Inarilainen 02.03.2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Kellari oli vaatetta täynnä. OLAVI UUSIVIRTA 1.4. Hipun pilkki 3 (?16%) PaPaNa Inarin napana Inarintie 47, Inari P. Joskus he olivat meilläkin ja hyvin usein Hissulla. Ja mikäs siinä oli ollessa. 0400-423525 Ivalontie 16 | 99800 IVALO | 040 48 55 181 INARIN JA UTSJOEN PAIKALLISLEHTI keskiviikko 2.3.2016 20. asti Lounas arkipäivisin klo 11-15, lounaslista nähtävissä Hipun FB-sivuilla Tulossa: 11.3. Channel Four 26.3. klo 22.00 Auki klo: 03.00 asti!! Yläkerta avoinna pe?la 21?03 Night Club Hipun Kellari pe?la 23?04 Lippu 6 ? Viikon tarjous: 14,90 ? Possupihvi savuporokastikkeessa ja lohkoperunat - tarjous voimassa 8.3. 016 688 111. Hissu pisti aina kahvipöydän koreaksi illan mittaan. ?Tuohon aikaan Hissu oli erittäin näkyvä yrittäjä. Sotainvalidinaiset kokoontuivat vuorotellen toistensa kodeissa. Viime vuodet hän tosin oli hyvin tiiviisti vain siinä liikkeessä. He kutoivat sukkia ja pitivät myyjäisiä. ?Hissu oli ahkerasti mukana sotainvalidinaisissa. Joillekin matkailijoille Kenkä-Asun sydämellinen myyjätär jäi koko Ivalosta parhaiten mieleen. Jaakko Peltomaa Lue lisää sivulta 17. PaPaNassa ¯ Music from 60´s & 70´s Pe 4.3. Alk. 22 Visions of Inari 26.3. Se kaupanpito oli hänen elämänsä. ?Hissu oli kauppiaan tytär ja hän oli nuorena työskennellyt pankissa. Ihmisillä on se kuva, että hän oli aina siinä kaupassa, mutta kyllä hän on aikoinaan matkustellutkin ja pitänyt vähän lomaakin. Hän oli aktiivinen naisyrittäjien yhdistyksessä sekä Ivalon Yrittäjissä. Ivalossa toimi hyvin ahkerasti sotainvalidiyhdistyksen naisten alaosasto, joka keräsi varoja sotainvalideille. nro 9 Irtonumero 2 ? ?Kaupanpito oli Hissun elämä? mittaan luottamustoimet jäivät ja sotainvalidinaisten toiminta hiipui ja loppui. Kauppa oli oma ja velaton. Ja hänkin oli meitä sota-ajat kokeneita ihmisiä. Hän oli aina rahasta tarkka, kuten yrittäjän pitää ollakin. vsk. MERKKIKORJAAMO Lintumaantie 9 Huollot ja korjaukset kaikkiin automerkkeihin Puh. Kyllä minä Hissua muistelen kunnioituksella ja lämmöllä, sanoo Timo Hyvärinen. Kuva: Elias Lahtinen ?Ennen joulunpyhiä meinasin käydä tervehtimässä Hissua. Mutta Hissun kauppa oli kiinni ja oven edessä oli jo useamman päivän lumet. ?Ajattelin mielessäni, että nyt on Hissu tainnut lopettaa kaupanpidon, tuumailee ivalolainen Timo Hyvärinen, entinen Ivalon kirjakauppias ja sotainvalidien paikallisyhdistyksen kunniapuheenjohtaja muistellessaan edesmennyttä Hilja Pettersonia. Hyvärinen sanoo tunteneensa Hissun hyvin melkein koko sen ajan mitä on Ivalossa asunut, eli 60 vuotta. ?Hissuhan oli aikoinaan monessa mukana. 016 6755 700 TAX FREE Tarjoukset voimassa to?su 3.?6.3. Kotivaran venäläinen metvursti 450g 00 2 pkt ilman K-Plussa-korttia 1,79 pkt 3 99 pkt Kuivalihaksi Atria naudan sydän n.25kg/ltk 2 949 tai Atria naudan kulma- Erä! paisti n.5,5kg The Hunters Featuring Pepe Ahlqvist www.papanabar.fi Tervetuloa! ma?la 8?21 su 12?18 K-PLUSSA-KORTILLA Atria hiillosmakkarat 400g Tulossa: 18.-19.3. Vuosien Kauppias Hilja Pettersson tunnettiin upeasta valikoimastaan ympäri Suomen. Kun nämä riennot jäivät, niin Hissu keskittyi kauppansa pitämiseen. Hyvärinen muistelee, kuinka aikoinaan kulki potkukelkalla joen poikki ja käväisi potkukelkkamatkansa aikana myös Hissua tervehtimässä. ?Hän oli aina erittäin ystävällinen ja hymyilevä. 040 765 1605 P. JUKKA POIKA PALVELEMME IVALO Friday 11.03.2016 Hotelli Ivalo klo 21.00 MALPRACTICE À la cartea ma?la klo 11?21, Su 11?18 Ravintola auki ma?to klo 22.00 asti, su klo 21.00 09 kg kg Pirkka Orri mandariinit 2 49 kg TAKSI IVALO Puh. 0100 87 888 www.ivalontaksit.fi Tervetuloa! Sensational ELVIS show!!! Pukeudu ajan henkeen ! - parhaat asut palkitaan ¯ ¯ LIPUT/TICKETS 10 ? www.hotelivalo.fi puh. Siinä näki ihmisiä ja sai vaihtaa kuulumisia
Siellä on arvokasta jalopuuta menossa haketukseen. Yhteiskuntakaan ei ole laittanut penniäkään Salmelaan. Apurahaa hän kertoo hakeneensa kerran, tuloksetta. Hän on tehnyt niitä toistakymmentä, osan lapsenlapsilleen. Pääasiassa Salmela myy tilaustöitä. Hän katsoo, että juuri kukaan alan ihminen ei elä omilla töillään. ?Ihmiset eivät ole valmiita maksamaan käsitöistä. Pait- Lasse Salmelan verstas on yhden miehen mallia. Salmela on valmistanut näitä lapsenlapsilleen, mutta myös myyntiin.. Siellä on kaikki tarpeellinen. Hän on kustantanut kaiken itse. Tuija Sorjanen Ei keinuhevonen, vaan keinuporo. Tein niille tuollaiset, että siitä saatte jyrsiä vähän aikaa. Kesäisin turistit kuvaavat Salmelan pihaa. ?Talvella se on yhtä siisti kuin kenen tahansa muunkin piha. Lasse Salmela on pienestä saakka tehnyt käsitöitä. Keinuporo syntyi muuntelemalla valmiiksi päässä olevaa keinuhevosen kaavaa. 2 Keskiviikkona 2.3.2016 Lasse Salmela tekee petoja, poroja ja käsityövälineitä kierrätyspuusta Ahma, joka pelottaa porot pois pihapiiristä. Salmela sahaa poron kuviosahalla havuvanerista ja kokoaa sen. Mikkonen pintakäsittelee poron lakalla. Muutama keinuporo odottelee Salmelan matkailuautossa myyntiinpääsyä. Käsityöllä on vaikea lyödä rahoiksi Eläinveistokset menivät kaupaksi erityisesti Tankavaarassa ja Savottakahvilalla, jossa Salmela asui juuri Lappiin muutettuaan. Nyt hän asuu laajentamassaan vanhassa kullankaivajan torpassa puolisonsa Aila Mikkosen kanssa. Koko ajan uutta tekeillä Moottorisahaveistoksista Salmela on hiljalleen siirtynyt ?akkain käsityövälineisiin?. Aluksi työt olivat tietenkin pikkupojalle sopivia pyssyjä ja jousia. ?Puukko teroitettiin aina. Haavat tulevat tylsällä puukolla. Nykyään Salmela antaa lapsenlapsilleen vauvalahjaksi aina hiiliteräksisen vuolupuukon nimikaiverruksella. Työuransa Salmela teki ammattisotilaana Keski-Pohjanmaalla. Nämä olivat kaikki Lasse Salmelan veistoksia ja niin aidon näköisiä, että oikeat eläimet hämääntyivät. Salmela veistää eläinpatsaita moottorisahalla. Siinä on koneisto rikkinäisestä ompelukoneesta, jonka Salmela löysi kierrätyslaitos Jaskan Valinnasta. Suunnitelma oli muhinut pitkään Salmelan mielessä. Parikymmentä vuotta sitten hän tuli Inariin kaivamaan kultaa. Salmela oli tehnyt keinuhevosia vuosia sitten omille lapsilleen. Yhden poron tekemiseen menee puolisen päivää. Mitään turhaa ei mahdu. Lasse Salmelan tuorein keksintö, sähkörukki, koostuu vanhasta tekniikasta ja hieman uudemmasta. Ahma on tässä. Niitä käyttää esimerkiksi Aila Mikkola saamenkäsitöihin. Salmela esittelee vastikään valmistuneen sähkörukin. Aidan vieressä on hahmo Inarin vaakunasta eli siika päässään valtavat poronsarvet. ?Tuolla on hirvi, tuolla toinen hirvi. Salmela tekee esimekriksi tiuhtoja, käpyjä ja värttinöitä, jotka ovat kaikki pienikokoisia tarvekaluja. Ne menevät myyntiin. Gorilla on tuolla. Jäniksille eväskukat järsittäväksi Verstaan takana on myös kaksi isoa oranssinkeltaista puista kullerokukkaa. ?Jänikset syövät kesäisin kukat penkistä. Sähköinen rukki vie paljon vähemmän tilaa kuin puinen rukki ja toimii paljon nopeammin. Salmelan uusin tuote ovat puiset keinuporot. Susi, joka sai tuttavan koiranpennun laskemaan pelästyksestä alleen. Hän osoittelee lumista pihapiiriään Ivalon Törmäsessä. Ompelukoneen moottori pyörittää puuosia. si siitä kiiskestä, Salmela sanoo ja viittaa Kalajuttu-veistokseen, jonka uusi Lastensairaala osti tiettävästi 20 000 eurolla taiteilija Veikko Hirvimäeltä. Salmela toteaa olevansa itetaiteilija, muttei kutsu itseään sillä termillä. ?Se on taiteilijoiden keksimä haukkumanimi. Salmelalle käsitöiden tekeminen ei tule kovin kalliiksi, koska iso osa materiaalista on kierrätettyä. ?Dyykkaan kalustefirmojen roskikset. Karhu, jota naapurin koirat syöksyivät haukkumaan
Kunnallispolitiikassa tällainen tapa lähes poikkeuksetta onkin: puheenjohtajapaikkoja ja hallituspaikkoja jaetaan sen mukaan miten ääniä on tullut. Pari saamelaiskäräjien nuorta jäsentä esitti provokaation, kun Saamelaiskäräjien vanhin jäsen Kari Kyrö piti avajaispuhetta. Vanhaa asfalttia puretaan ja uutta laitetaan tilalle. Sajoksen salissa jotkut tuumailivat hallituksen valinnan jälkeen, että tämä on demokratiaa ja siihen pitää tyytyä, tai että ?salissa jokaisella on vain yksi ääni?. Näinkin tietysti on, mutta Avaskarin kannattajilla oli hyvät perusteet vaatia ääniharavalle hallituspaikkaa. Esimerkiksi Sevetintie olisi peruskorjauksen tarpeessa, määrittelee Kari Guttorm. Inka Maarika Kangasniemen tekemä korutaiteen teoskokonaisuus on nähtävillä tämän viikon ajan Inarin kunnantalolla. Silloin häntä on mahdoltaiteen kenttään ja se eroaa pe- lista tavata ja jututtaa. rinteisemmästä korumuotoilusta siten, että korutaitede on itseJaakko Peltomaa ilmaisun keino ja teokset ovat uniikkeja. Talveen on mahtunut monenlaista keliä ja esimerkiksi kovan lumituiskun jälkeen ei tietä saa auki seuraavalla sekunnilla, sanoo Guttorm rauhallisesti. Guttorm sanoo, että lappilaisena liikennöitsijänä hän on enemmän huolissaan teiden kunnosta kuin siitä, miten niitä talvisin saadaan pidettyä auki. ?Lapin tiestö rappeutuu. Vanhat asfalttitiet murenevat ja muuttuvat kuoppaisiksi. Siellä ajelee suomalainenkin ihan lystikseen. Korumuotoilussa työskentelyn lähtökohtana on pyrkimys vastata asiakkaiden ja kuluttajien toiveisiin. ?Tutustuin korutaiteeseen Itä-Suomessa, jossa on vahva korutaideyhteisö. Hän on sen sortin inarinsaamelainen. jaakko.peltomaa@inarilainen.fi Liikennöitsijä ajelee lystikseen Norjan teillä Karigasniemeläinen kuljetusalan yrittäjä Kari Guttorm antaa myönteisen arvion teiden kunnossapidosta tänä talvena. ?Kun olen ajanut PohjoisLappia ristiin ja rastiin, niin en minä lähde nyt moittimaan teiden kunnossapitoa. Tällä kivellä aiottiin aikoinaan päällystää Finlandia-talon seinät.. Käräjillä on yhteen hiileen puhaltava enemmistö ja puheenjohtajakin on sama kuin aikaisemmin, Tiina Sanila-Aikio. Sekin tuli selväksi, että käräjillä on pieni oppositio. Sen perusteella näyttää siltä, että käräjien aikaisempi linja ei muutu. Saamelaiskäräjälaki tai Saamelaiskäräjien työjärjestys eivät edellytä, että vaaleissa eniten ääniä saavalle pitäisi antaa paikka hallituksesta. Tässähän se ongelma on. Teoskokonaisuuden korut on valmistettu Inarin kunnan alueen kivistä. Siihen kuuluvat ainakin inarinsaamelaiset Kari Kyrö ja Anu Avaskari. Pigga Keskitalokin näytti olevan heidän linjoillaan. Mutta kun itse tie on kuoppainen ja asfaltti epätasainen, niin ei sellaista tietä enää kovin puhtaaksi saakaan, hän muistuttaa. Korutaidetta Inarin kallioperästä ?Tämän korun kivi on löytynyt Inarijoesta Inarin ja Utsjoen rajan tuntumasta. Sehän on vaalituloksen kunnioittamista, että henkilö, johon äänestäjät ovat eniten luottaneet, nostetaan tärkeälle luottamuspaikalle vaalien jälkeen. Ja sen jälkeen näytti nettiin tulevan pätkä Kyrön puheesta, jossa hänen puheensa sisällölle irvaillaan. Kari Kyrö on ollut vuosikymmenten varrella monenlaisissa luottamustoimissa mukana. Näyttely on pystytetty yhteistyössä Inarin kunnan kulttuuritoimen kanssa. ?Inari sijaitsee granuliittivyöhykkeellä, joka on noin 2000 miljoonaa vuotta vanha. Olen kuullut, että Inarin kallioperä olisi maapallon vanhinta. Inarin maaperä on mineraaleiltaan ja kivilajeiltaan monipuolinen, mutta monilta osin sitä ei ole osattu hyödyntää paikallisessa käsityö- ja taideteollisessa kulttuurissa, sanoo Kangasniemi. ?Luulen, että minulle se on etulyöntiasema, että päämateriaaliksi taiteessani on valikoitunut kivi. Kultahippuja minusta ovat myös Inarijoen alueen asukkaat, sanoo Inka Maarika Kangasniemi. Angelin anortosiittia. Toisella oli lakki väärin päin, toisella takki. Ajatellaanpa vaikkapa Nelostietä Inarin Kirkonkylältä Talvituvalle ja siitä vielä vähän Myössäjärvelle päin. Luulen, että korutaide iski minuun niin valtavalla voimalla siksi, että olin Jaakko Peltomaa Liikennöitsijä Kari Guttorm sanoo, että Lapin teiden talvikunnossapito ei häntä kauhistuta. Olen halun- jo pitkään tuntenut perinteisen nut myös ehdollistaa perinteis- saamenkäsityön rajat ahtaina, tä tapaa käyttää kiveä koruissa. mutta myös siksi, että koin kuvitteellisen kehoyhteyden voiMelko tuntematon makkaasti. taidemuoto ?Mielestäni saamelaisesInka Maarika Kangasniemi ar- sa kulttuurissa on historiallivelee, että korutaide taidemuo- sesti ollut korostunut yhteys tona on melko tuntematon Suo- oman kehon ja käyttöesineismessa, ja varsinkin Lapissa sitä tön välillä. joutuu monesti avaamaan ja peKangasniemi itse on pairustelemaan. kalla näyttelyssä perjantaina ?Korutaide kuuluu nyky- 4.3. Kyllä sitäkin tietä aurataan ahkerasti, mutta se ei enää auta, kun tienpohja on kelvoton. Kari Guttorm sanoo, että kun ajelee Norjan teitä, niin eron huomaa kuin yöllä ja päivällä. ?Siellä korjataan koko ajan vanhoja teitä. Kiven sisään on kiteytynyt sen syntyessä kultahippuja, jotka voi nähdä paljaalla silmällä tarkkaan katsoessa. Olen pyrkinyt ajattelemaan korun uudella tavalla, it- seilmaisun keinona. Alueella asuu minulle tärkeitä ihmisiä, joilta olen oppinut paljon ja joille olen kiitollinen. Keskiviikkona 2.3.2016 3 Päätoimittajalta Saamelaiskäräjien kurssi tuskin muuttuu Saamelaiskäräjävaalien järjestäytymiskokous on pidetty. Hän on kovapintainen neuvottelija, mutta en ole koskaan huomannut hänen sortuvan irvailuun tai toisten vähättelyyn. Ainakin tänä talvena pojat tuntuvat tehneen parhaansa. ?Ainakin tänä talvena pojat ovat tehneet parhaansa. He eivät saaneet esityksiään läpi järjestäytymiskokouksessa, kuten ei myöskään Tanja Sanila. Tällä välillä on vanha epätasainen asfaltti, eikä sitä saa talvisin kynsittyä puhtaaksi minkäänlaisilla vehkeillä. Pitkän linjan yrittäjä Kari Guttorm sanoo, että vanha Te- nontie alkaa olla niin huonokuntoinen, että sen asfaltti pitäisi kertakaikkiaan kerätä jo rullalle. ?Se on kaput! Kuoppia on paljon ja renkaita paukkuu rikki. Suomen valtionkin pitäisi nyt tehdä jotain ennen kuin tiet loppuvat kokonaan. Sama linja jatkunee seuraavat neljä vuotta. Saamelaiskäräjävaalien ääniharava Anu Avaskari ei päässyt käräjien hallitukseen
Tunnin keilaus on hyvää liikuntaa ja siinä saa hien päälle. Perinteisessä pitää hallita pitovoiteiden käyttö. Mitä sanot metsäsuksilla hiihtämisestä? ?No minä olen tänä talvena hiihtänyt metsäsuksilla enemmän kuin latusuksilla. Hyvä latu on myös Koppelon kyläyhdistyksen latu, joka alkaa kyläyhdistyksen rannasta. Luistelun yksi etu on se, että pitovoiteita ei tarvitse. Esimerkiksi poronhoidon kohtalo mietityttää Ivalon paliskunnan alueella, missä kaikki mahdolliset maankäyttömuodot ovat jo edustettuina, sanoo Sanila-Aikio. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja sanoo lehdessä iloitsevansa siitä, että Metsähallitus otti maankäytön suunnittelussa ensimmäisenä viranomaisena maailmassa koekäyttöön kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen sihteeristön laatiman alkuperäiskansojen perinteistä tietoa koskevan Akwé:Konohjeistuksen. ?Ohjeistuksen huomioon ottaminen Hammastunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmaa laadittaessa osoitti, että Metsähallitus todella arvostaa saamelaiskulttuuria. Näin pitäisi menetellä muuallakin, jotta voisimme tuoda tär- keitä asioitamme esille maankäyttöä suunniteltaessa, sanoo metsä.fi-lehdessä Akwé:Kontyöryhmän puheenjohtaja Heikki Paltto. JP Seurakunta myy Tauno Ljetoff saa tontteja opettaa Inarijärven läheltä koltansaamea Inarin seurakunta myy tarjousten perusteella tontteja Inarijärven läheisyydestä. Jos aloittelee hiihdon harrastamista, niin silloin hitaasti kiiruhtaminen on tärkeä juttu. Jos aikuinen ihminen aloittaa hiihdon vuosien taon jälkeen, kannattaako mennä perinteistä vai luistelua? ?Makuasia, mutta oikeaoppinen luistelu on vaikeampaa kuin perinteinen hiihto. Vaikka minä kyllä nautin laavustelusta myös 30 asteen pakkasella. Hallitus on suunnitellut, että peruskouluun tuotaisiin tunti lisää liikuntaa. Pelkkää vettä lipittämällä kun ei pysy hengissä. Siitä se kulkee Mustajokea pitkin sillan alta kohti Marjavaaran laitaa. ?Koppelon latu on aika tasainen ja tosi hyvässä kunnossa. Se on upeaa, kun laittaa metsäsukset jalkaan, pistää ahkion perään ja lastaa laavun kyytiin. Miltä tämä kuulostaa? ?Jos tuo tunti liikuntaa tapahtuu niin, että sen vetää ammattitaitoinen ihminen ja tunnin aikana liikutaan sillä tavalla, että lapsi siitä innostuu, niin sehän kuulostaa hyvältä. Kun minä olin töissä, puhuttiin, että lapset eivät liiku, kun he istuvat pöytätietokoneiden ääressä. Luistelulatu se ei ole. Jos ja kun SDP nousee hallitukseen seuraavien eduskuntavaalien jälkeen, sillä on edessään kauhea siivoaminen ja korjaaminen, sanoi Marin. ?Kekkonen ei olisi katsellut päivääkään? Pitkäaikainen SDP:n kunnanvaltuutettu Kari Tammela sanoi, ettei kadehdi heitä, jotka aikoinaan joutuvat Sipilän hallituksen sotkuja selvittämään. ?Kekkonen ei olisi katsellut tällaista menoa päivääkään. Hän ei olisi odottanut työttömyyslukujen paisumista ja asioiden ajautumista kaaokseen, vakuutti Tammela. Kuulijajoukko Cafe Stopin pöydissä ihmetteli, eikö Sipilän hallitus löytänyt muita säästökeinoja kuin leikata ruokava- SDP:n kunnanvaltuutettu Kari Tammela ja puolueen varapuheenjohtaja Sanna Marin tuomitsivat Ivalossa Juha Sipilän hallituksen politiikan. Pienelle lapselle se tosin voi olla turhan haastava paikka, jos kokemusta ei ole paljon. Tontit sijaitsevat Inarin Kirkonkylän saneeratun asemakaavan alueella. Asiasta päätti Inarin seurakunnan kirkkoneuvosto. Rakennuspaikat myydään tarjousten perusteella eikä uu- sia rakennuspaikkoja vuokrata. Seurakunnalle tulleet tarjoukset avataan 1.9.2016 pidettävässä avauskokouksessa ja tarjousten perusteella laaditaan 12.9. pidettävään kirkkoneuvoston kokoukseen esitys. JP Inarin seurakunnan kirkkoneuvosto on myöntänyt Tauno Ljetoffille sivutoimiluvan. Ja onhan hiihtokoulujakin olemassa, niin lapsille kuin aikuisillekin. Nuorisotyönohjaaja Ljetoff oli pyytänyt kirkkoneuvostolta sivutoimilupaa, jotta hän voi toimia sivutoimisena koltansaamen kielen opettajana SAKK:ssa. Ljetoff kertoo, että SAKK on lähestynyt häntä opettajapu- lan vuoksi ja pyytänyt opettamaan neljä opintoviikkoa koltansaamen perusteita keväällä 2016. JP. Sitähän sopii ivalolaistenkin hiihdellä vaihtelun vuoksi. Jänkkävaarahan on perinteinen hiihtomaasto. Kyllä se harrastus pitää aloittaa kevyemmin, sellaisella mukavalla peuhaamisella. Nyt eläkepäivinä tulee matkustelua paljon Etelä-Suomessa, mutta kunhan kevätaurinko paistaa ja hankikanto tulee, niin juuri siihen aikaan on ehdottomasti päästävä metsäsuksien päälle ja lähdettävä pilkkireissuille. Hiihtäessä koko vartalo tekee töitä. Hiihtoharrastuksen suosio on vuosikymmenten varrella väistämättä vähentynyt lasten parissa ja hiihto pitää osata tarjoilla oikein, jotta lapsi siitä innostuu. ?Kun olin vielä työelämässä liikunnanopettajana, huomasin, että ala-asteen rantaan tehty hiihtomaa innosti aika hyvin lapsia hiihtämään. Sipilän hallituksen toiminta sataa kannatuksena SDP:n laariin. Valinnanvaraa ja tarjontaa on, kun käyttää mielikuvitusta. ?Ivalojokea pitkin on myös mukava hiihdellä kevätaurinkoisina päivinä, mutta nyt siellä saa katsoa, ettei ole vettä jään päällä. Onko hiihtäminen terveellistä? ?Se on erinomainen kuntoilulaji. Ala-asteen rantahan on hiihtomaalle mahtava paikka, kun siitä saa aika hyvän mäen törmältä jäälle. ?Jos lapsi ei ole vielä innostunut hiihdosta, varmin tapa saada se pienikin alkava innostus pois on lähteä lapsen kanssa hiihtämään kymmenen kilometrin hiihtolenkkiä jonnekin metsään. Pääministeriä he arvostelivat myös ylimielisyydestä ja kokemattomuudesta. liokorvaus pois keliakiaa sairastavilta. ?Hallitus on toistuvasti pyrkinyt helpottamaan veronkiertäjien asemaa.? ?Keliaakikoille tehdyt elintarvikkeet ovat pirun kalliita, mutta niitä on pakko syödä. Lapsethan tykkäävät mäenlaskusta. Löytyykö Inarista hyvä latuverkosto? ?Inarin kunnan alueella on aina ollut hyvä latuverkosto. Pienitu- loiset keliaakikot tulevat kyllä tuntemaan tämän leikkauksen nahoissaan, kuuluivat terveiset hallitukselle. Hallituksen pitää näyttää esimerkkiä SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin sanoi, että hallituksen puheet veronkierron estämisestä eivät riitä, vaan sen on näytettävä esimerkkiä omassa politiikassaan. Kaikki tällaiset hiihtomaat olisivat edelleenkin hyviä motivaattoreita. Jokaisella omat tyylinsä, mutta luistelussa on hyvä hallita tiettyjä perustekniikoita, että ei suotta kipeytä jäseniään. Olisi hyvä, että tällainen ihminen saisi opetella tekniikkaa jonkun konkarin seurassa tunnin pari. Näin oppii oikeat tekniikat eikä sano ensimmäisen käynnin jälkeen, että olivatpa ne keilapallot niin raskaita, että en enää toiste lähde. Jaakko Peltomaa SDP ärähti Ivalossa: Sipilän sotkut jäävät demareiden selvitettäväksi Juha Sipilän johtama hallitus sai madonluvut SDP:n Ivalossa järjestämässä tilaisuudessa, johon osallistui myös SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sanna Marin. Marinin mukaan hallituksen harjoittama eriarvoisuutta ja kurjistumista ajava politiikka tietää SDP:lle sitä, että puolueen kannatus nousee. ?Pitää tietysti olla iloinen SDP:n kannatuksesta. Se on hyvä, mutta toisaalta hirvittää, mihin kaikki lopulta johtaa. Voi vain kuvitella mikä nyt on tilanne, kun on kaiken maailman läppärit ja tabletit. Kerropa vielä, oletko eläkepäivillä löytänyt mitään uutta liikuntalajia? ?Ehkä keilaus on sellainen, josta olen innostunut eläkepäivilläni. Liikun monipuolisesti ja silloin tällöin tulee vaihtelun vuoksi keilattuakin, esimerkiksi Saariselän uudessa keilahallissa. Ladulle voi mennä venesataman kautta, niin ei ole häiriöksi asukkaille. ?Latuja on joka lähtöön, ja kyllähän joskus voi hiihdellä vaihtelun vuoksi vaikka kelkkauria. Marin on tästä samaa mieltä, mutta hän ihmettelee, miksi hallitus ei kuitenkaan vastaa puheistaan. ?Hallitus on toistuvasti pyrkinyt helpottamaan veronkiertäjien ja välttelijöiden asemaa esittämällä esimerkiksi hallintarekisterilakia, tehokkaan katumisen lakia ja leikkauksia harmaan talouden torjunnan määrärahoihin. Jaakko Peltomaa Sanila-Aikio: Metsähallitus on tärkeä yhteistyökumppani Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio on tyytyväinen yhteistyöhön Metsähallituksen kanssa. ?Metsähallitus on maiden haltijana yksi tärkeimmistä yhteistyökumppaneistamme, ja sujuva yhteistyö helpottaa asioista sopimista, sanoo puheenjohtaja Metsähallituksen julkaisemassa metsä.fi-lehdessä. Hän sanoo myös pelkäävänsä, että tulevaisuudessa maat eivät enää riitä kaikkiin toimintoihin, mikä tuo haasteita myös Saamelaiskäräjien ja Metsähallituksen yhteistyöhön. Aikuiset voisivat tulla lastensa kanssa hiihtomaahan, tehdä siinä pientä hiihtolenkkiä ja harjoitella mäenlaskua. 4 Keskiviikkona 2.3.2016 Viikon kysymys ? Miten lapsen saa hiihtämään? Hiihtokelit ovat pian parhaimmillaan ja hiihtolomakin lähestyy. Miten vanhemmat saisivat lapsensa houkuteltua hiihtämään, eläkepäiviä viettävä liikunnanopettaja Olli Akkanen? ?Tämä on tuhannen taalan kysymys. Sipilä on viimeaikaisissa lausunnoissaan sanonut veronkierron menneen lii- an pitkälle. Hyvässä hiihtotekniikassa sekä jalat että ylävartalon lihakset työskentelevät aktiivisesti samalla kun keskivartalo tasapainottaa ja myötäilee liikkeitä. ?Kun tekniikka on kunnossa, hiihtäjä saa hetken levon liu´un aikana sekä tietysti alamäessä. Ja hiihtomaiden yksi hyvä puoli on se, että niissä voi harjoitella alamäkilaskua. Tässäkin sanoisin vanhana liikunnanopettajana, että keilaukseen kannattaa tutustua henkilön kanssa joka tuntee lajin
Holmberg sanoi, ettei voi kannattaa heitä mihinkään. Jaakko Peltomaa ?Meille kuuluu hallituspaikka ja me sen otamme. Kari Kyrö esitti, että Saamelaiskäräjät ei puuttuisi asiaan ja muistutti, että laki turvaa jo kulttuurin harjoittamisen eli heikentämiskielto on näin jo voimassakin. Neeta Jääskö muistutti Kyröä siitä, että perinteiset elinkeinot ovat Inarissa tiukalla. Alueen ihmiset ovat kestäneet yhdessä monet koettelemukset. Keskiviikkona 2.3.2016 5 Saamelaiskäräjien Ikäpresidentti Kari Kyrö: Tutut eivät tervehdi toisiaan ? näin ei voi jatkua Ääniharava Anu Avaskari ei mahtunut hallitukseen Saamelaiskäräjien hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio sekä varapuheenjohtajat Heikki Paltto ja Tuomas Aslak Juuso. Toisena ääntenlaskijana toimi Jan Saijets. Pigga Keskitalo esitti puheenjohtajaksi Anu Avaskaria, koska tämä on ääniharava ja omaa erittäin pitkäaikaisen kokemuksen. Kokouksen aikana Jan Saijets ilmoitti luopuvansa hallituspaikan tavoittelusta, koska katsoi Pieskin olevan riittävän hyvä ehdokas, joka tuntee niin citysaamelaisten asiat kuin pohjoisen elinkeinotkin.. Avaskari muistutti, että Paltto on enemmistön valitsema ehdokas. ?Tarvitaan sata hallituspaikkaa? Tuomas Aslak Juuso kummasteli puheita koltta-alueen hallituspaikasta. Avaskari sanoi, että vaikka Heikki Paltto on puheenjohtajistossa, niin siitä huolimatta hallitukseen tarvitaan inarinsaamen kieliryhmän edustaja. Tämä sai Tanja Sanilan ihmettelemään, miksi salissa on otsaa vaatia edustajan paikkaa Utsjoelle sen jälkeen kun koltta-alueen edustaja oli pelattu ulos. Puheenjohtajaksi esitettiin myös Veikko Feodoroffia, mutta hän ilmoitti ettei ole käytettävissä. Suurin kunnia Saamelaiskäräjien puheenjohtajaksi valittiin Tiina SanilaAikio, ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Heikki Paltto ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Tuomas Aslak Juuso. ?Tämä on kaikista suurin kunnia minkä saamen kansa voi antaa, sanoi Tiina Sanila-Aikio valintansa jälkeen. Hän totesi, että Saamelaiskäräjien työn pohjana täytyy olla perinteiset elinkeinot. Kun ne ovat vakaalla pohjalla, niin se edesauttaa myös kielen tilannetta. Puheenjohtajavalintojen jälkeen Pentti Pieski esitti, että täysistunto ottaisi kantaa metsähallituslain uudistamiseen ja esittäisi, että lakiin sisällytetään saamelaiskulttuurin heikentämiskielto. Anne Nuorgam sanoi, että inarinsaamelaisten asia on toki tärkeä muun muassa Inarijärven takia. Hän muistutti, että KHO on päätöksillään rikkonut vaalitulosta ja hän piti KHO:n oikeuskäsitystä uskomattomana. Jos kolttaalueen edustajaa ei valita, niin päätös on Saamelaiskäräjien työjärjestyksen vastainen ja siitä valitetaan, vakuutti Tanja Sanila. Välillä tutkittiin lakiakin ja saamelaiskäräjien lakimiessihteeri Kalle Varis vakuutti Tanja Sanilalle, että hallitukseen ei tarvitse valita nimenomaisesti koltta-alueella asuvaa henkilöä. Petra Magga-Vars ilmoitti arvostavansa Tiina Sanila-Aikion taustaa ja hän vakuutti, että koltilla on näin jo hyvä edustus tulevalla toimikaudella. Anu Avaskari totesi Tanja Sanilan tuoneen kokoukseen uuden näkökulman, jota on syytä tarkastella vakavasti. Magreta Sara totesi, että heikentämiskielto olisi tärkeä muun muassa poronhoidon kannalta. Anu Avaskari muistutti inarinsaamelaisten heikosta asemasta, joka vaatisi Saamelaiskäräjiltä huolellista paneutumista ja käsittelyä. Toinen uusi jäsen, Aslak Holmberg puolestaan esitti protestinsa istumalla kokouksen aluksi saamenpuku nurinpäin käännettynä. Holmberg ilmoitti Kyrön puheen jälkeen, että kokous on laiton. Sanila uskoi, että seuraavaksi tiputetaan inarinsaamelaiset. Jouni Aikio kummasteli Avaskarin esitystä ja epäili, että koko jupakka on synnytetty vain siksi, että tietyt edustajat eivät kelpuuta Heikki Palttoa inarinsaamelaiseksi, vaikka hän sitä onkin. Hän piti ikävänä sitä, että maita siirretään muille ja Laatumaan tonttikauppaa hän piti hirveänä. Eduskunnassa nauretaan Kari Kyrö piti huolestuttavana sellaista tilannetta, että Saamelaiskäräjillä kulloinkin vallassa oleva porukka saisi aina vetooikeuden kaikkiin valtion mailla tehtäviin hankkeisiin. ?Täällä puhutaan Inarijärvestä. Hän epäili, että tosiasiat eivät ole aina helppoja, mutta kuitenkin ne pitää tunnustaa, jotta asioissa päästään eteenpäin. Kari Kyrö sanoi itse kannattavansa vanhaa hyvää diplomatiaa sekä sitkeitä neuvotteluja avoimien konfliktien sijaan. Kyrön mukaan Saamelaiskäräjien täytyy tehdä töitä kaikkien saamen kielten edistämiseksi ja edistää uusien kielipesien perustamista. Hän muistutti, että vain pieni osa saamelaisista elää perinteisissä elinkeinoissa. Holmberg ei saanut julkista kannatusta näkemykselleen eikä hän poistunut kokouksesta, vaikka sitä laittomana pitikin. Anne Nuorgam ehdotti Saamelaiskäräjien puheenjohtajaksi Tiina-Sanila Aikiota. Yhdessä on nähty myös sodat ja jälleenrakentaminen. Kyrön mukaan nykyisestä umpikujasta pääseminen vaatii myös sitä, että tosiasiat tunnustetaan. Inarinsaamen menestystarina on esimerkki siitä, että kielipesiä tarvitaan. Kyrö antoi kiitosta myös valtiolle, EU:lle ja Inarin kunnalle siitä, että Inariin valmistui komea saamelaiskulttuurikeskus Sajos kaikkien saamelaisten kotipesäksi. Yksi niistä on saamelaisalueen kova työt- tömyys. Kummatkin valittiin käräjien hallitukseen. Hän toivoi, että saamelaisiin kansanryhmänä suhtaudutaan positiivisesti, mutta näin ei tapahdu, jos saamelaiset elävät irrallaan todellisuudesta. Oikeuslaitosta pitää kunnioittaa Kari Kyrö oli pahoillaan siitä, että Saamelaiskäräjät on pyrkinyt kumoamaan KHO:n päätökset. Hän muistutti, että Sanila-Aikio on erittäin laaja-alainen puheenjohtaja, joka hallitsee niin kulttuurin kuin poronhoidonkin. Neeta Jääskö kerää äänestyslappuja väärinpäin käännetty verkalakki päässään. Voi, voi, huokaisi Kyrö ja rohkeni epäillä, löytyykö saamelaisparlamentaarikoilta syvällistä tietoutta vaikkapa inarinsaamelaisten vanhojen tilojen kalastusoikeuksista. ?Ei meidän täällä salissa kannata olla öykkäreitä, joille nauretaan eduskunnan käytävillä. Aslak Holmberg ilmoitti, että Kyrö ja Avaskari vastustavat yhteistyötä, eivätkä halua vahvistaa Saamelaiskäräjien asemaa. Hän sanoi, että hallituspaikkoja pitäisi olla sata, jos sinne pitää saada edustaja myös jokaikisestä lapinkylästä eli siidasta. Monivaiheisen keskustelun aikana Nilla Tapiola kyseli, miten utsjokelaiset voivat varmistaa, että Utsjoelta tulee yksi jäsen hallitukseen. Nuorgamin mukaan Sanila-Aikio on näyttänyt pätevyytensä erityisesti viime kuukausina. Aikio hämmästeli miksi Avaskari on vetämässä Kari Kyröä hallitukseen, vaikka tämä ei osaa sanaakaan saamea. Sananvaihdon aikana Tanja Sanila muistutti, että koltilla on koltta-alueensa ja lakinsa, joka ei olekaan mikään ?Lisman laki?. Jaakko Peltomaa Pentti Pieski onnittelee Magreta Saraa. Hän kyseli, olisiko oikeudenmukaista antaa saamelaisten asioista veto-oikeus Metsähallitukselle ja valtiolle. Päivän mittaan Kyrö puolestaan esitti hallitukseen Anu Avaskaria ja Pigga Keskitaloa, jolloin hallitukseen saataisiin kokeneisuutta ja korkeaa koulutusta. Avaskari piti kyseenalaisena, onko oikein olettaa, että Lapin paliskunnan alue eli Vuotso saa aina käytännössä yhden hallituspaikan, ja jo etukäteen on tiedossa sekin, kuka tuon paikan saa. Avaskari muistutti, että Vuotsolla oli ennen vaaleja mahdollisuus kolmeen ehdokkaaseen, mutta ehdokkaita saatiin listoille vain kaksi. Muita hallituksen jäseniä ovat Nilla Tapiola, Petra Magga-Vars, Pentti Pieski ja Magreta Sara. Anu Avaskari esitti varapuheenjohtajaksi Kari Kyröä. Hän muistutti, että Vuotsossa puhutaan pohjoissaamea ja pohjoissaame tulee jo muutenkin hyvin edustetuksi hallituksessa. Tanja Sanila esitti, että hallitukseen valitaan Veikko Feodoroff, jolloin hallituksessa on edustaja myös koltta-alueelta. Aslak Holmberg totesi, että puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio on kolttasaamelaisten edustaja hallituksessa, joten sinne ei tarvita erikseen koltta-alueella asuvaa edustajaa. ?Koltat ottavat mikä heille kuuluu? Saamelaiskäräjien kokouksen avannut ikäpresidentti Kari Kyrö sanoi olevansa hyvin pahoillaan suvaitsemattomuuden lisääntymisestä saamenmaalla. ?Toisilleen tutut ihmiset eivät enää tervehdi toisiaan. Eihän näin voi jatkua. Saamelaisalueella on asuttu rinnakkain ja tukeuduttu toisiinsa. Hän sanoi tietävänsä myös hyvin, että Sajos ei tullut huomenlahjana, vaan sen saamiseksi on saamelaisparlamentti tehnyt lujasti töitä. ?Kokous on laiton? Saamelaiskäräjien uusi jäsen Neeta Jääskö kuunteli Kari Kyrön avajaispuhetta lakki väärinpäin käännettynä. Suvaitsevaisuuden on parannuttava ja paljon. Kyrö muistutti, että saamelaisilla on vuosisatojen perinteet yhdessä asumisesta. Hän muistutti, että Suomen oikeuslaitosta kunnioitetaan maailmallakin ja sen päätöksiä pitäisi kunnioittaa. Kyrö totesi, että Saamelaiskäräjillä riittää tulevalla toimikaudella haasteita
p: 040 760 4202. Ari Kustula. Lauantaina Leila, Laila ja Láilá. Kysele diakonilta p: 040 844 6259. To 3.3. klo 18-20 Sanaa ja Soppaa! NUORTENILLAT: Karigasniemi: Tiistaisin klo 18-20 kappelilla seur: 15.3., 22.3. Mukana Marketta Vuolab. NUORGAMISSA: Raamattupiiri torstaisin klo 18-19 rukoushuoneella seuraavasti: 10.3., 14.4. Pe 4.3. klo 10 paaston aamupalvelus. ja pe 11.3. Lähtö Karigasniemen koululta klo 15. 1.2.2016 Rovaniemi LKS Vain aika parantaa haavat, niin kauan kyyneleet vuotaa saavat. Ne kuivuvat myöhemmin itsestään, tuska tyyntyy hiljaiseen ikävään. Rakkaudella kaivaten Inkeri Hannele ja Veeti Arvo perh. Vilho perh. Kalevi sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. 17.4. Tarjolla nokipannukahvia, teetä, mehua ja lättyjä. seurat klo 17 ry:llä. PÄIVÄKERHO: Hiihtoloma 7.-11.3. Kirpputori avoinna Ma, Ti, To, Pe klo 11-16, Ke 11-18, puh 040 7596823/ Reija tai 040 7072669/Seija. Onnea mm. pyhäkoululaiset mukana kappelin vihkiäisissä klo 11; 22.4., 29.4., 6.5., 13.5., 20.5., 27.5. KERHOT (salibandy)/PARTIOT: Utsjoki ajalla 1.2.-21.3. T: Paikalla ollut Ruusuja ja risuja voit toimittaa sähköpostitse osoitteella inarilainen@inarilainen.?. Rakkaamme Terttu Kyllikki VISURI o.s. klo 10 liturgia, toimittaa Oulun metropoliitta Elia. 6 Keskiviikkona 2.3.2016 Seurakuntien tapahtumia Tällä viikolla INARIN SEURAKUNTA Auringon nousu- ja laskuajat Ivalossa nousee 3.3. 7:21 4.3. 7:17 5.3. 7:13 6.3. 7:08 7.3. 7:04 8.3. 7:00 9.3. 6:55 laskee 17:23 17:27 17:31 17:35 17:39 17:43 17:46 Utsjoella nousee 3.3. 7:28 4.3. 7:23 5.3. 7:19 6.3. 7:14 7.3. 7:09 8.3. 7:05 9.3. 7:00 laskee 17:22 17:26 17:30 17:34 17:38 17:42 17:47 Nimipäivät Torstaina Kauko ja Gávgu. messu klo 19, Ari Norro. Kiitos myös Hoivakoti Auroran henkilökunnalle äitimme hyvästä hoidosta. Rakkaamme Olavi Antero KERO HAUTAKIVIPÄIVÄ TORSTAINA 3.3.2016 Hautamuistomerkki on hiljentymispaikka omaisille ja ystäville. Liikkeessämme on tilaisuus suunnitella asiantuntijan kanssa hautakivi läheiselle. Paikalla Lapin Kivituotteesta kiviseppä Kari Turpeinen. TERVETULOA! P. 045 6321546. pe 4.3. Ke 9.3. EI pyhäkoulua; 1.4. Karigasniemi: Tiistaisin klo 15.20-17 Liikuntakerho/ salibandykerho Outakosken monitoimitalolla. Kota avoinna: pe 25.3. Olavi Petteri Pettersson; Ivalossa 27.2. Terttu Kyllikki Visuri. Vihitty: Juha Henrik Miettinen ja Anni Emilia Kuusiniemi. IVALOSSA: Ensi su 6.3. klo 18 Rukouskokous. Huomioit tasapuolisesti Saamelaiskäräjien työn ja saavutukset, sekä valtion ja kunnan osuuden rahoittajana. Erityislasten vanhempien tapaaminen to 3.3. Angelintie 6089a, puh. Lappicup Sodankylä; 8.4. 08.02.2016 Ivalo Vaikka tiesimme surun saapuvan, silti toivoimme elämän jatkuvan. Yksi tieto kuitenkin lohduttaa, nyt unesi ei ole tuskaisaa. Kiittäen ja kaivaten Esko ja Ritva Eila ja Hannu Reijo ja Sirkka Tuula Kari ja Eveliina lastenlapset perheineen muut sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa 20.2.2016. Lämmin kiitos osanotosta. Vapaaehtoinen maksu yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Myös arpoja myynnissä. Fedotoff * 11.08.1932 Petsamo . Vilho Olavi Hagelin. Kastettu: Aslat-Niillas Länsman. UTSJOELLA: Rukouspysäkki kodeissa keskiviikkoiltaisin klo 18-19.15. Juhalle 1.4. mennessä. Onnea mm. Ilm. Sodankylässä. / klo 18 Deanus, Galleri Martin Buresboahtin buohkaide! Tervetuloa kaikille! www.laksjohka.blogspot.?, www.tv7.?, www.tv7plus.? Hilkka Maija SAARILEHTO os.Palsi s.12.5.1927 Tornio k.18.1.2016 Mänttä-Vilppula Vuoskymmenet vaihtuu, aika pois käsistä haihtuu tämä hetki on kallis täällä kun olla saa. Sinäkin lähdit eteenpäin ystäväin valoisa katsees haihdu ei mielestäin. Kun hyvyyden siemen rinnas ihmisen elävä on, siinä alkujuuri elämän ikuisen on. J.S. Äitiä ja mummua lämmöllä muistaen Heli ja Pekka, Juha ja Merja Ilmari perheineen, Satulia, Joonas muut sukulaiset ja ystävät Lämmin kiitos osanotosta ja erityiskiitos myös Hilkkaa hoitaneille Ikipihlaja Sofian tytöille.. Kultaisen iän kerho maanantaisin klo 13 srk-kodilla. SAARISELÄLLÄ: Ensi su 6.3. Seurakunta järjestää edestakaisen kyydityksen. Kirkkoherra Arto Seppänen sairauslomalla 29.3.asti; sijaisena Mauno Hepola, p: 040 507 1714. LAPIN ORTODOKSINEN SEURAKUNTA Ivalo, p. Karigasniemellä perjantaisin klo 18-19 seur: 18.3.; 25.3. klo 14 mennessä khranvir. Palveluksen jälkeen kirkkokahvit ja keskustelutilaisuus seurakuntasalilla. IVALON HELLUNTAISEURAKUNTA To 3.3. yhteisvastuu-info Inarin kirkolla klo 17. MIESTEN SAUNA: Lämpiää ke 2.3. mennessä Juhalle. DIAKONIA: Petri Laaksosen konsertti Saariselällä, tunturikappelilla pitkäperjantaina 25.3. Ohjelmassa ruokailu ja kahvit, sekä hauskaa yhdessä tekemistä ja olemista. Kokoontumiskerrat seur: 9.3., 30.3., 20.4. klo 10 paaston aamupalvelus. Sevettijärvi, p. messu klo 11, Valjakka. Keskiviikkoisin klo 13 Rukoustunti. Onnea mm. Lippu 20,- (alennettu hinta ryhmälle). / SÁRG SEURAKUNTA ?oakkalmasat Ohcejogas, Njuorggámis, Deanus ja Lák?jogas. 5 lk ala-asteen tytöt ja pojat koululla. Kauko Kosola Perjantaina Ari, Arsi, Atro ja Lávrroha?. Lauantaisin klo 14 Yhteiskristillinen Raamattu- ja rukouspiiri Timo ja Mia Tikkasella, os. Tiistaipiiri tiistaisin klo 12 srk-kodilla. klo 12-15 Sairaalantie 5:ssä. Pastorin puh. ja 12.5.. Pyhä Messu klo 11 kappelissa. Toisinaan menemme Kulmakivelle ja toisinaan Pelastuslaitokselle seur: To 3.3., 17.3., 24.3. Palokuntanuorten leiri (7-18-v) järjestetään joko Utsjoella 4.-6.7. Tervetuloa tilaisuuksiin! SÁMI ÁLGOÁLBMOT RISTTALA? GUOVDDÁ. Ma 14.3. Lapin alueen leirille Sallaan. Ilm. Utsjoki: Partio/Vpk-nuoret: Torstaisin klo 14.45.-16.30 Vartiolaiset ja Sudenpennut. Nikolaoksen kirkko: Ke 2.3. Ilm. ompeluseurat klo 18 ry:llä. klo 18 Pajakoskella. Opintovapaalla: Diakonissa Anu Huhtamella 18.3. mennessä p: 040 844 6259. Su 6.3. ja tied. Ti 8.3. Laila Kustula ja Laila Aikio. Sunnuntaina Tarmo, Rolfa ja Dárbmu. Su 6.3. Pelto-Ääri, ent. Ilolas boddu kappelilla perjantaisin klo 13-15 seur: 11.3., 15.4., 13.5. klo 10 paaston aamupalvelus, klo 17 ehtoopalvelus. d. Onnea mm. Tilaisuudet Utsjoella, Nuorgamissa, Taanassa ja Lák?joella. Ga / Ke 2.3. klo 18-20 khranviraston uudessa kokoontumistilassa Sairaalantie 5:ssä vasemmanpuoleinen ulko-ovi. Salla Riekki, p: 040 507 1715. UTSJOEN SEURAKUNTA Kuollut: Vilho Olavi Hagelin 80- v Utsjoelta. Haudattu: Utsjoella 26.2. Sanaa, laulua, keskustelua ja rukousta. klo 19. Ti 15.3., 22.3. Vihkiminen siirtyy Äiti, mummo ja isomummo Paula OJANIEMI o.s. Tarmo Kyrö. Maanantaina Tarja, Taru, Taika ja Dárjá. Tiistaina kansainvälinen naistenpäivä, ja nimipäivää viettävät Vilppu ja Filpa. Keskiviikkona Auvo ja Ávvu. Ruusuja * Saariselän pelastuspalvelulle, Ivalon ambulanssille ja terkkarille saamastani avusta Laanilan Prospektorin latusilla 17.02. T: Killi, ?Iitin Tiltu? * Ystävälliselle huoltomies Mäkelälle hyvästä urheilutalon hiekoituksesta tiistaina 23.2. * Kyrön Karille hyvästä ja asiallisesta avauspuheesta Saamelaiskäräjien avajaisissa. messu klo 14, Hepola. Nuorgam: Keskiviikkoisin klo 18-20 rukoushuoneella seur: 23.3. ISOISKOULUTUS: 15.-17.4. klo 17 Ehtoollistilaisuus. Tiistaisin klo 15 Lauluhartaushetki Koivikossa. Kerhonohjaajana Juha Reinola, p: 040 549 2542. Trifon Petsamolaisen kirkko: La 5.3. tai osallistumme 4.-9.7. Sesonkiaikana iltatilaisuudet iltaisin klo 19 kappelissa. klo 18 Tornion kaupunginteatterin monologi Markuksen evankeliumi kirkossa. INARISSA: Ensi su 6.3. Kotakahvio kappelin pihalla pääsiäisenä. EI kerhoja. DIAKONIA: Mt- ja pav-kuntoutujien toiminnallinen Naisten ryhmä kokoontuu seuraavan kerran ke 9.3. Tulossa: Su 13.3. Nissi * 17.4.1922 Turku . 040 8252918. klo 17 ennenpyhitettyjen lahjain liturgia (ehtoolliselle tultaessa paasto klo 12 alkaen). Uuden kappelin vihkiminen 6.3. Maanantaisin klo 16-17 salibandykerho 6 lk ylöspäin pojat ja tytöt 2 koululla. Olet lämpimästi tervetullut! NUTTUPIIRI: Kokoontuu tiistaisin klo 18 Kulmakivellä seuraavasti: ti 15.3., 5.4., 19.4. PYHÄKOULUT: su 6.3. Tervetuloa ELO-kololle iltakahville/teelle! To 3.3. Ilmoittautumiset diakonille 10.3. 31.3. kappelilla; su 17.4. Kotisivut: www.ivalonhelluntaisrk.?. hiihtoloma, ei pyhäkoulua. Nuorgamissa sunnuntaisin klo 12-13. seur: maanantaisin klo 15-16 Salibandykerho . Olavi Antero Kero. Haudattu: Ivalossa 27.2. 016 661 100 * 31.8.1943 Punkaharju . kuljetus Nellim-Veskoniemi-suunnilta. klo 11-17. IVALONLAAKSON RAUHANYHDISTYS: To 3.3. peruttu. ja 25.5. KARIGASNIEMELLÄ: Ensi su 6.3. asti Tarvittaessa yhteydenotot sij. Tästä on hyvä jatkaa, niin saamelaisten kuin sekarotuistenkin yhdessä, meidän kaikkien yhteistä Lappia rakentaen. Nuorgam: Keskiviikkoisin klo 15-17 Partio/VPK-nuoret/Liikuntakerho seur: Ke 16.3., 23.3. NUORTENILLAT: Utsjoki: To 3.3. 10.2.2016 Ivalo Käy enkeli vierelläs taivaan rantaa, on kulkusi kevyttä jalkasi kantaa. Et kipua tunne taivaan tiellä, on monet rakkaat vastassa siellä. Muistoissa elät keskellämme, säilyt aina sydämissämme. Kiitollisuudella muistaen Helena perh. Matti perh. Tuula perh. Pirjo perh. lastenlapset, lastenlastenlapset lastenlastenlastenlapset siskot perheineen muut sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa 27.2.2016. Lämmin kiitos osanotosta. Kiitokset kaikille äitiämme hoitaneille. Kuollut: Olavi Petteri Pettersson 89-v Ivalosta. Siunattu: Saariselällä 27.2. 21.3. EI kerhoja. AVOIN PÄIVÄKERHO: Hiihtoloma 7.-11.3. klo 8-16; la 26.3. klo 11-17; su 27.3
Tuotemyynti Piiskuntie 5, Ivalo www.ivalonlaakintavoimistelu.fi ilv.ari-jukka@co.inet.fi VARATUOMARI JOUNI VIHERVALLI Ivalolaiset Jani Korpi ja Jussa Vartiainen kuvailivat pulkkamäkeä ensimmäisen laskun jälkeen paikoin hurjaksi. Ivalon yläasteen 9C-luokka järjesti Laskiaisriehan Saariselän Pulkkamäessä. Pulkkia saa lainata mäenlaskua varten rinteen alaosasta. Ivalon yläasteen 9C-luokkalaiset järjestivät laskiaisena pulkkamäessä Laskiaisriehan, joka keräsi porukkaa pitkin päivää. ?Keräämme rahaa luokkaretkeämme varten. Yöllä taivaalla tanssivat uskomattoman hienot revontulet. Kuvassa oikealta lukien Marja Vasala, Elmeri Björnström, Antti Kukkala, Noora Huhtamella, Taru Keikkonen ja Veikka Mäenpää. Koiravaljakkokisat Norjassa Inarilaiset Alexander Schwarz ja Tinja Myllykangas menestyivät Norjan Bergebylopet-koiravaljakkokisoissa 4.2.-6.2. hyvin. Koirat sen sijaan lepäävät kilpailun kokonaisajasta 42 prosenttia eli paljon enemmän kuin kuskit. Sekä päivä- että yöaikaan ajetut etapit lumosivat kauneudellaan. Työfysioterapiapalvelut 0400 188 732 . rikos- ja riita-asiain oikeudenkäynnit . He kilpailivat molemmat omilla kahdeksan koiran valjakoillaan 350 kilometrin matkalla. 0 400 474 039 sami.tervahauta@laki.inet.fi Kaikki oikeudelliset toimeksiannot mm. . En kyllä suosittele sitä aivan pienille lapsille. Keskiviikkona 2.3.2016 7 Saariselän uutta pulkkamäkeä kiiteltiin hurjaksi Saariselän uusi, vauhdikas pulkkamäki on avattu tälle talvikaudelle. kauppakirjat ja kaupanvahvistukset . He odottelivat kelkkakyytiä Huipulle. ?Olemme ensimmäistä kertaa tässä uudessa pulkkamäessä. Oli kyllä hurja pulkkamäki. Maalissa norjalaisilla riitti hämmästeltävää, Tinjan valjakossa juoksi alaskanhuskien seassa pörröisiä siperianhuskeja. Kisa kesti vähän alle kaksi päivää ja sinä aikana kuskit ehtivät nukkua koko- Koiravaljakkokisat pidettiin ?tarumaisissa. Hieronnat . 0400 391 024 jouni.vihervalli@pp.inet.fi +DPPDVOllNlUL <5-g 0b.,g 3XK 3LLVNXQWLH ,YDOR LAKI- JA KIINTEISTÖASIAINTOIMISTO Sami Tervahauta varatuomari, maanmittausteknikko Ivalontie 12, 99800 Ivalo p. Välillä jopa ruuhkaksi asti, kertoo Jukka Huhtamella, yksi vanhemmista. Ivalolaiset Jani Korpi ja Jussa Vartiainen olivat ensimmäistä kertaa uudessa pulkkamäessä. velkomisasiat . Reitillä olevat todella jyr- kät ja suuret ylämäet tuntuivat siltä kuin kiipeäisi revontuliin ja tämä kaikki sai kilpailun tuntumaan tarumaiselta. Koirat jaksoivat juosta kilpailun helposti ja kuskitkin nauttivat jopa jokaisesta ylämäestä. Tosin norjalaiskuskit olivat sitä mieltä että ne mäet olivat liian rankkoja. Inarilaisille eivät olleet kuten kisamenestys todistaa. Voittajat eivät edes tunteneet olleensa kisoissa vaan onnellisella rekikoiraretkellä. lahja- ja perintöverosuunnittelu Asiakastapaamiset Utsjoella sopimuksen mukaan. Ja niin ne taisivat säännötkin sanoa, etteivät pikkulapset saa laskea yksin mäkeä, Jani Korpi kertoo. Kaksikko oli herkutellut myös perinteisillä laskiaispullilla ja mäenlaskun jälkeen aikomuksena oli mennä jatkamaan laskiaispäivää kylpylään. Inga-Briitta Magga Saariselän pulkkamäessä riitti laskiaisena mäenlaskijoita. . He olivat liikenteessä rattikelkalla. Fysioterapiahoidot lääkärin lähetteellä . Näin kilpailuistakin voi tehdä hienon seikkailun ja vielä jopa voittaa! Tinja Myllykangas ja rekikoirat Lapintie 4, 99600 Sodankylä Ajanvaraus ja neuvotteluista sopiminen puh. Ajattelimme, että laskiaiseksi tämä olisi mukava tapahtuma koko perheelle ja samalla halusimme tuoda tunnetuksi Saariselän uutta pulkkamäkeä, kertoo 9C-luokkalainen Marja Vasala. Laskiaisriehassa laskettiin mäkeä ja nautittiin välillä 9C-luokan kahvilan antimista. Vanhemmat olivat myös mukana talkoilemassa lastensa leirikoulumatkan hyväksi kelkka- kyyditsemällä mäenlaskijoita Kiilopään Huipulle. ?Kelkkakyytiläisiä on ollut yllättävän paljon. Tauolla kuskit nukkuivat 1/2-1tuntia koirien kanssa heinäkasassa. Akupunktiohoidot 016 661 388 . Pulkkamäki alkaa Kaunispään laelta ja on pituudeltaan 1,2 kilometriä pitkä. Pulkkamäki on avoinna joka päivä. perunkirjoitukset ja perinnönjaot . Päivisin ajoura kulki valtavien tuntureiden huipulla. maisemissa, kirjoittaa Tinja Myllykangas. naisuudessaan vain muutaman tunnin. Alex voitti ja Tinja tuli toiseksi. Suunnitelmissamme on lähteä Viron Tallinnaan toukokuun puolessa välissä. Tinja ajoi myös puista rekeä mikä on kisoissa harvinaista. Nykyaikaiset kisareet ovat puisia kevyempiä ja nopeampia. Vaan eivät olleet tällä kertaa! Alex ja Tinja olivat kisoissa kuin lomalla ja nauttivat rekikoirien kanssa seikkailusta täysin sydämin. Rekikoirat rakastavat juosta, siksi niiden kanssa on ihanaa liikkua luonnossa
Hän opiskeli yliopiston tutkinnon lisäksi Muoniossa eräoppaaksi vuonna 2010. Bremenistä lähtiessä Justus Nyqvist sanoutui irti yliperämiehen työstä ja tekee nyt keikkatöitä laivoilla ja muissa yrityksissä. Talvella jäät saattavat painaa pumppua niin, että vedentulo loppuu. Pääosin järvestä Nyqvistit saavat myös ruokakalansa. Kaupungissa on kiva käydä, mutta kiintiö täyttyy nopeasti ja kummallekin tulee koti-ikävä Ukonjärvelle. Luonto määrää Nyqvistejä kiehtoo ajatus, että luonto määrää mitä voi tehdä. Usein toki voi tehdä jotakin, ja aika paljon on pakko tehdä, että saaressa voi elää.. Arjen toimimiseksi saa tehdä töitä. Silloin ei haittaa jos joskus ei erikseen huvita lähteä hiihtelemään järvelle, Katharina Nyqvist sanoo. Monta asiaa on saanut ope- tella kantapään kautta, ja Justus Nyqvistin mukaan välillä olisi virkistävää tehdä jokin uusi asia helpommallakin. Suomessa itsestäänselvältä tuntuva jokamiehenoikeus on Nyqvistien mukaan huikea juttu. Puuhuolto onnistuu talvella kelkalla. Ensikohtaaminen mantereella asuvien naapureiden kanssa sattui Koppelon kyläjuoksutapahtumassa jo ennen muuttoa. Tällä reissulla kelkalla ajettu ura kantoi hiihtäjiä hyviin. Kesällä voi soutaa tai meloa. Viime syksynä jäiden tullessa Nyqvistit löysivät vielä vesireitin yhtenä päivänä ja seuraavana päivänä toisella reitillä jää kantoi kävelijää. Auton lämmitysjohdosta ei tässä kodissa tarvitse huolehtia, koska Nyqvistien autopaikalle on kilometrin matka mantereelle. Naapurit myös opettivat, miten verkot laitetaan Saari saa kohta kolmannen kasvatettavan. Mökki lämpeää pääosin puilla. Luonnon ääreen pääseminen vaati melkein poikkeuksetta koko päivän operaation. ?Bremenissä oli kiva, mutta kivempaakin voi olla, Justus Nyqvist kertoo. Nykyään näkökulma on hieman toinen. Se oli pariskunnan ensimmäinen oikea talvikokemus. Saari tuntuu paratiisilta lapsen kasvattamiseen, Katharina Nyqvist kertoo. Jälkikasvu oppii saarelaisen elämässä väkisinkin sellaisia arvoja, joita vanhempansa Ukonjärven naapurusto otti tulijat vastaan innolla. Siellä on yksi olento, joka on osa Nyqvistit Inarijärven saareen tuonutta tarinaa. Se alkaa 2010, jolloin Nyqvistit ihastuivat Suomen talveen. Pariskunta oli Hetassa huskytarhalla töissä. Katharina Nyqvist tekee yritysvalmennusta ja järjestää saksalaisille yritysjohtajille suunnattuja erämaakeikkoja. Kaupungissa vuodenajat pysyivät taka-alalla. Kaikki saavutettavissa oleva oli saatavilla ympäri vuoden, ja sitä mitä ei löytynyt, ei löytynyt ollenkaan. Välillä töitä tehdään ihan hulluna, mutta sitten pyritään pitäämään vapaatakin, Katharina Nyqvist sanoo. talvella jään alle ja auttoivat moottorikelkkailussa alkuun. Kesäisin naapurisaareen saapuu vanhempi nainen lomailemaan, ja silloin Nyqvistit auttavat häntä. Saari kiehtoo pariskunnan ystäviä, joita on käynyt vieraana pidemmänkin matkan päästä. Kummankin perheet ovat myös käyneet saaressa ja pitäneet kokemastaan. Sosiaalista elämää riittää, sillä kumpikin käy mantereella töissä. . Justus kävi toissasyksynä Berliinissä kaverinsa häissä ja katseli kaupunkia laskeutuvasta koneesta. Silloin pamahti päähän ajatus, että näyttääpä kaupunki rumalta. Sähkö sentään tulee mantereelta. Talvella pääsee hiihtämällä tai kelkalla. Juomaveden Nyqvistit saavat puhtaasta järvestä. Nykyään ko- pissa elelee Nyqvistien koira. Eläkeläisrekikoira tuli Hetasta samalta tarhalta, jossa pariskunta ihastui talveen. Kaupungissa kiva, saaressa parempi Pariskunta viihtyi kaupungissa, mutta jotakin puuttui. Iltakaljalle on kyllä hankala lähteä spontaanisti, Justus Nyqvist sanoo. Naapurit auttoivat alkuun Kohta saaressa asuu kolme, kun pariskunnan ensimmäinen lapsi syntyy. . Uuden hellan Nyqvistit toivat saareen veneellä. Kotirannan jäällä odottaa pressulla peitetty moottorikelkka. Ukonjärven saaressa on punainen mökki ja pihassa tolppa, josta johtaa hihna koirankoppiin. Silloin he tajusivat, että Suomen lapissa voisi hyvin asua talvellakin. Ivaloon Nyqvistit tulivat Bremenistä toukokuussa 2014. Jo elokuussa he muuttivat kahdestaan saareen. Pariskunta on kokenut, että kevät Inarissa voi olla mutkikas. Oma elämä on tärkein ura Saaren töiden lisäksi Nyqvistit tekevät elantonsa eteen monenlaista. Talvella jäiden alla on yksi verkko, jonka saaliista osa säilyy pakkasessa odottamassa vieraita tai muuta käyttöä. ?Kaikenlaiset aktiviteetit kuuluvat arkeen. 8 Keskiviikkona 2.3.2016 Kotisaari kasvattaa Katharina ja Justus Nyqvist saapuvat kotipihaansa, laittavat vanhat armeijan metsäsuksensa kuistia vasten ja painelevat pieneen pirttiin. Töitä pariskunta pyrkii tekemään niin, että taloudellisesti pärjäävät hyvin. Jos kelirikko menee kovin hankalaksi, voivat he jäädä mantereen puolelle yöksi tai pariksi. Samalla kun he tekivät muuttopäätöksen, he totesivat että ura on enemmän omassa elämässä kuin jossain työssä. . Saksassa mahdollisuudet liikkua ulkona ovat paljon rajatummat myös maaseudulla. Saaresta kulkeminen on toistaiseksi sujunut hyvin
Perusturvallisuudesta pidämme tietenkin huolen, mutta ylisuojelemalla lapsi ei opi kaikkea tarpeellista, tuleva äiti sanoo. Yhtä tärkeää kuin lapsen luontosuhde, on tuleville vanhemmille sekin, että jälkikasvu saa maistaa ja tottua kau- punkielämään, jotta voi myöhemmin valita, millaisen elämän haluaa. . Väkisin kärvisteleminen on pariskunnan ajatuksista kaukana. . Ainakin niitä asioita joihin voi vaikuttaa, Katharina Nyqvist sanoo. Otto Ponto. Verkot tuovat pariskunnan ruokapöytään kalaa talvella ja maakellarissa voi ainakin talvella säilyttää ruokaa. Asioita kannattaa muuttaa heti kun siltä tuntuu. Samalla lapselle ei tarvitse erikseen keksiä niin paljon tekemistä. Kun lapsi kasvaa, kaikkea kokeilua ei aiota estää eikä huonekaluja peitetä vaahtomuovipehmusteilla. . Pakolliset askareet täytyy tehdä oli lasta tai ei. Taustalla häämöttää Sovintovaaran pohjoisrinne. Ehdottomuus ei tietenkään kuulu lapsen kasvattamiseen, Justus Nyqvist sanoo. Pariskunta suunnittelee uuden talon rakentamista saareen. Jälkikasvun kanssa nykyinen mökki voi käydä ahtaaksi. Koti lämpiää puilla, jotka on tuotu saareen moottorikelkan vaunulla. pitävät tärkeinä. Aktiivinen elämä tuskin muuttuu lapsen myötä, Nyqvistit arvioivat. Punaisessa mökissä yhdellä huoneella on monta tehtävää, mutta tila on riittänyt Nyqvisteille. Saaressa he aikovat asua niin pitkään kuin siltä tuntuu. Keskiviikkona 2.3.2016 9 Nyqvistien kotimatka sujuu pitkälle kevääseen hiihtämällä tai kelkalla
Hänen mukaansa mitään muutoksia alueiden käyttöön ole tulossa. ?Valtion maa- ja vesiomaisuutta ei olla yhtiöittämässä, vaan jos jotain yhtiöitetään, se on Metsähallituksen puukauppaa tekevä osa. Luonnonsuojelujärjestöt ovat osoittaneet huolensa lähinnä siitä, että tasesiirrot ovat päänavaus sille, että Metsähallituksen maita ja vesiä saatettaisiin tulevaisuudessa hyödyntää pelkän talouden ehdoilla luontoarvot unohtaen. Tuija Sorjanen 360 000 hehtaaria Ylä-Lapin luontaistalousalueita on siirtymässä uudessa Metsähallitusorganisaatiossa niin sanottuun kolmanteen tase-erään. Samoin opiskelijat tutustuvat saamelaiseen kulttuuriin, tapoihin, terveysmääritelmiin ja terveyteen. Siellä kuultiin sekä asiantuntija- että kokemuspuheenvuoroja. Utsjokinen Ante Aikio totesi paneelikeskustelussa, miten niinkin tiiviissä yhteisössä kuin Utsjoki on ollut mahdollista kasvaa juurettomaksi. ?Siitä on seurannut kuulumattomuuden tunnetta sekä oman identiteetin epäselvyyttä ja hakemista, Aikio sanoi seminaarin paneelikeskustelussa. Aikio sanoi, että nuoret ihmiset tarvitsevat toimia, jotka tarjoavat heille mahdollisuuksia kasvattaa omaa identiteettiä. Opiskelijat suorittavat yhdistelmätutkinnon, jossa he saavat pätevyyden sekä sairaanhoitajan tutkintoon että kirkon diakoniatyöhön. ?Koko Lapin alueella on tarve saamenkielisille sairaanhoitajille ja kirkon työntekijöille, kertoo projektipäällikkö ja lehtori Tiina Ervelius Diakista. Opiskeluun kuuluu muun muassa inarin- ja pohjoissaamen kielten ja saamelaiskulttuurin opintoja. Inarilainen kysyi kaikkien Lapin kansanedustajien kantoja lakiin ja sai vastaukset viideltä edustajalta seitsemästä. Keskustan kansanedustajat Mikko Kärnä, Markus Lohi ja Eeva-Maria Maijala ovat sitä mieltä, että pelot ovat aiheettomia. ?On väitetty, että lain myötä Saariselällä aloitetaan hakkuut. En ole kuullut kenenkään haluavan tällaista, Lohi sanoo. Lohen mukaan ?Lapin ihmisten kannalta tärkeää on saada metsätalousyhtiön henkilöstölle riittävä valtuus ja velvoite yhteensovittaa eri maankäyttömuodot?. Messu standit ja roll-upit . Kansanedustajien on määrä äänestää laista näillä näkymin maaliskuun toisella viikolla. Oppositio: tämä on farssi Vasemmiston Markus Mustajärven mukaan ?metsätaloustoiminnan yhtiöittäminen on kestämättömällä pohjalla?. ?Euroopan komissio on joulukuun 18. Tapetit . Suurkuvatulosteet . Opasteet . Väritulosteet . Toisaalta se olisi paras ikä oppia myös esimerkiksi poronhoitoa ja saamelaiskulttuureissa toimimista. Aikion mukaan ilmiö pitäisi ensinnäkin tiedostaa, jotta siihen voisi vaikuttaa. Aikio kuitenkin huomauttaa, että alkusyy alkoholismin kehittymiselle menettää merkityksensä sairastutumisen jälkeen. Terapeutti ja teologi Tommy Hellstén oli aiemmissa puheenvuoroissaan kertonut siitä, miten tärkeä merkitys perheellä ja vanhempien keskinäisellä suhteella on lapsen myöhempään elämään. Aikio kertoi, miten hänen elämänsä ulkosista merkeistä ei olisi voinut nähdä, millainen kaaos ihmisen sisällä oli. Mainonnan suunnittelu Kaikesta kannattaa kysyä! Punaisella luontaistalousalueet, ympyröityinä tuottovaateen alle siirtyvät virkistysalueet Inarissa ja Utsjoella. Unarintie 23 A1 99600 SODANKYLÄ Puh. Hänestä on päivänselvää, että paine rajumpaan taloudelliseen hyödyntämiseen kasvaa. Sosialidemokraattien Johanna Ojala-Niemelän mukaan lain valmistelua voi kuvata farssiksi ja syyttää lakiesitystä sekavaksi. Hänestä on selvää, että kiinnostus hyödyntää luonnonvaroja on kasvanut. ?On arvioitu, että esimerkiksi puhtaasta vedestä tulee seuraavina vuosikymmeninä taisteltu resurssi. Lähde maa- ja metsätalousministeriö. Luontaistalousalueilla voidaan tarpeen tullen harjoittaa taloudellista toimintaa Kaikkea mainontaan ja opastukseen liittyvää palvelua Sodankylässä Uudella SUURKUVATULOSTIMELLAMME jopa 1300mm leveät ja pituudeltaan lähes rajattomat huippulaadukkaat tarrat, banderollit, julisteet ym. Uudella KonicaMinolta Bizhub C652 LASERTULOSTIMELLA edullisesti ja nopeasti valokuvantarkat tulosteet sekä asiakas- ja ohjelmalehdet nidottuna ym. MEILTÄ: . Skannaukset . Eri ikäkausia käsiteltäessä otetaan esille teemoja, jotka nousevat saame- laisuudessa keskiöön, Ervelius kertoo. Esimerkiksi perustuslakivaliokunta ei esitä muutosta lain uusimpaan muotoiluun, jossa saamelaiskulttuurin heikentämiskieltoa ei ole. ?Keskustelu asiasta on ollut kirjavaa, kertoi maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen Hanna Halmeenpää (vihr.) Grafiikka: Otto Ponto. Kulttuuri- ja kieliopetuksesta vastaa Saamelaisalueen koulutuskeskus. Hankkeessa on 15 opiskelijaa. Ympäristö suhtautui saamelaisuuteen ristiriitaisesti, jotkut ihmiset jopa kielteisesti. Juurettomuus saattaa ahdistaa Aikio kertoo sairastuneensa itse alkoholismiin hiljalleen muutettuaan Utsjoelta Ouluun. En voi hyväksyä lainsäädäntöä, joka edes teoriassa avaisi ovia kansallisessa omistuksessa olevien luonnonvarojemme yksityistämiselle. Päänavaus riistolle? Inarilaisen mennessä tiistaina painoon yli 60 000 ihmistä oli allekirjoittanut verkkovetoomuksen organisaation yhtiöittämisen pysäyttämiseksi. Keskustan Kärnä pahoittelee sitä, että ?lakiesityksestä on liikkeellä niin paljon propagandaa?. Tätä rakennetaa muun muassa kielen osaamisen avulla. Rahoitus tulee EU:lta.. Mainosteippaukset . Tähän tulokseen tultiin viime viikon tiistaina järjestetyssä Lasten ja nuorten hyvinvointi Saamenmaalla -seminaarissa. Seminaarin järjestivät Diakoniaammattikorkeakoulu ja Saamelaisalueen koulutuskeskus. Nykyisen eduskunnan päätökset eivät sido seuraavaa eduskuntaa, Mustajärvi sanoo. Osasyynä alkoholismiin sairastumiseen hän näki tietynlaisen juurettomaksi kasvamisensa Utsjoen saamelaisena. Tarrat . Hänen mukaansa tätä ei ole toistaiseksi saamelaisyhteisöissä tunnistettu. Tuija Sorjanen SAKK opettaa hoitajille saamea Diakonia-ammattikorkeakoulu on syksystä 2015 lähtien järjestänyt sairaanhoitaja-diakonissan koulutusta Saamelaisalueen koulutuskeskuksen tiloissa Ivalossa. Sitä toteuttaa Diakonia-ammattikorkeakoulu yhteistyössä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kanssa. Hankkeessa keskeistä on kulttuurisensitiivinen hoitoja diakoniatyö. 050 5599 817, 0400 397 400 www.painopinta.fi ?Kotoa muuttaminen voi olla kulttuurishokki? Pienessä yhteisössä jokaisen rooli nuorten hyvinvoinnissa korostuu. Canvas-julisteet . Toisen maailmansodan jälkeen yhteisö oli koh- dannut nopeita traumatisoivia muutoksia. Näiden seurauksena monesta utsjokisesta nuoresta tuli kielensä menettäneitä saamelaisia. Aikio kokee, että hänen omakin etninen identiteettinsä jäi jollakin lailla vajaaksi. taloudellisia mahdollisuuksia. Valiokunnissa on keskusteltu myös niin sanotuista ?saamelaispykälistä?. Asiakas- ja ohjelmalehdet . Ainakin aluksi muutos näkyy vain paperilla, koska alueilla ovat edelleen voimassa vanhat luonnonvarasuunnitelmat. Jos liiketoimintakäyttöä löytyy, eduskunta päättää omaisuuden siirrosta tuottotaateen alle. Muun muassa Suomen luonnonsuojeluliitto on kritisoinut koko kolmatta tase-erää. ?Kukaan ei tiedä, mikä kolmas tase-erä on ja miksi se luodaan, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava. Maa- ja metsätalousministeriö kertoo, ettei näe luontaistalousalueilla ?kovin merkittäviä. Samoin hän iloitsee siitä, että matkailun tarpeet on otettu huomioon. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö laista on valmistumassa torstaihin mennessä. Sillä ei ole tuottovaadetta, mutta tarpeen tullen sillä voitaisiin harjoittaa taloudellista toimintaa. Näiden lisäksi lisäksi YläLapissa 40 000 hehtaaria virkistysmetsiä on siirtymässä uuden organisaation tuottovaateen alaiseen taseeseen. 10 Keskiviikkona 2.3.2016 Yli 60 000 vastustajaa allekirjoittanut nettivetoomuksen Lapin kansanedustajat kahta mieltä metsähallituslaista Lapin kansanedustajien mielipiteet uudesta metsähallituslaista näyttävät vaihtelevan laidasta laitaan. päivä ilmoittanut, ettei sillä ole mitään oikeudellisia vaatimuksia Metsähallituksen organisaatiomuodon suhteen eli komissio ei vaadi yhtiöittämistä. Metsähallituslain muuttamista on osin perusteltu komission vaatimuksilla. ?Se, mikä yhtiöitetään, voidaan jatkossa yksityistää. Nuorten täytyy saada tulla hyväksytyiksi osaksi paikallisyhteisöään. Aikio oli seminaarissa puhu- massa alkoholismista, sen syistä ja siitä selviämisestä. Sittemmin Aikio on selvinnyt sairaudestaan. ?Nuori saamelainen ikään kuin putoaa kahden kulttuurin väliin lähtiessään kotiyhteisöstä maailmalle. Hän ei välttämättä ymmärrä sitä etukäteen. Siitä seurauksena voi olla kriisiytyminen ja eksyminen. Kelkkatarrat . Yhteistyökumppaneina ovat Oulun hiippakunta, Kirkkohallitus, Inarin seurakunta, SámiSoster ry, Saamelaiskäräjät sekä Giellagas-instituutti. Sitäkin varmemmin, jos ihmisellä on puutteellinen ymmärrys siitä, millaisesta kulttuurista hän on tulossa ja millaiseen ympäristöön siirtymässä. Suomen saamelainen hallitsee suomen kielen, joten hänellä voi olla tunne siitä, että kuuluu suomalaiseen kulttuuriin. Niin yhteiskunnan sisäiset kulttuurierot voivat jäädä etukäteen huomaamatta. ?Maailmalle lähtemisen ongelmat näyttäytyvät ehkä suurempina saamelaisyhteisöis- sä kuin esimerkiksi suomalaisen valtaväestön keskuudessa tyypillisesti. Pastori ja paneelikeskustelun vetäjä Erva Niittyvuopio kertoi törmäävänsä tähän usein omassa työssään. ?Nuoret miettivät, hylkäävätkö he oman kulttuurinsa lähtiessään maailmalle. Niittyvuopiokin näkee maailmalle lähtemisessä riskejä: Yh- täältä se on paras ikä oppia uusia asioita esimerkiksi yliopistossa. Utsjoki oli kuitenkin 1980?90-luvuilla ristiriitainen kasvuympäristö lapselle ja nuorelle. ?Modernisaatio oli tapahtunut ja sen seurauksena moni oli vaihtanut kielensä saamesta suomeen. Se, missä tase-erässä jokin alue sijaitsee, on hänestä toissijaista. Maijalan mielestä Metsähallituksen toimintamalliin ei käytännössä ole tulossa muutoksia. Kärnän mukaan hyvää lakiesityksessä on muun muassa se, että Ylä-Lappiin aiotaan muodostaa kuntakohtaiset neuvottelukunnat
Ja muistelimme Aikion Pekkaa, joka oli puheenjohtajana kuitenkin diplomaatti. Tekstiilitaiteilija Elsa Montell-Saanio oli perhetuttu ja hän yllytti käsitöistä kiinnostunutta tyttöä käsityöalalle, hymyilee Anu Avaskari. ?Kyllähän minä kudontakoulun aloitin, mutta jätin sen pian kesken. En tiedä kaipaanko sitä aikaa, mutta aina kun Ivalossa kuulen ambulanssin äänen, niin ajattelen, että siellä se nyt menee. Tosin jo silloin puhuttiin siitä, että Saamelaiskäräjät on liikaa poronhoidosta elävien saamelaisten asialla. Avaskari aikoo nyt kulkea Saamelaiskäräjien yleiskokouksissa. ?Eihän niitä kokouksia kovin monta kertaa ole vuodessa. Saamelaiskäräjillä nimenomaan hallitus on se iskuryhmä, joka asiat päättää. Yhdistyksessä on nykyisin noin 300 jäsentä ja sen kokoontumisissa on aina hyvä yhteistyön henki. ?Tällainen yhdistys syntyi, kun niin monet ottivat esille, että tätä tarvitaan. Eihän joskus 20 vuotta sitten voinut kuvitella, että SAKK:ssa opiskellaan inarinsaamea lukuvuodesta toiseen. Avaskari sanoo, että Inarin kuntakin on ollut edistämässä Inarin saamea ja kielipesiä. ?Olen omasta mielestäni tehnyt silläkin puolella töitä inarinsaamen eteen, joten siksikin tuntuu kohtuuttomalta tämä ryöpytys, hän hymähtää. Muutakin kuin matkailua Anu Avaskari on toiminut vuosikymmeniä Inarin kunnallispolitiikassa ja on tällä hetkellä Inarin kunnanvaltuuston puheenjohtaja. ?Inarin kunnan talous on nyt hyvä ja kunnassa on hyvät palvelut. Ennaltaehkäisevä päihdehuoltohan on yhteiskunnankin kannalta tärkeää, sillä tämä vähentää kalliita sairaalajaksoja. Päiväkeskus Valkama on Avaskarin mukaan tärkeä paikka, eikä sinne tuloon ole kynnystä. Puhuminen on sitten jo vaikeampaa. Vuodesta 2010 hän on toiminut Inarin kunnan päihdetyöntekijänä. Opimme kulttuuria toinen toisiltamme ja Annaopettaja taisi oppia paljon myös meiltä. Sinne ei päässyt myöskään toinen inarinsaamelainen Kari Kyrö. Avaskari sanoo, että Saamelaiskäräjien sisäinen suvaitsemattomuus pääsi kuitenkin yllättämään hänet järjestäytymiskokouksessa. ?Olen puolustanut äänioikeusluettelon ulkopuolella olevia inarinsaamelaisia ja pääasiassa tästähän tämä voimakas reaktio minua kohtaan johtuu. Sitäkin olen miettinyt tuon kokouspäivän jälkeen, että oliko hyväkin, että käräjien sisäinen suvaitsemattomuus ja sisäinen rasismi tulivat nyt julkisesti kaiken kansan nähtäville. Avaskarin mukaan Saamelaiskäräjien ikäpresidentin Kari Kyrön puhe oli perusteltu ja yhteistyöhakuinen. ?Siinä osoitettiin myös kiitoksia Inarin kunnalle, EU:lle ja valtiolle ja ihan perustellusti. Salissa sai kuulla kaikenlaista ja uskomatonta ryöpytystä sain kuulla joidenkin kokousedustajien taholta myös neuvotteluissa suljettujen ovien takana. ?Ihmiset ovat olleet paljon yhteydessä, kannustaneet ja ihmetelleet samalla tavalla kuin minäkin, että miten näin voi tapahtua. Se riittää, että tulee taloon selvin päin. ?Ja niin yleensä tullaankin, kun kaikki tietävät miten täällä pitää olla ja tunnemme toisemme. ?Tämä on erittäin tärkeä kohtaamis- ja keskustelupaikka ihmisille. Myös hän tuki meitä inarinsaamelaisia. Pappa oli vakavannäköinen, lopulta hän pisti paperit salkkuunsa ja lähti sosiaalilautakunnan kokoukseen. ?Hän oli minusta niin tärkeän oloinen, että ajattelin, että minäkin haluan päästä isona kokouksiin. Olen ylpeä, että kummityttöni Piia Kaukovalta opiskeli hoitoalalle ja kuuluu nyt Ivalon ambulanssiyksikköön. Avaskari tietää, että Ivalon vuodeosasto on saanut inarilaisilta hyvää palautetta, mutta alakerran toiminnoista on erilaisia mielipiteitä. ?Kun ihminen ennen meni terveyskeskuksen ovesta sisälle, niin siinä oli heti vastassa päivystyshuone, jossa oli ovi auki ja josta löytyi hoitaja. Inarissa Lassin Kodalla kello 17-21. Anu Avaskari on vuosien varrella opiskellut ja ollut erilaisissa hanketöissäkin. Ensimmäinen ja samalla pitkäaikainen työpaikka löytyi Ivalon terveyskeskuksesta. ?Aloitin Kemppaisen Ullan hoitovapaan sijaisena 4.6.1979. Kun terveyskeskukseen perustettiin lääkintävahtimestarin virka, niin minut valittiin siihen ja siinä tulikin oltua aina vuoteen 2010 asti. Avaskari muistelee lämmöllä terveyskeskusvuosiaan. Siellä sai olla välillä melkoisena jokapaikan höylänä ja monta kertaa lääkintävahtimestari hyppäsi ambulanssiin ja matka kohti Rovaniemen keskussairaalaa alkoi. ?Se oli kiireistä aikaa ja ambulanssikeikka saattoi tulla eteen koska vain. Olen ajatellut, että tässä tilanteessa on entistä perustellumpaa ryhtyä puhumaan inarinsaamelaisten omasta laista. Avaskari sanoo, että mikäli inarinsaamelaisten osallisuus ei käräjillä toteudu ja alistamispolitiikka jatkuu, niin on selvää, että muuta vaihtoehtoa ei kohta ole kuin oma erityislainsäädäntö aivan kuten koltillakin. ?Painotan, että kolttalaki on ehdottomasti tarpeen. Pitää yrittää yleiskokouksessa vaikuttaa ainakin siihen, että kokousten esityslistat sentään saataisiin julkisesti nähtäville sekä pöytäkirjat. Avoimuutta tarvitaan. Anarâ?ah kuin yhtä perhettä Anu Avaskari oli vuonna 2007 perustamassa Anarâ?ah ry:tä eli Inarinsaamelaiset-yhdistystä. Ikävä asia on se, että työttömyysluvut ovat korkeita. Matkailu kasvaa ja niin pitääkin, mutta toisaalta elinkeinorakenne saisi olla monipuolisempi, hän sanoo. Avaskarin mukaan matkailu on Inarin kunnan kivijalka, mutta muitakin kivijalkoja tarvittaisiin. ?Tässäpä on uudelle elinkeinojohtajallekin haastetta. Matkailu on suhdanneherkkä elinkeino ja maailmanpoliittiset tilanteet heijastuvat matkailijamääriin, joten muitakin elinkeinoja pitää yrittää kehittää matkailun rinnalla. Paluumuuttajana terveyskeskukseen Anu Avaskari muutti perheensä kanssa Lahdesta takaisin Inariin vuonna 1979. Tuo vuosi oli Avaskarille antoisa. ?Sehän ei ollut vain kielen opiskelua, vaan myös kulttuurin opiskelua. Saamelaiskäräjillähän onkin hyvin pitkät perinteet siitä, että kaksi vähemmistöä, inarinsaamelaiset ja kolttasaamelaiset tukevat toisiaan ja tekevät yhteistyötä. Työhuone löytyy Päiväkeskus Valkamasta Siwan yläkerrasta. ?Tykkään työstäni ja tässä tuntee tekevänsä merkityk- Jaakko Peltomaa. Kokoushan oli julkinen teilaus minua, Kari Kyröä ja inarinsaamelaisia kohtaan. Vääränähän tämmöistä toimintaa on pidetty, että näin käräjillä suhtaudutaan omiin vähemmistöihin ja Inarin alueen alkuperäisimpään kansaan, hän sanoo. Saamelaiskäräjävaalien ääniharava Anu Avaskari ei mahtunut käräjien hallitukseen. Tällainen tunne voi vähän tulla, mutta en tietenkään kiistä sitä, etteivätkö kaikki uudistukset ole mietittyjä ja perusteltuja. Piti tulla käsityöläinen ?Halusin nuorena tyttönä käsityöläiseksi. Heitä on neljä ja kaikki asuvat Rovaniemellä. ?Sitä ei aina jaksa muistaa kuinka hieno kunta meillä on. Aina kun Inarin kuntaan tulee kansainvälisiä vieraita ja he sanovat olevansa haltioissaan aivan kaikesta täällä näkemästään, niin silloin taas muistaa missä asuu ja ymmärtää arvostaa tätä meidän luontoa, lunta ja rauhallisuutta. Päihdetyötä tarvitaan Anu Avaskari viettää 60-vuotispäiviään Naistenpäivänä 8.3. Talo on auki maanantaista torstaihin ja näinä päivinä täällä järjestetään myös ruokailu. Hän oli niitä vanhan Inarin kiertäviä terveyssisaria, kuten Soikkosen Aira ja Hastrupin Hissu. He tekivät kovaa työtä ja kulkuneuvoina oli milloin polkupyörät, veneet, sukset ja omat jalat. Kunnan Antti oli pappa Anu Avaskari muistelee läm- Anu Avaskari arvioi, että voi olla tarpeen säätää erillinen laki inarinsaamelaisille. möllä pappaansa, Antti Avaskaria eli Kunnan Anttia, joka oli legendaarinen kunnan esimies sekä pankinjohtaja. ?Kun hän lopetti työt lauantai-iltapäivänä, niin hän halusi sen jälkeen usein veneilemään. Joskus käytiin vain pienellä veneretkellä Ivalojoen rannalla Männikköä vastapäätä, mutta joskus lähdettiin oikein Inarille asti. Opettajana toimi Anna Morottaja. Ivalossa Kerttu tapasi Antti Avaskarin pojan Eeron, ja rakkaushan siinä leimahti ja se johti avioliittoon. ?Äiti kulki 50-luvulla polkupyörällä ihmisten kodeissa hoitotyötä tekemässä. Mutta myös inarinsaamelaiset, jot- ka ovat kautta aikain asuttaneet Inarijärven rantoja, näyttävät myös tarvitsevan oikeuksiensa suojaksi oman lain, kun muu ei auta. Yhteistyö on vanha perinne Saamelaiskäräjien järjestäytymiskokouksessa Tanja Sanila vaati voimakkaasti koltta-alueen edustajaa Saamelaiskäräjien hallitukseen, mutta sellaista edustajaa sinne ei tullut. ?Minusta Tanjan esitys oli perusteltu ja tuin häntä. Hän sanoo, että mielikin on jo rauhoittunut. ?Virallinen kokous alkoi aamukymmeneltä ja päättyi vähän ennen iltayhdeksää. Pappa oli aina rauhallinen ja hyväntuulinen. Kyrö peräänkuuluutti siinä sovinnollisuutta ja neuvottelujen tietä avoimien konfliktien sijaan. Olen samaa mieltä siitä, että väestöjen väliset suhteet olisi palautettava luonnolliseen tilaan. Täällä on ohjattua ryhmätoimintaa ja iltaisin monet yhdistykset käyttävät Valkamaa kokoustiloina. Vapaa-aikoinaan Anu Avaskari kalastaa ja mökkeilee ja antaa aikaansa lastenlapsille. Äiti oli alusta alkaen vastaan tuota uravalintaani, sillä hän oli varma siitä, että ei käsitöillä elä. Anun äiti Kerttu Lempeä oli tullut Inarin kuntaan sairaanhoitajaksi 1950-luvulla. Yhdessä ihmettelimme, miten asiat ovat päässeet tällaisiksi. Olen ylpeä erityisesti siitä, että saimme muutama vuosi sitten elvytettyä vanhan perinteen, inarinsaamelaisten kirkkopäivät. Avaskari opiskeli inarinsaamea SAKK:ssa vuosina 201314. Ihmiselle tuli tunne, että joku on täällä häntä vastassa. Olin erityisen ylpeä siitä, että sain joskus ohjata perämoottoria. Anun mieleen on jäänyt, kuinka pappa tutkii papereitaan Ruskatien kodissaan. Tanja on perehtynyt Inarin historiaan ja hän kunnioittaa meitä inarinsaamelaisia, sanoo Anu Avaskari. Hän muistuttaa, että Erkki Lumisalmi, joka aikoinaan oli saamelaiskäräjävaalien ääniharava, kunnioitti aina inarinsaamelaisia. ?Erkki minulle soittikin muutama ilta sitten. OIen ylpeä itsestäni, et- tä jaksoin opiskella kieltä pitkän talven, vaikka välillä tuntui vaikealta. ?Kielen opiskelu ei tässä iässä ole yhtä helppoa kuin parikymppisenä, mutta yllättävän hyvin minä inarinsaamea ymmärrän. Yhdistys tekee edunvalvontaa, mutta kulttuuriakaan ei ole unohdettu. Sen ajan sosiaalilautakunnan kokouksissa oli varmasti vakavia asioita, että ei ihme jos pappa sinne mennessään näyttikin vakavalta. ?Olen ajatellut, että eläkevuosina ryhdyn käymään läpi kunnan arkistoa ja tutkin kaiken papasta löytyvän aineiston. Erityisesti juuri sodanjälkeiset paperit ovat kiinnostavia, sillä hän otti inarilaisten tilanteen hyvin vakavasti ja pyysi etelästä apua kuntalaisille, joilta kodit ja kaikki omaisuus oli poltettu. sellistä työtä. Keskiviikkona 2.3.2016 11 60 vuotta täyttävä Anu Avaskari: Inarinsaamelaisten laki on nyt entistä ajankohtaisempi Anu Avaskari on ehtinyt miettiä jo paljon asioita Saamelaiskäräjien järjestäytymiskokouksen jälkeen. Kun nyt menee sinne, niin siellä on vain suljettuja ovia, eikä ihminen näe ketään. Ja se täytyy sanoa, että onhan inarinsaamen kieli mennyt eteenpäin, kun opetusta on tarjolla niin monella tavalla. Eikä sen pitäisi merkitä henkistä sotatilaa, että täällä on eroja kielissä, kulttuureissa ja näkökannoissakin. Oma laki kuten koltille ?Inarinsaamelaiset ovat viime vuosina tuoneet näkökantojaan esille kuuluvasti ja joutuneet siitä syystä yhä enemmän Saamelaiskäräjien johdon arvosteltavaksi
Etäluento Ivalon kirjastossa Lapin yliopiston Fellman Salista: Suomalaisen ruokakulttuurin voima, professori Johanna Mäkelä, Helsingin yliopisto. 27.4. Etäluento Ivalon kirjastossa Lapin yliopiston Fellman Salista: Mitä arktisella alueella on tapahtumassa. Savottakahvila. 11.3. Savottakahvila. 16.-17.4. Hotelli Ivalo. 11.3. Yhteislauluilta Esa Roineen johdolla, Savottakahvila. Toukokuu 18.5. 12 Keskiviikkona 2.3.2016 Nopea DNA 4G on nyt Lapissa! Tule DNA:n kauppa-autoon edullisille ostoksille ja hanki nopea 4G-netti heti mukaasi kotiin tai mökille. Katso kiertueaikataulu dna.fi/4G Tapahtumia Ylä-Lapissa Tapahtumia voi ilmoittaa sähköpostilla osoitteeseen inarilainen@inarilainen.fi. Savottakahvila. 8.3. Kaamasen kotitarveorkesterin Kohu-iltamat-revyy. Tankavaaran Pääsiäisen Bändi-ilta 26.3. Lastenvaate ja -tarvike- kirppis Ivalon Kuulaassa, järj. Ivalon MLL. 26.4. 64. Pepe Ahlqvist. perinteiset venäläiset häät kansanlaulujen tahtiin. Marina Zharkevich: Laulullinen kaleidoskooppi . 2016 JOPA KAKSI HENKILÖAUTOA JA TRAKTORIMÖNKIJÄ! Kaikkien arvan ostaneiden kesken arvotaan Ford Focus ja Ford Fiesta henkilöauto, CAN-AM-mönkijä sekä 600 ja 400 euron lahjakortit. Arvonta- ja pilkkikilpailun palkintojen yhteisarvo yli 55.000 euroa. Järjestäjä maksaa arpajaispalkintojen arpajaisveron. Arvan hinta: 20,www.martinpilkki.fi Voit ostaa arvan myös netin kautta. ARPOJA MYYTÄVÄNÄ POHJOIS-LAPISSA SEURAAVISSA PAIKOISSA: IVALO: Suutari-Seppo, Rautia, R-Kioski, Lähi Tapiola, S-Market, K-Market, Ivalon Auto, Sotka, Lions Club Ivalo ry:n jäsenet. Suomen ympäristökeskus, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos ja Ilmatieteen laitos tutkivat elohopean ja orgaanisten ympäristömyrkkyjen esiintymistä ja kulkeutumista Lappiin. Tutkimuksessa selvitettäviä aineita ovat esimerkiksi bromia sisältävät palonestoaineet ja fluoratut pinta-aktiivi- set aineet. Yhteislauluilta Esa Roineen johdolla. Gold Rush Run ?koiravaljakkokisat, Tankavaaran Kultakylä Huhtikuu 2.-3.4. Kultakilpailut Kutturan Kioskilla. NÄYTTELYT Jäämerta kohti -näyttely, Siulatalo, Saariselkä, vapaa pääsy Päivi ja Jessica Suomi -taidenäyttely, Hotelli Laanihovi Arja Kotirannan huovutustyönäyttely Neljän Tuulen Tuvan Kotakaupassa Siidan näyttelyt Juha Periniva, Valon ja varjon metsästäjä 20.1.-24.4. VOITA LUOSTOLLA 8-9.4. Marina Zharkevich: Tanssin taikaa . Ski Saariselkä 13.3. Savottakahvila. 15.4. Waltteri Torikka Trio, konsertit klo 19 ja 21, Laanilan Savottakahvila, Saariselkä 23.4. 60-70 ?luvun ilta, esiintyjänä mm. Lumilattarit Santa´s Hotel Tunturissa Saariselällä. Järj. Niitä käytetään esimerkiksi viihde-elektroniikassa, vaatteissa ja rakennusmateriaaleissa. Porokuninkuusajot. Järj. tunnelmallinen ilta. Savottakahvila 24.3. Yhteislauluillat, Laanilan Savottakahvila 16.3. Alamäkiluistelu Suomen Cup finaali. Kultaperinne Ry Heinäkuu 23.7. Veikko Ahvenainen ja harmonikka Ivalossa, Kuulas. Savottakahvila 28.3. Se vain elämää ?musiikkiteatteriesitys: Näyttelijä/ohjaaja Kai Lehtinen ja näyttelijä Heikki Rantanen. tunnelmallinen ilta. Esa Roineen Kairalta kun tuulee -levyn julkaisuiltamat. Savottakahvila 11.-13.3. Tankavaaran talvikullanhuuhdonta-kisat 26.3. Vasta tällä vuosituhannella on tajuttu, että monet näistä aineista kulkeutuvat pitkiä matkoja ja kertyvät eliöihin pysyvästi. Koordinaattori Jaakko Mannion mukaan riskejä ei voi arvioida ennen luotettavaa, alueellisesti ja kansallisesti vertailukelpoista tutkimusaineistoa. Samalla tutkijat eivät voi myöskään todistaa, ettei riskiä ole. Esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen Pallaksen ilmamittausaseman aikasarjassa näkyy tiettyjen palonestoaineiden kielto parikymmentä vuotta sitten. Tulosten perusteella kolme tutkimuslaitosta ehdottavat, mitä asialle pitäisi tehdä.. romanttisia lauluja ja laulelmia kiirastorstain iltaan. yhteistä sielunmaisemaamme uusin tulkinnoin. Yhteislauluillat, Laanilan Savottakahvila 20.3. Järj. Heikki Sassi & Seeli Toivio: Yö väistyy . Savottakahvila 25.3. Yhteislauluilta Esa Roineen johdolla, Savottakahvila. 29.4. Suomen Porokilpailijat ry/ porokilpailuvaliokunta 11.4. Savottakahvila. 12.4. 040 5644 543 Tutkimus valmistuu kesällä: Miten paljon myrkkyjä kulkeutuu Lappiin? Suomen Lapin ympäristömyrkkytilanne arvioidaan kesään mennessä. Järj. Savottakahvila 31.3.-3.4. Savottakahvila 30.3. Marina Zharkevich: Häät venäläiseen tapaan . ikivihreitä tangoja, valsseja ja lattareita venäjäksi murtaen. INARI: Neste, LC Anar-Inari ry:n jäsenet. PORTTIPAHTA: Kiveliön Kala. Lions Club Sodankylä ry. Puh. ja 23.4. Yhteislauluilta Esa Roineen johdolla. Järj. Kulttuuritoimi 22.3. Etäluento Ivalon kirjastossa Lapin yliopiston Fellman Salista: Raamatun suuret rakkauskertomukset, Dosentti, piispa emeritus Wille Riekkinen, Helsingin yliopisto. 16.3. Tanssiseura Heinäkengät ry. 21. elokuva- ja näyttämömusiikkia venäläisittäin. Juhannuskultakisat Saariselän Panimon pihamaalla. rakkauden tuskaa ja haikeudesta haltioitumista. Savottakahvila. 6.3. Toimitus muokkaa tarvittaessa tekstejä. Maaliskuu 4.3. Panu Valo & Juha Savela: Tango-ilta . Panu Valo & Juha Savela: Suomalaiset kansanlaulut . Marina Zharkevich: Tun- nelmointia kynttilänvalossa . Professori Timo Koivurova, Lapin yliopisto. Kesäkuu 24.-25.6. Heikki Sassi & Seeli Toivio: Yö väistyy . Savottakahvila. 13.4
Kuvaa varhain aamulla ja myöhään illalla. 5. Jos saman pätkän kuvaa ammattikameralla, kestää videon saaminen kamerasta katsottavaksi tunteja tai päiviä. Kiilopään viimassa muiden kurssilaisten kanssa kuvannut Mishurinsky sanoo kuvaavansa mieluiten maisemia. Matkapuhelinliittymästä 0,0835 . / kolme arpaa tam aan Tunturikiekon RETROPIPOT 20 ? ! www.tunturikiekko.fi Tervetuloa koeajamaan Audi quattro -nelivetomallistoa. Pörhön Audi quattro Tour -kiertue tuo luoksesi laajan kattauksen quattro-nelivetomalleja, mm. Mishurinsky ei haaveile valokuvaamisesta itselleen ammattia, vaan pi- Otto Ponto Kuznetsovin vinkit kuvaajalle sosiaaliseen mediaan 1. Tvoirovaniemitilin Kuznetsov on suunnannut lappiin saapuville turisteille ja tää siitä harrastuksena. Kuvauskurssi oli osa Inarin kunnan Elinkeinot & kehitys Nordican järjestämää Arctic Light International Events -hanketta. Kaikkia palveluita ei tarvitse käyttää. 2. Samalla hän ymmärsi pohjoisen kauneuden arvon ja päätti ryhtyä tallentamaan sitä. Kurssille saavuttiin etenkin Murmanskin alueelta sekä Norjan Kirkkoniemestä. Kurssin ytimessä oli sosiaalinen media ja sen eri palvelut, kuten Instagram ja Facebook. Kuznetsov itse tekee lappia ja Rovaniemeä tunnetuiksi pääosin kahdella sosiaalisen median brändillään. Ilmoittautumiset kulttuurisihteerille 17.3. Rovaniemellä 4 h aikaa ruokailla / shoppailla ennen näytöstä. Jostain syystä häntä ujostuttaa ihmisten kuvaaminen. Käteismaksu ennakkoon tai bussissa. Lähtö teatteriretkelle Ivalosta, kunnantalon parkkipaikalta klo 9. klo 10-17 ja Ivalossa Hotelli Kultahipulla to 3.3. / arpa tai 5 . Kuljetus kaupungilta Lappia-talolle klo 17.15. Teatterimatkan hinta 50 ?, eläkeläiset, opiskelijat ja työttömät 48 . mennessä nroon 0407767546 tai mirja.karjalainen@ inari.fi. 040 700 8154, vuokko.mikkola@netikka.fi www.rastigaisa.net ?Tule ja valloita Rastigaisa? Alexander Kuznetsov koulutti kuvaajanalkuja Kuvauskurssi jakautui kahteen ryhmään, joista toinen lähti Kiilopään terävään viimaan kuvaamaan täydellistä maisemakuvaa. Kiilopäällä tuulee terävästi. Keskiviikkona 2.3.2016 13 Rastigaisa Pub-Restaurant Utsjoki Rastigaisassa tapahtuu La 5.3. Molemmat brändit ovat useassa sosiaalisen median välineessä. Kuznetsov pääsi kuvaamisen makuun muutettuaan jälleen kerran Helsingistä Rovaniemelle. Hyödynnä pohjoisen arktista valoa ja Lapin sinisiä hetkiä. klo 10-17. our T o r t t a qu i d u A n Pörhö Koeajettavana: A3, A4, A4 allroad, A6, Q3 ja Q5 quattro-mallit. Audi Land of quattro -mallisto (A3 Sportback 1.6 TDI 81 kW quattro) alkaen 32 762,16 . Saariselkaspringbreak-aihetunnistetta käyttämällä osallistut kuvakilpailuun, joka on voimassa toukokuun alkuun asti. Inari-Saariselkä Matkailu Oy voi julkaista näitä kilpailuun osallistuvia kuvia verkkosivustollaan ja muunmuassa Facebook-sivullaan, Instagramissa. Kaikki oikeudet kuvaan säilyvät sen kilpailuun lähettäneellä henkilöllä. Hellolapland-tilillä hän puolestaan jakaa ympäri lappia ottamiaan kuvia. Ota mallia vaikka näiltä Instagramin suosituilta käyttäjätileiltä: @colerise, @maxrivephotography, @skwii ja @kaffegram Teatterimatka Rovaniemen Teatteriin Kolme sisarta-näytelmään 2.4. Anton T?ehovin Kolme sisarta on tunnettu monikerroksisena ihmisen ja yhteiskunnan kuvauksena, joka on täynnä emotionaalisia piikkejä. Kerro kuvillasi ja videoillasi pieniä tarinoita. /puhelu + 0,1669 ?/min. Kevätrieha/naistenpäivä - klo 16-19 buffapöytä 15 e Terassikausi alkaa - joukkuekilpailuja Muotinäytös Yllätysohjelmaa Klo 20 Laulu-kitara-duo Valo ja Savela Klo 22 JP Hapuoja OneManBand Huippumusaa tarjolla! Katso Fb tarkemmin 22.4.2016 Waltteri Torikka Trio esiintyy Lounas arkisin klo 11?16 Puh. Nuoren miehen tehtävänä on ottaa hyvä maisemakuva. Pari virkettä riittää. Mieti, millaisesta aihepiiristä haluat jakaa kuvia ja millaiselle yleisölle. Se on ulkoasultaan ajaton ja juoneltaan vetävä ihmissuhdenäytelmä, johon balalaikat tuovat riemua ja raivokkuutta sekä slaavilainen musiikki surua ja syvyyttä. Näytelmä alkaa klo 18. Kiilopään huippu ei erotu ympäriinsä lentävän lumen takaa. Pian mukaan tulivat myös videot, joista revontulivideot ovat erityisen suosittuja. Ammattikuvaaja kuulostaa 80-luvulta Vaikka Kuznetsov saa ison osan toimeentulostaan valokuvien ja videoiden tekemisestä, hän pitää itseään sisällöntuottajana, joka voi tehdä millaista sisältöä huvittaa ja jonka ei tarvitse jumittua tekemään tietynlaisia kuvia. Kuznetsovin korvaan koko ammattikuvaaja-termi kalskahtaa kahdeksankymmentäluvulta. Sisällöntuottajaksi itsensä mieltävä voi sen sijaan välillä kuvata lyhyen videonpätkän kännykkäkameralla ja lähettää sen sa- mantien kuvapalveluiden syövereihin katsottavaksi. /puhelu + 0,1669 ?/min (sis.alv 24%). Kehitä omiin kuviisi tunnistettava tyyli, mutta älä käsittele kuvia liikaa. 4. Kehitä tilillesi jokin näkökulma. Valo on lattea. Hän alkoi kuvaamaan maisemakuvia ja latasi niitä kuvapalveluihin. (sisältää teatteriliput ja menopaluun). E-junioreiden kauden viimeinen kotiturnaus! Lauantaina 5.3. 12.00 Kips-TuKi 13.15 Kotu-Kips 14.30 TuKi-Kotu Vapaa pääsy! T Perinteiset heti-voitto-arpajaiset kaner vetu nus loa 2 . Kiilopäällä oli pilvistä ja viimasta huolimatta kaunista. Kirjoita kuvien saatteeksi lyhyt teksti ja käytä sopivia aihetunnisteita eli hashtageja. 3. Siitä huolimatta Valery Mishurinsky virittää kameraansa kiinni kolmijalkaan. CO2-päästöllä 127 g/km. Keskikulutus 4,5 l/100 km. Kuvan autot erikoisvarustein. Pörhön Autoliike Oy ll a. kier tuee jä. tro Tour t nnäy t tä a ie u t q i n d ie u s A k u n Teollisuustie 25, Rovaniemi, vaihde 020 762 44 u ö Pörh minais Audi-myynti: Mikko Lehtiniemi puh. Keski-ikäinen mies kihnuttaa telemarksuksilla kohti Kiilopään huippua ja on pian vain haalea tikku-ukko. Kari Väänäsen ohjauksessa siitä syntyy koominen tragedia sisältäen tunnetta, tapahtumia ja huumoria. Instagram-palveluun Mishurinsky sanoi suhtautuvansa hieman karsaasti, koska siellä jaetaan liian paljon kuvia omista naamoista ja tylsiä kuvia ruuasta. Valitse itsellesi tärkeimmät sosiaalisen median palvelut ja pysy aktiivisena niissä. 020 762 4310 okohta ? en ajo -o h t o is k ll n o e n Talv nautin Automyynti: ma-pe 8-17, la 10-14, www.audi.porho.fi n a a m e Tule kok Soittaessasi 020-alkuiseen numeroomme teleoperaattorin perimät hinnat ovat: Lankapuhelinliittymästä 0,0835 . Mishurinsky ottaa kuvan. uuden Audi A4 quattron. Sodankylässä Neste Mokolla ke 2.3. Pinnanmuodot eivät erotu tasasävyisestä lumesta. Pian hän alkoi kuvata myös kaikenlaisia tapahtumia ympäri lappia. Myöhemmin kuva ilmestyy kuvapalvelu Instagramiin saariselkaspringbreak-aihetunnisteen alle. Mishurinsky oli monen muun nuoren valokuvauksesta kiinnostuneen tavoin saanut tehtävänsä rovaniemeläiseltä Alexander Kuznetsovilta, joka piti nuorille valokuvauksentäyteisen kurssiviikonlopun Saariselällä
Asennus- ja huoltopalvelut . Kaivinkone- ja nosturipalvelut . magneettitarrat . 016-661 999 IVALO / INARI / UTSJOKI . Mattila ky P. Kehittämishankkeet . mainoskyltit, -lakanat . VARASTOTILOJA. TIEDUSTELUT, TILOJEN ESITTELY JA VUOKRAUKSET PIRKKO VALKAMO PUH. MYYMÄLÄTILOJA 10?565 m² . PYÖRÄKONE . Kiinteistöhuolto SAMETTA www.takalapinpojat.fi . 040-861 5952 Rakennus- ja huoltopalvelut Inarin kunnan alueella LVI-palvelut Ivalo - Saariselkä 0400 153 277 info@mainoslinja.fi www.mainoslinja.fi Anitta Porsanger Koulutettu hieroja / hermoratahieroja PALVELUT LIIKKEESSÄMME: TIMO POIKKIJÄRVI . Myynti ja asennus . 040 508 2853 Metsätie 5, Ivalo PARTURIKAMPAAMO P. 0400 394 864 SAKO- ja UMPIKAIVOJEN tyhjennykset Kuljetusliike J. /kk) + alv 24 % Hammasteknikkomestari Erikoishammasteknikko 16,50 . 040 483 8660 toimisto@autonen.fi AA Hannu Autonen 0400 391 025 Neuvottelut Ivalossa sopimuksen mukaan, myös maksuttomat oikeudenkäynnit. TAKALAPIN POJAT YHDYSTIE 12, IVALO Yrityspalvelut . KODINKONEMYYNTI ? AUKTORISOITU TALOUSHALLINTOLIITON JÄSEN Mainos- ja painotuotteet Hierontapalvelut Toimitiloja INARIN KEHITYS oy IVALON KAUPPAKESKUS oy IVALON YDINKESKUSTASSA VUOKRATAAN . 040 755 5245 YLÄ-LAPIN PELTI OY P. 045-139 1467, 0400-871 553 yrjo.mattila@gmail.com ivalonrajasahko.fi veijo.mikkola@ivalonrajasahko.fi (44 . /kk) + alv 24 % PUTKIASENNUKSET JA -TARVIKKEET vuosien kokemuksella Myös putkien SULATUKSET ja viemärin AVAUKSET sekä muut PUTKIHUOLLOT kattavasti PÄIVYSTYS 24/7 Hiuspalvelu Anne Lehtinen Terveyspalvelut Esimerkiksi tämän kokoisen ilmoituksen hinta: Suomen Putkilinja Oy Ekologinen parturi-kampaamo Ivalo, P. Poltto- ja voiteluainemyynti . 040-738 8916 020 743 3940 Myös koti- ja laitoskäyntejä Inarissa, Ivalossa ja Utsjoella www.hierontasametta.com Markku Suonnansalo puh. 0400 691 992 HALLITIE 13, IVALO MATERIAALI- JA ASENNUSTAKUU ? ? ? ? ? SAUMATTOMAT VESIKOURUT TIKKAAT KATTOTURVATUOTTEET RAKENNUSPELTITUOTTEET PELTIKATTOASENNUKSET JA -MYYNTI Helpottava Herman - lumityöt: pihat, Muista kotitalousvähennys portaat, katot ym. Reipas Soi työmies - puiden sahaukset ja sovitaantajanitkinos ta! halkomiset avuksi vaikka - pienet kodin huolto- Jussi Kukk seniorille! ja korjaustyöt mm. PIHOJEN HARJAUKSET Porontie 20, 99800 Ivalo j.k@hygikyyti.inet.fi p. tarrat, teippaukset . TOIMISTOTILOJA. Sako- ja umpikaivojen tyhjennys . MURTOHÄLYTTIMET ? . 0400-399 882 ja 040-505 3890 Peräsaajontie 13, Ivalo Seuraava Paikkakunnan Parhaat palvelut -hakemisto ilmestyy 2.3.2016. auringonsuojakalvot . 044 3636 006, 0500 505 300 Sähköalan ammattilainen palveluksessasi ~ sähköurakointi ~ huolto / saneeraus ~ atk / televerkkoasennukset ~ palo- ja rikosilmoitinjärjestelmät ~ antennijärjestelmät www.ellappi.fi ellappi@ellappi.fi Sairaalantie 3a, 99800 Ivalo p. Sorat, hiekat, murskeet . Yritysneuvonta . 0400 44 ala sisämaalauksia ym. 4 780 www.helpottavaherman.fi Kuljetus- ja jätepalvelut . 14 Keskiviikkona 2.3.2016 Paikkakunnan parhaat palvelut Tilitoimistot Asianajotoimistot Kodinkoneet ja elektroniikka Tilipalvelu Kemppainen Oy Ivalo 016-662 490 Rovaniemi 040-824 1124 tilipalvelu@tilikemppainen.fi www.tilikemppainen.fi ASIANAJOTOIMISTO AUTONEN KY Kasarmintie 10, 99600 Sodankylä Puh. Oppisopimustuet yrityksille www.nordicainari.fi www.mapinari.fi Kari Piirainen puh. Kansainvälistymispalvelut . Dimex-työvaatteet Puh. p. AVAIMET - LUKKOPALVELU - KAMERAVALVONTA ? . Kuljetus- ja maanrakennuspalvelu . / kpl (33 . 0400 166 593, 0400 176 862 22,00 . Urakointi, remontit ja tarvikemyynti . Huolto ja korjaus P. canvas-taulut HIERONTAHOITO-RUVVIMTIP?U . NOSTURIPALVELUT . KYLMÄLAITEHUOLTO - ILMALÄMPÖPUMPUT ? . VAIHTOLAVAT . 040 589 4520 Päivystys 0400 695 115 www.yla-lapinlvi.fi Parturi-kampaamot Lumenpudotukset 040-752 8536 jari.leppajarvi@gmail.com TÄYDEN PALVELUN KODINKONELIIKE . RAVITSEMUSTILOJA, KEITTIÖTILOJA PITOPALVELUILLE . 0400-311 888 sposti nuorgam@putkilinja.fi Nuorgamintie 4285, 99990 Nuorgam 050-533 5761 Petsamontie 3 Sähköasennuspalvelut Nuohoojat Ivalon Rajasähkö oy NUOHOOJA Hannu Happonen 0400-641 268 sähköuRakoIntI ja -asennuspalvelut Hallitie 13, Ivalo Esimerkiksi tämän kokoisen ilmoituksen hinta: Veijo Mikkola Puh. 016 662 120 Piiskuntie 7, Ivalo www.ivalonkodinkone.com P. Liike- ja toimitilojen vuokraus . Jätehuoltopalvelut . / kpl Jyrki Isojärvi VASTAANOTTO UTSJOELLA Ajanvaraukset p. kiinteistökilvet
perille toimitettuna Puh. Saariselän Kuukkeli . Keskiviikkona 2.3.2016 15 Valokeilassa lvelut uoltopa h ja s u ja . kuivaa havupuuta . 0400 398 956 Ajoneuvot Tuovilan Gummi Oy renkaat kelkat mönkijät varaosat huolto Inarijärventie 281, 99800 Ivalo P. 016 662 495 hilkka.kauppila@tuovilangummi.inet.fi Autohuollot Vikakoodiluenta/ poisto Varaosapalvelu Sijaisautopalvelu P. 0400-251 800 janne.raasakka@rautia.fi Palvelemme Ma?pe 8.00?17.00 La 9.00?13.00 P. kuivaa koivua . 020 71 Tilaa Inarilainen! Tilauskuponki sivulla 23. Vakuutukset kuntoon, kun lähtee lunta pudottamaan Lumenpudottajien sesonkityön kultakausi on meneillään. Turvaköysi ja valjaat pelastavat usein vakaimmilta vammoilta, mutta jos turvallisuus pettää, voi seurauksen olla pitkäkin sairausloma. Olipa kyseessä lumenpudottaja tai muu tilapäistyöntekijä, yrityksen on vakuutettava työtekijät työtapaturmavakuutuksella samalla tavalla kuin vakituisetkin työntekijänsä, sanoo vakuutusedustaja Esa Kumpula LähiTapiolasta. Uusi työtapaturma- ja ammattitautilaki muutti vakuuttamisvelvollisuuden rajaa aikaisemmasta. 0400-391 332, 045-160 7454 Petsamontie 48 Vapaa ilmoituspaikka, tä ota yhteyt 0 9050 P. 0400-398 904 Ivalon Valokuvaamo . Passikuvat . S-Market Ivalo, Petsamontie 2 . Suomen Hautaustoimistojen Liiton jäsenliike. Palvelemme ma?pe klo 9?18, la 9?15, muina aikoina sopimuksen mukaan Puh. Asenn inti, remontit . Mikäli lumenpudotuksessa joku ulkopuolinen henkilö loukkaantuu, selvittää vakuutusyhtiö lumenpudottajan korvausvastuun, neuvoo vakuutusedustaja Esa Kumpula. JP Janne Raasakka, p. Savottakahvila, Laanila . Vakuutus on otettava ennen työn alkamista. Tammikuusta alkaen työtapaturmavakuutuksen antamasta suojasta nauttivat osakeyhtiössä vain omistajat, jotka omistavat enintään 30 prosenttia yrityksestään. Nykyisin yrityksen on otettava työtapaturmavakuutus, jos yrityksen sovitut palkat ylittävät kalenterivuodessa 1200 euroa. 016 e 7, Ivalo ti Piiskun odinkone.com alonk v .i w w w Kukkakaupat ja hautaustoimistot kukkakauppa-hautaustoimisto Paikkakunnan hautaustoimisto v:sta 1974. Alan palvelua ja asiantuntemusta. Hu 662 120 P. Ivalon R-Kioski, Ivalontie 4 . 020 742 4070 Ivalontie 71, 99800 Ivalo www.rautia.fi. Muotokuvat studiolla VAIN IS KÄTESU MAK Ivalontie 25, p. K-Market Inari, Inarintie 51 Myös Inarilaisen toimistolta noudettavat lehdet maksavat jatkossa 2,00?/kpl. Sähköistä näköislehteä on saanut irtonumerona jo aiemminkin. Näköislehteä pääsee tilaamaan osoitteesta: www.lehtiluukku.fi Näköislehti maksaa irtonumerona 1,80?/kpl. Vahinko sattui, kuka korvaa? Vahinko voi sattua lumenpudotustöissä itsensä lisäksi myös ulkopuolisille. ?Lumityön tekijä vastaa lumenpudotusalueen eristämisestä ja varoituskylteistä. Myyn o ja korjaus lt o . 0500-696 688 Polttopuita TUNTURIN TAKKAPUUHUOLTO . Urako emyynti tarvik töhuolto is . valmiiksi pilkottuna . Yrittäjän tapaturmavakuutuksen edellytyksenä on voimassa oleva YEL-vakuutus. A T S I A L I R I NA A A T S O T Y N VOI A N O R E M U N IRTO Inarilaista voi ostaa irtonumerona nyt useasta paikasta! Inarilaista voi jatkossa ostaa irtonumerona hintaan 2,00?/kpl seuraavista paikoista: . Raja on työnantajakohtainen, joten kaikki työnantajan saman kalenterivuoden aikana maksamat palkat lasketaan yhteen. 016 661 100 www.kaijankukka.com Valokuvauspalvelut ja kehystämöt Kehykset tauluihinne! Lapin Taidekehystämö Ky P. Jos omistusprosentti on suurempi ja omistaja työskentelee yrityksessä tehden esimerkiksi lumenpudotustöitä, hän voi vakuuttaa itsensä yrittäjän tapaturmavakuutuksella. Avoimen yhtiön yhtiömiehet ja kommandiittiyhtiön vastuunalaiset yhtiömiehet sekä toiminimenharjoittajat ovat aina yrittäjiä. Kiinte 5 115 0400 69i.fi s y t s y Päiv -lapinlv www.yla N ALVELUE P N E D K TÄY ONELII KODINKja asennus ti
Tässä valmistuu nyt siskolle sohvapöytä, kertoilee höyläpenkin äärestä tavoitettu nuorimies. ? ? ?? ??? ? Haku päällä! yhteishaku 23.2.-15.3. Hae opiskelemaan huippupaikalle! Juuso Fofonoff tekee tarkkaa työtä. Erityisesti tarkat ja tiiviit liitokset ovat hänen osaamisalaansa. Hän lähti Sevettijärveltä Rovaniemelle, koska tämä on lähin paikka, jossa puusepäksi voi opiskella. Fofonoff kilpailee finaalissa puusepän lajissa. Opettaja Kari Jussila kehuu suojattinsa työmoraalin olevan tärkein syy menestykseen. ?Kyllähän töitä tulee tehtyä. Tänä keväänä Edulapin oppilaitoksista, eli Lapin ammattiopistosta ja Lapin matkailuopistosta on mukana ennätyssuuri joukkue. Semifinaalit menivät hienosti. Ammattitaidon SM-kilpailujen finaaliin pääseminen on jo kova osoitus opiskelijan osaamisesta ja kilpailijan taidoista. Eri lajien semifinaaleissa kilpailee yli tuhat opiskelijaa ja finaaliin pääsee jokaisesta lajista vain kahdeksan parasta kilpailijaa tai joukkuetta. Fofonoff tuli Haapavedel- lä järjestetyissä semifinaaleissa toiseksi ja lunasti näin paikkansa finaaliin. 16 Keskiviikkona 2.3.2016 Opettaja ja valmentaja Kari Jussila luottaa Juuso Fofonoffin osaamiseen. Toki Saamelaisalueen koulutuskeskus tarjoaa sekin käsi- ja taideteollisuusalan koulutusta, mutta Juuso halusi nimenomaan puusepäksi ja siksi valinta oli Lapin ammattiopisto. Miesten hyppysissä Juuson semifinaalityö, avainkaappi. Puuseppä Juuso Fofonoff kisaa SM-mitaleista Lapin ammattiopistossa opiskeleva, Sevettijärveltä kotoisin oleva Juuso Fofonoff on yksi Edulapin 14 edustajasta ammattitaidon SM-kilpailuissa Seinäjoella. Opettajat huomasivat varsin pian, että heillä on käsissään lahjakas taitaja. Työn alla olevan sohvapöydän työnjäljestä sekä rakenneratkaisuista näkee heti, ettei Juuso ole tottunut menemään siitä mistä aita on matalin. ?Kari tuli sitten kysymään lähtisinkö kilpailijaksi. Mietin viikonpäivät, mutta päätin sitten lähteä Ihan hyvä, että näin päätin. Semifinaalit toivat varmuutta
? ?