Inarilainen 11.2.2026 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Inarin ja Utsjoen paikallislehti vuodesta 1996 Nro 6 | Irtonumero 3,50 € inarilainen.fi Keskiviikko 11.2.2026 INARIN TAKSIPALVELU 0400 982 477 Paikallinen KELA-taksi Ivalontie 16 | 99800 IVALO | 040 48 55 181 AUTOIHIN AUTOIHIN TUULILASIEN VAIHDOT TUULILASIEN VAIHDOT IVALONTIE 16 • IVALONTIE 16 • P. 0400-423 525 TAKSI IVALO 0100 87 888 Kelataksi puh 0800 05154 www.ivalontaksit.fi 1 Sivut 10-11 ”Vanhojen tanssit on parasta koko lukiossa” – Kaarteessa jännitti heti alussa vähän, mutta sen jälkeen kaikki on mennyt kuin luonnostaan ja tämä on ollut tosi hauska päivä, vakuuttivat Elina Kotikangas ja Noel Aikio. VILLE VAARALA. 0400-423 525 P
Samanlaisia toiveita nousi esille muissakin saamelaisalueen kylissä, kuten Vuotsossa ja Sevettijärvellä: – Toivoisin, että saisin viettää vanhuudenpäiväni täällä omassa kotikylässä, omassa kulttuuriympäristössä, mutta todennäköisyys sille on hyvin olematon. No, Sodankylässä on, mutta kyllä me toivoisimme, että myös täällä Vuotsossa olisi. KOLTANSAAMENKIELISILLE vanhuksillekaan ei ole kuultavien mukaan tarjolla omakielisiä palveluita. Vanhustenhoidossa ei kuitenkaan ole koltankielistä palvelua. Kuulemisissa mainittiin erikseen Karigasniemelle vuonna 2024 avattu Lapin hyvinvointialueen saamelaisalueen palveluyksikkö. Ne käy niihin, jotka eivät osaa itteään puolustaa. Ei se mikään hirveä matka enää Nellimiin olisi siitä, varsinkin nykyisellä tiellä. Kuulemisissa tuotiin esille, että saamelaisvanhusten tulisi saada olla lähellä perhettään ja sukuaan, syödä sitä ruokaa mihin on tottunut ja puhua saamea. Ei ole tarpeeksi ihmisiä, jotka tarvitsisivat apua. – Alkaa huolestuttaa, jos ne joutuvat Ivaloon vanhustentaloon, pahimmillaan vielä kauemmas jonnekin Rovaniemelle, Sodankylään, jossa ei oo saamenkielisiä palveluita. " Kuulemisissa tuotiin esille, että saamelaisvanhusten tulisi saada olla lähellä perhettään ja sukuaan, syödä sitä ruokaa mihin on tottunut ja puhua saamea.. Ja nyt tuo Mokta-tupa. Mutta sehän on SámiSosterin järjestämä. Siinä oli sitten uusia asukkaita, mutta ei he halua asua siellä, kun ei siellä ollut terveydenhoitajaa paikalla eikä mitään palveluja. – Tuolla toisella koltta-alueella saa kotipalvelua päivittäin Keväjärvelle. Ei siinä ollut mitään käytännön eroa siihen, että he asuvat kotona yksin omassa talossa. No, nyt hyvinvointialue lakkauttaa sen Utsjoen yksikön, siirtää ne vammaiset ihmiset sinne terveyskeskukseen vuodeosastolle, mutta eihän terveyskeskus ole kenenkään koti. Ne kävi koululla syömässä ja lumityöt teki talkkari, eikä tarvinnu puita kantaa sisälle. Ihmiset jätetään heitteille, sanotaan vaan, että ei pystytä järjestämään, koittakaa jotenkin järjestellä sinne apua. Eräs kuultava kuvasi Sevettijärven tilannetta näin: – Täällä Sevettijärvellä ei ole palvelutaloa. Ne alkavat kyllä väärästä suunnasta säästöjä tekemään. Mittasi verenpainetta, ja myöskin oli vähän jutustelua, sosiaalista kanssakäymistä. Onneksi semmoista toimintaa on edelleenkin täällä Vuotson saamelaisille tarjolla. – Voisiko se olla se suurin palvelus, että valtio joutuisi nyt pystyttämään tänne saamelaiskyliin vanhusten palveluasumispisteet. ENONTEKIÖN SAAMELAISILLA on kontakteja Utsjoella asuviin saamelaisiin, ja niinpä Enontekiön kuulemisissa sivuttiin Enontekiön huolien lisäksi myös Utsjoen asioita: – Taas kun sitä mennään siihen, että ne laitoshoitoa tarvitsevat sijoitetaan mihin sattuu, missä sattuu olemaan tilaa. Kuultavat muistuttivat, että tämä asiat eivät ole pelkkiä mukavuuksia, vaan ne liittyvät oleellisesti ihmisen turvallisuuden tunteeseen ja hyvinvointiin. Sama kuultava pelkäsi, että suomenkielisissä hoivapaikoissa asuntolasukupolven saamelaiset joutuisivat uudestaan kokemaan samoja asioita kuin aikoinaan suomenkielisissä asuntoloissa: – Omat vanhemmat ikääntyvät. Hän auttoi, jos piti tilata lääkäriaika tai jotakin muuta. Mukana oli muun muassa piispa Jukka Keskitalo ja kirkon saamelaistyön sihteeri Erva Niittyvuopio. Muutamat vanhemmat ihmiset haluavat olla vielä kotona, mutta eivät ihan kaikessa pärjää. Ne hyvinvointialueet kyllä on ihan hakoteillä tossa asiassa. – Jos se kotona oleminen käy hankalaksi, niin mihin mennään palvelutaloon. Hoivapaikoissa, missä on saamelaisia vanhuksia, pitäisi ottaa huomioon kulttuurija kieliasiat. – Mutta sitten kun nämä asukkaat meni siihen kuntoon, että ne tarvitsivat lisää palveluja, niin sitten ne kipattiin Ivaloon. Eihän vuodeosasto ole kenenkään koti. Inarilainen // Keskiviikkona 11. Että siinä mielessä on edes yks hyvä asia. Ja jos täällä saamenkieliset palvelut, ne vähäisetkin, puretaan ja niistä säästetään, niin tarkoittaako se, että niiden pitää uudestaan mennä läpi niitä samoja asuntolatraumoja. ERÄS KUULTAVA toivoi, että esimerkiksi Inarin Kirkonkylälle saataisiin saamenkielinen palvelutalo, jotta saamelaiset vanhukset voisivat olla lähempänä sukulaisiaan ja osallistua mahdollisuuksien mukaan poroerotuksiin ja muihin yhteisön toimiin. On siellä joitakin, mutta ei niitä montaa ole. Siinä menee se raja, mihin saakka sitä tuotetaan Ivalosta. Ihminen irrrotetaan omasta elämästään ja omista läheisistään ja siirretään vuodeosastolle. Kyllähän ne sukupolvet on käynyt ihan hurjia asioita läpi, vaikka jotkut suhtautuvat niihin aikoihin positiivisemminkin. Tällaiset siirrot vaarantavat vähäistenkin saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palveluiden saatavuuden. Merkittävä osa hoitajista on saamenkielisiä. Kodinhoitajien mukana tuli myös seuraa, juttelua ja välittämistä. helmikuuta 2026 2 // UUTISET ”Voisiko valtio nyt maksaa velkansa ja perustaa meille saamelaisia palvelukoteja” Jaakko Peltomaa Saamenkielinen vanhustenhuolto kohtaa merkittäviä haasteita erityisesti henkilökunnan vähyyden vuoksi. Ei heille ole tarjolla juuri muitakaan palveluita omissa kotikylissään. Näin mainitaan Saamelaisten totuusja sovintokomission loppuraportin osiossa, jossa käsitellään saamen kielen ja kulttuurin mukaisten palvelujen merkitystä ikäihmisille. Eräs kuultava pohti, tulisiko saamelaisten palvelukotien perustamisen olla valtion vastuulla. Eihän nekään joka päivä ole töissä. LO PP U R A P O R TI N M U K A A N muualla saamelaisalueella, puhumattakaan muusta Suomesta, saamenkielisiä palveluyksikköjä ei ole. Sodankylän kunta ei ole kovin suopea ollut kyllä. – Utsjoellahan on pitkään ollut vammaisten palveluyksikkö, 20 vuotta. Hyvinvointialueiden myötä kuultavilla nousi esiin huoli myös siitä, että ikäihmisiä voidaan siirtää alueen sisällä kauas omista perheistään ja yhteisöistään. Kyllä siinä alkuun vanhuksia asui. Karigasniemellä vietettiin vuonna 2024 saamenkielisen palveluyksikön avajaisia. Se historia painaa, että kun aina ei ole ollut arvoa saamelaisuudelle ja saamen kielelle, miten uskaltaa siellä hoivapaikassa sitten nostaa esille omat tarpeet, tämä vanhus. Hänen mukaansa perustelut olisivat hyvät, sillä valtion aikaisempi saamelaispolitiikka on jättänyt syviä jälkiä saamelaisyhteisöön ja vaikuttanut sukupolvien kokemuksiin ja hyvinvointiin. He ovat sitä sukupolvea, joka on jo tullut aivan kauheitten traumojen läpi. Utsjoelle rakennettiin vammaisten palveluyksikkö ja Enontekiölle Hettaan. Palveluja on tarjolla lähinnä suomeksi, vaikka saamen kieli ja kulttuuri olisivat vanhusten arjessa keskeisiä. Kuulemisissa muisteltiin lämmöllä vanhaa aikaa, jolloin kodinhoitajat eivät tunteneet kiirettä ja he auttoivat ajan kanssa koko kotitaloutta, jonne he tulivat vaikkapa päivän ajaksi töihin. Täällä pitäis olla palvelutalo, oma seurakuntatalo ja hautausmaa. Sekin on tosi hyvä asia, itse olen siellä vähän käynyt, mutta varmaan tulevaisuudessa entistä enemmän. Eräs kuultava tiivisti suomenkielisten hoivapaikkojen ongelman näin: – Hoivapaikka elää omaa elämää ja kaikki on koulutettu suomalaisen koulutusjärjestelmän mukaisesti. Se tarjoaa avustettua palveluasumista ja palveluasumisen asuntoja sekä kotihoitoa. Toiset kertovat, että asuntoloissa ovat kohdanneet väkivaltaa, seksuaalista väkivaltaa, ei oo saanut puhua kieltä, ei oo saanut käyttää saamelaisvaatteita. – Niillä vanhuksilla, joilla on alkanut muisti temppuilemaan Ivalon vanhainkodilla, niin ne on taantunut koltan kieleen. – Mutta ei se silti onnistu. Äitillä kävi kerran viikossa saamen kielen taitoinen terveyden alan ihminen, joka auttoi äitiä. Mutta ei, tännehän ei saatu kirkkoa. Asuntopalvelusäätiö ja Inarin kunta peruskorjasivat tuohon vanhaan kouluun tyhjiksi jääneisiin luokkiin palveluasunnot ja terveydenhoitajan tilat
Nykyisin vanhusten luona käyvät lähihoitajat ovat kuultavan mukaan usein kiireisiä, ja heidän työnsä rajautuu hoivaan ja terveydenhoitoon ja vähemmän kotitaloustöihin. Inarin kunnan, Ivalon taksipalvelun ja Lapin hyvinvointialueen järjestämä infotilaisuus pidetään Ivalon kouluja kulttuurikeskus Kaarteessa kello 17– 19. Ei ole lähdetty matkailurakentamista poikkeusluvin tekemään. Koulutetut ihmiset, he hallitsivat kodin työt. ”Ne (lähihoitajat) eivät tule koskaan täyttämään kodinhoitajan jättämää tilaa...” Asiantuntijaluento Ivalossa: Kun maailma kuormittaa – neuromoninaisuus nuoren aikuisen elämässä Ville Vaarala Kuntoutusohjaaja Mika Toivonen saapuu Ivaloon keskiviikkona 18. Karigasniemellä vietettiin vuonna 2024 saamenkielisen palveluyksikön avajaisia. Saamenkielisten palvelutalojen tärkeyttä painotettiin, koska nykyinen saamelainen vanhussukupolvi on jo lapsena joutunut menemään ummikkoina asuntolakouluihin. Kuulemistilaisuuksissa tuli selväksi, että saamelaiset toivovat saamenkielisille vanhuksille tarjottavan omakielisiä ja kulttuurinmukaisia palveluita kotiin niin kauan kuin he siellä pärjäävät. helmikuuta luennoimaan neuromoninaisuudesta nuoren aikuisen arjessa. Hakija olisi halunnut rakentaa kolme puurakenteista, noin 21 neliön mökkiä 3500 neliön määräalalle. Nythän matkailun volyymi on niin kasvanut, että täytyy olla entistä tarkempi ja täytyy miettiä asiaa myös sosiaalisen hyväksyttävyyden näkökulmasta niin, että tilanne pysyy hallinnassa, hän lisää. – Rakennuksina nuo kolme mökkiä eivät olisi olleet isoja, mutta kunnan linja on kuitenkin ollut aika tiukka näissä asioissa viime aikoina. Kaikissa jätetyissä huomautuksissa vastustetaan alueen majoituskäyttöä omakotitaloasumiseen osoitetulla alueella. Poikkeamislupahakemukseen suhtautui kriittisesti myös tontin naapurusto. – Silloin ei varmasti ollut niin paljon niitä tulijoita ja matkailijoitakaan, ja heitä on pyritty saamaan monella tavalla. – Kun he tulevat vanhojen ihmisten luo koteihin, niin hehän eivät osaa muuta kuin kylvettää. Utsjoen kunnasta tuotiin vanhuksia Aatsingin vanhainkotiin, koska Utsjoella ei vielä ollut minkäänlaista palveluasumista. Sen jälkeen tulivat lähihoitajat, jotka hoitavat vanhoja ihmisiä. Moni kokee, että inhimillinen ja saamenkielinen kohtaaminen on jäänyt taka-alalle, vaikka juuri ne merkitsisivät vanhuksille kaikkein eniten: – Kodinhoitaja ja kotiavustaja olivat erittäin hyviä apuihmisiä perheissä. Ja kotona pärjääjiä meidän suvuissa ja saamelaisilla on kyllä paljon. Mukana oli muun muassa piispa Jukka Keskitalo ja kirkon saamelaistyön sihteeri Erva Niittyvuopio. Heidän pitää keritä kolme neljä taloa, heidän pitää ajaa pitkin tietä koko ajan. Aatsingin korvessa saamelaisvanhukset olivat täysin vieraassa kulttuurissa, eikä heidän omaisillaan ollut juuri mahdollisuuksia vierailla siellä, koska matkat olivat pitkät ja kulkuyhteydet huonot. Inarin kunta ei antanut poikkeamislupaa kolmelle lyhytvuokrausmökille Mukkavuopajan rannalle Jaakko Peltomaa Inarin kunnanhallitus hylkäsi poikkeamisluvan, jossa haettiin lupaa kolmen mökin rakentamiseen Pikku-Petsamon alueelle Mukkavuopajan rannalle. Hankkeen katsottiin heikentävän alueen elinympäristön laatua ja lisäävän rauhattomuutta sekä melua. Inarilainen // Keskiviikkona 11. Samalla se olisi vaarantanut maanomistajien tasapuolisen kohtelun ja johtanut näin vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen. Ne me olemme menettäneet. helmikuuta 2026 UUTISET // 3 Kodinhoitajien kerrotaan olleen ainakin Utsjoella usein saamenkielisiä. Toiveena kuulemisissa oli, että ikäihmisten kohtalona ei olisi joutua uudelleen ”asuntolaan”, jossa he saisivat jälleen hoitoa vieraalla kielellä. Ne eivät koskaan tule täyttämään kodinhoitajan jättämää tilaa. Tilaisuudessa käsitellään neuromoninaisuuden vaikutuksia arkeen sekä tuen ja ymmärryksen merkitystä. – Infotilaisuus on kaikille asiasta kiinnostuneille. Neuromoninaisuudella tarkoitetaan ihmisten yksilöllisiä eroja tavassa ajatella, oppia ja toimia. SÁMISOSTERIN JÄRJESTÄMÄ saamenkielinen, arjen töissä auttava Renki-Aslakka ja muut sen järjestämät saamenkieliset palvelut saivat kuultavalta kiitosta. Ja suurin osa vain lämmittää ruuan, ehkä keittää loppuun ja neljässä tunnissa pitää tehdä kaikki työ. Ja Inarin kunnan maapoliittisessa ohjelmassakin on se henki, että majoitushankkeet tehtäisiin kaavan kautta, sanoo Inarin kunnanjohtaja Tommi Kasurinen. Oman kokemukseni kautta tällaisen nuoren aikuisen äitinä haluan tarjota ihmisille tietoa ja vertaistukea, jos sitä kaivataan, Palolahti kertoo. AUTIOKSI JÄÄNYT vanhainkoti Aatsingin kylässä Sallan kunnassa on muistomerkki ajoilta, jolloin lappilaisia vanhuksia sijoitettiin yli kuntaja kielirajojen. Paikalla ovat myös Inarin nuorten työpajan henkilökuntaa sekä Lapin hyvinvointialueen sosiaaliohjaaja Heli Palolahti. Todellisuus on se, että työaikana he eivät pysty hoitamaan näitä vanhoja ihmisiä, jotka eivät pärjää yksin, joille pitää tehdä ruokaa tai antaa ruokaa. Heille, jotka eivät enää selviä kotona, tulisi perustaa saamenkielisiä palvelutaloja esimerkiksi Inarin Kirkonkylälle, Sevettijärvelle ja Vuotsoon. Inarin kunnanhallituksen tiedotustilaisuudessa kunnanjohtaja arveli, että toki aikoinaan käytäntö on ollut Inarin kunnassa hieman toinen poikkeamisten suhteen, mutta toki aika ja matkailukin on ollut silloin toisenlaista. Poikkeamisluvan hakija puolestaan muistutti, että kyse on vain vähäisestä kolmesta mökistä, eikä toimintaan sisälly retkiä, tai ohjattua toimintaa, ei myöskään tapahtumia tai juhlia, vaan rauhallista vapaa-ajan oleskelua.. Hän olisi käyttänyt mökkejä lyhytaikaiseen vuokraamiseen. Inarin kunnanhallituksen mukaan esitetty rakentaminen olisi aiheuttanut haittaa kaavoittamiselle ja alueen käytön muulle järjestämiselle
Saamelaisten ja suomalaisten suhteet esihistoriasta nykypäivään (Gaudeamus, 2025). Tätä kyselee ja kysymyksiinsä vastausta etsii emeritusprofessori Veli-Pekka Lehtola kirjassaan Kenen maa, kenen ääni. Lehtola pitää Inarin kirkkoherra Tuomo Itkosen roolia tapauksessa hyvin ristiriitaisena. Tuki laskettaisiin työnantajan maksamien palkkojen ja lakisääteisten sivukulujen perusteella. Jaakko Peltomaa Päätoimittajalta Inarin mieheltä teesejä työttömyyden torjuntaan Inarilainen sähköinsinööri Markku Nivakoski on julkaissut kirjasen, joka suhteellisen vähistä sivuista huolimattaan antaa painavaa lukemisen ja miettimisen aihetta pidemmällekin ajalle. Hautarauha on ollut kristillisen uskon tärkeimpiä normeja, jonka rikkomisesta on tuomittu rikoslain mukaan sakkoon tai vankeuteen. Meillä koulun aloitus on ollut verrattain myöhäinen, ja varhaiskasvatuksessa on painotettu lapsilähtöisyyttä, leikkiä ja kasvurauhaa. Tulokset julkaistiin keskiviikkona, ja ne kyseenalaistavat ajatuksen siitä, että opetuksen lisääminen varhaisessa iässä johtaisi parempiin oppimistuloksiin. Rahoitusrakenne tervehtyy siten, että valtion velkaa ei tarvitse lisätä ja että ns. Inarin kansalaiskanavalla taisi tosin joku pohtia, että mikä oli se aapisia painava kirjapaino, joka olisi ottanut maksuvälineeksi pääkalloja... Lopullisena tavoitteena olisi sellainen toimintamuoto, missä palkkojen ostovoima kasvaa niin, etteivät yritysten työvoimakustannukset nouse. harmaan talouden harjoittamismahdollisuudet poistetaan. Nämä taidot muodostavat perustan myöhemmälle oppimiselle ja koulumenestykselle. Teokseen ovat jo tutustuneet monet ministerit ja kansanedustajat sekä heidän lisäkseen työmarkkinajärjestöjen monet ekonomistit. Inarilaisten keskuuteen on jäänyt elämään se käsitys, että Itkonen kävi pääkalloilla vaihtokauppaa ja neuvotteli mittavan rahoituksen muun muassa saamenkielisen aapisensa julkaisemiseen. Lehtola mainitsee Tuomiokapitulissa vaikuttavan saamelaistyön sihteeri Erva Niittyvuopion tutkineen arkistolähteistä evankelis-luterilaisen kirkon roolia kaivaustyössä. Miksi Oulun tuomiokapitulin korkeimmat hengenmiehet ohittivat täysin hautarauhan periaatteen saamelaisten vainajien kohdalla. Tavoitteena olisi kuitenkin se, että yhteiskunnan tuet yrityksille voitaisiin lopettaa. 020 750 4469 (ma–pe klo 9–15) • asiakaspalvelu.hillagroup.fi Jäikö lehti tulematta. Vallinnut investointipainotteinen tukijärjestelmä lienee jo tehnyt tehtävänsä, nyt tarvitaan tehtyjen sijoitusten hyväksi käyttöä eli tyhjät teollisuushallit pitäisi täyttää tulosta tekevillä yrityksillä. Asiakaspalvelu Mitä varten ne herrat niitä hautoja kaivaa. Vanhojen Inarinmaa-lehtien katsaus. NIITTYVUOPIO ON todennut, että Tuomiokapituli ei kirjannut päätöksiin mitään mainintaa hautarauhan suojelemisen puolesta. Markku Nivakoski ehdottaa arvonlisäverojärjestelmää muutettavaksi siten, että arvonlisäveroa ei perittäisi työpalkoista eikä lakisääteisistä sivukuluista. Siinä oli yksi piispa ja kolme tulevaa piispaa. Paikallisen yrittäjäyhdistyksen uskoisi ottavan kirjasen vähintäin yhden kokoontumisen aiheeksi ja kenties kansalaisopistot saisivat siitä oivaa opintokerhon materiaalia. Inarinmaa 11.4.1996 Kaksivuotinen eskari on siis hyödytön Kolumni Sara Seppänen Ehkä meidän ei pitäisi kysyä, miten saamme lapset oppimaan aiemmin, vaan miten suojelemme lapsuutta paremmin. Kaksivuotinen esiopetus ei yllätä tuloksillaan. En ole yllättynyt siitä, että kaksivuotinen esiopetus ei ole tuottanut merkittäviä lisähyötyjä lasten kehitykselle. Muistelmissaan Itkonen kertoo käyneensä ”tiukkoja neuvotteluja”, ja ilmoittaneensa, että hän voi antaa ”moraalisen luvan” kaivauksiin, kunhan saa jonkunlaiset takeet vaatimattomasta äidinkielellä tapahtuvasta opetuksesta, jota annettaisiin Inarin kansakouluissa Inarin lappalaislapsille. Päinvastoin se voi heikentää motivaatiota, lisätä stressiä ja kaventaa lapsen luontaista uteliaisuutta. helmikuuta 2026 4 // Ota yhteyttä: • Posti p. Leikki ei ole opetuksen vastakohta, vaan sen välttämätön perusta. Leikki edistää kielen kehitystä, sosiaalisia taitoja, itsesäätelyä, luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Eihän siitä mihinkään pääse, että Oulun hiippakunta tuli tietoisesti rikkoneeksi hautarauhaa ja se on hyväksynyt kaivauksen yksimielisesti keväällä 1934, kun opetusministeriö pyysi asiasta lausuntoa aikoessaan avata haudat. Muutos pitäisi toteuttaa kaikissa EU-maissa jo senkin takia, että EU:n jäsenmaksut peritään alv-pohjan perusteella. Siksi en ole yllättynyt, että kaksivuotinen esiopetus ei ole lunastanut sille asetettuja odotuksia. Hän kirjoittaa, ettei olisi pystynyt estämään kaivauksia, jotka olisi joka tapauksessa tehty. Miten on selitettävissä, että ajan johtavat saamenystävät osallistuivat ja olivat jopa keskeisessä roolissa, kun saamelaisten jäänteitä kaivettiin rotutieteellisten tutkimusten aineistoksi. Laaja tieteellinen tutkimusnäyttö tukee käsitystä, että leikki on lapsen ensisijainen tapa oppia. Kirjahan palkittiin viime vuoden lopulla Vuoden 2025 historiateos -palkinnolla. On perusteltua kysyä, olisiko viisaampaa vahvistaa laadukasta varhaiskasvatusta ja leikin edellytyksiä kuin siirtää koulumaista ajattelua yhä nuoremmille lapsille. Lapsuus ei ole pelkkää valmistautumista tulevaan, vaan arvokas vaihe itsessään. Toisena muutoksena nykyiseen käytäntöön Markku Nivakoski ehdottaa yritystukien ulottamista kaikkeen avl:n piirissä olevaan yritysja elinkeinotoimintaan. Lukijakunnan koostumus antaa aavistaa, että kirjasessa käsitellään talouselämään liittyviä seikkoja ja kirjasen nimenä onkin ”Työttömyyteen vaikuttavat talouden rakenteet”. Hiippakunnan kollegio oli Lehtolan mukaan varsin arvovaltainen. 0100 5577 • ma–pe klo 8–18 ja la klo 9–16 • asiakaspalvelu@hillagroup.fi • lukijailmoitukset@hillagroup.fi • p. Se kuitenkin on varmaa, että Markku Nivakoski on paneutunut aiheeseensa ja että hänen ajatuksensa ovat tarkan tutkiskelun arvoisia. Oppimista ei ole kiirehditty, vaan lapsille on annettu aikaa kehittyä omassa tahdissaan. On ymmärrettävää, ettei rajallisen lehtijutun puitteissa ole mahdollista tarkastella tuota monia vaikeaselkoisia asioita käsittelevää työtä muuten kuin ylimalkaisesti silmäillen sieltä täältä. Yleisesti ottaen Markku Nivakosken teesit korostavat työvoiman käyttöä suosivan kustannusrakenteen luomista kaikkeen yritystoimintaan. Markku Nivakosken mukaan jäsenmaksu on tällä hetkellä 1,4 prosenttia alv-pohjasta. Opetusja kulttuuriministeriön (OKM) toteuttaman kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun tulokset vahvistavat sen, mitä lapsen kehitystä koskeva tutkimus on jo pitkään osoittanut: varhainen koulumaistaminen ei automaattisesti paranna oppimista. Inarilainen // Keskiviikkona 11. Liian koulumainen opetus liian varhaisessa vaiheessa ei edistä oppimista. Kollegion sihteerinä toimi L.I.Itkonen-niminen mies, Inarin kirkkoherran isoveli. SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄN kansainvälinen menestys on pitkälti rakentunut ymmärrykselle lapsuuden merkityksestä. Tavallaan alaotsikkona etusivulla sanotaan: ”Aloite työttömyyden alentamiseksi”. Kirjoittaja on lappilainen kansanedustaja (ps). Pippinä ja pappina -teoksessaan Itkonen mainitsee, ettei vienyt asiaa kirkkoneuvostoon, koska arveli sen ”herättävän levottomuutta paikallisissa”. OKM:N KOKEILUN tulosten mukaan kaksivuotisesta esiopetuksesta ei näytä olevan juuri lisähyötyä verrattuna siihen, että lapsi olisi viisivuotiaana varhaiskasvatuksessa ja sen jälkeen yhden vuoden esiopetuksessa. Varhaislapsuudessa olennaisinta on turvallinen ympäristö, vuorovaikutus ja leikki, ei akateemisten vaatimusten aikaistaminen
Inarilainen // Keskiviikkona 11. PÄÄPALKINTO lahjakortti 100 € #inariviikot Ilmoita tapahtumasi Inariviikoille 17.–26.7.2026 Ilmoita omaa ohjelmaa 31.5. Ahven on saatava pilkkimällä Inarin tai Utsjoen kunnan alueelta. Tai lähetä molemmat kuvat, eihän tämä niin vakavaa ole, vaikka palkinnossa onkin kyse myös rahasta. helmikuuta 2026 // 5 Inarilaisen perinteinen ahvenkilpailu SE ON TÄÄLLÄ TAAS Ahvenpilkki 2025 -voittaja oli Leo Ylitalo. mennessä! @inariviikot inariviikot.fi. Lähetä toimitukseen ahvenen paino ja pituus. Tiedot ja valokuvan voi lähettää Inarilaisen sähköpostiosoitteeseen: toimitus@inarilainen.fi Toimitus valitsee voittokalan. Ahvenpilkki 2025 -arvonnan yllätyslahjan (repun) voitti Oula Sara. Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan yllätyspalkinto. Lähetä myös kuva ahvenesta Inarilaisen päällä tai vaihtoehtoisesti kuva, jossa mukana ahven ja sen pyytäjä. Kilpailu kevään suurimmasta ahvenesta on alkanut! Kilpailu loppuu, kun jäätilanne käy vaaralliseksi. Mukava olisi myös tietää, mistä vesistöstä ahven on pilkitty, mutta ”Metsäjärvikin” käy. Pääpalkintona 100 euron lahjakortti Suutari Sepon kalastustarvikeliikkeeseen Ivalossa
Presidentti Stubb tapasi saamelaiskäräjien edustajat viimeksi vuoden 2025 tammikuussa. Presidentti Stubb tapasi Saamelaiskäräjien edustajia MAT TI P ORRE. Sulan maan aikana erityisesti vasoja katoaa petojen suihin. Poronhoitajat vaativat päättäjiä ryhtymään konkreettisiin toimiin tilanteen parantamiseksi. – Petopaine on kova, sillä ne liikkuvat Venäjältä Suomeen. tammikuuta 2026. – Poronhoitajista on tullut tietyillä alueilla pedonpyytäjiä. Muutoksia on saatava aikaan, jotta elinkeinoa voidaan harjoittaa myös tulevaisuudessa, poronomistajat toteavat tiedotteessaan. Inarilainen // Keskiviikkona 11. Myös petokorvaukset on saatava kerralla maksuun, jotta lisätalousarvioon ei tarvitse turvautua vuosittain, poronomistajat toteavat kannanotossaan Pedot tappavat 25 000–35 000 poroa vuosittain. Kasvavien petokantojen seurauksena myös niiden aiheuttamat vahingot porotaloudelle ovat kasvaneet. Poikkeuslupapyyntiä poronhoitoalueella tulee järkeistää: ennaltaehkäisevät luvat on otettava käytäntöön, sekä pyyntikustannukset poronhoitajille on korvattava. PORONHOITAJIEN MUKAAN petojen määrä on kasvanut huimasti viime vuosien aikana erityisesti itärajalla. Tapaamisessa keskusteltiin muun muassa uudistuneen saamelaiskäräjälain toimeenpanosta, saamelaisten totuusja sovintokomission loppuraportista sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksesta arktiseen alueeseen ja saamelaisten elinympäristöön. helmikuuta 2026 6 // Poronomistajat lähtevät osoittamaan mieltään Helsinkiin Tarja Karjalainen Poronomistajat ympäri poronhoitoaluetta kokoontuvat mielenilmaukseen Helsinkiin Eduskuntatalolle torstaina viides helmikuuta. – Vaadimme ministeriön perustamaan työryhmän, joka pureutuu poronhoitoalueen peto-ongelmiin kestävällä tavalla, Juha Kujala sanoo. RATKAISUKSI TILANTEESEEN he ehdottavat petokantojen leikkaamista. Se ei ole sitä, mitä haluamme tehdä, vaan haluamme olla poroelinkeinon harjoittajia, kuvailee tilannetta Porotuottajat ry:n puheenjohtaja Juha Kujala. Mielenilmauksen järjestävät Porotuottajat ry sekä Poronomistajien oma kriisityöryhmä. TERO KAIKKO Jaakko Peltomaa Tasavallan presidentti Alexander Stubb tapasi saamelaiskäräjien edustajia Presidentinlinnassa torstaina 29. Aihekuva poroerotuksesta Savukosken Naltiossa 17.10.2025. – Vahinkojen määrä vähenee petoja poistamalla. Suuri osa niistä jää löytymättä. Pahimmilla vahinkoalueilla se on johtanut lihanmyynnin määrän romahtamiseen. MIELENILMAUKSEN TAVOITTEENA on havainnollistaa päättäjille, millaisessa ahdingossa elinkeino on suurpetojen suhteen
HELI AIKIO. Kuvia olivat katselemassa ja arvioimassa Veli-Pekka Lehtola, Jaakko Peltomaa, kuvatoimittaja Heli Aikio sekä Irja Jefremoff, jolla on vankka kokemus kuvatoimittamisesta jo edellisen Inarin historiakirjan ajoilta. 2.10.2025 Vanhemmat Nita Kumpulainen & Aleksi Tepsell Viljo 07.04.2025 Jumisko Meiju & Juho Kuva: Meiju Jumisko Helka Helinä Tuovinen ¬ s. Aika ei käynyt pitkäksi, kun Irja Jefremoff, Jaakko Peltomaa, Veli-Pekka Lehtola ja Heli Aikio tutkivat kunnantalon saunaosastolla laajaa kuvatarjontaa. Niitähän tuli useita satoja. Eihän niitä kaikkia kirjaan voi mahduttaa, mutta jutun toinen juoni onkin se, että mitään kuvia eivät ihmiset lähettäneet meille turhaan. – Kirjan toimikunta kuulutteli joskus reilu vuosi sitten, että mikäli inarilaisilla tai muillakin on mielenkiintoisia kuvia albumeissaan ja kodeissaan, niin nyt niille voisi olla käyttöä tulevaa kirjaa varten. – Nyt on aika kiittää jokaista, joka näitä kuvia meille lähetti. Toki oma aikansa menee, että kuvat sinne saadaan, mutta ajan kanssa ne sinne skannataan, lupaa päätoimittaja Peltomaa. 25.7.2025 Vanhemmat Johanna Parikka & Henri Jefremoff Inarilaiset ottivat haasteen vastaan ja lähettivät satoja kuvia Inarin historia-kirjaan Ville Vaarala Inari 150 vuotta -historiakirjan työstäminen on täydessä vauhdissa. 17.3.2025 Vanhemmat: Tuuli ja Timo Tuovinen Alisa Elviira ¬18.9.2025 Elina & Teemu Mantila Kuva: Elina Mantila Niillas Tapio Guhtur Magga-Pehkonen s. – Viestittelimme ihmisille, että jos heistä tuntuu, että heillä on semmoisia Inarin historiasta ja vanhasta Inarin elämänmenosta kertovia kuvia, joilla olisi käyttöä kirjassa, niin ei muuta kuin yhteys Ivalon kirjastoon ja siellä Arja Kuismaan, joka toimii yhteyshenkilönä tässä asiassa, kertoi kunnantalon saunaosastolta tavoitettu Jaakko Peltomaa. Inarin kunta saa näistä kuvista uutta sisältöä Tarinoiden Inariin ja siellä ne ovat kaikkien vapaasti katsottavissa aina maailman tappiin asti. – Tarinoiden Inari on ainutlaatuinen Inarin kunnan digitaalinen historiakirja. Ilmoittelimme Inarilaisessa ja somessa, että nyt etsitään kuvia suurin piirtein sillä haarukalla, että halutaan kuvia heti sodanjälkeisestä ajasta aina tähän päivään asti. Saunaosastolla käytiin kuulemma nyt ensimmäistä karsintakierrosta. Samaan aikaan, kun Ivalon lukion abit kävivät tervehtimässä Inarin kunnantalon väkeä, oli Inarin kirjatoimikunnan kuvatoimitusryhmä vetäytynyt kunnantoimiston alakerran hulinoista niin kauaksi kuin pääsee eli kunnantalon ylimmän kerroksen saunaosaston rauhaan. Kaikki eivät tietenkään mahdu kirjaan, mutta mehän lupasimme, että kaikki kuvat, mikäli se lähettäjälle sopii, päätyvät Tarinoiden Inariin. helmikuuta 2026 // 7 Vauvavuosi 2025 Vauvavuosi 2025 Peppi Ellen Marjatta ¬ 23.11.2025 Vanhemmat Jenni Kuivala ja Harri Tanhua Ante Vilho Ilmari Tepsell ¬ s. Emeritusprofessori Veli-Pekka Lehtola on saanut kirjan tieteellisen osion pitkälti jo oikolukuvaiheeseen ja kirjan päätoimittaja Jaakko Peltomaa puolestaan viimeistelee kirjan toista osiota, jossa ääneen pääsevät inarilaiset itse muun muassa haastatteluiden muodossa. Kuvan otti Inari 200 vuotta-kirjatoimikuntaa varten kuvatoimittaja Heli Aikio. Inarilainen // Keskiviikkona 11. Oli katsottava lahjoituskuvien joukosta niitä kuvia, joilla olisi käyttöä kirjassa, ja samaan aikaan laitettiin toiseen kansioon niitä kuvia, joilla ei tule syystä tai toisesta olemaan käyttöä kirjassa. 17.4.2025 Vanhemmat: Leena Karoliina Magga ja Pirkka Pehkonen Elli Manta Matrona ¬ s. Satoja valokuvia tietokoneen kansioissa, satoja kuvia albumeissa, kirjekuorissa, ja kaiken päälle vielä pari kenkälaatikollista Inarinmaa-lehden vanhoja paperikuvia
16:02 16:06 16:11 16:15 16:19 16:23 08:58 08:53 08:49 08:44 08:39 08:34 15:53 15:58 16:03 16:08 16:12 16:17 Ota osaa Mitkä asiat ovat Inarissa ja Utsjoella hyvin – entä huonosti. Yhdentyä Lempi Lehtinen Hänen ruumiinsa rakkaus riuduttaa mielen Jokainen soluistaan janoaa tuntea Hän tahtoo hivellä koko alaltaan toisen pintaa Tunkeutua syvemmälle läpi orvaskesin ja verinahan Sulautua yhdeksi Hän tahtoo vaihtaa solunsa toisen omiin Istuttaa hiukset omaan nahkaan Pukeutua toisen taljaan Tuntea ikuisesti Olla ikuisesti Tehtävänantona oli kirjoittaa rakastumisesta hän-muodossa. ”Meillä ei ollut jäljellä kuin nämä tavat” Sanaseppojen Viikon valitut Sanaseppojen Viikon valitut Sanaseppojen Viikon valitut. Sunnuntai 15.2. Torstai 12.2. Ristiriita on repivä kun omat tavat on unohdettava, jos aikoo olla osa uuden pitäjän väkeä. Ihastuneita olivat. Huoletti pysyykö putket sulana. Asioita jotka tarjosivat turvaa, kun maailma oli sodan myllerryksessä muuttunut, piti piilottaa. Lapin Kansa uutisoi, että Jääkäriprikaatissa oli varusmiehille tullut paleltumavammoja, kun olivat olleet jäistä pelastautumisharjoituksessa. Pakkanen hankaloitti elämää. Etelässä ei ollut näin kylmää, ei tietenkään. – Vejä sitä pussin suuta tiukemmaksi, kehoitti ruispala ja kysyi – Miksi naurat. ”Ja joka kynsi kylmeni”, hyräili savolainen pyytäessään kuhaa jään alta Kallavedellä. Iisa, Isabella, Talvikki Isá Torstai 12.2. Kirjassa Tatjana-mummu siirtyy tuonilmaisiin ja äiti Nasti alkaa valmistella ruumiinvalvojaisia. Meidän Lapin ihmisten luontaisetuihin kuuluvat pakkaset, nauttikaamme siitä. – En tuota soututoolia kauvemmaksi, vettää nuista ikkunoista ko en joutanu niitä kesällä tiivistämhän. Toimitus voi tarvittaessa muokata tekstiä. Inarilainen // Keskiviikkona 11. Tätä ihanuutta olivat lähteneet hakemaan, nyt saivat nauttia koko rahan edestä. – Hyytyi hymy, vastasi sämpylä, emännällä oli kiire, ei joutanut nostattaa sämpylöitä tarpeeksi vaan työnsi uuniin, siksi repeilin. – Huh hellettä, sanoi jänis, hieroskeli etutassujaan ja nauroi suu ristissä. helmikuuta 2026 8 // MIELIPIDE Ivalo   Utsjoki   Ivalo   Utsjoki   Ivalo   Utsjoki   Ivalo   Utsjoki   Ivalo   Utsjoki   Ivalo   Utsjoki   Ivalo   Utsjoki   Nimipäivät Keskiviikko 11.2. Karjalaisten kohtaloa ei voi olla vertaamatta nykypäivän ukrainalaisten sotapakolaisten kohtaloon. Kiireelle leipä nauraa, tietävät Martat. Sähkömittari vilkuttaa niin että hikeä pukkaa sähkölaskun maksaminen. – Na killa nyt tarkenee, tuumasi lappalainen kun turjusti poronnahkaturkissa, säpikkäät säärissä ja heinillä täytetyt nutukkaat jaloissa. Karjalan kieli ja ortodoksiuskonto olivat 1950-luvun Suomessa ”ryssäläisiä” ja oma identiteetti ja juuret täytyi häivyttää jotta olisi tullut hyväksytyksi sodanjälkeisessä ilmapiirissä. Kuivassa pakkasilmassa olisivat pärjänneet, on niillä niin hyvät varusteet. Maanantai 16.2. Joo nautitaan. Yönistujat Kimmo Panula toisen polven evakko Lieksasta kotoisin olevan teatteriohjaaja Riko Saatsin toinen kirja pienoisromaani Yönistujat oli kaunokirjallisuuden Finlandia ehdokkaana ja voitti Lukijoiden suosikki äänestyksen. 040 865 3916 Liitä mukaan nimimerkkisi. Karjalankieli, jopa oma nimi ja omaan kulttuuriin liittyvät tavat joutuvat hävettävien asioiden listalle. Saariselällä, Kaunispäällä ja Urupäällä parveilivat pimeässä ja kyttäsivät revontulia. Lauantai 14.2. Hänen miehensä vaatii, että kaikki täytyy tehdä kuten karjalassa ennen. Maanantai 16.2. Siirtokarjalaisilla oli oman kotinsa menettämisen lisäksi vaara menettää oma kieli ja uskonto. Ansaitseeko joku kehuja. Kylän raitilla parveilivat turistit hotellien toppahaalareissa, naamat suojattuina niin että vain silmille oli aukot. Evakkoperhe Karjalasta, Suistamon pitäjästä, etsii paikkaansa yhteiskunnassa joka ei hyväksynyt erilaisuutta. Perjantai 13.2. Tiistai 17.2. Oli pitkä pakkasjakso, mittari näytti monena päivänä -40. Sopimattomia viestejä ei julkaista. ”Ei niitä sää voi säikyttää, ei kuihtumaan saa talvetkaan”, hoilasi Etelä-Pohjanmaan poika kurkku suorana. Kirja kuvaa hyvin sitä miten saman perheen sisällä yritetään selvitä eri keinoilla yhteisössä, joka ei hyväksy erilaisia tapoja elää. Arkku on valmistettava ja on kutsuttava läheiset ja naapurit ruumista valvomaan. Elma, Elmi Elbmá Sulo, Sulho Gealbu Voitto, Tino, Valentin Vuoitu Sipi, Sippo Sivdda Kai Gáiju Väinö, Rita, Karita, Väinämö Veaidnu Auringon nousut ja laskut 08:49 15:57 09:03 15:48 08:45 08:40 08:36 08:32 08:27 08:23 Keskiviikko 11.2. Pakkasen kourissa liikenne takkuili. Sivujen tarkoitus oli ilmeisesti alleviivata karjalan kielen ja tapojen poikkeavuutta valtaväestön tavoista. – Hae mulle toiseksi ne vanhat välihousut, pyytää mökin ukko emännältään. Junat myöhästyivät, autot jäätyivät, lentoliikenteessä ulkomaan lennot peruttiin, lentoasemilla oli kaaos kun matkustajat eivät päässeet matkalle. – Mihin solet lähössä. Kun he puhuvat omaa äidinkieltään ukrainan kieltä, joka kuulosta venäjältä, he saattavat saada osakseen venäläisiin kohdistuvaa vihaa. Tiistai 17.2. Toimitus valitsee parhaat viestit julkaistavaksi seuraavassa lehdessä. Paikalliset kulkijat uksivat: – Nuohan ovat uhka muille kulkijoille, jäävät auton alle, poliisille pitää ilmoittaa. Painaako jokin asia mieltäsi. Päässä pipo, kun häätyy pitää pää kylmänä. Perjantai 13.2. Äiti ajattelee että paras tapa auttaa lapsiaan on sulauttaa heidät tapansa valtaenemmistön tapoihin ja kieleen. Lauantai 14.2. Evakot olivat ”omal muoal, vierahal mual.” Kirjassa on myös karjalankielisiä sivuja, joita ei ollut aivan helppo lukea. Kirjoituksia voi lähettää sähköpostitse toimitus@inarilainen.fi Pakkasen kourissa Rauni Kukkala On täällä kylmä, vaikeroi sämpylä pakastearkussa. Sunnuntai 15.2. Kirjan luettuani mietin: ”Mie täs vaan aattelin et mitä miun äitin, hää olt Karjalan evakoit Valkjärvelt Nousealan kylält, ois haastant täs kaikest, jos hä ei olis jo tuonilmaisis ja johtuukohan tää miun järetö haluin höperehtiä kaikenlaista ja kuleksii elämän kujasilla miun karjalaisist juuristain?” Kirja-arvostelu: Riko Saatsi (s.1978), Yönistujat, Gummerus 191 s
Kemppainen oli hyvillään etenkin siitä, että onnistumisia tuli ihan jokaiselta. PELIREISSUN TOISESSA ottelussa haettiin revanssia SBC Levi IV:stä. Ajassa 8:09 leviläiset tulivat tasoihin. Toisessa erässä kaikki tilastomerkinnät kirjattiin SB-69:lle. – Koko joukkue onnistui todella hyvin. Erityisen hienoa naisten pelistä teki se, että onnistumisia tuli laajalla rintamalla. divisioonaa. Alivoima piti pakan kasassa, eikä leviläiset päässeet enää ottelussa maalin makuun. Kauden tavoitteet on sarjapisteiden osalta saavutettu jo aikoja sitten. Eikä ihme, sillä joukkue näyttää hioutuneen hyvin yhteen. Tuo viikonloppu teki varmasti tosi hyvää naisten joukkueelle. Alivoiman päätyttyä pallo vietiin Santasin puolustusalueelle ja lopulta maaliin saakka – Julia Similä nosti SB-69:n 1-3 johtoon. Mutta se edellyttää sen, että porukka saadaan pidettyä kasassa ensi vuodellekin. Kaikki saavat olla tyytyväisiä omaan peliinsä. SB-69 ei antanut piiruakaan periksi, vaan täräytti ennen pelikellon päättymistä loppulukemiksi 5-2, kun Tiina Valle syötti pallon maalin tehneelle Johanna Tepsalle. Santa’s ei päässyt maalaamaan kummastakaan ylivoimasta. Heillä oli koko ajan hyvä tsemppi päällä ja se on todella tärkeä asia, sillä silloin kukaan ei tipahda kesken pelien ”mustaan monttuun”. NAISILLA OLI ensimmäistä kertaa pelireissulla matkassa myös apuvalmentaja Mikko Kemppainen. Kaikki kentälliset pystyivät pelaamaan omilla vahvuuksillaan, ja onnistumisia tuli laajalla rintamalla. Ja sen näkee myös tästä kuvasta.. Ensimmäistä kertaa pallo kaivettiin verkon perukoilta Levin päädystä – Tiina Valle syötti pallon Johanna Tepsalle, joka laukoi pelivälineen maalin perukoille. Nyt peli oli siistiä ja paketti pysyi kasassa loppuun asti. helmikuuta 2026 // 9 SB-69:n naiset tehokkaina Sodankylässä – kotimatkalle mukaan täysi pistepotti Ville Vaarala Sodankylässä pelatun turnauspäivän ensimmäinen vastustaja oli rovaniemeläinen Santa’s United. Kemppainen kehuu myös SB69:n naisten joukkuehenkeä. Ajassa 21:36 SB69:n Sanni Seurujärvi niittasi joukkueensa johtoon Henna Karppisen syötöstä. Kauaa ei johtoasemasta pystytty nauttia, sillä vain reilun puolen minuutin pelin jälkeen rovaniemeläiset tasoittivat pelin 1-1:een. Avauserässä nähtiin vielä yksi maali, kun Tiina Valle laittoi SB69:n johtoon Julia Similän syötöstä erän viimeisellä peliminuutilla. Päätöserässä nähtiin taas Suomen pohjoisinta alivoimaa, kun Minna Lehtola lähti kahden minuutin istunnolle. Leviläiset lähtivät toiseen erään väkevästi ja tasoittivat pelin erän alkupuoliskolla. SB-69:n naiset olivat viikonloppuna pelipäällä. Ajassa 39:43 Fanni Katajamaa lisäsi SB-69:n johtoa maalilla Ronja Kyrön esitöistä. Inarilainen // Keskiviikkona 11. – Viikonloppuna pelattiin ihan eri palloa, mitä esimerkiksi kotiturnauksessa Ivalossa pari viikkoa sitten. Kemppainen on pistänyt merkille, että joukkue on ottanut kauden aikana isoja harppauksia pelillisesti. Ajassa 8:15 Ronja Kyrö aloitti maalitehtailun Sanni Seurujärven syötöstä. Suomen pohjoisimman salibandyseuran SB-69:n naiset lähtivät tällä kaudella pelaamaan PohjoisSuomen 3. Aluksi Tiina Valle laittoi pallon maaliin Julia Similän esitöistä, ja pian sen jälkeen Minna Lehtola lähti istumaan kaksiminuuttista. Edellinen kohtaaminen pelattiin Ivalossa, tuolloin peli päättyi tasalukemiin. Naiset ovat kehittyneet todella paljon kauden aikana. – Olen aivan varma siitä, että jos tämä kehitys jatkuu samanlaisena mitä se on ollut nyt ensimmäisellä kaudella, niin tämä joukkue on ensi vuonna valmis haastamaan kenet tahansa. Maalin syöttäjäksi merkattiin Johanna Tepsa. Joukkueet olivat pelanneet tällä kaudella keskenään kaksi ottelua 5v5-pelimuodolla, joista ensimmäisessä Levi kairasi itselleen voiton. Päätöserä alkoi ryminällä, sillä sekä Johanna Tepsa että Reeta Vakkilainen ottivat molemmat pienen ajan sisällä kahden minuutin jäähyt. SB-69 kirjasi pelireissulta itselleen neljä sarjapistettä ja on tällä hetkellä sarjataulukossa kuudentena. Rovaniemeläisjoukkue ei heittänyt vielä pyyhettä kehään vaan kavensi tilanteen 2-4:ään, kun peliaikaa oli jäljellä enää nelisen minuuttia. – Minulle tuli ihan yllätyksenä se, että heillä on noin hyvä pöhinä päällä, sitä oli ilo seurata vierestä
Tämä Hotelli Ivalon tanssi-ilta on tosi hauska juttu, kun tämä on ihan erilainen tapahtuma kuin mitä on Kaarteessa tai huomenna Ivalon palvelukodeissa. Tosi mukavaa on ollut päästä taas tanssimaan. Suurin osa Hotelli Ivalon salissa istuvista katsojista näytti olevan tuttuun tapaan ranskalaisia matkailijoita. – Kaarteen salissa Vanhojen tanssit on sellainen hyvin juhlallinen tapahtuma. Sitten kun tullaan illan päätteeksi tänne Hotelli Ivaloon, niin tämä on jo vähän rennompi tilaisuus, mutta toki juhlan tuntua täälläkin riittää, sanoi liikunnanopettaja Mikael Vähäsarja, joka hoiti Hotelli Ivalossa tanssiaisten tekniikkaa. Inarilainen // Keskiviikkona 11. Hän kertoi tanssineensa Vanhojen tanssit ensimmäisen kerran jo viime vuonna. HOTELLI IVALON parketilla pyörähteli muun muassa lukion kakkonen Ukko Kärnä. – Nyt oli peräti 18 paria, kun ikäluokka on aika iso. Tämä on ikimuistoinen päivä, vakuuttivat Lumi Valle ja Nils-Ailu Näkkäläjärvi.. Vanhojen tanssit on heille aina semmoinen odotettu ohjelmanumero, sanoi – Kaarteessa oli jännityspiikki heti alussa, mutta nyt ei jännitä enää yhtään. Harjoituksissa oli koko ajan kova into päällä ja siltähän tuo tuntui, että moni on odottanut jo peruskoulussa sitä hetkeä, että pääsee lukioon ja Vanhojen tansseihin, naurahti Vähäsarja. Täällä on aika rento meininki, mutta silti juhlava, sillä kyllä sen näkee, että nuo ulkomaalaiset asiakkaat ovat odottaneet meitä. – Tämä toinen kerta jännittää tietenkin paljon vähemmän kuin ne ensimmäiset Vanhojen tanssit viime vuonna. helmikuuta 2026 10 // Vanhojen tanssit saivat Hotelli Ivalon ranskalaisyleisön tunnelmaan Jaakko Peltomaa Ville Vaarala ”Magnifique”, ”superbe”....kuului sieltä täältä Hotelli Ivalon pöydistä, kun Ivalon lukion Vanhat pyörähtelivät hotellin tanssilattialla torstai-iltana, sen jälkeen, kun virallisemmat tanssit oli pidetty Ivalon kouluja kulttuurikeskus Kaarteessa
– Kaarteessa oli ehkä vähän jännitystä ilmassa, mutta täällä Hotelli Ivalossa jännityspiikki on jo lauennut. – Yleisö on äänekkäämpää kuin mitä oli Kaarteessa, naurahtivat Jenna Kanerva ja Samu Laasonen. Hyvillä mielin Hotelli Ivalon parketilla pyörähteli myös tanssipari Aino Paalanen ja Arttu Pekkala. – Vanhojen tanssithan on ihan parasta mitä lukiossa yleensä on, linjasivat Lumi Pekkala ja Kalle Seurujärvi. – Pitää osata askeleet ja ei saa olla kuitenkaan turhan tosissaan, siinä on hyvän tanssiparin salaisuus, myhäilivät Ella Helander ja Ukko Kärnä. Tämä on ikimuistoinen päivä, vakuuttivat Lumi Valle ja Nils-Ailu Näkkäläjärvi. Tanssipari Lumi Valle ja Nils-Ailu Näkkäläjärvi sanoivat, että Vanhojen tanssien päivä on kaikkein hauskin päivä mitä Ivalon lukiossa on heille tapahtunut. Ei saa ihan kauhean tosissaan vetää, vaan hieman pilke silmäkulmassa. Ekat harkathan oli meillä jo ennen syyslomaa, he kertoivat. Tämän jälkeen sitä taas jaksaa opiskella kevätkauden loppuun. Inarilainen // Keskiviikkona 11. VILLE VAARALA VILLE VAARALA VILLE VAARALA KATSO VIDEO VERKOSSA inarilainen.fi. Tosi mukavaa on ollut ja tulee ihan ikävä, kun tanssiharjoituksia ei enää ole. VILLE VAARALA – Hotellissa on rennompaa, kun yleisössä ei ole juuri tuttuja, naurahtivat Aino Paalanen ja Arttu Pekkala. – Kaarteessa oli jännityspiikki heti alussa, mutta nyt ei jännitä enää yhtään. helmikuuta 2026 // 11 Kärnä. Seurujärvi ja Pekkala antoivat samalla kiitosta muutenkin Ivalon lukiolle, koska se on sopivan pieni ja opettajat jaksavat kannustaa ja antaa pienessä lukiossa melkeinpä henkilökohtaista opetusta. Kalle vakuutti yhdessä tanssiparinsa Lumi Pekkalan kanssa, että Vanhojen tanssit on aivan mahtava perinne: – Tämähän luo lukiolaisten keskuuteen yhteisöllisyyttä. – Hyvä tanssipari tulee siitä, että molemmat pystyvät vähän vitsailemaan. Harkoissa oli hieno meininki ja tämä Vanhojen tanssi-päivä on ollut aivan mahtava. Juhlavaa täälläkin on, ja on meitä ainakin odotettu, kun kuuntelee kuinka äänekäs yleisö täällä on, he myhäilivät. Kalle Seurujärvi sanoi, että kyllähän se ensimmäinen tanssi jännitti Kaarteessa varmaan vähän kaikkia: – Siellä oli katsomo täynnä vanhempia, sukulaisia ja kavereita. Kyllä se vähän jännittää tutun yleisön edessä, mutta sehän kuuluu asiaan
Paatsjoen paliskunnan poroisäntä Petri Hänninen sanoo kirjassa, että nykyään Kessissä vallitsee metsärauha. Ukrainan sota vei yöunet moneksi vuorokaudeksi. Kolttasaamelaiset ovat historian saatossa kokeneet kovia, kun valtakuntien välisissä neuvotteluissa on karttalehdille piirretty itärajaa uusiksi. Paatsjoen poronhoito on kuitenkin kohdannut uuden uhan ja salakavalan sellaisen. Paatsjoen paliskunta on niin vaikeakulkuista kivikkoa, että puolet petovahingoista jää selvittämättä. Itärajalla laiduntavat yhdeksän paliskunnan tokat. Annikki asui tapaamisen aikana jo Sodankylän palvelutalossa ”lukkojen takana”. Poro pääsi pinteestä, venäläiset jatkoivat matkaa. Annikki selvisi pikkusiskonsa Kaarinan kanssa elävänä yöllisestä partisaani-iskusta heidän kotitaloonsa Luirojokivarressa. Syksyllä, kun alkaa metsästysaika, otsot tietävät palata itärajan taakse. Ja niinä siunattuina aikoinakin kokenutkin suomalainen idänmatkaaja päästi jostain syystä aina helpottuneen huokauksen, kun puomi Venäjän puolelta avattiin ja matkaaja oli parin sekunnin päästä jälleen kotimaansa Suomen puolella. Tai kuten Annikki itse asian kuvaili: – Lähimuistihan se alkaa ensiksi pettää. Kun yksi kuoli, kaksi valitsi uuden jäsenen. Keväällä, kun vaatimet synnyttävät, karhut heräävät talvipesissään Venäjällä. – Tsaarin Venäjä piti enemmän huolta kolttasaamelaisten oikeuksista maahan kuin sivistysvaltio Suomi, sanoo Heini Wesslin Itäraja Löytöretki naapuruuden mutkikkaaseen historiaan -kirjan sivuilla. Neuvostoliiton hajottua kolttasaamelaiset pääsivät kotiseuturetkille vanhoille asuinseuduilleen. Itärajan karhut ovat viisaita ja oppivaisia. Mutta vanhojen metsien ystävänä Linkola kuitenkin ihaili Kessiä: – Täysin tietön ja melkein polutonkin Kessi. Eihän episodi poroaidalla kestänyt kuin hetken, venäläiset pulisivat hyväntuulisesti omaa kieltään ja Annikki omaansa. Ne köntystävät Suomen puolelle etsimään helppoa ruokaa, vasoja. Sitä katseltiin ja arvioitiin, pohdittiin sen siirtoa museoksi Sevettijärvelle. Vain yhden kerran Annikki oli kanssakäymisessä venäläisten kanssa. Annikki tunsi olonsa illalla kotona jotenkin huojentuneeksi. Metsähallitus ei hakkaa, jos paliskunnat vastustavat. Jäkälä voi homehtua ja muuttua myrkylliseksi. Hirvi tykkää oleilla leveällä rajavyöhykkeellä. Mutta vanha muisti ei lähde koskaan. Se olikin ehkä viimeinen kerta, hän epäilee jalat ovat menneet niin huonoon kuntoon. Toimittaja Petri Pöntinen ja valokuvaaja Marjo Tynkkynen lähtivät löytöretkelle pitkin Suomen itärajaa. Pikkutytöt pakenivat kesäyöhön vaiston varassa kuin metsän eläimet. Suonikylästä oli jäljellä yksi jotakuinkin ehjä hirsinen ulkorakennus. Hän oli miehensä kanssa tulossa erotukselta, ja tien laidassa poro oli jäänyt sarvistaan kiinni aitaan. Eihän Annikki elämänsä varrella sodan jälkeen koskaan ollut venäläisten kanssa tekemisissä. Kieli ja kulttuuri on elpynyt ja jokainen koltansaamen puhuja on oman kielensä kulttuurilähettiläs, mutta kovin pienestä ja haavoittuvaisestakin kieliyhteisöstä vielä toistaiseksi puhutaan: – Lapseni, Wesslin sanoo, ovat tässä maailmankaikkeudessa ikäluokkansa ainoat, jotka opiskelevat äidinkielenään koltansaamea. KOLTANSAAMEA ELVYTETÄÄN kielipesissä Ivalossa ja Sevettijärvellä. Esimerkiksi pimeässä liikkuminen on tuntunut pelottavalta aina aikuisenakin. Gramotan asiakirjoista voi nähdä, kuinka pieni Kuolan niemimaan alkuperäiskansa, kolttasaamelaiset, nautti hyvän tsaarin suojelua. Ilmastonmuutos lyhentää ja lämmittää talvia. Sellainen on kolttien Gramota, tsaarin allekirjoittamia asiakirjoja täynnä oleva puurasia, jota kolttasaamelaiset vaalivat ja siirsivät sukupolvelta toiselle ja vuosisadasta toiseen. NUO 1344 KILOMETRIÄ itärajaa ovat olleet Suomelle niin siunaus kuin kirouskin. Annikki sanoo, ettei tiedä, vihaako venäläisiä, mutta ei hän halua olla ystäväkään. Itäraja pitää ihmiset omilla puolillaan erämaassa, mutta hirviä, susia ja karhuja ei kaksi ja puoli metriä korkea poroaita pidättele. Kun Annikki irrotteli poroa aidasta, pysähtyi venäläisturistien seurue tien laitaan ja he tulivat auttamaan. Valinta oli vaikea, sillä veri veti molempiin suuntiin. Lopulta kuitenkin luovuttiin suunnitelmasta siirtää tuo palanen historiaa yli rajan Venäjältä Suomeen. – Karhu syö niin helvetisti meidän ruokapöydästä, sanoo Hänninen. Rajan taakse jäi hetkessä aivan toinen maailma, jossa mikään ei ole kuin Suomessa eivät edes kirjaimet. Tsaari takasi laajan itsehallinnon ja nautintaoikeudet laidunmaihin ja lohijokiin. Nälkiintyneen poron vatsa menee tukkoon ja lisäruokinta on silloin riski: – Nälkäporon vatsa menee tukkoon, ja ei sulata enää heinää. KIRJA KERTOO, että 1980-luvulla itärajalla Kessin maastossa syttyi metsäsota. Inarilainen // Keskiviikkona 11. Velipojat poltettiin elävinä, äiti surmattiin pihalle. SUOMEN JA VENÄJÄN välisestä rajasta yli puolet, 750, kilometriä kuuluu poronhoitoalueeseen. Tällaisessa luojan ja valtakunnan rajojen synnyttämässä taskussa se on ollut ainutlaatuisella tavalla suojassa ihmisen mellastukselta. SeItäraja kertoo naapuruuden historiasta 1344 kilometriä pitkällä rajalla.. Annikki juo kirjan tekijöiden kanssa pienessä asunnossaan pannujauhatusta, Juhla Mokkaa, eikä mitään ”pölykahvia”. helmikuuta 2026 12 // Löytöretkiä sodan ja rauhan itärajalle Jaakko Peltomaa Kuin pyhä Liiton Arkki. Pentti Linkola ei tuntenut oloaan kotoisaksi Lapissa, koska vannoutunut lintujen ystävä kaipasi aina etelän metsiin lintujensa luokse tai mieluummin vaikka viidakkoon, jossa jokainen askel oli seikkailu toisin kuin Lapin avoimessa tunturimaastossa. Äidin ja pikkuveljien haudalla Sodankylän hautausmaalla Annikki kertoo käyneensä edellisen kerran puoli vuotta sitten. Kirjaan on haastateltu itärajan ihmisiä ja heidän kokemuksiaan tuolta hyvin ristiriitaiselta, mystiseltä ja pelottavaltakin rajalta. Silti Annikki mietiskeli sitä tapaamista loppuelämänsä, niitä venäläisten ilmeitä ja puheita ihmisiähän nuokin näyttivät olevan. Kirjan tekijät ovat haastatelleet itärajan pienimmän paliskunnan, Paatsjoen poroisäntää Petri Hännistä. Toisen maailmansodan myllerryksissä Gramota katosi, mutta kuin johdatuksesta se kuitenkin säilyi ja lopulta löytyikin. Vain kolme kolttakansan jäsentä kerrallaan tiesi paikan missä arvokasta asiakirjakokoelmaa säilytettiin. – Ei sinne jää jäljelle kuin nahan riekaleet, poroisäntä toteaa. Tarton rauhansopimuksen mukaan kolttasaamelaiset saivat valita, kummalle puolelle rajaa halusivat asettua. Jos raatoa ei löydä viikossa tai kahdessa, korpit ja ketut vievät sen. Vihaa enemmän pelko on ollut Annikin ja varmasti muidenkin partisaani-iskujen uhrien elämänkumppani. Tutkimusretkistä syntyi valokuvin varustettu tietokirja Itäraja Löytöretkiä naapuruuden mutkikkaaseen historiaan (Siltala 2025). Tarton rauhassa siidan sydän, talvikylä, jäi itärajan taakse. ITÄRAJA-KIRJAN TEKIJÄT ovat tavanneet myös Annikki Peltovuoman, joka selvisi hengissä Yliluiron partisaani-iskusta. Eikä hän matkaillut Murmanskiin, sellainen ei käynyt mielessäkään. Suomi rahoitti uuden talvikylän, jossa oli yhden kadun varrella parikymmentä hirsitaloa, koulu ja rajavartiotupa
helmikuuta 2026 // 13 Inarin kunta, Piiskuntie 2, 99800 Ivalo inari@inari.fi www.inari.fi INARIN KUNNAN OSALLISTUVA BUDJETOINTI 2026 – teemana mielen hyvinvointi Inarin kunnan osallistuva budjetointi käynnistyy ehdotusten jättämisellä. PÄÄIHI ALNE: Tun puávtáh kyeđđiđ iävtuttâsâd Aanaar já Avveel kirjeráájuin, kirjerájuautost tâi Aanaar kieldâ kuáskulâškuávdáást. Ehdotusten tulee toteutua Inarissa sekä olla kunnan toimivallassa ja säännösten sekä lainsäädännön mukaisia. Valokuvaaja Marjo Tynkkynen ihmettelee, kuinka rajaseudun väki avasi heille ovensa hyvin mutkattomasti ja he asettautuivat kuvattavaksi kuin vanhat ystävät tarinoinnin lomassa: – Se äärimmäinen lämpö ja kohtaamisen helppous, joilla haastateltavat ottivat meidät vastaan, tuntui olevan ominaista juuri rajaseutujen ihmisille, kuvaaja Tynkkynen sanoo. ANÁRA GIELDDA OASSÁLASTI BUDJETEREN 2025 temán miela buresveadjin Evttot 16.2–1.3., mot 20 000 euro galggašii geavahuvvot doarjun dihtii miela buresveadjima! MAN LÁHKAI EVTTOHUSAT ČOGGOJUVVOJIT. GIELDDA NEAHTTASIIDDUIN: Guođe iežat evttohusa skoviin, mii gávdno Anára gieldda neahttasiidduin. Kirjan tekijät päättelevät, että jotain yhdistäviä piirteitä rajanseudun asukkaista löytyy heitä yhdistää selviytymisen taito. Kirja muistuttaa, että vuonna 1919 vaikutusvaltainen sosiaalidemokraatti ja tutkija Väinö Voionmaa hahmotteli Suomen uusi asema-kirjassaan uusia rajoja Suomelle. Rajaseudun asukas tietää, että talossa pitää olla varaava uuni, vetävä pakastin, kenties myös lautasantenni katolla, metsästyskoira pihahäkissä ja nelivetoauto pihalla. PUHELIMELLA: Lähettämällä tekstiviestin tai WhatsApp-viestin (myös ääniviesti, kuva tai video) numeroon 040 643 4305. Mihin sinä käyttäisit 20 000 euroa. Vuonna 2026 osallistuvassa budjetoinnissa toivotaan ideoita siihen, kuinka inarilaisten mielen hyvinvointia voitaisiin tukea. Ryssävihaakin kirjan tekijät kartoittavat ja yrittävät päästä sen juurille. TELEFOVNNAIN: Sáhtát sáddet árbevirolaš teakstasáni dahje gova, video, jietnasáddaga dahje sáttasáni WhatsApp-diehtun. KÅÅʹDD NEʹTTSEEIDAIN: Vuäitak tueʹjjeed eʹtǩǩõõzz lomaakkâst, mõõn kaaunak Aanar kååʹdd neʹttseeidain. Lisätiedot / Lasetiäđuh / Lââʹssteâđ / Lassedieđut: leena.korhonen@inari.fi / 040 643 4305 kin tappaa, kertoo Hänninen. Annikki Peltovuoma ei ehtinyt nähdä kirjaa valmiina. Hänninen sanoo vastustavansa rakentamista. Itäraja on pitkä ja rajan pintaan mahtuu monenlaista asujaa ja mielipidettä. TEʹLFOONIN: Vuäitak vuõltteed teʹksttsaaǥǥ leʹbe snimldõõǥǥ, jiõnnsaaǥǥ leʹbe WhatsApp-saaǥǥ. Viestâid kalga vuolgâttiđ numerân 040 643 4305. Inarilainen // Keskiviikkona 11. Kirja on omistettu heidän kaikkien muistolle. Kirjan tekijät kysyvät Paatsjoen tiestä. Tie pirstoisi Paatsjoen paliskunnan talvilaitumen, porojen arvokkaimman ruoka-aitan. PUHELIMÁIN: Tun puávtáh vuolgâttiđ ärbivuáválii tekstâviestâ teikâ kove, video, jienâviestâ teikâ viestâ WhatsApp-viestân. Kolme haastateltavaa ehti nukkua pois ennen kuin teos ennätti painosta. Paatsjoen poroisäntä Petri Hänninen valtakunnan poroaidalla Vätsärin erämaassa.. Nähtäväksi jää, onko Kremlin äänitorvi Maria Zaharova jo tarttunut Itäraja-kirjaan. MITEN EHDOTUKSIA KERÄTÄÄN. PÄÄIʹǨ ÂʹLNN: Vuäitak tueʹjjeed eʹtǩǩõõzz Aanar da Âʹvvel ǩeʹrjjpõõrtin, ǩeʹrjjaautâst leʹbe Aanar kåå’dd vuässadvuõttkõõskõõzzâst. Jos on, niin epäilemättä hän antaa palautetta Suomen heimosodista ja Suur-Suomi -ajattelusta. PAIKAN PÄÄLLÄ: Ivalon pääkirjastossa, Inarin kirkonkylän saamelaiskirjastossa, kirjastoautossa ja Inarin kunnan osallisuuskeskuksessa. BÁIKKI ALDE: Sáhtát guođđit iežat evttohusa Anára ja Avvila girjerádjosiin, girjebusses dahje Anára gieldda osolašvuođaguovddášis. KUNNAN VERKKOSIVUILLA: Sähköisellä lomakkeella, joka löytyy osallistuvan budjetoinnin sivulta. Sáttasánit sáddejuvvojit nummirii 040 643 4305. Jätä ehdotuksesi 16.2.–1.3.2026. Hän kirjoitti: ”Suomi ilman Venäjän Karjalaa ja Kuolan niemimaata, on kuin leipä ilman kantaa”. KIELDÂ VIERMISIIJĐOIN: Kyeđe iävtuttâsâd luámáttuvváin, mii lii Aanaar kieldâ viermisiijđoin. Matkan varrella tavataan monen ammatin edustajaa ja hyvin eri-ikäisiä ihmisiä. AANAAR KIELDÂ UÂSÂLISTEE BUDJETISTEM 2026 teeman mielâ pyereestvaijeem Iävtut 16.2–1.3., maht 20 000 eurod kolgâččii kevttiđ mielâ pyereestvaijeem tuárjum toorjân! MAHT NUURRÂP IÄVTUTTÂSÂID. Saaǥǥid vuäitak vuõltteed nââmra 040 643 4305. AANAR KÅÅ´DD VUÄSSÕÕTTI BUDJETÂ´STTMÕŠ 2026 teeʹmmen miõl puârastvââjjmõš Eʹtǩǩed 16.2–1.3., mäʹhtt 20 000 euʹrred puäʹđči ââʹnned miõl puârastvââjjmõõžž tueʹrjjeem diõtt! MÄʹHTT EʹTǨǨ čZZID NOORÂT
LISÄTIEDOT: Facebook: Inarin seurakunta. Inarilainen // Keskiviikkona 11. Paaston aikaan liittyy ajatus luopumisesta, elämän yksinkertaistamisesta ja itsetutkiskelusta. Laskiaistiistaina Ivalon kirkon alakerrassa on tarjolla perinteistä laskiaishernekeittoa ja laskiaispullakahvit Yhteisvastuun hyväksi. Lisätietoja ohjaajilta: diakonissa Anu Huhtamella p. MESSUAVUSTAJAKOULUTUS: Su 22.2. Rakkaamme on siunattu läheisten läsnä ollessa 9.1.2026 PenttiKeikkonen Lämmin kiitos osanotosta. Su 15.2. 040 5071713 ja psyk.sh Jonna Holmberg p. Virasto sijaitsee uudisrakennuksessa Ivalon kirkon takana. Yhteisvastuu YHTEISVASTUUN LASKIAISHERNEKEITTOLOUNAS: Ti 17.2. Rakkaamme Kaisa Maria KITTI o.s. Ilmoittautumiset ja lisätiedot Tapio 040 1394845. Meillä Ystävällisten viikko huipentuu Ystävänpäivän iltana Ivalon kirkossa pidettävään Ilta rakkaudelle-tapahtumaan, jossa seurakunnan työntekijät esittävät lauluja rakkaudesta. Opeta, oi Herra, meitä omastamme jakamaan!” Virsi 954:6 Siunattua laskiaisen aikaa! Diakonissa Anu Huhtamella Alkava paaston aika kutsuu ystävällisyyteen Surun koskettaessa inarilainen.fi/lukijailmoitukset Surun koskettaessa inarilainen.fi/lukijailmoitukset Tutkiva totuudenetsijä ja herkullinen tarinaniskijä. klo 18 Inarin kirkossa. klo 12 Sairaalantie 5, päätykolmiossa. Lämmin kiitos osanotosta. helmikuuta 2026 14 // Inarin seurakunta Kuolleet Veikko Johannes Rajala 99v Seurakunnan viikko INARIN KIRKOSSA: Su 15.2. 040 1592111. kirkko kutsuu kaikkia mukaan valtakunnalliseen välittämisen kansanliikkeeseen. klo 17 Marjut ja Matti Sotaniemellä Musiikki ja kuorot ILTA RAKKAUDELLE: La 14.2. 22.8.1926 Ivalo k. Kotisivut: www.ivalonhelluntaisrk.fi Facebook: Ivalon Helluntaiseurakunta Tervetuloa tilaisuuksiin! Kirje seurakunnasta Tuleva pyhä on laskiaissunnuntai, josta alkaa paastoon laskeutumisen aika. klo 10–12. Ivalon kirkossa ja su 15.3. Ystävällisyys torjuu yksinäisyyttä ja Suomen ev.lut. klo 18 ompeluseurat Palojärvellä Sikovuonossa. www. klo 16 Vuosikokous ja seurat ry:llä. Paikalliselta tekijältä paikalliselle ihmiselle. Pienikin ystävällinen teko, kuten hymy, tervehdys ja hetken kuunteleminen voi olla suuri lahja lähimmäiselle. RIUTULAN DIAKONIAPIIRI: Ke 11.2. Perehdymme yhdessä ehtoolliseen, sen teologiaan ja käytäntöön. Lämmin kiitos osanotosta. inarinseurakunta.fi KIRKKOHERRANVIRASTO ON MUUTTANUT! Palvelemme osoitteessa, Kirkkokuja 1 d, 99800 Ivalo. Mattus * 8.6.1936 Inari † 3.1.2026 Inari On kiitoksen ja jäähyväisten aika kaivaten ja ikävöiden Sulo Eero ja Armi Aino ja Aimo Kaija ja Heikki Raili ja Rauli Urho lastenlapset, lastenlastenlapset siskot ja veli sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu. Sillä tiellä Jeesus vaelsi kohti Jerusalemia ja ristinkuoleman kautta teki valtavan jumalallisen rakkauden teon lunastaen meidät vapaiksi synnistä ja kuolemasta. Katsomme jälkiä kättesi töiden, kaivaten ja ikävöiden. Aino L. aukioloaikoina 040 1371879, muulloin 040 7072669/Seija. Kirkkoherranvirasto on avoinna ti-to klo 10–14, paitsi ke 18.2. TIISTAIPIIRI: Tiistaisin klo 12 Ivalon kirkon alakerrassa. Levon ja rauhan tilasta on keveämpi jatkaa matkaa ja olla enemmän läsnä myös heille, joiden kanssa tätä yhteistä matkaa kuljetaan. Silloin on hyvä laittaa asioita tärkeysjärjestykseen ja pohtia, mistä arjessa voisi luopua ja mikä elämässä todella on merkityksellistä. klo 11–14 lounas ja laskiaispullakahvit Yhteisvastuun hyväksi Ivalon kirkon alakerrassa. klo 19 Tuhkakeskiviikon viikkomessu. 16.1.2026 Ivalo Jäi jälkeesi mökkipiha hiljainen, sen puut lintuineen. SAARISELÄN KAPPELISSA: Ke 18.2. Toiminnallinen ryhmä naisille mielen hyvinvoinnin tueksi. KULTAISENIÄN KERHO: Maanantaisin klo 13 Inarin srk-kodilla. klo 12.30. Lopuksi kahvija teetarjoilu. Yksinäisyys on yleinen ja vakava kansantauti, jonka vähentämiseen kaikilla on mahdollisuus. Viikko muistuttaa meitä pienistä, mutta merkityksellisistä ystävällisyyden teoista yksinäisyyden vähentämiseksi ja osallisuuden vahvistamiseksi. Puh. Vapaa pääsy. Taiteilija Veikko Johannes RAJALA s. Omaiset Kuolleet Surukiitos Perhetapahtumat Seurakunnalliset IVALON HELLUNTAISEURAKUNTA To 12.2 klo 18 Rukouskokous Su 15.2 klo 17 Jumalanpalvelus Ke 18.2 klo 18 Rukouksen ja musiikin ilta Inarin kirkossa Yhteydenotot: 040 825 2918 Tapani Kauppinen Kirpputori auki ti, ke ja pe klo 11-16 sekä to klo 11-17. Paaston aikaan liittyy ajatus lähimmäisenrakkaudesta, johon Jeesus meitä toiminnallaan ohjaa. Kiitos myös Saariselän VPK, Ivalon EH ja TaimiTupa. Yhteisvastuukeräyksen avulla torjutaan ikääntyvien yksinäisyyttä ja tuetaan kotona pärjäämistä. Muut IVALONLAAKSON RAUHANYHDISTYS: To 12.2. klo 17 Ilta rakkaudelle. Kirkkovuodessa lähdemme kulkemaan kohti pääsiäistä ja paaston aika johtaa meitä Jumalan rakkauden uhritien seuraamiseen. Inarin kirkossa messun jälkeen n. MAINOS EN JUHLI vanhenemistani. Välillä on hyvä hidastaa ja hiljentyä sekä etsiä tietä Jumalan yhteyteen tehden tilaa Jumalan kuuntelulle omassa sisimmässään. Lämpimästi tervetuloa mukaan välittämisen kansanliikkeeseen ja osallistumaan tapahtumiin sekä jakamaan hymyä ja hyvää mieltä! ”Kiitos, että meitä ohjaat yhteyteen siunaavaan. Diakonia NAISTENRYHMÄ MIELUISA: To 12.2. klo 11 Laskiaissunnuntain messu. Lounas ja pullakahvi 10 €/annos, pullakahvi 3 €, keitto omiin astioihin 5 €/l, pullat kotiin ostettuna 1,5 €/kpl. sisarusten lapset perheineen muut sukulaiset ja ystävät Siunattu läheisten läsnä ollessa. Kuluva viikko on valtakunnallinen Ystävällisten viikko, jonka ovat lanseeranneet Osallistujien Suomi ja järjestöjen yksinäisyysverkosto. Vapaaehtoinen lahjoitus srk:n perhetyölle. Sinulle.. RUKOUSEN JA MUSIIKIN ILTA: 18.2. Tunnelmallisessa iltahetkessä yhteislaulua ja lauluesityksiä erilaisin soittimin säestettynä. Pyhäkoulu messun aikana
IVALON KIRJASTOSSA kirjailija heijasti kankaalle tuon Petronellan maalauksen, mutta hän oli rajannut maalaukseen näkymään vain naisen pään ja kaulan. Ja mietin sitä Sylvian ja Klausin suhdetta sillä retkellä. Kun huoliteltu maailmannainen sanoi aamulla hotellin vastaanotossa, että rahat olivat valitettavasti vielä jumissa Lennättimessä, niin tokihan hotellin väki häntä uskoi. Nimessä on vetovoimaa, kun Saariselälle on haluttu nimetä ravintolakin Petronellan mukaan. HELSINGIN KIRJAMESSUILLA tuntematon nainen tuli puhuttelemaan Rytisaloa. Olen tosiaan sensuroinut kuvaa, kun vanhana äidinkielenopettajana tiedän, että alastonkuvan läväyttäminen luokan seinälle olisi saanut luokassa aikaan semmoisen hysteerisen naurumyrskyn, että kaikki järkevä keskustelu olisi loppunut siihen, naurahti kirjailija Minna Rytisalo. Ja kuka tietää, vaikka hän olisi jäänyt legendaksi ja myytiksi myös jossakin muualla päin maailmaa. Kirjailija joutui miettimään myös sitä, olisiko Petronella voinut jäädä maailmanhistoriaan kesällä -49, jos hän olisi seikkaillut silloin jossakin muussa maassa. Hän oli nähnyt, miten toimittaja työskentelee ja kuinka ihmiset avautuvat toimittajalle. Joistakin dokumenteista saa sen kuvan, että heidän suhde oli sisarellinen, eikä mitään muuta. Toisaalta ainakin Suomessa kesällä -49 tuolle vapaudelle haluttiin aika nopeasti antaa myös rajat. – Olin perheeni kanssa hiihtolomalla Saariselällä talvella 2020. Eurooppa oli kesällä -49 kohoamassa suursodan raunioista ja siinä ajassa oli tilausta itsevarmalle ja röyhkeällekin seikkailijattarelle. Se hiihtoloma oli juuri ennen korona-aikaa. Kuusamossa Rytisalolle tultiin sanomaan, että eikö siellä Tankavaaran Kultamuseolla ole Petronellan huonekin siellä yhdessä kämpässä, ja siellä on pyykkinarulla pitsiä ja röyhelöalusvaatteita. Sylvia van der Moer oli kuin häkkilintu Sylvian joululaulussa. Sylvia joutui suojelupoliisin kuulusteluihin ja kirjoihin maksamattomien hotellilaskujen vuoksi. Häkki sulki sirkuttajan, muta mieli lensi vapaana Etnan juurelta aina Pohjolaan saakka. Sylvia esiintyi Suomessa journalistina. He halusivat, että Sylvia tulisi taas kokkaamaan heille kultamaille. – Petronellan nimi on jäänyt elämään ikuisiksi ajoiksi. Sen jälkeen Sylvia pisti reppunsa selkään ja livisti jäljettömiin siitä hotellista. – Sylvia oli kiertänyt maailmaa ex-miehensä kanssa, joka oli toimittaja. Kun Petronellan nimi mainitaan, niin jokainen tietää ainakin sen, että siinä on nainen, joka liittyy Lemmenjoen kultahistoriaan. – Toki kultamiehet olivat häneen rakastuneita. En tiedä, oliko Sylvia toimittaja, mutta mistään ei ole kuitenkaan löytynyt yhtään lehtijuttua, jossa olisi hänen nimensä jutun tekijänä. Kun olen Sodankylässä syntynyt, niin minulla oli jonkinlainen käsitys Petronellasta. Mietin, että tässäkö nyt on se Petronella. – Tätä kuvaa olen käyttänyt kouluvierailuilla, kun olen kertonut siellä Sylvia-romaanista. – Katselin teosta seinällä ja otin siitä pari kuvaa. Kirjailija Minna Rytisalo lähti Petronellan jäljille – Ei meillä ole paljon faktoja Petronellasta, mutta tarinoita ja mielikuvia sitäkin enemmän. Kun Rytisalo mainitsi sodankyläläiselle isälleen Petronellasta, tokaisi tämä, että ai Petronella, sehän oli sellainen kiertopalkinto. RYTISALO EI ole lähtenyt tekemään dokumenttia Petronellasta. Lukija saa tehdä tarinan palasista omat johtopäätöksensä. Mietin, millainen on tuollainen pitkä vaellus nuorelle naiselle, joka on ensimmäistä kertaa Lapissa, sen ajan kamppeilla ja kokemuksella. Sieltä jostain se legenduus syntyy. Kävimme syömässä Petronella-ravintolassa ja siellä oli seinällä maalaus alastomasta Petronellasta. Nainen sanoi huolestuneena, että ei kai vain Rytisalo anna rumaa kuvaa Lemmenjoen kultamiehistä, sillä he olivat kunniallisia miehiä. Miksipä he muuten olivat valmiina hakemaan hänet Helsingistä, takaamaan hänet ja maksamaan kaikki laskut. Sylvia oli nimittänyt Klausia veljekseen. – Kun elettiin vuotta -49, niin varmasti Petronella oli siinä ajassa nainen, joka ei suostunut muottiin ja hän rikkoi rajoja. – Lähdin sitten itsekin mieheni kanssa vaeltamaan tuota reittiä, jonka Sylvia aikoinaan kulki. Hän oli Suomessa vain pari kuukautta, häviävän hetken pitkästä elämästään, mutta jotain erikoista hänessä on, koska nimi ja myytti ovat jääneet elämään vielä 2020-luvullekin, sanoi Minna Rytisalo. helmikuuta 2026 // 15 Jaakko Peltomaa Petronella eli Sylvia van der Moer on Lapin myytti ja legenda. Taukopaikoilla otin reisitaskustani muistivihkon ja kirjoitin sinne mitä tuli mieleen. Rytisalo ei romaanissaan yritäkään kertoa, mitä Sylvialle oikeasti tapahtui ja kuka hän oli. Ulkomaalainen toimittaja kesällä -49 Suomessa oli arvovieras kaikkialla. Ulkomaalaiselle lehtinaiselle avautuivat kaikki ovet ja kaikki halusivat tarjota hänelle kahvit, lounaan, tai antaa kutsun viikonlopun seurapiirijuhlille. Nimessä on vetovoimaa, kun Saariselälle on haluttu nimetä ravintolakin Petronellan mukaan. Juuri sen hiihtolomaviikon jälkeen maailma alkoi sulkeutua koronapandemian vuoksi. Tuo pitkä vaellus oli asia, joka kiehtoi Rytisaloa. Kirjailija ärsyyntyi isänsä kommentista ja jäi miettimään, että miksi Petronellaa seuraa tämmöinenkin jälkimaine. Hän on legenda, ja juuri se onkin ihmeellistä, kun muistaa, että Petronellan reissu Suomeen kesti kesällä 1949 vain muutaman kuukauden, ei sen enempää, sanoi kirjailija Minna Rytisalo Ivalon kirjastossa kertoessaan romaanistaan Sylvia (WSOY, 2025). " Sylvia-romaanissa kerrotaan Sylvian pitkästä patikkareissusta Lemmenjoelle.. – HÄN VAELSI 100 kilometriä Lapin kesässä -49 itselleen tuntemattoman ihmisen kanssa. Se vaellustoverihan oli geologi Klaus Säynäjäjärvi. Kaikista vähäisistä Sylvian elämästä kertovista langanpätkistä voi päätellä, että hän oli seikkailunhaluinen selviytyjä ja kosmopoliitti. Illalla majapaikassamme innostuin sitten googlettelemaan Petronellaa. Sylvia-romaanissa kerrotaan Sylvian pitkästä patikkareissusta Lemmenjoelle. Siitäkin huolimatta, että hän ei oikein osannut kokata eikä leipoa. Hän majoittui Helsingin hotelleihin väärillä nimillä. Se oli hiljainen vaellus, kun mietiskelin, mitä kaikkea Sylvia on siellä kokenut ja nähnyt. Inarilainen // Keskiviikkona 11. Toki hän on etsinyt tietoja Sylvia van der Moerista, niitä vähäisiä, mitä hänestä löydettävissä on. Siitä se ajatus Sylvia-kirjasta lähti kehittymään. Rytisalo ymmärsi hyvin, miksi hän teki näin. – En tiedä, onko sellaista huonetta siellä museolla ollut, mutta jos jonkin mielikuvissa siellä on ollut röyhelöitä, niin sehän viittaa paheelliseen naiseen. " – Petronellan nimi on jäänyt elämään ikuisiksi ajoiksi
Talvelta odotetaan vielä paljon ja jatko näyttää, kuinka pitkälle hyvä vire kantaa. – Ja sitten veljekset Anton ja Topias Kemppi hiihtivät kultaa ja hopeaa 10 kilometrin matkalla. Inarin Yrityksen joukkueiden menestys Tampereen Suomen-cupin 3x7,5 km viestissä jää varmasti hiihtoväen mieleen. Tietenkin tässä on vähän painolastia niskassa, sillä kisat kuuluvat osana Inari 150-juhlavuoden teemaa. Näillä tuloksilla voi lähteä kohti kevään koitoksia hyvällä itseluottamuksella. Tässä kilpailussa jokainen vaihtoon tullut hiihtäjä teki tärkeän suorituksen, mikä nosti Inarin Yrityksen jälleen valtakunnallisen tason huipulle. Inarin hiihtostadionilla ryypättiin mitalikahvit SM-kisavalmistelujen keskellä Jaakko Peltomaa Juutuanvaaran hiihtostadionilla on pitkin talvea tehty järjestelyjä kevään SM-hiihtoja varten. Nuori Anton Kemppi sijoittui kuudenneksi, mikä on merkittävä saavutus 18-vuotiaalta lukiolaiselta. Joukkueet ja hiihtäjät Tampereella. – Paljon on tehty ja kyllä tässä kaikenlaista tekemistä, varmistelua ja fiksaamista vielä riittää ennen h-hetkeä. – Olipa se vain väkevää menoa ja Inarin Yrityksen hiihtäjien juhla vaan jatkuu viikosta toiseen. Lisäksi Jeremias Lipsanen, Markus Hietanen ja Nico Bennert säestivät joukkuetta, vaikka Bennert joutui keskeyttämään vauhdikkaan kaarteessa tapahtuneen ladulta ulosajon kaatumisen ja lonkkansa puuhun iskeytymisen jälkeen. Inarilainen // Keskiviikkona 11. Suomen-cupin viestissä nähtiin tiukkoja ratkaisuja loppusuoralla, ja Inarin Yritys Pohjolan OP -joukkueen viides sija kruunasi onnistuneen päivän. Anton Kemppi sai kultaa M20-sarjan 20 kilometrin vapaan hiihtotavan yhteislähdössä. Komeasti siitäkin hopeaa Inariin, kuvaili Kari Kyrö Tampereen kisatapahtumia. Hiihtostadionin kahviossa soviteltiin ylle myös kisatakkeja. Arctic Infra -joukkueen kahdeksas sija osoitti, että seuralla on laajuutta ja osaamista useammassa kokoonpanossa. helmikuuta 2026 16 // Inarin Yrityksen viestijoukkueiden hiihtäjien sukset nousivat liitoon Tampereella Jaakko Peltomaa Inarin Yrityksen hiihtäjien menestys Tampereen Suomen cupissa lauantain 15 km matkalla oli vahvaa näyttöä seuran kokonaispanoksesta. Hän karkasi letkasta omaan vauhtiinsa kuin lintu oksalta. – Eikä se siihen päättynyt, kun toinen sotilas, Kajaanin urheilukoulussa palveleva Pyry Riissanen väänsi omassa kisassaan väkevällä kirillään loppusuoralla voittotaisteluun ja taipui vain 0,1sekuntia Liperin Bergqistille. Kaiken pitää mennä nappiin viimeisen päälle, mutta olen luottavaisin mielin, tuumaili liikuntaneuvos, Inarin Yrityksen grand old man Kari Kyrö, kun talkooväki, järjestelytoimikunta ja Inarin kunnan delegaatio kokoontuivat hiihtostadionin kahvilaan tilannekatsausta pitämään. Topias Kemppi oli 14:s ja Pyry Riissanen ylsi kahdenkymmenen parhaan joukkoon. Takkeja katselemassa ja koesovittamassa Kyösti Lyöri, Tommi Kasurinen, Jari Huotari ja Reetta-Mari Tammela. Kaksi joukkuetta kahdeksan parhaan joukossa kertoo sekä vahvasta joukkuevoimasta, että pitkäjänteisestä työstä ja tuottavasta harjoittelusta. Enpä muista yhtäkkiä, että samalta kisaviikonlopulta olisi tullut Inariin tämmöistä kisamenestystä yhdellä kertaa, myhäili Kari Kyrö. Samalla juotiin oikein täytekakkukahvit sen kunniaksi, että Inarin Yrityksen joukkue palasi Tampereelta nuorten SM-hiihdoista kotiin kahden kultamitalin ja kahden hopeamitalin kera. Inarin Yritys Pohjolan OPjoukkueen ankkuri, nuori Pyry Riissanen veti väkevän ankkuriosuuden ja hiihti maaliin viidentenä.. Inarin Yritys Arctic Infra hiihti järjestyksessä Jeremias Lipsanen, Nico Bennert ja Markus Hietanen. Inari Yritys Pohjolan OP joukkeessa hiihtivät Topias Kemppi, Anton Kemppi ja Pyry Riissanen
Puh. 09 3487 3663 Gold Adam Oikea hinta kullastasi! Haluan ostaa kultasi! Tavataan Kultakiertueell a! Etsi postinumerolla Näytä vapaat ajat INARI • IVALO • KEMIJÄRVI • ROVANIEMI SAARISELKÄ • SALLA • SODANKYLÄ Katso paikkakuntasi aikataulu ja varaa aika: kultakiertue.fi. helmikuuta 2026 // 17 Kurvaamme kulmillesi! Myy vanhat kultakorusi laatikon pohjilta pyörimästä. Inarilainen // Keskiviikkona 11. Voit myös lähettää kultasi ostopisteeseemme arvioitavaksi postin kautta Turvapaketti-palvelulla, lisätiedot: goldadam.fi OSTOPISTEET: KÄPYLÄ Pohjolankatu 1, Helsinki. Puh. Saavu paikalle tai varaa aika. Kullan hinta on korkealla, saat asiantuntijoiltamme hinta-arviot veloituksetta. 09 3296 1329 • TÖÖLÖ Mannerheimintie 58, Helsinki. Palvelemme sinua henkilökohtaisesti
Muštottâsâid kaavaiävtuttâsâst kalga toimâttiđ 13.3.2026 räi čujottâsân Inarin kunta, tekninen osasto, Piiskuntie 2, 99800 AVVEEL tâi šleđgâpoostâ peht inari@inari.fi Avelist 2.2.2026 TEKNISÂŠ LÄVDIKODDE GULAHUS Lávvaevttohusa ásaheapmi almmolaččat oaidnin láhkai AKL 65 § ja MRA 27 § mielde Čuovvovaš sajádatlávvaevttohus materiálaiguin dollojuvvo almmolaččat oaidnin láhkai 11.2 – 13.3.2026. Inarilainen // Keskiviikkona 11. Ivalossa 4.2.2026 INARIN KUNNAN TEKNINEN OSASTO Inarin kunta, Piiskuntie 2, 99800 Ivalo inari@inari.fi www.inari.fi TEKNINEN OSASTO Mellapolun kevyenliikenteenväylän rakentamisen suunnitelmaehdotus on julkisesti nähtävillä Inarin kunnantalon teknisellä osastolla Ivalossa ja kunnan wwwsivuilla osoitteessa www.inari.fi 11.2-25.2.2026. Nimettävän tien sijainti: Nikulanperäntieltä etelään kääntyvä tie. klo 18.30 ystävänpäivänäytös, liput 9 €! Su 15.2. Kaunispään asemakaavan muutos; Uuvana Kaava-amnâstâhân puáhtá uásálistiđ Aanaar kieldâtáálu teknisii uásáduvâst já Aanaar kieldâ internetsiijđoin čujottâsâst https://www.inari.fi/fi/ palvelut/tekniset-palvelut/kaavoitus/vireilla-olevat-kaavat. ja 19. klo 19.30 ensi-ilta! Liput 10 €, kesto 1 h 57 min 7 12 WUTHERING HEIGHTS Pe 13.2. Lipunmyynti alkaa 30 min ennen näytöstä ja päättyy elokuvan alkaessa. Muistutukset Eenokinpolun suunnitelmaehdotuksesta tulee toimittaa Inarin kunnan tekniselle osastolle nähtävillä oloaikana, os. klo 18 To 12.2. klo 16 kiirehdi! To 19.2. 19.4.2026. klo 18 viimeinen näytös! Liput 10 €, kesto 2 h 29 min 16 12 Inarin kunta, Piiskuntie 2, 99800 Ivalo inari@inari.fi www.inari.fi KUULUTUS TIEN NIMEÄMINEN Inarin kunnan teknisellä osastolla sekä osoitteessa www.inari.fi/palvelut/ tekniset palvelut/osoitejarjestelma pidetään yleisesti nähtävänä 11.2 – 27.2.2026 seuraava tiennimeämisehdotus: HILLAPOLKU. Myyntiaika on 16.2. Piiskuntie 2, 99800 Ivalo. klo 18.30 Liput 10 €, kesto 2 h 16 min MARTY SUPREME – UNELMOI ISOSTI Ke 11.2. 050 597 1125 PETSAMONTIE 5, IVALO ERIKOISHAMMASTEKNIKKO ARTO KIVELÄ Vastaanotto Ivalossa 18. fi Tehdä lahjatilauksen ja tulostaa lahjakortin Tehdä jakelunkeskeytyksen VOIT MUUN MUASSA Ajanvaraus joka päivä puh. Muistutukset Mellapolun suunnitelmaehdotuksesta tulee toimittaa Inarin kunnan tekniselle osastolle nähtävillä oloaikana, os. Rakennuksella ei ole Utsjoen kunnalle käyttöä. Rakennukseen on teetetty vuonna 2018 tekninen kuntoarvio Granlund Consulting yrityksen toimesta. Pohjahinnan määrittelee kunnaninsinööri perustuen käsillä oleviin materiaaleihin. 0,5 km Mahdolliset mielipiteet tien nimeämisestä tulee toimittaa ennen nähtävilläoloajan päättymistä kirjallisesti tekniselle lautakunnalle. Sinulle.. helmikuuta 2026 18 // Inarin kunta, Piiskuntie 2, 99800 Ivalo inari@inari.fi www.inari.fi TEKNINEN OSASTO Eenokinpolun kevyenliikenteenväylän rakentamisen suunnitelmaehdotus on julkisesti nähtävillä Inarin kunnantalon teknisellä osastolla Ivalossa ja kunnan wwwsivuilla osoitteessa www.inari.fi 11.2-25.2.2026. Cuigemiid lávvaevttohusas galgá doaimmahit 13.3.2026 rádjai čujuhussii Anára gielda, teknihkalaš ossodat, Piiskuntie 2, 99800 AVVIL dahje šleađgapoastta bokte inari@inari.fi Avvilis 2.2.2026 TEKNIHKALAŠ LÁVDEGODDI Hallinnoi tilauksiasi verkossa asiakaspalvelu.hillagroup. helmikuuta Paikalliselta tekijältä paikalliselle ihmiselle. Rakennus on tällä hetkellä tyhjillään ja siellä on peruslämpö. klo 18 viimeinen näytös! Liput 10 €, kesto 1 h 28 min KAUNIS RIETAS ONNELLINEN Ke 18.2. Tervetuloa! Ivalon kouluja kulttuurikeskus Kaarre, Koppelontie 4, käynti pääovesta Elokuvateatteri Kaarre LUOTTOMIES-ELOKUVA: LEPOLOMA Su 15.2. Kaunispään asemakaavan muutos; Uuvana Kaava-aineistoon voi tutustua Inarin kunnantalon teknisellä osastolla ja Inarin kunnan internetsivuilla osoitteessa https://www.inari.fi/fi/palvelut/ tekniset-palvelut/kaavoitus/vireilla-olevat-kaavat. Tien pituus on n. fi/fi/palvelut/tekniset-palvelut/kaavoitus/vireilla-olevat-kaavat. Aloitteessa esitetään, että kunta järjestäisi kuljetuksen sivukylistä muutamaan Inari 150-juhlavuoden päätapahtumaan ja varaisi sen järjestämiseen riittävät varat. Utsjoen kunnanhallitus on päättänyt myydä vanhan terveystalon julkisella huutokaupalla. Osoite: Inarin kunta, tekninen osasto, Piiskuntie 2, 99800 IVALO tai sähköpostitse inari@inari.fi . Ivalossa 5.2.2026 INARIN KUNNAN TEKNINEN LAUTAKUNTA Inarin kunta, Piiskuntie 2, 99800 Ivalo inari@inari.fi www.inari.fi KUULUTUS Kaavaehdotuksen asettaminen julkisesti nähtäville AKL 65 § ja MRA 27 § mukaisesti Seuraava asemakaavaehdotus aineistoineen pidetään julkisesti nähtävillä 11.2 – 13.3.2026. Muistutukset kaavaehdotuksesta tulee toimittaa 13.3.2026 mennessä osoitteeseen Inarin kunta, tekninen osasto, Piiskuntie 2, 99800 IVALO tai sähköpostitse inari@inari.fi Ivalossa 2.2.2026 TEKNINEN LAUTAKUNTA KULLUUTTÂS Kaavaiävtuttâs piejâm almolávt uáinimnáál AKL 65 § já MRA 27 § miäldásávt Čuávvoo sajattâhkaavaiävtuttâs amnâsijguin tuálloo almolávt uáinimnáál 11.2 – 13.3.2026. Karigasniemen vanha terveystalo myydään Jaakko Peltomaa Karigasniemen vanha terveystalo on ollut Lapin hyvinvointialueella vuokralla 31.12.2025 saakka ja tämän jälkeen se on siirtynyt takaisin Utsjoen kunnan vastuulle. Inarin kylien neuvosto teki viime vuoden lopulla aloitteen Inarin kunnalle. Terveystalo on rakennettu vuonna 1979 ja siihen on asennettu maalämpö vuonna 2015. klo 18 ensi-ilta! La 14.2. Ivalossa 4.2.2026 INARIN KUNNAN TEKNINEN OSASTO Inarin kyliltä järjestetään kuljetuksia 150-juhlavuoden tapahtumiin Jaakko Peltomaa Inarin kunnanhallitus pyytää sivistystoimea ja erityisesti kulttuuritoimea järjestämään ennakkoilmoittautumisiin perustuvia kuljetuksia Inarin sivukylistä ainakin 1 2 juhlavuoden tapahtumaan sen mukaan mikäli määrärahat antavat myöten. Piiskuntie 2, 99800 Ivalo. Kaunispään asemakaavan muutos; Uuvana Lávvamateriálii sáhttá oahpásmit Anára gielddadálu teknihkalaš ossodagas ja Anára gieldda internet siidduin čujuhusas https://www.inari
helmikuuta 2026 // 19 ASIAKASPALVELU • asiakaspalvelu@hillagroup.fi • asiakaspalvelu.hillagroup.fi 020 750 4469 ma–pe klo 9–15 JAKELUHÄIRIÖT Posti: ma-pe klo 8-18 ja la klo 9-16, Puh. VESIHUOLTOASENTAJAA Asiakaspalvelu avoinna arkisin klo 9–15: 016 663 200, asiakaspalvelu@inergia.fi www.inergia.fi Seuraa meitä Inarin Lapin Vesi hakee toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen Parkinson-kerho Parkkis Saamenmaan tapaaminen liikehäiriösairaille, heidän omaisilleen ja avustajilleen keskiviikkona 18.2. Kj/0440389389 Halutaan vuokrata Ostetaan d d Sámi Village Nellim Nellimintie 4139a samivillage.fi KARAOKE Pe 13.2. 22.2.2026 INARIN KUNNAN NUORTEN TYÖPAJAN MONITOIMITALO KUULAS NÄYTTELYTILA RANTATIE 10B, IVALO Kuva: Tatu Kesti 16.2. 050 467 6240 Avoinna ma – pe klo 8 16 Autohuolto Ivalo Kytkimien ja Kytkimien ja vauhtipyörien vauhtipyörien vaihdot vaihdot Inarijärventie 417 b, 99800 Ivalo p. Tervetuloa! Etsitään vuokrakotia! Nelihenkinen, rauhallinen ja luotettava perhe + sisäsiisti labradorinnoutaja muuttaa Ivaloon töiden perässä ja tarvitsee nopeasti kodin Ivalon tai Saariselän alueelta 1.4 alkaen. Ole sinäkin.. Terveystalo Ivalo, Piiskuntie 5 Ajanvaraus puh: 0900 30000 ja www.terveystalo.com Pohjois-Lapin Koirakerho ry:n vuosikokous pidetään 19.2. klo 18 Kirsuhallilla, Yhdystie 8, Ivalo. Kahvitarjoilu. 0407310576 Kytkimien ja Kytkimien ja vauhtipyörien vauhtipyörien vaihdot vaihdot Inarijärventie 417 b, 99800 Ivalo p. klo 18–24 Erotu eduksesi ja varaa mainospaikka, joka huomataan! Vaikuttavaa näkyvyyttä ulkomainostauluissa. Luottotiedot ovat kunnossa. välisenä aikana esillä luontokuvien lisäksi valokuvausprojekteja teemalla “ tulevaisuus” Inarin Omaishoitajat ja Läheiset ry Kevätkokous ke 18.2.2026 klo 16.15 Osallisuuskeskus kuulas, Ivalo. mainostajalle.hillagroup.fi Tämä media on osa lukijoiden arkea. 050 467 6240 Avoinna ma – pe klo 8 16 Autohuolto Ivalo Ilmastointihuollot Ilmastointihuollot ja nelipyöräja nelipyöräsuuntaukset suuntaukset Erikoislääkärien vastaanotto Ivalossa: Kirurgian erikoislääkäri, urologi Erkki Jussila 19.2.2026 ja 2.4.2026 Synnytysja naistentautien erikoislääkäri Seppo Kivinen 9.3.2026 ja 11.3.2026 Kirurgian erikoislääkäri Jarmo Salo, vatsan, rintaelinten ja verisuonten sairaudet 1.4.2026 Korva-, nenäja kurkkutautien sekä allergologian erikoislääkäri Pekka Sipilä 25.2.2026 ja 18.3.2026. 22.2. Inarilainen // Keskiviikkona 11. TAVOITA TIELLÄLIIKKUJAT mainostajalle.hillagroup.fi Paikallinen, luotettava ja luettu. Ota yhteyttä, Henna 0503239280 Halutaan ostaa tontti/tila tai mökki /talo,asunto inarin kunnasta. Tervetuloa! VALOKUVANÄYTTELY “Luonnon äärellä” TERVETULOA! 2.2. klo 16.30 18.30, os. Tervetuloa! Hallitus Yhdistysja seuratoiminta ILMOITUKSET SÄHKÖPOSTITSE lukijailmoitukset@hillagroup.fi VERKOSSA asiakaspalvelu.hillagroup.fi Rivit Kokouksia Palvelukseen halutaan Odotamme hakijalta Kokemusta vesihuoltoalasta tai vesihuoltoalaan verrattavista tehtävistä Hyvää asennetta työntekoon ja halua omaksua uusia taitoja ja tietoa Sitoutumista päivystysringissä toimimiseen (keskimäärin 6–8 viikon välein) Vähintään B -ajokorttia Perustason ATK-taitoja Tarjoamme Monipuolisia työtehtäviä Mahdollisuuden kehittää osaamistaan Kilpailukykyisen palkan (Energiateollisuuden työehtosopimuksen mukaan) Hyvät henkilöstöedut Vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen Lähetä vapaamuotoinen työhakemus ja ansioluettelo 28.2.2026 mennessä osoitteeseen: paulus.lepisto@inergia.fi. 0100 5577 LUKIJAILMOITUKSET lukijailmoitukset@hillagroup.fi MAINOKSET • myynti@hillagroup.fi • mainostajalle.hillagroup.fi TIETOSUOJALAUSEKE hillagroup.fi/tietosuoja TOIMITUS toimitus@inarilainen.fi Päätoimittaja Jaakko Peltomaa 010 665 7332 Toimittaja Ville Vaarala 050 306 7677 Myyntipäällikkö Eliisa Lintula 050 322 3849 Henkilökohtaiset sähköpostit etunimi.sukunimi@hillagroup.fi Piiskuntie 1, 99800 Ivalo inarilainen.fi KUSTANTAJA Hilla Group Oyj Va. toimitusjohtaja Teija Pelto-Arvo Painopaikka Botnia Print Oy Ab, Oulu Verkosta tuoreimmat uutiset ja parhaat jutut kätevästi mistä vain Myydään Tuoretta Inarin kalaa torstaina klo 11 alkaen Ivalon torilla. Tervetuloa! p. Sairaalantie 5 (kirkkoherranviraston päätykolmio). Lisätietoja toimitusjohtaja Paulus Lepistö 040 732 9315. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat
Inarilainen // Keskiviikkona 11. Peleissä tuli sekä voittoja että tappioita ja lopputuloksena toisen lohkon kärkipaikat on ivalolaisten nimissä. Toiseen turnaukseen Ouluun kuitenkin lähdettiin sisuuntuneena ja tyylikkäästi hoidettiin kolmella voitolla itselle paikka heti SM-välieristä seuraavaan koriin. kotikonsteilla. – Kunnanhallituksen pöydän ympärillä oltiin yhtä mieltä siitä, että nyt pitäisi vain saada kuntalaiset ja yritykset aktiivisesti tekemään ilmoituksia Traficomille kuuluvuusongelmista. Peli oli pahasti tukossa koko päivän ja kun vastustajilla kulki, oli lopputulemana ensimmäinen kunnon tappio, joka tuli aika huonoon hetkeen, koska se tarkoitti samalla SM-välieristä eli sarjan parhaiden 28 joukkueen joukosta tipahtamista. Mobiiliyhteydet eivät pelaa joka puolella Inarin kuntaa Jaakko Peltomaa Inarin kunnanhallitus esittää Traficomille, että se toteuttaa matkaviestinverkkojen peittomittaukset Inarin kunnan alueella vuonna 2026. Palolahden mukaan Traficomin tehtävänä on valvoa, että viestinnän peruspalvelut, kuten toimiva puhelin ja laajakaista ovat saatavilla koko maassa. U11 pohjoisen tiikerisarja ”nollautuu” kevään alkaessa ja systeemissä pelataan uudet alkulohkot kahtena viikonloppuna ennen kevään isoja pelejä. U17 PELASI vähän epäonnisen ja loukkaantumisten sävyttämän turnauksen Sodankylässä, josta tuloksena poolin kolmas sija. tämän jengin otteita voi taas seurata kotiturnauksessa Kaarteessa, laittakaahan kalenteriin! U15 EHTI tammikuussa kahteen turnaukseen, joista ensimmäinen pelattiin kotona Ivalossa. helmikuuta 2026 20 // Ylivuotisia malleja isoin alennuksin Karvapohjat Move Switch -siteillä alkaen 200€ Kennorunkoiset luistelusukset alkaen 200€ Sukset testattavissa ennen ostopäätöstä yhteydenotto ennakkoon Hiihtopaketti.fi – Inari ?. jori.sujala@hiihtopaketti.fi Valikoituja vaatteita jopa -50% Metsäja tunturisukset, ahkiot omaksi, tai vuokralle Lentopallo liikkui tammikuussa – Nyt on meneillään myös Power Cupin reissuvalmistelut Lapin Sudet U11 pelasi tammikuussa yhden turnauksen Sodankylässä Tähti-Volleyn vieraana. Traficom on ilmoittanut, että se tekee tänä vuonna matkaviestinverkkojen peittomittauksia, ja se ottaa vastaan tietoja heikon kuuluvuuden alueista. U17 jatkoi hommia heti 7.2. SARJATURNAUSTEN LISÄKSI lentisläisillä on käynnissä Power Cup 2026 reissuvalmistelut. U11 Pinkkien tuuletus – nyt on hyvä meininki!. Operaattoreiden mukaan näillä ratkaisuilla kuuluvuus saadaan vähintään viestinnän peruspalvelujen tasoiseksi. WhatsApp ?. Teleoperaattoreilta tullut yhteinen viesti on, että matkaviestinverkon kuuluvuutta voi jonkin verran parantaa ns. päästään pelaamaan valtakunnallisesti sijoista 29-36/143 sekä pohjoisen aluemestaruudesta 6 joukkueen finaaliturnaukseen. Maailman suurin juniorilentopalloturnaus pelataan tänä (ja ensi!) vuonna Helsingissä, ja Lapin Sudet lähtee tälläkin kertaa edustamaan ja nauttimaan lentisvuoden kohokohdasta. 21.2. Peli oli kokonaisuutena ihan hyvää, mutta valitettavasti tässä lajissa pienellä rosterilla ollaan herkällä ja niinpä yksi voitto oli tällä kertaa taistelun saldona. tai 2. Ilmoitusten tekeminen olisi tärkeää, jotta peittomittauksia saadaan kohdennettua oikeille alueille, sanoo Inarin kunnan hallintojohtaja Mari Palolahti. – Kuuluvuutta pystyy parantamaan esimerkiksi rakennuksen ulkoseinälle asennettavalla ulkoreitittimellä tai sisällä huoneistossa olevaan reitittimeen liitettävällä ulkoantennilla. Esityksen taustalla on keskustan valtuustoryhmän aloite, jossa esitetään, että kunta ryhtyy toimenpiteisiin mobiiliyhteyksien turvaamiseksi 3G-verkon alasajon jälkeen. Välieräturnaus pelataan pitkän tauon jälkeen maaliskuussa, ja turnauksen sijoilla 1. +358 40 669 6609 ?. Mittauksia pyritään kohdistamaan alueille, joilta se saa yhteydenottoja tai muuta tietoa verkkojen hitaista yhteyksistä. Oulunsalossa viimeisessä pooliturnauksessa, jossa haettiin asetelmia välieräturnaukseen. – Inarin kansalaiskanavia ja Inarilaisen tekstaripalstaa ei välttämättä lueta Traficomissa, joten konkreettiset ilmoitukset kuuluvuusongelmista olisi nyt tehokkainta tehdä suoraan Traficomiin, hän painottaa