6–7/2016 8,20?€ FEMINISTIPUOLUE SUOMEEN / EEVIL STÖÖ ANTOI HAASTATTELUN / TOTUUS ESPOOSTA EE V IL S TÖ Ö : ”S TÖ Ö O N K U M M IT U S JA H A A M U S EK Ä IT S EO PP IN U T N IN JA .” IM A G E 23 4 H EIN Ä K U U –E LO K U U 20 16
32). Tuntematon sotilas 24 Eevil Stöö on gansteriräppilegenda. Häiriötekijä 46 Lakimies Jaakko Lindgren tietää kokemuksesta, että tulevaisuus on Uberin kaltaisten yritysten. Mitä ne feministit vielä haluavat. 32 Suomeen on perustettu uusi puolue nimeltä Feministinen puolue. K A N N EN KU V IT U S : TE EM U K EI ST ER I.. HEINÄKUU–ELOKUU 2016 IMAGE 234 3 Feminismi, niin vaikeaa (s. Eevil Stöö on Imagen haastattelussa. Hyvien ihmisten kylä 40 Pian metrolla pääsee Espooseen, tuohon liikenneympyröiden ja parkkipaikkojen kaupunkiin. F-F-F-F-F... Kuuba online 58 Kuubalaiset voivat viimein käyttää nopeaa langatonta internet-yhteyttä – tosin vain muutamalla aukiolla. Eevil Stöö on mysteeri. Lujasti ilkeä 54 Ilkeily ansaitsee kunnianpalautuksen. Terävä aikakauslehTi | Numero 234 | heiNäkuu–elokuu 2016 KU VA : V IL M A PI M EN O FF
70 16 75 20 76. NYT 9 Avaaja Miksi puhumme aina vain siitä, mistä ruoka tulee, emmekä siitä, mistä lannoitteet tulevat, kysyy toimitusjohtaja Saara Kankaanrinta. 76 Hittimittari Kentin jäähyväiset ovat paremmat kuin oli odotettavissa, kirjoittaa Samuli Knuuti. 16 Teema: Matka Satu Rämö kertoo, miten vält tää Toscanan pahimmat rysät. 68 Tärpit Yövahti, maailman suurimmat elokuvatähdet sekä maailman suurin komiikkatähti Louis C.K. 12 Lyhyesti Halailukulttuuri, jälleen kerran Zlatan, kasvu-sanan etymologia ja Mäntyniemen herra. Aluksi 5 Pää kirjoitus 7 Lukijoilta lopuksi 78 Reetta Räty Tehoton julkinen sektori eli kaikki ihanat kasvattajat. 11 Kalenteri Kesän tärkeimmät tapahtumat. 20 Ruoka Valtteri Väkevä söi aterian, jonka aikana ei saanut puhua sanaakaan. Sisältö 4 IMAGE 234 HEINÄKUU–ELOKUU 2016 KU VA T: V IR V E LA U ST EL A , IS TO C K , V O LK ER K R EI D LE R , C IN EM A M O N D O , G ET TY IM A G ES . RUOKAPÖYDÄSSÄ PUHUMINEN, NIIN KOVIN BANAALIA. 21 Design Klubituoli on palannut olo huoneeseen. Kasari palaa taas. 82 Berliinin toimitus TTip-sopimus tulee. HIP 15 Tekijä Catering-yrittäjä Janne Länsipuro tuntee raaka-aineensa kasveina. 80 Riku Korhonen Kenestä kirjailija saa kirjoittaa. 18 Tekno Pokkarikamera yrittää keksiä itseään uudelleen päästäkseen taas taskuihimme. POP 65 Keskustelija Mikko Joensuu aikoo tehdä kokonaisen levytrilogian teemanaan uskonto. 75 Taju kankaalla Katja Kallio, tärkeysmies ja Pikku prinssi. Se oli taidetta. 77 Elävien kirjoissa Karl Ove Knausgård suositteli Tore Renbergiä ja niin tekee nyt myös Juha Itkonen. 22 Tyyli Esittelyssä kesän kunniaksi sadetakit. Ei kiinnosta
Kuka siitä hyötyy ja miten. Pankkia ei tarvita luottamuksen takaajana. Tulevaisuudentutkija Sari Stenforsin mukaan lohkoketjujen uskotaan olevan seuraava teknologinen vallankumous, jopa internetin vertainen keksintö. Näkökulmasta ja asiasta riippuen voidaan puhua tasa-arvosta tai riistosta, tuotantovälineiden uudelleenjaosta tai vaikkapa pakkoyrittämisestä. Pääkirjoitus Heikki Valkama, päätoimittaja | Twitter @heikkivalkama HEINÄKUU–ELOKUU 2016 IMAGE 234 5 Seuraava häiriö on jo täällä Seuraavan disruption, häiriön, aloittajana pidetään lohkoketjuja eli blockchain-teknologiaa. Hän tilasi perheen ruoat puhelimella suoraan myymälästä. 46) käsittelee aihetta. ”Käynnissä olevassa maailmanlaajuisessa rakennemuutoksessa, jossa erilaiset mobiilialustat luovat työpaikkoja ja robotit hoitavat monia tärkeitäkin tehtäviä, pienten valtioiden kyky kerätä verotuloja ja täten luoda hyvinvointia kansalaisilleen on haasteellista”, Stenfors sanoo. Yksinkertainen esimerkki on vaikkapa digipalvelu, jonka avulla voi vuokrata tai lainata naapurin työkaluja. Näin kertoo Helena Ruuskan kirjoittama kirjailija elämäkerta. Tulevaisuudentutkija Stenfors arveleekin, että ensimmäisenä tavallisten ihmisten elämässä näkyvät esimerkiksi maksamisen ja rahansiirtojen helpottuminen, vaikkapa kännyköillä maksamisen yksinkertaistumisen. Ratkaisuna voisivat olla juuri lohkoketjut. Ja se on jo täällä. Olennainen kysymys on myös datan omistaminen. ?. Uberin, Airbnb:n, Woltin, Tinderin ja Tori.fin kaltaiset palvelut ovat esimerkkejä uudesta alustataloudesta. Niiden avulla voidaan hoitaa verotusta ja muita palveluita kansalaisille, kuten potilas-, henkilöja opintorekistereitä. Nämä digitaaliset alustat mahdollistavat kahden osapuolen, ostajan ja myyjän, kyyditsijän ja kyydin tarvitsijan tai vuokraajan ja vuokranantajan kohtaamisen. K U VA : JU H A TÖ R M Ä LÄ . Jakamistalous ja alustatalous muuttavat ja helpottavat ihmisten arkea, mutta ongelmiakin riittää: lainsäädäntö ei pysy uusien palveluiden perässä, eikä verotus. Tämän lehden juttu Uberistä, Häiriötekijä, (s. Lainan voi ottaa suoraan toiselta ihmiseltä. Lohkoketju on Bitcoinin taustalla oleva teknologia. Teknologia kuulostaa monimutkaiselta, mutta sen käytännön sovellukset tarkoittavat sitä, että ihmisten – tai yritysten tai koneiden – välisiin kauppoihin tai sopimuksiin ei tarvita kolmatta osapuolta todistajaksi ja varmentajaksi. Ne poistavat välikäsiä ja lisäävät tehokkuutta. Lohkoketjuteknologia mahdollistaa mikromaksut, nopeat tilisiirrot, digitaaliset valuutat, älykkäät sopimukset, omaisuus rekisterit, äänestysjärjestelmät... Uberin esimerkki osoittaa, että myös esimerkiksi työsuhteet ja omistaminen muuttuvat. Suomalaisen Nappi naapuri -palvelun avulla voi jakaa naapuriensa kanssa apua tai tavaroita – jokaisen rivitaloasujan ei kannata ostaa omia tikkaita ja porakonetta, joita tarvitaan pari kertaa vuodessa. Potilasrekisterit voidaan rakentaa esimerkiksi niin, että jokaisella yksilöllä on itsellään omistusoikeus omiin tietoihinsa, digitaaliseen dataan, ja he pystyvät itse määräämään, ketkä saavat luku-, editointija käyttöoikeudet näihin tietoihin. lohkokEtjutEknologiaSta ovat innoS tuneet etenkin pankit ja finanssiala. SEuraavan diSruption, häiriön, aloittajana pidEtään lohkoketjuja eli blockchain-teknologiaa. Ja ties mitä muuta. Siihen vastaus voi olla lohkoketjuissa. Toisaalta, lohkoketjun avulla asuntokaupankin voisi tehdä ilman pankkia. Myös kukat hän tilasi kotiin, maksoi myöhemmin. Se tarkoittaa kaikille avointa, usealla palvelimella säilytettyä tilikirjaa tai lokikirjaa, jonka sisältö voidaan tarkistaa monesta eri paikasta. Alustatalous menee osin päällekkäin termin jakamistalous kanssa. K irjailija EEva joEnpElto Ei 1960-luvulla halunnut kantaa maitoa kaupasta kotiin. Jos Joenpelto olisi tehnyt saman kännykällä, hän olisi suuri digimessias, joka, vau, tilasi ruokaa kotiin, puhelimellaan! Digitaalisessa disruptiossa ei ole kuitenkaan kyse siitä, että ruoka, auto tai jokin muu asia tilataan kotiin, vaan siitä, miten se tehdään ja mitä se loppupeleissä tarkoittaa. Jotkut jopa ennustavat, että tulevat lohkoketjusovellukset disruptoivat pankkialaa siinä missä Uber taksiliikennettä. Lohkoketjuteknologian avulla voidaan tallentaa sopimuksia tai vaikkapa siirtää omaisuutta. Kenelle kuuluu digitaalisesta taloudesta syntyvä data
Palkitun dekkaristin uutuudessa tutkitaan itsemurhiksi lavastettujen murhatapausten sarjaa. Komisario Adamsbergin omaperäinen tiimi ja rivien välissä kupliva hiljainen huumori vievät lukijan mukanaan. ISSN 0782-3614 pääToiMiTTaja Heikki Valkama ToiMiTuspäälliköT Joanna Palmén Niklas Thesslund ulkoasu Anna-Mari Tenhunen POSTIOSOITE Image, 00081 A-lehdet KÄYNTIOSOITE Risto Rytin tie 33, Kulosaari, Helsinki PUHELIN (09)?759?61 TWITTER @imagelehti SÄHKÖPOSTI image@a-lehdet.fi, etunimi.sukunimi@a-lehdet.fi FACEBOOK www.facebook.com/imagelehti INTERNET www.image.fi avusTajina Tässä nuMerossa VUODEN NUORI POHJOISMAINEN VALOKUVAAJA -PALKINTONÄYTTELY KÄYNNISSÄ TUKHOLMAN FOTOGRAFISKASSA. Ma–pe 9–21 Helsinki, Itis, Jumbo. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, kuten lakko tai tuotannolliset häiriöt). Ma–pe 9–20 Tapiola, Turku, Tampere. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Tero Alanko, Anna Autio, Melanie Bangura, Reetta Haarajoki, Markus Henttonen, Aapo Huhta, Juha Itkonen, Luumu Jokelainen, Katja Kallio, Tero Kartastenpää, Teemu Keisteri, Kalle Kinnunen, Riku Korhonen, Samuli Knuuti, Hanna Konola, Joonas Konstig, Konsta Leppänen, Jaakko Lindgren, Katja Lindroos, Sanna Mander, Milla Muurimäki, Reetta Niemensivu, Oskari Onninen, Giorgio Palmera, Anu Partanen, Pekka Pekkala, Ilkka Pernu, Vilma Pimenoff, Miikka Pirinen, Aki Roukala, Laura Räihä, Satu Rämö, Janne Saarikivi, Jari Sarasvuo, Tuomas Sorjamaa, Helena Sorvali, Jussi Särkilahti, Outi Törmälä, Anton Vanha-Majamaa, Valtteri Väkevä. Aikakauslehtien liiton jäsen. vuosikerta, 234. elokuuta 2016. klo 8–17) TILAUSHINNAT Kesto tilaus 12 kk (11 lehteä) 84 e. 20 VUOTTA ESIKOIS KIRJASTA SISÄINEN SANKARI! KIRJA THE NORDIC THEORY OF EVERYTHING ILMESTYY KESÄKUUN LOPUSSA. Fred Vargas Hyisiä aikoja 29 90 Fred Vargas Sinisten ympyröiden mies Fred Vargas Painu tiehesi ja pysy poissa Fred Vargas Kuriton mies nurin 9 90 9 90 9 90. 31. KUSTANTAJA A-lehdet Oy / Anne Lyytikäinen-Palmroth JULKAISUJOHTAJA Anneli Myller MYYNTIJOHTAJA Saija Heikinheimo MARKKINOINTIPÄÄLLIKKÖ Timo Kakko-Quednau MARKKINOINTISUUNNITTELIJA Sini Tiensuu REPRO JA SIVUNVALMISTUS Satu Salmitie, Aste Helsinki Oy PAINATUS Printall, Tallinna 2016 PAPERI GraphoSilk 80 g/m2, kansi MultiArt Silk 170 g/m2 SEURAAVA NUMERO ilmestyy 25. La 9–19 Helsinki, Itis, Tapiola, Turku, Tampere. La 9–21 Jumbo. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postimaksu. yhden kaksoisnumeron). Terävä aikakauslehTi MainosTajaT MEDIAMYYNTI mediaopas.a-lehdet.fi TRAFIIKKI Katja Bruun Tilaajapalvelu INTERNET www.a-lehdet.fi/asiakaspalvelu SÄHKÖPOSTI tilaukset@a-lehdet.fi PUHELIN (09)?759?6600 (ark. Vuonna 2016 Image ilmestyy 12 kertaa (sis. numero. Su 11–18 (kaikki myymälät)
Mikään ei ole tehnyt sitä paremmin kuin uusin @imagelehti @FlyAbdulkarim @anukoivunen ”Näen sen asetelman, mutta se ei ole mun tarina.” Kiitos @FlyAbdulkarim ja @janitoivola, upea keskustelu @image lehti’ssä. @Jaakko_poika Kiitokset @imagelehti ja @FlyAbdul karim uusimmasta numerosta! Suomi kaipaa näiden juttujen kaltaisia raikkaita näkökulmia. Johtajavaltaiseksi koettua suomalaisuutta, korporatiivista kulttuuria ja suurten ikäluokkien valta-asemaa kritisoitiin lehdessä runsaasti, Hannus kirjoittaa gradussaan Jokainen on oma yrittäjänsä. @JohannaSalovaar Uusin @imagelehti 5/5 @jussi_aumo Älyttömän tyylikäs kansi @imagelehti, mutta luulen, että Rajat kiinni -tyypit peruu kyllä nyt tilauksen. Se on kiinnostanut Turun ylioppilaslehden päätoimittajaa Lauri Hannusta sen verran, että Hannus on tehnyt kulttuurihistorian gradunsa siitä, millaisena Suomen tilanne Imagessa tuolloin nähtiin ja millaisia toimenpiteitä tulevaisuuden Neuvostoliiton jälkeisessä maailmanjärjetyksessä katsottiin vaativan. No millaisia. #ensimmäisyys MM-TASON VAUHTIELÄMYKSIÄ. 1990luvun alussa Suomi nitkutteli lamassa kohti vielä kaukana siintävää Eurooppaa ja eurooppalaisuutta. Kiitos @flyabdulkarim! @suvikki12 @FlyAbdulkarim on jälleen kerran heilauttanut taikasauvaansa ja toimittanut hands down parhaan koskaan lukemani @imagelehti TwiTTer @imagelehTi läheTä palauTeTTa! Image.fi image.fi/palaute Sähköposti image@a-lehdet.fi Facebook facebook.com/imagelehti Twitter imagelehti @kettuemilia Parasta lehtien lukemisessa on tiedonjanon tyydyttäminen hetkeksi. Lukijoilta HEINÄKUU–ELOKUU 2016 IMAGE 234 7 LAMA, LIBERALISMI JA IMAGE Kulttuurivasemmisto oli menet tänyt entisen puhtinsa ja 1980luvun lopun juppisukupolvi uhonsa. Identiteetti, talous ja yhteiskunta Imagelehdessä vuosina 1990–1993. @Vuohenputki Oon selan nut sivulle 32 ja jo nyt tuntuu, että tää on paras @imagelehti ikinä. 28.-31.7.2016 www.nesterallyfinland.fi nesterallyfinland.fi lippu.fi. Yksilöllisempää, moniäänisempää ja kriittisempää kansa laisuutta ajettiin voimakkaasti samalla, kun Suomi haluttiin sitoa länsieurooppalaiseen viitekehykseen. Tämä oli kehys myös Imagen tekemi selle 90luvun alussa. ”Imagen 1990-luvun alun retoriikassa keskeistä oli Suomen liberalisoituminen
”Ne ovat tärkein asia ympäristön kannalta”, Kankaanrinta sanoo. ”Ruoantuotannon energiakulutuksesta puolet menee keinotekoisten lannoitteiden valmistukseen. tekstI Luumu JokeLainen kuvat outi törmäLä S aara kankaanrInnan mIelestä ruokakeskustelu Suomessa on vinksahtanut: puhumme siitä, mistä ruoka tulee, vaikka pitäisi puhua maaperästä ja siitä, mistä lannoitteet tulevat. Hän on orgaanisia lannoitteita tuottavan Soilfoodin toimitusjohtaja ja mukana myös useissa muissa biotaloushankkeissa ja alan yrityksissä hallituksen jäsenenä. HEINÄKUU–ELOKUU 2016 IMAGE 234 9 IhmIset, IlmIöt, polItIIkka ja muut kIInnostavat puheenaIheet NYT Avaaja. IMAGE 234 9. Näitä kaikkia on tavallisessa lannassa. ”Puhutaan välillä lannoitteesta” Saara Kankaanrinta on Soilfoodin lisäksi perustanut Elävä Itämeri -säätiön ja mukana muun muassa nyhtökaurayritys Gold&Green Foodsin hallituksessa. Lannan ravinteet eivät kuitenkaan ole oikeassa suhteessa toisiinsa, ja siksi tarvitaan myös keinotekoisia lannoitteita. Niistä aiheutuu ympäristöhaittoja eivätkä ne ole maaperälle hyväksi. Tämä on täysin älytöntä, sillä koko lannoitusprosessin voisi hoitaa paikallisesti kierrättämällä teollisuuden sivuvirtoja eli jätteitä.” Kasvit tarvitsevat kasvaakseen ravinteita, ennen kaikkea fosforia, kaliumia ja typpeä. Kankaanrinnan Soilfood on tarttunut tähän ongelmaan: se tekee Suomessa jo olemassa olevista VA LO K U VA A JA N ED U ST A JA : Q U IE T. Jos lannoitteet valmistettaisiin jätteistä, säästettäisiin rahaa, energiaa ja ympäristöä, sanoo toimitus johtaja Saara Kankaanrinta
”Jos maata hoidettaisiin oikein, se saataisiin kunnolla sitomaan hiiltä. Fosfori on rajal linen luonnonvara, jonka on arvioitu loppuvan 100–400 vuodessa. Laskelmien mukaan orgaanisista lannoitteista tulee maanvil jelijöille kannattavaa. Tärkeintä on, että maan kasvukuntoa vaalitaan. Koko kierron huomioiminen maataloudessa ei ole ollut aiemmin talou dellisesti kannattava tapa toimia”, Kan kaanrinta sanoo. Avaaja 10 IMAGE 234 HEINÄKUU–ELOKUU 2016 Saara Kankaanrinta ja miehensä Ilkka Herlin omistavat kaksi maatilaa. Viljelyskelpoista maaperää on jo nyt niukasti ja se kuluu rajua vauhtia. Keinolannoitteissa on myös se ongelma, että ne eivät sisällä eloperäistä ainetta, jota toimiva maaperä kaipaa. ”Aina puhutaan vain öljyn loppumisesta, vaikka pitäisi puhua fosforista.” – Saara KanKaanrinta. Kuvassa Kuitian kartanon maita ja lampaita. ”Ideana on laittaa ravinteet kiertämään koko matkan eikä vain pellolta lauta selle. Suomessa käytetään vuosittain jopa sato jen miljoonien eurojen arvosta kemiallisia lannoitteita. Hän uskoo, että tilanne on muuttumassa. ”Aina puhutaan vain öljyn loppumisesta, vaikka pitäisi puhua fosforista. ”Aloittaa voi ravinteiden yhteispelillä, käyttämällä molempia. Käyttämällä orgaanisia lannoitteita maaperää voitaisiin parantaa. jätteistä orgaanisia lannoitteita, jotka hoitavat maaperää ja huolellisten viljely keinojen kanssa muuttavat pellot tehok kaiksi hiilinieluiksi. Fosforia tosin louhitaan Siilinjärvellä, mutta myös Suomen ainoan fosforikaivoksen omistus on norjalaisissa käsissä. Keinolannoitteet ovat yksi nään ikään kuin liian helppoja, kasvien ei tarvitse tehdä töitä. ”Jotta pieneliöstö toimii, tarvitaan orgaa nista ainetta. On hölmöä jättää kierron loppupää oman onnensa nojaan ja tehdä siitä turha ongelma. Sitten ne kuskataan lähimmälle pellolle. Tämä raha ei jää Suomeen – vaikka lannoite valmistettaisiinkin täällä, tuodaan ravinteet ulkomailta. Meidän on kaikkien tehtävä yhdessä asian eteen töitä, muuten emme selviä.” . Se olisi myös taloudellisesti järkevää. Tämä ja liian yksipuo linen viljely johtavat siihen, että juuristot eivät kasva syvälle eivätkä siten vie hiiltä kunnolla maaperään.” Kaikki keinolannoitteiden ravinteet eivät myöskään imeydy kasveihin vaan valuvat Itämereen sitä rehevöittämään. Sitä ei voi korvata millään eikä ilman sitä ole elä mää”, Kankaanrinta sanoo. Elope räinen lannoiteprosessi menee suunnilleen näin: Ensin orgaanisessa jätteessä, esimer kiksi lannassa tai puu ja paperiteollisuu den jätteissä, olevien ravinteiden määrät tasapainotetaan. Maaperä voi hyvin ja jätteestä on muokattu tehokas lannoite – lannoite, joka menee kasviin, ei Itämereen. Tämä on ylivoimaisesti tehokkain tapa vaikuttaa ilmastonmuutokseen”, Kankaanrinta sanoo. Orgaanisten lannoitteiden tuotanto on alkamassa, ja kaikkia maanviljelijöitä toi votaan tietenkin niiden käyttäjiksi. Maa pallon väkimäärä ja sen myötä ruoan tarve kasvavat
Nyt HEINÄKUU–ELOKUU 2016 IMAGE 234 11
20.5. Mitä enemmän halailusääntöjä, sitä jäykempää kanssakäymisestä tulee. Tasaveroisemmassa tilanteessa elekieli määrää tervehtimisen tavan. Juridinen ”kyssäri”: mitä tapah tuisi, jos hallituksen esittelyssä löisin Juha Sipilää nyrkillä kasvoihin. Katselen kiemurtelevaa Orpoa ja ihmettelen, miten kokoomuksesta tuli puolue, jonka puheenjohtajana kukaan ei Elina Lepomäkeä lukuun ottamatta halua olla. 25.5. Isänmaallisuus näyttää nykyään olevan sitä, ettei saa sanoa sujuvan yhdentekevää Angry Birds elokuvaa sujuvan yhdentekeväksi, koska silloin Suomi ei lähde nousuun. Nykyään miehillekin on luontevaa halata kaveria tavatessa. Toukokuu: Let’s talk about Lenni 9.5. Yksi, jota ei yhtään kiinnosta. Barack Obaman kanssa kes kustellessani pelkoni siitä, että olen kiinnostava vain siksi, että minulla on koira, kasvaa. Joka kerta, kun pelaaja lyö mailalla kiekkoa, Jenni aloittaa uuden pitkän tarinan, jolla on jotain tekemistä eläinten oikeuk sien kanssa. 28.5. HELENA SORVALI Vastahan täällä on opittu halaamaan, ja nyt pitäisikin antaa poskipusuja. Tänään olen taivutellut paljon sanaa ”pajarit”. Erilaiset taustat, kulttuurit ja perheessä opitut tavat saattavat tehdä tilanteesta hämmentävän. Salaisella iltatupakalla huo maan, että viereiseen pusikkoon on ilmestynyt korsu, jonka pohjalla jättimäisen kypärän alle piiloutunut Jussi Niinistö koskettelee itseään. Täkäläisten tapasääntöjen mukaan nuorempi tervehtii vanhempaa, joka puolestaan ojentaa käden tai törröttää huulensa – asema on edelleen määrittävä tekijä. Se on ”Mikael Jungner ajattelee”. Heräsin taas painajaiseen. Kymmeniä jännittäjiä. Suomessa poskisuudelmia on vaihdettu rahvaan keskuudessa vasta niin vähän aikaa, että on mahdotonta ennustaa, tähdätäänkö tuikkauksia yksi, kaksi vai kolme. 23.5. Olin yllättynyt ja otettu ventovieraan ystävällisestä eleestä. Anne Berner juo paljon. 31.5. 16.5. Justin Trudeau, be my friend. 27.5. Please pretty please. 30.5. Joutavaksi koettua. 14.5. Tytöt alkoivat osoittaa ystävyyttään halaamalla, mikä kaiketi vahvisti ryhmähenkeä. Tämä pätee luultavasti myös halailuun ja poskisuudelmiin. Mutta mitä herrat edellä, sitä muut perässä. Ihana, rakas, yhden asian Jenni. Siinä Sami Hedberg oli olemassa. Täällä Virossa ihmettelen aina, miksi virolaiset eivät pelkää enemmän sitä, mitä ei saa sanoa ääneen. Mäntyniemen herra Mäntyniemen herra Twitterissä: @niinistop HABITUS HAPATUS Kulttuuripääoman ilmentymä. Korkea sosioekonominen asema edesauttaa uusien tapojen omaksumista. Kyseli mahdolli suuksia myydä Kiinalle ”se scheis sein osa kansasta”. Entä miten opettaa vasta Suomeen muuttaneelle kulttuurista koodistoa, joka tuntuu olevan kantaväestölläkin hukassa. Soitti, humalassa, taas. Mutta kun vieraat ihmiset kohtaavat, tilanne on epäselvempi: Milloin annetaan poskisuudelma. Täällä USA:ssa kaikki on suu rempaa paitsi minä. Se, jolla on enemmän ikää tai arvovaltaa tai joka toimii illan isäntänä, päättää miten tuttavallisesti tilanne lähtee etenemään. Terve, pussataanko. 11.5. Toi set olivat tällä kertaa parempia.” 24.5. Halailu tuli muotiin, kun olin yläasteiässä 1990-luvun lopussa. 29.5. Nyt 12 IMAGE 234 HEINÄKUU–ELOKUU 2016 Nyt K un menin uuden miesystäväni kanssa hänen kaveripariskuntansa luokse kylään ensimmäistä kertaa, minut otettiin vastaan halauksella. Suomalaisen itsereflektion huipennus: ”Hyvin pelasivat. Joku voisi kertoa minulle, mikä vitun idea näissä Kultarannan keskusteluissa oikein on. Onko tungettelevaa kapsahtaa kättelytilanteessa jonkun kaulaan. Huomenna aion jatkaa taivuttelua. K U VA T: R EE TT A N IE M EN S IV U (K U V IT U S ), TA SA VA LL A N PR ES ID EN TI N K A N S LI A . MUISTA!. 13.5. Tällaiselle on nimikin
ZLATAN KONSOLI PELAAJANA. Kielen kannalta talouden kasvu on metafora. Se on sääli muun muassa siksi, että hän on niin hyvä tv-mainoksissa. Volvon komeassa ja kalliissa mainoksessa Zlatan tekee miehisiä asioita ruotsalaisessa luonnossa ja laulaa osin uudelleen sanoitetun kansallishymnin. Eikä se ehkä yhteiskunnistakaan kovin paljon kerro. Niken Dare to Zlatan -spottisarjassa Zlatan esittelee pallotaitojaan jonkinlaisessa laavaplaneettahelvetissä, potkaisee kohti vihaista tiikeriä ja kuljettaa ukkosenjohtimena toimivaa palloa silmät sidottuina salamoiden jahtaamana. Moderniin poliittiseen puheeseen kuuluu kaikkien kysymysten liittyminen talouskasvuun. Englannin growth taas on alkuaan peräisin samasta juuresta kuin vihreää väriä merkitsevä green, kasvun ja elämän väri. ZLATAN TYÖHAASTATTELIJANA. Pääministeri näyttää kuolemanvakavalta ja kertoo suomalaisten suhteesta luontoon, kun hän vetoaa ihmisiin ja ehkä myös jumaliin, että seitsemän laihaa vuotta itseään odotuttanut kasvu jo käynnistyisi. Kansojen varallisuutta laskettiin jo 1700-luvulla, mutta vasta toisen maailmansodan jälkeen varallisuuden mittaaminen ja vertailu alkoi muuttua pakkomielteeksi. Pariisilaisflanööri huomaa tilanteen, nappaa naisen lehtiön ja juoksee sankarina Zlatanin perään. Esittelyssä Zlatan-mainosten parhaat. Oikeita työnhakijoita odottaa yllätys Vitamin Well -juomia valmistavassa yrityksessä: työhönottohaastattelijana onkin Zlatan! ”Kuka on lempijalkapalloilijasi?” Zlatan kysyy, ja pöllämystyneet työnhakijat piilokamerassa takeltelevat vastauksissaan. Zlatanista tämä Zlatanin ja Volvon esittelemä uusi versio on ”juuri sitä mitä tarvitsemme”. Vaikka talouskasvu on keskeinen poliittinen kysymys, on kyseessä uusi Kasvu tavoite. Zlatan kirjoittaa jotain lehtiöön ja mies toimittaa sen takaisin naiselle. ZLATAN AMORINA. ZLATAN UHKAROHKEANA. Nivean dödöä käyttävä mies on yhtä itsevarma kuin Zlatan. Hän ei koskaan laula sitä maaotteluissa, koska vanha hymni ”ei vaan jotenkin natsaa”. Se on samaa alkuperää kuin kasvi ja kasvot, mutta myös samaa alkuperää kuin kasvain, mikä muistuttaa meitä siitä, että kaikki kasvu ei ole hyvästä. Lehtiössä ei olekaan staran nimmaria vaan flanöörin nimi ja puhelinnumero. Zlatan on intohimoinen konsolipelaaja ja päätti siksi ryhtyä ”Xbox-lähettilääksi”. Talouskasvun yleisin mittari, brutto kansantuote, toimii kuin metsän kasvun mittaaminen sen mukaan, montako kuutiota eloperäistä ainetta metsässä on ja kuinka nopeasti ne lisääntyvät. Kiivas jälleenrakentaminen, kapitalismin ja sosialismin välinen kilpailu sekä taloudellisen yhteistyöjärjestön OECD:n luoma standardi johtivat siihen, että viimeistään 1970-luvulla talouskasvu oli politiikan tärkeä tavoite kaikkialla länsimaissa. Nyt ZLATAN MAINOSTAA Ranskassa on meneillään Zlatan Ibrahimovicin luultavasti viimeiset arvokisat. Ilmastonmuutos, tasa-arvo tai köyhyys kääntyvät puheeksi kasvusta heti, kun poliitikko avaa suunsa. ZLATAN ISÄNMAANYSTÄVÄNÄ. On tosin kiusallisen selvää, että nämä hurjat maisemat on tehty tietokoneella. Ranskalaisessa Microsoftin mainoksessa hän istuu valtaistuimel la pelaamassa ja haastaa sattumanvaraisen tuntemattoman pelaajan. Kun tämä epäilee, onko vastustaja todella Zlatan, vastaus on tietenkin: ”On vain yksi Zlatan.” Mainoksen tarina perustuu tositapahtumiin.. Haastatteluja julkaistaan YouTubessa S01E01-tyyppisillä jaksomerkinnöillä. janne saarikivi SANATORIO Tällä palstalla tutkija Janne Saarikivi avaa sanoja. Jos kuitenkin haluaisimme saada selville, onko metsässä tärkeitä luontoarvoja, kauniita maisemia, lintujen laulua tai miellyttävä kävellä, puun kuutiomäärä ei ole kovin kiinnostava tieto. K U VA T: VA LM IS TA JA T. Zlatan joukkuekavereineen hölkkää ohi naisen, joka olisi halunnut nimmarin
Pyrin myös hyödyntämään kaikki kasvin osat, oli kyse sitten fenkolin juurista tai porkkanan naateista. ”Päädyin keittiöön puutarhan kautta, tunnen raaka-aineet elävinä kasveina siemenistä lähtien. Jokin aika sitten mietin tammenterhoja, ja selvisi, että Koreassa niistä tehdään nuudeleita. Toscana, tuo erinomainen hiihtokohde … 16 Uuden aallon pokkarikamerat … 18 Ateria voi olla myös taidetta … 20 Klubituolin tyylikäs paluu … 21 Sadetakki, kesän ykkösvaate … 22 Kuin Alexis Carrington olisi täällä taas … 23. HEINÄKUU–ELOKUU 2016 IMAGE 234 15 Opas kauniiseen elämään | matka | teknO | RuOka | design | tyyli TEKSTI REETTA HAARAJOKI KUVA ANNA AUTIO . HIP Tekijä. Työtapani on hyvin kokeileva ja intuitiivinen. Työskentelen sen eteen, että elämysten lisäksi ruokajärjestelmämme olisi oikeudenmukainen ihmisille ja eläimille sekä tukisi lajien monimuotoisuutta.” – Catering-yrittäjä Janne Länsipuro, labbycatering.fi
Pohjoisesta löytyy urbaani Toscana eli renessanssikaupungit Firenze, Pisa ja Lucca. Suorilla SIELLÄ AURINGON ALLA Matka 1 Toscanassa voi matkustaa myös bussilla, mutta reitit eivät ulotu ihan jokaiseen kylään. Toscanan kansainvälisesti tunne 1 Pienzan kukkula kaupunki Etelä Toscanassa on Unescon maailman perintökohde. Firenzestä Sienaan vievä tie numero 222 on yksi tunnetuim mista viiniteistä: Chiantin alueella kannattaakin kierrellä pari päivää. Turisti rysät on kuitenkin helppo välttää, kun valitsee kohteet oikein. Firenzestä Chiantin viini alueelle pääsee useammallakin bussivuorolla (acvbus.it). Toinen vaihtoehto on ottaa lennot Mila noon, josta ajaa noin kolmessa tunnissa Firenzeen. Tämän mielikuvan perässä Toscanaan tullaan sankoin jou koin. Satu Rämö kertoo miten. Parissa viikossa ehtii käydä sekä etelässä että pohjoisessa, mutta valitse mieluummin yksi alue ja tutustu siihen kunnolla. Matkailumainosten Toscana kuvat on lähes poikkeuksetta otettu maakunnan eteläisellä maaseudulla. Maakunnan kuuluisimmat viinit ovat keskitäyteläisiä ja tanniinisia sangioveseviinejä. 4 Kesäkurpitsan kukkia Toscanan maausedulla. 5 Certaldon kylä ja ikoninen Fiat 500. Osa tiloista pitää lähikylässä omaa viinikellaria ja baaria, joissa voi maistella viinejä ja tehdä ostoksia. Isoimmat tilat järjestävät tiluksillaan viinikierroksia. Etelä vai pohjoinen. Voiko olla italialaisempaa. Pienen henkilöauton saa noin 25 euron vuorokausihintaan. EteläToscanassa on paljon vanhoja kukkulakyliä, kumpuilevia niittymaisemia ja söpöjä pikkuteitä, joiden mutkia ryhdittävät korkeuksiin kohoavat sypressipuut. Se on se lällyn rakkaus elokuvan loppukoh taus: pastellinsävyinen auringon lasku, sumuinen niitty, läheisestä ravintolasta kantautuva lasien kilinä ja kaksi toisiinsa nojailevaa hahmoa keskiaikaisen kylän por teilla. Kätevin tapa liikkua on auto, joka kannattaa vuokrata jo heti lento kentältä. 2 Viiniviljelmiä Toscanassa. TeksTi satu rämö Toscana on ihana klisee. Alueen tunne tuimmat viinit valmistetaan kokonaan tai osittain Sangiovese rypäleestä. Toscana on Italian suosituin lomakohde. Siksi kannattaa välttää sen pahimmat rysät. Toscanassa on tuhansia viininval mistajia. Eteläisessä Toscanassa liikennöivät esimer kiksi Tiemmen bussit (tiemmespa. 16 IMAGE 234 HEINÄKUU–ELOKUU 2016 lennoilla alueelle pääsee vain kesäkuusta elokuuhun, jolloin Finnair lentää Pisaan. 3 Toscanan punaviinejä ovat muiden muassa chianti, vino nobile di Montepulciano ja brunello di Montalcino. Tilat ja niiden baarit Vuokraa auto. Etelään suunnatessa kannattaa lentää Roomaan, josta on reilun parinsadan kilometrin ajomatka alueen kyliin. it). Maakunnassa käy vuosittain neljä kertaa enemmän matkai lijoita kuin Roomassa, joka on sentään yksi Euroopan suosituim mista kaupunkikohteista
Noin 900 metrin korkeu teen nousevan kukkulan huipulta näkee kirkkaalla säällä koko Val d’Orcian laakson aina Chiantin viinialueelle asti. Hinnat ovat korkeimmillaan heinä-elokuussa. Agriturismo-paikat tarjoavat tilaisuuden yöpyä toscanalaisella maatilalla. TOSCANA ON MYÖS MAINIO HIIHTOKOHDE.” 2 4 5 3 tuimmat – ja kalleimmat – viinit löytyvät Montalcinon kylästä, jossa valmistetaan brunelloa. Kesä on turistisesongin huippu. Firenzen gallerioissa ja museoissa saattaa olla jopa mukavan väljää. Toscanan valokuvatuimman laakson, Val d’Orcian, tienoilla kannattaa ajella ainakin päivä. . Amia tan rinteet Sienan seudulla ja Abetone Toscanan pohjoisosissa houkuttelevat hiihtoturisteja. Hintaan saattaa sisältyä aamiainen ja lisämaksusta myös muita aterioita. Toscanan kylistä tunnetuin on San Gimignano. Se näkyy ruuhkassa ja hinnoissa. Kulinaristeille parhaimpia ajan kohtia ovat syksy ja kevät. Keväällä alkaa ruokafes tivaalikausi. Kokeile vaikkapa edullista Sette di Vinoa (Piazza di Spagna, 1). Isomman porukan kanssa kannattaa harkita omaa villaa. Siellä pääsee maista maan aitoja toscanalaisherkkuja. Sagret ovat tiettyihin herkkuihin, kuten kylän omaan varpaanvälijuustoon, keskittyneitä tapahtumia (sagretoscane.com). Omistaja asuu usein samoilla tiluksilla. invitationtotuscany.com MAATILA. agriturismo.it LINNA. Laakson keskellä sijaitsee hur maava ja todella rauhallinen Monticchiello, jonka hiljaisilla ja kapeilla kaduilla aika tuntuu pysähtyneen. Pikkukylien herkut Neljä hyvää sesonkia. Avignonesin viinitilan (avignonesi.it) Occhio di Pernice jälkiruokaviini tehdään pietee tillä: Sangioveserypäleitä kuiva taan puoli vuotta bambumattojen päällä, sitten viini kypsyy tynny reissä vuosikymmenen. Radicofanin kylään laakson eteläpäässä kannattaa pysähtyä jo ihan vain maisemien takia. Kun parin tuhannen euron viikkovuokran jakaa useammalle, vuorokausihinta järkevöityy. Tältä sivustolta löytyy myös paljon toscanalaisia merenrantahotelleja. Talo Tosca nasta VILLA. Valinanon kylä lähellä Monte pulcianoa on hyvä paikka kokeilla Toscanan kuulua jälkiruoka viiniä vin santoa. Syksyllä korjataan sato ja keskitytään her kutteluun. Montepulcianon seutu taas on tunnettu laadukkaista vino nobile viineistään. Montepulcianon muurien suojista löytyy upeita renessanssiajan rakennuksia ja paljon viinintuotta jien omia, varhaiskeskiajalle histo riansa ulottavia viinikellareita. Linnaloma on aina hyvä vaihtoehto! Useita vuosisatoja vanhojen linnojen suojiin on kunnostettu upeita majapaikkoja. HEINÄKUU–ELOKUU 2016 IMAGE 234 17 Suuntaa sen sijaan tuntematto mampiin kukkulakyliin! Pikku ruisessa Pienzassa tehdään erinomaisia juustoja, ja ravintolat ovat tasokkaita. San Gimignanoon pysähtyy joka päivä kymmeniä turistibusseja. Kaupungeissa sen sijaan on hiljai sempaa heinä ja elokuussa, kun paikalliset lomailevat. Hieman yllättäen Toscana on myös mainio hiihtokohde. Se on kyllä pirullisen kaunis, mutta aitoa toscanalaisten arkea siellä on vaikeampi kokea. charmingtuscany.com/en Matka ”KULINARISTILLE PARHAAT MATKUSTUSAJAT OVAT KEVÄT JA SYKSY
Siinä on superhyvä 20 megapikselin four thirds -kenno ja mahdollisuus tehdä omat photo shop-filtterit suoraan kameraan. Doppler Labsin langattomilla kuulokkeilla voit säätää läpi tulevan äänen määrää ja laatua. On vaikea uskoa, että peruspokkarin runkoon on saatu mahdutettua moinen määrä putkea. Tärkeintä Pen-F:ssä on kuitenkin 60-lukulainen tyyli, joka huutaa mustavalkokuvia ja vakavia ilmeitä. Virtuaalitodellisuuden katseluun tarvitset vain älypuhelimen ja silmille asetettavan pahvipidikkeen. Kamerasta löytyy myös 4K-teräväpiirtovideo, langaton wifi ja perinteinen etsin. Silti vaikka kaikkien kolmen ominaisuudet saataisiin yhteen kameraan, siitä puuttuisi kuitenkin kamerakännykän paras puoli: se on aina mukana. K U VA T: VA LM IS TA JA T, A N JA R EP O N EN (K U V IT U S ). ”Nykypäivän Kodak Brownie ja Canon Ixus. ”Geometricam muuntaa vaikka ladon seinän kiehtovaksi kaleidoskoop pimaiseksi kuviomereksi ja terassiselfiet kubistisiksi abstraktioksi.” Miemo Penttinen valokuvaaja, CXO, funzi.fi Onko perinteinen pokkarikamera hävinnyt taistelunsa kamerakännykälle. Uuden Pen-F-kameran (1?399 e) markkinoinnissa korostetaan, että sen kuoressa ei ole näkyvissä ruuveja. 199 e, hereplus.me N ykyään Jokaisella on taskussaan kännykkä, joka hoitaa kuvaamisen lisäksi myös kuvan parantelun ja jakamisen tulostukseen asti. Tutustu jako avainvalikkoon: säädä järven horisontti suo raksi, kesäillan sävyt lämpimiksi ja tuo maiseman yksityiskohdat esiin lisäterä vöityksellä.” VSCO CAM. Kameravalmistajien pitäisi keksiä itsensä uudelleen, jotta pokkarikamera pääsisi takaisin taskuihimme. Pahvipokat. Tyyliä ja zoomia Melut pois. Panasonic Lumix TZ80 on superzoom-taskupokkari (549 e). 8,99 e, clasohlson.fi Biljardipallon näköinen Luna (luna.camera) kuvaa kaiken ympärillään.. Olympus lähestyy ongelmaa tyylin kautta. Luna (199 e) taas on biljardipallon kokoinen ja vedenkestävä 360 asteen kamera, jolla omasta kodista tai treenikämpästä voi tehdä joka suuntaan kääntyvän virtuaalimaailman. Tekno 18 IMAGE 234 HEINÄKUU–ELOKUU 2016 Pekka Pekkala on Kalliossa asuva kirjoittaja, joka googlaa vertai luja vähintään työpäivän ennen elektroniikkaos toksille lähtöä. . HIP 3 Parempia kännykkäkuvia INSTAGRAM . ”Filmiemulaatiot saavat kännyk käotoksen sävyt ja värit näyttä mään klassiselta valokuvavedok selta.” GEOMETRICAM. Hae sovelluskaupasta virtual reality -sovellus ja ala katsella. Sen polttoväli on 30-kertainen eli käsittämätön 24–720 mm. Poista kaverin ärsyttävä Espoo-ässä ja muokkaa festaribändin soundit mieleisiksi
Ruoka 20 IMAGE 234 HEINÄKUU–ELOKUU 2016 Valtteri Väkevä on Helsingissä asuva toimittaja, joka puhuu silloin tällöin ruoka suussa. ”Ihmisen ensimmäinen ruoka ja elämän ylläpitäjä. HIP 3 Taiteen raakaaineet MAITO. Tänä vuonna mukana on ensimmäinen ulkomainen ravintola: Restoran Ö Tallinnasta. Taideillallinen on osa Helsinki Design Weekin ohjelmaa ja ruoat teokseen tekee Ravintola Olo. Vogelzang on tehnyt jo 15 vuoden ajan taideteoksia ja performansseja ruoan ympärille. Ruoista vastasi ”villiyrttikokki” Sami Tallberg, ja pöytään kannettiin kaikkea mesijuurella maustetusta hauesta siitepöly-väinönputkivanukkaaseen. Munaan sisältyy elämän potentiaali. voi napostella huippuravintoloiden maisteluannoksia noin vitosella. . Kun alkuhämmennys meni ohi, konsepti osoittautui toimivaksi. Toisin kuin voisi kuvitella, ilta ei ollut fiasko. K U VA T: V O LK ER K R EI D LE R , TA ST E O F H EL S IN K I, B IG G R EE N EG G , K YR Ö D IS TI LL ER Y, A N JA R EP O N EN (K U V IT U S ). Puhuminen on kielletty koko illallisen ajan. Se pohjautuu japanilaiseen kamadouuniin. Muste kala kännit. kyro distillery.com. Taste of Helsinki -tapahtumassa 16.–19.6. Kaikki maistui yhtäkkiä voimakkaammalta. Keraaminen materiaali pitää lämmön tasaisena ja kosteuden ruoassa. Viimein voi juoda mustekalakännit – kahdeksan lonkeroa. 500–2?000 euroa) ovat toki pallo grilliä kalliimmat. Muun muassa surrealistit käyttivät kananmunaa aiheenaan.” Saara Ekström, mediataiteilija Terveiset Tallinnasta. Idea oli kaikessa yksinkertaisuudessaan tämä: parikymmentä ihmistä kokoontuu ruokailemaan samaan pöytään. ”Huikea, täydellisyyttä hipova muoto. Hän pyrkiikin ravistelemaan mieluummin kaavoihin kangistuneita ruokailutilanteita. Hinnat (n. Olen kuvannut maitoa esimerkiksi veteen tiputettuna, jolloin sen muoto muuttuu.” OSTERI . Saatavilla Alkosta 11.7. Piintyneitä ruokailutapoja voi hyvin ravistella myös kotioloissa, esimerkiksi syömällä joku ilta hiljaisuuden vallitessa. Se oli suomalaistaiteilija Nina Backmanin taideteos Hiljainen ateria. Kun tultiin pääruokiin, hymyilin jo autuaasti. Muutkin aistit herkistyivät: viinilasit kumisivat kilistäessä kuin kirkonkellot. alkaen. Kun ei tarvinnut keskittyä seurusteluun, huomio kiinnittyi ruokaan ja sen makuihin. Jos kaipaat eleganttia tyyliä ja hyvää lopputulosta, satsaa keraamiseen grilliin. Jos ruokailusta tekee taidetta, saattaa maistaa enemmän. Hän on esimerkiksi pannut toisilleen tuntemattomat ihmiset syöttämään toisiaan. Syö mykkänä Pallogrilli 2.0. MAKUPALAT Hiljainen ateria Zagreus Project -galleriassa Berliinissä. Saisipa aina syödä näin! Hiljainen ateria kiertää tänä vuonna muun muassa Berlii nissä, Tukholmassa ja Riikassa. Mielenkiintoinen myös rikottuna. Ihaninta oli silti aterioida kerrankin keskittyen. Karkeassa kuoressa elävä hauras otus, joka hotkais taan elävänä.” KANANMUNA. Karpalorosmariini lonkero ei maistu äklömakealta greippilimsalta kuten lonkerot yleensä. Suomalainen hiljaisuus on siis nyt vientituote! Mutta osataan ruoan ja tai teen yhdistäminen muuallakin. ”Symboliarvoltaan monitulkintainen ruoka ja suosittu aihe jo hollantilaisen taiteen kultakaudella. Lehdistötilaisuudessa hän totesi, että ruoka on usein täydellistä itsessään eikä kaipaa muuta muotoilua. Se käsittelee ajankohtaista aihetta: sotaa ja pakolaisuutta. Kesän terassijuoma on Long Kyrö, joka on tehty ylistettyyn Napue-giniin. Suolainen oli suolaisempaa ja makea makeampaa. tasteofhelsinki.fi O lin jokin aika sitten illallisella, jonka aikana kukaan ei puhunut sanaakaan. Helsinkiin saapuu syyskuun alussa hollantilaisen Marije Vogelzangin A Couple of Little Things -teos
Tyylikäs kyllä ja ryhdikäskin mutta kuitenkin vähän tylsä – tai näin ajattelin ennen. Saatavilla on pöytä-, seinäja riippuvalaisin. Sarjaan kuuluu senkkejä ja tasoja, ja sitä valmistaa lahtelainen suunnittelutoimisto ja puusepänliike Muoto2. ”Nojatuoleissa on nyt selvästi näkyvissä 50-lukua, orgaanisiammuotoja ja sorvattuja jalkoja.” Muotoilija ja luova johtaja Annaleena Hämäläinen, Hakola Laura Räihä on sisustustoimittaja, jonka mielestä ysärimuotoilu on parasta juuri nyt. Tuoli pieni Blogiruokaa. Jos tuoli tulee sohvan kauniiksi kaveriksi, ulkonäön voi antaa mennä käytännöllisyyden edelle.” PAINO ON HYVÄSTÄ. Lainekalustesarjan senkin ovia koristaa pysäyttävä kuvio. Materiaalit ovat saarni ja tammi. Selluloosa ei heti herätä tyylikkäitä mielikuvia, mutta Jonas Hakaniemi on onnistunut suunnittelemaan siitä kauniin Havukko-valaisinperheen kotimaiselle Sukarwoodille. HIP 3 Näin valitset nojatuolin MIETI KÄYTTÖ TARKOITUS . Istuinosan raskas muoto yhdistettynä hyvin siroihin, eleettömiin jalkoihin tuo kalusteeseen hauskan kontrastin. Klubituoli on nojatuolin muodollinen suomenruotsalaisserkku. Sen istuinkorkeus ei ole yhtä matala kuin rennossa lounge-tuolissa, mutta se on kuitenkin nojatuolimaisempi kuin pehmustetut ruokapöytätuolit. Kotimaisen Adean Bonnettuoli on välimuoto lounge-, nojaja ruokapöydän tuoleista mutta Laine-sarjan mustaksi petsattu saarnisenkki, 2?930 e. Nahkaverhoiltu. Ne valmis tetaan Suomessa kotimaisista materiaaleista. Bonnet sopii sohvan seuraksi pieneenkin olohuoneeseen. Tuplajousitus on plussaa.” FIFTARI ON MUO DISSA. Bonnetissa on aineksia uudeksi klassikoksi. se täyttää perinteiset klubituolin tuntomerkit. Selkänojan ovela u-muoto tekee ilmeestä jämäkän, mutta tuolissa istuu rennosti. Mats Brobergin ja Johan Ridderstrålen suunnittelema Bonnet kangasverhoilulla, alkaen 1?990 e, Vepsäläinen. ”Laiskanlinnaa valittaessa kiinnitä huomiota istuinmukavuuteen. Muotoilu kestää katseen monesta suunnasta. Määritelmä on suunnilleen tämä: Klubituoli on nojatuolia pienempi ja sen selkänoja matalampi. sukarwood.fi Laineita Lahdesta. Klubituoli on nojatuolin muodollinen suomenruotsalaisserkku. ”Hyvän tuolin tunnistaa painosta. laatukalustajat.fi K lubituoli on monelle vieras termi. Veden lainehtivaa pintaa muistuttava kuvio on työstetty käsin puun pintaan. ?. Muotoilun maailman tunnetuimmat klubituolit ovat Mies Van der Rohen 1920-luvulla suunnittelma kantikas musta klubituoli ja Marcel Breuerin metallirunkoinen Wassily-klubituoli. Kunnon materiaalit, kuten massiivipuu, painavat. Design HEINÄKUU–ELOKUU 2016 IMAGE 234 21 K U VA T: VA LM IS TA JA T, A N JA R EP O N EN (K U V IT U S )
Tihku sateella voi vielä joten kuten pär jätä vettähylkivällä päällystakilla, mutta toisinaan täysin vedenpi tävä sadetakki olisi ainoa järkevä valinta. Tyyli 22 IMAGE 234 HEINÄKUU–ELOKUU 2016 Tuomas Sorjamaa on helsinkiläinen kirjoittaja, joka ei päiväkodissa päässyt ulos leikkimään, kun ei suostunut pukemaan kurahousuja. . He vetävät sadetakin päälle ja kumisaappaat jalkaan eivätkä välitä, vaikka taivaalta sataisi mitä. LAATU . ”Jos et koe vaatetta mukavaksi kuosin, värin tai mallin takia, niin et myöskään kan na itseäsi etkä vaatetta niin kuin kuuluisi.” Vaatturi Olli Kaartinen, Fere S adesää jakaa ihmiset kahteen leiriin. Tyyli on toissijaista. Lapsuusmuistoissa takki piti kenties veden loitolla mutta oli niin hiostava, että vaatteet kastui vat sisältä päin. Esteetikot ovat niitä, jotka eivät silloinkaan suostu tinkimään tyylistä vaan hyppelehtivät epä toivoisesti lätäköiden yli yrittäen hakea suojaa myrskytuulen riepo man sateenvarjon alta. Yhtäällä ovat funktionalistit, joiden mielestä huonoa ulkoiluilmaa ei ole olemassakaan – on vain vääriä vaatteita. Ruotsalaisen Stutterheimin brändäys taas on vertaansa vailla. Syntysaagan mukaan merkin perustaja löysi vanhasta ladosta isoisän sadetakin ja sai siitä idean alkaa valmistaa laadukkaita ja tyylikkäitä sadetakkeja. Norwegian Rainin sadetakki on imenyt vaikutteita 1960-luvun niin sanotuista bumfreezer-takeista, jotka nimensä mukaisesti jättävät pakarat palelemaan. Laadukas ja kaunis kangas on helppo pi la ta huonolla istuvuudella.” MUKAVUUS. Pepunjäädyttäjä. Hyvä sadetakki ei pidä käyttä jäänsä kuivana vaan kuivana ja tyylikkäänä. Sitten materiaalit ja leikkaukset paranivat. Norjalainen Norwegian Rain tekee niin tyylikkäitä sadetakkeja, että tekisi mieli muuttaa merkin syntysijoille Bergeniin – Euroopan sateisimpaan kaupunkiin (mikä toki mainosteksteissä mainitaan). Tanskalainen Rains tekee vedenpitävää skandinaa vista minimalismia sillä huoletto malla tavalla, johon vain tanska laiset pystyvät. HIP 3 Mikä tekee vaatteesta tyylikkään. Norjalaisen bisnesmiehen ja ghanalaissyntyisen muotisuunnittelijan yhteistyöstä syntynyt yritys pyrkii naittamaan tyylin ja funktionalismin. ”Ulkonäön kannalta istuvuus on elin tärkeää. Aina oli märkää ja kylmää. Sadetakit olivat pitkään rumia ja aina jollain tapaa väärän malli sia. ”Laatu kestää aikaa ja kulutusta. Koska Pohjoismaissa sataa lähes aina ja sadetakkien myynti sesonkia on kymmenen kuukautta vuodessa, sateesta on hyvä tehdä myyntivaltti. Tarina on niin brändinsä näköinen, ettei ole väliä, onko sepustus totta vai ei. Laatu ei koskaan poistu muodista, ja hyvä niin, sillä laadukkaan vaatteen elinkaari on myös pidempi.” ISTUVUUS. Veden pitävistä vaatteista tuli ensin siedettäviä ja lopulta mukavia. Kun kesä ei kuivaa Sadetakkiin kannattaa Pohjoismaissa panostaa, sillä sesonki kestää kymmenen kuukautta. Toisaalla ovat esteetikot, jotka inhoavat sadevaatteita. K U VA T: N O R W EG IA N R A IN , A N JA R EP O N EN (K U V IT U S ). Ja vähitellen sadevaatteista tuli myös tyylikkäitä. Naapurimaissa on onnistuttu yhdistämään vesisade ja tyylikkyys. Toisinaan tyyli käy ennen tarkoitusta.
Milla Muurimäki on helsinkiläi nen stylisti ja kirjoittaja, jolle tulee olka toppauksista mieleen epä onnistunut permanentti. . Niitit ovat taas Valentinon ja Chloén mallis toissa, ja kasari kimalle näkyi Metgaalaa myöten.” Mallitoimisto johtaja Laila Snellman, Paparazzi K un taloudessa meni 1980-luvulla hyvin, egoa kasvatettiin entisestään jättimäisillä olkatoppauksilla. Treenattu kroppa esiteltiin metallinhohtoisissa tai strassein koristelluissa kireissä vaatteissa. Silloin juhlittiin ja elettiin näyttävästi.” NIITIT. Muotisuunnittelija Hedi Slimane päätti silti tehdä viimeisestä Saint Laurent Paris -malMusta kettu kainalossa. listostaan pröystäilevän kasariöverin. HIP 3 Kasari tyylivinkit PUNK . Pukeudu kuin Alexis Carrington Levi’s palasi Suomeen. Ehkä niitä löytyy taas, kun reppu tulee myyntiin täysin mustana, mustilla nahka somisteilla. Slimane nosti neljässä vuodessa muotitalon uuteen loistoon ja toi muotiin kaivattua leikittelyä ja rajojen rikkomista. 2:sta. Levi’s avasi vihdoin huhtikuussa oman liikkeensä Helsinkiin, kauppakeskus Kamppiin. Ehkä hän halusi palauttaa ylikulutuksen alle unohtuneen tekstiilitaiteen uusien sukupolvien koettavaksi – tai vain päättää pestinsä Ysl:n taiteellisena johtajana näyttävästi. ”Tyyliin kuuluivat teddy kengät, niitit ja mustat lyhyet hiukset. Kånken No. 2 Black on uusi väriversio Kånken No. Vastakohtainen tyyli oli ylellisyys, joka oli super naisellista ja glamuröösiä.” JUHLIMINEN. Jos 80luku ei kiinnosta, myös ysäri ja levikset ovat palanneet Kampin kauppakeskukseen. Liikkeen 501-tarjonta on ilahduttavan laaja. Kun Fjällrävenin Kånken on siirtynyt – tai palannut – muoti-ilmiöstä koko Suomen koulurepuksi, ei uusia ostajia ole enää näköpiirissä. Käytössä on myös Tailor Shop -palvelu, jossa farkkujaan saa pientä korvausta vastaan tuunattua vielä paremmiksi. Silloin sai ja kuului olla maskuliininen. 149 e. Tai ainakin, kun toisessa uudessa versiossa on läppäritasku. ”Itselleni kasariajoilta jäivät käyttöön mustat vaatteet ja niittikengät. Leviksiä ei tarvitse esitellä, ne ovat ne farkut. Tyyli HEINÄKUU–ELOKUU 2016 IMAGE 234 23 K U VA T: A LL A B O U T FA S H IO N , VA LM IS TA JA T, A N JA R EP O N EN (K U V IT U S ). ”Kasarimallit olivat ammat tilaisia mutta myös suuria persoonia. Varmaa on kuitenkin se, että hän toi Dynastian takaisin. On taas totuteltava olkatoppauksiin. Fitnessmimmejä riittää yhä, mutta talouden pyörät eivät pyöri kasarin tahtiin. Saint Laurent Paris’n syksyn 2016 prêtàportermallisto aiheuttaa kasariöverit.
24 IMAGE 234 HEINÄKUU–ELOKUU 2016 Tuntematon sotilas 24 IMAGE 234 HEINÄKUU–ELOKUU 2016 Eevil Stöö on original gangster. TeksTi oskari onninen kuvaT aki roukala. Kuka on Eevil Stöö. Eevil Stöö on suomalaisen räpin suuri mysteeri
Sinisistä punaisista miehistä ei juuri alan levykauppojen ulkopuolella kuultu. ”Jos oli dj tai oli muita musiikillisia ambitioita, se oli hyvin stereo tyyppistä musanörtteilyä”, sanoo Sampo Axelsson, joka piti vuodesta 1999 vuoteen 2009 Lifesaver-levykauppaa, yhtä Helsingin dj-elämän hotspoteista. ”Ei silloin ollut bileisiin niin paljon artisteja, että olisi voinut sen kummemmin valita. Piirit olivat niin pienet, että jakoa mainstreamin ja undergroundin välillä ei juuri ollut. 26 IMAGE 234 HEINÄKUU–ELOKUU 2016 E evil Stöö on Suomen paraS räppäri. Että noiden kanssa me halutaan tehdä ja noiden kanssa ei vaan voi tehdä”, sanoo Petri Laurila, Nueran mC Dream, joka tunnetaan tätä nykyä Petri Nygårdina. Kotka tätä. Tai sitten saattoi nähdä Eevil Stöön kainalossaan it-kuplavuosien mallichiksejä. Siksi itähelsinkiläisen, noin seitsenhenkisen Murmur-kollektiivin ja siihen kuuluneen Ceebrolistics-kolmikon abstrakti taideräppi ja tamperelaisen Nueran perinneräppi mahtuivat aivan hyvin samaan keikkailtaan. Kun Petri Nygård julkaisi vuonna 2000 ensimmäisen levynsä, Siniset punaiset miehet vieraili yhdellä kappaleella ja Eevil Stöö kahta vuotta myöhemmin Nygårdin possebiisillä. Kun 2000-luvun taitteessa suomiräppi teki ensimmäisen läpimurtonsa, jakolinjat olivat selvät. Eikä tässä yhteydessä rap tietenkään tarkoita mitään Raptoria, vaan räppiä. ”Stöö on suuri ajattelija, ja luulen, että yksi kuvion osasista on se, että kuuntelijat pystyy viitekehyksistä huolimatta lukemaan, minkälainen maailma ja ajatukset sieltä löytyy”, sanoo Kepe eli Stöön paluulevyt julkaisseen Monsp Recordsin Keijo Kiiskinen. Maailma limittyy omamme päälle, vaikkei Stöön keltaista sadetakkia ja valkoista hiihtopipoa näekään kuin kuvissa ja keikkalavoilla. Tai sitten Eevil Stöön räppäämässä altaan pohjalta. ”Kun internet oli oikeasti uusi asia, ne lähettelivät sähköposteja ja säätivät kasetteja ja levyjä suoraan artisteilta sieltä”, Axelsson sanoo. Sankareille, antisankareille ja puolikuolleille legendoille annettakoon näkymättömyytensä, koska siitä heidän myyttinsä elää. Duo julkaisi 1990-luvun jälkipuoliskolla valtavan määrän kasetteja, joilla neliraiturille horistiin mitä sekavinta tarinaa, sanaleikkejä ja itsensä puhuttelua kolmannessa persoonassa. Eevil Stööstä tuli mahtavampi kuin koskaan. ”Halusin vierailijoita levylle, ja vaikka Ceebrot ois olleet outo yhdistelmä. Stöö haluis himassa vaan jumittaa, mut kaikki haluu nähdä elävän Stöön. Lisäksi Eevil Stöö on kCmD-mafian itseoikeutettu johtaja, el presidente ja head honcho, äänenmuuntimen läpi puhuva gangsteri. Jos se merkitsi joillekuille jotain, niin elämäntapaa: notkumista Syndicate-vaateliikkeessä tai The Funkiest -levykaupan sohvalla tai vaihtoehtoisesti siinä Helsingin levykaupassa, johon saatiin kulloinkin tilattua Atlantin takaa ne levyt, jotka juuri silloin oli pakko saada. oS Sattui olemaan HelSingin kaivoHuoneella juuri oikeana vuosituhannen alun keskiviikkona, saattoi nähdä valtavissa määrin humaltuneita myöhäisteinejä bikineissään altaassa. Spm:llä oli hauska oma juttu, häröä ja outoa kamaa, niin aattelin, että se olisi hyvä mätsi”, Nygård sanoo. Stöö sitä, Mr. ”Mulla on muistikuva, että jotain Jay-Z:tä ei voinut digata, koska se oli pelleä. Eevil Stöö itse kertoo, mitä Eevil Stöö on (original gangster ja gangstarap-legenda), mitä Eevil Stöö tekee (lähinnä gangstakävelee), ja mistä Eevil Stöö diggaa ja mistä ei (Eevil Stöö ei diggaa huonosta budista, järjestyssäännöistä tai klassisesta. V eli Stöön aikoiHin, ennen milleniumia, SuomeSSa rap ei merkinnyt juuri mitään juuri kenellekään. Jos Nygårdiin ei meinattu osata reagoida vuonna 2000, niin ei juuri Sinisiin punaisiin miehiinkään, vaikka mittakaava oli aivan eri: Nygårdin piti aluksi naureskella, millainen roska ihmisiin uppoaa, mutta hän päätyi Radiomafialle kiroilemaan Suomen varhaisnuorison pilalle. Jossain Worldwideissa sitä soitettiin, mutta ei se ollut juttu”, muistelee vuonna 2001 perustettua Posse-lehteä päätoimittanut Jan Zapasnik ja viittaa Tavastialla vuosituhannen vaihteen molemmin puolin järjestettyihin räppibileisiin. Kulttuuriviitteet taas tulevat niin laajalta skaalalta, että Eevil Stöön myytin rakentaa kaksi asiaa: ironia, joka tiedostaa ironisuutensa, ja vilpittömyys, joka tiedostaa vilpittömyytensä. Se on siis suoraan postmodernismin seuraajaksi asetellun metamodernismin manifestista, jonka mukaan ajallemme on olennaista jatkuva poukkoilu modernismin intoilun ja postmodernismin ironian välillä. Eevil Stöö katosi vuosikausiksi. Jos Stöön pipon takana on joku todellinen, halukkaat saavat sen kyllä tietoonsa, mutta ei gothamcityläisillekään ole olennaista, kuka Batman tai Jokeri oikeasti on. Veli oli Siniset punaiset miehet -räppiduon (Spm) toinen osapuoli. Eevil Stöö on superjäinen multilahjakkuus. Ennen hän oli ollut Veli Stöö, joka osasi käyttäytyä sentään jotenkin. Eevil Stöö on Monsp Recordsin sotilas. Tilalle tuli Evil. Sitten Veli Stöö kuoli. Eevil Stöö on suuri ajattelija. Eevil Stöö on gangstaräppilegenda. He kuuntelivat artisteja, joista muut eivät olleet kuulleetkaan, tilailivat kaikkein kummimpia kasetteja Yhdysvalloista ja matkustivat Kaliforniaan sikäläisten underground-reppuräppäreiden perässä. Eevil Stöö on musta joutsen. Vasta myöhemmin tuli se, että on eri jengejä ja posseja. J. Eevil Stöö palasi vuonna 2011. Niin sai räppikulttuurista pääomaa ja pystyi jalostamaan makunsa äärimmilleen. Ja kuten kaikella kirjallisella tässä ajassa on tapana, Stöönkin maailma on täynnä viittauksia mainoksiin, elokuviin ja popkulttuuriin. Eevil Stöö on pajauttava Stöö. Kaiken tarvittavan Eevil Stööstä oppii kuuntelemalla Stöön musiikkia. R autalankapitoiSempi verSio Siitä, kuka on eevil Stöö, menee näin: Eevil Stöö pukeutuu kasvot peittävään hiihtopipoon. Eevil Stöö julkaisi esikois levynsä vuonna 2002. Eevil Stöö on kolminkertainen listaykkönen. Ceebrolisticsien ja Sinisten punaisten miesten porukka oli syvällä siinä, mitä skeneksi kutsuttiin. Koko Suomen räppiskene keskittyi muutamaan suureen kaupunkiin, Helsinkiin, Jyväskylään ja Tampereelle, joista sama porukka kiersi keikkoja ristiin. Eevil Stöö on tuntematon sotilas. (Sillä siellä akustiikka on paras.) Tai sitten Eevil Stöön pinkit bikinit päässään soittamassa biisejä varastetusta minidisc-soittimestaan. Se on kulttuurisen leikkaa–liimaa-tekniikan Pandoran lipas ja oma simulaatiomaailmansa, eikä rakennetun kuvan takana ole välttämättä mitään paitsi Eevil Stööhön itseensä viittaava legenda. Se rakentaa monisyisen maailman ja universumin kolmannessa persoonassa Stöön niskan takaa. Tuleva Rähinä-posse, Fintelligens ja Kapasiteettiyksikkö, oli omillaan ja paheksutussa mainstreamissa, mutta alan harrastajatkin jakautuivat tiukasti undergroundin ja valtavirran välille, koska musiikkinörteillä on viime vuosiin asti ollut tapana arvottaa musiikin uskottavuus sen nauttiman suosion pohjalta. Muun muassa.). Se oli kaikkien kummastus, sillä: Stöön piti vain räppää ja pajauttaa, meni listaykköseks samalla
Positiivisesta tuli vain negatiivista”, sanoo kCMd-mafian supertuottaja Koksukoo, oikealta nimeltään Roope Kinnunen, joka tunnetaan myös Ceebrolistics-yhtyeen RoopeK:na. Syntyi kCMd-mafia. ”Kaikki on syntynyt spM:ssä, estetiikka ja läpät. (Nimi pohjaa 39 markkaa maksaneiden minidiscien varastamiseen, sillä tuolloin ne olivat c-kasettia näppärämpi ja hifiä hipova väline kotinauhoitusten ja mixtapejen tekoon.) Mafia – tavanomaisella räppislangilla ihan vain posse – oli nimensä mukainen. Niitä ilmestyi kuitenkin määräänsä enemmän, minkä vuoksi diskografia jäi hajanaiseksi. Huumori jätti hämäräksi tosissaan olemisen asteen: jutut olivat tylsämielistettyä räppiegobuustia ja pajautus vitsejä. Sinisten punaisten miesten vihannestensyönti, veganismi ja selvinpäinolo vaihtuivat pilvenpolttoon ja myymälävarkauksiin, leppoisa ysäriräppi Memphisin tunkkaisuuteen. Vuonna 2000 läpimurtonsa tehnyt yhtye oli kuin betonisaappaat, joiden avulla upota valtavan syvälle aseiden, säksättävien rumpu koneiden ja omalaatuisen gangsterimytologian täyttämään undergroundiin. ”Kukaan ei tietenkään julkisesti sanonut, mutta jengiä. Elivät todella köppäistä gangsterielämää, siis. Toisaalta Stöötä saattoi pitää elitistisenä sisäpiirivitsinä. Sitten siihen liittyi Memphis-soundia, joka oli ug-juttu”, Jan Zapasnik sanoo. Vuonna 2002 ilmestyi Eevil Stöön debyyttilevy Pinkkibikinihinkki chiksi, joka taas oli hämmentävän performanssin ensimmäinen kristallisoituma. Valtavirran tietoisuuteen likaisen etelän toi teksasilaisen UGk-rapduon vierailu Jay-Z:n Big Pimpin -singlellä vuonna 1999. Huumori ja assosiaatiot olivat holtittomia ja lauseet niin pitkiä, että ne tuskin edes yrittivät osua biittiin. Älytön sekoilu oli monen mielestä hauskaa, mutta ei Raptorihauskaa. Juuri se muutti hyvät jätkät pahoiksi. ”Se ärsytti ihan sairaasti valtavirtaisemman räpin ystäviä”, Zapasnik sanoo. Eevil Stöö ja Stöön silloin seitsemän-, nykyisin kahdeksanvuotias sidekick Pikku-Herkko katupartioivat kahden hengen kurkiaurassa, kiusasivat poliisia näyttämällä keskisormea ja polttivat valtavat määrät pilveä. ”Stööstä diggasi ei-räppäritkin. Jengi koki, että tää on kaikkein cooleinta mitä voi olla, jo siksi, että haluttiin kuunnella vitun sekavaa ja outoa kamaa, eikä siitä heti tajunnut, mitä hittoa tää on. Suomessa kun kovisräppi kuulostaa herkästi kornilta, vaikkei sitä tekisikään aseet ojossa. Ne olivat leikkaa–liimaa-estetiikassaan kuin punkin zinekulttuuria. Kulttimaine oli jo valmiina, sillä Siniset punaiset miehet oli julkaissut vuosikaudet kasettejaan, jotka olivat puhuttaneet Helsingin räppilevykauppakuplassa. 28 IMAGE 234 HEINÄKUU–ELOKUU 2016 Y leensä jenkkiräpin jako tehdään idän ja lännen välillä, mutta 1990-luvun lopulla ilmansuuntia löytyi kolmaskin: etelä, jonka räppärit olivat ilkeimmät ja soundi törkyisin. Räppityyli pysyi tönkkönä. Etelän tuotannollisesti omalaatuisin kulma oli Memphisissä, Tennesseessä, jonka uhosi Yhdysvaltain kartalle Three 6 Mafia
Kun internetiä ei vielä juuri ollut, eikä Nygård paljastanut kasvojaan, moni ei tiennyt vuosiin, että hahmo on niinkin keskeinen osa Suomen räppikenttää kuin Ylelle räppiohjelmaa sittemmin tehnyt Nueran MC Dream. Nyt se on harvinaisuus, joka maksaa liki kolminumeroisia summia. Samana kesänä listaykköseksi nousi Stöön ja Kaucas-hiphopyhtyeestä nousseen Aztran yhteisprojekti MNTTT, Menetetyt, jonka faarao-, zombie-, ja avaruusfantasia oli kuin räppiversio Misfitsin kauhupunkista. Vuonna 2016 KCMD-mafian reinkarnaatiolla on keikkoja enemmän kuin koskaan, Eevil Stöön turmiollinen vaikutus yltää yläasteikäisiinkin ja keltaisia sadetakkeja ja hiihtopipoja löytää penkkarirekkojen lavoilta. ”Kun ollaan keikan jälkeen röökillä, Stöötä ei ole siinä tilanteessa, vaikka ois vitusti faneja, jotka haluaisi puhua sille”, Kridlokk sanoo. Rap on aina pohjannut viittauksiin, mutta Stöön musiikki on täynnä elitisminsekaisia lainoja hiphopkulttuuriin. ”Se oli tosi outoa musaa ja ihan liian hidasta hiphoppia. ”Silloin 2011 aika oli oikea. Mainokset katosivat. Vuonna 2010 sitä soundia oli kuultu eri puolilla, ja sitten yhtäkkiä joku duunaa suomeksi tekstillä, joka avaa mielenkiinnon ja on niin törkeetä, että what the fuck”, Koksukoo sanoo. Kridlokk oli tuottanut muutaman biisin Stöön joulu-ep:ille, mutta nyt hänestä tuli osa KCMD-mafiaa. Niiden varjoon asettuivat rugerhauerit johtamaan syvää ja leveää marginaalia. K risTo laaNTi oli yKsi sTööTä seuraavaN suKupolven Funkiest-kävijöistä. ”Ei UG-soloa olisi tullut ilman Stöötä”, Kridlokk sanoo. Vuosina 2005 ja 2006 ilmestyi sentään kaksi joulu-ep:tä, mutta siinä se. ”Koksukoo on alusta asti nähnyt, että tässä on joku, joka uppoaa, vaikka se on ollut superpaljon pienempää. Että mitä helvettiä tää Stöön pelleily on, ei tää oo mitään räppiä!” Samaan aikaan, kun muut suomiräpin taaperovuosia eläneet artistit tavoittelivat edes jonkinlaista uskottavuutta ja ymmärrystä, Stöö luki keikoillakin riimejä suoraan paperista, koska oli pajauttanut muistinsa. Jälkeenpäin Nygårdia on taas ollut helpoin ymmärtää siten, että kyseessä on monisyinen ja nerokas parodia suomalaisen kulttuuvitutti hassuttelu. Keikoilla se oli 90-prosenttisesti freestylea hatusta suoraan”, Koksukoo sanoo. Reilua puolta vuotta myöhemmin Stöön ja Koksukoon Fuck Vivaldi oli listaykkönen. HEINÄKUU–ELOKUU 2016 IMAGE 234 29 Dj Kridlokkin albumi oli kuin harkittu versio Stöön debyytistä: tunkkainen gangstaräppilevy, joka toi jonkin kaukaisen musiikkikulttuurin aivan vieraaseen paikkaan, mutta teki siitä silti omansa. Marraskuussa ilmestyi Stöö of Destruction, Kridlokkin tuottama comeback-levy. Jos yleisö diggaa, niin se näkyy ja se kuuluu”, Koksukoo sanoo. Sen jälkeen Eevil Stöö ei julkaissut albumia yhdeksään vuoteen. Se ei ollut enää jotain puhemusiikkia, jota ”ei edes soitettu oikeasti”, vaan 2000-luvulla kasvaneet olivat oppineet ymmärtämään sitä alusta pitäen, ensin musictelevisioneiden ja sitten internetin kautta. Kesällä 2014 Stöö valittiin YleX:n yleisöäänestyksessä Suomen parhaaksi räppäriksi yli 20 prosentin äänisaaliilla, joka oli enemmän kuin kakkosella ja kolmosella, Cheekillä ja Asalla, yhteensä. Elokuussa 2011 Eevil Stöö heitti comeback-keikan Flow’ssa. Ihmiset oli kuulleet dubstepit ja gangstarapit ja Memphis-hommat”, Koksukoo sanoo. Silti Eevil Stöö on näkymätön. ”Me kaikki tiedetään, että Stöön suosio on ’tietynlaista’ mutta se on monella tapaa ’tietynlaista’, eli kyllähän Stöö on valtavan suosittu sen jengin parissa, jotka noin keskimääräistä enemmän seuraa musiikkijuttuja”, Monspin Kepe sanoo. Teininä vuosituhannen alussa hän oli katsonut Stöötä ylöspäin, fanipoikaillut oikein. Enää ei tarvinnut tilata kasetteja ties mistä, vaan nörtteilystä tuli helppoa. uuri iNTerNeT KuiTeNKiN KasvaTTi sTööNKiN MyyTiN. Kun musiikin runsaudensarveen kytkettiin netin kaltainen hana, joka mahdollisti aivan uudenlaiset sukellukset nichegenreihin, musiikkimaailmanjärjestys mullistui. Viime talvena saman teki Stöön neljäs levy Iso Vauva Jeesus. Jälki oli jäänyt, mutta Eevil Stöötä ei näkynyt missään. Ja kun marginaali ja valtavirta olivat viimein todenteolla olemassa, toinen aitopäille ja toinen vainelämiin ja markettien taustamusiikiksi, oli rap Suomessakin normalisoitunut genreksi muiden joukossa – parikymmentä vuotta syntynsä jälkeen. 2000-luvun puolivälissä Laannilta eli Dj Kridlokkilta ilmestyi ensin kasetti ja keväällä 2011 debyytti UG-solo. J. Pinkkibikinihinkkichiksin 300 kappaleen painoksen sanotaan myyneen loppuun Funkiestista päivässä. Tuolloin Monsp Records mainosti musiikkilehdissä, että pian yhtiö julkaisee uuden Stöö -levyn. Nyt sitten Stöön musiikilla ja Kridlokkin ja KCMD:n meiningeillä on voinut näyttää keskisormea isommille instansseille. ”Stöö oli selvästi Suomen parhaita freestyleräppäreitä silloin ja miksei yhäkin. Ehkä liiankin: Stöö ei pilannut nuorisoa, nuorison pilas internetti. Samaan aikaan 2000-luvun alun ensiaallostaan vetäytynyt suomiräppi vyöryi takaisin entistä mahtavampana. Laittanut kaverin hakemaan Pinkkibikinihinkkichiksiä Funkiestista, kahlannut läpi jenkkiundergroundia, josta kuiskittiin Syndicate-vaatekaupassa työskennelleen Murmur-kollektiivin Dj Planktonin johdolla ja törmännyt tätä kautta Memphisiin. Legenda oli palannut. Ei julkaissut. ”Kuin olisi olemassa jokin kirjoittamaton sääntö, että Stööstä ei saa puhua, koska sitä ei ole.” S illoiN, KuN MysTisyys oli paras julKisuussTraTegia, Stöö pysyi varjoissa. Samanlaista hämmennystä aiheutti Petri Nygårdinkin ilmestyminen vuosituhannen alussa. Kun räppifoorumeilta saattoi löytyä puhetta vaienneesta legendasta, joka oli siisti juttu silloin joskus, mutta ei julkaissut mitään aikoihin, sen musiikkia oli tietenkin etsittävä. Yllätysnimi, luki otsikossa, sillä eivät Stöön kappaleet soi radiossa. Toisaalta hän pystyi siihen, sillä oli niin paljon muita edellä, tiedollisesti ja taidollisesti. Avaimesta ja Fintelligensistä tuli nostalgiaa, mutta cheekit ja jvg:t nousivat ensi kertaa valtavirran keskikorokkeelle
Siksi Eevil Stöö on oikeastaan kuraattori ja suomalaisen räpin suunnannäyttäjä. Vaikka että Eevil Stöö on pajauttava Stöö, kun M.C. Katu on täynnä ihmisiä. Eevil Stöö sen sijaan tietää, kuinka tässä ajassa tullaan muistetuksi: siks mä lausun mun nimen, aina uudestaan ja uudestaan, kun muitakaan julkisuustrategioita ei ole. Kiitos niistä menee Koksukoolle, DJ Kridlokkille, Aztralle, Nuorelle Derrickille ja muutamalle muulle. ”Räppi on tällä hetkellä parempaa kuin koskaan. Stöö haluis vaan olla omassa rauhassa. Se on kerä punaista lankaa, josta voi jatkuvasti tarttua uusiin päihin löytääkseen lisää ja lisää niitä, jotka Stöö on kokenut namedroppaamisen arvoisiksi. . (Iso Vauva Jeesus -levyn kansikin oli suora viite 1990-luvun Norjaan.) Rap on aina pohjannut viittauksiin ja lainoihin, mutta Stöön musiikki on poikkeuksellisen täynnä elitisminsekaisia referenssejä popja hiphop-kulttuuriin, sillä 2010-luvulla artistit eivät juuri muuta voi. En vaan välitä paskaakaan ja teen asiat niin kuin ite haluun. Eli kaikki on hyvin.” Sitten Eevil Stöö ottaa pyöränsä ja polkee tiehensä. ”Stöön ansiosta. Jos on aina elänyt kaiken lävistävässä räppija popkulttuurissa tai internetissä, rakentaa helposti ilmaisunsa tai jopa koko estetiikkansa kierrättämisen varaan: tekee kaiken jonkin jo-tehdyn läpi. Tattis myös kaikille, jotka on ostanut tai kuunnellut Mafian musaa kaikki nää vuodet.” Miltä suosio tuntuu Stööstä. Iso vauva Jeesus -levyllä Stöö kanavoi voodoon avulla edesmenneitä räppilegendoja: Wu-Tang Clanin Old Dirty Bastardia, N.W.A:n Eazy-E:tä ja r&b-trio TLC:n Lisa ”Left Eye” Lopezia. ”Huvittavaa, että toisaalta silloin kun eka Stöö-levy tuli, ei mulla ollut mitään Memphis-rap-kelaa. Eevil Stöön pyörässä on Burzum-yhtyeen tarra, eikä Stööltä kannata odottaa vastausta siihen, mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella. Stöö on pienestä Stööstä asti etsinyt aina uutta musaa. Ei huvita puhuu muille. Aivan yhtä hyvin voisi käyttää Eevil Stöötäkin. Toista edesmennyttä r&b-tähteä Aaliyahia Stöö kutsuu lainaamalla tämän Try Again -hittiä liki yksi yhteen. Eevil Stöölle legendaarisuus on pakkomielle, ja siksi hänen myyttinsä on aina itse Stöötä suurempi. ”Se on vitullinen viidakko, mutta Stöö ei välitä, ymmärretäänkö sitä”, Kridlokk sanoo. UG-solo oli myös matala lentopotku perseelle, että nyt on aika alkaa duunaamaan levyä. E eviL STöön käSivarTeen on TaTuoiTu iSo TribaaLi ja olio muusikko Daniel Johnstonin levynkannesta. Myöhemmin mä vasta tajusin, se on tosi viitteellistä ja siinä on paljon juttuja ja suoria quoteja. ”Kaikki tää paska ahdistaa. Artikkeliin on haastateltu myös Eevil Stöön uraa läheltä seuranneita The Funkiestin Juha Vakkaria, Aztraa ja Pirkka Eskoa. ”Vaikea sana. Eevil Stöö on sarjakuvan superroisto, jonka nimen mainitseminen kertoo hänestä kaiken tiedetyn. Eevil Stöö on showpainija, joka saa supervoimia piiloutuessaan maskinsa taakse ja Eevil Stöö on black metal -sankari, joka verhoaa tavallisuutensa toismaailmalliseen synkkyyteen. Migos on uus Bone Thugs-N-Harmony, Lil Yachty on Daniel Johnston, Black Kray on Robert Smith, Gucci Mane on Gucci Mane, Larry June on James Brown ja Michael Jackson ja Bones on Dock Boggs. On mulla muutama ystävä.” Mitä Stöö ajattelee seuraavasta eteläräppisukupolvesta. Taidekuraattori Nicholas Bourriard kutsuu tätä postproduktioksi eli suorimmin käännettynä jälkituotannoksi, mistä Reynolds käyttää kirjassaan esimerkkeinä Vampire Weekendiä ja M.I.A:tä. 30 IMAGE 234 HEINÄKUU–ELOKUU 2016 rin vähämielisyydestä, eikä lasien takana tietenkään ole kukaan hänen kaltaisensa. Se kuuluu, sillä Eevil Stöön maailma on pop-kulttuurilla täytetty, vielä tiheämmin kuin omamme. Tai sitten se olis tullut vasta 2022.” Provosoiko Stöö. Stöön musa tuo esiin tunteet / gangsterit pillittää Stöön keikoil. En tiiä, miksi ees suostuin tähän haastatteluun.” Miksei Stöötä näe kaduilla. Entä edes siihen, minkä ansiosta Stööstä tuli listaykkönen. Siksi Eevil Stöö on ajankuva, eikä ole ihme, että kaikissa tekemisissään Eevil Stöö julistaa itsensä legendaksi. Mack is a pimpin’ Mack”, Kridlokk sanoo. Levyllä ei enää kuulunut niinkään Memphis, vaan ajankohtaisempi tyyli, ruotsalaisteineistä koostuvan Sad Boys -räppikollektiivin luoma ylitunteellisuus. Tän lisäks Stööllä on helvetin hyviä biittejä. Stöö ei ymmärrä.” Miten Stöön maku pysyy niin relevanttina. Mackillä on M.C. On suoria riimisuomennoksia ja obskuureja biittilainoja niille, jotka tietävät. ”Stööllä oli 1990-luvulla ja on edelleen Suomen nexteimmän levelin räppimaku”, sanoo Sampo Axelsson. Eevil Stöö on ajankuva, eikä ole ihme, että kaikissa tekemisissään Eevil Stöö julistaa itsensä legendaksi.. ”Välillä musta tuntuu, että Stöö on Barbapapa.” Onko yksinäisyys naamioituneen legendan väistämätön kohtalo. ”Oon sanonut tän ennenkin, mutta välillä musta tuntuu et Stöö on Peter Pan. ”Se on Stöön oma valinta. Ei jaksa kuunnella samaa paskaa päivästä toiseen, ja se vaikuttaa Stöön musaan varmaan aika paljon.” Siksikö Stöö on niin uusiutumiskykyinen. ”Stöö tajus jo aikaa sitten, että Kridlokk on Suomen toisiks kovin räppäri, ja kun Lokki soitti mulle UG-solon ekaa kertaa, niin homma oli selvä. Voi olla, että ilman UG-soloa ei olis tullut Stöön ekaa kokolevyä ikinä. On joululevy siksi, kun Memphis-räppäri Indo-G:kin julkaisi omansa. Stöö on taidenäyttely / Stöön tatskat on rumat sekä rajut. ”Koska Stöö on kummitus ja haamu sekä itseoppinut ninja.” Miten Kridlokk otettiin osaksi kCMD-mafiaa. Kukaan ei huomaa häntä. Popkriitikko Simon Reynolds on Retromania-kirjassaan maineikkaasti sanonut, ettei kulttuurimme ole koskaan ollut yhtä kiinnostunut omasta lähimenneisyydestään kuin nyt
Uuden feminismin näkökulmasta taas perinteiset suomalaiset feministit edustavat itse sortajia. 32 IMAGE 234 HEINÄKUU–ELOKUU 2016 F-F-FF-F... Se edustaa uudenlaista feminismiä, joka joidenkin perinteisten feministien mielestä pettää naiset. Suomeen on syntymässä Feministinen puolue. TeksTi Tero KarTasTenpää kuvaT vilma pimenoff
Feministinen Naisasialiitto Unioni ei tuominnut toisen sukupuolen kättelemisestä kieltäytymistä. H uRRaa! Heinäkuun 20. Kamppailu jatkui, mutta naiset kanavoivat poliittisen vaikuttamisen eduskuntaan ja esimerkiksi Unionin toiminta hieman näivettyi. Tasa-arvopyrkimykset ovat aina olleet sidoksissa taloudellisiin murroksiin. Lainasana ei ole vakiintunut Suomeen samalla tavalla kuin Ruotsiin. En halua, että oma junani kulkee taaksepäin, hän kirjoitti. Meidän tulee kestää vielä kauvan. Musta feministi voi kamppailla olemassaolon oikeutuksesta, kun Feministit ovat pettämässä naiset, jos naisilla tarkoitetaan valkoihoisia, keskiluokkaisia heteronaisia. Mutta Suomessa juna kulkee myös kovaa vauhtia eteenpäin ja kohti maamme poliittista huippua. Hagmanin aatetoveri ja ystävä Minna Canth rohkaisi häntä jo 1800-luvulla näin kirjeessä: Hyvä, rakas ystävä, muista säästää itseäsi. Ensimmäiset feministeiksi itseään kutsuneet suomalaisnaiset olivat suomenruotsalaisia, joilla oli yhteyksiä muiden Pohjoismaiden aktiiveihin. Tuota uudistusta pidetään naisten saavutuksena, vaikka samalla äänioikeuden sai myös valtaosa miehistä: kaikki ne, jotka olivat jääneet jähmettyneiden säätyvaltiopäivien ulkopuolelle. Kaikkien sorrettujen puolustaminen oli naisasialiikkeen agendalla alusta alkaen. Khan tunnettiin pitkäaikaisena naisten oikeuksien ajajana, ja monet feministit puolustivat häntä nytkin. Siellä feminismi tarkoittaa sorrettujen auttamista, ja sanaa käytetään yhtä luontevasti kuin antirasisti-termiä. Asenteet näkyvät Naisasialiitto Unionin lehden Naisen äänen jaottelussa vuonna 1906: Me muodostamme kaksi eri leiriä: varsinaiset naisasianaiset, jotka. Ja anonyymi ”akateeminen, kolmekymppinen nainen”, jota Ylen Kulttuuricocktail haastatteli nimettömänä, sillä tämä pelkäsi feministien kostoa: ”Feministinen liike on pahimmillaan autoritäärinen, vihamielinen ja kontrolloiva.” Jutun otsikko oli Naiset, jotka vihaavat feministejä. Myös miesten osallistuminen liikkeeseen oli tavallista jo tuolloin. Taistelu äänioikeudesta ei ollut mitään siskollista yhteismarssia. Perinteinen tasa-arvofeminismi kamppailee intersektionaalisen feminismin kanssa.” Intersektionaalisuus on amerikkalaisen kansalaisoikeustaistelijan ja -teoreetikon Kimberlé Crenshawin termi. Suomessa yleinen lause alkaa edelleen sanoilla: en ole feministi mutta. Naiset, joiden luulisin olevan feministejä, vastustavatkin aatetta! Ja kulkeeko feminismin juna taaksepäin. Sen yksi suuntaus om intersektionaalinen feminismi, ja se on aika monimutkaista. ”Feminismi on tarkoittanut eri aikakausina eri asioita. Tavallaan kulkee, sillä feminismi on aina ollut jakautunutta, ja siihen on myös aina kuulunut muidenkin sorrettujen ryhmien puolustaminen. S e alkoi Ruotsista. Hän kuitenkin erosi puolueestaan, koska oli väsynyt junnaavaan keskusteluun islamin sukupuolisesta sorrosta. HEINÄKUU–ELOKUU 2016 IMAGE 234 35 edustavat maltillisuutta ja samalla ns. Ylen toimittaja Sanna Ukkola kirjoitti blogissaan: Nykyfeministit eivät edistä vaan päinvastoin usein heikentävät naisten asemaa. Muutoksen ymmärtää paremmin jos ensin tuntee hieman historiaa. Sipilä ei ole ainoa viime aikoina feminismiä moittinut nainen. Sen sijaan Unionin puheenjohtaja Katju Aro kirjoitti Facebookiin pitkän tekstin, jossa ymmärsi myös erilaisia tapakulttuureita. Sitten se siirtyi Suomeen. päivä tulee kuluneeksi 110 vuotta siitä, kun keisari Nikolai ii vahvisti yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden Suomen suuriruhtinaskuntaan. Maailman ensimmäisiin naiskansanedustajiin kuului Naisasialiitto Unionin perustaja ja puheenjohtaja, oikeistolaisten nuorsuomalaisten Lucina Hagman. Nykyfeministit ovat feminismin löyhää kolmatta aaltoa. Kaupunkeihin muuttaneet naiset jatkoivat töiden tekoa, ja samalla kehitettiin esimerkiksi päivähoitojärjestelmää. Feminismi-sana rantautui Suomeen 1970-luvulla vapaiden, osittain radikaalien feministijärjestöjen tuomana. Suomessa ei ole oikeastaan koskaan tehty suuria poliittisia tekoja feminismin alla. Ja sorrutaan välillä naurettavuuksiin. Seuraa mansplainaus – antakaas kun minä selitän. Ja jatkuu usein, kuten jo perhepoliittisesti edistyksellisellä 1960-luvulla: mutta kannatan tasa-arvoa. Sipilä kaipasi feminismiltä naisten oikeuksien tiukkaa puolustamista. F eministit ovat pettämässä naiset, jos naisilla tarkoitetaan valkoihoisia, keskiluokkaisia heteronaisia. Moni liberaali piti kättelemättömyyttä loukkauksena tasa-arvolle ja vaati selitystä. Naisliikkeen ideologiset jakolinjatkin tuntuvat pysyneen suunnilleen samoina. porvarinaisia; ja järjestyneet työväen naiset, jotka liittyvät miehisten toveriensa äärimmäiseen suuntaan. Suomalaisen naisen asema oli suhteellisen vahva jo maatalousyhteiskunnassa, eikä porvarillinen kotirouvakulttuuri kotoutunut tänne. Mitäs tämä on. Feministejä on moneen junaan. Helsingin Sanomien toimittaja Annamari Sipilä pöyristyi tekstistä ja kirjoitti kolumnin, jonka otsikossa pyysi, etteivät feministit pettäisi naisia. Käsitys, että feminismi olisi miehen ulossulkevaa, liittyy 1970-luvun radikaalifeministiseen traditioon, jossa korostettiin, että pitää olla vain naisille avoimia, omia tiloja.” Radikaaleimmat radikaalifeministit olivat sitä mieltä, että naisten pitäisi perustaa oma yhteiskunta – ja tuhota miessukupuoli. Tämä johtuu väärinkäsityksestä, uskoo Jyväskylän yliopiston sukupuolentutkimuksen yliopistonlehtori Martina Reuter. Päätoimittaja Ulla Appelsin Ilta-Sanomissa: Meilläkin etsitään tasa-arvon mätäpaiseita vimmaisesti. YmpäRistöpuolueen poliitikko Yasri Khan tervehti huhtikuussa tv4:n naistoimittajaa laittamalla käden sydämelle, sillä naisen kätteleminen eli toisen sukupuolen koskettaminen oli hänen islamilaisessa tapakulttuurissaan liian intiimiä. Se tarkoittaa syrjittyjen ihmisryhmien risteymiä: jos on nainen, voi kokea tietynlaista syrjintää, mutta entä jos on lisäksi tummaihoinen, kuuro ja lesbo. Unionin puheenjohtaja Katju Aro sanoo: ”Valkoisissa feministeissä, jotka ovat muodostaneet mielipiteensä 80tai 90-luvulla, näkyy joskus haluttomuutta haastaa sitä, voisiko feminismillä olla jotain uutta annettavaa
Siinä voi astua kuoppaan, vaikka kuinka pitäisi itseään sivistyneenä ja avarakatseisena. Intersektionaalisen feministin mielestä tärkeintä olisi omien etuoikeuksien tunnistaminen ja oman valta-aseman miettiminen. Se on äänen varastamista, tilan viemistä. Suljetussa ryhmässä on liki 5?000 jäsentä. Minun positiostani se ei ole korrektia.” Kaikki eivät tajua näitä sääntöjä. Tyypilliset suomalaiset keskustelijat, valtaeliitti ja kolumnistit, elävät hyvin valkoisessa maailmassa. Kultainen ohjenuora on, että oma toiminta on sellaista, ettei se tuota sortoa.” Ja miten asioista pitää puhua. Minä voin mustana musliminaisena puhua omista kokemuksista itse, en tarvitse valkoista, keskiluokkaista naista käyttämään minun ääntäni. Keskustelevien joukko on pieni. Keskustelussa palloteltiin, kenellä on oikeus olla ällöttynyt omasta raskaudestaan. Siellä ei kutsuta tuntematonta naiseksi tai mieheksi vaan naisoletetuksi ja miesoletetuksi. Mustia tai valkoisia. Kyllä tai ei. Huumori merkitään selkeästi: No hei, pimppihän on vain seksiä varten, ja anopin pimppi ei sitäkään! Luonnotonta semmonen synnyttäminen. Hän toivoo, että puhuminen sallittaisiin niillekin, jotka eivät tunne feminististä termistöä. Toistaiseksi rodullistetuista vähemmistöistä on keskusteltu Suomessa hyvin vähän – saamelaisja romanivähemmistöistämme huolimatta. ”Vaatii jatkuvaa ajatustyötä ja pohdiskelua, että ihmiset saisivat äänensä esille. Perinteinen valkoinen feministi ajattelee, että naista sorretaan sukupuolen takia, jos mies ei kättele tätä. Jos sanoo väärin – viljelee huomaamattaan misogyynistä paskaa – on pyydettävä anteeksi, oltava kiitollinen korjauksista ja myönnettävä nöyrästi opettelevansa vasta. Sanoisin, että jatkossa suurin keskustelu liittyy rodullistettuihin vähemmistöihin, se on todellinen jakaja”, Aro uskoo. Se on safe space, turvapaikka, jossa ei edes ajatuksen tasolla syrjitä ketään. Hän ei ajattele, millaiseen asemaan hän asettaa musliminaisen pakottaessaan tämän kättelemään miehiä, mikäli haluaa osallistua kodin ulkopuoliseen elämään. (Sitä paitsi kyse on tapakulttuurista, jossa sekä miehille että naisille on liian intiimiä koskettaa toista sukupuolta. Maryan Abdulkarim on eronnut Feministiryhmästä, koska ei jaksanut sen riitelevää keskustelutapaa. Toukokuussa eräs keskustelija kyseli otsikolla TW: raskaudessa jotain ällöttävää. M istä täällä sitten taistellaan. Epäilemättä moni suomalainen kirjallisuusihminen tuli tässä keskustelussa ensi kertaa puhutelluksi termillä ”te valkoiset”. Ruskeat tytöt -blogin kirjoittaja ja rodullistettu feministi Koko Hubara bloggasi helmikuussa Laura Lindstedtin Finlandia-palkitusta romaanista Oneiron. (Helsingin Sanomissa on käytetty termiä lehden arkiston mukaan kaksi kertaa: toinen oli sitaatti amerikkalaisfeministi bell hooksilta 1990-luvulla, toinen oli tuoreen lukijakyselyn vastauksissa.) Jo käydyt keskustelut osoittavat, että intersektionaalinen keskustelu on kovin, kovin vaativaa. miten suhtautua raskautta inhottavana pitäviin näkemyksiin. Eikä ihme. Feministiaktiivi Maryan Abdulkarim selittää: ”Intersektionaalisuuteen kuuluu, että kuullaan kehoja eikä vain puhuta niiden yli. Suuri osa ryhmän jäsenistä on joko heitä, jotka seuraavat keskusteluja viihdemielessä, tai heitä, jotka pelkäävät liikaa sanovansa jotain väärin eivätkä siksi sano mitään. Hänen mielestään teos on ”kulttuurista omimista par excellence”, sillä siinä valkoinen kirjailija kertoo esimerkiksi New Yorkin juutalaisen ja senegalilaisen naisen tarinat. Lempiajattelijani Malcolm X sanoo, ettei pidä tuomita ihmistä, joka puhuu huonosti tänään. Valkoisuuteen kuuluu taakka. Mitkä ovat intersektionaalisen feminismin suurimpia kysymyksiä Suomessa – maassa, jossa tasa-arvo on joidenkin mielestä toteutunut jo siinä määrin, että syrjityin vähemmistö ovat heteromiehet. Valkoiset kulttuuripiirit aloittivat somessa kirjallisuuskeskustelun siitä, kenen näkökulmasta kirjailijalla on oikeus kirjoittaa. Tässä on avain kättelykohuun. Se tarkoittaa ihmistä, johon liitämme tiettyjä piirteitä hänen ihonvärinsä tai etnisyytensä vuoksi. Koko Hubara bloggasi uudelleen ja vastasi valkoisille ihmisille, että ”sortavat ja eriarvoistavat rakenteet määrittelemme tätä nykyä me ihan itse” ja että ”tämän blogin episentri ette ole te”. Koska me olemme etuoikeutetussa asemassa, meillä pitäisi nyt olla voimia kuunnella ja ymmärtää ja niellä. Sitten vielä se, että liikaa ei saa innostua: etuoikeutettu valkoinen ei saa ajaa vähemmistön asiaa sen puolesta. Valkoiset suomalaiset ovat siitä teoriassa tietoisia, mutta käytännössä olemme kai ajatelleet sen koskevan Yhdysvaltoja ja muita orjuutta tai kolonialismia harjoittaneita länsimaita. ”Ei pitäisi olla koulutettu ymmärtääkseen keskustelua, koska silloin tulee poissuljetuksi. Nyt nämä intersektionaaliset feministit syyttävät meitä – naisiakin! – valkoisten, heteroseksuaalisten valtarakenteiden uusintamisesta, vaikka haluaisimme vain keskustella rauhanomaisesti kirjallisuudesta. Vaikean aiheen eteen kirjoitetaan tW tai CW: trigger warning tai content warning. Se ei varmaan ole liikaa vaadittu, mutta onhan se aika paljon vaadittu. Palkkatasa-arvo koskettaa kaikkia, mutta jos valkoisen naisen euro 80 senttiä, kannattaa Aron mielestä selvittää, kuinka paljon pienempi on maahanmuuttajataustaisen naisen euro. Moni mielestään feministisesti ajatteleva on tullut erotetuksi ryhmästä, joka toisille edustaa feminismin uutta tapaa puhua. Emme välttämättä edes tunne rodullistettuja – joka sekin on uusi termi. Hän ei esimerkiksi ymmärrä, miksi kaikki muut haukkumasanat ovat kiellettyjä mutta feministisesti väärin ajattelevaa saa ryhmässä kutsua ämpäriksi. Hiljaakaan ei voi olla. Mutta minä en voi ottaa positiota, että alan puhua vammaisten naisten puolesta. Teos on hänestä ”harmistuttava, huolestuttava ja jopa vaarallinen”. Valkoisen feministin voi olla vaikea kääntää huomiota itseensä, huomata olevansa osa patriarkaatin kaltaista valtarakennetta. Ehdottomasti joko-tai. Ne ovat varoituksia siitä, että keskustelu saattaa laukaista joissain ihmisissä traumoja tai pahan mielen. ”Isot aloitteet ovat viime aikoina liittyneet seksuaalivähemmistöihin. Aro kokee, että etuoikeutetussa asemassa olevalla – esimerkiksi valkoihoisella, heteroseksuaalisella, valtaväestöön kuuluvalla suomalaisella – pitäisi olla voimia taistella kaikkien puolesta, koska oma identiteettikamppailu ei vie kaikkia voimia. Abdulkarim huokailee, kuinka vaikeaa tämän kaiken hallitseminen on hänellekin. 36 IMAGE 234 HEINÄKUU–ELOKUU 2016 valkoinen feministi kamppailee pääsystä pörssiyhtiön hallitukseen. Voisi siis keskustella myös tapakulttuurien yhteentörmäyksestä, ei niinkään feminismin ja islamin yhteentörmäyksestä.) Perinteiselle feministille, kuten niin monelle muullekin, asioiden on oltava selkeitä ja yksinkertaisia. Pitää muistaa, etten ollut hetki sitten itsekään näin skarppi.”. (/sarkasmi) Jos ei tiedä aiheesta tarpeeksi, on kuunneltava hiljaa ja omaksuttava oikea termistö. Noviisi voi aloittaa opettelun Facebookin Feministiryhmässä, jossa kommunikoidaan tarkoissa, yhdessä asetetuissa rajoissa. Ote on pedagoginen: Toivottavasti kellekään ei ole epäselvää, onko ällöttely misogyynistä paskaa, eräs keskustelija kirjoittaa. Intersektionaalinen feministi miettii: ketkä ovat haavoittuvimmassa asemassa. Onko inhotus vain tietyn ryhmän etuoikeus. Menepä selittämään tämä Esson baariin. Sinne ei pääse helposti, ja sieltä poistetaan nopeasti, jos puhuu väärin. Se on vaikea aihe. Mun mielestä ei ole reilua naista kohtaan pitää mitään raskaudessa olevaa ällöttävänä tai ainakaan mielellään sanoa sitä ääneen
’. Ikään kuin me paskat välitettäisiin siitä työstä, mitä aikaisemmat ovat tehneet sen eteen, että meillä on näin tasa-arvoinen maa.” Sirénin feministinen ulostulo tapahtui kevään 2015 eduskuntavaaleissa. Mallijoukko käveli kädessään plakaatit, joissa luki muun muassa: Women’s rights are more than alright! Katju Aroa välillä turhauttaa, kun tähdet nostavat markkina-arvoaan puhumalla itsestäänselvyyksiä. Hallituksen olisi pitänyt pystyä parempaan, ajatteli hallituspuolueen edustaja. Wright sai vaatimuksensa läpi. Ensimmäisen kauden edustaja halusi keskustelulle puoluerajat ylittävän paikan. Jäseniä on yllättäen kaikista puolueista paitsi kristillis demokraateista. F-sanan voi brändätä myös positiiviseksi, jännittäväksi piirteeksi itsessään, jos on olemukseltaan muuten sopivan markkinataloushenkinen. ”Moni asia on hyvin, mutta tasa-arvo ei ole valmis missään maailman maassa”, Sirén sanoo. Hänestä Beyoncén kaltaisia naisia ehdottomasti tarvitaan esikuviksi, mutta: ”Hollywood-feminismi pyörii sellaisten kysymysten ympärillä, jotka on jo ratkaistu.” Toisaalta tutkija Martina Reuterin mukaan yksinkertaistettu, ikuisuuskysymyksiä käsittelevä mainstream-feminismi voi kuitenkin muuttaa kulttuuria voimakkaammin kuin omaan tilaan omia sanoja määrittelemään sulkeutuva feminismi Facebookissa. Yhteensä 38 allekirjoittanutta ehdokasta meni läpi vaaleissa. Sirén haluaa mainita tämän korostaakseen, että perussuomalaisetkin ovat mukana. Eduskunnan feministiryhmä piti perustamiskokouksensa helmikuussa. Eduskunnassa vaikka. nuo neljä sanaa riittivät Juha Sipilän hallituksen tasa-arvolinjaukseksi. Feminismi sujahti kätevästi Chanelinkin brändiin, kun muotisuunnittelija Karl Lagerfeld johdatti vuonna 2014 mallit näytöksen huipennukseksi ”mielenosoitukseen”. Feminismi voi olla myös niin yksinkertaista, että sen sanoma mahtuu yhteen Hollywood-tähden haastatteluklippiin. Mukana on vaikuttajia muun muassa Naisasialiitto Unionista – esimerkiksi puheenjohtaja Katju Aro ja varapuheenjohtaja Feministinen puolue uskoo, että se saa ensi vuoden kuntavaaleissa ehdokkaita läpi suurissa kaupungeissa. Bisnesnaiset taas ovat kohottaneet itsetuntoaan slogan kerrallaan yrittäjä Maaretta Tukiaisen johdolla tägillä #huippunaiset. Esimerkiksi suomalainen ryhmittymä Fem Act, joka haluaa parantaa feminismin mainetta, on tehnyt videon, jossa julkkismiehet tunnustavat aatetta. Mutta eikö näin isoista asioista pitäisi puhua jossain aivan muualla kuin musiikkivideoilla tai viihteellisessä talk show’ssa. ”Keskustelu tarvitsee juuri feminismiä.” Ja sitä on tulossa lisää. Linjaus ei tarkoita mitään. Moni kollega kehotti miettimään leimaavana pidetyn f-sanan käyttöä, mutta Sirén päätti, että feminismi olisi yhdistävä tekijä. Helppo puhe ei ole siis turhaa. Sitä täydentänyt tasa-arvoohjelmakin sisälsi tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkisen mukaan lähinnä asioita, jotka ovat jo lainsäädännössä. S uomi on tasa-arvoinen maa. Noin neljännes on miehiä, kuten toinen varapuheenjohtaja Anders Adlercreutz (rkp). Toki eduskunnassa on naisverkosto, mutta sen sukupuolisidonnaisuus tuntui 29-vuotiaasta Sirénistä vanhanaikaiselta. Keskusteluita ja tutkijatapaamisia järjestävässä ryhmässä on 44 jäsentä, joista 30 on kansanedustajia. Syksyllä ilmestyy uusi, joka jo nimellään vihjaa ristiriitaan: Miten helvetissä minusta tuli feministi. Haastattelupäivänä Timo Soini on juuri kirjoittanut Plokiinsa puolueensa haastavan ”pakkopaitafeminismin”. Siskollinen, tsemppaava – ja yksinkertainen – ajattelu on rantautunut meille Yhdysvalloista, jossa valtavirtafeminismi on löytänyt viihdeteollisuuteen. Turkulainen kauppatieteiden maisteri ja kaupunginvaltuutettu allekirjoitti Naisasialiitto Unionin feministiset vaalitavoitteet, joissa korostettiin vähemmistöjen oikeuksien puolustamista. 50-vuotias naisnäyttelijä kertoi Rockefeller Foundationin haastattelusohvalla uhanneensa tuotantoyhtiötä, jotta saisi saman palkan työstään kuin miespääosanäyttelijä Kevin Spacey. Ryhmä on kirjannut tavoitteekseen edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ja purkaa rajoittavia sukupuolinormeja. Vaikeiden vänkääjien rinnalle on tullut kevyt tapa olla feministi. V ihdoin se on julkista! tämän lehden ilmestYessä uuden suomalaisen Feministisen puolueen perustamiskokous on juuri pidetty. Tällaisten kirjoitusten takia Sirén haluaa kirkastaa mielikuvaa feministeistä. Feministiryhmän jäsenet aikovat keskustella siitä, miten he voisivat haastaa eduskunnan sisäisiä normeja ja rakenteita. Kokoomuksen tuore kansanedustaja Saara-Sofia Sirén tuhahteli kollegoidensa kanssa hallitusohjelman toteamukselle. Arokin huomauttaa, että vuosia sitten käydyt yhteiskunnalliset kamppailut esimerkiksi päivähoidosta on taas kyseenalaistettu. Sirén puhuu poliittisesta aaltoliikkeestä: nyt tuntuu kaukaiselta aika, jolloin oli naisia pääministerinä, presidenttinä ja useiden puolueiden puheenjohtajina. Yleisölle riittää, että Beyoncén keikalla loistaa videotaululla sana feminist tai että Harry Potter -näyttelijä Emma Watson pitää Yk:ssä vetävän puheen tasa-arvosta. Tämänhetkinen politiikka näyttäytyy miehisenä. 38 IMAGE 234 HEINÄKUU–ELOKUU 2016 T eidän on paras maksaa, tai teen tästä julkista!” Robin Wrightin eleet olivat yhtä tyynet ja itsevarmat kuin näyttelemällään hahmolla House of Cards -draamasarjassa. ”Kun tekemistä on, pitää myös tehdä. Sirénin feminismi ei rajoitu vain sukupuolten väliseen tasa-arvoon vaan on kaikkea syrjintää vastaan – intersektionaaliseen tyyliin. He keskittyvät ensimmäisenä vuotenaan tasa-arvoon työelämässä, jossa esimerkiksi vanhempainvapaan rajoitteet on Sirénistä räikein tasa-arvon ongelma. Siinä ei sanota toisaalta ja toisaalta eikä käytetä trigger warningeja. Sitä on helppo jakaa somessa ja peukuttaa. Moni kansanedustaja ei vielä tällä hetkellä uskalla nostaa feministisiä näkökulmia esille omassa eduskuntaryhmässään, jottei tulisi leimatuksi pakkopaitaiseksi jyräksi. Hän halusi feministisen ryhmän. Viestintätoimisto Ellun kanojen Eveliina Talvitie on kirjoittanut useita feministisiä kirjoja
Olennaisinta on kysymys kansainvälisistä ihmisoikeuksista, ja siksi hän haluaa feministien toimivan yli maarajojen. Hän on tiukka näkemyksissään mutta viljelee samalla Hillary Clinton -henkisiä suvaitsevaisuussloganeita. Suomalaisista puolueista vain vihreät on kirjannut feminismin puolueohjelmaansa vuonna 2014, ja sekin onnistui vasta monissa puoluekokouksissa käytyjen väittelyjen jälkeen. ”Eurooppa tarvitsee feminismiä ollakseen vahva ja vastustaakseen nationalistien pyrkimyksiä.” Schyman visioi, että vuoden 2019 eu-vaaleissa feministit saavat tarpeeksi läpimenijöitä oman ryhmän koostamiseksi Brysseliin. Rosenberg on avoimen vasemmistolainen, queer-feministi, lesbo ja Ruotsissa maahanmuuttaja. Se yhdistettynä jatkuviin ristiriitoihin puolueen sisällä sai Rosenberginkin jättämään politiikan. Kun sana Amnestyn paidasta kiiri Facebookin Feministiryhmään, se tyrmättiin lukuisin argumentein. Törkysanan voi kääntää ajamaan suvaitsevaitsuutta ja seksuaalista vapautta. Käytännössä uusi puolue käy kilpailua vihreiden ja vasemmiston välimaastossa, mutta he uskovat voivansa samalla parantaa keskustelua koko kentällä ja haastaa vakiintuneita käsityksiä tasa-arvosta. Uutta poliittista liikettä tullaan vastustamaan esimerkiksi seuraavista syistä: ”Väärät kysymykset, väärät ihmiset, väärällä tavalla. Puolueensa puhehenkilö Gudrun Schyman tietää, mitä suomalaisfeministeillä on edessään. Hänethän tunnemme nykyään taideyliopiston entisenä rehtorina. Kuulostaako jo tutulta. ?. Vuoden 2014 eurovaaleissa se sai ensimmäisen edustajan europarlamenttiin ja saman vuoden valtiopäivävaaleissa 3,12 prosenttia äänistä, niukasti alle Ruotsin neljän prosentin äänikynnyksen. Schyman määrittelee ideologiansa vastavoimaksi nationalistit, joiden ”sukupuolisopimukseen” liittyy militarismi, seksismi ja seksuaalisyrjintä. Alkuperäinen Schymankin tosin on jo mukana: Ruotsalaisen feministisen politiikan suurhahmo on vieraillut useasti Suomessa ja antanut suomalaisfeministeille neuvoja. Miksi Suomeen tarvitaan feministinen puolue, Katju Aro. Lähtönsä jälkeen hän väitti tv-haastattelussa, että Rosenberg olisi sanonut, että kaikki miesten kanssa makaavat naiset ovat sukupuolipettureita. Humaanin järjestön hassu tempaus varmaan hurmaa feministitkin! No, ei olisi kannattanut innostua liian aikaisin. Menkää ja tehkää se!” Aro kertoo. Ammattipoliitikkojen puute on tuoreuden tae mutta myös käytännön ongelma, koska koneisto pitää saada pystyyn hyvin nopeasti. HEINÄKUU–ELOKUU 2016 IMAGE 234 39 Maryan Abdulkarim. Moninaisen maailman voi ottaa haltuun sana kerrallaan: ihmisoikeusjärjestö Amnesty alkoi keväällä myydä Suvakkihuora-paitoja. eIkö pIdä. Sen lähtötilanne oli samanlainen kuin jos Suomessa puoluetta olisivat perustamassa esimerkiksi sekä Katju Aro että Annamari Sipilä. Tässä ajassa tarvitaan vastavoimaa. Tämä kaikki tapahtui ennen kuin Feministiskt initiativ ehti osallistua yksiinkään vaaleihin. Perustajat alkavat nyt kerätä vaadittuja 5?000 kannattajakorttia, jot ta puolue saadaan merkityksi puoluerekisteriin ja se voi asettaa ehdokkaita ensi vuoden kuntavaaleihin. Länsinaapurissa jopa hallitus on julistautunut feministiseksi, ja se merkitsee Schymanille mahdollisuutta keskustella esimerkiksi siitä, mitä on feministinen ulkopolitiikka. Feminismi on vaikeaa, mutta parempi tiedostaa monimutkaisuus kuin oikoa se iskulauseiksi. Niin Ruotsissakin tehtiin – tietenkin jo kymmenen vuotta sitten. keTä Te oIkeIn paLvelette. Sanoi Rosenberg niin tai ei, häntä alettiin lausunnon vuoksi vainota ja uhkailla. Mukana oli hyvin erilaisia naisia. ”Uskon, että meillä on hyvät mahdollisuudet saada muutamia ehdokkaita läpi isoissa kaupungeissa.” Moni mahdollinen ehdokas miettii nyt, onko valmis poliittiseen päätöksentekoon, sillä puolue todennäköisesti saa keskimääräistä aggressiivisempaa palautetta. Jyrkät mielipiteet ja populistiset heitot menestyvät, kuten on nähty. ”Puhe ihmisoikeuksista on alkanut politisoitua. Siihen hän kehottaa vastaamaan ensinnäkin, että kaikki puolueet luottavat pääasiassa yhteen ideologiaan, ja toisaalta, että feminismi on asia, joka koskettaa kaikkea, koska syrjintä on rakenteissa. Schymanin kanssa keskustellessa ymmärtää, miten merkittävää olisi saada hänen kaltaisensa hahmo puolueeseen. Gudrun Schymanilla oli takanaan vuosikymmen vasemmistopuolueen puheenjohtajana, Ebba WittBrattström oli kirjallisuustieteen professori – nykyisin Helsingin yliopiston pohjoismaisen kirjallisuuden professori – ja Tiina Rosenberg sukupuolentutkimuksenprofessori. Perinteinen valkoinen feministi siis, ja monin tavoin porvarisnainen. Kesti vielä kauan ennen kuin puolue nousi kunnolla jaloilleen. Hänestä ydinperhe ja avioliitto ovat antifeministisiä. P ITääkö käTeLLä. Rosenbergin ja hänen kannattajiensa mielestä puolueen piti ajaa myös kaikkien muiden sorrettujen ryhmien asiaa. Ihmisoikeuksien universaalius ja koskemattomuus ei ole enää politiikassa itsestäänselvää. Ei siis ihme, että jotkut feministisesti ajattelevat ovat omineet itselleen rasistipiirien käyttämän sanan suvakkihuora. Ihminen tulee nostaa takaisin politiikan keskiöön.” Suurin huoli on, että poliittinen keskipiste on liikkumassa arvokonservatiiviseen suuntaan. Koska syrjimättömyys on puolueen aatteen keskiössä, mukaan on pyydetty ihmisiä mahdollisimman laajalla diversiteetillä. Ensin lähti Witt-Brattström. Voimahahmot olivat jo perustamisvuonna ilmiriidoissa keskenään. Feministiskt initiativ on saanut Euroopassa sisarpuolueita esimerkiksi Norjaan, Espanjaan, Puolaan ja Englantiin. Witt-Brattströmin mielestä heitä kaikkia yhdisti, että he olivat naisina patriarkaatin sortamia. Jos intersektionaalinen feminismi on vaikeaa sen kiihkeimmille ajajille – Katju Arokin sanoo käyneensä vuosien kamppailun opetellessaan ajattelemaan itseään yhtenä sortajana – se ei varmasti uppoa massoihin hetkessä. R uoTsIn femInIsTInen puoLue femInIsTIskT InItiativ perustettiin vuonna 2005. Joka tilanteeseen sopivia kättelysääntöjä ei voi antaa, ja varsinkaan se ei ole feministien tehtävä. Schyman uskoo, että suomalaiset tottuvat kuumaan sanaan, koska niin kävi vuosien jälkeen Ruotsissakin. ”Gudrun on sanonut, että mietitte liikaa, mitä viivyttelette, että perustakaa puolue huomenna. Kaikki muukin Suomessa nyt tapahtuva feministinen kuohunta on koettu naapurimaassa jo aikapäiviä sitten. Puoluetta tullaan myös arvostelemaan yhden asian liikkeeksi. ”Avoimet mielet, avoimet rajat.” Helppoa ja sopivan epämääräistä vaikkapa vaalijulisteeseen. Taustaryhmässä on ihmisoikeus-, antirasismi-, LHBTIQja vammaisaktivisteja: esimerkiksi kulttuurituottaja ja transaktivisti Annu Kemppainen, kansalaisaktivisti Senni Moilanen ja kuvataiteilija ja ihmisoikeusaktivisti Katriina Rosavaara. Tarkoitus oli ryhmäläisten mielestä hyvä, mutta lopputulos ableistinen, seksistinen ja pejoratiivinen. Jyväskylän yliopiston sukupuolentutkimuksen yliopistonlehtori Martina Reuter arvelee, että suomalaisella feministisestä puolueesta voi tulla merkittävä äänitorvi, jos se saa riittävän vetovoimaisen vetäjän, jonkinlaisen suomalaisversion Gudrun Schymanista. Yksinkertaistaminen olisi kuitenkin välillä virkistävää, ja politiikan tekeminen vaatii sitä. Sanokaa nyt! Vastauksia! Kyllä vai ei. He sanovat, ettei tämä ole politiikkaa ja vaikka olisikin, niin sille ei ole tarvetta, koska meillä on jo sellaista”, Schyman luettelee puhelimessa
Tai onko se kaupunki. Mutta millainen on tuo kaupunki, johon metro Helsingistä alkaa kulkea. 40 IMAGE 234 HEINÄKUU–ELOKUU 2016 Länsimetro aloittaa liikennöintinsä vihdoin elokuussa. teksti katja lindroos, samuli knuuti, kalle kinnunen, joonas konstig, jari sarasvuo kuvat miikka pirinen. Espoolaiset ja espoolaistaustaiset kirjoittajat kertovat
Espoo on pettänyt meidän luottamuksemme. Voimme hylätä lapsenmielisen uhmamme, luopua loukkauksista. Tai sitten vain hurautamme Espooseen, hyppäämme ulos lähiöasemalla, täytämme instatilimme parkkipaikkapelargoneilla ja peltimarkettimaisemilla. Kikatus on katkeruutemme kätkemistä. Iva on särkyneiden unelmiemme siedätyshoitoa. Grow the fuck up. Edistysuskon pyrstötähdestä saa otteen kuin tokaluokkalaisen letistä, huomio on taattu, kun kiskaisee oikein kovaa ja parhaassa tapauksessa nätimpi naapurineitokin kääntää päänsä. Espoo on kaikkea sitä, mitä oikea kaupunki ei ole. Paikka, joka on antanut ihmiskunnalle kuplia tuottavan kierrekorkin ja lonkkaliukumäen ja jossa vaikuttaa maailman merivessojen markkinajohtaja, on yksinkertaisesti liian toiveikas, innokas ja yritteliäs ollakseen meistä uskottava. Olemme kulkeneet Espoon kanssa toivosta nousukkuuteen, erehtyneet, kompastuneet, kärsineet. HEINÄKUU–ELOKUU 2016 IMAGE 234 41 KUN SUOMI PUTOS KUUSTA Jos kaupunki keksii kadunnimiksi sellaisia kuin Avaruusrata, Aamutähti ja Kuutamoinen, sen on turha kysellä, miksi se kerta toisensa jälkeen päätyy koomikoiden, kolumnistien ja muiden kyynikoiden käsittelyyn. Teemme mitä vain, Espoolla on viimeinen sana. Ehkä voimme koota voimatkin uudelleen yhdessä. KAIKKI JA EI MITÄÄN Kun olin armeijassa Porin prikaatissa ja kerroin olevani Espoosta, monet palvelustoverini kysyivät, tunsinko täältä sen-ja-sen. Myöhään kaupungistuneessa maassa pudisteltiin housunlahkeiden neulasia samalla kun muualla opeteltiin taittelemaan upslaakeja. Hyväonnisuuden heliumilla nouseva kuumailmapallo. Laiskan possun hatara olkimaja – siinä missä Helsinki tietysti on ahkeran possun tukeva tiilitalo. Se oli myös hyvin espoolainen tapa toimia: soluttautuva ja salaovela.. Jos emme pärjää menneisyydellä, niin taistellaan sitten tulevaisuudesta, näin päätimme. Suomalainen unelma oli luoda tyhjästä kokonainen todellisuus. Silti, ja siksi, Espoo on kaikkea sitä, mitä me olemme. Suomalaisen unelman täydellisin toteutuma rakentuu nollista ja ykkösistä, ja heti kakkosena tulee tosielämän vastine virtuaalimaailmalle. Ottaa muut kiinni ja hypätä historian tylsien välivaiheiden yli suoraan huomiseen. Espoota on helppoa pilkata, liian helppoa. Espoo. Eikä kyse ole vain uskottavuudesta. Kesti hetken päästä yli kysymyksen absurdiudesta, mutta pian huomasin olevan hauskempaa ja helpompaa sanoa että totta kai. Nokia, Blues, Suurpelto… Nevö foget. Kun astumme metroon elokuun puolivälissä ja eteemme avautuvat Karhusaaren jylhät kalliot ja Keilaniemen tornitalot, meille tarjoutuu uusi mahdollisuus
Espoossa on niin suuri Prisma, että sen sisään on kaavoitettu asunnot kahdelle miljoonalle espoolaiselle sekä jokaiselle asuk kaalle oma liikenneympyrä ja autopesula. Espoo on lapselle paras paikka asua, ellei lasketa Nurmi järveä. Espoo on siis paikallisuuden poissaoloa. Täällä ei erotella ”oman kylän poikia/tyttöjä” eikä muualta tulleita. Hän ei tarkoittanut sitä kehuksi, mutta minä ja Espoo otamme sen sellaisena.. Se on itse asiassa aika hieno tunne. Täällä jokainen voi sulautua massaan tai yrittää törröttää esille siitä, ihan oman mielensä mukaan. Vaikka Espoossa asuu ja on asunut hyvin monta paljon aikaan saanutta ihmistä, sellaista käsitettä kuin ”merkittävä espoolainen” ei ole olemassa. Se on hyvä asia, sillä täällä jokainen saa olla aivan millainen tahansa. Espoossa ei tarvitse elää kenenkään varjossa, ei kenenkään saavutusten eikä törttöilyjen. 42 IMAGE 234 HEINÄKUU–ELOKUU 2016 MAAILMAN SUURIN PRISMA Espoo on suuri jäähalli, joka on golfkenttä, tenniskenttä, Audi ja Prisma. Espoossa on ranta rikkaille, kauppakeskuksia keskiluokalle ja ränsistyneitä betoniostareita köyhille sekä liikenneympyröitä kai kille. Espoossa metrollekin rakennettiin liikenneympyrä. Espoon kouluissa ei ole ongelmia, ainoastaan mahdollisuuksia. Niin alhaalla espoolaisuus on jokaisen ihmisen kvaliteettien listalla. Espoossa ei ole kissoja, ainoastaan koiria. Espoossa ei ole tarpeeksi parkkipaikkoja. Espoossa on kulttuuria, Prisman hyllyillä. Espoossa ei ole taidetta, paitsi kaapelitv:stä sitä voi vahingossa tulla, jos ei ole varuillaan. Rakastan sitä, että toisaalta kotioveltani voi lähteä sukset jalassa hiihtämään, jos vain lunta on – ja toisaalta pääsen kahdessakymmenessä minuu tissa Helsingin keskustaan. Espoo on suojaalue kaupungin ja maakuntien välillä. Täällä ei kenellekään patsaita pystytellä, sillä ainoa tunnettu espoolainen patsashanke on Pekka Jylhän betoni porsaat. Ne poistettiin vesilasin kokoisen kohun saattelemina maisemasta vuonna 2001, koska niitä pidettiin mauttomina ja vaarallisina, lapset kun tykkäsivät kiipeillä niillä. Espoossa ei ole voimakkaasti maustettuja ruokia. Rakastan sitä, ettei Espoossa mikään urheiluseura tahdo pysyä hengissä; näin jokainen saa kannattaa ihan mitä haluaa. Kun koko Espoo on saatu parkkipaikoiksi, ei Espoossa ole edelleenkään tarpeeksi parkki paikkoja, koska espoolaisilla on enemmän Audeja kuin Audeja on koskaan rakennettu. Rakastan myös sitä, ettei minulla ole Espoosta juuri sen enempää sanottavaa kuin mitä pyydettyihin 2?000 merkkiin mahtuu. Espoossa ei ole yhtään yksityistä ravintolaa, ainoastaan ketjuja. Espoossa välimatkat ovat pitkiä ja rivitalot liian lähellä toisiaan. Espoossa ei ole oikeaa eikä vasenta, koska näin on helpompaa. Olen asunut Olarissa kolmevuotiaasta saakka, mutta siitä huoli matta minusta tuntuu, etten ole koskaan asunut missään. Jos Espoossa olisi lentokenttä, sieltä olisi lentoja vain Espooseen. Englantilainen kirjailija JG Ballard kutsui tulevaisuutta ”suu reksi, mukautumishaluiseksi sielun esikaupungiksi, jossa mitään kiinnostavaa ei koskaan tule tapahtumaan”
Mutta kun helsinkiläiset nyt kapinoivat Espoota vastaan, se kalskahtaa enää vain puberteettiselta. täydemmiltä, täyttävämmiltä. Ja nyt täysillä eläminen tarkoittaa tätä. Olet löytänyt Helsingistä puolison, ja saatte lapsia. Espoolaisuus on aikuistumista. Välillä muistelet nuoruuttasi Helsingissä. Tarjottimelle tulee uudenlaisia maljoja, joista et aiemmin tiennytkään. Skottiviski maistuu kiinalaista pontikkaa paremmalta.. Teemu Selänne on Espoon paras ihminen. Se alkaa maistua samalta. Autolla on kiva ajaa. Haluaisit saada työsi valmiiksi ja viettää aikaa läheisten kanssa. Eikä sitä kitaraa soiteta jatkoilla kuin yhden kerran. Arvostat espoolaisia asioita. Vieläkö ne tuota.... Malja ei tule sen täydemmäksi. Vain Helsingissä pystyy nauttimaan elämän maljan täytenä. Krapulat pahenevat ja ymmärrät, ettei täysi elämäsi kuljekaan eteenpäin. Mutta kun aika kuluu, Helsingin toiseuden eksotiikka alkaa karista. Ajokorttia ei tarvita, sporassa pääsee pummilla. HEINÄKUU–ELOKUU 2016 IMAGE 234 43 Espoossa ei ole enää kaupungin vuokra-asuntoja, koska tilalle rakennettiin Prisma. Se on täysillä elämistä espoolaisittain. Et kadu sitä, se saattoi jopa olla välttämätön vaihe. Espoossa voi elää, mutta Espoossa ei ole elämää. Kaupungissa on värit ja valot, siellä pidetään jännittäviä ulkoilmakonsertteja ja mielenosoituksia, tuntemattomat ihmiset ovat vain kavereita, joita et ole vielä tavannut. Elämä on toisaalla, mutta sinne pääsee bussilla 150. Helsingin keskustassa on kauneimmat ihmiset, siksi se on keskusta. Espoolaistumisesi on täysi, kun ymmärrät, että oikeastaan haluat vain tehdä työsi ja mennä illalla perheen kanssa sähkösaunaan. Espoo on parkkipaikka, jossa on Audi, jossa on sisällä autopesula, jossa on jäähalli, jossa on maailmaa suurempi Prisma. Länsiväylä on vesiliukumäki jännittävän elämän altaaseen nimeltä Helsinki. Espoo on maantienharmaata ja natriumkatulamppujen kelmeää oranssia. TÄYSI ELÄMÄ PIHAKEINUSSA Kun olet nuori espoolainen, kotiseutusi tuntuu olevan vain rysä, jonka tarkoitus on estää sinua elämästä täysillä. Ja nyt elämäsi todella nytkähtää eteenpäin. Jos saisit kuulla eläväsi viimeistä kesääsi, et enää tuhlaisi päiviäsi krapulassa. Jossa ei tarvitse herätä yöllä kitaran rämpytykseen naapurista. Ja vanhan itsesi mielestä olet ehkä kuollut pystyyn, mutta sinusta se on ihan ok. Kaipaat työpaikkaa, jossa pystyt näyttämään osaamisesi, hyvää päiväkotia ja koulua lapsille, yllätyksetöntä naapurustoa alueella, jossa kiinteistön arvon voi olettaa nousevan. Espoo on robotin tarjoilema kofeiiniton triplacappuccino, jonka teki automaatti. Ne maistuvat... Siellä asuu tylsiä insinöörejä, jotka kuuntelevat autossaan Radio Novaa. Jonain iltapäivänä katsot ikkunasta ulos ja joudut myöntämään itsellesi, että arvostat sellaisia hirveitä asioita kuin turvallisuus ja terveys ja palvelut. Kun muutat Helsinkiin, varastoit kitarasi kaapin päälle, ja sitä soitetaan jatkojen jatkoilla kiinalaista pontikkaa juodessa
Espoolaiset ovat saaneet itse kaikki edut elämässä, mutta kulkevat ympäriinsä paheksumassa huonompiosaisia. Sellaisessa olisi kiva juoda kahvit. Reitti kulkee Matinkylän uimarannan ohi. Bileissä ja kesäöissä humala ja huumeet häivyttivät kotitaustan, mutta minulla oli varaa olla välittämättä toisten tragedioista, koska loppujen lopuksi ne eivät koskettaneet minua. Kävin siellä ala-asteella uimassa, yläasteella dokaamassa. Toivon, että se on hyvä merkki.. Sorapolku myötäilee kimmeltävää merta, kultaiset kaislat aaltoilevat tuulessa ja purjeveneet kallistelevat ulapalla. Aikuistuessani ja muuttaessani Espoosta pois opin, että espoolaisuus on noloa. Silti joku joskus kuoli huumeisiin, joku lähti lastenkotiin ja joku muutti Lappiin vasikoituaan (tai niin huhu kertoi). Mutta tyypillisiä espoolaisia olivat rannan muutkin nuoret, myös ja etenkin ne, jotka jäivät Espooseen loppuiäkseen tai joiden loppuikä jäi lyhyeksi. Nykyisin Matinkylän rannassa on kaunis merenrantakahvila, jossa istun mielelläni syömässä pullaa ja katselemassa merta. Se edustaa kaikkea siistiä, tervehenkistä ja reipasta. Siksi se tuntuu kulissilta. YHTEISELLÄ MATKALLA Kun nykyisin käyn Matinkylässä, kävelen usein Espoon rantaraittia pitkin. Minä tahansa kesäyönä rannan nurkissa jokin ryhmä oli huolissaan tai innoissaan mustien hasisklönttien saatavuudesta, joku horjui pitkin metsää kuulemma LSD-tripillä ja jotkut rummuttivat pöytää piripäissään. Itse pitäydyin yleensä alkoholissa, mutta Matinkylä kokonaisuutena halusi pimentää päänsä tavalla, johon alkoholi ei yksin pystynyt. Yleinen rikollisuus oli pientä: kili-kali kaupasta kori kaljaa juosten mukaan, huumeiden diilailua kavereiden kesken, yö putkassa siellä täällä. Minun Espooni oli Matinkylä ja Matinkylä oli Suomi pienoiskoossa. Opittuani tämän yritin usein korostaa, että asuin kahdeksan ensimmäistä vuottani Helsingissä, mutta ei se ketään vakuuttanut. Espoolaiset ovat mielestään yhteiskunnan tukipilareita, vaikka tosiasiassa he ovat vain varakkaita, konservatiivisia, juurettomia ja pinnallisia kokoomuslaisia, joiden kannattaisi ihailla itseään vähemmän ja kuunnella muita enemmän. Eikä ihme: minähän olin tyypillinen espoolainen, kunnon perheen kympin tyttö, jonka villi nuoruus oli vain sivustaseuraajan tarina. Perheeni asui rannan lähellä punatiilisellä rivitaloalueella, mutta monet koulukaverini ja rannan sekoilijat asuivat kerrostaloissa betonisen ostoskeskuksen kupeessa. Säilytät kitaran autotallissa siltä varalta, että lapsesi innostuvat soittamaan. Se on Espoota sekä parhaimmillaan että porvarillisimmillaan. En ole gheton kasvatti enkä koskaan osallistunut itse mihinkään laittomaan. Polun toisella laidalla komeilevat kalliit talot, mutta rantaraitti on rakennettu niiden ja meren väliin. 44 IMAGE 234 HEINÄKUU–ELOKUU 2016 Bauhausissa on pihakeinut puoleen hintaan. Ranta on viikonloppuiltaisinkin hiljainen. En halua liioitella
Mutta Leppävaara voi tehdä Espoosta kaupungin, jota kautta ihmiset kiinnittyvät kotiseutuunsa. Ilmajuurien varassa elävä espoolaisen sielunelämä, kulttuurillinen irtolaisuus. Katsokaa Leppävaaraa! Siitä on tulossa Espoo. Jaksan toivoa sille tulevaisuutta. Tämä lopulta muuttuu, koska niin on paremmin. Rosoinen, monivärinen, tehtävänsä löytänyt, maailmaan kytkeytynyt. Mutta ehkä edes metro ei enää pelasta sitä. Koska aikoinaan rehottanut virkamiespöhö. Lättäniä rivareita, levotonta nuorisoa, yhä toisiaan naivia aikuisia, yksi Suomen parhaista kouluista. Niitä löytyi, mutta ei yhtään kotia. Näin ei tarvitse olla. (Jos. Täsmennys: junioreihin rajautuvaa urheiluseuratoimintaa. Elämää! Espoolaiset eivät kiinnity paikkaan, jossa he kasvavat, perustavat oman kotinsa ja kasvattavat lapsensa. Tapiolan henki jäi riitelijöiden panttivangiksi. Ei lapsia missään. Koska kaavoitus. Ei edes lapsenlapsia. He ovat vastuullisia, niin lajiaan kuin kasvattajaseuraansa rakastavia aktivisteja. Oli niitä miljoonia. Blues on kuollut. Oletteko käyneet Westendissä. IDENTITEETTIANEMIA Aloitetaan urheilusta, koska se on selitysvoimainen metafora Espoosta. Kaupunki. He tekevät henkilökohtaisia uhrauksia jalkapallon, jääkiekon ja koripallon, siis Hongan ja Bluesin, eteen. Mammonan mausoleumeja. Heillä on resursseja. Koska hajautus. Koska nykyisen kaupunginjohtajan uudistama päätöksentekokulttuuri. Silti seuroja riivaa heikko urheilullinen menestys. Espoossa on erinomaista urheiluseuratoimintaa niin jääkiekossa, koriksessa kuin jalkapallossakin. Saalistin kaduilla ja kujilla komeaa asuntoa. Koska Leppävaara. Koska ideologinen valtahistoria. On katsokaas myös espoolaisuus. Rakastan Tapiolaa, nuoruuteni muistoja, puutarhaunelman ulkomuseota. Koska maan metropolisoituminen. Mark my words. Kerran oikeilla treffeillä suuren Kirsti Paakkasen luona. Koska Tapiola-nimisen mahdollisuuden heitteillejättö. Jonkinlainen identiteettianemia. Kuollut kaupunginosa. Koska metro. Paljon hyvää on vaarassa kadota. Ne polttelivat. HEINÄKUU–ELOKUU 2016 IMAGE 234 45 saat kutsun, muista sylillinen valkoisia kukkia.) Ja toisen kerran myytyäni Trainers’ Housen Satama Interactivelle. Taloudellinen menestys on vielä murheellisempi. Haukilahti on ihan toista maata. Espoolaiset eivät enää fanita omiaan, kun lapset ovat kasvaneet lupauksesta ammattiurheilijaksi. Näin ei todennäköisesti kohta ole. On rahaa, on tekijöitä, on historiaa – ja silti käy noin, vuosikymmenestä toiseen. Kadut olivat autiot. Sanni Kurkisuon sanoin: että mitähän vittua. Ajattelin muuttaa perheeni meren rannalle, johonkin loukkaavan jylhään lukaaliin. Espoossa on myös runsaasti huippu-urheilutaustaisia, päättävään asemaan edenneitä johtajia. FC Honka terminaalivaiheessa. Espoolainen yleisö on hylännyt itsensä. Mä olen käynyt kaksi kertaa. . Espoolaiset matkustavat tunnustamaan väriä Helsinkiin, jopa Tampereelle
Asianajaja Jaakko Lindgren tietää kuitenkin omasta kokemuksestaan, että Uberin kaltaiset yritykset tekevät elämästämme yksinkertaisesti helpompaa. 46 IMAGE 234 HEINÄKUU–ELOKUU 2016 Taksiliikenteen kaltaisiin kuljetuspalveluihin tarvitaan Suomessa ely -keskuksen myöntämä taksilupa. TeksTi jaakko lindgren kuvaT aapo huhta Häiriötekijä
Kalanick keksi, että entäpä jos kyytejä voisivatkin tarjota muutkin kuin viralliset taksit, aivan tavalliset autonomistajat. Auton kuljettaja noukki minut kyytiin lontoolaisen Millenium Hotel Mayfairin edestä, jossa olin ladannut kuljetuspalvelu Uberin sovelluksen puhelimeeni. Se on syöksynyt kaupunkeihin, joissa taksiliikenteen tai sen kaltaisen liikenteen harjoittaminen on lujasti säänneltyä ja pohjaa lupiin, joita Uber on harvoin varsinkaan etukäteen hankkinut. Pääsin jalkapallostadionille niin vaivattomasti – nopeasti, halvalla ja ilman tavallista tappelua kuljettajan kanssa siitä, saako kortilla maksaa vai ei – että Spotifyn kaltainen kehityskulku markkinoiden häiritsijästä niiden uudeksi normiksi on siitä lähtien tuntunut vähintään mahdolliselta myös Uberin kaltaisille palveluille. Oli ympäristö mikä hyvänsä, keskusteluiden ytimessä oli digitalisaatio ja liepeillä sen kaltaiset termit kuin alustatalous ja työmarkkinoiden muutos. Koska niin moni oli jo ehtinyt ennustaa kuljetuspalvelu Uberille toisenlaista jäämistä historiaan, halusin tietenkin kokeilla ja tilasin Uber-kyydin hotellilta jalkapalloseura Arsenalin kotistadionille. HEINÄKUU–ELOKUU 2016 IMAGE 234 49 H eikon Wunderbaumin kaltaisen hajun muistan hyvin, auton merkin huonommin. Kyydin voisi tilata ja maksaa matkapuhelinsovelluksella, johon sekä kuski että kyytiläinen syöttäisivät toisistaan myös palautteet. Aloittaessaan kymmenisen vuotta sitten sekin oli markkinahäirikkö, jollaisena Uberiäkin on aina pidetty. Digitaalinen jakelu ja suoratoistopalvelut murensivat alalta koko sen pohjan, jolla se oli vuosikymmenet seissyt. Periaate on markkinatalouden peruslogiikka paljaimmillaan. Moinen matka on tietenkin omiaan kohottamaan minkä tahansa kokemuksen, mutta ennen muuta kokeilu ulkomailla oli pakon sanelemaa. Luultavasti se oli Kia, saman hintaja kokoluokan porrasperä joka tapauksessa. Uutta digitaalista taloutta vaadittiin paperitehtaiden korvaajaksi.. Artistit tuohtuivat Spotifyn tarjoamista korvauksista, ja jatkuvasti laskevien levynmyyntilukujen vangeiksi jääneet levy-yhtiöt olivat pakotettuja miettimään toimintaansa uudella tavalla. Se toimii nyt 60 maassa ja 404 kaupungissa. Huonosti käyttäytyvä kuljettaja ei saa asiakkaita eikä huonosti käyttäytyvä asiakas autoa. Matkalta ruuhkaisen Lontoon halki muistan, miten kuuntelin nappikuulokkeilla Oasiksen debyyttilevyä Definitely Maybe, mutta enemmän kuin Gallagherin veljesten edesottamuksia mietin levyä toistanutta Spotifytä. Se on usein osa strategiaa, sillä Uberin tapaiset yritykset pyrkivät muuttamaan markkinoita sen sijaan että pyrkisivät sopeutumaan. K aikki alkoi kahdeksan vuotta sitten, kun travis Kalanick -niminen startup-yrittäjä ei saanut San Franciscossa taksia kotiin baarista. Arkielämän helpottamiselle kun ei ole koskaan ollut ylärajaa. Suomeen Uber tuli Slush-tapahtuman aikaan marraskuussa 2014 ja alkoi melko nopeasti herättää kiinnostusta, kuten Slushiin liittyvillä asioilla usein on tapana. Uusi normi ei välttämättä ole juuri Uber, ehkä pikemminkin sen tapa toimia ja palvella. Toimintavuosiensa aikana Kalanickin perustama Uber on kasvanut sijoittaja-arvioiden mukaan 62,5 miljardin dollarin arvoiseksi liiketoiminnaksi. Alexander Litvinenko joi saman hotellin baarissa viimeisen teensä ja jäi itsestään riippumattomistakin syistä historiaan. Uber on mennyt aina juuri niille markkinoille, joille on halunnut, ja juuri silloin, kun on halunnut. Vuosi sitten kesällä Porin SuomiAreenalla ja iltajuhlissa Uberin katsottiin melkeinpä kuljettavan ei vain kaupunkilaisia paikasta toiseen, vaan myös kyyditsevän meitä kohti valoisampaa tulevaisuutta. Kuljettajat toimivat itsenäisinä yrittäjinä, ja Uber nappaa heidän palkkioistaan viidenneksen päältä hollantilaiseen tytäryhtiöönsä. Vielä tammikuussa 2014 Uber ei toiminut Suomessa
En ajatellut asiaa, koska olin palveluun liian tyytyväinen, mutta toisaalta en siitäkään syystä, etten ole osannut nähdä asiaa väitetyn kokoisena ongelmana. Samassa tiedotteessa liitto myös kertoi, että Taksi Helsinki on ohjeistanut kuljettajiaan kirjaamaan ylös laittomilta takseilta vaikuttavien autojen rekisterinumeroita. Laittoman toiminnan hiljainenkin hyväksyminen antaa väärän signaalin yhteiskuntamme toimintaperiaatteista. Esimerkiksi San Franciscossa perinteisten taksimatkojen määrä on romahtanut yli 60 prosenttia verrattuna Uberia edeltäneeseen aikaan, ja vanhoja taksiyhtiöitä on ajautunut konkurssiin. Niitä, joille tämä käy ilman mutinoita, on jatkuvasti vähemmän, kun yhä useammat ovat tottuneet ostamaan yhä useampia palveluita joko sieltä, mistä halvimmalla saa, tai sieltä, missä se on kaikista helpointa. Olin lentänyt itseni lähes sairaaksi tekemällä aikaeron turvin yhtä kyytiä kaksi työpäivää enkä tiennyt alkuunkaan, missä sateisen kaupungin kolkassa ensimmäinen tapaamiseni olisi. Kaikki kävi niin helposti, että en osannut kuin nauttia sujuvuudesta. Sosiaalinen media rankaisee nopeasti yritystä, jonka toiminta ei ole sosiaalisesti hyväksyttävää. Luvan saa, jos viranomainen näin päättää, mutta taksilupia ei Läpinäkyvässä maailmassa työsuhteen ehtojen laajamittainen polkeminen on lähes mahdotonta.. Juuri tähän sääntelyyn taksiliitto argumenteissaan nojasi: Uberin palvelu välittää kyytejä on laillinen, mutta kyytien ajaminen ansaintamielessä vaatii taksiluvan. Esimerkiksi suomalaisten miesten suurin ammattiryhmä, noin 80?000 moottoriajoneuvon kuljettajaa, katoaa lähitulevaisuudessa itse ajavien autojen ja työkoneiden myötä. Uberia ei mainita nimeltä, rivien väleissä kylläkin: Samanaikaisesti ei voida edellyttää toisilta toimijoilta lainsäädännön pilkuntarkkaa noudattamista ja sallia toisille lainsäädännön täydellinen sivuuttaminen. Myös työntekijät kaikkoavat, jos korvaus työstä ei ole riittävä. Toisaalta taksiyhtiöt ovat aloittaneet vastaiskun ja tuoneet markkinoille omia digitaalisia sovelluksiaan. V ääjäämättömän muutoksen suurimmat vastustajat löytyvät aina aloilta, jotka ovat suurimman murroksen edessä. Vieläpä merkittävästi. Uuden ajan kansalaisilla ja yrittäjillä on käytössään uuden ajan keinot. Sääntelyssä valtio päättää, kuinka ihmisten tulisi liikkua ja määrittelee sopivan hinnan tälle liikkumiselle. Kun tilaukseen on lisäksi aina kirjoitettava matkan määränpää, ei eksymisestäkään ole pelkoa, kuskin on vain seurattava navigaattoria. Suomen taksiliitto lähetti jo maaliskuussa 2015 tiedotteen, jossa se peräänkuulutti toimenpiteitä laittoman taksiliikenteen kitkemiseksi. Uberin taas sain yhtä helposti kuin Helsingistä, samalla Suomessa jatkuvasti käyttämälläni sovelluksella, johon luottokorttini oli jo yhdistetty. Viime vuoden heinäkuun tiedotteessaan liitto vaati puuttumista laittomaan liikenteeseen välittömästi ja puhui jo nimenomaisesti Uberistä. Pariisissa taksikuskit hyökkäsivät Uberiä vastaan sulkemalla teitä, Brysselissä poltettiin samasta syystä rengasrovioita. Laillisesti Suomessa ei siis voi ryhtyä noin vain taksiyrittäjäksi, vaan se edellyttää ensiksi vuosien töitä taksikuskina toisen palveluksessa. Sen jälkeen, kun kokeilin Uberia ensimmäisen kerran Lontoossa kohta kaksi ja puoli vuotta sitten, olen ajanut sillä Berliinissä, Tukholmassa, Moskovassa, Pietarissa sekä tietenkin Helsingissä. Vasta myöhemmin on mahdollista saada lupa omaan taksiin. Suomessa jo kallis hintataso ja sosiaaliturvajärjestelmä pitänevät huolta siitä, että ihminen ei ota töitä vastaan liian alhaisella palkalla. Taksi Helsinki taas julkaisi toukokuussa kovasti Uberia muistuttavan taksintilaussovelluksen. Jos touhussa olisi ollut kitkaa, olisin luultavasti ollut alttiimpi epäkohdille, esimerkiksi sille, kuinka Uberia ja sen kaltaisia yrityksiä on syytetty työntekijöiden sortamisesta ja työsuhteiden työskentelyn tuhoamisesta. Tämän alustatalouden tunnetuimpia nimiä ovat Uberin lisäksi esimerkiksi juuri Spotify sekä Airbnb. Suomessakin ne, joita Uberin rantautuminen tänne suorimmin koskee, ovat olleet oikeutetusti huolissaan. Samaan aikaan sosiaalinen media on mahdollistanut työntekijöiden ja kuluttajien järjestäytymisen uudella tavalla, joka ei välttämättä enää kaipaa varsinaisia järjestöjä. Suurinta vaivattomuutta kun on arkipäivää helpottava palvelu, joka toimii kaikkialla tismalleen samalla tavoin. Taksia saavat ajaa vain ne, jotka ovat suorittaneet siihen tarvittavan tutkinnon, ja yrittäjän taksiluvan taas saavat omistaa vain ne tahot, joille viranomainen on sen myöntänyt. 50 IMAGE 234 HEINÄKUU–ELOKUU 2016 Kaiken tähän liitetyn valoisan ja mahdollisen symboli oli juuri Uber. Vanhoja rakenteita ravistelevien yritysten mukanaan tuomassa läpinäkyvässä maailmassa työsuhteen ehtojen laajamittainen polkeminen on lähes mahdotonta. Eikä ihme, että heitettiin. Eikä mikään ihme: Uberin kaltaisten yritysten viitoittama kehitys tarkoittaa kokonaisten ammattien loppua. Viime vuoden marraskuussa työmatkalla Seattlessa ymmärsin todella, mitä tämä välikäsien puuttuminen tarkoittaa. Juuri tällä Uberin kaltaiset markkinoiden sotkijat pelaavat. Uber oli taikasana, joka heitettiin keskusteluun yhtä lailla vasemmalta kuin oikealta, jopa keskeltä. Epäilemättä taksikuskikin olisi löytänyt osoitteen perusteella perille, mutta lentokentän ulkopuolella ei ollut ainuttakaan taksia. Halpaan hintaan voi ihastua, mutta vasta vaivattomuuteen haluaa sitoutua. Sellainen on esimerkiksi kotimainen Valopilkku, jossa taksitilaukset pohjaavat tilaajan sijaintitietoon. Suomessa taksimatkojen hinnat ovat perinteisesti olleet säänneltyjä ja taksiluvilla kuntakohtaiset enimmäismäärät. Työmatkoja, asiakastapaamisia, baarireissuja, taksimatkojen tyypillisiä välejä. Matkat olisivat taittuneet tavallisellakin taksilla, Uber on vain ollut aina noin puolet halvempi. Liiton huoli oli liittojen ainainen huoli ja ymmärrettävä: tiukasti säännellylle alalle oli ilmestynyt häirikkö, joka uhkasi kuskien toimeentuloa. Tämän hetken suurimpia rahoituskierroksia keräävät startupit etsivät juuri ratkaisuja, joilla kysyntä ja tarjonta saadaan kohtaamaan mahdollisimman helposti ilman välikäsiä ja suuria transaktiokustannuksia. New Yorkissa kuskit sotkivat Uberin tietojärjestelmän, kun Uber laski heidän korvauksiaan
Ei vastarintaa vaan mukautumista. Tätä eivät voi yritykset eivätkä tuomioistuimet tehdä, ne vain pyrkivät noudattamaan ja tulkitsemaan lakia. Ehkä aikataulumme vain alkoivat mennä ristiin tai ehkä hän keksi jonkin toisen työn. Kun lopulta pääsimme Kirurgisen sairaalan luokse, kuljettaja pysäköi autonsa ylämäkeen ja unohti vetää käsijarrusta. Sinä aikana, kun lainsäätäjä vielä muotoilee kantaansa uuteen ilmiöön, synnyttää startup sosiaalisen tarpeen palvelulleen, minkä jälkeen lainsäätäjä ei enää uskalla sitä kieltää. Vaikka juuri nyt se olisi erityisen helppoa. Uber on liittoutunut Berliinin taksien kanssa, ja kuskit ottavat tilauksia vastaan perinteiseltä taksikeskukselta ja Uberilta. Tämän lisäksi kaikki tulot rikollisesta toiminnasta tuomittiin menetettäväksi valtiolle. Tämä on kuljettajille myös keino pysyä Uber-kuskina. Välillä auto kävi melkein vieressäni ennen kuin lähti taas väärään suuntaan. Markkinahäiriköinnin kieltäminen ei ole ratkaisu, sillä se ei ole mahdollista. Tämä on Suomessa rikos. Taksiliiton tulkinta taksiliikennelaista on lain mukainen. Facebook on toiminut Euroopassa yli kymmenen vuotta, ja vasta parin vuoden päästä eu saa voimaan lainsäädännön, jolla on vaikutusta Facebookin henkilötietojen käsittelyyn. Jos uudenlainen liiketoiminta ei pääse syntymään Suomessa, se syntyy jossain toisessa maassa ja löytää tietoverkon avulla nopeasti suomalaisetkin käyttäjänsä. Kun viimeksi tilasin sieltä Uberin, eteeni kurvasi tavallinen taksi. Siksi uudet yritykset pyrkivät toimimaan globaalisti tietoverkossa siten, että vieraan maan kansalliset normit eivät ulottuisi niihin. Nykyaikaista. Siinä vaiheessa, kun yrityksen tuotteita ja palveluita aletaan aktiivisesti myydä ja markkinoida toisessa kansallisvaltiossa sijaitseville kuluttajille, on sääntelyn pakoilu kuitenkin lähes mahdotonta. Lopulta piste kartalla pysähtyi, ja pääsin hyppäämään takapenkille. Oikeuksien mukaan kuljettajat olivat harjoittanut ammattimaista henkilöliikennettä ilman taksilupaa. Lähitulevaisuudessa esimerkiksi pankkija vakuutusala, jolla yhtiöt pystyvät edelleen takomaan perinteisellä liiketoiminnallaan suuria voittoja, tulee olemaan suurten muutosten kourissa. Digitaalista muutosta ei voi pysäyttää, se voittaa aina. Auto, jossa ei ole taksikylttiä, mutta ainoa matkustaja takapenkillä, herättää epäilyksiä laittomasta taksiliikenteestä. Määränpäämme oli Kirurginen sairaala suoraan idässä, mutta lähdimme Kampista länteen kohti Ruoholahtea, sen jälkeen etelään kohti Hietalahden toria, jonka kulmalla sain tilanteen hetkeksi haltuun, ennen kuin kuski halusi oikaista Fredrikinkatua väärään suuntaan. Tuomiosta on tosin valitettu, mutta vaikka ylemmät tuomioistuimet eivät ole vielä asiaa ratkaisseet, on Uberille käynyt nyt Suomessakin se, mikä niin monessa maassa. eu:n maksupalveludirektiivin myötä pankkien on avattava järjestelmiään niin, että kuka tahansa pääsee kehittämään esimerkiksi Danske Bankin MobilePayn kaltaisia maksamissovelluksia. Vaatimuksellaan uudesta säännöstöstä Ahlström sitä vastoin osui ongelman ytimeen. Lainsäätäjän tulee päättää, onko markkinoita sotkeva disruptio Uberin tapauksessa jatkossa Suomessa laitonta vai laillista. Huhtikuun alussa Helsingin ja Espoon käräjäoikeuksissa jaettiin Suomen ensimmäiset Uber-tuomiot, kun molemmat tuomitsivat peräkkäisinä päivinä Uber-kuskit sakkoihin. Piilaakson pääomasijoittajat ovat pumpanneet näihin finanssialan mahdollisiin ubereihiin niin paljon pääomaa, että niillä on mahdollisuus ottaa vähitellen vapautuvat markkinat rytinällä haltuunsa ja saada kuluttajat rakastumaan niiden helppouteen. Digitaalista muutosta ei voi pysäyttää, se voittaa aina.. . Samasta syystä kuskit usein haluavat maakuntien taksikuskien tapaan asiakkaansa etupenkille istumaan. Eteen ei mahtunut, kuljettaja oli ottanut mukaan serkkunsa, joka oli kuulemma vasta harjoittelemassa kuskiksi. Ongelma vain on siinä, että laki on kirjoitettu ennen koko Uberin keksimistä vuonna 2007. Kansalliselle lainsäätäjälle tilanne on ongelmallinen: miten säännellä tahoa, joka ei fyysisesti sijaitse valtiossa, mutta operoi siellä internetin kautta. Kimppakyydit olivat Uberin näkemys toiminnastaan, ei ehkä aivan totuudenmukaisesti. Taksiluvilla on kuntakohtaiset enimmäismäärät, eikä kiintiöissä ole riittävästi tilaa edes perinteisten taksiyrittäjien ”rengeiksi” aikoiville kuljettajille, saati sitten niille, joiden aikomuksena on käydä ajamaan lupa taskussa Uberia. Markkinahäiriköinnin kieltäminen ei ole mahdollista. K uvaavinta uberissa on ehkä se, että malli ratkaista sen tulevaisuus Suomessa ei löydy Ruotsista vaan ehkä Berliinistä. Näin haluaisin uskoa, ainakaan en haluaisi pitää hänen katoamistaan minään merkkinä. Asianajaja Jaakko Lindgren on Dottir-asianajotoimiston osakas ja toiminut useiden startup -yhtiöiden hallitusten jäsenenä, esimerkiksi ruoan maksamiseen ja kuljettamiseen keskittyvässä Woltissa. Toukokuussa Uber lopetti toimintansa Ruotsissa, kun maan tuomioistuimet olivat toistuvasti katsoneet sen rikkovan maan taksilainsäädäntöä. Startupit ovat nopeampia kuin minkään maan lainsäätäjä: Uudet yritykset ehtivät toimia markkinoilla jo vuosia ennen kuin lainsäätäjä saa mitään aikaiseksi. H elmikuussa katselin puhelimeni ruudulta, kuinka tilaamani Uber pyöri Helsingin Kampissa ympäri naapurikorttelia. Ne toimialat, joille startupit ovat alustataloutta rakentamassa, ovat taksiliikenteen tapaan usein kansallisella tasolla raskaasti säänneltyjä. Taaksepäin liukuneen auton avoin ovi, joka kolasi minut katuun, jäi jäähyväiseksi kuskilta, jota en myöhemmin enää kohdannut. 52 IMAGE 234 HEINÄKUU–ELOKUU 2016 myönnetä kuten ajotai metsästyskortteja. Ruotsin Uberin maajohtaja Alok Ahlström sanoi Dagens Nyheterille, että maa kaipaisi uutta säännöstöä, joka huomioisi myös kimppakyydit. Kuljettajan luottamus navigaattoriin oli lähes olematon, hän ei suostunut uskomaan sen ohjeisiin
N A U T I V A S T U U L L IS E S T I Kesä. sitähän sopii juhlistaa Kesän herkullisin makupari – Gancia Asti & mansikat. “Hurmaavan aromikas, hienostunut ja raikkaan hedelmäinen” Heikki Remes G an cia A sti | 11 ,9 9 € | ,7 5l | 15 ,8 5 € /l The First Italian Sparkling Wine Näin syntyy kesän helpoin herkku: pilko mansikoita kulhoon, kaada viilennettyä Gancia Astia kevyesti mansikoiden joukkoon, koristele tomusokerilla – ja nauti.
Pitäisi keskittyä positiiviseen, lakata ruikuttamasta ja ”olla rakentava” ihan mitä vain typeryyttä kohtaan. 54 IMAGE 234 HEINÄKUU–ELOKUU 2016 LUJASTI ILKEÄ Ilkeys ansaitsee kunnianpalautuksen. Komedian historiasta elämään ja nykypolvien luettavaksi ja. Se on paras ase taistelussa aikamme haitallisinta filosofiaa, positiivista ajattelua, vastaan. Kestääkseen katseen ja aikaa huumorissa täytyy aina olla terästä mukana, kriittisyyttä ja analyyttisyyttä. Sellaiset humoristit kykenevät vain maalaiskomedioihin, iltamasketseihin ja paikallislehden pakinoihin. Satiiria on käytetty aseena valtaapitäviä ja typeryyttä – ja usein valtaapitävien typeryyttä – vastaan jo antiikin Kreikan päivistä saakka. Mutta ilkeydelle on paikkansa ja tärkeä tehtävänsä. TeksTi samuli knuuti kuviTus sanna mander M isTä TunnisTaa huonon humorisTin. Itse jutussa kuvitteellinen tutkija toteaa: Yllätyimme huomatessamme, kuinka nähdessään perheenjäsenen verisen tai päättömän ruumiin irakilainen saattaa reagoida siihen tavalla, joka ei poikkea täysin amerikkalaisesta. S aTiirilehTi The OniOn oTsikoi Terrorismiaiheisen artikkelinsa: Tutkimus osoittaa, että irakilaiset voivat tuntea surua ystävien ja sukulaisten kuollessa. Yhdysvalloissa kulttuuripiirit ovat 2000-luvun alusta saakka käyneet sotaa ”snarkiksi” kutsumaansa ilmiötä vastaan: kritisoijat määrittelevät sen lannistuneeksi sarkasmiksi. Ilkeily on nykyään huonossa huudossa. Artikkeli summaa tarkasti ja pirullisesti länsimaailman salatut käsitykset terrorismista ja islaminuskosta sekä näiden suhteesta: vieraaksi ja pelottavaksi kokemastamme maailmasta ja surkuhupaisista yrityksistämme ymmärtää sitä. Se on ilkeyttä puhtaimmillaan. Somen uutisvirrassa vastaan tulleen artikkelin päiväyksestä: heinäkuu 2007. Pirullisuus on heidän mukaansa hedelmätön elämänasenne – ja kaikki negatiivinen kritiikki on helppo leimata sellaiseksi. Eikä näitä asioita ole olemassa ilman juuri sopivaa määrää ilkeyttä. On aika kutsua strateginen ilkeys pois nurkasta häpeämästä. Jos haluaa tutkailla Irakin kansalaisen psyykeä neljän vuoden yhtäjaksoisen sodan jälkeen, kannattaa miettiä amerikkalaisen pikkukaupungin ilmapiiriä suositun jalkapallonpelaajan kuoleman jälkeen. Ilkeys ei happane eikä pahennu. haasTaTtelulausunnosta, jossa hän painottaa, ettei halua loukata huumorillaan ketään
T ämän vuosituhannen alun suuressa kulttuurivallankumouksessa David Carrin kaltaiset ammatti-ilkiöt ovat muuttuneet uhanalaiseksi lajiksi. On väärin olla ilkeä rakastamilleen ihmisille, perheelle ja ystäville – ja tuntemattomille kadulla, kauppajonossa, bussissa. Kun meillä on päättäjiä, jotka päättäväisesti sivuuttavat tutkijoiden kaivamat faktat, kokemuksen tuottamat tulokset ja punnitut teoriat, he ovat itse asettuneet asiallisen keskustelun tuolle puolen. Kiinnostavan alun jälkeen Hornbyn romaani eksyy ja kadottaa teränsä – saman asian voi toki sanoa myös Hornbyn urasta; loitotessaan popin ja potkupallon maailmasta Hornby on kirjailijana vain neljännen divisioonan laitapakki ja pubin kykyillan esiintyjä. Liika hyvyys osoittautuu aivan yhtä haitalliseksi kuin liika ilkeys, vaikka molemmat oikein annosteltuna rikastavat elämää. Plokinaattori paljastaa Soinin retoriikan tyhjyyden. Nämä ovat ilkeilyn tyypillisiä keinoja. Hyvä ilkeys on älykästä, analyyttistä ja parhaimmillaan briljanttia. Virpi Salmi puolestaan määritteli Helsingin Sanomien kolumnissaan tammikuussa 2012, mitä on ”henkinen käpyläläisyys”: Henkisellä käpyläläisellä on auto, mutta hän ajaa sillä ”tosi vähän, vain pakolliset ajot”. Yksi hienoimmista Stubb-ilkeilyistä on anonyymin ilkeilijän koostama YouTube-video Alexander Stubb kertoo paskaduuneista, jossa Stubbin lausunnot on leikelty melko suorasukaisiksi: ”Sysätään velkaa meidän lapsille – mun mielestä se on reiluu.” Vihreä lanka julkaisi keväällä Plokinaattorin, joka generoi Timo Soinin Plokin lauseista uusia ”plokeja” yhdistelemällä niitä sattumanvaraisesti. On väärin olla ilkeä, jos pelkää tai vihaa. Mutta manttelinperijöitä ei ole näkyvissä, eikä sellaisia tunnu kukaan enää etsivänkään. Hytösen annettiin jatkaa vielä viime vuoden loppuun asti ehkä samasta syystä kuin vanhainkodeissa ei hennota kieltää elostelevia setiä flirttailemasta hoitajille; eihän siitä enää mitään haittaa ole, jos ei hyötyäkään. On väärin olla ilkeä heikommilleen ja kaikille, joihin itsellä on valtaa. Tietysti on tehtävä jyrkkä ero oikean ja väärän ilkeyden välille. Kun internet pursuaa vaahtopäistä vihaa milloin maahanmuuttajia, milloin homoseksuaaleja tai milloin ihan vain tyhmästi töksäyttänyttä julkisuuden henkilöä kohtaan, on selvää, ettei tätä usein nimetöntä vihatsunamia vastaan voi taistella hyvyydellä, kärsivällisyydellä ja laupeudella. Niiden avulla voi pakottaa vääryyden tai typeryyden valokeilaan tarkasteltavaksi, synnyttää keskustelua ja uusia näkökulmia. Somemaailmassa ihmiset asettuivat Cheekin taakse. Englannin kielestä sille on vaikea löytää vastinetta, sanaa, joka tarkoittaa samaa mutta ei sisällä positiivisia tai negatiivisia piilovivahteita. Monet ovat sitä yrittäneet ja ansaitsevat kaiken saamansa arvostuksen. Miehensä psykoottisen hyvyyden rinnalla hän onkin yhtäkkiä huushollin ilkein ja kyynisin tyyppi ja samalla se kaikista onnettomin ihminen. se kuulostaa siltä, mitä se ilmentää, tökkäystä. Suomalaisessa ilkeydessä on näistä puuttuvaa julkeutta, se vaatii, että seisoo sanojen takana ja pystyy katsomaan kohdetta silmiin. Yhtäkkiä Katella onkin aviomies, jollaisesta hän on aina haaveillut: kiltti, huolehtiva ja välittävä. Mutta kun koulukiusaamisessa vahvempi ja äänekkäämpi kiusaa heikkoja ja hiljaisia, eikö Cheek pikemminkin koulukiusaa uudelleen tulkittavaksi ovat jääneet juuri satiirit Jonathan Swiftistä Mark Twainiin. Päinvastoin, olemme ajautuneet kulttuuri-ilmastoon, jossa ilkeyttä pidetään syntinä. Se kielii tarkkuudesta, viiltävyydestä, kirurgisesta toimenpiteestä. Davidilla on joka viikkoinen lehtikolumni, jossa hän pilkkaa yhtä lailla kassoilla pikku rahoja piinallisen hitaasti kukkarostaan tonkivia vanhuksia kuin julkkiksia. Ilkeydellä voi pakottaa vääryyden ja typeryyden valokeilaan, synnyttää keskustelua ja uusia näkökulmia.. Hänen avioeroa harkitseva vaimonsa Kate pitää pilkatuista listaa, joka on kymmenen sivua pitkä ja pitää sisällään muun muassa Jeesuksen, Vergiliuksen, Madonnan ja paavin. Kun sen sanoo ääneen, automaattisesti suu supistuu ja kulmakarvat rypistyvät. Ville Ranta piirsi jouluna 2011 Kirkko ja Kaupunki -lehteen ilkeän pilakuvan, jossa Timo Soinin näköinen joulupukki perussuomalaisine tonttuineen toivotti hyviä pyhiä ”kaikille suomalaisille heteroseksuaaleille valkoihoisille konservatiiveille” ja kaikille muille ”paskaa joulua”. Satiiri tekee kohteensa naurettavaksi parodioimalla, ironisoimalla ja liioittelemalla. Hän perusteli, että vaikka kritiikki on muka toki aina tervetullutta, tähän tiedotustilaisuuteen hän ei halunnut paikalle negatiivista energiaa. Vielä 1990-luvulla iltapäivälehtien kolumnistit Jyrki Lehtola ja Mattiesko Hytönen olivat mediamaailman kovimpia äijiä. Lehtola on nykyään entistäkin terävämpi, sillä perussuomalaisten ja talousliberalismin nousun myötä hän on löytänyt retorisen taitonsa tueksi oikeutetun moraalisen raivon. Syksyllä 2013 Cheek eväsi pääsyn tiedotustilaisuuteensa hänen albumiaan musiikkilehdessä kritisoineelta Oskari Onniselta. Siitäs sai, ilkeä toimittaja! Mitäs meni negailemaan toisen menestyksellä! Artistin kritisoijat saivat kuulla olevansa kateellisia tai koulukiusaajia. Internetin ollessa vasta tuloillaan tuntui suoranaiselta ylellisyydeltä lukea lehdestä hyvin muotoiltuja häijyyksiä ihmisistä, jotka olivat omalla typeryydellään levittäneet mielipahaa kyseenalaistamattomissa haastatteluissa. Koulukiusaaminen on väärin. 56 IMAGE 234 HEINÄKUU–ELOKUU 2016 I lkeyden tarpeellisuutta pohti myös nick hornby romaanissaan Hyviä ihmisiä (2001), jonka tärkein henkilö, kyyninen David Carr, on luonut itselleen uran häijynä olemisesta. Mean viittaa myös nuukuuteen ja pikkumaisuuteen, nasty-sanalla on seksuaalisia vivahteita, wicked tarkoittaa myös villiyttä. Mutta kun David alkaa kutsua kodittomia päivälliselle, kiristää lapsiaan antamaan lelunsa orvoille ja päästää GoodNewsin asumaan vierashuoneeseen, Katen pinna palaa. I lkeä on hieno sana suomen kielessä. Kun David hakee selkävaivoihinsa apua dJ GoodNews -nimiseltä henkiparantajalta, tapahtuu ihme. Siinäpä suoraviivainen – yksinkertaistava ja liioitteleva – näkemys perussuomalaisesta politiikasta! Alexander Stubb on herkullinen, ellei liiankin helppo, kohde. Koska perheessä ei ole kahta autoa, henkisen käpyläläisen polkupyörässä on tarra, jossa lukee ”Yksi auto vähemmän”. Siltä pyritään suojelemaan kaikkia – kipeimmin juuri niitä, jotka eniten sitä tarvitsisivat. Selkävaivojen lisäksi David ”parantuu” myös ilkeydestään. Mutta yhä irrationaalisemmaksi käyvässä maailmassa on miltei pakko ilkeillä
K un avointa ilkeyttä ei sallita, ihmisten sisällä asuva pahansisuisuus löytää muita väyliä ilmaista itseään. Kun antaa voittoa tuottavan firman työntekijöille potkuja, ne voi pehmentää kliseillä muutoksesta iloisena asiana ja vaikeuksien jalostamisesta mahdollisuuksiksi. Ei ole sattumaa, että Cheekin kaltainen mies tukeutuu positiiviseen ajatteluun, yhteen aikamme haitallisimmista ajatussuunnista. Jos poispotkittu ei löydä uutta työtä vaan masentuu ja syrjäytyy, se on hänen oma vikansa: hän epäonnistui positiivisessa ajattelussa, mokasi pahasti, kun ei päästänyt aurinkoisia ajatuksia sisään. Katseltuaan aikansa tsemppi dervissinä pyörinyttä Stubbia moni kokoomuslainen tahtoo nyt palata suomalaiselle ydinosaamisalueelle, jossa parasta on se, ettei peiliin katsoessa näy mitään. Se olisi verbaalista kickboxingia, keino pitää taistelukykyä yllä ja puhdistaa mieli haitallisista kuona-aineista. It’s so easy to laugh / It’s so easy to hate / It takes guts to be gentle and kind on yksi brittiläisen poplaulaja Morrisseyn tunnetuimmista säepareista vuodelta 1987 (The Smithsien kappaleesta I Know It’s Over). Virhe lausunto, sillä potentiaalinen orpous toisi Orpoon edes yhden ominaisuuden: nyt hänen positiiviset arvonsa lepäävät siinä, että hän on mies, jolla ei ole edes niitä ominaisuuksia, joita muilla on.” Jyrki Lehtola ”Kun Petteri Orpoa pyydetään piirtämään kokoomukselle uusi logo sinisen ruiskukan tilalle, hän piirtää sinisen ruiskukan. Toisin kuin johtamismaratoniinsa seonnut Alexander Stubb, Orpo on turvallisen sävytön pikkuporvari, jonka ansio ovat innokkaan myötäilevät mielipiteet: hän ei näytä koskaan naurettavalta, vaikka suurin visio koskee oman sukunimen taivutusmuotoa. Ehrenreich tutustui omakohtaisesti ”positiivisen ajattelun” pimeään puoleen sairastuessaan rintasyöpään ja etsiessään henkistä tukea vertaisryhmistä. Ehkä Morrisseykin on havahtunut siihen, että toisinaan ilkeys on heikon ja älykkään paras puolustus. Ilkeyden arvostuksen myötä on kadonnut myös kyky ymmärtää sitä: siksi luimme kesällä 2014 hämmentävän uutisen siitä, että Yhdysvaltojen salainen palvelu on kehittämässä sarkasmin havaitsemiseen erikoistunutta ohjelmaa, jotta se pystyisi seulomaan Twitteristä vakavat turvallisuusuhat pelkistä pelleilyistä. Ja mikä pahinta, ketään ei kiinnostanut pohtia, miksi he ovat sairastuneet – Ehrenreich epäili syyksi hormonihoitoja, jotka ovat valtava bisnes Yhdysvalloissa. ”Petteri Orpoa on helppo rakastaa, koska hänen vaatimattomaan olemukseensa tiivistyy kansallisen selviytymisstrategiamme vuosisatainen ydin: harmaa opportunismi. Yhdysvaltalainen toimittaja ja poliittinen aktivisti Barbara Ehrenreich on kirjoittanut positiivisen ajattelun fasismista mainion kirjan nimeltä Bright-sided: How the Relentless Promotion of Positive Thinking Has Undermined America (2009, saatavilla myös nimellä Smile Or Die). Tunnollinen, maltillinen, asiakeskeinen, luotettava, häntä kuvaillaan, kun tarvitaan kiertoilmaisuja hiirenväriselle broilerille, joka ylpeilee sillä, että on elämäntyökseen jakanut lehtisiä räntäsateessa. Orpon havainto Suomesta on, että kokoomus on jäänyt viime vuosina jälkeen maailman kehityksestä. Mitäänsanomattomuuden kansallisen taktiikan Orpo osaa tiivistää usein nerokkaasti: ’Edellytän, että asioiden pitäisi olla nyt kunnossa.’” Kaarina Hazard ”Petteri Orpon koskettavimpia lausuntoja on ollut toivomus siitä, että hänen sukunimensä taivutettaisiin ’Orpon’, ei ’Orvon’. Myöhempinä vuosikymmeninä hän on haastatteluissa ja teksteissään saatellut Margaret Thatcheria giljotiiniin ja verrannut lihansyöjiä pedofiileihin. Ehkäpä kouluihinkin tarvittaisiin väittelykerhojen oheen ilkeysiltoja, joissa osallistujien pitäisi spontaanisti lohkoa ilkeyksiä sattumanvaraisista aiheista. P ositiivinen ajattelu rimmaa talousliberalismin kanssa. Ilkeyttä positiiviset ajattelijat tietenkin kammoavat yli kaiken, sillä se on neula valmiina puhkaisemaan myönteisyyden kuplan. Juuri siksi tarvitaan niitä, jotka ovat valmiita sanomaan, että Cheek näyttää siltä kuin mies olisi valettu polyuretaanista ja että hänen tekstinsä olisivat huomionarvoisia vain, jos sanoitusvihkosen takakanteen olisi lisätty kädettömien piirtämien joulukorttien lailla maininta, että tekstit on kirjoitettu vain jalkoja apuna käyttäen. Hän ei halunnut sonnustautua vaaleanpunaisiin ”olen onnellinen rintasyöpäpotilas” -villapaitoihin. Hyvin nopeasti hänestä tuli vertaisryhmien hylkiö, sillä positiivisen ajattelun prinsiippeihin kuuluu negatiivisten ihmisten karkottaminen ympäriltä. Turkulaisen, jonka ainoa kosketus kansainvälisyyteen on näyttää Dmitri Medvedeviltä.” Aurora Rämö. Ole kiltti lähimmäisillesi ja ilkeä niille, jotka heitä uhkaavat. . ILKEYSNÄYTE Haastoimme kolme taitavaa kirjoittajaa ilkeilemään hallituksen hyvikselle. Hän huomasi pian olevansa nettikeskusteluryhmien musta lammas, koska ei osannut eikä halunnut olla kiitollinen sairaudestaan. Yksilöllisen ja ryhdikkään ilkeyden tilalle on tullut massojen viha. Tunteiden valtaamassa keskustelumyrskyssä mitään ei pelätä niin paljon kuin älyä, ja siksi ilkeyttä karsastetaan, koska parhaimmillaan se on kliinistä ja älyllistä retoriikkaa, siinä ei ole mitään henkilökohtaista silloinkaan kun se menee henkilökohtaisuuksiin. HEINÄKUU–ELOKUU 2016 IMAGE 234 57 koko Suomen kansaa kiusallisella musiikillaan ja läsnäolollaan. Esimerkiksi tosi-tv-sarjoissa, kuten Hottikset, Paratiisihotelli ja Temptation Island, tekijät marssittavat ruutuun tyhminä pitämiään ihmisiä, pyrkivät näyttämään heidät epäedullisessa valossa ja toivovat sitten, että katsojat tuomitsevat nämä somessa mahdollisimman värikkäästi, tunnepitoisesti ja kohtuuttomasti
58 IMAGE 234 HEINÄKUU–ELOKUU 2016 Kuuba online Kuubassa hallitus on tehnyt internetiin pääsystä lähes mahdotonta kansalaisilleen, vaikka turistit ovat jo pitkään saaneet käyttää nettiä hotel leissa. Kuubalaisille varatuissa correo de Cuba -nettikahviloissa piti vielä muutama vuosi sitten jonottaa toista tuntia
Muutama kuukausi sitten valtion yhtiö etecsa sai tehtäväksi asentaa wifi-verkot Havannan tärkeimmille aukioille. Nettiä voi käyttää vain aukioilla, mikä näkyi heti katukuvassa. HEINÄKUU–ELOKUU 2016 IMAGE 234 59 hidasta yhteyttä, joka oli myös tolkuttoman kallis. Internet avautui tavallisille kuuba laisille. Moni on tyytynyt kansalliseen verk koon, jolla voi ainoastaan lähettää sähköpostia. Kuvat giorgio palmera. Ensimmäistä kertaa he voivat selata Facebookia, pitää yhteyttä sukulaisiinsa Miamissa tai lukea ja kirjoittaa blogeja
60 IMAGE 234 HEINÄKUU–ELOKUU 2016
HEINÄKUU–ELOKUU 2016 IMAGE 234 61
62 IMAGE 234 HEINÄKUU–ELOKUU 2016
/lomakokoelmat. AITOJA PAIKALLISIA HETKIÄ JA AUTENTTISIA ELÄMYKSIÄ Löydä salaisia rantoja, viihdy pienissä ravintoloissa ja yövy paikallisten pitämissä tunnelmallisissa hotelleissa. Tutustu uuteen Paikalliseen tapaan -lomakokoelmaan aurinkomatkat.
OF FINLAND Helsingin Taidehalli Helsingfors Konsthall Kunsthalle Helsinki Nervanderinkatu 3 Nervandersgatan 3 00100 Helsinki. Tom of Finland Foundation, Permanent Collection Gift of Alan Rodriguez The Pleasure of Play 7.5.–—7.8. Graphite on paper. THE ROBERT MAPPLETHORPE FOUNDATION The Andy Warhol Foundation for the Visual Arts Tom of Finland, Untitled, 1989
Muusikko Mikko Joensuu suosittelee yksinoloa jokaiselle. HEINÄKUU–ELOKUU 2016 IMAGE 234 65 Kaikessa rauhassa Keskustelija. TeksTi Oskari Onninen kuvaT jussi särkilahti kulTTuurikuukausi olennaisilTa osin POP HEINÄKUU–ELOKUU 2016 IMAGE 234 65
Trilogia käsittelee uskonnollisuutta ja jumalasta luopumista. Täytyy vain tehdä tietoinen päätös. Se on syvää ja pysähtynyttä syntetisaattorimusiikkia, vaikkei varsinaisesti olekaan synamusaa. En ole varmaan koskaan ollut noin paljon yksin. Päivä loppui aamuseitsemältä ja alkoi iltapäivällä neljältä. Rohkaisen kaikkia menemään jonnekin tekemään yksin jotain, mihin tuntee intohimoa. 66 IMAGE 234 HEINÄKUU–ELOKUU 2016 Keskustelija E nsin odotettiin Mikko Joensuun Joensuu 1685 -yhtyeen toista levyä. Kun aloin tehdä kappaleita 13–14-vuotiaana, oli selvää, ettei niitä olisi saanut tehdä kuin Jumalasta. Niiden aikojen suhteen musiikkiin haluaisin kyllä pitää jatkossakin mukana. . Kolmannen kohdalla päässä pyöri vain hahmotelma kosmisesta eksistentialismista. Sai heittäytyä siihen fiilikseen, milloin tekee mieli tehdä mitäkin. Aika menetti merkityksensä, kun teki vain. Kaikki on lähtenyt seurakunnasta. Henkinen vointini oli siihen aikaan huono ja huomasin, että se alkoi vaikuttaa negatiivisesti myös Joensuu 1685:n musiikkiin. Millaista oli viettää pitkiä aikoja yksin mökillä. Mutta ensimmäinen on wall of sound -kantria, eli tosi pehmeää ja tosi isoa kantria. Se on kohta, jossa monet lopettaa nuoruuden harrastuksen. Mä haluaisin kuitenkin ajatella sitä enemmän sen jonkin asian puhtautena. Ei se oikein käynyt mun mielessä, että jotkin odotukset olisivat jotenkin erikoinen asia. Sillä tavalla mä suhtaudun siihen vakavammin. Kun kyllästyin musiikkiin, menin heittelemään maalia mökin viereen ripustamalleni kankaalle ja sitten taas jatkoin. Levysi ammentaa syvältä kantriperinteestä. Ihan kuin Bon Iver tuli jätetyksi, pakeni mökille ja teki klassikkolevyn. Helposti sitten, kun tulee ikää ja kokemuksia mihin verrata, muuttuu systemaattiseksi ja alkaa analysoida asioita kulmilta, joilta niitä ei koskaan pitäisi analysoida. ”Rohkaisen kaikkia menemään yksin tekemään jotain, mihin tuntee intohimoa.” –?mikko joensuu. Mitä ajattelet siitä nyt. Kuvaile kolmella sanalla trilogiasi osia. Enemmänkin niin, että jos laulan jumalasta, paholaisesta tai synnistä, niin ne on lopulta aika universaaleja teemoja, jotka saavat vain tietyn muodon. Mitä ajattelet ”ajattoman musiikin” käsitteestä. On hienoa, että jokainen ihminen voi heittäytyä mielenmaisemaansa ja purkaa sitä, oli se kirjoittamista tai kuvataidetta tai mitä tahansa. Lopulta Joensuu ilmoitti julkaisevansa levytrilogian, jota hän on tehnyt kymmenen vuotta ja jonka ensimmäinen osa, Amen 1, ilmestyi toukokuussa. Se muistutti niistä hetkistä, kun sitä teki välittämättä, miltä se kuulostaa. Siksi se on hahmotonta itselle, mitä odotetaan tai ei odoteta. Muu olisi ollut joutavaa. Sitten menit yksin Alajärvelle mökille ja teit kolme levyä jumalasta luopumisesta. Joensuu-levyn tekemisen aikaan sain tukea kantriartisteista ja Spiritualizedista, jotka käyttivät kieltä, johon olen tottunut, mutta vinksauttivat sitä niin, että sen avulla pystyi sanomaan jotain myös uskonnon ulkopuolelta. Ajattomaksi sanotaan yleensä positiivisessa mielessä, mutta se ei ehkä olekaan niin positiivinen asia, koska se sanotaan aina siksi, että jokin kuulostaa joltain toiselta. Se menee helposti toistamiseen ja tylsyyteen. Jos joku asia on tehty 70-luvulla ja se on ajatonta, niin sen uusintaminen ei välttämättä olekaan kovin ajatonta. Miten karismaattinen kasvatuksesi sitten näkyy musiikissasi. Miltä tuntui tehdä levyä, jota monet ovat odottaneet vuositolkulla. Jokin aika sitten tuli sellainen hetki, kun tajusin, että sehän varmaan löytyy jostain Spotifysta, niin kuuntelin sen, ja silloin se tuntui aika sympaattiselta. Se oli hyvin puhdistava kokemus. Miksi Joensuu 1685 ei julkaissut toista levyä. Eivät levyt ole pelkästään kolme levyä jumalasta luopumisesta, vaikka se on ollut tosi iso teema mun elämässä viimeiset kymmenen vuotta. Päädyin lopulta kanavoimaan paljon tuon ajan tuntemuksia näiden mun omien levyjen kappaleisiin. Muun musiikin tekeminen tuntui helpommalta, joten ajattelin, että Joensuun oli hyvä jäädä odottamaan parempia aikoja. Sitten Mikko Joensuun soololevyä. Mä tein niille puoliksi huumorilla työnimet, joita en varsinaisesti ajatellut ääneen sanovani. Aiemmin se oli mustavalkoista, että teet joko näin tai jotain muuta. Miten sitten olla vakavoitumatta ja leipääntymättä. Uskonnollisuus on iso asia mulle, ja se, että on marinoitunut tietyssä kulttuurissa, antaa kontekstin ja tavan kertoa asioita. Ei ole ollut tarvetta julkaista mitään aiemmin, joten olen voinut olla omassa maailmassani. En ollut kuunnellut sitä varmaan viiteen vuoteen. Toinen on Radio Nova -noisea, siinä on yksinkertaisia, popista ammentavia kappaleita. Olit 22-vuotias, kun Joensuu 1685:n levy ilmestyi. Mä itse suhtaudun aitoon itseilmaisuun ihmisen pyhänä puolena, joka erottaa meidät muista eläimistä
Mikko Joensuun mukaan aito itseilmaisu, siis taide, erottaa ihmiset muista eläimistä.. HEINÄKUU–ELOKUU 2016 IMAGE 234 67 Keskustelija ITSEILMAISU ON PYHÄÄ
Sarjan tanskalainen ohjaaja Susanne Bier kertoo, kuinka moderni vakoojatarina tehtiin. Näet ja kuulet yhtä, alitajuisesti ymmärrät hahmosta toisia tasoja. Vakoojatarinan ytimessä on petos. Olen tehnyt kaksituntisia elokuvia. Se miesten maailma, josta Carré romaanin 1990luvun alussa kirjoitti, on jo muuttunut. En halua menettää puolta yleisöstä. Tom Hiddleston on täydellinen vakooja. Saattaa olla, että hän on oikeasti vakooja. Nyt Bier on ohjannut John Le Carrén romaaniin Yön pakolainen perustuvan kuusiosaisen sarjan Yövahti. Jännitteet syntyvät siitä, mikä jätetään sanomatta. Tom Hiddleston on täydellinen vakooja. Mikä oli sarjan tekemisen suurin haaste. Pitikö tarinaa muuttaa. Ovatko draaman lajityypit sukupuolittuneita. Nuoren naisohjaajan pitää vali tettavasti yhä kiivetä korkeamman vuoren yli kuin mieskollegansa.. Jotain jätetään sanomatta. Kalle Kinnunen Yövahti MTV3:lla 22.6. Mikä tekee vakoojatarinan. Tämä on sama asia, joka aina tekee draamasta kiinnostavaa. Mietin todella paljon myös sitä, miten vakoojien hyvin miehisestä maailmasta kerrotaan niin, että naiskatsoja ei vieraannu. Kirja sijoittui 1990-luvulle, sarja nykyaikaan. Hah mo tekee ja esittää jotain, mutta tiedät, että hän ajattelee muuta. Le Carrén romaaneissa on aina kiehtova yhdistelmä tiukkaa jännärijuonta ja moni mutkaista moraalin ja velvollisuuksien pohdintaa. Toinen haaste oli vakoojamaailma itsessään, sen koodisto ja sen brittiläisyys. Vakoojatarinassa ristiriita on kirjaimellinen. Hän on karismaattinen ja komea, mutta hänen silmänsä sanovat, että et tule kos kaan tietämään, mitä todella ajattelen. Kesto. Tärpit 68 IMAGE 234 HEINÄKUU–ELOKUU 2016 K U VA : M TV 3. Elokuvat kertovat yleensä miehistä, koska ohjaajat ovat miehiä. Naisohjaajatkin saa vat rahoituksen yleensä miehiltä. Tässä tarina on kuusituntinen. Sarjan pääosia näyttelevät Olivia Colman, Hugh Laurie ja Tom Hiddleston, joka näyttelee hotellin yövartijana työskentelevää entistä sotilasta, jonka tiedustelupalvelu ottaa avukseen kansainvälisen asekauppiaan jahtiin. Se on huikea ominaisuus näyttelijälle. Sitä on lähestyttävä uudella tavalla. Miespuo liset rahoittajat eivät usein ymmärrä, mitä naisohjaaja haluaa sanoa. Me kasvamme miesten tekemien tarinoiden ja ratkaisujen keskellä. Se, mitä ei sanota Televisio | Yövahti on vuoden kiinnostavimpia uusia tv-sarjoja. Miesten välillä on oma puhetapansa, ja se tekee kommu nikaatiosta helpompaa. Erittäin hyvä idea käsikirjoi tuksessa oli vaihtaa tiedustelupalvelun värvääjän Burrin sukupuoli kirjan mie hestä naiseksi. alkaen Susanne Bierin Kosto voitti vuonna 2011 parhaan ulkomaisen elokuvan Oscarin
Vuoden 2014 yllätysmegahitti Lucy on hyvä esimerkki siitä, miten Johanssonin tähtikuva valjastetaan kassamagneetiksi. Under the Skin teki saman taide-elokuvayleisölle. Parhaillaan Johansson filmaa japanilaista mangaa Ghost in the Shell ja tuo sen uudelle yleisölle olemalla Scarlett Johansson. Kirja on osa historioitsijat ilman rajoja -hanketta. SAAKO HOLOKAUSTIA kieltää. Silti on vielä tähtiä, jotka kantavat elokuvia yksin omilla nimillään. Viisi tähteä Elokuva | Perinteisten filmitähtien aika on ohi, eikä ketään kiinnosta, ketkä Avengersissa toisiaan mätkivät. Tässä viisi tähteä, joilla on yhä väliä. Siinä näkyi monipuolisilla rooleillaan ihmisten sydämiin uineen, vieraille planeetoille surullisen helposti unohdetun Damonin kokoinen aukko. Artikkeli on yksi Historian käyttö ja väärinkäyttö -kirjan (Siltala) lukuisista lukemisen arvoisista teksteistä. Historia on politiikkaa, kuten historian unohtaminenkin. Anton Vanha-Majamaa Jennifer Lawrence Nälkäpeli-sarja teki 25-vuotiaasta näyttelijästä supertähden, mutta Lawrencen ansiosta elokuvasarja kiinnosti isoa yleisöä viimeiseen osaansa saakka. Cruise-elokuva on käsite ja hänen nimensä merkitsee jotakin jo ainakin kolmelle sukupolvelle. Tänä kesänä hän on ajankohtainen uuden X-Menin vuoksi. Matt Damon Maailman lempein filmitähti palaa heinäkuun lopussa Jason Bournen rooliin, ja tuotantoyhtiö Universalilla on syytä odottaa suurmenestystä. Leonardo DiCaprio Oscar-voittajalla ei ole vyöllään yhtäkään elokuvasarjaa tai jättibrändiä, ja siksi hän on listan puhtain filmitähti. Tärpit HEINÄKUU–ELOKUU 2016 IMAGE 234 69 K U VA : A LL O V ER PR ES S, G ET TY IM A G ES (S C A R LE T JO H A N S S O N ). Cruise, joka tuottaa valtaosan tähdittämistään elokuvista, tunnetaan yhtenä Hollywoodin terävimmistä bisneshaista. Verkkai nen työskentelytahti varmistaa, että jokainen uusi Leoelokuva on aina Tapaus. Scarlett Johansson Pitkän uran indiessä tehnyt Johansson nousi blockbuster-kerhoon vuonna 2010 esiinnyttyään ensi kertaa Marvel-sankari Mustan lesken roolissa. Jälkimmäinen sarja elää ja kuolee Tom Cruisen mukana. The Wolf of Wall Street tai The Revenant eivät olisi olleet niin isoja ilman Leon nimeä. Kukaan ei olisi mennyt katsomaan Joyta (2015) ilman J-Lawta. Sarjan edellinen, Jeremy Rennerin tähdittämä Medusan perintö oli hienoinen pettymys lippuluukuilla. Esimerkiksi Tuomioja kirjoittaa, kuinka Saksa on onnistunut historiapolitiikassaan selvittämään menneitä, kun taas Venäjä nytkin käyttää historiantulkintoja valtioiden välisen erimielisyyden lietsomiseen. Välivuoden jälkeen hän iskee pian Muumiolla, uudella Jack Reacherilla sekä – arvasit oikein – Mission Impossiblella. Seuraavasta ei vielä ole tietoa.. heikki valkama Tietokirja Historia on politiikkaa. Tom Cruise Ei kesää ilman Tom Cruise -toimintaa – paitsi nyt. Kirjan nimekkäitä kirjoittajia ovat esimerkiksi Martti Ahtisaari ja Erkki Tuomioja. Monissa Euroopan maissa tiettyjen kansanmurhien kieltäminen on lailla kiellettyä. Nelinkertainen Oscar-ehdokas on Meryl Streep -tason lahjakkuus, jonka nimellä myydään miljoonia leffalippuja. Brittiläinen historioitsija Timothy Garton Ash pohtii älykkäästi ja perinpohjaisesti asiaa artikkelissaan Sananvapaus ja histo riantutkimus ja päätyy perustelemaan, miksi mitään historiantulkintoja ei saisi kriminalisoida tai sensuroida
RAUMAN UIMAHALLISSA 17.–20.8.2016 Päivällä tapahtumaan voi osallistua uimahallin pääsylipun hinnalla klo 17 saakka. Tärpit 70 IMAGE 234 HEINÄKUU–ELOKUU 2016 K U VA T: V IR V E LA U ST EL A , FI N N K IN O , G ET TY IM A G ES . Suomessa ja Vietnamissa asuva biologi ja kuvataiteilija Maritta Nurmi räätälöi, virkkaa ja rakentaa yhdessä merenkulkijoiden ja maakrapujen kanssa Kalanmaha-teoksen. Iltakonserteissa livemusiikkia mukana muusikoita sekä Raumalta että Helsingistä. Harold Ramisille töitä! Menneisyyden haamut Elokuva | Uusi Ghostbusters-elokuva saa ensi-iltansa heinäkuun lopulla. uimahalli avoinna 9–20.30, konsertti klo 19.00 to 18.8. Tätä videota todella halveksutaan. Kai pelko on, että remake taas kiin nit tää huomion siihen, kuinka miehinen on toimintakomedian maailma. asti. Nyt 28-vuotiaana hän keskittää aikansa ja tarmonsa avaruustaiteen opiskeluun. Traileri on sekava, mutta reaktiosta on syytetty myös netissä herkästi läikehtivää naisvihaa. Nettiolmien helpotukseksi Sony on onneksi suunnittelemassa miesten versiota tuleville vuosille. lee kertovansa elämästään päiväkirjamerkintöjen tapaan valokuvainstallaatioissaan. Anton Vanha-Majamaa Ghostbusters ensi-illassa 22.7. Jostain syystä Harold Ramisin, Bill Murrayn ja Dan Aykroydin hölmökomedia 30 vuoden takaa on yhtäkkiä nostettu pyhäksi lehmäksi, johon eivät naiset saa kajota. ke 17.8. Hän ei kuitenkaan koe taustansa vaikuttavan taiteelliseen työhönsä: ”Minusta tuntuu, että inspiroidun paljon enemmän somesta, netistä, seminaareista ja ihmisistä”, pietarilaissyntyinen Bogush kertoi Sleek-lehdelle. Vielä kahdeksan vuotta sitten Andrey Bogushin löysi kirjastosta opiskelemasta kvanttifysiikkaa. Päivällä taiteilijoiden opastuksia ja keskusteluita vedenalaisista äänistä ja maailmasta. Andrey Bogush When everything is over we can discuss Valokuvataiteen museossa Kaapelitehtaalla 14.8. Kylmäpihlajan majakkasaari Yhteistyössä mukana Rauman kaupungin ympäristönsuojelu ja Wihertoimi. Melanie Bangura Kesällä ilmestyväm uuden nais-Ghostbus ters-elokuvan traileri nousi nopeasti YouTuben historian vihatuimmaksi elokuvaklipiksi. Uusi, tuore ote taiteeseen paistaa selkeästi miehen teoksista. Taiteellinen työryhmä: äänitaiteilija ja muusikko Petri Kuljuntausta, kuvataiteilija Kristiina Ljokkoi, elektromuusikko ja arkkitehti Tuomas Toivonen sekä jazzmuusikko ja saksofonisti Jarno Tikka. Kalanmaha kalanmaha.blogspot.fi #Kalanmaha #Kalanmaha LIFE AQUATIC LIFE AQUATIC Vedenalaisten konserttien, äänimaisemien ja veistosten kokonaisuus Elämyksiä veden alla ja veden päällä aamusta iltaan. uimahalli avoinna klo 10–17 Opasvaraukset ja konserttiliput: Palvelupiste Pyyrman, Valtakatu 2, puh: 02 834 5001 paikantuntu.fi | kalanmaha.blogspot.fi #raumalifeaquatic #kalanmaha #greycubegalleriat #tunnetila TUOTTAJA: MAASEUDUN SIVISTYSLIITTO | PÄÄRAHOITTAJAT: KONEEN SÄÄTIÖ JA KESKITIEN TUKISÄÄTIÖ KOKONAISTAIDETEOS RAUMAN UIMAHALLISSA 17.-20.8.2016 Kristiina Ljokkoi | Petri Kuljuntausta | Tuomas Toivonen | Jarno Tikka YMPÄRISTÖTAIDETEOS valmistuu kesän aikana Rauman saaristoon ja rannoille Maritta Nurmi | Osallistu taideteoksen valmistumiseen! TEOKSET OVAT OSA RAUMA BIENNALE BALTICUMIA. Veden alla kuunneltava konsertti toteutetaan nyt ensimmäisen kerran Suomessa Raumalla. KALANMAHA Seuraa kesä–elokuussa taideteoksen suunnittelua ja toteutusta Tule mukaan osallistumaan taideteoksen valmistukseen kesä-elokuussa eri puolilla Rauman kaupunkia, sen rantoja ja saaristoa. uimahalli avoinna 9–21.30, konsertti klo 20.00 la 20.8. Elokuvasivusto ScreenCrush laski, että nurinkurinpeukkuja on palvelun entiseen jumboon, Justin Bieberin musiikkivideoon Baby, verrattuna suhteutettuna liki nelinkertaisesti. GREY CUBE NÄYTTELYT 2.6.–31.7.2016 EEVA-LIISA PUHAKKA & KATRIN CASPAR PÄIVI ALLONEN | GAIA CARBONI GREY CUBE FESTIVAL 6.8.2016 Jotakin kuin Grey Gardens | Kiimaiset katsojat: Värit ja nautinto | Licking Things | Performanssi tarhurille ja puutarhalle | Ukrets: Habituations | Ernest Truely: Caged GREY CUBE -RESIDENSSIOHJELMA Felicia Honkasalo, Akuliina Niemi & Sinna Virtanen 2016 TAIDE VALTAA KORKEASAAREN VANHAT KARHULINNAT TUNNE + TILA PÄIVI RAIVION PAIKKASIDONNAINEN TILATEOS JA AVOIN KAUPUNKITILA OULUN KAUPUNGIN TEATTERIN TAKANA. Valokuvataiteen museon näyttelyn töitä varten Bogush on kuvannut elämäänsä ja sen jälkeen tapansa mukaan muokannut kuvia voimakkaasti tuomalla niihin epätavanomaisia elementtejä. Kaikki eivät ole siitä mielissään. Suomessa asuva ja työskentelevä valokuvataiteilija on kasvattanut suosiotaan viimeisten vuosien aikana taidepiireissä suosituilla näyttelyillään ja kuvaamalla mainoskampanjan Pradalle. Bogushia voidaan kutsua post-internet-taiteilijaksi, sillä hän pyrkii kuvanmuokkausohjelmien avulla luomaan realistisia kuvitelmia. Yhteistyössä mukana Rauman kaupungin liikuntapalvelut. Itse hän kuvaiKvanttifyysikko kameran takana Valokuva | Andrey Bogush tekee internetin jälkeistä valokuvataidetta. Ei, vaikka mukana on Paul Feigin (Freaks and Geeks), Kristen Wiigin (Morsiusneidot) ja Melissa McCarthyn (Spy) kaltaisia neroja ja muutama tuoreempi Saturday Night Live -lahjakkuus päälle. uimahalli avoinna 9–20.30, konsertti klo 19.00 pe 19.8
Louis C.K:n (oikealta nimeltään Louis Székely) huumori kuitenkin toimii. Iltakonserteissa livemusiikkia mukana muusikoita sekä Raumalta että Helsingistä. Jos ranskalainen eksistentialisti Jean-Paul Sartre olisi valinnut stand up -koomikon uran, hän olisi voinut tehdä Louien. Louie-sarjan ensimmäisen kauden toisessa jaksossa Louie on kokoontunut koomikkokavereidensa kanssa pelaamaan pokeria. Kohtauksen opetus: olkaa tietoisia sanojen merkityksestä. Äijämäinen ja homofobinen läppä saa uusia piirteitä, kun porukan homoseksuaali alkaa kertoa faggot-sanan rasistisesta etymologiasta. uimahalli avoinna 9–21.30, konsertti klo 20.00 la 20.8. pakottaa katsojan ja kuuntelijan kysymään itseltään, mille oikeastaan nauramme. Surumielisyys Louie on yksi kaikkien aikojen surumielisimmistä komediasarjoista. Yhteistyössä mukana Rauman kaupungin liikuntapalvelut. Vaikka hän ei ole tyytyväinen omiin nahkoihinsa, eteenpäin ajaa rakkaus, jota hän janoaa. Kalanmaha kalanmaha.blogspot.fi #Kalanmaha #Kalanmaha LIFE AQUATIC LIFE AQUATIC Vedenalaisten konserttien, äänimaisemien ja veistosten kokonaisuus Elämyksiä veden alla ja veden päällä aamusta iltaan. Eksistentialisti Stand up | Mikä Suomeen elokuussa saapuvassa Louis C.K:ssä oikein naurattaa. uimahalli avoinna 9–20.30, konsertti klo 19.00 pe 19.8. Tärpit HEINÄKUU–ELOKUU 2016 IMAGE 234 71 Epäkorrektius Sen ei pitäisi toimia; valkoinen keskiikäinen mies kertoo pikkuja tosituhmia ja epäkorrekteja vitsejä. RAUMAN UIMAHALLISSA 17.–20.8.2016 Päivällä tapahtumaan voi osallistua uimahallin pääsylipun hinnalla klo 17 saakka. Vitsi on siinä, että tarinaniskijä ei ole huumorin yläpuolella, vaan hän pilkkaa kaikkein eniten ihmisryhmää, johon hän itse kuuluu. Ei halpoja nauruja Louis C.K. ke 17.8. Kylmäpihlajan majakkasaari Yhteistyössä mukana Rauman kaupungin ympäristönsuojelu ja Wihertoimi. Päivällä taiteilijoiden opastuksia ja keskusteluita vedenalaisista äänistä ja maailmasta. Suomessa ja Vietnamissa asuva biologi ja kuvataiteilija Maritta Nurmi räätälöi, virkkaa ja rakentaa yhdessä merenkulkijoiden ja maakrapujen kanssa Kalanmaha-teoksen. Louis C.K. Ilkka Pernu Louis C.K. uimahalli avoinna 9–20.30, konsertti klo 19.00 to 18.8. esittää itsensä kaltaista lievästi masentunutta yksinhuoltajaa, joka on liian mukavuudenhaluinen ja laiska muuttaakseen elämäntapojaan. Oikeudenmukaisessa maailmassa sisustustauluissa olisi Paulo Coelhon ja Deepak Chopran sijaan lainauksia Louis C.K:lta. KALANMAHA Seuraa kesä–elokuussa taideteoksen suunnittelua ja toteutusta Tule mukaan osallistumaan taideteoksen valmistukseen kesä-elokuussa eri puolilla Rauman kaupunkia, sen rantoja ja saaristoa. GREY CUBE NÄYTTELYT 2.6.–31.7.2016 EEVA-LIISA PUHAKKA & KATRIN CASPAR PÄIVI ALLONEN | GAIA CARBONI GREY CUBE FESTIVAL 6.8.2016 Jotakin kuin Grey Gardens | Kiimaiset katsojat: Värit ja nautinto | Licking Things | Performanssi tarhurille ja puutarhalle | Ukrets: Habituations | Ernest Truely: Caged GREY CUBE -RESIDENSSIOHJELMA Felicia Honkasalo, Akuliina Niemi & Sinna Virtanen 2016 TAIDE VALTAA KORKEASAAREN VANHAT KARHULINNAT TUNNE + TILA PÄIVI RAIVION PAIKKASIDONNAINEN TILATEOS JA AVOIN KAUPUNKITILA OULUN KAUPUNGIN TEATTERIN TAKANA. uimahalli avoinna klo 10–17 Opasvaraukset ja konserttiliput: Palvelupiste Pyyrman, Valtakatu 2, puh: 02 834 5001 paikantuntu.fi | kalanmaha.blogspot.fi #raumalifeaquatic #kalanmaha #greycubegalleriat #tunnetila TUOTTAJA: MAASEUDUN SIVISTYSLIITTO | PÄÄRAHOITTAJAT: KONEEN SÄÄTIÖ JA KESKITIEN TUKISÄÄTIÖ KOKONAISTAIDETEOS RAUMAN UIMAHALLISSA 17.-20.8.2016 Kristiina Ljokkoi | Petri Kuljuntausta | Tuomas Toivonen | Jarno Tikka YMPÄRISTÖTAIDETEOS valmistuu kesän aikana Rauman saaristoon ja rannoille Maritta Nurmi | Osallistu taideteoksen valmistumiseen! TEOKSET OVAT OSA RAUMA BIENNALE BALTICUMIA. esiintyy Helsingin jäähallissa 19.8. Veden alla kuunneltava konsertti toteutetaan nyt ensimmäisen kerran Suomessa Raumalla. Taiteellinen työryhmä: äänitaiteilija ja muusikko Petri Kuljuntausta, kuvataiteilija Kristiina Ljokkoi, elektromuusikko ja arkkitehti Tuomas Toivonen sekä jazzmuusikko ja saksofonisti Jarno Tikka
www.julieta-lapelicula.com www.futurefilm.fi
Se on vahva lukuromaani ja taitavasti rakennettu kokonaisuus. ”En ole vieläkään varma siitä, mitä se shoegaze oikein on. Helsinkiläinen levy-yhtiö Soliti on julkaissut viime vuosina muun muassa semmoisia shoegazeen viittaavia yhtyeitä kuin Black Twig, Delay Trees ja Mumrunner. Koko kirja toimii myös kiinnostavana ajankuvana ja katsauksena toisen maailmansodan jälkeiseen suomalaiseen kustannusmaailmaan. Näkyvimmät heimomerkit olivat Dr. Onhan levyn soundi kuitenkin lämpöisempi kuin useilla sen alan bändeillä”, sanoo Tyynyjen solisti ja nokkamies Jari Oisalo. Hengästyttävää juonta kuljettava kieli ei anna lepotaukoja. Siri Hustvedtin esseekirja Elää, ajatella ja katsoa kuulu jälkimmäisiin. Sen keskeisistä yhtyeistä Ride siirtyi vaikutteensa 1960-luvulta napanneeseen retrorockiin ja Slowdive elektronisempaan ja hiljaisempaan ilmaisuun. Ennen Nyt Kohta Tyynyt Hämeenlinnan Ämyrockissa 2.7. Tänä kesänä esiintymisvuoron saa nu-gazen kärkinimi M83. Kun Amerikasta työntynyt grunge valloitti lehdet ja Music Televisionin, shoegaze väistyi suosiolla. Pimeyden tyynyt Musiikki | Pitkään kadoksissa ollut shoegaze on palannut festarilavoille. K U VA T: S O N JA O VA S K A IN EN (T Y YN Y T) , O TA VA , W S O Y, O TA VA , TA M M I. Suomen lupaavimmat kenkiin tuijottelijat tulevat Turusta. Mitä enemmän kuuntelin, sitä paremmin aloin ymmärtää, että pohjalla on ihan perinteisiä popbiisejä.” Nyt My Bloody Valentine, Ride ja Slowdive ovat palanneet takaisin ja vierailleet peräkkäisinä vuosina Flow-festivaaleilla. Näiden lisäksi on vielä turkulainen Tyynyt, joka soitti ensimmäiset keikkansa huhtikuussa ja jonka Ystävät hämärän jälkeen -albumi on paras suomalainen shoegaze-levy koskaan. Myös elämäkerrat ovat laji, jossa karikot vaanivat kirjallisia pursia. Toisia kirjoja ahmitaan ja luetaan nopeasti, toisten kohdalla on pakko pysähtyä makustelemaan, jopa kirjoittamaan muistiinpanoja. Tyylin nimi viittaa tapaan, jolla yhtyeiden kitaristeilla oli tapana tuijottaa kenkiään – tai pikemminkin efektipedaaleitaan. Miten muistat minut ei kuitenkaan karahda karikkoon. Tero Alanko Hunajaiset laulumelodiat, kaaokseen asti käsitellyt sähkökitarat ja peiton lailla kuulijan ylle laskeutuva äänivalli. Keskiössä on vaikea äitisuhde, ikiaikainen äitipoika-asetelma. Martens -kengät ja silmillä roikkuvat hiukset. Hustvedt seilaa esseistiikan avomerellä, jonne omakohtaisen tunnustuksellisuuden matkaan on otettu filosofiaa, neurotiedettä, psykologiaa ja estetiikkaa. Levyä tehdessäni jopa ajattelin, että teenkö tällä hallaa koko shoegazelle. Päähenkilön isä on muusikko, äiti menestyskirjailija. Kyse on genrekirjallisuudesta, mutta Järvelän kyky kirjoittaa omaperäistä, kielioppisäännöistä välittämättä etenevää puhekielikirjallisuutta on hämmästyttävä. Tietty siveellisyys ja etäisyys kohteeseen säilyy, jotkin yksityiskohdat jäävät vihjauksiksi. My Bloody Valentine vetäytyi pitkälle tauolle. Helena Ruuska onnistuu Elämän kirjailija Eeva Joenpelto -teoksessaan pysyttelemään kuivilla. Hänen teoksensa sijoittuu julkiseen maailmaan, kirjallisuusalan ja musiikkibisneksen väliin. Tyynyt, suomalaisen shoegazen lupaus. Jari Järvelän Tyttö ja seinä päättää kirjailijan graffiti-trilogian. Soittajien ja seuraajien ulkonäössäkin korostui tavallisuus. Nautintoaiheita TÄLLÄ PALSTALLA IMAGEN TOIMITUS PÄIHTYY HYVÄSTÄ KULTTUURISTA. Jos Flow’n järjestäjillä ei ole puuroa korvissaan, elokuussa Suvilahdessa soittaa myös Tyynyt. Tärpit HEINÄKUU–ELOKUU 2016 IMAGE 234 73 E sikoiskirjailija Antti Ritvanen liikkuu vaarallisilla vesillä. Shoegaze ei sisältänyt minkäänlaista yhteiskunnallista ideologiaa. Hyvin englantilaisen shoegaze-liikkeen kulta-aikaa vietettiin 1990-luvun alussa. Shoegazen suurimpiin vaikuttajiin kuuluivat Cocteau Twins, The Jesus And Mary Chain sekä My Bloody Valentine. Että onko tuo meteli edes musiikkia. Ruuska rakentaa kuvaa kirjallisuuden grand old ladyksi nousseesta Joenpellosta ja hänen jäyhästä arvomaailmastaan elävästi. ”Kun kuulin ensimmäistä kertaa My Bloody Valentinea, se laittoi miettimään, että miten nuo nauhoitukset oikein on tehty. www.julieta-lapelicula.com www.futurefilm.fi
Ei muulla väliä, kunhan on ihanaa. Pehmeän täyteläiset jogurtit, joiden intensiiviset makuyhdistelmät yllättävät herkullisuudellaan.. Jos Ihana nautittaisiin kuuloaistilla, korviasi hivelisi sekoitus elämäsi rakkauden naurua sekä nuoruutesi suosikkikappale saksofonin, satakieliparven ja enkelikuoron säestämänä
1 Orionissa esitetään kesällä sekä Charlotte Rampling -sarja (kuva) että Ettore Scola -sarja, mikä on jo melkein enemmän kuin mitä ihminen pystyy kestämään. on oikeassakin varttumisjärjestyksessä vaaransa. Näin äskettäin kivan reportaasin maahanmuuttajalapsista, jotka olivat pelastaneet syrjäseudun ala-asteen lopettamisuhalta. Hänen kanssaan tällä sivulla vuorottelee Kalle Kinnunen. . Ja kuitenkin monet heistä vaikuttavat jo aikuisilta. Avausleffana on Julie Delpyn Loto. Siinä suorituskeskeinen äiti tekee Pikkutytöstään menestyjää tiukalla, hamaan aikuisuuteen ulottuvalla aikataululla, opinnoilla ja kuntoilulla. Taju kankaalla | Elokuva HEINÄKUU–ELOKUU 2016 IMAGE 234 75 Kolumnistin tärpit. antoine de saint-exupéryn alkuperäinen Pikku prinssi on isojen ihmisten yksiulotteisuuden ja totaalisen mänttiyden manifesti. Jos kaikki illat kuluvatkin tanssimassa, olipa tarpeeksi ikää tai ei. Erona vain on se, että hänen tapauksessaan kyseessä ei ole leikki, vaan totinen tosi. Eikä hän ole ainoa. Tässä taannoin muuan helsinkiläinen kapakanpitäjä katseli illan mittaan asiakastaan, erityisen railakkaasti juhlivaa kuuluisaa neroa. Pikku prinssi ja Lentäjä saavat toivottavasti Pikkutytön pelastettua ainakin siltä nöyryytykseltä, että hän vetäisi keskiikäisenä järkyttävät lärvit keskellä viikkoa puolityhjässä kapakassa ja puristelisi baarimikkoja. K U VA T: C IN EM A M O N D O , A LL O V ER PR ES S, A N JA R EP O N EN (K U V IT U S ). Kun vanhoilta oppilailta kysyttiin, mikä meininki koulussa nyt oli, Tärkeysmiehet kertoivat tuikeina, miten he perehdyttävät uusia oppilaita minkä ehtivät, eli siis kertovat niille, mitä kaikkea ei saa tehdä. Tärkeysmiehellä oli miljoona paperia ja kuittia järjestyksessä pidettävänä ja kauheasti velvollisuuksia, ja niinpä leikkiin liittyi kova touhu ja kiire ja paljon stressiä. Mark Osbornen (Kung Fu Panda) ohjaamassa ja ranskalaisin taidoin animoidussa elokuvassa klassikkotarina asteroidilla ruusuineen asuvasta prinssistä on saanut uuden ajankohtaisen kehyskertomuksen. Prinssin Pikkutyttö saattaa jossain vaiheessa alkaa katua, jos ei pysykään ruodussa vaan tulee systemaattisen itsensäkehittämisen sijaan tehneeksi sen, mitä ei saa tehdä, lojuneeksi uimarannoilla, polttaneeksi salaa sata tupakkaa ja maistelleeksi vartaloraikastetta kun siinä kerran on alkoholia. 3 Vaikka Kino Engel on remontissa, kesäiltaisin katsotaan leffoja tuttuun tapaan sisäpihalla Kesäkino Engelissä 1.7. Osbornen Prinssin lähtökohta pistää nimittäin ajattelemaan ihmisen varttumisjärjestyksen ongelmaa. Kysyttäessä lapset haluaisivat yleensä olla aikuisia vain sen aikaa, että ehtisisivät värjätä tukkansa siniseksi ja ostaa tonnilla karkkia. Nerous on toki huomattava saavutus elämässä, mutta niin on sekin, että osaa käyttäytyä baarissa niin, ettei omistajan kryptoniittikatseella ole sen ihmeempää katseltavaa. Tärkeysmies oli ystäväni lempileikki, ja aikanaan hänestä sitten tuli aikuinen ja elokuvatuottaja. L apsena eräällä ystävälläni oli tapana leikkiä itse kehittelemäänsä leikkiä, jonka nimi oli Tärkeysmies. Kun tähtäimessä on loistava tulevaisuus, ei ole aikaa hassutteluun! Pelastavaksi enkeliksi saapuu naapurin Lentäjä, Pikku prinssin kertoja, joka avaa Tytölle oven äidiltä salattuun lapsenelämään. Eivät ehkä mitään. Sitä lukiessa aikuiset häpeävät, kun eivät osaa keskustella aarniometsistä vaan pelkästään solmioista. Katja Kallio on helsinkiläinen kirjailija, jonka lempileikki lapsena oli Matkatoimistovirkailija. alkaen. Nyt nuoresta nerosta oli tullut keski-ikäinen nero, ja jotakin elämättömästä varhaisnuoruudesta oli tainnut jäädä hampaankoloon. Mutta minkä he sille voivat. Lapsia ja aikuisia Kolumni | Elämänvaiheiden järjestykselle on syynsä, kirjoittaa Katja Kallio Pikku prinssistä. Nero oli aikoinaan ollut nuori nero, muttei varmaan ollut silloin ehtinyt elää nuorta elämää, sillä kuten Pikku Prinssikin osoittaa, nerous asettaa ihmiselle omat tiukat vaatimuksensa. ENSI-ILTA PIKKU PRINSSI MARK OSBORNE TEATTEREISSA. 2 Vielä pitää malttaa ennen kuin pääsee näkemään Juho Kuosmasen Hymyilevän miehen. Uuden ranskalais-amerikkalaisen Pikku prinssi -elokuvan sankarittarena seikkailee myös eräänlainen Tärkeysmies. Pikku prinssissä äiti lupaa, että Tytöstä tulee erinomainen aikuinen, mutta tyttöpolo on sitä oikeastaan jo nyt. Ensi-ilta 2.9. He keräävät kymmenvuotiaina arvo sanoja ja harrastuspisteitä lukioon tai hinkkaavat taitojaan jonkinlaista häikäisevää ammattilaisuraa varten. Se on tietenkin aikuisten syy, kuten varmaan sekin että monet lapset tuntuvat keski-ikäisiltä kahdeksanvuotiaina. Kapakoitsija seurasi aikansa keskiikäisen neron toilailua ja totesi sitten: ”Ihmisen pitäisi elämänsä aikana olla nuori, keski-ikäinen ja vanha, ja mielellään tässä järjestyksessä.” Paha kyllä monesti ikäkaudet tuppaavat seuraamaan toisiaan nurinkurisessa järjestyksessä. Mutta ei kannata katua. Kunpa olisin ollut itselleni ankarampi, hän saattaa ajatella tajutessaan yhtäkkiä, että rannalla makaamalla kukaan ei ole vielä koskaan saanut itselleen nimikkopuistoa. Pitää muistaa: ”ja mielellään tässä järjestyksessä”
Onhan levyllä kappaleet Vi är för alltid, Vi är inte längre där ja viimeisenä tietenkin Den sista sången. Goottinen ja koneellinen Röd (2009) on tämän kirjoittajan mielestä bändin uran ehkäpä komein levy, mutta kun suuri yleisö oli jo alkanut vilkuilla toisaalle, vilkuilla vieraita sääriä, tätä ei tarpeeksi moni huomannut. Musiikki | Hittimittari 76 IMAGE 234 HEINÄKUU–ELOKUU 2016 Kolumnistin tärpit. LEVY DÅ SOM NU FÖR ALLTID KENT SONY. Kent on tosin tehnyt sen loivasti ja hallitusti: viimeiset kymmenen vuotta ovat olleet yhtyeelle asteittaista kaupallista ja osittain taiteellistakin taantumista. 3 ABC:n alkuperäi nen Lexicon of Love (1981) on viulujen, discon ja sydän särkyjen täydellinen liitto. Olihan Kent aikoinaan todella tärkeä yhtye. Vielä kerran, tunteella Kolumni | Samuli Knuuti toivoo, että Kentin tyylikäs lopetus on myös lopullinen. Kun on kaksikymppisenä mullistanut teinien elämän kolmannella albumillaan, samaan ei pysty yli nelikymppisenä kahdennellatoista albumilla. Samuli Knuuti on espoolainen kustannustoimittaja ja kirjoittaja, jonka mielestä viimeinen kunnon argumentti pakkoruotsin puo lesta on juuri ampu nut itsensä alas. Ja kun ovi on heidän jälkeensä käynyt, jäljelle jääneet tietävät menettäneensä jotakin. Yhtyeen kahdestoista albumi Då som nu för alltid jää heidän viimeisekseen, se on sellaiseksi kirjoitettu ja sellaisena äänitetty, eivätkä Joakim, Martin, Markus ja Sami anna kuulijan unohtaa sitä. L oput ovat aina vaikeita, sekä elämässä että taiteessa. Då som nu för alltid on kuin uran paketoiva kokoelma: sillä on yhtä lailla Andromedan kaltaisia Kent-hittejä kuin Falska profeterin kaltaisia Kent-balladeja (ja hitaiden kappaleiden tekijöinä yhtye on aina kyennyt majesteettisiin suorituksiin; melankolikkojen hovissa he ovat jalokivikruunuisia kuninkaallisia). Myöhäiskauden kukintona se tuo mieleen The Curen Bloodflowersin (2000), johon yhtyeen olisi suonut lopettavan uransa. Kent ei siis ole niitä, jotka poistuvat bileistä salaa yöhön. Se oli ihan hyvä levy, mutta siihen oli vaikea olla suhtautumatta kuin vieraaseen, joka oli jo kerran suurieleisesti lähtenyt ja nyt seisoo uudelleen lämpiössä naapurin puutarhasta poimitun uuden kukkakimpun kanssa. Viime vuonna yhtye sitten palasi uudella albumilla Cast In Steel. 2 Anohnin Hopelessness (kuva) on Antony and the Johnsons laulajan uudel leensyntyminen, josta olisivat kateellisia sekä Feeniks että Lasarus. moni voisi tosin väittää, että taiteellisen vaikutelman täydellistämiseksi Kentin olisi pitänyt tehdä tämä jo vuosikymmen sitten, mestarillisen Du och jag döden -albumin (2005) jälkeen. Pitkässä parisuhteessa tuttuus voi jalostua ihastumisen huumasta koko elämän jakamiseksi, mutta popmusiikin yleisö on sitä sorttia, joka on rakastunut rakastumiseen ja siksi etsii aina jotain uutta, mieluummin vaikka pettyäkseen katkerasti. Toivottavasti Kent toimii toisin. Norjalainen A-ha, joka 1980-luvun suursuosionsa jälkeen on onnistunut säilyttämään miljoonayleisön Etelä-Amerikassa ja Itä-Euroopassa, teki vuonna 2010 näyttävän jäähyväiskiertueen, joka huipentui kolmeen keikkaan Oslon stadionilla. Kun Kent ei pysty enää yllättämään, yhtye yrittää tehdä vielä sen, mitä osaa, niin hyvin kuin mahdollista. Vapen & ammunition (2002) myi ilmestyessään Ruotsissa peräti 600?000 kappaletta – vaikka määrän suhteuttaisi väkilukuun, se on silti enemmän kuin yhtään levyä on koskaan Suomessa myyty. Mutta huiput eivät olisi huippuja, ellei niiltä joutuisi laskeutumaan. Niinpä sitä seuranneet kolme albumia olivatkin jo epätasaisempia kokonaisuuksia. Kent on siis poistunut tyylikkäästi, nyt heidän vielä pitäisi osata pysyä poissa. . 1 Radioheadin A Moon Shaped Pool on pophisto rian vähiten yllättävä yllätyslevy koskaan, albumillinen kuristavaa kauneutta. ikäkausinostalgian ja uutuudenviehätyksen merkitystä ei voi popmusiikissa korostaa liikaa. Ostakaa se ja rahoittakaa sillä Martin Fryn eläkepäivät. Kappaleessa Gigi kitarat riffittelevät entistä raskaammin, kun taas Tennsoldater kumartelee yhtyeen uran koneellisemmalle puoliskolle. K U VA T: S O N Y, G ET TY IM A G ES , A N JA R EP O N EN (K U V IT U S ). Isola (1997) ja Hagnesta hill (1999) ammensivat englantilaisesta popsynkkyydestä (Radiohead, The Cure, Depeche Mode) mutta kuulostivat silti ihastuttavan skandinaavisilta levyiltä. Showbisneksessä kuolleen leikkiminen kun on usein se vaikein temppu. Monen yhtyeen tarina alkaa komeasti, mutta Hollywood-loppuja on harvoin: yleensä bändit hajoavat riitaisasti, kuihtuvat pois, unohdetaan kaikessa hiljaisuudessa. Ei, he seisottavat muuta juhlaväkeä eteisessä 54 minuutin verran, halaavat ja suutelevat kaikkia. Då som nu för alltid ei ehkä kuulu Kentin kolmen parhaan levyn joukkoon, mutta se pääsee lähemmäksi niitä kuin olisi olettanut. Kent on silti aina yrittänyt tehdä kaiken omalla tavallaan
Juoni tuntuu enemmän tekosyyltä kuin teoksen olemassaolon oikeutukselta. Mielenkiintoni vain lisääntyy, kun kuulen kirjan kirjoittajan Tore Renbergin olevan Knausgårdin Taisteluni-sarjan viidennessä osassa esiintyvä Tore – siis se nuori Bergenin kirjoittajapiireihin ilmestyvä lahjakkuus, joka pääsee kirjailijanuransa alkuun niin raivostuttavan vaivattomasti, että päähenkilömme tuntee viiltävää kateutta ystäväänsä kohtaan. Kirja on lyyristä non-fiktiota. Hänen kanssaan tällä sivulla vuorottelee Miina Supinen. Hänhän ei ole enää niinkään kirjailija kuin puolijumala, jonka sanaan minäkin uskon. Toisaalta kyseinen mies on nelikymppiseksi ehtinyt pikku rikollinen ja intohimoinen kauhuelokuvafriikki eikä edusta tyypillisintä stavangerilaisuutta. Kuitenkin Renberg osaa antaa aikaa ja tilaa henkilöidensä ajatuksille, tunteille ja eksistentialistiselle ahdistukselle. Vuonon pohjukkaan asettunut ihmisasutus näytti läntisen sivilisaation kauneimmalta saavutukselta: öljymiljardeilla moitteettomaksi voidellulta pikkukaupungilta, jota krooninen kestävyysvaje ei uhannut. En tiedä, millainen kirjoittaja Tore on ollut nuorena, mutta nelikymppisenä hän on aivan helvetin hyvä. Per Pettersonin tai Linn Ullmanin Osloa, heidänkin romaaniensa ympäristöön on harvinaisen helppo eläytyä – sen kokee toisella tavalla omakseen kuin englantilaisten tai amerikkalaisten kirjojen. Miljöö on tuttu, sen näkee silmiensä edessä, eikä se silti ole jokapäiväinen ja oma. Tirilin kanssa samoja kaupan lattioita siivoava 15-vuotias Sandra taas on palavasti rakastunut, eikä rakkauden kohde ole uskovaiselle tytölle sopivaa seuraa. Ruotsi on maantieteellisesti vielä lähempänä, mutta ruotsalainen kirjallisuus tuntuu silti henkisesti kaukaisemmalta. Silti: jos jompikumpi miehistä nykyään tuntee ammatillista kateutta, se tuskin on enää Karl Ove. Tätä loputonta kamppailua Renberg onnistuu kuvaamaan sekä riipaisevasti että hauskasti, ja se tuntuu olevan myös hänen perimmäinen tarkoituksensa. Mieleeni tulee enemmänkin Monika Fagerholm kuin Jo Nesbø. Mahdoton laskea käsistään! Johan alkaa kiinnostaa. Vai ovatko norjalaiset vain raivostuttavan hyviä talviurheilun lisäksi myös kirjallisuudessa. Se on jotenkin niin ruotsalaista. Proosa on vetävää, vyöryy eteenpäin. Eräs Huomenna nähdään -romaanin henkilöistä toistelee itselleen elävänsä maailman rikkaimmassa kaupungissa. Huomenna näHdään, renbergin tähän mennessä kolmiosaisen Teksas-sarjan ensimmäinen romaani, sijoittuu Stavangeriin. Hiljainen yksinhuoltajaisä Pål on ajautunut rahavaikeuksiin, joista ei pelkällä Ellos-lainalla selviä. Ei ehkä aivan minun heiniäni. Paljon lahjakas Renberg on sittemmin ehtinytkin tehdä. Olisiko niin, että suomalaiselle lukijalle Norja on optimaalisella etäisyydellä. T artun verenpunaiSeen kirjaan, jonka kannessa on pääkallo ja kaksi revolveria ristitysten. Kolmetoista romaania, useita elokuvaja näytelmäkäsikirjoituksia, musiikkiakin. Luen Torea, koska Karl Ove käskee. Elävien kirjoissa | Kirja HEINÄKUU–ELOKUU 2016 IMAGE 234 77 Muun muassa nämä olemattomat ihmiset Renberg herättää sanoillaan henkiin, ja totta Knausgård puhuu: hän tekee sen räjäyttävällä voimalla. . Takakannesta löydän kuitenkin Karl Ove Knausgårdin lausunnon. Heja Norge (igjen)! Kolumni | Aivan helvetin hyvä kirjoittaja, sanoo Juha Itkonen Knausgårdin kaverista. Renberg tiedostaa miljöönsä poikkeuksellisuuden. 3 Julkkis pianisti James Rhodsin oma elämäkerta Instrumental on hurja kuvaus mielisairaudesta ja musiikin parantavasta voimasta. Kasvatuslaitoksissa varttunut Daniel on raivoissaan koko maailmalle, täynnä himoa ja toisaalta hellyyttä, jota ei vain mitenkään osaa ilmaista. Senkö takia pidän niin paljon niin monesta norjalaiskirjailijasta. ROMAANI HUOMENNA NÄHDÄÄN TORE RENBERG LIKE Kolumnistin tärpit. Suljettuani verenpunaiSet kannet jään miettimään kirjan Stavangeria. Huomenna nähdään on luokiteltavissa rikosromaaniksi, mutta kerronnallisesti se luo aivan oman maailmansa. Pistäydyin siellä neljä vuotta sitten kirjallisuusfestivaaleilla ja haukoin henkeäni. Luvassa on tummasävyinen tarina isästä ja pojasta. K U VA T: LI K E, A LL O V ER PR ES S, A N JA R EP O N EN (K U V IT U S ).. Harvinaislaatuinen romaani, yhtä ihmeellinen kuin realistinenkin, kirjoitettu räjäyttävällä voimalla ja tykyttävällä intohimolla. 1 Helen Mac Donaldin (kuva) H niin kuin haukka on mielenkiintoinen yhdistelmä: kirja kanahaukan kesyttämisestä mutta myös surusta selviämisestä. Hänen tyttärensä Tiril on Evanescencea ihaileva, nyrkkejään heilutteleva 14-vuotias. Romaanin keskiluokkaisemmat hahmot ovat ulkopuolisia omalla tavallaan. 2 Kunnianhimoisia ja mielenkiintoisia runokokoelmia julkaisseen Vesa Haapalan esikoisromaani Karhunkivi on lukulistallani. Juha Itkonen on kirjailija, joka ei ole koskaan käy nyt Bergenissä mutta kuvittelee sen Norjan Turuksi. Aikuisilla se kumpuaa eri syistä kuin teineillä, siihen on tavallaan jo tottunut, eikä sitä silti osaa käsitellä. Mietin myös Bergeniä ja Kristian sandia, Knausgårdin kirjoissaan kuvaamaa lapsuusja nuoruusvuosiensa maisemaa
Siksi yksi toive. Että jokai sella oppilaalla olisi edes yks aikuinen, joka on kiinnostunut siitä, miten sulla menee.” ”Yritän tarjota lapsille perspektiivin: tämä ja tuokin on sinulle mahdollista.” ”Mulla on tavoitteena, että jokainen nuori tulee nähdyksi ja kokee osallisuutta. Tuntuu onnekkaalta ja kiitolliselta, kun taas yksi julkinen ylipaisumus puhuu läm pimällä äänellä joukkoon kuulumisen ja itsetunnon merkityksestä. Useimmat saavat palkan julkiselta sektorilta – siis siltä, joka on mielikuvissa ja puheissa tehoton, ylipaisunut ja byro kraattinen talousongelmiemme lähde. Suomessa opettajien täytyy lukea amerikkalaisista laatulehdistä, miten poikkeuksellisen hienoa työtä he tekevät. Voisiko joskus jättää sanomatta: tehoton. Hyvän akseli Kolumni | Miksi opettajista ja kasvattajista on aina pakko puhua vain säästöjen kohteina, kysyy Reetta Räty. Työn tekijöihin pitää luottaa. Millaista olisi yrittää tehdä rahaa tai edes lähteä töihin, jos jotkut muut eivät tekisi ”tuot tamatonta” työtään lasten tai vanhusten kanssa. Voi olla, että julkisen sektorin virastoissa on turhia rutiineja, laitostu mista ja liikaa keskijohtoa. Heitä pitää kiittää ja arvostaa. Mutta huolenpito, voima ja selviytymisen edellytykset ovat ihmisissä. Opettajien täytyy lukea amerikkalaisista laatulehdistä, miten hienoa työtä he tekevät.. Mutta kyllä tuolla asiakasrajapinnassa pyyhitään pyllyjä, järjestetään yökorista ja sovitel laan välituntiriitoja sellaisella tahdilla, että ihmisen täytyy olla ihan ylipaisuneel la tavalla vieraantunut todellisuudesta, jos kutsuu toimintaa ylipaisuneeksi. on kesä, puolueiden kesäkokousten ja suomiareenojen aika. Kotimaassa he ovat kuluerä, jonka pitäisi ottaa digiloikka ja käsittää, miten kipeää tekee olla päättäjä, joka joutuu tekemään koulutusleikkauksia. Heistä moni on silmin nähden uupunut, ei työtuntien vuoksi, vaan työn luonteen ja arvostuksen puutteen takia. Se on sitä, kun ihmiset hoitavat ja auttavat toisiaan. Sektori ei ole sektori, vaan joukko ihmisiä. Reetta Räty 78 IMAGE 234 HEINÄKUU–ELOKUU 2016 K U V IT U S : A N JA R EP O N EN . Lasten ja nuorten kanssa töitä tekevien seuraaminen on saanut aikaan yllättävän käänteen omissa ajatuksissani: pidän koti kaupungistani enemmän kuin aiemmin. . Radikalisoitumista ja eriarvoistumista ehkäistään aamusta iltaan ihan vain olemalla läsnä, ottamalla mukaan, etsimällä nuorten kanssa suun taa ja omaa juttua elämälle. Harva heistä osallistuu yhteiskunnal liseen viisasteluun somessa tai Aohjel missa. He ovat töissä itäisessä Helsin gissä ja näin he puhuvat työstään: ”Olen piilososiaalityöntekijä. Valta on rakenteissa, ja ne pitää tuoda näkyviksi. Ympärilläni on selvästi paljon ihmisiä, joille menestymi seksi riittää, että pärjää ja on kiva muille. Olen usein aivan äimänä siitä sitoutumi sesta ja intensiivisyydestä, jolla he opet tavat, johtavat, ohjaavat, kantavat huolta, ovat läsnä, tekevät työtään. Näen tarkemmin yhteisön, jossa elän. Voisiko sanoa: kiitos, olette arvokkainta, mitä meillä on. O len nähnyt arjen sankarit. Heidät voisi joskus esitellä muutenkin kuin loputtomien uudistus tarpeiden kohteina. Voisikohan näitä oppeja imeä myös yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tapaan, jolla puhumme vaikkapa julkisen sektorin töistä. arjen sankarit eiVät ole Vasta kohta markkinataloudelle. Bisnesmaailmassa opetellaan tajua maan, että kun ihmiset kokevat työnsä merkitykselliseksi ja saavat vaikuttaa siihen, he tekevät parasta tulosta. Kun puhumme sotesta, tuottavuusloikasta tai koulutuksesta, puhumme samalla ihmisistä, jotka tekevät joka päivä töitään näissä sanoissa. Reetta Räty on toimittaja, joka säilyttää lapsiaan julkisella sektorilla. Sanon: pärjäät kyllä, luotan sinuun.” Seuraan eräässä tutkimusprojektissa opettajia, nuorisotyöntekijöitä, lasten tarhanopettajia, futisvalmentajia ja muita lasten ja nuorten kanssa töitä tekeviä. Ei sotekaan ole vain himmeli. Ensi numerossa Ruben Stiller
Meren äärellä. Uusi merikylpylä saunoineen Helsingin paraatipaikalla Kauppatorin kupeessa @allasseapool www.allasseapool.fi Kesäpäivä, jota olet odottanut. Yksin tai yhdessä. Pääyhteistyökumppanit:. Terassi meren rannalla avataan juhannukseksi, uima-altaat ja saunat elokuuksi
Riitakumppanini syytti tarinaa naisten hyväksikäytölle nauramisesta ja eurosentrismistä – puhe kulttuurisesta appropriaatiosta oli vasta aluillaan. Saanko kirjoittaa tästä. ei ole ketään kirjailijaa teoreettisesti kiinnostava kysymys.. Erakkomunkki Rustico lankeaa lihanhimoon ja opettaa neidon ajamaan pirua helvettiin, mikä Boccacciolla tarkoittaa panemista. Astun askeleen taaksepäin ja tuhoan hänet eurosentrisellä, miesetuoikeuksistani humaltuneella superheteron laserkatseella. Riku Korhonen 80 IMAGE 234 HEINÄKUU–ELOKUU 2016 K U V IT U S : A N JA R EP O N EN . Jos kysymykset alkavat miksi tai miten kirjoitit, keskustelusta voi tulla kiinnostava. Decameronessa risteilevät myöhäiskeskiaikaisen Euroopan tiheät kauppareitit ja syvät kulttuuriyhteydet. Maahan leijailee vain kourallinen tarinavarkauksien uhrien riistettyä tuhkaa. Boccaccio vei aiheita lännestä ja idästä, Ovidiukselta, Apuleiukselta, eri maiden kansansaduista, ritarirunoista, balladeista, arabialaisesta perinteestä, sanskritinkielisestä kirjallisuudesta, kauppiaiden juoruista, mistä ja keltä vain, väriin, sukupuoleen ja sivilisaatioon katsomatta. Boccaccion viholliset Kolumni | Kirjailija kirjoittaa juuri sellaisten hahmojen kokemuksista kuin haluaa, kirjoittaa Riku Korhonen. Piruun liittyvien juttujen taustalla voi nähdä ikivanhan persialaisen myyttiperinteen. Se on aggressiolla tapettava vihollinen. Jos identiteettipuristit voittaisivat, ei jouluksi juuri julkaistaisi kirjoja, joiden onnistumista voimme yhdessä kukin omien kokemustemme valossa arvioida. en itse edes vastaa, jos joku kyseenalaistaa perustuslain takaamaa vapauttani kirjoittaa juuri sellaisten hahmojen kokemuksista kuin koen tarpeelliseksi. Saamisjahkailu ja ylivarovaisuus ovat surukseni vaientaneet monta lahjakasta, sanottavalla siunattua ihmistä. Edes ruton aikana ei päässyt pakoon toisin puhuvia ja ajattelevia ihmisryhmiä. Kirjoittajakokemusten autenttisuuspoliisit voivat olla oikeudenmukaisuutta edistäviä yhteiskuntakeskustelijoita ja silti luovan kirjallisuuden vihollisia, jotka eivät ymmärrä taiteen synnyn epäpuhtautta ja hybridiluontoa. Boccaccio kirjoitti 1300-luvun puolivälissä, jolloin kataarien ruumiskasat vielä jäähtyivät ja noitarovioille nosteltiin jo naisia ympäri Eurooppaa. Työ alkaa, kun kirjailija pääsee sen yli oikeiden kysymysten äärelle: Miksi kirjoitan tästä. On hämmentävää, että Boccaccio uskalsi ajan maailmanlopunodotuksessa kirjoittaa kirjan, jota vielä 1900-luvulla sensuroitiin. Eräässä sen tarinassa tunisialainen Alibek-neito kääntyy kristityksi ja haluaa oppia palvelemaan uutta Jumalaansa. Saanko kirjoittaa tästä. Riku Korhonen on turkulainen kirjailija, joka toivoo kaikille kirjoittajakollegoille rohkeut ta aihevalintaan. ei ole ketään kirjailijaa teoreettisesti kiinnostava kysymys. Heidän käsityksessään henkilöhahmot odottelevat jossain tuolla tosiolevaisen rajalla kiintiökarsinoissaan, että oikeanlainen kirjoittajayksilö käy noutamassa heidät kansien väliin. Alibek mieltyy palvelukseen niin, että näännyttää Rusticon ja nai uuden piruaan heiluttavan miehen. Pidin väitteitä hölmöinä. . Olen miettinyt, miten ohutta teosta hän saattaisi tehdä kulttuuripoliittisesti toisella tavalla tulenaralla 2000-luvulla. Boccaccio pilkkasi kiihkoilijoita ja kirkon vallankäyttöä, kirjoitti juutalaisistakin kunnioittavasti, ja kehyskertomuksen kymmenestä kertojasta seitsemän on sanavalmiita naisia. Joskus se tulkitaan etuoikeutettujen ylimieleksi. Ne vaativat älyä ja vaivannäköä. kirjailijat ovat usein haluttomia osallistumaan keskusteluun, mistä saamme kirjoittaa. Ja: Miten kirjoitan. Kulttuurisesti olemmekin yleensä etuoikeutettuja, sosioekonomisesti harvoin. Se on aamuyön paperinvalkoinen perikadonpelko, lamaantumisen enne. K oin harvinaisen kirjallisen vaaratilanteen, kun olin saada tuopista naamaan puolustaessani kirjailijavainaa Giovanni Boccacciota. Oli 2000-luvun alku, ja riita liittyi Decameroneen. Seuraavassa numerossa Joanna Palmén
Ystävät kokoontuvat yhteen ja nauttivat hyvästä viinistä. Valo häikäisee, saa siristelemään silmiä. Sinulle ja ystävillesi. Sunrise Cabernet Sauvignon. On taas kesä.” www.sunrise-wine.com N AU TI KO H TU U D EL LA SUNRISE TULVII VALOA. 27,00 € / 3,00l (9,00 €/l) ”Avoimesta ikkunasta kantautuu vieno tuulenvire
Joitain asioita olem me saaneet selvitettyä, moni on edelleen pimennossa, ttIP:tä seuraavat Justus von Daniels ja Marta Orosz kirjoittavat. Correctiv-verkkojulkaisussa todettiin, että sopimus on liian tärkeä jätettäväksi pimentoon. Kukaan ei saisi tietää, ketkä puhuvat miljoonien euroop palaisten puolesta. Lukuisista tietoja dokumenttipyynnöistämme on kieltäydytty tai niihin ei ole vastattu. . Toisaalta sopimusneuvotteluihin kuuluu vaikkapa se, että yritykset voisivat torpedoida välimiesoikeuksissa kansalliset, demokraattisesti säädetyt lait, jotka eivät niille kelpaa. Transatlanttinen kauppaja investointikumppanuus, lyhyesti ttIP, neuvotellaan Euroopan ja Yhdysvaltain välillä. Imagen päätoimittaja Heikki Valkama asuu ja työskentelee kesään saakka Berliinissä.. Correctiv nimesi kaksi toi mittajaa seuraamaan täysipäiväisesti neuvotteluja. K U VA : M A R K U S H EN TT O N EN . Correctivin toimittajista onkin tullut sopimuksen asiantuntijoita. TTIP-sopimus pitäisi nostaa viimeistään nyt keskiöön, kirjoittaa Heikki Valkama. Yhdysvalloissa sopimus halutaan kongressin hyväksyttäväksi ennen marraskuun 2016 vaaleja. Sopimukseen kuuluu vaikkapa eu:n ja Yhdysvaltain välisen byrokratian väheneminen: esimerkiksi pienen suomalaisyrityksen ei tarvitsisi käydä lupaja paperisotaa kahdessa maanosassa saadakseen tuotteensa Yhdysvaltain markkinoille. 82 IMAGE 234 HEINÄKUU–ELOKUU 2016 Berliinin toimitus O letko ttIP-soPImuksen Puolella vai sitä vastaan. Puhuttaisiinko sopimuksesta. Kuvaavaa on, että toukokuun alussa Greenpeace ”vuoti” sopimuksen dokumentteja, jotka kertoivat, että Yhdysvaltojen tavoitteena on ttIP:n avulla alentaa tai kiertää eu:n ympäristönsuojelustandardeja. Jos saksalaisen Correctiv-verkkojulkaisun tekijöiltä kysytään, koko kysymys on turhan yksinkertainen. He ovat julkaisseet perusfaktaa sopimuksesta sekä esimerkiksi kaavion siitä, ketkä – ja millaisilla kytköksillä – sopimuksesta neuvottelevat. Greenpeacen julkistettua asiakirjat eu:n kauppakomissaari Cecilia Malmström kiirehti vakuuttamaan, ettei mikään sopimus tule alentamaan kuluttajien tai ympäristön suojan tai ruokaturvallisuuden tasoa. Vapaakauppa sopimus ttIP on aivan liian suuri asia, jotta sitä kannattaisi käsitellä puolesta ja vastaan -kysymyksenä. eu ja myös Yhdysvallat yrittävät pitää monia tietoja salassa. Neuvottelujen 14. Neuvottelut ovat viimeisessä vaiheessa. Vapaakauppasopimuksen ongelma on, että siitä ei neuvotella riittävän avoimesti. Toimittajien tehtävä on vaikea. kierros alkaa Brysselissä heinäkuussa. Nyt olisi viimeinen hetki ottaa sopimus suomalaisenkin keskustelun keskiöön
eero-print-ads-03-p.indd 13 13/04/16 09:25
Ms. Kaikki oikeudet muutoksiin pidätetään. 75 € Lue lisää ja osta omasi nyt: porijazz.fi Kesä tuo tähdet Poriin! Richard Ashcroft PE 15.7. Pääsyliput toimituskuluineen alk. Ane Brun LA 16.7. Lauryn Hill TO 14.7. Kaikki oikeudet muutoksiin pidätetään.