Inarilainen 10.09.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

nro 37 puhelin 020 710 9050 www.inarilainen.fi Kultamitali kaulaan Inarin koulun neljäsluokkalainen Aapo Linjama voitti kultaa 60 metrin juoksusta Ivalossa pidetyissä peruskoululaisten yleisurheilukisoissa. 0400-423525 Ivalontie 16 | 99800 IVALO | 040 48 55 181 INARIN JA UTSJOEN PAIKALLISLEHTI keskiviikko 10.9.2014 18.vsk. MERKKIKORJAAMO Lintumaantie 9 Huollot ja korjaukset kaikkiin automerkkeihin Puh. Aittokoski peruutti autonsa hautausmaan portista sisään, jätti arkun siihen, ja täsmälleen samaan paikkaan kaivettiin hautakin. ?Eilen illalla harjoittelin stadionilla liikunnanopettajan ja velipojan kanssa, kertoi kultamitalistaan yllättynyt Aapo. 11-15 Night Club Hipun Kellari PE / LA Taksit Inarin Kirkonkylässä Tulossa: TERVETULOA! Syksyn odotetuin: 19.9. Liput ennakkoon myynnissä Hipun vastaanotossa 27.9. La Jarkko Honkanen & Taiga lippu 10 ? INARIN TAKSIPALVELU 0400 982 477 4 h 2 rk Arrelan taksit v www.inarintaksipalvelu.fi PALVELEMME PLUSSAKORTILLA Fanta ja Sprite 1,5L raj. Urheilukisoissa syysaurinko paistoi täydeltä terältä ja monet vanhemmatkin olivat innostuneet tulemaan kentälle kisatunnelmasta nauttimaan. TAKSI P.www.ivalontaksit.com 0100 87 888 Karaoke PE / LA Yläkerta auki PE / LA -03 asti Hipun Lounas 10,50 . STRAND OY Ivalontie 71 99800 Ivalo puh. Alaluusua oli valistunut ja itseoppinut työmies, joka valittiin usein metsätyömaiden luottamusmieheksi. 2erää/talous 5 00 4 pl Ilman plussakorttia 2,49 pl 8?21 JOKA PÄIVÄ IVALO Vaasan Tummat ruispalat 450g 1 69 kpl Ilman plussakorttia 1,99 IVALO, IVALON LENTOASEMA P. Seurakunta pestasi taksimies Paavo Aittokosken tuomaan Hennen arkun hautausmaalle. 016 6755 700 Atrian Hiillosmakkara 400g 1 49 kpl Tässä lehdessä mm. Metsätyömies Henne Alaluusua sai kunniapaikan hautausmaan portin pielestä. 020 742 4070 www.rautia.fi/ivalo Palvelemme: ma-pe 8.00 - 17.00 la 9.00 - 13.00 KLAPIKONE Scheppach 31900. Pe ARTTU WISKARI Yläkerrassa lippu 18 ?. Aikalaisten mukaan Hennelle maistui myös väkijuoma, mutta hän hoiti työnsä eikä aiheuttanut harmia kenellekään. Lue sivulta 7. OMATALO-PÄIVÄ perjantaina 12.9. TAX FREE Espanjan uuden sadon satsumat 1 69 kg IVALO J. / hlö ark
Siitä on merkkinä muun muassa Kantalahden Jatulintarha, kivistä rakennettu labyrinttimuodostelma. Tämän saatoin todeta viikonloppureissulla Kantalahteen, jossa oppaanani oli entinen Rajajoosepin taxfree-toimiston pitäjä, nykyisin Kemijärvellä asuva Kuolan matkaopas Tero Kärkkäinen, joka laski käyneensä kaupungissa lukemattomia kertoja. Kärkkäiselle matka oli sikäli historiallinen, että hän epäili olevansa elämänsä viimeisellä Kantalahden reissulla. ?Viisumi vanhenee pian ja tuskin uusin sitä, sillä Venäjä on nähty. Sen ikää ei tiedä kukaan, mutta oletetaan sen rakennetun noin 2 000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Kävelyretkemme aikana bongaamme myös Umban kylään osoittavan kyltin. Tie vaikuttaa alkuun lohduttomalta. Alakurtissa silmäilemme rautatiekiskoja ja kymmeniä peräkkäin olevia betoniluiskia, joita on käytetty aikoinaan tavaravaunujen lastaamisessa. Seuraavana päivänä kahvittelemme Statoilin huoltoasemalla. Knäsön kylään maailmanhistorian käänteet paiskasivat aikoinaan myös Muurmannin legioonan suomalaiset sotilaat. Alakurtin tienhaarassa silmäilemme rakenteilla olevaa motellia, joka näyttäisi nousevan keskelle ei mitään, mutta Kärkkäisen mukaan se tulee sijaitsemaan hyvinkin strategisella paikalla. ?Tuossa on suomalaisten hyvä nukkua yön yli, jotta he saavat olla Venäjällä 24 vuorokautta ja viedä viinaa mennessään Suomen puolelle. Sitä ei heti satu hyllystä silmäämme, mutta ystävällinen myyjä osaa suositella meille tummaa leipää. Parin tunnin köröttelyn ? köröttelyähän matkanteko on aina Venäjän teillä . Kärkkäinen ihmettelee, miksi naisväki aina bussimatkoilla kyselee, millainen hotelli on kaupungissa. ?Mitäs väliä sillä on. Ja minulle kolmen tähden hotelli on se missä ei ole lutikoita, linjaa Kärkkäinen. Hotelliin päästyämme on perjantai-ilta. Satama kaupungista löytyy, mutta Vienanmeri jäätyy talvisin, joten mikään kansainvälinen satamaliikenteen solmukohta kaupunki ei ole. Syy kaupungin olemassaoloon löytyy alumiinitehtaasta, joka perustettiin Stalinin aikaan ja on yhä kaupungin tärkein työllistäjä. Kantalahden kaupungista löytyy pari kotiseutumuseota. Tero Kärkkäinen ei vaikuta nyt innostuvan museokäynneistä. Hän epäilee, että pitkäsiima ja entisten kaupunginjohtajien kuvat voidaan jättää väliin. Ensimmäinen etappimme on puolityhjä Alakurtin sotilaskaupunki. Sotilaat kalustoineen ovat hylänneet kaupungin, mutta toivoa on heidän paluustaan. Kärkkäinen tietääkin mitä luiskia myöten on lastattu juniin: panssarivaunuja. Alakurtissa emme nyt ehdi pysähtelemään, mutta paluumatkalla jätämme ylimääräisiä ruplia kylän kauppaan ja ostamme sieltä hyvää venäläistä ruisleipää. Hyvällä tuurilla meressä voi nähdä maitovalaita. Järjestetyille matkoille ei kannata lähteä, silloinhan joutuu matkustamaan suomalaisten kanssa. Seuraava matka voi olla se joka tehdään jalat edellä, tuumailee Siperiankin kolunnut Kärkkäinen. Mies ei kutenkaan vaikuta täysin ehdottomalta, sillä pian hän lisää, että Trans-Siperian junamatka olisi toisaalta vielä kokematta. ?Pitäisi vain kolkutella kaksi viikkoa semmoisessa junahytissä, jossa on venäläisiä. Rahti kulki junalla, eikä ollut isompaa tarvetta matkustella kaupungista toiseen kaupunkiin, hän sanoo. Kantalahdessa Kärkkäinen yrittää muistella missä on hotelli . Tämä Venäjän valtasuoni vaikuttaa rauhalliselta, kun ajelemme sitä pätkän ja käännymme Kantalahden tielle. Kärkkäinen kertoo matkan aikana miksi Venäjän maantieverkosto on aina ollut luokattomassa kunnossa: siksi, ettei sitä ole tarvittu. ?Neuvostoliitossa perus- Hampurilaistavernan mainoslakana ei kertonut osoitetta, joten paikka jäi löytämättä. Tero Kärkkäinen matkalla Kantalahteen. tettiin tehdas ja kaupunki tuli tehtaan ympärille. Se on sellainen kuin sadat muut Statoilin Panssarivaunu on kunniapaikalla Kantalahden keskustassa. Alakurtin keskustassa ei turhia hötkyillä sunnuntaiaamuna. asemat ympäri maailman; muovinen, liian kuuma, eikä tuoleja ole tarjolla. Siipi, johon majoitumme, on vielä täyttä neuvostotyyliä. Eikä Tero Kärkkäinen tee tilannetta yhtään helpommaksi, kun hän ihmettelee, eikö autostani todellakaan löydy vararengasta. Tietyömaata kestää noin 50 kilometriä, jotka jälkeen tilanne muuttuu. Kävelemme hiljakseen hotellille ja ihailemme matkan aikana puista Stalinin aikaista rautatieasemarakennusta. Liikenne vaikuttaa hiljaiselta ja kaupungin liikenneympyrät ovat niin isoja ja vaikeasti hahmotettavia, että täytyy hetken miettiä, ovatko nämä yleensä liikenneympyröitä. Hotelli löytyy pian. Maisemissa ei ole valittamista: Nivajoen kosket kuohuvat ja tuntureita näkyy siellä täällä. Lähdemme hakemaan ruokapaikkoja, mutta niitä hotellin lähistöltä ei löydy ja lopulta päädymme kauppaan ruokaostoksille. Ilta on lämmin ja aukiolla penkkejä, mutta ketään siellä ei näy. Se on rakennustaiteen helmiä muuten arkkitehtuuriltaan melko ankeassa kaupungissa. Miksi tämä kaupunki on olemassa. On valmiiksi sokeroitua vehnävelliä, leipää ja kahvia. Mutta kahviautomaatti pelaa ja pientä purtavaa löytyy. Tehdas elätti kaikki, kaupungissa synnyttiin ja kuoltiin. Hotelli on vain paikka jossa nukutaan. Paluumatkalla huomaamme kyltin ?Knäsö?, mutta emme tällä matkalla poikkea katsomassa miltä näyttää Knäsön kylä, jossa aikoinaan oli myös suomalaisasutusta. neuvostoajan jylhä kolossi Belomorje. Varsinaista kansankahvilaa emme kaupungista onnistu löytämään viikonloppumatkamme aikana. Lauantaina otamme taksin hotellista Kantalahden kulttuuritalolle, joka sijaitsee kaupungin laitamilla. Ihminen on näillä rannoilla asunut jo tuhansia vuosia sitten. Huone on siisti, mutta ajan patinoima. Sinne olisi matkaa vain sata kilometriä, mutta Kärkkäinen arvelee, että matkanteko voi tyssätä puomiin, koska Umbassa on myös sukellusvenetukikohta. Illalla katselemme hotellin ikkunasta keskusaukiolle. Onko sitä nyt ruvettu valvomaankin, vai mistä hiljaisuus johtuu, hän ihmettelee. Sunnuntaiaamuna on hotellissa aamiaispöytä katettu vanhaan neuvostotyyliin. Aamiaisen jälkeen on aika hyvästellä Kantalahti. Kärkkäinen kertoo, että sitä on remontoitu vuosia ja remontti jatkuu vieläkin. Kärkkäinen muistelee, että muutama vuosi sitten nuoriso vietti siellä hauskaa iltaa, mutta nyt keskusta on kuolemanhiljainen. ?Lakihan on jo pitkään kieltänyt alkoholijuomien nauttimisen kadulla. Kärkkäinen toteaa, että Kantalahden ympäristö on mielenkiintoisempi kuin itse kolho kaupunki. Kiireinen aikataulumme ei anna myöten Vienanmeren risteilylle, joka olisi Kärkkäisen mukaan kokemisen arvoinen. ja äkkiä nähty. Talo on komea, mutta kulttuuriohjelmaa ei ole lauantaina tarjolla. 2 Keskiviikkona 10.9.2014 Kantalahti on äkkiä nähty Kantalahti, vajaan 40 000 asukkaan kaupunki on rauhallinen, ystävällinen . Öljysoraa on tarjolla aina Kantalahteen asti. Silloin voi tehdä junamatkan Siperiaan puhumatta matkalla yhtä ainoaa venäjän sanaa, ja siinähän ei ole mitään järkeä, Kärkkäinen pohtii. Rajamuodollisuudet Sallan rajalla hoituvat nopeasti. Niinpä lauantaipäivä kuluu kaupun- gilla kulkien, ja kävelymatkamme osuu lopulta Nivajoen rannalle. Tietyömaata ja sorakerroksen päälle ajettua nyrkinkokoista sepeliä, joka Suomessa kävi- si kiuaskivistä. vastaamme tulee 1400 kilometriä pitkä Pietari-Murmansk-valtatie. Ja voihan motellissa olla sitten tarjolla muutakin viihdykettä, kertoo kaiken kokenut Tero Kärkkäinen. Jaakko Peltomaa
Naapuriki tuli toissapäivänä pihalle uuella autolla. Negatiivisista asioista löytyy aina se positiivinen kääntöpuoli . jotaki kauppakassin pohjalle? ?Nykyään käyttäytyvät niin kovin huonosti kaikki. Kyllä minäkin mieleni pahoitin, kun tämäkin palsta on niin lyhyt, että tekstaripalstalla pittää kai jatkaa? ?No en kyllä tunnista itseäni tuol laisena. Varautumalla pahimpaan asiat usein sujuvat paljon helpommin, koska tuolloin toimintatapoja on joutunut etukäteen pohtimaan. Siinä yhteydessä heidät merkittiin tilan uudisasukkaaksi ja niinpä vuoden 1875 veroluettelossa oli huomattavasti vähemmän lappalaisia kuin vuoden 1825 veroluettelossa. Jos haikaillaan liikaa vanhan hyvän ajan perään, voidaan pian huomata kehityksen kulkeneen ohi ja sekös se vasta harmittaisi! ?Miksi tuommosia kyselet. Inarinmaan lapinkylä lähtee kuitenkin siitä, että käytännössä oli kysymys vain merkinnästä paperilla, mutta elävässä elämässä mikään ei muuttunut. Saamelaiskäräjät tiedottaa nettisivuillaan, että ministeriö ja Saamelaiskäräjät myös toimivat tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Oikeusministeriön mukaan hallituksen esitys annetaan eduskuntaan mahdollisimman pian. Iltabileet ja hyvätekeväisyyshuutokauppa pidetään Hotelli Kultahipussa. Tapahtumaa suojelee kunnanjohtaja Reijo Timperi, joka pudottaa ottelun avauskiekon. Huutokaupan jälkeen on luvassa näyttävä ilotulitus. Mielensäpahoittajassa näen sellaisen henkilön, joka ei yksinker taisesti näe mitään hyvää yhtään missään ja ottaa kaikki asiat liianhen kilökohtaisesti - Samalla hän levit tää pahaa oloaan ympäristöönsä salakavalasti leviävän homeen tavoin tukahduttamalla toisten hyvät ideat ja arvostelemalla kaikkea mitä eteensä saa. ?Mielensäpahoittaja loukkaantuu pienestäkin vastoinkäymisestä tulisesti ja pitkäaikaisesti, eikä anna periksi omista mielipiteistään, mutta vaikeista asioista pitää pystyä puhumaan niiden oikeilla nimillä. Vai meinasko se, että olin ?unohtanu. Eikä koko näköradio. Sellaista tilannetta ei voi tulla, että vaaliluetteloon otettaisiin henkilöitä samanaikaisesti nykyisen saamelaismääritelmän ja uudistettavan saamelaismääritelmän nojalla, vaalilautakunnan puheenjohtaja Janne Näkkäläjärvi kertoo.. Se naapuri soppiiki hyvin akalle. Hän sai vetoomuksen muun muassa Inarinmaan lapinkylältä, jossa muistutettiin, että 1800-luvun puolivälissä lappalaiset alkoivat tilaisuuden tullen perustaa elinkeinojensa turvaksi tiloja. eli kerran elämässä -tapahtuma, Mäkinen lisää. Ivalo on toistaiseksi pohjoisin paikka missä Pietarinkadun Oilers vierailee. Joukkueen kokoonpanoon Ivalossa kuuluvat muun muassa jääkiekkolegendat Ja- ri Kurri ja Esa Tikkanen. Tapahtuman tuotolla tuetaan Uusi Lastensairaala 2017-hanketta ja TunturiKiekon junioritoimintaa. Tuntuu, että tarkotuksella ihmiset haluavat pahottaa toisen mieltä ja suputtavat selän takana. Mitä tässä muka muuta sais olla. Mies se tullee räkänokastaki, muttei tyhyjän naurajasta. Eikö se ole jo tyhymemmällekki selevää, mikä on vastaus? En tietenkään ole! Jäähalli halutaan täyteen viimeistä penkkiä myöten ?Pietarinkadun Oilersin Ivalon vierailu on mittaluokaltaan sellainen Kerran elämässä-tapahtuma. Vastikään oli minun maksetulle parkkipaikallekin joku autonsa pysäköinyt. Rekisterinumeron otin ylös kyllä, mutta taidan purra hammasta ja äristä itsekseni. Ja sitä ne ihmiset palvoo, kyllä ei ole järjen häivää? ?Kyllä joutuu mielensä pahoittamaan tasaisesti nykyään. Näytänkö minä siltä. Mielensäpahoittajan ajatusmaailma on selkeä: ennen oli kaikki paremmin. Tauno Ljetoff, opiskelija Eeva Harmanen, sairaanhoitaja Jani Huhtamella, koulutusasiamies ?Kyllä ei ole hyvä tämä nykymeno kun aikaihmiset istuu kouluissa ja syö kasvisruokaa. Joudumme ehkä aluksi toimimaan vanhan saamelaiskäräjälain nojalla, mutta samalla myös valmistautumaan uuden lain tuomiin uudistuksiin. Luvassa on unohtumaton viikonloppu pääsylipun lunastaneille, kertovat tapahtuman järjestelyihin osallistuvat Janne Tervahauta, Jukka Rantala, Mika Siivikko, Ipa Mäkinen ja Jarkko Kaisanlahti. ?Ivalon jäähalliin on mahdollista ottaa sisälle 500 katsojaa, ja me lähdemme siitä, että nuo 500 katsojaa ovat paikalla, kun Pietarinkadun Oilers ja Tunturi-Kiekon All Stars-joukkue kohtaavat toisensa jäällä, sanoo Ipa Mäkinen, joka koordinoi lokakuussa tapahtuvaa Pietarinkadun Oilersin Ivalon vierailua. Historiallinen peli pelataan Ivalon jäähallissa lokakuun 4. päivä. ?Vuosi on tehty töitä sen eteen, että Suomen tunnetuin hyväntekeväisyysjoukkue Pietarinkadun Oilers saadaan Ivaloon. Kyllähän tämä on sellainen ?once in a lifetime. Eilenki ku kävin kaupassa niin semmonen tytönläppi oikein tiiraili ja kyseli, että ?Saako olla muuta??. Virnuili vielä päälle ja kiitteli, vaikka ostin vain maitoa, ku on niin kallista kaikki nykyään. Pääosaa, mielensäpahoittajaa näyttelee Antti Litja. Merkillistä onkin, ettei sellaisia ole vielä järjestetty. jaakko.peltomaa@inarilainen.fi Pietarinkadun Oilers Ivaloon Kolmen raati Oletko sinä mielensäpahoittaja? Aslakin viikon elokuva on mielensäpahoittaja. Keskiviikkona 10.9.2014 3 Päätoimittajalta Saamelaiskäräjälain uudistus etenee Oikeusministeriön ja Saamelaiskäräjien yhteisenä tavoitteena on, että vuonna 2015 pidettävissä saamelaiskäräjävaaleissa noudatetaan uutta saamelaiskäräjälakia ja sen vaaleja koskevia säännöksiä. Tilanne on meille haasteellinen. Vakka kantensa valittee... Lippuja tulee myyntiin rajattu määrä. Saamelaiskäräjien vaalilautakunta on aloittanut valmistelut saamelaiskäräjien vaaleja varten. ?Odotamme tietenkin että uusi saamelaiskäräjälaki astuisi voimaan mahdollisimman pian. Eikä kyllä ole hyvä juttu nämä valmiiksi nauretut tv-ohjelmatkaan. Kumma kun ei oteta valokuvaa pureskellusta ruoasta. Tulevat kyselemään kaiken maailman kysymyksiä virne suupielessä. Elokuvan käsikirjoitusta on ollut laatimassa kirjailija Tuomas Kyrö. Päätöksenteossakin on punnittava erilaisia vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia: yhdessä ja useamman pään aivoriihen voimin lopputulos on useimmiten kaikkia tyydyttävä. ?Elämässä pitää ajatella tätä hetkeä ja tulevaisuutta, sillä vierivä kivi ei sammaloidu. Kehua lätöstävät, että tänäänkin sitä meillä on ruokaa pöydässä. Halukkaat voivat lunastaa 250 euron VIP-lipun ja kulkea Pietarinkadun Oilers-joukkueen mukana viikonlopun tapahtumissa. Ennakkolipunmyynti Pietarinkadun Oilers-tapahtumaan alkaa perjantaina 12.9. Paskan marjat. Seuraamme lain eduskuntakäsittelyä ja niiden vaikutuksia. ?Lainsäädännön edellyttämät päätökset vaaliluettelon vahvistamisessa tehdään kulloinkin voimassa olevan lain ja määräaikojen mukaisesti. Kaiken maailman sieniä syövät ja kuvaavat ruokansa nettiin. Laitoin verhot kiini, enkä avannu ovia ku kävi soittamassa ovikelloa. Ihan varmasti oli tulossa kehuskelemaan kuinka hyvä pirssi on. Kyrön tuorein kirja, jossa mielensäpahoittaja esiintyy, on Ilosia aikoja, ja se ilmestyi loppukesästä. kello 9. Kyllä pysähtyy kehitys ja loppuu oppiminen jos asettuu tyytyväisenä makoilemaan ja sulattaa kaiken valmiiksi pureskellun. Vaimoki sitä alako puolustelemaan ja väitti, että hän se sielä soitti kelloa ku jätti avaimet vahingossa sisälle. Se onki kattonu sen naapurin perrään jo pitemmän aikaa. Hotelli Kultahipun vastaanotossa. Saapi vain mennä, en välitä. ?Lapsillekki sanoin, että itku pitkästä ilosta. Kalastus, metsästys, keräily ja kotitarveporojen hoito jatkui kuten ennenkin ja tämä väki, joka pitkälti polveutuu Morottajan suvusta, oli edelleen Inarin kantaväestöä, vaikka tittelinä olikin uudisasukas. Presidentti Niinistö sai myös sellaiset terveiset, että saamelaisalueen kunnissa olisi korkea aika pitää kaikille avoimia tiedotustilaisuuksia ILO-sopimuksesta. Saavat sitte naureskella yhessä ja puhua pahhaa toisista. Tyhjänpäiväinen pirunsilmä. Kyllä ei ole hyvä toisten mieltä pahoittaa kun omassakin on jo kestämistä. ?Kyllä jos ihmisellä yhtään on maalaisjärkeä päässä, niin mielensä joutuu pahoittamaan koko ajan. Noudatamme aina kulloinkin voimassaolevaa lainsäädäntöä ja sen määrä-aikoja. Hipinretaleet kirjottelee lehteen ja ovat muka niin Om ja Zen ja positiivisia, että oikein pahaa tekee. Eduskunta käsittelee hallituksen esitystä vielä tämän syksyn aikana. niistä voi oppiauutta. ?Tunnustan, että käytän paljon lausetta ?pessimisti ei pety?, mutta mielestäni asioita pitää osata miettiä useasta näkökulmasta. Jos tarve vaatii, voidaan lakiin sen eduskuntakäsit- telyn yhteydessä esittää otettaviksi tarpeelliset siirtymäsäännökset vuoden 2015 vaaleissa sovellettavista vaaliluetteloon hakeutumisesta ja vaaliluettelon vahvista koskevista määräajoista ja muista mahdollisista vaalien toimittamiseen liittyvistä seikoista. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi sanoo olevansa varma siitä, että saamelaisyhteisön ja Saamelaiskäräjien tukema saamelaismääritelmä astuu voimaan ennen vaaleja ja Saamelaiskäräjät käsittelee hakemukset Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon uuden määritelmän nojalla. Saamelaismääritelmästä riitti keskustelua myös tämän viikon tiistaina, kun eri tahot keskustelivat Ivalossa presidentti Sauli Niinistön kanssa. Ja vielä isolla lukee varattu siinä kyltissä
Kaikki ovat tervetulleita avoimeen yleisötilaisuuteen. Kai se on tuo V8-moottorin jyrinä ja autojen iso koko, mikä meitä viehättää. Ensivaikutelma on ihan mukava ja täällä on näkynyt jo paljon vanhoja tuttuja, kertoi perheen isä Teemu Tuoma. Tuoman perheelle jenkkiautoilu on elämäntapa. Tämä meidän Cadillac on tuotu Coloradosta muutama vuosi sitten. Siellä siellä ajeli vanha amerikkalainen pariskunta. Paikat on pyritty sijoittamaan maisemallisesti niin, että mahdolliset rakennukset eivät tulisi näkymään häiritsevästi veneväylille. Metsähallitus esittää, että Kahkusaaren vieressä olevaan Viimassaareen ei kalastustukikohtia sijoiteta, koska saari on rakentamaton ja luontoarvoiltaan merkittävä. Yrittäjät antavat Inarin elinkeinopolitiikalle arvosanan 8 Inarin kalalaitoksen jäähdytystä halutaan selvittää Kokonaisarvosana Inarin kunnan elinkeinopolitiikalle yrittäjän näkökulmasta on 8,1. Valtakunnallinen keskiarvo on huomattavasti heikompi eli 6,7. Arvosanat löytyvät tuoreesta Inarin elinkeinopoliittisesta kyselystä, jonka on tilannut Lapin Yrittäjät ry. Nutukkaassa kello 1718. Osallistujia otetaan 16. Rakentelu aloitetaan alkeisliidokeilla, jotka on helppo rakentaa ja onnettomuuksien jälkeen myös helppo korjata. Valtio tuskin antaa sitä vuodessa tai kahdessakaan Inarin kunnalle. Heille Cadillac oli varmasti sellainen arkipäiväinen käyttöauto, mutta meillehän tämä on luksusta, totesi perheen äiti Piia Tuoma. Tuomat vakuuttivat, että ilmajousitetun Cadillacin kyyti on pehmeää. Tämä on hyvä alku, jonka jälkeen täytyy tarkastella koko UK-puiston lähialueita ja sitä, miten matkailijat ne löytävät. UK-puiston syvissä erämaaosissa viihtyvät kokeneet vaeltajat, ei sinne mitään palvelurakenteita tarvita, mutta tämä lähialue on toisentyyppisten retkeilijöiden seutua. Reitin rakentamisesta on uutisoitu aika näyttävästi, mutta minä sanoisin, että ei tämä ole vielä niin suuri askel, että puiston kehittäminen voisi jäädä tähän. Kesämatkailun kehittämisessä meillä on tekemistä, siinä emme ole nyt niin kilpailukykyisiä kuin voisimme olla. Ker- hon puolesta tilataan rakennussarjat, jotka pitää lunastaa omakustannushintaan. Kerhon vetäjinä toimivat Juha Portti, Kari Akujärvi, Sami Muhonen ja Vili Huhtamella. Tiedotustilaisuuteen toivotaan vanhempiakin mukaan. Listalla on myös lentoaseman ke- hittäminen, mutta kunnanhan ei lopulta tarvinnutkaan siihen osallistua, hän sanoo. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Jari Huotarin mukaan kunnan taloudenpito osoittaa erittäin vahvaa osaamista. Myös esteettömälle liikkumiselle täytyisi rakentaa puistoon reitti. ?Tuota uutta reittiä tulevat varmasti käyttämään paljon Saariselällä liikkuvat lapsiperheet. Kuntaan on valmistumassa kaavoja ja sen myötä saamme kuntaan lisää mökkejä ja mökkiläisiä, toteaa Huotari. Kunnanjohtaja Timperin mukaan Inarin kunta pystyy tulevinakin vuosina järjestämään palvelunsa, mutta huolenaiheitakin on ja yksi niistä on 18,8 prosentin työttömyys. Kalakentille uusia paikkoja Inarijärvellä Inarin kunnanhallitus päätti, että Metsähallituksen luontopalveluiden tekemät muutosehdotukset uusien kalastustukikohtien paikoista otetaan huomioon kaavaehdotuksessa. Inarin kunta on pyytänyt Metsähallitusta toimittamaan kunnalle esityksen Koutukinsaaren rakentamattomien kalas- tustukikohtatonttien sijoittamisesta kalastuselinkeinon harjoittamisen kannalta paremmin soveltuville paikoille. Rovaniemen lentokentältä kyytiin nousi vielä lasten kummisetä Tero Takatalo, joka kuvasi tapahtumaa ?aivan mielettömäksi?. Radio-ohjattava Space Walker ilmassa. Valtakunnallinen keskiarvo kuntien viestittämisestä ja tiedottamisesta on huomattavasti heikompi ja arvosana on 6,7. Inarilaisyrittäjiltä kysyttiin, uskovatko he, että jos heidän kunnassaan käydään kuntaliitosneuvotteluja tai selvityksiä, niin ne johtavat kuntaliitokseen. 74 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että lopputuloksena ei ole kuntaliitos. 4 Keskiviikkona 10.9.2014 ? Kuinka kaivattu on UK-puiston lähiluontoreitti? Inarin kunnanhallitus on hyväksynyt 185 000 euron sitoumuksen hankkeeseen, jossa kehitetään UK-puiston palvelurakenteita ja toteutetaan Saariselän matkailukeskuksen läheisyyteen 1,7 kilometrin ympärivuotinen lähiluontoreitti. Onkohan tällainen lähiluontoreitti merkittäväkin asia, Saariselän LuontoLomien yrittäjä, kunnanvaltuutettu Teuvo Katajamaa? ?Onhan tuollainenkin eteenpäin menoa, ympärivuotinen lähiluontoreitti Saariselän matkailukeskuksen välittömässä läheisyydessä on tervetullut. Sehän tulee aika haastavaan maastoon Iisakkipään rinteille, enkä ole varma miten siellä pystytään huomioimaan esteetön liikkuminen. Asia ilmenee muistiosta kunnan kalatalousrahaston hoitamisesta käydystä keskustelusta, jonka pöytäkirjan Inarin kunnanhallitus merkitsi tiedoksi. Muistiossa todetaan, että uutta jääasemaa ei esitetä Ivaloon, mutta sen sijaan esitetään jääasemaa selvitettäväksi Partakko-Kotalahti-alueelle. Muistion ovat allekirjoittaneet kunnanjohtaja Reijo Timperi, hallintojohtaja Pentti Tarvainen ja reittimestari Teemu Mikkola. Muistiota kommentoi kuntablogissaan kunnanvaltuutettu, kalatalouden kehittämisrahaston hallituksen puheenjoh- jien mukaan arvosanan 8 luokkaa ja kunnan viestinnästä ja tiedottamisesta he antavat vielä hitusen paremman arvosanan eli 8,1. Metsähallitus esittää, että tässä vaiheessa niistä poistetaan kaksi tonttia ja kaksi jätetään vielä mahdollisia tulevaisuuden tarpeita varten. Pääsaareen ei Metsähallitus esitä uusia paikkoja, koska saa- ren etelä- ja itäranta on erittäin altis tuulille ja pohjoisranta on karikkoinen ja kivinen. Kumpaankin tulisi yksi paikka. Myös UK-puiston kehittäminen on yksi osa tätä kesämatkailun kehittämistä. ?Peruspalveluministeri Susanna Huovinen on tavattavissa keskiviikkona 10.9. Kerho on tarkoitettu yli 9-vuotiaille; yläikärajaa ei ole. Vaihtoehtona uusille paikoille on eri yhteyksissä mainittu ViimassaarenKahkusaaren alue ja Pääsaari. Koutukin saaren kalakentällä on neljä rakentamatonta tukikohdan paikkaa. Ivalon sosiaalidemokraattinen työväenyhdistys tarjoaa kahvit kaikille paikalle tuleville. Vetäjät toivottavat kaikki mukaan mielenkiintoisen ja kehittävän harrastuksen pariin. Kuva Juha Portti. Viikon kysymys Teemu ja Piia Tuoma pakkasivat Pellossa kyytiinsä lapset Eelin, Jamin ja Topiaksen, ja jyristelivät Cadillacilla Rautaa rajalle-tapahtumaan Saariselälle. Pohjana oli oma arvio. Timperin mukaan kunnalla on kärkihankelista, jonka kärjessä on hankkeita yli 40 miljoonan euron edestä. ?Se on iso raha. Vastauksia kyselyyn on saatu 40:ltä inarilaiselta yrittäjältä. Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys on inarilaisyrittä- Riista- ja kalantutkimuslaitoksen (RKTL) Inarin kalanviljelylaitoksen veden jäähdytyksestä tehdään selvitys. Kalakenttä on perustettu vuonna 1988, eikä rakentamattomiin tontteihin ole sinä aikana tullut yhtään hakemusta. Kun taidot kehittyvät, on seuraava vaihe moottorilennokin lennätys.. eli kunnanjohtajalla. Pääsaaressa on tällä hetkellä yksi kalastustukikohta. Uusia paikkoja esitetään Pikku Pääsaareen ja Kahkusaareen. Saariselälle tulee yhä enemmän väkeä Aasian maista ja heille pitää olla tarjolla hyviä ja monipuolisia vaellusreittejä erämaisille Saariselän lähialueille. Miltä Saariselän kehitys muuten näyttää? Olen iloinen siitä, että kaavoitus on lähtenyt liikkeelle, mutta on asioita, jotka myös huolettavat. Radiolennätys aloitetaan yleensä liidokeilla, jotka nostetaan ilmaan sähköllä. Tulevien vuosien budjetteja voidaan laatia sillä ajatuksella, et- tä veroäyrin hinta säilyy nykyisellä tasolla. ?Myös hallitun menokasvun ohjelma antaa vakautta tuleville vuosille. Tällaisen lennokin rakentaminen ja lennättäminen vaatii jo jonkin verran kokemusta. Peruspalveluministeri Huovinen osallistuu Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistyksen järjestämille sosiaaliturvan syyspäiville Inarin Sajoksessa tällä viikolla. Kärkihankelistassa yli 40 miljoonan euron hankkeet Edunvalvontatyötä on tehty, mutta parannettavaakin siinä aina olisi Inarin kunnan ?ykköslobbarilla. 17 prosenttia katsoi, että vaikutukset voisivat olla jopa positiivisia. Jenkkiauto on elämäntapa Pellolainen Tuoman perhe jyristeli Saariselän Rautaa rajalle-tapahtumaan vuoden -64 Cadillacilla. ?Olemme joka kesä käyneet jossakin Etelä-Suomen jenkkiautotapahtumassa, mutta Saariselälle tulimme nyt ensimmäisen kerran. Näin totesi Inarin kunnanjohtaja Reijo Timperi kunnanhallituksen kanssa kuntajohtajasopimuksesta käymänsä keskustelun tuloksista. Cadillacin lisäksi pihalta löytyy kaksi Chevroletiä. ?Nämä ovat sellaisia kesäautoja. He arvelevat, että auton huippunopeus voisi olla reilut 160 kilometriä tunnissa, mutta vanhaa autoa kohdellaan hellästi, eikä sen huippunopeutta ole koskaan testattu. taja Veikko Väänänen. Hän kirjoittaa, että Inarin laitoksella on keuvahtanut nieriöitä veden liian lämmön takia. Vahinkojen määrästä ei ole tosin pahemmin hiiskuttu. ?Jos kunta lähtee hyväntahtoisena hölmönä paikkaamaan kalatalousrahastonsa jäljellä olevalla pääomalla RKTL:n ja maa- ja metsätalousministeriön virheitä asiassa, joka sisältyy yksinomaisesti niiden velvoitteisiin ja keskinäisiin sopimuksiin, ei minusta ole millään väliä. ?Inarinnieriä on hieno kala, mutta uhkaavatko sen kymmenientuhansien vuosien historian lopettaa ilmastomuutos ja RKTL?, kirjoittaa Väänänen blogissaan. Lennokkikerhotoiminta alkaa Ivalossa Tunturi-Ilmailijat ry aloittaa lennokkikerhotoiminnan Ivalon ala-asteen teknisen työn luokassa 17.9 kello 17.30, jolloin on tiedotustilaisuus. Toisaalta yrittäjät näyttävät suhtautuvan ennakkoluulottomasti liitokseen, sillä 74 prosenttia katsoi, että kuntaliitoksen vaikutukset kunnan elinkeinopolitiikkaan olisivat neutraaleja
Perustamissopimuksen allekirjoittivat Niilo Huru, Taimi Seurujärvi ja Rauni Kukkala. Yhdistys on koko toimintansa ajan osallistunut vilkkaasti piirin toimintaan. Hänessä painottuu asiaosaaminen ja lähimmäisenrakkaus, molemmat ovat tärkeitä yhdistysihmiselle, vakuutti Lapinleimu. Sirkka-Liisa Hietala kutsui koolle Kuulonhuoltoliitto teki 1980-luvulla innokkaasti töitä uusien yhdistysten perustamiseksi ja Inarin-Utsjoen kuuloyhdistys perustettiin syksyl- Reija Väisänen ja Pekka Marin tutkivat vanhan ajan kuulolaitetta, jossa ei hienosäätöä eikä digitekniikkaa tunnettu, mutta joka kuitenkin oli parempi kuin ontto lehmänsarvi. lä 1984. Työperäiset kuulovammat saattavat tulevaisuudessa olla harvinaisia, mutta sitä enemmän tulee varmasti olemaan ihmisiä, jotka ovat menettäneet kuulonsa vapaaajallaan, kaiken maailman pärinävehkeiden ja musiikkilaitteiden parissa. Osmo katkoi nuorena lautamiehenä lautoja timpurille ja Jouko operoi kenttäsirkkelillä ja moottorisahalla. ?Kai siinä minun työmaalla oli meteliä 300 desibelin edestä. ?Tietenkin toivoisi, että nykyihminen suojaisi korviaan, mutta ihminen tahtoo olla sellainen, että oppi tu- lee vasta kantapään kautta, he tuumailivat. Jouko Mattila ja Osmo Karvonen ovat olleet kuulolaitteiden kantajia jo pitkään. ?On siitä iso apu, vaikka ei se samanveroinen ole kuin ihmisen toimiva korva. Viimein sitten alettiin ihmetellä, että mikä on, kun rakennustyömailta tulee niin paljon huonokuuloista porukkaa, hymähti Karvonen. Konkarit arvelivat, että nykyaikana kuulosuojelu on huomioitu hyvin työmailla siinä missä muukin työturvallisuus. ?Rakennusmiehet ovat kuin avaruusmiehiä nykyaikaisissa työkamppeissaan. Joku saattoi työntää pumpulitukot korviinsa, mutta sen kummempaa kuulonsuojelua ei tunnettu. Kukkala muistutti, että yhdistystä tarvitaan tulevaisuudessa ehkä entistä enemmän, sillä kuulovammojen on todettu lisääntyneen. Yhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Ritva Hirvelä va- kuutti, että sellaisen yhdistyksen vetäjänä on ilo toimia, jolla on määrätietoinen hallitus, ja jäsenet ovat aktiivisia ja toisiaan tukevia. Kuuloliiton toiminnanjohtaja Pekka Lapinleimu vakuutti yhdistysväelle, että yhdistyksen tarpeellisuus ja edunvalvontatyö ei tulevaisuudessa ainakaan vähene. ?Väestön ikääntyminen sekä uhka paikallisten lähipalveluiden katoamisesta ovat haaste myös Kuuloliitolle ja sen yhdistyksille. JP Kirjoitustulkit Nina Mikkola ja Jaana Pakarinen kirjoittivat juhlapuheet reaaliajassa isolle näytölle.. Moni on saanut jo kuulovamman tai tulee saamaan, joten siinä mielessä tämmöisiä kuuloyhdistyksiä tarvitaan jatkossakin, tuumailivat Inarin-Utsjoen kuuloyhdistys ry:n vanhat konkarit Osmo Karvonen ja Jouko Mattila Inarin-Utsjoen kuuloyhdistys ry:n 30-vuotisjuhlassa. Karvonen ja Mattila ovat saaneet omat kuulovammansa työelämässä. Järjestöpäällikkö Eino Vainio otti yhteyttä rajaseutusisar Sirkka-Liisa Hietalaan, jonka aloitteesta yhdistyksen perustamisesta kiinnostuneita kutsuttiin koolle. Yhdistyksen historiikin juhlassa esittänyt Rauni Kukkala kertoi, että järjestöpäällikkö, mukanaan piiriohjaaja Liisa Mattus sekä Sodankylän yhdistyksen puuhanaiset Leila Alatalo, Kaisa Heinonen ja Ritva Karjalainen saapuivat Ivalon paloasemalle 28.8.1984. Kokouksessa päätettiin perustaa huonokuuloisten yhdistys, jonka nimeksi pohdinnan jälkeen tuli Inarin-Utsjoen kuuloyhdistys. Keskiviikkona 10.9.2014 5 Kuuloyhdistystä tarvitaan tulevaisuudessakin ?Sääliksi käy nykyajan nuoria, jotka kuuntelevat mökämusiikkia täysillä. Laitteen avulla kuulen puheen, mutta en tunnista sitä, että mistä päin se puhe tulee ja pitää oikein katsella ympärilleen, että kuka puhuu, kertoi Karvonen. Kuuloliiton toiminnanjohtaja Pekka Lapinleimu vaihtoi kuulumisia Inarin-Utsjoen kuuloyhdistyksen kunniapuheenjohtaja Rainer Metsäperän kanssa. ?Rainer on tuttu mies kymmenistä kokouksista. Toimialueeksi nimettiin Inarin ja Utsjoen kun- Maamme kuulovammaisten hyväksi tehdystä työstä palkittiin Kuuloliiton ansiomerkeillä Reija Väisänen, Jaakko Kyrö, Taimi Seurujärvi ja Ulla Vuorela. nat. Rauni Kukkalan mukaan yhdistys on toiminut aktiivisesti kartoittamalla paikkakunnan induktiosilmukat ja esittänyt parannuksia kuunteluolosuhteisiin
To 11.9. Kalevi Rauhala Vaasassa ja Kalevi Yrttiaho. Torstaina Santeri, Aleksanteri, Santtu, Aleksandra, Sandra, Ali, Ale ja Ále. Seeli ja Kalle Toivion konsertti klo 19. INARISSA: Ensi su 14.9. Onnea mm. Kirpputori avoinna: to? pe klo 11-16. Lähettäjän tiedot tulee olla toimituksen tiedossa, nimettöminä toimitettuja tekstejä emme julkaise. klo 13 ja 17 ry:llä. PYHÄKOULU: Ivalossa ja Inarissa sunnuntaisin vuoroviikoin Pertti on saatettu viimeiselle matkalle läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Ivalo, p. klo 17 ehtoopalvelus, to 11.9. 6:17 14.9. klo 19 kirkossa. 6:28 laskee 20:12 20:07 20:02 19:58 19:53 19:49 19:44 Lähde: www.moisio.fi Veden pintalämpötilat Nellim, Inarijärvi 12,5 Kevojärvi 11,1 Lähde: Suomen Ympäristökeskus Miete Jokainen on oman kohtalonsa arkkitehti. - Englantilainen sananlasku Nimipäivät Keskiviikkona Kalevi, Kaleva ja Gállagas. . Syysseurat: la 13.9. Keskiviikkoisin rukoustunti klo 13. 6:13 13.9. Leiriltä haettiin ennen muuta pitkäkestoisen ylämäen nousun kestävyysominaisuuksien kehittämistä. Sodankylässä. .-konsertti klo 19: Arja Koriseva, Jouni Somero. Sairaalatie 5:n kerhotilassa. 6:09 12.9. Kotisivut: www.ivalonhelluntaisrk.fi. Tervetuloa tilaisuuksiin! Inarin hiihtäjät Jällivaarassa * 04.05.1950 Ivalo . klo 18 ry:llä. 6:28 laskee 20:05 20:01 19:57 19:52 19:48 19:44 19:39 Utsjoella nousee 10.9. ?Romanttinen ilta. . 040 5071713. ja to 18.9. Pastorin puh. EI messua. Kolmnaisuuden ja p. palsta on maksuton, lukijoiden yleisluontoisille kiitoksille ja moitteille tarkoitettu palsta. Pyhä Messu klo 11 kappelissa. RIPPIKOULU: Rippikoulun aloitusviikonloppu 3.-5.10. Lisätiedot ja ilmoittautuminen ruokailun ja kuljetuksen vuoksi Anulle/srk 040 5071713 tai Valkamaan viim. klo 12 ja 16. Daalian hehkua syysauringossa Jolnivuonossa. klo 18 Rukouskokous. Sesonkiaikana iltatilaisuudet kappelissa iltaisin klo 19; keskiviikkoisin viikkomessu ja sunnuntaisin messu. Ma 15.9. . Vilja Järvinen. Lauantaina Orvo ja Dávgon. EI kirkkokuoroja. Sodankylän ja Inarin srk:t. Toimitus muokkaa tarvittaessa ilmoituksia. Ilm. Ida Katajamaa. Maanantaina Sirpa ja Náinnas. Tiistaina Hilla, Hellevi, Hillevi, Hille ja Hillá. Ruusuja * Inarin kunnalle ja Lapin Susille monipuolisen liikunnallisen viikko-ohjelman järjestämisestä Ivalon urheilukentällä kesäkuukausina. Erkki Kauhasen konsertti klo 19. Onnea mm. La 13.9. klo 14-16 Valkamassa, lisätietoja Anu p. klo 11-15. Orvo Mikkola. Sunnuntaina Iida ja Iiddá. klo 13 Pielpajärven erämaakirkolla; sekä klo 18 ry:llä; puhujina Kari Gustavsson ja Arto Heikkilä; su 14.9. mennessä Laura Nurmelalle, p: 0400 729 806. (klo 14). klo 10 liturgia, Ristin ylentämisen juhla. IVALON HELLUNTAISEURAKUNTA To 11.9. messun jälkeen ja klo 16. Nuorgamissa ke 17. klo 10 aamupalvelus ja klo 17 ehtoopalvelus. Keväjärven p. Ma 15.9. 6:04 11.9. Ma 15.9. ?Soi kunniaksi Luojan. klo 18 vigilia, Ristin ylentämisen juhla. Nellim, p. messu klo 11, Hepola. 6:08 12.9. Näin myös mummola- ja mökkivierailuilla olevat lapset ja nuoret saivat mielekästä tekemistä ja uusia kavereita. * Seniorit Kaamasen! Iloisena Teitä muistelen! T: Marja Poutanen Kuollut: Martti Sakari Musta 64-v Kaamasesta. Kastettu: Luka Henrik Jurva, Hilda Amalia Niskanen. IVALOSSA: Ensi su 14.9. Lisätiedot ja ilmoittautumiset ruokailun ja kuljetuksen vuoksi 16.9. Vapaa pääsy; ohjelma 15,-. KARIGASNIEMELLÄ: Ensi su 14.9. 6:05 11.9. 6:12 13.9. Kultaisen iän kerho maanantaisin klo 13 srk-kodilla; ma 15.9. Trifon Petsamolaisen kirkko: su 14.9. 6:24 16.9. messu klo 19, Markku Niemelä. Boriksen ja Glebin kappeli: la 13.9. klo 11 Päivätilaisuus. Tiistaisin klo 15 lauluhetki Koivikossa. Viikolla 37 pappina Tapio Lampinen. Lapin Kamariorkesterin konsertti pe 12.9. 22.08.2014 Ivalo Sekä muut sukulaiset ja ystävät LAPIN ORTODOKSINEN SEURAKUNTA Sirkka-Liisa Laine Pertti Aslak KYRÖ Rakkaudella muistaen Anneli Vihitty: Erkki Antero Malin ja Outi Anna-Merja Kujala. UTSJOELLA: Konsertti su 21.9. Nikolaoksen kirkko: ke 10.9. Pyhäkoululaisille (3-6-vuotiaille) on lähetetty kirje. Hans Niiles NIITTYVUOPIO * 02.02.1932 . Työttömien yhdistyksen edullinen keittolounas maanantaisin klo 11-13 yhdistyksen tiloissa Vasantie 3. AVOIN PÄIVÄKERHO: Ivalossa keskiviikkoisin klo 10-12 ja torstaisin klo 9.30.-11.30. alkaen. SAARISELÄLLÄ: Ensi su 14.9. ?Iltatunnelma. alkaen. 6:16 14.9. Tässä kuusi vuotta vanhassa daaliassa on enemmän kukkia kuin koskaan aikaisempina kesinä. Santeri Aalto, Santtu Kerko, Santtu Sorvari ja Santtu Kauppinen Hollolassa. Perjantaina Valma, Vilja ja Dávdna. Onnea mm. Joel Hallikaisen konsertti klo 19. 6:24 16.9. klo 12 alkaen. Onnea mm. 8.9. klo 12 ja 16; sekä su 14.9. konsertti klo 19, Viktoria Papayani. 6:20 15.9. Kaikkiaan 69 nuppua on puhjennut kukkaan ja lisää on tulossa, jos vain aurinkoisia lämpimiä päiviä riittää. 29.08..2014 Kaivaten Birit-sisaresi Aarne perh. Marita perh. Eija perh. Asko ja Anu ystävät ja sukulaiset Väsymys tuli kuin hiipien hiljaa, vei voimat ja unen antoi. Se taittoi sukumme vanhinta viljaa, pois rakkaamme luokseen kantoi. Siunaus toimitetaan Outakosken hautausmaalla lauantaina 13.9. 6 Keskiviikkona 10.9.2014 Seurakuntien tapahtumia Tällä viikolla INARIN SEURAKUNTA Auringon nousu- ja laskuajat Ivalossa nousee 10.9. Ti 16.9. Mt- ja pav-kuntoutujien virkistyspäivä Pajakoskella ke 24.9. Sodankylässä. mennessä Juhalle. NUORGAMISSA: Virkus boddu kokoontuu rukoushuoneella perjantaisin klo 13-15 seuraavasti: 19.9., 10.10., 14.11.,12.12. Esikoislestadiol.seurat: Karigasniemellä la 13.9. Muistotilaisuus Hansin kotona Polvariniemessä siunaustilaisuuden jälkeen. Inarin hiihtäjiä osallistui Ruotsin Jällivaarassa harjoitusleirille. 6:20 15.9. Su 14.9. 19.9. Kehitysvammaisten kirkkopyhä su 21.9. Onnea mm. Talveksi se viedään taas kellariin keräämään voimia ja odottamaan uutta kesää. Terveisin: Rakas veljemme, setämme ja isosetämme Raili ja Mauri Erkki perheineen Olavi perheineen Seppo perheineen Raija perheineen Timo perheineen UTSJOEN SEURAKUNTA Daalia hehkuu Jolnivuonossa ?Ruusut ja risut. Romanttinen ilta . Tiistaipiiri tiistaisin klo 12 srk-kodilla; ti 16.9. 040 8252918. klo 19; Seeli Toivio, sello; Kalle Toivio, urut. Järj. Inarissa keskiviikkoisin klo 10-12 srk-kodilla. IVALONLAAKSON RAUHANYHDISTYS:.Ompeluseurat to 11.9. Voit lähettää tekstejä sähköpostitse osoitteeseen inarilainen@inarilainen.fi Ei auttanut apu ihmisten, ei rakkaus, rukous läheisten. Ei syki enää sydän lämpöinen, on poissa rakas, läheinen. Oli sulla sydän niin lämmin ja hellä, Oli sielä paikka meille jokaiselle. Jätit meille muiston valoisan, niin kauniin, rakkaan ja hyvän. messujen aikana (klo 11) seur: Ivalossa su 14.9., Inarissa 21.9. (klo 14), Ivalossa 28.9., Inarissa 5.10. Kuvassa Inarin Yrityksen hiihtäjät vasemmalta takarivistä alkaen; Juho Friman, Janina Virta, Petri Alatalo ja keskellä Juho Riipi.. Kappelikerho tiistaisin klo 15 kappelilla seuraavasti: ti 16.9., 27.10., 4.11., 2.12. DIAKONIA: Mt- ja pav-kuntoutujien toiminnallinen Naisten ryhmä ke 17.9. Utsjoen srk-talolla/Kulmakivellä. ISOISKOULUTUS: 19.-21.9
Martti Plantig. .DLNNL RLNHXGHOOLVHW WRLPHNVLDQQRW PP ± ULNRV MD ULLWD DVLDLQ RLNHXGHQNl\QQLW ± SHUXQNLUMRLWXNVHW MD SHULQQ|QMDRW ± NDXSSDNLUMDW MD NDXSDQYDKYLVWXNVHW ± YHONRPLVDVLDW ± ODKMD MD SHULQW|YHURVXXQQLWWHOX $VLDNDVWDSDDPLVHW 8WVMRHOOD VRSLPXNVHQ PXNDDQ. Usko Luostarisella ja Erkki Lumisalmella riitti paljon tarinaa ja kun lisäksi vanhat ivalolaiset innostuivat kertomaan omia muisteluksiaan, niin voitiin parin tunnin päästä todeta, että aika alkaa loppua kesken. Raja-Joosepin hautakiven äärellä. Muistopaateen on kirjoitettu lause Jobin kirjasta: ?Jumala on heittänyt minut maahan ja minä olen kuin tomua ja tuhkaa.? Väki siirtyi kello 12 maissa Ivalon kirkon alakertaan kahveille, jossa tuumailtiin, että seuraavan hautuumaakävelyn voisi järjestää vaikkapa ensi kesänä Inariviikkojen aikaan. Jaakko Peltomaa VARATUOMARI JOUNI VIHERVALLI Lapintie 4, 99600 Sodankylä Ajanvaraus ja neuvotteluista sopiminen puh. Yksi heistä on Heikki Miettinen, jonka hautakiven äärelle Usko Luostarinen pysähtyy. ?Häntä sanottiin SissiMiettiseksi. Sen alkeellisempi ei nukkumapaikka voisi olla. Oli hänellä sahakin, mutta sen omisti pankki. Kokkonen toimi Ivalossa apteekkarina vuodet 1934-40 ja kuoli talvisodan päätyttyä työnsä ääreen. vulla on Ivalossa kuollut paljon pieniä lapsia. Synnytyksen jälkeen seurasi kaste ja toiseksi kummiksi suostui avulias poliisi . Hänen mukaansa ruohomattoa tälle hautuumaalle on turha juurruttaa. Myös yleisön puolelta tuumaillaan, että jos hiekan tilalle halutaan jotain muuta, niin silloin se on kunttaa, jäkälää ja sammalta, eikä vihreää nurmikkoa. Hautausmaakävelyn aikana joku ihmettelee, miksi 30-lu- Millainen mies oli Ivalon apteekkari Väinö Kokkonen, sitä ei muistanut hautuumaakävelyllä enää kukaan. Luostarisen lisäksi kävelyllä toimi oppaana ortodoksien haudat tunteva Erkki Lumisalmi. Luostarinen muistutti, että olemassa olevakin hautausmaa muuttaa koko ajan muotoaan. Hän on sattuman kautta myös kirjailija Joni Skiftesvikin kummisetä. Hietaniemen hautausmaalla näin, että hautausmaan nurkkaan oli kasattu iso kasa käytöstä poistettujen hautojen kiviä. En tiedä millaiseen uusiokäyttöön nuo kivet sitten päätyvät. Luostarinen muistelee, että aikoinaan on seurakunnassa keskusteltu, pitäisikö Ivalon hautausmaan hietikkokankaalle istuttaa nurmikko. Oikealla kävelykierroksen oppaat Usko Luostarinen ja Erkki Lumisalmi. Ivalon hautausmaalla on muistopaasi niiden muistoksi, joiden tuhkat tai tuhkauurna on kätketty Inarin erämaihin. kirjailijan äitiä . Pullakahvit kävelijöille tarjosi Inarin seurakunta. Seurakunnassa tutkittiin hautausmaan karttoja ja lopulta eräästä pienestä kartasta löytyi maininta ?Jooseppi Sallila. Löysin sopivan kiven Luttojoesta ja Kemppaisen Mikon autokalustolla se sieltä nostettiin, Salo muistelee. Inarin seurakunnan entinen suntio Eero Pääkkönen kertoo, että oli aikoinaan kovan työn takana selvittää mihin Raja-Jooseppi on haudattu. Muistan, kun hän Kaamasen hakkuutyömaalla nukkui ulkona, yllään sateensuojaksi viritetty muovinpala. synnytyksessä. Jonnekin on haudattu myös Joosepin vaimo Tilda, mutta Pääkkönen ja Luostarinen toteavat, että Tildan viimeisen leposijan sijainti ei ole tiedossa. Ivalon hautausmaalta ovat viimeisen leposijan saaneet myös monet perheettömät savottajätkät. Ivalossa hän sitten kadotti huopansa, muistelee Luostarinen. Opastetulle hautausmaakävelylle osallistui noin 40 kävelijää. Kätilö halusi moralisoida, sillä vauvan isä oli merimies ja seilasi synnytyksen aikanakin merillä. Kun kuljette maailmalla, niin löydättekö sieltä vanhoja hautausmaita. Lapset tuovat kukkia ja kynttilöitä isän ja äidin haudal- le, mutta kun sukupolvet vaihtuvat, niin esi-isien haudoilla ei käy kukaan. ?Vanhat hautakivet sammaloituvat, puiset ristit lahoavat. Keskiviikkona 10.9.2014 7 Hautausmaatkin katoavat ?Hautausmaat ovat lopulta tässä elämänkierrossa lyhytikäisiä laitoksia. eli ?Meidän pieni Margareta?. Kukaan ei enää tiennyt tai muistanut Margaretan sukunimeä. Pienen Margaretan hauta on sillä tavalla ainutlaatuinen, että sen ympärille on valettu sementtireunat. Oululainen kyläpoliisi toi vuonna -48 väkisin kätilön auttamaan Aila Enojärveä . Ei sellaisia juuri löydy, sillä ne ovat kadonneet. Martti Salo (vasemmalla) löysi hautapaadeksi sopivan kiven Luttojoen pohjasta. Hän tuli Kaamaseen koko omaisuutensa kanssa, joka mahtui kenkälaatikkoon. 0400 391 024 jouni.vihervalli@pp.inet.fi +DPPDVOllNlUL <5-g 0b.,g 3XK 3LLVNXQWLH ,YDOR /$., -$ .,,17(,67g$6,$,172,0,672 6DPL 7HUYDKDXWD YDUDWXRPDUL PDDQPLWWDXVWHNQLNNR ,YDORQWLH ,YDOR SXK ID[ VDPL WHUYDKDXWD#ODNL LQHW ¿ Aika on pieksänyt pois tekstin vanhasta hautakivestä, mutta joku kävelijöistä muisti, että kivessä on lukenut ainakin ?Vår lilla Margareta. ja sen alle oli merkitty sulkeisiin: ?RajaJooseppi?. Haudalla lienee ikää paljon, sillä sementtiä ei enää paljon näe sammaleen alta. Martti Planting palveli Ivalossa valtiollista poliisia. Vanha hautausmaa muuttuu puistoksi tai sen ylle rakennetaan kerrostalolähiö. Näin totesi Usko Luostarinen Ivalon hautausmaalla järjestetyllä opastetulla hautuumaakierroksella, jonka järjesti Inarin kunnan kirjastotoimi ja kirjastotoimen Tarinat talteen-hanke. Palkan saatuaan hän sijoitti peitehuopaan. Minä sain sitten tehtäväkseni etsiä sopivaa kiveä ja päätin heti, että se pitää hakea niistä maisemista missä Jooseppi eli. Luostarinen arvelee, että ainakin lentävä keuhkotauti eli tuberkuloosi vei hautaan monia pikkulapsia. Raja-Joosepin eli Jooseppi Sallilan haudalla Martti Salo kertoo, että hautakivi on peräisin Luttojoesta. ?Ivalon Lions-klubi ryhtyi aikoinaan puuhaamaan hautakiveä Raja-Joosepille
Piirikonttorin tilat Rovaniemellä olivat insinööri Lehdon talossa ja piiri-insinöörin alaisina nuoremmat insinöörit E.U. Virasto teki useita satamatöitä. Myös satamarakenteet kuuluivat tienrakennustöihin. Tie-ja vesirakennuspiirit jaettiin tiemestaripiireihin, joiden päällikkönä olivat tiemestarit. Syntyi TVL eli teeveeällä. Toiminta keskeytyi Suomen sotaan 1808-1809. Koskenperkausjohtokunta perustettiin uudelleen Venäjän keisari Aleksanteri I:n määräyksellä. Tuloisela. Entisestä Tielaitoksen tuotannosta syntyi valtion liikelaitos Tieliikelaitos, nykyinen Destia Oy, joka tarjosi infra-alan palveluja, kuten maanrakennusta, kunnossapitoa ja suunnittelupalveluja muun muassa Tiehallinnolle, joka oli liikenne- ja viestintäministeriön alainen keskusvirasto jakautuen keskushallintoon ja yhdeksään tiepiiriin. Tietyöt olivat yleensä ns. Rakennusmestareita oli kolme; Hj.V. Heinonen, A. Suomi jaettiin vesistöaluerajoja noudattaen kuuteen piirikuntaan. Tie- ja vesirakennusten ylihallitus toimi vuosina 18871925. TVH rakensi tieosalle Sodankylä-Petsamo myös majatalot. Määrärahoja on myönnettävä enemmän Lapin tiestön kunnossapitoon. Lapissa on viisi aluevastaavaa, jotka valvovat tiestön kuntoa. Erkki Lilja. Liikennevirasto taas muodostui entisestä Tiehallinon keskushallinnosta. Näistä Liikenneviraston ja ELYkeskuksien liikennevastuualueiden päämääränä on ylläpitää ja kehittää Suomen tiestöä. Hoitoalueet kilpailutetaan ja seuraavan viisivuotiskauden Utsjoen ja Inarin hoitoalueilla pitää teitä kunnossa Destia Oy, jonka kaluston väri on melko lähellä Tielaitoksen keltaista. Myös Destia Oy käyttää töissään aliurakoitsijoita, joiden kaluston väri on moninaista. Tiejohtajia ei enää ole. hätäaputöitä. Teiden rakentaminen ja ylläpito erotettiin tiehallinnosta tehokkuuden lisäämiseksi. Suurin rakennuskohde Lapissa oli Jäämerentien rakentaminen Petsamoon. Aikaisempikin konekanta maalattiin keltaiseksi. Tielaitoksen aika 1990-2001 1990 vesitiet siirrettiin Merenkulkulaitoksen hallintaan ja Tie-ja vesirakennuslaitoksen nimi muuttui Tielaitokseksi, jossa keskusvirastona oli tiehallitus ja sen alaiset tiepiirit. Ståhlberg allekirjoitti 21 helmikuuta 1925 asetuksen nro 64 uudesta piirijaosta, joka toimeenpantiin Valtioneuvoston päätöksellä nro 97 annettu 26 päivänä helmikuuta 1925. Heikkilä sekä apulaisinsinööri H.J. Ei ole suoritettu tutkimuksia, millaisen säväyksen Vesivaltion kalusto teki olympiaturisteihin ja siivittikö kaluston väri urheilijoiden suorituksia. Tie- ja vesirakennuslaitoksen aika 1964-1990 Tie- ja vesirakennuslaitos syntyi 1964, johon kuului keskusvirastona tie- ja vesirakennushallitus sekä sen alaiset tieja vesirakennuspiirit. Tielaitoksen Vesivaltion ruosteenpunainen aura-auto. tehtävää vastuullisena tienpitäjänä ja tienpidon tilaajana jatkoi Tiehallinto. Jäntti ja K.A. Oulun tie- ja vesirakennuspiiri laati suunnitelmia ja rakennutti teitä Tie- ja vesirakennusten Ylihallituksen valvonnassa. Kuva Sirkka Mansikka-ahon kokoelmat/Tiemuseo. Tielaitosta ei enää ole . Ennen toista maailmansotaa Lapin tieverkon rakentaminen oli hyvällä alulla ja seurasi 30-luvun taloudellista kehitystä varsin hyvin. Lapin tieverkon kokonaispituus oli kolminkertaistunut vuodesta 1925 lähtien ollen noin 3000 kilometriä vuonna 1938, jolloin Lapin lääni aloitti toimintansa. ELY-keskuksen muodostavat entiset työ-ja elinkeinokeskukset, Tiehallinnon tiepiirit ja alueelliset ympäristökeskukset. Tiepiirien määrä oli yhdeksän vuonna 1994. Tiehallinto vastasi maanteiden päivittäisestä kunnosta ja ajettavuudesta. Ylihallitus teki myös muutamia tietöitä Etelä-Suomessa, vaikka tienpito kuului pääasiassa maanomistajille. 8 Keskiviikkona 10.9.2014 Yli-insinöörin vakaa käsitys Tie-ja vesirakennusten ylihallituksen päällikkö, ylitirehtööri Karl Snellman lähetti apulaisiaan tarkastamaan Lapin tienrakennustyömaita ja tiestön kuntoa. Piirin muodostivat Oulun läänin pohjoiset kihlakunnat, niiden joukossa myös valtakuntaan vain muutaman vuoden tuolloin kuulunut Petsamo. Samana vuonna muuttui Peräpohjolan tie- ja vesirakennuspiirin nimi Lapin tieja vesirakennuspiiriksi. Ruosteenpunainen aika 1952-1964 Tiemestari Hjalmar Heinosella on maamme mittavin tiemiehen ura. Kuva: Erkki Mitikan kokoelmat. Yksi Suomen vanhimmista virastoista on ollut Tielaitos. Kustaa IV Aadolf allekirjoitti joulukuun 17. Maailmanpankki rahoitti TVL:n kone- ja autohankintoja, joiden väriksi päätettiin teeveeällänkeltainen. Viimeinen Jäämerentien osuus, 12 kilometrin mittainen Liinahamarin satamatie valmistui 1933. Yhtenäinen autotie saavutti Petsamon vuonna 1928. Peräpohjolan tie- ja vesirakennuspiiri aloitti toimintansa kesäkuun 1 päivänä 1925, jolloin piiri-insinööriksi nimitetty Martti Jalmari Eerikäinen aloitti virkansa hoidon piirin hallintopaikaksi määrätyssä Rovaniemen kirkonkylässä. Vuonna 1998 Tielaitosta kehitettiin niin, että tuotanto ja viranomaistehtävät erotettiin toisistaan laitoksen sisäisenä järjestelynä. Pääkonttori johti organisaatiota. Lapin ELY-keskuksessa on ylijohtaja ja johtajat päälliköinä. Samoin tiemestari-titteli on poissa käytöstä. Vuoden 1918 tielain mukaan Lapin tiestöstä tärkeimmät osuudet olivat siirtyneet valtion suoraan hoitoon. Viraston nimi muuttui 20. TVH:n hallinnassa oleva tiestön kokonaispituus oli 998 kilometriä. Palmu. Erikson ja W.W. Niistä muodostettiin kolme vastuualuetta; elinkeino, työvoima ja osaaminen-, liikenne ja infrastruktuuri- ja ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueet. Ylihallitukselle jättämässään promemoriassa (matkakertomuksessa) hän kirjoitti, että hänen vakaa käsityksensä on, että automobiili tulee olemaan pääasiallisin kulkuneuvo Lapin pitkillä taipaleilla, sillä onhan Rovaniemen seudulla autokanta jo lisääntynyt räjähdysmäisesti, koska rekisterissä on nyt peräti 72 autoa, jotka liikennöidessään pilaavat lähitiet osittain kulkukelvottomiksi. Paikallinen lehdistökin oli kirjoitellut asiasta. pnä 1799 julistuksen, jolla perustettiin Tielaitoksen varhaisin edeltäjä Kuninkaallinen Suomen Koskenperkausjohtokunta. Virasto keskittyi nimensä mukaisesti vesistöperkauksiin, mutta se loi samalla pohjan tieja vesirakennusalan valtiollistamiselle. Näiden vastuualueiden alkukirjaimista muodostuu tuo koko uuden viraston nimi, ELYkeskus. Myös insinööri on saatava Rovaniemelle siellä jo olevan lisäksi, sillä eihän yksi insinööri pysty hoitamaan kaikkea, vaikka hänellä onkin auto käytettävissään. Rovaniemellä olevan insinöörin oli hoidettava Lapin tieasiat lukuun ottamatta Petsamontien rakentamista, jossa oli oma insinöörinsä. Pohjoinen tiepiiri välttämätön Ylimmät tienpidon virkamiehet ja maakunnalliset vaikuttajat pitivät Lapin tiestön kunnossapidon ja kehityksen kannalta välttämättömänä, että Lappiin olisi perustettava oma paikallinen tiepiiri. Sen tehtävänä oli myös kehittää koko maassa maanteitä, niiden liikenneoloja ja tieliikenteen palveluja. Tiehallinto oli Suomen suurin julkisen infrastruktuurin ylläpitäjä ja rakennuttaja, joka hankki tarvitsemansa palvelut ja tuotteet ulkopuolisilta. Vuoden 2010 alusta alkaen valtion keskusvirastoissa kävi merkittävä muutos. Samana vuonna myös insinööriupseerikunnan nimi vaihtui Tieja vesikulkulaitosten insinöörikunnaksi. Tietä oli rakennettu kolmen vuosikymmenen aikana. Lappi kuului Oulun tieja vesirakennuspiirin alaisuuteen. Hän osallistui myös kunnallispolitiikkaan. Lapin tieverkko tihenee Peräpohjolan tiepiirin syntyessä Lapin tieverkko oli harvahko. Silloin valtion päätöksellä perustettiin ELY-Keskukset ja Liikennevirasto. Kone- ja autokanta oli sotien jälkeen väriltään erittäin kirjavaa. Olympialaiset lähestyivät ja ennen olympiavuotta 1952 Suomi alkoi pestä kasvojaan. TVH:n koneet ja autot määrättiin maalattavaksi ruskeanpunaiseksi. Euroopan ainut valtatie ulottui kaukaisen Jäämeren rannoille. Kanava- ja rautatietöitä jatkettiin. Kesällä 1923 suoritti yli-insinööri Olli Mar- tikainen tarkastusmatkan Lappiin. ELY-keskuksia on yhteensä 15, joista yhdeksässä on kaikki kolme vastuualuetta, Lappi on yksi niistä. väristä se tunnettiin 1948 siirtyivät kaikki yleiset tiet valtion rakennettaviksi ja kunnossapidettäviksi. Heinonen eli Heinosen Jallu. Töistä vastasi sotilaallisesti järjestetty insinööriupseerikunta ja sen piirustuskonttorissa koulutettiin ensimmäiset tie- ja vesirakennusinsinöörit. Tie- ja vesikulkulaitosten johtokunta oli vuonna 1840 annettu uusi nimitys koskenperkausjohtokunnalle. Tiepiirit säilyivät tiehallintopiireinä. Tiehallinto ja Tieliikelaitos Destian kyltti Ivalon Lintumaassa. Vuonna 2001 tielaitoskausi Suomen yleisten teiden historiassa päättyi. vuoden kuluttua Tie- ja vesikulkulaitosten ylihallitukseksi, jonka tehtävänä oli vastata vesistö-, satama-, rautatieja lennätinlinjatöistä sekä osasta tienrakennustöistä. Piiri-insinöörillä oli oikeus palkata vakinaisen henkilökunnan lisäksi tarvittaessa tilapäistä työvoimaa. Ivaloa piti tukikohtanaan myöhemmin legendaarisen maineen saavuttanut Hj.V. Muusta tienpidosta vastasi maaherra. Tasavallan presidentti K.J
Äiti teki höyhenistä peitot ja tyynyt, joten lattialla kyllä tarkeni. Radiota Hugon kotitalossa ei ollut, eikä sinne kulkenut sanomalehti. Heillä varpaat jäätyivät rautakengissä. Edvardin velipojat solmivat avioliittoja kolttanaisten kanssa. Hugo muistelee, että isäEdvardilla oli parhaimmillaan 50 poroa. Paulaharju kehuu Luton rantojen reheviä heinämaita ja Hulkon menestyviä viljelyksiä, perunamaita ja ohrapeltoa. Puolukka säilyy hyvin lasipurkissa, kun sen pistää vettä täyteen ja se- kaan ripauksen sokeria. ?Sieni on parhaimmillaan paistinpannulla, kun se paistaa sipulin ja perunoiden kanssa. Jonkin verran keräämme sieniä myös talveksi. Minulla oli kersanttina myös lammasnahkaturkki ja se oli lämmin. Sen takasi arktiseen sodankäyntiin tottunut puna-armeija. ?Meillä ei ollut koskaan kylmä. Hugo aikoo kerätä lähimetsiköstä myös puolukat, jotka hän säilöö veteen. Maitotuotteita ei tarvinnut säästää, kun oli viisi lypsävää. Samana päivänä kotiin Kildinstroihin tuli musta auto ja sieltä tuli miliisejä suorittamaan kotimökkiin tarkastusta. Isän katoaminen oli perheelle tietysti kova pala. Keskiviikkona 10.9.2014 9 Lutto oli maanpäällinen paratiisi Teepöytä on koreana venäläiseen tapaan rivitalon päätyasunnossa Ivalon Mutamaan perällä. Emäntä Lidia Hulkko kaataa teetä kuppeihin ja hänen puolisonsa, yksi viimeisistä kuolansuomalaisista, pian 90 vuotta täyttävä Hugo Hulkko ryhtyy muistelemaan elämänsä vaiheita Neuvostoliitossa. Sota-aikana nuorta miestä heiteltiin Petsamon Litsalta aina Mantsuriaan saakka taistelemaan Japanin keisarillista armeijaa vastaan. Elämänsä lämpimimmät muistot Hugolla on lapsuudesta, Luttojokivarren Lutonkylästä, jossa kuolansuomalaiset saivat hetken elää kuin maanpäällisessä paratiisissa. Hugo Hulkon isoisä Pekka Hulkko löysi asuinpaikan Luttojoen varrelta 1910. Äiti pisti veteen kiehumaan hernettä ja porkkanaa ja lopuksi rautapadassa muhi myös useampi kilo lihaa. Isän täytyi luovuttaa lehmät kolhoosille ja porokarjasta oli annettava puolet pois. Järviä nuotattiin Arvid-sedän nuotalla ja Luttojoesta nostettiin verkoilla taimenta. Meillä oli huopakengät ja toppatakit. Ystävät ja sukulaiset ovat tervetulleita kello 16 alkaen.. Minä nuuhkin siinä uunin edessä niitä uunista nousevia hyviä tuoksuja, Hugo myhäilee. Isä oli taitava veneentekijä, joka veisti kotonaan myös pelastusveneitä Murmanskin kauppalaivaston isoille aluksille. Riekot vietiin Kuolaan Luttojokivartta ympäröivät metsät olivat täynnä riistalintuja. Ehkä ei uskallettu pyytää, koska hirvestä olisi pitänyt maksaa sakkoa, jos se olisi tullut valtion korviin. ?Ja miksi olisi ammuttu, kun meillähän oli poroja. Jos oli kolme munaa, niin kaksi otettiin pois. Erityisesti porokarjan vähentäminen oli hänelle kova isku ja hän teki kolhoosin johdolle selväksi, että Lutolla olisi tultu toimeen ilman kolhoosiakin. Kun kaksi säkkiä oli täynnä riekkoja, niin ne laitettiin ahkioon ja vietiin ajoporolla Kuolan kauppoihin. Hugo muistaa, että erästä vesilintua oikein höynäytettiin munimaan, jotta saatiin tuoreita munia paistettavaksi ja äidille leivonta-aineiksi. ?Tehtiin pönttöjä rannoille ja kalareissuilla niitä sitten käytiin tutkimassa. Hugo opiskeli Karjalassa Metsäteknillisessä koulussa, kun kutsu palvelukseen tuli. Kauppatavara säilöttiin aittaan, joka seisoi jalkojen päällä. Navetassa oli viisi lypsävää. Kun äitilintu tuli pöntölle, ja kun se ei ollut vielä käynyt kouluja, niin se ihmetteli, että täällä pitäisi olla enemmän, ja muni sitten pari munaa taas tilalle. Kun puolukka-aika tuli, pakkautui perhe veneeseen ja souteli hyvään puolukkapaikkaan. Puolukat säilyivät hyvin ladossa ja sieltä niitä jystettiin kattilaan, jotta saatiin keittää puuroa. ?Variksenmarjaa ei kerätty muualle kuin suuhun. Sitä kerättiin suun täydeltä ja sitten purskutettiin, niin että mehu juotiin ja siemenet syljettiin pois. Hän ehti päivitellä, ettei olisi ikinä Luton yltäkylläisessä elämässä uskonut, että tulee vielä kuolemaan nälkään likaisella lattialla. Kotiväkeä painoi huoli Hugon kohtalosta, sillä he eivät tienneet missä poika on, eikä liioin Hugolla ollut tietoa kotiväen sijainnista. Kuuden vuoden sotareissu Hugo Hulkko teki puna-armeijan joukoissa kuuden vuoden sotareissun, sillä palveluksessa hänen täytyi olla vielä rauhan jälkeenkin. Luton lohi ui tuolloin Suomen puolelle asti ja sitä pyydettiin koskipaikoista uistimilla. Isä oli vielä vuorannut puujalat metallinkuorilla, jotta hiiret eivät pääse kapuamaan aittaan. ?Äiti kirnusi voin, teki piimät ja paistoi leipäjuustoa. Murmanskissa oli hyvät asunnot, esimerkilliset lastentarhat. Hauki aukaistiin keväällä selkäpuolelta kahdeksi levyksi, siihen ripoteltiin vähän suolaa ja sitten se kuivattiin. Hugon kotitalossa viljeltiin perunan ja ohran lisäksi ainakin naurista ja punajuurta. Vaihdoin turkkiani aina uuteen ja vanhat jaettiin sotilaille. Lidia ja Hugo Hulkko ovat olleet yhdessä 57 vuotta, eikä isompia riitoja ole kuulemma syntynyt. Hugo ja Lidia ovat tänäkin syksynä poimineet sieniä asuntonsa lähistöltä ja Hugo on tehnyt mustikkaretkiä Jänkkävaaran laidoille asti. Vuonna 1938 isä Edvard lähti töihin, mutta ei palannut koskaan kotiin. Siellä he ovat vuosikymmenten varrella kasvattaneet mansikkaa, vadelmaa, perunaa ja kaikenlaisia hyötykasveja, jotka kasvavat hyvin Tulomajoen lauhkeassa ilmastossa. Pariskunta aikoo vielä tänä syksynä suunnistaa mökilleen, vaikka aika kuluu kohtuuhyvin myös Ivalon asunnossa. Jos hän olisi asunut kotiväkensä kanssa, olisi suomalaissyntyisen nuorukaisen kohtalo voinut olla toinen. Poronliha on parempaa ja pehmeämpää. Hugo ei muista, että syksyisin olisi isommin pyydetty kalaa talven varten. Viranomaiset katsoivat, että Lutto on liian lähellä Suomen rajaa. Ehkä tässä olikin syy sille, että häntä ei paiskattu työleirille. Korvasieniä emme ole koskaan keränneet. Veden alle jäi myös Hugon isoisän, vuonna 1929 kuolleen Pekka Hulkon hauta. Lutolle ei enää päästetty Edvard-isä pääsi työleiriltä elävänä pois, mutta Lutolle häntä ei enää laskettu. Se on Venäjällä aivan tuntematon sieni, kertoo Hugo. Koivun pakurikäävän käyttö on Hugolle tuntematonta. ?Koivua poltettiin ja sitä kuivatettiin rekitarpeiksi, mutta en muista, että kääpiä olisi kerätty. Joskus Hugon ja Lidian tyttärenpoika, Hugo hänkin, soittaa ovikelloa koulureppu selässään, ja hän on aina tervetullut vieras. Nukuimme teltassa risumaton päällä, tynnyrissä paloi tulet. Puna-armeijan sotilaat saivat talvipakkasilla 100 grammaa votkaa lämmikkeeksi. Kildinstroihin kuskattiin työläisiä 1930-luvulla tekemään töitä uudessa tiilitehtaassa. Hän haki Marian Salmijärveltä Lutolle elokuussa 1920. Vanhoja tuttavia ja muutama sukulainenkin Ivalosta löytyy. Hugon mummo veti viimeisen henkäyksensä Arkangelin evakkopaikan lattialla. Niinpä Edvard sai kolmen vuoden tuomion ja hänet vietiin työleirille kanavaa kaivamaan. Lutonkylän sijaintipaikka jäi aikoinaan veden alle, kun Nuorttijärven vedenpinta nostettiin. Maailmanmelskeistä ei Luton rannoilla piitattu ja tarvittavat uutiset kuultiin taloon pistäytyneiltä vierailta. Hugon mukaan Luton kulta-ajat katkesivat kolhoosin tuloon. heillä oli ?praktiikkaa?, kuten venäläiset itse sanoisivat. Kesäpaikka on Jyrkinässä Hugo Hulkko löysi vaimonsa Lidian Montsegorskista vuonna 1957. Elämäntyönsä Hugo on tehnyt Murmanskin kaupungissa arkkitehtinä. Pistämme ne suolaan. Veneeseen jäi iso metalliamme, johon puolukkaämpäreitä tyhjennettiin niin, että amme oli täynnä. Riekkoja pyydettiin pyssyillä ja risuansoilla. Hugo on erikoistunut miinojen asentamiseen. Hugo oli Petsamon Litsalla pysäyttämässä saksalaisten hyökkäystä Murmanskiin, ja näin Hugokin on yksi Sankarikaupunki Murmanskin puolustajista. Leivät hän leipoi ulkouunissa, taikinanjuurta säilytettiin pirtissä. Myös Samuli Paulaharjun vuonna 1921 ilmestynyt kirja Kolttain mailta tuntee Nurmeksessa syntyneen Hulkko-Pekan asuinpaikan. Talvellakin pistettiin verkkoja veteen sen verran, että pöytään saatiin aina ?verestä kallaa?, ja erityisen hyvä talvikala oli matikka. Kolhoosi muutti elämän Hugo Hulkko muistaa varhaislapsuudestaan, että pihalla on koivuhalkoa pinossa suuret määrät. ?Sopu on tärkeää, eikä nukkumaan pidä mennä niin että on vihainen toiselle, valistaa tällä viikolla 90 vuotta täyttävä Hugo nuorempia. Litsan ja Karjalan rintaman vaiheiden jälkeen Hugo löysi itsensä Mantsuriasta. Miehiä lastattiin Jaroslavlin rautatieasemalla härkävaunuun, eikä kukaan tiennyt mikä on pääteasema. Mantsuriasta hän muistaa 30 asteen helteen ja ?harakirin? tehneiden japanilaisten ruumiit, jotka haisivat hirveälle. Pekan poikakatras rakensi talonsa Luton varteen ja siitä syntyi Hulkkojen asuttama Lutonkylä. Hugon isä Edvard löysi vaimonsa Maria Seurujärven Petsamon Salmijärveltä. Hugo arvelee, että olikohan se turnipsiniminen kasvi, jota Lutolla kasvatettiin lehmänruuaksi. Kun talossa oli viisi lasta, niin ruokaa meni ja tuon tuostakin liedellä porisi iso pata täynnä poronlihaa. Omavaraiseen taloon ei juuri muuta tarvinnut tuoda kuin sokerisäkkejä ja ruisjauhosäkkejä. Hänet löysin muutama vuosikymmen sitten ja sen jälkeen olemme pitäneet tiiviisti yhteyttä Vilhoon ja hänen perheeseen. Janne-poikahan on kylpenyt kylpyammeessa pienenä meidän Murmanskin asunnossa, Hugo naurahtaa. Yksi Hugon ja Lidian hyvistä tuttavista on tietysti Kalervo Päkkilä, joka toimi matkanjohtajana lukuisilla suomalaisten Murmanskin-matkoilla. Hugo oli erinomainen tulkki erityisesti Rakennusliiton valtuuskunnille, koska hän hallitsi rakennusalan sanaston. ?Ennen lumien tuloa on vielä käytävä Jyrkinässä ja pistettävä sauna lämpiämään, vakuuttaa paljon nähnyt ja myönteisen elämänasenteen säilyttänyt Hugo. Jaakko Peltomaa Hugo Hulkko viettää 90-vuotispäiväänsä Ivalon työ väentalolla 11.9. Edvard asusteli hetken Murmanskissa telakkatyöntekijöiden yhteisasunnossa ja teki telakkatöitä. Telakalta matka jatkui Kildinstroin kylään joka on olemassa vieläkin Murmanskin kaupungin kyljessä Murmansk-Pietari-tien varrella. Edvard rakensi Kildinstroihin mökin, johon muutti koko perhe. Valtio piti huolen myös siitä, että mahorkkaa riitti poltettavaksi. ?Yksikössäni oli 12 sotilaista ja annoin tupakkani aina heille. Kildinässä oli tiilentekoon hyvää savimaata, ja tehdas nousi Muurmannin ratayhteyden varteen 1936. Perheessä ei ollut enää tienaajaa, äiti jäi yksin alaikäisten lasten kanssa, eikä asiaa helpottanut se, ettei äiti juuri puhunut venäjää. Edvard Hulkkoa syytettiin Suomen vakoilijaksi, mutta myöhemmin hänen maineensa puhdistettiin eli rehabilitoitiin. Kotiväki tiesi tietysti aina, että Stalinin myllyssä jauhautunut isä ei ollut tehnyt mitään pahaa. Pian sen jälkeen kun Edvard-isä oli viety, paiskattiin muu perhe Karjalaan Jandomozeron kolhoosiin. Koulutusjärjestelmä oli maassa hyvä, töitä riitti ja eläkeläinenkin tuli toimeen. Hugon ja Lidian kesämökki sijaitsee Tulomajoen varrella Jyrkinän kylässä. Japanilainen oli sitkeä sotilas, mutta venäläiseen verrattuna hän ei ollut mitään. Hugon mukaan venäläisillä oli jo pitempi kokemus sodankäynnistä . Hugo ei väheksy lohisaaliitakaan, mutta kun hän muistelee lapsuuttaan, niin vaikuttaa Lutto kuitenkin enemmän taimenjoelta. ?Mehän söimme myös hauet. Vuoristojääkäreiden eteneminen kuitenkin pysähtyi 50 kilometrin päähän kaupungista. Hugon vuonna -33 syntynyt Helmi-sisko elää vielä, mutta hän asuu Turussa. ?Vilho Seurujärvi on serkkuni. Honkaakin siinä oli, sillä vaarojen laidat olivat täynnä isoa honkaa ja porolla kiskottiin pihaan aina muutama honka kerrallaan. ?Sänkyjä ei ollut kaikille, mutta talvisin otettiin ladosta porontaljoja, ne levitettiin lattialle ja taljan päälle laitettiin patjapussi, joka oli täytetty heinillä. Lidian ammatti on terveydenhoitaja. Hugo sanoo, ettei ole unohtanut sitä mitä Neuvostoliitto pystyi parhaimmillaan ihmisille tarjoamaan. Tapoihin kuului syödä ensin herkullista lientä alkupalaksi ja lopulta käytiin lihapalojen kimppuun. Ristikenttä, saamelaisten hallinnollinen keskus, sijaitsi 30 kilometrin päässä ja siellä käytiin joskus kaupassa. Otimme paleltuneita saksalaisia vangeiksi. Niittyjen reunoilla tutkittiin joskus mehiläispesiä ja syötiin niistä löytyvä hunaja pois. Hunajaa oli niin vähän, että se oli samantien syötävä herkku. Hugo ei muista, että Lutolla olisi koskaan harrastettu hirvenpyyntiä. Saman vuoden lokakuussa raja vedettiin kiinni. Ympärillä oli hyvät kalavedet. Sieltä matka jatkui kesällä 1941 rahtilaivalla Arkangeliin. Saksan ilmavoimat moukaroi Murmanskia pahoin ja kaupunkilaiset pakenivat pommisuojiin aivan kuten ihmiset tänä päivänä pakenevat Ukrainassa. Hän lähti siviiliin pioneeri-kersanttina
010 2539 301 www.op.fi/pohjolan Verkkoneuvottelu YRITYSPALVELUT LAKIPALVELUT OPKK-KIINTEISTÖNVÄLITYS Älylompakko op.fi verkkopalvelut. 10 Keskiviikkona 10.9.2014 Inarilainen 254x180.indd 1 2.9.2014 11:04:39 Pohjolan Osuuspankki - Ihan tässä lähellä Tervetuloa nykyiset ja uudet asiakkaat. ASIANTUNTIJA- JA PÄIVITTÄISPALVELUT SELLAISENA KUIN SINÄ HALUAT Konttoripalvelut OP-mobiili Puhelinpalvelut PÄIVITTÄISPALVELUT LAINAT VAKUUTUKSET SÄÄSTÄMINEN SIJOITTAMINEN VARALLISUUDENHOITO Ivalon konttorissa sinua palvelevat päivittäin: Ylärivi: rahoitusneuvoja Pirkko Huovinen, sijoitusneuvoja Tarja Piirainen ja vakuutusasiamies Erkka Keskitalo, Alarivi: rahoitusneuvoja Tarja Puolakka, konttorijohtaja Anne Seurujärvi ja palveluneuvoja Outi Mikkola IVALON KONTTORI Ivalontie, 99801 Ivalo Avoinna ma-pe klo 10-16, aikavarauksella myös muina aikoina Kassapalvelut ma-pe klo 10-13 Puh. 010 2539 301 www.op.fi/pohjolan UTSJOEN KONTTORI Luossatie, 99980 Utsjoki Avoinna ma ja to klo 12-16, pe klo 10-13, aikavarauksella myös muina aikoina Kassapalvelut ma ja to klo 12-16 ja pe klo 10-13 Puh
Järj. syyskuuta. Yhteishaku päättyy maanantaina 22.9.2014. Saariselän palvelupiste Kiehinen/Urho Kekkosen kansallispuisto 11.9. Nyt jos koskaan Lappi tarvitsee vahvoja puolestapuhujia. Sámi Na?unalateáhterin näytelmä Sajoksessa. 25.-26.10. October Fest, Hotelli Kultahippu 18.10. Tähän tarvitaan meitä kaikkia, että Lappi saadaan pidettyä asuttuna. Järj. Nyt on aika palata kotiin, iloitsee Mikkel Näkkäläjärvi. Näkkäläjärvi kokee tärkeäksi edistää Lapin asioita sekä olla mukana vaikuttamassa nuorten ja opiskelijoiden etuihin. Lapin ammattikorkeakoululla on haussa mukana paikkoja sosiaali- ja terveysalalla päivä- ja monimuotokoulutuksiin. Monimuotokoulutukset mahdollistavat työn ohessa opiskelun. Tästä käy esimerkkinä isot leikkaukset opiskelupaikkoihin Lapissa. asti 990 (norm. Retkipäivä Saariselän Piispanojalla. Inarin Yritys Lokakuu 4.10. Keskiviikkona 10.9.2014 11 Sydämen Ruskakonsertti Jukka Kuoppamäki konsertoi Ke 10.9. Järj. Inarin kunnan sivistysosasto 13.-20.9. Toimitus muokkaa tarvittaessa tekstejä. Syyskuu 10.9. Inarin kirkonkylän kyläyhdistys. 19.9. SAY . SCHÖNBERG Ohjelma: 10 ? ahti.nalli@alvsbytalo.fi Tapahtumia Ylä-Lapissa Tapahtumat voi ilmoittaa sähköpostilla osoitteeseen inarilainen@inarilainen.fi. Saariselän sanomat ja Urho Kekkosen kansallispuisto. 15.9. Hän on myös Demarinuorten varapuheenjohtaja ja saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston varajäsen. Eduskuntavaaleihin Näkkäläjärveä on houkuteltu jo jonkin aikaa, mutta lopulta innostus ehdokkuuteen syntyi rakkaudesta kotiseutuun. . Järj. Siida 2.11. Saariselän kappeli Pe 19.9. Savottakahvila. 18.9. Lappilaisten ääni ei kuulu tarpeeksi. Syksyn yhteishaku ammattikorkeakouluopintoihin on käynnistynyt Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen ensimmäinen yhteinen yhteishaku on käynnistynyt maanantaina 8. Kairan Kulkijat- musiikkiteatteriesitys, Savottakahvila. 12.9. Kiehisen luontopäivä. R.STRAUSS ? JOHANSSON . Saariselän kappeli Ovet avautuvat klo 18 ja esitys alkaa klo 19.00 Lippu/käsiohjelma 20 ? Konsertin tuotosta lahjoitetaan osa paikallisen diakoniatyön hyväksi Järjestäjät Inarin seurakunta ja Anneli Saariston Syysflunssan hoitoon RUSKAN VÄRIT Posivil Zinc 20 annospussia 850 ?konsertti Kuulaassa, Ivalossa (norm. Arttu Wiskari, Hotelli Kultahippu 20.-27.9. Camera Borealis luontokuvatapahtuma. Kairan Kulkijat- musiikkiteatteriesitys, Savottakahvila. 15.-20.9. Pietarinkadun Oilers, kiekkotapahtuma sääsuojahallilla, illalla hyväntekeväisyysbileet Kultahipussa. 12.10. Danny 50 Vuotta Showelämää - Kiitoskiertue Jatkuu 17. MOZART . Ruskan taikaa kuvin ?valokuvauskurssi 15.9. Varisevat Lehdet - paikallista musiikkia, Lauri Tammela ja Jukka Huhtamella. 15,80) Ennakkolippuja myynnissä kirjastossa, kirjaston aukioloaikoina. Lipunmyynti ovella alkaa tuntia ennen esitystä Lapin Sudet myy väliajalla kahvia ja leivonnaisia Järjestäjä: Inarin kunnan sivistysosasto Ivalontie 10 Nenänhuuhtelukannu Sarvikuono Voimassa 30.9. Näkkäläjärvi työskentelee tällä hetkellä varapuheenjohtajana Suomen ammattikorkeakouluopiskelijoita edustavassa Suomen opiskelijakuntien liitossa, SAMOKissa. Kairan Kulkijat- musiikkiteatteriesitys, Savottakahvila. 17.9. Nooran karaoke, Savottakahvila. 10.9. Kiilopään latulegendat 50v teemaviikko 14.9. Juutuan hölkkä, Inari. klo 19.00. Pianistina Jussi Liski Liput 10 ? Posivil Spray kurkkusuihke 30 ml 90 13 (norm. 11,05) Avoinna ma?pe 9?17, la 10?14 Puh. Järj. Kitara duo Edward ja Waldemar, Laanilan kievari. 11.9. Ruskan taikaa, Suomen Ladun jäsenviikko 27.9. 23.11. Urho Kekkosen kansallispuisto ja Tankavaaran Kultamuseo. 12.9. Perinteinen Inarijärvi ?risteily. Opiskellessani kone- ja tuotantotekniikkaa Vaasassa ja työskennellessäni Helsingissä, olen nähnyt miten päätöksenteko maassa tapahtuu. 010 281 7215, Fax 010 296 0305 ivalon.apteekki@apteekit.net KAMARISINFONIAKONSERTTI I ?Arin juhlavierailu? Pe 12.9. Yhteislaulua Esa Roineen johdolla, Savottakahvila. 13.9. Inarin kirkko To 18.9. Yhteislaulua Esa Roineen johdolla, Savottakahvila. 16.9. ?Gurut guvlui Heahtás?/?Vasemmalle Hetasta? Beaivvá. klo 19.00 Ivalon kirkko Joel Hallikainen konsertoi Saariselän kappelissa Ari Angervo johtaja Reetta Kataja viulu HAYDN . Ilmiliekki Quartet, Hotelli Kultahippu Mikkel Näkkäläjärvi ehdolle eduskuntavaaleihin Inarilainen Mikkel Näkkäläjärvi, 24, on ehdolla eduskuntaan SDP:n listalta Lapin piiristä. Koruntekokurssi Savottakahvilassa, opettaja kultaseppä Piia Södergård. Marraskuu 21. ja 18.10. Uskon, että Lappi on tulevaisuudessakin elävä maakunta, jossa ihmisillä on edellytykset elää ja töitä riittää. . Luontaisille elinkeinoille, matkailulle ja kaivostoiminnalle on tilaa ja tarvetta Lapissa. KAAMOSJAZZ, illalliskonsertti . Myös saamen kielet on Näkkäläjärven mielestä erittäin tärkeää standardisoida Suomen yhteiskunnassa. . Oman aikamme Tapio Rautavaaraksikin tituleerattu laulaja on suomalaisille ?Tuttu juttu?. Joel Hallikaisen konserttien huikea suosio perustuu hänen kykyynsä olla läsnä, haavoit- tuva ja hauska, elämän kipujen ja ilojen keskellä. Koskettava ilta tulee iholle, kutsuen ruskamatkaajia mukaan, ehkä kiireenkin keskellä, rauhoittumaan oman elämän pyörteisiin. 9,70) lauantaina 13.9. Etsimään Iloa, toivoa ja rakkautta. Joel Hallikainen konsertoi Saariselän tunturikappelissa lauantaina 13.9. kello 19.. Euroopan kulttuuriympäristöpäivien retki Laanilan kultareitille. Anneli Saariston Ruskan värit ?konsertti Kuulaassa. Olen nuori ja haluan nähdä Lapin vielä tulevaisuudessakin elävänä maakuntana, kertoo Näkkäläjärvi. Joel Hallikainen konsertoi syyskuussa Lapissa yli 300 000 kuulijaa tavoittaneella gospelkonsertillaan. Pitkän linjan taiteilija ei kaipaa esittelyjä. Järj
Mies on hyvässä fyysisessä kunnossa, eikä uskoisi ikäisekseen. Hän läpäisi sen ja olemme yhdessä vielä tänä päivänäkin. Veteraani sanoo, että aina oppii uusia, erilaisia asioita jokaisessa kilpailussa. ?Monta kertaa olen tehnyt saman tehtävän kilpailuissa, mutta aina tulee uusiakin kohdalle. 12 Keskiviikkona 10.9.2014 Erävaelluksen SM-kisojen startissa tehtiin linnunpönttö Viime torstaina alkoivat Erävaelluksen SM-kisat Kiilopäällä. Joskus suunnistuksessa, kun pitää juosta, voi lentää nokalleen. Hänellä on joukkuekaverina Markku Nieminen, joka osallistuu ensimmäistä kertaa kilpailuun. ?On hienoa lähteä kokeneen vaeltajan matkaan. Kuvassa miehet on kahlattava yli ja apuna saa ovat aloitustehtävän kimpussa, Johannes Ijas on etsinyt sa- käyttää vain köyttä. Kilpailijat ovat kolme yötä maastossa. ?Niillä varusteilla millä lähtee, on tultava takaisin maaliin asti. Hän on osallistunut 30 erävaelluskilpailuun elämänsä aikana. Yksi tunnistettavista oli turvepiilu, jolla nostetaan turvetta maasta. Ijas oli nimennyt esineen turvehutkaksi. Viikonlopun tavoitteena on, että ei oltaisi viimeisillä sijoituksilla ja että maaliin päästäisiin. sarjalla vaativin tehtävä on po- tilaan kuljettaminen Luttojoen yli. Hän lähti myös vaeltamaan viikonlopuksi Kiilopään maastoon ja seuraamaan kilpailun etenemistä. Pohjoisin joukkue, Eräneidit Nina Krankkala ja Johanna Nieminen osallistuivat kilpailuun jo toista kertaa. Tuomarit eivät vastausta vain hyväksyneet. ?Taisin olla siitä kilpailusta ainoa, joka oli turvehutkaa oikeasti käyttänytkin. Kulkemaan lähdetään loivasti ylävirran suuntaan. Ensimmäisen yön hän vietti Suomunruoktussa, kuten kaikki muutkin kilpailijat. . Kilpailua pitäisi mainostaa enemmän. Tehtävä määräsi kilpailijoiden lähtöjärjestyksen. ?Kilpailussa tavoitteena on vaellus, josta jokaiselle osanottajalle tulee hyviä kokemuksia ja jää mieluisat muistot sekä hyvä mieli kisan jälkeen, kertoo kilpailun johtaja Jorma Pihlainen. Kilpailujen avauspuheissa korostettiin sitä, että matka ei tapa vaan vauhti. Ja se oli myös vähän kuin testi. Tehtäväntekijöillä on hyvä mielikuvitus. Kerran tehtävärastilla oli ollut tunnistustehtävä, jossa piti tunnistaa erilaisia esineitä. Silloin he eivät päässeet maaliin asti, vaan joutuivat keskeyttämään kilpailun jalkoihin tulleiden rakkojen takia. Kilpailussa on pakollinen reitti, jonka kaikkien pitää kiertää. Vain kaksi partiota Pohjois-Suomesta otti osaa kilpailuun, Sodankylästä ja Rovaniemeltä. Kilpailun valvoja Ilpo Vuori muistuttaa, että joen ylityksessä on muistettava, että vesi ei saa mennä yli polven. Hän osallistui veteraanisar- vitaan taitoa ja osaamista. Kilpailuviettiä ei enää ole, se on jo kulutettu loppuun, tuumaa Matikainen-Kallström vaellusmatkalle lähtiessään. Marjo Matikainen-Kallström muistuttaa, että vaelluksella tarvitaan ennen kaikkea älyä, kuntoa ja kokonaisuuden hallitsemista. Pohjoisin joukkue, joka osallistuu Erävaelluksen SMkilpailuun tuli Sodankylästä. Avoimella han rinkastaan ja Markku Nieminen tutkii tehtävän ohjeita. Olen osallistunut kolme kertaa vaelluskilpailuihin ja paras sijoitukseni on pronssi. Kiilopään kilpailun tavoitteeksi Eräneidit ovatkin asettaneet sen, että päästäisiin maaliin asti. ?Vahvuutemme rasteilla on ensiapu- ja erätaidot, jo senkin takia, kun Johanna on koulutukseltaan lähihoitaja, kertoo Niina Krankkala. ?Tunnemme toisemme ja pelaamme toistemme erityisosaamisilla ja vahvuuksilla, lisää Johanna Nieminen. He harmittelevat sitä, kun pohjoisen ihmiset eivät tunne kilpailua tarpeeksi, eivätkä ota osaa kyseiseen kilpailuun. ?Tosi vähän on osallistujia pohjoisesta. He ovat ottaneet mukaansa muun muassa pastaa. ?Pastaa ja itsetehtyjä lihapullia syödään illalla, jotta saadaan hiilareita ja proteiineja. Valmistelutyöt käyntiin jo maanantaina Kauimmaiset rastit sijaitsevat Urupäällä, Luttotuvalla ja Tuiskuvaarassa. Puukeppi tai sauva on joen ylityksessä paras kaveri. Monesti jokien ylityspaikoilla näkeekin keppejä rannan molemmin puolin. Juhlakisa kaikin puolin Vantaalaista Johannes Ijasta voi sanoa jo konkariksi erävaelluskilpailuissa. Rastien vienti maastoon aloitettiin jo maanantaina. Lensu ja Häkkinen kertovat, että mitään ei lähdetty keventämään. ?Jopa makkarapaketti on otettu mukaan! Inga-Briitta Magga. Tehtävässä puupölkky toimii potilaana. Kilpailujen valvojana toimii muun muassa llpo Vuori. Hän on kurssittanut myös useita erätaito- ja luonnossa selviytymiskursseja. ?Ei koskaan pidä mennä ylittämään vesistöjä paljasjalkaisin. Onpa hän osallistunut useamman kerran Viikateniiton SM-kisoihinkin. ?Molemmissa polvissa on kyllä tekonivelet, mutta ei ne vielä ole menoa haitanut. Lisäksi toivottiin, ettei kisaajien jalkoihin tule rakkoja. Joki jaan ystävänsä Markku Niemisen kanssa. kilpailut, joihin osallistun. Johannes Ijas on tehnyt vaellusretkiä aina ulkomaita myöten, kuten Uuteen-Seelantiin, Kilimanjaroon, Galapakokselle. Hänellä on tieto ja taito, mitä täällä kaivataan, sanoo Markku Nieminen. Ijas kertoo kokemuksesta, että hyvän kaverin todellinen luonne paljastuu juuri tällaisessa useamman päivän kestävässä vaelluskilpailussa. ?Vein nykyisen tyttöystävänkin viikon mittaiselle vaellukselle Nepaliin. Joukkue Eräneidit Johanna Nieminen ja Niina Krankkala odottivat jännityksellä kilpai- lun alkamista. Matikainen-Kallström saapui kisapaikalle torstaina ja osallistui myös vaellukselle, muttei kilpailumielessä. Hän on harrastanut armeija-ajoista lähtien myös suunnistusta. ?Mutta en ole enää suunnistaja vaan suunnistelija. Aina pitää olla jalassa joko villasukat tai crocsit. Jos kartalta näkee sillan, suosittelen, että joki kierretään aina sillan kautta, vaikka matkaa tulisikin lisää. ?Kun jokea lähtee ylittämään, niin vesi ei saa missään nimessä mennä polven yli. Kilpailujen suojelijana toimi Marjo Matikainen-Kallström, joka on entinen hiihtäjä ja moninkertainen arvokisavoittaja. Ijaksen paras sijoitus vaelluskisoissa on ollut hopea noin 25 vuotta sitten. ?Nämä kilpailut ovat mi- nulle kaikin puolin juhlakisat. Täytän kolmen viikon päästä 80 vuotta ja nämä ovat minulle 30. Naiset ottivat pari vuotta sitten osaa kilpailuun Sodankylässä. . Konkari nauroi vain muitten puheille ja hauskalle kisamuistolle. Mutta mikä saa Johannes Ijaksen kilpailemaan vuosi toisen jälkeen ja vielä 80 vuoden iässä? ?Kun pienenä on oppinut tämmöisiä paheita, ei niistä tahdo päästä eroonkaan. Puntarin kautta polulle Tuomas Lensu Tampereelta ja Timo Häkkinen Mikkelistä osallistuvat ensimmäistä kertaa vaelluskilpailuun. Aloitusrastilla kilpailijat pääsivät heti näyttämään nikkarointitaitojaan. Joukkueiden piti tehdä linnunpönttö ja tunnistaa pönttöön pesivä lintu, joka oli puukiipiäinen. Vesistöjen ylityksissä tarvuotta täyttävä Johannes Ijas. Varsinkin silloin, kun kisat ovat pohjoisessa. Kummankin Eräneidin Marjo Matikainen-Kallström toimi Erävaelluksen SM-kisojen suojelijana. Kiilopäälläkin naapuripöydän miehet kiusoittelivat tapahtuneella. Mutta tuomaristo ei vain tiennyt tätä vanhaa nimeä sille. Turvahutkasta muistavat kaverit aina mainita. Tehtävärasteilla tarkkaillaan kilpailijoiden varustuksia, kertoo kilpailun johtaja Jorma Pihlainen. Tehtäväryhmä on suunnitellut tehtävät. ?Jo alkutehtävässä jyvät erotetaan akanoista. Vaativimmaksi tehtäväksi kisojen johtaja nimeää Luttojoen ylityksen. Kilpailun vanhin osallistuja on kolmen viikon päästä 80 . Puistonjohtaja Pirjo Seurujärvi lähetti kisaajat matkaan. Ja se pitää muistaa, että levein kohta joessa virtaa myös vähiten. rinkka painaa 15 kiloa. Miehet eivät aio osallistua ensi vuoden Keravan erävaelluksen SM-kilpailuihin. ?Haluamme osallistua vain pohjoisen kisoihin. Vaellukselle lähtevät punnitsevat rinkkojaan Kiilopään puntarilla ennen lähtöä. Suunnistelija ei tähtää voittoon, vaan harrastus on päällimäisenä. Ijas kertoo, että kilpailuvietti ajaa kuitenkin vaeltamaan kilpailutasolla ja samalla se hänet pitää kunnossa
Kukapa tietää vaikka ensi kesänä jälleen urheiltaisiin samoissa tunnelmissa. Pojat 5 vuotta-sarjassa Ahti Väisänen tyylittelee pituushypyn voittoon. Utsjoen lukiossa opiskeleva, M 17- sarjassa juossut Viljami Kallio, sekä Ivalossa koulua käyvä T 15-sarjan Irina Ranta kyyristyneinä 100 metrin juoksun lähtökiihdytykseen. Fanny Katajamaa nakkasi naisten keihäänheiton voittoheiton. Pojat 5 vuotta-sarjassa Ante Tervahauta liiteli pituushypyssä komean loikan. Inarista Ivaloon kisoihin tullut Sofia Aarnio Pomppasi T 7 vuotta- pituuskisan voittoon. Pojat 7 vuotta-sarjan 600 metrin kolme parasta kävivät tiukan kisan mitaleista. P 13 v.sarjassa Mikko Kukkala hyppäsi 364, mutta omaa edellytykset hypätä yli 4 metriä, kun saa ohjausta ja harjoitusta. Joidenkin nuorten kohdalla eri lajeissa oli havaittavissa selvää lahjakkuutta ja tulokset paranisivat nykyisestään vielä huomattavastikin osaavalla ohjauksella ja harjoittelulla. Tyttöjen 7 v.- sarjassa Sofia Aarnio loikkasi pituutta 237, P9 v.- sarjassa Aku Lähdekorpi heitti palloa 30,56 ja hyppäsi piuutta 290. Kilpailua käytiin tietoisena siitä, että seuraavalla viikolla odottivat kunnan koulujen väliset kisat, joissa karsittiin kuntaotteluun kaksi parasta sarjoittain. Kisojen eri ikäluokissa tehtiin muutamia hyviä tuloksia. Kärkipaikan nappasi Niklas Heikkonen, toinen oli Jalmari Mäenpää, kolmas Alex Aikio ja neljäs Noel Aikio. kä Silja Line laivayhtiötä. Tällä kertaa varttuneempia urheilijoita ei kisoissa juuri mukana ollut, he osallistuivat Ruotsissa hiihtoleiri- ja Espanjassa yleisurheilun harjoitteluun. Nuoret urheilijat osallistuivat kisaan innolla ja hymy huu- lillaan, mutta aina kilpailun alkaessa he ryntäsivät matkaan reippaasti ponnistellen. Tämä Silja Line -seurakisasarja vietiin läpi Inarin Yrityksen järjestämänä nyt toisena peräkkäisenä kesänä. Järjestäjät kiittävät kaikkia mukana olleita kilpailijoita, lapsia ja nuoria, heidän huoltajiaan, kilpailun toimitsijoita, kunnan liikuntatoimea, se- Pojat 7 vuotta-sarjassa 60 metrin matkalla käytiin tiukka kisa mitaleista. Keskiviikkona 10.9.2014 13 Silja Line-seurakisat Nuorten kisariemua Ivalon kentällä Kuluneen kesän kolmas ja viimeinen Silja Line-seurakisa vietiin läpi nuorten urheilijoiden voimin, Ivalon kentällä vauhdilla ja vilinällä. Tässä olisi haastetta koulujen liikunnan opettajille, nuorten vanhemmille ja seurojen vetäjille. Mikon pomppu oli oikeaoppisesti korkea, josta lentää pitkälle kunhan hieman harjoittelemalla saa vauhdin paremmin nivellettyä ponnistukseen. Akseli Björksted juoksi P11 -sarjassa 800 metriä ai- kaan 2,54,35. Kisan voitti Noel Aikio, hopealle juoksi Alex Aikio ja pronssia nappasi Jalmari Mäenpää.
Lannoitteen tärkein vaikutus mansikalle on kypsyttää marjat. ?Mansikkamaa on tärkeää myös suojata jäniksiltä. Syksyn kosteus ja sateet jättävät kastelutarpeen vähäiseksi. Marjakasveista suosituimpia ovat mustaherukka ja punainen hollantilainen herukkapensas. Pensaiden syysleikkausta ei kannata jättää liian pitkälle syksyyn, jotta leikkuuhaavat ehtivät parantua ennen talven tuloa. Esimerkiksi rinne on hyvä paikka. Sipulikukille pitää olla myös hyvin kalkittu multamaa. ?Paras on laittaa sipulit maahan syys-lokakuun vaihteessa. Se on puutarhakaupan kiertokulku, valistaa puutarhurifloristi Marja Peltola-Oikarainen Ivalon TaimiTuvalta. Pinnalle voi laittaa vielä kanankakkaa, kun maa on jo jäätynyt. ?Sipulien istutuspaikassa ei saa olla talvikosteutta. Pohjoinen luonto pitää meidät nöyränä, sekä ammattilaiset että harrastajat. Inga-Briitta Magga Kontortamänty (Pinus contorta) on alkuperältään PohjoisAmerikasta. Lannoite jää maan pinnalle ja lumi auttaa lannoitteen imeytymistä juuriin. Pihlajalla on monta koristearvoa kuten kukat, marjat ja ruskan väri. Täällä Ivalossa on hiekkapohjainen maa, josta vesi menee mukavasti läpi. Puut pihaa kaunistamaan TaimiTuvalla on tarjolla myös erilaisia havupuita. Jos havaitsee tuholaisia puutarhassa, tehdään keväällä tuholaistorjunnalliset työt. Oma maa mansikka Mansikan taimet voi myös istuttaa sekä keväällä että syksyllä. Se pysyy hyvännäköisenä jouluun asti. - Syksyinen ahkerointi vähentää kitkemistarvetta keväällä. Mekin haemme esimerkiksi seppeleisiin ja kransseihin havut Sodankylän kunnan puolelta Metsähallituksen luvalla. Pihamaan puulajeista jäniksen herkkua ovat punakoivu, omenapuu ja Terijoensalava. Yleisin sääntö puutarhoissa on, että keväällä kukkivat lajit istutetaan syksyllä ja päinvastoin. Ja lopuksi sitten istutetaan taimet. ?Mullan pitää olla myös hyvin kalkittua. 14 Keskiviikkona 10.9.2014 Syyslannoituksen viimeiset hetket ovat nyt käsillä Puutarhoilla ja kukkakaupoilla eletään aina vuotta eteenpäin. Se kasvaa pituutta 15-25 metriä ja menestyy hyvin pohjoisessa. Ennen talven tuloa pihalla ja puutarhassa: Ulkokrysanteemi kestää kylmää jopa -5 astetta. Ivalon TaimiTuvalla käytiin kuvaamassa viime kesänä Strömsö- makasiiniohjelmaa liittyen kasvien ja yrttien kasvatukseen ja hoitoon. Puutarhakaupan arkea ?Kasveja ostetaan pihamaille paljon. Keltamarjapihlajan marjaa ei tilhi tunnista ja se säilyy pitkään. ?Kaikkien puiden istutuksessa pitää muistaa laittaa kunnolla multaa juuriston ympärille. Marjapensaat saa leikata sadonkorjuun jälkeen. Nypi la- kastuneet lehdet. -Vieraile taimimyymälässä ja istuta kasveja pihan aukkopaikkoihin. Nämä erityisesti on hyvä suojata verkolla. ?Nyt eletään jo ensi kesää. Näin ei menetetä kasvukauden kukintaa. Syksyllä taimia ei tarvitse kastella yhtä paljon kuin keväällä. Viileä, kostea sää varmistaa kasvuun lähdön. Nämä unohtuvat aina; joten muista myös: - Tyhjennä vesiletkut, suihkulähteen pumppu ja sadetin vedestä. - Tyhjennä ruukuista multa kompostiin, pese ruukut.. Alussa pitää muistaa antaa vettä ja pari vuotta pitää hoitaa kunnolla. Ivalossa myös havupuita istutetaan pihamaille. ?Havupuita on niin vähän Ivalossa luonnostaan ja kuusihan onkin rauhoitettu InariUtsjoki-alueella. Kesä on pidentynyt 20 vuoden aikana ja ihmisten tavassa käyttää pihaa kodin osana tapahtunut muutosta. Puutarhurin näkemyksen mukaan ihmiset viettävät enemmän aikaa omalla pihallaan esimerkiksi grillaten. ja kasvavat jatkuvasti. Leikkaaminen kannattaa aloittaa poistamal- la kuivuneet, repeilleet, maahan painuneet sekä liian kauas nousseet versot. Marjapensaan tuella voi varmistaa, mitkä pitää poistaa. ?Virallinen leikkuuaika olisi kevät, mutta kuka lähtee täällä Lapissa huhtikuun hangille leikkaamaan marjapensaan oksia, Marja Peltola-Oikarainen Ivalon TaimiTuvalta kyseenalaistaa suosituksia oksanleikkuun ajankohdista. Säännöllisesti leikatut pensaat pysyvät ?nuorina. Sen rungossa kasvaa myös havunneulasia. Kitke rikkakasvit kukkapenkeistä ja rajaa kukkaryhmien reunat. -Kerää pihlajanmarjoja sekä muuta syyspuutarhan satoa. Myös kokemuksen kautta oppii asioita. Paras suoja on rakentaa aita ympärille. Kevätlannoitus tehdään silloin, kun maa on jäässä. TaimiTuvan perennat, puut ja pensaat talvehtivat omilla paikoillaan kaupan puutarhamyymälän pihalla. ?Puun uskaltaa hakea täältä meiltä omalle pihamaalleen, koska kaikki puumme ovat jo talvehtineet Ivalossa, joten selviytyminen tällä vyöhykkeellä on jo taattu. Pihapuista varmin ja helpoin on pihlaja. 1980-luvulla ihmiset viettivät aikaa enemmän ravintoloissa. Syysistuksella on etuja kevätistutukseen verrattuna. Sadosta tulee myös hyvälaatuinen joka vuosi. ?Myös kevätlannoitus voidaan tehdä pensaille jo syksyllä. Myös myyrät tulevat varmasti olemaan ongelma puutarhoissa seuraavan parin vuoden aikana. Syksyllä sipulit maahan Sipulikukkia istuttaessa pitää muistaa, että juurtumisaika on kaksi viikkoa ennen talven tuloa. Anna mullan kuivahtaa ennen siirtoa talvivarastoon. Ulkokrysanteemi on kaunis alkusyksyn kasvi, joka sopii hyvin pihojen ja parvekkeiden koristeluun. Nyt ollaan kotona. ?Sääskiäkään ei ole niin paljon kuin ennen. Pohjoinen, arktinen sijainti puutarha-alalla on myös haasteellinen. ?Kaikkea tietoutta pitää soveltaa ja muuttaa tälle alueelle sopivaksi. Sitä käytetään paljon terasseilla. ?Ensimmäisenä vuonna ei kannata edes odottaa satoa, sen takia mansikkamaa kannattaisikin perustaa syyskesällä. Peltola-Oikarainen kertoo, että hyvä mansikkapenkki syntyy niin, että ensin laitetaan lantapatteri mansikkapenkin alle. Lannan päälle laitetaan multa ja sen jälkeen mansikkakangas. Siinä vesi valuu sipulien ohi. Sipulikasveja istuttaessa on tärkeintä huomioida paikka, mihin niitä aikoo istuttaa. ?Sipulit on parasta istuttaa koholla olevaan kukkapenkkiin. Sipulin alle olisi hyvä laittaa hiekkaa noin pari senttiä. Ja se on hyvä muistaa, etteivät mansikan juuret osu suoraan lantapatteriin. Mansikat myös lannoitetaan syyslannoitteella heinäelokuulla. Marjakasveille ja pensaille syyslannoitus tehdään täällä pohjoisessa heinä-elokuun vaihteessa. Calluna on säänkestävä eikä myöskään varise. Niin kauan kuin maa on sula, voi istuttaa perennoita, puita ja pensaita. Multaa tulee päälle kaksi kertaa sipulin mitan verran. Pyöräytä niistä esimerkiksi ovikransseja. -Siirrä talvetettavat pelargonit, verenpisarat ja pasuunakukat viileään, valoisaan varastoon pakkasyön uhatessa. Vaikka syksyä kohti mennään, ensi kesän kukantaimet on puutarhoille jo tilattu. Syksy on kiireistä aikaa puutarhassa ja pihamaalla. Näin varmistellaan seuraavan vuoden satoa. Ensimmäisen vuoden rönsyt ja kukat kannattaa nyppiä pois. Calluna-kanerva pitää värin kevääseen saakka, jos sitä kastelee hyvin pakkasöiden tuloon asti
Tilakäynti on maksuton yrit- täjäkohtaiseen vuotuiseen enimmäismäärään asti. Jooga lasiha lahtuid ja la??asiid lihkadanviidodaga, vatnannávcca ja fámu, sihke addá miellaráfi ja návccaid vuodjut á??iide. Kurssimaksu 15 ?, opiskelijat ja eläkeläiset 10 ?, lisäksi on maksettava uimahallimaksu. Jooga (20 h) Utsjokisuun koulun aulassa sunnuntaisin klo 18-19.30 alkaen 14.9.2014. (016) 668 741 fax. Asiantuntijoina paikalla ovat eräsuunnittelija Markku Seppänen sekä biologi Raisa Nikula. Perjantaina 12.9. Kursamáksu 25 ?, ealáhatolbmot ja studeanttat 12,50 ?. Dárogiela hále?tallanbiire buot dási oahpahalliide (20 h) Njuorggáma skuvllas duorastagaid dmu 19, álgin 18.9.2014. Kudo, virkkaa, ompele ja paikkaa tai tee loppuun keskeneräiset käsityöt! Myös saumuriompelua. SUPERMARKET . Viljelijälle itselleen maksettavaksi jäävän osuuden voi vähentää verotuksessa.. RAVINTOLA ?PIZZAT . Tämä määrä on tänä vuonna 850,50 euroa/yrittäjä. Myös sivutoimisen maanviljelijän kannattaa liittyä mukaan, sillä maataloustyön riskit kartoitetaan vain maatalousyrittäjien työterveyshuollossa. Kurssimaksu 30 ?, eläkeläiset ja opiskelijat 15 ?. Oahppogirjjiid ja eará kursamateriála oahppi háhká ja goastteda ie?. Kursamáksu 15 ?, ealáhatolbmot ja stu?eanttat 10 ?. Luontoa ja kulttuuria Saariselän tapahtumissa Urho Kekkosen kansallispuiston kupeessa Saariselällä voi tällä viikolla perehtyä sekä luontoon että kulttuuriperintöön. Torstaina 11.9. Innovaatio voi olla laite, väline tai kone, työmenetelmä, toimintatapa tai vastaava muu uusi keksintö. Maatalousyrittäjän kannattaa liittyä työterveyshuoltoon syyskuun aikana Nyt on oikea aika ilmoittautua maatalouden työterveyshuoltoon, sillä syyskuun loppuun mennessä ilmoittautuneet saavat jatkossa 20 prosentin alennuksen maatalousyrittäjän työtapaturmavakuutuksen (Mata) maksusta. Etu koskee sekä päätoimisia että sivutoimisia maatalousyrittäjiä: viljelijöitä, poromiehiä, kalastajia ja metsänomistajia. Maatalousyrittäjien työterveyshuolto toimii paikallisissa terveyskeskuksissa ja useilla yksityisillä lääkäriasemilla. Alueella on etsitty kultaa 1800-luvun lopulta lähtien, ja reitin varrella on runsaasti enemmän ja vähemmän näkyvää kultahistoriaa. Onko tässä Laanilan tullin rauniot? SAARISELÄN TAVARATALO Saariseläntie 1 99830 Saariselkä puh. Kurssimaksu 15 ?, eläkeläiset ja opiskelijat 10 ?. NUORGAM Joogaa (20 h) jatkuu Nuorgamin koululla maanantaisin klo 19.30-21 alkaen 15.9.2014. Kurssimaksu 15 ?, opiskelijat ja eläkeläiset 10 ?. Kuorolaulu (20 h) Ailigastalolla tiistaisin klo 18-19.30 alkaen 23.9.2014. Ohjaajana on Annukka Hirvasvuopio-Laiti. Kurssimaksut laskutetaan osallistumisen mukaan. Oppikirjat ja muun kurssimateriaalin opiskelija hankkii ja kustantaa itse. BAKERY . Kurssimaksu 25 ?, eläkeläiset ja opiskelijat 12,50 ?. Huonekalujen entisöintikurssi viikonloppukurssina myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. Ohjaajana Harri Krogerus. KARIGASNIEMI Jumppakurssi (20 h) Karigasniemen kylätalolla tiistaisin klo 18 alkaen 16.9.2014. Kursamáksu 25 ?, ealáhatolbmot ja studeanttat 12,50 ?. Stohpogálvvuid ovdde?tankursa, mii bistá vahkuloahpa, áigi almmuhuvvo ma??elis. Go?e, heahkkalastte, goaro ja stohppát dahje bargga lohppii gaskandaga dujiid! Maiddái sávdnjestanma?iinnain goarrun. Kursamávssuin sáddejuvvo rehket oassálastima mielde. KOTIKEITTIÖ ?TAKE AWAY . Logahaga kursa, oastin láhkai girji: Escalier 1 logahaga ja rávesolbmuid, kursa 1-2; Sanoma Pro (Granath-Laine-Penttilä). ?ázis lá?mmohallan (12 h) vuojadanhállas vuossárggaid dmu 19-20, álgin 15.9.2014. Jo?iheaddjin Katariina Roiha. Kursamáksu 15 ?, ealáhatolbmot ja studeanttat 10 ?. Duodjebiire (24 h) joatka?uvvá Njuorggáma skuvlla duodjeluohkás duorastagaid dmu 17-19, álgin 18.9.2014. Palonaiskalenteri on tuonut näkyvyyttä pelastustoiminnalle. ?Suomessa noin 70 prosenttia tehtävistä on vapaaehtoisten auttajien varassa. Ohjaajana Kirsti Ranta-Knuuttila. KOTILEIPOMO . Oahpaheaddjin Kirsti Ranta-Knuuttila. Kurssat olla?uvvet, jos kursii almmuhit unnimustá 3 oasseváldi. OHCEJOHNJÁLBMI Fránskka giela kursa (36 h) álggahalliide ja daidda geat máhttet unnán Ohcejohnjálmmi skuvllas bearjadagaid dmu 18, álgin 19.9.2014. Lukion kurssi, hankittava kirja: Escalier 1 ranskaa lukioon ja aikuisille, kurssi 1-2; Sanoma Pro (Granath-Laine-Penttilä) Vesijumppa (12 h) uimahallilla maanantaisin klo 19-20 alkaen 15.9.2014. Kurssimaksu 25 ?, eläkeläiset ja opiskelijat 12,50 ?. Norjan kielen keskustelupiiri kaikentasoisille (20 h) Nuorgamin koululla torstaisin klo 19 alkaen 18.9.2014. o??a kurssaid birra leat almmuhusat skuvlaguovddá?a feaskkerhálla almmuhantávvalis, interneahttasiidduin ja Inarilainen-áviissas. SAARISELÄN SUURIN LAHJA-, TULIAIS- JA MATKAMUISTOMYYMÄLÄ . HAMPURILAISET MYÖS MUKAAN . Tuli mieleeni, että onko kuvan raunio muistona Laanilan tullista. Kurssi sisältää hengitysharjoituksia, fyysisiä liikkeitä sekä rentoutusta. Raakku tarvitsee nuorena toukkavaiheessa isännäkseen taimenen tai lohen, jonka kiduksissa se elelee. Raakulle tärkeitä alkuperäisiä ja luonnonvaraisia järvitaimenkantoja elää Suomessa enää kuudessa vesistössä. Kursamáksu 15 ?, ealáhatolbmot ja studeanttat 10 ?. Duodjebiire (30 h) Ohcejohnjálmmi skuvlla duodjeluohkás gaskavahkuid dmu 18 - 20.00, álgin 17.9.2014. Saariselän palonaiset seinäkalenterin, jossa esitellään naisvoimin 12 yleistä pelastustehtävää. Kursii gullet vuoig?anhárjehusat, fysala. Kursamáksu 15 ?, studeanttat ja ealáhatolbmot 10 ?, dasa lassin gullá máksit vuojadanhállamávssu. Jooga (20 h) Ohcejohnjálmmi skuvlla feaskkerhállas sotnabeivviid dmu 18-19.30, álgin 14.9.2014. Boahtteva. Opettajana Kaija Mäkiö. ruskaretken voi vaihtaa opastettuun kulttuuriperintöretkeen. Go?e, heahkkalastte, goaro ja stohppát dahje bargga lohppii gaskandaga dujiid! Jo?iheaddjin Maija Tammiranta. 040 8097466 tai pilvi.guttorm@utsjoki.fi tai opiston nettisivujen kautta osoitteessa http://www.utsjoki.fi/fi/palvelut/sivistystoimi/ utsjoen-kansalaisopisto. Tunnustus myönnettiin pelastustoimen ajankohtaisseminaarissa Jyväskylässä. Saariselän VPK:n hälytysosaston naiset tekivät Oikeissa töissä . Kurssimaksu 15 ?, eläkeläiset ja opiskelijat 10 ?. OHCEJOGA RÁVESOLBMUIDSKUVLA ALMMUHA ?ak?alohkanbadji álgá 15.9.2014 ja nohká 12.12.2014 Almmuheamit ?uvgehusdoaimmahahkii tel. Kurssimaksu 15 ?, eläkeläiset ja opiskelijat 10 ?. Käsityöpiiri (30 h) Utsjokisuun koulun käsityöluokassa keskiviikkoisin klo 18 - 20.00 alkaen 17.9.2014. Näistä esitellään palvelupiste Kiehisen luontopäivän aikana kaksi: Urho Kekkosen kansallispuistoon ulottuvan Tuulomajoen sekä Oulankajoen vesistöt. Kursamáksu 15 ?, studeanttat ja ealáhatolbmot 10 ?. Goarralávlun (20 h) Áilegasviesus ma??ebárggaid dmu 15.15-16.45. Oahpaheaddjin Aura Pieski. Kurssit toteutuvat, mikäli kurssille ilmoittautuu vähintään 3 osanottajaa. UTSJOKI Ranskan kielen kurssi (36 h) aloittelijoille ja vähän kieltä osaaville Utsjokisuun koululla perjantaina klo 18 alkaen 19.9.2014. Juomakupeilta ne näyttivät, ja lie- neekö tuo ihme, on kai Laanilan tullissa ollut myös lehmiä ja hevosia? Vieläkö joku mahtaisi tietää jotain tästä rauniosta ja Laanilan tullirakennuksesta. Palkinto voidaan myöntää yrityksen, yhteisön tai yksityisen henkilön kehittämälle innovaatiolle, joka on huomattavasti edistänyt mainittuja tavoitteita. Opettajana on Outi Kujala. Täällä Lapissa olemme halunneet herättää kansalaiset ajattelemaan omaa turvallisuuttaan haasteellisissa pohjoisen oloissa, missä välimatkat ovat pitkiä, keliolosuhteet armottomia ja avunsaantiin voi kulua useita tunteja, kertovat nuorempi sammutusmies, Saariselän VPK:n naisjaoston puheenjohtaja Lee- Sammutusmies Jatta Kinnunen ja nuorempi sammutusmies Leena Pihlajaranta kävivät edustamassa Saariselän VPK:ta Jyväskylässä palkinnonjakotilaisuudessa na Pihlajaranta sekä sammutusmies Jatta Kinnunen. Palosuojelurahaston innovaatiopalkinnon tarkoituksena on kannustaa yrityksiä, yhteisöjä, pelastusalan henkilöstöä ja yksityisiä henkilöitä kehittämään uusia tehokkaampia ja turvallisempia laitteita, toimintatapoja ja työmenetelmiä sekä parantamaan pelastusalan näky- vyyttä ja arvostusta yhteiskunnassa. aloitetaan kello 10 Metsähallituksen suojelubiologien Essi Keskisen ja Pekka Lehtosen esityksellä raakusta eli jokihelmisimpukasta, joka kuuluu UKpuiston vesistöjen alkuperäislajistoon. TEKSTIILIT POHJAKERROKSESSA UUDISTAMME MYYMÄLÄÄMME KESÄN AIKANA Kunniamaininta Saariselän VPK:lle Saariselän VPK ry on saanut Palosuojelurahaston kunniamaininnan ja 1000 euron kannustusrahan innovatiivisesta toimintatavasta kannustaa uusia toimijoita pelastusalalle palonaiskalenterin avulla. Opettajana Kirsti Ranta-Knuuttila. Joka syksyisen Euroopan kulttuuriympäristöpäivien teemana on tänä vuonna näkymätön kulttuuriympäristö. Tekemällä erillisen sopimuksen työterveyshuollon kautta saa myös sairaanhoitoa. Työterveyshuoltoon kuuluminen on yrittäjälle edullista. Työterveyshuollon kuluista Kela ja valtio korvaavat suurimman osan. Keskiviikkona 10.9.2014 15 UTSJOEN KANSALAISOPISTO TIEDOTTAA Syyslukukausi alkaa 15.9.2014 ja päättyy 12.12.2014 Ilmoittautumiset sivistystoimistoon puh. Tankavaaran Kultamuseon ja Metsähallituksen luontopalveluiden retkellä käydään tutustumassa Laanilan kultareitin kulttuuriperintöön. Kun tarkastelin raunioita, niin näytti siltä, että yhteen rakennukseen olisi valettu sementistä juomakupit hevosille tai lehmille. Kurssimaksu 15 ?, eläkeläiset ja opiskelijat 10 ?. Käsityöpiiri (24 h) jatkuu Nuorgamin koulun käsityöluokassa torstaisin klo 17-19 alkaen 18.9.2014. lähdetään opastetulle kulttuuriperintöteemaiselle retkelle Laanilan kultareitille. Kursamáksu 30 ?, ealáhatolbmot ja studeanttat 15 ?. Tapahtumat järjestää Metsähallituksen luontopalvelut. Kiehisen luontopäivän esitelmät 11.9. Inarin kunnassa maatalousyrittäjien työterveyshuollosta huolehtii Medinari Oy. Jooga lisää liikkuvuutta, venyvyyttä, voimaa, mielenrauhaa ja keskittyneisyyttä. Työterveyshuoltoon sisältyy kahden vuoden välein tehtävä terveystarkastus, mikä on tärkeä osa ennalta ehkäisevää terveydenhoitoa. Saariselän palvelupiste Kiehisen luontopäivässä on luvassa Metsähallituksen raakku- ja taimenasiantuntijoiden yleisöluentoja ja perjantaina 12.9. Raakun lisääntymiselle suotuisien vesistöjen vähetessä se on käynyt erittäin harvinaiseksi. Utsjoen kunnassa työterveyshuolto on järjestetty Utsjoen terveyskeskuksessa. Maatalousyrittäjän työterveyshuolto tukee maatalousyrittäjän jaksamista ja työhyvinvointia. Medinarin toimipaikatt ovat Ivalossa ja Saari- selällä. Kudo, virkkaa, ompele ja paikkaa tai tee loppuun keskeneräiset käsityöt! Ohjaajana Maija Tammiranta. álgin 23.9.2014. Jo?iheaddjin Annukka Hirvasvuopio-Laiti. Tulevista uusista kursseista ilmoitetaan koulukeskuksen aulan ilmoitustaululla, nettisivuilla ja Inarilainen-lehdessä. lihkastagat sihke lotkkodahttin. Jo?iheaddjin Kirsti Ranta-Knuuttila. Oahpaheaddjin lea Outi Kujala. Olisi mukava lukea tarinaa lehdestä. Terveisin: Pekka Pekkala 9?21 . 668 680 kuukkeli.lappi.fi kuukkeli@saariselka.fi JOKA PÄIVÄ EVERY DAY PLUSSAA KAIKISTA OSTOISTA Tämän raunion kuvasin Laanilassa Sodankylän ja Inarin rajalla. Opettajana Inkeri Laitinen Tanasta. Ohjaajana toimii Katariina Roiha. Kursamáksu 15 ?, ealáhatolbmot ja stu?eanttat 10 ?. NJUORGGAN Jooga (20 h) joatka?uvvá Njuorggáma skuvllas vuossárggaid dmu 19.30-21, álgin 15.9.2014. Oahpaheaddjin Inkeri Laitinen Deanu gielddas. Jo?iheaddjin Harri Krogerus. GÁREGASNJÁRGA Lá?mmohallankursa (20 h) Gáregasnjárgga giliviesus ma??ebárggaid dmu 18, álgin 16.9.2014. Oahpaheaddjin Kaija Mäkiö. Opettajana Aura Pieski. Raakku on yksi maamme pitkäikäisimmistä eläimistä. 040 8097466 dahje pilvi.guttorm@utsjoki.fi dahje dahje skuvlla interneahttasiidduid bokte ?ujuhusas: http://www.utsjoki.fi/fi/palvelut/sivistystoimi/utsjoen-kansalaisopisto. Työterveyshuollon kautta on myös mahdollista päästä kuntoutuksiin. Tilakäynnillä yrittäjä saa neuvoja turvallisista työtavoista ja ehdotuksia turvallisuutta parantavista järjestelyistä tilalla
Bargi doaibmabáiki lea Avvilis dahje Anára girkosiiddas. Goaikkanas ?pro?ektii sáhttá dárkileappot oahpásmuvvat searvvi neahttasiidduin www.samisoster.fi Lassidie?uid barggus addiba doaimmabagadalli Ellen Anne Labba, tel. 040 554 6547 Hiuspalvelu Anne Lehtinen Ekologinen parturi-kampaamo Hiuksia vahvistava ENERGIALEIKKAUS sis. Bargu álgá dalán ja bistá 31.12.2014 rádjai, vejola??at guhkibutge. Dasa lassin gáibidit buori sámekultuvrra dovdamu?a. Ohcamu?aid ?uvvosiiguin galgá doaimmahit poastta mielde 22.9.2014 dmu 16.00 rádjai ?ujuhussii SámiSoster rs, PB 71, 99870 Anár dahje slea?gapoastta bokte ?ujuhussii juha.guttorm@samisoster.fi Anáris 5.9.2014 SámiSoster rs ************* SámiSoster ry toteuttaa parhaillaan saamelaisalueella GOAIKKANAS . 040-763 1662 (myös tekstiviestit) Tervetuloa uudet ja vanhat asiakkaat! Koulukinon esitys Bamse ja Rosvokaupunki elokuvateatteri Aslakissa perjantaina 12.9. klo 9.15 sekä klo 14.30. Esitys on sallittu kaiken ikäisille ja siihen on vapaa pääsy. Esityksen kesto 1 h 6 min. Jalkojenhoitajan vastaanotto Syys- ja lokakuussa 11.9., 18.9., 2.10., 9.10. ja 23.10. os. fámuid gárrenávnnasbarggus sámiid gaskavuo?as. Sairaalantie 1 (käynti sisäpihalta) Hoidot lääkärin lähetteellä tai ilman. Ajanvaraus p. Tarvitsemme maaliosastoon kaikenikäisiä ?potilaita?. Tule viettämään hetki teatterimaailmaa. Ilmoittaudu Sirulle p: 040 7620 826 Inarilaisesta 20,- VESIKOURUA 5? saumaton, tikkaat, SámiSoster rs lea ?a?aheamin sámeguovllus GOAIKKANAS ?doaimma, man mihttomearrin lea ávkkastallat kultuvrrala. Kiitos kukkasista lahjakorteista ja kaikista onnentoivotuksista. 040-508 2853 TERVETULOA IHOLIITON JA PSORIASISLIITON AVOIMEEN YLEISÖTILAISUUTEEN IVALO 15.9.2014 klo 18.00?20.00, Hotelli Ivalo, Ivalontie 34 UTSJOKI 16.9.2014 klo 18.30?20.00 Pub Rastigaisa, Utsjoentie 4 18:00 Alustus ja keskustelua aiheesta miten aika muuttaa ihoa. Riitta Matinlompolo, aluetyöntekijä, sh amk, Iholiitto ry. 19:15 Psoriasisliiton ja Iholiiton aurinkopainotteinen sopeutumisvalmennus ulkomailla, vertaistuki sekä muut palvelut. Anne Savuoja, järjestösuunnittelija, Psoriasisliitto ry. Tilaisuudessa on mahdollisuus saada myös henkilökohtaista neuvontaa. aluetoimisto Rovaniemi, puh.050 4084941 riitta.matinlompolo@iholiitto.fi www.iholiitto.fi RAY ja OK-opintokeskuksen tuella. Harjoitukseen tarvitaan ?potilaita? Pelastuspalveluseminaarin yhteydessä järjestetään lento-onnettomuusharjoitus Ivalon lentokentällä 26.9.2014. päähieronnan Leikkaus-väripaketti 74 ? 85 ? alk. Metsätie 5, Ivalo P. Ivalontie 10 Ivalo-talo (käynti sisäpihan puolelta) T:mi Pirjo Vehmasaho puh. Doaibmahápmin lea meahcceterapiija. Ohcat dán doaimma várás PRO?EAKTABARGI Su bargun lea vuolggahit meahcceterapiija iskkadeami Anára gieldda viidodagas ovttasbarggus Anára gielddain. 0400-290 523 ja ovddidanhoavda Anne Näkkäläjärvi, tel. klo 18.00 Liput 8 ? kesto 1 h 43 min Tanja Kultti Puh. Työntekijän toimipaikka sijaitsee Ivalossa tai Inarin kirkonkylässä. Goaikkanas ?hankkeeseen voi tutustua tarkemmin yhdistyksen nettisivuilla www.samisoster.fi Lisätietoja työtehtävästä antavat toiminnanohjaaja Ellen Anne Labba, puh. 0400-290 523 ja kehittämispäällikkö Anne Näkkäläjärvi, puh. Kiitos! Hallitus. 16 Keskiviikkona 10.9.2014 Elokuvateatteri Aslak Ivalontie 18, 99800 Ivalo MinisankaritRuohonjuuritasolla La 13.9. 040-350 4007. Lisäksi edellytämme hyvää saamelaiskulttuurin tuntemusta. Toimintamuotona on mettäterapia. Haemme tähän toimintaan määräaikaista PROJEKTITYÖNTEKIJÄÄ jonka tehtävänä on käynnistää mettäterapian kokeilu Inarin kunnan alueella yhteistyössä Inarin kunnan kanssa. Atnit árvvus oktasa?bargo- ja gulahallandáidduid sihke soddjilvuo?a. 040-5200 643 Kattopellit, aluskatteet, Vesikourut, Tikkaat, Listat, Terassiplexit (lumiesteet) rakennuspaikalle toimitettuna T:mi Kalevi Kujansuun Pelti 8? 3D-näytös 10 ? P. klo 18.00 Su 14.9. 020 711 2883. alko.fi Inarilaisen toimituksesta Laminointipalvelua Suojaa tärkeät dokumenttisi kaksipuoleisella muovilla Fysioterapia ja osteopatia Tmi Anni Järveläinen Vastaanotto uusissa toimitiloissa Ivalon pienyritystalossa os. Työtehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutus tai muu vastaava koulutus sekä riittävä alan työkokemus. Hakemukset liitteineen tulee toimittaa postitse 22.9.2014 klo 16.00 mennessä osoitteeseen SámiSoster ry, PL 71, 99870 Inari tai sähköpostitse osoitteeseen juha.guttorm@samisoster.fi Inarissa 5.9.2014 SámiSoster ry Viestinurkka 17 . 040-350 4007. toimintaa, jonka tavoitteena on hyödyntää kulttuurisia voimavaroja saamelaisten parissa tehtävässä päihdetyössä. klo 16.00 3D Liput 10 ? kesto 1 h 29 min TERVETULOA UUTEEN MYYMÄLÄÄMME Mielensäpahoittaja Avaamme uuden myymälän Utsjoen Karigasniemellä torstaina 11.9.2014 klo 11. LIPUT: Palvelemme ma?to 11?18, pe 11?20, la 11?17. Puh. Kahvitarjoilu. Lisätietoa: Psoriasisliitto puh.0400 867927 anne.savuoja@psori.fi www.psoriasisliitto.fi Iholiitto ry. / 22 ? Muista, kiitä, onnittele! 10,- 16,Piiskuntie 1, Ivalo Avoinna ma-pe 9-16.30 Lämmin kiitos kaikille Inarin-Utsjoen Kuuloyhdistys ry:n 30-vuotisjuhlaan osallistuneille. Arvostamme hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja sekä joustavuutta. Barggu ceavzilis dik?uma veahkehit sosiála- ja dearvvasvuo?asuorggi skuvlejupmi dahje eará vástideaddji skuvlejupmi sihke doarvái buorre suorggi bargovásáhus. - su 14.9. Utsjoella ja ympäristössä pe-su 12.-14.9.2014 Soita Myös iltaisin ja viikonloppuisin Luontaishoitaja, dipl.vyöhyketerapeutti 046 899 7038 Ränni-Mestarit Pe 12.9. Työ alkaa mahdollisimman pian ja kestää 31.12.2014 asti, mahdollisesti pitempäänkin. 040-177 1000 Ajanvaraukset ma-to 9-14 7 Vyöhyketerapia (Ersdal) korvakynttilähoito hermoratahieronta perinteinen hieronta kattosillat, lumiesteet ym. Asennettuna. Ivalossa ke 10
Kuntosali klo11-13. Lähtö klo 17 linja-autoasemalla yhteiskyydein. Ilmoittaudu Riitalle puh. ja tied. Vaatekassitarjous jatkuu! Katso myös: https://www.facebook.com/ivalon.tyottomatry. Otamme vastaan hyväkuntoisia lahjoituksia. Inarinjärven Jouset ry: ampumaharjoitukset Akujärven koululla ke ja su klo 18-21. Ivalo Skierri AAL-ryhmä (vertaistukiryhmä toimintahäiriöisissä ja alkoholistiperheissä kasvaneille aikuisille) kokoukset 14.9., 28.9. lapinsudet. jumpat@gmail.com. P. Jokainen maksaa itse lipun, hinta 22 ?. Ostaessasi meiltä palvelu säilyy pidempään paikkakunnalla ja apu on ongelmatilanteissa lähellä. Päivällinen / illanviettoa Laanilan Kievarissa. Lisätietoja www.heinakengat.palvelee.fi. Utsjoen Kuohun järjestämä n. 3-6 vuotiaiden lasten liikuntakerho maanantaisin klo 18:1519 Utsjokisuun koulun liikuntasalissa. Kokoomuksen palaveri su klo 18 kunnantalolla. Nellimin inarinsaamen keskustelupiiri kokoontuu kerhotalolla perjantaina klo 15: 19.9., 26.9. Lisätietoja Tarjalta (p. Ohjattu jumppa klo 12-13. ?Kansalaisopiston opinto-ohjelma ja ilmoittautuminen?, tai puh. Luento vakuutusasioista, sekä suunnitellaan syyspuolen toimintaa. Omat otsalamput mukaan (tavallinen ledilamppu riittää). Suunnistuksen jälkeen tarjolla sauna, uinti ja pientä purtavaa. Pe mysore 16.30-18/ohjattu 18-19.30/alkeet 19.30-20.45, la mysore 8-10/ohjattu 1011.45/alkeet 12-13.30/joogaterapia aiheena selkä 17-19, su mysore 7.30-9.30/ohjattu 9.3011/alkeet 11-12.30. Keskiviikkona 10.9.2014 17 Kokouksia Suora Linja Gálddoaivve bálgosa ÁITOSA. puh.046 613 7055. TauluTV:n conax salauksenpurkumodulit. Kats. 4,5 km. 98tkm. Jos haluat raitistua, se on yhteinen asiamme. MTY Hippuset ry: Talous- ja vertaisvelkaneuvonta puh. Joukkoon ovat lämpimästi tervetulleita lapset, äidit, isät, mummit, ukit, ja muut lapselle läheiset aikuiset. Lisätietoja www.hokuseikai.kotisivukone.com tai puhelin 040 700 8146 (Wesslin). Tanssiseura Heinäkengät ry: to 11.9. To 11.9. To step 19.30-20.30. Budoseura Hoku sei kai ry: Harjoitukset yläasteen liikuntasalissa keskiviikkoisin, juniorit klo 17?18, aikuiset 18? 19.30. 0400-868 464 Halutaan vuokrata Yksiö tai kaksio Ivalosta tai Inarista. klo 11 yleisöesitelmä: ?Armo, tosi kristittyjen vallitseva ominaisuus.. Kaikki mukaan! Inarin Veneilijät: Lähdemme ruskaretkelle Inarijärven risteilylle katamaraanilla M/Y Inari III. Seuraavina päivinä kurssi kokoontuu poikkeuksellisesti klo 17.45-20.45: 16.9., 7.10., 28.10. Saariselälle, jossa ulkoilua klo 14 alkaen, ao:n vuokraamassa mökissä saunomista. klo 13-15. Ilm. Taukopaikalle matkaa n. Tied. 12:00 rájes. Á??it mat giehtadallojit: boazoisida ja eará doaibmaolbmuid válljen bd-jagiide 2015-2018, eará bd-ásahusa 3 §:s máinna?uvvon ja rá??ehusa evttohan á??it. Ohcejogas 5.9.2014 Rá??ehus Kaldoaivin paliskunnan VARSINAINEN SYYSKOKOUS pidetään Utsjoen kunnantalon valtuustosalissa 20.9.2014 klo 12:00 alkaen. Käsiteltävät asiat: poroisännän ja muiden toimihenkilöiden valinta ph-vuosille 2015-2018, muut ph-asetuksen 3 §:ssä mainitut ja hallituksen esittämät asiat. Utsjoella 5.9.2014 Hallitus Ivalon paliskunnan VARSINAINEN SYYSKOKOUS pidetään Tolosen Pirtillä (Tolosentie 1010) 24.9.2014 alkaen klo 18.00. Kokouksessa käsitellään PH-asetuksen 3 §:n määräämät asiat, teurastussuunnitelma phv 2014-2015 ja hallituksen muut esittämät asiat. Tolosessa 31.8.2014 Hallitus Avveel palgâs EIDUSÂ. Ilmoittautuminen ja lisätietoja: aksana@yoganature.fi Lapin Susien voimistelujaoston jumpat Ivalon yläasteen salissa: ma satujumppa 3-4 v. klo 17.30-18, riemuliikunta 5-6 v. 30.9. Ratamestarina Janne Hannola. La-su 13.-14.9. myös aal. ivalo@gmail.com. DigiBoxeja. Lisäksi viritellään vertaiskeskustelua kilpirauhassairauksista ja keskustellaan mahdollisuudesta perustaa vertaistukiryhmä Ivaloon. sekä 11.11. Lisätiedot kursseista sekä ilmoittautuminen osoitteessa www.inari.fi . 6/14. Eritt. siisti,huoltokirja. P. Iltakahvit. Ivalon Seudun työttömät ry: Vasantie3, KIRPPIS ja kahvio. Ohjatun jumpan maanantaisin vetää Bigga. Lapin Kilpirauhasyhdistys esittäytyy Ivalossa keskiviikkona 10.9. 050-362 6608 Renault Megane Break -05 1.4 bens. La 20.9. Kaikki koululaisten vanhemmat voivat osallistua! Lapin Sudet / suunnistus: Seuraavat susirastit 3.10. Ivalon urheilukentän takana. Ivalo. Tiistaisin klo 19 seurakuntatalolla. Ajo-ohje: Etelästä päin tultaessa ensimmäinen risteys Inarin kirkon jälkeen oikealle. Ivalon ja Inarin AA- ryhmien yhteinen auttavapuhelin päivystää tiistaisin ja perjantaisin klo 17-21 numerossa 040 3239412. Jos haluat juoda, se on Sinun asiasi. ja nettisivuilla ivalo.mll.fi. Inarin MLL: Perhekahvila Inarissa perjantaina klo 9-11 Nuorisotila Vintillä. Klo 9 kokoontuminen Kultahipun p-paikalle, menemme siitä yhtämatkaa. Omat kyydit, omat eväät. Sul- kapallo klo 11-12. bugg, jatkotaso, klo 17.15-18.45 Ivalon ala-asteen koulun pikkusalissa, Koppelontie. 040 706 1268). Astangajooga Ivalo Ry:n astangajoogakurssi 12-14.9.2014 Törmäsen ala-asteen liikuntasalissa. 040-731 0576 M. Ma keittolounas klo 11-13. Ennakkoon voisi soitella Timolle 0400-696276 mm. Antenniasennukset. Tie ja sähköt. Ao tarjoaa eväät, varaathan repun mukaasi niille. Lisätietoja: Teija p. yösuunnistuksena Ukonjärven Kattavaarassa. Käynti Siwan takapihalta lastaussillan takaa. ?AK?A?OAHKKIN dollojuvvo Ohcejoga gielddadálu váldostivrasáles 20.9.2014 d. bugg klo 1819.30. klo 17.30-19.30 Valkamassa, os. Lisät. Ma 15.9. kello 13. 0400334807 tekstiviestillä tai outimarjut@gmail.com Sädettäret, syysretki Rahajärvelle to 11.9. Ti pump, ilm. Ilmoittautuminen 12.9. mennessä Virpille 040 5301844. Tehyn Inarin - Utsjoen ao 807 jäsen: Muista varata kalenteriisi vapaata 5.10.! Ulkoilupäivä Saariselän maisemissa kiireettömästi retkeillen. Mahdollisuus yöpyä la-su yö Saariselällä. P. 60?/3pvää, jäsenhinta 45?. 050-567 3397 Inarin Kansalaisopisto 110301 Lasten taideleiri Inarissa on tarkoitettu 6 vuotta täyttäneille. 110313 Ivalon kuviskerho kokoontuu torstaisin klo 15.1517.30 ala-asteella pienellä puolella 2. 040-5130746. Ylä-Lapin Karjalaseura ry: Syyskauden toiminta alkaa kuluvan kuukauden loppupuolella. Nellimin Pyry ry: liikunnanohjaaja Bigga Paadar-Väliaho kerhotalolla 16.9. Pohdimme toiminnan jatkoa. lisät.) ao:n puh. 045-236 8519 BMW 530D -99, vasta kats. Kunto hyvä. 0407475484, 0400-342520 Maksuton yhdistyspalsta Tälle palstalle voit lähettää tietoa yhdistysten tapahtumista. Palsta on maksuton, ja toimitus tarvittaessa muokkaa tekstejä palstalle sopiviksi. mennessä, p.040-5752317. Inarin Sydänyhdistys ry: Salivuorot ma ja pe klo 11-13. Alle kouluikäisten liikuntakerho on poikkeuksellisesti peruttu lauantaina 13.9. Ivalon ala-asteen, yläasteen ja lukion koulujen vanhempainyhdistys ry: Tapaaminen Ivalon ala-asteen ruokasalissa ma 15.9. klo 18 alk. krs. 110315 Inarin taidekurssi: Kokoontuu tiistaisin klo 16.3019.30 koulun kuvataideluokassa. klo 18-18.30. Maastoon klo 1920. P.0400-986 822 Tuoretta Inarin kalaa suoraan kalastajalta Ivalon torilla torstaina klo 11 alkaen. P. 0440 180 175 joka ma klo 17-18. Jehovan todistajat Ivalon srk: su 14.9. Lähtö Inarista lauantaina 13.9.klo 13. Avoinna ma-ti ja to-pe klo 10-15 ja ke 10-17. Ropponen Volkswagen N1 pakettiauto, -91. 0405785014. Inarin Luonnonystävät ry syysretki la 13.9.Iijärvelle. Omat eväät mukaan ja säähän sopiva varustus. Ruskabugg -kurssi Saariselän Tunturihotellissa, opettajana Kalle Palo. Yhteismetsä muk. Reisi-vatsa-peppu klo 18.30-19.30. Kahvit ja arpajaiset. Ivalon eläkeläiset ry:n viikkotapaamiset Ivalon työväentalolla keskiviikkoisin klo 10. Ritvan jumppa klo 11. SuPerin Inarin - Utsjoen ao 118 ry järjestää Syystempauksen pe 19.9. verot Aineisto ma klo 15 mennessä, mieluiten sähköpostilla: inarilainen@ inarilainen.fi Ilmoita myös ajantasalla oleva laskutusosoite. Tahkotörmän yksityistien VUOSIKOKOUS Pe 10.10.2014 klo 17.30 alk. Petsamontie 5 D. Yhdistyksen puheenjohtaja Raili Kuusela esittelee yhdistyksen ja Suomen Kilpirauhasliiton toimintaa. Tavallinen poisto 24.6.14. P. yhteiskuljetukseen liittyen. Eläkeliiton Inarin yhdistys: Tapaaminen seurakuntasalilla ke 17.9. fb:ssa ?Mannerheimin lastensuojeluliitto . H. Tontin reunassa lähde. P. pääkirjastossa, Piiskuntie 4, Ivalo Käsiteltävät asiat: yksityistielain 64§:n mukaiset asiat ja perusparannuksesta päättäminen. Maksupanoluettelo ja esityslista nähtävänä toimitsijamiehellä Tahkotörmäntie 85. Toimitsijamies Jarmo Katajamaa Inarilaisesta Myydään Uusi 32" LED TV 330 EUR. Uusia ja käytettyjä televisioita. Lähetä tekstit mieluiten sähköpostilla osoitteeseen inarilainen@inarilainen.fi. Piiskuntie 1, Ivalo Avoinna ma-pe 9-16.30 Ivalon MLL: Perhekahvila Stönöllä joka tiistai klo 10-12. Tarjolla maksuton lämmin ruoka, jonka tarjoaa syyskuun ajan Kultahippu. ja 5.10. Inarille vaivattomasti veneellä. 040-507 9140 Metsäpalsta/tontti Ivalon Koppelossa 10,98 ha. ?OH?Â?UÁKKIM tuálloo Tolosii Tuuveest (Tolosentie 1010) 24.9.2014 tme 18.00 ovdâskulij. ?uákkimist kie?âvu??ojeh PT-asâttâsâst 3 § meridum ää?ih, njuovvâmvuávám pti 2014-2015 já haldâttâs eres oovdânpyehtim ää?ih. Tolosiist 31.8.2014 Haldâttâs Â´vvel paal?âskåå´dd ?EÂTTMÕÕ??MIE´LDDLA? ?ÕH??SÅÅBBAR såbbrõõ??ât Tolosen Põõrtâst (Tolosentie 1010) 24.9.2014 ää´ljee´l ?iâss 18.00. Såbbrest ?iõtt´tõõlât PH-asetõõzz 3 §:ff mie´rreem ää´??, ä´httemplaan phe 2014?2015 da halltõõzz jee´res ou´dde pu´httem ää´??. Tolosest 31.8.2014 Halltõs Viralliset kokousilmoitukset Hinta alk.35 ? sis. 0400-877 314 Terhi 410 ja Yamaha 30hv. Kärry, luotain. mennessä (ja tarv. Kuljetus Ivalon linja-autoasemalta klo 9 ja Inarin kirkon parkkipaikalta 9.30. Ilmoittautuminen to 11.9. Kultahipussa Arttu Wiskarin keikka, ao tarjoaa jäsenilleen juoman tilaisuudessa. Ivalon TV-ja Videohuolto, Havukainen Jorma, Vasantie 6. syysretki Myössäjärven Ilmoitukset ma klo 15 mennessä. Hinta alkaen 10 ?. tulistelupaikalle. Avoimet tapaamiset, myös ensikertalaiset mukaan! Inarin kunnan päiväkeskus Valkama: Varaukset ja avainten nouto sosiaalitoimiston kansliasta ma-pe klo 9.00-15.00, puh 040 5343924 tai 016 -687274. Ivalon AA-ryhmä kokoontuu: perjantaisin klo 19 Matkahuollon yläkerta. 2900 ?. P. Valtakunnansali, vapaa pääsy, ei kolehtia! Inarilaisesta Monikäyttöinen putkihuivi 4?? Inarilainen Piiskuntie 1, Ivalo, avoinna ma?pe 9?16.30. klo 13 Ivalon matkahuollon yläkerta, käynti takaa päädystä, ryhmätila Valkama
asemakaavat. Mika Roininen 39 2. 0400-277 850 da vaalpeei?v 5.10.2014 vaalpääi??in. Saa?mi ouddoummuvaal vaall?lu?ddkå?dd KOLTTIEN LUOTTAMUSMIESVAALI PIDETÄÄN SUNNUNTAINA 5.10.2014. Vaalissa valitaan luottamusmies kaudelle 1.1.201531.12.2017. Vaalipaikat ja ajat: Keväjärvi: Vladimir Feodoroffin talo, Siskelintie 24 klo 11:00-14:00 Nellim: Nellimin Erähotelli, Nellimintie 4230 klo 16:00-19:00 Näätämö: Rajamotelli Näätämö, Sevettijärventie 12245 klo 11:00-14:00 Sevettijärvi: Sevettijärven Kolttatalo, Sevettijärventie 9080 klo 16:00-19:00 Ehdokkaiden vaalinumerot: vaalinumero 2: Sanila Tanja Natalia vaalinumero 3: Feodoroff Veikko Armas vaalinumero 4: Fofonoff Sergei Kp Äänioikeus on tarkastettavissa 5.10.2014 asti: Sevettijärvi: Kolttien kyläkokouksen toimisto, 040-7153 680 Sevettijärvi: vaalilautakunnan puheenjohtaja Raimo Wesslin, 040-161 029 Nellim: vaalilautakunnan jäsen Helena Määttä, 040-753 8427 Keväjärvi: vaalilautakunnan varapuheenjohtaja Vladimir Feodoroff, 0400-277 850 sekä vaalipäivänä 5.10.2014 vaalipaikoilla. Kolttien luottamusmiesvaalin vaalilautakunta Hanna Mäntylä: Lapin ratahankkeita saatava käyntiin Perussuomalaisten kansanedustaja Hanna Mäntylä on jättänyt lisätalousarvioaloitteet koskien Soklin ratahankkeen aloittamista sekä Laurila-Tornio-Haaparanta-radan sähköistämisestä. Mäntylä katsoo, että molemmat ratahankkeet on saatava välittömästi käyntiin. ?Hallituksen budjettiriihessä, vastoin annettuja lupauksia, ratahankkeelle ei löytynyt rahoitusta. Kaarlo Valkonen 25 Riekkotrap: 1. Marko Airola 56 4. 040-715 3680 ?e?vetjäu?rr: vaall?lu?vdkåå?dd saa??tuo?lljeei Raimo Wesslin, tel. Osallisella on mahdollisuus esittää Lapin ELYkeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis ja arviointisuunnitelman riittävyydestä siihen saakka, kun kaavaeh dotus asetetaan julkisesti nähtäville. Ivalossa 3.9.2014 INARIN KUNNAN TEKNINEN LAUTAKUNTA GULAHUS ?AABUÁIVÁ?A SAJÁJATLÁVA NUPPÁSTUS JA VIIDDIDEAPMI; LUTTORINNE Eanageavahan- ja huksenlága 63 §:a mieldása. Kari Kauhanen 40 + 1 4. Tatu Valkonen 36 7. Mika Roininen 58 3. Kaavaamist lii rahtum uásá listem já árvustâllâmvuávám (UÁV (OAS)), mast kovvejeh kaa vamlattim já uásálij máh?ulâ?vuo?â uásálisti. Veikko Aikio 40 +2 3. Kaarlo Valkonen 36 8. Ja miksi urakoitsija ei voi laittaa asiallisia ja turvallisia ohjauksia paikan päälle. UÁV lii uáinimnáál Aanaar kieldâtáálu teknisii uásáduvvâst Avelist já Suálui?ielgi Siivlâst, sehe Aanaar kieldâ siij?oin www.inari.fi palvelut . kaavoitus . Minua se ei haittaa, mutta ohikulkijoita ehkä. Olisi voinut jättää alunalkaen Mukkavuopajan uimarannan rakentamatta ja tehdä käymälän reitin varteen. Rakkovikainen eläkeläinen. 040-161 029 Njeä?llem: vaall?lu?vdkå?ddne. po?dde 1.1.2015-31.12.2017. Kouluruokalista 15.?19.9. Jionstempääi?. 18 Keskiviikkona 10.9.2014 KUULUTUS KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE Maankäyttö- ja rakennuslain 63 §:n mukainen tiedottaminen kaavoituksen vireilletulosta. Inarin kunta saattaa otsikossa mainitun kaavoituksen vireille tulon osallisten tiedoksi tällä kuulutuksella. vireillä olevat kaavat . Arto Lämsä 26 17. Ismo Manninen 34 8. Kaarlo Valkonen 35 7. OAS on nähtävillä Inarin kunnantalon teknisellä osastolla Ivalossa ja Saariselän Siulassa, sekä Inarin kunnan sivuilla www.inari. fi palvelut . Hän ystävystyy Mandible-nimisen mustamuurahaisen kanssa ja auttaa tätä puolustamaan kekoaan punaisten muurahaisten hyökkäykseltä. Minisankarit - Ruohonjuuritasolla (Minuscule - La vallée des fourmis perdues) perustuu ranskalaisten Hélè- ne Giraudin ja Thomas Szabon tv-sarjaan Ruohonjuuritasolla. Pelissä on mittaamattoman arvokas aarre: peltilaatikollinen sokeria. Rohkea nuori leppäkerttu löytää itsensä keskeltä taistelun tiimellystä. Ari Ukkola 27 16. Minisankarit - Ruohonjuuritasolla on ainutlaatuinen yhdistelmä huippuluokan 3D-animaatiotekniikkaa, live action -kuvausta, oivaltavia äänitehosteita ja hauskaa, paikoin jännittävääkin tarinaa. da ääi?j: Keväjäu?rr: Vladimir Feodoroff põrtt, Siskelintie 24 ?iass 11.00-14:00 Njeä?llem: Njeä?llem Erähotelli, Nellimintie 4230 ?iass 16:00-19:00 Njauddâm: Rajamotelli Njauddâm, Sevettijärventie 12245 ?iass 11:00-14:00 ?e?vetjäu?rr: ?e?vetjääu?r Saa?mi Põrtt, Sevettijärventie 9080 ?iass 16:00-19.00 Ee?tt?eeja vaalnââmar: vaalnââmar 2: Sanila Tanja Natalia vaalnââmar 3: Feodoroff Veikko Armas vaalnââmar 4: Fofonoff Sergei Kp Ma Nakkikeitto, tuorekurkku, sämpylä Ti Kalamurekepihvi, perunasose, porkkanaraaste, kylmä sitruuna-tillikastike Ke Kinkkukiusaus, kiinankaali-paprikasalaatti To Härkäruukku, peruna, jäävuori-meloni- persikkasalaatti Pe Makaronilaatikko, kaali-appelsiinisalaatti Jionstemvuõiggâvuod vuäitt ta?r??eed 5.10.2014 räjjä: ?e?vetjäu?rr: Saa?mi siidsååbbar koontâr, tel. Helena Määttä 040-753 8427 Keväjä?urr: vaall?lu?vdkåå?dd vää?rrsaa??tuõ?lljeei Vladimir Feodoroff, tel. Toimipiste pyrkii tekemään Suomea ja sen kulttuuria tunnetuksi Murmanskin alueella sekä ylläpitää suhteita paikallisviranomaisiin. Robert Fladli 29 10. Timo Nortamo 36 6. Nuppástusguovlu lea ?aabuáivá?a sajádatláva mieldása? lagasvirkkosmahttinguovlu (VL). Tornio-Haaparanta on Suomen vilkkain maaliikenteen raja-asema. ?Perämerenkaaren alueelle olisi saatava toimiva raideliikenne. kaavaamân. tie?ettem kaavam jotonpuátimist. Aanaar kieldâ addel paajeel?álusist mainâ?um kaavam joton puáttim uásálij tiättun táin kulluuttâssáin. Myös tämä ratahanke jäi ilman rahoitusta hallituksen budjettiriihessä. Hankkeen arvioidut kustannukset olisivat kokonaisuudessaan noin 10 miljoonaa euroa, Mäntylä muistuttaa. Inarilaisen toimituksesta Laminointipalvelua Suojaa tärkeät dokumenttisi kaksipuoleisella muovilla Pirkko Mäkikokkila aloitti Suomen konsulina Murmanskissa Pirkko Mäkikokkila aloitti Suomen konsulina Murmanskissa elokuussa 2014. Timo Nortamo 41 kiekkoa 2. tekniset palvelut . OÁP lea oaidnimis Anára gielddadálu teknihkala? ossodagas Avvilis ja Suolo?ielggi Sivllas, sihke Anára gieldda siidduin www.inari.fi palvelut . Kaavoituksesta on laadittu osallistumis ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa kuvataan kaavoitusmenettelyä ja osallisten mahdollisuutta osallistua kaavoitukseen. Mika Roininen 38 6. LÄVDIKODDE Inarin kunta, Piiskuntie 2, 99800 Ivalo Puhelin 040 188 7111, fax 016 662 628 www.inari.fi Ruskakisat Inarissa 6.-7.9.2014 Metsästyshaulikko 1. Uásáliist lii máh?ulâ?vuotâ oovdânpyehti? Laapi IPIkuávdá?ân rá?ádâllâm toollâm uásálistem já árvu?tâllâmvuávám keelijdvâ?vuo?âst ton räi, ko kaavaiävtuttâs piäijoo almolávt uáinimnáál. Avelist 3.9.2014 AANAAR KIELDÂ TEKNISÂ. Oasála??as lea vejola? vuohta ovdanbuktit Lappi EBIguovddá?ii rá??adallama oassá lastin ja árvvo?tallanplána doarváivuo?as dan rádjai, go láv vaevttohus biddjo almmola??at oaidninláhkai. Avvilis 3.9.2014 ANÁRA GIELDDA TEKNIHKALA. Kaavoitus koskee Husky&Co:n aluetta ja sinne johtavaa Hirvaspirtin tieyhteyttä. Muutosalue on Kaunispään asemakaavan mukaista lähivir kistysaluetta (VL). Arto Lämsä 24 11. Mitään ilmoitustahan työmaasta ei ole. On selvää, että rakentaa pitää, mutta miksi juuri nyt, kun ruskasesonki on alkanut. Jukka Harmanen 34 Saa?mi ouddoummuvaal ââ?net pâ?sspeei?v 5.10.2014 Vaalin vaal?et ouddoouma. tekniset palvelut . Tuore kartta kertoo, että Saariselän pulkkarinnettä voi käyttää kävelyrinteenä. Jukka Harmanen 32 9. Mutta sehän on työmaa-alueena! Tämä selviää viimeistään sil- loin kun kävelee työkoneiden sekaan. Petri Kaisamatti 35 9. Petri Kaisamatti 33 10. vireillä olevat kaavat . LÁVDEGODDI KULLUUTTÂS ?AABÂUÁIVÁÁ SAJATTÂHKAAVA NUBÁSTUS JÁ VIJ?EDEM; LUTTORINNE Eennâmkevttim- já huksimlaavâ 63 § miäldásâ. Toimipiste edustaa näissä asioissa myös Islantia ja Ranskaa. Jos tahtoa olisi ollut, niin useammalle vuodelle jakautuvalle ratahankkeelle olisi löytynyt valtiolta rahoitus, Mäntylä toteaa. Soklin ratahankkeen Mäntylä näkee koko Lapin kannalta merkittävänä niin suorien kuin välillisten vaikutusten kautta. ?On ikävää, jos Lapin kan- nalta näin merkittävä hanke jää tekemättä, kun ei ole rohkeutta. Seuraavan hallituksen on kannettava vastuu, kun istuva hallitus ei siihen pysty. Laurila-Tornio-Haaparanta -välin sähköistyksestä on puhuttu pitkään, ja myös tämä hanke on saatava Mäntylän mukaan käyntiin. Heikki Sietiö 46 7. Jussi Lehmuslehti 29 14. Heikki Sietiö 33 8. Tämän ötökkäseikkailun hiilijalanjälki on pikkuruinen. Elokuvassa ei ole dialogia - minisankarit juttelevat omalla tavallaan. Sana on vapaa Näin Saariselällä Saariselällä vietetään ruskamatkailun aikaa, mutta samaan aikaan alue on täynnä raskaita maansiirtokoneita, kuorma-autoja yms. Ruskamatkailijat joutuvat kävelemään työkoneiden seassa. Tapani Pernu 30 13. Timo Nortamo 59 2. Heikki Sietiö 38 + 1 3. Kari Kauhanen 33 11. Jukka Harmanen 31 12. aldavirkosmittemkuávlu (VL). Hänen edeltäjänsä Martti Ruokokoski palasi Helsinkiin ja jatkaa Suomen ulkoministeriön palveluksessa. Murmanskin toimipiste myöntää viisumeita ja oleskelulupia Murmanskin alueen asukkaille. Lávemis lea ráhkaduvvon oassálastin ja árvvo?tallanplána (OÁP), mas muitaluvvo láve ma meannudeamis ja oasála??aid vejola?vuo?as oassálastit láva ráhkadeapmai. Tapani Pernu 39 5. tekniset palvelut . Sillä lisättäisi monia alueen kehittämismahdollisuuksia. Nubástuskuávlu lii ?aabâuáiváá sajattâhkaava miäl dásâ. Mar- ko Airola 34 9. Kaavam kuáská Husky&Co kuávlun já Hirvaspirtti luoddâohtâvuotân, mii joo ?eet toos. Tatu Valkonen 49 6. Veikko Aikio 50 5. Toimipiste edistää myös omalta osaltaan suomalaisten yritysten etabloitumista Murmanskin alueelle. Murmanskin toimipiste on Euroopan unionin ainoa edustusto napapiirin pohjoispuolella. Minisankarit Ruohonjuuritasolla Pienen metsäaukion rauha järkkyy, kun hätäisesti hylätyn eväsretken jäännökset sytyttävät sodan kahden muurahaisheimon välille. kaavoitus . kaavoitus . vireillä olevat kaavat . asemakaavat. Robert Fladli 38 + 0 4. Suloiset, mutta särmikkäät sankarit seikkailevat ranskalaisen luonnonpuiston huikaisevissa maisemissa. Elokuva on toteutettu ekologisesti kestävällä tavalla. Lisäksi toimipisteestä annetaan konsulipalveluita niihin oikeutetuille (Suomen, Pohjoismaiden ja EU-maiden kansalaiset). Oskari Aikio 29 15. Ari Ukkola 23 Metsästystrap: 1. Mukava olisi käydä vessassa, eikä pusikossa. die?iheapmi lávema álgimis. Anára gielda buktá bajil?állosis máinna?uvvon lávema álgimis oasála??aid diehtun dáinna gulahusain. Veikko Aikio 37 5. asemakaavat. Láven guoská Hus ky&Co:a guovllu ja dohko doalvu Hirvaspirtti geaidnoktavuo ?a. Mikä on kunnan vastuu, jos jotain sattuu? Ruskamatkailija Mukkavuopajan kävelyreitistä Voisiko kunta laittaa Mukkavuopajan kävelyreitille vessan
VEIKKAUS . Osa meistä ei ollut aikaisemmin käynyt "isolla kylällä" muuten kun lentoasemalla. (min. Jalat oli illan jälkeen ihan setsuurilla. Meni kyllä pari päivää aika sompieina ja nukkuessa univelkoja mutta oli tolkuttoman hauska reissu! Niin että kiitokset Janne ja Annamaija Putkoselle, Holiday Innille ja Silja-Linelle kun järkkäsivät ja mahdollistivat ikimuistoisen reissun. BAKERYSTÄ UUNITUORETTA LEIPÄÄ AAMUSTA ILTAAN . Putkosen Janne oli hommannut liput Lintsille mutta ei pystynyt kykenemään... Illalla nousimme Silja Synfonyyn ja lähdimme risteilylle kohti Tukholmaa. Suoraan syömään ruhtinaallista buffaa, vähän ostoksia ja koisimaan. Aamulla piti lähteä käymään Tukholmassa muttei jaksanut muuta kun huilata ja staijata laivalla. Janne ja Annamaija Putkonen kävivät ABBA- museossa. Hieno paikka, kuulemma. Tiistai-aamuna satamasta kentälle ja kohti kotia. Huikeeta! Elmerin veli (Joonas) oli lupautunut oppaaksi! "Matkanjohtaja" Janne Putkonen oli mennyt autolla jo edellisenä päivänä Oulun kautta Helsinkiin. Hotellille selvittiin kaiken ryysiksen keskeltä kello 2-3 aikaan. Jotkut jaksoi lauantai-aa- Festarit jäivät taakse, mutta vielä riittää virtaa matkalla kohti Tukholmaa. muna aamupalalle. MYYMÄLÄGRILLI . Basson jälkimainingit tärisytti koko kroppaa. Lauantaina oli samaan aikaan Hartwall-Areenalla Tubekon tapahtuma, jonne osallistui reissussa mukana olleet Elmerin sisarukset Mimmi ja Veeti Putkonen ja äiti Annamaija Putkonen. Bokoojat Tilaa Asiakaspalvelu puh: 020 710 9050 1.1.2014 alkaen Ilmoitushinnat (?/pmm) edelleen aika hortoilua, jalat oli ihan soossina. Rovaniemeltä Helsinkiin. Rovaniemelle. IP-POLTTOAINEPISTE . Alkon myymäläverkostoa kehittäessä huomioidaan asiakaspalvelunäkökohdat, myymäläverkoston kattavuus, alueen väestöpohja, taloudellinen kannattavuus ja sijainnin vaikutus valtioneuvoston terveen kilpailun ohjelman mukaisesti päivittäistavarakaupan kilpailutilanteeseen. 7LODXVKLQQDW NHVWRWLO NN NN NN NN ½ ½ ½ 6XRPL ½ 2SLVNHOLMDW ½ NN NN 2SSLODLWRV 7LODXNVHW XONRPDLOOH 2WD \KWH\V WRLPLWXNVHHQ 7LODXNVHW KHOSRVWL P\|V QHWLVVl ZZZ LQDULODLQHQ IL WLODXNVHW WDL VRLWWDPDOOD /HKGHQ VDDMD -DNHOXRVRLWH 3RVWLQXPHUR MD WRLPLSDLNND 3XKHOLQ VlKN|SRVWL 0DNVDMD HOOHL ROH VDPD NXLQ OHKGHQ VDDMD 1LPL -DNHOXRVRLWH 3RVWLQXPHUR MD WRLPLSDLNND 3XKHOLQ VlKN|SRVWL 9DVWDDQRWWDMD PDNVDD SRVWLPDNVXQ ,1$5,/$,1(1 7XQQXV 9$67$86 /b+(7<6. Toki Kyläsaaressa oli paljon muitakin ivalolaisia nauttimassa loistavista festareista. Sunnuntaina kävely oli Ukko Koivisto, Jori Sipola, Elmeri Putkonen ja Vasko Laitinen festaritunnelmissa. Päätoimittaja: Jaakko Peltomaa 020 710 9052 Myynti: Tilaukset, laskutus: 020 710 9055, 040-745 2965 020 710 9051 Juttuvinkit: 020 710 9052, 020 710 9054 Käyntiosoite: Postiosoite: Sähköposti: Piiskuntie 1, 99800 Ivalo PL 61, 99801 Ivalo inarilainen@inarilainen.fi Ilmestymispäivä: Ilmaisjakelu: ilman alv 1,20 1,00 0,95 0,85 1,50 24% alv 1,49 1,24 1,18 1,05 1,86 keskiviikko Inarin ja Utsjoen kuntien alueella Tilaushinnat muualle Suomeen 1.10.13 alk. Kestotilaus 60 ? Määräaikainen vuosi 65 ?, 3 kk 23 ?, 6 kk 42 ? Opiskelijatilaus kuukausi 6,10 . Puolenpäivän maissa taas kohti festareita. UUDISTUNUT HEDELMÄJA VIHANNESTISKI . Helsingin lentoasemalta bussi 615, velotromin pysäkillä pois ja sitten vasemmalle noin 1 kilometri, Hotelli Holiday Inn oikealla; luki ohjeessa. Reput huoneisiin ja ratikalla kylille, hampparille ja vaateostoksille yms. Perjantaina valtaisalla innolla ja tärinällä festaripaikalle. Norwegianin lennolla 14.8. Meno oli aivan hillitöntä: Calvin Harris, Deadmaus, Hardwell yms. Keskiviikkona 10.9.2014 19 Vain elämää? Lähtö Ivalosta bussilla kello 5.05. taikoi uskomattoman kokemuksen yleisölleen. LÄÄKEKAAPPI SUOMALAISET PIRKKA MAIDOT EDULLISEMMIN UUDISTAMME MYYMÄLÄÄMME LÄHIAIKOINA KIITOKSET PALAUTTEESTA! TUPLAPLUSSAT VÄHINTÄÄN 100 ? OSTOISTA 30.9. RedRama, Showtek, Martin Garrix, yms. SAAKKA set tutinat että paikat sinkoili hampaista...huikeen jäätävä meininki. 8 tuntia bokoamista; jalat oli niin hapoilla, että joutui kä- veleen kun ois ollut tuubat housuissa. Oli semmoi- INARIN PALVELEE KESKUSTASSA INARINTIE 51 INARI puh. Taas eturiviin. Lennolla mukana muiden turistien lisäksi Vasko Laitinen, Santeri Nuppula, Ukko Koivisto ja Elmeri Putkonen. Matka kohti Helsinkiä ja Weekend Festareita alkoi puntit tutisten. POSTI PALVELEE MA?PE KLO 9?17 . Ei muuta kuin ensi vuonna uudelleen. -Alko avaa 351:n myymälän Utsjoen Karigasniemessä tämän viikon torstaina. K-marketin yhteydessä toimiva Karigasniemen myymälä on Nuorgamin jälkeen toiseksi pohjoisin Alkon myymälä. ?Karigasniemen avauksen myötä voimme palvella asiakkaitamme entistä paremmin Ylä-Lapissa, kun yksi Suomen suurimmista tilauspalvelupisteistä korvataan omalla myymälällä, sanoo aluepäällikkö Kaija-Leena Kerkelä. Karigasniemen myymälä työllistää kolme myyjää ja sen myymäläpäällikkönä toimii Arja Jaara. ?Myymälän noin 800 tuotteen valikoimaa rakennetaan vastaamaan asiakkaiden tarpeita. Alko pyrkii aina löytämään liikepaikan, joka on sijainniltaan paikkakunnan paras asiakaspalvelun näkökulmasta. Kyläsaaren 28.000 tuhatta ihmistä sulloutui alueelle. Saimme rynnittyä miltei eturiviin. 016 871 500 044 363 6912 kuukkeli.lappi.fi inarinkuukkeli@luukku.com JOKA PÄIVÄ EVERY DAY 9?21 . 3kk) Tilaukset muihin maihin: tiedustele hinnat toimituksesta. ISSN 1456-0844 Ilmoitusten palstaleveydet: 1 palsta 39 mm 2 palstaa 82 mm 3 palstaa 125 mm 4 palstaa 168 mm 5 palstaa 211 mm 6 palstaa 254 mm Ilmoitusaineistot toimitukseen viimeistään ma klo 15 Painopaikka: Jakelu: Suomalainen Lehtipaino, Kajaani Itella Oyj Jakeluhäiriöt: Postin jakelu 020 452 9727 (Inarin ja Utsjoen alueella) Jakeluhäiriöt muualla: ota yhteys alueesi postiin tai toimitukseemme. www.inarilainen.fi Kustantaja: Toimitusjohtaja: Lapin Lehtikustannus Oy Jari Haavisto 050-5599813 7HH WLODXV OHLNNDD LUWL MD SRVWLWD SRVWLPDNVX RQ YDOPLLNVL PDNVHWWX Toimitus on avoinna ma?pe klo 9?16.30 Etusivu Takasivu Tekstissä Yhdistykset Laskutuslisä Terv. K-KAUPAN TUOTTEET
Ulkomuseon perusopasteita täydentämään on valittu 12 kohdetta, joita on elävöitetty arkistokuvien, videoiden ja äänitteiden avulla. eli ´musta kääpäsieni, josta tehtiin sytykkeitä ja väriainetta verkko- ja varten; käytettiin myös kahvin lisäaineena/korvikkeena´. Edellä olevan perusteella taulakääpää (Fomes fomentarius) ei voi käyttää kahvin lisäaineena/korvikkeena eikä verkon värjäykseen, joten inarinsaamen sana tyevli tarkoittaa myös pakurikääpää (Inonotus obliquus). Itkosen Suomen lappalaiset vuoteen 1945 ensimmäisessä osassa vuodelta 1948 (s. Toivosen, Erkki Itkosen ja Aulis J. Näin palvellaan paitsi paikallisia myös muita Siidan kävijöitä. Turvallisuustapahtuma veti väkeä Kiropraktiikkaa tulevana viikonloppuna 12.-13.9. Odotettu konserttivierailu JOEL HALLIKAINEN . Olen itse tuon värjäystyön henkilökohtaisesti nähnyt, kuten sitä edeltävät valmistelutyötkin. 1898). Sää suosi tapahtumaa ja kuumat makkarat maistuivat kyläläisille ja kauempaakin tulleille. Minä olen samaa mieltä.. LähiTapiolan edustajat Esa Kumpula ja Antti Heikkuri kertoivat perheen vakuutusturvaan liittyvistä asioista ja Arinan edustajat Oili Kostamo- vaara ja Marjo Ylikoski kertoivat Arinan omistajuudesta ja maksuttomista S-Pankin peruspankkipalveluista. klo 20.00 Ohjelma 15,www.joelhallikainen.com Piiskuntie 1, Ivalo Avoinna ma-pe 9-16.30 Sana on vapaa Vielä pakurikäävästä Y. Harvassa tämän kokoisessa kunnassa on näin hyvä terveyskeskus, ammattitaitoiset hoitajat ja lääkärit. Pakkula murskataan kirvespohjalla kiveä vasten. Ota asiasta selvää kyläläisiltä. Jälleen kerran oli Tauno Ljetoff kirjoittanut Kolmen raatiin loistavaa tekstiä! Toivottavasti Tauno on raadin vakituinen jäsen. Sinä joka veit kalaverkot kalastajan asentopaikalta Inarin Paavisvuonon perältä. klo 19.00 Saariselkä TO-LA PUOLAAMME VELOITUKSETTA OSTAMIINNE HYRRÄKELOIHIN SIIMAT TERVETULOA EDULLISILLE OSTOKSILLE - KANNATTAA TULLA KAUEMPAAKIN! Siidan perinteikäs ulkomuseo siirtyy moderniin aikaan torstaina 18.9.2014 kello 18, kun ulkomuseon mobiiliopasteet otetaan käyttöön. Kohteita ovat mm. Arvokas pääkirjoitus Silja-Maria Korkalainen. Inarilainen kalastaja Koko perheen turvallisuustapahtuma veti runsaasti väkeä Ivalon S-Marketin pihalle viime perjantaina. Suomâ -sanakirjassa vuodelta 1993 tyevli on pakkula (koivun), taula, moksa. Juho Musta edusti itäistä kielialuetta ja isäni pohjoista kielialuetta. Ilmari Mattus Lähetä viesti 040 865 3916 Kenen vastuulla on valopylvään korjaus Ivalossa. Avajaisissa ei kuitenkaan tarvitse omia mobiililaitteita. Siidan mobiiliopasteet ovat pohjoissaameksi, suomeksi ja englanniksi. eli koivun kääpää, pahkaa, taulaa; koivun rosoon (esim. vuotaneesta mahlasta) syntynyt musta karstamainen pahka vanhassa koivussa, pahka, pakkula, kääpä. T. Ennen tutustumista digitaalisiin opasteisiin avajaisissa nautitaan elävästä musiikista, kun Heli Aikio esiintyy. Ja Utsjoen lääkärit tekevät töitä suurella sydämellä. Vuokko Mikkola Onko taas jokku vaalit tulossa, kun kylällä politrukit niin tervehtii minuakin, maan matosta. Se on siis sama kuin etymologisessa sanakirjassa ja Suomen lappalaiset -kirjassa. Akateemikko Erkki Itkosen saksankielisessä Inarilappisches Wörterbuch III sanakirjassa vuodelta 1986 on Juho Musta (Frans Äimän kielenopas v. klo 19.00 20,- Ylläs Äkäslompolo Pyhän Laurin kappeli ma 15.9. tarkoittaa samaa kuin ?pakkula? eli ?pakkuli. Eihän nyt kunnallisvaalien aika vielä ole?ai jaa, net on seurakuntavaalhit. Minusta on aivan käsittämätöntä, mihin perustuu näyttelijä Esko Roineen lumovoima? Samanlaisia seittämänkymppisiä ökisijöitä ja äkisijöitä on Ivalon kylänraitti täynnä, mutta eivät he ole palvottuja näyttelijöitä. Avajaiset alkavat ulkomuseon vanhimmassa kohteessa, Tirron pihapiirissä. klo 19.00 Levi Marian kappeli su 14.9. Toista viikkoa jo korjaamatta, vai onko täällä niin laiskoja työmiehiä, ettei sitä viitsitä korjata? Äidinkielemme Suomi kunniaan. RUSKAN KOSKETUS ? 27,- Pyhätunturi Kairosmaja Revontulikappeli pe 12.9. Kuvassa hymyilevät Esa Kumpula, Oili Kostamovaara ja Arinan palvelupäällikkö Marjo Ylikoski. see nopeasti. On täysin varma tieto siitä, että ainakin Syysjärven isännät vielä 1950-luvulla käyttivät pumpuliverkkojensa värjäämiseen tyevliä, kuten isäni Olli Mattus (s. Roineellahan on aina se yksi ja sama rooli, yksi ilme, ja sama ääni. Iso ruusukimppu Utsjoen terveyskeskukselle, jossa on hyvä ja perusteellinen hoito, ja jossa lääkärin vastaanotolle pää- Hei mökkiläinen, väittämäsi Sevettijärven vedenpinnan kohdalta ei pidä paikkaansa. H. 045 673 5810 15,Juho Jumisko KLO 8-20 16,- Hieroja PUHELINMYYNTI ALENNUKSEN TIIMOILTA VAIN MA 15.9. Suutari-Seppo Rovaniementie, IVALO Seppo 0400 192 648, Käpy 040 707 0989 suutari.seppo@co.inet.fi, www.suutariseppo.com Seinätön museo ? Siidan ulkomuseo mobiilisti mobiiliopaste tarkoittavat. Toiset panevat sen parkin kanssa kiehumaan, toiset kaatavat pakkulan pataan ensin likoamaan ja sulamaan ja parkin vasta sitten kun vesi kiehuu?. Sammallahden / Morottajan Säämi . Avajaisiin on vapaa pääsy ja pullakahvit tarjotaan. Mitä seinätön museo tai Inarilaisesta Tunturikappeli la 13.9. 1926) antanut sanasta tyevli tiedon, joka on muodossa: ?schwarzer Birkenlöcherschwamm, aus dem Zunder und Färbestoff für Netze hergestellt wurde; auch als Ersatztoff zusammet mit Kaffee benutzt. Nämä kohteet on merkitty kyltein, josta löytyvät QR-koodit. Joen toimittamassa Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa vuodelta 1976 sana ?pakura, -ri. Siidan ensimmäiset mobiiliopasteet sisältävät lisätietoa ulkomuseon historias- ta ja sen eri kohteista. 20 Keskiviikkona 10.9.2014 PERINTEISET ?ALE HULINAT?11.-14.9. SEPON KALASTUSTARVIKELIIKKEESSÄ TORSTAINA PERJANTAINA KAIKKI KAIKKI -20% A L E -30% LAUANTAINA KAIKKI -40% ALEVIIKOLLA AUKI MA-PE 9-20, LA 9-18, SU 8-20 SEN JÄLKEEN SIIRRYMME TALVIAIKATAULUIHIN MA-PE 9-18, LA 10-14 JA SUNNUNTAINA KAIKKI -50% HIEROJA P. Kun haluat astua uuteen aikaan, seinättömään museoon, tarvitset mukaasi ulkomuseovierailulle älypuhelimen tai tabletin. Sitä nuoremmat eivät ole kypsiä hoitamaan yhteisiä asioita. Myös paikallinen SRP:n osasto esitteli toimintaansa. I. Verkot tunnetaan, miksi et vieny hyvää savustintakin, vai oliko liian tunnettu? Jyrki Pentti Linkolan mukaan kunnanvaltuutetuksi voi pyrkiä, kun on 80 vuotta täyttänyt. Tirron piha, korvakota ja mukana on myös museon ensimmäisen kesätyöntekijän Matti Morottajan muisteluita museon alkuajoilta. 587) verkkojen värjäyksestä kerrotaan: ?Isoon, vähintään 15 litran vetoiseen pataan tai kattilaan kaadetaan 3 osaa vettä, 1 osa parkkia ja hienonnettua pakkulaa sen verran kuin on