V ANHU S TENHOIT O : ”NY T ON NIIN , ETT Ä ELÄMÄ T ÄLLAISENAAN ON TULL UT TIEN P ÄÄHÄN .” IMA GE 2 22 KES ÄK UU 2 015 5/2015 KESÄKUU 8,20?€ TOMMI KORPELA Tähti, joka pelkää televisiota CAITLIN MORAN Työväenluokan sankaritar MR FINLAND Reportaasi pupupoikatehtaalta NOORA DADU Teatterin tuleva ykkösnimi Väärä resepti
PE 17.7. KyliE minOguE lAuAnTAi 18.7. KERTAA! EmEli SAndé ROBERT PlAnT And THE SEnSATiOnAl SPACE SHiFTERS Kylie Minogue | Caro Emerald | Wayne Shorter Quartet | John Hiatt and the Combo | Candi Staton | Stanley Clarke Band | Beth Hart | Mirel Wagner | Marius Neset | Teddy’s West Coasters + monia muita Emeli Sandé | Jessie J | Paloma Faith | Ambrose Akinmusire Quintet | Erlend Oye & The Rainbows | Jarrod Lawson | Hiatus Kaiyote | Miguel Zenon Quartet | Verneri Pohjola Quartet | GoGo Penguin + monia muita Robert Plant and the Sensational Space Shifters | Kool & The Gang | Orquesta Buena Vista Social Club | Dee Dee Bridgewater & Irvin Mayfield and the New Orleans Jazz Orchestra | Sly & Robbie meet Nils Petter Molvaer | Vijay Iyer Trio | Ed Motta | Lee Fields & The Expressions | Liv Warfield featuring the NPG Hornz | Aino Venna + monia muita TO 16.7. 175 €. TORSTAi luE liSää JA OSTA liPPuSi: PORiJAzz.Fi lippupalvelu.. lA 18.7. 73,50 € KOLMEN PäIVäN LIPPu TOIMITuSKuLuINEEN ALK. WAynE SHORTER QuARTET PORi JAzz HEinäKuuSSA KIRJuRINLuODON PäIVäLIPuT TOIMITuSKuLuINEEN ALK. 16.7. PERJAnTAi 17.7. JO 50
lA 18.7. KyliE minOguE lAuAnTAi 18.7. 16.7. JO 50. 73,50 € KOLMEN PäIVäN LIPPu TOIMITuSKuLuINEEN ALK. TORSTAi luE liSää JA OSTA liPPuSi: PORiJAzz.Fi lippupalvelu.. PE 17.7. WAynE SHORTER QuARTET PORi JAzz HEinäKuuSSA KIRJuRINLuODON PäIVäLIPuT TOIMITuSKuLuINEEN ALK. KERTAA! EmEli SAndé ROBERT PlAnT And THE SEnSATiOnAl SPACE SHiFTERS Kylie Minogue | Caro Emerald | Wayne Shorter Quartet | John Hiatt and the Combo | Candi Staton | Stanley Clarke Band | Beth Hart | Mirel Wagner | Marius Neset | Teddy’s West Coasters + monia muita Emeli Sandé | Jessie J | Paloma Faith | Ambrose Akinmusire Quintet | Erlend Oye & The Rainbows | Jarrod Lawson | Hiatus Kaiyote | Miguel Zenon Quartet | Verneri Pohjola Quartet | GoGo Penguin + monia muita Robert Plant and the Sensational Space Shifters | Kool & The Gang | Orquesta Buena Vista Social Club | Dee Dee Bridgewater & Irvin Mayfield and the New Orleans Jazz Orchestra | Sly & Robbie meet Nils Petter Molvaer | Vijay Iyer Trio | Ed Motta | Lee Fields & The Expressions | Liv Warfield featuring the NPG Hornz | Aino Venna + monia muita TO 16.7. PERJAnTAi 17.7. 175 €
KYLLÄ EI ARIEL PINK MATTHEW E. Sideways Teurastamolla Helsingissä 12.–13.6. KYLLÄ EN Mahtuuko möhömahasi bändipaitaan. Levynkeräily vai bändipaidat. KYLLÄ EN Oletko herkkä. Vastaa kysymyksiin ja katso mitä juuri sinun kannattaa Sideways-festivaalilla tehdä. Image on tapahtuman mediakumppani. PAIDAT KITARAVETOISTA 4 IMAGE 222 KESÄKUU 2015 PERFUME GENIUS AZEALIA BANKS PARTA PÄIHTEET BLACK LIZARD Parta vai huumeet. Pidätkö ihmisistä. Imagen opas Sideways-festarille ARIEL PINK Image&Sideways MATTHEW E. Osaatko ruotsia. WHITE JOSÉ GONZALES BLACK LIZARD KESÄ PERFUME GENIUS THE JESUS AND MARY CHAIN KILLING JOKE Mahdutko bändipaitaasi. KITARAVETOINEN MUSIIKKI JOSÉ GONZALES Oletko möhömaha. OLEN LIIANKIN EN OLE LEVYT Minkä tyylistä. RYTMIMUSIIKKIA Pidätkö musiikista. WHITE ALOITA TÄSTÄ!
RUOTSI SUOMI USA Ymmärrätkö puhetta. Mistä haluaisit jutella. KYLLÄ EN Entäs ruoasta. SALATIETEESTÄ PUNKISTA TEINIVUOSISTA KILLING JOKE ARCADEHALLI PINGISKLUBI TAIDE ALUEOHJELMA Ping vai pong. Image&Sideways YUNG LEAN SILVANA IMAM AZEALIA BANKS EARL SWEATSHIRT PAPERI T AIVOVUOTO, KHID JA TUUTTIMÖRKÖ UUSI FANTASIA K-X-P STREET GASTRO RYTMIMUSIIKKI RUOKA ROSLUND VALONKANTAJAT VALTIO VIHAA SUA PÄIVÄKIRJAKLUBI PUHEOHJELMA BOB GRUEN HEDARI KESÄKUU 2015 IMAGE 222 5 KYLLÄ EN HODARI KYLLÄ EN Osaatko ruotsia. Nainen vai mies. Penkki vai urheilu. Ääni vai kuva. K UV AT : SIDEW AY S. KYLLÄ EN Hedari vai hodari. EXÄSSÄ VALTIOSSA Ketä kannatit lätkäkisoissa. Kaipaatko vuotta 2004. KYLLÄ EN Kai nyt ihmisistä sentään. ÄÄNI KUVA Missä on vika. PENKKI URHEILU PING PONG. EARL SWEATSHIRT NAINEN MIES SILVANA IMAM PAPERI T GRAFIIKKA : O SKARI ONNINEN , NIKLA S THES SL UND JA TEEMU HEINILEHT O
Sideways on Helsingin parhaat puolet yhdessä viikonlopussa. Free Willy www.sidewayshelsinki.fi www.fb.com/sidewayshel www.instagram.com/sidewayshel 2 päivän liput alk. PERJANTAI 12.6.2015 The Jesus & Mary Chain: Psychocandy Live (UK) Killing Joke (UK) Freddie Gibbs (US) Ariel Pink (US) Matthew E. Viiniä, erikoisoluita ja cocktaileja sekä matka vaikka meksikolaisesta keittiöstä marokkolaisiin makuihin. Yhtä lailla graffititaidetta, Bob Gruenin ikonisia rock-kuvia kuin Sur-rurista tutun Ville Vuorenmaan maalauksiakin. 78 €. Sideways on musiikin lisäksi paljon muutakin! Puheohjelmaa populaarikulttuurin liepeiltä, nolostuttavia päiväkirjatekstejä, 80-luvun arcade-pelihalli ja pingisotteluita kavereiden kesken. White (US) Perfume Genius (US) Bizarre Ride II The Pharcyde (US) The Soft Moon (US) Beatrice Eli (SWE) Little Simz (UK) Paperi T Teksti-TV 666 Pimeys Grave Pleasures Aivovuoto, Khid & Tuuttimörkö Aino Venna Suad Faarao & Kakspäinen narttu Lasten hautausmaa Dj Ibusal & Lobo The Hearing LAUANTAI 13.6.2015 Azealia Banks (US) Earl Sweatshirt (US) José González (SWE) Yung Lean & Sad Boys (SWE) Silvana Imam (SWE) ...And You Will Know Us by the Trail of Dead (US) Jack Garratt (UK) Shura (UK) Fickle Friends (UK) Uusi Fantasia Lapko Jaakko Eino Kalevi K-X-P Hisser Pharaoh Overlord Mirel Wagner Tähtiportti Ville Leinonen & Enkelit Black Lizard Pekko Käppi & K.H.H.L Mikko Joensuu Sur-rur Gim Kordon Kesä O Samuli A Tryer Fate vs. Vinyylilevykauppa ja uusi vaatekerta
KIIT O S : HER TT ONIEMEN APTEEKKI .. Lajinsa viimeinen 58 Brittikirjailija Caitlin Moran nousi köyhyydestä työväenluokan ja naisten sankariksi. 62). Yksin kotona 32 Vanhuspalvelulaki vesitettiin kaikessa hiljaisuudessa. Terävä aikakauslehTi | Numero 222 | kesäkuu 2015 KUV A : JUS SI S ÄRKILAHTI . Herra Suomi 48 Tänäkin vuonna on valittu uusi Mr Finland. Lavatähti 40 Esiintyminen jännittää Tommi Korpelaa vain television viihdeohjelmassa. Hänet nähdään todennäköisemmin Viettelysten saarella kuin Anttilan katalogissa. KANNEN K UV A : TIMO VILLANEN . Metsän poika 62 Kirjailija Juha Itkonen on suunnistaja, koska hän oli suunnistaja jo lapsena. KESÄKUU 2015 IMAGE 222 7 Aurinko laskee sun selkäsi taa (s
82 Viimeinen sivu Jorma Ollilan nimipäivät. 25 Tekno Kännykän akku ei lopu, kun vehkeet on kunnossa. 74 Tärpit Sodankylän elokuvajuhlat, ratkaisemattomat mysteerit sekä Timo Lassy, jota rakastavat myös hänen naapurinsa. 71. MITEN KÄY SODANKYLÄN ELOKUVAJUHLIEN KUN PETER VON BAGH (OIK.) ON POISSA. POP 71 Keskustelija Noora Dadu kehtaa ottaa kantaa, vaikka tulisi sanomista. Mäntyniemen herra. HIP 21 Tekijä Pyöräkauppias Mikko Hyppönen haluaa jättää perinnön. Sisältö 8 IMAGE 222 KESÄKUU 2015 KUV AT : S ATU P ALANDER / GETT Y IMA GES , IV ANA HEL SINKI , S ANTERI HAPPONEN , IKEA , MITR O HÄRK ÖNEN . 77 Taju kankaalla Katja Kallio miettii, pitäisikö Russell Crowen tehdä komedia. 24 31 25 74 NOORA DADU ON TÄTÄ MIELTÄ. 24 Matka Merimatkan voi tehdä myös keulakoristeena. 81 Riku Korhonen Kevätkiihty mys tuli taas. 22 Teema: Tyyli Aurinkolasit sopivat kaikille, kunhan mallista sovitaan. Aluksi 9 Pää kirjoitus 11 Lukijoilta lopuksi 80 Reetta Räty Vain lapset puhuvat maapallon tuhosta. 30 Tyyli Miehet laittavat päälleen alus paidan, naiset Martti Syrjän. 15 Lyhyesti Imagen hikiset vuodet, Ericit, lohtu ruoan ylistys, sopivasti kiu salliset ensitreffit ja Aino Sibelius. 26 Ruoka Nyt syödään kuin hevonen. 79 Elävien kirjoissa Juha Itkosen mielestä Nick Caven uusi kirja ei ole hemmotel lun rokki tähden kitkerää vatsa happoa. NYT 13 Avaaja Tuomas Pöystin mielestä valtio hukkaa tietojärjestelmä hankinnoissaan rahaa. 78 Hittimittari Samuli Knuutin mielestä tanskalaisesta voileivästä puuttuu jotain. 19 Valo työssä Elokuvatuottaja Elina Pohjolan mielestä työssä ei kannata esittää itseään ikävämpää. 28 Design Aurinkoläikkä seinässä ei katoa edes sadesäällä
Alkuperäisen vanhuspalvelulain perusteissa todettiin, että pitkäaikainen hoito ja huolenpito voidaan toteuttaa laitoshoitona vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai jos se on iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta muuten perusteltua. Useat vanhukset ovat niin huonossa kunnossa, että heidän pitäisi olla sairaalahoidossa. VanhUsten tilanteesta on kyllä pidetty meteliä. Uuden version mukaan laitoshoitoon oikeus on vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai asiakasturvallisuuteen tai potilasturvallisuuteen liittyvät perusteet. Laitospaikkojen raju karsiminen tarkoittaa, että yhä huonokuntoisemmat vanhukset joutuvat pärjäämään yksin kotonaan. Pääkirjoitus Heikki Valkama, päätoimittaja | Twitter @heikkivalkama KESÄKUU 2015 IMAGE 222 9 Arvokas elämä takaisin Laista poistettiin vanhusten oikeus arvokkaaseen elämään. Lakimuutoksessa perusteista siis pudotettiin pois arvokas elämä. K UV A : JUHA T ÖRMÄLÄ . eU-direktiivit määrittävät, montako päivää vuodessa karjan on saatava viettää ulkona. Vanhuksille ei vastaavaa oikeutta ole määritelty. aihe ei vain ole kovin seksikäs. Superin mukaan kotihoito on yhä pahenevassa kriisissä. VUoden geriatriksi ValittU laUra Viikari sanoo tämän lehden jutussa, että Suomessa vanhusten kotihoidolle on asetettu aivan liian kovat vaatimukset. Kotona-asuvien huonokuntoisten vanhusten elämästä kuulee monenlaisia kauhutarinoita. Esimerkiksi aloite ravintoloiden aukiolosta keräsi tuhat allekirjoitusta enemmän. Jo samana syksynä hallitus päätti kuitenkin rakennepoliittisessa paketissa säästää vanhusten laitoshoidosta. Sille todella olisi tilausta. Rajut leikkaukset resursseihin ja laitospaikkojen rajoittaminen ovat tehneet lain noudattamisesta mahdotonta. ?. Vanhuspalvelulaki astui voimaan vuoden 2013 heinäkuussa. Päätöstä perusteltiin kotona asumisen hyvillä puolilla: vanhuksethan haluavat asua omissa kodeissaan loppuun asti! Yhteiskunnan rahojakin säästyisi kalliista laitoshoidosta. On asioita, joissa lehmillä on Suomessa paremmat olot kuin ihmisillä. Kotihoidossa työskentelevät valittavat paitsi kiirettä myös sitä, että pelkäävät potilaidensa puolesta. Viikari toivoo, että uusi hallitus selvittäisi, kuinka suuri laitoshoidon tarve Suomessa todellisuudessa on. Kun vielä viisi vuotta sitten hoitajan tehtäviin kuului esimerkiksi aamiaisen tekemistä, lääkkeiden jakamista ja suihkuavun antamista, on tilanne nyt täysin toinen. Vanhuksille on palautettava arvokas elämä. Laki on asiassa selkeä: vanhuksen pitäisi aina saada kulloisenkin tilansa vaatimaa hoitoa. Sen mukaan laitoshoidon vähentäminen on kuormittanut kotihoitoa. Erään pienen kunnan kotihoidon työntekijän mukaan asiat ovat muuttuneet vauhdilla. Yhteydenotot kotihoidossa työskenteleviltä jäseniltä ovat lisääntyneet huomattavasti viimeisen kahden vuoden aikana. Lähija perushoitajien liitto Super julkaisi tammikuussa tiedotteen tutkimuksestaan. 32) kertoo vanhustenhuollon nykytilasta. Koska kunnat eivät pysty tarjoamaan vanhuksille tarpeenmukaista hoitoa, Viikarin mukaan se tarkoittaa, että vanhuspalvelulakia rikotaan jatkuvasti. Ajatus kääntyi nopeasti itseään vastaan, säästöt näkyvät vanhusten arjessa. Ylen Mot-ohjelma kertoi muistisairaasta vanhasta miehestä, jonka Vantaan kaupungin kotihoito oli unohtanut kotiinsa neljäksi päiväksi ilman ruokaa, juotavaa tai tärkeitä lääkkeitään. Tämän lehden kansijuttu (s. Arjen askareiden lisäksi hoitajat tekevät vaativaa haavanhoitoa, nostelevat liikuntakyvyttömiä, kodeissaan makaavia vanhuksia ja jopa saattohoitavat – liian kovassa kiireessä – vanhuksia. Ne koskevat pääsääntöisesti huolta hoidon laadusta ja asiakkaiden turvallisuudesta sekä työn kuormittavuutta. Moni heistä on niin huonossa kunnossa, että kyse on heitteillejätöstä. Huonoimmassa asemassa ovat vakavasti muistisairaat ihmiset. Sen merkittävin tehtävä oli palauttaa arvokas vanhuus. Toissa vuonna tehty kansalaisaloite siitä, että ympärivuorokautisessa hoidossa oleville on saatava lakisääteinen oikeus ulkoiluun, keräsi runsaat 15 000 allekirjoitusta. Juttu kertoo myös silmänkääntötempusta, jonka Jyrki Kataisen hallitus teki luomalla vanhuspalvelulain, jonka vaikutukset se romutti saman tien
Aikakauslehtien liiton jäsen. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Vuonna 2015 Image ilmestyy 12 kertaa (sis. PITÄÄ IMAGE.FI:SSÄ BLOGIA NIMELTÄ KATSOJA. 31. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, kuten lakko tai tuotannolliset häiriöt). MainosTajaT MEDIAMYYNTI mediaopas.a-lehdet.fi MYYNTIASSISTENTTI Tytti Laakso, (09)?759?6528 Tilaajapalvelu INTERNET www.a-lehdet.fi/asiakaspalvelu SÄHKÖPOSTI tilaukset@a-lehdet.fi PUHELIN (09)?759?6600 (ark. Kirjaan on koottu ennennäkemättömiä valokuvia sekä tarinoita muusikkolegendasta kulissien takana. www .lik e.fi Valokuvaaja Bob Gruen kuvasi John Lennonia New Yorkissa lähes kymmenen vuoden ajan. yhden kaksoisnumeron). kesäkuuta 2015. KUSTANTAJA A-kustannus Oy JULKAISUJOHTAJA Anne Lyytikäinen-Palmroth MYYNTIJOHTAJA Saija Heikinheimo MARKKINOINTIPÄÄLLIKKÖ Timo Kakko-Quednau MARKKINOINTISUUNNITTELIJA Katja Bruun REPRO JA SIVUNVALMISTUS Satu Salmitie, Aste Helsinki Oy PAINATUS Printall, Tallinna 2015 PAPERI GraphoSilk 80 g/m2, kansi MultiArt Silk 170 g/m2 SEURAAVA NUMERO ilmestyy 18. vuosikerta, 222. ALOITTAA IMAGE.FI:SSÄ BLOGIN SOODAELINA. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postimaksu. Terävä aikakauslehTi Viivi Handolin, Aapo Huhta, Juho Huttunen, Iida Sofia Hirvonen, Janne Iivonen, Juha Itkonen, Katja Kallio, Kalle Kinnunen, Riku Korhonen, Samuli Knuuti, Turo Kuningas, Emmi Laine, Maria Mustranta, Milla Muurimäki, Reetta Niemensivu, Pekka Pekkala, Anna Pirkola, Laura Räihä, Satu Rämö, Reetta Räty, Tuomas Sorjamaa, Miina Supinen, Jussi Särkilahti, Nick Tulinen, Juha Törmälä, Outi Törmälä, Meri Valkama, Anton Vanha-Majamaa, Timo Villanen, Milla Visuri. klo 8–17) TILAUSHINNAT Kesto tilaus 12 kk (11 lehteä) 84 e. numero. ISSN 0782-3614 pääToiMiTTaja Heikki Valkama ToiMiTuspäälliköT Outi Kaartamo Joanna Palmén (perhevapaalla) Niklas Thesslund ulkoasu Teemu Heinilehto POSTIOSOITE Image, pl 164, 00811 Helsinki KÄYNTIOSOITE Risto Rytin tie 33, Kulosaari, Helsinki PUHELIN (09)?759?61 TWITTER @imagelehti SÄHKÖPOSTI image@a-lehdet.fi, etunimi.sukunimi@a-lehdet.fi FACEBOOK www.facebook.com/imagelehti INTERNET www.image.fi avusTajina Tässä nuMerossa ROMAANI HETKEN HOHTAVA VALO JULKAISTIIN KEVÄÄLLÄ NORJAKSI. NEW YORKIN VUODET
Entäs rakas Image. Sehän on nyt tosi kuuma topiikkikin, että suostuuko uusi eduskunta hyväksymään kaikille Suomen kansalaisille yhtäläiset oikeudet omaan kehoonsa vai jatketaanko pakkosterilaatiota ja lääkitystä. Sinulla on valta editoida mitä esität, miksi haluat auttaa heteronormatiivista kulttuuria pysymään sukupuolinormitettuna ja nauramaan vähemmistöille. Kiitos, kun viljelet vanhentunutta ja väärää ter@_annanatalia Vain ikkunaa piiskaavat sadepisarat, minä ja @imagelehti. @TerhiPuhakka Koti maakunnasta ja naapurikunta Tohmajärvestä juttua @imagelehti 4/2015. Mielen kiintoista #soteasiaa. Lähetä palautetta ja voita liput Sidewaysfestivaalille Helsinkiin (12.–13.6.). #Maailmassa MontaOnIhmeellistäAsiaa @katajael Liekö koskaan marketeista kirjoitettu yhtä kauniisti kuin Juha Itkonen @imagelehti 4/15:ssä. Se on muuten sukupuolenkorjaus. @JoukonVoima @Elina Venesmaki kirjoittaa @image lehti:ssä ansiokkaasti vastuul lisesta sijoittamisesta ja @AnttiSavilaaksosta. Tai ehkä translaki sopisi tyyliinne paremmin. Tämä informaatio olisi löytynyt pienellä taustatutkimuksella. Transun käyttö voimasanana on halpaa huumoria, joka menee samaan kastiin N-sanan kanssa. Vai haluatko muuten vain kommentoida tämän lehden juttuja. #mvlehti #einäin #kritiikinpuute @mitävittualehti IMAGElehti teki tilaustyönä mustamaalauskampanjan! #mitävittua Voita liput Sidewaysfestarille! Mikä liikutti. @imagelehti @JuusoW @KristaSusi Taas loistava henkilöjuttu, @imagelehti: Heikki Lampela! Ja Ilja Janitskin. Se, että käytät sanaa ”transu” tekstin alussa, voi olla ihan vaan läppä hei, painotit varmaan sitä miten junttia niin on sanoa, joojoo, tällehän pitää pystyä nauramaan, se kun on hauskaa, heh, transu. @arnkil ”Kunnian mies kuvaelma on maailmasta vetäytyvää bunkkeriveljeyttä.” Kiitos, Riku Korhonen ja Image #Hännikäinen #bunkkeriveljeys @ilonavehmas Hei huoma sitteko että #mitävittualehti on alkanut mainostaa! Uusimmassa @image lehti:ssä sivuilla 4649. Kai LassheiKKi, TampeRe OIKAISUJA: Toisin kuin Aki Ollikaisesta kertovassa jutussa (Tarinankertoja, 4/2015) kerrottiin, kirjailijan asuinja kirjoitus paikan, Eeva Joenpellon kirjailijakodin, omistaa WSOY:n kirjallisuussäätiö, ei WSOY. Kuinka väärässä olinkaan: en ole ollenkaan tyypillinen insinöörismies! Ahmin nykyään lehtenne kannesta kanteen, ja varsinkin aavistuksen gonzojournalismiin vivahtavat henkilöjutut ovat herkullisia. @HakalaJukka Vuoden tois taiseksi viihdyttävintä kuva journalismia! Heikki Lampela Juuso Westerlundin mallina. Odotin sinulta älykästä huumoria, siksihän aloin juuri lehteänne tilaamaan, kun se yleensä aina on voittanut minut puolelleen. Aletaanko kuuluisaa N-sanaa seuraavaksi viljellä Rubenin teksteissä. Kolumnisi olisi muuten ollut pikkuhauska juttu hipsterit vs juntit, mutta nyt paljastat muiden ihmisarvosta piittaamattoman arvomaailmasi. Viimeisin Heikki Lampela -juttu oli parasta ikinä (mitä olen toistaiseksi parista Imagesta lukenut)! Tehkää joku siellä puolestani kumarrus kolmekymppiselle vaaleaverikölle Outi Kaartamolle. Tyypillisenä insinöörismiehenä olin aina pitänyt lehteä sen kuvituksen perusteella kulttuurieliittiin itseään pönkittävien puoliakateemisten cityintellektuellien hömppälehtenä. K UV A : SIDEW A YS .. Mikä ärsytti. Petri Manninen, oulu EI OLLUT HAUSKAA Voi Ruben STilleR (IMAGE 4/2015 Juntit voittivat vaalit), älyllisyys on kaukana siitä, kun huumoria pitää repiä vähemmistöjä alentamalla. Kahvin tapaan image ei petä. Heräsikö ajatuksia. Ilja Janitskinilla (Mitä vittua, Ilja Janitskin?, 4/2015) on kahden pahoinpitelytuomion sijaan neljä pahoinpitelytuomiota. Onneksi olkoon! Lähetä paLautetta! twitter @imageLehti minologiaa. Aiotko pettää minut jatkossakin piittaamattomuudellasi. Ja kerrankin narratiivi on perusteltavissa. Silmät seisoo päässä liian monen kahvin jälkeen. Jälkimmäisestä kommentista ”sukupuolensa vaihtaneesta papista” päätellen viittasit transsukupuolisiin, onhan se loogistakin, kun translaki on ollut viimein esillä julkisuudessa. Palautteen voit lähettää seuraavin tavoin: Image.fi image.fi/palaute Sähköposti image@a-lehdet.fi Facebook facebook.com/imagelehti Twitter @imagelehti Edellisen arvonnan leffapaketin voittivat Kai Lassheikki ja Petri Manninen. Lukijoilta KESÄKUU 2015 IMAGE 222 11 INSINÖÖRIN TARKKUUDELLA TalouTeemme on kapulakielellä ilmaistuna vaimon toimesta tullut Image muutaman numeron verran. Toivon todella, että autatte minua kaivamaan tämän herneen sieraimestani esimerkiksi julkaisemmalla oikaisun kyseisistä termeistä, toisaalta, eipä oikaisuja kukaan lue, niin miten olisi vaikka kokonainen juttu transsukupuolisuudesta
MAINOS
”Syntyy tilanne, jossa ei tiedetä tarkkaan, mitä halutaan. tekstI Tuomas sorjamaa kuvat ouTi Törmälä ValtIontalouden tarkastusviraston johtajan Tuomas Pöystin mukaan paremmalla julkishallinnon tietojärjestelmähankkeiden johtamisella voitaisiin säästää vuosittain kymmeniä miljoonia. Pulaa on sekä osaamisesta että luovasta ajattelusta. VTV:n pääjohtaja Tuomas Pöystin mukaan julkishallinnossa tehdään liian isoja ja kalliita järjestelmähankkeita. Johto siirtää vastuun tietohallintoväelle, joka taas ajattelee asioita vain teknologian näkökulmasta. ICt-hankkeista pitäisi puhua vain silloin, kun on kyse tietokoneiden ostamisesta. Avaaja. Muulloin pitäisi puhua toiminnan kehittämishankkeista.” Järjestelmien sijaan pitäisi kehittää siis koko toimintaa. ”Hinnat nousevat ylilaadun takia. Pöysti kertoo, että oeCd on moittinut tänä vuonna Suomen julkishallinnon ICt-hankkeita kahdesta eri seikasta: ”Valtion rahat hukkuvat” KESÄKUU 2015 IMAGE 222 13. Oikeustieteen tohtori Tuomas Pöysti on Valtiontalouden tarkastus viraston pääjohtaja. NYT IhmIset, IlmIöt, polItIIkka ja muut kIInnostavat puheenaIheet juurI nyt VAL OK UV AAJ AN EDUS TAJ A : QUIET . Koska johtajat eivät ymmärrä ohjelmistoja, he eivät näe niiden tuomia mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen. Pitäisi osata päättää, mitä halutaan ja mikä on riittävä taso. Yksi odottaa ominaisuuksia, toinen kehittää järjestelmää”, Pöysti sanoo
Tietohallintaa ei pitäisi päästää oman organisaation ulkopuolelle.” Tietoarkkitehtuurin ylläpito ja suunnittelu tulisi Pöystin mukaan aina pitää omissa käsissä. ”Jos haluat ostaa Rolls Roycen ja budjetoit siihen Opel Corsan verran, virheen hinta ei ole sama asia kuin budjettiylitys.” Pelkkien summien sijaan Pöystin mielestä tulisi puhua projektinhallinnasta. Esimerkkinä Pöysti mainitsee Apotti-hankkeen eli terveydenja sosiaalihuollon tulevan asiakasja potilastietojärjestelmän. . Tietyissä asioissa tarvitaan tiukempia keskitettyjä linjauksia, eli on mietittävä systemaattisesti, mitä on saatavissa markkinoilta lyhyellä tähtäimellä ja mitä on pidettävä omissa käsissä. Kun se on mahdotonta, alkavat aikataulut paukkua. Oppia tulisi ottaa Ruotsista, missä on koottu julkisen sektorin paras ostamisosaaminen yhteen sen sijaan, että kaikki virastot toimivat yksin. ”Suomessa langetaan systemaattisesti think big -juttuun.” Think big -ongelma tarkoittaa sitä, että aletaan rakentaa yhtä valtavaa järjestelmää, vaikka voitaisiin rakentaa pienempiä yhteentoimivia osajärjestelmiä. ”Asioita pyritään viemään läpi liian kireällä aikataululla. ”Se ei missään tapauksessa ole ainoa tapa järjestää terveyshuollon tietohallintoa. Näin osataan ostaa hyviä järjestelmiä. Optimi on se, että 75 prosenttia kehitystyöstä hankittaisiin markkinoilta ja 25 prosenttia pidettäisiin omissa käsissä.” Omana työnä tekeminen ei Pöystin mukaan tarkoita julkisen sektorin kasvattamista ja koodariarmeijan palkkaamista verovaroin. Myös osa ohjelmistojen kehittämistyöstä pitäisi tehdä omana työnään, jottei jäädä riippuvaiseksi yhdestä tai kahdesta toimittajasta. Tarvitsee vain ryhtyä tekemään paremmin”, Tuomas Pöysti sanoo. ”Jäntevämmällä työtavalla säästettäisiin vuosittain kymmeniä miljoonia.” Julkisen sektorin hankkeiden kohdalla puhutaan paljon siitä, miten paljon budjetti on milloinkin ylittynyt. Avaaja 14 IMAGE 222 KESÄKUU 2015 ”Julkisten hankkeiden ongelmat ovat hyvin tiedossa. ensinnäkin valtioneuvostotasolla strateginen johtajuus häviää, toiseksi substanssitoiminnan kehittäminen takkuaa. Tarvitaan keskitettyjä linjauksia.” –?Tuomas PöysTI. Huonoissa hankkeissa yhteinen piirre on se, että projektinhallinta on pettänyt tai se on täysin ulkoistettu sellaiselle taholle, joka ei ole oikeasti riippumaton. Pöysti toppuuttelee keskustelua. Se edustaa vanhahkoa, jäykkää isojen keskitettyjen järjestelmien suunnittelua”, Pöysti sanoo. ”Totta kai ICT-hommalle on asetettava katto, millä on pärjättävä.” Yksi ratkaisu olisi Pöystin mielestä hankkeiden ostamisosaamisen kehittäminen. ”Meiltä puuttuu julkisen sektorin ICTjohtaminen. ”Meiltä puuttuu julkisen sektorin ICTjohtaminen. Kun hankittavan järjestelmän vaatimusmäärittelyt tehdään itse, pienemmät toimijat pääsevät paremmin mukaan kilpailuun
Koska en halunnut luistella, sain mennä hiihtämään aina niillä tunneilla, joilla muut pojat pelasivat lätkää. Kahvi suussani muuttui kitkeräksi ja härskiintyneeksi, kuin maidon sijasta siihen olisi lisätty etikkaa ja piimää. Se tuli perintönä isältä, joka 80-luvun alussa oli uransa vasta äskettäin päättänyt amatööriurheilija. Hikeä, kyyneleitä ja kynä Juha Itkonen juoksi Imagessa vuonna 2009. Olen sietänyt Ville Peltosen ja Tuomo Ruudun piipahduksen pahan valtakunnassa ja Jere Karalahden potkut, mutta tällaista petosta en voinut kuvitella.” (Samuli Knuuti: Suruaika, Image 1/2012) Image on ollut vuosien varrella useasti urheilujournalismin asialla. Opettaja oli pyynnöstä niin silmin nähden hämmentynyt, ettei hän osannut kuin suostua: olinhan selvästi kolmisenkymmentä kiloa katoavaa kansanperinnettä, lajinsa viimeisiä, pieni poika, joka halusi hiihtää. V U O T T A I M A G E 20 15 19 85 30 ERIC CARTMAN ERIC NORTHMAN South Parkin räkänokka. Nyt: Mies vilkaisee vahingossa keskustelukumppaninsa rintoja ja tuntee kauheaa häpeää oletetusta sovinistisuudestaan.. Intohimoni oli mäkihyppy. Se oli miehinen vyöhyke, jota edes äiti ei jaksanut järjestää: täydellinen kaaos täynnä puhtaita, likaisia ja puoliksi käytettyjä lenkkivaatteita.” (Juha Itkonen: Juoksuaika, Image 8/2009) MÄKIHYPPY ”pikkupoikana en koskaan leikkinyt Tähtien sota -ukoilla muiden naperoiden kanssa (en ollut edes nähnyt Tähtien sota -elokuvia, enkä muuten ole vieläkään), en omistanut lelupyssyjä enkä kuunnellut tukkaheviä – tosin tapetoin huoneeni seinät Stara-lehden hevijulisteilla, uskottavuussyistä. Nyt KESÄKUU 2015 IMAGE 222 15 TEK STIT : IMA GEN T OIMITUS . Kun kesäisin ajelimme autolla ympäri Suomea, aina jossain oli joku urheilukenttä, jolla isä oli tehnyt sen kauden ennätyksensä tai ainakin voittanut Kiviharjun Pekan. Imagen kirjoittajat ovat paljastaneet lukijoille aikaisemminkin urheilullisia intohimojaan. Katsoin televisiosta kaikki maailmancupin kilpailut ja kerran vuodessa matkustin nimikirjoitusvihko taskussa Salpausselän kisoihin Lahteen. MUISTA! Artikkelissaan Metsän poika (s. Sen epääminen olisi ollut samaa kuin olisi ehdoin tahdoin taittanut uhanalaiseksi julistettuja kasveja.” (Samuli Knuuti: Hanki ja elämä, Image 2/2008) JUOKSU ”en valinnut laJia, laJi valitsi minut. True Bloodin seksivampyyri. 62) vanha suunnistaja Juha Itkonen palaa rikospaikalle Kuopion Jukolan viestissä. Siellä opin, mitä on kylmä sota.” (Ilkka Karisto: Paluu GarmischPartenkircheniin, Image 1/2006) JÄÄKIEKKO ”hiFk-ikoni Jarkko ruutu on tehnyt kolmen kauden mittaisen sopimuksen Jokereihin. Tämä oli henkilökohtainen loukkaus. Urheilukaappi oli alhaalla pesuhuoneessa. Olen kannattanut hiFk:ta 30 vuotta ja nähnyt paikan päällä yli 700 ottelua; kuten kaikki fanit, minut on keitetty monessa liemessä. SYYLLISYYS Ennen: Mies vilkaisee keskustelukumppaninsa rintoja. K UV A : JUHA T ÖRMÄLÄ . HIIHTO ”Jo varhain tein liikunnanopettajani kanssa erikoissopimuksen
Brunsseille, trendiravintoloihin ja katuruokatapahtumiin mennään osittain siksi, että päästäisiin näyttämään muille, miten trendikkäästi syövään ihmisjoukkoon kuuluu. AR VIO T: OUTI KAAR TAMO J A HEIKKI V ALKAMA . Eikä valitse kaikkein tulisinta vaihtoehtoa. Ei-näyttäviä hedelmiä, kuten banaaneja, kiivejä ja omenoita. . KUVITUS JANNE IIVONEN IMAGEN KRIITIKOT ARVIOIVAT PALSTALLA AJANKOHTAISIA ASIOITA. Normcore ja snackwave ovat puolestaan individualisteille, joiden mielestä tuntuu mukavimmalta syödä yksin tietokoneen ääressä silloin, kun huvittaa. Mike Patton, ikätoveri. Yhteiskuntasopimus. Snackwave ja normcore ovat monen muun estetiikan tavoin nousseet Tumblr-kuvapalvelusta. Suvivirsi-gate. HKO_XAVI_Image_230x300mm.indd 1 22/04/15 07:50. Innokkaimmat roskaruuan rakastajat jopa nukkuvat yönsä Big Mac -lakanoissa ja pukeutuvat ranskanperunoilla kuvioituun paitaan. Vähän juhlavampi nimi kolmikannalle ei riittänyt tällä kertaa maaliin. ?. Normcoresti unohtaa elegantit sushibaarit ja hakee sen sijaan nuudeliannoksen tutusta kiinalaisesta tai thaimaalaisesta ravintolasta. Lapset voivat siirtyä nyt virren ajaksi juhlasalin ulkopuolelle, mikä on suuri helpotus niille pikkuhumoristeille, jotka eivät voi olla laulamatta kukkanenkohtaa kakkasena. ????. Kausivartalon tavoitteleminen on turhaa, sillä tila on nimensä mukaisesti ohimenevä. Paineen alla taipuneet uuslaihat palaavat pullukoiksi luonnollista reittiä pian juhannuksen jälkeen. Sano ei ruokakulttuurille Festivaalit. Snackwave-ruokavalioon kuuluvat muun muassa hampurilaiset, jäätelö ja murot. Ei hätää. Rantakunto. Sukujuhlat. Nyt 16 IMAGE 222 KESÄKUU 2015 Arviot Oletko kyllästynyt fitness-villitykseen, lehtikaalismoothieisiin ja heleisiin ruokakuviin Instagramissa. IIda SofIa HIrvonen Melankolinen pitsailta verkkareissa on individualistin valinta. Seinäjoki ei ole selvästikään muuttotappiokunta. ??. PIENI K UV A : PR O VINS SI . Tilaisuuksista selviää parhaiten rehellisellä DMIVN-taktiikalla: designmaljakko, mielipiteettömyys, ilmeettömyys, valehtelu, naamat. Snackwave ja normcore pelastavat sinut. Provinssirockiin yritetään houkutella tänä kesänä synnytysiän ohittaneita mm. Faith No Morella (kuva), Kentillä, Musella ja Mustalla paraatilla. . Ne ovat tyylisuuntauksia, joissa glorifioidaan roskaruokaa ja tavanomaisuutta. Ensi kerralla jotain vielä mahti pontisempaa, kuten Magna Carta, Suuri persukirja. Opetushallituksen määräyksen mukaisesti koulujen on ilmoitettava huoltajille etukäteen tilaisuuksista, joissa on uskonnollisia elementtejä, kuten Suvivirsi. Ne ottavat inspiraationsa vuosituhannen vaihdetta edeltävistä tv-sarjoista, kuten Seinfeldistä, Gilmore Girlsistä ja Frendeistä. Snackwave ei tarkoita kunnianhimojen hylkäämistä, mutta karsastaa aktiivisen elämän ylistämistä. Kausi alkaa ylioppilasjuhlista ja jatkuu kesähäillä. Tämän seurauksena normcore-ruokailija suosii suhteellisen rumia, edullisia ja terveellisiä vaihtoehtoja. Kun snackwave fiilistelee kaikkein kliseisintä roskaruokaa, normcore pyrkii täydelliseen neutraaliuteen. On ihanaa lojua yksin kotona, syödä pitsaa ja kuunnella surullisia biisejä. Bloggaajat Hazel Cills ja Gabrielle Noone ovat määritelleet Hairpin-sivustolla, että snackwave on lähtenyt tyttöjen protestista ajassa vallitseville terveellisyyspaineille. Turvallisia klassikoita, jotka ovat pyörineet ruokapöydissä jo vuosikymmenten ajan ilman, että niihin olisi kertynyt yltiöpäisen nostalgian painolastia. Hipsteriruokakulttuuria luonnehtii ylimielinen yhteisöllisyys. Hän valitsee ostoskoriinsa jugurttia, paahtoleipää, papuja, spagettia, raejuustoa ja pinaattilettuja
HKO_XAVI_Image_230x300mm.indd 1 22/04/15 07:50
APPIUKKO. Ulkonäkö on epäilemättä ratkaiseva tekijä valinnassa, mutta toisensa klikanneet määrittävät, miten suhde kehittyy. Tämä oli tietenkin parasta, mitä treffeillä saattoi tapahtua. Pariskunta tapailee edelleen. Teot kertovat ihmisestä kaiken tarpeellisen. Onnistuneilla treffeillä epämukavuusalue sai piiskaa. Mobiilideittien aikana toisen tärkeimmät piirteet pitää selvittää heti. Onneksi Kirves ei esittele pumpulista rakkaustarinaa tai suurmieskuvaelmaa, vaan myös karua ja rankkaa elämää, jossa Jean Sibelius juo viinaa ja matkustelee, Aino kärsii kotona. ON IHAN OK : IMA GEN T OIMITUS . myös veljen vaimon polttolasin alle ottanut nainen (oik. Aino Sibelius, Ihmeellinen olento purkaa Sibeliusten välisen kirjeenvaihdon kautta pariskunnan suhdetta sekä piirtää henkilökuvaa Aino Sibeliuksesta. kälyhaukka, yleisempi). Heikki Valkama REFERAATTI JOS LUET TÄSSÄ KUUSSA VAIN YHDEN TIETO KIRJAN, SUOSITTELEMME KIRJAA AINO SIBELIUS, IHMEELLINEN OLENTO (JOHNNY KNIGA) NATOHAUKKA. He puhkesivat salin ulkopuolella nauruun. Puolison sisareen penseästi suhtautuva nainen. Emmi LainE Sivuosassa nainen. SANAKIRJ A : TUR O K UNING A S. Mieshenkilö, joka innostuu aina uusimmista älypuhelinsovelluksista. Tinderiä moititaan usein pinnalliseksi, ja sitä pidetään enemmän itsetuntopelinä kuin elämänkumppanin hakukoneena. Mitä tapahtui ystävälleni ja hänen Tinder-treffilleen, kun viimeinenkin ruoska oli ripustettu elokuvassa naulakkoon. Sovellus toimii niin, että puhelimen ruudulle tulee kasvot, joista pitää valita kyllä tai ei päästäkseen selaamaan uusia kasvoja ja profiileja. Pariskunnan arvojärjestys oli selvä: Aino asetti miehensä taiteen perheen tärkeimmäksi tavoitteeksi ja kaiken muun edelle. K UV A T: JOHNNY KNIG A (KANSI) GETT Y IMA GES (R USKETUS) . Yhteydenpitona ovat (rakkaus)kirjeet. SANAKIRJA Ystäväni teki, niin kuin useat sinkut tekevät – lähti elokuviin uuden Tinder-tuttavuutensa kanssa. Historioitsija Jenni Kirves todistelee, että kyse oli suuresta rakkaudesta ja intohimosta. ”Kun nainen näkee elokuvassa sen leikkihuoneen, ajattelin että oh shit. Nyt 18 IMAGE 222 KESÄKUU 2015 Nyt On ihan ok haluta ruskettua. Kiusallinen kaksituntinen lähensi tuntemattomia ja tapaaminen muuttui romanttisiksi yllättävän intiimiytensä takia. Tavanomaisista leffatreffeistä tuli testi siitä, kuinka uusi ihminen toimii epämukavuusalueellaan. Ensitreffit, tuomion hetki Viisas testaa jo ensitapaamisella uuden tuttavuutensa itselleen tärkeitä ominaisuuksia, kuten kanttia, suhtautumista muihin ihmisiin ja kykyä myötätuntoon. Koska hurmaamisen ja hurmaantumisen mahdollisuus kestää vain hetken, toisesta on päästävä selvyyteen heti. Mobiilideittailun aikakaudella kuulumiskierroksiin ei tuhlata aikaa, vaan treffit sovitaan nopeasti, jos sellaiset ovat tullakseen. Teattereihin oli tullut Fifty Shades of Grey, ja jostain syystä elokuvan seksiteema oli jäänyt molemmille hämäräksi. Kirja näyttää, että tämä ei ollut helppoa. Kirjan oletus on, että lukija tuntee historiaa ja Sibeliusten elämää: siksi se ei tarjoa ajankuvaa tai analyysia, vaan kurkistuksen pariskunnan tunne-elämään. Jaettu kokemus, vaikka erikoinen, on hyvä keino tutkia niitä: suostuuko treffikumppani ratsastamaan islanninhevosilla, saako hän raivarit hävitessään hohtogolfissa tai esittääkö hän mielellään puolisoasi firman kesäjuhlissa. Virh. KUVITUS REETTA NIEMENSIVU. Kun aktikohtaukset alkoivat, en tiennyt, minne katsoa”, ystäväni kertoi. Treffikumppanit vilkaisivat toisiaan, tunnelma elokuvasalissa jähmettyi
Elokuvatuottaja päättää itse, millaisia elokuvia tekee – ja millä asenteella. Elina Pohjola, 33, on Suomen yksi har voista pitkiä fiktio elokuvia tekevistä naistuottajista.. ”Menen kohti omia päämääriäni omalla tyylilläni ilman, että yritän olla kovempi tai vakuuttavampi. OMAA TUOTANTOA. Se on kannattanut.” . ”Intohimotyössä palaa helposti loppuun, ja välillä on pakko irrottautua töistä. Olen ollut todella lähellä burn outia, ja se vei hetkeksi työkyvyn ja pysäytti. Palstalla eri alojen oivaltajat kertovat, kuinka asioita voi tehdä toisin. Esimerkiksi kun mieheni vei lapsen lääkäriin, tämä kysyi, missä äiti on. Älä esitä turhaan hankalaa. ”Se mikä on hyväksyttyä ja toivottua miehelle, ei ole sitä naiselle. Ensimmäisten elokuvien valmistuttua uusia tuotantoja ei ollut vielä käynnissä ja taloudellinen tilanne oli epävarma. Puhuin matalammalla äänellä ja yritin olla purskahtelematta nauruun, mutta siitä ei tullut mitään. Varttikin kävelyä pihan ympäri riittää. Koen yhteiskunnan paineet äitiydelle voimakkaina, vaikka ne osaksi ovatkin päänsisäisiä. ”Halusin kokeilla tuotantoyhtiön perustamista, vaikka Taideteollisen korkeakoulun opettaja varoitteli. Odotukset eivät ole reiluja eivätkä tasa puolisia, ja vaatii sisua olla äiti ja tehdä omaa juttuaan saman aikaisesti.” Ole sellainen kuin olet. ”Firman rakentaminen vie aikaa ja energiaa, ja vastoinkäymisiä tulee väistämättä.” Älä lannistu vanhemmuuden ihanteen alla. Nuorena luulin, että ollakseen vakavasti otettava ei saa olla liian iloinen, etenkään näin miesvaltaisella alalla. Omien työtapojen oppimiseen on mennyt vuosia.” Älä jahtaa pikavoittoja. ”Haluan tehdä asiat positiivisen ja rakentavan kautta, en olemalla tiukka ja vaikea. Sittemmin olen opetellut mielen tyhjentämistä, jotta saan nukuttua. Dokumenttielokuvat Marzia, ystäväni ja Onnelliset kertovat tarpeesta ja halusta tehdä elämästä oman itsensä näköistä. Annoin itselleni vuoden aikaa, jonka jälkeen piti jatkaa asuntolainan lyhennystä.” Etsi itsellesi paras tekemisen tapa. TEKSTI VIIVI HANDOLIN KUVA NICK TULINEN Purskahda nauruun Elina Pohjolan tuotantoyhtiö Pohjolafilmiltä tulee tänä vuonna teattereihin kolme pitkää elokuvaa. Valo työssä KESÄKUU 2015 IMAGE 222 19 Valitse se, mikä kiinnostaa. Samaa kysymystä on pyöritellyt myös tuottaja itse
Veljesten mielestä pyörämuotoiluun ei satsata niin kuin autoihin tai kalusteisiin, ja he halusivat tehdä arkikäyttöön pyöriä, joita käyttäjät arvostaisivat. HIP ESIKUVIA TARVITAAN. KESÄKUU 2015 IMAGE 222 21 Opas kauniiseen elämään | matka | teknO | RuOka | design | tyyli TEKSTI ANNA PIRKOLA KUVA JUHO HUTTUNEN Tekijä. Timo piirtää, minä otan kuvan samasta asiasta.” TYÖLLÄ OLTAVA MERKITYS. ”Ajattelen, että kuljemme Aallon ja Artekin jalanjäljissä. ”Teen visuaalisia muistiinpanoja puhelimella. pelagobicycles.com YKSINKERTAINEN ON PARASTA. Onnistuneen muotoilun tunnistaa yhdellä silmäyksellä.” Aurinkolasit tekevät ihmisestä kauniin … 22 Merimatka onnistuu ilman omaa venettä … 24 Akkuvirta ei ole erittäin vähissä … 25 Takapihallasi kasvaa trendikästä salaattia … 26 Auringon ympärivuotiset apulaiset … 28 Klassikkopaita, joka syntyi napeista … 30 Tietenkin hankit koirallesi uudet kesätossut … 31 . Rahoittajat nauroivat ensin idealle, mutta nyt Pelago työllistää 14 ihmistä, ja yli puolet tuotannosta myydään ulkomaille. ”Toivon tekeväni jotain sellaista, joka jättää jäljen. Suunnittelija Mikko Hyppönen (oik.) perusti polkupyöriä valmistavan Pelagon vuonna 2009 yhdessä Timo Hyppösen (vas.) kanssa. ”Idea hukkuu, jos sen vie liian pitkälle. Se voi olla tämä yritys, jokin idea tai elämäntapa.”. Mekin teemme muotoilua, jolla on pitkä elinkaari.” KAIKKI ON MAHDOLLISTA. ”Oli oma työnsä murtautua sellaisesta ajattelumallista, että mahdollisuutemme ovat vain Suomessa.” AINA VALMIINA INSPIRAATIOON
7 Jackie Kennedy ja 1970-luvun kasvonpeittäjät. 1600luvun Euroo passa värilliset lasit olivat jo varsin yleisiä. Mallin suosio hiipui seuraavina vuosikym meninä, kunnes se räjähti taas 1980luvulla RayBanin Clubmas terien myötä. Vuonna 1929 naisten hius koruihin erikoistunut Sam Foster alkoi myydä aurinkolaseja Atlantic Cityssä, ja niistä tuli hetkessä suo sittuja Hollywoodtähtien parissa. 4 Audrey Hepburn ja aurinkolasikatse Aamiainen Tiffanyllä -elokuvassa vuonna 1961. 22 IMAGE 222 KESÄKUU 2015 1950-LUKU Aurinkolaseja kaikille. 5 Kanye West palautti silmäkaihtimet muotiin 2007. 3 Rihanna näyttää 15 miljoonalle Instagram-seuraajalleen, mitä nostetaan nenälle 2015. Malcolm X ja muut vaikuttajat ja intellektuellit käyttivät niin sanot tuja browlinemallisia kulmakar valaseja, joissa on paksu kehys vain yläreunassa. TeksTi Tuomas sorjamaa Pilotista pyöreään ja takaisin 1 Tom Cruise loi 1980-luvun kuumimman lookin. Fiftariharrastajien suosikkimalli teki 2010luvulla laajemman paluun kautta maail man hipsterikortteleiden. 2 6 5. 2 Marilyn Monroe ja kirjailija Arthur Miller 1950-luvulla. Yhdysvalloissa Marilyn Monroe ja Audrey Hepburn näyt tivät mallia kissansilmälaseilla. 1 AurinkolasinkalTaisia on ollut aina. Esihistorialli set inuiittikansat käyttivät litteää mursunluuta suojatakseen silmiään hangesta heijastuvilta auringonsäteiltä. Tyyli PARHAAT POKANI Aurinkolasit ovat asusteista imartelevimmat. Valta virtaan aurinkolasit tulivat sotien jälkeen. Mitä rikkaat ja kuu luisat edellä, sitä muut perässä. Lasit suojasivat silmiä kirkkailta studiovaloilta, ja kuvausten ulkopuolella niiden taakse pystyi piiloutumaan. Keisari Nero katseli gladiaattorien mäiskettä kiillotettujen jalokivien lävitse, ja antiikin Kiinassa oikeuden tuoma rit keksivät käyttää savukvartsisia laseja peittääkseen ilmeensä todistajilta. Uusi valmistustapa, ruis kulla valettu muovi, tarkoitti sitä, että aurinkolaseista tuli halpoja, niitä oli paljon ja niitä käyttivät kaikki. Alkoi aurinkolasien ja popkulttuu rin katkeamaton yhteinen taival. 6 Liam Gallagher jatkojalosti John Lennonin synnyttämän rillimuodin Oasiksen Wonderwall-videolle vuonna 1995. Onneksi muoti toistuu niissäkin: hienoimmat mallit ovat aina saatavilla
. Vastaavasti Matrixissa hyviksillä oli pyöreät aurinkolasit ja pahiksilla kulmikkaat. Köyhät voivat tyytyä vaikka 75?000 dollaria maksaviin CliC Gold -laseihin. Vaikka jälkimmäisiä oli jo 1950-luvulla, niistä tuli ilmiö vasta leikkisän kasarimuodin myötä. 7. Laseissa poseerasivat esimerkiksi Mia Farrow ja Anita Ekberg. Vuosikymmenen toinen erikoismalli oli Kreisi collegen Dwayne Waynen nostettavat saranarillit. Myöhemmin rillimalli palasi hetkeksi sellaisiin elokuviin kuin Syntyneet tappajiksi ja Leon. vat silmät. Ne syntyivät 1950-luvulla, kukoistivat 80-luvulla ja nousivat tuhkasta 2000-luvulla. Toisaalta modit suosivat minimalistisia kehyksiä. John Lennonin lisäksi tyyliä on suosinut muun muassa Ozzy Osbourne: värilliset lasit peittivät hyvin rokkarien punoittaTyyli K UV A T: P ARAMOUNT PIC TURES (1) , GETT Y IMA GES ( 2, ?4 ,?5 ,?7 ), RIHANNA / INS TA GRAM (3) , O A SIS / CREA TION (6) . 1970-LUKU Sopivan pyöreät. Jollakin saattaa toki olla vielä laatikon pohjalla ysärivillitykset, värikkäät peililasit, jotka saattoi vääntää solmuun ja silti ne palasivat oikeaan muotoonsa. Menestyneeksi aurinkolasikauppiaaksi edenneen Sam Fosterin Foster Grant -liikkeen Who’s that behind those Foster Grants. 1980-LUKU Ilmavoimat päässä. Myynti kasvoi Tom Cruisen kasvoihin yhdistettynä lähes puolella. Lahkeet ja aurinkolasit levenivät. Mallista tuli klassikko, kun Marcello Mastroianni käytti niitä elokuvassa Avioero italialaiseen tapaan. Pilottilasit olivat syntyneet jo vuonna 1937, kun Ray-Ban kehitti Yhdysvaltain ilmavoimien lentäjille polarisoidut aurinkolasit suojaamaan ultraviolettisäteiltä ja ehkäisemään heijastuksia. Vuosikymmen muistetaan Jacqueline Kennedyn isoista ovaalilaseista. 3 4 Aurinko lasisi hukkuvat kohta 1Ihminen hukkaa aurinkolasit keskimäärin kerran seitsemässä kuukaudessa. Laseista tehtiin myöhemmin kokoontaittuva malli 714, jonka ikuisti valkokankaalle toinen tyyli-ikoni, Steve McQueen, Seikkailija Thomas Crownissa. Johtuisikohan se siitä, että 1990-luvun tunnetuimmat aurinkolasit olivat Bonon kärpäslasit. KESÄKUU 2015 IMAGE 222 23 1960-LUKU Brändäyksen aika. Huippukausi oli vasta Top Gunin jättöpyörteissä. 3Lännenfilmeissä sankareilla oli valkoiset hatut ja roistoilla tummat. Hippien vaikutus aurinkolaseihin näkyi metallisankaisina, pyöreinä laseina eli niin sanottuina teashades-laseina. Floridan Walt Disney Worldin löytötavaratoimistoon tuodaan päivittäin kahdetsadat aurinkolasit. Vuosituhannen alussa on kierrätetty kestotyylejä. Muotivuoroon tulivat pilottilasit ja sälekaihtimia muistuttavat shutter shadesit. Persolin pilottilaseja jäljittelevä malli 649 kehitettiin suojaamaan Torinon raitiovaunukuskien silmiä pölyltä. Vielä suurempi vaikutus elokuvalla oli armeijaan: merivoimien lentäjiksi haluavien määrä kasvoi 500 prosenttia. Barack Obama kuvattiin tähtilippukuvioiset shutterit päässä vuoden 2012 presidentinvaalikiertueellaan. Myös kaihtimet ovat taas tätä päivää. Vuosituhannen viimeisestä kymmenluvusta on jäänyt harvalle pysyviä aurinkolasimuistoja. Bono-mallin motiivi paljastui vasta äskettäin, kun laulaja kertoi kärsivänsä sokeuttavasta silmäsairaudesta. 4Valtaosan merkkiaurinkolaseista valmistaa yksi ja sama yritys: Milanossa vuonna 1961 perustettu Luxottica. Psykedelia ja hippikulttuuri olivat kaikkialla. -mainoskampanjat olivat varsinaisia kuka kukin on -listoja. 2Silmälasimerkki De Rigo Visioni suunnitteli kelloja jalokivimerkki Chopardille maailman kalleimmat, 400 000 dollarin arvoiset aurinkolasit. 2000-LUKU Shaden paluu. 1990-LUKU Bono, vain Bono. Kanye West käytti Graduation-kiertueellaan Alain Miklin shutter shadeseja, ja mitä artisti edellä, sitä valtiomies perässä. Blues Brothersista tuttuja Ray-Ban Wayfarereita pidetään maailman myydyimpänä aurinkolasimallina
Purjehduksenopettajat PORY ry puolestaan järjestää alkeiskursseja purjehtimisesta kiinnostuneille. Erinomaiset leivokset.” PASTICCERIA DIDOVICH, VENETSIA. Satunnaiselle harrastelijalle vuokraaminen on houkuttelevin vaihtoehto. ”Klassikkopaikan listalla on yli 60 eri kahvivaihtoehtoa. Meriseikkailu Turun saaristoon onnistuu ilmaiseksikin. Huoleton meriseikkailu Italian parhaat kahvilat Kahvipaahtimo ja maustetehdas Meiran toimitusjohtaja Raimo Sinisalo: SPECCHI, TRIESTE. Kameralaukun kylkeen voi kiinnittää vaikka sukset tai hakun. Nauvolainen Saaristovaraus (saaristo varaus.fi) vuokraa muutaman hengen ryhmälle purjevenettä kippareineen. Jos aikaa on useampi viikko, kannattaa lähteä länteen Turun saaristoon. Vene ei ole halpa hankinta. K UV A T: KAI TIRKK ONEN / GETT Y IMA GES (P ÄÄK UV A) , MO STPHO TO S (B AR CEL ONA) , EV OC , MEIRA (SINIS AL O ), ANJ A REPONEN (K UVITUS) . Novamarin (helposti vesille.fi) vuokraa moottoriveneitä Espoon Keilalahden New Port -satamassa. Smokkipukuisten baarimikkojen käsissä syntyy upeita drinkkejä, kuten Dry Martini, jonka tyyliguru Tyler Brûlé nimesi maailman parhaaksi. Kotimaan merimatkailua voi tehdä myös all inclusivena eli ilman huolia veneestä tai merisäästä. Hinta 270 e, evocsports.com Vesillle voi lähteä myös ilman veneilytaitoja. Purjehtimaan voi lähteä, vaikka ei erottaisi tyyrpuuria paapuurista. Keskustan autenttisimmat korttelit löytyvät Poble Secistä. Tyylikäs ja edullinen hostelli Bonic lähellä Ramblaa ja Barcelonetan rantoja on löytö. Yhteysalus Eivor (rosita.fi) vie matkustajia maksutta Pärnäisistä usean pysäkin kautta Suomen eteläisimmälle asutulle saarelle Utöseen. ”Tunnelmallinen paikka aivan vanhankaupungin keskustassa. Jos parin päivän veneretkelle lähtee Helsingistä, on parasta suunnata itään kuten Porvooseen tai Söderskärille. Mikä täydellinen vaihtoehto kaltaiselleni mukavuudenhaluiselle nautiskelijalle: romanttinen meriseikkailu vailla vastuuta. Hintaan (2 hh 90 e) sisältyy aamukahvi ja leivonnainen. Matka 24 IMAGE 222 KESÄKUU 2015 Satu Rämö on Islannissa asuva matkailutoimittaja ja kirjailija, joka haaveilee helposta veneilystä. ”Kannattaa suunnata turistikeskustan eli San Marcon aukion ulkopuolelle. Drinkki jäillä ja smokilla. HIP 3 La Boquerian torilla tavataan. Erinomainen kantaa, nopea avata. Historiallinen yö. Vuokraveneitä voi vuokrata myös yksityisiltä veneenomistajilta (netti vene.com, sunnyboats.com). Sieltä löytyy esimerkiksi Didovich, paikallisten suosima rauhallinen korttelikahvila.”. Illaksi kavereiden mökille savusaunaan. Pienen huviveneen kuljettamiseen sisäja rannikkovesillä ei vaadita tutkintoja tai ajokortteja. LAIVAROTTA. Suomen Navigaatioliitto järjestää käytännön veneilykursseja, joilla opetetaan moottoriveneen käsittelyä, meriturvallisuutta ja käytännön navigointitaitoja. Kapeilla kujilla on paikallisten suosimia edullisia kuppiloita ja mutkattomia illallispaikkoja. Viereisen Montjuïc-vuoren moniin puistoihin voi suunnata vaikka boulderoimaan. Kameralaukku hakulla Evocin CP 26 L -repussa on paikat kameranrungolle, linsseille, johdoille, läppärille ja pikkuroinalle. Haluan meriseikkailulle! En ymmärrä veneilystä mitään enkä omista venettä, mutta onneksi se ei haittaa. Helsinkiläinen Purjelaivakonttori (purjelaivakonttori.fi) järjestää kesäisin viikon mittaisia reittipurjehduksia, joille voi varata yksittäisen sänkypaikan. Sisustus myötäilee Barcelonan historiallisia vaiheita. . Kahvila valmistaa suklaansa itse.” ZANARINIA, BOLOGNA. bonic-barcelona.com 3?×?BARCELONA Haavekuva: Pikkuinen moottorivene ja ympärillä kimalteleva meri. Hytissä eväät ja makuutila, jossa voi kevyen tuulen keinuttaessa vajota päiväunihorrokseen. Kuukausimaksu on edullisimmillaan 125 euroa, ja maksu sisältää päivän mittaisen veneenkäsittelykoulutuksen. Vuoren kupeeseen. Siellä voi yöpyä vaikka punaisessa saaristomökissä, jonka terassilta läpsytellään kalliota pitkin mereen (utohotel.fi). Dry Martini (Aribau 162) on baari vaativaankin makuun
Keys-To-Go-näppäimistö 79 e. K UV A T: IKEA , GP B A TTERIES , MICR O S OFT (L UMIA) , S ONY (BL OODB ORNE ), L OGITE CH , REIMA LEINONEN , ANJ A REPONEN (K UVITUS) . Bloodborne jatkaa siitä, mihin Hidetaka Miyazakin edelliset Demon’s Souls ja Dark Souls lopettivat. Noin 20 e, multitronic.fi. Sen jälkeen akussa riittää virtaa pidemmälläkin mökkireissulla niin kännykkään, tablettiin kuin matkakaiuttimeenkin. GP302 Portable Power Bank 41,90 e, xxl.fi.. Miellyttävältä tuntuva Logitechin mininäppis painaa kännykän verran ja yhdistyy langattomasti puhelimeen tai tablettiin. Kaksin käsin Mistä erottaa sen yhden prosentin web-käyttäjiä, jotka tuottavat omaa sisältöä verkkoon. 3Nokioissa yksi asia on ollut aina muita paremmin: kuoret voi vaihtaa kokonaan. Siksi oikean taajuuden löytäminen on vaikeaa.” UV-VALOLAMPPU. Tekno KESÄKUU 2015 IMAGE 222 25 Pekka Pekkala on pilalle hemmoteltu teknologiasetä, jonka päivän suurin kriisi liittyy yleensä kännykän temppuiluun. Hyönteistutkija Reima Leinonen: MOSQUITO MAGNET -HYTTYSANSA. Niiden lisääntymispotentiaali on niin raju.” ULTRAÄÄNISOVELLUKSET PUHELIMEEN. 1Kännykän langaton lataus on ominaisuus, jota en tiennyt tarvitsevani. Se on vaikea ja armoton peli, jonka parissa saa kulumaan helposti koko kesäloman. HIP 3 Mikä tekniikka tappaa hyttyset. 2Varavirta-akku ladataan kotona täyteen kännykkälaturilla. PS4, hinta 59,90 e. Latautunut loma Pimeyden lapsille. ”Hyönteistutkijoiden suosikki, joka ei toimi valitettavasti hyttysiin niin hyvin kuin muihin hyönteisiin.” Tulevaisuus on täällä: kännykän johtoon ei tarvitse enää kompastella eikä akku lopu edes mökillä. Harmaassa Lontoossa veri roiskuu ja monsterit ovat pelottavia. Joku on huomannut IKEAlla saman ja päättänyt asentaa laturit osaksi yöpöydän kantta tai valaisimen jalkaa. Mutta kun sitä on käyttänyt hetken, muu ei enää kelpaa. Lumia 830 ja 930 jatkavat perinnettä. Jos auringonvalo ahdistaa, kriitikoiden ylistämä Bloodborne tuo lohdun. ”Hiilidioksidia ja lämpöä tuottava kone vähentää hyttysiä, mutta vain hetkeksi. Langattomat lataus kalusteet alkaen 59 e, ikea.fi. Niissä suojakuori kiinnitetään takalevyn tilalle. ”Suomen 40 hyttyslajia inisevät eri taajuuksilla löytääkseen vastakkaisen sukupuolen lajitoverin. Puhelin ei liho näyttöläpästä huolimatta ja langaton lataus toimii edelleen. Oikeasta näppäimistöstä
Muurikan perinteinen puukahvainen halsteri on valmistettu ruostumattomasta teräksestä. Myynnissä hyvin varustelluissa ruokakaupoissa ympäri Suomen. Tappavan myrkyllisiä on kymmenkunta. Esimerkiksi voikukan nuppuja voi käyttää kapristen tapaan. ”Nykyään puhutaan enemmän siitä, miten ne mahdollistavat marjojen, sienten, yrttien ja kasvien keruun.” RUOKASESONGIT KOROSTUVAT. Esimerkiksi maksaruoho, voi kukan lehdet ja peltokanankaali toimivat salaatinlehtinä, saksan kirveli, siankärsämö ja ruohosipuli mausteyrttien tapaan ja ruokaisat vihannekset, kuten koiranputki, sellaisenaan. Grillaa halsterilla myös varhaiskaalia, parsaa tai vihanneksia. Villiyrteillä hienostelevat nyt myös huippukokit. Posiolaisen Korpihillan Kuohuva kuusenkerkkä tehdään metsän aineksista. Hyvä villiyrttisalaatti syntyy Jos kaupan basilika on loppu, hae yrtit takapihalta. Luontoportin tunnistusopas (luontoportti.com) auttaa aloittelijoita. helsinki food company.fi MAKUPALAT Moni on syönyt lap suudenkesinään maksa ruohoa, ketunleipää, suolaheinää ja avomansikkaa suoraan maasta. Nykyään sitä kutsuttaisiin hortoiluksi, mikä tarkoittaa luon nossa villinä kasvavien syötävien kasvien keräämistä, kokkaamista ja säilömistä. Hapanta vartta ei kannata syödä. muurikka.fi. Kokit Johanna Lindholm ja Teresa Välimäki tekivät talvella kesäruokia Kroatiassa. Kaalia halsteriin. Grillimestarin yksinkertaisin apuväline on halsteri, jolla lihat ja kalat pysyvät otteessa. Luonnon supermarketti esimerkiksi ketunleivästä, voiku kasta, ruoho tai litulaukasta, pel tokanankaalista ja ketoorvokista. Ruoka 26 IMAGE 222 KESÄKUU 2015 Kuusikuohari. “Ne muuttuvat hektisemmiksi mutta maukkaammiksi, kun esimerkiksi alkuja loppukevään sesonki erotetaan toisistaan.” PERUS RESEPTIT PALAAVAT. . Uutta kasvia kannattaa maistaa vasta, kun sen tunnistaa varmasti. K UV A T: KIR SI S AL O VAARA (S AK SANKIR VELI) , P AA V O HAMUNEN (K UUSENKERKKÄ) , CO ZY PUBLISHING , MUURIKKA , L UOMO ( TOIV ANEN) , ANJ A REPONEN (K UVITUS) . Hortoilu on osa villi yrttibuumia, ja siitä on tullut yksi eniten kasvaneista terveellisen ja edullisen ruuan trendeistä. Kesäkuun alussa Suomessa vietetään villiyrttiviikkoa. Hortoilun makuun pääsee jo keräämällä lähimaastosta viher smoothien helposti tunnistettavat ainekset, kuten nokkosen ja voiku kan lehdet sekä apilat kukkineen päivineen. Hortoilija ja villiruokakouluttaja Sami Tallberg on tunnistanut jo lähes sata suomalaista villiyrttiä. “Vanhat klassikkoannokset kokevat uuden tulemisen. Villikasveja hyödynnetään myös kasvuvaiheiden mukaan. Syntyi helppoja niksejä tarjoava reseptipokkari Lomaruokaa, jonka herkut valmistuvat yhtä hyvin Etelä-Euroopassa vuokrahuvilalla kuin pihtiputaalaisen mökin keittiössä. KOKINRUOKAA. Paras aika siihen on villikasvise sonki. ”Villiyrttisalaatti takaa maku räjähdyksen, jota ei kaupan salaa tista tai yrteistä saa”, Tallberg sanoo. Sen kunniaksi aion tehdä elämäni ensimmäisen voikukkasalaatin, maistaa tuota aiemmin hevosille varattua suurta herkkua. korpihilla.fi Milla Visuri on Inkoon saaristossa asuva ruokakirjoittaja, joka ei ole katsonut yhtään kokkiohjelmaa televisiosta. Saksankirveli toimii yleismausteena. Villiyrttejä kasvaa kaikkialla. Hortoilun voi aloittaa opettele malla itse tai menemällä kurssille. En usko enää nyhtötuotteiden voimaan, koska niitä on joka paikassa.” Kesäreseptejä. Vihreät kuusenkerkät kerätään laulurastaan aikaan, ja niistä valmistuu aromikas ja alkoholiton kuohujuoma, jota kelpaa tarjoilla kesän juhlissa. HIP 3 Kauden ruokatrendit Vuoden kokki Ismo Sipeläinen: JOKAMIEHEN OIKEUDET ESILLÄ. Eri yrttejä käytetään eri tavoin. EteläSuomessa ensim mäiset yrtit ovat poimittavissa aikaisin keväällä, kesäkuun alussa kaikkialla Suomessa
4 | Meidän maitoamme on käsitelty mahdollisimman vähän. 3 | Meidän maitomme maistuu erityisen hyvin myös ihmisille – vasikoille tosin annetaan ensin, sitten vasta tulee ihmisten vuoro. Tilaa piisaa, ulkona laidunnetaan kesäisin, navetassa tepsutellaan yksin tai porukalla, ulos mennään talvisinkin (jos huvittaa – Elli esimerkiksi on aika hienohelma). 1| Olemme lehmiä, jotka tekevät, mitä tykkäävät. 7| Meidän tekemisiämme valvotaan tarkasti, jotta kaikki menee varmasti juuri niin kuin luomutuotannossa pitääkin. Ja aina kun mahdollista, ne pyritään tekemään täysin lisäaineettomiksi. Tutustu meihin tarkemmin: valio.fi/luomu Ilmi, Nakon tila. 2 | Meille kelpaa vain rehu, jonka viljelyssä ei käytetä torjunta-aineita. Yleensä rehu on ihan tästä omalta tilalta peräisin. Kuten vaikka nyt nuo uudet jogurtit. – Luomulehmien oma manifesti –. Härdelli, Nakon tila. 8| Niinpä luomumaito on juuri sellaista, millaiseksi olemme sen itse alun perin tarkoittaneet. 5 | Meidän maidostamme valmistettuihin tuotteisiin saa lisätä vain hyvin vähän lisäaineita. 6 | Valio Luomu™ maitoja ei homogenoida eli niissä olevaa rasvaa ei pilkota. Eihän se paljon käsittelyä kaipaa, kun toimii hyvin sellaisenaan. Synnymme ja asumme tiloilla, joilla voi elellä, liikkua ja olla tavalla, joka lehmille hyvin sopii
”Mieti tapetin paikka tarkkaan. 4?290 e, finnishdesignshop.fi. Hinnat alk. Saatavilla useita kokoja. Tehosteseinä riittää, kun muut seinät on maa lattu.” KATSO YMPÄRILLESI. Design 28 IMAGE 222 KESÄKUU 2015 K UV A T: S ANDBER G , LA SER CUT S TUDIO , CHIKAK O HARAD A (U-LIGHT ), R Ö SHUL TS , PENT A GON DESIGN (S UOMELA) , ANJ A REPONEN (K UVITUS) . Ruotsalaisen tapettivalmistaja Sandbergin uusi Rydal-tapetti tuo huoneeseen ikuisen auringonpaisteen, joka heijastuu isosta ruutuikkunasta seinäpinnalle. HIP 3 Tee hyvät tapettikaupat Pentagon Designin perustaja Sauli Suomela: HARKITSE TARKKAAN. Testaa mallipa lojen kanssa.” Laura Räihä on helsinkiläinen sisustusarkki tehti, joka käyttää fondue juustoa pizzan päällä ja juo vetensä sveitsi läisestä kan nusta. Metallirungon sisällä oleva led-lamppu valaisee tilaa katon ja seinien kautta. Leveys noin 73 senttiä, korkeus 10 senttiä. Hinta alk. Grillin leveys 94 senttiä, syvyys 50 senttiä ja kor keus 80 senttiä. Päivänsäde. Toistaiseksi valmiina on vain prototyyppi, annapalomaa.com ?. ”Ole varma valin nastasi. Luonnonvaloa saa kotiin myös kantamalla. Tapetin pitää tuntua omalta, joten mieti rauhassa, mistä todella pidät.” VÄHEMMÄN ON ENEMMÄN. Kyse on tietenkin taidokkaasta illuusiosta: silmää hämäävä aurinkoläikkä onkin tapetissa. Paneelitapetin koko 180?×?270 cm, yhden kuvan hinta 292?e, maricken.com Kaiverra se puuhun Helsinkiläinen Laser Cut Studio tekee laserleikkurilla tuotteita ja kaiverruk sia. ”Älä vuoraa tapetilla koko huonetta. Tumma mattateräspinta ja äärim mäisen pelkistetty muoto tiivistävät tyylin ytimen. 60 e, lasercutstudio.com Ihana valo. Poutapäivä Esteetikon nakeille Röshultsin kaasugrilli hellii minimalistin silmää. Yritys on alkanut valmistaa myös kotimaiselle koivuvanerille tulostettuja tauluja, jotka voi teettää omasta kuva tiedostosta. Kaamos-kollektiivin muotoilija Anna Palomaa ja muotoilija Jussi Takkinen suunnittelivat Milanon Design Weekille lempeää valoa antavan U-light-valaisimen. Huo mioi esimerkiksi valon suunta sekä tapetin sävyn ja kuosien sopivuus kalus tuksen kanssa
”Kun non popo on ainoa pukine, jolla on suora vaikutus kehon terveyteen.” Henley Royal Regatta -soutukisat jo vuonna 1839. Atlantin toisella puolella napillinen t-paitamalli oli yhtä lailla suosittu urheilu piireissä. Niitä käyttivät erityisesti pesäpalloilijat, ja edelleenkin useimpien baseball-joukkueiden pelipaidat ovat henleyn muunnelmia. Don Henley ei ottanut. Håndværk on tanskaa ja tarkoittaa käsityötä. Merkin henley-paita on juuri niin pelkistetty kuin mahdollista. Pian ne tunnettiin henleypaitoina. ”Ei ole yhtään päivää, jota lämmin neule ei saisi mieluisam maksi.” KÄSINTEHTY JALKINE. -vaatemerkin oikeuteen, kun se käytti mainoskampanjassaan sanaleikkiä Don a Henley and Take It Easy. Kun simppeliin t-paitaan lisätään nappeja, pukeutuminen muuttuu välittömästi harkitummaksi. Viime syksynä Eagles-yhtyeen perustaja jäsen Don Henley haastoi wisconsinilaisen Duluth Trading Co. Kenties Al Pacinon kovanaamainen soluttautujakyttä Serpicossa tai mustavalkokuvan mainari aluspaitasillaan Kaliforniassa suuren kultaryntäyksen aikana. . Kaikessa yksinkertaisuudessaan henley on lyhyttai pitkähihainen t-paita, jossa on muutaman napin mittainen nappilista. Ne ovat kaikkialla, mikä ei ehkä naurata erästä miestä. Jos ei muuten, niin ainakin sen suhteen, montako nappia on auki: yksi on sopivasti, kolme liikaa – ellei satu olemaan kesämies, johon on lurahtanut myös hieman liikaa parfyymia. Henley-paita ei ehkä sano mitään, mutta sen kuva herättää useimmissa jotain mielikuvia. Alkujaan kyse oli kuitenkin aluspaidasta. Kullankaivajille Al Pacino, pari pesäpallojoukkuetta ja rivi nappeja tekivät tavallisesta aluspaidasta klassikon. Napilliset, kauluksettomat aluspaidat olivat tuolloin suosittuja, ja soutajat alkoivat kilpailla pelkissä aluspaidoissa. Henley-paita sai tarinan mukaan nimensä Henleyon-Thamesin pikkukylästä noin sata kilometriä Lontoosta länteen. . K UV A T: HÅND VÆRK , VILLE RAIVIO , ANJ A REPONEN (K UVITUS) . Nappilista on kasvanut paidan mittaiseksi. ”Jos en ole kengissä tai sohvalla, olen sängyssä rakkaan peti kaverini kera.” TÄYSVILLAINEN NEULE. Vaikea nimi, helppo paita. HIP 3 Keikarien välttämättömyydet Ville Raivio, Keikari.comsivuston perus taja ja tietokirja Klassikon kirjoittaja: UNTUVAPEITTO. Kylässä järjestettiin ensimmäiset. Parilla hassulla napilla on t-paidalle valtava merkitys. Tyyli 30 IMAGE 222 KESÄKUU 2015 Tuomas Sorjamaa on helsinki läinen kirjoittaja, jonka kuvitel lulle kasari soittolistalle kuuluu ehdotto masti Don Hen leyn The Boys of Summer. Ohutta, pehmeää puuvillaa ja kolme nappia. Nykyajan henleyt eivät ole aluspaitoja tai urheiluvaatteita
Kauniin muoti tarinan ympyrä ei kuitenkaan sulkeudu, sillä fanivaatteen synnyinsijoilla eivät Eput tänäkään vuonna ikävä kyllä esiinny. Veskan paras puoli on se, että sen saa köytettyä itseensä kiinni. Meikissä suosin kirkkaita huulipunia ja näyttäviä eyelinereitä.” COOL ESIKUVA. Arkeen se tuskin sopii kaikkien älylaitteiden vuoksi, mutta vyölaukku kannattaakin hankkia bilekassiksi. Uimarenkaan uusin paluu Vyölaukku on tehnyt paluuta muutaman vuoden ajan. Siihen tarvitaan mikrosortsit, hihaton toppi, armeijahenkinen isohko takki ja Hunterin mustat kumisaappaat. Hunter on vanha englantilainen yritys, joka on tajunnut takoa kumia, kun se on kuumaa. Aika on palannut, myös muodissa. Huomiota herättävimmässä mekossa on Martti Syrjän pää. Nykytarjonta on suunnattu työhevosten sijaan kuitenkin muotitietoisille festarififeille. Vyötäröllä roikkuva omaisuus on vaikea unohtaa taksiin tai baaritiskille. Tyyli KESÄKUU 2015 IMAGE 222 31 Milla Muurimäki on stylisti, joka Itä-Suomen naisena kumartaa Länsi-Suomelle, kun Mike Pattonin maahan toivat. Kumisaappaat meille molemmille On taas se aika vuodesta, kun naiset haluavat kopioda Kate Mossin rennon rähjäisen festarilookin. Meno päällä Kohti kimallusta Vuosikymmenet tulevat aina uudelleen muotiin. Festarikauteen voi valmistautua tekemällä kyykkyjä ja hankkimalla asianmukaiset asut. VYÖLAUKUSTA ON MAHDOLLISTA MAKSAA NYT VYÖLAUKKUUN MAHTUVAN SETELINIPUN VERRAN, SILLÄ NIITÄ OVAT TEHNEET MM. ”Paras festaripukeutuja on Die Antwoordin laulaja Yolandi Visser. K UV A T: HUNTER , IV ANA HEL SINKI , ALL AB OUT F A SHION (ANNA S UI , T OMMY HILFIGER) , PIIA HIL TUNEN , ANJ A REPONEN (K UVITUS) . Moss lanseerasi lookin vuonna 2005 ja ylensi lantsarit trendibuutseiksi. Paola Suhonen on tehnyt vuoden 1987 festareista muistelomalliston, jossa on pikkumekkoja röyhelöillä ja ilman. MOSCINO, NEWBARK JA ANNA SUI (KUVA).. Tyyliini kuuluu aina jokin leopardikuosi. Provinssirock on suomifestareiden legenda. HIP 3 Kolmen kohdan festarilook Meikkitaiteilija Piia Hiltunen: KYPÄRÄ PÄÄHÄN. . Syrjän siksi, että Suhonen liftasi Seinäjoelle juuri Eppujen takia. Ylle lepattavalahkeiset housut ja kukkapusero, ja sillä reseptillä taas kohti sitä tulevaa kimaltavaa kautta. Sen alla hiukset ovat aina vähän sekaisin.” HUOMIOLIIVIT. Eläinlantsarit eivät ole ihan uusi juttu, sillä 1800-luvun lopulla Hunter teki kumisia kaviosuojia. Kesän kumimallistosta löytyy sandaaleja, nilkkureita – ja kumisaappaita koirille. Hänen tyylinsä on hauska ja sopivasti hullu.” Martti sydämellä. Tämän jälkeen ei ole ollut ollenkaan tavatonta maksaa kumisaappaistaan yli sata euroa ja käyttää niitä kesähelteillä. ”Festarivaatteen pitää olla mukava, rento ja huomiota herättävä. ”Pidän paljon hattuja tai päähineitä. 70-luvulla oli talouskriisiä ja terrorismia. Kuulostaako tutulta
Yksin kotona TeksTi Meri VAlkAMA kuvaT TiMo VillAnen ” K UV A : PERHEALBUMI .. 32 IMAGE 222 KESÄKUU 2015 Sairaan isoäitinsä elämää seuratessaan Meri Valkama huomasi, että myös suomalainen vanhustenhoito voi huonosti
Huolensekaiset ajatukset sinkoilevat päässäni, mutta ”. Seison pienessä, pölyn ja tupakan savun täyttämässä yksiössä. KESÄKUU 2015 IMAGE 222 33 Varautukaa siihen, että hän ei enää palaa kotiin.” Sullon isoäitini keittiössä kassiin hänen tavaroitaan, kun ambulanssi lääkäri tulee luokseni. ”Näin tapahtuu yleensä ihmisille, jotka eivät enää pärjää yksin.” On myöhäinen loppiais ilta vuonna 2015
Hallitus kuitenkin toppuutteli huolia. Uuden vanhuspalvelulain oli määrä palauttaa arvokas vanhuus. Tiedotusvälineet raportoivat pitkiä aikoja kodeissaan viruneista pesemättömistä ja nälkiintyneistä vanhuksista. Sen toteutumista vauhdittaakseen silloisen pääministerin Jyrki Kataisen hallitus lupasi kunnille lisää rahaa vanhusten palveluihin. Lääkäri kuuntelee vaitonaisena kertomaani. Artikkelin muut kuvat on otettu isoäidin kotona Helsingissä huhtikuussa 2014.. Jo pitkään me isoäidin läheiset olemme toivoneet, ettei hänen tarvitsisi enää asua yksin kotonaan. Alusvaatteita, lompakon, avaimet, villapaidan, ainakin. Pääsyy tilanteeseen on vaikea muistisairaus: alzheimer. Entä mitä teille on vastattu, kun olette pyytäneet paikkaa ympärivuorokautiseen hoitoon, lääkäri kysyy. Sen lisäksi yleiskuntoa rapauttavat perussairaudet, kuten keuhkoahtaumatauti, kilpirauhasen vajaatoiminta, verenpainetauti, sydänlihasrappeuma ja sepelvaltimotauti. Että isoäiti on edelleen riittävän hyväkuntoinen asuakseen kotona, vastaan. Vaikka lääkäri on juuri antanut kipulääkkeen suoraan suoneen, isoäidin olo on kivulias. Nyökkään. Mitä vanha ja sairas ihminen tarvitsee mukaansa sairaalaan. Tukalasta tilanteesta huolimatta isoäiti toimi, kuten kannattikin ja soitti minulle, vanhimmalle lapsenlapselleen, ainoalle samassa kaupungissa asuvalle läheiselleen. Hallituksen ulkopuolelta esiin nostettiin myös huolia. Sen jälkeen kipu reidessä on ollut sietämätön. Räikeimpiin tapauksiin oli joutunut puuttumaan jopa eduskunnan oikeusasiamies. Hoitohenkilökuntaa oli aivan liian vähän ja sillä oli rumia seurauksia. 34 IMAGE 222 KESÄKUU 2015 yritän keskittyä. heinäkuuta vuonna 2013 astui voimaan, poliitikkojen suitsutuksella ei ollut rajoja. Kotihoito piipahtaa isoäidin luona antamassa lääkkeet ja ruoan, mutta juuri muuta sen hoitajat eivät ehdi. Että äitini on noin puolentoista vuoden ajan anellut hänelle paikkaa ympärivuorokautiseen hoitoon, palvelutai vanhustentaloon, jossa lähettyvillä olisi koko ajan apua. Tämän saatuaan hän marssi läheiseen Oulasvirran valokuvaamoon, jossa käski valokuvaajaa ottamaan itsestään kuvan. Isoäidin mukaan hän oli illansuussa seissyt eteisessä, kun oikea jalka oli pettänyt alta, noin vain, yllättäen. ”Nyt on vähän sellainen tilanne, että en tunne jalkojani”, hän sanoi puhelimeen. Kodin ulkopuolisen hoidon tarpeesta ovat jo pitkään kertoneet useat merkit: päälle unohtuneet hellanlevyt, syömisen ja juomisen ja tärkeiden lääkkeiden unohtaminen, kotitalon käytäville eksyminen, yön ja päivän ja unen ja valveen sekoittaminen. Kotihoitoko täällä kuitenkin käy, hän kysyy. Lääkäri hymähtää ja pudistaa päätään. Eduskunnassa ja mediassa käydyssä keskustelussa vanhusten kotija laitoshoito asettuivat vastakkain. Hän sanoi: ”(– –) nyt on ensimmäistä kertaa meillä käsillä vanhuspalvelulaki, jossa myös ohjataan lisää resursseja nimenomaan vanhustenhuoltoon ja säädetään sisällöllisiä tavoitteita siitä, mikä on hyvää hoitoa ikäihmisille: laitospalveluihin, kotipalveluihin, omaishoidon tukipalveluihin.” Joitain kuukausia myöhemmin, helmikuussa 2013 eduskunnan täysistunnossa silloinen peruspalveluministeri Maria GuzeniEdellinen aukeama: Kuva isoäidistä on otettu Mikkelissä 1940luvun alussa hänen itsensä pyynnöstä. Uudistusta verrattiin terveyskeskusten, peruskoulujen ja päivähoidon rakentamiseen, niin merkittävästä asiasta oli kyse. Kuulen, kuinka hän itkee kivusta. Yksi suurista kysymyksistä oli linjaus, jonka mukaan vanhusta tuli hoitaa ensisijaisesti kotona ja vasta viimeisenä vaihtoehtona laitoksessa. Vihdoin Suomeen saatiin laki, joka sääteli hyvää vanhusten hoitoa. Siitä, mikä kivut aiheuttaa, ei ole varmuutta. Runsas puoli tuntia myöhemmin löysin hänet vuoteeltaan kivusta irvistellen. Olisi helppoa lysähtää sängyn reunalle ja purskahtaa itkuun. Rappukäytävässä ensihoitajat valmistelevat häntä ambulanssimatkalle kohti sairaalaa, käärivät ympärille peittoja, asettelevat tippapulloa. Elokuussa 2012, hieman alle vuosi ennen lain voimaan astumista sDP:n silloinen puheenjohtaja Jutta Urpilainen totesi puoluejohdon kesätapaamisessa: ”Kukaan ei ole säätämässä lakia, jolla oltaisiin heikentämässä kotipalveluja, vaan päinvastoin tämän lain tavoitteena on parantaa sekä kotihoidossa olevien että laitoksissa olevien vanhusten tilannetta.” Noin kuukausi myöhemmin pääministeri Katainen puhui eduskunnassa kuntien valtionosuuksista. Äitinsä nukkuessa hän oli kävellyt kampaajalle ja pyytänyt permanentin. Isoäiti on hetki sitten kannettu paareilla ulos asunnostaan. Laki tuli tarpeeseen, sillä selvää oli, että vanhustenhoidossa asiat eivät olleet hyvin. ”Ei ole.” N yt kohentuivat vanhusten oltavat! nyt korjattiin ikäihmisiin kohdistuneet epäkohdat! Kun Suomen historian ensimmäinen vanhuspalvelulaki 1. Viikkaan vaatteita laukkuun ja kerron lääkärille, että isoäiti ei ole enää aikoihin pärjännyt kotonaan
Käsissään isoäiti pyörittää sätkäkonetta. Kun sätkä on valmis, hän tekee jotakin, mitä keskivertoisoäidillä ei tulisi mieleen: ojentaa koneen minulle, lapsenlapselleen. Pienen pieneksi vuosien varrella kutistunut keho tärisee kylmästä. On kesä 1989, tai ehkä 1990. Rakennepoliittisessa paketissa yhdeksi uudistuksen kohteeksi nimettiin vanhusten laitoshoito. Jo pitkään oli ollut selvää, ettei isoäiti enää pärjännyt kotonaan. Kuten aina, isoäidin töölöläiskodissa kaikki on puhdasta ja huoliteltua – tyynyjen pitsireunukset, nuttura ja helmikorvakorut, avointen ikkunoiden takana kukkivat kalpean vaaleanpunaiset pelargoniat. Isoäiti rullataan paareilla sisään, minut ohjataan odottamaan aulaan. Silti jo syksyllä 2013 sen ylle lankesi syvä varjo. Istumme puhtailla valkoisilla puuvillalakanoilla pedatun vuoteen reunalla, isoäiti ja minä. ”Hän asuu yksin”, saan sanottua. Sen sisältä tulvii hänen asuntonsa haju, vahva tupakantuoksu. Lääkäri pudistaa päätään. Tartun häntä käsistä, silmät raottuvat. Kuinka lonkassa saattoi olla murtuma. ”Pitäisi päästä pissalle”, isoäiti kuiskaa. Lääkäri kumartuu lähemmäksi ja puhuu melkein huutamalla, vaikka ei isoäidin kuulossa mitään vikaa ole. Käytännössä päätös tarkoitti, että laitoshoitopaikkoja ryhdyttiin vähentämään rajusti. Isoäiti on leikattava. Murtuma on niin suuri, ettei muu kuin kaatuminen selitä sitä. Tuijotan lääkäriä ymmärtämättä, mitä hän sanoo. Siitä päätettiin leikata vuoteen 2017 mennessä 300 miljoonaa euroa. Silmistä heijastuu pelko ja pohjaton väsymys. Tottunein sormin pyöritän koneen sisälle filttereitä ja sätkäpaperia, ja koska tämä on meidän yhteinen leikkimme, leikkisavukkeen valmistuttua isoäiti sytyttää omansa, minä leikin tupruttelevani omaani, ja me molemmat nauramme makeasti. Kun lääkäri vihdoin tulee luokseni, ilta on kääntynyt yöksi. Ilmeisin syy säästöpäätökseen oli kuitenkin raha. Sen tehtävänä oli suunnitella rakenneuudistus – siis esittää, kuinka yhteiskunnan tai talouden rakenteita tulisi muuttaa pysyvästi. Lääkäri rykäisee. S yksyllä 2013 kaTaisen halliTus kokoonTui budjettiriiheen sopiakseen rakennepoliittisesta ohjelmasta. Oikeastaan tätä periaatetta oli sovellettu jo vuosia: 2000-luvulla laitoshoitopaikkojen määrä oli puolittunut. Hänellä on murtuma, tapaturma-aseman lääkäri sanoo, hänellä on suuri murtuma lonkassa. KESÄKUU 2015 IMAGE 222 35 Jo pitkään oli ollut selvää, ettei isoäiti enää pärjännyt kotonaan. Tämänkaltainen onnettomuus oli ollut vain ajan kysymys. ”Voiko hän sinusta tämän jälkeen vielä asua yksin?” ”Kyllä tällaisesta toipuminen aika hidasta ja vaikeaa on”, lääkäri sanoo, ”epätodennäköistä on, että hän enää palaa kotikuntoon.” Tunnen, kuinka suuttumus kerää voimiaan sisälläni. Hoitolaitoksessa makuuttaminen ei ollut läheskään aina parasta mahdollista hoitoa. ”Teille rouva laitettiin juuri se katetri, ette te nyt pissalle pääse.” Isoäiti ei ymmärrä. Vaikutuksen tuli olla laajempi kuin tavallisen menoleikkauksen. Sen tarkoitus oli ”kuroa umpeen kestävyysvajetta” ja ”vahvistaa talouden kasvuedellytyksiä”. Sen sisällä filtteri, tupakanpurut ja Rizla-paperi muodostavat savukkeen, jollaisia isoäiti on polttanut jo vuosia. Isoäidin mukaan hän oli seissyt paikallaan eteisessään, kun jalka vain yhtäkkiä oli pettänyt alta. Pitelen sylissäni isoäidin kassia. Silti ne herättävät muiston. Vessaan ette nyt vähään aikaan pääse, teillä on lonkkamurtuma. Pyydän hänelle lisäpeiton ja peittelen, kaulaa myöten. Osittain ratkaisua perusteltiin hoidon laadulla. Terveydenja hyvinvoinnin laitoksen Thl:n mukaan ympärivuorokautinen. ”Rouva, teillä on katetri. Kun se vielä vuosia sitten oli kevyt ja siihen sekoittui isoäidin hajuveden tuoksu, haisevat laukun sisällä olevat vaatteet nyt siltä kuin ne olisivat roikkuneet viikkotolkulla lentokentän tupakkakopissa. Nyt yhdeksän kymmenestä 75 vuotta täyttäneestä asuu kotona. Myös muutamaa kuukautta aiemmin voimaan astuneessa vanhuspalvelulaissa säädettiin, että ensisijaisesti vanhusta tuli tukea kotona, ja laitoshoitoon ihminen siirrettäisiin vain, jos terveydentila sitä ehdottomasti vaati. Ja määrä kasvaa koko ajan. Muistatteko, ihan juuri otettiin siitä röntgenkuva.” ”Mutta kun pitää päästä vessaan.” Silitän isoäidin kättä ja yritän saada hänet rauhoittumaan. Ennen budjettiriiheä ohjelmaa oli valmistellut valtiosihteeri Martti Hetemäen työryhmä. Tutkimushuoneessa isoäiti makaa vuoteella silmät suljettuina. na-Richardson (sd.) puhui vanhuspalvelulaista ja sanoi: ”Tähän lakiin sisältyy 27 miljoonaa euroa lisähenkilöstön palkkaukseen.” Vanhuspalvelulaki todella oli hallituksen lempilapsi. Tämänkaltainen onnettomuus oli ollut vain ajan kysymys. A mbulanssi saapuu Töölön TapaTurma-asemalle iltakymmeneltä. Siitä olimme myös kotihoidon työntekijöille puhuneet – tuloksetta
Viikarin mielestä ne ovat usein pelkkiä säilöjä, joissa vanhukset viettävät paljon aikaa yksin. ”Kyllä se on vaikean tai keskivaikean vaiheen dementia, kun vanhukselta menevät sekaisin yö ja päivä, kun hän etsii äitiään ja isäänsä, on ahdistunut, eikä tunnista omaa kotiaan tai muista syödä tai juoda. Niissä tilanteissa kotihoito on tullut tiensä päähän. Vanhusten kotihoidolle asetetut vaatimukset ovat aivan liian kovat. Sen konsepti on Suomessa poikkeuksellinen: potilaina on ainoastaan vanhuksia, joiden asioita hoitaa vanhuksiin erikoistunut moniammatillinen tiimi. Muihin Suomen sairaaloissa toimiviin geriatrisiin poliklinikkoihin verrattuna ero on, että Turussa apua annetaan akuuteissa tilanteissa heti, ei ajanvarauksesta viikon tai kuukauden kuluttua. G eriatri Laura Viikari tuntee suomaLaisen vanhustenhoidon. Pihapiirin muistisairaiden asukkaiden kulkemisia seuraisi yhteisön oma porttivahti. Osaamista on, mutta määräykset siitä, mitä hoitaja saa tehdä ja kuinka paljon aikaa asiakkaiden luona käyttää, ovat liian tiukat. ”Minusta ihmisten pelottelu sillä, että vanhukset eivät pärjää, on epäasiallista. Koteihin viedyt hoivapalvelut tarjoaisi kunta. Niissä ostokset voisi maksaa asukkaille suunnitellulla rannekkeella, johon vanhuksille ladattaisiin rahaa. Hän toivoo, että Suomessa mietittäisiin enemmän sitä, millaisia vanhusten asumisratkaisut voisivat parhaimmillaan olla. Kun vuonna 2013 Manner-Suomessa ympärivuorokautista hoitoa sai lähes 45 000 yli 75-vuotiasta ihmistä, puhuttiin kustannuksissa sadoista miljoonista euroista. Meillä on asiat pääsääntöisesti ihan hyvin, valtaosa vanhuksista pärjää hyvin ja ihmisistä pidetään hyvää huolta. Kun se ei onnistu, hän sytyttää tupakan sängyssään.. Kun huonokuntoinen vanhus jätetään yksin kotiin, tilanne ei poikkea mitenkään siitä, että yksin kotiin jätettäisiin pieni lapsi, jonka luona käytäisiin kolme kertaa päivässä kurkistamassa, miten hän voi. Milloin Viikarin mielestä raja on ylitetty ja vanhuksen tulisi päästä ympärivuorokautiseen hoitoon. Taloissa asuminen olisi mahdollista tulotasosta riippumatta.” Katutason liiketiloissa vanhuksille tarjottaisiin palveluita, kuten minimarket, kampaamo, ravintola ja kuntosali. Millaisin mittarein vanhuksen pärjäämistä kotonaan voisi arvioida. Tämän viestin varjoon jäi se tosiasia, että kaikista huonokuntoisimpien, laitoshoitoa kipeästi tarvitsevien vanhusten määrä kasvoi jatkuvasti, eikä kukaan tiennyt, kuinka paljon heitä lopulta oli. Mutta se mietityttää, miten sopivat yhteen ne kaksi tosiasiaa, että meillä on yhä sairaampia vanhuksia ja yhä enenevässä määrin heitä hoidetaan kotona.” Hokema, jonka mukaan paras paikka vanhukselle on kotona, on Viikarille tuttu. Yksi kerrostalokorttelin parhaista puolista olisi, että yhtäkään vanhusta ei suljettaisi neljän seinän sisään. ”Mantran hokeminen tarkoittaa, ettei haluta myöntää, kuinka suuresta ongelmasta on kyse.” Viikarilla on pysäyttävä vertaus. Kun hoitajat aiemmin saivat puuhata vanhusten Isoäiti yrittää kammeta itsensä ylös sairaalasängystä päästäkseen ulos tupakalle. Tilannetta kaunistelemaan useat poliitikot valjastivat käyttöönsä mantran, jonka mukaan ”paras paikka vanhukselle on oma koti” ja ”valtaosa vanhuksista haluaa asua kotonaan loppuun asti”. Selvää nimittäin oli, että vaikka laitoshoidosta luopumiselle joidenkin vanhusten kohdalla oli inhimillinen peruste, nyt päätöksiä tehtiin puhtaasti taloudellisista syistä. Viikari valittiin tammikuussa vuoden geriatriksi, sillä pitkälti hänen ansiostaan Turussa on kaksi vuotta toiminut geriatrinen poliklinikka. Mutta vaikka juuri kotihoito joutuu usein tekemään vanhuksen kannalta surkeita ratkaisuja, tilanne ei ole kotihoidon syy, Viikari muistuttaa. ”Meillä voisi olla kerrostalokortteleita, joissa talo ympäröisi viihtyisää pihaa. 36 IMAGE 222 KESÄKUU 2015 hoito maksoi paljon, arviolta 150 euroa päivässä potilaalta. Tekee pahaa ajatella, että ahdistuneena kotona oleva ihminen joutuu olemaan yksin. Vanhukset pääsisivät ulos, eikä tapahtuisi, kuten Suomessa tällä hetkellä jatkuvasti: kotihoidolla ei ole aikaa viedä vanhuksia ulos. Hänellä on siitä selvä mielipide: Kun vanhus on niin huonossa kunnossa, ettei enää tunnista kotiaan tai tunne oloaan turvalliseksi yksin, väitteeltä putoaa pohja. Niistä ihmiset voisivat ostaa tai vuokrata asunnon itselleen jo melko hyväkuntoisina ja asua elämänsä loppuun asti. Siihen kuuluu geriatrin lisäksi erikoissairaanhoitaja, kotiutushoitaja, fysioterapeutti ja farmaseutti. Ei siis ihme, että Viikarin vanhustenhuoltoa suomivia lausuntoja on näkynyt useissa tiedotusvälineissä – itse asiassa niin useissa, että nyt hän haluaa aivan aluksi sanoa jotakin myönteistä. Uusi toimintatapa on lyhentänyt vanhusten sairaalajaksojen pituutta ja vähentänyt päivystyskäyntejä. Yhden vanhuksen osalta se tarkoitti noin 55 000 euron vuosikustannuksia. Lehtien sivuilla useat asiantuntijat nostivat esiin huolensa säästötavoitteesta. Viikarille on kehittynyt vuosien varrella siitä kaunis visio. Osastolla näkee, miten paljon paremmin ihmiset voivat, kun ympärillä on muita.” Laitoksia on toki monenlaisia. Näin merkittävien säästöjen jälkeen selvää oli, että useat heistä, jotka ympärivuorokautista hoitoa kipeästi tarvitsivat, jäisivät sitä ilman
Ikkunat olivat puhtaat, lattia perusteellisesti imuroitu, kylpyamme kiiltäväksi hangattu. Leikkauksen jälkeen isoäiti viedään osastolle toipumaan. Sinne tänne lakanakankaaseen on palanut tupakan reikiä. Isoäiti aiotaan kotiuttaa. Kun se ei onnistu, hän sytyttää savukkeen potilashuoneessa. Mutta nyt asunnon tila rävähtää silmille. Puhelimessa kotihoidon sosiaalityöntekijä kertoo äidilleni, että arvio tarkoittaa isoäidille kotiolosuhteissa tehtyä kyselyä. Arvion sisältö on salassa pidettävää tietoa, jota ei välitetä kenellekään. Hän kiukuttelee, itkee 25 vuotta sitten kuolleen äitinsä perään ja pistää vastaan hoitajille, vaikka nämä yrittävät auttaa. Tilannetta ei muuta miksikään edes vanhuspalvelulaki, jonka mukaan kunta vastaa siitä, että iäkkään henkilön sosiaalija terveydenhuollon sekä muiden hänen hyvinvointiaan, terveyttään, toimintakykyään ja itsenäistä suoriutumistaan tukevien palvelujen tarve selvitetään kokonaisvaltaisesti yhdessä iäkkään henkilön ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai hänelle määrätyn edunvalvojan kanssa. Kotihoidon lääkärin lausuntoon kirjataan: Omista asioista ei kykene huolehtimaan muistisairauden vuoksi. Tajuamme, että isoäidin tulevaisuuden kannalta ratkaisevassa asemassa on kuntoarvio. Lämmitä ruoka. Kaatumisesta on kulunut kolme viikkoa. Jatka matkaa seuraavan vanhuksen luo. Soittelee omaiselle usein, yksinäisyyttä ja turvattomuuden tunnetta valittelee usein. Usein polttaa tupakkaa sängyssä, tulipaloriski on suurentunut. Käy ilmi, ettei pyykkejä ole pesty aikoihin. Hän kieltäytyy ruoasta, juomasta ja lääkkeistä ja repii kanyylin irti kädestään. Muistisairauden myötä isoäidin käytös pelottavissa ja turvattomissa tilanteissa on muuttunut uhmakkaaksi. Juuri ennen isoäidin kotiuttamista hänellä teetetään Mini Mental Status Examination eli mmse-testi. Isoäiti on liikkunut sairaalassa omin päin joitain metrejä, mutta on edelleen hutera. K aksi päivää kaatumisen jälkeen isoäiti leikataan. Vanhus kotiutetaan ja kotona hänelle teetetään kuntoarvio, jonka tulosten mukaan päätetään jatkosta. Muistelemme apeina äitini kanssa, miltä isoäidin kodissa parhaina vuosina näytti: Vitivalkoiset puuvillalakanat oli mankeloitu ja ne tuoksuivat potpourrilta. Kun isoäiti kesäkuussa 2014 sai testitulokseksi 23/30 (lievä dementia), on tulos nyt 13/30 (keskivaikea dementia). Sekavuus on syvempää kuin koskaan. Kotihoidossa on ollut tietokatkos. Hän on kivuissa ja tavallistakin sekavampi. Aiemmin syvän sininen persialainen matto on pölystä harmaa. Kuntien siis pitäisi ostaa palvelunsa sen mukaan, mitä asiakkaat tarvitsevat. Tiedot tuntuvat tyrmääviltä. Sängyssä lakanat ovat pissan ja kahvin tahrimat ja täynnä tupakanmuruja. Jos emme saa olla paikalla arviointitilaisuudessa, äiti sanoo, haluamme ainakin nähdä paperit, joissa kuntoarviota perustellaan. Tämä toteutuisi paremmin, jos vanhukset eivät asuisi hajallaan, vaan esimerkiksi kerrostalokortteleissa.” Viikarin mukaan tärkeää on muistaa myös, että vanhuspalvelulain mukaan hoivaa pitäisi tarjota potilaan tarpeen mukaan. Sillä pyritään mittaamaan älyllisen toimintakyvyn muutosta. Kun minä, äitini ja siskoni vierailemme sairaalassa, hän ei muista missä on tai mitä on tapahtunut. Se on erikoista, sillä kotihoidon kautta isoäidille on tilattu pesulapalvelu. Vaihtoehtoa, jossa isoäidin kaltainen, kohtuulliseen liikkumiseen kykenevä vanhus voisi saada paikan ympärivuorokautiseen hoitoon ilman välikotiutumista, ei ole. Silti kuluu vain pari viikkoa, ja äitini saa puhelun sairaalasta. Anna lääkkeet. Myös muutamia kertoja tilattu siivouspal. Tämän kaiken me läheiset tiedämme liiankin hyvin. Kun näin ei toimita, tarkoittaa se, että kunnat rikkovat toistuvasti lakia. Kerromme, kerta toisensa jälkeen, että hänet on leikattu ja hän on toipumassa sairaalassa. Koska emme muuta voi, nielemme kotiutuksen aiheuttamat pelkomme. Tupakointia lukuun ottamatta käytös ei eroa millään lailla uhmaikäisestä neljävuotiaasta. Kylpyhuoneesta äiti löytää valtavan kasan pyykkiä. Reisiluun kaulan murtuma on suuri, ja lonkkaan asennetaan puoliproteesi. Samasta syystä isoäiti jäi vain muutama kuukausi aiemmin useaksi päiväksi ilman ruokaa, vaikka kotihoidon kautta oli tilattu ateriapalvelu. Koska isoäiti on useita kertoja kieltänyt meitä läheisiä auttamasta siivoamisessa, olemme vastahakoisesti antaneet olla. Lääkäri kuitenkin rauhoittelee meitä, näin toimitaan kaikissa tapauksissa. Avohyllyillä lepääviä astioita, kirjoja, vinyylilevyjä ja maustepurkkeja peittää paksu pölykerros. KESÄKUU 2015 IMAGE 222 37 kanssa kotiaskareita, on kotihoidon tehtävät nyt ketjutettu riviksi pikasuoritteita. Emme ole uskoa korviamme. Mutta sekään ei ole sosiaalityöntekijän mukaan mahdollista. Kyselyn tekevät kotihoidon sosiaalityöntekijä ja sairaanhoitaja, eikä läsnä saa olla ulkopuolisia – ei edes äitini, vaikka hän on isoäidin taloudellinen edunvalvoja ja isoäiti jo vuosia sitten kirjoittanut valtakirjan, jonka mukaan äitini on oikeutettu saamaan tietoa isoäidin terveydentilaan liittyvistä asioista. Sen vastausten perusteella kotihoito arvioi, pärjääkö tämä edelleen kotona vai ei. ”Suurin osa kotihoidon käytettävissä olevasta ajasta ei saisi kulua vanhuksen luota toiselle siirtymiseen, vaan vanhusten auttamiseen. Nytkin hän yrittää kammeta itsensä sängystä päästäkseen ulos tupakalle. Mutta kauhukuvista emme pääse. Ennen kotiutumista äitini käy isoäidin asunnossa siivoamassa ja tarkistamassa, että kaikki on kunnossa
Summa on yli kolme ja puoli kertaa suurempi kuin Guzenina-Richardsonin alun perin lupaama lisäraha. Vuosina 2012–2015 hallitus kuitenkin leikkasi kuntien valtionosuuksia tavalla, joka iski kipeästi muiden palveluiden lisäksi vanhustenhuoltoon. Kysymystä on vaikea saada mielestä: kuinka käy niiden vanhusten, joilla ei ole asioistaan huolehtivia läheisiä. Tänään hän on kuitenkin aivan erityisen sekava. Konkreettisesti vanhustenhuollon ympärillä tapahtui Honkasen mukaan seuraavaa: Aivan kuten peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson lupasikin, vuosina 2013–2015 vanhustenhoitoon lisättiin yhteensä 82 miljoonaa euroa, siis runsaat 27 miljoonaa euroa per vuosi. Meidän läheisten turvallisuuden tunnetta laite lisää, mutta kun tilanne on ohi, tajuan, kuinka uupunut ja stressaantunut isoäiti sen vuoksi on. Maaliskuussa äiti kysyy arvion perään uudestaan. Tartun häntä kädestä. Vanhuspalveluiden osuus sosiaalija terveydenhuollon kustannuksista on runsas neljännes. Hälytin yhdistää Palmiaan, josta meille vieraan naisen ääni huhuilee isoäitiä kaiuttimen kautta. Isoäidin vointi ja sekavuus vaihtelevat päivästä toiseen, ja välillä onnistumme käymään melko järjellisiäkin keskusteluja. Joka kerta isoäidin avatessa kotiovensa yksiön nurkkaan asennettu laite kajauttaa ilmaan kovaäänisen nauhoitteen, joka ilmoittaa: ”Hälytys. Naapurit löytävät hänet toistuvasti kotitalonsa käytäviltä harhailemasta. ”On! Kaikki on hyvin!” isoäiti raivoaa. Isoäidin äidin kuolemasta on aikaa yli 20 vuotta. ”Poliittisesti asia on niin kuuma, että nekään, jotka ymmärtävät, eivät uskalla puhua suoraan.” Mutta Honkanen uskaltaa. ”Kun koko valtionosuusmääräraha on 8–9 miljardia, puhutaan laitoshoitoleikkauksissa suuresta summasta”, Honkanen sanoo. Kansaneläkelaitoksen johtava tutkija Pertti Honkanen huokaa puhelimeen. Alkuperäisen lain mukaan pitkäaikainen hoito voitiin toteuttaa laitoshoitona vain, jos siihen oli lääketieteelliset perusteet tai hoito oli vanhuksen arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta muuten perusteltua. Niin pirun ikävä.” K evään edetessä selväksi käy, että vaikka lääkärin mukaan kuntoarvio tuli toteuttaa kolmen viikon sisällä kotiuttamisesta, mitään takeita ei ollut, että arvio saataisiin tehtyä edes kolmen kuukauden sisällä. Ratkaisuna ongelmaan kotihoito asentaa isoäidin kotioveen hälytyslaitteen, jonka tehtävänä on hälyttää, kun isoäiti yrittää lähteä asunnostaan. Kunnille luvattiin lisäresursseja lisärahoituksen muodossa, mutta todellisuudessa ne eivät saaneet senttiäkään ylimääräistä. Sosiaalija terveysministeriön mukaan sote-menot (pois lukien lasten päivähoito) olivat vuonna 2013 yhteensä 19,6 miljardia euroa. ”Olen kamalan väsynyt. ”Onko sinulla ikävä äitiä?” Isoäidin poskilla, yli ihoon painuneiden uurteiden, vierii kyyneliä. Sen lisäksi vanhustenhuoltoa kurittaa rakennepoliittinen paketti, jossa vanhustenhuollosta ja erityisesti laitoshoidosta on tarkoitus säästää 300 miljoonaa euroa. Honkasen mukaan selvää on, että budjetin saman momentin sisällä tehtiin siirtoja, joissa toinen käsi otti ja toinen antoi, mutta ottavalle jäi – päinvastoin kuin julkisesti väitettiin – käteen huomattavan paljon enemmän. Kun naapurit taluttavat isoäidin takaisin kotiinsa, hän on siellä aivan yhtä hukassa kuin rappukäytävässä. Arvokkaalla vanhuudella ei ollutkaan enää merkitystä. Kun siis kuntien sosiaalija terveysmenoista neljän vuoden aikana laskennallisesti säästettiin 1,3 miljardia euroa, vanhusja vammaispalveluiden osalta se tarkoitti noin 340 miljoonaa euroa. ”Ja vielä paremmin sitten, kun jätät minut rauhaan!” Ajattelen geriatri Laura Viikarin visioita vanhuksille tarkoitetusta korttelikerrostalosta ja sen suuresta pihasta, vanhusten laajasta, turvallisesta reviiristä. Rakennepoliittisen paketin yhteydessä tehty muutos oli raju: enää laitoshoitoa saattoi saada lääketieteellisin tai potilasturvallisuuteen liittyvin perustein. Niiden välinen epäsuhta on ilmeinen. Hän ei muista, missä asuu tai miten kotiin palataan. V anhuspalvelulain piti muuttaa paljon, mutta monien vanhusten elämä muuttui entistä surkeammaksi. Asia on niin vaikea, että Honkanen epäilee, etteivät edes kaikki kansanedustajat ymmärrä, mitä lopulta tapahtui. Sellaista minun isoäidilläni ei ole. Minulla oli illalla menoa. 38 IMAGE 222 KESÄKUU 2015 velu on toiminut huonosti – palvelusta on laskutettu, mutta asunto ollut lähes entisessä kunnossa. Rakennepaketin leikkaukset pakottivat hallituksen muuttamaan vanhuspalvelulakia. Rahat luvattiin lisähenkilöstön palkkaamiseen, mutta kunta olisi voinut käyttää rahat muutenkin, vaikkapa kiinteistökustannuksiin. Samalla haluan kysyä, sopiiko hänelle, että kerron myös hänen tarinansa. Hän tuijottaa hälytintä silmät leiskuen ja huutaa: ”Jätä minut rauhaan! Ole jo hiljaa!” Ääni laitteesta ilmoittaa haluavansa vain varmistaa, että kaikki on hyvin, mutta se ei tilannetta paranna. Joka kerta isoäidille soittaessani toivon, että tämä päivä olisi hyvä. Sen toisessa sarakkeessa näkyvät eurot, joita vanhustenhuollolle on vuosina 2012–2015 lisätty ja toisessa eurot, joita kuntien valtionosuuksista on samaan aikaan leikattu. Vanhusten ja vammaisten palveluiden osuus kattoi 5,2 miljardia euroa. Hän istahtaa huohottaen sängylleen ja sytyttää savukkeen. Kun äitini kuun loppupuolella, yli kuukausi kotiutumisen jälkeen tiedustelee asiaa, kotihoidossa ei osata sanoa, milloin arvio on mahdollista toteuttaa. Avaimetkin ovat yhä useammin unohtuneet kotiin. Pian kuitenkin ilmoitetaan, että osasto on täynnä, eikä toivottu aikataulu toteudukaan. Isoäiti hermostuu hetkessä. Olimme ystävien kanssa Westendissä kirkkokonsertissa.” Se ei tietenkään pidä paikkaansa. Hetken hiljaisuuden jälkeen hän pyytää: ”Kertoisitko minulle äidistäni.” Istun hetken hiljaa tietämättä, mitä vastata. Tapahtuu seuraavaa: Koko helmikuun aikana kotihoito ei ilmoita mitään arviontekoaikataulusta. Honkasen laskelmista käy ilmi, että yhteensä kunnat ovat joutuneet vuosina 2012–2015 säästämään peruspalveluista 1,3 miljardia euroa. Avaa.” Kun ensimmäisen kerran hälyttimen tulon jälkeen vierailen isoäidin luona, en ehdi painaa riittävän nopeasti nappia, joka kuittaa hälytyksen ja ilmoittaa turvapalveluun kaiken olevan kunnossa. Hän puristaa sitä ja vastaa: ”On. Hän on laatinut taulukon, joka katsoo lukujen taakse. ”Miksi?” kysyn, mutta isoäiti pysyy hiljaa. Hänellä on yksiönsä, ja nyt siitä on tullut vankila, josta poistuminen aiheuttaa hälytyksen. Lopulta, huhtikuun puolessavälissä, kuntoarviointijakso Toimittaja Meri Valkama jatkaa pureutumista suomalaiseen vanhustenhuoltoon Image.fi:ssä käynnistyvässä uudessa 10-osaisessa blogissa Vanhuus ja Meri.. Mitä pidemmälle kevät etenee, sitä ilmeisemmäksi käy isoäidin tarve päästä ympärivuorokautiseen hoitoon. Nyt hänelle kerrotaan, että arvio saatetaankin tehdä osastohoidossa. Haluan kertoa hänelle kirjoittavani lehtijuttua vanhustenhoidosta. M aaliskuisena aamupäivänä soitan isoäidille
Pitkästä aikaa hän vaikuttaa edes kohtuullisen skarpilta. Kun samana iltana ajan kohti kotia, en saa mielestäni geriatri Laura Viikarin sanoja. Huhtikuisena iltana ajan isoäidin luo. Hän sanoo: ”On, se on OK. Osa puheista on ollut jopa itsetuhoisia. Hauraan vanhuksen edessä olo on kuin lapsesta huolehtisi: jos toisen olo siitä vain helpottuu, huolet kantaa mieluummin itse. Turvattomuudesta ja hädästä, jonka totaalinen eksyksissä olemisen tunne synnyttää. Lääkäri ei näe sen järjestämisessä hyötyä. Niin tälläkin kertaa.. ”Onko se sinun puolestasi OK?” kysyn. Isoäiti on juuri sytyttänyt tupakan. Sairaanhoitajan mukaan olennaisia muutoksia ovat sekä lonkkaleikkaus että masennus, turvattomuus ja itsetuhoiset puheet. Tällä hetkellä sitä, mikä tilanne todellisuudessa on, ei tiedä kukaan. KESÄKUU 2015 IMAGE 222 39 perutaan kokonaan. Sellaisina hetkinä hän usein haluaa keskustella vakavasti. Hän imee savuketta niin, että tulipää hehkuu, sitten puhaltaa savut ulos hivenen leukaansa kohottaen. ”Nyt on niin, että elämä tällaisenaan on tullut tien päähän.” Pyydän isoäitiä tarkentamaan, kertomaan mitä tarkoittaa. Ei kukaan.” . Niin tälläkin kertaa. Riskeistä, joita huonokuntoisen vanhuksen yksin eläminen aiheuttaa. Saan viimein kysyttyä, mitä hän ajattelee siitä, että kerron hänen tarinansa. Isoäiti vaikuttaa pitkästä aikaa edes melko skarpilta. Siitä emme ole aiemmin puhuneet, että juuri nämä vanhustenhuollon kysymykset ovat saaneet minut kirjoittamaan aiheesta lehtijuttua. Ehkä armollista on, ettei hän muista kertoneensa samoista tunteista sekä minulle, äidilleni että sisarelleni useita kertoja aiemminkin. Sekä tietenkin hälytyslaitteesta, jonka läsnäoloa isoäiti vihaa. Isoäiti on viime aikoina ilmaissut myös kotihoidon työntekijöille kokevansa olonsa masentuneeksi. Pienen hetken olen näkevinäni huonokuntoisen, luurangoksi laihtuneen vanhuksen tilalla sen silmillään hymyilevän isoäidin, jonka töölöläisasunnon ajoilta muistan. ”En voi enää asua yksin”, hän vastaa, ”tämä muori on nyt saatava jonnekin muualle asumaan.” Puhumme kaunistelematta yksinäisyydestä, jota eivät helpota edes meidän läheisten säännölliset käynnit ja puhelut. Sairaanhoitaja ei koe voivansa tehdä asialle juuri mitään, mutta hänen mielestään päätös on erikoinen. ”Toivon, että seuraava hallitus velvoittaisi kunnat selvittämään, kuinka moni vanhuksistamme todella olisi ympärivuorokautisen hoidon tarpeessa. Sellaisina hetkinä hän haluaa keskustella vakavasti. Hoitaja tietää, mitä vanhuspalvelulaki asiasta sanoo: jos iäkkään ihmisen elinolosuhteissa tapahtuu olennainen muutos, palveluntarpeet on selvitettävä viipymättä ja saatettava loppuun ilman aiheetonta viivytystä. Mutta lupaa, ettet kaunistele mitään.” Sitten sängyn reunalla istuu jälleen lyyhistynyt, masentunut alzheimer-potilas. Sen savu nousee vaaleanharmaana vanana kohti kattoa
Hyvä niin, sillä näyttelijä pelkää suoria lähetyksiä kuin lepakoita. 40 IMAGE 222 KESÄKUU 2015 Tommi Korpelan kasvot ovat tutut kymmenistä elokuvaja tv-rooleista, mutta kiinnostavampaa taidetta tehdään hänen mielestään teattereissa. TeksTi Kalle Kinnunen kuvaT Juha Törmälä LAVATÄHTI
KESÄKUU 2015 IMAGE 222 41
Kenttä on vapautunut, se hengittää nyt paremmin.” Yhtä kapea oli tyylikirjo, jossa olivat vastakkain jälkiturkkalainen ehdottomuus ja toisaalta Kansallisteatterin vanha kaarti. Tekemisen kautta se varmuus ja oppi vasta tulee.” Lahteen hän lähti parikymppisenä. Kun lehdet järjestävät äänestyksiä Suomen seksikkäimmäistä miehestä, raamikkaan, pitkän ja komean Korpelan nimi on aina listoilla. Esimerkiksi Jotain toista -näytelmän kaltaista tekstiä on hankala kuvitella 90-luvun alun teatteri-ilmastoon, joka oli Korpelan mukaan hyvin miehinen. ”Ei se ollut järkytys, se oli havainto”, Korpela muotoilee. ”Q-teatteri on vahvasti osa mua”, Korpela sanoo. Mutta mulla oli niin huonot paperit, että muutkaan ovet eivät olleet varsinaisesti auki.” Paperit ovat Ressusta, nykyisestä huippulukiosta, joka Korpelan mukaan oli hänen aikoinaan vielä kaupunginosakoulu. ”Vaikka olikin paljon loistavia esityksiä, se oli aika ahdasta ja kapeakatseista.” Q-teatterissa Antti Raivio antoi Korpelalle roolin näytelmästään Skavabölen pojat, josta tuli ilmiö ja menestys. TOMMI KORPELA NAURAHTAA NYTKIN, KUN hän kertoo lepakkotarinaa lohikeittolautasen takaa ravintola Sunnissa Helsingin Senaatintorin laidalla. ”Ei se ollut niin vakava tilanne kuin lumivyöry Östlundin leffassa, mutta pitkään Ellu jaksoi mainita, että voi vittu, lähdit saatana juoksemaan karkuun.” Tällaisiahan me ihmiset olemme. ”Oli semmoisia guruja, vahvoja auktoriteettihahmoja. Q-teatterin Kaspar Hauser oli kiistaton sukupolvikokemus. Vanha rouva sitä vuokrasi edulliseen hintaan.” Korpelan aloittaessa 1990-luvun alussa suomalainen teatterikenttä oli kovin toisenlainen kuin tällä hetkellä. Elokuvissa ne ovat harvinaisia poikkeuksia. Hän on vaivattomasti arvoituksellisen oloinen ja tarvittaessa vaarallisen tuntuinen. En ajatellut, että näyttelemisestä tulisi ammatti. ”Se on paitsi kaiken alku, myös kotiteatteri, jonne olen melkein joka vuosi tehnyt yhden jutun.” Q-teatteriin Korpelan löysi sen johtaja Antti Raivio, joka etsi Ylioppilasteatterista ja Kellariteatterista kokemattomia näyttelijöitä näytelmiinsä. Tommi Korpela ymmärsi aiheuttaneensa pettymyksen ja palasi perheensä luo. Kaikki tämä on nähty kymmenissä tutuissa rooleissa televisiossa, elokuvissa ja näyttämöllä. Niin hauska, että sitä olisi voinut käyttää työssä. Se on niin tunnistettava hetki, aihio mahdolliselle sketsille.” Tilanne oli kuin Ruben Östlundin palkitusta uutuuselokuvasta Turisti, jossa perheenisä jättää vaimonsa ja lapsensa rinneravintolaan mahdollista lumivyöryä säikähtäessään. Työn merkitys. Huvittava juttu. Innokkaiden näyttelijöiden talkootöinä kasaama ja rakennusalan ammattilaisten liian vaarallisena pitämä katsomo ei jäänyt töölöläisteatteriin, mutta Korpela jäi. Q-TEATTERISSA TÄNÄ KEVÄÄNÄ KANTAESItetty Jotain toista – henkilökohtaisen halun näyttämö on provokatiivinen ja tarkka näytelmä seksuaalisesta halusta. Korpelalle itselleen asia kuitenkin näyttäytyy toisin. Mukaan otettiin kuohuviinipullo. ”Harmi, että Östlund ehti tehdä siitä niin nerokkaan elokuvan.” Kulissin kaatuminen. Kohta he kaikki nauroivat. Kyse on seksisymbolin asemalla leikkimisestä. Korpela oli vasara kädessä mukana jo 1991, kun Tunturikadulle vanhaan elokuvateatteriin käytiin rakentamaan teatterikatsomoa. Korpela löytyi Kellariteatterista, jossa tämä näytteli palattuaan Lahden kansanopiston näyttelijälinjalta kotikaupunkiinsa. Itseironia. ”Mä olen Antille todella kiitollinen. Se oli lämmin ja oikein hyvä kokemus. ”Viidelle tai kymmenelle katsojalle vedettiin. ”Pitkään me asuttiin Engelinaukiolla, siinä Komisario Palmusta miljonäärien korttelina tutussa, aika erikoisessa paikassa. Luolan lepakot huomasivat paidat ja lähtivät lentämään kohti valkoista. Suomalaisia oli kolme ja kahdella heistä, naisella ja pojalla, valkoinen paita. Tietenkin Tommi Korpela. ”Puoliksi Helsinkiä pakoon, se kaljoittelu ja kahvilla istuminen kävi liialliseksi. Tarina kertoo Tommi Korpelasta enemmän kuin sen, että hän pelkää lepakoita enemmän kuin puolisonsa Elina Knihtilä. 42 IMAGE 222 KESÄKUU 2015 SUOMALAISPERHE LOMAILI KROATIASSA viime kesänä. Toki hän osaa olla myös herkkä, tai hauska. ”Makeempi juttu kuitenkin oli, että olen ainoa mies. En mä sitä edes tajunnut ennen kuin viisitoista vuotta myöhemmin.” KRISTIAN SMEDSIN NÄYTTÄMÖVERSIO TUNtemattomasta sotilaasta oli menestys ja pakotti ajattelemaan itse. Nautinnon ja varmuuden hetkiä tuli vasta Teatterikorkean jälkeen. Kuka siihen sopisi. Meri kimmelsi auringonpaisteessa ja kun sitä katsoi näköalapaikalta kallionkielekkeellä, se ylsi silmänkantamattomiin. 46-vuotias Korpela esitti nyt ensimmäistä kertaa selkeästi itseään vanhempaa tai ainakin henkisesti itseään vanhempaa kylpytakki ja Reinot -miestä. Me keskusteltiin kaikesta todella paljon, paljon tavallista enemmän.” Vertauskuvallista on sekin, että Tommi Korpela esittää aikuista miestä juuri Q-teatterin lavalla. Kävi niin, että kalliolla oli luola, ja siellä tuhat lepakkoa. Milja Sarkolan ohjaamassa näytelmässä on vain yksi miesosa. Hän ei ole näytelmässä vain miehet, hän on kaikkien roolien Mies. En mä mitenkään nauttinut siitä lavalla olosta. Näköalapaikalla perhe päätti, että tänne pitää palata katsomaan auringonlaskua. Korpela on ollut osa töölöläisteatteria käytännössä koko sen 25-vuotisen olemassaolon ajan. Sitten vasta ajatteli, että ehkä hommaa riittää ja olen vakiinnuttanut paikkani jotenkin. Jotenkin niin kuvaava. Teatterissa on nyt vuosien ajan tehty suomalaisen kulttuurikentän mielenkiintoisimpia kokeiluja ja provokaatioita. Paljasjalkainen helsinkiläinen Korpela vietti lapsuutensa ja nuoruutensa siellä, missä mainosalalla työskennelleen äidin työsuhdeasunto kulloinkin oli, mutta pääasiassa Eirassa ja Ullanlinnassa. Dokumenttiteatteriksi kutsutut näytelmät herättävät oikeistolaiset ja vasemmistolaiset poliitikot ottamaan kärkkäästi ja tunteellisestikin kantaa. Mun näyttelijäntyön koko pohja perustaa silloin tehtyyn fyysiseen mielikuvaharjoitteluun. Osalle perheestä se oli liikaa. Häpeä iski nopeasti. Nolossa tilanteessa oli ennen kaikkea mahdollisuus tarinaan. Paikka, joka oli päivällä kaunis, oli auringonlaskussa lumoava. Kuka olisi se paras miehen kuva. ”Mä pistin idean silloin ylös. Äänisuunnittelija Kasperi Laine totesi, että olemme kuin broideina sisarusparvessa. Ilmeinen syy on raha, mutta se ei VAL OK UV AAJ AN EDUS TAJ A : QUIET .. Nainen ja poika jäivät katsomaan, kun lepakoita säikähtänyt mies lähti juoksemaan karkuun kuohuviinipullo kädessään. Keski-ikä alkaa
Se ei ole pois mistään. KESÄKUU 2015 IMAGE 222 43 selitä kaikkea. Persoonallinen idea ja käsis ja tapa toteuttaa se. Se on merkillepantavaa. Se sai alle prosentin Mielensäpahoittajan katsojista, mutta voitti tärkeimmät Jussit. Tuoda elokuvan puolelle uutta ja erilaista, sekoittaa pakkaa. Taannoin hän oli vähällä saada roolin, jossa olisi tullut miljoonien näkemäksi. Sitä ei oikein noteerattu. Korpela näyttelee iskelmälaulajaa leffassa, joka tavoittelee Coenin veljesten tyylistä mustaa huumoria. Se on kaksiteräinen miekka, mutta terä kurkulla pitää ainakin vireessä.” Kuin vakuudeksi sanoilleen Korpela kertoo tulleensa haastatteluun Jani Volasen seuraavan näytelmän varhaisesta ideointipalaverista. Se oli Volasen toissavuotinen, makaaberi näytelmä, jossa moni näki yhtäläisyyksiä samojen tekijöiden Ihmebantu-sarjaan. Pari vuotta sitten Korpelalla, Knihtilällä ja toisella näyttelijäpariskunnalla Minna Haapkylällä ja Hannu-Pekka Björkmanilla oli elokuvahanke, jossa oli määrä kokeilla poikkeuksellista tekemisen tapaa. Betoniyön ja useita muita viime vuosien kunnianhimoisempia elokuvia tuottaneen Bufo-yhtiön tuottama Ruotsalainen hetki oli kirjaimellisesti ensemble-elokuva. ”Kovasti toivon, että tuollaisia irtiottoja tulisi enemmän. Ikävän paljon suomalaista elokuvaa leimaa varman päälle vetäminen. Tehdään mitä halutaan. ”Siitä leffasta tulee varmasti mielenkiintoinen. Mutta yritys oli hyvä, eikä Korpelaa kaduta. Haaste on syvemmällä. Tähtinäyttelijöistä huolimatta se sai myös vain muutaman tuhatta katsojaa. Ja nuoret tekijät keskustelevat aktiivisesti ja tekevät yhteistyötä”, Korpela sanoo. Teatterissa ylistetään, jos tekee raikasta ja rohkeaa, yrittää viedä suomalaista tarinankerrontaa eteenpäin. Hyviä isojakin elokuvia tulee koko ajan, mutta toivoisin, että se kirjo olisi laajempi.” Jukka-Pekka Valkeapään He ovat paenneet oli tämän kaltainen elokuva. Groteskeja juttuja ei olla vähennetty, ja teatteriesityksen episodimainen muoto on siirretty myös elokuvaan. Kyllä se meidän seuraava kansainvälinen läpimurtokin löytyy taas reunoilta, ei mainstreamista. ”I don’t know what the fuck I’m doing, sanoi Salmenperä, kun se oli sitä Göteborgin festareilla kansainvälisesti pitchaamassa”, Korpela intoilee. Häiriötekijän pohjalta on kuvattu myös Aleksi Salmenperän ohjaama valkokangasversio, joka saa ensi-iltansa syyskuussa. Q-teatterissa ei ole koskaan lähdetty siitä, miten saadaan talo täyteen. Ohjaajiakin on lopulliseen elokuvaan kreditoitu peräti viisi. ”Se oli riskinottoa. Mietitään, mistä yleisö pitää, ja katsojalukuja. Tuollainen on perkeleen tervettä vastavetoa, se rikastuttaa tätä kenttää. TOMMI KORPELA ON 20 VUODESSA HANKKINUT Suomessa aseman, jossa hän voi tehdä samaan aikaan eturivin roolitöitä Suomen tärkeimmissä elokuvissa ja kalastella televisiossa Kari Hietalahden ja Pancho-chihuahuan kanssa ilman, että työt söisivät toisiaan tai Korpelan uskottavuutta näyttelijänä tai kalamiehenä. Starttasiko se liian nopeasti, olisikohan käsikirjoitusta pitänyt hioa.” Ruotsalainen hetki sai nuivat kritiikit. Jälkeenpäin voidaan kysyä, olisiko siinä pitänyt olla vain yksi ohjaaja. Volasen nimi on lupaus näytelmästä, joka on kaikkea muuta kuin kosiskeleva ja mukava parituntinen, mutta Korpela kieltää kutsumasta näytelmää Häiriötekijän jatko-osaksi. Mutta ei meillä edelleenkään olisi varaa kahteen peräkkäiseen epäonnistumiseen, oltaisiin sitten tosi kusessa. Taiteellisesta tasosta saa olla ylpeä. Korpela on asemassa, jossa hän voi samaan aikaan tehdä eturivin roolitöitä ja kalastella Kari Hietalahden kanssa. Toivottavasti se herättää keskustelua.” Tätä Korpela ystävineen haluaa. Korpela oli aiemmin esittänyt yhtä päärooleista Helanderin Rare Exports -lyhytelokuvissa ja pitkässä elokuvassa.. Ruotsalainen hetki kuvattiin pienellä rahalla Helsingin Linnunlaulun huvila-alueella, pääasiassa Haapkylän kotona. Ei koskaan. ”Teatteri on selkeesti pidemmällä kuin elokuva ja tv. ”Eikä teatterissa kyseenalaisteta, jos katsojia ei tule valtavasti. Sitten kävi kuitenkin niin, että iltapäivälehdissä elokuvalle naljailtiin ja kyseenalaistettiin jopa sen voittamat palkinnot – katsojamäärän perusteella. Kun Jalmari Helanderin elokuvan Big Game kuvaukset olivat alkamassa, Korpela kävi keskusteluja roolista elokuvassa
Nykyään hän ja avopuoliso Knihtilä ovat maan tunnetuimpia näyttelijöitä. Korpela on laivan suomalainen kapteeni. Suomessa taas aika loppuun yleensä kesken. ”Henkilöä oli helvetin kiinnostava työstää Antin kanssa.” Korpela laihdutti osaa varten lähes 20 kiloa. Siinä Korpela esittää Suomen seksikkäimmäksi näyttelijäksi kutsuttua näyttelijää nimeltä Tommi Korpela. Käsikirjoitus on tosi hyvä, odotan, että pääsen näkemään elokuvan.” Osan Korpela sai niin kuin näitä kansainvälisiä osia saadaan: tehdyn ja nähdyn työn perusteella, vähän yllätyksenäkin. Aivan kuin siihen olisi liittynyt jokin vastuu, kun hänen kasvonsa olivat yhtäkkiä kaikkialla. Heti Teatterikorkeakoulusta valmistumisensa jälkeen Korpela sai ison televisioroolin Harri Nykäsen kirjoittamasta poliisisarjasta Nortia. ”Mä olin Kingissä talvella, koska Krista Kosonen sai puhuttua mut ympäri, ja se oli aika kamalaa. ”Siinä näki sen tekemisen eron, kun The Spiralia kuvattiin. Söin pahoinvointilääkkeitä enkä meinannut saada nukuttua.” Laivalla oli alusta loppuun saakka Korpelan lisäksi vain kaksi ammattinäyttelijää, laivan miehistöä kuvattiin elokuvaan kuin dokumenttiin. Hän oli kiinni teatterissa, ja Saksassa kuvatun jättielokuvan aikatauluissa ei ollut minkäänlaista joustoa. Tehtiin Kööpenhaminassa ja Brysselissä. Rooli oli menestys mutta myös kauhistus. Suomalaisnäyttelijöille siitä on ollut etua. ”Mä nostan hattua niille, jotka pystyy, ja on vielä helvetin taitavia siinä.” OSUVIN ESIMERKKI TOMMI KORPELAN asemasta Suomessa on Nelosen Napamiehet-sarja. Eikä näyttelijä sille mitään voi, että naama on julkinen. Korkeintaan jännitystä oppii käsittelemään. Kun sarjan suuria mainostauluja oli ympäri kaupunkia, Korpela ei tahtonut uskaltaa kotoaan pihalle. Gödel on työleirin komentaja Lapissa vuonna 1944, itärintaman joukkosurmissa mielenterveytensä menettänyt mies. 44 IMAGE 222 KESÄKUU 2015 Kun Onni Tommila valmistautui rooliaan varten helsinkiläismetsässä, varsinaisessa elokuvassa Samuel L. Todellinen Tommi Korpela on itseironinen mies, joka naurahtelee paljon ja eniten kertoessaan omista heikkouksistaan. Olen niin stressi-ihminen. Elokuvan työversion nähneiden mukaan Korpela on Gödelinä ennennäkemättömässä vireessä, pelottavan kireänä. Kuten suora lähetys. ”En ymmärrä merenkulusta hölkäsen pöläystä. ”Sotaa sairastava mies, joka tekee käskystä holtittomia siirtoja”, Korpela kuvailee roolihahmoaan. ”Ellun kanssa sitä naureskeltiin, että ei tää ole edes totta, kun mä en uskalla mukaan maitokauppaan. Meikäläiseen kuvaamiseen verrattuna se oli näyttelijälle peukalonpyörittelyä ja hotellissa istuskelua, kun kuvattiin vain kaksi kohtausta päivässä. Luulisi, että on vaarallista leikkiä tällaisella ristiriidalla Suomessa, jossa elää taipumus kirjaimelliseen tulkintaan ja Tarjoilijan äänessä on huumoria: mitäs tässä, otan rennosti, mutta sä olet Tommi Korpela ja me tiedetään se.. Sävyssä on huumoria: mitäs tässä, otan rennosti, mutta kyllähän sä olet Tommi Korpela ja me molemmat tiedetään se, tarjoilijan äänensävy vihjaa. ”Saksassa on semmoinen casting agent, joka on katsonut paljon pohjoismaalaisia elokuvia, ja ohjaajalla on muuten suomalainen vaimo.” Haitaksi ei ollut sekään, että Korpela oli näytellyt sarjassa The Spiral. Silti on vielä asioita, jota maan ehkä tunnetuin näyttelijä pelkää. Olin harvinaisen lost in translation. Ei ehditä kuvaamaan uudelleen, eikä tärkeitä kohtauksia saada sellaisiksi kuin piti. Mut lennätettiin kolme kertaa kuvaamaan uudelleen loppukohtausta, joka kuvattiin EU-parlamentin katolla. Se on sitten aika latistavaa.” Syksyllä Korpela nähdään myös Antti J. ”Harmittihan se”, Korpela sanoo. NATSIUPSEERI TAI RAHTILAIVAN KAPTEENI ovat kovia ja näennäisesti karkeita miesrooleja. Yhteiseurooppalaisena tuotantona toteutettu jännityssarja ei saanut kovin innokasta vastaanottoa, mutta se nähtiin kolme vuotta sitten useimmissa EU-maissa. Lopulta kävi niin, ettei Korpela päässyt elokuvaan lainkaan. Olkoon niin. Olin varma, että joku tulee ja lyö suoraan turpaan, että mitä helvettiä sä oot menny tekemään.” Nortiasta on nyt 19 vuotta ja Korpela on sen jälkeen saanut katsella itseään esimerkiksi alastomana Miehen työ -elokuvan julisteesta ja dvd-kannesta. Jacksonin esittämän Yhdysvaltojen presidentin harjoitussijaisena oli Korpela. ”Erikoiset kuvaukset. Jokisen ohjaamassa tulkinnassa Katja Ketun romaanista Kätilö. Myös Elmer Bäck päätyi nimenomaan The Spiralin kautta Peter Greenawayn elokuvan Eisenstein in Guanajuato pääosaan. Korpela esittää kuitenkin miespääosaa saksalaisessa draamassa Deadweight. Oltiin siellä suljetussa tilassa melkein kahdeksan viikkoa putkeen, mentiin kaksi kertaa Atlantin yli. Hän sparrasi nuorta Tommilaa englanninkielisten repliikkien kanssa. Ravintolassa tarjoilija puhuu Korpelalle kuin vanhalle tutulle. Avaimia tällaisten ihmisten ymmärtämiseen ovat sen kaltaiset tunteet kuin pelko ja epämukavuus. ”Kun kävin heittämässä ne pari repliikkiä, olin ihan haavanlehtenä. Musta on sellainen hetkeen heittäytyjä aika kaukana, olen enemmän semmoinen hidas nyykertäjä”, Korpela kertoo. Siinä sitten piti improvisoida laivan konehuonepäällikön kanssa kohtauksia. En ole sillä tavalla jännittänyt sitten Teatterikorkeakoulun demonstraatioiden.” Ei siis ihme, että Korpela kieltäytyi Jani Volasen tarjoamasta roolista Putouksen ensimmäiselle kaudelle. Ei sitä kestäisi järjissään,” Korpela sanoo. Englanninkielinen rooli oli haaste jo sinänsä, ja vaatimustasoa nosti se, että Korpelan piti esiintyä oikeiden merimiesten kanssa arkisen tuntuisissa tilanteissa. Korpela näyttelee natsiupseeria. On kato perkele, että heti kun suorasta lähetyksestä selviäisin, alkaisi seuraavan viikon lähetyksen paine. ”Jännitys ei katoa iän ja kokemuksen myötä, pahenee vain. Axel Koenzenin ohjaama elokuva kuvattiin viime syksynä rahtilaivalla. Napamiesten ”Tommi Korpela” on kuitenkin aika ikävä tyyppi
Ja se on juuri sitä, mitä monet 2010-luvun misterit haluavat. TeksTi Maria Mustranta kuvaT aapo HuHta HERRA SUOMI. Nyt kilpailut ovat lähinnä väylä tosi-tv:n tähdeksi. 48 IMAGE 222 KESÄKUU 2015 1990-luvulla Mr Finland -kilpailujen voittajille riitti töitä
KESÄKUU 2015 IMAGE 222 49 Mr Finland -kandidaatti Teemu Viljanen ei saavuttanut menestystä Helsingin finaalissa.
He tempoilevat parisuhteissaan ja poseeraavat vähissä vaatteissa, eikä heillä tunnu olevan mitään selkeää ammattia. Vain siksi. Samaan aikaan kun rauhala pohtii mr turku -kandidaatiksi lähtemistä, Liv-kanavalla valmistellaan Temptation Island Suomi -tosi-tv-ohjelman lanseerausta: Miten käy, kun neljä pariskuntaa viettää lomaa eri saarilla seuranaan 24 toinen toistaan villimpää sinkkua. Hän on silloin tällöin harkinnut mallin hommia, mutta mister-kilpailut eivät ole koskaan tulleet mieleenkään. Temptation Island Suomessa on mukana vuoden 2014 Mr Turku ja tämän vuoden Mr Finland -finalisti Ville Tappola. Ja ennen kaikkea kysyä kavereiden ja perheen mielipidettä. Asiaa pitää miettiä yön yli. Paras henkilö vastaamaan näihin kysymyksiin on turkulainen Timo Salmesmaa, miespuolinen missiemo. Heissä oli samankaltaista kunnollisuutta ja etäistä hohtoa kuin saman aikakauden misseissä. Komeudesta kisaavia miehiä on jo niin paljon, että he eivät mitenkään voi saavuttaa samanlaisia yleisöjä kuin ensimmäisen aallon misterit. Kysymys hämmentää Rauhalaa. Soittaja on Rauhaloiden perhetuttu, myyjä ja hevostenhoitaja Niina Terävesi. Iiro Hokka, Kasper Rauhala, Ville Tappola, Tommi Wallenius ja Markus Rantanen kylpytakkikierroksella yökerho Marilynin lavalla Turussa.. 50 IMAGE 222 KESÄKUU 2015 Helmikuisena torstai-iltana turkulainen tradenomiopiskelija Kasper Rauhala kirjoittaa vuokrakaksiossaan projektityötä, kun puhelin soi. Misterin ihanteeseen projisoituu tuttu ja turvallinen naapurinpoika, johon pystyy liittämään mielikuvan nuoren, vielä turmeltumattoman porvarismiehen hyveellisyydestä, Jyväskylän yliopiston sosiaalityön lehtori Jorma Hänninen kirjoitti Mr Finland -kilpailua analysoineessa artikkelissaan vuonna 1997. Säkkinen on vuoden 2012 Mr Finland ja Kurhinenkin on kilpailuun osallistunut. Miksi turmeltumattomista naapuripojista tuli yksityiselämäänsä levitteleviä tosi-tv-koheltajia. He eivät laula, näyttele tai kerro vitsejä. Rauhallisen oloinen Kasper Rauhala tuntuu kuuluvan ihan eri porukkaan. Seuraavana päivänä Rauhala lupaa tulla illalla kilpailuun. 13 vuotta kilpatanssia näkyy ryhdissä ja viimeistellyissä liikkeissä. ”Melkein kaikki sanoivat, että mikset lähtisi.” Rauhala on 185-senttinen, jalkapallon ja kuntosalien muovaama. Sellaisia kuin Teppo Säkkinen ja Antti Kurhinen. Mediassa on jo totuttu kauniisiin naisiin, joista harva muistaa, mistä heidät alunperin tunnetaan. Hän kysyy, voisiko Rauhala osallistua seuraavana päivänä Mr Turku -kilpailuun, joka on samalla Mr Finland -semifinaali. He ovat päätyneet julkisuuteen, koska he ovat komeita. Kun Juha Ahlgren vuonna 1991 kruunattiin Mr Finlandiksi, tv-lähetystä seurasi 1,3 miljoonaa suomalaista. Viime vuosina mediaan on noussut samankaltaisia bimboja miehiä. Big Brotherista tuttu, entinen Scandinavian Hunks -tanssija Teppo Säkkinen kampanjoi Muutos2011:n eduskuntavaaliehdokkaana, ja toinen tosi-tv-julkkis Antti Kurhinen tilittää blogissaan viime vuoden vastoinkäymisiä. Muutakin samaa on. Tuolloin misterit vaikuttivat erilaisilta kuin nykyiset voittajat. Jotain yhteistä kuitenkin on
KESÄKUU 2015 IMAGE 222 51 KOMEUDESTA KILPAILEVAT MIEHET EIVÄT SAAVUTA ENÄÄ SAMANLAISIA YLEISÖJÄ KUIN 20 VUOTTA SITTEN. kolme kilpailijaa on perunut ihan viime hetkellä tulonsa”, Salmesmaa manaa turkulaisessa trendibaarissa ja tilaa kahvit. Baarimikko viittilöi, että talo tarjoaa. ”Yhdellä on jalka murtunut, yhdellä vatsatauti ja yksi ei ole varma, ehtiikö lennolta tänne ajoissa.” Salmesmaan järjestämän Mr Finland -semifinaalin on määrä alkaa kahdeksan tunnin päästä paikallisessa yökerhossa, mutta mies ei vaikuta hermostuneelta: hän on pyörittänyt Mr Finland -kilpailua jo 27 vuotta. Tommi Wallenius saa semifinaalissa kisameikin.. Hän on vakava ja teräväliikkeinen, puhuu kirjakieltä ja antaa lisätietoja etukäteen printatuilla aanelosilla. Salmesmaa opiskeli 1980-luvulla Turun yliopistossa suomen kieltä, kun hän lomamatkalla Lontoossa meni uteliaisuuttaan katsomaan Mr UK -kilpailua ja innostui. Finaalin bokserikierroksella yleisölle näytetään myös selkäpuoli. Mallikoulut olivat järjestäneet Suomessa omia kilpailujaan, mutta mitään Mr Finlandin tyyppistä, mihin kuka tahansa voi ilmoittautua, ei Salmesmaan mukaan ollut. On ollut hässäkkää. Tällaisen miehen voisi kuvitella suulaaksi ja suurieleiseksi, mutta Salmesmaa muistuttaa enemmän virkamiestä
He ovat todenneet kisan vuosien varrella hyväksi viihteeksi ja Salmesmaan luotettavaksi kaveriksi. Jorma Hänninen kuvaa vuoden 1997 artikkelissaan radikaaliksi ylipäätään sitä, että miesruumiit asetettiin julkisesti katseen kohteeksi ja pisteytettiin. Yökerhon omistajat, Mikaela ja Pekka Savelainen, seuraavat menoa tyytyväisinä. Kun ensimmäisiin kisoihin oli pitänyt taivutella osallistujia, 1990-luvulla mukaan pyrkijöitä oli Salmesmaan mukaan useampi sata. Yleisöäkin riitti. Kuusi muuta semifinalistia ovat Rauhalan tavoin urheilullisia parikymppisiä, jotka toivovat kilpailun tuovan mallintöitä. Salmesmaa viihtyi pikkupaikkakunnilla, missä meno oli värikkäintä. 52 IMAGE 222 KESÄKUU 2015 Hän järjesti ensimmäisen Mr Finland -kisan Turussa 1987. ”Kilpailijakunta oli yhtä haavi auki kuin katsojatkin, että mikä juttu tämä on. Kilpailu löi nopeasti läpi. Salmesmaa hakkaa käsiään yhteen ja ohjaa kilpailijoita laajoin käsiliikkein kuin kapellimestari. Kaikenlaisia missikisoja tarjotaan jopa kerran kuussa. ”Pahimmillaan kilpailuun on tullut vain yksi tyttö ja muita on alettu haalia yleisön joukosta”, Pekka Savelainen kertoo. Show koostuu kilpailijoiden esittelystä ja lyhyestä muotinäytöksestä. Se oli perinteisesti ollut naisten rooli. Kaikki Loimaan naiset tulivat katsomaan. Misterit uhkuivat maskuliinisuutta, mutta kilpailu oli puitteiltaan missikisojen kaltainen. Onko tämä kehonrakennuskilpailu vai muotinäytös.” Kilpailu herätti kiinnostusta ja hämmennystä, koska se sotki sukupuolirooleja. Jotkut fanit matkustivat osakilpailujen perässä paikkakunnalta toiselle. Suosituimmilla mistereillä saattoi olla kolme keikkaa päivässä. Salmesmaa piti osakilpailuja pitkin Suomea. Osallistujia haalittiin mainostamalla kisaa paikkakunnalla etukäteen, juontajat värvättiin usein missikilpailuista. Usein ilmoittaja oli joku muu kuin kilpailija itse, äiti tai tyttöystävä. Jotkut ovat niitä vähän tehneetkin. Kun miehet jäivät kotiin, siellä tuli isoja ongelmia kilpailun jälkeen. Kisassa pärjänneet ravasivat kuvausja pr-keikoilla, isännöivät naisille suunnattuja tapahtumia ja osallistuivat tv-visailuihin. ”Loimaalla meillä oli semifinaali, jossa oli 25 kundia mukana. Pojat astelevat lavalla Dressmannin ja Halosen vaatteissa – ja poseeraavat kokemattomiksi esiintyjiksi yllättävän luontevasti. Kasper Rauhala harjoittelee tanssiliikkeitä ennen semifinaalin alkua.. Yhden kilpailijan Salmesmaa on houkutellut mukaan opiskelijabileistä, toisen järjestysmiehen hommista, kolmannen baaritiskin takaa. Salmesmaa selittää illan ohjelman. Tuomaristo haastattelee kilpailijat yleisöltä suljetussa tilassa. Mutta ensin harjoitellaan. Kolmoskanava alkoi näyttää finaaleja vuonna 1991, ja tulokset uutisoitiin Helsingin Sanomia myöten. Tunnelma kiristyi niin, ettei meillä ollut paikkakunnalle mitään asiaa muutamaan vuoteen.” Turkulaisessa Marilyn-yökerhossa valot palavat kirkkaina, kun Kasper Rauhala saapuu iltaseitsemältä kilpailupaikalle. ”Pohjanmaalla tuli yksi kundi sanomaan, että hänellä on kylän komein auto, kyllä hänen täytyy voittaa.” Välillä Salmesmaa joutui ratkomaan mustasukkaisuusriitoja, kun kilpailija ei ollut kertonut osallistumisestaan tyttöystävälle
Turun Marilynissä valittiin Mr Turku.. KESÄKUU 2015 IMAGE 222 53 Mr Finland -kilpailun isähahmo Timo Salmesmaa kiertää kaikki osakilpailut
54 IMAGE 222 KESÄKUU 2015 Harjoituksiin saapuu myös kilpailun juontaja, Tony Hällström, vuoden 2002 Mr Finland -finalisti. Jopa Suomen akateemisen maailman huomio kiinnittyi uudella tavalla miehiin, kun yliopistoissa kiinnostuttiin miestutkimuksesta 1990-luvun alussa. Voitin nekin. He katselevat lavalla poseeraavia miehiä uteliaina, mutta välimatkan päästä. Tuomaristossa on kymmenkunta Salmesmaan tuttua. 1990-luvun alussa mister-mittelöitä pistettiin pystyyn melkein yhtä innokkaasti kuin erilaisia missikisoja. Marylinin yleisö on nuorta, ikäraja on 18. Sittemmin Hällström on juontanut myös firmojen tilaisuuksia ja festareita ja työskennellyt studio-ohjaajana televisiossa. Lavalla takana Ville Tappola (vas.) ja Kalle Wilen. Tilanne vaikuttaa jääneen auki, kun valot himmenevät ja väkeä alkaa astella sisään. Mutta voitin sen. Osa nuorista miehistä on siinä uskossa, että he ovat tulleet vain esittelemään vaatteita, eivätkä he vaikuta halukkailta osallistumaan kisaan. Se soitti ja sanoi, että tule esittelemään vain joku takki. Harjoitusten jälkeen käydään nopea sananvaihto siitä, ketkä kaikki ovat kilpailussa mukana. Vasta bokserikierroksen kohdalla naisia pakkautuu tiiviimmin lavan eteen. On kauneushoitolan pitäjä ja kukkien toimittaja, valokuvaaja ja vuoden 2014 Miss Suomi -finalisti. Kasper Rauhala on uusi Mr Turku! Lavalle kiikutetaan pokaalit ja kukkia. Tauolla he tenttaavat kilpailijoita. Sun pitäisi lähteä politiikkaan.” Wallenius kertoo, että asia on ollutkin esillä. ”Miten markkinoisit Turkua vieraalle?” ”Mitä saat tästä kisasta?” ”Mikä on elämässä tärkeintä?” 20-vuotiaan Tommi Walleniuksen kohdalla yksi tuomareista kommentoi: ”Sähän olet täydellinen tyyppi. Kuusi vuotta myöhemmin viisi suomalaismiestä perusti showtanssiryhmä Scandinavian Hunksin. Kun yhteiskunnassa eletään kovia aikoja, se voi luoda normeista poikkeavia ilmiöitä. ”Ihan uskomaton fiilis! Aivan mahtavaa!” Rauhala henkäisee. Edessä Tommy Åström (vas.) ja Alex Hytönen.. ”Timo huijasi mut mukaan vuonna 2002. Lopulta olin finaalissa Tigerissa.” Palkintosijoja ei tullut, mutta Salmesmaa havaitsi Hällströmin puhelahjat. Sen jälkeen kiersin Timon kanssa semifinaaleja. Tungoksen yläpuolelle kohoaa puhelimia. Tutkija Jorma Hännisen mielestä miesbuumin syntymisellä saattoi olla jotakin tekemistä laman kanssa. Vaikka tittelistä ei välttämättä seuraa enää edes uusia titteleitä. Sitten huomasin yhtäkkiä olevani Mr Laitila -kisassa. Aplodien yli kuuluu kannustamaan tulleiden kaverien mylvintä. Istuin jossain nurkassa ja join kaljaa. Amerikkalainen miesten striptease-ryhmä Chippendales esiintyi Suomessa ensimmäistä kertaa joulukuussa 1992. Televisioajan ensimmäinen mr Finland juha ahlgren oli myös Mr Tampere, Mr Satakunta, Mr Kuusankoski, Mr Cinderella, Mr Vaasa-Line, Mr Vaski. Muutama yleisöstä haluaa kuvan itsestään Rauhalan kanssa. Mieskauneuden näyttämisestä tuli muutenkin trendikästä. Miesruumis kaupallistui uudella tavalla. Ja muutama muu. Kauppoihin ilmaantui poikakalentereita, ja Salmesmaan mukaan hyvännäköisiä miehiä haluttiin entistä enemmän myös mainoksiin. Siellä oli kaapin kokosia äijiä, jotka öljysi itseään. ”1990-luvun alussahan tulivat esimerkiksi topless-baarit, jotka ovat sittemmin kadonneet.” Apollo Live Clubilla Helsingissä on väljää Mr Finland -finaalin aikana. Oli Mr Forssaa ja ties mitä. ”Hän kyseli minua perussuomalaisten nuorisovaltuustoon.” ”Et mennyt?” ”No en.” Puolilta öin julistetaan voittaja. Kun hänet valittiin vuonna 2012 Mr Young Finlandiksi – Salmesmaan kilpailu sekin – tuomaristossa oli perussuomalaisten kansanedustaja Kike Elomaa. Yliopisto-opiskelija, huippu-urheilija, hyvä esiintymään
KESÄKUU 2015 IMAGE 222 55
Moni sanoo Salmesmaalle suoraan, että motiivi kilpailla on halu päästä julkisuuteen. Perinteisten mallin hommien sijaan hyvännäköisille miehille on tullut toisenlaista kysyntää. Me ollaan ihan tutkittu se”, sanoo Seiskan Jari Peltomäki. Rundgren kiinnitettiin heti voiton jälkeen mallitoimisto Fondiin, ja hän eli seuraavat kuusi vuotta mallin töillä. ”Mister-kilpailut eivät ole enää niin hauskoja tai omituisia.” Miesten ja naisten suhde omaan ulkonäköön on lähentynyt. ”Kasper”, Rauhala korjaa. Ehkä aika ajoi niiden ohi samalla tavoin kuin missikilpailujen. Poikkeamassa käy myös vuoden 1993 Mr Finland Henry Saari, kisojen kaikkien aikojen tunnetuin voittaja, joka teki pitkän uran pornoleffabisneksessä ennen kuin jäi polvivamman takia eläkkeelle vuonna 2003. HYVÄNNÄKÖISILLE MIEHILLE ON TULLUT UUDENLAISTA KYSYNTÄÄ. ”Haluatteko nähdä hyvännäköisiä miehiä?” Tony Hällström kysyy yleisöltä. Kilpailuissa pärjääminen saattoi tuoda paljon töitä. Hän järjestää muitakin kisoja, kuten Turussa pidettävän Suomen Festivaalimissi -kilpailun. Shown loppupuolella Aitolehti haastattelee kilpailijat. Loput viisi kilpailijaa ovat osallistuneet vuotta aiemmin Helsingissä pidettyyn semifinaaliin. Kyse on vain siitä, ettei hänellä ole enää yhtä paljon aikaa panostaa kilpailun markkinointiin. Kilpailijoita arvioivat myös alastomien julkkisten kuvaajana tunnettu valokuvaaja Marika Kiviharju, tosi-tv-tähti Teppo Säkkinen, kampaaja Teemu Hirvimäki ja Seiskan toimituspäällikkö Jari Peltomäki. Iiro Hokka on ollut mukana Aatami etsii Eevaa -tuotannossa sekä bilettämisaiheisessa ohjelmassa, jota ei ole vielä näytetty televisiossa. Lukijat pitää siitä. ”Kerro mulle Alex...”, Aitolehti aloittaa. Vuosituhannen loppua kohti tultaessa mieskisojen suosio hiipui. ”Tyttökisoja on paljon, mutta mieskilpailuja on vain tämä.” Sitten Hällströmille tuodaan iso kirjekuori. Päätyönään hän tuottaa ts-Yhtymän Aamuset-kaupunkimedialle viihteeseen ja vapaa-aikaan liittyviä sisältöjä. ”Mä oon ottanut jo pari lasia viiniä.” Haastattelujen jälkeen seuraa vielä bokserija pukukierrokset, ennen kuin julistetaan voittajat. ”Kuvaukset olivat ennen paljon pidempiä. Miestutkija Arto Jokinen Tampereen yliopistosta arvelee kiinnostuksen hiipumisen liittyvän siihen, että miesruumis vakiinnutti asemansa katseen kohteena 2000-luvulle tultaessa. ”Ennen työnantajat soittivat. ”Jos olet tyhmä kuin saapas, et opi olemaan lavalla”, miettii Martina Aitolehti, yrittäjä, joka tuli julkisuuteen alunperin jalkapalloilijan ”salarakkaana”. 1990-luvun alussa Suomessa oli vielä valmisvaateteollisuutta, mikä loi kysyntää miesmalleille. On aika kuulla, kuka on vuoden 2015 Mr Finland. Vain Rauhalan kannustusjoukot hakkaavat lavan reunaa. ”Nykyään se ei varmaan olisi mahdollista, ei ainakaan miehelle.” Nykyisin pääasiassa radiojuontajana ja urheiluselostajana työskentelevä Rundgren tekee yhä silloin tällöin mallin töitä, mutta niiden luonne on muuttunut. Yhdeltätoista finalistit nousevat lavalle. Mr Turku Kasper Rauhala odottaa Apollo Live Clubilla pian alkavaa vuoden 2015 Mr Finland -finaalia. Nykyään otetaan malli vain tunniksi tai pariksi ja tehdään hirveällä kiireellä.” Myös Salmesmaa myöntää, ettei mistereille ole enää tarjolla töitä samalla tavoin kuin ennen. Helsinkiläisyleisö on Turun-yleisöä vanhempaa ja varautuneempaa. Nykyään Mr Finlandiksi pyrkijöiden joukko on pieni, mutta aiempaa määrätietoisemmin esille pyrkivä. Ehkä mieskisat vain menettivät uutuudenviehätyksensä. Tommy Åström on kiinnitetty urheilusarjaan. ”Miehiin kohdistuu enemmän ulkonäköpaineita ja he ovat myös vastanneet niihin. Tänä päivänä voittajan pitää olla tosi aktiivinen, että saa jotain.” Viime vuonna Mr Finlandia ei valittu, ja Salmesmaa suunnittelee jatkossakin järjestävänsä finaalin vain joka toinen vuosi, jotta voittajalla jäisi enemmän aikaa hyödyntää titteliään ennen seuraavan misterin valintaa. Kun tosi-tv-ohjelmaan etsitään osallistujia, moni tuottaja soittaa Salmesmaalle. Tuomaristo juo kuohuviiniä ja keskustelee finalisteista. 56 IMAGE 222 KESÄKUU 2015 Turun kilpailusta on kulunut kaksi kuukautta. Moni asia on muuttunut 2000-luvulle tultaessa. Alex Hytönen ja Tommi Riihimäki ovat esiintyneet Big Brotherissa. ”Meillä on ollut tämä äänestys nyt jo varmaan 15 vuotta. Päivä on kulunut ensin harjoituksissa, sitten tuomariston haastatteluissa. Ville Tappolan lisäksi tämän vuoden finalisteista ainakin neljä muuta on ollut mukana tosi-tv-tuotannossa. Koska malleille maksetaan tuntien mukana, niillä tienasi paremmin. ”Taso on kova”, hän miettii. Laajempaa julkisuutta saaneet Vuoden miesja Mr Scandinavia -kilpailut loppuivat. Myöhemmin tuomaristoon liittyy myös kampaaja ja kansanedustaja Pekka Haaviston puoliso Antonio Flores. Ympärillä pyörii muita kilpailijoita, Seiskan väkeä ja show’ssa jollain lailla mukana olevia. ”Kysyin tasa-arvoisesta avioliittolaista, onko äänestänyt ja Natoon vai ei”, kertoo Apollon ravintolatoimen johtaja Mira Ritasmäki. Finaalissa on mukana kaksi muutakin Turun kisassa ollutta sekä Temptation Islandin viettelevä sinkku Ville Tappola. Mr Finland -finaaleja näytettiin valtakunnallisilla kanavilla lopulta vain muutama vuosi, ja kilpailun julkisuus kaventui kirjoitteluksi Seiskassa. Aitolehti pahoittelee. KUN TOSI-TV:HEN ETSITÄÄN OSALLISTUJIA, TUOTTAJAT SOITTAVAT TIMO SALMESMAALLE.. (Viimeiseksi elokuvaksi jäi Jennan paluu.) Rauhalaa väsyttää. He värjäävät hiuksiaan ja pitävät korvakoruja, eikä se ole enää mitään vastakulttuuria.” Mister-keisari Salmesmaan mielestä kiinnostus kilpailua kohtaan ei ole hiipumassa. Vuoden 1990 Mr Finland Tommy Rundgren muistelee, että pelkästään kaksi kertaa vuodessa järjestettävillä Vatevan messuilla iso miesmallijoukko huhki näytöksissä monta päivää aamusta iltaan. Seiskan Katja Lintunen palkitsee ensin Tommi Riihimäen, jonka lukijat ovat äänestäneet lehdessä suosikiksi
Ihmiskohtalot ovat mukana. Lehden lauantailiitteen kansijuttu kertoo parikymppisestä muotibloggari Janne Naakasta. Hän ei vielä tiedä, meneekö suoraan hotelliin nukkumaan vai jääkö kavereiden kanssa baariin. Olen yhden ehdokkaan lapsen kummikin.” Vähän ennen puolta yötä hällström julistaa voittajaksi Alex Hytösen, 27-vuotiaan jyväskyläläisen myyntijohtajan. Naakalla on Instagramissa noin 22?000 seuraajaa, ja kun hän postaa tililleen uuden valokuvan, kerää se nopeasti noin 7?000 tykkäystä. Nyt sama on entistä enemmän mahdollista myös miehille. Somessa kuka tahansa voi julkaista kuvia itsestään ja kerätä niille moninkertaisia yleisöjä verrattuna unholaan vaipuviin komeuskilpailuihin. Kilpailuista on jäänyt ystäviä. ”Ei 1970ja 80-luvuilla miehellä ollut mahdollisuutta edetä pelkän ulkonäön varassa.” Salmesmaa näkisi suojattinsa mieluummin perinteisesti tavaratalojen kuvastoissa ja muotinäytöksissä, mutta tuntuu alistuneen siihen, että ajat ovat muuttuneet ja tavaratalotkin käymässä vähiin. Hän innostuu uusista asioista ja siksi hän ”haluaa vielä katsoa tämän tosi-tv-jutun”. ”Ei, en ehkä sitä lähtisi tekemään”, Rauhala sanoo. Laulajan uraa luova Benjamin Peltonen ponnahti julkisuuteen Instagram-tilinsä kautta, joka keräsi yli 200?000 seuraajaa. Kasper Rauhala riisuu takahuoneessa puvun ja vetää tilalle omat farkkunsa. Miestutkija Arto Jokinen näkee ulkonäkö edellä julkisuuteen pyrkivät miehet eräänlaisena tasa-arvoilmiönä. Nyt kun menestystä ei tullut finaalista, tarjouksia tuskin tulee kovin paljon jatkossakaan. Mutta olisiko Rauhala kiinnostunut tosi-tv-urasta, mikä olisi ehkä perinteisiä mallintöitä todennäköisempi uravaihtoehto ja mahdollinen myös komeuskisojen pudokkaille. Nainen on kautta aikojen voinut käyttää kauneutta ponnahduslautana menestykseen, jopa ministeriksi asti. Somessa imagonsa voi rakentaa itse, pyrkiä olemaan cool ja trendikäs, kuten muotibloggarit, tai vaikka naapurinpoikamainen niin kuin Peltonen. KESÄKUU 2015 IMAGE 222 57 ”1990-luvun alussa kukaan ei sanonut niin”, Salmesmaa kertoo. Miksi hän silti jaksaa jatkaa. . ”Ei tämä ole vain kilpailua. Ensimmäinen perintöprinssi on 27-vuotias puuseppä Tommi Riihimäki ja toinen merivoimissa taisteluoperaattorina työskentelevä 27-vuotias Kalle Wilén. Ehkä kilpailun huomiota on syönyt myös se, että hyvännäköisille miehille on ilmaantunut väyliä päästä esille myös ilman kilpailua tai muita portinvartijoita. Nuorukainen elättää itsensä erilaisilla sponsorisopimuksilla: muotimerkit haluavat vaatteensa Naakan päälle, sillä hän on paitsi komea, myös suosittu. Timo Salmesmaan ”oikea käsi” Netta Joutsenlehto ja Mr Finland -kilpailun finalisti Iiro Hokka.. Salmesmaa sanoo viihtyvänsä mentorina, joka jakaa kokemustaan eteenpäin. Samoihin aikoihin, kun Apollon ovet aamuyöstä painetaan kiinni, postilaatikkoihin jaetaan lauantaiaamun Hesari. Häviäminen on entiselle maajoukkuetason urheilijalle vaikeaa. Eikä hän ole edes valtakunnan komein. Turun kilpailun jälkeen Rauhalalle on tarjottu yhtä työkeikkaa, mutta hän ei voinut ottaa sitä vastaan toisen menon takia
Moran huomasi jo ”nolona nuorena”, että mitä vain voi sanoa, kunhan sen sanoo hauskasti. Nainen katsoo häntä hämmästyneenä. teksti Outi KaartamO K UV A : MARK HARRIS ON / C AMERA PRES S / A OP .. Moran on pukeutunut lappuhaalareihin ja maihareihin. Parin drinkin jälkeen puhuin kaikesta, ja se vaikutti olevan muiden mielestä hauskaa. Moran osoittaa kirjaa, sitten kasvojaan: se olen minä! Nainen ei ymmärrä, Moran jatkaa esitystä: minä minä minä. Kirjailija Moran kävelee ohi eikä voi mitenkään ohittaa tätä ihanaa tilannetta, jossa pääsee tuottamaan fanilleen elinikäisen muiston. Hän kertoi myös nuorena tehdystä abortista, joka ei tuntunut pahalta tai kaduttanut. Moran kirjoitti, miten ärhäkkä feministi tarvitsee isot kalsarit pakaroiden väliin porautuvien stringien sijaan ja että karvanLajinsa viimeinen poistamiseen käytetty aika on pois vallankumouksen suunnittelusta. Tällaisina hetkinä ajatukseni ovat nii den toimittajien luona, jotka viimeistelivät Britsjuttunsa, ennen kuin Madonna kaatui. Viime vuonna Moran valittiin yhdeksi maan vaikutusvaltaisimmista naisista. (Hänen esikuvansa tässä asiassa on näyttelijä Bill Murray, joka saapuu kutsusta kuolevaisten syntymäpäiville, polttareihin ja karaokeseurueisiin.) Moran koputtaa ikkunaan. Sosiaalisessa mediassa Moran tarkkailee muita. Moran jatkaa matkaa, mutta odottaa, että ihan hetken kuluttua onnesta kiljuva nainen juoksee perässä. Minäkin olen pärjännyt ilman, joten kissakaan ei saanut”, Caitlin Moran sanoo. Olohuoneen nurkassa on kissanhiekkaastia ja sohvalla kahden kissan kokoinen, sekarotuinen Clothy Stars, joka on laihdutuskuurilla ja masentunut. Moranin kirjallinen tuotanto – ja asema – perustuvat suurilta osin siihen, että hän on tehnyt omasta elämästään taidetta ja esimerkin. Yhden muurin päässä asuu entinen köyhä Caitlin Moran, joka ei yritä yhtään näyttää rikastuneelta. Hänen hiuksensa on värjätty kaksiväriseksi kuin haisunäädällä, ja näätä on kätketty punaisen villapipon alle. Moranin läpimurtokirja, 2011 julkaistu Naisena olemisen taito oli eräänlainen feministinen self help -opus ilman naistutkimuksen teoriaa tai kehotuksia muuttua. Tässä talossa ei riisuta kenkiä ovella, koska sukat menisivät likaisiksi. Olisi rohkeaa. ”Juominen oli hyvä harjoitusalusta. ”EI VIITTOJA!” Surullinen Madonnan puolesta. Näin ei tapahdu. Voi kun hän lopettaisi esityksensä huutoon ”vittu, perseeseeni sattuu”. Siksi hänestä tuli 2010-luvun feministi-ikoni. Pientalot muodostavat pitkiä punatiilisiä, viktoriaanisia muureja, joiden suojissa elävät ja hoitavat puutarhojaan keskiluokkaiset, valkoiset pohjoislontoolaiset omistusasujat. Hän liittyi Twitteriin ensimmäisten joukossa, ja tviittejä on kertynyt 83?000. Kirjassa masturboidaan jo ensimmäisellä sivulla, mutta itsesaastuttaja on perinteisestä runkkauskirjallisuudesta poiketen teinityttö, jonka elämä vaikuttaa kovasti kirjailijan omalta. Löysin taianomaisen maailman, missä juttuni eivät olekaan noloja.” Keväänä julkaistu Näin minusta tuli tyttö ammentaa samasta nuoruuden lähteestä, mutta on kaunokirjallinen. Toki on tapahtunut monta kertaa. Kirjaa on myyty puoli miljoonaa. 58 IMAGE 222 KESÄKUU 2015 Nainen lukee lontoon Camden Townissa kahvilan ikkunapöydässä Caitlin Moranin Naisena olemisen taitoa. Kirjailija Caitlin Moran syntyi köyhään perheeseen, jätti koulut kesken, nai rocktähtien kanssa, teki abortin ja kertoi siitä kaikille. Caitlin Moran on Britanniassa tunnettu renessanssinero: kirjailija, kriitikko, kolumnisti, tv-kasvo, koomikko, Twitter-kuningatar ja uudenlainen feministi-ikoni, jonka ansiosta feministeiksi julistautuvat nekin, jotka eivät tienneet sellaisia olevansa. Se on kohtalainen suoritus kahdeksanlapsisen työväenperheen esikoiselta, joka jäi koulusta pois 11-vuotiaana. ”Eläinlääkäri tarjosi Valiumia lääkkeeksi. Kun Madonna palasi tauolta Brit Awardsin lavalle punamustassa korsetissaan ja viitassaan, Moran kirjoitti: Hän ei selvästikään ole katsonut Ihme perhettä. Tilanne muuttuu kiusalliseksi
”Kun menin sairaalaan aborttiin, minut laitettiin kansituoliin ja sain drinkin. Ajattelin, että tämä on karmein uudelleenfilmaus Wham!:n Club Tropicanasta.”. Caitlin Moran on tehnyt omasta elämästään taidetta, aktivismia ja huumoria. KESÄKUU 2015 IMAGE 222 59 PÄÄHENKILÖ
Moran on yksi luokkaretken voittajista, mutta pitää itseään entistä radikaalimpana ja vasemmistolaisempana. Hän syntyi 1970-luvun puolivälissä työväenluokkaiseen perheeseen, jonka mahdollisuudet nostaa elintasoaan olivat mitättömät. Caitlin Moran siirtyi koulusta kotiopetukseen 11-vuotiaana, koska hippiperheen mielestä koulu oli epäsopiva. 60 IMAGE 222 KESÄKUU 2015 Haluaisin tietää, mitä Madonnan pukuhuoneessa tapahtuu nyt. ”Enää Lontoossa ei asu työväenluokkaa”, Moran sanoo. Pian työttömiä, lähinnä kaivosja tehdastyöläisiä, oli viisi miljoonaa. Keskustelu on taas ajankohtainen, kun feminismistä on tulossa Moranin, näyttelijä Emma Watsonin ja Patricia Arquetten kaltaisten julkkisten ulostulojen ansiosta valtavirtaa ensimmäistä kertaa aatteen historiassa. Britannian keskiluokka on kasvanut ja vaurastunut, ja taide on sen tekemää. ”Maailmassa on noin 3,3 miljardia naista, jotka elävät hyvin erilaista elämää. Vuonna 1979 työväenpuolue oli ollut pitkään vallassa, mutta maassa oli miljoona työtöntä. Aurinko paistoi aina. ”Rikkaiden ei tarvitse olla hauskoja. He voivat olla kaikessa rauhassa mulkkuja, koska heillä ei ole ongelmia. Huutoa. Jimmy, aloitteleva koomikko, on toisiksi hauskin, Jean kolmanneksi. Maamme oli saavuttanut koulutuksen, terveydenhuollon ja kehittyvän työväenluokan, kunnes 1980-luku pilasi kaiken. Rähjäisiä ja hauskoja työväenluokan räkänokkia notkui kaikkialla. Kiltteydestä tuli tapa katsoa maailmaa. Joidenkin mielestä feminismin valtavirtaistuminen vie aatteelta tehoa: Jos valtarakenteita ei ymmärrä, mikään ei muutu, paitsi ehkä yksilön omassa elämässä. Ei ollut todennäköistä, että Caitlin Moranista tulee ihminen, jota siteerataan. Hengailin rocktähtien kanssa, ryyppäsin, kirjoitin pitkiä artikkeleita ja matkustelin ympäri maailmaa.” Se oli 1990-luvun puoliväliä, jolloin työväenliike näkyi erityisen paljon populaarikulttuurissa. Kukaan ei voi kirjoittaa yhtä feministiraamattua.”. Itkua. Sillä, onko joku oikeasti mulkku tai vain olevinaan mulkku, ei ole mitään eroa.” Ura ei loppunut pimeän puolen jättämiseen. ”Työväenluokka kehitti huumorin”, Moran sanoo. Ehkä tehdastyöläinen, sellaisen vaimo, yksinhuoltaja. Lopetin itsesäälin.” Vaikka Moran on valittu julkkiksena brittiläiseen tapaan yliopiston kunniajäseneksi, hän tuntee olonsa yhä epämukavaksi ”hienomman väen” seurassa. ”Vietin kaksi vuotta Darth Vaderina, vaikka yritin vain olla Han Solo.” Käännekohta oli, kun Moran toivoi kritiikissään erään bändin jäsenten kuolemaa. Ilman sitä he tappavat toisensa.” Moran pitää itseään vasta perheen neljänneksi hauskimpana lapsena. Hän isottelee heille puhumalla virtsatieinfektioistaan ja marginaalisista bändeistä. Tämä on Caitlin Moranin feministitesti, jolla hän haluaa osoittaa, että kaikkien naisten pitäisi tunnustautua feministeiksi. Lasten tulevaisuus ei tosiaan näyttänyt hääppöiseltä. Moran saattoi muuttaa 18. ”Ihmiset ovat seksistisiä, rasistisia ja homofobisia ironisesti, mutta se on vielä pahempaa kuin todellinen seksismi ja rasismi, koska sanoja pääsee pälkähästä. Hän kertoo olevansa erityisen ylpeä Raised by Wolfista, jonka perhe ei ole ”päihdeongelmainen ja sivistymätön vaan syö hyvin, käyttää pitkiä sanoja, puhuu taloudesta ja on hauska”. Jotkut sisaruksistani ihmettelevät, miten olen voinut pärjätä niin hyvin.” Joku Wolverhamptonissa saattoi ajatella samaa koko katraasta. Kaikki paitsi vanhin menivät yliopistoon. Puoleen väliin juotu viinapullo. Wolverhampton oli ollut yksi teollisen vallankumouksen menestyjiä kivihiilikaivoksineen ja polkupyörätehtaineen, mutta teollisuuden kulta-ajat alkoivat olla takana. ”Naapuripubissa kävivät Oasiksen, Blurin, Sueden ja Manics Street Preachersin jäsenet. Haluatko määrätä siitä itse. Työväenpuolue nousi pitkän konservatiiviputken jälkeen valtaan, ja sen pääministeri Tony Blair oli seksikäs. Hänen kriitikkokollegansa Peter Paphides, josta myöhemmin tulisi hänen aviomiehensä, kysyi, menikö vähän yli. Yksi feministisen debatin aiheita on perinteisesti se, millaista oikeanlainen feminismi on ja kuka sitä edustaa. Kokeile, onko sinulla vagina. Nuori kriitikko kirjoitti kuin ”kyyninen, keski-ikäinen mies”. Hän halusi vain kirjoittaa. Tätä kaikkea seurattiin kiihkeästi myös Moranien kotona. Se oli ajan henki. Hän edustaa käytännönläheistä, vahva nainen -feminismiä, jonka ymmärtämiseen ei vaadita akateemisia ansioita. Isä oli nivelrikon takia työkyvytön, ja perhe eli sosiaalituilla kunnan vuokra-asuntoalueella – niin kuin kolmannes Keski-Englannissa sijaitsevan Wolverhamptonin asukkaista. Jäljelle jäi pieni ikkuna, josta tuli työväenluokan sankareita: pääministereitä, kirjoittajia ja poptähtiä, ja nyt se alkaa olla mennyttä.” Moran haluaa palauttaa työväenluokan arvoonsa. ”Sitten tajusin, että olen juonut ilmaista viinaa 18-vuotiaasta asti, pannut poptähtiä ja saanut kirjoituksistani 1?000 puntaa arvosanan sijaan. Voiko vaatia sukupuolten tasa-arvoa ja jäädä hoitamaan lapsia vuosiksi kotiin. Moran ei ole katunut vuosiin sitä, ettei mennyt itse yliopistoon, mutta 21-vuotiaana hän suri parin viikon ajan sitä, että vanha kunnon opiskelijaelämä jäi väliin: opiskelukavereiden kanssa halvan viinan juominen ja naiminen. Onneksi olkoon, olet feministi. Erikoisen opetussuunnitelman seurauksena heistä kehittyi verbaalisia neroja. Lapset viettivät päivänsä television edessä katselleen komediasarjoja. Moranin mielestään feminismi ei ole akateeminen tai poliittinen vaan kulttuurinen liike, joka kasvaa suureksi vain, jos mahdollisimman monet naiset tukevat sitä. Brittipop oli suurimmillaan ja Trainspottingin tyyppiset elokuvat superhittejä. Moranin perheen lapsille kävi kuitenkin ennustusten vastaisesti. Työväenluokan sankaritar Caitlin Moran on esimerkki, jota on 2010-luvulla vaikea seurata, paitsi siinä toisessa tärkeässä asiassa. ”Putoan humalassa seitsemänneksi. ”Ymmärsin vasta äskettäin, että historiassamme oli vain lyhyt hetki, kun kaltaiseni tytöt saattoivat menestyä. Vanhemmat kannustivat lapsia lukemaan, mutta kotiopettajiksi heistä ei ollut. Kohtalo sinetöityi, kun hän löysi kirjaston musiikkiosaston, ja Melody Maker alkoi julkaista hänen arvioitaan. syntymäpäivänään Lontooseen kolmen makuuhuoneen asuntoon Morrisseyn taloa vastapäätä. Moran voitti 13-vuotiaana kirjoituskilpailun ja julkaisi 14-vuotiaana nuortenromaanin. Laita käsi housuihisi. Kun konservatiivit ja Margaret Thatcher pääsivät valtaan ja alkoivat vähentää hiilikaivoksia, kaivostyöläiset aloittivat kuuluisan vuoden kestäneen lakkonsa. Moran ymmärsi, ettei hänen tarvitse olla ”legendaarinen, vaan omalaatuinen.” Hän pyysi mahdollisuuksien mukaan anteeksi kaikilta, joita oli pilkannut. Kaikkein hauskin on hänen siskonsa Caroline, jonka kanssa hän on kirjoittanut tutunoloisesta työläisperheestä kertovan tv-sarjan Raised by Wolfes. Teinityttö Moran halusi kirjoittaa paremmin eli hauskemmin ja ilkeämmin kuin yksikään mies. Köyhät joutuvat ahtautumaan keskenään pieneen tilaan ja tulevat toimeen vain huumorin avulla. ”Luokkasota on voimissaan”, hän huutaa keittiössään, joka aukeaa hänen huolellisesti hoitamaansa kaupunkipuutarhaansa
Joku uhkasi työntää miekan hänen vaginaansa. Vaikutusvaltaa on näinkin, britit ovat aina kuunnelleet tähtiään. Moran kertoo saavansa vihapostia melko vähän, koska yrittää välttää konfliktia kirjoittamalla feministisistä aiheista ”lähestyttävästi, pörröisesti ja ihanasti”. KESÄKUU 2015 IMAGE 222 61 ”Feminismi voi kasvaa suureksi liikkeeksi vain, jos mahdollisimman moni julistautuu feministiksi.” Jos nuori Caitlin Moran suututti poppareita, tämä vanhempi suututtaa misogyynejä. Englannin pankki oli päättänyt vaihtaa 1800-luvulla vaikuttaneen filantrooppi Elizabeth Fryn kuvan viiden punnan setelissä Winston Churchillin, ja feministiaktiivi Caroline Criado-Perez aloitti kampanjan miesten seteli-invaasiota vastaan (sen seurauksena Jane Austenin kuva päätettiin painaa 10 punnan seteliin). Moran ryhtyi puolustamaan häntä monen muun lailla Twitterissä ja joutui itse vihan kohteeksi. Caitlin Moran ei. Kävi ilmi, että uhkailijat olivat parikymppisiä äidin helmoissa asuvia harmittomia nuorukaisia. Tviitti toimii kuin 140 merkin ammus, joka ammutaan adrenaalipäissään eteenpäin. ”Se oli hämmentävää tunneterrorismia.” Moran pääsi ongelmasta blokkaamalla parisataa seuraajaansa. Asiakassuhde on kestänyt vuosia. Kansalaisten vastaanotto oli murskaavaa. Moran haluaa sen rinnalle uuden maailman, joka on naisten luomus. Moran aikoo jatkaa feminististä vaikuttamista, mutta politiikka tuskin on hänen tiensä, vaikka maassa puuhataan nyt feministipuoluetta Ruotsin tapaan. Kesällä 2013 Caitlin sai kuitenkin 15 uhkausta tunnissa. Lapset uhattiin tappaa ja talo polttaa. ”Joka tapauksessa olin Twitterissä ennen kaikkia näitä mulkkuja ja aion pysyä siellä.” Vallankumous kiristää ärhäkänkin feministin niskalihaksia, ja Moranin on riennettävä junalla Camden Towniin kiro praktikon naksauteltavaksi. Moranin missiona ei ole muuttaa miesten luomaa maailmaa, koska ”he ovat saaneet aikaan myös The Beatlesin, kuuraketit ja internetin”. Silti monet feministit jättivät tapauksen takia sosiaalisen median kokonaan. K UV A : MARK HARRIS ON / C AMERA PRES S / A OP .. Hänen mielestään sosiaalinen media on naisille tärkeä kanava tuoda päivänvaloon tabuja ja salaisuuksia, joita ei ole edullista säilyttää. Hän uskoo, että sosiaalinen media, vasta taaperoikäinen, muuttuu vielä kesymmäksi. Sitten voimme kisailla X-Factorin tyyliin siitä, kumman maailman haluamme.” . Criado-Perez sai tappouhkauksen tunnissa. ”Antakaa naisille muutama vuosi
TeksTi Juha Itkonen kuvaT JussI särkIlahtI. Metsän poika Jukolan viestiin kokoontuu vuosittain reipas ja kunnollinen heimo, joka muun ajan vuodesta pyörittää Suomea insinöörin tarkkuudella. 11 kertaa Jukolassa juossut kirjailija Juha Itkonen tuntee heidät hyvin
KESÄKUU 2015 IMAGE 222 63
Mutta tunnen kyllä tämän maiseman. Juuri siksi suunnistusurani jatkui niinkin pitkään, vielä pari vuotta sen jälkeen, kun maileri minussa oli kuollut varhaisen ja luonnollisen kuoleman. Olin yksitoistavuotias. Vastoinkäymisistä huolimatta jatkoin. Se tapahtui Kainuun rastiviikolla Sotkamossa vuonna 1986. Aivan kuin olisin tullut kotiin, niinkö. Juva 1990, ensimmäinen, jossa itse juoksin. Pitkään myös pelkäsin metsää. Kompassihan oli ainoa turvani kainuulaisessa korvessa, uskoin siihen kuin vuoreen. En tiedä, miten olisin edes voinut olla pelkäämättä – pienelle lapselle metsä on pelottava paikka. Hollolla 1987. Kulutin kahden ja puolen kilometrin rataan lopulta kaksi ja puoli tuntia. Joutseno 1989. Kaikki on samaan aikaan sekä vierasta että tuttua. Kun itkuani pidätellen saavuin maaliin, isän kasvot olivat huolesta kalpeat. Ajauduin lajin pariin Sattumalta. Mutainen maa upottaa tossujeni alla, kun astun sisään Jukolan kylän portista ja kävelen sen raitilla. Viikonlopun aikana kisakylän alueella liikkuu melkein neljäkymmentätuhatta ihmistä. Merkillisintä on juuri sen muuttumattomuus: jos sulkee silmistään pari suurehkoa video s creeniä, kaikki on yksityiskohtia myöten niin kuin 1980-luvun lopussa. Ohitan ruokalan, puolustusvoimien mainospisteen, metrilakukojun, tulostaulujen rivistön. paraS kaverini Mikko oli minulle tuntemattomasta syystä mennyt Oravapolulle (lasten suunnistuskouluista 80-luvulla käytetty nimitys), ja minä menin pian perässä. Tunnen tämän ihmistyypin, tunnen heidän tapansa. Naisten neliosuuksisessa Venlojen viestissä joukkueita on 1232. Sama taivaS: pilvipoutaiSen keSäpäivän vaihteleva valo. Sama haju, vaikeasti määriteltävä: märkää multaa, puuhaketta, halvan grillimakkaran käryä. Vahvuuteni olivat selvillä alusta alkaen. Vehkalahti 1992. Sen jälkeen yhdeksän vuoden tauko, Itkosten sukujoukkueella juostu viesti Jurvassa kesällä 2001; sitten taas yhdeksän vuotta ja paluu Hämeenlinnan Tarmon paitaan Hyvinkäällä 2010. Onko sellainen paikka enää edes kylä. Käänsin kompassin hahlon 180 astetta väärään suuntaan, lähdin liikkeelle enkä pysähtynyt ennen kuin pari kilometriä myöhemmin. Tämä paikka, Kuopion Vehmersalmi kesäkuussa 2014, on neljäs Jukolani sen jälkeen, neljäs samassa vanhojen tarmolaisten joukkueessa. Osin ehkä sen takia, että Mikkokin jatkoi; osin siksi, että pelon voittamisesta sai myös nautintoa. Sitten. Yhdestoista Jukolan viesti minulle, kuudeskymmenesviides Jukolan historiassa. Tietenkin aloin vähitellen myös oppia, vaikka suunnistajana olinkin urani loppuun asti keskinkertainen, en mikään jatkojalostukseen poimittava lahjakkuus. Ensimmäiseen vuonna 1949 Helsingin lähellä järjestettyyn kilpailuun osallistui 41 joukkuetta – nyt ilmoittautuneita on 1628. Vimpeli 1991. Metsässä kukaan ei odottanut minulta mitään, en edes minä itse. 64 IMAGE 222 KESÄKUU 2015 Deja vú. Ohitan Suunnistajan kaupan teltan. Erityisen pelottava se oli sateella, ukkossateella suorastaan kauhistuttava. Tämä kaikki on ollut täällä aina, mikään ei ole muuttunut. Muistan myös ensimmäisen ja onneksi myös viimeisen täydellisen eksymiseni. Muistan vieläkin elävästi torstairasteilla Miemalassa kesken kaiken yllättäneen rajuilman. Voittaa Mikon kanssa partiosuunnistuksen piirinmestaruuden, urani ainoan mitalin. Pudasjärvi 1988. Ehdin juosta kolme Jukolan viestiä. Ehkei nyt aivan. Sama näkymä: telttoja peltoaukealla, peltojen takana kuusimetsiä. Pieni kaupunki pikemminkin, vuosittain liikkuva taajama. Toisaalta niin oli hyvä. Juosta osasin kyllä, olin lupaava lapsimaileri; suunnistustaidoissa Mikko sen sijaan oli kaukana edelläni
Keskeisintä keskiluokkaa, miehiä ja naisia, jotka valmistuvat opintoputkista ajoissa, maksavat veronsa, asuntolainansa ja säästävät vielä eläkevakuutukseenkin. Sen pituinen se – siinä uskossa elin, kunnes seuran puuhamies neljä vuotta sitten soitti ja sanoi kokoavansa vanhan joukkueen uudestaan. Salaseuraan kuuluu järkeviä, yhteiskuntaan ongelmitta sopeutuvia ihmisiä. Kyse ei ole sattumasta, sillä suunnistus on syvimmältä olemukseltaan insinöörilaji, se palkitsee analyyttisen, rationaalisen ajattelun. Paikallisväestön silmissä sekä suunnistajat että lestadiolaiset ovat siis paitsi outoja, myös vaivattomia vieraita: hiljaista väkeä, joka siivoaa omat jälkensä. Paikalla vierailevat vuodesta toiseen suurin piirtein samat ihmiset. Ekonomeja, opettajia, toimihenkilöitä, upseereja; armeijan ja suunnistuksen välillä on aina ollut yhteys, joka ei vuosien myötä juuri ole heikentynyt. Laji on vahvasti periytyvä, perheiden ja kokonaisten sukujen yhdessä harrastama. KESÄKUU 2015 IMAGE 222 65 Jos 2000-luvun suunnistajalle pitäisi valita vain yksi ammatti, valinta olisi selvä: diplomi-insinööri. Jukolan kylästä löytyy kyllä nykyään mallasrasti, oman osuuden jälkeen suihkussa palauttava oluttölkki saattaa sihahtaa auki, mutta suomalaisten kesätapahtumien kostealla asteikolla Jukolan viesti lienee Suviseurojen jälkeen kuivin. On jo vanha juttu verrata jukolaa lestadiolaisten Suviseuroihin. olin seitsemäntoista enkä suunnistanut enää, mielenkiintoni suuntautui lopullisesti toisaalle; näihin asioihin, joiden parissa olen puuhastellut siitä asti. Luovuuttakin tarvitaan, mutta se on hillittyä ja tarkoissa rajoissa tapahtuvaa, ei mitään villiä ideointia.. Jos 2000-luvun suunnistajalle pitäisi valita vain yksi ammatti, valinta olisi silti selvä: diplomi-insinööri. Yhtäläisyyksiä kieltämättä löytyy: kuin tyhjästä kohoaa joka kesä jonnekin päin Suomea valtava leiri, joka elää yhden viikonlopun ja katoaa sitten. Yhteistä on myös kunnollisuus. Uskonnosta ei ole kyse, mutta lievästi lahkolaisia piirteitä suunnistajissa on. Siinä se, lyhyt suunnistushistoriani. Hommat hoidetaan talkootöinä. Se oli tarjous, josta ei voinut kieltäytyä. Perheistä ja suvuista muodostuu suunnistusseuroja, suunnistusseuroista koko maan laajuinen suunnistajien salaseura, jolla on jopa oma tunnuksensa: autoileva suunnistaja tunnistaa toisen peruutuspeilissä roikkuvasta rastilipusta
Toisaalta suunnistuksen rajallinen kaupallinen potentiaali takaa, ettei lajin pariin hakeuduta rahan tai maineen perässä. Ruma tai ainakin rumahko. Kinkkukiusaus. Tätähän suunnistus ei ole. Liikuttavan, raivostuttavan, selittämättömän haluton muuttumaan mihinkään suuntaan, vaikka maailma ympärillä muuttaisi asentoaan. Se näyttää karulta. Suunnistus koukuttaa. Olisiko hyvä, jos Suomen kohtalo olisi suunnistajien käsissä. Päälle hiipivän hämärän varalta suunnistajilla on kuitenkin jo otsalamput. On itse asiassa mielenkiintoista, miten juuri huiput, vaikkapa nyt suomalaiset maailmanmestarit Minna Kauppi ja Mårten Boström, ovat enemmänkin eksentrisiä oman tiensä kulkijoita kuin tasaisia järki-ihmisiä. Harrastajamäärä on pysynyt tasaisena. Mainosmiehiä täällä ei taatusti ole, ei graafisia suunnittelijoita, ei web-designereita – paljon kauemmas Flow-festivaalin asiakaskunnasta ei Suomen suvessa taida päästä. Mutta jos, tai pikemminkin kun, näiltä pelloilta löytyvät ne insinöörit ja ekonomit, jotka rakensivat Nokian, silloin täältä löytyvät myös miehet, jotka tuhosivat sen. Että prosessi toimii. Tunti ennen keskiyötä Kuopion korkeudella on vielä valoisaa. Menu myyntitiskin yllä on koruton: Broileripasta. Jukolan viestin ehdottomassa tasa-arvossa kiteytyy lajin hengestä jotain olennaista. Muun muassa näistä syistä ja kenties toisin kuin voisi luulla, suunnistuksen tulevaisuus vaikuttaa valoisalta. Kärkijoukkueet täyttä vauhtia, aktiiviharrastajatkin reipasta juoksua; vasta letkan loppupäässä vauhti hidastuu hölkäksi tai jopa kävelyksi. Ensinnäkin yösuunnistus on poikkeus säännöstä, päiväsaikaan mitään lamppuja ei tietenkään tarvita. Pikainenkin silmäys Jukolan kylään riittää selittämään, miksi kävi niin kuin kävi: täältä on mahdotonta edes kuvitella löytyvän sellaista visuaalista, kuluttajalähtöistä ajattelua, jolla Steve Jobs olisi haastettu. Järkevä. Helsingissäkin lapsia riittää edelleen suunnistuskouluihin. Turvallinen. Suo siellä, vetelä täällä, reitinvalinnallinen haaste. Koukuttavaa on nimenomaan luonto. Jopa maailman eliitille suunnistus on enemmänkin elämäntapa kuin elinkeino. Valitse näistä nyt sitten. Käytännölliseltä kyllä, toimivalta, mutta kaikkea muuta kuin houkuttelevalta. Tanner kirjaimellisesti tömisee, kun miehet lähtevät matkaan. Iltarastitoiminta pyörii. Sen vaihtelevuus ja arvaamattomuus, olosuhteet, joista ei ikinä etukäteen tiedä. Suunnistajat eivät yksinkertaisesti lähde mukaan pelleilyyn, jossa kulutusvalintojen kautta tavoitellaan kuvitteellista yksilöllisyyttä. Lihakeitto. Turvallinen. Tavallaan Jukolan kylä on kuin Suomi pienoiskoossa. Vaate on vaate. Myöskään monimuotoinen ruokakulttuuri ei ole rantautunut Jukolan kylään. Niin insinöörilaji kuin suunnistus onkin, siinä on myös seikkailullinen elementti. Kasvisvuoka. Kaikki värit ovat suunnistajille samanarvoisia. Jos suunnistusta harrastamattomalla ihmisellä ylipäätään on mielessään lajista jonkinlainen kuva, se on luultavasti tämä: jono otsalamppujen valossa sysipimeässä metsässä eteneviä miehiä. Kun muissa kesätapahtumissa maistellaan nyhtöpossua, sushia tai luomu burgereita, täällä popsitaan seisaaltaan pitkien pöytien ääressä 1980-luvun kouluruokaa. Eivätkö suunnistajat näe vai eivätkö he välitä. Jukolassa joukosta on tukea, perässä juokseminenkin on periaatteessa mahdollista, joskin sitä häiritsee radoilla harjoitettava hajonta. Tärkeintä on, että kylmä ei yllätä ja elintoiminnot pysyvät yllä. Maisemaa leimaa jokseenkin täydellinen visuaalisuuden puute, totaalinen välinpitämättömyys esteettisistä arvoista. sen todellakin huomaa. Vai onko kysymykseni asetettu väärin: onko se heidän käsissään jo nyt. Järkevä. Kaikki värit käyvät yhteen. Kuitenkin nämäkin joukkueet kulkevat saman matkan ja etsivät samat rastit. Tässä lähes demonstratiivisessa hienostelemattomuudessa on jotain hienoa. Seison siinä missä kaikki muutkin tilapäiskaupunkimme asukkaat tällä samalla hetkellä, tungoksessa lähtöviitoituksen varrella. Ruoka on ruokaa. Toimiva. Suunnistajien johtama Suomi olisi monin tavoin hyvä maa: hyvin hoidettu, kohtuullisen tasa-arvoinen, sosiaalisesti oikeudenmukainen. Sen myös huomaa. Toimiva. Kyse on ehkä lajin sisäisestä ristiriidasta. Ruma tai ainakin rumahko.. Toisaalta epäilen, että suunnistajat ovat vastuussa myös paljosta pahasta, esimerkiksi nyt Prismojen peltihalleista ja aBC-huoltoasemista – ne näyttävät pahasti suunnistajien suunnittelemilta tai ainakin hiljaisesti siunaamilta. Teknologian kehitys on sitä paitsi kuin huomaamatta tehnyt toivottomasta televisiolajista suorastaan potentiaalista urheiluviihdettä. Huipputasolla suunnistus on äärimmäistä, raakaa ympärivuotista harjoittelua vaativaa kestävyysurheilua, johon yhdistyy vielä vaativa tekninen suoritus. Kolme ensimmäistä vaihtoehtoa sisältävät salaatin, leivän, levitteen ja juoman. Vaikka kuinka vaivaan päätäni, en saa mieleeni ainuttakaan suunnistusta harrastavaa kirjailijaa tai minkään muunkaan alan taiteilijaa. Sote-järjestelmän uudistus ja muut hyvinvointivaltion suuret haasteet kannattaisi antaa suunnistajien ratkaistavaksi, he todennäköisesti hoitaisivat ne. Yhdeltätoista illalla ensimmäisen osuuden viestinviejät lähtevät matkaan. Niinpä kaikkia mahdollisia yhdistelmiä myös näkee: suunnistustekstiilit ovat lähinnä harkittuja rikoksia hyvää makua vastaan. Nopeimmilla siihen kuluu noin kahdeksan tuntia, hitaimmilla kaksikymmentä. Tosisuunnistaja keräilee maastoja ja säätiloja kuin postimerkkiharrastaja postimerkkejä ja muistelee sitten yhdessä toisen suunnistajan kanssa jotain läpimärkää Ruotsin Tiomilaa tai helteistä Kainuun rastiviikkoa. katson ympärilleni ja yritän nähdä Jukolan kylän sellaisen ihmisen silmin, joka näkee sen ensi kertaa. Suunnistajat eivät enää Tavallaan Jukolan kylä on kuin Suomi pienoiskoossa. Siihen jää kiinni, siitä tulee helposti enemmän kuin harrastus, elämäntapa, miltei uskonto: aktiiviharrastajatkin lähtevät nykyään suunnistamaan jopa Australiaan asti. 66 IMAGE 222 KESÄKUU 2015 Kenties tästä johtuu, että niin sanottu luova luokka loistaa suunnistuskilpailuissa lähinnä poissaolollaan. Toiseksi suunnistus on yleensä puhdas yksilölaji, metsään lähdetään vuorolähdöllä ja siellä tehdään omia ratkaisuja omaan tahtiin. Tähtiä ei oikeastaan ole, ei suunnistusmaailman ulkopuolista huomiota – parhaat suunnistajat ovat suunnistajia siinä missä muutkin, ehkä vähän hullumpia vain. Jo Suomessa metsät poikkeavat toisistaan enemmän kuin äkkiseltään edes uskoisi: varsinaissuomalaisella avokalliomaastolla ei ole paljonkaan yhteistä hämäläisen pusikon tai kainuulaisten vaarojen kanssa
KESÄKUU 2015 IMAGE 222 67
68 IMAGE 222 KESÄKUU 2015
Todennäköisempää taitaa silti olla, että salaseura säilyy salaseurana. Kyllä siellä jumalauta samota saa. Teltan ovikin käy koko ajan. Jännittääkin vähän. Jos joku pummaa, se paljastuu heti. Puoliunessani tunnen palaavani ajassa taaksepäin, voisin yhtä hyvin olla seitsemäntoistavuotias poika kuin kohta neljäkymmentävuotias mies. Se ei ole termi, jota ensimmäiseksi itsestäni käyttäisin, ei rooli, johon samastun, mutta sitäkin minä olen, jollain pienellä sieluni osalla.. Suunnistusta harrastetaan ilman sen suurempaa meteliä, asiasta pahemmin ulkopuolisille huutelematta. Aina joku on tulossa tai menossa, tilittämässä suoritustaan tai kyselemässä vinkkejä metsässä jo käyneiltä. Silti en haluaisi menettää kasvojani: joukkuekavereideni silmissä olen edelleen jonkinlainen suunnistaja. On myös ikävän kylmä. Kerrasto pitää lämpimänä vartalon, pipo pään, mutta nenäni on jäässä. Ei niin, että epäilisin eksyväni, mutta suunnistus on vaikea laji, suuretkin töppäykset mahdollisia. Helsingissä on minun kotini, minun nykyinen elämäni, tänäkin yönä juhlitaan useammatkin juhlat, joissa voisin olla, ja tässä minä kieriskelen, kaikilta menneiltä Jukoloilta tuoksuvassa makuupussissani karulla makuualustalla, odotan aamua ja oletettavasti noin kolmen tunnin retkeilyä joukkuekavereideni paskamaiseksi julistamassa maastossa. Niinkin on Jukolassa melkein aina, kesäkuun yöt näillä leveysasteilla ovat harvoin lämpimiä. Kaksi miesselostajaa raportoi tauotta kärjen etenemisestä toisella, kolmannella, neljännellä tai viidennellä osuudella, eikä todellakaan mitenkään hiljaa – toisin kuin väliaikarasteilla kuiskivat radioselostajat, kilpailukeskuksen kuuluttajat pitävät ääntä. Muistan sen kyllä. Hallitsen puhetavan, tiedän mitä täällä tapahtuu. Suunnistuksessa on jotain oudompaa ja yksilöllisempää – mahdollisuus erottua joukosta. Kirjailijat kehuskelevat mieluummin jalkapalloasiantuntemuksellaan kuin suunnistustaidoillaan. Tietenkään sillä ei oikeasti olisi väliä. Olenko sitä todella. Ei helvetti mitä risukkoa. Millään mitä täällä tapahtuu ei ole vaikutusta elämääni Jukolan kylän ulkopuolella, elämään, jota elän 364 vuorokautta vuodesta. Raportit metsästä ovat yleensä dramaattisia. Totta kai. Niin kuin kaikissa lajeissa, myös suunnistuksessa on oma koodistonsa. Periaatteessa on kai kuviteltavissa sellainenkin tulevaisuus, jossa suunnistus olisi äkkiä muodikasta. Yöllä makaan makuupussissani puolijoukkueteltan hämärässä ja yritän nukkua. Tämä muuttumaton paikka riistää ihmiseltä iän. Hetken orastanut hiihtobuumi on nikeltymässä Etelä-Suomen olemattomiin talviin. Semmosia mäkiä, että nelivedolla piti mennä. Kyllä kai. Miksi tulin. Se on tosin lähes mahdotonta, kilpailukeskuksen kaiuttimet ovat niin lähellä. Suunnistaja. Mitä pirua minä teen täällä. Kohtuullinen liioittelu kuuluu etikettiin, verbaalista kekseliäisyyttä arvostetaan, joukkuekaveri valmistellaan omalle osuudelleen mahdollisimman perusteellisesti. Flow-festivaalien kävijät eivät jatkossakaan eksy näille selkosille. Maratonin voi juosta kuka tahansa, on jo melkein juossutkin. KESÄKUU 2015 IMAGE 222 69 katoa tuntikausiksi metsään vaan heidän jokaista liikettään voidaan seurata gps-paikantimen avulla
Ihan järjetöntä.” Mikko istuu ovensuussa retkipallilla ja katselee toimiani sivusta, heittää minulle elektronisen leimauslaitteen ja rullan maalarinteippiä. Haluan metsään, etsimään niitä rasteja. Pellon yllä leijuu kevyttä usvaa, aurinko on piilossa pilvien takana. Tuttua tämäkin. Hyvin se menee. 70 IMAGE 222 KESÄKUU 2015 Se, mitä lapsuudessamme harrastamme, on lopulta pitkälti sattumaa. On edelleen kylmä. Ihmisiä kaikkialla, tulossa ja menossa, lähdössä osuudelleen tai saapumassa sieltä, tämä kaupunki ei tosiaan koskaan nuku, ja äkkiä minusta tuntuu hyvältä olla osa sitä: seistä keskellä savolaista peltoa varhain hyisenä kesäaamuna ja valmistautua neljäntoista kilometrin taipaleeseen kivikkoisessa korvessa. Siitä tulee hauskaa. Haistan kankaan pinttyneen savuntuoksun, kun pujahdan aukosta kesäaamun maidonvalkeaan valoon. Tiedän mitä tehdä. Muistan lapsuuden kisareissut, sunnuntaiaamupäivien automatkat jonnekin Nurmijärvelle tai Toijalaan, Sahalahdelle tai Kuhmoisiin. Siinä Mikko nyt on, silMieni edessä. Rauhassa vaan, Mikko sanoo, on se ihan riittävän vaikea maasto, jotain sellaista, ja minusta on mukavaa, että hän on siinä ja höpöttää minulle, näin tämän pitääkin mennä, täsmälleen näin. ”Saitko nukuttua.” ”Jollain lailla joo. Kaksi ja puoli tuntia aikaa. Ehdit käydä aamupalalla vielä.” ”Hyvä.” Vedän tuulitakin Tarmon sinipunavalkoisen paidan päälle. Silti nämä harrastukset muovaavat meitä, totuttavat meidät tietynlaisiin ihmisiin ja ympäristöön. Juha Itkonen suunnistaa myös siellä.. Itse asiassa haluan sinne. Mikko tarttuu teltan ovenliepeeseen ja nostaa sen syrjään. Jos Mikko vuonna 1985 olisi mennytkin Oravapolun sijasta tenniskouluun, olisin nyt vähän erilainen ihminen. Istuimme kahdestaan takapenkillä, yleensä aina samassa autossa – autoa ajoi muuan vaitonainen ikämiessuunnistaja, jonka kaasujalka oli niin raskas ja niska niin jäykkä, että pelkäsimme hänen Volvoaan enemmän kuin metsää. . Osaanhan minä nyt sentään edelleen, mihin se olisi kadonnut: taito, jonka vahingossa hankin. ”Ootko sä kartalla siitä, miten meillä on mennyt?” ”Suurin piirtein.” ”Yhteislähtöön menee. Paras laPsuudenkaverini, nykyään talousjohtaja suuressa terveydenhuoltoalan yrityksessä – niin kuin sopimus oli, hän on tullut herättämään minut repaleisesta unestani. Vedän ylleni suunnistuspaidan ja trikoot, kiskon kengät jalkoihini, teippaan nauhat, kiinnitän numeron hakaneuloilla rintaan. Jukolan viesti järjestetään tänä vuonna Paimiossa 13.–14.6. Saatamme harrastaa melkein mitä tahansa, lajeja, joissa emme menesty, lajeja, jotka eivät ehkä edes sovi meille. Tuttua kaikki. Jälkimmäinen on kengännauhoja varten, metsässä ne eivät saa aueta. Huusi vaan niin helvetisti noi kuulutukset.” ”Niinhän ne huutaa
Hänen mielestään on tärkeämpää olla väärässä kuin olla olematta mitään mieltä. teKsti Emmi LainE Kuvat Jussi särkiLahti. Noora Dadu tekee läpimurtoaan näyttelijänä ja ohjaajana. KESÄKUU 2015 IMAGE 222 71 KulttuuriKuuKausi olennaisilta osin | KesKustelija | tärpit | eloKuva | MusiiKKi | Kirja POP Poliittinen on henkilökohtaista Keskustelija
Ylipäätään on pelottavaa olla jotain mieltä. Naiset ylläpitävät rakenteita yhtä vahvasti kuin miehet. En silti syytä yksilöitä. ”Onko. Nouseeko poseeraus ohjaajamiehestä vai toimittajanaisesta, joka tahtoo tehdä miehestä koko sivun jutun lehteen. Näiden kahden asian yhdistäminen tuntuu välillä häpeälliseltä. Silti on kauheaa, jos taiteilijat astuvat sivuun vain siksi, että kaikki on suhteellista, muuttuvaa ja relatiivista. Eduskunta I ja II sekä Minun Palestiinani -näytelmistä tutun Dadun mielestä taiteilijoiden ei pidä esittää vain kysymyksiä vaan antaa vastauksia. Jos alan väittää jotain, niin saatan kokea jo viiden minuutin päästä, että väite on vanhentunut. Miehet saavat sillä vain nopeammin huomiota. Olen syntynyt Kuusankoskella enkä puhu arabiaa. Seurasin Lähi-idän uutisointia aika fanaattisesti, ja mietin, miten saisin aiheesta esityksen kasaan. Mikä se on. Mihin tähtäät. Miehille annetaan puheenvuoroja enemmän, eivätkä naiset ehkä vaadi paikkaansa samalla tavalla. Ennen ajattelin, että se on perverssiä.” –?Noora DaDu. Olen etnisyydeltäni puoliksi palestiinalainen, identiteetiltäni määritelmistä vapaa, teatterilainen. Tai tuntisin itseni toiseksi, jos olisin kokenut enemmän rasismia. ”Tavallaan, ja toin sen esiin näytelmässä. ”Teen aika viihdyttävää teatteria, mutta samaan aikaan ihmiset kärsivät. Mistä se johtuu. ”En tiedä, mitä minusta ajatellaan, vaikka olisihan mahtavaa saada sellainen gallup, jossa kaikki ohjaajat kertoisivat, miksi eivät halunneet minua johonkin rooliin: johtuiko se nenän kyömystä, penseästä ilmeestä vai poliittisesti epäilyttävästä luonteesta. Näytelmän Noora Dadu on teatteriversio siitä osasta minua, joka on kiinnostunut Palestiinasta – ja se on lopulta pieni osa minua.” Oliko pelottavaa ottaa niin suoraan kantaa Lähi-idän tilanteeseen. ”Vaihdan roolia sen mukaan, kenen kanssa puhun. ”Ei tarpeeksi. Kuinka lähellä hän on itseäsi. Nykyään nautin kameleonttitaidostani ehkä siksi, että olen opetellut kestämään erimielisyyttä paremmin. ”Ajattelen, että jos keskustelusta poistaa sellaiset ennakkoluulot, että palestiinalaiset syntyvät pommi vyössään tai juutalaiset ovat sitä tai tätä, ja lähestyy etnisesti erilaisia ihmisiä tasavertaisina, konfliktin voi ratkaista. Klassikkotekstit on tehty miehille. Taiteilijana on paljon helpompi kysyä. Haluan oppia uutta, mutta en osaa sanoa, mihin tähtään. Se tulee syntymään nuorten toimesta. Siihen voi vaikuttaa niin, että kirjoittaa itse uudenlaisia rooleja. Iso osa alistavista rakenteista on mielikuvissa ja tottumuksissa. Vau. Ehkä kokisin rasismin voimakkaammin, jos tuntisin itseni toiseksi. Sitten muistin hätäisesti yhden vitsin.” Urasi on nousukiidossa. Halusin rikkoa tämän myös omalle taiteelleni tyypillisen vastuuttomuuden edes hetkeksi. Kaikki miespuoliset näyttelijäystäväni ovat feministejä.” Miksi halusit tehdä näytelmän Lähi-idästä. ” Kyllä naisetkin poseeraavat. Jotkut tuntemani naisnäyttelijät tekevät näytelmässä isompaa roolia kuin miehet, mutta saavat pienempää palkkaa. Ehkä valaistumiseen, kuolemattomuuteen ja maailman parhaan sketsisarjan tekemiseen.” . Nuorempana ajattelin, että se on outoa tai perverssiä. ”Lähellä ja toisaalta ei. Tässähän me luomme sitä. Että mitä toi helsinkiläinen hipsteri tuolta löytää?” Minun Palestiinani -näytelmän päähenkilö on nimeltään Noora Dadu. Ymmärsin vasta loppumetreillä, että voin yhdistää tarinani historialliseen ja poliittiseen kontekstiin. Kun matkustelin ja tutustuin ihmisiin Palestiinassa ja Israelissa, en tiennyt, että iso osa jutuista päätyy esitykseen. Se, ettei tiedä, tuntuu jollain tapaa rehellisemmältä. Naisohjaajat tekevät juuri nyt kiinnostavaa, henkilökohtaista teatteria, kun miehet usein vain poseeraavat. Kerran työhaastattelussa teatterinjohtaja kysyi, onko teillä palestiinalaisilla jotain vitsejä. ”En tietääkseni. Koen olevani tilanteesta riippuen vähän eri henkilö, niin kuin lempiohjaajani Woody Allenin Zeligin Leonard Zelig: hahmo, joka vaihtaa rooliaan riippuen siitä, kenen kanssa puhuu. Ehkä naisohjaajien vahvuus johtuu siitä, että hipsukkarooliin sopimattomat tytöt tulevat korostuneesti esille.” Onko teatterimaailmasta tullut naisille tasa-arvoisempi. En usko valmiiseen maailmaan. Minulla oli sellainen olo, että on parempi olla vaikka väärässä, kunhan yrittää olla jossain.” Näytelmän loppukohtauksessa esität toimenpidelistan Lähi-idän tilanteen ratkaisuksi. Toki olen miettinyt, että mitä jos minut nähdään hankalana hahmona, mutta omaan intuitioon on pakko luottaa.” Oletko kohdannut rasismia nostaessasi esiin palestiinalaisten asiaa. Vanhat papat voisi jo laittaa vankilaan.” Pitääkö näyttelijän varoa edelleen poliittista leimautumista. Sanoin etten tiedä. Esitämme ja toistamme jopa satoja vuosia vanhoja roolimalleja. 72 IMAGE 222 KESÄKUU 2015 Keskustelija Puoliksi palestiinalainen ohjaaja ja näyttelijä Noora Dadu ottaa kantaa Lähi-idän tilanteeseen ja teatterin sukupuolisyrjintään silläkin riskillä, että häntä pidetään hankalana
KESÄKUU 2015 IMAGE 222 73 Keskustelija ISÄN MAA, ÄIDIN KIELI. ”Minulta kysyttiin viiimeksi Ben Gurionin lentokentän turvatarkastuksissa, tunnenko itseni palestiinalaiseksi. Noora Dadun isä on Palestiinasta. Tosin kysyjät käyttävät ilmausta arabi, koska sana palestiinalainen on pannassa siellä.”. Lapsena Dadu kävi isänsä kotimaassa vain kerran
Tärpit 74 IMAGE 222 KESÄKUU 2015 K UV A T: S ANTERI HAPPONEN (S OD ANKYLÄ) , TIINA MIEL ONEN / K ORJ AAMO G ALLERIA ( TE O S) . Mukana muiden muassa Sami Lukkarinen, Elina Brotherus, Hanna Saarikoski, Tiina Mielonen ja Sanna Kantanen. Taiteellisen johtajan poismenon myötä Sodiksen tulevaisuus on auki. Vaikka jääräpäinen nostalgia myös tympäisee, ainutlaatuisen elokuvajuhlan toivoo pysyvän ihan ennallaan. Korjaamo Galleria, Töölönkatu 51, Helsinki. Taide | Joutsenlaulu. Ja se tarttuu Sodiksessa kuin tauti. Sitä harrastetaan laiturilla helposti aamuun asti. Elitismiä ei tarvitse pelätä, sillä tärkeintä on innostus. Heikki Valkama Grande Finale, 8.5–16.8. Viisipäiväinen festivaali on omistettu sen taialle, kaikki muu on toissijaista. Ihmisten kanssa voi keskustella spontaanisti, ja aina on aikaa rupattelulle. Filmillä on konkreettisesti elokuvan koko historia. Tähtivieraat 4Peter von Bagh oli ylettömän verkostoitunut, ja Sodiksessa nähtiin vuosien varrella mm. Formaatti 1Elokuvia ei näytetä oikealta filmiltä enää kuin elokuva-arkistolla ja satunnaisesti toisilla festivaaleilla. Siihen on viisi syytä. Francis Ford Coppola, Jim Jarmusch, Terry Gilliam ja Claire Denis. Sodankylä vuonna nolla Elokuva | Peter von Baghin pitkään johtama Sodankylän elokuvajuhlat vaalii elokuvan historiaa voimakkaammin kuin yksikään toinen tapahtuma Suomessa. Pieni kunta pohjoisessa tarjoaa kaiken tarvittavan eikä mitään ylimääräistä. Taide 2Sodiksessa elokuva on jalustalla, taiteenlajeista ylväimpänä. Tänä vuonna mukaan ovat lupautuneet esimerkiksi Mike Leigh ja Whit Stillman, joten vahva linja jatkuu. Pari baaria, pari pitseriaa ja paljon elokuvia. Grande Finaleksi nimetty viimeinen näyttely käsittää kolmenkymmenen galleriassa aiemmin esillä olleen taiteilijan töitä vuosien varrelta, kyseessä on siis eräänlainen best of -kokoelma tähänastisista näyttelyistä. Digiformaattien syöstyä filmin markkinoilta on arvokasta, että vanhasta formaatista pidetään kiinni. Tiina Mielonen: Yellow Wall, 2011.. Sodankylässä ei mennä nukkumaan. Festivaali osoittaa, että elokuvakulttuuria voi olla muuallakin kuin Helsingissä. Anton Vanha-Majamaa Sodankylän elokuvajuhlat viettää 30-vuotisjuhlaansa 10.–14.6. Se kerää jopa 20?000 vierasta, mutta tunnelma on intiimi. Ihmiset 3Sodis on sosiaalinen festivaali. Sodankylä 5Sodiksen isoin valtti on kaikesta huolimatta sijainti. Kulttuuritehdas Korjaamon Gallerian toiminta loppuu, mutta rytinällä
eläimiin sekaantumiseen, noitaorgioihin ja kiroamiseen. Gruen avaa näyttelyn itse. ”Itseoppineen Kauko Niemisen teorian mukaan maailman perusaine on eetteri, joka on ikuinen ykseys. Näin uskoo Perttu Häkkinen, joka on kirjoittanut Vesa Iitin kanssa suomalaisesta salatieteestä kirjan Valon kantajat. Okkultisten teorioiden mukaan sielu menee lapseen 4-5 kuukauden ikäisenä, joten mysteerin selviämistä on odotettava muutaman presidentin ajan.” EETTERIPYÖRRE-TEORIA. ”Luciferin arkkipiispa Pekka Siitoin kertoi ennen kuolemaansa vuonna 2003, että hänestä tulee seuraavassa elämässään USA:n presidentti. Niemisen mielestä luonto puhui hänelle. Käsityksemme maailmankaikkeuden luonteesta on muuttuvaista sorttia. Siitä alkoi ura rockin suurten vuosien todistajana ja tallentajana. Monet miettivät, milloin ja missä muodossa. Levyn kansiin on jo alkanut ilmestyä okkultisia symboleja. ”Uskon vakavissani että okkultismin uusi aalto on tulossa”, Häkkinen sanoo. Helsingin näyttely on Bob Gruenin retro spektiivi, joka sisältää noin sata taiteilijan valokuvaa tunnetuista rocktähdistä lavalla, takahuoneissa ja arkisissa askareissaan. Käsikirjoituksessa oli ohjeita mm. Sen häviäminen on vaivannut minua vuosikausia ja kustantaisin sen itse vaikka pankkilainalla.” UUSNATSIN REINKARNAATIO. runossa Väinämöinen lähtee kiukuissaan pois, mutta lupaa palata. Esimerkiksi Kis sin Dressed to Kill on Gruenin kuvaama. Gruen päätyi piireihin. ”Opettajankoulutuslaitoksen dosentti Hannu Rauhala kertoi, että voodoopapitar Honkau oli tehnyt hänelle kolme voodooinitiaatiota Beninin viidakossa. ”Kalevalan 50. ”Lavahypnotisti Olavi Hakasalo kirjoitti 1970-luvulla ’huumeiden ja noituuden’ kirjan, joka hävisi. Vuosituhannen ensim mäisten äärirationaalisten vuosi kymmenten jälkeen on taas mysteerien, magian ja okkultismin aika. ”Viime vuosisadalla oli okkulttista liikehdintää heti vuosisadan alussa, ja seuraava aalto tuli 1960–1970luvuilla.” Häkkinen kertoo, etteivät magiikkaaallot tule suinkaan ennen tieteellisen maailman kuvan leviämistä, vaan sen jälkeen – niin kuin nyt. Tärpit KESÄKUU 2015 IMAGE 222 75 Valokuva | Fanista tuli tähtikuvaaja. Hän kaveerasi John Lennonin kanssa ja kuvasi muun muassa The Clashin, Sex Pistolsin, Led Zeppelinin, David Bovien, Kissin, Bob Dylanin ja Green Dayn kiertueita sekä eri yhtyeiden levynkansia. SE TAPAHTUU NOIN VUONNA 2020. BOB GRUENIN URA VALOKUVAAJANA ALKOI huijaamalla. KADONNUT KÄSIKIRJOITUS. K UV A T: B OB GR UEN / SIDEW A YS (LED ZEPPELIN) , LIKE (S YMB OLI) . On kiehtova mysteeri, suorittiko Rauhala ne todella ja joi virtsaa ja verta ja söi hämähäkkiä vai oliko hän ryyppäämässä Tallinnassa.” VÄINÄMÖISEN PALUU. Ehkä häntä pidetään vielä tieteellisenä suurmiehenä.” DOSENTIN INITAATIO. Mystiset ajat Kirja | Magian seuraava aalto on jo tulossa, vaikka moni vanhakin mysteeri on yhä selvittämättä.. Heikki Valkama Bob Gruenin näyttely 29.5.-17.6, Pannuhalli, Kaapelitehdas, Helsinki. Okkultisti Pekka Ervast väitti, että hänellä on suora yhteys Väinämöiseen, ja fasistijohtaja Väinö Kuisma tulkitsi olevansa itse uusi Väinämöinen.” Led Zeppelin vuonna 1973. Hän halusi fanittamansa Bob Dylanin konsertin eturiviin ja järjesti itsel leen valokuvaajapassin keikalle. Outi kaartamO Valonkantajat – Välähdyksiä suomalaisesta salatieteestä (Like) kaupoissa
”Eipäs, naapurini rakastavat minua. Toimeentulo on tietysti suuri haaste, johon ei ole helppoja ratkaisuja. Suurta Hirvosen pienessä romaanissa on aiheiden koko. ”En käy kieltämään. Teen joka päivä duunia, jotta juna pysyisi raiteillaan. Toinenkin kirja lähtee leffakäsikirjoituksen tavoin käyntiin, mutta kasvaa taidokkaaksi monen kertojan tarinaksi. Työvoimatoimistossa ei koskaan ole jazzmuusikon paikkoja auki. Musiikki | Naapureiden suosikkiartisti Timo Lassy luottaa historiaan. ”Ihan hölynpölyä. ”En voi allekirjoittaa. En usko, että yhdenkään suomalaisen jazzmuusikon toimeentulo on kiinni levymyynnistä. Timo Lassy soitti metsäläisille.. Jos sen kokee taisteluna toimeentulosta, kannattaa vaihtaa alaa.” Naapurisi vihaavat sinua, koska jammailet kotona. Anthony Doerrin kirja Kaikki se valo jota emme näe sai Pulitzerin. Esitimme hänelle jazz-ennakkoluulomme. Itse asiassa pitäisi varmaan joskus järjestää naapureille konsertti.” Rumpali Teppo Mäkynen on Suomen coolein jazzmies. Mitä jos lapsestasi tulee koulu ampuja tai terroristi. Esitelkää minulle listojen kärjessä ja valtakunnallisilla radioasemilla soiva instrumentaalijazz-artisti – haluaisin tutustua. Nautintoaiheita TÄLLÄ PALSTALLA IMAGEN TOIMITUS PÄIHTYY HYVÄSTÄ KULTTUURISTA. On osattava rakentaa oma väylänsä, jotta pärjää. Tärpit 76 IMAGE 222 KESÄKUU 2015 K UV A T: VHS (LA S SY) , W S O Y (KANNET ), BUENA VIS TA (A VENGER S) , VISIT POR V OO ( G ALLERIA) . Jazz on eittämättä suositumpaa kuin 20 vuoteen, mutta näkyykö se pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Teksti on harkittua: eri henkilöiden tarinat ajavat kohti yhteentörmäystä. SAKSOFONISTI TIMO LASSY NUORINE KOLLEgoineen tekee jazzista taas seksikästä. Ja ihan ansiosta. Avengers: Age of Ultron toimii, kuten supersankarielokuvien kuuluukin toimia: se ei sisällä yllätyksiä, ja katsoja saa sitä, mitä tilaa eli puhdasta viihdettä. Se ei tarkoita, että tahtoisin kopioida mitään silmästä silmään. Kannattaa kysyä joltakin nuorelta torniolaisessa yökerhossa, onko jazz valtavirtaa.” Musiikkisi perustuu nostalgiseen retroiluun. Hirvonen haukkaa niin isoja paloja, että niihin olisi helppo tukehtua. Kesällä esillä Porvoon Taiteilijaseuran 10-vuotisjuhlanäyttely. 1700-luvun talossa on lautalattiat, kaakeliuuneja, usein vaihtuvat näyttelyt, ja sinne on vapaa pääsy. Jumala on muuttanut kaupunkiin sijoittuu yhteen päivään, jota tosin rikkovat monet elokuvamaiset takaumat. Oli näyttely mikä tahansa, Galleria Vanha Kappalaisentalo Raatihuoneentorilla on käymisen arvoinen kohde Porvoon-retkellä. Jazzista on tullut jo liian valtavirtaa. Jos joku löytää musastani sävyjä jazzin kultakaudelta, vielä parempi.” Streaming-palvelut uhkaavat toimeentuloasi. Mieshän on ulkoisesti kuin ilmetty nuori Clark Gable!” Laura Friman Timo Lassy: Love Bullet (Must Have Jazz) ilmestyy 29.5. Minulla on mahtavat naapurit, jotka eivät ole koskaan valittaneet soitostani, vaikka kotonani on piano, koskettimia ja saksofoneja. Nimen voi katsoa viittaavan koko maailmaan. Elokuva palauttaa aikuisen ihmisen aikaan, jolloin ei ollut mitään tarvetta olla kriittinen tai hakea kulttuurista ajatuksia elämän ymmärtämiseen. ”Ehdottomasti. Tunteita kirja toki herättää, mutta painavasti. Miljöönä on pieni paikkakunta järven rannalla, kuoleva maalaiskunta. Tästä hommasta pitää digata – se on elämäntapa. Elina Hirvosen tuore romaani Kun aika loppuu on mestari teos. Tällaisia lukuromaaneja on nautinto ahmia. Petja Lähteen ensimmäinen kirja Poika oli elokuvamainen roadtrippienoisromaani. Jazzin historia, erityisesti 1950ja 60-luvut, on minulle tärkeä inspiraation lähde
Mitä tehdä. Mutta ei sankarin viitan kantaminen vuosikymmenestä toiseen mikään helppo tehtävä ole. Bravuuri on syrjäinen tienoo salojen ja korpien takana, aivan liian kaukana useimpien ratsastaa. Russell the Musclen jälkeen Australiasta on jo tullut – ja myös mennyt – vielä häntäkin ahdistuneempi, riivatumpi ja nerokkaampi näyttelijä. Tätä monimutkaista taiteen ja elämän kysymystä mietin taas nähdessäni Russell Crowen esikoisohjauksen Kaivonkatsoja. Hiukan iän pehmentämä turre Connor jo on, mutta sittenkään hänen väkivahva voimansa ei ole pysyä liinaisen paidan sisällä. Ainakaan, jos vaistot ja reviirin taju ovat kohdallaan, ja Russell Crowella ne taitavat olla. Me olemme vain varjoja ja tomua, Crowe sanoi ja hieroi hiekkaa kämmeniinsä, nuuhkaisi sitä samaa muinaisen Rooman maata, jota salamat ja rankkasade rankaisivat elokuvateatterin ulkopuolella. Kyse on bravuurista, eikä bravuurissa ole mitään mukavaa eikä helppoa. K UV A T: UNITED INTERNA TIONAL PIC TURES , W ARNER BR O S. Viisitoista vuotta sitten olin Ranskassa, Aix-en-Provencessa, ja näin Gladiaattorin heinäkuisen ukkosmyrskyn aikana. Confidential tai The Insider, pohjimmiltaan hän on aina ilmentänyt samaa ihmistä: juroa, uppiniskaista, pohjattoman yksinäistä yhden asian miestä, joka taistelee viimeiseen veripisaraan saakka ulkomaailmaa vastaan omien kuilujensa reunalla. Kukaan muu ei pääse siitä pläntistä elantoaan nyhtämään, eikä sieltä lähde vapaaehtoisesti se joka sinne on tahtonut, ja päässyt. Hän kaivaa kaivoa kuin rakastelisi koettelevaa, tasavertaista, raivostuttavaa naista, ja kotimatkan mieluisin seuralainen on sekarotuinen koira, viisas, vaitelias rumilus, jota eivät riivaa ihmisen kuolemansynnit, typeryys ja turhamaisuus. Maailma muuttuu koko ajan ympärillä, ja sen vaikutuksia on paha mennä ennustamaan. 1 James Byron Deanin musertavaa synkkyyttä pääsee sattumoisin katsomaan Helsingin Orionissa 18.6., kun Nuori kapinallinen esitetään klo 21. jotenkin tässä pitäisi kuitenkin pärjätä, elämää ja uraa on edessä vielä vaikka millä mitalla. Pitkin yötä taivas leimusi valkoisena kukkuloiden yllä. Siinä Crowe näyttelee australialaista takamaiden miestä Joshua Connoria, joka lähtee etsimään kolmea poikaansa Turkin taisteluiden raunioista. Voima ja sen pimeämpi puoli, väkivalta, kamppailevat alituisesti miehen herruudesta. Mutta juuri sen takia minä mietinkin, että kuka ihme siitä sitten mahtaisi ilahtua. Mutta oma se on. , ANJ A REPONEN (K UVITUS) . Samasta sitkeästä puusta veistetty sankari on Kaivonkatsojan Joshua Connorkin. Aikoinaan sanottiin, että James Dean sai Marlon Brandon näyttämään Danny Kayeltä, ja Heath Ledger taisi tehdä saman Russell Crowelle. Hän ei voi olla johdattamatta ottomaanisotureita turvaan heidän omilla maillaan, ei voi olla ratsastamatta heidän etunenässään. 3 I’ll be back, hän lupasi ja myös piti sanansa. Siitä on aika vaikea panna paremmaksi. 2 HBO-sarja Entouragen leffaversio saa ensi-iltansa 12.6. Matkallaan hän tutustuu paikalliseen nuoreen leskeen sekä tämän pikkupoikaan, ja moni elämä saa uuden suunnan. Terminator Genisys teattereissa 18.6. . Saattaisi ajatella, että Crowe on päästänyt itsensä hiukan helpolla. Miksei, se saattaa olla antoisaa ja kasvattaa luonnetta, etenkin jos jälki on aluksi varmistelevaa ja harhailevaa. Sitten nähdään vihdoin että miten ne Vinnie, Eric, Turtle, Johnny ja Ari (kuva) nyt siellä Losissa pärjää, keskenään ja muutenkin. Vai olisiko arvokkaampaa tähdätä aina johonkin uuteen, rikkoa jatkuvasti rajojaan ja tavoitella sitä kautta erinomaisuutta. Totta kai Crowe voisi tehdä toisinkin. Se saattaa olla vain pikkuruinen karu pläntti, sellainen jolla juuri ja juuri mahtuu olemaan, ja jonka saavuttamisessa ja sitten pitämisessä menee ikä ja terveys. Mies pelastaa Kolumni | Russell Crowe tekee taas epämukavan bravuurinsa, kirjoittaa Katja Kallio. KaivonKatsoja on tositapahtumien innoittama elokuva, ensimmäisen maailmansodan jälkimaininkeihin sijoittuva eeppinen sotaja rakkaustarina. ENSI-ILTA KAIVONKATSOJA OHJAUS RUSSELL CROWE TEATTEREISSA 8.5.. Jos kykenee koko elämänsä näyttelemään peräänantamattomalla vimmalla samaa hahmoa, kyse ei lainkaan ole mukavuusalueella oleilusta. Olipa elokuva sitten Gladiaattori, L.A. Ryhtyäkö harjoittelemaan ohjaamista. Hän voisi ryhtyä kokeilemaan plänttinsä rajoja ja tehdä seuraavaksi esimerkiksi komedian, onhan Ralph Fienneskin tehnyt sellaisen. Pitäisikö ihmisen pitäytyä juuri siinä missä hän on hyvä, ja tehdä vain sitä samaa, ikuisesti. Katja Kallio helsinkiläinen kirjailija, jolla itselläänkin on melko kehittynyt reviirin taju. Hänen kanssaan tällä sivulla vuorottelee Kalle Kinnunen. Mutta ennen kaikkea pitää jatkaa sitkeästi sen saman roolin tekemistä. Härkäsammakon ego (”minä olen maailman paras näyttelijä ja saan tämänkin paskan toimimaan”) tai hotellin vastaanottovirkailijan pahoinpiteleminen puhelimella eivät siinä ainakaan auta. Taju kankaalla | Elokuva KESÄKUU 2015 IMAGE 222 77 Kolumnistin tärpit
Muun muassa The Killers, Editors, Bloc Party ja The Strokes onnistuivat myymään meille idean, että uusi kitarabändien kultakausi oli käsien ulottuvilla. Eteerisellä mutta valtamerilaivan kokoisella musiikillaan mutta ennen kaikkea lavan taustalle heittämillään tausta-animaatioilla he varastivat huomion walesilaisisänniltään kuin kajalkynän isosiskoltaan. Ja ehkäpä tuollaisten hetkien kyseenalainen lumo on läsnä Bjerren kimuranteissa teksteissä ja Clinging On To A Bad Dreamin kaltaisten kappaleiden narkoottisessa euforiassa. Se oli liennytyksen ja talouskasvun aikaa, päiviä jotka haihtuivat ilmaan kuin eetteri. Vähemmän odotettu uutukainen, tyypilliseen tapaan ärsyttävästi nimetty +-, kuulostaa siltä kuin sen tekijät tietäisivät, että tällä kertaa heidän täytyy taas tehdä parhaansa. Turhaan kuulija etsii näistä kappaleista uutta Specialia tai Comforting Soundsia, sillä se on kuin etsisi ensisuudelmaansa Tinderistä. Jotain kuitenkin Jää puuttumaan +-:n smörgåsbordista. 2 Hot Chip (kuva) kostaa kaiken ikinä naamaansa potkitun hiekan tekemällä sellaisia pirullisen välk kyjä poplevyjä kuin Why Make Sense. Kappaleet, kuten The Night Believer ja Interview The Girls, kuulostaa siltä kuin keski-ikäiset miehet yrittäisivät esittää balettia lapsuutensa puujaloilla. Ainakin läpimurto suomalaiseen tietoisuuteen oli vaikea unohtaa: Mew teki itsestään nimen Vanhalla ylioppilastalolla lokakuussa 2002 lämmitellessään Manic Street Preachersia. Kuka muistaa 00-luvun. Ellei Blur olisi juuri sellaista tehnyt. 1 Blurin The Magic Whip on oiku kas levy, jollaisia ei enää tehdä. K UV A T: S ONY MUSIC (MEW) , S TEVE GULLICK (HO T CHIP) , ANJ A REPONEN (K UVITUS) . LEVY +MEW SONY MUSIC Kolumnistin tärpit. Samuli Knuuti on espoolainen kirjoittaja, joka on aina pitänyt enemmän kissoista kuin koirista tietämättä itsekään miksi. Musiikki | Hittimittari 78 IMAGE 222 KESÄKUU 2015 Lohduttavien äänien paluu Kolumni | Erottuuko tanskalaisen Mewin nauku keskeltä hälinää, kysyy Samuli Knuuti. Mew kun on aina nähnyt suloisia unia, joilla on lihaksia. Kun ottaa huomioon yhtyeen musiikillisen ilmaisun mahtipontisuuden, olisi helppoa pitää Bjerren hentoa ja korkeaa ääntä heikkoutena, mutta juuri hänen äänensä antaa yhtyeelle herkkyyden, joka muuten puuttuisi bändin popprogesta tai pahimmillaan jopa nu-metalia kohdi kurottavasta raskaudesta. Se oli sokerihuurteista viattomuuden epookkia ennen Spotifyta ja ennen levykauppateollisuuden kuolemista. Ja kaikki +-:lla kertoo, että nyt Mew tosissaan tavoittelee taas sen yleisön huomiota, jonka he hajamielisyyksissään hukkasivat. Joskus vain täytyy tyytyä vähempään, mutta Mew’n tapauksessa voimme lohduttautua, että heidän vähempänsä on siltikin aika paljon. Hänen kanssaan tällä sivulla vuorottelee Laura Friman. Se oli viattomuuden aikaa, silloin oikeasti luulimme että pumpulissa kasvaneet nörttipojat voisivat kitaroineen oikeasti merkitä jotain laajennettua kaveripiiriään suuremmalle yleisölle. Juuri Bjerre lieneekin Mew’n suosion salaisuus. Tanskalainen Mew silti toivoo meidän muistavan. The Velvet Trail on sametti silta Atlantin yli.. Taannoin Bjerre kertoi potevansa pahaa unihalvausta, meille valitettavan monelle tuttua tilaa, jossa herättyämme luulemme halvaantuneemme yön aikana, koska emme pysty liikuttamaan jäseniämme. 3 Kun Marc Almond ilmoitti äänittävänsä jatkossa vain lainabiisejä, Christopher Braide lähetti hänelle albumillisen musiikkia tekstitettäväksi. Ikääntymisen yksi kirouksia on se, että mikä joskus vielä oli helppoa, ei enää yhtäkkiä sitä olekaan – itse asiassa se onkin vaivihkaa muuttunut niin vaikeaksi, että on mahdotonta kuvitella sen koskaan mitään muuta olleenkaan. Ja kuten kaikkien viattomuuden aikakausien, sen täytyi päättyä. niin mitättömän vuosikymmenen, ettei kukaan edes tiedä millä nimellä kutsua sitä. Seuraavan parin vuoden ajan albumeillaan Frengers (2003) ja And The Glass-Handed Kites (2005) Mew hallitsi uneliaalla ja arvoituksellisella efektipopillaan skandinaavista musiikkikenttää. nyt, liki kymmenen vuotta myöhemmin, mew yrittää tehdä paluuta. And The GlassHanded Kitesin aikoihin Bjerre kertoi oppineensa nauttimaan tuosta epämiellyttävästä tilasta, koska silloin ajatukset ovat vapaita kehon vaatimuksista. Talouslaman ja uuden kylmän sodan aikana pelkät kryptiset tekstit ja viulua soittavat animoidut kissat eivät enää riitä. Toki välissä oli odotettu albumi nimeltä No More Stories (2009), avoin maali jonka he missasivat kuin vain tanskalaiset osaavat. Se kyllä tuotti tukun hyviä albumeita mutta ei kulttuurillisia maanjäristyksiä, ei punkkia, discoa, teknoa, ei edes omaa grungeaan. Avausraita Satellites riskeeraa vajaan minuutin intron ennen kuin kaikki maailman kitaraefektit ja Jonas Bjerren falsetti valtaavat äänialan kuin Vanhan ylioppilastalon.
Näin luulin, kunnes ensimmäisen kerran näin miehen esiintyvän. Kun poljin kohti kotia, mietin mahtoiko Nick kenties kiskoa jo yöpukua ylleen perhehuoneessaan Kämpissä. toisin kuin monet tuttuni, suhtaudun hänen monitahoiseen persoonaansa analyyttisesti. Jumalan sana Kolumni | Onneksi rockjumala Nick Cave kirjoittaa ihmisestä, sanoo Juha Itkonen. Toisessa Bob Dylan kehuu Cavea ja syöksee hänet kolmen vuoden epäuskoon. Pidän Pahan olon balladista, totta kai. balladi Pahasta olosta, nick caven luovan tulivuoren tuorein purkaus, on oikeastaan vastaus kysymyksiini. Hän oli jumala. Jumalolento hän on ehkä kahdeksan tuntia viikossa, loput ajasta ihminen. Lehtijutuista selvisi, että Cave oli Helsingissä viettämässä kesä viikonloppua perheensä kanssa. Myydä sitä kymmeniätuhansia kappaleita, myös deluxe-versioina: Sick Bag Songin Limited Edition sisältää muun muassa Caven koristeleman oksennuspussin ja maksaakin vain vaatimattomat 1035 euroa. Teksti poukkoilee vapaasti myös menneisyyteen. Tekstin henkilökohtaisuus viehättää, samoin vapaa muoto. Yhä uudestaan Cave manaa muusiaan esiin, vaikka tietää sen turhaksi: enkelit kyllä auttavat, mutta ensimmäinen askel on otettava itse. Onneksi hän kirjoittaa ihmisyydestään, ei jumaluudestaan. Itse asiassa roiskeiden sävy on varsin sympaattinen: rehellisen oloinen mutta myös itseironialla laimennettu. Hänen kanssaan tällä sivulla vuorottelee Miina Supinen. Se alkaakin muodonmuutoksesta: ”Mies on hotelli Intercontinentalin sviitissä Tennesseen Nashvillessa, ja hänen reiteensä piikitetään steroidia, joka muuttaa aikaerorasitusta ja flunssaa potevan laulajan jumalolennoksi.” Kansas City, Denver, Vancouver, Los Angeles – seuraavat puolitoista kuukautta Cave seurueineen poukkoilee ympäri Amerikan mannerta. Jossain Missourin preerialla koko partasetien bändi nousee bussista leikkimään intiaanisotaa. Silti hän myös nauttii asemansa suomista eduista ja matkanteosta poikaporukassa. Itse asiassa juuri luovuus ja pelko sen ehtymisestä on kirjan ehkä keskeisin teema. K UV A T: LIKE (KANSI) , ANNALENA MC AFEE (MCEW AN) , ANJ A REPONEN (K UVITUS) .. Tämä ihminen tosiaan kaipaa sekä vaimoaan että työhuoneensa hiljaisuutta. Saamme myös tietää jumalan masturboineen (ainakin) Bowery Hotelissa New York Cityssä ja Sunset Marquis’ssa West Hollywoodissa. Siinä hän koikkelehti, lavalla edessämme, sadan metrin päässä työhuoneestani tavallisesti autiolla asfalttiaukiolla, ja niiden puolentoista tunnin aikana epäilijöistä tuli uskovaisia, minustakin. Elokuun ilta, Flow-festivaali Helsingissä. Hemmotellun rocktähden kitkeriä vatsahappoja. Cave ei ollut vain ällistyttävän, epätodellisen, jumalattoman hyvä. 3 Ian McEwanin (kuva) Lapsen oikeus on konkarin takuutyötä: nyt päähenkilö on ammatiltaan tuomari. Milwaukeessa Cave värjää hiuksiaan peilin edessä ja yrittää parhaansa mukaan kääntää kasvojaan niin, että näyttäisi Johnny Cashilta KIRJA BALLADI PAHASTA OLOSTA NICK CAVE LIKE Kolumnistin tärpit. Tietenkin ainoastaan rocktähti voi olla aivan näin röyhkeä. Luovuuden kysymykset kiinnostavat omakohtaisella tasolla. Juha Itkonen on helsinkiläinen kirjailija, joka ei ole koskaan käyttänyt oksennuspussia. Vailla henkilökohtaista vastuuta on sen itsenäinen jatko-osa. Yhdessä muistossa Bryan Ferry seisoo uima-altaassaan ja valittaa lauluhanojensa ehtymistä. Ei varsinaisesti. Kirja on röyhkeä, ja röyhkeys on kirjoille oikeastaan aina vain eduksi. Oksennustako siis. 1 Lena Anderssonin Omavaltaista menettelyä oli lukuelämys, hauska ja julma tutkielma rakkauden mielipuolisuudesta. Arvostan nick cavea, en Palvo häntä. Ymmärrän, että se olisi ongelmallinen nimi kirjalle, mutta alkuperäisnimi Sick Bag Song kyllä kertoo suomennosta paremmin, mistä on kyse: sekalaisista, alkuun aivan konkreettisesti lentokoneen oksennuspussien kylkeen raapustelluista ajatuksista. Toisaalta, sitten jumalanpalveluksen jälkeen, jumalan saattoi myös kuvitella jumaluudestaan riisuttuna, melkein tavallisena keski-ikäisenä miehenä. Tuhatkolmekymmentäviisi euroa! Tuskin koskaan on lauseita myyty yhtä hyvään kappalehintaan. Onneksi, edes jonkinlaisen oikeudenmukaisuuden nimissä, ne ovat sentään varsin hyviä lauseita. Ei varsinaisesti runoa, ei kertovaa proosaa, ei päiväkirjaa – jotain siltä väliltä ja kaikkea yhtä aikaa. Kirjoittaa tällaisen kiehtovan, lopulta silti ehkä aavistuksen laiskanpulskean kirjasen ja verrata sitä Psalmien kirjaan ja Odysseukseen. . Rockmaailmaa kohtaan tuntemani infantiili viehätys katoaa tuskin koskaan kokonaan. 2 Adam Begleyn tuore elämäkerta John Updikesta herättää hämmennystä: miten kukaan voi olla ollut näin ahkera, menestynyt ja hyväntuulinen. Elävien kirjoissa | Kirja KESÄKUU 2015 IMAGE 222 79 eikä Kim Jong-unilta. Onneksi osa-aikajumalamme osaa kirjoittaa. Puskee kiertueen loppuun, yrittää kirjoittaa jotain, lauluja ehkä, mitä tahansa, ja tulee kirjoittaneeksi tämän, oksennuspussilaulun
jatka lausetta, mieluiten julkisesti. Ensimmäisessä luokassa helvettiin Kolumni | Miksi ilmastoasioista puhutaan Suomessa niin vaisusti, Reetta Räty kysyy. Miesten kanssa puhutaan politiikkaa eli taloutta. On tutkijoita, järjestöjä, poliitikkoja ja menestyviä yrityksiä, joilla on ympäristöstä muitakin visioita kuin että EU:n on toimittava aktiivisesti maailmanlaajuisten ympäristökysymysten ratkaisemiseksi. Reetta Räty on vesivoimakriitikko, joka käy aurinkoenergialla. Johtopäätökset: Pannaan Suomi kuntoon! 3,5 maapallon resursseilla!! Party like it’s 1999!!! Hallitus Hyväksyi keväällä uuden ilmastolain. Entä jos ei ole koko maapalloa. Ei ahneus, luonto, ilmastopakolaisuus tai elämäntapa, jonka vaikkapa 80 prosentin päästöjenleikkaus vaatisi. Kevään vaaleissa se viimeistään valkeni. Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytöstä pitää luopua. Maapallon tuhoutumisesta puhuvat vain lapset, joille on kerrottu koulussa, että jos kaikki eläisivät kuin suomalaiset, tarvittaisiin 3,5 maapallon resurssit. Kieltämättä: kriisin paikka. 80 prosenttia. / Vientisektorimme kilpailukyky on turvattava alentamalla energiaverotusta sadoilla miljoonilla euroilla. Aina jonkun pitäisi luopua: rahasta, vallasta, mielihaluista. Kiina investoi maailmassa eniten uusiutuvaan energiaan – jos näkee eteensä savusumussa. Ilmasto pitää nostaa yhteiskunnallisten keskustelujen ykkösaiheeksi, koska yksilöinä elämme kuin pellossa. Myös ilmastoja energiapoliittisesta tulevaisuusselonteosta löytyisi keskustelunaiheita. Ihanko totta. Kokonaan. Ilmastoasiaa toki löytää lukemalla puolueja vaaliohjelmia kohdasta energiapolitiikka. Maailmassa on pian arviolta 9 miljardia ihmistä. Luopua. Mitä väliä. Suomalaisten käytettävissä olevat tulot ovat 1,5-kertaistuneet vuodesta 1995. Ilmastonmuutos on Hillary Clintonin presidenttikampanjan kärkiteemoja. Julkisessa keskustelussa ympäristökriisi ei mahdu top viiteen. Reetta Räty 80 IMAGE 222 KESÄKUU 2015 K UVITUS : ANJ A REPONEN . Jäätiköt sulavat. Suomessa ei uskota ilmastonmuutokseen. Miksi ilmastoasioista puhutaan Suomessa niin vaisusti. Esimerkiksi: Päästöjä pitää leikata vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Viimeistään nyt olisi syytä huutaa: lasten lapset! Voi kun heidän suurin uhka olisi Kreikan vakuuspaketti ja valtionvelka. Kiinnostaisi, mutta kun ei. Hyvä on. Emme usko edes luonnonresurssien niukkenemiseen. Kasvu, lisää, sulle, mulle. Eiväthän ne voi, koska... Ehkä siksi, että ne ovat samalla tavalla epämiellyttäviä teemoja kuin vaikka tasa-arvo tai köyhyys. . Nyt näyttää siltä, että rahaa tulee lisää vain niille, joilla sitä jo on. Näin Suomen toiseksi suurin puolue: Kohtuuhintainen yksityisautoilu on kansalaisten perusoikeus. Nämä olisivat lastenlastenkin näkökulmasta kiinnostavia teemoja, mutta niistä ei puhuta, koska emme halua puhua luopumisesta. Miten lastenlapsemme asuvat, syövät ja liikkuvat. Mitä väliä velalla, jos ei ole puhdasta vettä tai ilmaa. Mutta eihän kukaan tosissaan usko, että puhdas ilma tai vesi olisivat loppumassa. Mitä väliä velalla, jos ei ole puhdasta vettä tai ilmaa. Jos teemasta keskustellaan, näkökulma on sama kuin taloudessa: kasvu, työllisyys, hyöty, teollisuuden energiantarve. Entä jos ei ole koko maapalloa?. Niinpä Suomessa käydään yhteiskunnallista keskustelua, jossa itketään sitä, että meille kaikille ei enää tule automaattisesti lisää rahaa ja elintasoa. Toisin kuin viiden pennin vaalianalyyseissa viisasteltiin, Suomessa yhteiskunnalliset näkemykset eivät ole liian kaukana toisistaan, vaan ihan liian lähellä toisiaan. Tenteissä ja tunnusteluissa herra toisensa jälkeen herkisteli lapsista ja lapsenlapsista, joille ei haluta jättää liikaa velkaa, sillä se olisi epäreilua. Velka epäreilua. Kahden vai 2,3 miljardin leikkaukset. kyllä meillä puHutaan cleantechistä, ydinvoimasta ja bioenergiasta. Seuraavassa numerossa Ruben Stiller. Ympäristö saatetaan mainita jopa politiikan keskusteluohjelmassa, jos studioon on haalittu nuoria naisia. Vai onko niin kuin kuvittelen: emme usko, että uhkakuvat toteutuvat
Nyt kohtaus syveni jyrkästi. Kevätkiihtymyksessä synapsini yhdistävät tavallisiin havaintoihin haltioituneita tunnelatauksia. Riku Korhonen. Kiivailuvuosieni jälkeen olen luopunut ateismini tyrkyttämisestä muille. Miten tieto todellisuuden rakenteista uhkaisi arkielämän tunteita, arvoja tai meitä ympäröivää kauneutta. 81 IMAGE 222 KESÄKUU 2015 K UVITUS : ANJ A REPONEN . Ilma pölähti täyteen tuhkaa. Riku Korhonen on turkulainen kirjailija ja rationalisti, joka ei juuri luota järkeensä. Maallistunut tulkitsija on kiitollinen näin ällistyttävästä kosmoksesta. Häärään ja touhuan, voin saada aikaan paljon, mutta yhtä hyvin tunnit tuhlautuvat taivasteluun. Hän esitteli kaulassa roikkuvaa ristiä. Englannissa on tunnesubstantiivi awe, pelonsekainen ihmetys. Pakana pyhäkoulussa Kolumni | Kevätkiihtymys saa Riku Korhosen pyhyyskohtausten valtaan. Saatan katsella torikauppiaita ja täyttyä hartaanhölmöstä ihmettelystä ihmisten yhteistyökykyä kohtaan. Luokseni oli tulossa nuori runoilija pohjoisesta. Runoilija lähti, pyhyyspommitus jatkui. Tähtitieteilijäisäni suunnitteli aurinkopaneeleja katolle sähkön säästämiseksi. Siivosin kotia kevätmyrskypäivänä. Pääsiäinen oli uskonnottomalle kiehtovaa aikaa, kun kristityt puhuivat vaihteeksi enemmän sielusta kuin uusista puhelimistaan. . Turbulenssit riehuivat Turun yllä ja repivät puunoksia. Päätin, että ellei naurettavaksi yltynyt lumouskohtaus muuten tasaantuisi, katsoisin Elinkeinoelämän Valtuuskunnan nettivideoita Matti Apusen puheenvuoroista. Minulla on ollut näitä kausia jo nuoresta, enkä anna niille sen syvällisempää merkitystä. Siellä hitusella me kipuilemme ja kasvamme, harteidemme yllä laajeneva kaikkeus, ja vanha pieni isäni kiipeää hatarille tikapuille ja korjaa kattoa kaaoksen voimia vastaan. Kumarruin imuroidessani, kun hormi ulvahti ja tuhkaluukku lensi lattialle. Saunoimme ja söimme. Kuvittelin hänen kumaran hahmonsa tikapuille ja muistin Pale Blue Dot -valokuvan. Kevään valo ajaa toisinaan aivojeni limbisen järjestelmän ylivireystilaan. Säikähtäneenä lyhyt vaistomainen askel vie modernista maailmasta enteiden ja varjeluksen piiriin. Jokin tumma levitti siipensä ja syöksyi pihakuiluun. Jos ihmiset lähettyvillä saavat uskosta turvaa, minunkin on ehkä rauhallisempi olla. Pidin väitettä outona. Mieleni oli vastuuttomasta energiasta sekasortoinen. Korkeus jylisi. Tähtitaivas, lapsen syntymä, meri, Bachin passiot tai muu vaikutukseltaan tai kooltaan valtava herättää ihmetyksen, jonka ihminen yrittää sovittaa mielensä kategorioihin. Päädyn ylevöityneeseen mielialaan. Miten tieto todellisuuden rakenteista uhkaisi tunteita tai meitä ympäröivää kauneutta. Jos rakastava äiti oppii hiukkasfysiikkaa, alkaako hän nähdä lapsensa merkityksettömänä atomikasana, ei suurta tofunakkia kummempana. Toiset turvaavat selitykseen kaikkeutta ohjaavasta suuresta kädestä. Eräs keskustelukumppani sanoi naturalistisen maailmankuvan kiistävän kaiken, mikä on elämässä arvokkainta. Istuimme runoilijan kanssa myöhään yöhön jutellen. näiden puheiden jälkeen oli sopivaa, että pääsiäisen mentyä jouduin pahanlaatuisen pyhyyskohtauksen valtaan. pakenin katkonaista työvirettä vanhempieni luo. Tiede ei tunnusta metafyysistä pahaa, mutta pelko ja ahdistus ohittavat järjen ja töhertävät varjoihin kaaosta palvelevia hahmoja. Voyager 1 -luotain kuvasi 1990 planeettamme kuuden miljardin kilometrin päästä. Soraan jymähti henkilöauton mittainen kattopelti, kohtaan jossa lapset olivat juuri leikkineet. Aluksi kaudet ovat innostavia, mutta pitkittyessään vaikeuttavat keskittymistä, työtä ja unta. Katto pitäisi remontoida taas kahdenkymmenenviiden vuoden kuluttua, ja hän tekisi sen silloinkin itse, 96-vuotiaana. Ikkunat kolisivat, uunipelti tutisi. Maa erottuu haaleansinisenä hituna tyhjää avaruutta halkovassa auringonsäteessä. Käännyin kasvot tuhkassa
Paperi T – päivitettyä Saarikoskea, eikä Saarikoskea olisi pitänyt päivittää, vain unohtaa. Latu.” Ollila myöntää silti, että latuprofiilit ovat kiinnostavampia kuin hiihtäminen. 7.5. 26.4. Jorma Ollila kertoo käyttävänsä ”Lumiaa, tietysti”. sekoittava spontaani tekijä, jota ei voi mitata. En voinut äänestää tyhjää, koska Hjallis ehdolla eri vaalipiirissä. Jorma Ollila pitää mielikuvitusta yliarvostettuna ja sanoo ymmärtäneensä sen jo lapsena.. ”Hengailen” nimimerkillä ”Indietyttö 1976” monilla ”saiteilla”, joissa olen tullut tulokseen: Paperi T:stä pitävät väärät ihmiset. Kaipaan aikoja, jolloin Krista Kosonen ei ollut vaikutusvaltaisin ajattelijamme. How-Old.net-applikaation mukaan olen kuollut. Toimitukseen oli kiirinyt huhu, jonka mukaan italialainen Giuseppe Minetti aikoi tulevana kesänä viedä jäätelön Tampereelle. Koskee heitä kaikkia. Jenni kirjoitti onnittelurunon vauvaprinsessalle. Nimipäivähaastattelu. Kun osaa liturgian, latu on auki.” Harkitsisiko Ollila vielä presidenttikisaan lähtemistä. Miten puusta tehdään massaa, massasta paperia. Teen täällä salaa dokumenttia. 11.5. K UV A T: OUT OK UMPU ( OLLILA) , T A SA VALLAN PRESIDENTIN KANSLIA . Jenni puhunut jo kaksi vuorokautta jotain ihme paskaa eläimistä. Hän hyväksyy myös curlingin ja suunnistuksen, koska ne ovat ”riittävän matemaattisia”. Toukokuu: Pettynyt anarkisteihin 19.4. IMA GE 90 VUO TT A SITTEN : NIKLA S THES SL UND . 3.5. Korostamme tärkeyttämme savuverhon takaa.” Kuinka monessa hallituksessa ja valtuuskunnassa tärkeä mies uskoo vielä istuvansa. Sauvat. 2.5. Jorma Ollila on yritysjohtaja, joka on toiminut Nokian toimitusjohtajana ja Shellin hallituksen puheenjohtajana. ”Ei se ole uskon asia. KANSI : TEEMU HEINILEHT O (K UV A : MO STPHO TO S) . Valveutuneessa toimituksessa näiden keksiminen ei ollut vaikeaa, ja lopputuloksena syntyi lehden ensimmäinen palasteltu asia-artikkeli Pitkä kuuma jäätelökesä, joka piti sisällään itsenäiset artikkelit Maahanmuuttajien tai ulkomaalaistaustaisten yrittäjien merkitys Suomen taloudelle, Liikkuvat jäätelökärryt – kuka saa yrittää ja kuka sitä valvoo, Jäätelö – nyt jo Tampereella, pian koko kansan suussa. . 1.5. Parhaat innovaatiot syntyvät siellä, missä kukaan ei käytä sanaa ”innovaatio”. Sadut eivät kiinnostaneet. ”Niissä on mukana jokin... Helppoa rahaa tulossa: haen Koneen säätiöltä apurahaa tutkiakseni, onko Suomi kahtiajakautunut. ”Siinä on selkeyttä. 10.5. Miten teksti painetaan. Mikään ei olisi kertonut kevään tulosta niin väkevästi kuin Espalla palava henkilöauto. Pyysin äitiä mieluummin kertomaan, miten satukirja oli valmistettu. Image 90 vuotta sItten UUSI HERKKU TAMPEREELLE Alkukesän 1925 Imagea tehtiin innolla, joka oli yleensä niin kriittisen toimituksen mittapuulla jopa lapsenomaista. Niin kovasti haluaisin itselleni oman Yön sudet -jengin, en tätä. Me elämme eri kuplissa, minun kuplastani ei näy ulos. ”Mielikuvitus on yliarvostettua. Palloilulajeja hän ei ymmärrä. Niin on kuin on. ”Miksi?” hän sanoo, vilkaisee kelloaan ja katkaisee yhteyden. Ymmärsin sen jo lapsena. Viimeinen sivu VAROITUS: TÄMÄ SIVU SISÄLTÄÄ SATIIRIA. 4. Saman opetin omille lapsille. Paljon puhutaan Juha Sipilän absolutismista, vähemmän siitä, paljonko Sipilä ”blaadaa”. Se on pappisroolin opettelua. Mäntyniemen herra Mäntynimen herra Twitterissä: @niinistop Videopuheluun vastaa tutunnäköinen mies. Rivejä yksinäisyydestä ja kärsimyksestä. 20.4. 28.4. 4.5. Heräsin Timo Soinin vallanhimoon. Tämän tajusin jo lapsena Kurikan kirkossa. Miten kirja sidotaan. Pettynyt anarkisteihin. Tahko Pihkalan ajatukset. Se on tärkeää. Eivät peikot ja prinsessat.” Lapsena Ollila ei leikkinyt vaan opetteli solmuja ja teki muistiinpanoja säätilasta ja luonnosta. 5.5. Hetken näytti siltä, että politiikan toimittajat joutuisivat työkseen tekemään muutakin kuin toistamaan sanaa ”jytky”. 29.4. Väärä! Ohi! Alas! Niin kansakuntaa tulee ohjata.” Ohjaamisesta puheen ollen, mistä salamyhkäisessä Bilderberg-ryhmässä on kyse. Pesäpallossa on toki mielenkiintoinen ideologia. 27. Jorman nimipäivää vietetään 26.6. Urheilulajeista liikutti vain hiihto. Risto Uimonen taas pihalla nelinkontin. 6.5. 30.4. 24.4. Kuuluuko, näkyykö. Sukset. Lyhyet huutokomennot. Kiinnostus numeroihin virisi jo ennen lukutaitoa, ja pikku-Jorma vietti tuntikausia tutkien lehdistä pörssija valuuttakursseja. Työnimi ”Surullisten ihmisten vappuaatto”. 82 IMAGE 222 KESÄKUU 2015 NIMIP ÄIV ÄHAA ST A TTEL U : TUR O K UNING A S. Katselen Karia, Mattia ja Hjallista popsimassa sohvalla popcornia. Eikö Nokia ole vähän mielikuvitukseton valinta. ”Se on pelkkä provokaatio. Kunnianhimoinen toimitus ei halunnut tyytyä vain jäätelöön tai sen tekijään, vaan keksi mielestään nokkelan tavan pitää jäätelöä kehyksenä, jonka läpi oli mahdollista käsitellä laajempia yhteiskunnallisia keskustelunaiheita
Arvo 249 € Arvo 110 € Anna arviosi ja voit voittaa 1?000 euron ebookersin matkalahjakortin! Osallistu 31.7.2015 mennessä osoitteessa mondo.fi/top50 Osallistu suureen Mondo Top 50 -kyselyyn! Missä olet matkustanut viimeisen vuoden aikana. Kerro meille. Julkaisemme listan suomalaisten matkailijoiden suurimmista suosikeista Mondossa 9/2015.. Mitä pidit kohteesta, hotellista ja lentoyhtiöstä. YHTEISTYÖSSÄ Arvomme osallistujien kesken myös Samsoniten Skydro Spinner 75 -uutuusmatkalaukun (arvo 249?e) sekä kolme Mondon opaskirjapakettia (arvo 110?e)
PAL.VKO 2015-25 290361-1505 Hyvin v arus t e t uis t a ruok ak aupois t a k aut t a maan. facebook.com/jymyicecream jymy.fi Aidoin jäätelö syntyy luomumaidosta, joka tuodaan meille aamulla vastalypsettynä lehmänlaukan päästä, Suomisen maitotilalta. Intohimolla luodut maut jäähdytetään herkullisen raikkaaksi suomalaiseksi JYMY-luomujäätelöksi. JYMY_230x270mm_IMAGE_5/2015_TAKAKANSI.indd 1 7.5.2015 00:14:55. Pienessä jäätelötehtaassamme se kohtaa aidot ja puhtaat marjat, suklaan, vaniljan