040 765 1605 www.papanabar.fi PaPaNassa PE 7.10. Hävikkiruokaa voi jakaa tarvitseville. YONA alk. Väisäsen karaoke 28.10. 0100 87 888 www.ivalontaksit.fi TAKSI IVALO Huollot ja korjaukset kaikkiin automerkkeihin Puh. Isä Rauno Pietarinen vihmoi pyhää vettä Kankiniemen entisellä vankileirillä tutkija Oula Seitsosen kanssa, kun vankileiri sai muistoristin. 23.00 lippu 12 € Auki 03.00 14.10. Sivut 8–9 Oiva Suutaria muisteltiin Saariselällä. Anna Abreu Tulossa: P. –Tämä paikka ei ole enää paha, isä sanoi. INARIN JA UTSJOEN PAIKALLISLEHTI keskiviikko 5.10.2016 20. Mikä on poronlihan myynnin tilanne. 0400 982 477 INARIN TAKSIPALVELU Arrelan taksit Taksit Inarin Kirkonkylässä www.inarintaksipalvelu.fi Tässä lehdessä myös muun muassa: ”Vankileirit ja pakolaiset ovat edelleen totta” Lue lisää sivulta 4.. vsk. Sivu 3. Sivu 10. nro 40 Irtonumero 2 € 20 vuotta paikallislehteä Suomen ylimmäinen paikallislehti jo 20 vuotta Ravintola auki su–to 08–21, pe–la 08–03 Night Club Hipun Kellari avoinna pe–la 23–04 Lounas ma–pe 11–15 À la cartea joka päivä 11–20 VIIKON TARJOUS: Metsästäjänleike & paistetut perunat 15,90 € PaPaNa Inarin napana Inarintie 47, Inari P. Sivu 4. 0400-423525 MERKKIKORJAAMO Lintumaantie 9 Ivalontie 16 | 99800 IVALO | 040 48 55 181 Jouko Mattila täyttää vuosia
Ivalo, Petsamontie 2 Avoinna ma–su 8–21 Tervetuloa! Liity nyt Arinan omistajaksi ja ota hyödyt heti käyttöösi! saat liittymislahjaksi arvoisen MAKSAESSASI TÄYDEN 100 € OSUUSMAKSUN 20 € Omistajan joulusetelin Etu voimassa 1.10.–31.12.2016 Etu koskee vain uusia asiakasomistajatalouksia ja vain yhtä liittyjää taloutta kohden (ei jäsenyyttä viim. 2 Keskiviikkona 5.10.2016 KÄYTTÖTAVARAT IVALO Omistajapäivät S-market Ivalossa! S-Etukortilla käyttötavaratuotteista jopa –15% jopa Torstaista sunnuntaihin 6.10.–9.10. 12 kk aikana). Saat edun, kun liityt Sokoksella, Prismassa, S-marketissa, Salessa tai palveluneuvojapäivän aikana.
Joka tapauksessa totuuskomission perustaminen ei voi kaatua siihen, että osallistujista jäädään kiistelemään. Siksi Suomi tarvitsee saamelaisasioiden totuuskomission. Lintu oli nähty edellisenä päivänä Törmäsessä. Sen sijaan hän sanoo, että yrityksen pitää olla aiempaa tarkempi tilaustoiminnassa. Esimerkiksi heillä, joilla ei ole saamelaiskäräjillä äänioikeutta, on kova tarve tulla kuulluksi, puheenjohtaja sanoi. Yhdistys ilmoittaa kutsuvansa kaikki inarinsaamelaiset liittymään yhdistykseen ja ideoimaan tulevaa toimintaa ensimmäisessä tapaamisessa. Haluamme myös edistää inarinsaamelaisten tietoisuutta omasta kulttuuristaan, yhteisöstään ja kielestään ja luoda yhteyksiä muualla asuvien inarinsaamelaisten välille. Saamelaiskäräjät on kirjannut totuuskomission perustamisen toimenpideohjelmaansa, ja nyt pallo on esimerkiksi oikeusministeriöllä. Niissä hävikin määrä on noin puolet enemmän kuin esimerkiksi kaupoissa. Hävikkiruokaa jaetaan Karigasniemellä joka lauantai kello 14 alkaen. Ylävaara ei kuitenkaan ole harkinnut ruoan jakamiseen ryhtymistä. Aanaar sämmiliih rs eli Inarin saamelaiset ry on perustettu syyskuussa 2016 Inarissa. Tavaraa jää enemmän ja enemmän, sanoo kauppias Seppo Härkönen. Härkösen mukaan liki kaikki jaossa oleva ruoka menee, ja ilmiselvään tarpeeseen. Suomessa ruokaa heitetään vuosittain roskiin 120– 160 miljoonaa kiloa eli 20– 30 kiloa henkeä kohti. Matkailijat lisäävät myyntiä jopa 30 prosenttia kuukaudessa. Tuija Sorjanen Kauppias Härkönen haastaa jakamaan hävikkiruokaa – “Kaikki voittavat” Kauppias Seppo Härkösen mukaan hävikkiä syntyy erityisesti esimerkiksi einesten tuoteryhmästä. Kielen vaalintaa Tarkoituksenamme on luoda lisää kohtaamisja keskusteluareenoita inarinsaamelaisille, vaalia inarinsaamen kieltä ja kulttuuria sekä kehittää inarinsaamelaisten edustusta yhteisten asioiden hoidossa yhteistyössä muiden yhdistysten sekä julkishallinnollisten organisaatioiden ja päätäntäelinten kanssa. Totuuskomissio voisi aloittaa selvitystyönsä vaikka saamelaisten asuntolakokemuksista, jotka vaikuttavat saamelaisten elämään edelleen ja joita yleisestikin pidetään syynä sille, että moni saamelainen on esimerkiksi luopunut kielestään sekä tuntenut häpeää juuristaan ja tullut siirtäneeksi tuota häpeää myöhemmillekin polville. Yrittäjät perustelevat toimintaansa esimerkiksi sillä, että hukkaan menevä ruoka on ekologisesti kestämätön ajatus. Hiljenevä sesonki tuo hävikkiä Kuukkeli-ketjun kauppias Antero Ylävaara sanoo, että hävikkiä syntyy runsaasti aina sesongin hiljetessä. Olen onnellinen, että saan auttaa. Historiaa pitää ymmärtää, jotta voidaan ymmärtää nykyisyyttä ja etsiä ratkaisuja tulevaisuuden varalle. Hänen mukaansa se on sekä kaupan että asiakkaan etu. Ravintola-annoksia hävikistä Esimerkiksi Helsingissä toimii yrittäjiä, jotka tekevät ruoka-annoksia hävikistä. Yhdistyksen jäsenyys on kuitenkin avoin kaikille inarinsaamelaisille kotipaikasta riippumatta ja sen toiminta ei rajoitu yksin Inariin, yhdistys tiedottaa! Yhdistyksen perustamiskokous pidettiin 7.9.2016 ja sen perustajajäseniä ovat Neeta Jääskö, Jouni Aikio, Kirsti Kustula, Heikki Paltto ja Jan Saijets. Inarilainen Inarin saamelaiset ry perustettiin syyskuussa Kaunis vieras: Harjalintu vieraili Inarissa. Vähemmistövaltuutettu Kirsi Pimiä tosin arveli taannoin medialle, että valtiovalta ei ole halukas totuuskomissiota perustamaan. Nyt kauppa on alkanut ilmoittaa hävikkiruoan myynnistä, jotta myös esimerkiksi norjalaiset löytävät mahdollisuuden. Hän sanoi toivovansa kotimaan puolelta ainakin valtiota ja kirkkoa keskustelupöydän ääreen. Totuuskomissioiden toiminta perustuu kaikkien mahdollisuuteen tulla kuulluksi. Nyt pitäisi vihdoin keskustella yhtäältä siitä, mitä asuntolat ovat aiheuttaneet ja toisaalta siitä, mitkä tekijät ovat olleet asuntolakäytäntöjen taustalla. Sanila-Aikio on myös arvellut, ettei kaikkien keskustelujen osapuolten edes tarvitse tulla kotimaan rajojen sisältä. Talvet harjalintu viettää Afrikassa Saharan eteläpuolella. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio sanoi Suomen tietotoimistolle hiljattain, että kaikkia, jotka haluavat tulla kuulluksi, tulee kuulla. Euromääräistä arviota hänellä ei ole hävikistä antaa. Nyt on tiukat ajat. –Hävikkikin on jonkun maksettava. Ruoan tuotanto ja kuljettaminen kuluttaa luononvaroja, ja hukkaan heitetty ruoka on siten myös hukkaan heitettyä vettä ja energiaa. Hävikkiruokaa voi myös tilata kotiin pientä maksua vastaan. Kotitaloudet heittävät ruokaa roskiin YK on arvioinut, että jopa kolmannes maailman elintarvikkeista jää syömättä. Ennusmerkkinä Pimiä näki hallituksen ja eduskunnan tähänastisen innon puuttua alkuperäiskansan asemaan. Perustajajäsenet toimivat väliaikaisena hallituksena ennen ensimmäistä vuosikokousta. Tilanne ei koskaan nytkähdä eteenpäin, jos asioita ei oteta juurta jaksain ja varta vasten käsiteltäviksi. “Nyt on tiukat ajat” Seppo Härkönen haastaa kaikki kauppiaat jakamaan hävikkiruokaa. –Minusta on mukava nähdä se ilo, joka ihmisille tulee. Se pesii Virossa harvinaisena, mutta Skandinaviassa ei lainkaan. Harjalintuja vaeltaa ajoittain Suomeen etenkin syysmuuton yhteydessä. Hävikkiruoalla tarkoitetaan ruokaa, joka olisi vielä periaatteessa syömäkelpoista, mutta jonka käyttöaika ehtii kulua umpeen ennen kuin kukaan sitä syö. Valikoima on tavallista laajempi sesongin aikaan. Esimerkiksi kysymys saamelaismääritelmästä ei saa olla totuuskomission perustamisen este. tuija.sorjanen@inarilainen.fi Karigasniemen KMarket Härkönen on jakanut Parasta ennen -päiväyksen ohittavaa ruokaa viidentoista vuoden ajan. Viikon aikana hävikkiä ehtii syntyä paljon, Härkönen kertoo. Inarilainen Komea harjalintu rengastettiin äskettäin Mellanaavalla. –Hävikki käy niinkin, että ihmiset lähtevät täältä maan päältä. –Vuoden aikana hävikistä syntyvä jätevuori olisi valtava. 3 Keskiviikkona 5.10.2016 Toimittajalta Suomi tarvitsee saamelaisasioiden totuuskomission Samat kysymykset saamelaisasioista ovat velloneet Suomessa jo vuosia. Pakkosulauttaminen valtaväestöön on monen nykyongelman taustalla. Eniten ruokaa menee hukkaan kotitalouksissa. Oleellista tietenkin on, että kaikkia osapuolia kuunnellaan. Yhdisty ilmoittaa ajankohdan lähiaikoina
Tämän lisäksi kasvaneet maasuurpetokannat verottavat poroja, jolloin teurastettavaksi ei riitä niin paljon kuin olisi mahdollista Missä kunnossa porot muuten ovat tälle teuraskaudelle lähdettäessä. –Laatu. –Teurasporojen määrä vaihtelee jonkin verran vuosittain. Samalla toimitettiin vainajien muistopalvelus alueella menehtyneiden muistoksi. Keskimäärin viime vuosina on teurastettu reilu 80 000 poroa. Paikallisten arvion mukaan alueella oli pari sataa vankia. Isä Rauno Pietarinen toimitti muistopalveluksen. Viime vuonna jalostajan maksama verollinen keskihinta oli 10 euron paikkeilla, hieman sen paremmalla puolella. –Tämä oli tutkimustemme yllättävä seuraus, sanoi tutkija Oula Seitsonen Lapin synkkä kulttuuriperintö -projektista. Venäläisten sotavankien työleiri Kankiniemen vankileiri toimi sodan aikana vuosina 1941–44 metsätyöleirinä venäläisille sotavangeille. –Emme ole poistuneet ajasta, jossa vankileirit ja pakolaiset ovat osa todellisuutta. –Poronlihan hintaan ei todennäköisesti tule tänä vuonna isoja muutoksia, ehkä pieni nousuvire jatkuu edelleen. Tällaisissa paikoissa käyminen tuo kauheita puolia sekä menneisyydestä että nykyisyydestä lähelle meitä. Mikä porossa oikein maksaa. Tilaisuuden aluksi professori Vesa-Pekka Hervan piti puheenvuoron, jossa hän totesi aluetta koskeneen tutkimuksen alkaneen maastokartoituksin mutta päätyneen nopeasti siihen, että tutkijat tajusivat alueen olevan kiinnostava ei vain tutkimuksellisesti vaan myös tunteiden kannalta. Kankiniemen vankileiri sai muistoristin Tämän leirin tapahtumat ovat edelleen osa maailman todellisuutta, sanoi tutkija Vesa-Pekka Herva. Nykyisyys läsnä Herva sanoi, että synkkä menneisyys on jotakin, jonka kanssa on pystyttävä elämään. Menneisyys on kuitenkin vain osasyy sille, miksi Kankiniemen kaltaiset paikat ja sen sisältämät tarinat ovat tärkeitä. –Sodassa ihmiset toimivat käskettyinä ja vihollinen on valtaapitävien määrittelemä, Pietarinen sanoi palveluksen päätteeksi. Näistä vasoja on vajaa 80 prosenttia. Miksi poronlihaa ei riitä kaikille halukkaille. Inga-Briitta Magga Viikon kysymys . Hän sanoi, että tunteet on peilalttava myös nykyaikaan. –Olemme kokeneet paikkojen voiman, Herva sanoi. –Porojen määrä on Suomessa poronhoitoalueella tiukasti säädelty. Poro on laadultaan, maultaan ja tuotantotavoiltaan parasta lihaa, mitä rahalla saa. “Vihollinen on valtaapitävien määrittelemä” Isä Rauno Pietarinen piti paikalla jumalanpalveluksen leirillä kuolleiden ja kärsineiden muistoksi. Hän sanoi, että sodassa kärsivät ovat aina jonkun äitejä, isiä, siskoja tai veljiä, jotka joutuvat “epätodelliseen tilanteeseen.” –Jos meillä ei olisi pyrkimystä kansalliseen itsenäisyyteen, sodat olisivat täysin järjetöntä touhua. –Uskoakseni lähes kaikilla paliskunnilla on poronlihakaupat jo sovittuna. Joko paliskunnat ovat päässeet sopimukseen poronlihakaupoista tälle poronhoitovuodelle Paliskuntain yhdistyksen porotalousneuvoja Anna-Leena Jänkälä. –Pääsääntöisesti porot ovat hyvän kesän ja sienisyksyn jälkeen hyvässä kunnossa. –Tämä paikka ei ole enää paha, hän sanoi. Onko poronlihan kilohinnassa odotettavissa tälle syksylle nousua. Mikä on poronlihakaupan tilanne. Muistoristi on ortodoksiristi, koska vankileirillä kuolleet ja kärsineet olivat oletettavasti enimmäkseen ortodokseiksi kastettuja. Mikä tästä on vasojen osuus. Olemme nytkin niin sanotun pakolaiskriisin keskellä. He työskentelivät eri puolilla Kankiniemen aluetta. Vankileirin ympäristössä on vielä piikkilankoja siellä täällä. 4 Keskiviikkona 5.10.2016 Poromiehet ovat aloitelleet jälleen erotuskauttaan ja ensimmäisiä poroerotuksia on pidetty jo siellä täällä, pitkin poronhoitoaluetta. –Nämä ovat paikkoja, joiden herättämien tunteiden kautta voi peilata nykyajan asioita ja tapahtumia. Kankiniemen vanhan vankileirin paikalle pystytettiin muistoristi viime lauantaina. Tuija Sorjanen Joku on kaivertanut vartiopolun kulmassa seisovan männyn kylkeen sydämen.. Paljonko poronhoitoalueella teurastetaan poroja vuosittain
?Kuntahan päättää opetuksen kokonaismäärästä, oppilasryhmäkoosta, koulujen koosta, erityisopetuksesta, koulutilojen terveellisyydestä, opiskeluvälineistä, muun muassa. lokakuuta onkin Inarin keskustalle vaalikampanjan avaus, niin vaalityötä kunnallisjärjestö on tehnyt jo sitä ennen. ?Koulutusleikkaukset ovat esimerkkinä siitä hallituksen arvostuksesta. ?Kuntien koulutuspanostukset ovat Suomen tulevaisuuden akilleen kantapää. Jos sitä siirretään sieltä etelämmäksi, niin 16-vuotiaan inarilaisnuoren matka maailmalle pitenee entisestään. Jos koulutuspalveluiden laadun annetaan hiljalleen rapistua, kunnalle käy kuin vanhalle talolle. Luukkainen hymähtää, että sotesta on Suomessa puhuttu viimeiset kymmenen vuotta. Vaikka sote-uudistus tulee, niin edelleen valtuusto on monissa asioissa se elin, joka päättää kuntalaisten arkeen liittyvistä asioista, muistuttaa puheenjohtaja Ritva Hirvelä ja toivottaa kaikki tervetulleeksi 22. ?Jos eläkeläisellä on lastenlapsia ja hän innokkaasti seuraa heidän kauttaan koulumaailmaa ja tietää mitä siellä tapahtuu, niin mikäs siinä. OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen: Kevään kuntavaaleissa äänestetään opetuksen laadusta Opettajat Janne Hannola ja Tiina Kyrö paistoivat makkaroita OAJ:n kuntakierrospäivänä Ivalon K-Supermarketin pihalla. Linnanmäen Kassu on luvannut jo laittaa soppatykin kuumaksi. Ja pitää ymmärtää, että koulutuspalvelut vaikuttavat kunnan elinvoimaisuuteen. Inarin keskusta tähtää vaaleihin täydellä listalla Kunta haluaa moottorikelkat kokeeksi Saariselän kaduille. Jaakko Peltomaa OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen ja Lapin yhdistyksen puheenjohtaja Tiina Kyrö esittelevät rintanappia, joka varoittaa isänmaata hölmistymästä. Tänä aikana koulutuksesta on leikattu aika lailla. Puheenjohtaja Olli Luukkainen sanoo, että inarilaisnuorilla on pitkä matka toisen asteen koulutukseen Rovaniemelle. Kuitenkin suomalaisen opettajan työtaakka on kasvanut entisestään. Ei tämä välttämättä ole ikäkysymys. ?Kuulaassa kuullaan päivän aikana myös pelimannimusiikkia sekä syödään hernekeittoa. OAJ:n puheenjohtajan mukaan koulutusja sivistysasioita voivat toki ymmärtää muutkin kuin nuoret sekä perheenäidit ja -isät. Se voi halutessaan esimerkiksi sitoa varhaiskasvatuksen alkuopetuksen yhteyteen ja näin rakentaa eheää oppimispolkua lapselle jo pienestä pitäen. Se kuitenkin tiedetään, että hengityselinsairauksia sairastavat ihmiset voivat parhaiten terveissä puusta tehdyissä rakennuksissa. SAKK on tärkeä pohjoisessa OAJ on huolissaan mitä toisen asteen koulutukselle tapahtuu talouden tiukentuessa. JP Opettajien ammattijärjestön OAJ:n rintanappi varoittaa Suomea hölmistymästä. Hernekeiton päälle voi tietysti nauttia myös kahvit. Siksi on erittäin tärkeää valita kunnanvaltuustoihin ihmisiä jotka ymmärtävät ja arvostavat näitä asioita. Tekninen johtaja Arto Leppälä toteaa selvityksessään kunnanhallitukselle, että tiiviisti rakennetussa ympäristössä kuten Saariselällä moottorikelkkailun järjestäminen taajaman sisällä on osoittautunut ongelmalliseksi. Valtuutetuille jää valtaa Olli Luukkainen sanoo, että tulevien kunnanvaltuutettujen ei ole syytä väheksyä sitä valtaa mikä heille jää soten jälkeen. ?Vaalityötähän esimerkiksi me keskustan valtuutetut teemme kaiken aikaa. Tanja Sanila vastusti Tanja Sanila esitti kunnanhallituksessa, ettei poikkeuslupahakemusta tehdä ministeriölle, mutta hän jäi ilman kannatusta. ?Jokainen kunta tekee omat ratkaisunsa koulurakentamisen suhteen, mutta OAJ on kehottanut miettimään campusmaisia ratkaisuja. Tilaisuuteen on kutsuttu keskustavaikuttajia myös kunnan ulkopuolelta ja ainakin kansanedustaja Mikko Kärnä on jo lupautunut tulemaan paikalle. Eli kun luottamushenkilöt hoitavat tarmokkaasti luottamustoimiaan, niin se työ puhuu puolestaan ja nostaa samalla sen puolueen arvostusta mitä poliitikot edustavat, sanoi kunnallisjärjestön tapaamisessa valtuutettu Toini Sanila. Opettaja on moniosaaja OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen on hyvillään siitä, että opettajan ammatti on Suomessa arvostettu. ?Sote vie kuntien tehtävistä puolet maakunnille. Hän muistuttaa, että nykyaikainen moottorikelkka on lumipeitteisenä aikana yhtä liikenneturvallinen kuin mopo ja moottoripyörä, joiden liikennöinti lumipeitteisenäkin aikana on sallittu. Suomessa tämän huomaa jo käytännössä siitä, että rehtorin virka ei ole haluttu. ?Parinkymmenen vuoden päästä tiedettäisiin paremmin hirsikoulun hyvät ja huonot puolet. Inarin keskustan kunnallisvaaliteesejä pohtimassa Toini Sanila, Kari Akujärvi, Ritva Hirvelä ja Tupu Katajamaa. Jaakko Peltomaa Inarin keskustan kunnallisjärjestö starttaa kunnallisvaaleihin lauantaina 22. Luukkaisen mukaan rehtorinkaan osa ei ole helppo, kun hän luovii leikkauksia vaativan kuntajohdon ja opettajien välissä. lokakuuta. ?Pidämme lauantaina Ivalon Kuulaassa tilaisuuden, johon ovat tervetulleita paikkakunnan keskustapoliitikot, keskustan ehdokkaat sekä kaikki kuntalaiset ja asiasta kiinnostuneet, kertoo kunnallisjärjestön puheenjohtaja Ritva Hirvelä. ?Koulujen rakentamisessa on tehty virheitä eikä korjausrakentaminen aina asiaa auta, sillä sitäkään ei niin hallita. ?Millään kunnalla ei ole varaa tarjota sekundaa, sanoi OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen OAJ:n Inarin vierailulla. Nykylainsäädännön mukaisesti moottorikelkkaurat on täytynyt sijoittaa viheralueille, joiden odotusarvo lomarakennuksen omistajien kannalta ei ole ollut liikennealue vaan puiston luontainen hiljaisuus ja luonnonmukaisuus. Elinvoimainen kunta puolestaan houkuttelee lisää uusia asukkaita ja veronmaksajia, sanoi Luukkainen. ?Toivottavasti saamme monipuolisen ehdokasjoukon ja ehdokkaita joka puolelta kuntaa. Ja kunnan päätettäväksi jää, opiskellaanko kouluissa ja lukioissa ranskaa tai venäjää ja tarjotaanko valinnaisaineina vaikkapa kitaransoittoa tai kulttuurin tuntemusta. ?Sitä koulutusta pitää kuitenkin löytyä Rovaniemeltä. Opettajat sanovat, että he haluaisivat olla enemmän opettajia kuin psykologeja ja perhetyöntekijöitä. Pudasjärven hirsikoulun rakentamista ja käyttöönottoa Luukkainen seurasi mielenkiinnolla. OAJ on tilannut myös Iina Kuustoselta kappaleen ”Suomi hölmistyy”, joka lanseerataan maailman opettajien päivänä 5. OAJ taisteli kovasti sen puolesta, että lukiot jäävät kuntien vastuulle. Jos lukio ja perusopetus ovat samalla tontilla, niin ei se huono asia ole. Eikä millään puolueella ole puhtaat jauhot pussissa. Tapaamiseen osallistuneet keskustalaiset pitivät selvänä, että kunnallisvaaleihin on lähdettävä täydellä listalla. OAJ haluaa muistuttaa, että ensi kevään kuntavaaleissa äänestetään pitkälti siitä, millaista koulutusta ja kasvatusta kunnat tulevina vuosina järjestävät. Leppälän mukaan moottorikelkkailua ei sallittaisi maanteillä eikä valtateillä, ainoastaan kaduilla tai muilla kunnan ylläpitämillä katumaisilla sisäisen liikenteen alueilla. Jos koulutusleikkaukset jatkuvat, niin hölmöön suuntaan mennään. Hänen ammattiylpeys ei hyväksy sitä, että vanhaa korjataan huonosti ja lopputulos on sontaa, Luukkainen hymähtää. 5 Keskiviikkona 5.10.2016 Inarin kunnanhallitus esittää liikenneministeriölle, että kelkkailu sallittaisiin lumipeitteisenä aikana Saariselän asemakaava-alueen katualueilla ja katuihin verrattavilla kunnan yläpitämillä tiealueilla toukokuuhun 2021 saakka. Tukee hallituksen linjaa Arto Leppälä toteaa, että nykyinen hallitus on peräänkuuluttanut uutta ajattelua ja toimintakulttuuria, joten ehkä olisi mahdollista kokeilla moottorikelkkailun sallimista lumipeitteisenä aikana katualueille Saariselän kaava-alueella. Kansalaiset arvostavat, mutta hallitus ei. Mukana oli myös OAJ:n järjestöasiamies Riitta Silvonen, joka toivoi, että Inarin kuntavaaleihin löytyy koulupuolesta kiinnostuneita ehdokkaita. Siksi jokaisen kuntapäättäjän pitää päätöksiä tehtäessä miettiä, millä suunnitelmalla ja prosessilla kunnan sivistyspolitiikkaa johdetaan. Hän on yhä enemmän moniosaaja, joka joutuu yhä enemmän tekemään moniammattilista yhteistyötä. Se mitä jää kuntien päätettäväksi on pääosin koulutusja sivistyspalveluita. Asia ei häntä yllätä, sillä samanlaisia pohdintoja käydään lähes joka kunnassa. Kun se on jo täällä, niin sen roolia ammatillisessa koulutuksessa voisi kenties entisestään kehittää. Puheenjohtaja on hyvillään siitä, että lukiokoulutus ei mennyt maakunnille. Toivottavasti päivän aikana syntyy myös hyvää keskustelua Inarin kunnan asioista ja tulevista kunnallisvaaleista, sanoo Hirvelä. ?Kaikki huomio politiikassa kohdistui soteen. lokakuuta. lokakuun tilaisuuteen. Pian alkavat valotkin sammua ja väki lähteä. Se on Pohjois-Lapille onnekas asia, että Inarista löytyy SAKK joka on Opetushallituksen alainen. Juttelin äskettäin kirvesmiesystäväni kanssa ja hän sanoi kieltäytyvänsä työmaista, joilla tehdään korjausrakentamista. ?Sote on maakunnissa sellainen moolokin kita, että lukioiden kehittäminen olisi voinut jäädä toiseksi. Vaikka 22. Kaikki ovat olleet tekemässä leikkauksia. Vanhat koulut kuntoon Olli Luukkainen kuuli Inarissa, että kunta painiskelee koulujen sisäilmaongelmien kanssa
klo 18 Ivalon kirkolta; paluu su 9.10. joulun ajan tapahtumia. Turkuun. kuljetukseen pe 7.10. ?Kiitos paikallisille, että nostitte asiasta kunnon mekkalan. klo 11 Perhemessu. 040 8252918. 7:57 18:01 9.10. klo 12 rukoushuoneella. jp klo 14 ortod. kappelilla; pe 11.11. Saariselän FISkisat järjestetään 19.-20.11., Rukan W-cup kisoja edeltävänä viikonvaihteena. Eu-ruokajakoa jatketaan pe 7.10. Inarissa nuorisotila Vintillä torstaisin Sudenpennut klo 16-17.15; sekä Seikkailijat klo 17.30-19. Pinja Kava. 8:05 17:51 11.10. Torstaisin Seikkailijat klo 17.30-18.30; sekä Tarpojat klo 17-18.30. Periaatteena on reilun pelin meininki, kaikki pääsee pelaamaan. seurat klo 18.30 Utsjoella Eskolalla, Tenontie 1240. klo 17.30 Hans Mattuksella ja Pirkko Muotkajärvellä Seittimukassa. Valtakunnallinen Vanhustenviikko 2.-.9.10. Ke 12.10. Tervetuloa mukaan sekä uudet että jo toiminnassa mukana olevat. Rakkaudella muistaen ja kaivaten Aino Riitta Oiva Sauli ja Lene Heikki ja Sisko Marianna ja Heikki Maija Sisarusten lapset perheineen Muut sukulaiset ja ystävät Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan Karigasniemen kappelissa la 8.10.2016 klo 13.00. kirkossa, Huusko. Aarre Similä ja Aarre Seurujärvi. Täytäntöönpanoa varten tulee uusi lausuntokierros lähiaikoina. 0400 392 224; mail: waltteri.hamalainen@evl.fi, www.utsjoensrk.nettisivu.org fb/Ohcejoga searvegoddi-Utsjoen seurakunta NUORISOTYÖ: Salibandykerho alle 5-luokkalaisille maanantaisin klo 15-16 Utsjokisuun koululla. Ivalonlaakson Rauhanyhdistyksen seurat klo 18.30 Eskolalla, Tenontie 1240. Rippikoululaisille on lähetetty leirikirje. Niiden avulla saamme tietoa, jonka nojalla pääsemme luultavasti hyvin pian luotettavan seurannan ansiosta korjaamaan nyt tehtävän sopimuksen tuomia ongelmia. Salibandykerho 6-luokkalaisille ja vanhemmille maanantaisin klo 16-17 Utsjokisuun koululla; ohjaajana Elli Reinola. Tiistaina Otso, Ohto, Bierdna, Bienná. klo 18-19; pe 4.11. IVALOSSA: Ensi su 9.10. Vasantie 3. ja 27.10. 045 6321546. 7:48 18:10 7.10. Yhteislaulutuokiot: ke 5.10. 8.10 alkaen klo 9 Naistenpäivä Ukontuvalla. Aleksi Lumme Mäntsälässä. Mukaan mahtuu 25 ensiksi ilmoittautunutta. 7:47 18:06. Seurakunnan kappalaisena toimii Waltteri Hämäläinen, p. Lisäksi nyt on sovittu perustettavaksi seurantaryhmä, joka tekee esitykset parin vuoden jälkeen. Urakkatarjous pyynnöt lumen kuljettamisesta ja levittämisestä latupohjalle jätetään ensiviikolla ja lumi ajetaan ladulle lokakuun lopulla. RIUTULASSA: Diakoniapiiri to 6.10. 8:01 1 7:56 10.10. 7:52 18:05 8.10. kuljetukseen pe 7.10. p: 040 760 4202. NELLIMISSÄ: Ensi su 9.10. Sopimusta on saatu korjattua hieman. Omat kassit mukaan. kuljetus Nellimin ja Veskoniemen suunnilta. Hinta 60,-. Una Reinman Torstaina Pinja, Minttu, Ruigi. Nuttupiiri tiistaisin klo 18 Kulmakivellä seur: 18.10.; 1.11.; 15.11. 8:13 17:42 Lähde: www.moisio.net Rakkaamme Matti Ilmari GUTTORM * 15.07.1964 Akukoskella † 07.09.2016 Akukoskella Päivänä kauniin syksyisen hiljeni sydän kultainen. Rakasta isää ja Mattia syvästi kaivaten Marika ja Sunna Marja Soita tuuli kerro ikävääni, uni kaunis anna lapselleni. SAARISELÄLLÄ: Ensi su 9.10. 7.10. kuljetus Riutulan ja Menesjärven suunnilta. Kuollut: Sirkka Vuojala 87-v Ivalosta. Retken hinta 120,Ilmoittautumiset 15.10. Nimipäiväonnitteluja voit toimittaa sähköpostitse osoitteella inarilainen@inarilainen.fi. To 6.10. ja tied. Varastoidun lumen määrä oli noin 10 500 kuutiota. Sateinen kesä ei ole ollut parasta mahdollista olosuhdetta lumen säilymistä ajatellen. Latu Saariselälle on tarkoitus seuraavan viiden vuoden aikana avata vuosittain 1. EI messua. Hilja Mäläskä. kappelilla; pe 18.11. Ti 11.10. Onnea mm. Lähtösi vaikea kestää on, surumme suuri ja sanaton. Kesän jatkuvat voimakkaat sateet ovat kastelleet lumikasan suojana olleen hakkeen läpi, lumen pintaan saakka, ja sadevesi on osittain päässyt kastelemaan ja sulattamaankin lunta. Pyhä Messu klo 11 rukoushuoneella. 15.10. 8:02 17:49 11.10. Paikalliset toivat hyvin esille, että he ymmärtävät tarpeen ja esittivät paremmin toimivia malleja, kuten aloitusajankohdan myöhäistäminen, joilla olisi pääsy tarvittavaan 30 prosentin kuolevuusvähennykseen. kerran ke 12.10. Meitä utsjokisia on vähän ja siksi kaikkiin sarjoihin ja joukkueisiin kaipaamme lisää pelaajia, tule mukaan kerhoihin ja turnauksiin. 7:50 18:02 8.10. NUORTEN RETKI: Maata Näkyvissä-tapahtumaan 16.-21.11. Pirjo Kukkala, Pirjo Maununen, Pirjo Mikkilä, Pirjo Tuominen, Pirjo Kivekäs Espoossa, Pirkko Kemppainen, Pirkko Huovinen, Pirkko Maununen, Pirkko Seppänen, Pirkko Aarniemi ja Birgitta Lyöri. Näitä ei neuvotteluissa saatu muutettua. Rakkaudella Isä Ei syki enää sydän lämpöinen, on poissa rakas veljemme. klo 13 Männikössä ja klo 14 Koivikossa; to 6.10. Tulevaa: Erityislasten (ELO) perheiden retki Leville 18.-20.11. Ma 10.10. klo 18-19.30 Kolttakulttuurin henkiset juuret -esitelmä kirkossa UTSJOELLA: Rukouspysäkki kodeissa torstaisin klo 18-19.15 seuraavasti: 13.10., 10.11., 1.12. EI pyhäkoulua (syysloma); pe 28.10. Perjantaina Pirjo, Pirkko Piritta, Pirita, Pipsa, Birgitta, Birgget, Bikká. Ilm. Lappi-Cup 1 osakilpailu 4-6.11. Tiedustelut ja ilm. klo 10-15 (tai niin kauan kuin tavaraa riittää) Työttömien yhdistyksen tiloissa os. Lähetyskahvilan kiitosjuhla ti 18.10. Pastorin puh. Yritetään saada edes tämän rakennettua niin, että saisimme autettua Tenon varren elämää, sanoo Maijala. ?Totta on, että lohikanta tulee elvyttää, mutta sopimuksessa esitetyt mallit ovat alueen elämälle sietämättömät. puh 040 7596823/Reija tai 040 7072669/Seija, Kotisivut: www.ivalonhelluntaisrk.fi Tervetuloa tilaisuuksiin! Vielä ne kokoontuvat itikat viimeisiä kertojaan tanssimaan syysvalssiaan. Ilm. JP Maijala harmittelee Teno-sopimuksen allekirjoittamista. Su 9.10 klo 17 Päivätilaisuus Ma 10.10 klo 18 Avain Media, Rauno Jalavisto. klo 18-20 Miesten makkarailta Utsjoen seurakuntatalon kodalla. ?Lisäksi olen tyytyväinen, että kesän neuvotteluiden ansiosta on sovittu lohilaskureista. Risuja * Terveyskeskuksen ajanvarauksessa ei kukaan vastaa. KK Saariselän hiihtokausi alkaa marraskuun alussa ?Olen todella pettynyt, että Suomi joutuu allekirjoittamaan Tenojoen kalastussopimuksen voimakkaasti norjalaisten tahdon mukaan. 7:54 17:58 9.10. Äänenne herätti ministeriötä tajuamaan, että jotain pitää tehdä. Keskiviikkona Aarre, Aarto, Lágon. klo 12 ja su 13.11. klo 18-19; pe 21.10. INARISSA: Ensi su 9.10. Saariselälle tehtiin viime talvena lunta varastoon tämän syksyn ensilumen latua varten. Sopimus sisältää myös sen, että kalastusmääräyksiä voidaan muuttaa joustavasti lohikantojen tilan mukaan. marraskuuta kaikkien hiihtäjien käyttöön. Kittilä. Häviötä hieman lieventää, että saimme lisättyä sopimukseen viime vaiheessa tärkeitä asioita, sanoo keskustan lappilainen kansanedustaja Eeva-Maria Maijala. Otso Lepojärvi. ?Sopimus tulee eduskunnan käsittelyyn lokakuussa. messu klo 11, saarna Tuomo Huusko, liturgina Risto Alakärppä. Onnea mm. 20.10. Suomi hävisi neuvottelun. Maanantaina Aleksis Kiven päivä, Aleksi, Aleksis, Áles. Järj. DIAKONIA: La 8.10. Keskiviikkoisin klo 13 Rukoustunti Lauantaisin klo 14 Yhteiskristillinen Raamattuja rukouspiiri Timo ja Mia Tikkasella os. Onnea mm. VARHAISNUORISOTYÖ JA NUORISOTYÖ: Lappi-Cup on srk:ien, kuntien ja setlementtiliiton järjestämä ”Lapinläänin” salibandyn mestaruuskisa. Hautaus Outakosken hautausmaalle, jonka jälkeen muistotilaisuus Karigasniemen kappelilla. Pe 7.10. Ivalossa keskiviikkoisin Sairaalantie 5:ssä kerhotilassa klo 10-12, torstaisin Sairaalantie 5:ssä kerhotilassa klo 9.30.-11.30. vapaaehtoistyön ilta klo 18-20 Ivalon kirkon alakerrassa iltakahvien lomassa suunnittelemme syksyn vapaaehtoistoimintaa mm. Lähtö pe 7.10. Kuvasi kultaisen suljemme, kätköihin sydämemme. klo 18-19 kappelilla; pe 14.10. klo 12-15 Sairaalantie 5:ssä. Ilm. KARIGASNIEMELLÄ:Ilolas boddu kappelilla klo perjantaisin 13-15 seuraavasti: 7.10.; 11.11. Siihen tuli todella hyvänä lisänä mm., että sopimus koskee myös Norjan puolella olevaa noin 70 kilometrin osuutta, niin etteivät määräykset voi olla siellä lievemmät kuin rajajokiosuudella. mennessä Anja Karhula, p: 040 750 6286. Kirpputori avoinna Ma, Ti, To, Pe klo 11-16, Ke 11-18. 6 Keskiviikkona 5.10.2016 Miete Auringon nousuja laskuajat Nimipäivät INARIN SEURAKUNTA IVALON HELLUNTAISEURAKUNTA Ruusuja UTSJOEN SEURAKUNTA LAPIN ORTODOKSINEN SEURAKUNTA Seurakuntien tapahtumia Tällä viikolla Ivalossa nousee laskee Utsjoella nousee laskee 6.10. p: 040 760 4202. Onnea mm. Lohtuna muistot rakkaat. RIPPIKOULU: Kesärippikoulu 1 Pajakoskella 7.-9.10. klo 10 aamupalvelus, avoimet ovet srksalilla aamupalveluksen jälkeen klo 15 saakka. Lisätiedot Anu p: 040 507 1713 tai Jonna p: 040 – 483 9867. 7:43 18:11 6.10. Kultaisen iän kerho maanantaisin klo 13 srk-kodilla. T: 45 minuuttia odottanut, eikä siltikään läpi päässyt. kappelilla ja su 27.11. Hankkeen takana ovat alueen matkailuelinkeinon harjoittajat ja kunta. Karigasniemi: pe 7.10. Sunnuntaina Ilona, Máren. AVOIN PÄIVÄKERHO: Inarissa tiistaisin srk-kodilla klo 1012 . 7:58 17:53 10.10. Kaikille kesän rippikoululaisten huoltajille yhteinen vanhempainilta ke 5.10. PARTIO: Partiot Ivalossa Mukkavuopajantie 2:ssa: Sudenpennut Kololla tiistaisin poikalauma klo 17-18; tyttölauma klo 1819. Nuortenilta Kulmakivellä torstaisin klo 17-21 seur: to 6.10. To 6.10 klo 18 Rukouskokous. FISkisoihin odotetaan taas liki kahdenkymmenen eri kansakunnan edustusjoukkueiden osanottoa. klo 11 alkavaan messuun. DIAKONIA: Toiminnallinen naisten ryhmä kokoontuu seur. klo 17 Ivalon kirkolla. Kultaisen iän kerho maanantaisin klo 13 srk-kodilla. Ilona Aittokoski. Silloin on kuitenkin olennaisinta kansallinen täytäntöönpanolainsäädäntö. Kesän aikana lumen osittainen sulaminen on odotettua ja siihen on hankkeessa varauduttu. * Inarin VPK:lle, teitä tarvitaan. Juhalle. Onnea mm. Tiistaipiiri tiistaisin klo 12 srk-kodilla. 8:09 1 7:47 12.10. klo 14 mennessä khranvir. Säilyneen lumen määrä mitataan kuluvan viikon aikana ja mittaustuloksen selvittyä tehdään lopullinen päätös lumetettavan ladun pituudesta. klo 10 aamupalvelus -klo 17 ehtoopalvelus. ELO-perheiden vanhempien tapaaminen ke 5.10. Kyyditysasioissa ota yhteyttä Ossi Guttormiin edelliseen päivään mennessä p: 040 748 9415. Onnea mm. klo 17.30 Sairaalantie 5:ssä. PYHÄKOULUT: Nuorgam: Su 16.10. Ivalo, p. Lauantaina Hilja, Jaská. ompeluseurat klo 18 ry:llä. klo 13 Aurorassa ja klo 14 terveyskeskuksen vuodeosastolla ja klo 15 Annassa ja Aapelissa. messu klo 19, Huusko. ja 9.12. IVALON LAAKSON RAUHANYHDISTYS: To 6.10. Onnea mm. Nikolaoksen kirkko Ke 5.10. Mukana työntekijöitä Rovaniemen ELO ry:stä. Muiden hiihdon harrastajien lisäksi Lahden maailmanmestaruuskisojen aattovuoden lumille, Saariselälle, on tulossa myös kansainvälisiä hiihtomaajoukkueita. klo 14 mennessä khranvir. Angelintie 6089a, puh. NUORGAMISSA: Ensi su 9.10. Ivalon seudun työttömät ry ja Inarin srk. Pe 7.10. Vihitty: Raimo Kalervo Löf ja Jaana Minerva Hellman. mennessä Juhalle p: 040 – 549 2542. 8:06 17:45 12.10
Synnyit Isämme perheen toiseksi vanhimpana lapsena, tiettömän taipaleen takana erämaatalossa, Luirojoen rannalla. 7 Keskiviikkona 5.10.2016 VARATUOMARI JOUNI VIHERVALLI Lapintie 4, 99600 Sodankylä Ajanvaraus ja neuvotteluista sopiminen puh. Kaarina Gunilla Kyrö, o.s. Utsjoen VPK päättää seuraavassa kokouksessaan kodan siivous ja puunkäytöstä pienen vuokran, mutta itse siivotessaan ja puut tuodessaan käyttö on ilmainen. Piti sinusta hyvää huolta, olemalla sairaanhoitaja, kokki, siivooja, pyykkäri. Grillikotaa tullaan tulevaisuudessa käyttämään nuortenilloissa, partioiden kokoontumisissa, kerhoissa, lastenElokuun iltana 24. Oli niin kuin joulupukki olisi tullut heinäkuun helteillä minun elämään. Perheeseenne syntyi viisi sisarusta, sinä, Annikki-sisko ja kolme velipoikaa. Vuorokausi oli kulunut kunnes isä-Paulus oli päässyt rintamalta katsomaan ja toteamaan surulliset tapahtumat. Seuraavalla viikolla jouduit jälleen terveyskeskukseen huonontuneen terveydentilan vuoksi ja matkasimme luoksesi. Pelkosenniemen VPK oli virkistäytymismatkalla Utsjoella ja heidän kanssaan Utsjoen VPK vietti yhteistä grillikotailtaa sekä grillikodan avajaisia. Parisen vuotta sitten sanoin Annikille ei tule enään postia mitä oli vuosikymmenten ajan tullut, syntymänimiystävänpäivä ja joulukortit jäi tulematta. Yksi aikakausi oli jo silloin päättynyt. Keväällä siirryit vanhainkotiin, koti oli tuttu, vain henkilökunta oli vaihtunut ajasta milloin itse teit siellä työtä. Saimme silloin kuulla Erkiltä ja lääkäriltä että hetket alkaa olla lopussa, vain päivä ja aika ei ole tiedossa. Kävin useasti luonanne, kummipoikani Tapio oli vuoden ikäinen vesseli, ketä hoitelin ja lähtiessäni tuli aina sitä sinisilmää iso ikävä. Samaan aikaan pidettiin srk-kodilla ja nuorisotila Kulmakivellä jatkorippikoulua, joten hekin pääsivät nauttimaan nuotion loimusta ja lättyjenpaistosta. Elettiin kesää 1943 ja se oli varmaankin ollut pelottavaa aikaa myös pienille lapsille. Myös seurakuntakodin käyttäjillä, nuttupiiriläisillä, lauluiltalaisille tai eri juhlien järjestäjillä on mahdollisuus käyttää kotaa. Erkki oli muutaman vuoden hoitajasi. Sinä Kaarina neljän vuoden ja isosisko Annikki vajaat kuusivuotias, pelastuitte palavasta kodistanne lähtemällä yön pimeyteen ja kylmään toinen toisellenne turvaa antaen. Pienen ihmisen hätää, tuskaa, pelkoa, ikävää tuntien, etsiessä uusia piilopaikkoja, ehkä täydellisesti ymmärtämättä karmeat tapahtumat. Aikanaan perustit oman perheen ja kotinne oli Inarin Toivoniemessä, olithan vanhainkodilla töissä. Kyselit poikieni perheiden kuulumiset ja lähetit terveiset. Niinhän siinä kävi, että ylimitoitettu lättytaikina riitti juuri ja juuri, nuotiollahan kaikki maistuu. Kotinne sytytettiin tuleen, jonka mukana menehtyi äitinne ja kaksi pientä pikkuveljeänne toinen vain kolmen viikon ikäinen vauva, toinen vajaat kolmevuotias, yksi veljistä oli kuollut aikaisemmin. Ehkä kuulosi, ehkä heikentyneen vointisi vuoksi puhelut oli jääneet. 045 7874 0400. Toukokuussa soitit minulle, vaikka olikin ollut kauan kun edellisen kerran soiteltiin. Miehesi Erkin kanssa elelitte päivän kerrallaan eteenpäin kesän, syksyn, talven ja kevään tuomat muutokset, valon ja pimeyden Ivalojoen rannalla. Kymmenen vuotta on lyhyt ja pieni aika, mutta lähdit hyvin nuorena aloittamaan työsarkaasi. Perheeseenne syntyi myöskin Teija, ennen kuin muutitte Ivaloon. Avaimen saa Juha Reinolalta. Minä olin ehkä viiden vanha. – rikosja riita-asiain oikeudenkäynnit – perunkirjoitukset ja perinnönjaot – kauppakirjat ja kaupanvahvistukset – velkomisasiat – lahjaja perintöverosuunnittelu Asiakastapaamiset Utsjoella sopimuksen mukaan • Fysioterapiahoidot lääkärin lähetteellä • Hieronnat • Akupunktiohoidot • Työfysioterapiapalvelut • Tuotemyynti Piiskuntie 5, Ivalo 016 661 388 0400 188 732 ilv.ari-jukka@co.inet.fi www.ivalonlaakintavoimistelu.fi Utsjoen VPK, Utsjoen seurakunta ja partiolippukunta Njálat ry, rakensivat talkoovoimin sekä Tylypahkateemahankkeen avulla 17 neliön grillikodan Utsjoen nuorisotila Kulmakiven läheisyyteen. Rovaniemen lääkärissä käynneiltä jäit useasti meille yökylään. 400 474 039 sami.tervahauta@laki.inet.fi Kaikki oikeudelliset toimeksiannot mm. Tylypahka-teemahankkeessa rahoittajana toimii Pohjoisimman Lapin liider ry. Ikävöiden Sirkka ja pojat perheineen Pelkosenniemen VPK-laiset kylässä. Grillikota ilmestynyt Utsjoelle nuorisotila Kulmakiven ja seurakuntakodin läheisyyteen Utsjokisia avajaisvieraita. Kiitos kun sain olla pikkusiskosi. Ja paljon muuta. Naapurustoon kuului sukulaisperheen talo, Uulala Yliluirolla. Kiitokset Kaarinan hoitoon osallistuneille. päivä tuli suruviesti, että maallinen matkasi on päättynyt, sydämen lyönnit loppuneet. Muistoja meidän yhteisestä ajasta on jäänyt paljon, vaikka ikäeromme olikin lähes kymmenen vuotta. On pitänyt elää varuillaan, pelossa ja hiljaisuudessa. Viisikymmentäneljävuotiaana jäit sairaseläkkeelle useiden sairauksien jälkeen. Onhan siellä pidetty jo epävirallinen kokouskin. Muistan kun tulit käymään Vuotson kodissa töistä tai lomareissulta, toit aina tuliaisia ja lahjoja minulle. Joki oli väylä missä kesäisin kuljettiin veneellä ja talvella poroilla Korvaseen ja sieltä edelleen Vuotsoon ja Sodankylään asioille. Siis kaikilla halukkailla on mahdollisuus kodan käyttöön. Grillikotaa tullaan käyttämään ja on jo käytetty erilaisissa tilaisuuksissa. Jäljellä sinusta vain muistot ja kaipaus. Muistot eivät koskaan kuole. 0400 391 024 jouni.vihervalli@pp.inet.fi LAKIJA KIINTEISTÖASIAINTOIMISTO Sami Tervahauta varatuomari, maanmittausteknikko Ivalontie 12, 99800 Ivalo p. Kuitenkin pienet onnenjyväset, te tytöt, olitte elossa ja pelastuneet. Vanhainkodin muutto lyhensi välimatkaamme, joten vierailut jatkui molemminpuolin tiiviimmin. Lääkkeet ajallaan, ruoka, kahvi, kodin puhtaus ja vaatteiden huolto, matkassa myöskin sairaalakäynnit. Talossa asusteli myös mummo Inkeri-ahku ja Matti-sedän perhe. 029 566 1610 tai 029 566 1611 Yhteydet oikeusaputoimistoon saa myös videolla Utsjoen yhteispalvelupisteestä p. Viimeisinä vuosina kuljit lääkärikäynnit taksilla, joten vierailut ei olleet enään mahdollisia. Olin puhelustasi onnellinen. Sanoit että sinulla vain tuli minua ikävä, joten halusit kuulla minusta. Juha Reinola OIKEUSAPUTOIMISTO Utsjoella on muuttanut Uusi osoite kunnanvirasto, teknisen puolen siipi Vastaanotto vain ajanvarauksella p. 040 718 9494 Avaan Utsjoella yksityisen lakiasiaintoimiston marraskuun alussa Jussi Lauerma, p. Muittut eai goassige javkka. Kanssani kaipaamaan jäivät sisko ja veljet perheineen Nyt on laiva saapunut satamaan, purjeet on laskettu. Ostit minun ensimmäisen polkupyörän, muistan punaisen villatakin ja ruudullisen hameen mitkä olit tehnyt ja käärinyt joulupakettiin. Elokuun yhdeksästoista yön pimeinä hetkinä partisaanit hyökkäsivät kahden talon kylään ja tekivät tuhoisaa jälkeä. Paikalla oli yli toistakymmentä henkilöä, mutta kuten tavallista, kaikki olivat niin tohkeissaan että unohtivat melkein kokonaan valokuvauksen. Viime vuoden marraskuussa jouduit sairaalaan, toisinaan olit Rovaniemellä ja sitten kotikyläsi terveyskeskuksessa tutuiksi tulleiden ihmisten hoidossa. Magga, 1939–2016 Kaarina-sisartani muistellen ja nuortenleireillä, vpk:n nuorisotoiminnassa, sekä virkistäytymisettä miittinki-hetkissä
Kuvasta Jouko löytää myös vanhan kotitalonsa, joka poltettiin Lapin sodassa. Honkakasojahan löytyi jokaisen pihoilta, koska honka oli silloin polttopuu. ?Siellä katosi suomalaisten poroja Norjan puolelle niin paljon, että sitä asiaa piti ryhtyä selvittämään. Pian jytisi ja jossakin pölähteli multa. Venäläinen pudotti silloin valoraketteja laskuvarjolla. ?Poikasena kävin siirtämässä lähivaaroissa isän hihnaporoja. ?Jokainen teki silloin töitä sen minkä pystyi. Inarin ensimmäinen Aution suvun edustaja tuli aikanaan Kittilästä Inariin ja Aution lapset avioituivat Kyröjen kanssa. Korte leikattiin veneestä viikatteella ja sitten se haravoitiin rannalle. Äiti ja mummo kattelivat ikkunasta, että tuolta se ukko tulee kalareissultaan Ilo Kyrön pihan poikki. ?Muistan sen tunnelman, että oli hätää ja itkua. Korte olikin niille ravintorikas sapuska. Hän muistaa tosin lapsuudestaan, kuinka vanhat ihmiset puhuivat 1800-luvun lopun kovasta tulvasta. Eihän se luhtaheinän käsittely mukavaa ollut, koska se viilsi ihon rikki haravamiehiltä. Joukon ukin isällä, Matti Autiollakin oli poroja. ?Silloin oli vietävä lehmät vaaroihin tulvan ajaksi. Vanha kansa tiesi, että se on tulvan aikana kuivempaa seutua kuin Ivalojoen eteläpuoli, tietää Jouko. ?Ja kun ajattelee sitä niittämistä ja sitä liikettä mitä niittomies joutuu tekemään, niin siinä jos missä ihminen joutuu koville. ?Olen lapsena nähnyt Vuostimojärven myllyn rauniot, joten se on jo silloin ollut pois käytöstä. Ihmiset olivat silloin sulassa sovussa. Ohra puitiin silloin Ivalon Saha ja Mylly Oy:n koneella. Se oli iso pitkä hirsitalo, jossa ajan tavan mukaan asui monta sukupolvea saman katon alla. ?Kyllä minä koen olevani Inarin alkuperäisasukas ja siksihän minä viime saamelaiskäräjävaalien alla hain myös saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Kerran oli Kyrön Es?Inarin kehitysvammaisten tuki ry perustettiin 1970. Silloin turvauduttiin kylän seppään Kukkalan Verneriin. Pojat näkevät kuinka lentokoneen alusta välkehtii. Sota-aikana juostiin kellariin Jouko Mattilalla on talvisotaajasta muutama hämärä muistikuva. Isähän oli vuosina 45-46 Aslak Aikion kanssa poropoliisina Käsivarressa Suomen ja Norjan rajalla. Saamenkieltäkin niissä keskusteluissa käytettiin, eikä varmasti ollut riitoja. Naisväki juoksi hätiin ja kantoi ukin sisälle ja kamariin. Se oli aina sen merkki, että pommeja tulee. Joukon äiti muisteli usein, kuinka oli ollut lapsena Rahajärvellä puittiona. Isännät kyhäsivät hongista lauttoja, joilla lehmät vietiin turvaan. Mattilan Eenokki kasvatti myös kauraa ja ohraa. Silloin oli noussut sellainen tulva, että vesi nousi Kyrönpuolen pihoihin. Lähin kala-aitta oli Vuostimojärvi, josta käytiin nuottaamassa siikaa. Kaikki alkoi tyhjästä, mutta vanhemmilla oli luja yhteishenki ja asiat etenivät. Sodankylästäkin juuria vähän löytyy, sillä hänen ukin äitinsä oli Sodankylän Sompion Keskitaloja, vanhoja metsälappalaisia. Poroille kortetta Jouko Mattilan isä Juho Eenok oli poromies, kuten hänen isänsäkin. Jouko Mattilan juuret ovat syvällä Ivalojoen törmällä. Kun ivalolaiset saivat loppusyksystä -39 evakuointikäskyn Muonioon, alkoi taloissa kova pakkaaminen. Kerrankin hän leikki naapurin pojan kanssa pihalla, kun lentokone tuli koillisesta. Kyrönpuolen heinäniityt niitettiin tarkoin, mutta sehän ei riittänyt, joten Mattilan perhe kolusi myös Jänkkäjärven rantoja ja ympäristöä. Lapsuudestani muistan hyvin, kuinka Inarin pohjoispuolen saamelaiset, kuten Näkkäläjärven Iisko ja Kaapin Jouni kävivät meillä kylässä. Kesällä -39 oli sattunut vielä ukin kuolema. Ei sitä kyselty, että onkohan tämä homma nyt minun vartalolle sopivaa. Kalastuskin kuului Mattilan perheen elinkeinoihin. Kahdesti päivässä niitä piti siirtää. ?Sodan jälkeen meidän perhe ei juuri Rahajärvellä kulkenut, koska isä oli niin kiinni porohommissa. Kaapin Jouni oli väärti Juho Eenok Mattila valittiin Inarin Kyrön paliskunnan poroisännäksi vuonna 1948. Jouko on huomannut, että moni samanlaiset juuret omaava Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä saamelaiskäräjille pääsi. Myöhemmin paliskunnat jakaantuivat ja Joukon isä jatkoi Hammastunturin paliskunnan poroisäntänä 60-luvulle saakka. Viikatetta hiottiin heinäniityllä lennosta, mutta ennen pitkää viikate tylsyi niin, että se oli vietävä sepälle kallittavaksi. Ukki kiipesi lehmäaidan yli ja tuupertui siihen. Naisväki oli heinähommissa hameessa siihen aikaan, ei ollut housuja ihoa suojaamassa. ?Kellariin juostiin sota-aikana monta kertaa. Ei ole kumma, että vanhan kansan ihmisillä oli järkijään reumatismi. Joukokin sai niittää kauraa ja kauran niittäminen tuntuikin mukavalta puuhalta. Ivalossa kaura ei ehtinyt tuleentua, mutta sitä kasvatettiinkin vain lehmän ruuaksi. ?Isä niitti luhtaheinää ja naisväki ja poikaset haravoivat. Raitoahkion verran niitä hihnaporoja eli ajokkaita piti aina olla. Tästä yhteishengestä oli apua silloinkin, kun Ivalossa taisteltiin uuden ryhmäkodin sijaintipaikasta, sanoo Jouko Mattila. Seipäät olivat aitauksen sisällä, jotta porot eivät tulleet syömään niitä ennen aikojaan. Sellainenkin näky on jäänyt mieleeni, että taivas oli joskus syyspimeällä aivan kirkas. Äiti tulee navetasta oviaukkoon ja huutaa, pankaa maata. Muutenkin vanha Kyrönpuoli sai olla rauhassa tulvilta. Lehmiä oli paljon, koska saman katon alla oli mummon ja ukin lehmät. Käräjät ei minua sinne hyväksynyt, mutta eipä hyväksynyt myöskään Korkein hallinto-oikeus. Pusikkoa ei näy missään, on vain rakennuksia, niittyjä, ohrapeltoja ja perunamaita. Kyrönpuoli on taloja täynnä. ?Oliko tuo sitten sattumapeliä, että osa porukasta jäi vielä rannalle. Koulun ympärillä tosin kasvaa sakea petäjikkö, sitä ei ole haluttu kaataa. Rannalla heinät laitettiin seipäille kuivumaan. On jäänyt mieleeni, että vanhat härjät osasi olla aloillaan hihnan päässä, mutta kokematon poro saattoi kääriä puuhun itsensä. 8 Keskiviikkona 5.10.2016 Jouko Mattila katselee vanhaa ennen sotia otettua ilmakuvaa Ivalosta. Kirkonkellot soivat ilmahälytyksen merkiksi. Ivalossa viljelty ohralajike sen sijaan menestyi, vaikka ohranviljelyn aika alkoikin jo väistyä Joukon lapsuudessa. Vuostimojärven Väliojassa Jouko kulki tekemässä kortetta poroille. Täytynee elää vielä sinnillä niin pitkään, että voi vielä kerran laittaa hakupaperit sisään, hän naurahtaa. Jänkkäjärven rantoja Jouko Mattila muistelee, että lapsuusajan navetassa oli parhaimmillaan parikymmentä lypsävää. Oli tärkeintä, että lehmät eivät kastu. Toinen vakituinen kalajärvi oli Rahajärvi. Jatkosota-aikaa Jouko alkaa muistaa jo paremmin. Sitä en tiedä mikä sitten oli lopputulos. ?Porokarjat olivat hyvä lisuke Kyrönpuolen perheille. Näin Autio on kuulunut Ivalon historiaan satoja vuosia, vaikka sukunimenä se onkin Inarista kadonnut historian hämärään. ?Perimätiedon mukaan tämä koulun alue ei ole koskaan kastunut tulvan aikana, joten sen takia Kyrönkylän isännät siihen varmasti ovat koulun laittaneet. Viljan viljelyn taidot hän oli perinyt Kefas-isältään. Jouko on juuriltaan Kyrön ja Morottajan sukua
Yksi hyvä kuulantyöntäjä oli Palokankaan Eero. Kesäillat menivät kuulaa pukatessa ja pituushypyn parissa. Yhteistalon vintillä Kemppaisen Jaska opetti miten painitaan. Ihmisrotukin alkaa olla jo erilainen, sillä ennen vanhaan joka miehellä oli vyötärö. Kirvesmiehinä oli monia vanhan kansan mestareita, kuten Kyrön Jussi, Kiviniemen Jussa-Pekka ja Kukkalan Ilmari. Mattilan perheellä oli onni päästä hyvään kortteeritaloon. ?Talvella hiihdettiin Pahtavaaran ympärillä, ja se joka hiihti ensimmäisenä teki sen ladun. Kun katselee vanhoja valokuvia, niin niistähän näkee kuinka hoikkia miehet olivat liikkumisen ansiosta. Parakissa nukuttiin samoissa vaatteissa missä päivällä oltiin. He olivat yhdistyksen jäseniäkin ja antoivat tärkeää tukea, jotta toiminta pääsi alkuun. Jäljelle jäi romua sekä ehjänä säilynyt keskimmäinen virtapilari. Kukka Markus ajoi kaksimastoisella keskimoottoriveneellä ohi ja kyydissä oli Markuksen tyttö. He tekivät töitä nuoruuden innolla ja iltaisin, kun oli aikaa, saatettiin kävellä lystikseen Kurupään laelle. Kortamojärven tietyömaalla Jouko sai tehtäväkseen pitää parakin kaminassa tulta yökaudet. ?Kyllä ne kuusen oksat olivat lujassa, kun niitä käsin karsittiin. Jouko toimi vuosien varrella monissa luottamustoimissa erityishuoltopiirin kuntainliitossa. Kortteeritalossa hyvä kohtelu Isä saatteli Mattilan perheen evakkomatkalle Ivalossa. Tulee mieleen se muulien mölinä, kun saksalainen siirsi joukkojaan pohjoiseen. Silloin soitti Helsingistä vanha insinööri. Valtio korjasi sen pian pois, mutta sitä ennen ajelin muka sillä naapurin pojan kanssa. Hän rohkaistui lähtemään kirvesmiehen uralle, kun Ivalon kirkon rakennustyömaalla kokenut luottamusmies ja kirvesmies Aleksanteri Ranta katseli siellä apulaisena työskennellyttä Joukoa ja sanoi lopulta kannustavasti, että pistä sinä poika vain naulapussi kaulaan. ?Vaikka meidän kortteeritalossa oli hyvä kohtelu, niin olihan joillakin vähän sitäkin, että evakoita katsottiin karsaasti. Muistan vieläkin sen maun, se oli kuin salmiakkia, Jouko naurahtaa. Siinä oli Kaiteran Seppo, joka oli aina meidän puolella. 9 Keskiviikkona 5.10.2016 ko veljensä kanssa lähdössä hakemaan yhtä laskuvarjoa, mutta Eskon isä kielsi lähtemästä. Ei voinut harkita muualle lähtöä. Vanhemmat pitivät aina yhtä Jouko uskoo, että lopputulokseen vaikutti sekin, että vanhemmat vetivät koko ajan yhtä köyttä. Jos kadulla tulee vastaan niitä päättäjiä, jotka olivat kampeamassa kehitysvammaisia Männikköön, niin hän kyllä pystyy katsomaan heitä silmiin ja tervehtimään. Ja monessa asiassa käytettiin vain sitä maalaisjärkeä. Sille oli rajaton kysyntä ja Inarin ratapölkky matkasi myös moneen Keski-Euroopan maahan. Yhdistyksen perustamisvaiheeseen kuuluvat lähtemättömästi sellaiset virkamiespersoonat kuin Kaisu Jokela, Sisko Kiuru ja Aira Soikkonen. Jokainen teki jälleenrakennusaikana jotain, ei sitä jääty sohvalle makaamaan. Yhtenä kesänä Jouko oli taaplaamassa Ivalon Sahan lautatarhalla puita Alpi-setänsä kanssa. Tausta oli kova mies kävelemään, vaikka hän oli jalkainvalidi ja toinen jalka sojotti suorana. ?Naapurinpoika ilkkui, että evakko ei pääse kouluunkaan. ?Ja me lapset kävimme koulua rukoushuoneessa, joka oli jäänyt polttamatta. ?Ja Lyörin Teuvon kanssa parkkasimme jäisiä ratapölkkyjä kenttäsirkkelihommissa. Sittenhän kehitysvammaiset olisivat joutuneet suhaamaan taksilla Männikön ja toimintakeskuksen väliä. Hän oli enimmäkseen etusahurina, mutta välillä oli oltava parkkarinakin. Jouko makseli velkoja pois ja kotona kiristeltiin vyötä. ?Nivan Antero sanoi suoraan, että tämä on vanhemmille niin henkilökohtainen asia, eikä hän tiedä miltä meistä tuntuu. Enää ei tule kovin ahkerasti mökkeiltyä Inarijärvellä, eikä verkottelukaan enää innosta kahdeksankymppistä miestä. Pihtikankaan tiilitehtaalle Jouko Mattila pyrki heti kansakoulun jälkeen työn syrjään kiinni. Kuntosalilla onkin hieno käydä, kun siellä on kavereina suomenmestareita, euroopanmestareita ja maailmanmestareita, eli Kiviniemen Heikki ja Junttilan Timo. Ivalon Sahalla Jouko oli töissä moneenkin otteeseen. Hän sanoi lehdestä lukeneensa, että Ivalon siltatyömaa on alkamassa. Kaiken kaikkiaan meille jäi Nivasta hyvät muistot ja Tuulan hautajaisiin hän kirjoitti kauniin kortin. Jokuhan senkin huomasi koulussa ja naureskeli, että evakolla on maitopullossa kurria. Kaikkihan oli alkanut tyhjästä, eikä tietoa tullut joka tuutista kuten nyt. ?Se oli meille selvää, että pitää olla ulkona ja tehdä retkiä. Jäiset puut olivat hankalia silloinkin, jos niistä piti rakentaa taapeli. Jouko sattuu muistamaan tuon insinöörin hyvin, sillä hänellä oli aikanaan maitotinki Mattilalle. Hätäaputyömaatkin tulivat tutuiksi. Mitään ei ollut valmiina Jälleenrakennusaikana Mattilan tontille nousi pieni lautahökkeli ensiasunnoksi. Markus oli tapansa mukaan menossa myymään kalaa hotellille. Sirkkelityömaillahan ei aikoinaan kuulosuojaimia tunnettu. Juna meni ees ja taas. Joskus tuntuu, että me ruohonjuuritasolla eläneet ihmiset olemme pitäneet niitä samoja asioita itsestäänselvyyksinä. Kantokylän koulu oli niin täynnä oppilaita, että Joukoa ei voitu sinne ottaa ja koulunkäynti oli evakkoajan pysähdyksissä. Ajankulukseen ja vähän tienatakseenkin hän nikkaroi kotonaan iltaisin poronluusta tuhkakuppeja ja kynttilänjalkoja. Kemoffin Jussi, joka oli merikapteeni, antoi Benjamin puhua itsensä pussiin ja ryhtyi sitten oikaisemaan tätä. Eivätkä ne urheilijat olleet vain poikasia, kyllä siellä oli ihan rintamalla olleita miehiäkin urheilemassa aikansa kuluksi. Me pojat värkkäsimme makarooniruudin ja kaiken muun räjähtävän kanssa ja voi vain ihmetellä kuinka vähän tapaturmia kuitenkin sattui. Ivalon keskustassa Jouko törmää silloin tällöin Ivalon toimintakeskuksen väkeen, joka on lähtenyt kylälle päiväkävelylle. Miinalaisen Sulo oli tiilitehtaalla töissä ja häneen suhtauduttiin kuin vanhaan arvostettuun mestariin. ?Kehitysvammaisten vanhemmat ja yhdistykset yleensäkin osaavat puhaltaa yhteen hiileen. Joka miehellä oli vyötärö Joukon nuoruudessa poikaset eivät viettäneet aikaa tietokoneruutujen äärellä. Välitalon veljekset olivat siellä vetäjinä. Parakissa nukkui Ivalon automiehiä ja lapiomiehiä, joiden joukossa oli muun muassa Kietäväisen Benjami, Kemoffin Jussi ja Viipurin Unski. ?Hävittäjät ottivat joskus Kyrönpuolelta korkeutta ja ampaisivat sitten ampumaan konekivääreillä sillanrakentajia. Naulapussi kaulaan Joukolle tulivat tutuiksi nuoruudessa myös 50-luvun kenttäsirkkelityömaat. ?Raunilla oli elämässään monia vastoinkäymisiä, mutta sillä elämänasenteellaan ja huumorintajullaan hän aina selvisi eteenpäin. Oli monenlaista huolta ja kun evakkoreissu tuli, niin täytyi yrittää pitää porukka koossa. Joukon ja Ainon ”viimeiseksi taisteluksi” voi sanoa vääntöä Ivalon uudesta ryhmäkodista, jota kunta oli alun perin kampeamassa Ivalon Männikköön. Hän muistelee olleensa heti armeijan jälkeen lapiomiehenä Tanhua-Värriötietyömaalla. Viime vuosina on välillä hymyilyttänyt, kun joku tutkija ilmoittaa, minkä nyt on huomattu olevan hyväksi kehitysvammaisille. Se oli aikaa, jolloin lähes kaikki vapaa-aika vierähti ulkona eri urheilulajien parissa. Kai ne muulit olivat nälissään ja kauhea mölinä kantautui pitkin kylää. Koulujen välisissä kisoissa hyviä hiihtäjiä olivat ainakin Välitalon Aimo ja Mattilan Asseri. ?Jäin yksilölliselle varhaiseläkkeelle allergian, sydänoireiden ja nivelkulumien vuoksi. Jouko oli alaikäinen, mutta pääsi töihin setänsä suojissa. Alpi sanoi, että siinä ajelee Kukka Markus tyttönsä kanssa. ?Meidän kentän lähelle oli jäänyt tykkitraktori, jolla oli vedetty tykkejä. Hän huomasi aina sen, että vaikka kehitysvammaisten vanhemmilla oli monenlaista maailmannäkemystä, niin heillä oli kyky jättää pikkupolitikointi pois ja keskittyä asioiden hoitoon. Saksalainenhan sitä siltaa rakensi venäläisvankien kanssa. Kaikkialla oli vielä saksalaisten ammuksia. Syksyllä -54 Jouko oli Menesjärven koulun rakennustyömaalla apumiehenä. Kaitakoskelle olin aikoinaan lähdössä reissutyöhön, mutta se jäi, kun Lahtisen Kuisma pyysi sirkkelihommiin. Lopulta ryhmäkoti saatiin vuosien tappelun jälkeen Ivalon toimintakeskuksen viereen ja nykyään kaikki ovat sitä mieltä, että siinä sen pitää ollakin. Niitä kiinnosti enemmän Ivalojoen siltatyömaa. Se oli täytetty panoksilla, mutta sytytys ei onnistunut ja panokset jäivät suutariksi. Kun Jouko miettii kehitysvammaisten asioita Inarissa, niin tulee mieleen edesmennyt Lampelan Raunikin, joka oli perustamassa yhdistystä ja taistelemassa uuden ryhmäkodin puolesta. ?70-luvulla rakennettiin uutta siltaa. Oli tarkoitus purkaa keskimmäinen pilari, eikä monikaan tainnut enää muistaa, että siellä on räjähteitä. Ja se oli kai joku koulu, jossa nukuin suu auki. Tiilitehtaan omistivat Rauhalan Kauko ja Kalevi. TVH laski vain betonia pilarin sisään. Tausta Eevertti kokkasi miehille ruuat. Siitä seurasi sitten laihoja vuosia. ?Toimintakeskuksen porukan kanssa kätellään ja vaihdetaan kuulumisia. Lutikka tippui yläpetiltä suuhun ja purin sen rikki. Jouko sanoo, että hänellä ei ole tarvetta muistella vanhoja. Jälkeenpäin Jouko ajatteli, että olikohan siinä Nätti-Jussi. Muulit mölisivät nälissään ?Saksalaisilla oli hyvät muonavarastot ja muistan senkin, että kävimme joskus ruokailemassa saksalaisten parakissa. Lapin yhdistykset saivat aikoinaan kiitosta siitä, että ne toimivat niin hyvin ja tekevät hyviä esityksiä valtakunnan tasolle. Kiimakummun parakissa painittiin ja nyrkkeiltiin. ?Miten nyt sitten toimittaisiin järkevästi, jos ryhmäkoti olisi tehty Männikköön. Elettiin lamaa, vastoinkäymisiä tuli ja yritys meni konkurssiin 1994. Kun Jouko Ylivieskan reissun jälkeen astui mökkiin ensi kertaa, niin siellä isä ja Veikko-setä olivat keitelleet puuron päivälliseksi. Kurrihan ei jätä jälkeä pullon reunaan kuten kermamaito. Siellä nuoret miehet kärräsivät kottikärryillä tiiliä polttouuneihin. Joukon mieleen jäi tuo veneessä istunut tyttö, mutta silloin hän ei voinut aavistaa mihin kohtalo heidät johtaa. Hän ei ole enää varma, oliko se Rovaniemen vai Kemin asema, jossa hän näki junan ikkunasta hetkisen ajan miehen, jolla oli jalka väärinpäin. Jouko laskee olleensa elämässään 23 vuotta kirvesmiehenä. Hänhän oli jo sairaskin, mutta taisteli voimiensa mukaan. Lakanoita ei sillä työmaalla tunnettu. Siellä olivat omat lapset Kaija, Tanja ja Tuula sekä perhehoitolapset. Lapsia oli paljon ja koulua käytiin useassa tuurissa iltaa myöten. Sirkkelit lauloivat joka puolella ja sahasivat liipiä eli ratapölkkyä. Kesällä -53 Jouko lähti Kukkalan Reijon kanssa Pihtikankaan tiilitehtaalle Rajajoosepintien varteen. 80 vuotta mittarissa Jouko Mattila täyttää tänään Inarilaisen ilmestyessä 80 vuotta. Silta kiinnosti venäläiskoneita Venäläiskoneet lensivät monta kertaa Kyrönpuolen yltä, mutta joskus näytti siltä, että ne eivät ottaneet tosissaan Kyrönpuolen talojen tuhoamista. Säntillinen saksalainen ei ampunut lehmiä yhteen läjään, vaan teurasti ne varmaankin hyvinkin tarkoin ruuaksi, koska jälkeäkään niistä ei löytynyt evakosta paluun jälkeen. Ja käytännön kokemus sekä tutkimuksetkin sanovat, että kehitysvammaisilla ja vanhuksilla on omat tarpeet, eikä ole mitään järkisyytä asuttaa heitä väen väkisin saman katon alle. Jouko oli Inarin Rakennuksen osakkaana ja työmiehenä rakentamassa Koivikon palvelukotia. Myös poikaset ja tytöt kantoivat kortensa kekoon. Kun evakkoon lähdettiin, niin lehmät koottiin Ryynen ja Nillan kentille ja niihin ne jäivät. Mies kertoi olleensa siltatyömaalla sodan jälkeen ja hän muistutti, että keskimmäinen pilari on räjähteitä täynnä ja sinne pitää viedä pioneerit ennen kuin pilari hajotetaan. Saksalainen räjäytti lähtiessään Ivalon sillan ilmaan. Loppuvaiheessa tunnelma vähän muuttui, kun alkoi näyttää siltä, että saksalaisten sotaonni kääntyy Keski-Euroopassa. Joskus se valmis taapeli hajosi eikä mikään ole niin tympeää kuin alkaa pinoamaan sitä taas alusta. Tutuksi tuli myös pöllinteko Juujärvellä. Tuulan kanssa liikkeelle lähteminen vaati aina huolellisen varustautumisen. Äideille se varmasti oli kovaa aikaa. Parkkaaminen oli kovaa hommaa ja välillä piti tarttua kirveeseen ja rapsittava koroja. ?Yhdessä on oltu jo 54 vuotta. ?Se oli hidasta matkantekoa. Jouko otti sirkkelihommat sen verran tunnontarkasti, että työkaverit alkoivat lopulta kutsua häntä mestariksi. Illat kuluivat hyvin ukkojen tarinointia kuunnellessa. Jouko sanoo, että heidän perhe teki paljon retkiä ja kävipä toisinaan Inarillakin koko porukan kanssa. Rovaniemellä väki pakattiin junaan ja matka kohti Ylivieskaa alkoi. Hän sanoo, että ikääntymisen huomaa siitä, että aika kuluu entistä enemmän kotona. Mies oli myös käsi-invalidi, mutta se ei estänyt häntä ottamasta osaa hiihtokisojen ikämiessarjaan. ?Joka talon pihalla oli korkeushyppyteline ja pituushyppypaikat. Moni inarilainen lähti 60-luvulla Ruotsiin, mutta Mattilat eivät koskaan sinne lähtöä harkinneetkaan. Viimeinen taistelu Jouko ja Aino Mattila kuuluvat Inarin kehitysvammaisten tuki ry:n perustajajäseniin. Ammattitautejahan ne varmasti on, samoin kuin tämä meikäläisen kuulovamma. Jouko toimi yhdistyksen puheenjohtajana 27 vuotta. ” Joukon mieleen jäi tuo veneessä istunut tyttö, mutta silloin hän ei voinut aavistaa mihin kohtalo heidät johtaa.. ?Benjamin jutteli merimiesjuttujaan ja välillä hän pisti juttuihin omiaankin. Siskollani ja velipojalla oli maitopullossa kurria eli kuorittua maitoa. ?Alun perin aivan pieni joukko kunnanvaltuutettuja oli meidän puolella. Jouko naurahtaa, että hän oli aina vain keskinkertainen urheilija, mutta siitä huolimatta innolla mukana kaikessa missä muutkin. Lentopallo tuli muotiin joskus 50-luvun alussa. ?Kuuloyhdistyksen kokouksissa kuljen aika ahkerasti ja Tules-ryhmän kokoontumisissa Ivalon urheilutalolla olen myös yrittänyt käydä. Isompia juhlia ei ole tarkoitus pitää, mutta jos lähipiiriä käy kylässä, niin kahvit tietysti keitetään. Se kipinä meidän välillä taisi syttyä vähän myöhemmin Lahtisen Kuisman sirkkelityömaalla, jossa minä olin sahurina ja Aino kokkina. ?Ei ollut valmiita taloja joihin muuttaa asumaan, eikä ollut mitään. ?Meillä oli jo Tuula-tyttö ja hän oli kehitysvammainen. Sodan jälkeen virtapilarista otettiin päällimmäiset panokset pois, mutta kukaan ei halunnut haroa niitä sen syvemmältä. Joku muu sai siitä sitten hyvän varjon ja paljon käyttökelpoista kangasta. Ja meidän porukassa oli myös Veikko Aatami Heikkilä. Kylän emännät itkivät monet itkut, kun omat lehmät oli jätettävä saksalaisten haltuun. Jaakko Peltomaa ”Olihan se jatkosodan aika seikkailuakin meille poikasille. Talossa oli Joukon ikäinen poikakin ja pojathan ystävystyivät ja kulkivat yhdessä paimenessakin. Yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja, kirkkoherra Antero Niva toi ensimmäisen toimintavuoden jälkeen ison korin yhdistyksen papereita Mattilan kotiin ja vihjaisi, että nyt joku muu voisi olla puheenjohtajana. ?Olihan se jatkosodan aika seikkailuakin meille poikasille. Niin kiirettä ei olekaan, etteikö väärtien kanssa tervehdittäisi. Ne kiinnostivat valtavasti pojanviikareita ja Jouko naurahtaakin, että poikasista tuli sodan jälkeen melkoisia pioneereja. Sitä he pistelivät puukapustoilla kattilasta
Ja Bella Bella vaikka jo kaksikin kertaa, naureskelee Arja Kokkonen. Oivaa jäivät kaipaamaan lapset ja sisarukset perheineen sekä suuri joukko Saariselän kävijöitä. Laanilan Ystävät Ry:n jäsenet vierailivat menneellä viikolla Oiva Suutarin haudalla Kittilässä. päivänä vuonna 1990. Muusikko Oiva Suutari oli alun perin kotoisin Kittilästä. Laanilan Ystävät ry IM MEMORIAM Oiva Aleksanteri Suutari 25.1.1948 –12.3.2016. Oiva paneutui tekemiseensä niin syvällisesti, että opetteli esittämiensä kappaleiden sanat ulkoa. ?Se on jäänyt erityisesti mieleen. Kuvassa myös Arja Kokkonen, Laanilan Ystävät seuran jäsen, joka osallistui myös Kittilän päiväretkelle. Saariselälle Oiva tuli keväällä 1990. Oiva Suutarin muistokonserttiin kerääntyi ystäviä ja uskollisia faneja vuosikymmenten takaa Muusikko, Zorbas-yhtyeen keulakuva Oiva Suutari oli monelle Saariselän vakikävijälle tuttu mies. Seuraavana syntyvuorossa olikin jo Zorbas, joka perustettiin Kittilässä viisimiehisenä vuonna 1972. Hän saattoi illat soitella takkatulen ääressä huvikseen meille asukkaille ja Laanihovin henkilökunnalle, muistelee Arja Kokkonen. Bändi sai nimekseen Zorbas. Toisin kävi, Oivan soitto jatkui enää nelisen vuotta. Hän perusti ensimmäisen bändinsä vuonna 1972. Viedessään autoa huoltoon Sodankylään, hän käveli sieltä takaisin Saariselälle, kun ei saanutkaan autoa takaisin samana päivänä. Ku va : Sa ar ise lä n Sa no m ie n ar ki sto . Zorbas koostui hanuristi Esko Kivijärvestä, rumpali Hannu Kivijärvestä, saksofoni Jouko Körköstä ja basisti Jaakko Ollikaisesta. Konsertissa esiintyivät muun muassa Lasse Hoikka ja Souvarit, Risto Nyqvist, Mika Nurmela ja Esa Roine sekä monta muuta lahjakasta artistia, joilla oli yhteys Oiva Suutariin. ?Oiva Suutarin muistoretkelle osallistui 38 Laanilan Ystävää, kertoi Laanilan Ystävät Ry:n puheenjohtaja Riitta Lautamäki kuvassa vasemmalla. Hyvin suosittu oli myös Bella Bella, joka oli myös Oivan cd-levyn nimikkokappale. Oiva Suutari ja Zorbas ovat olleet tuttuja nimiä Saariselän tunturissa. Kun vietimme 12.4.2012 Zorbas 40 v Gaalaa Laanihovissa, tuntui siltä, että Oivan soitto voisi jatkua vielä toiset 40 vuotta. Hänen omaperäisesti tulkitsemat Bella Bella ja Prahan kevät jäävät soimaan muistoihimme. talonmiehen töitä tekemällä sekä kävelemällä. Hän osasikin ulkoa yli tuhannen kappaleen sanat. Kappeli täyttyi ääriään myöten suositun muusikon läheisistä, ystävistä ja uskollisista faneista. Hänen muistolleen järjestettiin konsertti muutama viikko sitten Saariselän kappelissa. Nämä kappaleet on pakko kuulla joka kerta Lapin reissulla. Myös Oiva asui siellä viikot. Bella Bella kuultava vaikka kahdesti Zorbas-yhtyeen ohjelmistossa oli paljon kappaleita, joita ilman monotansseja ei tanssittu. Inga-Briitta Magga Saariselän kappeli täyttyi viime viikon maanantaina edesmenneen Oiva Suutarin ystävistä ja uskollisista faneista. Helsinkiläinen Arja Kokkonen osallistui myös Oiva Suutarin muistokonserttiin. Oiva Suutari toimi bändin kitaristina. Yleisön kestosuosikkeina olivat muun muassa Lumiperhonen, Prahan kevät, Sininen huivi ja Oivan oma kappale Kaunis katse. saappaat jalassa, kuten ehkä toivoikin. Vastapainona ravintolaelämälle Oiva kuntoili mm. Alussa Oiva ei laulanut, mutta pienen pakkotilanteen saattelemana pari vuotta bändin perustamisen jälkeen Oiva Suutarista tuli myös yhtyeen solisti. Hän oli tutustunut aikoinaan Suutariin Laanihovissa. Siitä asti hän soitti tunturissa joka vuosi ruskan, kaamoksen ja kevätauringon aikaan. ?Asuin aikoinaan Laanihovissa ruskaretkilläni. Oiva, jäyhä ja vaatimaton Lapinmies oli ennen kaikkea viihdyttäjä ja nautti varmasti itsekin nähdessään tanssikansan viihtyvän. Hän saapui Saariselälle keväällä huhtikuun 7. Kesäisin Oiva vietti aikaansa eteläisessä Suomessa sekä rakennuksilla että ravintolamuusikkona. Ja toinen on sitten Prahan kevät. Hän alkoi soittaa huuliharppua pikkupoikana ja myöhemmin kuvioihin tulivat kitara ja basso. Zorbaksen synty Oiva Suutarin ensimmäinen orkesteri oli Vilho Vuomajärven yhtye, jossa Oiva oli basistina. Samoin matkatessaan eräänä kesänä eteläiseen Suomeen hän käveli Saariselältä Jyväskylään asti. Oiva Suutari oli itseoppinut muusikko. Oiva menehtyi sairaskohtaukseen maaliskuisena lauantaina ennen monotanssien alkua. Suosittu kokoonpano viihdytti yleisöä perinteisellä tanssimusiikilla monotansseissa Laanihovissa ja naisten tansseissa Teerenpesässä. Oiva, baskeripäinen muusikko piti kiinni persoonallisuudestaan loppuun asti. Hän lähti ns. Zorbasbändillä on ikää yli 40 vuotta. 10 Keskiviikkona 5.10.2016 Zorbas-yhtyeen keulakuva Oiva Suutari poistui täältä iäisyyteen puoli vuotta sitten. Siitä alkoi Oivan yhtäjaksoinen viihdyttäjän taival Saariselän maisemissa, pääasiallisesti Laanihovin monotansseissa ja Teerenpesän naistentansseissa. Arja Kokkonen nimeää Oiva Suutarin esittämänä lempikappaleekseen Bella Bellan. Oiva Suutari oli Kittilässä syntynyt muusikko ja kitaristi. Nimen hän kertoi syntyneen lomamatkalla Kreikassa hänen soitettuaan tavernan katolla, jolloin ohikulkevat turistit olivat huutaneet: ”Hyvä Zorbas”! Oiva työskenteli myös rakennuksilla yli 20 vuotta ennen ryhtymistään kokopäiväiseksi muusikoksi. Yhtyeen kokoonpanossa oli vuosien saatossa ollut kaikkiaan toista kymmentä soittajaa, mutta Oiva oli ainoa, joka oli viihtynyt Zorbaksessa koko ajan
Myös silloin kun asuin vuorotteluvapaavuoteni Kuosnjargassa, maksoin Tenolle turistiluvan, vaikka olisin ollut oikeutettu paikkakuntalaisten halpislupaan. Aina olen turistilupani maksanut. Norjassa on 400 lohijokea, toimiva lohestuksensäätelykäytäntö ja huipputason lohentutkimusosaaminen. Ilmeisen tarkoitushakuisesti ja hyvän hallintotavan vastaisesti sopimusehdotus kierrätettiin asianosaisilla pikalausuntona parhaimpaan lomaja kalastusaikaan. Puhutaan tasavertaisesta vapakalastusoikeudesta, muttei täsmennetä, perustuuko tuo ostoja perintömökkiläisten tasavertaisuus osakkuuslukuun vai mihin. On ilmeistä, että edellisen seurauksena vastapuoli päätti jättää Tenon alajuoksun pois sopimuksen säätelyalue-ehdotuksesta. Heidän omissakin eturyhmissä tunnetaan aivan samanlaista epäluuloa kuin joen tällä rannalla. Padda-Anssi Alias Anssi Eloranta Padda-Anssin Ajatuksia XXIII Tenon lohestuksen tulevaisuus sumun peitossa Kuusiniemen usvaa. ”Fuusioryhmästä” ei ole myöskään käyty julkista ja läpinäkyvää kansallista keskustelua. Ehdotuksen toteutuessa perintömökkiläiset ja ostomökkiläiset tulisivat myös kilpailemaan keskenään mökkiläisryhmälle varatusta kalastusvuorokausikiintiöstä. Norjan tiedetään jo pitkään säädelleen lohijokiaan vastuullisesti ja asiantuntevasti. Lisäksi valtuuskuntien hallitusten edustajat kävivät keskenään neuvotteluja, joista paikallisille kerrottiin vain tiedotusluonteisesti. Uudistuksen myötä ulkopaikkakuntalaisten perinnön kautta saatu kulkutustai muu verkkopyyntimahdollisuus jokivarren sisarusten kanssa mitätöityy ja heille jää pelkästään kiintiöity vapakalastusmahdollisuus. 11 Keskiviikkona 5.10.2016 Ensi vuonna tulee 50 vuotta siitä, kun uistimeni molskahti ensi kerran Utsjoen virtavesiin. Suomalaisten vaatimusvatulointi lienee tuskastuttanut norjalaiset. Onko hyvää hallintotapaa noudatettu. Tenon uudessa sääntöehdotuksessa ulkopaikkakuntalaiset kalastusoikeuden haltijat (mökkiläiset) on yhdistetty yhdeksi ryhmäksi kiinteistön saannosta riippumatta ja heille esitetään tasavertaista vapakalastusoikeutta. Tenosopimus on äärimmäisen arka kirjoitusaihe, koska siinä väistämättä astuu aina jonkun varpaille. Sopimustai sääntöluonnosta ei käsitelty sopimusosapuolten valtuuskuntien yhteiskokouksissa. Näin ollen nyt laadittu ehdotus on selvässä ristiriidassa edellä mainitun tulkinnan ja määräyksen kanssa, koska se mitätöi pääasiassa saamelaisilla olevan ja perintönä saadun verkkokalastusoikeuden. Niiden tuloksena sopimuksesta ja säännöstä pakkosynnytettiin raakile, jonka hyväksymisellä näyttääkin yhtäkkiä olevan tulipalokiire. Valitettavasti kalastuskeinottelu ja ahneus ovat Utsjoen kalastuksen nykypäivää. Yleisesti ottaen ostomökkiläisryhmän perustuslaillisia oikeuksia Tenonjokilaakson kalastukseen ei voida kiistää. Uutta sopimusehdotusta väännettiin neljä vuotta. Uusi ehdotus valtiosopimukseksi ja siihen liittyväksi kalastussäännöksi hyväksyttiin Suomen sopimusvaltuuskunnassa äänestyksellä (4–4) puheenjohtajan äänellä. Neuvotteluosapuolet ja sopimushistorian tuntien lienee kuitenkin siunaus, että Teno on rajajoki. Kuten jo Inarilaiseen tekemissäni kirjoituksissa 2010–2011 uumoilin, Tenon lohikantojen tila vaatii kalastuksen säätelyn nykyaikaistamista ja valtiosopimuksen avaamista. Kaikki paikalliset edustajat molemmin puolin rajaa vaativat sopimuksen hylkäämistä. Koska sopimusasia on vapakalastajankin kannalta poikkeuksellisen tärkeä, SVK:n jäsenistö on odottanut keskusjärjestöltään sen mukaista tiedotusaktiivisuutta. Sopimuksen valmistelu ei näytä hyvän hallintotavan mukaiselta, koska paikalliset sopimusneuvottelijat eivät käytännössä voineet osallistua siihen lainkaan. Tärkeä kysymys tässä asiassa on, voiko valtiosopimuksen kaltaiseen neuvotteluprosessiin osallistuvilla yleisen edun edustajilla ja heidän asiantuntijoillaan tai lähisukulaisillaan olla yhteyttä Tenon jokilaaksojen kalastukseen esimerkiksi kiinteistönomistuksen kautta. ”Teno-asiassakin kaikki o lisi kuulemma hyvin, jos Norjaa ei olisi. Yksittäistä etua ajavien pienryhmien osalta jääviyskynnys on yleisen edun edustajia vähäisempi. Tästä huolimatta norjalaiset noudattavat kansainvälisen varovaisuusperiaatteen mukaisia sitoumuksiaan. Tulos herätti poikkeuksellisen voimakasta vastustusta pohjoisessa. 1980-luvulla valtioneuvoston oikeuskansleri määritti, että kiinteistösidonnainen kalastusoikeus ei voi olla vapakalastusta ja että se koskee vain Suomen puoleisen vesialueen verkkopyyntiä. Suomen valtuuskuntaan nimettiin lisäksi pysyvinä asiantuntijoina Utsjoen kunnan ja osakaskuntien, Luken, metsähallituksen ja kalatalouden neuvontajärjestöjen edustajia. Kirkkoniemessä marraskuussa 2015 suomalaiset pääneuvottelijat saivat vastapuolen varpailleen esittämällä neuvottelujen loppumetreillä uuden kalastajaryhmän – mökkiläiset – ja heille 6 000 vapakalastusvuorokautta aiemmin yhteisesti sovitun ja kalastusmatkailijoille kiintiöidyn 22 000 vapavuorokauden lisäksi. Tilanteen vakavuutta ei silloin tunnustettu ja nyt tarvittavat sääntömuutokset tekevät kipeää kaikille. Olisiko Suomi vieläkään ryhtynyt pakottaviin muutostoimiin, ellei Norja olisi riittävästi painostanut. Tästä huolimatta keskusjärjestö ei ole juurikaan valottanut sopimusneuvottelujen kulusta saatikka siitä, mitä sopimusehdotus toteutuessaan merkitsisi maattoman, ulkopaikkakuntalaisen taviskalastajan kannalta. Valtuuskuntien puheenjohtajat tekivät neuvotteluissa sitovia päätöksiä ilman paikallisten edustajien mukanaoloa. Suomi teki ehdotuksensa uudisryhmästä neuvottelujen loppumetreillä, kun yhteisistä kiintiövuorokausistakin oli jo sovittu. Lohestusvuosi 2016 päättyi myrskyn enteisiin. Vuosikausia suomalaiset olivat karttaneet sopimuksen avaamista. Kun neuvottelut lopulta aloitettiin, ne kestivät neljä vuotta. Juhlavuottani varjostaa suuri epätietoisuus. Voiko esimerkiksi tällaisen järjestön äänetönkään asiantuntijaedustaja ajaa odotetusti järjestön maattoman enemmistön etuja, jos hänellä on mainittuja kiinteistökytköksiä. Näin saatettiin osoittaa, kenelle kuuluvat Tenojoen tärkeä suualue, lohen päälisääntymisalueet yläjuoksulla ja 70 prosenttia Tenojoen vesistön valuma-alueesta. Rajajokiluonteen ja sijainnin vuoksi Tenolla on paljon huomioitavia säädöksiä: kansallisten lainsäädäntöjen lisäksi EUlainsäädäntö ja sopijamaiden ratifioimat kansainväliset sopimukset. Jatkoneuvottelut tarjoaisivat myös mahdollisuuden lohenkalastuksen kannalta keskeisen, Tenojoen alajuoksun säätelyn yhtenäistämisen rajajokiosuuden säätelyn ja tärkeiden tuotantoalueiden, sivujokien kalastussäädösten kanssa. Vastaavalle norjalaiselle ulkopaikkakuntalaisryhmälle ei anneta mitään erityisoikeuksia, vaan ryhmä kalastaa tavallisen kalastusmatkailijan ehdoilla. Lohikannan tilan vaatimien säätelytoimien vuoksi näitä oikeuksia ei ole kuitenkaan voitu täysimääräisenä saattaa voimaan ja siksi myös vuoden 1989 sopimus säädettiin perustuslain säätämisjärjestyksessä. Sama koskee lähes 60 000 jäsenen Suomen Vapaaajan kalastajien Keskusjärjestöä (SVK). Pelkästään edelliseen perustuen uudella mökkiläisten fuusioryhmällä tulisi olemaan poikkeuksellisen kielteisiä vaikutuksia niin perinteiseen lohenkalastukseen, paikalliseen kalastusmatkailuelinkeinoon kuin tavallisten vapakalastajien kalastusmahdollisuuksiin. Norjalaiset eivät tähän yllätysvetoon luonnollisesti suostuneet. Norjalaiset eivät ole suostuneet rajoituksiin pelkästään hyväntahtoisuuttaan. Onneksi Norja omistaa vastarannan Kautta historian valtiot ovat vaikeissa sisäpoliittisissa tilanteissa halunneet osoittaa toisen valtion syylliseksi ankeaan tilanteeseen. Osa mökkiläisistä on järjestäytynyt ja kampanjoinut tarmokkaasti valtakunnan vaikuttajiin. Edustuskelpoisuuden vaatimukset tällaisissa asioissa ovat luonnollisesti suuret. Teno-asiassakin kaikki olisi kuulemma hyvin, jos Norjaa ei olisi. Tälläkin uhalla tulen seuraavissa Padda-Anssin Ajatuksissa tarkastelemaan sopimusehdotusta lähinnä tavallisen, maattoman turistikalastajan näkövinkkelistä. Katsoin, että tämä on moraalisesti oikein ja että olen valtaväestön edustajana tämän velkaa myös Saamen kansalle. Tenoakin koskevien meri-, rannikkoja jokikalastusta säätelevien rajoitusten luettelo on pitkä. Toukokuisen äänestyksen jälkeen ehdotus vahvistettiin alustavasti (parafoitiin) 29.6.2016. Samalla Norja vastusti vapakalastusoikeudenkin sisällyttämistä tähän kalastusoikeuteen. Neuvottelut käynnistettiin keväällä 2012 ja niitä varten nimitettiin neuvotteluvaltuuskunnat. Nyt on perusteltujen mielipiteitten aika, sillä maaja metsätalousministeriömme haluaa pikavauhtia ajaa sopimusehdotuksen läpi eduskunnassa ja saada se voimaan ennen lohestuskauden 2017 alkua. Koska uusi sopimusehdotus sisältää säätelyn kannalta hiomatonta ainesta, sopimusta ei pitäisi hyväksyä, vaan jatkaa neuvotteluja epäkohtien poistamiseksi ja yksityiskohtien täsmentämiseksi. Esimerkkinä Suomen kyseenalaisesta neuvottelukäyttäytymisestä on ”ostomökkiläisten” edun yksipuolinen ajaminen tilanteessa, jossa kaikkien kalastajien on tingittävä oikeuksistaan ja jossa täysimääräisiä perustuslaillisia oikeuksia ei voida jakaa kenellekään. Monet mökkiläisistä ovat näitä vaikuttajia ja varakkaita kansalaisia itsekin. Seuraavaksi suomalaiset ujuttivat kollektiivisen mökkiläisryhmän Suomen vapakalastuksen kokonaiskiintiöön (11 000 kalastusvuorokautta), josta heille esitetään yhtä kolmasosaa (noin 3 600 vrk). ”Mökkiläisten” fuusioryhmä Ulkopaikkakuntalaisia mökkiläisiä on kahdenlaisia: niitä, jotka ovat saaneet kalastusoikeuden perintönä, lahjana tai luovutuksena sekä niitä, jotka ovat saaneet oikeuden kauppakirjalla. Neuvotteluosapuolet ja s opimushistorian tuntien lienee kuitenkin siunaus, että Teno on rajajoki.”. Tämä ryhmä on lukumääräisesti suurin Tenon lohenkalastajista
Lisäksi hän on saanut Oulun läänin taidepalkinnon ja kahtena vuonna hänen teoksensa on valittu vuoden parhaaksi luontokirjaksi. lehtiakseen ensi keväänä tienvarsien ja puistojen siistimisen. Ja mitä se tarjosi, se selviää Vaeltajat-näyttelyn avajaisissa 6.10. Hullun halpaa! 20 99 Olvi III-olut 4,5 % 24 x 0,33 l (2,45/l) sis. Ellei toisin mainita. ps kpl kpl rs kg kg kg ps 8 € Afeco Lampaan kare n. 1,9 kg pakaste, Uusi-Seelanti Voimassa alkaen 1.9.2016. Hänelle on myönnetty valokuvataiteen valtionpalkinto kaksi kertaa. Nyt Siidassa avattava näyttely perustuu kirjan valokuviin. Vuodesta 1973 valokuvaus ja kirjoittaminen on ollut hänen ainoa leipäpuunsa. Muistan loputtoman vihreän koivikon, pienten lampien kymmenet vesipääskyt, kahlaajien varoittelut jängillä ja vahvimpana kenkien ja koparoitten muovaaman polun luikerruksen. Näyttelyyn voi tutustua 7.10.2016-23.4.2017 välisenä aikana Siidan aukioloaikoina. Talkooporukkaan kuuluu vanhan tavan mukaan ainakin Ivalon Lionsclubin jäseniä. Partiolaiset järjestävät talkoolaisille ruokailun ja nesteytyksen. Alustava kustannusarvio on 20 000 euroa, josta vastaavat Inarin kunta ja Test World Oy puoleksi. 1,5 kg pakaste, Uusi-Seelanti kg kg 500 kg ERÄ 1 49 Valio Normaalisuolanen voi 500 g (2,98) rajoitus: 2pkt/talous pkt MEILLÄ JAUHETTU Tuoretorilta Kalatorilta TO-LA 6.-8.10. Jaakko Peltomaa Akujokeen veneilyn mahdollistava maantierumpu tiin tiedoksi Inarin kunnanhallituksen kokouksessa. ?Ivalon terveyskeskuksen hallintokäytävällä on ilmennyt sisäilmaongelma kesän 2016 aikana. k-ruokakauppa.fi/ k-supermarket-ivalo TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 6.-9.10. Inarilainen ?Inarin kunnanhallitus valtuutti teknistä osastoa laatimaan lausunnon, jossa otetaan kantaa tienvarsien siistimiseen. Kuvaaja hylkäsi polut ja autiotuvat matkaten omia teitään ja teltassa majoittuen, otti vastaan mitä luonto tarjosi. Tontille suunnitellaan nelikerroksista rakennusta. Tarkoitus on, että kunta vuokraa 40 – 50 valmistuvaa asuntoa viideksi vuodeksi ja tuottaa halutessaan tarvittavat kotihoitopalvelut asukkaille. Kaikkiaan viisi toimistohuonetta on asetettu väliaikaiseen käyttökieltoon ja henkilöstö on siirtynyt väistötiloihin.. Hallamittarin tappamat koivikot sojottivat mustina, poropolku oli syöpynyt maastoliikenneuraksi, joka jänkäpaikoissa levisi satametriseksi. Ei jälleenmyyjille. ?Inarin Tunturisusien perinteiset puutalkoot pidetään Uudenjoen kämpällä lauantaina 8.10. Hän vaelsi kymmenen vuotta Suomen, Ruotsin ja Norjan arktisella alueella tavoitellen ja myös saaden yhteyden maahan ja ympäristöön. Esityksen mukaan riidan kohteena olevat, halkaisijaltaan kaksi metriä olevat maantierummut korvataan yhdellä, halkaisijaltaan kolme metriä olevalla maantierummulla. Nyt puheenjohtajana toimii Teuvo Katajamaa. ?Astelin samaa keinoa tasan viisikymmentä vuotta myöhemmin. Hankkeelle aiotaan hakea ELY-keskuksen avustusta. pantit 3,60 8 95 HERKKUTORILTA Naudan Paistijauheliha kg pack 24 1 € Vaasan Ruispalat ohut Herkku 195 g (5,13) 1 29 Järvikylän Yrttejä esim. Koppelo-Akujärven osakaskunta teki vuonna 2009 aluehallintovirastoon hallintopakkoesityksen tierummun vaihtamisesta sellaiseksi, että sen läpi voi kulkea veneellä kuten alun perin Akujoen kunnostussuunnitelmissa luvattiin. Asiasta keskusteltiin valtuuston lähetekeskustelussa ja Ivalon kylällä ja tien varsilla rehottavat pusikot ovat myös kansalaiskeskustelussa vilkas puheenaihe. Useimmat havainnot ylängöiltä ja palsasoilta vahvistivat mielikuvaani, ettei tunturiluonto voi oikein hyvin, kuvailee Jorma Luhta tuntemuksiaan Palkittu valokuvaaja Vaellukset ovat tallentuneet valokuville ja kuvat päätyneet syksyllä 2014 julkaistuun Vaeltajat -kirjaan. Näyttelyssä kurkistetaan sekä kuvaajan sielunelämään että päästään vaellukselle tunturiylängöille. Tarjolla on halottavaa noin kahdeksan kuution verran. Suomen eturivin luontokuvaajiin kuuluva Jorma Luhta valitsi toisin. 0207 570 570 kari.lohiniva@k-supermarket.fi Palvelemme joka päivä klo 8-21. kello 10 alkaen. Jorma Luhta on valokuvannut yli viisikymmentä vuotta. Vaeltajat -näyttely saapuu Inarin Siidaan Inarin kunta on luvannut poistaa Akujoesta kaksi maantierumpua ja vaihtaa ne senkokoiseen maantierumpuun, joka mahdollistaa veneilyn. ?Kesällä 1959 saapastelin isäni perässä nelostieltä Vetsijärvelle. Vasemmiston valtuustoryhmä jätti syyskuussa valtuustoaloitteen, jossa esitetään, että kunta ottaisi huoJorma Luhta hylkäsi polut ja autiotuvat matkaten omia teitään ja ottaen vastaan mitä luonto tarjosi. ?Kumppanuussopimus Inarin kunnan ja Kuusikkoaho Oy:n välillä Virkkulakodit-talon rakentamisesta ikääntyville terveyskeskuksen lähelle Ivaloon merkitValokuvaaja Jorma Luhdan Vaeltajat -näyttelyn avajaisia vietetään Ylä-Lapin luontokeskus Siidassa 6.10.2016 klo 18 luontoillan merkeissä. Henkilökunta on alkanut oireilla tiloissa. 12 Keskiviikkona 5.10.2016 Tervetuloa uuteen tavallista parempaan ruokakauppaan! 5 99 Tuore Norjan lohi 1-2 kg kg I V A L O ww w. Ei halunnut enää istua Nykyihminen istuu suurimman osan valveillaoloajastaan. ksu pe rm ar ke t.fi Ivalontie 17, 99800 Ivalo, puh. Test World Oy ja KoppelonAkujärven osakaskunta on hyväksynyt sopimusehdotuksen. Tekninen johtaja Arto Leppälä on laatinut sovintoesityksen riitatilanteen laukaisemiseksi. Osakaskunnan puheenjohtaja oli vuonna 2009 Jouko Kiviniemi. tilli, persilja,basilka 1 € Tuoreet sushit 99 Tumma rypäle 500 g (1,98) Espanja 5 95 Elävät sinisimpukat Tanska 1 49 Tuore Kurkku Suomi 5 95 Tuoreet silakkafileet Suomi, säävaraus 1 € Vaasan Lounassämpylä 8kpl/320g (3,12) tumma ja vaalea 5 € Afeco Lampaan luutonpaisti n
On myös mukavaa nähdä, että vakioasiakkaita muodostuu. 17.12. Linnanmäki aloitti opinnot helmikuussa ja saa ne päätökseen vuoden päästä. Inga-Briitta Magga Anni Järveläinen on pohjoisimpia osteopaatteja Suomessa. Järj. Rentouttamista ja ennaltaehkäisyä Hierontaa käytetään useimmiten fyysisistä suorituksista tai tapaturmista seuranneiden lihasten jännitystilojen ja niistä aiheutuneiden kipujen laukaisuun. Järveläisen nuorin osteopaattihoidon asiakas on kolmen viikon vanha vauva, jolla oli refluksioireita. kerros) Tervetuloa! Teitä palvelevat Terttu Talosela, Mirjami Mikkola ja Rosa Piirainen. Hoitolasta saa nyt fysioterapiaa ja osteopatiaa Järveläisen tarjoamina hoitoina. ?Asiakkaiden suusta sitä kutsutaan silloin ”erilaiseksi hieronnaksi”. ?On mukavaa, että ihmiset tulevat minun hoitopöydälle ja saavat oireisiin helpotusta. Samalla ihmisiä oppii tuntemaan, lisää Linnanmäki. Kaikella kehossa on oma liikehdintänsä, niin verenkierrolla, nestekierrolla kuin sisäelimillä. Pilvi Ingebrigtsenin mukaan keho on luotu täydelliseksi kokonaisuudeksi. ?Oppisopimuskoulutus on nykyaikainen tapa rekrytoida ja lisäkouluttaa henkilöstöä, sanoo Joni Linnanmäen ohjaajana toimiva Järveläinen. Lisää osaajia Ivaloon Osteopatia alkoi rantautua Ivaloon Järveläisen osteopatiatutkinnon edetessä vuodesta 2013 lähtien. Aloin heti käyttää osteopatiaa työssäni. Parasta hyvän aikaansaaminen Joni Linnanmäen mielestä parasta hierojan työssä on se, että saa paljon hyvää aikaseksi. Kaijan Kukan Sininen uni -tilatyönäyttely syyskuussa Ivalon kirjastossa. Järveläinen valmistui osteopaatiksi viime keväänä. Me teemme osteopaattisia hoitoja myös toisillemme, kertoo Pilvi Ingebrigtsen. Kauneimmat joululaulut Lemmenjoella Kaapin Jounissa. Vaikka hoitolat sijaitsevat Ivalossa eri osoitteissa, niin kumpaankin hoitolaan ajanvaraukset saa tehtyä netissä samasta paikasta. Ihmisen anatomia on myös mielenkiintoista ja se kiinnostaa myös minua. Siidan näyttelyt Nili-Ailin nuket 12.9.2016 31.03.2017 Vaeltajat – Jorma Luhdan luontokuvia Pohjois-Lapin tunturiylängöiltä 07.10.2016 23.04.2017 Raittijärvi Kaijukan kylä 16.10.2016 12.03.2017 Ivalolainen Joni Linnanmäki mietti pitkään, mitä alkaisi tehdä ”isona”. Linnanmäki suorittaa oppisopimuskoulutusta Järveläisen yrityksessä Fysionissa Ivalossa. ?Meillä on päässä kartta ihmisen anatomiasta. Hierontaosaamisen lisäksi hierojan työssä tarvitaan kätevyyttä ja tuntoaistien herkkyyttä sekä hyvää fyysistä kuntoa ja asiakaspalvelutaitoja. Niiden liikkeet tuntee käsissä. Pohjoisen ihminen osaa rauhoittua Pilvi Ingebrigtsen hieroi pari vuotta myös etelässä. ?Olen oppinut Annilta aivan valtavasti. Hoidolla tähdätään kehon sisäiseen tasapainoon ja luonnolliseen liikkuvuuteen. Viimeinen kurssi on erikoistumiskurssi, joka viivyttää hiukan valmistumista. Joni tapasi fysioterapeutti Anni Järveläisen, joka kertoi miehelle mahdollisuudesta oppisopimuskoulutuksen kautta kouluttautua hierojaksi. Osteopatian osaajat suosittelevat osteopatiaa vaivaan kuin vaivaan. Hän kertoo, että erona on se, että pohjoisessa ihmisten hermosto on rauhallisempi. Facebook: Uoma Design 24.-27.11. Kaikki hierojat ovat erilaisia, kuvailee Linnanmäki. Pohjoisen asiakas tulee tänne jo valmiiksi rauhallisin mielin. ?Tunnen, että hieronta on minulle tarkoitettu kutsumustyö. Hierontaa käytetään myös ennaltaehkäisevänä tai suorituksiin valmistavana ja palauttavana hoitona erilaisten liikuntalajien harrastajille ja urheilijoille. Osteopaattisia tekniikoita voi mainiosti tehdä fysioterapian ohessa, kertoo Järveläinen. Hoitolaan tullessaan ihmiset eivät aina kuitenkaan tiedä, mitä osteopatia on. 25-27.11. ?Aina kun sain koulussa opittua uusia tekniikoita, tein niitä työn ohessa. ?Osteopatia sopi heti minun käsiini, kertoo fysioterapeutti ja osteopaatti Anni Järveläinen. Järj. Inga-Briitta Magga Oppisopimuksella hierojaksi Osteopatia rantautui Ivaloon Hierojaksi opiskeleva Joni Linnanmäki, fysioterapeutti ja osteopaatti Anni Järveläinen ja koulutettu hieroja Pilvi Ingebrigtsen löytyvät netistä samasta ajanvarausjärjestelmästä. ?Etelän ihmiset kuvittelevat, että he tulevat kuntoon keralla yhden hoitokerran jälkeen. 13 Keskiviikkona 5.10.2016 Ivalontie 10 ivalon.apteekki@apteekit.net Puh. Kun taas etelässä hierontapöydälle juostaan suoraan liikenteen hälinästä kiireisessä olotilassa. Fysioterapeutti Järveläisen mukaan pääkaupukiseudulla on trendinä nyt se, että lapset ja odottavat äidit käyvät osteopaattisessa hoidossa. 010 281 7215 Eläinpäivä to 6.10. Luontovalokuvaja elokuvatapahtuma Camera Borealis Siidassa. alkaen Neljän Tuulen Tuvalla Kaamasessa. ?Ihmisen pitää rauhoittua ja rentoutua hoitopöydällä. Järj. Hän on koulutukseltaan fysioterapeutti, mutta halusi aikoinaan työhönsä lisää manuaalista tekemistä ja niinpä hän kouluttautui osteopaatiksi. ?Se on nimenomaan niin erilainen maailma. Vauvasta vaariin Pikku hiljaa osteopatia on hiipinyt pohjoisten ihmisten tietoisuuteen. Pienikin muutos voi vaikuttaa kokonaisuuteen ja elimistön toimintaan. Ylä-Lapin luontokeskus Siida ja Inarin evankelisluterilainen seurakunta. Kaamosjazz, Saariselkä, Inari. YläLapin luontokeskus Siida. Ihmiset tykkäävät käydä osteopatiassa, sillä hoito on niin lempeää ja kevyttä, kertoo Anni. Puh: 050-533 5761 Valmistuneet Tomi Mikko Henrik Lehtola, diplomi-insinööri, Aalto Yliopisto AUDIOVALO OY Kuulonhuoltopalvelu Ivalontie 10, 99800 Ivalo Kuulonmittaus, laiteasennus, huolto, kojeparistot, letkut, suodattimet, kuivaimet, kuulosuojaimet ja kuulon apuvälineet Ajanvaraus arkiaamuisin 8:00–9:00 PUH: 050 464 3006 www.audiovalo.fi Toimipiste Ivalon apteekin yhteydessä Nyt henkilökohtaiset kuulosuojaimet metsästyskaudelle! Marraskuu Hopeakurssi Laanilan Savottakahvilassa 4.-6.11.2016. NÄYTTELYT Jäämerta kohti -näyttely, Siula-talo, Saariselkä, vapaa pääsy Päivi ja Jessica Suomi -taidenäyttely, Hotelli Laanihovi Arja Kotirannan huovutustyönäyttely 18.7. Saamelaismuseo ja YläLapin luontokeskus Siida. Ingebrigtsenin liiketilat löytyvät Ivalosta Metsätalosta. Hierontapöydän tavallisimpia asiakkaita ovat niskahartiaseudun ja selän vaivoista kärsivät eri-ikäiset ihmiset. Hän opiskelee myös parhaillaan osteopatiaa työnsä ohessa. Pohjoisen ihminen on kärsivällinen ja pitkäpinnainen, lisää Järveläinen. Hän pystyy vertailemaan etelän ja pohjoisen ihmisiä hoitopöydällään. Joulukuu 1.12. Osteopaateilla on erinomainen kehon tuntemus. Hyviä esimerkkejä ovat tukija liikuntaelinvaivat, lihaskireys tai krooninen maksasairaus. Hän kävi metsäkonekuljettajatutkinnon, mutta ala ei loppupeleissä tuntunut omalta. Ivalolainen koulutettu hieroja Pilvi Ingebrigtsen innostui myös osteopatiasta. klo 9–17 Eläinhoitotuotteita –15% Tervetuloa keskustelemaan lemmikkisi hyvinvointiin liittyvistä asioista ELÄINTUOTEVASTAAVA EMMIN kanssa! Parturi-Kampaamo Elegant on muuttanut osoitteeseen Ivalontie 17 (K-Supermarketin 2. Lisäksi saman katon alta löytyy hierontaa, sillä Fysionin tiloissa toimii myös hierojaksi kouluttautuva Joni Linnanmäki. Oppisopimuskoulutus on määräaikaiseen työsuhteeseen perustuvaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään ammattioppilaitoksissa tai aikuiskoulutuskeskuksissa järjestettävillä tietopuolisilla kursseilla. Koko kylän yhteinen joulun avaus Siidassa. Kaikilla hierojilla on oma tapa käsitellä ihmisen kehoa hierontatyössään. ?Tämä suuntaus on minusta mukava, että lapsille on löydetty tämä pehmeä hoitomuoto. Tekniikka ja itse hoitomuoto ovat niin tehokkaita, että siinä ei tarvitse voimaa kuten esimerkiksi hieronnassa, lisää Pilvi. Lisätietoja Piia Södergård 044-5383721. Hoitotekniikat valitaan asiakkaan ongelman, terveydentilan ja iän mukaan. ?Hieroja käsittelee asiakkaan lihakset ja lihasryhmät erilaisin ottein niiden rentouttamiseksi. Järveläisen hoitola Fysion muutti toukokuussa uusiin liiketiloihin Ivalon keskustaan. Joni tykkää työskennellä käytännön kautta ja oppia uusia asioita tekemällä. Linnanmäki innostui heti ja alkoi kouluttautua hierojaksi Rovaniemen Lapin ammattiopistossa oppisopimuskoulutuksen kautta. Osteopatia sopii kaikenikäisille. Tapahtumia Ylä-Lapissa
Suomen Hautaustoimistojen Liiton jäsenliike. Olipa työ iso tai pieni niin soita! Pienet kodin huolto ja korjaustyöt mm. 040 589 4520 Markku Suonnansalo puh. 0500-505 300 Ivalon vanhassa postitalossa liikeja toimistotilaa. kerroksessa eri kokoisia myymälä-, liikeja toimistotiloja. Alan palvelua ja asiantuntemusta. 0400 394 864 • VAIHTOLAVAT • NOSTURIPALVELUT • PYÖRÄKONE • PIHOJEN HARJAUKSET Esimerkiksi tämän kokoisen ilmoituksen hinta: 35,75 € / kpl + alv 24 % Nuohoojat www.nordicainari.fi www.mapinari.fi • Yritysneuvonta • Kansainvälistymispalvelut • Kehittämishankkeet • Oppisopimustuet yrityksille • Liikeja toimitilojen vuokraus Seuraava Paikkakunnan Parhaat palvelut -hakemisto ilmestyy 19.10.2016 Toimitiloja NUOHOOJA Hannu Happonen 0400-641 268 Hallitie 13, Ivalo Helpottava Herman www.helpottavaherman.fi Muista kotitalousvähennys Jussi Kukkala p. Mattila ky P. 14 Keskiviikkona 5.10.2016 ASIANAJOTOIMISTO AUTONEN KY Kasarmintie 10, 99600 Sodankylä Puh. Paikkakunnan parhaat palvelut 0400 153 277 info@mainoslinja.fi www.mainoslinja.fi • mainoskyltit, -lakanat • tarrat, teippaukset • magneettitarrat • auringonsuojakalvot • kiinteistökilvet • canvas-taulut Ivalo Saariselkä Hammasteknikkomestari Erikoishammasteknikko Jyrki Isojärvi VASTAANOTTO UTSJOELLA Ajanvaraukset p. Tiedustelut ja tilojen esittely puh. 016 662 120 Piiskuntie 7, Ivalo www.ivalonkodinkone.com AUKTORISOITU TALOUSHALLINTOLIITON JÄSEN Tilipalvelu Kemppainen Oy Ivalo 016-662 490 Rovaniemi 040-824 1124 tilipalvelu@tilikemppainen.fi www.tilikemppainen.fi Kari Piirainen puh. 0400 444 780 Reipas työmies avuksi vaikka seniorille! puutarhatyöt: puiden ja pensaiden leikkaukset / poistamiset, haravoinnit, pihakivetysten teko, nurmikonleikkuut, ym.. 016 661 100 www.kaijankukka.com PARTURIKAMPAAMO 050-533 5761 Ivalon kauppa keskus 2. 040-738 8916 020 743 3940 Myös kotija laitoskäyntejä Inarissa, Ivalossa ja Utsjoella • Asennusja huoltopalvelut • Urakointi, remontit ja tarvikemyynti • Kiinteistöhuolto Päivystys 0400 695 115 www.yla-lapinlvi.fi TÄYDEN PALVELUN KODINKONELIIKE • Myynti ja asennus • Huolto ja korjaus P. 016-661 999 ~ sähköurakointi ~ huolto / saneeraus ~ atk / televerkkoasennukset ~ paloja rikosilmoitinjärjestelmät ~ antennijärjestelmät SAKOja UMPIKAIVOJEN tyhjennykset Kuljetusliike J. 0400-399 882 ja 040-505 3890 Peräsaajontie 13, Ivalo IVALO / INARI / UTSJOKI Kodinkoneet ja elektroniikka Keittiöt, lasit Tilitoimistot Yrityspalvelut LVI-palvelut Sähköasennuspalvelut Rakennusja huoltopalvelut Kauneus ja hyvinvointi Kuljetusja jätepalvelut Parturi-kampaamot Asianajotoimistot Terveyspalvelut Mainosja painotuotteet YLÄ-LAPIN PELTI OY • SAUMATTOMAT VESIKOURUT • TIKKAAT • KATTOTURVATUOTTEET • RAKENNUSPELTITUOTTEET • PELTIKATTOASENNUKSET JA -MYYNTI TIMO POIKKIJÄRVI P. Toisen kerroksen tiloihin ala-aulasta uusi iso hissi ja portaikko. 040 483 8660 toimisto@autonen.fi AA Hannu Autonen 0400 391 025 Neuvottelut Ivalossa sopimuksen mukaan, myös maksuttomat oikeudenkäynnit. 040 755 5245 TAKALAPIN POJAT YHDYSTIE 12, IVALO • AVAIMET LUKKOPALVELU KAMERAVALVONTA • • MURTOHÄLYTTIMET • • KYLMÄLAITEHUOLTO ILMALÄMPÖPUMPUT • • KODINKONEMYYNTI • www.takalapinpojat.fi PALVELUT LIIKKEESSÄMME: I valon R ajasähkö o y s ähköuRakoIntI ja asennuspalvelut V eijo M ikkola P uh . 045-139 1467, 0400-871 553 yrjo.mattila@gmail.com • Sakoja umpikaivojen tyhjennys • Jätehuoltopalvelut • Kaivinkoneja nosturipalvelut • Kuljetusja maanrakennuspalvelu • Sorat, hiekat, murskeet • Polttoja voiteluainemyynti • Dimex-työvaatteet Puh. sisäja ulkomaalaukset ym. 0400 691 992 HALLITIE 13, IVALO MATERIAALIJA ASENNUSTAKUU Porontie 20, 99800 Ivalo j.k@hygikyyti.inet.fi p. 044-3636 006 ja puh. Kukkakaupat ja hautaustoimistot Ivalon Kauppakeskus Oy Inarin Kehitys Oy Ivalossa VUOKRATAAN LIIKETILOJA Ivalon ydinkeskustassa uuden liiketalon 2. Palvelemme ma–pe klo 9–18, la 9–14, muina aikoina sopimuksen mukaan Puh. krs. 0400 166 593, 0400 176 862 ivalonrajasahko.fi veijo.mikkola@ivalonrajasahko.fi Sähköalan ammattilainen palveluksessasi www.ellappi.fi ellappi@ellappi.fi Sairaalantie 3a, 99800 Ivalo p. Toimitiloja HOITUVI hoivaa, tukea, virkistystä 040 834 2668 Monipuolista apua kotiin ikäihmisille, sekä perheille, myös omaishoito. Hyödynnä kotitalousvähennys! Keittiömies 0400-277 035 Keittiökalusteet Lasit Suunnittelusta asennuksiin Jukka Kosonen, Rantatie 2 keittiomies1@gmail.com www.keittiomies.fi kukkakauppa-hautaustoimisto Paikkakunnan hautaustoimisto v:sta 1974
• Kemppaisen veljekset ovat Kyrönkylän historiaa • Keskimoottoreiden aikakausi oli aito ja kiireetön • Ahku-vanhus kyntää yhä Inarijärven aaltoja • Vanha Veskoniemi oli ihana kylä • Vanhassa Koppelossa elettiin kalapotulla ja kaurapuurolla • Inari oli sodan jälkeen Villiä Pohjolaa • Kunnan Antti hoiti Inarin asioita lähes 50 vuotta ”Kun Laura oli vaeltanut 40 vuotta katekeettana Inarin erämaissa, oli hänelle sattunut paljon. 15 Keskiviikkona 5.10.2016 Esimerkiksi tämän kokoisen ilmoituksen hinta: 16,50 € / kpl + alv 24 % Hierontapalvelut HIERONTAHOITO-RUVVIMTIPŠU SAMETTA Anitta Porsanger Koulutettu hieroja / hermoratahieroja Ivalo, P. Hallitus päätti istunnossaan aiemmin, että Tenoon pyritään saamaan kaikuluotainseuranta kalojen laskemiseksi. Olemme hyviä clean techissä, mutta meidän ei silti tarvitse silti käyttää kaikkia voimavarojamme oman ympäristömme pelastamiseen. Asia on noussut kevään ja kesän aikana Ruotsissa keskusteluun, kun moni on puhunut omista kokemuksistaan. Voimme auttaa muita maita niiden ympäristöongelmien ratkaisemisessa, Berner sanoo ja viittaa esimerkiksi Kiinan ilmansaasteisiin. Missä Inarilaista luetaan-palstalle voi osallistua lähettämällä kuvan osoitteeseen inarilainen@ inarilainen.fi. Jaana Katajamaa on entinen akujärviläinen. Esimerkiksi tämän kokoisen ilmoituksen hinta: 55,00 € / kpl + alv 24 % Ilmastonmuutos voi tuoda Suomelle rahaa, esimerkiksi jos arktisten alueiden jääpeite sulaa. TS Tenon sopimus on allekirjoitettu 30 00 Jaakko Peltomaa: INARILAISI A TARINOITA VANHASTA LAPISTA! Paikallislehti Inarilaisen parhaita juttuja vuosilta 2002–2016 on nyt ilmestynyt kansien välissä! ”Olen kuivannut oravannahkoja tämän mökkini seinillä. –Tämä on kehotus saamelaisyhteisölle, että näyttävät etteivät he hyväksy (..) väkisinmakaamisenkulttuuria, mikä saamelaisyhteisöstä löytyy, sanoo yhdistyksen hallituksen jäsen Merethe Kuhmunen Ylen mukaan. –Näen ilmastonmuutoksen mahdollisuutena Suomelle, Berner sanoo Ylen mukaan. Professori Ari Laaksonen Ilmatieteen laitokselta sanoo samassa Ylen artikkelissa, että on moraalitonta jakaa maailma tässä asiassa voittajiin ja häviäjiin. Hän on kulkenut Saariselän tuntureilla jo 1960-luvulta lähtien ja edelleen käy tapaamassa siellä ystäviään. TS Berner: Ilmastonmuutos voisi tuoda rahaa Suomelle Missä Inarilaista luetaan. Terveisin: Timo Katajamaa Ruotsissa toimiva saamelaisnaisten yhdistys Niejda kehottaa ihmisiä puhumaan seksuaalisesta väkivallasta, kertoo Yle Saame. Toimitus Inarilaista luetaan Helsingissä Tässäpä kuva kahdesta naisesta lukemassa Inarilaista. Lapset olivat iloisia siitä, että oli ruokaa mitä syödä.” Maarit Kiviniemi, sivulla 73 Kirjoja myynnissä Inarilaisen toimituksessa: Piiskuntie 1, IVALO Palvelemme ma–pe klo 9–16.30 TERVETULOA! SOITA JA TILAA: 020 710 9050 (Hintaan lisätään postitusja laskutuskulu t) Kirjassa mm. 0400-398 904 Ivalon Valokuvaamo • Passikuvat • Muotokuvat studiolla Ivalontie 25, p. Kuhmunen sanoo Ylellä, että seksuaalista itsemääräämisoikeutta koskevat vaikeudet ovat aina olleet olemassa sekä saamelaisyhteisössä että valtakulttuurissa. Sopimuksen vaikutusten seurantaa varten perustetaan erityinen ryhmä, jossa on mukana esimerkiksi osakaskuntien ja saamelaiskäräjien edustus. Lähes syntyperäinen Inarilainen. Kiirehän oli hänelle, vanhassa Lapissa kasvaneelle ihmiselle, tuntematonta…” Katkelma jutusta Laura-tädin mökki. Nyt hallituksen esitys sopimuksesta on lausuntokierroksella. TS Yle: Saamelaisyhdistys haluaa puhetta seksuaalisesta väkivallasta Maaja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana HusuKallio ja Norjan Suomen-suurlähettiläs Åge Bernhard Grutle allekirjoittivat Tenon kalastussopimuksen perjantaina. Bernerin ajatuksenjuoksun takana on idea siitä, että arktisten alueiden vapautuminen jäästä tuo uusia Euroopan ja Aasian välisiä merireittejä, joista Suomikin voi hyötyä. 040 483 8660 toimisto@ autonen.fi AA Hannu Autonen 0400 391 025 Neuvottelu t Ivalossa sopimuks en mukaan, myös maksutto mat oikeuden käynnit. Maaja metsätalousministeriö tiedotti kertaalleen torstaina, että kalastussopimuksen tarkoitus on turvata kalakantojen säilyvyys Tenossa. Kuvan yhteyteen tulevaan tekstiin toivotaan napakka teksti, jossa kerrotaan myös miksi Inarilaista tilataan ja mikä siinä kiinnostaa – tai mahdollisesti ei kiinnosta. –Meillä on suuri maa, jossa on paljon vettä ja paljon metsää. Oravan päästä imeskeltiin aivot suihin ja sen jälkeen oravankallo oli hyvä leikkikalu lapsille.” Veikko Rajala, sivulla 63 ”Joululahjoja ei tunnettu, eikä niitä kaivattukaan. 0500-696 688 VAIN KÄTEI SMAKS U Valokuvauspalvelut ja kehystämöt LYMFAHOIDOT JA HIERONTAPALVELUT Lymfaterapeutti, urheiluhieroja Lauri Wesslin, puhelin 040 700 8146 Lisätietoja hoidoista:www.laurinhierontapalvelut.fi Tilaa Inarilainen, niin ei tarvitse arvuutella! Tilauskuponki sivulla 23. Laura muisteli historiaa Matille avoimesti ja kiireettä. Toinen on Anneli Jäntti. Tällaisen vision esitti liikenneja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) Asiasta uutisoi Yle Svenska. ASIANA JOTOIM ISTO AUTON EN KY Kasarmin tie 10, 99600 Sodankylä Puh. Kuhmunen sanoo, että yksi tapa parantaa tilannetta on puhua asiasta kotona: vanhempien tulisi kertoa lapsille, mikä on hyväksyttävää. Kuhmunen sanoo, että erityisesti poikien pitää ymmärtää, missä raja menee. Yhdistys on kirjoittanut avoimen kirjeen saamelaisille, organisaatioille ja poliitikoille seksuaalisesta väkivallasta saamelaisyhteisössä. Aiemmalla lausuntokierroksella sopimusta tarkennettiin muun muassasiten, että kalastusta koskevat määräykset eivät voi olla rajajokiosuutta lievempiä Norjalle kuuluvalla Tenon alaosalla. 040-861 5952 www.hierontasametta.com Valokeilassa Kehykset tauluihinne! Lapin Taidekehystämö Ky P
Se oli repinyt ruokapusseja, syönyt jäljelle jääneet räiskäleet ja vienyt mukanaan rasian voimargariinia. Lapissa tuotetun sähkön energialähteitä ovat mm. 16 Keskiviikkona 5.10.2016 Läsnä Lapissa. Kaikkialle Suomeen! Polar Tuntispot Lapin Takuu Lapin BIO+ Ekologisesti lappilainen Lapin BIO+ -sähkösopimus on ekologinen valinta. Valtapetäjän yläoksilla teki voltteja ja käsinseisontoja komea kurre, sellainen kippurahäntä kuin aikoinaan Kansallispankin tunnuksessa. Kukaties olisin tämän kanahaukan posauttanut päiviltä; ainakin sellaista rumaa tekoa yrittänyt. Ja ei se koiramies kumminkaan pysty metsonpyynnissä kilpailemaan tieltä metsästävien kanssa. Veret seisauttavan metsonhaukun, ei epäilystäkään. Kerkesin kavereilleni kehuskella sitäkin, kuinka Nellan metsonhaukun kuullessaan ei tarvitse kysellä että mikähän siellä mahtaa olla. Viime syksynä havaitsin lopullisesti, kuinka surkea haulikkoampuja olen. Kun kävelin tarpeeksi kauas haukku lakkasi kuulumasta ja viimein tuli koirakin. Uskomattoman paljon vyöryy muistumia yhteisiltä retkiltä koiran hautaa kaivaessa. Hirvikoiraa en aikonut siitä opettaa, mutta sellainen siitä saattaa tulla opettamattakin. metsähake, kuori, tuuli ja vesi. Riekoista emme kolmen päivän aikana nähneet siivenpiirtoa. Ne Ivalon seudun metsästäjät, joille hirvenkaatolupa tuli Inarijärven eteläpuolelle alueelle jota lännessä rajaa Nelostie, etelässä Sodankylän kunnan raja ja idässä valtakunnan raja, ampuivat hirvensä suurilta osin Ivalojokivarresta tai Veskoniemen tien varresta isäntien heinäpelloilta. Miksei Nella sitä sitten haukkunut, hän uteli. Keitelläänpä tässä vuoristopurolla kahvit. Kavereiltani jaksoinkin talven tiedustella, että olinko ehkä lainkaan muistanut heille kertoa minkä ikäinen varhaiskypsä koirani oli, kun siltä ensimmäisen metson pudotin. Joku masensi kertomalla oman koiransa haukkuneen saalislinnun jo nelikuukautisena. Heillä oli lupa saalistaa riekkoja. Elinalle sepitin karhun vierailleen leirissämme. Koirani haukkui siellä aivan uuden lajin kanalintua, kanahaukkaa. Koiran viereen katajanoksapetille, evääksi viimeisille metsästysmaille laitoin metson koivet. Kummallinen lintu on metso ja koppelokin siinä, että hyvältäkin haukulta ne pakenevat kerkeästi, mutta suhtautuvat autoon pelottomasti ja tyhmän uteliaasti. Kiikaria ei tarvittu haukuttavan havaitsemiseen. Tämä oma Nella-koiramme, pieni narttu jonka nimi muodosteltiin Petronellasta ja salmonellasta tuskin koskaan karhua haukkuu. Jonkin ruman sanan nartulle siinä lausahdin ja kehotin sitä mukaani. Mutta pitäähän sitä penikkakoiraa opettaa, ei kai sellainen suurimpia syntejä ole. www.energiapolar.fi Asiakaspalvelu: 016 331 6100 Koskikatu 27, PL 8013 • 96100 Rovaniemi Puolitoista vuotta sitten hankin lintukoiran, rodultaan Pohjan pystykorva. Saaliinhimoinen ja ahne kun olen, olisin kai sillä pari metsoa enemmän pudottanut kuin luodikolla. Koira aloitti polun yläpuolella raivokkaan haukun. Laikani Eppu pääsi viidentoista ikäisenä, liikuntavammaisena multiin, juuri ennen roudan tuloa. Pujotin repun selästäni ja kaivoin siitä kirveen. Joskus kumminkin kaduttaa haulikon hylkääminen metsästysaseena. Päivän hintaan Nykyaikainen, sähköpörssiin sidottu sähkösopimus, jonka hinta seuraa markkinahintaa tunnin tarkkuudella. Edullista sähköä meiltä! Tee nyt järkevä lappilainen sähkösopimus. Taatusti vakaa Lapin Takuu on edullinen sähkösopimus, joka antaa pitkäaikaista ja pysyvää turvaa. Sen nukutti ikiuneen eläinlääkäri, muut koirani olen ampumalla lopettanut. Sellaista paahtamista haukku on. Toisen haulikoistani, erinomaisen venäläisen kotiutin Sevettiin hyvään perheeseen, kotimaisen vaihdoin hyvään savupönttöön. Kallioisen Joukon talon kohdalla on torni joka monelle hirvelle on käynyt kohtaHuonona lintusyksynä lintu pitää haukkua kahteen kertaan. Parhaansa saa yrittää. Viime pyhänä luottamukseni metsonhaukkujaan sai ohuen särön: olimme linnustamassa Rahajärvellä, Kenkipään rinnemaassa. Johan tässä kahvin edestä... Jouduin haukulle menemään paljolti ”ryämiten ja kontaten”-kuten muuan Hietasen akan poika aikoinaan Petroskoihin. Jyrkkä ylämäki pani saalomaan. Mutta kun herralle ei mikään kelpaa, näytti sen loukattu ilme sanovan. Siinä, johon vaara joskus maailman luomisen aikoihin on lännen puolelle nakellut melkoisia kiviä melkoisen määrän. Ison paaden tarjoamassa näkösuojassa latasin ja varmistin sakolaiseni mallia 46 sekä kuivailin lasejani. Pari metsoa olen siltä kuluvanakin syksynä pudottanut, ja kiintiömme olisi kai kohtuudella täysi. Pohjanpystykorva Nella jäi yksin hoitamaan koiran virkaa huushollissamme. Koirani oli kuulemma yöllä vähän murissut, mutta ei ollut pyrkinyt laavukankaan alitse ulos, vaikka tempusta näppärästi suoriutui. Lintu karkkosi, kaarteli puitten lomitse ylitseni ja onnittelin itseäni, ettei sitä haulikkoa ollut. Jotkin yksilöt jopa karhuakin. Syyspyynti jatkuu. Jos lintukanta onkin alamaissa, hirvikanta voi hyvin. Morkkasin sitä taas. Kurkistin varovasti kiven otsan takaa, koira haukkui sadan metrin päässä isoon aihkiin. Se on niin viisas. Riekostajat eivät kumminkaan olleet pahoillaan, ilmat olivat hyviä ja ruska leimusi monisatavuotiaitten ikipetäjien varjostamissa varpumaissa. Nyt nivelrikkoa sairastavana hyväksyn ratkaisuni yhä paremmin. Lintua se haukkuu parhaiten, ensimmäisen metsonsa kahdeksankuukautisena. Kokemusta villin luonnon helmoissa olemisesta lisäsi minkin muuanna yönä leiriimme tekemä hyökkäys. Vaskon pohjoispuolella olin sukulaismiehen ja hänen tyttärensä kanssa kolme päivää metsällä. Ruotsalaiset ovat tämän valko-ruskean pystykorvan jalostaneet Norbottenin seudun kylärakeista ja se haukkuu aivan kaikkea. Ja vissiin...noin viistoista kertaa ainakin, sanoi eräskin
Veä???vuõttooccmõõžžid vuäitt tuåimted personnalla le?be ä?ššoummu mie?ldd le?be vuõltteet påå?štest, ?ee?rjid da jee?res vuõlttõõzzid mie?rrpäikka viikki päkldõõzz mie?ldd le?be ne?ttpåå?štest. 1957, Kauppatieteen maisteri, Koneenrakennuksen insinööri, Turku, Laine Toni K., synt. Ari ampui naarashirven, joka kumminkin hyppäsi piiriojan ylitse metsään ja kuoli sinne satasen metriä pellosta. Reilusti tehty, eläköön aseveljeys! Hirvet olivat polkeneet heinäsatoa, kaadelleet aitoja ja talloneet peltoihin melkoisia kulkuväyliä. Sen ison naaraan ampui Jouko seuraavana päivänä ajomiesten edestä, Kiviniemen Veikko ampui sen arpajaisvasan Kantovaaran laitaan. Sämitiigán majemustáá 31. Doarjjaohcamušaid galgá ?ujuhit Sámediggái ma?imustá 31. 1961, Puunjalostustekniikan DI, Maatalousja metsätieteiden tohtori, Karjalohja, Antikainen Timo, synt. Koira tuli hirven perässä, vainusi jälkeni, jätti hirven seuraamisen siihen ja tuli tornin juurelle ihmettelemään olinpaikkaani. Kohta kuulin sen tulla lotisuttavan luhtaa kasvavaa, vetistä uittoa pitkin. Eipä mies sitten tietenkään koiraansa metsään jättänyt vaan odotteli iltamyöhäiseen autossaan, jonne laika viimein suvaitsi palata. Kuulimme sen karkottavan hirven Saajon laidasta. persovnlávt tâi äššialmaa pehti, teikkâ taid puáhtá vuolgâtti. Sain etuoikeuden kiivetä siihen kun porukkamme osalle oli langennut peijaishirven ja -vasan pyytämisen järjestely. Metsästysseura, joilla Veskoniemen tienvarren pellot isommilta osin ovat vuokralla, sai hirvensä ammuttua ja luovutti hirvitorninsa muittenkin käytettäviksi. Vielä kerrottakoon, että kun etsittiin kiertoreittiä hirven luokse, tuli etsijöitä vastaan uros, jonka lapiosarvissa oli 9 piikkiä kummallakin puolella. 1960, Tietokonetekniikan ja elektroniikan DI, Tampere, Eloranta Katja, synt. 1985, Hallintotieteiden maisteri, Pirkkala, Lehtonen Niki, synt. Ja onnittelut kaikille tuleville 70-sille. Totesimme kaikki että yleensä kaatunut hirvi näyttää paljon pienemmältä kuolleena kuin elävänä tämä näytti yhäkin isolta. Enemmän lupia saisivat alueelle myöntää, totesivat viljelijät. Hakulomakkeet ovat myös tulostettavissa Saamelaiskäräjien verkkosivuilta osoitteesta www.samediggi.fi. Kohta tuli poikakin, hän ei ollut uskonut Nellan edes haukkuneen hirveä. Hakulomakkeita ja lisätietoja saa kulttuurisihteeriltä puh. 1967, Filosofian maisteri, Härkönen Juhani, synt. 1969, Tietokonetekniikan DI, Haukipudas, Vilmilä Merja, synt. ?õõ?ad sää?m?iõllsa kulttuur ooudâsviikkmõ?šše da sää?morganisaatiai tuåimmjumu?šše ?uä?jtum mie?rrtie???est ee?jjest 2017 (sää?m kultturmie?rrteä???) miõttâmvuâlaž veä???vuõ?id ooccâm diõtt. Saamelaiskäräjät SÁMEDIKKI KULTURDOARJAGIID OHCAN 2017 Sámediggi almmuha ohcanláhkai doarjagiid, mat mie?ihuvvojit sámegielat kultuvrra ovddideapmái ja sámeservviid doaibmamii jahkái 2017 ?ujuhuvvon mearreru?as (Sápmelaš kulturmearreruhta). golggotmánu 2016 d. Siitä voisi nyt sanoa että se on hirveä haukkuva koira, kehuin. Varttitunnissa oli jahti sitten ohi. Nyberg Juha, synt. Hänellä on vähän vetoa metsästykseen ja on suorittanut metsästäjätutkinnonkin. 1957, Filosofian maisteri, Piispanristi, Ylitalo Eero, synt. Hirviä näkyi mutta ne olivat sitä savolaista kaakana-lajia. lokakuuta 2016 klo 16.15 mennessä osoitteella: Saamelaiskäräjät, Sajos, 99870 Inari. Aminoff Jalo, synt. Ooccâmblaa?k liâ bri?nttjemnalla Sää?mtee??. Kolme miestä meni passiin tornin pohjoispuolelle jängän laitaan. Rannassa hän voisi laskea koiran irti, se kyllä pysyisi hänen mukanaan. Hirvi kiskaistiin ensin miesvoimin liinan ulottuville, sillä ojan partaalle ja siitä traktorin etukuormaajalla ojan ylitse. peei?v 2016 ?iâss 16.15 räjja addrõõzzin: Sää?mte???, Sajos, 99870 Aanar. 1970, Kemiantekniikan DI, Aura, Mäntykangas Ensio, synt. Terveisin: Juhani Myllymäki P.S. Ohcanskovit leat maiddái printemis Sámedikki interneahttasiidduin ?ujuhusas www.samediggi.fi. Se hakautui sarvet tanassa paikoilleen ja autoille torrakkonsa jättäneet hieman jo kaipailivat ampumarautojaan. Ota yhteyttä kirjoittajaan! Paikallislehti jo vuodesta toiseen www.inarilainen.fi. Doarjjaohcamušaid sáhttá doaimmahit buktimiin ieš dahje áššealbmá mielde dahje sáddet poastta bokte, áirasa mielde, dahje šlea?gapoastta bokte. Oli niitä tai ei. Nopeita ovat nuoret miehet. JYSKY Inarin kunnanjohtajan virkaa hakeneet Lukija onnittelee Inarilaista ja luokkakavereita Kävitkö Ivalossa kansakoulua 1950-luvulla. 1957, Merikapteeni, Kauppateknikko, Teerijärvi, Keränen Timo, synt. Arvasin sen ajaneen hirven makuulta. Ooccâmblaa?kid da lââ?ssteâ?aid vuä?. Veä???vuõttooccmõõžži vuõlttumuš lij vuõltteei va?sttõõzzâst. Doarjjaohcamušaid sádden dáhpáhuvvá sáddejeaddji ovddasvástádusain. Ainakin hirveä. 1978, Oikeustieteen maisteri, Rovaniemi, Haapakoski Jukka, synt. roovvâdmáánu 2016 tme 16.15 räi ?ujottâssáin: Sämitigge, Sajos, 99870 Aanaar. Avustushakemukset voi toimittaa henkilökohtaisesti tai asiamiestä käyttäen taikka lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköpostitse. Hirvenpyynti jatkuu lokakuun puolimaissa ja linnunpyyntiäkin kestää vielä kuukausi, Puhumattakaan riekoista, joita saa pyytää pitkälle kevättalveen. 16.15 rádjai ?ujuhusain: Sámediggi, Sajos, 99870 Anár. Opettajamme oli silloin Elmo Tiilikainen. Ohcanskoviid ja lassidie?uid fidne kultur?állis tel. Siitä melkoinen osa syötäisiin käristyksenä peijaisissa. Kohta sen menosuunnasta kuului laukaus ja Teijon koirakin pyyhälsi paikalle. 1957, Valmistustekniikan ja yritystalouden DI, Joensuu, Sageström-Lintula Satu, synt. Tuleva hirvikanta näytti siis turvatulta. Hän itse oli aamusta asti vesisateessa jo vasaa naakinut, kello lähenteli iltakuutta. Toisen koneen kauhalla saalis (siis hirvi) kannettiin ampujan peräkärryyn. Kiviniemen Risto oli hirven ampunut sen edestä. kultturpiisrest te?l. 1972, Yhteiskuntatieteiden maisteri, Kuopio. säi?mmseeidin addrõõzzâst www.samediggi.fi. Emähirvi kuten ensin luulin. Uuccâmluámáttuvâid puáhtá meid printti. Veikko uhkasi jättää koiransa yöksi metsään, oppiipahan märkänä, väsyneenä ja nälissään ottamaan isäntänsäkin huomioon. Ei mennyt kauaa, kun kuulin koiran haukkuvan. Toorjâucâmušâid kalga ?ujotti. Risujen läpi en yrittänyt, kun ampumasuuntakin olisi ollut kohden joen takaisia taloja. Muuanna päivänä värväsin pojanpoikani Nuutin ajomieheksi. Monkijän omistajat, joilta kyselimme vetoapua, pahoittelivat ajopelinsä rikkoutumista. Alueella oli nähty usein vasavaami, itsekin olin sen nähnyt. Toorjâucâmušâi vuolgâttem tábáhtuvá vuolgâtteijee ovdâsvástádâssáin. 010 839 3103 ja šlea?gapoastta bokte riitta.orti-berg(at)samediggi.fi. Terveystieteiden tohtori, Hyvinkää, Similä Vesa, synt. 1970, DI (Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto), Järvenpää, Palolahti Mari, synt. Sitten kun tietää annettiin, että saamme me muitakin torneja käyttää kuin sitä Nanguniemen tien lähistöllä ladon takana seisovaa, rakensimme väijytyksen peräti kolmeen torniin. 1978, Valtiotieteiden maisteri, Helsinki, Heikkinen Ritva, synt. 1971, Hallintotieteiden maisteri, Rovaniemi, Wuorela Hannu, synt. 1975, Hallintotieteiden maisteri, Helsinki, Feodoroff Jukka, synt. Mutta maanomistaja-veljekset saapuivat kutsuttuina paikalle peräti kahdella traktorilla. samediggi.fi. Emme panneet vastaan. poostâst, äššialmaa mield tâi šle?gâpoostâ pehti. 010 839 3103 ja sähköpostitse riitta.orti-berg(at) samediggi.fi. Sämitigge SÄÄ?MTEE??. 1961, Maatalousja metsätieteiden maisteri, Rovaniemi, Inkinen Heikki, synt. Hämäläisen Teijo oli ajomiehenä koiransa kanssa. Sitten tuli näkösälle vielä naarashirvi kahden vasansa kanssa. Iso se todella olikin ja niin lihava kuin vain parhailla heinäpelloilla kesän laiduntanut hirvilehmä voi olla. 1970, Upseeri (MPKK), Kouvola, Niemelä Riku, synt. 17 Keskiviikkona 5.10.2016 SAAMELAISKÄRÄJIEN KULTTUURIAVUSTUSTEN HAKEMINEN 2017 Saamelaiskäräjät julistaa saamenkielisen kulttuurin edistämiseen ja saamelaisjärjestöjen toimintaan osoitetusta määrärahasta vuodelle 2017 (saamelainen kulttuurimääräraha) myönnettävät avustukset haettaviksi. Iso se ei ollut, eikä kääntynyt aukealle paikalle ammuttavaksi. 1968, Tietotekniikan mekaanikon ammattikoulututkinto, Mäkelä Mika, synt. Uuccâmluámáttuvâid já lasetiä?uid uážžu kulttuur?ällest puh. 1960, Puunjalostustekniikan DI, Vantaa, Laaksonen Raimo, synt. 1971, Yhteiskuntatieteiden maisteri, Ivalo, Pietiläinen Jorma, synt. Puhalsikin kohta iso naarashirvi tulemaan vauhdilla Saajosta. Seurueemme väijyi monet illat väärinkäsityksen takia kumminkin väärässä paikassa. Tunnistatko itsesi kuvasta. Vasa näytti tulevan risukossa satakunta metriä jäljessä. Ampumalinjalla sitten näin ettei se mikään vasa ollut, vaan tappisarvinen uros, ylivuotinen. Ja kas, kuljetuspulma oli ratkennut. Onnittelut 20-vuotiaalle Inarilaiselle Ivalon kansakoulun vuosina 1946–47 syntyneeltä ikäluokalta. Avustushakemusten lähettäminen tapahtuu lähettäjän vastuulla. 1968, Sahausprosessinhoitajan ammattikoulututkinto, Hollola, von Konow Mikael, synt. Avustushakemukset on osoitettava Saamelaiskäräjille viimeistään 31. ottakaahan vanhat koulukaverit yhteyttä! lokkaaksi. Sámediggi SÄMITIGE KULTTUURTORJUI UUCCÂM 2017 Sämitigge almoot uuccâmnáál torjuid, moh mie?ettuvvojeh sämikielâlâš kulttuur oovdedmân já sämiseervij toimâmân ihán 2017 ?ujottum meriruu?âst (Säämi kulttuurmeriruttâ). 1973. 010 839 3103 da ne?ttpåå?štest riitta.orti-berg(at) samediggi.fi. Neuvoin häntä ottamaan Nellan taluttimeen ja menemään jokirantaa Riitanmukan paikeille, metsästysalueemme rajalle. Sää?mte??. Toorjâucâmušâid puáhtá toimâtti. 1956, Kuljetusneuvotekniikan insinööri (AMK), Saariselkä, Mörk Joni-Petri, synt. Vielä jouduttiin kiskomaan meikäläinenkin ojan pohjalta polviaan myöten liejuun vajonneena. En ehtinyt ampua. 1956, Hallintotieteiden maisteri, Kyyjärvi. Emällä oli kaksoisvasat eikä kaksivuotias laika suinkaan jättänyt emää eikä jäljelle jäänyttä vasaa. KULTTURVEÄ???VUÕ?I OOCCMÕŠ 2017 Sää?mte??. Veä???vuõttooccmõõžž â?l??e vuõltteed Sää?mtegga mââimõõzzâst kålggmannu 31. 010 839 3103 já šle?gâpoostâ pehti riitta.orti-berg(at)samediggi.fi. Pehmeäään turvemaahan kaivetun ojan taakse ei ollut koneella asiaa, mutta hakijoilla oli ammattitaitoa ynnä kauhian pitkä vetoliina. Sämitige internetsiij?oin ?ujottâsâst www
Näin Norja haluaa eliminoida nykyisen sopimuksen tiedossa olevat epäkohdat, koska Suomi ei ole niitä omalla puolellaan hoitanut. Kirppukoiralle pidetty konsertti täytti salin Kirppu on nyt muutamien kuukausien ikäinen. Pohjanpystykorvanpentu Kirpun elämän alkuaival oli vaikea, koska sen henkitorven ympärille oli kiertynyt verisuoni. Tila on Karigasniemen osayleiskaava-alueella. Nuvvuksessa Kompun-nimisen tilan (890-403-38-1 Kompun). Lohikantojen vahvistaminen on kuitenkin perusedellytys niin kalastuksen ekologisesti ja sosiaalisesti kestävälle taloudelliselle hyödyntämiselle kuin koko tenolaiselle kalastuskulttuurille ja sen mukana jokisaamelaisen kulttuurin perusedellytyksille. Valtaosa lohen lisääntymisja kutualueista sijaitsee Norjan puolella. Seurakunta pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätä tarjoukset. Hyväntekeväisyyskonserttiin osallistui kaikenikäisiä vauvasta vaariin. Ehdotuksen mukaan Suomessa ulkopaikkakuntalaiset tilanomistajat saavat rekisteröidä yhden veneen. Tarjoukset pyydetään lähettämään 31.10.2016 mennessä suljetussa kirjekuoressa osoitteella: Utsjoen kirkkoneuvosto, Sairaalantie 5, 99800 Ivalo Lisätietoja antaa vt. 3. Mielestäni kaikkein ikävintä näissä uusissa ehdotuksissa on se, että nyt jokivarren ihmiset asetetaan eriarvoiseen asemaan keskenäänkin eli Ala-Tenon (Norja), yhteisen rajajokialueen ja sivujokien paikkakuntalaiset kalastajat. Tätä ei ole osattu tehdä viisain, kohtuullisin ja tasapainoisin säädöksin, niin että eri väestöryhmät eivät tulisi näkemään toisissaan kilpailijoita, vaan arvokkaan luonnonvaraan vaalimiseen ja kestävään käyttöön yhdessä sitoutuneita kansaihmisiä, vaikka tämä hyödyntäminen sitten tapahtuisikin osin eri menetelmin ja niihin liittyvin oikeuksin. Ei osuutta yhteisiin oikeuksiin. Kirjoita Sana on vapaa-palstalle!. Erittäin harkitsemattomalta tuntuu Norjan esitys myydä 11 000 vuorokautta yhteiselle rajajokiosuudelle! Lohikantojen suojelun kannalta pidän sitä suurelta osin ”silmänlumeena”. Yhteenvetona: Tenojoen kalastussopimusta kalastussääntöesityksiä on arvioitava kokonaisuutena huomioiden paitsi sen kalastusbiologiset ja -taloudelliset vaikutukset myös sen perustuslaillisia ulottuvuuksia ja erityisesti saamelaisten oikeuksia. Kun vielä otetaan huomioon, että norjalaisten Tenosta saamasta lohisaaliista noin 80 prosenttia pyydetään Tenojoen alajuoksulta joen suun ja Alakönkään väliseltä jokiosuudelta, voidaan todeta lohen nousumahdollisuuksien parantamisen olevan varsin suuressa määrin jokilaaksossa asuvan saamelaisväestön etujen mukaista. Pohjoisen pallonpuoliskon tärkeimpänä lohijokena Tenojoella on myös erittäin suuri kansainvälinen merkitys. Ehdotuksella on syvälle käyviä oikeusvaikutuksia Tenojokivarren saamelaisille. kirkkoherra Sana on vapaa Leikkauksesta toipuvalle Kirppu-koiralle järjestetty hyväntekeväisyyskonsertti veti Ivalon ala-asteen pikkusalin väkeä täyteen. Nykyisen kalastussäännön tiedossa olevien epäkohtien korjaaminen olisi riittänyt. Tilaa rasittaa tieoikeus rasitetiellä T64. Myyminen vaatii Utsjoen kirkkovaltuuston päätöksen ja Kirkko hallituksen vahvistuksen. Kirjoitukset voi lähettää sähköpostiosoitteeseen inarilainen@inarilainen.fi. Tällöinkin kirjoittajan henkilöllisyyden täytyy olla toimituksen tiedossa. Lisäksi he saavat luovuttaa, vuokrata tuota venettä eli alkaa pienimuotoiseen bisnekseen vaikka koko kesän ajaksi. Postiosoite on: Paikallislehti Inarilainen PL 61, 99801 Ivalo. Alue myydään rasitteista vapaana. Toimitus päättää itse julkaistavista kirjoituksista eikä mikään laki pakota julkaisemaan kaikkea mitä palstalle tarjotaan. 2. Tämä poikkeaisi vuosisatojen ajan vallinneesta maan tavasta, jonka mukaan ensisijainen kalastusoikeus on jokilaaksoissa vakituisesti asuvilla henkilöillä. Käsiohjelmien ja kanttiinin tuotosta kertyi noin 700 euroa Kirppu-koiran hyväksi. Nyt vain sopii toivoa, että Norja ei hyväksyisi tuota Suomen ehdottamaa ”mökkiläisten” kiintiötä eikä mökkiläisten mahdollisuutta oman veneen käyttöön. kirkkoherra Jouko Lepistö mieluiten sähköpostilla jouko.lepisto@evl.fi tai puhelimitse numerosta 0400 398 012. Saamelaiset ajettiin seinää vasten Tenon kalastussopimuksen uudistamisen yhteydessä ei ole pantu painoa eikä osoitettu herkkyyttä sille, että Tenon pääväylän osalta kyse on jokisaamelaisten, ja koko vesistöalueen osalta yleensä saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksista. Jouni Kitti Säilyykö vanha saamelainen kalastusperinne Tenolla. Karigasniemen vanhan kappelin ja sen tontin. Sitten ovat paikkakunnalle rahaa tuovat tavalliset turistit ja kaiken huipuksi rikkaat etelän maanomistajat omine vaatimuksineen. Tästä syystä säädösmuutosten on ehdottomasti perustuttava riidattomaan faktatietoon. Näin Norja haluaa ottaa kokonaan Tenon matkailukalastuksen säätelyn yhteisen rajaosuuden kohdalta tällä esityksellään hallintaansa. Suomen ja Norjan välillä on puolestaan sovittu, että lohenkalastusoikeus on vain niillä kiinteistön omistajilla, jotka asuvat Tenojoen kalastuspiirin jokilaaksossa sekä näiden perillisillä asuinpaikasta riippumatta. Tilan pinta-ala on 0,5000 ha. Tilalla ei ole rakennuksia. Ei voi muuta kuin hämmästellä sitä, että miksi ei ole kunnolla pohdittu saaliskiintiöitä, koska suurin osa Tenolle kalastamaan tulevista matkailijoista haluaisi rajoittaa omaa saalista vaikka vain yhteen loheen kesässä. Koska Tenojoki on rajajoki, jonka alajuoksu lisäksi on Norjan alueella, tarvitaan näiden tavoitteiden, erityisesti lohen nousumahdollisuuksien turvaamiseksi kiinteää ja hyvää yhteistyötä norjalaisten kanssa. 19 Keskiviikkona 5.10.2016 SAARISELÄN TAVARATALO Saariseläntie 1 99830 Saariselkä puh. (016) 668 741 fax. Tila on Karigasniemen osayleiskaava-alueella. Uudessa sopimusehdotuksessa nykyisestä kotipaikkaperiaatteesta luovuttaisiin ja Tenon lohenkalastus järjestettäisiin Suomen ja Norjan valtioiden välisellä sopimuksella kiinteistökohtaiseksi oikeudeksi, joka olisi asuinpaikasta riippumaton. Tontilla sijaitsee vanha huonokuntoinen kappelirakennus. Tenojoen nykyistä vaelluspoikastuotantoa vastaavan lohisaaliin talteenotto on mahdollista järjestää sekä lohenkalastuspaikkoja että kalastusalueita ja -menetelmiä kehittämällä. Lohen avomerikalastuksen rajoittaminen on merkinnyt vääjäämättä ajoverkkoja ajosiimakalastuksen loppumista, koska nämä pyyntimuodot kohdistuivat nimenomaan tuottavimpiin isoihin naaraslohiin, kuten Eero Niemelän väitöskirjan yhteenveto-osassa on todettu. Ongelma saatiin ratkaistua leikkauksen avulla. Koska sen oli pentuna vaikea syödä, se jäi pikkuruisen kokoiseksi. Suomen puolella lohi nousee Utsjokeen, Vetsijokeen ja Pulmankijokeen sekä eräisiin pienempiin jokiin. Joten joen yhteinen rajaosuus Suomen ja Norjan välillä muodostaa kutulohille pääasiassa läpikulkutien niiden matkalla Norjan puolella sijaitseville kutualueille, joissa valtaosa lohen vaelluspoikastuotannosta tapahtuu. Alue on rakennuskelvoton tulvavaaran vuoksi. Tällä asumispaikkaan rajatulla periaatteella on pyritty turvaamaan paikkakunnan saamelaisväestölle lohenkalastukseen perustuva elinkeino yhtäläisesti Suomen sekä Norjan puolella. Kalastusmatkailu romahtaa Kun olen tutustunut uuteen Tenojoen kalastussopimus ja -sääntöehdotukseen voin todeta, että Suomen puolella kalastusmatkailuun perustuva paikallinen matkailuyritystoiminta tulee romahtamaan, jos nykyinen esitys hyväksytään. Toivomme, että kirjoittajat allekirjoittavat mielipiteensä omalla nimellään. Lohenkalastuksen rakenne on Pohjois-Atlantilla muuttunut. Sellainen tuntuu pöyristyttävältä meidän kaltaisessa oikeusvaltiossa. Tilalle on tieoikeus. Tenojoki on sekä Suomen että Norja tärkein lohijoki. Tenojoki, Inarijoki ja Skietsimäjoki muodostavat valtakuntien välisen rajan 252 kilometrin matkalla. Kappelirakennuksessa ovat sähkö-, vesija viemäriliittymät. Tällaiset epäkohdat ovat pyydysoikeuksien poikimisilmiö ja jokialueen ulkopuolella asuvien tilallisten kalastusoikeudet. Sen sijaan uusi Suomen ja Norjan välillä neuvoteltu sopimusluonnos ei takaa Tenojokeen ja siihen laskevin jokiin nousevien lohikantojen monimuotoisuutta eikä turvaa jokilaaksossa asuvan paikallisen saamelaisväestön lohenkalastukseen perustuvaa toimeen tuloa yhtään sen enempää kuin nykyinen voimassa oleva sopimus. Tähän asti on tämän perusperiaatteen turvannut Suomen ja Norjan välinen voimassa oleva Tenojoen kalastussopimus ja kalastussääntö. Kalastuslain mukaan kuuluu kalastusoikeus Suomessa kiinteistön omistajalle kiinteistökohtaisena oikeutena asuinpaikasta riippumatta. 668 680 kuukkeli.lappi.fi kuukkeli@saariselka.fi JOKA PÄIVÄ EVERY DAY 9–21 PLUSSAA KAIKISTA OSTOISTA • •RAVINTOLA–PIZZAT •HAMPURILAISET MYÖSMUKAAN •KOTIKEITTIÖ–TAKEAWAY •KOTILEIPOMO•BAKERY •SAARISELÄNSUURIN LAHJA-,TULIAIS-JA MATKAMUISTOMYYMÄLÄ •TEKSTIILIT POHJAKERROKSESSA OSTAMMEPUHDISTETTUA PUOLUKKAA UTSJOEN SEURAKUNTA MYY TARJOUSTEN PERUSTEELLA SEURAAVAT KOHTEET: 1. 03.10.2016 Utsjoen kirkkoneuvoston puolesta Jouko Lepistö vt. Lohi nousee edellä mainittujen jokien lisäksi lukuisiin sivujokiin, joista tärkeimmät ovat Norjan puolella Karasjoki, Jiesjoki, Maskejoki ja Valjoki. Vanhan säännön olisi voinut korjata Atlannin lohen suojelemiseksi lohen avomeripyynti lopetettiin NASCO:n tekemällä päätöksellä 1984 muualta kuin Färsaarten alueelta ja sieltäkin 1990. On sallimatonta antaa lyhytjännitteisten taloudellisten etujen ajaa jokilaakson saamelaisväestön seinää vasten. Vetsikossa Utsjoen pappilan tilaan kuuluvat kaksi maa-aluetta (890-401-15-3/2 ja 890-401-15-3/3) yhteispinta-alaltaan 9,8 ha. Ei osuutta yhteisiin oikeuksiin. Sen vuoksi Tenojoen kalastuksen järjestelyissä joudutaan ottamaan yhä suuremmassa määrin paikallisten etujen lisäksi myös kansainvälisiä, Atlannin merilohen luonnonkantojen suojelemiseen liittyviä näkökohtia. Jokainen kalakilo, jonka mökkiläiset nostavat joesta, on poissa paikkakuntalaisten pyyntipäivistä, eli vapaamman kalastuksen salliminen mökkiläisille edellyttää saamelaiskulttuuriin kuuluvien pyyntimenetelmien rajoittamista. Mahdollisesta kaavasta ei ole tietoa. JP Tällaista kysyy varmasti moni Tenon laaksossa asuva saamelainen tänään jos on vähänkään perehtynyt uusimpaan ehdotukseen Tenojoen kalastussopimukseksi ja säännöksi. Inarilaisen Sana on vapaa-palstalle toivotaan ajankohtaan liittyviä, Inarin ja Utsjoen asioita käsitteleviä kirjoituksia. Kirjoitukset voi myös tuoda toimitukseen osoitteeseen Piiskuntie 1. (890-40399-0 Karigasniemen rukoushuone) Tontin pinta-ala 0,3280 ha. Kaupasta ei seuraa oikeutta yhteisiin oikeuksiin. Tenojoen pituus on 210 km, josta 75 km joen suulta alkaen on Norjan alueella. Tämä syö niiden paikallisten yrittäjien toiminnalta edellytyksiä, jotka ovat elantonsa hankkimiseksi panostaneet kunnolla kalastusmatkailuun liittyvään yritystoimintaan. Uutta sopimusta valmisteltaessa ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota Tenojokeen ja sen sivujokiin nousevien lohikantojen turvaamiseen eikä jokilaaksossa asuvan paikallisen väestön perinteisiin lohenkalastusoikeuksiin. Perustelluissa tapauksissa kirjoitus voidaan julkaista myös nimimerkillä
Lasetiä?uid finnee puhelin peht numerist 0295 42 5390 já pacâmij ääigi numerist 0295 42 5340. alkaen kello 9.00 INARIN tori perjantaina 7.10. T. LAPPI RÁDJAGOZÁHUSA DIE?ÁHUS VÁRUHUS Lappi rádjagozáhus báh?á juolgeveaga vearjjuiguin Kerttuvaara báh?inšiljus Anáris 10.10.2016–14.10.2016. Haikarat 3D dub. kello 8:30 10:30, (kesto n. Kainuun puhdistettua PUOLUKKAA Kotimaista OMENAA ja kylmäpuristettuja MEHUJA KARPALOA, SIENIÄ IVALON tori torstaina 6.10. –Äiddvää?rr – Mukanperävää?r – Pää??am?eäinn. klo 19 ENSI-ILTA! Su 9.10. klo 17 Su 8.10. | Puh. klo 19 liput 8 € , 1 h 52 min. 020 7460 350 ja päivystys numerosta 0207 460 355 Ekologista energiaa, lämpöä ja puhdasta vettä lappilaisille asukkaille sekä Lapissa vieraileville – VASTUULLISESTI, LUOTETTAVASTI JA HELPOSTI. – Laanajäu?rr – Kurujääu?r tâ?vv?ie?. Paperinarut. Salo Jarmo, yleisja vatsakirurgi?26.10. 0500 681 316 Pe 7.10. 12 7 16 TIEDOTUS TUNTURIVERKKO OY ASIAKKAILLE Sähkönjakelussa keskeytys seuraavalla alueella Välillä Inarin sähköasema – Tuulispään tienhaara, perjantaina 7.9.2016 n. Hanne Karakorpi, ihotautilääkäri?14.10.?ja?28.10. Vaarlaž vu?vdd: Pää??am?eäinn – Saarineitämöjäu?rr – Sylvenvää?rr – Vue?lmõs Kerttujäu?rr – Kerttujäu?rr – Kõskkvää?r tâ?vv?ie??. Ota mukaan ompelukone, ompelulankoja, verkaa, mittanauha nuppineuloja ja sakset. klo 17 liput 10 € , kesto 1 h 27 min. 20 Keskiviikkona 5.10.2016 • Pe 7.10. Matonkudetta, ontelokudetta. Ivalo • La 8.10. Materiaalia voi ostaa opettajalta. Tullut kauniita uusia nauhoja. Varâlâš saje: Pääccimsaje – Saarineitämöjävri – Sylvenvääri – Vyelemuš Kiärdusjävri – Kiärdusjävri – Koskâvääri tavepeeli – Laanâjävri – Kurrâjäävri tavekee?i – Puuvkovääri tavepeeli – Äi?ivääri – Mukanperäväärih – Pääccimsaje. Silbaduodjegursa | Hopeatöiden valmistuskurssi (60d|h) Gursa álgá Ohcejoga skuvllas, gilibájis 12.11.2016 dmu 10.00. Käy tykkäämässä ja vaikuta leffavalikoimaan! https://www.facebook.com/elokuvateatteriaslak Elokuvateatteri Aslakista LÄMPIMÄISET POPCORNIT JA MUUT TUOTTEET! Tule nauttimaan elokuvista! OHJAAJA TIM BURTONIN UUTUUS: Neiti Peregrinen koti eriskummallisille lapsille 3D La 8.10. Lââ?ssteâ?aid vuä?. klo 18 liput 10 € , kesto 2 h 08 min. 0400-877 837 w w w .s og sa kk .fi Menesjärventie 4 99870 Inari www.sogsakk.fi SOG ORDNE SAKK JÄRJESTÄÄ Anárja ohcejotmálletgáktegoarrungursa | Inarinja utsjoenmallisen lapinpuvun ompelukurssi (80d|h) Gursa álgá SOG Anára doaibmabaikkis 1.11.2016 dmu 17.00. klo 18 Ke 12.10. Ivalon Erämiehet ry Myy jäsenille kirjallisten tarjousten perusteella HIRVENVASAN LIHAT . nââmrest 0295 42 5390 da pää??am äi???en nââmrest numerosta 0295 42 5340. 2 h). Tullut syysuutta! KANGASJA KUDEAUTO PALATALO puh. P I D Ä M M E H U O L E N P I D Ä M M E H U O L E N TELINEET | TILAT | RAKENNUSKONEET RAKENNUSKONEVUOKRAAMO IVALON PALVELUPISTEEN AVAJAISET Torstaina 6.10.2016 klo 10–14 MAKKARATARJOILU | KAHVITARJOILU Tervetuloa! Kerttujärventie 12, 99800 Ivalo, 040 357 746 ?Piiskuntie?5??????????????Ajanvaraus?0207?205?830 Syksyn tuulia vastaan Seppo Kivinen, gynekologi?10.-11.10. LAAPI RÄJIKOCCEEMLÁJÁDUV TIE?ETTÂS VÁRUTTÂS Laapi räjikocceemlájádâs páácá jyelgivievâ viärjuiguin Kiärdusvääri pääccimsaa jeest Anarist 10.10.2016–14.10.2016. klo 17 ENSI-ILTA! La 8.10. TEÂ?TÕS VAARTÕS Lappi raajjväärdtõk pää?. Kurssi alkaa Utsjoen koululla, kyläpajalla 12.11.2016 klo 10.00. mäddviõ??i pää??amneävvaivui?m Kerttuvää?r pää??amvuu?dest Aanrest 10.10.2016–14.10.2016. Materiála sáhttá oastit oahpaheaddjis. Ovelta 30 min ennen esityksen alkua. Kurssi alkaa Karigasniemen kylätalolla 21.10.2016 klo 16.00. te?lfonpääi?. Materiaalia voi ostaa opettajalta. Inari Lapinnauhat ym. Pahoittelemme häiriötä! Lisätietoja puh. Váralaš guovlu: Báh?inšillju – Saarineitamojärvi – Sylvenvaara – Vuolimuš Kerttujärvi – Kerttujärvi – Välivaara davágeah?i – Laanajärvi – Kurujärvi davágeah?i – Puukkovaara davágeah?i – Aitavaara – Mukanperävaarat – Báh?inšillju. KAINULAINEN P. Maahantuojalta suoraan sarkaa ja verkaa, tullut uusia sävyjä. 0500 285 040 LAPIN RAJAVARTIOSTON TIEDOTE VAROITUS Lapin rajavartiosto ampuu jalkaväen aseilla Kerttuvaaran ampuma-alueella Inarissa 10.10.2016– 14.10.2016. alkaen kello 9.00 P. Inari ESITTELYJA MESSUKONEITA –50% ALE jopa Elokuvateatteri Aslak Ivalontie 18, 99800 Ivalo LIPUT: 8 € 3D-näytös 10 € Ennakkoliput elokuviin käteisellä Inarilaisen toimituksesta. – Nei?bbvää?r tâ?vv?ie?. Lassidie?uid oažžu telefovnnain nummiris 0295 42 5390 ja báh?imiid áigge nummiris 0295 42 5340. Lisätietoja saa puhelimitse numerosta 0295 42 5390 ja ammuntojen aikana numerosta 0295 42 5340. Materiála sáhttá oastit oahpaheaddjis. Váldde fárrui goarrunmašiinna, árppuid, láddiid, mihttobátti, rievvnuid ja skieraid. Silbaduodjegursa | Hopeatöiden valmistuskurssi (70d|h) Gursa álgá Gáregasnjárgga giliviesus 21.10.2016 dmu 16.00. Nainen junassa Pe 7.10. LISÄTIETOJA : 040 571 4351. Syy: Nukkumajoella 20 kV pylvään vaihto ja sähköverkon muut korjaustyöt. Ivalon tori La 8.10. Kotiväki Viestinurkka 17 € / 22 € Sydämelliset kiitokseni kaikille, jotka muistivat minua merkkipäivänäni 28.9.2016 lahjoin ja kaunein sanoin! Taivaan Isän siunausta toivoen: Kaarina Nyyssölä Kutsu! Kiitä! Onnittele ! Älä ole ihan pimee, -KÄYTÄ HEIJASTINTA! Älä ole ihan pimee, -KÄYTÄ HEIJASTINTA! INARILAISIA-kirja 30 €. Ivalon Erämiehet Ry:n HIRVIPEIJAISET Jolulassa La 15.10.2016 klo17.00 Ruokailu 17.30–19.30 Hirvenlihahuutokauppa, vasa-arpajaiset Jäsenet ja maanvuokraajat TERVETULOA Ompelukoneja saumurimarkkinat Husqvarna, Pfaff, Singer, Bernina HUOLTO: Kaikki merkit KONEMYYNTI E. Almmuheamit ja lassedie?ut | Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Tel. Jännite voi olla kytkeytyneenä edellä mainittuna aikanakin. Pe 7.10. 040 572 8398 Eila Syväjärvi eila.syvajarvi@sogsakk.fi ja www.sogsakk.fi Onnittelut Tomi Lehtolalle valmistumisen johdosta. Vaarallinen alue: Ampumarata – Saarineitämöjärvi – Sylvenvaara – Alimmainen Kerttujärvi – Kerttujärvi – Välivaaran pohjoispää – Laanajärvi – Kurujärven pohjoispää – Puukkovaaran pohjoispää – Aitavaara – Mukanperävaarat – Ampumarata. LAPPI RAAJJVÄÄRDTÕÕ?. Suljetut tarjoukset puheenjohtajalle 23.10.2016 mennessä. klo 19:15 Ma 10.10. Kurssi alkaa SAKK:n Inarin toimipaikassa 1.11.2016 klo 17.00