Inarilainen 09.12.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

. klo 23.00 Suomen ensi-ilta: Housut Pois Kellarissa 11.12. Varaa pöytäsi ajoissa! PALVELEMME Tarjoukset voimassa to?su 10.?13.12. Erä! Tuore suomalainen kokonainen kirjolohi Pirkka Italian Royal gala omena 1 kg Atria marinoitu broilerin reisikoipi n. Paikoitusalueet löytyvät kaupan pohjoispäädystä ja Teboilin tontilta. 016 6755 700 TAX FREE Tervetuloa joulutorttukahville pe 11.12. Turnausreissu huipentui, kun nähtiin Kaisa Mäkäräisen maaliintulo ensimmäisenä maailmancupin kisassa ja sitten edessä oli maittavat hampurilaiset. Tässä lehdessä mm. ? NAALI muistuttaa enemmän kissaa kuin kettua. 0400-423525 Ivalontie 16 | 99800 IVALO | 040 48 55 181 INARIN JA UTSJOEN PAIKALLISLEHTI keskiviikko 9.12.2015 19.vsk. Lue sivulta 5. ? MICHELIN ankkuroituu Ivaloon. Lue sivulta 10. ? NELLIMIN PUUROJUHLA keräsi kyläläiset yhteen. . 1,1 kg 4 0 1 raj. . nro 50 Tukin tsempparipelaajat! PaPaNassa PE 11.12. Hipun Lounas 10,90 . . . Päivän päätteeksi inarilaiset Joona Pohjoisvirta, Vertti Hyytiä ja Perttu Huru palkittiin tsempparipelaaja- pysteillä, joita pojat kuvassa tutkivat pukuhuoneessa pelien päätteeksi. Pelit menivät hyvin ja joukkue jaksoi tsempata loppuun asti aikaisesta herätyksestä huolimatta. 040 765 1605 8?21 JOKA PÄIVÄ IVALO www.papanabar.fi P. liput 15 ?, sis. . MA?PE klo 11?15 FB-sivuillamme päivän menu À la cartea MA?LA klo 11?20, SU klo 11?18 Ravintola auki SU?TO ?21.00 asti Karaoke PE/ LA Yläkerta auki PE / LA ?03 asti Night Club Hipun Kellari PE / LA ?04 asti AURORA Alk. Turnaus alkoi komeasti, kun järjestäjät (SoPa) olivat itsenäisyyspäivän kunniaksi varanneet paikalle kaksi nuorta laulajaa aloittamaan tilaisuuden Maamme-laululla. klo 10?18 juhlistamaan laajennusremontin alkamista! OSALLISTU JOULUKINKKU ARVONTAAN! Uusi sisäänkäyntimme on Ivalontien puolelta. narikan Lippu: 10 ? Auki klo 03.00 asti!! LASTEN JA NUORTEN DISCO la 12.12 Kellarissa (nollaraja) klo 17?19 . MERKKIKORJAAMO Lintumaantie 9 Huollot ja korjaukset kaikkiin automerkkeihin Puh. klo 18?21. n. 13?17-vuotiaille, liput 5 ? Joulupöytä katettuna 12.12. 2 kalaa/talous 95 99 49 kg ps kg PaPaNa Inarin napana Inarintie 47, Inari P. . . Lue sivulta 11. Taksit Inarin Kirkonkylässä INARIN TAKSIPALVELU 0400 982 477 4 h 2 rk Arrelan taksit v www.inarintaksipalvelu.fi. Pahoittelemme remontista aiheutuvaa häiriötä. TAKSI IVALO Puh. 0100 87 888 www.ivalontaksit.fi Tunturi-Kiekon F-junnut viettivät itsenäisyyspäivää Sodankylässä pelaamalla sodankyläläisiä ja rovaniemeläisiä vastaan. 0?12-vuotiaille, liput 2 ? klo 20?22
Heinäntekoaikaan ei hapankalaa enää syöty, sillä silloin oli tuoretta harria ruodittavaksi. Keitetty hapankala haisee aika lailla, mutta siitähän ei Korvasessa kukaan välittänyt mitään. ?Se oli sitten jo toista aikaa, kun Alakorvan Jenny oli muuttanut kerrostaloon Rovaniemelle ja pisti hapankalaa kiehumaan. Ei tarvinnut mennä kotoa kauemmas kuin kävellä kilometri Aittasatkon harjuun. Harmaja oli hyvä janojuoma heinänteossa. Hän kulki taloissa ja hieroi tilakauppoja. Isäni kuoli vuonna 1958. Hän poltteli pirtissä Jymyä piipussaan ja lääkitsi meidän lasten hammaskipua sillä lailla, että otti piipun kopasta mustaa öljyä ja kaatoi sitä kipeään hampaaseen. Särkeä ja säynävää täällä ei tunneta niin kuin Sompiossa, mutta muutoin on kalavesiä ja metsästysmaita tarjolla ihan riittävästi, tuumailee pian 70 vuotta täyttävä Esa Martin viilaillessaan moottorisahaa iskuun seuraavan päivän halkosavottaa varten. Sodankylän puolella riekon ansapyynti oli kielletty, mutta se ei poikasia haitannut. Esa naurahtaa, että kiinnostavinta näyttää olevan kuitenkin puinen nuija, jolla tyttö kopahuttaa tajun pois saaliskaloiltaan. ?Näin kaamosaikana teen pölykkyjumppaa eli halkoja muutaman tunnin päivässä valosan aikaan. Koulutuksen jälkeen jäin vielä vuodeksi töihin, sitten kutsui armeija. Välillä pitää metsästellä riekkoja ja kettuja, ja kalastella. Pyyntimiehen veret Esa on perinyt vanhasta Sompiosta. ?Mettänvilijaa eli riistaa pyydettiin syksyisin lupa-aikana ja joskus luvattaki. Jokaisella oli vähän poroja ja lehmiä. Jääkäriprikaati kävi räjäyttämässä rakennuksen ennen kuin vesi nousi. Esan muistikuvissa Sompion kylien hukuttaminen tapahtui ilman suurempaa kapinointia. Syyspimeällä mentiin joelle ja Tilley-lamppu antoi valoa veneen keulassa. Seuraavaksi tuli kylään asumaan Kemijokiyhtiön ostomies Aapo Karppinen. Esa herää siihen ja ei muuta kuin parvelta ampumaluukku auki ja ?poks?. ?Ahmakin näyttää joskus käyvän haaskalla, mutta se rietas kantaa haaskan omhin jemmoihin. Toisesta putkesta tuli kerma ja toisesta kurri eli harmaja. Kotkakin vierailee paikalla usein päivisin, sillä kun on pesä parin kilometrin päässä. Esa sanoo, että mettähommissa tulee onneksi liikuttuakin sen verran, että kuntoilupuoli pysyy hallinnassa. Kuulu vain sihauksia ja höyrypilvet pölähteli. Seuraava työmaa oli Lokka ja Lokan jälkeen Porttipahta. Esa puhuu lämmöllä edesmenneestä Kiviniemen Osmosta, joka oli hänen pitkäaikainen työkaveri voimalaitostyömailla. Linnunpyyntiaikana Osmo tuurasi Esaa ja saattoi siinä joskus käydä niinkin, että tuuraajakin hommasi tuuraajan, eivätkä pomot tienneet kenen oikein pitäisi olla töissä. ?Osmon kanssa kalastelin monet kerrat Luirojoella ja Osmo olikin kalakaverina parhaimmasta päästä. Porttipahdan jälkeen urakoitsija YIT tarjoili Esalle seuraavaa pestiä. Olisiko siellä elämää vai olisiko siellä pelkkiä vanhuksia, tuumailee Esa Martin, joka syntyi sodan päättymisvuonna 1945 Sompion Korvasen kylässä saksalaisilta polttamatta jääneessä saunakamarissa. Tänä päivänä Korvasta ei ole. Suolana oli aina käytetty karkeaa suolaa ja se ratisi hampaissa. Esa pitää mökin vieressä ketun haaskaa. 2 Keskiviikkona 9.12.2015 Esa Martinin kotikylä elää vain muistoissa ?Kyllähän se vanha Korvasen kylä tulee usein mieleen. Meitä jäi äidin hoiviin neljä alaikäistä lasta, vanhimmat sisarukset olivat jo maailmalla. Jos- kus käytiin kalassa aina Luirojärvellä asti. ?Luirojärvi tunnettiin hyvänä taimenjärvenä ja sitä taimenta käytiin pyytämässä koukuilla. Ihan kaikkea riistaa ei käytetty omassa talouvessa. Ja monet äidin paistamat ohrarieskat olen Korvasessa syönyt, sillä siellähän kasvatettiin ohraa. Esa teki lapsuudessaan kylästelyreissuja Moskuun, jossa asui Moskun Mari lapsiensa kanssa. Seuraavalla hyllyllä oli teeret ja alimmalla riekot. Moskuhan oli kuollut jo ajat sitten. Muistan Laurin mukavana poikana, mutta hän oli silloin aranpuoleinen, ei hän ollut puhelias niin kuin nykyisin. Mettänviljaa luvalla ja joskus luvattaki Inarilaiset tuntevat Esa Martinin kovana metsä- ja kalamiehenä. Linnut laitettiin jauhosuuruksen kanssa pataan ja yöksi leivinuuniin. Linnuissa ei ollut paljon syömistä, mutta sitä makeampaa oli paistinliemi, jossa kastettiin ruisleipää. Luirojärvellä kalastettiin Nuotta oli Korvasen kylässä tuntematon kalanpyydys, mutta sitäkin enemmän kalaa pyydettiin verkoilla. Saimme asua talonmiehen asunnossa ja työmatkakin lyheni. Asumisoikeus jäi niin pitkäksi aikaa kuin vesi nousee. Luirojoki oli aivan vieressä ja sieltä nousi harria, siikaa, taimenta, haukea ja matikkaa.Talvikala käytiin pyytämässä Sompiojärvestä. Lehmät söivät luonnonheinää ja riipivät koivunlehtiä. Koulun pihapiirissä oli tiilestä ja betonista tehty kaksikerroksinen oppilasasuntola. Hän ei hyväksynyt ostomiehen tarjouksia, vaan kävi useita kertoja jokiyhtiön pääkonttorissa Rovaniemellä. Kaupat syntyivät 15. Ihmiset kyselivät, että mitä tet touhuatta, ja vastaus oli, että mitataan vedenkorkeutta ja sitä mihin tulee vesiraja. Ahjoon pumppasin joskus ilmaa poronnahasta tehyillä palkeilla, jossa oli puinen varsi. Sitäkö heilutti, niin kyllä hiillos kirkastu. Aamulypsyn jälkeen lehmät ajettiin Luirojokivarteen luonnon laitumille. Ylimmällä hyllyllä oli mettot ja koppelot rivissä jäätyneinä pääsiiven alla. Hapankala syntyy, kun kalapyttyyn ripotellaan ruisjauhoja ja suolaa. Sieltä kantelin velipoikien kanssa mettoja, koppeloja ja teeriä. ?Siinä oliki tekemistä, jos metto sattu olemhan joskus hengissä. Mutta kyllähän niitä lintuja olikin siihen aikaan kovasti. Isompaa ikävää en osaa tuntea, mutta monesti olen ajatellut, että minkähänlainen kylä se tänä päivänä olisi. Työmaa työllisti hyvin inarilaisiakin, siellä oli Inarista monia rakentajia ja kuorma-autoilijoita. Korvasessa oli ollut kolmiopettajainen kansakoulu. Mitään erikoisempaa sieltä ei ole löytynyt, paitsi hevostallin lukko. 1960-luvulla alkoi Korvasessa kulkea outoja miehiä vaaiutuskoneiden ja mittakeppien kanssa. Se on jäänyt mieleeni, että äiti oli tiukkana tilakaupoissa. Ja jos korvaa särki, niin hän puhalteli korvaan piipunsavua. Esa vei poikasena joka toinen päivä Erkki-ukille ja Luvisa-mummolle pari litraa maitoa. Mummo antoi palkaksi peukalovoileipää. Tänä päivänä heillä varmasti olisi mielenkiintoa ja keinoja estää rakentaminen aivan toisella lailla kuin silloin. Myös ukin tehtävät näyttävät Esaa työllistävän, sillä olohuoneessa on tyttärentyttärelle kudottu pieni sievä verkko. Verkon juju on siinä, että siihen on vuoltu myös puiset kalat. Sekö pörräs rihiman päässä ja löi siipispangalla, niin mustelmia tuli. ?Ivalossa on ollut ihan hyvä asustella ja elää. Maitomäärä ei ollut nykylehmien tasolla, mutta Esa uskoo, että laatu oli varmasti parempaa. ?Meillä oli veivattava separaattori. Hän ei voisi kuvitella lähtevänsä tunkkaiselle salille kylmiä rautoja nostelemaan. Hän levitti peukalolla omakirnuamaansa voita leivän päälle. Ja on sitä Sompiojärvessäkin ollut minun lapsuudessa siikaa, sillä muistan, kun yhdenkin kalareissun jälkeen oli 30 kilon nelikko täynnä siianmätiä. Hapantunut särki oli talven mittaan hyvä keittokala pottujen kanssa. Posalampi ja Seitäjärvi olivat myös hyviä kalajärviä. Helmikuun puolessa voisi virittää matikkarysän järveen. Sinä aikana Tuuloma valmistui. elokuuta 1960. Vanhan kansan ihmiset ottivat vastaan sen mitä tuli. Siellä Esa näki myös Lauri-pojan, tulevan kirjailijan Lauri Hihnavaaran. ?Mari oli touhun ihminen ja piti perheen pystyssä. Se olisi saattanut löytyä Taivalkosken voimalaitostyömaalta, mutta sitäkin väläyteltiin, että Saudi-Arabiassakin tarvittaisiin voimalaitosrakentajia. Kalastusoikeus jäi kaikille sisaruksille ja on voimassa vieläkin. ?Muutimme Ivaloon 1962. Altaan alle jäävät talot ja rakennukset poltettiin, ainoastaan Riestosta Kuukkelin pirtti purettiin ja siirrettiin Sodankylään museoksi. Omaa kylää hukuttamassa Esan pikkuveli Erkki oli pyromaanina polttamassa altaan alle jääviä rakennuksia. Esa puolestaan oli hukuttamassa kotikyläänsä, sillä hän oli rakentamassa Lokan patoa. Rehtosen Lasse oli autopuolen opettaja, Koski sähköpuolella. ?Ivalon poikia oli minun lisäksi Nuutisen Pentti, Fedotoffin Leo, Siivikon Veikko ja Kytölän Erkki. Luonnonsuojelijat eivät juuri pitäneet isompaa meteliä hu- kuttamisesta. ?Ehkä suojelijoillakin oli ne hommat vasta alkutekijöissään. Metsiä arvioitiin ja Esa pääsi töihin arviointiporukan mukaan. ?Kotitila oli 400 hehtaarin suuruinen. Lokan altaan allehan meni Suomen suurin aapa, Posoaapa. Esa hymähtelee, että moni vanha sompiolainen oli ihmeissään, kun rahaa oli tilakauppojen jälkeen kuin miljonäärillä. ?Kyllähän sitä varmasti olikin, mutta kyllä ne rahat joillakin myös äkkiä menivät juhlimiseen ja juopottelemiseen. Eivät kaikki kestäneet sitä äkkinäistä rahantuloa. Omavarainen kylä Esa Martin muistelee, että hänen lapsuudessaan Korvasessa elettiin täyttää omavaraistaloutta. Jokivarsipensikoissa oli hyvä pitää ansoja. ?Varastossa yhellä seinällä oli kolme hyllyä. Hänen velipoikansa on joskus tutkinut kuivilla ollutta pihamaata metallinpaljastimen kanssa. Peukalovoileipä maistui oikein makialle. Esan ukki oli seppä joka teki pienessä pajassaan kaikkea parsinneulasta viikatteisiin. Pojasta oli mukava seurata se- pän touhuja. ?Terien karkasu oli tärkiän tuntunen vaihe. Atraimella nousi melkoiset määrät siikaa ja harria. ?Kun tuohustusaika tuli, niin sanottiin, että lähetäänpä resukalan pyyntiin. Voimalaitoskierre alkoi Tuulomalta Esa Martinin voimalaitoskierre alkoi Ylä-Tuulomalta, jossa järjestettiin vuoden mittainen ammattikoulutus. Se jäi aikoinaan Lokan tekoaltaan alle. Matalan veden aikana Esan kotitalon raunio saattaa olla kuivilla. Siellä oli tarkoitus suodattaa merivedestä talousvettä. ?Minä en innostunut enää reissutyöstä ja emäntä sanoi vielä jyrkemmin ei semmoiselle. Sitten aukesi talonmiehen paikka Ivalon Emäntäkoululla. Kun kettu tulee haaskalle, niin liiketunnistin aukaisee radion sisällä. Koko talonväki kerääntyi porraskäytävään nuuskimaan, että mikä täällä mätänee, Esa naurahtaa. Esan nuoruudessa myös tuohustus oli suosittua. Vanhimpien sisarusten vävypojat olivat Inarin kuntalaisia ja he kävivät vaihtamassa niitä meijän lintuja Norjassa elintarvikkeisiin. Pulmusia leivinuuniin Kevättalvella poikaset pyysivät pulmusia jouhilaudalla. Ansajouhet otettiin hevosenhännästä, ansasilmukat kiinnitettiin lautaan puukiiloilla ja laudassa saattoi olla 50 silmukkaa. ?Lauta vain pyyntiin lavon taka, heinänkulumuja keräthin lavon lattialta lauvan päälle ja hangelle ympärille syötiksi. Siihen aikaan oliki isot pulumusparvet. Jos päiväsaalis oli parikymmentä pulmusta, niin siinä oli jo aterian ainekset. Mehän tunsimme Sompiossa myös särjen ja sitä arvostettiin hapankalana. Vanhoissa valokuvissa tuo betonirakennus näyttää modernilta ja vähän maisemaan sopimattomalta. Lapsia perheeseen syntyi kaksi, Tarja ja Miia. Mökkeilyä ja kalastelua Esan eläkepäivät kuluvat mukavasti Sirkka-vaimon kanssa mökillä Kaldoaivin erämaassa. Hain sitä ja siitähän aukesi valtionvirka. Kalastus toi leivänlisää ja toki metsätalouskin. Sähköjä Korvaseen ei koskaan ehtinyt tulla. ?Ahmakin näyttää joskus käyvän haaskalla, mutta se rietas kantaa haaskan omhin jemmoihin.? ?Tulee mieleen Luvisamummoni, joka oli oikein vanhan kansan ihmisiä. Matikkakeittohan on parasta herkkua ja onhan se vaihteluakin taimenen syönnille, suunnittelee lähipäivinä 70 vuotta täyttävä Esa Martin. Isompia juhlia ei ole kuulemma tiedossa, mutta joulukuussa 70-vuotispäiviä vietetään sukulaisten piirittämänä. Jaakko Peltomaa
Ilme peruslukemilla kassakonetta apaattisesti tuijottaen hän sanoo: ?Kuuntelen.? Venäläinen asiakas ei hänkään hymyile. Itse olen jo tottunut siihen ja tiedän kuvion. Se voitti oman kategoriansa ?TV-ohjelma?. Se menee näin: Kun menen kahvilaan, ei kassaneiti välttämättä katso silmiin lainkaan. Se on joka vuosi, nyt kahdeksatta kertaa. Miksi Makkonen halusi juuri tämän työn voittavan? - Se kertoo muotoilukoulusta Umeå Institute of Designista Uumajan yliopistossa. Näistä suurin osa oli kotimaisia, mutta ulkomaalaisten osuus on nousussa joka kuukausi. - Koko vuonna suurin osa näyttelykävijöistä on ulkomaalaisia.. Uumajan muotoilukoulu menettää viehätysvoimansa, kun samalla hin- nalla pääsee Berliiniin ja muihin Euroopan huippukouluhin. Makkonen on käynyt Murmanskissa nyt kolme kertaa. Hänelle tuli tyly olo kaupassa ja kadulla. Hänelle povattiin loistavaa tulevaisuutta, odotettiin että hänestä saataisiin ajan mittaan merkittävä jazzmuusikko, joka liittäisi nimensä suurten joukkoon. Pettymys oli melkoinen, kun selvisi että hänen tulevaisuuden suunnitelmansa olivat kaukana Inarissa, että hän tulisi tekemään työtänsä aivan muulla alalla, poissa näkyvistä, kulissien takana. Pianisti Nikula ei suinkaan jättänyt musiikkia, ei hylännyt kulttuurihar- rastustaan. Hänelle lahjoitettiin Siidan vuosikortti sekä Metsähallituksen Lemmenjoki-kirja. Pelkästään marraskuussa näyttelykävijöitä vuonna 2015 oli yhteensä 2290. Koulu on ottanut ulkomaalaisia opiskelijoita ilman lukukausimaksuja. Asiakas sanoo: ?Olisitteko niin hyvä ja antaisitte minulle pikku kupposen teetä, kiitos.? Kassaneiti herää ja vastaa: ?Tottakai, neiti. Se on noussut yhdeksi maailman arvostetuimmista alan oppilaitoksista, vaikka sijaitsee syrjässä verrattuna muihin alan huippukouluihin. Esimerkiksi kesällä Suomi ei päästänyt maahan duuman puhemies Sergei Naryskinin johtamaa delegaatiota. Luvussa on mukana niin Metsähallituksen retkeilyneuvonnan, Inarin kunnan matkailuneuvonnan kuin ravintola Sarritissakin vierailleet asiakkaat. Näyttelykävijämäärä on jo nyt huomattavasti parempi kuin aiempina vuosina. Marraskuun loppuun mennessä Siidassa on vieraillut yhteensä 105 716 henkilöä. Palkinto luovutettiin kunnan itsenäisyyspäiväjuhlassa, ja sen antoivat nuorisovaltuuston puolesta NuVan puheenjohtaja Maria Peltonen, varapuheenjohtaja Eemeli Kokkonen sekä sihteeri Jouni Lappalainen. Rock Inarin voi saada henkilö, ryhmä, seura tai vastaava pitkäaikaisesta toiminnastaan inarilaisten nuorten, nuorisokulttuurin tai nuorisotyön puolesta. Perusteluissaan nuorisovaltuusto toteaa: Ivalon VPK:N Nuorisoosasto on toiminut sinnikkäästi ja pitkään tarjoten paikkakunnan nuorille yhden hyvin varteenotettavan harrastusmahdollisuuden. Osaston tarjoama toiminta on yleishyödyllistä ja kehittävää tekemistä nuorille, opitut taidot hyödyttävät läpi elämän. Hankitut taidot hyödyttävät myös yhteiskuntaa, tositilanteissa aiemmin opitut taidot voivat pelastaa ihmishenkiä. metsästäjänä ja luonnossa vaeltajana hänellä oli tietoa ja taitoa kertoa Inarin ihmemaasta niin, että yhä useampi suomalainen sai siitä uutta, matkustamaan houkuttelevaa tietoa. Lappilaisen keittiön kehittäjä Heikki Nikula on viime vuosina profiloitunut yhtenä uuden lappilaisen keittiön kehittäjistä myös pohjoismaisella tasolla saamelaisen ruokakulttuurin edistäjänä. Kesällä 2015 hän yhdessä sisarensa kanssa teki hienosti tutuksi inarilaista ja saamelaista ruoka- ja kulttuurimaisemaa Hungry for Finland 2015-ruokamatkailukilpailussa, jossa hänen kehittämänsä Inari Menu sai merkittävän palkinnon. Heikki Nikula on tuonut esille inarilaista kulttuuria ja luontoa sekä alueen perinteisiä elämänmuotoja useasti Yle TV2:n Erätulilla-sarjassa. Heidän hienot ajatuksensa koskettavat: maailmaan tarvitaan sodan sijasta rauhaa ja huumoria ryppyotsaisuuden sijaan. Northern Character -kisassa yhte- nä tuomarina oli ohjaaja-käsikirjoittaja-yrittäjä Joonas Makkonen Torniosta. Yleisesti harmiteltiin merkittävän luovan kyvyn hukkaan heittämistä. ?Näin ei käynyt. Hän esitteli Midnight Sun Film Festivalsia ja Sodankylä Forever-elokuvan. Peter von Baghin dokumentti nosti esiin ohjaajia, jotka vuosien mittaan ovat vierailleet elokuvajuhlilla. Päinvastoin. Keskiviikkona 9.12.2015 3 Elokuvia ja alakuloa Murmanskissa Murmanskiin saapui kymmeniä elokuvantekijöitä ympäri Venäjää ja myös Suomesta, Norjasta, Ruotsista ja maailmalta marraskuun lopussa. Asiakaspalvelussa ei panosteta silmiinkatsomiseen ja hymyyn. Kärsijöinä ovat maatilat, elintarviketuotanto, matkailu ja pitkäjänteiset investoinnit kaikilla teollisuudenaloilla. ?Suomi on pakotepolitiikassa ollut jopa innokkaampi, kuin mitä EU:n päätökset edellyttävät. palkittiin merkittävällä ruokamatkailuteko-tunnustuksella Hungry for Finland 2015 ?ruokamatkailukilpailussa, jonka järjestivät Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Työja elinkeinoministeriö ja Visit Finland. JP Siidassa vuonna 2015 jo 50 000 Suomi aktiiviseksi näyttelykävijää Kansanedustaja Markus Mustajärvi: liennyttäjäksi Ukrainan kriisin seurauksena voimaan astuneet Venäjäpakotteet vaikeuttavat erityisesti Suomen taloutta ja lisäävät työttömyyttä, harmittelee kansanedustaja Markus Mustajärvi. Kyse ei ole kuitenkaan tylyydestä, vaan kulttuurieroista. Ne olisivat lisänneet entisestään maamme talousahdinkoa. ?Jos Suomi ei ole jossain konfliktissa osapuoli, ei sellaiseksi pidä väen väkisin tunkea. EU:n kuuliaisen mallioppilaan sijaan meidän pitää toimia aktiivisesti kiristyneen kansainvälisen ilmapiirin liennyttämiseksi ja pakotekierteen katkaisemiseksi, vaatii kansanedustaja Mustajärvi. Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidan näyttelyissä ja tapahtumissa on vieraillut vuonna 2015 jo 50 000 henkilöä. He osallistuivat tv-kanava TV21:n Northern Character -festivaalille. Pitäisi tiedostaa, tajuta ja ymmärtää. Haluatteko mustaa vai vihreää teetä?? Hymyttä, silmiin katsomatta. Suomalainen osoittaa kohteliaisuutta katsomalla silmiin, hymyilemällä ja sanomalla: ?Kahvi.? Venäjällä tuntemattomille hymyilevä ihminen on hullu, humalassa tai amerikkalainen. Uudessa työssään hänellä oli mahdollisuus vaikuttaa merkittävällä tavalla erilaisten kulttuuritilaisuuksien järjestämiseen, osallistua kotikylänsä Inarin uusien tapahtumien kehittämiseen, tuoda lisäarvoa jo olemassa oleviin tapahtumiin, sanoo Inarin kunnan kulttuurisihteeri Mirja Karjalainen. ?Samanaikaisesti, kun hän Hotelli Kultahovin keittiöpäällikkönä kehitti oman alansa tuotteita huippukuntoon, hän alkoi tuoda kotikuntaansa tunnetuksi esittelemällä sen puhdasta luontoa ja erilaisia harrastusmahdollisuuksia koko Suomelle viemällä vieraansa tunturiin, kalaisille joille ja nuotiotulilla valmistetun ruoan äärelle. ?Innokkaana kalastajana, Heikki Nikula on tuonut Inaria ja sen monimuotoista kulttuuria esille monin tavoin. Rock Inari Ivalon VPK:n nuorisoosastolle Inarin nuorisovaltuusto on myöntänyt vuoden 2015 Rock Inari -palkinnon Ivalon VPK:n nuoriso-osastolle. Vilkkaan joulukuun ansiosta Siidassa odotetaan, että koko vuoden kävijämäärä kiipeää jopa yli 110 000 henkilöön. Siidan 50 000. Murmanskilaiset eivät hymyile. Oli syynä sitten kulttuuri tai kaamos, ihan sama. Hän piti erityisesti ruotsalaisesta dokumentista nimeltä All the world in a design school, jonka ohjasi Mattias Löw. Festari on myös kilpailu, johon leffaihmiset voivat osallistua ja saada palkintoja eri kategorioissa. Suomesta paikalle tuli Jari Haavisto Sodankylästä. Olen tosin aiemmin kuullut saman Suomessa ja sen kertovan suomalaisten hymyttömyydestä. Vuonna 2015 Nikula teki inarilaista ruokakulttuuria tunnetuksi televisiosarjassa Loirinuotiolla. Sisarensa kanssa Hotelli Kultahovissa yrittäjänä toimiva Nikula on vuosikaudet tukenut inarilaisia kulttuuritapahtumia luovuttamalla esiintymis-, majoitus- ja ruokailutiloja eri tapahtumien käyttöön. näyttelykävijä oli Pasi Kataja Nurmosta. Hän oli tullut Siidaan vierailulle perheensä kanssa ja oli yllättynyt ollessaan 50 000 näyttelykävijä. - Olemme lomailemassa Saariselällä ja tulimme käymään tutustumassa myös Siidaan, Pasi kertoo. Kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla on mielestäni mainio mahdollisuus tutustua, keskustella ja oppia ymmärtämään toisiamme. Sari Pöyhönen Kirjoittaja on asunut Murmanskissa yli viisi vuotta. Heikki Nikula sai Vuoden Inarilaisteko-palkinnon Vuoden 2015 Inarilaistekopalkinnon on tänä vuonna saanut inarilainen Heikki Nikula. Inarin sivistyslautakunta toteaa perusteluissaan, että palkinnon saaja on tuonut Inaria ja sen monimuotoista kulttuuria esille monin tavoin. Viime vuosituhannen vaihteessa lahjakas nuori pianisti oli herättänyt jo valtakunnallista huomiota. Vuonna 2014 Heikki Niku- la oli kuuden finalistin joukossa Ruotsin Arjeplogissa Sápmi Awards ?tapahtuman saamelaisen ruokakulttuurin osiossa. Sápmi Awards ?tapahtuma korostaa saamelaiskulttuuria ja ? perinteitä. Näin ollen myös köyhistä oloista tulevat, motivoituneet ja lahjakkaat ovat päässeet näyttämään kyntensä. - Päätös lukukausimaksuista uhkaa romuttaa hyvin toimivan konseptin. 4.6.2015 Kultahovin ravintola Aanaarin ?Inari Menu. Vai miksi Murmanskissa käyvät suomalaiset ovat sanoneet samaa kuin Joonas Makkonen. Amerikkalaistuuko Suomi yhä vahvemmin. Kuitenkin Naryskin vieraili äskettäin Romaniassa, jon- ka kantaan vedoten Suomi teki kesäisen, huonosti harkitun päätöksen. ?Selkkauksen jälkeen Venäjän duumassa pohdittiin erityisesti Suomea koskevien talouspakotteiden mahdollisuutta. Edellisen kerran 50 000 näyttelykävijän raja ylittyi vuonna 2007
Saa melaiset kalotin alkuperäiskansana ovat sen joutuneet koke maan pohjoismaiden rajoja luotaessa. Eloku vassa päästiin kuulemaan myös Matti Hurua, jolla on omakoh taiset muistot ajasta, jolloin Lut tojoelle vielä nousi lohi ja siellä pyydettiin raakkua eli jokihel misimupukkaa. Sitä me muistelimme syksyllä, kun osallistuim me kyläyhdistyksen ja kunnan järjestämään evakosta paluun muistovaellukseen Kenestuvilta Puksalaan. Ehkä se muisto osaltaan auttaa meitä ymmärtämään ny kypakolaisten asemaa. Näillä lyhyillä tuokiokuvilla haluan vielä kerran toivottaa teidät tervetulleiksi juhlaamme. Buresboahtin avvudeapmai! Aulis Nordberg, kunnanvaltuuston puheenjohtaja (Puhe on pidetty Utsjoen kunnan itsenäisyyspäivän juhlassa.) Ensi-iltaelokuva käynnisti 19. Camera Borealiksen 20.11. Onneksi kansakuntamme muis tissa on vielä aika, jolloin täältäkin jouduttiin lähtemään so dan jaloista. käynnistyneessä Came ra Borealis -luontokuvatapah tumassa. Elokuvan jälkeen filmin tekijä Tapio Ty nys pääsi vastaamaan kysymyk siin kuvausprosessista, eloku van leikkaukseen ja lopullisen elokuvan viimeistelyyn. Paikalla olivat myös eloku van isä ja poika, Aimo ja Tuo mas Leppäkangas, joita kiitel tiin luontevuudesta, jolla he oli vat läsnä elokuvassa. Tynys tunnetaan myös. 4 Keskiviikkona 9.12.2015 Arvoisat veteraanit, vieraamme, hyvät ystävät! T ervetuloa tähän itsenäisyyspäiväjuhlaamme, jossa sa malla juhlimme kuntamme saamaa vuoden rajakunta tunnustusta. Oli ilo vastaanottaa keväällä Rajaseutuliiton myöntä mä vuoden 2015 rajakuntatunnustus, ja viettää kesällä raja puun istutusjuhlaa hienossa kesäsäässä. romanit ja jopa emigranttivenäläiset. Jo autonomian aikana 1800- luvulla Suomeen oli kotou tunut pieniä kieliryhmiä, mm. Sitä myös aikanaan puolustivat meidän veteraanimme vailla minkään laista erottelua. Meille nämä esteet ovat jokapäiväisiä tuttuja, aina löytyy lakipykäliä, joiden taakse byrokraatit pääsevät piiloon, tar vitsematta ratkoa tavallisen kansan arkipäiväisiä ongelmia. Olin viime keväänä seminaarissa, jossa esitettiin ajatus ra jaseudun yhteistyöongelmien ratkomisesta. Nyt jatkamme samal la teemalla itsenäisyyspäiväjuhlintaa päivän varsinaista aihet ta unohtamatta. Tunnustus on myönnetty Utsjoen kunnalle, mutta sen ovat ansainneet Utsjoen kuntalaiset omilla toimillaan, joko rajan luomat esteet huomioiden tai niistä välittämättä. Rajat valtioiden välillä ovat usein raja-asukkaiden kannal ta hankalia ja elämää rajoittavia. Niiden muodostuminen liittyy kansallisvaltioiden synty mähistoriaan ja sitä kautta valtioiden itsenäisyyteen, itsemää räämisoikeuteen ja kansalliseen turvallisuuteen. Nyt lohi ei enää Luttoon nouse ja raakkukanta Luton pääuomassa on erittäin harvinainen. Filmin kuvasi Metsähalli tuksen pitkäaikainen työnteki jä Tapio Tynys. Täysi sali yleisöä pääsi vii konlopun tunnelmaan kesäisen Latvavesillä elokuvan avainhenkilöt kukitettavana Siidan auditoriossa. Kuvassa vasemmalta lukien Riina Tervo elokuvan kertoja, Tuomas Leppäkangas, Matti Huru ja Aimo Leppäkangas esiintyjät sekä Tapio Tynys, elokuvan käsikirjoittaja, kuvaaja sekä editoija. Elokuvaan on lii tetty Panu Orellin kuvaus Lu ton taimenista, joka vie katso jan pinnanalaiseen kauniiseen maailmaan. Elokuvan kuvaaja ja editoi ja Tapio Tynys on pitkän uran Metsähallituksessa tehnyt met sänhoitaja. Latvavesillä-elokuva kertoi tarinan isän ja pojan sekä koiranpentu Hillan vaelluksesta Tsarmitunturin maisemissa sekä Kuva Metsähallitus Ylä-Lapin luontokeskus Siidassa päästiin nauttimaan ensi-iltatunnelmista perjantaina venoottiretkestä alas Kolmosjo kea ja Luttojokea rajalle saak ka. Se on haaste jopa uhka, mutta se voi myös koitua rikkaudeksemme aivan kuten autono mian ajan esimerkki osoittaa. Vätsäri, erämaa järven takana?-kirjastaan. Muista kansoista esimer kiksi kurdeilla ei ole ollut omaa valtiota tiettävästi koskaan. Kansoja jakavia rajoja ovat rajan asukkaat aktiivisesti ylit täneet, valtiot ovat pikemminkin asettaneet yhteyksille estei tä. Elokuva sai tummempia sävyjä edettyään melontaan Luttojoella. Tynys to tesi luopuneensa varsinaises ta henkilöohjauksesta yritetty ään muutaman kerran ehdottaa mitä seuraavaksi voisi sanoa ja ehdotukset eivät ottaneet tuul ta alleen. Elokuva kertoi erämaan ja Luttojoen Suomenpuoleisten latvavesien tarinan. Meillähän täällä Utsjoel la sellaisesta on kokemusta Tenon kalastusta sääntelevän Suo men ja Norjan välisen valtiosopimuksen muodossa. Kansallisvaltioiden synty perustuu kansallistunteeseen, yhteenkuuluvaisuuteen ja kansan haluun määrätä asioistaan ja omista johtajistaan. Kieli ja kulttuuri ovat vahvimpia yhteen kuuluvaisuuden ilmauksia, mutta aina on syytä muistaa, että meidän maamme on useamman kielen kansakunta. Siitä osoituksena maamme itsenäisyyttä aikoinaan ajoivat kaikkiin kieliryhmiin kuuluvat valistuneet ihmiset. Valtioiden välisil lä säännöksillä ohitettaisiin kansallisen lainsäädännön esteet. Minusta esityksessä on suuri viisaus. Mukana olivat niin suomenruotsalaiset, saa melaiset kuin myös monet muiden pienimpien kieliryhmien edustajat esim. Kukkia ojentavat puistonjohtaja Pirjo Seurujärvi sekä luontokeskuksen hoitaja Kirsi Ukkonen. elokuvan välityksellä. Itsenäisyys päiväähän vietetään juuri näistä syistä, ja rajojen olemassa olo on perusteltua. Rajojen muodostamisessa ei usein haluttu, eikä aina edes ymmärretty ottaa huomioon rajan asukkaita, vaikka raja saattoi jakaa kansan kahtia tai jopa useamman valtion alueelle. Pari vuotta sitten Ylä-Lapin luontokeskus Siidassa oli nähtävillä hänen kä sikirjoittamansa Laineilla ja lat vavesillä-näyttely, joka johdat ti Ylä-Lapin melontareiteille.. tataarit ja juutalaiset, jotka ai kaa myöten sulautuivat osaksi kansaa menettämättä silti oma leimaisuuttaan. Tänä päivän kansamme on suuren haasteen edessä valta van pakolaisjoukon kotouttamisessa
Keskiviikkona 9.12.2015 5 Luontokuvaesitykset ottivat yleisön haltuunsa Inarissa Camera Borealis-luontokuvatapahtumassa Inarissa nähdyt luontokuvaesitykset puhuttivat ja mykistivät yleisöä jälleen kerran. Ohjelmassa koettiin ensimmäistä kertaa perinteisen luontokuvauksen rajoja rikkovaa taiteellisempaa otetta sekä mystistä tunnelmaa. Kamerakin on mukana ja kuvaan sillä sitä mitä vastaan tulee. Värit eivät ole sotkemassa asian ydintä. Paluu UK-puistoon ?On ilahduttavaa nähdä uudenlaista suuntausta luontokuvauksessa, vaikka perinteiselläkin luontokuvalla tulee aina olemaan oma paikkansa, totesi luontokuvaaja, tapahtuman taiteellinen johtaja Martti Rikkonen. Rikkoselta itseltään nähtiin metson soidinkuvia sekä viehättävä retkikuvaus vaelluksesta, jonka hän teki tyttärensä kanssa UK-puistoon. ?UK-puisto on jäänyt minulta väliin vuosikymmeniksi, kun on ollut niin paljon muitakin alueita missä kulkea ja va- lokuvata. Osasyynsä voi olla suopöllöllä, jonka poikaset varttuvat nopeammin kuin tunturipöllön. Lopulta löysin metsän niin ympäriltä kuin itsestänikin. Willamon mukaan metsä ei tosin ollut samanlainen kuin nuorempana, mutta se oli vain hyvä. ?Huomasin metsän rauhoittuneen ja ajan kuluvan kuluttamattakin. Nyt on viimeiset ajat kokea tällaisia upeita ja samalla rankkoja reissuja, kertoi Halonen. Hän sanoi, että tunnelma oli Etelämantereella harras, mutta välillä se oli myös absurdi. ?Kun on pingviinien ympäröimä ja huomaa, että sympaattiset pingviinit alkavat tunkea ihan syliin, niin siinä tulee tippa silmään. Ja samalla huomasin, että kaikki matkakumppanit ottivat kuvia siinä ympärillä aivan villinä. ?Kaikki olivat kovia ammattikuvaajia paitsi minä. Hän esitteli viikonlopun aikana muun muassa kuvia, jotka hän otti vuonna 2010 rauhoitetusta aarniometsästä EteläSuomessa. Halusin katsoa, löydänkö itsestäni vielä metsän, oman sielunmaisemani, josta viime aikojen muut kuvaustyöt olivat minut hieman vieroittaneet. Naalin katoamisen syyt tiedetään, mutta syyt tunturipöllön harvenemiseen ovat hieman arvoitus. Seurujärven mukaan on kiistämätöntä, että luonnossa liikkuminen tekee hyvää myös ihmisen henkiselle hyvinvoinnille. Naalin häviäminen surettaa Nuoren polven valokuvaaja Antti Haataja saapui tapahtumaan Sipoosta, mutta hänellä on sukujuuret Utsjoella. Olin suojelumetsässä ja kaikkinainen tulentekokin oli kielletty. Willamo tunsi vuoden jälkeen olevansa jälleen kuin pikkupoika, intoa täynnä. Sen liikkeetkin ovat kissamaisia. ?Yksi suurimpia murheita on naalin häviäminen. Ilmastomuutos on yksi syy naalin uhanalaisuudelle ja ilmastomuutoksellakin saattaa olla osansa siinä, että kettu leviää ja vie samalla elintilaa naalilta. ?Kettu on viekas selviytyjä, joka pärjää kaupungissa ja karussa tunturissa. Ja metsässä vietetty yö siirtää ihmisen metsän aikaan, jos- Pohjois-Lapin Kameraseuran aktiivit Jouni Männistö ja Jan-Eerik Paadar kiittelivät Timo Halosen matka kertomusta Etelämantereelta. Kettu syö ihmisten jätteet ja naalinpoikaset. Haataja on aina vaikuttunut päästessään kuvaamaan naale- Nuoren polven valokuvaajaa Antti Haatajaa haastattelee puistonjohtaja Pirjo Seurujärvi. Se oli ikimuistoinen 15 päivän reissu. Esitys oli muistutus luonnon ja luonnossa liikkumisen tärkeydestä ihmisen terveydelle. ?Luonnossa liikkuminen on minulle tärkeää. Absurdilta homma vaikutti joskus sellaisella hetkellä, kun laskin kameran kädestä ja keskityin vain katsomaan kaikkea sitä mitä ympärillä näkyy. Haatajan esitys liikkui naalin ja tun- Luontokuvaaja Heikki Willamo toivoo, että ihmiset näkisivät metsässä muutakin kuin rahaa ja taloudellisia arvoja. Metsässä otetut mustavalkokuvatkin onnistuivat. ?Mustavalkoisessa kuvassa kiehtoo sen ajattomuus. He kuvasivat valtavasti materiaalia, jota varmasti käyttävät sitten työssään enemmän tai vähemmän. ?Minä olin ainoa, jolle kuvaaminen ei ollut niin henki ja elämä. Se vasta olisi kova temppu, naurahti Halonen. Luonto lääkitsee Etelämantereelta hypättiin Suomen huipulle utsjokelaisen luokanopettajan Tarja A. Kuvista syntyi kirjakin, joka sai nimekseen Vuosi metsässä. ?Elin sellaista vaihetta elämässä, että olin leipääntynyt kuvaukseen. Jouni ja Jan-Eerik toivoivat myös saavansa vaimoiltaan 60-vuotislahjaksi samanlaisen matkan. sa ihmisen aika katoaa. Kun on ollut pahoja hetkiä, niin olen lähtenyt tunturiin kävelemään tai hiihtämään. Siinä on jotakin aitoa, sitä samaa mitä metsämiehen ja suomenpystykorvan välisessä kaveruudessa. Jaakko Peltomaa. Ei tuottanut vaikeuksia istua päivää kannonnokassa. Hänen esityksensä oli koskettava ja tunnelmallinen kuvaus Suomen pohjoisimmasta luonnosta, kuvaajan omista kotimaisemista. Oli keksittävä jotain uutta. Olen jälkeenpäin sanonut, että pitäisi vielä tehdä toinen reissu Etelämantereelle, mutta sen voisi tehdä jo ilman kameraa. Taustalla näkyy tunturipöllö ja naali. Länsmanin mukana. Lähdin metsään ajatuksenani viettää siellä kaikki mahdolliset yöt ja päivät vuoden aikana. Nukuin yöt laavussa ja aamulla keitin kahvit keittimellä. Naali ei oikeastaan muistuta kettua, koska se on sitä paljon pienempi, kotikissan kokoinen. Esitys kuljetti katsojat hauskasti ja iloisesti Etelämantereen pingviinien, merileijonien ja lintujen maailmaan ? maailmaan, jossa vallitsevat äärimmäiset olosuhteet. ?Etelämantereen reissu oli 60-vuotislahja puolisoltani. Kun lavalle asteli yli 30 vuotta luontokuvaajan ja luontokirjailijan työtä tehnyt Heikki Willamo, aisti yleisö, että nyt on paikalla yksi luontokuvauksen legendoista ja tunnelma oli salissa kuin kirkossa. Lauantaipäivä alkoi inarilaisen eräoppaan Timo Halosen matkakertomuksilla maapallon ääriin. Elämäni ensimmäisen kerran kävelin huoltotietä Luton rannasta Anteriin. Minä saatoin välillä unohtaa kameran ja vain katsella ja ihmetellä kaikkea mitä ympärillä näkyy. Molempien pöllöjen poikaset kilpailevat samoista myyristä. ja. Ei se ollut ollenkaan niin tylsä kuin oli peloteltu ja sitä paitsi viiden kilometrin jälkeen vastaan tuli karhunjäljet ja pian niihin yhtyivät suden jäljet. Rikkonen sanoi, ettei hän vaellusreissunsa jälkeen ihmettele yhtään, miksi UK-puisto on niin valtavan suosittu retkeilyalue. Rikkonen on yleensä kuvannut metsoja Inarijärven kivikkoisilla rantavaaroilla, mutta nyt hän esitteli metson soidinkuvia, jotka oli otettu Koilliskairassa, jossa soitimen huippu on kolme viikkoa myöhemmin kuin Inarissa. Rikkoselle metsokuvat ovat leipäpuu, mutta hän tuumaili, että joku muukin häntä ajaa keväisin metson soitimelle kuin kuvaus. ?Kun kuuntelee kevätyössä metson soidinta, niin sitä on osa ikiaikaista näytelmää. ?Metsä on vanhimpia suomalaisia sanoja, mutta sen alkuperäinen merkitys on kadonnut. turipöllön maisemissa Utsjoella ja Pohjois-Norjassa. Haataja sanoi tuntevansa surua siitä, että naali ei enää pesi Suomessa. Mikään kojussa kyttääjä en ole koskaan ollut, hän kertoi. Tilaisuuden juontaja, puistonjohtaja Pirjo Seurujärvi muistutti, että tiedemaailmakin on tutkinut luonnon hyvinvointivaikutuksia. Se oli ikimuistoinen reissu siinäkin mielessä, että kuusikymppinen mies tietää jo, että päätepiste häämöttää. Joka on naalin joskus nähnyt, niin tietää, että se on kevytjalkainen kuin tuuli, lisäsi tapahtuman taiteellinen johtaja Martti Rikkonen. Ihmisen aika katoaa Heikki Willamolla on takanaan yli 30 vuotta luontokuvaajan ja luontokirjailijan työtä. Willamo on siirtynyt perinteisen luontokuvauksen parista kokonaan mustavalkokuvaukseen
pe 11.12. Hartaus kirkossa klo 9.30, jonka jälkeen mehulle ja kahville srk-kodille. klo 18 Sairaalantie 5:ssä kokoushuoneessa. Vapaaehtoistyön joulujuhla to 16.12. / SÁRG SEURAKUNTA ?oakkalmasat juohke nuppi gaskavahku Ohcejogas, Njuorggámis, Deanus ja Lák?jogas. Tilaisuudet joka toinen keskiviikko Utsjoella, Nuorgamissa, Taanassa ja Lák?joella. Ga / Ke 9.12 d. Su 20.12. klo 12-15 Ivalon kirkon alakerrassa. Oulun metropoliitta Elia. IVALON HELLUNTAISEURAKUNTA To 10.12. 040 5071713 tai Jonna 040 483 9867. asti. LAPIN ORTODOKSINEN SEURAKUNTA Ivalo, p.Nikolaoksen kirkko: Ke 9.12. Su 13.12. Ivalossa ke 16.12. pikkujoulukerho klo 10-12; sekä to 17.12. 040 7596823/Reija tai 040 7072669/Seija. 040 8252918. Lisätietoja Anu p. Kultaisen iän kerho maanantaisin klo 13 srk-kodilla. To 10.12. messu klo 19, Valjakka. klo 12 srkkodilla. KARIGASNIEMELLÄ: Ensi su 13.12. Entäpä sitten, jos vuorosanat olisivatkin yhtäkkiä unohtuneet. Pyhäkoululaisten joulujuhla pe 11.12. joululaulutilaisuus klo 19 kappelissa, järj. klo 13 Inarin srk-kodilla. Ilm. Pe 11.12. päivinä. Ilm. Leirille otetaan 20 lasta ja valituille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Onnea mm. Illan tuotto 66.60 ?. T: Move-Pekka * Kaikille Kaamasen Taiteiden Yö ?tapahtumaan osallistuneille: yleisölle ja talkooväelle sekä esiintyjille. T: Kaamasen kotitarveorkesteri Nimipäiväonnitteluja voit toimittaa sähköpostitse osoitteella inarilainen@inarilainen.fi. Eeva-Maria Maijala: Kalastusasetuksessa näkyy lappilaisten tahto Kansanedustaja ja Kalatalouden Keskusliiton uusi puheenjohtaja Eeva-Maria Maijala on tyytyväinen uuden kalastusasetuksen sisältöön. Ilm. joulumyyjäiset klo 13 ry:llä. / klo 19 Ann Sissel ja Lawrence luhtte / luona, Nuorgamintie 4669b, Njuorggán / Nuorgam Buresboahtin buohkaide! Tervetuloa kaikille! laksjohka.blogspot.fi Keikkaa pukkaa! Ivalon ala-asteen tiernapoikaryhmä esiintyi Ivalon Joulumessuilla ja valloitti samantien katsojien sydämet. Kuljetukset järjestetään Vuotsosta, Sevetin, Angelin, Menesjärven ja Nellimin suunnalta. klo 7 Päivätilaisuus, mukana Karasjokelaiset. Työttömien yhdistyksen edullinen keittolounas maanantaisin klo 11-13 yhdistyksen tiloissa Vasantie 3. ELO-perheiden vanhempien joulukahvit pe 11.12. Pe 18.12. klo 18 Ivalon srk-kodilla. Ilm. klo 14 mennessä khranvir. Sevettijärvelle tulee jälleen kaamoksen keskelle ja sopivasti ennen joulua pilkahdus taivaallisesta valosta. Pyhittäjä Trifon Petsamolaisen muisto on vuodattanut valoa jo monille sukupolville ennen meitä. Hyvä näin. kuljetukseen pe 11.12. klo 12 Rukous-ja paastopäivä Ukontuvalla. Heimo Luukkanen ja Heimo Helppi. Keskiviikkona Aada, Auli, Aulikki ja Seará. Muutoksena nykytilaan on onneksi vain, että ainoastaan yli 45-senttiset tammukat pitää löysätä. Ortodoksipapin terveiset Sevettijärven juhla Sevettijärven kirkon vuosijuhlaa vietetään jälleen joulukuun 14.-15. Ilmoittautumiset khranvir. Su 13.12. klo 17 Elina ja Eino Torikalla; Ivalon kirkossa su 13.12. Kolminaisuuden ja p. Trifon Petsamolaisen kirkko: La 12.12. 040 750 6286. VARHAISNUORISOTYÖ: 1-3-luokkalaisten tyttöjen ja poikien JOULULEIRI la-su 19.-20.12. Movember-kilpailijoille. Inarin kirkossa klo 18. LASTEN JOULULAULUT: Ivalon kirkossa ma 14.12. Ivalon ylä-asteen 9A-luokka. IVALONLAAKSON RAUHANYHDISTYS: La 12.12. Karigasniemi: joulujuhla pe 11.12. alk. srk:n nettisivuilla osoitteessa: www.inarinseurakunta.fi RIPPIKOULU: Kehitysvammaisten ja rippikoululaisten yhteinen TEEILTA ti 15.12. klo 18 kappelilla. PYHÄKOULUT: Nuorgam: rukoushuoneella klo 12 seur: su 13.12. klo 15 Irma Morottajalla; Tolosen Pirtillä to 17.12. klo 19, Huusko. Kotisivut: www. ivalonhelluntaisrk.fi. Tapahtuma on samalla myös kultaisen iän kerhon joulujuhla. Lappilaista perinteistä tammukoiden purokalastusta voidaan siis jatkaa. klo 18 vigilia, p. Lasten joululaulut ma 14.12. klo 8.30 vedenpyhitys ja klo 9 liturgia, jonka jälkeen juhla koululla, P. Pajakoskella. Alexandre Havard Nimipäivät Torstaina Jutta ja Judet. Perjantaina Tatu, Daniel, Taneli ja Dánel. Pyhä Messu klo 11 kappelissa. pikkujoulukerho: kulkue Näkkäläjärven pihasta klo 9.15. klo 18 vigilia. Trifonin juhlan jumalanpalvelukset toimittaa K.P. klo 10 liturgia. Nellim, p. Yksinäisten joulujuhla pe 17.12. p. Kirkkokuoro maanantaisin klo 17.30 kirkossa. Onnea mm. mennessä khranvir. p: 040 760 4202. INARISSA: Ensi su 13.12. mennessä khranvir. klo 10 liturgia. Sevettijärvi, p.Trifon Petsamolaisen kirkko: Ma 14.12. joulujuhla. tai Anja Karhulalle, p. Su 13.12. Tiistaipiiri tiistaisin klo 12 srk-kodilla. klo 9 kirkossa. klo 18 ortodoksikirkossa. UTSJOEN SEURAKUNTA UTSJOELLA: Yksinasuvien joulujuhla to 17.12. Diakonian joulujuhla mt- ja pav-kuntoutujille sekä yksinäisille pe 18.12. klo 11 Ivalon kirkon alakerrassa. Trifonin juhla, kirkon praasniekka. klo 9 Inarin koulun joululaulut kirkossa. SAARISELÄLLÄ: Ensi su 13.12. klo 18.30; su 20.12. To 10.12. klo 18 Rukouskokous. klo 9.30-11.30 Sairaalantie 5:ssä kerhohuoneessa. DIAKONIA: Mt- ja pav-kuntoutujien toiminnallinen Naisten ryhmän pikkujoulu ke 9.12. Onnea mm. 6 Keskiviikkona 9.12.2015 Tällä viikolla Auringon nousu- ja laskuajat Ivalossa ja Utsjoella on kaamos, ja aurinko nousee seuraavan kerran Ivalossa 10.1.2016 ja Utsjoella 17.1.2016. Lähde: www.moisio.net Miete Realismi on kyky säilyttää sielun jaloimmat kaipaukset sen huokauksista huolimatta. . Kauneimmat joululaulut su 13.12. Tervetuloa tilaisuuksiin! SÁMI ÁLGOÁLBMOT RISTTALA? GUOVDDÁ. klo 9-10 Huom aika! AVOIN PÄIVÄKERHO: Inarissa ti 15.12. Siel- lä hän opetti pohjoisen kansaa ja antoi omalla esimerkillään meille tärkeimmän opetuksen taivaallisesta valosta, rakkaudesta ja toivosta. Pyhittäjä ei ole koskaan unohtanut omaa kansaansa eikä kansa ole unohtanut häntä. Meille kaikille pohjoisessa asuville on suuri siunaus, että meillä on esirukoilijanamme pyhä Trifon, joka aina pitää meidät Jumalan kasvojen edessä. Seija Semenoff, Seija Rauhala ja Seija Toivanen. Maanantaina Jouko ja U?jjus. messu klo 14, Hepola. Tatu Valkonen, Taneli Kirjarinta ja Taneli Mikkola. Lauantaina Tuovi ja Duová. Sunnuntaina Seija ja Sáddja. p: 040 760 4202 tai Valkamaan ti 15.12. joulujuhla klo 14 ry:llä. PÄIVÄKERHO: Pikkujoulukerho pe 18.12. Keskiviikkoisin klo 13 Rukoustunti. Lauantaisin klo 14 Yhteiskristillinen Raamattu- ja rukouspiiri Timo ja Mia Tikkasella, os. Onnea mm. Olen osallistunut asetuksen valmisteluun ja vahva tuntumani on, että nyt se on sellainen kuin lappilaiset halusivat. Hauenpyyntiin ei tullut rajoituksia, vaikka se oli aluksi listalla ja tammukoiden pyynti on nyt virallisesti laillistettu. . Jounilassa; Lemmenjoella la 12.12. tiistai). klo 9. NELLIMISSÄ: Kauneimmat suomen- ja inarinsaamenkieliset joululaulut pe 18.12. messu klo 11, Valjakka. Jos kysyttävää soita sirar Anja, p: 040 750 6286. KAUNEIMMAT JOULULAULUT: Partakossa pe 11.12. Oli suuri edistysaskel, että tammukoiden pyynti tuotiin viimein esiin laillisena toimintana. ruokailun vuoksi 14.12. klo 10 aamupalvelus. Koivikon palvelutalo: La 12.12. ?Sitten olisi pitänyt sanoa että eiku, tuumaili Mikael. JP Joulumyyjäiset Saalemin kirpparilla pe 11.12. Maijalan mukaan asetus vastaa niin lappilaisten kalastuksen harjoittajien kuin kalastusmatkailunkin tarpeisiin. . klo 18. KAUNEIMMAT JOULULAULUT: ke 16.12. klo 10 aamupalvelus ja avoimien ovien päivä srk-salilla. Viikon vieraana Irja Jefremoff, klo 14 lounas, klo 15 kolttakäsitöitä ohjatusti, klo 17 ehtoopalvelus. Tervetuloa viettämään juhlaa Sevettijärvelle! isä Rauno Pietarinen Seurakuntien tapahtumia INARIN SEURAKUNTA IVALOSSA: Ensi su 13.12. 045 6321546. Pastorin puh. klo 13 Kaapin Jounissa; Angelissa la 12.12. klo 13 Ivalon kirkon alakerrassa. Jouko Lappalainen. Tiistaina Nooa, Heimo ja Heaibmu. klo 18 Karigasniemen kappelissa. Lomalla: Diakoni Irma Alastalo 18.12. klo 17 ehtoopalvelus. klo 18 matkailup. mennessä Anjalle p: 040 750 6286. Tulossa: Saamen alueen ikäihmisten joulujuhla ma 14.12. klo 18 Sairaalantie 5:ssä kokoushuoneessa. Puurojuhla ti 15.12. klo 12 srk-kodilla Kuljetus Tolonen-Törmänen sekä Nellim-Veskoniemi-suunnilta. klo 19 Utsjoen kirkossa; su 20.12. Vuorossa oleva talviripariryhmä paikalle klo 17. klo 12 Tervetuloa! Helluntaiseurakunta, Metsätie 2, Ivalo (pienellä). Kirpputori avoinna ma-pe klo 1116, p. Angelintie 6089a, puh. Ilmoittautumiset ke 9.12. Tänä vuonna Oulun piispa Elia osallistuu juhlaan ja perinteen mukaan kylän koulu on aktiivisesti mukana järjestelyissä. Jäämeren rannoilla ja Näätämöjoen varrella pyhä Treffan aikoinaan kulki. Esityksen jälkeen pukuhuoneessa oli tungosta, kun yksi ja toinen kävi kyselemässä, voisivatko tiernapojat tulla myös heidän tilaisuuksiinsa esiintymään. ?Ainakin Ivalon kirkon alakertaan meitä pyydettiin joihinkin joulujuhliin ja varmasti sinne menemmekin. Tämä Joulumessujen esitys oli meille ensimmäinen ja ihme kyllä kaikki meni hyvin, kun harjoitusaikaa oli vähän ja osa esiintyjistä sairastui ja heille piti hankkia sijaisia, kertoi Ivalon ala-asteen 4C-luokan oppilas Mikael Pekkala. Mikael oli vielä edellisiltana opiskellut vuorosanojaan ja kaikki menikin esi- tyksessä hienosti. Su 15.12. mennessä. Tiistaisin klo 15 Lauluhartaushetki Koivikossa (EI kk:n viim. T: Mukana ollut * Movember-partyihin osallistuneille, erityisesti soittajille ja Mr. 040 760 4202 tai Anja Karhulalle p: 040 750 6286. Onnea mm. Aada Tervahauta. Ruusuja * Eläkeliiton pikkujoulun koskettavasta tervehdyspuheesta puheenjohtajalle, sekä juhlasta ja koko toimintavuodesta. klo 19; Riutulassa su 13.12
Tuotto käytetään sitten lapsiperheiden jouluavustuksiin. Olen iloinen siitä, että tänä vuonna mukana on paljon uusia vapaaehtoisia. ?Myös koululaisia on nyt tullut talkoisiin vanhempiensa tai isovanhempiensa mukana. Nuori väki saa osallistua pakettien tekoon, mutta nyt heidän vastuulla on myös jouluko- Sanni Seurujärvi ja Inka Lappalainen keräilevät talkoolaisten lämmöllä kutomia villasukkia joulupaketteihin. Joululaulut soivat ja kahvin kanssa syödään joulutorttuja, jotka on myös tehty vapaaehtoisten voimin. Anja Karhula kertoi, että diakoniatyön vapaaehtoistyön kirpputori löytyy tänä vuonna Ivalosta vanhan apteekin tiloista viime vuoden tapaan. ?Kirpputorille voi jättää ostoksistaan vapaaehtoisen maksun. perunkirjoitukset ja perinnönjaot . 0400 391 024 jouni.vihervalli@pp.inet.fi +DPPDVOllNlUL <5-g 0b.,g 3XK 3LLVNXQWLH ,YDOR LAKI- JA KIINTEISTÖASIAINTOIMISTO Sami Tervahauta varatuomari, maanmittausteknikko Ivalontie 12, 99800 Ivalo p. velkomisasiat . Nuoriakin näkyy olevan mukana ihan kivasti, hän kertoi ja vakuutti, että kunhan vain joulukuussa on lunta, niin sen avulla kaamoksesta selviää, eikä se sen kummemmin väsytä ainakaan häntä. Jaakko Peltomaa VARATUOMARI JOUNI VIHERVALLI Lapintie 4, 99600 Sodankylä Ajanvaraus ja neuvotteluista sopiminen puh. Niiden säiliöön pumpataan paine ja polttoaine sumutetaan kuumennettuna pienen suuttimen kautta sukkaan, jolloin saadaan aikaiseksi kirkas valo. ?Lampun haittapuolena sisäkäytössä on melko voimakas pohiseva ääni. Kudottujen sukkien määrä kertoo osaltaan ihmisten lämmöstä pakettien saajia kohtaan. Nämä paketit ovat tärkeitä. Siellä on tosi mukavaa olla ja jutella ihmisten kanssa. Täällä tavataan samalla tuttuja ja vaihdetaan kuulumisia. kauppakirjat ja kaupanvahvistukset . Yksi heistä oli nuorgamilainen Satu Näätänen. ?Nämä pakettitalkoot ovat minulle työharjoittelua. lahja- ja perintöverosuunnittelu Asiakastapaamiset Utsjoella sopimuksen mukaan. Sukankutojia kyllä löytyy ihan mukavasti, mutta kun tarve on niin suuri, niin tehdastekoisiakin sukkia tarvitaan. Moni vapaaehtoinen tietää ja tuntee jo ihmiset, joille he käyvät paketteja viemässä. Vaikka itsetehdyistä villasukista kertyikin pöydille melkoisia pinoja, niin muistutti Anja Karhula, että liikaa niitä ei ole koskaan. ?Kaikille on löytynyt aina käyttöä ja keskenkin ne loppuvat. rikos- ja riita-asiain oikeudenkäynnit . Toi- nen iso juttu näissä talkoissa on itse nämä talkoot. Kaupan tiskillä olevaa lamppua arvuu- teltiin lehdessä voimavalolyhdyksi tai öljylampuksi. Inarilaisen lukija Pentti Nykäsen kaupan tiskillä on mitä todennäköisemmin aikansa tekninen ihme: sukalla varustettu Aladdin-öljylamppu, jonka valo on kirkkaampi kuin perinteisen öljylampun. ?Oliko tässä pussissa nyt varmasti kaikki, vai vieläkö jotain puuttuu, miettivät Satu Näätänen ja Kyllikki Tanhua. sairaanhoitaja-diakonissakoulutuksen opiskelijoita. Kuljen tämän viikon diakonissojen mukana kaikkialla minne he menevät. Täällä on mukana niin paljon kokeneita vapaaehtoisia, että he tietävät miten pitää toimia ja mitä paketteihin laitetaan. Viime vuonna vein näitä paketteja kahdelle ihmiselle ja kyllä niistä ilahduttiin, kertoi Inka. ?Kyllähän sitä varmasti piristyisi, kuului Sannin vastaus. Paketointitalkoissa oli mukana myös syksyllä alkaneen Heinävehmas tutki kuvaa ja tunnisti lampun oitis öljylampuksi, mutta ei miksi hyvänsä sel- laiseksi, vaan mitä todennäköisemmin Aladdin-öljylampuksi. ?Aladdin-lampussa on sydän kuten perinteisessä öljylampussa, mutta siinä on lisäksi sukka, jonka ansiosta lampun valo on kertaluokkaa kirkkaampi kuin tavallisessa öljylampussa. Kun ihmisillä on sairautta ja työttömyyttä, niin taloudellinen tilanne käy tiukaksi. Yksi kirpputorin vapaaehtoisista päivystäjistä on Kyllikki Tanhua. ?Minulle kirpputorin hoitaminen on jo perinne. Inka oli mukana jo viime vuonna, mutta hän tunnusti, ettei ole tämänkään talven aikana kutonut yhtään sukkaa, joten hänen talkoopanoksensa on enemmänkin paketointia ja kaikkea muuta touhuamista. Sanni arveli, että hän ei osaisi vielä kutoa villasukkia, vaikka koulussa onkin parhaillaan menossa virkkuutyö. Kysymys siitä, ilahtuisivatko Sanni ja Inka diakoniatyön joulupaketeista, jos he olisivat vanhoja mummoja ja istuisivat kotonaan keinutuolissa, sai tyttöjen ilmeen mietteliäiksi. Tähän Aladdiniin ei myöskään pumpata säiliöön painetta, joten se valaisee äänettömästi. Tuo sukka muuten näkyy hyvin Inarilaisen kuvassa. Eiväthän kaikki tule niin kirpputorin valikoimiakaan katselemaan, vaan enemmänkin muuten vain käymään ja kahvistelemaan. Hetken miettimisen jälkeen tuli vastaus. ?Sehän olisi mahtavaa. Ei ole pakko ostaa mitään ja jokainen voi halutessaan laittaa vapaaehtoisen maksun lapsiperheiden hyväksi, Kyllikki kertoi. Ivalon pakettitalkoiden nuorimpia osallistujia olivat alaasteen neljättä luokkaa käyvä Sanni Seurujärvi ja viidesluokkalainen Inka Lappalainen. Keskiviikkona 9.12.2015 7 Ivalon kirkon alakerta täyttyi villasukista ja talkoilijoista Ivalon kirkon alakerta oli tuttuun tapaan täynnä vapaaehtoisia, kun siellä pidettiin perinteiset joulupakettitalkoot. Pöydät olivat täynnä villasukkia, niin itsetehtyjä kuin kaupan sukkiakin, ja niitä vapaaehtoiset kokoilivat yksinäisten joulupaketteihin. ?Sukkien lisäksi täällä laitetaan paketteihin kaikenlaista elintarviketta, kahvia, karkkipussia ja saunapyyhettäkin, kertoi saamelaisdiakonissa Anja Karhula. Anja toivotti vapaaehtoiset illan alussa tervetulleiksi ja antoi vähän neuvojakin paketoin- tiin, mutta sen jälkeen hän sai keskittyä diakonissa Anu Huhtamellan ja pastori Mauno Hepolan kanssa kahvinkeittoon. ?Eipä tämä väki tässä puuhassa neuvoja tarvitse. Inarin Kirkonkylälle nousee ekumeeninen joulukuusi ja siihen askarrellaan illan aikana kestäviä joulukoristeita ainakin kahvipusseista, Anja kertoi. Ivalon joulupakettitalkoiden jälkeen on vuorossa samanlaiset talkoot Inarin Kirkonkylällä ja Anja Karhula uskoi, että siellä käy samanlainen hyörinä ja huiske kuin Ivalon talkoissakin. ?Näitä paketteja annetaan muun muassa diakonian joulujuhlassa. Omaa sähkötöntä mökkiäni valaisen näillä molemmilla lamppumalleilla. JP Aladdin-öljylamppu Viime Inarilaisessa oli kuva Nykäsen kaupasta. Ne on myös tavalla tai toisella esilämmitettävä. Ja vapaaehtoiset käyvät myös viemässä paketteja tarvitseville. Tätä lamppumallia ei myöskään tarvitse esilämmittää. Heinävehmaan mukaan voimavalolyhtyjä ovat muun muassa Tilley, Petromax ja Hasag. 0 400 474 039 sami.tervahauta@laki.inet.fi Kaikki oikeudelliset toimeksiannot mm. . Täällä on koolla mukavaa porukkaa ja ihmiset nauttivat toistensa seurasta. Tarvetta on. Ystävykset uskoivat, että paketit tuovat joulumieltä niiden saajille. risteiden teko. Tämä paketointi-ilta on muuten aina lämminhenkinen
Samalla se viestii, että joulu on taas täällä. Korttikoulutuk- sä etelässä, jolloin halutessaan sen yhteydessä voidaan järjes- heille voidaan lähettää kuvaa tää kustannustehokkaasti vaik- vanhuksen talolta. Lisäksi mies suoritti CFPAdiplomin englanninkielellä, joten tarvittaessa hän voi toimia turvallisuusjohtajana missä tahansa EU-maassa. ?Aikaisemmin työskentelin Kylpylähotelli Levitunturin palveluksessa monitoimipäällikön tittelillä huolto- ja turvallisuuspäällikkönä. Tarjolla on helpoksi. Niitä valmistetaan erilaisista materiaaleista, esimerkiksi kävyistä, kaarnasta ja pienistä hongan oksista. Securitas Oy laajensi palveluitaan pohjoiseen Securitas Oy:n auto on kiinnittänyt huomiota Inarissa ja Utsjoella. Joulukranssin voi tehdä myös syötävistä aineista. ?Meiltä saa myös silkkihavusista tehtyjä joulukransseja, jotka ovat aivan aidon näköisiä ja tietysti iättömiä. Moni tekee ovikoristeen itse. Tämä säästää myös turvaa, kertoo Räsänen. paljon aikaa sekä matkustuskusMyös poliisien harvenetannuksia yrityksiltä per vuosi. minen katukuvasta, on lisänSecuritakselta saa myös tur- nyt Securitaksen palveluiden vallisuustekniikkaa kuten val- kysyntää. vontakameroita ja hälyttimiä Inga-Briitta Magga. Tehtäviini kuului atk-päällikön, huoltopäällikön sekä turvallisuuspäällikön työtehtävät. Securitas Oy:n auto on herättänyt ainakin Ivalon kylällä huomiota. Niitä voi käyttää vuodesta toiseen ja nämä ovat allergikon vaihtoehto. Joulukranssi ilmentää myös isäntäperheensä kotia ja samalla toivottaa vieraatkin tervetulleeksi. Jouluruusu tykkää enemmän viileästä. Kaijan Kukan floristit Mimmi Turunen ja Adeline Galland ovat tehneet sormet syyhyten joulukransseja ihmisten iloksi. Heidän ideansa syntyvät yhteistyön tuloksena. ?Juttelemme ja ideoimme. Tykkäämme tehdä uusia juttuja ja tietysti materiaalien puitteissa, Mimmi kuvailee. Adelinen kotimaassa Ranskassa jokaisessa kodissa on joulukranssi. ?Joka joulu laitetaan oveen uusi kranssi. Ne on tehty tuorehavuista, kävyistä ja niitä koristaa iso, kaunis rusetti. Suomessa samaisen yhtiön palkkalistoilla on 3000 ihmistä. Securitas Oy on laajentanut syksyn mittaan toimintaansa Utsjoen, Inarin, Ivalon ja Saariselän alueille. ?Tarjoamme entistä monipuolisemmin Securitaksen turvallisuuspalveluita koko Lapissa, kertoo Securitas Oy:n turvallisuuden kehityspäällikkö Pekka Räsänen. Kehityspäällikkö Pekka Räsänen on saanut ajella koko pohjoista ristiin rastiin, sillä hänen vastuualueena on nyt koko Lappi. Monelle onkin tullut muun muassa työturvallisuus-, yllätyksenä se, kuinka edullistulityö-, kattotulityö-, asiakas- ta on järjestää vaikkapa kametyöturvallisuus- ja alkusammus- ravalvonta mökilleen. Ihmiset alkavat silloin hakea koteihinsa joulukukkia luomaan joulun odotusta. Kaijan Kukan asiakaskunnan ehdoton ykkönen on joulutähti. Esimerkiksi suurien tapahtumien aikana huolehdin siitä, että tapahtumassa on järjestyksen valvojia ja vartijoita tarpeeksi. Turvallisuuspäällikkö voi tehdä kokonaisvaltaisesti yrityksen toimintaan pelastussuunnitelmia, turvallisuusasia- vuokraamalla ja siinä samalla saa myös käyttöä helpottavan ylläpitosopimuksen. Securitas Oy tarjoaa myös vartiointi- ja valvontapalveluita, joiden kysyntä on jatkuvassa nousussa. Securitas valvoo kiinteistöjä ja huoneistoja, silloin kun niissä on hiljaisempaa, eikä pitäisi olla käyttäjiä. Hänen mielestä jouluruusun herkkyys on niin kaunista. ?Erilaisia kranssien koristeluvaihtoehtoja ja materiaalia on monipuolisesti käytettävissä muun muassa pohjoisen luonnon materiaalien ansiosta, joten meillä on vain mielikuvitus rajana, Mimmi kuvailee. Inga-Briitta Magga Kaijan Kukasta löytyy joulukranssi varmasti jokaisen makuun. Valmistan perheelleni joulukranssin täällä ja lähetän sen postitse Ranskaan, kertoo Adeline innoissaan. Monen suomalaisenkin perheen ulko-oveen ripustetaan joulukranssi toivottamaan joulu tervetulleeksi. Myös luonnon antimet, kuten höyhenet, kävyt, kaarnat, tupasvillat ja hongan oksat ovat kauniita koristeita, eivätkä maksa mitään. Kaijan Kukan Adeleine ja Mimmi ovat täyttäneet kukkakaupan joulun tunnelmalla. Kaijan Kukan Kaija esittelee jouluruusua. 8 Keskiviikkona 9.12.2015 Joulukranssi toivottaa joulun tervetulleeksi I valolaisen kukkaliikkeen Kaijan Kukan joulu alkaa ensimmäisestä adventista. Tämä palvelu luo lisäkoulutusta. Tavallista on, että yritys ostaa turvallisuuspäälli- kön 1-3 päiväksi viikossa toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella. ?Teemme pelastussuunnitelmat ja turvallisuusselvitykset. Jos vanhukka alkusammutuskoulutuksia selle tulee hätä, niin silloin hälytai työturvallisuuteen liittyvää tämme apua. Autolla ajelee turvallisuuden kehityspäälikkö Pekka Räsänen. Turvallisuuspäälikkö ostopalveluna Securitas Oy:n turvallisuuspäällikköpalvelut ovat aivan uusia palveluita Lapissa, joita tarjotaan nyt ostopalveluina. ?Tällä palvelulla voimme tarjota erikokoisille yrityksille oman turvallisuuspäällikön ?lainaksi?, joko viikko tai kuukausisopimuksella tai tapauskohtaisesti erityisiin tilaisuuksiin. Räsäsen perhe löysi talon Törmäsen kylän reunamilta, Alajoen rannalta. ?Olemme koko perhe tykästyneitä Ivaloon paikkana. Syntyperäisinä lappilaisina ihmisinä meille on ollut helppoa rupatella ihmisten kanssa, kun tuo h-kirjainkin on oikeassa paikassa luonnostaan, nau- kirjoja, koulutuksia, osallistua ja järjestää pelastusharjoituksia, suorittaa sisäisiä palotarkastuksia, osallistua yrityksen apuna viranomaistarkastuksiin sekä huolehtia että löydetyt puutteet tulevat kuntoon. ?Turvallisuuspäällikköpalvelut on otettukin hyvin vastaan ja kysyntää on ollut ympäri Lappia. Turvallisuuspäälikkö käy tekemässä myös turvallisuusselvityksiä ja kartoituksia niin pienille kuin suurille yrityksille. raa Räsänen. Miehellä on taustaa myös palo- ja pelastuspuolelta ja hän olikin pitkään osana Kittilän ensilähdön sopimuspalokuntaa. Räsäsen perhe muutti Kittilästä Ivaloon viime kesäkuussa, kun perheen äiti Katja tuli kuukausia aikaisemmin Inarin kunnan palvelukseen. Huoneistoihin voidaan asentaa murtohälyttimiä, kameravalvontaa, palohälyttymiä ja pakkasvahteja. ?Meillä on ympärivuorokautinen 24/7 valvomo, jonne voi liittää vaikkapa mökkien Koulutusta ja valvontaa ja huoneistojen rikosilmoitusSecuritas Oy tarjoaa myös järjestelmät. Kaija ohjeistaa, että joulutähti ei kestä kylmää eikä muutenkaan vetoa. Me vuoktuskoulutuksia. raamme laitteet, joita sitten yl?Aloitamme myös kattavat läpidämme. korttikoulutukset, joita voidaan ?Omaiset käyttävät myös tuoda lähelle yrityksiä tai rää- vanhuksilla kameravalvontaa. tälöidä yrityksen sisäisesti jär- Omaiset voi olla vaikkapa työsjestettäviksi. Securitas Oy on kansainvälinen yhtiö, joka työllistää 220 000 ihmistä koko maailmassa. Palvelu on tehty koulutuspalveluita. Silloin se tiputtaa lehtensä. ?Joulutähti pitää muistaa myös kastella kättä lämpöisemmällä vedellä, kertoo Kaija. Myös jouluruusun suosio on kasvanut koko ajan kotien sisustuksissa. ?Jouluruusu on niin herkkä ja kaunis. Kauniit ja näyttävät nauhat ovat yksinkertainen tapa koristella ovikranssi, jonka päät voit sommitella suureksi rusetiksi. Perinteiden mukaisesti kranssit ripustetaan ovelle marraskuun viimeisenä tai joulukuun ensimmäisenä päivänä
Tilanteet syntyvät ja muuttuvat nopeasti. Vaikka suurimmat virrat idästä päin ovat suuntautuneet Norjaan, on meidänkin rajoillamme oltu valppaina. Vaikka poliittisella kentällä on puolueiden välillä runsaasti erimielisyyttä ja erilaisia näkemyksiä, tässä asiassa oltiin harvinaisen yksimielisiä. Meillä Inarissakin on turvapaikanhakijoiden tilannetta seurattu aktiivisesti pitkin syksyä. Suomessa tilanteen tekee hankalaksi pitkään jatkunut heikko talouskehitys ja kasvava työttömyys. Kevään eduskuntavaaleissa ei turvapaikkahakijoiden tilanne ollut vielä näkyvissä, vaan vaaliteemoina olivat etupäässä juuri talouskysymykset ja etenkin valtion velkaantumisen estäminen. Toimimalla siten, että maineemme turvallisena maana säilyy, uskon että Lapilla tulee olemaan valoisa tulevaisuus. Olemme uutisten välityksellä tottuneet kohtaamaan sotia jossakin kaukana, mutta nyt niiden seuraukset näkyvät täällä omassa kotimaassamme ja koemme sen luonnollisesti meitä uhkaavana. Lappi ja sen matkailu voisi jopa olla yksi Suomen vahvimmista talouden kivijaloista tulevaisuudessa. Ostosmatkailijoiden väheneminen on monin paikoin rajan tuntumassa nähtävissä ja niin myös täällä Inarissa. Huolellisesti tehtynä tuloksista on apua myös toistuvien hakijoiden tunnistamisessa. Se, että eri puolille maata syntyneiden vastaanottokeskusten lähellä on sattunut monenlaisia, erittäin ikäviäkin tekoja, on kaikilta osin tuomittavaa, mutta luotamme siihen, että poliisi nämä teot tutkii ja oikeuslaitos antaa niihin syyllistyneille lainmukaiset tuomiot. Vielä on aikaista arvioida, kuinka moni lopulta saa myönteisen päätöksen hakemukseensa, ja mihin mahdollisen myönteisen päätöksen saaneet lopulta asettuvat, mutta koko prosessin kanssa on syytä olla huolellinen ja antaa eri viranomaisten hoitaa asia siten kuin Suomessa osataan, avoimesti ja kiihkottomasti. Erityisesti on syytä panna merkille, että viime vuosien väestökehitys on paikallaan pysyessäänkin ollut huomattavasti ennusteita parempi ja on osaltaan turvannut verojen ja tulopohjan säilymisen. Sodissa, joissa itsenäisyytemme todella punnittiin, joiden todellinen arvo on tunnustettu vasta paljon myöhemmin. Yhteistyössä eri viranomaisten kesken on tehty varautumissuunnitelmia ja tarkennettu vastuualueita, jotta tilanne laajentuessaan pysyisi hallinnassa. Vapaa kauppa ja yhteiset taloudelliset intressit ylläpitävät rauhaa ja vakautta. Paikallisesti ajatellen keskuksen toiminta saattaisi tuoda hieman taloudellista piristystä. Valuuttakurssin vakiintumisen myötä tilanne on hiljalleen elpymässä, mutta edelleen ollaan runsaasti jäljessä parin vuoden takaisista ostosmääristä. Inarin kunnan talous on yleisestä kehityksestä huolimatta hyvässä kunnossa. Itsehallintoalueille tullaan valitsemaan vaaleilla omat luottamusmiehet samanaikaisesti kevään 2017 kuntavaalien yhteydessä. Pitkäjännitteinen suunnittelu ja onnistuneet elinkeinopoliittiset investoinnit ovat tehneet mahdolliseksi tasaisen positiivisen kasvun, ja verrattain hyvin järjestetyt ja resurssoidut palvelut. Toinen hallitusohjelman suurista tavoitteista on saattaa loppuun ns sote-uudistus, joka hallitusohjelmassa muuntui osaksi suurempaa aluehallinnollista rakenneuudistusta. Inarin edunvalvonnan kannalta olisi tietysti tärkeää saada sinne mahdollisimman monta kunnan edustajaa kuntalaisten etua valvomaan. Hyvä juhlayleisö. Meitä suomalaisia on opittu arvostamaan avoimina ja luotettavina. Erityisen haitallista kehitys olisi todennäköisesti Suomelle, koska taloutemme on suuresti riippuvainen kansainvälisestä kaupasta ja mahdollisimman vapaista Euroopan sisämarkkinoista. Turvapaikanhakijoiden kasvulla on luonnollisesti suoriakin taloudellisia vaikutuksia. Ne ovat myös mahdollistaneet avoimen yhteistyön sekä ihmisten ja tavaroiden vapaamman liikkumisen eli ne perusperiaatteet, joiden varaan koko eurooppalainen yhteistyö EU:ssa rakentuu. Sekin on osattava ottaa huomioon, että terroristiryhmät koettavat varmasti käyttää hyväkseen turvapaikanhakijoiden liikehdintää ja sen kuormittamaa rajavalvontaa omassa toiminnassaan soluttautumalla sen osaksi. Turvapaikanhakijoiden järjestelmällinen rekisteröinti ja tutkinta onkin ehdottoman välttämätöntä rikollisuuden ehkäisemiseksi, mutta uskoisin, että suurin osa hakijoista on aidosti peloissaan oman ja omaistensa turvallisuuden puolesta. Uhkana, johon emme kenties ole osanneet mielessämme varautua, ja joka sen tähden on päässyt meidät yllättämään, kuten presidentti Niinistökin eilisessä haastattelussaan hieman aprikoi. Varsin suuri epävarmuus hankaloittaa tulevaisuuden suunnittelua. Tilanteen pitkittyessä saattavat monet maat kiristää rajavalvontaansa ja hankaloittaa maahantuloa kuten on jo useissa etenkin Etelä-Euroopan maissa tehty. Työpaikkoja syntyy yhä enemmän kansainvälisiin palveluihin vahvistaen alueen elinvoimaisuutta monella tapaa. Venäjä on meille tärkeä vientimaa ja joillakin aloilla kuten elintarviketeollisuudessa vienti on kärsinyt huomattavan paljon. Vuoden 1945 jälkeen olemme onneksemme saaneet elää rauhassa kuten koko läntinen Eurooppa. Kunnan tulevaa roolia ja tehtäväkenttää on pyrittävä ennakoimaan, ja seurattava asian valmistelun etenemistä, jotta pystymme siihen reagoimaan ja osaamme sopeutua kunnan uuteen rooliin joustavasti. Nämä seitsemänkymmentä rauhan vuotta ovat mahdollistaneet vakaan taloudellisen kehityksen ja vaurastumisen. Keskiviikkona 9.12.2015 9 Kunnioitetut sotiemme veteraanit, arvoisa juhlayleisö, hyvät naiset ja miehet T änään 98-vuotista itsenäisyyttään juhliva Suomi on aina ollut vahvasti sidoksissa laajempiin tapahtumiin Euroopassa. On valitettavaa, että työmarkkinajärjestöt eivät saaneet aikaan yhteiskuntasopimusta, joka olisi tuonut vakautta ja kansainvälistä kilpailukykyä edistäviä elementtejä maamme talouteen nopeammin kuin hallituksen vaihtoehtoisesti kaavailemat lakimuutokset, joita nyt ilmeisesti aletaan valmistella. Kansainväliset jännitteet vaikuttavat talouteemme myös EU:n Venäjälle asettamien talouspakotteiden kautta. Turvapaikanhakijoilla ja terroristeilla on samat juuret Irakin ja Syyrian sotien alueella ja sodan rintama-asetelma on täältä katsoen vähintäänkin epäselvä, mutta uskoakseni turvapaikkaa etsivät pakenevat kotiseuduiltaan näitä samoja joukkoja, joiden terrorismi leviää täysin mielivaltaisella tavalla eri puolille. Pidemmän aikavälin vaikutukset riippuvat siitä, kuinka moni myönteisen päätöksen saajista mihinkin lopulta asettuu ja kuinka heidän kotouttamisensa onnistuu. Se, minkälaisia mahdollisuuksia koko arktinen alue pitää sisällään mm entisen pääministeri Paavo Lipposen esitysten perusteella, antaa tällä ajatukselle entistä tukevamman pohjan valmistautuessa vuonna 2017 samanaikaisiin maamme 100-vuotisjuhliin ja arktisen alueen neuvoston puheenjohtajakauteen. Toivotan kaikille oikein hyvää ja valoisaa itsenäisyyspäivää. Jyrki Hyttinen (Kunnanjohtaja Jyrki Hyttisen puhe Inarin kunnan itsenäisyyspäivän juhlassa 6.12. Norjan tiukentunut maahantulopolitiikka on entisestään terävöittänyt suomalaisten val miutta ja median välityksellä tilanteen kehittymisestä on yleisesti ottaenkin varsin selkeä kuva. Joitakin viikkoja sitten maanosamme turvallisuutta järkyttivät Pariisin käsittämättömät terrori-iskut. Niiden lopullisesta tehtäväkentästä tai tulevasta aluejaosta ei ole vielä lopullisia päätöksiä, mutta paraikaa on kunnilla tilaisuus niistä antaa valtioneuvostolle lausuntonsa. Muutos on iso ja sen vaikutuksia kunnan toimintoihin ja talouteen voi toistaiseksi vain arvailla, mutta palveluita käyttävän kuntalaisen näkökulmasta muutoksen tulisi olla niin huomaamaton kuin mahdollista. Suomi on itsenäisyytensä aikana onnistunut luomaan maail malla hyvän maineen vakaana, turvallisena ja puolueettomana maana, joka on aina ollut valmis puolustamaan itsenäisyyttään ja on ollut aina siihen myös hyvin varautunut. Veroprosentit ovatkin Lapin ja koko maan vertailussa keskimääräistä alhaisemmat ja talous on ollut viime vuodet selvästi ylijäämäinen. Itsenäiseksi julistautuminen tuli mahdolliseksi levottomuuksien ja vallankumouksen levitessä Venäjällä ja tapahtui, kun Euroopassa sodittiin usealla rintamalla. Vain reilut 20 vuotta myöhemmin jouduimme puolustamaan nuorta isänmaatamme sodissa, jotka kytkeytyivät ympäri Eurooppaa riehuneeseen II maailmansotaan. Rajavartiolaitoksen ja poliisin tarvitsemien lisäresurssien sekä vastaanottokeskusten kustannuksista vastaa valtio. Meillä on luontaisia vetovoimatekijöitä, jotka houkuttelevat kyllä, kunhan matkustaminen koetaan turvalliseksi ja saavutettavuudesta huolehditaan. Tilanteen ainutlaatuisuutta kuvaa se, kuinka eduskuntapuolueiden puheenjohtajat esiintyivät viime viikonloppuna sanomalehdissä toivoen malttia ja tunteiden hallintaa. Puolen vuoden hallituskauden aikana ei vielä ole näköpiirissä vahvoja merkkejä muutoksesta. Näillä maine tekijöillä saattaa tulevaisuudessa olla paljon nykyistä suurempi merkitys. Me olemme Inarissa kasvaneet kiinni kansainvälisyyteen ? sen merkitys on täällä jatkuvasti kasvussa. Pahimmillaan on ennakoitu, että se johtaisi koko Schengensopimuksen uuteen tarkasteluun ja silloin otettaisiin Euroopan yhtenäisyyden osalta pitkiä taka-askeleita, joilla olisi varmasti haitallisia vaikutuksia alueen talouskehitykseen. Keskusten toiminta on hyvä pitää tarkan silmälläpidon alla ongelmien ehkäisemiseksi. On vaikea ennustaa kuinka pitkään tilanne tällaisenaan jatkuu ja kasvaako se kenties vielä suuremmaksi. Muodostettu hallitus asetti ohjelmassaan selkeät tavoitteet talouden saattamiseksi kasvu-uralle. Tavoitteena on perustaa itsehallintoalueita, jotka vastaisivat suurempaa väes töpohjaa vaativista alueellisista toiminnoista. Kylmän sodan loppumainingeissa 1990-luvulla kansallisuusaatteet kärjistyivät väkivaltaisiksi yhteenotoiksi ja jopa sodiksi Balkanilla, mutta sen laajemmalle ne eivät onneksi levinneet vaan rauhan puolesta oltiin entistä yhtenäisempiä. Seitsemänkymmentä vuotta ei ole historiallisesti erityisen pitkä aika, mutta se on pisin yhtäjaksoisen rauhan aika Euroopan historiassa. Sen on joka tapauksessa arvioitu kestävän useampia vuosia kunnes tilanne on kriisialueella rauhoittunut. Myös Venäjän talous on kärsinyt pakotteista ja öljyn hinnanlaskusta sekä siitä aiheutuneesta ruplan nopeasta heikkenemisestä. Sitä tavoiteltiin jo silloin, kun EU:n edeltäjä Euroopan teräs- ja hiiliyhteisö perustettiin. Nyt kun kansainväliset jännitteet ovat lisääntyneet ja Lähi- Idän sota lähestynyt Euroopan rajoja synnyttäen tänne asti ulottuvia pakolaisvirtoja, olemme myös Suomessa uudenlaisen tilanteen edessä. Ivalon kirkossa.)
Vain syksyisin sovittiin seuraavan talven ohjelma ja hin- Pierre Robert ja Heino Sarajärvi allekirjoittavat nimet kauppakirjoihin. Käsittelyrata oli piirretty millin tarkkuudella. Näin Michelin tehostaa henkilö- ja pakettiautojen sekä raskaan kaluston talvirenkaidensa testaus- ja tyyppihyväksyntätoimintoja Euroopassa. Historiallista tapahtumaa todistivat kunnanjohtaja Jyrki Hyttinen, valtuuston puheenjohtaja Anu Avaskari, kunnanhallituksen puheenjohtaja Jari Huotari ja vt. Kun nyt ostamme Heino Sarajärven perustaman ja kehittämän testikeskuksen, niin nyt asetumme Ivaloon omistajana pysyvästi, vakuutti tiedotustilaisuudessa Michelinin testaustoiminnan johtaja Pierre Robert. Sarajärvi kertoi, että hänellä on mittarissa 60 vuotta, joten päätös kaupanteosta oli siinä mielessä helppo. Eikä Sarajärvi aikonut kadota testiradalta mihinkään, vaikka nimi kauppakirjaan onkin nyt kirjoitettu. ?Olen tehnyt tätä työtä sydämellä ja tämä työ jatkuu. elinkeinojohtaja Marja Männistö. nat puhelimessa. Sitten saatiin teltta, jossa pystyi vaihtamaan renkaat. Näin miehen hymystä, että nyt on riittävästi tilaa ja oikealla järvellä ollaan. Pari päivää myöhemmin Sa- rajärvi sai faksin ratapiirustuksista. Kaveri kertoi, että Michelin haluaa tulla testaamaan talvirenkaita tänne. Menimme ensin pienelle järvelle. Vanhan kettutarhan alueelle tuli rakennettua rataa ja polannesuoria. Se vähän hymyilytti Sarajärveä, mutta radasta tuli juuri sellainen kuin oli vaadittu. ?Silloin 28 vuotta sitten suorastaan pakotin Hannu Roinesalon oikeaksi kädekseni. Mutta en usko, että Hannu on sitä katunut. Se oli harvinaista ja se oli oikeaa luottamusta, kiitteli Sarajärvi. Heino Sarajärvi sanoi olevansa työntekijöidensä kanssa kuin samaa perhettä Michelinin kanssa. ?Tehän olette tuoneet meille töitä myös aikana, jolloin aurinko ei meillä nouse. pyörivä mainos Helmikuussa 1997 Michelin esitteli renkaan nimeltä ?Ivalo?. Tämä osoittaa, että kun rohkeasti ryhtyy yrittäjäksi, niin siinä aukeaa kenties kaikenlaisia ovia, hän totesi.. Ja jos valita pitää, ajanko konetta radalla vai pelaanko golfia Espanjassa, niin ei ole epäilystäkään, ettenkö ajaisi konetta, vakuutti 14-vuotiaana työnteon aloittanut Sarajärvi. Markku Alenista se alkoi Heino Sarajärvi kertoi, että kaikki alkoi aikoinaan siitä, kun Markku Alen tuli Ivaloon testaamaan Lancia Deltaa Ruotsin rallia varten. Ensin paljaan taivaan alla tuulessa ja tuiskussa. Myös testikausi jatkui. Sarajärvi sanoi, että investoinneissa on edetty varovaisesti askel kerrallaan. Radat on aina suunniteltu tarkoin Michelinin kanssa yhtiön tarpeisiin. Hän uskoi, että ratoja on nyt niin paljon, ettei uusille ole tarvetta. ?15 vuotta tehtiin töitä ilman mitään kirjallista sopimusta. Sarajärvi rakensi Alenille erinomaiset testiolosuhteet ja siitä nuoren Sarajärven maine alkoi kiiriä. ?28 vuotta sitten tuli Michelinin mies Ivaloon. Tulee mieleen, että neljä vuotta testirenkaan kyljessä luki nimi Ivalo. Kukaan ei kertonut edes vaimolleen tätä salaisuutta ennen renkaan esittelyä. Ivalosta tulee osa Michelinin Euroopan teknologiakeskusta. Se oli viiden pyörän testiä eli se viides pyörä oli mittarina. ?Oli se kovaa aikaa, mutta niin olivat miehetkin. Michelin Ivalo . Talvet 1988?1997 teimme rengastestit Ukonjärvellä. Sitten mentiin Ukonjärvelle. Ivalolainen yrittäjä Heino Sarajärvi on myynyt Michelinille Ivalon testikeskuksensa, jonka palveluita yhtiö on käyttänyt jo 28 vuotta. ?Ivalon testikeskus täydentää Michelinin talvitestauksia erilaisissa olosuhteissa, joita löytyy myös Alpeilta ja sisätestihalleista, kaikkiaan viidestä maasta. Eipä tarvinnut enää mitata kestääkö jää tai putoavatko ukot ja koneet jäihin. Johtaja Robert vakuutti, että ajoneuvojen määrä maailmassa kaksinkertaistuu vuoden 2000 määrästä vuoteen 2030, joten renkaille ja rengastestauksillekin on kysyntää. Jaakko Peltomaa Kunnanjohtaja Hyttinen: Erinomainen asia Michelin ylistää Ivalon talven vaativia olosuhteita sekä lumen laatua, joka poikkeaa täysin Keski-Euroopan ja Alppien lumen laadusta. Inarin kunnanjohtaja Jyrki Hyttinen luonnehti kunnan kannalta erinomaiseksi, että isoja kansainvälisiä toimijoita tulee alueelle omistajaksi eikä vain asiakkaaksi. ?Tämä osoittaa heiltä isoa sitoutumista ja tottakai parantaa myös kunnan tilannetta. Kiitos kuuluu myös motivoituneelle henkilökunnalle. Hänet ohjattiin minun puheille. Heino Sarajärvi muisteli, että Ivalossa oltiin ylpeitä sii- tä, että Michelin palkitsi heidän hyvän työnsä Ivalo-renkaalla. Rengas oli samalla hyvä pyörivä mainos Ivalolle ja Inarin kunnalle. ?Samana vuonna ostettiin halli ja maa-alueet. 10 Keskiviikkona 9.12.2015 Rengasjätti Michelin kotiutui Ivaloon R anskalainen rengasjätti Michelin ankkuroituu Inarin kuntaan entistä tiiviimmin. Tuli toimistokin, Solifer-asuntovaunu. 2003 tehtiin kymmenvuotinen yhteistyösopimus kymmenen vuoden optiolla Michelinin kanssa. Huomasin, että tämä järvi täyttyy radoista
Siinä seurustellaan, keitellään kahvit ja parannetaan maailmaa. ?Minusta tässä kerhotalolla on elämää aika mukavasti. Eikä meillä Laurin kanssa aika käy pitkäksi koskaan Nellimissä. Keskiviikkona 9.12.2015 11 Nellimin kerhotalo kokoaa kyläläiset yhteen Nellimin Pyryn perinteinen puurojuhla keräsi kerhotalon väkeä täyteen. Täällä syödään puuro, seurustellaan, nähdään joulupukki ja sitten lähdetään kotia lauantai-illan saunaan, tuumailivat Maija ja Lauri. Maijan mukaan Nellimin kerhotalo on paikka, joka kokoaa kyläläiset muutenkin yhteen. Hän kulkee talolla ahkerasti käsityökerhossa sekä jumpalla. ?Välillä jumppakerhon vetää meille kunnan liikunnanohjaaja. Toisaalta ei sitä täällä osaa edes ajatella, että nyt eletään kaamosta. Tähän on kuitenkin ollut hyvä syy. Seurassa on ajateltu, että matka piirikokoukseen on pitkä ja samalla se vie seuran vähäisiä taloudellisia resursseja, joten jokainen on ropo on päätetty käyttää omaan toimintaan. Hän muisteli Nellimin Pyryn vilkkaimpia vuosia, jolloin viikonlopputanssit keräsivät kerhotalon väkeä täyteen. Kotona on kaikenlaista puuhaamista. Ryhmähän teki esiintymismatkoja laajalti aina Suomen rajojen ulkopuolelle asti. Ja kun kansainvälisestä toiminnasta puhutaan, niin pitää muistaa myös Barentsin hiihto, jonka järjestelijä Suomen puolella oli Nellimin Pyry, kertoi puheenjohtaja Arstio. Irja Jefremoff totesi kiitospuheessaan, että NePyn edustajia ei ole kovin paljon näkynyt TUL:n piirikokouksissa. Sanat lauluun on tehnyt nellimiläinen lauluntekijä Esko Vuorinen. Jaakko Peltomaa Irja Jefremoff sai kultaisen ansiomerkin Puurojuhlaan sisältyi ylimääräinen juhlanumero, sillä TUL:n Lapin piirin toiminnanjohtaja Mauri Blomster ja puheenjohtaja Kimmo Arstio osallistuivat tilaisuuteen ja luovut- Jane Helppi tuli puurojuhlaan kylän nuorimman asukkaan, neljän kuukauden ikäisen Mallan kanssa. Täällä on tutut maisemat ja luonto. Täällä on myös oikeat vuodenajat toisin kuin etelässä. Jumppa ja venyttelyhän on tärkeää meille ikäihmisille. Kansalaisopiston käsityökerhoa vetää Terttu Saniola. Maijan mukaan käsityökerho on samalla sosiaalinen tapahtuma. Se kyllä vaatisi sitä, että tänne muuttaisi lisää ihmisiä ja lapsia syntyisi. Kerhotalon tapahtumissa käymme aika ahkerasti ja tämän talven pilkkikausikin on jo aloitettu, kertoivat Lauri Tuomivaara ja Maija Hakovirta. Helikopterilla puurojuhlaan lentänyt Joulupukki muisti paketilla myös tilaisuuden pianistia Aarne Ryynästä. Mehän olemme jo nyt käyneet myös pilkillä ja saaneet ahvenia, hän kertoi ja muistutti, että Laurihan se heillä kokki on, eikä Maijan tarvitse juuri ruokahommiin puuttua. Kunhan lunta tulee vielä vähän enemmän, aloittaa Maija myös hiihtokauden. ?Välillä on käytävä autolla Ivalossa kaupassa ja sehän on sitten monen tunnin reissu. Ei sitä ihan viitsi vain lastata tavaroita ostoskärryyn ja hurauttaa sitten kotia. Kylässä oli myös aktiivisia nuoria urheilijoita ja he kunnostautuivat etenkin hiihdossa. Ja jos palveluista puhutaan, niin lasten hoitopaikkaahan täältä ei löydy. Se olisi hyvä olla, jos tulee sellainen tilanne, että molemmilla vanhemmilla on työpaikka Nellimissä. Nellimin kerhotalolla kokoontuu myös kylän kuoro. ?Puurojuhlassa kuoro ei nyt esiinny, kun kuoron johtaja Jefremoffin Simo lähti etelässä käymään. Aina on mukava, jos Ivalosta tulee oikea ammattilainen kerhoa vetämään. Puheiden jälkeen kuultiin vielä levyltä Anne Sandbergin laulama ja säveltämä kappale ?Irja, tyttö Karjalan?. Oikealla Nellimin Pyryn puheenjohtaja, tilaisuuden juontaja Heimo Helppi.. ?Nellim on maailman paras paikka. Oli rohkea temppu rakentaa kerhotaloon kahvila ja näyttämö, kun samaan aikaan moni seurantalo pisti Suomessa ovensa lukkoon ja osa meni jopa konkurssiin. ?Nellimin ikärakenne on tietysti muuttunut vuosikymmenten varrella. Olisi tie- tysti ihanaa, jos kylässä olisi vaikkapa neuvola. ?Kun Malla kasvaa ja alkaa kaivata kavereita, niin toivottavasti heitä silloin löytyisi Nellimistä. Irja oli puheenjohtajana ?paperitiikeri?, joka laittoi apurahahakemuksia maailmalle, teki tili- tyksiä ja hoiti monenmoiset paperisodat. Näen täällä juhlassa paljon ikäihmisiä, mutta onneksi nuorta polveakin on lupaavasti mukana. Liikaahan meitä kuorolaisia ei ole ja uudet laulajat ovat lämpimästi tervetulleita, kertoi Aarne Ryynänen. tivat Irja Jefremoffille TUL:n kultaisen ansiomerkin. Jefremoff on toiminut pitkään Nellimin Pyryn luottamustoimissa ja ollut myös sen puheenjohtaja reilut 30 vuotta. ?Irja on ollut mukana hyvin monenlaisissa Pyryn vaiheissa. Hän on toiminut myös Nellimin Pyryn kansantanssiryhmän vetäjänä. Hän lupasi olla seuran toiminnassa jatkossakin mukana voimiensa mukaan. Lapsia kylään saisi vain tulla enemmän, niin olisi sitten aikanaan Mallallakin leikkikavereita, tuumasi Jane. ?Eläkeläisen aika ei käy pitkäksi Nellimissä. Vakituisia puurojuhlan osanottajia ovat Maija Hakovirta ja Lauri Tuomivaara. ?Ilman muuta tulimme puurojuhlaan, kun kerran kotona olimme ja pääsimme liikkeelle. Hän muisteli ylpeästi myös aikaa jolloin kerhotaloa päätettiin laajentaa. Puurojuhlassahan on mukana yksi alle puolivuotias, muistutti Irja. Kultaisella ansiomerkillä palkittu Irja Jefremoff on parhaillaan Nellimin Pyryn tilintarkastaja. Jane on paluumuuttaja, joka etelän vuosien jälkeen muutti takaisin Nellimiin, eikä aio koskaan lähteä sieltä pois. ?Rakastan asua täällä. Etelän ihmisillehän se kaamos on ongelma, eikä meille, hän naurahti. Perheenäitinä Jane sanoi toivonsa, että kylästä löytyisi enemmän palveluita. Toisinaan kyläläiset pitävät jumppansa itse. Kun täältä lähtee Ivaloon, niin pitäähän sitä istahtaa samalla Sokkarin CafeStopissa ja seurustella tuttujen kanssa. Ja suruakin kuorossa on ollut, kun yksi jäsenistä nukkui äskettäin pois. Tai muutamia pikkulapsia on ja sekin on jo paljon, kun joitakin vuosia sitten heitä ei ollut yhtään, Heimo tuumaili. Nellimin nuorisoa puurojuhlassa edusti Jane Helppi, neljän kuukauden ikäisen Mallatyttärensä kanssa. Siinähän ne eläkeläiset ruukaavat istua ja aina siellä tuttuja näkee, hän hymyili. Nellimin Pyryn puheenjohtaja Heimo Helppi sanoi seu- Mauri Blomster ja Kimmo Arstio TUL:n Lapin piiristä luovuttivat Irja Jefremoffille TUL:n kultaisen ansiomerkin. ranneensa hyvillä mielin Nellimin Erähotellin kasvua. Kylänraitilla kylän kansainvälistymisen huomaa ainakin siitä, että siellä kävelee iltakävelyllä ihmisiä eri puolilta maailmaa. ?Erähotelli on piristänyt kylää, mutta ei täällä mitään suurta väestömäärän kasvua ole vielä tapahtunut, eikä lapsiakaan kovin paljon ole
Toiseen erään Tornio laittoi ?konkarit? kentälle, ja siinä tulikin hyviä palloralleja ja onnistumisia puoleen ja toiseen. Suvi Holmberg joutui jäämään petipotilaaksi kotiin. Pelillisesti ollaan taas menty eteenpäin, mutta vielä on treenattavaa kevään peleihin. Virheet jatkuivat meillä ensimmäisessä erässä ja Pello voitti sen. Peli alkoi hyvin ja ensimmäisessä erässä pelattiin hyvää lentopalloa, mutta toisessa erässä mentiin ihan lukkoon ja tuli hurjasti virheitä. Toisessa erässä virheet vähentyivät ja voitimme erän vahvan syöttöpelin ansiosta. Tämä tarkoitti sitä, että kantava voima oli joukkueesta pois ja muilta tytöiltä vaadittiin huipputurnausta. Sodankylässä perillä ollessa tytöt ihastelivat ensimmäisen puoli tuntia uutta urheilupyhättöä, joka on kyllä hieno ja iso, kyllä sodankyläläisten kelpaa. Ensimmäinen peli oli kotijoukkuetta Tähtivolleytä vastaan, LaSu voitti erin 2-0 (2514, 25-13). Viime turnauksessa kovin vastus oli Pello, ja niin oli nytkin. Erä oli meille aika selvä. 12 Keskiviikkona 9.12.2015 Lapin Susien D-tytöt Sodankylässä Kauden toinen lentopalloreissu Sodankylään tuntui ihan ?kotiturnaukselta?, kun matkaa oli alle 200 km. Tytöt saivat kuitenkin vietyä erän ja koko ottelun hienosti. Kolmas peli oli Pellon Pontta vastaa joka päättyi LaSulle erin 2-1 (19-25, 25-12, 15-8). Sen LaSu voitti selvästi 2-0 (25-6, 25-12). Torniolla oli hurjat 13 pelaajaa mukana, ja ensimmäisessä erässä he pelauttivat syksyllä aloittaneita junioreita. Seuraava ja tämän vuoden viimeinen turnaus on Pellossa 13.12. Henry Välitalo . Jännitystä ei ollut ja peli oli rentoa ja kannusta- vaa LaSun osalta. Toinen peli oli Rovaniemen WoVo Poppia vastaa, senkin LaSu vei 2-0 (25-9, 25-23). Viikolla näytti että pelaajakato käy joukkueessa kun flunssa-aalto iski, mutta ainoastaan ?minimaajoukkuetähtemme. LaSu voitti kuitenkin selvästi myös sen erän. Lapin Susilta palkittiin lopuksi tsempparipelaajana Maiju Salonen. Kolmas ja ratkaiseva erä voitettiin hyvällä pelillä ja ko- valla joukkuehengellä. Neljäs ja viimeinen peli oli Tornion Lenttistä vastaan