Inarilainen 07.05.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

045 113 8101 TAX FREE Hyvää Äitienpäivää! Porotuote Länsmanin poronkäristys Miniruukkuruusu 19 4 90 pkt 750 g 99 kpl IVALO J. Puntaria ja mittaa ei ollut mukana, mutta Inarilainen löytyi. IVALO, IVALON LENTOASEMA Karaoke PE / LA Yläkerta auki PE / LA ?03 asti Hipun lounas 10,50 . (norm. 142 ?) (Hoidossa käytetään radiotaajuusteknologiaa, joka muokkaa sekä hoitaa ihoa tuloksellisesti ja turvallisesti.) Kauneushoitola Valo IVALO, Ivalontie 34 SAARISELKÄ, Saariseläntie 7 puh. nro 19 puhelin 020 710 9050 www.inarilainen.fi INARIN TAKSIPALVELU Arrelan taksit / Soili ja Markku 0400 982 477 1 + 6 henkilöauto 1 + 8 INVA, MB Vito 1 + 8 INVA, MB Sprinter h 24rk v Isoja ahvenia Vätsäristä Ivalolainen Niko Karppinen (11 v.) ja helsinkiläinen Kassu Saarinen (15 v.) pilkkivät nämä komeat ahvenet Vätsärin erämaasta. ARKISIN klo 11?15 Night Club Hipun Kellari PE / LA Tulossa: la 10.5. 128 . Lapin Tangokarnevaalit Ivalon karsinta Äitienpäivänä su 11.5. juhlistamme uuden á la carte-listamme voimin. Tarjoamme kaikille ruokailijoille täytekakkukahvit! Pöytävaraukset 016-3208800 tai info@hotellikultahippu.fi Katso uudistettu menu takasivulta. Onnea kaikille äideille PALVELEMME IVALO Costa Rica kahvi 500g myös tumma paahto 5 60 2 pkt Yksittäin 2,95 pkt Erä! Tuore Norjan lohifilee 8 95 kg Raj. 020 742 4070 www.rautia.fi/ivalo Palvelemme: ma-pe 8.00 - 17.00 la 9.00 - 13.00 Kesäkukkamulta Kekkilä 30L/sk 00 /2 säkkiä 10 Rautiasta Äitienpäivään Hortensia 19 Rungollinen korissa Ruusu 1495 eri värejä Ruusu patio 19 cm korissa 95 14 Puutarhamulta OK 40L/sk 1295 1000 /5 säkkiä HYVÄÄ ÄITIENPÄIVÄÄ tv. MERKKIKORJAAMO Lintumaantie 9 Huollot ja korjaukset kaikkiin automerkkeihin Puh. Rautian väki. 2 pkt /talous ZZZ LYDORQWDNVLW FRP 8?21 JOKA PÄIVÄ Äitienpäiväksi tarjoukset voimassa ke-su 3XK P. STRAND OY Ivalontie 71 99800 Ivalo puh. 0400-423525 INARIN JA UTSJOEN PAIKALLISLEHTI keskiviikko 7.5.2014 18.vsk. 016 6755 700 Lahjakortti-tarjous: 150 ?:n lahjakortti 130 ? Tarjoukset voimassa 31.5.2014 saakka. TAKSI Äidille ja valmistuvalle henkilökohtaista hemmottelua! Käytettäväksi kauneushoitolan palveluihin ja tuotteisiin. Nyt First Lady kasvohoito meiltä: Hoito aikuiselle naiselle, joka haluaa kohottaa kasvojensa ilmettä ja palauttaa ihon kuntoa
Inarin Uistelijoiden hallituksen jäsen Vesa Tolonen pisti Inarijärveen verkot huhtikuun alussa ja samalla kokureissulla järvestä nousi jokaista kolmea jalokalaa; taimen, rautu ja harmaanieriä. Järjestäjät, SAKK:n luonto- ja ympäristöalan opiskelijat toivottivat tervetulleeksi runsaat 20 pilkkijää rantalaavulla kahvien kera. Lämmintäkin oli +7 astetta. Järjestäjät hoitivat pilkkijöiden kuljetuksen jäälle kelkoilla ja kairasivat pilkkireikiä jäälle. Sirpa Korhonen 40 g Miehet: 1. Teija Simula 880 g 3. Kolmen tunnin kisaa suosi kevään kaunein sää, aurinko paistoi lähes pilvettömältä taivaalta ja päiviä jatkuneet tuulet olivat vihdoin tyyntyneet. Paavo Nevalainen 1380 g 2. Jari Korhonen 580 g 4. Jan-Kristian Kiviniemi 740 g Naiset: 1. Mikko Nokkonen 680 g 3. Samalla suoritettiin tarkka punnitus ja kaikki kalaa saaneet palkittiin. Lihakeitto maistui kisan päätteeksi. Tuloksia Nuoret: 1. Kisan päätyttyä pilkkijät kuljetettiin kelkoilla rantalaavulle maistamaan makoisaa lihakeittoa. Aaro Joentakanen 1400 g 2. 2 Keskiviikkona 7.5.2014 Inarin Uistelijoiden pilkkikilpailut Vastusjärvellä 12.4.2014 Seuran toiseen pilkkikisaan Toivonniemeen Vastusjärvelle pilkkijät saapuivat bussikuljetuksella Ivalosta. Parhaiten ahventa tuli aina uusista rei?istä. Sekä muut toimintaa tukeneet.. Harmaanieriän istutus järveen on nyt lopetettu, mutta Tolosen mukaan olisi sen istutus saanut jatkuakin, sillä ruokakalana harmaanieirä on erinomainen, eivätkä siihen näytä iskevän myöskään loiset toisin kuin Inarin rautuun. Pilkkityylejä oli joka lähtöön. Inarin Uistelijat ry kiittää sponsoreita pilkkikisapalkinnoista. Kiitos teille; Suutari Seppo, Tarvike Center, Taka-Lapin Lukko, Tuovilan Gummi, Ivalon Auto-Osat, Rautia, Extra-Piste, Tunturi-Kiekko, Nikulainen Sanna. Veijo Heikkinen 200 g Kaikki kalaa saaneet palkittiin. Jan-Kristian Kiviniemi pilkki nuorten sarjan toiselle sijalle. Inarijärvi antoi saalista talvikalastajalle Inarin Uistelijoiden jäsenet harrastavat myös kotitarveverkkopyyntiä. Vesa Tolonen 280 g 6. Kisan puolivälissä oli kahvipaussi, mutta ahkerimmat pilkkijät eivät tauolle joutaneet. Taina Heikkilä 3340 g 2. Kaikille ei kuitenkaan Ahti ollut suotuisa. Ilkka Nikkarinen 340 g 5. Heti alkoi muutamia pieniä ahvenia nousta jäälle
Siinä onkin asia, jossa kirjastojen täytyy kehittyä. Kirjastot ovat mielestäni perusoikeus vielä tänäkin päivänä. Siellä rannikkoalueen ympäristöasiat on hoi- dettu esimerkillisesti ja porauslautalla asiat ovat hallinnassa Greenpeacen viimetalvisesta valtausyrityksestä huolimatta, uutisoi radiokanava Venäjän Ääni.. Kirjastojen suosio taitaa harmillisesti olla laskussa ja kyllä kirjastoja pitääkin kehittää. ?Perusajatuksena kirjastojen välttämättömyydessä on se, että kaikilla pitää olla mahdollisuus sivistää itseään ilman, että siitä tarvitsee maksaa. Myös kalastaminen on lähellä sydäntä sekä saamenkäsitöiden teko. Hannu Takkula: EU määrää suojelemaan ihmisiä ennen susia Euroopan parlamentin jäsen Hannu Takkula (kesk) vaatii, että maa- ja metsätalousministeriön on määritettävä riistakeskuksille riittävät kiintiöt, jotta häirikköpedoille saadaan aina tarvittavat kaatoluvat. Monet Saariselän yritykset lyövät ovensa kiinni viimeistään vappuna. Lähes joka kevättalvi toistuu sitten samanlainen ilmiö kuin tänäkin vuonna. Yhä enemmän materiaalia olisi tarpeen saada internetiin lainattavaksi e-kirjoina, nykyään valikoima on puutteellinen jopa kaupunkien kirjastoissa. ?Toisaalta kirjastot ovat myös etenkin syrjäseuduilla hyvin tärkeitä kohtauspaikkoja. Saariselkäläisten käsitys lumitakuusta tuntui olevan, että ei ladun tekemisestä mitään haittaakaan ole, kunhan joku sen vain maksaa. Kyllä sillä on arvonsa, että on yhä asioita, joista ei tarvitse maksaa. ?Kirjastoilla on myös tärkeä kasvatuksellinen merkitys. Muistan hyvin, kun peruskoulussa meitä käytettiin koulun puolesta tutustumassa kirjastoon ja kaikille haettiin kirjastokortti. Sitäkin epäiltiin, tuovatko Saariselällä alkutalvesta harjoittelevat ja hiihtävät kilpahiihtäjät mainittavasti rahaa alueelle ja onko heillä yleensä mitään mainosarvoa Saariselälle. Periaatteessa on nurinkurista, että Saariselälle väännetään väkisin lumitakuuta 10. lokakuuta. Olisiko syytä harkita, että keväälle markkinoitaisiin lumitakuuta vaikkapa 9.5. Eli 10. Muistaa kannattaa myös muiden pohjoisten kirjastojen kanssa tehtävä yhteistyö, kirjat tulevat tarvittaessa vaikka Rovaniemeltä. ?Muutama vuosi sitten saadut uudet tilat mahdollistavat entistä paremmin erilaisten tilaisuuksien, muun muassa videokoulutusten järjestämisen, mikä toivottavasti tuo kirjastolle lisää myös uusia lainaasiakkaita. Suomi on ollut vapaasti kaikkien saatavilla olevien lainakirjojen edelläkävijämaa. Kirjastot ovat osa sitä kansallista, demokraattista sivistystä, jota ei missään nimessä voi eikä saa tuhota. ?Hyvinvointiyhteiskunnassa tieto kuuluu kaikille. Kirjastonkäyttö onkin kasvanut aikuisväestössä tasaisesti 2000-luvun alkupuolelle saakka. ?Vaikka aineistoja julkaistaan yhä enemmän verkossa, on tärkeää huolehtia, että julkaisut ovat edelleen kaikkien saatavilla, eivät vain rahalla ostettavissa. Kävin satutunneilla ja tutustuin Maailman vahvimman nallen tarinoihin. Oma porokarja pitää huolen siitä, että tuntuma porotalouteen säilyy jatkossakin. viikosta toiseen, joten uskon, että pystyn hyödyntämään työkokemustani myös paikallislehden palveluksessa, hän sanoo. Vapaa-aikanaan Inga-Briit- ta Magga harrastaa urheilua ja metsässä liikkumista. Petojen kaatoluvat ovat meillä nyt liian tiukassa. Viime talvena kunnanhallitus ja Saariselän matkailuväki pohdiskeli Saariselällä yhteisessä tilaisuudessa mäen kehitysnäkymiä ja lokakuulle annettua lumitakuuta. asti . lumitakuulla. tuona päivänähän venäläiset viettävät Voitonpäivää. Onkin ilahduttavaa, että suuret suomalaiset kustantajat ovat avanneet osan e-kirjavalikoimastaan kirjastojen hankittavaksi. ?Suosittelen kirjastossa vaeltelua tai kirjastoautossa vierailua erityisesti kaikille nuorille, sillä vapaaehtoinen, itseä kiinnostavien kirjojen lukeminen ja mielen virkistäminen korreloi positiivisesti oppimistulosten kanssa. ?Omassa lapsuudessani Puolangan kirjasto oli tärkeä paikka. Kuitenkin hiihtokausi jatkuisi vielä täyttä päätä viikkoja . Ympäristöriskit täytyy minimoida tuotannollista ja tuontiin liittyvää infrastruktuuria rakentaessa, summasi Venäjän presidentti Vladimir Putin Venäjän turvallisuusneuvoston istunnossa. Putin nosti kokouksessa esille Petsoranmerellä sijaitsevan Prirazlomnajan öljylautan, josta saatiin muutama päivä sitten tuotettua ensimmäinen erä öljyä. Kirjastot ovat osa järjestelmää siinä missä maksuton koulutuskin. lokakuuta Saariselältä löytyy latua hiihdettäväksi. Heitähän ei niin vain tule, jos koneet eivät enää lennä Helsingin ja Ivalon väliä kuten vielä huhtikuussa. Saariselän hiljaista toukokuuta on yleensä selitetty sillä, että eteläsuomalaiset eivät usko, että Lapissa voi vielä hiihtää pääsiäisen jälkeen. Ja perinteinen selitys on sekin, että etelän ihmiset haluavat jo toukokuussa keskittyä pihatöihin ja veneiden kunnostukseen. Ritva Savela, eläkeläinen, toimittaja Mikko Kärnä, Enontekiön kunnanjohtaja ?Toimiva kirjasto kuuluu jokaiseen kuntaan nyt ja tulevaisuudessa, niin että kirjojen lainaaminen on edelleen asiakkaille maksutonta. ?Tämän merkitys tulee vain kasvamaan, kun hyvin hoidetuista lainaamoista saa paitsi perinteisiä painettuja kirjoja myös yhä useampaa nuorta kiinnostavia e-bookeja, eli sähkökirjoja lainattavaksi. ?Esimerkiksi Inarissa asiat on hoidettu hyvin. lähtien. Hän muistuttaa suomalaisia susikeskus- telijoita EU:n linjasta: EU suojaa ensin ihmistä, sitten susia. . Nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa tiedon ja kulttuurin saavutettavuus pikemminkin korostuu. Niissä näkee ihmisiä, joita ei muuten näkisi ja yhteisiä keskustelunaiheita taatusti löytyy. Vuotsossa asuva, 35-vuotias Inga-Briitta on koulutukseltaan ylempi agrologi ja hän on aikaisemmin työskennellyt muun muassa Saamelaiskäräjillä määräaikaisena ympäristösihteerinä, tutkimusapulaisena Arktisessa keskuksessa sekä porotalousneuvojana Paliskuntain yhdistyksessä. ?Paliskuntain yhdistyksen palveluksessa olin kahdeksan vuotta ja erityisesti siinä tehtävässä jouduin kiertämään paljon Inarin ja Utsjoen kuntia, tutustumaan poronhoitajaperheisiin ja muihin yhteistyötahoihin eri kylissä, kertoo IngaBriitta Magga. Inga-Briittan erityisosaamisalueita ovat hänen aikaisemmissa työtehtävissään olleet muun muassa saamelaisalueen kysymykset, koltta-asiat, ympäristö- ja luonnonsuojelu sekä kaavoitus ja maankäyttö. ?Nuohan ovat aiheita, jotka tulevat tavalla tai toisella vastaan myös Inarilaisen sivuilla Inga-Briitta Magga kiersi porotalousneuvojana kahdeksan vuotta Inarin ja Utsjoen kuntaa, joten Inarilaisen levikkialue on hänelle tuttu sitäkin kautta. Olen tehnyt työssäni Euroopan parlamentissa aiheesta useita kysymyksiä Euroopan komissiolle ja vastaukset ovat yksiselitteisiä: ihmisen suojelu tulee EU:ssa aina ennen pedon suojelua, Takkula toteaa. Presidentti Putin: Arktiksen ekosysteemi on hauras ?Arktiksen ekosysteemi on hauras. Voisi kuvitella, että matkailuyrittäjät ottaisivat lyhyen talvisesongin jatkoksi riemusta kiljuen vastaan yhden lisäkuukauden. Saariselän toukokuun tuotteistamista on Vieläkö kirjastoja tarvitaan? ?Kyllä tarvitaan. Keskiviikkona 7.5.2014 3 Päätoimittajalta Lumitakuuta voisi kehitellä myös toukokuulle Saariselän lumitakuu on jo vuosia ollut voimassa 10.10. Sivusto on uutisoinut Venäjällä tapahtuvista sananvapauden loukkauksista ja kansalaisjärjestöihin kohdistuneesta vainosta. Inga-Briitta Magga on aloittanut toimittajana paikallislehti Inarilaisen palveluksessa toukokuun alusta alkaen. ehkä kuukaudenkin. Kaikkea ei tänäkään päivänä löydy internetistä, joten siksikin kirjastot ovat tarpeellisia. Hän esitti syytöksensä Kirkkoniemessä Barentsin journalistien kokouksessa. Näissä asioissa kansallinen päätöksenteko omista lähtökohdista on ratkaisevassa asemassa. EU:n selän taakse asiassa ei voi piiloutua. Eikä asia tietenkään sillä ole selvä, että joku yritys pitäisi ovensa auki toukokuun ensimmäiset viikot ja odottaisi hiihtomatkailijoita. Edelleen tulee ahkerasti käytyä eikä lukemisesta ole koskaan haittaa ollut. Aivan näin yksioikoista matkailuväen ja suomalaismatkailijoiden ajattelutapa tuskin kuitenkaan todellisuudessa on. Saariselkää markkinoidaan 10.10. Ylen tekemän selvityksen mukaan inarilaiset sijoittavat kirjojen hankintaan keskimääräistä hieman maan keskiarvoa enemmän/ asukas, ja lainausluvutkin ovat hyvää kansallista tasoa. Joka tapauksessa on harmi, että hiihtokansa jättää Saariselän aina siinä vaiheessa kevättä jolloin parhaat hiihtokelit vasta alkavat. jaakko.peltomaa@inarilainen.fi Inga-Briitta tuli Inarilaiseen Kolmen raati Mikkel Näkkäläjärvi, opiskelija, Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOKin varapuheenjohtaja silloin tällöin pohdittu, mutta mitään valmiimpaa siitä ei ole tullut. Myöhemmin tiedonjano kohdistui eräkirjoihin ja Tolkienin romaaneihin. Lukiolaisena ollessani Oulun kaupunginkirjasto tarjosi rauhallisen keskittymisympäristön. ?Venäjää Kirkkoniemessä edustava pääkonsuli Mihail Noskov syyttää Pohjois-Norjan läänien uutissivusto BarentsObserveria Venäjän vastaisesta tiedottamisesta. Matkailumäki hiljenee pääsiäisen jälkeen
Ikäihmisten tehostettua palveluasumista lisätään ostopalveluna. Kun kirja ilmestyi 2003, oli hän jo jäänyt pois politiikasta. ?Pakko sanoa, ettei kirja ole sellainen kuin mitä minä aikoinaan kuvittelin siitä tulevan. Joku perussuomalaisten Timo Soini ei edes uskaltanut hallitusvastuuseen. Tähän tarkasteluun sisältyy nykyisten tulvapenkereiden korottaminen, lisäpenkereiden rakentaminen ja teiden ja katujen korottaminen. Tarkastelussa on myös nykyisten käytäntöjen tehostaminen eli kehitetään toimenpiteitä, jotka kuuluvat nykyisellään pääosin viranomaisten tehtäviin. Myös omatoimista varautumista tarkastellaan. Osakemyyntejä ei tule tehdä budjettivajeen kattamiseksi. Ruoppaamisen ja ohitusuoman rakentamisen vaikutukset tulvakorkeuksiin Ivalossa osoittautuivat hyvin pieniksi.. Attendo Oy rakennuttaa 20-paikkaisen hoivakodin ja tilojen tulisi olla käytössä viimeistään kesällä 2015. Vasemmistoliiton pitää kunnioittaa juuriaan ?Vasemmistoliiton juuret ovat SKDL:ssä ja sen perintö on niin kunniakas, että nykypoliitikkojen täytyisi se muistaa ja ammentaa sieltä oppia. Kehysriihessä sovittiin, että tuloutusta käytetään pääasiassa valtionvelan lyhentämiseen. Siellä oli paikkakunnan väen lisäksi voimalaitostyöntekijöitä ja savottamiehiäkin. Niiden ohjaamisessa tulee työllisyysnäkökulma ottaa vahvemmin huomioon. ?Valtion omistamien yhtiöiden yritysjärjestelytilanteissa on otettava huomioon nykyistä laajemmin myös vaikutukset henkilöstöön, aluetalouteen sekä liiketoiminnan kehittymiseen Suomessa. Väkeä jäi eteiseen ja ulkoportaillekin, hän naurahti. Karvonen oli kunnallispolitiikassa aikana jolloin Inarin historian kirjoittamista suunniteltiin. Tähän työhön kuuluvat talojen ja asuinalueiden suojaaminen, kastumista kestävien materiaalien käyttö rakentamisessa ja tilapäinen tulvasuojelu. Jatkotarkastelun ulkopuo- lelle jäivät suurten kustannusten, ympäristöhaittojen tai huonon toteutettavuuden vuoksi kuivien tekojärvien rakentaminen, Ivalojoen ruoppaaminen ja ohitusuoman rakentaminen Ivalon taajamaan. Strategisesti tärkeiden valtioyhti- öiden kriittiset toiminnot tulee säilyä Suomessa ja tarvittaessa omistusta tulee päinvastoin vahvistaa, vaati Varajärvi. ?Vasemmistoliiton on syytä kunnioittaa ja pitää reilusti esillä SKDL:n kunniakasta perintöä, tuumasivat monet vappumarssit aikoinaan marssineet Juho Kiviniemi ja Osmo Karvonen. ?Myyntitilanteissa kertyvät varat on ohjattava uusien työpaikkojen synnyttämiseen uusissa yrityksissä, niitä tulee ohjata myös uusille toimialoille sekä kasvua vahvistaviin julkisiin investointeihin kuten infrastruktuurin kehittämiseen. SKDL teki paljon hyvää valtakunnanpolitiikassa ja kyllä se jätti kunniakkaan jäljen myös Inarin historiaan, sanoi Inarin vasemmiston vappujuhlaan osallistunut entinen kunnanvaltuutettu Osmo Karvonen. ?Minulle olisi aivan hyvin riittänyt SKDL, mutta kun vasemmistoliitto tuli sen tilalle, niin täytyy tietenkin nyt tukea sitä. Ja kun työväentalolle mentiin juhlimaan, niin eivät kaikki mahtuneet kunnolla sisälle. Sitä ennen koulun kakkosluokkalaiset suorittavat pyörälläajokortin tiistaina 13.5. Mikä tällainen pyörälläajokortti oikein on, Liikkuva Koulu-hankkeen vastaava, luokanopettaja Sonja Valle? ?Kakkosluokkalaiset harjoittelevat pyörällä ajoa koulunpihaan järjestetyllä ajoradalla. Radalla harjoitellaan pyörän hallintaa monin keinoin, esimerkiksi kiemurtelemalla törppöjen ympäri ja ajamalla suoraan laudan päällä. Radalla harjoitellaan myös pyörän selkään nousemista, liikkeelle lähtöä ja jarruttamista. Kun radan on suorittanut onnistuneesti, on suorittanut pyörälläajokortin, jonka jälkeen saa kulkea koulumatkat pyörällä. Kannustaako ala-aste lapsia pyöräilemään? ?Liikkuvan Koulun ajatuksena on ollut lisätä kaikenlaista liikuntaa koulupäivän yhteyteen ja eräs merkittävä keino olisi saada lapset kulkemaan koulumatkansa ilman moottoriajoneuvoja. Kolan Oivahan oli isäni hyvä kaveri ja Oiva kävi monesti meilläkin kunnan asioista puhumassa, joten ei tässä minulle mitään outoa ole, vakuutti Kyrö. Lapin alueen tulvariskien hallintasuunnitelmien valmistelu etenee Lapissa sijaitsee viisi merkittävää tulvariskialuetta, Tornio Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella, Ivalo Ivalojoen vesistöalueella, Kittilä, Kemijärvi ja Rovaniemi Kemijoen vesistöalueella. Ei siellä kerrota Inarin SKDL:n historiasta, eikä se minusta muutenkaan ole semmoinen eläväinen historiakirja. Kovasti siellä kerrotaan jostain Inarin kivikaudesta, vaikka ne asiat on jo moneen kertaan kerrottu ja kirjoitettu, hän arvosteli. Valtion omistaja politiikka työllisyyttä tukemaan Juhlapuheen pitänyt vasemmistoliiton puoluesihteeri Marko Varajärvi sanoi, että valtion omistajarooli tulee säilyttää strategisesti tärkeissä yrityksissä. Edellä mainittujen vesistöalueiden tulvaryhmät ovat asettaneet alustavat tavoitteet tulvariskien hallinnalle ja nyt ollaan vaiheessa, jossa tarkastellaan toteuttamiskelpoisia toimenpiteitä tulvariskien vähentämiseksi ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaikilla vesistöalueilla toteuttamiskelpoisten toimenpiteiden joukossa ovat muun muassa tulvakarttojen laadinta ja päivittäminen, maankäytön suunnittelu, tulvaviestinnän kehittäminen, tilapäisten tulvasuojelurakenteiden käyttäminen, kiinteistöjen omistajien omatoiminen varautuminen, jäiden sahaukset sekä niillä vesistöalueilla, joilla on sään- nösteltyjä järviä, säännöstelyjen lupaehtojen mukainen käyttö. Ivalojoella tulvariskien hallinnan toimenpiteitä on arvioitu sekä tulvaryhmissä että eri sidostahoista koostuvista ryhmissä. Ivalossa on jatkotarkasteluun otettu suojaaminen tulvapenkereillä. Se on tässä taloustilanteessa väärää politiikkaa, sanoi Varajärvi Ivalossa. JP Hely Kyrö vaihtoi kuulumisia Seppo Kolan kanssa. ?Tuntuu ihan hyvältä olla Inarin vasemmiston vappujuhlassa. Kuutuan savotalla taisi joka miehellä olla SKP:n jäsenkirja taskussaan. Ne vanhat savottajätkäthän olivat laidasta lukien vasemmistolaisia. 4 Keskiviikkona 7.5.2014 Viikon kysymys ? Mikä on pyörällä ajokortti? Ivalon ala-aste osallistuu Pyörällä kouluun-tapahtumaan keskiviikkona 14.5. Sehän on ainoa puolue, joka ajaa duunareiden ja köyhien asiaa, hän jatkoi. Karvosen mukaan vasemmistoliitto yritti hallituksessa ajaa vähäosaisten asiaa, mutta sai lopulta turpiinsa. ?Me ainakin yritimme. Pyörällä kouluun-päivän ideana on saada mahdollisimman moni kulkemaan koulumatkansa pyörällä. Saako koululle pyöräillä ilman pyörälläajokorttia? ?Periaatteessa kaikki meidän koulun oppilaat ovat suorittaneet ajokortin kakkosluokan keväällä, mutta vaikka ei korttia olisikaan suorittanut, niin pyörälläajoa ei kielletä. Pyörällä kouluun ei saisi yksin kulkea vielä ensimmäisellä ja toisella luokalla, sillä niin pienten lasten pyörälläajotaito ei ole vielä riittävä ja huomio saattaa kiinnittyä kesken ajon vielä ylimääräisiin asioihin. Mutta keskustelua pienten oppilaiden pyörällä kouluun kulkemisesta on ollut ja monet vanhemmat olisivat ehkä valmiita laskemaan pienetkin lapset pyörällä kouluun. ?Aikuisen seurassa pyörällä voi kulkea kouluun vaikka jo esikouluikäisenä. Siinä olisikin ajatusta mietittäväksi, saataisiinko kylälle eräänlainen pyöräilevä koulubussi jossa aikuinen ajaisi tiettyä reittiä aamuisin ja iltaisin ja ottaisi mukaansa pieniä pyöräilijöitä. ?Inarin kunnan sosiaali- ja terveystoimen talous- ja toimintasuunnitelmassa 2014?2016 varmistetaan lääkäri- ja vastaanottotoiminnan pysyminen kunnan toimintana. Jos he olisivat huulenheiton sijasta tulleet hallitukseen, niin perussuomalaiset olisivat saaneet kunnolla selkäänsä. Karvosen mukaan Suomessa tarvitaan vasemmistoliittoa, varsinkin nyt, kun demarit ovat Jutta Urpilaisen puheenjohtajakaudella lipsuneet entistä enemmän oikealle. ?En tunne Antti Rinnettä, mutta tuntuisi siltä, että demarit eivät menettäisi mitään, jos äänestäisivät hänet Urpilaisen tilalle, arveli Karvonen. Osmo Karvonen oli hyvillään siitä, että Inarin vasemmisto järjesti vappujuhlan monen vuoden tauon jälkeen. ?Muistan hyvin ne Inarin vappumarssit 60-ja 70-luvuilta. Marssijoita oli satoja
Tänä aikana vanheni kullanhuuhdontalupa, ja sen uudistamisesta valitettiin. Investoinnista 10 miljoonaa euroa on lentoaseman terminaalin laajennus ja loput 3,5 miljoonaa laitetaan lentokentän päällystämiseen. Inarin kuntakonsernin Kiinteistökehitys Inlike Oy aloittaa kuluvan vuoden aikana Test World Oy:lle testaushallin rakennustyöt. Koulussa pitää oppia myös sosiaalisia taitoja, muistuttivat opettajat. He olivat myös sitä mieltä, että oppilaiden on jatkossa opiskeltava kotona enemmän kuin mitä he nyt tekevät. Yläasteella olisi tilaa Vs. Lupien määrän uskotaan pysyvän Inarissa ennallaan. tai ?pienet ryhmäkoot?. niissä vaaditaan vain ja ainoastaan toiminnan lopettamista . Käsiteltyjä lupia oli 47 kappaletta. Suurten rakennushankkeiden ja lupamaksutarkistusten perusteella Inarin kunta kykenee pitämään hyvän palvelutason rakentamisen aloittamisessa, valvonnassa ja neuvonnassa. Inarin kunnan alueelle tai sen välittömään läheisyyteen on suunnitteilla merkittäviä infrastruktuuri-investointeja. Vaikeiden asioiden kanssa tässä ollaan liikenteessä, hän myönsi. Korhonen ei ihmetellyt sitä, että vanhempien palautteissa on moitiskeltu yläasteen pihaa ankeaksi ala-asteen pihaan verrattuna. siis sitä että lupaa ei tule myöntää, hämmästelee Korhonen valitusten henkeä ja tavoitteita. Tämä on johtanut siihen, että toiminta saattaa olla seisahduksissa jopa vuosia. ?Eräänkin kaivajan ympäristöluvasta valitettiin ja valitusten vuoksi luvan lainvoimaisuuden saanti kesti yhteensä noin 4 vuotta. Alakoulun opettajat arvelivat, että kasvatusvastuu tulee jatkossa entistä enemmän olemaan heidän vastuullaan. On menetetty viisi kaivukesää, konkretisoi Korhonen kullankaivajille valitustehtailun vuoksi mahdotonta tilannetta. Talousvaliokunnan istun- nossa lain muutosta kannattivat lausunnoillaan Lapin ELY-keskus, Metsähallitus, Paliskuntain yhdistys, Tukes ja Lapin Kullankaivajain Liitto. Taviokuurna se ei ole, sillä sen ulkonäkö on tullut tutuksi jo maaliskuusta alkaen. Nyt siis kaivajalla on voimassa oleva ympäristölupa, mutta ei enää lainvoimaista kullanhuuhdontalupaa. Rakennustöiden kustannusarvio on 5,5 miljoonaa euroa. Inarin kunta on hyväksynyt Saariselän rinnealueen asemakaavan. sivistystoimen johtaja Ilkka Korhoselta kyseltiin, miksi kunnassa suunnitellaan Ivalon alakoulun viides- ja kuudesluokkalaisten siirtoa Ivalon yläasteelle. Korhonen sanoi, että Ivalon alueen esiopetus on siirtymässä ala-asteelle ja muun muassa se on syy, miksi tilojen käyttöä on nyt syytä pohtia tarkoin. Syksystä 2016 lähtien alakoulun kuudesluokkalaiset ryhtyvät lukemaan ruotsia, mutta tämä ei ole hänen mukaansa vielä sellainen asia, että sen vuoksi viidennet ja kuudennet luokat olisi siirrettävät yläkoulun puolelle. Ilkka Korhonen huomautti, että yläkoulun oppilasmäärä painuu ennusteiden mukaan pian alle 130 oppilaan, joten sinne tulee tyhjää opetustilaa. ?Ei ole järkeä rakentaa alakoulun puolelle paljon uutta ja miettiä sen jälkeen mihin yläasteen kiinteistöä käytetään. Kunnanjohtaja Reijo Timperi toivoo, että investoinneilla on vaikutusta kunnan työllisyyteen. Yksi merkittävimmistä investoinneista on Ivalon lentoaseman investointi, yhteensä 13,5 miljoonaa euroa. Eräs vanhemmista ihmetteli, miksi ei myös venäjän kieltä voisi lukea vapaaehtoisena kielenä . Myös Ivalon alaasteen perinteitä ?koulukiusaamisen nollatorelanssiin. Pihassamme on ollut jo monta taviokuurnapariskuntaa, kertoo Ledentsa. Nokkavarpunen on Suomessa harvalukuinen pesimälaji, jota on yleensä tavattu maan eteläosissa, mutta yksittäisiä pesimähavaintoja on tehty Perämeren rannikolta.. Rajoitus- ja kieltoalueet on rajattu mahdol- lisimman suppeasti, eikä niillä pääsääntöisesti ole vaikutusta ihmisten arkeen. Keskiviikkona 7.5.2014 5 Ala-asteen pienet luokkakoot saavat vanhemmilta kiitosta Ivalon ala-aste saa koululaisten vanhemmilta kiitosta siitä, että luokkakoot ovat sopivan pieniä. Ala-asteella pidettiin vanhempainilta, jossa oppilaiden vanhemmat saivat kirjoittaa vihreille lapuille Ivalon alueen ala-asteiden hyvät puolet. Punaisilla lapuille sai puolestaan kirjoittaa mitä huonoa ja kehitettävää löytyy alakouluopetuksen puolelta Ivalosta tai Törmäsestä. Monet vanhemmat olivat kirjoittaneet vihreisiin lappuihin ?pienet luokat. mutta pikku hiljaa toimiminen muuallakin ollaan tekemässä käytännössä mahdottomaksi, jatkaa Korhonen. Nokkavarpunen ilmestyi Angeliin Nokkavarpunen ilmestyi syömään auringonkukan siemeniä angelilaisen Tuula Ledentsan pihamaalle viime lauantaina. ?Mielestäni lintu ei voi olla mikään muu kuin nokkavarpunen. Hän uskoi, että toimenpide lisäisi koulun yhteisöllisyyttä ja muistutti, että Inarin Kirkonkylällä kaikki peruskoululaiset ovat samassa pihapiirissä. Ampumakenttäalue laajenee kaakkoon jonka rajat ovat Ylimmäinen Kerttujärvi, Välivaaran pohjoispää, Laanajärvi, Kurujärven pohjoispää ja Puukkovaaran pohjoispää. Ivalon Rajajääkärikomppania järjestää ensimmäisen taisteluampumaharjoituksen laajennetulla ampumakenttäalueella 12.5.2014 alkaen. Liikkuminen ja oleskelu Kerttuvaaran ampumakenttäalueella on kielletty ammunto- jen ja siihen liittyvien valmistelu- ja muiden vastaavien toimien aikana, jollei harjoituksen johtaja anna siihen lupaa. Liikkumiskielto perustuu sisäministeriön vuonna 2011 antamaan asetukseen Rajavartiolaitoksen hallitsemaa tilaa ja aluetta koskevista liikkumisrajoituksista ja -kielloista. Asetuksella säädettävät rajoitukset ja kiellot ovat välttämättömiä Rajavartiolaitoksen toiminnan turvaamiseksi kuten kaluston ja materiaalin suojaamiseksi sekä ihmisten suojelemiseksi vaaroilta. Opettaja Ulla Niskanenkin tuntui suhtautuvan varauksella kunnan suunnitelmiin. Kaavan hyväksymisen yhteydessä valtuusto hyväksyi 4,1 miljoonaa euroa kunnallis- tekniikan, sähköverkon, vesi- ja viemäriverkon sekä laajakaistan rakentamiseen. Liikkumiskieltoa rikkova henkilö voidaan poistaa kyseiseltä alueelta tai ottaa kiinni ja asiasta voi lisäksi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen. Eduskunnan talousvaliokunta käsitteli kaivoslain muuttamista Eduskunnan talousvaliokunta käsitteli istunnossaan 25.4. Yläkoulun pihalle he kaipasivat tekemistä. Samoin kaivattiin enemmän liikuntaa ja monipuolisempia liikuntatiloja. Palautetta oli kerätty myös alakoululaisten ja yläkoululaisten opettajilta. onhan Ivalon kylä yleensä täynnä venäläisiä, mutta ranskalaisia siellä näkee vähemmän. Kunnan päättäjille vanhemmat kirjoittivat sellaiset terveiset, ettei koulua saa nähdä pelkkänä menoeränä, vaan uuden elämän alkuna, johon kannattaa satsata. Ei pelkkää tietotekniikkaa Vanhempainillassa esiteltiin myös yläkoululaisten mietteitä yläkoulun hyvistä ja huonoista puolista. Yläkoulun opettajien palautteessa epäiltiin vahvasti, että TVT eli tieto- ja viestintätekniikka on saamassa koulumaailmassa liian suuret mittasuhteet. ?TVT ei saa olla itseisarvo. Kaikki ei ole TVT:tä. Oppilaat kiittelivät koulun oppilaanohjausta, tukioppilatoimintaa ja opettajia. Ruokaa yläkoululaiset kiittivät sekä moittivat. Rajoitusalueista suurimpia ovat juuri ampuma-alueet, mutta niillä liikkumisrajoitukset ovat voimassa vain ammuntojen ja niiden valmistelujen aikana. Liikkuminen kielletyillä alueilla edellyttää hyväksyttävää syytä ja Rajavartiolaitoksen antamaa suostumusta. Hän kuitenkin muistutti, että se on asia johon voidaan myös vaikuttaa. Vanhempien joukossa istunut vanhempi ja kunnanvaltuutettu Eeva Harmanen suhtautui myönteisesti ajatukseen siirtää viidennet ja kuudennet luokat yläasteelle. kansanedustaja Heikki Autton lainmuutosaloitetta, jonka tarkoituksena on antaa kaivosviranomaiselle oikeus antaa kullankaivajalle toimintalupa sellaisessa tilanteessa, että lupapäätöksestä valitetaan. Kaivosviranomaisen laajennettava oikeus koskisi tässä vaiheessa vain pitempään jatkuneen toiminnan kolmen vuoden välein tehtävää jatkolupapäätöstä, joka uuden kaivoslain mukaisesti vaaditaan. ?1.7.2011 voimaan astuneessa kaivoslaissa on kullankaivajien kannalta ollut hankalaa se, että esimerkiksi kymmenen vuotta moitteettomasti asiansa hoitanut kullankaivuyrittäjä on joutunut keskeyttämään toimintansa, jos jatkoluvasta on valitettu hallinto-oikeuteen, toteaa Lapin Kullankaivajain Liiton puheenjohtaja Jouko Korhonen. Valitusten pohjaksi ei ole valittajien taholta esitetty mitään konkreettista puutetta tai virhettä, vaan niissä esitetyt väitteet ovat olleet yleisluontoisia ja jopa toiminnan luonteeseen nähden virheellisiä. ?Saamelaiskäräjät on sarjatehtaillut näitä keskenään lähes identtisiä valituksia 19 ja Lapin paliskunta yhden. ?Esimerkiksi imurikaivajan mönkijästä ja kaivinkoneesta valitettiin, vaikka kyseisellä kullankaivajalla ei ole koskaan mitään mönkijää tai konetta ollutkaan, kertoo puheenjohtaja Korhonen. ?Valituksissa ei myöskään esitetä mitään yksilöityjä vaatimuksia toiminnan kehittämiseksi, muuttamiseksi tai rajoittamiseksi . Muutosta vastusti Saamelaiskäräjät. Lakialoitteen käsittelyyn liittyy sellainen käänne, että täsmälleen kansanedustaja Autton esityksen kaltainen rinnakkainen esitys on meneillään lausuntovaiheessa hallituksen esityksenä. Puheenjohtaja Korhosen mielestä ei ole väliä, kumpi esityksistä saa aikaan lainmuutoksen, kunhan muutos parempaan saadaan aikaan mahdollisimman nopeasti. ?Nykyinen tilanne, jossa kullankaivuyrityksen toiminta saattaa katketa kolmen vuoden välein, jos vain joku valittaa jatkoluvasta on täysin mahdoton, toteaa Korhonen. ?Tämä kaivoslaki aiheutti kullankaivulle suuria ongelmia: Lemmenjoen kaivajilta viedään kaivospiirit, ja kaivu siellä uhkaa loppua kokonaan. Tilalle suositeltiin kaivun siirtämistä muille alueille . Joku oli myös sitä mieltä, että häiriökäyttäytyjät eivät kuulu tavalliseen luokkaan opettajia ja muita oppilaita häiritsemässä, vaan heidät pitää laittaa omiin ryhmiinsä. Ivalon ala-asteella voi nyt lukea ranskaa vapaaehtoisena kielenä. kiiteltiin, samoin kiitosta saivat koulujen perusturvallisuus sekä ?vanhan hyvän ajan mentaliteetti?, joka on syytä säilyttää jatkossakin. Vaikka ryhmäkoot saivat kiitosta, niin näki joku kuitenkin niissäkin vielä kehitettävää ja oli kirjoittanut punaiseen lappuun, että pitää olla enemmän mahdollisuuksia jakaa oppilaita pienempiin ryhmiin. Lapin Ely-keskus on käynnistänyt yhdessä Norjan vastaavan viranomaisen kanssa Kaamanen-Kirkkoniemi-tien parannusinvestoinnin suunnittelun. Lotta-Murmansk-tien perusparannukseen venäläinen osapuoli on esittänyt varattavaksi ENI-ohjelman LIP-hankkeissa 4,5 miljoonaa euroa. Suomen puolella Raja-Joosepin raja-asemaa on myös esitetty LIP-hankkeisiin. Kokonaiskustannukset raja-aseman peruskorjaamiseksi ja laajentamiseksi on arvioitu 10,4 miljoonaksi euroksi. Lotta-Murmansk-tiehen liittyvät hankkeet olisivat erityisen merkityksellisiä, jotta tie saataisiin EU:n TEN-T-verkkoon ja samalla Venäjän puolella federaation ylläpitämäksi tieksi. Rajavartioston ampumaradan laajennusosa otetaan käyttöön Lapin rajavartioston Kerttuvaaran ampumakenttäalueen laajennus otetaan käyttöön toukokuun aikana. Rakentamisen rinnealueella uskotaan alkavan vielä tämän vuoden kesällä. Inarin kunnan alueella muita rakennushankkeita käynnistyy kuluvan vuoden aikana noin kahden miljoonan euron vähittäiskaupan investointeina ja 1,7 miljoonan euron hoivakoti-investointina. Rakennus- ja toimenpidelupia on myönnetty vuosina 2011-2013 vuosittain keskimäärin 235 kappaletta. Huhtikuun alkupuolelle mennessä oli avattu 92 lupailmoitusta. Mia Imppu ihmetteli, miksi Inarin kunta on tekemässä kiinteistöpolitiikkaa lasten kustannuksella. Hän piti täysin selvänä sitä, että yläkoulun puolella eivät kuudesluokkalaiset enää hyppele hyppynarua. ?Täällä alakoulun puolellahan kuutosetkin ottavat hyppynarut esiin, kun kevätaurinko alkaa paistaa, hän muistutti. Vanhempainillassa oli kahdenlaista käsitystä ala-asteen puisten rivitalojen kunnossa. Ilkka Korhosen mielestä ne ovat purkukunnossa, mutta rivitaloissa työskentelevä opettaja oli sitä mieltä, että rivitalojen kunnon epäilemisestä on enemmänkin tullut nyt keppihevonen joilla koulusuunnitelmia voidaan perustella. JP Inarilla edessä 27 miljoonan investointiputki Inarin kunnalla on lähivuosina edessä investointeja noin 27 miljoonan euron edestä
6 Keskiviikkona 7.5.2014 Tällä viikolla Auringon nousu- ja laskuajat Ivalossa nousee laskee 07.5. Ma 12.5. kuljetukseen pe 9.5. 30.4.1942 k. hän jaksoi kaiken yli lastansa kantaa. Onko niin, että lapsi on lahja ihmeistä suurin meille annettu aina? Lapsi on meidän henkisen kasvumme mitta, uskottu tehtävä ja laina. Silloin, kun emme jaksa suuntaa heille elämässä näyttää ja antaa. Rukoillen apua Luojalta, sillä juuri hän, kyllä kuulee, auttaa ja kantaa. Tulee aika, kun lapsi siipiänsä kokeilee ja tiet äidin kanssa eroaa. Voi mennä aikaakin, kun äiti lapsestaan jotain kuulla, edes saa. Niin hiljaa siteet lapseen muuttuu, mutta äidin rakkaus vahvana pysyy. Näin lapsi elämänsä teillä, uuteen tulevaan kasvaa, hioutuu ja kypsyy. Kun on tullut aika, jolloin nuoret onnensa löytää ja rakastuu. Me äidit emme pelkää, ei rakkaus katoa, vaan muuttaa muotoa ja vahvistuu. Kyllä äiti lapsestaan näkee, jos uudessa suhteessa lapsi pahoin voi. Elämän viisautta on katsoa sivusta, mutta ennenkin sanat äidin . 2:39 23:45 12.5. Kylätalolla. Alpo Aarre Alela, siunasi Anitta Kuusinen. Vihitty: Marko Tapani Huhtamella ja Jaana Maarit Tenoranta. Kastettu: Sisu Viljami Inkilä. IVALOSSA: Ensi su 11.5. Onnea mm. Ilm. T:Utsjoen, Nuorgamin ja Sirman vireät vesijuoksijat sekä kirkonkylän pirteät bootcampilaiset * Ladun vetäjille! Utsjoen kirkonkylän ja Kuolleitten kuolpunan lähiladut sekä Kuoppilasjärven retkilatu tuottivat liikunnan iloa pitkään. * Kaikille faneille kannustuksesta ja mukana olosta Vappuna Kievarilla! T: Kaamasen Kotitarveorkesteri Risuja * Töykeällä bussikuskille, kun ei ottanut kyytiin että olisin Ivaloon päässyt pankkiautomaatille . Porsanger r. klo 1315 rukoushuoneella. PYHÄKOULUTYÖ: Karigasniemellä: Pyhäkoulu perjantaisin klo 18: 9.5.; 16.5.; 23.5. Messun jälkeen äitienpäiväkahvit ja ?juhla srk-kodilla. Ma 12.5 klo 18 Majataloilta, vieraana Pertti Hannula. kaiken tämän lahjan antoi Luoja, jo aikoinaan. Ritva. 13.4.2014 Rakkaudella kaivaten Isä Kyösti Niina, Tuomo ja lapset Ossi ja Nella Raili sukulaiset ja ystävät Järven rantoja laineet huuhtelee, puut hiljaa kuiskii, kuuntelee. Ei saavu soutaja venheelleen, ei lähde vesille verkoilleen. Rakkaamme on siunattu läheisten läsnä ollessa. Kiitos osanotosta. To 8.5. EI messua. IVALONLAAKSON RAUHANYHDISTYS: Seurat: Ke 7.5. Osmo Aikio. Maanantaina J. Rajajuhla alkaen messulla kirkossa klo 11. 040 8252918. Kirpputori avoinna: to ?pe klo 11-16. Lisätietietoja Anu p: 040 507 1713 tai Marja 040 483 9867. UTSJOEN SEURAKUNTA UTSJOELLA: Ensi su 11.5. Ilmoitettava edelliseen päivään mennessä. NUORGAMISSA: Virkus Boddu pe 23.5. klo 13.30. klo 15 Männikön palvelukodilla; sekä klo 18 Leena Ja Jussi Ohtamaalla Utsjoella. La 10.5. 3:01 23:22 09.5. Tiistaipiiri tiistaisin klo 12 srk-kodilla. klo 18 Rukouskokous. Onnea mm. 7.5. mennessä Juhalle p: 040 549 2542. RIPPILEIRI: 12.-19.6 Kulmakivellä ja srk-talolla. LAPIN ORTODOKSINEN SEURAKUNTA Rovasti Rauno Pietarinen Rovaniemellä seurakunnantarkastuksessa 9.-11.5. Kanttori Anneli Pietarinen vuosilomalla toukokuun loppuun. Seuraavat palvelukset la 17.5. 14.10.1920 Áh´guoikkas j. klo 13-15. Inarissa ei toiminut automaatti ja bussissa ei käy Electron. EI messua. Ilm. kuljetukseen pe 9.5. Snellmanin ja suomalaisuuden päivä, nimipäivää viettävät Lotta, Lohcca, Lohttá ja Lottá. Tiistaina Kukka, Floora ja Florá. Ruusuja * Ivalon Apteekille hyvästä ja joustavasta palvelusta 28.5. T: Hajamielinen mummo * Kaikille lasten vappujuhlien iloisille juhlijoille, ahkerille talkoolaisille, taitaville tanssitytöille sekä anteliaille lahjoittajille! Erityisruusut Katille tunnelman luomisesta! T: MLL:n Inarin yhdistys * Energiselle ohjaajallemme Katariina Roihalle meidän liikuttamisesta läpi talven. Nuttupiiri lähetyksen hyväksi Kulmakivellä klo 19. Vieraita Tanasta ja Karasjoelta. Aino Kiviniemi ja Aino Kyyrö Helsingissä. Sunnuntaina äitienpäivä, ja nimipäivää viettävät Osmo ja Nanit. To 8.5. Keskiviikkoisin rukoustunti klo 13. Pastorin puh. klo 14 mennessä khranvir. p: 040 960 4202. INARISSA: Ensi su 11.5. 29.4.2014 Kaipauksella muistaen Esko ja Kaisu perheineen Martti ja Pirjo Olavi ja Irmeli perheineen Leo ja Tiina perheineen sukulaiset ja ystävät Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan lauantaina 10.5. Lämmin kiitos vuodeosaston henkilökunnalle Alpon hyvästä hoidosta ja huolenpidosta. Erkki Antero PUIKKONEN s. kevätkauden päättäjäiset; kuljetus Sevetti-Partakko-Kaamanen, sekä Riutula-Menesjärvi-suunnilta. Kyyditykset numerosta 040 748 9415. äitienpäivämyyjäiset klo 13 ry:llä. PÄIVÄKERHO: Ti ja pe kerhojen päättäjäiskerho on ti 13.5. 2:31 23:54 13.5. aika. AVOIN PÄIVÄKERHO: Päättäjäiskerhot seuraavasti: Inarissa ke 14.5 klo 10-12 srkkodilla. Nuorgamissa: pyhäkoulu sunnuntaisin klo 12 alkaen seur: 11.5.; 25.5. Natiaistenleiri: 6-9-v tytöille ja pojille ma-ke 2.4.6. T: Käteistä ei ollut Seurakuntien tapahtumia INARIN SEURAKUNTA Kuollut: Alpo Aarre Alela 64-v Törmäsestä; Risto Johannes Ronkainen 59-v Ivalosta. Haudattu: Ivalossa 3.5. messu klo 11, Lepistö, Hepola. Su 11.5. 3:06 23:10 12.5. Onnea mm. 3:12 23:05 11.5. 3:18 22:59 10.5. 8.4.2014 Kahteen suuntaan kulkee tie, jostain pois ja jotain kohti vie. Muistoa kunnioittaen sukulaiset ja ystävät Haudattu hiljaisuudessa. Äidin uskomaton voima Äidillä on lahja, uskomaton rohkeus ja uhrauksiin taipumus. Viimeisilläkin voimillaan hänestä huokuu ääretön rakkaus. Suurin taito, lahja Luojan, on kasvattaa ja suojella omaa lastaan. Opettaa, miten uhmaten maailman poluilla taistellaan pahan voimia vastaan. Olipa tuuli tahi tuisku, merenkäynti armoton, kulkiessa elämäntiellä. Isot vaahtopäät esteenä, aavalla merellä, kaukana - jossakin siellä. Ei äiti enää kädestä pidä lastansa ohjaten, mutta rukoilee ja voimaa antaa. Ennen kivet ja kuopat . Huhtamella. Leirimaksu 20,-. Sekaleiri: 10-14-v tytöille ja pojille ke-su 4.-8.6. Kulmakivellä. Ilm. Tiistaisin klo 15 lauluhetki Koivikossa. 25.4.2014 Ohcejogas ?áppis lea eana ?áppis Ipmil albmi sillomet áibba?a allelii Máilmmi ?a?a vádjolit álo lávlumiin páradiasii Áibba?it báhce Niilo ja Maarita Sini bearra?iinnis Niku bear. Tiia bear. eará fuolkkit ja ustibat IVALON HELLUNTAISEURAKUNTA To 8.5. 2:54 23:29 10.5. Ivalossa ke 14.5 klo 10-12 Sairaalantie 5: kerhotilassa; to 15.5. 3:29 22:48 08.5. klo 9-10, HUOM. Ivalossa. Min ráhkis Maarit Kristiina RASMUS o.s. Saarnaa Tanan kirkkoherra Janos Kona. 3:23 22:53 09.5. 3:00 23:17 13.5. 2:54 23:23 Lähde: www.moisio.fi Utsjoella nousee laskee 07.5. 2:22 00:04 Miete Realismi on kyky säilyttää sielun jaloimmat kaipaukset sen huokauksista huolimatta. Alexandre Havard Nimipäivät Keskiviikkona Helmi, Kastehelmi, Helbme ja Tuá. Torstaina Heino ja Oge. Perjantaina Eurooppa-päivä, ja nimipäivää viettävät Timo, Timi ja Sárrajuoksa. Kotisivut: www.ivalonhelluntaisrk.fi. Tervetuloa tilaisuuksiin! Bovdehussan almmuhit ahte min ráhkis sivdniduvvo Gáregasnjárgga kápeallas lávvardaga 10.5.2014 dii 12. Sivdnideami ma??á hávdádeapmi Vuovdaguoikka hávdeeatnamis ja muitodilála?vuohta Gáregasnjárgga kápeallas. Meille rakas Alpo (Asseri) Aarre ALELA Rakkaamme Elli Rauna AIKIO * 29.1.1922 . klo 14 mennessä khranvir. V. klo 11 Äitienpäiväjuhla. Kulmakivellä. klo 10 Nellimissä ja 17.-18.5. Seuraavan kerran to 22.5. KARIGASNIEMELLÄ: Ilolas Boddu kappelilla pe 9.5. Kuljetus Inariin messuun lähtee kirkon pihalta klo 10; paluumatkalle n. lohtua toi. Silloin, kun voimamme äärirajoille kehossa ja mielessä hiljaa hiipuu. Kun ei jaksa, pienetkin ponnistelut väsyttää, ehkä toivokin loppuu. On aika tuleva ja äiti tuntee, miten lapsen on siirryttävä auttajan asemaan, Hän saa nukkua silloin, kun nukuttaa, uskoa siihen, että lapsi tulee katsomaan. Äidit, meidän rakkaus on niin suuri ja vahva, sekä voimakkain ja väkevä. Äidit, meidän rakkaus kestää, vaikka nukkuisimme pois, olemme tähtenä näkyvä. Lapsemme on meidän taideteos, isiä unohtamatta hekin, kyllä tietää sen. Tänään äidit on meidän päivä ja lippu on nostettu salkoon - meitä kunnioittaen. Kuitenkin, äitimaa meidät kerran suojahansa ottaa, kukkien alle nukkumaan. Sieltä jostain meidän rakkaus ikuisesti ohjaa lapsiamme päällä maan. Äitien uskomaton voima, ei heikkene, ei lopu, eikä sammu milloinkaan. Äidin rakkaus on pyhä . kevätkauden päätös, jolloin kuljetus Nellim-Veskoniemi, sekä Saariselkä-Tolonen-Törmänen-suunnilta. Ti 13.5. Timo Latvala. Lauantaina Aino, Aini, Aina, Ainikki, Áidnu ja Áidná. 3:08 23:15 08.5. Bussilla on kuitenkin puolen tunnin pysähdys Ivalossa, olisin kerinnyt käydä pankissa ja kyydin maksamassa. A. klo 14 Inarin kirkossa, jonka jälkeen muistotilaisuus seurakuntatalolla. Hyvää Äitienpäivää! * 16.6.1949 . klo 15 Koivikon palvelukodilla sekä klo 18 ry:llä. ja tied. Juhla jatkuu seurakuntakodilla yhteisen aterian ja ohjelman merkeissä. Kultaisen iän kerho maanantaisin klo 13 srk-kodilla. 2:47 23:37 11.5. Leirimaksu 35,-. klo 9.30-11.30 Sairaalantie 5:n kerhotilassa. DIAKONIA: Mt- ja pav-kuntoutujien toimin- nallinen Naisten ryhmä tekee vierailun ke 7.5. Palolan maatilalle. p: 040 760 4202. SAARISELÄLLÄ: Ensi su 11.5
Samalla hän otti työkseen pestä pyykkejä joillekin ivalolaisille. En tiedä kuinka kauan äiti siellä metsässä oli niitten elikoitten kanssa, mutta sieltä hän siirtyi Eevertti ja Lyydia Palokankaalle. Heinä-elokuussa on näyttely Rovaniemen maakuntakirjastossa. Ihmettelinkin sitä äidin taikakauhaa millä hän toteutti ruoan tekemisen. Itsensä suhteen äiti oli aina hyvin vaatimaton. Oli hän myöskin auttamassa kun vanha kirkko purettiin ja uusi kirkko rakennettiin. Lokakuussa on näyttely Sodankylässä Alariesto-Galleriassa Kolttakulttuurisäätiön näyttelyihin on mahdollista osallistua myös omilla käsitöillä. 12.12.2013 Kolttasaamelaisen laukku. si esille tulevan kesän ja syksyn näyttelyihin, ota yhteyttä 20.5. mennessä Kolttakulttuurisäätiön hanketyöntekijä Maria Porsangeriin, p. He tiesivät, etteivät ne kulkeudu muitten tietoon. Jossain vaiheessa sitten äiti ihastui isäämme Heikkiin. Äitimme auttoi heitä kaupanteossa vähän aikaa ja jossain vaiheessa siirtyi Seppäsille lehmien hoitoon. Hän pukeutui lähes aina sellaisiin vaatteisiin mitkä halvimmalla sai. Välillä äiti joutui turvautumaan vekseliin. Äiti oli ainut joka sai niihin luottamuksen kun hän juotti tuttipullolla maitoa ja samalla niitä kuului rapsuttaa alavatsasta jotta ne pissasivat silloin luonnollisesti ja jäivät henkiin. Ulkona pakkasella lakanat tuulettuivat ensin kovina ja jäisinä, kunnes hiljalleen kuivuessaan alkoivat taipumaan lempeästi hulmuten. Rakennusaika oli 1960 -luvulla nousussaan ja kaikesta oli silloin pula. Mikäli harrastat käsitöitä ja haluat tuoda omia töitä- ? ? ? ? ? Kuva Satu Moshnikoff. Kerttu Palokangas 20.9.1928 . Silloin maksettiin tapporaha ahmasta. Hänen ansiokas työura sai tunnustuksen viime itsenäisyyspäivänä, kun hänelle myönnettiin Suomen Valkoisen Ruusun 1. Hän sai aikaan järjestelmän, jolla Paatsjoen voimalaitoksilta välitetään nykyisin huomattavia määriä sähköenergiaa pohjoismaisille sähköyhtiöille. Hänelle kertyi laaja ja monipuolinen energia-alan koke- mus eri tehtävistä. Kellokumpu hoiti toimitusjohtajan tehtäviä viime hetkiin saakka. Vahtimestarina hän mahdollisti opettajille työrauhan olemalla vain paikan päällä. Isä myi ne sitten Korkeasaareen. Sitten tuli äidin aika siirtyä Kukkalan Ryynelle lehmien hoitoon. Appelsiinejä kuoriessa hänelle tuli kämmeniin ihottuma. Muistaakseni ainakin hammaslääkäri Temmekselle. Vesi haettiin välillä mummolan kaivosta, kun oma kaivo oli vielä laittamatta tai rikki ja äiti kuumensi veden padassa. Heinä-elokuussa on näyttely Sevettijärvellä. Syyskuussa on näyttely Ivalon kirjastossa. Välillä olimme kaikki poimimassa perunoita maasta pienellä palkalla. Se antaa vielä läheisyyttä ja samalla saa jättää lisäjäähyväiset rakkaalle äidillemme. Äitimme syntyi Alavieskassa (Oulun alapuolella) 8-lapsiseen perheeseen ja toiseksi vanhimpana lapsena hänen piti heti kun mahdollista lähteä elättämään itsensä. Itse synnyin 1959 talomme valmistumisen aikoihin ja olen kolmanneksi nuorin. Muistan vieläkin niitten sen vinkeän hajun. 045 178 0200 tai maria.porsanger@kolttasaamelaiset.fi. Kolttakulttuurisäätiön järjestämä näyttely Saariselällä maalis-huhtikuussa oli suosittu, sitä kävi katsomassa yli tuhat henkilöä. Fysioterapiahoidot lääkärin lähetteellä Hieronnat Akupunktiohoidot Kehon koostumusanalyysi Tuotemyynti Piiskuntie 5, Ivalo 016 661 388, 0400 188 732 ilv.ari-jukka@co.inet.fi Shiatsuhieronta Renate Winter P. Keskiviikkona 7.5.2014 7 Kerttu-äitimme muistolle Vaikka kuinka rakkaasta henkilöstä olisikin kyse, niin vasta, kun hän on nukkunut pois, huomaan etten sittenkään tiennyt hänen elämästään paljoakaan. Olen yrittänyt muistella, kysellä tuttavilta ja sukulaisilta, mitä on kelläkin jäänyt mieleen tai ovat kanssaeläneet äitimme myötä elämän tapahtumissa, huomatakseni, että palapelin kokoaminen on sekä haastavaa että mieluista puuhaa. Äitimme oli erittäin rakastettava ja lähestyttävä, mutta myöskin hyvin topakka ja auktoriteetin omaava persoona. Äitihän oli myös huumorintajuinen ja siitä oli varmasti etua silloin kun hän oli tekemisissä murrosikäisten kanssa Ivalon yläasteella. Opettajat ja oppilaat kunnioittivat äitiämme, kun hänelle pystyi kertomaan kaikki luottamukselliset asiat. Sitten aukeni vakituinen työpaikka ala-asteen koululla siivoojana mistä äitimme siirtyi ylä-asteelle en- sin siivoojaksi ja sitten sai luottamustehtävän vahtimestarina ja välillä auttoi keittiöllä. Paljastui että se oli hevonen hankaamassa it- seään mökin nurkkaan. Niinpä hänen ensimmäinen työmatkansa oli Ylitornioon Kaulinrannalle piikomaan ja peltotöihin. Äiti kertoi, että hän oli erittäin perso makealle ja ensimmäinen palkka mikä käteen tuli, meni lähestulkoon kaikki marmeladiin. Siitä äiti luultavasti saikin ikuisen kolotuksen käsivarteen, josta tiesimme ilman muuttuvan huonommaksi kun äiti hellan päällä olevassa kuumassa kattilassa liotti kättään helpottaakseen kipua. luokan ritarimerkki. Kellokumpu oli tunnettu monipuolisena erämiehenä. Hän viihtyi luonnossa niin metsällä, kalassa kuin marjassakin. Pentti Kellokumpua jäivät kaipaamaan puoliso Riitta, lapset perheineen, sukulaiset, sekä lisäksi laaja ystäväjoukko. Kolttakulttuurisäätiö järjestää useita näyttelyitä Kolttakulttuurisäätiö järjestää tulevana kesänä ja syksynä kolttasaamelaisista kertovia valokuva- ja käsityönäyttelyitä eri puolella Lappia. Kesäkuussa on näyttely Ivalon Kuulaassa. 0400 391 024 jouni.vihervalli@pp.inet.fi +DPPDVOllNlUL <5-g 0b.,g 3XK 3LLVNXQWLH ,YDOR /$., -$ .,,17(,67g$6,$,172,0,672 6DPL 7HUYDKDXWD YDUDWXRPDUL PDDQPLWWDXVWHNQLNNR ,YDORQWLH ,YDOR SXK ID[ VDPL WHUYDKDXWD#ODNL LQHW ¿ .DLNNL RLNHXGHOOLVHW WRLPHNVLDQQRW PP ± ULNRV MD ULLWD DVLDLQ RLNHXGHQNl\QQLW ± SHUXQNLUMRLWXNVHW MD SHULQQ|QMDRW ± NDXSSDNLUMDW MD NDXSDQYDKYLVWXNVHW ± YHONRPLVDVLDW ± ODKMD MD SHULQW|YHURVXXQQLWWHOX $VLDNDVWDSDDPLVHW 8WVMRHOOD VRSLPXNVHQ PXNDDQ. Hänen oli pakko mennä ottamaan selvää äänen tuottajasta. Hän söi kaikki yhdellä kertaa vaikka pahaa tekikin ja sen jälkeen ei ole tarvinnut makean perään vonkua. Äidin pikkuserkku Vilho Suonvieri (Google-hakukone kertoo Vilhon olleen lempeä kommunisti) otti äitimme Kertun siipiensä suojaan ja he matkasivat Ivaloon 1945. Äiti paimensi ja kasvatti meitä kotona ja laittoi ruoat. Häneltä riitti kyllä tukea kaikille myös kotona, vaikka saatiinkin tarvittaessa kurinpalautusta, siitä huolimatta äiti aina jaksoi muistuttaa ettei niin hirveää asiaa tehtykään etteikö kotia ollut tulemista. Erityisesti erilaiset juuri- ja helmityöt, kolttasaamelaiset puvut tai päähineet sekä perinteiset kolttasaamelaiset sukat ja lapaset sopivat näyttelyihin. Äiti tuumasi: Olin niin väsynyt päivän ahertamisesta että nukkumaan menin heti kun päivä pimeni, mutta kerran hän keskellä yötä heräsi ja kuulosteli kun joku piti sellaista raapivaa ääntä jossain mökin lähettyvillä. 1960-luvun loppupuolella isämme lähti veljeni Kaukon kanssa metsälle ja toi sieltä tullessaan kolme kappaletta ahman pentuja ja tapetun emon. Äitiä pyydettiin myös rakennuksille töihin repimään nauloja laudoista ja naputtelemaan ne suoriksi uutta käyttöä varten ja raivaamaan tilat siistimmiksi. Useasti sunnuntaisin kun kaapit ammotti tyhjyyttään ruoasta, äiti aina jostain sai laitettua tuoretta leipää. Toki saatiin hieman lisätienestiä hakemalla metsästä marjoja, ja kerran kun Anttilan kentällä oli tivoli, äiti myi saavillisen hilloja tivolin porukalle. Kävimme poimimassa myös käpyjä säkeittäin. 0400 453 706 sailahuotari@gmail.com Sairaalantie 1, Pienyritystalo, Ivalo VARATUOMARI JOUNI VIHERVALLI Lapintie 4, 99600 Sodankylä Ajanvaraus ja neuvotteluista sopiminen puh. Asuivat alkuun mummolan yläkerrassa, ja siitä alkoi sitten nopeasti kasvamaan yhdeksän lapsinen perhe. Tänä päivänäkin käydessä Ivalon kylillä saan kuulla äiti Kertusta pelkkää hyvää. Rakasta äitiämme Kerttua kaivaten ja ikävöiden Anne ja sisarukset Pentti Kellokumpu on kuollut Inergia Oy:n pitkäaikainen toimitusjohtaja Pentti Kellokumpu menehtyi vaikean sairauden murtamana Ivalossa 4.5.2014. Kellokumpu tuli Ivaloon ja sähkölaitoksen palvelukseen 9.6.1987 ja oli perustamassa konserniyhtiö Inergia Oy:tä. Kellokumpu oli luomassa liiketoimintayhteistyötä Venäjän ja Norjan suuntaan. Huuhtelemaan äiti vei pyykit kesäisin Tuppuraisen rantaan ja talvisin teimme jäähän avannon missä äiti huuhteli sillä jäisellä vedellä puhtaat pyykit. Tiesin kuinka koville se otti henkisesti. Hän lypsi lehmät kauempana metsässä yksin asuen hirsimökissä ja välillä kuljetti maidot hevosella Ivaloon Seppäsille myyntiin. Kysyin kerran: pelottiko häntä koskaan olla pimeässä metsässä ilman minkäänlaisia valoja ainoastaan kynttilä valaisemassa. Meillä oli aina pula rahasta, koska melkein se oli ainut mitä äiti sai hankittua palkkatienestiä, onneksi isältä jäi joskus perheellekin ruokarahaa. 040 854 9602 arcticshiatsu@gmail.com ??Laserakupunktio ??Saila ??Huotari P
Esitin asiamme ja vasta vakuutettuani, ettemme aio ihan huomenna lähteä pois, kirkastui hänenkin kotona savustuneet kasvonsa, hän kun luuli ensin joukkoamme, joksikin Petsamon kartoitusryhmäksi. Lapin maisemat tekivät etelän miehiin vaikutuksen. päivänä, kun savua rupesi jo erottamaan. Aurinko vaan teki ilman sietämättömän kuumaksi, mutta siihenkin tottui vähitellen ja vilpoisat, kirkasvetiset salolammet soivat virvoitusta pahimpaan helteeseen. päivänä heinäkuuta päiväkäskyn alussa Manniselle kysymyksen; oletko valmis parin tunnin perästä lähtemään Perä-Lappiin?. Paikkapaikoin riitti pelkkä jäkäläpeitteen poistaminen hiekan paljastumiseen. Junassa herätti asumme ja varusteemme yleistä uteliaisuutta toisissa matkustajissa ja heistä ar vailtiin jos mitä. 8 Keskiviikkona 7.5.2014 Valtio vartioi ja varjeli metsiään Kuva Maanmittauslaitoksen arkisto. V altion maaomistus sai alkunsa, kun Ruotsi-Suomen Kuningas Kustaa Vaasa julisti asumattomat erämaat vuonna 1542 Jumalan, Kuninkaan ja Kruunun omaisuudeksi. Huolestuttiin metsien häviämisestä, varsinkin kun vuosisadan puolivälissä voimakkaasti lisääntynyt sahateollisuus vaati raaka-ainetta. Vuonna 1851 säädettiin metsälaki, jonka noudattamista valvomaan ja valtion metsistä huolehtimaan perustettiin väliaikainen metsänhoidon ja maanmittauksen ylihallitus. Keisari Aleksanteri II allekirjoitti vuonna 1859 julistuksen metsänhoitolaitoksen perustamisesta. Kymmenkunta metriä edellisten jäljessä seurasi vastatulen virittäjät 3-5 miestä, eikä heidän tarvinnut liikoja puhallella saadakseen tulensa syttymään. Jäämerentien rakentamisen alkaessa Ivalosta Petsamoon 1916 kulku Laanilasta Luttojokivarteen siirtyi vähitellen tieosalle Ivalo-Akujärvi-Kattajärvi. sotaan lähdössä ja niin oltiin matkalla pohjoiseen. Saimme heiltä kuulla Inarin hoitoalueen metsänhoitaja Kaarlo Huurteen olevan Lutolla ja tiukensimme tahtia. Terävä-ääninen haukunta ilmoitti asumuksen lähenevän ja kun astuimme pihaan, tulikin riihimiestä täysin muistut tava metsänhoitaja Huurre meitä tervehtimään. Erkki Huru osti Kattajärven paikan 1920-luvun alussa Kaisa ja Matti Sotaniemeltä, jotka olivat muuttaneet sinne 1910-luvun alussa. Erkki Huru, joka teki yhtiölleen selvityksen Luttojoen uittokelpoisuudesta, matkalla veneineen Luton ala-juoksulle. Kuokkamiehet Perä-Lappiin Tuomarnien koulun johtaja esitti 29. Mieleenpainuva näky oli yön hämärässä, kun tulet kiihtyvällä nopeudella rynnistivät toisiaan vastaan ja huippuunsa kehittyi näyn valtavuus niiden kohdatessa, voimakas hulmaus liekkien kohotessa korkealle yli metsän ja sitten - hiljaista.. Valtion omistamat metsämaat jaoteltiin hoitoalueiksi. Perustettiin opinahjoja, joissa koulutettiin henkilökuntaa valtion metsiä hoitamaan ja vartioimaan. 1900-luvun alussa sai Evon ja Nikkarilan opinahjon lisäksi alkunsa Jyväskylän ja Seinäjoen puolivälissä sijaitseva Tuomarniemen Metsänvartijakoulu, joka sai nimensä, koska se sijaitsi kihlakunnan tuomarin kruununtilalla. Tuomarniemessä toimi opettajana 1920-luvulla metsänhoitaja Eino I. Autoon lastattiin kolme säkillistä kuivaa lihaa, voita, näkkileipää, amerikansilavaa, kahvia ja vähän sokeria sekä kaksi tynnyriä bentsiiniä. Saariselän ylityksestä Manninen on kertonut: että korkeimmalla kohdalla jokainen mies auton lavalla nousi vaistomaisesti seisomaan. Johtaja antoi Manniselle metsähallituksen sähkösanoman, jossa oli määräys: Tuomarniemen metsävartijakoulun oli varustettava ja lähetettävä metsäpalojen sammutusryhmä PeräLappiin. Manninen vastasi myöntävästi sanoen, että jokaisen metsämiehen mielihän sinne tekee. Reput heitämme jängälle ja työjaon jälkeen alkaa rivakka sammutustyö. Mannisen määräys oli mennä tarpeen vaatiessa niin ylös, kun maantietä riittää, ensin kuitenkin oli Ivalossa otettava selvä, missä ryhmää kipeimmin tarvittiin. Ryhmä ei päässytkään Petsamoon Manninen on kirjoittanut matkakertomuksessaan: Savuja vaan emme nähneet vieläkään tähyilystämme huolimatta, vaikka Rovaniemellä huhuiltiin koko Lapin olevan tulessa ja olimme saapuneet Ivaloon. Tarkoitus oli saada katkaistua täten tulen kulku erään sivujoen latvasta tuoreeseen notkoon 2-3 kilometrin päässä. Metsähallituksen historia alkoi. Keveimmiksi punnitsi paloryhmän eräällä ylämaan asemalla II luokan ravintoloitsija neuvoen poikia muualle kahville. Saariselän vaikutus Lähes kahden vuorokauden kuluttua metsäpalo-osasto saapui Rovaniemelle, jossa tieja vesirakennusylihallituksen vankka kuorma-auto oli jo odot- telemassa. Olivat jollakin osalla olleet, mutta kun evästä ei ollut enää kuin päiväksi, olivat pakotetut vetäytymään Ivalon kohti. Suuntasimme kulkumme Luton tukkisaunoille, 10 kilometriä Kattajärven kämpältä ja tiellä maleksi vastaamme arpakapulalla haalittuja poikasia ja joku vauraampi mies, joiden eväs oli loppunut kolmessa päivässä, vaikka viikon muona olisi pitänyt olla mukana. Manninen, joka on kirjoittanut vuoden 1925 Suomen Metsänhoitoyhdistyksen Aikakauskirjassa sammutusryhmän matkasta Perä-Lappiin matkakertomuksen, josta oheisessa artikkelissa poimintoja. Atif-yhtiön vakituinen ?nokkamies. Kymmenkunta miestä ryhtyy raivaamaan 3040 sentin levyistä ravia 10-50 metrin etäisyydellä palon reunasta, sitä seuraten. Ojannavero kaivettiin lapioilla ja kuokilla niin syväksi, että se ylettyi hiekkaan asti. Tuuli löyhkäytti tuomarniemiläisille kotioloissa tuttua kulonkäryä sieraimiin. Täällä saimmekin vielä samana iltana kuulla palopaikasta ja hieman petyimme, kun Petsamon Höyhenjärveltä ilmoitettiin, ettei sielläpäin näy savuja; Petsamoonhan olisimme toivoneet. Samalla valtionmaat nimettiin kruununpuistoiksi. Ne kuuluivat metsänhoitolaitoksen toiminta-alueisiin. Ensi kertaa vuonna 1826, kun raja Norjaa vastaan oli määritelty, piirtyivät Suomi-neidon pohjoisten erämaiden rajat selkeästi kartoille. Hallitusviranomaiset kiinnittivät huomiota 1800-luvun puolivälissä valtiomaiden lisääntyneeseen metsien käyttöön, joka oli tähän saakka ollut enimmäkseen kaskeamista ja tervanpolttoa. Emme arvanneet kolmatta yötä yhtäpäätä valvoa ja pää- timme vasta seuraavana aamuna jatkaa jalkapatikassa lähimmälle Luttojoen kulolle, kaakkoon Ivalosta 40-50 kilometriä. Keveältä tuntui jalannousu perjantaiaamuna elokuun 1. Asemalla vielä tarkastettiin kerran, oliko työaseet mukana: 8 lapiota, 6 kuokkaa, 6 kirvestä ja kaiken mahdollisuuden varalta 10 kankaista paloämpäriä. Palavan jäkälätukon tai tuohitötterön perässään vetäminen pitkin raivatun kujia kulonpuoleista reunaa riitti sytyttämään rutikuivan sammalen; tuoreimmilla paikoilla teetti vähän enemmän työtä vastatulen sytyttäminen. Saimme nyt vasta ensimmäiset luotettavat tiedot näiden tienoiden kuloista; lehtien tiedot onnea ja myöhemminkin olivat kait pantava suureksi osaksi mätäkuun tilille. Ankara sammutustyö Kello on 1 yöllä, kun varsinainen työmme pääsee alkamaan. Suomi joutui Venäjän alaisuuteen 1809, jonka jälkeen käytiin Pohjois-Suomen rajat. Kaksikymmentä oppilasta oli tuossa tuokiossa lähtövalmiina. Kattajärvellä, 32 kilometriä Ivalosta, kohtasimme me nelisenkymmentä sammutustyöstä juuri palaavan sotilasta ja heiltä saimme kuulla tulirintaman olevan penikulmia pitkän. Viimeiset huiskutukset lähimmilleen aivan kuin Tieuraa 1920-luvun alussa Kattajärveltä Luttojokivarteen, jonne myös johti Laanilasta Läskitieksi kutsuttu tienreikä
Ei olisi tehnyt mieli olla silloin vastassa, sillä ainoa pe lastus olisi ollut ottaa käpälät alle. Metsäpalot jättivät jälkensä myös alueiden nimistöön. Vasta joki sen pysähdyt ti. Näin oli kolmatta viikkoa kestänyt Perä- Lapin matka päättynyt. Poikien jäädes sä työhön lähden seuraamaan rintamaa, määrään kompassin avulla kartalta suunnan ja pati koin Suomujoen erästä sivu haaran kohti. Vajaan tunnin kestäneen puolittaisen juoksun jälkeen pääsenkin pienelle joelle ja sii hen näkyy tulen kulku pysäh tyneen. Ei edes savuja nä kynyt enää millään puolella. Neuvoteltuamme Lutolla, tu li päätökseksi, että jos satei ta jatkuu, lähtee metsäkoulu laiset lauantaina Ivaloon. Ainakin pitkinä poutaisi na kesinä. Erkki Lilja. Kat tajärvelle oli pois lähtiessäm me saapunut viitisenkymmen tä sotilasta sammutustöihin. Ivalossa saimme määräyksen kaiken varalta odottaa yli sun nuntain. Tapasimme nimittäin täällä Nikkarilan ja Evon met säkoululaisia, joilla oli työmaa Luton pohjoispuolella toisel la kulolla. Lepäsimme sen päivän Lu tolla pistellen kalakeittoa ja ruispuuroa hyvällä ruokaha lulla, lihotimme laihtuneitta 1920-luvun taitteessa tehdyssä kartassa on merkintä Jääkärikämpästä. Vasta maanantaina pääsimme laskeutumaan ete lää kohti ja saavuimme Tuo marniemelle torstaina elokuun 14 päivänä. Luton ja Suomun välimaastossa on Palopää, joka sai nimensä metsäpalosta, jota oli myös Mannisen ryhmä sammuttamassa. Tuli ei vaan tuol la toisella kankaalla näy tarvit sevan lepoa, vaan tuulen ylty essä jatkaa voittokulkuaan yhä enenevällä voimalla. Ilman vähän viiletessä han kimme reppuinemme eteenpäin ja löydettyämme sopivan maja paikan lähteen partaalla, jätäm me siihen reppumme ja taas uu della innolla tulen kimppuun vasta-tulen avulla. Vähän loh duttomalta näyttää alku kun rintama näyttää jatkuvan lop pumattomiin. Auringon hyväil lessä vaipuu mies toisensa jäl keen, vahteja lukuunottamatta, sikeään uneen. nuoris ta männynlatvoista tehtyine var siluutaa muistuttavine hosineen ja tukehduttaen sammuttavat ri vin reunalla mahdollisesti vielä palavat paikat selän taakse kar kaamisen estämiseksi. Kun yökylmän tähden emme ohuis sa vaatteissa voineet jäädä pai koilleen ja tuuli oli tyyntynyt kokonaan, lähdimme painu maan Kattajärveä kohti. Siinä 5 tienois sa aamulla vasta uskallamme levähtää, kun aurinko jo alkoi lämmittää. Kohtaamme matkalla heinämiehiä ja kysym me matkaa Kattajärvelle, kol misen kilometriä on vastaus ja ymmärsimme, että rapia pääl le kuten tavallisesti, ja rapia on usein yhtä pitkä kuin ilmoi tettu matka. Vahtia se vain helpotti ja varmensi. Rankkasade ei vähääkään kyennyt hillitsemään tätä näy telmää. Hyvä työ omaan taloon kajahtaa, ja aivan kuin traktoril la ajettaisiin syntyy ravia ja sen reunaan vastatulta. Paikan nimi on 1940-luvun kartoissa. eväsreppujamme ja suunnitte limme kartalla uutta hyökkä ystä. Työtä vuo roteltiin lapio- ja kuokkamies ten väsyessä ja näin päästiin hy vää kyytiä etenemään. riennän takaisin innok kaasti työskentelevien mies ten luo, selitän tilanteen, mi ten, jos jaksamme, saamme tu len estetyksi etenemästä 5-6 kilometrin pituisella rintamal la itään päin, mutta jos jää päi väksi palamaan esteettä, tarvit semme seuraavana yönä aina kin 12 kilometrin rintaman sa maan työhön ja paljon jää tu len ruuaksi parhainta leimik koa. Lähtemättö mät muistot jätti Lappi nuoriin metsämiehiin. Ei mene mielestä Pohjolan vakavat tunturit, sen kirkasve tiset järvet ja joet eikä liion sen tulet ja savut, jotka viimemaini tutkin kuulunevat erottamatto masti Lapin luontoon, niin kau an kuin salamat saavat vapaasti lyödä. Uistin esille ja kun pa ri tuntia oli soudettu Suomus, niin veneen pohjalla oli yksi nelikilonen lohi, puolenkym mentä taimenta, sama määrä harreja ja kymmenkunta hau kea, joista suurin 4-5 kiloinen. Ikävintä oli, että suola puuttui; lähti muuten tuoreen kalan näl kä sinä yönä, kun nuotiolla kui vattiin märkiä vaatteita ja kalaa paistettiin. Korennolla oli saalis kan nettava Lutolle ja hieman ylpei nä laskimme saaliimme käm pälle tultuamme nurmikolle 50-miehisen joukon sitä ihme tellessä. tullut yllätyksiä. Taivas tuntui pilveilevän ja jo, vähän vihmoikin. Pienten villiaikojen kuluttua tulee vii meisetkin miehet varmistellen edellisten sammutusta ja toimit taen vahtia jo sammuneella rin tamaosalla. Nyt olisi lepo ollut tarpeen, mutta kämpällä oli oravaa pie nempiä valvovaisia, joille kesäi sin harvoin tarjoutuu niin hyvää laidunta ja ne huolehtivat, että vain paksunahkaisimmat meis tä saivat unta. Seuraavana aamuna alkoi kauan hankkinut sade ja kes täen vuorokauden teki se sen, mihin ihmisvoimat eivät oli si riittäneet. kiinni ja näin oli Luttojoen suurin palo rajoitettu. Vihmoi jälleen hieman vet tä ja helpotti vahdinpitoa. Kel lo kolme iltapäivällä saavuim me vihdoin määräpaikkaan ol tuamme kulunsa 17 tuntia eikä kuljettu matka ollut vielä puol takaan palon ympärysmitas ta. Ei oikein näkkilei pä ja läski tahdo maistua, mut ta ei ole muutakaan, kun soke ri ja voikin on lopussa. Kylmä ajaa kuitenkin pian liikkeelle ja verkkaassa tahdis sa taas vain taipaleelle. Parisen kertaa saamme las kea nimettömät kintuistamme ja kahlata yli jokien. Lounaassa vaan oli tulel la ulospääsymahdollisuuksia ja siksi päätimme kiertää säkin suulle. Kello 7 sunnuntaiaamuna saatiin tulen voima murtumaan ja täten oli sen kulku katkaistu itään päin 8-9 km pitkällä rintamaosal la. jänkänotkot rikkoivat muuten yhtenäisen pa loalueen useisiin niemekkeisiin ja lahdelmiin. Toisten painu essa takaisin pitkin sammutetun 9 alueen reunaa, läksin erään op pilaani kera tarkastamaan, onko tulella ylimeno mahdollisuuksia etelässä sitä rajoittavilla joilla. Satuimme kolttalaisten vene valkamaan ja seurasimme ve neestä palon kulkua. Kävi ankara ukonilma yli seudun ja hirvittävä oli myrs kyn ja tulen voima, ukkosen jy mähdellessä ja salman iskiessä syöksyi tulimeri raivoisana lat vatulena satavuotisessa männi kössä. Päätimme seuraavaksi yöksi lähteä Lutolle muonan hakuun ja lepäämään, ellei tuuli yltyisi. Järjestämme vuo rovahdin ja liukkaasti luistaa alas käristetty wilsoni näkki leivän kera. Seu railimme palon reunaa ja sam muttelimme kulkiessamme pa lavia kohtia; monin paikoin tu li oli itsestään sammunut ylet tymättä Luttojokeen asti luode ja pohjoispuolella. Onneksi tyyntyi pian ja nyt siirtyi tuli vain verkalleen pit kin kostunutta maanpintaa siel lä, missä se ei ollut ehtinyt vie lä joelle asti. Kun nälkä tuntui ahdista van ja matkaa Lutolle oli vielä paljon, päätimme koettaa ka laonneamme, kun venekin oli lähellä. Eivät jaksaneet enää kaik ki palata repuilleen, vaan mel kein paikalleen lysähtivät nuk kumaan. Näin nytkin. Näin päästään mie hiä työssä vaihtaen tuoreeseen notkoon emmekä edemmäs nyt jaksakkaan. Kello 10 iltaan mennessä elokuun 6 päivänä saatiin ?säkin suu. Keskiviikkona 7.5.2014 Kun vastatuli oli kulkenut pari kolme metriä, saapuu en simmäiset ?hosamiehet. Järjestettiin nelimie hinen vahtipatrulli ja sovittiin avunpyyntömerkit: yksi lauka us merkitsee 2-3 miestä, 2 lau kausta 6-8 miestä apuun, 3 lau kausta apuun kaikki. Erämaan sunnuntaiaamu rauha tuntui väsyneistä suloi selta ja murkinan jälkeen sen syleilyyn uinahti 17 miestä nel jän lähtiessä vahtiin. Oli jo iltapäivä käsillä kun yleinen herääminen tapahtui. Kaikki oli hyvin eikä vahdeil lekaan ollut
Ryhmät tanssivat pääsääntöisesti perinteisiä kansantansseja, joista on koostettu vaihtelevia ketjuja eri aiheiden ympärille. Osanottajia tulee eri puolilta Suomea ja toivotamme myös paikalliset osallistumaan tapahtumiin. Potilaan ensiavuksi käy kummallista kyllä Coca-Cola, joka virkistää ja estää elimistön kuivumista. Lauantaiilta huipentuu juhlatansseihin, jotka alkavat yöttömässä yössä kello 23.30. Sunnuntaina ohjelmaan kuuluu muun muassa hartaushetki kello 11. riselällä poronraadolta rautoihin jäänyt maakotka, varpaita menettäneenä siitä ei ollut saalistajaksi. Korkeasaareen joutui liejukana, joka seikkaili joulukuussa Virtaniemessä. Aivan kaikki puolueet eivät näin toimi. EU:ssa on hyvää ja huonoa Järjestöpäällikkö Ari Näätsaari muistutti EU-vaalien alla, että EU:ssa on paljon korjattavaa, mutta kaikki asiat eivät ole siellä niin huonosti kuin joskus voisi luulla. ?Kuinka monta euroa hallitus on syytänyt vaikkapa Kreikan tai Italian talouksien tukemiseen. Ei tämä hallitus ole laittanut niihin yhtäkään euroa, vaikka opposition puheista voisi toisin luulla. Aikuisten kenttäohjelman on koostanut ja harjoituttanut Pia Pyykkinen. Sääskipolskan avajaisia vietetään torstaina 5.6. Ja työttömyysturvaa sekä eläketurvaa on nostettu. Sisältö on perinteistä ja esillepano nykyaikaa. Pelimannien soittama kansanmusiikki luo tansseille perustan ja poljennon. TestWorldin suoalueen hanhipareja, kun taivaalta syöksyi kahden merikotkan partio ja iski hanhen kimppuun. Hän- ?SDP on ollut turhan hiljaa niistä voitoista mitä se on nykyiselläkin hallituskaudella saavuttanut. Viimeksi kaulansa sulattomaksi haavoittanut piekana laskettiin lentoon Mielikköjärven tornin läheisyyteen. Jäämereltä harhautuneita vesilintuja on toimitettu Paatsjoen sulaan (lunni), takaisin Norjaan (pohjankiisla), mutta viime vuosina näitä keskitalven harhailijoita ei enää ole löytynyt, liekö syynä lintukantojen romahdus Norjassa. Harvinaisin hoidokki on ol- lut Angelista jalkamiehenä tavattu arokotka. vietetään pääjuhlaa Ivalon urheilukentällä. Hänen aikanaan Yhdysvalloissa oli korkeatasoista Venäjä-tutkimusta. Vappusiman tarjoilusta huolehti Kaisa Tanhua. kin varmasti tiesi, ettei tervaa olla kieltämässä, vaan tervalle ollaan vaatimassa tuotesuojausta, Näätsaari naurahti. Järjestösihteeri harmitteli sitä, että Ukrainan kriisin suhteen EU ei ole saanut kovin näkyviä tuloksia aikaan. sunnuntaihin 8.6.2014. Jokaisella kesäjuhlalla on tapahtumaa kuvaava nimi, jonka järjestävä yhdistys valitsee. Hotelli Ivalossa sekä hotellin pihaan pystytetyssä Heinäkenkien teltassa. Perjantaina ohjelmaan sisältyy muun muassa Kulttuurien kohtaaminen-tapahtuma Sajoksessa sekä Mäkäräiltamat. Lauantain ohjelmaa ovat muun muassa myyntitapahtuma Ivalon Kuulaassa, kokoontuminen pääjuhlan kulkueeseen, kulkue juhlakentälle sekä pääjuhla juhlakentällä. Paikalliset pelimannit huolehtivat iltatanssien musiikista. Lauantaina 7.6. SKY:n kesäjuhlia on järjestetty vuodesta 1958 lähtien. SKY täyttää tänä vuonna 113 vuotta. Taistelun keskeytti aavalla päivystävä varistokka, joka yli 30 yksilön voimalla ajoi kotkat pois. Haavoittunut hanhi säntäili suolla lentokyvyttömänä ja ystävien Nopsajalaksi ristimä Jorma juoksi hanhen kiinni. Yhteensä henkilöjäseniä on noin 2500. Sitä tarvittaisiin vieläkin, sillä eihän suurvalta ole mihinkään kadonnut, vaikka sen nimi onkin vaihtunut, totesi Näätsaari Ivalossa. JP. Työnimellä Hannu kulkenut hanhi osoittautuikin Hannaksi, pyöräytettyään hoitopaikassaan munan, joten tarina jatkuu... Inarin Luonnonystävät r.y. on vuosia huoltanut loukkaantuneita lintuja viranomaisten myötävaikutuksella. Sitten hän jatkoi, että Reagan osasi ymmärtää Neuvostoliiton mielialoja ja hän tiesi miten toista maailmanmahtia puhutellaan. 10 Keskiviikkona 7.5.2014 Sääskipolskaa vietetään Ivalossa Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry:n (SKY) ja Kansantanssinuorten Liitto ry:n (KTNL) valtakunnalliset kesäjuhlat järjestetään Ivalossa torstaista 5.6. Kansantanssien, -musiikin, - puvuston ja myös perinteen keräys- ja tallennustoiminta kuuluvat järjestöjen toimintaan. Sääskipolska näkyy, kun kotimaiset ja ulkomaiset ryhmät esiintyvät omilla ohjelmil- ?Sääskipolska kuuluu ja näkyy Ivalossa. Me tahdomme unohtaa nämä saavutukset, Näätsaari harmitteli. ?Kataisen hallitus on neuvotellut ja tehnyt kompromisseja. Sääskipolskan käytännön järjestäjänä toimii Tanssiseura Heinäkengät ry. Hän arveli, että Suomi olisi voinut olla reilusti aktiivisemmin esillä asiassa, koska se kuitenkin tuntee Venäjän ja sillä on sen kanssa paljon yhteistä toisin kuin Espanjalla. ?Paavo Lipponen sanoi äskettäin, että hänellä on tullut ikävä Ronald Reagania. Kokemustemme mukaan loukkaantuneita lintuja ei pidä oikopäätä lopettaa hyvän toipumiskyvyn takia. KTNL:n jäseninä on 24 kotimaista ja yksi ulkomainen yhdistys. Osa on päätynyt Ranualle, kuten Saa- Liti Tanhua ja haavoittunut metsähanhi. SDP:n järjestöpäällikkö Ari Näätsaari: Olemme pitäneet markkinavoimia kurissa ?SDP:llä on vastassa hirveät markkinavoimat ja jokaista taistelua emme voi voittaa. Paljon olemme kuitenkin voittaneet ja väitän, että jos hallitus olisi antanut markkinavoimille periksi, niin ei Suomessa enää olisi sellaista sosiaaliturvaa, jonka varassa ihminen voisi elää, vakuutti SDP:n järjestöpäällikkö Ari Näätsaari SDP:n vappujuhlassa Ivalossa. Hän muistutti, että SDP on saavuttanut hallituksessa monia voittoja. Tanhua seurasivat 24.4. Lainoja me kyllä olemme taanneet, hän sanoi. Ritva Savela huomautti, että ?me olemme EU?. ?Inarin Siida on Suomen ensimmäinen EU:n rahoittama rakennus, hän selvensi. Näätsaaren mukaan suomalaispoliitikot ovat joskus ratsastaneet EU-peikolla, vaikka ovat hyvin tietäneet asioiden oikean laidan. ?Lehtisen Lasse toi EU-vaalikampanjassaan tervatun veneen torille ja sanoi, että kohta veneen tervaus kielletään. Juhlassa ryhmät tanssivat yhteisen näyttävän kenttäohjelmanumeron ja norjalaiset antavat näytöksen omasta perinteestään. Yksi tuoreimmista on vanhuspalvelulaki, joka takaa sen, että vanhuksella, joka ei enää jaksa taistella omista oikeuksistaan, on laki takanaan. ?Pari vuotta sitten vielä naureskeltiin nuorisotakuulle, mutta nyt on nähty, että tuhannet nuoret ovat päässeet sen avulla elämänlangasta kiinni. Ivalonkin katukuvassa näkyy runsaasti värikkäitä suomalaisia kansallispukuja. Järjestöllä on kotimaassa 41 jäsenyhdistystä ja lisäksi ulkomaisia jäsenyhdistyksiä. Pääjuhla pidetään säästä riippuen Ivalon urheilukentällä tai jäähallissa lauantai-iltana 7.6., kertoo Tanssiseura Heinäkenkien puheenjohtaja Pekka Marin. laan. SDP on myös hävinnyt taisteluita hallituksessa, mutta vanhana vastuunkantaja-puolueena se ei ole sitten lähtenyt haukkumaan hallituksen yhdessä tekemiä päätöksiä. Juottaa voi pipetillä. Hanna Hanhi vapautettiin lentokykyisenä Riutulan sulaan ja hän liittyi paikalla olevaan 25 metsähanhen parveen. Taigametsähanhi on liiallisen metsästyksen takia vaarantunut, joten jokainen yksilö on tärkeä. Inarin Luonnonystävät r.y. Esko Sirjola Taistelu Mellanaavalla Lintuharrastajat Jorma Niemelä ja Jan-Erik ?Liti. Ilman SDP:n hallitusvastuuta Suomi olisi kehittynyt karumpaan suuntaan ja tuloerot olisivat kasvaneet, vakuutti järjestöpäällikkö Ari Näätsaari Ivalossa. Järjestöjen päätarkoitus on suomalaisen kansanperinteen vaaliminen ja tunnetuksi tekeminen. Litin avustuksella pojat toivat täysikasvuisen taigametsähanhen hoitoon Akujärvelle. Oikea siipi näyttää vahingoittuneen, mutta linnut toipuvat tehokkaiden elintoimintojensa ansiosta pahoistakin vammoista, jos saavat niitä rauhassa parannella
Neljä päivää oltiin siinä ja odoteltiin jatketaanko pohjoiseen vai etelään, kun tuli käsky palata Rovaniemelle. Hän huusi sihteerinsä saTukala oli myös miehen taisuunnitelmia Suomessa opit- man tien kirjoittamaan sellai- val, kun hän jäi kk-ryhmänsä tuun malliin. Jos hän muutti sitä ennen takaisin kotimaahan, perittiin matkakustannukset täysimääräisinä pois. Kiviniemen perheen kohdalla paluu ei tullut kysymykseen, kun lapset oppivat nopeasti uuden kielen ja sopeutuivat hyvin paikallisiin kouluihin. Entä mitä mieltä oli tuolloin Heikki itse paluusta Suomeen, kun maastamuuton oli aiheuttanut pelko Neuvostoliiton mahdollisesta Suomen miehityksestä Unkarin ja Tsekkoslovakian malliin? ?Kun näin, miten perhe kotiutui tänne hyvin nopeasti elää, kun on täysihoito: ruokaa, ohjelmaa ja tarvittaessa lääkärinhoitoa. Siinä ei olVanhainkodin piha-alue on aidattu joka puolelta turvallilut mitään tuulen suojaa ja pusuussyistä, mutta sen portti avautuu automaattisesti jokaihuri kävi luihin ja ytimiin. Oikealla näkyy toimistorakennus Seesjärveltä helmikuussa 1942 ja vasemmalla häämöttää yksi asuntosiipi. Paatenen kylään lepäämään, niin Kiviniemi muistaa, että sen jälkattilan Turusta ja laitoin kaik- verrattuna ja joillakin työnjoh- keen siellä saatiin saunoa pakiin kosteisiin tiloihin vielä lat- tajilla ja timpureilla oli vaike- ri viikkoa. tialämmityksen. Sillä marssi kuitenkin koko ajan ryssiä eikä tien yli päässyt. Tämä sanoi, että meidät oli jo pyyhitty kaikki pois muonavahvuudesta, mutta niin ei onneksi käynyt. Heikki Kiviniemen sota loppui Sodankylässä kilometritolpan 201 kohdalla, johon jääkärijoukkue oli leiriytynyt. ?Ajoimme saksalaisia pois Lapista ja leiriydymme maantien varteen. Suomi on itsenäinen valtio, mutta nyt taas kuulostaa sellaiselta, että Venäjä kalisuttaa sapeleita Ukrainassa, joten kaikkien sen rajavaltioiden on syytä olla valppaina, pohtii Heikki Kiviniemi, Koppelon poika, joka aloitti menestyksellisesti uuden elämän Australiassa. Markku Arvelin. Ensimmäinen käynti tapahtui 21 vuotta lähtömme jälkeen ja silloin minulta kysyttiin samaa asiaa. Minä vastasin, että kauppojen hyllyt näyttävät olevan täynnä tavaraa eikä puutetta näy muutenkaan. Australiassa asuvaan sukuun kuuluu jo jälkikasvua sen verran, etteivät kaikki tahdo mahtua enää yhteiskuvaan, vaan sitä pitää levittää laidoilta. Heikki Kiviniemi muutti Canberrasta vajaan neljän vuoden asumisen jälkeen lämpöisempään Queenslandiin ja nyt hän viettää rauhallisia eläkepäiviä suomalaisten rakentamassa vanhainkodissa Finlandia Villagessa. Mutta lopullinen isku tuli pari kuukautta myöhemmin lokakuussa, kun ensin vain Ruotsin uutisten kertomana selvisi, että NL:n sota-alus oli ankkurissa Hangon edustalla Suomen aluevesillä. ?Tiesin jo samana päivänä, että nyt on jotain erikoista tekeillä. Olin töissä Lohjan kalkin toimistossa Helsingissä ja ajoin työpäivän jälkeen Tarvontietä kotiin Lohjalle, kun vastaan tuli kuuden ison mustan auton saattue Hangosta päin. ?Kun Suomen uutiset pystyivät vasta seuraavana päivänä vahvistamaan, että NL:n pääministeri Aleksei Kosygin ja presidentti Urho Kekkonen olivat tavanneet salaa sota-aluksella, niin huhut tapaamisen todellisesta tarkoituksesta levisivät. Minulle se riitti ja sanoin kotona Tyynelle (os. Sen jälkeen nen ahtaan paikan kammo. Kun neuvostojoukot Varsovan liiton viirien suojassa miehittivät 1956 Unkarin, näyttivät pahimmat uhkakuvat käyvän toteen. Mutta päät siinä oli hyvä pitää alhaalla, vahvistaa Kiviniemi. Vanhainkodin rakennukset on rakennettu yhteen tasoon Kun Rajapataljoona 5 siirtyi aurinkoiseen rinteeseen. Sintännön elämässä harjoittelemal- hän kutsui työnjohtajat huo- ne maamassojen alle jäivät myös la riittävästi, niin seuraavaksi neeseen ja selvitti heille, kuin- leipälaukkuni, jossa olivat raedessä oli suomalaisen raken- ka kuvat luetaan ja lähetti hei- hat, valokuvani ja kamera, joka nusmestarikoulutuksen muut- dät pois. Minut kuitenkin toivotettiin tervetulleeksi takaisin, jos huomaisin, etteivät olosuhteet siirtolaisena olisi tyydyttävät. Vuoden 1970 alussa kuusihenkinen perhe muutti Australian pääkaupunkiin Canberraan, jossa rakennusmestarille löytyi heti työtä suomalaisten työmailla. tä oliko minulla vielä jotain sy- tavuodet. Kun Valli tarkasti linjoja pansaroidun jääkelkan suojassa ja meillä oli sopivasti vastarannalla pst-tykki ja konekivääri muutaman kymmenen metrin päässä toisistaan asemissa, niin konekivääriampuja sanoi, että lasketaan se edessä olevan ahtojääkasan päälle ja vasta sitten ammutaan. Se tuli siihen, mutta kääntyi samalla pois ja ampuminen vain haavoitti Vallia. ?Talvi oli silloin kylmä ja erityisen kylmä se oli, kun kuulovartiossa olevien miesten piti seistä järven jäällä. Kuuselle kävijälle. lovartiossa oli kolme miestä ja kerran heistä eräs, Enontekiöltä kotoisin oleva, ihmetteli kahdelle kaverilleen, miksi vaihtoa ei tule vaikka hiihto kuuluu. Keskiviikkona 7.5.2014 11 Arle Heikki Kiviniemi 90 vuotta Pelko Neuvostoliiton miehityksestä sai muuttamaan Australiaan 90-vuotias Heikki Kiviniemi on asunut jo puolet pitkästä elämästään Australiassa, mutta synnyinmaa ei unohdu sotaveteraanin mielestä. Kolmen vuoden pituinen sotataival isänmaan itsenäisyyden säilyttämiseksi jätti kuitenkin perinnöksi epäluulon suuren ja mahtavan naapurin aikeista pienen Suomen suhteen. Oli joulukuu 1941 ja vihollinen yritti tosissaan valloittaa Suomea. Ne olivat ehkä hiu- sen ja sen jälkeen pystyin toi- kanssa omista jälkeen ja ympäkan liian tarkkoja tai yksityis- mimaan itsenäisenä rakentaja- rillä näkyi vain eteen päin marskohtaisia täkäläisiin tapoihin na Australiassa. sivia piippalakkeja. ?Se oli vetistä maastoa, mutta pääsimme ryömimällä etenemään maantien varteen. Niin se minullekin on vähitellen käymässä, hän tunnustaa. Entä mitä mieltä olet synnyinmaan olosuhteista, onko Suomi säilyttänyt itsenäisyytensä? ?Minä olen täällä vietettyjen 45 vuoden aikana käynyt neljä kertaa Suomessa. Ryssät yrittivät silloin hiihtää sivusta kuulovartion ja meidän linjojen väliin, mutta se yritys epäonnistui tarkkakorvaisen enontekiöläisen ansiosta. ?Lähimmillään vihollinen oli meistä runsaan viidentoistametrin päässä, mutta välissä oli onneksi avovesi, joka esti hyökkäykset. Se on hänelle tuttu paikka, sillä hänet kutsuttiin rakentajana heti 1970-luvun alussa vanhainkotia suunnittelevaan rakennustoimikuntaan ja myöhemmin hän istui viisi vuotta vanhainkodin johtokunnassa. ?Täällä meillä on helppo Vanhainkoti sijaitsee vajaat kolmekymmentä kilometriä Brisbanen kaupungin eteläpuolella. teraani Heikki Kiviniemi sotamuistelunsa. Australia otti lämpimästi vastaan Kun Kiviniemet lähtivät siirtolaisina vuonna 1970 maapallon toiselle puolelle, niin elettiin aikaa, jolloin Australia maksoi suomalaisille lähtijöille matkat ja kontillisen muuttotavaroita. Ja siellä meidät kotiutettiin Hirvaan metsäkoululla, päättää ve- ja töitä riitti heti alusta alkaen minullekin vaikka kuinka paljon, niin sellaisille ajatuksille ei pitänyt enää antaa tilaa. Olin silKesän 1944 perääntymislainen työnantajani näki piirus- loin valtion hommissa ja luvat vaiheen vaiheen aikana Kivinietukset, niin hän halusi omaan myöntävä virkamies kutsui mi- mi jäi tykistökeskuksessa päältaloonsa samanlaiset, muiste- nut toimistoonsa ja pyysi minut le sortuneessa perunakellarissa lee Kiviniemi rakentajauransa selvittämään piirtämiäni kuvia. loukkuun. alkua Australiassa. ?Erityisen kiinnostunut ?Siitä minulle jäi elinikäi Kun kielitaito kasvoi käy- hän oli saunasta. Sovittiin poikien kanssa, että otetaan hämäyksen vuoksi lakit päästä ja konekiväärin varsinaiset olkapäille ja kun tulee sopivan näköistä porukkaa, niin puikahdamme muina miehinä toiselle puolelle. Minulta hän kysyi, et- oli kulkenut mukana kaikki sotaminen Australian vastaavaksi. Niitä aikoja ei kukaan haluaisi kokea uudestaan, hän toteaa. Itä-Karjalassa Kiviniemi muistelee Seesjärven rannalla käytyä pitkää talvista taistelua, jossa vastapuolella oli suomalaissyntyisen majuri Valtter Vallin Jalkaväkirykmentti 126. Yli 3000 miehen rykmentissä oli paljon karjalaisia, inkeriläisiä ja Suomesta Neuvostoliittoon loikanneita kommunisteja. ?Me tiesimme, keitä vasKoppelossa syntynyt Heikki Kiviniemi on tyytyväinen suotapuolella oli. Kun australia- uksia ymmärtää niitä. Hämäys onnistui ja pääsimme metsien kautta omien joukkojen luokse. ?Matka kuitenkin vaati veronsa, sillä meitä oli enää ryhmästä neljä hengissä, kun ilmoittauduin kapteeni Aineelle. Työpaikka oli erittäin hyvä ja sieltä oli vaikea lähteä, mutta pelko Suomen kohtalosta sai pysymään päätöksessä. Ja henkilökunta puhuu suomea, kun meiltä monelta saattaa myöhään opittu englanninkielen taito jo vanhempana kadota. Ensimmäinen oma talokin rakennettiin sinne ja vielä suomalaiseen tapaan kunnon eristyksillä ja saunalla. ?Taloon tuli keskuslämmitys ja tilasin keskuslämmitys- Sotamuistot eivät pyyhkiydy muistista Heikki Kiviniemi astui palvelukseen jatkosodan jo alettua. ?Olin silloin kuukauden päälle 18-vuotias. Ne vahvistuivat entisestään kymmenkunta vuotta myöhemmin, elokuussa 1968, kun neuvostojoukot puolestaan vyöryivät Tsekkoslovakiaan ja miehittivät valtion. Muuttopäätös oli tehty aikanaan ja sen seuraukset piti kestää, vastaa kunnioitettavan 90 vuoden iän saavuttanut sotaveteraani. Perheen lapsista neljä tytärtä perheineen asuvat Australiassa ja vain poika, joka tapasi lomamatkalla Suomeen tytön, perusti perheen sinne. Kuvien mukana meni ?Se kävi aika helposti, kun dämelläni ja minä vastasin, et- paljon muistoja, mutta onneksi olin jo ollut jonkin aikaa työ- tä pitäisi saada urakoitsijan lu- henki säilyi, pohtii Kiviniemi. mailla ja tein piirustuksia ja vat. Ilmaisen muuton edellytyksenä oli tuolloin vain se, että siirtolainen sitoutuu asumaan maassa vähintään kaksi vuotta. Nivasalo), että tästä epävarmuudesta pitää päästä pois, kertoo Heikki Kiviniemi lähtöpäätöksen syntymisestä Australiaan. Perhe hankki saman tien lokakuussa siirtolaispaperit ja joulukuussa hakemukset oli hyväksytty. ?Sen jälkeen irtisanoin itseni Lohjalta, mutta esimieheni ei aluksi ollut uskoa koko asiaa. Minä jouduin sen oikein toistamaan hänelle ja sen jälkeen vielä perustelemaan, etteivät syynä missään nimessä olleet työolosuhteet tai esimiehet. Olimme ottamalaisen vanhainkodin, Finlandia Villagen, asukas Austneet kaksi vankia ja muutenkin ralian Queenslandissa. se tiedettiin
toissijaiselle työpaikalle tehdyistä matkoista. Matkakorvaukset voidaan maksaa esimerkiksi, kun työntekijä tekee työtä keskimäärin kolmena päivänä viikossa kotipaikkakunnallaan ja työskentelee lisäksi kahtena päivänä viikossa saman työnantajan toisessa toimipisteessä toisella paikkakunnalla. Ensin täytyy selvittää, kumpi työntekopaikka on työnteki- jän ensisijainen ja kumpi toissijainen työpaikka. herkkukoreja! Musiikki-iltojen tuotto käytetään leirikouluun. Tervetuloa nauttimaan viihdyttävästä ohjelmasta ja makoisista kahveista, toivottavat Ivalon ala-asteen viidesluokkalaiset opettajineen! Verovinkki Matkakorvaukset verotta toissijaiselle työpaikalle Perinteinen Kulta-Lapin Kesä 2014 sa. ilmestyy kesäkuun alus Inarin, Utsjoen ja Sodankylän matkailutarjonta! Jättijakelu: 27 000 kpl Nyt on käsillä se aika vuodesta kun valmistelemme perinteistä Kulta-Lapin Kesä -lehteä. Majoittumiskustannusten korvauksena voidaan maksaa esimerkiksi kohtuullinen hotellihuoneen hinta tai asunnon vuokra. Lehti on myös arvokas ja houkutteleva tietopaketti Lapin matkaa suunnittelevalle. Tutustu edelliseen lehteen Tutustu edelliseen lehteen tästä osoitteesta: http://issuu.com/sasalehti/ docs/kula Samalla kaavalla kokoamme myös tulevan kesän lehden. Jos työntekijä työskentelee kahdella tai useammalla paikkakunnalla olevissa työnantajan toimipaikoissa, työnantaja voi maksaa matkakorvaukset ja majoituksen verovapaasti ns. suunniteltavat 23.5.2014 . Se on saatavilla myös Riihimäen erämessuilla 5.-8.6., Sodankylän elokuvajuhlilla 11.-15.6. Se voi olla myös työnantajan intressipiiriin, kuten samaan konserniin, kuuluvan yhtiön toimipaikka. Työnantaja voi korvata matkakustannukset toissijaiselle työpaikalle ja kohtuulliset majoittumiskustannukset. Toissijaisen työpaikan täytyy sijaita eri paikkakunnalla kuin ensisijaisen. Lehti kertoo tuttuun tapaan matkailutarjonnasta alueellamme. painovalmiit 28.5.2014 Ilmoitusvaraukset ja tiedustelut: Inarilainen: Satu Airola 040 745 2965 myynti@inarilainen.fi Teemanumero 14.5.2014 Ilmoituspaikan varaukset ja tiedustelut pe 9.5. 12 Keskiviikkona 7.5.2014 75-vuotta asiantuntevaa palvelua Sodankylässä Tule ja juhli kanssamme ihastut lukuisiin houkutteleviin tarjouksiimme! Juhlaviikot aloitamme toukokuun alussa. Kakkukahvit tarjoamme perjantaina 23.5. Lähde matkaan! Paikka: Aika: Ivalon ala-asteen iso sali keskiviikko 14.5. sekä torstai 15.5. klo 18.30 alkaen. -20% Kesto noin 45 min. TOUKOKUUN JUHLATARJOUS TIMANTTIRIIPUKSET -30% LAHJAPÖYDÄSTÄ TUOTTEITA -75% Kiitämme Sinua osoittamastasi luottamuksesta! Pulkkinen KELLO JA KULTA SODANKYLÄ PALVELEMME: Jäämerentie 12 MA-PE 9-17.30 016-615 171 LA 9-14 www.kellopulkkinen.fi sodankyla@kellopulkkinen.fi SINCE 1939 SATUMATKA TOUKOKUUN JUHLATARJOUS (seuraa ilmoitteluamme) · timanttikoruja · kultakoruja · hopeakoruja · kihloja · kelloja· pöytähopeita · lahjatavaroita Ivalon ala-asteen viidesluokkalaiset ylpeänä esittävät musiikkinäytelmän VAHVOJA MERKKEJÄ MAAILMALTA JA KOTIMAASTA: Matkaliput: aikuiset 5 ?, lapset 2 ?, sylilapset maksutta. Kanttiini: Koulun ruokalassa avoinna klo 17.45 alkaen sekä esityksen jälkeen. Lipunmyynti salin ovelta klo 18 alkaen. Lippuja ennakkoon myös viidesluokkalaisilta. Tilaisuudessa myydään arpoja, palkintoina mm. sekä Inariviikoilla 17.-27.7. Paperi- ja verkkolehti Painos tulee olemaan noin 27 000 kappaletta. Matkakustannusten korvaus kodin ja ensisijaisen työpaikan välillä on työntekijän veronalaista tuloa eikä sitä voi korvata verovapaasti. Työpaikan ensi- tai toissijaisuuden ratkaisee kokonaisarviointi, jossa otetaan huomioon muun muassa työntekijän vakituisen asunnon sijaintipaikka, kummassa työpaikassa pääasiassa työskennellään ja minkälaisia tehtäviä niissä suoritetaan. Lisäksi julkaisemme verkkoversion, joka on luettavissa missä vain internetin välityksellä. Verkkolehteä mainostamme koko kesän ajan pohjoisen paikallislehdissä Inarilaisessa ja Sompiossa. Varausdeadline: 23.5.2014 Helppo lukea Lehti kootaan alueittain, jolloin jokainen lehdessä palveluitaan mainostava yritys tulee profiloiduksi omalle alueelleen. 040 745 2965 myynti@inarilainen.fi. Päivärahaa ei voida maksaa verovapaasti näiltä matkoilta, koska ne eivät ole tilapäisiä työmatkoja. Jos työnantaja ei korvaa matka- ja majoittumiskustannuksia, voi työntekijä vähentää nämä kustannukset verotuksessaan tulonhankkimiskuluina. TULOSSA Aineistodeadline: . mennessä: Inarilainen Satu Airola Puh. Tänä vuonna mukana on Inarin ja Utsjoen lisäksi nyt myös Sodankylä. Laaja jakelu Lehti on jaossa lehtitelineissä Pohjois-Lapin alueella kesä-elokuun ajan. Automatkalaisen on helppo selata lehteä ja etsiä itseään kiinnostavia vierailukohteita
Sääskipolska. Kansainvälinen museopäivä, Siidassa yleisölle opastettuja kierroksia näyttelyihin ja ilmainen sisäänpääsy. 20.5. Prospektorin profiili. klo 9?20 +LPPXQ QRYHOOLNRNRHOPD 1\W P\|V ,QDULODLVHVWD 2VWD RPDNVL WDL DQQD ODKMDNVL SDLNDOOLVHOOD PXUWHHOOD K|\VWHWW\l QDXUXKHUPRMD NXWNXWWDYDD YLLKGHWWl +LPPXQ QRYHOOL NRNRHOPD 7\QQ\ULQ WDSSL +LPPX ½ 5ZOO OZS ZSJJO OUBQQJ ,QDULODLQHQ 3LLVNXQWLH ,YDOR 3 . Terassikauden avajaiset, Ravintola Kultahippu 31.5. Perinteisen kumilauttaretki Ivalojoella. - 8.6. Metsähallituksen luontopalvelut/Urho Kekkosen kansallispuisto Näyttelyitä Jäämerta kohti -näyttely, Siula-talo, Saariselkä, vapaa pääsy Päivi ja Jessica Suomi -taidenäyttely, Hotelli Laanihovi 14.6.2013-26.5.2014 Eálli biras - Elävä ympäristö -näyttely, Siida, Inari 6.2.-8.6.Mustavalkoinen maailmani ?valokuvanäyttely. Muista osoitteenmuutos myös Inarilaiseen, kätevästi netissä: www.inarilainen.fi kukkia melkein minne vain! Tapahtumia Ylä-Lapissa Puh. Oahpaheaddjis sáhttá oastit bearraliid, datneárppu ja goarrunárppu ovtta duodjái. Kultamuseo, Tankavaara 16.4.-31.7. | Puh. Lisätietoja: https://sites.google.com/site/ saaskipolska/home 8.6. Löytöretki Vihreälle vyöhykkeelle. Nuorisolautakunnan tehtävänä on toimia saamelaisnuorten äänenä ja edistää saamelaisnuorten asemaa SPN:ssä. Talvelle KIITOS! Hyvää Äitienpäivää toivottaa Saamelaismuseo & Luontokeskus 18.5. 016 661 100 Äideille ja valmistujille lahjoja ja lahjakortteja. Tilaa kukat äidille ajoissa. ?Melkein kuin menisit itse? Mahtavia tarjouksia mm. Keskiviikkona 7.5.2014 13 Tunturi-kiekon kiekkokauden päättäjäiset! Hotelli Ivalossa Pe 9.5. Luontolomat. Heinäkuu 3.7. | Kurssi alkaa Karigasniemen kylätalolla 17.5.2014 klo 12.00. Ota mukaan verkaa, nahkaa, sakset, äimä, neula, helmiä ja tinalankaa. klo 18.00 Luvassa: Palkitsemiset + muut juhlallisuudet! Tervetuloa kaikkien joukkueiden pelaajat, pelaajien vanhemmat, valmentajat, huoltajat ja muut taustajoukot! www.tunturikiekko.fi ?Saamelaiskäräjien hallitus nimesi saamelaisen parlamentaarisen neuvoston (SPN) nuorisolautakuntaan nuorisoneuvoston nimeämät ehdokkaat Niila Rahkon (varajäseksi Aslak Holmbergin) ja AnneMaret Labban (varajäseneksi Elli-Marja Hettan). Metsähallituksen luontopalveluiden Koilliskairan luontokeskuksen/Urho Kekkosen kansallispuiston järjestämä perinteinen linturetki Sompiojärvelle. 5. 040 572 8398 Eila Syväjärvi eila.syvajarvi@sogsakk.fi ja www.sogsakk.fi PL 50 99870 Inari www.sogsakk.fi Muuttamassa. Koilliskairan luontokeskus/Urho Kekkosen kansallispuisto, Tankavaara. Juha Perinivan ?Maisemakuvia vastavaloon?-valokuvanäyttely Ivalon kirjastossa toukokuun ajan. Inarilaisen toimituksesta Laminointipalvelua Suojaa tärkeät dokumenttisi kaksipuoleisella muovilla Juha-Petterin tukiryhmä Design Center Saariselkä, tel.040 7179987 Lohi-purjosipuliterriini Katkarapuja (skagen) Mätimousse Sienisalaatti Vihersalaatti Leivät ja levite *** Savustettua lohta, parsaa ja voikastiketta Paahtopaistia, uunijuureksia ja punaviinikastiketta *** Suklaaleivos ja kahvi Inarissa ja Utsjoella lauantaina 10.5. 142 klo 10.00 Ivalo, Kuulaan etupiha klo 12.00 Inari, PaPaNa-baari klo 15.00 Karigasniemi, Kylätalo Sàivu klo 18.00 Utsjoki, Kylätalo Giisà Ennakkoäänestys Suomessa 14.?20.5., ulkomailla 14.?17.5. Vaalipäivä su 25.5. 0400 898 212 Hotelli-Utsjoki Äitienpäiväbuffet klo 12-17 p. pe-la The Bilebändi, Ravintola Kultahippu 24.5. Järj. Siida, Inari 20.1.-30.5. Pentikin Eden -ja Vanilja-sarjaa -30% kukkia & suklaata INTERFLORA nÄitievä päi . 11.5 LAHJAKORTTI Jalkojenhoitoon 38 ? Lahjakorttien myynti pe 9.5. Opettajalta voi ostaa helmiä, tinalankaa ja ompelulankaa yhteen työhön. Almmuheamit ja lassedie?ut | Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Tel. Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry:n ja Kansantanssinuorten Liitto ry:n kesäjuhlat pidetään tällä kertaa Ivalossa Sääskipolska -nimisenä ja järjestelyistä vastaa Tanssiseura Heinäkengät ry. Lapin Tangokarnevaalit Ivalon karsinta, Hotelli Kultahippu 18.5. Saamenkielistä lasten teatteria, Sajos, Inari 23.-24.5. ja 25.7. Hoitola Pirjon Huone Tmi Pirjo Vehmasaho Puh. Linturetki Sompiojärvelle. Schools Out party Kultahipun Kellarissa ?Cocktail- teema? Kesäkuu 5.6. Pohjolan luonnonkukkapäivän retkiä Tankavaarassa ja Inarissa. 28.6. klo 18?20 Ivalontie 10 / Ivalo-talo (käynti sisäpihan puolelta) Vastaanottopäivät kesä-heinäkuussa: 6.6., 13.6., 27.6., 4.7., 11.7., 18.7. Maailman ympäristöpäivän linturetki, Siida 15.6. Kansainvälinen museopäivä ja Metsähallituksen perustamispäivä, vapaa pääsy ja opastettu kierros Ravintola Sarrit 11.5. Äitienpäiväkahvit Siida Shop Lahjat äideille ja valmistuville, ?10% ale vuosikortilla toukokuussa La 10.5.14 klo 12-16 KAKKUKAHVITARJOILU www.siida.fi Tervetuloa! Avoinna klo 10 ?17 ti ?su puh. Siida, Inari 21.2.-28.9.Laineilla ja latvavesillä ?näyttely. 040 700 8154 vuokko.mikkola@netikka.fi, myynti@hotelliutsjoki.fi Tapahtumat voi ilmoittaa sähköpostilla osoitteeseen inarilainen@inarilainen.fi. Toimitus muokkaa tarvittaessa tekstejä. Toukokuu 10.5. Luonnonyön retki Kiilopäällä. 040 177 1000 Ajanvaraukset ja tiedustelut ma?to 9?14 Saamelaisalueen koulutuskeskus järjestää www.sogsakk.fi Datneárpo- ja bearralhervengursa | Tinalanka- ja helmikirjailukurssi (40 d|h) Gursa álgá Gáregasnjárgga giliviesus 17.5.2014 dmu 12.00. Váldde mielde lá??i, náhki, skieraid, áimmi, nálu, bearraliid ja datneárppu
Aivan varmaa tämä on Utsjoen, Inarin ja Sodankylän sekä Enontekiön länsiosan suhteen. 1695 pääasiassa saamelaisten asuttamia. Yhtenä keinona nuorten aktivoimiseksi heräsi ajatus eduskuntavaalien alla järjestettävästä paneelikeskustelusta, jossa oma ehdokkaamme Janne Seurujärvi voisi haastaa muita alueen ehdokkaita. Tuleviin vaaleihin valmistautuminen on jo aloitettu. Vaikka puolueen paikallisyhdistyksien toiminta on ainakin hetkellisesti passivoitunut todettiin hyväksi asiaksi, että kyläyhdistykset toimivat aktiivisesti kylien kehittämiseksi. Tärkeintä on saada kuntalaisten ääni kuuluviin asuinpaikasta huolimatta. Kesäkuussa 13-15.6. Tosin myös lantalaisia muutti Koutokeinoon, jossa he nopeasti sulautuivat saamelaisväestöön, kuten monessa yhteydessä mainittu Keskitalon koutokeinolainen sukuhaara. V:n 1695 jälkeen myös ylisen Ounasjoen vesistön alueella maatalous tuli enenevässä määrin täydentämään lappalaiselinkeinoja kuten kalastusta ja metsästystä. Peltojärven raja pohjoisempaa Koutokeinoa vastaan on epäselvä ja näyttää koskeneen vain kalastusta ja metsästystä. Taatsin seita PohjoisKittilässä ja Koutokeinojänkä Inarissa Lemmenjoen kansallispuistossa. Tämä osa Peltojärven alueen ihmisistä . poronhoitajat ? on varmasti ollut saamenkielistä ja saamelaista ammoisista ajoista tähän päivään, ja ryhmään avioliiton kautta liittyneiden suomalaistenkin jälkeläiset olivat saamenkielisiä ja saamelaisia. karjalainen runonlaulu, josta M.A. He eivät ole saamelaisia. Vaikka itse väittävätkin olevansa. Pekka Sammallahti, Utsjoki Inarin keskustaväki kokoontui Inarin Keskustan kunnallisjärjestön vuosikokoukseen osallistui väkeä ilahduttavan runsaslukuisasti. Kokouksessa käytiin läpi edellisvuoden toimintakertomus sekä keskusteltiin mm. Sen sijaan porolaitumet ovat alueella kuuluneet koutokeinolaisille ainakin 1700-luvulta lähtien, todennäköisesti jo paljon tätä ennen. Sinä. Utsjoen Perussuomalaisten sihteeri Laura Reunanen. Muut kuuluivat ja kuuluvat yhä samaan kieli- ja kulttuuriyhteisöön kuin lähiseutujen muut suomalaiset. Ero saamelaisten ja lantalaisten välillä käy selvästi ilmi myös siitä keskustelusta, jota saamelaismääritelmäkysymyksestä käydään. Suomalaisasutusta houkutteleva- na tekijänä olivat luonnonolosuhteiden lisäksi kulkuyhteydet Länsi-Ruijan rannikon markkinapaikkoihin. 1700-luvulla sekä Tornionlaaksoon ja Kemijoen vesistön alueelle muutti saamelaisia lähinnä Jukkasjärveltä. Lisäarvohan syntyy vain työtätekevien suorittamasta työstä ja tuotannosta, jota syntyy tänä päi- vänä niin valtavasti ettei Telluksemme rajat tahdo enää kestää. Niinpä omistavan luokan talousihmeet keksivätkin veron, jolla voidaan ottaa kaikista tuotteista ja toiminnoista työväenluokalta lisäarvosta arvonlisävero. Castrén kirjoittaa matkakuvauksessaan ja eräät henkilönnimet, mm. Jos nuo Suomen sapelien kalistelijat vievän meidät NATO:on, tietää se valtavasti rautaromua itärajan tuntumaan ja kenties muutaman ydinpomminkin taltuttamaan pahinta uhoamme. Päiviö ja Aikasarria. Ne ovat tänä päivänä sitä luokkaa, ettei koko läntinen maailma tiedä oikein mihin mennään. En oikein usko tuota natoilun henkeä, joka vaivaa Suomenkin pienipipoisten pojannulikoiden ajatusmaailmaa, poikasten, jotka ovat viemässä meitä taas USA:n johtamaan turmioon. Olen menettänyt Petsamossa sijaitsevan synnyinpaikkani kahteen kertaan. Kun asia alkoi tulla maailmalla julki katsoi tuo miljoonia rohmunnut konna parhaimmaksi hypätä laivasta. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että Äänekoskelle ollaan kehittelemässä uudemman teknologian massatehdasta, joka toivottavasti käyttää suomalaisia työtätekeviä tuotannossaan. Aurinko näyttää nousevan, toivottavasti myös vasemmistolle ennen kaikkea EU-vaaleissa. lähestyvistä vaaleista sekä työllisyystilanteesta. Raitiolappalainenkaan ei siis välttämättä ollut kansallisuudeltaan saamelainen. Oman lukunsa muodostaa Enontekiön itäosa ja Peltojärven lapinkylä. Hän kuvaili laajalti sekä värikkäin sanankääntein niin kunnallis- kuin EU-politiikankin nykymenoa. Nämä raitiolappalaisiksi merkityt henkilöt olivat oma ammattiryhmänsä. Tuomalla tällä tavoin politiikan osaksi kuntalaisen arkea on hyvä näin eurovaalien alla muistuttaa äänestäjiä siitä, kuka poliittiseen päätöksentekoon ja EU:n suuntaviivoihin vaikuttaa. Pelottaa nuo meidän sotaintoilijoiden turpiinpanopuheet, joita päästelee suustaan entinen puolustusvoimien komentaja sekä muut kauhun apostolit. Suomen oikeistovoimat lähtivät toiseen maailmansotaankin sapeleita kalistellen, mutta tuloksen tiedämme. Suomessa pitäisi saada vasemmiston aatteet kunniaan ja pidettävä Venäjän raja rauhan rajana. Sitten toiseen asiaan, joka koskee arvonlisäveroa. Japanissa Kioton ulkopuolella on rautateiden paikallisliikenteen juna-asema Inari. Aseman takana vuoren rinteessä on tori-porttien takana laaja shinto-uskontolainen temppelialue, joka jatkuu porteilla osittain katettuna kiemurtelevana polkuna ylös vuorelle. Poronhoitajien puhuma saame on myös ainoa saamen kielimuoto, josta on Peltojärven kylän alueelta tietoa. Ennen vuotta 1695 ns. kunnan jakavan hankkeet mahdollisimman pie- niin osiin, jotta myös paikallisilla yrittäjillä olisi realistiset kilpailumahdollisuudet. Shintolaisuudessa Inari on riisin ja riisiviinan eli saken jumala. Mielessäni kuvittelen polun uudelta Juutuan kävelysillalta ylös Otsamolle, jossa Palovartijan majan kohdalla oli- si muinainen uhripaikka. lapinrajan pohjoispuolella . Nimityksistä lappalainen ja lantalainen tuli siis kansallisuuksien nimityksiä historiallisista syistä, kun suomalaiset lakkasivat harjoittamasta lappalaiselinkeinoja 1800-luvulla. Tämä on ollut omiaan aiheuttamaan väärinkäsityksiä sen suhteen, mitä kansallisuutta vanhojen asiakirjojen lappalaiset ovat olleet. Peltojärven lantalaiset olivat lähtöisin kolmelta suunnalta, Tornionjokilaaksosta, Ounasjoen varrelta ja Karjalasta. Viimeksi mainittujen mukana tuli mm. Suomen olisi viisainta pysyä kaukana NATO:sta ja säästää rahansa rauhan työhön. 14 Keskiviikkona 7.5.2014 Kommunismin aave Sana on vapaa Lappalaisharha Kiistoissa siitä, kuka on saamelainen, suomalainen osapuoli on ajanut ns. Myös alkava turistikausi sekä tuleva lohikesä pohditutti innokkaimpia kalastajia, joihin myös moni Utsjoen Perussuomalaisten toiminnassa aktiivisesti mukana olevista jäsenistä kuuluu. Kapitalistien talouspolitiikka on tällaista. Stora Enson Karvinen kertoi lähtevänsä lätkimään kun maailmassa, missä Suomessa siirrettiin massateollisuus lapsityövoimaa käyttäviin maihin, nousi mustia pilviä. Avioliittoja näiden ryhmien välillä on esiintynyt, ja niillä on siksi yhteisiä esivanhempia, mutta tämä ei ole vaikuttanut kansallisuusrajoihin. Saamelaisten suomenkielinen nimitys oli viime aikoihin saakka lappalainen, ja suomalaisia kutsuttiin lantalaisiksi, joka sekin on alun perin viitannut elinkeinoon eikä kansallisuuteen. Tästä on todisteena koutokeinolaisten poronhoitoalueen rajamerkkeinä esim. Paikallisesti Keskusta tulee olemaan näkyvästi esillä myös eri tapahtumissa ja toivomme kuntalaisten tulevan juttelemaan heidän tärkeäksi kokemistaan asioista! Heli Portti, tiedottaja Pelko kommunismia kohtaan johtuu Neuvostoliiton huonosti hoitamasta asiasta, joka taas johtuu heidän tietämättömien johtajien korruption valtaamista päänupeista ja tietenkin ulkopuolisen kapitalismin aiheuttamista vaikutteista. Paikallisyhdistyksen hallitus sekä jäsenet järjestivät tapahtuman talkoohengessä tarjoten itsetehtyä vappusimaa, makkaraa sekä lettukahvit kylätorille kokoontuneille kuntalaisille. Kemijoen vesistön asutus Kemijärveen saakka on suomalaistunut jo keskiajalla, ja Ounasjoen vesistön asutus on todennäköisesti ollut suomalaista yhtä kauan. Castrénille asukkaat kertoivatkin olevansa kotoisin Karjalan laulumailta. Peltojärven karjalaiset kuitenkin sulautuivat nopeasti Ounasjoen vesistön lantalaisiin. Kieleltään, kulttuuriltaan ja paikannimistöltään Peltojärven lantalaisasutus ei poikkea alempana Ounasjoella ja Kemijoel- la asuvasta muusta suomalaisväestöstä, mutta ero saamelaisiin on selvä. Se on kuristusote kapitalisteilta lisäarvon verottamiseksi. Siellä syntyisi lisäarvoa vasemmistolaiseen maailmankatsomukseen. Suomen työkansa, nyt olisi iskun paikka. Seppo Kola Ivalo Rautatie jo Inarissa Sodankylään vasta suunnitellaan, mutta rautatie on jo Inarissa. Niin kauan kuin alueelta on tietoja, Peltojärven alueella on ollut kaksi etnistä ryhmää, suomenkieliset suomalaiset ja saamenkieliset saamelaiset. He eivät kuitenkaan ole alueidensa alkuperäisiä saamelaisia. 1695 merkittiin tietysti lappalaisiksi. Kittilästä ja Kuusamosta saamelaisiin viittaavat varmat tiedot puuttuvat. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä lappalainen viittasi elinkeinoon eikä kansallisuuteen. Ehdimme kuitenkin viettää mukavan ja leppoisan iltapäivän jutustellen sekä herkutellen. Tämän voi tosin havaita vain, jos tuntee molempia kulttuureita muutenkin kuin siltä osin, joka näkyy silmälle. V:n 1852 rajasulun jälkeen osa porosaamelaisista jäi Suomen alueelle ja tilanne muuttui tältä osin. Heitä oli talollisten poroja hoitamassa eri puolilla pohjoisinta Suomea. Osa raitiolappalaisista oli Jukkasjärven alueelta tulleita saamelaisia, mutta osa suomalaisia, jotka ryhtyivät tähän ammattiin. Ismo Mannisen timosoinimaisen rehellinen ja suora puheenparsi sekä huumori vetosivat kuulijakunnan äänioikeutettuihin siinä määrin, että uusia innokkaita jäseniä liittyi Perussuomalaisten riveihin. Virallisen avauksen jälkeen keskustelu polveili kuntalaisten mieliä askarruttavissa asioissa. Touhukasta vappupäivää Karigasniemen kylällä. Niin uudet ulkoilureitit kuin liikuntahallikin kirvoittivat vilkasta keskustelua. Tapahtumassa mukana ollutta nuorempaa polvea, eli tulevaisuuden äänestäjiä kuitenkin taisi eniten kiinnostaa arvauskisa ?Monta namia purkissa?, jossa lähimmäksi oikein arvannut voitti ison purkillisen karamelleja. Luontoäiti ei kuitenkaan kauaa kevättä lupaillut, vaan navakan tuulen noustua oli aika purkaa autokatos sekä teltta. USA:lla on nytkin sormet pelissä aiheuttamassa sekasortoa Ukrainassa, maassa joka kamppailee taloutensa kanssa aiheuttaen tyytymättömyyttä kansalaisissa. NATO:n ideologiaa pyritään vahvistamaan USA:n rahan avulla. on Keskustan puoluekokous Turussa, jonne lähdemme edustamaan lippuinemme Inaria. kaikki merkittiin kansallisuudesta riippumatta lappalaisiksi, koska muita elinkeinoja alueella ei saanut harjoittaa. Lappalaisten joukossa oli varmasti myös saamelaisia, mutta yhtä varmasti suuri joukko sellaisia, jotka olivat siirtyneet lapinrajan pohjoispuolelle Savosta, Hämeestä ja varsinkin Pohjanmaalta sekä Karjalasta. Vielä v:n 1695 jälkeenkin tulokkaat merkittiin monissa tapauksissa lappalaisiksi ja vasta myöhemmin uudisasukkaiksi. Jotkut saattoivat muuttaa elinkeinoryhmästä toiseen useammankin kerran. Asiakirjojen lappalaiset eivät ole etninen ryhmä eivätkä kansa vaan joukko elinkeinonharjoittajia, jotka saattoivat olla kansallisuudeltaan saamelaisia, suomalaisia tai jopa karjalaisia tai polveutua useammasta kansallisuudesta. Voidaan olettaa, että monet nykyisen Suomen alueen vanhoista lapinkylistä olivat ennen v. Monia asioita on jo saatu aikaan tai laitettu alulle, mutta paljon on vielä tehtävää. Nuorten vähäinen kiinnostus yhteiskunnalliseen toimintaan sekä siihen vaikuttamisen keinot puhuttivat myös. Työllisyyden hyväksi toivottiin mm. Sen sijaan saamelaisten osuus Kittilän, Keminkylän (Savukoski) ja Kuolajärven (Salla) lappalaisiksi merkityistä asukkaista on toistaiseksi epäselvä. Ainakin puustellin isännän Axel Lennart Castrenin aikana siellä moni poika uhrasi kesän savujen katseluun. Syyllisiltä vietiin isot alueet maata ja maksatettiin osittain vahingonteotkin. Sotilasliitto NATO on pe- rustettu turvaamaan USA:n aseteollisuutta ja maailmanpoliisin asemaa, eikä Suomen ja muiden pienten valtioiden johtajat tajua, että jokainen asehankinta tulee USA:n aseteollisuutta ja maksatetaan meillä. Ari Laakson (Inarilainen 18/2014) mainitsemien sukujen jäseniä ei ole otettu saamelaiskäräjien vaaliluetteloon, on loppujen lopuksi hyvin yksinkertainen. Kuolajärvellä asui saamelaisten lisäksi myös suomalaisia ja karjalaisia, jotka ennen v. asiakirjamääritelmän säilyttämistä saamelaiskäräjälain uudistuksessa. Tähän liittyy myös oletus siitä, että vanhojen viranomaisluetteloiden termillä lappalainen tarkoitettiin saamelaista. Heidän saamelaisuutensa on peräisin koutokeinolaisilta esivanhemmilta eikä Suomen puolen lantalaisilta. Syy siihen, miksi esim. Poliittisen materiaalin lisäksi lapsille sekä lapsenmielisille oli myös jaossa ilmapalloja. Päivän tapahtuma startattiin Utsjoen Perussuomalaisten hallituksen puheenjohtajan ja kunnanvaltuutetun, Ismo Mannisen, pitämällä puheella. Eikä riisiviinan paikalliset vastineetkaan olleet täysin tuntemattomia. Tapio Kiiskinen, se vanhempi Perinteikäs vapputapahtuma Karigasniemellä Aurinkoinen sää helli Utsjoen Perussuomalaiset ry:n kautta aikain ensimmäistä Wappuriehaa, jota vietettiin Vapunpäivänä Karigasniemellä. eli Kittilässä, Suur-Sodankylässä, Kuolajärvellä ja Kuusamossa ja niiden pohjoispuolella
Kaikenlainen kalastus on kielletty lukuun ottamatta vavalla ja vieheellä tapahtuvaa kalastusta elokuun 1 päivän alusta syyskuun 30 päivän loppuun Inarijärvessä vesialueella, jonka ulkorajat ovat: Juutuanjoen suussa Pappilanniemen kärjen ja Vuopajanniemen kalliokärjen kautta kulkeva linja ja jonka ulkorajan muodostaa Tissikivisaaren keskikohdan yksityismaan rajasta pohjoisen ison Aviosaaren koillispään välinen suora linja, josta suorana linjana länteen Pielpaniemen keskikohdalle pienen niemen nokkaan. Oukosen niemi. Rauhoituksen ulkopuolelle rajataan kaikki Ivalojoen vuopajat Toloskoskesta alaspäin. Rauhoituksesta vapautetut vuopajat alkavat suoralta linjalta Ivalojoen rantaviivan ulkopuolella. Verkkokalastus on kielletty Syysjoen suun alapuolisella alueella heinäkuun 1. Maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan päätöksen tultua, kuulutetaan päätös Alakosken osalta erikseen. Kaikenlainen kalastus on kielletty Juutuanjoessa koko vuoden linjalta Pappilanniemen kärki . Rauhoitusajan ulkopuolella Ivalojoessa saa käyttää pyynnissä korkeudeltaan enintään 2 metrin korkeaa ja yksisäikeistä vahvuudeltaan enintään 0,17 mm monofilverkkoa vuoden 2016 loppuun, jonka jälkeen langan vahvuus saa olla enintään 0,15 mm. Verkkoa ei saa käyttää koskessa eikä 200 m lähempänä kosken suuta tai niskaa. III. päivän loppuun. IV. Kaikenlainen kalastus on kielletty lukuun ottamatta vavalla ja vieheellä tapahtuvaa kalastusta Kaamasjoessa Syysjoen suun yläpuolisella alueella ja Kiellajoessa maantiesillasta alaspäin kesäkuun 1. Postisaaren itä ja pohjoisreuna . päivän loppuun alueella, jonka ulkorajan muodostaa Ämmänhiekan matalikon ulkoreuna Kuukasniemen kärkeen, josta suorana linjana Kaskamosaaren pohjoispään kummelille, josta sen välittömässä läheisyydessä olevalle itäviitalle ja siitä suoraan Pitkä-Mauran keskikohdan niemen kärkeen, josta Pitkä-Mauran eteläkärkeen, Pitkä-Mauran eteläkärjestä suoralinja Kota-Mauran niemen eteläkärkeen, josta suorana linjana Korkia-Mauran eteläkärkeen, josta Korkia-Mauran rantaviivaa seuraten Rauhastosaarten pohjoispään tasalle. Veskoniemen kärki (Niemelä) . Kalastuksen rajoittaminen Juutuanjoessa taimenen lisääntymisen turvaamiseksi I. Rauhoitusaikana pyynnissä saa käyttää korkeudeltaan enintään 2 metrin korkeaa ja yksisäikeistä vahvuudeltaan enitään 0,17 mm monofilverkkoa vuoden 2016 loppuun, jonka jälkeen langan vahvuus saa olla enintään 0,15 mm. 2. Kalastussäännöllä toteutetaan Inarin kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaa. Siltä osin kuin kalastuksesta ei säädellä tässä kalastussäännössä, noudatetaan kalastuslakia 16.4.1982/286 ja siihen tehdyillä muutoksilla sekä kalastusasetusta 30.12.1982/1116 ja siihen tehdyillä muutoksilla. Tämä kalastussääntö on voimassa 1.1.2014?31.12.2016 II luku Pyydykset 2§ Sallitut pyydykset Kalastukseen oikeutetut saavat käyttää kalastusoikeutensa ja kalastuslain ja -asetuksen rajoissa sekä jäljempänä säädetyin rajoituksin seuraavia pyydyksiä: 1) pohjaverkkoa; 2) pintaverkkoa järvissä; 3) rysää ja isorysää järvissä; 4) liikkuvaa rihmapyydystä (nuotta, trooli) järvissä sekä merkityillä paikoilla jokialueilla; 5) katiskaa järvissä ja jokien suvantopaikoissa; 6) pitkäsiimaa järvissä; 7) harrilautaa 8) vapaa- ja viehettä sekä perhoa; 9) täky- ja iskukoukkua; 10) maderysää ja madepatoa jään alla; 11) atrainta järvissä; 12) lippoa; 13) harppuunaa järvissä. 3§ Pyydysten käyttöä koskevat yleiset rajoitukset Muun kuin muikun tai reeskan kalastukseen tarkoitetussa pintaverkossa tulee solmuvälin olla vähintään 75 mm. Verkkokalastus on kielletty koko vuoden Lankojoessa. III. Pyynnissä saa käyttää enintään 2 metrin korkeaa ja yksisäikeistä vahvuudeltaan enintään 0,17 mm monofilverkkoa vuoden 2016 loppuun, jonka jälkeen langan vahvuus saa olla enintään 0,15 mm. Verkkoa ei saa käyttää koskessa eikä 200 m lähempänä kosken suuta tai niskaa, eikä Lemmenjoen suuta Paadarjärvessä. II. Keskiviikkona 7.5.2014 15 Inarin kalastusalueen kalastussääntö 2014?2016 Inarin kalastusalueen päätös 27.5.2013 I luku Yleiset määräykset 1§ Soveltamisalue ja voimassaolo Tätä kalastussääntöä sovelletaan Inarin kalastusalueen toimintapiirissä eli Inarin kunnan alueella. päivän alusta elokuun 31. päivän alusta elokuun 31. päivän alusta elokuun 31. päivän loppuun. III. Kalastuksen rajoittaminen Inarijärvessä Ivalojokisuun vesialueella pohjasiian ja järvitaimenen kutualueille pääsemisen turvaamiseksi Kaikenlainen kalastus on kielletty lukuun ottamatta vavalla ja vieheellä tapahtuvaa kalastusta Ivalojokisuussa syyskuun 1. Kaikenlainen kalastus on kielletty KalL 26§ 2 mukaisesti Kirakkajoen voimalaitoksen kalaportaiden kalatien kohdalla Ukonjärvessä ja Rahajärvessä. Vuopajanniemen kärki 4-tien sillan kohdalle ja Alakosken niskalta Jurmukosken niskalle. II. Siihen saakka noudatetaan Alakoskenkin osalta kalastuskautta 1.6.?31.8. 3. Kaijasaaren länsireuna . Rauhastosaarten pohjoispään tasalta suorana linjana länteen Aittasaaren eteläkärkeä sivuten Mahlatin Taajomavaaran rantaan, josta rantaviivaa seuraten Piltsiniemen pohjoiskärkeen, josta Mahlattisaaren rantaviivaa seuraten, Laattianiemen kummelille, josta suorana linjana itäviitan kohdalta Mahlattinuoran suun poikki Patokotaniemen J-taululle, josta rantaviivaa seuraten Kivilahden suun poikki Hämähäkkiniemen Kalliokosken länsilahteen, josta suorana linjana Mutasaaren länsipäätä sivuten Konesniemen kärjen kolmijalkakivelle, josta suorana linjana Kaijasaaren pohjoiskärjen kautta Veskoniemen kärkeen (Niemelä). 4. Rahajärvessä kaikenlaisen kalastuksen kielto ulottuu 200 m kalatien suusta järvelle päin. 8. päivän alusta heinäkuun 31. päivän loppuun. Kalastuksen rajoittaminen Vaskojoen, Lemmenjoen ja Menesjoen vesistössä järvitaimenen lisääntymisen turvaamiseksi I. ja 16.11.?30.4. Rauhoitusaikana on sallittu kalastaminen jään alta täkykoukuilla ja pilkillä. 10. päivän alusta elokuun 31. Sarmijoki lompolot mukaan lukien Sarmijoen niskalle Sarmijärvessä linjalle Rovaniemen länsireuna . Kaijasaaren pohjoiskärki . Viikkorauhoituksella pyritään turvaamaa taimenen nousua Ivalojokeen nykyistä paremmin. 5. Kalastuksen rajoittaminen Nitsijärvessä järvitaimen-, nieriä ja harjuskannan lisääntymisen turvaamiseksi Kaikenlainen kalastus on kielletty Koskikaltiojoessa ja 500 m lähempänä jokisuuta Nitsijärvessä. 12. Kalastuksen rajoittaminen Ivalojoessa pohjasiian ja järvitaimenen lisääntymisen turvaamiseksi I. Kalastuksen rajoittaminen Luttojoen vesistössä järvi- ja purotaimen sekä harjuskannan vahvistamisen turvaamiseksi (Tuulomajoen vesistö) I. päivän alusta joulukuun 15. päivän loppuun. 6. Rauhoitusalue alkaa Ivalojokisuussa linjalta Konesniemen pohjoiskärjen kolmijalkakivi . Kärmeniemen rantaa niemen itäisimmän niemen päähän, josta suorana linjana Mopenniemen päähän ja siitä rantaviivaa seuraten vuonon perälle. 14. Rauhoitusaikana kalastus on sallittu edellä mainitun rauhoitusveden ulkopuolelle rajatuilla Juutuanvuonon rantakaistaleilla kalastusoikeuden omaavilla Pahtaniemen länsirannan keskikohdalta linja Ulmosensaaren eteläkärkeen josta suoralinja Ekorensaaren eteläkärkeen ja siitä Lammassaaren itäkär- jen kautta Vuopajaniemen kalliokärkeen. Vuonon etelärannalla Mutustelmaniemestä Lyijyniemen kärjen kautta Hirvasniemen kärkeen ja edelleen Uruniemen kärkeen ja siitä Lomakylä Inari rantaan. Kaikenlainen kalastus on kielletty lukuun ottamatta vavalla ja vieheellä tapahtuvaa kalastusta rannalta ja veneestä Jäniskosken niskalta Jurmukosken niskalle kesäkuun 1. Kaikenlainen kalastus lukuun ottamatta täkykoukuilla ja pilkillä tapahtuvaa kalastusta on kielletty Ivalojoessa ja siihen laskevissa sivujoissa syyskuun 1. Kärmeniemen länsiniemi . päivää. Pintaverkolla ja pintaverkkopyydyksellä tarkoitetaan pintaan tai lähemmäksi kuin 1,5 metriä pinnasta asetettua verkkoa. päivän loppuun. Kalastus on myös kielletty edellä mainittuna aikana Rahajärvessä 400 m lähempänä Kirakkajoen suuta. II. Kaikenlainen kalastus on kielletty Kirakkajoessa kesäkuun 1. (KalL 32. Kaikenlainen kalastus on kielletty Hammasjoessa, Nuovakkajoessa, Rullajoessa, Karvajoessa, Appisjoessa alimmaiseen Appislompoloon saakka ja Kyläjoessa. Kalastuksen rajoittaminen Näätämöjoen vesistössä kalastuslain 1 §:n tavoitteiden saavuttamiseksi lohi-, järvitaimen-, harjus- ja rautukantojen lisääntymisen turvaamiseksi I. Kalastuksen rajoitukset Inarin retkeilyalueen vesissä rautu- ja järvitaimen- ja harjuskantojen lisäämiseksi ja turvaamiseksi Kaikenlainen kalastus on kielletty Inarin retkeilyalueella seuraavissa järvissä lukuun ottamatta vavalla ja vieheellä tapahtuvaa kalastusta: Lentokonelampi, Mukkajärvi, Harrijärvi, Myössäjärvi, Martinjärvi, Isokivenjärvi (Karhunpesävaaran ja Antti-Petterivaaran välissä), Ukonjärven Rautujärvet, Polkupuolijärvi, Tuulisjärvi, Pikku-Tuulisjärvi, Immosen kalajärvi (Jänkäjärvenpään itäpuoli), Ahven-Rautujärvi, Ronkajärven-Rautujärvi, Saukko-Tupapään Rautujärvi, Nukkumajoen latvajärvi ja Isotaipalejärvi (Tuulispään länsipuoli). 11. välisenä aikana. 13. Päätöksestä on valitettu. ja 1.9.?15.11. Kalastuksen rajoittaminen Nellimvuonossa ja Nellimjoessa järvitaimenen lisääntymisen turvaamiseksi Verkkokalastus on kielletty 1.9.?31.10. Nellimjoessa Nellimöjärveen asti ja Nellimvuonossa alueella, jonka ulkorajat ovat: Nelimvuonon perä, josta rantaviivaa Korkeloniemen (Nellimniemi) länsipää . Kalastuksen rajoittaminen Kirakkajoessa taimenen ja harjuksen lisääntymisen turvaamiseksi I. Kalastuksen rajoittaminen Tsiuttajoessa taimenen lisääntymisen turvaamiseksi Kaikenlainen kalastus on kielletty Tsiuttajoessa Pautujärvelle asti ja Tsiuttajokisuussa Inarijärvessä linjalta Heinäniemi . Kalastuksen rajoittaminen Kaamasjoessa taimenen ja harjuksen lisääntymisen turvaamiseksi I. Kaikenlainen kalastus on kielletty Kiellajoessa ja siihen laskevissa sivujoissa Karigasniemen maantiesillasta ylöspäin ja Stuorraäytsijoessa. II. päivän loppuun. Juomusniemi syyskuun 1. Kalastuksen rajoittaminen Juutuanvuonossa järvitaimenen pääsyn turvaamiseksi kutualueille I. Siitä edelleen rantaviivaa seuraten Pielpavuonon Kesäkalalahden saaren tasalta suorana linjana Pielpavuonon poikki, josta rantaviivaa seuraten Pahtaniemen länsirannan keskikohdalle, josta suorana linjana Ulmosensaaren eteläkärjen kautta Ekorrensaaren eteläkärkeen ja siitä Lammassaaren itäkärkeen josta Vuopajaniemen kärkeen. Kaikenlainen kalastus on kielletty Luttoja Kolmosjoessa lompolot ja järvilaajentumat mukaan lukien 1.5.?15.6. Verkkokalastus on kielletty Vaskojoessa, Lemmenjoessa, Menesjoessa, Kettujoessa ja Matkakoskessa ja niihin laskevissa sivujoissa lukuun ottamatta järvilaajentumia heinäkuun 1. Taimenenhyppäämäniemi . päivän loppuun. III. Kielto koskee samana aikana myös kalastusta 200 m lähempänä Kirakkajoensuuta tai niskaa Hammasjärvessä, ylimmissä Jakulompoloissa, Kirakkajärvessä, Jakujärvessä, ja alimmaisissa Jakulompoloissa. 2 §) III luku 4§ Kalastuksen rajoittaminen Inarin kunnan alueella Kalastuslain- ja asetuksen määräysten lisäksi kalastusalue asettaa kalastuslain 1 §:n tavoitteiden saavuttamiseksi Inarin kalastusalueen vesiin seuraavat pyyntirajoitukset vesien omistuksesta ja hallinnasta riippumatta kalastuslain 37§:n 2 momentin mukaisesti. 1. päivän alusta marraskuun 30. Verkkoa ei saa käyttää koskessa eikä 200 m lähempänä kosken suuta tai niskaa. V. Pintaverkon käyttö on kielletty ennen elokuun 20. Lapin työ- ja elinkeinokeskus on päättänyt kieltää Inarin kalastusalueen esityksestä kalastuslain (104/96) 8§:ssä tarkoitetun läänikohtaisen viehekalastuksen 200 m metriä lähempänä Kirakkajoen niskaa ja suuta Hammasjärvessä, Kirakkajärvessä ja Jakojärvessä sekä Rahajärvessä 400 metriä lähempänä Kirakkajoen suuta. Kaikenlainen kalastus lukuun ottamatta vavalla ja vieheellä tapahtuvaa kalastusta on kielletty Alajärveen laskevassa Alajoessa. IV. Länsirajan muodostaa Tissikivisaaren läntisen niemennokan päästä suora linja Elinaniemen keskikohdalle, josta rantaviivaa seuraten Partajängänniemen pohjoispään kohdalta suorana linjana Mutustelmaniemen pohjoispäähän, josta Lyijyniemestä suorana linjana Hirvasniemeen kärjen kautta Uruniemen kärkeen ja siitä edelleen lomakylä Inari rantaan. II. Kenttäsaaren koillisreuna ? saaren rantaa Rautusalmensaaren itäreunaa . Kielto on voimassa 15.6.2009?15.6.2014. III. päivän alusta marraskuun loppuun välisenä aikana. Kalastuskielto Ukonjärvessä ulottuu 200 metriä voimalaitosuoman sivuille rantaviivaa pitkin mitattuna ja jokisuun edustalle oleville kareille. Kaikenlainen kalastus on kielletty Alajärvestä laskevan Alajoen Myllykoskessa. V. Rauhoitusaikana on sallittu kalastaminen jään alta täkykoukuilla ja pilkillä. 9. Rauhoitusaikana kalastaminen on sallittu jään alta täkykoukuilla ja pilkillä, mut- www.inarinkalastusalue.fi ta syöttinä ei saa käyttää muista vesistöistä tuotua kalaa. II. Kalastuksen viikkorauhoitus Ivalojoessa on maanantaisin ajalla 15.6.?30.8. Muikun ja reeskan pyyntiin tarkoitetun pintaverkon suurin sallittu solmuväli on 22 mm. Partakonsaaren länsipään eteläinen niemen nokka, josta suorana linjana Haapaniemen eteläisen niemen nokka kesäkuun 21. päivän alusta marraskuun 30. välisenä aikana. III. Kaamasjoessa ja Muddus- sekä Vastusjärvessä 200 metriä lähempänä joen suuta tai niskaa ja Muddusjärven ja Vastusjärven välisellä vesialueella verkkopyynnissä saa käyttää enintään 2 metriä korkeaa ja yksisäikeistä vahvuudeltaan enintään 0,17 mm monofilverkkoa vuoden 2016 loppuun, jonka jälkeen langan vahvuus saa olla enintään 0,15 mm. Koko joessa on sallittu kalastaminen jään alta täkykoukuilla ja pilkillä, mutta täkykoukkujen syöttinä ei saa käyttää muista vesistöistä tuotua kalaa. Huom! Kalastusalueen ylimääräinen kokous 3.10.2013 päätti lyhentää Alakosken kalastuskautta 1:llä kuukaudella eli siten, että kaikenlainen kalastus on kielletty lukuun ottamatta vavalla ja vieheellä rannalta tapahtuvaa kalastusta 4-tien sillalta Alakosken niskalle kesäkuun 1. päivän loppuun. IV. Kaikenlainen kalastus on kielletty lukuun ottamatta vavalla ja vieheellä tapahtuvaa kalastusta Lutto- ja Kolmosjoessa lompolot ja järvilaajentumat mukaan lukien 16.6.?31.8. Kaikenlainen kalastus on kielletty Kulasjoessa lompolot ja järvilaajentumat mukaan lukien Luttojoen ja Kulasjoen yhtymäkohdasta ylävirtaan, sekä Luttojoessa lompolot ja järvilaajentumat mukaan lukien Lutto- ja Kulasjoen yhtymäkohdasta ylävirtaan. II. Kaikenlainen kalastus on kielletty lukuun ottamatta vavalla ja vieheellä rannalta tapahtuvaa kalastusta 4-tien sillalta Alakosken niskalle kesäkuun 1. päivän alusta joulukuun 15. päivän loppuun. 7. Viikkorauhoituksen aikana on Ivalojoen rauhoitusalueella kaikenlainen kalastus kielletty katiskapyyntiä lukuun ottamatta. päivän lokakuun 15. Kaikenlainen kalastus on kielletty Sevettijärven ja Jänisjärven välisessä Jäniskos-. Kalastuksen rajoittaminen Sarmijoessa taimenen lisääntymisen turvaamiseksi Kaikenlainen kalastus lukuun ottamatta jään alta tapahtuvaa kalastusta täkykoukuilla ja pilkillä Sarmijoen suussa Sarmivuonossa linjalta Mustaniemi
Se joskus naurattaa meitä. Kivaa on sekin, kun näkee muitakin kuin oman luokan oppilaita. Lippujen värillä ei ole väliä. päivän loppuun. VI. Kaikenlainen kalastus on kielletty lukuun ottamatta vavalla ja vieheellä tapahtuvaa kalastusta Rautujärvessä (Rautuoja) Sevettijärven lounaispuolella, Mannisen lammessa Nilijärven itäpuolella, Taimenjärvessä ja Ukonlahden lammessa (Sevettijärven Ukonlahti), Liidenin lammessa (Näätämö) ja Kontinpaistamajärvessä (ylempi). V. Muilta vesistöalueilta edellä mainituille vesistöalueille tuotavien veneiden ja kanoottien ym. Muissa vesissä harjuksen alamitta on 30 cm. Kaikki alamittaiset kalat sekä elävät että kuolleet tulee laskea välittömästi takaisin veteen. 8§ Kalatautien leviämisen ehkäiseminen (MMM:n asetus 1376/2004) I. Syöttikalojen tuominen muilta vesistöalueilta Tenojoen, Näätämöjoen, Paatsjoen, Tuulomajoen ja Uuutuajoen vesistöjen alueelle, samoin kuin niiden siirtäminen näiden vesistöjen välillä on kielletty. Syöttikalojen käyttäminen näillä vesistöalueilla harjoitetussa onkimisessa, pilkkimisessä ja viehekalastuksessa on kielletty. II. Mukavaa kun saa laulaa toisten kanssa. välisenä aikana. IV. Kalastuksen rajoittaminen Surnujoessa järvitaimenen lisääntymisen turvaamiseksi Kaikenlainen kalastus on kielletty Surnukoskessa elokuun 1. Lippuja saa halutessaan käyttää kohojen sijaan myös alueilla, joissa vesiliikennettä ei ole. Tässä tapauksessa riittää pienempi lippu (15 cm) kuin vesiliikenteen käyttämillä alueilla ja lippusalko voi olla 40 senttimetriä korkea. Jäältä kalastettaessa pyydys ja kalastamista varten tehdyt, halkaisijaltaan yli 40 senttimetrin avannot on merkittävä vähintään 1,2 metriä jään pinnasta ulottuvalla merkkisalolla, joka ei ole väriltään valkoinen. Näkyvämpiä merkkejä saa käyttää Asetuksessa määritellyt merkitsemistavat ovat vähimmäisvaatimuksia. Asetuksen mukaan nimi ja puhelinnumero tai postiosoite on merkittävä pyydyksen uloimman kohon tai lippusalon yhteyteen. Molempina iltoina esitykset alkavat kello 18.30. Ovet saliin avautuvat kello 18. Kanttiini avautuu jo kello 17.45 ruokasalissa ja on avoinna myös esityksen jälkeen. Kaikenlainen kalastus on kielletty lukuun ottamatta vavalla ja vieheellä tapahtuvaa kalastusta Vaasalijärvessä, Pahtareikäjärvessä, Tuulijärvessä ja Vainosjärvessä 15.9.?15.10. väylät, mutta myös muut alueet, joilla veneilyä on. Raudun lisääntymisen turvaamiseksi rautu (nieriä) salvelinus alpinus on rauhoitettu Inarin kalastusalueella (Inarin kunnan alueella) 15.9.?30.11. päivän loppuun. 17. Veneliikenteen käyttämillä alueilla pyydys on merkittävä vähintään 1,2 metriä vedenpinnan yläpuolelle ulottuvaan salkoon kiinnitetyllä, vähintään 20 senttimetriä leveällä ja korkealla neliön muotoisella lipulla. Se mitä ollaan tehty, on erilaista kuin se, mitä yleensä teemme koulussa. ?Harjoituksissa on ollut joskus raskasta kun pitää tehdä samoja kohtauksia monta kertaa, jatkaa toinen oppilas. ?Ja mukavaa on sekin kun Ailu ohjaa tosi mahtavasti. Vesiä joissa kohomerkintää voidaan käyttää, ovat esimerkiksi pienet järvet ja lammet ja syrjäiset lahtialueet. Myös rantojen, karien ja kasvillisuuden läheisyydessä sijaitsevat alueet ovat sellaisia, joissa pyydykset erittäin epätodennäköisesti aiheuttavat haittaa vesiliikenteelle. päivän alusta marraskuun 15. Mitä 1 momentissa on säädetty, koskee myös talvikalastuksessa käytettävää 16 §:ssä tarkoitettua merkkiä. Myös näkyvämpiä merkkejä saa käyttää, esimerkiksi korkeampaa lippusalkoa ja isompaa lippua. Pyydyksen suunta on ilmoitettava yhtä tai useampaa selvästi erottuvaa merkkiä käyttäen. Kalastuksen päätyttyä Kalastuksen päätyttyä on pyydykset sekä niihin kuuluvat merkit ja muut kalastukseen käytetyt tarvikkeet, jotka eivät kuulu vesistössä laillisesti olevaan kiinteään kalastuslaitteeseen, viipymättä poistettava vedestä. Samoin on poistettava tarpeettomaksi käynyt turo tai muu kalaveden hoidosta, kalanviljelyssä tai saaliin säilytyksessä käytetty laite tai rakennelma. Lisäksi kaikissa pyydyksissä käytettävien köysien on oltava uppoavia tai ne on painotettava uppoaviksi. Pyydyksiin nimi ja yhteystiedot Pyydyksiin on merkittävä kalastajan nimi ja yhteystiedot. Myös pintapyydysten lippusalko tulee varustaa vähintään 2 senttimetriä leveällä heijastimella. Jo perinteeksi muodostunut viidesluokkalaisen musiikki-ilta järjestetään tänä vuonna keskiviikkona 14.5. Kalastuksen rajoittaminen rautu-, järvitaimen- ja harjuskantojen lisäämiseksi ja turvaamiseksi Kaikenlainen kalastus on kielletty vavalla ja vieheellä tapahtuvaa kalastusta lukuun ottamatta Haapajärvissä 2 kpl ja Vuononojajärvessä (Partakko), Laanajärvessä (Törmänen), Saarineitamojärvessä (Rajankangas Ivalo), Kuoppajärvessä ja Pontikkalammessa (Hammasjärvi), Rautujärvessä (Menesjärvi, Illesti), Hannujärvessä, Vanhajärvessä, Ylimmäisessä Appislompolossa, Koijerijärvessä ja Rautujärvessä (Jursulannokka). 16. Lippusalko tulee sen lisäksi varustaa vähintään 2 senttimetriä leveällä heijastimella. päivän alusta heinäkuun 30. Harjus Lutto-, Näätämö-, Juutuan- ja Silisjoessa 35 cm. lukuun ottamatta Inarin retkeilyalueen vesiä, joissa kalastus on sallittu vavalla ja vieheellä. Retkeilyalueen vedet ovat: Lentokonelampi, Mukkajärvi, Harrijärvi, Myössäjärvi, Martinjärvi, Isokivenjärvi (Karhunpesävaaran ja Antti-Petterinvaaran välissä), Ukonjär- Keskiviikkona 7.5.2014 ven Rautujärvet, Polkupuolijärvi, Tuulisjärvi, Pikku-Tuulisjärvi, Immosen kalajärvi, (Jänkäjärvenpään itäpuoli), Ahven-Rautujärvi, Ronkajärven- Rautujärvi, Saukko-Tupapään Rautujärvi, Nukkumajoen latvajärvi ja Isotaipalejärvi (Tuulispään länsipuoli). IV luku Erinäisiä säännöksiä 5§ Pyydysten merkitseminen (kalastusasetus 1116/1982, muutos 4.4.2012) Kalastuslain 33 §:n mukaan pyyntiin asetetut kiinteät ja seisovat pyydykset on merkittävä siten, että ne ovat muiden vesistössä liikkuvien havaittavissa. Salko ja lippu vesiliikenteen joukkoon Kalastusasetuksen 16 §:ssä vesialueet jaotellaan vesiliikenteen käyttämiin ja muihin alueisiin. Vesiliikenteen käyttämiä alueita ovat mm. Taimenen, kaikki taimenmuodot, myös purotaimenen eli tammukan, alamitta on 50 cm. II. Näytteleminen ja laulujen laulaminen harjoituksissa on ollut tosi kivaa, sanoo eräs viidennen luokan oppilas. Hän jatkaa: ?Harjoituksissa on ollut mukava tunnelma. Järvilohi 60cm. IV. Kaikenlainen kalastus on kielletty lukuun ottamatta vavalla ja vieheellä tapahtuvaa kalastusta Näätämöjoessa Opukasjärven ja Iijärven välisellä vesialueella lukuun ottamatta Kaarti- ja Vuontislompoloita, Silisjoessa lukuun ottamatta lompoloita, Vaijoessa, Nikulasjoessa, Vainosjoessa ja Kuosnijoessa. Verkkoa ei saa käyttää edellä mainittujen jokien lompoloissa 200 m lähempänä kosken suuta tai niskaa. III. Elävien viljely- ja luonnonvaraisten kalojen ja desinfioimattoman mädin siirtäminen muualta Suomesta Tenojoen, Näätämöjoen, Paatsjoen, Tuulomajoen tai Uutuajoen vesistöjen kesken on kielletty, samoin kuin niiden siirtäminen näiden vesistöjen välillä on kielletty. V luku 9§ Kalastuksen valvonta Tämän kalastussäännön määräyksiä valvovat kalastusalueen tehtävään asettamat kalastuksen valvojat ja Metsähallituksen-, Lapin ELY-, poliisin-, rajavartiolaitoksen henkilöstö säännöstensä mukaisesti. Kalastuslainsäädäntöä ja tätä kalastussääntöä vastaan tehdyt rikokset ja rikkomukset ovat virallisen syytteen alaisia. Musiikki-ilta Ivalon ala-asteella: Satua vai totta? Ehdottomasti totta on se, että Ivalon ala-asteen viidesluokkalaiset ovat valmistelleet musiikki-illan. Hän näyttää meille miten pitää eläytyä. vesikulkuneuvojen, sekä kalastusvälineiden ja -tarvikkeiden tulee olla täysin kuivatut tai desinfioidut ennen niiden käyttämistä näillä vesistöalueilla. III. taimenen lisääntymisen turvaamiseksi. 15. (KalL 37.2) Troolikalastus on kielletty seuraavilla alueilla KalL 1 §:n tavoitteiden saavuttamiseksi: Juutuanvuonossa 4-tien sillalta linjalle Tissikivisaaren keskikohdan yksityismaan rajasta Aviosaaren koillispäähän, josta suorana linjana länteen Pielpaniemen keskikohdan pienen niemen nokka. Lisäksi on käytettävä kalastusoikeuden osoittavaa merkkiä missä sellaiset ovat käytössä. Pintapyydys merkitään kahdella lipulla Pintapyydys eli lähemmäksi kuin 1,5 metriä vedenpintaa ulottuva pyydys, tulee vesiliikenteen käyttämillä alueilla merkitä kahdella päällekkäin kiinnitetyllä lipulla. Yli 10 metriä pitkät pyydykset tai jadat on merkittävä samanlaisin merkein molemmista päistä. Ivalon ala-asteen isossa salissa. Tissikivisaaresta etelään linja kulkee Tissikivisaaren läntisestä niemennokasta suorana linjana Elinaniemen keskikohdan välinen vesialue. Ivalojokisuussa alueella, jonka ulkorajan muodostaa Rauhastosaaren, Korkia-Mauran, Pitkä-Mauran ja Kaskamosaaren pohjoiskärjen kautta Kuukasniemen päähän kulkeva linja. Tsarmivuonossa alueella, jonka ulkorajan muodostaa Mustaniemen ja Taimenenhyppäämäniemen kautta kulkeva linja. Nellimövuonossa alueella, jonka ulkorajan muodostaa Kenttäsaaren kautta kulkeva linja. Partakonlahdessa alueella, jonka ulkorajan muodostaa Kesäniemen eteläkärjen, Partakkosaaren keskikohdan ja Heinäniemen kautta kulkeva linja. Tsurnuvuonossa alueella, jonka muodostaa Palosaaren pohjoiskärjen kautta kulkeva linja. 7§ Alimmat mitat (kalastusasetus 1116/1982, muutos 14.12.2013 ja Inarin kalastusalueen päätös 27.5.2013) Kalastuslain 1 § tavoitteiden saavuttamiseksi seuraavien kalojen tulee täyttää alimmat mitat: I. Pintapyydys tarvitsee lisäksi välikohon jokaista alkavaa 120 metriä kohden. Ja sehän on hauskaa kun ei tarvitse tehdä silloin tavallisia oppitunteja niin kuin äidinkieltä ja matematiikkaa. Musiikki-illan tuotto käytetään syksyllä 2014 käytävään leirikouluun Kuusamon Oivangissa. Inarin kalastusalue Ranskalainen viikonloppu Kultahovissa Viime kevään suosittu Italian viikonloppu saa jatkoa Hotelli Inarin Kultahovin ravintolassa tulevana äitienpäiväviikonloppuna. Tällä kertaa makumatka suuntautuu Ranskanmaalle ja siinä pääsee nauttimaan sekä Etelä- että Pohjois-Ranskan klassisia herkkuja. Tarjolla on perjantaina ja lauantaina kello 17 alkaen viiden ruokalajin ranskalainen illallinen, jossa makuja on tarjolla välimerellisistä Nizzan salaatista Rhonen laakson rustiikkiin lihapataan burgundilaisittain. Ranskalaiseen ateriaan kuuluvat luonnollisesti juustot, hyvät viinit ja seura sekä suussa sulava pinjansiemen-sitrustorttu. Äitienpäivänä katetaan juhlava ranskalainen pitopöytä ja se on tarjolla kello 13?18.. Kaksoislipuin merkityn pintapyydyksen kohdalla on voimassa 50 metrin suojaetäisyys, missä ei ilman erityistä oikeutta saa harjoittaa kalastuslain 8 §:ssä tarkoitettua kalastusta (esimerkiksi uistelua). Koho riittää pienillä vesillä Vesialueilla, joilla vesiliikennettä ei pääsääntöisesti harjoiteta tai on muuten ilmeistä, että pyydykset eivät haittaa vesiliikennettä tai vesialueen käyttöä, riittää pyydysten merkintä koholla. Kohon tulee ulottua vähintään 15 senttimetriä pinnan yläpuolelle. Verkkokalastus on sallittu Rautujärvessä (Rautuoja) kesäkuun 1. Tietenkin arpajaiset kuuluvat asiaan. Musiikki-illan sisältö sen sijaan on täyttä satua ja hulinaa. ?Musiikki-illan tekeminen on ollut kivaa. Nilijärven ja Rautaperäjärven välisessä Rautaperäjoessa on kalastuksen rauhoitus kaikelta kalastukselta 1.9.?15.10. KalA 21 §. 6§ Troolikalastuksen harjoittaminen Trooliin jääneen alamittaisen taimenen, järvilohen, nieriän sekä harjuksen elävänä järveen palauttamiseksi saa troolia vetää enintään nopeudella 3,7 kilometriä tunnissa (2 solmua) ja trooli on koettava vähintään 1,5 tunnin välein. ja torstaina 15.5. 16 kessa 600 metriä lähempänä maantiesiltaa Sevettijärvessä ja 700 metriä lähempänä maantiesiltaa sen alapuolella Jänisjärvessä. II. Nieriä Inarijärvessä, Nitsijärvessä, Ukonjärvessä ja Muddusjärvessä 45 cm. III
En raskinut kuitenkaan alkaa hieroa kauppaa niistä. Päivä alkoi jännittävällä kelkka-rekikyydillä ja jatkui päämäärässä pilkkimisen, paikkojen tutkimisen ja eväiden syönnin merkeissä. Arvostelijoilleen Rantala vastaa sanomalla, että Kuolan saamelaisten esineet säilyvät Suomessa paljon paremmin kuin Venäjällä. Olisi pitänyt ostaa? Tieteellisiä kirjoja Rantala on hankkinut muiden muassa laittamalla vuonna 1990 ilmoituksen murmanskilaiseen sanomalehteen. Muutaman kirjanvälittäjän kanssa Rantala pitää yhteyttä edelleen. Kuolan saamelaisten lisäksi näyttelyssä on mukana myös muiden pohjoisten alkuperäiskansojen esineistöä sekä Petsamoa käsittelevää kirjallisuutta. Näyttely on esillä 24.4.? 19.6.2014 välisen ajan Rovaniemellä.. Miten siinä sitten kävi. Tästä kertoo muiden muassa se, että Venäjän saamelaisia vierailee aika ajoin Rantalan luona tutkimassa vanhoja tieteellisiä kirjoja, jotka ovat hävinneet Venäjän kirjastoista aikoja sitten, Rantala sanoo. ?Pari vuotta sitten kävin useasti eräässä saamelaistalossa Kuolassa ja talon vanhalla emännällä oli useita vanhoja, harvinaisia juuritöitä. Siitä asti on häneen innokkaasti otettu yhteyttä ja jotkut ovat jopa lähettäneet kirjoja postin välityksellä ilman sopimusta. Rantala on koonnut aineistostaan näyttelyn Lapin korkeakoulukirjaston yliopistoyksikköön. Alkuaikoina Venäjän saamelaiset lahjoittivat erilaisia esineitä Rantalalle, mutta pian he huomasivat, että esineistä on mahdollista saada myös jonkinlaista nimellistä korvausta. Muutama vuo- si sen jälkeen koko talo paloi esineineen tuhkaksi ja vanha emäntä sai surmansa. Paluumatkalla päivän touhuista väsyneet lapsukaiset nukahtivat rekikyydin tasaiseen kolinaan. Aurinkoinen ja tyyni sää antoi täydelliset olosuhteet kevätpäivästä nauttimiseen. Päivä oli ihana ja ikimuistoinen! Lämpimät ja suuret kiitokset Inari Event Laplandin väelle onnistuneesta retkestä sekä Ilmari Slant Ky:n takseille retkeläisten kuljettamisesta! Onnelliset Inarin päiväkotilaiset, Tammukat ja Urbi Retken väsyttämät pikkumiehet. Kalansaalista odotellaan. Ulkona ruoka maistuu hyvältä. Vauhdin hurmaa? Tuliaisia Kuolan saamelaisilta Tuliaisia Kuolan saamelaisilta -näyttely esittelee Leif Rantalan Kuolan matkoiltaan keräämiä käyttö- ja käsityöesineitä sekä kirjoja. Lapin yliopistossa elämäntyönsä tehnyt saamen kielen ja kulttuurin lehtori Leif Rantala on kerännyt Kuolan matkoillaan suuren määrän Kuolan saamelaisten käyttöja käsityöesineitä sekä kirjoja ja artikkeleita, joissa käsitel- lään Murmanskin aluetta. Näin sai alkunsa yli pari vuosikymmentä kestänyt pienimuotoinen kaupankäynti, jonka pelisäännöt kumpikin osapuoli oppi vuosien saatossa tuntemaan. Joskus Rantala on joutunut ottamaan kantaa kaupankäyntinsä oikeutukseen. Keskiviikkona 7.5.2014 17 Inarin päiväkotilaiset pilkkireissulla Inari Event Lapland tarjosi ja järjesti meille keväisen pilkkiretken Inarijärven Tissikivisaarelle
Jätehuoltopalvelut . 016 661 100 Vapaa tila 1 Soita 020 710 9050 Parturi - Kampaamo P. Kaivinkone- ja nosturipalvelut . Poltto- ja voiteluainemyynti . 040 5828 964 Vastaanotto myös Kiilopäällä Osteopatia sirpa.kurtti@sipriina.fi Klassinen hieronta www.sipriina.fi Hermoratahieronta AUTOKORJAAMO Pörhön autoliikkeen partnerkorjaamo Ajanvaraus / Tiedustelu Henkilö- ja pakettiautot 0400 812622 Petri Raskas ajoneuvokalusto 050 4395488 Marko Avoinna ma-pe klo 08.00-17.00 Kaamostie 6, Ivalo lapinkonejarengas@live.com Meitä on nyt kaksi elinkeinojen kehittäjää! Elinkeinot & kehitys Nordica ja Kiinteistökehitys InLike Oy puh. 18 Keskiviikkona 7.5.2014 Paikkakunnan parhaat palvelut MainosLinja Opasteet, kilvet, banderollit, tarrat, mainos- ja painotuotteet, venerekisterit 0400 153 277, 0400 252652 tuotanto@mainoslinja.fi 9RN 8FWNS 0TWNXYJ s LJJQNWFPJSSJP^SSJY s WNUXNUNIJSS^PXJY s UTXQNNSNPJQQTOF s PJQQTPTSJNXYTOF 8FWN 5JMPTSJS 0ZRUZYNJ .;&14 045-6707195 3RKMRLVHQ 5.0 7,,0, 2< Kuntotarkastukset Huoneistoremontit Vesivahinkojen kartoitus, kuivaus ja korjaus Puh. 040-755 5245. 044-3636895 Marja-Liisa Ruhanen Inarinkehitys@gmail.com Ivalontie 10 99800 Ivalo Yrityksen toimitilat hyvällä ja näkyvällä liikepaikalla voivat parantaa merkittävästi myyntiä ja kannattavuutta. Paikkakunnan hautaustoimisto v:sta 1974. Alan palvelua ja asiantuntemusta. Suomen Hautaustoimistojen Liiton jäsenliike. Palvelemme liikkeessä ma-pe klo 9-17.30, la 9-14, su 10-13 muina aikoina sopimuksen mukaan puh. 040 410 5242 jari.lopina@pp1.inet.fi www.rkm-tiimi.fi Paikallinen Teija Kunnari, Kelotie 1, 99830 Saariselkä Puh. 040 735 5021 www.pohjoisenlkv.fi VUOKRATTAVANA IVALO-TALOISSA HYVÄLLÄ PAIKALLA IVALON YDINKESKUSTASSA valtatien varrella erikokoisia MYYMÄLÄ-, LIIKE-, TOIMISTO- JA ana. VARASTOTILOJA 10m² - 565 m². vapa Heti INARIN KEHITYS oy kukkakauppahautaustoimisto Ivalontie . Sako- ja umpikaivojen tyhjennys . Sorat, hiekat, murskeet . 040 705 4317 Katso lisätietoja sivultamme: www.nordicainari.fi Tuholaistorjunta ja hajujen poisto T:mi Heikki Äärelä puh. 040-589 4520 puh. 016-66 11 66 Anne Mannermaa Ivalontie 7 99800 Ivalo 6LSULLQD +LHURQWDSLVWH Sirpa Kurtti Rakovalkeantie 7, 99800 Ivalo puh. 0400-399 882 ja 040-505 3890 Kehykset tauluihinne! Esa Kumpula Puh. 0400-292 247 e-mail: heikkiaarela@gmail.com Leikkaa talteen IVALO JA UTSJOKI . 0400398 904 Vapaa tila 2 Soita 020 710 9050 Rovaniementie 305, Ivalo TAKALAPIN LUKKO PALVELUT LIIKKEESSÄMME: AVAIMET- LUKKOPALVELU-KAMERAVALVONTA MURTOHÄLYTTIMET KYLMÄLAITEHUOLTO-ILMALÄMPÖPUMPUT KODINKONEMYYNTI Vapaa tila 3 Soita 020 710 9050 Kari Piirainen Markku Suonnansalo puh. Kuljetus- ja maanrakennuspalvelu . Ivalon käyntikortti ja yhteinen asiamme. Ota yhteyttä P. Dimex-työvaatteet Puh
Saamen kielen taito välttämätön. 3. Ennen toimen vastaanottamista valitun on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Tekniselle lautakunnalle osoitetut hakemukset ja ansioluettelo toimitetaan 30.5.2014 klo: 15:00 mennessä osoitteella Utsjoen kunta, Tilapalvelu, PL 41, 99981 UTSJOKI Tiedustelut: Vt. Nypois si kirjallisen kysymyksen, jo- kyisessä asetuksessa on muuala-asteen ka koskee valtioneuvoston ase- takin tulkinnanvaraisuutta, jostuksella säädettyjä talvirenkai- ta Autton mielestä pitäisi pääsrivitaloista den käyttöaikoja. tä eroon. Ivalon ala-asteen, yläasteen ja lukion koulujen vanhempainyhdistys vetoaa Inarin kunnan päättäjiin esikoululaisten ja opettajien terveiden työtilojen puolesta. Vetoomuksessa todetaan, että vanhempia huolestuttaa syvästi niin oppilaiden kuin opettajienkin terveys ja jaksaminen nykyisissä tiloissa, eli rivitalorakennuksissa koulun pihalla. Yhdistys toteaa, että lukuvuoden 2013-2014 aikana on ilmennyt, että lapset oireilevat ja oireet ovat tyypillisiä sisäilmaongelman aiheuttamia, kuten päänsärkyä, nenäverenvuotoa, kuumeilua, yskää, nuhaa ja korvatulehduksia. Yhdistys vaatii rakennuksia käyttökieltoon sekä lapsille turvallisia, välittömästi järjestettyjä väistötiloja. Inarilainen kertoo Utsjoen kunnan tilapalvelu julistaa haettavaksi Vakinaisen kokoaikaisen siivoojan toimen Toimen sijoituspaikkana Utsjoen kirkonkylän alue. Toimi täytetään 1.6.2014 alkaen. Jos hálida jienastit ruovttus, de das galgá almmuhit gieldda guovddá?válgalávdegoddái ma?imu?tá 13.5.2014 dmu 16.00 rádjai ?ujuhusain Utsjoen kunta, keskusvaalilautakunta, PL 41, 99981 Ohcejohka/Utsjoki dahje telefovnnain 040-1810 268/ Kirsti Guttorm dahje 0400-208 286/Marja Länsman. Äänestyspaikat sunnuntaina 25.5.2014 toimitettavissa europarlamenttivaaleissa ovat äänestysalueittain seuraavat: Äänestysalue: Äänestyspaikka: 002 Outakoski Karigasniemen koulu 003 Kirkonkylä Utsjoen kunnanvirasto 004 Nuorgam Nuorgamin koulu Vaalitoimitus alkaa vaalipäivänä 9.00 ja jatkuu keskeytyksettä klo 20.00 asti. Utsjoella 9.4.2014 UTSJOEN KESKUSVAALILAUTAKUNTA Outi Kujala Marja Länsman puheenjohtaja sihteeri Jienastanguovlluid jienastanbáikkit europarlameantaválggain sotnabeaivve 25.5.2014 leat dát: Jienastanguovlu: Jienastanbáiki: 002 Vuovdaguoika Gáregasnjárgga skuvla 003 Girkosiida Ohcejoga gielddadoaimmahat 004 Njuorggán Njuorggáma skuvla Válgadoaimmahus álgá válgabeaivve 9.00 ja joatka?uvvá boatkkaid haga dmu 20.00 rádjai. Ohcejogas 9.4.2014 OHCEJOGA GUOVDDÁ?VÁLGALÁVDEGODDI Outi Kujala Marja Länsman ságajo?iheaddji ?álli Utsjoen kunta julistaa haettavaksi seuraavat virat ja toimet Vakinaisesti täytettävät opettajanvirat 1.8.2014 alkaen: 1. Utsjokisuun koulun koulunkäyntiavustaja-iltapäivätoiminnan ohjaajan toimi joko toistaiseksi (kelpoinen hakija) tai määräaikaisesti 30.5.2015 asti. 0400 158 561, email. Karigasniemen koulun koulunkäyntiavustaja. Suoma- ja sámegielat oahpahus. ohcci) dahje mearreáigása??at 30.5.2015 rádjai. Saamen kielen taito välttämätön. 4. doaibma tel. Diibmooahpaheaddji virgi devdojuvvo dárbbu miel jogo olles- dahje oasseáigása??an. Doaimmat, mat devdojuvvojit fásta dahje mearreáigása??at 1.8.2014 rájes 6. Koulutukseen osallis tumisilmoitukset 13.5.2014 mennessä ja ne ottaa vastaan Heikki Niittyvuopio puh. Jietnavuoigatvuo?aregisttar boahtá láhkafámola??an 13.5.2014 dmu 12.00. Europarlameantaválggaid ovdajienasteapmi Ohcejoga gielddas dáhpáhuvvá ?uovvova??at Girkosiiddas, gielddadoaimmahagas, gielddará??ehusa ?oahkkinlanjas gaskavahko 14.5.2014 dmu 12.00-17.00 duorastaga 15.5.2014 dmu 12.00-17.00 ma??ebárgga 20.5.2014 dmu 9.00-11.00 Gáregasnjárgga skuvllas bearjadaga 16.5.2014 dmu 15.00-19.00 lávvardaga 17.5.2014 dmu 10.00-14.00 Njuorggáma skuvllas vuossárgga 19.5.2014 dmu 15.00-19.00 Lágádusjienasteapmi Ohcejoga rabasbálvalanguovddá?is lágádusjienasteapmi ?a?ahuvvo gaskavahko 14.5.2014 dmu 10.00-11.00, Aspa Palvelut Oy Ohcejoga doaibmaovttadaga ássit sáhttet oassálastit dán jienasteapmái. Ruoktojienasteapmi Ovdajienasteapmái, mii dáhpáhuvvá ruovttus, sáhttá almmuhit ie?as olmmo?, gean nákca lihkadit dahje doaibmat lea dan muddui rájála?, ahte son ii beasa jienastan- iige ovdajienastanbáikái almmá govttohis váttisvuo?aid. Die?ut leat oa??umis maid telefovnna bokte 029 553 9661. Erityisopettajan virka, sijoituspaikkana Karigasniemen koulu. 016 676 164 klo 16?19, sähköposti heikki.niittyvuopio@gmail.com tai viestillä 050 357 7769. Utsjoen Kalastusalue Kalatalouden Keskusliitto Ivalon Heikki Autto haluaa järkeä vanhempain- nastarenkaiden käyttöaikoihin Kokoomuksen lappilainen Autton mukaan ei ole peyhdistys kansanedustaja Heikki Autto rusteltua, että pääsiäisen ajanhaluaa lapset on jättänyt liikenneministeri kohta vaikuttaa siihen, milloin Henna Virkkusen vastattavak- nastarenkaita saa käyttää. SAARISELÄN SUURIN LAHJA-, TULIAIS- JA MATKAMUISTOMYYMÄLÄ . 1 diibmooahpaheaddji doaibma, saju?tanbáikin Gáregasnjárgga skuvla. ?orgejeaddji doaimma Doaimma sadjin Ohcejoga kirkosiidda guovlu. HAMPURILAISET MYÖS MUKAAN . Äänioikeusrekisteri tulee lainvoimaiseksi 13.5.2014 klo 12.00. Europarlamenttivaalien ennakkoäänestys Utsjoen kunnassa tapahtuu seuraavasti Kirkonkylällä, kunnanvirastossa, kunnanhallituksen kokoushuoneessa keskiviikkona 14.5.2014 klo 12.00-17.00 torstaina 15.5.2014 klo 12.00-17.00 tiistaina 20.5.2014 klo 9.00-11.00 Karigasniemen koululla perjantaina 16.5.2014 klo 15.00-19.00 lauantaina 17.5.2014 klo 10.00-14.00 Nuorgamin koululla maanantaina 19.5.2014 klo 15.00-19.00 Laitosäänestys Utsjoen avopalvelukeskuksessa tapahtuva laitosäänestys suoritetaan keskiviikkona 14.5.2014 klo 10.00-11.00, Aspa Palvelut Oy:n Utsjoen toimintayksikön asukkaat voivat osallistua tähän äänestykseen. Kotiäänestys Kotona tapahtuvaan ennakkoäänestykseen voi ilmoittautua henkilö, jonka kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestys- eikä ennakkoäänestyspaikalle ilman kohtuuttomia vaikeuksia. Kokeen järjestää Lapin ELYkeskus. Saamen- ja suomenkielinen opetus. 668 680 kuukkeli.lappi.fi kuukkeli@saariselka.fi JOKA PÄIVÄ EVERY DAY PLUSSAA KAIKISTA OSTOISTA 9?21 . Historjjá ja servodatoahpa lektora virgi, saju?tanbáikin Ohcejohnjálmmi skuvla. Myös määräaikainen oppisopimustyösuhde (2 lukuvuotta) mahdollinen. Henkilö, joka katsoo, että hänet on oikeudettomasti jätetty pois äänioikeusrekisteristä tai häntä koskeva merkintä on virheellinen voi tehdä oikaisuvaatimuksen maistraatille viimeistään 9.5.2014 ennen klo 16.00 osoitteella Lapin Maistraatti, Kittilän yksikkö, Valtatie 60, 99100 Kittilä. Barggu deavddedettiin ?uovvut 3 mb geah??alanáigi. Suoma- ja sámegielat oahpahus. Sámegiela máhttu vealtameahttun. 3. Kotona äänestämisestä on tehtävä ilmoitus kunnan keskusvaalilautakunnalle viimeistään 13.5.2014 klo 16.00 mennessä osoitteella Utsjoen kunta, keskusvaalilautakunta, PL 41, 99981 Utsjoki tai puhelimitse 040-1810 268/ Kirsti Guttorm tai 0400-208 286/Marja Länsman. Suomas doaimmahuvvojit europarlameantaválggat sotnabeaivve 25.5.2014. Álbmotregisttarguovddá. oahpposoahpamu?bargogaskavuohta (2 lohkanjagi) vejola?. BAKERY . Keskiviikkona 7.5.2014 19 EUROPARLAMENTTIVAALIT vuonna 2014 EUROPARLAMEANTAVÁLGGAT jagis 2014 Suomessa toimitetaan europarlamenttivaalit sunnuntaina 25.5.2014. Väestörekisterikeskus laatii jokaisesta äänioikeusrekisteriin otetusta henkilöstä ilmoituskortin ja lähettää sen viimeistään 1.5.2014 kaikille niille äänioikeutetuille, joiden osoite on tiedossa. Äänioikeusrekisterin tiedot ovat nähtävillä ja maksutta saatavilla maistraateissa 14.4.2014 alkaen. Olmmo?, guhte oaidná ahte son lea vuoiggaheamet gu??ojuvvon eret jietnavuoigatvuo?aregistaris dahje sutnje guoski merkejupmi lea boastut, sáhttá dahkat njulgengáibádusa maistráhtii ma?imu?tá 9.5.2014 ovdal dmu 16.00 ?ujuhusain Lapin Maistraatti, Kittilän yksikkö, Valtatie 60, 99100 Kittilä. Ohcejohnjálmmi skuvlla skuvlavázzinveahkkebargi-veaigebeaidoaimma jo?iheaddji doaibma jogo doaisttá?ii (gelbbola. Tehtävään vaaditaan alan koulutusta tai riittävää alan työkokemusta. Palkkaus on KVTES:n mukainen. Tiedusteluihin vastaa vt. Gáregasnjárgga skuvlla skuvlavázzinveahkkebargi. Bargoáigi 25 diimmu. doaktárduo?a?tusa dearvvasvuo?adilistis. Teknihkala. lávdegoddái ?ujuhuvvon ohcamu?aid ja ánsulogahallama galgá doaimmahit 30.5.2014 dmu 15:00 rádjai ?ujuhussii: Ohcejoga gielda, Sadjebálvalus, PL 41, 99981 OHCEJOHKA Dihto?tallamat: Vd giddodathoavda Markku Porsanger tel. markku.porsanger@utsjoki.fi dahje teknihkala. Opetettavina aineina musiikki, liikunta ja tekninen työ. RAVINTOLA ?PIZZAT . Doaibma devdojuvvo mearreáigása??at skuvlla bargoáigodahkii. Oahpaheaddjiid gelbbola?vuo?agáibádusat mearra?uvvet oahpahusdoaimma bargoveaga gelbbola?vuo?agáibádusaid birra addon ásahusa mielde (986/1998). Skuvlavázzinveahkkebargi gelbbola?vuo?aeaktun lea skuvlavázzinveahkkebargi dutkkus dahje vástideaddji. Fásta virggit ja doaimmat devdojuvvojit 4 mánotbaji ja mearreáigása. 2 mánotbaji geah??alanáiggiin. heidi.keskitalo@utsjoki.fi. Ohcejogas 8.4.2014. ohcamu?aid oktan ?uvvosiiguin galgá doaimmahit Ohcejoga gieldda ?uvgehuslávdegoddái so 25.5.2014 rádjai ?ujuhusain Sivistyslautakunta, Utsjoentie 46 a 2, 99980 Ohcejohka/Utsjoki. Ollesáigása. 1 tuntiopettajan toimi, sijoituspaikkana Karigasniemen koulu. +358 40 7447630 tai marjatta. krogerus@utsjoki.fi. Ohcejoga gielda almmuha ohcanláhkai ?uovvova. Työaika 25 tuntia. Ruoktojienasteapmi ?a?ahuvvo soahpamu?a mielde árgabeivviid dmu 9.00-20.00 áigodagas 14.20.5.2014. Sámegiela máhttu vealtameahttun. Oahpaheaivirggit, mat devdojuvvojit mearreáigása??at áigodahkii 1.8.2014-31.7.2015: 5. markku.porsanger@utsjoki.fi tai tekninen toimi p. Sámegiela máhttu vealtameahttun. 7. Doaibma devdojuvvo 1.6.2014 rájes. Koulunkäyntiavustajan kelpoisuusehtona on koulunkäyntiavustajan tutkinto tai vastaava. Maiddái mearreáigása. Bargui gáibiduvvo suorggi skuvlejupmi dahje doarvái bargohárjánupmi dán bargosuorggis. Bálká lea GVBES mielde. bargu. Päätoiminen tuntiopettaja, sijoituspaikkana Utsjokisuun koulu, opetusta peruskoulussa ja saamelaislukiossa. Koulutukseen voivat osallistua kaikki kalas tuksen valvonnasta kiinnostuneet henkilöt. Koulutustilaisuuden järjestää Utsjoen kalastusalue yhteistyössä Kalatalouden keskusliiton kanssa. Koetilaisuus järjestetään heti koulutuksen päätteeksi. rehtori Marjatta Krogerus, puh. Tuntiopettajan virka täytetään tarpeen mukaan joko päätoimisena tai sivutoimisena. Vakinaisesti tai määräaikaisesti täytettävät toimet 1.8.2014 alkaen 6. kiinteistöpäällikkö Markku Porsanger p. Sámegiela máhttu vealtameahttun. Virggiide ja doaimmaide válljejuvvon olbmot galget ?ájehit rihkusregisttarlága 6§ 2 momeanttas mero?tallon váldosa rihkusregistaris 30 beaivve siste válgamearrádusa diehtun oa??umis. ?álala. Saamen kielen taito välttämätön. diibmooahpaheaddji, saju?tanbáikin Ohcejohnjálmmi skuvla, oahpahus vuo??oskuvllas ja sámelogahagas. Oahpahus vuo??oskuvllas ja logahagas. 040 181 0264, email. Ohccis vurdojuvvo máhttu oahpahit maid suomagiela (eatnigiella). Lue Inarilainen myös verkossa: www. lehtiluukku.fi (1,80 e/lehti) SAARISELÄN TAVARATALO Saariseläntie 1 99830 Saariselkä puh. Ovdal doaimma vuostáváldima válljejuvvon galgá buktit dohkála. Sámegiela máhttu vealtameahttun. 4. Englannin ja ruotsin kielen lehtorin virka, sijoituspaikkana Karigasniemen koulu. MYR toimeenpanee rakennerahastoohjelmia ja yhteen sovittaa aluekehittämistä. Historian ja yhteiskuntaopin lehtorin virka, sijoituspaikkana Utsjokisuun koulu. Oahpahusávnnasin musihkka, lihkadeapmi ja teknihkala. KOTILEIPOMO . TEKSTIILIT POHJAKERROKSESSA UUDISTAMME MYYMÄLÄÄMME KESÄN AIKANA Kalastuksenvalvojien koulutus ja koetilaisuus Utsjoella 15.5.2014. Koulutuksen tarkoituksena on antaa koulutettaville valmiudet osoittaa kalastuksenvalvojan kokeen suorittamisella ne tiedot, jotka edellytetään kalastuksen valvojan tehtävässä toimimiseksi. Koulutus on ensisijaisesti tarkoitettu henkilöille, jotka sitoutuvat tarvittaessa vapaehtoiseen kalastuksen valvontaan koskien Teno joen sivuvesiä ja Utsjoen kalastusalueen päätöksen mukaisia rauhoitusvesistöjä. Saamen kielen taito välttämätön. 7. SUPERMARKET . (016) 668 741 fax. Ea?galas- ja ruo?agiela lektora virgi, saju?tanbáikin Gáregasnjárgga skuvla. Sáme- ja suomagielat oahpahus. Suomen- ja saamenkielinen opetus. dahká gu?ege jietnavuoigatvuo?aregistarii váldojuvvon olbmos almmuhankortte ja sádde dan ma?imu?tá 1.5.2014 buot daidda jietnavuoigadahtton olbmuide, geaid ?ujuhus lea die?us. Jietnavuoigatvuo?aregistara die?ut leat oaidnimis ja nuvttá oa??umis maistráhtain 14.4.2014 rájes. Saamen kielen taito katsotaan erityiseksi ansioksi 2. Suomen- ja saamenkielinen opetus. Sámegiela máhttu geh??ojuvvo erenomá. 0400 158 561, email. Tehtävää täytettäessä noudatetaan 3 kk:n koeaikaa. virggiid ja doaimmaid Oahpaheaivirggit, mat devdojuvvojit fásta 1.8.2014 rájes: 1. Di?o?tallamiidda vástida vd. rektor Marjatta Krogerus, tel. +358 40 7447630 dahje marjatta.krogerus@utsjoki.fi. ?Saamelaiskäräjien hallitus nimesi edustajaksi maakunnan yhteistyöryhmään (MYR) Anna Morottajan ja hänen varajäseneksi Heikki Palton. MYR:ille on säädetty lakisääteisiä tehtäviä ja se kokoontuu Lapin liiton yhteydessä. heidi.keskitalo@utsjoki.fi. Utsjoella 8.4.2014 Tekninen lautakunta Ohcejoga gieldda sadjebálvalus almmuha ohcan láhkai Fásta ollesáigása. Opetusta peruskoulussa ja lukiossa. Toimi täytetään määräaikaisesti koulun työajaksi. Opettajien kelpoisuusvaatimukset määräytyvät opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen mukaan (986/1998). Tiedot ovat saatavilla myös puhelimitse 029 553 9661. KOTIKEITTIÖ ?TAKE AWAY . Sierraoahpaheaddji virgi, saju?tanbáikin Gáregasnjárgga skuvla. Saamen kielen taito välttämätön. Määräaikaisesti täytettävät opettajanvirat ajalle 1.8.2014-31.7.2015: 5. 040 181 0264, email. Hakijalta toivotaan taitoa opettaa myös suomen kieltä (äidinkieli). Kokeeseen osallistujalla pitää olla mukana henkilöllisyystodistus. Koulutuksessa edellytämme, että kurssilainen on etukäteen tu tustunut itseopiskelumateriaaliin, joka löytyy osoitteesta www. ahven.net/kalastuksenvalvonta Tilaisuudessa kahvitarjoilu. AIKA: Torstai 15.5.2014 klo 10.00?14.30 ja koe klo 14.45 alkaen PAIKKA: Utsjoen kunnanvirasto Koulutus ja kahvi ovat maksuttomia. Kotiäänestys suoritetaan sopimuksen mukaan arkipäivisin klo 9.00-20.00 ajalla 14.20.5.2014. Vakinaiset virat ja toimet täytetään 4 kuukauden ja määräaikaiset 2 kuukauden koeajalla. Virkoihin ja toimiin valittujen on esitettävä rikosrekisterilain 6§ 2 momentin mukainen ote rikosrekisteristä 30 päivän kuluessa vaalipäätöksen tiedoksi saamisesta. Kirjalliset hakemukset liitteineen tulee toimittaa Utsjoen kunnan sivistyslautakunnalle su 25.5.2014 mennessä osoitteella Sivistyslautakunta, Utsjoentie 46 a 2, 99980 Utsjoki. ánsun 2
Puukkovári davágeah?i . Inari, ke 14.5. klo 18.00 Lippuja voi ostaa ennakkoon käteisellä Inarilaisen toimituksesta. Ovelta 30 min ennen esityksen alkua. LIPUT: 8? 3D-näytös 10 ? Inarin riistanhoitoyhdistys tiedottaa KANGAS- JA KUDEAUTO Pe 9.5. guovlu: Báh?ingeainnus . klo 17.00 Tervetuloa! Viestinurkka 17e/ 22e ppaaksi 4Erä- ja luonto-o attilaiseksi 4Media-alan amm aksi aj 4Saamen kielen tait 13.5. Laanajärvi . Kerttujávri . Aitavári . Ivalo, ti 13.5. Kerttujärvi . alkavan palon leviämästä kivijalkaan isäni rakentamassa talossa. Pertti Palokangas Lapissa on yli 7 000 rekisteröityä yhdistystä. Tarjous pyydetään palvelun tuntihinnasta. Verkaan saatu uusia värejä. usti! Nyt hop aan ma 12.5. Mukanperävárit . Alimmainen Kerttujärvi . suorat housut, joustofarkut, verkkarit, colleget, maasto puvut, fleecepuserot, huomiopuserot, sadepuvut, poolopaidat, flanellipaidat, kerrastot, boxerit, sukat, käsineet, vyöt ja henkselit, ym. Sylvenvárri . Utsjoki Reisitasku . Välivári davágeah?i . Tarjoukseen on sisällytettävä palvelun suorittajan tiedot. Inarin kansalaisopisto Ivalossa Yläasteen tiloissa 12.?15.05.2014 iltaisin klo 18.00? Metsästäjätutkinto pe 16.05.2014 klo 18.00?19.30 Lisätietoja: Toiminnanohjaaja 040 729 1375 Sajoksessa keskustellaan inarilaisten järjestöjen tulevaisuudesta 13.5.2014. KEITTÄJÄPALVELUSTA PALATALO puh. Järjestöt ovat laatineet nyt ensimmäistä kertaa järjestöstrategian . lauantaina, klo 13 alkaen. Kahvitkin Martti keittää. Nyt siis kalenteriisi merkintä laita. Hukkaperä 2 osoitteeksi laita. Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan järjestöjen toimintaedellytyksistä, järjestöjen ja kunnan yhteistyöstä ja sen kehittämisestä, järjestöjen työllistämisen kynnyksen madaltamisesta. Ilmoittautumiset Anne Näkkäläjärvelle, gsm. Paperinarut. Maahantuojalta suoraan sarkaa, verkaa, paljon kysyttyä suonilankaa ym. Ivalo La 10.5. Saarineitämöjärvi . KAIKILLE! Saamelaisalueen koulutuskeskus pyytää tarjousta ostopalveluna tuotettavasta www.sogsakk.fi The Grand Budapest Hotel VÁRUHUS Lappi rádjego?áhus báh?á juolgeveaga vearjjuiguin Kerttuvári báh?in?illjuguovllus Anáris 13.?16.5.2014 dmu 07.00?21.00. Várala. Uusitalo 0400 448 036 hakem kelemaan SAKK:een opis tuottajaksi palvelujen 4Matkaesilu .koul.) sa vuodessa (aik Kevätkonsertti kahd Ilmoitus on nähtävillä kokonaisuudessaan Saamelaisalueen koulutuskeskuksen www-sivuilla: www.sogsakk.fi Lisätietoja: vs. 0500 285 040 Metsästäjätutkintoon valmentava koulutus ja tutkinto LAPISSA JÄRJESTÖT KUULUU . Laanajávri . Kerttujávri . Saarineitämöjávri . Puukkovaaran pohjoispää . 040 733 8258 Olen Utsjoella 30.?31.5. Synnytysja naistentautien ERIKOISLÄÄKÄRI Markus Roos vastaanotto la 17.5. IVALOSSA Aikavaraus puh. Tervetuloa! VAATEKAUPPIAS Tilaisuus järjestetään kulttuurikeskus Sajoksessa 13.5.2014 klo 14 alkaen etäyhteyksiä hyödyntäen ja tilaisuus jatkuu klo 16.15 paikallisilla puheenvuoroilla järjestöstrategiaan. rehtori Janne Näkkäläjärvi 040 759 0427. PL 50 99870 Inari www.sogsakk.fi oppilaitokseen Haku suoraan nessä 16.5.2014 men LAPLAND Inariviikkojen suunnittelukokous pidetään kunnantalon neuvotteluhuoneessa 112 torstaina 15.5. Utsjoki, Giisa Lapinnauhat ym. Ampumarata. Lisätietoja saa puhelimitse numerosta 0295 42 5373 ja ammuntojen aikana numerosta 0295 42 5375. Inarijärven säännöstelyn kalatalousvelvoitteen tiedotustilaisuus järjestetään keskiviikkona 14.5. alk. edullista. V. 20 Keskiviikkona 7.5.2014 Elokuvateatteri Aslak Ivalontie 18, 99800 Ivalo Hokkus Pokkus Mikko Mallikas La 10.5. klo 14.00 LAPIN RAJAVARTIOSTON TIEDOTE VAROITUS Lapin rajavartiosto ampuu jalkaväen aseilla Kerttuvaaran ampumakenttäalueella Inarissa 13.5.2014?16.5.2014 päivittäin klo 07.00?21.00. Vaarallinen alue: Ampumarata . 040 7 ostia öp tai lähetä sähk gsakk.fi so o@ opintotoimist Kiitokset Ivalon palomiehille Jukka Harmasen johdolla, kun estitte 29.4. Sylvenvaara . Aitavaara - Mukanperävaarat . Tilaisuuden puheenjohtajana toimii Veikko Guttorm. koulutuskeskuksen Toivoniemen toimipaikassa ajalle 11.8.2014-31.5.2015. 040 350 4007. Tarjoukset tulee toimittaa 22.5.2014 kello 16.15 mennessä osoitteella: Saamelaisalueen koulutuskeskus/ruokahuolto, PL 50, 99871 INARI. Soitinkarnevaalit to 8.5. 0400 420 784 Kiitos muistamisesta 85-vuotissyntymäpäivänäni. Marja-Terttu Portti Ruusuiset kiitokset kaikille minua muistaneille. Erityiskiitos mahtavalle apujoukolle. Teimme yhdessä mieleenpainuvan juhlan. Maiju Sarre. yhteisen tahdonilmauksen tulevaisuuden tahtotilasta ja niistä toimenpiteistä, joilla järjestöjen elinvoima turvataan ja järjestöjen ääni saadaan paremmin kuuluviin muuttuvassa toimintaympäristössä. 60 vuotta takana, ei siis enää mikään kakara. Saavu siis luokseni 10.5. Báh?ingeainnus. Lassidie?uid oa??u telefona bokte nummiris 0295 42 5373 ja báh?imiid áigge nummiris 0295 42 5375. Lahjakortit äitienpäiväksi! Leena Aikio Kaamanen, puh. Kurrajávrri davágeah?i . klo 17.30 Sajos, Inari. Tilaisuudessa käsitellään mm: KAHVITARJOILU, TERVETULOA! Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ? ? ? ? SÄÄNNÖSTELYÄ KALANSAALIITA MERKINTÄTULOKSIA VELVOITEISTUTUKSIA LAPPI RÁDJEGO?ÁHUSA DIE?ÁHUS Su 11.5. Vuolimu. Kurujärven pohjoispää . klo 18 Saamelaiskirjastossa Tervetuloa kuuntelemaan paikallisten nuorten esittämää keväistä huilumusiikkia! Onnea 8.5. mummille Mikkeliin! Kiitos kuluneista vuosista asiakkaille ja yhteistyökumppaneille Asta ja Raimo Parviainen löytyvät Hakulomakkeet fi w e w w.sogsakk. kotisivuiltamm www.sogsakk.fi Above Ordinary 07 3793 Soita p. Välivaaran pohjoispää . Matonkudetta, ontelokudetta. klo 18.00 Kuulaassa Lapsilla tilaisuus erilaisiin soittimiin ja opiston soitinopintoihin tutustumiseen, vanhemmilla mahdollisuus jututtaa soitonopettajia