Inarilainen 02.07.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

vain yleinen sarja, osallistumismaksu 10e (sis. Hipun Onkikisat klo 12?15 . nro 27 puhelin 020 710 9050 www.inarilainen.fi Nautinnollista kesää Osa Inarin kunnan alueen poronvasoista on saanut jo merkin korvaansa. (Kuvaaaja: Inga-Briitta Magga) KARAOKE PE/LA Yläkerta auki PE/LA ?03 asti, SU?TO ?24 asti Hipun Lounas 10,50e / ark. klo 11?15 Night Club Hipun Kellari PE/LA INARIN TAKSIPALVELU Arrelan taksit / Soili ja Markku : Tulossa LA 12.7. liput NYT myynnissä hotellin vastaanotossa sekä tiketti.fi 0400 982 477 1 + 6 henkilöauto 1 + 8 INVA, MB Vito 1 + 8 INVA, MB Sprinter h 24rk v a! Tervetulo PALVELEMME IVALO Plussa-kortilla 2.?6.7. Ingman Iso S Dansukker Taloussokeri1kg jäätelötuutit 155-162g rajoitus 10kg/talous (0,89/kg) 0 89 Ilman plussakorttia 1,12/ps (1,12/kg) ps 8?21 JOKA PÄIVÄ 1 49 P. STRAND OY Ivalontie 71 99800 Ivalo puh. 020 742 4070 www.rautia.fi/ivalo Palvelemme: ma-pe 8.00 - 17.00 la 9.00 - 13.00 Tässä lehdessä Inarin Uisteluliite NYT NESTEKAASU 11KG TERÄSPULLO KESÄHINTAAN!!! 9990 2190 vaihto. ongen) . Kuvassa hirvas eli urosporo nautiskelee kesäpäivästä kukkaniityllä. MERKKIKORJAAMO Lintumaantie 9 Huollot ja korjaukset kaikkiin automerkkeihin Puh. Loistava palkinnot! LA 26.7. 016 6755 700 Coca-Cola 0,33l tlk sis. juontajana DJ Tico Anttonen . ilmottautuminen klo 11?14 . Vasanmerkkauksen jälkeen porot siirtyvät kesäloman viettoon. pantit (11,67-12,19) IVALON LENTOASEMA TAKSI IVALO, P.www.ivalontaksit.com 0100 87 888 RYOBI AKKUTRIMMERI TAX FREE Karhu Olut 4,6% 0,33l tlk sis. Movetron, Aikakone, 2.Maanantai, Once Bitten, Poju . pantit 0,90 3 19 99 6-pack kpl Ilman plussa korttia 4,99/ Ilman plussakorttia 1,89/kpl 6 pack sis. pantit 2,70 98 18-pack Ilman plussakorttia 21,96/18-pack IVALO J. 0400-423525 INARIN JA UTSJOEN PAIKALLISLEHTI keskiviikko 2.7.2014 18.vsk. Watercross 2014 ja 90´s Super Party Kultahipun rannassa
Tilaisuus oli suunnattu erityisesti Saamelaisalueen koulutuskeskuksen omalle verkostolle, muille arktisten alkuperäiskansojen ja heidän oikeuksistaan ja kulttuuriperinnöstään kiinnostuneille sekä yliopiston tutkijoille. Tilaisuus oli avoin myös kaikille paikallisille. Tapahtuma liittyi käynnistettävään monitieteiseen koulutukselliseen tutkimusprojektiin arktisiin pyhiin paikkoihin ja alkuperäiskansojen kulttuuriperintöön liittyen. Paikalla oli myös Metsähallituksen edustaja Pirjo Rautiainen puhumassa yhteistyöstä saamelaiskäräjien kanssa, erityisesti luonnon monimuotoisuuden suojeluun liittyvien Akwé:Kon ohjesääntöjen soveltamisesta Suomen saamelaisalueella. ?Tapahtuman ideana oli käynnistää ja ideoida tutkimusprojektia, jossa tutkijat ja alkuperäiskansojen edustajat tekevät tutkimusta yhdessä tasavertaisina kumppaneina, ja joka pyrkii vahvistamaan alkuperäiskansojen osallistumista pyhiä paikkoja ja niihin liittyvän kulttuuriperinnön koskevaan keskusteluun, päätöksentekoon ja hallintaan, Heinämäki sanoo. Yksi keskeisimpiä asioita, joita työpajassa käsiteltiin, olivat pyhät paikat. Hän edusti Anishinaabe nimistä kansaa. Usein työpajat tai konferenssit ovat melko lailla tutkijajohtoisia, joten tällä kertaa onnistuimme luomaan toisenlaisen tilaisuuden. Työpajoissa keskusteltiin sellaisista asioista, joista ei yleensä voida keskustella, ellei ihmisten välillä vallitse luottamussuhdetta. Inga-Briitta Magga Heteestä otettu vesi on kirkasta ja hyvänmakuista. Lapissa vesi on puhdasta ja juomakelpoista.. Hän kertoi erittäin kannustavia esimerkkejä kulttuurin elvyttämisestä sekä henkisten arvojen ja perinteiden vahvistamisesta ja tuomisesta osaksi alkuperäiskansan identiteetin vahvistumista ja ylläpitämistä. Ilmari Mattus kertoi tarinoita Ukonkiveen ja Ukonsaariin liittyen. Maria Sofia Aikio opasti ryhmää Sulaojan pyhälle lähteelle ja kertoi tarinoita ja tapahtumia tähän alueeseen ja kasvillisuuteen liittyen. ?Osallistujat olivat innostuneita siitä, kuinka puhdas ja kirkasvetinen Inarijärvi on. Käynti Sulaojalla oli yksi työpajan kohokohdista. Saamelaisalueella vesi on puhdasta. Lisäksi järjestävinä tahoina ovat Arktinen keskus sekä Arktisen yliopiston Arktisen oikeuden verkosto sekä Montréalin yliopisto. Alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeuden kunnioittamista vaalittiin mm. Konferenssissa heräsi ajatus, että olisi tärkeä järjestää nimenomaan alkuperäiskansatyöpaja, jossa alkuperäiskansojen oma ääni olisi pääosassa, Heinämäki kertoo. Inariin Holmberg ja Ojanlatva ehdottivat alkuperäiskansatyöpajan paikkakunnaksi Inaria. Työpajassa puheenvuoroja pitivät myös useat saamelaiset kuten Aimo Aikio, Tiina Sanila-Aikio, Anni-Helena Ruotsala ja Tiina Aikio. Sulyandziga osallistuu aktiivisesti kansainvälisiin YK:n alkuperäiskansafoorumeihin. Niinpä tilaisuutta isännöi Saamelaisalueen koulutuskeskus ja Siida. Kaikkien ihmisten tulisi kunnioittaa ja vaalia sitä yli kaiken, Holmberg kertoo tunnelmia Sulaojan rannalta. Eija Ojanlatva on järjestellyt Inarin tilaisuutta kevään aikana yhteistyössä muiden tahojen kanssa. ?Parasta oli ehkä se, että saimme ensimmäisen päivän pääpuhujiksi sekä toisen päivän työpajojen vetäjiksi alkuperäiskansojen edustajia. Venäjällä alkuperäiskansojen henkinen kulttuuri on yhä hyvin elävää ja pyhiin paikkoihin liittyviä rituaaleja ja seremonioita pidetään osana elävää elämää. ?Oli hienoa, että Venäjän alkuperäiskansojen edustajia pääsi Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kautta osallistumaan konferenssiin näin paljon, Eija Ojanlatva Siidan kulttuuriympäristöyksikön arkeologi iloitsee. Monipuolista ohjelmaa pitää tietyt pyhät paikat salassa vai haluaako se tuoda niitä esille nimenomaan parantaakseen näiden alueiden suojelua ja kunnioittamista. Vinokurova toimii Arktisen kultturi ja taidekeskuksen johtajana. Tutkimusprojekti käynnistyi Lapin yliopiston arktisessa keskuksessa tutkijana työskentelevän tutkijatohtori Leena Heinämäen sekä Montréalin yliopiston professori Thora Herrmannin yhteistyöstä. ?Järjestimme viime syksynä Rovaniemellä ja Pyhätunturissa kansainvälisen arktisten alkuperäiskansojen pyhiä paikkoja koskevan monitieteisen konferenssin, johon osallistuivat puhujina myös Eija Ojanlatva saamelaismuseo Siidasta ja Liisa Holmberg Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta. Saamelaisalueenkoulutuskeskus on yksi pääjärjestäjistä. Kaukaisille vieraille oli tarjolla monipuolista ohjelmaa. Suomen saamelaisten edustajia oli pitämässä kiinnostavia esityksiä ja osallistumassa keskusteluun. Koska Inarissa ollaan, käytiin myös laivaretkellä. Anishinaabe kansalle vesi on erityisen pyhä ja sen ympärille on rakennettu esimerkiksi vesikävelyjä, jossa yhteisön jäsenet lapsesta vanhuksiin kävelevät puhtaan Kolmipäiväiseen työpajaan Inariin kokoontui paljon alkuperäiskansojen edustajia ympäri maailmaa. Molemmat puhujat korostivat pyhien paikkojen henkistä merkitystä sekä suojelun tarvetta. kutsumalla tilaisuuden pääpuhujiksi pelkästään alkuperäiskansojen edustajia. Esiin nousi myös kielen kehittyminen ja säilyminen. Kun on yhteys maahan ja veteen niin kansat voivat hyvin, Liisa Holmberg kertoi työpajojen keskeisistä teemoista. ?Esimerkiksi Kanadan Innu-kansa on nostanut pyhät paikat esille ja julkisuuteen turvatakseen nämä alueet kaivosteollisuudelta. Eräs keskeinen seikka on alkuperäiskansan itsensä päätös siitä, haluaako se veden puolesta. Venäjän alkuperäiskansojen ja pyhien paikkojen teemaa käsittelivät Uljana Vinokurova ja Rodion Sulyandziga Venäjältä Yakutiasta. Liisa Holmbergin mielestä pyhiin paikkoihin ja alkuperäiskansojen kulttuuriperintöön liittyvistä asioista tulee järjestää tilaisuuksia ja tuoda ne esiin. ?Meidän kolmipäiväisessä työpajassa tuli selkeästi esiin se, että ihmisille on elintärkeää pitää yhteys omaan maahan ja omaan luontoon. Siihen yhteyteen liittyvät niin monet asiat esimerkiksi elinkeinot; poronhoito, kalastus, metsästys, marjastus ja käsityöt. He ovat onnistuneet jopa neuvottelemaan kaivosyhtiön kanssa suojatakseen tärkeitä alueita, joilla on erityinen henkinen merkitys Innuille, Heinämäki lisää. Muiden maiden terveiset Muina pääpuhujina olivat Victoria Sweet Yhdysvaltojen Michiganista. Kuvassa edessä Leena Heinämäki Lapin yliopistolta, Gulnara Savvinova Venäjän Jakutiasta ja Victoria Sweet Yhdysvalloista, Michiganista. Liisa Holmberg iloitsi siitä, että näin tärkeä tilaisuus saatiin Inariin. 2 Keskiviikkona 2.7.2014 Alkuperäiskansatyöpaja kokoontui Inarissa A lkuperäiskansatyöpaja kokoontui Inarissa 11.-13.6. Kaukaisimmat vieraat tulivat USA:sta, Kanadasta ja Siperiasta
Vuonna 2013 opetusta järjestettiin reilut 32 487 tuntia. Silja-Maria Korkalainen Kevon luonnonpuiston hoito- ja käyttösuunnitelma lausuntokierrokselle . Tänä vuonna lavalle astuu Elastinen. Viime viikolla aloitettiin kirjastossa myös poistokirjojen myynti. kokoontuvat Ivalossa Kultahipun Kellarissa lauantaina 19.7. Idea sai alkunsa Inarin kunnan kirjastotoimenjohtaja Eija Leivolta. ?Liikuntasihteeri Marke Rautiala innostui myös asiasta ja hankki kirjastolle välineet. Kirjaston kuntovälineiden tarjonta on monipuolinen. Hyllystä löytyy askelmittareita, frisbeesetti, gymstickejä, jumppapalloja, kahvakuulia, mölkky, sauvakävelysauvoja, sulkapallosettejä, sählymailapareja, tarrapainoja ja vesivöitä. Kaikki ovat asiakkaiden lainattavissa. Lausuntojen keräämisen jälkeen pidetään yksi yhteistyöryhmän kokous syksyllä. Kuusvitoset kokoontuvat Kultahipussa ?Kuusvitoset. Sen mukaan sähkön hinta muodostuu pääasiassa siirrosta ja erilaisista veroista. Myös Inariviikkojen päätöskonsertin liput ovat kirjastossa myynnissä. Vapaamuotoisen seurustelun jälkeen on mahdollista ruokailla Hipussa, noin klo 17.15 alkaen. päivään saakka. näyttely. Kesäaikaan kirjasto on avoinna kaikkina päivinä paitsi sunnuntaisin. Inga-Briitta Magga Metsähallituksen valmistelema Utsjoen Kevon luonnonpuiston hoito- ja käyttösuunnitelma on lausuntokierroksella. Ja että konsernien osuus Inarissa on suurempi kuin maassa keskimäärin, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että lainaa on Inarissa sijoitettu kiinteään omaisuuteen. Laesterän totesi myös, että kunnan takaukset ovat lisäksi olleet suhteellisen riskittömiä, koska ne on myönnetty kunnan omille konserniyhtiöille. Tunturiverkon tapauksessa kyse ei ole kunnan talouden Inarin kunnankirjastosta voi kirjojen lisäksi lainata kuntoiluvälineitä sopeuttamisesta, vaan enemmänkin kiinteään omaisuuteen sijoittamisesta. Utsjoki järjestää reilut 13 380 tuntia saamen kielen ja saamenkielistä opetusta perusopetuksessa ja 448 tuntia lukiossa. Inarin kunta saa avustusta noin 621 000 euroa, Enontekiö reilut 387 000 ja Sodankylän kunta 125 000 euroa. Yhtiön toimitusjohtaja Jarkko Kaisanlahti arvioi jo maaliskuussa, etteivät näin maltilliset korotukset tule riittämään. Kati-Susanna Lompolojärvi Reilut valtionavustukset saamenkielen opetukselle Lapin aluehallintovirasto on myöntänyt 1,95 miljoonaa euroa saamenkielisen opetuksen järjestämiseen. Lapin aluehallintovirasto huolehtii annetun lain mukaisesti valtionavustusten myöntämisestä ja saamelaisten kotiseutualueen kuntien opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta. Eniten avustusta saamen kielen ja saamenkieliseen opetukseen saa Utsjoen kunta, jonka avustus on noin 841 000 euroa. Heinäkuun ajan kirjastossa on Kultajoki kertoo, Story from the golden river . Ryhmien jäsenten tiedot löytyvät hoito- ja käyttösuunnitelman luonnoksesta. Suunnitelmaan on vielä mahdollisuus vaikuttaa myös yhteistyöryhmän kautta. Avustus kattaa saamen kielen ja saamenkielisen opetukseen tarvittavan opetushenkilöstön palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset. Valtionavustus myönnetään peruskoulun, lukion ja ammatillisen koulutuksen saamen kielen ja saamenkieliseen opetuk- seen. He ovat olleet ihastuneita, koska ulkoiluvälineitä ei ole tarvinnut raahata kotoa saakka. Kirjastosta voi ostaa myös liikuntatoimen kertalippuja ja liikuntapasseja. kello 15 - 17. Tapaamiseen toivotaan mukaan sellaisia henkilöitä, jotka aloittivat koulunkäynnin Ivalon, Koppelon, Akujärven tai Törmäsen ala-asteella vuonna 1972 sekä niitä, jotka pääsivät Ivalon yläasteelta vuonna 1981 (siitähän on jo mehevät 33 vuotta!). Keskiviikkona 2.7.2014 3 Päätoimittajalta Inarin tavoite konsernilainojen vähentämisestä karkaa Inarin kunnanvaltuuston maaliskuussa hyväksymä, kunnan omistajapoliittisen ohjelman mukainen, tavoite konserniyhtiöiden lainakannan pienentämisestä näyttäisi karkaavan jo ennen kesälomakauden alkua. Sähköverkkotoimintaan eli siirtoon liittyviä kustannuksia aiheuttavat muun muassa verkkoon sitoutunut pääoma, sähköverkon ylläpito eli verkon kunnostaminen, kehittäminen tai uudistaminen sekä kokonaan uuden verkon rakentaminen. Pelkästään sähkön siirtohintoja korottamalla kaikkia lain edellyttämiä investointeja ei kuitenkaan rahoiteta, sillä niihin liittyy korotuspaineita jo muutenkin. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että opetusryhmien koko on koulutuksen järjestäjää kohti keskimäärin vähintään kolme oppilasta. Saamelaisalueen kuntien saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen määrä lisääntyy vuosittain. Moni tuohon joukkoon kuuluva on jo löydetty, mutta moni on vielä hukassakin, joten vinkatkaapa asianomaisille. Laina-aika välineillä on kaksi viikkoa. Inarin kunnankirjastosta lainataan liikunnallisia välineitä ?Välineitä lainataan viikoittain, mutta joka päivä hyllystä löytyy jotain, Leivo kertoo. Välineitä lainaa pääasiallisesti aikuisväestö ja erityisesti naiset. ?Talviaikaan erityisesti matkailijat lainaavat lumikenkiä, monoja ja suksisettejä. Valtuuston hyväksymän ohjelman mukaan konserniyhtiöiden lainakannan tulisi pienentyä vuoteen 2017 mennessä 3,5 miljoonalla eurolla vuoden 2013 tasosta eli 30,6 miljoonasta eurosta. Tunturiverkko Oy:n selvitys Sähkömarkkinalain 51 §:n edellyttämistä toimenpiteistä säävarman verkon aikaansaamiseksi vuoteen 2028 mennessä tarkoittaa yhtiön arvion mukaan yhteensä 12 miljoonan investointeja, noin 800 000 euron vuotuisella tasolla. Mukaan toivotaan myös niitä, jotka kirjoittivat ylioppilaaksi Ivalon lukiosta keväällä 1984 eli tasan 30 vuotta sitten. Jos tuonne Kellariin joku entinen opettajakin eksyy, ei häntä sieltä varmasti pois ajeta. Suunnitelmasta voi antaa mielipiteitä ja kommentteja elokuun 18. Oikotietä onneen ei ole, sillä lain laiminlyönnistä yhtiölle saattaa seurata Energiaviraston määräämä seuraamusmaksu, joka voi olla enintään kymmenen prosenttia elinkeinoharjoittajan liikevaihdosta. Vajaa vuosi sitten Inarissa luennoinut hallintotieteen tohtori Eero Laesterä totesi tuolloin, ettei kunnan konsernien suurta lainamäärää tulisi tulkita mustavalkoisesti, koska yhtiöittäminen on ollut yksi tapa sopeuttaa kunnan taloutta. Summalla Inergia Oy:n konserniin kuuluva tytäryhtiö laskee rakentavansa säävarman verkon 79 prosentille asiakkaistaan, loput 21 prosenttia hoidettaisiin viankorjaushenkilöstöllä. Kunnalle sen omistaman yhtiön investoinnit merkitsevät poikkeamista kunnanvaltuuston asettamasta konsernilainojen 6000 euron asukaskohtaisesta tavoitetasosta, sillä kunnanjohtaja Reijo Timperin arvion mukaan ne näyttävä lisäävän vieraan pääoman tarvetta ja kasvattavan konsernivelkaa vähentymisestä poikkeavasti. Yhteistyöryhmässä ovat edustettuina Karigasniemen kyläyhdistys ry, Lapin Ely-keskus, Lapin luonnonsuojelupiiri, Lapin tutkimuslaitos Kevo, Pa- liskuntain yhdistys, Paistunturin paliskunta, Saamelaiskäräjät, Saamelaismatkailu- ja yrittäjät ry, Saamelaismuseo Siida, Suomen riistakeskus, Tenolaakson Yrittäjät ry, Utsjoen kalastusalue, Utsjoen kunta, Utsjoen riistanhoitoyhdistys, Utsjoen saamelaisyhdistys Sami siida rs ja Utsjokisuun kyläyhdistys ry. Tärkeimmät suunnitelmassa esitetyt muutokset koskevat talviaikaisen maas- toliikenteen urastoa ja polttopuun ottoa puiston ulkopuoliseen tarpeeseen. Suunnittelun aikana (2012 ? 2014) sidosryhmillä ja kansalaisilla on ollut mahdollisuus vaikuttaa suunnitelmaan muun muassa useissa yleisötilaisuuksissa ja yhteisökeskustelussa Metsähallituksen verkkosivuilla, ja suunnitelmaluonnoksesta voi yhä kertoa mielipiteensä. Suunnitelman teossa ovat olleet mukana Saamelaiskäräjien nimeämä Akwé: Kon ?ryhmä sekä yhteistyöryhmä. Sähkömarkkinalain velvoittamasta sijoituksesta. Sähkö- ja kaukolämpöalaa edustava etujärjestö Energiateollisuus on listannut sähkön hinnan muodostumiseen vaikuttavia seikkoja. 10.7.) sekä lisätietoa tapaamisesta Kaarinalta, puh. 0408353108, e-mail:kasep(at) luukku.com.. Tunturiverkko Oy korotti vuoden alussa siirtohintoja keskimäärin kahdeksan prosenttia. Ruokailuun ilmoittautuminen (viim. Suunnitelma on nähtävillä Utsjoen luontotuvalla, Karigasniemen kylätalolla ja metsa.fi -verkkosivustolla. Kevon hoito- ja käyttösuunnitelmassa sovitetaan yhteen luonnonsuojelun ja puiston käytön tavoitteita ja käydään läpi alueen nykytila, tärkeimmät arvot, uhkatekijät sekä hoidon ja käytön tavoitteet ja tuleva kehitys
Toisaalta, verkko- ja mobiilipalveluiden suosion kasvun myötä, asiakkaistamme ainoastaan kaksi prosenttia käyttää konttoria enää päivittäiseen asiointiin, konttorinjohtaja Seppo Kotikangas kertoo. helppo saatavuus ja se, että ne ovat avoinna joka päivä ympäri vuorokauden. - Edes tietokonetta ei tarvita välttämättä raha-asioiden hoitoon, sillä Nordean puhelinpalveluun soittamalla voi hoitaa jo lähes kaikki pankkipalvelut joka päivä, ympäri vuorokauden, kun asiakas tunnistautuu pankkitunnuksilla, hän sanoo ja jatkaa, että viime vuonna palveluun tuli yli kaksi miljoonaa puhelua. Käteisen käyttö vähenee Kassapalveluiden kysynnän vähäinen tarve heijastanee myös käteisen rahan käytön vähentymistä. Se keskittää toimintaansa Rovaniemelle, Kemiin, Tornioon, Pelloon, Kittilään, Sodankylään, Ivaloon ja Kemijärvelle ja vähentää asiakkaiden käteispalveluita. En osaa sanoa mistä tämä johtuu. Ja jos pankkiasioiden hoitaminen askarruttaa, niin eri vaihtoehdoista kannattaa toki tulla pankkiin keskustelemaan asiantuntijan kanssa, hän sanoo. - Ainakaan viime maanantaina kassapalvelussa asioineet asiakkaamme eivät vielä mitään erityistä neuvontaa asiassa tarvinneet, mutta voi olla, että syksyn aikana neuvonnan tarve kasvaa, hän pohtii. Kassapalvelut eivät ole Kotikankaan mukaan kuitenkaan tae siitä, että asiakkaat ovat pankkiinsa tyytyväisiä. - On pankkeja, jotka eivät näitä palveluja asiakkailleen tarjoa ollenkaan ja siitä huolimatta asiakkaat ovat pankkiinsa tyytyväisiä, Seppo Kotikangas sanoo. Kati-Susanna Inarin ja lentokentän välillä liikennöity aikaisemminkin Inarilainen julkaisi viime viikolla uutisen, jonka mukaan Elinkeinot & kehitys Nordica on selvittämässä säännöllisen liikenneyhteyden saamista Inarin kirkonkylän ja Ivalon lentokentän välille. Suunnitteilla oleva säännöllinen liikennöinti ei ole uusi juttu, sillä toimituksessa piipahtanut Timo Hyvä- rinen muisteli tällaista toimintaa olleen jo 1950-luvun lopulla. - Liikennöinnin järjesti lentoyhtiö Aero, joka maksoi pienen pohjarahan taksiautoilija Gunnar Korhoselle, joka puolestaan peri asiakkailta lopun maksun kyydistä. Käteispalvelun loppuminen johtuu siitä, että kassapalvelussa asioivien asiakkaiden määrä on vähentynyt viime vuosina huomattavasti. Tänä vuonna tämä tuskin pitää paikkaansa. Katovuosia on ollut aikaisemminkin. Yhteiskunnan rakennemuutos tietoyhteiskunnaksi aiheuttaa myös muutosvastarintaa, johon Nordeassa on konttorinjohtaja Seppo Kotikankaan mukaan pyritty varautumaan. - Meillä on olemassa palautejärjestelmä, jotta asiakas voi antaa palautetta pankin palveluista ja voimme yhdessä miettiä sopivia ratkaisuja. Tämä huolestuttaa marjastajia, mikä näkyy marjastusinnon laskuna. Heikentääkö kesän kylmyys Lapin marjasatoja, innokas korpimarjanpoimija Martti Peltomaa? ?Heikentää ilman muuta. Kaikki luonnonmarjat kestävät hetken kylmyyttä, mutta eivät koko kesää, vaikkei hallaa olisikaan. 2000-luvun alun jälkeen maksukorttien käyttökerrat ovat yli kolminkertaistuneet 2000-luvun alun jälkeen ja samalla käteisen käyttö on vähentynyt. Lisäksi käteistä voi nostaa R-kioskeilta. Korttien käytön lisääntyminen vaikuttaa myös yrityksiin, joiden kannattaakin varmistaa kortti- ja mobiilimaksujen vastanottaminen. Maailma muuttuu, niin myös pankit Verkkopalveluiden kysynnän kasvu on tuttua jo monella alalla. Kauppoja on lähes 850 eri puolilla maata ja Otto-automaatteja noin 1600. Maksukorttien käyttö yleistyy edelleen ja laskut maksetaan yhä useammin verkossa, hän kertoo. Älypuhelinten ja tablettietokoneiden yleistyminen on puolestaan kasvattanut mobiilipalveluiden käyttöä. 4 Keskiviikkona 2.7.2014 Viikon kysymys ? Ovatko marjasadot vaarassa kylmyyden vuoksi? Lapin kesän kylmät ilmat ovat jatkuneet jo tovin. Ja konttorin yhteydessä olevat maksu- ja Otto-automaatit ovat asiakkaiden käytössä entiseen tapaan. Ehkä siitä, kun elintasomme on noussut, emmekä elä enää aikoja, jolloin oli pakko mennä marjanpyyntiin. ?Toki nuoriakin näkee toisinaan marjaa pyytämässä, mutta yleensä he ovat jo lapsena tottuneet kulkemaan vanhempiensa mukana metsällä, jolloin sitä tahtoo tehdä vanhempanakin. Nordea panostaa Ivalossa neuvontapalveluihin Kassapalvelut loppuvat joulukuun alussa Nordea Ivalon konttori lopettaa kassapalvelut 24.11.2014. Ei hillanpyynnissä tapaa kuin lähinnä eläkeläisiä. Konttorissa halutaan neuvontaa esimerkiksi säästämisessä ja laina-asioissa ja tähän tarpeeseen pankki haluaa vastata. Ivalon Nordean kassapalvelut ovat asiakkaiden käytettävissä maanantaihin 24.11.2014 saakka. Nordean mobiilipankkiin kirjaudutaan nykyään jo noin 3,3 miljoonaa kertaa kuukaudessa eli sen käyttö on kolminkertaistunut vuoden aikana. - Mobiilipankissa asiointi tapahtuu siten, että puhelimeen vastaa ensin kone, mutta kun asiakas syöttää puhelimeen verkkopankin asiointitunnuksen niin puhelu ohjautuu asiakaspalvelijalle. Tämä kuitenkin vaatii myös näitä pölyttäjiä. Miten uskot sääolosuhteiden vaikuttavan marjanpyyntiin? ?No kukapa siellä jaksaisi marjaa pyytää, jos ei mitään löydy. Käteisen rahan käyttö on vähentynyt merkittävästi teknologioiden kehittyessä ja uusia ratkaisuja tällä tiellä kehitetään yhä. Esimerkiksi eläke-iän nostaminen saa yhä useamman asiakkaan pohtimaan eläkesäästämistä ja asiakkaidemme säästämiseen liittyvien kysymysten lisääntyminen on yksi syy siihen, että tarvitsemme jatkossa yhä enemmän henkilökuntaa neuvontaan. Neuvonnan ja asiantuntijapalveluiden saatavuuden turvaaminen johtaa varsin usein myös siihen, että rutiiniluontoisten palveluiden tarjoaminen siirtyy itsepalveluksi, kuten käteisen rahan suhteen nyt on käymässä. Onneksi siitä ei ole enää pelkoa. Milloin on paras marjastuskausi? ?Hillasato on parhaimmillaan viisi viikkoa kukinnasta, eli varmaankin heinäkuun lopussa tai elokuun alussa. Mustikoilla taas on ennustettavissa vielä huonompi sato kuin hilloilla. Onko marjanpyynti vähentynyt nykyaikana? ?On ehdottomasti. Käteispalvelun loppumisen myötä asiakkaille tarjotaan joulukuun alusta lähtien Ivalon konttorissa neuvontapalveluita. Laskut voi maksaa maksuautomaatin lisäksi entiseen tapaan myös suoramaksuna tai maksupalvelun kautta, konttorijohtaja Seppo Kotikangas sanoo. Lähin TalletusOtto-automaatti puolestaan sijaitsee Rovaniemellä. Pankki seuraa asiakasta Konttorijohtaja Seppo Kotikangas kertoo, että muutoksen taustalla on myös se, että Lapin alueella enää noin kaksi prosenttia asiakkaista käyttää konttoria päivittäiseen pankkiasiointiin, kuten käteisen nostamiseen. - He hoitavat pankkiasioitaan eri tavoin ja eri paikoissa, sen mukaan, mikä heille on sopivinta. Sen jälkeen asiakkaille on tarjolla ajanvarauksella neuvonta- ja asiantuntijapalveluita konttorin aukioloaikoina kello 10.00-16.30. - Tapaamisen voi varata etukäteen esimerkiksi pankin puhelinpalvelusta. Ennen kaikkea kyse on siitä, ettei kukkivalla luonnonmarjalla ole pölyttäjiä. ?Jos hillat jostain syystä onnistuisivat kasvamaan marjoiksi asti, jäisivät ne kuitenkin kooltaan olemattomiksi, pieniksi rupuiksi. Ainoa toivo on puolukalla, joka ei vielä kuki. Olemme lisäksi palkkaamassa uutta Lapin alueen pankkilakimiestä, Ivalon Nordean konttorinjohtaja Seppo Kotikangas kertoo. Verkkopalveluiden suosio kasvaa Pankin verkko- ja mobiilipalveluiden suosiota selittää Kotikankaan mukaan niiden Jonna Eerola, Aila Sihvo ja Seppo Kotikangas sekä kuvasta puuttuvat Irma Salmi ja Hannele Palokangas keskittyvät joulukuun alusta lukien neuvontapalveluihin, kun Nordea Ivalon konttori lopettaa kassapalvelut. . Samaan aikaan lisätään asiakkaille tarjottavaa neuvontaa. - Panostamme Lapin alueen toiminnassa palveluihin, joita asiakkaamme suosivat ja siirrymme paikkoihin, joissa asiakkaat liikkuvat. Jos hillat ihmeen kaupalla alkavat kukkia, on niiden sato parhaillaan vasta elokuun puolella. Eri toimeksiannot suojataan erikseen annettavien ohjeiden mukaan, verkkopankin salasanojen avulla, Kotikangas kertoo. Muutoksia koko Lapin alueella Nordea kehittää palveluitaan koko Lapin alueella ensi syksyn aikana. Jos eläisimme sadan vuoden päässä menneisyydessä, olisi meillä nyt nälkävuosi. Asiakkaat hoitavat päivittäiset pankkiasiansa pääasiassa omatoimisesti verkossa ja maksukorteilla. Myös lähimaksaminen kortin avulla yleistyy parhaillaan Suomessa. Nordean korttiasiakkaat voivat nostaa käteistä rahaa käteisautomaattien lisäksi myös paikallisesta K-ruokakaupasta tai Tokmanni-konsernin myymälästä korttiostosten yhteydessä. Tosin on mahdollista, että ne ehtivät jäädä jo lumen alle, jos niiden kypsyminen viivästyy. ?Monena vuonna on ollut pitkä ja lämmin syksy, mikä voi vielä pelastaa tilanteen. Siihen aikaan tänne lennettiin 24-paikkaisilla DC3- lentokoneilla ja taksikyytiä Inariin tarvitsi yleensä 1-3 matkustajaa, Hyvärinen muistelee. Timo Hyvärinen muistelee, että 50-luvun lopulla Ivalon lentoaseman ja kylän välille oli järjestetty bussikuljetus ja taksikyyti oli jatkokuljetus Ivalosta Inariin.. Parhaat hillat taitavat löytyä tällä hetkellä omasta pakastimesta. ?Etelässä puhutaan, että täällä korvessa kasvaisi hyvät hillat, mutta ei niitä ainakaan minun kohdalleni ole sattunut. Kyllä tämä hillakato taitaa olla totaalinen koko Lapissa, kuten myös mustikalla. ?Eihän tämä silti ensimmäinen kerta ole. Palveluita on kehitetty ja neuvontaa sekä sijoitusasiantuntijoita lisätty asiakaskysynnän mukaisesti
Edellisen kerran pelastuspalvelu sai avustusta kunnalta vuonna 2012, jolloin se käytti saamastaan avustuksesta puolet Inarin Järvipelastusyhdistyksen käytössä olevan Pv Pookin maalinpoistoon ja maalaukseen. Loput 2000 euron avustuksesta menivät tuolloin Inarin urheilusukeltajien sukelluskaluston uusintaan sekä raskaampien esineiden nostamiseen tarvittavien nostosäkkien ostoon. Kansallisen strategian on korvannut yhteiskuntasitoumus. Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus ?Suomi, jonka haluamme 2050? hyväksyttiin vuonna 2013. Tavoitteena on saada kansainvälinen hoitosuunnitel- Inarilaisesta Raja-Jooseppi postikortit ma hyväksyttyä AEWA:n 6 osapuolikokouksessa 2015. . Tanska on rajoittanut taigametsähanhen metsästystä voimakkaasti vuodesta 2011, ja 2014 alkaen taigametsähanhi on käytännössä rauhoitettu ajallisilla ja alueellisilla rajoituksilla. ja sitoumuksen laadinnalle turvataan resurssit. Sitoumuksessa on huomioitu Rio +20 julistuksen ?The Future We Want. Tekninen osasto on valmistanut talven aikana työllisyystöinä kahdeksan laiturielementtiä, joista yksi sijoitetaan Paatsjoen-Nellim kyläyhdistyksen ehdotuksen mukaan niin sanotun kalasataman laiturin vasemmalle puolelle. Kyläyhdistys oli esittänyt tekniselle lautakunnalle lisäk- Saamelaiskäräjät teki esityksen saamelaisten kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen laatimiseksi Saamelaiskäräjät esittää ympäristöministeriölle, että saamelaiskäräjien johdolla laadittaisiin eri toimialoja velvoittava saamelaisen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus ?Saamelainen tulevaisuus jonka haluamme 2050. Investointeihin tarvitaan kunnan omavelkainen takaus. - Tunturiverkon on investoitava 1,7 miljoonaa euroa vuodessa, jotta 79 prosenttia asiakkaista on säävarmassa verkossa vuoteen 2028 mennessä. Säävarman verkon osuus vuotuisista investoinneista on noin 800 000 euroa. Ruoppausta lautakunta päätti esittää ensi vuoden talousarvioon rahoitettavaksi. lemään mahdolliseen valtiontukeen Sanila totesi, että Enontekiön tapauksessa kyse oli erilaisesta tuesta, joka ei liity säävarman verkon rakentamiseen. - Nyt on kuitenkin tärkeä olla rehellinen ja tuoda tällaiset mittavat asiat mahdollisimman pian myös valtuuston tietoon, hän totesi. Viime vuonna Vapaaehtoinen pelastuspalvelu ei kunnalta avustusta hakenut. Eduskuntatiedoitus Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsen Eeva-Maria Maijala (kesk.) on Pohjoismaiden neuvostossa tehnyt kirjallisen kysymyksen Ruotsin hallitukselle sen toimista taantuvan taigametsähanhikannan kuolleisuuden vähentämiseksi. Metsähanhen luontaista elinympäristöä ovat tundra ja taiga sekä pohjoisen aapasuot. Suomessa lajia esiintyy erityisesti vetisillä aapasoilla Itä- ja Pohjois-Suomessa, ja lisäksi rimpisoilla Etelä-Lapissa ja peräpohjolassa sekä Suomenselän metsäseuduilla. Esityksen mukaan sitoumus hyväksytään saamelaiskä- räjien kokouksessa, ja saamelaiskäräjien ja viranomaisten lisäksi myös saamelaisinstituutioilla, -yhdistyksillä, perinteisillä saamelaiselinkeinon harjoittajilla sekä muilla saamelaistoimijoilla olisi mahdollista sitoutua sitoumukseen. Yleiskokous korosti, että saamelaisen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen avulla voidaan turvata kestävä kehitys ja tulevien sukupolvien elinmahdollisuudet ja toimitaan edelläkävijänä Rion loppuasiakirjan toimeenpanossa ja alkuperäiskansojen oikeuksien edistämisessä. Saamelaiskäräjät myönsi eron Pirjo Lotvoselle koulutus- ja oppimateriaalilautakunnan varajäsenyydestä ja nimesi hänen tilalleen Terhi Kytölän Inarista. si kalasataman laiturin oikean puolen ruoppausta, jotta siihen saataisiin kyläläisten veneille paikat. Ruoppaus tulisi kyläyhdistyksen mukaan tehdä laiturista vierasvenesatamaan päin niin sanottuun Saijetsin niemeen saakka, jotta laituriin olisi mahdollista ankkuroida myös isoja veneitä. Saamelaiskäräjien kokous vahvisti vahvan sitoutuneisuutensa kestävän kehityksen periaatteiden ja tavoitteiden edistämiseen edunvalvonnassaan ja omassa toiminnassaan. Saamelaiskäräjät sitoutui Rio +20 loppuasiakirjan tavoitteiden edistämiseen. Suomessa kestävää kehitystä on edistetty kansallisilla kestävän kehityksen strategioilla. Kansallisen strategian tueksi on laadittu saamelaiskäräjien oma saamelaisen kestävän kehityksen ohjelma. satovahinkojen ehkäisemiseksi. Vuonna 2013 Suomi aloitti taigametsähanhikannan kansainvälisen hoitosuunnitelman valmistelun AEWA:n (kansainvälinen lintujensuojelusopimus Agreement on the Conservation of African-Eurasian Migratory Waterbirds) sihteeristön ohjauksessa. Ruotsissa hanhia metsästetään mm. Rion julistus ohjaa kestävän kehityksen periaatteiden toteuttamista YK:ssa ja sen jäsenvaltioissa. Esityksen mukaan saamelaisen yhteiskuntasitoumuksen laadinnassa kuullaan perinteisiä saamelaiselinkeinojen harjoittajia, saamelaisyhdistyksiä ja ?instituutioita. velvoitteita. Väänäsen kyse- Kirkonkylälle uusi Nellimiin uusi leikkipuisto pienvenelaituri Inarin kirkonkylälle suunniteltu uusi leikkipuisto tulee vanhan kunnantalon muistomerkin takana sijaitsevalle liiketontille. Keskiviikkona 2.7.2014 5 Sähkömarkkinalaki pistää kunnan konsernivelan uusiksi Inarin kunnanvaltuusto käsitteli ennen kesätaukoa uuden sähkömarkkinalain vaikutusta kunnan konsernivelkaan. Lopuilla eli noin 900 000 euron vuosittaisilla investoinneilla taataan verkon toimintavarmuus, hän selvitti. Pohjoinen maksaa etelän vahingot Vasemmistoliiton Matti Kyllönen harmitteli sitä, että lain edellyttämä säävarmuus tarkoittaa käytännössä sitä, pohjoisen yhtiöillä maksatetaan etelän yhtiöitä viime vuonna rasittaneet myrsky- ja lumivahingot. Kokoomuksen Veikko Väänänen puolestaan ihmetteli, että vasta maaliskuussa hyväksytty omistajapoliittisen ohjelman linjaus konserniyhteisöjen lainakannan pienentämisestä näyttäisi pettävän jo kesäkuussa. Suomen riistakeskus koordinoi kansainvälisen hoitosuunnitelman valmistelua. Yleiskokous painotti, että sitoumuksesta on laadittava tehokas ja vaikuttava ja piti välttämättömänä, että ministeriöt ja saamelaisten kannalta keskeiset viranomaiset sitoutuvat saamelaisen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen tavoitteisiin ja toimeenpanoon. Ennen taigametsähanhen hoitosuunnitelman toimeenpanoa ja metsästyksen mitoittamista kestävälle tasolle metsästyksessä on oltava pidättyväisiä, jotta ei vaaranneta hoitosuunnitelman mahdollisuuksia kannan elvyttämiseen. Tästä syystä on myös tärkeää, että metsähanhikannan suojelutoimenpiteet kattavat mahdollisimman laajasti koko muuttoreitin pohjoisilta pesimäalueilta talvehtimisalueille, jottei käy niin, että yhtäällä suojellut hanhet ammutaan toisaalla. ?Tähän tehtävään tarvitaan mahdollisimman pitkälle koordinoituja ja kattavia yhteispohjoismaisia toimia, jotta voidaan säilyttää arvokas metsähanhikanta ja kestävä metsästysperinne?, edustaja Maijala toteaa.. Kymmenellä varajäsenellä täydennetty valtuusto äityi keskustelemaan ainoastaan Tunturiverkon investointeja koskevasta tiedoksiannosta, muut pykälät se ohitti nuijankopautuksella. Se siunasi myös Laatumaan kanssa tehdyn maanvaihtosopimuksen, jolla kunta saa Siulan vuokratontin omistukseensa ja Laatumaa puolestaan Kaunispään asemakaavan kortteleihin 34 ja 42 liittyvät alueet sekä reilun 130 000 euron välirahan. Kati-Susanna . Vapaaehtoiselle pelastuspalvelulle avustus Tekninen lautakunta päätti myöntää Vapaaehtoisen pelastuspalvelun Inarin paikallistoimikunnalle 2000 euron avustuksen viestivälinehankintoihin. Edellinen ohjelma hyväksyttiin vuonna 2006. ? Millä realismilla tavoite alle 6000 euron velasta per kuntalainen keväällä asetettiin, Väänänen kysyi. Väänänen ihmetteli myös, että miten samanlaisten ongelmien kuin Tunturiverkko, eli harvaan asutun verkon ja vä- häisten kuluttajien kanssa, painiskeleva Enontekiön Sähkö Oy onnistui saamaan miljoonan euroa valtiontukea sähköhuollon varmistamiseksi. Hallintojohtaja Pentti Tarvainen vastasi Väänäsen ihmettelyyn toteamalla, että nyt tehdyt ja julkituodut laskelmat ovat niin tuoretta tietoa, että harvoin sellaista valtuutettujen käytössä edes on. Vuodeksi 2014 metsähanhi on rauhoitettu Suomessa kokonaan kannan taantuman pysäyttämiseksi. Valtuusto päätti aiemmin keväällä, että Inarin kunnan omistajapoliittisen ohjelman mukaan konserniyhteisöjen lainakannan tulisi vähentyä 3,5 eurolla vuoteen 2017 mennessä. Ohjelman mukaan konsernivelan tulisi alittaa 6000 euron taso asukasta kohti, mutta vuoden alusta voimaan tullut sähkömarkkinalaki edellyttää Tunturiverkko Oy:ltä suuria investointeja vuosille 2014-2028, mikä näyttäisi vievän kunnan konsernivelkaa päinvastaiseen suuntaan. Valtuustolle asiaa selventänyt Tunturiverkko Oy:n toimitusjohtaja Jarkko Kaisanlahti arvioi säävarman verkon tule- van maksamaan yhtiölle noin 12 miljoonaa euroa vuoteen 2028 mennessä. Yhtiön investointitarvetta kasvattavat lisäksi ensi vuonna tehtävä ja noin 1,3 miljoonaa euroa maksava Inarin sähköaseman uusiminen sekä asiakastietojärjestelmä, jonka kustannusarvio on 300 000400 000 euroa. Mikäli nämä arviot olisivat olleet jo viime vuonna käytössä, niin totta kai ne olisi huomioitu myös tuon ohjelman tekemisessä, Tarvainen totesi. Inergian hallituksen puheenjohtajana toimiva, kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Toini Sanila oli samoilla linjoilla Tarvaisen kanssa ja harmitteli, että etelästä tulee nyt jatkuvasti negatiivisia uutisia, jotka on vain täällä hyväksyttävä. Valtuusto päätti korottaa Saariselän Siulan osakepääomaa muuttamalla yhtiölle myönnetyn pääomanlainan Inarin kunnan merkitsemäksi omaksi pääomaksi. . Tekninen lautakunta hyväksyi asemakaavassa liikerakentamiseen suunnitellun tontin leikkipuiston paikaksi, koska Inarin asemakaava-alueella ei ole tiedossa sellaista rakentamista, joka edellyttäisi tontin käyttöönottamista. Alueelle jää lisäksi tyhjä lii- ketontti puretun kirjastorakennuksen kohdalle. Uutta ja turvallista leikkipuistoa kirkonkylälle toivottiin Inarin päiväkodin ja MLL paikallisyhdistyksen laatimassa kansalaisaloitteessa. Tekninen osasto ja Inarin päiväkodin henkilökunta suunnittelivat yhdessä uuden leikkipuiston välineet, jotka hankittiin jo viime vuoden puolella. Nellimin kalasatama saa uuden, noin 20 venepaikkaa käsittävän, pienvenelaiturin. Fennoskandian pohjoisosissa pesivät linnut talvehtivat pääosin Etelä-Ruotsissa ja Tanskassa. Taigametsähanhikannan taantumisen vuoksi Suomi on vuodesta 2010 alkaen rajoittanut metsästystä voimakkaas- ti. Investointien takapainottamista ja myöhentämistä ehdottaneelle Kari Akujärvelle Sanila totesi, että suunnitelmat säävarman verkon aikaansaamiseksi pitää tehdä tietyn sapluunan mukaan, mistä johtuen ei ole mahdollista, että niitä lykättäisiin viiden vuoden päähän, kuten Akujärvi ehdotti. Siulan osakepääomaa korotettiin Kesälomakauden alku näkyi valtuustossa varsinaisten jäsenten joukkopaolla, sillä paikalla oli ainoastaan 16 varsinaista jäsentä
Lähettäjän tiedot tulee olla toimituksen tiedossa, nimettöminä toimitettuja tekstejä emme julkaise. Kotisivut: www.ivalonhelluntaisrk.fi. Nimipäiväänsä viettävät Esa, Esajas ja Esájas. Muistotilaisuus seurakuntasalissa. tiin halukkaita. Sakarin jälkeen esimiehenä on toiminut Matti Yli-Tepsa, nykyään tehtävää hoitaa Ahti Korvanen. Sukuseuran tehtävänä on lisätä yhteenkuuluvaisuuden tunnetta jäsenten keskuudessa, toteuttaa tarkoitusperiään järjestämällä kokouksia ja matkoja, sekä keräämällä ja arkistoimalla sukua koskevaa tietoutta, selvittämällä suvun vaiheita ja saattamalla tulokset jäse- nistön tietouteen. Vaikka maailma muuttuu ja sukupolvet vaihtuvat, niin ihmisellä on tarve etsiä, ehkä jo kadotettuja juuriaan ja sitä kautta saada tarkoituksenmukaisempaa sisältöä elämäänsä. 18.5.2014 Inari Ja henki ikuinen taa tuonen virran kantaa, päin rauhan suurta rantaa vie pienen ihmisen. Menneistä vuosista kiittäen Sirpa ja Timo Elina ja Niko Aki Niko, Jannina, Alva ja Ansa Samuli, Eeva, Pikku-Niilo ja Iina Eero ja Eveliina Kaikella on määräaika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla. Keijo Siunaus toimitettu. Varajäsenet: Tapani Hietanen, Pentti Korvanen, Eero Holopainen, Eljas Hietanen, Silja Välitalo, Sonja Alakorva, Pentti Rytisalo Anneli Poikela. Unto Heikkonen ja Unto Sarre Sunnuntaina Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä. Justuksen jälkeläiset haluavat vierailla ainakin Orajärvellä Kaappelassa ja Vuotsossa Akmeelin hautakummulla. Korvasen suvun ensimmäinen kokous pidettiin Sodankylän Kotiseutumuseolla 29.7.1989 ja kokouksessa ilmeni, että seuran perustamiseen ol- Rakas äitimme, mummomme ja isomummomme Helena Elina SEMENOFF o.s. 22.5.2014 Kirkkoniemi Kaipaamaan jäivät Made ja Rebecca Jos ja Riitta-Liisa Corrie Jeroen muut sukulaiset ja ystävät Vaikka elämän tahtoa ollut ois, vaikea sairaus uuvutti pois. Remcon tuhka on siroteltu Pärnun hautausmaalle. Lämmin kiitos osanotosta. Michiganissa sijaitsevasta Toivolan kylästä, josta kyläläisten mukaan suomalaisuus ei lähde kulumallakaan. Pyhä Messu klo 11 kirkossa. asti; nuorisonohjaaja Tauno Ljetoff 1.?27.7.; seurakuntamestari Touko Haarala 9.7. Su 6.7. on hieno hietakehto, sinnepä lapseni saatan Kiitos tuesta, avusta, muistamisesta. Seija Hassinen UTSJOEN SEURAKUNTA UTSJOEN SEURAKUNTA UTSJOELLA: Ensi su 6.7. Kylässä vaalitaan suomalaisia perinteitä ja useat kadutkin ovat saaneet suomalaisen nimen. Maria Peltonen, Minka-Maria Kyrö, Maija Palokangas, Maija Niemelä, Maija Harinen, Maija Pyykkönen Tampereella, Mari Lukkari, Meeri Nivasalo, Meeri Pekkala, Marika Jalonen, Marika Portti, Marika Mikkola, Maiju Mero ja Riia-Maria Huovinen. Torstaina Arvo, Egel ja Eiven. Perjantaina Ulla, Ulpu ja Ullá. Rovasti Rauno Pietarinen ja kanttori Anneli Pietarinen vuosilomalla 7.?27.7. IVALON HELLUNTAISEURAKUNTA IVALON HELLUNTAISEURAKUNTA To 3.7. Lämmin kiitos osanotosta. LAPIN ORTODOKSINEN SEURAKUNTA LAPIN ORTODOKSINEN SEURAKUNTA Ivalo: to 3.7. ja Utsjoella 27.7. Kuollut: Elvi Edla Sofia Jääskö 82-v Koppelosta. Kastettu: Elle Sikuriina Unni Vihriälä; Nico Maximilian Harri; Kasper Marko Matias Flyktman, Leo Tapio Ikonen. IVALOSSA: Ensi su 6.7. Halu tietää kantaisiemme ja äitiemme elämäntarinan, mistä he ovat unelmoineet, miten eläneet, kuinka ovat tulleet toimeen ja hankkineet elantonsa. Tähän sukuseurat pyrkivät tutkimalla sukujuuriaan ja siirtämällä tietoutta tuleville sukupolville. Voit lähettää tekstejä sähköpostitse osoitteeseen inarilainen@inarilainen.fi Tuonen lehto, öinen lehto, siell. Seuraavan kerran aurinko laskee Ivalossa 21.7. Tuomo Huusko ja 29.7.?3.8. asti. Lähde: www.moisio.fi Veden pintalämpötilat Veden pintalämpötilat (uusi sininen palkki!) Kevojärvi 11,4 astetta Inarijärvi 11,6 astetta Lähde: Suomen Ympäristökeskus Miete Miete Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä, ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Nimipäivät Nimipäivät Keskiviikkona Maria, Maija, Mari, Meeri, Marika, Maiju, Riia, Maaria, Maikki, Kukka-Maaria, Máijá, Máddjá ja Márjá. Sukuseura luo sosiaalista pääomaa johon liittyy perinteitä, se liittää sukupolvia yhteen, sekä voimistaa kumppanuutta yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Korvasen sukuseuran kesäkokous pidetään Sodankylän kotiseutumuseolla 12.7.2014 alkaen klo 12.00. asti; lastenohjaaja Kirsi Valle 25.7. Sukuseuran johtokunta toivottaa jäsenet tervetulleiksi tapaamaan sukulai siaan. 040?825?2918. Johtokuntaan valittiin varsinaisiksi jäseniksi Aino Hietanen, Ahti Korvanen, Matti Yli-Tepsa, Kaisa Hietanen, Eelis Raasakka, Voitto Alakorva ja Muisto Koski. klo 18 Vigilia, su 6.7. Kirpputori avoinna: to?pe klo 11?16. klo 11 Ehtoollistilaisuus. Tiistaisin klo 15 lauluhetki Koivikossa. Seuran ensimmäiseksi esimieheksi valittiin Sakari Korvanen. Ulla Kemppainen, Ulla Vuorela, Ulla Ruotsalainen, Ulla Niskanen ja Ulpu Mattus Lauantaina Unto, Untamo ja Ulmmá. klo 10 Liturgia. -palsta on maksuton, lukijoiden yleisluontoisille kiitoksille ja moitteille tarkoitettu palsta. klo 18 Rukouskokous. Liturgia alkaa kello 10.00. Liturgian jälkeen myös siskomme Raunin muistopalvelus panihida kello 11.30. Onnea mm. 24.6.2014 Ivalossa Syvästi kaivaten Ulla ja Raimo perheineen Matti ja Leila perheineen Mikko perheineen Aino ja Esa perheineen Pentti ja Hilkka perheineen Sointu ja Martti perheineen Veijo Raunin lapset perheineen Kaisa ja Erkki perheineen muut sukulaiset ja ystävät Kun pitkän elämän elää saa, voi rauhassa nukahtaa. Kun kaikki on valmista, tehty työ, on edessä rauhaisa yö. Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaan äitimme siunaustilaisuus on Sevettijärven kirkossa lauantaina 12.7.2014 kello 12.00. Tervetuloa tilaisuuksiin! Korvasen sukuseuran kesäkokoukseen vieraita Amerikasta Korvasen sukuseuran kesäkokoukseen saapuu sukulaisia Norjasta, Ruotsista ja kaukaisimmat Amerikan Pohjois- Remco OKHUIJSEN * 4.9.1966 Antwerpen . Lähetyskahvila kirkkotuvilla auki arkisin klo 10?18, la ja su klo 12?16. Vapailla ja lomalla: Khra Arto Seppänen 7.7.?5.8. EI messua. SAARISELÄLLÄ: Ensi su 6.7. 6 Keskiviikkona 2.7.2014 Tällä viikolla Seurakuntien tapahtumia Auringon nousuja laskuajat Auringon nousuja laskuajat INARIN SEURAKUNTA INARIN SEURAKUNTA Inarissa ja Utsjoella on yötön yö. klo 10 aamupalvelus, klo 17 ehtoopalvelus Nellim: la 5.7. messu klo 11, Lepistö. INARISSA: Ensi su 6.7. messu klo 19, Lepistö. KIRKKOHERRANVIRASTO: Suljettu 30.6.?4.7.; hau tajaisa sioissa voi ottaa yhteyttä joko khra Jouko Lepistöön, p: 0400?398?012 tai saamelaispappi Tuomo Huuskoon p: 040?733?8153. Lomalla: Lastenohjaaja Sirpa Tanhua 4.7. Onnea mm. Toimitus muokkaa tarvittaessa ilmoituksia. Mauno Hepola; suntio Janne Aikio 27.6.?10.7. HOX HOX!: Löytynyt risku Utsjoen kirkon pihasta keväällä, luultavasti pudonnut jo talven tai viime syksyn aikana. Fofanoff Rakkaamme 28.7. Saa kysellä Juha Reinolalta, p: 040?549?5242. * 29.3.1924 Petsamossa . Onnea mm. Keskiviikkoisin rukoustunti klo 13. Kylässä asuu runsaasti Korvasen sukuun kuuluvia Justus Mattilan jälkeläisiä ja heitä Rebecca Hoekstran johdolla saapuu sukukokoukseen kaikkiaan kymmenen henkilöä. Justus Mattila oli syntyjään Sompiosta Korvasen kylästä. Ennen Amerikkaan muuttoaan hän asui Sodankylän Orajärven rannalla sijaitsevalla Kaappelan tilalla, jossa hän aikanaan laman runtelemassa Suomessa teki rohkean päätöksen pakata kamppeensa ja muuttaa Amerikkaan. Toinen risku löytynyt Utsjoen srk-talon keittiön varaston hyllyltä, ihan takaa (voinut olla siellä vuosia). Pastorin puh. Päätettiin pitää perustava kokous 1990 ja sitä valmistelemaan valittiin työryhmä johon kuuluivat Matti Yli-Tepsa, Eelis Raasakka, Ahti Korvanen, Annikki Koivula ja Aino Hietanen, sekä idean isä Sakari Korvanen. Seuran perustamiskokous pidettiin Kotiseutumuseolla 28.7.1990. 03.06.2014 Kaamasessa Ei lähtöäs todeksi uskoa vois niin äkkiä lähdit sä luotamme pois. Vain muistot ja rakkaus jäljellä on, kaipaus suuri ja sammumaton. Puolisoa, isää, ukkia, pappaa ja isoukkia kaivaten ja ikävöiden Lea Mika, Tatu ja Caro Kinkki ja Ari Henna Joanna Ilmo, Tiina ja Ava Suvi Sukulaiset ja ystävät Rakkaamme uurna on laskettu Inarin hautausmaalle hiljaisuudessa 20.6. Sijaisina 9.? Veijo Untamo TERVONEN * 18.02.1941 Pelkosenniemellä . Tilaisuudessa sukuseura tarjoaa jäsenilleen paitsi mielenkiintoista ohjelmaa myös perinneruokaa ja kampanisu kahvit, korvauksetta. Ahti Korvanen Korvasen sukuseuran esimies. Isäni, isäpuoleni, pappamme Niilo ?Nipa? TERVANIEMI * 10.12.1937 Petsamo . Lämmin kiitos osanotosta. Kiitos Niilon omaisille ja Inarin Yritykselle ja muille ystäville avunannosta.. asti; kanttori Jari Linjama 13.7. Onnea mm. Esa Arhipoff, Esa Kylmänen, Esa Huusko, Esa Kotikangas, Esa Ronkainen ja Esa Rensujeff. Maanantaina Klaus, Launo, Nihkolávo ja Lávo. Tiistaina Turo, Turkka ja Nunná. Ruusuja Ruusuja * Ivalon Pubiin Katariinalle loistavasta palvelusta! T: Asiakas E ?Ruusut ja risut. asti; kappalainen Mauno Hepola 18.7
Lähtöpaikat ovat Inarin kirkonkylän Juutuanvuonossa ja Jääsaarensalmessa kasarilla. KILPAILUALUE: Kilpailualue ulottuu Inarin kirkonkylästä Kasarin eteläosaan. Tarkat tiedot käyvät ilmi kilpailijoille jaettavista kartoista, joita annetaan muun tiedotusmateriaalin mukana Inarin kirkonkylän kalasatamasta klo 7?10 ja Veskoniemen kalasatamassa klo 8?10. KILPAILUKESKUS JA MAALI Kilpailukeskus ja maali (punnituspaikka) ovat Inarin kirkonkylän kalasatamassa. Siirtymäajat: alussa ja lopussa 30 min. Kalat voidaan myös jättää punnitukseen kuljetettavaksi Hoikkapetäjäsaaren rantautumispaikalle klo 20:00?21.00. PALKINNOT Viisi parasta venekuntaa palkitaan, sekä 30. saavat myös palkinnon. Muut luvat sisältyvät osallistumismaksuun. Inarin uistelukisassa kalojen alamitat ovat: Taimen 51 cm Nieriä 46 cm Järvilohi 61 cm HUOM! Kilpailukartassa ei ole syvyyskäyriä. KILPAILUNUMEROT, KARTAT YM. MATERIAALI JAETAAN KALASATAMISSA. TIEDUSTELUT: Pasi Aikio puh. asti. Maksut suoritetaan tilille NORDEA Ivalo 139830-27153. Maksukuitissa on ilmoitettava venekuntaan kuuluvien nimet, osoitteet ja lähtösatama. Kaikilla 18?64-vuotiailla tulee olla valtion kalastuksenhoitomaksu maksettuna. klo 10.00 ja päättyy klo 22.00. LÄHTÖPAIKAT: Veneiden vesillelaskupaikat ovat Inarin ja Veskoniemen kalasatamissa. ja 50. KESÄ 2014 INARIN UISTELUKISALIITE LA 19.7.2014 klo 10.00?22.00 Lappi-cup osakilpailu 2014 OSANOTTOMAKSU 45 e/venekunta 50 e jälki-ilmoittautuminen Miehitetty rantautumispaikka Hoikkapetäjäsaaressa Metsähallituksen laituri. Buffetti klo 14?21 Kalojen vastaanotto klo 20?21 AIKA: Inarin Uistelukisa alkaa la 19.7. Veneen johtajan nimi on alleviivattava. Kolme suurinta kalaa saaneet venekunnat palkitaan erikseen kullatulla, hopeisella ja pronssisella uistimella. MAKSUT JA ILMOITTAUTUMINEN Osallistumismaksut ovat 45 e/venekunta ennakko ilmoittautuneilta ja 50 e/venekunta jälki-ilmoittautuneilta. Jälki-ilmoittautuminen tapahtuu lähtöpaikoilla. Ennakkoilmoittautuminen on mahdollista 11.7. 040?415?3723 VUODEN 2015 INARIN UISTELUKISA JÄRJESTETÄÄN LAUANTAINA 18.7.2015. 040?578?6853 Veikko Aikio puh
elintarvike 044-788 4923, rauta 044-788 4932, tekstiili 044-788 4921 1 + 6 henkilöauto 1 + 8 INVA, MB Vito 1 + 8 INVA, MB Sprinter h 24rk v HAMMASLÄÄKÄRI YRJÖ MÄKIÖ p. 662 800, fax 662 801 Ensio Jumisko 040 515 9040 Reino Ranta 0400 154 712 Päivystys 0400 695 115 ? Kilpailun nimi on Inarin Uistelukisa. ? Kilpailun järjestää Juutuan Erä- ja Kalamiehet ry. (Inari). ? Kilpailupaikka on osa Inarijärveä. Kilpailualue on rajattu karttaan. ? Kilpailun lähtöpaikat ovat Juutuanvuono ja Jääsaaren salmi. ? Punnituspaikka/maali on Inarin kirkonkylän kalasatamassa. ? Kilpailussa on yksi sarja: venekunta. ? Inarin Uistelukisassa venekunnan miehistön määrää ei rajoiteta. ? Pyyntitapana hyväksytään vain vetouistelu. ? Vaparajoitus: kerrallaan saa olla pyynnissä korkeintaan 10 vapaa. ? Vavan pituus max. rantasauna . 040 752 2940. punnituksen päätyttyä tuomaristolle. ? Tuomaristo koostuu kolmesta järjestäjän, yhdestä kilpailijain ja yhdestä SVK:n edustajasta (mikäli liiton edustaja on paikalla). ? Palkinnot jaetaan Inarin kalasatamassa tulosten selvittyä. ? Kilpailukortit ja -numerot on palautettava joko rantautumispaikoille tai kalasatamiin. ? Palauttamattomista kilpailunumeroista veloitetaan 20 euroa. ? Inarin Uistelukisa 2014 on LAPPI-CUPIN Meiltä vatsa täyteen osakilpailu. maittavalla ruualla! 5$.(17$-$ 6XXUHOHPHQWWL WDORSDNHWLW ,QDULVWD 3DVVLLYLHQHUJLDWDOR QRUPDDOLQ KLQQDOOD 9DNLR VHLQlHULVW\VYDKYXXV PP KESÄ 2014 KALASTUKSEN JA METSÄSTYKSEN ERIKOISLIIKE ,1$5, 7$/27 ,QDULQWLH ,QDUL 3XK ID[ MSWVXRQLQHQ#KRWPDLO FRP Nuoriso- ja Luontomatkailukeskus Vasatokka . 4 m. ? Siimassa saa olla vain yksi viehe. ? Heittouistelu on kielletty. ? Syöttien ja täkykalojen käyttö on kielletty. ? Syvääjät, houkuttimet, kaikuluotaimet ja sivuplaanajat ovat sallittuja. ? Kilpailukaloiksi hyväksytään järvilohi, järvitaimen, harmaanieriä, iso- ja pikkunieriä. ? Kilpailukalojen vähimmäispituudet: järvilohi 61 cm, järvitaimen 51 cm, nieriä 46 cm. ? Kalojen yhteispaino ratkaisee voittajan. ? Tasatuloksen sattuessa suurin kala ratkaisee voittajan. ? Kalat punnitaan suolistettuina, munuaiset myös pois, ja kidukset kiinni kalassa. ? Kolme suurinta kilpailukalaa saanutta palkitaan erikseen. ? Rantautuminen on sallittua vain kilpailukarttaan merkityillä rantautumispaikoilla. ? Rantautumispaikoilla on ?puusee. mökkimajoitusta . ja mahdollisuus ostaa mm. INARIN UISTELUKISALIITE INARIN UISTELUKISAN SÄÄNNÖT Yhdystie 8, puh. 016 671 002 Avoinna: arkisin 7?21 8-20 la-su 9?21 9-20 Palvelemme joka päivä klo 8-21. Petsamontie 2 99800 Ivalo puh. ruokailut ryhmille Avoinna ma?pe 9?17.30 la 9?14 Ivalontie 8, Ivalo Puh 016 66 11 22 Angelintie 696 99870 Inari puh. 016 670 7960 mail.vasatokka@inari.fi www.vasatokka.fi Kalakameraa tuijotellaan kesäisin, takkatulta talvisin. Tervetuloa! 016 688 111, www.hotelivalo.fi Club Nord Saarikoskentie 9, Inari, puhelin 016 511 7100 www.hotelkultahovi.fi Verhoilu ja Puutyö Kukkala Oy Vasantie 4, 99800 Ivalo (016) 663 616 040 54 66 874 verhoomo.kukkala@elisanet.fi www.verhoilujapuutyokukkala.fi INARIN TAKSIPALVELU Arrelan taksit / Soili ja Markku 0400 982 477 ? ? ? ? Lounas, à la carte, pizzaa, n Scan Burgerin hampurilaiset 6789 01 2345 4318 70 4318 MAI JA 56 MEIK ÄLÄ INEN ARIN A 0823 08 23 1234 SKAU PPA OSUU Syö meillä tai tilaa mukaan! Neste Inari Neste Oil Inari Polkutie 99870 Inari puh. huonemajoitusta . makkaraa ja virvokkeita. ? Kilpailijat osallistuvat kisaan omalla vastuullaan. ? Kilpailun valvojina toimivat järjestäjän veneet. ? Valvojilla on mahdollisuus tarkistaa kilpailijan vene varusteineen. ? Kilpailijoilla on kisan päätyttyä puoli tuntia aikaa siirtyä merkitylle punnitusalueelle. ? Protestit on tehtävä viimeistään 15 min
Alamitat ovat kisoissa taimen 51, nieriä 46, ja järvilohi 61. Monen mielestä tuon kokoinen kala on jo varsin kelvollinen ruokakala, eikä allekirjoittanutkaan edellä mainitun kokoista taimenta mielellään pois heittäisi, ja toisaalta voimassa oleva taimenen alamitta on mielestäni ristiriidassa jo Kalastuslain 1 §:n kanssa, jossa mainitaan että kalastuksessa on pyrittävä vesialueen mahdollisimman suureen pysyvään tuottavuuteen. ovat kaikkien vapakalastajien tuntemia käsitteitä. 2013 tilastojen mukaan 1040?1650 gr, keskimäärin 1375 gr*. Nykyinen tilanne on lähinnä kalavarojen haaskausta. Näillä eväillä meidän on kuitenkin lähdettävä tämän vuotiseen kisaan, ja toivon todella etteivät kilpailijat näiden alamittasäännösten vuoksi jätä kilpailua väliin. Uskon myös että osa kilpailijoista saattaa olla jopa tyytyväisiä tilanteeseen. Palkintojen osalta totean vain sen, että ne säilytetään viimevuotisella tasolla, ja toisaalta lienee myös näin, että monelle kilpailijalle maine ja kunnia ovat palkintoja tärkeämpi asia. Näillä ajatuksilla toivotan kilpailijat tervetulleeksi Inarin aalloille ja esitän talkooväelle, kilpailijoille sekä tässä Uistelukisaliitteessä meitä tukeville yrityksille lämpimät kiitokset osallistumisesta vuoden 2014 Inarin Uistelukisaan. Juutuan Erä- ja Kalamiehet ry / kilpailun johtaja Veikko Aikio INARIJÄRVI, LAPIN HELMI, ODOTTAA UISTELIJOITA Suomen järvien joukossa on Inarijärvi kauneudessaan ja kalaisuudessaan ylitse muiden. Asiasta tietämättömille voidaan selventää miksi kisassa käytetään suurempaa mittaa kuin laki sallii. Jos ja kun joku onnistuu heti kisan alettua saamaan juuri tuon lain salliman kalan, se ei enää 12. KESÄ 2014 INARIN UISTELUKISALIITE Arvoisat Kilpailijat Tämän vuotinen Inarin Uistelukisa, joka on järjestyksessään 29, käydään hieman, sanoisinko sekavassa tilanteessa. Harmaanieriällä ei ole Inarin Kalastusalueen säännöissä mainittu erikseen alamittaa, vaan mainittu ainoastaan nieriä, joten se lienee tulkittavissa koskemaan myös harmaanieriää. Järveen myös istutetaan huomattavia määriä taimenta, rautua, harmaanieriää ja siikaa. Kunnastamme löytyy toki muitakin kalastusmahdollisuuksia: Näätämön lohi ja harri, Ivalojoen ja Juutuan taimen, Vätsärin raudut jne. Lain sallimat alamitat ovat 1 senttiä pienemmät. Pilkkijää kiinnostaa lohikalojen lisäksi suuri ahven, jota löytää monista Inarin järvistä. INARIN KUNNAN KALATALOUDEN KEHITTÄMISRAHASTO toivottaa kaikille vuoden 2013 Inarin uistelukisojen osanottajille rehtiä kilpailumieltä ja menestyksellisiä kisoja. Nyt on jo muistaakseni kisahistorian kolmas kerta kun alamittasäännökset muuttuvat. Tämä seikka on puhututtanut jo etukäteen, eivätkä kaikki kuulemani kommentit ole säännösten laatijoille kovin mairittelevia. Inarijärven lisäksi veneen saa helposti vesille monelle muullekin suurelle, tähän saakka vähemmän tunnetulle taimenjärvelle. Vain taimenen roiskahdus hyppyyn viehe suussaan särkee rauhan ja hiljaisuuden, jota uistelija löytää tuhansien saarien sokkeloista ja rannattomilta seliltä. Inarijärven tarjoamat kalastusmahdollisuudet ovat omaa luokkaansa: täältä löytyvät lähes kaikki Suomessa tavattavat, luontaisesti lisääntyvät lohikalalajit. tunnin kuluttua täytä sallittua alamittaa. Sitten varsinaiseen asiaan, Inarilta saatu 50-senttinen taimen on RKTL:n v. Toivomme, että kilpailun kiihkeydestä huolimatta ehditte nauttia paitsi kalastuksesta, myös Inarijärven kauneudesta ja ainutlaatuisesta tunnelmasta. Kerromme mielellämme lisää Inarin kalavesistä ja niin talven kuin sulankin veden kalastusmahdollisuuksista. TERVETULOA! Inarin kunnan kalatalouden kehittämisrahasto p. 040 188 7111 PL 60, 99801 IVALO * Aineistossa taimenia 602 kpl, joista 50 cm:n pituisia 16 kpl /DDGXNNDDW 6DQHOOL YHLWVHW 0400 225 283 Teiden kunnossapito, maarakentaminen NRWL MD DPPDWWLNl\WW||Q ZZZ ODDWXWXRWH À Rauhallisella paikalla Inarijärven rannalla Tasokasta huone- ja mökkimajoitusta, caravaanialue, pyörä- ja venevuokrausta. Uruniementie 7, 99870 INARI Puh: 050 371 8826 E-mail: pentti.kangasniemi@uruniemi.inet.fi www.uruniemi.fi www.yamaha-motor.fi www.facebook.com/yamahasuomi Meiltä Meiltä suosituimma suosituimmatYamaha-perämoott Yamahaperämoottorit F6 CMHS Hinta: 1.580 F6 CMHS Hinta: 1.580 ? Ivalontie 16 | 99800 IVALO | 040 48 55 181
Suuria määriä harmaanieriää istutettiin Inarijärveen varsinkin 1980-luvun alkuvuosina 2-3-vuotiaina. Harmaanieriän luontaisesta lisääntymisestä ei ole saatu havaintoja Inarijärvestä, 4950,? vaan saaliit ovat peräisin istutuksista. Vuosina 1993?2001 järvilohiistutukset painottuivat kuitenkin järveen laskevaan Ivalojokeen. Inarijärven saalistilastoissa järvilohi on ollut vuodesta 1977 lähtien ja sen saalis on vaihdellut välillä 500 . Jakson 1935?1940 vuotuisen saaliin on arvioitu olleen 27 tonnia. (sis. 125,? Mercury perämoottori 2,5 hv 775,? Honda BF 2,3 hv perämoottori 790,? Paukkuliivit alk. ei anna mitään erikoisoikeuksia muihin kulkijoihin nähden. akun/kaapelit) Inarin kalalajeja Taimen Taimen oli ennen säännöstelyä Inarijärven toiseksi tärkein saalislaji, siian jälkeen. Toisin sanoen siimojen ja vieheiden määrä tai veneen merkitseminen uistelulipulla (oranssi min. RKTL:n emokalaviljelyssä harmaanieriäemokalat saavuttivat myös sukukypsyyden varsin kookkaina, naaraat vasta 2-3-kiloisina. Vuonna 2012 Inarijärveen istutettiin yli 44?000 kpl 2-3-vuotiaita harmaanieriöitä. Nieriän tavoin kaikki harmaanieriäistukkaat oli merkitty otoliittivärjäyksellä (alizarin-red S). Uisteluvenettä varten ei ole määritelty mitään virallista merkintätapaa. Loput saaliista saatiin pitkäsiimalla ja isorysillä. Taimensaalis nousi kahden edellisvuoden tasosta ja koko 2000-luvun ajan Inarijärven taimensaaliit ovat edustaneet sisävesiemme huippua. 016-662 346 info@ivalonauto.fi VENEILIJÄN TAVARATALO IVALOSSA! Laaja valikoima käytettyjä perämoottoreita ja veneitä Veneakku 12v 62Ah 59,? Seaking 450 soutuvene 895,. Maamme harvoista isonieriäjärvistä Inarijärven nieriäsaalis on ylivoimaisesti suurin. Harmaanieriä Harmaanieriä, tulokaslaji Pohjois-Amerikasta on velvoitteessa vaihtoehtoinen laji nieriälle (kuten järvilohi taimenelle). Harmaanieriää, jota tuotiin PohjoisAmerikan Suurilta järviltä (Lake Superior) Suomeen ensimmäisen kerran vuonna 1955, on istutettu Inarijärveen vuodesta 1972 lähtien. Taimensaaliista saatiin erilaisilla verkoilla 60 % ja vapapyydyksillä, lähinnä vetouistelulla 32 %. 30 × 30 cm lippu), pystyssä olevalla haavilla, tms. 65,? Vilma 53 vene ohj.pulpetilla Mercury F15 hv startti/kaukosäätö NYT TARJOUSHINTAAN (sis. Kanta romahti säännöstelyn takia niin, että saalista saatiin huonoimmillaan vain muutama tonni. INARIN UISTELUKISALIITE KESÄ 2014 Ivalon Auto Oy Ivalontie 20 99800 IVALO puh. Taimenen tapaan säännöstelyn alkamisen jälkeen nieriäsaaliit romahtivat alimmillaan 3?4 tonniin. Inarijärveen on vuoden 1975 velvoitepäätöksen mukaan istutettava 250?000 nieriää tai harmaanieriää kesänvanhoina poikasina. Vuonna 2012 nieriän saalis oli 5,5 ton- nia ja sen saalis pieneni edellisvuosista. Nieriäsaaliista saatiin hieman yli puolet verkoilla ja loppuosa vetouistelulla. Sukukypsät harmaanieriät ovat velvoitetarkkailun saalisnäyteaineistoissa erittäin harvinaisia (kooltaan noin 3?5 kg). Vuoden 2012 istutukset jäivät hyvin todennäköisesti viimeisiksi. Harmaanieriäistutukset on Inarin kalatalousvelvoitteen istutussuunnitelmassa vuosille 2011?2015 päätetty lopettaa vuoteen 2012 Lapin Ely-keskuksen päätöksellä (1.6.2012) mm. airot) Sähköperämoottorit alk. kansallisen vieras lajistrategian perusteella. Uistelijan muistilista Jos harrastat uistelua, muista että Sinua koskevat väistämissäännöt määräytyvät käyttämäsi veneen mukaan. 4?000 kiloa. Nieriä eli Rautu Nieriä eli rautu oli ennen säännöstelyä siian ja taimenen jälkeen järven kolmanneksi tärkein kalalaji; arvioitu vuosisaalis oli noin 20 tonnia jaksolla 1935?1940. Monimuotoisen siian tapaan myös nieriällä esiintyy Inarijärvessä kaksi eri ekologista muotoa, isonieriä eli pohjarautu ja pikkunieriä eli paltsarautu. Taimensaaliin arvo Inarin alueen kalastajahintojen perusteella arvioituna oli 0,26 miljoonaa euroa vuonna 2012. Järvilohi Järvilohta istutettiin Inarijärveen tai sen sivuvesistöjen alueelle kaikkiaan 30 vuoden ajan, vuosina 1971?2001. Velvoiteistutusten myötä taimenkanta elpyi 1970- ja 1980-luvuilla, ja saalista on sittemmin saatu 10:stä 50 tonniin vuosittain. Inarijärveen on istutettava velvoitepäätöksen mukaan vuosittain 100?000 taimenen tai järvilohen vaelluskokoista poikasta ja lisäksi sivuvesistöjen alueelle 15?000 vaelluskokoista taimenen poikasta. Vuonna 2012 taimenta kalastettiin järvestä 27 tonnia. Koska näin on, joudut tietenkin suunnittelemaan reittisi ja liikkeesi ottaen huomioon pyyntivälineiden olemassa olon. Voit helpottaa omia ja muiden liikkujien mahdollisuuksia välttää vahingot mm: · Välttämällä uistelua vilkkaasti liikennöidyllä väylillä · Rajoittamalla siimojen määrää kapeikoissa, joissa on huono näkyvyys · Merkitsemällä veneesi esimerkiksi edellä kuvatuilla tavoilla siten, että muilla on mahdollisuus huomata, että uistelet · Toisen lähestyessä muuttamalla tarvittaessa suuntaasi siten, että siimat eivät joudu lähestyvän aluksen kulkureitille ja että hidas liikkumisesi on nähtävissä toiseen alukseen Kalastava, yleensä hitaasti kulkeva vene kannattaa väistää kyllin kaukaa. Potkuriin tarttunut uistinsiimakin voi aiheuttaa moottorivaurion, johon matka pysähtyy. Tarkkaile uistinveneen vierellä kulkevia levittäjiä. Ohjeellisesti nekin ovat oranssin värisiä. Lähde: Veneellä kalaan . Aluksi istutukset painottuivat Inarijärveen, johon järvilohta istutettiin velvoitteena taimenen ohessa. veneilevän kalastajan turvallisuus
KESÄ 2014 INARIN UISTELUKISALIITE 6lKN|DODQ DPPDWWLODLQHQ 6DLUDDODQWLH ,YDOR ,QHUJLD 2\
3/ 8WVMRNL 8WVMRHQ VlKN|RVXXVNXQWD
kuivaliha . Kanootti- ja pyörävuokrausta 99800 Ivalo Puh. OY Gsm 0400 533 260 Puh./fax 016 663 010 Myytävänä poronlihaa kylmäsavuna . Kesän viikko-ohjelmat . UUSI Inari Aurora Resort . asuntoauton vuokrausta YLITALO OY INSINÖÖRITOIMISTO Kiilakiventie 1, 90250 Oulu Puh. pelkkahirttä . Lomakylä Inari . AVAIMET- LUKKOPALVELU-KAMERAVALVONTA ? . 040-589 4520 Markku Suonnansalo puh. Kalastusohjelmat . kirvesmiestyöt . 016 662 495 7$.$/$3,1 32-$7 PALVELUT LIIKKEESSÄMME: . 016 662 490 Fax 016 663 538 tilipalvelu@tilikemppainen.fi . kirjanpitoon, verotukseen ja muuhun taloushallintoon liittyvät palvelut . hirsirakennuksia . 040-755 5245 Varaukset ja tiedustelut: 040 179 6069, inari@visitinari.fi POHJOISEN PARHAAT PAIKALLISET PORO- JA RIISTAJALOSTEET SEKÄ LIHAT Pohjoisen hyvinvarustetuista vähittäiskaupoista sekä Culinari tehtaanmyymälästä Avoinna ma?to 10?16 tai sopimuksen mukaan NINJAPUU KY Inarin Sikovuonossa P. muuraus- ja laatoitustyöt . polttopuuta . myytävänä sahatavaraa . 08 322 4200 MAANRAKENNUS KAUHANEN T. pakastettuna . KODINKONEMYYNTI ? Kari Piirainen puh. mökit ja camping TEKEMISTÄ INARISSA: Tilipalvelu Kemppainen Oy PL 87, 99801 Ivalo Puh. saunallisia hotellihuoneita . purkitettuna Fileestä käristys, keittoliha, paistia, sisäpaistia, paahtopaistia Jouni Angeli, Jounin Poro 0400 261 371 5 km Inarista Kaamasentietä, 25 km Kaamasesta etelään Kaamasentie 490, 99870 Inari. yrityksen perustamistoimet ja yritystoimintaan liittyvä muu neuvonta . ZZZ HOODSSL IL 6lKN|DVHQQXV ± 6lKN|VXXQQLWWHOX XUDNRLQWL SDOYHOXW ± $VHQQXNVHW VDQHHUDXNVHW ± +XROWRSDOYHOX ± $XULQNR MD WXXOLHQHUJLD <KWH\VWLHGRW ± ,YDOR SXK ID[ ± 8WVMRNL SXK Myy täv änä uus ia huo nei sto ja Lev illä ! PUUTAVARAA EDULLISESTI TIMO WIIK KY 0400 238 655 TERVETULOA opiskelemaan AITOJEN TAITOJEN JUURILLE! Paldojärventie, 99800 Ivalo Moottorikelkkoja Renkaita Tuovilan Gummi Oy www.sogsakk.fi Vesistömittausja väylänhoitopalvelut Valtakatu 11, 96100 Rovaniemi Puh: 016 7401 www.kat.fi Tutustu koulutustarjontaamme: www.sogsakk.fi INARIJÄRVEN RISTEILY Vakiolähdöt joka päivä klo 13 & 17 (21.6.?10.8.) Liput: 22?/11? MAJOITUSTA INARISSA: . MURTOHÄLYTTIMET ? . 040 360 0761 . tukkien sahausta . KYLMÄLAITEHUOLTO - ILMALÄMPÖPUMPUT ?
010 281 7215 Fax 010 296 0305 ivalon.apteekki@apteekit.net. 016 662 095 <Ol /DSLQ 0HWVlQKRLWR\KGLVW\V U\ 3XK 6XGHQWLH ,YDOR info@lapeco.fi www.lapeco.fi .DODVWXVOXYDW PHWVlVW\VOXYDW QHXYRW MD RKMHHW UHWNHLO\\Q HUDNXYDW IL 3DOYHOXSLVWHHW ,YDORQ SDOYHOXSLVWH ,YDORQWLH ,9$/2 3XK )D[ 6LLGD <Ol /DSLQ OXRQWRNHVNXV ,QDULQWLH ,1$5, 3XK )D[ /XRQWRWXYDW /HPPHQMRHQ OXRQWRWXSD /(00(1-2., 3XK 8WVMRHQ OXRQWRWXSD 0LHVVLSRONX 876-2., 3XK kalanviljelylaitoksella IVALON APTEEKKI Ivalontie 10 Avoinna ma?pe 9?17 la 10?14 J. Strand Oy puh. klo 11?15 Kultuvrra ruohttasiin | Kulttuur madduin Kulttuur maddjin | Kulttuurin juurilla www.sajos.fi Petsamontie 1 99800 Ivalo p. 020 742 4070 Ivalontie 71 99800 Ivalo www.rautia.fi/ivalo Puh. 2 km Ivalon keskustasta etelään. Suutari-Seppo IVALO Seppo 0400 192 648, Käpy 040 707 0989 suutari.seppo@co.inet.fi www.suutariseppo.com T:mi Teuvo Portti Huolto ja varaosat Inarintie 279 99800 Ivalo 0400-534 540 Kimppu iloa on aina paikallaan www.kaijankukka.com Peuratie 1, 99800 Ivalo, Puh. 016 320 8800 info@hotellikultahippu.fi 0HLOWl 32/7723887$ Myös Kalastusluvat Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Sairaalantie 3 99800 Ivalo AVOINNA MA?PE 9?20 LA 9?17 SU 11?17 MEILTÄ PARHAAT VÄLINEET JA VINKIT KALASTUKSEEN! TULE EDULLISILLE OSTOKSILLE! N. INARIN UISTELUKISALIITE KESÄ 2014 Kalastaja kalastaa ja Ylä-Lapin Kala jalostaa Sirpa Leppänoro 040 724 1296 Mauri Leppänoro 0400 125 062 Kireitä siimoja! JOKAISELLE JOTAKIN KESKELLÄ IVALOA HIPUN LOUNAS 10,50? Seisovasta pöydästä ark
Mennyt tuottokehitys ei ole tae tulevasta. Teemme sen mahdolliseksi Ivalontie 12 Ivalo nordea.fi Ravintola Restaurá??a Restaurant SIIDA . Erityisesti muikkukannat ovat vaihdelleet voimakkaasti, ja muutoksia on seurattu poikastutkimuksilla sekä petokalojen mahojen sisältöä analysoimalla. 0400 898 212, Inarintie 46, 99870 Inari avoinna 1.6.?19.9. joka päivä klo 9?20 www.siida.fi Lahjatalo Näkkäläjärvi Oy Nyt meiltä myös laaja valikoima kalastustarvikkeita. LAPPI Meitä on nytkaksi kaksiInarin Palveluksessanne elinkeinoelämän kehittäjää! elinkeinojen kehittäjää! Inarintie 47, 99870 Inari 016-671351, 040-5000935 Suomen pohjoisin korujen valmistus ja myymälä Inarin kirkonkylässä Perinteiset lapinkorut Modernit suomalaiset korut Lemmenjoen kultaa Lapin kivikoruja Puh. INARIN UISTELUKISALIITE KALANÄYTTEIDEN KERÄYS INARIJÄRVEN UISTELUKISASSA 2014 Inarijärven alkuperäiset punalihaiset petokalat ovat taimen ja nieriä eli rautu. 016 671 333 Avoinna päivittäin klo 9?20 www.inarinhopea.fi www.nordicainari.fi. Järveen istutettiin myös vuoteen 2012 asti harmaanieriää ja Ivalojokeen istutettiin järvilohta vuoteen 2001 asti. Tarkempi tuntemus ravinnonkäytöstä auttaa osaltaan sekä istutusten suunnittelua että tutkimustyötä. Kaikki Inarijärven ja sen sivuvesien istukkaat on jo pitkään merkitty otoliittivärjäyksellä, jonka merkki on nähtävissä vain erikoismikroskoopilla kalan päässä olevissa kuuloluissa eli otoliiteissä. Saaliskalat mitataan ja punnitaan, otetaan suomunäyte, jonka jälkeen niistä irroitetaan pää. Kiitos avustasi! Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on tuottaa työympäristöjä, joissa innostutaan, onnistutaan ja viihdytään. Tuomme tilalle ratkaisut www.senaatti.fi NordeaPankki Bank Finland Abp Nordea Suomi Oyj KESÄ 2014 Aloita rahastosäästäminen nyt. Ja anna säästöpossullesi uusi elämä. Säästäjän rahasto on helppo tapa laittaa rahat tuottamaan. Valitset vain sinun tuottotavoitteellesi ja riskinottohalullesi sopivan ja valmiiksi hajautetun rahaston. Soita 0200 3000 (pvm/mpm) ma?pe 8?20 tai poikkea konttorissamme. nordea.fi/saastajanrahastot * Rahastoja hallinnoi Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy. Inari, puh. Sekä kuono- että otoliittimerkit ovat kalojen päissä, minkä takia näytteeseen otetaan päät. Näin on saatu tietoa petokalojen istuttamista varten, jotta istutukset olisivat järkevässä suhteessa niiden ravintokalaresursseihin. Kaikkia näitä neljää lohenheimoista petokalaa on saatu saaliiksi uistelukisoissa aiempina vuosina. Petokalojen pääravintona oli ennen muikun ilmaantumista kääpiösiika eli reeska. Kerätyt näytteet analysoidaan myöhemmin laboratoriossa. Näytteiden keräys tapahtuu seuraavasti: 1.?Lähtöpaikoilla jaetaan kaikille kilpailun venekunnille minigrip-pusseja, tussikynä + aluekartta (halutessaan saa mukaan myös kalalaatikon) 2.?Kunkin mitantäyttävän saaliskalan kaikki sisäelimet (suolisto + sukurauhaset, ei munuaisia) laitetaan heti kalan saannin jälkeen minigrip-pussiin, johon (huom! kuivapintaiseen) kirjataan kalalaji, pituus ja pyyntialue. 3.?Säilyttäkää saaliskalat ja niissä kiinni olevat suolinäytepussit jäähileen sisällä koko uistelukisan ajan. 4.?Näytepussit kerätään punnituspaikalla kisojen päätyttyä. Markkinatilanteesta riippuen rahasto-osuuden arvo voi nousta tai laskea. 040 700 6485, ravintola@sarrit.inet.fi Runsas seisova pöytä joka päivä klo 11?18 12,50 ? Lämmin pääruoka, salaattipöytä, leivät, ruokajuoma sekä jälkiruoka ja kahvi. Osta meiltä mukaasi veneeseen tuoreet munkit ja kolmioleivät. Lämpimästi tervetuloa! SaameLaiSmuSeO ja LuOntOkeSkuS Puh. Lisäksi osa taimenistukkaista ja nieriäistukkaistakin (v. Vuoden 2014 uistelukisasaaliissa näitä merkittyjä kaloja tulee olemaan runsaasti. Viimeisten vuosien merkintätulosten mukaan Inarijärvestä pyydetyistä taimenista noin kaksi kolmasosaa ja noin puolet rauduista on peräisin istutuksista ja loppuosa luonnonlisääntymisestä. Harmaanieriät ovat olleet kaikki istutuksista peräisin. Viime vuosina näytteeksi saadut harvat järvilohiyksilöt taas ovat olleet kaikki luonnonlisääntymisestä peräisin. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) yhdessä kilpailun järjestäjän, Juutuan Erä- ja Kalamiehet ry:n kanssa kerää kalanäytteitä uistelukisan yhteydessä. Tutkimuslaitos huolehtii näytteiden otosta punnituspaikalla. 2013-2014) on myös kuonomerkitty, joka merkki on todettavissa vain detektorilaitteella kalan kuonorustosta. Sukupuolen ja ravinnon määritystä varten näytteeseen tarvitaan kaikki sisäelimet (ei munuaisia)
. . . 3,068. . . . . . . . . . . . . . . . . . 717. . . . . . . . . sija: Ahmasalo, Tomi 7606 g Matala Veijo, Tikkanen Rauli Kostamo Jari, Ristiharju Mika Rajanen Eero, Kämäräinen Jari Kostamo Jari, Heikkilä Matti, RistiHarju Mika, Kesonen Hannu Saarela Kalevi Hannu Puustinen Matala Veijo Hopia Kari Tolonen Vesa Ranta Jouni Illikainen Juha-Matti Valkonen Tatu Ahmasalo Tomi 14524 g 14200 g 5973 g 10234 g 3872 g 7398 g 14370 g 7012 g 4290 g 3670 g 7065 g 5573 g 7606 g. . . . . . . 19. . . . . . . . sija: Ahmasalo, Tomi taimen 4642 g Kokonaissaalis 1. . . . . . . . Taimen . . . . . . . 1994. . . . . . . . . . . . . . vaihteleva. 85. . . . . . . . . . 77 . . . . . . . 530. . 101,40. . . . . . . . . . . . . . 3,872. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2005. . . . . . . . 100 . . . . . . . . . . . 950. . Aurink. . . . 38,57. 126 . . . . . . . . 040 515 4228 Inarijärven uistelukisojen tilastotiedot vuosina 1986?2013 Lähde: Juutuan erä- ja kalamiesten tilastot, ajankohta 17.7.?26.7. . 111. . . . . 214 . . . . . . . . 197 . . . . . 147 . 3,230 . . . . . . . 131. . . . . . . . 14,524. . . . 76. . . 40,190. . . . . . . . . 258,3. . Virvokkeita . . . 5,279. 3,090. . . . . . . 33. . . 2012. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3,499. . . . . . . . . 1992. . . . . . . . . . 7065. Taimen . . . . . . . . . 43. . 2000. Lämmin, lähes tyyni. . . . 133,50. . 2002. . . . . . . . 1000. Aurink. . . . 10,234. . . . . . 88. . . . . . Harmaan.. . . . . . . . . . 95 . . . . . 4,453. 382 . . . . . . . . . 4,900. . . . . 3,935. . Aurink. . . . . . . . . . 119 . . . . . . . . . . 1087. . . 113. . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,573. . Taimen. 4,642. . . 63. . . . . 5,567. . . . . . 98. . . . . . . . Venepaikkoja rannassa Alatörmäsentie 79 99800 Ivalo Puh. . . . . . 232 . . . . . . . . . . 126 . . . . . . . . . . . . . . . . 264 . . . . 1300. . . . 613. . . . . . . . . 531. . . Taimen. . . . 37 . . . . . . . . . . . . . . Vaihteleva. . . . . 175,8. . . . . . . . . . . . . . 2000. . . . . 1990. . . . . . . . . . . 141 . . Harmaan.. . . . . . . 10,815. . . . . . 2,546. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2010. . . . . . . . . . . . 1999. . . Järvilohi. . . . . . . 7,088. . 1932. . . . . 23 . . . . Tuulinen vaihteleva. . . . 1,702. . Järvilohi. 2001. . . . Uusia huoneita . . . . INARIN UISTELUKISALIITE HOTELLI INARI KESÄ 2014 Lappitekniikka Ay . . 814. . . . 162 . . . . . . . . . . . 4,306 . . 0400 150 125 * VESI- JA VIEMÄRIKAIVUT * TALOJEN POHJAKAIVUT * SORAT * MURSKEET * MULLAT Avoinna: Joka päivä aamusta yöhön 016 671 026 www.hotelliinari.fi 0400 395 626 0400 397 865 TERVETULOA Keittiömies Oy Keittiöt, kylppärit, komerot, lasit Jukka Kosonen P. . 38,30. . Taimen . . 7,012 . 56. . . . . . . . . Järvilohi. . . . . . . 153 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 281 . . . . . . 33 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Taimen. . 3,309. 55,8. . . . . . 1993. . . . . . . . . . 7,398. . 84,10. . . . . . . . . . . . . 740. . . Järvilohi. . . . . . . . . . . . . . . . . 157 . . 0,653 . . . . . . . . 197,6. . . . . . 77. . . . Taimen . . . . . . 170,5. . . . . . . . 774. . . . . 1987. . . . . . . . 2,095. 178 . . . . . . . . . . 765. . . . . . . . . . . . Kylmä, tuulinen. . . . . . 222 . . . . . . . . . . . . . . . . . 1997. . . 147,75. . . . . . 2008 lähtien vuosi venek. venek. yht. . . vaihteleva. . . . . . . Vaihteleva. LINNA Nukkumajoki 99870 Inari puh. . . . 9,1. 59 . . . . . . . . . . . . Aurink.tyyni kylmä. 2007. . . . . . . . . . . . 144 . . 129 . . 34,43. 14,370. . . . . . . 1301. . . . . . . . 196 . . . . . . . . 6,741. Inarin Uistelukisojen voittajat vuodesta 1986: 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 Mannermaa Jukka, Koskinen Heikki, Turunen Päivö Helppi Heimo, Saarimäki Rauno Kangasniemi Else ja Matti, Immonen Inka Aarni Erkki, Vesanen Jukka Karppinen Sakari, Lahtinen Esko Karppinen Sakari, Lahtinen Esko Lohi Juha, Tolonen Vesa Leinonen Matti, Takkinen Matti Runnakko Lauri ja Tapani Kostamo Jari, Ristiharju Mika Ahonen Anja, Pentti ja Antti Hänninen Juha, Mäklin Hannu Kostamo Jari, Ristiharju Mika Seppänen Pekka ja Joonas, Kariniemi Jorma Heikkilä Matti ja Mika 3090 g 7088 g 2095 g 1957 g 5318 g 4900 g 4306 g 3230 g 2413 g 4246 g 4043 g 5567 g 6741 g 9065 g 10815 g 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 KELOMÖKKEJÄ MAAILMAN SUURIN SAVUSAUNA *QVGNNK KAKSLAUTTANEN 5CCTKUGNMº (KPNCPF RWJ (KPNCPF VGN KPV HCZ +INWM[Nº KAKSLAUTTANEN GOCKN MCMUNCWVVCPGP"EQ KPGV HK Vuosi 2013 Kalalaji kpl kg Taimen 32 41,3 Harmaanieriä 6 4,9 Isonieriä 9 9,5 Järvilohi ?? ?? Yksittäiset kalat 1. . 70. . . 103. . . 136 . . Lämmin. . . . . . . Kuva: Pasi Aikio T:mi T. . . . . . . 2011. . . . . 5094. . . . . . . 138. 151,50. . . . . . . . . . 2,225. . . . . 2,814. . Ruokaa . . . 234,00. . . . . . . . . . . . . . Aurink. . 132,5. . . . . 1350. . . . . . . . . . . 2009. . . . . . . . 1100. . . . . . . . . . Taimen . . . . . . . . . . . 104. 1,618. . . . . . . . . . . 138 . . Järvilohi. . . . . . . . . . 210 . . . . . . . . . . 5,695. . . . . . . . . . . . . . 2,080. 47 . 1,957. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 115 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . tyyni, lämmin. . tyyni, lämmin. 161 . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 . . 103,30. . . . . . . . 5,318. . . . . . . . . . . . . tyyni, lämmin. 1996. . . . . . . . 2,501. . . . . . . Taimen . . . . . . . . . 31. . . . . . 99,87. . . Taimen. . . . . . . . . . . 24. . Taimen. . . . . . . . . . . 72. tyyni, lämmin. . . . . . . . . . . . . . . Aurink. . . . . . . . . . Puolipilv., heikkotuulinen. . . . Taimen. . . . . . 310 . . . . 5573. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Taimen . 1800. . . 14,200. . . Tuulinen, sateinen,kylmä . . . . . . . . punnituk. kokonais- saalis kg kokonais- saalis kpl Voitto- saalis Suurin kala kg Suurin kala LAJI Alamittaisia Uistelusää KPL 1986. Aurink. . . . . . . . . 5,973. . . . . . . . . . . 4,290. 66. 265 . . . . Taimen. . . . . . 63,513. . . . . 82. . . . . . . . . 15,93. . . . . . . . . Taimen . . 4169. . . . . . . . . . . . . 1,634. . . . . . . . 2006. . . . . 3,944. . . . . . . . . . 80. 4,246 . . 2004. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1991. . . . . . . . . . . . . . . . v. . . . . . 316,913. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 88. . . . . . . 152 . . . . tyyni, lämmin. . . . . . 53,60. . . . . . . . . . . . . . . . 131 . . . . . . . 97 . . . . Taimen. . . . . 1987, 15 t. . . . . . . . . 154 . . . . 0400 277 035 Rantatie 2, Ivalo Alumiinin-, ruostumattoman teräksen ja valuraudan korjaushitsaukset Valmiina lähtöön. . . . . . . 140. . . . . . . . . . . . . . . Harmaan.. . . . . . . . . . 208 . . . 195,40. . . . . . . . . 274 . . . . . . . . . 7606. . . . . . . . . . . . 1988, 16 t v. . . . . . . 73 . 41 . . . . . . . . . . 69,80. . . . 1,553. . . . . . . . . . . . Aurink. . 84,247. . 97. . . . . . . 129 . . . 4608. . . . . . . . . 901. . . . . . . . . . . Myrskyisä, sateinen. . . . . . . . . 34. . . 259,00. . . . . . . . . . . . 1,217. . . 2013. . . . . . 2003. . . . . 4,043. . . . . . 34,20. . 733. . . . . . 1998. 1995. . Taimen . . . . 1988, 14 t. . . . . . . . . . . . . . 184 . . 128 . . . . . 1988. . . . . . . . . 28,97. . 1989. Nieriä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Taimen. . . . . . . . . . . . . . . 4,241. . . . . . . . . . . . . . . . Taimen. . . . . . . . . . . . . . 602. . . . . . . . . . . 2008. . . . . . . . . . . . . 3,495. . . 91. . . . 49 . . 117 . . . . . . . . 1076. 1989, 10 t v. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3,670. . . . . . 4,414. 2,413 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4213. . . . . 163 . . . . . . . . . . . . . lauantain ja sunnuntain välisen yön yli, kisan kestoaika: 12 tuntia v. . . . . Aurinkoinen, peilityyni. . . . . . . . . . . . . . . . . . 4,294.
1. Puronieriä syrjäyttää alkuperäiset kalalajit, vaarantaa niiden lisäänty- misen, alkuperäiset lajit saattavat risteytyä purotaimenen kanssa ja puronieriä voi vaarantaa toisen lajin kuten jokihelmisimpukan olemassa-olon. Jokihelmisimpukka on erittäin uhanalainen laji, joka tarvitsee lohikalan väli-isännäksi lisääntyäkseen. Arno Ranta 9,13, 2. Jotenkin siihen aikaan alue virkistysalueena ei ollut kaikkein ihanteellinen paikka, pohtii Metsähallituksen erikoisuunnittelija Markku Seppänen. Hän toimii Metsähallituksen Ivalon toimipisteessä. Arno Ranta 2,16,50 800m T 15v. 1. Essi Ranttila nappasi voiton yhden Pelastuskoiraleiri Ukonjärvellä sadasosa sekunnin erolla Janina Virtaan. Kuutusjärvi sijaitsee Sodankylän kunnan pohjoisosassa, Kuutuan tien varressa. 1. Kosti Björksted 1,07,32 600m P11v. Lupa padon uusimiseen on vireillä, mutta tälle kesälle padon rakentaminen ei enää ehdi. Nykyäänkin Kuutusjärvi kalastuskohteena on saavuttanut monen inarilaisenkin suosion. Vapakalastuksen harrastajat kehuvat puronieriän räväkkyyttä siiman päässä. Viikko sujui vauhdikkaasti erilaisten harjoitusten parissa. Vakiporukat alkoivat liikkua alueella kalastuksen merkeissä. Se lisääntyi erittäin hyvin Kuutusjärvessä ja siihen laskevissa puroissa. Kuva: Marisa Köngäs. M Pelastuskoiraleirille osallistui myös Lagotto Romangolo Mitri. Metsähallituksen erikoissuunnittelija Seppänen pitää puronieriää kohtuullisen hyvänä ruokakalana. Kuvaaja: Lauri Urho/ RKTL etsähallitus perusti 1970-luvulla virkistysalueen Kuutusjärven yhteyteen. Tämä kattoi pienen leirintäalueen itse järven rannalla. Viimeisimpien tutkimusten mukaan puronieriä ei sovellu kuitenkaan väliisännäksi. Siimanpäässä ihanteellinen ?Puronieriä on kohtuullisen hyvä ruokakala, melkein kuin tammukka. Janita Haapasaa- ri 14,02, 2. Myös selkä- ja pyrstöevässä on vaaleita, usein kellertäviä, juovan pätkiä ja täpliä. 1. Nuppu Niemimuukko 1,70 40m P 5v. Sitä istutettiin kahtena vuotena peräkkäin. Samaan aikaan puronieriää istutettiin myös muualle mm. Onni Niemimuukko 11,49, 2. Kosti Björksted 2,60 T 7v. Viime viikkojen koiranilmojen vuoksi lapset ja nuoret eivät vielä ole urheilukenttää oikein löytäneet, mutta eiköhän tilanne parane, kun oikea kesä heinäkuussa koittaa. 0400 391 024 jouni.vihervalli@pp.inet.fi +DPPDVOllNlUL <5-g 0b.,g 3XK 3LLVNXQWLH ,YDOR /$., -$ .,,17(,67g$6,$,172,0,672 6DPL 7HUYDKDXWD YDUDWXRPDUL PDDQPLWWDXVWHNQLNNR ,YDORQWLH ,YDOR SXK ID[ VDPL WHUYDKDXWD#ODNL LQHW ¿ .DLNNL RLNHXGHOOLVHW WRLPHNVLDQQRW PP ± ULNRV MD ULLWD DVLDLQ RLNHXGHQNl\QQLW ± SHUXQNLUMRLWXNVHW MD SHULQQ|QMDRW ± NDXSSDNLUMDW MD NDXSDQYDKYLVWXNVHW ± YHONRPLVDVLDW ± ODKMD MD SHULQW|YHURVXXQQLWWHOX $VLDNDVWDSDDPLVHW 8WVMRHOOD VRSLPXNVHQ PXNDDQ. Tuomas Pussinen 5,78 Naiset 1. Janita Haapasaari 4,35 P11v. Nuppu Niemimuukko 14,96 P 9v. 1. Koiran on pystyttävä liikkumaan vaivatta vaihtelevissa olosuhteissa. Janita Haapasaari 2,43,92 Suomen Lagottoklubi ry. Akseli Björksted 2,15,23, 2. Arno Ranta 3,51 P 9v. Essi Ranttila 14,90 200m P 5v. 1. Leiri-ohjelmassa oli tottelevaisuuskoulutusta, jäljestystä sekä hakua osaavien kouluttajien opastamana. Haastetta harjoituksiin antoi varsin vaihteleva sää, mutta harvoinhan todelliset pelastuskoirakoiden tehtävät tapahtuvat aurinkoisessa poutasäässä. Leirille osallistuneiden Inarilaisten koirakoiden kesken heräsikin ajatus oman treeniryhmän perustamiseksi, jotta tulevaisuudessa mahdollisesti saataisiinkin kovan harjoittelun tuloksena hälytyskelpoisia koirakoita etsintöihin viranomaisten tueksi alueellemme. Miro Virta 13,10 60m T 7v. Sää oli nytkin kisoissa puolipilvinen, pientä puuskittaista itätuulta, joka puhalsi sivuvastaisena juoksujen loppusuoralle ja pituushypyn vauhdinottoon. Niinpä Kuutusjärveen päätettiin istuttaa puronieriää. Onni Niemimuukko 2,74, 2. Kolmanneksi juoksi Janita Haapasaari. Yleisurheilun harjoitukset pyörivät Ivalon kentällä torstai-iltaisin klo 17:00 alkaen. Seuraava Silja Line seurakisa on lauantaina 26.7. Tulokset: Pituushyppy Miehet 1. Onni Niemimuukko 1,06,94, 2. 1. Ensi kesänä pato aiotaan rakentaa. Vuosien 2012- 2013 sähkökoekalastusten mukaan puronieriä on levinnyt myös Kuutusojaan, joka laskee Suomujoessa olevaan Aittajärveen. Lapin virtavesien kalataloudellinen kunnostusohjelma 2013-2020 on todennut, että puronieriä aiheuttaa useita uhkia paikalliselle eliöstölle. Kuutusjärvi on iso ja syvä järvi. Irina Ranta 3,12,37 Naiset 1. Puronieriä lisääntyy puroissa ja kutee syksyllä virtaavassa vedessä sijaitseville sorapohjille. Metsät järven lähiympäristössä olivat juuri siihen aikaan hyvin parturoidut. Alue sijaitsi myös lähellä Suomujokea, joka on erittäin suosittua kalastusaluetta. ?Minun mielestä ajatus sen ajan virkistysalueen perustamisesta oli ihmeellinen, koska alue sijaitsi 30 kilometrin päässä pikitiestä, huonon soratien varrella. Essi Ranttila 2,41,68, 2. Janina Virta 2,41,69, 3. Onnistuneen leirin takasivat Nuttu ja Ukonjärven Lomakylän mahtavat puitteet. Jukka Pekkala Fysioterapiahoidot lääkärin lähetteellä Hieronnat Akupunktiohoidot Kehon koostumusanalyysi Tuotemyynti Piiskuntie 5, Ivalo 016 661 388, 0400 188 732 ilv.ari-jukka@co.inet.fi VARATUOMARI JOUNI VIHERVALLI Lapintie 4, 99600 Sodankylä Ajanvaraus ja neuvotteluista sopiminen puh. Ja kala tekee mukavasti vastarintaa, kertoo Seppänen. Puronieriän liha on punaista ja sitä pidetään maukkaana. Suomessa sen taloudellinen merkitys on kuitenkin vähäinen kalan koon ja harvinaisuuden vuoksi. Kuutusjärven puronieriä kanta on pysynyt kurissa 30 vuotta. Muiden nieriöiden tapaan vatsapuolen evien etureunat ovat valkoiset, ja rasvaeväkin löytyy myös puronieriöiltä. Sähkökalastus apuun Vuosittaisella sähkökalastuksella on pyritty pitämään järven puronieriäkanta kurissa. Akseli Björksted 358, 2. Pelastuskoiratoiminta ei ole mitenkään rotuun sidottua ja olikin hienoa olla näkemässä, kuinka eri- ? ? ? ? ? laiset koirat innostuivat ja kehittyivät ohjaajiensa mukana harjoituksissa. Miro Virta 1,24,37 300m P9v. Kuutusjärvellä käy verkostelemassa sekä Inarin että Sodankylän kuntalaisia, Seppänen tietää. Puronieriän erottaa tumman selän vaaleiden juovakuvioiden perusteella suvun muista lajeista. Kalastuksen kannalta puronieriä on ihanteellinen pyydystettävä. 1. Akseli Björksted 9,39 100m T 15v. Koirakoita ja kouluttajia Ukonjärvelle saapui EteläSuomesta saakka. Leirille osallistui 12 koiraohjaajaa sekä 19 koiraa, mukana oli Lagotto Romagnoloja, Espanjanvesikoiria, Jack Russelinterrierejä, Australianpaimenkoira sekä pari monirotuista. Pelastuskoiran tulee olla perusterve, luonteeltaan sosiaalinen ja yhteistyöhaluinen. Kosti Björksted 11,50 P 11v. Puronieriän poistaminen alueelta kokonaan on käytännössä täysin mahdotonta. ?Metsähallitus yrittää estää jatkossakin puronieriän leviämisen. Inga-Briitta Magga Silja Line Seurakisat Inarin Yritys järjesti Ivalon Urheilukentällä 28.6. 1. Seppäselle kuuluvat kalastus- ja maastoliikenneasiat. Kuutusjärvi on suuruudeltaan 58 hehtaaria. 1. 1. Irina Ranta 14,82 Naiset. Koiras tulee sukukypsäksi kaksivuotiaana, naaras vuotta myöhemmin. ?Sähkökalastusta tehdään Kuutusjärven yläpuolisissa puroissa. Alue saavutti suuren suosion. Puronieriä on siitä erikoinen, että se pyrkii nousemaan yläpuolen vesistöihin. Syksyllä sitten pyritään tappamaan emokalat. Metsähallituksen uhkakuvana on, että puronieriä alkaa levitä Suomujoen ja UK-puiston vesistöihin. 1970-luvulla on rakennettu myös estopadot purojen suille, jotta istutuskalat eivät pääsisi leviämään. Kuutusjärvelle Metsähallitus myy verkkolupia. ?Järvelle on 50 verkon lupakiintiö. Pohjanmaalle ja Kemijoen latvoille. Näiden kokemusten perusteella uusi kalalaji päätettiin tuoda myös Kuutualle. Puronieriä alkoi kuitenkin levitessään syrjäyttää järven taimenkantaa. ja Pohjoisen Lagotot järjestivät pelastuskoiraleirin Ukonjärven Lomakylässä sekä sen lähimaastossa 16.-19.6 2014.Leirillä harjoiteltiin pelastuskoirakoilta vaadittavia taitoja koirakoiden tason mukaan aina alkeista pidemmälle edenneiden vaativampiin harjoituksiin. Oliivinvihreä tai rusehtava selkä vaaleakiemuraisine kuvioineen ja normaalisti vaalea, kutuasussa punainen vatsa ovat tyypillisiä puronieriälle. Näissä kisoissa tasokkain kilpailu nähtiin naisten ja tyttöjen 800 m juoksussa. 1. Janina Virta 14,48, 2. Pato on nyt siinä kunnossa, että se pitää pikaisesti uusia. Pienikin puronieriä on äkäinen ja sähäkkä. Verkkolupia myydään asuinpaikasta riippumatta. Keskiviikkona 2.7.2014 7 Kuutusjärven puronieriää pidetään kurissa sähkökalastuksella Kalakantaan istutettiin puronieriää ?Kuutusjärvessä ei kuitenkaan ollut mittavissa määrin luonnontilaista kalaa, mitä kalastaa, joten sinne päätettiin istuttaa kalaa. Ajatuksena oli kokeilla aivan uutta, vierasta lajia
Vastaan ei ole. Saamme kiittää Jussi Sarrea ja Ilmari Mattusta Sarren sukuluettelon tekemisestä, he tekivät suuren työ suvun hyväksi. Paikalle löytää, kun kääntyy vasemmalle muutama sata metriä tullin jälkeen. Lohikisan aikana järjestetään Lohimarssi Folkestien ? kuntopolulla ja marssin jälkeen voi nauttia lohikeiton, jotka molemmat ovat maksullisia (maksu kruunuilla). Kaikki kellonajat ovat Suomen aikoja. Tapahtuman järjestävät Felles Neiden ja Näätämöjoen Kalastusseura (Neiden Fiskefellesskap). 20 cm normaalia enemmän. pytty jää omaksi. Kisaa on helppo seurata sillalta, mutta rannan polkuja kulkevat saavat varoa taakse viuhuvia vieheitä. Kolmella kiinnityksellä Näätämöjoen lohikisa kalastetaan Kolttakosken alapuolen jokiosuudella. Itse kukanenkin on suvun tiimoilta menettänyt markkoja ja euroja kun on talkoillut suvun hyväksi on saanut Suvun kokoontumaan joka niemennotkoon ja saarelmaan eri paikkakunnille. Ota mukaasi kolikoita ja pieniä seteleitä. Nämä oikeudet ovat maa- ja vesialueiden osalta joko omistussuhteisia oikeuksia tai nautintasuhteisia käyttöoikeuksia. Alkuperäiskansaoikeus voi siirtyä vain perintönä sukupolvelta toiselle. Kiinteistöjärjestelmässä alkuperäiskansaoikeuden turvaaminen sitovalla tavalla edel- lyttää oikeuden merkitsemistä kiinteistörekisteriin alkuperäiskansaoikeutena eikä erityisenä etuutena, sillä esim. neideniläisiä leivonnaisia ja käsitöitä sekä paistettua lohta, eurot kelpaavat. 40 vuotta sitten elinkeinon harjoittamisen takia kiinteistörekisteriin tilanomistajina rekisteröidyt lappalaiset eli saamelaiset on asetettu kiinteistöjärjestelmässä keskenään eriarvoiseen asemaan. Vaikka kalastajalappalaiset ovat joutuneet henkensä pitimiksi myymään maitaan, niin siitä ei voi seurata alkuperäiskansaoikeuden menettäminen. Alkuperäiskansaoikeus ei ole myytävissä oleva aineeton oikeus tai aineellinen oikeus, joka siirtyisi maakaupan myötä jollekin sellaiselle, jolla alkuperäiskansaoikeutta ei ole. Saamme kiittää myös Aili Kumpulaa, kun hän oli esimerkkinä suvun tapaamiseksi kotitörmällä, johon kokoontui yksi haara suvusta joka kokoontui, pari kertaa. Jäähdyttäminen (jäittäminen) ja laatikoiminen. Alkuperäiskansaoikeuden piiriin kuuluva kalastusoikeus on oma kalastusoikeuskategoriansa, joka perustuu sekä lapinveromaahan että kiinteistön omistajan syntyperään. siitä, onko mummo puhunut ensimmäisenä kielenään saamen kieltä. Viranomaiset eivät ole suostuneet asiallisesti selvittämään alkuperäiskansaoikeuksien sisältöä, vaikka ne ovat olleet implisiittisesti oikeusministeriön teettämän selvityksen (Juhani Wirilander) ja oikeusministeriön tilaaman Lapin- maaoikeudet tutkimuksen (Oulun yliopisto) substanssina. ILO:n alkuperäiskansasopimus kertoo selvästi, mitä alkuperäiskansaoikeudet ovat. Paikkana on Kolttakönkään ja Näätämön sillan alapuolinen jokiosuus Norjan puolella. erityisperusteinen kalastusoikeus sinänsä tai poronhoito-oikeus sinänsä ei ole ILO-sopimuksen tarkoittama alkuperäiskansaoikeus. Sarjoja on useita. Perhoalueella kalastetaan perinteisellä perhovavalla ja perholla. Viimeksi oli kokous Ylivieskassa juuri sen takia kun siellä on Sarren sukuun kuuluvia paljon ja sitten Ylivieska oli Sarrelaisten evakkopaikka. (lue lisää neiden.no) ja lähtöpaikkojen arvonta on Näätämön Tunturituvilla eli Neiden Fjellstuessa perjantai-iltana klo 20.00. Muihin sarjoihin osaa ottavat ilmoittautuvat kisa-aamuna Hotellilla klo 10-11.30. Kisan kalastusvälineet on desinfioitava Fjellstuessa (maksullinen). Hallituksen ja yleisen ylimääräisen kokouksen arvo on 280 ?, summa jonka Sarren Sukujuuret ry, maksaa vuokraa Köysivaaran paikasta. Aluksella peratun tai perkaamattoman kalan kuljetus alkutuotantopaikalta ensimmäiseen määränpäänä olevaan elintarvikehuoneistoon. Alkutuotantoa taas ei ole esimerkiksi: Perkaaminen, jos tämä tapahtuu muualla kuin kalastusaluksella. Sukuluettelosta nähtiin, kuinka suku oli laajentunut ympäri Suomea ja tämän johdosta laajennettiin tapaamisia ympäri Suomenmaan. Eino Sarre on itse pyytänyt eroa 2012 ja se hänelle myönnettiin. Mitä tulee Köysivaaran tapaamiseen, niin paikkaan, johon ei kulje julkista liikennettä eikä ole omaa autoa, Saariselältä haetaan ja nelostien laidastakin, kun vain sovitaan hakemisista. Esim. Tämä lain vaatimus ei voi toteutua ammattikalastajien henkilökohtaisia kalastus- tukikohtia perustamalla. Sen sijaan voisi joku Inarin kunnassa ja Ylä-Lapin Metsähallituksessa miettiä, voisiko sopimattomien sääolosuhteiden tai verkko-odottelun helppo ja kustannustehokas ratkaisu olla kalastajien yhteisen yöpymistukikohtien rakentaminen lain vaatimine kylmähuoneineen, kaikkineen. Ilmoittautuminen Perhoalueelle on 3.-4.7. Uusien kalakenttien kalastajakohtainen määrittäminen ei niin ikään ole enää nykypäivänä tarpeellista kun ammattikalastajille halutaan luoda tehokkaat ja sääntöjen/lakien mukaiset saaliin käsittely ja alkutuotantolinjat. Huomatkaa että kalan alkutuotantoa on: Itse kalan kalastus. Saamelaisalueen alkuperäisasukkaat eli kalastajalappalaiset ja 30 . Kantatilo- jen perustamiskirjoista on yksiselitteisesti luettavissa mitkä oikeudet ovat omistussuhteisia oikeuksia ja mitkä oikeudet ovat nautintasuhteisia oikeuksia. Esim. Suurimman kalan saanut saa kotiinsa vuodeksi kiertopalkinnon. Ammattikalastus tehostuisi helpottuisi ja halpenisi... Jalosteiden valmistus, Pakastus, Varastointi (yli 12 tuntia). Näinollen Suomen ammattikalastajaliiton SAKL:n sekä Eviran ohjeiden mukaista kalan alkukäsittelyä ei voida nykypäivänä suorittaa muualla kuin välittömästi pyydytettynä veneessä, tai sitä varten hyväksytyissä tuotantohuoneissa/halleissa. Jos ei olisi ollut kokouksia kyseisenä lauantaina, niin omakustannushinta olisi ollut korkeampi. Köysivaaran tapaamisen jälkeen teemme yhteisen vastineen Onko Sarren suku tullut tien päähän -kirjoitukseen. Yhteistyöterveisin, Sarren Sukujuuret ry: puheenjohtaja Pekka Pekkala Janakkalan kunta, Turenki. Näätämöjoen lohikisa kalastetaan ensi lauantaina Mukana on myös oheistapahtumia Jokakesäinen Näätämöjoen lohikisa on jo ovella. Fileointi, paloittelu. Lue lisää: neiden.no. Hannu Kostilainen. Tosin se vaatisi jonkun verran yhteishenkeä. Aimo Lieska, Inari Alkuperäiskansaoikeudet kiinteistöjärjestelmässä Nykyisessä kiinteistöjärjestelmässä ei ole huomioitu alkuperäiskansakriteeriä kiinteistöjen muodostamisen kriteerinä, vaikka vanhat kantatilat on muodostettu veromaista nimenomaan alkuperäisten kalastajalappalaisten omistussuhteisiksi kiinteistöiksi. Tunnustan, että ylimääräisen kokouskutsun ilmoituksen alla ollut osallistumismaksu 20 ?, oli lipsahdus ja sen piti tulla järjestöpalstan ilmoitukseen eikä kokouskutsuun. Omistussuhteisen oikeuden muuttaminen nautintasuhteiseksi oikeudeksi ei poista ristiriitaa eikä ristiriita ei poistu myöskään eväämällä kalastajalappalaisilta alkuperäiskansaoikeudet kieliperusteisella alkuperäiskansatulkinnalla, sillä ristiriitahan muuttuu silloin perustuslain provosoimaksi ristiriidaksi. Arvi Hagelin Luin Inarilaisesta Sana on vapaa palstalla kun Eino Sarre kirjoitti, että Onko Sarret tullut tien päähän. Kiinteistöjärjestelmässä on huomioitu ainoastaan poro- ja luontaiselinkeinojen harjoittaminen kiinteistön muodostamisen kriteerinä. heinäkuuta vieheet lentävät jokeen Suomen aikaa klo 12 ja kalastaa saa viisi ja puoli tuntia klo 17.30:een asti. Jokaisen sarjan paras palkitaan ruskealla kirjekuorella. Mutta eihän se niin vaarallinen ole, koska siellä on kokouksen jälkeen ruokailu ja kahvi, joka on omakustanteinen. Kun alkuperäiskansaoikeus ei voi siirtyä maa-kaupan myötä sellaiselle, jolla tätä oikeutta ei ole, niin kiinteistöjärjestelmä on korjattava vastaamaan ILO-sopimusta tältä osin. Inarijärven kalastajien tulee siis lain ja hygieniasääntöjen toteutumiseksi tuoda kala 12 tunnin sisällä pyynnistä maihin kylmennettynä ja toimittaa edelleen jatkokuljetukseen tai -jalostukseen myyntipaikoille. Sen mukaan alkuperäiskansaoikeudet ovat ?alkuperäisasukkaiden perinteisesti asumaan maahan liittyviä oikeuksia?. Vettä on n. Alle 16-vuotiaat kalastavat ilmaiseksi Nuorten sarjassa. Punnitus on Neidenin Hotellin edustalla klo 18.30 ja palkintojenjako Hotellilla klo 20.00. perustamiskirjoissa lueteltuja maa-aluetiluksia ja vesialuetiluksia sekä rajapaikoin erotettua maa-aluetta koskevat oikeudet ovat yksiselitteisesti omistussuhteisia oikeuksia, kun taas ILO-sopimuksen tarkoittamaa ?aluetta, jota on voitu käyttää elannon hankkimiseen?, koskeva oikeus on nautintasuhteinen oikeus. Nykyinen kiinteistöjärjestelmä on ristiriidassa, ei vain ILO-sopimuksen kanssa, vaan myös perustuslain kanssa. Kaikki halukkaat pääsee mukaan suvun tapaamiseen, oli paikkana joko kyläkeskus tai jokin muu paikka. Tukkikämppä -tyylinen majoitusrakennus, yhteiset laiturit ja perkaus/pesujärjestelmät, yhteinen jäähuolto... ja kalat mahdollisimman nopeasti yhteiskuljetuksilla kunnan jo rakentamiin tuotantolaitoksiin Inarin tai Veskoniemen kalasatamiin. Alkuperäiskansaoikeus ei siis riipu esim. Mitä tulee Eino Sarren sanontaan Tulisielut tulivat yli rajojen, on loukkaus Sarren Sukujuuria vastaan. Mihin on mennyt Eino Sarren oma kustannusajatus, kun kirjoittaa että ei kukaan lähde kahdenkymmenen euron maksulla tapamaan sukua viikonlo- puksi johonkin metsäkämpälle. Ihmettelen tätä asiaa. Sarret ko- koontuvat yhteiseen illanviettoon, eikä jokainen ole silloin omilla teillä ja senkin takia on hyvä olla muualla kuin kyläkeskuksissa, joissa kokoontuminen maksaa huomattavasti enempi kuin jossain sivummalla. Mitä Eino Sarre sanoo itseään piirun verran viisaammaksi, niin sehän jo tunnustaa hänen tyhmyytensä. Ensi lauantaina 5. Tainnutus ja verestys. Vain kalastusaluksella tehtävä pään poistaminen, sisälmysten ja evien poistaminen sekä mahdollinen mätipussien erottelu. Suomen puolella tehtyä desinfiointia ei hyväksytä. Myös Norjan valtion lohikortti vaaditaan ja sen saa netistä (neiden.no) tai Fjellstuesta, jossa kelpaavat eurot ja kaikki maksukortit. Veneestä kalastavilla tulee olla pelastusliivit ja paikallinen vene. Fjellstuen pihalla on kisojen aikana markkinat: myynnissä on mm. 8 Keskiviikkona 2.7.2014 Sana on vapaa Inarilainen Sana on vapaa Ei henkilökohtaisia kalastustukikohtia enää lisää Ylä-Lapin kalastustukikohdat eivät ole enää ajan vaatimuksien mukaisia. Rannaltaheitossa ja Veneessä saa käyttää uistinta, perhoa, lippaa tai vaappua. Osallistumismaksu on 50 euroa per sarja ja maksutapa käteinen
Perheleirin osallistujamäärä on kasvanut tänä vuonna lähes sadalla osallistujalla viime vuoteen verrattuna. Koko kansan kasavaskaus Savottakahvilassa. 23.7. Kultamaitten karaoke, Inga emäntänä. Saara Sarparannan porokuvia Lemmenjoki Camping & Cabinsin kahvilassa Oikaisu Inarilaisen 25.6. Silja Line seurakisat Ivalon urheilukentällä 26.7. klo 13.00?21.00 Osallistumismaksu 35 ?/venekunta Vaparajoitus 10 kpl Palkinnot 1. Kultamaitten karaoke, Inga emäntänä. Yhteistä aikaa halutaan vaalia ja se näkyy kasvavina osallistujamäärinä perhejärjestöissä, toteaa Salla Häkkänen. Vesaisten Keskusliitto ry on valtakunnallinen lapsi- ja perhejärjestö, joka järjestää leirejä, retkiä, kerhoja, matkoja ja luontotapahtumia kaikenikäisille. LKL 31.7.?3.8. Watercross 2014 Hotelli Kultahipun rannassa & 90´s Super party illalla Hipun festarialueella 31.7. Koilliskairan luontokeskus / Urho Kekkosen kansallispuisto, Tankavaara. Gállok Protest Art- Protestitaidetta Kallakista Siidassa 13.6.?21.9.2014 Leena Patjaksen taidenäyttely Monenlaisia Unia 21.7.. Inariviikkojen avajaistanssit Juhlateltassa Hotelli Kultahipun pihalla 18.?20.7. Kairan Kulkijat, Savottakahvila. 11.9. Kultakisat Kultakioskilla Kutturantiellä, järj. Kiilopää Summer Camp Elokuu 1.?3.8. Järj. Kuulaassa Sevettijärven Kyläpajan perinteinen kesänäyttely 1.7.?31.8. Löytöretki Vihreälle vyöhykkeelle. Yötön yö -vaellusretkellä ja Inarinjärven risteilyllä perheet tutustuvat Inarin luontoon ja Lapin karuihin maisemiin. Myös Vesaisten pitkäikäinen kilpailu Taitoniekka pistää perheet tekemään yhteistyötä ja löytämään toistensa vahvuudet. ?Vesaisten Keskustoimistolla Helsingissä tiedetään jo nyt, että Inarin leiristä on tulossa huippumenestys. palkinto 200 . Pajoissa askarrellaan kaikenlaista huovutuksesta, kaulakoruista ja kankaanpainannasta leivontapajan leivoksiin. Leirin lisäksi perheet ovat yhdistäneet muita lomasuunnitelmia matkan yhteyteen. lahjakortti 3. Hänen nykyinen työpaikkansa Sámi allaskuvla sijaitsee Koutokeinossa. Saamelaisarkiston hoitajan viransijaisena Linkola aloittaa 1.8.2014. Inarilainen luettavissa MYÖS NETISSÄ! www. lehtiluukku.fi Hinnat 1,80 ?/kpl, 10 nroa 13 ? NY T ILMESaToYm asi Noud aspalvelusta asiak e Inarilaisen ja matkailappia! -L ympäri Ylä Poimi ! mukaan. Hyvät vesaisjutut tulevat kaikkien käyttöön yhdessä vesaistoimintaa kehittämällä. Itä-Inarin uistelu Nellimissä 11.?12.7.2014 SIIKAUISTELU pe 11.7. Vesaisilla on 18 piiri järjestöä ja yli 300 paikallisosastoa, joissa on yhteensä yli 20?000 jäsentä. Toimintamuotona Vesaisilla ovat erilaiset vapaa-ajan ja harrastustoiminnot. Vesaiset kokoontuvat yhtälailla kylissä, kaupunginosissa, kuin maakunnallisestikin. Vuoden 2014 teema . Kairan Kulkijat, Savottakahvila. NÄYTTELYT Jäämerta kohti -näyttely, Siula-talo, Saariselkä, vapaa pääsy Päivi ja Jessica Suomi -taidenäyttely, Hotelli Laanihovi 21.2.?28.9. Kulttuurinnälkäisille löytyy taidepaja, lisäksi leirillä järjestetään monta muuta harrastustoimintoa. ?Pajojen vetäjiä ja leiriohjaajia oli tänä vuonna helppo saada mukaan leirille, kertoo Vesaisten järjestösuunnittelija ja leirin organisaattori Salla Häkkänen. Lappilaiset lajit antavat hyvän vivahteen perheolympialaisiin, jotka järjestetään tänä vuonna toista kertaa. Perheille yhteisen ajan löytyminen ja yhdessä tekeminen ovat yhä enemmän haaste, mutta sitä enemmän yhteistä aikaa ja tekemistä arvostetaan. kuvastaa Vesaisten toimintaa. SM-kultakisat. Savottakahvila. 24.7. Teema näkyy toimintavuoden aikana järjestettävissä tapahtumissa, kilpailuissa ja markkinointimateriaaleissa. Perheiden yhteiseen aikaan ja yhdessä tekemiseen leiri tarjoaa monipuolista tekemistä sekä tuo perheitä yhteen eri paikkakunnilta. Monelle Vesaisten perheleiri on lähes jokavuotinen reissu, mutta paljon on uusia- kin leiristä kiinnostuneita. Tangon Taigaa ja Valssin hurmaa! Marina Zharkevich ja Ljusja Savcenknko. Kultamaitten karaoke, Inga emäntänä. 500 . Toimitus muokkaa tarvittaessa tekstejä. Heinäkuu 3.7. Kultamaitten karaoke, Inga emäntänä. Pajoista löytyy seikkailunhaluisille melontaa, liikuntakoulu sekä suopunginheittoa. Silja Line seurakisat Ivalon urheilukentällä Syyskuu 4.?7.9. Tänä vuonna saamme nauttia leirillä Lapin yöttömästä yöstä ja erityisestä kulttuurista. Kairan Kulkijat, Savottakahvila. 16.9. Tankavaaran Kultakisat. Savottakahvila 25.7. Lasten disco, Night Club Hipun Kellari 23.?24.7. Tarvitaan erityisesti matalan kynnyksen harrastustoimintaa, joka tuo perheitä yhteen ja tarjoaa uusia elämyksiä paikallisuutta kunnioittaen. Savottakahvila. 18.?20.7. majoituslahjakortti Nellimin Erähotelliin UISTELUKISA la 12.7. Tekoja perheiden hyväksi . Luonnonyön retki Kiilopäällä. 200 . Keskusliitto järjestää vuosittain valtakunnallisen perheleirin, jonne tulee osallistu- jia aina Lapin perukoilta eteläisimpään Suomeen asti. Kesäteatteri Afrikan Morsian / Ivaloiset Hotelli Kultahipun takapihalla 23.7. Järj. lahjakortti 2. Taloudellisesti vaikeat ajat rajoittavat perheiden mahdollisuuksia ja vaikuttavat yleiseen mielialaan. Lapset ja perheet tarvitsevat tekoja ja toimintaa. Melonta- ja kirkkovenetapahtuma Hotelli Kultahipun rannassa 25.7. Metsähallituksen luontopalvelut/Urho Kekkosen kansallispuisto 4.7. Vesaistoiminnassa korostetaan lasten osallisuutta ja hauskaa yhdessä oloa. Toiminta tarjoaa perheille mahdollisuuksia arjen jakamiseen muiden perheiden kanssa. Inariviikot . Toiminta painottuu paikallisten tarpeiden mukaan ja tapahtuu monella tasolla. Savottakahvila. 5.?12.7. Vaskoolipatikka . Kolttakulttuuriviikko Sevettijärvellä. 30.8. 1000 . Savottakahvila. 10.8. Keskiviikkona 2.7.2014 9 Vesaisten Yötön yö -leiri on loppuunmyyty! Aurinko ei laske vuoden 2014 Vesaisten perheleirillä ollenkaan! Noin 240 Vesaista perheineen ympäri Suomen kokoontuvat Yötön yö -leirille Inarin Nuoriso- ja luontomatkailukeskus Vasatokkaan 3.?6.7.2014. Perheet tulevat Lappiin ympäri Suomea tapaamaan toisiaan ja pitämään hauskaa yhdessä. Toimintaa leirillä on kaikenikäisille. Pitkästä leirimatkasta huolimatta Yötön yö -leiri saatiin helposti täyteen ja majoituspaikkoja hankittiin lisää lähistöltä. lähtö klo 18 17.7.?27.7. Erävaelluksen sm-kisat, Kiilopää 6.9. lahjakortti Paljon muita palkintoja! Tiedustelut Arvi 040-590 7919 Sirpa 044-369 7274 Paavo 0400-159232 Lähtö/ ilmoittautumispaikat: Punainentupa 11.00?12.30 Nellim 11.00 Järj. Itä-Inarin Erä- ja kalamiehet ry ja Inarin Uistelijat ry Kulta-Lapin KESÄ 2014 Matkalla Pohjoisessa Utsjoki - Inari - Sodankylä Tapahtumia Ylä-Lapissa Tapahtumat voi ilmoittaa sähköpostilla osoitteeseen inarilainen@inarilainen.fi. Inker-Anni on kuitenkin kotoisin Helsingistä, ja asuu toistaiseksi Raattamassa Kittilän kunnassa. klo 18.30?21.30 Osallistumismaksu 10 ?/venekunta 1. Stand up -ilta klo 21 Ivalo River Campingillä. 23.?25.7. 30.8. arkisin klo 10?16. 15.6.?15.9. Kultamaitten karaoke ,Inga emäntänä. Kiilopää Volley, Kiilopää 19.7. Laineilla ja latvavesillä -näyttely. Savottakahvila. 14.8 Kairan Kulkijat, Savottakahvila. 21.?23.8. Sokosti Challenge -kurssi, Suomen latu Kiilopää 12.7. Hipun Onkikisat Kultahipun rannassa. 17.7. Saamelaisarkistoa koskevassa artikkelissa mainittiin, että arkistonhoitajan sijaiseksi tuleva InkerAnni Linkola on kotoisin Kau- tokeinosta. Siida, Inari 16.4.?31.7. Ivalo Rock -festarit Ivalo River Campingillä. 26.7. LKL 3.8. Kultaperinne ry. 22.7. Kaamasen Kotitarveorkesteri Giellajohkassa 25.7. paljon tapahtumia, lue lisää www.inariviikot.fi! 17.7. Ivalo Rock -festarit Ivalo River Campingillä. 26.7
040-762 5182 www.kuuputti.fi Rovaniementie 305, Ivalo TAKALAPIN LUKKO PALVELUT LIIKKEESSÄMME: AVAIMET- LUKKOPALVELU-KAMERAVALVONTA MURTOHÄLYTTIMET KYLMÄLAITEHUOLTO-ILMALÄMPÖPUMPUT KODINKONEMYYNTI Kari Piirainen Markku Suonnansalo puh. 040-755 5245. 044-3636895 Marja-Liisa Ruhanen Inarinkehitys@gmail.com Ivalontie 10 99800 Ivalo Yrityksen toimitilat hyvällä ja näkyvällä liikepaikalla voivat parantaa merkittävästi myyntiä ja kannattavuutta. Paikkakunnan hautaustoimisto v:sta 1974. Alan palvelua ja asiantuntemusta. Suomen Hautaustoimistojen Liiton jäsenliike. Palvelemme liikkeessä ma-pe klo 9-17.30, la 9-14, su 10-13 muina aikoina sopimuksen mukaan Peltikatot ja kattoturvatuotteet puh. 040-589 4520 puh. 040 705 4317 Katso lisätietoja sivultamme: www.nordicainari.fi Tuholaistorjunta ja hajujen poisto T:mi Heikki Äärelä puh. Poltto- ja voiteluainemyynti . 016 661 100 Myös asennuspalvelu Palvelemme ympäri Lappia! Antero 040 547 1509 Seppo 0400 681 439 Rovaniemen Pelti-Seppo Oy Sipolantie 1, Rovaniemi info@peltiseppo.fi Parturi - Kampaamo P. Sako- ja umpikaivojen tyhjennys . 040 410 5242 jari.lopina@pp1.inet.fi www.rkm-tiimi.fi LVI-JOBI OY Lvi-asennukset, -huollot 040-411 1543 jorma.ruokanen@outlook.com VUOKRATTAVANA IVALO-TALOISSA HYVÄLLÄ PAIKALLA IVALON YDINKESKUSTASSA valtatien varrella erikokoisia MYYMÄLÄ-, LIIKE-, TOIMISTO- JA ana. VARASTOTILOJA 10m² - 565 m². vapa Heti INARIN KEHITYS oy kukkakauppahautaustoimisto Ivalontie . Ivalon käyntikortti ja yhteinen asiamme. Ota yhteyttä P. 0400-292 247 e-mail: heikkiaarela@gmail.com Leikkaa talteen IVALO JA UTSJOKI Puh. Kuljetus- ja maanrakennuspalvelu . Petsamontie 5-7 Avoinna ma-pe 7.30-17 P. 016-66 11 66 Anne Mannermaa Ivalontie 7 99800 Ivalo Vapaa paikka Soita 020 710 9050 AUTOKORJAAMO Pörhön autoliikkeen partnerkorjaamo Ajanvaraus / Tiedustelu Henkilö- ja pakettiautot 0400 812622 Petri Raskas ajoneuvokalusto 050 4395488 Marko Avoinna ma-pe klo 08.00-17.00 Kaamostie 6, Ivalo lapinkonejarengas@live.com . Jätehuoltopalvelut . Sorat, hiekat, murskeet . Kaivinkone- ja nosturipalvelut . 10 Keskiviikkona 2.7.2014 Paikkakunnan parhaat palvelut MainosLinja Opasteet, kilvet, banderollit, tarrat, mainos- ja painotuotteet, venerekisterit 0400 153 277, 0400 252652 tuotanto@mainoslinja.fi 9RN 8FWNS 0TWNXYJ s LJJQNWFPJSSJP^SSJY s WNUXNUNIJSS^PXJY s UTXQNNSNPJQQTOF s PJQQTPTSJNXYTOF 8FWN 5JMPTSJS 0ZRUZYNJ .;&14 045-6707195 3RKMRLVHQ 5.0 7,,0, 2< Kuntotarkastukset Huoneistoremontit Vesivahinkojen kartoitus, kuivaus ja korjaus Puh. Dimex-työvaatteet Vapaa paikka Soita 020 710 9050 Meitä on nyt kaksi elinkeinojen kehittäjää! Elinkeinot & kehitys Nordica ja Kiinteistökehitys InLike Oy puh. 0400398 904 ELSA Parturi-Kampaamo Petsamontie 4 Ivalo 044 777 0908 MATKAHUOLTO-KAHVILA .883877, Linja-autoasemalla os. 0400-399 882 ja 040-505 3890 Kehykset tauluihinne! Esa Kumpula Puh