Inarijärveltä 10,180 kiloisen taimenen. Pituutta tällä pedolla oli 98 cm ja ympärysmittaa kunnioitettavat 56 cm. Yhdistys on perustettu 3.1.1960 Heikki Mikkolan talossa pidettävässä kokouksessa, jo- Koko kyläyhdistyksen hallitus on tyytyväinen vallitsevaan talkoohenkeen. Muun muassa kaikki sisäpinnat, ovet, ikkunat ja lämmitysjärjestelmä menevät uusiksi. Myös varasto rakennetaan lisäosaksi, luettelee Törmäsen Kyläyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Valtteri Huhtamella. ?Hankkeen tarina alkoi vuonna 2014, kun hallitus päätti uudella kaudella alkaa hanketta ajaa. 2015 oltiin saatu hakemukset liikkeelle. Hyvin pysyivät jäässä koko matkan. Tämä on kolmas kesä, kun Ville ja Voitto Nousiainen ovat Inarijärvellä kalastamassa, mutta ei varmasti viimeinen. ?Kyllä ensi kesänä olisi tar- koitus tulla taas kovasti yrittämään. Miehet ovat luoneet itselleen melkoisen ennätyksen rikottavaksi
Ei varmaan ole kohtuutonta väittää, että tämä on hyvä merkki nuorten suhtautumisesta ja luottamuksesta työelämää ja koulutusta kohtaan. Miraa pääset kuuntelemaan Yle Saamen Kesäradiossa ma?to klo 12?14 ja perjantaina 12.10?14.30. Jaakko Joentakanen Sarjassa esitellään inarilaisia nuoria kesätöissään. Kiilopäältä, Saariselältä, Ivalosta ja Inarista OHJELMAA KOKO PÄIVÄKSI . Suomen Latu Kiilopää. 20.7. Saariselkä on POP ry. 17.7. Saariselkä-viikko. Puhe kuulostaa rauhalliselta ja asiantuntevalta. Vaellusta Joenkielisen tunturille ? Hyvinvointi- ja kauneudenhoitopalveluja . Lapin Luontolomat 28.7. Huomiota kiinnitetään yhteen ääneen, kun Mira tajuaa sanavalintoihin, kielioppiin ja sanoneensa artistin nimen hie- siihen, kuinka monipuolisesti man lyhennettynä suorassa lä- sanastoa käytetään, sanoo saahetyksessä. mea äidinkielenään puhuva Mi?Näitä sattuu. Järj. Sajoksen tulkkauskoppiin väliaikaisesti sijoitetussa studiossa on tiivis tunnelma ja lämpötila lähes 30 astetta. Perinteinen Rokulipäivä-vietto, Savottakahvila. 21.7. Järj. Lapin Luontolomat 28.-29.7. Heinäkenkätanssileiri Ivalossa. Tanssiseura Heinäkengät ry. 27.7. Kullanhuuhdonnan opastusta Savottakahvilassa Laanilassa 21.7. Järj. Ylä-Lapin Moottorikelkkailijat ja Hotelli Kultahippu. Elokuu 7.8. Kultamaitten tietoviisaskisa/kaksiosainen kilpailu Savottakahvilassa. 18.7. Järj. Kultakilpailut Kutturan Kioskilla. 23.7. Molemmilla silti on hymy herkässä ja juttu luistaa niin kuin Mä- Palaute kertoo käräisen suksi. aktiivisista kuulijoista Seuraavaksi väännetään pa- Radiokanavan kuuntelijakunta rista työpöydän nupista, sää- on suhteellisen pieni, mutta sidetään äänet kohdilleen ja lai- täkin tarkempi ja aktiivisempi. tetaan Niko Valkeapään bii- Oman mausteensa saamenkiesi soimaan. Inariviikkojen Kesämarkkinat Ivalon torilla. Kullanhuuhdonnan opastusta Savottakahvilassa Laanilassa 22.7. Yleisö arvostaa heinyt siitä on oppinut jo tykkää- dän kieltään ja heidän juontomään, pohtii Rauhala. aan on mukava kuunnella, mi?Tämä on myös kielellises- kä on tietysti tärkeää tässä työsti kehittävää. Onkikisa . Irti stressistä-hyvinvointi- ja liikuntatapahtuma Lemmenjoen Lumossa. 23.7. Lemmenjoen perinteiset kultakisat alk. klo 14. 22.-31.7. Suomalaisia maailmalta -musiikkia, Waltteri Torikka, Savottakahvila. 20.8. Kahvila Giisa, Utsjoki. Arja Kotirannan huovutustyönäyttely Inarissa, Lomakylä Lapponiassa 1.-17.7. Hän ei kuitenkaan vielä tiedä, onko hänen tulevaisuuden työnsä saamelaisen kulttuurin, tekniikan vai jonkun ihan muun parissa. Kuten muutkin tämän juttusarjan nuoret, on siis myös Miralla varsin optimistiset visiot tulevaisuuden työelämästä. alkaen Neljän Tuulen Tuvalla Kaamasessa. Siidan näyttelyt STILL/LIFE - Tapio Wirkkala Retrospective Exhibition 24.3. -näyttely heinäkuu. -näyttely kesä-heinäkuu ?Der Weg nach Lappland. Rauhala pitääkin lähe- hittää uusia sanoja. tysten toimittamista ja juontaTyössä on siis haasteensa, mista varsin kehittävänä työnä. Inariviikkojen tapahtuma Juutuan koskenlasku. Tasona on alkeisjatko-/jat- Katso lisätietoa ohjelmasta: inariviikot.fi #inariviikot #inariweeks ko. Saunomisja uintimahdollisuus . Seeli Toivio & Heikki Sassi -konsertti Savottakahvilassa Laanilassa. 22.7. Silja Line seurakisat Ivalon urheilukentällä. 17.7. Elokuunillassa Waltteri Torikan konsertti, Savottakahvila. 7.-8.8. Kerran unoh- ra Rauhala. din haastateltavan vieraan su?Myös erilaisten teemasakunimen. Saankin töistä sa- sä, kertoo Yle Saamen päällikmalla harjoittelun opintoihini kö Pirita Näkkäläjärvi. Giellagas-instituutissa. ?Mira on tuolla studiossa kuin kotonaan, eikä häntä tunnu jännittävän ollenkaan, kehuu Näkkäläjärvi. Monipuolisella koulutuksella kohti työelämää Saamelaista kulttuuria pääaineena ja pohjoissaamea vahvana sivuaineenaan opiskeleva Mira Rauhala aikoo ensi syksynä aloittaa täysin uuden aluevaltauksen opintojensa suhteen. Hän on nimittäin juuri saanut tietää tulleensa valituksi Oulun teknillisen yliopiston ympäristötekniikan opiskelijaksi. Metsähallitus 19.7. Karaoketanssit Retkipäivän toteuttaa Lemmenjoen yrittäjät: Ahkun Tupa, Paltto Elämysretket ja Ateljee Huopapirtti, Elämys- ja majoituspalvelut Lemmenjoen Lumo, Valkeaporo, Kammi Galleria Yhteistyössä: Metsähallitus Luontokeskus Siida, Saariselän Sanomat, Inarilainen ja Inarin kunta. Tapahtumia Ylä-Lapissa Tapahtumia voi ilmoittaa sähköpostilla osoitteeseen inarilainen@inarilainen.fi. Järj. Esilanteen, mikä sopisi parhaiten ja joskus täy- merkikmuistetyy jopa kehittää uusia sanoja.. kts. - 25.9. Lemmenjoki-näyttely 11.5. Silloin kysellään muulta sahdukset kuuluvat asiaan, ei- toimitukselta, mikä sopisi parkä niistä tule hätkähtää radio- haiten ja joskus täytyy jopa ketyössä. Hotelli Ivalossa Pelimannitanssit 23.7. www.inariviikot.fi 22.7. Risteily Paratiisissa, Inarijärvellä. Seeli Toivio & Heikki Sassi Savottakahvilassa Laanilassa. 22.7. Kultakuumeen tartunta! Kutturasta Toloseen kumilautoilla. Järj. - 24.7. Pienet lip- nöksiä. Järj. Jokivenekuljetus Kaapin Jounin tilalle ja Ravadas-putouksille . Järj. Lapin Luontolomat 9.8. mutta niihin on vastattu hyvin ?Media ja siihen liittyvät ja palaute on ollut sen mukaista. taidot tulevat tutuksi tulevai?Kuuntelijat ovat tykänsuuden työelämää varten ja en- neet uusista kesätoimittajista nen kaikkea oppii julkista puhu- ja meille on nyt jo tullut posimista. ja 28.-29.8. Järj. Opastettuja kierroksia Kaapin Jounin tilalla . Ensimmäisillä kerroil- tiivista palautetta heidän ohjella suora lähetys jännitti, mutta mastaan. Tästä ei varmasti ole haittaa tulevaisuuden työmarkkinoilla. ?Saamelaisen kulttuurin ja kielen opiskelijat jäävät todella harvoin ilman työtä, toteaa Mira luottavaisin mielin. Puumajuoksu jänkhällä juostaan klo 14 ilm.voi netissä. Kiilopää-päivä; Suomen Latu Kiilopää esittäytyy Kiilopääsalissa, Kiilopään huiputus, savusauna ja porouinti. 14 UK-puiston uuden taukotuvan avajaiset Talvikävelypolulla Saariselällä. Koko studio repe- liseen radiokanavaan tuo käänää nauruun heti, kun mikrofo- nöstyö ja kielellinen tarkkuus. nit menevät pois päältä ja kuu?Eniten minulla jännittää lokkeet lähtevät pois korvilta. kanavan kohdeyleisö. Hotelli Ivalossa Pelimannitanssit 23.7. Toimitus muokkaa tarvittaessa tekstejä. Heinäkuu 15.-23.7. Inarin Yrittäjät 30.7. Sil- listä käänlasti ti- loin kysellään muulta toimitukselta, nöstä. Opettajana Kimmo Luukkonen, tanssilajeina humppa, tango ja fusku. Järj. si sosiaalilee Rauseen medihala naureskellen. aan liittyviin sanoihin joutuu Juontaessa täytyykin osa- usein miettimään sopivia käänta nauraa itselleen. - 4.9. Näyttelyt pääkirjastossa Ivalossa ?Barents - Luonto ei tunne rajoja. Keskiviikkona 13.7.2016 13 Inarin nuoret kesätöissä Kaapin Jounin tilalla ohjelmaa ja nokipannukahvit! joella n e m m illa Le o k i i v i r .7.2016 3 Ina 2 A L äivä Retkip TERVETULOA Koko perhe! ILMAINEN BUSSIKULJETUS Studiossa on keskipäivällä kova kuhina, kun Yle Saamen Kesäradion suora lähetys valtaa radiovastaanottimet. Radiojuontajana oppii esiintymään Yle Saamen studiolla on tunnelma katossa. Hän on ollut juontamassa Yle Saamen kesäradiota alle viikon ajan. Kuukkelin kiepaus-kuntolenkki Inarissa klo 18 23. Kerkesin sanoa etu- nastojen kääntäminen voi olnimen, mitä seurasi pitkä hil- la haastavaa, sillä kaikelle ei jaisuus. ole olemasOnnek?Esimerkiksi sosiaaliseen medi- sa virallista si työka- aan liittyviin sanoihin joutuu usein saamenkieveri pe- miettimään sopivia käännöksiä. Pesti tuli hänelle positiivisena yllätyksenä ja työpäivät ovatkin olleet mielenkiintoisia. ?En edes tiennyt, että pääsisin juontamaan radion, kun hain tänne töihin, Mira muistelee. ?Työ on todella vaihtelevaa, sillä juttujen aiheena saattaa käytännössä olla mitä tahansa. Kesätoimittaja Mira Rauhala keskustelee suorassa lähetyksessä juontajaparinsa Laura Pieskin kanssa aiheenaan koirien agility. Käsityöesittelyä Kammi Galleriassa ja Ateljee Huopapirtissä . Saariselkä on POP ry NÄYTTELYT Jäämerta kohti -näyttely, Siula-talo, Saariselkä, vapaa pääsy Päivi ja Jessica Suomi -taidenäyttely, Hotelli Laanihovi Saamelaispoika Nigá kansojen juurilla -taidenäyttely Kuulaassa 1.6.- 9.7. Pihla Öhvin taidetta 1.6.-30.7. Watercross-kelkkakisat Ivalossa. ja 18.7. Inariviikot . He ovat ?Se on Niko Valkeapää ei- tarkkoja siitä, miten kieltä käykä Niko Valkea! Nauravat tytöt tetään. Mikä sai kielen ja kulttuurin opiskelijan haalimaan tietoa myös toisesta ääripäästä? ?Humanistisella alalla jäin kaipaamaan matemaattisuutta, kertoo Mira. ?Etenkin ympäristöön liittyvät kysymykset kiinnostavat teknisellä puolella. Hänestä on hyvää vauhtia tulossa varsinainen tieteiden moniosaaja, sillä ympäristötekniikan opiskelun ohella hän aikoo saada humanististen tieteiden kandidaatin tutkintonsa Giellagaksella valmiiksi
Tanassa on Utsjokeen verrattuna paljon mielenkiintoisia työpaikkoja. Verot maksetaan ennakkoverotuksena. Sen sijaan esimerkiksi Rovaniemeltä Norjassa työssä käy- vät ihmiset maksavat veronsa Norjaan, joten systeemi on heille hiukan yksinkertaisempi. Kyllästyminen tapahtuu Norjan eduksi Myös Tanassa työskentelevä sairaanhoitaja Kati Kannisto on kyllästynyt tilanteeseen. Hän maksaa tällä hetkellä palkastaan yhteensä noin 45 prosenttia veroja Suomeen ja sosiaalivakuutusmaksuja Norjaan. Epäreiluksi hän kokee esimerkiksi sen, että Suomen valtio korvaa palkasta perittävästä niin sanotusta trygdeavgift-maksusta vain osan, koska Norja ei erittele, mikä maksusta on sosiaalivakuutusmaksua ja mikä eläkevakuutusmaksua. Kannisto myös arvelee, että nykyään kukaan ei enää jääkään asumaan Suomen puolelle vaan muuttaa suoraan Norjaan. Nyt kysymys kuuluukin lähinnä, miten saada nyt Suomessa asuvat pendelöijät pysymään maassa. Leinosen mukaan on jo käynytkin niin, että pendelöijä on kyllästynyt lopullisesti ja muuttanut työskentelymaahansa. Lisäksi kuntien pitäisi ottaa asiaan vahvemmin kantaa, pitää se esillä maakunnan tasolla ja painostaa valtiovaltaa asioiden korjaamiseksi. Lisäksi kunta voisi tehdä itsestään rajankävijälle nykyistä houkuttelevamman, Kannisto ja Kinnunen sanovat. ?Rajakylät tulee pyrkiä pi- tämään elävinä, Kannisto sanoo. Esimerkiksi koulut voisivat olla rajakylissä valtti. Norjaan töihin tulevat vanhemmat haluavat ehkä lapsensa käyvän suomalaisen koulun. Tätä on rajatyöntekijän arki, työssäkäynnin lisäksi siis. Jaana Kinnunen on käynyt Nuorgamista Norjassa töissä 15 vuotta, ja sanoo hankaluuksien byrokratian kanssa olevan arkipäivää, johon on turtunut. Kunta on arvioinut, että noin 50 utsjokelaista käy töissä Norjassa. Heillä ei ole suomalaista Kela-korttia. Kannisto ja Kinnunen tosin sanovat, että selvityksen käytännön seuraukset ovat toistaiseksi vaikuttaneet laihoilta. ?Utsjoki valittiin juuri vuoden rajakunnaksi, mutta raja- työntekijä ei [kunnan paremmuutta tässä] juuri huomaa. Moni rajatyöntekijä tekee vuorotyötä, ja lisäksi maiden välillä on tunnin aikaero, mikä tuo omat hankaluutensa arkeen. ?Ihmiset tarvitsevat perusasioita viihtyäkseen ja ollakseen onnellisia, Kannisto sanoo. Kunta on samaa mieltä: Tieva-Niittyvuopio kertoo sähköpostitse, että Utsjoki ja muut rajakunnat voivat olla houkuttelevia rajatyöntekijöiden asumispaikkoja vain kehittämällä ja säiltyyämällä hyvät peruspalvelut. Verottajan ja Kelan virkailijoiden osaamista pitäisi Tieva-Niittyvuopion mukaan parantaa. Päävastuun asiassa TievaNiittyvuopio sanoo olevan valtioilla, joiden pitäisi lainsäädännön keinoin parantaa työntekijöiden verotuksellista kohtelua. ?Puhutaan paljon rajat ylittävästä yhteistyöstä ja rajaesteiden poistamisesta, mutta asiat liikahtavat hitaasti eteenpäin. Tuija Sorjanen. Asuntokantaakin on uusittava ja parannettava. Se vie energiaa. Muut työntekijät saavat nettopalkan ja sillä selvä. Hankaluuksia, joihin pendelöijät tyypillisesti törmäävät, ovat muun muassa ennakkoverotuksen takia vaadittava palkan suuruuden arviointi . Utsjoen kunta pitää kaikkiaan rajankävijöiden osuutta kunnallistalouteensa merkittävänä. Uudistuksia tarvitaan Riitta Leinonen Pohjois-Kalotin rajaneuvonnasta vahvistaa, että pendelöijien ongelmat ovat enemmänkin sääntö kuin poikkeus. ?Teoriassa systeemi on selkeä, mutta oikeasti rajankävijä kohtaa koko ajan ylimääräistä byrokratiaa. Tilanteen hankaluus tiedostetaan muutenkin: Verohallinto julkaisi hiljattain netissä rajankävijän verotusoppaan. Esimerkiksi kerran Kinnunen sai virkailijan virheen takia jäännösverot maksettavakseen.Toisen kerran Norjan valtio korvasi sairaalamatkan kyllä Vesisaaresta Tromssaan, mutta ei matkaa kotoa Nuorgamista Vesisaareen ja takaisin eikä pakollista yöpymistä potilashotellissa, koska Kinnunen oli lähtenyt matkaan kotoaan eikä työpaikaltaan Tanasta. Rajakuntien välillä pendelöivät ihmiset maksavat veronsa Suomeen, mutta sosiaalivakuutusmaksunsa Norjaan. Kaikki kestää, ja koko ajan on jokin paperi jossakin järjestelmässä. ?Tämä ei ole uusi asia. Utsjokiset pendelöijät ovat kylläs tyneitä tilanteeseen. Loputonta paperinpyörittelyä, soittelua verottajalle ja Kelaan, epäselvyyksiä veronpalautusten ja sosiaalivakuutusmaksujen kanssa. Eikä käy kieltäminen, että Suomen tasoa parempi palkka houkuttelee myös. Pendelöijien menettäminen pelottaa Utsjoen kuntaa. Voi kuitenkin olla, että se myös pian vie suomalaiset työntekijät kokonaan, jos rajatyöntekijöiden kohtaama byrokratia ei ala helpottua. Kaikki on niin vaikeaa, että pendelöijä harkitsee muuttoa Norjaan Norjan puolella töissä käyvä suomalainen kohtaa runsaasti vai keuksia byrokratian kanssa. Lisäksi tarjolla pitäisi olla sopivan hintaisia ja hyväkkuntoisia asuntoja. Kinnusen mielestä vuoropäiväkoti olisi hieno asia. Utsjoen kunnanjohtajalla Vuokko Tieva-Niittyvuopiolla ei ole tiedossa, että Utsjoella olisi tapahtunut näin. Leinosen mukaan ongelma pitäisi ratkoa lainsäädännön tasolla. Nyt vaan pitäisi päästä puheista pidemmälle. Leinosen mukaan esimerkiksi pohjoismaisen verosopimuksen rajankävijöitä koskeva osuus olisi korkea aika uusia. Pohjoismaisen Ministerineuvoston Rajaesteneuvosto pohtii parhaillaan, miten tilannetta voisi helpottaa. Samoin Kannistoa ihmetyttää se, että pendelöinti muualta kuin rajakunnsita tulee työntekijöille verotuksen kannalta halvemmaksi kuin rajakunnasta pendelöinti. ?Meidän rajankävijöiden ehdotus tähän on ollut se, että työnantajamaalle annettaisiin verotusoikeus myös silloin, kun työntekijä tulee rajakunnasta. Valtiot ja kunnat voisivat sitten sopia, miten tämä kompensoitaisiin asumiskunnille ja valtiolle. Ylipäätään Kannisto toivoo, että verotuksen epäselvyydet eivät olisi yksittäisten työntekijöiden päänsärky, vaan että kunnat alkaisivat painostaa valtiota entistä pontevammin ja valtio kä- visi toimeen. Toistaiseksi Kanniston koti on Nuorgamissa. ?Jos jonakin päivänä saan tästä tarpeekseni, niin se tapahtuu Norjan hyväksi. mikä on hankalaa, koska moni pendelöijä on hoitoalalla, jossa palkkaus vaihtelee vuorotyön takia suuresti ?, veroilmoituksen tekeminen molempiin maihin ja ilmoituksista poikkeuksetta koituva valitusrumba sekä epäselvyydet sosiaalivakuutusmaksujen kanssa. Utsjoen kunta julkaisi äskettäin raportin niin sanotusta Utsjoki-mallista, jolla kunnasta on tarkoitus tehdä ?imuohjautuva elävä lähipalvelukeskus?. Rajakaupassa Utsjoella varmasti menee hyvin, mutta rajatyöntekijä painii kuitenkin ongelmien kanssa, Kinnunen sanoo. Utsjoen pitäisi aktivoitua Jos joku harkitsee pendelöijäksi ryhtymistä, Kannisto ja Kinnunen eivät sitä suosittele. Nykysysteemissä rajankävijät tuovat Utsjoelle kunnallisverotuloja ja lisäksi kunnassa kirjoilla olevat henkilöt tuovat valtionosuuksia, mikä tarkoittaa laskennallisesti yli 5000 euroa per henkilö. 14 Keskiviikkona 13.7.2016 Tanan kunta Finnmarkissa tarjoaa monelle Suomessa asuvalle töitä
Patsas sai nimekseen Rietu Giellajohkan järjestämässä nimiehdotuskilpailussa. Saamen kielen taito katsotaan erityiseksi ansioksi. Palkkaus määräytyy KVTES:n mukaan, tehtäväkohtainen palkka 2144,49?/kk. Keskiviikkona 13.7.2016 Utsjoen kunta julistaa haettavaksi 8.8.2016 klo 15:00 mennessä lähihoitajan toimen 1.10.2016 alkaen Toimen ensisijainen sijoituspaikka on kotipalvelu Utsjoki / lapsiperhetyö. Kotipalvelun työtehtävät ovat pääsääntöisesti lapsiperheiden kotona tapahtuvaa hoitoa- ja huolenpitoa. Sieltä oli lomakyläkin katsottuna, mutta siellä kunta möikin yrityksen kolmannelle osapuolelle. ?En halunnut enää samaan pitäjään. Kortelaisen mielestä paras ehdokas voitti. ?Olen sydämellä rakentanut tätä paikkaa. Se rauha, mikä täällä vallitsee, on mahtava asia. Hänen siskollaan Annilla on taas restonomitutkinto matkailupuolelta. ?Annin vastuualueeksi olemme miettineet markkinointiasioita ja minä teen sitten kaikki työt Elinan kanssa, naureskelee perheen äiti Anita. Yhteistyökumppaneita kaivataan Giellajohkaan pystyy majoittamaan bussilastillisen ihmisiä kerralla. 668 680 kuukkeli.lappi.fi kuukkeli@saariselka.fi JOKA PÄIVÄ EVERY DAY PLUSSAA KAIKISTA OSTOISTA 9?21 ? ? RAVINTOLA ?PIZZAT ? HAMPURILAISET MYÖS MUKAAN ? KOTIKEITTIÖ ?TAKE AWAY ? KOTILEIPOMO ? BAKERY ? SAARISELÄN SUURIN LAHJA-, TULIAIS- JA MATKAMUISTOMYYMÄLÄ ? TEKSTIILIT POHJAKERROKSESSA KUUKKELIN KESÄMARKKINAT ALKAVAT ENSI LAUANTAINA 16.7. KLO 12 MARKKINATARJOUKSIA MARKKINA- 10?50% TANSSIT LAUANTAINA KLO 12?16 SOUVAREISTA TUTTU JUKKA LAMPELA ESIINTYY TERVETULOA ?Tällä uudella, työtä pelkäämättömällä porukalla on todella paljon mahdollisuuksia majatalon suhteen. Sitä tulen kaipaamaan, nyt kun lähden Etelä-Suomeen. Täällä ei kukaan varasta ja täällä voi luottaa ihmisiin. Haluankin kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita, paikallisia ihmisiä ja kavereita sekä vieraitani kuluneista vuosista täällä, kiittelee Kortelainen. ?On ollut mahtava asua täällä, mutta itsensä kanssa täällä pitää olla sinut. Parin viikon päästä uskaltauduin soittamaan paikan omistajalle Kalevi Kortelaiselle, Jouni Järvelin muistelee. ?Vasta sen jälkeen otin perheeseeni yhteyttä, kysyäkseni lähtisivätkö he mukaan pohjoiseen pyörittämään omaa majataloa. Ajokortti ja oma auto ovat välttämättömät. Kortelainen muistelee, että Giellajohkassa on ollut yhteensä seitsemän omistajaa. ?Välillä tämä on ollut pankin hallinnassa ja välillä taas vähän vaikka kenen omistuksessa. Giellajohka on parhaimpana aikanaan työllistänyt 11?14 työntekijää. Aika ajoin Jouni etsiskeli tietoisesti netistä myytävänä olevia matkailuyrityksiä. ?En lähtenyt etsimään matkailuyritystä yleisesti, vaan kyllä sijainti ja luonto olivat hyvin painavia tekijöitä. Voi sanoa, että 98-prosenttisestitäällä matkailee todella mukavaa ihmistä. Siinä ohessa vanhalta omistajalta on siirtynyt kokemuksia uusille yrittäjille. ?Onneksi meille ei käynyt kuitenkaan niin, että samana päivänä Kalevi lähtee ja me tulemme. Meiltä saa ostaa kalastuslupia kyseiselle joelle, Jouni vinkkaa. Tuhat munkkia päivässä ?Mitä rauhattomampaa maailmassa on, sitä enemmän tänne Lappiin tulee matkailijoita, ennustaa Kalevi Kortelainen. Giellajohkan ensimmäiset yrittäjät toimivat jo 1960-luvulla. 040 843 6216 tai taina.jylha@utsjoki.fi. Ohcejoga gielda almmuha ohcan láhkai 8.8.2016 diibmu 15:00 rádjai laga?dik?u doaimma 1.10.2016 rájes Doaimma sadji lea vuosttassajis ruoktobálvalus Ohcejohka/ mánnábeara?bargu. Ruoktobálvalusa barggut leat eana. Minä en koskaan ole puhuttanut ihmisiä asiakkaiksi, vaan he ovat minun vieraitani. Sitten vain törmäsin tähän paikkaan ja mielenkiintoni heräsi välittömästi. Saamme myös val- miit yhteistyökuviot käyttöön, lisää Anitta. Perheen nuoret uskovat, että tulevat pärjäämään ja viihtymään pohjoisessa. Revontulet nähdään Giellajohkan uutena mahdollisuutena, sillä siellä ei ole valo- eikä melusaastetta ollenkaan. ?Erityisesti saamelaiskulttuuri kiinnostaa matkailijoita sekä huskyt ja revontulet. Hän oli alun pitäen menossa Pohjois-Karjalaan matkailuyrittäjäksi. Tällä alueella etsimmekin yhteistyökumppaneita, joiden kanssa voimme räätälöidä tarjottavia ohjelmapaketteja., Anitta kertoo. Giellajohkan ravintolasta löytyy annosruokia entiseen malliin. vuo??odutkkus, laga?dik?u dahje eará vástideaddji dutkkus). Työ on kaksivuorotyötä. Haluan olla heidänkin kanssaan jo oikeasti ja se on yksi syy lähtööni. ?Ja saahan muutkin jo tässä yrittää, lisää Kalevi. Aikoinaan Kalevi Kortelainen hyppäsi matkailuyrittäjäksi ?pystömettästä?, niin kuin hän itse asian ilmaisee. Bargu lea guovtte vuoru bargu. Ruoktobálvalusas lea anus Effica á??ehasdiehtovuogádat. Laga?dik?us gáibiduvvo sosiálafuolahusa ámmátbargiid dohkála?vuo?aeavttuin addojuvvon lága (272/2005) 8§:s oaivvilduvvon gelbbola?vuohta (sosiála- ja dearvvasvuo?asuorggi dán bargui heivvola. Toimessa on neljän kuukauden koeaika. Kotipalvelussa on käytössä Effica asiakastietojärjestelmä. Lähihoitajalta edellytetään sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun lain (272/2005) 8§:n mukaista pätevyyttä (tehtävään soveltuva sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja tai muu vastaava tutkinto). bálká 2144,49?/mb. Doaimmas lea njealji mánotbaji geah??alanáigi. Heidän mielestä perheyritys voisi olla kova sana, koska työllistyminen ei aina Lapissa ole niin yksinkertaista. ?Käytännössä minä torppasin poikani ehdotuksen siltä istumalta. (016) 668 741 fax. Ja pysyipä onkivapakin kädessä. Skype-vaarista oikeaksi ukiksi Kalevi Kortelainen on pyörittänyt Giellajohkan majataloa yksikseen reilut kahdeksan vuotta. ?Tammikuussa tuli virallisesti eläkeikäkin vastaan. lähtien. Rietu työskenteli siihen aikaan TVH:lla ja hänen vastuualueseen kuului Karigasniemen kunnossapito. Hän verkosteli ja pilkki. Kaikki ovat nyt tulossa vierailemaan Giellajohkaan ja talkooporukkaakin on lupautunut, Anitta sanoo. ?Meillä kaikilla on erilaista osaamista ja tulemme hyvin toimeen perheenä ja viihdymme keskenämme, joten miksipä emme pystyisi alkaa pyörittää perheyritystä, jatkaa Anita. Monipuolista osaamista Kalevi Kortelainen kertoo Giellajohkan saaneen nimensä saamenkielen giella-sanasta, joka tarkoittaa sarvikielaa. Hän näyttää suopungista, mikä on sarvikiela. Virallisesti Järvelinin perhe aloitti liiketoiminnan Giellajohkassa kesäkuun alusta. Vuodjenkoarta ja ie?as biila leat vealtameahttumat. Sieltä on joskus myyty jopa tuhat munkkia päivässä. Onpa majatalossa ollut ympäri vuorokauden auki oleva kioskikin, josta todisteeksi on jäänyt seinään reikä. ?Entiseen aikaan matkanteko tapahtui yöllä. Rietu oli 1960-luvun puoliväliin asti asuneen ja kalastelleen Fredrik Hangan lempinimi. Miehen etunimi kalskahti vieraalta, joten etunimi vääntyi nopeasti suussa paremmin sointuvaksi Rietuksi. He kertovat, että tykkäävät luonnosta ja rauhallisesta elinympäristöstä. ?Eikä välimatkat ole Lapin mittakaavassa mahdottomia, tytöt Anni Järvelin ja Elina Niskajärvi tuumaavat yhdestä suusta. Jouni Järvelin ottaa Giellajohkan johtamisen vastuulleen. Hän valmistuu pian tradenomiksi. Ajattelimme siinä, että kyllä me täällä voisimme viihtyä ja tehdä vielä töitäkin, perheen pää, äiti Anita Järvelin kertoo. Hän työskenteli Etelä-Suomessa ja irtisanoi itsensä entisestä työstään. ?Sieltä lähteminen oli kova paikka, mutta työkaverit kannustivat, että on tosi rohkea veto lähteä Lappiin majatalon pitäjäksi. Kuvassa oikelta tytär Anni Järvelin, perheen äiti Anita Järvelin, poika Jouni Järvelin sekä hänen tyttöystävänsä Elina Niskajärvi. 15 Giellajohkassa tehtiin sukupolvenvaihdos Rovaniemeltä kotoisin oleva Jouni Järvelin työskenteli pari kesää Norjan puolella, Alta River Camping-leirintäalueella. Siellä hän haaveili siitä, että jonain päivänä olisi mukavaa kokeilla pyörittää omaa pientä leirintäaluetta taikka matkailuyritystä. Kalevi ei ole kertaakaan katunut tänne tuloa. Tietotaito siirtyy Viimeisen kuukauden aikana uudet yrittäjät ja Kalevi ovat käyneet läpi kaiken mitä Kalevi on tehnyt ja mitä kaikkea hänellä on ollut idea-asteella. SAARISELÄN TAVARATALO Saariseläntie 1 99830 Saariselkä puh. Ajattelin, että yksin en uskaltaisi lähteä tähän seikkailuun. Tarvitsin sukulaisten tukea taustalle, Jouni kertoo. Järvelinin perhe sulatteli asiaa useamman kuukauden. Perheen äiti Anita iloitsee myös siitä, että kaupantekoon kuului se, että he saavat kaiken vanhan tiedon omakseen. Kalevi Kortelainen kertoo, että asiakkaiden palveleminen on ollut Lapissa hyvin erilaista kuin etelässä. ?Tänne ei tule sellaiset häiriköt. Kalevi on antanut meille paljon arvokasta tietoa ja hyviä vinkkejä, tuleva Giellajohkan toimitusjohtaja Jouni Järvelin kiittelee. ?Kalevi on loistavasti meitä opastanut ja käyttänyt siihen aikaa. doaktárduo?a?tusa dearvvasvuo?adilistis sihke rihkusregisterlága 6§: 2 momeanttas dárkkuhuvvon rihkusregisterváldosa ovdal doaimma vuostáváldima. Ohcamu?aid oktan ?uvvosiiguin bivdit sáddet 8.8.2016 diibmu 15.00 rádjai kuntarekry.fi bokte: https://www.kuntarekry.fi/fi/ työpaikka/112903 Dárkilut die?uid barggus addá rabasbálvalusa jo?iheaddji Taina Jylhä tel. Vaan olemme saaneet tehdä meidän sisäänajoa Giellajohkaan jo parisen viikkoa. Kahden perheen muutto on ollut aikaa vievää. Perheen tytöt haluavat tarjoilla aamiaista ohikulkijoille koko kesän ajan. ?Tulemme tarjoamaan myös ohjelmallisia, musiikki-iltoja livebändien ja esiintyjien siivittämänä, Jouni Järvelin paljastaa. Myös Kiellajoki houkuttelee oman matkailijaryhmänsä majatalon asiakkaiksi. Kävin sitten yksi kesä Kaamasessa ja tiesin tämän yöttömän yön kauneuden. Mutta kun kävimme täällä Giellajohkassa, tämä paikka vakuutti meidät, vaikkakin oli vuoden pimein aika, kaamoksen seutua. Huoltoasemillakin oli yöllä korjaajat töissä. Kun LA-puhelimet keksittiin, bussikuskeilla oli tapana ilmoittaa Karigasniemeltä lähtiessä, että nyt ovat tulossa ja kuinka monta bussillista tällä kertaa oli liikenteessä. Ja silloin ihastuin Giellajohkaan. Mies muistaa, että ensimmäisinä tilipäivinä tuli ikävä etelään lihapatojen ääreen, mutta sitten asiat alkoivat majataloyrittämisessä lutviutua. Naisystäväkin sanoi, että nyt pitää lähteä nukkumaan, mutta yötön yö minua vain valvotti. Silloin tiesi majatalon pitäjä alkaa leipoa tuoreita munkkeja tulijoille, Kalevi muistelee. Kun uuden yrittäjäperheen tytöiltä Anni Järveliniltä ja Elina Niskajärveltä kysytään, miltä tuollainen entisen ajan munkkisavotta kuulostaisi, tytöt nauravat ajatukselle mutta kertovat, että Giellajohkan munkit herätetään kyllä eloon. Nimittäin Kalevi Kortelaisen omistusaikakaudella Giellajohkassa on vallinnut lähes munkiton kausi. ?Munkit ovat kyllä norjalaisten suosiossa ja niiden keskuudessa sellainen hulluhitti, tietää Kalevi. Puupatsas nimeltä Rietu Vuoden 2013 kesällä Giellajohkan majatalon pihapiiriin ilmestyi nelimetrinen, puustaveistetty kalamiespatsas. mánnábearra?iid ruovttus dáhpáhuvvi dik?un ja fuola atnin. Toimeen valitun on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan sekä rikosrekisterilain 6§:n 2 momentissa tarkoitettu rikosrekisteriote ennen toimen vastaanottamista. Hakemukset liitteineen pyydetään lähettämään 8.8.2016 klo 15.00 mennessä kuntarekry.fi kautta: https://www.kuntarekry.fi/fi/ työpaikka/112903 Tarkempia tietoja tehtävästä antaa avopalvelun ohjaaja Taina Jylhä puh. 040 843 6216 dahje taina.jylha@utsjoki.fi. Rovaniemeltä kotoisin oleva Järvelinin perhe alkoi pyörittää Giellajohkan majataloa 1.6. Ja toinen asia on Giellajohkan rantasauna ja ne mahtavat löylyt, Kalevi Kortelainen sanoo haikeudella. Inga-Briitta Magga. Olen käyttänyt 20 prosenttia tämän talon voimavaroista. Doibmii válljejuvvon galgá buktit dohkála. Sámegiela dáidu geh??ojuvvo earenoamá? ánsun. Bálká mearra?uvvá gielddaid virge- ja bargoeaktosoahpamu?a (KVTES) mielde, dán bargui gulleva. Lappeenrannassa minulla on lapsenlapsia, joille olen ollut pitkään Skype-vaarina. Perheyritys ei aio kuitenkaan myydä pelkästään majoituspalvelua, vaan tarkoituksena on tarjota myös kokonaisia ohjelmapalveluita ja paketteja asiakkaille. Nimittäin majatalo sijaitsee Kiellajoen rannalla ja se on erittäin kalaisa joki. ?Kuuden kilon taimen on suurin, mitä siitä on saatu. On hienoa antaa yritys tällaisen perheen käsiin, sanoo Kalevi tyytyväisenä. Kalevi on siirtänyt Giellajohkan osalta tietotaidon Järvelineille. En epäile yhtään, eikö Giellajohka lähde nyt nousuun. Ja minua lämmittää nähdä tällainen sukupolven vaihdos Giellajohkan omistajuudessa, Kalevi Kortelainen tuumaa. Giellajohkalla oli yhdeksän ostajaehdokasta
porakaivoja yli 50 vuotta. Suuretkaan maakerrostumat eivät ole meille ongelmallisia porata. Tule porukalla patikoimaan! Gursa álgá Tolosa geaidnu 1010 18.8.2016 dmu. Osallistuminen 45?/hlö. Inarin kunnan Kuulas-taidenäyttelytilassa (Ivalontie 6, 99800 Ivalo) 12.7.?5.8.2016 arkisin klo 12?18. Täytä hakemus mahdollisimman pian osoitteessa alko.fi/rekrytointi. oi Haitariäsnnikössä! M Inarilaista luetaan Heinolassa Männikön palvelukodilla järjeste tään tiistaina 19. RANTASAUNA lämpimänä vaelluksen jälk. Arto Lämsä 37, 3. 16 Keskiviikkona 13.7.2016 ! rveiset e t ä s e K SOG ORDNE - SAKK JÄRJESTÄÄ Lávvoloavdaga goarrungursa | Laavulouteen ompelukurssi (40d|h) Automaalaamo ja kolarikorjaamo Peippo Gursa álgá Guoldnás Anárjotluodda 2986, 11.8.2016 dmu. 21.7. IRTI STRESSISTÄ- LIIKUNTA- JA HYVINVOINTITAPAHTUMA LEMMENJOELLA 23.7. Olen . Ivalosta, Inarista. 0400 414 294 Mikäli tunnistit itsesi yllä olevasta kuvauksesta, olet hakemamme henkilö. Ohjelm. Langoista voit kysyä opettajalta. polkupyörän arvontaan. Lipukkeen palautuspaikka on lähtöalueella, missä arvonta suoritetaan klo 20.00. Mehutarjoilu matkan varrella. Ei osallistumismaksua! Lávvoloavdaga goarrungursa | Laavulouteen ompelukurssi (40d|h) Maalämpöjärjestelmät avaimet käteen -periaatteella Kaikkiin kaivoihin asennetaan Pipelife Dueta- putkistot Thermia maalämpöpumput 5 v. Oskari Aikio 24 Haulikko 1. 020 711 3889 Alko on erikoisliike, joka palvelee asiakkaitaan 353 myymälässä ympäri Suomen. ON FACEBOOKISSA, käy tykkäämässä! JEKM:n jäsentenväliset ammunnat 9.7.2016 Trap 1. Arto Lämsä 26 Anne Sorjanen lukee Inarilaista Heinolassa. Ilmainen KULJETUS Lemmenjoki-retkipäivänä Saarisel. Hänestä Inarilaisen jutuista tulee sellainen vaikutelma, kuin niissä juteltaisiin lukijalle. TS Inarilaisesta Meidän Kaamanen -lehti 5 ? alko.fi Inarilaisesta kesälomalukemista Seppo Takamaa: JAHTIMAILTA JA KALAVESILTÄ 2900. 15.00. Ota mukaan oma ompelukone, sakset ja lankoja. Ilmoittautumiset numeroon 040 722 1675 / Maire Saijets. Kurssi alkaa Tolosenpirtillä Tolosentie 1010, 18.8.2016 klo. Tapani Pernu 25, 5. 17.00. Váldde fárrui njuikuma, gieba ja skieraid. 529 1599 ja Tiina Ojavuo 040 . Heikki Sietiö 40, 2. reipas ja iloinen asiakaspalvelija . 17.00. Ota mukaan oma ompelukone, sakset ja lankoja. Ilmoittautumiset numeroon 040 722 1675 / Maire Saijets. ?uoldingursa | Tiuhtatyökurssi (60d|h) Gursa álgá Ohcejogas Diehto- ja dáiddadállu Áilegasas 2.9.2016 dmu. 17.00. Ota mukaan tiuhta, kävpy ja sakset. Ilmoittautumiset numeroon 040 778 9152 tai 016 672 005 / Marja-Liisa Laiti Tuõddri Pee?rel . oma-aloitteinen ja kehittymishaluinen LEMMENJOEN LUMO P. VAELLUS Joenkieliselle, RENTOUTUSHARJOITUS tunturin huipulla, JOOGAN ALK. täysi takuu Muista hyödyntää kotitalousvähennys maalämpöjärjestelmistä ja porakaivoista! Olemme tulossa alueellenne heinä-elokuun aikana. Lämpö tai vesi kalliosta . Luvassa pelimanni musisointia sekä muisteluita. Pelimanni Aarre Similä toivottaa mukaan kaikki Männikön ja Ala-Männikön asukkaat ja heidän omaisensa. Tilaisuus päättyy kahvitarjoiluun. Myös Inarijärvi lauletaan! Lisätietoja antaa: Myymäläpäällikkö Arja Jaara puh. Jukka Harmanen 32, 4. Jukka Harmanen 38, 3. tiimityöskentelytaitoinen ja hyvä vuorovaikuttaja . Heikki Sietiö 34, 4. Tapani Pernu 40, 2. valmis tekemään töitä iltaisin ja lauantaisin . 8234 262 etunimi.sukunimi@sotkamonporakaivo.fi www.sotkamonporakaivo.fi Elävää kolttakulttuuria esittelevä www.sogsakk.fi VASKOOLIPATIKKA Mukkavuopajan virkistysreitillä Kurssi alkaa Kuolnassa Inarijoentie 2986, 11.8.2016 klo. 0400-501 842 pe 22.7.2016 klo 18:30 Yhteislähtö S-Marketin pihasta. Liiku kävellen, sauvakävellen tai juosten. Saat Vaskoolipatikan mehupisteeltä arvontalipukkeen, millä osallistut mm. 17.00. Váldde fárrui goarrunma?iinna, skieraid ja árppuid. Álmmuheamit nummirii 040 722 1675/Maire Saijets. Kari Mustonen 040 . PIKAKAMPAUS- ja IHONHOITOVINKKEJÄ ym. heinäkuuta kello 13 alkaen pelimanni konsertti. 15.00. Váldde fárrui goarrunma?iinna, skieraid ja árppuid. Álmmuheamit nummirii 040 722 1675/Maire Saijets. Petsamontie 28, Ivalo P. Láiggiid birra sáhttát jearrat oahpaheaddjis. Tunturien helmet Menesjärventie 4 99870 Inari -näyttely www.sogsakk.fi HAEMME Myyjiä Utsjoen alueen myymälöihimme. ILMOITTAUDU VIIM. Álmmuheamit nummirii 040 778 9152 tai 016 672 005 / Marja-Liisa Laiti Kurssi alkaa Utsjoella Tieto- ja taitotalo Áilegaksella 2.9.2016 klo
180 ?. 045-138 5354, v.mirja@ gmail.com Uusi kurssi: 120601 Pika startti venäjän kieleen, make 15.8.-14.9., 20 tuntia. Saariselän Sanomat Myynnissä myös irtonumeroita! Kesän ajan lehtiluukusta löydät myös matkailulehti Kulta-Lapin Kesän. tarvittaessa asennettuna. Ota reippaasti yhteyttä Janne Raasakka 0400 251 800 janne.raasakka@rautia.fi Ivalontie 71, IVALO www.rautia.fi Harjoitusiltana harj. Olemme valmiita auttamaan koulutukseen hakeutumisessa ja osallistumme sovitulla osuudella myös koulutuksen kustannuksiin. Ota viivyttelemättä yhteys; inyr@inarinyritys.net Yleisurheilu Yhteisharjoitukset jälleen torstaisin ja sunnuntaisin klo 18:00. https://www.facebook.com/ivalon.tyottomatry. Otamme vastaan hyväkuntoisia huonekaluja ja vaatteita sekä vapaaehtoisia kirpparille. Ivalon AA-ryhmä kokoontuu: perjantaisin klo 19, Päiväkeskus Valkama. Ratamestarina Jouko Koivula p. Jehova on kansansa ?korkea turvapaikka?. P. Lisätietoja Mervi 050-5747942 (tekstarilla) sekä Ivalon ladun facebook-sivuilta. Lapin Sudet/lentopallo: ju- JEKM: Haulilajien harjoitukset tiistaisin klo 17 30.8.16 saakka. H. Ohjaaja Jarno Puurunen p. 046-613 7055. perjantai. Inarin perinteinen AA-ryhmä kokoontuu maanantaisin klo 19 Inarintie 42 A sisäpiha (Ent. Soita p. Keittolounas kesätauolla syyskuun alkuun asti. klo 18:00. 2800 m². Liittymät rajalla, keskustaan 1,2 km. Facebook: Tai Shin Mun Ivalo, www.taishinmun.fi. Inarinjärven jouset: harjoitukset siirtyneet Akujärven koululle, ke klo 18-21 ja su klo 18-21. Tule kokeilemaan jousiammuntaa! Inarin MLL: Perhekahvila ja jumppakerho kesätauolla. Aikuishiihtäjien leiri alkaa Saariselällä 15.-17.7. 040 556 1906. Aikido Ivalo harjoitukset Ivalon työväentalolla tiistaisin ja perjantaisin klo 1820. Ilmoittautuminen www.inari.fi ?> Kansalaisopiston opinto-ohjelma ja ilmoittautuminen. Lapin Sudet/suunnistus: iltarastit 19.7. Myös aal.ivalo@gmail.com Jehovan todistajat Ivalon srk: Su 10.7. 020 742 4070 Tutustu ja löydä parhaat paikalliset uutiset ja tapahtumat! www.lehtiluukku.fi. Ohjelma lähetetään osallistujille ens viikolla. 044-955 7202. Kierroshinta jäsenet 2,50 . Lisät. P. Silja Line seurakisat sunnuntaina 17.7. Keskiviikkona 13.7.2016 17 Ilmoitukset ma klo 15 mennessä. Hinta alkaen 10 ?. Suora Linja Myydään Myydään Tuoretta Inarin kalaa suoraan kalastajalta Ivalon torilla torstaina klo 11 alkaen. P. 040-772 0738. Inarin Kansalaisopisto nioreiden kesäharjoitukset heinäkuussa urheilukentällä keskiviikkoisin klo 18-19. Lisätietoja Mirja Vuorinen p. Avopalaveri joka kk:n viimeinen maanantai. Inarin AA-ryhmä jää kesätauolle. Ivalon - ja Inarin perinteisen AA - ryhmän yhteinen autta va puhelin päivystää maanantaisin ja perjantaisin klo 17-21 numerossa 040-323 9412. Avoinna: ma-to klo 10-15.30 ja pe 10-13. 040-731 0576 M. Ivalo. Käytännön ohjaus- ja valmennustoimien harjoittelupaikka löytyy seuran toiminnassa. 11.8. 0400-693 071 Vuokrattavana Vuokrattavana Näverniemessä rivitalokaksio, vapaa 01.08.2016 alkaen. Ivalon Jänislahdella. Aikuisia tarvitaan silloin myös toimitsijoiksi 20 hlöä, ilmoita KK-lle jos voit osallistua. Facebook Aikido Ivalo. Maksuton yhdistyspalsta Tälle palstalle voit lähettää tietoa yhdistysten tapahtumista. Palsta on maksuton, ja toimitus tarvittaessa muokkaa tekstejä palstalle sopiviksi. 6000 ?. Otamme vastaan hyväkuntoisia vaatteita, tavaraa, huonekaluja. Rikosuhripäivystys tarjoaa neuvoa ja tukea rikoksen uhreille, heidän läheisille ja rikosasiassa todistaville. klo 19. Ivalon Al-Anon ryhmä (ver taistuki alkoholistien lähei sille) ei kokoonnu toistaiseksi osallistujien puutteen vuoksi. Jos olet kiinnostunut ryhmän toiminnasta tai haluat muuten lisätietoja soita numeroon 040 870 2077 Ivalon AAL-ryhmä (alkoholistisessa/toimintahäiriöisessä perheissä kasvaneille aikuisille) 24.7. aikana Jekm:n nuoret ja naiset 2 ilmaista kierrosta omilla patruunoilla. Palvelemme Ma-pe 8.00-17.00 La 9.00-13.00 P. Ropponen. Lukittava puomi esim. mökkitielle. Lähetä tekstit mieluiten sähköpostilla osoitteeseen inarilainen@ inarilainen.fi. Ivalon MLL: Perhekahvila kesäaikana tiistaisin klo 10-12 Hevosmiehentien leikkipuistossa. Terhokerho ja alle kouluikäisten lasten jumppavuoro kesätauolla. 0400-224 018. Halutaan vuokrata Halutaan vuokrata Raitis ja tupakoimaton nainen etsii yksiötä tai pientä kak siota Ivalosta. Ivalon urheilukentän takana. Tiedustelut P. Lapin aluetoimiston puhelinnumero 0400 979 175, Rovaniemen palvelupiste 0400 979 026, Meri-Lapin palvelupiste 040 631 8550, Ylä-Lapin palvelupiste 040 669 5383. Ivalon Seudun työttömät ry: Kirppis ja kahvio, Vasantie 3, p. muut 3 ?. Sadevesijärjestelmät ja kattoturvatuotteet Rautiasta Meiltä nyt saumattomat SADEVESIKOURUT määrämittaisina ä ertäeella i k e u n al .7. omm a t n u A 9 un in k 18.?1 r a n ja tarvittaessa asennettuna. Meiltä myös LUMIESTEET, KULKUSILLAT ja SEINÄTIKKAAT I ti ma? Inarin Yritys Etsimme kunnan alueelta henkilöitä joka voisivat käydä aluksi vaikkapa lyhyillä, päivän - parin mittaisilla kursseilla kaikenikäisten liikunnan ohjaukseen ja valmentajan tehtäviinkin, hiihdossa, yleisurheilussa, jalkapallossa ja kuntoliikunnassa. Avopalaveri joka kk:n 1. P. Kokoonnutaan Riekonlinnaan perjantaina klo 17:00 mennessä. Leirin ohessa Frisbeegolf radan tekotalkoot Saariselälle. Frisbeegolf radan talkoisiin tarvitaa lisää miesväkeä päiväksi tai pariksi. Saariselän suunnalla: lähtö magneettimäen alta länteen kääntyvän tien varrella. Leiri ja talkoot jatkuvat sunnuntaihin. Saalemin kirppari, Metsätie 2, avoinna ma, ti, to, pe klo 11-16, ke klo 11-18. Seuraa ilmoittelua myös FB:n ?Ennijengi?ryhmässä. Ivalon Latu: Puistoliikunnat jatkuvat läpi kesän. 5-7, Ivalo. Kesäkuussa leikkipuistotreffit torstaisin klo 10-12. Vapaa pääsy, ei kolehtia! i k u a a p p u a K 24h Lehtiluukusta voit ostaa sähköisenä versiona: . Sompion . klo 11 yleisöesitelmä: 17.7. fb:ssa ?Mannerheimin lastensuojeluliitto . Inarilaisen . klo 13 Valkamassa, Petsamont. Mahdollisesti muissakin lajeissa. 040-845 5722. Vanhempi pariskunta etsii omakotitaloa tms. Ivalosta. P. Jos haluat juoda se on Sinun asiasi, jos haluat raitistua se on yhteinen asiamme! AA -palaveri Utsjoen srk-ko dilla, jatketaan kesätauon jälkeen su 14.8. ja nettisivuilla ivalo.mll.fi. Inarin Tai-Shin-Mun ry harjoitusajat arkisin klo 18?20 Metsätie 5. 045-130 1088 Lohkottu tontti n. 0400-391 332. 2 kpl käyttämätöntä laituri ponttonia keskiakselilla koko noin 120 cm × halkaisija 50 cm yhteishintaan 700 . Käynti Siwan takapihalta lastaussillan takaa. 0440-900 816. Ostetaan Ostetaan Harmaantunutta lautaa/hir siä kohtuuhintaan (lumiaitalautaa tms.), purettuna tai puramme itse. Ryhdy kartuttamaan taitojasi tulevaisuuden alalla. Ilmoita Karille 0400 398 984. Korkea paikka. H. Lisätiedot p. Suunnistus iltarasteja on Ivalossa tiistasin, kysy YP. Hiihto Junnujen harkat tauolla tämän viikon, kso seuran fbsivut. Inarin Alakoulu). Ilm. viim
asemakaavat. ?iõtt?tõõllâm vue?lnn åårri kää?v . Tekniset palvelut . Vetouistelukisa Nitsijärvellä klo 12?18. Pariin suosittuun tapahtumaan myydään lippuja jo ennakkoon, mutta Inariviikkojen ohjelmassa on runsaasti myös maksuttomia tapahtumia. Paikalliset eväät -tapahtumassa alueen yrityksillä ja yhdistyksillä on mahdollista esitellä toimintaansa sekä myydä paikallisia tuotteitaan ja palveluitaan Inariviikkojen kävijöille. Kää?vvtõs . vu?vdd. Veeidõsvuu?d saujjraajjan lij Jõnnvää?rr?Kaitamojäu?rr? Ronkajäu?rr?Kåå??jäu?rr?Myössäjäu?rr?Ukonjäu?rr. Kää?vvehdtõs lij takainalla vuei?nnemnalla 13.7.?15.9.2016 Aanar kå?ddve?r??põõrtâst Â?vvlest (Piiskuntie 2) da Aanar ceerkavsiid ?e?rjjpõõrtâst (Sajos) di Aanar kåå?dd interne?tt seeidast www.inari.fi Karttkääzzkõs. klo 12 Inariviikkojen infopisteessä S-market Ivalon aulassa. ?Lippuja on kovasti jo tiedusteltu kulttuuritoimelta, joten esitykset tulevat mitä todennäköisemmin loppuunmyydyiksi. Inariviikkojen ohjelmistossa on tänäkin vuonna runsain mitoin maksuttomia yleisötapahtumia, kuten esimerkiksi suurin osa lastentapahtumista, kylätapahtumat, markkinatapahtumat ja kirppispäivä. ?Musiikista voi nauttia maksutta muun muassa Kuolan ystävyyskunnan kansanmusiikkikonserteissa, Pelimannit raitilla -tapahtumassa ja Piknik-konsertissa. Somettajat tapahtumien tunnelmatulkkeina Inariviikkojen markkinoinnissa on tänä vuonna panostettu erityisesti näkyvyyteen sähköisissä medioissa. Vireillä olevat kaavat ? Yleiskaavat. OÁS lea oaidninláhkai Anára gielddadálu teknihkala. Tapahtuman avaa Inarin kunnan elinkeinojohtaja Samuli Mikkola ja juontajina tapahtumassa toimivat Nordican palvelusihteeri Sanna Aikio sekä paikallisille tuttu, uransa toimittajana uurastanut Ritva Savela. JEKM La 20.8. Go gielddadoaimmahat lea gitta 11.7.?29.7.2016, lávvaevttohus lea oaidninláhkai Avvila girjerájus. ?uoigumiid lávvaevttohusas galgá doaimmahit Anára gielddará??ehussii 15.9.2016 rádjai. Aihetunnisteilla #inariviikot ja #inariweeks yleisö voi jakaa tunnelmia tapahtumista ja niiden valmisteluista sosiaalisessa mediassa. Kulttuurisihteerin kaverina somettajina toimivat Johanna Alatorvinen, Juha Kauppinen, Piiku Marin, Riitta Maukonen, Ida Pirttijärvi ja Inku Saijets. Kulta-Lapin Kesä -matkailulehti kertoo matkailutarjonnasta Keski- ja Pohjois-Lapin alueella: Sodankylä - Inari - Utsjoki. Laaja jakelu Lehteä on jaossa maksutta noutopisteissä Keski- ja Pohjois-Lapin alueella 30 000 kpl. tekniset palvelut . Laajennusalueen etelärajana on Isovaara?Kaitamojärvi? Ronkajärvi?Kutujärvi?Myössäjärvi?Ukonjärvi. Kaavaehdotus on yleisesti nähtävillä 13.7.?15.9.2016 Inarin kunnantalolla Ivalossa (Piiskuntie 2) ja Inarin kirkonkylän kirjastossa (Sajos) sekä Inarin kunnan internetin sivulla www.inari.fi Karttapalvelu. guovlu. kaavoitus . Takaikää?vv. Kå?ddve?r??põõrt ?idd åårram poodd 11.7.?29.7.2016, kää?vvehdtõs lij vuei?nnemnalla Â?vvel ?e?rjjpõõrtâst. Mu?tt?tõõzz kää?vvehdtõõzzâst puätt tuåimted Aanar kå?ddhalltõ?sse 15.9.2016 mõõnee?st. kaavoitus . 18 Keskiviikkona 13.7.2016 Inariviikkojen ennakkovalmistelut ovat hyvässä vauhdissa KUULUTUS Inarijärven osayleiskaavan muutos ja laajennus Ehdotusvaihe Suunnittelualue kattaa aiemmin laaditun Inarijärven osayleiskaava-alueen, lukuun ottamatta Inarijärven itärantaa. PIEK Inariviikkojen avajaisia vietetään 22.7. Oasála??as lea vejolávuohta evttohit Lappi ealáhus-, johtolat- ja birasguovddá?ii rá??adallama oassálastin- ja árvvo?tallanplána doarváivuo?as dan rádjai go lávvaevttohus lea albmosit oaidninláhkai. Avvilis 13.7.2016 ANÁRA GIELDDARÁ??EHUS KULLUUTTÂS SUÁLUI?IELGI ?AABUÁIVÁÁ SAJATTÂHKAAVA VIJ?EDEM Eennâmkevttim- já huksimlaavâ 63 § miäldásâ? tie?ettem kaavam jotonpuátimist. Suálui?ielgi ?aabuáiváá sajattâhkaava vuávájeh vij?edemnáál puáris ruskâpääihi pirrâsân váldimaa?ij 4 viestârbel. Viiddidanguovllu máttarádján lea Isovárri?Kaitamojávri?Ronkajávri?Kutujávri?Myössäjávri? Ukonjávri. Lávvaevttohus lea almmola??at oaidninláhkai 13.7.?15.9.2016 Anára gielddadálus Avvilis (Piiskuntie 2) ja Anára girkosiidda girjerájus (Sajos) sihke Anára gieldda interneahta siidduin www.inari.fi Karttapalvelu. tekniset palvelut . Avajaisista suunnataan perinteisesti pienten alkulämmittelyiden jälkeen Mukkavuopajan reitille Vaskoolipatikan merkeissä klo 18:30. ?Tässä tapahtumassa tullaan näkemään ja kokemaan mahdollisimman samankaltainen konserttiympäristö, millaisena lapsiperheet ovat Soiton kylän tarinoita nähneet telkkarissa. Tapahtumassa on kylmävarastointimahdollisuus. Markkinatapahtuma järjestetään maanantaina 25.7. Vireillä olevat kaavat . Kaava-alueen laajennus koskee valtion retkeilyalueen rajaamaa aluetta: Pielpajärvi?Luosmajärven alue, Konesjärven ja Solojärven välinen alue. asemakaavat. Vij?edemkuávlu maadârääjin lii Stuorrâvääri?Kaidâmjävri?Roggejävri?Kuu?uujävri? Misseejävri (Myössäjävri)?Äijihjävri. Kaavaiävtuttâs lii almolávt uáinimnáál 13.7.?15.9.2016 Aanaar kieldâtáálust Avelist (Piiskuntie 2) já Aanaar markkân kirjeráájust (Sajos) sehe Aanaar kieldâ internet siijdo www.inari.fi Karttapalvelu. Aineistoa on myös sivuilla Palvelut . tekniset palvelut . Lehtitelineitä on siellä missä sekä paikallinen väki, että matkailija liikkuvat: ruokakaupoissa, huoltoasemilla, ja monissa matkailukohteissa. kaavoitus . Kieldâtoimâttuv kiddâorodijn 11.7.?29.7.2016 lii kaavaiävtuttâs uáinimnáál Avveel kirjeráájust. Mu?tottâsâid kaavaiävtuttâsâst kalga toimâtti. Uásáliist lii máh?ulâ?vuotâ oovdânpyehti? Laapi iäláttâs-, jotolâh- já pirâskuávdá?ân rá?ádâllâm toollâm uásálistem- já árvu?tâllâmvuávám keelijdvâ?vuo?âst ton räi ko kaavaiävtuttâs piäijoo almolávt uáinimnáál. Avelist 13.7.2016 AANAAR KIELDÂ STIVRÂ Inarin kunta, Piiskuntie 2, 99800 Ivalo Puhelin 040 188 7111, fax 016 662 628 www.inari.fi Ennakkolipunmyynti Avelist 6.7.2016 AANAAR KIELDÂSTIVRÂ KUULLTÕS Aanarjääu?r vue?sstakaikää?vv muuttâs da veeidõs ?uä?jtõspââ?jj Plaaneemvu?vdd kätt ääi?jben rajjum Aanarjääu?r vue?sstakaikää?vv-vuu?d, vää?ldkani lokku Aanarjääu?r nuõrtireedd. Kää?vv-vuu?d veeidõs kuâskk valdia luâ?astjåå?ttemvuu?d rää?jtem vuu?d: Pielpajääu?r?Luosmajääu?r vu?vdd, Konesjääu?r da Solojääu?r kõskksa. Aanaar kieldâstiivrân 15.9.2016 räi. vireillä olevat kaavat . klo 12?17 Inariviikot-teltassa Hotelli Kultahipun piha-alueella Ivalossa. Uistelukalenteri La 16.7. Yleiskaavat. ?ujottâs: Piiskuntie 2, 99800 Avveel. KUULUTUS SAARISELÄN KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Maankäyttö- ja rakennuslain 63 §:n mukainen tiedottaminen kaavoituksen vireilletulosta. Saariselän Kaunispään asemakaavaa suunnitellaan laajennettavaksi valtatie 4:n länsipuolella sijaitsevan vanhan kaatopaikan ympäristöön. Aunnstõõzz liâ ?e seeidain Kääzzkõõzz . Tekniset palvelut . OAS on nähtävillä Inarin kunnanviraston teknisellä osastolla Ivalossa ja Inarin kunnan sivuilla www.inari.fi palvelut . järjestettävän lastenkonsertin mahdollistavat Inarin kulttuuritoimi ja Inergia Oy. Paluu konsertin jälkeen tapahtuu kello 16:15. Ennakkolipunmyynti iValoisten Parisuhdeleiri-kesäteat teriesitykseen alkaa perjantaina 22.7. vireillä olevat kaavat . Osoite: Piiskuntie 2, 99800 Ivalo. Ivalossa 6.7.2016 INARIN KUNNANHALLITUS GULAHUS Anárjávrri oasseoppala?láva nuppástus ja viiddideapmi Árvalanmuddu Plánenguovlu sisttisdoallá árabut ráhkaduvvon Anárjávrri oasseoppalaslávvaguovllu, earet Anárjávrri nuortagátti. Lávvaguovllu viiddideapmi guoská stáhta vánddardanguovllu ráddjen guovllu: Pielpajávri?Luosmajávrri guovlu, Konesjávrri ja Solojávrri gaskasa. Inariviikkojen verkkosivut uudistuivat juhannuksen alla ja ne toimivat nyt entistä paremmin myös mobiililaitteissa. ?Ohjelmalehti postitettiin tuttuun tapaan alueen kotitalouksiin ja yrityksiin, mutta koska ohjelmamuutokset ovat aina mahdollisia ja muutamia viime hetken tapahtumailmoittautumisiakin on tullut, kannattaa käydä katsomassa ohjelmaa myös verkko sivuilta tai seurata Inariviikkoja sosiaalisessa mediassa, Mirja Karjalainen suosittelee. Inariviikkojen viralliset somekanavat löytyvät Facebookista, Twitteristä ja Instagramista. Kaavoituksesta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa kuvataan kaavoitusmenettelyä ja osallisten mahdollisuutta osallistua kaavoitukseen. Kaavaamist lii rahtum uásálistem- já árvu?tâllâmvuávám (OAS), mast kovvejuvvoo kaavamlattim já uásálij máh?ulâ?vuo?â uásálisti? kaavaamân. vireillä olevat kaavat . Konserttia varten paikalle tuodaan Pikku Kakkosen lavasteita. Sunnuntaina 24.7. Materiála lea maiddái siidduin Palvelut . Kaavoitus . Musiikista tapahtumapaikalla vastaa pelimanniorkesteri Jukka Huhtamella Group. Tapahtumassa pääsee tutustumaan muun muassa kierrätyskuidusta valmistettuihin Ecomajan linnunpönttöihin, Kaamasessa toimivan Kieletär Inari -kustantamon toimintaan, Hoivakoti Anna ja Aapeliin, Ami Avellánin koruihin, Mirkku Luomakosken neuletöihin, Pohjois-Lapin kameraseuraan, Tanssiseura Heinäkenkiin, Hotelli Ivalon vesijettien vuokrauspalveluihin, catering-palveluita ja tilauskakkuja tuottavaan Matkahuolto-kahvila Kuuputtiin sekä paikallislehti Inarilaiseen. ?Ilmoittautumisia on tullut mukavasti, mutta muutama paikka olisi vielä vapaana, kulttuurisihteeri Mirja Karjalainen kertoo toiveenaan saada paikalle myös elintarvikemyyjiä. Elintarvikemyyjät tekevät ilmoituksen tilapäisestä elintarvikkeiden myynnistä Inarin kunnan ympäristöyksikköön. Tekniset palvelut . Osallisella on mahdollisuus esittää Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä siihen saakka kun kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Ivalossa 13.7.2016 INARIN KUNNAN HALLITUS GULAHUS SUOLO?IELGGI KAUNISPÄÄ SAJÁDATLÁVA VIIDDIDEAPMI Eanageavahan- ja huksenlága 63 §:a mieldá?as die?iheapmi lávadahkan álgimis. Suolo?ielggi Kaunispää sajádatláva plánejit viiddiduvvot riikkageaidnu 4:a oarjjabealde leahkki boares ruskabáikki birrasii. Lávadahkamis lea ráhkaduvvon oassálastin- ja árvvo?tallanplána (OÁS), mas govviduvvo lávvaráhkadanmeannudeapmi ja oasála??aid vejola?vuohta oassálastit lávadahkamii. Järj. klo 16?17 Inariviikot-teltassa. Amnâstâh lii ?e siij?oin Palvelut . ossodagas Avvilis ja Anára gieldda siidduin www.inari.fi palvelut . ?ujuhus: Piiskuntie 2, 99800 Avvil/Ivalo. Avvilis 6.7.2016 ANÁRA GIELDDARÁ??EHUS KULLUUTTÂS Aanaarjäävri uásialmoskaava nubástus já vij?edem Iävtuttâsmuddo Vuávámkuávlu luávdá ovdeláá rahtum Aanaarjäävri uásialmoskaavakuávlu, eereeb Aanaarjäävri nuorttârido. Kaavakuávlu vij?edem kuáská staatâ vandârdemkuávlu raijim kuávlu: Piälbáájävri?Luovtâsmáájäävri kuávlu, Koni?jäävri já Solojäävri koskâsii kuávlu. asemakaavat. Addrõs: Piiskuntie 2, 99800 Ivalo. Â?vvlest 6.7.2016 AANAR KÅ?DDHALLTÕS Inarin kunta, Piiskuntie 2, 99800 Ivalo Puhelin 040 188 7111, fax 016 662 628 www.inari.fi Inariviikoilla nyt toista kertaa järjestettävässä Paikalliset eväät -markkinatapahtumassa on vielä muutama paikka jäljellä paikallisten tuotteiden ja palveluiden myyntiin tai esittelyyn. Kaavoitus . Kuljetus Ivalosta Inariin lähtee kunnantalon parkkipaikalta kello 14. Avaussanat tulee lausumaan kansanedustaja Mikko Kärnä ja alkufanfaareista vastaa rautalankarockyhtye The Golden River. Kaavoitus . Järj. Teknla kääzzkõõzz . Kunnantoimiston ollessa suljettuna 11.7.?29.7.2016, kaavaehdotus on nähtävillä Ivalon kirjastossa. Muistutukset kaavaehdotuksesta tulee toimittaa Inarin kunnanhallitukselle 15.9.2016 mennessä. Inarin uistelukisa. Lehteä on saatavilla koko kesän ajan niin kauan kuin painosta riittää.. Yleiskaavat. Vireillä olevat kaavat . OAS lii uáinimnáál Aanaar kieldâvirgáduv teknisii uásáduvvâst Avelist já Aanaar kieldâ siij?oin www.inari.fi palvelut
3kk) Tilaukset muihin maihin: tiedustele hinnat toimituksesta. Painopaikka: Jakelu: Suomalainen Lehtipaino, Kajaani Posti Group Oyj Jakeluhäiriöt: Postin jakelu 020 452 9727 (Inarin ja Utsjoen alueella) Jakeluhäiriöt muualla: ota yhteys alueesi postiin tai toimitukseemme. ISSN 1456-0844 www.inarilainen.fi Kustantaja: Toimitusjohtaja: Lapin Lehtikustannus Oy Jari Haavisto 050-5599813 7HH WLODXV OHLNNDD LUWL MD SRVWLWD SRVWLPDNVX RQ YDOPLLNVL PDNVHWWX Asiakaspalvelu puh: 020 710 9050 JOKA PÄIVÄ EVERY DAY ihailemaan. Kilpailu on kaksiosainen. Retkeilyä ja kullanhuuhdontaa Metsähallituksen taukotupa vihitään käyttöön maanantaina 18.7. Teerenpesässä, jossa voi kohdata Saariselällä vuosina 1996? 1999 asuneita ja töissä olleita henkilöitä. Myös matkailijat ovat tervetulleita mukaan kuuntelemaan vanhojen saariselkäläisten tarinointia. ?Kesämatkailijat kaipaavat tapahtumia. maakotkista kertovassa jutussa haastatellun Muotkatunturin paliskunnan poroisännän nimi on Tarmo Ljetoff, ei Tauno Ljetoff, kuten jutussa kirjoitettiin. 7LODXVKLQQDW NHVWRWLO NN NN NN NN ½ ½ ½ 6XRPL ½ 2SLVNHOLMDW ½ NN NN 2SSLODLWRV 7LODXNVHW XONRPDLOOH 2WD \KWH\V WRLPLWXNVHHQ 7LODXNVHW KHOSRVWL P\|V QHWLVVl ZZZ LQDULODLQHQ IL WLODXNVHW WDL VRLWWDPDOOD /HKGHQ VDDMD -DNHOXRVRLWH 3RVWLQXPHUR MD WRLPLSDLNND 3XKHOLQ VlKN|SRVWL 0DNVDMD HOOHL ROH VDPD NXLQ OHKGHQ VDDMD 1LPL -DNHOXRVRLWH 3RVWLQXPHUR MD WRLPLSDLNND 3XKHOLQ VlKN|SRVWL 24h 9DVWDDQRWWDMD PDNVDD SRVWLPDNVXQ ,1$5,/$,1(1 7XQQXV 9$67$86 /b+(7<6. Se on kesämatkailun kehittämisessä a ja o, ja sen vuoksi Saariselkä Pop ry on nyt räätälöinyt historian ensimmäiset Saariselkä-viikot. Konsertilla on pituutta puolitoista tuntia. Perjantaina 22. kerrottiin, Terijoella syntynyt Pirkko Mattus on omaa sukuaan Luoma-aho. Hänen vanhempansa asutettiin sodan jälkeen Längelmäelle. Inarilaisessa 6.7. K-KAUPAN TUOTTEET . Tupa on Särkelän mukaan komea ja sitä kannattaa tulla vihkiäistilaisuuteen INARI INARINTIE 45, 99870 INARI PUH. Sivistyslautakunnan kokouksen päätösluettelon mukaan nämä periaatteet on laadittu yhdessä vastuuhenkilöiden kanssa, nuorisotoimea lukuun ottamatta. BAKERYSTÄ UUNITUORETTA LEIPÄÄ AAMUSTA ILTAAN . Tarjolla on retkiä, kulttuuria, kultaa, tietokisaa ja paljon muutakin. Samalla voi nauttia Saariselän kyläyhdistyksen tarjoilemista letuista. 7?23 . Opastusta antaa oikea kaivaja. Mielestäni kunnan nykyinen henkilöstöohje on riittävä, Tuovila kommentoi. Tuovilan esitys sai kokouksessa viisi ääntä ja osastopäällikön esitys neljä. Jukka Lampela tanssittaa päivätansseja pihalla Sunnuntaina Savottakahvilassa etsitään Kultamaitten tietoviisasta neljän henkilön joukkueilla. Siihenpä Saariselkä-viikot sitten tällä kertaa loppuvat. / 3 kk Opiskelijatilaus kuukausi 6,10 ?/kk (min. Tapahtumia on paljon ja uskomme, että niistä löytyy jokaiselle jotakin. Ja olemme pyrkineet jaksottamaan kaikki tapahtumat vähän eri aikaan. päivä, kertoo Kaisa Särkelä. JP Oikaisuja Toisin kuin Inarilaisessa 6.7. matkakertomuksessa otsikolla ?Karjalan kunnailla ja Kannaksen tiellä. Sinne on lupautunut soittelemaan Malpractice-yhtye, jossa soittaa ?Saariselkä-viikoille on järjestetty monipuolista ohjelmaa. Löydetyt kullat voi ottaa mukaan muistoksi. Musiikkia ja maisemia ?Kesäillan musiikkikonserteista vastaavat Seeli Toivio ja Heikki Sassi. Asiaa ei käsitellä jatkossakaan. Eriävän mielipiteen päätöksestä jättivät Ritva Savela, Lauri Titola, Aarre Vilponen ja Irja Seppänen. Esityksen mukaan eettisten periaatteiden tehtävänä olisi ?muistuttaa kaikkia sivistystoimen työntekijöitä niistä hyvistä työyhteisötaidoista ja myös ohjata sellaiseen toimintaan, joka edistää sivistystoimen työntekijöiden työtyytyväisyyttä ja työssä viihtymistä?. Jaakko Joentakanen Saarineitamon alueelle on levitetty sähkötarvikkeita, koska Tunturiverkko Oy kaapeloi alueella nykyistä ilmajohtoverkkoa. Töitä tehdään Saarineitamontiellä, Sissipolulla, Jääkärinpolulla ja Rajavartijantiellä. / 6 kk, 23 . Pop ry järjestää kuitenkin tapahtumia syksylläkin ja luvassa on esimerkiksi Puumien jänkhälläjuoksu elokuun 20. VEIKKAUS . Keskiviikkona 13.7.2016 19 Saariselkä-viikoilla on jokaiselle jotakin Saariselkä Pop ry valmistautuu ensimmäisiin Saariselkä-viikkoihin. Tapahtumaketju alkaa 15.7. Jokaiselle löytyy varmasti jotakin mielenkiintoista, vakuuttaa Savottakahvilan emäntä Kaisa Särkelä. muun muassa Kaamasen tähti Jarmo Siivikko. Seuraavana lauantaina on Kuukkelin päivä, jolloin on tiedossa ainakin kirppistä. ?Sinne voi tuoda tavaroita myyntiin. Ohjelmassa on pihamarkkinat, tikka- ja kullanhuuhdontakisat ja lapsille ratsastusta. Suomen Latu esittäytyy kello 11 alkaen. Halukkaat voivat osallistua Kiilopään huipulle vievään retkeen. Mukana on opas, joka kertoo alueen luonnosta. Retken päätteeksi on tarjolla savusaunan löylyt ja pulahdus raikkaaseen tunturipuroon. ?Rokulipäivää vietetään tuttuun tapaan Savottakahvilassa. Inarin kunnan sivistyslautakunta päätti kuitenkin kokouksessaan 15.6., ettei sivistystoimen työntekijöiden eettisiä periaatteita hyväksytä käyttöön. Sivistyslautakunnan jäsen Anne Tuovila teki poikkeavan esityksen, että ehdotusta eettisistä periaatteista ei hyväksyttäisi, eikä käsiteltäisi tulevissakaan kokouksissa. ?En näe tarpeelliseksi, että sivistystoimella olisi omat eettiset periaatteet. Emme ole unohtaneet, että koiratkin pääsevät maastovaellukselle Erä-Piian johdolla. Kullanhuuhdontaa voi opetella 21.?22. Illalla tanssitaan Teerenpesässä ivalolaisen Moon Starin tahdissa. Lauantaina vaskataan Kutturan Kultakioskilla ja Särkelä uskoo, että siellä on luvassa tuttuun tapaan reipasta ja iloista kullankaivajameininkiä. ?Sunnuntaina 24.7. Kunta uusii ja kaapeloi samaan aikaan alueen valaisinpylväitä. Alueella on kaksi rivitaloa ja noin 80 omakotitaloa. 016-671 500 inarinkuukkeli@luukku.com kuukkeli.lappi.fi Tiistaina vietetään sitten Kiilopää-päivää. LÄÄKEKAAPPI . katsotaan ketkä ovat todelliset Kultamaitten tietäjät. Tunturiverkon urakan tekee Ellappi Oy Ivalosta ja Inarin kunnan katuvalourakan tekee Manner-Suomen sähkö Oy, Suomussalmelta. Alue on sähköistetty 70-lu- vulla, joten pylväät ja jakeluverkko ovat uusimisen tarpeessa. Työt tulee olla valmiina syyskuun loppuun mennessä ja vanhat pylväät poistettuna viimeistään lokakuun loppuun mennessä. Alueelle ei ole tulossa valokuitua, kuten aiemmille kaapeloiduille alueille, mutta nykyinen operaattori tarjoaa alueen kuluttajille korvaavia mobiiliratkaisuja. Tunturiverkko Oy pyytää alueella liikkuvia varovaisuuteen, koska siellä on työkoneita ja miehiä liikenteen seassa. JP Tilaa ja ilmoitukset Päätoimittaja: Jaakko Peltomaa 020 710 9052 jaakko.peltomaa@inarilainen.fi Toimitus: Tuija Sorjanen 010 666 4149 tuija.sorjanen@inarilainen.fi Otto Ponto 010 666 4149 otto.ponto@inarilainen.fi Juttuvinkit: 020 710 9052 Ilmoitushinnat (?/pmm) Etusivu Takasivu Tekstissä Yhdistykset Laskutuslisä ilman alv 1,28 1,07 1,01 0,90 1,50 Ilmestymispäivä: keskiviikko Tilaushinnat Suomeen Toimitus on avoinna ma?pe klo 9?16.30 Tilaukset, laskutus: 020 710 9051 Käyntiosoite: Postiosoite: Sähköposti: Piiskuntie 1, 99800 Ivalo PL 61, 99801 Ivalo inarilainen@inarilainen.fi Ilmoitusten palstaleveydet: 1 palsta 39 mm 2 palstaa 82 mm 3 palstaa 125 mm 4 palstaa 168 mm 5 palstaa 211 mm 6 palstaa 254 mm Ilmoitusaineistot toimitukseen viimeistään ma klo 15 24% alv 1,59 1,33 1,25 1,12 1,86 Kestotilaus 60 ?/vuosi Määräaikainen 65 ?/vuosi, 42 . Ei ole mukavaa, jos kaksi mielenkiintoista tapahtumaa pidetään eri puolilla samaan aikaan, kertoo Saariselkä Pop ry:n aktiivi, Savottakahvilan emäntä Kaisa Särkelä. Vanhojen saariselkäläisten kokoontumisajot jatkuvat Teerenpesässä iltajameilla. OTTO-PIKAPANKKI POLTTOAINEAUTOMAATTI Jokimelontaretken Ivalojoelle järjestää Ivalojoen matkailupalvelut. päivinä Savottakahvilan rannassa. heinäkuuta on tarjolla Ivalojoen maisemia. Sivistystoimi ei ota käyttöön Saarineitamolla omia eettisiä periaatteita kaapeloidaan Inarin sivistysjohtaja Irja Seppänen on ehdottanut, että sivistystoimen työntekijät ottaisivat työssään käyttöön yhteiset eettiset periaatteet
Lisää joikua kuullaan Johan Anders Bærin toimesta. Olen ollut yhteydessä jopa Viestintäministeriöön saakka. Tätä on toivottu jatkuvasti ja se on ollutkin ensimmäinen prioriteetti meillä jo pitkään, Ruismäki kertoo. Nettiradion toteutuksen takana on Radio Inarin entinen työntekijä Heikki Kosola, joka opiskelee Oulun ammattikorkeakoulussa tietojenkäsittelyä. Kirjoittaja on arvioinut ns. ?Toiminnanharjoittajan on noudatettava valmistajan antamia tietoja ja ohjeita terveydenhuollon laitteen kuljetuksesta, säilytyksestä, asennuksesta, huollosta ja muusta laitteen käsittelystä. Toiminnanharjoittajan on varmistauduttava, että luovuttaessaan terveydenhuollon laitteen loppukäyttäjälle laite on siinä kunnossa, missä valmistaja on tarkoittanut laitetta käytettävän. Muulle loppukäyttäjälle luovutettava laite on tarvittaessa huollettava asianmukaisesti.? Kirjoituksessa mainitut pyörätuolit eivät näitä edellä mainittuja vaatimuksia ja käyttöominaisuuksia enää täyttäneet. Perjantaina ennen ulkokonsertteja urheillaan. Hän esiintyy yhtyeineen perjantai-iltana festivaalin ulkolavalla Sajoksen pihalla. Kyseisen lain 17 §:ssä kuvataan toiminnanharjoittajan velvollisuuksia seuraavasti. Tällä kertaa on vuorossa nopeatempoinen suopunginheitto. Keskusteluita käydään kaikilla kolmella Suomessa puhutulla saamen kielellä. Kilpailu käydään Sajoksen piha-alueella. Seminaarissa keskitytään nuoriin muusikoihin Lauantaipäivä alkaa musiikkiseminaarilla, joka järjestetään saamelaismuseo Siidassa. Hän esiintyy yhdessä Dronefolk -yhtyeensä kanssa. Ennakkolipunmyynti alkaa heinäkuun alussa. Kyseessä on historian kolmastoista Ijahis idja. Festivaalin järjestävät yhteistyössä Anára Sámisearvi ry, Saamelaiskäräjät, Saamelaisalueen koulutuskeskus, Saamelaismuseo Siida, Inarin kunta, Taiteen edistämiskeskuksen Lapin toimipiste, Yle Sápmi ja Hotelli Kultahovi. Inarilainen Radio Inarin tuore nettiradio on samalla Heikki Kosolan opinnäytetyö. Myös tänä vuonna lapsille ja nuorille on omaa ohjelmaa. Tapahtuma alkaa perjantaina 19.8. peruspyörätuolien hinnat yläkanttiin. Päätoimittaja Emppu Ruismäki pitää nettiradiota tämän radiokanavan vuosikymmenen tärkeimpänä saavutuksena. ?Kyllähän tämä on tosi hieno juttu. Perjantaina alkaneet urheilukisat jatkuvat. Nyt pelkkä tysmäärä. ?Ranettiyhteys riittää. Kyllä taidiokanasi hieman van saavutjännittää tavuus parani huomattavasti. se tieto, että montako ihmisAvasimme nettiradion perjan- tä oikeasti kuuntelee lähetystä. taina ja nyt on tullut jo HelsinUlkopaikkakuntalaisten ligistä ja ympäri Suomen vies- säksi kuuntelu helpottuu myös tiä, että hyvin kuuluu, Koso- paikallisille. la jatkaa. ?Haastavan maaston takia ?Ja Ruotsissa asti on ollut radiotaajuus ei kuulu kaikkialkuulijoita, lisää päätoimittaja la. Niiden korjaaminen varaosilla olisi tullut hankintahintaa kalliimmaksi, eikä olisi siten taloudellisesti enää perusteltua. Kyseessä on keskusteluohjelma, jossa pureudutaan ajankohtaisiin ilmiöihin ja ihmisiin. Pienet ja vähemmän näyttävät asiat ovat vaatineet yllättävän paljon työtä. This is my land. Keskusteluareena järjestetään festivaalialueella, Sajoksen pihalla. Irdon etnorokkaa Iltapäivällä Sajoksen auditoriossa esiintyvät Ulla Pirttijärvi & Ulda sekä Ánnámáret Ensemble. Ulkolavalla ohjelma alkaa puolestaan perinnemusiikkikonsertilla, jossa kuullaan joikua, leu?ddia ja liv?eä. Kaikissa tapahtumissa pyrimme olemaan mukana, Emppu Ruismäki lupailee. Jaakko Joentakanen. Kevättalvella esikoisalbuminsa julkaissut Irdon puolestaan tarjoilee etnorokkia. Tämän jälkeen lavalle nousee Ijahis idjan toinen elektroartisti Ágy ja illan päättää taatusti vauhdikkaasti Felgen Orkester. Ijahis idja järjestetään 19.? 21.8.2016 Inarissa. Seminaarin puhujia on muun muassa Niillas Holmberg. Päivä jatkuu Yle Sápmin tuottamalla Yle Sápmi -areenalla. julkaissut Sofia Jannok on tullut musiikkinsa ohella tunnetuksi saamelaisten oikeuksien puolustajana ja aktivistina. Nyt kun me saimme nettiradion nettiradiota kuuntelevien määja Heikki sai opparin, toteaa rä nähdään reaaliajassa. Emppu. ?Kyllähän se juontajan?Opin samalla siitä, min- kin työhön vaikuttaa, mainitkälaisia lupia ja muuta tähän see Emppu Ruismäki. tarvitaan. Ja iso kiitos myös LapIt:n jätkille yhteistyöstä, huikkaa Emppu Ruismäki. Myös Nettiradion ajoitus oli varsin otollinen, sillä Radio Inari on Inariviikkojen virallinen tapahtumaradio. . Silloin kilpaillaan vauhdikkaassa suopunkisprintissä. lasten- ja nuortenohjelmalla. Seminaarissa tutustutaan nuoriin saamelaismuusikoihin ja heidän taiteeseensa. Nyt pelkkä nettiyhteys riitRuismäki. tää, Emppu toteaa. Nettiradion julkaiseminen on siis todella tärkeä asia Radio Inarille. Paljon oli uutta asi?Puhuin perjantain iltaaa, jota sitten Empun kanssa juontajan kanssa, niin kuulemselvittelimma biisime, Heikki Haastavan maaston takia toiveitakin Kosola saradiotaajuus ei kuulu tuli ennänoo. kaikkialla. 20 Keskiviikkona 13.7.2016 HINAUSPALVELUA POHJOIS-LAPISSA 0400 375 275 Arto Pohjanrinne Arpaonni osui Nellimiin Inarilaisen 500 euron matkalahjakortin voittaja on löytynyt. Äskettäin uuden albuminsa ?ORDA . Hän teki Radio Inarin nettiradion opinnäytetyönään. ?Nettiradion mahdollisuutta pohdittiin täällä jo 2011 kun olin täällä töissä. Päivän aikana osallistujat pääsevät seuraamaan toiminnallista konserttia, katselemaan saamelaisia elokuvia ja animaatioita sekä esittämään omaa osaamistaan Ijahis ija násttá?at ?nuortenkonsertissa. Suopunkinheittoa luvassa Perjantaina alkuillasta Sajoksen auditoriossa on Giron Sámi teáhterin esitys ?Doala Dolat Heakkas?. Terveydenhuollon laitteita ei kuitenkaan ole edellä mainitusta syistä voitu ottaa kesäkuun alussa pidettyyn huutokauppaan. Jatkossa pyrimme purkamaan nämä käytöstä poistettavat pyörätuolit ja muut mahdolliset terveydenhuollon laitteet, jotta mahdollista ?epävirallista? jatkokäyttöä ei poistetuille terveydenhuollon laitteille synny. Jaakko Seppänen, laitoshoidon johtaja, Inarin kunta Sofia Jannok Ijahis idjaan, myös Amoc lavalle pitkän tauon jälkeen Elokuussa järjestettävän Ijahis idja -alkuperäiskansojen musiikkitapahtuman ohjelma on on entistä laajempi ja monipuolisempi, tiedottaa festivaalin tuottaja Oula Guttorm. Festivaaliviikonlopun tarjontaan kuuluu konserttien lisäksi muun muassa teatteria, keskusteluareena sekä saamelaiset urheilukilpailut. Silloin en vielä osannut sitä tehdä, mutta nyt homma hoitui, kertoo Kosola uuden aluevaltauksen Nettiradio tuo lisää taustoista. kuuntelijoita ?Tässähän saatiin kak- Aiemmin Radio Inarilla ei ollut si kärpästä yhdellä iskulla, tietoa kuuntelijamääristä. Esitys on tutkimusmatka saamelaiskulttuurin monilahjakkuuden ja shamaanin Ailo Gaupin elämään ja taiteeseen. Festivaalin tunnetuin artisti on ruotsinsaamelainen Sofia Jannok yhtyeineen. Onni suosi nellimiläistä metsuria Ari Paadaria. Paadar kertoo aikovansa käyttää matkalahjakorttinsa kotimaan matkailuun. Inarilainen onnittelee voittajaa! Sana on vapaa Vastine: Pyörätuolit eivät täyttäneet lain vaatimuksia Nimimerkki Ihmettelevä kuntalainen kummasteli Ivalon terveyskeskuksesta kierrätyskeskukselle toimitettuja käytöstä poistettuja pyörätuoleja ja pohti kirjoituksessaan niiden mahdollista jatkokäyttöä (Inarilainen 6.7.2016). Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista (629/2010) säädetyn lain tarkoituksena on ylläpitää ja edistää terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä niiden käytön turvallisuutta. Lakia sovelletaan muun muassa mainittujen tuotteiden markkinoille saattamiseen, käyttöönottoon, asennukseen, huoltoon, ammattimaiseen käyttöön, markkinointiin ja jakeluun. Työn hedelmät näkyvät jo nyt kuuntelijamäärissä. Radio Inarin nettiradio on nyt todellisuutta Kauan odotettu nettiradio on tullut osaksi Radio Inarin palveluita. Perjantaina lavalla nähdään myös elektroyhtye Ylva sekä Amoc yhtyeineen. Inarilaisartisti Amoc esiintyy Ijahis idjassa pitkän tauon jälkeen. Inarin kunnalle hankittavien pyörätuolien hinnat alkavat alle 400 euron (alv 0 %) hinnoista, eli näissä, kuten muissakin julkisissa hankinnoissa käytämme tiukkaa taloudellista harkintaa. Kunnan käytöstä poistettu irtain omaisuus myydään usein julkisessa huutokaupassa ja huutokaupassa myymättä jäänyt omaisuus toimitetaan kierrätyskeskukseen. Projektin takana onkin melkoinen työmaa. ?Jokaisella on ollut tässä osansa